<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
84 Käyttäjää paikalla! 0.0084600448608398
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Herra_Snellman
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
A_1995_1 | A_1995_2 | A_1995_3 | A_1995_4 | A_1995_5 | A_1995_6 | B_1995_1 | B_1995_2 | C_1995 | D_1995 | E_1995_1 | E_1995_2 | F_1995_1 | F_1995_2 | Hak_1995 | PTK_1995_1 | PTK_1995_2 | PTK_1995_3 |
1: Vuoden 1995
2:                          ••   ••
3: VALTIOPAIVAT
4: 
5: 
6: 
7: 
8: Asiakirjat
9: F1
10: Kirjalliset kysymykset
11: 1-230
12: 
13: 
14: 
15: EDUSKUNTA
16: HELSINKI
17: ISSN 0783-991X
18: OY EDITAAB. HELSINKI1996
19: SISÄLLYSLUETTELO
20: 
21: 
22: 
23: 
24: Kirjalliset kysymykset 1-230
25: 
26:    Lahtela: Lähialueyhteistyön hallinto- ja ohjaus-      15 Väistö: Suomalaisten alkoholinostomatkojen vai-
27:    keskuksen perustamisesta Pohjois-Karjalaan               kutuksesta itärajan tulliasemilla
28: 
29: 2 Tennilä: Kevyen liikenteen väylän rakentamisesta       16 Paasio: Turun ja Helsingin välisen rantaradan sor-
30:   Kuttasen kylään Enontekiöllä                              tumien estämisestä
31: 
32: 3 Kemppainen: Ämmänsaaren jäähallin korjaustöi-          17 U. Anttila ym.: Lasten ja nuorten tahdonvastai-
33:   den käynnistämisestä                                      seen hoitoon määräämisestä
34: 
35: 4 Ihamäki: Haapakosken tehdas Oy:n rakennusten           18 Smeds: Kymen läänin liikenteellisen aseman hyö-
36:   siirtämisestä valtion omistukseen                         dyn tämisestä
37: 
38:  5 Hurskainen ym.: Lapsipornografisten tuotteiden        19 Smeds: Omaishoitajan vapaa-aika- ja lomajärjes-
39:    hallussapidon kieltämisestä                              telyistä
40: 
41:  6 Koistinen: Sairaankuljetuksesta yksityisellä auto!-   20 Ala-Nissilä: Valtion talousarviossa olevasta EU-
42:    Ia                                                       tukea koskevasta laskuvirheestä
43: 
44:  7 Koistinen: Rintamasotilastunnuksen myöntämis-         21 Räsänen: Lapsipomon hallussapidon kieltämises-
45:    perusteista                                              tä
46: 
47:  8 Pulliainen: Paristojen merkitsemisestä ongelma-       22 Räsänen: Hoitohenkilöstön oikeudesta kieltäytyä
48:    jätteeksi                                                virkatehtävistä omantunnonsyistä
49: 
50:  9 Aittoniemi: Pysäköintivirhemaksun määräämises-        23 M. Koskinen ym.: Raision Ihalan postin n:o 26
51:    tä yksityisellä alueella                                 lakkauttamisuhasta
52: 
53: 10 Rinne: Hallituksen työllisyyspolitiikasta             24 Vistbacka: Autonalustojen öljyämislaitteen kehit-
54:                                                             telyn valtionavustuksesta
55: II Bremer: Om slopande av fordonsskatten på vissa        25 Aittoniemi: Eläkkeeseen oikeuttavien työjaksojen
56:    fordon                                                   rekisteröinnistä
57: II Bremer: Eräiden ajoneuvojen ajoneuvoveron pois-       26 Aittoniemi: Rautatieliikenteen aikataulujen nou-
58:    tamisesta                                                dattamisesta
59: 12 Elo ym.: Satakunnan ammattikorkeakoulun vaki-         27 Aittoniemi: Käyttömaksun perimisestä vesiliiken-
60:    naistamisesta                                            teessä
61: 13 Prusti ym.: Nimettömänä esiintymisen mahdollis-       28 Aittoniemi: HarhaJan ja Valkeakosken välisen tie-
62:    tamisesta oikeudenkäynneissä                             yhteyden kunnostamisesta
63: 
64: 14 Laitinen: VR:n vanhan veturikaluston ja asema-        29 Jääskeläinen ym.: Kotihoidon tuen kehittämisestä
65:    miljöiden säilyttämisestä                                eläketurvan takaavaksi hoitopalkaksi
66: 
67: 260139
68: 4                                              Sisällysluettelo
69: 
70: 
71: 30 Tennilä: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen   48 Malm m.fl.: Om den mervärdesskatt som väglagen
72:    Simon tutkimusaseman rakentamisesta                     betalar
73: 
74: 31 Rask ym.: Elinkeinokalataloutta selvittävän työ-     48 Malm ym.: Tiekuntien maksamasta arvonlisäve-
75:    ryhmän kokoonpanosta                                    rosta
76: 
77: 32 Vähänäkki: Puolustusministeriön suunnittelemis-      49 Ala-Nissilä: Verohallinnon johdon kiinteistö- ja
78:    ta varuskuntien muutoksista ja siirroista               osakekauppojen valvonnasta
79: 
80: 33 Kallis: Eduskuntatalon edustan rakennushank-          50 Jääskeläinen: Huumeiden käytön lisääntymisen
81:    keista                                                   ehkäisemisestä
82: 
83: 34 Jansson: Om fiskerinäringens verksamhetsförut-        51 Kallis m.fl.: Om hörande av pensionärsorganisa-
84:    sättningar                                               tionerna i beredningsskedet
85: 
86: 34 Jansson: Kalatalouden toimintaedellytysten tur-       51 Kallis ym.: Eläkeläisjärjestöjen kuulemisesta asioi-
87:    vaamisesta                                               den valmisteluvaiheessa
88: 
89: 35 T. Pohjola: Työhön valmentamis- ja työtaidon säi-     52 Malm m.fl.: Om ätgärder för att öka sikutsätt-
90:    lyttämiskampanjan turvaamisesta Oulussa                  ningama i havsområdet
91: 
92: 36 Ihamäki: Tupakkalain toteutumisesta lentoliiken-      52 Malm ym.: Siikaistutusten lisäämisestä merialu-
93:    teessä                                                   eella
94: 
95: 37 Veteläinen: Fibromyalgian lääkehoidon ja kun-         53 Tiusanen ym.: Eräiden erityisryhmien vapauttami-
96:    toutuksen turvaamisesta                                  sesta ajoneuvoverosta
97: 
98: 38 Aittoniemi: Välttämättömän lääkehoidon varmis-        54 U-M. Kukkonen m.fl.: Om övervakningen av bo-
99:    tamisesta pienituloisille                                stadsstödet
100: 
101: 39 Aittoniemi: Graffitien torjunnasta                    54 U-M. Kukkonen ym.: Asumistuen valvonnasta
102: 
103: 40 lsohookana-Asunmaa ym.: Limingan Kylliälän            55 Biaudet: Om de kriminalpolitiska principer som
104:    koulukodin säilyttämisestä                               följs vid totalrevideringen av strafflagen
105: 
106: 41 Elo ym.: Toimenpiteistä taloudellisen rikollisuu-     55 Biaudet: Rikoslain kokonaisuudistuksessa nouda-
107:    den ehkäisemiseksi                                       tettavista kriminaalipoliittisista periaatteista
108: 
109: 42 Vihriälä ym.: VR:n Transpointin yhtiöittämisen        56 Vistbacka: Ulosottotoimen uudistamisesta
110:    vaikutuksista työllisyyteen
111: 
112: 43 Aittoniemi: Hallituksen harjoittamasta maata-         57 Vistbacka:, Paikallistien 17541 perusparantamises-
113:    louspolitiikasta                                         ta Alajärvellä
114: 
115: 44 Aittoniemi: Hallituksen vastattavaksi esitettyjen     58 Kallis: Asekoulun siirtämisestä Kokkolasta Lah-
116:    kirjallisten kysymysten käsittelystä ministe-            teen
117:    riöissä
118:                                                          59 Juurola: Järvenpään ja Lahden välisen tieosuuden
119: 45 Kallis: Pörssissä tehtyjen osakekauppojen leima-         perusparantamisesta
120:    verovapaudesta
121: 
122: 46 Kallis: Työttömyyspäivärahaa saavien osallistu-       60 Rimmi ym.: Ammattitaidon arvostamisesta työ-
123:    misesta vapaaehtoistyöhön                                hönotossa
124: 
125: 47 Alaranta ym.: Omaishoidon tuen säilyttämisestä        61 Alaranta: Asuntolainojen takaisinmaksuajan pi-
126:    säästöpäätöksiä tehtäessä                                dentämisestä eräissä tapauksissa
127:                                                 Sisällysluettelo                                              5
128: 
129: 62 Alaranta: Kansaneläkelaitoksen myöntämien tu-          81 Tennilä: Muonioonja Enontekiölle rakennettavan
130:    kien myöntämisperusteiden yhtenäistämisestä               sähköverkon rahoittamisesta
131: 
132: 63 Lahtela: Opiskelijoiden toimeentulon turvaami-         82 Törnqvist: Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan
133:    sesta kesälomien aikana                                   vakuusongelmien helpottamisesta
134: 
135: 64 Elo ym.: Kalastusmatkailijoita koskevien tulli-        83 Aula: Invalidien vapauttamisesta ajoneuvoveron
136:    määräysten helpottamisesta                                maksamisesta
137: 
138: 65 Ala-Nissilä: E 18 -tiehankkeen toteuttamisesta         84 Aittoniemi: Palkansaajien sukupolvenvaihdos-
139:                                                              eläkkeestä
140: 66 Koistinen: Palvelupuhelinten haittavaikutusten
141:    torjumisesta                                           85 Tahvanainen ym.: Opintotukijärjestelmän kehit-
142:                                                              tämisestä
143: 67 Löv: Om integreging av handikappade i arbetslivet
144:                                                           86 Elo ym.: Perintö- ja lahjaverolain II §:n muuttami-
145: 67 Löv: Vammaisten työelämään osallistumisen edis-           sesta
146:    tämisestä
147:                                                           87 Elo ym.: Riskirahoituksen turvaamisesta Outo-
148: 68 Aula: Työttömyysturvalain mukaisen peruspäivä-            kumpu Magnets Oy:lle Porissa
149:    rahan saajien oikeudesta työharjoitteluun
150:                                                           88 Saario ym.: Ulkomailla opiskelevan oikeudesta
151: 69 Aittoniemi: Törkeän ryöstön valmistelun säätämi-          auton verottomaan käyttöön Suomessa
152:    sestä rangaistavaksi teoksi
153:                                                           89 Lahtela: Kalastuskuntien osakkaiden yhdenver-
154: 70 Aittoniemi: Kansaneläkelaitoksen       toimitilojen       taisesta kohtelusta
155:    uudelleenjärjestelyistä
156:                                                           90 T. Pohjola: Puolustusvoimien rakennuslaitoksen
157: 71 Ihamäki: Veteraanien hammashuollosta                      toiminnan uudistamisesta
158: 
159: 72 Aittoniemi: Vankien osallistumisesta naistentans-      91 Jääskeläinen ym.: Elintarvikkeiden arvonlisäve-
160:    seihin                                                    ron alentamisesta
161: 
162: 73 Aittoniemi: Kulukorvausten poistamisesta työ-          92 Rajamäki: Osa-aikatyön vaikutuksesta eläkkeen
163:    markkinatukea saavalta työttömältä                        määrä ytymiseen
164: 
165: 74 Aittoniemi: Sotilaallisten valmiusjoukkojen perus-     93 Aittoniemi: Lapsen adoptointiin liittyvistä talou-
166:    tamisesta                                                 dellisista kysymyksistä
167: 
168: 75 Kemppainen: Ilmaisina tarjottavista viihdepuhe-        94 Bremer: Om tolkningen av vägtrafiklagen
169:    linlinjoista
170:                                                           94 Bremer: Tieliikennelain tulkinnasta
171: 76 Aittoniemi: Kotiuttamisrahan maksamisesta va-
172:    rusmiehille                                            95 Bremer: Om beskattningen av löntagarnas och fö-
173:                                                              retagarnas dagtraktamenten
174: 77 Aittoniemi: Rikosvahinkojen korvaamista koske-
175:    vasta poliisin tiedotusvelvollisuudesta                95 Bremer: Yrittäjien ja palkansaajien matkapäivära-
176:                                                              hojen verottamisesta
177: 78 Kallis: Eräiden karkotuspäätöksen saaneiden hen-
178:                                                           96 Rajamäki: Kuolinavun antamisesta parantumat-
179:    kilöiden kohtelusta
180:                                                              tomasti sairaalle henkilölle
181: 79 Aittoniemi: Kuntoutusmäärärahojen leikkaami-           97 Kallio: Lapin ja Hinnerjoen välisen maantien ra-
182:    sesta                                                     kentamisesta
183: 80 Aittoniemi: Sivutoimisille viljelijöille myönnettä-    98 Kallio: Yrityksen saneerausta koskevan menette-
184:    västä tuesta                                              lyn uudistamisesta
185: 6                                               Sisällysluettelo
186: 
187: 
188:  99 U. Anttila ym.: Turvapaikanhakijoiden oikeus-         114 Korteniemi: Liikenneturvallisuuden parantami-
189:     aseman parantamisesta                                     sesta Tornion ja Pellon välisellä valtatiellä
190: 
191: JOO Aittoniemi: Ammatillisen suuntautumisen tuke-         115 Pulliainen: Kaupallisten te1epa1ve1ujen kulutta-
192:     misesta peruskoulussa                                     jansuojasta
193: 
194: 101 Bremer: Om en klarare gräns mellan stannande          116 Jansson m.fl.: Om fiskerinäringens verksamhets-
195:     och parkering                                             förutsättningar
196: 
197: 101 Bremer: Pysähtymisen ja pysäköinnin välisen ra-       116 Jansson ym.: Kalatalouden toimintaedellytysten
198:     jan selkiyttämisestä                                      turvaamisesta
199: 
200: 102 Hassi ym.: Vammalan eläkekassan vastuiden kat-        117 Tennilä: Liikennejärjestelyistä Rovaniemen ja
201:     tamisesta                                                 Meltauksen välillä
202: 
203: 103 Aittoniemi: Helpotusten myöntämisestä veroräs-        118 Ala-Nissilä: Sukupolvenvaihdoslainojen korko-
204:     tien maksamiseen                                          tason yhdenmukaistamisesta
205: 
206: 104 Aittoniemi: Kevätkylvöjen takarajan määräämi-         119 Ala-Nissilä: Ammattiyhdistysten jäsenmaksujen
207:     sestä                                                     verovähennysoikeudesta
208: 
209: 105 Koistinen ym.: Maatalouden tilakohtaisista so-        120 Ihamäki: Tupakkatuotteiden verotuksella saavu-
210:     peuttamisohjelmista                                       tettavista tavoitteista
211: 
212: 106 Lahtela: Kotona tehtävän työn huomioon ottami-        121 Ihamäki: Kehitysaluetukivyöhykkeiden ja EU:n
213:     sesta eläkkeiden määräytymisessä                          tukivyöhykkeiden yhtenäistäruisestä
214: 
215: 107 Bremer: Om körförbud som meddelas yrkesbilis-         122 T. Pohjola: Rahaston perustamisesta pitkäaikais-
216:     ter                                                       työttömien työttömyyseläkkeiden maksamiseksi
217: 
218: 107 Bremer: Ammattiautoilijan ajokieltoon määrää-         123 M. Korhonen: Metsästysmahdollisuuden säilyt-
219:     misestä                                                   tämisestä valtion mailla
220: 
221: 108 Biaudet: Om inrättande av en barnombudsman-           124 Hyssälä ym.: Elintarvikealan työllisyystilanteen
222:     natjänst                                                  parantamisesta Turun työvoimapiirissä
223: 
224: 108 Biaudet: Lapsiasiavaltuutetun viran perustami-        125 Nurmi: Veteraanien hammashuollon kehittämi-
225:     sesta                                                     sestä
226: 
227: 109 Biaudet: Om utkomststödet tili studerande             126 Tennilä: Portimojärven kunnostamisesta Ranual-
228:                                                               la
229: 109 Biaudet: Opiskelijoille maksettavan toimeentulo-
230:     tuen määrästä                                         127 Pulliainen: Vuoden 1995 karhunpyyntikiintiöstä
231: 
232: 110 M. Koskinen ym.: Työttömyysturvalain sovelta-         128 Pulliainen: Astmalääkkeiden hankinta-avustus-
233:     misesta työosuuskuntien jäseniin                          ten myöntämisestä
234: 
235: 111 Ala-Harja ym.: Potilaiden oikeusturvasta siirret-     129 Tennilä: Ruotsista eläketuloa saavien verotukses-
236:     täessä valtion mielisairaaloiden tehtäviä kunnille        ta
237: 
238: 112 Rask ym.: Terveyskasvatusmäärärahojen suun-           130 Hurskainen: Alkoholin tuonnin aikarajoitusten
239:     taamisesta tupakoinnin vähentämistyöhön                   tarkistamisesta
240: 
241: 113 Korteniemi: Tielaitoksen organisaationmuutok-         131 Tiusanen: Kansaneläkelaitoksen maksamista lää-
242:     sen toteuttamisesta                                       kekorvauksista
243:                                                Sisällysluettelo                                              7
244: 
245: 132 Kokkonen: Oikeuspsykiatrisen tutkimuksen ja          150 Tiusanen: Valtiontalouden säästöpäätösten vai-
246:     hoidon asiantuntemuksen turvaamisesta                    kutuksista vanhusten hoitoon
247: 
248: 133 Saarinen: Kuntaliitosten edistämisestä               151 Linden: Suomalaisten luonnonmarjojen kilpailu-
249:                                                              kyvyn säilyttämisestä
250: 134 Vistbacka: Psykoterapiakuntoutukseen varattu-
251:     jen kansaneläkelaitoksen määrärahojen riittävyy-     152 Ranta-Muotio: Eläintautilain mukaisten kor-
252:     destä                                                    vausten maksamisesta
253: 
254: 135 Vähänäkki: Mustamaan saaren saamisesta virkis-       153 Vähänäkki: Toimenpiteistä hirvikolarien vähen-
255:     tyskäyttöön                                              tämiseksi
256: 
257: 136 Tennilä: Poroelinkeinon tukemisesta                  154 Lahtela ym.: Tullin tulkintaohjeiden yhdenmu-
258:                                                              kaistamisesta raja-asemilla
259: 137 Nikula: Kuluttajavalituslautakunnan ratkaisu-
260:     suositusten noudattamisen laiminlyöneiden elin-      155 Kemppainen: Ansiosidonnaisen työttömyystur-
261:     keinonharjoittajien nimien julkistamisesta               van määräytymisperusteista
262: 
263: 138 Peltomo: Valtion työllistämispalvelun säilyttämi-    156 Mölsä: Postitoimintaluvan myöntämisestä
264:     sestä
265:                                                          157 Vehviläinen ym.: Kaupunkikehitystä koskevan
266: 139 Peltomo ym.: Työllisyyskoulutukseen osallistu-           URBAN-ohjelman toteuttamisesta
267:     van matkakulujen korvaamisesta
268:                                                          158 Ihamäki: Vihantasalmen sillan korjaamisesta
269: 140 Peltomo ym.: Leimaveron maksuvelvollisuudesta
270:     asuntoa luovutettaessa                               159 Kemppainen: Tekniseen käyttöön tarkoitetun al-
271:                                                              koholin käyttölupamaksuista
272: 141 Peltomo ym.: Työvoimapoliittisessa aikuiskoulu-
273:     tuksessa hyväksytystä keskimääräisestä oppilas-      160 Hyssälä ym.: Aikuisten hammashuollon järjestä-
274:     päivähinnasta                                            misestä
275: 
276: 142 U. Anttila: Maksuttoman oikeudenkäynnin              161 T. Pohjola ym.: Opiskelun vaikutuksesta työttö-
277:     myöntämisestä toimeentulotukipäätökseen muu-             myyspäivärahan saantiin
278:     tosta haettaessa
279:                                                          162 Kiviniemi: Valtiontalouden säästöpäätösten vai-
280: 143 Lahtela: Polttoaineiden jakeluverkoston turvaa-          kutuksista sukupolvien väliseen tulonjakoon
281:     misesta haja-asutusalueilla
282:                                                          163 Vihriälä ym.: Metsien uudistamisesta
283: 144 Aittoniemi: Suomijärven lintujärven kunnostami-
284:     sesta Karvialla                                      164 Kallis: Todistajan aseman parantamisesta esitut-
285:                                                              kinnassa ja alioikeuskäsittelyssä
286: 145 Aittoniemi: Poliisin ulkomaalaisyksikön valvon-
287:     tajaoksen toiminnan turvaamisesta                    165 Kallis: Poliisin työtehtävien järjestämisestä
288: 
289: 146 Aittoniemi: Postin ja Postipankin toimintojen yh-    166 Saarinen ym.: Ns. Koikkalan mutkan oikaisemi-
290:     teensovittamisesta                                       sesta valtatie 1:llä
291: 
292: 147 Elo ym.: Ammattimaista kalastusta harjoittavien      167 Saarinen ym.: Kunnallisen kansanäänestyksen to-
293:     henkilöiden yhdenvertaisuudesta kalastuslakia            teuttamisajankohdan määräämisestä
294:     sovellettaessa
295:                                                          168 Aittoniemi: Pysäköintivirhemaksun maksuajan
296: 148 Kiviniemi: Opiskelija-asuntojen rakentamisesta           pidentämisestä
297: 
298: 149 M. Koskinen: Poliittisesti sitoutumattomien pai-     169 Koistinen ym.: Toimenpiteistä nuorten naisten
299:     kallislehtien toimintaedellytysten turvaamisesta         työllisyyden parantamiseksi
300: 8                                              Sisällysluettelo
301: 
302: 
303: 170 H. Koskinen ym.: Vanhemman tapaaruisoikeu-           187 Biaudet ym.: Vaimojen tuonnin laillisuuden sel-
304:     desta lapsensa kanssa                                    vittämisestä
305: 
306: 171 Lahtela: Työllisyyskoulutuksen kehittämisestä        188 Aittoniemi: Ahvenanmaan puolustuksenjärjestä-
307:                                                              misestä
308: 172 Alaranta ym.: Arvonlisäveron vaikutuksesta
309:     pienyrittäjien työllistämismahdollisuuksiin          189 Aittoniemi: Petoeläintuhojen rajoittamiseksi tar-
310:                                                              vittavista toimista
311: 173 Linden: Tietokonevirusten levittämisen krimina-
312:     lisoinnista                                          190 Aittoniemi: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin
313:                                                              toiminnasta
314: 174 J. Andersson: Pilssivesien puhdistusjärjestelmän
315:     kehittämisestä                                       191 Aittoniemi: Kansanedustajan oikeudesta saada
316:                                                              pyytämiään tietoja valtioneuvoston virkamie-
317: 175 Seppänen: Banaanien tuonnin rajoitusten poista-          hiltä
318:     misesta
319:                                                          192 Aittoniemi: Keskioluen kioskimyynnin lupaeh-
320: 176 Löv m.fl.: Om förtidspensionärers förtjänstmöj-          doista
321:     ligheter
322:                                                          193 Aittoniemi: Joulumaa-rakennushankkeen toteut-
323: 176 Löv ym.: Varhaiseläkkeelle siirtyneiden ansait-          tamisesta
324:     seruismahdollisuuksista
325:                                                          194 Aittoniemi: Vihjepalkkiomenettelyn käyttöön-
326: 177 Juhantalo: Sotilassoittokuntien toiminnan tur-           otosta rikoksia selvitettäessä
327:     vaamisesta
328:                                                          195 Aittoniemi: Suomen jalkapalloilun kehittämises-
329: 178 Kemppainen: Työttömyysturvan ja kotihoidon               tä kansainväliselle tasolle
330:     tuen yhteensovittamisesta
331:                                                          196 Aittoniemi: Hirvilahden-Kyrönlahden tien n:o
332: 179 Tykkyläinen ym.: Ylimääräisistä taiteilijaeläk-          2771 kunnostamisesta Hämeen tiepiirissä
333:     keistä
334:                                                          197 Aittoniemi: Suomen turvallisuus- ja puolustuspo-
335: 180 Partanen: Hiukkaskiihdyttimen rakentamisesta             liittisista ratkaisuista
336:     Suomeen
337:                                                          198 Aittoniemi: Huoltokonttoreihin tehtyjen talletus-
338: 181 Rajamäki: Epätyypillisissä työsuhteissa olevien          ten korvaamisesta
339:     työntekijöiden sosiaaliturvan parantamisesta
340:                                                          199 J. Kukkonen ym.: Osa-aikalisän nykyistä laa-
341: 182 Rask ym.: Tupakkahuoneiden rakentamisen tu-              jemmasta käyttämisestä työpaikkojen lisäämi-
342:     kemisesta Raha-automaattiyhdistyksen varoilla            seksi
343: 
344: 183 Aula: Vähäisen liiketoiminnan määrittelystä ar-     200 Rajamäki: Kunnallisen päivähoidon laskutuspe-
345:     vonlisäverotuksessa                                     riaatteista
346: 
347: 184 Lahtela: Suden metsästyksen sallimisesta itärajan   201 Aittoniemi: Karjalaisten heimosotureiden paluu-
348:     kunnissa                                                muutto-oikeudesta
349: 
350: 185 Väistö: Työllisyysmäärärahojen jakoperusteista      202 Smeds: Upseerikoulutuksen kehittämisestä
351: 
352: 186 Saarinen ym.: Ulosotossa sovellettavan suoja-       203 Aittoniemi: Karvian Suomijärven kunnostami-
353:     osuuden korottamisesta                                  sesta
354: 
355: 187 Biaudet m.fl.: Om utredning av lagligheten          204 Pulliainen: Kattovalaisimien sähköturvallisuu-
356:     hustruimporten                                          den parantamisesta
357:                                                 Sisällysluettelo                                             9
358: 
359: 205 Pulliainen: Euroopan unionin maataloustukien          218 Aittoniemi: Edustus- ja virkamatkoihin tarkoite-
360:     maksatuksesta                                             tun lentokoneen hankkimisesta valtiolle
361: 
362: 206 Nyby: Om ökad användning av obligatoriska id-         219 Aittoniemi: Hallituksen toimenpiteistä EU:n
363:     rottsförsäkringar                                         myöntämien tukien käytön valvonnasta
364: 
365: 206 Nyby: Pakollisten urheiluvakuutusten käytön li-       220 Aittoniemi: Tiedottamisen lisäämisestä Suomen
366:     säämisestä                                                europarlamenttiedustajien toiminnasta
367: 
368: 207 Aittoniemi: Alkoholin nauttimisesta yleisellä pai-    221 Aittoniemi: Valtionosuusleikkausten työllisyys-
369:     kalla                                                     vaikutuksista
370: 
371: 208 Pulliainen ym.: Alueellisten pääomasijoitusyh-        222 M. Koski ym.: EU-tukien ulosottokelpoisuudesta
372:     tiöiden toiminnan tukemisesta                             verrattuna palkkatuloihin
373: 
374: 209 Lahtela ym.: Yli 55-vuotiaiden työnhakijoiden         223 Kautto: Terveydenhuollon laitehankinnoista
375:     työllistymisen helpottamisesta
376:                                                           224 Korkeaoja: Kuntoutuskorvauksesta perittävistä
377: 210 Kiljunen ym.: EU-tukien ja kansallisten tukien            veroista ja maksuista
378:     aluejaotuksesta
379:                                                           225 Aittoniemi: Kotona työskentelevän aviopuolison
380:                                                               eläketurvasta
381: 211 Elo ym.: Valtiontakuukeskuksen toiminnan te-
382:     hostamisesta Satakunnassa                             226 Pulliainen: Löytötavaralain muuttamisesta
383: 212 Elo ym.: Oppisopimuskoulutuksen rahoituksen           227 M. Pietikäinen: Om bättre villkor för föräldrarna
384:     turvaamisesta                                             tili prematurbam
385: 
386: 213 Aittoniemi: Lyhytaikaisten työsuhteiden vaiku-        227 M. Pietikäinen: Keskosiasten vanhempien ase-
387:     tuksesta työttömyyskorvaukseen                            man parantamisesta
388: 
389: 214 Aittoniemi: Korkotakuusta asuntokaupassa              228 M. Pietikäinen: Om åtgärder för att förbättra
390:                                                               trafiksäkerheten på kustbanan
391: 215 Kemppainen ym.: Veikkausvoittovarojen käyttä-
392:     misestä nuorisotyöhön ja liikuntaan                   228 M. Pietikäinen: Rantaradan liikenneturvallisuu-
393:                                                               den parantamisesta
394: 216 Kankaanniemi: Varusmiehen kuolemaan johta-            229 Markkula-Kivisilta: Ammattikorkeakouluopis-
395:     neen onnettomuuden tutkimuksista                          kelijoiden opintotukeen liittyvistä aikarajoista
396: 
397: 217 Pulliainen: Puolustusvoimien kaluston ja välineis-    230 Lahtela: Biosfåäritutkimuksen jatkumisen tur-
398:     tön käytöstä                                              vaamisesta
399: 
400: 
401: 
402: 
403: 2 260139
404: II
405:                                              KK 1/1995 vp
406: 
407: Kirjallinen kysymys 1
408: 
409: 
410: 
411: 
412:                                    Lahtela: Lähialueyhteistyön hallinto- ja ohjauskeskuksen perusta-
413:                                       misesta Pohjois-Karjalaan
414: 
415: 
416:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
417: 
418:    Lähialueyhteistyö erityisesti Karjalan tasaval-    joiskarjalaisen osaamisen ja sijaintinsa vuoksi
419: lan kanssa on lähtenyt ripeästi liikkeelle Pohjois-   maakunta olisi paras paikka koko valtakunnan
420: Karjalassa. Mukana yhteistyön kehittämisessä          tason lähialueyhteistyön hallintokeskukseksi.
421: ovat alueen kunnat, Pohjois-Karjala-liitto, lää-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
422: ninhallitus, yliopisto, kauppakamari ja monet         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
423: yrityksetkin.                                         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
424:    Pohjois-Karjalaan on syntynyt lähialueyhteis-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
425: työn osalta runsaasti osaamista ja tietoa. Myös
426: kaupallisen toiminnan puolella lähialueyhteistyö                Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,
427: on luonut pysyviä kaupallisia suhteita ja yhteis-            että Pohjois-Karjalaan voidaan perustaa
428: yritystoimintaa molemmille puolille rajaa.                   nykyisiä rakenteita ja yhteistyöalueita
429:    Lähialueyhteistyö vaatii pitkäjänteistä toi-              hyväksi käyttäen lähialueyhteistyön hal-
430: mintaa ja voimavarojen tehokasta suuntaamista                linto- ja ohjauskeskus?
431: valtakunnallisesti selkeämpään suuntaan. Poh-
432:      Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1995
433:                                               Esa Lahtela
434: 
435: 
436: 
437: 
438: 250261
439: 2                                          KK 1/1995vp
440: 
441: 
442: 
443: 
444:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
445: 
446:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Lähialueyhteistyö on osa Suomen ulkopoli-
447: mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa Puhemies,     tiikkaa,josta säädetään hallitusmuodon 33 §:ssä.
448: olette 31 päivänä maaliskuuta 1995 päivätyn kir-    Suomessa toimivaltaisia viranomaisia ovat mi-
449: jeenne ohessa toimittanut valtioneuvoston asian-    nisteriöt puolustusministeriötä lukuun ottamat-
450: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Lahtelan näin    ta. Ulkoasiainministeriö on perustanut lähialue-
451: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 1:              yhteistyön koordinointia varten valtakunnalli-
452:                                                     sen lähialueyhteistyön kehittämisryhmän, johon
453:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,    kuuluu keskeisten ministeriöiden ja lääninhalli-
454:        että Pohjois-Karjalaan voidaan perustaa      tusten edustajia.
455:        nykyisiä rakenteita ja yhteistyöalueita         Sisäasiainministeriön tehtävänä on koordi-
456:        hyväksi käyttäen lähialueyhteistyön hal-     noida aluetason lähialueyhteistyötä, jota varten
457:        linto- ja ohjauskeskus?                      ministeriö nimeää vuosittain kolme alueellista
458:                                                     työryhmää (Lapin-Murmanskin ryhmä, Karja-
459:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         lan ryhmä ja Kymen-Leningradin ryhmä). Li-
460: taen seuraavaa:                                     säksi on perustettu ulkoasiainministeriön johta-
461:                                                     ma työryhmä, joka koordinoi Suomen ja Pietarin
462:    Suomi ja Venäjän Federaatio solmivat 20 päi-     välistä yhteistyötä. Venäläinen osapuoli on ni-
463: vänä tammikuuta 1992 valtiosopimuksen 1ähi-         mennyt alueilleen vastaavat ryhmät.
464: alueyhteistyöstä, jolla käsitteellä tarkoitetaan       Edellä esitetty alueellisesti hajautettu toimin-
465: Murmanskin alueella, Karjalan tasavallan, Pie-      tamalli on osoittautunut toimivaksi, ja sen puit-
466: tarin ja Leningradin alueella tehtävää yhteistyö-   teissa on pystytty tehokkaasti ottamaan huo-
467: tä. Sopimuksen 1 artiklan mukaan sopimusosa-        mioon yhteistyön alueelliset erityispiirteet ja
468: puolet kehittävät ja laajentavat yhteistyötään      -tarpeet. Tällä perusteella ei voida katsoa tarkoi-
469: sopimuksessa tarkoitetuilla Venäjän Federaa-        tuksenmukaiseksi keskittää hallintoa ja ohjausta
470: tion alueilla tarkoituksena edistää näiden aluei-   yhteen yksikköön.
471: den tasapainoista kehitystä ottaen huomioon
472: molempien sopimuspuolten edut.
473:      Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1995
474: 
475:                                                                          Ministeri Jouni Backman
476:                                              KK 1/1995 vp                                                3
477: 
478: 
479: 
480: 
481:                                         Tili Riksdagens Talman
482: 
483:    1 det syfte}7 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Närområdessamarbetet är en del av Finlands
484: ger har Ni, Arade Talman, med Er skrivelse av         utrikespolitik, om viiken stadgas i 33 § i reger-
485: den 31 mars 1995 tili vederbörande medlem av          ingsformen. Behöriga myndigheter i Finland är
486: statsrådet översänt följande av riksdagsman           ministerieroa med undantag för försvarsministe-
487: Lahtela undertecknade spörsmål nr 1:                  riet. Utrikesministeriet har tilisatt en utvecklings-
488:                                                       grupp som skall samordna det riksomfattande
489:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        närområdessamarbetet. 1 utvecklingsgruppen in-
490:        ta för att det i N orra Karel en med utnytt-   går representanter från de centrala ministerieroa
491:        jande av redan befintliga strukturer och       och länsstyrelseroa.
492:        samarbetsområden skall kunna inrättas              lnrikesministeriets uppgift är att samordna
493:        en förvaltnings- och ledningscentral för       närområdessamarbetet på områdesnivå. F ör det-
494:        närområdessamarbete?                           ta ändamål tilisätter ministeriet årligen tre regio-
495:                                                       nala arbetsgrupper (gruppen för Lappland-
496:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         Murmansk, gruppen för Karelen och gruppen
497: anföra följande:                                      för Kymmeneområdet-Leningrad). Dessutom
498:                                                       har en arbetsgrupp som leds av utrikesministeriet
499:    Finland och Ryska Federationen ingick den          tillsatts för att koordinera samarbetet mellan
500: 20 januari 1992 en överenskommelse om närom-          Finland och S:t Petersburg. Den ryska parten har
501: rådessamarbete, vilket innebär ett samarbete i        tillsatt motsvarande grupper för de berörda om-
502: Murmanskområdet, Republiken Karelen, S:t Pe-          rådena.
503: tersburg och Leningradområdet. Enligt artikel 1           Den ovan presenterade decentraliserade verk-
504: i överenskommelsen utvecklar och utvidgar av-         samhetsmodellen har visat sig fungera väl och
505: talsparteroa samarbetet i de i överenskommelsen       inom ramen för den har man effektivt lyckats
506: nämnda områdena inom Ryska Federationen i             beakta regionala särdrag och särbehov i samar-
507: syfte att främja en balanserad utveckling i dessa     betet. På grundval av detta kan det inte anses
508: områden med beaktande av båda parteroas in-           nödvändigt att koncentrera förvaltning och led-
509: tressen.                                              ning tili en enda enhet.
510: 
511:      Helsingforsden 20 april1995
512: 
513:                                                                              Minister Jouni Backman
514:                        j
515:                       j
516:                      j
517:                     j
518:                    j
519:                   j
520:                  j
521:                 j
522:                j
523:               j
524:              j
525:             j
526:            j
527:           j
528:          j
529:         j
530:        j
531:       j
532:      j
533:     j
534:    j
535:   j
536:  j
537: j
538:                                                 KK 2/1995vp
539: 
540: Kirjallinen kysymys 2
541: 
542: 
543: 
544: 
545:                                      Tennilä: Kevyen liikenteen väylän rakentamisesta Kuttasen kylään
546:                                         Enontekiöllä
547: 
548: 
549:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
550: 
551:    Tornionjokivarren valtatie 2l:n osalta on                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
552: olemassa peruskorjaussuunnitelma, joka käsit-            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
553: tää myös Kuttasen kylän kohdan. Kylätoimi-               nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
554: kunta on esittänyt, että tietyön yhteydessä ky-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
555: lään rakennetaan myös kevyen liikenteen väylä.
556: Esitystä puoltaa se, että vilkkaasti liikennöity ja                 Mihin toimiin Hallitus ryhtyy kevyen
557: myös raskaan kuljetuskaluston käyttämä kapea                    liikenteen väylän rakentamiseksi työlli-
558: tie on vaarallinen, erityisesti lapsille, joita kulje-          syysvaroillajo tulevan kesän aikana Kut-
559: tetaan aamuisin myös pimeän aikaan kouluun.                     tasen kylään Enontekiön kunnassa?
560: Kevyen liikenteen väylää tarvitaan noin kaksi
561: kilometriä.
562:      Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1995
563:                                             Esko-Juhani Tennilä
564: 
565: 
566: 
567: 
568: 250261
569: 2                                         KK 2/1995vp
570: 
571: 
572: 
573: 
574:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
575: 
576:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Lapin tiepiirissä on tarve lukuisiin kevyen lii-
577: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      kenteen turvallisuutta parantaviin hankkeisiin.
578: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    Hankkeiden keskinäisen kiireellisyyden määrit-
579: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-      tämiseksi on tehty riskianalyysi, jonka perusteel-
580: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-      la Kuttasen kohta ei ole tiepiirin kiireellisimpiä
581: myksen n:o 2:                                      kohteita. Kuttasen - Jatunin välille on kyllä
582:                                                    vahvistettu valtatien parantamissuunnitelma,
583:            Mihin toimiin Hallitus ryhtyy kevyen    mutta siihen ei sisälly kevyen liikenteen väylää
584:        liikenteen väylän rakentamiseksi työlli-    eikä valaistusta.
585:        syysvaroilla jo tulevan kesän aikana Kut-      Työllisyysmäärärahojen käyttösuunnitelmat
586:        tasen kylään Enontekiön kunnassa?           esittelee valtioneuvoston päätettäväksi työminis-
587:                                                    teriö. Suunnitelmissa ei kuitenkaan käsitellä han-
588:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        kekohtaisesti nyt kyseessä olevan kokoluokan
589: tavasti seuraavaa:                                 kohteita. Pienehköistä kohteista päättää työmi-
590:                                                    nisteriö tai työvoimapiiri neuvoteltuaan tiepiirin
591:    Kuttasen kylä sijaitsee valtatien 21 varrella   kanssa. Tässä tapauksessa kevyen liikenteen väy-
592: lähellä Kaaresuvantoa. Valtatien keskimääräi-      lää Kuttasen kylässä ei voida ensi kesänä aloittaa
593: nen liikenne on hieman yli 500 autoa vuorokau-     työllisyysvaroin, koska väylästä ei ole olemassa
594: dessa. Tien varressa on vain muutama talo, ja      toteuttamiskelpoista suunnitelmaa.
595: näiden kohdalla on 60 krnlh nopeusrajoitus.
596:      Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1995
597:                                                             Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
598:                                           KK 2/1995 vp                                               3
599: 
600: 
601: 
602: 
603:                                       Tili Riksdagens Talman
604: 
605:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       Det finns i Lapplands vägdistrikt behov av
606: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-     flera projekti syfte att förbättra gång-, cykel- och
607: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-   mopedtrafikens säkerhet. En riskanalys i syfte att
608: man Esko-Juhani Tennilä undertecknade spörs-       definiera planernas skyndsamhet har genom-
609: mål nr 2:                                          förts. Vägavsnittet i Kuttanen räknas inte som en
610:                                                    av de mest skyndsamma objekten. Mellan Kutta-
611:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     nen- Jatuni har visserligen en förbättringsplan
612:        ta för att bygga en gång- och cykelväg      fastställts, men den innehåller varken en gång-
613:        med sysselsättningsmedel redan under        och cykelväg eller belysning.
614:        den kommande sommaren i Kuttanens              Statsrådet skall på föredragning av arbetsmi-
615:        by i Enontekis kommun?                      nisteriet fatta beslut om hur sysselsättningsansla-
616:                                                    gen skall användas. Objekt av ifrågavarande
617:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      storlek behandlas inte i dessa planer vart och ett
618: anföra följande:                                   för sig. Antingen arbetsministeriet eller arbets-
619:                                                    kraftsbyrån bestämmer om mindre projekt efter
620:   Kuttanen ligger längs riksväg 21 nära Kaare-     att ha rådfrågat vägdistriktet. 1 detta fall kan
621: suvanto. Trafiken på riksvägen är i medeltallite   byggande av en gång- och cykelväg i Kuttanen
622: drygt 500 bilar per dygn. Det finns endast några   inte påbörjas instundande sommar med finansie-
623: hus längs vägen och hastighetsbegränsningen är     ring från sysselsättningsmedel, eftersom det inte
624: 60 krn/h i nära anslutning tili dem.               finns en genomförbar pian beträffande byn.
625:      Helsingforsden 27 aprill995
626: 
627:                                                                 Trafikminister Tuula Linnainmaa
628:                                                  KK 3/1995 vp
629: 
630: Kirjallinen kysymys 3
631: 
632: 
633: 
634: 
635:                                     Kemppainen: Ämmänsaaren jäähallin korjaustöiden käynnistämi-
636:                                          sestä
637: 
638: 
639:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
640: 
641:    Yksityiseltä pohjal~!l syntynyt ja ilman val-            On kohtuutonta, jos valtiovalta tässä tilan-
642: tionapuja rakennettu Ammänsaaren jäähalli ro-           teessa ei tule halliyhtiön avuksi. Muualla maassa
643: mahti yllättäen 1.3.1995. Romahduksen syy ei            ja paremmissa olosuhteissa vastaavat jäähalli-
644: ole vielä selvillä, eikä näin ollen myöskään voida      hankkeet ovat saaneet valtion avustuksen. Var-
645: osoittaa, mitkä tahot olisivat korvausvelvollisia.      sinkin tällaisessa tilanteessa odottaisi, että valtio-
646: Vakuutusyhtiö korvaa nykyisen tietämyksen               valta tulisi apuun siten, että ilman pitkää keskey-
647: mukaan jäähallin tekniikkaan kuuluneita asioi-          tystä hallissa tapahtuva laaja-alainen harrastus-
648: ta, kuten sähkö- ja ilmastointilaitteille tulleet va-   toiminta voisi jatkua ja halliyhtiö voisi hankkia
649: hingot.                                                 tuloja lainojensa hoitamiseksi. Se, että halli voi-
650:    Jäähalli toteutettiin suurelta osin talkootyö-       tiin toteuttaa varsin edullisesti ja talkoovoimin
651: nä. Kuitenkin tukirakennelmat, joissa pettämi-          ilmanjulkista panostusta, ei voi olla peruste sille,
652: nen on tapahtunut, on hankittu normaaliura-             ettei halliyhtiötä nyt voitaisi valtion varoista tu-
653: koinoin perusteella alan kokeneelta yrittäjältä.        kea. Tukea on annettu myös pelkästään taloudel-
654:    Tähän mennessä jäähalli ei ole saanut ano-           lisista syistä vaikeuksiin joutuneille jäähalleille.
655: muksista huolimatta valtion tukea. Se on JOO            Lisäksi myös Suomussalmen kunta on nyt tullut
656: kilometrin säteellä alueen ainoa merkittävä Iii-        isommalla panoksella mukaan: se on tehnyt pää-
657: kuntapaikkarakennus, joka moniin vuosiin on             töksen merkitä hallin osakkeita lisää 100 000
658: rakennettu, ja se palvelee myös laajasti eri käyt-      markalla sekä päätöksen edullisesta 400 000
659: täjäryhmiä nuoriso- ja koululaisryhmistä sarja-         markan lainasta.
660: tason kiekkoiluun asti. Nyt yllättävä vahinko               Kun romahtamisen syy aikanaan selviää, on
661: uhkaa lopettaa tai ainakin keskeyttää laajan har-       vahinkovastuu luonnollisesti kohdistettava niil-
662: rastustoiminnan pitkäksi aikaa.                         le, jotka ovat syyllisiä vahinkoon.
663:     Erityisen hankalaksi tilanne muodostuu halli-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
664: osakeyhtiön rahoituksen hoidon kannalta. Halli-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
665: yhtiö on pystynyt tiukan taloudenpidon, suuren          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
666: taikootyöosuuden ja monipuolisen käytön an-             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
667: siosta ylläpitämään hallitoimintaa, vaikka siihen
668: ei tähän mennessä ole tullut valtionosuutta.                       Aiko9.ko Hallitus pikaisesti tehdä pää-
669:  12 %:n arvonlisäveron tuleminen hallin liiketoi-               töksen Ammänsaaren jäähalliyhtiön tu-
670: mintaan vaikeutti talouden hoitamista huomat-                   kemisesta niin, että hallin korjaustöihin
671: tavasti.                                                        päästään välittömästi ja että harrastus-
672:     Vahingon tapahduttua kaikki tulorahoitus                    toiminta voi hallissa jatkua heti seuraa-
673: halliyhtiöltä on loppunut. Hallin lainojen vakuu-               valla käyttökaudella,jotta halliyhtiö pys-
674: tena on lähes 1OO:n yksittäisen henkilön takauk-                tyy hankkimaan myös tuloja toimintansa
675: set. Heidän ei takausta antaessaan ole millään                  pyörittämiseksi?
676: kohtuudella voinut odottaa varautuvan tällai-
677: seen riskiin.
678: 
679:      Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1995
680: 
681:                                            Hannu Kemppainen
682: 
683: 250261
684: 2                                            KK 3/1995 vp
685: 
686: 
687: 
688: 
689:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
690: 
691:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Oulun läänistä avustusta haettiin II perusta-
692: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         mishankkeeseen. Yhtenä hakijana oli Suomus-
693: olette toimittanut valtioneuvoston asianomai-         sal!Jlen Jäähalli Oy,joka haki alunperin avustus-
694: senjäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kemp-         ta Ammänsaaren jäähallin rakentamisesta aiheu-
695: paisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           tuneiden velkojen maksamiseen, mutta joka jää-
696: n:o 3:                                                hallin kattorakenteiden romahdettua (1.3.1995)
697:                                                       muutti hakemuksen koskemaan hallin jälleenra-
698:           Aikooko Hallitus pikaisesti tehdä pää-      kentamista.
699:        töksen Ämmänsaaren jäähalliyhtiön tu-             Opetusministeriö myönsi alussa mainituilla
700:        kemisesta niin, että hallin korjaustöihin      päätöksillään avustusta neljään Oulun läänin
701:        päästään välittömästi ja että harrastus-       alueen hankkeeseen yhteensä 9 400 000 markkaa.
702:        toiminta voi hallissa jatkua heti seuraa-      Oulun lääniin sijoittuvien hankkeiden osuus oli
703:        valla käyttökaudella,jotta halliyhtiö pys-     kaikkiaan 18,2% avustuksen kokonaismäärästä.
704:        tyy hankkimaan myös tuloja toimintansa            Avustuskohteita harkittaessa otettiin huo-
705:        pyörittämiseksi?                               mioon aikaisemmin mainitut liikuntalain sään-
706:                                                       nökset ja niiden ohella mm. läänin liikuntalauta-
707:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kunnan lausuntonaan antama kiireellisyysjärjes-
708: vasti seuraavaa:                                      tys avustettavista hankkeista. Suomussalmen
709:                                                       jäähallia kohdannutta valitettavaa onnetto-
710:    Opetusministeriö on myöntänyt kuluvana             muutta ei harkittu riittäväksi syyksi muuttaa kii-
711: vuonna päätöksillään 8.3.1995 ja 5.4.1995liikun-      reellisyysjärjestystä avustettavien kohteiden
712: tapaikkojen perustamishankkeisiin yhteensä            osalta vallankin, kun jäähallin sortumisen syyt
713: 43 500 000 markkaa.                                   vastuuvelvoitteineen olivat avoimia kevään
714:    Liikuntalain mukaan avustusta myönnetään           myöntöpäätöksiä tehtäessä.
715: ensisijaisesti kunnille ja kunnan tai kuntainliiton      Opetusministeri~ tulee harkitsemaan muiden
716: määräämisvallassa oleville osakeyhtiöille. Lain       kohteiden ohella Ammänsaaren jäähallin avus-
717: mukaan avustusta myönnettäessä on kiinnitettä-        tusmahdollisuuksia päättäessään avustusten
718: vä huomiota olemassa oleviin valtakunnallisiin        myöntämisestä        liikuntapaikkarakentamiseen
719: liikuntapaikkasuunnitelmiin. Avustuksen edel-         seuraavan kerran, viimeistään vuoden 1996 ra-
720: lytyksenä on myös, että liikuntapaikka on tar-        kentamisavustuksista päätettäessä.
721: koituksenmukaisesti suunniteltu.
722: 
723:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1995
724:                                                                           Ministeri Claes Andersson
725:                                             KK 3/1995 vp                                               3
726: 
727: 
728: 
729: 
730:                                        Tili Riksdagens Talman
731: 
732:   .1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     om understöd för betal.r.ing av de skulder som
733: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       byggandet av ishallen i Ammänsaari hade föror-
734: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     sakat. Efter det att takkonstruktionerna på ishal-
735: man Kemppainen undertecknade spörsmål nr 3:          len givit efter (1.3.1995) ändrade bolaget sin an-
736:                                                      sökan att gälla återuppbyggnaden av hallen.
737:           Ämnar Regeringen i snabb ordning               Undervisningsministeriet beviljade genom
738:        fatta beslut om stöd tili ishallsbolaget i    nämnda beslut understöd på sammanlagt
739:        Ämmäosaari så att reparationsarbetena         9 400 000 mark tili fyra projekt i Uleåborgs Iän.
740:        på hallen genast kan påbörjas och så att      De projekt som är belägna i Uleåborgs Iän står
741:        fritidsverksamheten i hallen kan fortsätta    för en andel av 18,2 % av det totala understöds-
742:        omedelbart nästa säsong för att hallbola-     beloppet.
743:        get även skall kunna skaffa inkomster att         När understödsobjekten prövades togs hän-
744:        driva verksamheten?                           syn tili nämnda stadganden i idrottslagen och
745:                                                      förutom dem bl.a. tilllänsidrottsnämndens utlå-
746:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        tande om prioritetsordningen i fråga om de pro-
747: anföra följande:                                     jekt som skall understödas. Den beklagliga
748:                                                      olycka som drabbade ishallen i Suomussalmi an-
749:    Undervisningsministeriet har innevarande år       sågs inte som tillräcklig orsak att ändra priori-
750: genom sina beslut 8.3.1995 och 5.4.1995 beviljat     tetsordningen när det gäller stöd tili olika objekt,
751: sammanlagt 43 500 000 mark för anläggnings-          i synnerhet som orsakerna tili att ishallen rasade
752: projekt som gäller idrottsanläggningar.              samman samt ansvarsförpliktelserna ännu inte
753:    Enligt idrottslagen beviljas understöd i första   var klarlagda när besluten om beviljande avun-
754: hand tili kommuner och aktiebolag där kommu-         derstöd fattades på våren.
755: ner och kommunalförbund har bestämmande-                 Undervisningsministeriet kommer vid sidan
756: rätt. Enligt lagen skall riksomfattande planer för   av andra objekt att l?.edöma möjligheten tili un-
757: idrottsanläggningar beaktas när understöd bevil-     derstöd för ishallen i Ammänsaari när ministeriet
758: jas. En förutsättning för understöd är också att     nästa gång fattar beslut om att bevilja understöd
759: idrottsanläggningen är ändamålsenligt planerad.      tili byggande av idrottsanläggningar, senast i
760:    1 Uleåborgs Iän söktes understöd för II an-       samband med besluten om byggnadsunderstöd
761: läggningsprojekt. En av sökandena var Suomus-        för 1996.
762: salmen Jäähalli Oy, som ursprungligen ansökte
763: 
764:      Helsingforsden 28 aprill995
765: 
766:                                                                           Minister Claes Andersson
767:                                               KK4/1995 vp
768: 
769: Kirjallinen kysymys 4
770: 
771: 
772: 
773: 
774:                                     Ihamäki: Haapakosken tehdas Oy:n rakennusten siirtämisestä
775:                                         valtion omistukseen
776: 
777: 
778:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
779: 
780:    Pieksämäen maalaiskunnassa sijaitseva Haa-          heutuvista rasitteista. Haapakosken tehdas Oy
781: pakosken ruukin alue on valtakunnallisesti arvo-       on sitoutunut aloittamaan ja sillä on valmiudet
782: kas rakennusten ja miljöön suojelukohde. Sen           aloittaa uuden konepajan rakennustyöt välittö-
783: säilyminen tuleville sukupolville tulee turvata.       mästi, kun suojeltavista rakennuksista on päästy
784:    Tätä valtakunnallisesti arvokasta rakennus-         valtion kanssa molempia osapuolia tyydyttä-
785: teoja miljöön suojelukohdetta on tarjottu siirret-     vään ratkaisuun.
786: täväksi valtion omistukseen maanvaihtokaupal-             Ruukkialueen rakennusten siirtyminen val-
787: la, koska suojelunäkökohdat ja niistä aiheutuvat       tion omistukseen loisi edellytykset kehittää ruuk-
788: taloudelliset rasitteet ovat tehneet mahdotto-         kialueelle uusia toimintoja, jotka osaltaan loisi-
789: maksi kehittää Haapakosken tehdas Oy:n liike-          vat pohjaa Haapakosken ruukkialueen säilyttä-
790: toimintoja.                                            miselle kansallisesti arvokkaana rakennussuoje-
791:     Haapakosken tehdas Oy on toiminut yhtäjak-         lu-ja miljöösuojelukohteena. Tässä tapauksessa
792: soisesti vuodesta 1842, ja määrällisesti se on työl-   myös Haapakosken tehdas Oy on mukana kehit-
793: listänyt työntekijöitä sadan molemmin puolin yli       tämishankkeessa.
794: 150 vuoden ajan. Tällä hetkellä tehdas työllistää         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
795: konepajalla ja sahalla 30---40 työntekijää, ja teh-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
796: taan konepajatuotteilla, joita käytetään lähinnä       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
797: kunnallistekniikan, vesijohtojen jätevesiviemä-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
798: reiden peruskorjauksessa ja uudisrakentamises-
799: sa, on erityisen hyvä kysyntä myös viennissä.                    Aikooko Hallitus ja millä aikataululla
800:     Haapakosken tehdas Oy:n suunnitelmissa on                 ryhtyä toimenpiteisiin periaatepäätöksen
801: uuden konepajan rakentaminen ja konepajatoi-                  tekemiseksi, että Haapakosken tehdas
802: mintojen kehittäminen. Yrityksellä ei ole edelly-             Oy:n ruukin alueen suojeltavat raken-
803: tyksiä hankkeen toteuttamiseen, mikäli yrityk-                nukset siirretään valtion omistukseen esi-
804: sen tehtäväksijää vastata valtakunnallisesti mer-             merkiksi vaihtokaupan avulla?
805: kittävän rakennussuojelukohteen suojelusta ai-
806: 
807:      Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1995
808: 
809:                                              Timo Ihamäki
810: 
811: 
812: 
813: 
814: 250261
815: 2                                          KK4/1995vp
816: 
817: 
818: 
819: 
820:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
821: 
822:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      nukset siirrettäisiin valtion omistukseen, valtiol-
823: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Rouva Pu-      la tulisi olla tiedossa myös niiden käyttö. Raken-
824: hemies, toimittanut valtioneuvoston asianomai-      nussuojelulain tavoitteiden mukaisesti rakennus-
825: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo       ten suojelusta voidaan maksaa yksityiselle kor-
826: Ihamäen tekemän kirjallisen kysymyksen n:o 4,       vausta, jos rakennusta ei voida käyttää tavan-
827: joka kuuluu seuraavasti:                            omaisella tai kohtuullista hyötyä tuottavalla ta-
828:                                                     valla. Tätä periaatetta voidaan käyttää myös ar-
829:           Aikooko Hallitus ja millä aikataululla    vioitaessa, voidaanko kulttuurihistoriallisesti ar-
830:        ryhtyä toimenpiteisiin periaatepäätöksen     vokkaita rakennuksia siirtää valtiolle vastikkeel-
831:        tekemiseksi, että Haapakosken tehdas         lisesti. Rakennusten siirtämistä valtiolle ei voida
832:        Oy:n mukin alueen suojeltavat raken-         pitää tarkoituksenmukaisena, jos niille on osoi-
833:        nukset siirretään valtion omistukseen esi-   tettavissa taloudellisesti mielekästä käyttöä yksi-
834:        merkiksi vaihtokaupan avulla?                tyisen tai kunnan omistuksessa. Nyt ei ole tiedos-
835:                                                     sa, onko rakennusten omistaja selvittänyt, voi-
836:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         daanko rakennuksia käyttää edelleen kohtuullis-
837: taen seuraavaa:                                     ta hyötyä tuottavalla tavalla. Tuotantotiloiksi
838:                                                     sopivat rakennukset tulisi edelleen osoittaa tuo-
839:    Pieksämäen maalaiskunnassa sijaitseva Haa-       tantotiloiksi. Tuotantotoiminnan järjestäminen
840: pakosken vanha mukinalue on luetteloitu valta-      sopii kuitenkin valtiota paremmin yksityisille tai
841: kunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialli-   kunnalle. Rakennusten säilymisen kannalta ei
842: seksi ympäristöksi (Rakennettu kulttuuriympä-       ole välttämätöntä, että ne siirretään valtiolle.
843: ristö, museoviraston rakennushistorian osaston          Haapakosken mukin rakennuksista masuu-
844: julkaisu n:o 16, Helsinki 1993).                    nia on pidettävä muinaismuistolain tarkoittama-
845:    Etelä-Savon vahvistetussa seutukaavassa          na historiallisen ajan kiinteänä muinaisjäännök-
846: mukki on merkitty suojelualueeksi SU4 -merkin-      senä, jota museovirastolla on oikeus hoitaa ja
847: nällä. Seutukaavan suojelumääräyksen mukaan         kunnostaa. Virasto onkin useana vuonna yrittä-
848: alueen käytössä on erityisesti otettava huomioon    nyt saada työllisyysvaroja masuunin korjauk-
849: ympäristön- ja maisemansuojelunäkökohdat.           seenja ilmoituksensa mukaan pyrkii edelleen res-
850: Ennen vallitsevien olosuhteiden muuttamiseen        tauroimaan masuunia mahdollisimman pikaises-
851: tähtääviä toimenpiteitä on asianomaiselle ympä-     ti. Ruukin säilyneistä tuotantorakennuksista
852: ristönsuojeluviranomaiselle varattava mahdolli-     merkittävin on masuunin vieressä 1800-luvulla
853: suus lausunnon antamiseen. Seutukaavan raken-       rakennettu ja 1900-luvun alussa käytöstä pois
854: tamismääräyksen mukaan rakentaminen alueel-         jäänyt valimorakennus. Joen vastakkaisella
855: la on sallittu vain siten, ettei sen suojeluarvo    puolella on samanikäinen konepajarakennus.
856: vaarannu. Muita suojelumääräyksiä alueella ei       Alueen työväenasuntoja on viime vuosina puret-
857: ole, ja vaikka seutukaavan määräykset ohjaavat      tu, jolloin alueen arvo kokonaisuudessaan on
858: myöhemmin mahdollisesti tehtävää asema- tai         vähentynyt.
859: rakennuskaavaa, määräykset vaikuttavat suo-             Koska Haapakosken Tehdas Oy on esittänyt
860: raan myös rakennuslupamenettelyyn. Seutukaa-        ympäristöministeriölle, että Haapakosken muk-
861: vaa laadittaessa on määräysten kohtuullisuus        ki rakennuksineen siirrettäisiin valtion omistuk-
862: omistajalle jo otettu huomioon, joten siinä vai-    seen siten, että yhtiö saisi vaihtokaupassa kor-
863: heessa on katsottu, etteivät annetut määräykset     vauksen metsämaana, ministeriö pyysi metsä-
864: estä omistajaa käyttämästä rakennusta tavan-        hallitukselta lausunnon asiasta. Metsähallitus
865: omaisella tai kohtuullista hyötyä tuottavalla ta-   katsoi, ettei sillä ole sen toimenkuvaan kuuluvaa
866: valla.                                              käyttöä mukinalueelle ja sen rakennuksille. Met-
867:    Rakennusten kulttuurihistoriallinen arvo voi     sähallituksen hallinnassa olevien metsämaiden
868: toisinaan sellaisenaan muodostaa pemsteen ra-       käyttäminen esitettyyn vaihtohankkeeseen ei ole
869: kennusten siirtämisestä valtiolle. Mikäli raken-    mahdollista, koska maanvaihdoissa etusijalla on
870:                                             KK4/1995vp                                               3
871: 
872: luonnonsuojelualueiden hankkiminen valtiolle,           Saatujen selvitysten perusteella, ja koska Haa-
873: eikä metsähallituksella ole edellytyksiä sisällyt-   pakosken ruukin rakennusten seutukaavassa
874: tää tehtyä esitystä maanvaihtotavoitteisiinsa.       olevat suojelumääräykset eivät estä alueen kehit-
875: Myöskin museovirasto katsoo, että rakennusten        tämistä, rakennusten siirtäminen valtion omis-
876: siirtäminen valtion omistukseen ei ole perustel-     tukseen ei tässä vaiheessa ole tarkoituksenmu-
877: tua.                                                 kaista.
878: 
879:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1995
880: 
881:                                                               Ympäristöministeri Pekka Haavisto
882: 4                                              KK 4/1995 vp
883: 
884: 
885: 
886: 
887:                                          Tili Riksdagens Talman
888: 
889:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Enligt byggnadsskyddslagens syften kan privata
890: föreskriver har Ni, Fru Talman, tili vederböran-        ägare betalas ersättning för att en byggnad skyd-
891: de medlem av statsrådet översänt följande av            das, om den inte kan användas på sedvanligt sätt
892: riksdagsman Timo Ihamäki undertecknade                  eller så att användningen ger skälig nytta. Denna
893: spörsmål nr 4:                                          princip kan också tillämpas vid bedömningen av
894:                                                         huruvida kulturhistoriskt värdefulla byggnader
895:            Har Regeringen för avsikt, och med           kan föras över tili staten mot vederlag. Att bygg-
896:         viiken tidtabell, att vidta åtgärder för att    nader överförs tili staten kan inte anses ända-
897:         fatta ett principbeslut om att de skyddade      målsenligt, om de kan användas på ett ur ekono-
898:         byggnaderna i aktiebolaget Haapakos-            misk synvinkel meningsfullt sätt då de ägs av
899:         ken Tehdas bruksområde kommer i sta-            enskilda eller av en kommun. För närvarande
900:         tens ägo t.ex. genom byte?                      föreligger inga uppgifter om huruvida ägaren tili
901:                                                         byggnaderna har undersökt om de alltjämt kan
902:   Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt             användas på ett sätt som medför skälig nytta.
903: anföra följande:                                        Sådana byggnader som lämpar sig för produk-
904:                                                         tion borde fortfarande anvisas för produktions-
905:     Det gamla bruksområdet Haapakoski i Piek-           ändamål. Men det lämpar sig bättre att privata
906: sämäki landskommun har katalogiserats som en            instanser eller kommunen ägnar sig åt produktiv
907: kulturhistorisk miljö av riksomfattande betydel-        verksamhet än att staten gör det. För att byggna-
908: se (Museiverkets byggnadshistoriska avdelnings          derna skall bevaras behöver de inte oundgängli-
909: publikation nr 16 om den byggda kulturmiljön,           gen övergå i statens ägo.
910: Helsingfors 1993).                                         Av byggnaderna i Haapakoski bruk måste
911:     1 den fastställda regionplanen för södra Savo-      masugnen anses som en fast fornlämning från
912: lax har bruket med beteckningen SU4 angetts             historisk tid av det slag som avses i fornminnesla-
913: såsom ett skyddsområde. Enligt skyddsbestäm-            gen och som museiverket har rätt att vårda och
914: melsen i regionplanen skall särskild uppmärk-           sätta i stånd. Museiverket har under ett antal år
915: samhet ägnas miljö- och landskapsvårdssyn-              försökt få tillgång tili sysselsättningsmedel för att
916: punkter då området nyttjas. Före åtgärder som           reparera masugnen, och verket har meddelat att
917: ändrar de rådande förhållandena skall vederbör-         det alltjämt strävar efter att så snabbt som möj-
918: liga miljövårdsmyndigheter beredas möjlighet            ligt få masugnen reparerad. Den mest betydande
919: att yttra sig om saken. Enligt byggbestämmelser-        av de bevarade produktionsbyggnaderna vid
920: na i regionplanen är byggande i området enbart          bruket är gjuteriet, som byggdes på 1800-talet
921: tillåtet så att dess skyddsvärde inte ställs på spel.   och togs ur bruk i början av 1900-talet. På andra
922: Övriga skyddsbestämmelser för området finns             sidan ån ligger en maskinverkstad från samma
923: inte, och fastän bestämmelserna i regionplanen          tid. Arbetarbostäderna i området har rivits under
924: styr de stadsplaner eller byggnadsplaner som se-        de senaste åren, vilket minskat områdets totala
925: nare eventuellt görs upp, inverkar bestämmelser-        värde.
926: na också direkt på byggnadslovsförfarandet. Re-            Eftersom aktiebolaget Haapakosken Tehdas
927: dan vid utarbetandet av regionplanen togs det i         Oy har föreslagit för miljöministeriet att Haapa-
928: betraktande att bestämmelserna är skäliga med           koski bruk jämte byggnader skulle gå över i sta-
929: tanke på ägaren, vilket innebär att man i det           tens ägo på så sätt att bolaget i utbyte får skogs-
930: skedet såg tili att bestämmelserna inte hindrar         mark, har miljöministeriet bett forststyrelsen om
931: ägaren från att nyttja byggnaderna på sedvanligt        ett utlåtande i ärendet. Forststyrelsen ansåg att
932: sätt eller på ett sätt som medför skälig nytta.         den inte har sådan användning för bruksområdet
933:     Ibland kan byggnaders kulturhistoriska värde        jämte byggnader som ingår i dess verksamhetsbe-
934: i sig utgöra grund för att föra över demtili staten.    skrivning. Det är inte möjligt att använda skogs-
935: Om sådana byggnader övergår i statens ägo, bör          mark i forststyrelsens besittning för detta byte,
936: det också finnas uppgifter om deras användning.         eftersom markbyten primärt syftar tili att inför-
937:                                             KK4/1995vp                                              5
938: 
939: skaffa naturskyddsområden tili staten, och forst-       På basis av undersökningarna, och eftersom
940: styrelsen saknar förutsättningar att föra in för-    regionplanens skyddsbestämmelser beträffande
941: slaget isin målsättning för markbyten. Inte heller   Haapakoski bruk inte hindrar att området ut-
942: museiverket anser det motiverat att föra över        vecklas, är det inte i detta skede ändamålsenligt
943: byggnaderna i statens ägo.                           att byggnaderna går över i statens ägo.
944: 
945:      Helsingforsden 28 aprill995
946: 
947:                                                                     Miljöminister Pekka Haavisto
948:                                            KK5/1995 vp
949: 
950: Kirjallinen kysymys 5
951: 
952: 
953: 
954: 
955:                                   Hurskainen ym.: Lapsipomografisten tuotteiden hallussapidon
956:                                      kieltämisestä
957: 
958: 
959:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
960: 
961:    Kaikki Pohjoismaat ovat vuonna 1989 liitty-         Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden
962: neetYK:nlapsen oikeuksien sopimukseen, jonka         1994 kertomukseen on kuitenkin Suomesta an-
963: tarkoituksena on turvata lasten perusoikeudet ja    nettu tieto, että Suomessa on tehty esitys ainoas-
964: suojata lapsia vääryyksiltä ja väärinkäytöksiltä.   taan lapsipomografian levittämisen kriminali-
965: Pohjoismaiden olisi toimittava yhdessä sen puo-     soinnista.
966: lesta, että kaikki maat liittyisivät sopimukseen.      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
967: Asia on tärkeä mm. lapsipomon levittämisen ja       tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
968: hallussapidon kriminalisoimiseksi.                  kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
969:    Suomessa voimassa oleva laki epäsiveellisten     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
970: julkaisujen levittämisen ehkäisemisestä kieltää
971: lapsipomon levittämisen, muttei hallussapitoa.                Milloin Hallitus aikoo toteuttaa lapsi-
972: Suomen hallitus on iltakoulussaan 20.4.1994 teh-           pomografian hallussapidon · kriminali-
973: nyt päätöksen lapsipomon hallussapidon krimi-              soinnin Suomessa?
974: nalisoinnista.
975:      Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1995
976:                     Sinikka Hurskainen                       Mikko Elo
977:                     Marjatta Vehkaoja                        Arja Alho
978: 
979: 
980: 
981: 
982: 250261
983: 2                                             KK 5/1995 vp
984: 
985: 
986: 
987: 
988:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
989: 
990:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         hen, että pornografian rangaistavuutta ei enää
991: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          kaikilta osin sidottaisi siihen, kuinka epäsiveel-
992: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        liseksi tuotteen sisältö arvioidaan. Kokonaan
993: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sinikka           kiellettyä olisi lapsipornografian ja vakivalta-
994: Hurskaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         pornografian levittäminen ja siihen rinnastetta-
995: myksen n:o 5:                                          va toiminta. Muilta osin rajoitettaisiin suku-
996:                                                        puolisiveellisyyttä loukkaavaa markkinointia.
997:           Milloin Hallitus aikoo toteuttaa lapsi-      Tarkoituksena on, ettei kukaan vastoin tah-
998:        pornografian hallussapidon kriminali-           toaan joutuisi tekemisiin pornografisen aineis-
999:        soinnin Suomessa?                               ton kanssa.
1000:                                                            Suomen lainsäädännön mukaan on siis ran-
1001:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            gaistavaa pitää hallussaan lapsipornografisia
1002: taen seuraavan:                                        tuotteita levittämistarkoituksessa. Kysymyksellä
1003:                                                        tähdättäneen siihen, että vastaisuudessa krimi-
1004:    Suomen voimassa olevat säännökset porno-            nalisoitaisiin paitsi lapsipornografian hallussapi-
1005: grafiasta ovat epäsiveellisten julkaisujen levittä-    to levittämistarkoituksessa myös tällaisen aineis-
1006: misen ehkäisemisestä annetussa laissa (23/27).         ton hallussapito siitä riippumatta, onko aineis-
1007: Rangaistavaa on muun muassa levittää sellaista         toa tarkoitus levittää vai ei. Mainittu mietintö ei
1008: tuotetta, joka loukkaa sukupuolikuria tai säädyl-      sisällä tällaista ehdotusta. Tämä vaihtoehto on
1009: lisyyttä, tai panna sellainen tuote yleisön näkyvil-   kuitenkin tullut esille kysymyksessä mainitun
1010: le. Lapsipornografiasta tai muustakaan porno-          valtioneuvoston päätöksen lisäksi muun muassa
1011: grafian lajista ei ole erillisiä säännöksiä. Suomen    eräissä oikeusministeriölle toimitetuissa kannan-
1012: lainsäädännön mukaan pornografisen aineiston           otoissa ja Pohjoismaiden neuvostossa tehdyn
1013: hallussapito ilman tarkoitusta levittää aineistoa      aloitteen johdosta. Esimerkiksi Ruotsissa tällai-
1014: tai panna sitä näkyville ei ole rangaistavaa.          nen kriminalisointi tullee voimaan vuonna 1999.
1015:     Rikoslain kokonaisuudistuksen yhteydessä               Edellä mainitun mietinnön ja siitä saatujen
1016: pornografiaa koskevat rangaistussäännökset on          lausuntojen pohjalta valmistellaan parhaillaan
1017: tarkoitus siirtää rikoslakiin ja samalla selkeyt-      hallituksen esitystä, johon tultaisiin liittämään
1018: tää rangaistavuuden rajausta (rikoslakiprojek-         myös seksuaalirikoksia koskevan luvun uudista-
1019: tin ehdotus: Oikeudenkäyttöä, viranomaisia ja          minen. Esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle
1020: yleistä järjestystä vastaan kohdistuvat rikokset,      syksyllä 1995. Tämän esityksen valmistelua jat-
1021: oikeusministeriön lainvalmisteluosaston julkai-        kettaessa tullaan selvittämään myös lapsiporno-
1022: su 6/1992). Ehdotetut säännökset tähtäävät sii-        grafian hallussapidon kriminalisoinnin laajuus.
1023: 
1024:      Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1995
1025: 
1026:                                                                        Oikeusministeri Sauli Niinistö
1027:                                                KK 5/1995 vp                                                3
1028: 
1029: 
1030: 
1031: 
1032:                                           Tili Riksdagens Talman
1033: 
1034:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         hållet binds vid hur osedligt produktens innehåll
1035: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-          anses vara. Det skulle vara totalt förbjudet att
1036: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags- ·      sprida barnpornografi och våldspornografi.
1037: man Sinikka Hurskainen m.fl. undertecknade              Också verksamhet som kan jämföras med sprid-
1038: spörsmål nr 5:                                          ning skulle vara förbjuden. 1 övrigt skulle man
1039:                                                         begränsa sedlighetssårande marknadsföring.
1040:            När ämnar Regeringen kriminalisera           Avsikten är att ingen mot sin vilja skall behöva bli
1041:         innehav av barnpornografi i Finland?            utsatt för pornografiskt materia!.
1042:                                                            Enligt lagstiftningen i Finland är det alltså
1043:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           straffbart att inneha barnpornografiskt materia!
1044: anföra följande:                                        i spridningssyfte. Syftet med spörsmålet torde
1045:                                                         vara att förutom innehav av barnpornografi i
1046:     Gällande stadganden i Finland om pornografi         spridningssyfte i framtiden även innehav av dy-
1047: finns i lagen angående undertryckande av osedli-        likt materia! kriminaliseras oberoende av om av-
1048: ga publikationers spridning (23/27). Det är straff-     sikten är att sprida materialet eller inte. Nämnda
1049: bart att bl.a. sprida eller ställa ut en produkt som    betänkande innehåller inte något sådant förslag.
1050: sårar tukt eller anständighet. Det finns inga sär-      Förutom i det i spörsmålet nämnda statsrådets
1051: skilda stadganden om barnpornografi eller om            beslut har detta alternativ emellertid dykt upp
1052: andra typer av pornografi. Enligt lagstiftningen i      också bl.a. i vissa ställningstaganden tili justitie-
1053: Finland är det inte straffbart att inneha porno-        ministeriet och med anledning av ett initiativ i
1054: grafiskt materia! i annat syfte än för att sprida det   nordiska rådet. T.ex. i Sverige torde en dylik
1055: eller f6r att ställa ut det.                            kriminalisering träda i kraft 1999.
1056:     1 samband med totalrevideringen av straffiag-          Utgående från ovan nämnda betänkande samt
1057: stiftningen är avsikten att flytta stadgandena om       remissutlåtandena över det bereds som bäst en
1058: pornografi tili straffiagen och samtidigt göra          regeringsproposition som också kommer att om-
1059: gränsen för straffbarheten tydligare (straffiags-       fatta revidering av kapitlet om sexualbrott. Av-
1060: projektets förslag: Brott mot rättsskipningen,          sikten är att avlåta propositionen tili riksdagen
1061: myndigheter och allmän ordning,justitieministe-         på hösten 1995. Under den fortsatta beredningen
1062:  riets lagberedningsavdelnings publikation 6/           av denna proposition kommer även omfattning-
1063:  1992). Målet för de föreslagna stadgandena är att      en av kriminaliseringen av innehav av barnpor-
1064: pornografins straffbarhet inte längre helt och          nografi att utredas.
1065: 
1066:      Helsingforsden 26 apri11995
1067:                                                                          Justitieminister Sauli Niinistö
1068: 1
1069: 1
1070:  1
1071:  1
1072:   1
1073:   1
1074:    1
1075:    1
1076:     1
1077:     1
1078:      1
1079:      1
1080:       1
1081:       1
1082:        1
1083:        1
1084:         1
1085:         1
1086:          1
1087:          1
1088:                                            KK6/1995 vp
1089: 
1090: Kirjallinen kysymys 6
1091: 
1092: 
1093: 
1094: 
1095:                                  Koistinen: Sairaankuljetuksesta yksityisellä autolla
1096: 
1097: 
1098: 
1099:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
1100: 
1101:     Kansaneläkelaitoksen taksojen mukaan sai-       paa kuin taksin tai ambulanssin odottelu kym-
1102: raankuljetus omalla tai vastaavalla yksityisellä    menien kilometrien päästä, sikäli kuin puhelinta-
1103: autolla on ollut vuosia 75 penniä/km. Korvaus ei    kaan on käytettävissä apua haettaessa. Oma auto
1104: ole enää läheskään kuluja vastaava ottaen huo-      ja tuttu kuljettaja ovat usein paras mahdollinen
1105: mioon autojen ja polttoaineiden hintojen nou-       ja turvallisin saattaja sairaalle terveyspalvelujen
1106: sun. Esim. 1.1.199 5 bensiinin hinnan korotus oli   luo.
1107: noin 40 p/1, ja seuraava 40-50 pennin korotus          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1108: bensiinilitralle on tulossa tänä keväänä.           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1109:     Mainittakoon vielä Itä- ja Pohjois-Suomen       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1110: pitkät matkat terveyspalvelujen luo. Linja-auto-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1111: liikenne ei palvele syrjäisiä seutuja, joten oman
1112: auton hankinta on välttämätöntä niin toimeen-                 Mitä Hallitus aikoo tehdä sairaankul-
1113: tulon kuin vanhusten ja sairaiden kuljetusten              jetuksen helpottamiseksi omalla tai
1114: kannalta. Äkillisissä sairaustapauksissa omalla            muulla yksityisellä autolla?
1115: tai naapurin autolla hoitoon pääsy on nopeam-
1116: 
1117:      Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1995
1118: 
1119:                                          Annikki Koistinen
1120: 
1121: 
1122: 
1123: 
1124: 250261
1125: 2                                            KK 6/1995 vp
1126: 
1127: 
1128: 
1129: 
1130:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
1131: 
1132:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa        den vuoksi tehdystä matkasta suoritetaan kor-
1133: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         vausta kansaneläkelaitoksen hallituksen vahvis-
1134: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       taman korvausperusteen mukaan 75 penniä kilo-
1135: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Annikki          metriltä. Viimeksi tämä taksa on tarkistettu
1136: Koistisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        vuonna 1983. Taksan korotusta ei ole pidetty
1137: n:o 6:                                                tarpeellisena ennen vuoden 1995 aikana voimaan
1138:                                                       tulleita polttoaineen hinnankorotuksia, koska
1139:           Mitä Hallitus aikoo tehdä sairaankul-       sen on todettu kattavan kohtuullisesti oman au-
1140:        jetuksen helpottamiseksi omalla tai            ton käyttökustannukset. Käyttökustannuksiin
1141:        muulla yksityisellä autolla?                   lasketaan polttoaine-, auto- ja liikennevakuu-
1142:                                                       tus-, säilytys-, rengas- sekä korjaus- ja huolto-
1143:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kustannukset.
1144: vasti seuraavaa:                                         Keväällä 1995 on kansaneläkelaitoksen toi-
1145:                                                       mesta tehty selvityksiä tarpeesta nostaa oman
1146:     Sairausvakuutuslain (364/63) mukaan suori-        auton ja muun yksityisen kulkuneuvon kilomet-
1147: tetaan korvausta sairaanhoidon kustannuksista         rikorvausperustetta. Tehtyihin selvityksiin pe-
1148: siltä osin, minkä hoito tarpeettomia kustannuk-       rustuvat laskelmat osoittavat, että jos oman au-
1149: sia välttäen, vakuutetun terveydentilaa kuiten-       ton korvausperusteeksi vahvistettaisiin nykyisen
1150: kaan vaarantamatta, olisi tullut vakuutetulle         75 pennin sijasta l markka kilometriltä, tästä
1151: maksamaan. Korvausta suoritetaan lääkäriin,           aiheutuisi sairausvakuutusjärjestelmälle noin 15
1152: hammaslääkäriin, sairaanhoitolaitokseen, labo-        miljoonan markan vuotuiset lisäkustannukset.
1153: ratorioon, röntgenlaitokseen tai asianmukaisen           Julkisella liikenteellä on keskeinen merkitys
1154: ammattikoulutuksen saaneen henkilön luokse            myös sairausvakuutusjärjestelmän matkakus-
1155: tehdyistä matkoistajohtuvista matkakustannuk-         tannuksia harkittaessa. Liikenneministeriössä
1156: sista siltä osin kuin ne ylittävät yhdensuuntaisel-   pyritään kehittämään julkista liikennettä siten,
1157: ta matkalta 45 markkaa (omavastuuosuus), kui-         että se kykenee entistä paremmin huomioimaan
1158: tenkin enintään vahvistetun taksan mukaiseen          kaikkien kansalaisten tarpeet.
1159: määrään saakka.                                          Sairausvakuutusjärjestelmään on viime vuosi-
1160:     Matkakustannuksista suoritetaan korvausta         na jouduttu kohdistamaan merkittäviä säästö-
1161: yleensä sen mukaan, minkä matka olisi tullut          toimenpiteitä. Myös jatkossa on lähdettävä siitä,
1162: maksamaan käyttäen halvinta matkustustapaa.           että sairausvakuutuskorvauksiin käytettävissä
1163: Yleensä halvinta on matkustaminen yleisessä           olevan rahoituksen yhteismäärä ei kasva. Tätä
1164: kulkuneuvossa, kuten linja-autossa, junassa tai       taustaa vasten on järjestelmän kehittämistarpeet
1165: laivassa halvimmassa luokassa. Myös oma auto          pyrittävä mitoittamaan siten, että ne eivät ole
1166: saattaa eräissä erityistilanteissa olla halvin mat-   ristiriidassa edellä mainitun julkisen liikenteen
1167: kustustapa.                                           kehittämisen ja valtion nykyisen rahoitustilan-
1168:     Omalla tai vastaavalla yksityisautolla sairau-    teen kanssa.
1169: 
1170:      Helsingissä ll päivänä toukokuuta 1995
1171: 
1172:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
1173:                                               KK 6/1995 vp                                                3
1174: 
1175: 
1176: 
1177: 
1178:                                          Tili Riksdagens Talman
1179: 
1180:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         pensionsanstaltens styrelse har fastställt. Denna
1181: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-           taxa justerades senast 1983. Det har inte ansetts
1182: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-         nödvändigt att höja taxan förrän förhöjningarna
1183: man Annikki Koistinen undertecknade spörsmål             av bränslepriserna för 1995 harträtti kraft, efter-
1184: nr 6:                                                    som de har konstaterats täcka kostnaderna för
1185:                                                          användningen av egen bil i skälig utsträckning.
1186:           Vad ämnar Regeringen göra för att              Dessa omfattar kostnader för bränsle, bil- och
1187:        sjuktransporter med egen eller annan pri-         trafikförsäkring, förvaring, däck samt repara-
1188:        vat bil skall underlättas?                        tion och service.
1189:                                                             Under våren 1995 har på uppdrag av folkpen-
1190:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            sionsanstalten gjorts utredningar om behovet att
1191: anföra följande:                                         höja grunderna för kilometerersättning för egen
1192:                                                          bil och andra kollektivtrafikmedel. De uträk-
1193:     Enligt sjukförsäkringslagen (364/63) betalas         ningar som grundar sig på dessa utredningar
1194: ersättning för sjukvårdskostnader tili den del           visar att om ersättningsgrunden för egen bil fast-
1195: vården, med undvikande av onödiga kostnader              ställs tilli mark/kilometer jämfört med 75 penni
1196: och utan äventyrande av den försäkrades hälso-           för närvarande, skulle detta medföra årliga mer-
1197: tillstånd, skulle ha kostat den försäkrade. Ersätt-      kostnader på ca 15 milj. mk för vårt sjukförsäk-
1198: ning betalas för resekostnader som beror på be-          ringssystem.
1199: sök hos läkare, tandläkare, sjukvårdsanstalt, la-           Kollektivtrafiken har en central betydelse
1200: boratorium, röntgeninstitut eller hos någon som          även då resekostnaderna inom sjukförsäkrings-
1201: har behörig yrkesutbildning, tili den del kostna-        systemet övervägs. Trafikministeriet försöker ut-
1202: derna för en enkel resa överstiger 45 mark (själv-       veckla kollektivtrafiken så att den bättre än tidi-
1203: riskandel), dock högst tili ett belopp enligt fast-      gare förmår beakta alla medborgares behov.
1204: ställd taxa.                                                Man har under de senaste åren varit tvungen
1205:     Ersättning för resekostnader betalas i allmän-       att inrikta betyda~!3e sparåtgärder på sjukför-
1206: het tili det belopp, vartili kostnaderna för resan       säkringssystemet. A ven i fortsättningen måste
1207: med anlitande av det billigaste fårdsättet skulle        man utgå ifrån att totalbeloppet av den finansie-
1208: ha uppgått. 1 regel är det billigast att resa med        ring som står tili buds för sjukförsäkringsersätt-
1209: kollektivtrafikmedel, såsom buss, tåg eller båt i        ningar inte stiger. Mot denna bakgrund måste
1210: den billigaste klassen. 1 vissa specialfall kan även     behoven att utveckla systemet dimensioneras så
1211: egen bil vara det billigaste fårdsättet.                 att de inte står i konflikt med utvecklandet av den
1212:     För resa på grund av sjukdom med egen eller          ovan nämnda kollektivtrafiken och statens rå-
1213: motsvarande privatbil är ersättningen 75 penni/          dande finansiella situation.
1214: kilometer enligt den ersättningsgrund som folk-
1215: 
1216:      Helsingfors den 11 maj 1995
1217: 
1218:                                                        Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
1219:                                             KK 7/1995 vp
1220: 
1221: Kirjallinen kysymys 7
1222: 
1223: 
1224: 
1225: 
1226:                                   Koistinen: Rintamasotilastunnuksen myöntämisperusteista
1227: 
1228: 
1229: 
1230:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
1231: 
1232:    Vuoden 1994 valtiopäivillä jätettiin lakialoite   ministeriöön ja kehotti kirjelmässään ministeriö-
1233: (101/1994 vp) laiksi rintamasotilastunnuksesta.      tä asiaa käsitellessään ottamaan huomioon va-
1234: Lakialoitteen allekirjoitti 149 kansanedustajaa.     liokunnan lausumat perustelut. Aikatauluksi so-
1235:     Lakialoitteessa ehdotettiin, että rintamasoti-   siaali- ja terveysvaliokunta määräsi kirjeessään
1236: lastunnus myönnettäisiin rintamasotilaalle, joka     seuraavaa: "Asiasta on saatava selvitys vuoden
1237: on vuosien 1939-1945 sotien aikana osallistu-        1996 valtion talousarvion yhteydessä."
1238: nut puolustusvoimien joukoissa varsinaisiin so-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1239: ta toimiin reserviläisenä, nostomiehenä, vapaa-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1240: ehtoisena tai vakinaisessa palveluksessa olevana.    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1241: Tunnukseen olisivat aloitteen mukaan oikeutet-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1242: tuja vuonna 1926 syntyneet jatkosodan loppu-
1243: vaiheessa rintamaolosuhteisiin verrattavissa so-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1244: tatehtävissä palvelleet veteraanit.                         ryhtyä rintamasotilastunnuksen myöntä-
1245:     Lakialoitteen käsittely eduskunnan sosiaali-            mistä koskevien epäkohtien korjaami-
1246: ja terveysvaliokunnassa ei päätynyt mietinnöksi.            seksi?
1247: Valiokunta lähetti aloitteen sosiaali- ja terveys-
1248: 
1249:      Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1995
1250: 
1251:                                           Annikki Koistinen
1252: 
1253: 
1254: 
1255: 
1256: 250261
1257: 2                                            KK 7/1995 vp
1258: 
1259: 
1260: 
1261: 
1262:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
1263: 
1264:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Suomessa sekä vuonna 1925 että 1926 synty-
1265: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         neet ovat vaatineet pitkään erityiskohtelua.
1266: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       Vuonna 1925 syntyneet miehet, joista enemmistö
1267: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Koistisen        joutui tosiasiallisesti rintamalle, ovat esittäneet
1268: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 7:           erityistä kompensaatiota siitä, että he sodassa
1269:                                                       olleina joutuivat vielä sen jälkeen rauhanajan
1270:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        palvelukseen. Vuonna 1926 syntyneistä, joista yli
1271:        ryhtyä rintamasotilastunnuksen myöntä-         2/3 ei ole saanut tunnusta, on haluttu erityisryh-
1272:        mistä koskevien epäkohtien korjaami-           mä, joka saa tunnuksen eri perusteella kuin
1273:        seksi?                                         muut.
1274:                                                           Sosiaali- ja terveysministeriölle on vuosien
1275:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          mittaan tehty useita erilaisia henkilöryhmiä kos-
1276: vasti seuraavaa:                                      kevia ehdotuksia rintamaveteraanitunnusten
1277:                                                       laajentamisesta. Näitä selvitti ministeriön asetta-
1278:    Rintamasotilastunnuksen myöntämisen edel-          ma työryhmä, jossa veteraanijärjestöt olivat vah-
1279: lytykset on lueteltu rintamasotilastunnuksesta        vasti edustettuina (Rintamaveteraanitunnusten
1280: annetussa asetuksessa (772/69). Kun asetusta on       selvitystyöryhmä, STM 1990:19). Työryhmäkat-
1281: sovellettu käytäntöön, on ollut välttämätöntä         soi yksimielisesti, että tunnusten saamista ei tulisi
1282: löytää riittävän kaavamainen menettely, jotta         laajentaa. Työryhmä esitti myös, että tunnusten
1283: sotilasviranomaiset ovat selviytyneet satojatu-       myöntämiselle asetettaisiin takaraja. Tätä kan-
1284: hansia hakemuksia koskeneesta valtavasta ura-         taa ovat sittemmin lausunnoissaan tukeneet eri
1285: kastaan. Siksi Sotahistoriallinen tutkimuslaitos      veteraanijärjestöt sekä puolustusministeriö.
1286: laati luettelon rintamavastuussa olleista joukko-     Tunnusten hakuaika päättyi viime vuoden lopus-
1287: osastoista,ja kuulumisella oikeaan aikaan tällai-     sa.
1288: seenjoukko-osastoon on käytännössä varmistet-             Tunnusten myöntämiskriteerien väljennys
1289: tu henkilön oikeus tunnukseen.                        tässä vaiheessa, kun hakuaika on jo loppunut,
1290:    Henkilön syntymävuosi ei ole ollut myöntä-         aiheuttaisi lukuisia ongelmia. Se myös nostaisi
1291: misperuste. Ratkaisevaa on ollut henkilön so-         esiin muidenkin ryhmien vaatimukset päästä
1292: danaikainen tehtävä ja alueellisesti tarkoin rajat-   etuuksien piiriin. Valtion nykyinen rahoitusti-
1293: tu palvelupaikka. Varsin huomattava osa vuon-         lanne ei valitettavasti mahdollista määrärahojen
1294: na 1926 syntyneistä, noin 5 000-6 000, onkin          lisäämistä. Sen sijaan edellisen eduskunnan tah-
1295: oikeutettu tunnukseen. Tunnuksia on annettu           don mukaisesti on syytä selvittää, olisiko mah-
1296: sitä nuoremmillekin, ja taas monet sitä ennen         dollista järjestää jonkinasteista kuntoutusta sel-
1297: syntyneet, esimerkiksi vuonna 1925 syntyneet tai      laisille ryhmille, joilla ei ole oikeutta veteraani-
1298: vanhoihin nostomiesikäluokkiin kuuluneet, ei-         tunnuksiin.
1299: vät tunnusta ole saaneet, vaikka ovatkin olleet
1300: kutsuttuina puolustusvoimien palvelukseen so-
1301: dan aikana.
1302: 
1303:      Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1995
1304: 
1305:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
1306:                                              KK 7/1995 vp                                                 3
1307: 
1308: 
1309: 
1310: 
1311:                                         Tili Riksdagens Talman
1312: 
1313:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            I vårt land har de veteraner som är födda 1925
1314: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-          och 1926länge krävt särbehandling. Män födda
1315: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-        1925, av vilka majoriteten verkligen legat vid
1316: man Koistinen undertecknade spörsmå1 nr 7:              fronten, har krävt en särskild ersättning för att de
1317:                                                         trots att de hade de1tagit i kriget inkallades tili
1318:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-          tjänstgöring även i fredstid. De som är födda
1319:        ta för att rätta tili missförhållandena då       1926, av vilka mera än 2/3 inte har erhållit front-
1320:        det gäller beviljande av frontmannateck-         mannatecknet, har ansett sig utgöra en special-
1321:        en?                                              grupp som borde erhålla tecknet på andra grun-
1322:                                                         der än de övriga.
1323:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt              Under årens 1opp har förslag på flera olika
1324: anföra fö1jande:                                        grupper som kunde komma i fråga vid en bredd-
1325:                                                         ning av förutsättningarna för beviljande av front-
1326:    Förutsättningarna för bevi1jande av front-           mannatecknet inkommit tili social- och hälso-
1327: mannatecken finns uppräknade i förordningen             vårdsministeriet. Förslagen behandlades av en av
1328: om frontmannatecken (772/69). Då förordning-            ministeriet tilisatt arbetsgrupp som utredde för-
1329: en har tillämpats i praktiken har det visat sig         utsättningarna för beviljande av frontmanna-
1330: nödvändigt att finna ett tillräck1igt schablonmäs-      tecknet (betänkande SHM 1990: 19) och där vete-
1331: sigt förfarande för att militärmyndigheterna            ranorganisationerna var väl representerade. Ar-
1332: skall klara av det omfattande arbetet att behand-       betsgruppen ansåg enhälligt att tecknet inte bor-
1333: 1a hundratusenta1s ansökningar. Av den anled-           de beviljas i större utsträckning än hittills. Ar-
1334: ningen gjorde Anstalten för krigshistorisk forsk-       betsgruppen föreslog också att man borde sätta
1335: ning en förteckning över truppförband som hade          en bakre gräns för beviljande av tecknet. Denna
1336: haft frontansvar. Att ha tillhört ett sådant trupp-     ståndpunkt har senare fått stöd i utlåtanden från
1337: förband säkerställer i praktiken rätten till front-     olika veteranorganisationer och försvarsministe-
1338: mannatecknet.                                           riet. Ansökningstiden för frontmannatecken ut-
1339:    Den sökandes födelseår har inte legat tili           gick i slutet av 1994.
1340: grund för beviljande av frontmannatecken. Det              Om kriterierna för beviljande av frontmanna-
1341: avgörande kriteriet har varit den sökandes upp-         tecknet skulle utvidgas i detta skede, då ansök-
1342: gift under kriget och den regionalt noggrant av-        ningstiden redan gått ut, skulle det orsaka många
1343: gränsade tjänstgöringsorten. En ansenlig del av         problem. Det skulle dessutom medföra att även
1344: de som är födda 1926, ca 5 000-6 000, är berät-         andra grupper skulle kräva samma förmåner.
1345: tigade till frontmannatecken. Tecknet har delats        Statens nuvarande finansiella situation medger
1346: ut även tili sådana som är yngre medan många            tyvärr inte någon ytterligare ökning av anslagen.
1347: som är födda tidigare, t.ex. 1925, eller personer       Däremot är det i överensstämmelse med den för-
1348: som hör till de äldsta å1dersklasserna av lant-         ra riksdagens önskan skäl att utreda om der vore
1349: värnsmän inte har erhållit tecknet fastän de un-        möjligt att ordna någon form av rehabilitering
1350: der kriget varit inkallade tili tjänstgöring inom       för sådana grupper som inte är berättigade till
1351: försvarsmakten.                                         frontmannatecken.
1352: 
1353:      Helsingfors den 11 maj 1995
1354: 
1355:                                                       Social- och hä1sovårdsminister Sinikka Mönkäre
1356:                                             KK 8/1995 vp
1357: 
1358: Kirjallinen kysymys 8
1359: 
1360: 
1361: 
1362: 
1363:                                   Pulliainen: Paristojen merkitsemisestä ongelmajätteeksi
1364: 
1365: 
1366: 
1367:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
1368: 
1369:    Suomessa on edistytty viime vuosina kulut-        varoitusvärin avulla ilmi se, että itse paristot
1370: tajien ongelmajätteiden keräämisessä ja niiden       ovat ongelmajätettä ja niitä tulee kohdella sel-
1371: asiallisessa hävittämisessä (mm. EKOKEM Oy           laisena.
1372: Riihimäellä). Eräiltä osin ongelmajätteiden ke-         Parasta olisi, että mainittu velvoite tulisi EU:n
1373: räilyä vaikeuttaa kuitenkin kohteen tunnistami-      komission kautta ministerineuvostolta, jolloin
1374: nen ongelmajätteeksi. Näin on mm. raskasmetal-       olisi kysymys askeleesta uuteen kansainväliseen
1375: liparistojen osalta.                                 käytäntöön. Asian eteenpäin vieminen sopinee
1376:    Nyt ympäristönsuojelusta kiinnostuneen ku-        hyvin istuvan eurohallituksen toimenkuvaan.
1377: luttajan tulee etsiä paristosta mm. seuraavia mer-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1378: kintöjä voidakseen tunnistaa ko. paristot ongel-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1379: majätteiksi: LR ja numero kuten LR20 tai LR 14;      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1380: R tai R20 tahi Rl4; taijokin seuraavista teksteis-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1381: tä: alkaline, alkali, cadmium, nickel-cad, Ni-Cd,
1382: mercurytai low mercury.                                           Aikooko ympäristöministeri toimia
1383:     Paljon yksinkertaisempaa ja keräilyn kannal-              niin, että ongelmajätteiksi luokiteltavien
1384: ta tuloksia tuottavampaa olisi, jos ongelmajät-               paristojen pinnoite tulee jo valmistusvai-
1385: teiksi luokiteltavat, normaaliin kauppaan tar-                heessa varustettavaksi ongelmajätteeksi
1386: koitetut paristot olisi jo valmistusvaiheessa vel-            tunnistamista helpottavalla varoitusvä-
1387: voitettu varustamaan pinnoitteella, josta käy                 rillä?
1388: 
1389:      Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1995
1390:                                            Erkki Pulliainen
1391: 
1392: 
1393: 
1394: 
1395: 250261
1396: 2                                              KK 8/1995 vp
1397: 
1398: 
1399: 
1400: 
1401:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
1402: 
1403:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           koa koskevat vaatimukset. Merkintämääräykset
1404: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            tulevat voimaan vaiheittain siten, että paristoja
1405: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          ja akkuja, jotka on valmistettu Euroopan yhtei-
1406: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pulliaisen          sössä tai tuotu Euroopan yhteisöön ennen pää-
1407: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 8:              töksen voimaantuloa, saa luovuttaa markkinoil-
1408:                                                          le ilman merkintää vuoden 1995 loppuun asti.
1409:             Aikooko ympäristöministeri toimia                Päätöksessä edellytetään lisäksi, että paristo-
1410:         niin, että ongelmajätteiksi luokiteltavien       jen ja akkujen sekä sellaisia sisältävien laitteiden
1411:         paristojen pinnoite tulee jo valmistusvai-       myynnin yhteydessä on selkeästi tiedotettava,
1412:         heessa varustettavaksi ongelmajätteeksi          millaisia vaaroja käytöstä poistettujen paristojen
1413:         tunnistamista helpottavalla varoitusvä-          ja akkujen hallitsematon käsittely aiheuttaa,
1414:         rillä?                                           sekä paristoihinja akkuihin tehdystä merkinnäs-
1415:                                                          tä ja niiden merkityksestä.
1416:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-                 Päätöksen mukainen merkintä viestittää var-
1417: vasti seuraavaa:                                         sin selkeästi kuluttajalle, ettei vaarallista ainetta
1418:                                                          sisältävää paristoa tai akkua saa heittää muun
1419:     Eräitä vaarallisia aineita sisältävistä paristois-   kotitalousjätteen mukana jäteastiaan, vaan että
1420: ta ja akuista annettu valtioneuvoston päätös             se on toimitettava erilliskeräykseen. Merkinnäs-
1421: (1 05/95) tuli voimaan 1 päivänä maaliskuuta             sä oleva raskasmetallin kemiallinen merkki hel-
1422: 1995. Päätös koskee paristoja ja akkuja, joissa on       pottaa paristojen ja akkujen lajitteluaja edistää
1423: päätöksessä määritellyt raja-arvot ylittäviä mää-        siten niiden asianmukaista käsittelyä tai hyödyn-
1424: riä elohopeaa, kadmiumia tai lyijyä. Tällaiset           tämistä. Merkintä sekä tiedottaminen myynnin
1425: paristot ja akut ovat ongelmajätteitä.                   yhteydessä auttavat myös ympäristötietoisia ku-
1426:     Päätöksen mukaan sen soveltamisalaan kuu-            luttajia valitsemaan ympäristölle mahdollisim-
1427: luvia paristoja ja akkuja saa luovuttaa markki-          man haitaUoman pariston tai akun.
1428: noille vain, jos niissä on niiden erilliskeräystä            Käytössä siis jo on yleiseurooppalainen paris-
1429: osoittava merkintä. Päätöksessä edellytetty mer-         tojenja akkujen merkintäjärjestelmä,joka hyvin
1430: kintä on pyörillä varustettujäteastia,jonka yli on       täyttää kysymyksessä esitetyt vaatimukset. Pa-
1431: piirretty risti. Lisäksi merkinnässä on oltava pa-       ristojenja etenkin akkujen pitkäikäisyydestäjoh-
1432: ristojen ja akkujen sisältämän raskasmetallin ke-        tuu, että merkintä saadaan käytöstä poistettui-
1433: miallinen merkki. Päätöksen liitteessä on kuva           hin paristoihin ja akkuihin vähitellen ja että jär-
1434: vaaditusta merkinnästä, ja siinä on yksityiskoh-         jestelmä toteutuu täysimääräisesti vasta muuta-
1435: taisesti määritelty muun muassa merkinnän ko-            man vuoden kuluttua.
1436: 
1437:      Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1995
1438: 
1439:                                                                    Ympäristöministeri Pekka Haavisto
1440:                                                KK 8/1995 vp                                               3
1441: 
1442: 
1443: 
1444: 
1445:                                           Tili Riksdagens Talman
1446: 
1447:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         mulatorer som har tillverkats inom Europeiska
1448: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          gemenskapen eller förts in tili Europeiska gemen-
1449: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        skapen innan beslutet träder i kraft får släppas ut
1450: man Pulliainen undertecknade spörsmål nr 8:             på marknaden utan märkning fram tili utgången
1451:                                                         av 1995.
1452:            Ämnar miljöministern vidta åtgärder              I beslutet förutsätts dessutom att i samband
1453:        för att ytbeläggningen på batterier som          med försäljning av batterier och ackumulatorer
1454:        klassificeras som problemavfall redan i          samt apparater som innehåller sådana skall tyd-
1455:        tillverkningsskedet skall förses med en          lig information ges om de risker som är förknip-
1456:        varningsfårg som underlättar identifie-          pade med okontrollerad hantering av förbrukade
1457:        ringen av problemavfall?                         batterier och ackumulatorer samt om märkning-
1458:                                                         en av batterier och ackumulatorer och vad den
1459:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           innebär.
1460: anföra följande:                                            Märkning enligt beslutet signalerar tydligt tili
1461:                                                         konsumenten att batterier eller ackumulatorer
1462:    Statsrådets beslut om batterier och ackumula-        som innehåller något farligt ämne inte får kastas
1463: torer som innehåller vissa farliga ämnen (1 05/95)      med annat hushållsavfall i ett sopkärl, utan att de
1464: trädde i kraft den 1 mars 1995. Beslutet gäller         skall insamlas separat. En märkning som inne-
1465: batterier och ackumulatorer som innehåller så-          håller den kemiska beteckningen för tungmetall
1466: dana mängder kvicksilver, kadmium eller bly             underlättar sorteringen av batterier och ackumu-
1467: som överskrider gränsvärdena i beslutet. Dessa          latorer och främjar således en ändamålsenlig be-
1468: batterier och ackumulatorer är problemavfall.           handling eller återvinning. Märkning samt infor-
1469:     Enligt beslutet får batterier och ackumulato-       mation i samband med försäljningen hjälper även
1470: rer som hör tili dess tillämpningsområde släppas        miljömedvetna konsumenter att välja de batte-
1471: ut på marknaden endast om de är försedda med            rier eller ackumulatorer som är minst miljöfar-
1472: en märkning som anger att de skall insamlas             liga.
1473: separat. Den märkning som förutsätts i beslutet             Det existerar alltså redan ett allmäneuropeiskt
1474: är ett överkryssat sopkärl på hjul. Märkningen          system för märkning av batterier och ackumula-
1475: skall dessutom innehålla den kemiska beteck-            torer vilket väl uppfyller de krav som ställs i
1476: ningen för den tungmetall batterierna eller acku-       spörsmålet. Eftersom batterier och framför allt
1477: mulatorerna innehåller. 1 beslutets bilaga finns        ackumu1atorer är så 1ånglivade innebär det att
1478: en bild av den märkning som förutsätts och en           märkningen av förbrukade batterier och acku-
1479: detaljerad definition av bl.a. kraven på märk-          mulatorer kommer att ske så småningom och att
1480:  ningens stor1ek. Bestämmelserna om märkning-           systemet först efter några år fungerar helt som det
1481:  en träder i kraft stegvis så att batterier och acku-   är avsett.
1482: 
1483:      Helsingforsden II maj 1995
1484: 
1485:                                                                         Miljöminister Pekka Haavisto
1486:                                             KK 9/1995 vp
1487: 
1488: Kirjallinen kysymys 9
1489: 
1490: 
1491: 
1492: 
1493:                                   Aittoniemi: Pysäköintivirhemaksun määräämisestä yksityisellä
1494:                                       alueella
1495: 
1496: 
1497:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
1498: 
1499:    Laissa pysäköintivirhemaksusta ja sen perus-      tehdyt valitukset on säännönmukaisesti hylätty
1500: teella annetussa asetuksessa säädetään pysäköin-     kaupungin järjestyssäännön 6luvun 6 §:n 4 koh-
1501: tivirhemaksun käyttämisestä pysäyttämistä ja         taan viitaten. Tässä kohdassa lausutaan: "Ton-
1502: pysäköintiä koskevien kieltojen ja rajoitusten       tilla tai pihalla on ajoneuvon yleinen pysäköinti
1503: osalta sekä pysäköintikiekon käyttöä koskevien       sallittu vain tontinomistajan tai -haltijan luval-
1504: säännösten ja määräysten rikkomisesta. Lain          la". Kyseessä ei ole kuitenkaan yleinen pysäköin-
1505: 2 §:n mukaan kunta voi tietyin edellytyksin saada    ti yleisellä paikalla, vaan talon asukkaiden pysä-
1506: määräyksen pysäköintivirhemaksun käyttöön            köinti vuokrataloon liittyvällä tonttialueella.
1507: alueellaan kunnallisten pysäköinninvalvojien             Tämäntyyppiset tulkintaerimielisyydet ovat
1508: toimesta.                                            aiheuttaneet ongelmia pysäköintivirhemaksusta
1509:    Tampereen kaupungissa osoitteessa Risti-          annetun lain soveltamisessa yleisestikin.
1510: mäenkatu 40 sijaitsee Tampereen kaupungin                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1511: omistamalla tontilla vuokratalo, jonka osakkeis-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1512: ta valtaosan omistaa Tampereen kaupunki. Talo        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1513: ei ole kosketuksissa julkiseen liikenneväylään,      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1514: vaan sen edustalla on puistikko sekä lasten leik-
1515: kikenttä. Taloon johtavalle ajoväylälle on kau-                 Katsooko Hallitus, että pysäköintivir-
1516: pungin toimesta kuitenkin asetettu pysäköinoin               hemaksusta annetun lain mukaista me-
1517: kieltävä liikennemerkki. Kun lähin varsinainen               nettelyä voidaan käyttää kunnallisten py-
1518: pysäköintipaikka on muutamien satojen metrien                säköinninvalvojien taholta yleisen liiken-
1519: päässä, talon asukkaat ovat ottaneet tavakseen               neväylän ulkopuolella sijaitsevalla kau-
1520: pysäköidä autojaan talon edessä olevassa puisti-             pungin omistamalla tonttialueella, tontil-
1521: kossa leikkikentän laidalla, tonttialueeseen kuu-            la sijaitsevan talon asukkaiden pysäköin-
1522: luvalla maa-alalla.                                          tiä koskien, ja jos ei,
1523:    Tampereen kaupungin pysäköinninvalvojat                      mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1524: ovat toistuvasti määränneet pysäköintivirhe-                 ryhtyä mainitun lain tulkintojen selventä-
1525: maksuja talon edustalle pysäköidyille, talon                 miseksi asianmukaisella tavalla?
1526: asukkaiden omistamille ja käyttämille autoille, ja
1527:      Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1995
1528: 
1529:                                            Sulo Aittoniemi
1530: 
1531: 
1532: 
1533: 
1534: 250261
1535: 2                                           KK 9/1995 vp
1536: 
1537: 
1538: 
1539: 
1540:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
1541: 
1542:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Ratkaisussa todetaan, että pysäköintivirhe-
1543: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        maksulaissa ei sen soveltamisalaa ole rajattu tie-
1544: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      liikennelaissa säädettyjen pysäyttämistä tai pysä-
1545: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittonie-       köimistä koskevien kieltojen ja rajoitusten rikko-
1546: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 9:      miseen. Pysäköintivirhemaksulakia koskevan
1547:                                                      hallituksen esityksen perustelujen mukaan pysä-
1548:           Katsooko Hallitus, että pysäköintivir-     köintivirheellä tarkoitetaan pysäköimistä koske-
1549:        hemaksusta annetun lain mukaista me-          vien määräysten rikkomista, ja näitä määräyksiä
1550:        nettelyä voidaan käyttää kunnallisten py-     voidaan antaa tieliikennelaissa ja kunnallissään-
1551:        säköinninvalvojien taholta yleisen liiken-    nöissä. Pysäköintivirhelain soveltamisella myös
1552:        neväylän ulkopuolella sijaitsevalla kau-      yksityisillä alueilla tulisi niillä tapahtuvan luvat-
1553:        pungin omistamalla tonttialueella, tontil-    toman pysäköinnin valvonta ja rangaistusuhka
1554:        la sijaitsevan talon asukkaiden pysäköin-     olennaisesti tehostumaan. Päätöksessä ei nähdä
1555:        tiä koskien, ja jos ei,                       estettä sille, että pysäköintivirhemaksulaki olisi
1556:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       sovellettavissa myös kunnalliseen järjestyssään-
1557:        ryhtyä mainitun lain tulkintojen selventä-    töön perustuvan pysäköintikiellon rikkomista-
1558:        miseksi asianmukaisella tavalla?              pauksiin. Lopputoteamuksenaan apulaisoikeus-
1559:                                                      kansleri saattoi ratkaisusta ilmenevän käsityk-
1560:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          sensä pysäköintivirhemaksulain soveltamisalas-
1561: taen seuraavaa:                                      ta oikeus- ja sisäasiainministeriöiden sekä Suo-
1562:                                                      men Kaupunkiliiton tietoon.
1563:    Pysäköintivirhemaksusta annetun lain 1 §:n 1          Apulaisoikeuskanslerin ratkaisun jälkeen on
1564: momentin (1481/91) mukaan pysäköintivirhe-           kiistatonta, että pysäköintivirhemaksulakia voi-
1565: maksu voidaan määrätä ajoneuvon pysäyttämis-         daan soveltaa kunnalliseenjärjestyssääntöön pe-
1566: tä ja pysäköintiä koskevien kieltojen ja rajoitus-   rustuvaan kieltoon pysäköidä yksityisellä alueel-
1567: ten sekä pysäköintikiekon käyttöä koskevien          la. Jos tällaisesta rikkomuksesta ei voitaisi mää-
1568: säännösten ja määräysten rikkomisesta. Näitä         rätä pysäköintivirhemaksua, pysäköintikiellon
1569: rikkomuksia kutsutaan pysäköintivirheiksi. Py-       rikkomisesta jouduttaisiin määräämään sakko
1570: säköintivirhemaksua säädettäessä lain esitöissä      rangaistusmääräysmenettelyssä.
1571: (HE 130/1969 vp) todettiin, että pysäköimistä            Kunnallisissa järjestyssäännöissä on vanhas-
1572: koskevia määräyksiä on annettu tieliikennelaissa     taan ollut määräyksiä pysäköinnistä yksityisillä
1573: ja kunnallissäännöissä sekä lisäksi liikennemer-     alueilla. Pysäköinti on yleensä edellyttänyt ton-
1574: kein ja ajoratamerkinnöin.                           tin omistajan tai haltijan lupaa. Myös Suomen
1575:    Tieliikennelaki koskee lain 1 §:n mukaan lii-     kuntaliiton 2.2.1995 hyväksymässä uudessa jär-
1576: kennettä tiellä. Sitä ei sovelleta yksityiseen       jestyssääntömallissa on säännös (16 §), jonka
1577: piha-alueeseen. Pysäköintivirhemaksulain 1 §:n       mukaan ajoneuvon pysäköinti yksityisellä
1578: 1 momentin sanamuodosta sekä lain esitöistä          alueella ilman kiinteistön omistajan tai haltijan
1579: ilmenee, että pysäköintivirhemaksun sovelta-         lupaa on kielletty. Kiinteistön omistajan harkin-
1580: mista ei ole rajoitettu koskemaan vain tieliiken-    nassa on, haluaako se kieltää pysäköinnin yksi-
1581: nelaissa säädettyjen kieltojen ja määräysten rik-    tyisalueellaan kokonaan tai sallia sen esimerkiksi
1582: komista. Tämän on myös apulaisoikeuskansleri         kiinteistön asukkaille.
1583: vahvistanut erään kantelun johdosta antamas-             Ongelmia saattaa sen sijaan syntyä silloin, kun
1584: saan ratkaisussa vuodelta 1989 (nro 1139/            kunnallisessa järjestyssäännössä ei ole kieltoa
1585: 15.11.1989, dnro 366/al987). Päätös koski py-        pysäköidä yksityisen alueella ilman omistajan tai
1586: säköinnin valvontaa yksityisillä alueilla ja pysä-   haltijan lupaa. Yksityisellä piha-alueella pysä-
1587: köintivirhemaksulain (248/70) soveltamista           köimiseen eivät sovellu tieliikennelain säännök-
1588: kunnalliseen järjestyssääntöön perustuvan py-        set. Maastoliikennelain 4 §:ssä säädetään kielto
1589: säköintikiellon rikkomiseen.                         liikkua moottorikäyttöisellä ajoneuvolla maas-
1590:                                           KK 9/1995 vp                                             3
1591: 
1592: tossa ilman maan omistajan tai haltijan lupaa.     Tieliikennelain tai maastoliikennelain sovelta-
1593: Maastoliikennelain 4 § ei kuitenkaan sanamuo-      mista taajama-alueella tapahtuvan pysäyttämi-
1594: doltaan kiellä pysäyttämistä tai pysäköintiä,      seen ja pysäköimiseen on aiheellista harkita uu-
1595: vaikka tällainen, aikaisemmin tieliikennelakiin    delleen. Myös pysäköintivirhemaksulain sovel-
1596: sisältynyt kielto hallituksen esityksen (HE 95/    tamisalaa suhteessa maastoliikennelakiin tullaan
1597: 1990 vp) mukaan oli taajama-alueilla tarkoitus     tarkistamaan. Samassa yhteydessä voidaan py-
1598: pysyttää voimassa.                                 säköintivirhemaksulain soveltamisalaa muu-
1599:    Maastoliikennelain uudistamistyö on vireillä.   toinkin selventää.
1600: 
1601:      Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1995
1602: 
1603:                                                                   Oikeusministeri Sauli Niinistö
1604: 4                                            KK 9/1995 vp
1605: 
1606: 
1607: 
1608: 
1609:                                         Tili Riksdagens Talman
1610: 
1611:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             1 beslutet konstateras att lagen om parkerings-
1612: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande           bot inte avgränsar dess tillämpningsområde till
1613: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       överträdelse av förbud och begränsningar om
1614: dagsman Aittoniemi undertecknade spörsmål             stannande och parkering i vägtrafiklagen. Enligt
1615: nr 9:                                                 motiveringen tili regeringens proposition med
1616:                                                       förslag tilllag om parkeringsbot avses med par-
1617:           Anser Regeringen att ett förfarande         keringsfel en överträdelse av föreskrifterna om
1618:        enligt lagen om parkeringsbot kan använ-       parkering, och dessa föreskrifter kan utfårdas i
1619:        das av kommunala parkeringsövervakare          vägtrafiklagen och i kommunala stadgor. Om
1620:        på tomtområde som ägs av staden och            lagen om parkeringsbot tillämpas också på pri-
1621:        som befinner sig utanför allmän trafikled      vata områden skulle följden bli en avsevärd effek-
1622:        beträffande invånarparkering av invå-          tivering av övervakningen av olovlig parkering
1623:        narna i ett hus som befinner sig på tom-       och det därtill anslutna straffbotet. 1 beslutet ses
1624:        ten, och om inte,                              inget hinder för att tillämpa lagen om parkerings-
1625:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       bot också på överträdelser av parkeringsförbud
1626:        för att på vederbörligt sätt klarlägga tolk-   som grundar sig på kommunala ordningsstad-
1627:        ningen av nämnda lag?                          gor. Sammanfattningsvis bringade justitiekans-
1628:                                                       lersadjointen sin uppfattning om tillämpnings-
1629:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         området för lagen om parkeringsbot så som den
1630: anföra följande:                                      framgår av beslutet till justitieministeriets, inri-
1631:                                                       kesministeriets samt Finlands Stadsförbunds
1632:    Enligt 1 § 1 mom. lagen om parkeringsbot           kännedom.
1633: (1481/91) föreläggs parkeringsbot för överträdel-        Efter justitiekanslersadjointens beslut är det
1634: se av förbud och begränsningar som gäller stan-       obestridligt att lagen om parkeringsbot kan till-
1635: nande och parkering av fordon samt av stadgan-        lämpas på ett förbud att parkera på privat områ-
1636: den och bestämmelser om användning av parke-          de som grundar sig på kommunala ordningsstad-
1637: ringsskiva. Dessa överträdelser benämns parke-        gor. Skulle parkeringsbot inte kunna föreläggas
1638: ringsfel. Då lagen om parkeringsbot stiftades         för en sådan förseelse skulle man vara tvungen att
1639: konstaterades i lagens förarbeten (RP 130/1969        genom strafforder döma ut böter för överträdelse
1640: rd) att föreskrifter om parkering finns i 1agen om    av parkeringsförbudet.
1641: vägtrafik och i kommunala stadgor samt dess-             1 de kommunala ordningsstadgorna finns se-
1642: utom utmärkta med trafikmärken och körfålts-          dan gammalt föreskrifter om parkering på privat
1643: markeringar.                                          område. Parkeringen har i allmänhet förutsatt
1644:    Vägtrafiklagen gäller enligt dess 1 § trafik på    Wlstånd av ägaren eller innehavaren till tomten.
1645: väg. Lagen tillämpas inte på privata gårdsområ-       Aven i en ny modell för ordningsstadgor som
1646: den. Av ordalydelsen i 1 § 1 mom. lagen om            Finlands kommunförbud godkände 2.2.1995
1647: parkeringsbot samt av lagens förarbeten fram-         finnsen bestämmelse (16 §) enligt viiken parke-
1648: går att tillämpningen av parkeringsbot inte av-       ring av ett fordon på privat område utan fastig-
1649: gränsas till att gälla endast överträdelser av för-   hetsägarens eller -innehavarens tillstånd är för-
1650: bud och bestämmelser i vägtrafiklagen. Detta          bjudet. Fastighetsägaren får själv besluta om att
1651: bekräftades också av justitiekanslersadjointen i      förbjuda parkering på sitt privata område helt
1652: ett beslut från 1989 med anledning av ett klago-      och hållet eller tillåta parkering t.ex. för fastig-
1653: mål (nr 1139115.11.1989, dnr 366/a1987). Beslu-       hetens invånare.
1654: tet gällde parkeringsövervakning på privata om-          Problem kan däremot uppstå i en situation då
1655: råden och tillämpning av lagen om parkerings-         den kommunala ordningsstadgan inte innehåller
1656: bot (248/70) på överträdelser av parkeringsför-       förbud mot parkering på privat område utan
1657: bud som grundar sig på kommunala ordnings-            ägarens eller innehavarens tillstånd. Vägtrafikla-
1658: stadgor.                                              gens stadganden är inte tillämpliga på parkering
1659:                                             KK 9/1995 vp                                               5
1660: 
1661: på ett privat gårdsområde. I 4 § terrängtrafikla-       En revidering av terrängtrafiklagen är som
1662: gen förbjuds körning i terräng med motordrivna       bäst aktuell. Det föreligger skäl att på nytt över-
1663: fordon utan markägarens eller markinnehava-          väga tillämpningen av vägtrafiklagen eller ter-
1664: rens tillstånd. Tili sin ordalydelse förbjuder 4 §   rängtrafi~lagen på stannande och parkering i
1665: terrängtrafiklagen emellertid inte stannande eller   tätorter. Aven tillämpningsområdet för lagen om
1666: parkering trots att meningen enligt regeringens      parkeringsbot jämfört med terrängtrafiklagen
1667: proposition (RP 95/1990 rd) var att hålla detta      kommer att revideras. l detta sammanhang kan
1668: förbud, som tidigare hade ingått i vägtrafiklagen,   man också i övrigt precisera tillämpningsområ-
1669: i kraft i tätorter.                                  det för lagen om parkeringbot.
1670: 
1671:      Helsingforsden 11 maj 1995
1672: 
1673:                                                                      Justitieminister Sauli Niinistö
1674:                                               KK 10/1995 vp
1675: 
1676: Kirjallinen kysymys 10
1677: 
1678: 
1679: 
1680: 
1681:                                      Rinne: Hallituksen työllisyyspolitiikasta
1682: 
1683: 
1684: 
1685:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
1686: 
1687:              Synkkä historia lyhyesti                  mintansa ykköstavoitteeksi, ovat saavuttaneet,
1688:                                                        taloudellisten tunnuslukujen ollessa samat, pa-
1689:     Esko Ahon kepujobtoisen porvarihallituksen         remman työllisyyden kuin ne hallitukset, joille
1690: aloittaessa vuoden 1991 keväällä nuorilla oli työ-     työllisyys on ollut toisen tai kolmannen luokan
1691: tä ja syrjäyttävä pitkäaikaistyöttömyys oli tunte-     kysymys.
1692: maton ilmiö. Keväällä 1995 joka kolmas nuori
1693: on vailla työtä, pitkäaikaistyöttömien todellinen       Yksilötason välittömästi vaikuttavat toimenpiteet
1694: määrä on neljännesmiljoona ja leipäjonoja on
1695: Pelastusarmeijan portailla.                               Suuri määrä avoimia työpaikkoja jää täyttä-
1696:     Aho ja Viinanen saivat hoidettavakseen velat-      mättä sen takia, että työhallinnon asiakaspalve-
1697: toman talon, jossa työllisyyslain turvin toteutet-     lun vähennetyn henkilöstön aika kuluu työttö-
1698: tiin periaatetta, jonka mukaan jokaisella haluk-       myysturvaan liittyvissä tehtävissä. Henkilöstö-
1699: kaalla oli kohtuullisen työnhakuajan jälkeen oi-       vajauksen täyttäminen työttömistä työnhakijois-
1700: keus vähintään määräaikaiseen työpaikkaan.             ta ei aiheuttaisi merkittäviä kokonaistaloudelli-
1701: Valtionvelkamme oli bruttokansantuotteella mi-         sia lisäkustannuksia. Tämän lisäksi ministeriön
1702: taten Euroopan toiseksi alhaisin. Vain Luxem-          ja työvoimapiirien byrokraatit on jalkautettava
1703: burgin valtionvelka oli Suomea pienempi.               tuottavaan työhön. Sama vaatimus on ulotettava
1704:     Neljässä vuodessa maa on velkaannutettu            muillekin hallinnonaloille. Maataloushallinnon
1705: tuottavan työn sijasta kuluttavaan työttömyy-          yläpään tyhjääkäyvä virkamiesmassa on kafka-
1706: teen tavalla, joka uhkaa taloudellista itsemäärää-     maisella tasolla.
1707: misoikeuttamme.                                           Tukiviidakosta on lyötävä alas loputkin rön-
1708:     Esko Ahon porvarihallituksen ottaman velan         syt ja liaanit. Keinovalikoima on koottava yhden
1709: pelkät korkokulut ovat vuositasolla noin 25 mil-       toiminta-asetuksen alle, jolloin aktiivinen työllis-
1710: jardia markkaa. Aiheutetun kansallisen vahin-          täminen yksilöllisesti räätälöitynä kohdistuisi
1711:  gon mittasuhteet voidaan kuvata esimerkillä: jos      vain sellaisiin työttömiin, jotka eivät millään
1712: työllistävälle työnantajalle maksettaisiin 100 000     muulla tavalla saa työtä. Toimenpiteiden vaiku-
1713:  markkaa vuodessa puhtaana käteen jokaisesta           tukset on asetettava kattavaan ja reaaliaikaiseen
1714:  lisätyöllistetystä, niin Viinasen ottaman velan       kokonaistaloudelliseen seurantaan.
1715:  pelkillä korkokuluilla voitaisiin työllistää             Sapattivapaalain (joka on valmis) toimeenpa-
1716:  250 000 työtöntä vuoden ajaksi.                       no aloitetaan välittömästi. Järjestelmän tulokset
1717:     Toisen maailmansodan jälkeisestä Euroopas-         ovat kiistattomat esimerkiksi Tanskassa, eikä se
1718:  ta ei löydy ainoatakaan hallitusta, joka olisi epä-   aiheuta merkittäviä kokonaistaloudellisia lisä-
1719:  onnistunut yhtä totaalisella tavalla kuin Esko        kustannuksia. Menetelmällä voidaan varata
1720:  Ahon hallitus. Isänmaallisten voimien on ryh-         kymmeniätuhansia työpaikkoja nuorille ja vas-
1721:  dyttävä raivaamaan porvarihallituksen jälkeen-        tavalmistuneille.
1722:  sä jättämiä raunioita ripeällä otteella.                 Toteutetaan suora työllisyysvastikkeellinen
1723:                                                        marginaalitukijärjestelmä       pitkäaikaistyöttö-
1724:                  Poliittinen tahto                     myyden katkaisemiseksi. Menetelmällä ei ole in-
1725:                                                        flatorisia vaikutuksia, se on kokeiltu ja tulokset
1726:    Vertailevat työllisyystutkimukset osoittavat,       arvioitu puolueettornissa seurantaryhmissä.
1727: että ne hallitukset, jotka ovat asettaneet täystyöl-   Työministeriön ja valtiovarainministeriön
1728: lisyyden (viiden prosentin työttömyysaste) toi-        asiantuntijoista koostuneen seurantaryhmän
1729: 250261
1730: 2                                              KK 10/1995 vp
1731: 
1732: loppuraportissa todettiin, että menetelmä ei ai-          Työnantajien sosiaaliperusteiset maksut muu-
1733: heuttanut kokonaiskustannusten lisääntymistä.          tetaan progressiivisiksi, esimerkiksi liikevaih-
1734: Työhallinnon paikallisviranomaiset pitivät (yk-        toon perustuviksi, jolloin uutta työllisyyttä luo-
1735: simielisesti) menetelmää tehokkaimpana tapana          van yritystoiminnan työllistämismahdollisuudet
1736: katkaista pitkäaikaistyöttömyys. (Niin sanotulla       paranevat eikä sosiaaliturvan rahoitusperusta
1737: Castrenin mallilla, jonka loivat valtionhallinnon      murru.
1738: ylimmät virkamiehet ja työmarkkinabyrokraa-               Rakennetaan tulevaisuuden vaatimukset
1739: tit, työllistettiin koko maassa yhteensä noin 20       täyttävä uusteollistamisohjelma, jossa ympäris-
1740: pitkäaikaistyötöntä. Yli puolet heistä lopetti         töteknologia nostetaan merkittävään asemaan.
1741: työnsä ensimmäisen viikon aikana. Niin sanotul-           Ryhdytään mittaviin ja ennakkoluulottorniin
1742: la Rinteen mallilla työllistyi alle kymmenen pro-      kokeiluhankkeisiin perinteisen palkkatyön käsit-
1743: sentin kokeilualueelia noin 2 000 pitkäaikaistyö-      teen laajentamiseksi, työajan uudelleen määritte-
1744: töntä). Ranskan hallitus otti suoran työllistämis-     lemiseksi ja työllisyyden ja luonnonsuojelun yh-
1745: tuen vastikään käyttöön siitä syystä, että mene-       teensovittamiseksi.
1746: telmä ei johda nuorten työntekijöiden palkka-
1747: alekierteeseen.
1748:     Toteutetaan väliaikainen varhaiseläkejärjes-        Työ luo arvoja, mutta työttömyys kuluttaa niitä
1749: telmä, josta on valmis lakiesitys. Kustannuslas-          Kansalliset ja kansainväliset tutkimukset
1750: kelma osoittaa, että kokonaistaloudelliset netto-      osoittavat, että työllistäminen on kokonaistalou-
1751: lisäkustannukset eivät ole merkittäviä. Järjestel-     dellisesti edullisempaa kuin syrjäyttävä työttö-
1752: mä avaisi vastavalmistuneille, nuorille ja osittain    myys.
1753: myös pitkäaikaistyöttömille työpaikkoja.                  Iiro Viinanen lausui eduskunnassa pitämäs-
1754:     Toteutetaan nuorten yhteiskuntatakuujärjes-        sään linjapuheessa, että "työttömyyskorvauksen
1755: telmä.                                                 varassa eläminen on valtion kannalta halvempaa
1756:                                                        kuin ihmisten työllistäminen". Mitään }askel-
1757:       Yleiset pitkävaikutteiset toimenpiteet           maa, lukuja tai ekonometrista mallia hän ei ta-
1758:                                                        lousoppinsa perustaksi ole tähän mennessä esit-
1759:    On tehtävä periaatepäätös, jonka mukaan             tänyt. Looginen johtopäätös ajatuksenjuoksusta
1760: täystyöllisyys on hallituksen yksiselitteinen ja       voisi johtaa kuvitelmaan, jonka mukaan säästöt
1761: ylitsekäyvä ykköstavoite. Politiikan kaikki toi-       ovat maksimissaan koko kansan ollessa kortis-
1762: met suunnataan tämän tavoitteen saavuttami-            tossa.
1763: seksi.
1764:    Neuvotellaan pitkäaikainen tulopoliittinen
1765: sopimus, jossa vastikkeellisella tavalla luodaan           Ammattitaidottomuutta vai harhautusta?
1766: lisätyöpaikkoja. Itävallassa toteutettiin järjestel-
1767: mä siten, että ay-liike, työnantajat, maan halli-         Valtiovarainministeriön johtavien virkamies-
1768: tus, kauppakamarit ja muut merkittävimmät              ten (ministerin) ammattitaito on sen tekemien
1769: vaikuttajatahot sopivat samaan aikaan työeh-           budjettiesitysten perusteella kauhistuttavalla ta-
1770: doista ja työpaikkojen luomisesta työttömille.         solla. Vuodelle 1992 se ennusti 0,0 %:n BKT:n
1771: Osa palkankorotuksista ohjattiin suoraan ja ly-        kasvua, toteutunut oli -4,0 %. Työttömyysas-
1772: hentämättömänä uusien työpaikkojen aikaan-             teeksi se ennusti 10,0 %, toteutunut oli 13,1 %.
1773: saamiseen. Järjestelmä toimi ja tulos oli erin-        Vuodelle 1993 se ennusti 2,5 %:n BKT:n kasvun,
1774: omainen. Tinkiessään tulevista palkankorotuk-          toteutunut oli -3 %. Työttömyysasteeksi se en-
1775: sistaan työssä olevat tiesivät, että joka ainut        nusti 13,0 %, toteutunut oli 19,0 %.
1776: tingitty markka meni täysimääräisenä työttö-              Virheen suuruus muutamassa vuodessa on
1777: mien työllistämiseen eli uusien työpaikkojen luo-      niin monta kymmentä miljardia, ettei summan
1778: miseen.                                                esillekirjoittamista voi häveliäisyyssyistä tehdä.
1779:    Elinkeinotuet lopetetaan kokonaan muilta            Työttömien määrässä virheen suuruus on skan-
1780: osin paitsi tuotekehittelyitä ja markkinoinnilta ja    daali, jollaista ei aikaisemmilta ajoilta tunneta
1781: rahat ohjataan työllistämisjärjestelmiin, jotka ei-    missään työllisyystilastoja tekevässä maassa.
1782: vät vääristä kilpailua, mutta luovat uusia työti-      Yksikään vastuuministeriö (ministeri) yhdessä-
1783: laisuuksia. Kaikkien muidenkin säästöjen rahat         kään muussa Euroopan maassa ei ole toisen maa-
1784: ohjataan uutta työllisyyttä luoviin uusiin hank-       ilmansodan jälkeen esittänyt vastaavaa
1785: keisiin.                                               asiantuntemattomuutta.
1786:                                             KK 10/1995 vp                                              3
1787: 
1788:    Voi olla myös niin, että kysymyksessä on har-      hojen käyttämättäjääminen vuosien saatossa on
1789: kittu harhautus tai suoranainen manipulaatio.         johtunut siitä, että valtiovarainministeriö on teh-
1790: Tämä sama porukka luennoi muina miehinä ja            nyt niiden tehokkaan käytön mahdottomaksi.
1791: naisina, asiantuntijoina, silmät ympyriäisinä         Tulojen ja menojen samanaikainen käsittely,
1792: kuunteleville hallitusohjelmaneuvottelijoille ja      kahden asian yhtäaikainen ymmärtäminen Gos
1793: uusille kansanedustajille.                            ne ovat budjettikirjan eri aukeamilla) on osoit-
1794:                                                       tautunut ylivoimaiseksi tehtäväksi. Tautia ei voi-
1795:    Aktiivinen työllisyyspolitiikka voidaan murtaa     da parantaa taloustieteellisillä opinnoilla, lääke-
1796:                      asetustasolla                    hoidolla  eikä terapialla, koska se on laadultaan
1797:                                                       ideologinen.
1798:     Hallitusohjelman tekijät ovat liikaa luottaneet      Viimeinen tutkimus osoittaakin, että puolen
1799: valtiovarainministeriön ylimpään virkabyrokra- miljoonan työttömyys Suomen kaltaisessa maas-
1800: tiaan, jolla ei ole vastuuta syrjäytyneistä ja syr- sa johtaa tilanteeseen, jossa kaksi kolmasosaa
1801: jäytymisuhan alaisina elävistä ihmisistä.             työssäolevista kokee työttömyyden uhkaa.
1802:     Säästöistä hallitusohjelmassa on sovittu täs-        Tulosten minimointi tapahtuu seuraavalla ta-
1803: mällisesti, mutta työllisyystoimenpiteistä ei. valla:
1804: Työllistämisestä aiheutuvat yhteiskunnalliset tu-        a) suorittava henkilökunta minimoidaan, jol-
1805: lot ja säästötjäävät huomioimatta. Arviossa ote- loin ei ole tekijöitä,
1806: taan huomioon vain työllistämisestä aiheutuva            b) toimenpiteitten asetustekstit ja soveltamis-
1807: "investointikustannus", mutta ei lainkaan "in- ohjeet "lorotellaan" niin reikäisiksi, että niiden
1808: vestoinnin" säästöjä ja tuottoja. Pelkän kustan- tehokkuus heikkenee olemattomiin.
1809: nuksen huomioon ottaminen aiheuttaa ylimää-              Mikäli todellisiin aktiivitoimiin ei ryhdytä,
1810: räistä säästötarvetta, mutta mikä pahinta: se es- niin Esko Ahon hallituksen aikaansaama tilanne
1811: tää riittävien panostusten suuntaamisen työllis- ei tule vaalikauden aikana korjaantumaan ja
1812: tämiseen. Panostukset työllisyyteen lasketaan työttömyys vakiintuu noin 400 000 työttömään.
1813:  vain kulujen mukaan. Jos työllistämisestä aiheu- (Mukana luvussa ovat ne toivottomina työn-
1814:  tuvia työttömyysturvan säästöjä ja verotuloja ei haun kokonaan lopettaneet, jotka ovat siirtyneet
1815:  huomioida, niin toiminta on parhaimmillaankin sosiaalitoimistoihin ja hyväntekeväisyysjärjestö-
1816:  työllisyyspoliittista nollasummapeliä.               jen hoiviin). Nuorten alkutyöttömyys pysyy kor-
1817:     Työllisyyshallitus on budjettiteknisessä saar- keana, nuorisotyöttömyys jää kohtuuttomalle
1818:  rostuksessa, jossa jokainen liike parempaan työl- tasolle, syrjäyttävä pitkäaikaistyöttömyys li-
1819:  lisyyteen voi johtaa moninkertaisiin, työllisyyttä sääntyy, yhä useampi ihminen ajautuu toimeen-
1820:  heikentäviin leikkauksiin toisaalla.                 tulotuen ("kunnan jauhojen") anojaksi ja leipä-
1821:     Tähänastinen kokemus on, että valtiovarain- jonot pitenevät edelleen.
1822:  ministeriö pyrkii sabotoimaan asetukset ja sovel-       Esko Ahon hallitus poisti työllisyyslaista työn
1823:  tamisohjeet mahdollisimman käyttökelvotto- perusoikeden turvaavan kohdan, jolla syrjäy-
1824:  miksi,jolloin heidän käsityksensä mukaan aiheu- tyneille taattiin tilapäinen työn mahdollisuus.
1825:  tuu säästöjä. (Vertaa Iiro Viinasen edellä esi- Kokemukset ovat osoittaneet, että teko oli paha
1826:  tettyyn linjapuheeseen työllistämisen - työn- virhe, ja säännös on palautettava työllisyysla-
1827:  teon- vahingollisista seurauksista valtion bud- -- kiin.
1828:  jettiin.) Pitkäaikaistyöttömyyden katkaisupro-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1829:  jektin kokeiluasetusta muutettiin 1980-luvulla tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
1830:  valtiovarainministeriön ylimpien virkabyro- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1831:  kraattien aloitteesta kolmen kokeiluvuoden ai- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1832:  kana peräti kuusi eri kertaa vain siitä syystä, että
1833:  työllistettyjen määrä olisi kyetty supistamaan                  Aikooko Hallitus ryhtyä perusteluissa
1834:  mahdollisimman pieneksi. Samat miehet istuvat                esitettyihin tai muihin välittömiin ja
1835:  nyt entistä vaikutusvaltaisemmilla paikoilla.                konkreettisiin aktiivitoimiin kansalaisten
1836:      Eduskunnan myöntämien työllisyysmäärära-                 työn perusoikeuden palauttamiseksi?
1837: 
1838:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1995
1839: 
1840:                                              Heikki Rinne
1841:      4                                           KK 10/1995 vp
1842: 
1843: 
1844: 
1845: 
1846:                                             Eduskunnan Puhemiehelle
1847: 
1848:         Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tömyyden puolittaminen vaalikauden aikana
1849:      mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         hallitusohjelmassa mainittujen edellytysten to-
1850:      olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       teutuessa. Kaikkien näiden edellytysten toteutu-
1851:      jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Heikki           miseen hallitus ei voi vaikuttaa pelkästään omilla
1852:      Rinteen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          toimenpiteillään, mutta hallitus tulee omalta
1853:      n:o 10:                                               osaltaan huolehtimaan siitä, etteivät sen omat
1854:                                                            toimenpiteet tule olemaan esteenä työllistämista-
1855:                Aikooko Hallitus ryhtyä perusteluissa       voitteen toteutumiselle.
1856:             esitettyihin tai muihin välittömiin ja             Hallitus on antanut eduskunnalle erikseen
1857:             konkreettisiin aktiivitoimiin kansalaisten     esityksen vuoden 1995 ensimmäiseksi lisätalous-
1858:             työn perusoikeuden palauttamiseksi?            arvioksi. Tähän lisätalousarvioesitykseen sisäl-
1859:                                                            tyy hallitusohjelman mukaisesti tarvittavat mää-
1860:        Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          rärahat työhallinnon erityistoimenpiteillä työl-
1861:      vasti seuraavaa:                                      listettävien ja koulutukseen ohjattavien työttö-
1862:                                                            mien henkilöiden määrän nostamiseksi keski-
1863:           Pääminsteri Paavo Lipposen hallituksen halli-    määrin 125 000 henkilöön eli viiteen prosenttiin
1864:       tusohjelman mukainen talouspolitiikan pääta-         työvoimasta. Erityistoimenpiteiden piiriin tule-
1865:       voite on työttömyyden puolittaminen vaalikau-        vien työttömien määrä tulisi tällöin lisäänty-
1866:       den aikana. Hallituksen keskeisen tavoitteen saa-    mään keskimäärin noin 20 000 henkilöllä eli lä-
1867:       vuttaminen edellyttää, että taloudellinen kasvu      hes 20 prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna.
1868:       on koko vaalikauden ajan nopeaa ja ympäristön        Tätä suurempaa lisäystä eivät esimerkiksi työ-
1869:       kannalta kestävää. Lisäksi viennin kasvun on         voimapiirien toimistot ja työvoimatoimistot pidä
1870:       jatkuttava voimakkaanaja myös investointien ja       käytännössä mahdollisena toteuttaa. Lisätalous-
1871:       kulutuksen on lisäännyttävä ripeästi. Työllisyy-     arvioesitykseen sisältyy myös määrärahoja työ-
1872:       den kohentuminen edellyttää lisäksi tuotantora-      voimatoimistojen asiakaspalvelun tehostamisek-
1873:       kenteen monipuolistumista ja kasvun ulottamis-       si erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien
1874:       ta myös työvoimavaltaisiin palveluihin.              työnhakija-asiakkaiden palvelun osalta. Henki-
1875:           Hallitusohjelman mukainen keskeinen tavoite      löstöä lisätään 80 henkilöllä. Henkilöstöresurs-
1876:       eli työttömyyden puolittuminen vaalikauden ai-       sien niukkuudesta johtuen kaikista tarpeettomis-
1877:       kana edellyttää toteutuakseen nopeaa taloudel-       ta toiminnoista pyritään luonnollisesti luopu-
1878:       lista kasvua ja elinkeinopolitiikkaa,jolla luodaan   maan, mutta esimerkiksi työttömyysturva-asioi-
1879:       edellytykset korkeaan osaamiseen perustuvalle        hin liittyvät lakisääteiset toimenpiteet on työvoi-
1880:       uusteollisuudelle ja pk-yritysten toiminnan ke-      matoimistoissa pakko hoitaa, vaikka ne asian-
1881: _____ hittymiselle. Tämän lisäksi tarvitaan työmarkki-     mukaisesti hoidettuina vaativatkin suhteellisen
1882:       noiden toiminnan parantamista sekä aktiivisen        paljon aikaa.
1883:       työvoimapolitiikan tehostamista ja työhön koh-           Edustaja Rinteen kysymyksen perusteluissa
1884:       distuvan verotuksen keventämistä sekä työn uu-       mainittujen yksittäisten työllistämistoimenpitei-
1885:       delleenjakoa.                                        den osalta voin tässäkin yhteydessä todeta, että
1886:           Eduskunnassa on juuri käyty perusteellinen       työllistämistukijärjestelmä uudistettiin keskeisil-
1887:       keskustelu pääministeri Paavo Lipposen halli-        tä osiltaan 1.4.1995 voimaan tulleella työllisyys-
1888:       tuksen ohjelmasta ja sen yksityiskohdista myös       asetuksen muutoksella. Muutoksen valmistelun
1889:       tämän ohjelman työllisyydenhoitoa koskevien          yhteydessä kuultiin varsin laajasti ja perusteelli-
1890:       kohtien osalta. Tältä osin viittaan mainittuun       sesti muun muassa työhallinnon piiri- ja paikal-
1891:       eduskunnassa jo käytyyn keskusteluun ja sen          listasoa sekä työmarkkinajärjestöjä ja kuntasek-
1892:       yhteydessä hallituksen taholta esitettyihin näkö-    toria. Työllistämistukijärjestelmän muutoksen
1893:       kohtiin, joita en enää tässä yhteydessä ryhdy        yhteydessä yhtenä keskeisenä tavoitteena olijuu-
1894:       toistamaan. Korostan kuitenkin sitä, että nykyi-     ri paikallistasen eli työvoimatoimistojen tapaus-
1895:       sen hallituksen ensisijaisena tavoitteena on työt-   kohtaisen harkintavallan lisääminen ja asiak-
1896:                                            KK 10/1995 vp                                             5
1897: 
1898: kaan tarpeiden perusteella laadittavien eri sisäl-      Edustaja Rinteen kysymyksen perusteluosas-
1899: töisten tapauskohtaisten "palvelupakettien"          sa esitettyjen talous- ja veropoliittisten näkö-
1900: käytön mahdollistaminen aikaisempaa laajem-          kohtien osalta viittaan nykyisen hallituksen hal-
1901: min. Ennen kuin uusitusta työllistämistukijärjes-    litusohjelmaan, jonka mukaisesti muun muassa
1902: telmästä on saatu riittävästi käytännön koke-        verotusta ja elinkeinotukijärjestelmiä tullaan ke-
1903: muksia, ei tämän tukijärjestelmän muuttamiseen       hittämään.
1904: ole syytä uudelleen ryhtyä.
1905: 
1906:      Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1995
1907: 
1908:                                                                     Työministeri Liisa Jaakonsaari
1909: 6                                           KK 10/1995 vp
1910: 
1911: 
1912: 
1913: 
1914:                                         Tili Riksdagens Talman
1915: 
1916:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      mära mål är att halvera arbetslösheten under
1917: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        valperioden under de förutsättningar som anges i
1918: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-      regeringsprogrammet. Regeringen kan inte på-
1919: man Heikki Rinne undertecknade spörsmål nr            verka utfallet för alla dessa förutsättningar en-
1920: 10:                                                   bart genom sina egna åtgärder, men regeringen
1921:                                                       kommer för sin del att se tili att dess egna åtgär-
1922:           Ämnar Regeringen vidta de i motive-         der inte utgör något hinder för ett uppnående av
1923:        ringen angivna åtgärderna eller andra          sysselsättningsmålet.
1924:        omedelbara och konkreta aktiva åtgärder            Regeringen har avlåtit separat tili riksdagen en
1925:        för återställande av medborgarnas              proposition om en första tilläggs budget för 1995.
1926:        grundläggande rättighet tili arbete?           1 denna tilläggsbudgetproposition ingår en1igt
1927:                                                       regeringsprogrammet de anslag som behövs för
1928:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         att anta1et arbetslösa som sysse1sätts genom sär-
1929: anföra fö1jande:                                      ski1da arbetsförvaltningsåtgärder och som anvi-
1930:                                                       sas utbi1dning skall höjas tili i genomsnitt 125 000
1931:     Enligt programmet för statsminister Paavo         personer, alltså fem procent av arbetskraften.
1932: Lipponens regering består huvudmålet för den          Anta1et arbets1ösa som omfattas av specia1åtgär-
1933: ekonomiska politiken i att ha1vera arbetslöshe-       der ökar härvid med i genomsnitt cirka 20 000
1934: ten under valperioden. Ett uppnående av reger-        personer, dvs. med nästan 20 procent jämfört
1935: ingens centrala mål förutsätter att den ekonomis-     med föregående år. Tili exempe1 arbetskraftsdi-
1936: ka tillväxten under hela va1perioden är snabb och     striktsbyråerna och arbetskraftsbyråerna anser
1937: hållbar med tanke på miljön. Vidare måste ex-         att det i praktiken inte är möj1igt att företa en
1938: porten fortsätta att växa kraftigt och också inves-   ökning som är större än så. Tiliäggsbudgetpro-
1939: teringarna och konsumtionen måste tillta raskt.       positionen innehåller också ans1ag för effektive-
1940: En förbättrad sysselsättning förutsätter dess-        ring av arbetskraftsbyråernas kundtjänst, fram-
1941: utom att produktionsstrukturen breddas och att        för allt i fråga om betjäningen av unga och 1ång-
1942: tiliväxten utsträcks också till de arbetskraftsin-    tidsarbets1ösa arbetssökande. Personalen kom-
1943: tensiva tjänsterna.                                   mer att utökas med 80 personer. Tili följd av
1944:     Uppnåendet av det mål som enligt regerings-       knappheten på personalresurser eftersträvas gi-
1945: programmet är centralt, en halvering av arbets-       vetvis ett slopande av alla onödiga funktioner,
1946: 1ösheten under va1perioden, förutsätter snabb         men t.ex. de lagstadgade åtgärder som hänför sig
1947: ekonomisk tillväxt och en näringspolitik som          tili utkomstskyddet för arbetslösa måste skötas
1948: skapar förutsättningar för sådan nyindustri som       vid arbetskraftsbyråerna, även om förhållande-
1949: bygger på gediget kunnande och för utvecklande        vis mycket tid går till att sköta dem på behörigt
1950: av sm-företagens verksamhet. Vidare är det nöd-       sätt.
1951: vändigt att få arbetsmarknaden att fungera bätt-          Vad gäller de enskilda sysselsättningsåtgärder
1952: re, effektivera den aktiva arbetskraftspolitiken      som nämns i motiveringen till riksdagsman Rin-
1953: och lindra beskattningen av arbetet samt omför-       nes spörsmål kan jag också i detta sammanhang
1954: dela arbetet.                 -                       konstatera att systemet för sysselsättningsstöd
1955:     Riksdagen har nyligen diskuterat programmet       reviderades till sina viktigaste delar genom en
1956: för statsminister Paavo Lipponens regering och        ändring av sysselsättningsförordningen som
1957: detaljerna i det ingående, också de punkter som       trädde i kraft 1.4.1995. 1 samband med bered-
1958: behandlar skötseln av sysselsättningen. Tili den-     ningen av ändringen hördes bl.a. arbetsförvalt-
1959: na del hänvisar jag tili nämnda debatt som redan      ningens distrikts- och lokalnivå samt arbets-
1960: förts i riksdagen och tili de synpunkter som i        marknadsorganisationerna och kommunsektorn
1961: samband med debatten framfördes från regering-        i stort antal och ingående. Ett viktigt mål i sam-
1962: ens sida; jag upprepar dem inte här. Jag framhål-     band med ändringen av systemet för sysselsätt-
1963: ler emellertid att den nuvarande regeringens pri-     ningsstöd bestod just i att öka lokalnivåns, alltså
1964:                                             KK 10/1995 vp                                             7
1965: 
1966: arbetskraftsbyråernas, prövningsrätt från fall tili      1 fråga om de synpunkter på den ekonomiska
1967: fall och göra det möjligt att i större utsträckning   poHtiken och skattepolitiken som ingår i motive-
1968: än förr använda sig av individuella "servicepa-       ringsdelen av riksdagsman Rinnes spörsmål hän-
1969: ket" som utarbetas på basis av kundens behov.         visar jag tili den sittande regeringens regerings-
1970: Så länge som de praktiska erfarenheterna av det       program, enligt vilket bl.a. beskattningen och
1971: reviderade systemet för sysselsättningsstöd inte      systemen för näringsstöd kommer att utvecklas.
1972: är tillräckliga är det inte skäl att på nytt börja
1973: ändra på detta stödsystem.
1974: 
1975:      Helsingfors den 17 maj 1995
1976: 
1977:                                                                   Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
1978: 1
1979: 1
1980: 1
1981:     1
1982:     1
1983:     1
1984:         1
1985:         1
1986:         1
1987:             1
1988:             1
1989:             1
1990:                 1
1991:                 1
1992:                 1
1993:                     1
1994:                     1
1995:                     1
1996:                         1
1997:                         1
1998:                         1
1999:                             1
2000:                             1
2001:                             1
2002:                                            KK 11/1995 vp
2003: 
2004: Skriftligt spörsmål 11
2005: 
2006: 
2007: 
2008: 
2009:                                   Bremer: Om slopande av fordonsskatten på vissa fordon
2010: 
2011: 
2012: 
2013:                                        Tili Riksdagens Talman
2014: 
2015:    Den så kallade bruksavgiften, dvs. fordons-       orättvis upplevs skatten av många deltidsbilister
2016: skatten och de skattemärken den medfört är en        som använder sin bi1 i mycket begränsad omfatt-
2017: styggelse vi har fått leva med i två år. Dessutom    ning. F ör att inte tala om de hobbybilister som på
2018: påminns varje bilägare varje gång han sätter sig i   grund av sin hobby äger många bilar, speciellt
2019: sin bil om skatten och regeringens skattepolitik     veteranbilssam1arna som endast kör med sina
2020: så märket sitter på vindrutan. Skatten motivera-     bilar ett par gånger varje sommar. Tili och med
2021: des med att de minskade skatteintäkterna på          bland trafikidkare anser man att en höjning av
2022: grund av en sänkt bilskatt måste kompenseras.        bensinpriset skulle vara mer motiverat än en fort-
2023: Tili sin utformning är den dock totalt misslyckad.   sättning av fordonsskatten.
2024: Enligt tidningsuppgifter innebär den en mycket          Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
2025: lönsam verksamhet för Rautakirja som i prakti-       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
2026: ken har monopol på försäljning av skattemärke-       ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
2027: na. Samtidigt som administrationen av indriv-        följande spörsmål:
2028: ningen av skatten medför avsevärda kostnader
2029: för staten. En hei del märken går också åt då de               Ämnar Regeringen slopa fordonsskat-
2030: byts ut vid besiktningen om de inte placerats rätt          ten inför skatteåret 1996 eller fortsätta
2031: på vindrutan och då vindrutor byts. Speciellt               indrivningen av den?
2032: 
2033:      Helsingforsden 21 april1995
2034: 
2035:                                             Klaus Bremer
2036: 
2037: 
2038: 
2039: 
2040: 250261
2041: 2                                              KK 11/1995 vp
2042: 
2043: Kirjallinen kysymys 11                                                                         Suomennos
2044: 
2045: 
2046: 
2047: 
2048:                                      Bremer: Eräiden ajoneuvojen ajoneuvoveron poistamisesta
2049: 
2050: 
2051: 
2052:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
2053: 
2054:     Niin sanottu käyttömaksu eli ajoneuvovero ja         sena veroa pitävät monet osa-aika-autoilijat,jot-
2055: sen aiheuttamat veromerkit ovat olleet riesanaru-        ka käyttävät autoaan hyvin rajallisesti, puhu-
2056: me kahden vuoden ajan. Lisäksi jokaista auton-           mattakaan monia autoja harrastuksen vuoksi
2057: omistajaa muistutetaan joka kerta hänen istuu-           omistavista autoharrastajista, erityisesti vanho-
2058: tuessaan autoonsa verosta ja hallituksen veropo-         jen autojen kerääjistä, jotka ajavat autoillaan
2059: litiikasta tuulilasissa olevalla merkillä. Veroa pe-     vain pari kertaa kesässä. Jopa liikenteenharjoit-
2060: rusteltiin sillä, että autoveron alenemisesta ai-        tajien piirissä pidetään bensiinin hinnan korotta-
2061: heutunut verotulojen väheneminen on kompen-              mista perustellumpana toimenpiteenä kuin auto-
2062: soitava. Muodoltaan vero on kuitenkin täysin             veron jatkamista.
2063: epäonnistunut. Lehtitietojen mukaan kyse on                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2064: hyvin kannattavasta toiminnasta Rautakirjalle,           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2065: jolla on käytännössä monopoli veromerkkien               nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2066: myynnissä. Samanaikaisesti veron perinnästä ai-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2067: heutuva hallinto aiheuttaa huomattavia kustan-
2068: nuksia valtiolle. Myös melkoinen määrä merkke-                     Aikooko Hallitus poistaa ajoneuvove-
2069: jä kuluu, kun ne vaihdetaan katsastuksessa,jollei               ron verovuodeksi 1996 vaijatkaa sen pe-
2070: niitä ole sijoitettu oikein tuulilasiin, sekä tuulila-          rimistä?
2071: seja vaihdettaessa. Erityisen epäoikeudenmukai-
2072: 
2073:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1995
2074: 
2075:                                                 Klaus Bremer
2076:                                           KK 11/1995 vp                                            3
2077: 
2078: 
2079: 
2080: 
2081:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
2082: 
2083:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     (135/94) mukaista auton tuulilasiin kiinnitettä-
2084: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      vällä veromerkillä kannettavaa veromallia.
2085: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    Osoittautui, että käytännön rajoitteet huomioon
2086: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus         ottaen vuotuisen veron kantaminen oli edullisim-
2087: Bremerin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      min ja yksinkertaisimmin toteutettavissa vero-
2088: n:o 11:                                            merkkikantona. Verotuskustannukset ovat sa-
2089:                                                    maa suuruusluokkaa verotuottoon verrattuna
2090:           Aikooko Hallitus poistaa ajoneuvove-     kuin mitä ne yleensä ovat muussakin verotukses-
2091:        ron verovuodeksi 1996 vai jatkaa sen pe-    sa. Tässä muodossa ajoneuvovero myös kertyy
2092:        rimistä?                                    poikkeuksellisen hyvin ja ilman verojäämien syn-
2093:                                                    tymistä.
2094:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Kysymyksen perusteluissa viitataan mahdolli-
2095: vasti seuraavaa:                                   suuteen kantaa ajoneuvoveron tuottoa vastaava
2096:                                                    verotulo tarkoituksenmukaisimmin polttoaine-
2097:    Kun auto- ja moottoripyöräveroa alennettiin     verona. Voimassa olevien veroperusteiden mu-
2098: 3.5.1993 lukien 20 prosentilla, hallitus samalla   kaan ajoneuvoverona kannettava noin 1 000 mil-
2099: päätti, että aleneva autoveron tuotto korvataan    joonan markan määrä vastaisi moottoribensiinin
2100: ottamalla käyttöön vuotuinen kaikilta autoilta     polttoaineveroon suunnilleen 40 pennin korotus-
2101: kannettava vero. Autoveron tuotto aleni muu-       tarvetta litralta.
2102: toksen johdosta pysyvästi, joten myös tuoton          Valtiontaloudellinen tilanne on se, että moot-
2103: menetyksen korvaava vuotuinen verotus on tar-      toribensiinin polttoaineveroajoudutaan hallitus-
2104: koitettu pysyväksi.                                ohjelman mukaisesti korottamaan ilman, että
2105:    Ajoneuvoveroa suunniteltaessa selviteltiin      samalla olisi mahdollista alentaa liikenteen muu-
2106: muitakin vaihtoehtoja kuin eräistä ajoneuvoista    ta verotusta. Ajoneuvoveron kantamista jatke-
2107: suoritettavasta ajoneuvoverosta annetun lain       taan tämän vuoksi myös vuonna 1996.
2108: 
2109:      Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1995
2110: 
2111:                                                                              Ministeri Arja Alho
2112: 4                                            KK 11/1995 vp
2113: 
2114: 
2115: 
2116: 
2117:                                          Tili Riksdagens Talman
2118: 
2119:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       som avses i 1agen om fordonsskatt på vissa for-
2120: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         don (135/94). Det visade sig att det med beaktan-
2121: lem av statsrådet översänt följande av riks-           de av de praktiska begränsningarna är förmån1i-
2122: dagsman Klaus Bremer undertecknade spörsmål            gast och lättast att genomföra uppbörden av den
2123: nr 11:                                                 årliga skatten i form av ett skattemärke. Beskatt-
2124:                                                        ningskostnaderna är i relation till skatteintäkter-
2125:           Ämnar Regeringen slopa fordonsskat-          na i samma storleksordning som kostnaderna för
2126:        ten inför skatteåret 1996 eller fortsätta       annan beskattning i allmänhet. 1 denna form
2127:        indrivningen av den?                            inflyter fordonsskatten också exceptionellt vä1
2128:                                                        och utan att några skatterester uppstår.
2129:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             1 motiveringen till spörsmå1et hänvisas till
2130: anföra följande:                                       möjligheten att uppbära de skatteintäkter som
2131:                                                        motsvarar fordonsskatten på ett ändamålsen1ig-
2132:    När bil- och motorcykelskatten sänktes med          are sätt i form av bräns1eaccis. Enligt gällande
2133: 20% 3.5.1993 beslöt regeringen samtidigt att de        skattegrunder skulle det be1opp om ca 1 000 milj.
2134: minskade intäkterna av bi1skatten skall kompen-        mk som uppbärs som fordonsskatt matsvara ett
2135: seras med en år1ig skatt som skall gälla alla bi1ar.   behov av att höja bräns1eaccisen på motorbensin
2136: Intäkterna av bilskatten minskade permanent till       med ca 40 penni per liter.
2137: följd av ändringen och därför är avsikten att även        Det statsekonomiska 1äget är sådant att brän-
2138: den årliga beskattning som skall kompensera            sleaccisen på motorbensin måste höjas enligt re-
2139: bortfallet i intäkterna skall vara permanent.          geringsprogrammet, utan att det samtidigt är
2140:    När fordonsskatten p1anerades utreddes även         möjligt att sänka annan beskattning av trafiken.
2141: andra a1ternativ än uppbörd av skatt i form av         Uppbörden av fordonsskatt fortsätter därför
2142: det skattemärke som fåsts på bi1ens vindruta och       även under 1996.
2143: 
2144:      Helsingforsden 9 maj 1995
2145: 
2146:                                                                                    Minister Arja Alho
2147:                                            KK 12/1995 vp
2148: 
2149: Kirjallinen kysymys 12
2150: 
2151: 
2152: 
2153: 
2154:                                   Elo ym.: Satakunnan ammattikorkeakoulun vakinaistamisesta
2155: 
2156: 
2157: 
2158:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
2159: 
2160:    Koulutus ja osaaminen ovat yhä tärkeämpiä         keakoulu on käsittänyt mm. Porin, Rauman,
2161: sekä yksilöiden että alueiden kehitykselle. On       Kankaanpään ja Huittisten oppilaitoksia. Lisäk-
2162: selvästi nähtävissä, että koulutustaso vaikuttaa     si vakinaistamislupahakemukseen tuli mukaan
2163: suoraan alueiden työllisyyteen ja ihmisten tulota-   Harjavalta.
2164: soon.                                                   Kun Satakunnalta on puuttunut oma korkea-
2165:    Maamme nykyinen korkeakoululaitos syntyi          koulu, pidettiin maakunnassamme lähes varma-
2166: pääasiassa 1960- ja 1970-luvulla. Tällöin muo-       na sitä, että Satakunnan ammattikorkeakoulu
2167: dostettiin korkeakouluja maamme eri osiin, ja        vakinaistetaan ensimmäisten joukossa. Asiaa
2168: näiden korkeakoulujen vaikutus alueidensa            selvittänyt työryhmä ei kuitenkaanjostain syystä
2169: myönteiseen kehitykseen on kiistaton.                puoltanut Satakunnan ammattikorkeakoulun
2170:    Tässä kehityksessä Satakunta jäi vaille kor-      vakinaistamista. Näin Satakunta näyttäisi jää-
2171: keakoulua. Se on heijastunut kielteisesti monella    vän kokonaan vaille omaa korkeakoulutasoista
2172: eri tavalla maakunnan kehitykseen. Niinpä Sata-      opetusyksikköä.
2173: kunta on jo pitkään kärsinyt kroonisesta työttö-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2174: myydestä, joka on runsaasti ylittänyt maan kes-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2175: kiarvon. Myös satakuntalaisten koulutustaso on       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2176: selvästi maan keskiarvon alapuolella, ja esim.       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2177: korkeakoulututkinnon suorittaneita on maa-
2178: kunnassamme maan keskiarvoa huomattavasti                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2179: vähemmän.                                                   ryhtyä Satakunnan ammattikorkea-
2180:    Ajatus ammattikorkeakouluista otettiin Sata-             koulun vakinaistamiseksi hallituksen
2181: kunnassa innostuneesti vastaan. Satakunnan                  tehdessä päätöksensä ensimmäisistä va-
2182: ammattikorkeakoulukokeilu muodostettiinkin                  kinaistettavista ammattikorkeakouluis-
2183: hyvin laaja-alaiseksi. Satakunnan ammattikor-               ta?
2184: 
2185:      Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1995
2186: 
2187:          Mikko Elo                      Pirkko Peltomo                 Reijo Kallio
2188:          Juha Korkeaoja                 Veijo Puhjo                    Timo Laaksonen
2189: 
2190: 
2191: 
2192: 
2193: 250261
2194: 2                                         KK 12/1995 vp
2195: 
2196: 
2197: 
2198: 
2199:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
2200: 
2201:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa     nut hakemukset ammattikorkeakouluopinnois-
2202: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      ta annetun lain (255/95) 5 §:ssä ja eräistä ammat-
2203: olette 20 päivänä huhtikuuta 1995 päivätyn         tikorkeakouluopinnoista annetun lain toimeen-
2204: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       panon edellyttämistä järjestelyistä annetun lain
2205: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Mikko      (258/95) 2 §:ssä säädettyjen sekä eräiden muiden
2206: Elon ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      arviointiperusteiden mukaisesti. Työryhmä pää-
2207: n:o 12:                                            tyi tässä koulutuksen laatuaja tasoa mittaavassa
2208:                                                    arvioinnissa asettamaan yhdeksän ammattikor-
2209:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     keakouluhanketta muiden edelle.
2210:        ryhtyä Satakunnan ammattikorkea-               Opetusministeriö on 18.4.1995 antanut tar-
2211:        koulun vakinaistamiseksi hallituksen        koitetulle työryhmälle jatkotoimeksiannon, jon-
2212:        tehdessä päätöksensä ensimmäisistä va-      ka mukaan työryhmän tulee 1) jatkaa arviointi-
2213:        kinaistettavista ammattikorkeakouluis-      työtä ja valmistella kaikille hakijoille kirjallinen
2214:        ta?                                         palaute tulevaa kehittämistyötä varten, 2) arvioi-
2215:                                                    da, onko hakijoidenjoukossa sellaisia, joille tulee
2216:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       myöntää kokeilulupa sekä 3) arvioida koulutus-
2217: vasti seuraavaa:                                   tarpeen kannalta ongelmalliset koulutusalat.
2218:                                                    Työryhmän tulee saadajatkotehtävä suoritetuk-
2219:    Opetusministeriölle toimitettiin kuluvan vuo-   si 12.5.1995 mennessä.
2220: den maaliskuun 24 päivään mennessä hakemuk-           Työryhmän jatkotyön valmistuttua ammatti-
2221: set kaikkiaan 38 ammattikorkeakoulun toimilu-      korkeakoulujen toimilupahakemusten käsittely
2222: vista. Opetusministeriön asettama ammattikor-      on tarkoitus aloittaa hallituksessa. Näin ollen
2223: keakoulujen arviointiryhmä jätti ministeriölle 5   valmistelun ollessa vielä kesken ei tässä vaiheessa
2224: päivänä huhtikuuta 1995 muistionsa toimilupa-      ole edellytyksiä ottaa kantaa yksittäisten ammat-
2225: hakemusten arvioinnista. Työryhmä on arvioi-       tikorkeakoulujen vakinaistamishankkeisiin.
2226: 
2227:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1995
2228: 
2229:                                                            Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
2230:                                             KK 12/1995 vp                                                3
2231: 
2232: 
2233: 
2234: 
2235:                                         Tili Riksdagens Talman
2236: 
2237:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       de av lagen om yrkeshögskolestudier (258/95)
2238: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den       samt vissa andra utvärderingskriterier. I denna
2239: 20 april tili vederbörande medlem av statsrådet       utvärdering som mätte utbildningens kvalitet
2240: översänt följande av riksdagsman Mikko Elo            och nivå beslöt arbetsgruppen ställa nio yrkes-
2241: m.fl. undertecknade spörsmål nr 12:                   högskoleprojekt framom de övriga.
2242:                                                          Undervisningsministeriet gav             18.4.1995
2243:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       nämnda arbetsgrupp ett ytterligare uppdrag, en-
2244:        ta för att göra Satakunnan ammattikoulu        ligt vilket arbetsgruppen bör 1) fortsätta utvärde-
2245:        tili ordinarie när Regeringen fattar sina      ringen och utarbeta en skriftlig kommentar tili
2246:        beslut om de första permanenta yrkes-          alla sökande för det kommande utvecklingsarbe-
2247:        högskolorna?                                   tet, 2) utvärdera om det bland de sökande finns
2248:                                                       sådana som bör beviljas försökstillstånd och 3)
2249:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anfö-      utvärdera problematiska utbildningsområden
2250: ra följande:                                          med tanke på utbildningsbehovet. Arbetsgrup-
2251:                                                       pen skall slutföra sitt fortsatta uppdrag före
2252:     Undervisningsministeriet tillställdes fram tili   12.5.1995.
2253: den 24 mars i år sammanlagt 38 ansökningar om            Efter det att arbetsgruppen slutfört sitt fort-
2254: tillstånd att driva en yrkeshögskola. Den av mi-      satta uppdrag är avsikten att behandlingen av
2255: nisteriets tillsatta arbetsgruppen överlät sin ut-    ansökningarna att driva en yrkeshögskola skall
2256: värdering av tillstånden att driva yrkeshögskolor     inledas i regeringen. 1 detta skede, då beredning-
2257: tili ministeriet den 5 april 1995. Arbetsgruppen      en är på hälft, finns det alltså inga förutsättningar
2258: hade utvärderat ansökningarna enligt 5 § lagen        att ta ställning tili projekt som går ut på att göra
2259: om yrkeshögskolestudier (255/95) och 2 § lagen        enskilda yrkeshögskolor tili ordinarie.
2260: om vissa arrangemang som krävs för verkställan-
2261: 
2262:      Helsingforsden 15 maj 1995
2263:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
2264:                                 j
2265:                             j
2266:                             j
2267:                         j
2268:                         j
2269:                     j
2270:                     j
2271:                 j
2272:                 j
2273:             j
2274:             j
2275:         j
2276:         j
2277:     j
2278:     j
2279: j
2280: j
2281:                                              KK 13/1995 vp
2282: 
2283: Kirjallinen kysymys 13
2284: 
2285: 
2286: 
2287: 
2288:                                     Prusti ym.: Nimettömänä esiintymisen mahdollistamisesta oikeu-
2289:                                        denkäynneissä
2290: 
2291: 
2292:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
2293: 
2294:    Väkivalta on lisääntynyt ja raaistunut useissa      muuttamiseen liittyvien tietojen pitäminen salai-
2295: maissa, niin valitettavasti myös Suomessa. Ke-         sina määräaikaisesti.
2296: hitys on johtanut useissa maissa lainsäädäntö-            Mielestämme myös Suomessa on selvä tarve
2297: hankkeisiin, joilla mahdollistetaan joko nimet-        ryhtyä lainsäädäntötoimenpiteisiin, joilla mah-
2298: tömänä esiintyminen tai henkilöä koskevien             dollistettaisiin vastaavasti asianomistajien ja to-
2299: osoite-, puhelinnumero- ym. tietojen salassa pi-       distajien esiintyminen nimettöminä taikka hen-
2300: täminen.                                               kilötietojen osalta salattuina. Tätä osoittaa mm.
2301:     Erityisesti näitä mahdollisuuksia on jo joko       äskettäinjulkisuudessa ollut tapaus, jossa viralli-
2302: toteutettuna tai harkittuna useammassa maassa          nen syyttäjä joutui jättämään kuulematta avain-
2303: (mm. Ruotsi ja Saksa) huumausaine- ja seksuaa-         todistajansuuressa huumejutussa, koska syyttä-
2304: lirikosten osalta. Näiden rikostyyppien asian-         jä ei oman ilmoituksensa mukaan pystynyt ta-
2305: omistajat ja todistajat haluavat koston pelossa        kaamaan todistajan turvallisuutta.
2306: pysyttäytyä nimettöminä tai muutoin suojattui-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2307: na. Tämän vaihtoehdon puuttuminen aiheuttaa            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2308: myös rikosilmoitusten tekemättä jättämisiä ja          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2309: tekoon syyllistyneiden tuomitsematta jättämisiä.       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2310:     Eri maissa käydyissä pohdinnoissa on nimet-
2311: tömänä esiintyminen nähty ongelmalliseksi to-                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
2312: distajien osalta. Heidän kohdallaan tulisi kuiten-            siin lainsäädännön uudistamiseksi siten,
2313: kin voida noudattaa käytäntöä, jonka mukaan                   että asianomistajilla ja todistajilla olisi
2314: henkilön asuinpaikkaa, työpaikkaa ja muita yh-                mahdollisuus esiintyä oikeudenkäynneis-
2315: teystietoja koskevat tiedot voitaisiin jättää salai-          sä joko nimettöminä tai henkilötiedoil-
2316: siksi. Joissakin maissa mahdollistetaan myös                  taan muutoin suojattuina?
2317: 
2318:       Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1995
2319: 
2320:           Riitta Prusti                   Tarja Filatov                   Pirkko Peltomo
2321:           Virpa Puisto                    Reijo Kallio                    Kimmo Kiljunen
2322:           Reijo Lindroos                  Kerttu Törnqvist                Marjatta Vehkaoja
2323: 
2324: 
2325: 
2326: 
2327:  250261
2328: 2                                           KK 13/1995 vp
2329: 
2330: 
2331: 
2332: 
2333:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2334: 
2335:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Harkittaessa mahdollisuutta todistelutarkoi-
2336: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tuksessa kuultavan henkilön nimettömänä esiin-
2337: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tymiseen tulee kiinnittää huomiota Euroopan
2338: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Riitta           neuvoston ihmisoikeuksien ja perusvapauksien
2339: Prustin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        turvaamisesta tehtyyn yleissopimukseen (ihmis-
2340: sen n:o 13:                                           oikeussopimus) niiden ratkaisujen perusteella,
2341:                                                       jotka Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on an-
2342:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        tanut sanottua yleissopimusta soveltaessaan. Ih-
2343:        siin lainsäädännön uudistamiseksi siten,       misoikeustuomioistuin on katsonut, että nimet-
2344:        että asianomistajilla ja todistajina olisi     tömänä kuullun todistajan kertomuksen perus-
2345:        mahdollisuus esiintyä oikeudenkäynneis-        teella annettu langettava tuomio on ihmisoikeus-
2346:        sä joko nimettöminä tai henkilötiedoil-        sopimuksen vastainen, koska tuomitulla ei ole
2347:        taan muutoin suojattuina?                      ollut mahdollisuutta kuulustuttaa todistajaa.
2348:                                                          Kysymys todistajan suojaamisesta on esillä
2349:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tällä hetkellä myös Euroopan unionin työryh-
2350: vasti seuraavaa:                                      mässä Järjestäytynyt rikollisuus. Työryhmä val-
2351:                                                       mistelee todistajien suojelemista tarkoittavaa
2352:    Kysymys todistajaoja asianomistajan suojaa-        päätöslauselmaa ( Resolution on the protection of
2353: misesta rikosasian esitutkinnan ja oikeuden-          witnesses). Vastaavanlainen työ on käynnissä
2354: käynnin aikana on viime aikoina ajankohtaistu-        myös Euroopan neuvoston rikosongelmia käsit-
2355: nut. Vaikka ongelma Suomessa ei ole vielä muo-        televän eurooppalaisen komitean (CDPC) todis-
2356: dostunut kovin mittavaksi, meilläkin tulee aivan      tajanpelottelua ja puolustuksen oikeuksia ( Com-
2357: ilmeisesti ryhtyä lainsäädäntötoimiin epäkohtien      mittee ofExperts on lntimidation of Witnesses and
2358: poistamiseksi. Kuten kysymyksessä todetaan,           the Rights of the Defence) käsittelevässä asian-
2359: useassa valtiossa, esimerkiksi Ruotsissa, on voi-     tuntijatyöryhmässä. Ensiksi mainitussa työryh-
2360: massa lainsäädäntö, jonka mukaan on rajoitettu        mässä Suomella on edustaja mukana. Jälkimmäi-
2361: mahdollisuutta saada esitutkinnan ja oikeuden-        senä mainitun työryhmän työtä Suomi seuraa
2362: käynnin aikana tieto todistajan ja asianomista-       kiinteästi. Oikeusministeriön tarkoituksena on
2363: jan osoitteesta ja muista henkilöllisyyteen liitty-   valmistella asiaa koskeva hallituksen esitys edellä
2364: vistä seikoista.                                      mainittujen työryhmien työn valmistuttua.
2365: 
2366:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1995
2367: 
2368:                                                                       Oikeusministeri Sauli Niinistö
2369:                                              KK 13/1995 vp                                                3
2370: 
2371: 
2372: 
2373: 
2374:                                          Tili Riksdagens Talman
2375: 
2376:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Då man överväger möjligheten att en person
2377: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         som hörs i bevissyfte uppträder anonymt bör
2378: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       uppmärksamhet fåstas vid Europarådets kon-
2379: man Riitta Prusti m.fl. undertecknade spörsmål         vention om skydd för de mänskliga rättigheterna
2380: nr 13:                                                 och de grundläggande friheterna ( människorätts-
2381:                                                        konventionen) utgående från de avgöranden som
2382:             Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        den europeiska domstolen för de mänskliga rät-
2383:          att revidera lagstiftningen så att måls-      tigheterna har fattat då den tillämpat nämnda
2384:          äganden och vittnen har möjlighet att i       konvention. Människorättsdomstolen har ansett
2385:          rättegångar uppträda antingen anonyma         att en fållande dom som getts på grundval av en
2386:          eller så att deras personuppgifter på annat   berättelse som avgetts av ett vittne som uppträtt
2387:          sätt skyddas?                                 anonymt strider mot människorättskonventio-
2388:                                                        nen eftersom den dömde inte haft möjlighet att
2389:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ställa frågor tili vittnet.
2390: anföra följande:                                          Frågan om skydd av vittnen är for tillfället
2391:                                                        aktuell också i Europeiska unionens arbetsgrupp
2392:    Frågan om att skydda ett vittne eller en            Organiserad brottslighet. Arbetsgruppen bere-
2393: målsägande under förundersökningen av brott            der en resolution om skydd av vittnen ( Resolu-
2394: och under rättegången i brottmål har aktualise-        tion on the protection ofwitnesses). Ett motsva-
2395: rats under den senaste tiden. Trots att detta          rande arbete pågår också i en expertgrupp under
2396: problem ännu inte har blivit särskilt omfattan-        Europarådets europeiska kommitte för straff-
2397: de i Finland bör man uppenbarligen också hos           rättsproblem (CDPC) som behandlar skrämsel
2398: oss vidta åtgärder för att avskaffa detta miss-        av vittnen och försvarets rättigheter ( Committee
2399: förhållande. Så som det konstateras i spörsmå-         of Experts on Intimidation of Witnesses and the
2400: let finns det i flera länder, t.ex. i Sverige, en      Rights of the Defence). 1 den först nämnda ar-
2401: lagstiftning enligt viiken man har begränsat           betsgruppen är Finland representerat. Finland
2402: möjligheten att under förundersökningen och            följer noggrant med arbetet i den senare arbets-
2403: rättegången få uppgifter om adressen för ett           gruppen. Justitieministeriet har för avsikt att be-
2404: vittne och en målsägande och om andra om-              reda en regeringsproposition i ärendet efter att
2405: ständigheter kring deras person.                       nämnda arbetsgrupper har slutfört sitt arbete.
2406:      Helsingforsden 8 maj 1995
2407: 
2408:                                                                         Justitieminister Sauli Niinistö
2409:             1
2410: 
2411:             1
2412: 
2413: 
2414: 
2415: 
2416:         1
2417: 
2418:         1
2419: 
2420: 
2421: 
2422: 
2423:     1
2424: 
2425:     1
2426: 
2427: 
2428: 
2429: 
2430: 1
2431:                                            KK 14/1995 vp
2432: 
2433: Kirjallinen kysymys 14
2434: 
2435: 
2436: 
2437: 
2438:                                   Laitinen: VR:nvanhan veturikaluston ja asemamiljöiden säilyttä-
2439:                                       misestä
2440: 
2441: 
2442:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
2443: 
2444:    Valtionrautatiet muuttuu heinäkuun alusta            Mikäli tämäntapaisen tOJmmnan katsotaan
2445: 1995 osakeyhtiöksi. Hallituksen esityksen mu-        soveltuvan huonosti yhtiöitetyn VR:n toimin-
2446: kaan osakeyhtiö pyrkii toimimaan normaalin           taan, tulisi vastuu vanhan säilyttämisestä siirtää
2447: osakeyhtiön tavoin. Konserniin kuuluvan emo-         esimerkiksi museovirastolle.
2448: yhtiön lisäksi muodostetaan erilliset radanpidos-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2449: ta ja kuljetustoiminnasta huolehtivat tytäryhtiöt.   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2450:     Yhtiöittämisen yhteydessä on jäänyt kyseen-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2451: alaiseksi VR:n vanhasta ja kansainvälisestikin       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2452: arvokkaasta vanhasta kalustosta huolehtiminen.
2453: Vanhoja höyryvetureita on deponoitu mm. Haa-                    Onko Hallituksella suunnitelmia VR:n
2454: pamäen höyryveturipuistolle, mutta niiden jat-               vanhan kaluston ja rautatiemiljöön säi-
2455: kokohtalo tuntuu olevan auki.                                lyttämisestä, ja
2456:     Höyryvetureiden lisäksi tulisi tulevia polvia               miten Hallitus aikoo turvata kulttuuri-
2457: ajatellen säilyttää myös joitakin rautatiekoko-              historiallisesti arvokkaiden kohteiden
2458: naisuuksia, kuten esimerkiksi jokin vanhoista                säilyttämisen VR:n yhtiöittämisen yhtey-
2459: risteysasemistamme rakennuksineen ja 1ennätin-               dessä?
2460: johtoineen.
2461:       Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1995
2462:                                             Reijo Laitinen
2463: 
2464: 
2465: 
2466: 
2467:  250261
2468: 2                                          KK 14/1995 vp
2469: 
2470: 
2471: 
2472: 
2473:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
2474: 
2475:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vaatii niiden ylläpitämistä ja kehittämistä nyky-
2476: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        ajan tarpeisiin suojeluvaatimukset samalla huo-
2477: olette toimittanut valtioneuvoston asianomai-        mioon ottaen.
2478: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Reijo          VR-Yhtymä Oy:lle luovutettavat merkittäviä
2479: Laitisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        suojeluarvoja omaavat kohteet, rautatiemiljööt
2480: n:o 14:                                              ja vanhat rakennukset on selvitetty yhdessä mu-
2481:                                                      seoviraston kanssa. Käydyissä neuvotteluissa on
2482:           Onko Hallituksella suunnitelmia VR:n       näiden rautatiemiljöiden säilyttämisestä ympä-
2483:        vanhan kaluston ja rautatiemiljöön säi-       ristöministeriöllä, museovirastolla ja VR-Yhty-
2484:        lyttämisestä, ja                              mä Oy:llä todettu olevan yhdensuuntainen käsi-
2485:           miten Hallitus aikoo turvata kulttuuri-    tys, joten yhtiöittäminen ei huononna näiden
2486:        historiallisesti arvokkaiden kohteiden        kohteiden suojelua. Osa kohteista on suojeltu
2487:        säilyttämisen VR:n yhtiöittämisen yhtey-      asema- ja rakennuskaavalla.
2488:        dessä?                                           Valtionrautateiden yhtiöittäminen ei heikennä
2489:                                                      eri yhteisöille deponoidun rautatiekaluston ase-
2490:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         maa. Kaluston haltijan ja VR-Yhtymä Oy:n vas-
2491: vasti seuraavaa:                                     tuusuhteet säilyvät ennallaan. VR-Yhtymä Oy ja
2492:                                                      Ratahallintokeskus osallistuvat edelleen liiken-
2493:    Valtaosa nykyisin Valtionrautateiden hallin-      neministeriön kanssa Rautatiemuseon kehittämi-
2494: nassa olevasta kiinteästä omaisuudesta siirtyy       seen ja ylläpitämiseen. Rautatiemuseo vastaa rau-
2495: Ratahallintokeskukselle. Omaisuus, jota ei enää      tatiealan erikoismuseona rautatiekaluston ja
2496: tarvita rautatieliikenteessä, on tarkoitus siirtää   muun esinemateriaalin sekä rautatieperin teen tal-
2497: Valtion kiinteistölaitokselle. Näiden kohteiden      lentamisesta kansallisena kokoelmana.
2498: suojeluarvoista huolehtii Valtion kiinteistölai-        Liikenneministeriö on liikennemuseoiden
2499: tos, kuten muustakin kansallisomaisuudesta.          määrärahasta avustanut vuosina 1991-1995
2500:    Ratahallintokeskuksen hallintaanjäävät kult-      Rautatiemuseota ja muita rautatieperinteen säi-
2501: tuurihistorialliset kohteet ja Valtion kiinteistö-   lyttäjiä 4,7 milj. markalla eli vuosittain noin 1
2502: laitokselle siirrettävät rautatiemiljööt ja raken-   milj. markalla. Aiemmin sanottuun viitaten ja
2503: nukset jäävät valtion vastuulle. Kulttuurihisto-     ottaen huomioon rahoitusmahdollisuudet liiken-
2504: rialliset kohteet, jotka ovat VR-Yhtymä Oy:n         neministeriö, VR-Yhtymä Oy ja Ratahallinto-
2505: hallinnassa, säilytetään yhtiön ja suojeluviran-     keskus sekä muut rautatieperinnettä vaalivat ta-
2506: omaisten sopimalla tavalla. Näillä kohteilla on      hot tulevat huolehtimaan rautatiealan perinteen
2507: käyttöä rautatieliikenteessä, joten yhtiön etu       säilyttämisestä.
2508: 
2509:      Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1995
2510: 
2511:                                                               Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
2512:                                              KK 14/1995 vp                                               3
2513: 
2514: 
2515: 
2516: 
2517:                                          Tili Riksdagens Talman
2518: 
2519:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                Järnvägsmiljöer och gamla byggnader som
2520: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            skall överlåtas tili VR-Group Ab har kartlagts
2521: medlem av statsrådet översänt fOljande av riks-        tilisammans med museiverket. Miljöministeriet,
2522: dagsman Reijo Laitinen undertecknade spörs-            museiverket och VR-Group Ab har under för-
2523: mål nr 14:                                             handlingar konstaterats ha en likartad uppfatt-
2524:                                                        ning vilket betyder att bolagiseringen inte för-
2525:           Har Regeringen planer på att bevara          sämrar skyddandet av dessa objekt. En del av
2526:        SJ :s gamla materiel och järnvägsmiljö,         dessa är skyddade genom stads- och byggnads-
2527:        samt                                            plan.
2528:           hur ämnar Regeringen säkerställa be-             Bolagiseringen av Statsjärnvägarna försämrar
2529:        varandet av kulturhistoriskt värdefulla         inte ställningen för järnvägsmaterielen, som de-
2530:        objekt då SJ bolagiseras?                       ponerats hos olika sammanslutningar. Ansvars-
2531:                                                        förhållandet mellan den instans som besitter ma-
2532:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          terielen och VR-Group Ab skall fortgå som för-
2533: anföra följande:                                       ut. VR-Group Ab och Banförvaltningscentralen
2534:                                                        skall fortsätta att tillsammmans med trafikminis-
2535:    En större del av Statjärnvägarnas fasta egen-       teriet delta i utvecklandet och underhållet av
2536: dom skall gå över tili Banförvaltningscentralen.       Järnvägsmuseet. 1 sin egenskap av specialmuse-
2537: A vsikten är att den egendom, som inte längre          um inom sin bransch ansvarar Järnvägsmuseet
2538: behövs i järnvägstrafik, överlåts tili Statens fas-    för att bevarajärnvägsmaterielen och andra före-
2539: tighetsverk. Statens fastighetsverk handhar dessa      mål samt järnvägstraditioner som en nationell
2540: objekt och deras värde såsom annan national-           samling.
2541: egendom.                                                   Under 1991-1995 har trafikministeriet uran-
2542:    Kulturhistoriska objekt förblir i Banförvalt-       slagen för trafikmuseer subventionerat Järnvägs-
2543: ningscentralens besittning. Staten ansvarar för        museet och andra organisationer som bevarar
2544: järnvägsmiljöer och byggnader som övergår tili         järnvägstraditioner med 4, 7 miljoner mark, d.v.s
2545: Statens fastighetsverk. Kulturhistoriska objekt i      årligen med cirka en miljon mark. Med hänsyn
2546: VR-Group Ab:s besittning skall bevaras på ett          tili det ovan sagda och de befintliga finansierings-
2547: sätt som bolaget och skyddsmyndigheterna över-         möjligheterna skall trafikministeriet, VR-Group
2548: enskommit. Dessa objekt har användning ijärn-          Ab och Banförvaltningscentralen samt andra or-
2549: vägstrafik och därför ligger det i bolagets intresse   gan som tillvaratar järnvägstraditionerna fort-
2550: att de bevaras och utvecklas så att de motsvarar       sätta med detta.
2551: moderna behov med samtidig hänsyn tili skydds-
2552: kraven.
2553:      Helsingforsden 10 maj 1995
2554: 
2555:                                                                     Trafikminister Tuula Linnainmaa
2556:                                            KK 15/1995 vp
2557: 
2558: Kirjallinen kysymys 15
2559: 
2560: 
2561: 
2562: 
2563:                                   Väistö: Suomalaisten alkoholinostomatkojen vaikutuksesta itä-
2564:                                       rajan tulliasemilla
2565: 
2566: 
2567:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
2568: 
2569:     Suomen ja Venäjän välistä taloudellista ja      veestä "viinarallista", jonka seuraukset ulottuvat
2570: muuta yhteistoimintaa sekä matkailua on viime       lisääntyneenä rikollisuutena ja muina lieveil-
2571: vuosina pyritty edistämään monin tavoin. Erityi-    miöinä entistä laajemmalle ja huolestuttavasti
2572: sen tärkeänä lähialueyhteistyön mahdollisuudet      myös nuorison keskuuteen. Samalla maiden väli-
2573: on nähty rajamaakunnissa työllisyyden ja talou-     sen matkailun ja muun taloudellisen toiminnan
2574: dellisen toimeliaisuuden kannalta.                  sekä koko lähialueyhteistyön kannalta tarpeelli-
2575:     Monia myönteisiä yhteistyöhankkeita onkin       nen liikenne on vaikeutunut ja rajanylitykset
2576: saatu liikkeelle. Matkailu on piristynyt, ja muun   ovat tuntuvasti hidastuneet.
2577: muassa koulutusyhteistyössä on saatu aikaan            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2578: tuloksia. Tietoliikenneyhteydet samoin kuin         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2579: muutliikenneyhteydetSuomenja Venäjän välillä        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2580: ovat parantuneet ja helpottaneet kanssakäymis-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2581: tä.
2582:     Muuttuneiden säännösten johdosta rajanyli-                 Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-
2583: tykset ovat vuodenvaihteen jälkeen kasvaneet               litus ryhtyy, jotta Suomenja Venäjän vä-
2584: itärajan ylityspaikoilla jopa yli 50 prosentilla           listen raja-asemien liikenne saadaan suju-
2585: edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattu-             vammaksi ja jotta monia ongelmia tuova
2586: na. Liikenteen voimakas kasvu on aiheutunut                itärajan "viinaralli" saadaan kuriin?
2587: viranomaisten tietojen mukaan pääosin epäter-
2588: 
2589:      Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1995
2590: 
2591:                                             Matti Väistö
2592: 
2593: 
2594: 
2595: 
2596: 250261
2597: 2                                           KK 15/1995 vp
2598: 
2599: 
2600: 
2601: 
2602:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
2603: 
2604:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        litran sijaan. Jäsenyyden myötä aikaisemmin so-
2605: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         velletut ulkomaanmatkan kestoon liittyvät aika-
2606: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       rajoituksetkaan eivät enää ole mahdollisia. Tul-
2607: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti            littomuusasetuksen mukaan matkustajatuomis-
2608: Väistön näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          ten tullittomuuden edellytyksenä kuitenkin on,
2609: n:o 15:                                               että tuonti ei ole luonteeltaan kaupallista. Tuon-
2610:                                                       nin täytyy tällöin olla satunnaista, ja tavaroiden
2611:            Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-   tulee olla tarkoitettuja matkustajan henkilökoh-
2612:        litus ryhtyy, jotta Suomen ja Venäjän vä-      taiseen tai hänen perheensä käyttöön tai annetta-
2613:        listen raja-asemien liikenne saadaan suju-     vaksi lahjaksi.
2614:        vammaksi ja jotta monia ongelmia tuova             Tullilaitos on seurannut kasvanutta matkus-
2615:        itärajan "viinaralli" saadaan kuriin?          tajaliikennettä kuluvan vuoden aikana itäisen
2616:                                                       tullipiirin rajanylityspaikoilla, jolloin useissa ta-
2617:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          pauksissa samojen henkilöiden on havaittu käy-
2618: vasti seuraavaa:                                      vän hakemassa alkoholijuomia ja tupakkatuot-
2619:                                                       teita Venäjältä useita kertoja saman päivän aika-
2620:    EU:n ulkopuolelta tullittomina matkustaja-         na. Tämä on aiheuttanut ruuhkia ja vaikeuttanut
2621: tuomisina tuotavien alkoholijuomien ja tupak-         erityisesti liikenteenharjoittajien ja Venäjän puo-
2622: katuotteiden enimmäismäärät on säädetty EY:n          lella työssä käyvien kulkua. Samalla on ollut
2623: tullittomuusasetuksessa (ETY) n:o 918/83, joka        syytä epäillä, ettei näitä tuomisia ole tuotu
2624: on Suomessa EU:n jäsenenä suoraan sovelletta-         omaan käyttöön. Tämän vuoksi itäinen tullipiiri
2625: va lain tasoinen säädös. EY :n direktiiveihin pe-     on päättänyt selkeyttää tilannetta ryhtymällä so-
2626: rustuvissa kansallisissa verolaeissa vastaavat        veltamaan matkustajatuomisia koskevia sään-
2627: määrät on säädetty myös verottomiksi. Mainit-         nöksiä 8.5.1995lukien siten, ettei useammin kuin
2628: tujen säädösten nojalla matkustajalla on oikeus       yhden kerran saman vuorokauden aikana Venä-
2629: tuoda maahan kerralla alkoholijuomia tullitta ja      jältä tuoduille matkustajatuomisille myönnetä
2630: veroitta enemmän kuin ennen jäsenyyttä. EY-           tullittomuutta ja verottomuutta. Tullilaitos seu-
2631: säädösten mukaisesti esimerkiksi oluen enim-          raa toimenpiteen vaikutuksia itärajan matkusta-
2632: mäisraja on nykyisin 15 litraa aikaisemman 2          jaliikenteeseen.
2633: 
2634:      Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1995
2635:                                                                                   Ministeri Arja Alho
2636:                                              KK 15/1995 vp                                               3
2637: 
2638: 
2639: 
2640: 
2641:                                          Tili Riksdagens Talman
2642: 
2643:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        medlemskapet är det inte heller längre möjligt att
2644: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         som förut tillämpa tidsgränser för utrikesresor-
2645: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       na. Enligt tullfrihetsförordningen är dock förut-
2646: man Matti Väistö undertecknade spörsmål nr 15:         sättningen för tullfrihet för de hemkomstgåvor
2647:                                                        som resande inför, att införseln inte är av kom-
2648:           Vilka brådskande åtgärder ämnar Re-          mersiell natur. Införseln skall således vara spora-
2649:        geringen vidta för att trafiken vid gräns-      disk och varoma skall vara avsedda för den re-
2650:        stationema mellan Finland och Ryssland          sandes personliga eller hans familjs bruk, eller att
2651:        skall bli smidigare och för att det proble-     ges som gåva.
2652:        matiska "spritrallyt" vid östgränsen skall         Under året har tullverket följt med den ökade
2653:        fås under kontroll?                             persontrafiken vid gränsövergångsställena i det
2654:                                                        Östra tulldistriktet. Det har då visat sig att det i
2655:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          många fall är samma personer som flera gånger
2656: anföra följande:                                       under samma dag åker tili Ryssland för att hämta
2657:                                                        alkoholdrycker och tobaksvaror och på så sätt
2658:    Den största mängden alkoholdrycker och to-          åstadkommer stockningar och försvårar trafi-
2659: baksvaror som resande får medföra tullfritt från       ken, särskilt för trafikidkama och dem som arbe-
2660: Iänder utanför EU har fastställts i EG:s tullfri-      tar på ryska sidan. Samtidigt har det funnits skäl
2661: hetsförordning (EEG) nr 918/83, som direkt tili        att misstänka att dessa hemkomstgåvor inte varit
2662: följd av EU-medlemskapet skall tillämpas i Fin-        avsedda för eget bruk. Därför har det Östra tulldi-
2663: land såsom en rättsakt på samma nivå som lag. I        striktet beslutat klarlägga situationen genom att
2664: de nationella skattelagama, som baserar sig på         fr.o.m. den 8 maj 1995 börja tillämpa bestämmel-
2665: EG:s direktiv, har stadgats att motsvarande            serna om resandenas hemkomstgåvor så att tull-
2666: mängder även skall vara skattefria. Med stöd av        frihet och skattefrihet för de hemkomstgåvor
2667: nämnda bestämmelser har en resande rätt att            som införs från Ryssland beviljas endast en gång
2668: tullfritt och skattefritt i landet på en gång införa   under samma dygn. Tullverket följer med hur
2669: större mängder alkoholdrycker än före medlem-          åtgärderna inverkar på persontrafiken vid öst-
2670: skapet. Enligt EG:s rättsakter är t.ex. maximi-        gränsen.
2671: gränsen för öl nu 15liter mot tidigare 2. I och med
2672: 
2673:      Helsingforsden 16 maj 1995
2674: 
2675:                                                                                    Minister Arja A/ho
2676:                                             KK 16/1995 vp
2677: 
2678: Kirjallinen kysymys 16
2679: 
2680: 
2681: 
2682: 
2683:                                    Paasio: Turun ja Helsingin välisen rantaradan sortumien estämi-
2684:                                       sestä
2685: 
2686: 
2687:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2688: 
2689:     Turun ja Helsingin välisen rautatien sortumi-     katastrofin junien nopeuksien kasvaessa merkit-
2690: nen Perniössä on jäänyt julkisuudessa varsin vä-      tävästi ja jo nykyisilläkin nopeuksilla.
2691: hälle käsittelylle matkustajien turvallisuuden           Asian varmistamiseksi on tehtävä kattava sel-
2692: kannalta. Tapaus on kuitenkin herättänyt kansa-       vitys, jotta kansalaisten luottamus rautatieliiken-
2693: laisissa huolta mm. siksi, että juuri matkustami-     teen turvallisuuteen voidaan palauttaa.
2694: sen turvallisuutta pidetään rautatieliikenteen tär-      On selvitettävä, onko rantaradan rakennus- ja
2695: keänä kilpailuvalttina.                               korjaustyössä tai suunnitteluvaiheessa tapahtu-
2696:     Sortumisen mahdollisena syynä on julkisuu-        nut virheitä ja laiminlyöntejä, ja jos on, kuka
2697: dessa mainittu sään lämpenemisestä aiheutunut         niistä on vastuussa ja miten niiden vaikutukset
2698: jään sulaminen. Perustelu ei ole hyväksyttävä.        voidaan ja aiotaan korjata. On myös selvitettävä
2699: Sään lämpeneminen ei voi tulla yllätyksenä, eikä      perin pohjin nyt tapahtuneen sortumisen kaikki
2700: ratapenkereen koossapysymistä voida perustaa          vaiheet ja syyt. Selvitykset on saatettava julki-
2701: jäätymiseen.                                          suuteen.
2702:     Rantaradan parannukset ja oikaisut ovat no-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2703: peuttaneet Turun ja Helsingin välistäjunaliiken-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2704: nettä noin tunnilla. Syksyllä liikenteeseen tulevat   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2705: erityisnopeatjunat nostavat rantaradan palvelu-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2706: tason kansainväliseen luokkaan, mikä muodos-
2707: taa tärkeän perustekijän myös sekä kansallisesti                 Miiiaisiin toimiin Hallitus on ryhtynyt
2708: että eurooppalaisesti tärkeille Venäjän yhteyk-               tai aikoo ryhtyä rantaradan Perniössä ta-
2709: siiie.                                                        pahtuneen sortumisen syiden perinpoh-
2710:     Ratapenkereen sortuminen pakottaa ehdotto-                jaiseksi selvittämiseksi, ja
2711: masti varmistumaan siitä, ettei sama voi toistua                 miten Hallitus aikoo varmistaa sen, et-
2712: missään muualla eikä minkäänlaisissa olosuh-                  tei sortumia mainitussa paikassa eikä
2713: teissa. Vaurion toistuminen voi aiheuttaa suur-               missään muuallakaan enää tapahdu?
2714: 
2715:      Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1995
2716: 
2717:                                               Pertti Paasio
2718: 
2719: 
2720: 
2721: 
2722: 250261
2723: 2                                           KK 16/1995 vp
2724: 
2725: 
2726: 
2727: 
2728:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2729:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kalla on alennettu junanopeutta. Sortumapaikka
2730: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         korjattiin lopullisesti rantaradan muista töistä
2731: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       johtuvalla katkoviikolla 8.5.-12.5.1995, jolloin
2732: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pertti           junaliikenne korvattiin linja-autoilla. Rata pe-
2733: Paasion näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          rustettiin teräsbetonilaatan ja paalujen välityk-
2734: n:o 16:                                               sellä kalliolle tai moreenille.
2735:                                                          Rantarata sijaitsee alueella, jossa on syviä
2736:           Millaisiin toimiin Hallitus on ryhtynyt     pehmeikköjä ja korkeita kallioita. Rataa sata
2737:        tai aikoo ryhtyä rantaradan Perniössä ta-      vuotta sitten rakennettaessa on rakennusmene-
2738:        pahtuneen sortumisen syiden perinpoh-          telmistä johtuen vältetty pehmeikköalueita ja
2739:        jaiseksi selvittämiseksi, ja                   kallioita. Tällöin radan edullinen sijoituspaikka
2740:           miten Hallitus aikoo varmistaa sen, et-     on ollut kallion ja pehmeikön rajakohta, jossa
2741:        tei sortumia mainitussa paikassa eikä          maan huokosvedenpaineen nousu voi kuitenkin
2742:        missään muuallakaan enää tapahdu?              roudan sulamiskautena aiheuttaa vakavuuson-
2743:                                                       gelmia.
2744:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Tutkijalautakunnan selvitettyä sortuman syyt
2745: vasti seuraavaa:                                      käynnistetään selvitys, jolla rataverkolta etsitään
2746:                                                       ja poistetaan mahdolliset muut alueet, joilla on
2747:    Valtionrautateiltä saadun selvityksen mukaan       riski samoista syistä tapahtuvaan radan sortumi-
2748: rataosalla Helsinki - Turku tapahtui tiistaina        seen.
2749: 25.4.1995 aamulla Ervelän länsipuolella rata-            Koko rataverkolla käytössä olevalla radan
2750: penkereen sortuma. Sortumapaikalla oli todettu        tarkastusjärjestelmällä pyritään ehkäisemään ra-
2751: raiteessa virhettä jo maanantai-iltana, jolloin       tapenkereen painumisesta mahdollisesti aiheutu-
2752: junanopeus rajoitettiin kyseisellä osuudella 80       vat onnettomuudet. Radantarkastus käsittää
2753: kilometriin tunnissa. Tiistaiaamuna ensimmäi-         seuraavat toimenpiteet:
2754: sen junan ohitettua paikan kuljettaja ilmoitti,          - Rata tarkastetaan raiteenmittausvaunulla
2755: että paikalla voi liikennöidä enintään nopeudella     kolme kertaa vuodessa.
2756: 50 km/h. Seuraavajuna ylitti paikan kävelyvauh-          - Rata tarkastetaan raiteella liikkuvan kul-
2757: tia. Tämän jälkeen liikenne keskeytettiin. Asian-     kuneuvon ohjaamosta kerran kuukaudessa. Kol-
2758: tuntijoiden saapuessa paikalle penger oli sortu-      men kuukauden välein tarkastus tehdään veturin
2759: nut.                                                  ohjaamosta.
2760:    Sortumisen syytä selvittämään asetettiin heti         - Radalla suoritetaan kävelytarkastus ke-
2761: sortumispäivänä tutkijalautakunta,joka käyttää        väällä.
2762: asiantuntijana Valtion teknillistä tutkimuskes-          -Lisäksi suoritetaan erikoistarkastuksia tar-
2763: kusta.                                                peen mukaan esimerkiksi talvikautena, keväisin
2764:    Sortumapäivänä iltapäivällä käynnistyivät          ja hellekautena.
2765: pohjatutkimukset sortuma-alueen turvallisuu-              Lisäksi veturinkuljettajilla on velvollisuus il-
2766: den ja korjaustavan selvittämiseksi. Sortunut         moittaa havaitsemistaan radan virheistä ja mer-
2767: alue korjattiin tilapäisesti vahvistamalla ratapen-   kittävistä olosuhteiden muutoksista.
2768: ger vastapenkereellä, ja raidetta alennettiin 60          Edellä olevaan viitaten liikenneministeriö to-
2769: cm. Tilapäiset vahvistustyöt valmistuivat siten,      teaa, että nyt tapahtuneen onnettomuuden syyt
2770: että ensimmäinen juna ohitti sortumapaikan            ovat vielä osittain selvitettävänä. Tämän jälkeen
2771: 27.4.1995 noin kello 14.45. Tilapäisen korjauk-       liikenneministeriö harkitsee, tarvitaanko vielä
2772: sen aikana turvallisuutta valvottiin mittaamalla      edellä kerrotun lisäksi uusia toimenpiteitä, jotta
2773: maan huokosvedenpainetta ja maan sisäisiä liik-       onnettomuusriskiä voitaisiin pienentää ja juna-
2774: keitä inklinometrimittauksin. Tämän lisäksi pai-      turvallisuutta siten edelleen parantaa.
2775:      Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1995
2776: 
2777:                                                                 Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
2778:                                              KK 16/1995 vp                                              3
2779: 
2780: 
2781: 
2782: 
2783:                                          Tili Riksdagens Talman
2784: 
2785:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        sandet reparerades definitivt under veckan 8.5.-
2786: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         12.5.1995 då trafiken på kustbanan var avbruten
2787: lem av statsrådet översänt fOljande av riksdags-       på grund av andra arbeten, varvid tågtrafiken
2788: man Pertti Paasio undertecknade spörsmål nr 16:        ersattes med bussar. Banan grundades på berg
2789:                                                        eller morän med hjälp av ståljärnbetongplattor
2790:           Vilka åtgärder har Regeringen vidtagit       och pålar.
2791:        eller ämnar den vidta i syfte att grundligt         Kustbanan är belägen på ett område där det
2792:        utreda orsakerna till rasandet av kustba-       finns djupa, mjuka marker och höga berg. Hund-
2793:        nan i Bjärnå, och                               ra år sedan när hanan byggdes undvek man mju-
2794:           hur ämnar Regeringen tillförsäkra att        ka marker och berg på grund av byggmetoder.
2795:        rasanden inte mera inträffar på den ovan        Fördelaktig förläggningsplats till hanan har då
2796:        nämnda platsen eller på annat håll?             varit gränspunkten av berg och mjuk mark, där
2797:                                                        ökning av porvattentryck ändå under tjälloss-
2798:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ningsperioden kan förorsaka stabilitetsproblem.
2799: anföra följande:                                           När undersökningsnämnden har utrett orsa-
2800:                                                        kerna till rasandet, skall en utredning inledas som
2801:     Enligt Statsjärnvägarnas redogörelse inträffa-     lokaliserar och eliminerar de eventuella andra
2802: de ett rasande av en banvall på bansträckan Hel-       områden på kustbanan med risken att rasa på
2803: singfors- Åbo väst om Ervelä på tisdagmorgo-           grund av samma orsaker.
2804: nen den 25 april 1995. Vid stället för rasandet            Med banbesiktningssystem som används på
2805: hade man redan på måndagkvällen konstaterat            hela bannätet strävar man efter att hindra de
2806: fel på spåret, varvid tåghastigheten begränsades       eventuella olyckor som förorsakas av banvallens
2807: tili 80 kilometer i timmen på den ovan nämnda          fördjupning. Banbesiktningen omfattar få1jande
2808: sträckan. På tisdagmorgonen då första tåget            åtgärder:
2809: hade passerat stället, rapporterade fOraren att            - Banan besiktigas med en spårmätnings-
2810: hastigheten vid stället inte kan överskrida 50 km/     vagn tre gånger om året.
2811: h. Nästa tåg passerade stället i promenadtakt.             - Banbesiktningen utförs från förarkabinen
2812: Efter detta avbröts trafiken. När experterna kom       av ett fordon som färdas på spåret en gång i
2813: tili stället hade vallen rasat.                        månaden. Med tre månaders intervaller utfårs
2814:     En undersökningsnämnd, som anlitar experti-        besiktningen från förarkabinen av ett lokomotiv.
2815: sen hos Statens tekniska forskningscentral, har            - På våren utförs en okulär besiktning av
2816: upprättats samma dag det rasade för att utreda         hanan.
2817: rasandets orsak.                                           - Därtill utförs specialbesiktningar vid behov
2818:     Grundforskningarna inleddes på eftermidda-         tili exempel under vintersäsongen, våren och vär-
2819: gen då rasandet hade inträffat för att undersöka       meperioden.
2820: säkerheten och reparationsmetoden på den del               Lokfårarna har ytterligare förpliktelse att an-
2821: som hade rasat. Delen som hade rasat reparera-         mäla fel som de iakttar på hanan samt betydande
2822: des tillfålligt genom att banvallen fårstärktes        ändringar i omständigheterna.
2823: med en tryckbank, och spåret sänktes med 60 cm.            Med hänvisning tili det ovanstående konstate-
2824: Tillfålliga förstärkningsarbeten blev färdiga så       rar trafikministeriet att orsakerna tili olyckan är
2825: att fårsta tåget passerade stället för rasandet den    tiii en del ännu under utredning. Efter detta över-
2826: 27 april1995 cirka kl14.45. Under den tillfälliga      väger trafikministeriet, om nya åtgärder förutom
2827: reparationen övervakades säkerheten genom att          de ovan nämnda behövs för att minska olycksris-
2828: mäta jordens porvattentryck och jordens inre           ken och därigenom vidare förbättra tågtrafiksä-
2829: rörelser med inklinomätningar. Tåghastigheten          kerheten.
2830: hade ytterligare sänkts vid stället. Stället för ra-
2831: 
2832:      Helsingfors den 16 maj 1995
2833: 
2834:                                                                    Trafikminister Tuula Linnainmaa
2835:                                             KK 17/1995 vp
2836: 
2837: Kirjallinen kysymys 17
2838: 
2839: 
2840: 
2841: 
2842:                                    U. Anttila ym.: Lasten ja nuorten tahdonvastaiseen hoitoon mää-
2843:                                        räämisestä
2844: 
2845: 
2846:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2847:    Uudessa mielenterveyslaissa on monia paran-        tö ei vinoudu ja että perhe pidetään mukana
2848: nuksia aiempaan lakiin verrattuna. Laissa koros-      hoitoprosessissa mahdollisimman tiiviisti. Lain
2849: tetaan myönteisellä tavalla esim. ennalta ehkäi-      seurannassa on kiinnitettävä huomiota mm. seu-
2850: sevää mielenterveystyötä ja avohoitoa.                raaviin asioihin: kuka teki aloitteen pakkohoi-
2851:     Laki sisältää kuitenkin perheen ja lapsen oi-     dosta, millä perusteilla päätös tehtiin, olivatko
2852: keusturvaan liittyviä ongelmia. Ne ilmenevät          vanhemmat tyytyväisiä pakkohoitopäätökseen,
2853: tahdonvastaista hoitoa koskevissa oikeusohjeis-       miten lapsi suhtautui päätökseen sekä oliko tar-
2854: sa, erityisesti 8 §:ssä, jota muutettiin joiltakin    jolla vaihtoehtoisia hoitomuotoja (esim. verkos-
2855: osin vuonna 1992. Jos lapsi katsotaan mielisai-       toterapia tai kotona tehtävä kriisi työ), ja jos oli,
2856: raaksi tai hänellä katsotaan olevan vakava            niin tiedotettiinko näistä vaihtoehdoista asian-
2857: mielenterveydenhäiriö, hänet voidaan tahdon-          osaisille.
2858: vastaisesti määrätä psykiatriseen laitoshoitoon.         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2859:     Ongelmallista on ensinnäkin, että laki ei edel-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2860: lytä vanhempien suostumusta pakkohoidolle.            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2861:     Lain 8 §:ään liittyvät ongelmat koskevat lisäk-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2862: si tahdonvastaisen hoidon perusteita: alaikäinen
2863: voidaan määrätä pakkohoitoon lievemmin pe-                       Miten Hallitus on seurannut mielen-
2864: rustein kuin aikuinen. Ko. lievemmistä kritee-                terveyslain muutosta, joka koskee lasten
2865: reistä vakavaa mielenterveydenhäiriötä ei ole                 ja nuorten tahdonvastaista hoitoa, ja
2866: myöskään määritelty yksiselitteisesti.                           aikooko Hallitus esittää muutoksia
2867:     Ongelmakohtien vuoksi lain seuranta on tar-               mielenterveyslakiin?
2868: peen. On tärkeää, että suomalainen hoitokäytän-
2869:      Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1995
2870: 
2871:                      Ulla Anttila                              Tuija Maaret Pykäläinen
2872:                      Janina Andersson                          Pia Viitanen
2873:                                             Pertti Virtanen
2874: 
2875: 
2876: 
2877: 
2878: 250261
2879: 2                                            KK 17/1995 vp
2880: 
2881: 
2882: 
2883: 
2884:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
2885: 
2886:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Kirjallisessa kysymyksessä on nähty ongel-
2887: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          mallisena se, että laki ei edellytä vanhempien
2888: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        suostumusta pakkohoidolle. Lakia säädettäessä
2889: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja U. Antti-         eduskunnassa esitettiin kuitenkin myös täysin
2890: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           vastakkainen huoli, eli että lakia voitaisiin käyt-
2891: n:o 17:                                                tää niin, että psykiatrista hoitoa käytetään van-
2892:                                                        hempien aloitteesta kasvatuksen jatkeena nuo-
2893:           Miten Hallitus on seurannut mielen-          ren edun vastaisesti. Tilanteessa kohtaavat per-
2894:        terveyslain muutosta, joka koskee lasten        heen oikeudet ja lapsen oikeudet. Vaikka ne eivät
2895:        ja nuorten tahdonvastaista hoitoa, ja           ole yleensä vastakkaiset, saattavat lapsen ja per-
2896:           aikooko Hallitus esittää muutoksia           heen edut joutua ristiriitaan tilanteessa, jossa ar-
2897:        mielen terveyslakiin?                           vioidaan, onko lapsi tai nuori tahdosta riippu-
2898:                                                        mattoman psykiatrisen hoidon tarpeessa. Kysy-
2899:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           mys on vaikea, ja asiaa tulee tarkastella sekä
2900: vasti seuraavaa:                                       mielenterveyslain että kansainvälisten ihmis-
2901:                                                        oikeussopimusten kannalta. Tällöin tulevat ky-
2902:    Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt      symykseen sekä Euroopan ihmisoikeussopimus-
2903: välittömästi uuden mielenterveyslain voimaan           ten yksilön ja perheen oikeuksia koskevat kohdat
2904: tultua tutkimuksen, jossa on seurattu alaikäisten      että kansainvälinen lapsen oikeuksien sopimus.
2905: tahdosta riippumattoman hoidon kehitystä. Seu-         Lisäksi on otettava huomioon laki potilaan ase-
2906: rannassa on kerätty tiedot lainmuutoksen jäl-          masta ja oikeuksista.
2907: keen kolmelta ensimmäiseltä vuodelta, ja seuran-          Sosiaali- ja terveysministeriön tutkimuspro-
2908: nasta on julkaistu tähän mennessä kaksi raport-        jekti selvittää edellä kuvattuja ongelmia maini-
2909: tia, Pakottaako? (sosiaali- ja terveysministeriön      tussa tutkimuksessa, jossa on haastateltu yli
2910: julkaisuja nro 4/1994) ja Pakatusta? (sosiaali- ja     50:tä tahdosta riippumattamaan hoitoon mää-
2911: terveysministeriönjulkaisuja nro 11/1994).             rättyä potilasta. Tutkimuksessa on lisäksi haas-
2912:    Selvitysten perusteella tiedetään, että alaikäis-   tateltu lastensuojelulain perusteella vastoin tah-
2913: ten tahdosta riippumaton hoito on määrällisesti        toaan sijoitettuja nuoria sekä alaikäisiä vankeja.
2914: noin kaksinkertaistunut vuodesta 1991 vuoteen          Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää alaikäi-
2915:  1993. Lisäys on tapahtunut nimenomaan lain            sen oikeuksia, pakkopäätöksen tekoprosessia ja
2916: 8 §:n 2 momentin ns. lieveropien kriteerien perus-     pakon vaihtoehtoja. Tutkimuksessa on haasta-
2917: teella tapahtuneessa hoidossa, jota kysymykses-        teltu myös pakkotoimien kohteina olleiden ala-
2918: sä on tarkoitettu. Hoidon perusteena on lähes          ikäisten perheitä. Tutkimuksen loppuraportti
2919: aina ollut välitön hoidon tarve, johon on useim-       valmistuu tämän vuoden aikana. Sen perusteella
2920: miten liittynyt nuoren vaarallisuus itseään koh-       saadaan vastauksia juuri kirjallisessa kysymyk-
2921: taan. Vaarallisuus muita kohtaan on ollut hoi-         sessä esitettyihin kysymyksiin ja mahdollisiin
2922: don perusteena vain yksittäisissä tapauksissa,         mielenterveyslain muutostarpeisiin.
2923: eikä koskaan ainoana perusteena.
2924: 
2925:      Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1995
2926: 
2927:                                                                                 Ministeri Terttu Huttu
2928:                                            KK 17/1995 vp                                              3
2929: 
2930: 
2931: 
2932: 
2933:                                        Tili Riksdagens Talman
2934: 
2935:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          1 det skriftliga spörsmålet anses det vara ett
2936: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-       problem att lagen inte förutsätter föräldrarnas
2937: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-     tillstånd tili vård mot barnets vilja. När lagen
2938: man U. Anttila m.fl. undertecknade spörsmå1 nr       stiftades i riksdagen framfördes dock även helt
2939: 17:                                                  diametrala farhågor, dvs. att lagen skulle kunna
2940:                                                      utnyttjas så att psykiatrisk vård används på för-
2941:           Hur har Regeringen följt med den re-       äldrarnas initiativ tili ytterligare fostran på ett
2942:        form av menta1vårdslagen som gäller           sätt som strider mot bamets intressen. 1 en sådan
2943:        vård av bam och unga oberoende av de-         situatiq.n kolliderar familjens och barnets rättig-
2944:        ras vilja och                                 heter. A ven om de vanligen inte är motstridiga,
2945:           ämnar Regeringen föreslå ändringar i       kan barnets och familjens intressen råka i kon-
2946:        mentalvårdslagen?                             flikt vid bedömningen av om barnet eller den
2947:                                                      unga är i behov av psykiatrisk vård oberoende av
2948:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        sin vilja. Frågan är svår och skall granskas ut-
2949: anföra följande:                                     ifrån såväl mentalvårdslagen som de internatio-
2950:                                                      nella avtalen om mänskliga rättigheter. Då kom-
2951:    När den nya mentalvårdslagen hade trätt i         mer både de punkter i Europarådskonventionen
2952: kraft startade social- och hälsovårdsministeriet     om de mänskliga rättighetema som gäller indivi-
2953: omedelbart en undersökning i viiken man följde       dens och familjens rättigheter och den intematio-
2954: med utvecklingen av vården av minderåriga obe-       nella konventionen om bamens rättigheter i frå-
2955: roende av deras vilja. Vid uppföljningen har upp-    ga. Dessutom skalllagen om patientens ställning
2956: gifter från de tre första åren efter lagreformen     och rättigheter beaktas.
2957: samlats in och hittilis har två rapporter publice-       1 nämnda undersökning som ingår i social-
2958: rats om uppföljningen, nämligen Pakottaako?          och hälsovårdsministeriets undersökningspro-
2959: (social- och hälsovårdsministeriets publikationer    jekt blir de beskrivna problemen utredda. 1 un-
2960: nr 4/1994) och Pakotusta? (social- och hälso-        dersökningen intervjuades över 50 patienter som
2961: vårdsministeriets publikationer nr 11/1994).         vårdats oberoende av deras vilja. Dessutom in-
2962:    Utredningen gav vid handen att den vård           tervjuades unga och minderåriga fångar som
2963: som ges oberoende av minderåJigas vilja har          oberoende av sin vilja blivit placerade på grund-
2964: fördubblats från 1991 tili 1993. Okningen har        val av barnskyddslagen. Undersökningens syfte
2965: uttryckligen skett i den vård som avses i spörs-     är att utreda minderårigas rättigheter, besluts-
2966: målet och som ges på basis av s.k. mildare kri-      processen vid tvång och alternativen tili tvång.
2967: terier enligt lagens 8 § 2 mom. Vården har så        Vid undersökningen intervjuades även familjer
2968: gott som alltid baserat sig på behovet av ome-       tili minderåriga som varit föremål för tvångsåt-
2969: delbar vård, som oftast varit förknippat med att     gärder. Undersökningens slutrapport blir fårdig
2970: den unga utgjort en fara för sig själv. Endast i     under detta år. Den ger svar på just de frågor som
2971: enstaka fall har vården baserat sig på faran         framställs i det skriftliga spörsmålet och på frå-
2972:  gentemot andra och då har detta inte heller ut-     gan om det är nödvändigt att ändra mentalvårds-
2973: gjort den enda grunden.                              lagen.
2974: 
2975:      Helsingforsden 17 maj 1995
2976: 
2977:                                                                               Minister Terttu Huttu
2978:                                            KK 18/1995 vp
2979: 
2980: Kirjallinen kysymys 18
2981: 
2982: 
2983: 
2984: 
2985:                                   Smeds: Kymen läänin liikenteellisen aseman hyödyntämisestä
2986: 
2987: 
2988:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
2989: 
2990:    Kymen läänin sijainti Venäjän rajalla, lähellä   minen, Imatran-Pelkolan rajanylityspaikan
2991: Pietarin 4,9 miljoonan ja Leningradin alueen 1,7    avaaminen kansainväliselle liikenteelle ja Parik-
2992: miljoonan asukkaan väestökeskittymiä, avaa          kalan-Kolmikannan rajanylityspaikan edel-
2993: alueelle ja koko maalle lupaavat mahdollisuudet     leen kehittäminen. Myös Kotkan sataman kas-
2994: kaupan ja kulttuurivaihdon lisäämiseksi. Läänin     vava liikenne vaatii sataman laajentamista.
2995: merkitystä Venäjän ja Suomen lähialueyhteis-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2996: työn kannalta korostaa myös se, että niin maan-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2997: teiden kuin rautateidenkin valtakunnalliset run-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2998: koreitit Venäjälle kulkevat sen kautta. Myös        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2999: Kotkan satamaila on merkittävä rooli valtakun-
3000: nan suurimpana vientisatamana.                                Onko Hallitus tiedostanut ne mahdol-
3001:    Lähialueyhteistyön mahdollisuuksien hyö-                lisuudet, joita Kymen läänin sijainti Ve-
3002: dyntämiseksi tulee valtakunnallisestikin panos-            näjän rajalla luo, ja
3003: taa läänin gateway-asemaan. Keskeisiä hankkei-                millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai-
3004: ta ovat mm. Lappeenrannan lentoaseman kiito-               koo ryhtyä läänin liikenteellisen aseman
3005: tien pidentäminen, Lappeenrannan-Imatran ja                hyödyntämiseksi?
3006: Koskenkylän-Kouvolan tieosuuksien paranta-
3007:       Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1995
3008:                                            Sakari Smeds
3009: 
3010: 
3011: 
3012: 
3013:  250261
3014: 2                                            KK 18/1995 vp
3015: 
3016: 
3017: 
3018: 
3019:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
3020: 
3021:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         oleva tie sijaitsee Saimaan kanavan vuokra-
3022: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          alueella ja on mitoitettu alunperin vain kanavan
3023: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        huoltoliikenteelle. Vuokra-alueella ei ole tilaa
3024: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sakari            tien suuntauksen parantamiseen.
3025: Smedsin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen              -Imatralla Pelkolassa on yhteys rajalle koh-
3026: n:o 18:                                                tuullisessa kunnossa, mutta mahdollinen avaa-
3027:                                                        minen kansainväliselle liikenteelle edellyttäisi
3028:           Onko Hallitus tiedostanut ne mahdol-         eräiltä osin uutta linjausta taajama-asutuksen
3029:        lisuudet, joita Kymen läänin sijainti Ve-       ohi. Rajanylityspaikan varustus ei ole riittävä
3030:        näjän rajalla luo, ja                           kasvavalle liikenteelle.
3031:           millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai-         - Uukuniemi on ollut vuodesta 1993lähtien
3032:        koo ryhtyä läänin liikenteellisen aseman        avoinna rajoitetulle liikenteelle. Ylityspaikan si-
3033:        hyödyntämiseksi?                                jainti ei ole kummankaan maan tieverkon kan-
3034:                                                        nalta hyvä, vaan se olisi alueviranomaisten mie-
3035:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           lestä tarkoituksenmukaista korvata Parikkalan
3036: vasti seuraavaa:                                       Kolmikantaan sijoitettavalla ylityspaikalla. Kol-
3037:                                                        mikannasta valtatie 6:lle on tyydyttävässä kun-
3038:    Rajanylityspaikoista päättää Suomessa sisä-         nossa oleva soratie (maantie 4012),jonka paran-
3039: asiainministeriö. Rajanylityspaikat luokitellaan       tamisesta on tekeillä suunnitelma. Kansainväli-
3040: kansainvälisiin ylityspaikkoihin, jotka ovat           sen rajanylityspaikan saaminen tälle kohdalle si-
3041: avoinna kaikelle liikenteelle, sekä tilapäisiin yli-   joittunee kiireellisyydessä kuitenkin selvästi
3042: tyspaikkoihin,jotka ovat avoinna vain valtakun-        Imatran jälkeen.
3043: tien kesken erikseen sovitulle paikalliselle liiken-      Päätieverkossa on Eurooppatie E18:n lisäksi
3044: teelle.                                                tiedostettu myös valtatie 6:n kehittämistarve.
3045:    Kymen läänissä ovat tieliikenteen kansainvä-           - Parhaillaan on käynnissä moottoritien ra-
3046: liset rajanylityspaikat E18-tiellä Vaalimaalla ja      kentaminen Imatralta Kaukopäähän ohi Vuok-
3047: valtatie 13:lla Nuijamaalla sekä tilapäiset rajan-     senniskan taajaman. Hanke valmistuu vuonna
3048: ylityspaikat Imatralla ja Uukuniemellä.                1997.
3049:    Rajayhteyksien merkityksen kasvu Kymen                 - Välillä Lappeenranta-Imatra liikenne
3050: läänin alueella on ollut tiedossa jo usean vuoden      ruuhkautuu päivittäin,ja tiejakson kehittämises-
3051: ajan, ja erilaisiin toimenpiteisiin yhteyksien pa-     tä moottoritietasoon on laadittu suunnitelma.
3052: rantamiseksi on ryhdytty:                                 -Välillä Koskenkylä-Kouvola tien taso on
3053:    - Vaalimaalla on käynnissä uuden tulliase-          puutteellinen ja vaarallisia liittymiä on runsaasti.
3054: man rakentamiseen liittyvät tiejärjestelyt, jotka      Parantamissuunnitelma on tekeilla.
3055: valmistuvat ensi syksynä. Lisäksi E18:lla on              Lappeenrannan lentoaseman kiitotien jatka-
3056: avattu moottoritie Kotkan ja Haminan välillä           minen on parhaillaan vireillä. Kotkan satama on
3057: sekä laadittu suunnitelma koko Suomen puolei-          kunnallinen satama, ja sen kehittämisestä vastaa
3058: sen E18-tien kehittämisestä.                           Kotkan kaupunki.
3059:    - Nuijamaalle on Suomen puolella melko                 Edellä esitetyn lisäksi Valtionrautatiet on
3060: hyväkuntoinen tie. Kuluvan vuoden aikana val-          suunnitellut ja suunnittelee koko ajan Kymen
3061: mistuu Nuijamaalla liittymien uudelleenjärjeste-       läänin kautta Venäjälle suuntautuvien yhteyk-
3062: ly. Venäjän puoleisen jatkon kehittäminen on           sien ja liikenteen parantamista.
3063: ongelmallista: merenkulkulaitoksen hoidossa
3064: 
3065:      Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1995
3066: 
3067:                                                                 Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
3068:                                             KK 18/1995 vp                                              3
3069: 
3070: 
3071: 
3072: 
3073:                                         Tili Riksdagens Talman
3074: 
3075:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      sendet befinner sig inom Saima kanals arrende-
3076: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        område och är ursprungligen dimensionerat en-
3077: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      dast tili kanalens servicekörning. Inom arrende-
3078: man Sakari Smeds undertecknade spörsmål               området finns ingen plats för förbättring av vä-
3079: nr 18:                                                gens riktning.
3080:                                                          - 1 Pelkola i Imatra är förbindelsen tili grän-
3081:           Har Regeringen insett de möjligheter        sen i relativt gott skick, men det eventuella öpp-
3082:        som Kymmene läns läge vid Rysslands            nandet för internationell trafik skulle vid några
3083:        gräns frambringar, och                         ställen förutsätta en ny utstakning förbi tätorts-
3084:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       bebyggelser. Gränsövergångsställets utrustning
3085:        för att gagna länets trafikmässiga läge?       är inte tillräcklig för ökande trafik.
3086:                                                          - Uukuniemi h.~r sedan 1993 varit öppen för
3087:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         begränsad trafik. Overgångsställets läge är inte
3088: anföra följande:                                      bra för någondera stats vägar, utan det vore
3089:                                                       enligt regionmyndigheterna ändamålsenligt att
3090:     Inrikesministeriet fattar beslut om gränsöver-    ersätta det med ett övergångsställe i Kolmikanta
3091: gångsställen i Finland. Gränsövergångsställena        i Parikkala. Grusvägen (landsväg 4012) från
3092: grupperas i internationella övergångsställen som      Kolmikanta tili riksvägen 6 är i tillfredsställande
3093: är öppna för all trafik och tilifålliga övergångs-    gott skick och dess förbättring planeras. Place-
3094: ställen som är öppna endast för särskilt överens-     ringen av ett internationellt övergångsställe på
3095: kommen Iokal trafik mellan staterna.                  denna punkt är i skyndsamhetsordning dock
3096:     I Kymmene Iän finns internationella över-         klart efter Imatra.
3097: gångsställen för vägtrafiken på motorvägen E 18          Förutom Europavägen E18 har man också
3098: i Vaalimaa och huvudvägen 13 i Nuijamaa samt          insett behovet av utveckling av riksväg 6.
3099: tillfålliga gränsövergångsställen i Imatra och           - Som bäst pågår byggandet av motorvägen
3100: Uukuniemi.                                            från Imatra tili Kaukopää förbi tätorten i Vuok-
3101:     Ökningen av gränsförbindelsernas betydelse        senniska. Projektet förverkligas 1997.
3102: inom Kymmene läns område har varit känd re-              - På sträckan Vilimanstrand-Imatra stock-
3103: dan under flera år och olika åtgärder har vidta-      ar trafiken sig dagligen och pianen för vägavsnit-
3104: gits för att förbättra förbindelserna:                tets utveckling tili motorvägsnivå har utarbetats.
3105:     - Vägarrangemangen angående byggandet                - På sträckan Forsby-Kouvola är vägens
3106: av en ny tullstation är på gång i Vaalimaa och blir   nivå bristande och det finns gott om farliga an-
3107: fårdiga nästa höst. På vägen EI8 har man ytterli-     slutningar. Förbättringsplanen är under arbete.
3108: gare öppnat en motorväg mellan Kotka och                 Förlängningen av startbanan på flygfåltet i
3109: Fredrikshamn samt utarbetat en pian för utveck-       Villmanstrand är som bäst aktuell. Hamnen i
3110: lingen av vägen EI8 i Finland.                        Kotka är en kommunal hamn och Kotka stad bär
3111:     - Vägen tili Nuijamaa på den finska sidan är      ansvar för dess utveckling.
3112: i relativt gott skick. Under detta år utfOrs omar-       Utöver det ovanstående har Statsjärnvägarna
3113: rangemanget av anslutningar i Nuijamaa. Ut-           planerat och planerar som bäst en förbättring av
3114: veckling av förlängningen på den ryska sidan          förbindelser och trafik som riktar sig via Kym-
3115: innebär problem: vägen som sköts av sjöfartsvä-       mene Iän tili Ryssland.
3116: 
3117:      Helsingforsden 16 maj 1995
3118: 
3119:                                                                   Trafikminister Tuula Linnainmaa
3120:                                            KK 19/1995 vp
3121: 
3122: Kirjallinen kysymys 19
3123: 
3124: 
3125: 
3126: 
3127:                                   Smeds: Omaishoitajan vapaa-aika- ja lomajärjestelyistä
3128: 
3129: 
3130:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
3131: 
3132:    Vuonna 1993 voimaan tulleeseen lakiin omais-     Myös yksilön kannalta omaishoito täydentää
3133: hoidon tuesta ei sisältynyt säädöstä omaishoita-    tarpeellisella tavalla laitospalveluja.
3134: jan oikeudesta vapaaseen, vaan se on asetuksessa.      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3135: Omaishoitajien loman tarpeellisuus on jäänyt        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3136: kuntien harkittavaksi.        Huomattava osa        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3137: omaishoitajista onkin vailla sovittua vapaa-aika-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3138: järjestelyä. Omaishoitajan työ on kuitenkin ras-
3139: kasta ja sitovaa, joten säädetty vapaa-aika olisi             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
3140: välttämätön omaishoitajanjaksamisen kannalta.              siin omaishoitajien vapaa-ajan saattami-
3141:    Yhteiskunnan kannalta omaishoitoon panos-               seksi lakisääteiseksi?
3142: taminen olisi selvästi laitoshoitoa edullisempaa.
3143:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1995
3144:                                            Sakari Smeds
3145: 
3146: 
3147: 
3148: 
3149:  250261
3150: 2                                          KK 19/1995 vp
3151: 
3152: 
3153: 
3154: 
3155:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
3156: 
3157:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Omaishoidon tuki on eräs sosiaalipalvelu-
3158: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        muoto, ja kunta toteuttaa sitä hyväksymänsä
3159: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      talousarvion mukaisesti. Koska omaishoidon tu-
3160: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Smedsin         kea koskeva säädöstö jättää tilaa kuntakohtai-
3161: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 19:         selle harkinnalle, sosiaali- ja terveysministeriö
3162:                                                      teetti selvityksen omaishoidon tuki -uudistuksen
3163:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       toteutumisesta kunnissa. Selvityksen tulokset on
3164:        siin omaishoitajien vapaa-ajan saattami-      kokonaisuudessaan raportoitu Sosiaali- ja ter-
3165:        seksi lakisääteiseksi?                        veysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen jul-
3166:                                                      kaisussa "Kotihoidon tuesta omaishoidon tu-
3167:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         keen". Selvityksen mukaan yli 70 prosenttia noin
3168: vasti seuraavaa:                                     400 vastanneesta kunnasta kirjasi aina tai pää-
3169:                                                      sääntöisesti omaishoitoa koskevaan sopimuk-
3170:     Heinäkuun 1 päivänä vuonna 1993 tulivat voi-     seen myös hoitajan vapaan järjestämisen.
3171: maan sosiaalihuoltolain muutos (1365/1992) ja           Omaishoidon tuen kehittäjät ovat olleet laa-
3172: asetus omaishoidon tuesta (318/1993), joilla luo-    jalti yksimielisiä omaishoitajien vapaan lakisää-
3173: tiin omaishoidon tukea koskeva säädöstö. Kun-        teistämisen tarpeellisuudesta, mutta siihen ei ole
3174: tia velvoittavat säädökset koskevat hoito- ja pal-   ollut valtiontaloudellisia edellytyksiä. Asian
3175: velusuunnitelmaa, sopimusta sekä hoitopalk-          edistämiseksi sosiaali- ja terveysministeriö on
3176: kion minimimäärää. Asetuksen 5 §:n mukaan            käynnistänyt omaishoidon palvelusetelikokei-
3177: hoitajalle on mahdollisuuksien mukaanjärjestet-      lun, jossa erityisesti järjestöjen avulla pyritään
3178: tävä vapaata hoidosta ja se tulee porrastaa hoi-     lisäämään omaishoitajien vapaanviettomahdol-
3179: don sitovuuden ja vaativuuden perusteella.           lisuuksia.
3180: 
3181:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1995
3182: 
3183:                                                                              Ministeri Terttu Huttu
3184:                                             KK 19/1995 vp                                                  3
3185: 
3186: 
3187: 
3188: 
3189:                                         Tili Riksdagens Talman
3190: 
3191:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       ramen för den budget som den har godkänt.
3192: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        Eftersom författningarna som gäller stödet för
3193: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      närståendevård lämnar rum för kommunernas
3194: man Smeds undertecknade spörsmål nr 19:               egen prövning, Iät social- och hälsovårdsministe-
3195:                                                       riet utföra en utredning om i viiken mån revide-
3196:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         ringen av stödet för närståendevård har genom-
3197:        att närståendevårdares fritid skall bli lag-   förts. Om resultaten av utredningen har fullstän-
3198:        stadgad?                                       digt rapporterats i forsknings- och utvecklings-
3199:                                                       centralens för social- och hälsovården publika-
3200:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         tion "Från hemvårdsstöd tili närståendevårds-
3201: anföra följande:                                      stöd". Enligt utredningen inkluderade över 70
3202:                                                       procent av de ca 400 kommuner som svarade
3203:    Den 1 juli 1993 trädde den reviderade social-      alltid eller i de flesta fall ordnandet av ledighet för
3204: vårdslagen (1365/1992) och förordningen om            vårdaren i avtalet om närståendevård.
3205: stöd för närståendevård (318/1993) i kraft, i vil-       De som har utvecklat stödet för närstående-
3206: ka togs in stadganden om stöd för närstående-         vård har i det stora hela varit eniga om nödvän-
3207: vård. De författningar som är förpliktande för        digheten att göra ledigheten för närståendevår-
3208: kommunerna rör vård- och serviceplaner, avtal         dare lagstadgad, men de statsekonomiska förut-
3209: samt vårdarvodets minimibelopp. Enligt 5 § i          sättningarna för detta har saknats. Social- och
3210: förordningen skall vårdaren i mån av möjlighet        hälsovårdsministeriet har för att ärendet skall
3211: få ledighet från vården, och ledigheten skall         framskrida startat ett försök med kommunal ser-
3212: graderas på basis av hur bindande och krävan-         vicepeng för närståendevård, där man i synner-
3213: de vården är.                                         het med hjälp av organisationer försöker öka
3214:    Stödet för närståendevård är en form av soci-      möjligheterna för närståendevårdare att tili-
3215: alservice och en kommun kan ge service inom           bringa sin ledighet på olika sätt.
3216:      Helsingforsden 19 maj 1995
3217:                                                                                  Minister Terttu Huttu
3218:                                             KK 20/1995 vp
3219: 
3220: Kirjallinen kysymys 20
3221: 
3222: 
3223: 
3224: 
3225:                                    Ala-Nissilä: Valtion talousarviossa olevasta EU-tukea koskevasta
3226:                                        laskuvirheestä
3227: 
3228: 
3229:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3230: 
3231:    Kuluvan vuoden talousarviossa on EU:sta tu-        ratkaisuun kansanäänestyksen alla. EU-tukien
3232: levien maatalouden tukien osalta tuloutettu vain      virheellinen tuloutus on saattanut olla vaikutta-
3233: hintasopeutukseen liittyvä tuki. Suomi saa            massa erittäin epäoikeudenmukaiseen tukirat-
3234: EU:sta tukea kuitenkin myös kompensaationa            kaisun leikkaukseen.
3235: siitä, että alkuvuosina ei voida täysimääräisesti        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3236: hyödyntää EU:n maataloustukijärjestelmiä.             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3237: Tätä l ,6 miljardin markan tukea ei ole lainkaan      nioittavasti valtioneuvoston        asianomaisen
3238: tuloutettu kuluvan vuoden talousarviossa eikä         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3239: valtiovarainministeriön myöhempienkään vuo-
3240: sien laskelmissa. Virhe on selittämättömän suuri.                 Aikooko Hallitus selvittää syyt ja vas-
3241:     Talousarviokäsittelyssä on eduskunnalle an-                tuukysymykset EU-maataloustuen las-
3242: nettu virheelliset luvut.                                      kennassa syntyneen suuren talousarvio-
3243:     Hallitus on päättänyt leikata kansallista tuki-            virheen johdosta, ja
3244: ratkaisua 750 miljoonaa markkaa. Eduskunta                        mihin korjaaviin toimenpiteisiin Halli-
3245: kuitenkin sitoutui laajalti kansalliseen sopeutus-             tus aikoo virheenjohdosta ryhtyä?
3246: 
3247:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1995
3248:                                            Olavi Ala-Nissilä
3249: 
3250: 
3251: 
3252: 
3253: 250261
3254: 2                                           KK 20/1995 vp
3255: 
3256: 
3257: 
3258: 
3259:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3260: 
3261:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tavan 196 milj. ecua vastaava määrä, ja momen-
3262: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tille 12.30.01 "ED:n maatalouden ohjaus- ja tuki-
3263: olette toimittaneet valtioneuvoston asianomai-        rahaston tukiosastosta saatavat tulot" tulo-
3264: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ala-         arviossa on otettu huomioon 280 milj. ecua vas-
3265: Nissilän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         taava määrä.
3266: n:o20:                                                    Koska 280 milj. ecua vastaava 1 600 milj. mk
3267:                                                       ei ole tuloa edellä mainitusta ED-rahastosta vaan
3268:           Aikooko Hallitus selvittää syyt ja vas-     kertaluonteinen korvaus Suomelle Euroopan yh-
3269:        tuukysymykset ED-maataloustuen las-            teisöjen yleisestä talousarviosta, mainittua 280
3270:        kennassa syntyneen suuren talousarvio-         milj. ecua vastaava tulo olisi pitänyt budjetoida
3271:        virheen johdosta, ja                           vuoden 1995 talousarviossa tulomomentille
3272:           mihin korjaaviin toimenpiteisiin Halli-     12.28.97 "Siirtymäkorvaus Euroopan unionis-
3273:        tus aikoo virheenjohdosta ryhtyä?              ta". Tämän johdosta kyseinen tulo on ehdotettu
3274:                                                       siirrettäväksi vuoden 1995 lisätalousarviossa si-
3275:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          ten, että momentilta 12.30.01 siirretään 280 milj.
3276: vasti seuraavaa:                                      ecua vastaava 1 600 milj. mk momentille
3277:                                                       12.28.97. Tämänjälkeen kaikki artiklan 109 mu-
3278:    Asiaa käsiteltiin talouspoliittisessa ministeri-   kaiset tulot olisi budjetoitu momentille 12.28.97.
3279: valiokunnassa 28.4.1995 ja todettiin, että asian          Kyseessä olevan 280 milj. ecua vastaavan tulo-
3280: tulee olla selvitetty hallituksen vuoden 1995lisä-    erän tai CAP-tukien suoriteperusteisella virheel-
3281: talousarvioneuvotteluihin mennessä. Valtiova-         lisellä budjetoinnilla ei ole merkitystä vuoden
3282: rainministeriö asetti 28.4.1995 työryhmän laati-      1995 talousarvion tulojen ja menojen kokonais-
3283: maan pyydetyt selvitykset. Tämä vastaus perus-        määrien tai tasapainon kannalta, koska tuloja
3284: tuu työryhmän selvitykseen.                           siirtyy otettavaksi huomioon vuoden 1996 ta-
3285:    Vuoden 1995 talousarviosta ei puutu liittymis-     lousarviossa.
3286: sopimuksen 109 artiklan mukaisia tuloja (476              Syynä tapahtuneeseen virheeseen on ollut liit-
3287: milj. ecua). Liittymissopimuksen mukaiset tulot       tymissopimuksen ja ED-säädösten virheellinen
3288: on vuoden 1995 talousarviossa otettu huomioon         tulkinta sekä se, että maataloussäädösten ja tuki-
3289: seuraavasti: momentille 12.28.97 "Siirtymäkor-        järjestelmien valmistelu oli talousarviota laadit-
3290: vaus Euroopan unionista" on arvioitu tuloutet-        taessa vielä pahasti kesken.
3291:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1995
3292: 
3293:                                                                  Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
3294:                                            KK 20/1995 vp                                               3
3295: 
3296: 
3297: 
3298: 
3299:                                        Tili Riksdagens Ta/man
3300: 
3301:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      som inkomst och i inkomststaten under moment
3302: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       12.30.01 "lnkomster från garantisektionen vid
3303: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     EU:s utvecklings- och garantifond för jordbru-
3304: man Ala-Nissilä undertecknade spörsmål nr 20:        ket" har beaktats ett belopp motsvarande 280
3305:                                                      milj. ecu.
3306:            Ämnar Regeringen reda ut orsakerna           Eftersom de 1 600 milj. mk som motsvarar 280
3307:        till och ansvarsfrågorna i samband med        milj. ecu inte är inkomst från ovan nämnda EU-
3308:        det ansenliga fel i budgeten som uppstod      fond, utan en engångsersättning tili Finland från
3309:        vid uträkningen av EU-lantbruksstödet,        Europeiska gemenskapernas allmänna budget,
3310:        och                                           borde nämnda inkomst motsvarande 280 milj.
3311:            vilka korrigerande åtgärder ämnar Re-     ecu ha budgeterats i budg~~en för 1995 under
3312:        geringen vidta med anledning av felet?        inkomstmoment 12.28.97 "Overgångsersättning
3313:                                                      från Europeiska unionen". Med anledning av
3314:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        detta har föreslagits att ifrågavarande inkomst
3315: anföra följande:                                     överförs i tilläggsbudgeten för 1995 så att från
3316:                                                      moment 12.30.01 överförs 1 600 milj. mk som
3317:    Ärendet behandlades i det finanspolitiska mi-     motsvarar 280 milj. ecu tili moment 12.28.97.
3318: nisterutskottet den 28 april 1995 och det konsta-    Efter detta skulle alla inkomster enligt artikell 09
3319: terades att ärendet bör vara utrett före regering-   vara budgeterade under moment 12.28.97.
3320: ens förhandlingar om tilläggsbudgeten för 1995.         Den felaktiga prestationsbaserade budgete-
3321: Finansministeriet tillsatte den 28 april 1995 en     ringen av den ifrågavarande inkomstposten mot-
3322: arbetsgrupp med uppgift att sköta de begärda         svarande 280 milj. ecu eller av CAP-stöden har
3323: utredningarna. Detta svar grundar sig på arbets-     inte någon betydelse med tanke på totalbeloppen
3324: gruppens utredning.                                  av eller balansen mellan inkomsterna och utgif-
3325:    1 budgeten för 1995 saknas inte de inkomster      terna i budgeten för 1995, eftersom inkomster
3326: som avses i artikel 109 i anslutningsfördraget       överförs att bli beaktade i budgeten för 1996.
3327: (476 milj. ecu). lnkomsterna enligt anslutnings-        Orsaken tili det inträffade misstaget var en
3328: fördraget har i budgeten för 199.5 beaktats som      felaktig tolkning av anslutningsfördraget och
3329: följer: under moment 12.28.97 "Overgångsersätt-      EU-rättsakterna samt det att beredningen av
3330: ning från Europeiska unionen" uppskattas ett         lantbruksförfattningarna och stödsystemen
3331: belopp motsvarande 196 milj. ecu bli bokfört         ännu pågick då budgeten uppgjordes.
3332: 
3333:      Helsingforsden 19 maj 1995
3334:                                                                        Finansminister Iiro Viinanen
3335:                                             KK 21/1995 vp
3336: 
3337: Kirjallinen kysymys 21
3338: 
3339: 
3340: 
3341: 
3342:                                    Räsänen: Lapsipomon hallussapidon kieltämisestä
3343: 
3344: 
3345: 
3346:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3347: 
3348:    Hallitus on sitoutunut iltakoulussaan viime        rauksena on vauvan kuolema. Tämän videon
3349: huhtikuussa lapsipomon hallussapidon kieltä-          yksityinen hallussapito ja katselu on siis Suomen
3350: miseen, mitä Suomen allekirjoittamat kansain-         lain mukaan sallittua.
3351: väliset sopimuksetkin edellyttävät. Asia on kui-         Lapsipomon käyttö lisää väistämättä väkival-
3352: tenkinjäänyt makaamaan byrokratiaan. Oikeus-          taa lapsia kohtaan. Näiden ns. pedofiilien sairau-
3353: ministeriön lainvalmistelijat eivät ole saaneet ai-   den kehittyminen tulisi pyrkiä kaikin tavoin eh-
3354: kaan esitystä asiasta, eikä sellaista ole myöskään    käisemään, ja heistä olisi tiedotettava niin van-
3355: tiedossa.                                             hemmille kuin lapsillekin. Esimerkiksi Ruotsissa
3356:    Tällä hetkellä vain lapsipomon levitys ja          on ollut meneillään juuri tällainen valistuskam-
3357: myynti on kiellettyä. Suomi on siis ainoa pohjois-    panja pedofiliasta.
3358: maa, joka sallii lapsipomon hallussapidon. On            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3359: selvää, että jos käyttö on sallittua, löytyy aina     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3360: myös laittomia myyjiä. Asiaa ei lievennä lain-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3361: kaan se, että Suomessa käytössä oleva lapsipor-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3362: no on pääosin ulkomailla tuotettua.
3363:    Julkisuuteen on tullut mm. tapaus, jossa erään               Aikooko Hallitus pikaisesti ryhtyä toi-
3364: suomalaismiehen illanistujaisissa katsottiin vi-             menpiteisiin lapsipomon hallussapidon
3365: deota, jossa näytetään muutaman kuukauden                    ja yksityiskäytön kieltämiseksi sekä pe-
3366: ikäisen tyttövauvan raiskaus. Väkivallan seu-                dofiliasta tiedottamiseksi?
3367:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1995
3368:                                              Päivi Räsänen
3369: 
3370: 
3371: 
3372: 
3373: 250261
3374: 2                                          KK 21/1995 vp
3375: 
3376: 
3377: 
3378: 
3379:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
3380: 
3381:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kaisen ym. esittämään kirjalliseen kysymykseen
3382: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       n:o 5.
3383: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Pedofiliaa koskevan valistuksenjärjestäminen
3384: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä-      kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön alaan. Mi-
3385: säsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      nisteriöstä saadun tiedon mukaan pedofiliaa
3386: 21:                                                 koskevaa tiedottamista jatketaan. Tämä tapah-
3387:                                                     tuu yhteistyössä kasvatus- ja perheneuvoloiden,
3388:           Aikooko Hallitus pikaisesti ryhtyä toi-   lastenneuvoloiden, päivähoidon ja koulujen
3389:        menpiteisiin lapsipomon hallussapidon        kanssa. Lapsille kerrotaan pedofiliaan liittyvistä
3390:        ja yksityiskäytön kieltämiseksi sekä pe-     kysymyksistä ja annetaan ohjeita vaarallisten ti-
3391:        dofiliasta tiedottamiseksi?                  lanteiden välttämiseksi. Tiedottaminen on aktii-
3392:                                                     visempaa silloin, kunjollakin paikkakunnalla tai
3393:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         seudulla tulee esiin pedofiliaan liittyviä tapauk-
3394: taen seuraavaa:                                     sia. Myös järjestöt, kuten Lastensuojelun Kes-
3395:                                                     kusliitto ja Mannerheimin lastensuojeluliitto,
3396:    Lapsipornografian hallussapidon kriminali-       ovat tehneet pedofiliaa koskevaa valistustyötä
3397: soinnin osalta viittaan vastaukseeni 26 päivältä    eri puolilla maata.
3398: huhtikuuta 1995 kansanedustaja Sinikka Hurs-
3399: 
3400:      Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1995
3401:                                                                     Oikeusministeri Sauli Niinistö
3402:                                            KK 21/1995 vp                                              3
3403: 
3404: 
3405: 
3406: 
3407:                                       Tili Riksdagens Talman
3408: 
3409:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        Anordnandet av upplysning om pedofili an-
3410: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-      kommer på social·· och hälsovårdsministeriet.
3411: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-    Enligt uppgift från detta ministerium kommer
3412: man Päivi Räsänen undertecknade spörsmål nr         man att fortsätta att informera om pedofili. Det-
3413: 21:                                                 ta sker i samarbete med uppfostrings- och famil-
3414:                                                     jerådgivningarna, barnrådgivningarna, dagvår-
3415:           Ämnar Regeringen skyndsamt vidta          den och skolorna. För barnen berättas om frågor
3416:        åtgärder för att förbjuda innehav och pri-   med anknytning tili pedofili och de ges råd för
3417:        vat bruk av barnpornografi samt för att      undvikande av farliga situationer. Informatio-
3418:        informera om pedofili?                       nen är aktivare då det på någon ort eller i något
3419:                                                     omr~de dyker upp fall med anknytning tili pedo-
3420:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       fili. Aven organisationer som Centralförbundet
3421: anföra fö1jande:                                    för Barnskydd och Mannerheims Barnskydds-
3422:                                                     förbund idkar upplysningsarbete om pedofili
3423:    Angående kriminalisering av innehav av barn-     runt om i landet.
3424: pornografi hänvisar jag tili mitt svar av den 26
3425: apri1 1995 på riksdagsman Sinikka Hurskainens
3426: m.fl. spörsmål nr 5.
3427: 
3428:      Helsingforsden 12 maj 1995
3429: 
3430:                                                                     Justitieminister Sauli Niinistö
3431:                                              KK 22/1995 vp
3432: 
3433: Kirjallinen kysymys 22
3434: 
3435: 
3436: 
3437: 
3438:                                     Räsänen: Hoitohenkilöstön oikeudesta kieltäytyä virkatehtävistä
3439:                                        omantunnonsyistä
3440: 
3441: 
3442:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
3443: 
3444:    Suomessa lääkäreillä ja muulla hoitohenkilö-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3445: kunnalla ei ole juridista oikeutta kieltäytyä virka-   tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
3446: tehtäviinsä liittyvistä toimenpiteistä, vaikka ne      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3447: olisivat vastoin heidän omantuntonsa vaatimuk-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3448: sia. Tekemässään valassa lääkärit sitoutuvat elä-
3449: män suojelemiseen. Kuitenkaan he eivät voi olla                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
3450: tekemättä raskaudenkeskeytykseen liittyviä toi-               siin, että lääkärit ja muut hoitohenkilös-
3451: menpiteitä.                                                   töön kuuluvat saavat laillisen mahdolli-
3452:    Mm. Englannissa on kaikilla hoitohenkilö-                  suuden kieltäytyä omantunnonsyistä elä-
3453: kuntaan kuuluvilla mahdollisuus omantunnon-                   män lopettamiseen liittyvistä toimenpi-
3454: syistä kieltäytyä raskaudenkeskeytyksen suorit-               teistä?
3455: tamisesta. Maailman lääkäriliitto kannattaa
3456: omantunnonvapautta asiassa. Myös Suomen
3457: lääkäriliitto on sille varsin myönteinen.
3458: 
3459:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1995
3460: 
3461:                                               Päivi Räsänen
3462: 
3463: 
3464: 
3465: 
3466: 250261
3467: 2                                          KK 22/1995 vp
3468: 
3469: 
3470: 
3471: 
3472:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
3473: 
3474:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       pitäminen ja edistäminen, sairauksien ehkäisemi-
3475: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        nen sekä sairaiden parantaminen ja heidän kärsi-
3476: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      mystensä lievittäminen. Terveydenhuollon am-
3477: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja P. Räsäsen      mattihenkilön on ammattitoiminnassaan koulu-
3478: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 22:         tuksensa mukaisesti sovellettava niitä menettely-
3479:                                                      tapoja, jotka ovat yleisesti hyväksyttyjä, koke-
3480:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       musperäisiä sekä perusteltuja. Koulutustaan ter-
3481:        siin, että lääkärit ja muut hoitohenkilös-    veydenhuollon ammattihenkilön on pyrittävä
3482:        töön kuuluvat saavat laillisen mahdolli-      jatkuvasti täydentämään. Ammattitoiminnas-
3483:        suuden kieltäytyä omantunnonsyistä elä-       saan terveydenhuollon ammattihenkilön tulee
3484:        män lopettamiseen liittyvistä toimenpi-       tasapuolisesti ottaa huomioon ammattitoimin-
3485:        teistä?                                       nasta potilaalle koituva hyöty ja sen mahdolliset
3486:                                                      haitat. Terveydenhuollon ammattihenkilön vel-
3487:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         vollisuus on ottaa huomioon, mitä potilaan oi-
3488: vasti seuraavaa:                                     keuksista säädetään.
3489:                                                         Lääkärillä tai muulla terveydenhuollon am-
3490:    Maamme pyrkimykset vähentää abortteja             mattihenkilöllä ei ole juridista oikeutta kieltäy-
3491: ovat jo 20 vuotta menestyneet hyvin. Joka vuosi      tyä virkatehtäviinsä liittyvistä toimenpiteistä,
3492: suunnittelemattomien raskauksien ja niiden kes-      vaikka ne olisivat vastoin hänen eettistä vakau-
3493: keytysten määrät ovat laskeneet. Vuonna 1970         mustaan. Tämän johdosta terveydenhuollon
3494: säädetty aborttilaki nosti ensin lailliset sikiön    ammattihenkilön, joka ei omantunnon syystä
3495: lähdetykset 23 OOO:een vuonna 1973, mutta            halua suorittaa esimerkiksi raskauden keskeyttä-
3496: vuonna 1993 tehtiin enää 10 372 aborttia. Myös       miseen liittyviä toimenpiteitä, tulee virkaa tai
3497: vuotta 1994 koskevat alustavat ennakkotiedot         toimea hakiessaan ottaa selville, kuuluuko sen
3498: viittaavat siihen, että laskeva kehityssuunta jat-   hoitamiseen mainitunlaisia tehtäviä. Mikäli
3499: kuu. Luvut ovat kansainvälisesti verrattuna al-      työnantaja ei katso voivansa työjärjestelyin vai-
3500: haiset,ja pohjoismaisessa vertailussakin Suomen      kuttaa asiaan henkilön toivomalla tavalla, ei
3501: aborttiluvut ovat kahta vanhinta ikäryhmää lu-       ammattihenkilön pidä hakeutua kyseiseen tehtä-
3502: kuun ottamatta pienimmät.                            vään. Potilaan oikeuksien ja terveyspalvelujen
3503:    Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä          tuottamisen kannalta on välttämätöntä, että ter-
3504: (559/94) määrittelee terveydenhuollon ammatti-       veydenhuollosta ovat joustavasti saatavissa
3505: henkilön yleiset velvollisuudet. Lain 15 §:n mu-     kaikki ne palvelut, jotka sen yksiköiden tulee
3506: kaan terveydenhuollon ammattihenkilön am-            lainsäädännön edellyttämällä tavalla väestölle
3507: mattitoiminnan päämääränä on terveyden yllä-         antaa.
3508: 
3509:      Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1995
3510:                                                                              Ministeri Terttu Huttu
3511:                                             KK 22/1995 vp                                              3
3512: 
3513: 
3514: 
3515: 
3516:                                        Tili Riksdagens Talman
3517: 
3518:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     upprätthålla och främja hälsan, förebygga sjuk-
3519: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       domar samt bota sjuka och lindra deras plågor.
3520: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     En yrkesutbildad person inom hälso- och sjuk-
3521: man P. Räsänen undertecknade spörsmål nr 22:         vården skall i sin yrkesutövning och enligt sin
3522:                                                      utbildning tillämpa allmänt godtagna, bepröva-
3523:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder så         de och motiverade metoder och han skall hela
3524:        att läkare och annan vårdpersonal får         tiden sträva efter att komplettera sin utbildning. 1
3525:        lagliga möjligheter att av samvetsskäl        samband med yrkesutövningen skall en yrkesut-
3526:        vägra att vidta åtgärder som är avsedda       bildad person inom hälso- och sjukvården opar-
3527:        att släcka Iiv?                               tiskt beakta den nytta och de eventuella olägen-
3528:                                                      heter den medför för patienten. En yrkesutbildad
3529:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        person inom hälso- och sjukvården är skyldig att
3530: anföra följande:                                     beakta vad som stadgas om patientens rättighe-
3531:                                                      ter.
3532:    Strävan att minska antalet aborter har redan i        En läkare eller en annan yrkesutbildad person
3533: 20 år lett tili goda resultat. Antalet oplanerade    inom hälso- och sjukvården har ingen juridisk
3534: graviditeter och aborter har minskat varje år.       rätt att neka att utföra uppgifter som hör tili hans
3535: Abortlagen som stiftades 1970 ledde först till att   tjänsteåligganden även om de strider mot hans
3536: antalet lagliga aborter ökade till23 000 år 1973,    etiska övertygelse. På grund härav skall en yrkes-
3537: men 1993 utfördes endast 10 372 aborter. Också       utbildad person inom hälso- och sjukvården som
3538: de preliminära uppgifterna för 1994 tyder på att     av samvetsskäl inte vill utföra åtgärder t.ex. i
3539: den nedåtgående trenden fortsätter. Siffrorna är     samband med en abort ta reda på om sådana
3540: internationellt sett låga och även jämfört med de    uppgifter hör tili skötseln av en tjänst som han
3541: övriga nordiska länderna är antalet aborter lägst    söker. Ifall arbetsgivaren anser att han inte kan
3542: i Finland med undantag för de två äldsta ålders-     påverka saken på det sätt som personen i fråga
3543: klasserna.                                           önskar med hjälp av arbetsarrangemang skall
3544:    1 lagen om yrkesutbildade personer inom häl-      personen inte söka tjänsten. Med tanke på pa-
3545: so- och sjukvården (559/94) anges de allmänna        tienternas rättigheter och producerandet av häl-
3546: skyldigheter som gäller yrkesutbildade personer      so- och sjukvårdstjänster är det nödvändigt att
3547: inom hälso- och sjukvården. Enligt lagens 15 § är    all den service som enheterna enligt lag skall ge
3548: målet för yrkesutövningen i fråga om en yrkesut-     medborgarna smidigt finns att tillgå inom hälso-
3549: bildad person inom hälso- och sjukvården att         och sjukvården.
3550:      Helsingforsden 17 maj 1995
3551: 
3552:                                                                               Minister Terttu Huttu
3553:                                             KK 23/1995 vp
3554: 
3555: Kirjallinen kysymys 23
3556: 
3557: 
3558: 
3559: 
3560:                                   M. Koskinen ym.: Raision Ihalan postin n:o 26lakkauttamisuhasta
3561: 
3562: 
3563: 
3564:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
3565: 
3566:     Suomen Posti Oy on jo vuodenvaihteesta              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3567: 1994-1995 uhannut lopettaa Ihalan postin.            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3568: Alueelta kerättiin laaja vastustava kansalaisad-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3569: ressi. Raision kaupungin edustajat, yrittäjät ja     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3570: omakotitaloyhdistys ovat neuvotelleet Suomen
3571: Posti Oy:n kanssa, mutta neuvotteluissa Ihalan                 Mitä Hallitus aikoo tehdä Ihalan pos-
3572: postin kohtalo jäi auki. Postin puolelta on todet-          tipalvelujen säilyttämisen puolesta ja
3573: tu, että Ihalan postin ylläpitäminen on kannatta-           muiden Varsinais-Suomessa uhattuina
3574: vaa liiketoimintaa, mutta on vedottu työsuojelul-           olevien postipalvelujen ja postitoimisto-
3575: lisiin heikkouksiin. Postissa on ainoastaan yksi            jen hyväksi?
3576: työntekijä.
3577:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1995
3578: 
3579:          Marjaana Koskinen              Jukka Mikkola                  Virpa Puisto
3580:          Liisa Hyssälä                  Pertti Paasio                  Jukka Roos
3581:          Mikko Immonen                  Ilkka Kanerva                  Ville Itälä
3582:          Maija Perho-Santala            Mauri Salo                     Janina Andersson
3583:                                         Annika Lapintie
3584: 
3585: 
3586: 
3587: 
3588: 250261
3589: 2                                           KK 23/1995 vp
3590: 
3591: 
3592: 
3593: 
3594:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
3595: 
3596:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       muutoksia muun muassa koko valtakunnan kat-
3597: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tavassa konttoriverkostossa. Koska konttoriver-
3598: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      koston on oltava taloudellisesti kannattava, on
3599: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjaana        sitä tarkasteltava taloudellisena kokonaisuutena
3600: Koskisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         eikä vain yksittäisen postikonttorin kannalta.
3601: myksen n:o 23:                                       Postitoimintalakihan ei myöskään koske Postin
3602:                                                      toimeksiantotehtäviä, vaan Posti hoitaa niitä toi-
3603:           Mitä Hallitus aikoo tehdä Ihalan pos-      meksiantajan lukuun.
3604:        tipalvelujen säilyttämisen puolesta ja            Suomen Posti Oy:llä on kuitenkin pankkitoi-
3605:        muiden Varsinais-Suomessa uhattuina           mintaa hoitavan postikonttorin lakkauttamisen-
3606:        olevien postipalvelujen ja postitoimisto-     kin yhteydessä useita mahdollisuuksia hoitaa
3607:        jen hyväksi?                                  Postin omat perustehtävät ja -palvelut.
3608:                                                         Postipalvelut voidaan toteuttaa asiamiesperi-
3609:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         aatteella, jolloin Ihalassakin säilyvät kaikki ta-
3610: vasti seuraavaa:                                     vallisimmat kotitalouksien ja pienten yritysten
3611:                                                      tarvitsemat postipalvelut Asiamiespostihan on
3612:     Suomen Posti Oy on valtion omistaman kon-        kiinteä palvelupiste,joka on avoinna asiamiehen,
3613: sernin, Suomen PT Oy:n, tytäryhtiö. Suomen           esimerkiksi kyläkaupan, aukioloaikojen mu-
3614: Posti Oy:llä on oma talous, ja sitä koskevat samat   kaan. Lisäksi Posti kuljettaa maksutta kotiin
3615: lait ja säädökset kuin muitakin osakeyhtiöitä.       postipaketit ja ennakkolähetykset niihin talouk-
3616:     Suomen Posti Oy harjoittaa Suomessa posti-       siin, joista on lähimpään postiin tai asiamiespos-
3617: toimintaa postitoimintalain ja valtioneuvoston       tiin yli viiden kilometrin matka. Posti on tehnyt
3618: sille myöntämän toimiluvan mukaisesti. Valtio-       yli 900 asiamiehen, kaupan tai muun yrittäjän
3619: neuvosto on myöntänyt postitoimintaa varten          kanssa sopimuksen peruspostipalvelujen hoita-
3620: toistaiseksi vain Suomen Posti Oy:lle yleisen ra-    misesta kiinteästä palvelupaikasta.
3621: joittamattoman toimiluvan. Toimilupaan kuu-              Ihalan nykyisen postikonttorin voi myös kor-
3622: luu, että postitoiminnan harjoittaja vastaa toi-     vata asiamiesposti, joka tulee tarjoamaan kaikki
3623: minnasta myös taloudellisesti eikä siihen esimer-    kotitalouksien ja yritysten tarvitsemat tavalli-
3624: kiksi käytetä valtion budjettivaroja.                simmat postipalvelut Tällöin Postin kiinteä pal-
3625:     Posti pitää yhteiskunnallisina palveluvelvoit-   velupiste säilyisi ja lisäksi aukioloaika pitenisi.
3626: teinaan järjestää 1. luokan kirjeen ja perusjake-        Korvaavana palveluna voi olla myös Postin
3627: lussa toimitettavan lehdenjakelunja kuljetuksen      jakeluverkko, jolloin jakaja vie paketit ja ennak-
3628: yleisesti koko maassa tasapuolisin ehdoin. Postin    kolähetykset kaikkien niiden postin asiakkaiden
3629: tulee siis aina taata peruspalvelunsa.               kotiin, joilla on lähimpään postiin tai asiamies-
3630:     Yli 60 prosenttia postikanttareiden tehtävistä   postiin vähintään viiden kilometrin matka. Pos-
3631: muodostuu kuitenkin postin ulkopuolisista toi-       tinjakaja ottaa myös vietäväkseen tavaraaja kir-
3632: meksiannoista. Niistä pelkästään Postipankki         jeitä asukkaiden kanssa tarkemmin sovittavalla
3633: Oy:n pankkipalvelut muodostavat yksinään yli         tavalla. Tällä hetkellä noin 500 postinjakajalin-
3634: puolet konttoriverkoston tehtävistä.                 jaa tarjoaa asiakkailleen nämä palvelut.
3635:     Pankkitoimialan vaikeudet ja muutokset hei-          Ihalan postikonttorin lakkauttaminen ei täten
3636: jastuvat myös Postin toimintaan. Suomen Posti        vaikuta postipalvelujen saatavuuteen Ihalan
3637: Oy joutuu kehittämään toimintaansa ja paranta-       alueella.
3638: maan kustannustehokkuuttansa. Tämä tietää
3639: 
3640:      Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1995
3641: 
3642:                                                               Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
3643:                                              KK 23/1995 vp                                               3
3644: 
3645: 
3646: 
3647: 
3648:                                          Tili Riksdagens Talman
3649: 
3650:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       vara ekonomiskt lönande, måste det betraktas
3651: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         som en ekonomisk helhet och inte enbart ur de
3652: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       enskilda postkontorens synvinkel. Postlagen gäl-
3653: man Marjaana Koskinen m.fl. undertecknade              ler inte heller uppgifter som Posten fått i upp-
3654: spörsmål nr 23:                                        drag, utan Posten sköter dessa för uppdragsgiva-
3655:                                                        rens räkning.
3656:          Vad ämnar Regeringen göra för att                Posten Finland Ab har dock även i samband
3657:        bevara postservicen i Ihala samt för andra      med att postkontor som sköter bankverksamhet
3658:        hotade posttjänster och postkontor i            upphör med sin verksamhet ett flertal möjlighe-
3659:        Egentliga Finland?                              ter att sköta Postens egna basuppgifter och bas-
3660:                                                        tjänster.
3661:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             Posttjänsterna kan skötas enligt ombudsprin-
3662: anföra följande:                                       cipen, varvid alla de vanligaste posttjänsterna
3663:                                                        som hushåll och företag behöver kan bevaras
3664:    Posten Finland Ab är ett dotterbolag till en        även i Ihala. Ombudspost är ett fast posttjänst-
3665: koncern, PT Finland Ab, som ägs av staten.             ställe som håller öppet enligt ombudets, t.ex.
3666: Posten Finland Ab har sin egen ekonomi och för         bybutikens, öppethållningstider. Dessutom be-
3667: den gäller samma lagar och författningar som för       fordrar Posten postpaket och postförskottsför-
3668: andra aktiebolag.                                      sändelser avgiftsfritt tili hushåll som ligger mer
3669:    Posten Finland Ab utövar postförmedling i           än fem kilometer från närmaste post eller om-
3670: Finland enligt postlagen och den koncession som        budspost. Posten har ingått avtal med över 900
3671: statsrådet har beviljat. Statsrådet har tills vidare   ombud, bybutiker eller andra företagare om
3672: endast beviljat Posten Finland Ab en allmän obe-       skötseln av basposttjänster från ett fast post-
3673: gränsad koncession för postförmedling. Tili kon-       tjänstställe.
3674: cessionen hör att den som utövar postförmedling           Det nuvarande postkontoret i Ihala kan även
3675: svarar för den även ekonomiskt och för ändamå-         ersättas av en ombudspost, som kommer att er-
3676: let används t.ex. inte medel ur statsbudgeten.         bjuda alla vanligaste posttjänster som hushåll
3677:    Posten betraktar såsom ett av sina samhälleli-      och företag behöver. Härvid skulle Postens fasta
3678: ga servicemål att ordna utdelningen och trans-         posttjänstställe bevaras och dessutom skulle öp-
3679: porten av 1 klass brev och tidningar som distri-       pethållningstiden förlängas.
3680: bueras inom ramen för denna utdelning i allmän-           Postens utdelningsnät kunde även vara ett
3681: het på samma vilikor i hela landet. Posten skall       slags ersättande service, varvid postutdelaren de-
3682: således alltid garantera sina bastjänster.             lar ut paket och postförskottsförsändelser till alla
3683:     Drygt 60 % av postkontorens uppgifter utgörs       de kunder som har minst fem kilometer tili när-
3684: dock av uppdrag utifrån. Av dessa utgör enbart         maste post eller postombud. Postutdelaren tar
3685: Postbaoken Ab:s banktjänster över hälften av           även hand om gods och brev på ett sätt som
3686: kontornätets uppgifter.                                närmare fastställs i samråd med de boende. För
3687:     Svårigheterna och förändringarna inom bank-        närvarande erbjuder ca 500 postutdelningslinjer
3688: branschen avspeglar sig även i Postens verksam-        sina kunder dessa tjänster.
3689: het. Posten Finland Ab måste utveckla sin verk-           Det faktum att postkontoret i Ihala upphör
3690: samhet och förbättra sin kostnadseffektivitet.         med sin verksamhet inverkar således inte på till-
3691: Detta innebär förändringar bl.a. i det riksomfat-      gången tili posttjänster inom Ihalaområdet.
3692: tande kontorsnätet. Eftersom kontorsnätet skall
3693: 
3694:      Helsingforsden 22 maj 1995
3695: 
3696:                                                                     Trafikminister Tuula Linnainmaa
3697:                                              KK 24/1995 vp
3698: 
3699: Kirjallinen kysymys 24
3700: 
3701: 
3702: 
3703: 
3704:                                     Vistbacka: Autonalustojen öljyämislaitteen kehittelyn valtionavus-
3705:                                         tuksesta
3706: 
3707: 
3708:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
3709: 
3710:    Pohjanmaalainen keksijä on kehittänyt ja saa-       kolmella vuodella. Kun maassamme on tällä het-
3711: nut patentin laitteelle, jolla autojen pohjat ruis-    kellä noin 2 miljoonaa autoa, olisi kansantalou-
3712: kutettaisiin helposti siirrettävällä ja hinnaltaan     dellinen säästö melkoinen. Ulkomaantuontia
3713: edullisella laitteella. Käsittelyaineena olisi koti-   käsittely vähentäisi jo melko nopeasti noin
3714: mainen rypsiöljy.                                      15 000 autolla vuodessa. Menetelmän käyttöön-
3715:    Keksijä on saanut patentin laitteelleen, mutta      otto työllistäisi maassamme tuhansia ihmisiä, ja
3716: hän on joutunut käyttämään sen ja menetelmän           se sopisi ainakin maaseudulla sivuelinkeinoksi.
3717: kehittelyyn kaikki varansa. Näin ollen hänellä ei      Lisäksi laitteiden valmistus ja öljykasvien viljely
3718: ole enää mahdollisuutta käynnistää öljyämislait-       sekä jalostus merkitsisi runsaasti uusia tai säily-
3719: teiden valmistusta ja aloittaa niiden markkinoin-      viä työpaikkoja. Käsittely olisi myös autoilijalle
3720: tia. Tämän takia olisi yhteiskunnan taholta saa-       kannattava, sillä sen hinnaksi riittäisi noin 300
3721: tavajonkinmuotoista yritys- tai tuotekehittelytu-      markkaa kerralta. Mikäli auton käyttöikä jat-
3722: kea tai sitten pystyttävä myymään kyseisen lait-       kuisi kolme vuotta, olisi säästö hänellekin tuntu-
3723: teen valmistusoikeus jollekin suomalaiselle suu-       va.
3724: remmalle yritykselle, esimerkiksi valtioenemmis-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3725: töiselle yhtiölle.                                     tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
3726:     Kyseinen henkilö on käynyt tapaamassa Vaa-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3727: san läänin alueen KTM:n ym. virkamiehiä ja             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3728: tiedustellut mahdollisuutta saada hankkeelle val-
3729: tion tukea tai avustusta. Lupaukset ovat olleet                  Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
3730: olemattomia tai pyyntö on torjuttu täysin. Arvio              tukeakseen ja edistääkseen pohjalaisen
3731: on, että yrittäjä tarvitsisi noin 2 miljoonan mar-            keksijän suunnitteleman autonalustojen
3732: kan peruspääoman voidakseen käynnistää tuo-                   öljyämislaitteen tuotantoasteelle saamis-
3733: tannon riittävässä laajuudessa. Kyseinen rypsiöl-             ta ja laajempaa käyttöönottoa?
3734: jykäsittely pidentäisi säännöllisesti l-4 kertaa
3735: vuodessa suoritettuna autojen käyttöikää noin
3736: 
3737:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1995
3738: 
3739:                                             Raimo Vistbacka
3740: 
3741: 
3742: 
3743: 
3744: 250261
3745: 2                                           KK 24/1995 vp
3746: 
3747: 
3748: 
3749: 
3750:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3751: 
3752:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §.n 1 momentissa         käyttöikää noin kolmella vuodella. Lisäksi kysy-
3753: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          myksessä katsotaan, että menetelmän käyttöön-
3754: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        otolla voitaisiin työllistää tuhansia ihmisiä.
3755: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo             Edustaja Vistbackan mukaan menetelmään pe-
3756: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          rustuva toiminta sopisi maaseudulle sivuelinkei-
3757: sen n:o 24:                                            noksi.
3758:                                                           TEKESiltä saadun selvityksen mukaan jälki-
3759:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          käsittelyn vaativuuden vuoksi näyttää hyvin epä-
3760:        tukeakseen ja edistääkseen pohjalaisen          todennäköiseltä, että maaseudun sivuelinkeino-
3761:        keksijän suunnitteleman autonalustojen          na toteutettavalla autojen alustojen öljyämisellä
3762:        öljyämislaitteen tuotantoasteelle saamis-       voitaisiin saavuttaa autojen käyttöikään esitet-
3763:        ta ja laajempaa käyttöönottoa?                  tyä pidennystä.
3764:                                                           Edustaja Vistbackan kysymyksessä tuodaan
3765:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           esille se, että keksijä "on käynyt tapaamassa Vaa-
3766: vasti seuraavaa:                                       san läänin alueen KTM:n ym. virkamiehiä ja
3767:                                                        tiedustellut mahdollisuutta saada hankkeelle val-
3768:    Autojen rakenteiden ruostumisnopeuteen liit-        tion tukea tai avustusta." Edustaja Vistbackan
3769: tyviä seikkoja, ruosteenestokäsittelyjä sekä ruos-     mukaan pyynnöt on torjuttu täysin.
3770: teenestoaineita on tutkittu VTT:ssa sekä teknilli-        KTM:n yrityspalvelun Vaasan piiri kattaa
3771: sen korkeakoulun korroosionestotekniikan la-           Vaasan läänin, jossa KTM:llä on piiritoimisto
3772: boratoriossa 1960-luvulta alkaen.                      Vaasassa sekä paikallistoimistot Kokkolassa ja
3773:    Tutkimusten mukaan parhain korroosionsuo-           Seinäjoella. Niiltä saatujen tietojen mukaan ku-
3774: ja saadaan auton valmistuksen yhteydessä toteu-        kaan toimistossa ei valitettavasti tunne tätä ta-
3775: tetuilla korroosionestokäsittelyillä sekä käyttä-      pausta,joten tältä osin on vaikeaa arvioida asiaa.
3776: mällä auton korroosionalaisiin kohteisiin kor-         Yleisesti voidaan todeta, että keksijöillä on käy-
3777: roosiolle vähemmän herkkiä materiaaleja ja pin-        tettävissään normaalit keksintö-, tuotekehitys- ja
3778: noitteita.                                             yritystukipalvelut. Hankkeiden ja ideoiden ar-
3779:    Käytössä olevien autojen jälkisuojauksen on         viointi suoritetaan tapauskohtaisesti asian edel-
3780: tutkimuksissa todettu nopeuttavanauton alusra-         lyttämin toteutettavuus- ja hyödyntämisperus-
3781: kenteiden ruostumista, mikäli auton alustaa ja         tein.
3782: kosteudelle alttiita kotelorakenteita ei ole täysin       Edellä olevan perusteella ja ottaen huomioon,
3783: puhdistettu. Autojen korroosionsuojaus jälki-          että rypsiöljyn merkitys ja pysyvyys ruosteenes-
3784: suojauksena on rakenteiden puhdistuksen ja kui-        totarkoituksessa on kyseenalainen ja hankkeen
3785: vatuksen vuoksi erittäin vaativaa, ja se voi onnis-    toteuttamisedellytykset muutoinkin vaikuttavat
3786: tua vain ammattimaisesti tehtynä erikoislaittein       riittämättömiltä, asiassa ei ole hallituksen mieles-
3787: hallituissa käsittelyolosuhteissa.                     tä mahdollista tässä vaiheessa ryhtyä toimenpi-
3788:    Edustaja Vistbackan mukaan pohjalaisen              teisiin. Asianomainen keksijä voi luonnollisesti
3789: keksijän keksinnöllä voitaisiin säännöllisesti 1-      kääntyä asiassa kysymykseen tulevien viran-
3790: 4 kertaa vuodessa suoritettuna pidentää autojen        omaistahojen puoleen.
3791: 
3792:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1995
3793: 
3794:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
3795:                                            KK 24/1995 vp                                               3
3796: 
3797: 
3798: 
3799: 
3800:                                        Tili Riksdagens Ta/man
3801: 
3802:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Eniigt riksdagsman Vistbacka kan man med
3803: ger har Ni, Fru Taiman, tili vederbörande med-       hjäip av den österbottniska uppfinnarens uppfin-
3804: Iem av statsrådet översänt föijande av riksdags-     ning genom regelbunden behandiing 1--4 gånger
3805: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmåi           i året förlänga bilars brukstid med ungefår tre år.
3806: nr 24:                                               I spörsmåiet framförs också synpunkten att tu-
3807:                                                      sentais människor kunde sysseisättas om meto-
3808:           Viika åtgärder har Regeringen för av-      den tas i bruk. Riksdagsman Vistbacka anser att
3809:        sikt att vidta för att stöda och främja       verksamhet som bygger på denna metod kunde
3810:        ansträngningarna för att den anordning        Iämpa sig som binäring på Iandsbygden.
3811:        för behandiing av biiars underreden med           Eniigt en utredning av TEKES verkar det på
3812:        rypsoija som en österbottnisk uppfinnare      grund av att efterbehandiing är så pass krävande
3813:        har konstruerat skall nå produktionssta-      mycket osannoiikt att den beräknade förläng-
3814:        diet och användas i större utsträckning?      ningen av biiars brukstid kunde uppnås genom
3815:                                                      att oljebehandling av underreden införs som bi-
3816:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        näring på Iandsbygden.
3817: anföra föijande:                                         I riksdagsman Vistbackas spörsmåi konstate-
3818:                                                      ras att uppfinnaren har träffat bl.a. handels- och
3819:    Frågor som gäller biikonstruktioners rost-        industriministeriets tjänstemän inom Vasa Iän
3820: ningshastighet samt rostskyddsbehandiingar och       och hört sig för om möjiigheten att få statligt stöd
3821: rostskyddsmedei har undersökts vid både statens      eller bidrag för projektet. Eniigt riksdagsman
3822: tekniska forskningscentrai och tekniska högsko-      Vistbacka har begäran avsiagits heit.
3823: Ians laboratorium för korrosionsskyddsteknik             HIM företagstjänsts Vasa distrikt omfattar
3824: sedan 1960-taiet.                                    Vasa Iän, där HIM har en distriktsbyrå i Vasa
3825:    Undersökningarna har visat att det bästa kor-     samt Iokaibyråer i Karleby och Seinäjoki. Dessa
3826: rosionsskyddet åstadkoms med rostskyddsbe-           byråer uppger att ingen tyvärr känner tili fallet
3827: handlingar i samband med tillverkningen samt         där, så tili denna del är det svårt att bedöma
3828: genom att mer korrosionsbeständiga materiai          saken. Allmänt taget kan det konstateras att upp-
3829: och ytbeiäggningar används för speciellt utsatta     finnare har tiligång tili normaia uppfinnings-,
3830: delar.                                               produktutvecklings- och företagsstödstjänster.
3831:    Det har konstaterats att efterbehandling av       Projekten och ideerna bedöms från fall tili fall
3832: använda biiar med rostskyddsmedel påskyndar          utgående från tillämpiiga kriterier vad gäller rea-
3833: rostbiidningen i de undre deiarna om inte chassit    lisering och utnyttjande.
3834: och skyddande konstruktioner som är utsatta för          Med stöd av vad som anförts ovan och med
3835: fukt har rengjorts noggrant. Efterbehandling         beaktande av att rypsoijans betydeise och bestän-
3836: med rostskyddsmedei är på grund av rengöring-        dighet kan ifrågasättas när det gäller rostskydds-
3837: en och torkningen av konstruktionerna en myck-       ändamåi och av att möjiigheterna att genomföra
3838: et krävande procedur och kan endast lyckas om        projektet också i övrigt verkar bristfålliga, anser
3839: den sköts yrkesmässigt med hjäip av speciaian-       regeringen att det i det här skedet inte är möjligt
3840: ordningar och under kontrollerade behandiings-       att vidta några åtgärder. Uppfinnaren är natur-
3841: förhållanden.                                        ligtvis väikommen att vända sig tili de myndighe-
3842:                                                      ter som här kommer på fråga.
3843:      Helsingforsden 19 maj 1995
3844: 
3845:                                                     Handeis- och industriminister Antti Kalliomäki
3846:                                            KK 25/1995 vp
3847: 
3848: Kirjallinen kysymys 25
3849: 
3850: 
3851: 
3852: 
3853:                                   Aittoniemi: Eläkkeeseen oikeuttavien työjaksojen rekisteröinnistä
3854: 
3855: 
3856: 
3857:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
3858:    Työeläkelakien mukaan työnantaja on velvol-       toistensa hyväksi ovat yleensä epäonnistuneet.
3859: linen hoitamaan työntekijänsä eläketurvan elä-       Eläkettä anova siis saattaa menettää eläkekerty-
3860: kevakuutuksen kautta. Eläkekertymä lasketaan         mänsä vuosien ajalta.
3861: monissa tapauksissa useista, jopa kymmenistä            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3862: eripituisista työjaksoista eri työnantajien palve-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3863: luksessa siinä vaiheessa, kun työntekijälle myön-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3864: netään oikeus eläkkeeseen.                           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3865:    Yleensä asiassa ei liene suuria ongelmia, jos
3866: työnantajat ovat hoitaneet velvollisuutensa ja                  Onko Hallitus tietoinen, että huoli-
3867: työsuhde on rekisteröity eläkkeeseen oikeuttava-             mattomien työnantajien, erityisesti ns.
3868: na aikana. Toistuvia ongelmia on kuitenkin                   reppufirmojen huolimattomuus tai tahal-
3869: esiintynyt erilaisten ns. reppufirmojen, mutta               liset laiminlyönnit aiheuttavat merkittä-
3870: myös muiden työnantajien kohdalla, jotka ovat                viä menetyksiä työntekijöille työeläke-
3871: laiminlyöneet velvollisuutensa eläkeasian hoita-             lain tarkoittaman eläkekertymän suh-
3872: misessa. Eläkettä hakiessaan työntekijä huomaa               teen, koska työsuhde ei rekisteröidy elä-
3873: työketjussaan aukkoja, jotka eläkerekisterissä               kevakuutuksen edellyttämällä tavalla ja
3874: saattavat olla vuosienkin mittaisia. Työnantajan             asian todistelu vuosikymmenien jälkeen
3875: laiminlyönnistä riippumatta eläkettä anova voisi             esimerkiksi verotietoihin nojautuen on
3876: saada asiaan korjauksen, jos hänellä olisi työto-            mahdotonta, ja
3877: distus tai selvitys verotuksesta. Työtodistusta ei              aikooko Hallitus miettiä keinoja asian
3878: kuitenkaan aina ole, ja verotiedot hävitetään ve-            korjaamiseksi siten, että eläkkeen mää-
3879: rottajan taholla tietyn ajan kuluessa. Reppufir-             räytymiseen vaikuttavat tiedot työelä-
3880: man kirjanpito, jos sitä yleensä on kunnolla pi-             mässä voidaan rekisteröidä nykyistä var-
3881: detty, saattaa olla teillä tietymättömillä. Firman           memmalla tavalla?
3882: palveluksessa samanaikaisesti olleiden todistelut
3883: 
3884:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1995
3885: 
3886:                                            Sulo Aittoniemi
3887: 
3888: 
3889: 
3890: 
3891: 250261
3892: 2                                           KK 25/1995 vp
3893: 
3894: 
3895: 
3896: 
3897:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3898:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tamaan hallussaan olevat tiedot, jotka koskevat
3899: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         työntekijän eläkeoikeutta.
3900: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Rekistereiden avulla eläkelaitokset ja Eläke-
3901: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aitto-           turvakeskus voivat muun muassa valvoa työnan-
3902: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           tajien vakuuttamisvelvollisuuden täyttämistä
3903: n:o 25:                                               sekä vakuutusmaksujen maksamisen että työnte-
3904:                                                       kijöiden eläketurvan järjestämisen osalta.
3905:           Onko Hallitus tietoinen, että huoli-            Käytännössä rekisteritietojen oikeellisuuden
3906:        mattomien työnantajien, erityisesti ns.        keskeisenä valvontamuotona on eläkeotepalve-
3907:        reppufirmojen huolimattomuus tai tahal-        lu. Se toimii siten, että Eläketurvakeskus lähettää
3908:        liset laiminlyönnit aiheuttavat merkittä-      vuosittain noin 400 000 työntekijälle eläkeot-
3909:        viä menetyksiä työntekijöille työeläke-        teen, josta käy ilmi heidän eläkkeeseensä oikeut-
3910:        lain tarkoittaman eläkekertymän suh-           tava työhistoria. Rekisteriote lähetetään työnte-
3911:        teen, koska työsuhde ei rekisteröidy elä-      kijälle automaattisesti silloin, kun hän tulee en-
3912:        kevakuutuksen edellyttämällä tavalla ja        simmäisen kerran TEL- tai LEL-työsuhteeseen
3913:        asian todistelu vuosikymmenien jälkeen         tai hänen työsuhteensa päättyy. Lisäksi työnteki-
3914:        esimerkiksi verotietoihin nojautuen on         jä voi halutessaan itse pyytää rekisteriotteen. Jos
3915:        mahdotonta, ja                                 työntekijät havaitsevat otteessa puutteita, he
3916:           aikooko Hallitus miettiä keinoja asian      yleensä ilmoittavat niistä Eläketurvakeskukselle.
3917:        korjaamiseksi siten, että eläkkeen mää-        Puutteellisia tietoja on keskimäärin 9 000 ta-
3918:        räytymiseen vaikuttavat tiedot työelä-         pauksessa vuodessa. Tämän valvontamuodon
3919:        mässä voidaan rekisteröidä nykyistä var-       onnistumisen edellytyksenä on siten suuressa
3920:        memmalla tavalla?                              määrin työntekijöiden oma aktiivisuus.
3921:                                                          Työnantajien laiminlyöntejä selviää myös
3922:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          työntekijöiden eläkehakemusten sekä konkurssi-
3923: vasti seuraavaa:                                      ja palkkaturvahakemusten käsittelyn yhteydes-
3924:                                                       sä. Lisäksi Eläketurvakeskuksella ja eräillä elä-
3925:    Työntekijäin eläkelain mukaan työeläkejär-         kelaitoksilla on työnantajatarkastajia, jotka te-
3926: jestelmälle kuuluvia yhteisiä tehtäviä hoitaa Elä-    kevät tarkastuskäyntejä työnantajien luokse.
3927: keturvakeskus. Se pitää muun muassa valtakun-             Eläketurvakeskuksen kehotuksesta TEL-va-
3928: nallista vapaakirjarekisteriä ja työsuhderekiste-     kuutuksen ottaa vuosittain noin 1 000 työnanta-
3929: riä yksityisen puolen työeläkelakien alaisista työ-   jaa. Jos työnantaja ei suostu itse hoitamaan työn-
3930: suhteista.                                            tekijöidensä eläketurvaa, Eläketurvakeskus ot-
3931:    Työnantaja on velvollinen antamaan eläkelai-       taa vakuutuksen eläkelaitoksesta työnantajan
3932: tokselle ja Eläketurvakeskukselle kaikki ne tie-      kustannuksella. Viime vuosien lama ja harmaan
3933: dot, jotka ovat tarpeen työntekijäin eläkelain        talouden laajeneminen ovat lisänneet Eläketur-
3934: täytäntöönpanoa varten. Työntekijäin eläkease-        vakeskuksen tietoon tulleita laiminlyöntejä.
3935: tuksessa on yksityiskohtaiset säännökset siitä,          Yksityisessä työeläkejärjestelmässä on perin-
3936: missä ajassa työnantajan on ilmoitettava työsuh-      teisesti katsottu, ettei työntekijän oikeus eläkkee-
3937: teen alkamisesta ja päättymisestä asianomaiselle      seen vanhene. Olisi kuitenkin suotavaa, että työ-
3938: eläkelaitokselle. Eläkelaitokset ovat edelleen vel-   suhteiden rekisteröintitiedoissa olevat puutteet
3939: volliset ilmoittamaan Eläketurvakeskukselle toi-      hoidettaisiin kuntoon mahdollisimman varhai-
3940: meenpanemansa eläketurvajärjestelyt, niihin si-       sessa vaiheessa. Tämä on tärkeää senkin vuoksi,
3941: sältyvät työsuhteet ja niissä tapahtuneet muutok-     että työntekijällä on näyttövelvollisuus sellaises-
3942: set.                                                  ta työsuhteesta, jonka päättymisestä on kulunut
3943:    Työntekijälle eläkelaitokset ja Eläketurvakes-     yli kymmenen vuotta. Tästä on säännös työnte-
3944: kus ovat puolestaan velvolliset pyydettäessä an-      kijäin eläkelain 10 a §:ssä, joka otettiin lakiin
3945:                                              KK 25/1995 vp                                               3
3946: 
3947: vuoden 1990 lopulla ja tuli voimaan seuraavan          hän esitä luotettavaa selvitystä siitä, että vakuu-
3948: vuoden alussa. Säännöksellä pyrittiin paranta-         tusmaksujen laiminlyöntija sen piiloonjääminen
3949: maan työntekijöiden oikeusturvaa työsuhdetie-          on tapahtunut hänestä riippumattomista syistä.
3950: tojen selvittelyn avulla.                                  Sosiaali- ja terveysministeriön mielestä työ-
3951:    Valtiovarainministeriö on tämän vuoden              suhderekisteriotteen automaattinen lähettämi-
3952: maaliskuussa julkaissut harmaan talouden selvi-        nen määräajoin kaikille työntekijöille voisi olla
3953: tystyöryhmän loppuraportin (VM:n työryhmä-             eräs varteenotettava keino tehostaa valvontaa
3954: muistioita 1995:6), jossa on laaja selvitys har-       työnantajien vakuuttamisvelvollisuuden täyttä-
3955: maasta taloudesta ja sen torjuntamahdollisuuk-         miseksi. Valvonnan tehostamista puoltavat
3956: sista. Raportissa ehdotetaan työeläkejärjestel-        työnantajien viime vuosina lisääntyneet laimin-
3957: män valvonnan parantamista muun muassa si-             lyönnit ja työntekijöiden työntekijäin eläkemak-
3958: ten, että työsuhderekisteriote lähetettäisiinjokai-    sun myötä entistä korostuneempi intressi omasta
3959: selle palkansaajalle määrätyin väliajoin. Sen pe-      eläketurvastaan. Tältä osin asia tulee lainmuu-
3960: rusteella työntekijän tulisi tehdä ilmoitus rekiste-   tosasiana vireille sosiaali- ja terveysministeriössä
3961: rissä olevista puutteista vakuutusmaksujen van-        lähiaikoina. Tällöin on vielä mahdollisuus harki-
3962: hentumisajan puitteissa. Mikäli työntekijä ei te-      ta, mikä merkitys työntekijän omalla laiminlyön-
3963: kisi tällaista ilmoitusta, hän menettäisi näiden       nillä valvonnassa on.
3964: palkkojen osalta oikeuden eläketurvaan, ellei
3965: 
3966:      Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1995
3967: 
3968:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
3969: 4                                            KK 25/1995 vp
3970: 
3971: 
3972: 
3973: 
3974:                                          Tili Riksdagens Ta/man
3975: 
3976:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       uppgifter som de har och som gäller arbetstaga-
3977: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         rens pensionsrätt.
3978: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-           Med hjälp av dessa register kan pensionanstal-
3979: man Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 25:           terna och Pensionsskyddscentralen bl.a. överva-
3980:                                                        ka om arbetsgivarna uppfyller sin försäkrings-
3981:           Är Regeringen medveten om att oan-           skyldighet både när det gäller att betala försäk-
3982:        svariga arbetsgivares, i synnerhet s.k. rän-    ringspremier och att ordna pensionsskydd för
3983:        selfirmors, vårdslöshet eller avsiktliga        arbetstagarna.
3984:        försummelser medför betydande förlus-               1 praktiken är servicen i fråga om pensionsre-
3985:        ter för arbetstagarna vad gäller den sam-       gisterutdrag ett viktigt sätt att kontrollera regis-
3986:        lade pensionstillväxt som avses i lagen om      teruppgifternas riktighet. Den fungerar så att
3987:        pension för arbetstagare, eftersom ar-          Pensionsskyddscentralen årligen sänder ca
3988:        betsförhållandet inte registreras så som        400 000 arbetstagare ett pensionsregisterutdrag
3989:        förutsätts i pensionsförsäkringen och be-       ur vilket framgår den arbetshistoria som berätti-
3990:        visföring i ärendet decennier senare med        gar till pension. Registerutdraget sänds automa-
3991:        stöd av t.ex. skatteuppgifter är omöjlig,       tiskt till arbetstagaren när han första gången in-
3992:           och ämnar Regeringen överväga åt-            går ett APL- eller KAPL-arbetsförhållande eller
3993:        gärder för att saken skall rättas till så att   när hans arbetsförhållande upphör. Dessutom
3994:        de uppgifter i anslutning till arbetslivet      kan arbetstagaren själv begära ett registerutdrag.
3995:        som påverkar bestämmandet av pensio-            Om arbetstagaren upptäcker några brister i ut-
3996:        nen skall kunna registreras på ett säkrare      draget anmäler han dem i allmänhet till Pensions-
3997:        sätt än för närvarande?                         skyddscentralen. Antalet fall där uppgifterna va-
3998:                                                        rit bristfålliga är årligen i genomsnitt 9 000. För-
3999:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          utsättningen för att denna form av kontroll skall
4000: anföra följande:                                       lyckas är således till stor del beroende av att
4001:                                                        arbetstagaren själv är aktiv.
4002:    Enligt lagen om pension för arbetstagare skö-           1 samband med behandlingen av arbetstagar-
4003: ter Pensionsskyddscentralen de gemensamma              nas pensionsansökningar samt konkursansök-
4004: uppgifterna i anslutning till arbetspensionssyste-     ningar och ansö kningar om betalning enligt löne-
4005: met. Centralen för bl.a. ett riksomfattande regis-     garantin upptäcks även arbetsgivarnas försum-
4006: ter över fribrev och ett register över arbetsförhål-   melser. Dessutom har Pensionsskyddscentralen
4007: landen som är underställda arbetspensionslagar-        och vissa pensionsanstalter övervakare som gör
4008: na på den privata sidan.                               inspektionsbesök hos arbetsgivarna.
4009:    Arbetsgivaren skall lämna pensionsanstalten             På uppmaning av Pensionsskyddscentralen
4010: och Pensionsskyddscentralen alla de uppgifter          tar årligen ca 1 000 arbetsgivare en APL-försäk-
4011: som behövs för att lagen om pension för arbetsta-      ring. Om arbetsgivaren inte går med på att själv
4012: gare skall kunna verkställas. Förordningen om          ordna pensionsskydd för sina arbetstagare, tar
4013: pension för arbetstagare innehåller detaljerade        Pensionsskyddscentralen en försäkring hos pen-
4014: stadganden om den tid inom viiken arbetsgivaren        sionsanstalten på arbetsgivarens bekostnad. An-
4015: skall anmäla till pensionsanstalten om början          talet försummelser som kommit till Pensions-
4016: och upphörande av arbetsförhållandet. Pen-             skyddscentralens kännedom har ökat till följd av
4017: sionsanstalterna skall vidare meddela Pensions-        de senaste årens depression och den allt mer om-
4018: skyddscentralen vilka pensionsskyddsarrange-           fattande ekonomiska gråzonen.
4019: mang de vidtagit, vilka arbetsförhållanden ar-             1 fråga om det privata arbetspensionssystemet
4020: rangemangen omfattar och förändringar i dessa.         har man traditionellt ansett att arbetstagaren
4021:    Pensionsanstalterna och Pensionsskyddscen-          aldrig går miste om sin rätt till pension. Det vore
4022: tralen är skyldiga att på begäran ge arbetstagaren     ändå önskvärt att bristerna i registreringsuppgif-
4023:                                            KK 25/1995 vp                                                5
4024: 
4025: terna om arbetsförhållandena rättas tili i ett så      förlorar han rätten tili pensionsskydd beträffan-
4026: tidigt skede som möjligt. Detta är viktigt även        de dessa löner, förutsatt att han inte kan visa upp
4027: eftersom en arbetstagare har bevisskyldighet i         en tillförlitlig utredning över att försummelsen
4028: fråga om ett arbetsförhållande som har upphört         vad gäller försäkringspremierna och det att för-
4029: mer än tio år tidigare. Om detta stadgas i 10 a §      summelsen inte har upptäckts har skett av skäl
4030: lagen om pension för arbetstagare. Stadgandet          som inte beror på honom.
4031: fogades tilllagen vid utgången av 1990 och träd-          Enligt social- och hälsovårdsministeriet kan
4032: de i kraft vid ingången av följande år. A vsikten      sändandet av utdrag ur registret över arbetsför-
4033: med stadgandet var att förbättra arbetstagarnas        hållanden tili alla arbetstagare automatiskt vid
4034: rättsskydd genom att uppgifterna om arbetsför-         bestämda tidpunkter vara ett beaktansvärt sätt
4035: hållandena reds ut.                                    när det gäller att effektivera övervakningen av att
4036:    Finansministeriet har i mars i år publicerat en     arbetsgivarnas försäkringsskyldighet uppfylls.
4037: slutrapport av arbetsgruppen för utredande av          Det ökade antalet försummelser från arbetsgi-
4038: den ekonomiska gråzonen (FM:s arbetsgrupps-            varnas sida under senare år och arbetstagarnas
4039: promemoria 1995:6). Rapporten innehåller en            allt tydligare intresse för det egna pensionsskyd-
4040: omfattande utredning av den ekonomiska gråzo-          det som accentuerats tili följd av arbetstagarnas
4041: nen och möjligheterna att bekämpa den. I rap-          pensionsavgift talar för en effektivare övervak-
4042: porten föreslås att övervakningen av arbetspen-        ning. Tili denna del skall ärendet under den när-
4043: sionssystemet förbättras bl.a. så att utdrag ur        maste tiden anhängiggöras vid social- och hälso-
4044: registret över arbetsförhållanden med jämna            vårdsministeriet som lagändringsärende. Således
4045: mellanrum sänds tili alla löntagare. På basis av       finns det fortfarande en möjlighet att överväga
4046: utdraget skall arbetstagaren inom ramen för pre-       viiken betydelse arbetstagarens egna försummel-
4047: skriptionstiden för försäkringspremier anmäla          ser har vid övervakningen.
4048: brister i registret. Om arbetstagaren inte gör det
4049: 
4050:      Helsingforsden 24 maj 1995
4051: 
4052:                                                      Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
4053:                                             KK 26/1995 vp
4054: 
4055: Kirjallinen kysymys 26
4056: 
4057: 
4058: 
4059: 
4060:                                    Aittoniemi: Rautatieliikenteen aikataulujen noudattamisesta
4061: 
4062: 
4063:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4064:    Valtionrautateiden yhtiöittämisen jälkeen             Miksi siis suunnitella nopeita pendolino-ju-
4065: henkilöllinen palvelu rautateillä on parantunut.      nia, kun nykyisissäkään aikatauluissa ei pystytä
4066: Henkilökunta niin konduktöörin osalta kuin ra-        pysymään?
4067: vintolapalveluissakin on ystävällistä ja asiansa         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4068: osaavaa.                                              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4069:    Siihen se sitten päättyykin. Sen lisäksi, että     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4070: junanvaunut keikahtelevat raiteilta suuntaanjos       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4071: toiseen ja ratapenkereet sortuvat, junien myö-
4072: hästelemisestä muutamasta minuutista puoleen                     Onko Hallituksen tietoon tullut, että
4073: tuntiin ja enemmänkin on tullut jokapäiväinen                 Valtionrautateiden junavuorot nykyisin
4074: asia. Tarkkaa aikataulua itselleen ei junalla mat-            toistuvasti myöhästelevät, jos yleensä-
4075: kustava voi luoda. Viimeksi 2.5.1995 Tampereel-               kään pysyvät raiteilla, ja
4076: ta kello 12 Helsinkiin lähtevä IC-juna oli Helsin-               kun suunnitteilla on huippunopeiden
4077: gissä myöhässä ainakin 20 minuuttia. Hieman                   vuorojen aikaansaaminen rautatieliiken-
4078: kärjistetysti voisi ehdottaa varsinaisista aikatau-           teessä, tulisiko Hallituksen selvittää sitä
4079: luista luovuttavaksi ja ilmoitettavaksi, että junia           ennen Valtionrautateiden kyvyt liiken-
4080: kulkee tasaisin väliajoin suuntaan ja toiseen.                teen hoitamisessa edes nykyisillä aikatau-
4081:                                                               luilla?
4082:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1995
4083: 
4084:                                             Sulo Aittoniemi
4085: 
4086: 
4087: 
4088: 
4089: 250261
4090: 2                                           KK 26/1995 vp
4091: 
4092: 
4093: 
4094: 
4095:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4096: 
4097:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        riötilannetta. Näistä noin kolmannekseen on
4098: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         osasyynä ollut heikko radan kunto ja neljännek-
4099: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       sen ovat aiheuttaneet radan tukkineet rekat.
4100: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-           Huhtikuussa 1995 tilastoiduista junaliiken-
4101: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         teen myöhästymisistä noin 30% aiheutui suora-
4102: n:o 26:                                               naisesti ratatöihin liittyvistä tilapäisistä nopeus-
4103:                                                       rajoituksista tai radan korjauksesta. Tampereel-
4104:           Onko Hallituksen tietoon tullut, että       ta Helsinkiin tulleista 219 junasta 216 (98,6 %)
4105:        Valtionrautateiden junavuorot nykyisin         lähti lähtöasemalta ja 204 (93,2 %) saapui määrä-
4106:        toistuvasti myöhästelevät, jos yleensä-        asemalle korkeintaan 5 minuuttia myöhässä. Ai-
4107:        kään pysyvät raiteilla, ja                     noastaan 5 junaa (2,3 %) saapui Helsinkiin yli 16
4108:           kun suunnitteilla on huippunopeiden         minuuttia aikataulustaan jäljessä. Valtakunnalli-
4109:        vuorojen aikaansaaminen rautatieliiken-        sesti henkilöliikenteen junista yli 89 %kulki ajal-
4110:        teessä, tulisiko Hallituksen selvittää sitä    laan.
4111:        ennen Valtionrautateiden kyvyt liiken-             Kysymyksessä viitatun Seinäjoki-Helsinki-
4112:        teen hoitamisessa edes nykyisillä aikatau-     junan myöhästyminen 2.5.1995 johtui osittain
4113:        luilla?                                        Parkanon radalla ilmenneestä turvalaiteviasta,
4114:                                                       minkä takia juna oli jo Tampereelle saapuessaan
4115:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          14 minuuttia aikataulustaan myöhässä. Lisäksi
4116: vasti seuraavaa:                                      Toijala-Riihimäki-välin ratatyöt aiheuttivat li-
4117:                                                       säviivytystä, jolloin juna saapui Helsinkiin 18
4118:    Vuonna 1989 käynnistetty Helsinki-Tampe-           minuuttia aikataulun mukaista saapumisaikaan-
4119: re-välin perusparannushanke on yksi radanpi-          sa myöhemmin.
4120: don suurimpia ja tärkeimpiä hankkeita. Touko-             Valtionrautateiden henkilöliikennekalusto on
4121: kuussa 1995 kyseisellä välillä on käynnissä yh-       hankittu pääosin 1960- ja 1970-luvuilla. Liiken-
4122: teensä noin 15 erillistä työ kohdetta, jotka voivat   teen hoitaminen edellyttää, että loppuun ku-
4123: aiheuttaa poikkeuksia normaaliliikenteeseen.          lunutta kalustoa korvataan uudella. Pendolino
4124: Työmailla tehdään mm. radan alus- ja päällysra-       S 220 -juna tulee korvaamaan pitkän matkan
4125: kenteen uusimista, turvalaitteiden uusimista,         liikenteessä käytettyä kalustoa. Keveytensä an-
4126: kauko-ohjauksen ja automaattisen kulunvalvon-         siosta sillä voidaan liikennöidä turvallisesti n.
4127: nan ratalaitteiden rakentamista sekä tasoristeys-     30-40% nopeammin tavallisilla yhteiskäyttöi-
4128: ten poistoa. Käytettävissä olevalla rahoituksella     sillä radoilla. Molempiin suuntiin ajettavana se
4129: koko hanke valmistuu vasta vuonna 2004.               on liikenteenhoidollisesti oleellisesti vastaavaa
4130:    Ratatyöt pyritään suunnittelemaan ja toteut-       nykyistä raskaasta veturi- ja vaunuyhdistelmästä
4131: tamaan niin, että niistä aiheutuu mahdollisim-        muodostettua junaa tehokkaampi.
4132: man vähän häiriötä liikenteenhoidolle. Vaikka             Liikenneministeriön tehtävänä on kehittää ja
4133: työt tehdään mahdollisuuksien mukaan öisin ja         luoda edellytyksiä turvallisen rautatieliikenteen
4134: viikonloppuisin, joudutaan työmaiden kohdalla         hoitamiselle käytettävissä olevien resurssien suo-
4135: kuitenkin usein päivisinkin käyttämään poik-          missa rajoissa. Varsinaisesta operatiivisesta toi-
4136: keuksellisia raidejärjestelyjä, joiden takia vauh-    minnasta Valtionrautatiet vastaa itse. Edellä ole-
4137: tia hidastetaan ja aikataulusta jäämisiä tapah-       van selvityksen perusteella liikenneministeriö ei
4138: tuu.                                                  katso olevan mitään erityistä aihetta huolestumi-
4139:    Valtionrautateiltä saadun selvityksen mukaan       seen Valtionrautateiden toimintakyvyn tai kehit-
4140: tänä vuonna on sattunut kaksitoista liikenteen        tämispyrkimysten osalta.
4141: radalla kokonaan pysäyttänyttä vaurio- tai häi-
4142: 
4143:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1995
4144: 
4145:                                                                 Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
4146:                                                KK 26/1995 vp                                                3
4147: 
4148: 
4149: 
4150: 
4151:                                           Tili Riksdagens Talman
4152: 
4153:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         skick och en fjärdedel av incidenterna har herott
4154: ger har Ni, Fru Talman, tili vederhörande med-           på att långtradare har hlockerat hanan.
4155: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-            Av de förseningar som noterats i aprill995 har
4156: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr            30 % herott på tillfålliga hastighetshegränsning-
4157: 26:                                                      ar som en direkt följd av hanarheten eller repara-
4158:                                                          tioner på hanan. Av de 219 tåg som gått från
4159:           Är Regeringen medveten om att Stats-           Tammerfors tili Helsingfors avgick 216 tåg
4160:        järnvägarnas tåg nuförtiden ständigt är           (98,6 %) från utgångsstationen och ankom 204
4161:        försenade, om de överhuvudtaget hålls på          tåg (93,2 %) tili ändstationen högst 5 minuter för
4162:        skenorna, och                                     sent. Endast 5 tåg (2,3 %) ankom till Helsingfors
4163:           då det finns planer på att införa super-       över 16 minuter för sent. Ur riksomfattande syn-
4164:        snahha turer i tågtrafiken, horde Reger-          vinkel höll över 89% av persontågen tidtahellen.
4165:        ingen före det klarlägga Statsjärnvägar-             Den försening 2.5.1995 som det hänvisas tili i
4166:        nas kapacitet att sköta trafiken ens enligt       spörsmålet och som gällde tåget mellanSeinäjoki
4167:        nuvarande tidtaheller?                            och Helsingfors herodde delvis på det fel i säker-
4168:                                                          hetsanordningarna som uppstått på Parkano-
4169:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            hanan, vilket ledde tili att tåget var 14 minuter
4170: anföra följande:                                         försenat redan vid ankomsten till Tammerfors.
4171:                                                          Dessutom orsakade hanarhetena på sträckan
4172:     Den grundliga förhättring av hanan mellan            Toijala-Riihimäki ytterligar förseningar, vilket
4173: Helsingfors och Tammerfors som inleddes 1989             isin tur ledde till att tåget var 18 minuter försenat
4174: är ett av de största och viktigaste projekten inom       vid ankomsten tili Helsingfors.
4175: hanhållningen. 1 maj 1995 fanns på nämnda                   Statsjärnvägarnas persontrafikmateriel har
4176: sträcka sammanlagt ca 15 olika arhetsohjekt som          anskaffats huvudsakligen på 1960- och 1970-ta-
4177: kan föranleda avvikelser i den normala trafiken.         len. Skötseln av trafiken förutsätter att utsliten
4178: Arhetena omfattar hl.a. förnyande av hanans              materiel hyts ut. Pendolino S 220-tåget kommer
4179: under- och överhyggnad samt säkerhetssystem,             att ersätta den materiel som används i fjärrtrafi-
4180: hyggande av hananordningar för fjärrstyrningen           ken. Tack vare sin lätthet kan det tryggt köras
4181: och den automatiska tågkontrollen samt om-               30--40 % snahhare på vanliga hanor för gods-
4182: hyggnad av plankorsningar. Med den finansie-             och persontrafik. Eftersom det kan köras i håda
4183: ring som finns är projektet slutfört först år 2004.      riktningarna är det med tanke på skötseln av
4184:     A vsikten är att planera och genomföra hanar-        trafiken hetydligt effektivare än det nuvarande
4185: betena så att de föranleder så lite störningar i         tåget, som består av en tung komhination av lok
4186: trafiken som möjligt. Men även om arhetena i             och vagnar.
4187: mån av möjlighet utförs på kvällarna och vecko-             Trafikministeriet har till uppgift att utveckla
4188: sluten, hlir man nog ofta tvungen att vid de stäl-       och skapa förutsättningar för skötseln av en
4189: len där arhetena pågår också dagtid tillgripa av-        trygg järnvägstrafik inom ramen för de till huds
4190: vikande hanarrangemang, som leder tili att tågen         stående resurserna. För den egentliga operativa
4191: måste hromsa in och att det uppstår förseningar.         verksamheten svarar Statsjärnvägarna själv.
4192:     Enligt Statsjärnvägarnas utredning har det i år      Med stöd av vad som anförts ovan anser trafik-
4193: inträffat tolv incidenter som har lett tili att trafi-   ministeriet att det inte finns någon särskild anled-
4194: ken på hanan helt har stannat upp. En delorsak           ning att oroa sig för Statsjärnvägarnas funktions-
4195: tili en tredjedel av dessa har varit hanans dåliga       förmåga eller utvecklingssträvanden.
4196: 
4197:      Helsingforsden 18 maj 1995
4198: 
4199:                                                                       Trafikminister Tuula Linnainmaa
4200:                                             KK 27/1995 vp
4201: 
4202: Kirjallinen kysymys 27
4203: 
4204: 
4205: 
4206: 
4207:                                    Aittoniemi: Käyttömaksun perimisestä vesiliikenteessä
4208: 
4209: 
4210: 
4211:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4212: 
4213:     Valtio on kovassa rahapulassa. Tätä ongel-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4214: maa pyritään vähäiseltä osaltaan helpottamaan         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4215: sillä, että autoille on maantieliikenteessä määrät-
4216: ty käyttömaksu.                                                  Aikooko Hallitus harkita autoille
4217:     Vesiliikenteessä erikokoisia moottoriveneitä              maantieliikenteessä määrätyn käyttö-
4218: ns. peräprutkusta muskeliveneeseen käytetään                  maksun laajentamista vesiliikenteeseen,
4219: pääasiassa huvittelu- ja virkistystarkoitukseen.              erityisesti kalliimpiin ja pelkästään huvit-
4220: Niihin ei käyttömaksua ole määrätty.                          telutarkoituksiin käytettäviin moottori-
4221:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           veneisiin?
4222: tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
4223: 
4224:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1995
4225:                                             Sulo Aittoniemi
4226: 
4227: 
4228: 
4229: 
4230: 250261
4231: 2                                            KK 27/1995 vp
4232: 
4233: 
4234: 
4235: 
4236:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4237: 
4238:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         lista toimivuutta koskevia vähimmäisvaatimuk-
4239: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          sia, ennen kuin uudistuksia voidaan ottaa käyt-
4240: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        töön. Veron suorittamisen tulisi olla riittävästi
4241: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittonie-         valvottavissa. Veron suorittamisen laiminlyönti-
4242: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 27:       tapauksissa olisi voitava selvittää, kuka on vas-
4243:                                                        tuussa laiminlyönnistä ja kehen seuraamukset
4244:           Aikooko Hallitus harkita autoille            tästä kohdistetaan. Keskeiset veneilyn vuotuisen
4245:        maantieliikenteessä määrätyn käyttö-            verotuksen ongelmat liittyvät juuri näihin näkö-
4246:        maksun laajentamista vesiliikenteeseen,         kohtiin. Verolaissa tulisi voida säätää veroperus-
4247:        erityisesti kalliimpiin ja pelkästään huvit-    teista, verovelvollisuudesta ja oikeussuojakei-
4248:        telutarkoituksiin käytettäviin moottori-        noista hyvin yksityiskohtaisesti ja tarkasti, kuten
4249:        veneisiin?                                      hallitusmuodon 66 §:ssä edellytetään.
4250:                                                            Veneisiin kohdistuvan vuotuisen verotuksen
4251:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kohdalla korostuvat erityisesti ongelmat, jotka
4252: vasti seuraavaa:                                       johtuvat siitä, että veneistä ei ole ajoneuvorekis-
4253:                                                        terin kattavuudella ja luotettavuudella toimivaa
4254:    Kun auto- ja moottoripyöräveroa alennettiin         rekisteriä. Ainakaan ennen tällaisen rekisterin
4255: 3.5.1993 lukien 20 prosentilla, hallitus samalla       perustamista ei ole mahdollisuuksia kysymykses-
4256: päätti, että aleneva autoveron tuotto korvataan        sä tarkoitetun verotuksen käyttöönottoon. Vai-
4257: ottamalla käyttöön vuotuinen kaikilta autoilta         keita rajanvetoja syntyisi, jos verotus tulisi koh-
4258: kannettava vero. Tämän veron tavoite on siten          distaa pelkästään huvittelutarkoituksiin käytet-
4259: ennen muuta fiskaalinen. Ajoneuvoveron tuotto          täviin veneisiin. Veneilyn valvontaa harjoittavien
4260: on vuonna 1995 noin 1 000 miljoonaa markkaa.           ja turvallisuudesta huolehtivien viranomaisten
4261: Vero kannetaan hieman yli kahdesta miljoonasta         resursseja on viime vuosina vähennetty, eikä
4262: henkilö- ja pakettiautosta.                            uusien verovalvontatehtävien antaminen hyvin
4263:    Vuonna 1990 arvioitiin Suomessa olevan käy-         sovellu tähän kehitykseen. Tieliikennettä on
4264: tössä noin 614 000 venettä, joista 220 000 oli pe-     huomattavasti yksinkertaisempi ja helpompi ve-
4265: rämoottoriveneitä ja 46 000 sisämoottoriveneitä.       rottaa kuin veneilyä, ja verotuotot ovat liiken-
4266: Veneliikenteessä voidaan arvioida vuosittain           teen ja ajoneuvokannan määrän johdosta yleen-
4267: käytettävän suunnilleen 30 miljoonaa litraa            sä merkittäviä. Veneilyn verotuksessa edellytet-
4268: moottoribensiiniä ja runsaat 20 miljoonaa litraa       täisiin huomattavan ankaraa verotusta, jotta ve-
4269: kevyttä polttoöljyä. Voimassa olevien veroperus-       ro tuotto olisi valtiontaloudellisesti merkittävä,
4270: teiden mukaan veneliikenne maksaa tämän kulu-          ainakin, jos verotus kohdistettaisiin kysymykses-
4271: tusarvion mukaan polttoaineveroa suunnilleen           sä edellytetyllä tavoin vain osaan veneistä. Venei-
4272: 80 miljoonaa markkaa vuodessa.                         lyyn kohdistuvaa verotusta on lisäksi kiristetty
4273:    Veropohjan laajentamista voidaan periaat-           vuonna 1993, jolloin rajoitettiin mahdollisuuksia
4274: teessa pitää yhtenä viime vuosina harjoitetun ve-      tuloverotuksessa poistaa veneiden hankintakus-
4275: ropolitiikan keskeisenä piirteenä. Tässä mielessä      tannuksia.
4276: myös veneilyn verotus on ollut silloin tällöin esil-       Mahdollisimman laajaa veropohjaa voidaan
4277: lä. Viimeksi eräs liikenneministeriön työryhmä         periaatteessa pitää yleensä hyvänä tavoitteena.
4278: esitti käyttömaksun tyyppisen veron kantamista         Käytännön toteutuksia harkittaessa joudutaan
4279: veneilyitä laivaliikenteeltä kannettavien väylä-       kuitenkin kiinnittämään huomiota verojärjestel-
4280: maksujen alentamiseksi.                                män hallinnolliseen toimivuuteen ja muihin edel-
4281:    Uusilta veroilta tai veropohjan laajentamisel-      lä viitattuihin rajoitteisiin. Tällä hetkellä ei ole
4282: ta on kuitenkin edellytettävä tiettyjä oikeussuo-      suunnitteilla vuotuisen veron kohdistamista hu-
4283: jaa, menettelyä, valvontaa ja yleisesti hallinnol-     viveneisiin.
4284: 
4285:      Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1995
4286: 
4287:                                                                                    Ministeri Arja Alho
4288:                                               KK 27/1995 vp                                                3
4289: 
4290: 
4291: 
4292: 
4293:                                          Tili Riksdagens Talman
4294: 
4295:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         kan genomföras. Betalningen av skatten bör
4296: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-          kunna övervakas i tiliräckligt hög grad. Vidare
4297: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-        bör i sådana fall då någon har underlåtit att
4298: man Aittaniemi undertecknade spörsmål nr 27:            betala skatt kunna utredas vem som har gjort sig
4299:                                                         skyldig tili detta och vem som skall stå för följder-
4300:           Ämnar Regeringen överväga att utvid-          na. Häri ligger de största problemen då det gäller
4301:        ga bestämmelserna om bruksavgift för             den årliga beskattningen av fritidsbåtar. I skatte-
4302:        bilar i landsvägstrafik tili att gälla sjötra-   lagen borde mycket detaljerat och noggrant kun-
4303:        fik, särskilt dyrare motorbåtar som en-          na stadgas om skattegrunderna, skattskyldighe-
4304:        bart är avsedda att användas för nöjes           ten och olika sätt att trygga rättsskyddet så som
4305:        skull?                                           66 § regeringsformen förutsätter.
4306:                                                            I fråga om en årlig beskattning av båtar accen-
4307:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           tueras särskilt sådana problem som föranleds av
4308: anföra följande:                                        att det inte finns något register över båtarna som
4309:                                                         skulle vara lika omfattande och tiliförlitligt som
4310:    Då bil- och motorcykelskatten sänktes med            fordonsregistret. Innan ett sådant register görs
4311: 20% fr.o.m. 3.5.1993 beslöt regeringen samtidigt        upp finns det inga möjligheter att införa en sådan
4312: att de minskade inkomsterna från bilskatten skall       beskattning som avses i spörsmålet. Det skulle
4313: ersättas med en skatt som årligen uppbärs på alla       vara svårt att dra en gräns för beskattning av
4314: bilar. Syftet med denna skatt är således i första       sådana båtar som används endast för nöjes skull.
4315: hand fiskalt. Inkomsterna från fordonsskatten           Resurserna för de myndigheter som sköter över-
4316: uppgår 1995 tili ca 1 000 milj. mk. Skatten upp-        vakningen och säkerheten i fråga om fritidsbåtar
4317: bärs på litet över två miljoner person- och paket-      har minskats under de senaste åren och införan-
4318: bilar.                                                  det av nya övervakningsuppgifter rimmar ilia
4319:    År 1990 beräknades ca 614 000 båtar vara i           med denna utveckling. Det är betydligt enklare
4320: bruk i Finland. Av dessa var 220 000 båtar med          och lättare att beskatta vägtrafiken och på grund
4321: utombordsmotor och 46 000 båtar med inom-               av trafikmängden och bilparkens storlek är in-
4322: bordsmotor. Det beräknas att ca 30 milj. liter          komsterna ofta betydande. För att skattein-
4323: bensin och drygt 20 milj. liter lätt brännolja an-      komsterna skall vara betydande statsekonomiskt
4324: vänds per år i båttrafiken. Enligt gällande skatte-     sett borde beskattningen av fritidsbåtar vara
4325: grunder och ovan nämnda konsumtionskalkyl               mycket sträng, särskilt om beskattningen så som
4326: betalar båttrafiken i bränsleaccis ungefår 80 milj.     föreslås i spörsmålet gäller endast en del a v båtar-
4327: mk per år.                                              na. Dessutom skärptes beskattningen av fritids-
4328:    En breddning av skattebasen kan i princip            båtar 1993, då möjligheten att vid inkomstbe-
4329: anses vara det mest kännetecknande för skatte-          skattningen dra av anskaffningskostnaderna för
4330: politiken under de senaste åren. I detta syfte har      båtar begränsades.
4331: också beskattningen av fritidsbåtar tagits upp då          I princip kan en så bred skattebas som möjligt
4332: och då. Senast föreslog en arbetsgrupp inom tra-        anses som ett bra mål. Då man överväger hur
4333: fikministeriet att en skatt av typen bruksavgift        detta skall genomföras i praktiken blir man dock
4334: skall börja uppbäras för fritidsbåtar så att far-       ofta tvungen att fåsta uppmärksamhet vid hur
4335: ledsavgifterna inom fartygstrafiken kan sänkas.         skattesystemet fungerar administrativt och vid
4336:    Nya skatter och en breddning av skattebasen          andra begränsningar som nämns ovan. För när-
4337: bör dock uppfylla vissa minimikrav beträffande          varande finns det inga planer på att införa en
4338: rättsskydd, förfarande, övervakning och allmän          årlig beskattning av fritidsbåtar.
4339: administrativ flexibilitet innan en sådan reform
4340: 
4341:      Helsingforsden 22 maj 1995
4342: 
4343:                                                                                      Minister Arja Alho
4344:                                            KK 28/1995 vp
4345: 
4346: Kirjallinen kysymys 28
4347: 
4348: 
4349: 
4350: 
4351:                                   Aittoniemi: Harhalanja Valkeakosken välisen tieyhteyden kunnos-
4352:                                       tamisesta
4353: 
4354: 
4355:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
4356: 
4357:    Tampereen-Lahden tieltä n:o 12 Valkeakos-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4358: kelle johtava Harhalan-Valkeakosken tie 307          tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
4359: Hämeen tiepiirissä on suhteellisen vilkkaasti lii-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4360: kennöity. Tietä käyttää päivittäin 1 500-2 000       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4361: ajoneuvoa. Tiellä on muun muassa runsaasti ras-
4362: kasta puutavaraliikennettä.                                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
4363:    Tiellä on suoritettu korjauksia, mutta se on              siin Hämeen tiepiirissä tieltä n:o 12
4364: edelleen hyvin mutkainen, ja erityisesti raskas-             Valkeakoskelle johtavan tien n:o 307
4365: ta liikennettä häiritsevät kaksi jyrkkää mäki-               (Harhala-Valkeakoski) kunnostami-
4366: nousua nimenomaan talviliikenteessä. Linjauk-                seksi Hämeen tiepiirin toimesta sille osoi-
4367: sia mäkien kiertämiseksi on tehty, mutta asiassa             tettavien määrärahojen puitteissa?
4368: ei ole edetty sen pitemmälle, eikä Hämeen tiepii-
4369: rin toimenpidesuunnitelmissa näy toimenpiteitä
4370: tien kunnostamiseksi.
4371:       Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1995
4372:                                            Sulo Aittoniemi
4373: 
4374: 
4375: 
4376: 
4377:  250261
4378: 2                                          KK 28/1995 vp
4379: 
4380: 
4381: 
4382: 
4383:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
4384: 
4385:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       se on kokonaan päällystetty. Erityisongelman
4386: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        muodostaa kysymyksessä mainittu Murron-
4387: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      mäen alue, jolla nykyisen tielinjan saaminen ras-
4388: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       kasta liikennettä tyydyttävään kuntoon edellyt-
4389: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        täisi mittavia maansiirtotöitä. Mäkialueen kier-
4390: n:o 28:                                              tämiseksi on vuonna 1991 tutkittu sekä nykyisen
4391:                                                      tielinjan eteläpuolista (vaihtoehto 1) että poh-
4392:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       joispuolista (vaihtoehto 2) ratkaisua. Pohjoinen
4393:        siin Hämeen tiepiirissä tieltä n:o 12         vaihtoehto lyhentäisi yhteyttä hieman, mutta
4394:        Valkeakoskelle johtavan tien n:o 307          ympäristösyistä se ei ole osoittautunut mahdolli-
4395:        (Harhala-Valkeakoski) kunnostami-             seksi.
4396:        seksi Hämeen tiepiirin toimesta sille osoi-      Eteläinen vaihtoehto sekä nykyinen linja tut-
4397:        tettavien määrärahojen puitteissa?            kitaan kuluvan vuoden aikana yleissuunnitelma-
4398:                                                      tarkkuudella. Senjälkeen päätetään tiesuunnitel-
4399:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         man laatimisesta Murronmäen kohdalla sekä
4400: vasti seuraavaa:                                     selvitetään myös muiden tienkohtien paranta-
4401:                                                      mistarpeet. Tämän suunnittelun keskeneräisyy-
4402:   Hämeen tiepiirissä on tiedossa maantie 307:n       den vuoksi hankkeen toteutus ei vielä sisälly Hä-
4403: parantamistarve. Tien keskimääräinen liikenne-       meen tiepiirin lähivuosien toimintasuunnitel-
4404: määrä on 1 500-2 000 autoa vuorokaudessa, ja         miin.
4405: 
4406:      Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1995
4407: 
4408:                                                               Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
4409:                                           KK 28/1995 vp                                             3
4410: 
4411: 
4412: 
4413: 
4414:                                       Tili Riksdagens Talman
4415: 
4416:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-   och den är helt belagd. Murronmäki område som
4417: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-     avses i spörsmålet är speciellt problematiskt, ef-
4418: lem av statsrådet översänt foljande av riksdags-   tersom förbättrandet av den nuvarande väglinjen
4419: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr      för att uppfylla de krav som den tunga trafiken
4420: 28:                                                kräver förutsätter betydande jordtransportarbe-
4421:                                                    ten. För att runda backområdet har man 1991
4422:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för      undersökt lösningar både söder om (alternativ 1)
4423:        att i Tavastlands vägdistrikt f6rbättra     och norr om (alternativ 2) den nya väglinjen. Det
4424:        väg 307 (Harhala-Valkeakoski) som           nordliga alternativet skulle korta av forbindelsen
4425:        leder från väg 12 tili Valkeakoski med      något, men på grund av miljöskäl har det inte
4426:        anslag som beviljas av Tavast1ands väg-     visat sig möjligt.
4427:        distrikt?                                      Det sydliga alternativet och den nuvarande
4428:                                                    linjen undersöks under pågående år på general-
4429:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      plansnivå. Efter detta skall ett beslut om utarbet-
4430: anföra följande:                                   ning av en vägplan i Murronmäki fattas samt
4431:                                                    förbättringsbehov av andra vägavsnitt utredas.
4432:   Tavastlands vägdistrikt är medvetet om beho-     Eftersom planeringen är oavslutad, ingår projek-
4433: vet att förbättra 1andsväg 307. Trafikvolymen på   tet ännu inte i verksamhetsplanerna f6r Tavast-
4434: vägen är i genomsnitt 1 500-2 000 bilar per dygn   lands vägdistrikt under de närmaste åren.
4435: 
4436:      Helsingforsden 17 maj 1995
4437: 
4438:                                                                Trafikminister Tuula Linnainmaa
4439:                                             KK 29/1995 vp
4440: 
4441: Kirjallinen kysymys 29
4442: 
4443: 
4444: 
4445: 
4446:                                    Jääskeläinen ym.: Kotihoidon tuen kehittämisestä eläketurvan ta-
4447:                                        kaavaksi hoitopalkaksi
4448: 
4449: 
4450:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4451: 
4452:    Kotihoidon tuki ei vielä nykyisessä muodos-        ehtoa ja hoidettavalle inhimillistä hoitovaihto-
4453: saan ja markkamääräisellä tasonaan ole todelli-       ehtoa tutussa kotiympäristössä.
4454: nen taloudellinen vaihtoehto vanhemmille. Vas-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4455: ta kotihoidon tuen kehittäminen ns. hoitopal-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
4456: kaksi lasta hoitavalle merkitsisi todellisen päivä-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4457: hoitovaihtoehdon luomista ja siten vanhempien         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4458: valinnanmahdollisuuden toteutumista lasten
4459: päivähoidossa.                                                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin koti-
4460:    Sosiaali-ja eläketurvan hoitajalle takaava hoi-           hoidon tuen kehittämiseksi riittävän so-
4461: topalkka merkitsisi siten yhteiskunnalle talou-              siaali- ja eläketurvan takaavaksi hoito-
4462: dellisesti päiväkotihoitoa edullisempaa vaihto-              palkaksi lastaan kotona hoitavalle?
4463: 
4464:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1995
4465:                      Jouko Jääskeläinen                        Tauno Pehkonen
4466:                      Päivi Räsänen                             Matti Ryhänen
4467: 
4468: 
4469: 
4470: 
4471: 250261
4472: 2                                          KK 29/1995 vp
4473: 
4474: 
4475: 
4476: 
4477:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
4478: 
4479:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      sinhuoltajille nykyistä paremmat taloudelliset
4480: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       mahdollisuudet hoitaa alle kolmivuotiasta lasta
4481: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     kotona.
4482: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jääskeläi-        Kysymys lasta kotona hoitavan eläketurvan
4483: sen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        parantamiseksi oli selvitettävänä sosiaali- ja ter-
4484: n:o29:                                              veysministeriössä (STM 18:1992). Työryhmä
4485:                                                     hahmotteli vaihtoehtoisia malleja eläketurvan
4486:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin koti-     parantamiseksi. Asian jatkokäsittely kuitenkin
4487:        hoidon tuen kehittämiseksi riittävän so-     vaatisi työmarkkinaosapuolten yksimielistä nä-
4488:        siaali- ja eläketurvan takaavaksi hoito-     kemystä. Kiireeliisin eläketurvan selvittämistar-
4489:        palkaksi lastaan kotona hoitavalle?          ve todettiin olevan alle yksivuotiaita lapsia koto-
4490:                                                     na hoitavien vanhempien eläketurvassa.
4491:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Kysymys ansioeläketurvan kehittämisestä on
4492: vasti seuraavaa:                                    ollut selvitettävänä työmarkkinajärjestöjen kes-
4493:                                                     ken niin sanotussa Puron ryhmässä. Ongelmia,
4494:     Alle kolmivuotiaiden lasten vanhemmilla tai     jotka liittyvät vanhempainlomaan kohdistuvaan
4495: muilla huoltajilla on oikeus valita lapsen hoidon   eläketurvaan, siirrettiin lisäselvittelyyn. Hallitus-
4496: järjestämiseksi joko kunnallinen päivähoito-        ohjelman mukaisesti tarkoituksena on kehittää
4497: paikka tai lasten kotihoidon tuki. Kotihoidon       työeläkejärjestelmää siten, että henkilön ansio-
4498: tukea voidaan antaa lapsen kotona hoitamiseksi      työssä käyminen ja työelämässä jatkaminen on
4499: joko lapsen vanhemmalle tai muulle huoltajalle,     taloudellisesti kannattavampaa kuin työelämäs-
4500: ja tukea voidaan toisaalta maksaa yksityisen hoi-   tä poissaolo. Hallitusohjelmaan liittyen myös
4501: don järjestämiseksi. Tuen määrät vaihtelevat        kotihoidon tuen järjestelmän ja sairausvakuu-
4502: näissä kahdessa järjestelmässä. Kun vanhempi        tuksen päivärahan kehittäminen on vireillä. Kun
4503: hoitaa lasta kotonaan, hänellä on mahdollisuus      näitä koskevat vaihtoehdot on selvitetty, on asi-
4504: saada lisäosaa. Lisäosan maksamisen tarkoituk-      anmukaista tarkistaa, onko kotihoidon tuen saa-
4505: sena oli asiaa koskevan hallituksen esityksen       jan eläketurvassa sellaisia erityisiä puutteita, jot-
4506: (202/1984 vp) mukaan antaa pienituloisten per-      ka vaatisivat parannusta. Kokemusperäistä tie-
4507: heiden toiselle vanhemmalle paremmat taloudel-      toa tullaan saamaan myös parhaillaan suunnitel-
4508: liset mahdollisuudet kuin pelkän perusosan tur-     tavan kotihoidon tuen palvelurahan käytön yh-
4509: vin jäädä kotiin hoitamaan lasta. Vastaavasti       teydessä.
4510: katsottiin, että lisäosan maksaminen antaisi yk-
4511: 
4512:      Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1995
4513: 
4514:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
4515:                                              KK 29/1995 vp                                                 3
4516: 
4517: 
4518: 
4519: 
4520:                                          Tili Riksdagens Talman
4521: 
4522:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            Frågan om förbättrande av pensionsskyddet
4523: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           för den som vårdar sitt barn hemma har utretts
4524: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         vid social- och hälsovårdsministeriet (SHM
4525: man Jääskeläinen m.fl. undertecknade spörsmål            18:1992). Arbetsgruppen lade fram förslag tili
4526: nr 29:                                                   alternativa modeller för en förbättring av pen-
4527:                                                          sionsskyddet. En fortsatt behandling av ärendet
4528:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för            skulle dock kräva att arbetsmarknadsparterna
4529:        att utveckla hemvårdsstödet så att det för        enades om en gemensam ståndpunkt. Det kon-
4530:        den som vårdar sitt barn hemma blir ett           staterades att det mest brådskande behovet var
4531:        vårdarvode som i tillräcklig mån täcker           att pensionsskyddet för de föräldrar som hemma
4532:        social- och pensionsskyddet?                      vårdar barn under ett år reds ut.
4533:                                                             Frågan om utvecklande av förvärvspensions-
4534:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            skyddet har av arbetsmarknadsorganisationerna
4535: anföra följande:                                         utretts i den s.k. Puroarbetsgruppen. Deproblem
4536:                                                          som gäller pensionsskyddet i anslutning tili för-
4537:    F öräldrar eller andra vårdnadshavare tili barn       äldraledigheten har överförts tili en tilläggsutred-
4538: under tre år har rätt att för vården av sitt barn        ning. A vsikten är att i överensstämmelse med
4539: välja antingen en kommunal dagvårdsplats eller           regeringsprogrammet utveckla arbetspensions-
4540: stöd för hemvård av barn. Hemvårdsstöd kan               systemet så att det skall vara ekonomiskt lönsam-
4541: beviljas antingen barnets förälder eller någon           mare att förvärvsarbeta och stanna kvar i arbets-
4542: annan vårdnadshavare och stödet kan även beta-           livet än att bli borta från det. 1 anslutning tili
4543: las för ordnande av privat vård. Stödets belopp          regeringsprogrammet är det även aktuellt att ut-
4544: varierar inom de båda systemen. När en förälder          veckla systemet med hemvårdsstöd och dagpen-
4545: vårdar sitt barn hemma kan han beviljas en tili-         ningen på basis av sjukförsäkringen. När alterna-
4546: läggsdel. Syftet med tilläggsdelen var enligt reger-     tiven som gäller dessa har utretts är det ända-
4547: ingens proposition i ärendet (202/1984 rd) att i         målsenligt att kontrollera om pensionsskyddet
4548: familjer med små inkomster ge den ena föräldern          för en mottagare av hemvårdsstöd innehåller sär-
4549: bättre ekonomiska möjligheter att stanna hem-            skilda brister som bör avhjälpas. Erfarenhets-
4550: ma för att vårda barnet än vad bara grunddelen           mässig kunskap kommer att fås också när den
4551: ger. På motsvarande sätt ansågs det att utbeta-          dagvårdspeng inom ramen för hemvårdsstödet
4552: landet av en tilläggsdel skulle ge ensamförsörjare       som planeras som bäst tagits i bruk.
4553: bättre ekonomiska möjligheter att vårda barn
4554: under tre år hemma.
4555: 
4556:      Helsingforsden 24 maj 1995
4557: 
4558:                                                        Social- och hälsovårdsminister Sinikka M önkäre
4559:                                             KK 30/1995 vp
4560: 
4561: Kirjallinen kysymys 30
4562: 
4563: 
4564: 
4565: 
4566:                                   Tennilä: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Simon tutkimus-
4567:                                      aseman rakentamisesta
4568: 
4569:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
4570:    Opetusministeriön työryhmä on esittänyt, et-      jaintinsa puolesta palvella erittäin hyvin myös
4571: tei Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tut-   näitä tarpeita. Myös työllisyysseikat puoltavat
4572: kimusasemaa tulisikaan alun perin esillä ollee-      rakentamistöiden kiireellistä aloittamista.
4573: seen Simon kuntaan Lapissa vaan myöhemmin               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4574: jonnekin muualle.                                    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4575:     Esitys on omalaatuinen, sillä Simon tutkimus-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4576: asemasta on olemassa toteuttamiskelpoiset            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4577: suunnitelmat. Simossa on myös kalanviljelyslai-
4578: tos ja Pohjois-Suomen ainoa kalatalouskoulu.                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4579: Tutkimustarpeet ovat suuret. Yksistään lohiky-              ryhtyä Simoon suunnitellun Riista- ja ka-
4580: symys on suuri kysymys sekä Perämerellä että                latalouden tutkimuslaitoksen rakentami-
4581: Tornionjoella ja Simojoella. Simon laitos voi si-           sen aloittamiseksi?
4582: 
4583:       Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1995
4584:                                         Esko-Juhani Tennilä
4585: 
4586: 
4587: 
4588: 
4589:  250261
4590: 2                                          KK 30/1995 vp
4591: 
4592: 
4593: 
4594: 
4595:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
4596: 
4597:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      yksikön lisäksi 13 tutkimusasemaa, 3 keskuska-
4598: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       lanviljelylaitosta, 11 muuta kalanviljelylaitosta
4599: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     sekä 12 toimipistettä.
4600: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tennilän           Opetusministeriön asettama tutkimusasema-
4601: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 30:        työryhmä tarkasteli opetus- sekä maa- ja metsä-
4602:                                                     talousministeriön hallinnonalan tutkimuslaitos-
4603:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      verkoston tarpeellisuutta, kehittämistä, yhteis-
4604:        ryhtyä Simoon suunnitellun Riista- ja ka-    työmahdollisuuksia jne. Työryhmä esitti mm.
4605:        latalouden tutkimuslaitoksen rakentami-      Simoon suunnitellun Perämeren tutkimusase-
4606:        sen aloittamiseksi?                          man osalta, että uutta tutkimusasemaa ei nyt
4607:                                                     rakennettaisi, mutta pitkällä aikavälillä selvitet-
4608:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        täisiin mahdollisuudet rakentaa tutkimusasema
4609: vasti seuraavaa:                                    Tornionjokilaaksoon yhteistyössä Oulun yli-
4610:                                                     opiston ja ruotsalaisten kanssa.
4611:    Kalataloushallinnon päätöksenteossaan tar-           Vaikka Perämeren alueella vaelluskaloihin
4612: vitseman seuranta- ja tutkimustiedon määrä on       liittyvät tutkimustarpeet ovat suuret, voidaan,
4613: suhteellisen suuri. Tämän tiedon hankinnasta        tutkimuslaitoksen tutkimusasema-ja toiminta-
4614: vastaa suurelta osin maa- ja metsätalousministe-    verkoston laajuus sekä valtion taloudellinen ti-
4615: riön kala- ja riistaosaston alaisuudessa toimiva    lanne huomioon ottaen, hyvällä syyllä yhtyä työ-
4616: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, joka hoi-   ryhmän näkemykseen, että Simon tutkimusase-
4617: taa myös valtion kalanviljelyn tehtävät. Tutki-     man rakentamista ei pidetä tällä hetkellä tarkoi-
4618: muslaitoksella on Helsingissä sijaitsevan keskus-   tuksenmukaisena.
4619: 
4620:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1995
4621:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
4622:                                              KK 30/1995 vp                                             3
4623: 
4624: 
4625: 
4626: 
4627:                                          Tili Riksdagens Talman
4628: 
4629:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          En av undervisningsministeriet tillsatt arbets-
4630: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         grupp för forskningsstationer har gjort en utred-
4631: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       ning av de generella behoven, utvecklingsbehov,
4632: man Tennilä undertecknade spörsmå1 nr 30:              samarbetsmöjligheter etc. för nätverket av forsk-
4633:                                                        ningsinstitutioner inom undervisnings- och jord-
4634:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         och skogsbruksministeriets förvaltningsområ-
4635:        ta för att byggandet av vilt- och fiskeri-      den. lfråga om Bottenvikens forskningsstation,
4636:        forskningsinstitutets planerade forsk-          för viiken p1aner funnits att bygga den i Simo,
4637:        ningsstation i Simo skall påbörjas?             föreslog arbetsgruppen bl.a. att någon ny forsk-
4638:                                                        ningsstation inte skulle byggas i detta skede, men
4639:   Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt        att en utredning skulle utföras av möj1igheterna
4640: anföra följande:                                       att på lång sikt och i samarbete med universitetet
4641:                                                        i Uleåborg och svenskarna bygga en forsknings-
4642:    Den mängd fakta från uppföljningar och              station i Torne älvdal.
4643: forskning som behövs vid beslutsfattandet inom            Trots att behovet av forskning kring frågor
4644: fiskerinäringens förva1tning är relativt stor. Vi1t-   som gäller vandringsfisk i Bottenviken är stort
4645: och fiskeriforskningsinstitutet, som är under-         kan man, med beaktande av forskningsinstitutets
4646: ställt fiske- och viltavdelningen vid jord- och        nuvarande omfattande nätverk av forskningssta-
4647: skogsbruksministeriet och även sköter statens          tioner och övrig verksamhet samt statens ekono-
4648: fiskodling, står för större delen av anskaffningen     miska situation, med goda skäl förena sig med
4649: av den information det är fråga om. Forsknings-        arbetsgruppens uppfattning att det inte för när-
4650: institutet har, förutom den till Helsingfors lokali-   varande är ändamålsenligt att bygga en forsk-
4651: serade centralenheten, 13 forskningsstationer, 3       ningsstation i Simo.
4652: centralfiskodlingsanläggningar, 11 övriga fisk-
4653: odlingsan1äggningar samt ytterligare 12 andra
4654: verksamhetspunkter.
4655: 
4656:      Helsingforsden 18 maj 1995
4657:                                                         Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
4658: 1
4659: 1
4660:  1
4661:   1
4662:   1
4663:    1
4664:     1
4665:     1
4666:      1
4667:       1
4668:       1
4669:        1
4670:         1
4671:         1
4672:          1
4673:           1
4674:           1
4675:            1
4676:             1
4677:             1
4678:              1
4679:               1
4680:               1
4681:                1
4682:                 1
4683:                 1
4684:                  1
4685:                   1
4686:                   1
4687:                                           KK 31/1995 vp
4688: 
4689: irjallinen kysymys 31
4690: 
4691: 
4692: 
4693: 
4694:                                  Rask ym.: Elinkeinokalataloutta selvittävän työryhmän kokoonpa-
4695:                                     nosta
4696: 
4697: 
4698:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
4699: 
4700:   Maa- ja metsätalousministeriö on 30.3.1995        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4701: ;ettanut työryhmän seuraamaan elinkeinokala-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4702: :louden toimintaedellytyksiä ED-Suomessa.
4703: yöryhmä tulee työssään kiinnittämään huo-                     Aikooko Hallitus vielä täydentää elin-
4704: liota elinkeinokalatalouden kestävän käytön                keinokalatalouden toimintaedellytyksiä
4705: mnnitelmiin sekä vesistövaikutusten huomioon               seuraavan työryhmän kokoonpanoa
4706: ;tamiseen. Työryhmän kokoonpano on lähes                   pohjoisen edustuksella, vai miten maa- ja
4707: .ydellisesti etelän kalastuksen ammattilaisista            metsätalousministeriössä aiotaan var-
4708: :>ostuva.                                                  mistua siitä, että myös Perämeren ja Poh-
4709:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          jois-Suomen kalastuksen selviämistä ED-
4710: ·ksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme                Suomessa seurataan?
4711: 
4712:    Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1995
4713: 
4714:         Maija Rask                     Tapio Karjalainen             Tuija Pohjola
4715:         Osmo Kurola                    Ossi Korteniemi               Anne Huotari
4716: 
4717: 
4718: 
4719: 
4720:  )261
4721: 2                                         KK 31/1995 vp
4722: 
4723: 
4724: 
4725: 
4726:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
4727: 
4728:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
4729: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      vasti seuraavaa.
4730: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen
4731: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maija            Maa- ja metsätalousministeriön 30. maalis-
4732: Raskin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      kuuta 1995 asettaman työryhmän toimeksianto
4733: sen n:o 31:                                        keskittyy nimenomaan ED-jäsenyyden tarjoa-
4734:                                                    mien mahdollisuuksien hyväksikäyttöön. Työ-
4735:          Aikooko Hallitus vielä täydentää elin-    ryhmän kokoonpano perustuu ED-asioiden hoi-
4736:        keinokalatalouden toimintaedellytyksiä      don painopisteeseen elinkeinokalatalouden kala-
4737:        seuraavan työryhmän kokoonpanoa             varojen käytössä. Pohjoista Suomea edustaa työ-
4738:        pohjoisen edustuksella, vai miten maa- ja   ryhmässä tarkkailupäällikkö Tarja Zitting-Hut-
4739:        metsätalousministeriössä aiotaan var-       tula Voimalohi Oy:stä Rovaniemeltä. Toisaalta
4740:        mistua siitä, että Perämeren ja Pohjois-    Perämerellä ja Pohjois-Suomessa harjoitettavan
4741:        Suomen kalastuksen selviämistä ED-          kalastuksen kannalta tärkeää lohikysymystä tul-
4742:        Suomessa seurataan?                         laan selvittämään toisaalla maa- ja metsätalous-
4743:                                                    ministeriöön asetettavassa työryhmässä.
4744:      Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1995
4745: 
4746:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
4747:                                            KK 31/1995 vp                                             3
4748: 
4749: 
4750: 
4751: 
4752:                                        Tili Riksdagens Talman
4753: 
4754:    I det syfte 37 § 7 mom. riksdagsordningen an-       Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
4755: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       anföra följande:
4756: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-
4757: man Maija Rask m.fl. undertecknade spörsmål             Den arbetsgrupp jord- och skogsbruksminis-
4758: nr 31:                                               teriet tillsatte den 30 mars 1995 koncentrerar sig
4759:                                                      enligt sitt uppdrag uttryckligen på att utreda hur
4760:           Har Regeringen för avsikt att ännu         de möjligheter medlemskapet i EU erbjuder skall
4761:        komplettera sammansättningen av den           utnyttjas. Arbetsgruppen är sammansatt utgåen-
4762:        arbetsgrupp som utreder verksamhets-          de ifrån att skötseln av EU-frågorna väger tungt
4763:        förutsättningar för fiskerinäringen med       vid nyttjandet av fiskresurserna inom fiskerinä-
4764:        nordlig representation eller på vilket sätt   ringen. Norra Finland representeras i arbets-
4765:        ämnar jord- och skogsbruksministeriet         gruppen av kontrollchef Tarja Zitting-Huttula
4766:        försäkra sig om att en uppföljning sker av    vid Voimalohi Oy i Rovaniemi. Den för fisket i
4767:        hur fisket i Bottenviken och norra Fin-       Bottenviken och norra Finland så viktiga laxfrå-
4768:        land klarar sig i ED-Finland?                 gan kommer för sin del att utredas i en annan
4769:                                                      arbetsgrupp som skall tillsättas inom jord- och
4770:                                                      skogsbruksministeriet.
4771:      Helsingforsden 12 maj 1995
4772: 
4773:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
4774:                                              KK 32/1995 vp
4775: 
4776: Kirjallinen kysymys 32
4777: 
4778: 
4779: 
4780: 
4781:                                     Vähänäkki: Puolustusministeriön suunnittelemista varuskuntien
4782:                                        muutoksista ja siirroista
4783: 
4784: 
4785:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
4786: 
4787:    Esko Ahon eduskuntavaalien jälkeen tehtä-           koon edelleen, että Utin lennoston siirto edellyt-
4788: vänsä jättänyt porvarihallitus harjoitti toimikau-     täisi suunnitellulla uudella sijoituspaikalla huo-
4789: tensa aikana räikeää keskustalaista aluepolitiik-      mattavia uudisrakennustöitä. Varusmiessoitto-
4790: kaa, tahi paremminkin kehitysaluepolitiikkaa.          kunnan siirto pois reserviupseerikoulutuksen
4791: Se ei keskittynyt pelkästään sisäasiainministeri       tärkeimmältä sijaintipaikkakunnalta Haminasta
4792: Mauri Pekkarisen johtamaan sisäasiainministe-          aiheuttaisi jatkossa lupaavasti alkaneen varus-
4793: riöön, vaan vaikutti kaikkien ministeriöiden hal-      miessoittokuntaperinteen yhtäkkisen rikkoutu-
4794: linnonaloilla, niin myös mm. puolustusministe-         misen sekä niin ikään laajaa suosiota saavutta-
4795: riössä. Niinpä puolustusministeriössä laadittiin       neen kansainvälisen sotilasmusiikkitapahtuman,
4796: suunnitelma, joka sisälsi muutoksia varuskun-          Haminan Tattoon, järjestelyjen huomattavaa
4797: nissa: joko koko varuskunnan lakkauttamisia tai        vaikeutumista. - Kaikki tämä pelkästään kes-
4798: niiden osien eli joukko-osastojen tai sotilaskou-      kustavetoisen kehitysaluepolitiikan seuraukse-
4799: lujen siirtoja muualle. Silmiinpistävää oli, ettei     na.
4800: siirroille ollut asiantuntijoiden mukaan nähtävis-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4801: sä taloudellisia tai puolustuspoliittisia perustelu-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4802: ja. Johtavana periaatteena oli, että eteläisestä       nioittavasti valtioneuvoston         asianomaisen
4803: Suomesta suunniteltiin siirrettäväksi yksiköitä        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4804: ns. kehitysalueille. Esimerkkeinä mainittakoon,
4805: että eräs suunnitelma sisälsi ajatuksen Utin len-                Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin edellä
4806: noston (Kymen lääni, Valkealan kunta) siirron                 viitattujenja esimerkkinä mainittujen va-
4807: Keski-Suomen lääniin (silloisen sisäasiainminis-              ruskuntien tai niiden osien pelkästään
4808: terin kotilääniin!) sekä Haminan varusmiessoit-               aluepoliittisiin perusteisiin nojautuvien
4809: tokunnan siirtämisen pois Haminasta. Mainitta-                siirtosuunnitelmien mitätöimiseksi?
4810: 
4811:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1995
4812: 
4813:                                             Matti Vähänäkki
4814: 
4815: 
4816: 
4817: 
4818: 250261
4819: 2                                         KK 32/1995 vp
4820: 
4821: 
4822: 
4823: 
4824:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
4825: 
4826:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     puolustushallinnon sisällä tehtyyn valmistelut-
4827: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      yöhön, määritetään organisaation tavoitetila
4828: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    2000-luvun alussa ja tavoitetilan saavuttamiseksi
4829: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Vä-     tarvittavat toimenpiteet.
4830: hänäkin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          Ohjelma, joka sisältää mm. kysymyksessä
4831: n:o 32:                                            mainitun Kuljetuslentolaivueeseen kuuluvan
4832:                                                    Kuljetuslentueen siirtämisen Utista Tikkakos-
4833:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin edellä   kelle, on laadittu puolustusministeriön ja pääesi-
4834:        viitattujenja esimerkkinä mainittujen va-   kunnan yhteistyönä. Sen ainoana tavoitteena on
4835:        ruskuntien tai niiden osien pelkästään      puolustushallinnon organisaation pitkäjäntei-
4836:        aluepoliittisiin perusteisiin nojautuvien   nen sekä toiminnallisesti ja taloudellisesti perus-
4837:        siirtosuunnitelmien mitätöimiseksi?         teltu kehittäminen. Yleiset aluepoliittiset näkö-
4838:                                                    kohdat eivät ole vaikuttaneet ohjelman sisäl-
4839:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       töön.
4840: vasti seuraavaa:                                      Nykyiseen hallitusohjelmaan sisältyy eräänä
4841:                                                    leikkauskohteena puolustusvoimien toiminnan
4842:    Viime vuoden huhtikuussa vahvistivat silloi-    rationalisoiminen siten, että säästövaikutus
4843: nen puolustusministeri Elisabeth Rehn ja silloi-   vuonna 1996 on 150 miljoonaa markkaa ja vuosi-
4844: nen puolustusvoimain komentaja Jan Klenberg        na 1996---1999 yhteensä 500 miljoonaa markkaa.
4845: puolustushallinnon rauhan ajan organisaation       Näiden säästöjen aikaansaaminen edellyttää
4846: rationalisointi- ja kehittämisohjelman. Ohjel-     edellä mainitun rationalisointiohjelman määrä-
4847: massa, joka perustuu useiden vuosien aikana        tietoista toimeenpanoa.
4848: 
4849:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1995
4850:                                                                  Puolustusministeri Anneli Taina
4851:                                            KK 32/1995 vp                                             3
4852: 
4853: 
4854: 
4855: 
4856:                                       Tili Riksdagens Ta/man
4857: 
4858:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordninen an-     organisationen i början av 2000-talet och de åt-
4859: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-      gärder som behövs för att nivån skall kunna
4860: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    uppnås.
4861: man Matti Vähänäkki undertecknade spörsmål              Programmet, i vilket ingår bl.a. förflyttningen
4862: nr 32:                                              av den i spörsmålet nämnda Transportdivisio-
4863:                                                     nen, viiken hör tili Flygtransportdivisionen, från
4864:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder i         Uttis tili Tikkakoski har gjorts upp i samarbete
4865:        syfte att annullera de som exempel nämn-     mellan försvarsministeriet och huvudstaben.
4866:        da, enbart på regionalpolitiska grunder      Programmets enda avsikt är att få tili stånd en
4867:        baserade planer till vilka ovan hänvisas     långsiktig utveckling av försvarsförvaltningens
4868:        och som gäller flyttning av garnisoner       organisation med goda grunder vad verksamhet
4869:        eller delar av dem?                          och ekonomi beträffar. De allmänna regionalpo-
4870:                                                     litiska synpunkterna har inte inverkat på pro-
4871:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       grammets innehåll.
4872: anföra följande:                                        Rationaliseringen av försvarsmaktens verk-
4873:                                                     samhet ingår i det nuvarande regeringsprogram-
4874:    1 april för ett år sedan fastställde dåvarande   met som en av de punkter vilka är föremål för
4875: försvarsministern Elisabeth Rehn och dåvarande      nedskärningar på så sätt att verkningen av inbe-
4876: kommendören för försvarsmakten Jan Klenberg         sparingarna 1996 uppgår tili 150 milj. mk och
4877: rationaliserings- och utvecklingsprogrammet för     199fr-1999 sammanlagt till500 milj. mk. För att
4878: försvarsmaktens fredstida organisation. 1 pro-      dessa inbesparingar skall kunna fås till stånd
4879: grammet, som baserar sig på ett beredningsarbe-     förutsätts att det ovan nämnda rationaliserings-
4880: te vilket pågått under många års tid inom fOr-      prograromet verkställs på ett målmedvetet sätt.
4881: svarsförvaltningen, fastställs ambitionsnivån för
4882:      Helsingforsden 19 maj 1995
4883:                                                                     Försvarsminister Anneli Taina
4884:                                             KK 33/1995 vp
4885: 
4886: Kirjallinen kysymys 33
4887: 
4888: 
4889: 
4890: 
4891:                                   Kallis: Eduskuntatalon edustan rakennushankkeista
4892: 
4893: 
4894: 
4895:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
4896: 
4897:    Yksi kiistellyimpiä rakennushankkeita on              Koska eduskunnan edessä oleva alue on mo-
4898: Nykytaiteen museon ja eduskuntatalon edustan         nin tavoin keskeinen ja tärkeä, olisi hyvä, että
4899: muiden suunnitteilla olevien rakennushankkei-        aluetta rakennettaessa huolehdittaisiin mahdol-
4900: den toteuttaminen. Aiheesta on Helsingin kau-        lisimman perusteellisesta ja huippusuunnitteli-
4901: pungin luottamuselimissä käyty kuumaa taiste-        joiden laatimasta kokonaissuunnittelusta. Tar-
4902: lua ja viimeksi Nykytaiteen museon vaatimasta        peellista olisi tiedustella myös eduskunnan omaa
4903: asemakaavan muutoksesta on tehty valitus.            näkemystä asiasta tai edes tiedottaa sille esillä
4904:    Useat arkkitehtuurin huippuammattilaiset          olevista suunnitelmista ja niiden pohjana olevista
4905: ovat valitelleet, että eduskuntatalon edustaa        näkökulmista.
4906: suunnitellaan hajanaisesti ja ilman riittävää ko-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4907: konaisnäkemystä kuin palapeliä kooten. Kuiten-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4908: kin kyseessä on pääkaupunkimme keskeinen             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4909: alue, jonka tulisi kuvastaaja korostaa kansallista   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4910: itsenäisyyttä. Tapanahan on, että valtion kor-
4911: keimman johdon rakennuksia korostetaan nii-                    Katsooko Hallitus tarpeelliseksi sen,
4912: den ympäristön avulla.                                      että eduskuntatalon edustan rakennus-
4913:    Epäilemättä eduskuntatalon edusta vaatii                 hankkeista keskustellaan tavanomaista
4914: täysremontinja alueelle on varmasti myös viisas-            laajemmin ja että kansanedustuslaitos
4915: ta rakentaa. Vaarana on, että nykysuunnitelmien             itse pyrkisi myöhemmin omalla kannan-
4916: pohjalta toteutettuna eduskuntatalo on jäämäs-              otonaan vaikuttamaan näiden rakennus-
4917: sä muiden rakennusten sekaan tavalla, joka ei               hankkeiden toteuttamiseen?
4918: korosta sen arvoa ja keskeisyyttä.
4919:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1995
4920: 
4921:                                             Bjarne Kallis
4922: 
4923: 
4924: 
4925: 
4926: 250261
4927: 2                                         KK 33/1995 vp
4928: 
4929: 
4930: 
4931: 
4932:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
4933: 
4934:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     menettelytavat, joiden voitiin todeta olleen lain-
4935: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      mukaisia.
4936: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       Töölönlahden aluetta on suunniteltu asema-
4937: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kalliksen     kaavaa laaja-alaisemmin Kamppi-Töölönlah-
4938: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 33:       den osayleiskaavassa,joka hyväksyttiin kaupun-
4939:                                                    ginvaltuustossa v. 1991. Osayleiskaavoitusta jo
4940:           Katsooko Hallitus tarpeelliseksi sen,    edelsi yleinen pohjoismainen aatekilpailu v.
4941:        että eduskuntatalon edustan rakennus-       1985, jonka järjestämiseen myös valtio osallistui
4942:        hankkeista keskustellaan tavanomaista       kaupungin ohella. Nykytaiteen museorakennuk-
4943:        laajemmin ja että kansanedustuslaitos       sen suunnittelusta pidettiin erillinen arkkitehti-
4944:        itse pyrkisi myöhemmin omalla kannan-       kilpailu. Näiden kilpailujen ja kaavoituksen val-
4945:        otonaan vaikuttamaan näiden rakennus-       mistelun yhteydessä alueen suunnittelusta on
4946:        hankkeiden toteuttamiseen?                  keskusteltu poikkeuksellisen laajasti julkisissa
4947:                                                    tiedotusvälineissä. Myös eräät kansanedustajat
4948:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       ovat osallistuneet tähän keskusteluun. Nyt esitet-
4949: vasti seuraavaa:                                   ty kysymyskin on osa tätä keskustelua ja koros-
4950:                                                    taa huolta eduskuntatalon lähiympäristön kor-
4951:    Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Ny-       keatasoisesta toteuttamisesta.
4952: kytaiteen    museon     asemakaavamuutoksen           Ministeriön edellä mainitusta vahvistuspää-
4953: 15.6.1994. Ympäristöministeriö ratkaisi asian jo   töksestä on valitettu edelleen korkeimmalle hal-
4954: ennen kysymyksen esittämistä 30.3.1995 hyläten     linto-oikeudelle, jossa asian käsittely on kesken.
4955: tehdyt valitukset ja vahvistaen kaupunginval-      Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu asema-
4956: tuuston päätöksen. Samassa yhteydessä on tut-      kaavan osalta on lopullinen.
4957: kittu myös asemakaavan laatimisessa noudatetut
4958: 
4959:      Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1995
4960: 
4961:                                                              Ympäristöministeri Pekka Haavisto
4962:                                            KK 33/1995 vp                                              3
4963: 
4964: 
4965: 
4966: 
4967:                                        Tili Riksdagens Talman
4968: 
4969:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      lämpats vid uppgörandet av stadsplanen. Man
4970: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-       kunde konstatera att dessa hade varit lagenliga.
4971: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-        Tölövikens område har i en vidare utsträck-
4972: man Kallis undertecknade spörsmå1 nr 33:             ning än vad som framgår av stadsplanen plane-
4973:                                                      rats i delgeneralpian för Kampen-Tölöviken, vii-
4974:           Anser Regeringen detvara nödvändigt        ken godkändes i stadsfullmäktige 1991. Delge-
4975:        att diskussioner förs i en större utsträck-   neralplaneringen föregicks av en allmän nordisk
4976:        ning än norma1t om byggnadsprojekten          idetävling 1985, och utöver staden deltog även
4977:        framför riksdagshuset och att par1amen-       staten i anordnandet av tävlingen. En skild arki-
4978:        tet senare genom sitt eget ställningstagan-   tekttävling ordnades för planeringen av musei-
4979:        de f6rsöker påverka genomförandet av          byggnaden för nutidskonst. 1 samband med täv-
4980:        dessa byggnadsprojekt?                        lingarna och planläggningen har diskussioner i
4981:                                                      en exceptionell utsträckn~pg förts i medierna om
4982:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt        planeringen av området. A ven vissa [iksdagsmän
4983: anföra f6ljande:                                     har deltagit i denna diskussion. Aven det nu
4984:                                                      ställda spörsmålet är en del av denna diskussion
4985:    Stadsfullmäktige i Helsingfors godkände           och det framhäver hur angeläget det är att riks-
4986: stadsplaneändringen för Museet för nutidskonst       dagshuset får en högtstående närmiljö.
4987: den 15 juni 1994. Miljöministeriet avgjorde frå-        Besvär över ministeriets ovan nämnda beslut
4988: gan redan den 30 mars 1995 innan spörsmålet          om fastställelse har inlämnats tili högsta förvalt-
4989: ställdes och förkastade besvären och fastställde     ningsdomstolen, där behandlingen fortfarande
4990: stadsfullmäktiges beslut. 1 detta sammanhang         pågår. Högsta förvaltningsdomstolens utslag be-
4991: undersöktes även de förfaringssätt som hade till-    träffande stadsplanen är slutligt.
4992: 
4993:      Helsingfors den 13 juni 1995
4994:                                                                      Miljöminister Pekka Haavisto
4995:                                            KK 34/1995 vp
4996: 
4997: Skriftligt spörsmål 34
4998: 
4999: 
5000: 
5001: 
5002:                                   Jansson: Om fiskerinäringens verksamhetsförutsättningar
5003: 
5004: 
5005:                                       Tili Riksdagens Talman
5006: 
5007:    Finlands medlemskap i EU påverkar fiskeri-          Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
5008: näringen mera negativt än man kunnat förutse.       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
5009: Både det traditionella fiskets och fiskodlingens    ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
5010: svårigheter ökar ytterligare av mervärdesskatten    följande spörsmål:
5011: och av billigimport av överskottsfisk från Norge,
5012: som ju står utanför EU. Det förefaller dessutom               Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
5013: som om importen sker utan rimlig kontroll.                 ta för att under de ändrade förhållandena
5014:    EU:s stödarrangemang inom CFP upplevs                   säkerställa fiskerinäringens, både det tra-
5015: som Iångsamma och krångliga. Strukturanpass-               ditionella fiskets och fiskodlingens, verk-
5016: ningen blir därför svåröverskådlig och näringens           samhetsförutsättningar?
5017: verksamhetsförutsättningar är inte tillräckligt
5018: stabila och långsiktiga.
5019: 
5020:       Helsingforsden 5 maj 1995
5021:                                           Gunnar Jansson
5022: 
5023: 
5024: 
5025: 
5026:  250261
5027: 2                                          KK 34/1995 vp
5028: 
5029: Kirjallinen kysymys 34                                                                    Suomennos
5030: 
5031: 
5032: 
5033: 
5034:                                   Jansson: Kalatalouden toimintaedellytysten turvaamisesta
5035: 
5036: 
5037: 
5038:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
5039:     Suomen ED-jäsenyys vaikuttaa kalatalouteen         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5040: arvioitua kielteisemmin. Sekä perinteisen kalas-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5041: tuksen että kalanviljelyn vaikeudet lisääntyvät     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5042: entisestään arvonlisäveron ja Norjasta tapah-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5043: tuvan ylijäämäkalan halpatuonnin vuoksi. Nor-
5044: jahan on EU:n ulkopuolella. Vaikuttaa lisäksi                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5045: siltä, kuin tuonti tapahtuisi ilman kohtuullista           ryhtyä turvatakseen muuttuneissa olo-
5046: valvontaa.                                                 suhteissa kalatalouden, niin perinteisen
5047:     CFP:n piiriin kuuluvat EU:n tukitoimet koe-            kalastuksen kuin kalanviljelynkin, toi-
5048: taan hitaiksi ja hankaliksi. Rakennesopeutus               mintaedellytykset?
5049: muodostuu tämän vuoksi epäselväksi, eivätkä
5050: elinkeinon toimintaedellytykset ole riittävän va-
5051: kaita pitkällä tähtäimellä.
5052:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1995
5053:                                           Gunnar Jansson
5054:                                          KK 34/1995 vp                                           3
5055: 
5056: 
5057: 
5058: 
5059:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
5060: 
5061:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
5062: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,     vasti seuraavaa.
5063: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen
5064: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Gunnar          Maa- ja metsätalousministeriö on 30. maalis-
5065: Janssonin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen    kuuta 1995 asettanut työryhmän, jonka tehtävä-
5066: n:o 34:                                           nä on seurata elinkeinokalatalouden toiminta-
5067:                                                   edellytysten muutoksia ja ED-sopeutuksessa to-
5068:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     teutettavia toimenpiteitä ED-jäsenyyden toteu-
5069:        ryhtyä turvatakseen muuttuneissa olo-      duttua. Työryhmän tulee lisäksi tarvittaessa teh-
5070:        suhteissa kalatalouden, niin perinteisen   dä esityksiä kalatalouspolitiikan muutoksista,
5071:        kalastuksen kuin kalanviljelynkin, toi-    jotta ED-jäsenyyden tarjoamista mahdollisuuk-
5072:        mintaedellytykset?                         sista saataisiin suurin mahdollinen hyöty.
5073: 
5074:      Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1995
5075: 
5076:                                                    Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
5077: 4                                          KK 34/1995 vp
5078: 
5079: 
5080: 
5081: 
5082:                                        Tili Riksdagens Talman
5083: 
5084:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Jord- och skogsbruksministeriet har den 30
5085: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       mars 1995 tillsatt en arbetsgrupp med uppgift att
5086: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     följa upp förändringarna i fiskerinäringens verk-
5087: man Gunnar Jansson undertecknade spörsmål            samhetsförutsättningar och de åtgärder som vid-
5088: nr 34:                                               tas i samband med anpassningen till EU i och
5089:                                                      med att medlemskapet i EU blivit verklighet.
5090:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       Arbetsgruppen kommer därtill vid behov att ge
5091:        ta för att under de ändrade förhållandena     förslag till sådana ändringar i fiskeripolitiken
5092:        säkerställa fiskerinäringens, både det tra-   som behövs för att de möjligheter EU-medlem-
5093:        ditionella fiskets och fiskodlingens, verk-   skapet erbjuder skall vara till största möjliga nyt-
5094:        samhetsförutsättningar?                       ta.
5095: 
5096:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
5097: anföra följande:
5098: 
5099:      Helsingforsden 16 maj 1995
5100: 
5101:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
5102:                                             KK 35/1995 vp
5103: 
5104: Kirjallinen kysymys 35
5105: 
5106: 
5107: 
5108: 
5109:                                    T. Pohjola: Työhön valmentamis- ja työtaidon säilyttämiskampan-
5110:                                        jan turvaamisesta Oulussa
5111: 
5112: 
5113:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
5114: 
5115:    Työttömyysaste oli Oulussa vuonna 1994                Tavoitteena on saada syntymään tuhanteen
5116: keskimäärin 22,7 %. Työttömistä työnhakijois-         yritykseen tuhat tällaista työ- tai harjoittelupaik-
5117: ta nuorten alle 25-vuotiaiden osuus on n. 20-         kaa.
5118: 22 %, mikä on yli koko maan keskiarvon (18-              Kampanjan avulla haetaan myös uusia tapoja
5119: 20 %). Työttömien työnhakijoiden määrästä             työllistää, esimerkiksi lyhytkestoisen koulutuk-
5120: (10 927) oli helmikuussa 1995 nuoria alle 20-         sen ja työnteon yhdistämistä tai useamman yri-
5121: vuotiaita 580 ja alle 25-vuotiaita 2 223. Pitkä-      tyksen yhteisen työntekijän paikkaamista.
5122: aikaistyöttömiä, yli vuoden työttömänä olleita           Tarkoituksena on kartoittaa ko. yritykset Ou-
5123: oli 3 152 henkeä.                                     lun alueella. Yrityksiin otetaan yhteyttä henkilö-
5124:    Tasavallan presidentin asettaman työllisyys-       kohtaisesti, tiedusteliaan yrityksen työllistämis-
5125: työryhmän painopistealueina on pitkäaikais-           suunnitelmiaja tarjotaan mahdollisuutta osallis-
5126: työttömyyden ja nuorisotyöttömyyden alenta-           tua projektiin. Projektista tiedottamisen lisäksi
5127: minen. Työvoimapolitiikan keinot on kohdistet-        toteutetaan mahdollinen haastekampanja.
5128: tava erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden alenta-         Asiasta kiinnostuneille yrityksille järjestetään
5129: miseen. Nuorten osalta ensisijaisia keinoja ovat      myös yhteinen tiedotus- ja koulutustilaisuus,jos-
5130: koulutus, työharjoittelu sekä toimet, joilla helpo-   sa kerrotaan tarkemmin projektista. Tilaisuudes-
5131: tetaan siirtymistä koulusta työelämään.               sa annetaan tietoa mm. tukimahdollisuuksista.
5132:     Oulun kaupunki on ottanut vuoden 1995 ta-            Projekti on kuitenkin vaarassa joutua vai-
5133: lousarvioonsa kohdan Työllisyys ja elinkeino-         keuksiin. Syynä ovat työllisyysasetuksen (279/
5134: strategia, jossa todetaan: "Työllisyyden hoidon       95) 19 §:n säännökset yrityksille myönnettyjen
5135: keskeisenä periaatteena on torjua pitkään työttö-     tukien edellytyksistä.
5136: mänä olleiden henkilöiden pysyvää syrjäytymis-           Työllisyysasetusta voidaan tulkita siten, että
5137: tä työmarkkinoilta ja helpottaa nuorten työelä-       myös laajoissa, monipuolisissa ja koulutuspai-
5138: mään pääsyä."                                         notteisissa ohjelmissa edellytetään tuen ehdoksi
5139:     Työllisyyspolitiikan konkreettiseksi toteutta-    pysyvää työsuhdetta. Tulkinnasta voi seurata
5140: miseksi Oulussa on laadittu pitkäjänteinen ja         merkittävän kampanjan epäonnistuminen.
5141: kunnianhimoinen suunnitelma. Työhön valmen-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5142: tamis- ja työtaidon säilyttämiskampanjan tavoit-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5143: teena on saada syntymään uusia työpaikkoja            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5144:  oululaisissa yrityksissä. Kaupunki ja työvoima-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5145:  toimisto tukevat yrityksiä alkuvaiheessa.
5146:     Projektin tavoitteena on helpottaa työttömien               Onko Hallitus tietoinen siitä, että työl-
5147:  työnsaantia järjestämällä puolen vuoden pitui-              listämisasetuksen 19 §:ää voidaan tulkita
5148:  nen työjakso, joka voi sisältää työharjoittelua,            siten, että Oulun kaupungissa suunnitel-
5149:  oppisopimuskoulutusta tai ammatillista lisäkou-             lun merkittävän työllistämiskokonaisuu-
5150:  lutusta taikka olla työsuhde.                               den toteuttaminen vaarantuu?
5151: 
5152:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1995
5153: 
5154:                                              Tuija Pohjola
5155: 
5156: 
5157: 
5158: 250261
5159: 2                                             KK 35/1995 vp
5160: 
5161: 
5162: 
5163: 
5164:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
5165: 
5166:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          ristää tällaisessa tilanteessa työmarkkinoiden toi-
5167: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           mivuutta ja yritysten välisiä kilpailuolosuhteita.
5168: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen             Edellä mainitut ongelmat liittyivät siihen, ettei
5169: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija Poh-         yrityksiltä edellytetty muuta kuin tukijakson pi-
5170: jolan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          tuista työllistämistä. Ongelmien poistamiseksi
5171: 35:                                                     työllisyysasetusta muutettiin niin, että tukea
5172:                                                         myönnetään yrityksille säännönmukaisesti vain
5173:             Onko Hallitus tietoinen siitä, että työl-   vastikkeellisuuden periaatteella. Yrityksen on
5174:         listämisasetuksen 19 §:ää voidaan tulkita       tukea saadakseen parannettava työllistetyn työ-
5175:         siten, että Oulun kaupungissa suunnitel-        markkinavalmiuksia tai tarjottava työtä tuen
5176:         lun merkittävän työllistämiskokonaisuu-         avulla palkatulle työttömälle tukijaksoa huo-
5177:         den toteuttaminen vaarantuu?                    mattavasti pidemmäksi ajaksi. Tukiuudistuksen
5178:                                                         periaatteet vastaavat pääministeri Paavo Lippo-
5179:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            sen hallituksen ohjelmaa, jonka mukaan yritys-
5180: vasti seuraavaa:                                        tukien vastikkeellisuutta lisätään ja kilpailua
5181:                                                         vääristävät tuet poistetaan.
5182:    Työllistämistukijärjestelmä on uudistettu                Yritykselle voidaan myöntää tukea kolmessa
5183: huhtikuun 1995 alusta siten, että tukijärjestel-        tilanteessa. Työllistämistukea voidaan myöntää
5184: mää selkeytettiinja tukimuotojen määrää vähen-          työllistetyn palkkauskustannuksiin, jos työnan-
5185: nettiin olennaisesti. Uudistetun tukijärjestelmän       taja ottaa työttömän oppisopimuskoulutukseen.
5186: keskeisiä peruslähtökohtia on se, että työllistä-       Tuki kohdistuu erityisesti nuorten työllistämi-
5187: mistuki voidaan aikaisempaa tehokkaammin yh-            seen. Edelleen tukea voidaan myöntää, jos yritys
5188: distää työvoimapalveluihin, kuten koulutukseen          pitää tuella palkatun työttömän palveluksessaan
5189: ja kuntoutukseen. Työllistämistukea uudistetaan         toistaiseksi voimassa olevalla työsopimuksella.
5190: työvoimavarojen kehittämistuen suuntaan niin,           Tuki on tällöin rekrytointituen luonteista työ-
5191: että toimenpiteiden avulla voidaan työttömyy-           suhteen alkuvaiheen tukea, jolla voidaan poistaa
5192: den lyhytaikaisen katkaisemisen sijasta myös pa-        aikaisemman järjestelmän epäkohtia. Lisäksi
5193: rantaa työttömien työllistymisvalmiuksia ja             yritykselle voidaan myöntää tukea määräaikai-
5194: mahdollisuuksia palata pitkittyvän työttömyy-           seenkin työllistämiseen, jos yritys järjestää vai-
5195: den jälkeen pysyvämmin työmarkkinoille.                 keasti työllistettävälle työttömälle valmentavan
5196:    Työllistämistukiuudistus perustuu tukijärjes-        työtilaisuuden. Tarkoituksena on, että erityisesti
5197: telmän epäkohdista ja ongelmista vuonna 1994            pitkään työttömänä olleille ja vajaakuntoisille
5198: tehtyyn selvitystyöhön. Selvitystyön yhteydessä         voidaan järjestää työkokeilutyyppinen työtilai-
5199: kävi ilmi, että yrityksille myönnettäviin työllistä-    suus osana työttömälle suunniteltua koulutuk-
5200: mistukiin liittyvät ongelmat kärjistyivät huomat-       sen ja kuntoutuksen palvelukokonaisuutta.
5201: tavasti viimeisten parin vuoden aikana. Tukien              Edustaja Pohjolan tarkoittaman Oulun kau-
5202: laajentunut käyttö yksityissektorilla johti tuella      pungin työllistämisprojektin tavoitteena on hel-
5203: spekulointiin ja totutti yrityksiä tuen avulla työl-    pottaa erityisesti nuorten työnsaantia järjestä-
5204: listämiseenjopa niin, että tukea pidetään työvoi-       mällä yrityksissä puolen vuoden työjakso, joka
5205: maa otettaessa oikeutena. Tuella työllistämisen         voi sisältää oppisopimuskoulutusta, työharjoit-
5206: kohdentumisesta päätti usein tukea hakenut yri-         telua tai ammatillista lisäkoulutusta taikka työ-
5207: tys eikä työvoimatoimisto. Tämä vähensi tuen            suhteessa tehtävää työtä. Palkkaukseen myön-
5208: kohdentumista työvoimapoliittisesti tarkoituk-          nettäisiin tukea työhallinnon työllisyysmäärära-
5209: senmukaisella tavalla niihin työttömiin, joiden         hoista ja kaupungin varoista. Projektin avulla
5210: työllistymisedellytyksiä pitäisi tuen avulla paran-     haetaan uusia tapoja työllistää työttömiä, esi-
5211: taa. Yritykset kokivat tuen osaksi normaalia työ-       merkiksi koulutuksen ja työnteon yhdistämistä.
5212: voiman määräaikaista rekrytointitoimintaa ei-           Tavoitteiltaan Oulun projekti vastaa juuri sitä,
5213: vätkä ottaneet työvoimaa ilman tukea. Tuki vää-         mitä myös tukiuudistuksella tavoitellaan.
5214:                                              KK 35/1995 vp                                            3
5215: 
5216:    Työministeriö on tietoinen Oulussa käynnis-            Oulun kaupungin projektimallia,jossa työhal-
5217: tettävästä projektista, ja siitä ovat työministeriön   linto ja kunta yhdessä ponnistelevat nuoriso- ja
5218: ja Oulun kaupungin edustajat neuvotelleet kes-         pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi, on pi-
5219: kenään. Työllistämistuen myöntäminen yrityk-           dettävä hyvänä toimintatapana, jota tulee edis-
5220: selle oppisopimuskoulutuksen järjestämiseen ja         tää koko maassa. Samalla on kuitenkin huoleh-
5221: toimenpiteiden yhdistelmät ovat edellä maini-          dittava siitä, että yrityksille myönnettävät tuet
5222: tuissa rajoissa mahdollisia. Sen sijaan pelkästään     eivät aiheuta vääristymiä työmarkkinoilla. La-
5223: määräaikaiseen työllistämiseen tuki ei edellä to-      man taittuessa peruslähtökohtana on, että työ-
5224: detun mukaisesti ole mahdollista.                      paikkoja yrityksissä täytetään mahdollisuuksien
5225:                                                        mukaan ensi sijassa ilman valtion tukea.
5226:      Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1995
5227: 
5228:                                                                      Työministeri Liisa Jaakonsaari
5229: 4                                             KK 35/1995 vp
5230: 
5231: 
5232: 
5233: 
5234:                                          Tili Riksdagens Talman
5235: 
5236:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        För företag b1ev stödet en del av den normala
5237: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          rekryteringen av arbetskraft för viss tid och de
5238: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        upphörde att anställa arbetskraft utan stöd. 1 en
5239: man Tuija Pohjola undertecknade spörsmål nr             sådan situation snedvrider stödet arbetsmarkna-
5240: 35:                                                     dens funktion och konkurrensen mellan företag.
5241:                                                            Ovan nämnda problem hänger ihop med att
5242:            Är Regeringen medveten om att 19 §           man av företagen inte förutsatte annat än att de
5243:         sysselsättningsförordningen kan toikas          ordnar sysselsättning för en stödperiod. För att
5244:         så att genomförandet av den betydande           avlägsna problemet ändrades sysselsättningsför-
5245:         sysselsättningshelhet som planerats i           ordningen så att företag beviljas stöd i regel
5246:         Uleåborgs stad äventyras?                       endast enligt principen om motprestation. För
5247:                                                         att erhålla stöd skall företaget förbättra den sys-
5248:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           se1satta personens arbetsmarknadsberedskap el-
5249: anföra följande:                                        ler erbjuda den med stöd avlönade arbetslösa
5250:                                                         personeo arbete för en betydligt längre tid än en
5251:    Systemet med sysselsättningsstöd har revide-         stödperiod. Reformens principer är förenliga
5252: rats i början av april1995 genom att stödsystemet       med programmet för statsminister Paavo Lippo-
5253: gjordes klarare och antalet stödformer minska-          nens regering, enligt vilket företagsstöden görs
5254: des väsentligt. En av utgångspunkterna för det          mera beroende av motprestation och stöd som
5255: reviderade stödsystemet är att sysselsättningsstö-      snedvrider konkurrensen slopas.
5256: det effektivare än förut kan kombineras med                Företag kan beviljas stöd i tre fall. Sysselsätt-
5257: arbetskraftsservice, såsom utbildning och reha-         ningsstöd kan beviljas för den sysselsatta perso-
5258: bilitering. Sysselsättningsstödet förnyas i rikt-       nens lönekostnader, ifall arbetsgivaren ingår ett
5259: ning mot ett stöd för utvecklande av arbetskrafts-      läroavta1 om läroavta1sutbildning med den ar-
5260: resurserna så att dessa åtgärder i stället för att      betslöse. Stödet inriktas särskilt på sysselsättning
5261: kortvarigt avbryta arbetslösheten även förbätt-         av ungdomar. Stöd kan också beviljas företag
5262: rar de arbetslösas sysselsättningsberedskap och         som anställer en med stöd avlönad arbetslös per-
5263: möjligheter att efter en långvarig arbetslöshet         son genom ett arbetsavtal som är i kraft tills
5264: återinträda på arbetsmarknaden för en längre            vidare. 1 dessa fall har stödet karaktären av re-
5265: tid.                                                    kryteringsfrämjande stöd, vilket eliminerar olä-
5266:    Sysselsättningsstödreformen baserar sig på en        genheter i det tidigare systemet. Dessutom kan
5267: utredning som gjordes 1994 om olägenheter i och         företag beviljas stöd för tidsbunden sysselsätt-
5268: problem med stödsystemet. 1 samband med ut-             ning, ifall företaget ordnar ett förberedande ar-
5269: redningsarbetet kom det fram att problemen i            betstilifålle för en arbetslös som är svår att syssel-
5270: anknytning tili de sysselsättningsstöd som bevil-       sätta. A vsikten är att kunna ordna i första hand
5271: jas tili företag tilispetsades betydligt under de par   långtidsarbetslösa och handikappade personer
5272: senaste åren. En utbredd användning av stöden           ett arbetstilifålle av arbetsprövningstyp, där ar-
5273: inom den privata sektorn ledde tili en spekulering      betet ingår som ett led i den för den arbetslöse
5274: med stödet, och företagen vande sig vid syssel-         planerade servicehelheten med utbildning och
5275: sättning med stöd tili den grad att stödet anses        rehabilitering.
5276: som ett slags rätt vid anställning av arbetskraft.         Det sysselsättningsprojekt som riksdagsman
5277: Om hur sysselsättningsstöd skall inriktas beslöt        Pohjola åsyftar skall särskilt främja ungdomar-
5278: ofta det stödsökande företaget och inte arbets-         nas möjligheterna att få arbete genom att vid
5279: kraftsbyrån. Detta minskade möjligheterna att           företag ordna en sysselsättningsperiod på ett
5280: på ett arbetskraftspolitiskt ändamålsenligt sätt        halvt år, i viiken kan ingå läroavtalsutbildning,
5281: inrikta stödet på de arbetslösa vilkas sysselsätt-      arbetspraktik respektive yrkesinriktad tilläggsut-
5282: ningsmöjligheter stödet var avsett att förbättra.       bildning eller anställning genom arbetsavtal. För
5283:                                             KK 35/1995 vp                                             5
5284: 
5285: avlöningskostnader skulle beviljas stöd av ar-       ovan anförda är det däremot inte möjligt att
5286: betsförvaltningens sysselsättningsanslag och sta-    bevilja stöd för enbart tidsbunden sysselsättning.
5287: dens medel. Projektet försöker få fram nya sätt         Uleåborgs stads projektmodell, enligt viiken
5288: att sysselsätta arbetslösa, t.ex. genom att kombi-   arbetsförvaltningen och kommunen tillsammans
5289: nera utbildning och arbete. I fråga om sin mål-      strävar efter att minska ungdoms- och långtids-
5290: sättning liknar Uleåborgsprojektet stödrefor-        arbetslösheten, skall anses vara en bra metod
5291: men.                                                 som bör främjas i hela landet. Samtidigt skall
5292:    Arbetsministeriet är medvetet om det projekt      man dock se tili att de stöd som beviljas företag
5293: som kommer att inledas i Uleåborg, och förhand-      inte leder tili snedvridningar på arbetsmarkna-
5294: lingar om det har förts mellan representanterna      den. I en situation där lågkonjunkturen viker
5295: för arbetsministeriet och Uleåborgs stad. Inom       utgår man ifrån att arbetsplatser vid fåretag, om
5296: ovan nämnda gränser kan företag beviljas syssel-     möjligt, i första hand skall besättas utan statligt
5297: sättningsstöd för ordnande av läroavtalsutbild-      stöd.
5298: ning och kombinerade åtgärder. Med stöd av det
5299:      Helsingforsden 24 maj 1995
5300:                                                                   Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
5301:                                               KK 36/1995 vp
5302: 
5303: Kirjallinen kysymys 36
5304: 
5305: 
5306: 
5307: 
5308:                                     Ihamäki: Tupakkalain toteutumisesta lentoliikenteessä
5309: 
5310: 
5311: 
5312:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
5313: 
5314:     Suomen voimassa oleva tupakkalaki kieltää           ja vaarantaa niin Finnairin matkustajien kuin
5315: tupakoinnin yleisessä kulkuneuvossa. Suomen             koneissa työskentelevien työntekijöiden tervey-
5316: voimassa oleva tupakkalaki velvoittaa työnanta-         den ja työturvallisuuden.
5317: jan kieltämään tupakoinnin tai rajoittamaan sitä            Tietooni ei ole tullut, ovatko asianomaiset val-
5318: työyhteisössä niin, etteivät työntekijät tahatto-       vontaviranomaiset tietoisia näistä rikkomuksis-
5319: masti altistu työssään ympäristön tupakansavui-         ta. Aihetta on epäillä, että valvontaviranomaiset
5320: Ie.                                                     katsovat asiaa läpi sormien tai tulkitsevat lakia
5321:     Suomen voimassa oleva tupakkalaki sallii tu-        toisin kuin se on kirjoitettu. Perusteluni asialle on
5322: pakoinnin tupakointiin varatussa huoneessa ja           seuraava: savuttaminen on jatkunut pitkään eikä
5323: tilassa edellytyksellä, ettei tupakansavu pääse         ole voinut jäädä huomaamatta valvontaviran-
5324: kulkeutumaan savuttomana pidettäviin tiloihin.          omaisilta heidän matkustaessaan Helsinki-Van-
5325: Tupakkatilan ilmastoinnista löytyy hyvin tarkat         taan lentoasemalta Finnairin ulkomaanlennoil-
5326: ohjeet ympäristöministeriön rakentamismää-              la.
5327: räyskokoelman osasta D 2.                                   Lentoasemalla ja Finnairilla on yksi yhteinen
5328:     Tupakkalain valvonta työpaikkojen osalta on         nimittäjä, ja se on valtio. Lentoaseman omistaa
5329: säädetty työsuojeluviranomaisten tehtäväksi.            ja sitä hallitsee valtio. Finnair on pitkälle valtio-
5330:     Helsinki-Vantaan lentoaseman ulkomaanlen-           johtoinen liikeyritys. Suomen voimassa olevaan
5331: tojen odotushallin porttien A 4-6 odotustilassa         tupakkalakiin ei sisälly tietämäni mukaan sään-
5332:  on tupakointialue, josta tupakansavu kulkeutuu         nöksiä, jotka oikeuttaisivat valtion tai sen lento-
5333: esteettä savuttomassa odotustilassa odottavien          aseman tai Finnairin poikkeaviin savuttomuus-
5334: ja työtään tekevien ihmisten hengitettäväksi.           ra tkaisuihin.
5335: Savu on sekä silmin havaittavaa että nenällä                Helsinki-Vantaan lentoasema on Suomen
5336:  haistettavaaja tarttuu vielä vaatteisiinkin. Järjes-   käyntikortti ulkomaille. Suomen tiukat tupa-
5337:  tely on voimassa olevan tupakkalain vastainen.         kointisäännökset tunnetaan hyvin ulkomailla,
5338:     Finnairin ulkomaanlennoilla tupakointi on           mutta lentoaseman ja Finnairin tulkinnat kerto-
5339:  sallittua viimeisillä penkkiriveillä. Näillä penkki-   vat toista esimerkiksi sille kilpailevan lentoyh-
5340:  riveillä tuotettu tupakansavujohdetaan lentoko-        tiön matkustajalle,joka on ylittänyt Atlantin toi-
5341:  neen suljettuun ilmastointijärjestelmään ja sieltä     sen lentoyhtiön savuttomalla lennolla ja aloitta-
5342:  edelleen jokaisen lentomatkustajan hengitettä-         nut lentonsa täysin savuttomalta Kennedyn len-
5343:  väksi. Savu leijuu matkustamon ilmassa muu-            toasemalta New Yorkista.
5344:  toinkin matkustajien hengitettäväksi. WC:hen               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5345:  menevät matkustajat joutuvat kulkemaan tupa-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5346:  kointitilan tupakansavun läpi. Matkustajia pal-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5347:  veleva ja heistä huolehtiva henkilökunta joutuu        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5348:  työskentelemään ko. tupakointitilassa ja hengit-
5349:  tämään savua pitkäänkin työskennellessään ko-                     Onko Hallitus tietoinen, että Helsinki-
5350:  neen takaosassa. Finnairin lentokone on tupak-                 Vantaan lentoaseman ulkomaanlentojen
5351:  kalain tarkoittama yleinen kulkuneuvo. Finnai-                 odotushallin ja Finnairin ulkomaanlen-
5352:  rin ulkomaanlentojen savuttomuussovellus on                    tojen savuttomuuskäytännöt ovat Suo-
5353:  Suomen voimassa olevan tupakkalain vastainen                   men voimassa olevan tupakkalain vastai-
5354: 250261
5355: 2                                        KK 36/1995 vp
5356: 
5357:       sia ja vaarantavat niin lentomatkustajien          ryhtyä mainitun jatkuvan tupakkalain
5358:       kuin lentoaseman ja ulkomaanlentojen               rikkomisen pysäyttämiseksi ja alaistensa
5359:       työntekijöiden terveyden, ja                       työsuojeluviranomaisten toiminnan te-
5360:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            hostamiseksi?
5361: 
5362:     Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1995
5363: 
5364:                                          Timo Ihamäki
5365:                                               KK 36/1995 vp                                               3
5366: 
5367: 
5368: 
5369: 
5370:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
5371: 
5372:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          neet lain velvoitteita laajemman savuttomuuden.
5373: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           Esimerkiksi lentoyhtiö Deltao lennot Helsingistä
5374: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Pohjois-Amerikkaan ovat savuttomia. Syksyllä
5375: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ihamäen            1994 Australia, Kanada ja USA neuvottelivat
5376: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 36:            sopimuksesta, jonka mukaan ko. maiden lento-
5377:                                                         yhtiöiden maiden välillä tapahtuva matkustaja-
5378:           Onko Hallitus tietoinen, että Helsinki-       lentoliikenne on savutonta.
5379:        Vantaan lentoaseman ulkomaanlentojen                Suomen tupakkalain mukaan tupakointi on
5380:        odotushallin ja Finnairin ulkomaanlen-           kielletty yleisen kulkuneuvon sisätiloissa. Yleisen
5381:        tojen savuttomuuskäytännöt ovat Suo-             kulkuneuvon haltija voi kuitenkin sallia tupa-
5382:        men voimassa olevan tupakkalain vastai-          koinnin tähän tarkoitukseen varatussa tilan
5383:        siaja vaarantavat niin lentomatkustajien         osassa siten, ettei tupakansavu pääse kulkeutu-
5384:        kuin lentoaseman ja ulkomaanlentojen             maan niihin sisätiloihin, joissa tupakointi on
5385:        työntekijöiden terveyden, ja                     kielletty. Yleisellä kulkuneuvolla tarkoitetaan
5386:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          tupakka-asetuksen mukaan henkilökuljetukses-
5387:        ryhtyä mainitun jatkuvan tupakkalain             sa olevaa tie-, raide-, vesi- ja ilmaliikenteen kul-
5388:        rikkomisen pysäyttämiseksi ja alaistensa         kuneuvoa.
5389:        työsuojeluviranomaisten toiminnan te-               Finnair on pörssiyhtiö, jonka kotipaikka on
5390:        hostamiseksi?                                    Helsingissä ja lähes kaikki lentokoneet Suomen
5391:                                                         rekisterissä.
5392:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               Tupakkalaki velvoittaa työnantajan suojaa-
5393: vasti seuraavaa:                                        maan työntekijät tahattomalta tupakansavu-
5394:                                                         altistukselta. Tämän toteuttamiseksi työnanta-
5395:     Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentä-            jan on asetettava tarpeelliset tupakointikiellot.
5396: miseksi edellyttää, että työyhteisöjen yleiset ja          Sosiaali- ja terveysministeriö on ottanut kan-
5397: asiakkaille tarkoitetut sisätilat ovat savuttomia.      nan, että joissakin ammateissa ei voida välttää
5398: Sama koskee viranomaisten ja niihin verratta-           sitä, että työntekijät altistuvat satunnaisesti ja
5399: vien julkisten laitosten yleisölle ja asiakkaille va-   vähäisessä määrin tupakansavulle. Tällaisia voi-
5400: rattuja sisätiloja. Mikäli tupakointitila halutaan      vat olla esim. konduktöörit ja siivoojat. Esimer-
5401: järjestää, savu ei saa levitä savuttorniin tiloihin.    kiksi siivooja voi joutua siivoamaan tupakka-
5402: Lakiesityksen perusteluissa puhutaan huoneesta          huoneen ja junan konduktööri rahastamaan tu-
5403: tai muusta erotetusta tilasta.                          pakointiosastossa. Tupakansavualtistus ei kui-
5404:     Helsinki-Vantaan lentoasema on ilmailulai-          tenkaan saa olla jatkuvaa.
5405: toksen eli valtion liikelaitoksen ylläpitämä. Saa-         Ulkomaanliikenteessä olevalla ilma- ja vesilii-
5406: tujen tietojen mukaan lentoasemalla on pyritty          kenteen aluksella noudatetaan sen rekisteröinti-
5407: turvaamaan tilojen savuttomuus.                         paikan lainsäädäntöä, kuten esimerkiksi teknisiä
5408:     Siviili-ilmailujärjestö ICAO on vuonna 1992         vaatimuksia, työsuhteita ja työsuojelua koske-
5409: tehnyt päätöksen, jonka mukaan jäsenvaltioiden          vaa lainsäädäntöä. Tupakkalain yhtenä tavoit-
5410:  tulisi ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin tupa-      teena on ehkäistä tupakansavun työntekijälle ai-
5411:  koinnin rajoittamiseksi kaikessa kansainvälises-       heuttama terveysvaara. Mikäli lentokoneessa tu-
5412:  sä lentoliikenteessä. Suomi on tukenut ICAO:n          pakoidaan, siellä työskentely altistaa työntekijän
5413:  päätöslauselmaa.                                       tupakansavun muodostamalle terveysvaaralle.
5414:     Kanadan tupakkalain mukaan kanadalaisten               Työsuojeluviranomaiset valvovat tupakka-
5415:  lentoyhtiöiden lennot ovat savuttomia, myös len-       lain toimeenpanoa työpaikoilla pääsääntöisesti
5416:  not Atlantin yli. USA:n liittovaltion lainsäädän-      muun tarkastustoiminnan ohessa. Lain sovelta-
5417:  tö edellyttää, että Pohjois-Amerikan sisäiset, alle    mista koskeva neuvonta on yleensä asiakasaloit-
5418:  6 tunnin kestoiset lennot ovat savuttomia. Useat       teista. Työministeriön työsuojelupiireille valvon-
5419:  pohjoisamerikkalaiset lentoyhtiöt ovat omaksu-         taa varten antamien ohjeiden mukaan todetut
5420: 4                                           KK 36/1995 vp
5421: 
5422: lainvastaisuudet ja niistä tehdyt ilmoitukset edel-      Tupakkalain mukaan lentoasemien ja lento-
5423: lyttävät toimenpiteitä samaten kuin muut valvot-      koneiden tulee olla savuttomia, jotta sekä asiak-
5424: tavat seikat. Työsuojeluviranomaisten todetessa       kaat että työntekijät välttyvät tahattomalta tu-
5425: laiminlyöntejä noudatetaan samoja valvonta-           pakansa vualtistukselta. Tupakkalakia valvovat
5426: laissa säädettyjä menettelytapoja kuin muussa-        työpaikoilla työsuojeluviranomaiset ja viran-
5427: kin valvonnassa. Valvonta on myös ollut esillä        omaisten ja niihin verrattavien ylläpitämissä ti-
5428: työministeriön ja työsuojelupiirien tulosneuvot-      loissa kunnan viranomaiset. Kansanedustaja
5429: teluissa.                                             Ihamäen kirjallinen kysymys on lähetetty Van-
5430:    Viranomaisten kampanjat keväällä 1995 täh-         taan kaupungin terveyslautakunnalle ja Uuden-
5431: täsivät tupakkalain keskeisen sisällön tunnetuksi     maan työsuojelupiirille toimenpiteitä varten.
5432: tekemiseen mm. teemoilla "Oikeus savuttomaan             Hallitus jatkaa väestölle suunnattuja kampan-
5433: ilmaan", "Työtilojen savuttomuudesta huolehtii        joita tupakkalain toimeenpanosta sekä koulutus-
5434: työnantaja" ja "Tupakkalakia valvovat työ-            yhteistyötä työsuojelu- ja terveysvalvontaviran-
5435: suojelupiirit ja terveysviranomaiset".                omaisten kanssa syksyllä 1995.
5436: 
5437:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1995
5438: 
5439:                                                                              Ministeri Terttu Huttu
5440:                                             KK 36/1995 vp                                                5
5441: 
5442: 
5443: 
5444: 
5445:                                         Tili Riksdagens Talman
5446: 
5447:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       get Deltas flyg från Helsingfors tili Nordamerika
5448: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        rökfria. På hösten 1994 förhandlade Australien,
5449: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags1e-    Canada och USA om ett avtal enligt vilket passa-
5450: damot Ihamäki undertecknade spörsmå1 nr 36:           gerarflygtrafiken mellan dessa Iänder skulle vara
5451:                                                       rökfri.
5452:           Är Regeringen medveten om att rök-              Enligt tobakslagen i Finland är tobaksrökning
5453:        frihetspraxis i vänthallen för utrikesflyg     förbjuden i inre utrymmen av allmänna kom-
5454:        på Helsingfors-Vanda flygstation samt          munikationsmedel. Enligt lagen kan dock inne-
5455:        på Finnairs utrikesflyg strider mot den        havaren av ett allmänt kommunikationsmedel
5456:        gällande tobakslagen i Finland och utgör       tiliåta rökning i en för ändamålet reserverad del
5457:        en hälsorisk för både flygpassagerarna         av utrymmet under förutsättning att tobaksrök
5458:        och de anställda på flygstationen och utri-    inte kan sprida sig tili de utrymmen där tobaks-
5459:        kesflygen, och                                 rökning är förbjuden. Enligt tobaksförordning-
5460:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       en avses med allmänt kommunikationsmedel
5461:        för att få slut på nämnda fortsatta kränk-     ett kommunikationsmedel som används för per-
5462:        ning av tobakslagen och för att effektive-     sontransport på väg, på räls, på vatten eller i
5463:        ra arbetarskyddsmyndigheternas verk-           luften.
5464:        samhet?                                            Finnair är ett börsbolag med hemort i Helsing-
5465:                                                       fors, och nästan alla av dess flygplan är registre-
5466:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         rade i Finland.
5467: anföra följande:                                          Tobakslagen förpliktar arbetsgivaren att
5468:                                                       skydda de anställda mot att ofriviliigt bli utsatta
5469:    Lagen om åtgärder för inskränkande av to-          för tobaksrök. För att säkra detta skall arbetsgi-
5470: baksrökning förutsätter att arbetsgemenskaper-        varen ge behövliga förbud mot rökning.
5471: nas allmänna och för kunder avsedda inre utrym-           Social- och hälsovårdsministeriet har tagit en
5472: men är rökfria. Detta gäller också myndigheter-       ställning enligt viiken det i vissa yrken inte kan
5473: nas och med dem jämförbara offentliga inrätt-         undvikas att de anställda tillfålligt och i liten mån
5474: ningars inre utrymmen avsedda för allmänheten         blir utsatta för tobaksrök. Detta kan gälla t.ex.
5475: och kunderna. Om man vill ordna ett utrymme           konduktörer och lokalvårdare. Tili exempel kan
5476: för rökning, får röken inte sprida sig tili rökfria   en lokalvårdare vara tvungen att städa ett rök-
5477: utrymmen. 1 lagförslagets motivering talas om ett     rum och en konduktör på ett tåg sälja och kon-
5478: rum eller annat avskilt utrymme.                      trollera biljetter i avdelningen för rökare. Utsatt-
5479:    Luftfartsverket, alltså en statlig affårsinrätt-   heten för tobaksrök får dock inte vara ständig.
5480: ning, är huvudman för Helsingfors-Vanda flyg-             På fartygen inom luft- och sjöfarten följs lag-
5481: station. Enligt uppgift har man strävat efter att     stiftningen i det land där fartyget är registrerat,
5482: trygga rökfriheten i utrymmena på flygstationen.      t.ex. lagstiftningen om de tekniska kraven, ar-
5483:    Civilluftfartsorganisationen ICAO fattade          betsförhållandena och arbetarskyddet. Ett av
5484: 1992 ett beslut enligt vilket medlemsstaterna bor-    målen med tobakslagen är att undvika den hälso-
5485: de vidta behövliga åtgärder för att inskränka         risk som tobaksröken utgör för arbetstagaren.
5486: rökningen i all internationell flygtrafik. Finland    Om rökning förekommer på ett flygplan, utsätter
5487: har understött ICAO:s resolution.                     arbetet där den anställda för hälsorisk som ut-
5488:    Enligt tobakslagen i Canada är kanadensiska        görs av tobaksröken.
5489: flygbolags flyg rökfria, också flygen över Atlan-         Arbetarskyddsmyndigheterna övervakar ef-
5490: ten. 1 USA förutsätter den federala lagstiftningen    terlevnaden av tobakslagen på arbetsplatserna i
5491: att alla flyg inom Nordamerika som varar under        regel vid sidan av den övriga inspektionsverk-
5492: sex timmar är rökfria. Flera nordamerikanska          samheten. Rådgivning om tillämpningen av la-
5493: flygbolag har infört en mera omfattande rökfri-       gen ges i allmänhet på kundernas initiativ. Enligt
5494: het än lagen förutsätter. Tili exempel är flygbola-   arbetsministeriets anvisningar tili arbetarskydds-
5495: 6                                          KK 36/1995 vp
5496: 
5497: distrikten förutsätter konstaterade stridigheter        Enligt tobakslagen skall flygstationema och
5498: mot lagen samt anmälningar om dem åtgärder på        flygplanen vara rökfria för att både kundema
5499: samma sätt som i fråga om övriga förhållanden        och de anställda inte ofriviliigt blir utsatta för
5500: som övervakas. När arbetarskyddsmyndigheter-         tobaksrök. På arbetsplatsema övervakas efter-
5501: na konstaterar försummelser följs samma i tili-      levnaden av tobakslagen av arbetarskyddsmyn-
5502: synslagen stadgade f~rfaranden som i fråga om        dighetema och i lokaler vilkas huvudmän är
5503: övrig övervakning. Overvakningen har också           myndigheter eller med dem jämförbara inrätt-
5504: diskuterats i resultatförhandlingar mellan ar-       ningar av kommunala myndigheter. Riksdagsle-
5505: betsministeriet och arbetarskyddsdistrikten.         damot Ihamäkis skriftliga spörsmål har sänts tili
5506:     Myndighetemas kampanjer på våren 1995 syf-       Vanda stads hälsovårdsnämnd och arbetar-
5507: tade tili att göra allmänheten bekant med det        skyddsdistriktet i Nylands Iän för åtgärder.
5508: centrala innehållet i tobakslagen genom teman           Regeringen fortsätter med kampanjer om
5509: som "rätten tili rökfri luft", "arbetsgivaren ser    verkställigheten av tobakslagen samt utbild-
5510: tili att arbetslokalema är rökfria" och "tobaksla-   ningssamarbete med arbetarskydds- och hälso-
5511: gen övervakas av arbetarskyddsdistrikten och         övervakningsmyndighetema på hösten 1995.
5512: hälsovårdsmyndighetema".
5513: 
5514:      Helsingfors den 30 maj 1995
5515:                                                                              Minister Terttu Huttu
5516:                                              KK 37/1995 vp
5517: 
5518: Kirjallinen kysymys 37
5519: 
5520: 
5521: 
5522: 
5523:                                     Veteläinen: Fibromyalgian lääkehoidon ja kuntoutuksen turvaami-
5524:                                         sesta
5525: 
5526: 
5527:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
5528: 
5529:    Fibromyalgia on huonosti tunnettu sairaus,          nuksia on korvattu eri lailla eri puolilla maata.
5530: vaikka ulkomaisten tutkimusten mukaan pari             Myös mahdollisuus päästä kuntoutukseen on ol-
5531: prosenttia väestöstä sairastaa sitä. Useimmat          lut sattumanvaraista. Fibromyalgiapotilaiden
5532: potilaat ovat keski-ikäisiä naisia. Oireina ovat       aseman parantaminen säästäisi pitkällä tähtäyk-
5533: lihaskipu, jäykkyys ja yleinen energian puute.         sellä, koska kuntoutus on ollut erittäin tuloksel-
5534: Lisäksi sairauteen liittyy keskeisesti unihäiriöitä.   lista. Sen sijaan hoitamaton sairaus saattaa joh-
5535:    Fibromyalgialle ei ole löydetty mitään sille        taa työkyvyttömyyteen.
5536: ominaista laboratorio- tai röntgenlöydöstä. Poti-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5537: laan oireiden perusteella hänen saatetaan epäillä      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5538: sairastavan reumaa. Kyse on kuitenkin eri sai-         nioittavasti     valtioneuvoston     asianomaisen
5539: raudesta.                                              jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5540:    Fibromyalgiaa hoidetaan lievittämällä kipua
5541: ja parantamalla unen laatua. Myös akupunktio                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5542: saattaa auttaa kivun lievitykseen. Hapenottoky-               ryhtyä turvatakseen fibromyalgiaa sai-
5543: kyä lisäävä kuntoliikunta on myös tärkeää.                    rastaville potilaille tarvittavan lääkityk-
5544:    Sairausvakuutuksen perusteella hoitokustan-                sen ja kuntoutuksen?
5545: 
5546:       Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1995
5547:                                          Maija-Liisa Veteläinen
5548: 
5549: 
5550: 
5551: 
5552:  250261
5553: 2                                          KK 37/1995 vp
5554: 
5555: 
5556: 
5557: 
5558:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
5559: 
5560:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kaista, sen ensisijainen toteutuspaikka on perus-
5561: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        terveydenhuollossa.
5562: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Kansaneläkelaitoksesta saadun tiedon mu-
5563: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Veteläisen      kaan moniammatillisen ryhmätyön ohella fibro-
5564: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 37:         myalgiapotilaiden kuntoutuksessa on keskeistä
5565:                                                      fyysisen suorituskyvyn parantamiseen tähtäävä,
5566:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       hapenottokykyä parantava harjoitus. Harjoitus
5567:        ryhtyä turvatakseen fibromyalgiaa sai-        on nousujohteista, kolmesti viikossa tapahtuvaa
5568:        rastaville potilaille tarvittavan lääkityk-   ja keskimäärin 20 viikkoa jatkuvaa. Samanaikai-
5569:        sen ja kuntoutuksen?                          sesti pieniannoksinen masennuslääke tehostaa
5570:                                                      tulosta. Näin pitkäkestoisen kuntoutusohjelman
5571:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         toteutuminen on mahdollista ainoastaan omalla
5572: vasti seuraavaa:                                     kotipaikkakunnalla terveyskeskuksen ohjauk-
5573:                                                      sessa. Sitä voidaan tehostaa oikein ajoitetulla
5574:     Fibromyalgia on lääketieteellisesti edelleen     sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssilla,
5575: kiistanalainen tauti, vaikka sille on vahvistettu    jolla suunniteltua kuntoutusohjelmaa jatketaan
5576: kansainvälisesti hyväksytyt kriteerit vuonna         kotipaikkakunnalla ohjattuna toimintana. Täl-
5577: 1990. Fibromyalgiaa on sosiaalivakuutuksessa         lainen jäntevään suunnitelmaan perustuva, mie-
5578: jouduttu pitämään enemmän oireyhtymänä kuin          lialaa kohottava, fyysistä kuntoa parantava ja
5579: tautina. Sen oireita ovat laaja-alainen kehon le-    elämänhallintataitoja lisäävä kuntoutusohjelma
5580: posärky, jäykkyys, lihasten voimattomuus, kat-       on osoittautunut sekä tulokselliseksi että kustan-
5581: konainen uni sekä yleinen uupumus ja masennus.       nuksiltaan edulliseksi niin, että myöskin potilaal-
5582: Väestötutkimusten mukaan taudin esiintyvyys          le koituvat kustannukset jäävät vähäisiksi.
5583: vaihtelee 0,6-3,2 %:n välillä. Suomessa vajaalla         Fibromyalgian hoidossa käytettävä masen-
5584: yhdellä prosentilla on tämä tauti, joka noin         nuslääke korvataan sairausvakuutuslain mukai-
5585: 90 %:ssa tapauksista esiintyy keski-ikäisillä nai-   sesti niin, että potilaan omavastuuosuudeksi jää
5586: silla. Fibromyalgia on suurin piirtein yhtä ylei-    keskimäärin noin 100 markkaa vuodessa. Poti-
5587: nen tauti kuin nivelreuma.                           laille saatetaan määrätä muitakin lääkkeitä, jot-
5588:     Vaikka Suomessa fibromyalgian lääketieteel-      ka kuitenkin ovat tutkimuksissa osoittautuneet
5589: lisen tutkimuksen, hoidon ja kuntoutuksen eri-       kansaneläkelaitoksen käsityksen mukaan tehot-
5590: tyisosaaminen on hyvää kansainvälistä kehitys-       tomiksi. Näiden lääkkeiden korvaamisessa nou-
5591: tasoa, se on kehittynyt pääasiassa reumasairauk-     datetaan normaalia korvauskäytäntöä. Jos lää-
5592: sien erikoisalalle.                                  kekustannukset, joista on jo suoritettu osakor-
5593:     Koska fibromyalgian syy on tuntematon, sii-      vaus, ylittävät 3 158,29 mk kalenterivuodessa,
5594: hen ei ole olemassa täydellistä paranemista          ylimenevä määrä korvataan kokonaan, jos se on
5595: takaavaa hoitoakaan. Varsinaiset kipulääkkeet,       yli 100 markkaa. Näin ollen hoitokäytäntöjä pa-
5596: tulehduslääkkeet ja paikalliset fysikaaliset hoi-    rantamalla on mahdollista säästää eniten poti-
5597: dot ovat tehottomia ja saattavat jopa pahentaa       laalle aiheutuvia kustannuksia. Sekä yksilöllinen
5598: oireita. Lääkehoidoista ainoastaan masennus-         että ryhmässä tapahtuva fysioterapia kuuluu
5599: lääkkeenä käytetty amitriptyliini pieninä annok-     myöskin sairausvakuutuksen korvauksen piiriin.
5600: sina on sekä vähentänyt kipuja että korjannut        Tällä on merkitystä ainoastaan niille potilaille,
5601: katkonaista unta. Hoidon tärkein osa on hyvä,        jotka eivät saa pitkään jatkuvaa palvelua omasta
5602: luottamuksellinen ja riittävän pitkäaikainen hoi-    terveyskeskuksesta, jolloin omavastuuosuus
5603: tosuhde, jossa potilaalle selvitetään taudin peri-   saattaa muodostua suureksikin.
5604: aatteessa hyvänlaatuinen luonne, opetetaan ki-           Kela järjestää vuosittain 41 kuntoutuskurssia
5605: vun kanssa selviämistä sekä pyritään välttämään      430 fibromyalgiapotilaalle. Kurssit toteutetaan
5606: liiallisia tutkimuksia ja tehottomia hoitoja. Per-   seitsemässä kuntoutuslaitoksessa eri puolilla
5607: heen tuki on tärkeää. Koska hoito on pitkäai-        Suomea. Lisäksi Kela on mukana kahdessa mit-
5608:                                             KK 37/1995 vp                                             3
5609: 
5610: tavassa tutkimushankkeessa,joiden tarkoitukse-        dollista laajentaa fibromyalgiaa sairastavien
5611: na on selvittää fibromyalgian syntyyn, kehityk-       kuntoutusta nykyisestä. Se ei ilmeisesti ole myös-
5612: seen ja kuntoutuksen tuloksellisuuteen liittyviä      kään tarkoituksenmukaista ottaen huomioon
5613: keskeisiä asioita. Kuntoutus on lisääntynyt hy-       fibromyalgian pitkäaikaissairauden luonne sekä
5614: vin nopeasti ja tarvetta näyttäisi olevan vieläkin    siihen liittyvä seurannan, ohjauksen ja hoidon
5615: laajempaan toimintaan. Koska se tapahtuu Ke-          tarve.
5616: lan kuntoutustoimintaa koskevan lain 4 §:n mu-           Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa fibro-
5617: kaisena harkinnanvaraisena kuntoutuksena, ta-         myalgiaa koskevaa aineistoa, joka saadaan eri-
5618: loudelliset voimavarat ovat rajalliset, ja niistä     laisten tieteellisten tutkimusten perusteella, ja
5619: päättää eduskunta hyväksyessään vuosittain Ke-        ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin fibromyalgiaa
5620: lan kuntoutusta koskevan kolmivuotissuunnitel-        potevien ihmisten aseman parantamiseksi.
5621: man. Tällä hetkellä näyttää siltä, että ei ole mah-
5622: 
5623:      Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1995
5624: 
5625:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
5626: 4                                           KK 37/1995 vp .
5627: 
5628: 
5629: 
5630: 
5631:                                         Tili Riksdagens Talman
5632: 
5633:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      ma till rätta med smärtan samtidigt som onödiga
5634: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        undersökningar och ineffektiva behandlingar
5635: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-      undviks. Familjens stöd är viktigt. Eftersom vår-
5636: man Vete1äinen undertecknade spörsmål nr 37:          den är långvarig, ges den i första hand inom
5637:                                                       primärvården.
5638:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-           Utom arbete i grupper som representerar olika
5639:        ta för att trygga den nödvändiga medici-       yrken är enligt de uppgifter som erhållits från
5640:        neringen och rehabiliteringen för patien-      folkpensionsanstalten även övningar som för-
5641:        ter som lider av fibromyalgi?                  bättrar syreupptagningsförmågan i syfte att för-
5642:                                                       bättra den fysiska prestationsförmågan av cen-
5643:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         tral betydels~ vid rehabiliteringen av fibromyal-
5644: anföra följande:                                      gipatienter. Ovningarna är fortskridande och ut-
5645:                                                       förs tre gånger i veckan under i genomsnitt 20
5646:    Fibromyalgi är fortfarande en medicinskt om-       veckors tid. Samtidigt effektiveras resultatet ge-
5647: tvistad sjukdom, även om internationellt god-         nom små doser av ett antidepressivt medel. Ett
5648: kända kriterier fastställdes för den 1990. lnom       såhär långvarigt rehabiliteringsprogram kan full-
5649: socialförsäkringen har man varit tvungen att be-      följas endast på hemorten under ledning av häl-
5650: trakta fibromyalgi mera som ett syndrom än som        sovårdscentralen. Det kan effektiveras med en
5651: en sjukdom. Symptomen är en omfattande vilo-          tidsmässigt rätt inplacerad kurs med anpass-
5652: smärta i kroppen, styvhet, kraftlöshet i muskler-     ningsträning och rehabilitering genom viiken det
5653: na, osammanhängande sömn samt allmän trött-           planerade rehabiliteringsprogrammet fortsätter
5654: het och depression. Enligt de demografiska un-        på hemorten i form av en handledd verksamhet.
5655: dersökningarna varierar sjukdomsfrekvensen            Ett rehabiliteringsprogram av detta slag, som
5656: mellan 0,6 och 3,2 %. 1 Finland har knappt en         bygger på en flexibel pian och som höjer patien-
5657: procent denna sjukdom som i ca 90 % av fallen         tens livslust och förbättrar hans fysiska kondi-
5658: förekommer hos medelålders kvinnor. Fibromy-          tion och förmåga att behärska sin livssituation,
5659: algi är en nästan lika allmän sjukdom som led-        har visat sig vara fördelaktigt både vad gäller
5660: gå!1gsreumatism.                                      resultat och kostnader så att även de kostnader
5661:    A ven om Specialkunnandet inom den medicin-        som drabbar patienten blir små.
5662: ska undersökningen samt behandlingen och re-             Det antidepressiva medel som används vid
5663: habiliteringen av fibromyalgi är på en god inter-     behandlingen av fibromyalgi ersätts på grundval
5664: nationell nivå, har utvecklingen i huvudsak varit     av sjukförsäkringslagen så att patientens själv-
5665: inriktad på reumasjukdomar som specialområ-           riskandel i genomsnitt är ca 100 mk om året.
5666: de.                                                   Patienten kan även föreskrivas andra läkemedel,
5667:    Eftersom orsaken till fibromyalgi är okänd         vilka dock i olika undersökningar visat sig vara
5668: finns det inte heller någon behandling som garan-     ineffektiva enligt folkpensionsanstalten. När
5669: terar ett fullständigt tillfrisknande. De egentliga   dessa läkemedel ersätts iakttas normal ersätt-
5670: smärtlindrande medlen, läkemedlen för inflam-         ningspraxis. Om de läkemedelskostnader, för vil-
5671: mationer och de lokala fysikaliska behandlingar-      ka delersättning redan betalts, överstiger
5672: na är ineffektiva och kan till och med förvärra       3 158,29 mk per kalenderår, ersätts det överskju-
5673: symptomen. Av de olika formerna av medicinsk          tande beloppet helt och hållet om det är större än
5674: behandling har endast små doser amitriptylin, ett     100 mk. Genom att förbättra vårdpraxis är det
5675: antidepressivt medel, både minskat smärtorna          således möjligt att spara mest i fråga om de kost-
5676: och botat den osammanhängande sömnen. Vik-            nader som föranleds patienten. Både den indivi-
5677: tigast i behandlingen är ett gott, förtroendefullt    duella fysioterapin och den fysioterapi som ges i
5678: och tillräckligt långt vårdförhållande, under vil-    grupp ersätts från sjukförsäkringen. Detta är av
5679: ket sjukdomens principiellt godartade natur ut-       betydelse endast för de patienter som inte får
5680: reds för patienten och patienten får lära sig kom-    långvarig service på den egna hälsovårdscentra-
5681:                                             KK 37/1995 vp                                             5
5682: 
5683: Ien och för vilka självrisken därigenom kan bli        slutar riksdagen när den årligen godkänner
5684: hög.                                                   FPA:s treårsplan angående rehabilitering. För
5685:    FPA anordnar årligen 41 rehabiliteringskur-         närvarande verkar det inte vara möjligt att öka
5686: ser för 430 fibromyalgipatienter. Kurserna hålls       rehabiliteringen av personer som lider av fibro-
5687: på sju rehabiliteringsanstalter runt om i Finland.     myalgi. Uppenbarligen är det inte heller ända-
5688: Dessutom deltar FPA i två omfattande under-            målsenligt med beaktande av att fibromyalgi tili
5689: sökningsprojekt i syfte att utreda centrala frågor     karaktären är en långvarig sjukdom och att sjuk-
5690: i anslutning tili fibromyalgins uppkomst och ut-       domen är förknippad med ett behov av uppfölj-
5691: veckling samt rehabiliteringsresultatet. Rehabili-     ning, handledning och behandling.
5692: teringen har ökat mycket snabbt och det ser ut att        Social- och hälsovårdsministeriet följer med
5693: finnas behov av en verksamhet av ännu större           det material om fibromyalgi som fås genom olika
5694: omfattning. Eftersom den rehabilitering enligt         vetenskapliga undersökningar och vidtar vid be-
5695: 4 § lagen om rehabilitering som ordnas av folk-        hov åtgärder för att förbättra situationen för de
5696: pensionsanstalten ges enligt prövning, är de eko-      människor som lider av fibromyalgi.
5697: nomiska resurserna begränsade och om dem be-
5698: 
5699:      Helsingforsden 31 maj 1995
5700: 
5701:                                                      Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
5702:                                            KK 38/1995 vp
5703: 
5704: Kirjallinen kysymys 38
5705: 
5706: 
5707: 
5708: 
5709:                                   Aittoniemi: Välttämättömän lääkehoidon varmistamisesta pienitu-
5710:                                       loisille
5711: 
5712: 
5713:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
5714: 
5715:    Sadattuhannet kansalaiset joutuvat Suomessa         Hyvinvointiyhteiskunnaksi itseään kutsuvas-
5716: elämään varsin pienillä tuloilla. Tällaisia ovat    sa valtiossa tähän asiaan on kiinnitetty liian vä-
5717: pelkän kansaneläkkeen varassa elävät, ja myös       hän huomiota.
5718: ne, jotka sen lisäksi saavat pientä työeläkettä.       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5719: Esimerkiksi 3 000 markan käteen jääväliä kuu-       tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
5720: kausitulolla tarkasti elävä ihminen saattaa asun-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5721: tomenojen sekä niukan jokapäiväisen leivän          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5722: osalta juuri pysyä hengissä, mutta muihin menoi-
5723: hin ei rahaa enää riitä. Sosiaaliluukulle meno on              Minkälaisiin toimiin Hallitus aikoo
5724: vaikeata ja monta kertaa turhaa.                            ryhtyä varmistaakseen sen, että pienitu-
5725:    Suurimpia vaikeuksia yhteydenottojen perus-              loisille kansalaisille taataan mahdollisuu-
5726: teella tuottavat lääkekulut. Korkeassa iässä elä-           det lääkärin määräämien välttämättö-
5727: vät ihmiset tarvitsevat välttämätöntä lääkehoi-             mien lääkkeiden hankintaan sellaisessa
5728: toa enemmän kuin nuoremmat vielä työiässä ole-              tapauksessa, että käytettävissä olevat va-
5729: vat ja kohtuullisesti toimeen tulevat. Tämän päi-           rat eivät niihin riitä ja henkilö joutuu täs-
5730: vän arkea on se, että pienituloinen ihminen ei              tä syystä kokemaan kohtuuttomia kärsi-
5731: pysty lunastamaan lääkärin määräämiä välttä-                myksiä?
5732: mättömiä lääkkeitä ja niiden puutteessa joutuu
5733: kärsimään sekä kipua että jatkuvaa huonovointi-
5734: suutta.
5735: 
5736:      Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1995
5737: 
5738:                                           Sulo Aittoniemi
5739: 
5740: 
5741: 
5742: 
5743: 250261
5744: 2                                            KK 38/1995 vp
5745: 
5746: 
5747: 
5748:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
5749: 
5750:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § 1 momentissa           meksi huhtikuussa 1994. Tavoitteena oli tervey-
5751: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          denhuollon kokonaisetu eli tietynlainen kustan-
5752: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        nusten ja hoitotuloksen optimitila. Potilaan kiin-
5753: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittonie-         teä omavastuuosuus on nyt erityiskorvattaville
5754: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           lääkkeille 25 markkaa ja peruskorvattaville lääk-
5755: 38:                                                    keille 50 markkaa ostokertaa kohti. Korvauk-
5756:                                                        seen johtaneista lääkeostoista potilaan maksetta-
5757:           Minkälaisiin toimiin Hallitus aikoo          vaksi tuleva vuosittainen kattosumma varmistaa
5758:        ryhtyä varmistaakseen sen, että pienitu-        sen, etteivät potilaiden lääkekulut nouse koh-
5759:        loisille kansalaisille taataan mahdollisuu-     tuuttoman suuriksi. Potilaan omakustannusraja
5760:        det lääkärin määräämien välttämättö-            vuonna 1995 on 3 158 markkaa.
5761:        mien lääkkeiden hankintaan sellaisessa             Lääkekulutuksen määrä on Suomessa pää-
5762:        tapauksessa, että käytettävissä olevat va-      osinjärkevässä suhteessa sairastavuuteen ja suu-
5763:        rat eivät niihin riitä ja henkilö joutuu täs-   ruudeltaan eurooppalaista keskitasoa. Joidenkin
5764:        tä syystä kokemaan kohtuuttomia kärsi-          lääkeryhmien kulutus poikkeaa kuitenkin selväs-
5765:        myksiä?                                         ti muiden Pohjoismaiden noudattamasta käytän-
5766:                                                        nöstä. Lääkärin on tärkeää määrätä potilailleen
5767:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            vain välttämättömiä ja tarpeellisia lääkkeitä, sil-
5768: taen seuraavaa:                                        lä liiallinen lääkkeenmäärääminen nostaa asu-
5769:                                                        kaskohtaiset lääkekulut korkeiksi, vaikka lääk-
5770:    Kansalaisten mahdollisuuksiin hankkia lää-          keiden hinnat olisivatkin kohtuulliset.
5771: kärin määräämät välttämättömät lääkkeet vai-               Lääkkeiden myyntiluvut, kansaneläkelaitok-
5772: kuttavat lääkäreiden lääkkeenmääräämiskäy-             sen korvausrekisterin tiedot ja myös sen tuore,
5773: täntö, lääkkeiden hinnat, sairausvakuutuksesta         kolesterolilääkityksessä oleviin potilaisiin koh-
5774: maksettavien korvausten taso ja potilaan lääke-        distunut kyselytutkimus eivät osoita, että poti-
5775: kulujen vuosittainen kattosumma. Näistä teki-          laat ainakaan laajamittaisesti tai pitkään laimin-
5776: jöistä keskeinen merkitys on lääkäreiden lääk-         löisivät heille määrättyä lääkehoitoa. Esimerkik-
5777: keenmääräämiskäytännöllä. Lisäksi viime kä-            si erityiskorvausoikeuksiaan kokonaan käyttä-
5778: dessä toimeentulotuki turvaa sen, että henkilön        mättä jättäneiden potilaiden määrä ei ole viime
5779: on mahdollista saada välttämättömät lääkkeet           vuosina olennaisesti muuttunut, ja verenpaine-
5780: taloudellisesta tilanteestaan riippumatta.             potilaiden osalta se näyttää olevanjopa pienene-
5781:    Kysymys lääkkeiden käytöstä sisältyy halli-         mässä. Lisäksi mm. uusimpien verenpaine- ja
5782: tusohjelmaan. Sen mukaan sairausvakuutusten            masennuslääkkeiden myynti on jatkuvasti kas-
5783: kustannusten kasvua hillitään mm. vaikuttamal-         vanut, vaikka kyseiset lääkkeet ovat suhteellisen
5784: la terveydenhuoltojärjestelmän avulla lääkkei-         kalliita.
5785: den käyttöön. Tämä tarkoittaa ainakin sitä, että           Sosiaali- ja terveysministeriössä ja sosiaali- ja
5786: lääkkeiden käyttöä pyritään edelleen ohjaamaan         terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksessa
5787: rationaaliseen suuntaan.                               suunnitellaan lääkäreiden hoitokäytäntöihin
5788:    Vuoden 1994 alusta lähtien on sosiaali- ja ter-     vaikuttamisen ohjelmaa, jonka tarkoituksena on
5789: veysministeriön yhteydessä toimiva lääkekor-           edistää järkeviä hoitokäytäntöjä muun muassa
5790: vauslautakunta hyväksynyt korvausperusteena            lääkkeenmääräämisen alalla. Sosiaali-ja terveys-
5791: olevan kohtuullisen tukkuhinnan. Näin pyritään         ministeriössä valmistellaan lisäksi parhaillaan
5792: varmistamaan sairausvakuutusjärjestelmän pii-          uusia lääkäreiden ja hammaslääkäreiden lääk-
5793: rissä olevien lääkkeiden hinnan kohtuullisuus.         keiden määräämistä koskevia määräyksiä. Niillä
5794: Suomessa lääkkeiden hinnat ovat Euroopan kes-          pyritään edistämään lääkkeiden käytön asian-
5795: kitasoa.                                               mukaisuutta ja säästämään lääkekuluja.
5796:    Lääkekorvausjärjestelmää uudistettiin vii-
5797: 
5798:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1995
5799: 
5800:                                                                                 Ministeri Terttu Huttu
5801:                                            KK 38/1995 vp                                               3
5802: 
5803: 
5804:                                        Tili Riksdagens Talman
5805: 
5806:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      25 mk för specialersättningsgilla läkemedel och
5807: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-       50 mk för läkemedel för vilka grundersättning
5808: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-     utgår. Den årliga högkostnadsgräns som sattes
5809: man Aittoniemi undertecknade spörsmå1 nr 38:         för det belopp patienten skall betala för de läke-
5810:                                                      medelsinköp som ersätts säkerställer att en pa-
5811:           Hurdana åtgärder ämnar Regeringen          tients läkemedelskostnader inte blir oskäligt sto-
5812:        vidta för att försäkra sig om att medbor-     ra. Patientens självkostnadsgräns är 3 158 mk år
5813:        gare med små inkomster garanteras möj-        1995.
5814:        ligheten att skaffa av 1äkare ordinerade,        Läkemedelskonsumtionen i Finland står tili
5815:        nödvändiga 1äkemede1 när de disponib1a        största delen i en förnuftig re1ation tili sjukfrek-
5816:        med1en som sådana inte räcker och perso-      vensen och är tili sitt omfång på europeisk medel-
5817:        nen i fråga därför måste utstå oskä1igt       nivå. Konsumtionen av läkemedel inom vissa
5818:        lidande?                                      grupper avviker dock klart från konsumtionen i
5819:                                                      andra nordiska länder. Det är viktigt att läkaren
5820:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt        skriver ut endast nödvänqiga 1äkemedel som pa-
5821: anföra fö1jande:                                     tienten faktiskt behöver. Overdrivet ordinerande
5822:                                                      av läkemedel1eder tili Jäkemedelskostnader per
5823:    På medborgarnas möj1igheter att skaffa av         invånare som är höga, även om 1äkemedelspriser-
5824: 1äkare ordinerade, nödvändiga 1äkemede1 inver-       na är skäliga.
5825: kar 1äkarnas praxis vid utskrivning av 1äkemede1,       Försäljningssiffrorna för 1äkemedel, uppgif-
5826: 1äkemede1spriserna, nivån på de ersättningar         terna i Fo1kpensionsansta1tens ersättningsregis-
5827: som beta1as ut från sjukförsäkringen och det         ter och Folkpensionsanstaltens fårska enkät
5828: år1iga taket för patientens 1äkemede1skostnader.     bland patienter under kolesterolmedicinering
5829: Av dessa faktorer är 1äkarnas praxis vid utskriv-    påvisar inte att patienterna, åtminstone inte i
5830: ningen av läkemedel av central betydelse. Dess-      större omfattning eller länge, skulle försumma
5831: utom tryggar utkomststödet i sista hand att man      den läkemedelsbehandling som de ordinerats.
5832: kan skaffa de nödvändiga läkemedlen oberoende        Antalet patienter som helt Jätit bli att använda
5833: av sin ekonomiska situation.                         exempelvis sina rättigheter tili specialersättning
5834:    Frågan om användningen av läkemedel tas           har inte förändrats väsentligt under de senaste
5835: upp i regeringsprogrammet. Enligt detta dämpas       åren och beträffande blodtryckspatienterna ver-
5836: ökningen av sjukförsäkringskostnaderna bl.a.         kar antalet tili och med vara på nedåtgående.
5837: när användningen av läkemedel påverkas genom         Dessutom har bl.a. försä1jningen av de nyaste
5838: hälso- och sjukvårdssystemet. Detta betyder åt-      blodtrycks- och depressionsläkemedel fortsatt
5839: minstone att målet fortfarande är att styra an-      att stiga, även om läkemedlen i fråga är re1ativt
5840: vändningen av läkemedel i en rationell riktning.     dyra.
5841:    Fr.o.m. ingången av 1994 har läkemedelser-           Inom social- och hälsovårdsministeriet och
5842: sättningsnämnden vid social- och hälsovårdsmi-       forsknings- och utvecklingscentralen för social-
5843: nisteriet godkänt ett skäligt partipris som ligger   och hälsovården planeras ett program som på-
5844: för ersättningen. Strävan är att på det sättet sä-   verkar läkarnas vårdpraxis och syftar tili att
5845: kerställa skäliga priser på de läkemedel som om-     främja förnuftig vårdpraxis bl.a. i fråga om Jäke-
5846: fattas av sjukförsäkringssystemet. Läkemedels-       medelsordination. Inom social- och hälsovårds-
5847: priserna i Finland är på europeisk medelnivå.        ministeriet bereds dessutom som bäst nya ordina-
5848:    Läkemedelsersättningssystemet reviderades         tionsföreskriften för läkare och tandläkare. Av-
5849: senast i april 1994. Målet var en totalförmån        sikten är att göra användningen av läkemedel
5850: inom hälso- och sjukvården, dvs. en viss optimal     ändamålsenligare och spara in läkemedelskost-
5851: relation mellan kostnader och vårdresultat. Per      nader.
5852: inköpssats är patientens fasta självriskandel nu
5853: 
5854:      Helsingforsden 29 maj 1995
5855: 
5856:                                                                               Minister Terttu Huttu
5857:                                              KK 39/1995 vp
5858: 
5859: Kirjallinen kysymys 39
5860: 
5861: 
5862: 
5863: 
5864:                                     Aittoniemi: Graffitien torjunnasta
5865: 
5866: 
5867: 
5868:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
5869: 
5870:     Ns. graffitituhrijoiden toimintaa pidettiin ai-    vastoin tälle itsensä ilmaisemiselle on annettu
5871: kanaan muoti-ilmiönä, joka ajan mittaan laan-          melkein yhteiskunnallista tukea. Esimerkiksi
5872: tuu. Toive oli kuitenkin turha, sillä tuhriminen       spraymaalien saatavuutta ei ole vaikeutettu.
5873: jatkuu, ja mikä haitallisinta, myös yksityinen            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5874: omaisuus ja yksityisillä ponnisteluilla pystyssä       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5875: pidettävät monumentit ovat kasvavassa määrin           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5876: joutuneet tuon selvästi ilkivaltaisen toiminnan        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5877: kohteiksi. Taiteeksi toimintaa voidaan sanoa
5878: vain harvoissa tapauksissa, ja yleensä siitä taidet-               Puuttuuko Hallitus ns. graffitituhrijoi-
5879: ta tekevät katsovat tarkkaan, mihin taideteok-                 den nykyisin myös yksityiseen omaisuu-
5880: sensa maalailevat.                                             teen kasvavasti kohdistuvaan toimintaan
5881:     Esimerkiksi Tampereella ovat viime aikoina                 esimerkiksi rangaistuksia koventamalla
5882: töhrimisen kohteeksijoutuneet vanha historialli-               ja tekemällä tuhrimiseen tarvittavien väli-
5883: nen ja kotiseutuyhdistyksen varoin kunnostettu                 neiden saannin entistä vaikeammaksi, ja
5884: haulitorni sekä Lauri Viidan patsas. Ponniste-                 jos näin ei ole aikomus tehdä,
5885: luista huolimatta esimerkiksi haulitornista ei                     katsooko Hallitus, että valtiovalta tuli-
5886:  "taidetta" ole kokonaan saatu poistettua, vaan                si asettaa taloudelliseen vastuuseen tuhri-
5887: jäljet ovat lähtemättömät.                                     joiden aiheuttamien vahinkojen korvaa-
5888:     Yhteiskunta ei töhrijöiden suhteen ole käytän-             miseksi?
5889:  nössä ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin. Päin-
5890: 
5891:      Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1995
5892:                                              Sulo Aittoniemi
5893: 
5894: 
5895: 
5896: 
5897: 250261
5898: 2                                            KK 39/1995 vp
5899: 
5900: 
5901: 
5902: 
5903:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
5904: 
5905:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         teen vankeutta. Nykyinen enimmäisrangaistus
5906: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          riittää varmasti töhertelyn rankaisemiseen, eikä
5907: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        sen korottamiseen ole tarvetta.
5908: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-            Spraymaalien saatavuuteen ei juuri voida
5909: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          puuttua lainsäädännön keinoin. Aerosoleille
5910: n:o 39:                                                säädetyt, EY:n direktiiveihin perustuvat vaati-
5911:                                                        mukset täyttävät spraymaalit ovat täysin laillisia
5912:            Puuttuuko Hallitus ns. graffitituhrijoi-    ja monessa suhteessa hyödyllisiä tuotteita, joiden
5913:        den nykyisin myös yksityiseen omaisuu-          myynnin rajoittamiseen ei markkinataloudessa
5914:        teen kasvavasti kohdistuvaan toimintaan         tule ryhtyä ilman painavia syitä. Se, että maaleja
5915:        esimerkiksi rangaistuksia koventamalla          väärinkäytetään töhertelyyn, ei ole riittävä pe-
5916:        ja tekemällä tuhrimiseen tarvittavien väli-     ruste rajoittaa niiden myyntiä. Tällainen rajoitus
5917:        neiden saannin entistä vaikeammaksi, ja         voisi myös johtaa vain siihen, että töhertelyyn
5918:        jos näin ei ole aikomus tehdä,                  käytettäisiin muita keinoja.
5919:            katsooko Hallitus, että valtiovalta tuli-       Kysymyksessä ehdotetulle valtion vastuulle
5920:        si asettaa taloudelliseen vastuuseen tuhri-     töhertelyn aiheuttamien vahinkojen korvaami-
5921:        joiden aiheuttamien vahinkojen korvaa-          sesta ei ole mitään perustetta. Valtion vastuu
5922:        miseksi?                                        muusta kuin sellaisesta vahingosta, joka on ai-
5923:                                                        heutunut valtion virkamiehen tai työntekijän vir-
5924:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           heestä palvelussuhteessaan tai julkista valtaa
5925: vasti seuraavaa:                                       käytettäessä, on oikeudessamme hyvin poik-
5926:                                                        keuksellista, eikä tällaista järjestelmää tunneta
5927:    Töhertely julkisilla paikoilla on maassamme         muuallakaan maailmassa.
5928: suhteellisen yleistä. Se on tyypillisesti nuoriso-         Töhertely kohdistuu tyypillisesti muutenkin
5929: käyttäytymistä. Yksittäisen töhertelijän kannal-       huonoihin rakennettuihin ympäristöihin, kuten
5930: ta kyseessä on välivaihe: jokainen töhertelijä kas-    ankeisiin betoniseiniin tai hylättyihin rakennuk-
5931: vaa tästä aikanaan ulos. Yhteiskunnalle aiheu-         siin. Sitä voidaan kokemuksen mukaan olennai-
5932: tuu vahinkojen korjaamisesta kuitenkin suuria          sesti vähentää hyvällä suunnittelulla tai ympäris-
5933: kustannuksia, minkä vuoksi asiaan on syytä suh-        töä parantavilla muutoksilla. Tehokas keino tö-
5934: tautua vakavasti.                                      hertelyn vähentämiseksi on myös poistaa töher-
5935:    Töhertely rangaistaan vahingontekona rikos-         rykset välittömästi, sillä jos niiden annetaan säi-
5936: lain 35luvun 1 §:n mukaan. Tämä säännös uudis-         lyä, niitä kertyy nopeasti lisää. Töhertelyäja sen
5937: tettiin rikoslain kokonaisuudistuksen ensimmäi-        aiheuttamia vahinkoja voidaankin vähentää te-
5938: sessä vaiheessa, jolloin enimmäisrangaistusta          hokkaammin tämänkaltaisilla keinoilla kuin ky-
5939: korotettiin kuudesta kuukaudesta yhteen vuo-           symyksessä ehdotetuilla toimilla.
5940: 
5941:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1995
5942: 
5943:                                                                        Oikeusministeri Sauli Niinistö
5944:                                               KK 39/1995 vp                                               3
5945: 
5946: 
5947: 
5948: 
5949:                                           Tili Riksdagens Talman
5950: 
5951:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        av klottande och det föreligger inget behov att
5952: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          höja det.
5953: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-            Med lagstiftningsmedel kan man likväl inte
5954: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr           ingripa mot tillgången på sprayfårger. Sprayfår-
5955: 39:                                                     ger som fyller de krav som fastställts för aeroso-
5956:                                                         ler, vilka krav grundar sig på EG:s direktiv, är
5957:           lngriper Regeringen mot de s.k. graffi-       fullständigt lagliga och i många avseenden nytti-
5958:        tiklottarnas verksamhet som numera i allt        ga produkter. 1 en marknadsekonomi bör man
5959:        större utsträckning också riktar sig mot         inte utan vägande skäl begränsa försäljningen av
5960:        privat egendom t.ex. genom att skärpa            dem. Det faktum att fårgerna missbrukas för
5961:        straffen och genom att göra det allt svåra-      klottande är inte en tillräcklig grund för att be-
5962:        re att skaffa redskap som behövs för klot-       gränsa försäljningen av dem. En dylik begräns-
5963:        tandet, och ifall Regeringen inte ämnar          ning kunde också leda tili att andra metoder
5964:        göra detta,                                      skulle användas för klottandet.
5965:           anser Regeringen att statsmakten bor-             Det finns inga grunder för förslaget i spörsmå-
5966:        de ställas tili ekonomiskt ansvar för att        let om att staten borde ansvara för ersättandet av
5967:        ersätta de skador som klottarna förorsa-         skador som klottandet förorsakar. Statens an-
5968:        kar?                                             svar för annan skada än sådan, som förorsakats
5969:                                                         av en statstjänstemans eller en statligt anställd
5970:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           arbetstagares fel i tjänsteförhållandet eller vid
5971: anföra följande:                                        myndighetsutövning, är ytterst exceptionellt i vår
5972:                                                         rätt, och inte heller i den övriga världen känner
5973:     Klottande på offentliga platser är re1ativt all-    man tili ett sådant system.
5974: mänt i vårt land, och det är ett typiskt ungdoms-           Klottandet riktar sig typiskt mot en byggd
5975: beteende. Med tanke på den enskilda k1ottaren är        miljö som också i övrigt är dålig, t.ex. dystra
5976: det fråga om ett övergångsskede: varje k1ottare         betongväggar eller övergivna byggnader. Erfa-
5977: växer med tiden från detta. Samhället förorsakas        renheterna visar att man i väsentlig utsträckning
5978: emellertid stora kostnader för reparation av ska-       kan minska på klottandet genom god planering
5979: dorna, varför det är skäl att förhålla sig allvarligt   eller genom förändringar som förbättrar miljön.
5980: tili saken.                                             Ett effektivt sätt att minska på klottandet är
5981:     Klottande bestraffas som skadegörelse enligt        också att omedelbart avlägsna klottret, eftersom
5982: 35 kap. 1 § strafflagen. Detta lagrum reviderades       det snabbt växer tili sig om det får bli kvar.
5983: i det första skedet av totalrevideringen av straff-     Klottandet och de skador som det förorsakar kan
5984: lagstiftningen, och maximistraffet höjdes då från       därför effektivare minskas genom metoder av
5985: sex månader tili ett år fångelse. Det nuvarande         denna typ än genom de åtgärder som föreslås i
5986: maximistraffet räcker säkert tili för bestraffning      spörsmålet.
5987: 
5988:      Helsingforsden 30 maj 1995
5989: 
5990:                                                                         Justitieminister Sauli Niinistö
5991:                                             KK 40/1995 vp
5992: 
5993: Kirjallinen kysymys 40
5994: 
5995: 
5996: 
5997: 
5998:                                   Isohookana-Asunmaa ym.: Limingan Kylliälän koulukodin säilyt-
5999:                                       tämisestä
6000: 
6001: 
6002:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
6003: 
6004:    Viime vuonna valtion koulukotien määrää           vät peruskoululainsäädännön piiriin ja ne liitet-
6005: supistettiin kymmenestä seitsemään. Yksijäljelle     täisiin osaksi muuta opetustoimintaa.
6006: jääneistä sijaitsee Pohjois-Suomessa, Limingas-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6007: sa. Sen koulutilat on äskettäin uudistettu koko-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6008: naan. Sosiaali- ja terveysministeriössä on kuiten-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6009: kin suunniteltu Limingan koulutuskeskuksen           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6010: lakkauttamista vuoden 1996 talousarviosta pää-
6011: tettäessä.                                                    Aikooko Hallitus lakkauttaa ensi
6012:    Samanaikaisesti opetusministeriössä on val-              vuonna ainoan Pohjois-Suomessa olevan
6013: mistunut koululainsäädännön kodifiointi- ja uu-             valtion omistaman koulutuskeskuksen,
6014: distusesitys, jonka mukaan koulukodit siirtyisi-            Kylliälän koulukodin?
6015: 
6016:      Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1995
6017:                      Tytti Isohookana-Asunmaa                 Juhani Alaranta
6018: 
6019: 
6020: 
6021: 
6022: 250261
6023: 2                                            KK 40/1995 vp
6024: 
6025: 
6026: 
6027: 
6028:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
6029: 
6030:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Sosiaali- ja terveysministeriö on selvittänyt ja
6031: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          neuvotellut Limingan kunnassa sijaitsevan Li-
6032: olette 9 päivänä toukokuuta 1995 päivätyn kir-         mingan koulutuskeskuksen (entinen Kylliälän
6033: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       koulukoti) toiminnan siirtämisestä Nuorten Ys-
6034: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja           tävät ry:n ylläpitämäksi yksiköksi. Nuorten Ys-
6035: Isohookana-Asunmaan ym. näin kuuluvan kir-             tävät ry:n suunnitelmana on ylläpitää tiloissa
6036: jallisen kysymyksen n:o 40:                            nuorten ja nuorten aikuisten sosiaalipsykiatrista
6037:                                                        kuntoutustoimintaa. Koska koulukotipaikkojen
6038:           Aikooko Hallitus lakkauttaa ensi             kysyntä on tällä hetkellä runsasta ja laitokset
6039:         vuonna ainoan Pohjois-Suomessa olevan          ovat täynnä, sosiaali- ja terveysministeriö kat-
6040:         valtion omistaman koulutuskeskuksen,           soo, ettei koulukotipaikkojen vähentämiseen ole
6041:         Kylliälän koulukodin?                          aihetta. Tämän takia koulukotitoiminta Limin-
6042:                                                        gan koulutuskeskuksessa valtion ylläpitämänä
6043:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tulee jatkumaan.
6044: vasti seuraavaa:                                          Opetusministeriön työryhmän mietinnössä
6045:                                                        Koulutusta koskevan lainsäädännön kokonais-
6046:    Valtion koulukodit ovat lastensuojelulaitok-        uudistus (opetusministeriön työryhmien muis-
6047: sia,joihin voidaan sijoittaa yli 12-vuotiaita lapsia   tioita 1: 1995) esitetään koulukotien opetuksen
6048: ja nuoria saamaan kasvatusta, hoitoa ja koulu-         siirtämistä opetustoimen piiriin. Työryhmän
6049: opetusta. Valtion koulukoteja on seitsemän (147        esittämää peruskoululakia voitaisiin sellaisenaan
6050: oppilaspaikkaa), lisäksi on kaksi yksityistä kou-      soveltaa myös koulukodeissa annettavaan ope-
6051: lukotia (127 oppilaspaikkaa) sekä kunnallisia          tukseen, eikä nykyisenlaista erillistä säätelyä
6052: vastaavaa tehtävää suorittavia lastensuojelulai-       koulukotiasetuksella peruskouluopetuksen jär-
6053: toksia. Koulukotien toimintaa on viime vuosina         jestämisestä enää tarvittaisi. Hallinnollisesti kou-
6054: kehitetty vastaamaan entistä paremmin sekä nii-        lukodit jäisivät työryhmän esityksen mukaan
6055: hin sijoitettujen lasten että kuntien tämän päivän     edelleen sosiaali- ja terveysministeriön toimi-
6056: tarpeita.                                              alaan kuuluviksi.
6057: 
6058:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1995
6059: 
6060:                                                                                 Ministeri Terttu Huttu
6061:                                             KK 40/1995 vp                                              3
6062: 
6063: 
6064: 
6065: 
6066:                                         Tili Riksdagens Talman
6067: 
6068:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      digare Kylliälän koulukoti) i Limingo tili en en-
6069: ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrivelse av den       het som upprätthålls av föreningen Nuorten
6070: 9 maj 1995 till vederbörande medlem av statsrå-       Ystävät r.y. I lokalerna planerar Nuorten Ystä-
6071: det översänt följande av riksdagsman Isohooka-        vät r.y. att ordna socialpsykiatrisk rehabilitering
6072: na-Asunmaa m.fl. undertecknade spörsmål nr            för ungdomar och unga vuxna. Eftersom det för
6073: 40:                                                   närvarande är stor efterfrågan på skolhemsplat-
6074:                                                       ser och anstalterna är fulla, anser social- och
6075:          Ämnar Regeringen nästa år lägga ner          hä1sovårdsministeriet att det inte finns någon
6076:        den enda statsägda utbildningscentralen i      anledning att minska antalet skolhemsplatser.
6077:        Norra Finland, Kylliälän koulukoti?            Därför kommer skolhemsverksamheten i Li-
6078:                                                       mingan koulutuskeskus att fortsätta med staten
6079:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         som huvudman.
6080: anföra följande:                                         En arbetsgrupp vid undervisningsministeriet
6081:                                                       föreslår i sitt betänkande om en totalreform av
6082:    Statens skolhem är barnskyddsanstalter där         utbildningslagstiftningen (promemorior av un-
6083: barn och ungdomar över 12 år kan placeras för         dervisningsministeriets arbetsgrupper l: 1995) att
6084: att få uppfostran, vård och skolundervisning.         skolhemmens undervisning skall överföras till
6085: Det finns sju statliga skolhem (147 elevplatser)      undervisningsväsendet. Den grundskolelag som
6086: och två privata (127 elevplatser) samt kommuna-       arbetsgruppen föreslår kunde som sådan tilläm-
6087: la barnskyddsanstalter med en motsvarande             pas även på undervisningen i skolhem, och den
6088: uppgift. Skolhemmens verksamhet har under de          nuvarande separata regleringen av grundskole-
6089: senaste åren utvecklats till att bättre än tidigare   undervisningen enligt skolhemsförordningen
6090: svara mot behoven hos både de barn som place-         skulle inte längre behövas. Administrativt skall
6091: rats där och kommunerna.                              sko1hemmen enligt arbetsgruppens förslag allt-
6092:    Social- och hälsovårdsministeriet har gjort en     jämt tillhöra social- och hälsovårdsministeriets
6093: utredning och förhandlat om en överföring av          kompetensområde.
6094: verksamheten vid Limingan koulutuskeskus (ti-
6095: 
6096:      He1singfors den 30 maj 1995
6097:                                                                                Minister Terttu Huttu
6098:                                              KK 41/1995 vp
6099: 
6100: Kirjallinen kysymys 41
6101: 
6102: 
6103: 
6104: 
6105:                                     Elo ym.: Toimenpiteistä taloudellisen rikollisuuden ehkäisemiseksi
6106: 
6107: 
6108: 
6109:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
6110: 
6111:    Talousrikollisuus on saanut maassamme siinä         sa yrityksessä löytyi viitteitä mm. kirjanpitori-
6112: määrin laajat mittasuhteet, että kansalaiset pitä-     koksista tai osakeyhtiölain rikkomisesta. Takai-
6113: vät sitä oikeutetusti eräänä keskeisimpänä yh-         sinsaantimahdollisuuden perusteita löytyi joka
6114: teiskunnallisena ongelmana. Kansalaisten ärty-         toisesta konkurssiyrityksestä.
6115: mys on erityisen ymmärrettävää aikana, jona                Vaikka maastamme puuttuukin vielä kon-
6116: joudutaan toteuttamaan lähes kaikkia koskevia          kurssipesien tarkastamista säännöstävä laki, on
6117: säästöpäätöksiä.                                       tilanne ainakin teoreettisesti hieman parantunut
6118:    Mikäli talousrikollisuuden vuoksi valtiolta ja      hiljattain aloittaneen konkurssiasiamiehen toi-
6119: kunnilta saamatta jääviä ja jääneitä verovaroja        mesta. Hänellähän on mahdollisuus määrätä eri-
6120: kyetään lisäämään, vähenevät säästötarpeet vas-        koistarkastus toimitettavaksi myös tyhjissä
6121: taavalla määrällä.                                     pesissä. Konkurssiasiamieheltä puuttuvat kui-
6122:    Talousrikollisuutta esiintyy useassa muodos-        tenkin riittävät sekä määräraha- että henkilöstö-
6123: sa ja taloudelliselta merkitykseltään hyvin erilai-    resurssit. Näitä resursseja tulisi kiireisesti lisätä,
6124: sissa tasoissa. Saamatta jääneiden verotulojen         sillä niiden kohdalla ei ole kyse valtion menojen
6125: kannalta merkityksellisimpiä lienevät kuitenkin        lisäämisestä. Toiminnalla saataisiin sekä ennalta
6126: velallisena tehdyt konkurssirikokset ja konkurs-       ehkäistyksi talousrikollisuutta että palautetuksi
6127: sipesien hallinnon yhteydessä tehdyt talousri-         yhteiskunnalle rikollisuuden kautta menetettyjä
6128: kokset. Hälyttävän suuri osa konkurssimenette-         verovaroja.
6129: lyistä raukeaa varojen puutteessa.                         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6130:     Näissä niin sanotuissa tyhjissä pesissä on tehty   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6131:  rahoittajien toimesta erityistilintarkastuksia,       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6132: joissa on todettu lähes poikkeuksetta erilaisia        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6133: laittomuuksia. Vuonna 1994 kirjattiin noin 5 500
6134: konkurssia. Vain alle 40 prosentissa näistä tehtiin               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
6135: erikoistilintarkastus. Vakavasta talousrikolli-                siin talousrikollisuutta koskevan lainsää-
6136:  suudesta, kuten esimerkiksi velallisen rikoksista,            dännön kehittämiseksi sekä konkurssi-
6137: löytyi selviä merkkejä joka viidennessä tarkaste-              asiamiehen voimavarojen lisäämiseksi?
6138: tussa yrityksessä. Useammassa kuinjoka toises-
6139: 
6140:      Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1995
6141: 
6142:           Mikko Elo                Kari Rajamäki                         Marja-Liisa Tykkyläinen
6143:                    Matti Vähänäkki                              Kalevi Olin
6144: 
6145: 
6146: 
6147: 
6148: 250261
6149: 2                                           KK 41/1995 vp
6150: 
6151: 
6152: 
6153: 
6154:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
6155: 
6156:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Viimeisenä talousrikoksia koskevana laajem-
6157: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         pana uudistuksena on vireillä arvopaperimarkki-
6158: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       narikoksia koskevien säännösten uudistaminen.
6159: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko            Hallituksen esitys on tarkoitus antaa vuoden
6160: Elon ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         1995 kuluessa.
6161: n:o41:                                                   Keskusrikospoliisin yhteydessä toimii rikos-
6162:                                                       hyödyn jäljittämisen ja palauttamisen tehosta-
6163:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin ta-         mismahdollisuuksia selvittävä hanke. Jos hank-
6164:        lousrikollisuutta koskevan lainsäädän-         keen työn tuloksena ilmenee, että rikoshyödyn
6165:        nön kehittämiseksi sekä konkurssiasia-         palauttaminen ulosottoa tehostamalla edellyttää
6166:        miehen voimavarojen lisäämiseksi?              lainsäädäntömuutoksia, oikeusministeriössä on
6167:                                                       tarkoitus käynnistää tarvittava lainvalmistelu.
6168:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              Oikeusministeriössä valmistellaan liiketoi-
6169: taen seuraavaa:                                       mintakieltolain uudistusta. Samassa yhteydessä
6170:                                                       on tarkoitus muuttaa konkurssisääntöä siten,
6171:    Rikoslainsäädännön kokonaisuudistuksessa           että pesänhoitajalle tulee velvollisuus kaikissa
6172: on ollut yhtenä keskeisenä osana talousrikoksia       konkursseissa laatia perusselvitys siitä, miten kir-
6173: koskevien säännösten uudistaminen. Talousri-          janpito on hoidettu, minkälaisia vakuusjärjeste-
6174: kossäännösten uudistaminen on tarkoitukselli-         lyjä velallisella on ollut lähipiiriinsä kuuluvien
6175: sesti sijoitettu kokonaisuudistuksen alkuun. Tär-     henkilöiden tai yritysten kanssa ja onko olemassa
6176: keimmät uudistukset sijoittuvat vuoden 1991           sellaisia seikkoja, joiden vuoksi konkurssivelalli-
6177: alusta voimaan tulleeseen uudistuksen ensim-          nen tai konkurssiyrityksenjohtoon kuuluva tuli-
6178: mäiseen vaiheeseen. Tuolloin uudistettiin paitsi      si asettaa liiketoimintakieltoon. Lainmuutos li-
6179: perinteiset vaihdanta-ja omaisuusrikoksia kos-        sää myös konkursseihin liittyvien rikosten ilmi-
6180: kevat säännökset myös julkista taloutta vastaan       tuloa.
6181: tehtyjä rikoksia, elinkeinorikoksia, velallisen ri-      Konkurssiasiamies ja konkurssiasiamiehen
6182: koksia ja säännöstelyrikoksia koskevat rangais-       toimisto aloittivat toimintansa 1 päivänä maalis-
6183: tussäännökset.                                        kuuta 1995. Uuden viranomaisen tarpeellisuus
6184:    Kokonaisuudistuksen 1.9.1995 voimaan tule-         on jo ensimmäisen toimintakuukauden aikana
6185: vaan toiseen vaiheeseen sisältyvillä työrikoksia ja   havaittu selvästi ennakoitua suuremmaksi. Kon-
6186: ympäristörikoksia koskevilla säännöksillä on          kurssiasiamiehen toimistossa on kuitenkin yksi
6187: myös liittymäkohtansa talousrikoksiin samoin          esittelijä. Konkurssiasiamiehen toimintaedelly-
6188: kuin tämän vaiheen säännöksillä eräiden aineet-       tysten turvaamiseksi esitetään vuoden 1995 en-
6189: tomien oikeuksien loukkaamisesta. Samassa yh-         simmäisessä lisätalousarviossa 3,5 miljoonan
6190: teydessä tulee voimaan oikeushenkilön rangais-        markan määrärahan lisäystä, joka mahdollistaa
6191: tusvastuuta koskeva lainsäädäntö. Jälkimmäistä        kahden esittelijävirkamiehen palkkauksen ja eri-
6192: lainsäädäntöä pidetään tärkeänä myös yhteisö-         tyisesti raukeaviin konkursseihin kohdistuvien
6193: jen toiminnassa tapahtuvan talousrikollisuuden        erityistarkastusten sekä lisäselvitysten suoritta-
6194: ehkäisemiseksi.                                       misen.
6195: 
6196:      Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1995
6197: 
6198:                                                                        Oikeusministeri Sauli Niinistö
6199:                                            KK 41/1995 vp                                                3
6200: 
6201: 
6202: 
6203: 
6204:                                        Tili Riksdagens Ta/man
6205: 
6206:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      ekonomisk brottslighet som är under arbete är
6207: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       reformen av stadgandena om värdepappers-
6208: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     marknadsbrott. Regeringens avsikt är att avlåta
6209: man Mikko Elo m.fl. undertecknade spörsmål           en proposition under 1995.
6210: nr41:                                                   1 samband med centralkriminalpolisen pågår
6211:                                                      ett projekt som utreder möjligheterna att effekti-
6212:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        vera spårningen och återbäringen av brottsnytta.
6213:        att utveckla lagstiftningen om ekonomisk      Om resultaten av projektet utvisar att återbäring
6214:        brottslighet samt för att öka konkursom-      a v brottsnytta genom effektivering av utsökning-
6215:        budsmannens resurser?                         en förutsätter ändringar i lagstiftningen har justi-
6216:                                                      tieministeriet för avsikt att påbörja behövlig lag-
6217:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        beredning.
6218: anföra följande:                                         Vid justitieministeriet bereds som bäst en revi-
6219:                                                      dering av lagen om näringsförbud. 1 detta sam-
6220:    En central del av totalrevideringen av straff-    manhang är avsikten att ändra konkursstadgan
6221: lagstiftningen har utgjorts av revideringen av       så att boförvaltaren i samtliga konkurser blir
6222: stadgandena om ekonomisk brottslighet. Revi-         skyldig att utarbeta en basutredning om hur bok-
6223: deringen av stadgandena om ekonomisk brotts-         föringen har handhafts, vilka säkerhetsarrange-
6224: lighet gjordes med avsikt i början av totalrevide-   mang gäldenären har haft med personer eller
6225: ringen. De viktigaste reformerna ingår i det         företag i sin närkrets och om det föreligger om-
6226: första skedet av totalrevideringen som trädde i      ständigheter på grund av vilka konkursgälden-
6227: kraft från början av 1991. Då reviderades förut-     ären eller en person som tillhör konkursföreta-
6228: om stadgandena om de traditionella omsätt-           gets ledning skall meddelas näringsförbud. Den-
6229: nings- och egendomsbrotten också stadgandena         na lagändring kommer också att leda till att brott
6230: om brott mot den offentliga ekonomin samt stad-      i samband med konkurser uppdagas bättre.
6231: gandena om näringsbrott, gäldenärsbrott och              Konkursombudsmannen och konkursom-
6232: regleringsbrott.                                     budsmannens byrå inledde sin verksamhet den 1
6233:    Stadgandena om arbetsbrott och miljöbrott         mars 1995. Behovet av den nya myndigheten har
6234: som ingår i det andra skedet av totalrevideringen,   redan under den första verksamhetsmånaden vi-
6235: som träder i kraft 1.9.1995, anknyter också till     sat sig vara betydligt större än uppskattat. Vid
6236: den ekonomiska brottsligheten liksom också           konkursombudsmannens byrå finns emellertid
6237: stadgandena om kränkning av vissa immateriella       en föredragande. För att trygga konkursom-
6238: rättigheter som ingår i det andra skedet. 1 detta    budsmannens verksamhetsförutsättningar före-
6239: sammanhang träder också lagstiftningen om            slås i 1995 års första tilläggsbudget ett tilläggsan-
6240: straffansvar för juridiska personer i kraft. Den     slag om 3,5 miljoner mark, som gör det möjligt
6241: sistnämnda lagstiftningen anses viktig också med     att avlöna två föredragande samt att utföra sär-
6242: tanke på förebyggandet av ekonomisk brottslig-       skilda granskningar av framf6r allt konkurser
6243:  het som sker i sammanslutningars verksamhet.        som förfaller på grund av brist på medel samt att
6244:    Den sista större reformen av stadgandena om       göra tilläggsutredningar.
6245: 
6246:      Helsingforsden 31 maj 1995
6247: 
6248:                                                                       Justitieminister Sauli Niinistö
6249:                                              KK 42/1995 vp
6250: 
6251: Kirjallinen kysymys 42
6252: 
6253: 
6254: 
6255: 
6256:                                     Vihriälä ym.: VR:n Transpointin yhtiöittämisen vaikutuksista työl-
6257:                                         lisyyteen
6258: 
6259: 
6260:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
6261: 
6262:    Valtion laitosten ja yhtiöiden tapaan on myös       merkiksi Seinäjoen osalta sitä, että Seinäjoen
6263: Valtionrautateillä toteutettu tulosvastuuajatte-       VR:n terminaalista vähennettäisiin 30 työnteki-
6264: lua. VR:n tavarankuljetus on ohjattu erillisen         jää ja toimihenkilöä 1.7.1995lähtien. Toistaisek-
6265: Transpoint-tulosyksikön kautta. Julkisuudessa          si terminaaliinjäisi vain 18 henkilöä. Irtisanotta-
6266: on esitetty epäilyjä siitä, että VR subventoisi        vista henkilöistä on jo laadittu luettelot, mutta
6267: Transpointin toimintaa muista toiminnoistaan           asianomaisille ei asiasta ole vielä ilmoitettu.
6268: saamillaan varoilla. Ehkäpä tämänjohdosta VR               Kun VR:llä siirryttiin nykyiseen tulosvastuu-
6269: on aloittanut Transpointin täydellisen yhtiöittä-      ajatteluun, annettiin työntekijöiden ymmärtää,
6270: misen. Aikataulun mukaan yhtiöittäminen on             että työpaikat eivät ole vaarassa. Perheet ovat
6271: tarkoitus suorittaa loppuun tämän vuoden hei-          suunnitelleet tulevaisuuttaan tähän luottaen.
6272: näkuun alkuun mennessä.                                Suunnitellulla yhtiöittämisellä on laajat alueelli-
6273:    VR on luvannut työntekijöille käydä asian           set seuraamukset. Tavaroiden kuljetuspalvelut
6274: johdosta normaalit yt-neuvottelut eri työntekijä-      maakunnissa heikkenevät.
6275: ryhmien kanssa. VR:ntaholta on ilmoitettu, ettei           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6276: ketään työntekijöistä irtisanota yhtiöittämisen        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6277: vuoksi. Toistaiseksi ainut yt-neuvottelu on pidet-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6278: ty vuonna 1995 Tampereella Transpointin neu-           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6279: vottelutiloissa. Kyseinen tilaisuus oli lähinnä tie-
6280: dotustilaisuus yhtiöittämiseen liittyvistä suunni-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6281: telmista.                                                     ryhtyä työllisyyden turvaamiseksi VR:n
6282:    Toteutuessaan suunnitelmien mukaisesti yh-                 Transpointin yhtiöittämisen yhteydessä?
6283: tiöittämisen ensimmäinen vaihe merkitsisi esi-
6284: 
6285:      Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1995
6286: 
6287:                      Jukka Vihriälä                             Bjarne Kallis
6288: 
6289: 
6290: 
6291: 
6292: 250261
6293: 2                                          KK 42/1995 vp
6294: 
6295: 
6296: 
6297: 
6298:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
6299:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          VR:nja sen henkilöstöä edustavienjärjestöjen
6300: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       välillä on koko VR:n yhtiöittämiseen liittyen teh-
6301: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     ty 11.5.1994 sopimus, jossa on sovittu henkilös-
6302: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jukka Vih-     tön asemaan liittyvistä kysymyksistä. Sopimuk-
6303: riälän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen     sen mukaan Transpoint-liikenteessä palvelevat
6304: n:o42:                                              henkilöt siirtyvät joko konserniin perustettavan
6305:                                                     erillisen (Transpoint)yhtiön palvelukseen alalla
6306:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       yleisesti noudatettavin ehdoin tarkemmin neuvo-
6307:        ryhtyä työllisyyden turvaamiseksi VR:n       teltavalla tavalla tai jäävät muiden VR-konser-
6308:        Transpointin yhtiöittämisen yhteydessä?      nin yhtiöiden palvelukseen niissä noudatettavin
6309:                                                     ehdoin. Vastaavasti on sovittu siitä, ettei henki-
6310:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        löstöä yhtiöittämisen johdosta irtisano ta.
6311: vasti seuraavaa:                                        Transpointissa on työnantajan puolelta nou-
6312:                                                     datettu edellä mainittua sopimusta kaikilta koh-
6313:    VR:n kappaletavaraliikennettä ovat hoitaneet     diltaan. VR:n Transpoint-yksiköstä vapautuva
6314: VR:n Transpoint-yksikkö ja Oy Pohjolan Lii-         henkilöstö siirtyy sopimuksen edellyttämin ta-
6315: kenne Ab:n tytäryhtiö Transpoint Oy Ab. Toi-        voin muiden VR-konsernin yhtiöiden palveluk-
6316: minnan taloudellinen vastuu on ollut VR:llä.        seen.
6317: Kun VR-liikelaitos 1.7.1995 alkaen muuttuu val-         Transpointin henkilöstöjärjestelyt on käsitel-
6318: tion osakeyhtiökonserniksi, siirtyy kappaletava-    ty eri puolilla maata paikallisissa yt-elimissä.
6319: raliikenne samasta päivästä lukien VR:n koko-       Koko maata koskevat sekä muutoin periaatteel-
6320: naan omistaman Transpoint-osakeyhtiön hoi-          liset kysymykset on käsitelty lisäksi valtakunnal-
6321: dettavaksi. Uusi yhtiö syntyy yhdistämällä sekä     lisessa Transpointin yt-ryhmässä, joka samalla
6322: VR:n Transpoint-yksikön että nykyisen Trans-        valvoo yhteistoimintalain toteutumista paikallis-
6323: point Oy Ab:n toiminnot.                            tasolla. Tämä ryhmä on yhtiöittämisprosessiin
6324:    Transpoint-toimintojen sijoittaminen omaan       liittyen kokoontunut keskimäärin kerran kuu-
6325: erilliseen yhtiöönsä sisältyy VR:n yhtiöittämistä   kaudessa viimeksi kuluneen vuoden aikana.
6326: koskeviin periaatteisiin. Suunniteltu yhtiön hen-   Transpointin muutokset on toteutettu yhteistoi-
6327: kilömäärä tulee toimintaa aloitettaessa olemaan     mintalakia noudattaen ja yt-neuvotteluissa sovi-
6328: noin 1 300, mistä n. 700 siirtyy VR:n Transpoint-   tuin tavoin.
6329: yksiköstä ja n. 600 henkeä nykyisestä Transpoint        Transpointin kannattavuuden paraneminen
6330: Oy Ab:stä.                                          perustuu toimintojen tehostamiseen ja henkilö-
6331:    Transpoint-liikenne on viime vuosina ollut       kustannusten alentamiseen. Henkilömäärän vä-
6332: tappiollista. Tämä on selvimminjohtunut kilpai-     heneminen ei johda kuljetuspalvelujen heikkene-
6333: lijoita korkeammista henkilökuluista. VR:llä        miseen. Transpointin toimintaan on aina kuulu-
6334: laaditun tervehdyttämisohjelman ja liikennemi-      nut pienten aliurakoitsijoiden käyttäminen
6335: nisteriön asettamien tulostavoitteiden mukaan       oman liikenteen tukena, ja tätä toimintamallia
6336: Transpoint-liikenteen on pystyttävä positiiviseen   jatketaan edelleen. Vuonna 1995 käytetään ali-
6337: tulokseen kuluvana vuonna. Tervehdyttämisoh-        urakointipalveluiden hankkimiseen noin 140
6338: jelmaa on voitu toteuttaa tähän saakka suunni-      miljoonaa markkaa. Transpoint-järjestelmä on
6339: telmien mukaisesti ja vuonna 1994 edellisen vuo-    siten merkittävä yksityisten liikenteenharjoitta-
6340: den tappio pystyttiin puolittamaan.                 jien työllistäjä myös maaseudulla.
6341:    Transpointin tervehdyttäminen edellyttää toi-        VR on toteuttanut yhtiöittämisprosessia yh-
6342: mintojen tehostamista ja henkilöstömäärän vä-       teistoiminnassa henkilöstön kanssa ja tekemien-
6343: hentämistä sekä VR:ltä siirtyvän henkilöstön        sä sopimusten mukaisesti. Yhtiöittäminen ei ole
6344: palkkakustannusten saattamista kuorma-auto-         johtanut irtisanomisiin eikä sillä heikennetä ta-
6345: alalla yleisesti noudatettavan työehtosopimuk-      varoiden kuljetuspalveluita. Parhaillaan VR:ltä
6346: sen tasolle yhtiöittämisen yhteydessä.              Transpoint-yhtiöön siirtyvän henkilöstön työeh-
6347:                                          KK 42/1995 vp                                         3
6348: 
6349: loista käytävissä neuvotteluissa pyritään var-    kossakin. Kannattavasti hoidettu liiketoiminta
6350: llistamaan yrityksen kilpailukykyiset toiminta-   on ainoa tapa turvata työllisyys myös Trans-
6351: dellytyksetja siten työpaikkojen säilyminenjat-   point-liikenteessä.
6352:     Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1995
6353: 
6354:                                                           Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
6355: 4                                           KK 42/1995 vp
6356: 
6357: 
6358: 
6359: 
6360:                                         Tili Riksdagens Talman
6361: 
6362:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      tal som i allmänhet skall tillämpas inom lastbils-
6363: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        branschen.
6364: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-          Den 11 maj 1994 ingicks, i anslutning till bo-
6365: man Jukka Vihriälä m.fl. undertecknade spörs-         lagiseringen av hela SJ, mellan SJ och de organi-
6366: mål nr42:                                             sationer som företräder personalen ett avtal om
6367:                                                       de frågor som gäller personalens ställning. Enligt
6368:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        avtalet övergår de personer som arbetar inom
6369:        ta för att sysselsättningen skall tryggas i    Transpoint-trafiken, på de villkor som allmänt
6370:        samband med bolagiseringen av SJ:s             tillämpas inom branschen och på det sätt om
6371:        Transpoint?                                    vilket skall förhandlas närmare, till det separata
6372:                                                       (Transpoint) bolag som skall bildas inom koncer-
6373:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         nen, eller också stannar de kvar hos de övriga
6374: anföra följande:                                      bolagen inom SJ-koncernen på de villkor som
6375:                                                       tillämpas inom dem. På motsvarande sätt har
6376:     SJ:s styckegodstrafik har skötts av SJ:s Trans-   överenskommelse träffats om att anställda inte
6377: point-enhet och Oy Pohjolan Liikenne Ab:s dot-        sägs upp med anledning av bolagiseringen.
6378: terbolag Transpoint Oy Ab. SJ har haft det eko-           Hos Transpoint har arbetsgivaren följt alla
6379: nomiska ansvaret för verksamheten. När affårs-        punkter i nämnda avtal. Den personai som blir
6380: verket SJ fr.o.m. 1.7.1995 omvandlas till statlig     ledig från SJ :s Transpoint-enhet övergår så som
6381: aktiebolagskoncern, övergår styckegodstrafiken        avtalet förutsätter i SJ-koncernens övriga bolags
6382: fr.o.m. samma dag till aktiebolaget Transpoint        tjänst.
6383: som helt ägs av SJ. Detnya bolaget bildas genom           Transpoints personalarrangemang har på oli-
6384: en sammanslagning av verksamheterna i SJ:s            ka håll i landet behandlats inom de lokala samar-
6385: Transpoint-enhet och det nuvarande Transpoint         betsorganen. De frågor som gäller hela landet
6386: OyAb.                                                 och andra principiella frågor har dessutom be-
6387:     Avskiljandet av Transpoint-funktionerna till      handlats i Transpoints riksomfattande samar-
6388: ett eget separat bolag är förenligt med de princi-    betsgrupp, som samtidigt övervakar verkställig-
6389: per som gäller i fråga om SJ:s bolagisering. När      heten av lagen om samarbete på lokal nivå. 1
6390: verksamheten inleds kommer antalet anställda i        anslutning till bolagiseringsprocessen har denna
6391: det planerade bolaget att uppgå till ca 1 300, av     grupp sammanträtt i genomsnitt en gång i måna-
6392: vilka ca 700 övergår från SJ:s Transpoint-enhet       den under föregående år. Förändringarna inom
6393: och ca 600 från det nuvarande Transpoint Oy           Transpoint har genomförts med iakttagande av
6394: Ab.                                                   lagen om samarbete och så som överenskommits
6395:     Transpoint-trafiken har varit förlustbringan-     vid samarbetsförhand1ingarna.
6396: de under de senaste åren. Den tydligaste orsaken          Transpoints förbättrade lönsamhet baserar
6397: till detta har varit att personalkostnaderna över-    sig på effektiverade funktioner och sänkta perso-
6398: stigit konkurrenternas. Enligt det saneringspro-      nalkostnader. Minskningen av antalet anställda
6399: gram som har utarbetats hos SJ och de resultat-       leder inte till sämre transportservice. Inom
6400: mål som trafikministeriet har uppställt skall         Transpoints verksamhet har små underentrepre-
6401: Transpoint-trafiken kunna visa positivt resultat i    nörer alltid anlitats som stöd för den egna trafi-
6402: år. Saneringsprogrammet har hittills kunnat ge-       ken och denna verksamhetsmodell kommer att
6403: nomföras enligt planerna och 1994 kunde förlus-       användas också i fortsättningen. År 1995 an-
6404: ten från året innan halveras.                         vänds ca 140 milj. mk för anskaffning av under-
6405:     Saneringen av Transpoint förutsätter att funk-    entreprenörstjänster. Transpointsystemet syssel-
6406: tionerna effektiveras och personalen minskas          sätter således i betydande grad även privata tra-
6407: samt att lönekostnaderna för den personai som         fikidkare på landsorten.
6408: övergår från SJ i samband med bolagiseringen              SJ har genomfört bolagiseringsprocessen i
6409: kan bringas till samma nivå som i det kollektivav-    samråd med personalen och i överensstämmelse
6410:                                           KK 42/1995 vp                                           5
6411: 
6412: 1ed ingångna avtal. Bolagiseringen har inte lett   säkra företagets konkurrenskraft och verksam-
6413: 11 uppsägningar och den försämrar inte heller      hetsförutsättningar, och således att trygga ar-
6414: uutransportservicen. Strävan vid de pågående       betsplatserna även för framtiden. En lönsam af-
6415: >rhandlingarna om arbetsvillkor för dem som        fårsverksamhet är det enda sättet att trygga sys-
6416: ·ån SJ övergår tili Transpoint-bolaget är att      selsättningen också inom Transpoint-trafiken.
6417:    Helsingforsden 29 maj 1995
6418: 
6419:                                                                Trafikminister Tuula Linnainmaa
6420:                                              KK 43/1995 vp
6421: 
6422: Kirjallinen kysymys 43
6423: 
6424: 
6425: 
6426: 
6427:                                     Aittoniemi: Hallituksen harjoittamasta maatalouspolitiikasta
6428: 
6429: 
6430: 
6431:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
6432: 
6433:    Lipposen hallitus on kohdistamassa yhteen              Tulee mieleen tähän kohtaan liiankin hauska,
6434: kansan osaan, maanviljelijä väestöön, toimia, joi-     mutta todenperäinen tapaus. Mies varasti toisel-
6435: ta ei voida pitää laillisina. Hallituksen yleinen      ta rahaa tämän nukkuessa. Kun mies heräsi, il-
6436: linjaus on, että se purkaa ensinnäkin ns. kansalli-    moitti rahat anastanut maksavansa tälle aikai-
6437: sen tukipaketin,joka on yksi keskeinen osa histo-      semmalta ajalta olevan velkansa ja niin tekikin.
6438: riallista päätöstä Euroopan unioniin liittymises-      Samanlainen on ministeri Hemilän suunnitelma
6439: tä. Petoksen tunnusmerkkejä myötäilee se, että         ylimääräisten vientimaksujen suhteen. Niillä
6440: hallituksessa on mukana kaksi sellaista poliittista    maksetaan valtiovallan myöhempiä velvoitteita
6441: ryhmittymää, kokoomus ja RKP, jotka olivat             niille, joilta varat on aikaisemmin anastettu va-
6442: sopimassa tietyllä tavoin kaiken ehtona ollutta        hingossa tai tarkoituksella.
6443: tukipakettia.                                              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6444:    Hallitus on myös ilmoittanut kieltäytyvänsä         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6445: luovuttamasta maataloustukeen Euroopan                 nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6446: unionin suunnasta maksettua odotettua suurem-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6447: paa maataloustukisummaa. Mihin raha loppu-
6448: jen lopuksi käytetään, on epäselvää.                               Miten Hallitus perustelee sitä, että se
6449:     Kaikkeinjärkyttävin on juuri esille tullut tieto           aikoo maatalouden harjoittajilta virheel-
6450: siitä, että maatalous on maksanut yli 400 miljoo-              lisesti ylimääräisenä perityillä vientimak-
6451: naa markkaa ylimääräistä, sille kuulumatonta                   suilla rahoittaa vuoden 1996 kansallista
6452: vientitukea, joka kaiken järjen mukaan pitäisi                 tukipakettia, mikä merkitsisi sitä, että
6453: palauttaa maatalouselinkeinon harjoittajille.                  valtio suorittaisi velvoitteitaan sellaisilla
6454:  Mutta mitä sanoo maatalousministeri Hemilä?                   varoilla, jotka on aikaisemmin suoritteen
6455:  Hän lausuu, ettei summaa palauteta tai millään                saajalta vilpillisesti tai virhelaskelmin
6456: tavoin kompensoida, vaan sillä rahoitetaan vuo-                anastettu?
6457: den 1996 kansallista tukipakettia.
6458: 
6459:      Helsingissä II päivänä toukokuuta 1995
6460: 
6461:                                              Sulo Aittaniemi
6462: 
6463: 
6464: 
6465: 
6466: 250261
6467: 2                                            KK 43/1995 vp
6468: 
6469: 
6470: 
6471: 
6472:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
6473: 
6474:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         otetuista määrärahoista valtioneuvoston tar-
6475: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          kemmin määräämällä tavalla. Vastaavasti peri-
6476: olette 11 päivänä toukokuuta 1995 päivätyn kir-        mättä jäänyt maataloustuottajien osuus markki-
6477: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       nointikustannuksista olisi vähennetty kansalli-
6478: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Aittaniemen         siin tukiin osoitetuista määrärahoista.
6479: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 43:               Markkinointivastuun jakautumista ja maata-
6480:                                                        loustuottajien osuuden kattamista koskevat las-
6481:            Miten Hallitus perustelee sitä, että se     kelmat tehtiin huhtikuussa 1995 senjälkeen kun
6482:        aikoo maatalouden harjoittajilta virheel-       tarvittavat tiedot oli saatu tullihallitukselta. Las-
6483:        lisesti ylimääräisenä perityillä vientimak-     kelman mukaan maatalostuottajille palautettava
6484:        suilla rahoittaa vuoden 1996 kansallista        määrä on 482 milj. mk. Yliperinnästä selittyy 265
6485:        tukipakettia, mikä merkitsisi sitä, että        milj. mk sillä, että vuonna 1994 maataloustuot-
6486:        valtio suorittaisi velvoitteitaan sellaisilla   teiden markkinoinnin rahoitus ja maataloustuot-
6487:        varoilla, jotka on aikaisemmin suoritteen       tajien osuuden perintä mitoitettiin 265 milj. mk
6488:        saajalta vilpillisesti tai virhelaskelmin       suuremmaksi kuin mikä oli lopullinen tarve.
6489:        anastettu?                                      Muu osa yliperinnästä aiheutui aiemmin arvioi-
6490:                                                        tua suuremmasta maataloustuotteiden tuonnissa
6491:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           perittävien maksujen ja maataloustuottajilta pe-
6492: vasti seuraavaa:                                       rittävien maksujen kertymästä.
6493:                                                            Kansallista tukea koskevat säästöpäätökset
6494:    Maataloustuotteiden markkinajärjestelmä-            oli tehty ennen kuin maataloustuottajille palau-
6495: laissa ja sitä edeltävässä maataloustulolaissa oli     tettavanerän suuruus oli tiedossa. Siten lain edel-
6496: säädetty, miten maataloustuottajien osuus yli-         lyttämän palautuksen voidaan katsoa toteutu-
6497: jäämien markkinointikustannuksista määräy-             neen, jos tukea maksetaan 482 milj. mk enem-
6498: tyy. Maatalouden osuus perittiin erilaisina vien-      män, kuin mitä hallitusneuvotteluissa sovittujen
6499: timaksuina ja -veroina tai jättämällä maksamat-        säästöpäätösten mukaan olisi voitu maksaa.
6500: ta osa maataloustuloneuvotteluissa sovitusta tu-           Maataloustuottajille lakisääteisesti palautet-
6501: lotuesta. Näissä laeissa oli säännös, jonka mu-        tava 482 milj. markan määräraha on esitetty kir-
6502: kaan edellisen vuoden mahdollinen aliperintä oli       jattavaksi maatalouden lisätukena kuluvan vuo-
6503: katettava seuraavana vuonna ja vastaavasti yli-        den ensimmäisessä lisätalousarvioesityksessä.
6504: perintä hyvitettävä. Maataloustuotteiden mark-         Hallitus tulee tekemään tarkemmat esityksensä
6505: kinajärjestelmälaki kumottiin vuoden 1994 lo-          ko. määrärahan käytöstä vuoden 1996 talousar-
6506: pussa. Kumoamislakiin otettiin säännös, jonka          vioesityksen yhteydessä. Hallitus tulee myös neu-
6507: mukaan maataloustuottajilta mahdollisesti lii-         vottelemaan asiasta maataloustuottajien keskus-
6508: kaa peritty määrä maksetaan takaisin vuoden            järjestöjen kanssa.
6509: 1996 loppuun mennessä valtion talousarvioon
6510: 
6511:      Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1995
6512: 
6513:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
6514:                                             KK 43/1995 vp                                              3
6515: 
6516: 
6517: 
6518: 
6519:                                         Tili Riksdagens Ta!man
6520: 
6521:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       producenternas marknadsföringsavgifter som
6522: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        inte blivit uppburen ha avdragits från anslagen
6523: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdagsle-    riktade tili de nationella stöden.
6524: damot Aittaniemi undertecknade skriftliga                 Kalkylerna angående fördelningen av mark-
6525: spörsmål nr 43:                                       nadsföringsansvaret och täckande av lantbruks-
6526:                                                       producenternas andel gjordes i april1995 efter att
6527:           Hur motiverar Regeringen det att den        man hade erhållit de behövliga uppgifterna av
6528:        ämnar finansiera det nationella stödpa-        tullstyrelsen. Enligt kalkylen är beloppet som
6529:        ketet 1996 med överflödiga exportavgif-        skall returneras tilllantbruksproducenterna 482
6530:        ter som oriktigt har uppburits av lant-        milj. mk. Av den överflödiga uppbäringen för-
6531:        bruksidkarna, vilket innebär att staten        klaras 265 milj. mk av att man 1994 dimensione-
6532:        skulle sköta sina åligganden med tiligång-     rade finansieringen av marknadsföringen och
6533:        ar som man genom svek eller felkalky-          uppbäringen av lantbruksproducenternas andel
6534:        lering har tillskansat sig?                    265 milj. mk större än det slutliga behovet. Den
6535:                                                       övriga delen av den för stora uppbäringen föror-
6536:   Som svar på detta spörsmål för jag vördsamt         sakades av att det influtna beloppet av betalning-
6537: anföra följande:                                      ar som uppbärs vid import av lantbruksproduk-
6538:                                                       ter och betalningar som uppbärs av lantbruks-
6539:     I förordningen om marknadssystemet för            producenter var större än tidigare beräknat.
6540: lantbruksprodukter och i lantbruksinkomstla-              Sparbesluten angående det nationella stödet
6541: gen som föregick denna hade stadgats hur lant-        hade gjorts före man hade vetskap om beloppet
6542: bruksproducenternas andel av överskottets             som skall returneras tili lantbruksproducenter-
6543: marknadsföringskostnader fastställs. Lantbru-         na. På så sätt kan den lagstadgade returneringen
6544: kets andel uppbars i form avolika exportavgifter      anses ha genomförts, om man betalar 482 milj.
6545: och -skatter eller genom att lämna en del av det      mk mer stöd än man kunde ha betalt enligt de
6546: överenskomna inkomststödet obetalt. I dessa la-       sparbeslut man kommit överens om i regerings-
6547: gar fanns ett stadgande, enligt vilket en eventuell   förhandlingarna.
6548: för liten uppbäring föregående år skulle täckas           Det anslag på 482 milj. mk som på lagstadgat
6549: följande år och på så vis skulle den för låga         sätt skall returneras tilllantbruksproducenterna
6550: uppbäringen gottgöras. Förordningen om mark-          har man föreslagit att bokföras som tilläggsstöd
6551: nadssystemet för lantbruksprodukter upphävdes         tili lantbruket i det gångna årets första tilläggs-
6552: i slutet av 1994. Med i lagen om upphävande togs      budgetförslag. Regeringen kommer att göra nog-
6553: ett stadgande, enligt vilket den överflödiga andel    grannare förslag om användningen av ifrågava-
6554: som eventuellt uppburits av lantbruksproducen-        rande anslag i samband med budgetförslaget för
6555: terna betalas tilihaka före slutet av 1996 från       1996. Regeringen kommer också att förhandla
6556: anslagen i statsbudgeten enligt ett förfarande        om saken med lantbruksproducenternas central-
6557: som statsrådet noggrannare bestämmer om. På           organisationer.
6558: motsvarande sätt skulle den andel av lantbruks-
6559: 
6560:      Helsingforsden 31 maj 1995
6561: 
6562:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
6563:                                             KK 44/1995 vp
6564: 
6565: Kirjallinen kysymys 44
6566: 
6567: 
6568: 
6569: 
6570:                                   Aittoniemi: Hallituksen vastattavaksi esitettyjen kirjallisten kysy-
6571:                                       mysten käsittelystä ministeriöissä
6572: 
6573: 
6574:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
6575: 
6576:    Asianomainen ministeriö vastaa kansanedus-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6577: tajan kirjalliseen kysymykseen tietyn ajan ku-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6578: luessa. Erityisesti sellaisessa tapauksessa, jossa   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6579: kysely koskee jonkin ministeriön alaisen viran-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6580: omaisen toimintaa tai yksittäistä toimenpidettä
6581: tai päätöstä, ministeriö pyytänee asiasta lausun-               Kiinnittääkö Hallitus yleensä riittävää
6582: non kyselyn aiheuttaneelta viranomaiselta.                   huomiota kansanedustajien kirjallisia ky-
6583:    Lausunnon antanut viranomainen luonnolli-                 symyksiä koskeviin vastauksiin vai muo-
6584: sesti selittää kaiken parhain päin ja omaksi eduk-           dostuvatko ne esimerkiksi kyselyn ai-
6585: seen. Jos asianomainen ministeri vain allekirjoit-           heuttaneen virkamiehen tai ministeriön
6586: taa lausunnon omana vastauksenaan kansan-                    alaisen viraston lausunnosta, jonka mi-
6587: edustajalle, vastaus on yhtä tyhjän kanssa, jos ei           nisteri omanaan allekirjoittaa?
6588: peräti virheellinen.
6589: 
6590:      Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1995
6591: 
6592:                                            Sulo Aittaniemi
6593: 
6594: 
6595: 
6596: 
6597: 250261
6598: 2                                          KK 44/1995 vp
6599: 
6600: 
6601: 
6602: 
6603:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
6604: 
6605:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tellessään valtiontilintarkastajien kertomusta
6606: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        vuodelta 1981 korosti, että "eduskunnalle annet-
6607: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tavien tietojen seikkaperäisyydessäja paikkansa-
6608: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittonie-       pitävyydessä olisi pyrittävä nykyistä parempaan
6609: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         tarkkuuteen ja yhdenmukaisuuteen eri ministe-
6610: 44:                                                  riöissä".
6611:                                                          Korostaakseen eduskuntakysymyksiin annet-
6612:           Kiinnittääkö Hallitus yleensä riittävää    tavien vastausten huolellista valmistelua valtio-
6613:        huomiota kansanedustajien kirjallisia ky-     neuvoston kanslia lähetti ministeriöille tiedoksi
6614:        symyksiä koskeviin vastauksiin vai muo-       myös kansanedustaja Paasion kirjalliseen kysy-
6615:        dostuvatko ne esimerkiksi kyselyn ai-         mykseen n:o 123/1993 vp annetun vastauksen.
6616:        heuttaneen virkamiehen tai ministeriön        Kansanedustaja Paasio oli kiinnittänyt hallituk-
6617:        alaisen viraston lausunnosta, jonka mi-       sen huomiota nimenomaisesti eduskuntakysy-
6618:        nisteri omanaan allekirjoittaa?               myksiin annettavien vastausten asianmukaisuu-
6619:                                                      teen.
6620:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Koska kysymysinstituutio on eduskunnan ja
6621: vasti seuraavaa:                                     hallituksen välisen informaation kulun kannalta
6622:                                                      keskeisessä asemassa, tulee hallitus edellyttä-
6623:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n mukaan kirjal-     mään, että vastauksista ilmenee riittävän selkeäs-
6624: liset kysymykset kansanedustaja tekee asian-         ti myös hallituksen kanta esitettyyn kysymyk-
6625: omaiselle valtioneuvostonjäsenelle tämän toimi-      seen, vaikka vain asianomainen valtioneuvoston
6626: alaan kuuluvasta asiasta. Siten vastauksen sisäl-    jäsen onkin vastauksensa sisällöstä HM 43 §:n
6627: lön arviointi ja vastuu siitä kuuluu yksinomaan      1 momentissa tarkoitetussa poliittisessa minis-
6628: asianomaiselle ministerille eikä valtioneuvostolle   terinvastuussa eduskunnalle.
6629: kokonaisuutena.                                          Korostaakseen vastausten huolellista valmis-
6630:    Vastausten asiasisällöstä on valtioneuvoston      telua valtioneuvoston kanslia lähettää tämän
6631: kanslia kuitenkin antanut ministeriöille useam-      edustaja Aittoniemen kysymykseen annetun vas-
6632: man kerran ohjeita. Esimerkiksi ministeriöiden       tauksen tiedoksi ministeriöille, jotta asiaan kiin-
6633: tietoon on saatettu valtiovarainvaliokunnan          nitettäisiin jatkuvasti asianmukaista huomiota.
6634: mietintö n:o 20/1983 vp., jossa valiokunta käsi-
6635: 
6636:      Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1995
6637: 
6638:                                                                       Pääministeri Paavo Lipponen
6639:                                            KK 44/1995 vp                                               3
6640: 
6641: 
6642: 
6643: 
6644:                                        Tili Riksdagens Talman
6645: 
6646:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      1983 rd., där utskottet vid behandlingen av stats-
6647: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-       revisorernas berättelse för år 1981 betonade att
6648: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-     när det gäller frågan om hur utförliga och riktiga
6649: man Aittoniemi undertecknade spörsmå1 nr 44:         uppgifter som ges riksdagen, bör större exakthet
6650:                                                      och enhetlighet eftersträvas i de olika ministeri-
6651:           Fäster Regeringen i allmänhet tillräck-    erna.
6652:        lig uppmärksamhet vid svaren på riks-            1 syfte att betona vikten av omsorgsfull bered-
6653:        dagsmännens skriftliga spörsmål eller be-     ning av riksdagsspörsmålens svar har statsrådets
6654:        står svaren t.ex. av ett utlåtande som mi-    kansli sänt också svaret på riksdagsman Paasios
6655:        nistern undertecknar som sitt eget när        skriftliga spörsmål nr 123/1993 rd tili ministeri-
6656:        han fått det från den tjänsteman som för-     erna för kännedom. Riksdagsman Paasio hade
6657:        anlett spörsmålet eller från ett ämbets-      fåst regeringens uppmärksamhet speciellt vid
6658:        verk som lyder under ministeriet?             sakligheten hos svaren på riksdagsspörsmålen.
6659:                                                         Eftersom spörsmålsinstitutionen är central
6660:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        med tanke på informationsflödet mellan riksda-
6661: anföra följande:                                     gen och regeringen, kommer regeringen att förut-
6662:                                                      sätta att även regeringens ståndpunkt tili de ställ-
6663:    Enligt 37 § riksdagsordningen ställer riksdags-   da spörsmålen framgår tillräckligt klart av sva-
6664: männen sina skriftliga spörsmål tili den medlem      ren, även om det är statsrådsmedlemmen i fråga
6665: av statsrådet tili vars verksamhetsområde den        som ensam inför riksdagen bär det politiska mi-
6666: aktuella frågan hör. Bedömningen av och ansva-       nisteransvaret enligt 43 § 1 mom. RF för innehål-
6667: ret för svarets innehåll ankommer således enbart     let i sina svar.
6668: på respektive minister och inte på statsrådet som       1 syfte att betona vikten av omsorgsfull bered-
6669: helhet.                                              ning av svaren sänder statsrådets kansli detta
6670:    Statsrådets kansli har dock upprepade gånger      svar på riksdagsman Aittoniemis spörsmål tili
6671: meddelat ministerierna anvisningar om svarens        ministerierna för kännedom, för att behövlig
6672: sakinnehåll. Tili ministeriernas kännedom har        uppmärksamhet hela tiden skall fåstas vid saken.
6673: bringats t.ex. statsutskottets betänkande nr 20/
6674: 
6675:      Helsingfors den 22 maj 1995
6676: 
6677:                                                                       Statsminister Paavo Lipponen
6678:                                             KK 45/1995 vp
6679: 
6680: Kirjallinen kysymys 45
6681: 
6682: 
6683: 
6684: 
6685:                                   Kallis: Pörssissä tehtyjen osakekauppojen leimaverovapaudesta
6686: 
6687: 
6688:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
6689: 
6690:    Vielä kolme vuotta sitten perittiin arvopaperi-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6691: pörssissä tapahtuneesta kaupasta 1,2 prosentin       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6692: leimavero. Se on aikanaan poistettu, eikä sitä voi   nioittavasti   valtioneuvoston      asianomaisen
6693: EU-Suomessa palauttaa.                               jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6694:    Kun muu osake- ja kiinteistökauppa on leima-
6695: veron alaista kauppaa, niin yhtenäisyyden takia               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6696: myös pörssissä tapahtuva arvopaperikauppa oli-              ryhtyä pörssissä tapahtuvan arvopaperi-
6697: si saatettava samaan asemaan. Yksi tapa voisi               kaupan saattamiseksi samaan asemaan
6698: olla leimaveron periminen silloin, kun tehdään              kuin muu osake- ja kiinteistökauppa?
6699: muutosmerkintä kaupan tai muun vastikkeelli-
6700: sen saannon takia pörssissä noteeratun yhtiön
6701: arvo-osuusjärjestelmään.
6702:      Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1995
6703: 
6704:                                             Bjarne Kallis
6705: 
6706: 
6707: 
6708: 
6709: 250261
6710: 2                                          KK 45/1995 vp
6711: 
6712: 
6713: 
6714: 
6715:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
6716: 
6717:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       arvopaperikauppaan vähenisi, minkä seuraukse-
6718: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        na syntyisi epävarmuutta kurssikehitykseen. Va-
6719: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      rallisuusarvojen nousulla on ollut suotuisa vai-
6720: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Bjarne          kutus myös kotimarkkinoilla kulutus- ja inves-
6721: Kalliksen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       tointimahdollisuuksien paranemiseen. Pörssi-
6722: n:o 45:                                              kurssien nousu on ollut hyödyllistä myös va-
6723:                                                      kuusarvojen kannalta. Kun vakuusarvot ovat
6724:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        nousseet, on vältytty konkursseilta. Tämän joh-
6725:        ryhtyä pörssissä tapahtuvan arvopaperi-       dosta myös pankkikriisistä aiheutuneet menot
6726:        kaupan saattamiseksi samaan asemaan           ovat vähentyneet.
6727:        kuin muu osake- ja kiinteistökauppa?             Leimaveron palauttaminen saattaisi siirtää
6728:                                                      suomalaisten arvopapereiden kaupankäyntiä ul-
6729:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         komaisiin markkinapaikkoihin. Myös suoma-
6730: vasti seuraavaa:                                     laisten sijoittajien kiinnostus ulkomaisiin riskisi-
6731:                                                      joituksiin saattaisi lisääntyä. Tällainen kehitys
6732:    Arvopaperipörssin välityksellä tapahtuvista       heikentäisi suomalaisten yhtiöiden mahdolli-
6733: arvopapereiden luovutuksista suoritettavan           suuksia hankkia uutta osakerahoitusta. Useiden
6734: 1 %:n suuruisen leimaveron periruisestä luovut-      kaupan ja palvelualojen yritysten elpyminen on
6735: tiin 1 päivästä toukokuuta 1992 lukien. Edus-        edelleen kesken, ja leimaveron palauttaminen
6736: kunnan vastaukseensa liittämän lausuman mu-          vaikeuttaisi myös sitä. Jos pörssikaupan merki-
6737: kaisesti leimaverosta vapautettiin myös OTe-         tys vähenee, mahdollisuudet parantaa yritysten
6738: listalla olevat arvopaperit marraskuun 1 päivänä     vakavaraisuutta huononevat. Uutta osakerahoi-
6739: 1992 voimaan tulleella lailla.                       tusta pidetään tärkeänä elinkeinoelämän elpymi-
6740:     Perusteluina leimaveron poistamiselle oli yri-   sen kannalta.
6741: tysten oman pääoman hankkimisen helpottami-             Kun arvopaperikauppa ei ole ylikuumentunut
6742: nen ja osakemarkkinoiden elvyttäminen. Arvo-         eikä muitakaan häiriöitä ole näkyvissä, hallitus ei
6743: paperimarkkinat ovatkin viikastuneet ja osake-       pidä tarkoituksenmukaisena pörssissä tapahtu-
6744: kurssit nousseet. Tätä kehitystä on osaltaan aut-    van arvopaperikaupan saattamista leimaverolli-
6745: tanut leimaveron poistaminen. Jos arvopaperi-        seksi.
6746: kaupalle palautettaisiin leimavero, kiinnostus
6747: 
6748:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1995
6749: 
6750:                                                                                  Ministeri Arja Alho
6751:                                           KK 45/1995 vp                                             3
6752: 
6753: 
6754: 
6755: 
6756:                                       Tili Riksdagens Talman
6757: 
6758:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    och följden blir osäkerhet i fråga om kursutveck-
6759: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-      lingen. De ökade förmögenhetsvärdena har även
6760: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-    haft en gynnsam inverkan på konsumtions- och
6761: man Bjarne Kallis undertecknade spörsmå1 nr         investeringsmöjligheterna på hemmamarkna-
6762: 45:                                                 den. De stigande börskurserna har varit tili nytta
6763:                                                     också för säkerhetsvärdena; i och med att dessa
6764:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-      har stigit har konkurser kunnat undvikas. Därför
6765:        ta för att värdepappershandeln på börsen     har också utgifterna för bankkrisen sjunkit.
6766:        skall försättas i samma ställning som öv-       Om stämpelskatten återinförs kan det leda tili
6767:        rig aktie- och fastighetshande1?             att handeln med finländska värdep~pper förflyt-
6768:                                                     tas till utländska marknadsplatser. Aven finländ-
6769:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt       ska placerares intresse för utländska riskplace-
6770: anföra fö1jande:                                    ringar kan tänkas öka. En sådan utveckling gör
6771:                                                     det svårare för finländska bolag att skaffa sig ny
6772:    Stämpe1skatten på 1 % för överlåtelse av vär-    aktiefinansiering. Många företag inom handeln
6773: depapper på fondbörsen slopades fr.o.m. den 1       och servicesektorn håller fortfarande på att åter-
6774: maj 1992. Enligt det uttalande som riksdagen        hämta sig, och även detta arbete försvåras om
6775: fogade tili sitt svar befriades även värdepapper    stämpelskatten återinförs. Om börshandeln
6776: på OTC-listan från stämpelskatt genom en lag        minskar i betydelse blir det svårare att förbättra
6777: som trädde i kraft den 1 november 1992.             företagens soliditet. Ny aktiefinansiering ses som
6778:    A vsikten med att slopa stämpelskatten var att   viktig med tanke på återhämtningen inom nä-
6779: underlätta företagens anskaffning av eget kapital   ringslivet.
6780: samt att stimulera aktiemarknaden. Värdepap-           Eftersom värdepappershandeln inte är över-
6781: persmarknaden har faktiskt blivit livligare och     hettad och inte heller några andra störningar är i
6782: aktiekurserna har stigit. Den slopade stämpel-      sikte anser regeringen det inte vara ändamålsen-
6783: skatten har bidragit tiii denna utveckling. Om      ligt att belägga värdepappershandeln på börsen
6784: stämpelskatten på värdepappershandel återin-        med stämpelskatt.
6785: förs minskar intresset för värdepappershandel
6786: 
6787:      Helsingforsden 30 maj 1995
6788: 
6789:                                                                                Minister Arja Alho
6790:                                             KK 46/1995 vp
6791: 
6792: Kirjallinen kysymys 46
6793: 
6794: 
6795: 
6796: 
6797:                                   Kallis: Työttömyyspäivärahaa saavien osallistumisesta vapaa-
6798:                                       ehtoistyöhön
6799: 
6800: 
6801:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
6802: 
6803:    Monilla paikkakunnilla työttömille on tarjou-        Työttömyyskorvausta saavan vapaaehtois-
6804: tunut mahdollisuuksia vapaaehtoistyön tekemi-        työmahdollisuuksista onkin välttämätöntä saa-
6805: seen mm. sosiaalialan laitoksissa, kuten päivä-      da pikaisesti kaikkia työvoimapiirejä koskevat
6806: keskuksissa. Työttömät ovat olleet kiinnostunei-     yhtenäiset ohjeet, jotta vallitseva epätietoisuus ja
6807: ta esimerkiksi avustamaan keittiötöissä ja asiak-    erilaiset menettelytavat poistuisivat.
6808: kaiden ohjaamisessa. Korvauksena työstään va-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6809: paaehtoiset "ansaitsevat" yleensä yhden aterian      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6810: ja kahvin. Kiinnostusta tämäntyyppiseen taikoo-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6811: työhön on ollut paljonkin.                           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6812:    Vapaaehtoistyöstä kiinnostuneita työttömiä
6813: pelottaa kuitenkin se, että työvoimaviranomaiset                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, jotta
6814: ovat toisinaan tulkinneet, ettei taikootyötä teke-           työttömyyspäivärahaa saavien vapaaeh-
6815: ville voida tarjota edes lounasta ja kahvia ilman,           toistyömahdollisuuksista laaditaan kat-
6816: että he menettäisivät työttömyyskorvauksensa.                tavat yleisohjeet työvoimaviranomaisil-
6817: Kuitenkin kyseiset henkilöt tekevät palkatonta               le?
6818: työtä, joka on sekä heidän itsensä että koko yh-
6819: teiskunnan kannalta arvokasta.
6820: 
6821:      Helsingissä II päivänä toukokuuta 1995
6822: 
6823:                                              Bjarne Kallis
6824: 
6825: 
6826: 
6827: 
6828: 250261
6829: 2                                             KK 46/1995 vp
6830: 
6831: 
6832: 
6833: 
6834:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
6835: 
6836:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         soveltamiskäytäntö on itse asiassa tältä osin sel-
6837: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           keä, eikä itse perusperiaatteen osalta ole tarvetta
6838: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-        erillisiin ohjeisiin. Soveltamiskäytännössä ei pal-
6839: le jäsenelle kansanedustaja Bjarne Kalliksen näin       katontakaan työskentelyä yrityksessä tai julkis-
6840: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 46:                 yhteisön palveluksessa niiden normaaleissa teh-
6841:                                                         tävissä, joista pitäisi maksaa palkkaa, ole pidetty
6842:             Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, jotta      vapaaehtoistyönä, eikä työttömyyspäivärahan
6843:         työttömyyspäivärahaa saavien vapaaeh-           maksaminen tulevaisuudessakaan tällaisen toi-
6844:         toistyömahdollisuuksista laaditaan kat-         minnan ajalta ole kilpailu- ja työllisyyspoliittiset
6845:         tavat yleisohjeet työvoimaviranomaisil-         vaikutukset huomioon ottaen mahdollista. Ra-
6846:         le?                                             janveto vapaaehtois- ja palkkatyön välillä on siis
6847:                                                         jossain määrin tulkinnanvaraista.
6848:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-                Asia on ollut esillä jo edellisellä vaalikaudella.
6849: taen seuraavaa:                                         Hallitus ehdotti työttömyysturvalain muutta-
6850:                                                         mista koskevassa esityksessään asetuksenanto-
6851:    Kysymyksessään edustaja Kallis perustelee            valtuutta vapaaehtoistyön aseman määrittelemi-
6852: ko. yleisohjeiden tarpeellisuutta sillä, että työttö-   seksi asetustasolla. Eduskunnan perustuslakiva-
6853: mille tarjoutuu mahdollisuuksia vapaaehtois-            liokunta katsoi ko. asiaa koskevan säännöksen
6854: työn tekemiseen mm. sosiaalialan laitoksissa,           säätämisen edellyttävän määräenemmistöä edus-
6855: kuten esim. päiväkeskuksissa, mutta että vapaa-         kuntakäsittelyssä, jolloin hallitus luopui esityk-
6856: ehtoistyön suorittamisen esteenä on pelko siitä,        sestä tältä osin. Se merkitsee sitä, että vapaaeh-
6857: että työvoimaviranomaiset tulkitsevat sen olevan        toistyön ohjeistaminen voidaan tehdä vain lain-
6858: esteenä työttömyyspäivärahan maksamiselle.              tasoisella säännöksellä. Tosin tulkintaongelmia
6859: Esimerkkiinsä viitaten hän toteaa, että työttö-         ei voida edes lainsäädäntöteitse kokonaan pois-
6860: myyspäivärahaa saavan vapaaehtoistyön mah-              taa.
6861: dollisuuksista onkin välttämätöntä saada pikai-            Sosiaali- ja terveysministeriössä on yhteistyös-
6862: sesti kaikkia työvoimapiirejä koskevat yhtenäi-         sä työministeriön kanssa käynnistynyt työttö-
6863: set ohjeet, jotta vallitseva epätietoisuus poistuisi    myysturvaan liittyvä hallitusohjelmassa mainittu
6864: ja erilaiset menettelytavat yhdenmukaistuisivat.        lainsäädännön kokonaisuudistus, jonka yhtey-
6865:    Vapaaehtois- ja taikootyön tekeminen on mo-          dessä pyritään nykyistä täsmällisemmin määrit-
6866: nessa mielessä hyvä asia, eikä se sinänsä ole estee-    telemään myös vapaaehtoistyön suhde työttö-
6867: nä työttömyyspäivärahan maksamiselle. Lain              myysturvan maksamiseen.
6868: 
6869:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1995
6870: 
6871:                                                                         Työministeri Liisa Jaakonsaari
6872:                                                KK 46/1995 vp                                              3
6873: 
6874: 
6875: 
6876: 
6877:                                           Tili Riksdagens Talman
6878: 
6879:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          ket entydig och vad gäller själva grundprincipen
6880: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-           finns det inget behov av separata anvisningar. Då
6881: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-         det gäller tiliämpningspraxis har inte heller oav-
6882: man Bjarne Kallis undertecknade spörsmål nr              lönat arbete i normala uppgifter vid företag eller
6883: 46:                                                      offentliga samfund, för vilka uppgifter lön borde
6884:                                                          betalas, ansetts som friviliigarbete. Sålunda är
6885:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för           det inte heller möjligt att i framtiden utbetala
6886:         att övergripande allmänna anvisningar            arbetslöshetsdagpenning för dylik verksamhet
6887:         om möjligheterna tili frivilligarbete bland      med beaktande av konkurrens- och sysselsätt-
6888:         mottagare av arbetslöshetsdagpenning             ningspolitiska verkningar. Gränsdragningen
6889:         skall utarbetas för arbetskraftsmyndighe-        mellan friviliigarbete och avlönat arbete lämnar
6890:         terna?                                           således tili en viss grad rum för tolkning.
6891:                                                             Frågan togs upp redan under den föregående
6892:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            valperioden. Regeringen föreslog i sin proposi-
6893: anföra följande:                                         tion om ändring av lagen om utkomstskydd för
6894:                                                          arbetslösa att bemyndigande att utfårda förord-
6895:    1 sitt spörsmål motiverar riksdagsman Kallis          ning skall ges för att fastställa friviliigarbetets
6896: nödvändigheten av ovan nämnda allmänna an-               ställning på förordningsnivå. Riksdagens grund-
6897: visningar med att det åt de arbetslösa erbjuds           lagsutskott ansåg att stiftandet av ett stadgande
6898: möjligheter tili friviliigarbete bl.a. vid sociala in-   om saken i fråga förutsätter kvalificerad majori-
6899: stitutioner som t.ex. dagcentrer, men att rädsla         tet vid riksdagsbehandlingen, varvid regeringen
6900: för att arbetskraftsmyndigheterna skall tolka            avstod från propositionen tili dessa delar. Detta
6901: detta som ett hinder för utbetalning av arbetslös-       innebär att meddelande av anvisningar om frivil-
6902: hetsdagpenning utgör ett hinder för friviliigarbe-       ligarbete kan ske endast genom ett lagstadgande.
6903: tet. Hänvisande tili sitt exempel konstaterar han        Visserligen kan tolkningsproblem inte helt av-
6904: att det, då det gäller möjligheterna tili frivilligar-   lägsnas ens genom lagstiftning.
6905: bete bland mottagare av arbetslöshetsdagpen-                Social- och hälsovårdsministeriet har i samar-
6906: ning, är nödvändigt att med det snaraste få en-          bete med arbetsministeriet inlett den totalrevi-
6907: hetliga anvisningar som gäller alla arbetskrafts-        sion av lagstiftningen om utkomstskydd för ar-
6908: distrikt. Detta för att skingra ovissheten och för-      betslösa som nämns i regeringsprogrammet. 1
6909: enhetliga olika tilivägagångssätt.                       samband med denna totalrevision försöker man
6910:     Friviliig- och talkoarbete är i många avseen-        noggrannare än hittills också fastställa frivillig-
6911: den en god sak och utgör i sig inget hinder för          arbetets förhållande tili utbetalningen av ut-
6912: utbetalning av arbetslöshetsdagpenning. Lagens           komstskyddet för arbetslösa.
6913: tillämpningspraxis är tili dessa delar i själva ver-
6914: 
6915:       Helsingfors den 2juni 1995
6916: 
6917:                                                                       Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
6918:                                             KK 47/1995 vp
6919: 
6920: Kirjallinen kysymys 47
6921: 
6922: 
6923: 
6924: 
6925:                                    Alaranta ym.: Omaishoidon tuen säilyttämisestä säästöpäätöksiä
6926:                                        tehtäessä
6927: 
6928: 
6929:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
6930: 
6931:    Omaishoidon tuki on sosiaalihuoltolain mu-         palvelujen karsimiseen, jolloin eriarvoisuus enti-
6932: kaista sosiaalipalvelua (L 1365/92). Sillä tarkoi-    sestään kasvaa. Jos omaishoidon tuki leikataan
6933: tetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henki-        kokonaan pois, menetetään myös oikeus vapaa-
6934: lön kotona tapahtuvan hoidon turvaamiseksi an-        aikaan ja eläkkeeseen. Näin eriarvoisuus entises-
6935: nettavaa hoitopalkkiota ja palveluja. Palvelui-       tään lisääntyy. Kotona tapahtuva hoito on paitsi
6936: den taso ja määrä ovat kunnan päätettävissä.          inhimillistä, myös yhteiskunnalle halvempaa
6937: Alin hoitopalkkio määritellään asetuksessa,ja se      kuin laitoshoito. Siksi omaishoito olisi jo sinänsä
6938: on tällä hetkellä 1 070 markkaa kuukaudessa (A        säästöä.
6939: 318/93). Palkkio on ennakonpidätyksen alaista            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6940: tuloa, ja se oikeuttaa peruseläketurvaan ja mah-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6941: dollisiin vapaisiin.                                  kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6942:    Kun omaishoidon tuen maksaminen on kun-            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6943: nan päätettävissä, siitä seuraa hyvin kirjava käy-
6944: täntö. Jotkut kunnat maksavat, toiset eivät mak-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6945: sa. Samassa kunnassakin saattaa käytäntö olla                ryhtyä, että kuntien valtionosuuksia lei-
6946: erilainen eri sosiaalipiirien alueella. Kansalaiset          kattaessa turvattaisiin kunnille mahdolli-
6947: ovat hyvin eriarvoisessa asemassa keskenään                  suus omaishoidon tuen maksamiseen, ja
6948: omaishoidon tuen saamisessa.                                   miten Hallitus aikoo turvata omais-
6949:    Kuntien valtionosuuksia leikattaessa monet                hoidon tukeen lain mukaan oikeutettujen
6950: kunnat kohdentavat säästönsä myös sosiaalialan               kansalaisten tasapuolisen kohtelun?
6951: 
6952:      Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1995
6953:                      Juhani Alaranta                           Tytti Isohookana-Asunmaa
6954:                      Maija-Liisa Veteläinen                    Maija Rask
6955:                                               Matti Väistö
6956: 
6957: 
6958: 
6959: 
6960: 250261
6961: 2                                          KK 47/1995 vp
6962: 
6963: 
6964: 
6965: 
6966:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
6967: 
6968:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tiin 12 229 hoidettavasta ja pelkästään erilaisin
6969: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       sosiaalipalveluin tuettiin 155 henkilön hoitoa.
6970: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Selvityksen mukaan kunnat jakautuvat vii-
6971: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Alarannan      teen luokkaan sen perusteella, miten ne tukevat
6972: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 47:    omaishoitoa. Tutkijat nimesivät ne seuraavasti:
6973:                                                     kannustusraha-, tuki-, ostopalvelu-, korvaavan
6974:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      ammattityön ja hyödyn maksimointistrategia.
6975:        ryhtyä, että kuntien valtionosuuksia lei-    Strategiat eroavat toisistaan sen suhteen, minkä
6976:        kattaessa turvattaisiin kunnille mahdolli-   verran omaishoitajia tuetaan maksamalla hoito-
6977:        suus omaishoidon tuen maksamiseen, ja        palkkiota ja antamalla hoitoa tukevia palveluja.
6978:          miten Hallitus aikoo turvata omais-        Tutkijat toteavat, että omaishoidon tuki on edel-
6979:        hoidon tukeen lain mukaan oikeutettujen      täjäänsä - vanhusten, vammaisten ja pitkäai-
6980:        kansalaisten tasapuolisen kohtelun?          kaissairaiden kotihoidon tukeen - verrattuna
6981:                                                     kohottanut hoitopalkkioiden määrää. Myös hoi-
6982:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         tajien muu tukeminen on lisääntynyt.
6983: taen seuraavaa:                                         Omaishoidon tukea koskeva lainsäädäntöuu-
6984:                                                     distus kuten 1.1.1993 voimaan tullut sosiaali- ja
6985:    Heinäkuun 1 päivänä vuonna 1993 tulivat voi-     terveydenhuollon uudistettu valtionosuuslain-
6986: maan sosiaalihuoltolain muutos (1365/92) ja ase-    säädäntö (L 733/92) korostaa kuntien omaa har-
6987: tus omaishoidon tuesta (318/93), joilla luotiin     kinta- ja päätösvaltaa siten, että kunnat voivat
6988: omaishoidon tukea koskeva säädöstö. Kuntia          omista lähtökohdistaan käsin määritellä mm.
6989: velvoittavat säädökset koskevat hoito- ja palve-    omaishoidontukipolitiikkansa ja resurssoida sen
6990: lusuunnitelmaa, sopimusta sekä hoitopalkkion        sen mukaisesti. Omaishoidon tukeen panostami-
6991: minimimäärää.                                       nen on tehdyn selvityksen mukaan kuitenkin erit-
6992:    Hoitopalkkio on asetuksen 7 §:n mukaan tar-      täin edullista kunnalle, koska sillä korvataan hy-
6993: kistettava kalenterivuosittain sen palkkaindek-     vin useissa tapauksissa laitoshoitoa. Kuntien val-
6994: sin mukaan, joka vuosittain vahvistetaan työnte-    tionosuusleikkaukset vähentävät kuntien val-
6995: kijäin eläkelain soveltamista varten. Tämän vuo-    tiolta saamaa rahoitusosuutta, mutta eivät vält-
6996: den alusta hoitopalkkion minimimäärä on 1 086       tämättä heikennä kuntien sosiaali- ja terveyspal-
6997: mk/kk. Asetuksen 5 §:n mukaan hoitajalle on         velujen rahoitusta kokonaisuudessaan, koska
6998: mahdollisuuksien mukaan järjestettävä vapaata       ennakkotietojen mukaan kuntien verokertymät
6999: hoidosta, ja se tulee porrastaa hoidon sitovuuden   ovat kasvaneet.
7000: ja vaativuuden perusteella.                             Omaishoidon tukea koskeva uudistus lisäsi
7001:    Omaishoidon tuki on eräs sosiaalipalvelu-        omaishoitajien yhdenvertaisuutta säätämällä
7002: muoto, ja kunta toteuttaa sitä hyväksymänsä         maksettavan hoitopalkkion minimimäärän ja
7003: talousarvion mukaisesti. Koska omaishoidon tu-      saattamalla muut kuin eläkkeellä olevat hoitajat
7004: kea koskeva säädöstö jättää tilaa kuntakohtai-      eläketurvan piiriin. Arvioitaessa omaishoitajien
7005: selle harkinnalle, sosiaali- ja terveysministeriö   yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumista olisi
7006: teetti selvityksen omaishoidon tuki -uudistuksen    tarkastelun kohteeksi otettava kuntien koko so-
7007: toteutumisesta kunnissa. Selvityksen tulokset       siaali- ja terveyspalvelujen tarjonta, koska
7008: on kokonaisuudessaan raportoitu Sosiaali- ja        omaishoidon tuki on olemassa olevasta palvelu-
7009: terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen        valikosta vain yksi. Kun valtiontalouden tila ei
7010: julkaisussa "Kotihoidon tuesta omaishoidon tu-      tällä hetkellä anna mahdollisuuksia uusiin, kus-
7011: keen".                                              tannuksia lisääviin säädöksiin, työskentely on
7012:    Selvitys tehtiin kuntakohtaisena kyselynä, ja    painottunut koulutukseen, ohjaukseen, neuvon-
7013: siihen vastasi 402 kuntaa Suomen 455 kunnasta.      taan ja tiedotukseen.
7014: Vastanneissa kunnissa hoitopalkkiota makset-
7015:      Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1995
7016: 
7017:                                                                             Ministeri Terttu Huttu
7018:                                            KK 47/1995 vp                                            3
7019: 
7020: 
7021: 
7022:                                        Tili Riksdagens Talman
7023: 
7024:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    ner som svarade betalades vårdarvode tili 12 229
7025: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      personer och 155 personers vård stöddes endast
7026: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    med hjälp av olika former av socialservice.
7027: man Alaranta m.fl. undertecknade spörsmål nr           Enligt utredningen kan kommunerna indelas i
7028: 47:                                                 fem k1asser på basis av hur de stöder närstående-
7029:                                                     vård. Forskarna gav klasserna följande namn:
7030:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      motivationspeng-, stöd- och köptjänststrategin,
7031:        ta för att trygga kommunernas möjlighe-      strategin med ersättande yrkesarbete och strate-
7032:        ter att betala stöd för närståendevård då    gin för maximal nytta. Strategierna skiljer sig
7033:        statsandelarna tili kommunerna skärs         från varandra beroende på i viiken mån vårdarna
7034:        ned,och                                      stöds genom betalning av vårdarvode elier ge-
7035:           hur ämnar Regeringen garantera att de     nom service som stöder vården. Forskarna kon-
7036:        medborgare som enligt lag har rätt tili      staterar att stödet för närståendevård har höjt
7037:        stöd för närståendevård behandlas jäm-       vårdarvodets belopp jämfört med det föregående
7038:        bördigt?                                     stödet som bestod av stöd för hemvård av åld-
7039:                                                     ringar, handikappade och långtidssjuka. Dess-
7040:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       utom har det övriga stödet tili vårdarna ökat.
7041: anföra följande:                                       Den lagstiftningsreform som gäller stöd för
7042:                                                     närståendevård, t.ex. den reviderade lagstiftning-
7043:    Den 1 juli 1993 trädde lagen om ändring av       en om planering av och statsandel för social- och
7044: socialvårdslagen (1365/92) och förordningen om      hälsovården (733/92) som trädde i kraft 1.1.1993,
7045: stöd för närståendevård (318/93) i kraft. Med       poängterar kommunernas prövnings- och beslu-
7046: dessa skapades ett regelsystem om stöd för när-     tanderätt så att kommunerna från sin egen ut-
7047: ståendevård. De stadganden som förpliktar           gångspunkt kan besluta bl.a. om närstående-
7048: kommunerna gälier vård- och serviceplaner, av-      vårdspolitiken och fördela resurserna enligt den.
7049: tai samt vårdarvodets lägsta belopp.                Enligt utredningen är det dock särskilt fördelak-
7050:    En1igt 7 § i förordningen skali vårdarvodet      tigt för kommunerna att satsa på närstående-
7051: justeras kalenderårsvis enligt det löneindex som    vård, för den ersätter i många fall anstaltvård.
7052: årligen faststälis för tillämpningen av lagen om    Nedskärningen av statsandelarna tili kommu-
7053: pension för arbetstagare. Från ingången av detta    nerna minskar den finansieringsandel som kom-
7054: år är vårdarvodets lägsta belopp 1086 mk/mån.       munerna får av staten, men försvagar inte nöd-
7055: Enligt 5 § i förordningen skali vårdaren i mån av   vändigtvis finansieringen av kommunernas soci-
7056: möjlighet få ledighet från vården. Ledigheten       al- och hälsovårdsservice i sin helhet, eftersom
7057: skali graderas på basis av hur bindande och krä-    kommunernas skatteintäkter enligt preliminära
7058: vande vården är.                                    uppgifter har ökat.
7059:    Stödet för närståendevård är en form av soci-       Revideringen av stödet för närståendevård
7060: alservice och kommunerna betalar ut det enligt      ökade likstäliigheten melian närståendevårdarna
7061: den budget som de godkänner. Eftersom stad-         genom att man införde stadganden om ett mini-
7062: gandena om stöd för närståendevård ger kom-         mibelopp för vårdarvodet och att även andra än
7063: munerna rum för eget övervägande Iät social- och    pensionerade vårdare togs med i pensionsskyd-
7064: hälsovårdsministeriet göra en utredning om hur      det. Vid bedömning av hur likställighetsprinci-
7065: revideringen av stödet för närståendevård har       pen har genomförts då det gäller närståendevår-
7066: genomförts i kommunerna. För resultatet avut-       dare bör hela utbudet av social- och hälsovårds-
7067: redningen redogörs isin helhet i rapporten "Från    service inom kommunerna granskas eftersom
7068: hemvårdsstöd tili närståendevårdsstöd" som          stödet för närståendevård bara är en av de servi-
7069:  Forsknings- och utvecklingscentralen för social-   ceformer som står tili buds. Då statsekonomin
7070:  och hälsovården har publicerat.                    inte för närvarande medger nya, kostnadsökande
7071:    Utredningen gjordes i form av en förfrågan       stadganden, har arbetet inriktats på utbildning,
7072: som skickades ut tili alla kommuner, och av Fin-    handledning, rådgivning och information.
7073: lands 455 kommuner svarade 402. I de kommu-
7074:      Helsingfors den 1 juni 1995
7075: 
7076:                                                                             Minister Terttu Huttu
7077:                                               KK 48/1995 vp
7078: 
7079: Skriftligt spörsmål 48
7080: 
7081: 
7082: 
7083: 
7084:                                     Malm. m.fl.: Om den mervärdesskatt som väglagen betalar
7085: 
7086: 
7087: 
7088:                                          Tili Riksdagens Talman
7089: 
7090:    Väglagen finns tili för att sköta vissa uppgifter   eller skogsbruk eller är företagare inom andra
7091: som hänför sig tili en viss väg. Väglagen samlar in    branscher och använder vägen isin skattepliktiga
7092: vägavgifter av sina medlemmar och dessa pengar         verksamhet.
7093: används för vägens underhåll, t.ex. för köp av            Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
7094: grus och vägtrummor.                                   ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
7095:    Varje räkning som ett väglag betalar är belagd      ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
7096: med mervärdesskatt. Eftersom ett väglag inte           följande spörsmål:
7097: självt bedriver affårsverksamhet, står det utan-
7098: för mervärdesbeskattningen. Ett väglag är inte                   Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
7099: heller ett allmännyttigt samfund, så det kan inte             för att ändra mervärdesskattelagen så att
7100: ens på ansökan komma att höra under mervär-                   de mervärdesskatter som ingår i de vägav-
7101: desbeskattningen. Sålunda blir all mervärdes-                 gifter som mervärdesskatteskyldiga före-
7102: skatt på väglagets utgifter dold. Väglaget har                tagare betalar inte längre skulle förbli dol-
7103: ingen möjlighet att avdra eller att som återbäring            da utan skulle bli avdragbara i mervärdes-
7104: återfå de mervärdesskatter som det betalt staten.             beskattningen på normalt sätt?
7105: Medlcmmarna i väglagen bedriver ofta jord-
7106: 
7107:      Helsingforsden 12 maj 1995
7108: 
7109:                       Håkan Malm                                Ola Rosendahl
7110: 
7111: 
7112: 
7113: 
7114: 250261
7115: 2                                           KK 48/1995 vp
7116: 
7117: Kirjallinen kysymys 48                                                                        Suomennos
7118: 
7119: 
7120: 
7121: 
7122:                                    Malm ym.: Tiekuntien maksamasta arvonlisäverosta
7123: 
7124: 
7125: 
7126:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
7127: 
7128:    Tiekunnat ovat tiettyyn tiehen liittyvien tehtä-   maa- tai metsätaloutta tai ovat muiden toimialo-
7129: vien hoitamista varten. Tiekunnat keräävät tie-       jen yrittäjiä ja käyttävät tietä veronalaisessa toi-
7130: maksuja osakkailtaan, ja nämä rahat käytetään         minnassaan.
7131: tien kunnossapitoon, esimerkiksi soran ja tie-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7132: rumpujen ostamiseen.                                  tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7133:    Jokaiseen tiekunnan maksamaan laskuun si-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7134: sältyy arvonlisävero. Koska tiekunta ei itse har-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7135: joita liiketoimintaa, se on arvonlisäverotuksen
7136: ulkopuolella. Tiekunta ei myöskään ole yleishyö-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7137: dyllinen yhteisö, eikä se siis edes hakemuksesta              ryhtyä muuttaakseen arvonlisäverolakia
7138: voi päästä arvonlisäverotuksen alaiseksi. Näin                siten, että arvonlisäverovelvollisten yrit-
7139: ollen kaikki tiekunnan menoihin sisältyvä arvon-              täjien maksamiin tiemaksuihin sisältyvä
7140: lisävero on piilevää. Tiekunnalla ei ole mitään               arvonlisävero ei jäisi piileväksi vaan se
7141: mahdollisuuksia tehdä poistoja tai saada palau-               olisi vähennyskelpoinen arvonlisävero-
7142: tuksena arvonlisäveroa, jonka se on maksanut                  tuksessa normaalilla tavalla?
7143: valtiolle. Tiekuntien osakkaat harjoittavat usein
7144: 
7145:      Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1995
7146: 
7147:                      Håkan Malm                                Ola Rosendahl
7148:                                            KK 48/1995 vp                                              3
7149: 
7150: 
7151: 
7152: 
7153:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
7154: 
7155:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       hankittava arvonlisäverolliseen hintaan ilman
7156: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        vähennysoikeutta. Tällaisen toiminnan harjoit-
7157: olette toimittanut valtioneuvoston jäsenen vas-      taja rinnastetaan arvonlisäverotuksessa kulutta-
7158: tattavaksi kansanedustaja Malmin ym. näin kuu-       jaan. Vähennysoikeuden puuttumisen vuoksi
7159: luvan kirjallisen kysymyksen n:o 48:                 hankintoihin sisältyvä arvonlisävero muodostuu
7160:                                                      kustannukseksi, joka sisältyy piilevänä toimin-
7161:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       nasta perittäviin maksuihin.
7162:        ryhtyä muuttaakseen arvonlisäverolakia           Verotuskäytännössä tiekuntien harjoittaman
7163:        siten, että arvonlisäverovelvollisten yrit-   toiminnan on katsottu jäävän verotuksen ulko-
7164:        täjien maksamiin tiemaksuihin sisältyvä       puolelle. Tämän vuoksi tiekunnat joutuvat hank-
7165:        arvonlisävero ei jäisi piileväksi vaan se     kimaan tarvitsemansa tavarat ja palvelut verolli-
7166:        olisi vähennyskelpoinen arvonlisävero-        seen hintaan ilman vähennysoikeutta vastaavalla
7167:        tuksessa normaalilla tavalla?                 tavalla kuin kuluttajat. Hankintoihin sisältyvä
7168:                                                      verokustannus sisältyy piilevänä tiekunnan
7169:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         osakkailta perittyihin tiemaksuihin. Tiekunnan
7170: vasti seuraavaa:                                     jäseninä olevat arvonlisäverovelvolliset yritykset
7171:                                                      eivät voi vähentää tätä piilevää veroa, minkä
7172:    Arvonlisäverolain 1 §:n mukaan arvonlisäve-       vuoksi vero kertaantuu niiden myymien hyödyk-
7173: roa on suoritettava liiketoiminnan muodossa          keiden verollisissa hinnoissa.
7174: Suomessa tapahtuvasta tavaran ja palvelun               Tiekuntien verokohtelu on arvonlisäverotuk-
7175: myynnistä. Veron kertaantuminen on estetty vä-       sen yleisten periaatteiden mukainen. Piilevästä
7176: hennysoikeuden avulla. Vähennysoikeutta kos-         verokustannuksesta tiekunnan osakkaina olevil-
7177: kevan pääsäännön mukaan verovelvollinen saa          le arvonlisäverovelvollisten yrityksille aiheutu-
7178: valtiolle tilitettävää veroa laskiessaan vähentää    valla veron kertaantumisella ei ole järjestelmän
7179: arvonlisäverollista liiketoimintaa varten hankit-    toimivuuden kannalta käytännössä merkittäviä
7180: tujen tuotantopanosten ostohintoihin sisältyvän      haittavaikutuksia. Vähennyskelpoisen osuuden
7181: veron. Verovelvollisille yrityksille myönnetyn       määrittäminen olisi lisäksi käytännössä hanka-
7182: vähennysoikeuden johdosta vero muodostuu             laa, koska teitä käytetään yleisesti myös verovel-
7183: kustannukseksi vasta, kun hyödyke myydään lo-        vollisten alkutuottajien yksityiskulutukseen liit-
7184: pulliselle kuluttajalle.                             tyviin ajoihin. Edellä esitetyn perusteella arvon-
7185:    Arvonlisäverotuksen ulkopuolelle jäävässä         lisäverolain muuttamiseen ei ole aihetta.
7186: toiminnassa käytettävät tavarat ja palvelut on
7187: 
7188:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1995
7189:                                                                                 Ministeri Arja Alho
7190: 4                                           KK 48/1995 vp
7191: 
7192: 
7193: 
7194: 
7195:                                         Till Riksdagens Talman
7196: 
7197:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       verksamhet jämställs meden konsument vid mer-
7198: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        värdesbeskattningen. På grund av frånvaron av
7199: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-      rätt tili avdrag blir den mervärdesskatt som ingår
7200: man Malm m.fl. undertecknade spörsmå1 nr 48:          i anskaffningarna en dold kostnad i de avgifter
7201:                                                       som uppbärs för verksamheten.
7202:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-           1 beskattningspraxis har den verksamhet som
7203:        ta för att ändra mervärdesskatte1agen så       väglagen bedriver ansetts stå utanför beskatt-
7204:        att de mervärdesskatter som ingår i de         ningen. På grund härav måste väglagen, på sam-
7205:        vägavgifter som mervärdesskattesky1di-         ma sätt som konsumenterna, skaffa nödvändiga
7206:        ga företagare beta1ar inte 1ängre skulle       varor och tjänster tili ett pris där mervärdesskat-
7207:        förb1i do1da utan skulle b1i avdragbara i      ten ingår och utan rätt tili avdrag. Den skatteut-
7208:        mervärdesbeskattningen på norma1t sätt?        gift som ingår i anskaffningarna utgör en do1d
7209:                                                       kostnad i de vägavgifter som väglaget uppbär av
7210:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt         sina medlemmar. De mervärdesbeskattade före-
7211: anföra fö1jande:                                      tag som ingår i väg1aget kan inte dra av denna
7212:                                                       dolda skatt, varför skatten kumuleras i fråga om
7213:    En1igt 1 § mervärdesskatte1agen skall mervär-      skattebelagda priser på förnödenheter som de
7214: desskatt betalas på rörelsemässig försäljning av      säljer.
7215: varor och tjänster i Finland. Skattekumulation           Behandlingen av väglagen i skattehänseende
7216: har förhindrats genom rätt till avdrag. Enligt        följer de allmänna principerna. Den skattekumu-
7217: huvudregeln som gäller rätt till avdrag får den       lation som på grund av den dolda skatteutgiften
7218: skattskyldige vid beräkning av den skatt som          drabbar de mervärdesbeskattade företag som är
7219: skall inlevereras till staten dra av den skatt som    med1emmar i ett väglag är inte i praktiken någon
7220: ingår i inköpspriset på insatsvaror som han har       betydande olägenhet med tanke på systemets
7221: anskaffat för sin skattepliktiga rörelse. På grund    funktionsduglighet. Dessutom vore de svårt att i
7222: av den rätt till avdrag som beviljats skattskyldiga   praktiken bestämma den andel som är avdragbar
7223: företag blir skatten en kostnad först då förnöden-    eftersom vägarna i allmänhet används också för
7224: heten säljs till den slutliga konsumenten.            körningar som hänför sig tili primärproducenter-
7225:    Varor och tjänster som används i en verksam-       nas privata konsumtion. På grund av ovanståen-
7226: het som inte berörs av mervärdesbeskattningen         de finns det inte någon orsak att ändra mervär-
7227: skall anskaffas till ett mervärdesbeskattat pris      desskattelagen.
7228: utan rätt tili avdrag. Den som bedriver sådan
7229: 
7230:      Helsingforsden 2juni 1995
7231: 
7232:                                                                                   Minister Arja Alho
7233:                                             KK 49/1995 vp
7234: 
7235: Kirjallinen kysymys 49
7236: 
7237: 
7238: 
7239: 
7240:                                   Ala-Nissilä: Verohallinnon johdon kiinteistö- ja osakekauppojen
7241:                                        valvonnasta
7242: 
7243: 
7244:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
7245: 
7246:    Kiinteistöjen arvojen romahduksesta ja epä-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7247: onnistuneista kiinteistökaupoista on aiheutunut      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7248: yhteiskunnalle suuria menetyksiä. Kiinteistö- ja     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7249: osakekauppaan voi liittyä myös sellaisia sidon-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7250: naisuuksia, joista verohallinnon johtaville virka-
7251: miehille voi aiheutua esteellisyyksiä. Julkisuu-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
7252: dessa olleiden tietojen mukaan Turun verojohta-               siin verohallinnon johtavien viranhalti-
7253: jan kiinteistökauppoja voi pitää tässä suhteessa              joiden merkittävän kiinteistö- ja osake-
7254: esimerkkinä. Verohallinnon johtavien virka-                   kauppatoiminnan valvomiseksi esimer-
7255: miesten merkittävien kiinteistö- ja osakekauppo-              kiksi erillisellä ilmoitusmenettelyllä?
7256: jen sidonnaisuuksia voitaisiin valvoa esimerkiksi
7257: erillisellä ilmoitusmenettelyllä.
7258:      Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1995
7259: 
7260:                                           Olavi Ala-Nissilä
7261: 
7262: 
7263: 
7264: 
7265: 250261
7266: 2                                          KK 49/1995 vp
7267: 
7268: 
7269: 
7270: 
7271:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
7272: 
7273:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       selle verohallintolain 6 §:ssä säädetty oikeus an-
7274: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        taa rajoittavia määräyksiä sivutoimen pitämises-
7275: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tä. Tarvetta tällaisten määräysten antamiseen ei
7276: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Olavi Ala-      toistaiseksi ole ilmaantunut. Edellä mainitut
7277: Nissilän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        säännökset huomioon ottaen ei verohallituksen
7278: n:o 49:                                              eikä valtiovarainministeriön mielestä ole tarvetta
7279:                                                      säätää erillistä ilmoitusmenettelyä kansanedus-
7280:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       taja Ala-Nissilän kirjallisessa kysymyksessä tar-
7281:        siin verohallinnon johtavien viranhalti-      koitetun toiminnan valvomiseksi.
7282:        joiden merkittävän kiinteistö- ja osake-          Verohallinnon virkamiesten yksittäisistä kiin-
7283:        kauppatoiminnan valvomiseksi esimer-          teistö- ja osakekaupoista aiheutuviin esteellisyys-
7284:        kiksi erillisenä ilmoitusmenettelyllä?        tilanteisiin sovelletaan hallintomenettelylain
7285:                                                      säännöksiä. Näiden säännösten yleistä kehittä-
7286:                                                      mistarvetta on käsitelty eduskunnan oikeusasia-
7287:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         miehen 8 päivänä marraskuuta 1993 eduskunnal-
7288: vasti seuraavaa:                                     le antamassa erillisessä kertomuksessa. Esteelli-
7289:                                                      syyskysymysten merkitys käytännön verotus-
7290:    Verohallitukselta saadun selvityksen mukaan       työssä on korostunut viimeaikaisten verotusme-
7291: kysymyksessä mainittu merkittävän kiinteistö- ja     nettelyä koskevien muutosten johdosta. Luotta-
7292: osakekauppatoiminnan valvonta on verohallin-         mushenkilöistä koostuva verotuksen oikaisulau-
7293: non johtavien viranhaltijoiden, kuten kaikkien       takunta käsittelee verojohtajan johdolla asioita
7294: muidenkin virkamiesten osalta, järjestetty ylei-     muutoksenhakuelimenä, ja varsinaiset ensias-
7295: sen virkamieslainsäädännön puitteissa. Valtion       teen verotuspäätökset tehdään verotoimistossa
7296: virkamieslain 18 §:ssä on säädetty menettelystä,     virkamiesten toimesta. Tämän vuoksi myös ve-
7297: joka koskee sivutoimen vastaanottamista ja pitä-     rohallitus omalta osaltaan on kiinnittänyt viras-
7298: mistä. Sivutoimena tarkoitetaan tällöin myös         tojen huomiota esteellisyyssäännöksiin ja tehos-
7299: ammattia, elinkeinoaja liikettä. Mainitussa lain-    tanut niiden noudattamisen valvontaa muun
7300: kohdassa on määrätty, milloin virkamiehen on         muassa sisäisen tarkastuksen keinoin.
7301: saatava lupa sivutoimene ja milloin riittää ilmoi-       Lisäksi valtiovarainministeriö toteaa, että es-
7302: tus asianomaiselle viranomaiselle. Verohallin-       teellisyyssäännösten kehittäminen on vireillä oi-
7303: non virkamiesten osalta on lisäksi verohallituk-     keusministeriössä.
7304: 
7305:      Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1995
7306: 
7307:                                                                                 Ministeri Arja Alho
7308:                                             KK 49/1995 vp                                              3
7309: 
7310: 
7311: 
7312: 
7313:                                         Tili Riksdagens Ta/man
7314: 
7315:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       begränsande föreskrifter angående innehav av
7316: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        bisyssla. Hittilis har något behov av att meddela
7317: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      sådana föreskrifter dock inte uppkommit. Med
7318: man Olavi Ala-Nissilä undertecknade spörsmål          beaktande av nämnda stadganden anser varken
7319: nr49:                                                 skattestyrelsen eller finansministeriet det finnas
7320:                                                       behov av att stadga om ett separat anmälnings-
7321:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder så          förfarande för övervakning av den verksamhet
7322:        att den betydande affårsverksamhet som         som riksdagsman Ala-Nissilä avser i sitt skriftli-
7323:        tjänsteinnehavare i ledande ställning          ga spörsmål.
7324:        inom skatteförvaltningen idkar med fas-           1 fråga omjäv för skatteförvaltningens tjänste-
7325:        tigheter och aktier kan fås under kontroll,    män tili följd av enskilda fastighets- och aktieaf-
7326:        exempelvis genom ett separat anmäl-            fårer tiliämpas stadgandena i lagen om förvalt-
7327:        ningsförfarande?                               ningsförfarande. Frågan om behovet av en all-
7328:                                                       män revidering av dessa stadganden har behand-
7329:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         lats i en separat berättelse som riksdagens justi-
7330: anföra följande:                                      tieombudsman överlämnade tili riksdagen den 8
7331:                                                       november 1993. Betydelsen av jävsfrågorna i det
7332:    Enligt den utredning som erhållits från skatte-    praktiska beskattningsarbetet har accentuerats
7333: styrelsen har övervakningen av den i spörsmålet       med anledning av de förändringar vad gäller be-
7334: nämnda betydande afTårsverksamheten med               skattningsförfarandet som skett under den sista
7335: fastigheter och aktier vad gäller skatteförvalt-      tiden. Skatterättelsenämnden, som är samman-
7336: ningens ledande tjänsteinnehavare likaväl som         satt av förtroendevalda, behandlar under skatte-
7337: alla andra tjänstemän ordnats inom ramen för          direktörens ledning ärenden i egenskap av be-
7338: den allmänna tjänstemannalagstiftningen. 1 18 §       svärsinstans och de egentliga skattebesluten i för-
7339: statstjänstemannalagen stadgas om det förfaran-       sta instans fattas av tjänstemännen vid skatteby-
7340: de som gäller mottagande och innehavande av           rån. Därför har också skattestyrelsen för sin del
7341: bisyssla. Som bisyssla betraktas då även yrke,        fåst ämbetsverkens uppmärksamhet vid jävs-
7342: näring eller rörelse. 1 nämnda lagrum är fastställt   stadgandena och bl.a. genom intern revision ef-
7343: när en tjänsteman skall få tilistånd tili bisyssla    fektiverat tillsynen över efterlevnaden av dessa
7344: och när det räcker med en anmälan tili myndighe-      stadganden.
7345: ten i fråga. Vad gäller skatteförvaltningens tjän-       Dessutom konstaterar finansministeriet att
7346: stemän har dessutom skattestyrelsen i 6 § lagen       justitieministeriet för närvarande håller på att
7347: om skatteförvaltningen givits rätt att meddela        utveckla jävsstadgandena.
7348: 
7349:      Helsingforsden 31 maj 1995
7350: 
7351:                                                                                   Minister Arja Alho
7352:                                             KK 50/1995 vp
7353: 
7354: Kirjallinen kysymys 50
7355: 
7356: 
7357: 
7358: 
7359:                                   Jääskeläinen: Huumeiden käytön lisääntymisen ehkäisemisestä
7360: 
7361: 
7362: 
7363:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
7364: 
7365:    Rajojen avautuminen ja huumemarkkinoiden          tyksen ja hankinnan piiriin on syntynyt. Onhan
7366: aktivoituminen vaativat pikaisia ja viisaita toi-    huomattava osa rikoksista tällä hetkellä huumei-
7367: menpiteitä Suomen viranomaisilta. Vastuuta ei        siin liittyvää.
7368: voi tietenkään sysätä yksin viranomaisille, vaan        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7369: kodeilla on yhdessä koulun kanssa keskeinen          tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
7370: vastuu valistustyössä.                               nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7371:    Ennalta ehkäisevä työ ei kuitenkaan yksin rii-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7372: tä, vaan tarvitaan riittävät voimavarat poliisivi-
7373: ranomaisille huumekaupan vastaisessa toimin-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7374: nassa rajoilla ja maan rajojen ulkopuolella. Li-            ryhtyä Suomen ED-jäsenyydestä toden-
7375: säksi on ennen muuta tarjottava riittävät mah-              näköisesti aiheutuvan huumekaupan
7376: dollisuudet asiantuntevan päihde- ja huumevie-              kasvun torjumiseksi ja huumeidenkäyttä-
7377: roitusavun saamiseen, jotta riippuvuus saadaan              jien saamiseksi nykyistä useammin kor-
7378: katkeamaan. Samalla vähenisi se monimuotoi-                 keatasoiseen hoitoon?
7379: nen rikollisuus, joka huumeiden tuonnin, väli-
7380: 
7381:      Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1995
7382:                                          Jouko Jääskeläinen
7383: 
7384: 
7385: 
7386: 
7387: 250261
7388: 2                                          KK 50/1995 vp
7389: 
7390: 
7391: 
7392: 
7393:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
7394: 
7395:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 :n 1 momentissa       jestettiin aloitteestamme Pohjoismaiden ministe-
7396: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       rineuvoston sekä Baltian maiden yhteinen poik-
7397: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     kihallinnollinen kokous, jossa vahvistettiin Poh-
7398: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jouko          joismaiden ja kolmen Baltian tasavallan yhtey-
7399: Jääskeläisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-     denpitoa. Kuluneena keväänä järjestettiin Suo-
7400: sen n:o 50:                                         men Lapissa Barentsin aluetta koskeva viran-
7401:                                                     omaisten yhteistyökokous, jossa varauduttiin
7402:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      huumausaineiden salakuljetuksen lisääntymi-
7403:        ryhtyä Suomen ED-jäsenyydestä toden-         seen.
7404:        näköisesti aiheutuvan huumekaupan               Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijat,
7405:        kasvun torjumiseksi ja huumeidenkäyttä-      poliisi ja tulli ovat antaneet asiantuntija-apua
7406:        jien saamiseksi nykyistä useammin kor-       lähialueillemme huumausainevalvontajärjestel-
7407:        keatasoiseen hoitoon?                        mien luomisessa. Tässä yhteistyössä Suomi on
7408:                                                     korostanut kokoa väestön hyvinvoinnin turvaa-
7409:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         van yhteiskunnan merkitystä.
7410: taen seuraavaa:                                         Suomi on jo ennen EU:iin liittymistä osallistu-
7411:                                                     nut tarkkailijana EU:n vastaperustetun Huu-
7412:     Euroopassa tapahtuneet ja tapahtumassa ole-     mausaineseurantakeskuksen toimintaan. Kulu-
7413: va muutokset ovat lisänneet uhkaa huumausai-        vana kuukautenajättää muistionsa sosiaalija ter-
7414: neiden kuljetuksen ja kaupan lisääntymisestä.       veysministeriön asettama poikkihallinnollinen
7415: EU:n koilliskulman muodostavan Suomen yh-           työryhmä, joka tekee ehdotuksensa huumausai-
7416: teinen maa- ja vesiraja entistä Neuvostoliittoa     netiedonhallinnan kehittämiseksi. Tarkoitukse-
7417: vastaan on noin 2000 km. Erityisiä odotuksia        na on käynnistää tutkimus- ja kehittämishank-
7418: kohdistuu rajavalvontamme kehittämiseen. Suo-       keita, joihin voidaan saada myös Euroopan
7419: messa on kuluvana vuosikymmenenä suoritettu         unionin rahoitustukea.
7420: useita toimenpiteitä huumausaineiden tarjonnan          EU:ssa on pääperiaatteena henkilöiden ja ta-
7421: ja kysynnän rajoittamiseksi. Huumausaineiden        varoiden vapaa liikkuminen, minkä vuoksi sisä-
7422: kysynnän rajoittamisessa on lähtökohtana estää      liikenteessä matkatavaroita ja kulkuneuvoja ei
7423: pitkäaikaistyöttömyyteen, vaikeisiin sosiaalisiin   tarkasteta ilman erityistä syytä. Valvonta ei ole
7424: olosuhteisiin ja puutteelliseen asumiseen liitty-   kuitenkaan poistunut kokonaan EU :n sisärajoil-
7425: vien huumausaineiden käyttöä ja kauppaa lisää-      ta. Rooman sopimuksen 36 artiklan mukaan
7426: vien alakulttuurien syntyminen.                     tuonnin ja viennin määrälliset rajoitukset eivät
7427:     Vuoden 1994 alusta tuli voimaan uusi huu-       ole esteenä sellaisille tuonti-, vienti- ja kauttakul-
7428: mausainelaki sekä huumausainerikoksia koske-        kukielloille, jotka perustuvat esimerkiksi tervey-
7429: va lainsäädännön uudistus. Uudistukseen liit-       den sekä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden
7430: tyen Suomi ratifioi ennen muuta kansainvälistä      suojelemiseen. Mainitun artiklan nojalla voidaan
7431: huumausainerikollisutta vastaan laaditun YK:n       huumausaineiden maahantuonti ED-jäsenyy-
7432: vuoden 1988 huumausaineyleissopimuksen.             destä huolimatta pitää edelleen kiellettynä ja kri-
7433:     Suomi valittiin vuoden 1994 alusta YK:n huu-    minalisoituna.
7434: mausainetoimikuntaan. Kansainvälisessä huu-             Huumausaineasiat ovat tärkeällä sijalla myös
7435: mausainepolitiikassa olemme panostaneet Suo-        Euroopan unionin työskentelyssä. EU:n toimi-
7436: men lähialueilla tehtävään yhteistyöhön sekä        elinten käsiteltävänä on parhaillaan kaksi huu-
7437: huumausainetiedonhallinnan         tehostamiseen    mausaineohjelmaesitystä. Poikkihallinnollinen
7438: YK:n piirissä. Järjestimme Turussa vuonna 1992      ohjelma käsittää strategian kaikille kolmelle
7439: Itämeren kaupungeille tarkoitetun kokouksen,        unionin toimintapilarille, jotka koskevat yh-
7440: jossa käsiteltiin huumausainetorjuntaa viran-       teisöasioita, sisä- ja oikeusasioita sekä ulko- ja
7441: omaisten ja Itämeren kaupunkien ja kansainvä-       turvallisuusasioita. Ohjelma kattaa sosiaali- ja
7442: listen järjestöjen yhteistyönä. Vuonna 1993 jär-    terveysviranomaisten, opetus- ja oikeusviran-
7443:                                               KK 50/1995 vp                                              3
7444: 
7445: :)maisten sekä poliisin ja tullin toimet. Koska         myksissä. Koulujen aktiivista osallistumista pai-
7446: tmumausaineiden kysynnän rajoittamiseen kiin-           kallistasolla tapahtuvaan huumausaineiden
7447: tlitetään EU :n piirissä erityistä huomiota, tervey-    käyttöä ehkäisevään työhön on tuettu kehittä-
7448: ienhuoltoon on lisäksi valmistelu oma, kysyn-           mällä ja arvioimalla paikallisia yhteistyömalleja.
7449: tlän rajoittamiseen keskittyvä ohjelma.                     Sosiaali- ja terveydenhuollon strategiana on
7450:      Ohjelmaesitykset käsittelevät viranomaisyh-        puuttua huumausaineongelmiin mahdollisim-
7451: teistyön tiivistämistä, ulkorajojen vartioinnin te-     man varhaisessa vaiheessa. Tällöin korostuvat
7452: h.ostamista, tietojen vaihdon lisäämistä, uusien        ehkäisevät ja interventiotyyppiset toimintamuo-
7453: valvonta- ja tutkintamenetelmien kehittämistä           dot. Keskeisessä asemassa ovat koulujen oppi-
7454: ;ekä kysynnän rajoittamista tiedotuksen sekä            lashuolto, lastensuojelu ja etsivä nuorisotyö.
7455:  h.oito- ja tukipalvelujen keinoin. Suomalaiset vi-         Huumausaineiden käyttäjien hoito on Suo-
7456:  ranomaiset ovat osallistuneet kukin toimialoil-        messa järjestetty osana sosiaali- ja terveyden-
7457:  :aan huumausaineiden kysynnän ja tarjonnan             huollossa toteutettavaa päihdehuoltoa. Huu-
7458:  :ajoittamiseen tähtäävään yhteistyöhön EU:ssa          mausaineiden käyttäjille soveltuvia avo- ja lai-
7459:  ;ekä muissa kansainvälisissä toimielimissä. Sosi-      toshoitoyksiköitä tai muita toimintapisteitä on
7460:  :talija terveysministeriön asettamassa poikkihal-      maan eri osissa varsin tyydyttävästi. Lisäksi on
7461:  .innollisessa kansainvälistä huumausainetyötä          kymmenkunta erityisesti huumausaineiden käyt-
7462:  wordinoivassa työryhmässä valmistellaan par-           täjien hoitoon erikoistunutta yksikköä. Alaikäi-
7463:  laillaan valtioneuvoston päätöstä kansalliseksi        siä huumausaineiden käyttäjiä hoidetaan lasten-
7464:  ;trategiaksi huumausaineiden ehkäisyssä.               suojelun ja nuorisopsykiatrian toimipisteissä.
7465:      Poliisin toimintastrategia on ensisijaisesti en-   Uusimpana toimintamuotona käynnistyy tänä
7466:   laita estämällä torjua uusien käyttäjien rekrytoi-    vuonna Helsingin Diakonialaitoksen alaikäisille
7467:  :uminen ja nykyisten käyttäjien saaminen pois          tarkoitettu huumausainehoitoyksikkö.
7468:   cäytön piiristä. Poliisin huumausainetorjuntaa            Suomalaisen huumausaineiden käyttäjien
7469:   m tehostettu kehittämällä poliisin toimintamuo-       hoito vastaa laadultaan hyvin yleistä kansainvä-
7470:   :oja muun muassa kouluttamalla huumausaine-           listä tasoa. Vieroitushoito- ja kuntoutuspalveluja
7471:   ralvontaan muitakin poliiseja kuin sitä päätyö-       on saatavissa yliopistosairaalatasoisista yksi-
7472:   låän tekeviä. Poliisin valvontatoiminnassa on         köistä pienimuatoisiin hoidollisiin asumisyhtei-
7473:   arkoituksena estää yleisesti tiedossa olevien         söihin. Ongelmana on usein se, ettei hoitomah-
7474:   nyyntipaikkojen muodostuminen ja katukäytön           dollisuuksista ole riittävästi tietoa sekä se, että
7475:   ralvonta. Rikostutkinnassa poliisin toiminta          kuntien taloudellisen tilanteen vuoksi laitoskun-
7476:   munnataan laajoihin rikossarjoihin ja ammatti-        toutukseen pääsy on vaikeutunut.
7477:   naisiin rikoksentekijöihin. Näin pyritään selvit-         Sosiaali- ja terveysministeriö antoi 22.12.1994
7478:   .ämään suurten huumausaine-erien liikkumista          päätöksen hyväksyttävästä hoidosta huumausai-
7479:   a takavarikoimaan ne ennen katukauppaanjou-           nerikoksissa. Päätöksen tavoitteena on tehostaa
7480:    umista.                                              hoitopalvelujen käyttöä syyttämisenja tuomitse-
7481:      Opetushallinnossa huumausaineiden kysyn-           misen vaihtoehtona. Sosiaali- ja terveysministe-
7482:    lån rajoittamiseen on osanistuttu tuottamalla        riö yhdessä syyttäjä- ja oikeusviranomaisten
7483:    >petusaineistoja, toteuttamalla opettajien täy-      kanssa on kuluvana vuonna toteuttamassa uu-
7484:    lennyskoulutusta ja tukemalla oppilaitosten          distusta koskevaa alueellista koulutusta.
7485:    >petussuunnittelua aiheeseen liittyvissä kysy-
7486:      Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1995
7487: 
7488:                                                                                 Ministeri Terttu Huttu
7489: 4                                           KK 50/1995 vp
7490: 
7491: 
7492: 
7493: 
7494:                                         Tili Riksdagens Talman
7495: 
7496:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      på vårt initiativ ett gemensamt tväradministra-
7497: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        tivt möte mellan Nordiska ministerrådet och de
7498: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdagsle-    baltiska länderna. Vid mötet förstärktes kontak-
7499: damot Jouko Jääskeläinen undertecknade spörs-         terna mellan de nordiska länderna och de tre
7500: mål nr 50:                                            baltiska republikerna. På våren 1995 ordnades i
7501:                                                       finska Lappland ett samarbetsmöte gällande Ba-
7502:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        rentsområdet för myndigheter. Vid detta möte
7503:        ta för att förebygga den ökning i narkoti-     förberedde man sig för den möjlighet att smugg-
7504:        kahandeln som sannolikt kommer att för-        lingen av narkotika ökar.
7505:        orsakas av Finlands EU-medlemskap                 Experter inom social- och hälsovården, poli-
7506:        och för att få narkotikamissbrukare tili       sen och tullen har givit sakkunnighjälp till våra
7507:        vård av hög kvalite oftare än för närva-       närområden för skapande av narkotikaövervak-
7508:        rande?                                         ningssystem. 1 detta samarbete har Finland beto-
7509:                                                       nat betydelsen av ett samhälle som tryggar hela
7510:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         befolkningens välfård.
7511: anföra följande:                                         Redan före anslutningen tili EU deltog Fin-
7512:                                                       land som observatör i verksamheten av EUs nyli-
7513:    De ändringar som skett och som håller på att       gen grundade informationscenter för narkotika-
7514: ske i Europa har ökat risken för ökad transport       frågor (EMCDDA). 1 maj 1995 lämnar en tvär-
7515: av och handel med narkotika. Land- och sjögrän-       administrativ arbetsgrupp tilisatt av social- och
7516: sen mellan Finland, som utgör EU :s nordöstra         hälsovårdsministeriet sin promemoria med för-
7517: hörn, och förra Sovjetunionen är ca 2000 km           slag tili utvecklingen av dataadministrationen för
7518: lång. Särskilda förväntningar riktas på utveck-       narkotikafrågor. Avsikten är att starta forsk-
7519: lingen av vår gränsbevakning. Under detta årti-       nings- och utvecklingsprojekt, som möjligen
7520: onde har flera åtgärder vidtagits i Finland för att   kommer att finansiellt stödas av EU.
7521: begränsa utbudet av och efterfrågan på narkoti-          lnom EU är huvudprincipen fri rörelse av per-
7522: ka. Utgångspunkten i begränsningen av efterfrå-       soner och varor. Därför kontrollerar man inte
7523: gan på narkotika är att förebygga det narkotika-      resgods eller (9rdon i den interna trafiken utan
7524: missbruk som anknyter sig tililångtidsarbetslös-      särskilt skäl. Overvakningen har dock inte helt
7525: het, svåra sociala förhållanden och bristfålligt      slopats vid de inre gränserna inom EU. Enligt
7526: boende samt att förhindra att subkulturer som         artikel 36 i Romfördraget utgör kvantitativa be-
7527: ökar narkotikahandeln uppstår.                        gränsningar av importen och exporten inte något
7528:    Från början av 1994 trädde i kraft en ny nar-      hinder för sådana förbud mot import, export och
7529: kotikalag och en reform av lagstiftningen om          transito som baserar sig t.ex. på säkring av hälsa,
7530: narkotikabrott. 1 anslutning till reformen ratifi-    allmän ordning och trygghet. Med stöd av nämn-
7531: cerade Finland FNs narkotikakonvention av             da artikel kan importen av narkotika trots EU-
7532: 1988, som främst är riktad mot internationell         medlemskapet fortfarande vara förbjuden och
7533: narkotikabrottslighet.                                kriminaliserad.
7534:    Från början av 1994 valdes Finland tili FNs           Narkotikaärendena har en viktig ställning
7535: narkotikakommission. 1 den internationella nar-       också i EUs arbete. För närvarande pågår be-
7536: kotikapolitiken har vi satsat på samarbete i Fin-     handlingen av två förslag tili narkotikaprogram i
7537: lands närområden samt på effektiveringen av           EUs organ. Ett tväradministrativt program inne-
7538: dataadministrationen för narkotikaärenden             håller en strategi för EUs alla tre verksamhetspe-
7539: inom FN. År 1992 ordnade vi i Åbo ett möte för        lare, som gäller gemenskapsärenden, interna och
7540: städerna kring Östersjön. Vid mötet diskuterades      juridiska frågor samt externa och säkerhetsären-
7541: bekämpningen av narkotika i Sl!marbete mellan         den. Programmet täcker socialoch hälsovårds-
7542: myndigheterna, städerna kring Ostersjön och in-       myndigheternas, utbildnings- och de judiciella
7543: ternationella organisationer. Ar 1993 ordnades        myndigheternas samt polisens och tullens verk-
7544:                                             KK 50/1995 vp                                                5
7545: 
7546: samhet. Eftersom särskild uppmärksamhet fåsts         net. På loka! nivå har skolornas aktiva deltagan-
7547: inom EU vid begränsningen av efterfrågan på           de i förebyggandet av narkotikamissbruket un-
7548: narkotika, har dessutom ett särskilt program          derstötts genom att utveckla och utvärdera Ioka-
7549: skapats för hälsovården främst för att begränsa       la modeller för samarbete.
7550: efterfrågan.                                             Social- och hälsovårdens strategi är att ingripa
7551:     Programförslagen handlar om intensifiering-       i narkotikaproblem i ett så tidigt skede som möj-
7552: en av samarbetet mellan myndigheter, effektive-       ligt. Då betonas vikten av förebyggande och in-
7553: ringen av gränsbevakningen vid EUs yttre grän-        terventionsmässiga former av verksamhet. En
7554: ser, ökningen av informationsutbytet, utveck-         viktig ställning har skolornas elevvård, barn-
7555: lingen av nya övervaknings- och undersöknings-        skydd och uppsökande ungdomsarbete.
7556: metoder samt begränsningen av efterfrågan ge-            Vården av narkotikamissbrukare har i Fin-
7557: nom information samt vård- och stödåtgärder.          land ordnats som en del av missbrukarvården
7558: Både inom EU och andra internationella organ          inom social- och hälsovården. 1 olika delar av
7559: har finländska myndigheter på var sitt område         landet finns det ett tilifredsställande antal enheter
7560: deltagit i samarbete vars syfte är att begränsa       inom anstalts- eller öppen vård eller andra verk-
7561: efterfrågan och utbud. En av social- och hälso-       samhetsställen som lämpar sig för vården av nar-
7562: vårdsministeriet tillsatt tväradministrativ arbets-   kotikamissbrukare. Dessutom finns det ca tio
7563: grupp vars uppgift är att koordinera det interna-     enheter som är särskilt specialiserade på vården
7564: tionella narkotikaarbetet håller på att bereda ett    av narkotikamissbrukare. Minderåriga narkoti-
7565: statsrådsbeslut om en nationell strategi för att      kamissbrukare vårdas i enheter inom barnskyd-
7566:  förebygga narkotikamissbruk.                         det och ungdomspsykiatrin. Som den nyaste for-
7567:     Polisens verksamhetsstrategi är främst att ge-    men av arbetet startar i år sin verksamhet enheten
7568:  nom förebyggande arbete hindra spridningen av        för narkotikamissbrukare på Diakonissanstalten
7569:  narkotikamissbruket bland befolkningen och att       i Helsingfors. Denna enhet är särskilt avsedd för
7570:  få de nuvarande missbrukarna att sluta med           minderåriga.
7571:  missbruket. Polisens narkotikabekämpning har            Vården av narkotikamissbrukare i Finland
7572:  effektiverats genom att utveckla polisens verk-      motsvarar tili sin kvalitet bra den allmänna inter-
7573:  samhetsformer, bl.a. genom att ge utbildning i       nationella nivån. A vvänjningsoch rehabilite-
7574:  narkotikaövervakning också tili andra poliser än     ringstjänster finns tili förfogande, från enheter på
7575:  sådana som har narkotikaövervakningen som sin        universitetssjukhusnivå till små boendegemen-
7576:  huvudsyssla. 1 polisens övervakningsverksamhet       skap med vården som ett element. Problemet är
7577:  är avsikten att hindra att allmänt kända säljstäl-   ofta att det inte finns tillräckligt med information
7578:  len uppstår och att övervaka missbruket på ga-       om vårdmöjligheterna och att anstaltsrehabilite-
7579:  torna. Vid brottsrannsakan riktas polisens verk-     ring inte längre kan användas i lika stor utsträck-
7580:  samhet tili omfattande serier av brott och profes-   ning som tidigare på grund av kommunernas
7581:  sionella brottslingar. På detta sätt strävar man     torsvagade ekonomiska läge.
7582:  efter att utreda rörelsen av stora narkotikamäng-       Social- och hälsovårdsministeriet utfårdade
7583:  der och att konfiskera dem innan de kommer tili      22.12.1994 ett beslut om godkänd vård vid nar-
7584:  gatuhandeln.                                         kotikabrott. Målet med beslutet är att effektivera
7585:      Utbildningsförvaltningen har deltagit i be-      användningen av vårdtjänsterna som ett alterna-
7586:  gränsningen av efterfrågan genom att producera       tiv tili åtal och dom. Tillsammans med åtals- och
7587:   undervisningsmaterial, ordna fortbildning för lä-   judiciella myndigheter ger social- och hälso-
7588:   rare och stöda planeringen av undervisning i sko-   vårdsministeriet i år regional utbildning förknip-
7589:   lorna när det gäller frågor förknippade med äm-     pad med reformen.
7590: 
7591:       Helsingfors den 1 juni 1995
7592: 
7593:                                                                                 Minister Terttu Huttu
7594:                                            KK 51/1995 vp
7595: 
7596: Skriftligt spörsmål 51
7597: 
7598: 
7599: 
7600: 
7601:                                   Kallis m.fl.: Om hörande av pensionärsorganisationerna i bered-
7602:                                       ningsskedet
7603: 
7604: 
7605:                                        Tili Riksdagens Talman
7606: 
7607:    Då de riksomfattande pensionärsorganisa-         bättra organisationernas attityd tili den senare
7608: tionerna senaste år diskuterade aktuella frågor     behandlingen av pensionärsfrågorna. Vi vill yt-
7609: med representanter för alla riksdagsgrupper, var    terligare påminna om att ett dylikt automatiskt
7610: man rörande eniga om att skapa ett system enligt    hörande tiliämpas bl.a. i Sverige.
7611: vilket pensionärernas organisationer skulle hö-        Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
7612: ras redan i beredningen av frågor, som berör        ordning 37 § l mom. riksdagsordningen föreskri-
7613: pensionärerna.                                      ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
7614:    Organisationerna höres visserligen som sak-      följande spörsmål:
7615: kunniga då utskotten behandlar regeringens för-
7616: slag, men möjligheterna att i det skedet göra                 Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
7617: ändringar är begränsade.                                   ta för att pensionärernas organisationer
7618:    Förfarandet med att höra organisationerna               blir remissinstans i frågor som berör pen-
7619: redan i det beredande skedet skulle avsevärt för-          sionärerna?
7620:      Helsingforsden 12 maj 1995
7621: 
7622:                     Bjarne Kallis                           Margareta Pietikäinen
7623:                     Raimo Tiilikainen                       Pehr Löv
7624:                                             Henrik Lax
7625: 
7626: 
7627: 
7628: 
7629: 250261
7630: 2                                           KK 51/1995 vp
7631: 
7632: Kirjallinen kysymys 51                                                                      Suomennos
7633: 
7634: 
7635: 
7636: 
7637:                                    Kallis ym.: Eläkeläisjärjestöjen kuulemisesta asioiden valmistelu-
7638:                                        vaiheessa
7639: 
7640: 
7641:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
7642: 
7643:    Valtakunnallisten eläkeläisjärjestöjen keskus-     suhtautumista eläkeläisiä koskevien asioiden
7644: tellessa viime vuonna ajankohtaisista kysymyk-        myöhempään käsittelyyn. Haluamme lisäksi
7645: sistä kaikkien eduskuntaryhmien edustajien            muistuttaa, että tällaista automaattista kuule-
7646: kanssa oltiin liikuttavan yksimielisiä järjestel-     mista sovelletaan muun muassa Ruotsissa.
7647: män luomisesta, jossa eläkeläisten järjestöjä            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7648: kuultaisiin jo eläkeläisiä koskevien asioiden val-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7649: mistelussa.                                           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7650:    Järjestöjä tosin kuullaan asiantuntijoina va-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7651: liokuntien käsitellessä hallituksen esityksiä, mut-
7652: ta mahdollisuudet muutosten tekemiseen siinä                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7653: vaiheessa ovat rajalliset.                                   ryhtyä eläkeläistenjärjestöjen ottamisek-
7654:    Järjestöjen kuulemismenettely jo valmistelu-              si lausunnonantajatahoksi eläkeläisiä
7655: vaiheessa parantaisi huomattavasti järjestöjen               koskevissa asioissa?
7656: 
7657:      Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1995
7658:                      Bjarne Kallis                             Margareta Pietikäinen
7659:                      Raimo Tiilikainen                         Pehr Löv
7660:                                               Henrik Lax
7661:                                           KK 51/1995 vp                                              3
7662: 
7663: 
7664: 
7665: 
7666:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
7667: 
7668:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa         Kansantalouden tulonjaossa eläkkeensaaja-
7669: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       väestön hyvinvointi on keskeistä. Työeläkejär-
7670: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     jestelmä rakentuu työssäoloaikaisen palkan
7671: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Bjarne         säästämiseen eläkeaikaan. Tämän vuoksi on
7672: Kalliksen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-       luonnollista, että eläketurvan kehittämistä kos-
7673: myksen n:o 51:                                      keva päätöksenteko tehdään työnantajien ja
7674:                                                     työntekijöiden välisissä neuvotteluissa. Hyvään
7675:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      lainvalmisteluun kuuluu avoimuus mahdollisim-
7676:        ryhtyä eläkeläisten järjestöjen ottamisek-   man pitkään ja eri kansalaisryhmien kuuleminen
7677:        si lausunnonantajatahoksi eläkeläisiä        jo lainsäädännön valmisteluvaiheessa. Sosiaali-
7678:        koskevissa asioissa?                         ja terveysministeriö tulee omalta osaltaan otta-
7679:                                                     maan tämän huomioon myös eläkkeensaajaväes-
7680:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tön osalta. Parhaillaan kartoitetaan niitä tapoja,
7681: vasti seuraavaa:                                    joilla jo viime vuosina aloitettu yhteydenpito voi
7682:                                                     saada vakiintuneemmat muodot.
7683: 
7684:      Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1995
7685: 
7686:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
7687: 4                                          KK 51/1995 vp
7688: 
7689: 
7690: 
7691: 
7692:                                       Tili Riksdagens Talman
7693: 
7694:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      inkomstfördelningen. Arbetspensionssystemet
7695: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        bygger på inbesparing av den lön som utbetalas
7696: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      för tiden i arbete för att senare utbetalas under
7697: man Bjarne Kallis m.fl. undertecknade spörsmål        pensionstiden. Det är därför naturligt att det
7698: nr 51:                                                beslutsfattande som rör utvecklandet av pen-
7699:                                                       sionsskyddet sker under förhandlingar mellan
7700:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        arbetsgivare och arbetstagare. En god lagbered-
7701:        ta för att pensionärernas organisationer       ning kännetecknas av öppenhet så länge som
7702:        blir remissinstans i frågor som berör pen-     möjligt samt av hörande av olika medborgar-
7703:        sionärerna?                                    grupper redan i det skede då lagstiftningen be-
7704:                                                       reds. Social- och hälsovårdsministeriet kommer
7705:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         för sin del att beakta detta även i fråga om pen-
7706: anföra följande:                                      sionstagarna. Som bäst kartläggs de sätt på vilka
7707:                                                       den kontakt som upprättats redan under de se-
7708:    Pensionstagarnas välbefinnande intar en cen-       naste åren kan få mer etablerade former.
7709: tral ställning vid den samhällsekonomiska
7710: 
7711:      Helsingforsden 6 juni 1995
7712: 
7713:                                                     Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
7714:                                              KK 52/1995 vp
7715: 
7716: Skriftligt spörsmål 52
7717: 
7718: 
7719: 
7720: 
7721:                                     Malm m.fl.: Om åtgärder för att öka sikutsättningarna i havsområ-
7722:                                        det
7723: 
7724: 
7725:                                          Tili Riksdagens Talman
7726: 
7727:    Uppgången av sikfångsterna i slutet av 1980-           Fiskerinäringen i Finland har anpassats tili
7728: talet ledde tili ett kraftigt utökat sikfiske. Denna   EU:s fiskeripolitik utan egentliga övergängstider
7729: kapacitet finns fortfarande kvar trots att fång-       och framför allt utan särskilda stödåtgärder. Nu
7730: sterna av speciellt vandringssik gått ner ett antal    när laxfisket håller på att köras ner, strömmings-
7731: är. Eftersom statliga myndigheter tili en del bi-      fisket dras med lönsamhetsproblem och sikfisket
7732: dragit tili uppkomsten av nuvarande överkapaci-        är på tilibakagång, bör de delar av fiskerinäring-
7733: tet i sikfisket, bör man även ta ansvar för en         en som har förutsättningar att upprätthälla sys-
7734: balansering av fiskekapaciteten och fångsterna.        selsättningen inom näringen stärkas. Detfinnsen
7735: Med tanke pä sysselsättningen inom fiskerinä-          efterfrågan pä sik, men tiligången har minskat.
7736: ringen sker detta bäst genom en utökning av            Det vettiga är då att utöka utsättningarna av sik
7737: sikutsättningarna.                                     för att tiligodose efterfrågan. Detta bör ske inom
7738:    De praktiska erfarenheter man har idag av           rimlig tid för att ge önskat resultat.
7739: sikutsättningar och deras lönsamhet visar klart           Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
7740: att utsättningarna är motiverade, trots att det        ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
7741: saknas egentlig forskning på området. Utsätt-          ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
7742: ningar av sik är en form av konstgjord andning         följande spörsmäl:
7743: där man kompenserar de skador som miljön har
7744: äsamkats. Samtidigt som man med utsättningar                     Vilka ätgärder ämnar Regeringen vid-
7745: kan stärka och utöka sikbeståndet som lämpar                  ta för att öka de statliga sikutsättning-
7746: sig för fångst.                                               arna i havsområdet?
7747: 
7748:      Helsingforsden 12 maj 1995
7749:           HåkanMalm                       Ulla-Maj Kukkonen              Pehr Löv
7750: 
7751: 
7752: 
7753: 
7754: 250261
7755: 2                                          KK 52/1995 vp
7756: 
7757: Kirjallinen kysymys 52                                                                     Suomennos
7758: 
7759: 
7760: 
7761: 
7762:                                   Malm ym.: Siikaistutusten lisäämisestä merialueella
7763: 
7764: 
7765: 
7766:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
7767: 
7768:     Siikasaaliiden kasvaminen 1980-luvun lopus-         Suomen kalatalous on sopeutettu EU :n kalas-
7769: sa johti siian pyynnin voimakkaaseen lisääntymi-     tuspolitiikkaan ilman varsinaisia siirtymäaikoja
7770: seen. Tämä kapasiteetti on edelleen jäljellä siitä   ja ennen kaikkea ilman varsinaisia tukitoimenpi-
7771: huolimatta, että erityisesti vaellussiian saaliit    teitä. Nyt kun lohen kalastusta ollaan ajamassa
7772: ovat pienentyneet useiden vuosien ajan. Koska        alas, silakan kalastus kärsii kannattavuusongel-
7773: valtion viranomaiset ovat osaltaan myötävaikut-      mista ja siian kalastus on taantumassa, on elin-
7774: taneet nykyisen ylikapasiteetin syntymiseen siian    keinon piirissä työllisyyttä ylläpitämään pystyviä
7775: kalastuksessa, näiden olisi myös otettava vastuu     osia vahvistettava. Järkevää on tällöin lisätä
7776: kalastuskapasiteetin ja saaliiden tasapainottami-    siian istutuksia vastaamaan kysyntää. Jotta toi-
7777: sesta. Kalatalouden työllisyyden kannalta tämä       vottuihin tuloksiin päästäisiin, tämän tulee ta-
7778: tapahtuu parhaiten lisäämällä siian istutuksia.      pahtua kohtuullisessa ajassa.
7779:     Nykyiset käytännön kokemukset siian istu-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7780: tuksista ja niiden kannattavuudesta osoittavat       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7781: selvästi istutusten olevan perusteltuja, vaikka      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7782: varsinainen tutkimus tältä alueelta puuttuukin.      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7783: Siian istutukset ovat eräänlaista tekohengitystä,
7784: jolla kompensoidaan ympäristölle aiheutetut va-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7785: hingot. Samalla istutuksilla voidaan vahvistaaja            ryhtyä 1isätäkseen valtion siikaistutuksia
7786: lisätä pyydettäväksi soveltuvaa siikakantaa.                merialueella?
7787: 
7788:      Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1995
7789:          HåkanMalm                       Ulla-Maj Kukkonen             Pehr Löv
7790:                                             KK 52/1995 vp                                              3
7791: 
7792: 
7793: 
7794: 
7795:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
7796: 
7797:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Vaellussiikasaaliit ovat vähentyneet viime
7798: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         vuosina erityisesti Perämeren alueella. Siikaan
7799: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kohdistunut kalastuspaine on Pohjanlahden
7800: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Malmin           alueella lisääntynyt tuntuvasti, mikä näkyy mm.
7801: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 52:      saaliiden ja saaliskalojen koon pienentymisenä.
7802:                                                       Tilanne Suomenlahdella sitä vastoin on tyydyttä-
7803:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         vä.
7804:        ryhtyä lisätäkseen valtion siikaistutuksia        Vaellussiikaistutusten tuloksellisuudesta Poh-
7805:        merialueella?                                  janlahdella ei ole olemassa täsmällistä tietoa.
7806:                                                       Osaksi tästä syystä eteläisellä Perämerellä on
7807:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          paraikaa käynnistymässä kalataloudellinen
7808: vasti seuraavaa:                                      tarkkailu vuosille 1995-2003, jonka osana on
7809:                                                       tarkoitus selvittää vaellussiikaistutusten tulok-
7810:    Siikaistutusten laajuudesta voidaan todeta,        sellisuus. Ministeriössä on lisäksi valmisteilla
7811: että vuonna 1993 maassamme istutettiin !-kesäi-       kokouksen järjestäminen Pohjanlahden siikati-
7812: siä siianpoikasia noin 24 miljoonaa kappaletta.       lanteen edellyttämien toimenpiteiden käynnistä-
7813: Tästä määrästä puolet oli vaellussiikoja, jotka       miseksi ja rahoitusmahdollisuuksien selvittämi-
7814: istutettiin valtaosaltaan mereen. Siikasaaliit ovat   seksi.
7815: vaihdelleet vuosina 1980-1993 ammattimaises-             Edellä esitetyn perusteella totean, että valtion
7816: sa kalastuksessa merialueella 771 tonnista 1 545      rahoitusosuutta istukkaiden hankinnassa ei ole
7817: tonniin siten, että saaliit olivat suurimmillaan      juurikaan syytä kasvattaa tällä hetkellä. Sitä vas-
7818: 1990-luvun alussa. Kaikkien siikaistukkaiden          toin käytettävissä olevien määrärahojen suun-
7819: arvo oli vuonna 1993 yhteensä noin 21 miljoonaa       taaminen nykyistä suuremmassa määrin meri-
7820: markkaa, mikä oli noin neljäsosa kaikkien kalan-      alueen siikaistutuksiin on mahdollista sikäli,
7821: poikasistukkaiden arvosta ja samaa suuruus-           kuin lääni- ja aluetasolla löytyy tähän valmiutta.
7822: luokkaa kuin valtion rahoittamien istukkaiden
7823: arvo.
7824:      Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1995
7825:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
7826: 4                                           KK 52/1995 vp
7827: 
7828: 
7829: 
7830: 
7831:                                         Tili Riksdagens Talman
7832: 
7833:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      trycket på siken inom Bottniska viken har ökat
7834: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        avsevärt, vilket även märks bl.a. i form av mindre
7835: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-      fångster och mindre storlek på den fångade fis-
7836: man Malm m.fl. undertecknade spörsmål nr 52:          ken. Däremot är situationen inom Finska viken
7837:                                                       tillfredsställande.
7838:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-            Det finns inte exakta data om hur utplante-
7839:        ta för att öka de statliga sikutsättning-      ringen av vandringssik i Bottniska viken utfal-
7840:        arna i havsområdet?                            lit. Det är också en delorsak tili att man som
7841:                                                       bäst håller på att inleda ett fiskeriekonomiskt
7842:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       observationsprojekt inom den södra delen av
7843: anföra följande:                                      Bottenviken. Projektet kommer att pågå 1995-
7844:                                                       2003 och som en del av denna undersökning
7845:    Om sikplanteringarnas omfattning kan kon-          kommer resu1taten av utplanteringen av vand-
7846: stateras att det 1993 planterades cirka 24 mi1jo-     ringssik att utredas. Därtili förbereds för närva-
7847: ner en sommar gammalt sikyngel i vårt 1and. Av        rande inom ministeriet ett möte i avsikt att inle-
7848: denna mängd var hälften vandringssik, som i           da de åtgärder siksituationen i Bottniska viken
7849: huvudsak sattes ut i havet. Sikfångsterna av det i    förutsätter samt utreda finansieringsmöjlighe-
7850: havsområdet bedrivna yrkesfisket har under            terna.
7851: 1980-1993 varierat från 771 till 1 545 ton.               Hänvisande till det ovan sagda konstaterar jag
7852: Fångsterna var som störst i början av 1990-talet.     att det inte för närvarande föreligger skä1 att öka
7853: Det totala värdet av allt sikyngell993 uppgick till   statens finansieringsande1 vid anskaffningen av
7854: cirka 21 miljoner mark, vilket representerar cirka    yngel. Däremot är det, under förutsättning att
7855: en fjärdede1 av värdet av allt fiskyngel och är av    det på läns- och regionalnivå finns beredskap
7856: samma storleksordning som värdet av det statsfi-      härtili, helt möjligt att styra de disponibla ansla-
7857: nansierade fiskynglet.                                gen i större utsträckning än för närvarande tili
7858:    Fångsterna av vandringssik har minskat un-         utplantering av sik inom havsområdet.
7859: der de senaste åren, särskilt i Bottenviken. Fiske-
7860: 
7861:      Helsingforsden 24 maj 1995
7862: 
7863:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
7864:                                               KK 53/1995 vp
7865: 
7866: Kirjallinen kysymys 53
7867: 
7868: 
7869: 
7870: 
7871:                                     Tiusanen ym.: Eräiden erityisryhmien vapauttamisesta ajoneuvove-
7872:                                         rosta
7873: 
7874: 
7875:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
7876: 
7877:    Käsitellessään vuoden 1994 valtiopäivillä hal-      vammaisten pysäköintilupa. Samoin ns. museo-
7878: lituksen esitystä n:o 160 eduskunta edellytti halli-   autot on jätettävä ajoneuvoveron ulkopuolelle.
7879: tuksen pikaisesti selvittävän, voidaanko ja mil-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7880: laisen järjestelmän puitteissa invalidit ja muut       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7881: vastaavat erityisryhmät vapauttaa ajoneuvove-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7882: rosta.                                                 jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7883:     Edelleen on aiheellista muuttaa ajoneuvove-
7884: rosta annettua lakia siltä osin, että ajoneuvove-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,
7885: roa ei peritä henkilöiltä, joille on myönnetty in-            että invalidit ja vastaavat erityisryhmät
7886: validiteetin perusteella autoveron palautus tai               voitaisiin vapauttaa ajoneuvoverosta?
7887: 
7888:      Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1995
7889:           Pentti Tiusanen                 Heikki Rinne                   Riitta Prusti
7890:           Säde Tahvanainen                Tuija Pohjola                  Valto Koski
7891:           Veijo Puhjo                     Pekka Kuosmanen                Annika Lapintie
7892:           Jorma Vokkolainen               Johannes Koskinen              Eila Rimmi
7893:           Sakari Smeds                    Kari Häkämies                  AskoApukka
7894: 
7895: 
7896: 
7897: 
7898: 250261
7899: 2                                               KK 53/1995 vp
7900: 
7901: 
7902: 
7903: 
7904:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
7905: 
7906:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            neuvon käytön. Jotta tämä tehokkaaksi osoit-
7907: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,             tautunut järjestelmä jatkossakin toimisi, ei ole
7908: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           syytä sallia liikenteessä käytettäväksijonkin hen-
7909: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tiusasen             kilöryhmän ajoneuvoja ilman veromerkkiä. Ky-
7910: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 53:          symyksen perusteluosassa viitataan tarpeeseen
7911:                                                           jättää museoautot veron ulkopuolelle. Tämä jo
7912:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,         alkuperäisessä laissa toteutettu verottomuus on
7913:         että invalidit ja vastaavat erityisryhmät         ollut mahdollista siitä syystä, että verottomuu-
7914:         voitaisiin vapauttaa ajoneuvoverosta?             den peruste on todettavissa suoraan ajoneuvon
7915:                                                           rekisteritiedoista eikä se ole riippuvainen siitä,
7916:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              kuka ajoneuvoa käyttää.
7917: vasti seuraavaa:                                             Vammaisten vapauttamisesta ajoneuvoveros-
7918:                                                           ta käydyssä keskustelussa on ollut yhtenä vaihto-
7919:    Ajoneuvovero otettiin käyttöön siitä syystä,           ehtona esillä myös vapaamerkin myöntäminen
7920: että autoveroa alennettiin 3.5.1993 lukien 20 pro-        niille ryhmille, joita halutaan tukea verottomuu-
7921: sentilla. Tarkoituksena oli korvata menetetty             della. Asiaa ei voida ratkaista pelkästään viittaa-
7922: autoveron tuotto tällä uudella verolla. Kaikki ne,        malla verovapauden perusteena autoveronpa-
7923: jotka ovat hankkineet ajoneuvonsa autoveron               lautukseen vammaisuuden perusteella tai pysä-
7924: alennuksen jälkeen, ovat hyötyneet autoveron              köintilupaan, koska tällöin verovapauden perus-
7925: alennuksesta ainakin siinä mielessä, että veron           teet jäisivät suhteellisen epämääräisiksi eikä
7926: osuus tuon jälkeen ostettujen autojen hinnassa            tämä ratkaisi riittävän selkeästi esimerkiksi sitä
7927: on aiempaa pienempi. Tämä koskee myös kysy-               tuleeko autossa olla veromerkki, jos auto on
7928: myksessä tarkoitettuja erityisryhmiä. Näiden              vaikkapa tilapäisestijonkun muun kuin vammai-
7929: ryhmien vapauttaminen ajoneuvoverosta on kui-             sen itsensä käytössä. Vapaamerkin myöntämi-
7930: tenkin ennen muuta uuden veron kantotapaan ja             nen edellyttäisi myös jonkin viranomaisen pää-
7931: hallinnollisiin järjestelyihin liittyvistä syistä erit-   töstä siitä, kelle vapaamerkki voidaan antaa.
7932: täin vaikeasti toteutettavissa.                           Henkilön tulisi muun muassa voida saada vali-
7933:    Eräistä ajoneuvoista suoritettavasta ajoneu-           tuskelpoinen päätös, jos hänelle ei myönnettäisi
7934: voverosta annetun lain 1 §:n mukaan laissa tar-           vapaamerkkiä. Veromerkkien myynti on kuiten-
7935: koitettu vero kannetaan ajoneuvoista, eikä vero           kin järjestetty siten, että tällainen ei ainakaan
7936: periaatteessakaan kohdistu tiettyyn henkilöön.            siinä yhteydessä olisi mahdollista. Koko järjes-
7937: Myös lain myöhemmät säännökset lähtevät siitä,            telmä on suunniteltu siten, että ajoneuvoveron
7938: että vero kannetaan ajoneuvosta. Tämä on todet-           kantokustannukset olisivat mahdollisimman
7939: tu lain 2, 5, 6, 8 ja 9 pykälissä. Lain koko rakenne      pienet. Kun otetaan huomioon, että muusta kuin
7940: lähtee siitä, että tämä vero on ajoneuvokohtai-           erityisryhmien autonkäytöstä olisi ajoneuvovero
7941: nen eikä henkilökohtainen. Asiaa ei muuta se,             suoritettava vähäisenkin käytön, lain mukaan
7942: että lain 3 §:n mukaan velvollinen suorittamaan           yhden ainoankin käyttökerran perusteella, olisi
7943: ajoneuvoveron on ajoneuvon omistaja ja eräissä            vapaamerkkiin ilmeisesti liitettävä huomattavas-
7944: tapauksissa haltija. Tämä säännös on laissa lä-           ti ankarammat ajoneuvon käyttörajoitukset,
7945: hinnä vain siitä syystä, että olisi selvää kehen          kuin nyt käytännössä sovelletaan vammaisten ja
7946: perimistoimet kohdistetaan silloin kun liiken-            heidän perheidensä autonkäyttöön invalidiau-
7947: teessä käytetään veromerkitöntä ajoneuvoa.                ton tai pysäköintiluvalle merkityn auton kohdal-
7948: Laissa ei sen rakenne huomioon ottaen voida               la. Tämä ei edistäisi erityisryhmien autonkäyttö-
7949: säätää, että veroa ei peritä tietyiltä henkilöiitä tai    mahdollisuuksia.
7950: että tietyt henkilöryhmät olisivat vapaat tuosta              Edellä sanottu todettiin myös eduskunnassa
7951: verosta.                                                  käsiteltäessä vuoden 1994 valtiopäivillä hallituk-
7952:    Ajoneuvoveron valvonta perustuu kokonaan               sen esitystä n:o 160 laiksi eräistä ajoneuvoista
7953: siihen, että poliisi estää veromerkittämän ajo-           annetun lain muuttamisesta. Eduskunta asettui
7954:                                             KK 53/1995 vp                                              3
7955: 
7956: tuolloin kielteiselle kannalle lakialoitteeseen n:o   tulisi tarkastella ensi sijaisesti verovapautena,
7957: 91 sisältyneeseen ehdotukseen, jonka mukaan           vaan selkeästi erityisryhmien liikkumisen tuke-
7958: ajoneuvoveroa ei peritä henkilöiltä, joille on        na. Tällaisen tuen suunnittelu ja järjestäminen on
7959: myönnetty invaliditeetin perusteella autoveron        sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaan
7960: palautus tai vammaisten pysäköintilupa. Edus-         kuuluva hanke. Mainittakoon, että parhaillaan
7961: kunnassa käydyssä keskustelussajouduttiin tote-       on käynnissä myös invalidien autoveronpalau-
7962: amaan, että kyseessä olevaan veromuotoon ei           tuksen suoraksi tueksi siirtämistä koskeva selvi-
7963: voida sisällyttää erityisryhmien verovapauksia.       tystyö. Näihin hankkeisiin voidaan ottaa kantaa
7964:    Kysymyksessä tarkoitettua toimenpidettä ei         vuoden 1996 talousarvion yhteydessä.
7965: 
7966:      Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1995
7967: 
7968:                                                                                  Ministeri Arja Alho
7969: 4                                             KK 53/1995 vp
7970: 
7971: 
7972: 
7973: 
7974:                                           Tili Riksdagens Talman
7975: 
7976:    I det syfte 37§ 1 mom. riksdagsordningen an-         ta system, som visat sig vara effektivt, skall fung-
7977: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          era även i fortsättningen är det inte skäl att tillåta
7978: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        att en persongrupps fordon får användas i trafi-
7979: man Tiusanen m.fl. undertecknade spörsmål nr            ken utan något skattemärke. I spörsmålets moti-
7980: 53:                                                     vering hänvisas tili behovet att inte beskatta mu-
7981:                                                         seibilar. Denna skattefrihet som genomfördes re-
7982:            Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-         dan i samband med den ursprungliga lagen är
7983:         ta för att invalider och motsvarande spe-       möjlig eftersom grunden för skattefriheten fram-
7984:         cialgrupper skall kunna befrias från for-       går direkt av fordonets registeruppgifter och den
7985:         donsskatt?                                      inte är avhängig av vem som använder fordonet.
7986:                                                             Ett alternativ i diskussionen om huruvida han-
7987:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt           dikappade skall befrias från fordonsskatt har
7988: anföra fö1jande:                                        varit att även de grupper som man vill understö-
7989:                                                         da med skattefrihet skall beviljas gratismärken.
7990:    F ordonsskatt infördes eftersom bilskatten den       Frågan kan inte avgöras genom att man som
7991: 3 maj 1993 sänktes med 20%. Avsikten med den            grund för skattefriheten enbart hänvisar tili åter-
7992: nya skatten var att ersätta de förlorade intäkter-      bäring av bilskatt på grund av handikapp eller tili
7993: na från bi1skatten. Alla de som skaffat sig ett         parkeringstillstånd, eftersom grunderna för skat-
7994: fordon efter att bilskatten sänktes har tjänat på       tefrihet i detta fall skulle vara relativt vaga och då
7995: sänkningen åtminstone i det avseende att skat-          detta inte tillräck1igt tyd1igt skulle avgöra t.ex.
7996: tens andel av priset för de bilar som köpts sedan       om det måste finnas ett skattemärke i en bi1 om
7997: dess har varit mindre än tidigare. Detta gäller         den tillfålligt används av någon annan än den
7998: även de specialgrupper som avses i spörsmå1et.          handikappade sjä1v. Beviljandet av gratismärken
7999: Att befria dessa grupper från fordonsskatt är           skulle även förutsätta någon myndighets beslut
8000: dock mycket svårt i synnerhet med beaktande av          om vem som kan beviljas sådana. Personen i
8001: det sätt på vilket den nya skatten uppbärs och de       fråga borde bl.a. också meddelas ett besvärsgillt
8002: administrativa arrangemangen.                           beslut i fall att han inte beviljas ett gratismärke.
8003:    Enligt 1§ lagen om fordonsskatt på vissa for-        Försäljningen av skattemärkena har dock ord-
8004: don uppbärs den skatt som avses i lagen för             nats så att ett dylikt förfarande inte är möj1igt
8005: fordon; skatten hänf~r sig i princip inte heller till   åtminstone i det sammanhanget. Hela systemet
8006: någon viss person. Aven senare stadganden i             har planerats så att kostnaderna för uppbörden
8007: lagen utgår från att skatten uppbärs för fordon.        av fordonsskatt skall vara så små som möjligt.
8008: Detta konstateras i 2, 5, 6, 8 och 9§§ i lagen.         Med beaktande av att fordonsskatt, med undan-
8009: Lagens struktur i sin helhet utgår från att skatten     tag av specialgruppernas fordonsanvändning,
8010: hänför sig tili fordon och inte personer. Saken         skall beta1as även trots att bi1en används enbart i
8011: ändras inte av att fordonets ägare och i vissa fall     liten utsträckning, enligt lagen också om fordo-
8012: innehavaren är skyldig att beta1a fordonsskatt.         net använts bara en enda gång, borde gratismär-
8013: Detta stadgande är infört i lagen närmast av det        ket uppenbarligen vara förenat med betydligt
8014: skä1et att det klart skall framgå vem indrivnings-      strängare begränsningar för användningen av
8015: åtgärderna skall gälla i fall att ett fordon utan       fordonet än de nuvarande som i praktiken gäller
8016: skattemärke används i trafik. På grund av lagens        för de handikappades och deras familjers an-
8017: struktur är det inte möjligt att stadga att skatt       vändning av invalidbilar eller bilar med parke-
8018: inte skall uppbäras av vissa personer eller att         ringstilistånd. Detta skulle inte främja special-
8019: vissa persongrupper skall vara befriade från            gruppernas möjligheter att använda bil.
8020: skatt.                                                      Det ovan nämnda konstaterades även när
8021:    Tilisynen över fordonsskatten baserar sig helt       1994 års riksdag behandlade regeringens propo-
8022: och hållet på att polisen skall hindra att en bil       sition nr 160 med förslag tililag om ändring av
8023: utan skattemärke används i trafiken. För att det-       lagen om fordonsskatt på vissa fordon. Riksda-
8024:                                             KK 53/1995 vp                                             5
8025: 
8026: gen antog då en negativ ståndpunkt till förslaget    hand inte granskas som skattefrihet, utan helt
8027: i lagmotion nr 91, enligt viiken fordonsskatt inte   enkelt som ett stöd för specialgruppernas fårdsel.
8028: uppbärs av personer som på grund av invaliditet      Att planera och ordna ett sådant stöd hör tili
8029: har beviljats återbäring av bilskatt eller parke-    social- och hälsovårdsministeriets förvaltnings-
8030: ringstillstånd för handikappade. 1riksdagsdebat-     område. Det kan nämnas att man håller på att
8031: ten var man tvungen att konstatera att det i den     reda ut frågan om huruvida invalidernas bil-
8032: nuvarande skatteformen inte är möjligt att införa    skatteåterbäring skall ändras tili ett direkt stöd.
8033: skattefriheter för specialgrupper.                   Dessa projekt kan beaktas i samband med budge-
8034:     Den åtgärd som avses i spörsmålet bör i första   ten för 1996.
8035: 
8036:      Helsingforsden 1 juni 1995
8037: 
8038:                                                                                  Minister Arja Alho
8039:                                             KK 54/1995 vp
8040: 
8041: Skriftligt spörsmål 54
8042: 
8043: 
8044: 
8045: 
8046:                                   U-M. Kukkonen m.fl.: Om övervakningen av bostadsstödet
8047: 
8048: 
8049: 
8050:                                        Tili Riksdagens Talman
8051: 
8052:    Under den förra regeringen försummades            högre hyra än vad de själva betalar. Endast tre av
8053: kontrollen av statens bostadsstöd. Summorna          husets nio bostäder tiliföll personer i bostadskö.
8054: var överdimensionerade, men man Iät dem vara            Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
8055: på grund av byggnadsbranchens höga arbetslös-        ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
8056: het. Samtidigt struntade man i vem som genom         ver tili vederbörande med1em av statsrådet ställa
8057: att flytta in i bostäderna egentligen kom i åtnju-   följande spörsmål:
8058: tande av stödet.
8059:    Enligt tidningsuppgifter har det uppdagats ett              Anser den nya Regeringen att allt gått
8060: fall i Södra Haga där byggnadsföretagets ledning            rätt tili i det fall i Södra Haga, som refere-
8061: lagt beslag på hälften av bostäderna som byggts             rats i motiveringen, och
8062: med statligt stöd. En del av dem förtjänar dess-               hur ämnar Regeringen förbättra kon-
8063: utom på bostäderna genom att hyra ut demtili en             trollen av bostadsstöden?
8064: 
8065:      Helsingforsden 12 maj 1995
8066: 
8067:                      Ulla-Maj Kukkonen                        Håkan Malm
8068:                      Margareta Pietikäinen                    Ola Rosendahl
8069:                                               Pehr Löv
8070: 
8071: 
8072: 
8073: 
8074: 250261
8075: 2                                            KK 54/1995 vp
8076: 
8077: Kirjallinen kysymys 54                                                                     Suomennos
8078: 
8079: 
8080: 
8081: 
8082:                                     U-M. Kukkonen ym.: Asumistuen valvonnasta
8083: 
8084: 
8085: 
8086:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
8087: 
8088:    Edellisen hallituksen aikana valtion asumis-        taan kolme talon yhdeksästä asunnosta meni
8089: tuen valvonta laiminlyötiin. Summat olivat yli-        asuntojonossa oleville henkilöille.
8090: mitoitettuja, mutta niihin ei puututtu rakennus-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
8091: alan korkean työttömyyden vuoksi. Samanaikai-          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8092: sesti ei paljonkaan välitetty siitä, kuka asuntoihin   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8093: muuttamalla oikeastaan pääsi nauttimaan tukea.         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8094:    Lehtitietojen mukaan Etelä-Haagassa on
8095: tullut ilmi tapaus, jossa rakennusyrityksen johto                Katsooko uusi Hallitus kaiken tapah-
8096: on ottanut haltuunsa puolet valtion tuella raken-             tuneen oikein perusteluissa selostetussa
8097: netuista asunnoista. Lisäksi osajohdosta hankkii              Etelä-Haagan tapauksessa, ja
8098: asunnoilla vuokraamalla ne korkeampaan hin-                      miten Hallitus aikoo parantaa asumis-
8099: taan kuin mitä he itse niistä maksavat. Ainoas-               tuen valvontaa?
8100: 
8101:      Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1995
8102: 
8103:                      Ulla-Maj Kukkonen                         Håkan Malm
8104:                      Margareta Pietikäinen                     Ola Rosendahl
8105:                                                 Pehr Löv
8106:                                                KK 54/1995 vp                                                3
8107: 
8108: 
8109: 
8110: 
8111:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
8112: 
8113:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           sessa aravalainoitukseen rinnasteisessa korkotu-
8114: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            kilainoituksessa vähintään 20 vuotta. Myös asu-
8115: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          kasvalintaperusteet ovat lähes samat kuin arava-
8116: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ulla-Maj            vuokra-asunnoissa. Asukasvalinnasta annettu-
8117: Kukkosen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-             jen määräysten valvonta kuuluu kunnan tehtä-
8118: myksen n:o 54:                                           viin.
8119:                                                              Kirjallisessa kysymyksessä tarkoitettaneen
8120:            Katsooko uusi Hallitus kaiken tapah-          Asunto Oy Mäkipellonhovi -nimistä yhtiötä,
8121:         tuneen oikein perusteluissa selostetussa         joka on Kymppikoti Oy:n osaomistusasuntotuo-
8122:         Etelä-Haagan tapauksessa, ja                     tantoa. Yhtiö on saanut lyhytaikaista korkotuki-
8123:            miten Hallitus aikoo parantaa asumis-         lainaa vuokra-asuntojen rakentamiseen vuoden
8124:         tuen valvontaa?                                  1993 loppupuolella. Aikaisemmin mainitun lain
8125:                                                           10 §:n 1 momentin nojalla lyhytaikaisella korko-
8126:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             tukilainalla lainoitettuja asuntoja on käytettävä
8127: vasti seuraavaa:                                         vähintään 10 vuotta vuokra-asuntoina. Valtio-
8128:                                                          neuvostolle ei ole laissa annettu valtuuksia antaa
8129:    Asuntotuotanto väheni voimakkaasti tämän              määräyksiä asukkaiden valintaperusteista, joten
8130: vuosikymmenen alkupuolella. Tämän vuoksi                 asukasvalinta näissä asunnoissa on vapaata.
8131: valtio kohdensi tukea myös rakennusalan työlli-              Kysymyksen tarkoittamassa tapauksessa on
8132: syystilanteen parantamiseen, tyhjien asuntojen           sinällään menetelty säännösten mukaisesti. Y m-
8133: käyttöön saamiseen ja vuokra-asuntojen tarjon-           päristöministeriö on kuitenkin korostanut jo ai-
8134: nan elvyttämiseen mm. lisäämällä vuokra-asun-            kaisemmin tällaisten asuntojen rakennuttajille,
8135: tojen korkotukilainoitusta.                              että asunnot tulisi saattaa julkisesti haettaviksi ja
8136:    Kirjallisessa kysymyksessä matmttu tapaus             osoittaa näille hakijoille. Saadun tiedon mukaan
8137: koskee vuokra-asuntojen korkotuen avulla tuo-            Kymppikoti Oy on ilmoittanut osaomistajille
8138: tettuja asuntoja. Vuokra-asuntolainojen korko-           (vuokralaisille), että heidän on itse asuttava huo-
8139: tuesta annetun lain mukaan valtion varoista              neistoissa. Tämä on myös todettu osaomistajien
8140: maksetaan korkotukea mm. kunnille ja muille              vuokrasopimuksissa ja yhtiön esitteissä. Tästä
8141: sosiaalisin perustein asuntojen vuokraamista             voidaan poiketa vain, mikäli perusteltu syy väli-
8142: harjoittaville yhteisöille tai niiden tosiasiallisessa   aikaisesti vaatii asumista muualla. Tällaisiksi
8143: omistuksessa oleville osakeyhtiöille vuokra-             syiksi on katsottu väliaikainen työ, opiskelu tai
8144: asuntojen rakentamiseen, peruskorjaukseen ja             muu tärkeä syy. Tällöinkin asunnon toisen hal-
8145: hankintaan. Valtion asuntorahasto päättää erik-          tuun luovuttaminen on mahdollista enintään
8146: seen siitä, mitkä yhtiöt voivat saada korkotuki-         kahdeksi vuodeksi.
8147: lainaa.                                                      Ympäristöministeriön tarkoituksena on jat-
8148:    Vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun             kossa siirtää painopistettä korkotuesta arava-
8149: lain 10 §:n ja vuokra-asuntojen korkotukilaino-          lainoitukseen ja korkotuen sisällä entistä enem-
8150: jen yleisistä ehdoista annetun valtioneuvoston           män pitkäaikaiseen korkotukeen, jolloin kysy-
8151: päätöksen (207/94) nojalla lainansaajan tulee            myksessä esitetyn kaltaisilta ongelmilta voidaan
8152: käyttää asuntoja vuokra-asuntoina pitkäaikai-            välttyä.
8153: 
8154:       Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1995
8155: 
8156:                                                                              Ministeri Sinikka Mönkäre
8157: 4                                            KK 54/1995 vp
8158: 
8159: 
8160: 
8161: 
8162:                                          Tili Riksdagens Talman
8163: 
8164:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        l?.ostäderna såsom hyresbostäder i minst 20 år.
8165: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         A ven grunderna för va1et av boende är nästan
8166: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-       desamma som för va1et av boende i aravahyres-
8167: man Ulla-Maj Kukkonen m.fl. undertecknade              bostäder. Kommunen skall övervaka att bestäm-
8168: spörsmå1 nr 54:                                        me1serna angående va1et av boende iakttas.
8169:                                                           1 det skriftliga spörsmå1et torde avses bostads-
8170:           Anser den nya Regeringen att allt gått       aktiebo1aget Asunto Oy Mäkipellonhovi som in-
8171:        rätt tilli det fall i Södra Haga, som refere-   går i Kymppikoti Oy:s produktion av de1ägarhy-
8172:        rats i motiveringen, och                        resbostäder. 1 s1utet av 1993 fick bo1aget ett kort-
8173:           hur ämnar Regeringen förbättra kon-          fristigt räntestöds1ån för byggande av hyresbo-
8174:        trollen av bostadsstöden?                       städer. Bostäder som finansierats med kortfris-
8175:                                                        tigt räntestöds1ån med stöd av 10 § 1 mom. i den
8176:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt          nämnda 1agen skall användas som hyresbostäder
8177: anföra fö1jande:                                       i minst 10 år. Statsrådet har inte 1agstadgade
8178:                                                        befogenheter att medde1a föreskrifter om grun-
8179:    Bostadsproduktionen minskade kraftigt i bör-        derna för va1et av boende. Va1et av boende för
8180: jan av detta årtionde. Därför förde1ade staten         dessa bostäder är så1edes fritt.
8181: stöd även i syfte att förbättra sysse1sättningen          1 det fall som avses i spörsmå1et har man i och
8182: inom byggnadsbranschen, få tomma 1ägenheter i          för sig förfarit en1igt stadgandena. Mi1jöministe-
8183: användning och öka utbudet av hyresbostäder            riet har dock redan tidigare poängterat för bygg-
8184: bl.a. genom att öka finansieringen av hyresbostä-      herrarna att bostäderna skall 1edigans1ås offi-
8185: der med räntestöds1ån.                                 ciellt och anvisas dem som söker dem. Enligt
8186:    Det fall som avses i det skriftliga spörsmå1et      uppgift har Kymppikoti Oy meddelat bostäder-
8187: gäller bostäder som har fårdigställts med hjä1p av     nas de1ägare (hyresgästerna) att de1ägarna sjä1va
8188: räntestöd för hyresbostäder. En1igt 1agen om           skall bo i 1ägenheterna. Detta sägs även i de1ägar-
8189: räntestöd för hyresbostadslån beta1as räntestöd        nas hyreskontrakt och bo1agets broschyrer. Av-
8190: av statens mede1 bl.a till kommuner och andra          vike1se från detta kan göras endast om det finns
8191: samfund som hyr ut bostäder på socia1a grunder         en motiverad orsak till att hyresgästen tillfålligt
8192: eller aktiebo1ag som är i samfundens faktiska ägo      måste bo någon annanstans. Som sådan orsak
8193: för byggande, grundreparation och anskaffande          betraktas ett tillfålligt arbete, studier eller någon
8194: av hyresbostäder. Statens bostadsfond bes1utar         annan viktig orsak. A ven då får bostaden över1å-
8195: särski1t om vi1ka bo1ag som kan få räntestöds1ån.      tas åt en annan för högst två år.
8196:    Med stöd av 10 § 1agen om räntestöd för hyres-          Mi1jöministeriets avsikt är att i fortsättningen
8197: bostads1ån och statsrådets bes1ut om allmänna          flytta tyngdpunkten från räntestödet till arava-
8198: villkor för räntestöds1ån för hyresbostäder (207/      belåning och vad gäller räntestödet allt mer till
8199: 94) skall mot~agaren av 1ångfristigt räntestöds-       1ångfristigt räntestöd, då det är möj1igt att undvi-
8200: 1ån, som kan jämföras med arava1ån, använda            ka prob1em av det s1ag som anförts.
8201: 
8202:      Helsingforsden 6 juni 1995
8203: 
8204:                                                                             Minister Sinikka Mönkäre
8205:                                              KK 55/1995 rd
8206: 
8207: Skriftligt spörsmål 55
8208: 
8209: 
8210: 
8211: 
8212:                                     Biaudet: Om de kriminalpolitiska principer som följs vid totalrevi-
8213:                                         deringen av strafflagen
8214: 
8215: 
8216:                                          Tili Riksdagens Talman
8217: 
8218:    1 det fårska regeringsprogrammets rättspoli-        lett strafflagsreformen. Man har vid revideringen
8219: tiska del sägs att totalrevideringen av strafflagen    eftersträvat att verifiera de mildare tolkningarna
8220: slutförs varvid brottsoffrens ställning förbättras.    av de gamla strafflatituderna vilka var gällande
8221: Att man vill förbättra brottsoffrens ställning är i    enligt den gamla strafflagen. Det är viktigt att
8222: och för sig bra, men hur detta skall göras i sam-      samma principer följs vid revideringens alla tre
8223: band med strafflagsreformen är dock oklart.            skeden för att vi skall få en strafflag som fungerar
8224: Brottsoffrens ställning kan förbättras med stöd-       som en bra he1het.
8225: verksamhet, ändrad ersättningspraxis och even-            Hänvisande till det ovan anförda får jag i den
8226: tuellt inom själva rättsprocessen. Dessa har per       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
8227: definition inget med strafflagen att göra. Straffla-   ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
8228: gen stadgar vad som är kriminaliserat och vilka        följande spörsmål:
8229: straff som följer för dessa brott. Att här förbättra
8230: brottsoffrens ställning brukar vara en omskriv-                  Vi1ka kriminalpolitiska pnnctper
8231: ning av en strävan att skärpa straffen. Detta går             kommer Regeringen att följa vid den fort-
8232: dock stick i stäv med de principer som hittills har           satta totalrevideringen av strafflagen?
8233: 
8234:      Helsingforsden 16 maj 1995
8235: 
8236:                                                Eva Biaudet
8237: 
8238: 
8239: 
8240: 
8241: 250261
8242: 2                                           KK 55/1995 vp
8243: 
8244: Kirjallinen kysymys 55                                                                      Suomennos
8245: 
8246: 
8247: 
8248: 
8249:                                    Biaudet: Rikoslain kokonaisuudistuksessa noudatettavista kri-
8250:                                        minaalipoliittisista periaatteista
8251: 
8252: 
8253:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8254: 
8255:    Tuoreen hallitusohjelman oikeuspoliittisessa       jotka ovat tähän mennessä ohjanneet rikoslain
8256: osassa todetaan, että rikoslain kokonaisuudistus      uudistusta. Uudistuksessa on pyritty vahvista-
8257: saatetaan päätökseen, minkä yhteydessä paran-         maan vanhan rikoslain aikana voimassa olleiden
8258: netaan rikoksen uhrin asemaa. Rikoksen uhrien         rangaistusasteikkojen lievemmät tulkinnat. Sa-
8259: aseman parantaminen on sinänsä hyvä asia, mut-        mojen periaatteiden noudattaminen uudistuksen
8260: ta se, miten tämä tehdään rikoslain kokonais-         kaikissa kolmessa vaiheessa on tärkeää, jotta
8261: uudistuksen yhteydessä, on kuitenkin epäselvää.       saataisiin kokonaisuutena hyvin toimiva rikos-
8262: Rikoksen uhrien asemaa voidaan parantaa tuki-         laki.
8263: toiminnalla, korvauskäytännön muuttamisella              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8264: ja mahdollisesti itse oikeusprosessilla. Näillä ei    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8265: määritelmän mukaisesti ole mitään tekemistä ri-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8266: koslain kanssa. Rikoslaissa säädetään kriminali-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8267: soiduista rikoksista ja niistä seuraavista rangais-
8268: tuksista. Tässä yhteydessä rikoksen uhrien ase-                 Millaisia kriminaalipoliittisia periaat-
8269: man parantaminen on tavallisesti kiertoilmaus                teita Hallitus tulee noudattamaan jatket-
8270: pyrkimykselle koventaa rangaistuksia. Tämä on                taessa rikoslain kokonaisuudistusta?
8271: kuitenkin täysin niiden periaatteiden vastaista,
8272: 
8273:      Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1995
8274: 
8275:                                               Eva Biaudet
8276:                                              KK 55/1995 vp                                                3
8277: 
8278: 
8279: 
8280: 
8281:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8282: 
8283:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         misen perusteena korostetaan. Sovittelun laajen-
8284: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tuminen merkitsee samalla parannusta uhrin ase-
8285: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        maan.
8286: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Eva                   Joissain asianomistajarikoksissa käsillä saat-
8287: Biaudet'n näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         taa aika ajoin olla vaara, että syytepyyntöä har-
8288: n:o 55:                                                kitseva rikoksen uhri saattaa joutua painostuk-
8289:                                                        sen kohteeksi. Tämän vuoksi pahoinpitelyrikos-
8290:           Millaisia kriminaa1ipoliittisia periaat-     ten asianomistajasäännöksiä on tarkistettu
8291:        teita Hallitus tulee noudattamaan jatket-       1.9.1995 voimaan tulevassa laissa siten, että ta-
8292:        taessa rikoslain kokonaisuudistusta?            vallinen pahoinpitely on virallisen syytteen alai-
8293:                                                        nen rikos myös, milloin rikos on tapahtunut
8294:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            yksityisellä alueella (esimerkiksi kodissa). Sek-
8295: taen seuraavan:                                        suaalirikoksia koskeva koskevia säännöksiä on
8296:                                                        uhrin aseman vahvistamiseksi tarkoitus ehdottaa
8297:     Kysymys kytkeytyy konkreettisemmin pää-            muutettavaksi siten, että väkisinmakaaminen
8298: ministeri Paavo Lipposen hallituksen hallitusoh-       olisi aina virallisen syytteen alainen rikos.
8299: jelmaan, jonka mukaan rikoslain kokonais-                  Rikoksen seuraamusten osalta uhrin asemaan
8300: uudistus tullaan saattamaan päätökseen kiinnit-        liittyvät ennen kaikkea vahingonkorvaussään-
8301: täen erityistä huomiota rikoksen uhrin asemaan.        nökset. Tältä osin oikeusministeriössä on valmis-
8302: Vaikka rikoslain viimekätinen perusta on oi-           teilla ehdotus,joka takaisi korvauksen myös siitä
8303: keushyvien suojelussa, ja siten myös yksilön           henkisestä kärsimyksestä, jonka henkirikos tuot-
8304: suojaamisessa, voidaan rikoksen uhrin asemaa           taa rikoksen välittömän uhrin läheisille.
8305: välittömästi parantaa ennen kaikkea tukitoi-               Rikosprosessia koskevan uudistuksen\yhtey-
8306: minnalla, korvauskäytännön muuttamisella               dessä, jota koskeva esitys annetaan niin ikään
8307: sekä uudistamalla oikeusprosessia koskevaa             lähiaikoina, uhrin korvausvaatimusten huolehti-
8308: lainsäädäntöä- kuten kysymyksen peruste1uis-           minen tullaan saattamaan virallisen syyttäjän
8309:  sakin oikein todetaan.                                tehtäväksi, milloin tämä käy päinsä ilman olen-
8310:     Varsinaisen rikoslainsäädännön puolella uh-        naista lisähaittaa. Uhrin asemaa kohentaa niin
8311:  rin asemaa on mahdollista vahvistaa ennen kaik-       ikään samaan esityksen sisältyvä ehdotus, jonka
8312:  keajärjestelyillä,jotka parantavat uhrin mahdol-      mukaan seksuaalirikoksen tai väkivaltarikoksen
8313:  lisuuksia korvausten saamiseen. Rikoslainsää-         uhrille voidaan määrätä valtion varoista palkat-
8314:  däntöön on sisällytetty useita tähän tähtääviä        tu oikeudenkäyntiavustaja tai tukihenkilö.
8315:  säännöksiä. Vuonna 1991 uudistetut syyttämättä            Kaikki nämä uudistukset ovat sinänsä linjassa
8316: ja tuomitsemattajättämistä koskevat säännökset         kriminaalipolitiikan ja rikoslainsäädännön uu-
8317:  antavat mahdollisuuden luopua toimenpiteistä,         distamisen perustavoitteiden kanssa, joissa kes-
8318:  milloin tekijä on korvannut uhrille aiheuttaman-      keisellä sijalla on rikollisuudesta ja sen kontrol-
8319:  sa vahingot. Rohkaistessaan tekijää tällaisiin toi-   loinnista yhteiskunnalle, uhrille ja tekijälle aiheu-
8320:  miin rikoslaki samalla edistää myös uhrin ase-        tuvien haittojen minimoiminen, sekä näiden hait-
8321:  maa. Yksi tapa korvausten suorittamiseen on           tojen oikeudenmukainenjakaminen eri osapuol-
8322:  osallistuminen sovitteluun. Eduskunnalle lähiai-      ten kesken. Nämä tavoitteet ovat ohjanneet ri-
8323:  koina annettavaan esitykseen uudeksi nuoriso-         koslain kokonaisuudistuksen ensimmäistä ja
8324:  rangaistukseksi tulee sisältymään myös esitys,        toista vaihetta. Niiden mukaan toteutetaan myös
8325:  jolla sovittelun merkitystä toimenpiteistä luopu-     uudistuksen loppuosa.
8326: 
8327:       Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1995
8328: 
8329:                                                                         Oikeusministeri Sauli Niinistö
8330: 4                                           KK 55/1995 vp
8331: 
8332: 
8333: 
8334: 
8335:                                         Tili Riksdagens Talman
8336: 
8337:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         1 vissa målsägandebrott kan tid vis föreligga en
8338: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        fara att ett brottsoffer som överväger åtalsbegä-
8339: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      ran kan utsättas för påtryckning. Misshandels-
8340: man Eva Biaudet undertecknade spörsmål nr 55:         brottens målsägandestadganden har därför revi-
8341:                                                       derats genom en lagändring som träder i kraft
8342:           Vilka kriminalpolitiska pnnctper            1.9.1995 så att vanlig misshandel alltid, också när
8343:        kommer Regeringen att följa vid den fort-      brottet har begåtts på enskilt område (t.ex. i
8344:        satta totalrevideringen av straffiagen?        hemmet), lyder under allmänt åtal. 1 avsikt att
8345:                                                       förstärka offrets ställning kommer stadgandena
8346:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         om sexualbrott att föreslås bli ändrade så att
8347: anföra följande:                                      våldtäkt alltid skall vara underkastat allmänt
8348:                                                       åtal.
8349:     Spörsmålet anknyter konkretast tili regerings-       1 fråga om påföljderna för brott anknyter
8350: programmet för statsminister Paavo Lipponens          framför allt stadgandena om skadestånd tili off-
8351: regering enligt vilket totalrevideringen av straff-   rens ställning. Tili denna del håller justitieminis-
8352: lagstiftningen kommer att slutföras med fåstande      teriet på att fårdigställa ett förslag som garante-
8353: av särskild uppmärksamhet vid brottsoffrens           rar ersättning också för det själsliga lidande som
8354: ställning. Trots att den yttersta grunden för         ett brott mot Iiv förorsakar det direkta offrets
8355: straffiagen ligger i skyddet av rättsgoda, och så-    närmaste.
8356: lunda också i skyddet av individen, kan brottsoff-       1 samband med revideringen av processen i
8357: rens ställning direkt förbättras framför allt ge-     brottmål, om vilket en proposition också kom-
8358: nom stödåtgärder, genom ändring av ersätt-            mer att avlåtas inom kort, kommer det att bli
8359: ningspraxis samt genom att revidera lagstiftning-     åklagarens uppgift att handha offrens skade-
8360: en om rättsprocessen- vilket också riktigt kon-       ståndsyrkanden då dettakan göras utan väsentli-
8361: stateras i motiveringen tili spörsmålet.              ga tilläggsolägenheter. Offrens ställning förbätt-
8362:     lnom den egentliga straffiagstiftningen kan       ras likaså av det förslag i samma proposition,
8363: offrens ställning förstärkas framför allt genom       enligt vilket åt offren för sexual- eller våldsbrott
8364: arrangemang som förbättrar offrens möjligheter        kan förordnas ett rättegångsbiträde eller en stöd-
8365: tili skadestånd. 1 straffiagstiftningen har införts   person som avlönas med statsmedel.
8366: flera stadganden med denna målsättning. Stad-            Alla dessa reformer är i och för sig i linje med
8367: gandena om åtals- och domseftergift som revide-       de grundläggande målsättningarna för revide-
8368: rades 1991 ger möjlighet att avstå från åtgärder      ringen av kriminalpolitiken och straffiagstift-
8369: när gärningsmannen har ersatt de skador han           ningen, där en central del utgörs av en minime-
8370: förorsakat offret. Då straffiagen uppmuntrar          ring av de olägenheter som brottsligheten och
8371: gärningsmannen tili dylika åtgärder främjar la-       kontrollen av den förorsakar samhället, offren
8372: gen samtidigt också offrens ställning. Ett sätt att   och gärningsmännen samt av en rättvis fördel-
8373: erlägga skadeståndet är att delta i förlikning. 1     ning av dessa olägenheter mellan parterna. Dessa
8374: den proposition om ett nytt ungdomsstraff som         målsättningar har styrt det första och det andra
8375: inom kort kommer att avlåtas tili riksdagen           skedet i totalrevideringen av straffiagstiftningen.
8376: kommer också att ingå ett förslag genom vilket        Enligt dessa målsättningar genomförs också slut-
8377: förlikningens betydelse som grund för åtgärdsef-      skedet av reformen.
8378: tergift betonas. En utvidgning av förlikningen
8379: innebär samtidigt att offrens ställning förbätt-
8380: ras.
8381: 
8382:      Helsingforsden 6 juni 1995
8383: 
8384:                                                                        Justitieminister Sauli Niinistö
8385:                                               KK 56/1995 vp
8386: 
8387: Kirjallinen kysymys 56
8388: 
8389: 
8390: 
8391: 
8392:                                     Vistbacka: Ulosottotoimen uudistamisesta
8393: 
8394: 
8395: 
8396:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
8397: 
8398:    Ulosottotoimin perittävistä saatavista peri-         den turha käsittely tuomioistuimessa aiheuttaa
8399: tään valtaosa ilman tuomiota tai päätöstä, eikä         runsaasti kustannuksia ja hyödyttää lähinnä yk-
8400: kyseisellä tavalla tapahtuneesta perinnästä ole         sityisiä perimistoimistoja. Mikäli selvät velko-
8401: saamisten oikeellisuuden suhteen ollut mainitta-        mistapaukset voitaisiin saattaa perintään ilman
8402: via ongelmia. Tämän perusteella voidaan perus-          tuomioistuinkäsittelyä, toisi tämä uusi menettely
8403: tellusti kysyä, miksi sellaisen velkojan,jolle ei ole   kustannussäästöä myös valtiolle, koska ulosot-
8404: säädetty oikeutta periä ilman tuomiota tai pää-         toasiat paljolti kasaantuvat samoille velallisille.
8405: töstä, saatavan pakkoperintä tulee velalliselle         Näin ollen uudet asiat voitaisiin hoitaa samalla,
8406: maksamaan oikeudenkäyntikulujen verran                  kun velallisten kanssa asioitaisiin aikaisemmin
8407: enemmän kuin em. ilman tuomiota tapahtuvat              perittäväksi tulleissa asioissa. Tuomioistuimissa,
8408: perinnät, kuten esimerkiksi vakuutusmaksut              joita velkomusasiat nyt tarpeettomasti ruuh-
8409: Tästä saattaa seuratajopa se, että velallisetjättä-     kauttavat, ei tällöin sitoutuisi henkilökuntaa vel-
8410: vät velkojaan hoitamatta valikoidusti riippuen          komisrutiinien hoitoon.
8411: velkojasta.                                                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8412:     Nykyisessä lainsäädännössä on lähdetty siitä,       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8413: että V;!lallisella on oikeus esittää oma kantansa       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8414: vireille tulleessa asiassa. Käräjäoikeudessa ta-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8415: pahtuva käsittely näyttää kuitenkin johtavan
8416: siihen, etteivät kansalaiset, joita velkomusasia                  Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
8417: koskee, uskalla, osaa, saa aikaiseksi tai muusta               velkomisasioiden tarpeettoman käsitte-
8418: syystä vastusta kohtuuttomia oikeudenkäynti-                   lyn lopettamiseksi käräjäoikeuksissa ja
8419: kuluja. Myös velkojien oikeusturva kärsii nykyi-               siirtymiseksi ainakin selvissä tapauksissa
8420: sestä tilanteesta eli kohtuuttomista kustannuk-                ilman tuomiota tai päätöstä tapahtuvaan
8421: sista, koska velkojat kokevat tuomioistuinkäsit-               perintään sekä käräjäoikeuksien yksi-
8422: telyn hankalaksi.                                              puolisten tuomioiden oikeudenkäynti-
8423:     Valtionhallinto pyrkii jatkuvasti löytämään                kulujen kohtuullistamiseksi nykyisestä
8424:  uusia säästökohteita. Kyseinen velkomisasioi-                 tasostaan?
8425: 
8426:      Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1995
8427: 
8428:                                              Raimo Vistbacka
8429: 
8430: 
8431: 
8432: 
8433: 250261
8434: 2                                              KK 56/1995 vp
8435: 
8436: 
8437: 
8438: 
8439:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
8440: 
8441:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           sitä tule laajentaa muihin kuin verojen ja maksu-
8442: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            jen perimisestä ulosottotoimin annetun lain (3671
8443: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          61) 1 §:ssä tarkoitettuihin asioihin. Yksityisten
8444: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo               asianosaisten velkomusasioihin suoraa täytän-
8445: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-            töönpanomenettelyä ei sen sijaan voida laajen-
8446: sen n:o 56:                                              taa. Ennen täytäntöönpanoa sellaisissa asioissa
8447:                                                          täytäntöönpalloperuste tulee edelleenkin tuo-
8448:             Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          mioistuimen tai muun viranomaisen vahvistaa
8449:         velkomisasioiden tarpeettoman käsitte-           tuomiolla tai päätöksellä.
8450:         lyn lopettamiseksi käräjäoikeuksissa ja              Riidattornia asioita varten alioikeusuudistuk-
8451:         siirtymiseksi ainakin selvissä tapauksissa       sen yhteydessä 1 päivänä joulukuuta 1993 otet-
8452:         ilman tuomiota tai päätöstä tapahtuvaan          tiin aikaisemman maksamismääräysmenettelyn
8453:         perintään sekä käräjäoikeuksien yksi-            ja lainhakumenettelyn tilalle käyttöön niin sa-
8454:         puolisten tuomioiden oikeudenkäynti-             nottu summaarinen menettely. Sanotun menette-
8455:         kulujen kohtuullistamiseksi nykyisestä           lyn piiriin on aivan ilmeisesti siirtynyt myös osa
8456:         tasostaan?                                       aikaisemmin riita-asioina käsitellyistä asioista.
8457:                                                          Summaarinen menettely pitkälle automatisoitu-
8458:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              na on taloudellisempi kuin ne menettelyt, joiden
8459: taen seuraavaa:                                          sijaan se on tullut. Täytäntöönpanoperusteen
8460:                                                          vahvistamisen siirtäminen käräjäoikeudelta esi-
8461:    Pääsäännön mukaan velkomisasioissa tarvi-             merkiksi ulosottoviranomaiselle ei ole yhteiskun-
8462: taan tuomioistuimen ratkaisu ennen kuin saa-             nalle tai asianosaiselle taloudellisempi vaihtoeh-
8463: mista voidaan periä ulosottotoimin. Suoraan              to.
8464: lain nojalla ulosottoteitse tapahtuva saamisen               Niin sanotuissa summaarisissa asioissa mää-
8465: periminen on poikkeus pääsäännöstä. Verojen ja           rättiin maksuvelvollinen aikaisemmin käytän-
8466: maksujen perimisestä ulosottotoimin annetun              nössä korvaamaan oikeudenkäyntikulut kiin-
8467: lain (367 /61) 1 §:n nojalla verot ja julkiset maksut    teästi määriteltyjen arviointiperusteiden mu-
8468: ja laissa tai asetuksessa määrätyt muut julkisoi-        kaan, niin sanottujen taulukoiden mukaan. Täs-
8469: keudelliset tai niihin rinnastettavat rahasaamiset       tä oli seurauksena, että oikeudenkäyntikuluja ei
8470: saadaan ulosmitata ilman tuomiota tai päätöstä.          aina täysimääräisesti korvattu. Uudistuksen jäl-
8471:    Ilman tuomiota tai päätöstä ulosmitattaville          keen kantajalle tuomittujen oikeudenkäyntiku-
8472: rahasaamisille on ominaista, että maksuvelvolli-         lujen määrä on noussut siihen verrattuna, mitä ne
8473: suus perustuu suoraan lakiin tai että velkojan           olivat aikaisemmin. Muutos ei kuitenkaanjohdu
8474: toiminta ja maksuunpanoon liittyvät tehtävät             itse menettelyuudistuksesta, vaan joko siitä, että
8475: ovat julkisyhteisön valvomia tai määrittelemiä.          vasta nyt kantaja saa kulunsa täysimääräisesti
8476: Julkioikeudellisiin rahasaamisiin rinnastettavis-        korvatuiksi tai siitä, että kantajat vaativat kulu-
8477: ta saamisista merkittävin ryhmä on vakuutus-             jaan korvattaviksi erilaisin perustein kuin aikai-
8478: maksut. Vakuutusmaksujen maksuunpanon pe-                semmin. Velallisella on joka tapauksessa mah-
8479: rusteita, maksuunpanoa sekä perintää ohjataan            dollisus vastustaa liian korkeina pitämiään oi-
8480: ja valvotaan sosiaali- ja terveysministeriön toi-        keudenkäyntikuluja tai hakea takaisinsaantia
8481: mesta osana vakuutuslaitosten toimintaa.                 tuomioon myös kulujen osalta. Viran puolesta
8482:    Suoraan lain nojalla täytäntöönpantavien              tapahtuvaan oikeudenkäyntikulujen kohtuullis-
8483: asioiden piiri on tällä hetkellä jo varsin suuri, eikä   tamiseen ei ole syytä palata.
8484: 
8485:      Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1995
8486: 
8487:                                                                          Oikeusministeri Sauli Niinistö
8488:                                             KK 56/1995 vp                                                3
8489: 
8490: 
8491: 
8492: 
8493:                                         Tili Riksdagens Talman
8494: 
8495:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      med stöd av lag är redan för tillfållet rätt stor och
8496: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        den bör inte utvidgas till att omfatta andra ären-
8497: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      den än de som nämns i 1 § lagen om indrivning av
8498: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål            skatter och avgifter i utsökningsväg (367/61 ). Det
8499: nr 56:                                                direkta verkställighetsförfarandet kan däremot
8500:                                                       inte utvidgas till att gälla privata parters indriv-
8501:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        ningsärenden. Verkställighetsgrunden i dessa
8502:        ta för att få ett slut på den onödiga be-      ärenden bör före verkställigheten också i fort-
8503:        handlingen av fordringsmål i tingsrätter-      sättningen fastställas av en domstol eller någon
8504:        na och för en övergång till indrivning         annan myndighet genom dom eller utslag.
8505:        utan dom eller utslag åtminstone i klara          För ostridiga ärenden togs i samband med
8506:        fall samt för att jämka rättegångskost-        underrättsreformen den 1 december 1993 i bruk
8507:        naderna i tredskodomar i tingsrätterna         ett s.k. summariskt förfarande i stället för det
8508:        jämfört med beloppen för tillfållet?           tidigare betalningsorderförfarandet och lagsök-
8509:                                                       ningsförfarandet. Det är alldeles uppenbart att
8510:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         det summariska förfarandet nu tillämpas också
8511: anföra följande:                                      på vissa ärenden som tidigare handlagdes som
8512:                                                       tvistemål. Så som långt automatiserat är det sum-
8513:     Enligt huvudregeln krävs ett domstolsavgö-        mariska förfarandet mer ekonomiskt än de förfa-
8514: rande i indrivningsärenden innan fordran kan          randen som det ersatte. Att överflytta fastställan-
8515: indrivas i utsökningsväg. Indrivning av en for-       det av verkställighetsgrunden från tingsrätterna
8516: dran i utsökningsväg direkt med stöd av lag är ett    t.ex. till utsökningsmyndigheterna är inte ett mer
8517: undantag från huvudregeln. Enligt 1 § lagen om        ekonomiskt alternativ varken för samhället eller
8518: indrivning av skatter och avgifter i utsöknings-      för parterna.
8519: väg (367/61) får skatter och offentliga avgifter         I s.k. summariska ärenden ålagdes den betal-
8520: samt i lag eller förordning stadgad annan offent-     ningsskyldige tidigare i praktiken att ersätta rät-
8521: ligrättslig eller därmed jämförbar fordran i pen-     tegångskostnaderna enligt fasta bedömnings-
8522: ningar utsökas utan dom eller utslag.                 grunder, s.k. tabeller. Följden av detta var att
8523:     Karaktäristiskt för fordran i penningar som       rättegångskostnaderna inte alltid ersättes tili fullt
8524: kan mätas ut utan dom eller utslag är att betal-      belopp. Efter reformen har beloppet av de rätte-
8525: ningsskyldigheten grundar sig direkt på lag eller     gångskostnader som Jilldöms kärandena stigit
8526: att borgenärens verksamhet och uppgifter som          jämfört med tidigare. Andringen beror emellertid
8527: anknyter till debiteringen övervakas eller har de-    inte på själva procedurreformen utan antingen
8528: finierats av ett offentligt samfund. Den betydelse-   på att kärandena först nu får full ersättning för
8529: fullaste gruppen av fordringar somjämställs med       sina kostnader eller på att kärandena yrkar er-
8530: en offentligrättslig fordran i penningar är försäk-   sättning för sina kostnader på andra grunder än
8531:  ringsavgifterna. Social- och hälsovårdsministe-      tidigare. Gäldenären har i vart fall möjlighet att
8532:  riet styr och övervakar grunderna för debitering-    motsätta sig rättegångskostnaderna om han an-
8533: en av försäkringsavgifterna, själva debiteringen      ser att de är för höga eller att söka återvinning i
8534:  samt indrivningen som en del av försäkringsin-       domen också i fråga om kostnaderna. Det är inte
8535:  rättningarnas verksamhet.                            skäl att återgå tili jämkning av rättegångskost-
8536:     Gruppen av ärenden som verkställs direkt          naderna på tjänstens vägnar.
8537: 
8538:      Helsingforsden 7 juni 1995
8539:                                                                        Justitieminister Sauli Niinistö
8540:                                             KK 57/1995 vp
8541: 
8542: Kirjallinen kysymys 57
8543: 
8544: 
8545: 
8546: 
8547:                                   Vistbacka: Paikallistien 17541 perusparantamisesta Alajärvellä
8548: 
8549: 
8550: 
8551:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
8552: 
8553:    Paikallistie 17541 on pohjaltaan erityisen huo-   markkaa. Tämä riittää kuitenkin vain osaan tien
8554: nokuntoinen, ja varsinkin kevään kelirikon ai-       koko pituudesta, ja vaarana on lopun tiestä jää-
8555: kaan tien kunto heikkenee sellaiseksi, että pai-     minen odottamaan korjausta pitkäänkin. Paras
8556: koin ajoneuvotjuuttuvat kiinni pahimpiin routa-      vaihtoehto niin tien varren asukkaiden kuin val-
8557: vauriokohtiin. Välttämätön raskas ajoneuvolii-       tion taloudenkin kannalta olisi jatkaa töitä kes-
8558: kenne on erityisissä vaikeuksissa. Tie on lisäksi    keytyksettä tien loppuun saakka. Siksi tulisi saa-
8559: kapea ja sisältää runsaastijyrkkiä kaarteita, min-   da lisää määrärahoja valtion vuoden 1996 talous-
8560: kä johdosta tien liikenneturvallisuus on heikko      arvioon paikallistien 17541 perusparannuksen
8561: ottaen huomioon tiellä liikennöivän runsaan          loppuun saattamiseen keskeytyksettä.
8562: maatalouskonekaluston. Tien erityisen huono-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8563: kuntoisuuden johdosta ne tienvarren asukkaat,        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8564: joilla on mahdollisuus käyttää kiertotietä, joutu-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8565: vat usein valitsemaan kyseisen vaihtoehdon.          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8566: Näin heidän ajomatkansa muodostuvat kyseisen
8567: tien huonokuntoisuuden takia huomattavasti                      Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
8568: normaalia pidemmäksi.                                       riittävien määrärahojen osoittamiseksi
8569:    Kuluvalle vuodelle on alustavasti päätetty               paikallistien 17541 perusparannuksen
8570: myöntää kyseisen tien korjaamiseen miljoona                 loppuun saattamiseksi?
8571: 
8572:      Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1995
8573: 
8574:                                           Raimo Vistbacka
8575: 
8576: 
8577: 
8578: 
8579: 250261
8580: 2                                          KK 57/1995 vp
8581: 
8582: 
8583: 
8584: 
8585:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
8586: 
8587:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       määräinen vuorokausiliikenne Alajärven puolei-
8588: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        sessa päässä on 280 autoa/vrk (raskaiden ajoneu-
8589: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      vojen osuus 6 %) ja muulla osalla 90 autoa/vrk.
8590: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo              Liikenteen vähäisyyden vuoksi tielle ei ole ase-
8591: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        tettu painorajoituksia kelirikkoisuudesta huoli-
8592: sen n:o 57:                                          matta. Viimeisten viiden vuoden aikana on tilas-
8593:                                                      toitu neljä onnettomuutta, joista yksi on johta-
8594:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä       nut henkilövahinkoihin.
8595:        riittävien määrärahojen osoittamiseksi           Kunnossapidon kannalta erityisen hankala on
8596:        paikallistien 17541 perusparannuksen          ollut Alajärven puoleinen, noin 6 km pitkä tie-
8597:        loppuun saattamiseksi?                        osuus Levijoki-Kortekylä. Vaasan tiepiiri
8598:                                                      käynnistääkin vielä kuluvana vuonna tämän jak-
8599:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         son parantamisen öljysorapintaiseksi perustien-
8600: vasti seuraavaa:                                     pitoon osoitetuin määrärahoin. Hanke valmis-
8601:                                                      tuu vuonna 1996. Tien muille osille ei ole suunni-
8602:    Paikallistie 17541 Laasala-Korteperä (Levi-       telmissa parantamistoimenpiteitä, vaan tie pide-
8603: joki) sijaitsee Soininja Alajärven kuntien alueel-   tään liikennettä tyydyttävässä kunnossa nor-
8604: la. Tie muodostaa haja-asutusta palvelevan len-      maalein kunnossapitotoimin valtion talousar-
8605: kin, eikä sillä ole läpikulkumerkitystä. Tien pi-    vioissa tielaitokselle myönnettävillä määrära-
8606: tuus on 21 km ja leveys noin 6 m. Se on sorapin-     hoilla.
8607: tainen ja geometrialtaan pääosin huono. Keski-
8608: 
8609:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1995
8610:                                                               Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
8611:                                           KK 57/1995 vp                                                3
8612: 
8613: 
8614: 
8615: 
8616:                                       Tili Riksdagens Talman
8617: 
8618:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    grusbelagd och tili största delen dålig tili sin geo-
8619: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      metri. Den genomsnittliga trafiken per dygn på
8620: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    avsnittet nära Alajärvi är 280 bilar/dygn (varav
8621: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål          tunga 6 %) och på övriga avsnitt 90 bilar/dygn.
8622: nr 57:                                                 Med hänsyn tili den föga trafiken har man inte
8623:                                                     ställt viktbegränsningar för vägen trots menföre.
8624:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      Under de senaste fem åren har fyra olyckor re-
8625:        ta för att fördela anslag med vilka grund-   gistrerats varav en resulterade i personskador.
8626:        reparationen av bygdeväg 17541 skall            Med tanke på underhållet har särskilt svårt
8627:        s1utföras?                                   varit ett vägavsnitt som ligger åt Alajärvi, dvs. ett
8628:                                                     vägavsnitt på ca 6 km Levijoki-Kortekylä.
8629:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       Vasa vägdistrikt startar redan under pågående år
8630: anföra fö1jande:                                    en förbättring av detta avsnitt med anslag som
8631:                                                     anvisats för basväghållning. Projektet skall bli
8632:    Bygdeväg 17541 Laasala-Korteperä (Levi-          fårdigt 1996. 1 fråga om andra vägavsnitt plane-
8633: joki) ligger inom Soini och Alajärvi kommun.        ras inga förbättringsåtgärder, utan vägen hålls i
8634: Vägen gör ett varv och tjänar samtidigt glesbyg-    ett skick som tilifredställer trafiken genom nor-
8635: den. Den har inte betydelse som genomfartsled.      mala underhållsåtgärder och med anslag som
8636: Vägen är 21 km lång och 6 m bred. Den är            beviljas vägverket i statsbudgeten.
8637:      Helsingforsden 2juni 1995
8638: 
8639:                                                                  Trafikminister Tuula Linnainmaa
8640:                                              KK 58/1995 vp
8641: 
8642: Kirjallinen kysymys 58
8643: 
8644: 
8645: 
8646: 
8647:                                     Kallis: Asekoulun siirtämisestä Kokkolasta Lahteen
8648: 
8649: 
8650: 
8651:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
8652: 
8653:      Puolustushallinnon rauhan ajan organisaa-         lykättiin kahdella vuodella, koska perustelut to-
8654: tion rationalisointi- ja kehittämisohjelman mu-        dettiin vajavaisiksi.
8655: kaan Asekoulun toiminta Kokkolassa lakkaa ja               Keväällä 1994 puolustusministeriö vahvisti
8656: se siirretään vuoden 1996 aikana Lahteen. Keski-       rationalisointi- ja kehittämisohjelman, johon siis
8657: Pohjanmaaliaja Kokkolassa siirtoa ihmetellään,         sisältyi Asekoulun siirtäminen Kokkolasta Lah-
8658: koska siitä ei syntyisi sitä taloudellista säästöä,    teen. Siirtoa perusteltiin taloudellisilla perusteilla
8659: jota siirtopäätöksestä edellytetään.                   ja siirrosta syntyvillä synergiaeduilla. Siirtopää-
8660:      Valtiovarainvaliokunta edellytti jo valtion       töksen mukaan Lahdesta löytyisi Asekoululle
8661: vuoden 1993 talousarvioesitystä käsitellessään,        riittävästi hallitilaa, kun sieltä oli ostettu 800
8662: että puolustusministeriön säästöpäätösten pitää        m 2:n halli. Tarve rakentaa lisää tilaa syntyisi vas-
8663: perustua kokonaistarkasteluun, jossa ratkaisu-         ta vuonna 1999, jolloin 1 200 m 2:n halli aiotaan
8664: jen kustannukset on yksityiskohtaisesti analysoi-      rakentaa. Palkkasäästö olisi 4,5 miljoonaa mark-
8665: tu ja toiminnalliset näkökohdat huomioitu. Val-        kaa vuodessa ja synergiaetu huomattava.
8666: tiovarainvaliokunnan lausuma perustui epäilyi-             Nyt on kuitenkin käynyt ilmi, että pitääkin
8667: hin, ettei kaikissa säästöpäätöksissä ollut riittä-    rakentaa heti 2 185 m 2:n halli ja jo olemassa ole-
8668: västi huomioitu säästöratkaisujen kokonaisvai-         via tiloja pitää saneerata. Siirron edellyttämiä
8669: kutusta.                                               tiloja jää lisäksi puuttumaan 1 100 m 2 • Näin en-
8670:      Puolustusvaliokunta totesi valtiovarainvalio-     simmäinen perustelu siirtopäätökselle ontui pa-
8671: kunnalle antamassaan lausunnossa, ettei mitään         hasti, kun muutaman kuukauden kuluttua pää-
8672: laskelmia säästöpäätösten kokonaistaloudellisis-       töksestä jouduttiin toteamaan, että lisätiloja tar-
8673: ta vaikutuksista ole ainakaan valiokunnan tietä-       vitaankin noin 10 miljoonan markan edestä
8674: män mukaan tehty.                                      enemmän kuin oli oletettu. Neljän ja puolen mil-
8675:      Kun puolustusministeriö perustelee rationali-     joonan markan palkkasäästö supistui puoleen
8676: sointi- ja kehittämisohjelman ratkaisuehdotuk-         miljoonaan markkaan, kun kävi ilmi, että tarvi-
8677:  sia säästö- ja synergiasyillä, ovat kunnat teettä-    taankin 50 henkilöä enemmän kuin oli oletettu.
8678: neet omia laskelmia näiden ratkaisujen vaiku-          Oletettu synergiaetu jää myös saamatta, kun
8679:  tuksista. Esimerkiksi Kokkolan kaupunki antoi         huoltolajien koulutusta ei väitteistä huolimatta
8680: toimeksiannon Suunnittelukeskus Oy:lle. Kau-           keskitetä Lahteen.
8681:  punki ei halunnut itse tätä selvitystä tehdä, koska       Siirron taloudellisuus on ollut myös valtionti-
8682:  sitä olisi silloin voitu moittia tarkoitushakuisek-   lintarkastajien ja valtiontalouden tarkastusviras-
8683:  si.                                                   ton tutkittavana. Tarkastusviraston yksityiskoh-
8684:      Suunnittelukeskus teki perusteellisen työn        taisen selvityksen (16.2.1995) mukaan toiminnal-
8685:  siirron taloudellisista vaikutuksista, ja tutkimus    liset hyödyt ovat niin vähäiset, että siirtopäätök-
8686:  osoitti, että Asekoulun siirrosta muodostuisi val-    sen arvioinnin tulisi perustua ensisijaisesti ta-
8687:  tionhallinnolle säästöä vasta 17 vuoden kuluttua      loudellisiin näkökohtiin.
8688:  siirron toteuttamisen jälkeen. Nämä Suunnitte-           Tarkastusviraston mukaan taloudellisia pe-
8689:  lukeskuksen laskelmat luovutettiin keväällä 1993      rusteita siirrolle ei ole. Merkittävänä puutteena
8690:  valtiontilintarkastajille, jotka vertasivat niitä     tarkastusvirasto pitää sitä, ettei sitä vaihtoehtoa,
8691:  puolustusministeriön tekemiin laskelmiin. Las-        että Asekoulu jäisi Kokkolaan ja Lahden tyhjät
8692:  kelmissa oli suuria eroja, ja puolustusministeriö     tilat myytäisiin tai vuokrattaisiin, ole lainkaan
8693:  veti omansa pois ja perusteli siirtoa Kokkolasta      selvitetty.
8694:  Lahteen rationalisointisyillä. Asekoulun siirtoa         Hallituksen juuri antaman lisätalousarvioesi-
8695: 
8696: 250261
8697: 2                                           KK 58/1995 vp
8698: 
8699: tyksen kohdassa 27.1 0. 74 esitetään 45 miljoonan       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8700: markan meno lisäystä, josta 1,3 miljoonaa mark-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8701: kaa on tarkoitettu investointeihin Asekoulun         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8702: siirtämiseksi Lahteen.                               nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8703:    Kuitenkin puolustusministeriöstä on edelleen
8704: vakuutettu, ettei mitään lopullista siirtopäätöstä              Miksi investoinneille Asekoulun siirtä-
8705: ole tehty, vaan että asiasta keskustellaan vielä             miseksi Kokkolasta Lahteen on varattu
8706: edellä mainittujen selvitysten pohjalta. Jo aiem-            määräraha lisätalousarvioesityksessä, ja
8707: min mm. puolustusvoimain komentaja Jan Klen-                    aiotaanko Asekoulu todella siirtää
8708: berg ja puolustusministeri Elisabeth Rehn vie-               Kokkolasta Lahteen vastoin valtionta-
8709: raillessaan Asekoululla ilmoittivat, että Asekou-            louden tarkastusviraston toteamusta siir-
8710: lu jää toimintojaan laajentaen pysyvästi Kokko-              ron epätaloudellisuudesta?
8711: laan.
8712: 
8713:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1995
8714: 
8715:                                              Bjarne Kallis
8716:                                            KK 58/1995 vp                                              3
8717: 
8718: 
8719: 
8720: 
8721:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
8722: 
8723:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      virkamiehet valmistelevat ja käsittelevät lak-
8724: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       kauttamisiin ja siirtoihin liittyviä asioita virka-
8725: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     vastuulla.
8726: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Bjarne            Asekoulun siirto vuoden 1996 aikana Lahteen
8727: Kalliksen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      muun huoltokoulutuksen yhteyteen sisältyy vii-
8728: n:o 58:                                             me vuoden huhtikuussa silloisen puolustusminis-
8729:                                                     teri Elisabeth Rehnin ja silloisen puolustusvoi-
8730:           Miksi investoinneille Asekoulun siirtä-   mien komentaja Jan Klenbergin vahvistamaan
8731:        miseksi Kokkolasta Lahteen on varattu        puolustushallinnon rauhan ajan organisaation
8732:        määräraha lisätalousarvioesityksessä, ja     rationalisointi- ja kehittämisohjelmaan.
8733:           aiotaanko Asekoulu todella siirtää           Ohjelmassa määritetään organisaation toi-
8734:        Kokkolasta Lahteen vastoin valtionta-        minnallinen tavoitetila 2000-luvun alussa ja ta-
8735:        louden tarkastusviraston toteamusta siir-    voitetilan saavuttamiseksi tarvittavat toimenpi-
8736:        ron epätaloudellisuudesta?                   teet. Tarkastelun ja suunnittelun pohjana on
8737:                                                     25-30 vuoden aikajänne. Puolustusministeriön
8738:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        vastuu sodan ja rauhan ajan puolustusvoimien
8739: vasti seuraavaa:                                    toimintaedellytysten turvaamisesta pakottaa
8740:                                                     mm. nyt käsiteltävänä olevaan uudistukseen.
8741:    Päätöksiä tehdessään puolustusministeriö            Lisätalousarvioesitykseen       sisältyvä    l ,5
8742: noudattaa aina voimassa olevia säädöksiä. Näi-      mmk:n määräraha on tarkoitus kohdentaa muu-
8743: den mukaan puolustusministeriö vastaa puolus-       tostöihin majoitus-, luokka-, varasto- ja koulu-
8744: tusvoimien toimintaedellytyksistä ja niitä koske-   tustiloiksi, jotka mahdollistavat Asekoulun toi-
8745: vista päätöksistä. Puolustusvoimista annetun        minnan aloittamisen Lahdessa.
8746: lain 4 §:n mukaan rauhan ajan kokoonpanostaja          Asekoulun siirtoa koskevat päätökset on teh-
8747: johtosuhteista määrää puolustusministeriö. Täs-     ty edellä mainittujen säädösten perusteella.
8748: sä yhteydessä on paikallaan korostaa sitä, että
8749: 
8750:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1995
8751:                                                                   Puolustusministeri Anneli Taina
8752: 4                                           KK 58/1995 vp
8753: 
8754: 
8755: 
8756: 
8757:                                         Tili Riksdagens Talman
8758: 
8759:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Överflyttningen av Vapenskolan tili Lahtis
8760: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        under 1996 i avsikt att ansluta den till den övriga
8761: lem av statsrädet översänt följande av riksdags-      underhållsutbildningen ingär i det rationalise-
8762: man Bjarne Kallis undertecknade spörsmäl nr           rings- och utvecklingsprogram för försvarsför-
8763: 58:                                                   valtningens fredstida organisation som dåvaran-
8764:                                                       de försvarsministern Elisabeth Rehn och för-
8765:           Varför har ett anslag för investeringar     svarsmaktens dävarande kommendör Jan Klen-
8766:        som gäller överflyttning av Vapenskolan        berg fastställde i april förra äret.
8767:        frän Karleby till Lahtis reserverats i till-      I programmet anges mälsättningen för organi-
8768:        läggsbudgetpropositionen, och                  sationens verksamhet i början av 2000 och de
8769:           är avsikten verkligen att Vapenskolan       ätgärder som behövs för att den eftersträvade
8770:        skall flyttas frän Karleby tili Lahtis trots   nivän skall uppnås. Grunden för granskningen
8771:        att statens revisionsverk har konstaterat      och planeringen är ett tidsavsnitt på 25-30 är.
8772:        att förflyttningen är oekonomisk?              Försvarsministeriets ansvar för tryggandet av
8773:                                                       försvarsmaktens       verksamhetsförutsättningar
8774:   Som svar pä detta spörsmäl fär jag vördsamt         under krigstid och fredstid tvingar fram bl.a. den
8775: anföra följande:                                      nu aktuella reformen.
8776:                                                          Avsikten är att det anslag pä 1,5 mmk som
8777:    När försvarsministeriet fattar sina beslut iakt-   ingär i tilläggsbudgetpropositionen skall använ-
8778: tas alltid gällande stadganden. Enligt dessa sva-     das för ombyggnadsarbeten som gäller sädana
8779: rar försvarsministeriet för försvarsmaktens verk-     inkvarterings-, klass- och lagerutrymmen samt
8780: samhetsförutsättningar och beslut som gäller          utrymmen för undervisningsändamäl som gör
8781: dem. Enligt 4 § lagen om försvarsmakten bestäms       det möjligt för Vapenskolan att inleda verksam-
8782: försvarsmaktens sammansättning och lednings-          heten i Lahtis.
8783: förhällanden under fredstid av försvarsministe-          De bes1ut som gäller överflyttningen av Va-
8784: riet. I detta sammanhang är det pä sin plats att      penskolan har fattats pä grundval av de ovan
8785: framhälla att tjänstemännen bereder och be-           nämnda stadgandena.
8786: handlar frägor som gäller indragning och över-
8787: flyttning under tjänsteansvar.
8788: 
8789:      Helsingforsden 2 juni 1995
8790: 
8791:                                                                       Försvarsminister Anneli Taina
8792:                                             KK 59/1995 vp
8793: 
8794: Kirjallinen kysymys 59
8795: 
8796: 
8797: 
8798: 
8799:                                    Juurola: Järvenpään ja Lahden välisen tieosuuden perusparanta-
8800:                                       misesta
8801: 
8802: 
8803:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8804: 
8805:    Suomen maantieverkon kunnossapito ja ke-           mioon on otettava hankkeen merkitys Lahden
8806: hittäminen on ollut puutteellista viime vuosien       alueen vaikean työttömyyden helpottamisessa.
8807: aikana. Tämän puutteen korjaaminen on tar-            Lahti on yksi maamme pahimmista työttömyys-
8808: peellista ja välttämätöntä jo lähivuosina. Val-       alueista. Sen työttömyysaste ja pitkäaikaistyöt-
8809: tiontalouden vaikean tilanteen vuoksi on kehit-       tömien osuus työvoimasta ovat erittäin korkeita.
8810: tämistyötä tehtävä taloudellisesti järkevällä ta-     Useimmat Lahden suuruusluokassa olevat kau-
8811: valla. Aloitettavien uusien hankkeiden täytyy         pungit saavat huomattavaa tukea niiden alueilla
8812: olla liikennetaloudellisesti kannattavia ja niiden    toimivista korkeakouluista ja lääninhallituksis-
8813: tulee mahdollisuuksien mukaan olla liitettävissä      ta. Lahdesta vastaavat valtiovallan panostokset
8814: Euroopan unionin puitteissa toteutettaviin            puuttuvat, ja talousalue joutuu selviämään omil-
8815: Trans-European Network -väylähankkeisiin.             laan ja toimimaan markkinoiden ehdoilla. Lii-
8816: Tiehankkeiden välillisiin talous- ja työllisyysvai-   kennetaloudellisesti hyvin perustellun moottori-
8817: kutuksiin on myös kiinnitettävä huomiota:             tieyhteyden rakentaminen Järvenpään ja Lahden
8818: uusien väylien on helpotettava pysyvien työpaik-      välille olisi kaikkien näiden syiden perusteella
8819: kojen syntymistä parantamalla yrittämisen mah-        puollettavissa. Kuitenkaan tielaitos ei ole otta-
8820: dollisuuksia.                                         massa tätä yhteyttä kehittämishankeohjelmansa
8821:    Järvenpään ja Lahden välisen tieyhteyden pa-       puitteissa vuosina 1996-1999 toteutettavaksi.
8822: rantaminen moottoritien tasoiseksi täyttää kaik-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8823: ki järkevälle julkiselle investoinnille asetettavat   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8824: vaatimukset. Hankkeen hyötyjen ja kustannus-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8825: ten suhde on erittäin tyydyttävä, joka tapaukses-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8826: sa parempi kuin nyt toteutettavina olevilla kes-
8827: keneräisillä kehittämishankkeilla keskimäärin.                  Onko Hallitus tietoinen Järvenpään ja
8828: Hanke on valtakunnallisesti merkittävä, ja se                Lahden välisen tieyhteyden parantami-
8829: kuuluu Trans-European Network -väylästöönja                  sen tarpeellisuudesta, ja
8830: on sen vuoksi EU:n osarahoituksen piirissä.                     mihin toimiin Hallitus aikoo asiassa
8831:    Liiketaloudellisten seikkojen lisäksi huo-                ryhtyä?
8832:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1995
8833: 
8834:                                               Ulla Juurola
8835: 
8836: 
8837: 
8838: 
8839: 250261
8840: 2                                          KK 59/1995 vp
8841: 
8842: 
8843: 
8844: 
8845:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
8846: 
8847:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa          Liikenneministeriö ja tielaitos pitävät tarpeel-
8848: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       lisena tiejakson täydentämistä normaaliksi kak-
8849: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     siajorataiseksi moottoritieksi. Nykyliikenne on
8850: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ulla Juu-      keskimäärin 11 000-14 000 autoa vuorokau-
8851: rolan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      dessa, ja tie ruuhkautuu liikenteen huippuaikoi-
8852: 59:                                                 na herkästi. Järvenpään ja Mäntsälän välillä tie-
8853:                                                     merkinnöin toteutettu ohituskaistajärjestely su-
8854:           Onko Hallitus tietoinen Järvenpään ja     juvoittaa tosin ohituksia normaalin ja hiljaisen
8855:        Lahden välisen tieyhteyden parantami-        liikenteen aikana.
8856:        sen tarpeellisuudesta, ja                        Hankkeen kustannusarvio on 600 milj. mk ja
8857:           mihin toimiin Hallitus aikoo asiassa      hyötykustannussuhde yli kahden. Hanke on tie-
8858:        ryhtyä?                                      suunnitteluvalmiuden puolesta käynnistettävis-
8859:                                                     sä. Parhaillaan on käynnissä selvitys, jolla tutki-
8860:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        taan mahdollisuuksia saada juuri tämä hanke
8861: vasti seuraavaa:                                    käyntiin Suomessa uudentyyppistä yksityisrahoi-
8862:                                                     tusjärjestelmää soveltaen. Joka tapauksessa han-
8863:    Järvenpään ja Lahden välinen moottoriväylä       ke tulee eduskunnan päätettäväksi valtion talous-
8864: on alun perin suunniteltu kaksiajorataiseksi        arvion yhteydessä. Hankkeen suuruus ja tämän-
8865: moottoritieksi. Säästösyistä hanke on toteutettu    hetkinen valtion taloudellinen tilanne huomioon
8866: moottoriliikennetienä eli rakentamalla vain län-    ottaen tarkkaa ajankohtaa on kuitenkin tällä het-
8867: tinen ajorata. Mm. ylikulkusillat on kuitenkin      kellä mahdotonta sanoa. Kuten edellä on todettu,
8868: valmiiksi toteutettu toista, nykyisen itäpuolelle   tien parantamistarve on joka tapauksessa liiken-
8869: tulevaa ajorataa silmällä pitäen.                   neministeriön ja tielaitoksen tiedossa.
8870: 
8871:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1995
8872: 
8873:                                                               Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
8874:                                           KK 59/1995 vp                                              3
8875: 
8876: 
8877: 
8878: 
8879:                                       Tili Riksdagens Talman
8880: 
8881:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        Trafikministeriet och vägverket anser detvara
8882: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-     nödvändigt att vägavsnittet fårdigställs som en
8883: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-   motorväg med dubbbla körbanor. Den nuvaran-
8884: man Ulla Juuro1a undertecknade spörsmå1 nr 59:     de trafiken utgör i medeltal 11 000-14 000 bilar
8885:                                                    per dygn och under trafiktoppar stockar sig vä-
8886:           Är Regeringen medveten om behovet        gen lätt. Mellan Träskända och Mäntsälä under-
8887:        av att förbättra vägförbinde1sen mellan     lättar dock arrangemangen med omkörningsfålt
8888:        Träskända och Lahtis och                    som anges med vägmarkeringar omkörningar
8889:           vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vidta    under normal och lugn trafik.
8890:        i ärendet?                                      Kostnadsberäkningen för projektet är 600
8891:                                                    milj. mk och förhållandet mellan effektivitet och
8892:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt      kostnader över två. Projektet kan startas beträf-
8893: anföra följande:                                   fande fårdigheterna för vägp1anering. Som bäst
8894:                                                    utreds möjligheterna tili att inleda just detta pro-
8895:    Motorleden mellan Träskända och Lahtis p1a-     jekt med tillämpning av ett nytt system för privat-
8896: nerades från början som en motorväg med dubb-      finansiering. Hur som helst skall riksdagen avgö-
8897: 1a körbanor. Med an1edning av inbesparingsskä1     ra projektet i samband med statsbudgeten. Det är
8898: har projektet genomförts som en motortrafik1ed,    omöjligt att fastställa den exakta tidpunkten med
8899: d.v.s endast den västra körbanan byggdes. Dock     hänsyn till projektets omfattning och statens nu-
8900: har bl.a. överfartsbroarna byggts fårdigt med      varande ekonomiska läge. Såsom det ovan kon-
8901: tanke på den andra körbanan som skall byggas       stateras känner trafikministeriet och vägverket
8902: öster om den nuvarande.                            tili behovet av att förbättra vägen.
8903: 
8904:      Helsingforsden 12juni 1995
8905: 
8906:                                                                 Trafikminister Tuula Linnainmaa
8907:                    j
8908:                   j
8909:                  j
8910:                 j
8911:                j
8912:               j
8913:              j
8914:             j
8915:            j
8916:           j
8917:          j
8918:         j
8919:        j
8920:       j
8921:      j
8922:     j
8923:    j
8924:   j
8925:  j
8926: j
8927:                                             KK 60/1995 vp
8928: 
8929: Kirjallinen kysymys 60
8930: 
8931: 
8932: 
8933: 
8934:                                   Rimmi ym.: Ammattitaidon arvostamisesta työhönotossa
8935: 
8936: 
8937: 
8938:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
8939: 
8940:    Maassamme on runsaat 450 000 työtöntä. Sa-        uusi erikoisryhmä tai sitten ryhmä,jonka työsuh-
8941: manaikaisesti työnantajat valittavat ammattitai-     teet ovat hyvin lyhyitä ja satunnaisia. Tämä puo-
8942: toisen työvoiman puutetta. Eri yhteyksissä on jo     lestaan aiheuttaa kyseisten henkilöiden eläketur-
8943: pitkään tullut ilmi, ettei yrityksille kelpaa am-    vaan suuria aukkoja.
8944: mattitaitoinenkaan työvoima, jos työtä hakevan          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8945: henkilön ikä on lähellä tai yli 40 vuotta. Käytän-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8946: tö on myös osoittanut, että työnhakutilanteissa      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8947: saman koulutuksen saanut nuorempi henkilö si-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8948: vuuttaa järjestelmällisesti vanhemman, työkoke-
8949: musta omaavan henkilön. On toki välttämätöntä                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8950: työllistää nuoret työttömät, mutta 40 ikävuotta             ryhtyä ammattitaitoisten, neljääkym-
8951: lähestyvistä ja sitä vanhemmista työnhakijoista             mentä ikävuotta lähestyvien syrjinnän lo-
8952: on vaarassa muodostua pitkäaikaistyöttömien                 pettamiseksi työhönotossa?
8953:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1995
8954: 
8955:           Eila Rimmi                     Anne Huotari                  Outi Ojala
8956:           Ulla Anttila                   Timo Laaksonen                Arja Ojala
8957:           Maija Rask                     Pekka Leppänen                Jorma Kukkonen
8958:           Reijo Kallio                   Mikko Immonen                 Veijo Puhjo
8959: 
8960: 
8961: 
8962: 
8963: 250261
8964: 2                                           KK 60/1995 vp
8965: 
8966: 
8967: 
8968: 
8969:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8970: 
8971:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kanssa. Esimerkiksi työvoimapoliittisessa ai-
8972: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kuiskoulutuksessa on ammattitaitoaan laajenta-
8973: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       massa ja lisäämässä tai uutta ammattia oppimas-
8974: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Eila Rim-        sa ollut 32,2 prosenttia yli 40-vuotiaita ja 32,7
8975: min ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          prosenttia 30-39-vuotiaita. Yli 40-vuotiaita
8976: n:o 60:                                               myös motivoidaan hakeutumaan koulutukseen
8977:                                                       ja rohkaistaan etsimään uusia ammatillisia rat-
8978:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        kaisuja. Näin pyritään ehkäisemään heidänjou-
8979:        ryhtyä ammattitaitoisten, neljääkym-           tumistaan pitkäaikaistyöttömiksi.
8980:        mentä ikävuotta lähestyvien syrjinnän lo-         Työnvälityksen ehdolleasettelun perustana on
8981:        pettamiseksi työhönotossa?                     työnhakijan sopivuus ja pätevyys avoinna ole-
8982:                                                       vaan paikkaan. Tämä mahdollistaa myös van-
8983:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          hempien työnhakijoiden esittelyn, sillä heillä on
8984: vasti seuraavaa:                                      usein pidempi ja ansiokkaampi työkokemus. On
8985:                                                       kuitenkin muistettava, että työnantaja päättää,
8986:    Työvoimatoimistoissa oli huhtikuun lopussa         millaiset vaatimukset hän asettaa ja kenet hän
8987: 459 300 työtöntä työnhakijaa. Heistä oli nuoria,      ottaa työhön. Työvoimatoimisto voi neuvotella
8988: alle 25-vuotiaita 75 000 ja yli 40-vuotiaita          työnantajan kanssa työn asettamista vaatimuk-
8989: 200 155 henkilöä.                                     sista ja työntekijälle asetettavista vaatimuksista
8990:    Myös työvoimatoimistoissa on havaittu, että        ja yrittää vaikuttaa työnantajaan siten, että tämä
8991: työnantajat ottavat töihin mielellään alle 40-vuo-    suosisi myös iäkkäämpiä työnhakijoita. Työvoi-
8992: tiaita, usein on ikävaatimuksena jopa alle 35 vuo-    matoimisto myös "markkinoi" työnhakija-
8993: den ikä. Osin työnantajat haluavat näin menetei-      asiakkaitaan työnantajille ja korostaa hakijoiden
8994: lessään varmaankin välttää henkilöstönsä sa-          osaamista ja ammattitaitoa. Tässä yhteydessä
8995: manikäistymisen ja yhtäaikaisen vanhentumi-           työnantajille tähdennetään myös vanhempien
8996: sen, sillä on todettu, että jos yritykset ottavat     työntekijöiden hyviä puolia.
8997: samaan tahtiin työntekijöitä kuin ne ovat tähän          Työnantajien asenteisiin vaikuttaminen on
8998: asti ottaneet, niin vuosituhannen vaihteessa esi-     erittäin tärkeää, ja sen tulisi tapahtua huomatta-
8999: merkiksi teollisuusyritysten työntekijöistä noin      vasti laajemmalla sektorilla ja painokkaammin
9000: puolet on yli 45-vuotiaita. Mutta osin voi olla       kuin vain työhallinnon työnantajakontaktien
9001: kyseessä työnantajien pelko siitä, että yli 40-vuo-   kautta. Valitettavaa on, että myös EU on näyttä-
9002: tiaiden ammattitaito on vanhentunut ja suoritus-      nyt mallia ikädiskriminoinnissa, sillä se on mää-
9003: teho vähentynyt.                                      ritellyt työnhakuilmoituksissaan ehdottomat ja
9004:    Työhallinto ottaa toimissaan yli 40-vuotiaat       melko matalat ikärajat
9005: tasavertaisesti huomioon muiden ikäryhmien
9006: 
9007:      Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1995
9008: 
9009:                                                                      Työministeri Liisa Jaakonsaari
9010:                                              KK 60/1995 vp                                                3
9011: 
9012: 
9013: 
9014: 
9015:                                          Tili Riksdagens Talman
9016: 
9017:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       dersgrupperna. Tili exempel har 32,2 % av de
9018: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         personer som håller på att utvidga sina yrkeskun-
9019: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       skaper eller Iära sig ett nytt yrke i arbetskraftspo-
9020: ledamot Eila Rimmi m.fl. undertecknade spörs-          litisk vuxenutbildning varit över 40 år gamla och
9021: mål nr 60:                                             32,7%30-39 år gamla. De över 40-åriga moti-
9022:                                                        veras också att söka sig tili utbildning och upp-
9023:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         muntras att söka nya yrkesmässiga lösningar. På
9024:        ta för att yrkeskunniga arbetssökande           detta sätt försöker man också undvika att de blir
9025:        som närmar sig sitt fyrtionde levnadsår         långtidsarbetslösa.
9026:        skall sluta diskrimineras vid anställning-          Grunden för att arbetsförmedlingen skall upp-
9027:        en?                                             ställa en arbetssökande på förslag är att arbetssö-
9028:                                                        kanden är lämplig och kompetent för den lediga
9029:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          platsen. Detta möjliggör också presentation av
9030: anföra följande:                                       äldre arbetssökande, eftersom dessa ofta har
9031:                                                        längre och mer förtjänstfull arbetserfarenhet.
9032:    1 slutet av april uppgick antalet arbetslösa        Man måste dock minnas att det är arbetsgivaren
9033: arbetssökande vid arbetsförmedlingen tili              som bestämmer hurudana krav han ställer och
9034: 459 300 personer. Av dem var 75 000 unga ar-           vem han anställer. Arbetskraftsbyrån kan dock
9035: betslösa under 25 år, medan 200 155 personervar        med arbetsgivaren förhandla om de krav som
9036: över 40 år.                                            arbetet förutsätter och de krav som ställs på
9037:    Man har lagt märke tili också i arbetskraftsby-     arbetstagaren och kan försöka påverka arbetsgi-
9038: råerna att arbetsgivarna gärna anställer personer      varen så att denna också skulle gynna de äldre
9039: under 40 år, ålderskravet är ofta t.o.m. under 35      arbetssökandena. Arbetskraftsbyrån "mark-
9040: år. Dels vili arbetsgivarna troligen på detta sätt     nadsför" också sina arbetssökarkunder för ar-
9041: undvika en situation där de anställda är av sam-       betsgivarna och framhäver deras kunnande och
9042: ma ålder och åldras samtidigt, för man har kon-        yrkeskunnighet. 1 detta sammanhang poängterar
9043: staterat att om företagen anställer arbetstagare       man också fördelarna hos äldre arbetssökande.
9044: på samma sätt som hittilis, kommer hälften av de           Det är viktigt att försöka påverka arbetsgivar-
9045: anställda t.ex. i industriföretagen att vara över 45   nas attityder. Detta bör dock ske i en avsevärt
9046: år vid övergången tili nästa årtusende. Dels kan       större utsträckning och på ett effektivare sätt än
9047: det också vara fråga om arbetsgivarnas oro för         endast genom arbetsförvaltningens arbetsgivar-
9048: att yrkeskunskapen bland personer över 40 år           kontakter. Det är beklagligt att också EU har
9049: har föråldrats och prestationsförmågan försva-         gjort sig skyldig till diskriminering när det gäller
9050: gats.                                                  åldern, för EU har preciserat absoluta och tämli-
9051:    ArbetsfOrvaltningen beaktar i sina åtgärder         gen låga åldersgränser i sina anställningsannon-
9052: personer över 40 år likvärdigt med de andra ål-        ser.
9053: 
9054:      Helsingfors den 7 juni 1995
9055: 
9056:                                                                     Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
9057:                     j
9058: 
9059:                     j
9060: 
9061:                 j
9062: 
9063:                 j
9064: 
9065:             j
9066: 
9067:             j
9068: 
9069:         j
9070: 
9071:         j
9072: 
9073:     j
9074: 
9075:     j
9076: 
9077: j
9078: 
9079: j
9080:                                              KK 61/1995 vp
9081: 
9082: Kirjallinen kysymys 61
9083: 
9084: 
9085: 
9086: 
9087:                                     Alaranta: Asuntolainojen takaisinmaksuajan pidentämisestä eräis-
9088:                                         sä tapauksissa
9089: 
9090: 
9091:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
9092:    Valtion asuntolainojen korkojen ja lyhennys-        tä saattaa aiheutua ylivoimaisia vaikeuksia lai-
9093: ten maksamiseen kunta voi valtion talousarvios-        nansaajalle. Lakia tulisi muuttaa siten, että siirty-
9094: sa vuosittain vahvistetun enimmäismäärän ra-           vät erät pidentäisivät tällaisissa tapauksissa lai-
9095: joissa ja enimmäislaina-aikaa pidentämättä             na-aikaa.
9096: myöntää lainansaajan hakemuksesta lykkäystä               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9097: yhdellä kertaa vähintään viisi vuotta ja enintään      tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
9098: kymmenen vuotta. Ajatus on ollut, että valtion-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9099: lainan saaja voisi hoitaa ensin pankkilainat, ja       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9100: ellei talous salli samalla hoitaa myös aravalainaa,
9101: tämän maksamista voitaisiin siirtää tulevaisuu-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9102: teen. Ongelmia tulee siitä, ettei aravalainan laina-           ryhtyä valtion asuntolainojen takaisin-
9103: aikaa voida pidentää. Näin ollen ko. lainan ta-                maksun helpottamiseksi laina-aikaa pi-
9104: kaisinmaksu pakkautuu viimeisille vuosille, mis-               dentämällä?
9105:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1995
9106: 
9107:                                              Juhani Alaranta
9108: 
9109: 
9110: 
9111: 
9112: 250261
9113: 2                                          KK 61/1995 vp
9114: 
9115: 
9116: 
9117: 
9118:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
9119: 
9120:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      vain tilapäisluonteisia maksuvaikeuksia, kun
9121: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       taas vaikeammissa tilanteissa kunta voi hyväk-
9122: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     syä myös vapaaehtoisen aravalainan velkajärjes-
9123: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Juhani         telyn. Lyhennykset ja korot voidaan säännöksen
9124: Alarannan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        mukaan lykätä maksettaviksi myöhempinä lai-
9125: senn:o61:                                           navuosina tai viimeistä lainavuotta välittömästi
9126:                                                     seuraavina vuosina, mutta lykätyt erät on mak-
9127:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       settava enimmäislaina-ajan kuluessa.
9128:        ryhtyä valtion asuntolainojen takaisin-         Ennen 1.3.1982 myönnettyjen henkilökohtais-
9129:        maksun helpottamiseksi laina-aikaa pi-       ten asuntolainojen laina-aika on ollut normaalis-
9130:        dentämällä?                                  ti enintään 15 vuotta. Ajalla 1.3.1982-31.12.
9131:                                                     1990 myönnettyjä lainoja on lyhennetty kullekin
9132:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        lainavuodelle säädetyn prosenttiosuuden mu-
9133: vasti seuraavaa:                                    kaan siten, että laina on tullut maksetuksi 18
9134:                                                     vuoden kuluessa. Pitkäaikaisten perusparannus-
9135:    Henkilökohtaisiin valtion asuntolainoihin,       lainojen laina-aika on vastaavasti muodostunut
9136: jotka on myönnetty ennen tammikuun 1 päivää         20 vuodeksi. Näiden lainojen enimmäislaina-
9137: 1991, liittyy mahdollisuus korkojen ja lyhennys-    ajaksi on aravalain 46 §:n 1 momentissa säädetty
9138: ten maksamisen lykkäämiseen. Voimassa olevat        25 vuotta, jollei lainan velkakirjassa ole muuta
9139: säännökset menettelystä sisältyvät aravalakiin      määrätty. Laina-aikaa on näin ollen mahdollista
9140: (1189/93) ja asetukseen (1587/93). Aravalain        pidentää lainan lajista riippuen viidestä kymme-
9141: 46 §:n 1 momentin mukaan kunta voi myöntää          neen vuotta.
9142: perusparannuslainojen ja henkilökohtaisten             Lykkäyksiä myönnettiin vuonna 1991 227
9143: asuntolainojen korkojen ja lyhennysten maksa-       tapauksessa. Niiden määrä on vuonna 1994 kas-
9144: miseen lykkäystä enintään 10 vuotta valtion ta-     vanut 3 677:ään, ja kuluvana vuonna lykkäyksiä
9145: lousarviossa vuosittain vahvistetun enimmäis-       on jo haettu n. 2 800 tapauksessa. Valtiokontto-
9146: määrän rajoissa ja enimmäislaina-aikaa pidentä-     rista saadun tiedon mukaan lyhennys- ja korko-
9147: mättä.                                              eriä on lykätty myös normaalin laina-ajan jäl-
9148:    Lykkäyksen myöntämisen edellytyksiin sovel-      keen maksettaviksi. Lykkäysjärjestelmää voi-
9149: letaan, mitä arava-asetuksen 28 §:ssä säädetään.    daankin jo nyt käyttää varsin joustavasti lainan-
9150: Lykkäystä myönnetään sellaisten taloudellisten      saajan tarpeiden ja kunnan harkinnan mukaan.
9151: vaikeuksien lieventämiseen, jotka ovat aiheutu-     Enimmäislaina-aikaa ei myöskään yleisesti ole
9152: neet lainansaajasta riippumattomista syistä. Täl-   koettu liian lyhyenä maksuvelvoitteiden täyttä-
9153: laisia ovat esimerkiksi työttömyys ja sairaus.      misessä, siksi erityisiin lisätoimenpiteisiin ryhty-
9154: Lykkäysmenettely on tarkoitettu helpottamaan        minen asiassa ei ole tarpeen.
9155: 
9156:      Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1995
9157: 
9158:                                                                         Ministeri Sinikka Mönkäre
9159:                                             KK 61/1995 vp                                               3
9160: 
9161: 
9162: 
9163: 
9164:                                         Tili Riksdagens Talman
9165: 
9166:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      medan kommunen i svårare fall kan godkänna
9167: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        också frivillig skuldsanering av aravalån. Amor-
9168: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-      teringarna och räntorna kan enligt detta stadgan-
9169: man Juhani Alaranta undertecknade spörsmål nr         de skjutas upp så att de betalas under de sista
9170: 61:                                                   låneåren eller under åren omedelbart efter sista
9171:                                                       låneåret, men de uppskjutna låneraterna måste
9172:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        betalas inom maximilånetiden.
9173:        ta för att förlänga lånetiden på statliga         Lånetiden för personliga bostadslån som be-
9174:        bostadslån så att det blir lättare att åter-   viljats före 1.3.1982 har normalt varit högst 15 år.
9175:        beta1a dem?                                    De lån som beviljats under tiden 1.3.1982-
9176:                                                       31.12.1990 har avkortats enligt den procentandel
9177:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       som bestämts för varje låneår så att lånet återbe-
9178: anföra följande:                                      talas inom 18 år. Motsvarigt har lånetiden för
9179:                                                       långfristiga grundförbättringslån blivit 20 år.
9180:    Betalningen av räntor och amorteringar på          Aravalagens 46 § 1 mom. stadgar att maximilå-
9181: personliga statliga bostadslån som beviljats före     netiden för dessa lån är 25 år, om inte skuldebre-
9182: den 1 januari 1991 kan skjutas upp. Aravalagen        vet för lånet innehåller annat. Det är således
9183: (1189/93) och aravaförordningen (1587/93) inne-       möjligt att förlänga lånetiden med mellan fem
9184: håller de gällande stadgandena om förfarandet.        och tio år, beroende av lånetyp.
9185: Enligt 46 § 1 mom. aravalagen kan en kommun              År 1991 beviljades anstånd i 227 fall. Antalet
9186: inom ramen för det maximibelopp som årligen           fall ökade år 1994 till3 667, och i år har redan ca
9187: fastställs i statsbudgeten och utan att maximilå-     2 800 ansökningar om anstånd kommit in. Enligt
9188: netiden förlängs bevilja högst 10 års anstånd med     uppgift från statskontoret har amorterings- och
9189: betalningen av räntor och amorteringar på             ränteraterna skjutits upp också så att de betalas
9190: grundförbättringslån och personliga bostadslån.       efter den normala lånetiden. Anståndssystemet
9191:    Om förutsättningarna för att anstånd skall         kan redan nu användas mycket smidigt enligt
9192: beviljas stadgas i 28 § aravaförordningen. An-        låntagarens behov och kommunens prövning.
9193: stånd kan beviljas för att lindra sådana ekono-       Maximilånetiden har inte heller allmänt ansetts
9194: miska svårigheter som orsakas av faktorer som är      vara alltför kort för att betalningsförpliktelserna
9195: oavhängiga av låntagaren. Sådana ärt.ex. arbets-      skall kunna fullgöras och därför är det inte nöd-
9196: löshet och sjukdom. Förfarandet är bara avsett        vändigt att vidta särskilda åtgärder i detta ären-
9197: att underlätta tillfålliga betalningssvårigheter,     de.
9198: 
9199:      Helsingforsden 9 juni 1995
9200: 
9201:                                                                           Minister Sinikka Mönkäre
9202:                                             KK 62/1995 vp
9203: 
9204: Kirjallinen kysymys 62
9205: 
9206: 
9207: 
9208: 
9209:                                   Alaranta: Kansaneläkelaitoksen myöntämien tukien myöntämis-
9210:                                       perusteiden yhtenäistämisestä
9211: 
9212: 
9213:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
9214: 
9215:    Kotitalouksille maksettavien tulonsiirtojen       kotitalouden todellista tuloa, jolla asuminen jär-
9216: määrittelyssä on ristiriitaisuuksia. Asumistuki-     jestetään. Kun sama perhe hakee esimerkiksi äi-
9217: lain mukaan voidaan hakijan pysyviä kuukausi-        tiyspäivärahaa, sen perusteeksi ei oteta toimin-
9218: tuloja määriteltäessä käyttää muun luotettavan       nallista voittoa, mikä olisi hakijan kannalta edul-
9219: selvityksen puuttuessa perusteena henkilölle vii-    lista, vaan sen perusteeksi otetaankin verotettava
9220: meksi toimitetussa kunnallisverotuksessa mää-        tulo. Näin menetellen perheen äitiyspäiväraha
9221: rättyjä veroäyrejä. Jos esimerkiksi yrittäjälle ei   jää minimiin. Molemmat päätökset tekee Kan-
9222: jää verotettavaa tuloa, Kansaneläkelaitos ottaa      saneläkelaitos.
9223: asumistuen perusteeksi yritystoiminnan toimin-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9224: nallisen voiton. Aikaisempi käytäntö oli se, että    tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
9225: asumistukea määriteltäessä otettiin huomioon         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9226: yksityiskäyttöön kirjanpidon mukaan nostetut         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9227: tulot eli kotitalouden todelliset tulot yritystoi-
9228: minnasta. Nykykäytäntöä voi arvostella esimer-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9229: kiksi siitä, että yrityksen voitosta on hoidettava           ryhtyä kotitalouksien tulonsiirtojen mak-
9230: muun muassa velkojen lyhennykset eikä se ole                 superusteiden yhdenmukaistamiseksi?
9231:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1995
9232: 
9233:                                            Juhani Alaranta
9234: 
9235: 
9236: 
9237: 
9238: 250261
9239: 2                                          KK 62/1995 vp
9240: 
9241: 
9242: 
9243: 
9244:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
9245: 
9246:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tuina liian alhaisiksi, kuukausituloina voidaan
9247: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        käyttää vähimmäistulotasoa. Vähimmäistulota-
9248: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      son arvioinnissa käytetään viitetietoina yrittäjä-
9249: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Juhani          eläkkeen vakuutusmaksun perusteena olevaa tu-
9250: Alarannan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         loa tai yksityisottojen määrää. Lisäksi viitetietoi-
9251: sen n:o 62:                                          na voidaan käyttää ennakkoverolippua, toimi-
9252:                                                      alan keskimääräistä tuloa tai alaiselle maksettua
9253:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        palkkaa.
9254:        ryhtyä kotitalouksien tulonsiirtojen mak-        Vähimmäistuloja voidaan käyttää asumistu-
9255:        superusteiden yhdenmukaistamiseksi?           kea myönnettäessä muun muassa silloin, kun
9256:                                                      yrittäjällä ei ole verotettavia tuloja. Tulojen ar-
9257:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         vioiminen johtuu siitä, että yrittäjä voi itse tiet-
9258: vasti seuraavaa:                                     tyyn rajaan asti vaikuttaa verotettavan tuloksen
9259:                                                      muodostumiseen. Lisäksi yrittäjä voi yksityisot-
9260:    Kysymyksessä on kiinnitetty huomiota yrittä-      toina nostaa yrityksestä varoja, vaikka hänellä ei
9261: jän tuloihin vahvistettaessa asumistuen ja äitiys-   olisi lainkaan verotettavia tuloja.
9262: rahan suuruutta. Esimerkkitapauksessa yrittä-           Sairausvakuutuslain mukaista äitiysrahaa
9263: jällä ei ole verotettavaa tuloa.                     myönnettäessä yrittäjän työtulona otetaan huo-
9264:    Hakijan tulot vaikuttavat kysymyksessä ole-       mioon tuloverolain mukaan puhtaaksi ansiotu-
9265: vissa tukijärjestelmissä tuen määrään eri lailla.    loksi katsottava tulo. Yrittäjän tuloista on pää-
9266: Asumistuki on tarveharkintainen tukijärjestel-       omatuloa se osa, joka vastaa 15 prosentin vuo-
9267: mä, jossa tulojen lisäys pienentää tuen määrää.      tuista tuottoa yrityksen nettovarallisuudelle.
9268: Äitiysraha on ansiosidonnainen etuus, jolloin äi-    Loppuosa yrittäjän tuloista on ansiotuloa. Jos
9269: tiysrahan määrä kasvaa asteittain tulojen kas-       verotettavaa ansiotuloa ei ole, yrittäjä saa vähim-
9270: vaessa.                                              mäisäitiysrahan.
9271:    Asumistukilain mukaan asumistuen määrään             Sairausvakuutuksessa kuten muussakin so-
9272: vaikuttavana tekijänä otetaan huomioon haki-         siaalivakuutuksessa pyritään siihen, että myön-
9273: jan pysyvät kuukausitulot. Pysyvillä kuukausitu-     nettävät etuudet ja niiden rahoittamiseksi perit-
9274: loilla tarkoitetaan hakijan säännöllisten brutto-    tävät maksut määräytyisivät saman perusteen
9275: tulojen mukaista tulotasoa. Pysyviä kuukausitu-      mukaisesti. Yrittäjä maksaa sairausvakuutus-
9276: loja määriteltäessä käytetään asumistukilain         maksua kunnallisverotuksessa vahvistettujen ve-
9277: mukaan perusteena muun luotettavan selvityk-         roäyrien perusteella. Jos yrittäjällä ei ole verotet-
9278: sen puuttuessa henkilölle viimeksi toimitetussa      tavia tuloja, hän ei joudu maksamaan sairausva-
9279: kunnallisverotuksessa määrättyjä veroäyrejä.         kuutusmaksua ja äitiysraha jää vastaavasti vä-
9280: Asumistuki voidaan myös evätä, jos hakijan ta-       himmäistasolle.
9281: loudelliset olosuhteet ovat selvästi paremmat           Kysymyksessä esitetyssä esimerkkitapaukses-
9282: kuin hakijaruokakunnan pysyvien kuukausitu-          sa on mahdollista, että yrittäjän työtulot määräy-
9283: lojen yhteismäärä edellyttää.                        tyvät eri tavalla asumistukea ja äitiysrahaa
9284:     Kansaneläkelaitoksen antamien ohjeiden mu-       myönnettäessä. Työtulokäsitteen selvittäminen
9285: kaan yrittäjän tulo arvioidaan asumistukea           ja vertaaminen eri tukijärjestelmissä on kuiten-
9286: myönnettäessä ensisijaisesti yrityksen kirjanpito-   kin tarpeen erityisesti siksi, että yrittäjän pää-
9287: tietojen perusteella. Yrittäjän tulot otetaan huo-   oma- ja ansiotulojen suhde muuttui viimeisen
9288: mioon bruttotuloina kuten palkansaajienkin tu-       verouudistuksen yhteydessä. Kysymys sairaus-
9289: lot. Niistä ei vähennetä esimerkiksi velkojen ly-    vakuutuslain mukaisen päivärahan ja äitiysra-
9290: hennyksiä. Jos yrittäjän tuloja ei pystytä muu-      han edelleen kehittämisestä on hallitusohjel-
9291: toin selvittämään tai jos ne tuloslaskelman perus-   maan liittyen vireillä sosiaali- ja terveysministe-
9292: teella muodostuisivat perheen tulotasoon verrat-     riössä. Siihen saadaan aineistoa myös Valtion
9293:                                            KK 62/1995 vp                                             3
9294: 
9295: taloudellisen tutkimuskeskuksen asettamasta          tuna. Asia tullaan ratkaisemaan vuoden 1996
9296: yrittäjän työtuloa selvittävästä työryhmästä,jos-    talousarvioesityksen yhteydessä.
9297: sa myös sosiaali- ja terveysministeriö on edustet-
9298: 
9299:      Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1995
9300: 
9301:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
9302: 4                                           KK 62/1995 vp
9303: 
9304: 
9305: 
9306: 
9307:                                        Tili Riksdagens Talman
9308: 
9309:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     företagarens inkomster inte på annat sätt kan
9310: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       utredas eller om de på basis av resultaträkningen
9311: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     skulle bli alltför låga jämfört med familjens in-
9312: man Juhani Alaranta undertecknade spörsmål nr        komstnivå, kan minimiinkomstnivån användas
9313: 62:                                                  som månadsinkomst. Då minimiinkomstnivån
9314:                                                      uppskattas används som referensuppgift den in-
9315:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       komst som står som grund för premien för företa-
9316:        ta för att förenhetliga grunderna för be-     garpensionen eller storleken på privatuttagen.
9317:        talning av inkomstöverföringar tili hus-      Därtill kan som referensuppgifter användas för-
9318:        hållen?                                       skottsdebetsedeln, den genomsnittliga inkom-
9319:                                                      sten inom branschen eller den lön som betalts tili
9320:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        en arbetstagare.
9321: anföra följande:                                        Minimiinkorusten kan vid beviljandet av bo-
9322:                                                      stadsbidrag användas bl.a. då en företagare inte
9323:    1 spörsmålet har uppmärksamhet fåsts vid fö-      har beskattningsbar inkomst. lnkomsterna upp-
9324: retagares inkomster i samband med fastställan-       skattas därför att företagaren själv tili en viss
9325: det av beloppen på bostadsbidrag och moder-          gräns kan påverka det beskattningsbara resulta-
9326: skapspenningar. Den företagare som avses i ex-       tet. Därtill kan företagaren i form av privatuttag
9327: emplet har inte någon beskattningsbar inkomst.       lyfta medel ur företaget, fastän han inte alls har
9328:    lnom de ifrågavarande stödsystemen påver-         beskattningsbar inkomst.
9329: kar den sökandes inkomster stödbeloppet på oli-         Vid beviljandet av moderskapspenning enligt
9330: ka sätt. Bostadsbidraget är ett stödsystem som       sjukförsäkringslagen beaktas såsom företaga-
9331: grundar sig på behovsprövning, där ökade in-         rens arbetsinkomst sådan inkomst som räknas
9332: komster således minskar stödbeloppet. Moder-         som ren förvärvsinkomst enligt inkomstskattela-
9333: skapspenningen är en förmån avvägd enligt för-       gen. Av en företagares inkomst är den del kapi-
9334: tjänsten, varvid moderskapspenningen växer           talinkomst som motsvarar en 15 % årlig avkast-
9335: gradvis i takt med att inkomsterna ökar.             ning på företagets nettoförmögenhet. Den reste-
9336:    Enligt lagen om bostadsbidrag är den sökan-       rande delen av företagarens inkomster är för-
9337: des fasta månadsinkomst en faktor som inverkar       värvsinkomst. Om det inte finns beskattningsbar
9338: på bostadsbidragsbeloppet. Med fast månadsin-        förvärvsinkomst, får företagaren minimimoder-
9339: komst avses den sökandes inkomstnivå enligt de       skapspenning.
9340: regelbundna bruttoinkomsterna. Tili grund för           lnom sjukförsäkringen, liksom också inom
9341: fastställandet av de fasta månadsinkomsterna         socialförsäkringen i övrigt, strävar man efter att
9342: läggs enligt lagen om bostadsbidrag i brist på       de förmåner som beviljas och de avgifter eller
9343: annan tillförlitlig utredning de skattören som vid   premier som uppbärs för finansieringen av dessa
9344: senast verkställda kommunalbeskattning har på-       skall fastställas enligt samma grunder. En företa-
9345: förts den som saken gäller. Bostadsbidrag kan        gare betalar sjukförsäkringspremie på grundval
9346: även förvägras, om den sökandes ekonomiska           av de vid kommunalbeskattningen fastställda
9347: förhållanden är klart bättre än vad det samman-      skattörena. Om företagaren inte har beskatt-
9348: lagda beloppet av de fasta månadsinkomsterna         ningsbar inkomst, behöver han inte betala sjuk-
9349: för dem som hör tili hushållet förutsätter.          försäkringspremie och moderskapspenningen
9350:    Enligt folkpensionsanstaltens anvisningar         förblir på motsvarande sätt på miniminivå.
9351: uppskattas en företagares inkomst vid beviljan-         1 det exempel som nämns i spörsmålet är det
9352: det av bostadsbidrag i första hand utgående från     möjligt att företagarens arbetsinkomst fastställs
9353: företagets bokföringsuppgifter. Företagarens in-     på olika sätt då bostadsbidrag och moderskaps-
9354: komster beaktas som bruttoinkomster på samma         penning beviljas. Det är dock nödvändigt att
9355: sätt som en löntagares inkomster. Från dessa         utreda och jämföra begreppet arbetsinkomst
9356: dras t.ex. inte av amorteringar på skulder. Om       inom olika stödsystem speciellt därför att förhål-
9357:                                           KK 62/1995 vp                                               5
9358: 
9359: landet mellan företagarnas kapitalinkomster och      damål fås material även av den arbetsgrupp som
9360: förvärvsinkomster ändrades i samband med den         har tilisatts av Statens ekonomiska forsknings-
9361: senaste skattereformen. Frågan om en vidareut-       central och som har tili ~ppgift att utreda företa-
9362: veckling av dagpenningen och moderskapspen-          gares arbetsinkomst. A ven social- och hälso-
9363: ningen enligt sjukförsäkringslagen är i anknyt-      vårdsministeriet är representerat i arbetsgrup-
9364: ning tili regeringsprogrammet under arbete vid       pen. Frågan kommer att avgöras i samband med
9365: social- och hälsovårdsministeriet. För detta än-     budgetpropositionen för 1996.
9366: 
9367:      Helsingforsden 7 juni 1995
9368:                                                    Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
9369:                                            KK 63/1995 vp
9370: 
9371: Kirjallinen kysymys 63
9372: 
9373: 
9374: 
9375: 
9376:                                   Lahtela: Opiskelijoiden toimeentulon turvaamisesta kesälomien ai-
9377:                                      kana
9378: 
9379: 
9380:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
9381: 
9382:    Nykyisin opiskelijoita ei kesäloma-aikaan kel-    siirrytään oppilaitoksen kirjoille? Ei tunnu oi-
9383: puuteta työttömyysturvan piiriin. Päätoimisten       kealta, että opiskelijan hakiessa koulutustaan ja
9384: opiskelijoiden toimeentulo on pyritty järjestä-      ammattitaitoaan vastaavaa työtä kesäajaksi
9385: mään opintotuella. Joissakin tapauksissa heillä      häntä ei kohdellakaan työnhakijana. Voisihan
9386: on oikeus sosiaalihuoltolain mukaiseen toimeen-      sitä työtä, josta on kokemus ja koulutus, tehdä ja
9387: tulotukeen. Molemmat toimeentulomuodot ovat          hakea kesälomienkin aikana samalla tavoin kuin
9388: kuitenkin puutteellisia. Järjestelmä estää monen     työsuhteisetkin kesälomaseisokkienja lomautus-
9389: työttömänä olevan lähdön aikuisopiskelijaksi         ten aikana.
9390: uudelleen koulutettavaksi, koska kesäajan toi-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9391: meentulosta ei ole minkäänlaista varmuutta.          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9392: Joissakin tapauksissa kesäloma voi ollajopa nel-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9393: jäkin kuukautta.                                     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9394:    Moni aikuisiässä oleva haluaisi lähteä kehittä-
9395: mään itseään työttömänä ollessaan joko uudel-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9396: leen- tai jatkokoulutuksella, mutta epävarmuus              ryhtyä opiskelijoiden kesäloma-ajan toi-
9397: kesäajan toimeentulosta estää sen.                          meentulon turvaamiseksi siten, ettei se
9398:    Työnvälityksen ja työministeriön tulkinta on,            ainakaan ole esteenä uudelleen- ja jatko-
9399: että "opiskelija hakee vain kesätöitä", eli mihin           koulutukseen hakeutumiselle?
9400: katoaa se entinen koulutus ja ammattitaito, kun
9401: 
9402:       Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1995
9403: 
9404:                                              Esa Lahtela
9405: 
9406: 
9407: 
9408: 
9409:  250261
9410: 2                                           KK 63/1995 vp
9411: 
9412: 
9413: 
9414: 
9415:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9416: 
9417:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        opiskelussa tai yritystoiminnassa se ei sovellu.
9418: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         Kysymyksen johdanto-osassa mainitut lyhytai-
9419: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-      kaiset lomautukset on jo nykyjärjestelmässä ase-
9420: le jäsenelle kansanedustaja Esa Lahtelan näin         tettu eri asemaan kuin työttömyys. Lomautetulle
9421: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 63:               maksetaan ansiopäivärahaa pienempää etuutta,
9422:                                                       ns. lomautuspäiväraha, ja toisaalta työnantajan
9423:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        vastuuta rahoituksesta on lomautusten osalta li-
9424:        ryhtyä opiskelijoiden kesäloma-ajan toi-       sätty ylimääräisenä työttömyysvakuutusmaksul-
9425:        meentulon turvaamiseksi siten, ettei se        la.
9426:        ainakaan ole esteenä uudelleen- ja jatko-          Työttömyysetuuksien piirissä ovat 17-64-
9427:        koulutukseen hakeutumiselle?                   vuotiaat henkilöt. Työmarkkinatuen saaminen ei
9428:                                                       edellytä aiempaa työssäoloa. Työttömyyspäivä-
9429:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          rahan saamiseen vaaditaan vähintään 26 viikon
9430: vasti seuraavaa:                                      työhistoria. Tämän vuoksi päätoimista opiske-
9431:                                                       lua koskevien säädösten muuttaminen vaikuttaa
9432:    Päätoimisella opiskelijana ei ole oikeutta työt-   aikuisopiskelijoiden lisäksi normaalissa nuoriso-
9433: tömyyspäivärahaan myöskään oppilaitoksen              asteen koulutuksessa olevien oikeuteen. Tilanne,
9434: loma-ajoilta. Tämä periaate ei kuitenkaan perus-      jossa sadattuhannet opiskelijat ilmoittautuisivat
9435: tu työnvälityksen tai työministeriön tulkintaan,      kesäkuussa työttömiksi ja elokuussa palaisivat
9436: vaan lain nimenomaiseen säännökseen.                  opiskelijoiksi, olisi lähinnä absurdi.
9437:    Sillä seikalla, onko henkilö oikeutettu työttö-        Työttömyysturvajärjestelmään liittyvät on-
9438: myysturvaan, ei ole merkitystä työvoimapalvelu-       gelmat aiheutuvat suurelta osin siitä, että se on
9439: jen, kuten työnvälityksen saamiseen. Näin ollen       muotoutunut jonkinlaiseksi yleiseksi vähim-
9440: ei työnhakijan kokemus ja ammattitaito mihin-         mäisturvaksi vailla yhteyttä työmarkkinoihin.
9441: kään katoa, vaan työvoimatoimistot tarjoavat          Osaltaan tämä kehitys on johtunut muutoksista,
9442: työnvälityspalveluja niin työttömille, työssä ole-    joilla muun sosiaaliturvan aukkoja tai alhaiseksi
9443: ville kuin opiskelijoillekin.                         koettua tasoa on "paikattu" työttömyysturvalla.
9444:    Hallitusohjelman mukaan työttömyysturvan               Opiskelun edistäminen ja suosiminen on vält-
9445: kokonaisuudistus valmistellaan yhteistyössä           tämätöntä työmarkkinoiden ja koko kansakun-
9446: työmarkkinaosapuolten kanssa ja se on tarkoitus       nankin kannalta. Sosiaalietuuksien osalta oikea
9447: toteuttaa vuonna 1997. Käsitykseni mukaan val-        tie on selkeyttää eri etuuksien rajoja ja kehittää
9448: mistelutyössä työttömyysturvan rakenteiden li-        aktiivisten toimenpiteiden aikaisia etuuksia.
9449: säksi myös kaikki päivärahan saamisedellytykset       Käytännössä tämä tarkoittaa opiskelijan ympä-
9450: ovat "pöydällä". Työttömyysturvasäännösten            rivuotisen toimeentulon turvaamista opintotu-
9451: muuttamista kysymyksessä esitetyllä tavalla pi-       kea kehittämällä ja kohdentamalla sitä uudel-
9452: dän kuitenkin mahdottomana useammastakin              leen. Lisäksi toimeentulotuesta tulisi luoda pe-
9453: syystä.                                               rusoikeussäännösten tarkoittama vähimmäis-
9454:    Työttömyysturva on ensi sijassa tarkoitettu        turva tilanteisiin, joissa syyperusteinen etuus ei
9455: työttömäksi jääneelle, joka pyrkii työhön. Tila-      ole riittävä tai henkilö ei täytä sen saamisen edel-
9456: päisten katkosten rahoittamiseen esimerkiksi          lytyksiä.
9457: 
9458:      Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1995
9459: 
9460:                                                                      Työministeri Liisa Jaakonsaari
9461:                                                   KK 63/1995 vp                                                3
9462: 
9463: 
9464: 
9465: 
9466:                                              Tili Riksdagens Talman
9467: 
9468:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            det nuvarande systemet bringats i en annan ställ-
9469: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-              ning än arbetslöshet. Tili den permitterade utbe-
9470: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-            talas en förmån som är mindre än den inkomstre-
9471: man Esa Lahtela undertecknade spörsmål nr 63:               laterade dagpenningen, s.k. permitteringsdag-
9472:                                                             penning. Å andra sidan har man vad gäller per-
9473:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-             mitteringar ökat arbetsgivarens ansvar för finan-
9474:         ta för att studerandenas utkomst skall              sieringen genom en extra arbetslöshetsförsäk-
9475:         tryggas under sommarlovet så att detta              ringsavgift.
9476:         åtminstone inte utgör ett hinder för an-               Arbetslöshetsförmånerna gäller personer i ål-
9477:         sökning tili omskolning och vidareutbild-           dern 17-64 år. Beviljandet av arbetsmarknads-
9478:         ning?                                               stöd förutsätter inte tidigare arbetsförhållanden.
9479:                                                             För att arbetslöshetsdagpenning skall beviljas
9480:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt               krävs minst 26 veckors arbetshistoria. Av denna
9481: anföra följande:                                            anledning inverkar en revidering av stadgandena
9482:                                                             som gäller heltidsstudier inte endast på vuxenstu-
9483:     En heltidsstuderande har inte rätt tili arbets-         derandenas rättighet, utan också på de personers
9484: löshetsdagpenning heller under läroanstaltens               rättighet som deltar i normal utbildning på ung-
9485: semestertider. Denna princip grundar sig eme1-              domsstadiet. En situation där flera hundratusen
9486: lertid inte på arbetsförmedlingens eller arbetsmi-          studerande ijuni skulle anmäla sig som arbetslö-
9487: nisteriets tolkning utan på ett uttryckligt stad-           sa och i augusti åter bli studerande vore närmast
9488: gande i lagen.                                              absurd.
9489:     Huruvida en person är berättigad tili utkomst-             Problemen i anslutning tili systemet med ut-
9490: skydd för arbetslösa har ingen betydelse då det             komstskydd för arbetslösa beror tili stor del på
9491: gäller att erhålla arbetskraftsservice, såsom ar-           att utkomstskyddet blivit ett slags allmänt mini-
9492: betsförmedling. Sålunda försvinner inte arbets-             miskydd utan anknytning tili arbetsmarknaden.
9493: sökandens erfarenhet och yrkeskunskap någon-                Delvis har denna utveckling berott på de änd-
9494: stans, utan arbetskraftsbyråerna erbjuder arbets-           ringar genom vilka det övriga socialskyddets
9495: förmedlingsservice åt såväl arbetslösa, yrkesar-            brister eller nivå, som upplevts som låg, "lap-
9496: betande som studerande.                                     pats" med utkomstskyddet för arbetslösa.
9497:     Enligt regeringsprogrammet bereds en total-                Ett främjande och gynnande av studier är nöd-
9498: revidering av systemet med utkomstskydd för                 vändigt med tanke på arbetsmarknaden och hela
9499: arbetslösa i samråd med arbetsmarknadsparter-               nationen. Då det gäller de sociala förmånerna är
9500: na. Avsikten är att genomföra revideringen 1997.            en klarläggning av gränserna för de olika förmå-
9501: Enligt min uppfattning har både utkomstskyd-                nerna och en utveckling av förmånerna i anslut-
9502: dets strukturer och alla förutsättningar för bevil-         ning tili de aktiva åtgärderna den rätta vägen. 1
9503: jande av dagpenning "bordlagts" vid berednings-             praktiken innebär detta att studerandens ut-
9504:  arbetet. En ändring av stadgandena om utkomst-             komst året om tryggas genom att man utvecklar
9505:  skyddet för arbetslösa så som föreslås i spörsmå-          och omallokerar studiestödet. Dessutom bör
9506:  let anser jag emellertid omöjlig av flera skäl.            man av utkomststödet skapa ett minimiskydd
9507:     Utkomstskyddet för arbetslösa är främst av-             enligt vad som avses i stadgandena om grundläg-
9508:  sett för personer som blivit arbetslösa och som            gande rättigheter för sådana situationer där en
9509:  söker arbete. Utkomstskyddet lämpar sig inte för           kausal rättighet inte är tillräcklig eller där perso-
9510:  att finansiera tillfålliga avbrott t.ex. i studier eller   nen i fråga inte uppfyller förutsättningarna för
9511:  i företagsverksamhet. De i spörsmålets ingress             dess mottagande.
9512:  nämnda kortvariga permitteringarna har redan i
9513: 
9514:       Helsingforsden 13 juni 1995
9515: 
9516:                                                                          Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
9517:                                             KK 64/1995 vp
9518: 
9519: Kirjallinen kysymys 64
9520: 
9521: 
9522: 
9523: 
9524:                                    Elo ym;: Kalastusmatkailijoita koskevien tullimääräysten helpotta-
9525:                                        misesta
9526: 
9527: 
9528:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9529: 
9530:     Suomen ED-jäsenyys on tuonut rajoituksia,         detyn kalan tulliton kilomäärä voitaisiin korot-
9531: jotka koskevat myös urheilukalastajia ja heidän       taa mielekkäälle tasolle. SUKL:n mielestä kalas-
9532: saaliitaan. Mikäli tullimääräyksiä, jotka koske-      taja voisi lunastetuilla kalastuspaikkakohtaisilla
9533: vat EU:n ulkopuolelta tuotavan lihan ja kalan         lupamaksukuiteilla todistaa oikeutensa saalii-
9534: tullipakkoa yhden kilon ylittävältä osalta, sovel-    seen ja näin vapautua tulli- ja muista tarkastus-
9535: letaan sellaisinaan käytäntöön, joutuvat esimer-      maksuista. Kohtuullisena rajana voisi pitää
9536: kiksi Norjassa kalastavat urheilukalastajat koh-      15:ttä kiloa tai yhtä kalaa, joka voisi olla sitä
9537: tuuttomaan asemaan vähäisenkin tuliaissaaliin         isompikin.
9538: kanssa.                                                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9539:     Pitkät perinteet omaava Norjaan suuntautu-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9540: nut kalastusmatkailu on suurelle joukolle suo-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9541: malaisia urheilukalastajia merkittävä vapaa-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9542: ajanvieton muoto. Vuosikymmenet jatkunut
9543: molempia osapuolia tyydyttänyt maksuperustei-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9544: nen urheilukalastus ja siihen liittyvä saalis ovat           ryhtyä suomalaisten kalastusmatkailijoi-
9545: aiemmin olleet ongelmattomia.                                den aseman parantamiseksi siten, että
9546:     Suomen Urheilukalastajain Liitto on esittänyt            kalastaja voisi ilman tulli- tai muita mak-
9547: edellä mainituista syistä toimenpiteitä, joilla ky-          suja tuoda Norjasta maahamme 15 kg
9548:  seisiä EU-tullisääntöjä muutetaan siten, että               kalaa tai yhden kalan, jos se on suurempi
9549: maksuperusteisesti urheilukalastusvälinein pyy-              kuin 15 kg?
9550: 
9551:      Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1995
9552: 
9553:           Mikko Elo                      Kari Rajamäki                  Sinikka Hurskainen
9554:           Timo Laaksonen                 Pirkko Peltomo                 Jarmo Rantanen
9555: 
9556: 
9557: 
9558: 
9559: 250261
9560: 2                                           KK 64/1995 vp
9561: 
9562: 
9563: 
9564:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9565: 
9566:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sen 93/13/ETY mukaan eläinlääkinnällinen raja-
9567: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tarkastus ei kuitenkaan koske kalastustuotteita
9568: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       eikä muitakaan eläimistä saatavia elintarvikkei-
9569: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko            ta, joita yksityishenkilö tuo omaan käyttöönsä
9570: Elon ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         enintään yhden kilogramman suuruisena eränä.
9571: n:o 64:                                               Säädös ei anna mahdollisuutta tulkintaan. Suo-
9572:                                                       men lainsäädännössä tämä määräys on saatettu
9573:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        voimaan maa- ja metsätalousministeriön pää-
9574:        ryhtyä suomalaisten kalastusmatkailijoi-       töksellä (26/95).
9575:        den aseman parantamiseksi siten, että             Ainoa kolmansista maista tuotavien elintar-
9576:        kalastaja voisi ilman tulli- tai muita mak-    vikkeiden tuontimääriä koskeva poikkeus kos-
9577:        suja tuoda Norjasta maahamme 15 kg             kee itse pyydetyn riistan tuontia EU:n alueelle.
9578:        kalaa tai yhden kalan, jos se on suurempi      Itse pyytämäänsä riistaa saa yksityishenkilö tuo-
9579:        kuin 15 kg?                                    da EU :n hyväksymistä kolmansista maista ilman
9580:                                                       eläinlääkinnällistä rajatarkastusta joko yhden
9581:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          ison eläimen tai muutamia pieniä.
9582: vasti seuraavaa:                                         Matkustajan itse kalastaman kalan tuonnin
9583:                                                       suhteen ei eläinlääkinnällistä rajatarkastusta
9584:    Matkustajatuomisia koskevassa Euroopan             koskevassa Euroopan yhteisön lainsäädännössä
9585: yhteisön tullittomuusasetuksessa säädetään, että      tunneta poikkeusta. Matkustaja voi siten tuoda
9586: yhteisön ulkopuolelta Suomeen saapuva mat-            ilman eläinlääkinnällistä rajatarkastusta maa-
9587: kustaja saa kokonaan tullitta tuoda kalastus-         han yhden kilogramman suuruisen erän kalaa,
9588: tuotteita henkilökohtaisille tuomisille asetetun      riippumatta siitä, onko kala ostettu kolmannesta
9589: 1 100 mk:n arvorajan puitteissa. Tuomisten ar-        maasta vai itse pyydetty. Yli yhden kilogramman
9590: vonlisäverottomuus perustuu arvonlisäverolain         painoiset kalaerät on toimitettava eläinlääkin-
9591: 95 §:ään, jonka mukaan matkustaja saa verotta         nällistä rajatarkastusta varten lähimmälle raja-
9592: tuoda yhteisön ulkopuolisista maista Suomeen          tarkastusasemalle, joka Norjan rajan yli tuota-
9593: henkilökohtaisia matkatavaroita vastaavan             vien eläimistä saatavien elintarvikkeiden osalta
9594: 1 100 mk:n arvorajan puitteissa. Eläimistä saata-     on Torniossa. Eläinlääkinnällisestä rajatarkas-
9595: vien elintarvikkeiden tuontia yhteisön ulkopuoli-     tuksesta peritään maahantuojalta eläinlääkintä-
9596: sista maista säätelevässä EY-lainsäädännössä          ja elintarvikelaitoksen päätöksen (Dnro 529/29/
9597: määrätään kuitenkin, että yli yhden kilogram-         94) mukainen tarkastusmaksu, joka alle 100 kg:n
9598: man suuruisille elintarvike-erille on maahan-         kalastustuote-erän osalta on 350 mk.
9599: tuonnin yhteydessä tehtävä eläinlääkinnällinen           Maa- ja metsätalousministeriö on ollut yhtey-
9600: rajatarkastus.                                        dessä komission asianomaiseen virkamieheen ja
9601:    Suomen liityttyä 1.1.1995 jäseneksi Euroopan       esittänyt kirjallisesti toivomuksen EY-säädösten
9602: unioniintuli Suomen ja Norjan sekä Suomen ja          muuttamisesta niin, että itse pyydettyjen kalojen
9603: Venäjän välisistä rajoista Euroopan yhteisön ul-      tuonti Norjasta helpottuisi tältä osin. Komissio
9604: korajoja. Näiden ulkorajojen yli tapahtuvan eläi-     on kuitenkin aloittanut neuvottelut sekä Sveitsin
9605: mistä saatavien elintarvikkeiden tuonnissa on         että Norjan kanssa mm. Euroopan unionin suh-
9606: noudatettava voimassa olevaa EY-lainsäädän-           teesta näihin maihin. Kahdenkeskiset neuvotte-
9607: töä,jonka mukaan Euroopan unionin ulkopuoli-          lut ja niiden lopputulos vaikuttavat myös eläin-
9608: sista nk. kolmansista maista tuotaville eläimistä     lääkinnällisten rajatarkastusten tarpeellisuuteen
9609: saataville elintarvikkeille on tehtävä eläinlääkin-   Suomen ja Norjan välisellä rajalla. Suomi tulee
9610: nällinen rajatarkastus. Eläimistä saatavien elin-     menettelemään eläinlääkinnällisten rajatarkas-
9611: tarvikkeiden on oltava peräisin sellaisista kol-      tusten toimeenpanossa voimassa olevien EY-
9612: mansista maista, joista kyseisen elintarvikkeen       säädösten edellyttämällä tavalla ja ottaa huo-
9613: tuonti EU:n alueelle on sallittua.                    mioon välittömästi näissä tapahtuvat muutok-
9614:    Direktiivin 90/675/ETY ja komission päätök-        set.
9615: 
9616:      Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1995
9617: 
9618:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
9619:                                               KK 64/1995 vp                                                3
9620: 
9621: 
9622: 
9623:                                           Tili Riksdagens Talman
9624: 
9625:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        nens beslut 93/13/EEG gäller den veterinära
9626: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          gränskontrollen dock inte fiskerivaror eller an-
9627: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        dra animaliska livsmedel som en privatperson för
9628: man Mikko Elo m.fl. undertecknade spörsmål nr           med sig för eget bruk i ett parti om högst ett
9629: 64:                                                     kilogram. Rättsakten ger inga tolkningsmöjlig-
9630:                                                         heter. 1 Finlands lagstiftning har denna bestäm-
9631:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         melse trätt i kraft genomjord- och skogsbruksmi-
9632:         ta för att förbättra finländska fisketuris-     nisteriets beslut (26/95).
9633:         ters ställning så att en fiskare kan införa        Enda undantaget beträffande mängderna livs-
9634:         15 kg fisk eller en fisk, om den väger mer      medel som får införas från tredje land gäller in-
9635:         än 15 kg, från Norge utan tuli- eller andra     försel av självfångat vilt till EU :s område. Mäng-
9636:         avgifter?                                       den självfångat vilt som en privatperson får föra
9637:                                                         in från ett av EU godkänt tredje land utan veteri-
9638:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           när gränskontroll är antingen ett stort djur eller
9639: anföra följande:                                        några små djur.
9640:                                                            Något undantag för införsel av fisk som en
9641:    1 Europeiska gemenskapens tullfrihetsförord-         resenär själv fiskat känner Europeiska gemen-
9642: ning angående resandes hemkomstgåvor be-                skapens lagstiftning angående veterinär gräns-
9643: stäms att en resande som kommer tili Finland            kontroll inte tili. En resenär kan således tilllandet
9644: från ett land utanför gemenskapen får helt tull-        föra in ett parti fisk på ett kilogram utan veterinär
9645: fritt införa fiskeriprodukter inom den värdegräns       gränskontroll, oberoende av om han köpt fisken
9646: om 1 100 mk som ställts för personliga hem-             eller själv fångat den i tredje land. Fiskpartier
9647: komstgåvor. Hemkomstgåvornas momsfrihet                 som väger mer än ett kilogram skall för veterinär
9648: baserar sig på 95 § mervärdesskattelagen, enligt        gränskontroll förpassas till närmaste gränskon-
9649: viiken en resande som anländer tili Finland från        trollstation, som för all införsel av animaliska
9650: ett område utanför gemenskapen får skattefritt          livsmedel från Norge finns i Torneå. För den
9651: införa personligt resgods till ett värde av högst       veterinära gränskontrollen uppbärs enligt beslut
9652: 1 100 mk. 1 den EG-lagstifning som reglerar im-         (Dnr 529/29/94) av anstalten för veterinärmedi-
9653: porten av animaliska livsmedel från Iänder utan-        cin och livsmedel av importören en kontrollavgift
9654: för gemenskapen bestäms dock att på livsmedels-         som är 350 mk för alla fiskeriproduktpartier som
9655: partier som väger mer än ett kilogram skall vete-       understiger 100 kg.
9656: rinär gränskontroll göras i samband med impor-             Jord- och skogsbruksministeriet har varit i
9657: ten.                                                    kontakt med kommissionens ifrågavarande
9658:     När Finland anslöt sig som medlem tili Euro-        tjänsteman och framställt en skriftlig begäran om
9659: peiska unionen 1.1.1995, blev Finlands gränser          att EG-rättsakterna skall ändras så att det till
9660: mot Norge och Ryssland Europeiska gemen-                denna del skulle bli lättare att föra in självfångad
9661: skapens yttre gränser. Vid import av animaliska         fisk från Norge. Kommissionen har dock inlett
9662: livsmedel över dessa gränser skall iakttas gällan-      förhandlingar med både Schweiz och Norge om
9663: de EG-lagstiftning, enligt viiken veterinär gräns-      bl.a. Europeiska unionens förhållande till dessa
9664: kontroll skall göras på animaliska livsmedel som        länder. De bilaterala förhandlingarna och deras
9665: importeras från Iänder utanför Europeiska ge-           slutresultat inverkar även på nödvändigheten
9666: menskapen, s.k. tredje land. De animaliska livs-        med veterinära gränskontroller vid gränsen mel-
9667: medlen skall ha sitt ursprung i ett sådant tredje       lan Finland och Norge. Finland kommer att
9668: land, från vilket livsmedlet i fråga får införas tili   verkställa den veterinära gränskontrollen enligt
9669: EU:s område.                                            gällande gemenskapsrättsakter och beaktar ome-
9670:     Enligt direktivet 90/675/EEG och kommissio-         delbart de ändringar som görs i dem.
9671: 
9672:      Helsingfors den 9 juni 1995
9673: 
9674:                                                          Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
9675:                                             KK 65/1995 vp
9676: 
9677: Kirjallinen kysymys 65
9678: 
9679: 
9680: 
9681: 
9682:                                   Ala-Nissilä: E 18 -tiehankkeen toteuttamisesta
9683: 
9684: 
9685: 
9686:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
9687: 
9688:     Eurooppatie 18 Suomessa on tieyhteys Turus-         E 18 -tieyhteys on ainoa tieyhteys, johon Suo-
9689: ta ja Naanta1ista pääkaupunkiseudun kautta           mi voi saada nopeasti merkittävää tukea EU:sta.
9690: Venäjän rajalle Vaa1imaalla. Tieyhteyttä on joh-     Tuen edellytyksenä on, että Suomi vie määrätie-
9691: donmukaisesti kehitetty Etelä-Suomen tärkeim-        toisesti hanketta eteenpäin.
9692: pänä länsi-itäsuuntaisena päätienä jo pitkään.          Hallituksen kyvystä ja halusta viedä hanketta
9693: Noin kolmannes tiestä on tällä hetkellä mootto-      määrätietoisesti eteenpäin on esiintynyt epäilyk-
9694: riväylätasoista.                                     siä. Liikenneministeri Tuula Linnainmaa on
9695:     Suomen liittyminen Euroopan unioniin aset-       esiintynyt ennen ministerikauttaan hanketta jar-
9696: taa E 18 -tien kehittämiselle uusia vaatimuksia.     ruttavalla listalla. Nyt valtiovarainministeri Iiro
9697: E 18 -tie on osa ns. Pohjolan kolmiota, joka on      Viinanen on osinjulkisuudessa kyseenalaistanut
9698: EU:ssa priorisoitu tärkeimpien kehitettävien lii-    hankkeen kotimaisen rahoituksen.
9699: kenneyhteyshankkeiden joukkoon. Suomen kil-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9700: pailukyvylle on keskeisen tärkeää, että yhteys       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9701: etelärannikolta EU :n ydinalueille toimii sujuvas-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9702: ti ja varmasti. E 18 on osa Euroopan ja Pohjois-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9703: maiden tieverkkoa.
9704:     Myös Venäjän kehitys on synnyttänyt uusia                    Aikooko Hallitus kiirehtiä E 18 -tie-
9705: tarpeita. Venäjän suunnan liikenteen kasvu on                 hankkeen toteuttamista konkreettisin
9706: muutamien viime vuosien aikana ollut erittäin                 toimenpitein?
9707: nopeaa, noin 50% vuosittain. E 18 on yhä tär-
9708: keämpi myös EU:nja Venäjän välisenä parhaiten
9709: toimivana yhteytenä.
9710: 
9711:      Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1995
9712: 
9713:                                           Olavi Ala-Nissilä
9714: 
9715: 
9716: 
9717: 
9718: 250261
9719: 2                                          KK 65/1995 vp
9720: 
9721: 
9722: 
9723: 
9724:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
9725: 
9726:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tukea sekä avustusta ainakin E 18:n suunnitte-
9727: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       luun. Suomen hakemukset näistä jätetään syys-
9728: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     kuun alkupuolella. Päätöksiä odotetaan vuoden
9729: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Olavi Ala-     loppuun mennessä.
9730: Nissilän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          Tielaitoksessa on juuri valmistunut erityinen
9731: n:o 65:                                             E 18 -tien kehittämisselvitys. Myös liikennemi-
9732:                                                     nisteriön laatimassa Infrastruktuuri 2010 -mie-
9733:           Aikooko Hallitus kiirehtiä E 18 -tie-     tinnössä E 18:n kehittämistä on voimakkaasti
9734:        hankkeen toteuttamista konkreettisin         painotettu.
9735:        toimenpitein?                                   E 18:lla on käynnissä moottoritien rakentami-
9736:                                                     nen välillä Turku - Paimio sekä nelikaistaistus
9737:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        Helsingin Kehä III:lla. Vielä kuluvana vuonna
9738: vasti seuraavaa:                                    olisi lisätalousarviossa tai vuoden 1996 talousar-
9739:                                                     viossa mahdollista käynnistää moottoriliikenne-
9740:    Sekä Venäjän kehitys että Suomen ED-integ-       tien rakentaminen Koskenkylästä Loviisaan.
9741: raatio ovat kysymyksessä mainitulla tavalla         Seuraavana on käynnistysvalmiuteen tulossa
9742: muuttaneet voimakkaasti E 18 -tien Turku -          moottoritien jatkaminen Paimiosta Salon ohi
9743: Helsinki- Vaalimaa merkitystä.                      Muurlaan. Kiireellisimpänä liikenneministeriö
9744:    Suomi- käytännössä valtiovarainministeriö        pitää mainitun Koskenkylän - Loviisan tie-
9745: - on jo saanut Euroopan Investointipankilta         osuuden käynnistämistä. Kaikki toimenpiteet
9746: (EIB) noin 750 milj. markan lainan E 18:n kehit-    E 18 -tiellä tulevat normaalissa järjestyksessä
9747: tämiseen. Tie kuuluu ns. Pohjolan kolmioon,         eduskunnan päätettäväksi valtion talousarvioi-
9748: joka on EU :ssa priorisoitu 14 tärkeimmän liiken-   den yhteydessä. Kuten edellä esitetystä selviää
9749: neverkkojen kehittämisprojektin joukkoon. Jat-      E 18 -tiehankkeen osalta on tehty ja tullaan teke-
9750: kossa on hyvät edellytykset saada EU:lta korko-     mään lukuisia konkreettisia toimenpiteitä.
9751: 
9752:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1995
9753: 
9754:                                                              Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
9755:                                             KK 65/1995 vp                                               3
9756: 
9757: 
9758: 
9759: 
9760:                                         Tili Riksdagens Talman
9761: 
9762:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      fortsättningen få räntestöd av EU samt under-
9763: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        stöd för åtminstone planeringen av E 18. Fin-
9764: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      lands ansökningar som gäller dessa skalllämnas
9765: man Olavi Ala-Nissilä undertecknade spörsmål          in i början av september. Beslut väntas senast
9766: nr 65:                                                mot slutet av året.
9767:                                                          Vägverket har nyligen fårdigställt en speci-
9768:           Ämnar Regeringen med konkreta åt-           alutredning om utvecklande av E 18. Likaså
9769:        gärder påskynda förverkligandet av E 18        framhåller trafikministeriet i sitt betänkande ln-
9770:        -projektet?                                    frastruktur 2010 starkt befrämjandet av E 18.
9771:                                                          1 fråga om E 18 utbyggs motorvägen mellan
9772:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         Åbo - Pemar samt på Ri.!lg 111 i Helsingors
9773: anföra följande:                                      ombyggs körfålten tili fyra. Annu under pågåen-
9774:                                                       de år finns det möjligheter i tilläggsbudgeten eller
9775:    Såväl utvecklingen i Ryssland som EU-inte-         statsbudgeten för 1996 att inleda byggande av en
9776: grationen i Finland har på ett sätt som omnämns       motortrafikled från Forsby tili Lovisa. Nästa i
9777: i spörsmålet kraftigt ändrat betydelsen av E 18       tur att starta är fortsättningen av motorvägen
9778: -vägen Åbo- Helsingfors- Vaatimaa.                    från Pemar förbi Salo tili Muuria. Trafikministe-
9779:    Europeiska lnvesteringsbanken (EIB) har re-        riet anser att vägavsnittet Forsby- Lovisa skall
9780: dan he vilja t Finland- i praktiken finansministe-    startas skyndsammast. Alla åtgärder på E 18
9781: riet-ett lån på cirka 750 milj. mk för utvecklan-     -vägen skall i normal ordning avgöras vid riksda-
9782: de av E 18. Vägen tillhör den s.k. nordiska triang-   gen i samband med statsbudgeterna. Såsom
9783: eln som inom EU prioriterats som tillhörande          framgår av ovanstående har flera konkreta åtgär-
9784: bland de 14 viktigaste vägnätsprojekt under ut-       der i fråga om E 18 -vägprojektet vidtagits och
9785: veckling. Det finns goda förutsättningar att i        skall vidtas.
9786: 
9787:      Helsingforsden 12 juni 1995
9788: 
9789:                                                                    Trafikminister Tuula Linnainmaa
9790:                                             KK 66/1995 vp
9791: 
9792: Kirjallinen kysymys 66
9793: 
9794: 
9795: 
9796: 
9797:                                    Koistinen: Palvelupuhelinten haittavaikutusten torjumisesta
9798: 
9799: 
9800: 
9801:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9802: 
9803:     Viime viikkojen aikana on monien kansalais-       esille myös tiedotusvälineitten paneelikeskuste-
9804: ten tietoon tullut yksi uusi, valtakunnallinen lap-   lun puheenvuorossa, ettei mediavälineille kuulu
9805: sia koskettava uhka. Suomessa toimii paljon kes-      kasvatusvastuu, vaan se kuuluu kodeille ja kou-
9806: kustelulinjoja palvelupuhelinverkostoissa. Osa        lulle. Tarvitsemme arvokeskustelua ja toimenpi-
9807: näistä on maksullisia ns. seksipuhelinlinjoja, joi-   teitä näissä asioissa. Yksilötasolla on toki pubeli-
9808: ta markkinoidaan yleisesti esim. lehti-ilmoituk-      miin mahdollista asettaa esto, ettei mainittuihin
9809: silla. Joissakin mainoksissa on maksullisen nu-       palveluiinjoihin voi soittaa, mutta yleisöpuheli-
9810: meron lisäksi merkitty toinenkin numero ja teks-      mista ja puhelinkopeista voi soittaa myös ilmais-
9811: ti: "Ilmainen numero naisille." Näihin ilmaisiin      puheluja.
9812: numeroihin soitettaessa yhdistyy linja automaa-          Nämä puhelinkontaktit ovat uusi asia, josta
9813: tin avulla maksulliseen keskustelunumeroon            emme tiedä, mitä se vaikuttaa lapsen elämässä ja
9814: soittaville henkilöille.                              yhteiskunnassa jatkossa. Suurimmalle osalle se
9815:     Tässä vanhempia huolestuttaa eniten se, että      on toki vain kokeilua, joka jää pois, mutta huo-
9816: lapset voivat soittaa näihin Iinjoihin ilmaiseksi.    lestuttavaa se on niitten lasten kohdalla, jotka
9817: Tämä yhteiskunnan palvelujen käyttämisen              joutuvat olemaan paljon yksin kotona,jotka tun-
9818: helppous ja vaivattomuus voi johtaa huomatta-         tevat itsensä yksinäisiksi ja joilla aikuiskontaktit
9819: viin sosiaalisiin ja pidemmän päälle myös talou-      ovat vähäisiä. Käydyissä keskusteluissa esimer-
9820: dellisiin ongelmiin.                                  kiksi Kainuun keskussairaalan lastenpsykiatri
9821:     Parhaillaan puhutaan liikenneministeriön          mainitsi, että tässä asiassa on osin jo lapsen sek-
9822:  alaisessa toimikunnassa lisäarvopalveluista, jot-    suaalisen hyväksikäytön piirteitä.
9823:  ka jaotellaan yleishyödyllisiksi, asiointi-, ajan-      YK:nyleissopimus lapsen oikeuksista velvoit-
9824:  viete-ja aikuisviihdepalveluiksi. Esim. Helsingis-   taa sopimusvaltioita suojelemaan lasta kaikilta
9825:  sä on eräs pikkutyttö joutunut raiskatuksi sovit-    seksuaalisen riiston ja hyväksikäytön muodoilta.
9826:  tuaan tapaamisesta tällaiselle keskustelulinjalle       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9827:  soittaneen pedofiilin kanssa.                        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9828:     Tiettävästi Norjassa ja Ruotsissa lainsäädän-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9829:  tö on ottanut huomioon seksipuhelin-keskuste-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9830:  lulinjojen haittavaikutusten estämisen. Suomes-
9831:  sa näihin estotoimenpiteisiin on suhtauduttu nih-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9832:  keästi. Esim. lisäarvopalveluja pohtinut toimi-              ryhtyä palvelupuhelinten haittavaikutus-
9833:  kunta ei päässyt yksimielisyyteen ehdotuksesta               ten ennalta ehkäisemiseksi erityisesti kos-
9834:  eettisen lautakunnan asettamisesta. On tullut                kien lapsia?
9835: 
9836:       Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1995
9837: 
9838:                                           Annikki Koistinen
9839: 
9840: 
9841: 
9842: 
9843:  250261
9844: 2                                            KK 66/1995 vp
9845: 
9846: 
9847: 
9848: 
9849:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
9850: 
9851:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tää kotimaiset esteet siirtämällä palvelujen tar-
9852: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          jonnan ulkomaille, jolloin näiden lisäarvopalve-
9853: olette toukokuun 26 päivänä 1995 päivätyn kir-         lujen maksut näkyisivät tavanomaisina ulko-
9854: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       maanliikenteen telemaksuina puhelinlaskuissa.
9855: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Koistisen              Liikenneministeriön teleliittymien toimituseh-
9856: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 66:           tojen yleisistä perusteista antaman päätöksen
9857:                                                        (1283/91) 19 §:ssä telelaitoksilta on jo estetty
9858:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        mahdollisuus sulkea liittymä maksamattomien
9859:         ryhtyä palvelupuhelinten haittavaikutus-       lisäarvopalvelumaksujen vuoksi. Tämä on pe-
9860:         ten ennalta ehkäisemiseksi erityisesti kos-    rusteltua siksi, että mainittu laskutuksen osuus
9861:         kien lapsia?                                   on telelaitoksen itsensä ottama luottoriskin koh-
9862:                                                        de eikä niin muodoin tarvitse samanlaista lasku-
9863:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           jen perinnän tukea kuin telemaksut.
9864: vasti seuraavaa:                                          Liikenneministeriön vuonna 1994 asettaman
9865:                                                        työryhmän ehdottama palveluiden numeroinuin
9866:     Televerkkojen lisätoiminteiden avulla voi-         uudistaminen on käynnissä, ja telelaitokset val-
9867: daan tarjota nykyisin puhelinpalveluja, joiden         mistelevat uuden numeroinnin mukaista estojär-
9868: laskutuksen telelaitokset ovat sopimuksenvarai-        jestelmää, joka otetaan kussakin telelaitoksessa
9869: sesti ottaneet hoitaakseen telelaskutuksen muka-       erikseen käyttöön heti sen valmistuttua. Tällöin
9870: na. Lainsäädäntömme kannalta on todettava,             puhelimeen voidaan saada numeroryhmittäin
9871: että tällainen maksullinen puhelinpalvelu ei ole       valikoiva esto ja siten voidaan estää puhelimen
9872: telepalvelu eikä niin muodoin ole erikseen sää-        käyttö haluttuihin palveluihin soittamiseen ja
9873: deltyä toimintaa.                                      suojautua esimerkiksi ylisuurilta laskuilta. Lii-
9874:     Suomessa on käytössä tällä hetkellä noin           kenneministeriön pyrkimyksenä on ollut pitää
9875: 4 000 erilaista maksullista palvelunumeroa.            estojärjestelmistä kaikille puhelimen käyttäjille
9876: Enemmistö niistä tarjoaa yhteiskunnallisesti hy-       koituva lisälasku mahdollisimman pienenä.
9877: väksyttäviä ja hyödyllisiksi koettuja palveluja.          Oikeusministeriön asettama seksin avulla käy-
9878: Esimerkkeinä näistä ovat lippujen varauspalve-         tävää kauppaa selvittävä toimikunta käsittelee
9879: lut, aikatauluneuvonnat ja vastaavat. Näiden           osaltaan puhelinpalveluja ja saattaa ehdottaa
9880: palvelujen kehittymistä ei tulisi haitata, koska ne    muutoksia vallitsevaan käytäntöön. Eräs näistä
9881: helpottavat ihmisten asiointia ja vapauttavat          kannanotoista lienee kysymyksessä mainittujen
9882: fyysiseltä liikkumiselta laajassa ja harvaan asu-      maksuttomien keskustelulinjojen saattaminen
9883: tussa maassamme.                                       maksullisiksi. Koska kysymyksessä on kuitenkin
9884:     Vähemmistö palveluista, noin 35--45 %, on          linjojen yhteenkytkeminen, joka voidaan tehdä
9885: luonteeltaan sellaisia, että niitä voidaan mahdol-     myös televerkon ulkopuolisin laittein, palvelui-
9886: lisesti pitää yhteiskunnallisesti arveluttavina tai    den tuottajilla on ilmeisiä mahdollisuuksia kier-
9887: jopa tuomittavina. Puhelinverkon avoimuuden            tää kiellot ja maksut.
9888: johdosta myös lapset voivat soittaa niihin.               Liikenneministeriö katsoo, että alan kehitystä
9889:     Tilanteen ohjaamista mutkistaa se, että noin       ohjattessa on muistettava myös sananvapauden
9890: kolmasosa suomalaisista on edelleen vanhentu-          ja elinkeinovapauden periaatteet ja vasta erittäin
9891: neen televerkon asiakkaina ja he pääsevät uuden        laajan ja kattavan yhteiskunnallisen keskustelun
9892: tekniikan piiriin vasta vähitellen. Mikäli maksul-     tuloksena voitaisiin ryhtyä laajempiin toimiin
9893: lisiin lisäpalveluihin sovellettaisiin liian kaava-    kansalaisten oikeuksien rajoittamiseksi tavalla,
9894: maisia ratkaisuja, heiltä poistuisivat myös hyö-       joka voitaisiin käsittää myös hallituksen harjoit-
9895: dylliset palvelut. Palvelun tarjoajat voisivat kier-   tamaksi viestinnän sensuroinniksi.
9896: 
9897:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1995
9898: 
9899:                                                                 Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
9900:                                             KK 66/1995 vp                                              3
9901: 
9902: 
9903: 
9904: 
9905:                                         Tili Riksdagens Talman
9906: 
9907:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      det, varvid avgifterna för dessa mervärdestjän-
9908: ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrivelse av den       ster kan avläsas i telefonräkningarna som nor-
9909: 26 maj 1995 tili vederbörande medlem av statsrå-      mala teleavgifter i utrikestrafik.
9910: det översänt följande av riksdagsman Koistinen           I 19 § trafikministeriets beslut om de allmänna
9911: undertecknade spörsmål nr 66:                         grunderna för villkoren vid leverans av telean-
9912:                                                       slutningar (1283/91) har teleinrättningarna redan
9913:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        förvägrats möjligheten att stänga anslutningar
9914:        ta för att förebygga den skadlig inverkan      på grund av obetalda mervärdesserviceavgifter.
9915:        som servicetelefoner kan ha i synnerhet        Detta är motiverat därför att nämnda andel av
9916:        på barn?                                       faktureringen omfattas av den kreditrisk som
9917:                                                       teleinrättningen själv tagit och den behöver så-
9918:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         lunda inte ett likadant stöd för indrivningen av
9919: anföra följande:                                      räkningar som teleavgifterna.
9920:                                                          Trafikministeriet tillsatte 1994 en arbetsgrupp
9921:    Med hjälp av tiliäggsfunktioner kan telenäten      som föreslog den reform av numreringen av
9922: numera erbjuda telefontjänster, vilkas fakture-       tjänster som nu pågår och teleinrättningarna för-
9923: ring teleinrättningarna har åtagit sig att enligt     bereder ett spärrsystem enligt den nya numre-
9924: avtal sköta på samma gång som telefakturering-        ringen. När spärrsystemet blivit fårdigt tas det
9925: en. Med avseende på vår lagstiftning skall kon-       omedelbart i bruk vid varje teleinrättning sär-
9926: stateras att sådana avgiftsbelagda telefontjänster    skilt. Det kommer då att vara möjligt att num-
9927: som här avses inte är teletjänster och sålunda inte   mergruppsvis spärra telefonen och sålunda för-
9928: särskilt reglerad verksamhet.                         hindra telefonsamtal tili valbara servicenummer
9929:    I Finland används för närvarande ca 4 000          och på det sättet gardera sig t.ex. mot överstora
9930: olika avgiftsbelagda servicenummer. Majorite-         räkningar. Trafikministeriet har strävat efter att
9931: ten av dem erbjuder tjänster som är godtagbara        hålla de merkostnader somalla telefonanvända-
9932: och nyttiga för samhället, t.ex. reservering av       re åsamkas av spärrsystemen så låga som möjligt.
9933: biljetter, tidtabellsinformation och motsvarande.        Den kommitte som justitieministeriet tillsatt
9934: Utvecklingen av sådana tjänster bör inte försvå-      för att utreda sexhandeln behandlar även telefon-
9935: ras, eftersom de underlättar det dagliga livet och    tjänster och kommer eventuellt att föreslå änd-
9936: ger en större fysisk frihet i vårt vidsträckta och    ringar i rådande praxis. Ett av dessa ställningsta-
9937: glest bosatta land.                                   ganden torde vara att de i spörsmålet nämnda
9938:    Tili endast ca 35-45 % är tjänsterna tili ka-      avgiftsfria samtalslinjerna skall beläggas med
9939: raktären sådana att de eventuellt kan anses sam-      avgifter. Eftersom det dock är fråga om en sådan
9940: hällsmässigt betänkliga eller t.o.m. förkastliga.     sammankoppling av linjer som även kan göras
9941: Eftersom telefonnätet är öppet, kan även barn         med utrustning som inte hör tili telenätet, har
9942: ringa tili dessa tjänster.                            tjänsteproducenterna uppenbara möjligheter att
9943:    Cirka en tredjedel av finländarna är fortfaran-    kringgå förbud och avgifter.
9944: de kunder i det föråldrade telenätet och kommer          Trafikministeriet anser att även principerna
9945: endast gradvis att omfattas av den nya tekniken,      för yttrandefrihet och näringsfrihet skall beaktas
9946: vilket gör det svårt att kontrollera situationen.     vid styrningen av utvecklingen i branschen och
9947:  Om alltför stereotypa lösningar tillämpas på de      att man först efter en mycket omfattande och
9948: avgiftsbelagda tiiiäggstjänsterna, mister kunder-     täckande samhällelig debatt kan vidta mera om-
9949:  na även de tjänster som är nyttiga. De som erbju-    fattande åtgärder för att begränsa medborgarnas
9950:  der tjänster kan kringgå de inhemska hindren         rättigheter så som även kan uppfattas som reger-
9951:  genom att överföra utbudet av tjänster tili utlan-   ingens censur av kommunikationen.
9952: 
9953:      Helsingforsden 12juni 1995
9954: 
9955:                                                                   Trafikminister Tuula Linnainmaa
9956:                                             KK 67/1995 vp
9957: 
9958: Skriftligt spörsmål 67
9959: 
9960: 
9961: 
9962: 
9963:                                    Löv: Om integrering av handikappade i arbetslivet
9964: 
9965: 
9966: 
9967:                                         Tili Riksdagens Talman
9968: 
9969:    Ungdomar med inlärnings- och andra svårig-         80-90 % av lönen tili företagen som anställer
9970: heter är beroende av samhällets stöd för att få       handikappade. Detta stöd är kontinuerligt, men
9971: arbetsmöjligheter. Ett alternativ är de skyddade      prövas årligen. Denna modell är inte dyrare för
9972: arbetsplatserna, men dessa kostar samhället           samhället och ger fördelar såsom ökad livskvali-
9973: pengar och dessutom har ungdomarna förutsätt-         tet, känslan av att behövas, kontakt tili andra
9974: ningar för annat arbete. De arbetstillfållen som      samt uppgifter efter förmåga.
9975: öppnar sig på den öppna arbetsmarknaden byg-             Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
9976: ger på kortvarigt samhällsstöd, t.ex. sysselsätt-     ordning 37 § l mom. riksdagsordningen föreskri-
9977: ningsstöd, praktikstöd eller liknande som gäller      ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
9978: 3-24 månader. Efter den här tiden står ungdo-         följande spörsmål:
9979: marna igen utan arbete.
9980:    I en del Iänder har man via lagstiftning tvingat             Vilka åtgärder är Regeringen beredd
9981: företag med ett visst antal personai att anställa            att vidta för att integrera handikappade i
9982: handikappade. I Sverige ger staten lönebidrag                arbetslivet?
9983: 
9984:       Helsingforsden 30 maj 1995
9985:                                                Pehr Löv
9986: 
9987: 
9988: 
9989: 
9990:  250261
9991: 2                                           KK 67/1995 vp
9992: 
9993: Kirjallinen kysymys 67                                                                      Suomennos
9994: 
9995: 
9996: 
9997: 
9998:                                    Löv: Vammaisten työelämään osallistumisen edistämisestä
9999: 
10000: 
10001: 
10002:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
10003: 
10004:    Oppimis- ja muista vaikeuksista kärsivät nuo-      vammaisia työllistäville yrityksille. Tämä tuki on
10005: ret ovat työnsaannissa riippuvaisia yhteiskunnan      jatkuva, mutta sen harkinta tapahtuu vuosittain.
10006: tuesta. Yhtenä vaihtoehtona ovat suojatyöpai-         Tämä malli ei ole kallis yhteiskunnalle, ja sen
10007: kat, mutta ne aiheuttavat yhteiskunnalle kustan-      etuna ovat elämänlaadun paraneminen, itsensä
10008: nuksia, ja sitä paitsi monilla on edellytykset muu-   tarpeelliseksi tunteminen, kontaktit toisiin työn-
10009: hun työhön. Avoimilla työmarkkinoilla avautu-         tekijöihin sekä kykyjen mukaiset tehtävät.
10010: vat työtilaisuudet perustuvat yhteiskunnan tu-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10011: keen, esim. työllisyystukeen, harjoittelutukeen       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10012: tai vastaaviin 3-24 kuukauden mittaisiin tukiin.      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10013: Tämän jälkeen nuoret ovat jälleen vailla työtä.       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10014:    Joissakin maissa on lainsäädännön avulla pa-
10015: kotettu henkilöstöitään tietynsuuruiset yritykset              Mihin toimenpiteisiin Hallitus on val-
10016: työllistämään vammaisia. Ruotsissa valtio tar-               mis ryhtymään edistääkseen vammaisten
10017: joaa palkkatukea, joka on 80-90 % palkasta,                  osallistumista työelämään?
10018: 
10019: 
10020:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1995
10021: 
10022:                                                Pehr Löv
10023:                                             KK 67/1995 vp                                              3
10024: 
10025: 
10026: 
10027: 
10028:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
10029: 
10030:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        löin uusien vajaakuntoisten työnhakijoiden työl-
10031: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         listäminen vaikeutuisi.
10032: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Työhallinnossa 1990-luvun alussa tehtyjen
10033: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lövin näin       monivuotisten seurantatutkimusten mukaan
10034: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 67:               työnantajille maksettava määräaikainen työllis-
10035:                                                       tämistuki on vajaakuntoisten työmarkkina-ase-
10036:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus on val-       man kohentamisen kannalta tärkeä toimenpide.
10037:        mis ryhtymään edistääkseen vammaisten          Vajaakuntoisten asema on turvattu myös
10038:        osallistumista työelämään?                     1.4.1995 voimaan tulleessa työllistämistukiuu-
10039:                                                       distuksessa, jonka yhteydessä muun muassa tu-
10040:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kien määrää karsittiin ja tukiin liitettiin työttö-
10041: vasti seuraavaa:                                      mien työmarkkinavalmiuksia lisääviä tavoittei-
10042:                                                       ta. Vajaakuntoisia työnhakijoita voidaan edel-
10043:     Ennen 1.1.1988 voimaan tullutta työllisyysla-     leen työllistää työllisyysmäärärahoin enintään
10044: kia (275/87) vajaakuntoisten henkilöiden erityis-     kahden vuoden ajan.
10045: työllistämisestä säädettiin erikseen asetuksella          Vuonna 1996 työvoimapoliittiset toimenpiteet
10046: (832/82) sekä valtioneuvoston päätöksillä. Täl-       ehdotetaan mitoitettavaksi siten, että toimenpitei-
10047: löin oli mahdollista tietyissä tapauksissa myön-      den piirissä on keskimäärin 5 % työvoimasta eli
10048: tää pysyvää työllistämistukea vajaakuntoisten         125 000 henkeä. Tämä merkitsee käytännössä
10049: työllistämiseen.Tällä hetkellä on vielä työllistet-   myös työttöminä olevien vajaakuntoisten työllis-
10050: tyinä noin 200 vajaakuntoista,joiden työllistämi-     tymis- ja koulutusmahdollisuuksien paranemista.
10051: seksi tukea on myönnetty toistaiseksi. Uusia pää-         Kysymyksessä mainittua määräosuusjärjes-
10052: töksiä ei ole tehty 1.1.1988 jälkeen. Toistaiseksi    telmää on kokeiltu työministeriön aloitteesta
10053: myönnettyyn tukeen tarvittavat määrärahat jou-        1982-1984 julkisessa hallinnossa. Kokeilun tu-
10054: dutaan osoittamaan vuosittain erikseen valtion        lokset jäivät odotettua vähäisemmiksi, eikä ko-
10055: talousarvion työllisyysmäärärahoista. Toistai-        keilua laajennettu. Nyttemmin kun työllisyysti-
10056: seksi myönnetty tuki sitoo jokaisen työllistetyn      lanne on vaikeutunut, Suomessa on uudelleen
10057: osalta vuosien aikana huomattavan paljon mää-         herännyt keskustelu määräosuusjärjestelmän so-
10058: rärahoja verrattuna muihin työvoimapoliittisiin       veltuvuudesta. Valtioneuvoston asettama kun-
10059: toimenpiteisiin.                                      toutusasiain neuvottelukunta käsitteli myös tätä
10060:     Pysyvistä     työllistämistuista    luovuttiin    kysymystä valmistellessaan uuden vajaakuntois-
10061:  1.1.1988 voimaan tulleessa työllisyyslaissa ja       ten ammatillisen kuntoutuksen ja työllistämisen
10062: -asetuksessa, joiden nojalla säädettiin selkeästi     kansallisen toimintaohjelman. Tämä ohjelma on
10063: työvoimapalvelujen ja koulutuksen ensisijaisuu-       laadittu Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleis-
10064: desta. Tämä lähtökohta tuli myös vammaisten           sopimuksen n:o 159 voimaantulon johdosta, en-
10065: työllistämisen lähtökohdaksi. Katsottiin, ettei       siksi vuonna 1987 sekä nyt uudistettuna vuonna
10066: pysyvä työllistämistuki sovellu työllisyyslain mu-     1995. Toimintaohjelman hyväksymisen yhtey-
10067: kaiseen järjestelmään, jonka ensisijaisena tavoit-    dessä on päätetty siitä, että EU-maissa käytössä
10068: teena on tukea työnhakijan sijoittumista avoi-        olevista määräosuusjärjestelmistä saatuja koke-
10069: mille työmarkkinoille. Näin ollen säädettiin siitä,   muksia selvitetään yhteistyössä työmarkkinajär-
10070: että vajaakuntoisia voidaan työllistää työllisyys-    jestöjen ja vammaisjärjestöjen kanssa. Myös
10071: määrärahoin yhtäjaksoisesti enintään kahden           EU:n komission aloitteesta on käynnistymässä
10072: vuoden ajan. Työministeriössä katsottiin, että        seurantatutkimus vajaakuntoisten työllistämis-
10073:  pysyvästä työllistämistuesta muodostuisi palk-       järjestelmistä EU-maissa. Hallitus odottaa edellä
10074:  kausjärjestelmä, jossa työllistettyjen vajaakun-     mainittujen selvitysten valmistumista ja ottaa sii-
10075:  toisten määrä helposti kasvaisi vuosi vuodelta ja    nä yhteydessä tarpeen mukaan kantaa myös
10076:  sitoisi huomattavasti määrärahoja tilapäiseksi       vammaisten määräosuusjärjestelmän tarkoituk-
10077:  tarkoitetun työllistämisen kustannuksella. Täl-      senmukaisuuteen.
10078: 4                                         KK 67/1995 vp
10079: 
10080:    Käsitellessään vuonna 1994 valtioneuvoston      tämisen kansalliseen toimintaohjelmaan sitou-
10081: selontekoa kuntoutusjärjestelmän vaikutuksista     dutaan eri hallinnonaloilla ja ohjelma voidaan
10082: ja kuntoutusjärjestelmän kehittämisestä edus-      kaikilta osin toteuttaa. Hallitus seuraa tämän
10083: kunta edellytti hallitukselta uutta selontekoa     toimintaohjelman toteuttamista ja saa 30.6.1996
10084: vuonna 1998. Hallitus tulee jo selonteon valmis-   mennessä kuntoutusasiain neuvottelukunnan
10085: telun yhteydessä kiinnittämään erityistä huomio-   laatiman arvion vajaakuntoisten työllisyystilan-
10086: ta niihin kuntoutuslainsäädännön muutostarpei-     teesta ja ammatillisen kuntoutuksen kehittymi-
10087: siin, jotka koskevat vammaisten työllistymis-      sestä. Hallitus on myös valmis harkitsemaan tar-
10088: mahdollisuuksien parantamista. Toiseksi halli-     vittavia jatkotoimenpiteitä saatuaan kansallisen
10089: tus pitää tärkeänä, että kuntoutusasiain neuvot-   selvityksen EU-maiden määräosuusjärjestelmis-
10090: telukunnassa vuonna 1995 hyväksyttyyn vajaa-       tä sekä EU:n seurantatutkimuksen vammaisten
10091: kuntoisten ammatillisen kuntoutuksenja työllis-    työllistämisjärjestelmien toimivuudesta.
10092: 
10093:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1995
10094: 
10095:                                                                  Työministeri Liisa Jaakonsaari
10096:                                               KK 67/1995 vp                                             5
10097: 
10098: 
10099: 
10100: 
10101:                                          Tili Riksdagens Talman
10102: 
10103:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         rär. Härvid skulle sysselsättandet av nya handi-
10104: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          kappade arbetssökande försvåras.
10105: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-           Enligt mångåriga uppföljande undersökning-
10106: man Löv undertecknade spörsmål nr 67:                   ar som gjorts inom arbetsförvaltningen i början
10107:                                                         av 1990-talet är ett tidsbundet sysselsättnings-
10108:            Vilka åtgärder är Regeringen beredd          stöd som betalas tili arbetsgivarna en viktig åt-
10109:         att vidta för att integrera handikappade i      gärd, då det gäller att förbättra de handikappa-
10110:         arbetslivet?                                    des ställning på arbetsmarknaden. De handikap-
10111:                                                         pades ställning har också tryggats genom den
10112:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           reform av sysselsättningsstöden som trädde i
10113: anföra följande:                                        kraft 1.4.1995. 1 samband med denna reform
10114:                                                         gallrades antalet stöd, och tili stöden anknöts
10115:    Innan sysselsättningslagen (275/87) trädde i         målsättningar som ökar de arbetslösas bered-
10116: kraft 1.1.1988 stadgades om specialsysselsättning       skap för arbetsmarknaden. Handikappade ar-
10117: för handikappade personer separat genom för-            betssökande kan fortfarande sysselsättas med
10118: ordning (832/82) och genom statsrådsbeslut.             sysselsättningsanslag för högst två år.
10119: Härvid var det möjligt att i vissa fall bevilja            De arbetskraftspolitiska åtgärderna för 1996
10120: permanent sysselsättningsstöd för sysselsättning        föreslås bli dimensionerade på så sätt att de om-
10121: av handikappade. För närvarande finns det fort-         fattar i genomsnitt 5 % av arbetskraften, dvs.
10122: farande ca 200 handikappade för vilka sysselsätt-       125 000 personer. 1 praktiken innebär detta för-
10123: ning ordnats och för vilkas sysselsättning stöd         bättrade sysselsättnings- och utbildningsmöjlig-
10124: beviljats hittills. Nya beslut har inte fattats sedan   heter också för arbetslösa handikappade.
10125: 1.1.1988. De anslag som behövs för hittills bevil-         Det i spörsmålet avsedda kvotdelssystemet
10126: jat stöd måste anvisas skilt varje år från statsbud-    har på arbetsministeriets initiativ prövats inom
10127: getens sysselsättningsanslag. Det hittills bevilja-     den offentliga förvaltningen 1982-1984. Resul-
10128: de stödet binder för varje sysselsatt persons del       taten av experimentet blev obetydligare än vän-
10129: avsevärt mycket anslag under årens lopp jämfört         tat, varför experimentet inte utvidgades. Nu då
10130: med andra arbetskraftspolitiska åtgärder.               sysselsättningsläget förvärrats har man i Finland
10131:    1 sysselsättningslagen och sysselsättningsför-       på nytt börjat diskutera kvotdelssystemets tili-
10132: ordningen, vilka trädde i kraft 1.1 1988, avstod        Iämplighet. Den av statsrådet tilisatta delegatio-
10133: man från de permanenta sysselsättningsstöden.           nen för rehabiliteringsärenden behandlade också
10134: Lagen och förordningen innehåller klara stad-           denna fråga vid beredningen av det nya nationei-
10135: ganden om arbetskraftsservicens och utbildning-         Ja handlingsprogrammet för yrkesinriktad reha-
10136: ens prioritet. Denna utgångspunkt blev också            bilitering och sysselsättning av handikappade.
10137: utgångspunkten för sysselsättandet av handikap-         Programmet har utarbetats med anledning av
10138: pade. Man ansåg att ett permanent sysselsätt-           ikraftträdandet av Internationella arbetsorgani-
10139: ningsstöd inte lämpar sig i ett sådant system som       sationens (ILO) konvention nr 159, först 1987
10140: anges i sysselsättningslagen, vars primära syfte är     och nu i reviderad form 1995. 1 samband med
10141: att stöda en arbetssökandes placering på den            godkännandet av handlingsprogrammet har
10142:  öppna arbetsmarknaden. Sålunda gavs stadgan-           man beslutat att erfarenheterna av de kvotdels-
10143:  den om att handikappade kan sysselsättas med           system som används i EU-Iänderna utreds i sam-
10144:  sysselsättningsanslag för högst två år i ett sträck.   råd med arbetsmarknadsorganisationerna och
10145:  Vid arbetsministeriet ansåg man att ett perma-         handikapporganisationerna. Också på EU-kom-
10146:  nent sysselsättningsstöd skulle förvandlas tili ett    missionens initiativ håller man på att starta en
10147:  avlöningssystem där antalet sysselsatta handi-         uppföljande undersökning om systemen för sys-
10148:  kappade lätt kunde öka år för år och binda ett         selsättande av handikappade i EU-länderna. Re-
10149:  avsevärt stort anslagsbelopp på bekostnad av           geringen inväntar att ovan nämnda utredningar
10150:  sysselsättning som varit avsedd att vara tempo-        blir klara och tar i samband därmed efter behov
10151: 6                                          KK 67/1995 vp
10152: 
10153: ställning också till huruvida kvotdelssystemet för   handikappade, som godkändes i delegationen för
10154: handikappade är ändamålsenligt.                      rehabiliteringsärenden 1995, samt att program-
10155:    Vid behandlingen av statsrådets redogörelse       met till alla delar kan genomföras. Regeringen
10156: för rehabiliteringssystemets effekter och utveck-    följer med genomförandet av programmet och
10157: ling 1994 förutsatte riksdagen av regeringen en      får senast 30.6.1996 en av delegationen för reha-
10158: ny redogörelse 1998. Regeringen kommer redan i       biliteringsärenden gjord uppskattning av de han-
10159: samband med beredningen av redogörelsen att          dikappades sysselsättningssituation och den
10160: fåsta speciell uppmärksamhet vid de behov att        yrkesinriktade rehabiliteringens utveckling.
10161: ändra rehabiliteringslagstiftningen vilka gäller     Regeringen är också beredd att överväga nöd-
10162: förbättrandet av de handikappades sysselsätt-        vändiga fortsatta åtgärder efter att ha fått den
10163: ningsmöjligheter. F ör det andra anser regeringen    nationella utredningen om EU-ländernas kvot-
10164: det viktigt att olika förvaltningsgrenar engagerar   delssystem och EU:s uppföljande undersökning
10165: sig för det nationella handlingsprogrammet för       om hur systemen för sysselsättande av handikap-
10166: yrkesinriktad rehabilitering och sysselsättning av   pade fungerar.
10167: 
10168:      Helsingforsden 16 juni 1995
10169: 
10170:                                                                  Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
10171:                                            KK 68/1995 vp
10172: 
10173: Kirjallinen kysymys 68
10174: 
10175: 
10176: 
10177: 
10178:                                   Aula: Työttömyysturvalain mukaisen peruspäivärahan saajien
10179:                                       oikeudesta työharjoitteluun
10180: 
10181: 
10182:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
10183: 
10184:    Ns. työmarkkinatukea saavat henkilöt, jotka          Työttömien oman aktiivisuuden tukemiseksi
10185: eivät täytä työttömyysturvan peruspäivärahan         olisi paikallaan, että myös peruspäivärahan saa-
10186: tai ansioturvan saamisen ehtoja. Työmarkkina-        jat ja etenkin nuoret voisivat mennä työ harjoitte-
10187: tukea saava voi osallistua myös työharjoitteluun     luun, mikäli he itse ovat siihen halukkaita. Työt-
10188: tai muihin työmarkkinavalmiuksia parantaviin         tömyysturvan tarkoituksena ei pitäisi olla työttö-
10189: toimiin.                                             mien pitäminen kotona toimettomina, jos muita
10190:    Työmarkkinatuki on usein aivan samansuu-          vaihtoehtoja on käytössä.
10191: ruinen kuin työttömyysturvan peruspäiväraha.            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10192: Kotona asuvilla nuorilla se on peruspäivärahaa       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10193: alempi. Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10194: erot voivat aiheuttaa työttömän kannalta se-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10195: kaannusta. Peruspäivärahalla oleva työtön ei voi
10196: mennä työharjoitteluun, vaikka haluaisikin ja                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
10197: harjoittelupaikka järjestyisi. On tapauksia,joissa          siin työttömyysturvalain muuttamiseksi
10198: jo harjoittelupaikan hankkinut työtön on saanut             siten, että myös peruspäivärahaa saava
10199: KELAsta tiedon, että hän ei saakaan työmarkki-              työtön saisi oikeuden mennä työharjoit-
10200: natukea, vaan peruspäivärahaa, eikä siksi voi               teluun samoin kuin työmarkkinatukea
10201: osallistua työharjoitteluun.                                saava?
10202: 
10203:       Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1995
10204:                                           Maria Kaisa Aula
10205: 
10206: 
10207: 
10208: 
10209:  250261
10210: 2                                         KK 68/1995 vp
10211: 
10212: 
10213: 
10214: 
10215:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
10216: 
10217:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Työttömyyspäiväraha eli ansioon suhteutettu
10218: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       työttömyyspäiväraha ja peruspäiväraha on puo-
10219: olette 30 päivänä toukokuuta 1995 päivätyn kir-     lestaan tarkoitettu henkilöille, jotka ovat olleet
10220: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    pysyvästi työmarkkinoilla ja saaneet toimeentu-
10221: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Aulan näin       lonsa joko palkkatyöstä tai yritystoiminnasta.
10222: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 68:                Työllisyysasetuksen mukaan työttömälle hen-
10223:                                                     kilölle voidaan maksaa työharjoittelun ajalta
10224:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      työharjoittelutukea. Kun työmarkkinatukea
10225:        siin työttömyysturvalain muuttamiseksi       saavan henkilön toimeentulo työharjoittelun
10226:        siten, että myös peruspäivärahaa saava       ajalta turvataan työmarkkinatuella, työttömyys-
10227:        työtön saisi oikeuden mennä työharjoit-      päivärahaa saavan henkilön toimeentulo työhar-
10228:        teluun samoin kuin työmarkkinatukea          joittelun ajalta voidaan korvata työharjoittelu-
10229:        saava?                                       tuella.
10230:                                                        Työttömyyspäivärahan maksaminen työhar-
10231:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        joittelun ajalta saattaisijohtaa työmarkkinoiden
10232: vasti seuraavaa:                                    vinoutumiseen, jossa työsuhteita muutettaisiin
10233:                                                     harjoittelupaikoiksi eli palkanmaksu korvattai-
10234:    Työmarkkinatuki on muun muassa työmark-          siin työttömyysturvalla. Peruspäivärahaa ja an-
10235: kinoille ensimmäistä kertaa tuleville työttömille   sioon suhteutettua päivärahaa ei voida asettaa
10236: tarkoitettu tuki. Koska näillä henkilöillä ei ole   työvoimapoliittisten edellytysten osalta erilai-
10237: aiempaa työkokemusta tai heillä on työkoke-         seen asemaan. Johtopäätökset työharjoittelu-
10238: musta vain vähäisessä määrin, on tärkeää, että      mahdollisuuksien laajentamisesta voidaan tehdä
10239: heidän toimeentulonsa on turvattu myös sellais-     vasta sen jälkeen, kun työmarkkinatukeen liitty-
10240: ten aktiivisten työvoimapoliittisten toimenpitei-   vistä mahdollisuuksista osallistua aktiivitoimen-
10241: den aikana, jolloin pyritään edistämään heidän      piteisiin on saatu riittävästi kokemuksia.
10242: työmarkkinoille hakeutumistaan. Tämän vuoksi
10243: esimerkiksi työharjoittelun ajalta henkilölle
10244: maksetaan työmarkkinatukea.
10245:      Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1995
10246:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
10247:                                                KK 68/1995 vp                                                   3
10248: 
10249: 
10250: 
10251: 
10252:                                           Tili Riksdagens Talman
10253: 
10254:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-              Arbetslöshetsdagpenningen, dvs. arbetslös-
10255: ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrive1se av den            hetsdagpenning avvägd enligt förtjänsten och
10256: 30 maj 1995 till vederbörande med1em av statsrå-           grunddagpenningen, är igen avsedda för perso-
10257: det översänt fö1jande av riksdagsman Aula un-              ner som varaktigt har varit ute på arbetsmarkna-
10258: dertecknade spörsmå1 nr 68:                                den och fått sin utkomst antingen av lönearbete
10259:                                                            eller av företagsverksamhet.
10260:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för                Enligt sysselsättningsförordningen kan en ar-
10261:         att 1agen om utkomstskydd för arbets1ösa           betslös få arbetspraktikstöd under praktiktiden.
10262:         skall ändras så att även en arbets1ös som          När utkomsten för en person som får arbets-
10263:         får grunddagpenning skulle få rätt att del-        marknadsstöd tryggas med hjälp av arbetsmark-
10264:         ta i arbetspraktik på samma sätt som en            nadsstöd för arbetspraktiktiden, kan utkomsten
10265:         person som får arbetsmarknadsstöd?                 för en person som får arbetslöshetsdagpenning
10266:                                                            ersättas med arbetspraktikstöd för arbetsprak-
10267:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              tiktiden.
10268: anföra följande:                                              Att arbetslöshetsdagpenning betalas för ar-
10269:                                                            betspraktiktiden kan leda till en snedvridning av
10270:    Arbetsmarknadsstödet är ett stöd som bl.a. är           arbetsmarknaden på så sätt att arbetsförhållan-
10271: avsett för sådana arbetslösa som för första gång-          den ändras till praktikplatser, dvs. löneutbetal-
10272: en kommer ut på arbetsmarknaden. Eftersom                  ningen ersätts med utkomstskyddet för arbetslö-
10273: dessa personer inte har tidigare arbetserfarenhet          sa. Grunddagpenningen och dagpenning avvägd
10274: eller endast lite arbetserfarenhet, är det viktigt att     enligt förtjänsten kan inte tillåtas inta olika ställ-
10275: deras utkomst är tryggad även under sådana ak-             ning vid bedömningen av de arbetskraftspolitis-
10276: tiva arbetskraftspolitiska åtgärder då man försö-          ka förutsättningarna. Slutsatser om vilka effek-
10277: ker främja deras möjligheter att komma ut i ar-            terna är av utvidgade arbetspraktikmöjligheter
10278: betslivet. På grund av detta betalas arbetsmark-           kan dras först efter att man har fått tillräckliga
10279: nadsstöd till en person t.ex. för arbetspraktikti-         erfarenheter av vilka möjligheter de som fått ar-
10280: den.                                                       betsmarknadsstöd har att delta i aktiva arbets-
10281:                                                            marknadsåtgärder.
10282:      Helsingforsden 19 juni 1995
10283: 
10284:                                                          Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
10285:                                             KK 69/1995 vp
10286: 
10287: Kirjallinen kysymys 69
10288: 
10289: 
10290: 
10291: 
10292:                                    Aittoniemi: Törkeän ryöstön valmistelun säätäruisestä rangaista-
10293:                                        vaksi teoksi
10294: 
10295: 
10296:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
10297: 
10298:    Suomessa rikoksen valmistelu on ollut ran-         neet takaisin niiden haltijoille. Poikkeuksena
10299: gaistavaa vain aniharvoissa tapauksissa. Yksi on      ovat luvattomat tai mm. piiput katkaisemalla
10300: ollut murhapolton valmistelu, ja vastaavanlai-        muunnetut aseet.
10301: nen kriminalisointi on löydettävissä myös maan           Asialla saattaa olla suuri ennalta estävä vaiku-
10302: sisäistä ja ulkoista turvallisuutta suojaavien kri-   tus.
10303: minalisointien piiristä.                                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10304:    Ruotsissa törkeän ryöstön valmistelu on sää-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10305: detty rangaistavaksi. Tämä merkitsee käytän-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10306: nössä sitä, että nimenomaan törkeään aseelliseen      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10307: ryöstöön selvästi kelvollisten esineiden ja mate-
10308: riaalin hankkiminen ja hallussapito on Ruotsissa                 Aikooko Hallitus ottaa harkittavaksi
10309: rangaistavaa. Ruotsissa tästä on hyvät koke-                  törkeän ryöstön valmistelun kriminali-
10310: mukset, koska poliisi pystyy puuttumaan asiaan                soinnin esimerkiksi Ruotsissa käytössä
10311: jo varhaisessa vaiheessa ennen itse päärikoksen               olevan mallin mukaisesti ottaen huo-
10312: tapahtumista. Suomessa poliisi on voimaton ja se              mioon asiasta Ruotsissa ennaltaestävyy-
10313: joutuu antamaan ryöstöä varten hankitut väli-                 den kannalta saadut hyvät kokemukset?
10314: 
10315:      Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1995
10316: 
10317:                                             Sulo Aittoniemi
10318: 
10319: 
10320: 
10321: 
10322: 250261
10323: 2                                          KK 69/1995 vp
10324: 
10325: 
10326: 
10327: 
10328:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
10329: 
10330:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tekojen kriminalisointiin kuin mihin Suomessa
10331: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        on päädytty. Ero Suomen järjestelmään ei ole
10332: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kuitenkaan niin suuri, kuin minkä ensivaikutel-
10333: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       man säännöksistä saa. Rangaistavuus edellyttää
10334: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        tiettyjä tekoja rikoksen tekemiseksi, kuten myr-
10335: n:o 69:                                              kyn, räjähdysaineen, aseen, tiirikan, väärennyk-
10336:                                                      seen soveltuvan välineen tai muun sellaisen apu-
10337:           Aikooko Hallitus ottaa harkittavaksi       välineen hankkimisen tai valmistamisen. Silti
10338:        törkeän ryöstön valmistelun kriminali-        valmistelun kriminalisointi kattaa Ruotsin laissa
10339:        soinnin esimerkiksi Ruotsissa käytössä        runsaasti sellaisia tekoja, joissa teon liittymistä
10340:        olevan mallin mukaisesti ottaen huo-          jonkin rikoksen valmisteluun on ilmeisen mah-
10341:        mioon asiasta Ruotsissa ennaltaestävyy-       dotonta selvittää. Suurin merkitys näillä sään-
10342:        den kannalta saadut hyvät kokemukset?         nöksillä lienee silloin, kunjonkin rikoksen selvit-
10343:                                                      telyn yhteydessä paljastuu tehdyn tai muun ri-
10344:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          koksen tekemiseen käytettyjä tai tarkoitettuja
10345: taen seuraavaa:                                      esineitä. Valmistelukriminalisointi on saattanut
10346:                                                      helpottaa rikollisen toiminnanjatkamisen ehkäi-
10347:     Suomen rikoslainsäädännössä rikoksen val-        syä, kun rikoksen tekemistä varten hankittuja
10348: mistelun kriminalisointiin on suhtauduttu perin-     välineitä on voitu tuomita valtiolle menetetyksi.
10349: teisesti pidättyvästi. Syynä tähän ovat valmiste-        Suomessa omaksuttua lainsäädäntölinjaa
10350: lukriminalisointeihin liittyvät yleiset ongelmat.    puoltavat hyvät syyt. Pitkälti samanlaista linjaa
10351: Rikoksen valmistelusta on huomattavan vaikea         noudatetaan myös eräissä muissa maissa, joissa
10352: saada luotettavaa näyttöä. Valmisteluteot voivat     rikoslainsäädäntö rakentuu samaan perinteeseen
10353: usein yhtä hyvin liittyä tavanomaiseen työnte-       kuin Suomessa. Vastaisuudessakaan ei ole tar-
10354: koon tai harrastuksiin. Tästä aiheutuu väistä-       koituksenmukaista laajentaa valmistelua koske-
10355: mättä oikeusturvaongelmia. Valmistelu paljas-        vaa kriminalisointia Ruotsin esimerkin mukai-
10356: tuu yleensä vain sattumalta, mikä on rikosoikeu-     sesti, vaan on syytä kohdistaa mahdolliset krimi-
10357: den kannalta selvästi kielteistä. Näistäkin syistä   nalisoinnit vaarallisiin valmistelutoimiin ja ri-
10358: valmistelukriminalisoinneilla on useimmiten vä-      kosten torjunnan kannalta keskeisiin tekoihin,
10359: häinen käytännön merkitys. Vaikutusta on myös        jotka jo sellaisinaan ovat rankaisemisen arvoisia.
10360: sillä, että rikoksentekijälle tulisi mahdollisim-    Tästä tarjoaa hyvän esimerkin väärennysaineis-
10361: man pitkälle olla edullista luopua rikollisesta      ton hallussapidon kriminalisointi. Todettakoon,
10362: suunnitelmastaan, mitä varhainen kriminalisoin-      että nykyinen valmistelukriminalisointi on ai-
10363: ti saattaisi heikentää. Valmistelukriminalisoinnit   heuttanut Ruotsissa suhteellisen runsaasti tul-
10364: rajoittuvatkin Suomen rikoslaissa pääasiassa         kintaongelmia.
10365: eräiden hyvin vakavien rikosten, kuten valtiope-         Törkeän ryöstön valmistelusta ei ole osoitetta-
10366: toksen tai joukkotuhonnan valmisteluun. Eräis-       vissa riittäviä erillistä valmistelukriminalisointia
10367: sä tapauksissa valmisteluun rinnastettavana kri-     puoltavia piirteitä. Esimerkiksi ryöstöä varten
10368: minalisoinnilla on haluttu saattaa rangaistavaksi    hankitut laittomat aseet voidaan säännönmukai-
10369: tietyn omaisuuden hallussapito selvästi rikolli-     sesti ottaa poliisin haltuun pelkästään aselain-
10370: sessa tarkoituksessa. Tällaisesta tarjoaa esimer-    säädännön perusteella. Tarkoitus käyttää luval-
10371: kin väärennysaineiston hallussapidon kriminali-      lisia aseita ryöstön tekemiseen taas on niin vaikea
10372: sointi rikoslain kokonaisuudistuksen ensimmäi-       osoittaa, että siihen perustuvan kriminalisoinnin
10373: sessä vaiheessa.                                     avulla ilmeisen harvoin voitaisiin ehkäistä ryös-
10374:     Ruotsin rikoskaaressa valmistelun ja yrityk-     töjä. Myös räjähteiden asianmukainen hallussa-
10375: sen kriminalisointi on kytketty yhteen tavalla,      pito ja säilytys on tarkasti säänneltyä. Jos taas
10376: joka johtaa laajempaan rikosta valmistelevien        halutaan puuttua ryöstössä käytettäviin murto-
10377:                                              KK 69/1995 vp                                           3
10378: 
10379: välineisiin, kuten tiirikkaan,jo nykyinen lainsää-    tekemiseen. Jos tiedetään kysymyksen olevan
10380: däntö tarjoaa tähän eräitä mahdollisuuksia. Toi-      rikoksen tekemiseen käytetyistä välineistä, jo
10381: saalta ei ole perusteltua pyrkiä laajasti takavari-   nykyinen laki tuntee mahdollisuuden esineiden
10382: koimaan tavanomaisia työvälineitä, vaikka voi-        tuomitsemiseen valtiolle menetetyksi.
10383: taisiinkin epäillä niitä käytettävän myös rikosten
10384: 
10385:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1995
10386: 
10387:                                                                     Oikeusministeri Sauli Niinistö
10388: 4                                            KK 69/1995 vp
10389: 
10390: 
10391: 
10392: 
10393:                                          Tili Riksdagens Talman
10394: 
10395:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       ring av gärningar som förbereder ett brott än vad
10396: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         man i Finland har gjort. Skillnaden jämfört med
10397: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       det finska systemet är emellertid inte så stor som
10398: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr          ett första intryck av stadgandena låter tro. Straff-
10399: 69:                                                    barheten förutsätter vissa gärningar för att utfö-
10400:                                                        ra brott, så som anskaffande eller förfårdigande
10401:           Ämnar Regeringen tai övervägande en          av gift, sprängämne, vapen, dyrk, förfalsknings-
10402:        kriminalisering av förberedelse till grovt      verktyg eller annat sådant hjälpmedel. Trots det-
10403:        rån t.ex. enligt den modell som används i       ta täcker kriminaliseringen av förberedelse i den
10404:        Sverige med beaktande av de goda erfa-          svenska lagen ett stort antal gärningar, i vilka det
10405:        renheter för brottspreventionen som man         är uppenbart omöjligt att utreda om gärningen
10406:        i Sverige har fått i denna fråga?               har samband med förberedelse till något brott.
10407:                                                        Den största betydelsen torde dessa stadganden
10408:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ha då det i samband med utredandet av ett brott
10409: anföra följande:                                       uppdagas föremål som använts vid brottet eller
10410:                                                        som använts eller avsetts för begående av något
10411:    Straffiagstiftningen i Finland har traditionellt    annat brott. Kriminaliseringen av förberedelse
10412: förhållit sig återhållsamt till kriminalisering av     kan ha gjort det lättare att förebygga fortsatt
10413: förberedelse till brott. Orsaken till detta är de      brottslig verksamhet då redskap som anskaffats
10414: allmänna problem som hänger samman med kri-            för att utföra brott kan dömas förverkade tili
10415: minaliseringen av förberedelse. Det föreligger         staten.
10416: betydande svårigheter att få tillförlitlig utredning      Det finns goda skäl för den lagstiftningslinje
10417: om förberedelse till ett brott. Förberedelsegär-       som anammats i Finland. En i stor utsträckning
10418: ningarna kan ofta lika väl hänföra sig till sedvan-    liknande linje iakttas också i vissa andra Iänder
10419: ligt arbete eller till hobbyn. Detta leder oundvik-    där straffiagstiftningen bygger på samma tradi-
10420: ligen tili rättssäkerhetsproblem. Förberedelsen        tion som i Finland. lnte heller i framtiden är det
10421: uppdagas i allmänhet endast av en händelse, vil-       ändamålsenligt att utvidga kriminaliseringen av
10422: ket är klart negativt med tanke på straffrätten.       förberedelse enligt det svenska exemplet, utan det
10423: Ä ven av dessa orsaker har kriminaliseringar av        är skäl att rikta eventuella kriminaliseringar på
10424: förberedelse till brott för det mesta endast liten     farliga förberedelseåtgärder och med tanke på
10425: praktisk betydelse. Det är också av betydelse att      brottsbekämpningen centrala gärningar, som re-
10426: det för en gärningsman så långt som möjligt            dan i sig är värda att bestraffas. Ett bra exempel
10427: borde vara fördelaktigt att avstå från sina brotts-    på detta är kriminaliseringen av innehav av för-
10428: liga planer, något som en tidig kriminalisering        falskningsmedel. Det kan konstateras att den
10429: kunde motverka. 1 straffiagen i Finland begrän-        nuvarande kriminaliseringen av förberedelse har
10430: sar sig därför kriminaliseringarna av förberedel-      förorsakat relativt stora tolkningsproblem i
10431: se huvudsakligen till förberedelse av vissa synner-    Sverige.
10432: ligen allvarliga brott, så som högförräderi eller         1 fråga om förberedelse tili grovt rån kan det
10433: folkmord. 1vissa fall har man genom kriminalise-       inte påvisas tillräckliga drag som talar för en
10434: ringar som kan jämställas med förberedelse velat       särskild kriminalisering av förberedelse. T.ex.
10435: kriminalisera innehav av viss slags egendom i          olagliga vapen som anskaffats för begående av
10436: klart brottsligt syfte. Ett exempel på detta är        rån kan som regel omhändertas av polisen enbart
10437: kriminaliseringen av innehav av förfalsknings-         på grundval av vapenlagstiftningen. Att påvisa
10438: medel i det första skedet av totalrevideringen av      avsikten att använda lagliga vapen för att utföra
10439: straffiagstiftningen.                                  ett rån är igen så svårt att man med en krimina-
10440:    1 brottsbalken i Sverige har kriminaliseringen      lisering som grundar sig på detta i uppenbart få
10441: av förberedelse och försök knutits samman på ett       fall skulle kunna förhindra rån. Behörigt innehav
10442: sätt som leder till en mer omfattande kriminalise-     och vederbörlig förvaring av sprängämnen är
10443:                                             KK 69/1995 vp                                               5
10444: 
10445: också noggrant reglerade. Om man igen vill ingri-     kan haen misstanke om att de också används för
10446: pa mot inbrottsredskap som används vid rån,           att utföra brott. Om man vet att det är fråga om
10447: t.ex. dyrkar, ger redan gäliande lagstiftning vissa   redskap som använts för ett brott känner redan
10448: möjligheter tili detta. A andra sidan är det inte     gällande lag tili möjligheten att döma föremålen
10449: motiverat att i stor omfattning sträva efter att ta   förverkade tili staten.
10450: i beslag sedvanliga arbetsredskap trots att man
10451: 
10452:      Helsingforsden 14 juni 1995
10453: 
10454:                                                                       Justitieminister Sauli Niinistö
10455:                                             KK 70/1995 vp
10456: 
10457: Kirjallinen kysymys 70
10458: 
10459: 
10460: 
10461: 
10462:                                   Aittoniemi: Kansaneläkelaitoksen toimitilojen uudelleenjärjeste-
10463:                                       lyistä
10464: 
10465: 
10466:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
10467: 
10468:     Kansaneläkelaitoksen piirissä on henkilöstö-        Järjettömältä tuntuvaan operaatioon kuluvat
10469: ristiriitojen lisäksi tapahtumassa varsin kummal-    rahat voisi käyttää hyödyllisempäänkin, esimer-
10470: lisia muutoksia toimitilojen suhteen henkilöstön     kiksi myöntämällä eläke joillekin sellaisille, jotka
10471: voimakkaasta vastustuksesta huolimatta. Kesä-        ovat siihen oikeutettuja mutta Kelan tunnetun
10472: kuun alkupuolella muuttavat päätoimitalosta          epäoikeudenmukaisuuden vuoksi jääneet siitä
10473: Nordenskiöldinkadulta terveys- ja toimeentulo-       paitsi.
10474: turvaosaston väki sekä etuusjärjestelmien atk-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10475: henkilöstö Pitäjänmäelle. Pitäjänmäeltä taas         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10476: muuttavat Nordenskiöldinkadulle henkilöstö-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10477: koulutuksen ja tutkimus- sekä kehitysyksikön         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10478: ihmiset sekä Pitäjänmäellä nyt oleva atk-henki-
10479: löstö.                                                          Tietääkö Hallitus, millä perusteilla
10480:     Kumpaankin paikkaan joudutaan rakenta-                   kansaneläkelaitos tuhlaa yhteiskunnan
10481: maan runsaasti uusia tiloja, ja operaatio maksaa             varoja ristikkäiseen muutto-operaatioon
10482: joidenkin arvioiden mukaanjopa kymmeniä mil-                 Nordenskiöldinkadun ja Pitäjänmäen
10483: joonia markkoja. Siitä huolimatta kukaan ei tie-             toimiyksiköiden välillä?
10484: dä, miksi operaatio suoritetaan, ja suuri osa hen-
10485:  kilöstöä vastustaa toimenpiteitä.
10486:      Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1995
10487:                                            Sulo Aittaniemi
10488: 
10489: 
10490: 
10491: 
10492: 250261
10493: 2                                        KK 70/1995 vp
10494: 
10495: 
10496: 
10497: 
10498:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
10499: 
10500:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Kansaneläkelaitoksen organisaatiouudistus
10501: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,     toteutettiin toukokuun alusta 1994 lukien sitä
10502: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen   koskevalla asetuksenmuutoksella (222/94).
10503: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-    Muutoksella kansaneläkelaitoksen osastojakoa
10504: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen     vähennettiin kymmenestä osastosta kuuteen
10505: n:o 70:                                           osastoon. Kansaneläkelaitoksesta saadun tiedon
10506:                                                   mukaan vireillä olevat toimitilajärjestelyt liitty-
10507:           Tietääkö Hallitus, millä perusteilla    vät tähän kansaneläkelaitoksen päätoimitalon
10508:        kansaneläkelaitos tuhlaa yhteiskunnan      uudelleen organisoimiseen.
10509:        varoja ristikkäiseen muutto-operaatioon       Kansaneläkelaitoksen hallintokulut tulevat
10510:        Nordenskiöldinkadun ja Pitäjänmäen         sosiaali- ja terveysministeriön tietoon vuosittain
10511:        toimiyksiköiden välillä?                   valtion talousarvioehdotuksen yhteydessä. So-
10512:                                                   siaali- ja terveysministeriöllä ei muutoin ole mah-
10513:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      dollisuutta vaikuttaa kansaneläkelaitoksen hal-
10514: vasti seuraavaa:                                  linnon valvontaan, koska laitos on eduskunnan
10515:                                                   valvonnan alainen.
10516: 
10517:      Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1995
10518:                                                   Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
10519:                                           KK 70/1995 vp                                                3
10520: 
10521: 
10522: 
10523: 
10524:                                       Tili Riksdagens Talman
10525: 
10526:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        Folkpensionsanstaltens organisation revide-
10527: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       rades vid ingången av maj 1994 genom en ändring
10528: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     av folkpensionsförordningen (222/94). Genom
10529: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr        ändringen minskades antalet avdelningar vid
10530: 70:                                                  folkpensionsanstalten från tio tili sex. Enligt upp-
10531:                                                      gifter från folkpensionsanstalten anknyter de på-
10532:            Känner Regeringen tili på vilka grun-     gående arrangemangen med lokalerna tili omor-
10533:         der folkpensionsanstalten slösar samhäl-     ganiseringen av folkpensionsanstaltens huvud-
10534:         lets medel genom en i kors gående flytt-     administrationsbyggnad.
10535:         ningsoperation mellan enheten vid Nor-          Social- och hälsovårdsministeriet får årligen
10536:         denskiöldsgatan och den i Sockenbacka?       uppgifter om folkpensionsanstaltens administra-
10537:                                                      tionsutgifter i samband med budgetförslaget.
10538:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        Social- och hälsovårdsministeriet har inte på an-
10539: anföra följande:                                     nat sätt möjligheter att påverka övervakningen
10540:                                                      av folkpensionsanstaltens administration, efter-
10541:                                                      som anstalten underlyder riksdagen.
10542:       Helsingforsden 20 juni 1995
10543:                                                    Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
10544:                                                KK 71/1995 vp
10545: 
10546: Kirjallinen kysymys 71
10547: 
10548: 
10549: 
10550: 
10551:                                      Ihamäki: Veteraanien hammashuollosta
10552: 
10553: 
10554:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
10555: 
10556:     Maassamme on vielä hieman yli 200 000 so-                Kelan kautta on maksettu veteraanien ham-
10557: tiemme veteraania. Heidän terveydenhoitonsa ja           mashuoltokulujen korvauksia l.l 0.1992 lukien.
10558: kuntoutuksensa on suomalaisen hyvinvointival-            Korvauksia ei kuitenkaan makseta lainkaan
10559: tion terveydenhoitojärjestelmän suuria haastei-          hammasproteesin valmistamisesta ja korjaami-
10560: ta. Vaikka veteraanien osuus väestöstä on ny-            sesta aiheutuneista laboratoriokuluista. Nämä
10561: kyään melko pieni, heidän terveydenhoidolliset           kulut muodostavat kuitenkin suurimman osan
10562: tarpeensa ovat varsin suuret. Tämä korostuu sii-         veteraanien suun terveydenhoitokuluista. Mikäli
10563: täkin syystä, että veteraanien keski-ikä on jo noin      haluamme vaikuttaa veteraanien suun tervey-
10564: 75 vuotta.                                               teen, olisijuuri proteesihoitojen kuluja korvatta-
10565:     Jotta veteraanit pystyisivät mahdollisimman          va runsaskätisemmin.
10566: pitkään omaehtoisesti huolehtimaan jokapäi-                  Ennen korvausmenettelyn aloittamista kor-
10567: väisistä toimistaan, joudutaan heidän terveyden-         vauksia käsitellyt työryhmä arvioi tämän sosiaa-
10568: hoitoonsa panostamaan yhä enemmän. Suun ter-             lisen etuuden vaativan vuosittain noin 84 miljoo-
10569: veys on merkittävä osa ihmisen yleisterveyttä.           naa markkaa. Ensimmäisenä täytenä korvaus-
10570: Purentakyvyn heikkeneminen johtaa helposti               vuonna 1993 olivat maksetut kokonaiskorvauk-
10571: ruokavalion yksipuolistumiseen, joka suoraan             set 44 miljoonaa markkaa, ja vuonna 1994 mak-
10572: vaikuttaa yleisterveyttä heikentävästi.                  settiin 39,3 miljoonaa markkaa.
10573:     Vastikään on julkaistu ensimmäinen valta-                Korvausten odotettua vähäisempään maksa-
10574: kunnallinen selvitys veteraanien suun terveydes-         miseen vaikuttavat oleellisesti kaksi seikkaa. En-
10575: tä, heidän hammashoitotottumuksistaan ja pal-            sinnäkin edellä mainittu proteesien laboratorio-
10576: velujen käytöstä.                                        kulujen jättäminen korvausten ulkopuolelle on
10577:     Dosentti Risto Tuomisen ja hammaslääketie-           jättänyt suuren osan veteraaneista koko järjestel-
10578: teen tohtori Maija Tuomisen raportin mukaan              män ulkopuolelle (noin puolet veteraaneista oli
10579:  noin puolet veteraaneista on hampaattomia. Ir-          käynyt hammaslääkärillä viimeksi kuluneiden
10580: rotettavaa hammasproteesia käyttää 80% vete-             kahden vuoden aikana). Toisaalta veteraanit tie-
10581:  raaneista. Proteesit ovat usein hyvinkin vanhoja.       sivät Kelan maksamista korvauksista erittäin
10582:  Hammaslääketieteellisten asiantuntija-arvioiden         huonosti, vain alle 60 % sanoi tietävänsä tällais-
10583:  mukaan proteesit tulisi uusia 5-IO vuoden vä-           ten korvausten olemassaolosta.
10584:  lein, ja sinäkin aikana ne tulisi tiivistää eli poh-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10585: jata parin vuoden välein. Veteraanien proteesien         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10586:  keski-ikä oli kuitenkin yli 12 vuotta. Vanhimmat        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10587:  proteesit olivat jo 52 vuotta vanhat.                   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10588:     Leukaluut ja proteesien peittämä limakalvo
10589:  muuttuvat vuosien mittaan, ja uusina hyvin istu-                  Onko Hallitus tietoinen veteraanien
10590:  vat proteesitkin rupeavat ajan myötä keikku-                   heikosta suun terveydestä ja sen varsin
10591:  maan ja hankaamaan ikeniä. Huonosti istuvat                    puutteellisesta hoidosta varsinkin protee-
10592:  proteesit aiheuttavat erilaisia vaivoja ja altistavat          sihoitomahdollisuuksien jäädessä kus-
10593:  suun sienitulehduksille. Veteraanit käyvät tar-                tannussyistä paljolti käyttämättä, ja
10594:  kastuttamassa tai huollattamassa hampaitaan ja                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10595:  proteesejaan selvästi harvemmin kuin muut sa-                  ryhtyä asiantilan parantamiseksi?
10596:  manikäiset.
10597:       Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1995
10598: 
10599:                                                Timo Ihamäki
10600: 250261
10601: 2                                          KK 71/1995 vp
10602: 
10603: 
10604: 
10605: 
10606:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
10607: 
10608:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       perivät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas-
10609: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        maksuista annetun asetuksen (912/92) mukaiset
10610: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      maksut.
10611: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-          Kansaneläkelaitos on vuosina 1993 ja 1994
10612: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        korvannut rintamaveteraanien hammashoitoa
10613: 71:                                                  seuraavasti:
10614: 
10615:           Onko Hallitus tietoinen veteraanien        vuosi                                 korvausta    korvaukset
10616:                                                                                             saaneet      milj.mk
10617:        heikosta suun terveydestä ja sen varsin                                                         vuoden 1994
10618:        puutteellisesta hoidosta varsinkin protee-                                                         rahana
10619:        sihoitomahdollisuuksien jäädessä kus-                                                35 100        44,5
10620:        tannussyistä paljolti käyttämättä, ja         1993 ·····························
10621:                                                      1994 ............................ .    34400         39,3
10622:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10623:        ryhtyä asiantilan parantamiseksi?
10624: 
10625:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Kansaneläkelaitoksen vuonna 1993 suoritta-
10626: vasti seuraavaa:                                     man hammashoito-otannan mukaan protetiik-
10627:                                                      kaan liittyvän kliinisen työn korvaus oli 37 pro-
10628:    Rintamaveteraanien hammashuollon kustan-          senttia rintamaveteraaneille maksetuista ham-
10629: nuksia on korvattu 1.10.1992 voimaan tulleen         mashoidon korvauksista. Näin laskien rintama-
10630: rintamaveteraanien hammashuollon järjestämi-         veteraaneille maksetut proteesihoidon korvauk-
10631: sestä ja korvaamisesta annetun lain (678/92) mu-     set olisivat olleet 14,5 miljoonaa markkaa vuon-
10632: kaan. Lain perusteella korvataan yksityisham-        na 1994.
10633: maslääkärin suorittaman tutkimuksen ja ehkäi-           Sairausvakuutuksesta maksettaviin hammas-
10634: sevän hoidon kustannuksista 100 prosenttia           huoltoa koskeviin korvauksiin ovat oikeutetut
10635: enintään kansaneläkelaitoksen hallituksen so-        rintamaveteraanien lisäksi vuonna 1956 tai sen
10636: siaali- ja terveysministeriön määräämien perus-      jälkeen syntyneet vakuutetut. Ennen vuotta 1956
10637: teiden nojalla vahvistaman taksan suuruisesta        syntyneiden vakuutettujen hammashoito korva-
10638: määrästä. Hammaslääkärin muusta hoidosta             taan vain, jos hoito on välttämätöntä jonkin
10639: perimästä palkkiosta korvataan enintään 60 pro-      muun sairauden kuin hammassairauden paran-
10640: senttia taksan mukaisesta määrästä. Laborato-        tamiseksi. Eduskunta on vuonna 1991 hyväksy-
10641: rio- ja röntgentutkimukset, lääkkeet ja matkat       nyt sairausvakuutuslain muutoksen (1714/91),
10642: korvataan sairausvakuutuslain (364/63) yleisten      jonka mukaan hammashuollon kustannuksia
10643: säännösten mukaan. Lisäksi korvataan ham-            olisi korvattu koko väestölle. Valtiontalouden
10644: maslääkärin tai erikoishammasteknikon suorit-        säästötoimenpiteisiin liittyen eduskunta on hy-
10645: tamasta proteettisen hoidon kliinisen työn osuu-     väksynyt lain voimaantulon siirrettäväksi vuo-
10646: desta 100 prosenttia enintään taksan mukaisesta      den 1996 alkuun. Pääministeri Paavo Lipposen
10647: määrästä. Muuta proteettista hoitoa kuin pro-        hallituksen ohjelmaan on kirjattu, että vuonna
10648: tetiikkaan liittyvää kliinistä työtä ei sairausva-   1995 voimassa olevia säästöpäätöksiä jatketaan.
10649: kuutus korvaa. Protetiikan kustannus käsittää           Aikuisten suun ja hampaiston terveys huono-
10650: kliinisen ja teknisen työn osuudet. Eri toimenpi-    nee sen mukaan, mitä vanhemmasta ikäryhmäs-
10651: teiden kliinisen ja teknisen työn kustannus vaih-    tä on kysymys. Samoin hampaattomuus lisään-
10652: telee, mutta keskimääräisesti kummankin työn         tyy jyrkästi vanhempien ikäryhmien kohdalla.
10653: osuus on noin puolet kokonaiskustannuksista.         Rintamaveteraanien hampaiston terveyden ei ole
10654:    Terveyskeskuksessa järjestetty rintamavete-       osoitettu poikkeavan muun vastaavan ikäisen
10655: raanien hampaiden tarkastus, ehkäisevä hoito ja      väestön hampaiston terveydestä. Tästä syystä
10656: protetiikkaan liittyvä kliininen työ on maksuton-    korvauskysymyksenä on tärkeätä tarkastella
10657: ta. Muusta hammashoidosta terveyskeskukset           koko aikuisväestön hampaiston tilaa kokonai-
10658:                                             KK 71/1995 vp                                             3
10659: 
10660: suutena. Sosiaali-ja terveysministeriössä selvitel-   sairausvakuutuksen kehittämistarpeita ja -mah-
10661: lään vuonna 1993 mietintönsäjättäneen sairaan-        dollisuuksia. Tässä yhteydessä tullaan myös sel-
10662: hoitovakuutustoimikunnan (komiteanmietintö            vittämään mahdollisuudet hammashoidon kor-
10663: 1993:29) esittämien uudistusehdotusten pohjalta       vausten kehittämiseen.
10664: 
10665:      Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1995
10666: 
10667:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
10668: 4                                           KK 71/1995 vp
10669: 
10670: 
10671: 
10672: 
10673:                                         Tili Riksdagens Talman
10674: 
10675:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      erna är gratis. För annan tandvård uppbär hä1so-
10676: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        vårdscentra1erna avgifter en1igt förordningen om
10677: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-      klientavgifter inom social- och hälsovården (912/
10678: man Timo Ihamäki undertecknade spörsmå1 nr            92).
10679: 71:                                                      Folkpensionsanstalten har 1993 och 1994 er-
10680:                                                       satt frontveteranernas tandvård som följer:
10681:           Är Regeringen medveten om den un-
10682:        dermå1iga munhygienen b1and veteraner          år                                      front-       ersättningar
10683:        och den synnerligen bristfålliga vården av                                           veteraner        milj.mk
10684:                                                                                              som fått    enligt penning-
10685:        denna, eftersom i synnerhet möj1igheter-                                             ersättning     vårdet 1994
10686:        na till protesvård av kostnadsskä1 ofta                                               35 100           44,5
10687:        förb1ir outnyttjade, och                       1993 ·····························
10688:                                                       1994 ............................ .    34400            39,3
10689:           vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vidta
10690:        för att förbättra denna omständighet?
10691:                                                          Enligt de stickprov som fo1kpensionsanstalten
10692:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt         tog i fråga om tandvården 1993 utgjorde ersätt-
10693: anföra fö1jande:                                      ningen för det kliniska arbetet i samband med
10694:                                                       protetik 37 % av de tandvårdsersättningar som
10695:    Kostnaderna för frontveteranernas tandvård         betalts till frontveteraner. Enligt dessa beräk-
10696: har ersatts en1igt den 1ag om anordnande av och       ningar skulle ersättningarna för protesvård som
10697: ersättning för tandvården för frontveteraner som      betalts till frontveteranerna således ha uppgått
10698: trädde i kraft den 1 oktober 1992 (678/92). På        ti1114,5 milj. mk 1994.
10699: basis av 1agen ersätts kostnaderna för undersök-         Utom frontveteranerna är även försäkrade
10700: ningar och förebyggande vård hos privata tand-        födda 1956 eller senare berättigade till tand-
10701: 1äkare till 100 %, dock högst till be1oppet en1igt    vårdsersättningar som betalas av sjukförsäkring-
10702: den taxa som fo1kpensionsanstaltens styre1se          en. Tandvård för försäkrade födda före 1956
10703: fastställt en1igt de grunder som socia1- och hä1so-   ersätts endast om vården är nödvändig för att
10704: vårdsministeriet föreskrivit. För arvode som          någon annan sjukdom än en tandsjukdom skall
10705: uppbärs för annan vård hos tand1äkare ersätts         kunna botas. Riksdagen antog 1991 en ändring
10706: högst 60 % av be1oppet en1igt taxan. Laborato-        av sjukförsäkrings1agen (1714/91) enligt viiken
10707: rie- och röntgenundersökningar, 1äkemede1 och         hela befolkningen skulle ha ersatts för tandvårds-
10708: resor ersätts en1igt de allmänna stadgandena i        kostnader. På grund av sparåtgärderna inom
10709: sjukförsäkrings1agen (364/63). Dessutom ersätts       statsekonomin har riksdagen godkänt att lagens
10710: 100% av ett be1opp som är högst så stort som          ikraftträdande skjuts upp till ingången av 1996. 1
10711: be1oppet en1igt taxan i fråga om det k1iniska         statsminister Paavo Lipponens regeringspro-
10712: arbete som en tand1äkare eller en specia1tandtek-     gram har antecknats att tillämpningen av de
10713: niker utför i samband med protetisk vård. Annan       sparbeslut som är i kraft 1995 fortsätter.
10714: protetisk vård än kliniskt arbete i samband med          Mun- och tandhygienen b1and vuxna blir säm-
10715: protetik ersätter sjukförsäkringen inte. Kostna-      re ju ä1dre å1dersgrupp det är fråga om. Likaså
10716: derna för protetik inbegriper både det k1iniska       ökar tand1ösheten kraftigt b1and de ä1dre å1ders-
10717: och det tekniska arbetet. Kostnaderna för det         grupperna. Det är inte påvisat att tandhygienen
10718: k1iniska och tekniska arbetet i samband med o1i-      bland frontveteraner skulle avvika från tandhy-
10719: ka åtgärder varierar, meni genomsnitt omfattar        gienen hos annan befolkning i motsvarande ål-
10720: vardera åtgärden cirka hä1ften av de tota1a kost-     der. Därför är det viktigt att betrakta tandhy-
10721: naderna.                                              giensituationen bland hela den vuxna befolk-
10722:    Den tandkontroll, förebyggande vård och det        ningen som en helhet i ersättningsfrågan. Utgå-
10723: k1iniska arbete i samband med protetik som ord-       ende från reformförs1ag av sjukvårdsförsäkrings-
10724: nats för frontveteranerna vid hä1sovårdscentral-      kommissionen, som avgav sitt betänkande 1993
10725:                                          KK 71/1995 vp                                             5
10726: 
10727: (kommittebetänkande 1993:29), utreds behoven        sammanhang kommer man även att utreda möj-
10728: och möjligheterna att utveck1a sjukförsäkringen     ligheterna att utveckla ersättningarna för tand-
10729: vid socia1- och hä1sovårdsministeriet. I detta      vård.
10730: 
10731:     Helsingforsden 22juni 1995
10732: 
10733:                                                   Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
10734:                                             KK 72/1995 vp
10735: 
10736: Kirjallinen kysymys 72
10737: 
10738: 
10739: 
10740: 
10741:                                    Aittoniemi: Vankien osallistumisesta naistentansseihin
10742: 
10743: 
10744: 
10745:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
10746: 
10747:    Naistentanssit ovat perisuomalainen keksintö       tiin viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvos-
10748: ja erinomainen asia. Niissä vapaa tai sidottu suo-    ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
10749: malainen mies voi käydä testaamassa, tuleeko          van kysymyksen:
10750: sanoa hyvästit makealle elämälle vai ei.
10751:     Kyseenalaista on, että tiettävästi esimerkiksi               Onko Hallitus tietoinen, että Oulun
10752: Oulussa vankien sallitaan käydä naistentansseis-              kaupungissa vankeja kuljetetaan viikoit-
10753: sa paikallisessa ravitsemusliikkeessä ja ilmeisesti           tain naistentansseissa mahdollisesti yh-
10754: valtion kustannuksella. Kuva vankilasta rangais-              teiskunnan kustannuksella, ja edelleen,
10755: tuslaitoksena alkaa vähintään hämärtyä, jos                      tietääkö Hallitus, mihin lakiin tämä
10756: tämä pitää paikkansa.                                         perustuu ja onko se sopusoinnussa ran-
10757:     Vaikka tämä voidaan tulkita pelkäksi kateu-               gaistuslaitosten yleisen tarkoituksen
10758: deksi vankeja kohtaan, niin edellä olevan perus-              kanssa?
10759: teeliaja valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 moment-
10760: 
10761:      Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1995
10762: 
10763:                                             Sulo Aittaniemi
10764: 
10765: 
10766: 
10767: 
10768: 250261
10769: 2                                           KK 72/1995 vp
10770: 
10771: 
10772: 
10773: 
10774:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
10775: 
10776:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        rikkeettä ja ahkerasti työtä tehden. Todetta-
10777: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         koon, että vangille maksettava työraha on ny-
10778: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-      kyään kahdesta markasta kolmeen ja puoleen
10779: le jäsenelle kansanedustaja Sulo Aittaniemen          markkaa tunnissa eli noin 16-25 markkaa päi-
10780: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 72:          vässä. Mainittuihin tilaisuuksiin osallistumisesta
10781:                                                       ei aiheutunut valtiolle kustannuksia, vaan vangit
10782:           Onko Hallitus tietoinen, että Oulun         maksoivat itse tilaisuuksiin osallistumisesta ai-
10783:        kaupungissa vankeja kuljetetaan viikoit-       heutuneet kustannukset. Tänä vuonna tällaisia
10784:        tain naistentansseissa mahdollisesti yh-       lupia ei ole annettu.
10785:        teiskunnan kustannuksella, ja edelleen,           Vankilassa on jo 1940- ja 1950-luvuilla, aina-
10786:           tietääkö Hallitus, mihin lakiin tämä        kin maaseutuolosuhteissa, ollut mahdollista jär-
10787:        perustuu ja onko se sopusoinnussa ran-         jestää iltamia ja tansseja, joissa vangit itse huo-
10788:        gaistuslaitosten yleisen tarkoituksen          lehtivat tilaisuuden ohjelmasta. Myöhemmin täl-
10789:        kanssa?                                        laisia tilaisuuksia ei juurikaan ole järjestetty.
10790:                                                       Nykyisinkin joissakin vankiloissa järjestetään
10791:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tanssikursseja ja iltamia.
10792: vasti seuraavaa:                                          Rangaistusten täytäntöönpanosta annetun
10793:                                                       lain 1 luvun 3 §:n mukaan rangaistuksen täytän-
10794:     Rangaistusten täytäntöönpanosta annetun           töönpano on järjestettävä siten, että rangaistuk-
10795: lain (128/95) 2 luvun 5 §:n 4 momentin (612/75)       sena on pelkästään vapaudenmenetys. Muita ra-
10796: mukaanjohtaja voi antaa vangeille luvan osallis-      joituksia voidaan käyttää siinä määrin kuin lai-
10797: tua laitoksen ulkopuolella järjestettävään tilai-     toksessa pitämisen varmuus ja laitoksenjärjestys
10798: suuteen tarpeellisen valvonnan alaisena. Oikeus-      vaativat. Lain 1 luvun 4 §:ssä on rangaistuksen
10799: ministeriön määräyksen (nro 20/4/92) mukaan           täytäntöönpanon tavoitteeksi asetettu, että ran-
10800: vangille voidaan myöntää lupa osallistua laitok-      gaistus on pantava täytäntöön siten, ettei se tar-
10801: sen ulkopuolella järjestettävään uskonnolliseen       peettomasti vaikeuta vaan mahdollisuuksien
10802: kokoukseen, yhteiskunnalliseen tilaisuuteen, ur-      mukaan edistää vangin sijoittumista yhteiskun-
10803: heilukilpailuun, konsertissa tai teatterissa käyn-    taan. Vapaudenmenetyksestä aiheutuvia haitto-
10804: tiin taikka muuhun vastaavaan yleisölle tarkoi-       ja on mahdollisuuksien mukaan ehkäistävä.
10805: tettuun tilaisuuteen. Lainkohtaa voidaan sovel-       Nämä säännökset sisältyivät aikaisemmin van-
10806: taa myös tilaisuuksiin, joiden tarkoituksena on       keinh aitoasetukseen (4 31/7 5), mutta ne siirrettiin
10807: tukea vangin yhteyksien säilyttämistä perhee-         toukokuussa 1995 lain tasolle sen vuoksi, että
10808: seen, elinympäristöön tai yhteiskuntaan. Kesto-       niiden periaatteellista merkitystä haluttiin koros-
10809: ajaltaan tarkoin määriteltyihin tilaisuuksiin, jot-   taa.
10810: ka ovat tarpeellisessa määrin valvottavissa van-          Näiden lainkohtien mukaan vankilahenkilö-
10811: kilan toimesta ja jotka eivät edellytä yöpymistä      kunnan on vankeusaikana pyrittävä tukemaan
10812: laitoksen ulkopuolella, voidaan vangille antaa        vangin yhteyksiä laitoksen ulkopuolelle ja autta-
10813: lupa osallistua ilman välitöntä vartiointia.          maan vangille tärkeiden ihmissuhteiden säily-
10814:    Oulun lääninvankilassa on vuonna 1994 van-         mistä rangaistuksen täytäntöönpanon aikana.
10815: geille edellä mainitun lainkohdan ja oikeusminis-     Lähesjokainen vanki tulee vapautumaan jossain
10816: teriön antaman määräyksen nojalla annettu kah-        vaiheessa. Kun vanki vapautuu, laitoksen ulko-
10817: desti lupa käydä iltapäivätanssitilaisuudessa.        puoliset ihmissuhteet ja läheisten ihmisten tuki
10818: Ensimmäiseen tilaisuuteen (3.7.1994) osallistui       ovat tärkeimpiä asioita, jotka auttavat vapautu-
10819: kolme ja toiseen tilaisuuteen (7.8.1994) kaksi        nutta vankia sijoittumaan takaisin yhteiskun-
10820: vankia. Näillä kerroilla on ollut kyse vangeista,     taan. Vankilasta ei pidä, eikä siitä lain mukaan
10821: jotka säntillisesti noudattivat lupaehtoja. He        saakaan rakentaa täysin suljettua yhteisöä, jolla
10822: ovat suorittaneet rangaistusaikansa laitoksessa       ei ole mitään yhteyksiä vapauteen. Tällainen
10823:                                            KK 72/1995 vp                                             3
10824: 
10825: vankilayhteisö olisi pattst lainvastainen myös         Vapaudenmenetyksestä aiheutuvia haittoja
10826: äärimmäisen vahingollinen vangeille ja yhteisös-    on mahdollisuuksien mukaan ehkäistävä. Eräs
10827: sä työskentelevälle henkilökunnalle.                tällainen haitta on normaalien ihmissuhteiden
10828:    Ihmissuhteitaan vanki voi ylläpitää rangais-     ylläpitämisen ja uusien ihmissuhteiden solmimi-
10829: tusaikanaan myös tapaamaila läheisiään tapaa-       sen vaikeutuminen. Tutkimuksin on voitu osoit-
10830: misaikoina vankilassa. Vanki voi rangaistusten      taa, että yhteyksien puuttuminen vapaaseen yh-
10831: täytäntöönpanosta annetun lain 2luvun 3 b §:ssä     teiskuntaan lisää vangin yhteiskunnan vastaisia
10832: (302/71) asetetuilla ehdoilla saada luvan poistua   mielipiteitä ja vahvistaa niin sanottua prisonisaa-
10833: lyhyeksi aikaa laitoksesta (poistumislupa). Eräs    tiota eli vangin samaistumista vankilayhteisöön
10834: poistumislupainstituution luomiseen 1970-luvul-     ja vangin rooliin. Vuosittain tehtävän vankiluku-
10835: la vaikuttaneista syistä oli juuri vangille tär-    tutkimuksen mukaan noin 17 prosenttia vangeis-
10836: keiden ihmissuhteiden säilymisen turvaaminen        ta on avioliitossa. Moni vanki on hyvin yksinäi-
10837: tai tällaisten suhteiden luominen rangaistusai-     nen, vailla ystäviä, jopa vailla lähiomaisia. Van-
10838: kana.                                               kien osallistuminen omalla kustannuksellaan il-
10839:    Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan        tapäivätansseihin on eräs tapa vähentää laitos-
10840: mukaan jokaisella on oikeus nauttia yksityis- ja    ajan haittoja ja vahvistaa vangin kykyjä selviytyä
10841: perhe-elämäänsä kohdistuvaa kunnioitusta.           vapaassa yhteiskunnassa. Tällaisiin tilaisuuksiin
10842: Vanki ei menetä ihmisoikeuksiaan joutuessaan        osallistuminen on siten myös vankeusrangais-
10843: vankilaan. Hänelle tulee turvata samat perusoi-     tuksen täytäntöönpanolle asetettujen tavoittei-
10844: keudet kuin muillekin kansalaisille. Rajoituksia    den mukaista. Näin ollen Oulun lääninvankilan
10845: näihin oikeuksiin voidaan tehdä ainoastaan sillä    johtaja on toiminut lain edellyttämällä tavalla ja
10846: edellytyksellä, että laitoksessa pitämisen var-     toimivaltansa puitteissa edellä mainitut luvat
10847: muus ja laitoksen järjestys sitä vaativat.          myöntäessään.
10848: 
10849:      Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1995
10850:                                                                     Oikeusministeri Sauli Niinistö
10851: 4                                             KK 72/1995 vp
10852: 
10853: 
10854: 
10855: 
10856:                                          Tili Riksdagens Talman
10857: 
10858:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        dag. Deltagandet vid de nämnda tillställningarna
10859: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          förorsakade inte staten några kostnader, utan
10860: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-        kostnaderna som uppstod vid deltagandet beta-
10861: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr           lade fångarna själva. Detta år har inga sådana
10862: 72:                                                     här tillstånd beviljats.
10863:                                                            1 fångelserna har det redan på 1940- och 1950-
10864:            Är Regeringen medveten om att i              talet, åtminstone på landsorterna, varit möjligt
10865:         Uleåborg stad transporteras fångar varje        att ordna soan! och dans, där fångarna själva har
10866:         vecka till damernas dans möjligtvis på          skött om programmet vid tillställningen. Senare
10867:         samhällets bekostnad, och vidare                har det inte nästan alls ordnats sådana här till-
10868:            vet Regeringen viiken lag detta grun-        ställningar. Också nuförtiden ordnas i vissa fång-
10869:         dar sig på och är det i harmoni med det         elser danskurser och soan!er.
10870:         allmänna ändamålet med straffanstalter?            Enligt 1 kap. 3 § lagen om verkställighet av
10871:                                                         straffskall verkställigheten av straff ordnas så att
10872:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anfö-        straffet utgörs enbart av frihetsförlusten. Andra
10873: ra följande:                                            begränsningar kan användas i den utsträckning
10874:                                                         förvaringssäkerheten och ordningen i anstalten
10875:     Enligt 2 kap. 5 § 4 mom. (612/75) lagen om          kräver det. I lagens 1 kap. 4 § har som mål för
10876: verkställighet av straff (128/95) kan direktören        verkställigheten av straff uppställts att straffet
10877: bevilja fångarna tillstånd att under nödig uppsikt      skall verkställas så att det inte i onödan försvårar
10878: delta i sammankomst eller tillställning som an-         utan i mån av möjlighet befrämjar fångens an-
10879: ordnas utanför anstalten. Enligtjustitieministeri-      passning i samhället. Frihetsförlustens skadliga
10880: ets föreskrift (nr 20/4/92) kan en fånge beviljas       följder skall i mån av möjlighet motverkas. Dessa
10881: tillstånd att deltai ett religiöst möte, en samhälle-   stadganden ingick tidigare i fångvårdsförord-
10882: lig tillställning, idrottstävling, konsert eller tea-   ningen (431/75) men de överfördes i maj 1995 till
10883: terföreställning eller annan motsvarande publik-        lagnivå för att man ville betona deras principiella
10884: tillställning utanför anstalten. Lagrummet kan          betydelse.
10885: också tillämpas på tillställningar vilka har som            Enligt dessa lagrum skall fångelsepersonalen
10886: syfte att stöda bevarandet av fångens kontakter         sträva till att under fångelsetiden stöda fångens
10887: till sin familj, livsmiljö eller samhället. En fånge    kontakt med personer utanför anstalten och hjäl-
10888: kan beviljas tillstånd att delta också utan omedel-     pa fången att bevara viktiga mänskliga relationer
10889: bar bevakning i tillställningar vilka räcker en viss    under tiden för straffets verkställighet. Nästan
10890: noggrant bestämd tid, som i tillräcklig utsträck-       varje fånge kommer att friges i något skede. När
10891: ning är bevakade från fångelsets sida och som           fången friges är de mänskliga relationerna med
10892: inte förutsätter övernattning utanför anstalten.        personer utanför anstalten och stödet av nära
10893:     I Uleåborgs länsfångelse har fångarna 1994          personer en av de viktigaste sakerna som hjälper
10894: med stöd av ovan nämnda lagrum och av justitie-         en frigiven fånge att på nytt anpassa sig i samhäl-
10895: ministeriet utfårdade föreskrift två gånger bevil-      let. Fängelset bör inte och får inte ens heller enligt
10896: jats tillstånd att gå på en eftermiddagsdanstill-       lag bilda en helt sluten gemenskap som inte har
10897: ställning. Vid den första tillställningen (3. 7.1994)   några kontakter alls med friheten. En sådan
10898: deltog tre och vid den andra tillställningen            fångelsegemenskap skulle förutom att vara lag-
10899: (7.8.1994) två fångar. De här gångerna har det          stridig dessutom vara ytterst skadlig för fångarna
10900: varit fråga om fångar som punktligen efterföljde        och personalen som arbetar i gemenskapen.
10901: villkoren i tillståndet. De har avtjänat sin straff-        En fånge kan upprätthålla sina mänskliga re-
10902: tid i anstalten oklanderligt och flitigt utfört arbe-   lationer under sin strafftid också genom att träffa
10903: te. Att notera är att arbetspenningen som betalas       sina nära anhöriga i fångelset på besökstider. En
10904: till en fånge är nuförtiden från två till tre och en    fånge kan med de uppställda villkoren i 2 kap.
10905: halv mark per timme, eller ca 16-25 mark per            3 b § (302/71) lagen om verkställighet av straff få
10906:                                             KK 72/1995 vp                                                5
10907: 
10908: tillstånd att för en kort tid avlägsna sig från       ner. Genom undersökning har kunnat påvisas att
10909: anstalten (tillstånd att avlägsna sig). En av de      brist på förbindelser med det fria samhället ökar
10910: inverkande orsakerna tili att institutet med till-    fångens fientliga åsikter mot samhället och för-
10911: stånd att avlägsna sig skapades på 1970-talet var     stärker den s.k. prisonisationen, eller fången
10912: just att trygga bevarandet av viktiga mänskliga       identifierar sig med fångelsegemenskapen och
10913: relationer för fången eller att skapa sådana här      fångens roll. Enligt den årliga fångantalsunder-
10914: förhållanden under strafftiden.                       sökningen är ca 17 procent av fångarna gifta.
10915:     Enligt Europarådskonventionen om mänskli-         Många fångar är mycket ensamma, utan vänner,
10916: ga rättigheter artikel 8 har envar rätt att åtnjuta   t.o.m. utan nära anhöriga. Fångarnas deltagande
10917: respekt för sitt privat- och familjeliv. En fånge     i eftermiddagsdanser på egen bekostnad är ett
10918: förlorar inte sina mänskliga rättigheter när han      sätt att minska de skadliga följderna under an-
10919: hamnar i fångelse. Han skall garanteras samma         staltstiden och stärka fångens förmåga att klara
10920: grundrättigheter som övriga medborgare. Be-           sig i det fria samhället. Deltagande i sådana här
10921: gränsningar i dessa rättigheter kan göras endast      tillställningar är således också i enlighet med de
10922: under den förutsättning att förvaringssäkerheten      uppställda målen för verkställighet av fångelse-
10923:  och ordningen i anstalten kräver det.                straff. Således har direktören för Uleåborg läns-
10924:     Frihetsförlustens skadliga följder skall i mån    fångelse förfarit på det sätt som lagen förutsätter
10925: av möjlighet motverkas. En sådan här skadlig          och inom ramen för sin befogenhet när han bevil-
10926: följd är försvårande av att upprätthålla normala      jat de ovan nämnda tillstånden.
10927:  mänskliga relationer och att skapa nya relatio-
10928: 
10929:      Helsingforsden 22juni 1995
10930: 
10931:                                                                        Justitieminister Sauli Niinistö
10932:                                             KK 73/1995 vp
10933: 
10934: Kirjallinen kysymys 73
10935: 
10936: 
10937: 
10938: 
10939:                                    Aittoniemi: Kulukorvausten poistamisesta työmarkkinatukea saa-
10940:                                        valta työttömältä
10941: 
10942: 
10943:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
10944: 
10945:    Peruspäivärahaa nauttivalta työttömältä on         suuden osallistua Päijät-Hämeen sairaalassa 12
10946: poistettu mahdollisuus saada koulutukseen liit-       viikon työharjoitteluun, joka olisi johtanut am-
10947: tyen matkoihin tarkoitettua kulukorvausta. Asia       mattikoulussa röntgenavustajan linjalle. Myös
10948: on tavattoman hankala ainakin eräissä tapauk-         tämä mahdollisuus estyy kustannussyistä.
10949: sissa, joista esimerkkinä erään Orimattilasta ko-        On huomattava, että esimerkiksi mainituissa
10950: toisin olevan henkilön kokemukset:                    maantieteellisissä olosuhteissa lähellä Lahtea tai
10951:    Oltuaan 500 päivää työttömänä kyseinen hen-        Lahdessa asuvat ovat kokonaan toisessa asemas-
10952: kilö oli niin sanotusti pudonnut peruspäivärahal-     sa, koska heidän ei tarvitse maksaa mitään kul-
10953: le, joka on 118 markkaa päivässä. Hän pääsi           kukustannuksia.
10954: kuitenkin Lahteen vajaakuntoisten urasuunnit-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10955: telukurssille, jonka kesto oli 4 kuukautta. Mat-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10956: kakustannukset Orimattilasta Lahteen olisivat         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10957: olleet kuitenkin 720 markkaa kuukaudessa, ja          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10958: tähän työtön ei saanut kulukorvausta nykyisen
10959: käytännön mukaisesti. On suhteellisen mahdo-                     Aikooko Hallitus ryhtyä peruspäivä-
10960: tonta, että peruspäivärahalla oleva henkilö voisi             rahaa saavien työttömien osalta toimen-
10961:  kustantaa toimeentulonsa ja lisäksi vielä kyseiset           piteisiin kulu- ja matkakorvausten mak-
10962:  matkakustannukset, vaikkakin kurssi hänen tu-                samiseksi työllistämiskoulutuksessa ole-
10963:  levan työllistymisensä kannalta olisi ollut aivan            ville henkilöille silloin, kun koulutukses-
10964:  välttämätön.                                                 sa käyminen aiheuttaa työttömälle mat-
10965:     Samainen henkilö on saanut myös mahdolli-                 kakustannuksia?
10966: 
10967:       Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1995
10968: 
10969:                                             Sulo Aittoniemi
10970: 
10971: 
10972: 
10973: 
10974:  ~50261
10975: 2                                          KK 73/1995 vp
10976: 
10977: 
10978: 
10979: 
10980:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
10981: 
10982:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Mikäli työssäoloehto ei täyty, turvataan hen-
10983: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kilön koulutusaikainenkin toimeentulo työ-
10984: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-     markkinatuella. Näin ollen työmarkkinatuen
10985: le jäsenelle kansanedustaja Sulo Aittoniemen         saajat eivät voi saada koulutustukea tai muita
10986: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 73:         työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen opinto-
10987:                                                      sosiaalisia etuuksia, kuten ylläpitokorvausta tai
10988:           Aikooko Hallitus ryhtyä peruspäivä-        majoituskorvausta. Työmarkkinatuki on työttö-
10989:        rahaa saavien työttömien osalta toimen-       myysturvan peruspäivärahan suuruinen eli sa-
10990:        piteisiin kulu- ja matkakorvausten mak-       mansuuruinen kuin koulutustuen perustuki.
10991:        samiseksi työllistämiskoulutuksessa ole-          Työmarkkinatuki on ensi sijassa työmarkki-
10992:        ville henkilöille silloin, kun koulutukses-   noille tuleville, työkokemusta vailla oleville nuo-
10993:        sa käyminen aiheuttaa työttömälle mat-        rille tarkoitettu tukijärjestelmä. Työmarkkina-
10994:        kakustannuksia?                               tuen saajista huomattava osa on vailla ammatil-
10995:                                                      lista koulutusta. Tämän vuoksi työllisyys- ja
10996:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         koulutuspolitiikan keskeisenä tavoitteena tulee
10997: vasti seuraavaa:                                     olla heidän ohjaamisensa omaehtoiseen koulu-
10998:                                                      tukseen normaalein opintotukieduin. Tätä taus-
10999:    Vuoden 1994 alusta tuli voimaan laki työ-         taa vasten on perusteltua, että heille maksettavat
11000: markkinatuesta. Samalla muutettiin työttö-           etuudet ovat pienempiä kuin työelämässä jo ol-
11001: myysturvalakia siten, että myös peruspäivärahan      leiden henkilöiden etuudet.
11002: saaminen edellyttää työssäoloehdon täyttymistä.          Toisaalta on totta, että kustannuskorvausten
11003: Työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on ollut          puuttuminen vaikeuttaa eräissä tapauksissa pit-
11004: palkkatyössä 26 viikkoa vähintään 18 tuntia vii-     kään työttömänä olleiden henkilöiden hakeutu-
11005: kossa kahden viimeisen vuoden aikana.                mista aktiivisten toimenpiteiden piiriin. Näin ta-
11006:    Työvoimakoulutuksen koulutusaikainen ta-          pahtuu erityisesti silloin, kun esimerkiksi koulu-
11007: loudellinen tuki muodostuu koulutustuesta, yllä-     tus toteutetaan muualla kuin henkilön kotipaik-
11008: pitokorvauksesta ja majoituskorvauksesta. Työ-       kakunnalla ja hänelle aiheutuu siten merkittäviä
11009: voimakoulutuksen koulutustuki määräytyy pää-         matka- ym. kustannuksia. Samoin se seikka, että
11010: sääntöisesti samojen edellytysten mukaan kuin        koulutustuen ohella tulevaisuudessakin makse-
11011: työttömyysturva. Työvoimapoliittisesta aikuis-       taan ylläpito- ja majoituskorvausta, puoltaa työ-
11012: koulutuksesta annetun lain 15 §:n 1 momentin         markkinatuen uudelleenarviointia.
11013: mukaan koulutustukeen on oikeus 17 vuotta                Hallitusohjelman mukaisesti työttömyysme-
11014: täyttäneellä opiskelijalla, joka työttömäksi jää-    noissa tullaan toteuttamaan 500 miljoonan mar-
11015: dessään tai koulutuksen aloittaessaan on täyttä-     kan säästö lähinnä työmarkkinatuesta. Hallitus
11016: nyt työttömyysturvalaissa tarkoitetun työssäolo-     tulee antamaan tätä koskevan esityksen edus-
11017: ehdon.                                               kunnalle syysistuntokaudella. Säästö on tarkoi-
11018:    Hallitus antoi 15.10.1993 eduskunnalle esityk-    tus toteuttaa muuttamalla työmarkkinatukijär-
11019: sen työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta        jestelmää nykyistä aktiivisempaan suuntaan.
11020: annetun lain muuttamisesta. Esityksessä ehdo-        Tässä yhteydessä tullaan selvittämään myös
11021: tettiin, että ylläpitokorvaus poistettaisiin koko-   mahdollisuudet ko. kustannuskorvausten mak-
11022: naan vuoden 1994 alusta lukien. Eduskunta            samiseen. Korostan kuitenkin, että niiden ai-
11023: päätti 9.12.1993 jättää esityksen lepäämään. Nyt     heuttama menojen lisäys, joka olisi 40-50 mil-
11024: koolla oleva eduskunta on päättänyt hylätä ko.       joonaa markkaa vuodessa, on katettava vastaa-
11025: lakiehdotuksen.                                      villa säästöillä.
11026: 
11027:      Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 1995
11028: 
11029:                                                                     Työministeri Liisa Jaakonsaari
11030:                                             KK 73/1995 vp                                               3
11031: 
11032: 
11033: 
11034: 
11035:                                         Tili Riksdagens Talman
11036: 
11037:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      nom arbetsmarknadsstöd. Sålunda kan motta-
11038: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        gare av arbetsmarknadsstöd inte få utbildnings-
11039: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-      stöd eller andra studiesociala förmåner i anslut-
11040: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr         ning tili arbetskraftspolitisk vuxenutbildning,
11041: 73:                                                   t.ex. ersättning för uppehälle eller inkvarterings-
11042:                                                       ersättning. Arbetsmarknadsstödet är lika stort
11043:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         som grunddagpenningen enligt utkomstskyddet
11044:        de arbetslösas vidkommande vilka mot-          för arbetslösa, dvs. lika stort som utbildningsstö-
11045:        tar grunddagpenning för att de som del-        dets grundstöd.
11046:        tar i sysselsättningsutbildning skall få          Arbetsmarknadsstödet är i första hand ett
11047:        kostnads- och reseersättning i de fall då      stödsystem avsett för ungdomar som inträder på
11048:        deltagandet i utbildningen åsamkar de          arbetsmarknaden och som inte har arbetserfa-
11049:        arbetsl ösa resek ostnader?                    renhet. En avsevärd del av mottagarna av arbets-
11050:                                                       marknadsstöd är utan yrkesutbildning. Därför
11051:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         bör det centrala sysselsättnings- och utbildnings-
11052: anföra följande:                                      politiska målet vara att vägleda dem att själva
11053:                                                       söka sig till utbildning med normala studiestöds-
11054:    I början av 1994 trädde en lag om arbetsmark-      förmåner. Mot denna bakgrund är det motiverat
11055: nadsstöd i kraft. Samtidigt ändrades lagen om         att de förmåner som utbetalas tili dem är mindre
11056: utkomstskydd för arbetslösa så att också erhål-       än de förmåner som utbetalas tili personer som
11057: landet av grunddagpenning förutsätter att ar-         redan varit med i arbetslivet.
11058: betsvilikoret uppfylls. Arbetsvillkoret uppfylls         Å andra sidan är det sant att avsaknaden av
11059: då en person i 26 veckor varit i avlönat arbete       kostnadsersättningar i vissa fall gör det svårare
11060: minst 18 timmar per vecka under de två senaste        för långtidsarbetslösa att försöka bli delaktiga av
11061: åren.                                                 de aktiva åtgärderna. Detta sker speciellt i de fall
11062:    Det ekonomiska stödet under arbetskraftsut-        då t.ex. utbildning anordnas på ett annat ställe än
11063: bildning består av utbildningsstöd, ersättning för    på den arbetslöses hemort och detta förorsakar
11064: uppehälle och inkvarteringsersättning. Utbild-        honom betydande rese- o.dyl. kostnader. Det
11065: ningsstödet för arbetskraftsutbildningen fast-        faktum att man även i framtiden kommer att
11066: ställs i regel enligt samma förutsättningar som       betala ersättning för uppehälle och inkvarte-
11067: utkomstskyddetförarbetslösa. Enligt 15 § 1mom.        ringsersättning vid sidan av utbildningsstöd talar
11068: lagen om arbetskraftspolitisk vuxenutbildning         också för att arbetsmarknadsstödet bör omvär-
11069: har en studerande rätt tili utbildningsstöd, om han   deras.
11070: fyllt 17 år och uppfyllt det i lagen om utkomst-         Enligt regeringsprogrammet kommer man att
11071: skydd för arbetslösa avsedda arbetsvillkoret då       skära ned arbetslöshetsutgifterna, närmast ar-
11072: han blivit arbetslös eller inlett utbildningen.       betsmarknadsstödet, med 500 miljoner mark.
11073:    Regeringen avlät tili riksdagen 15.10.1993 en      Regeringen kommer under höstsessionen att av-
11074: proposition med förslag tili ändring av lagen om      låta en proposition om detta tili riksdagen. Me-
11075: arbetskraftspolitisk vuxenutbildning. I proposi-      ningen är att verkställa inbesparingen genom att
11076: tionen föreslogs det att ersättningen för uppehäl-    göra systemet med arbetsmarknadsstöd aktivare
11077: le helt skulle slopas från början av 1994. Riksda-    än vad det nu är. I samband härmed kommer
11078: gen beslöt 9.12.1993 att propositionen skulle         man också att utreda möjligheterna att utbetala
11079: lämnas vilande. Den nu samlade riksdagen har          kostnadsersättningarna i fråga. Jag betonar
11080: beslutat förkasta lagförslaget.                       emellertid att den utgiftsökning på 40-50 miljo-
11081:    Ifall arbetsvillkoret inte uppfylls, tryggas en    ner mark per år som detta skulle förorsaka bör
11082: persons utkomst också under utbildningen ge-          täckas med motsvarande inbesparingar.
11083: 
11084:      Helsingforsden 21 juni 1995
11085: 
11086:                                                                    Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
11087:                                              KK 74/1995 vp
11088: 
11089: Kirjallinen kysymys 74
11090: 
11091: 
11092: 
11093: 
11094:                                     Aittoniemi: Sotilaallisten valmiusjoukkojen perustamisesta
11095: 
11096: 
11097: 
11098:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
11099: 
11100:     Suomeen tullaan todennäköisesti muodosta-          "Soat kun loppuut sotimal" sanotaan Väinö Lin-
11101: maan aluksi 1 000 sotilaan hyvin varustettu val-       nan Tuntemattomassa sotilaassa. Nyt ei kukaan
11102: miusjoukko,jota tullaan käyttämään ns. kriisin-        tiedä, miten pitkään inhimillinen kärsimys jat-
11103: hallintatehtäviin yhdessä muiden EU-maiden so-         kuu ja koska kriisi loppuu.
11104: tilaallisten yksiköiden sekä varmuudella myös             Tämäntyyppiseen toimintaan eli yhdeksi so-
11105: NATOn sotilasyksiköiden rinnalla. Lopputulok-          dan osapuoleksi Suomi on nyt halukas koulutta-
11106: sena on suhteellisen nopealla aikavälillä Euroo-       maan joukkoja. On ilmeinen kiire päästä kaliste-
11107: pan unionin armeijaa vastaava sotilaallinen            lemaan aseita, kun jo yli 50 vuotta on kulunut
11108: muodostelma. Siis yhteinen puolustus tiellä liit-      edellisestä kalistelusta.
11109: tovaltioon ja vielä pitemmällekin.                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11110:     Yksi esimerkki näiden kriisinhallintajoukko-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11111: jen sotilaallisen toiminnan kehityksestä on Bos-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11112: nian sotilaallinen kehitys. Kriisinhallintaa to-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11113: teuttavat joukot, joista ei voida edes selvästi sa-
11114: noa, ovatko ne YK:n, EU:n vai NATOnjoukko-                        Tietääkö Hallitus, että perustamalla
11115: ja, ovat hyvää vauhtia siirtymässä sodan yhdeksi               nopeasti ja tiiviisti EU:n sotilaalliseenjär-
11116: osapuoleksi. Joukot käyttävät tulivoimaa, ja nii-              jestelmään ja NA TOon sitoutuvan val-
11117: den sotilaita on sotavankeina kuten yleensäkin                 miusjoukon ns. kriisinhallinnan nimissä
11118: sota tilanteessa. Kehitys Jugoslaviassa ja sen Bos-            Suomi myös sitoutuu tuleviin sotilaalli-
11119: niassa on ollut negatiivinen juuri siellä olevien              siin konflikteihin maamme rajojen ulko-
11120:  "rauhanturvajoukkojen" ansiosta. Jos niitä ei                 puolella tavalla, joka ei ole mitenkään
11121: olisi ollut mukana, Jugoslavian kriisi olisi jo ajat           linjassa liittoutumattomuuden ja itselli-
11122:  sitten loppunut ja maa kasvaisi vihreätä ruohoa.              sen puolustuksen kanssa?
11123:      Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1995
11124: 
11125:                                              Sulo Aittoniemi
11126: 
11127: 
11128: 
11129: 
11130: 250261
11131: 2                                              KK 74/1995 vp
11132: 
11133: 
11134: 
11135: 
11136:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
11137: 
11138:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           seen. Suomi ei myöskään tule osallistumaan soti-
11139: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            laalliseen pakottamiseen eli ns. rauhaan pakotta-
11140: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          miseen. Tämä tulee olemaan osaltamme selkeästi
11141: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittonie-           poissuljettu vaihtoehto tulevaisuudessakin.
11142: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen                    Rauhanturvaamistoiminnan voimakkaan ke-
11143: n:o74:                                                   hittymisen ja toimintaympäristön muutosten
11144:                                                          vuoksi nykyistä YK-valmiusjoukkojärjestelmää
11145:           Tietääkö Hallitus, että perustamalla           on kehitetty erityisesti 1990-luvulla. Suunnitel-
11146:        nopeasti ja tiiviisti EU :n sotilaalliseen jär-   lun kriisinhallintajoukon perustaminen Suo-
11147:        jestelmään ja NA TOon sitoutuvan val-             meen monipuolistaisi mahdollisuuksiamme edel-
11148:        miusjoukon ns. kriisinhallinnan nimissä           leen. Se tulisi ensi sijassa täydentämään omaa
11149:        Suomi myös sitoutuu tuleviin sotilaalli-          kansallista puolustusjärjestelmäämme, mutta
11150:        siin konflikteihin maamme rajojen ulko-           sitä voitaisiin käyttää myös rauhanturvaamis- ja
11151:        puolella tavalla, joka ei ole mitenkään           kriisinhallintatehtäviin ulkomailla. Lisäksi on
11152:        linjassa liittoutumattomuuden ja itselli-         huomattava, että aiheutuvat kustannukset sijoi-
11153:        sen puolustuksen kanssa?                          tetaan puolustusbudjetin vuosittaisiin määrära-
11154:                                                          hakehyksiin. Pidän tärkeänä sitä, että kriisinhal-
11155:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             lintakoulutusta toteutetaan myös puolustusvoi-
11156: vasti seuraavaa:                                         mien koulutusjärjestelmän osana. Onhan yhtenä
11157:                                                          puolustusvoimien tehtävänä myötävaikuttami-
11158:    Suomelle on kertynyt kiistattoman vankka              nen rauhanturvaamistoimintaan osallistumi-
11159: kokemuspohja kriisinhallinnassa YK:n rauhan-             seen.
11160: turvaamistoimintaan osallistumisen kautta. Li-              Osallistuminen        kriisinhallin tavalmiuksien
11161: säksi Suomi on ollut alusta alkaen mukana kehit-         monipuoliseen kehittämiseen eri foorumeilla on
11162: tämässä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjär-          tänä päivänä tärkeä osa puolustuspolitiikkaa. Se
11163: jestön (ETYJ) rauhanturvakapasiteettia. Koke-            tukee saumattomasti kansallista puolustusjärjes-
11164: musta täydentää toimintamme NA TOn rauhan-               telmäämme, jonka uskottavuus on ehdottomasti
11165: kumppanuusohjelmassa (PfP), joka tähtää                  tärkein kriisinhallinnan välineemme.
11166: ETYJ-maiden valmiuksien kehittämiseen krii-                 Kriisinhallinnan uudetkin toimijat, Euroopan
11167: sinhallintayhteistyössä.                                 osalta tärkeimpinä NATO ja WEU, tähtäävät
11168:    Toimintamahdollisuuksien laajentuminen ja             YK:nja ETYJ:n päätöksellä toteutettaviin ope-
11169: monipuolistuminen ei kuitenkaan muuta toimin-            raatioihin. Välittömässä näköpiirissä ei ole, että
11170: tamme peruslinjauksia. Osallistuminen kansain-           järjestöt tai yksittäiset maat perustaisivat sellai-
11171: väliseen rauhanturvaamistoimintaan tulee jat-            sia pysyviä kriisinhallintajoukkoja, joita voitai-
11172: kossakin perustumaan hyvin koulutettujen ja              siin käyttää operaatioihin suoraan ilman jokai-
11173: varustettujen yksiköitten ja yksilöitten lähettä-        sen maan omaa kansallista päätöksentekopro-
11174: miseen rauhanturvaoperaatioihin silloin, kun             sessia. Joka tapauksessa on selvää, että Suomi
11175: kansallisessa päätöksentekoprosessissa osallistu-        tulee jatkossa osallistumaan operaatioihin ny-
11176: misesta päätetään. Toiminnan volyymi tulee säi-          kyisinkin noudatettavan menettelyn mukaisesti,
11177: lymään nykyisen rauhanturvaamislain määritte-            vain kussakin tapauksessa tehtävällä erillisenä
11178: lemässä 2 000 henkilössä. Meillä ei ole tarvetta         kansallisella päätöksellä.
11179: eikä edellytyksiä tätä laajempaan osallistumi-
11180: 
11181:      Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1995
11182: 
11183:                                                                        Puolustusministeri Anneli Taina
11184:                                              KK 74/1995 vp                                                  3
11185: 
11186: 
11187: 
11188: 
11189:                                          Tili Riksdagens Talman
11190: 
11191:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        tiligripande av våld eller s.k. fredsframtvingande
11192: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         insatser. Detta kommer också i framtiden att
11193: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       vara ett alternativ som är klart uteslutet för vår
11194: man Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 74:           del.
11195:                                                            På grund av att den fredsbevarande verksam-
11196:           Är Regeringen medveten om att Fin-           heten har utvecklats i hög grad och verksamhets-
11197:        land, genom att i den s.k. krishantering-       omgivningen förändrats har FN-beredskaps-
11198:        ens namn snabbt ställa upp en bered-            truppers nuvarande organisation utvecklats sär-
11199:        skapstrupp som är nära förbunden med            skilt på 1990-talet. Om den planerade krishan-
11200:        EU:s militära arrangemang och Nato,             teringstruppen upprättas i Finland bidrar detta
11201:        förbinder sig också tili framtida militära      ytterligare tili att göra våra möjligheter mångsidi-
11202:        konflikter utanför landets gränser på ett       gare. Truppen skulle i första hand komplettera
11203:        sätt som inte på något vis är i linje med       vårt eget nationella försvarssystem, men den
11204:        alliansfrihet och ett självständigt försvar?    skulle kunna användas också för fredsbevaran-
11205:                                                        de- och krishanteringsuppgifter utomlands.
11206:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Dessutom bör framhållas att de kostnader som
11207: anföra följande:                                       uppstår inryms i de årliga budgetramarna för
11208:                                                        försvarsbudgeten. Jag anser det vara viktigt att
11209:     Finland har genom sitt deltagande i FN :s          utbildningen för krishantering genomförs också
11210: fredsbevarande verksamhet erhållit en obestrid-        som en del av försvarsmaktens utbildningssys-
11211: lig och stabil erfarenhetsgrund när det gäller kris-   tem. En av försvarsmaktens uppgifter är ju att
11212: hantering. Dessutom har Finland ända från bör-         bidra till deltagandet i den fredsbevarande verk-
11213: jan varit med om att utveckla Organisationens          samheten.
11214: för säkerhet och samarbete i Europa (OSSE)                 Det är i dag en viktig del av försvarspolitiken
11215: fredsbevarande kapacitet. Erfarenheten kom-            att man i olika fora deltar i utvecklandet av
11216: pletteras av vårt deltagande i NA TO:s program         krishanteringsberedskapen. Denna beredskap
11217: för partnerskap för fred (PfP), som siktar tili att    ansluter sig direkt tili vårt nationella försvarssys-
11218: utveckla OSSE-ländernas beredskap för krishan-         tem, vars trovärdighet ovillkorligen är vårt vikti-
11219: teringssamarbete.                                      gaste krishanteringsinstrument.
11220:     Att verksamhetsmöjligheterna blivit mera               Också de nya aktörerna inom krishanteringen,
11221: omfattande och mångsidiga ändrar dock inte             av vilka NATO och VEU är de viktigaste för
11222: grundlinjerna för vår verksamhet. Vårt deltagan-       Europas del, siktar tili operationer som förverkli-
11223: de i den internationella fredsbevarande verksam-       gas genom FN:s och OSSE:s beslut. Det förefal-
11224: heten kommer också framdeles att ske på så sätt        ler inte troligt att enskilda organisationer eller
11225: att vi sänder väl utbildade och utrustade enheter      Iänder inom en omedelbar framtid skulle ställa
11226: och individer tili de fredsbevarande operationer-      upp sådana permanenta krishanteringstrupper
11227: na i det fall att beslut om deltagande fattas vid      som kunde användas för operationerna direkt,
11228: den nationella processen för beslutsfattning.          utan tillämpning av nationell beslutsprocess i de
11229: Verksamhetens volym kommer alltjämt att vara           enskilda länderna. Det är i alla händelser klart att
11230: den samma som anges i lagen om fredsbevarande          Finland i fortsättningen kommer att delta i ope-
11231: verksamhet, dvs. 2 000 personer. Vi har inte vare      rationerna enligt det förfarande som också för
11232:  sig behov av eller förutsättningar för deltagande     närvarande iakttas, endast genom ett nationellt
11233: i större format än detta. Finland kommer inte          beslut som fattas skilt för sig för varje enskilt fall.
11234: heller att delta i militära aktioner som innebär
11235: 
11236:      Helsingforsden 19 juni 1995
11237: 
11238:                                                                         Försvarsminister Anneli Taina
11239:                                               KK 75/1995 vp
11240: 
11241: Kirjallinen kysymys 75
11242: 
11243: 
11244: 
11245: 
11246:                                     Kemppainen: Ilmaisina tarjottavista viihdepuhelinlinjoista
11247: 
11248: 
11249: 
11250:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
11251: 
11252:     Maksulliset viihdepuhelinlinjat, seksipuhelin-         Tällaisilla linjoilla on epäilemättä ainakin
11253: linjat, ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti. Niiden      kahdenlaisia haittavaikutuksia. Alaikäisten kyt-
11254: aiheuttamista haittailmiöistä on keskusteltu lä-        keytyminen linjoille on linjan markkinointikeino
11255: hinnä suurten puhelinlaskujen ja tietyille ihmisil-     pedofiliatyyppisille kontakteille. Tiettävästi pää-
11256: le aiheutuvan jonkintasoisen riippuvuuden ai-           kaupunkiseudulla on aiheutunut alaikäisen rais-
11257: heuttamina ongelmina. Ihmisen vapaaseen valin-          kaustapaus, joka on syntynyt kontaktipuhelin-
11258: taan viitaten on katsottu, että asiaan ei ole syytä     linjan avulla aikaansaadun tapaamisen perus-
11259: - tai ei voida - puuttua, ja että kysynnän ja           teella. Erittäin kyseenalaisena on myös pidettävä
11260: tarjonnan suhde ja toisaalta puhelujen maksulli-        sitä, että kehittymättömän sukupuolisen identi-
11261: suus ovat riittävä keino ongelmien kurissapitä-         teetin omaavat alaikäiset voivat näillä linjoilla
11262: miseksi. Esimerkiksi vanhemmille aiheutuva ta-          joutua hyvin poikkeavienkin sukupuolikulttuu-
11263: loudellinen menetys on riittävä kynnys sille, että      rien vaikutusten alaiseksi. Tämä tapahtuu ilman,
11264: toiminta pysyy oikeiden kohderyhmien puitteis-          että kasvatusvastuussa olevat voivat tai osaavat
11265: sa ja että kodit kantavat vastuun siitä, että joi-      siihen millään tavalla puuttua.
11266: denkin aikuisten ehkä poikkeavakio seksuaali-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11267:  nen kulttuuri ja käytöstavat pysyvät poissa ala-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11268:  ikäisten ulottuvilta.                                  nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11269:     Viihdelinjoille on tullut kuitenkin nyt uusi pal-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11270:  velumuoto,joka tarjoaa naisille ilmaista puhelin-
11271:  yhteyttä. On alkanut esiintyä yhä enemmän esi-                   Onko Hallitus tietoinen, että viihdepu-
11272:  merkkejä, kuinka näiden numeroiden kautta ala-                helinlinjojen ilmaispuhelintarjontaan liit-
11273:  ikäisiä houkutellaan linjoille mukaan. Näitä lin-             tyy vakaviakin erityisesti alaikäisiin koh-
11274:  joja ei perheissä pystytä samalla tavalla valvo-              distuvia epäkohtia ja riskejä, ja
11275:  maan, ja puhelinautomaateista ja muista puheli-                  aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
11276:  mista myös alaikäisillä on mahdollisuus liittyä               siin esiintyvien epäkohta- ja riskitilantei-
11277:  linjoille.                                                    den poistamiseksi?
11278: 
11279:       Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1995
11280:                                            Hannu Kemppainen
11281: 
11282: 
11283: 
11284: 
11285:  250261
11286: 2                                           KK 75/1995 vp
11287: 
11288: 
11289: 
11290: 
11291:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
11292: 
11293:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        luiden numerointia uudistetaan. Telelaitokset
11294: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         valmistelevat uuden numeroinuin mukaista esto-
11295: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-      järjestelmää,joka otetaan kussakin telelaitokses-
11296: le jäsenelle kansanedustaja Kemppaisen näin           sa erikseen käyttöön heti sen valmistuttua. Täl-
11297: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 75:               löin puhelimeen voidaan saada numeroryhmit-
11298:                                                       täin valikoiva esto ja siten estää puhelut tiettyi-
11299:           Onko Hallitus tietoinen, että viihdepu-     hin palvelunumeroihin ja suojautua esimerkiksi
11300:        helinlinjojen ilmaispuhelintarjontaan liit-    ylisuurilta laskuilta. Liikenneministeriön pyrki-
11301:        tyy vakaviakin erityisesti alaikäisiin koh-    myksenä on ollut pitää estojärjestelmistä kaikille
11302:        distuvia epäkohtia ja riskejä, ja              puhelimen käyttäjille koituva lisälasku mahdolli-
11303:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        simman pienenä. Telehallintokeskuksen anta-
11304:        siin esiintyvien epäkohta- ja riskitilantei-   man päätöksen (18.4.1995/59/52/95) kohdassa
11305:        den poistamiseksi?                             2.3 määrätään, että aikuisviihdepalveluihin ei
11306:                                                       saa päästä soittamaan 0800- ja 9800-alkuisilla
11307:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          ilmaisnumeroilla. Telelaitosten on 31.12.1995
11308: vasti seuraavaa:                                      mennessä tarkistettava jokaisen palvelun sisältö
11309:                                                       ja sijoitettava palvelut säädetyn palveluryhmi-
11310:     Suomalaiset telelaitokset ovat kehittäneet te-    tyksen mukaisesti.
11311: leverkkojensa toiminteita voimakkaasti viimeis-           Oikeusministeriön asettama seksin avulla käy-
11312: ten kymmenen vuoden aikana seurauksella, että         tävää kauppaa selvittävä toimikunta käsittelee
11313: maassamme saatavat telepalvelut ovat maail-           osaltaan puhelinpalveluja ja saattaa ehdottaa
11314: mankin mittakaavassa huipputasoa. Lainsää-            muutoksia vallitsevaan käytäntöön. Eräs näistä
11315: däntöä kehitettäessä on otettu huomioon sekä          kannanotoista lienee kysymyksessä mainittujen
11316: tekniikan valtava kehittymisnopeus että telepal-      maksuttomien keskustelulinjojen saattaminen
11317: veluiden käyttäjien asema.                            maksullisiksi.
11318:     Suomessa on käytössä tällä hetkellä noin              One-to-one-linjat ovat tulleet jäädäkseen pu-
11319: 4 000 erilaista maksullista palvelunumeroa.           helinpalveluvalikoimaan. Näissä palveluissa on
11320: Enemmistö niistä tarjoaa yhteiskunnallisesti hy-      keskustelunvälittäjä, joka käytännön antamalla
11321: väksyttäviä ja hyödyllisiksi koettuja palveluja.      koulutuksella estää lasten mukaantulon kontak-
11322: Vähemmistö palveluista on luonteeltaan sellai-        tilinjoille. Myös palvelujen tuottajat ovat koros-
11323: sia, että niitä voidaan pitää yhteiskunnallisesti     taneet, että heidän intressissään ei ole lasten saa-
11324: arveluttavina tai jopa tuomittavina. Puhelinver-      minen asiakkaiksi kontaktilinjoille, koska tämä
11325: kon avoimuuden johdosta myös lapset voivat            saattaa johtaa aikuisasiakkaiden kaikkoamiseen
11326: soittaa niihin. Tilanteen ohjaamista mutkistaa        linjoilta.
11327: se, että noin kolmasosa suomalaisista on edelleen         Liikenneministeriö katsoo, että maassamme
11328: vanhentuneen televerkon asiakkaina ja he pääse-       tällä hetkellä jokaisen kansalaisen ulottuvilla ja
11329: vät uuden tekniikan piiriin vasta vähitellen. Mi-     käytössä oleva uudenaikainen televerkko on
11330: käli maksullisiin lisäpalveluihin sovellettaisiin     avain tietoyhteiskuntaan. Siksipä laajemman
11331: liian kaavamaisia ratkaisuja, näiltä puhelimen        kansalaiskeskustelun aiheeksi olisi otettava en-
11332: käyttäjiltä poistuisivat myös hyödylliset palve-      tistä perusteellisemmin hyvän ja pahan vuorovai-
11333: lut. Palvelun tarjoajat voisivat kiertää kotimaiset   kutus, kehityksestä saatavat hyödyt ja haitat.
11334: esteet siirtämällä palvelujen tarjonnan ulkomail-     Vasta laajan ja kattavan yhteiskunnallisen kes-
11335: le, jolloin näiden lisäarvopalvelujen maksut nä-      kustelun tuloksena voitaisiin ryhtyä laajempiin
11336: kyisivät tavanomaisina ulkomaanliikenteen tele-       toimiin kansalaisten oikeuksien rajoittamiseksi,
11337: maksuina puhelinlaskuissa.                            koska se voitaisiin käsittää myös hallituksen har-
11338:     Liikenneministeriön asettaman lisäarvopalve-      joittamaksi viestinnän sensuroinniksi.
11339: luja selvittäneen työryhmän ehdotuksesta palve-
11340:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1995
11341: 
11342:                                                                 Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
11343:                                              KK 75/1995 vp                                              3
11344: 
11345: 
11346: 
11347:                                          Tili Riksdagens Talman
11348: 
11349:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       tjänster. Teleinrättningarna förbereder ett spärr-
11350: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         system enligt den nya numreringen. När spärr-
11351: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       systemet blivit fårdigt tas det i bruk särskilt vid
11352: man Kemppainen undertecknade spörsmål nr               var och en av teleinrättningarna. Det kommer då
11353: 75:                                                    att vara möjligt att nummergruppsvis spärra tele-
11354:                                                        fonen och sålunda enligt eget vai förhindra tele-
11355:            Är Regeringen medveten om att utbu-         fonsamtal till vissa servicenummer, och på det
11356:         det av gratistelefontjänster på underhåll-     sättet gardera sig mot t.ex överstora räkningar.
11357:         ningslinjerna kan innebära allvarliga          Trafikministeriet har strävat efter att hålla de
11358:         missförhållanden och risker för i synner-      merkostnader som alla telefonanvändare åsam-
11359:         het minderåriga, och                           kas av spärrsystemen så låga som möjligt. I ett
11360:            ämnar Regeringen vidta åtgärder f6r         beslut av telef6rvaltningscentralen (18.4.1995/
11361:         att undanröja dessa missförhållanden           59/52/95), punkt 2.3, föreskrivs att det inte skall
11362:         och risker?                                    vara möjligt att använda gratisnummer som bör-
11363:                                                        jar med 0800- och 9800- för att ringa till under-
11364:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          hållningslinjer för vuxna. Teleinrättningarna
11365: anföra följande:                                       skall före den 31 december 1995 kontrollera vad
11366:                                                        de enskilda tjänsterna omfattar och gruppera
11367:     De finska teleinrättningarna har intensivt ut-     dem enligt den föreskrivna gruppindelningen av
11368: vecklat faciliteterna i sina telenät under de senas-   tjänster.
11369: te tio åren, med påföljden att de tillbudsstående          Den kommission som justitieministeriet har
11370: teletjänsterna är av synnerligen hög klass också i     tillsatt för att utreda sexhandeln behandlar även
11371: en internationell jämförelse. Vid revideringen av      telefontjänster och kommer eventuellt att föreslå
11372: lagstiftningen har såväl den snabba tekniska ut-       ändringar i gällande praxis. Ett av dessa ställ-
11373: vecklingen som teletjänstanvändarnas ställning         ningstaganden torde vara att de i spörsmålet
11374: beaktats.                                              nämnda avgiftsfria samtalslinjerna borde beläg-
11375:     För närvarande är ca 4 000 olika avgiftsbelag-     gas med avgifter.
11376: da servicenummer i bruk i vårt land. Majoriteten           One-to-one-linjerna har kommit f6r att stanna
11377: av dessa erbjuder tjänster som är godtagbara och       i utbudet av telefontjänster. Dessa tjänster inbe-
11378: nyttiga för samhället. Endast en del av tjänsterna     griper en telefonist, som med hjälp av sin praktis-
11379: är av sådan natur att de ur samhällets synvinkel       ka erfarenhet kan hindra barn från att delta i
11380: kan anses betänkliga eller rentav förkastliga. Ef-     samtai på kontaktlinjerna. Ä ven de som produ-
11381: tersom telefonnätet är öppet kan även barn ringa       cerar tjänsterna har betonat att det inte ligger i
11382: till sådana servicenummer. Cirka en tredjedel av       deras intresse att få barn som kunder på linjerna,
11383: finländarna är fortfarande kunder i det föråldra-      eftersom det kan leda till att de vuxna kunderna
11384: de telenätet och kommer endast småningom att           försvinner.
11385: omfattas av den nya tekniken, vilket gör det svårt         Trafikministeriet anser att vårt moderna tele-
11386: att kontrollera situationen. Om alltför stereotypa     nät, som varje medborgare numera har tillgång
11387: lösningar tillämpas på de avgiftsbelagda tilläggs-     till, utgör nyckeln till informationssamhället.
11388: tjänsterna mister dessa kunder även de tjänster        Därför borde växelverkan mellan de goda och de
11389: som är nyttiga. De som erbjuder tjänster kunde         dåliga sidorna samt nyttan och olägenheterna
11390: kringgå de inhemska hindren genom att överföra         med den nuvarande utvecklingen tas upp till en
11391: utbudet av tjänster tili utlandet, varvid avgifterna   grundligare och mer omfattande allmän diskus-
11392: för dessa mervärdestjänster skulle synas i telefon-    sion. Först som ett resultat av en bred och täck-
11393: räkningarna som normala teleavgifter i utrikes-        ande samhällelig debatt kunde man vidta mer
11394: trafik.                                                genomgripande åtgärder för att begränsa med-
11395:     På förslag av den arbetsgrupp som trafikmi-        borgarnas rättigheter, eftersom sådana åtgärder
11396: nisteriet tillsatte för att göra en utredning om       även kunde uppfattas som en censur av kommu-
11397: mervärdestjänsterna ändras numreringen av              nikationen från regeringens sida.
11398: 
11399:       Helsingfors den 16 juni 1995
11400: 
11401:                                                                    Trafikminister Tuula Linnainmaa
11402:                                             KK 76/1995 vp
11403: 
11404: Kirjallinen kysymys 76
11405: 
11406: 
11407: 
11408: 
11409:                                    Aittoniemi: Kotiuttamisrahan maksamisesta varusmiehille
11410: 
11411: 
11412:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
11413:    Edellisen hallituksen aikana eduskunta hy-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11414: väksyi lain, jolla poistettiin varusmiehille siihen   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11415: saakka maksettu 300 markan suuruinen kotiut-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11416: tamisraha. Saatu säästö valtiontaloudessa oli         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11417: muistamani mukaan vuositasolla noin 10 miljoo-
11418: naa markkaa.                                                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
11419:    Tämän pienenkin kotiuttamisrahan maksami-                  siin edellisen hallituksen aikana poistetun
11420: nen kansalaisvelvollisuutensa suorittaneelle va-              varusmiesten kotiuttamisrahan maksa-
11421: rusmiehelle olisi tärkeää ja yhteiskunnan kannal-             misen palauttamiseksi varusmiespalve-
11422: ta jopa hyödyllistä, koska varusmies usein on                 luksesta vapautuneille?
11423: vapautuessaan täysin varaton ja joutuu anele-
11424: maan tietynlaista "starttirahaa" monesti vähäva-
11425: raisilta vanhemmiltaan.
11426: 
11427:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1995
11428: 
11429:                                             Sulo Aittoniemi
11430: 
11431: 
11432: 
11433: 
11434: 250261
11435: 2                                            KK 76/1995 vp
11436: 
11437: 
11438: 
11439: 
11440:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
11441: 
11442:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         1971 kotiuttamisrahan määrä olikin mitoitettu
11443: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tämän tavoitteen mukaisesti. Vuosien mittaan
11444: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        minkään hallituksen toimesta ei kotiuttamisra-
11445: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittonie-         haa ollut kuitenkaan esitetty korotettavaksi tä-
11446: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           män tavoitteen mukaisesti, vaan suoritetut tar-
11447: 76:                                                    kistukset kotiuttamisrahan määrään olivat var-
11448:                                                        sin vaatimattomia. Kotiuttamisraha oli siten
11449:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         ajan myötä menettänyt huomattavan osan yh-
11450:        siin edellisen hallituksen aikana poistetun     teiskunnallisesta merkityksestään. Määrältään
11451:        varusmiesten kotiuttamisrahan maksa-            alhainen kotiuttamisraha ei enää vuosiin ollut
11452:        misen palauttamiseksi varusmiespalve-           merkittävä toimeentuloturvan takaaja kotiutet-
11453:        luksesta vapautuneille?                         taville asevelvollisille.
11454:                                                           Todettakoon vielä, että kansalaisten viimesi-
11455:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           jainen toimeentuloturvan muoto on sosiaali-
11456: vasti seuraavaa:                                       huoltolain perusteella myönnettävä toimeentu-
11457:                                                        lotuki. Tämä järjestelmä on kehittynyt huomat-
11458:    Kotiuttamisrahajärjestelmä oli Suomessa voi-        tavasti kotiuttamisrahajärjestelmän olemassa-
11459: massa vuosina 1971-1992. Aluksi kotiutettavil-         olon aikana. Kaikki kotiutettavat asevelvolliset,
11460: le asevelvollisille maksettiin kotiuttamisrahaa        joilla ei ole riittäviä tuloja välttämättömän toi-
11461: tarveharkinnan perusteella, mutta vuoden 1978          meentulonsa järjestämiseksi, ovat oikeutettuja
11462: alusta lukien sitä ryhdyttiin maksamaan kaikille       saamaan toimeentulotukea. Toimeentulotuki
11463: palveluksesta kotiutettaville. Kotiuttamisrahan        kansalaisten perusturvan muotona antaa olen-
11464: määrä oli vuosina 1986-1992 300 markkaa.               naisesti paremman toimeentuloturvan tosiasial-
11465: Kotiuttamisrahamomentin määräraha valtion              lisen tuen tarpeessa oleville kotiutettaville kuin
11466: tulo- ja menoarviossa vuonna 1992 oli 9,6 milj.        300 markan suuruinen kertasuoritus, jonka mer-
11467: markkaa.                                               kittävään korottamiseen ei ole viime vuosina ol-
11468:    Osana valtiontaloutta koskevia säästötoimia         lut edellytyksiä valtiontaloudellisista syistä joh-
11469: kotiuttamisrahan maksamisesta luovuttiin               tuen. Valtion menoja koskevat säästöpaineet
11470: 1.1.1993 lukien (Laki kotiuttamisrahalain ku-          ovat lähivuosina olennaisesti suuremmat kuin
11471: moamisesta 18.12.1992/1367).                           vuonna 1993,jolloin kotiuttamisrahan maksami-
11472:    Kotiuttamisrahalain kumoamista koskevan             nen lopetettiin.
11473: lakiesityksen perusteluissa todettiin, että kotiut-       Edellä esitetyn perusteella katson, että kotiut-
11474: tamisrahalakia aikanaan 1970-luvun alussa sää-         tamisrahajärjestelmän palauttaminen ja aina-
11475: dettäessä kotiuttamisrahalle asetettiin tavoite,       kaan sen maksaminen sosiaali- ja terveysministe-
11476: että sen tulisi riittää kotiutettavan asevelvollisen   riön pääluokkaan sijoitettavasta määrärahasta
11477: elatukseen noin kahden viikon ajalle. Vuoden           ei ole tarkoituksenmukaista.
11478: 
11479:      Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 1995
11480: 
11481:                                                                                Ministeri Terttu Huttu
11482:                                            KK 76/1995 vp                                               3
11483: 
11484: 
11485: 
11486: 
11487:                                        Till Riksdagens Talman
11488: 
11489:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      Under årens lopp föreslog dock inte någon reger-
11490: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-       ing att hemförlovningspenningen skulle höjas
11491: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     enligt detta mål utan de justeringar som gjordes i
11492: man Aittaniemi undertecknade spörsmål nr 76:         hemförlovningspenningens belopp var synnerli-
11493:                                                      gen blygsamma. Hemförlovningspenningen för-
11494:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        lorade således med tiden en mycket stor del av sin
11495:        att den hemförlovningspenning som slo-        sociala betydelse. Den låga hemförlovningspen-
11496:        pades av den föregående regeringen igen       ningen var inte längre på många år en betydande
11497:        skall börja betalas till dem som befrias      garant för utkomstskyddet för värnpliktiga som
11498:        från beväringstjänstgöringen?                 hemförlovades.
11499:                                                          Man bör ytterligare konstatera att den form av
11500:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        utkomstskydd som i sista hand står tili buds för
11501: anföra följande:                                     medborgarna är det utkomststöd som beviljas
11502:                                                      med stöd av socialvårdslagen. Detta system har
11503:    Systemet med en hemförlovningspenning var i       utvecklats avsevärt under den tid som systemet
11504: kraft i Finland 1971-1992. 1 början betalades        med en hemförlovningspenning har funnits. Alla
11505: hemförlovningspenningen på basis av behovs-          värnpliktiga som hemförlovas och som inte har
11506: prövning till de värnpliktiga som hemförlovades,     tillräckliga inkomster för att ordna sin nödvändi-
11507: men från ingången a v 1976 betalades den till alla   ga utkomst är berättigade tili utkomststöd. Re-
11508: som hemförlovades från tjänstgöring. Hemför-         dan i åratal har många hemförlovade varit tvung-
11509: lovningspenningen uppgick tili 300 mk under          na att ty sig till utkomststöd efter fullgjord värn-
11510: 1986-1992. Anslaget under momentet för hem-          plikt. Utkomststöd som en form av grundtrygg-
11511: förlovningspenningen uppgick i statsbudgeten         het för medborgarna ger ett väsentligt bättre ut-
11512: för 1992 till9,6 milj. mk.                           komstskydd för sådana som hemförlovas och
11513:    Betalningen av hemförlovningspenning slopa-       som är i behov av faktiskt stöd än en engångser-
11514: des den 1 januari 1993 som en del av de statseko-    sättning på 300 mk som det under de senaste åren
11515: nomiska sparåtgärderna (lagen om upphävande          av statsekonomiska skäl inte har funnits några
11516: av lagen om hemförlovningspenning 18.12.1992/        förutsättningar att höja. Trycket på inbesparing-
11517: 1367).                                               ar i fråga om statens utgifter är under de närmas-
11518:    1 motiveringen tili propositionen med förslag     te åren väsentligt större än 1993, då man upphör-
11519: tililag om upphävande av lagen om hemförlov-         de med att betala hemförlovningspenning.
11520: ningspenning konstaterades att när 1agen om              På basis av det som framställts ovan anser jag
11521: hemförlovningspenning stiftades i början av          att det inte är ändamålsenligt att återinföra syste-
11522:  1970-talet var hemförlovningspenningen avsedd       met med hemförlovningspenning. Åtminstone är
11523: att trygga den hemförlovades uppehälle i ca två      det inte ändamålsenligt att betala den av det
11524: veckor. Beloppet på hemförlovningspenningen          anslag som upptas under social- och hälsovårds-
11525:  1971 var även dimensionerat enligt detta mål.       ministeriets huvudtitel.
11526: 
11527:      Helsingforsden 26 juni 1995
11528: 
11529:                                                                               Minister Terttu Huttu
11530:                                                KK 77/1995 vp
11531: 
11532: Kirjallinen kysymys 77
11533: 
11534: 
11535: 
11536: 
11537:                                      Aittoniemi: Rikosvahinkojen korvaamista koskevasta poliisin tie-
11538:                                          dotusvelvollisuudesta
11539: 
11540: 
11541:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
11542: 
11543:    Lakia, joka koskee rikosvahinkojen korvaa-            korvaukseen oikeutettu asianomistaja saisi to-
11544: mista valtion varoista, on ajan mittaan kehitelty        distettavasti asiaa koskevan informaation.
11545: niin, että se muodostaa henkilövahinkojen osalta            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11546: suhteellisen kattavan turvan. Korvaushakemuk-            tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
11547: sia valtiokonttorille tulee kuitenkin vain osasta        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11548: tapauksia, joissa korvauksen saaminen olisi              nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11549: mahdollista. Tämä johtuu siitä, että kansalaiset
11550: eivät tiedä korvauksensaantimahdollisuudesta.                      Katsooko Hallitus tarpeelliseksi, että
11551: Poliisilain mukaan poliisi on toki velvollinen                  kun rikoksesta aiheutuneen henkilöva-
11552: asiasta informoimaan, mutta jostakin syystä asia                hingon kohteena olevalle asianomistajal-
11553: ei ole aukoton.                                                 le poliisin toimesta esitutkinnan yhtey-
11554:    Asiaan tulisi ehkä korjaus, jos poliisin antama              dessä ilmoitetaan mahdollisuudesta ha-
11555: informaatio kirjattaisiin esitutkinta-asiakirjoi-               kea korvausta valtion varoista, tästä il-
11556: hin siten, että siitä olisi asiapapereissa tietty koh-          moituksesta tehtäisiin merkintä esitut-
11557: ta joko "rasti ruutuun" -menetelmällä tai sitten                kinta-asiakirjoihin joko "rasti ruutuun" -
11558: niin, että asianomistaja kuittaisi saaneensa tie-               merkinnällä tai siten, että asianomistaja
11559: don mahdollisuudesta korvauksen hakemiseen                      kuittaa saadun informaation?
11560: valtion varoista. Näin jokainen mahdollisesti
11561: 
11562:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1995
11563: 
11564:                                               Sulo Aittoniemi
11565: 
11566: 
11567: 
11568: 
11569: 250261
11570: 2                                         KK 77/1995 vp
11571: 
11572: 
11573: 
11574: 
11575:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
11576: 
11577:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Poliisin velvollisuudesta ilmoittaa asianomis-
11578: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      tajalle oikeudesta korvaukseen valtion varoista
11579: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    säädetään esitutkinta- ja pakkokeinoasetuksen
11580: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-     (575/88) 6 §:ssä. Säännöksen mukaan poliisin on
11581: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      aina ilmoitettava asian omistajalle, jolla ilmeisesti
11582: n:o 77:                                            on oikeus saada korvausta rikosvahinkolain
11583:                                                    (935173) nojalla, hänen oikeudestaan korvauk-
11584:           Katsooko Hallitus tarpeelliseksi, että   seen ja tarvittaessa opastettava häntä korvauk-
11585:        kun rikoksesta aiheutuneen henkilöva-       sen hakemisessa.
11586:        hingon kohteena olevalle asianomistajal-       Säännös edellyttää poliisilta oma-aloitteistaja
11587:        le poliisin toimesta esitutkinnan yhtey-    aktiivista toimintaa. Poliisin koulutuksessa ri-
11588:        dessä ilmoitetaan mahdollisuudesta ha-      kosvahinkolakia ja rikosvahinkojen korvaamis-
11589:        kea korvausta valtion varoista, tästä il-   ta käsitellään säännöllisesti sekä virkatutkintoon
11590:        moituksesta tehtäisiin merkintä esitut-     tähtäävässä koulutuksessa että erikoiskursseilla.
11591:        kinta-asiakirjoihinjoko "rasti ruutuun"-    Oppilailta ja kentältä saadut tiedot osoittavat
11592:        merkinnällä tai siten, että asianomistaja   kuitenkin, ettei rikosvahinkolakia tunneta polii-
11593:        kuittaa saadun informaation?                sin keskuudessa riittävän hyvin. Tältä osin polii-
11594:                                                    sin koulutusta tullaan tehostamaan.
11595:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           Poliisi muuttaa kuulustelupöytäkirjalomaket-
11596: taen seuraavaa:                                    ta siten, että siitä ilmenee "rasti ruutuun" -mer-
11597:                                                    kinnällä rikosvahinkoon liittyvän ilmoitusvel-
11598:                                                    vollisuuden täyttäminen.
11599:      Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 1995
11600: 
11601:                                                             Sisäasiainministeri Jan Erik Enestam
11602:                                            KK 77/1995 vp                                              3
11603: 
11604: 
11605: 
11606: 
11607:                                       Tili Riksdagens Ta/man
11608: 
11609:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     stadgas i 6 § förordningen om förundersökning
11610: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-      och tvångsmedel (575/88). Enligt paragrafen
11611: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-    skall polisen alltid upplysa en målsägande som
11612: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål          uppenbart har rätt tili ersättning enligt lagen om
11613: nr77:                                               ersättning för brottsskador av statsmedel (935/
11614:                                                     73) om denna rätt och vid behov också ge honom
11615:           Anser Regeringen detvara nödvändigt       anvisningar om hur han skall söka ersättning.
11616:        att polisen antingen med ett "kryss i ru-       Stadgandet förutsätter att polisen tar initiativ
11617:        tan" i förundersökningshandlingarna e1-      och är aktiv. 1 polisutbildningen, både i den som
11618:        ler genom att be må1säganden kvittera        leder tili ämbetsexamen och på specialkurser,
11619:        informationen visar att polisen i samband    behandlas regelbundet den ovan nämnda lagen
11620:        med förundersökningen meddelat en            och ersättandet för brottsskador. De uppgifter
11621:        målsägande, som tili följd av brott lidit    som erhållits av eleverna och från fåltet visar
11622:        personskada, om dennes möjlighet att         dock att polisen inte har tillräcklig kännedom om
11623:        ansöka om ersättning av statens mede1?       lagen i fråga. Tili denna del kommer polisutbild-
11624:                                                     ningen att effektiveras.
11625:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt          Polisen ändrar förhörsprotokollsblanketten
11626: anföra följande:                                    så att ett "kryss i rutan" visar att anmälningsskyl-
11627:                                                     digheten i samband med en brottsskada har upp-
11628:   Om po1isens sky1dighet att medde1a en måls-       fyllts.
11629: ägande om rätten tili ersättning av statens mede1
11630: 
11631:      Helsingforsden 21 juni 1995
11632: 
11633:                                                                  lnrikesminister Jan Erik Enestam
11634:                                               KK 78/1995 vp
11635: 
11636: Kirjallinen kysymys 78
11637: 
11638: 
11639: 
11640: 
11641:                                   Kallis: Eräiden karkotuspäätöksen saaneiden henkilöiden kohte-
11642:                                       lusta
11643: 
11644: 
11645:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
11646:    Neuvostoliiton kansalaiset Anna Petsonkina         dään. Olisi kohtuullista ja inhimillistä saada ai-
11647: ja hänen poikansa Alexander Petchenkin ovat           kaan jokin ratkaisu.
11648: saapuneet Neuvostoliiton passeilla Suomeen               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11649: vuonna 1990 ja uudelleen 1991, jolloin he ovat        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11650: hakeneet turvapaikkaa. He ovat saaneet karko-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11651: tuspäätöksen huhtikuussa 1994. Päätöstä ei kui-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11652: tenkaan voida panna toimeen, koska Viro, eikä
11653: myöskään Venäjä ota heitä vastaan. He eivät ole                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
11654: minkään maan kansalaisia.                                     kysymyksen perusteluissa mainittujen,
11655:    Kyseiset henkilöt ovat kovassa henkisessä pai-             karkotuspäätöksen saaneiden henkilöi-
11656: neessa odottaessaan, milloin ja mihin heitä vie-              den tilanteen ratkaisemiseksi?
11657: 
11658:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1995
11659:                                               Bjarne Kallis
11660: 
11661: 
11662: 
11663: 
11664: 250261
11665: 2                                            KK 78/1995 vp
11666: 
11667: 
11668: 
11669: 
11670:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
11671: 
11672:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         karkotettaviksi Suomesta Viroon sisäasiainmi-
11673: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          nisteriön 5.5.1993 tekemällä päätöksellä, jonka
11674: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        korkein hallinto-oikeus on pysyttänyt voimassa
11675: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kalliksen         11.4.1994 tekemällään päätöksellä. Suomen ja
11676: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 78:           Viron välillä ei ole solmittu takaisinottosopimus-
11677:                                                        ta.
11678:          Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä               Viron viranomaiset ovat edellyttäneet, että
11679:        kysymyksen perusteluissa mainittujen,           karkotettavilla on oleskelulupa Viroon. Luvan
11680:        karkotuspäätöksen saaneiden henkilöi-           myöntäminen edellyttää asianomaisten tekemää
11681:        den tilanteen ratkaisemiseksi?                  hakemusta. Petchenkin ja Petsokina ovat
11682:                                                        9.6.1995 kieltäytyneet hakemasta oleskelulupaa
11683:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Viroon.
11684: vasti seuraavaa:                                           Jos asianomaiset eivät hae oleskelulupaa Vi-
11685:                                                        roon tai ellei Viro sellaista heille myönnä ja heitä
11686:    Karkotuspäätöksen täytäntöönpano kuuluu             ei muutoinkaan sinne voida palauttaa, ulkomaa-
11687: paikallispoliisille.    Kansainvälisoikeudellisen      laisvirasto tulee harkitsemaan uudelleen oleske-
11688: käytännön mukaisesti valtion, jossa henkilö asuu       luluvan myöntämistä kysymyksessä mainituille
11689: tai josta hän tulee toiseen maahan, tulisi ottaa       henkilöille.
11690: takaisin kohdemaasta karkotettu tai käännytetty            Tasavallan presidentti on asettanut 24.5.1995
11691: henkiiö. Käytännössä vastaanotosta joudutaan           valtuuskunnan neuvottelemaan Suomen ja Vi-
11692: sopimaan kussakin yksittäistapauksessa valtioi-        ron välisestä takaisinottosopimuksesta. Sopimus
11693: den kesken, jollei niiden välillä ole solmittu sopi-   on parafoitu 16.6.1995. Sopimusta ei tulla sovel-
11694: musta, jonka mukaan lähtömaa ottaa takaisin            tamaan taannehtivasti, joten kyseiseen tapauk-
11695: henkilön, jonka ei sallita jäädä kohdemaahan.          seen sillä ei ole vaikutusta.
11696:    Kysymyksessä mainitut henkilöt on määrätty
11697:      Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 1995
11698:                                                                 Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
11699:                                              KK 78/1995 vp                                               3
11700: 
11701: 
11702: 
11703: 
11704:                                          Tili Riksdagens Talman
11705: 
11706:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            Genom inrikesministeriets beslut av den 5 maj
11707: ger har Ni, Fru Talman, tili vederhörande med-         1993, vilket högsta förvaltningsdomstolen ge-
11708: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       nom sin beslut av den 11 april 1994 har vidmakt-
11709: man Kallis undertecknade spörsmål nr 78:               hållit har det hestämts att personerna i fråga skall
11710:                                                        utvisas från Finland tili Estland. Finland och
11711:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         Estland har inte ingått något ömsesidigt avtal om
11712:        ta för att lösa situationen angående de i       återtagande.
11713:        motiveringen av spörsmålet nämnda per-              Myndigheterna i Estland har förutsatt att de
11714:        soner som har meddelats utvisningsbe-           utvisade skall ha uppehållstillstånd i Estland. För
11715:        slut?                                           att tiliståndet kan beviljas måste personerna i
11716:                                                        fråga lämna in en ansökan. Petchenkin och
11717:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anfö-       Petsokina har den 9 juni 1995 vägrat att ansöka
11718: ra följande:                                           om uppehållstillstånd i Estland.
11719:                                                            Om personerna i fråga inte ansöker om uppe-
11720:    Verkställighet av utvisningsheslut hör tili den     hållstillstånd i Estland eller om Estland inte he-
11721: lokala polisen. Enligt intemationellrättslig prax-     viljar dem sådana tillstånd och om de inte i övrigt
11722: is skall den stat där personen hor eller därifrån      heller kan återsändas dit kommer utlänningsver-
11723: han kommer tili ett annat land ta tilihaka den         ket att pröva om heviljande av uppehållstillstånd
11724: person som utvisats eller avvisats från mottagar-      för de i spörsmålet nämnda personerna.
11725: landet. 1 praktiken är man tvungen att komma               Repuhlikens President har den 24 maj 1995
11726: överens om återtagande i varje enskilt fall stater-    tillsatt en delegation för att förhandla om avtal
11727: na emellan om staterna inte har träffat ett ömse-      om återtagande mellan Finland och Estland.
11728: sidigt avtal enligt vilket avgångslandet tar tiliha-   Avtalet har paraferats den 16 juni 1995. Avtalet
11729: ka den person som inte får stanna i mottagarlan-       skall inte tillämpas retroaktivt, så det kommer
11730: det.                                                   inte att inverka på fallet i fråga.
11731: 
11732:      Helsingforsden 21 juni 1995
11733: 
11734:                                                                    lnrikesminister Jan-Erik Enestam
11735:                                            KK 79/1995 vp
11736: 
11737: Kirjallinen kysymys 79
11738: 
11739: 
11740: 
11741: 
11742:                                   Aittoniemi: Kuntoutusmäärärahojen leikkaamisesta
11743: 
11744: 
11745:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
11746: 
11747:     Kuntoutuksen tarve yhteiskuntaelämän eri        voitteiden taittumisessa,joihin sillä pyritään. Sil-
11748: lohkoilla niin vanhenevien ikäpolvien, veteraa-     lä on myös mittavia työllisyysvaikutuksia alalle
11749: nien kuin myös työelämään osallistuvien ja sitä     koulutettujen ihmisten kannalta.
11750: varten kuntoutettavien osalta on selvästi kasva-       Kun on epäselvää, mitä tulee tapahtumaan,
11751: massa. Suuri osa kuntoutuspalveluista kustanne-     kysyn yhteistyön ja työllisyyden hallitukselta val-
11752: taan alan laitoksissa Kelan ja Valtion tapaturma-   tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viita-
11753: viraston toimesta. Osa kuntoutuksesta on har-       ten:
11754: kinnanvaraista, osa lakiin perustuvaa. Kuntou-
11755: tusta tarjoavia laitoksia on maassamme runsaas-                Minkälaisia suunnitelmia Hallituksel-
11756: ti. Ne kehittävät jatkuvasti palvelujaan ja ovat            la on kuntoutusmäärärahojen leikkaami-
11757: alan merkittäviä työllistäjiä.                              sen suhteen, eli minkätyyppiseen kuntou-
11758:     Hallituksen suunnitelmien mukaan kuntou-                tukseen leikkaukset tulevat kohdistu-
11759: tusmäärärahoja ollaan merkittävästi supista-                maan,ja
11760: massa, vaikka tarve on kasvava. On todennä-                    minkälaisia työllisyyteen kohdistuvia
11761: köistä, että leikkaukset tulevat kohdistumaan               vaikutuksia Hallitus arvelee leikkauksilla
11762: etupäässä harkinnanvaraisiin palveluihin. Kun-              olevan alan hoitolaitoksissa?
11763: toutuksen alasajalla on suuri merkitys niiden ta-
11764: 
11765:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1995
11766:                                           Sulo Aittaniemi
11767: 
11768: 
11769: 
11770: 
11771: 250261
11772: 2                                           KK 79/1995 vp
11773: 
11774: 
11775: 
11776: 
11777:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
11778: 
11779:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Hallitusohjelman lisäpöytäkirjan mukaan
11780: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kansaneläkelaitoksen menoja leikataan 900 mil-
11781: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      joonalla markalla. Kansaneläkkeen pohjaosa
11782: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittonie-       saatetaan eläkevähenteiseksi, jolloin säästyy 300
11783: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         miljoonaa markkaa. Sairausvakuutuksen päivä-
11784: 79:                                                  rahassa siirrytään järjestelmään, jossa korvataan
11785:                                                      vain menetettyä ansiota. Uudistuksen säästövai-
11786:            Minkälaisia suunnitelmia Hallituksel-     kutus on arviolta 300 miljoonaa markkaa. Lisäk-
11787:         la on kuntoutusmäärärahojen leikkaami-       si eräitä muita kansaneläkelaitoksen maksamia
11788:         sen suhteen, eli minkätyyppiseen kuntou-     etuuksia pienennetään siten, että säästövaikutus
11789:         tukseen leikkaukset tulevat kohdistu-        on 300 miljoonaa markkaa.
11790:         maan,ja                                         Vaikka hallitusohjelma edellyttää eräitä sääs-
11791:            minkälaisia työllisyyteen kohdistuvia     tötoimenpiteitä, niin kuntoutuksellista näkökul-
11792:         vaikutuksia Hallitus arvelee leikkauksilla   maa tehostetaan. Tämä ilmenee muun muassa
11793:         olevan alan hoitolaitoksissa?                siten, että työmarkkinajärjestöt ovat 18.5.1995
11794:                                                      sopineet yksityisalojen työeläkejärjestelmän ra-
11795:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         hoituksen ja etujen tasapainottamisesta. Sopi-
11796: vasti seuraavaa:                                     mus sisältää myös kuntoutusta koskevan osan.
11797:                                                      Sen mukaan työkyvyttömyyden arviointia kehi-
11798:    Hallituksen eräs päätavoitteista on kestävän      tetään kuntoutusmyönteiseen suuntaan. Tätä sil-
11799: ja työllisyyttä parantavan talouskasvun pohjus-      mällä pitäen työkyvyttömyys- ja kuntoutuskus-
11800: taminen. Kasvu on välttämätöntä suurtyöttö-          tannusten kohdentumista muutetaan siten, että
11801: myydestä irtautumisen kannalta, mutta se on          kuntoutus ja osaeläke ovat työnantajalle edulli-
11802: myös valtion velkakierteen katkaisemisen kes-        sempia vaihtoehtoja kuin täysi eläke. Sosiaali- ja
11803: keinen ehto. Talouskasvun lisäksi velkakiertees-     terveysministeriö on ryhtynyt tarvittavien lain-
11804: tä irtautuminen edellyttää mittavia menosäästö-      säädäntömuutosten valmisteluun.
11805: jä,joista hallitus on tehnyt ohjelmansa lisäpöytä-      Lisäpöytäkirjan mukaan kansaneläkelaitok-
11806: kirjassa sitovat päätökset. Hallitusohjelman         sen maksamia muita etuuksia kuin kansaneläk-
11807: mukaan menojen leikkaukset ajoitetaan etupai-        keen pohjaosaa ja sairausvakuutusetuuksia pie-
11808: notteisesti, ja ne kohdistetaan ottaen huomioon      nennetään 300 miljoonalla markalla. Tämä kos-
11809: työllisyysvaikutukset.                               kee muun muassa kuntoutusta ja edellyttää eräi-
11810:    Hallitus on todennut ohjelmassaan ehkäise-        tä muita pienehköjä tarkistuksia etuuksiin. So-
11811: vän sosiaali- ja terveyspolitiikan olevan tärkeä     siaali- ja terveysministeriö selvittää parhaillaan
11812: yksilön elämän hallinnan ja omatoimisuuden           toteuttamisvaihtoehtoja. Ne tulevat eduskunnan
11813: näkökulmasta sekä taloudellisista syistä. Halli-     käsiteltäviksi valtion vuoden 1996 talousarvio-
11814: tus on myös sitoutunut edistämään erityisesti        esityksen yhteydessä.
11815: työkykyä ylläpitävää toimintaa ja varhaiskun-
11816: toutusta. Työntekijöiden työkyvystä, terveydes-
11817: tä ja osaamisesta huolehditaan.
11818: 
11819:       Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1995
11820: 
11821:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka M önkäre
11822:                                                KK 79/1995 vp                                                3
11823: 
11824: 
11825: 
11826: 
11827:                                           Tili Riksdagens Talman
11828: 
11829:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-                Enligt tiliäggsprotokollet tili regeringspro-
11830: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-             grammet skall fo1kpensionsanstaltens utgifter
11831: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-           skäras ned med 900 milj. mk. Folkpensionens
11832: man Aittaniemi undertecknade spörsmål nr 79:               grunddel görs pensionsavhängig, varvid en inbe-
11833:                                                            sparing pä 300 milj. mk. fås tili ständ. I fräga om
11834:            Vilka planer har Regeringen beträffan-          sjukförsäkringens dagpenning övergär man tili
11835:         de nedskärningar i rehabiliteringsansla-           ett system där enbart förlorad inkomst ersätts.
11836:         gen, dvs. viiken typ av rehabilitering             Reformen beräknas ge upphov tili inbesparingar
11837:         kommer nedskärningarna att drabba och              pä ca 300 milj. mk. Dessutom minskas vissa an-
11838:            viiken inverkan på sysselsättningen             dra förmäner utbetalade av folkpensionsanstal-
11839:         kommer nedskärningarna enligt Reger-               ten sä att inbesparingarna uppgår till 300 milj.
11840:         ingens bedömning att ha inom värdin-               mk.
11841:         rättningarna i branschen?                              Även om regeringsprogrammet förutsätter
11842:                                                            vissa inbesparingsätgärder betonas vikten av re-
11843:   Som svar pä detta spörsmäl får jag vördsamt              habilitering. Detta framgår bl.a. av det faktum
11844: anföra följande:                                           att arbetsmarknadsorganisationerna 18.5.1995
11845:                                                            ingick avtal om balansering av finansieringen
11846:     Ett av regeringens viktigaste mäl är grundan-          beträffande den privata sektorns arbetspensions-
11847: det av en hållbar och sysselsättningsfrämjande             system och förmåner. Avtalet omfattar också en
11848: ekonomisk tillväxt. Tillväxten är nödvändig för            särskild del om rehabilitering. Enligt denna ut-
11849: att värt land skall kunna frigöra sig frän den             vecklas bedömningen av arbetsoförmögenhet i
11850: rådande massarbetslösheten, men den är ocksä               en riktning som innebär en mera positiv inställ-
11851: ett centralt villkor för att statens skuldspiral skall     ning tili rehabilitering. Med dettai åtanke ändras
11852: kunna brytas. Förutom ekonomisk tillväxt krä-              fördelningen dä det gäller kostnaderna för ar-
11853: ver brytandet av sku1dspiralen betydande inbe-             betsoförmögenhet och rehabilitering sä att reha-
11854: sparingar, och regeringen har fattat bindande              bilitering och delpension är förmänligare alterna-
11855: beslut om sådana inbesparingar i tilläggsproto-            tiv för arbetsgivaren än full pension. Social- och
11856: kollet tili sitt program. Enligt regeringsprogram-         hälsovärdsministeriet har inlett beredningen av
11857: met skall utgiftsnedskärningarna koncentreras              de nödvändiga lagstiftningsändringarna.
11858: tili de närmaste ären riktas sä att hänsyn tas tili            Enligt tilläggsprotokollet minskas de övriga
11859: sysselsättningseffekterna.                                 förmäner som folkpensionsanstalten betalar ut,
11860:     Regeringen har i sitt program ansett en före-          säsom folkpensionens basdel och sjukförsäk-
11861: byggande social- och hälsovärdspolitik vara vik-           ringsförmänerna, med 300 milj. mk. Minskning-
11862: tig för den enskilda individens kontroll över sitt         en gäller bl.a. rehabilitering och kräver vissa an-
11863: eget Iiv och sina egna aktiviteter samt av ekono-          dra smärre justeringar i förmänerna. Social- och
11864: miska skäl. Regeringen har ocksä förbundit sig             hälsovårdsministeriet utreder för närvarande oli-
11865: att främja i synnerhet verksamhet för upprätthäl-          ka alternativ för genomförandet. Dessa tas upp
11866: lande av arbetsförmågan och tidigrehabilitering.           tili behandling i riksdagen i samband med be-
11867: Man skall sörja för arbetstagarnas arbetsförmä-            handlingen av budgetpropositionen för 1996.
11868: ga, hälsa och kunnande.
11869: 
11870:      Helsingfors den 22 juni 1995
11871: 
11872:                                                          Social- och hälsovärdsminister Sinikka Mönkäre
11873:                                             KK 80/1995 vp
11874: 
11875: Kirjallinen kysymys 80
11876: 
11877: 
11878: 
11879: 
11880:                                    Aittoniemi: Sivutoimisille viljelijöille myönnettävästä tuesta
11881: 
11882: 
11883: 
11884:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
11885: 
11886:    Maassamme on runsaasti tiloja, joiden omis-           Kyseessä eivät ole siis sellaiset viljelijät, jotka
11887: tajat saavat korkeista yhteiskunnallisista viroista   käyvät tilan ulkopuolella hankkimassa välttämä-
11888: korkeata palkkaa. Toisin sanoen mies on vaikka-       töntä sivutuloa, vaan puhtaasti harrastemielessä
11889: pa pankinjohtaja ja vaimo terveydenhoitaja,           toimivat viljelijät.
11890: vaikkakaan pankinjohtaja ei yleensä ole yhteis-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11891: kunnan maksamalla palkalla. Tällaisten henki-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11892: löiden omistamia tiloja oli joitakin vuosia sitten    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11893: viljelyksessä runsaat 6 000. Heille yhteiskunta       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11894: maksoi ja maksaa edelleenkin tukea siitä, että he
11895: saavat harrastella maanviljelystä. Heidän työpa-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
11896: noksensa koostuu siitä, että keväällä käydään                 siin yhteiskunnan ja EU:n tukea nautti-
11897: viskaamassa siemenet peltoon ja syksyllä käy-                 van harrasteviljelyn lopettamiseksi sellai-
11898: dään korjaamassa sato puimurilla.                             silta henkilöiltä, jotka saavat virastaan
11899:                                                               korkeata palkkaa tai korkeata eläkettä?
11900:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1995
11901: 
11902:                                             Sulo Aittoniemi
11903: 
11904: 
11905: 
11906: 
11907: 250261
11908: 2                                          KK 80/1995 vp
11909: 
11910: 
11911: 
11912: 
11913:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
11914: 
11915:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       si on asuttava tilalla tai sen läheisyydessä ellei
11916: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        viljelijä saa kokonaistuloistaan vähintään 50%
11917: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      maa-, puutarha- ja metsätaloudesta. Ympäristö-
11918: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittonie-       tukeen ei ole perusteltua asettaa saajaa koskevia
11919: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         rajoituksia. Tämän tuen yhtenä keskeisenä ta-
11920: 80:                                                  voitteena on ympäristön parantaminen, ja tästä
11921:                                                      syystä ympäristötuen piiriin pyritään saamaan
11922:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       mahdollisimman suuri osa tuottajista.
11923:        siin yhteiskunnan ja EU:n tukea nautti-          Kokonaan kansallisesti maksettavissa tuissa
11924:        van harrasteviljelyn lopettamiseksi sellai-   tuen saajaa koskevat ehdot päättää valtioneu-
11925:        silta henkilöiltä, jotka saavat virastaan     vosto. Viljan ja erikoiskasvien tuotantoon liitty-
11926:        korkeata palkkaa tai korkeata eläkettä?       viä kansallisia tukia ovat mm. vehnän, rukiin ja
11927:                                                      erikoiskasvien viljelyn jatkuvuuden turvaami-
11928:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         seksi maksettava tuotantotuki (noin 190 milj.
11929: vasti seuraavaa:                                     mk) ja viljojen sekä öljy- ja valkuaiskasvien heh-
11930:                                                      taarituki (noin 350 milj. mk). Kaikkiin kasveihin
11931:    Euroopan unionin maatalouspolitiikan mu-          kohdistuvaa kansallista hehtaaritukea makse-
11932: kaisesti myös Suomelle määriteltiin liittymissopi-   taan ns. pohjoisena tukena noin 150 milj. mk,
11933: muksessa kasvinviljelyn perusala, jolle EU mak-      josta pääosa kohdistuu heinäkasveille, ja nuor-
11934: saa ns. CAP-reformitukea. Lisäksi peltoon koh-       ten tukena noin 120 milj. mk. Tästäkin osa (noin
11935: distuvina tukina voidaan maksaa ympäristötu-         puolet) kohdistuu nurmitalouteen. Siten viljan ja
11936: kea, josta EU maksaa puolet, ja ns. LF A-tukea,      erikoiskasvien tuotantoa, jota parhaiten voidaan
11937: josta EU:n osuus on vuonna 1995 50% 6-tuki-          harjoittaa sivutoimisena, tuetaan kansallisilla
11938: alueella ja muualla 25 %. CAP-reformitukien eh-      tuilla noin 650 milj. markalla.
11939: dot asettaa EU. Näitä tukia maksetaan kaikille          Jos tämän tuen ulkopuolelle rajattaisiin kor-
11940: hakijoille, joiden tuotanto täyttää asetusten eh-    keaa palkkaa saavat henkilöt, säästöt eivät olisi
11941: dot. Suomi ei voi tiukentaa tuen saajaa koskevia     merkittäviä, mutta se kylläkin aiheuttaisi kun-
11942: ehtoja. Myös LF A- ja ympäristötuen tärkeim-         tien maaseutuelinkeinoviranomaisille, jotka ovat
11943: mät ehdot on säädetty EU:n asetuksissa. Valtio-      jo muutenkin ylikuormitettuja, runsaasti lisää
11944: neuvosto on päättänyt, että LF A-tuen saamisek-      työtä.
11945: 
11946:      Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 1995
11947: 
11948:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
11949:                                             KK 80/1995 vp                                                3
11950: 
11951: 
11952: 
11953: 
11954:                                         Tili Riksdagens Talman
11955: 
11956:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       närhet, ifall odlaren inte får minst 50% av total-
11957: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        inkomsterna från jord-, trädgårds- eller skogs-
11958: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-      bruk. I fråga om miljöstöd är det inte motiverat
11959: man Aittoniemi undertecknade spörsmå1 nr 80:          att sätta begränsningar angående sökanden. Ett
11960:                                                       centralt mål för detta stöd är att förbättra miljön
11961:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         och därför strävar man till att få en så stor del av
11962:        att göra slut på den hobbyodling som           producenterna som möjligt med i miljöstödet.
11963:        åtnjuter samhällets och EU:s stöd och              I de stöd som i sin helhet betalas från nationel-
11964:        som idkas av personer som i sin tjänst         la medel, beslutar statsrådet om villkoren som
11965:        erhåller hög lön eller hög pension?            ställs på sökanden. Nationella stöd i anslutning
11966:                                                       tili produktion av spannmål och specialgrödor är
11967:    Som svar på frågan framför jag högaktnings-        bl.a. produktionsstödet (ca 190 milj. mk) som
11968: fullt följande:                                       betalas för att trygga kontinuiteten i odlingen av
11969:                                                       vete, råg och specialgrödor samt hektarstödet för
11970:     I enlighet med Europeiska unionens jord-          spannmål, oljeväxter och proteingrödor (ca 350
11971: brukspolitik fastställdes i anslutningsavtalet        milj. mk). Av det nationella hektarstödet som
11972: även för Finlands del en basareal för växtodling,     riktas tili alla växter betalas som s.k. nordligt
11973: för viiken EU betalar s.k. CAP-reformstöd. Där-       stöd ca 150 milj. mk, varav huvuddelen riktas tili
11974: till kan som tili åker riktade stöd betalas miljö-    gräsväxter, och som stöd till ungaca 120milj. mk.
11975: stöd, av vilket EU betalar hälften och s.k. LFA-      A ven av detta riktas en del (omkring hälften) till
11976: stöd, av vilket EU:s andel år 1995 är 50% på          vallhushållning. Produktion av spannmål och
11977: stödområdet 6 och 25 % på övriga områden. Vill-       specialgrödor, som lättast kan idkas som bisyss-
11978: koren för CAP-reformstöden ställs av EU. Dessa        la, stöds sålunda med 650 milj. mark nationella
11979: stöd betalas till alla sökanden, vars produktion      stöd.
11980: uppfyller villkoren i förordningarna. Finland             Om man skulle lämna de personer som erhål-
11981: kan inte skärpa villkoren som gäller sökanden.        ler höga löner utanför detta stöd, skulle inbespar-
11982: Också de viktigaste villkoren för LF A-stöd och       ingen inte vara betydande, men däremot skulle
11983: miljöstöd är stadgade i EU:s förordningar. Stats-     detta innebära betydligt mera arbete för kommu-
11984: rådet har beslutat att för att vara berättigad tili   nernas landsbygdsnäringsmyndigheter som re-
11985: LF Astöd skall man bo på lägenheten eller i dess      dan annars är överbelastade.
11986: 
11987:      Helsingforsden 26 juni 1995
11988:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
11989:                                           KK 81/1995 vp
11990: 
11991: Kirjallinen kysymys 81
11992: 
11993: 
11994: 
11995: 
11996:                                  Tennilä: Muonioon ja Enontekiölle rakennettavan sähköverkon
11997:                                     rahoittamisesta
11998: 
11999: 
12000:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
12001: 
12002:    Muonioonja Enontekiölle rakennettavan val-      kuussa 1994 käydessään Sodankylässä sanoi,
12003: takunnan sähköverkon kustannukset ovat ja-         että loppurahoitus täytyy saada hoidetuksi.
12004: kautumassa tavalla, joka poikkeaa aiemmasta           Tammikuussa 1995 Sailas ja Kääriäisen eri-
12005: käytännöstä ja myös kunnille annetuista lupauk-    tyisavustaja Ylilahti valittivat loppurahoituksen
12006: sista.                                             poisjääntiä budjetista ja lupasivat hoitaa rahoi-
12007:    Kyse on 4,4 miljoonan markan lisärahoituk-      tusasian kuntoon kevään aikana siten, että hae-
12008: sen saamisesta valtakunnanverkon rahoituk-         tusta 4,4 Mmk:n avustuksesta saataisiin 3,9
12009: seen. Sillä saavutettaisiin yhdenvertaisuus Uts-   Mmk vuoden 1995 ensimmäisessä lisäbudjetissa.
12010: joen ja saaristoalueiden verkkoon liittämisen      Tämän ovat myös vahvistaneet KTM:n osasto-
12011: kanssa. Puuttuva valtionavustusosuus nostaisi jo   päällikkö Turunen ja ylitarkastaja Puhakka neu-
12012: ennestään korkeita sähkön myyntihintoja Enon-      votteluissaan Enontekiön ja Muonion kuntien
12013: tekiöllä 2,0p/kWhja Muoniossa 1,5 p/kWh kym-       edustajien kanssa maaliskuussa 1995. Nyt tilan-
12014: menen vuoden ajalle.                               ne on kuitenkin se, että hallitus on karsinut lop-
12015:    Kun 1980-luvun lopulla neuvoteltiin Utsjoen,    puavustuksen pois eduskunnalle annetusta lisä-
12016: Enontekiön ja Muonion liittämisestä valtakun-      budjettiesityksestä.
12017: nan verkkoon, sovittiin kauppa- ja teollisuusmi-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12018: nisteriön kanssa käytyjen neuvottelujen yhtey-     tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
12019: dessä yhtenevistä avustusprosenteista ja käytän-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12020: nöstä. KTM on pyrkinyt pitämään lupauksensa,       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12021: kuten myös nykyinen ministeri Kalliomäki esit-
12022: täessään puuttuvaa avustusta lisäbudjettiin.                  Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-
12023:    Syksyn 1994 rahoitusneuvotteluissa silloinen           litus aikoo ryhtyä Muonioon ja Enonte-
12024: budjettipäällikkö Sailas lupasi hoitaa puuttuvan          kiölle rakennettavan valtakunnan sähkö-
12025: avustuksen vuoden 1995 budjetissa, mutta lu-              verkon valtiontuen korottamiseksi aiem-
12026: pauksista huolimatta avustus oli jäänyt pois.             man käytännön ja annettujen lupausten
12027:  Myös Kääriäinen ministerikautenaan marras-               mukaiseksi?
12028: 
12029:      Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1995
12030: 
12031:                                        Esko-Juhani Tennilä
12032: 
12033: 
12034: 
12035: 
12036: 250261
12037: 2                                           KK 81/1995 vp
12038: 
12039: 
12040: 
12041: 
12042:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12043: 
12044:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         nan markan määrärahaa vuoden 1992 tulo- ja
12045: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          menoarvioon Enontekiön ja Muonion liittämi-
12046: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        seksi kantaverkkoon, että avustus kattaisi aikai-
12047: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-          semmasta syöttöjohtojen avustuskäytännöstä
12048: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-          poiketen noin 80 % kyseisten sähkölaitosten in-
12049: myksen n:o 81:                                         vestointiosuudesta. Myöhemminkään ei lisä-
12050:                                                        avustuksen mahdollistavaa määrärahaa ole voi-
12051:            Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-    tu ottaa talousarvioihin, vaikka Enontekiön ja
12052:        litus aikoo ryhtyä Muonioon ja Enonte-          Muonion kunnat ovat useampaan otteeseen teh-
12053:        kiölle rakennettavan valtakunnan sähkö-         neet perusteltuja esityksiä lisäavustuksesta.
12054:        verkon valtiontuen korottamiseksi aiem-            Enontekiön kunnan sähkölaitos ja Muonion
12055:        man käytännön ja annettujen lupausten           sähköosuuskunta saavat kantaverkkoyhteyden
12056:        mukaiseksi?                                     valmistuttua hyväkseen samat edut kuin muilla
12057:                                                        Lapin laitoksilla on jo nyt: ns. Lapin alennuksen
12058:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           sähkön tukkuhinnasta sekä oikeuden ostaa Ke-
12059: vasti seuraavaa:                                       mijoki Oy:ltä valtion osakkuussähköä. Alusta-
12060:                                                        vien hinta-arvioiden mukaan kuluttajahinnatjäi-
12061:    Kauppa- ja teollisuusministeriö on vuonna           sivat suunnilleen nykyiselle tasolle, joka on kes-
12062: 1993 myöntänyt avustuksena Enontekiön kun-             kimäärin noin 4-6 p/kWh korkeampi kuin mui-
12063: nan sähkölaitokselle ja Muonion sähköosuus-            den Lapin sähkölaitosten keskiarvo, jos lisäavus-
12064: kunnalle vuoden 1992 kolmannessa lisämenoar-           tusta ei saada.
12065: viossa Enontekiön ja Muonion valtakunnan                  Kantaverkkoyhteyden valmistuminen paran-
12066: kantaverkkoon liittämiseksi tarkoitetun 37 mil-        taa olennaisesti Enontekiön ja Muonion sähkö-
12067: joonan markan määrärahan. Avustus kattaa               huollon varmuutta ja turvaa sähkönsaannin riit-
12068: noin 81 % kyseisten sähkölaitosten kyseiseen           tävyyden myös tulevaisuudessa. Enontekiön
12069: hankkeeseen liittyvästä rahoitusosuudesta, joka        kunnan sähkölaitoksen ja Muonion sähköosuus-
12070: on ministeriölle esitetyn kustannusarvion mu-          kunnan omarahoitusosuus hankkeen kustan-
12071: kaan yhteensä 46 miljoonaa markkaa. Sekä val-          nuksista on kuitenkin suurempi kuin aikaisem-
12072: takunnan verkkoon liittämisestä aiheutuvat kus-        min Lapissa toteutetuissa vastaavissa hankkeis-
12073: tannukset että valtion avustus jakaantuvat tasan       sa. Vaikka sähkön hinta ei tämän vuoksi olennai-
12074: sähkölaitosten kesken. Hankkeen kokonaiskus-           sesti nousisikaan kantaverkon kautta saatavien
12075: tannusarvio on noin 76 miljoonaa markkaa.              uusien sähkön hankintamahdollisuuksien an-
12076: Imatran Voima Oy osallistuu hallintaansa jää-          siosta, näyttäisi sähkön hintataso Enontekiöllä
12077: vän Vajukoski-Sirkka-sähköjohdon rakenta-              ja Muoniossa jäävän lähivuosina muuta Lappia
12078: miskustannuksiin noin 30 miljoonalla markalla.         korkeammaksi.
12079:    Valtion tulo- ja menoarviossa poikkeukselli-           Hallitus pitää tarkeänä, etteivät Länsi-Lapin
12080: sen vaikeissa olosuhteissa toimivien sähkölaitos-      elinkeinotoiminnan ja yleisen kehittämisen edel-
12081: ten syöttöjohtohankkeisiin osoitetut määrärahat        lytykset vaarannu muuta Lappia selvästi kor-
12082: on 1980-luvun puolivälin jälkeen käytetty lähes        keamman sähkön hinnan vuoksi. Tämän vuoksi
12083: yksinomaan Länsi- ja Pohjois-Lapin hankkei-            hallitus selvittää vielä mahdollisesti syksyllä an-
12084: siin. Avustukset olivat vielä 1980-luvulla valtio-     nettavan lisätalousarvioesityksen valmistelun
12085: neuvoston antamissa jakoperusteissa asetetun           yhteydessä, mitä mahdollisuuksia valtiontalou-
12086: enimmäismäärän, 90% hyväksyttävistä kustan-            den tilanne huomioon ottaen olisi Enontekiön ja
12087: nuksista, mukaisia.                                    Muonion kantaverkkohankkeen lisäavustuk-
12088:    Valtiontalouden tilanteen kiristymisen vuoksi       seen.
12089: hallitus joutui toteamaan esittäessään 37 miljoo-
12090: 
12091:      Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 1995
12092: 
12093:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
12094:                                             KK 81/1995 vp                                                   3
12095: 
12096: 
12097: 
12098: 
12099:                                         Till Riksdagens Talman
12100: 
12101:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        tande av Enontekis och Muonio till stamnätet,
12102: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         konstatera att understödet, avvikande från tidi-
12103: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       gare understödspraxis i fråga om matarledning-
12104: man Esko-Juhani Tennilä undertecknade spörs-           ar, skulle komma att täcka ca 80% av elverkens
12105: mål nr 81:                                             investeringsandel. Inte heller senare har ett an-
12106:                                                        slag som gör tilläggsunderstöd möjligt kunnat tas
12107:           Vilka brådskande åtgärder har Rege-          med i budgeten, fastän Enontekis och Muonio
12108:        ringen för avsikt att vidta för att enligt      kommuner i flera repriser har gjort grundade
12109:        tidigare praxis och givna löften höja stats-    framställningar om tilläggsunderstöd.
12110:        understödet för det riksomfattande elnät           När stamnätsförbindelsen har blivit klar får
12111:        som skall byggas till Muonio och Enonte-        Enontekis kommuns elverk och Muonios elan-
12112:        kis?                                            delslag samma förmåner som övriga elverk i
12113:                                                        Lappland redan har: en s.k. Lapplands-rabatt på
12114:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          partipriset på el samt rätt att köpa statlig andels-
12115: anföra följande:                                       elektricitet från Kemijoki Oy. Enligt preliminära
12116:                                                        uppskattningar kvarstår konsumentpriserna på
12117:    Handels- och industriministeriet beviljade          ungefår samma nivå som i dagens läge, vilket är i
12118: 1993 som understöd tili Enontekis kommuns el-          genomsnitt 4-6 p/kWh högre än medelvärdet
12119: verk och Muonios elandelslag i den tredje till-        för övriga elverk i Lappland, om något tilläggs-
12120: läggsbudgeten för 1992 ett anslag om 37 miljoner       understöd inte erhålls.
12121: mark som var avsett för att ansluta Enontekis             Tack vare stamnätsförbindelsen blir elförsörj-
12122: och Muonio tili det riksomfattande stamnätet.          ningen betydligt säkrare för Enontekis och M uo-
12123: Understödet täcker ca 81% av dessa elverks fi-         nio, och samtidigt tryggas en tillräcklig tillgång
12124: nansieringsandel i projektet i fråga, viiken enligt    på el också i framtiden. Den egna finansierings-
12125: en kostnadskalkyl som har presenterats för mi-         andel av projektkostnaderna som Enontekis
12126: nisteriet är totalt 46 miljoner mark. Både kostna-     kommuns elverk och Muonios elandelslag står
12127: derna för anslutningen till det riksomfattande         för är dock större än vid motsvarande projekt
12128: nätet och statens understöd fördelas jämnt mel-        som tidigare genomförts i Lappland. Ä ven om
12129: lan elverken. Projektets totala kostnadskalkyl är      elpriset inte stiger betydligt tili följd av detta tack
12130: ca 76 miljoner mark. Imatran Voima Oy deltar i         vare de nya alternativ för eltillförseln som stam-
12131: byggnadskostnaderna för elledningen på sträck-         nätet erbjuder, verkar det som om prisnivån i
12132: an Vajukoski-Sirkka, som förblir i bolagets be-        Enontekis och Muonio kommer att förbli högre
12133: sittning, med ca 30 miljoner mark.                     än i det övriga Lappland under de närmaste åren.
12134:    De anslag som i statsbudgeten har anvisats för         Regeringen anser det vara viktigt att betingel-
12135: matarledningsprojekt för elverk som är verksam-        serna för näringsverksamheten i västra Lappland
12136: ma i exceptionellt svåra förhållanden, har sedan       och möjligheterna tili allmän utveckling i regio-
12137: mitten av 1980-talet använts så gott so~ enbart        nen inte äventyras på grund av ett elpris som är
12138: för projekti västra och norra Lappland. Annu på        märkbart högre än i det övriga Lappland. Därför
12139:  1980-talet utgjorde understöden, enligt det max-      utreder regeringen ännu i samband med bered-
12140: imibelopp som fastställts i statsrådets fördel-        ningen av en tilläggsbudget, som eventuellt antas
12141: ningsgrunder, 90 % av de godtagbara kostnader-         i höst, vilka möjligheter det med beaktande av det
12142:  na.                                                   statsekonomiska läget finns tili ett tilläggsunder-
12143:     Tili följd av det skärpta statsekonomiska läget    stöd för Enontekis och Muonios stamnätspro-
12144:  måste regeringen, då den föreslog anslaget om         jekt.
12145:  37 miljoner mark i budgeten för 1992 för anslu-
12146: 
12147:      Helsingfors den 21 juni 1995
12148: 
12149:                                                       Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
12150: 1
12151: 1
12152: 1
12153:     1
12154:     1
12155:     1
12156:     1
12157:         1
12158:         1
12159:         1
12160:             1
12161:             1
12162:             1
12163:                 1
12164:                 1
12165:                 1
12166:                     1
12167:                     1
12168:                     1
12169:                     1
12170:                      1
12171:                                               KK 82/1995 vp
12172: 
12173: Kirjallinen kysymys 82
12174: 
12175: 
12176: 
12177: 
12178:                                     Törnqvist: Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan vakuusongelmien
12179:                                        helpottamisesta
12180: 
12181: 
12182:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
12183: 
12184:     Suomea vuosina 1991-1994 koetelleen poik-           tusta. Toimiva luokitusjärjestelmä helpottaisi
12185: keuksellisen syvän taloudellisen taantuman aika-        pankkien ja muiden yksityisten luotottajien luo-
12186: na suuri joukko pieniä ja keskisuuria yrityksiä         tonantopäätöksiä. Luottoluokituksen lisäksi
12187: joutui vararikkoon. Nämä yritykset ovat tyypilli-       yrittäjien asemaa voitaisiin helpottaa kehittä-
12188: sesti yksityishenkilöiden, yksityisyrittäjien suo-      mällä pääomamarkkinoita. Suurilla yrityksillä
12189: raan omistamia, ja useimmiten yrittäjät ovat            on jo nykyään mahdollisuus saada vierasta pää-
12190: omalla henkilökohtaisella omaisuudenaan sitou-          omaa laskemalla liikkeelle arvopaperimuotoisia
12191: tuneet vastuuseen yritysten veloista. Tällaisten        lainoja. Tällä tavoin ne välttyvät maksamasta
12192: yritysten konkurssit merkitsevät siten myös             pankeille korkomarginaalia ja toimenpidekulu-
12193: omistajayrittäjien panttausten ja takausten pe-         ja, eivätkä ne joudu kilpailemaan muiden lainan-
12194: rusteella tapahtuvan perinnän kautta yrittäjien         tarvitsijoiden kanssa.
12195: henkilökohtaisia vararikkoja.                               Kehittämällä yritysten luottojen riskiluoki-
12196:      Toimiva markkinatalous perustuu yksityiseen        tusta ja varsinkin keskisuurten yritysten mahdol-
12197:  omistusoikeuteen ja vapaaseen yrittäjyyteen. Tä-       lisuuksia saada yksityistä lainarahaa pankkien ja
12198:  män vastapainoksi markkinatalous edellyttää            vakuutuslaitosten ulkopuolelta helpotettaisiin
12199: vastuuta yrittämisen riskeistä. Uusien ja laajene-      kaikkien yritysten vakuus- ja luotonsaantiongel-
12200:  vien yritysten riskejä ei voida eikä tule siirtää      mia. Hyviksi ja vähän riskiä sisältäviksi luokitel-
12201:  yhteiskunnalle. Vastaavasti yrittäjien tulee kan-      lut yritykset voisivat entistä helpommin saada
12202:  taa henkilökohtaista vastuuta epäonnistumisis-         lainaa normaalein ehdoin ja kohtuullisin va-
12203:  taan. Laman seurauksena tapahtunut pankki-             kuuksin. Ne yrittäjät, jotka aiempina vuosina
12204:  kriisi on kuitenkin viime vuosina muuttanut            kokemiensa vastoinkäymisten tai uuden toimin-
12205:  pankkien luototus- ja vakuuskäytäntöä sellaisek-       tansa riskialttiuden vuoksi ovat heikossa asemas-
12206:  si, ettei sitä voida pitää normaalina. Voidaan         sa yksityisillä pääomamarkkinoilla, pääsisivät
12207:  perustellusti väittää, että pankit ovat tulleet yli-   tällöin helpommin käsiksi julkisten erityisrahoi-
12208:  varovaisiksi, eikä niillä ole enää kykyä eikä halua    tuslaitosten välittämiin lainoihin, takauksiin ja
12209:  ottaa normaaliin liiketoimintaan kuuluvia riske-       muihin tukiin.
12210:  jä. Tämän epänormaalin ja epätavallisen tilan-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12211:  teen korjautuminen vie aikaa ja vaatii myös julki-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12212:  sen vallan aktiivisuutta.                              nioittavasti     valtioneuvoston     asianomaisen
12213:      Valtiolta ja muulta julkiselta sektorilta ei ole   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12214:  odotettavissa lisää suoranaista rahallista panos-
12215:  tusta elinkeinotoiminnan edistämiseen. Valtion                    Onko Hallitus tietoinen laman ja
12216:  tulee säästää ja myös tervehdyttää tukiaisista                 pankkikriisin myötä kiristyneen luoto-
12217:  riippuvaa yrityskenttää. Valtiovallan taholta                  tus- ja vakuuspolitiikan yritystoiminnalle
12218:  voitaisiin kuitenkin helpottaa yrittäjien tilannet-            aiheuttamista kohtuuttomista vaikeuk-
12219:   ta muilla tavoin kuin tukiaisilla.                            sista, ja
12220:      Valtiovalta voisi järjestää ja rahoittaa pienten              mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
12221:  ja keskisuurten yritysten luottokelpoisuusluoki-               asian korjaamiseksi?
12222: 
12223:       Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1995
12224: 
12225:                                              Kerttu Törnqvist
12226:  250261
12227: 2                                            KK 82/1995 vp
12228: 
12229: 
12230: 
12231: 
12232:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12233: 
12234:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         vä rahastointi riittävällä tavalla lisää investointe-
12235: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          ja ja sitä kautta uusia työpaikkoja.
12236: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            Erittäin suuri yksimielisyys vallitsee siitä, että
12237: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kerttu            uusien työpaikkojen luominen on mahdollista
12238: Törnqvistin näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         lähinnä pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.
12239: sen n:o 82:                                            Kansanedustaja Törnqvist pitää yritysten ongel-
12240:                                                        mana kiristynyttä luototus- ja vakuuspolitiik-
12241:           Onko Hallitus tietoinen laman ja             kaa. Kuitenkin merkittävämpänä ja rakenteelli-
12242:        pankkikriisin myötä kiristyneen luoto-          sesti vaikeampana ongelmana on pienten ja kes-
12243:        tus- ja vakuuspolitiikan yritystoiminnalle      kisuurten yritysten oman pääoman puute. Kes-
12244:        aiheuttamista kohtuuttomista vaikeuk-           kittyneen pankkijärjestelmän tarjoama vieraan
12245:        sista, ja                                       pääoman ehtoinen rahoitus ei voi ratkaista yri-
12246:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          tysten pääomapulaa.
12247:        asian korjaamiseksi?                                Lisäksi viimeaikaiset tutkimukset osoittavat,
12248:                                                        että pankkien luototus- ja vakuuskäytäntö pieniä
12249:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           ja keskisuuria yrityksiä kohtaan on muuttunut
12250: vasti seuraavaa:                                       myönteisemmäksi. Yritykset eivät näytä koke-
12251:                                                        van enää rahoituksen saamista niin suureksi on-
12252:    Kansanedustaja Kerttu Törnqvistin esiin nos-        gelmaksi kuin vielä vuosi sitten.
12253: tama kysymys on tärkeä ja koskettaa itse asiassa           Suomalaisten osakkeiden ulkomaalaisomis-
12254: monen ministeriön toimialaa. Suomen kansanta-          tuksen salliminen on konkreettinen esimerkki sii-
12255: louden myönteinen kehitys tulee voida nykyistä         tä, kuinka ratkaiseva merkitys pääoman lisäämi-
12256: paremmin kytkeä yritysten pääomahuollon pa-            sellä on yritysten pääomahuoltoon ja osake-
12257: rantamiseen ja työttömyyden nujertamiseen.             markkinoiden toimintaan. Huomattava ulko-
12258:    Hallitus haluaa edistää pääomasijoitustoi-          maalaisomistus lisää kuitenkin pörssikurssien ja
12259: mintaa, jonka tavoitteena on pk-yritysten rahoi-       koko kansantalouden epävakautta, koska suuri
12260: tusrakenteen parantaminen. Tämän tulee tapah-          osa ulkomaisista osakesijoittajista realisoi sijoi-
12261: tua yritysten omavaraisuusastetta nostamalla.          tustensa tuoton nopeina myyntivoittoina eikä
12262: Vain rahoitusrakenteeltaan vahvoilla, innovatii-       pitkäjänteisesti osinkotuloina. Lisäksi ulkomai-
12263: visilla yrityksillä on riittävä riskinottokyky, jon-   sia sijoittajia kiinnostavat vain suuryritykset.
12264: ka turvin ne voivat kansainvälistyä nopeasti ja            Työeläkeyhtiöiden sijoitukset ovat eneneväs-
12265: tätä kautta edistää teollisuuden rakennemuutos-        sä määrin kohdistuneet joukkovelkakirjoihin ja
12266: ta sekä lisätä työllisyyttä.                           erityisesti valtion velkapapereihin. Osakkeiden
12267:    Uusien pysyvien työpaikkojen luominen kan-          osuus työeläkeyhtiöiden sijoituksista on vain
12268: santalouteen on Suomen talouspolitiikan keskei-        noin viiden prosentin luokkaa, ja vieraan pää-
12269: sin lyhyen ja pitkän aikavälin tavoite.                oman ehtoinen rahoitus yrityksille on voimak-
12270:    Uusien työpaikkojen luomiseen voidaan vai-          kaasti supistunut.
12271: kuttaa myös tehokkaasti toimivan, rahastoivan              Kansainvälisesti eläkerahastojen sijoitukset
12272: työeläkejärjestelmän kautta. Työeläkeyhtiöiden         osakkeisiin ovat huomattavia, 24-60 %kaikista
12273: sijoituspolitiikka on kuitenkin kansantalouden         sijoituksista, Alankomaissa, Irlannissa ja Iso-
12274: resurssien tehokkaan kohdentumisen kannalta             Britanniassa. Osakesijoitusten tuotto on pitkällä
12275: tällä hetkellä epätyydyttävää. Periaatteellisesti      aikavälillä ylivoimainen, 5-10% korkeampi
12276: vakavin ongelma on se, että työeläkeyhtiöiden          kuin korkovaateiden. Esimerkiksi Iso-Britan-
12277: sijoitukset eivät sanottavasti kohdennu oman           niassa osakkeiden 20 viimeisen vuoden keski-
12278: pääoman ehtoiseen rahoitukseen. Myös TEL-              tuotto on ollut reaalisesti 8 %.
12279: takaisinlainaukseen ja muuhun vieraan pää-                 Eläkesijoitukset ovat pitkäaikaisia sijoituksia,
12280: oman ehtoiseen rahoitukseen liittyy ongelmia.          joilla ei ole tarkoitus ansaita lyhytaikaisia tai
12281: Seurauksena on, ettei eläkejärjestelmään sisälty-      spekulatiivisia voittoja. Tämän vuoksi eläkeva-
12282:                                               KK 82/1995 vp                                              3
12283: 
12284: roista voisi huomattava osa olla sijoitettuna osa-      määrin riippuvaisia julkisesta rahoituksesta. Yk-
12285: kemarkkinoille.                                         sityishenkilöt toisivat näihin yrityksiin pääoman
12286:     Jos työeläkelaitokset käyttäisivät esim. viiden-    lisäksi usein myös tarpeellista osaamista.
12287: neksen varoistaan osakesijoituksiin, merkitsisi se         Hallitus näkee valtion roolin suorana pää-
12288: runsaan 30 mrd. markan panostusta osakemark-            omasijoittajana tilapäisenä ja ensisijaisesti yksi-
12289: kinoille ja sitä kautta myös yritysten pääoma-          tyistä pääomaa katalysoivana. Kun yksityiset
12290: huoltoon, koska uusille emissioille tulisi huomat-      suorat sijoitukset vähitellen kasvavat ja julkisten
12291: tavasti tilaa.                                          sijoitusten osuus samalla vähentyy, niin valtion
12292:     Osakemarkkinoiden lisäksi varoja tulisi erityi-     rooli painottuu välittömän rahoittajan sijasta
12293: sesti suunnata listaamattomiin kehityskelpoisiin        toimintaedellytysten parantamiseen ja markki-
12294: yrityksiin. Tämä voisi tapahtua tähän toimin-           noiden kehittämiseen. Pääomasijoitusten kas-
12295: taan erikoistuneiden rahastojen kautta.                 vaessa riskien hallinnan tarve korostuu, minkä
12296:     Kotimaiset pitkäaikaiset sijoittajat vakauttai-     vuoksi tarpeellisen lainsäädännön ja sen edellyt-
12297: sivat osakemarkkinoita ja saisivat aikaan välilli-      tämän valvonnan on oltava keskeisesti tuoteke-
12298: sesti monia positiivisia vaikutuksia. Osakemark-        hittelyssä mukana.
12299: kinoille listautuneiden ja myös listaamattomien            Tarkoituksena on myös selvittää uusien niin
12300: pienten ja keskisuurten yritysten kyky innovoida        sanottujen välirahoitusmuotojen, kuten pää-
12301: uusia tuotteita ja investoida pitkäjänteisesti pa-      omalainojen käyttöönottoa, jotka osaltaan rat-
12302: ranisi ratkaisevasti. Työllisyys kohenisi ja koti-      kaisisivat usein vaikeita omistukseen liittyviä
12303: mainen kysyntä viriäisi, mikä johtaisi uusiin in-       ongelmia. Tällaisten rahoitusmuotojen yleisty-
12304: vestointeihinja lisäisi edelleen työvoiman kysyn-       minen riippuu kuitenkin paljolti niiden tulevasta
12305: tää.                                                    verotuskohtelusta.
12306:     Edellä mainituista syistä johtuen hallitus pyr-        Aivan äskettäin valmistui yritystukien uudis-
12307: kii myötävaikuttamaan siihen, että pitkäaikaisia        tamista koskeva raportti, jonka pohjalta kaup-
12308: työeläkevaroja voitaisiin merkittävissä määrin          pa- ja teollisuusministeriö on valmistelemassa
12309: kohdentaa yritysten oman pääoman ehtoiseen              tavoiteohjelmaa yritystukien rakenteelliseksi uu-
12310: rahoitukseen. Työeläkeyhtiöt ovatkin ilmaisseet         distamiseksi. Kauppa- ja teollisuusministeriön
12311: halunsa löytää uusia ja toimivia keinoja tämän          toimeksiannosta valmistui maaliskuussa 1995
12312: tavoitteen saavuttamiseksi.                             markkinatutkimus pienten ja keskisuurten yri-
12313:     Kauppa- ja teollisuusministeriön toimet pää-        tysten reittauksesta, jonka perusteella ministeriö
12314: omasijoitusmarkkinoiden kehittämiseksi ovat             päätti asettaa työryhmän yritysten tilinpäätöstie-
12315: keskittyneet toistaiseksi pääoman tarjonnan li-         tojen saatavuuden parantamiseksi sekä laaditut-
12316: säämiseen kilpailijamaiden tason saavuttamisek-         taa selvityksen teknologiayritysten reittausmene-
12317: si. Tästä merkittävin esimerkki on Suomen Teol-         telmien kehittämisestä.
12318: lisuussijoitus Oy:n perustaminen helmikuussa               Edellä mainitut toimenpiteet antavat hyvän
12319:  1995. Pääomasijoitusmarkkinoiden kehittymät-           pohjan kehittää reittaustoimintaa. Itse reittaami-
12320: tömyydestäjohtuvaa toimialan heikkoa kannat-            nen on luonnollisesti markkinaehtoista toimin-
12321: tavuutta on pyritty vahvistamaan ns. manage-            taa. Hallitus näkee pienten ja keskisuurten yritys-
12322: ment-tuella.                                            ten reittaamisen edistävän pääomien markkina-
12323:     Aikavien teknologiayritysten pääomatarpeen          ehtoista ohjautumista kasvukykyisille yrityksille.
12324: tyydyttämiseksi selvitetään parhaillaan verokan-           Hallituksen talouspolitiikka, joka tähtää ma-
12325: nusteiden soveltuvuutta- myöskin pohjoismai-            talaan inflaatioon, alhaiseen korkotasoon, val-
12326:  sena yhteistyönä- yksityishenkilöiden sijoitus-        tion velanoton pienentämiseen, markkinoiden
12327:  halukkuuden lisäämiseksi alkaviin teknologia-          toimivuuden parantamiseen ja taloudelliseen
12328:  yrityksiin. Nämä yritykset jäävät liian riskialttii-   kasvuun, parantaa myös omalta osaltaan yritys-
12329:  na institutionaalisten sijoittajien toiminnan ul-      ten rahoitusympäristöä.
12330:  kopuolelle ja ovat tällä hetkellä liian suuressa
12331:       Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1995
12332:                                                                                    Ministeri Arja Alho
12333: 4                                            KK 82/1995 vp
12334: 
12335: 
12336: 
12337: 
12338:                                          Tili Riksdagens Talman
12339: 
12340:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       siering i form av eget kapital. Ä ven återbelåning-
12341: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         en av APL-avgifter och finansiering i form av
12342: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       annat främmande kapital är förknippade med
12343: man Kerttu Törnqvist undertecknade spörsmål            problem. Den fondering som ingår i pensionssys-
12344: nr 82:                                                 temet ökar till följd av detta inte investeringarna
12345:                                                        i tillräckligt hög grad och ökar således inte heller
12346:           Är Regeringen medveten om de oskäli-         antalet nya arbetsplatser.
12347:        ga svårigheter som företagsverksamheten             En synnerligen stor enighet råder om att det är
12348:        har drabbats av genom att politiken ifrå-       möjligt att skapa nya arbetsplatser främst i små
12349:        ga om kreditgivning- och säkerheter har         och medelstora företag. Riksdagsman Törnqvist
12350:        skärpts till följd av depressionen och          anser att den åtstramade politiken i fråga om
12351:        bankkrisen, och                                 kreditgivning- och säkerheter är ett problem för
12352:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        företagen. Det mest betydande och strukturellt
12353:        för att korrigera saken?                        sett svåraste problemet är dock bristen på eget
12354:                                                        kapital i små och medelstora företag. Finansie-
12355:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ring i form av främmande kapital, som det kon-
12356: anföra följande:                                       centrerade banksystemet erbjuder, kan inte lösa
12357:                                                        företagens kapitalproblem.
12358:    Frågan som riksdagsman Kerttu Törnqvist                 Dessutom visar undersökningar under den se-
12359: här för fram är viktig och berör i själva verket       naste tiden att bankernas kreditgivnings- och sä-
12360: många ministeriers verksamhetsområde. Den              kerhetspraxis har ändrats i positivare riktning
12361: finska samhällsekonomins positiva utveckling           gentemot små och medelstora företag. Det ver-
12362: borde bättre än vad nu är fallet kunna kopplas till    kar som om företagen inte längre upplevde finan-
12363: förbättrandet av företagens kapitalförsörjning         sieringen som ett lika stort problem som den var
12364: och bekämpandet av arbetslösheten.                     t.ex. för ett år sedan.
12365:    Regeringen vill främja sådan kapitalplacering           Det att man tillät att finska aktier ägs av utlän-
12366: som syftar till att förbättra små och medelstora       ningar är ett konkret exempel på hur avgörande
12367: företags finansiella struktur. Detta bör ske ge-       betydelse en ökning av kapitalet har på företa-
12368: nom en höjning av företagens självförsörjnings-        gens kapitalförsörjning och på aktiemarknadens
12369: grad. Endast innovativa företag med stark finan-       funktion. En betydande andel utländskt ägande
12370: siell struktur har tillräcklig risktagningsförmåga,    ökar emellertid instabiliteten hos börskurserna
12371: viiken gör det möjligt för dem att snabbt etablera     och inom hela samhällsekonomin, eftersom en
12372: sig internationellt och på detta sätt främja struk-    stor del av de utländska aktieplacerarna realise-
12373: turförändringen inom industrin samt öka syssel-        rar avkastningen på sina placeringar som snabba
12374: sättningen.                                            försäljningsvinster och inte långsiktigt som divi-
12375:    Den finska ekonomiska politikens centralaste        dendinkomster. Därtill är utländska placerare
12376: mål på både lång och kort sikt är att skapa nya        endast intresserade av storföretag.
12377: bestående arbetsplatser inom samhällsekono-                Arbetspensionsbolagens placeringar har i allt
12378: min.                                                   högre utsträckning riktats mot masskuldebrev
12379:    Man kan även påverka uppkomsten av nya              och speciellt mot statens skuldpapper. Aktiernas
12380: arbetsplatser genom ett effektivt fungerande,          andel av arbetspensionsföretagens placeringar
12381: fonderande arbetspensionssystem. Arbetspen-            uppgår till endast ca fem procent och finansie-
12382: sionsföretagens placeringspolitik är dock för          ringen i form av främmande kapital till företag
12383: närvarande otillfredsställande med tanke på en         har inskränkts kraftigt.
12384: effektiv allokering av de samhällsekonomiska               Internationellt sett är pensionsfondernas pla-
12385: resurserna. Det principiellt sett allvarligaste pro-   ceringar i aktier avsevärda, dvs. 24-60% av alla
12386: blemet är att arbetspensionsföretagens place-          placeringar, i Nederländerna, Irland och Storbri-
12387: ringar inte nämnvärt riktas till företagens finan-     tannien. Avkastningen på aktieplaceringar är på
12388:                                              KK 82/1995 vp                                               5
12389: 
12390: lång sikt överlägsen, dvs. 5-10% högre än              för de institutionelia placerarnas verksamhet och
12391: räntekraven. I t.ex. Storbritannien har genom-         är för närvarande i alltför stor utsträckning bero-
12392: snittsavkastningen på aktier de senaste 20 åren        ende av offentlig finansiering. Privatpersoner
12393: reellt varit 8 %.                                      kunde ofta också utöver kapital föra med sig
12394:     Pensionsplaceringarna är långvariga place-         nödvändigt kunnande tili dessa företag.
12395: ringar, med vilka man inte eftersträvar snabba            Regeringen ser statens roll så som direkt kapi-
12396: eller spekulativa vinster. Därför kunde en bety-       talplacerare som tilifållig och i första hand som
12397: dande del av pensionsmedlen vara placerade på          en katalysator för det privata kapitalet. I och med
12398: aktiemarknaden.                                        att de privata direkta placeringarna småningom
12399:      Om arbetspensionsanstalterna använde t.ex.        ökar och de offentliga placeringarna samtidigt
12400: en femtedel av sina medel för aktieplaceringar         minskar blir statens roll allt mer att förbättra
12401: skulle detta innebära en satsning på drygt 30 mrd.     verksamhetsförutsättningarna och utveckla
12402: mk på aktiemarknaden och därigenom även på             marknaden från att tidigare ha varit en direkt
12403: företagens kapitalförsörjning, eftersom det då         finansiär. När kapitalplaceringarna ökar fram-
12404: skulle finnas avsevärt mera utrymme för nya            hävs behovet av riskhantering och därför måste
12405: emissioner.                                            den nödvändiga lagstiftningen och den övervak-
12406:      Medel borde, förutom till aktiemarknaden,         ning som denna förutsätter vara med i produkt-
12407: riktas speciellt till utvecklingsdugliga icke-börs-    utvecklingen som en central faktor.
12408: bolag. Detta kunde ske via fonder som är specia-          A vsikten är även att de nya s.k. mellanfinan-
12409: liserade på sådan verksamhet.                          sieringsformerna, såsom ibruktagandet av kapi-
12410:      Inhemska långtidsplacerare skulle stabilisera     tallån, skall utredas, och dessa skulle för sin del
12411: aktiemarknaden och indirekt åstadkomma                 lösa de ofta svåra problem som anknyter tili
12412: många positiva verkningar. Såväl börsbolagens          ägande. Hur allmänna dessa finansieringsformer
12413: som de små och medelstora icke-börsbolagens            blir är dock tili stor del beroende av deras framti-
12414: förmåga att skapa nya produkter och investera          da skattemässiga behandling.
12415: på lång sikt skulle bli avsevärt bättre. Sysselsätt-      Helt nyligen fårdigställdes en rapport om revi-
12416: ningen skulle bli bättre och den inhemska efter-       deringen av företagsstöd. Utgående från rappor-
12417: frågan skulle växa, vilket i sin tur ledde tili nya    ten skall handels- och industriministeriet bereda
12418: investeringar och ännu större efterfrågan på ar-       ett målsättningsprogram för en strukturell revi-
12419:  betskraft.                                            dering av företagsstöden. På uppdrag av handels-
12420:      Avovan nämnda skäl försöker regeringen ver-       och industriministeriet fårdigställdes i mars 1995
12421:  ka för att långsiktiga arbetspensionsmedel i bety-    en marknadsundersökning om rating av små och
12422:  dande utsträckning kunde riktas tili företagens       medelstora företag, på basis av viiken ministeriet
12423:  finansiering i form av eget kapital. Arbetspen-       beslöt tilisätta en arbetsgrupp för förbättrande
12424:  sionsbolagen har också uttryckt sin vilja att finna   av tiligången tili företagens bokslutsuppgifter.
12425:  nya och fungerande sätt att uppnå detta mål.          Ministeriet beslöt även att låta göra en utredning
12426:      Handels- och industriministeriets åtgärder för    om utvecklandet av ratingmetoder för teknologi-
12427:  utvecklande av kapitalplaceringsmarknaden har         företag.
12428:  tilis vidare koncentrerats tili en ökning av kapi-       De ovan nämnda åtgärderna ger en god grund
12429:  talutbudet i syfte att uppnå konkurrerande län-       för utvecklandet av ratingverksamheten. Rating-
12430:  ders nivå. Det mest betydande exemplet på detta       en i sig själv är naturligtvis marknadsbunden
12431:  är grundandet av Finlands Industriinvestering         verksamhet. Regeringen anser att rating av små
12432:  Ab i februari 1995. Man har med hjälp av s.k.         och medelstora företag gör det lättare för kapital
12433:  management-stöd försökt stärka den svaga lön-         att på ett marknadsbundet sätt styras tili företag
12434:  samheten inom branschen, viiken är en följd av        med expansionsförmåga.
12435:  den outvecklade kapitalplaceringsmarknaden.              Regeringens ekonomiska politik med låg in-
12436:      För att tilifredsställa nystartade teknologifö-   flation, låg räntenivå, minskad statlig skuldupp-
12437:  retags behov av kapital utreds som bäst använd-       tagning, förbättrad funktionsduglighet hos
12438:  ningen av skattesporrar även i form av nordiskt       marknaden och ekonomisk tiliväxt som mål för-
12439:  samarbete- för att öka privatpersoners vilja att      bättrar också för sin del företagens finansierings-
12440:  göra placeringar i nystartade teknologiföretag.       miljö.
12441:   Eftersom dessa företag är riskfyllda blir de utan-
12442:       Helsingfors den 29 juni 1995
12443: 
12444:                                                                                    Minister Arja Alho
12445:                                             KK 83/1995 vp
12446: 
12447: Kirjallinen kysymys 83
12448: 
12449: 
12450: 
12451: 
12452:                                    Aula: Invalidien vapauttamisesta ajoneuvoveron maksamisesta
12453: 
12454: 
12455: 
12456:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12457: 
12458:    Eduskunta käsitteli syksyllä 1994 hallituksen         Valiokunnan mietintöön sisältynyt ponsi tuli
12459: esityksen ajoneuvoveron eli ns. autonkäyttö-          näin ollen myös eduskunnan kannaksi kyseisessä
12460: maksun korottamisesta (HE 160/1994 vp). Sa-           asiassa.
12461: massa yhteydessä käsiteltiin myös lakialoite n:o         Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan ns.
12462: 9111994 vp. Aloitteessani yli sata kansanedusta-      autonkäyttömaksua tultaisiin perimään myös
12463: jaa ehdotti, että ajoneuvovero jätettäisiin peri-     tulevina vuosina ja mahdollisesti nykyistäkin
12464: mättä henkilöiltä, joille on myönnetty invalidi-      suurempana. Asiasta tultaneen päättämään jo
12465: teetin perusteella autoveron palautus tai vam-        hallituksen budjettineuvotteluissa ensi elokuus-
12466: maisten pysäköintilupa.                               sa. Eduskunnan edellyttämän selvitystyön teke-
12467:     Lakialoitetta ei tuolloin hyväksytty, mutta       misellä on siis kiire.
12468: eduskunnan valtiovarainvaliokunta totesi laki-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12469: esityksestä laatimassaan mietinnössä (7911994         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12470: vp) seuraavaa:                                        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12471:     "Viitaten lakialoitteen n:o 91 perusteluihin      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12472: valiokunta toteaa kantanaan, että olisi selvitettä-
12473: vä, voidaanko käsiteltävänä olevasta verosta va-                Onko Hallitus laatinut eduskunnan
12474: pauttaa esimerkiksi invalidit. Tämä edellyttää               edellyttämän selvityksen järjestelmästä,
12475:  asiaa koskevan käyttäjäystävällisenjärjestelmän             jonka puitteissa invalidit ja muut vastaa-
12476:  kehittämistä. Valiokunta edellyttää hallituksen             vat erityisryhmät voitaisiin vapauttaa
12477:  pikaisesti selvittävän voidaanko ja millaisen jär-          ajoneuvoverosta, ja jos on, niin mikä on
12478: jestelmän puitteissa invalidit ja muut vastaavat             selvityksen tulos?
12479:  erityisryhmät vapauttaa ajoneuvoverosta."
12480: 
12481:       Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1995
12482:                                            Maria Kaisa Aula
12483: 
12484: 
12485: 
12486: 
12487:  250261
12488: 2                                          KK 83/1995 vp
12489: 
12490: 
12491: 
12492: 
12493:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
12494: 
12495:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tyisryhmiin kohdistuvia verovapauksia. Ajoneu-
12496: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        voverotuksessa ei ole mukana mitään viran-
12497: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      omaista, jolle voitaisiin antaa tehtäväksi huoleh-
12498: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aulan           timinen siitä, että verovapaus kohdistuu niihin,
12499: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 83:         joille se säännösten perusteella tulisi myöntää.
12500:                                                      Tällainen päätöksenteko edellyttäisi muun
12501:           Onko Hallitus laatinut eduskunnan          muassa kokonaan toisentyyppistä oikeussuoja-
12502:        edellyttämän selvityksen järjestelmästä,      säätelyä kuin mitä asianomaisessa laissa on ny-
12503:        jonka puitteissa invalidit ja muut vastaa-    kyisin järjestetty. Jo vammaisryhmien kohdalla
12504:        vat erityisryhmät voitaisiin vapauttaa        olisi kysymys suhteellisen suuresta määrästä vi-
12505:        ajoneuvoverosta, ja jos on, niin mikä on      ranomaistyötä, kun edun hakijoita saattaisi olla
12506:        selvityksen tulos?                            joitain kymmeniätuhansia. Verovapauden pe-
12507:                                                      rusteista olisi laissa säädettävä verolaille ominai-
12508:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sella täsmällisyydellä, mikä sekään ei ole aivan
12509: vasti seuraavaa:                                     yksinkertainen asia, jos samalla pyritään kohdis-
12510:                                                      tamaan etu mahdollisimman tarkoituksenmu-
12511:    Laki eräistä ajoneuvoista suoritettavasta ajo-    kaisesti tuen tarpeessa oleville.
12512: neuvoverosta on voimassa pysyvästi. Siten tuota         Edellä mainituista syistä valtiovarainministe-
12513: veroa kannetaan myös vuonna 1996. Kuten ky-          riö katsoi syyskaudella 1994 eduskunnassa käy-
12514: symyksen perusteluissa todetaan, eduskunnassa        dyssä keskustelussa, että verovapauden sijasta
12515: käytiin syksyllä 1994 tuon veron korottamista        asiaa tulisi valmistella suoraan sosiaalihallinnon
12516: koskeneen hallituksen esityksen käsittelyn yhtey-    kautta hoidettavaan tukeen perustuvana hank-
12517: dessä keskustelu mahdollisuudesta vapauttaa in-      keena. Myös vammaisten autoveronpalautusjär-
12518: validit ja muita vastaavia erityisryhmiä ajoneu-     jestelmän kehittämisvaihtoehtoja pohditaan so-
12519: voverosta. Lakialoitteen n:o 9111994 vp käsitte-     siaali- ja terveysministeriön johdolla. Hankkeen
12520: lyn yhteydessä valtiovarainvaliokunta liitti mie-    yhtenä keskeisenä tavoitteena on tarkastella
12521: tintöönsä ponnen, jossa edellytettiin hallituksen    vammaisten liikkumiseen kohdistuvia eri tuki-
12522: pikaisesti selvittävän voidaanko ja millaisen jär-   muotoja kokonaisuutena ja kohdentaa tarvitta-
12523: jestelmän puitteissa invalidit ja muut vastaavat     va tuki tähänastista paremmin ja joustavarumin
12524: erityisryhmät vapauttaa ajoneuvoverosta.             sinne, missä tukea tarvitaan.
12525:    Kun ajoneuvoveron kanto on järjestetty vero-         Selvitystyö on tällä hetkellä kesken eikä sen
12526: velvollisten oma-aloitteiseen veromerkin han-        lopputulosta voida vielä tarkemmin esittää. Tar-
12527: kintaan perustuvaksi ja kun veron suorittamisen      koituksena on kuitenkin päästä kaavamaisista ja
12528: valvonta perustuu kokonaan veromerkkiin, on          heikosti kohdentuvista verotuista myös käytän-
12529: tähän veromuotoon erityisen vaikea liittää eri-      nössä paremmin toimiviin tukimuotoihin.
12530: 
12531:      Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1995
12532: 
12533:                                                                                  Ministeri Arja Alho
12534:                                              KK 83/1995 vp                                              3
12535: 
12536: 
12537: 
12538: 
12539:                                          Tili Riksdagens Talman
12540: 
12541:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        denna skatteform. Det är inte möjligt att ge nå-
12542: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         gon av de myndigheter som deltar i fordonsbe-
12543: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       skattningen i uppdrag att se till att just de som
12544: man Aula undertecknade spörsmål nr 83:                 enligt stadgandena har skattefrihet beviljas så-
12545:                                                        dan. Ett sådant beslutsfattande skulle kräva en
12546:           Har Regeringen gjort den av riksdagen        helt annan typ av rättsskyddsreglering än vad
12547:        förutsatta utredningen om ett system            som nu ingår i lagen ifråga. Redan i fråga om
12548:        inom ramen för vilket invalider och andra       handikappgrupperna skulle det röra sig om en
12549:        liknande specialgrupper kunde befrias           ansenlig mängd arbete för myndigheten, då an-
12550:        från fordonsskatt, och vilket är i så fall      sökningarna kunde komma att uppgå tili några
12551:        resultatet av utredningen?                      tiotal tusen. Grunderna för skattebefrielsen mås-
12552:                                                        te också lagstadgas med den exakthet som känne-
12553:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          tecknar skattelagar, vilket inte heller är alldeles
12554: anföra följande:                                       enkelt om syftet samtidigt är att fördela förmå-
12555:                                                        nen så ändamålsenligt som möjligt mellan dem
12556:    Lagen om fordonsskatt på vissa fordon är i          som är i behov av den.
12557: kraft permanent. Därmed uppbärs skatten också             Av de skäl som nämns ovan ansåg finansmi-
12558: 1996. Såsom konstateras i motiveringen tili            nisteriet i den diskussion som under hösten 1994
12559: spörsmålet diskuterades möjligheterna att befria       fördes i riksdagen att ärendet i stället för som
12560: inva1ider och andra specialgrupper från fordons-       skattefrihetsärende skulle beredas som ett pro-
12561: skatt i samband med att regeringens proposition        jekt grundat på stöd som ombesörjs direkt av
12562: som gäller en förhöjning av den nämnda skatten         socialförvaltningen. Också alternativ för att ut-
12563: hösten 1994 behandlades i riksdagen. 1 samband         veckla bilskatteåterbäring tili handikappade hål-
12564: med behandlingen av lagmotionen 91/1994 rd             ler på att beredas under ledning av social- och
12565: fogade statsutskottet tili sitt betänkande en kläm     hälsovårdsministeriet. Ett av de viktigaste målen
12566: i viiken det förutsattes att regeringen med det        för projektet är att totalgranska de olika stödfor-
12567: snaraste skulle utreda om det var möjligt att          mer som gäller handikappades möjligheter att
12568: befria invalider och andra liknande specialgrup-       förflytta sig och effektivare och smidigare än
12569: per från fordonsskatt och inom ramen för ett           hittilis sätta in det stöd som behövs just där
12570: hurudant system det i så fall skulle ske.              behovet är som störst.
12571:    Då uppbörden av fordonsskatten är organise-            Utredningsarbetet pågår fortfarande och slut-
12572: rad så att den skattskyldige på eget initiativ skaf-   resultatet kan ännu inte presenteras i detalj. Av-
12573: far skattemärket, och då övervakningen av att          sikten är dock att komma ifrån schablonmässiga
12574: skatten är betald grundar sig helt på användning-      och obestämt definierade skattestöd och att över-
12575: en av skattemärkena är det synnerligen svårt att       gå tili stödformer som fungerar bättre också i
12576: knyta skattefrihet för vissa specialgrupper till       praktiken.
12577: 
12578:      Helsingforsden 29 juni 1995
12579: 
12580:                                                                                    Minister Arja Alho
12581:                                              KK 84/1995 vp
12582: 
12583: Kirjallinen kysymys 84
12584: 
12585: 
12586: 
12587: 
12588:                                     Aittoniemi: Palkansaajien sukupolvenvaihdoseläkkeestä
12589: 
12590: 
12591: 
12592:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
12593: 
12594:    Eduskunnassa on tehty useita aloitteita ns.            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12595: palkansaajien       sukupolvenvaihdoseläkkeestä.       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12596: Sen tarkoituksena on mahdollistaa 55 vuotta            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12597: täyttäneen työntekijän eläkkeelle pääseminen           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12598: kertynein eläke-eduin sillä edellytyksellä, että si-
12599: jaan otetaan nuori, vailla työtä oleva henkilö.                   Onko Hallitus kiinnostunut ns. pal-
12600: Viimeinen tällainen aloite on edustaja Peltomon                kansaajien sukupolvenvaihdoseläkkeen
12601: ym. nimissä vuodelta 1995.                                     toteuttamisesta, ja jos ei, niin millä perus-
12602:    Tällaisten aloitteiden pääasiallisena tarkoi-               teella, ja
12603: tuksena on herättää hallituksen mielenkiinto                      onko Hallituksen tiedossa tutkimus,
12604: asiaan sekä käynnistää tutkimukset asian talou-                jossa selvitellään asian toteuttamisen vai-
12605: dellisista ym. vaikutuksista. Sen paremmin Ahon                kutuksia ja kustannuksia, ja jos ei ole,
12606: hallituksen aikana kuin senjälkeenkään ei asias-                    aikooko Hallitus tutkituttaa perus-
12607: ta ole ollut paljonkaan puhetta, eikä ainakaan                 teellisesti asiaan liittyvät kustannus- ym.
12608: minun tietooni ole tullut sellaisia tutkimustulok-             vaikutukset?
12609: sia, joissa asiaa olisi selvitetty.
12610: 
12611:      Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1995
12612: 
12613:                                              Sulo Aittoniemi
12614: 
12615: 
12616: 
12617: 
12618: 250261
12619: 2                                            KK 84/1995 vp
12620: 
12621: 
12622: 
12623: 
12624:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12625: 
12626:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         yrittäjien määräaikaisesta sukupolvenvaihdos-
12627: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          eläkkeestä sekä työttömyyseläkkeen ikärajan vä-
12628: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        liaikaisesta alentamisesta" perusteella. Laki-
12629: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittonie-         aloitteessa ehdotettiin, että vähintään 55 vuotta
12630: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           täyttäneellä palkansaajana tai yrittäjällä on oi-
12631: 84:                                                    keus sukupolvenvaihdoseläkkeeseen, jos hän
12632:                                                        luopuu ansiotyöstään tai hänen kuukausiansion-
12633:           Onko Hallitus kiinnostunut ns. pal-          sa ovat keskimäärin pienemmät kuin 1 069 mark-
12634:        kansaajien sukupolvenvaihdoseläkkeen            kaajajos hänen työnantajansa tai asianomainen
12635:        toteuttamisesta, ja jos ei, niin millä perus-   yrittäjä ottaa hänen tilalleen työhön vähintään
12636:        teella, ja                                      kahden vuoden ajaksi alle 30-vuotiaan työttö-
12637:           onko Hallituksen tiedossa tutkimus,          män työnhakijan. Lisäksi ehdotettiin, että työt-
12638:        jossa selvitellään asian toteuttamisen vai-     tömyyseläkkeelle säädetty 60 vuoden alaikäraja
12639:        kutuksia ja kustannuksia, ja jos ei ole,        alennettaisiin 55 vuoteen. Ehdotetut muutokset
12640:             aikooko Hallitus tutkituttaa perus-        oli tarkoitettu määräaikaisiksi siten, että ne olisi-
12641:        teellisesti asiaan liittyvät kustannus- ym.     vat olleet voimassa vuoden 1994 alusta vuoden
12642:        vaikutukset?                                    1996 loppuun. Tuolloin ministeriö pyysi laki-
12643:                                                        aloitteesta lausunnot kansaneläkelaitokselta,
12644:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           eläketurvakeskukselta, Työeläkelaitosten Liitol-
12645: vasti seuraavaa:                                       ta ja keskeisimmiltä työnantaja- ja työntekijä-
12646:                                                        puolen työmarkkinajärjestöiltä. Suurin osa lau-
12647:     Kysymys liittyy siihen julkisuudessa aika ajoin    sunnon antajista katsoi, että lakialoitteessa eh-
12648: käytyyn keskusteluun, jossa tavoitteena on elä-        dotetut muutokset olivat vastoin viime aikaisia
12649: keiän alentaminen ja sillä tavoin työn uudelleen       eläkepoliittisia ratkaisuja, joilla nimenomaisesti
12650: jakaminen lähinnä nuorten työllistämiseksi.            oli pyritty nostamaan keskimääräistä eläkkeelle-
12651:     Eläkeiän alentamista ja sen vaikutuksia nuor-      siirtymisikää ja alentamaan eläkekustannuksia.
12652: ten työllistämiseen selvitettiin 1.7.1979-             Tähän pyrittiin muun muassa vuoden 1994 alus-
12653: 30.6.1980 niin sanotulla eläketukikokeilulla. Sen      ta voimaan tulleilla niin sanottua joustavaa elä-
12654: tavoitteena oli, että henkilö saattoi siirtyä 63       keikää koskevilla lainmuutoksilla, jotka oli hy-
12655: vuotiaana eläkkeelle, jos työnantaja otti hänen        väksytty eduskunnassa puolisen vuotta aiemmin
12656: tilalleen uuden henkilön. Kokeilusta saadut sel-       kuin puheena oleva lakialoite tehtiin. Eläke-
12657: vitykset eivät olleet rohkaisevia. Työnantajat ei-     turvakeskuksen lausunnossaan esittämien las-
12658: vät olleet halukkaita korvaamaan kokenutta             kelmien mukaan kustannukset olisivat tuohon
12659: työntekijää nuorella, työkokemusta vailla ole-         aikaan olleet vähintään 30 000 markkaa vuodes-
12660: valla työntekijällä. Sama näkökohta ilmeni aika-       sa ehdotetuna sukupolvenvaihdoseläkejärjestel-
12661: naan myös työttömyyseläkkeen ikärajan alenta-          mällä työllistettyä nuorta kohden.
12662: misen yhteydessä, kun ikärajaa alennettiin 1980-           Nykyinen hallitus on ilmoittanut hallitusoh-
12663: luvun lopulla asteittain 55 ikävuoteen. Menettely      jelmassaan talouspolitiikkansa päätavoitteeksi
12664: johti työpaikkojen vähentymiseen. Monet työn-          työttömyyden puolittamisen vaalikauden aika-
12665: antajat rationalisoivat toimintansa siten, ettei       na. Keinoina mainitaan nopea taloudellinen kas-
12666: eläkkeelle jääneiden tilalle otettu uusia työnteki-    vu, aktiivisen työvoimapolitiikan tehostaminen
12667: jöitä. Myös kokemukset muista maista olivat            ja työhön kohdistuvan verotuksen keventäminen
12668: yhdenmukaisia suomalaisten kokemusten kans-            sekä työn uudelleen jako esimerkiksi työvuorot-
12669: sa.                                                    telujärjestelmän ja kaksi kertaa kuusi tuntia
12670:     Tämän jälkeen asiaa on käsitelty laajemmin         -päivävuorojärjestelmän avulla. Hallitusohjel-
12671: sosiaali- ja terveysministeriössä vuoden 1993 val-     massa painotetaan muutenkin linjaa, jossa työ-
12672: tiopäivillä tehdyn, 1 päivänä joulukuuta päivä-        elämästä syrjäytymisen sijasta henkilö pyritään
12673: tyn lakialoitteen "Ehdotus laiksi palkansaajien ja     pitämään entistä paremmin työelämässä muun
12674:                                            KK 84/1995 vp                                              3
12675: 
12676: muassa kannustamalla työn tekemistä ja opiske-      Ie, jolla on pyritty nostamaan eläkkeelle siirty-
12677: lua sekä kehittämällä kuntoutustoimenpiteitä.       misikää ja pitämään työeläkejärjestelmälle ai-
12678: Nimenomaisesti työeläkepolitiikan osalta halli-     heutuvat kustannukset kohtuullisina ja entistä
12679: tusohjelmassa todetaan, että työeläkemaksujen       tasapainoisempina suhteessa työeläkevakuutus-
12680: ja eläke-etuuksien tasapainottamiseksi sekä työ-    maksuihin.
12681: eläkemaksujen nousupaineen rajoittamiseksi              Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo Suomen
12682: työeläkkeisiin toteutetaan työmarkkinajärjestö-     kansantalouden ja pitkän aikavälin työvoima-
12683: jen kanssa yhteisesti valmisteltavat muutokset      tarpeen sekä eläkemenojen kohtuullisena pitämi-
12684: vuoden 1996 alusta.                                 sen kannalta välttämättömäksi, että eläkkeelle
12685:    Työmarkkinajärjestöt ovat solmineet 18 päi-      siirtymisikä nousee nykyiseltä kansainvälisesti
12686: vänä toukokuuta 1995 sopimuksen yksityisalo-        alhaiselta tasolta. Tämän vuoksi on edistettävä
12687: jen työeläkejärjestelmän rahoituksesta ja etujen    työelämän ja työolosuhteiden kehittämistä siten,
12688: tasapainottamisesta. Tässä sopimuksessa on          että työntekijät haluaisivat ja pystyisivät jatka-
12689: edellä mainitun hallitusohjelman pohjalta ehdo-     maan työntekoa nykyistä pidempään. Tässä mie-
12690: tettu työeläkelakeihin muutoksia, jotka pyrkivät    lessä nuorten työllistäminen on tarkoituksenmu-
12691: kannustamaan työssäoloa eläkkeelle siirtymisen      kaisempaa hoitaa työvoimapoliittisin kuin eläke-
12692: sijasta ja suuntaamaan kuntoutustoimenpiteet        poliittisin keinoin. Lisäksi hallitus ryhtyy selvit-
12693: entistä enemmän työkykyä ylläpitäviksi muun         tämään, tarvitaanko toimenpiteitä nykyistä tar-
12694: muassa siten, että kuntoutus ja osaeläke olisivat   koituksenmukaisempien tukimuotojen luomi-
12695: työnantajalle edullisempia vaihtoehtoja kuin        seksi ikääntyneiden työttömien toimeentulon
12696: täysi eläke. Ehdotetut muutokset ovat tältä osin    turvaamiseksi.
12697: jatketta jo aiemmin omaksutulle eläkepolitiikal-
12698: 
12699:      Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 1995
12700: 
12701:                                                                             Ministeri Terttu Huttu
12702: 4                                             KK 84/1995 vp
12703: 
12704: 
12705: 
12706: 
12707:                                          Tili Riksdagens Talman
12708: 
12709:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        års riksdag gällande ett förslag till lag om tids-
12710: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-          bunden generationsväxlingspension för löntaga-
12711: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        re och företagare samt temporär sänkning av
12712: man Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 84:            arbetslöshetspensionsåldern. I lagmotionen före-
12713:                                                         slogs att en löntagare eller en företagare som är
12714:            Är Regeringen intresserad av att för-        minst 55 år skall ha rätt tili generationsväxlings-
12715:         verkliga den s.k. generationsväxlingspen-       pension om han avstår från sitt förvärvsarbete
12716:         sionen för löntagare, och om inte, på vil-      eller om månadsinkomsten i genomsnitt är mind-
12717:         ka grunder, och                                 re än 1 069 mk och om hans arbetsgivare eller
12718:            känner Regeringen tili någon under-          företagaren i fråga anställer en arbetslös arbets-
12719:         sökning som skulle reda ut verkningarna         sökande under 30 år i hans ställe för minst två år.
12720:         och kostnaderna av förverkligandet, och         Dessutom föreslogs att den stadgade undre ål-
12721:         om inte,                                        dersgränsen för arbets1öshetspension, 60 år, skall
12722:            ämnar Regeringen grundligt låta un-          sänkas till 55 år. Avsikten var att de föres1agna
12723:         dersöka kostnadsverkningar och andra            ändringarna skulle ha varit tillfålliga och gällt
12724:         verkningar av ärendet?                          från ingången av 1994 till utgången av 1996.
12725:                                                         Ministeriet begärde ut1åtanden om 1agmotionen
12726:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           hos fo1kpensionsanstalten, pensionsskyddscen-
12727: anföra följande:                                        tralen, Arbetspensionsanstalternas Förbund och
12728:                                                         de mest centra1a arbetsmarknadsorganisationer-
12729:    Spörsmålet hör ihop med den diskussion som           na på arbetsgivar- och arbetstagarsidan. De fles-
12730: då och då har förts i offentligheten och som går ut     ta remissinstanserna ansåg att de föreslagna änd-
12731: på att pensionsåldern skall sänkas för att på så        ringarna i 1agmotionen var mot de pensionspoli-
12732: sätt omfördela arbetet och sysselsätta i första         tiska avgörandena under den senaste tiden som
12733: hand ungdomar.                                          uttryckligen gick ut på att försöka höja den ge-
12734:    Genom ett s.k. pensionsstödsförsök mellan            nomsnittliga pensionså1dern och sänka pensions-
12735: den 1 juli 1979 och den 30 juni 1980 utreddes           kostnaderna. Detta eftersträvades bl.a. genom de
12736: frågan om en sänkning av pensionsåldern och             lagändringar om en s.k. flexibe1 pensionså1der
12737: verkningarna av detta på sysselsättningen av            som trädde i kraft vid ingången av 1994 och som
12738: ungdomar. Målsättningen med försöket var att            hade godkänts i riksdagen ungefår ett ha1vt år
12739: det skulle bli möjligt för en person att gå i pension   innan 1agmotionen i fråga väcktes. Enligt beräk-
12740: vid 63 års ålder om arbetsgivaren i hans ställe         ningar i pensionsskyddscentra1ens utlåtande
12741: anställde någon annan. De utredningar som gjor-         skulle kostnaderna en1igt det föreslagna systemet
12742: des om försöket var inte uppmuntrande. Arbets-          med generationsväxlingspension vid den ifråga-
12743: givarna var inte villiga att ersätta erfarna arbets-    varande tidpunkten ha uppgått tili minst 30 000
12744: tagare med unga arbetstagare utan arbetserfa-           mk om året per sysse1satt ung person.
12745: renhet. Ståndpunkten var i tiden densamma även             Den nuvarande regeringen har i sitt regerings-
12746: när åldersgränsen för arbetslöshetspension i slu-       program uppgett en halvering av arbets1ösheten
12747: tet av 1980-talet gradvis sänktes till 55 år. Det       under va1perioden som sin huvudsak1iga må1sätt-
12748: ledde tili att arbetsplatserna minskade i antal.        ning vad gäller den ekonomiska politiken. Som
12749: Många arbetsgivare rationaliserade sin verksam-         ruedel nämns snabb ekonomisk tillväxt, effekti-
12750: het och anställde inte några nya arbetstagare i         vering av den aktiva arbetskraftspolitiken och
12751: stället för de som gått i pension. Erfarenheterna i     1indring av beskattningen av arbete samt omför-
12752: andra Iänder stämde överens med dem man hade            delning av arbetet, t.ex. genom ett system med
12753: fått i Finland.                                         alternering och ett system med dagskiften om två
12754:    Efter det har ärendet behandlats mer omfat-          gånger sex timmar. I regeringsprogrammet beto-
12755: tande inom social- och hälsovårdsministeriet ut-        nas även i övrigt den linje som går ut på att på ett
12756: ifrån en lagmotion av den 1 december vid 1993           bättre sätt än tidigare försöka hålla kvar arbets-
12757:                                                KK 84/1995 vp                                               5
12758: 
12759: tagarna i arbetslivet så att de inte åsidosätts, bl.a.   pension. De föreslagna ändringarna är tili denna
12760: genom att arbete och studier uppmuntras och              del en fortsättning på den redan godtagna pen-
12761: rehabiliteringsåtgärder utvecklas. 1 regerings-          sionspolitiken genom viiken man har försökt
12762: programmet konstateras vad gäller arbetspen-             höja pensionsåldern och hålla de kostnader som
12763: sionspolitiken uttryckligen att de ändringar av          medförs av arbetspensionssystemet skäliga och
12764: arbetspensionerna som beretts tillsammans med            få dem i en allt större balans med arbetspensions-
12765: arbetsmarknadsorganisationerna skall genom-              försäkringsavgifterna.
12766: föras vid ingången av 1996 så att arbetspensions-           Social- och hälsovårdsministeriet anser det
12767: avgifterna och pensionsförmånerna fås i jämvikt          vara nödvändigt med tanke på Finlands sam-
12768: samt så att trycket på en höjning av arbetspen-          hällsekonomi och arbetskraftsbehovet på lång
12769: sionsavgifterna begränsas.                               sikt, samt för att pensionsutgifterna skall kunna
12770:    Arbetsmarknadsorganisationerna har den 18             hållas skäliga, att pensionsåldern höjs från sin
12771: maj 1995 ingått ett avtal om finansiering av de          nuvarande internationellt sett låga nivå. Tili följd
12772: privata sektorernas arbetspensionssystem och             av detta bör utvecklandet av arbetslivet och ar-
12773: om balansering av förmånerna. På basis av det            betsförhållandena främjas så att arbetstagarna
12774: ovan nämnda regeringsprogrammet föreslås i               vill och kan fortsätta arbeta en längre tid än för
12775: avtalet ändringar i arbetspensionslagarna så att         närvarande. Därför är det fördelaktigare att sys-
12776: arbetstagarna sporras att fortsätta arbeta i stället     selsättningen av ungdomar sköts genom arbets-
12777: för att gå i pension och så att rehabiliteringsåt-       kraftspolitiska och inte pensionspolitiska medel.
12778: gärderna omstruktureras tili att i allt större om-       Dessutom kommer regeringen att utreda behovet
12779: fattning upprätthålla arbetsförmågan, bl.a. ge-          av åtgärder för skapande av mer ändamålsenliga
12780: nom att rehabilitering och delpension skulle vara        stödformer än för närvarande när det gäller att
12781: förmånligare alternativ för arbetsgivaren än full        trygga utkomsten för äldre arbetslösa.
12782: 
12783:      Helsingforsden 3 juli 1995
12784: 
12785:                                                                                   Minister Terttu Huttu
12786: 1
12787: 1
12788:  1
12789:   1
12790:   1
12791:    1
12792:     1
12793:     1
12794:      1
12795:       1
12796:       1
12797:        1
12798:         1
12799:         1
12800:          1
12801:           1
12802:           1
12803:            1
12804:             1
12805:             1
12806:              1
12807:               1
12808:               1
12809:                1
12810:                 1
12811:                 1
12812:                  1
12813:                   1
12814:                   1
12815:                    1
12816:                                             KK 85/1995 vp
12817: 
12818: Kirjallinen kysymys 85
12819: 
12820: 
12821: 
12822: 
12823:                                   Tahvanainen ym.: Opintotukijärjestelmän kehittämisestä
12824: 
12825: 
12826:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
12827: 
12828:    Viime eduskuntakaudella opintotukilakiin          opiskelija joutuu keskeyttämään opintonsa ta-
12829: tehtiin merkittävä muutos, jonka seurauksena         loudellisen ahdingon vuoksi.
12830: muun muassa opintorahan määrää korotettiin ja           Eduskunnassa on käyty keskustelua opinto-
12831: uudet opintolainat muuttuivat markkinakorkoi-        tuen leikkauksista ja kehittämistarpeesta. Edus-
12832: siksi.                                               tajat ovat saaneet monenkirjavia vastauksia mi-
12833:     Edellisen hallituksen aikana luotu uusi opin-    nistereiltä esim. korkotuettuihin lainoihin palaa-
12834: totukijärjestelmä aiheutti syntyhetkellään mo-       misesta. Yleisen ilmapiirin kansanedustajien kes-
12835: nenlaisia mielipiteitä. Uudistuksessa opinto-        kuudessa voisi tulkita korkotuettuun opintolai-
12836: rahaosuuden korottamiseen olivat kaikki tahot        najärjestelmään palaamista kannattavaksi. Toi-
12837: tyytyväisiä, mutta siirtyminen markkinaehtoi-        voisimme saavamme hallitukselta selvän kannan
12838: siin opintolainoihin ei tyydyttänyt opiskelijoita.   opintotukijärjestelmän kehittämislinjoista ja
12839: Jo ennen uuden opintotukilain voimaantuloa           etenkin valtion korkotuen palauttamisesta opin-
12840: tiedettiin, että markkinakorkoisiin opintolai-       tolainoihin.
12841: noihin siirtyminen tulee johtamaan siihen, että         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12842: opiskelijat eivät uskalla ottaa velkaa opinto-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12843: jensa rahoittamiseen. Nyt, kun uusi järjestelmä      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12844:  on ollut jo kohtuullisen pitkän aikaa voimassa,     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12845:  aiemmat epäilyt ovat käyneet toteen. Tilastojen
12846:  mukaan vain noin 17 % opiskelijoista ottaa                     Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
12847:  opintolainaa.                                              jotta nykyinen opintotukijärjestelmä ke-
12848:     Lipposen hallitus aikoo leikata opintotukea ja          hittyisi opiskelijan kannalta edullisem-
12849:  opiskelijoiden asumislisää. Tämä tarkoittaa väis-          maksi ja turvallisemmaksi, sekä
12850:  tämättä sitä, että lainan osuus opiskelijan toi-               aikooko Hallitus palauttaa aiemmin
12851:  meentulon turvan osana kasvaa. Koska opinto-               voimassa olleen korkotuen valtion takaa-
12852:  tuen määräjää jo nyt alle kaikkien toimeentulo-            miin uusiin opintolainoihin, ja
12853:  minimien ja opintotukea aiotaan vielä entises-                 mihin toimiin Hallitus ryhtyy vanho-
12854:  tään leikata, moni nuori miettii opiskelemaan              jen opintolainojen korkojen alentamisek-
12855:  lähtemisen kannattavuutta ja moni nykyinenkin              si?
12856: 
12857:       Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1995
12858: 
12859:           Säde Tahvanainen               Marjaana Koskinen             Hannu Takkula
12860:                    Pia Viitanen                               Janne Viitamies
12861: 
12862: 
12863: 
12864: 
12865:  ~50261
12866: 2                                           KK 85/1995 vp
12867: 
12868: 
12869:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
12870: 
12871:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       voidaan lisätä. Jo vuoden 1996 talousarvioesi-
12872: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tyksen valmistelun yhteydessä kartoitetaan mah-
12873: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      dollisuudet ottaa käyttöön menettely, jossa ase-
12874: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tahvanai-       velvollisuutta suorittavan, työttömän tai parhail-
12875: sen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         laan opiskelevan, äitiys- tai vanhempainrahaa
12876: n:o 85:                                              saavan henkilön opintolainan erääntyvät korot
12877:                                                      voitaisiin maksaa valtion varoista.
12878:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,          Opintotukiuudistuksen osana luovuttiin kor-
12879:        jotta nykyinen opintotukijärjestelmä ke-      kotuen maksamisesta opintolainoille ja siirryttiin
12880:        hittyisi opiskelijan kannalta edullisem-      muutenkin valtion toimenpitein säännellyistä
12881:        maksi ja turvallisemmaksi, sekä               lainaehdoista markkinaehtoisiin opintoiainoi-
12882:            aikooko Hallitus palauttaa aiemmin        hin. Asiakas ja pankki voivat vapaasti sopia lai-
12883:        voimassa olleen korkotuen valtion takaa-      nan korosta ja muista lainaehdoista. Hallituksen
12884:        miin uusiin opintolainoihin, ja               tarkoituksena on säilyttää opintotukiuudistuk-
12885:            mihin toimiin Hallitus ryhtyy vanho-      sen yhteydessä luotu opintotuen rakenne, jossa
12886:        jen opintolainojen korkojen alentamisek-      opintorahan osuus kokonaistuesta on merkittä-
12887:        si?                                           vä. Aikaisemmassa järjestelmässä merkittävä
12888:                                                      osa opintotukeen käytettävistä varoista makset-
12889:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tiin pankeille. Korkotuen kautta opintotukea
12890: vasti seuraavaa:                                     maksettiin myös henkilöille, jotka olivat joko jo
12891:                                                      päättäneet opintonsa tai joiden opinnot olivat
12892:    Opintotukijärjestelmän uudistus käynnistyi        tilapäisesti keskeytyneet. Kun nykyisessä talou-
12893: vuonna 1992 korkeakouluopiskelijoita koskeva-        dellisessa tilanteessa ei ole mahdollista lisätä
12894: na. Uudistuksen pääperiaatteena oli opintoraha-      opintotukeen käytettävien varojen määrää, mer-
12895: muotoisen tuen osuuden lisääminen. Samalla lai-      kitsisi korkotuen käyttöönotto sitä, että opinto-
12896: najärjestelmää uudistettiin siten, että lainaehto-   rahaan käytettäviä määrärahoja jouduttaisiin
12897: jen säätelystä ja korkotuen maksamisesta opin-       vähentämään.
12898: tolainoille luovuttiin. Vuonna 1994 opintotuki-          Ns. vanhan opintotukilain mukaisten opinto-
12899: lainsäädäntö yhtenäistettiin. Opintotukilailla       lainojen korko on tänä vuonna 8,1 prosenttia.
12900: (65/94) opintotukiuudistus ulotettiin koskemaan      Opintotukiasetuksen mukaan valtioneuvosto
12901: kaikkien oppilaitosten opiskelijoita. Valtionta-     tarkistaa vuosittain vanhojen opintolainojen
12902: loudellisista syistä uudistusta ei opintorahan ta-   enimmäiskoron 1 päivästä tammikuuta lukien
12903: son korottamisen osalta kuitenkaan voitu ulot-       sillä prosenttiyksikkömäärällä, jolla edellisen
12904: taa alle 20-vuotiaisiin opiskelijoihin. Korkea-      syyskuun lopussa päättyneen kahdentoista kuu-
12905: kouluopiskelijoista poiketen muissa oppilaitok-      kauden jakson pankkien markkatalletusten kes-
12906: sissa alle 20-vuotiaan opiskelijan vanhempien        kikorko on muuttunut sitä edellisen vastaavan
12907: tulot otetaan huomioon opintotukea myönnet-          jakson keskikorosta.
12908: täessä. Hallitusohjelmassa on sitouduttu valtion         Vuoden 1996 alusta lukien vanhojen opinto-
12909: menojen supistuksiin, joista osa toteutetaan         lainojen korko tulee laskemaan nykytasosta,
12910: opintotukietuuksia leikkaamalla. Tarkoituksena       koska asetuksen 32 §:n muutoksen voimaantulo-
12911: on ollut säästää valtion menoja eikä puuttua         säännöksen mukaan enimmäiskorko vahviste-
12912: opintotukijärjestelmän perusteisiin. Hallitus kat-   taan vuoden 1996 alusta lukien 0,6 prosenttiyk-
12913: soo, että opintotuen rakenne tulee säilyttää opin-   sikköä alhaisemmaksi kuin se markkatalletusten
12914: torahapainotteisena. Taloudellisen tilanteen ke-     keskikoron muutoksen perusteella olisi. Ns. van-
12915: hittymisen myötä tarkoituksena on myös jatkaa        hojen lainojen koron nykyinen määräytymis-
12916: opintotukiuudistusta. Koska opintolaina on osa       peruste on valtiovarainministeriön asettaman
12917: opintotukea ja lainan ottaminen on monelle opis-     työryhmän vuonna 1991 tekemän ehdotuksen
12918: kelijalle välttämätöntä riittävän toimeentulon       mukainen. Hallituksen käsityksen mukaan eri-
12919: turvaamiseksi, hallitus pyrkii kehittämään toi-      tyistoimenpiteet vanhojen opintolainojen koron
12920: menpiteitä, joilla opintolainojen turvallisuutta     alentamiseksi eivät ole tarpeellisia.
12921: 
12922:      Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 1995
12923: 
12924:                                                                          Ministeri Claes Andersson
12925:                                             KK 85/1995 vp                                               3
12926: 
12927: 
12928: 
12929: 
12930:                                         Tili Riksdagens Talman
12931: 
12932:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      Ia åtgärder som ökar tryggheten i fråga om stu-
12933: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        dielån. Redan vid beredningen av budgetpropo-
12934: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      sitionen för 1996 kartläggs möjligheterna att ta i
12935: man Tahvanainen m.fl. undertecknade spörsmål          bruk ett förfarande enligt vilket förfallna räntor
12936: nr 85:                                                på studielån som tagits av personer som avtjänar
12937:                                                       sin värnplikt, är arbetslösa, studerar eller lyfter
12938:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        moderskaps- eller föräldrapenning betalas med
12939:        ta för att det nuvarande studiestödet med      statens medel.
12940:        tanke på de studerande skulle bli förmån-          Som en del av studiestödsreformen slopades
12941:        ligare och tryggare, och                       betalningen av räntestöd för studielån och i övrigt
12942:           ämnar Regeringen i de statsgarantera-       övergick man från statsreglerade lånevillkor tili
12943:        de nya studielånen återinföra det tidigare     lån på marknadsvillkor. Kunden och banken kan
12944:        gällande räntestödet, och                      fritt avtala om räntan på lånet och de övriga
12945:           vilka åtgärder vidtar Regeringen för        villkoren. I samband med studiestödsreformen
12946:        att räntorna på de äldre studielånen skall     har regeringen för avsikt att bibehålla den upp-
12947:        kunna sänkas?                                  byggnad av studiestödet där andelen studiepen-
12948:                                                       ning av studiestödet är avsevärd. I det tidigare
12949:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anfö-      systemet betalades en avsevärd del av de tili buds
12950: ra följande:                                          stående medlen tili bankerna. Genom räntestödet
12951:                                                       betalades studiestödäven tili sådana personersom
12952:    Studiestödsreformen inleddes 1992 för hög-         redan slutfört sina studier eller som temporärt
12953: skolestuderande. Huvudprincipen i reformen var        avbrutit dem. Då det i nuvarande ekonomiska
12954: att andelen studiepenning utökades. Samtidigt         situation inte är möjligt att öka medlen för studie-
12955: förnyades lånesystemet så att regleringen av låne-    stödet, skulle inf6randet av ett räntestöd innebära
12956: villkoren och betalningen av räntestöd för studie-    att anslagen för studiepenningen måste minskas.
12957: lån slopades. Lagstiftningen om studiestöd för-           Räntan på studielån enligt den s.k. gamla la-
12958: enhetligades 1994. Genom lagen om studiestöd          gen om studielån är i år 8, 1 procent. Enligt för-
12959: (65/94) utvidgades studiestödsreformen tili att       ordningen om studiestöd justerar statsrådet årli-
12960: omfatta studerande vid alla läroanstalter. Av         gen den 1 januari maximiräntan på äldre studie-
12961: statsekonomiska skäl kunde reformen inte ge-          lån med det procenttal som vid utgången av sep-
12962: nomföras i fråga om f6rhöjt studiestöd åt elever      tember under den tolv månadersperiod banker-
12963: under 20 år. Med undantag för högskolestude-          nas medelränta på markdepositioner har föränd-
12964: rande beaktas vid övriga läroanstalter under 20-      rat sigjämfört med medelräntan under föregåen-
12965: åriga studerandes föräldrars inkomster när stu-       de motsvarande period.
12966: diestöd beviljas. I regeringsprogrammet har mi-           Vid ingången av 1996 kommer räntan på äldre
12967: nistrarna förbundit sig tili utgiftsnedskärningar,    studielån att sjunka, eftersom enligt ikraftträ-
12968: av vilka en del genomförs genom minskade stu-         delsestadandet i förordningens 32 § maximirän-
12969: diestödsförmåner. A vsikten har varit att spara       tan från ingången av 1996 fastställs tili 0,6 pro-
12970: statens utgifter, inte att göra ingrepp i grunderna   centenheter lägre än den skulle vara enligt för-
12971: f6r studiestödet. Regeringen anser att studie-        ändringarna i medelräntan på markdepositioner.
12972: stödets uppbyggnad bör bibehållas med tyngd-          Nu gällande grunder f6r fastställelse av räntan på
12973: punkten på studiepenningen. I takt med den eko-       s.k. äldre lån överensstämmer med förslaget som
12974: nomiska utvecklingen är avsikten också att stu-       1991 framkastats av en arbetsgrupp vid finansmi-
12975: diestödsreformen skall fortgå. Eftersom studie-       nisteriet. Enligt regeringens uppfattning finns det
12976: lån är en del av studiestödet och låntagning är en    inga skäl att vidta några särskilda åtgärder i syfte
12977: nödvändighet för många studerande för att tryg-       att sänka räntan på äldre studielån.
12978: ga utkomsten, strävar regeringen efter att utveck-
12979: 
12980:      Helsingforsden 27 juni 1995
12981: 
12982:                                                                            Minister Claes Andersson
12983:                                              KK 86/1995 vp
12984: 
12985: Kirjallinen kysymys 86
12986: 
12987: 
12988: 
12989: 
12990:                                     Elo ym.: Perintö- ja lahjaverolain II §:n muuttamisesta
12991: 
12992: 
12993: 
12994:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
12995: 
12996:     Perintö- ja lahjaverolain II §:n mukaan kuo-       Yhteiskunnalle on tunnetusti hyvin kallista pitää
12997: linpesästä tulevien osuuksien saajat luetaan kol-      ikääntyneitä tai muutoin hoitoa tarvitsevia hen-
12998: meen luokkaan. Ensimmäisessä luokassa ovat             kilöitä laitoshoidossa. Tämän vuoksi olisi talou-
12999: lähimmät sukulaiset kuten f'simerkiksi lapset,         dellisesti edullisempaa tukea tilanteita, joissa
13000: vanhemmat ja aviopuolisot. Toisessa luokassa           henkilöä voitaisiin hoitaa ja avustaa lain tarkoit-
13001: ovat perinnönjättäjän sisarukset tai sisaruspuo-       tamassa suhteessa kotioloissa. Kotona tapahtu-
13002: let ja heidän jälkeläisensä sekä henkilö, joka vä-     va hoito on myös inhimilliseltä kannalta katsot-
13003: hintään viimeiset kymmenen vuotta perinnönjät-         tuna perusteltua.
13004: täjän kuolinhetkeen asti on ollut hänen palveluk-         Lisäksi tämäntapaisten hoitosuhteiden muo-
13005: sessaanjahäntä hoitanut. Kolmanteen luokkaan           dostuminen olisi omiaan osaltaan helpottamaan
13006: kuuluvat muut sukulaiset ja vieraat.                   vaikeaa työllisyystilannetta. Hoitava henkilö
13007:     Perintöveroa määrättäessä on käytäntö ollut        voisi joko kokonaisuudessaan työllistyä perin-
13008: hyvin kirjava niiden henkilöiden osalta, joiden        nönjättäjän palveluksessa tai hän voisi tulla toi-
13009: kohdalla on kyse toiseen luokkaan kuuluvasta           meen esimerkiksi puolipäivätyöllä. Lain edellyt-
13010: perinnönjättäjän palveluksessa olemisesta ja hä-       tämän palvelusuhteen vähimmäiskestoajan tulisi
13011: nen hoitamisestaan. Verotus- ja oikeuskäytän-          mielestämme voida olla viisi vuotta. Viiden vuo-
13012: nössä on yleisimmin hyväksytty lain tarkoitta-         den ajan kestävä hoitaminen kotiolosuhteissa
13013: miksi suhteet, joissa naispuolinen henkilö on ol-      tuottaa laitoshoitovaihtoehtoon verrattuna huo-
13014: lut miespuolisen perinnönjättäjän palveluksessa        mattavat säästöt yhteiskunnalle. Nykyistä
13015: lain vaatimat kymmenen vuotta. Kielteisiä pää-         useampien tilanteiden hyväksyminen toiseen ve-
13016: töksiä on tullut eniten kahden naisen välisissä        roluokkaan tuottaisi sangen vähäiset verotulojen
13017: suhteissa, jotka on useammin tulkittu ystävyys-        menetykset verrattuna niistä aiheutuviin yhteis-
13018:  tai muiksi vastaaviksi suhteiksi. Tulkinta on ollut   kunnallisiin säästöihin.
13019:  mielestämme voimassa olevan lain vastainen, sil-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13020: lä laki ei erottele sukupuolia millään tavoin.         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13021:     Toinen tulkintaongelma on muodostunut ti-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13022:  lanteissa, joissa perinnönjättäjä on joutunut sai-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13023:  raalahoitoon ennen kuolemaansa. Vähänkään
13024:  pidemmissä sairaalahoitojaksoissa on katsottu,                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13025:  että palveluksessa oleminen ja hoitaminen ei ole             ryhtyä perintö- ja lahjaverolain 11 §:n
13026:  kestänyt perinnönjättäjän kuolinhetkeen asti.                muuttamiseksi siten, että perinnönjättä-
13027:  Lain sanamuotoa tulee muuttaa tältä osin la-                 jää hoitaneet henkilöt hyväksyttäisiin en-
13028:  veamman tulkinnan sallivaksi.                                tistä oikeudenmukaisemmin II perimys-
13029:      Lain edellyttämä kymmenen vuoden jakso on                luokkaan kuuluviksi?
13030:  lisäksi koettu useissa tilanteissa kovin pitkäksi.
13031: 
13032:      Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1995
13033: 
13034:           Mikko Elo                       Sinikka Hurskainen             Marja-Liisa Tykkyläinen
13035:                    Reijo Kallio                                 Ulla Juurola
13036: 
13037: 
13038: 250261
13039: 2                                            KK 86/1995 vp
13040: 
13041: 
13042: 
13043: 
13044:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
13045: 
13046:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Toimikunta totesi myös, että uskollisen palveli-
13047: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          jan tunnusmerkit täyttäviä henkilöitä on yhteis-
13048: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        kuntakehityksen myötä entistä vähemmän ja että
13049: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko             sosiaaliturva on kehittynyt voimakkaasti.
13050: Elon ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             Uskollisen palvelijan käsite on jotakuinkin ai-
13051: n:o 86:                                                noa tulkinnanvarainen kohta nykyisessä vero-
13052:                                                        luokkajärjestelmässä. Kuten kysymyksessä tode-
13053:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         taan, edellytykset ovat varsin tiukat, minkä
13054:        ryhtyä perintö- ja lahjaverolain 11 §:n         vuoksi tähän ryhmään kuuluvia henkilöitä on
13055:        muuttamiseksi siten, että perinnönjättä-        varsin vähän. Määritelmän laajentaminen joh-
13056:        jää hoitaneet henkilöt hyväksyttäisiin en-      taisi entistä useampiin rajanvetotilanteisiin ja
13057:        tistä oikeudenmukaisemmin II perimys-           vaikeisiin selvittelyihin vainajan ja testamentin-
13058:        luokkaan kuuluviksi?                            saajan aiemman suhteen luonteesta. Ainakin
13059:                                                        osittain rajanvetovaikeuksien vuoksi muun
13060:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           muassa avopuolisot ovat kaikkein epäedullisim-
13061: vasti seuraavaa:                                       massa III veroluokassa.
13062:                                                           Kysymyksessä arvioidaan myös, että uskolli-
13063:     Perintö- ja lahjaverolain 11 §:n mukaan II ve-     sen palvelijan käsitteen laajentaminen voisi edis-
13064: roluokkaan kuuluu eräiden vainajan omaisten            tää ikääntyneiden tai muutoin hoitoa tarvitse-
13065: lisäksi henkilö, joka vähintään viimeiset kymme-       vien henkilöiden hoitamista kotioloissa. Näin voi
13066: nen vuotta on ollut vainajan palveluksessa ja          joissakin tapauksissa ollakin, mutta voidaan tus-
13067: häntä hoitanut. Perintöveron määrä on II vero-         kin lähteä siitä, että uskollisen palvelijan moni-
13068: luokassa kaksinkertainen ensimmäiseen vero-            vuotisen aherruksen kannustimena yleensä olisi
13069: luokkaan verrattuna ja kaksi kolmannesta kol-          tulevan perintöveron pienuus.
13070: mannen veroluokan veron määrästä.                         Hallitusohjelman mukaan perintö- ja lahjave-
13071:     Kysymyksessä tarkoitetun niin sanotun us-          rotusta korotetaan. Hallitus ottaakin lähitulevai-
13072: kollisen palvelijan asema on ollut esillä eri aikoi-   suudessa kantaa myös perintöverotuksen uudis-
13073: na, ja asiaa on käsitelty muun muassa jo perintö-      tamiseen, jolloin myös eri veroluokkien asema
13074: verotuksen uudistamistoimikunnan mietinnössä           tulee esille. Porrastus ta, jossa perintöveron mää-
13075: vuodelta 1980. Toimikunta ehdotti muutosta,            rä on II veroluokassa kaksinkertainen ja III vero-
13076: jonka mukaan kaikki uskolliset palvelijat olisi        luokassa kolminkertainen, voidaan pitää varsin
13077: siirretty II veroluokasta III luokkaan. Toimikun-      jyrkkänä, minkä vuoksi henkilöiden sijoittumi-
13078: ta viittasi siihen, että muilta osin veroluokkajaon    sella eri veroluokkiin on nykyisin suuri verovai-
13079: pohjana on sukulaisuussuhde, adoptiosuhde tai          kutus. Kysymyksessä mainittujen näkökohtien
13080: avioliittoon perustuva suhde. Toimikunta viitta-       merkitystä onkin jatkossa punnittava siinä yh-
13081: si lisäksi siihen kysymyksessäkin mainittuun nä-       teydessä, kun arvioidaan sitä, onko nykyinen
13082: kökohtaan, että uskollisen palvelijan käsitteen        veroluokkaporrastuksen aste yleisesti ottaen oi-
13083: määritteleminen on tuottanut usein vaikeuksia.         kea perintö- ja lahjaverotusta korotettaessa.
13084: 
13085:      Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1995
13086: 
13087:                                                                                   Ministeri Arja Alho
13088:                                                KK 86/1995 vp                                               3
13089: 
13090: 
13091: 
13092: 
13093:                                            Tili Riksdagens Talman
13094: 
13095:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         uppfyller kriterierna för trotjänare i och med den
13096: ger har Ni, Fru Talman, tili vederböran~e med-           rådande samhällsutvecklingen förekommer
13097: lem av statsrådet översänt följande av nksdags-          mera sällan än tidigare och att socialskyddet har
13098: man Mikko Elo m.fl. undertecknade spörsmål               utvecklats kraftigt.
13099: nr 86:                                                      Begreppet trotjänare är så gott som den enda
13100:                                                          av tolkning beroende punkten i det nuvarande
13101:             Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         skatteklassystemet. Såsom konstateras i spörs-
13102:         ta för att 11 § i lagen om skatt på arv och      målet är förutsättningarna ganska begränsade,
13103:         gåva skall ändras så att de personer som         varför det finns relativt få personer som hör tili
13104:         vårdat arvlåtaren skall kunna hänföras           denna grupp. En utvidgning av definition en skul-
13105:         till II skatteklassen på mera likvärdiga         le leda tili gränsdragningssituationer oftare än
13106:         grunder?                                         hittills samt tili komplicerade utredningar om
13107:                                                          karaktären av förhållandet mellan den avlidne
13108:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            och testamentstagaren. Åtminstone delvis är
13109: anföra följande:                                         gränsdragningsproblemen orsaken tili att sam-
13110:                                                          bor tillhör den minst fördelaktiga III skatteklas-
13111:    Tili II skatteklassen hör enligt 11 § lagen om        sen.
13112: skatt på arv och gåva förutom. vissa ay arvlåta-            1 spörsmålet anses också att en utvidgning av
13113: rens anhöriga också den som mmst de t10 senaste          begreppet trotjänare skulle främja vård i hemmet
13114: åren före arvlåtarens död varit i hans tjänst och        av åldringar eller andra som är i behov av vård.
13115: vårdat honom. Arvsskattebeloppen i II skatte-            Så kan någon gång vara fallet, men det är knap-
13116: klassen är fördubblade i förhållande till skattebe-      past skäl att utgå ifrån att en trotjänare i allmän-
13117: loppen i 1 skatteklassen och utgör två tredjedelar       het sporras tili mångårigt slit av den låga skatten
13118: av skattebeloppen i III skatteklassen.                   på det kommande arvet.
13119:    Positionen fOr en sådan s.k. trotjänare som              Enligt regeringsprogrammet skall skatten på
13120: avses i spörsmålet har diskuterats vid olika tilifål-    arv och gåva höjas. Regeringen tar också i~o~ en
13121: len och frågan har bl.a. behandlats redan i det          nära framtid ställning tili frågan om en revtdenng
13122: betänkande kommissionen för revision av arvs-            av arvsbeskattningen varvid också skatteklasser-
13123: beskattningen avlät 1980. Kommissionen före-             nas ställning tas upp. En skala där arvskattebe-
13124: slog en ändring enl~gt viiken alla trotjänare sku~le     loppet i II skatteklassen fördubblas och i III
13125: överföras från II ttll III skatteklassen. Kommts-        skatteklassen trefaldigas kan anses vara ganska
13126: sionen hänvisade tili det faktum att tili grund för      brant stigande, och frågan om i viiken skatteklass
13127: indelningen i skatteklasser i övrigt ligger ett släkt-   en arvtagare placeras har därför nuförtiden stor
13128: skapsförhållande, ett adoptionsförhållande ell.er        inverkan på beskattningen. Betydelsen av de syn-
13129: ett förhållande grundat på äktenskap. Ko~mts            punkter som förs fram i spörsmålet kommer där-
13130: sionen visade dessutom på den aspekten, viiken           för att övervägas i samband med utvärderingen
13131: även nämns i spörsmålet, att definitionen av be-         av om graderingen i den nuvarande skatteskalan
13132: greppet trotjänare ofta har vållat problem. Kom-         allmänt taget är den rätta vid höjningen av arvs-
13133: missionen konstaterade också att personer som            och gåvobeskattningen.
13134:      Helsingfors den 29 juni 1995
13135: 
13136:                                                                                      Minister Arja Alho
13137:                           j
13138:                          j
13139:                         j
13140:                        j
13141:                       j
13142:                      j
13143:                     j
13144:                    j
13145:                   j
13146:                  j
13147:                 j
13148:                j
13149:               j
13150:              j
13151:             j
13152:            j
13153:           j
13154:          j
13155:         j
13156:        j
13157:       j
13158:      j
13159:     j
13160:    j
13161:   j
13162:  j
13163: j
13164:                                             KK 87/1995 vp
13165: 
13166: Kirjallinen kysymys 87
13167: 
13168: 
13169: 
13170: 
13171:                                     Elo ym.: Riskirahoituksen turvaamisesta Outokumpu Magnets
13172:                                        Oy:lle Porissa
13173: 
13174: 
13175:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
13176: 
13177:     Outokumpu Magnets Oy:n koetehdas Porissa            lä alalla kasvavat voimakkaasti. Tuotantomittai-
13178: vihittiin käyttöön marraskuussa 1989. Se on ke-         seen tehtaaseen tarvittaisiin noin 40 miljoonan
13179: hitellyt ja tuottanut uutta korkean teknologian         markan pääomasijoitus. Mikäli Magnets Oy sai-
13180: materiaalia, rauta-neodyymi-booria (Nd-FeB),            si edellä mainitun pääomasijoituksen, tehdas voi-
13181: joka valtaa nopeasti alaa elektroniikkateollisuu-       si työllistää noin 70 henkilöä.
13182: dessa, mm. sähkömoottorien komponenteissa.                  Outokummun Magnets Oy:llä on ollut enem-
13183:     Äskettäin tulleen tiedon mukaan Outokumpu           män tilauksia kuin tehdas on voinut ottaa vas-
13184: Oy on päättänyt lopettaa neomagneetteja val-            taan tähän mennessä. Parhaillaankin on myyty-
13185: mistavan tehtaansa Porissa. Tehtaan palveluk-           nä noin puolen vuoden tuotanto. Kysymys on
13186: sessa on 44 henkilöä, joiden työ magneetteja            kuitenkin tulevaisuuden alasta, jollaiseen Suo-
13187: valmistavassa tehtaassa loppuu tämän vuoden             messa pitäisi olla mahdollisuuksia investoida
13188: aikana.                                                 myös riskirahaa. Tällä hetkellä parhaat edelly-
13189:     Neomagneettien kehittämisprojektia ja koe-          tykset riskirahoituksen järjestämiseen olisi val-
13190: tehdasta on tarjottu mm. yhtiön toimivalle joh-         tiolla.
13191:  dolle ja pääomasijoittajille. Neuvottelut eivät            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13192:  kuitenkaan ole johtaneet tulokseen. Riski on           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13193:  koettu liian suureksi. Tiettävästi yhtiön johto on     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13194:  ollut valmisjatkamaan tehtaan tuotantoa, mutta         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13195:  se ei ole saanut vaadittavaa riskirahoitusta.
13196:     Magneettitehtaan toimivanjohdon näkemyk-                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13197:  sen mukaan Outokumpu Magnets Oy:n liiketoi-                   ryhtyä riskirahoituksen turvaamiseksi
13198:  minnalle löytyy terveet edellytykset, vaikka tut-             Outokumpu Magnets Oy:lle Porissa si-
13199:  kimus- ja kehitysluonteensa vuoksi koetoiminta                ten, että tehdas voisi aloittaa täysimittai-
13200:  ei ole vielä yltänyt kannattavaksi. Tehtaan tuot-             sen tuotannon?
13201:  teella on kysyntää, ja Euroopassa markkinat täl-
13202: 
13203:      Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1995
13204: 
13205:                      Mikko Elo                                   Timo Laaksonen
13206:                      Reijo Kallio                                Veijo Puhjo
13207: 
13208: 
13209: 
13210: 
13211: 250261
13212: 2                                           KK 87/1995 vp
13213: 
13214: 
13215: 
13216: 
13217:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
13218: 
13219:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         nä. Uusimpana toimenpiteenä on syytä tuoda
13220: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          esiin Suomen Teollisuussijoitus Oy:n perustami-
13221: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        nen helmikuussa 1995. Yhtiön perustamisen tär-
13222: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Elon ym.          kein peruste oli pääoman tarjonnan lisääminen
13223: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 87:           markkinoilla.
13224:                                                           Teollisuussijoitus Oy:n perustamislaissa tode-
13225:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         taan, että yhtiö tekee pääasiallisesti oman pää-
13226:        ryhtyä riskirahoituksen turvaamiseksi           oman ehtoisia sijoituksia pääomasijoitustoimin-
13227:        Outokumpu Magnets Oy:lle Porissa si-            taa harjoittaviin yhteisöihin. Tällöin voidaan toi-
13228:        ten, että tehdas voisi aloittaa täysimittai-    mia kevyellä hallinnolla ja välttää kohtuuttoman
13229:        sen tuotannon?                                  suurten riskien ottoa.
13230:                                                           Edelleen mainitussa laissa todetaan, että yhtiö
13231:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tekee sijoitukset liiketaloudellisin perustein ja
13232: vasti seuraavaa:                                       että tekemilleen sijoituksille yhtiön tulee asettaa
13233:                                                        tuottovaatimukset. Tämä merkitsee sitä, että yh-
13234:    Kauppa- ja teollisuusministeriön keskeiseksi        tiön riskienhallintaa säätelevät samat vaatimuk-
13235: painopistealueeksi on viime vuosina noussut            set kuin yritystoimintaa yleensä.
13236: pääomasijoitustoiminnan edistäminen. Tavoit-              Hallitus on vahvistanut Teollisuussijoitus
13237: teena on pk-yritysten rahoitusrakenteen paran-         Oy:n sijoitustoiminnan periaatteet, jossa tode-
13238: tamin~:n niiden omavaraisuusastetta nostamalla.        taan mm., että sijoituspäätöksiä tehtäessä kiinni-
13239: Ministeriön mielestä vain rahoitusrakenteeltaan        tetään huomiota julkisen ja yksityisen rahoituk-
13240: vahvoilla, innovatiivisilla yrityksillä on riittävä    sen väliseen suhteeseen ja että yhtiö edellyttää
13241: riskinottokyky, jonka turvin ne voivat kansain-        sijoituspäätöksessään, että merkittävä osa koh-
13242: välistyä nopeasti ja tätä kautta edistää teollisuu-    deyrityksen tarvitsemasta rahoituksesta tulee
13243: den rakennemuutosta sekä lisätä työllisyyttä.          yksityiseltä sektorilta. Tämä tullee käytännössä
13244:    Kauppa- ja teollisuusministeriö näkee valtion       merkitsemään sitä, ettei Teollisuussijoitus Oy voi
13245: roolin pääomasijoittajana ensisijaisesti yksityistä    ottaa suurempaa riskiä kuin yksittäiseen hank-
13246: pääomaa katalysoivana. Yksityisten suorien si-         keeseen mukaan tulevat yksityisen sektorin si-
13247: joitusten kasvaessa vähitellen ja tämän myötä          joittajat.
13248: julkisten sijoitusten osuuden vähentyessä, val-           Edellä olevan perusteella hallituksella ei ole
13249: tion rooli painottuu välittömän rahoittajan sijas-     tarkoitus, eikä sillä ole mahdollisuuttakaan
13250: ta toimintaedellytysten parantamiseen ja mark-         puuttua Teollisuussijoitus Oy:n yksittäisiin sijoi-
13251: kinoiden kehittämiseen. Pääomasijoitusten kas-         tuspäätöksiin, kuten kysyjä edellyttää. Sen sijaan
13252: vaessa riskien hallinnan tarve tulee myöskin ko-       Teollisuussijoitus Oy:n hallitus tulee varmasti
13253: rostumaan.                                             ratkaisemaan asianmukaisella ja asiantuntevalla
13254:    Kauppa- ja teollisuusministeriön toimet pää-        tavalla mahdollisen osallistumisensa kysymyk-
13255: omasijoitusmarkkinoiden kehittämiseksi ovat-           sessä mainitun yhtiön toimintaan ottaen käsitte-
13256: kin keskittyneet toistaiseksi pääoman tarjonnan        lyssään huomioon mm. yhtiön perustamislaissa
13257: lisäämiseen kilpailijamaiden tason saavuttami-         ja valtioneuvoston hyväksymissä sijoitusperiaat-
13258: seksi. Start Fund ofKERA Oy on jo vakiinnutta-         teissa edellytetyt näkökohdat sekä yhtiön suorit-
13259: nut toimintansa julkisena pääomasijoitusyhtiö-         tamassa hankearvioinnissa esiintulleet seikat.
13260: 
13261:      Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1995
13262: 
13263:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
13264:                                              KK 87/1995 vp                                              3
13265: 
13266: 
13267: 
13268: 
13269:                                          Tili Riksdagens Talman
13270: 
13271:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        nämna Finlands lndustriinvestering Ab, som
13272: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         grundades i februari 1995. Det viktigaste motivet
13273: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       till att bolaget grundades var en ökning av mark-
13274: man Elo m.fl. undertecknade spörsmål nr 87:            nadens utbud på kapital.
13275:                                                            1den lag som gäller grundandet av lndustriin-
13276:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-        vestering Ab konstateras att bolaget gör investe-
13277:        sikt att vidta för att säkerställa riskfinan-   ringar huvudsakligen i form av eget kapital i
13278:        siering för Outokumpu Magnets Oy i              sammanslutningar som bedriver kapitalinveste-
13279:        Björneborg så att fabriken kan inleda           ringsverksamhet. Det här möjliggör en lätt för-
13280:        produktion i full skala?                        valtning och samtidigt kan man undvika att ta
13281:                                                        oskäligt stora risker.
13282:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              1 nämnda lag konstateras vidare att bolaget
13283: anföra följande:                                       gör sina investeringar på företagsekonomiska
13284:                                                        grunder och att det skall ställa krav på avkast-
13285:    Under de senaste åren har en av de centrala         ning på det investerade kapitalet. Det här innebär
13286: tyngdpunkterna i handels- och industriminsteri-        att bolagets riskhantering regleras av samma
13287: ets verksamhet varit arbetet för att främja kapi-      krav som företagsverksamheten i allmänhet.
13288: talinvesteringsverksamheten. Målet är att för-             Regeringen har fastställt principerna för lndu-
13289: bättra sm-företagens finansiella struktur genom        striinvestering Ab:s investeringsverksamhet, och
13290: att höja deras soliditetsgrad. Ministeriet anser att   i dessa konstateras bl.a. att investeringsbesluten
13291: endast innovativa företag med en stark finansiell      fattas med beaktande av förhållandet mellan den
13292: struktur har en tillräcklig förmåga att ta risker,     offentliga och det privata finansieringen, och att
13293: och följaktligen en förmåga att snabbt interna-        bolaget vid sina investeringsbeslut förutsätter att
13294: tionalisera sig och på så sätt främja industrins       en betydande ande1 av den finansiering som mål-
13295: strukturomvandling och bidra till sysselsättning-      företaget behöver kommer från den privata sek-
13296: en.                                                    torn. Det här torde i praktiken betyda att lndu-
13297:    Handels- och industriministeriet liknar statens     striinvestering Ab inte kanta en större risk än de
13298: roll som kapitalinvesterare i första hand vid en       investerare från den privata sektorn som är med
13299: katalysators som skall få fram privat kapital. 1       om ett enskilt projekt.
13300: och med att de direkta privata investeringarna             Med stöd av vad som anförts ovan har reger-
13301: småningom ökar och de offentliga investeringar-        ingen inte för avsikt att såsom spörsmålsställaren
13302: nas andel i motsvarande mån minskar, blir sta-         förutsätter ingripa i enskilda investeringsbeslut
13303: tens roll närmast att förbättra verksamhetsbe-         som lndustriinvestering Ab fattar, och inte heller
13304: tingelserna och utveckla marknaden i stället för       har den möjligheter att göra det.
13305: att fungera som direkt finansiär. När kapitalin-           Däremot kommer lndustriinvestering Ab:s
13306: vesteringarna blir större kommer också behovet         styrelse säkerligen att avgöra på behörigt och
13307: av riskhantering att accentueras.                      sakkunnigt sätt om bolaget möjligtvis skall delta
13308:    Av dessa orsaker har handels- och industrimi-       i det i spörsmalet nämnda företagets verksamhet,
13309: nisteriets åtgärder för att utveckla riskkapital-      och tar då hänsyn till bl.a. de synpunkter som
13310:  marknaden tills vidare inriktats på att öka utbu-     lagen om grundande av bolaget och de av statsrå-
13311:  det av kapital med sikte på att vi skall nå konkur-   det godkända investeringsprinciperna förutsät-
13312:  rentländernas nivå. Start Fund of Kera Ab är          ter samt till faktorer som kommit fram vid bola-
13313:  redan ett etablerat offentligt kapitalinvesterings-   gets projektbedömning.
13314:  bolag. Som den senaste åtgärden är det skäl att
13315: 
13316:      Helsingforsden 30 juni 1995
13317: 
13318:                                                        Handels- och industriminster Antti Kalliomäki
13319:                                              KK 88/1995 vp
13320: 
13321: Kirjallinen kysymys 88
13322: 
13323: 
13324: 
13325: 
13326:                                     Saario ym.: Ulkomailla opiskelevan oikeudesta auton verottomaan
13327:                                         käyttöön Suomessa
13328: 
13329: 
13330:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
13331: 
13332:     Autoverolain mukaan ulkomailla vakituisesti        ajoneuvo on tarkoitus viedä opiskelumaahan ja
13333: asuva henkilö voi käyttää muualla rekisteröityä        kyseessä on siis mitä ilmeisin turistimatka. Ns.
13334: autoa Suomessa omaan tarpeeseensa pääsään-             muuttoautojen tuonnin rajoittamista koskeva
13335: töisesti enintään kuuden kuukauden ajan. Lain          tarkoitus on näin lapsuksenomaisesti laventunut
13336: määritelmän mukaan vakinainen asuinpaikka              estämään ulkomailla opiskelevien kansalaisten
13337: tarkoittaa paikkaa, jossa asianomainen henkilö         mahdollisuuden käyttää ajoneuvoa väliaikaisesti
13338: ammatillisista tai muista syistä asuu vähintään        Suomessa samoilla edellytyksillä kuin muut kan-
13339: 185 päivää kalenterivuodessa.                          salaiset sen voivat tehdä.
13340:     Lain 33 §:n 2 momentissa on kuitenkin poik-           Ongelma on juuri nyt ajankohtainen lukuisien
13341: keus. Sen mukaan opiskelijan, vaikka tämä viet-        opiskelijoiden alkaessa palata kesälomalle koti-
13342: täisikin kalenterivuodesta vähintään 185. päivää       maahan.
13343: opiskelemassa ulkomailla, ei katsota muutta-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13344: neen vakinaista asuinpaikkaa. Käytännössä täs-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13345: tä seuraa, että opiskelijalta on estetty pääsy koti-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13346: maahan vaikkapa loman viettoon ajoneuvolla,            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13347: joka on muualla kuin Suomessa rekisteröity.
13348:     Säädös on syrjivä. Se asettaa opiskelijat eri                Mihin toimenpiteisiin valtiovarainmi-
13349: asemaan kuin ulkomailla ammattia harjoittavat                 nisteriö aikoo ryhtyä, jotta autoverola-
13350: tai vaikkapa vailla ammatillista tarkoitusta oles-            kiin tullut valtiontalouden kannalta mer-
13351: kelevat henkilöt. Säädös loukkaa suuresti kansa-              kityksetön mutta yhtä kansalaisryhmää
13352:  laisten yhdenvertaisuutta. Sitä ei voi myöskään              syrjivä poikkeussäännös oikeudesta au-
13353: perustella valtiontaloudellisilla syillä. Kysymyk-            ton verottomaan käyttöön ulkomailla
13354:  sessähän on väliaikaisen verottoman käytön ra-               opiskelevan osalta saadaan pikaisesti
13355: joittaminen. On mahdotonta kuvitella, että joku               muutetuksi?
13356: maksaisi lomanvieton vuoksi autosta veron, kun
13357: 
13358:      Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1995
13359:                      Väinö Saario                               Anssi Rauramo
13360: 
13361: 
13362: 
13363: 
13364: 250261
13365: 2                                          KK 88/1995 vp
13366: 
13367: 
13368: 
13369: 
13370:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
13371: 
13372:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       mukaisesti säädetyn 185 päivän aikarajan, jota
13373: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        pitemmän Suomessa oleskelun jälkeen henkilö
13374: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      olisi katsottava maassa vakinaisesti asuvaksi.
13375: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Saarion         Tämänjohdosta autoverolain 33 §:n 2 momentis-
13376: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 88:     sa on ollut tarpeen säätää, että henkilön vakinai-
13377:                                                      sen asuinpaikan ei ole katsottava muuttuvan, jos
13378:           Mihin toimenpiteisiin valtiovarainmi-      hän oleskelee Suomessa tai muussa maassa yli-
13379:        nisteriö aikoo ryhtyä, jotta autoverola-      opistossa tai muussa oppilaitoksessa opiskelua
13380:        kiin tullut valtiontalouden kannalta mer-     varten. Laki on tällaisena johdonmukainen.
13381:        kityksetön, mutta yhtä kansalaisryhmää            Kuten kysymyksen perusteluissa todetaan,
13382:        syrjivä poikkeussäännös oikeudesta au-        säännöksestä kuitenkin yhdessä autoverolain
13383:        ton verottomaan käyttöön ulkomailla           muiden säännösten kanssa aiheutuu, että opiske-
13384:        opiskelevan osalta saadaan pikaisesti         lija ei voi veroseuraamuksitta käyttää muussa
13385:        muutetuksi?                                   maassa rekisteröityä ajoneuvoaan Suomessa
13386:                                                      loma-aikanaan tai käydessään muista syistä ly-
13387:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         hytaikaisesti Suomessa. Tällainen mahdollisuus
13388: vasti seuraavaa:                                     on kuitenkin esimerkiksi ulkomailla työskentele-
13389:                                                      villä henkilöillä.
13390:    Autoverolaissa (1482/94) säädetään yhteisön           Voidaan pitää kohtuullisena, että opiskelijal-
13391: alueella tiettyjen kulkuneuvojen väliaikaisessa      lakin olisi mahdollisuus vastaavaan ajoneuvon
13392: maahantuonnissa sovellettavista verovapauksis-       väliaikaiseen verottomaan käyttöön lomansa tai
13393: ta annettua Euroopan yhteisöjen neuvoston di-        muiden vastaavien lyhytaikaista oleskelua edel-
13394: rektiiviä (83/182 ETY) seuraten, että henkilöllä,    lyttävien syiden johdosta, kuin on muillakin ryh-
13395: joka oleskelee maassa pääasiallisesti opiskelua      millä. Valtiovarainministeriö ottaa tämän huo-
13396: varten, on mahdollisuus verottomaan ajoneuvon        mioon parhaillaan valmisteltavana olevassa au-
13397: käyttöön niin pitkään kuin hän on maassa opis-       toverolain pääasiassa teknistä tarkistamista kos-
13398: kelijana. Tämä aika voi ylittää laissa direktiivin   kevassa muutosesityksessä.
13399: 
13400:      Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1995
13401: 
13402:                                                                                 Ministeri Arja Alho
13403:                                            KK 88/1995 vp                                             3
13404: 
13405: 
13406: 
13407: 
13408:                                        Tili Riksdagens Talman
13409: 
13410:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     het med direktivet stadgas om i lagen. Vistas
13411: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-       personen i Finland längre än så skall han anses
13412: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     vara stadigvarande bosatt i landet. Därför har
13413: man Saario m.fl. undertecknade spörsmå1 nr 88:       det i 33 § 2 mom. bilskattelagen varit nödvändigt
13414:                                                      att stadga att den stadigvarande boningsorten
13415:           Vilka åtgärder ämnar finansministe-        inte skall anses ha förändrats för en person som
13416:        riet vidta för att det undantagsstadgande,    vistas i Finland eller i något annat land på grund
13417:        som gäller rätten för en studerande utom-     av studier vid universitet eller någon annan läro-
13418:        lands att skattefritt använda bilen, som      anstalt. Lagen är på så sätt konsekvent.
13419:        införts i bilskattelagen och som är bety-        Såsom det konstateras i motiveringen till
13420:        delselöst för statsekonomin men diskri-       spörsmålet medför stadgandet tillsammans med
13421:        minerande för en medborgargrupp               de övriga stadgandena i bilskattelagen dock att
13422:        snabbt skall ändras?                          en studerande på grund av sin semester eller av
13423:                                                      andra motsvarande skäl som förutsätter kortare
13424:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        vistelser inte i Finland kan använda sitt fordon
13425: anföra följande:                                     som registrerats i ett annat land utan skattepå-
13426:                                                      följder. Denna möjlighet har ändå t.ex. de perso-
13427:    1 bilskattelagen (1482/94) stadgas, med beak-     ner som arbetar utomlands.
13428: tande av det direktiv om skattebefrielser inom          Det kan anses vara skäligt att även en stude-
13429: gemenskapen för vissa transportmedel som till-       rande, liksom andra grupper, på samma sätt
13430: fålligt införs från en annan medlemsstat (83/182/    skattefritt skall kunna använda sitt fordon tem-
13431: EEG) som utfårdats av Europeiska gemenska-           porärt på grund av sin semester eller av andra
13432: pernas råd, att en person som vistas i landet        motsvarande skäl som förutsätter kortare vistel-
13433: huvudsakligen på grund av studier har möjlighet      ser. Finansministeriet kommer att beakta dettai
13434: att skattefritt använda ett fordon så länge han är   samband med det förslag tili ändring som är
13435: i Finland som studerande. Denna tid kan över-        under beredning och som huvudsakligen gäller
13436: skrida den tidsgräns på 185 dagar som det i enlig-   en teknisk justering av bilskattelagen.
13437: 
13438:      Helsingfors den 29 juni 1995
13439:                                                                                 Minister Arja Alho
13440:                                             KK 89/1995 vp
13441: 
13442: Kirjallinen kysymys 89
13443: 
13444: 
13445: 
13446: 
13447:                                    Lahtela: Kalastuskuntien osakkaiden yhdenvertaisesta kohtelusta
13448: 
13449: 
13450: 
13451:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
13452: 
13453:    Yhdenvertaisuuden periaate kaikessa yhteis-        vätkä edes viranomaisten suosituksia. Maaseu-
13454: hallinnossa perustuu hallitusmuodon 5 ja 6 §:ään      tuelinkeinopiirit eivät kalastuskunnan sääntöjä
13455: ja ilmenee kaikkialla oikeusjärjestyksessämme.        hyväksyessään ole olleet hyväksymässä tällaisia
13456: Myös kalastuslain ja kalastusasetuksen säännök-       tehokkuuteen perustuvia yksiköintejä.
13457: setja henki edellyttävät yhdenvertaisuuden peri-          Kalastusviranomaiset ovat toimineet suosien
13458: aatteen toteuttamista.                                lähinnä troolikalastusta, jolloin samalla on lou-
13459:    Kuitenkaan kalastuskunnat eivät ole voineet        kattu ammatti- ja kotitarvekalastajien oikeutta
13460: yhdenvertaisuusperiaatetta toteuttaa, koska eri       ja yhdenvertaisuutta lain edessä.
13461: viranomaiset ja hallinnolliset tuomioistuimet ei-         Tehokkaalla troolauksella, jopa nuottauksel-
13462: vät sitä mahdollista. Kalastuskuntien osakkai-        lakin on useissa järvissä myös aiheutettu "ylika-
13463: den oikeudet onjyvitetty heidän vesiosuuksiensa       lastusta", joka on verkkokalastajien arvion mu-
13464: mukaisessa suhteessa, mutta pyydysten tehok-          kaan ollut merkittävä muikkukadon syy, koska
13465: kuuksia ei ole voitu ottaa huomioon, vaikka eri       tiheillä trooleilla kala vedetään pois jo ennen
13466: pyydykset ovat tehokkuudeltaan hyvin erilaisia.       sukukypsyyttä. Sama tilanne on myös pienisy-
13467: Yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi tulisi pyy-         vänteisissä järvissä lahnojen ja lohikalojen osal-
13468: dykset yksiköidä siten, että otetaan huomioon         ta.
13469: pyydysten tehokkuusero.                                   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13470:    Tehokkuuseron määrityksen tulee perustua           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13471: sellaiseen neutraaliin periaatteeseen, jonka mu-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13472: kaan osakas voisi saada saman osakkuuttaan            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13473: vastaavan saaliin eri pyydyksillä riippumatta sii-
13474: tä, mitä pyydystä käyttää. Esimerkiksi jos ver-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,
13475: kon pyydysyksikköarvo olisi 1 ja nuotan 100,                 että jatkossa yhdenvertaisuus toteutuisi
13476: niin osakkaan tulisi voida saada sama saalis,                kalastuskuntien osakkaiden kesken,
13477: käyttipä hän sataa verkkoa tai vaihtoehtoisesti              mikä edellyttäisi pyydysten tehokkuuk-
13478: yhtä nuottaa. Tällöin tehokkuuksien mukaisella               sien huomioon ottamista pyydysyksikkö-
13479: yksiköinnillä taattaisiin muutaman verkon koti-              arvoja määritettäessä, ja
13480: tarvekalastajan osakkaiden oikeus tasavertai-                   aikooko Hallitus antaa maaseutuelin-
13481: suuteen nuottaan tai trooliin verrattuna, jolloin            keinopiireille ohjeistuksen, jolla nämä
13482: yksikkömaksut myös olisivat jossakin oikeam-                 saataisiin kunnioittamaan kalastuslain
13483: massa suhteessa saatuun hyötyyn. Pyydysyksi-                 henkeä vahvistaessaan kalastuskunnan
13484: köinnin tulisi olla myös tasapuolinen siten, ettei           sääntöjä, joissa on toteutettu yhdenver-
13485: se saisi suosia tai haitata mitään pyydystä. Asian-          taisuuden takaavat pyydysyksikköarvot,
13486: tuntijoiden mukaan kalastusvälineiden tehok-                 sekä
13487: kuuksien suhde on noin-arvoina verkolla 1, nuo-                 millä tavoin on tarkoitus estää nuotal-
13488: talla 100 ja troolilla 1 000.                                Ja ja troolilla kalojen liian pienenä lähes
13489:    Kuitenkaan kalastuskunnat eivät ole voineet               ryöstämiseen verrattava kalastus?
13490: soveltaa tieteellisesti laskettuja suhdelukuja ei-
13491: 
13492:      Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1995
13493: 
13494:                                               Esa Lahtela
13495: 250261
13496: 2                                          KK 89/1995 vp
13497: 
13498: 
13499: 
13500: 
13501:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
13502: 
13503:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vot joko kalastuskunnan säännöissä tai kalastus-
13504: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kunnan kokouksen päätöksellä. Pyydysyksikkö-
13505: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      jen kokonaismäärää määrättäessä otetaan huo-
13506: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-      mioon kalastuskunnan pinta-ala, saaliskapasi-
13507: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 89:     teetti, kalaston koostumus sekä kalastusta har-
13508:                                                      joittavien lukumäärä. Näillä paikallisilla tekijöil-
13509:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,     lä on vaikutusta myös pyydyksien yksikköarvoi-
13510:        että jatkossa yhdenvertaisuus toteutuisi      hin, jotka annetaan erilaisille pyydyksille pyy-
13511:        kalastuskuntien osakkaiden kesken,            dyksen koon ja tehon perusteella. Näin ollen
13512:        mikä edellyttäisi pyydysten tehokkuuk-        tietyn pyydyksen pyydysyksikköarvot voivat
13513:        sien huomioon ottamista pyydysyksikkö-        vaihdella vesistökohtaisesti sekä myös vuoden-
13514:        arvoja määritettäessä, ja                     ajasta riippuen.
13515:           aikooko Hallitus antaa maaseutuelin-          Kalastuskunnan säännöt on toimitettava
13516:        keinopiireille ohjeistuksen, jolla nämä       maaseutuelinkeinopiirin tarkastettaviksi. Jos
13517:        saataisiin kunnioittamaan kalastuslain        pyydysyksikköarvot on määritelty kalastuskun-
13518:        henkeä vahvistaessaan kalastuskunnan          nan säännöissä, maaseutuelinkeinopiiri tarkas-
13519:        sääntöjä, joissa on toteutettu yhdenver-      taa, ovatko ne lainmukaiset ja tarkoitustaan vas-
13520:        taisuuden takaavat pyydysyksikköarvot,        taavat.
13521:        sekä                                             Päätöksenteossaan sekä maaseutuelinkeino-
13522:           millä tavoin on tarkoitus estää nuotal-    piiri että kalastuskunta noudattavat kalastuslain
13523:        la ja troolilla kalojen liian pienenä lähes   säännöksiä ja niihin sisältyviä tavoitteita. Viime
13524:        ryöstämiseen verrattava kalastus?             kädessä muutoksenhakujärjestelmä takaa yksit-
13525:                                                      täisen osakkaan oikeusturvan.
13526:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Kalastuslainjohtavana ajatuksena on ammat-
13527: vasti seuraavaa:                                     tikalastuksen sekä kalavesien tehokkaan hyväk-
13528:                                                      sikäytön edistäminen. Kalastuslain 1 ja 2 §:issä
13529:    Oikeus yhteisen kalaveden käyttöön määräy-        mainittujen tavoitteiden mukaan kalastusoikeu-
13530: tyy kalastuslain (286/82) mukaan pyydysyksik-        den haltija on ensi sijassa velvollinen järjestä-
13531: köjen perusteella. Yhteinen kalastusoikeus jae-      mään kalastuksen ja kalakannan hoidon siten,
13532: taan pyydysyksiköiden avulla osakkaille sekä         että kalastusta harjoitettaessa pyritään vesi-
13533: muille, joilla on oikeus harjoittaa kalastusta ky-   alueen mahdollisimman suureen pysyvään tuot-
13534: seisellä vesialueella. Osakkaiden kesken pyydys-     tavuuteen ja järkiperäiseen käyttöön. Jos kalas-
13535: yksiköt jakautuvat näiden vesialueosuuksien          tuslain 1 §:n mukaiset tavoitteet edellyttävät,
13536: mukaisesti.                                          pyydyksen käyttöä voidaan kuitenkin myös ra-
13537:    Kalastuskunta määrittelee pyydysyksikköjen        joittaa tai sen käyttäminen voidaan kokonaan
13538: kokonaismäärän sekä pyydysten yksikköarvot           kieltää.
13539: Kalastuskunta voi määritellä pyydysyksikköar-
13540: 
13541:      Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 1995
13542: 
13543:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
13544:                                             KK 89/1995 vp                                               3
13545: 
13546: 
13547: 
13548: 
13549:                                         Tili Riksdagens Talman
13550: 
13551:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       kelaget kan fastställa redskapsenhetemas värden
13552: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        antingen i fiskelagets stadgar eller genom beslut
13553: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      vid fiskelagsstämma. Vid fastställandet av det
13554: man Esa Lahtela undertecknade spörsmål nr 89:         totala antalet redskapsenheter tas arealen för fis-
13555:                                                       kelagets vattenområde, fångstkapaciteten, fisk-
13556:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        faunans struktur samt antalet fiskebedrivande
13557:        ta för att jämlikhet mellan delägarna i        personer i beaktande. Dessa lokala faktorer på-
13558:        fiskelagen skulle kunna förverkligas, vil-     verkar även redskapens enhetsvärden, som fast-
13559:        ket förutsätter att fångstredskapens ef-       ställs for respektive redskap av olika typ utgåen-
13560:        fektivitet beaktas vid fastställande av red-   de från redskapets storlek och effekt. Det här
13561:        skapsenheternas värde, och                     innebär även att enhetsvärdet för ett visst red-
13562:           har Regeringen för avsikt att ge lands-     skap kan variera i olika vattendrag och beroende
13563:        bygdsnäringsdistrikten foreskrifter, som       på årstiden.
13564:        skulle få distrikten att respektera andan i       Fiskelagets stadgar skall inlämnas tili lands-
13565:        lagen om fiske då de fastställer av fiskelag   bygdsnäringsdistriktet för granskning. Om vär-
13566:        uppgjorda stadgar med värden för red-          dena för redskapsenheterna har fastställts i fiske-
13567:        skapsenheter av en typ som garanterar          lagets stadgar granskar landsbygdsnäringsdi-
13568:        jämlikhet mellan delägarna, samt               striktet att de är lagenliga och ändamå1sen1iga.
13569:           på vilket sätt är det meningen att för-        1 sitt beslutsfattande iakttar såvällandsbygds-
13570:        hindra ett i det närmaste med rofferi jäm-     näringsdistriktet som fiskelaget stadgandena i
13571:        forbart fiske med not och trål av alltför      lagen om fiske och de målsättningar som ingår i
13572:        små fiskar?                                    lagen. I sista hand är systemet för ändringssökan-
13573:                                                       de en borgen for den enskilda delägarens rätts-
13574:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       skydd.
13575: anföra f6ljande:                                         Den röda tråden i lagen om fiske är främjandet
13576:                                                       av yrkesfisket och ett effektivt nyttjande av fiske-
13577:    Rätten tili nyttjande av samfållt fiskevatten      vattnen. Enligt de i lagens 1 och 2 §§ nämnda
13578: bestäms enligt lagen om fiske (286/82) på grund-      målen är det i första hand fiskerättens innehavare
13579: val av redskapsenheter. Fördelningen av den ge-       som är skyldig att ordna fisket och vården av
13580: mensamma fiskerätten på delägarna och övriga          fiskbeståndet så att största möjliga bestående
13581: som har rätt att fiska inom vattenområdet ifråga      produktivitet hos vattenområdena uppnås och så
13582: sker med hjälp av redskapsenheterna. Mellan           att de utnyttjas rationellt vid bedrivande av fiske.
13583: delägarna fördelas redskapsenheterna i enlighet       Om de i 1 § av lagen om fiske nämnda målen så
13584: med deras andelar i vattenområdet.                    förutsätter kan användning av fångstredskap lik-
13585:    Det totala antalet redskapsenheter samt red-       väl begränsas eller helt förbjudas.
13586: skapens enhetsvärden bestäms av fiskelaget. Fis-
13587: 
13588:      Helsingfors den 27 juni 1995
13589:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
13590:                     j
13591:                    j
13592:                   j
13593:                  j
13594:                 j
13595:                j
13596:               j
13597:              j
13598:             j
13599:            j
13600:           j
13601:          j
13602:         j
13603:        j
13604:       j
13605:      j
13606:     j
13607:    j
13608:   j
13609:  j
13610: j
13611:                                             KK 90/1995 vp
13612: 
13613: Kirjallinen kysymys 90
13614: 
13615: 
13616: 
13617: 
13618:                                    T. Pohjola: Puolustusvoimien rakennuslaitoksen toiminnan uudis-
13619:                                        tamisesta
13620: 
13621: 
13622:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
13623:    Voimassa oleva laki puolustushallinnon ra-         meksiantoa: ehdotus ei lähde lain tarkoittamasta
13624: kennuslaitoksesta määrää puolustusvoimien hal-        mallista, jossa toiminnot hoitaa valtion oma ra-
13625: lussa olevien kiinteistöjen rakentamisen ja ylläpi-   kennuslaitos. Ehdotuksen toteuttaminenjohtaisi
13626: tämisen puolustushallinnon oman rakennuslai-          myös tilanteeseen, jossa puolustusvoimien hal-
13627: toksen tehtäväksi. Laissa rakennuslaitos määrä-       lussa ja käytössä olevien rakennusten sijainti,
13628: tään hoitamaan näitä tehtäviä sekä rauhan aika-       piirustukset, käyttötarkoitukset ja muutkin vas-
13629: na että poikkeusolojen vallitessa.                    taavat seikat olisivat yksityisten elinkeinonhar-
13630:     Lain tarkoittama rakennuslaitos on aloittanut     joittajien tiedossa. Tämä voisijohtaa mainittujen
13631: toimintansa 1.4.1994. Joulukuussa 1994 puolus-        tietojen leviämiseen tavalla, joka olisi omiaan
13632: tusministeriö asetti työryhmän, jonka tehtäväksi      vaaranlamaan Suomen maanpuolustusta.
13633: asetettiin parantaa rakennuslaitoksen toimi-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13634: vuutta voimassa olevien säädösten pohjalta.           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13635:     Työryhmä jätti 30.3.1995 ehdotuksensa puo-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13636: lustushallinnon kiinteistö-, rakennus- ja metsä-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13637: toimen uudelleenjärjestelyiksi. Työryhmä ehdot-
13638: taa rakennustoimen perinpohjaista muuttamista                  Onko Hallitus tietoinen puolustusvoi-
13639: siten, että oman rakennuslaitoksen sijaan otettai-           mien rakennushallinnon uudistamis-
13640: siin asteittain käyttöön tilaaja-tuottaja -malli,            suunnitelmista, ja
13641: jossa puolustushallinto antaisi rakennusten ra-                mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
13642:  kentamisen, perusparantamisen ja ylläpitotoi-               puolustusvoimien       rakennushallinnon
13643:  minnat avoimen kilpailun pohjalta edullisimman              vastaiseksi järjestämiseksi siten, että voi-
13644:  tarjouksen tekijälle.                                       massa olevaa lakia noudatetaan ja ettei
13645:     Työryhmän esitys on vastoin sen saamaa toi-              maanpuolustuksen etuja vaaranneta?
13646: 
13647:       Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1995
13648: 
13649:                                              Tuija Pohjola
13650: 
13651: 
13652: 
13653: 
13654:  250261
13655: 2                                           KK 90/1995 vp
13656: 
13657: 
13658: 
13659: 
13660:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
13661:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        lakiin puolustushallinnon rakennuslaitoksesta
13662: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         perustuva toimintamalli, jossa kiinteistö- ja ra-
13663: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kennustoimen palvelujen tilaaja (puolustusvoi-
13664: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija Poh-       mat) ja palvelujen tuottaja (puolustushallinnon
13665: jolan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        rakennuslaitos) on erotettu toisistaan valtioneu-
13666: 90:                                                   voston keskushallinnon ja aluehallinnon uudista-
13667:                                                       mista koskevan periaatepäätöksen mukaisesti.
13668:          Onko Hallitus tietoinen puolustusvoi-           Kehittämisprojekti katsoi yksimielisessä eh-
13669:        mien rakennushallinnon uudistamis-             dotuksessaan, että tehokas ja toimiva tilaaja-
13670:        suunnitelmista, ja                             tuottaja -malliin perustuva puolustushallinnon
13671:          mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          kiinteistö- ja rakennustoimi edellyttää palvelu-
13672:        puolustusvoimien       rakennushallinnon       tuotannon osalta liikelaitostamista.
13673:        vastaiseksi järjestämiseksi siten, että voi-      Projektin ehdotusten pohjalta vahvistettiin
13674:        massa olevaa lakia noudatetaan ja ettei        jatkokehittämistehtävä kiinteistö- ja rakennus-
13675:        maanpuolustuksen etuja vaaranneta?             toimen rationalisointi- ja kehittämisohjelman
13676:                                                       laatimiseksi. Ohjelman keskeisenä tehtävänä on
13677:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          laatia konkreettinen toimenpideohjelma puolus-
13678: vasti seuraavaa:                                      tushallinnon rakennuslaitoksen liikelaitostami-
13679:                                                       sesta vuoden 2000 alusta lukien.
13680:    Puolustusvaliokunta on lausunnossaan (nro             Liikelaitostamisella turvataan palvelutuotan-
13681: 4/24.11.1994) kiinnittänyt huomiota puolustus-        non säilyminen keskeisiltä osin hallinnonalan
13682: hallinnon rakennustoimeen. Lausunnossa edel-          oman laitoksen, puolustushallinnon rakennus-
13683: lytetään, että strateginen selvitystyö puolustus-     laitoksen, hoidossa. Liikelaitosmuoto mahdol-
13684: hallinnon rakennustoimen organisaation toimi-         listaa nykyistä joustavamman palvelutuotan-
13685: vuuden parantamiseksi käynnistetään välittö-          non, mikä lisää tehokkuutta ja taloudellisuutta.
13686: mästi siten, että pahimmat epäkohdat voidaan          Tämä luo osaltaan uskottavuutta hallinnonalal-
13687: poistaa viimeistään vuoden 1996 alusta.               ta ulospäin sekä myös asiakkaana toimivan puo-
13688:    Puolustusvaliokunta on lausunnossaan pitä-         lustusvoimien suuntaan.
13689: nyt tärkeänä, että palvelujen käyttäjällä olisi          Puolustushallinnon rakennuslaitoksen liike-
13690: enemmän vapautta liikekumppanin valinnassa.           laitostaminen on suunniteltu toteutettavaksi
13691: Valiokunnan näkemyksen mukaan vaihtoehtoi-            vuosituhannen vaihteessa. Riittävän pitkän siir-
13692: na palvelun tuotannossa voisivat olla paikallisis-    tymäkauden on tarkoitus vahvistaa laitoksen kil-
13693: ta olosuhteista riippuen puolustushallinnon ra-       pailukykyä ja sopeutumista nykyistä avoimem-
13694: kennuslaitos, täysin ulkopuoliset kaupalliset pal-    paan kilpailutilanteeseen. Siirtymäkauden aika-
13695: velut, julkishallinnon muiden vastaavien yksi-        na palvelutuotannon kilpailuttamisesta kerätään
13696: köiden palvelut tai puolustusvoimien oma työ.         kokemuksia osapuolten yhteisesti sopimien peri-
13697: Kilpailunäkökohdista huolimatta valiokunta on         aatteiden mukaan nykyisen voimassa olevan ra-
13698: katsonut hallinnonalan oman sisäisen rakennus-        kennuslaitoslain sallimissa puitteissa.
13699: toimen palvelutuotannon tarpeelliseksi myös jat-         Puolustushallinnon kiinteistö- ja rakennustoi-
13700: kossa. Valiokunnan mielestä malli, jossa raken-       meen sisältyy runsaasti erityistehtäviä, joiden
13701: nuslaitoksesta muodostettaisiin liikelaitos, ei ole   osalta ei ole tarkoituksenmukaista edes harkita
13702: nykyisen tietämyksen valossa tarkoituksenmu-          ostopalveluja hallinnonalan ulkopuolisilta pal-
13703: kainen.                                               velun tuottajilta. Nämä pysyväistehtävät muo-
13704:    Lausunnon pohjalta puolustusministeriö on          dostavat liikelaitoksen palvelutoimen rungon ja
13705: käynnistänyt puolustushallinnon kiinteistö- ja        laajuutensa vuoksi myös merkittävän osan liike-
13706: rakennustoimen kehittämisprojektin. Työn läh-         laitoksen toiminnassa turvaten laitoksen toimin-
13707: tökohtana on nykyinen 1.4.1994 käyttöön otettu,       nan myös liikelaitostamisen jälkeen.
13708:                                           KK 90/1995 vp                                              3
13709: 
13710:    Kiinteistö- ja rakennustoimen kehittäminen     edut turvaten. Hallituksen ja eduskunnan käsit-
13711: jatkuu puolustusministeriön johdolla voimassa     telyyn asia tulee liikelaitostamiseen liittyvän lain-
13712: olevaa lainsäädäntöä noudattaen rakennuslai-      säädännön yhteydessä.
13713: toksen olemassaolon sekä maanpuolustuksen
13714: 
13715:   Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1995
13716: 
13717:                                                                 Puolustusministeri Anneli Taina
13718: 4                                             KK 90/1995 vp
13719: 
13720: 
13721: 
13722: 
13723:                                           Tili Riksdagens Talman
13724: 
13725:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        varande verksamhetsmodellen som togs i bruk
13726: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-          1.4.1994 och som baserar sig på lagen om för-
13727: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        svarsförvaltningens byggverk. 1 denna verksam-
13728: man Tuija Pohjola undertecknade spörsmål nr             hetsmodell har beställaren av fastighets- och
13729: 90:                                                     byggfunktionens tjänster (försvarsmakten) och
13730:                                                         producenten av dessa tjänster (försvarsförvalt-
13731:            Är Regeringen medveten om reform-            ningens byggverk) särskilts från varandra enligt
13732:         planerna gällande försvarsmaktens bygg-         statsrådets principbeslut om reformen av central-
13733:         nadsförvaltning, och                            förvaltningen och regionalförvaltningen.
13734:            vilka åtgärder i frågan ämnar Reger-            1utvecklingsprojektets enhälliga beslut ansågs
13735:         ingen vidta för att försvarsförvaltningens      att försvarsförvaltningens fastighets- och bygg-
13736:         byggnadsförvaltning framdeles skall or-         nadsfunktion, om den skall basera sig på en ef-
13737:         ganiseras på så sätt att gällande lag iakt-     fektiv och fungerande modell med beställare och
13738:         tas och försvarets intressen inte äventy-       producent, förutsätter affårsverksform vad servi-
13739:         ras.                                            ceproduktionen beträffar.
13740:                                                            Utgående från projektets förslag fastställdes
13741:   Som svar på detta spörsmal får jag vördsamt           uppgiften att fortsätta med arbetet på ett rationa-
13742: anföra följande:                                        liserings- och utvecklingsprogram för fastighets-
13743:                                                         och byggnadsfunktionen. Programmets centrala
13744:    Försvarsutskottet har i sitt utlåtande (nr 4/        uppgift är att göra upp ett konkret åtgärdspro-
13745: 24.11.1994) fåst uppmärksamhet vid försvarsför-         gram enligt vilket försvarsförvaltningens bygg-
13746: valtningens byggnadsfunktion. 1 utlåtandet för-         verk kan omvandlas tili ett affårsverk från och
13747: utsätts att det strategiska utredningsarbetet i syf-    med början av år 2000.
13748: te att förbättra det sätt på vilket organiseringen          Genom affårsverksmodellen kan servicepro-
13749: av försvarsförvaltningens byggnadsfunktion              duktionen tili sina centrala delar alltjämt skötas
13750: fungerar inleds omedelbart, så att de värsta olä-       av förvaltningsområdets egna inrättning, för-
13751: genheterna kan elimineras senast i början av år         svarsförvaltningens byggverk. Affårsverksfor-
13752: 1996.                                                   men möjliggör en smidigare serviceproduktion
13753:    Försvarsutskottet ansåg i sitt utlåtande det         än för närvarande, vilket ökar effektiviteten och
13754: vara viktigt att de som utnyttjar servicen har          lönsamheten. Detta skapar för sin del trovärdig-
13755: större frihet när det gäller valet av affårspartner.    het från förvaltningsområdet utåt samt också i
13756: Enligt utskottets åsikt kunde alternativ vid servi-     riktning mot försvarsmakten, viiken fungerar
13757: ceproduktionen beroende på de Jo kala förhållan-        som kund.
13758: dena vara försvarsförvaltninens byggverk, den               Omvandlingen av försvarsförvaltningens
13759: service som andra enheter inom den offentliga           byggverk skall enligt planerna förverkligas vid
13760: förvaltningen tillhandahåller eller försvarsmak-        sekelskiftet. En tiliräckligt lång övergångsperiod
13761: tens eget arbete. Oavsett konkurrenssynpunkter-         stärker verkets konkurrensförmåga och anpass-
13762: na ansåg utskottet serviceproduktionen vid för-         ning tili en öppnare konkurrenssituation än för
13763: valtningsosmrådets egna interna byggnadsfunk-           närvarande. Under övergångsperioden inhämtas
13764: tion vara behövlig också framdeles. Enligt ut-          erfarenheter gällande konkurrensutsättning och
13765: skottets åsikt är den modell enligt viiken byggver-     anbudsförfarande för serviceproduktionen enligt
13766: ket skulle ombildas tili ett affårsverk inte i ljuset   principer som parterna gemensamt överenskom-
13767: av nuvarande kunskap ändamålsenlig.                     mer om, inom de ramar som den gällande lagen
13768:    På grundval av utlåtandet har försvarsminis-         om byggverket tiliåter.
13769: teriet igångsatt ett utvecklingsprojekt för för-            Försvarsförvaltningens fastighets- och bygg-
13770: svarsförvaltningens fastighets och byggnads-            nadsfunktion omfattar ett stort antal specialupp-
13771: funktion. Utgångspunkten för arbetet är den nu-         gifter, i fråga om vilka det inte är ändamålsenligt
13772:                                            KK 90/1995 vp                                             5
13773: 
13774: att ens överväga köp av service från försvarsmak-      Arbetet på att utveckla fastighets- och bygg-
13775: ten utomstående serviceproducenter. Dessa be-       funktionen fortgår under försvarsministeriets
13776: stående uppgifter utgör stommen för affårsver-      ledning med iakttagande av gällande lagstiftning,
13777: kets servicefunktion och, på grund av sin omfatt-   varvid byggver.kets existens och försvarets intres-
13778: ning, också en betydande del av affårsverkets       sen tryggas. Arendet tas upp tili behandling i
13779: verksamhet, och tryggar därigenom verkets           regeringen och riksdagen i samband med lagstift-
13780: funktionering också efter omvandlingen tili af-     ningen gällande omvandlingen tili affårsverk.
13781: fårsverk.
13782: 
13783:      Helsingforsden 30 juni 1995
13784: 
13785:                                                                     F örsvarsminister Anneli Taina
13786: 1
13787: 1
13788:  1
13789:   1
13790:   1
13791:    1
13792:     1
13793:     1
13794:      1
13795:       1
13796:       1
13797:        1
13798:         1
13799:         1
13800:          1
13801:           1
13802:           1
13803:            1
13804:             1
13805:             1
13806:              1
13807:               1
13808:               1
13809:                1
13810:                 1
13811:                 1
13812:                  1
13813:                                             KK 91/1995 vp
13814: 
13815: Kirjallinen kysymys 91
13816: 
13817: 
13818: 
13819: 
13820:                                    Jääskeläinen ym.: Elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamisesta
13821: 
13822: 
13823: 
13824:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
13825: 
13826:    Nykyisen lain mukaan elintarvikkeiden ar-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13827: vonlisäveron verokanta on 17 prosenttia vuoden        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13828: 1997 loppuun asti. Esimerkiksi Ruotsissa on jo        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13829: nyt 12 prosentin verokanta, johon meillä siirry-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13830: tään vasta vuoden 1998 alusta. Nykyisessä ta-
13831: lous- ja työttömyystilanteessa ei kuitenkaan tun-               Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, jotta
13832: nu järkevältä pitää elintarvikkeiden hintoja kor-            elintarvikkeiden     arvonlisäverokanta
13833: keamman verokannan alaisina. Tilanteesta kär-                alennettaisiin jo vuoden 1996 alusta lu-
13834: sivät varsinkin pienituloiset ja sosiaalietujen va-          kien 12 prosenttiin?
13835: rassa elävät henkilöt ja perheet, joiden etuuksia
13836: koko ajan karsitaan.
13837:      Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1995
13838: 
13839:           Jouko Jääskeläinen             Tauno Pehkonen                 Toimi Kankaanniemi
13840: 
13841: 
13842: 
13843: 
13844:  250261
13845: 2                                         KK 91/1995 vp
13846: 
13847: 
13848: 
13849: 
13850:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
13851: 
13852:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     rokannan tasoksi säädettiin 12 prosenttia. Val-
13853: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      tiontaloudellisten syiden vuoksi elintarvikkeisiin
13854: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    sovelletaan kuitenkin vuosina 1995-1997 17
13855: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jääskeläi-    prosentin verokantaa. Arvonlisäverolain mu-
13856: sen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       kaan verokanta alenee 12 prosenttiin vuoden
13857: n:o 91:                                            1998 alusta lukien.
13858:                                                       Hallitusohjelman mukaan hallituksen keskei-
13859:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, jotta   senä veropoliittisena tavoitteena on ansiotulojen
13860:        elintarvikkeiden     arvonlisäverokanta     verotuksen keventäminen. Valtiotaloudellisista
13861:        alennettaisiin jo vuoden 1996 alusta lu-    syistä muun verotuksen merkittävä alentaminen
13862:        kien 12 prosenttiin?                        on tällöin erityisen vaikeaa. Elintarvikkeiden ar-
13863:                                                    vonlisäverokannan alentamisen aikaistaminen ei
13864:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tässä tilanteessa ole mahdollista. Elintarvikkei-
13865: vasti seuraavaa:                                   den verokannan alentaminen 17 prosentista 12
13866:                                                    prosenttiin merkitsisi noin 2,2 miljardin markan
13867:    Vuoden 1995 alusta lukien elintarvikkeiden      vuosittaista verotuoton menetystä.
13868: alkutuotevähennysjärjestelmästä luovuttiin ja         Edellä esitetyistä syistä hallituksen tarkoituk-
13869: elintarvikkeiden normaalia lievempi arvonlisä-     sena ei ole alentaa elintarvikkeiden verotuksen
13870: verokohtelu toteutettiin soveltamalla niiden       tasoa vuoden 1996 alusta lukien.
13871: myyntiin alennettua verokantaa. Alennetun ve-
13872: 
13873:      Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1995
13874: 
13875:                                                                               Ministeri Arja Alho
13876:                                            KK 91/1995 vp                                            3
13877: 
13878: 
13879: 
13880: 
13881:                                        Tili Riksdagens Talman
13882: 
13883:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    pades pä försäljning av Iivsmedel. Nivån pä den
13884: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      lägre skattesatsen blev 12%. Av orsaker som
13885: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    hänför sig tili statsekonomin tillämpas åren
13886: man Jääskeläinen m.fl. undertecknade spörsmål       1995-1997 docken skattesats pä 17% pä livs-
13887: nr 91:                                              medel. Enligt mervärdesskattelagen sjunker
13888:                                                     skattesatsen tili 12% fr.o.m. ingängen av 1998.
13889:           Har Regeringen för avsikt att vidta          Enligt regeringsprogrammet är ett av reger-
13890:        åtgärder så att mervärdesskattesatsen för    ingens centrala skattepolitiska mä1 att lindra be-
13891:        Iivsmedel sänks tili 12% redan från in-      skattningen av förvärvsinkomster. Av statseko-
13892:        gången av 1996?                              nomiska skäl är det härvid synnerligen svärt att i
13893:                                                     nägon större utsträckning lindra den övriga be-
13894:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       skattningen. Det är i detta Iäge inte möjligt att
13895: anföra följande:                                    tidigarelägga sänkningen av mervärdesskattesat-
13896:                                                     sen för livsmedel. En sänkning av skattesatsen för
13897:    Systemet med primärproduktavdrag för livs-       livsmedel från 17 % tili 12 % innebär en ärlig
13898: medel slopades fr.o.m. ingången av 1995 och den     förlust om ca 2,2 miljarder mark i skatteintäkter.
13899: Iindrigare skattemässiga behandlingen av livs-         Av de ovan nämnda orsakerna har regeringen
13900: medel med avseende pä mervärdesskatten för-         inte för avsikt att sänka nivån pä Iivsmedelsbe-
13901: verk1igades genom att en lägre skattesats tiliäm-   skattningen från ingången av 1996.
13902:      Helsingfors den 29 juni 1995
13903: 
13904:                                                                                Minister Arja Alho
13905:                                              KK 92/1995 vp
13906: 
13907: Kirjallinen kysymys 92
13908: 
13909: 
13910: 
13911: 
13912:                                     Rajamäki: Osa-aikatyön vaikutuksesta eläkkeen määräytymiseen
13913: 
13914: 
13915: 
13916:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
13917: 
13918:     Työeläkejärjestelmien uudistamisen tarve on        kiinnitetään huomiota lastenhoidon aiheutta-
13919: yleisesti tiedossa ja tunnustettu. Vaikka järjestel-   mien poissaolojen mahdollisiin vaikutuksiin.
13920: mien pohja on terve eikä niiden toimivuutta pit-       Esityksessä ei kuitenkaan oteta huomioon li-
13921: källä aikavälillä ole syytä asettaa kyseenalaisek-     sääntyvän osa-aikatyön vaikutuksia. Vapaaeh-
13922: si, uhkaavat sekä palkansaajien että työnantajien      toisen osa-aikatyön yleistymistä on pidettävä
13923: työeläkemaksujen korotuspaineet jo lähivuosina         myönteisenä kehityssuuntana, joka sekä avaa
13924: lisätä välillisiä työvoimakuluja merkittävästi.        uusia työmahdollisuuksia työajan lyhentymisen
13925:     Eläkejärjestelmien tulevaisuuden turvaami-         ja työnjakamisen myötä että vähentää liiallisesta
13926: seksi on niiden uudistamisesta käyty neuvottelu-       työpaineesta johtuvaa siirtymistä työkyvyttö-
13927: ja työmarkkinajärjestöjen välillä. Työmarkki-          myyseläkkeelle. Tästä syystä ei osa-aikatyön
13928: noiden keskusjärjestöt ovat kuluvan vuoden tou-        yleistymistä tulisi eläkesäädöksillä estää.
13929: kokuun 18 päivänä päässeet yhteisymmärryk-                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13930: seen työeläkejärjestelmien kehittämisen peruslin-      tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
13931: joista. Järjestöt ovat sopimuksensa pohjalta teh-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13932: neet esityksen sosiaali- ja terveysministeriölle       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13933: lainvalmistelutyön aloittamisesta yksityisalojen
13934: työeläkejärjestelmien (TEL ja LEL) uudistami-                    Onko Hallitus tietoinen eläkejärjestel-
13935: seksi.                                                        mien uudistamisesta osa-aikatyötä teke-
13936:     Työmarkkinajärjestöjen sopimuksen perus-                  ville aiheutuvista vaikeuksista, ja
13937: teelta tehdyssä ehdotuksessa esitetään ns. eläke-                mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
13938: palkan laskusäännön muuttamista siten, että                   turvatakseen osa-aikatyötä tekeville hen-
13939: eläkkeen perusteena oleva palkka otetaan laskel-              kilöille eläkeoikeudet yhdenvertaisesti
13940: miin kymmeneltä eläkkeelle pääsyä edeltävältä                 muiden kanssa?
13941:  vuodelta nykyisen neljän sijasta. Esityksessä
13942: 
13943:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1995
13944: 
13945:                                              Kari Rajamäki
13946: 
13947: 
13948: 
13949: 
13950: 250261
13951: 2                                             KK 92/1995 vp
13952: 
13953: 
13954: 
13955: 
13956:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
13957: 
13958:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          korkeammat kuin muut valintavuosien ansiot.
13959: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           Nämä ansiot jätettäisiin huomioon ottamatta
13960: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         eläkepalkkaa laskettaessa. Eläkepalkkaa koske-
13961: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Rajamäen           vat uudet säännökset on tarkoitettu tulemaan
13962: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 92:            voimaan asteittain 10 vuoden aikana.
13963:                                                            Jos henkilö työskentelee osa-aikaisessa työssä
13964:             Onko Hallitus tietoinen eläkejärjestel-     usean vuoden aikana, uudet laskentasäännöt pa-
13965:         mien uudistamisesta osa-aikatyötä teke-         rantavat osa-aikatyötä tekevän tilannetta nykyi-
13966:         ville aiheutuvista vaikeuksista, ja             seen verrattuna silloin, kun osa-aikaiset ansiot
13967:             mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         jäävät edellä mainitun 50 prosentin rajamäärän
13968:         turvatakseen osa-aikatyötä tekeville hen-       alapuolelle. Nykyisten säännösten mukaan ma-
13969:         kilöille eläkeoikeudet yhdenvertaisesti         talista ansioista jätetään pois ainoastaan yksi
13970:         muiden kanssa?                                  vuosi neljästä viimeistestä työsuhdevuodesta.
13971:                                                            Mistään epäoikeudenmukaisuudesta ei ole
13972:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            kysymys myöskään silloin, kun osa-aikatyön
13973: vasti seuraavaa:                                        ansio jää vaikuttamaan eläkepalkkaan. Tällöin
13974:                                                         osa-aikatyön ansiot oikeuttavat eläkkeeseen sa-
13975:    Kysymyksessä viitataan työmarkkinajärjestö-          malla tavalla kuin muutkin ansiot. Nykyinen
13976: jen 18.5.1995 solmimaan sopimukseen ja sen              sääntö, jonka mukaan työsuhteen neljästä vii-
13977: pohjalta sosiaali- ja terveysministeriölle tehtyyn      meisestä vuodesta otetaan eläkepalkkaan mu-
13978: esitykseen lainvalmistelutyön aloittamisesta            kaan ansioiden suuruuden perusteella kaksi kes-
13979: yksityisalojen työeläkejärjestelmien uudistami-         kimmäistä vuotta, johtaa siihen, että jos esimer-
13980: seksi. Kysymyksessä on kiinnitetty erityisesti          kiksi henkilön osa-aikatyö sattuu työsuhteen vii-
13981: huomiota sopimuksen sisältämään eläkepalkka-            meisiin vuosiin hänen oltua tätä ennen kokoaika-
13982: muutokseen. Kysymyksen perusteluosassa tode-            työssä työsuhteen katkeamatta, eläkepalkka
13983: taan, ettei esityksessä oteta huomioon lisäänty-        muodostuisi osa-aikatyön ansioiden perusteella.
13984: vän osa-aikatyön vaikutuksia, ja että vapaaeh-          Vain eräät poikkeukselliset syyt oikeuttavat
13985: toisen osa-aikatyön yleistymistä on pidettävä           muunlaiseen eläkepalkan määrittelyyn.
13986: myönteisenä kehityssuuntana,jota ei tulisi eläke-          Valmisteilla olevat eläkepalkan määräytymis-
13987: säädöksillä estää.                                      tä koskevat uudet säännökset olisivat nykyistä
13988:    Työmarkkinajärjestöjen sopimuksen mukaan             oikeudenmukaisempia juuri silloin, kun hen-
13989: TEL-eläkepalkka laskettaisiin nykyisen neljään          kilön ansiot vaihtelevat työsuhteen kestäessä.
13990: viimeiseen vuoteen perustuvan säännön sijasta           Sopimuksen mukainen eläkepalkka olisi sekä
13991: työsuhteittain kymmenen viimeisen vuoden an-            hyvien että niitä huonompien vuosien keskipalk-
13992: sioiden perusteella. TEL-eläkepalkka olisi kus-         ka.
13993: takin työsuhteesta enintään kymmenen viimei-               Perusluonteensa mukaisesti työeläke määräy-
13994: sen työsuhdevuoden keskipalkka. Jos vakuute-            tyy työssäolokuukausien ja työansioiden mu-
13995: tun keskiansiot jonakin vuotena alittavat mää-          kaan, olipa kysymyskokoaika-tai osa-aikatyös-
13996: rän, joka on 50 prosenttia edellä mainitusta kes-       tä. Tässäkin suhteessa osa-aikatyötä tekevät
13997: kimäärästä, jätettäisiin tällaiset vuodet ottamat-      ovat yhdenvertaisia muiden vakuutettujen kans-
13998: ta huomioon eläkepalkkaa laskettaessa. Vuosia,          sa. Joissakin tilanteissa kuukauden karenssiaika
13999: jotka näin voitaisiinjättää huomioon ottamatta,         ja kuukausiansioilta vaadittava vähintään 1 085
14000: voisi kuitenkin olla enintään kolmannes valinta-        markan tuloraja (vuoden 1995 tasossa) voivat
14001: vuosista. Tämän pääsäännön lisäksi sovellettai-         rajoittaa osa-aikaista työskentelyä. Tämä ei kui-
14002: siin säännöksiä, joiden mukaan eläkepalkka              tenkaan liity nyt valmisteilla olevaan työeläkeuu-
14003: määräytyisi toisin, jos ansiot olisivat olleet joina-   distukseen.
14004: kin valinta-aikaan sisältyvinä vuosina poikkeuk-           Osa-aikainen työskentely voijohtua siitä, että
14005: sellisen syyn vuoksi oleellisesti alhaisemmat tai       perheessä on pieniä lapsia. Kysymys siitä, kuinka
14006:                                            KK 92/1995 vp                                             3
14007: 
14008: lapsenhoidon vuoksi työelämästä kokonaan tai        nen katkaisu. Viimeksi mainittu estää sitä, että
14009: osittain poissa oleminen otetaan huomioon elä-      osa-aikatyön ajalta maksettava kokoaikaisesta
14010: kepalkan laskennassa, on vielä selvitettävänä.      työstä maksettavaa palkaa matalampi palkka
14011:    Sosiaali- ja terveysministeriön näkemyksen       vähentäisi kokoaikaisen työskentelyn perusteella
14012: mukaan työeläketurvaa tulisi taloudellisten         mahdollisesti karttunutta eläkeoikeutta.
14013: mahdollisuuksien rajoissa pyrkiä kehittämään           Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vas-
14014: siten, että se entistä paremmin sopisi kaikenlaa-   taa myös nykyisen hallituksen hallitusohjelmas-
14015: tuiseen työskentelyyn. Uusi eläkepalkan lasken-     saan ilmoittamaa tavoitetta kehittää työelämää
14016: tapa olisi tähän suuntaan vaikuttava toimenpide.    nykyistäjoustavammaksi muun muassa ottamal-
14017: Tätä ennen osa-aikatyötä tekevien erityisolosuh-    la huomioon erilaiset työaikamuodot ja työsuh-
14018: teita on otettu huomioon säätämällä erityinen       teet sekä samalla selvittäen ja turvaten työnteki-
14019: osa-aikaeläke ja niin sanottu työsuhteen tekni-     jöiden asemaan.
14020: 
14021:      Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1995
14022: 
14023:                                                                             Ministeri Terttu Huttu
14024: 4                                             KK 92/1995 vp
14025: 
14026: 
14027: 
14028: 
14029:                                          Tili Riksdagens Talman
14030: 
14031:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        stadganden, enligt vilka pensionslönen fastställs
14032: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-          på annat sätt, om arbetsförtjänsten under något
14033: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        av dessa år av undantagsskäl har varit väsentligt
14034: man Rajamäki undertecknade spörsmål nr 92:              lägre eller högre än arbetsförtjänsten under de
14035:                                                         övriga åren. Dessa arbetsförtjänster lämnas obe-
14036:            Är Regeringen medveten om de svårig-         aktade när den pensionsgrundande lönen räknas
14037:         heter som reformen av pensionssystemen          ut. A vsikten är att de nya stadgandena som rör
14038:         förorsakar personer i deltidsarbete, och        pensionslönen gradvis skall träda i kraft under 10
14039:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        år.
14040:         för att garantera att personer med deltids-         Om en person arbetar deltid under många år,
14041:         arbete har samma pensionsrätt som an-           förbättrar de nya beräkningsreglerna situationen
14042:         dra?                                            för den deltidsarbetande jämfört med vad som nu
14043:                                                         är fallet då arbetsförtjänsten av deltidsarbete
14044:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           stannar under den ovan nämnda gränsen på
14045: anföra följande:                                        50 %. En1igt de nuvarande stadgandena uteläm-
14046:                                                         nas endast ett av de fyra sista åren i arbetsförhål-
14047:    I spörsmå1et hänvisas till den överenskommel-        lande från de låga arbetsförtjänsterna.
14048: se som arbetsmarknadsorganisationerna s1öt den              Det är inte fråga om någon orättvisa heller i
14049: 18 maj 1995 samt till det förslag till social- och      det fall att arbetsförtjänsten av deltidsarbete
14050: hä1sovårdsministeriet som utarbetats utgående           kvarstår att påverka pensions1önen. I detta fall
14051: från ovan nämnda överenskomme1se och som                berättigar arbetsförtjänsterna av deltidsarbete
14052: gäller påbörjande av lagberedningsarbetet för           tili pension på samma sätt som övriga inkomster.
14053: reformen av arbetspensionssystemen inom de              Den nuvarande regeln, enligt viiken de två mel-
14054: privata sektorerna. I spörsmålet har särski1d           lersta åren av arbetsförhållandets fyra sista år tas
14055: uppmärksamhet fåsts vid den ändrade pensions-           med i pensionslönen på grundval av arbetsför-
14056: lönen som nämns i överenskommelsen. I motive-           tjänsterna, leder till det att om t.ex. en persons
14057: ringen till spörsmålet konstateras att förslaget        deltidsarbete råkar infalla under arbetsförhållan-
14058: inte beaktar det ökande deltidsarbetets verkning-       dets sista år, då personen i fråga tidigare arbetat
14059: ar samt att det faktum att frivilligt deltidsarbete     heltid utan avbrott i arbetsförhållandet, bildas
14060: har blivit allmännare skall ses som en positiv          pensionslönen på grundval av arbetsförtjänsten
14061: utvecklingsriktning som inte bör förhindras ge-         av deltidsarbetet. Endast några undantagsskäl
14062: nom pensionsförfattningar.                              berättigar till att pensionslönen fastställs på an-
14063:    Enligt arbetsmarknadsorganisationernas över-         nat sätt.
14064: enskommelse skall APL-pensionslönen räknas                  De nya stadgandena under beredning som rör
14065: för varje arbetsförhållande på grundvalen av de         fastställandet av pensions1önen är rättvisare än
14066: tio senaste årens arbetsförtjänster i stället för den   vad nu är fallet när en persons arbetsförtjänster
14067: nuvarande regeln som grundar sig på de fyra             varierar under ett pågående arbetsförhållande.
14068: senaste åren. APL-pensionslönen skall för varje         Pensionslönen enligt överenskommelsen utgörs
14069: arbetsförhållande vara högst medellönen under           av en medellön under både bättre och sämre år.
14070: de tio senaste åren i arbetsförhållande. Om den             Överensstämmande med sin grundkaraktär
14071: försäkrades medelinkomster något år underskri-          fastställs arbetspensionen enligt arbetade måna-
14072: der det belopp som uppgår till 50 % av ovan             der och arbetsförtjänster oberoende ~.V om det är
14073: nämnda medeltal, skall sådana år lämnas obeak-          fråga om heltids- eller deltidsarbete. Aven i detta
14074: tade när pensionslönen räknas ut. Dock högst en         hänseende är personer som utför deltidsarbete
14075: tredjedel av de ovan nämnda tio åren kunde vara         jämlika med andra försäkrade. I vissa situationer
14076: sådana som på detta sätt kan lämnas obeaktade.          kan karenstiden på en månad och den erfordrade
14077: Utöver denna huvudregel skall man tillämpa de           mänadsinkomsten på minst 1 085 mk (enligt ni-
14078:                                             KK 92/1995 vp                                             5
14079: 
14080: vån för 1995) begränsa deltidsarbete. Detta an-       alomständigheter har tidigare beaktats genom
14081: knyter dock inte tili den arbetspensionsreform        stadganden om en särskild deltidspension och ett
14082: som nu är under beredning.                            s.k. tekniskt avbrott i arbetsförhållandet. Det
14083:    Deltidsarbete kan bero på att det i familjen       sistnämnda förhindrar att den lön som betalas
14084: finns små barn. Frågan hur man vid beräknandet        för deltidsarbete och som är lägre än lönen för
14085: av den pensionsgrundande lönen skall beakta           heltidsarbete minskar den pensionsrätt som
14086: personer som helt eller delvis står utanför arbets-   eventuellt har intjänats på grundval av heltidsar-
14087: livet p.g.a. att de tar hand om sina barn, skall      bete.
14088: ytterligare utredas.                                     Social- och hälsovårdsministeriets åsikt mot-
14089:    Enligt social- och hälsovårdsministeriets åsikt    svarar även ett av den nuvarande regeringens
14090: borde man försöka utveckla arbetspensionsskyd-        mål, som nämns i regeringsprogrammet, dvs. att
14091: det inom gränserna för de ekonomiska möjlighe-        utveckla arbetslivet så att det blir smidigare än
14092: terna så att det bättre än tidigare lämpar sig för    för närvarande. Detta görs genom att bl.a. olika
14093: allt slags arbete. Det nya sättet att räkna ut den    former av arbetstid och arbetsförhållanden beak-
14094: pensionsgrundande lönen är en åtgärd som ver-         tas samt genom att arbetstagarnas ställning sam-
14095: kar i denna riktning. De deltidsarbetandes speci-     tidigt utreds och tryggas.
14096: 
14097:      Helsingforsden 30 juni 1995
14098: 
14099:                                                                               Minister Terttu Huttu
14100:                                            KK 93/1995 vp
14101: 
14102: Kirjallinen kysymys 93
14103: 
14104: 
14105: 
14106: 
14107:                                   Aittoniemi: Lapsen adoptointiin liittyvistä taloudellisista kysymyk-
14108:                                       sistä
14109: 
14110: 
14111:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
14112: 
14113:     Lapsettomuudesta kärsivien pariskuntien ai-        Adoptoidun lapsen sopeuttaminen vanhem-
14114: noa mahdollisuus lapsen saamiseen on adoptoin-      piinsa ja kehityskulun käyntiin saattaminen uu-
14115: ti. Adoptiomahdollisuus kotimaasta on varsin        sissa oloissa on kuitenkin hyvin tärkeää, eikä se
14116: vähäinen, ja niinpä moni pyrkii toteuttamaan        voi tapahtua näin lyhyessä ajassa.
14117: adoption ulkomailta. Ulkomailtakin adoptoitu-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14118: jen lasten määrä on vähäinen. Tiettävästi näin on   tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
14119: tapahtunut viiden vuoden aikajaksolla enintään      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14120:  130 tapauksessa.                                   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14121:     Ulkomailta adoptointi maksaa noin 20 000-
14122: 50 000 markkaa. Suomessa adoptoijat eivät saa                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
14123: yhteiskunnalta apua kustannuksiinsa, päinvas-               siin muista pohjoismaista vastaavan kor-
14124: toin kuin muissa pohjoismaissa, joissa avustus on           vauksen maksamiseksi ulkomaista adop-
14125: 25 000-30 000 kruunua.                                      tiota koskevien kustannusten peittämi-
14126:     Suuri ongelma on myös vanhempainraha.                   seksi sekä toimenpiteisiin vanhempainra-
14127: Adoptiovanhemmille maksetaan vanhempainra-                  haa koskevien säännösten muuttamiseksi
14128: haa 234 arkipäivää lapsen syntymästä tai vähin-             siten, että adoptiolapsi ja ottovanhem-
14129: tään 100 päivää, mikäli ottolapsi on alle 6-vuo-            mat saatetaan tasa-arvoiseen asemaan
14130: tias. Käytännössä kansainvälisissä adoptioissa              muiden lapsiperheiden kanssa ottaen
14131: lapset ovat lähes poikkeuksetta yli puolivuotiai-           huomioon uuteen kotiin siirtyvän lapsen
14132: ta,joten ottovanhempien ja näin ollen myös otto-            kehityksen poikkeukselliset tarpeet?
14133: lasten oikeus vanhempainlomaan on minimieli
14134:  100 päivää.
14135: 
14136:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1995
14137: 
14138:                                           Sulo Aittoniemi
14139: 
14140: 
14141: 
14142: 
14143: 250261
14144: 2                                          KK 93/1995 vp
14145: 
14146: 
14147: 
14148: 
14149:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
14150: 
14151:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ja legalisoinneista sekä palvelumaksuista, jonka
14152: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kansainvälisen lapseksiottamispalvelun antaja
14153: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-     perii. Suurin menoerä kansainvälisessä adoptios-
14154: le jäsenelle kansanedustaja Aittaniemen näin         sa on kuitenkin matka ulkomaille noutamaan
14155: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 93:              lasta sekä oleskelu ulkomailla, jotta tarvittavat
14156:                                                      hallinnolliset ja oikeudelliset toimenpiteet on
14157:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       hoidettu.
14158:        siin muista pohjoismaista vastaavan kor-          Lähialueilta adoptoitaessa perheelle aiheutu-
14159:        vauksen maksamiseksi ulkomaista adop-         vat kustannukset ovat alhaisempia vaihdellen
14160:        tiota koskevien kustannusten peittämi-        noin 6 000 markasta noin 61 000 markkaan.
14161:        seksi sekä toimenpiteisiin vanhempainra-          Sosiaali- ja terveysministeriössä on tehty selvi-
14162:        haa koskevien säännösten muuttamiseksi        tyksiä ja laskelmia adoptioavustuksesta. Pitem-
14163:        siten, että adoptiolapsi ja ottovanhem-       mällä aikavälillä tavoitteena on adoptioperhei-
14164:        mat saatetaan tasa-arvoiseen asemaan          den taloudellisen tilanteen tukeminen. Kuiten-
14165:        muiden lapsiperheiden kanssa ottaen           kaan tässä valtiontaloudellisessa tilanteessa
14166:        huomioon uuteen kotiin siirtyvän lapsen       adoptioavustuksen toteuttaminen ei ole mahdol-
14167:        kehityksen poikkeukselliset tarpeet?          lista.
14168:                                                          Vanhempainrahaa suoritetaan korvaukseksi
14169:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ottolapsen hoidosta. Päivärahaa maksetaan
14170: vasti seuraavaa:                                     kunnes lapsen syntymästä on kulunut 234 arki-
14171:                                                      päivää, kuitenkin vähintään 100 arkipäivältä.
14172:    Kansainvälisiä adoptioita koskevat säännök-       Ulkomailta adoptoidut lapset ovat harvoin aivan
14173: set saatiin Suomen lainsäädäntöön vuonna 1985,       pieniä vauvoja, joten useimmiten heidän kohdal-
14174: ja siitä lähtien kansainvälisten adoptioiden mää-    la päivärahaa maksetaan 100 arkipäivältä. So-
14175: rä on vuosittain ollut kasvussa. Vuosien 1985-       siaali- ja terveysministeriössä selvitellään, onko
14176: 1994 aikana Suomeen on adoptoitu 640 lasta.          ja missä laajuudessa mahdollista muuttaa sai-
14177: Vuonna 1994 Suomeen tuli 127 ottolasta ulko-         rausvakuutuslakiin sisältyviä adoptiovanhem-
14178: mailta. Näistä lapsista 46 tuli Venäjältä. Lisäksi   man vanhempainrahakautta koskevia säännök-
14179: muista Euroopan maista (Viro, Puola ja Roma-         siä. Asiaan liittyy monia kysymyksiä, mm. sellai-
14180: nia) tuli 14 lasta.                                  sia työoikeudellisia kytkentöjä, jotka vaativat
14181:    Kansainvälisestä adoptiosta aiheutuu perheil-     vielä lisäselvittelyä.
14182: le kustannuksia mm. asiakirjojen käännöksistä
14183: 
14184:      Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1995
14185: 
14186:                                                                               Ministeri Terttu Huttu
14187:                                             KK 93/1995 vp                                               3
14188: 
14189: 
14190: 
14191: 
14192:                                         Tili Riksdagens Talman
14193: 
14194:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       kostnader för bl.a. översättning av handlingar
14195: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        och legalisering samt för de serviceavgifter som
14196: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      det internationella adoptionstjänstorganet upp-
14197: man Aittaniemi undertecknade spörsmål nr 93:          bär. Den största utgiftsposten vid internationell
14198:                                                       adoption är dock resan tili utlandet för hämtning
14199:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         av barnet samt vistelsen där för vidtagande av de
14200:        att en ersättning i likhet med den som         nödvändiga administrativa och rättsliga åtgär-
14201:        betalas i de övriga nordiska länderna          derna.
14202:        skall betalas för täckande av kostnaderna          Vid adoption från närområdena är kostnader-
14203:        för adoption från utlandet samt åtgärder       na för familjerna lägre och varierar från ca 6 000
14204:        för ändring av stadgandena om föräldra-        mk tili ca 61 000 mk.
14205:        penning, så att adoptivbarn och adoptiv-           Vid social- och hälsovårdsministeriet har
14206:        föräldrar ges en likvärdig ställning som       gjorts utredningar och kalkyler angående adop-
14207:        övriga barnfamiljer, med beaktande av de       tionsunderstödet. På längre sikt är målet att stö-
14208:        exceptionella behoven när det gäller ut-       da adoptivfamiljernas ekonomiska ställning. Det
14209:        vecklingen hos ett barn som flyttar tili ett   nuvarande statsekonomiska läget möjliggör
14210:        nytt hem?                                      dock inte ett förverkligande av adoptionsun-
14211:                                                       derstödet.
14212:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             För vården av adoptivbarn betalas ersättning i
14213: anföra följande:                                      form av föräldrapenning. Dagpenning betalas
14214:                                                       tills 234 vardagar har förflutit från barnets födel-
14215:    Stadganden om internationell adoption togs         se, dock för minst 100 vardagar. Adoptivbarnen
14216: in i den finländska lagstiftningen år 1985, och       från utlandet är sällan alldeles små spädbarn,
14217: sedan dess har antalet internationella adoptioner     varför dagpenning för deras del oftast betalas för
14218: ökat årligen. Åren 1985-1994 adopterades 640          100 vardagar. Vid social- och hälsovårdsministe-
14219: barn tili Finland. År 1994 kom 127 utländska          riet utreds om och i viiken omfattning det är
14220: adoptivbarn tili Finland. Av dessa barn kom 46        möjligt att ändra stadgandena i sjukförsäkrings-
14221: från Ryssland. Dessutom kom 14 barn från övri-        lagen 9m adoptivföräldrars föräldrapenningspe-
14222: ga Iänder i Europa (Estland, Polen och Rumäni-        riod. Arendet är förknippat med många frågor
14223: en).                                                  och har bl.a. sådana arbetsrättsliga kopplingar
14224:    Internationell adoption åsamkar familjerna         som kräver ytterligare utredningar.
14225: 
14226:      Helsingforsden 29 juni 1995
14227: 
14228:                                                                                Minister Terttu Huttu
14229:                                             KK 94/1995 vp
14230: 
14231: Skriftligt spörsmål 94
14232: 
14233: 
14234: 
14235: 
14236:                                     Bremer: Om tolkningen av vägtrafiklagen
14237: 
14238: 
14239:                                         Tili Riksdagens Talman
14240: 
14241:    Den som kört bil i Sverige och Norge vet att       ten och har tili och med bötfållt för väjande ut på
14242: trafiken där löper betydligt smidigare än här         vägrenen. Situationen är därmed oklar och en
14243: hemma i Finland. Speciellt i omkörningssituatio-      precisering hur stadgandet skall toikas är på sin
14244: ner bidrar de svenska och norska bilisternas vä-      plats.
14245: jande ut på vägrenen tili att trafiken och samspe-       Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
14246: let bilister emellan löper väl.                       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
14247:    1 Finland regleras möjligheterna för den som       ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
14248: blir omkörd att väja ut på vägrenen av 19 § 3         följande spörsmål:
14249: mom. vägtrafiklagen (267/81). En förare av ett
14250: långsamt fordon kan om vägen är smal eller                      Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
14251: kurvig eller om den mötande trafiken är livlig vid           ta för att klargöra de i motiveringen
14252: en omkörningssituation väja ut på vägrenen. Po-              nämnda oklarheter som råder och infor-
14253: lisen i Finland förhåller sig på polisledningens             mera allmänheten gällande möjligheten
14254: initiativ dock mycket strikt tili den här möjlighe-          att väja ut på vägrenen?
14255: 
14256:      Helsingfors den 14 juni 1995
14257:                                              Klaus Bremer
14258: 
14259: 
14260: 
14261: 
14262: 250261
14263: 2                                          KK 94/1995 vp
14264: 
14265: Kirjallinen kysymys 94                                                                     Suomennos
14266: 
14267: 
14268: 
14269: 
14270:                                   Bremer: Tieliikennelain tulkinnasta
14271: 
14272: 
14273: 
14274:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
14275:    Ruotsissa ja Norjassa autoa ajanut tietää lii-    teen ja on jopa sakottanut pientareelle väistämi-
14276: kenteen sujuvan siellä huomattavastijoustavam-       sestä. Tilanne on näin ollen epäselvä ja säännök-
14277: min kuin Suomessa. Erityisesti ohitustilanteissa     sen tulkinnan täsmentäminen on paikallaan.
14278: ruotsalaisten ja norjalaisten pientareelle väistä-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14279: minen edistää liikenteen ja autoilijoiden välisen    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14280: yhteispelin sujuvuutta.                              nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14281:    Suomessa ohitettavan mahdollisuuksia pien-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14282: tareelle väistämiseen säätelee tieliikennelain
14283: (267/81) 19 §:n 3 momentti. Hitaasti kulkevan                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14284: ajoneuvon kuljettaja voi tien ollessa kapea tai             ryhtyä selvittääkseen perusteluissa mai-
14285: mutkikas tai vastaan tulevan liikenteen ollessa             nitut epäselvyydet ja informoidakseen
14286: vilkasta väistää ohitustilanteessa pientareelle.            yleisöä pientareelle väistämismahdolli-
14287: Suomessa poliisi kuitenkin suhtautuu poliisijoh-            suudesta?
14288: don aloitteesta hyvin tiukasti tähän mahdollisuu-
14289: 
14290:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1995
14291:                                             Klaus Bremer
14292:                                            KK 94/1995 vp                                                  3
14293: 
14294: 
14295: 
14296: 
14297:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
14298: 
14299:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ·eikä pyörätietä, kevyen liikenteen käyttöön osoi-
14300: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tettu tien osa. Myös pysäköitäessä ajoneuvo jou-
14301: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       dutaan yleensä jättämään pientareelle. Muun
14302: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus            ajoneuvoliikenteen on sen vuoksi sallittua käyt-
14303: Bremerin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         tää piennarta vain tilapäisesti ja silloinkin laissa
14304: n:o94:                                                säädetyin edellytyksin.
14305:                                                          Pientareelle siirtymisestä voi liikenteen suju-
14306:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        vuudelle olla etua lähinnä silloin, kun ohitettava
14307:        ryhtyä selvittääkseen perusteluissa mai-       ajoneuvo liikkuu muuhun liikenteeseen nähden
14308:        nitut epäselvyydet ja informoidakseen          hitaasti, vastaan tuleva liikenne on vilkasta, jol-
14309:        yleisöä pientareelle väistämismahdolli-        loin ohituksessa ei saa käyttää vastaan tulevan
14310:        suudesta?                                      liikenteen puolta, ja piennar on riittävän leveä,
14311:                                                       jotta sille siirtynyt voidaan turvallisesti ohittaa
14312:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          keskiviivaa ylittämättä. Näin leveitä pientareita
14313: vasti seuraavaa:                                      on verraten pienellä osalla Suomen tieverkkoa.
14314:                                                           Liikenneturvallisuuden kannalta on perustel-
14315:    Tieliikennelain 19 §:n 3 momentin mukaan           tua, että poliisi valvoo ohitustilanteissa sitä, ettei
14316: hitaasti kulkevan ajoneuvon on kapealla tai mut-      ohittavan eikä ohitettavan ajoneuvon käyttäyty-
14317: kikkaalla ajoradalla tai vastaan tulevan liiken-      misestä aiheudu vaaraa muille tienkäyttäjille.
14318: teen ollessa vilkasta ohituksen helpottamiseksi           Yleisöä on pyritty informoimaan menettelystä
14319: vähennettävä nopeutta ja mahdollisuuksien mu-         ohitustilanteissa muun maantieliikennettä kos-
14320: kaan annettava tietä. Hän saa tällöin tilapäisesti    kevan tiedotustoiminnan yhteydessä. Mikäli lii-
14321: kuljettaa ajoneuvoa pientareella,jos se voi tapah-    kennekäyttäytymisestä ohitustilanteissa ilmenee
14322: tua vaaratta tai haitatta. Säännös on asiallisesti    epäselvyyttä tai ongelmia liikenteen turvallisuu-
14323: samansisältöinen muiden Pohjoismaiden vastaa-         delle t~i sujuvuudelle, liikenneministeriö on val-
14324: vien säännösten kanssa.                               mis kiinnittämään asiaan huomiota liikennetur-
14325:    Piennar on siellä, missä ei ole jalkakäytävää      vallisuustiedotuksessa.
14326: 
14327:      Helsingissä 6 päivänä heinäkuuta 1995
14328: 
14329:                                                                           Liikenneministerin sijainen
14330:                                                                           ministeri Anneli Taina
14331: 4                                          KK 94/1995 vp
14332: 
14333: 
14334: 
14335: 
14336:                                        Tili Riksdagens Talman
14337: 
14338:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     nas vid vägrenen. Därför får den övriga fordons-
14339: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-       trafiken använda vägrenen endast tillfålligt och
14340: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-     också då på de villkor som stadgas i lagen.
14341: man Klaus Bremer undertecknade spörsmål nr             · Framförandet av ett fordon i vägrenen kan
14342: 94:                                                  öka smidigheten i trafiken närmast i sådana fall
14343:                                                      då det fordon som körs om rör sig långsamt i
14344:          ·vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       förhållande till den övriga trafiken och den mö-
14345:        ta för att klargöra de i motiveringen         tande trafiken är livlig, varvid den mötande trafi-
14346:        nämnda oklarheter som råder och infor-        kens sida av vägen inte får användas vid omkör-
14347:        mera allmänheten gällande möjligheten         ningen, och vägrenen är tillräckligt bred så att ett
14348:        att väja ut på vägrenen?                      fordon som framförs där tryggt kan köras om
14349:                                                      utan att mittlinjen överskrids. Endast en relativt
14350:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt        liten del av vägnätet i Finland har så breda vägre-
14351: anföra följande:                                     nar.
14352:                                                          Från trafiksäkerhetssynpunkt är det motive-
14353:    Enligt 19 § vägtrafiklagen skall föraren av ett   rat att polisen i omkörningssituationer överva-
14354: fordon som rör sig långsamt, för att underlätta      kar att det omkörande fordonet och det fordon
14355: omkörning på en smal eller kurvig körbana eller      som körs om inte orsakar fara för de övriga
14356: då den mötande trafiken är livlig, minska hastig-    vägtrafikanterna.
14357: heten och i mån av möjlighet lämna väg. Fordo-           Man har i samband med den övriga informa-
14358: net får härvid tillfålligt framföras på vägrenen,    tionen som gäller landsvägstrafiken försökt in-
14359: om det kan ske utan fara och olägenhet. Stadgan-     formera allmänheten om tillvägagångssättet vid
14360: det har i sak samma innehåll som motsvarande         omkörning. Om det i trafikbeteendet vid omkör-
14361: stadganden i de övriga nordiska länderna.            ning framkommer oklarheter eller problem som
14362:    Vägrenen är den del av vägen som anvisats för     gäller trafiksäkerheten eller trafikens smidighet,
14363: den lätta trafiken på sådana ställen där det inte    är trafikministeriet redo att i trafiksäkerhetsin-
14364: finns någon gång- eller cykelbana. Vid parkering     formationen fåsta uppmärksamhet vid saken.
14365: av fordon måste fordonet också i allmänhet läm-
14366:      Helsingforsden 6 juli 1995
14367: 
14368:                                                                   Trafikministerns ställföreträdare
14369:                                                                   minister Anneli Taina
14370:                                             KK 95/1995 vp
14371: 
14372: Skriftligt spörsmål 95
14373: 
14374: 
14375: 
14376: 
14377:                                    Bremer: Om beskattningen av löntagarnas och företagarnas dag-
14378:                                       traktamenten
14379: 
14380: 
14381:                                         Tili Riksdagens Talman
14382: 
14383:    Enligt grundlagen är alla medborgare lika in-         Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
14384: för lagen. Trots detta fastställer skattestyrelsen    ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
14385: gränserna för företagarnas skattefria ersättning-     ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
14386: ar för arbetsresekostnader snävare än för lönta-      följande spörsmå1:
14387: gare. Skattestyrelsens regler innebär att för en 10
14388: timmars arbetsresa är löntagarens skattefria dag-               Varför behandlas medborgare olika
14389: traktamente 154 mk, men för företagaren endast               gällande dagtraktamentet beroende på
14390: 53 mk, såvida han inte övernattar under resan.               om de är företagare eller löntagare och
14391: Dessutom förutsätts av företagarens arbetsresa                  vad ämnar Regeringen göra för att
14392: att den är minst 50 km lång, medan det räcker                ändra på detta missförhållande ochjäm-
14393: med 15 km för löntagaren.                                    ställa företagarna med löntagare?
14394: 
14395:      Helsingforsden 14 juni 1995
14396: 
14397:                                              Klaus Bremer
14398: 
14399: 
14400: 
14401: 
14402: 250261
14403: 2                                          KK 95/1995 vp
14404: 
14405: Kirjallinen kysymys 95                                                                    Suomennos
14406: 
14407: 
14408: 
14409: 
14410:                                   Bremer: Yrittäjien ja palkansaajien matkapäivärahojen verotta-
14411:                                       misesta
14412: 
14413: 
14414:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
14415:    Perustuslain mukaan kaikki kansalaiset ovat         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14416: yhdenvertaisia lain edessä. Tästä huolimatta ve-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14417: rohallitus vahvistaa yrittäjien työmatkakustan-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14418: nusten verottomien korvausten rajat palkansaa-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14419: jien vastaavia tiukemmin. Verohallituksen mää-
14420: räysten mukaan kymmenen tunnin työmatkasta                    Minkä vuoksi kansalaisia kohdellaan
14421: palkansaajan veroton päiväraha on 154 mark-                eri tavalla päivärahan osalta riippuen sii-
14422: kaa, mutta yrittäjän ainoastaan 53 markkaa, ellei          tä, ovatko he yrittäjiä vai palkansaajia, ja
14423: hän yövy matkan aikana. Tämän lisäksi yrittäjän               mitä Hallitus aikoo tehdä tämän epä-
14424: työmatkan edellytetään olevan vähintään 50 ki-             kohdan korjaamiseksi ja yrittäjien rin-
14425: lometriä pitkä, kun taas palkansaajan työmat-              nastaiDiseksi palkansaajiin?
14426: kaksi riittää 15 kilometriä.
14427:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1995
14428: 
14429:                                            Klaus Bremer
14430:                                               KK 95/1995 vp                                              3
14431: 
14432: 
14433: 
14434: 
14435:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
14436: 
14437:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Elantokustannusten lisäyksellä tarkoitetaan
14438: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           sitä määrää, jolla ruokailu- ja muut päivittäis-
14439: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         kustannukset matkan vuoksi ylittävät tavan-
14440: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-         omaisen tasonsa. Matkustamisesta ja majoittu-
14441: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen              misesta johtuvat kustannukset vähennetään erik-
14442: n:o95:                                                  seen.
14443:                                                            Liikkeen- ja ammatinharjoittamiseen liittyy
14444:           Minkä vuoksi kansalaisia kohdellaan           sekä vero- että kirjanpitosäännösten edellyttä-
14445:        eri tavalla päivärahan osalta riippuen sii-      mä laaja tulojen ja menojen kirjaamisvelvolli-
14446:        tä, ovatko he yrittäjiä vai palkansaajia, ja     suus. Asianmukaista ei olisi, että menojen vä-
14447:           mitä Hallitus aikoo tehdä tämän epä-          hentäminen sallittaisiin verotuksessa tosittein
14448:        kohdan korjaamiseksi ja yrittäjien rin-          esitettyä selvitystä laajemmin, vaikka palkan-
14449:        nastamiseksi palkansaajiin?                      saajalle maksettava kaavamaisin perustein vah-
14450:                                                         vistettu verovapaa päiväraha edelleen sisältää
14451:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            vähäistä ylikompensaatiota. Se poistuu kuiten-
14452: vasti seuraavaa:                                        kin tuloverolain 142 §:n sisältämän siirtymä-
14453:                                                         säännöksen nojalla vuodelta 1996 toimitettavas-
14454:    Elinkeinotoiminnan tulos vahvistetaan yleen-         sa verotuksessa.
14455: sä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain              Palkansaajan kiinteästi vahvistettu verovapaa
14456: (360/68) säännöksiä soveltaen. Luonnollisen             päiväraha palvelee ennen muuta yksinkertaista-
14457: henkilön verotettava tulo taas määrätään tulove-        ruistavoitteita niin verotuksen kuin yrityksen ra-
14458: rolain (1535/92) säännösten mukaan olipa kysy-          haliikenteen ja kirjanpidonkin näkökulmasta.
14459: myksessä sitten palkansaaja tai niin sanottu            Ulkomaan päivärahana yrittäjäkin voi vähentää
14460: omistajayrittäjä. Palkansaajan asema poikkeaa           palkansaajan vastaavan verovapaan ulkomaan
14461: kuitenkin yrittäjän asemasta muun ohessa siten,         päivärahan määrän.
14462: että palkansaaja ei voi päättää, minkälaisin kus-          Verohallitus vahvistaa verosta vapaiden kulu-
14463: tannuksin työnantajayritys hankkii tulonsa.             korvausten määrät vuosittain. Kustannustasos-
14464:    Elinkeinotoiminnan tulosta vahvistettaessa           sa tapahtuvat muutokset otetaan huomioon val-
14465: vähennyskelpoisia ovat periaatteessa kaikki tu-         tiovarainministeriössä tehtyjen laskelmien mu-
14466: lon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneet          kaisina. Verohallitus kuulee kulukorvausasiain
14467: kustannukset. Vähennyskelpoista on siten myös           neuvottelukuntaa ennen päätösten tekemistä.
14468: se elantokustannusten lisäys, joka elinkeinotoi-        Neuvottelukuntaan kuuluvat suurimmat työ-
14469: mintaan liittyvästä yrittäjäpuolisoiden työmat-         markkinajärjestöt.
14470: kasta aiheutuu. Asiaa koskevan verohallituksen             Palkansaajan ja yrittäjän asema on monella
14471: päätöksen (Verohp 25/94) mukaan vähennys teh-           tavoin hyvin erilainen. Erilainen on myös
14472: dään ensisijaisesti kirjanpitoon kirjattujen todel-     verokohtelu.Koska yrittäjällä kuitenkin on va-
14473: listen menojen tai muun luotettavan selvityksen         linnan mahdollisuus tulonhankkimiskustannus-
14474: mukaisesti. Toissijaisesti, jos esimerkiksi tosittei-   tensa vähentämisessä, ei kaavamaista kustannus-
14475: ta ei saada tai ne ovat kadonneet, vähennys voi-        päätöstä liene välttämätöntä soveltaa, jos se joh-
14476: daan tehdä verohallituksen päätöksessä maini-           taa yrittäjän mielestä epätyydyttävään lopputu-
14477: tuin arvoin, joita kysymyksen perusteluissa on          lokseen.
14478: lueteltu.
14479:      Helsingissä 6 päivänä heinäkuuta 1995
14480: 
14481:                                                                                    Ministeri Arja Alho
14482: 4                                            KK 95/1995 vp
14483: 
14484: 
14485: 
14486: 
14487:                                          Tili Riksdagens Talman
14488: 
14489:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Med ökning av levnadskostnaderna avses det
14490: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         belopp med vilket måltids- och andra dagliga
14491: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       kostnader till följd av resan överstiger sedvanlig
14492: man Klaus Bremer undertecknade spörsmål                nivå. Kostnader för resa och logi avdras skilt för
14493: nr 95:                                                 sig.
14494:                                                            Både skatte- och bokföringsstadgandena för-
14495:           Varför behandlas medborgare olika            utsätter att affårsverksamhet och yrkesutövning
14496:        gällande dagtraktamentet beroende på            förenas med en omfattande skyldighet att bokfö-
14497:        om de är företagare eller löntagare och         ra inkomster och utgifter. Det vore inte lämpligt
14498:           vad ämnar Regeringen göra för att            att tillåta att utgifter får avdras i större omfatt-
14499:        ändra på detta missförhållande och jäm-         ning i beskattningen än vad som kan utredas med
14500:        ställa företagarna med löntagare?               hjälp av verifikat, trots att det skattefria dagtrak-
14501:                                                        tamente som på schematiska grunder betalas till
14502:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          löntagare fortfarande innehåller en smärre över-
14503: anföra följande:                                       kompensation. Den försvinner dock i beskatt-
14504:                                                        ningen för 1996 med stöd av övergångsstadgan-
14505:    Resultatet av näringsverksamhet fastställs          det i 142 § inkomstskattelagen.
14506: vanligen med stöd av stadgandena i lagen om                Det skattefria dagtraktamente som fastställts
14507: beskattning av inkomst av näringsverksamhet            för löntagare betjänar framför allt målen att för-
14508: (360/68). En fysisk persons beskattningsbara in-       enkla såväl beskattningen som företagens betal-
14509: komst bestäms åter enligt stadgandena i in-            ningsrörelse och bokföring. Som utrikesdagtrak-
14510: komstskattelagen (1535/92) oberoende av om det         tamente kan också företagare avdra ett belopp
14511: är fråga om en löntagare eller en s.k. ägare-          som motsvarar löntagarnas skattefria utrikes-
14512: företagare. Löntagarens ställning avviker dock         dagtraktamente.
14513: från företagarens bl.a. på så sätt att löntagaren          Skattestyrelsen fastställer årligen beloppen av
14514: inte kan bestämma till vilka kostnader arbets-         de skattefria kostnadsersättningarna. Föränd-
14515: givarföretaget förvärvar sin inkomst.                  ringarna i kostnadsnivån beaktas enligt de kalky-
14516:    När resultatet av näringsverksamheten fast-         ler som gjorts vid finansministeriet. Skattestyrel-
14517: ställs är i princip alla kostnader för förvärvande     sen hör kostnadsersättningsdelegationen innan
14518: och bibehållande av inkomsten avdragbara. Av-          besluten fattas. Till delegationen hör de största
14519: dragbar är således också den ökning av levnads-        arbetsmarknadsorganisationerna.
14520: kostnaderna som orsakas av företagarmakarnas               Löntagarnas och företagarnas ~~ällning skiljer
14521: arbetsresa i samband med näringsverksamheten.          sig från varandra på många sätt. A ven den skat-
14522: Enligt skattestyrelsens beslut gällande saken          temässiga behandlingen är olika. Eftersom före-
14523: (SkatteSb 25/94) görs avdraget i första hand i         tagaren ändå har möjlighet att välja när det gäller
14524: enlighet med de faktiska utgifter som förts in i       avdragen för kostnaderna för förvärvande av
14525: bokföringen eller med annan tillförlitlig utred-       inkomsten, torde det inte vara nödvändigt att
14526: ning. 1andra hand, om t.ex. veritikat inte fås eller   tillämpa något schematiskt kostnadsbeslut, om
14527: om de har försvunnit, kan avdraget göras i enlig-      det enligt företagarens åsikt leder till ett otill-
14528: het med de värden som nämns i skattestyrelsens         fredsställande slutresultat.
14529: beslut och som uppräknas i motiveringen till
14530: spörsmålet.
14531: 
14532:      Helsingforsden 6 juli 1995
14533: 
14534:                                                                                     Minister Arja Alho
14535:                                             KK 96/1995 vp
14536: 
14537: Kirjallinen kysymys 96
14538: 
14539: 
14540: 
14541: 
14542:                                    Rajamäki: Kuolinavun antamisesta parantumattomasti sairaalle
14543:                                        henkilölle
14544: 
14545: 
14546:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14547: 
14548:    Rikoslain 2lluvun 3 §:ssä säädetään vankeus-       sainvälisten esimerkkien vuoksi todennäköisesti
14549: rangaistus henkilölle, joka toisen vakaasta pyyn-     muuttuneet.
14550: nöstä surmaa tämän. Vankeusrangaistusasteik-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14551: ko on kuudesta kuukaudesta kuuteen vuotta.            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14552: Eurooppalaisista valtioista erityisesti Alanko-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14553: maat on lainsäädännössään ottanut huomioon            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14554: ns. kuolinavun antamisen mahdollisuuden hen-
14555: kilöille,jotka ovat parantumattomasti sairaita ja               Onko Hallitus tietoinen tarpeesta sel-
14556: joiden sairaus aiheuttaa heille jatkuvia ja ankaria          vittää Suomen lainsäädännön ja kansa-
14557: tuskia.                                                      laisten eettisten näkemysten vastaavuus
14558:    Suomen lainsäädäntö on edellä mainitun kuo-               ns. kuolinapua koskevissa kysymyksissä,
14559: linavun mahdollisuuden suhteen edelleen samas-               ja
14560: sa tilassa kuin asianomaisen rikoslain 21 luvun                 mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
14561: antamisvuonna, eli vuonna 1969. Tämänjälkeen                 selvittääkseen mahdolliset tarpeet lain-
14562: asiasta on käyty laajaa keskustelua ja kansalais-            säädännön uudistamiseksi?
14563: ten kuolinapua koskevat käsitykset ovat kan-
14564: 
14565:    Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1995
14566:                                             Kari Rajamäki
14567: 
14568: 
14569: 
14570: 
14571: 250261
14572: 2                                            KK 96/1995 vp
14573: 
14574: 
14575: 
14576: 
14577:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14578: 
14579:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         on pyrittävä jatkuvasti täydentämään. Ammatti-
14580: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          toiminnassaan terveydenhuollon ammattihenki-
14581: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        lön tulee tasapuolisesti ottaa huomioon ammat-
14582: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja K. Raja-          titoiminnasta potilaalle koituva hyöty ja sen
14583: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          mahdolliset haitat.
14584: 96:                                                        Terveydenhuollon ammattihenkilöllä on vel-
14585:                                                        vollisuus ottaa huomioon, mitä potilaan oikeuk-
14586:            Onko Hallitus tietoinen tarpeesta sel-      sista säädetään.
14587:         vittää Suomen lainsäädännön ja kansa-              Terveydenhuollon ammattihenkilön tulee
14588:         laisten eettisten näkemysten vastaavuus        aina antaa kiireellisen hoidon tarpeessa olevalle
14589:         ns. kuolinapua koskevissa kysymyksissä,        apua.
14590:         ja                                                 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/92)
14591:            mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         tuli voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1993. Laissa
14592:         selvittääkseen mahdolliset tarpeet lain-       korostetaan potilaan tiedonsaantioikeutta ja it-
14593:         säädännön uudistamiseksi?                      semääräämisoikeutta. Lain 6 §:ssä todetaan, että
14594:                                                        potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä
14595:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           hänen kanssaan. Jos potilas kieltäytyy tietystä
14596: vasti seuraavaa:                                       hoidosta tai hoitotoimenpiteestä, häntä on mah-
14597:                                                        dollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmär-
14598:    Ky:;ymystä ei ole tarkasteltu rikosoikeudelli-      ryksessä hänen kanssaan muulla lääketieteelli-
14599: selta kannalta, vaan lähtökohtana on ollut ter-        sesti hyväksyttävänä tavalla.
14600: veydenhuollon lainsäädäntö ja sen vastaavuus               Lain 8 §:n mukaan potilaalle on annettava hä-
14601: yhteiskunnassa vallitseviin eettisiin periaatteisiin   nen henkeään tai terveyttään uhkaavan vaaran
14602: nähden.                                                torjumiseksi tarpeellinen hoito, vaikka potilaan
14603:    Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä            tahdosta ei tajuttomuuden tai muun syyn vuoksi
14604: (559/94) tuli voimaan 1 päivänä heinäkuuta             voi saada selvitystä. Jos potilas on aikaisemmin
14605: 1994. Sen periaatteista ja sisällöstä käytiin edus-    vakaasti ja pätevästi ilmaissut hoitoa koskevan
14606: kunnassa perusteellinen keskustelu. Lain voita-        tahtonsa, potilaalle ei kuitenkaan saa antaa sel-
14607: neen näin ollen katsoa varsin hyvin heijastavan        laista hoitoa, joka on vastoin hänen tahtoaan.
14608: yhteiskunnassa tällä hetkellä vallitsevaa käsitys-         Potilas voi etukäteen ilmaista tahtonsa kirjal-
14609: tä lääkärin ja muiden terveydenhuollon ammat-          lisesti esimerkiksi niin sanotulla hoitotestamen-
14610: tien harjoittamisesta. Yleisten ammatinharjoit-        tilla, jossa hän sitovasti voi todeta, miten hän
14611: tamista koskevien säännösten lisäksi lain 15 §:ssä     haluaa itseään tulevaisuudessa hoidettavan.
14612: todetaan nimenomaisesti, että terveydenhuollon             Hallituksen käsityksen mukaan Suomen lain-
14613: ammattihenkilön ammattitoiminnan päämäärä-             säädäntö ja kansalaisten eettiset näkemykset vas-
14614: nä on terveyden ylläpitäminen ja edistäminen,          taavat tältä osin toisiaan.
14615: sairauksien ehkäiseminen sekä sairaiden paran-             Luonnollisesti on jatkuvasti selvitettävä, mi-
14616: taminen ja heidän kärsimystensä 1ievittäminen.         ten käsitykset muuttuvat ja millaisia lainmuutos-
14617:    Terveydenhuollon ammattihenkilön on am-             tarpeita muutoksista voi aiheutua. Tähän voi
14618: mattitoiminnassaan sovellettava yleisesti hyväk-       tarjoutua mahdollisuus mahdollisen laajemman
14619: syttyjä ja kokemusperäisiä perusteltuja menette-       terveydenhuollon lainsäädännön uudistamis-
14620: lytapoja koulutuksensa mukaisesti, jota hänen          työn yhteydessä.
14621: 
14622:       Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 1995
14623: 
14624:                                                                            Ministeri Claes Andersson
14625:                                             KK 96/1995 vp                                              3
14626: 
14627: 
14628: 
14629: 
14630:                                         Tili Riksdagens Talman
14631: 
14632:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       en yrkesutbildad person inom hälso- och sjukvår-
14633: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        den opartiskt beakta den nytta och de eventuella
14634: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-      olägenheter den medför för patienten.
14635: man K. Rajamäki undertecknade spörsmå1 nr 96:             En yrkesutbildad person inom hälso- och sjuk-
14636:                                                       vården är skyldig att beakta vad som stadgas om
14637:           Är Regeringen medveten om behovet           patientens rättigheter.
14638:        av att utreda överensstämme1sen mellan             En yrkesutbildad person inom hälso- och sjuk-
14639:        den finska 1agstiftningen och medborgar-       vården skall alltid hjälpa den som är i brådskande
14640:        nas etiska åsikter i frågor som gäller s.k.    behov av vård.
14641:        dödshjälp, och                                     Lagen om patientens ställning och rättigheter
14642:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       (785/92) trädde i kraft den 1 mars 1993. 1 lagen
14643:        för att utreda eventuella behov av att revi-   betonas patientens rätt till information och sjäv-
14644:        dera lagstiftningen?                           bestämmanderätt. 1 6 § konstateras att vården
14645:                                                       och behandlingen skall ges i samförstånd med
14646:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt         patienten. Om patienten vägrar ta emot en viss
14647: anföra fö1jande:                                      vård eller behandling, skall den i mån av möjlig-
14648:                                                       het och i samförstånd med honom ges på något
14649:    Frågan har inte granskats ur straffrättslig syn-   annat sätt som är godtagbart från medicinsk syn-
14650: vinkel, utan utgångspunkten har varit 1agstift-       punkt.
14651: ningen om hä1so- och sjukvården och dess över-            Enligt 8 § skall patienten beredas den vård som
14652: ensstämme1se med de etiska principer som är           behövs för avvärjande av fara som hotar hans Iiv
14653: rådande i samhället.                                  eller hälsa även om hans vilja på grund av med-
14654:    Lagen om yrkesutbi1dade personer inom hä1-         vetslöshet eller av någon annan orsak inte kan
14655: so- och sjukvården (559/94) trädde i kraft den 1      utredas. Har patienten tidigare på ett giltigt sätt
14656: juli 1994. Dess principer och innehåll diskutera-     uttryckt sin bestämda vilja i fråga om vården, får
14657: des ingående i riksdagen. Man torde så1unda           han dock inte ges vård som strider mot hans
14658: kunna anse att 1agen rätt vä1 återspeglar den         viljeförklaring.
14659: uppfattning som i dagens samhälle råder om ut-            Patienten kan på förhand uttrycka sin vilja
14660: övandet av 1äkaryrket och andra hä1so- och sjuk-      skriftligt t.ex. genom ett s.k. vårdtestamente, där
14661: vårdsyrken. Utöver de allmänna stadgandena            han på ett bindande sätt kan fastslå hur han vill
14662: om yrkesutövning konstateras i 15 § uttryckligen      att han skall vårdas i framtiden.
14663: att målet för yrkesutövningen i fråga om en yr-           Enligt regeringens uppfattning motsvarar den
14664: kesutbildad person inom hälso- och sjukvården         finska lagstiftningen och medborgarnas etiska
14665: är att upprätthålla och främja hälsan, förebygga      åsikter varandra till dessa delar.
14666: sjukdomar samt bota sjuka och lindra deras plå-           Naturligtvis måste man kontinuerligt utreda
14667: gor.                                                  hur åsikterna förändras och vilka lagändringsbe-
14668:    En yrkesutbildad person inom hälso- och sjuk-      hov som förändringarna kan medföra. En möj-
14669: vården skall isin yrkesutövning tillämpa allmänt      lighet tilidettakan ges i samband med ett eventu-
14670: godtagna och beprövade metoder enligt sin ut-         ellt, mera omfattande reformarbete gällande lag-
14671: bildning, som han hela tiden skall försöka kom-       stiftningen om hälso- och sjukvården.
14672: plettera. 1 samband med yrkesutövningen skall
14673: 
14674:      Helsingforsden 4 juli 1995
14675: 
14676:                                                                            Minister Claes Andersson
14677:                                           KK 97/1995 vp
14678: 
14679: Kirjallinen kysymys 97
14680: 
14681: 
14682: 
14683: 
14684:                                  Kallio: Lapin ja Hinnerjoen välisen maantien rakentamisesta
14685: 
14686: 
14687:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
14688: 
14689:    Loimaan seudun ja Rauman välinen tieyhteys         Vaikka hankkeen kannattavuus ja tärkeys
14690: on ollut eräänlainen ikuisuushanke, josta on to-   tunnustetaan, se ei ole vielä tielaitoksen toiminta-
14691: teutettu osia vuosien kuluessa. Tilanne on tällä   ja taloussuunnitelmassa.
14692: hetkellä se, että lähes kaikki muut osuudet ovat      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14693: valmiina tai toteuttamissuunnitelmissa, vain       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14694: osuus Lappi-Hinnerjoki on puutteellinen.           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14695:    Metsä-Rauman sellutehtaan valmistuessa          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14696: vuonna 1996 Lapin-Hinnerjoen tien nopea ra-
14697: kentaminen ja perusparantaminen korostuu, sil-                Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai-
14698: lä uuden tehtaan puunhankinnan edellyttämät                koo ryhtyä kannattavuudeltaan hyvän
14699: kuljetukset tulevat oleellisesti lisääntymään.             sekä maakunnallisesti ja puunkuljetusten
14700: Puuta sellutehdas käyttää arvion mukaan 2,85               turvaamisen kannalta tärkeän Lapin ja
14701: milj.m3 vuonna 1997 ja 3,4 milj.m3 vuonna 2000.            Hinnerjoen välisen maantien rakentami-
14702:    Tiehanke on jo ennen sellutehtaan liikenteen            sen ja perusparantamisen nopeaksi to-
14703: arvioimista ollut kannattavuusrajan ylittävä.              teuttamiseksi?
14704: Puukuljetukset parantavat hankkeen kannatta-
14705: vuutta ratkaisevasti edelleen.
14706: 
14707:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1995
14708: 
14709:                                            Reijo Kallio
14710: 
14711: 
14712: 
14713: 
14714: 250261
14715: 2                                           KK 97/1995 vp
14716: 
14717: 
14718: 
14719: 
14720:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14721: 
14722:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kee Pyhäjärven eteläpuolitse Yläneen ja Hinner-
14723: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         joen kautta Lappiin, jossa se liittyy Raumalle
14724: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       johtavaan valtatiehen.
14725: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Reijo Kal-          Säkylän reitistä on parantamatta väli Virttaa
14726: lion näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         (Alastaro )-Pyhäjoki (Säkylä). Parantaminen
14727: 97:                                                   on ajoitettu Turun tiepiirin toimintasuunnitel-
14728:                                                       massa vuosille 1997-1999. Pohjoinen reitti tulee
14729:           Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai-     näin valmiiksi.
14730:        koo ryhtyä kannattavuudeltaan hyvän               Eteläisestä reitistä on valmiina väli Yläne-
14731:        sekä maakunnallisestija puunkuljetusten        Hinnerjoki. Välillä Oripää-Yläne on jouduttu
14732:        turvaamisen kannalta tärkeän Lapin ja          käynnistämään nykyisen tien kunnostus, mikä
14733:        Hinnerjoen välisen maantien rakentami-         johtanee järeämmän parantamisen lykkäytymi-
14734:        sen ja perusparantamisen nopeaksi to-          seen aiotusta vuodesta 1998. Kysymyksen koh-
14735:        teuttamiseksi?                                 teena olevan välin Hinnerjoki-Lappi paranta-
14736:                                                       minen ei ole vielä tiepiirin lähivuosien toiminta-
14737:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          suunnitelmissa, mutta Rauman sellutehdaspää-
14738: vasti seuraavaa:                                      töksen jälkeen on käynnistetty tiesuunnitelman
14739:                                                       tekeminen. Hankkeen kustannusennuste on 45
14740:    Loimaan ja Rauman seutujen välillä sijaitseva      milj. mk ja hyötykustannussuhde vuosikymme-
14741: Pyhäjärvi on aiheuttanut sen, että seutujen välillä   nen lopulla toteutettuna 1, eli hanke olisi juuri ja
14742: on tavoiteverkossa kaksi seutu tietä. Alastaron ja    juuri kannattava. Suhde saattaa parantua, kun
14743: Säkylän kautta on sujuva maantieyhteys Euraan,        nähdään sellutehtaan vaikutus liikenteen kehi-
14744: jostajatkuu valtatie Raumalle. Toinen reitti kul-     tykseen.
14745: 
14746:      Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 1995
14747: 
14748:                                                                           Liikenneministerin sijainen
14749:                                                                                ministeri Anneli Taina
14750:                                            KK 97/1995 vp                                               3
14751: 
14752: 
14753: 
14754: 
14755:                                        Tili Riksdagens Talman
14756: 
14757:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Säkylärutten är oreparerad på sträckan Virt-
14758: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       taa (Alastaro)-Pyhäjoki (Säkylä). Enligt Åbo
14759: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     vägdistrikts verksamhetsplan skall reparationen
14760: man Reijo Kallio undertecknade spörsmål nr 97:       infalla 1997-1999. Den norra rutten är då får-
14761:                                                      dig.
14762:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          Den södra rutten är klar på sträckan Yläne-
14763:        ta för att den lönsamma samt för landska-     Hinnerjoki. På sträckan Oripää-Yläne har man
14764:        pet och tryggandet av virkestransporter-      varit tvungen att börja iståndsätta den nuvaran-
14765:        na viktiga landsvägen mellan Lappi och        de vägen, vilket torde leda tili att den grundligare
14766:        Hinnerjoki snabbt skall byggas och repa-      reparationen framskjuts och inte kan inledas
14767:        reras?                                        1998 som planerat. Beträffande sträckan Hinner-
14768:                                                      joki-Lappi, som nämns i spörsmålet, ingår re-
14769:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        parationen inte i vägdistriktets verksamhetspla-
14770: anföra följande:                                     ner för de närmaste åren, men efter att beslutet
14771:                                                      om cellulosafabriken i Raumo fattades har man
14772:    Sjön Pyhäjärvi, som ligger mellan Loimaa och      börjat göra upp en vägplan. Kostnadsprognosen
14773: Raumo, har gjort att målet för vägnätet är att det   för projektet är 45 milj. mk och nyttokostnads-
14774: skall finns två regionvägar mellan dessa orter.      förhållandet 1, om projektet genomförs i slutet av
14775: Via Alastaro och Säkylä finns en smidig lands-       årtiondet, dvs. det skulle nätt och jämnt vara
14776: vägsförbindelse tili Eura, varifrån huvudvägen       lönande. Det kan hända att förhållandet förbätt-
14777: fortsätter tili Raumo. Den andra rutten går söder    ras, när man ser viiken inverkan cellulosafabri-
14778: om Pyhäjärvivia Yläne och Hinnerjoki tili Lap-       ken har på trafikens utveckling.
14779: pi, där den ansluter sig tili huvudvägen tili Rau-
14780: mo.
14781:      Helsingforsden 28 juni 1995
14782: 
14783:                                                                   Trafikministems ställföreträdare
14784:                                                                             minister Anneli Taina
14785:                                             KK 98/1995 vp
14786: 
14787: Kirjallinen kysymys 98
14788: 
14789: 
14790: 
14791: 
14792:                                    Kallio: Yrityksen saneerausta koskevan menettelyn uudistamisesta
14793: 
14794: 
14795:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14796: 
14797:    Helmikuun 8 päivänä 1993 tuli voimaan laki         rausmenettely on osoittautunut kankeaksija kal-
14798: yrityksen saneeraamisesta. Lain tavoitteena oli       liiksi erityisesti pienille yrityksille, käsittelyajat
14799: parantaa oikeudellisia edellytyksiä taloudellisis-    ovat monesti olleet kohtuuttoman pitkiä, ja sa-
14800: sa vaikeuksissa olevien, mutta pohjimmiltaan          neerausmenettelyllä on myös eittämättä ollut yri-
14801: elinkelpoisten yritysten saneeraukselle ja tarpeet-   tysten välistä kilpailua vääristäviä piirteitä. Hy-
14802: tomien konkurssien välttämiselle. Tavoitteena         vänä puolena on ollut se, että yrityssaneeraus-
14803: oli myös, että yrityssaneerausta koskeva lainsää-     lainsäädäntö on johtanut tuomioistuinmenette-
14804: däntö edesauttaisi tuomioistuinmenettelyn ulko-       lyn ulkopuolisiin vapaaehtoisiin saneeraus- ja
14805: puolella tapahtuvia vapaaehtoisia saneeraus- ja       velkajärjestelyihin.
14806: velkajärjestelyjä.                                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14807:    Lakivaliokunta korosti yrityksen saneerausta       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14808: koskevasta lainsäädännöstä antamassaan mie-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14809: tinnössä seurannan tärkeyttä. Seuranta tuli koh-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14810: dentaa sekä säännösten toimivuuteen, oikeus-
14811: käytännön yhtenäisyyteen että säännösten yh-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14812: teiskGnnallisiin vaikutuksiin.                               ryhtyä yrityssaneerauslainsäädännössä
14813:     Yrityssaneerauslainsäädännön lyhyehkö voi-               ja sen toteuttamisessa ilmenneiden epä-
14814: massaoloaika on jo osoittanut, että sen sovelta-             kohtien poistamiseksi?
14815: minen ei ole ollut aivan ongelmatonta. Sanee-
14816: 
14817:      Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1995
14818:                                               Reijo Kallio
14819: 
14820: 
14821: 
14822: 
14823: 250261
14824: 2                                           KK 98/1995 vp
14825: 
14826: 
14827: 
14828: 
14829:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14830: 
14831:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        rausvelat ja saneeraustoimenpiteet sekä oikeus
14832: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tiettyyn vähimmäissuojaan velkajärjestelyissä.
14833: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       Menettelyn olennainen yksinkertaistaminen ei
14834: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Reijo Kal-       tämän vuoksi ole mahdollista heikentämättä vel-
14835: lion näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         kojien oikeussuojaa tavalla, joka ei ole hyväksyt-
14836: 98:                                                   tävissä.
14837:                                                           Pääasiallinen kustannuserä saneerausmenet-
14838:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        telyssä ovat selvittäjän palkkio ja kulukorvaus,
14839:        ryhtyä yrityssaneerauslainsäädännössä          jotka tulevat maksettaviksi velallisen varoista.
14840:        ja sen toteuttamisessa ilmenneiden epä-        Kustannusten suuruus riippuu tehtävän edellyt-
14841:        kohtien poistamiseksi?                         tämän työn määrästä ja vaikeudesta. Kustan-
14842:                                                       nuksia aiheuttavat erityisesti yrityksen taloudel-
14843:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          lisen tilan selvittäminen sekä yrityksen taloudel-
14844: vasti seuraavaa:                                      listen ongelmien hoitaminen. Lainsäädännön
14845:                                                       avulla näitä kustannuksia on vaikea vähentää.
14846:    Oikeusministeriö on pyrkinyt tarkoin seuraa-           Saneerausmenettely on vain yksi tapa, jolla
14847: maan 8.2.1993 voimaan tulleen yrityksen sanee-        yrityksen vierasta pääomaa ja siitä aiheutuvia
14848: rauksesta annetun lain täytäntöönpanoa. Oi-           rahoituskuluja voidaan kilpailijoiden kannalta
14849: keusministeriö asetti heti lain voimaan tultua laa-   epämieluisalla tavalla pienentää. Konkurssi vel-
14850: japohjaisen seurantatyöryhmän edistämään tie-         kasaneerauskeinona lienee silti edelleenkin ylei-
14851: tojen saantia ja vaihtoa lain soveltamiskäytän-       sempi kuin saneerausmenettely. Myös erilaiset
14852: nöstä ja siihen liittyvistä ongelmista.               vapaaehtoiset velkajärjestelyt velallisen ja velko-
14853:    Saatujen kokemusten perusteella yrityksen sa-      jien kesken, esimerkiksi lainojen muuttaminen
14854: neerauksesta annettuun lakiin on tehty muutok-        oman pääoman ehtoiseksi selvitystilapakon ja
14855: sia kahteen eri otteeseen. Tällä hetkellä ei ole      konkurssin välttämiseksi ovat kilpailijoiden kan-
14856: tiedossa sellaista erityistä epäkohtaa, jonka kor-    nalta samavaikutteisia toimia kuin tuomioistuin-
14857: jaamiseksi olisi syytä ryhtyä lainsäädäntötoi-        menettelyn avulla tapahtuvat velkajärjestelyt.
14858: miin.                                                 Yrityksen velkojen järjestely, tapahtui se millä
14859:    On selvää, että kokonaan uudentyyppisen sa-        tavalla tahansa, tähtää velkojien luottotappioi-
14860: neerauslainsäädännön soveltaminen ei voi olla         den minimoimiseen. Käsillä on yleinen ristiriita
14861: ongelmatonta. Tiedon ja kokemusten lisääntyes-        toisaalta yrityksen velkojien etujen ja toisaalta
14862: sä lain soveltaminenkin on helpottunut. Eräät         kilpailijoiden etujen välillä. Tätä ristiriitaa ei voi-
14863: ongelmat ovat sellaisia, joihin on asian laadun       da poistaa saneerauslainsäädäntöön kohdistuvin
14864: vuoksi vaikea löytää hyväksyttävää lainsäädän-        muutoksin. On myös otettava huomioon, että
14865: nöllistä ratkaisua. Saneerausmenettely esimer-        kilpailevien yritysten etu ei ole sama asia kuin
14866: kiksi puuttuu monella tuntuvalla tavalla velko-       kilpailun etu yleiseltä kannalta. Elinkelpoisen
14867: jien asemaan. Siksi velkojille on taattava laissa     yrityksen toiminnan turvaaminen velkoja järjes-
14868: asianmukainen oikeussuoja, kuten oikeus riittä-       tämällä voi ylläpitää kilpailua myötävaikutta-
14869: vään tiedon saantiin, oikeus tulla kuulluksi ja       malla kilpailua edistävän markkinarakenteen
14870: riitauttaa saneerausohjelmaan sisällytetyt sanee-     säilymiseen.
14871: 
14872:      Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 1995
14873: 
14874:                                                                        Oikeusministeri Sauli Niinistö
14875:                                                KK 98/1995 vp                                                3
14876: 
14877: 
14878: 
14879: 
14880:                                           Tili Riksdagens Talman
14881: 
14882:   1 det syfte 37 § 1 momo riksdagsordningen an-          minimiskydd vid skuldregleringarnao Av denna
14883: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           orsak är det inte möjligt att väsentligt förenkla
14884: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         förfarandet utan att borgenärernas rättsskydd
14885: man Reijo Kallio undertecknade spörsmål nr 98:           försvagas på ett sätt som inte är godtagbart.
14886:                                                              Den huvudsakliga utgiftsposten vid sanerings-
14887:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          förfarande utgörs av utredarens arvode och kost-
14888:         ta för att undanröja de missförhållanden         nadsersättning som skall betalas ur gäldernärens
14889:         som framkommit i lagstiftningen angåen-          medel. Kostnadernas storlek beror på hur myck-
14890:         de företagssanering och dess tiliämpning?        et och krävande arbete uppdraget innebär Det är
14891:                                                                                                     0
14892: 
14893: 
14894: 
14895: 
14896:                                                          framför allt utredningen av företagens ekono-
14897:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            miska situation och skötseln av företagens eko-
14898: anföra följande:                                         nomiska problem som förorsakar kostnadero Det
14899:                                                          är svårt att minska dessa kostnader genom lag-
14900:    Justitieministeriet har strävat tili att noga följa   stiftningo
14901: med verkställigheten av lagen om företagssane-               Saneringsförfarandet är bara ett sätt på vilket
14902: ring som trädde i kraft 802019930 Justitieministe-       ett företags främmande kapital och de finansie-
14903: riet tillsatte genast efter att lagen trätt i kraft en   ringsutgifter det förorsakar kan minskas på ett
14904: uppföljningsarbetsgrupp med bred bas för att             för konkurrenterna misshagligt sätto Som skuld-
14905: befrämja erhållande och utbyte av uppgifter om           saneringsmetod torde konkurs fortfarande vara
14906: praxis gällande lagens tiliämpning och problem i         vanligare än saneringsförfarandeo Också olika
14907: anknytning tili dettao                                   frivilliga skuldregleringar mellan gäldernärer
14908:     På basis av de erfarenheter som erhållits har        och borgenärer har samma effekt ur konkurren-
14909: lagen om företagssanering ändrats två gångero            ternas synvinkel som skuldsanering genom dom-
14910: F ör närvarande har man inte kännedom om någ-            stolsförfarandeo Tili de frivilliga skuldreglering-
14911: ra sådana särskilda missförhållanden som det             arna hör toexo att man för att undvika likvida-
14912: skulle finnas skäl att rätta tili genom lagstift-        tionstvång och konkurs subordinerar Iän så att
14913: ningså tgärder 0
14914:                                                          samma villkor som för eget kapital blir gällandeo
14915:     Det är klart att tillämpningen av ett helt nytt      Oberoende av hur regleringen av skulderna sker
14916: slag av saneringslagstiftning inte kan vara pro-         så siktar dentili att minimera borgenärernas kre-
14917: blemfrio När kunskapen och erfarenheten ökat             ditförlustero Det föreligger en allmän konflikt
14918: har även tillämpningen av lagen underlättatso            mellan å ena sidan ett företags borgenärers fördel
14919: Vissa problem är sådana som det på grund av              och å andra sidan konkurrenternas fördel. Den-
14920:  ärendets karaktär varit svårt att hitta godtagbara      na konflikt kan inte avhjälpas genom ändringar i
14921: lösningar på genom lagstiftningo Saneringsförfa-         saneringslagstiftningeno Man måste också beak-
14922:  randet påverkar toexo på ett kännbart sätt borge-       ta att konkurrerande företags fördel inte är det
14923:  närernas ställningo Därför måste borgenärerna i         samma som fördelen med konkurrens i allmän-
14924:  Iagen garanteras ett ändamålsenligt rättsskydd,         het. Tryggandet av ett livskraftigt företags verk-
14925:  som rätt tili tiliräcklig information, rätten att bli   samhet genom att reglera skulderna kan upprätt-
14926:  hörd och framföra invändningar mot de sane-             hålla konkurrensen genom att bidra tili att den
14927:  ringsskulder och saneringsåtgärder som ingår i          konkurrensbefrämjande marknadsstrukturen
14928:  saneringsprogrammet samt rätten tili ett visst          bevaraso
14929: 
14930:       Helsingforsden 4 juli 1995
14931:                                                                           Justitieminister Sauli Niinistö
14932:                                             KK 99/1995 vp
14933: 
14934: Kirjallinen kysymys 99
14935: 
14936: 
14937: 
14938: 
14939:                                   U. Anttila ym.: Turvapaikanhakijoiden oikeusaseman parantami-
14940:                                       sesta
14941: 
14942:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
14943: 
14944:    Suomi on sitoutunut kunnioittamaan pako-          nauttia ulkomaalaislain ja kansainvälisten sopi-
14945: laisten suojelun keskeisiä periaatteita. Myös Eu-    musten mukaan heille kuuluvista oikeuksista.
14946: roopan unionin jäsenyys tuo uuden kansainväli-          Rajaviranomaiset käännyttivät Suomen ra-
14947: sen ulottuvuuden suomalaiseen ulkomaalais- ja        joilta vuonna 1994 myös satoja ulkomaalaisia,
14948: pak olaispolitiikkaan.                               jotka eivät viranomaisten mukaan hakeneet Suo-
14949:    Turvapaikanhakijoiden määrä on Suomessa           mesta turvapaikkaa, mutta jotka tulivat maista,
14950: vähentynyt. Kun vuonna 1993 maahamme saa-            joiden ihmisoikeustilanne on huono. Esimerkiksi
14951: pui 2 024 turvapaikanhakijaa, oli vastaava luku      vuonna 1994 käännytettiin 271 iranilaista, 116
14952: vuonna 1994 vain 836.                                bosnialaista, 25 somalialaista ja 33 libanonilais-
14953:    Turvapaikanhakijoiden määrän väheneminen          ta. Ulkomaalaisten tosiasiallinen asema on ra-
14954: ei johdu maailmantilanteen rauhoittumisesta,         joilla hyvin heikko. Viranomaisten tulisi ohjeis-
14955: vaan se on merkki Suomen pakolaispolitiikan          tuksessa ja koulutuksessa erityisesti korostaa nii-
14956: tiukentumisesta. Kiristynyt pakolaispolitiikka       tä hallintomenettelylain, ulkomaalaislainja kan-
14957: johtuu sekä vuonna 1993 toteutetusta ulkomaa-        sainvälisten sopimusten määräyksiä, jotka aset-
14958: laislain muutoksesta että tehokkaasta Suomen,        tavat kaikissa käännytystilanteissa rajoituksia
14959: Venäjän ja eräiden muiden lähimaiden viran-          viranomaisten harkinta vallalle.
14960: omaisten rajayhteistyöstä, joka käytännössä es-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14961: tää turvapaikanhakijoiden pääsyn Suomeen.            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14962:    Eduskunnan oikeusasiamies (esim. 27.12.1994       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14963: Dnro 1637/4/93) ja eräät tuomioistuimet (esim.       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14964: Kymen lääninoikeus 21.7.1994 Dnro 344/5900/
14965: 94) ovat eräissä viimeaikaisissa päätöksissään                 Onko Hallitus tietoinen turvapaikan-
14966: todenneet, että Suomen rajoille tulleita turvapai-          hakijoiden määrän vähenemisestä, ja
14967: kanhakijoita on käännytetty ulkomaalaislain ja                 onko Hallitus varmistanut, että turva-
14968: Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten                  paikanhakijat saavat kansainvälisten so-
14969: vastaisesti. Joissakin tapauksissa on käännytetty           pimusten mukaisen kohtelun ja oikeus-
14970: jopa alaikäisiä lapsia. On tärkeää varmistaa, että          aseman Suomen rajalla?
14971: rajoillemme saapuvat turvapaikanhakijat saavat
14972: 
14973:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1995
14974: 
14975:                     Ulla Anttila                            Kari Uotila
14976:                     Osmo Soininvaara                        Maija Perho-Santala
14977:                                           Tuija-Maaret Pykäläinen
14978: 
14979: 
14980: 
14981: 
14982: 250261
14983: 2                                              KK 99/1995 vp
14984: 
14985: 
14986: 
14987: 
14988:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
14989: 
14990:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
14991: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           vasti seuraavaa:
14992: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen
14993: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja U. Antti-             Turvapaikanhakijoiden määrä kaikissa Län-
14994: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            si-Euroopan maissa kääntyi laskuun jo vuonna
14995: n:o 99:                                                 1993. Mm. kaikissa pohjoismaissa turvapaikan-
14996:                                                         hakijoiden määrä on vähentynyt vuodesta 1993
14997:                Onko Hallitus tietoinen turvapaikan-     vuoteen 1994 vähintään 50 %. Eräiden Euroopan
14998:             hakijoiden määrän vähenemisestä, ja         maiden sekä Australian, Kanadan ja USAn halli-
14999:                onko Hallitus varmistanut, että turva-   tusten välisessä yhteisessä neuvotteluhankkeessa
15000:             paikanhakijat saavat kansainvälisten so-    seurataan tilanteen kehittymistä jatkuvasti. Vii-
15001:             pimusten mukaisen kohtelun ja oikeus-       meisen raportin mukaan (IGC 8/3/95) turvapai-
15002:             aseman Suomen rajalla?                      kanhakijain määrä Euroopassa on kehittynyt
15003:                                                         seuraavasti:
15004: 
15005:     Vuosi                          1989        1990         1991          1992            1993         1994
15006: Länsi-Euroopan
15007: maat yhteensä ........ .       313 700      434 300       560 000       692 686        549 407      318 886
15008: Suomi .................... .       200        2 500         2100          3 634          2023           849
15009: 
15010: 
15011:     Kaikki turvapaikkahakemukset ratkaistaan            kaan Venäjän federaatio ja Baltian maat katsot-
15012: ulkomaalaisvirastossa. Rajalla oleva passintar-         tiin turvallisiksi näiden valtioiden omille kansa-
15013: kastaja ei voi tehdä käännytyspäätöstä, jos ulko-       laisille. Hakija voi aina esittää erityisiä perustei-
15014: maalainen on hakenut turvapaikkaa; tämänkin             ta, miksi kyseinen maa ei ole hänelle turvallinen.
15015: asian ratkaisee ulkomaalaisvirasto.                     Eduskunnan hallintovaliokunta katsoi täysis-
15016:     Ulkomaalaislakiin tehtiin vuonna 1993 muu-          tunnossa hyväksytyssä mietinnössään (HaVM
15017: toksia (laki 639/93), joiden keskeisin sisältö oli      1211993 vp, HE 293/1992 vp), että säännöstä voi-
15018: selvästi perusteettomien hakemusten nopeute-            daan pitää oikeusturvan kannalta hyväksyttävä-
15019: tun käsittelymenettelyn luominen. Pakolaisuu-           nä sillä edellytyksellä, että säännöksen mukaista
15020: den oikeudellisiin perusteisiin ei lainmuutoksel-       menettelyä sovelletaan huolellista ja tarkkaa har-
15021: la kajottu. Turvapaikan tarve harkitaan edel-           kintaa noudattaen.
15022: leen vuonna 1951 solmitun pakolaisten oikeus-               Kaikki hakemukset tutkitaan yksilöllisesti.
15023: asemaa koskevan sopimuksen perusteella. Sopi-           Vuonna 1994 sisäasiainministeriön ulkomaalais-
15024: muksen mukaiset pakolaisuuden edellytykset              keskus teki 1 106 turvapaikkapäätöstä. Hake-
15025: on kirjattu Suomessa ulkomaalaislain 30 §:ään.          muksista hylättiin heti selvästi perusteettomina
15026: Lisäksi Suomen, kuten eräiden muiden länsi-             126. Vuoden 1995 tammi-toukokuun aikana
15027: maiden lainsäädännön mukaan oleskelulupa                tehdyistä 284 turvapaikkapäätöksestä 39 todet-
15028: voidaan myöntää suojelun tarpeen perusteella            tiin selvästi perusteettomiksi. Päätökset koske-
15029: tai, esimerkiksi sisällissotatapauksissa, paina-        vat sekä nk. turvalliseen turvapaikkamaahan (lä-
15030: vien humanitaaristen syiden johdosta (UlkL 20           hinnä Ruotsiin) palautettuja että turvalliseksi
15031: ja 31 §).                                               katsottuun omaan maahan palauttetuja.
15032:     Ulkomaalaislain 32 §:n 3 momentin mukaises-             Euroopan unionin tavoitteena on ihmisten
15033: ti turvapaikkahakemus voidaan heti hylätä, jos          vapaa liikkuvuus unionin alueella. Koska val-
15034: hakija saapuu toisesta pohjoismaasta tai muusta         vontaa unionin sisäisillä rajoilla ollaan poista-
15035: maasta, johon hänet voidaan palauttaa. Valtio-          massa, jäsenvaltioilta edellytetään tarkkaa ja
15036: neuvoston 21.1.1994 tekemän kannanoton mu-              asiallista ulkorajavalvontaa. Suomi on lähialue-
15037:                                           KK 99/1995 vp                                            3
15038: 
15039: yhteistyössä antanut Venäjän federaation maa-          Kysymyksen perusteluissa viitataan rajavar-
15040: hanmuuttoviranomaisille turvapaikkapäätök-         tioviranomaisten tilastoihin, joiden väitetään
15041: sentekoa koskevaa koulutusta ja edistänyt pako-    osoittavan Suomesta käännytetyn ulkomaalai-
15042: laisten vastaanottojärjestelmän luomista Pieta-    sia,jotka tulevat maista, joiden ihmisoikeustilan-
15043: rin kaupungin ja Leningradin läänin alueelle.      ne on huono. Tilastot eivät kuitenkaan osoita
15044:    Turvapaikanhakijoiden asiallisen kohtelun       henkilöiden lähtömaata vaan heidän kansalai-
15045: varmistamiseksi rajalla rajavalvonnasta ja pas-    suutensa. Mainittujen maiden kansalaisia oles-
15046: sintarkastuksesta vastaavien rajavartiolaitoksen   kelee runsaasti mm. muissa pohjoismaissa. Ylei-
15047: ja poliisin henkilöstön koulutuksessa on koros-    nen syy käännytykseen on se väärinkäsitys, että
15048: tettu kansainvälisten sopimusten, ulkomaalais-     oleskeluoikeus toisessa pohjoismaassa mahdol-
15049: lainsäädännön sekä hallintomenettelyä ohjaa-       listaisi saapumisen viisumivapaana turistina
15050: vien normien noudattamisen tärkeyttä. Oikeus-      Suomeen.
15051: turvan varmistamiseksi passintarkastusviran-           Turvapaikkaan ja pakolaisuuteen liityvät ky-
15052: omaisten ohjeistusta on tarkistettu kesäkuun lo-   symykset ovat asioita, joista on hyvin erilaisia
15053: pulla 1995. Uudistetuissa ohjeissa on nimen-       näkemyksiä. Tästä syystä hallitus aikookin laatia
15054: omaan korostettu maahantulon tarkoituksen          ulkomaalaispoliittisen ohjelman, jonka perus-
15055: selvittämistä. Erityistä huomiota kiinnitetään     teella mahdollisia muutoksia harjoitettuun käy-
15056: yksin matkustaviin alaikäisiin lapsiin.            täntöön tehdään.
15057: 
15058:      Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1995
15059: 
15060:                                                            Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
15061: 4                                             KK 99/1995 vp
15062: 
15063: 
15064: 
15065: 
15066:                                           Tili Riksdagens Talman
15067: 
15068:    1 det syfte 37 §1 mom. riksdagsordningen an-            Som svar på spörsmålet får jag värdsamt anfö-
15069: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          ra följande:
15070: lem av statsrådet översänt riksdagsledamot U.
15071: Anttilas skriftliga spörsmå1 nr 99 av följande             1 alla de västeuropeiska länderna började an-
15072: lydelse:                                                talet asylsökande sjunka redan år 1993. Bl.a. i
15073:                                                         alla de nordiska länderna har antalet asylsökan-
15074:             Är Regeringen medveten om att anta-         de minskat med minst 50 % från 1993 tili 1994. 1
15075:          let asylsökande har minskat, och               ett gemensamt förhandlingsprojekt mellan reger-
15076:             har Regeringen säkerställt att asylsö-      ingarna av några europeiska Iänder samt Austra-
15077:          kande vid finska gränsen får den behand-       lien, Kanada och USA följs utvecklingen av situ-
15078:          ling och den rättsliga ställning som inter-    ationen kontinuerligt. Enligt densenaste rappor-
15079:          nationella överenskommelser förutsät-          ten (IGC 8/3/95) har antalet asylsökande i Euro-
15080:          ter?                                           pa visat följande utveckling:
15081: 
15082: År                            1989           1990        1991            1992           1993        1994
15083: De västeuro-
15084: peiska länderna .....        313 700     434 300        560 000        692 686       549 407      318 886
15085: sammanlagt
15086: Finland ..................       200        2 500         2100           3 634         2023            849
15087: 
15088: 
15089: 
15090:     Alla asylansökningar avgörs vid utlännings-         den 21 januari 1994 tog ansågs Ryska federatio-
15091: verket. Passkontrollören vid gränsen kan inte           nen och de baltiska länderna som säkra för dessa
15092: fatta beslut om avvisning, om utlänningen har           staters egna medborgare. Den sökande kan alltid
15093: ansökt om asyl, avgör utlänningsverket också            anföra särskilda grunder tili varför staten i fråga
15094: detta ärende.                                           inte är säker för honom. Riksdagens förvalt-
15095:     1 utlänningslagen (lag 639/93) gjordes år 1993      ningsutskott ansåg i sitt betänkande som antogs i
15096: ändringar, vilkas mest centrala innehåll var att        plenum (FvUB 12/1993 rd, RP 293/1992 rd) att
15097: skapa ett brådskande förfarande för behandling-         bestämmelsen kan anses vara godtagbar med
15098: en av klart ogrundade ansökningar. De rättsliga         hänsyn tili rättsskydd förutsatt att förfarandet
15099: grunderna för flyktingskap berördes inte med            enligt bestämmelsen tillämpas under iakttagande
15100: lagändringen. Behov av asyl prövas fortfarande          av omsorgsfull och noggrann prövning.
15101: med stöd av konventionen angående flyktingars              Alla ansökningar behandlas individuellt. År
15102: rättsliga ställning som ingicks år 1951. Förutsätt-     1994 fattade utlänningscentralen 1 106 asylbe-
15103: ningarna för flyktingskap i enlighet med konven-        slut. Av ansökningarna avslogs 126 omedelbart
15104: tionen är i Finland inskrivna i 30 § utlänningsla-      som klart ogrundade. Av de 284 asylbeslut som
15105: gen. Dessutom kan uppehållstilistånd beviljas           fattats under januari-maj 1995 ansågs 39 som
15106: enligt Finlands liksom några andra västliga län-        klart ogrundade. Besluten angår både de asylsö-
15107: ders lagstiftning på grund av behov av skydd            kande som återsänts tili en s.k. säker asylstat
15108: eller, tili exempel i fall av inbördeskrig, av vägan-   (närmast tili Sverige) och de som återsänts tili
15109: de humanitära skäl (UtlänningsL 20 och 31 §§).          sina hemländer som anses som säkra.
15110:     1 enlighet med 32 § 3 mom. utlänningslagen             Europeiska unionens målsättning är fri rörlig-
15111: kan en asylansökan avslås omedelbart om den             het för personer inom unionområdet. Eftersom
15112: sökande anländer från ett annat nordiskt land           man håller på att upphäva övervakning vid unio-
15113: eller från ett annat land tili vilket han kan sändas    nens inre gränser, kräver man av medlemsstater-
15114: tillbaka. Enligt den ståndpunkt som statsrådet          na en noggrann och saklig övervakning vid de
15115:                                             KK 99/1995 vp                                                  5
15116: 
15117: yttre gränsema. I närområdessamarbetet har               I motiveringen tili frågan hänvisas tili gränsbe-
15118: Finland gett Ryska federationens immigrations-        vakningsmyndigheternas statistik som påstås
15119: myndigheter utbildning angående beslutsfattan-        visa att man från Finland har avvisat utlänningar
15120: de i asylärenden och bidragit tili att skapa ett      som kommer från sådana Iänder vilkas männis-
15121: system för mottagning av flyktingar inom S:t          korättsliga situation är dålig. Den nämnda statis-
15122: Petersburgs stad och Leningrads Iän.                  tiken visar ändå inte vilka Iänder personeroa
15123:    För att säkerställa en saklig behandling av        kommer ifrån utan vilka Iänder de är medborgare
15124: asylsökande vid gränsen har man i utbildningen        i. Medborgare i nämnda Iänder vistas i stor ut-
15125: av personalen hos gränsbevakningen och poli-          sträckning bl.a. i de övriga nordiska länderna. En
15126: sen, som ansvarar för gränsövervakningen och          allmän orsak till avvisning är den missuppfatt-
15127: passkontrollen, poängterat vikten av att följa        ningen att rätt till vistelse i ett annat nordiskt land
15128: internationella överenskommelser, utlännings-         möjliggör ankomsten tili Finland som en vise-
15129: lagstiftningen samt de normer som styr förvalt-       ringsfri turist.
15130: ningsförfarandet. För att garantera rättsskydd           Asyl- och flyktingfrågor är angelägenheter om
15131: har normstyrrning av passgranskningsmyndig-           vilka åsikterna varierar i hög grad. Därför har
15132: heternajusterats i slutet av juni 1995. I de förny-   regeringen för avsikt att utarbeta ett program för
15133: ade anvisningarna har utredandet av inresans          utlänningspolitiken, vilket skall utgöra grund för
15134: avsikt uttryckligen poängterats. Särskild upp-        eventuella förändringar i nuvarande praxis.
15135: märksamhet fåsts vid minderåriga barn som reser
15136: ensamma.
15137:      Helsingforsden 30 juni 1995
15138: 
15139:                                                                    Inrikesminister Jan-Erik Enestam
15140:                                              KK 100/1995 vp
15141: 
15142: Kirjallinen kysymys 100
15143: 
15144: 
15145: 
15146: 
15147:                                     Aittoniemi: Ammatillisen suuntautumisen tukemisesta peruskou-
15148:                                         lussa
15149: 
15150: 
15151:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15152: 
15153:     Kaikkien vanhempien harras toive on, että          vän elämän toiminnoissa peruskouluun jäävän
15154: heidän lapsensa olisi nerokas ja hänestä tulisi        yleissivistävän jakson jälkeen. Parempi kuin
15155: akateemisesti sivistynyt, viittä kieltä taitava kan-   muutaman sanan kielitaito kahdessa kielessä on
15156: salainen. Näin ei kuitenkaan valitettavasti ole, ja    hyvä taito laittaa ruokaa tai omata muita taitoja
15157: tämä on selvästi havaittavissa jo peruskoulussa        ammatillisen koulutuksen pohjaksi.
15158: niin ala- kuin yläasteellakin. Siitä huolimatta           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15159: oppilaille tankataan kieliä ja muita hienoja asioi-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15160: ta, vaikka osa oppilaista aivan oikein peruskou-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15161: lun jälkeen suuntautuu, ei lukioon, vaan amma-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15162: tilliseen koulutukseen. Peruskoulun hienojen
15163: asioiden opetuksessa ns. elävä elämä ja kätten                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
15164: taidotjäävät varsin vähälle huomiolle. Nuori ei                siin peruskoulun opetuksen muokkaami-
15165: osaa neuloa nappia, ei perata kalaa puhumatta-                 seksi niin, että niille oppilaille, joilla ilmi-
15166: kaan muista taidoista.                                         selvästi ei ole mahdollisuuksia menesty-
15167:     Koululaisen mahdollisuudet tulisi kartoittaa               vään akateemiseen uraan, annetaan te-
15168: jo peruskoulun aikana selkeästi ja ohjata ilman                hostettua koulutusta elävän elämän toi-
15169: akateemista loppututkintoa elävään elämään                     mintoja ja ammatillista jatkokoulutusta
15170: joutuvia korostamalla käytännön kätten taitoja                 varten muun muassa ns. käden taitojen ja
15171: ja muuta sellaista, joka auttaa heitä paremmin                 muiden tämäntyyppisten ominaisuuksien
15172: ammattiin suuntautumisessa ja muutenkin elä-                   kehittämiseksi?
15173: 
15174:       Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1995
15175: 
15176:                                              Sulo Aittoniemi
15177: 
15178: 
15179: 
15180: 
15181:  250261
15182: 2                                           KK 100/1995 vp
15183: 
15184: 
15185: 
15186: 
15187:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15188: 
15189:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tussuunnitelmien perusteiden mukaan eri oppi-
15190: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         laiden tuntijako ja oppiaineiden painotus voivat
15191: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       poiketa eri kouluissa ja saman koulun sisälläkin
15192: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        toisistaan. Tuntijaon joustavuus mahdollistaa
15193: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         oppilaan kiinnostuksen kohteiden ja harrastu-
15194: n:o 100:                                              neisuuden huomioon ottamisen. Käden taidot
15195:                                                       ovat osa yleissivistystä. Yleissivistykseen kuuluu
15196:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        myös jonkinasteinen vieraiden kielten taito.
15197:        teisiin peruskoulun opetuksen muokkaa-         Tämä tosiasia tunnustetaan jo ainakin Euroopan
15198:        miseksi niin, että niille oppilaille, joilla   eri maiden koulutuspolitiikassa.
15199:        ilmiselvästi ei ole mahdollisuuksia menes-        Peruskoulun taito- ja taideaineiden vähim-
15200:        tyvään akateemiseen uraan, annetaan te-        mäistuntimäärä on ala-asteella 44 ja valinnaisai-
15201:        hostettua koulutusta elävän elämän toi-        neiden määrä on yläasteella enimmillään 26 viik-
15202:        mintoja ja ammatillista jatkokoulutusta        kotuntia. Esimerkiksi kotitalouden opetuksen
15203:        varten muun muassa ns. käden taitojen ja       tavoitteena on kehittää oppilaassa valmiuksia,
15204:        muiden tämän tyyppisten ominaisuuk-            jotka auttavat häntä selviytymään arkipäivän
15205:        sien kehittämiseksi?                           hallinnasta. Käsityö ja tekninen tai tekstiilityö
15206:                                                       ovat puolestaan käden taitoja kehittäviä ja työn-
15207:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tekoon kasvattavia oppiaineita. Nämä molem-
15208: vasti seuraavaa:                                      mat ovat muiden taito- tai taideaineiden ohella
15209:                                                       pakollisia kaikille oppilaille. Peruskoulussa on
15210:    Peruskoulun tehtävänä on säännösten mu-            myös kaikille pakollinen työelämään tutustumis-
15211: kaan antaa yleissivistävää peruskoulutusta, jo-       jakso. Tämän lisäksi peruskoulu tarjoaa mahdol-
15212: hon kuuluu elämässä tarvittavien tietojen ja tai-     lisuuksia valinnaisuuden huomioonottamiseen,
15213: tojen monipuolinen kehittäminen. Peruskoulun          ja koulut ovat käyttäneet runsaasti laajentunutta
15214: opetus on tarkoitettu koko ikäluokalle, ja koulu      valinnaisuutta hyväkseen.
15215: valmentaa oppilaita toisaalta yleiseen elämän-           Opetushallitus suorittaa parhaillaan laajaa
15216: hallintaan ja toisaalta erilaisiin peruskoulun jäl-   peruskouluopetuksen arviointia, ja useat perus-
15217: keen tapahtuviin jatko-opintoihin. Peruskoulun        koulukokeilut sisältävät luokattomalle koulu-
15218: tavoitteena ei ole ammattiin eikä akateemisiin        tukselle ominaisia elementtejä kuten esimerkiksi
15219: opintoihin valmentaminen, vaan eriytyminen            mahdollisuuksia edetä opinnoissa hitaammin tai
15220: korkeakouluopintoihin ja ammatillisiin opintoi-       nopeammin. Peruskoulun arvioinnista ja kokei-
15221: hin tapahtuu vasta peruskoulun jälkeen.               luista saadut tulokset antavat pohjan vastaaville
15222:    Kasvatustieteellisten tutkimusten mukaan           peruskoulun kehittämistoimenpiteille.
15223: lahjakkuus voi olla erilaista ja oppilaiden kypsy-        Opetusministeriö katsoo, että opetusta tulee
15224: minen tapahtuu usein eri ikäisenä. Yhdeksän-          vastaisuudessa kehittää siten, että erilaiset oppi-
15225: vuotisen peruskoulun aikana ei voida yksiselit-       laat voivat tietyssä määrin suuntautua harrastus-
15226: teisesti todeta, kenellä oppilaista on mahdolli-      tensa ja taipumustensa mukaisesti jo peruskoulu-
15227: suuksia akateemiseen uraan ja kenellä ei.             opinnoissa. Koko ikäluokan tulee kuitenkin
15228:    Peruskoulun kehittämisen painopisteenä on          edelleen saada mahdollisimman monipuolinen ja
15229: ollut viime vuosina opintojen joustavuuden ja         korkeatasoinen koulutus jo peruskouluvaiheessa
15230: yksilöllisyyden lisääminen sekä koulupiirien ra-      ja samalla hyvät lähtökohdat erilaisiin jatko-
15231: jojen väljentäminen. Vuoden 1994 tuntijakopää-        opintoihin sekä taidot elävän elämän muihin toi-
15232: töksen ja opetushallituksen vahvistamien ope-         mintoihin.
15233: 
15234:      Helsingissä 10 päivänä heinäkuuta 1995
15235: 
15236:                                                               Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
15237:                                               KK 100/1995 vp                                              3
15238: 
15239: 
15240: 
15241: 
15242:                                           Tili Riksdagens Talman
15243: 
15244:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             av uthildningsstyre1sen fastställda grunderna för
15245: anger har Ni, Fru Talman, tili vederhörande             läroplanen kan timfördelningen för olika elever
15246: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         och betoningen av läroämnen avvika från varan-
15247: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-            dra i olika skolor och även inom samma skola.
15248: mål nr 100:                                             Flexihiliteten i timfördelningen gör det möjligt
15249:                                                         för eleven att välja de ämnen som han intresserar
15250:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för           sig för och vill ägna sig åt. Manuella fårdigheter
15251:        att undervisningen i grundskolan ändras          hör tili allmänbildningen. Detta erkänns åtmins-
15252:        så att de elever som uppenharligen inte          tone i utbildningspolitiken i Europas länder.
15253:        har möjligheter att framskrida på den               Minimiantalet timmar i grundskolans fårdig-
15254:        akademiska hanan ges effektiv uthildning         hets- och konstämnen är 44 på lågstadiet och
15255:        för det levande livet och för en yrkesinrik-     antalet valfria ämnen på högstadiet är som högst
15256:        tad vidareuthildning hland annat i syfte         26 timmar i veckan. Exempelvis undervisningen i
15257:        att utveckla manuelia fårdigheter och an-        huslig ekonomi syftar till att hos eleven utveckla
15258:        dra liknande egenskaper?                         fårdigheter som hidrar tili att han klarar sig i
15259:                                                         vardagslivet. Handslöjd, teknisk slöjd eller textil-
15260:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anfö-        slöjd utvecklar i sig de manuelia fårdigheterna
15261: ra följande:                                            och är ämnen som uthildar för arbetsmarknaden.
15262:                                                         Vid sidan av de övriga fårdighets- och konstäm-
15263:    Enligt föreskrifterna är grundskolans uppgift        nena är dessa två obligatoriska för alla elever. 1
15264: att ge allmänhildande uthildning, tili viiken hör       grundskolan finns även ett avsnitt som introdu-
15265: mångsidig utveckling av kunskaper och fårdighe-         cerar eleverna i arbetslivet. Dessutom erbjuder
15266: ter som behövs i livet. Undervisningen i grund-         grundskolan möjligheter tili valfria ämnen. Sko-
15267: skolan är avsedd för hela åldersklassen och sko-        lorna har i stor omfattning utnyttjat möjligheter-
15268: lan förhereder å ena sidan eleverna på att gene-        na tili valfrihet.
15269: rellt hehärska sitt Iiv och å andra ~idan på fortsat-      Som bäst utför utbildningsstyrelsen en omfat-
15270: ta studier efter grundskolan. Andamålet med             tande utvärdering av grundskoleundervisningen,
15271: grundskolan är inte att uthilda till olika yrken        och många försök för med sig element som är
15272: eller akademiska studier, utan differentieringen i      typiska för årskurslös uthildning såsom exempel-
15273: högskole- och yrkesstudier sker först efter grund-      vis möjligheten att fortskrida snabbare eller lång-
15274: skolan.                                                 sammare i studierna. Resultaten av utvärdering-
15275:     Enligt pedagogiska undersökningar kan he-           en och försöken i grundskolan ger ett underlag
15276: gåvningen vara av olika slag och elevernas mog-         för åtgärder för att utveckla grundskolan.
15277: nad äger ofta rum i olika åldrar. Under den                Undervisningsministeriet anser att undervis-
15278: nioåriga grundskolan kan man inte entydigt kon-         ningen framdeles skall utvecklas så att de olika
15279: statera vilka av eleverna som har möjligheter till      eleverna i viss mån redan i grundskolestudierna
15280: en akademisk hana och vilka som inte har det.           kan ägna sig åt sina intressen och dragningar.
15281:    Tyngdpunkten i utvecklingen av grundskolan           Hela åldersklassen bör dock få en så mångsidig
15282: har under de senaste åren varit att utöka flexihi-      och högklassig utbildning som möjligt redan i
15283: liteten och individualiteten i studierna och att        grundskolan och samtidigt såväl goda förutsätt-
15284: radera ut gränserna mellan olika skoldistrikt.          ningar för fortsatta studier som fårdigheter för
15285: Enligt heslutet om timfördelningen 1994 och de          livet som sådant.
15286: 
15287:      Helsingforsden 10 juli 1995
15288: 
15289:                                                          Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
15290:                                              KK 101/1995 vp
15291: 
15292: Skriftligt spörsmål 101
15293: 
15294: 
15295: 
15296: 
15297:                                     Bremer: Om en klarare gräns mellan stannande och parkering
15298: 
15299: 
15300: 
15301:                                          Tili Riksdagens Talman
15302: 
15303:    Enligt 2 § 15 p. vägtrafiklagen (267/81) förstås    gräns grundar sig inte på lagen utan på en över-
15304: med parkering uppställning av fordon med eller         enskommelse som träffats av myndigheterna i
15305: utan förare, men inte kortvarig uppställning av        Helsingfors och som parkeringsövervakarna föl-
15306: fordon för på- eller avstigning eller för på- eller    jer. Denna tidsgräns betydelse för tolkningen av
15307: avlastning av gods. Denna gränsdragning är cen-        lagen är så central att den absolut borde faststäl-
15308: tral på ett område där det är tillåtet att stanna      las på högre nivå.
15309: men inte parkera.                                         Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
15310:    Situationen är dock allt annat än klar beträf-      ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
15311: fande gränsdragningen mellan stannande och             ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
15312: parkering. Speciellt i Helsingfors har förare som      följande spörsmål:
15313: transporterar varor tili affärerna i centrum råkat
15314: i svårigheter eftersom fotgängarområdena bre-                    Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
15315: der ut sig och sträckorna från möjlig plats att               ta för att få tili stånd en klar och enhetlig
15316: stanna tili affårerna har blivit längre. Dessa föra-          definition av gränsen mellan att stanna
15317: re bötfålls om deras bil står längre än 10 minuter            och att parkera?
15318: under den tid de levererar varorna. Denna tids-
15319: 
15320:      Helsingfors den 16 juni 1995
15321: 
15322:                                               Klaus Bremer
15323: 
15324: 
15325: 
15326: 
15327: 250261
15328: 2                                           KK 101/1995 vp
15329: 
15330: Kirjallinen kysymys 101                                                                       Suomennos
15331: 
15332: 
15333: 
15334: 
15335:                                    Bremer: Pysähtymisen ja pysäköinnin välisen rajan selkiyttämisestä
15336: 
15337: 
15338: 
15339: 
15340:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15341: 
15342:    Tieliikennelain (267/81) 2 §:n 15 kohdan mu-       minuuttia pidempään sinä aikana, jona he toi-
15343: kaan pysäköinnillä tarkoitetaan ajoneuvon sei-        mittavat tavaroita. Tämä aikaraja ei perustu la-
15344: sottamista kuljettajineen tai ilman kuljettajaa, ei   kiin vaan sopimukseen, jonka ovat tehneet Hel-
15345: kuitenkaan lyhytaikaista ajoneuvon seisottamis-       singin viranomaiset ja jota pysäköinninvalvojat
15346: ta, siihen nousemista tai siitä poistumista tahi      noudattavat. Tämän aikarajan merkitys laintul-
15347: ajoneuvon kuormaamista tai kuorman purka-             kinnalle on niin keskeinen, että se pitäisi ehdotto-
15348: mista varten. Tämä rajanveto on olennainen            masti vahvistaa korkeammalla tasolla.
15349: alueella, jossa pysähtyminen on sallittu, mutta          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15350: pysäköiminen ei.                                      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15351:    Pysähtymisen ja pysäköimisen välinen rajan-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15352: veto on kuitenkin kaikkea muuta kuin selvä.           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15353: Erityisesti Helsingissä tavaroita keskustan liik-
15354: keisiin kuljettavat ovat joutuneet vaikeuksiin,                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15355: koska jalankulkijoiden alueet kasvavat ja mat-                ryhtyä selvän ja yhtenäisen määritelmän
15356: kat liikkeisiin mahdolliselta pysähtymispaikalta              saamiseksi pysähtymisen ja pysäköimi-
15357: ovat tulleet yhä pidemmiksi. Näitä kuljettajia                sen välisestä rajasta?
15358: sakotetaan,jos heidän autonsa seisoo kymmentä
15359:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1995
15360: 
15361:                                              Klaus Bremer
15362:                                           KK 101/1995 vp                                             3
15363: 
15364: 
15365: 
15366: 
15367:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
15368: 
15369:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      semista tai siitä poistumista tahi ajoneuvon kuor-
15370: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       maamista tai kuorman purkamista varten. Ajo-
15371: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     neuvon lyhytaikaisen seisottamisen ja pysäköin-
15372: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-     nin välistä rajaa ei voida ilmaista täsmällisesti
15373: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      minuutteina, koska raja riippuu paitsi käytetystä
15374:  101:                                               ajasta, myös tehtävästä.
15375:                                                        Kysymyksen perusteluissa mainittu kymme-
15376:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      nen minuutin aikaraja ei Helsingin kaupungilta
15377:        ryhtyä selvän ja yhtenäisen määritelmän      saadun tiedon mukaan ole lyhytaikaisen seisotta-
15378:        saamiseksi pysähtymisen ja pysäköimi-        misen enimmäisaika, vaan valvontatekninen ns.
15379:        sen välisestä rajasta?                       tarkkailuaika, joka vaihtelee ajoneuvoryhmit-
15380:                                                     täin.
15381:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Kuormaamiseen ja kuorman purkamiseen
15382: vasti seuraavaa:                                    tarvittava aika vaihtelee huomattavasti mm. teh-
15383:                                                     tävän laadusta riippuen. Liikenneministeriö ei
15384:    Tieliikennelain 2 §:ssä oleva pysäköinnin mää-   sen vuoksi pidä tarkoituksenmukaisena lainsää-
15385: ritelmä perustuu ns. Wienin tieliikennesopimuk-     dännössä määritellä täsmällistä aikarajaa lyhyt-
15386: seen. Sen mukaan pysäköintiä on muu kuin ajo-       aikaiselle pysäyttämiselle.
15387: neuvon lyhytaikainen seisottaminen siihen nou-
15388: 
15389:      Helsingissä 6 päivänä heinäkuuta 1995
15390: 
15391:                                                                        Liikenneministerin sijainen
15392:                                                                        ministeri Anneli Taina
15393: 4                                           KK 101/1995 vp
15394: 
15395: 
15396: 
15397: 
15398:                                          Tili Riksdagens Talman
15399: 
15400:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        på- eller avstigning eller för på- eller avlastning av
15401: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         gods. Gränsen mellan kortvarig uppställning och
15402: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-       parkering av ett fordon kan inte anges exakt i
15403: man Klaus Bremer undertecknade spörsmål nr             minuter, eftersom gränsen inte beror bara på den
15404: 101:                                                   använda tiden utan också på uppdraget.
15405:                                                           Den tidsgräns på tio minuter som nämns i
15406:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         motiveringen tili spörsmålet är enligt uppgifter
15407:        ta för att få tili stånd en klar och enhetlig   från Helsingfors stad inte maximitiden för kort-
15408:        definition av gränsen mellan att stanna         varig uppställning, utan en övervakningsteknisk
15409:        och att parkera?                                s.k. kontrolltid som varierar beroende på for-
15410:                                                        donsgrupp.
15411:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             Den tid som krävs för på- och avlastning av
15412: anföra följande:                                       gods varierar betydligt bl.a. beroende på uppdra-
15413:                                                        gets art. Trafikministeriet anser därför att det
15414:   Definitionen på parkering i 2 § vägtrafiklagen       inte är ändamålsenligt att i lagstiftningen fast-
15415: baserar sig på den i Wien ingångna konventionen        ställa en exakt tidsgräns för kortvarigt stannan-
15416: om vägtrafik. Enligt definitionen är parkering         de.
15417: annan än kortvarig uppställning av ett fordon för
15418: 
15419:      Heisingfors den 6 juli 1995
15420: 
15421:                                                                     Trafikministerns ställföreträdare
15422:                                                                     minister Anneli Taina
15423:                                              KK 102/1995 vp
15424: 
15425: Kirjallinen kysymys 102
15426: 
15427: 
15428: 
15429: 
15430:                                     Hassi ym.: Vammalan eläkekassan vastuiden kattamisesta
15431: 
15432: 
15433: 
15434:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
15435: 
15436:    Vammalan seudun eläkekassa myöntää työn-            teriön oman tarkastustoiminnan laiminlyönnit.
15437: tekijäin eläkelaissa (TEL) ja yrittäjäin eläkelaissa   Esimerkiksi tekstiilitaiteilija Sirkka Köhöselle,
15438: (YEL) säädettyä lakisääteistä eläketurvaa. So-         joka on kirjeitse lähestynyt kansanedustajia, on
15439: siaali- ja terveysministeriö on tarkastanut kassan     määrätty maksettavaksi 64 000 mk ylimääräistä
15440: toimintaa vuodesta 1988lukien. Tarkastuskerto-         maksua normaalien eläkevakuutusmaksujen li-
15441: musten mukaan kassaa on vähäisiä huomautuk-            säksi.
15442: sia lukuun ottamatta hoidettu hyvin. Myös 23.-            Mielestämme Vammalan eläkekassan tap-
15443: 24.9.1993 Eläketurvakeskuksen tarkastajien             pioiden maksattaminen kassan jäsenillä on täy-
15444: suorittamassa tarkastuksessa todettiin kassan          sin kohtuutonta, varsinkin kun otetaan huo-
15445: asioita hoidetun hyvin, muutamia huomautuk-            mioon sosiaali- ja terveysministeriön osuus nii-
15446: sen aiheita lukuun ottamatta.                          den synnyssä ja se, että Eläke-Kansan paljon
15447:    Sosiaali- ja terveysministeriön tarkastajan         suuremmat tappiot siirtyvät eläkevakuutusyh-
15448: sekä Eläketurvakeskuksen valvonta-asiantunti-          tiöiden yhdessä vastattaviksi, sekä se, että valtio
15449: jan 6.5.1994 suorittamassa tarkastuksessa ha-          on ottanut kantaakseen Ekan säästökassatallet-
15450: vaittiin kuitenkin vakavia puutteita, jotka koh-       tajien tappiot ilman lakiin perustuvaa velvolli-
15451: distuivat useaan vuoteen. Tämänjohdosta suori-         suutta.
15452: tetussa ulkopuolisen tilintarkastustoimiston te-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15453: kemässä tarkastuksessahavaittiin muun muassa,          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15454: että kassan varoja on 10 vuoden ajan kavallettu        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15455: 2,5 milj. mk:n edestä. Lisäksi on havaittu 11,8        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15456: milj. mk maksuunpanematonta saatavaa sekä
15457: 6,1 milj. mk luottotappioita konkurssiin men-                    Onko Hallitus tietoinen Vammalan
15458: neiltä tai varattomilta yrityksiltä. Korkoineen               eläkekassan selvitystilasta ja siitä, että
15459: kertynyt alijäämä oli vuoden 1993 tilinpäätök-                kassan tappioita ollaan kohtuuttomana
15460: sessä noin 16 milj. mk. Vuonna 1994 alijäämää                 tavalla siirtämässä kassan jäsenten mak-
15461: tuli lisää siten, että sitä oli vuoden 1994 lopulla           settaviksi, vaikka yksi osatekijä tappioi-
15462: kertynyt noin 21 milj. mk.                                    den syntyyn on sosiaali- ja terveysminis-
15463:    Sosiaali- ja terveysministeriön toimenpide-esi-            teriön suorittaman tarkastustoiminnan
15464: tyksen mukaan alijäämä peritäänjäljellä olevilta              leväperäisyys, ja
15465: kassan jäseniltä. Tämä merkitsisi sitä, että kassan              mitä Hallitus aikoo tehdä tilanteen
15466: jäsenet joutuvat maksamaan vahingot, joiden                   korjaamiseksi?
15467:  synnyssä osasyynä ovat sosiaali- ja terveysminis-
15468: 
15469:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1995
15470: 
15471:                      Satu Hassi                                 Osmo Soininvaara
15472: 
15473: 
15474: 
15475: 
15476: 250261
15477: 2                                          KK 102/1995 vp
15478: 
15479: 
15480: 
15481: 
15482:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
15483: 
15484:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa       yrittäjäjäsenet ovat kassankokouksessa päättä-
15485: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        mässä kassan asioista, valitsemassa kassan halli-
15486: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tusta ja tilintarkastajia. Kassankokouksella on
15487: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Satu Has-       eläkekassan ylin päätösvalta. Kassankokous
15488: sin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o     vahvistaa tilinpäätöksen ja päättää hallituksen ja
15489: 102:                                                 toimitusjohtajan vastuuvapaudesta. Kassanko-
15490:                                                      kous päättää myös mm. kassan asettamisesta
15491:           Onko Hallitus tietoinen Vammalan           selvitystilaan ja vastuun siirtämisestä toiseen elä-
15492:        eläkekassan selvitystilasta ja siitä, että    kelaitokseen.
15493:        kassan tappioita ollaan kohtuuttomana
15494:        tavalla siirtämässä kassan jäsenten mak-
15495:        settaviksi, vaikka yksi osatekijä tappioi-    2. Eläkekassojen valvonta
15496:        den syntyyn on sosiaali- ja terveysminis-
15497:        teriön suorittaman tarkastustoiminnan             Eläkekassan valvonta on moniportainen. En-
15498:        leväperäisyys, ja                             sisijaisesti kassan toiminnan ja hallinnon järjes-
15499:           mitä Hallitus aikoo tehdä tilanteen        tämisestä vastaa eläkekassan hallitus. Tilintar-
15500:        korjaamiseksi?                                kastajat taas tarkastavat hyvän tilintarkastusta-
15501:                                                      van edellyttämässä laajuudessa tilinpäätöksen,
15502:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kirjanpidon sekä kassan hallinnon. Ainakin yh-
15503: vasti seuraavaa:                                     den tilintarkastajan on oltava ammattitilintar-
15504:                                                      kastaja, siis KHT- tai HTM-tilintarkastaja. Ti-
15505:                                                      lintarkastajaa velvoittaa tilintarkastuslaki ja
15506: 1. Eläkekassan toiminta ja hallinto                  -asetus, kirjanpitolaki ja -asetus, vakuutuskassa-
15507:                                                      laki sekä sosiaali- ja terveysministeriön antamat
15508:    Vammalan seudun eläkekassa on vakuutus-           kirjanpito- ja tilinpäätösmääräykset.
15509: kassalain (1164/92) alainen, työntekijäin eläke-         Eläkekassojen yleinen valvonta ja toiminnan
15510: lain (TEL) ja yrittäjien eläkelain (YEL) mukaista    tarkastus kuuluvat sosiaali- ja terveysministe-
15511: toimintaa harjoittava eläkekassa. Työnantajat,       riölle. Ministeriö mm. vahvistaa kassojen sään-
15512: jotka ovat valinneet pakollisen TEL-vakuutuk-        nöt ja laskuperusteet, antaa kirjanpito- ja tilin-
15513: sen toteuttamistavaksi kassamuotoisen eläkejär-      päätösmääräykset ja katemääräykset sekä kassa-
15514: jestelyn, ilmenevät sääntöjen toimintapiirimääri-    toimintaan liittyviä ohjeita ja suosituksia. Laki-
15515: telmästä. Sen mukaisesti toimintapiirin muodos-      sääteisen eläkevakuutuksen osalta on eläkekas-
15516: tavat Vammalan Lähivakuutusyhdistyksen va-           sojen ja eläkesäätiöiden valvonta ja tarkastus
15517: kuutuksenottajiin kuuluvien työnantajien työ-        siirretty eläketurvakeskukselle (ETK:lle) vuo-
15518: suhteessa olevat työntekijät sekä Pienteollisuu-     desta 1962 lukien. Siirrettyjen tehtävien osalta
15519: den Yleinen Ryhmä ry:een kuuluvien työnanta-         ETK:n valvonta on viranomaisvalvonnan luon-
15520: jien työsuhteessa olevat työntekijät, joille työn-   teista. ETK toimittaa sosiaali- ja terveysministe-
15521: antaja on TEL:n perusteella velvollinen järjestä-    riölle vuosittain valvontaa varten tilastotiedot
15522: mään eläketurvan, sekä samoihin yhteisöihin          omasta ja valvomiensa eläkelaitosten toiminnas-
15523: kuuluvat yrittäjät.                                  ta sekä lisäksi hallituksen kertomuksen ja muut
15524:    Työntekijäin eläkelaissa säädetään, että työn-    tilinpäätökseen liittyvät asiakirjat.
15525: antajana tulee olla vakuutus vakuutusyhtiössä,           ETK on tarkastanut ensisijaisesti eläkevakuu-
15526: vakuutuskassalain mukaisessa määrätyn työn-          tusten hoitoon liittyviä asioita, työsuhteitten
15527: antajan tai määrättyyn työnantajaryhmään kuu-        asianmukaista rekisteröintiä sekä yhteisvastuu-
15528: luvien yritysten palveluksessa olevia työntekijöi-   seen osallistumista. ETK:n antaman selvityksen
15529: tä varten perustettavassa eläkekassassa tai eläke-   mukaan eläkekassojen omaisuuden hoitoa ETK
15530: säätiölain (469/55) mukaisessa eläkesäätiössä.       on tarkastanut yksinomaan ETK:n pakollisen
15531: Eläkekassassa työnantajat, työntekijäjäsenet ja      luottovakuutuksen näkökulmasta ja yksittäisiä
15532:                                              KK 102/1995 vp                                             3
15533: 
15534: sijoituksia on tutkittu vain poikkeustapauksissa.         Vuoden 1993 tilinpäätöksestä päättäessään
15535: Eläkekassan kirjanpitoa on seurattu vain pisto-        kassankokous on vahvistanut alijäämän, joka
15536: koeluontoisesti.                                       muodostuu luottotappioista ja maksuunpane-
15537:     Työntekijäin eläkelakia muutettiin 1.1.1994        mattomista vakuutusmaksusaatavista johtuvas-
15538: lukien siten, että ETK:n velvollisuus myöntää          ta menetyskirjauksesta. Eläkekassa on viime
15539: luottovakuutuksia lakkautettiin ja vastuut siir-       vuoden vakuutusmaksun ennakkoa määrätes-
15540: rettiin Vakuutusosakeyhtiö Garantialle. Luotto-        sään ottanut huomioon kuluneen vuoden nor-
15541: vakuutusturvan vähentyessä siirtymäajan ku-            maalien kulujen lisäksi edellisen vuoden alijää-
15542: luessa kassalle aiheutuu lisääntyviä vaatimuksia       män. Kassan sääntöjen mukaan vakuutusmaksu
15543: huolehtia katteen arvon täysimääräisyydestä.           määrätään niin suureksi, että se riittää kassan
15544: Muutos vaikuttaa myös siihen, että sijoitusten         kulujen peittämiseen alijäämä mukaan lukien.
15545: valvonnan merkitys on korostunut ja valvonnas-         Vakuutusmaksu jaetaan työnantajien kesken
15546: sa joudutaan uudella tavalla kiinnittämään huo-        palkkasummien suhteessa. Vammalan seudun
15547: miota siihen, että eläkekassan sitoumuksilla on        eläkekassan osakkaina olevien työnantajien
15548: pitävä kate, koska ETK:n täysimääräinen luot-          maksettavaksi määrättiin siis osa TEL-vakuu-
15549: tovakuutusturva ei viime vuoden viimeisestä päi-       tusmaksuista, joita ei aikanaan ole veloitettu eikä
15550: västä alkaen enää ole voimassa.                        maksettu.
15551:     Tämä on osaltaan johtanut tarkastustoimin-            Vuoden 1994 vahvistetun tilinpäätöksen tie-
15552: nan tehostamiseen, ja sen seurauksena Vamma-           dot eivät ole vielä käytettävissä.
15553: lan seudun eläkekassassa on suoritettu viime
15554: vuoden keväällä sosiaali- ja terveysministeriön
15555: sekä ETK:n toimesta tarkastus. Tarkastuksessa          4. Tappion peittäminen ja vakuutusmaksun
15556:  tulivat ilmi Vammalan seudun eläkekassan toi-            määrääminen
15557:  minnassa vakavat puutteet. Tarkastus johti sii-
15558:  hen, että kassan oli laadittava tilinpäätös vuodel-       Kassalla on sääntöjensä mukaisesti vaihtoeh-
15559: ta 1993 uudelleen. Kassan valitsemat tilintarkas-      toina peittää alijäämä seuraavassa tilinpäätök-
15560:  tajat erosivat tehtävästään. Kassanjohtaja va-        sessä taijollei alijäämää saada peitetyksi, ryhtyä
15561:  paute~tiin toimestaan ja myöhemmin erotettiin:        kassan purkutoimiin. Purkaminen edellyttää
15562:  häntä vastaan nostettiin rikossyyte.                  vastuunsiirtoa toiseen eläkekassaan tai vakuu-
15563:     Sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosas-      tusyhtiöön.
15564:  to on suorittanut valvonnan niin tehokkaasti              Vakuutuskassalaissa sekä muissa vakuutus-
15565:  kuin sillä olevien niukkojen henkilömäärien pe-       laitoksia koskevissa laeissa on otettu huomioon,
15566:  rusteella on ollut mahdollista ottaen huomioon,       että vakuutuslaitos voi joutua selvitystilaan tai
15567:  että vakuutuskassojen lukumäärä on yli 200.           konkurssiin. Lainsäädännössä on siis otettu huo-
15568:                                                        mioon, että vakuutustoimintaan liittyy taloudel-
15569:                                                        linen riski. Lakisääteistä eläkevakuutustoimin-
15570: 3. Vammalan seudun eläkekassan tilinpäätös             taa harjoittavien vakuutuslaitosten osalta itse
15571:    vuodelta 1993                                       eläketurva on suojattu eläkelaitosten yhteisvas-
15572:                                                        tuulla, mutta eläkekassojen osakkaina olevilla ja
15573:    Eläkekassassa suoritettujen tarkempien selvi-       eläkesäätiöiden toimintapiiriin kuuluvilla työn-
15574: tysten perusteella muodostui vuoden 1993 tilin-        antajilla on taloudellisesta toiminnasta aiheutu-
15575: päätös 16 mmk alijäämäiseksi. Suurin osa alijää-       va riski. Vakuutustoiminnan valvonnan lisäämi-
15576: mästä muodostui vakuutusmaksuista, joita ei ol-        sestä ja valvontamenetelmien kehittämisestä
15577: lut peritty työnantajilta. Noin 10 vuoden aikana       huolimatta julkinen valvonta ei voi taata vaivat-
15578: eläkekassa on perinyt työnantajilta liian pientä       tavien vakuutuslaitosten toiminnan riskittö-
15579: vakuutusmaksua. Tilinpäätöksiin oli kuitenkin          myyttä.
15580: vuosittain kirjattu vakuutusmaksuja koskeva               Eläkekassan myöntämät TEL:n mukaiset elä-
15581: siirtosaaminen.                                        ke-etuudet rahoitetaan kassan sääntöjen 9 §:n
15582:    Sosiaali- ja terveysministeriölle tuolloin lä-      mukaisilla vakuutusmaksuilla: työnantajat suo-
15583: hetetyistä tilinpäätösasiakirjoista ja tilintarkas-    rittavat eläkekassalle vakuutusmaksuina vuosit-
15584: tuskertomuksista ei ollut pääteltävissä, että          tain määrän, joka kassan muiden tuottojen lisäk-
15585: kassassa olisi syyllistytty rikokseen tai että kas-    si tarvitaan eläkkeiden suorittamiseen, sosiaali-
15586: sassa ei ole veloitettu kaikkia vakuutusmak-           ja terveysministeriön vahvistamien perusteiden
15587: susaamisia.                                            edellyttämään siirtoon vakuutusmaksu- ja kor-
15588: 4                                          KK 102/1995 vp
15589: 
15590: vausvastuuseen sekä kassan muiden kulujen peit-      Ministeriön ohjeessa todettiin, että toimivassa
15591: tämiseen. Edellä sanotun määrän suorittamiseen       vakuutuslaitoksessa vakuutusmaksu on määrät-
15592: työnantajat osallistuvat kassan piiriin kuuluville   tävä ja perittävä luvatun eläketurvan hoitami-
15593: työntekijöille maksamiensa palkkojen mukaises-       seksi. TEL:n mukaan maksun perimisestä ei voi
15594: sa suhteessa. Eläkekassalla on oikeus periä va-      luopua. Maksu on määrättävä vuosittain työn-
15595: kuutusmaksun ennakkoa. Ennakolle lasketta-           antajaosakkaille. Sääntöjen mukaan tämä on
15596: vasta korosta määrätään sosiaali- ja terveysmi-      hallituksen asiana. Ministeriöllä ei ole valtuuksia
15597: nisteriön kassalle vahvistamissa perusteissa.        määrätä mitään muuta maksajatahoa tai maksu-
15598:     Vakuutusmaksumääritelmä on siis vahvistettu      tapaa kuin mitä laissa ja kassan säännöissä on
15599: säännöissä ja vakuutusmaksun yksityiskohtainen       määrätty ja niistä seuraa. TEL:n mukainen yh-
15600: laskenta vahvistetuissa laskuperusteissa. Ministe-   teisvastuu tulee kyseeseen vain eläkelaitoksen
15601: riö vahvistaa vakuutuskassalain nojalla säännöt      konkurssissa.
15602: ja laskuperusteet kassan hakemuksesta. Säännöt          Vakuutusmaksun määräämisestä ja mak-
15603: ja laskuperusteet ovat kassaa velvoitta via.         suunpanosta ovat useat osakkaat valittaneet elä-
15604:     Maksumääritelmän oleellinen sisältö on se,       kelautakunnalle. Ministeriön tietoon on tullut
15605: että maksuvelvolliset (=TEL-vakuutuksen otta-        eläkelautakunnan päätös, jonka mukaan vali-
15606: jat) suorittavat maksua niin paljon kuin lakisää-    tuksenalainen maksuunpano kumotaan ja pa-
15607: teisen eläketurvan toteuttamiseen tarvitaan.         lautetaan eläkelaitokseen toimenpiteitä varten.
15608: TEL:n mukaiset etuudet on suoritettava lain tar-     Päätös ei kuitenkaan ole vielä lainvoimainen.
15609: koittamassa laajuudessa.
15610:     Kassan vakuutusmaksulla kustannetaan siis
15611: TEL:n mukainen eläketurva ja sen toteuttami-         5. Vastuunsiirto ja selvitystila
15612: nen kassassa. Mitään muuta tulolähdettä kuin
15613: vakuutusmaksutulo ja sijoitustoiminnan tuotot           Vammalan seudun eläkekassan kassankokous
15614: kassalla ei ole, koska kassa ei lain mukaan voi      on 21.12.1994 päättänyt vastuunsa siirtämisestä
15615: harjoittaa muuta toimintaa kuin säännöissä           hyväksymänsä vastuunsiirtosopimuksen mukai-
15616: määriteltyä vakuutuskassatoimintaa. Tästä seu-       sesti eläkevakuutusyhtiöön 22.12.1994 sekä elä-
15617: raa, että kassan sijoitustoiminnan positiivinen      kekassan asettamisesta selvitystilaan sen jälkeen,
15618: nettotuotto vähentää vakuutusmaksun tarvetta         kun sosiaali- ja terveysministeriö on hyväksynyt
15619: ja negatiivinen sijoitustoiminnan tulos, esimer-     vastuunsiirtoa koskevan sopimuksen. Eläkekas-
15620: kiksi luottotappioiden ja/tai omaisuuden arvon-      san selvitystila on alkanut 4.5.1995.
15621: alennusten johdosta, lisää vakuutusmaksun tar-          Vastuunsiirron yhteydessä kaikki kassan elä-
15622: vetta.                                               kevastuut ja niitä vastaavat varat siirtyvät Vas-
15623:     Kassalle suoritettava lopullinen vakuutus-       taanottavalie eläkevakuutusyhtiölle. Siltä osin
15624: maksu tiedetään sitten, kun kassa on laskenut        kuin kassan varat eivät kata eläkevastuuta täy-
15625: tulosta rasittavat erät: maksetut eläkkeet, vas-     teen määrään, vastaa katevajauksesta Vakuutus-
15626: tuunkasvun eli siirrot vakuutustekniseen vastuu-     osakeyhtiö Garantia eläketurvakeskuksesta kas-
15627: velkaan ja muut kulut sekä sijoitustoiminnan         san aikanaan ottaman reaalikatteen luottova-
15628: nettotuloksen. Tilinpäätöksen kannalta tämä          kuutuksen perusteella. Koska reaalikatteen luot-
15629: tarkoittaa, että kassan vakuutusmatemaatikon         tovakuutuksen antama turva alenee vuosittain
15630: laskettua vakuutusteknisen vastuuvelan määrän        31.12.1994lukien yhdellä kahdestoistaosalla, on
15631: per 31.12. ja vastuunkasvun kuluneen tilivuoden      vakuutus vielä täysimääräinen eläkekassan kas-
15632: aikana, lopullinen maksu voidaan määrätä vasta       sankokouksen päättämän vastuunsiirron päivä-
15633: seuraavan vuoden puolella. Koska kassa tarvit-       nä.
15634: see koko tilivuoden ajan likvidejä varoja eläkkei-      Vammalan seudun eläkekassan omaisuus ei
15635: den ja muiden velvoitteidensa suorittamiseen, on     ole riittänyt kattamaan siirtyvää eläkevastuuta.
15636: sääntöihin otettu määräys vakuutusmaksun en-         Katevajaus peitetään luottovakuutuksen kor-
15637: nakon perimisestä. Kun tarvittava maksun mää-        vauksilla.
15638: rä on tiedossa, otetaan lopullisen maksun mää-
15639: räämisessä ennakot huomioon. Tällöin osak-
15640: kaalle voi syntyä maksun palautusta tai lisää        6. Valvonnan kehittäminen
15641: maksettavaa.
15642:     Vakuutusmaksun määräämisestä eläkekassa            Suomessa pitkään jatkunut talouden lama on
15643: pyysi sosiaali- ja terveysministeriöitä ohjetta.     vaikuttanut voimakkaasti myös vakuutuslaitos-
15644:                                               KK 102/1995 vp                                             5
15645: 
15646: ten toimintaan mm. aiheuttamaila eläkekassalla          riölle. Ministeriön asettama työryhmä valmiste-
15647: olevan vastuuvelan katteena olevien kiinteistöjen       lee parhaillaan asiaa.
15648: huomattavia arvonalennuksia sekä vakuutuk-                 Valvonta- ja tarkastustehtävien siirto kuiten-
15649: senottajien ja eläkekassojen osakkaiden talou-          kin edellyttää, että ministeriöön perustetaan tar-
15650: dellisista vaikeuksista johtuvia luottotappioita.       kastuksien ja valvonnan suorittamisen vaatimat
15651: Tästä syystä sosiaali- ja terveysministeriö on vii-     tarkastajien virat.
15652: me vuoden aikana lisännyt tarkastuksen henkilö-
15653: resursseja ja muutoinkin kehittänyt valvontakei-
15654: noja ja -menetelmiä. Ministeriössä edelleen val-        7. Yhteenveto
15655: mistellaan myös atk-avusteisten valvontamene-
15656: telmien lisäämistä laitoskohtaisten tarkastus-             Edellä esitetyn perusteella on lopuksi todetta-
15657: käyntien lisäksi. Tehostetusta tarkastuksesta tul-      va seuraavaa:
15658: leet kokemukset kuitenkin osoittavat, että tar-            Eläkekassassa osakkaatjoutuvat maksamaan
15659: kastuksia tulisi vieläkin nykyisestään lisätä. Te-      kassatoiminnan kaikki kustannukset, johtuivat-
15660: hostetun tarkastuksenjohdosta myös Vammalan             pane maksettavista eläkkeistä tai tilinpäätöksen
15661: seudun eläkekassan ongelmat tulivat esiin viime         osoittamasta tappiosta. Osakkaat eivät ehkä oi-
15662: vuonna.                                                 vana tätä vastuuta normaalitoiminnan yhteydes-
15663:      Valtioneuvoston (316/62) ja sittemmin sosiaa-      sä. Tappion peittämiseen ei ole olemassa muuta
15664: li- ja terveysministeriön päätöksen (1495/92) mu-       tapaa kuin vakuutusmaksujen korottaminen.
15665: kaisesti ETK:n on tullut tehdä viipymättä minis-        Toisaalta osakkaat saattavat saada etua kassa-
15666: teriölle ne ehdotukset, joihin valvonta on anta-        järjestelmästä, mikäli kassa hoitaa vakuutukset
15667: nut aihetta. Tämän valvontaperiaatteen johdos-          ja sijoitukset tehokkaammin kuin vakuutusyh-
15668: ta ja sosiaali- ja terveysministeriön tarkastushen-     tiö. Vammalan seudun eläkekassassakin osak-
15669: kilöstön vähäisyydn vuoksi on ollut tarkoitus,          kaat ovat itse asiassa saaneet kassasta etua siten,
15670: että ministeriö ryhtyy erityisiin tarkastuksiin ja      että niiltä perityt vakuutusmaksut ovat olleet
15671:  muihin erityistoimiin vain, jos ETK:n ilmoituk-        alemmat kuin mitä olisi pitänyt vuosittain periä.
15672:  sen perusteella on ollut erityistä aihetta.               Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, ettei sen
15673:      Käsitellessään luottovakuutuspakon poista-         valvonta ole ollut leväperäistä, ja viittaa edellä
15674:  mista koskevaa hallituksen esitystä laeiksi työn-      selostettuun eläkekassojen moniportaiseen val-
15675:  tekijäin eläkelain muuttamisesta ja eräiksi siihen     vontajärjestelmään.
15676:  liittyviksi laeiksi (HE 117/1993) sosiaali- ja ter-       Sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosas-
15677:  veysvaliokunta on edellyttänyt mietinnössään           ton toimintaa on jo alettu tehostaa lisäämällä
15678:  n:o 28 vuodelta 1993, että katevalvonta siirretään     vuodesta 1994 alkaen tarkastushenkilöstöä.
15679:  kohtuullisessa ajassa eläketurvakeskuksesta so-        Henkilöstöä on tarkoitus edelleen lisätä, jotta
15680:  siaali- ja terveysministeriölle. Ministeriön tarkoi-   vakuutustarkastuksessa olisi riittävät resurssit
15681:  tuksena on siirtää ETK:lta lakisääteistä eläkeva-      analysoida eläkekassojenja muiden vakuutuslai-
15682:  kuutusta harjoittavien eläkekassojenja eläkesää-       tosten toimintaaja suorittaa paikan päällä tehtä-
15683:  tiöiden hallinto ja talouden tarkastus ja valvonta     viä tarkastuksia. Samalla voidaan työmenetel-
15684:  kokonaisuudessaan vuoden 1995 aikana ministe-          miä ja työnjakoa tarkistaa.
15685: 
15686:       Helsingissä 10 päivänä heinäkuuta 1995
15687: 
15688:                                                         Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
15689: 6                                           KK 102/1995 vp
15690: 
15691: 
15692: 
15693: 
15694:                                        Tili Riksdagens Talman
15695: 
15696:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      medlemmarna och företagarmedlemmarna un-
15697: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        der kassans kassamöte om kassans angelägenhe-
15698: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      ter och väljer kassans styrelse och revisorer. Kas-
15699: man Satu Hassi m.fl. undertecknade spörsmål nr        samötet har den högsta beslutanderätten i pen-
15700: 102:                                                  sionskassan. Kassamötet fastställer bokslutet
15701:                                                       och beslutar om ansvarsfrihet för styrelsen och
15702:            Är Regeringen medveten om Vamma-           verkställande direktören. Kassamötet fattar ock-
15703:        lan eläkekassas likvidation och det att        så beslut om bl.a. att försätta kassan i likvidation
15704:        kassans medlemmar på ett oskäligt sätt         och att överföra ansvaret tili en annan pensions-
15705:        blir tvungna att betala kassans förluster,     anstalt.
15706:        fastän en delorsak tili förlusterna är soci-
15707:        al- och hälsovårdsministeriets försumlig-
15708:        het när det gäller inspektionen, och              2. Övervakningen av pensionskassorna
15709:           vad ämnar Regeringen göra för att rät-
15710:        ta tili situationen?                               Övervakningen av pensionskassan sker på
15711:                                                       många nivåer. För kassans verksamhet och för-
15712:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         valtning ansvarar i första hand pensionskassans
15713: anföra följande:                                      styrelse. Revisorerna granskar åter i den omfatt-
15714:                                                       ning som god revisionssed förutsätter bokslutet,
15715:                                                       bokföringen samt kassans förvaltning. Åtmin-
15716: 1. Pensionskassans verksamhet och förvaltning         stone en revisor skall vara yrkesrevisor, således
15717:                                                       CGR- eller GRM-revisor. Revisorn omfattas av
15718:     Vammalan seudun eläkekassa är en pensions-        bokföringslagen och bokföringsförordningen,
15719: kassa som omfattas av lagen om försäkringskas-        lagen om försäkringskassor samt av de bokfö-
15720: sor ( 1164/92) och som bedriver verksamhet enligt     rings- och bokslutsföreskrifter som social- och
15721: lagen om pension för arbetstagare (APL) och           hälsovårdsministeriet meddelar.
15722: lagen om pension för företagare (FöPL). De ar-            Social- och hälsovårdsministeriet utövar den
15723: betsgivare som valt att bilda en pensionskassa för    allmänna tillsynen över pensionskassorna och
15724: skötseln av den obligatoriska APL-försäkringen        inspekterar deras verksamhet. Ministeriet fast-
15725: framgår av definitionen av verksamhetssektorer-       ställer bl.a. kassornas stadgar och beräknings-
15726: na i stadgarna. I enlighet därmed består verksam-     grunder, meddelar bokförings- och bokslutsfö-
15727: hetssektorn av arbetstagare som är anställda hos      reskrifter samt föreskrifter om täckningsbidra-
15728: de arbetsgivare vilka är försäkringstagare hos        get samt anvisningar och rekommendationer
15729: Vammalan Lähivakuutusyhdistys samt sådana             som ansluter sig tili kassans verksamhet. Beträf-
15730: arbetstagare anställda )los arbetsgivare som hör      fande den lagstadgade pensionsförsäkringen har
15731: tili Pienteollisuuden Yleinen Ryhmä r.y., för vil-    tilisynen över och inspektionen i pensionskassor
15732: ka arbetsgivaren på grundval av APL är skyldiga       och pensionsstiftelser överförts tili pensions-
15733: att arrangera pensionsskydd samt av företagare        skyddscentralen (PSC) fr.o.m. 1962. Beträffande
15734: som hör tili samma samfund.                           de överförda uppgifterna har PSC:s tilisyn ka-
15735:     I lagen om pension för arbetstagare stadgas att   raktären av myndighetstilisyn. För tillsynen
15736: arbetsgivaren skall ha försäkring i ett försäk-       sänder PSC årligen tili social- och hälsovårdsmi-
15737: ringsbolag, i en pensionskassa, som grundas för       nisteriet statistiska uppgifter om sin egen verk-
15738: arbetstagare, anställda hos en viss arbetsgivare      samhet och verksamheten i de pensionsanstalter
15739: eller hos ett tili en viss grupp av arbetsgivare      som den övervakar samt dessutom styrelsens
15740: hörande företag som avses i lagen om försäk-          berättelse och andra handlingar i anslutning tili
15741: ringskassor, eller i en pensionsstiftelse som avses   bokslutet.
15742: i lagen om pensionsstiftelser (469/55). I en pen-         PSC har i första hand inspekterat sådant som
15743: sionskassa beslutar arbetsgivarna, arbetstagar-       har samband med skötseln av pensionsförsäk-
15744:                                               KK 102/1995 vp                                                 7
15745: 
15746: ringarna, den behöriga registreringen av arbets-            Av de bokslutshandlingar och revisionsberät-
15747: förhållandena samt deltagandet i det gemensam-           telser som då sändes in tili social- och hälsovårds-
15748: ma ansvaret. Enligt PCS:s utredning har PCS              ministeriet var det inte möjligt att dra några såda-
15749: granskat pensionskassornas skötsel av tili-              na slutsatser att man skulle ha gjort sig skyldig tili
15750: gångarna endast från kreditförsäkringssynpunkt           brott i kassan eller att alla försäkringspremier
15751: och enskilda investeringar undersöktes endast i          inte skulle ha debiterats.
15752: undantagsfall. Pensionskassans bokföring har                När kassamötet fattade beslut om bokslutet
15753: granskats endast genom stickprov.                        för 1993 fastställde det underskottet, som består
15754:      Lagen om pension för arbetstagare ändrades          av kreditförluster och bokföring av förlust tili
15755: 1.1.1994 så att PSC:s skyldighet att bevilja kredit-     följd av odebiterade premiefordringar. När pen-
15756: försäkringar upphörde och ansvaret överfördes            sionskassan fastställde årets förskottspremie be-
15757: på Försäkringsaktiebolaget Garantia. 1 samma             aktade den utom de normala kostnaderna även
15758: takt som kreditförsäkringsskyddet minskar un-            underskottet från fåregående år. Enligt kassans
15759: der övergångstiden ökar kassans skyldighet att se        stadgar fastställs premien tili ett så stort belopp
15760: tili att täckningens värde uppgår tili fullt belopp.     att det täcker kostnaderna inklusive underskot-
15761: Genom förändringen har även betydelsen av till-          tet. Premien delas mellan arbetsgivarna i förhål-
15762: synen över investeringarna accentuerats och vid          lande tililönebeloppen. De arbetsgivare som är
15763:  tilisynen blir man tvungen att på ett nytt sätt fåsta   delägare i Vammalan seudun eläkekassa har nu
15764:  uppmärksamhet vid att pensionskassans förbin-           ålagts att betala den del av APL-avgifterna som
15765:  delser har en hållbar täckning, eftersom PCS:s          inte hade debiterats eller betalts tidigare.
15766:  kreditförsäkringsskydd tili fullt belopp inte läng-         Uppgifter om det bokslut som fastställts för
15767:  re är i kraft efter utgången av detta år.                1994 finns ännu inte att tiligå.
15768:      Detta har för sin del resulterat i en effektive-
15769:  rad inspektionsverksamhet som lett tili att in-
15770:  spektioner verkställts i Vammalan seudun eläke-         4. Hur förlusten skall täckas och försäkringspre-
15771:  kassa på initiativ av både social- och hälsovårds-         mien fastställas
15772:  ministeriet och PSC. Vid inspektionen framkom
15773:  allvarliga brister i Vammalan seudun eläkekas-             Kassans alternativ är enligt stadgarna att
15774:  sas verksamhet. lnspektionen ledde tili att kas-        täcka underskottet i fåljande bokslut eller, om
15775:   san blev tvungen att göra upp ett nytt bokslut         underskottet inte täcks, att vidta åtgärder i syfte
15776:   får 1993. De revisorer som kassan hade valt av-        att upplösa kassan. Upplösningen förutsätter att
15777:   gick. Kassans direktör befriades från tjänsten         ansvaret överfårs tili en annan pensionskassa
15778:   och avskedades senare: åtal för brott väcktes          eller ett försäkringsbolag.
15779:   mot honom.                                                1 lagen om försäkringskassor och i andra lagar
15780:      Social- och hälsovårdsministeriets försäk-          som gäller fårsäkringsbolag har man beaktat att
15781:   ringsavdelning har skött övervakningen så effek-       också ett försäkringssamfund kan träda i likvida-
15782:   tivt som det har varit möjligt med dess knappa         tion eller gå i konkurs. 1 lagstiftningen har det
15783:   personelia resurser och med tanke på att försäk-       således beaktats att försäkringsverksamheten är
15784:   ringskassornas antal är över 200.                      förknippad med en ekonomisk risk. Beträffande
15785:                                                          försäkringssamfund som bedriver lagstadgad
15786:                                                          pensionsfårsäkringsverksamhet är själva pen-
15787:                                                          sionsskyddet skyddat genom pensionsanstalter-
15788:  3. Vammalan seudun eläkekassas bokslut för år           nas gemensamma ansvar, men de arbetsgivare
15789:     1993                                                 som är delägare i pensionskassorna och hör tili
15790:                                                          pensionsstiftelsernas verksamhetssektor bär den
15791:     De närmare utredningarna av kassan resulte-          risk som den ekonomiska verksamheten medför.
15792:  rade i ett underskott om 16 milj. mk i bokslutet        Trots att resurserna för tillsynen över försäk-
15793:  för 1993. Största de1en av underskottet utgjordes       ringsverksamheten har ökats och tilisynsmeto-
15794:  av försäkringspremier som inte hade uppburits           derna utvecklats kan ingen tilisyn garantera en
15795:  av arbetsgivarna. Under 10 år har pensionskas-          riskfri försäkringsverksamhet.
15796:  san uppburit en för låg försäkringspremie av               De pensionsförmåner enligt APL som pen-
15797:  arbetsgivarna. 1 boksluten hade dock årligen in-        sionskassan beviljar finansieras med de försäk-
15798:  fårts transitoriska fordringar som gällde försäk-       ringspremier som nämns i 9 § i kassans stadgar:
15799:  ringspremier.                                           arbetsgivarna betalar årligen tili pensionskassan
15800: 8                                            KK 102/1995 vp
15801: 
15802: i form av försäkringspremier ett belopp som vid        en under det gångna räkenskapsåret. Eftersom
15803: sidan av kassans övriga intäkter behövs för utbe-      kassan under hela räkenskapsåret behöver likvi-
15804: talningen av pensioner, för överföringen till för-     da medel för att kunna betala pensioner och
15805: säkringspremie- och ersättningsansvaret enligt         uppfylla sina andra förpliktelser har i stadgarna
15806: de grunder som social- och hälsovårdsministeriet       intagits en bestämmelse om uppbärande av för-
15807: fastställt samt för täckning av kassans övriga         säkringspremien i förskott. Då det nödvändiga
15808: utgifter. Arbetsgivarna deltar i betalningen av        premiebeloppet står klart beaktas förskotten då
15809: ovan nämnda belopp i förhållande till de löner         den slutliga premiesumman fastställs. Det kan då
15810: som betalas till arbetstagare vilka hör till kassan.   hända att delägaren får tillbaka ett belopp eller
15811: Pensionskassan har rätt att uppbära försäkrings-       blir tvungen att betala till.
15812: premien i förskott. I de av social- och hälsovårds-       Pensionskassan bad social- och hälsovårdsmi-
15813: ministeriet fastställda grunderna finns bestäm-        nisteriet om anvisningar för hur försäkringspre-
15814: melser om den ränta som skall räknas på förskot-       mien skall fastställas. Ministeriets anvisning slog
15815: tet.                                                   fast att försäkringspremien i en fungerande för-
15816:     Stadgarna innehåller alltså en definition på       säkringsanstalt skall fastställas och uppbäras så
15817: försäkringspremie, och en detaljerad uträkning         att det utlovade pensionsskyddet kan skötas.
15818: av försäkringspremien finns i de fastställda be-       Enligt APL är det inte möjligt att avstå från att
15819: räkningsgrunderna. Ministeriet fastställer på an-      uppbära premien. Premien skall fastställas årli-
15820: sökan av kassan stadgarna och beräkningsgrun-          gen för arbetsgivardelägarna. Enligt stadgarna
15821: derna med stöd av lagen om försäkringskassor.          skall styrelsen sköta denna fråga. Ministeriet har
15822: Stadgarna och beräkningsgrundema är förplik-           inte befogenhet att förordna om någon annan
15823: tande för kassan.                                      betalare eller något annat betalningssätt än vad
15824:     Det väsentliga innehållet i premiedefinitionen     som föreskrivs i lagen och kassans stadgar och
15825: går ut på att de betalningsskyldiga (=APL-för-         därav följer. Ett gemensamt ansvar i överens-
15826: säkringstagarna) betalar en så stor premie som         stämmelse med APL kommer i fråga endast om
15827: behövs för att ett lagstadgat pensionsskydd skall      pensionsanstalten går i konkurs.
15828: kunna uppfyllas. Förmånerna enligt APL skall              Flera delägare har besvärat sig hos pensions-
15829: betalas i den omfattning som lagen avser.              nämnden över det sätt på vilket försäkringspre-
15830:    Pensionsskyddet enligt APL och det sätt på          mien fastställs och debiteras. Ministeriet har fått
15831: vilket det uppfylls i kassan finansieras alltså med    kännedom om ett beslut av pensionsnämnden
15832: försäkringspremier. Kassan har ingen annan in-         enligt vilket en debitering som överklagats har
15833: komstkälla än det som försäkringspremierna och         upphävts och återförvisats till pensionsanstalten
15834: investeringsverksamheten inbringar, eftersom           för åtgärder. Beslutet har likväl inte ännu vunnit
15835: kassan enligt lag inte kan bedriva någon annan         laga kraft.
15836: verksamhet än den försäkringskasseverksamhet
15837: som regleras i stadgarna. Det här innebär att en
15838: positiv nettovinst på investeringarna minskar          5. Ansvarsöverföring och likvidation
15839: behovet av försäkringspremier och ett negativt
15840: resultat för investeringsverksamheten, t.ex. till          Vammalan seudun eläkekassas kassamöte be-
15841: följd av kreditförluster och/eller egendomens          slöt den 21 december 1994 att överföra sitt ansvar
15842: värdeminskning, ökar behovet av försäkrings-           i enlighet med avtalet om ansvarsöverföring till
15843: premier.                                               pensionsförsäkringsbolaget den 22 december
15844:     Den slutliga försäkringspremien som skall be-      1994 samt att försätta pensionskassan i likvida-
15845: talas till kassan är klar när kassan har räknat ut     tion efter det att social- och hälsovårdsministeriet
15846: de rater som belastar resultatet: utbetalda pensio-    har godkänt avtalet om ansvarsöverföring. Pen-
15847: ner, ansvarsökning dvs. överföringar till försäk-      sionskassan trädde i likvidation den 4 maj 1995.
15848: ringsteknisk ansvarsskuld och övriga utgifter              I och med ansvarsöverföringen överförs kas-
15849: samt nettoresultatet för investeringsverksamhe-        sans alla pensionsansvar och motsvarande medel
15850: ten.                                                   till det mottagande pensionsförsäkringsbolaget.
15851:     För bokslutet betyder detta att den slutliga       Till den del som kassans medel inte täcker pen-
15852: premien kan bestämmas först in på nästa år, efter      sionsansvaret till sitt fulla belopp, svarar Försäk-
15853: det att kassans försäkringsmatematiker räknat ut       ringsaktiebolaget Garantia för underskottet i
15854: beloppet på den försäkringstekniska ansvars-           täckningen på grundval av den kreditförsäkring
15855: skulden per den 31 december och ansvarsökning-         för realtäckningen som kassan på sin tid tog hos
15856:                                              KK 102/1995 vp                                              9
15857: 
15858: pensionsskyddscentralen. Eftersom det skydd              28 från år 1993 att tillsynen över täckningen
15859: som kreditförsäkringen för realtäckningen ger            överförs från pensionsskyddscentralen tili social-
15860: årligen fr.o.m. den 31 december 1994 minskar             och hälsovårdsministeriet inom en skälig tid.
15861: med en tolftedel, uppgår försäkringen ännu tili          Ministeriet har för avsikt att överföra inspektio-
15862: sitt fulla belopp på den av pensionskassans kassa-       nen av och tillsynen över förvaltningen och eko-
15863: möte bestämda dagen för ansvarsöverföringen.             nomin vid pensionskassor och pensionsstiftelser
15864:    Vammalan seudun eläkekassas egendom har               som bedriver lagstadgad pensionsförsäkring i sin
15865: inte varit tiliräcklig för att täcka det pensionsan-     helhet från PSC tili ministeriet under 1995. En
15866: svar som överförs. Underskottet i täckningen             arbetsgrupp tillsatt av ministeriet bereder som
15867: korrigeras genom ersättningar från kreditförsäk-         bäst ärendet.
15868: ringen.                                                      För att inspektions- och tillsynsuppgifterna
15869:                                                          skall kunna överföras krävs emellertid att de
15870:                                                          inspektörstjänster som behövs för inspektion och
15871: 6. Förbättring av övervakningen                          tillsyn inrättas vid ministeriet.
15872: 
15873:     Den långvariga depressioneo i Finland har
15874: inverkat kraftigt också på försäkringssamfun-            7. Sammandrag
15875: dens verksamhet bl.a. på grund av betydande
15876: värdesänkningar på de fastigheter som täcker                 U tgående från vad som anförts ovan konstate-
15877: pensionskassans ansvarsskuld samt kreditförlus-          ras slutligen följande:
15878: terna tili följd av att pensionskassornas delägare           1 en pensionskassa blir delägarna tvungna att
15879: råkat i ekonomiska svårigheter. Därför har soci-         betala alla kostnader för kassaverksamheten,
15880: al- och hälsovårdsministeriet från ingången av           vare sig de kommer sig av pensioner som skall
15881: detta år ökat inspektionsverksamhetens perso-            utbetalas eller en förlust som bokslutet utvisar.
15882: nalresurser och även i övrigt utvecklat tillsynssät-     Delägarna inser måhända inte detta ansvar när
15883: ten och tillsynsmetoderna. 1 ministeriet fortsätter      verksamheten är normal. Det finns inget annat
15884: beredningen av ökade ADB-stödda tilisynsmeto-            sätt att täcka en förlust än att höja försäkrings-
15885: der utöver de anstaltsvisa inspektionerna. Erfa-         premierna. Å andra sidan kan delägarna dra nyt-
15886: renheterna från den effektiverade inspektionen           ta av kassasystemet, ifall kassan sköter försäk-
15887: visar dock att inspektionerna bör ökas ytterliga-        ringarna och placeringarna effektivare än ett för-
15888: re. Tack vare den effektiverade inspektionen             säkringsbolag. 1 själva verket har också delägar-
15889: upptäcktes i fjol också problemen hos Vammalan           na i Vammalan seudun eläkekassa haft en fördel
15890: seudun eläkekassa.                                       av kassan på så sätt att de uppburna försäkrings-
15891:     1 enlighet med statsrådets (316/62) och senare       premierna har varit lägre än de årligen borde ha
15892: social- och hälsovårdsministeriets belut (1495/          varit.
15893: 92) har PSC varit skyldig att utan dröjsmål göra             Social- och hälsovårdsministeriet anser att
15894: sådana framställningar tili ministeriet som tillsy-      dess tillsyn inte har varit försumlig och hänvisar
15895: nen gett anledning tili. Med anledning av denna          tili det övervakningssystem i flera nivåer beträf-
15896: tillsynsprincip och att inspektionspersonalen vid        fande pensionskassorna som relaterats ovan.
15897: social- och hälsovårdsministeriet varit så liten             En effektivering av försäkringsavdelningen
15898: har avsikten varit att ministeriet verkställer sär-      vid social- och hälsovårdsministeriet har redan
15899: skilda inspektioner och vidtar andra specialåt-          inletts genom att denpersonai som sköter inspek-
15900: gärder endast om PSC:s anmälan ger särskild              tionsuppgifter har utökats från ingången av
15901: anledning därtill.                                       1994. Avsikten är att ytterligare öka antalet an-
15902:     När social- och hälsovårdsutskottet behandla-        ställda så att försäkringsinspektionen förfogar
15903: de regeringens proposition med förslag tili änd-         över tiliräckliga resurser att analysera pensions-
15904: ring av lagen om pension för arbetstagare och tili       kassornas och övriga försäkringsanstalters verk-
15905: vissa lagar som har samband med den (RP 1171             samhet och företa inspektioner på ort och ställe.
15906:  1993), som gällde avskaffande av kreditförsäk-          Samtidigt kan arbetsmetoderna och arbetsför-
15907: ringstvånget, förutsatte den i sitt betänkande nr        delningen ses över.
15908: 
15909:      Helsingforsden 10 juli 1995
15910: 
15911:                                                        Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
15912: 2 250261
15913:                                             KK 103/1995 vp
15914: 
15915: Kirjallinen kysymys 103
15916: 
15917: 
15918: 
15919: 
15920:                                    Aittoniemi: Helpotusten myöntämisestä verorästien maksamiseen
15921: 
15922: 
15923: 
15924:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15925: 
15926:    Suomessa on kymmeniä miljardeja markkoja              Olen kysynyt tällaisen verorästialen mahdolli-
15927: maksamattornia veroja. Niille on kertynyt vuo-        suutta jo edellisen hallituksen aikana ja saanut
15928: sien saatossa myös korkoa ja jäämämaksuja niin,       kielteisen vastauksen. Kysyn kuitenkin uudelta
15929: että verovelallinen - jos kohta vero-osuuden          hallitukselta valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mo-
15930: pystyisi maksamaan - näkee tilanteen mahdot-          menttiin viitaten kunnioittavasti seuraavan kysy-
15931: tomaksi kokonaisuuden kannalta.                       myksen:
15932:    Jos verovelalliselle annettaisiin tiettynä aika-
15933: na mahdollisuus selviytyä rästeistään ja näin                    Onko Hallitus miettinyt maksamatto-
15934: päästä "takaa-ajetun" listoilta maksamalla itse               rnia veroja koskevaa määräaikaista kam-
15935: vain vero, jolloin korot sekä muut maksut an-                 panjaa, jonka aikana verovelallisella olisi
15936: nettaisiin anteeksi, valtiolle kertyisi ennennäke-            mahdollisuus selvitä rästeistään, jos hän
15937: mätön summa rahaa olemassa olevien veroräs-                   maksaa itse vero velan, mutta saa korot ja
15938: tien suorituksina.                                            jäämämaksut anteeksi?
15939: 
15940:      Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1995
15941:                                             Sulo Aittoniemi
15942: 
15943: 
15944: 
15945: 
15946: 250261
15947: 2                                          KK 103/1995 vp
15948: 
15949: 
15950: 
15951: 
15952:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
15953:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Jäämät kohdistuvat kaikkiin veronsaaJnn,
15954: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        valtioon, kuntiin ja seurakuntiin sekä kansanelä-
15955: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kelaitokseen. Kunjäämävelallisista noin 220 000
15956: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       on luonnollisia henkilöitä, on kuntien osuus saa-
15957: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        matta jäävistä veroista varsin huomattava.
15958: n:o 103:                                                 Jos kysymyksessä ehdotettu kampanja toteu-
15959:                                                      tettaisiin, osa verovelan pääomasta todennäköi-
15960:           Onko Hallitus miettinyt maksamatto-        sesti kertyisi veronsaajille. Mikä olisi valtion ja
15961:        rnia veroja koskevaa määräaikaista kam-       mikä muiden veronsaajien osuus, ja miten kerty-
15962:        panjaa, jonka aikana verovelallisella olisi   vä määrä kuntien kesken painottuisi, ei olisi ehkä
15963:        mahdollisuus selvitä rästeistään, jos hän     tutkittavissakaan, koska käyttäytymisvaikutuk-
15964:        maksaa itse verovelan, mutta saa korot ja     sia ei voitaisi ennustaa. Verovelka lyhenisi kui-
15965:        jäämämaksut anteeksi?                         tenkin muiden verovelvollisten kustannuksella,
15966:                                                      mikä ei olisi omiaan lisäämään yhdenvertaisuut-
15967:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ta yhteiskunnassa. Arvailun varaan jäisi ehkä
15968: vasti seuraavaa:                                     sekin, mitä vaikutuksia olisi verovelan muuttu-
15969:                                                      misella yhtäkkiä muuta velkaa edullisemmaksi.
15970:    Veronmaksukäyttäytymiseen         vaikuttavat     Vaikka kysymyksen taustalla on mielenkiintoi-
15971: sekä veronmaksukyky että maksuhalukkuus.             nen ajatus, tällainen verovelan anteeksiauto so-
15972: Viime vuosien vaikean taloudellisen tilanteen        pisi huonosti suomalaiseen ajatteluun, jossa jul-
15973: vuoksi veronmaksukyky on alentunut, mutta yh-        kisten velvoitteiden täyttämistä on pidetty tär-
15974: teiskunnassa on samaan aikaan ollut nähtävillä       keänä. Anteeksiauto saatettaisiin tulkita merkik-
15975: niin sanottuja harmaan talouden ilmiöitä, joista     si siitä, että veronmaksun laiminlyönti on hyväk-
15976: voidaan päätellä myös maksuhalukkuuden ole-          syttävämpää kuin aikaisemmin. Toimenpiteestä
15977: van vähäisempää kuin aikaisemmin.                    saattaisi jopa seurata uusi verojäämien kasautu-
15978:    Erääntyneitä veroja oli vuoden 1994 lopussa       ma tulevan armahduksen toivossa.
15979: maksamatta lähes 300 000 verovelvollisella. Ve-          Verovelka vanhenee viidessä vuodessa. Vii-
15980: rojäämien määrä oli 23,6 miljardia markkaa.          västysseuraamukset on myös erikseen mahdollis-
15981: Jäämävelallisten määrä kuitenkin väheni vuo-         ta saada anteeksi yksittäistapauksissa, hakemuk-
15982: teen 1993 verrattuna, ja myös verojäämien kasvu      sesta. Lisäksi verovelan viivästysseuraamuksia
15983: kääntyi laskuun. Talouden vähittäistä elpymistä      koskevaa lainsäädäntöä ollaan muuttamassa
15984: ja ehkä veronmaksukyvyn lisääntymistä osoit-         niin, että verovelkojen ja muiden velkojen viiväs-
15985: taa, että ulosottoperintään lähetettyjen jäämien     tysseuraamukset yhdenmukaistuvat Esitys an-
15986: ja konkurssien määrä on laskenut, vaikka perin-      nettaneen eduskunnalle kuluvan vuoden syksyl-
15987: nän kertymätulos on silti noussut. Verohallinnon     lä. Veronkannon strategiahankkeisiin liittyy
15988: perintästrategian muutoksetkin lienevät tosin ol-    useita muitakin tällä hetkellä valmisteilla olevia
15989: leet tulokseen vaikuttamassa. Verojäämistä jää       säännösehdotuksia, joiden avulla pyritään hel-
15990: kuitenkin lopullisesti saamatta noin kaksi kol-      pottamaan veronmaksua ja purkamaan byro-
15991: mannesta, koska ne ovat konkurssivelallisten tai     kratiaa. Niiden avulla voitaneen kysymyksessä
15992: ulosotossa varattomiksi todettujen verovelallis-     ehdotettua menettelyä turvallisemmin päästävä-
15993: tenjäämiä.                                           heneviin verojäämiin.
15994:      Helsingissä 6 päivänä heinäkuuta 1995
15995: 
15996:                                                                                 Ministeri Arja Alho
15997:                                             KK 103/1995 vp                                              3
15998: 
15999: 
16000: 
16001: 
16002:                                         Tili Riksdagens Ta/man
16003: 
16004:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Skatteresterna avser alla skattetagare, dvs.
16005: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        staten, kommunerna oeh församlingarna samt
16006: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      folkpensionsanstalten. Då ea 220 000 av alla
16007: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr         skatterestgäldenärer är fysiska personer, är kom-
16008: 103:                                                  munernas andel av de skatter som aldrig flyter in
16009:                                                       rätt betydande.
16010:           Har Regeringen planerat tidsbundna             Om en sådan kampanj som nämns i spörsmå-
16011:        kampanjer för obetalda skatter, under          let genomfördes, skulle en del av skatteskulds-
16012:        vilka skattegäldenärerna skulle ha möj-        kapitalet troligtvis inflyta till skattetagarna. Det
16013:        lighet att betala bort sina skatterester, om   är kanske inte ens möjligt att undersöka viiken
16014:        de betalar själva skatteskulden, medan         andel som skulle vara statens oeh viiken de övriga
16015:        räntor oeh restavgifter efterskänks?           skattetagarnas oeh hur det influtna beloppet
16016:                                                       skall fördelas mellan kommunerna, eftersom
16017:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         man inte kan f6rutsäga beteendets verkningar.
16018: anföra följande:                                      Skatteskulden skulle i alla fall avkortas på be-
16019:                                                       kostnad av de övriga skattskyldiga, vilket inte
16020:     Både skattebetalningsförmågan oeh betal-          skulle öka jämlikheten i samhället. Man kan bara
16021: ningsbenägenheten påverkar skattebetalnings-          gissa sig till vilka verkningar det skulle ha om
16022: beteendet. Till f6ljd av den svåra ekonomiska         skatteskulden plötsligt blir fördelaktigare än an-
16023: situationen under de senaste åren har skattebe-       nan skuld. Fastän tanken bakom frågan är in-
16024: talningsförmågan blivit nedsatt, men samtidigt        tressant passar en dylik efterskänkning av skatte-
16025: har man i samhället kunnat se teeken på fenomen       skulden dåligt in i de finska tankegångarna, där
16026: som tillhör den s.k. ekonomiska gråzonen, varav       det anses viktigt att de offentliga skyldigheterna
16027: man kan dra slutsatsen att även betalningsbenä-       uppfylls. En efterskänkning av skulden kunde
16028: genheten har varit mindre än tidigare.                eventuellt toikas som ett teeken på att det är mera
16029:     1 slutet av 1994 hade närmare 300 000             aeceptabelt än tidigare att försumma skattebetal-
16030: skattsky1diga obetald skatt som hade förfallit        ning. Åtgärden kunde t.o.m. ge upphov tili en ny
16031: tili betalning. Beloppet av skatteresterna upp-       anhopning av skatterester i hopp om en framtida
16032: giek tili 23,6 mrd. mk. Antalet personer med          benådning.
16033: skatterester minskade doek jämfört med 1993,             En skatteskuld preskriberas efter fem år. Det
16034: oeh även de tidigare ökande skatteresterna            är oekså möjligt att i enskilda fall på anhållan
16035: började minska. Antalet konkurser oeh rester          särskilt få dröjsmålspåföljderna efterskänkta.
16036: som har indrivits genom utsökning har min-            Därtill håller man på att revidera den lagstiftning
16037: skat fastän resultatet av indrivningen har ökat.      som gäller dröjsmålspåföljder i fråga om skatte-
16038: Detta visar att ekonomin småningom håller på          skuld så att dröjsmålspåföljderna för skatteskul-
16039: att återhämta sig oeh att skattebetalning§för-        der och andra skulder förenhetligas. Propositio-
16040: mågan kanske håller på att förbättras. And-           nen torde avlåtas till riksdagen på hösten. Tili
16041:  ringarna i skatteförvaltningens indrivningsstra-     strategiprojekten för skatteuppbörden hör oekså
16042:  tegi torde oekså ha påverkat resultatet. Unge-       många andra förslag tili stadganden som är un-
16043:  får två tredjedelar av skatteresterna blir trots     der beredning och som skall underlätta skattebe-
16044:  allt oindrivna, eftersom de är konkursgälde-         talningen oeh minska byråkratin. Med hjälp av
16045:  närers eller andra sådana skattegäldenärers          dessa torde man kunna uppnå minskande skat-
16046:  rester, vilka vid utsökning har konstaterats         terester på ett tryggare sätt än genom det i spörs-
16047:  vara medellösa.                                      målet föreslagna förfarandet.
16048: 
16049:      Helsingforsden 6 juli 1995
16050: 
16051:                                                                                   Minister Arja Alho
16052:                         j
16053: 
16054:                         j
16055: 
16056:                     j
16057: 
16058:                     j
16059: 
16060:                 j
16061: 
16062:                 j
16063: 
16064:             j
16065: 
16066:             j
16067: 
16068:         j
16069: 
16070:         j
16071: 
16072:     j
16073: 
16074:     j
16075: 
16076: j
16077: 
16078: j
16079:                                            KK 104/1995 vp
16080: 
16081: Kirjallinen kysymys 104
16082: 
16083: 
16084: 
16085: 
16086:                                   Aittoniemi: Kevätkylvöjen takarajan määräämisestä
16087: 
16088: 
16089:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
16090: 
16091:    Kuulin asiasta, mutta en uskonut. Eli että Eu-              Onko Hallitus sitä mieltä, että Euroo-
16092: roopan unioni on määrännyt, mihin mennessä                   pan unionin taholta voidaan määrätä,
16093: Suomessa toukotyöt on oltava tehtyinä, ja ar-                mihin mennessä vapaaoja itsenäisen Suo-
16094: mollisesti sääolosuhteet huomioon ottaen anta-               men talonpojan tulee suorittaa kevätkyl-
16095: nut vielä lisäaikaa 15:nteen kesäkuuta armon                 vönsä, ja jos näin onnettomasti on, niin
16096: vuonna 1995.                                                 mihin direktiiviin asia perustuu ja mikä
16097:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           on sen tarkoitus?
16098: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16099: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16100: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16101: 
16102:      Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1995
16103:                                            Sulo Aittoniemi
16104: 
16105: 
16106: 
16107: 
16108: 250261
16109: 2                                         KK 104/1995 vp
16110: 
16111: 
16112: 
16113: 
16114:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
16115: 
16116:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      dessä noudatettava. Vastaavalla tavalla aiempi-
16117: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       na vuosina oli säädetty muun muassa kansallises-
16118: olette 19 päivänä kesäkuuta 1995 päivätyn kir-      ti rahoitettuihin kesantopalkkioihin ja hehtaari-
16119: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    tukiin liittyviä hakuaikoja.
16120: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Aittoniemen          Koko EU:n alueella haetaan peltokasvien tu-
16121: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 104:       kea viimeistään 15 päivään toukokuuta mennes-
16122:                                                     sä. Määräys on EU :n neuvoston asetuksen
16123:          Onko Hallitus sitä mieltä, että Euroo-     (ETY) N:o 3508/92 6 artiklan 2 kohdassa. Mää-
16124:        pan unionin taholta voidaan määrätä,         räystä perustellaan sillä, että hakemusten käsitte-
16125:        mihin mennessä vapaan ja itsenäisen Suo-     ly ja valvonta on ehdittävä tehdä kasvukauden
16126:        men talonpojan tulee suorittaa kevätkyl-     aikana. Asetuksen (ETY) N:o 1765/92 10 artik-
16127:        vönsä, ja jos näin onnettomasti on, niin     lan 2 kohdan mukaan viljelijän on saadakseen
16128:        mihin direktiiviin asia perustuu ja mikä     korvauksia peltokasvien tukijärjestelmän mu-
16129:        on sen tarkoitus?                            kaisesti kylvettävä siemenet ja jätettävä tukiha-
16130:                                                     kemus viimeistään 15 päivänä toukokuuta. Tä-
16131:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        hän on kuluvana vuonna Suomen osalta tehty
16132: vasti seuraavaa:                                    poikkeus siten, että EU :n komission asetusten
16133:                                                     (EY) N:o 918/95, 919/95 ja 1334/95 perusteella
16134:     Euroopan unionin kokonaan rahoittamaa           annettu määräaika kylvöille oli tänä vuonna
16135: peltokasvien tukea maksetaan suomalaisille vil-     koko maassa 15. päivä kesäkuuta. Kyseessä ei ole
16136: jelijöille vuodelta 1995 noin 1,5 miljardia mark-   määräys siitä, milloin kylvöt on tehtävä, mutta se
16137: kaa. Tuen hakemisesta ja tuen täytäntöönpanon       on takaraja kylvöille, joille voidaan maksaa
16138: edellyttämistämääräajoista on määräyksiä EU:n       EU :n peltokasvien tukea.
16139: säädöksissä, joita Suomessakin on EU-jäsenyy-
16140: 
16141:      Helsingissä 10 päivänä heinäkuuta 1995
16142: 
16143:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
16144:                                              KK 104/1995 vp                                              3
16145: 
16146: 
16147: 
16148: 
16149:                                          Tili Riksdagens Talman
16150: 
16151:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       Finland under medlemskapet i EU. På motsva-
16152: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den        rande sätt stadgades under tidigare år om ansök-
16153: 19 juni 1995 till vederbörande medlem av statsrå-      ningstider för bl.a. de nationellt finansierade trä-
16154: det översänt följande av riksdagsman Aittoniemi        despremierna och hektarstöden.
16155: undertecknade spörsmål nr 104:                            Inom hela EU ansöks om stödet för jord-
16156:                                                        bruksgrödor senast den 15 maj. Föreskriften
16157:           Anser Regeringen att det från Euro-          finns i artikel 6.2 i rådets förordning (EEG) nr
16158:        peiska unionens håll går att bestämma           3508/92. Den motiveras med att det är nödvän-
16159:        före vilket datum bönderna i det fria och       digt att hinna med att behandla ansökningarna
16160:        självständiga Finland skall ha sått om          och utföra tillsynen under växtperioden. Enligt
16161:        våren, och om det förhåller sig så olyck-       artikel10.2 i förordning (EEG) nr 1765/92 skall
16162:        ligt, vilket direktiv baserar sig detta då på   jordbrukarna för att få ersättningar i enlighet
16163:        och vilket är dess syfte?                       med stödordningen för jordbruksgrödor så utsä-
16164:                                                        det och lämna in ansökan om stöd senast den 15
16165:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          maj. För Finlands vidkommande har undantag
16166: anföra följande:                                       från dettai år gjorts med stöd av kommissionens
16167:                                                        förordningar (EG) nr 918/95,919/95 och 1334/95
16168:    Tili jordbrukarna i Finland betalas ca 1,5 mrd.     så att tidsfristen för sådden i år var den 15 juni i
16169: mk i stöd for jordbruksgrödor 1995. Europeiska         hela landet. Det är inte fråga om att bestämma
16170: unionen finansierar detta stöd isin helhet. Före-      när sådden skall ske, utan tidsfristen anger det
16171: skrifter angående ansökan om stödet och de tids-       sista datumet för sådd av sådana grödor för vilka
16172: frister som verkställigheten av stödet förutsätter     EU-stödet för jordbruksgrödor kan betalas.
16173: ingår i EU:s rättsakter, som skall följas också i
16174: 
16175:     Helsingforsden 10 juli 1995
16176: 
16177:                                                         Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
16178:                                              KK 105/1995 vp
16179: 
16180: Kirjallinen kysymys 105
16181: 
16182: 
16183: 
16184: 
16185:                                     Koistinen ym.: Maatalouden tilakohtaisista sopeuttamisohjelmista
16186: 
16187: 
16188: 
16189:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
16190: 
16191:     Nykyiset muutokset maataloudessa vaativat          osallistuvat tahot ovat Kainuun maaseutuelin-
16192: sopeutumista tilakohtaisesti. Jollekin tilalle rat-    keinopiiri, MTK-Kainuu ja Kainuun metsälau-
16193: kaisuna saattaa olla nykyisen tuotantotoiminnan        takunta. Syntyvästä aineistosta saadaan pohjaa
16194: laajentaminen, toiselle tilalle tuotannon moni-        myös alan tutkimukselle.
16195: puolistaminen,ja osalla tiloistajoudutaan mietti-          Sopeutumisohjelma sisältää kaksi tilakäyntiä
16196: mään parasta keinoa tuotannon hallituksi alas-         tilaa kohden. Ensimmäinen päivä käytetään läh-
16197: ajamiseksi, jota myös valtakunnalliset tavoitteet      tötilanteen kartoitukseen ja toisen tilakäynnin
16198: edellyttänevät.                                        aikana tehdään sopeutumissuunnitelma ja selvi-
16199:     Sopeutumisen mukanaan tuomat vaikeudet             tetään tarpeelliset jatkokoulutus- ja neuvonta-
16200: korostuvat esim. Kainuussa pienestä tilakoosta         tarpeet. Jatkaville tiloille etsitään kustannusten
16201: johtuen. Vuosina 1994--1995 sukupolvenvaih-            alentamismahdollisuuksia muun muassa yhteis-
16202: dostiloille tehty taloustilanneselvitys tukee tätä     toiminnan kautta.
16203: käsitystä. Tässä tilanteessa tiloilla tarvittaisiin        Projektin kustannukset ovat 3 200 000 mk
16204: sopeuttamiseen liittyviä ohjelmia, joilla voidaan      (800 000 mk/vuosi), josta viljelijöitten omavas-
16205: hakea tilakohtaisesti siirtymäkauden aikana pa-        tuuosuus on 800 000 mk. Kustannukset koostu-
16206: ras kehittämis- tai lopettamisstrategia.               vat kahdesta tilakäynnistä. Tilakäynnin hinta on
16207:     Kainuusta on ministeri Hemilälle jätetty jo        2 000 mk/päivä, josta viljelijän omavastuuosuus
16208: esitys, että kainuulaisille maatiloille tehtäisiin     on 500 mk/päivä. Projektiin tarvittava valtion
16209: vuosina 1995-1998 tilakohtaiset sopeuttamis-           määräraha on 2 400 000 mk (600 000 mk/vuosi).
16210:  ohjelmat. Ohjelmat perustuvat vapaaehtoisuu-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16211:  teen. Arvion mukaan tarvetta tällaiselle ohje1-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16212:  malle olisi Kainuussa 800 tilalla. Ohjelmia tehtäi-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16213:  siin 200 kpl/vuosi. Kainuu on valmis viemään          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16214:  projektia eteenpäin pilottihankkeena. Saatavien
16215:  kokemusten pohjalta projektia voidaan laajentaa                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16216:  koskemaan myöhemmin myös muita maakuntia.                    ryhtyä maatalouden tilakohtaisten so-
16217:  Päävastuu ohjelmien teossa on Kainuun maaseu-                peuttamisohjelmien laatimiseksi?
16218:  tukeskuksella. Muut projektin toteuttamiseen
16219: 
16220:       Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1995
16221: 
16222:           Annikki Koistinen               Aulis Ranta-Muotio              Timo Kalli
16223:           Armas Komi                      Anne Huotari                    Tero Mölsä
16224:                                           Jukka Vihriälä
16225: 
16226: 
16227: 
16228: 
16229:  250261
16230: 2                                             KK 105/1995 vp
16231: 
16232: 
16233: 
16234: 
16235:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
16236: 
16237:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         valtion suoranaista osallistumista laskelmien
16238: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           kustannuksiin. Asiaa pohdittaessa on kuitenkin
16239: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-        otettava huomioon, että asianomaisten suunni-
16240: le jäsenelle vastattavaksi kansanedustaja Annik-        telmien laatimiskustannus jää tuettavien inves-
16241: ki Koistisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-        tointien kokonaiskustannukseen ja tuen koko-
16242: myksen n:o 105:                                         naismäärään nähden marginaaliseksi.
16243:                                                             Maaseutuelinkeinolain 29 aja 29 b §:ssä (805/
16244:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          93) säädetään maksuvalmiusvaikeuksissa ole-
16245:         ryhtyä maatalouden tilakohtaisten so-           vien tilojen vapaaehtoisesta velkajärjestelystä.
16246:         peuttamisohjelmien laatimiseksi?                Maaseutuelinkeinoasetuksen (248/91) 51 f §:n 2
16247:                                                         momentin (806/93) mukaan valtio korvaa saman
16248:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             asetuksen 8 c §:ssä tarkoitetusta hakijan talou-
16249: taen seuraavaa:                                         dellisesta tilanteesta velkasopimusjärjestelyä
16250:                                                         varten tehdyn selvityksen kustannukset siltä osin
16251:    Euroopan unionin maatalouden rakenteiden             kuin ne ylittävät maa- ja metsätalousministeriön
16252: parantamista koskevasta investointitukijärjes-          asettaman omavastuuosuuden.
16253: telmästä on säädetty asetuksessa (ETY) N:o                  Edellä on käsitelty ns. kehittämiskelpoisia ti-
16254: 2328/91. Tämän tukijärjestelmän käyttöönotos-           loja ja velkajärjestelytiloja. Maa- ja metsätalous-
16255: ta Suomessa on päätetty laissa maa- ja metsäta-         ministeriö ei katso aiheelliseksi luoda järjestel-
16256: louden rakennepoliittisista toimenpiteistä (ra-         mää, jossa kaikille Suomen maatiloille tehtäisiin
16257: kennepolitiikkalaki 1303/94).                           valtion tuella sopeuttamissuunnitelma. Kuten
16258:    Mainittu tukijärjestelmä edellyttää Euroopan         tehdyn kysymyksen taustaesimerkiksi otetun
16259: unionin osarahoittaman tuen osalta tilakohtaista        Kainuun aikomasta maatilasuunnitelmien teko-
16260: maatilan kehittämissuunnitelmaa sekä viljelijän         ohjelman kuvauksesta ilmenee, ei sopeuttamis-
16261: sitoutumista pitämään määrätyntasoista kirjan-          suunnitelmaa ole sielläkään tarkoitus laatiajoka
16262: pitoa. Maaseutuelinkeinolain (1295/90) 7 §:n            tilalle.
16263: (1304/94) mukaan Suomessa vaaditaan kehittä-                Rakennepolitiikkalain 8 luvussa tarkoitetun
16264: missuunnitelma myös rahoitettaessa huomatta-            ohjelmaperusteisen tuen myöntämisvaltuus aio-
16265: vaa maanostoa tai muuta investointia pelkästään         taan delegoida maaseutuelinkeinopiireille. Piirin
16266: kansallisin varoin.                                     tulee tätä Euroopan unionin maatalousrahastos-
16267:    Aikomuksena on, että Euroopan unionin tu-            ta osarahoitettavaa tukea suunnatessaan kuiten-
16268: kijärjestelmän vaatimat maatilojen kehittämis-          kin toimia partnership-periaatteen puitteissa.
16269: suunnitelmat pohjautuisivat soveltuvin osin ny-             Maaseutuelinkeinopiirit voivat katsoessaan
16270: kyisiin, lähinnä maksuvalmiuden kehittymistä            esimerkiksi sopeuttamissuunnitelmien teettämi-
16271: mittaaviin maatilojen taloussuunnitelmiin ja            sen maatiloille tärkeäksi kohdistaa tavoitteiden 5
16272: muihin pääsääntöisesti maaseudun neuvontajär-           b ja 6 mukaisia tukivaroja tähän tarkoitukseen.
16273: jestöjen tiloille tekemiin talouslaskelmiin. Viljeli-   On pidettävä toivottavanakin, että tarkoituk-
16274: jät ovat, mikäli valtionapu maaseudun neuvon-           seen suunnattaisiin jossakin maaseutuelinkeino-
16275: tajärjestöille jätetään huomiotta, itse vastanneet      piirissä riittävästi varoja, jotta suhteellisen katta-
16276: laskelmien laatimiskustannuksista. Maa- ja met-         vasta sopeuttamissuunnitelmien teosta ja tehtä-
16277: sätalousministeriö on, mikäli erityistä tarvetta        vien suunnitelmien hyödystä erilaisilla tiloilla
16278: siihen osoittautuu olevan, valmis harkitsemaan          saataisiin kokemusperäistä tietoa.
16279: 
16280:      Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1995
16281: 
16282:                                                          Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
16283:                                              KK 105/1995 vp                                            3
16284: 
16285: 
16286: 
16287: 
16288:                                          Tili Riksdagens Talman
16289: 
16290:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        uppgörandet av dessa planer är marginell i för-
16291: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         hållande tili den sammanlagda kostnaden för de
16292: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       investeringar som kan stödas och i förhallande
16293: man Annikki Koistinen m.fl. undertecknade              till det sammanlagda stödbeloppet.
16294: spörsmå1 nr 105:                                           1 29 a och 29 b §§ (805/93) landsbygdsnärings-
16295:                                                        1agen stadgas om frivillig skuldsanering för lä-
16296:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-         genheter med likviditetssvårigheter. Enligt 51 f §
16297:        ta för uppgörande av gårdsvisa anpass-          2 mom. (806/93) landsbygdsnäringsförordningen
16298:        ningsprogram för jordbruket?                    (248/91) ersätter staten kostnaderna för den ut-
16299:                                                        redning över sökandens ekonomiska ställning
16300:   Som svar på detta spörsmal får jag vördsamt          som uppgjorts med tanke på avtalet om skuldsa-
16301: anföra följande:                                       nering och avses i 8 c § i samma förordning, tili
16302:                                                        den del kostnaderna överstiger den självriskan-
16303:    Bestämme1ser om Europeiska unionens stöd-           del somjord- och skogsbruksministeriet har fast-
16304: ordning för investeringar som gäller förbättring       ställt.
16305: av jordbruksstrukturen ingår i förordning (EEG)            Ovan har s.k. utvecklingsdugliga lägenheter
16306: nr 2328/91. Beslut om införande av denna stöd-         och lägenheter som ansökt om skuldsanering be-
16307: ordning i Finland har fattats genom lagen om           handlats. Jord- och skogsbruksministeriet anser
16308: strukturpolitiska åtgärder inomjord- och skogs-        att det inte är skäl att skapa ett system där an-
16309: bruket (strukturpolitiklagen 1303/94).                 passningsplaner skulle utarbetas med statligt
16310:    Nämnda stödordning förutsätter att en gårds-        stöd för alla gårdsbruksenheter i Finland. Såsom
16311: vis utvecklingsplan görs upp i fråga om det stöd       framgår av beskrivningen av det i spörsmålets
16312: som Europeiska unionen medfinansierar samt             bakgrundsexempel ingående tilitänkta program-
16313: att jordbrukaren förbinder sig att föra bok i viss     met för utarbetande av gårdsvisa planer i Kaja-
16314: utsträckning. Enligt 7 § (1304/94) landsbygdsnä-       naland är det inte heller där meningen att utarbe-
16315: ringslagen (1295/90) krävs i Finland en utveck-        ta en anpassningsplan för varje lägenhet.
16316: lingsplan också när väsentliga markköp eller an-           Avsikten är att fullmakten att bevilja sådant
16317: dra investeringar finansieras med enbart natio-        programbaserat stöd som avses i 8 kap. struktur-
16318: nella medel.                                           politiklagen skall delegeras till landsbygdsnä-
16319:    Avsikten är att de utvecklingsplaner för gårds-     ringsdistrikten. Distriktet bör dock följa princi-
16320: bruksenheter som Europeiska unionens stödord-          pen om partnerskap när det fördelar detta stöd
16321: ning kräver i tillämpliga delar skall basera sig på    som Europeiska unionens jordbruksfond är med
16322: de nuvarande ekonomiska planerna för gårds-            om att finansiera.
16323: bruksenheter, vilka planer närmast mäter likvidi-          Om landsbygdsnäringsdistrikten anser att det
16324: tetens utveckling, och på de övriga ekonomiska         är viktigt att låta göra upp t.ex. anpassningspla-
16325: kalkyler som framför allt rådgivningsorganisa-         ner för gårdsbruksenheterna kan de styra stöd-
16326: tionerna för landsbygden gör upp för lägenheter-       medel inom ramen för målen 5 b och 6 tili detta
16327: na. Jordbrukarna har, om statsbidraget tili råd-       ändamål. Det är rentav att betrakta som önsk-
16328: givningsorganisationerna för landsbygden läm-          värt att något landsbygdsnäringsdistrikt anslår
16329: nas obeaktat, själva bekostat uppgörandet av           tillräckligt med medel för ändamålet så att erfa-
16330: kalkylerna. Jord- och skogsbruksministeriet är,        renhetsbaserad kunskap erhålls i fråga om ett
16331: om särskilt behov därtill visar sig finnas, redo att   förhållandevis omfattande uppgörande av an-
16332: överväga möjligheten att staten deltar direkt i        passningsplaner och beträffande nyttan av dessa
16333: kostnaderna för kalkylerna. När frågan behand-         planer på olika lägenheter.
16334: las måste hänsyn dock tas tili att kostnaden för
16335: 
16336:      Helsingforsden 7 juli 1995
16337: 
16338:                                                         Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
16339:                                             KK 106/1995 vp
16340: 
16341: Kirjallinen kysymys 106
16342: 
16343: 
16344: 
16345: 
16346:                                    Lahtela: Kotona tehtävän työn huomioon ottamisesta eläkkeiden
16347:                                       määrä ytymisessä
16348: 
16349: 
16350:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
16351: 
16352:    Työeläkejärjestelmien tulevaisuuden turvaa-           Yhteiskunta pyrkii säilyttämään sosiaaliset
16353: miseksi on niiden uudistamisesta käyty neuvotte-      peruspalvelut omalla vastuullaan ja oman toi-
16354: luja työmarkkinajärjestöjen välillä. Työmarkki-       mintansa piirissä. Kuitenkin on ilmeistä, että val-
16355: noiden keskusjärjestöt ovat kuluvan vuoden tou-       tion ja kuntien tiukka taloudenpito lähivuosina
16356: kokuun 18 päivänä päässeet yhteisymmärryk-            edellyttää omaisten kasvavaa panostusta lasten,
16357: seen työeläkejärjestelmien kehittämisen peruslin-     vammaisten ja vanhusten hoidossa. Tämän
16358: joista. Järjestöt ovat sopimuksensa pohjalta teh-     vuoksi olisi sekä kohtuullista että tarkoituksen-
16359: neet esityksen sosiaali- ja terveysministeriölle      mukaista selvittää mahdollisuudet omaisiaan
16360: lainvalmistelutyön aloittamisesta yksityisalojen      kotona hoitavien työeläketurvan järjestämiseksi.
16361: työeläkejärjestelmien (TEL ja LEL) uudistami-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16362: seksi.                                                tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16363:     Työmarkkinajärjestöjen sopimuksen perus-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16364: talta tehdyssä ehdotuksessa esitetään muutoksia       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16365: mm. eläkepalkan laskusääntöön, työkyvyttö-
16366: miksi jäävien tulevalta ajalta kertyviin eläkeoi-                Onko Hallitus tietoinen kotonaan hoi-
16367: keuksiin, indeksiturvaan ja työttömyysajan elä-              totyötä tekevien henkilöiden puutteelli-
16368: keturvaan. Tässäkään esityksessä ei oteta huo-               sesta työeläketurvasta, ja
16369:  mioon kotonaan lasten, vammaisten ja vanhus-                    mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
16370:  ten hoidossa työskentelevien puutteellista työelä-          selvittääkseen mahdollisuuksia työeläk-
16371:  keturvaa.                                                   keen turvaamiseksi tällaista työtä tekevil-
16372:                                                              le?
16373:      Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1995
16374:                                               Esa Lahtela
16375: 
16376: 
16377: 
16378: 
16379: 250261
16380: 2                                             KK 106/1995 vp
16381: 
16382: 
16383: 
16384: 
16385:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
16386: 
16387:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           mautus, opiskelu tai muu vastaava este. Jos pal-
16388: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            katon aika kestää yhdenjaksoisesti yli vuoden tai
16389: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          henkilö ei palaa aikaisempaan työsuhteeseensa,
16390: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-          tyosuhdepäätetään siihen päivään, jolta viimeksi
16391: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o             maksettiin palkkaa. Viimeinen paikallinen päivä
16392: 106:                                                     lapsenhoitotapauksissa vaihtelee muun muassa
16393:                                                          siitä riippuen, maksaako työnantaja äitiysloma-
16394:            Onko Hallitus tietoinen kotonaan hoi-         ajalta palkkaa sekä siitä, milloin työntekijä pitää
16395:         totyötä tekevien henkilöiden puutteelli-         äitiys- ja vanhempainloma- ajalta kertyneen vuo-
16396:         sesta työeläketurvasta, ja                       silomansa, vai maksetaanko se lomakorvauk-
16397:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          sena.
16398:         ryhtyä selvittääkseen mahdollisuuksia                Työntekijäin eläkelakia sovellettaessa lapsen-
16399:         työeläkkeen turvaamiseksi tällaista työtä        hoitoajat voivat siten kartuttaa eläkettä, mutta
16400:         tekeville?                                       omaksutun työsuhteen päättämiskäytännön
16401:                                                          vuoksi kartuttava lapsenhoitoaika voi tapauk-
16402:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             sesta riippuen vaihdella 0 päivästä yhteen vuo-
16403: vasti seuraavaa:                                         teen asti. Lisäksi jaksottamalla hoitoaikoja ja
16404:                                                          työntekoa, on mahdollista saada eläkettä kartut-
16405:     Kysymyksessä viitataan työmarkkinajärjestö-          tavaksi yhteensä vuotta pitempikin hoitoaika.
16406: jen 18.5.1995 tekemään sopimukseen työeläke-             Edellä sanottu koskee myös merimieseläkelain
16407: järjestelmien kehittämisen peruslinjoista. Kysy-         soveltamista. Maatalousyrittäjien eläkelain ja
16408: myksessä on erityisesti kiinnitetty huomiota sii-        yrittäjien eläkelain soveltamispiiriin kuuluvien
16409: hen, ettei sopimuksessa oteta huomioon koto-             henkilöiden osalta eläkkeen karttuminen edellyt-
16410: naan lasten, vammaisten ja vanhusten hoidossa            tää vakuutuksen voimassapitoa koko lapsenhoi-
16411: työskentelevien henkilöiden puutteellista työelä-        toajan. Yksityisen sektorin muiden eläkelakien
16412: keturvaa. Kysymyksen perusteluosassa todetaan            piirissä palkattomat lapsenhoitoajat eivät nykyi-
16413: olevan ilmeistä, että valtion ja kuntien tiukka          sin voi kartuttaa eläkettä lainkaan.
16414: taloudenpito lähivuosina edellyttää omaisten                 Julkisella sektorilla palvelussuhteisiin sisälty-
16415: kasvavaa panostusta lasten, vammaisten ja van-           vät palkattomat lapsenhoitoajat kartuttavat elä-
16416: husten hoidossa. Tämän vuoksi olisi sekä koh-            kettä Kunnallisen eläkelaitoksen eläkesäännön
16417: tuullista että tarkoituksenmukaista selvittää            ja valtion eläkelain mukaan vanhempainraha-
16418: mahdollisuudet omaisiaan kotona hoitavien                kauden loppuun asti. Jos henkilö ei palaa työ-
16419: henkilöiden työeläketurvan järjestämiseksi.              hönsä vanhempainrahakauden päätyttyä, pääte-
16420:     Omien lasten hoitaminen kotona työ- tai vir-         tään palvelussuhde kuntasektorilla viimeiseen
16421: kasuhteen ulkopuolella ei kartuta työeläkettä.           paikalliseen päivään. Valtiosektorilla palvelus-
16422: Sen sijaan työ- tai virkasuhteessa olevien henki-        suhde päätetään tällaisessa tapauksessa vanhem-
16423: löiden osalta työeläkejärjestelmä antaa rajoite-         painrahakauden päättymiseen.
16424: tun mahdollisuuden olla poissa työstä esimerkik-             Omien lasten hoitamista kotona on tarkastel-
16425: si lastenhoidon vuoksi ja kartuttaa työeläkettään        tava paitsi eläkkeen karttumiskysymyksenä,
16426: tältä ajalta. Työeläkelait eivät sisällä julkisen sek-   myös ansioturvakysymyksenä. Voimassa olevien
16427: torin eläkejärjestelmää lukuun ottamatta erityi-         säännösten mukaan lapsen vanhemmalla on oi-
16428: siä säännöksiä lapsenhoitoaikojen lukemisesta            keus jäädä vanhempainrahakauden jälkeen ko-
16429: eläkettä kartuttavaksi ajaksi. Yksityisellä sekto-       tiin hoitamaan alle kolmevuotista lastaan ja pa-
16430: rilla työntekijäin eläkelain piirissä eläkettä kar-      lata Iapsenhoitoajan jälkeen entiseen työhönsä.
16431: tuttavaksi ajaksi luetaan vakiintuneen käytän-           Työnantaja ei ole velvollinen maksamaan tältä
16432: nön mukaisesti työsuhteen sisään jäävä enintään          ajalta palkkaa eikä lapsenhoitoaika tältä osin
16433: vuoden mittainen palkaton aika, johon voi olla           kartuta eläkettä, mutta lapsen vanhemman ase-
16434: syynä paitsi lapsenhoito, myös sairausloma, lo-          ma on turvattu siten, että tulevan ajan huomioon
16435:                                             KK 106/1995 vp                                            3
16436: 
16437: ottaminen eläkkeen määrässä säilyy työ- ja vir-           Omaishoidon tukiuudistus korvasi aikaisem-
16438: kaeläkelakien mukaan niin kauan kuin hän hoi-         man vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissai-
16439: taa alle kolmevuotiasta lastaan, enintään kuiten-     raiden kotihoidon tuen. Sen tarkoituksena oli
16440: kin yhdeksän vuoden ajan. Tämän lisäksi työ- ja       erityisesti omaishoitajien aseman parantaminen.
16441: virkaeläkesäännöksiin on lisätty Iapsenhoitoajan      Tuki kehitettiin tukemaan palvelurakenneuudis-
16442: eläkepalkkaa koskeva säännös, joka varmistaa          tusta. Se oli myös tunnustus kotona tapahtuvat-
16443: sen, että työsuhdeaikaanjäävät palkattomat lap-       Ie hoidolle. Omaishoidon tuesta annetussa hal-
16444: senhoitoajat eivät heikennä työ- tai virkasuhteen     lituksen esityksessä edellytettiin uudistuksen
16445: eläkepalkkaa.                                         vaikutusten seurantaa. Tätä varten sosiaali- ja
16446:     Perhehoitajalaki (312/92) tuli voimaan l päi-     terveysministeriö tilasi Sosiaali- ja terveysalan
16447: vänä heinäkuuta 1992. Sosiaalihuoltolakiin lisät-     tutkimus- ja kehittämiskeskukselta asiaa koske-
16448: tiin 1 päivänä heinäkuuta 1993 voimaan tulleella      van selvityksen. Selvitys julkaistiin maaliskuussa
16449: lailla (1365/92) omaishoidon tukea koskevat           1995. Se perustuu huhtikuussa 1994 tehtyyn
16450: säännökset. Perhehoitajalain mukaisella perhe-        kyselyyn kuntien omaishoidosta vastaaville hen-
16451: hoidolla tarkoitetaan kunnan tai kuntayhtymän         kilöille. Kyselyyn vastasi 402 kuntaa. Kyselyyn
16452: kanssa tehtyyn toimeksiantosopimukseen perus-         vastanneissa kunnissa hoidettiin omaishoidon
16453: tuvaa palkkiota vastaan omassa kodissa järjes-        tuella 12 384 henkilöä. Omaishoidon on arvioitu
16454: tettyä hoitoa, kasvatusta tai muuta ympärivuo-        korvaavan noin 8 000 henkilön laitoshoidon,
16455: rokautista huolenpitoa henkilölle, jonka hoitoa,      joka vastaisi noin 1,5 miljardin markan kustan-
16456: kasvatusta tai muuta huolenpitoa ei voida tar-        nuksia vuositasolla. Omaishoidon hoitopanos
16457: koituksenmukaisestijärjestää tämän omassa ko-         on kuitenkin paljon kattavampi. On arvioitu,
16458: dissa tai muita sosiaali- ja terveydenhuollon pal-    että tukea on saanut tai hakenut vain noin
16459: veluita hyväksi käyttäen ja jonka ei katsota ole-     kymmenesosa henkilöistä, joita omaiset hoita-
16460: van laitoshuollon tarpeessa. Sosiaalihuoltolain       vat. Omaisiaan kotona hoitavan henkilön eläke-
16461: mukaisella omaishoidolla tarkoitetaan kunnan          turva ei kartu, jos ei hoidosta ole tehty kunnan
16462: tai kuntayhtymän kanssa tehtyyn omaishoitoso-         ja hoidettavan välillä sopimusta. Sopimuksen
16463: pimukseen perustuvaa omaishoitajan hoidetta-          tekeminen on kunnan ja hoitajan välinen sopi-
16464: van k:)tona palkkiota vastaan antamaa hoitoa          musasia. Nykylainsäädännön mukaan hoitajalla
16465: tai muuta huolenpitoa vanhukselle, vammaiselle        ei ole subjektiivista oikeutta sopimukseen eikä
16466: tai sairaalle henkilölle. Uudistukset toivat perhe-   valtiontalouden tila anna mahdollisuuksia oi-
16467: ja omaishoitajien palkkiot eläketurvan piiriin.       keuden laajentamiseen. Omaishoidon edullisuus
16468:  Sekä perhehoitajalain mukaiselle perhehoitajalle     laitoshoitoon verrattuna on kuitenkin oiva kan-
16469:  että sosiaalihuoltolain mukaiselle omaishoitajal-    nustin kunnille kehittää ja laajentaa omaishoi-
16470:  le karttuu hoitotyöstään eläkettä kunnallisten       don tukea.
16471:  viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain 1 §:n 6         Uudistuksen voimaantulosta on kulunut kak-
16472:  momentin perusteella, vaikka he eivät ole työ-       si vuotta. Tällä hetkellä on jo todettavissa, että
16473:  suhteessa kuntaan tai kuntayhtymään. Eläke           omaishoitajien asema on keskimääräisesti pa-
16474:  määräytyy peruseläketurvan mukaisesti siten,         rantunut. Sosiaali- ja terveysministeriö pyrkii
16475:  että eläkkeen karttumisprosentti on 1,5 vuodes-      kehittämään järjestelmää entistä katta vammaksi
16476:  sa. Edellytyksenä on, että hoitaja ei ole vielä      ja palvelurakenneuudistusta tukevaksi erilaisin
16477:  eläkkeellä ja hoitopalkkio on vähintään 1 087        kokeiluin.
16478:  mk/kk.
16479: 
16480:      Helsingissä 11 päivänä heinäkuuta 1995
16481: 
16482:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
16483: 4                                           KK 106/1995 vp
16484: 
16485: 
16486: 
16487: 
16488:                                         Tili Riksdagens Talman
16489: 
16490:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      tili denna tid kan vara vård av barn, sjukledighet,
16491: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        permittering, studier eller något motsvarande
16492: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      hinder. Om den oavlönade tiden pågår oavbrutet
16493: man Esa Lahtela undertecknade spörsmål nr 106:        längre än ett år eller om personen inte återgår till
16494:                                                       sitt tidigare arbetsförhållande, avslutas arbets-
16495:           Är Regeringen medveten om det brist-        förhållandet per den dag för viiken lön senast
16496:        fålliga arbetspensionsskyddet för dem          betalades. Den sista dagen med lön i sådana fall
16497:        som utför vårdarbete i hemmet, och             som gäller vård av barn varierar, bl.a. beroende
16498:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       på om arbetsgivaren betalar lön för moderskaps-
16499:        för utredande av möjligheterna att säker-      ledigheten eller ej samt när arbetstagaren tar ut
16500:        ställa arbetspension för dem som utför         den semester som intjänats under moderskaps-
16501:        sådant arbete?                                 och föräldraledigheten eller om denna betalas i
16502:                                                       form av semesterersättning.
16503:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             När lagen om pension för arbetstagare tilläm-
16504: anföra följande:                                      pas kan tiderna för vård av barn därmed innebä-
16505:                                                       ra intjänad pension, men på grund av praxis vid
16506:    1 spörsmålet hänvisas till det avta1 om rikt1in-   avslutandet av arbetsförhållanden kan den bar-
16507: jer för utveck1andet av arbetspensionssystemen        navårdstid under viiken pension intjänas variera
16508: som arbetsmarknadsorganisationerna ingick den         mellan 0 dagar och ett år, från fall till fall. Genom
16509: 18 maj 1995. 1 spörsmålet ägnas särskild upp-         att dela upp vårdtiderna och utförandet av arbete
16510: märksamhet åt att avta1et bortser från det brist-     på perioder går det dessutom att intjäna pension
16511: fålliga arbetspensionsskyddet för dem som arbe-       under en sammanlagd vårdtid som överstiger ett
16512: tar med att vårda barn, handikappade och åld-         år. Detta gäller också tillämpningen av lagen om
16513: ringar i hemmet. 1 motiveringsde1en konstateras       sjömanspensioner. 1 fråga om personer som om-
16514: att det är uppenbart att statens och kommuner-        fattas av lagen om pension för lantbruksföreta-
16515: nas strama ekonomi under de närmaste åren för-        gare och lagen om pension för företagare förut-
16516: utsätter att de närstående i allt större utsträck-    sätter intjänandet av pension att försäkringen
16517: ning deltar i vården av barn, handikappade och        hålls i kraft under hela den tid då barn vårdas. 1
16518: åldringar. Därför skulle detvara både skä1igt och     den privata sektorn ger de oavlönade barna-
16519: ändamålsen1igt att utreda möjligheterna att ord-      vårdstiderna inom ramen för de andra pensions-
16520: na arbetspensionsskyddet för dem som vårdar           lagarna i sin nuvarande utformning inte alls nå-
16521: närstående i hemmet.                                  gon pensionstillväxt.
16522:    Vården av egna barn i hemmet utanför ett               lnom den offentliga sektorn medför de oavlö-
16523: arbets- eller tjänsteförhållande medför inte att      nade barnavårdstider som ingår i anställnings-
16524: arbetspension intjänas. 1 fråga om personer i         förhållandena pensionstillväxt fram till utgången
16525: arbets- eller tjänsteförhållande ger arbetspen-       av föräldrapenningsperioden, enligt pensions-
16526: sionssystemet däremot en begränsad möjlighet          stadgan för kommunala pensionsanstalten och
16527: att vara borta från arbetet, t.ex. på grund av        lagen om statens pensioner. Om en person inte
16528: vården av barn, och intjäna arbetspension under       återgår tili arbetet efter föräldrapenningsperio-
16529: denna tid. Arbetspensions1agarna, med undan-          dens utgång, avslutas anställningsförhållandet
16530: tag för den offentliga sektorns pensionssystem,       inom kommunsektorn per den sista dagen för
16531: innehåller inte några särskilda stadganden om att     viiken lön betalts. lnom statssektorn avslutas
16532: tiden för vård av barn räknas som sådan tid då        anställningsförhållandet i sådana fall per den dag
16533: man intjänar pension. 1 den privata sektorn räk-      då föräldrapenningsperioden utgår.
16534: nas enligt vedertagen praxis inom ramen för la-           Vården av egna barn i hemmet måste betrak-
16535: gen om pension för arbetstagare en oavlönad tid       tas dels som en fråga om intjänande av pension,
16536: av högst ett år som ingår i arbetsförhållandet som    dels som en fråga om förtjänstskydd. Enligt gäl-
16537: sådan tid under viiken pension intjänas; orsaken      lande stadganden har en förälder rätt att efter
16538:                                               KK 106/1995 vp                                                  5
16539: 
16540: föräldrapenningsperioden stanna hemma för att              att tiliväxtprocenten är I ,5 om året. En förutsätt-
16541: sköta ett barn som inte har fyllt tre år och att           ning är att vårdaren ännu inte har gått i pension
16542: efter barnavårdstiden återgå tili sitt tidigare ar-        och att vårdarvodet är minst I 087 mk/månad.
16543: bete. Arbetsgivaren är inte skyldig att betala lön            Reformen av stödet för närståendevården er-
16544: för denna tid, och barnavårdstiden ger ingen               satte det tidigare stödet för vård i hemmet av
16545: pensionstillväxt tili denna del, men förälderns            åldringar, handikappade och kroniker. A vsikten
16546: ställning är tryggad på så sätt att beaktandet av          var särskilt att förbättra närståendevårdarnas
16547: den återstående tiden bibehålls i pensionsbelop-           ställning. Stödet utveckiades för att främja refor-
16548: pet, enligt lagarna om arbets- och tjänstepen-             men av servicestrukturen. Det var också ett er-
16549: sion, så länge föräldern sköter barn som inte              kännande av den vård som utförs i hemmet. 1
16550: fyllt tre år, högst dock i nio års tid. Utöver detta       regeringens proposition angående stöd för när-
16551: har tili stadgandena om arbets- och tjänstepen-            ståendevård förutsattes att verkningarna av re-
16552: sion fogats ett stadgande om pensionslön under             formen skulle följas upp. Med tanke på detta
16553: barnavårdstiden, vilket säkerställer att de oav-           beställde social- och häisovårdsministeriet en ut-
16554: lönade barnavårdstider som ingår i anställnings-           redning i frågan hos forsknings- och utvecklings-
16555: tiden inte försvagar pensionslönen i arbets- eller         centralen för social- och hälsovården. Utred-
16556: tjänsteförhållandet.                                       ningen publicerades i mars 199 5. Den grundar sig
16557:     Familjevårdarlagen (312/92) trädde i kraft den         på en enkät som i aprili994 riktades tili dem som
16558:  1 juli 1992. Genom en lag (1365/92) som trädde i          ansvarar för närståendevården i kommunerna.
16559: kraft den 1 juli 1993 fogades stadganden om stöd           Enkäten besvarades av 402 kommuner. 1 de kom-
16560: för närståendevård tili socialvårdslagen. Med fa-          muner som besvarade enkäten vårdades I2 384
16561: miljevård enligt familjevårdarlagen avses ord-             personer inom ramen för stödet för närstående-
16562: nande av vård, fostran eller annan omvårdnad av            vård. Närståendevården antas ersätta anstalts-
16563: en person dygnet runt i det egna hemmet mot                vården i fråga om ca 8 000 personer, vilket mot-
16564: arvode i enlighet med ett uppdragsavtal som in-            svarar kostnader tili ett belopp av ca I ,5 miljarder
16565:  gåtts med en kommun eller samkommun. Famil-               mark på årsnivå. Vårdinsatsen inom närstående-
16566: jevård ges den för viiken vård, fostran eller annan        vården är dock mycket större. Det har uppskat-
16567:  omvårdnad inte kan ordnas på ett ändamålsen-              tats att bara ungefår en tiondedel av dem som
16568:  ligt sätt i hans hem eller genom utnyttjande av           vårdas av närstående har beviljats eller ansökt
16569:  någon annan socia1- och hälsovårdsservice, och            om stödet. De som vårdar närstående i hemmet
16570:  som inte anses vara i behov av anstaltsvård. Med          intjänar inget pensionsskydd, om kommunen
16571:  närståendevård enligt socialvårdslagen avses              och vårdaren inte har ingått avtal om vården.
16572:  vård av eller annan omsorg om åldringar, handi-           lngåendet av avtai är en sak mellan kommunen
16573:  kappade eller sjuka som en närståendevårdare              och vårdaren. Enligt nuvarande Iagstiftning har
16574:  utför hemma hos den vårdbehövande och som                 vårdaren ingen subjektiv rätt tili ett avtai, och
16575:  sker mot arvode på basis av ett avtal om närstå-          statsfinanserna ger inte heller någon möjlighet att
16576:  endevård som ingåtts med en kommun eller sam-             utvidga rätten. Närståendevårdens förmånlighet
16577:  kommun. Genom reformerna kom pensions-                    jämfört med anstaltsvård är dock en utmärkt
16578:  skyddet att omfatta arvodena tili familje- och            sporre för kommunerna när det gäller att utveck-
16579:  närståendevårdare. Både familjevårdare som av-            la och utvidga stödet för närståendevård.
16580:  ses i familjevårdarlagen och närståendevårdare               Reformen trädde i kraft för två år sedan. För
16581:  som avses i socialvårdslagen intjänar pension för         närvarande kan man redan konstatera att närstå-
16582:  sitt vårdarbete med stöd av 1 § 6 mom. lagen om           endevårdarnas ställning i genomsnitt har förbätt-
16583:  pension för kommunala tjänsteinnehavare och               rats. Social- och hälsovårdsministeriet har som
16584:   arbetstagare, trots att de inte står i arbetsförhål-     mål att utveckla systemet så att det blir ännu
16585:   lande tili kommunen eller samkommunen. Pen-              mera omfattande än förr och stöder reformen av
16586:   sionen bestäms enligt grundpensionsskyddet så            servicestrukturen.
16587: 
16588:       Helsingforsden II juli I995
16589: 
16590:                                                          Social- och häisovårdsminister Sinikka Mönkäre
16591:                                            KK 107/1995 vp
16592: 
16593: Skriftligt spörsmål 107
16594: 
16595: 
16596: 
16597: 
16598:                                    Breiner: Om körförbud som meddelas yrkesbilister
16599: 
16600: 
16601: 
16602:                                        Tili Riksdagens Talman
16603: 
16604:    Enligt den ändring (754/95) av vägtrafiklagen     yrkesbilisternas del, så att deras och deras familjs
16605: (267/81) som träder i kraft den 1januari 1996 kan    utkomst inte onödigt äventyras, utan körkortet
16606: polisen inte längre använda lika mycket prövning     kunde återlämnas tidigare. En rättvisare modell
16607: som tidigare vid meddelande av körförbud. Om         för körförbudet som har framförts är möjlighe-
16608: den här inflexibiliteten också drabbar yrkesbilis-   ten att meddela ett mycket kort körförbud för
16609: terna, kommer påföljden att vara oskäligt hård       den första förseelsen och därefter stegvis för-
16610: för dem. Körförbudet drabbar inte bara deras         länga körförbudets längd vid varje förseelse.
16611: bilkörande utan hela deras möjlighet tili daglig        Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
16612: utkomst och därmed hela deras familj. Förhopp-       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
16613: ningsvis kommer polisen att använda sin möjlig-      ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
16614: het att ge varning tili yrkesbilisterna men när      följande spörsmål:
16615: körförbudet faller på slår det mycket hårt. De två
16616: veckor som körförbudet i normala fall räcker är                Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
16617: en oskäligt lång tid för yrkesbilister. Här borde           ta för att körförbudet inte skall drabba
16618: polisens byråkrati fås att fungera snabbare för             yrkesbilisterna oskäligt hårt?
16619: 
16620:      Helsingforsden 20 juni 1995
16621:                                             Klaus Bremer
16622: 
16623: 
16624: 
16625: 
16626: 250261
16627: 2                                          KK 107/1995 vp
16628: 
16629: Kirjallinen kysymys 107                                                                    Suomennos
16630: 
16631: 
16632: 
16633: 
16634:                                   Bremer: Ammattiautoilijan ajokieltoon määräämisestä
16635: 
16636: 
16637: 
16638:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
16639: 
16640:    Tieliikennelain (267/81) 1 päivänä tammikuu-      autoilijoiden ja heidän perheidensä toimeentuloa
16641: ta 1996 voimaan tulevan muutoksen (754/95)           vaaraunettaisi tarpeettomasti, vaan ajokortti
16642: mukaan poliisi ei enää voi käyttää yhtä paljon       voitaisiin palauttaa aikaisemmin. Ajokieliolle
16643: harkintaa kuin aikaisemmin ajokieltoa antaes-        oikeudenmukaisempi vaihtoehto olisi hyvin ly-
16644: saan. Jos tämä joustamattomuus kohdistuu             hyen ajokiellon määrääminen ensimmäisestä rik-
16645: myös ammattiautoi1ijoihin, seuraamus muodos-         komuksesta ja tämän jälkeen ajokiellon asteittai-
16646: tuu heille kohtuuttoman kovaksi. Ajokielto ei        nen pidentäminen jokaisesta rikkomuksesta.
16647: kohdistu ainoastaan heidän ajoonsa, vaan koko           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16648: heidän oman ja perheensä päivittäisen toimeen-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16649: tulon saamiseen. Toivottavasti poliisi tulee käyt-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16650: tämään mahdollisuutta varoituksen antamiseen         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16651: ammattiautoilijoille, sillä ajokiellon vaikutukset
16652: ovat hyvin raskaat. Kahden viikon aika, jonka                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16653: ajokielto tavallisesti kestää, on kohtuuttoman              ryhtyä, jotta ajokielto ei kohdistuisi
16654: pitkä ammattiautoilijoille. Tässä poliisin byro-            ammattiautoilijoihin kohtuuttoman ras-
16655: kratia tulisi saada nopeammaksi,jottei ammatti-             kaasti?
16656: 
16657:      Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1995
16658: 
16659:                                             Klaus Bremer
16660:                                            KK 107/1995 vp                                              3
16661: 
16662: 
16663: 
16664: 
16665:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
16666: 
16667:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       järjestelmää ja astetta tiukempi kuin muilla kul-
16668: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        jettajilla liikennesääntöjen ja -määräysten nou-
16669: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      dattamisen tärkeyden korostamiseksi itsenäistä
16670: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Bremerin        ajamista aloitettaessa. Säännöstö mahdollistaa
16671: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 107:        vaihtoehtoisen seuraamuksen käytön tai ajokiel-
16672:                                                      lon pituutta harkittaessa tiettyjen kohtuusseik-
16673:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        kojen huomioon ottamisen. Tieliikennelain muu-
16674:        ryhtyä, jotta ajokielto ei kohdistuisi am-    toksen jälkeenkin varoituksen käyttö ajokielto-
16675:        mattiautoilijoihin kohtuuttoman ras-          seuraamuksen sijasta on mahdollinen, jos tehty-
16676:        kaasti?                                       jen liikennerikkomusten, huomioon ottaen ajo-
16677:                                                      oikeuden haltijan vuosittainen ajomäärä ja muut
16678:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         olosuhteet, ei ole katsottava osoittavan piittaa-
16679: vasti seuraavan:                                     mattomuutta tieliikennettä koskevista säännök-
16680:                                                      sistä ja hänelle niiden rikkomisista tuomituista
16681:     Tieliikennelain muutoksen (754/95) mukaan        tai määrätyistä seuraamuksista. Edelleen lain
16682: IiikennerikkomusteD         seuraamusjärjestelmä     mukaan on ajokiellon kestoa määrättäessä otet-
16683: muuttuu vuoden 1996 alusta. Muutoksen joh-           tava huomioon ne vaikutukset, jotka toimenpi-
16684: dosta ajokieltoseuraamukseen johtavien toistu-       teellä on ajokieltoon määrättävän toimeentu-
16685: vien liikennerikkomusten kertymisen seuranta-        loon ja muihin olosuhteisiin.
16686: aika pitenee nykyisestä. Varoituksen käyttöä             Lain muutoksen yhteydessä ei pidetty aiheelli-
16687: vaihtoehtoisena seuraamusmuotona tai harkin-         sena ryhtyä erityisjärjestelyihin ammattikuljetta-
16688: tavaltaa ajokiellon pituutta määrättäessä ei muu-    jien suhteen. Tätä mieltä oli myös uudistusta
16689: toksessa ole rajoitettu nykyisestä.                  ehdottanut työryhmä, joka piti riittävänä samo-
16690:     Voimassa olevien säännösten mukaan syyllis-      jen kriteerien soveltamista ammattikuljettajiin,
16691: tyminen kolmeen liikennerikkomukseen vuoden          vaikka esimerkiksi Yhdysvalloissa suhtaudutaan
16692: kuluessa merkitsee ajokieltoon määräämistä.          ammattikuljettajiin tiukemmin kuin muihin kul-
16693: Vuoden 1996 alusta voimaan tulevien säännös-         jettajiin. Aiemmin mainitut varoituksen käyttöä
16694: ten mukaan seuranta-aika pitenee kahteen vuo-        ja ajokiellon pituuden harkinnassa huomioon
16695: teen. Syyllistyminen neljään liikennerikkomuk-       otettavia seikkoja koskevat säännökset mahdol-
16696: seen kahden vuoden kuluessa merkitsee ajokiel-       listavat edelleenkin kohtuusnäkökohtien huo-
16697: toon määräämisen perusteiden täyttymistä. Mi-        mioon ottamisen seuraamuksen ankaruutta ta-
16698: käli liikennerikkomuksia kertyy kolme vuoden         pauskohtaisesti arvioitaessa. Liikenneturvalli-
16699: kuluessa merkitsee se nykyiseen tapaan ajokiel-      suusnäkökohdat eivät puolla ammattikuljettaji-
16700: toperusteiden täyttymistä. Muutokseen sisältyy       en asettamista erityiseen asemaan, koska kysy-
16701: ajokieltoseuraamusta edeltävät ohjaavat toi-         mys on kuitenkin vain liikennesääntöjen ja -mää-
16702: menpiteet ajo-oikeuteen puuttuvan toimenpiteen       räysten noudattamisesta. Koska jo nyt voimassa
16703:  uhasta muistuttamiseksi, mikäli liikennerikko-      olevat säännökset mahdollistavat ammattikul-
16704:  muksia edelleen kertyy.                             jettajien aseman huomioon ottamisen ajokielto-
16705:     Uusia kuljettajia lukuun ottamatta liikenne-     seuraamuksen harkinnan yhteydessä, liikenne-
16706:  rikkomusten seuraamusjärjestelmä kohdistuu          ministeriö ei pidä erityisiä toimenpiteitä aiheelli-
16707:  kaikkiin kuljettajiin samalla tavoin. Uusien kul-   sina.
16708: jettajien seuraamusjärjestelmä on osa uudistuvaa
16709: 
16710:      Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1995
16711: 
16712:                                                                          Liikenneministerin sijainen
16713:                                                                          ministeri Anneli Taina
16714: 4                                           KK 107/1995 vp
16715: 
16716: 
16717: 
16718: 
16719:                                          Tili Riksdagens Talman
16720: 
16721:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       strängare än för andra förare, för att betydelsen
16722: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         hos trafikreglerna och -bestämmelserna skall
16723: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       framhävas när de nya förarna börjar köra själv-
16724: man Bremer undertecknade spörsmål nr 107:              ständigt. Rs::glerna möjliggör användningen av
16725:                                                        en alternativ påföljd eller beaktandet av vissa
16726:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         skäligl}etsfaktorer då tiden för körförbudet över-
16727:        ta för att körförbudet inte skall drabba        vägs. A ven efter ändringen av vägtrafiklagen är
16728:        yrkesbilisterna oskäligt hårt?                  det möjligt att ge en varning i stället för att
16729:                                                        meddela körförbud åt den som har körrätt, om
16730:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          trafikförseelserna, med beaktande av hur mycket
16731: anföra följande:                                       han årligen kör och andra omständigheter, inte
16732:                                                        skall anses vittna om likgiltighet för stadgandena
16733:    Enligt ändringen av vägtrafiklagen (754/95)         om vägtrafik och för de påföljder som har
16734: ändras systemet med påföljder för trafikförseel-       ådömts eller ålagts honom för brott mot dem.
16735: ser vid ingången av 1996. Tili följd av ändringen      Vidare måste man enligt lagen beakta de verk-
16736: förlängs den tid under viiken man bevakar anta-        ningar på utkomsten och andra förhållanden
16737: let upprepade trafikförseelser med körförbud           som åtgärden har för den som körförbudet gäller
16738: som påföljd. I ändringen har inte begränsats an-       när tiden för körförbudet bestäms.
16739: vändningen av varning som en alternativ form av           I samband med lagändringen har man inte
16740: påföljd eller prövningsrätten då tiden för körför-     ansett det vara motiverat med specialarrange-
16741: budet bestäms.                                         mang i fråga om yrkesbilister. Av samma åsikt
16742:    Enligt gällande stadganden meddelas en per-         var också den arbetsgrupp som föreslog refor-
16743: son körförbud om han tre gånger inom ett år gör        men och som ansåg att det är tiliräckligt att
16744: sig skyldig tili en trafikförseelse. Enligt de stad-   samma kriterier tiliämpas på yrkesbilister, fastän
16745: ganden som träder i kraft vid ingången av 1996         man t.ex. i Förenta Staterna förhåller sig sträng-
16746: förlängs tiden för bevakning tili två år. Om en        are tili yrkesbilister än tili andra bilister. De tidi-
16747: person gör sig skyldig tili fyra trafikförseelser      gare nämnda stadgandena om varning samt om
16748: inom två år innebär detta att kriterierna för med-     omständigheter som skall beaktas vid övervä-
16749: delande av körförbud uppfylls. Om trafikförseel-       gandet av tiden för körförbudet möjliggör även i
16750: serna är tre tili antalet inom ett år innebär det,     fortsättningen att skälighetssynpunkter beaktas
16751: såsom nu är fallet, att kriterierna för meddelande     vid bedömningen av hur allvarlig påföljden är i
16752: av körförbud uppfylls. I ändringen ingår styran-       varje enskilt fall. Trafiksäkerhetssynpunkter för-
16753: de åtgärder som föregår körförbudspåföljden i          ordar inte att yrkesbilisterna försätts i en särskild
16754: syfte att påminna om hotet om åtgärder som             ställning, eftersom det trots allt endast är fråga
16755: inskränker körrätten, ifall ytterligare trafikförse-   om iakttagandet av trafikregler och -bestämmel-
16756: elser blir aktuella.                                   ser. Eftersom de stadganden som är i kraft redan
16757:    Påfö1jdssystemet för trafikförseelser drabbar       nu gör det möjligt att beakta yrkesbilisternas
16758: alla förare på samma sätt med undantag för nya         ställning i samband med prövningen av körför-
16759: förare. Påföljdssystemet för nya förare är en del      budspåföljden, anser trafikministeriet inte att
16760: av det reviderade systemet och det är en aning         några särskilda åtgärder är motiverade.
16761: 
16762:      Helsingfors den 7 juli 1995
16763: 
16764:                                                                      Trafikministerns ställföreträdare
16765:                                                                      minister Anneli Taina
16766:                                             KK 108/1995 vp
16767: 
16768: Skriftligt spörsmål 108
16769: 
16770: 
16771: 
16772: 
16773:                                    Biaudet: Om inrättande av en barnombudsmannatjänst
16774: 
16775: 
16776: 
16777:                                         Tili Riksdagens Talman
16778: 
16779:    Barndomen är ett långt och viktigt skede i en       har haft en barnombudsmannatjänst sedan 1993.
16780: människas Iiv. En del brister i det skedet är svåra,   Barnombudsmannen skall bevaka barns och
16781: rentav omöjliga att reparera. Utredningar be-          ungdomars rättigheter och intressen och bidra tili
16782: kräftar att det förekommer motstridiga intressen       att barnperspektivet förstärks på alla nivåer i
16783: mellan barn och vuxna, familj och samhälle. Bar-       samhället. Så här borde detvara också i Finland.
16784: nen har inordnats i arrangemang i fråga om dag-           Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
16785: vård och skola som i högre grad beaktar samhäl-        ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
16786: lets behov än barnens. Det är motiverat att försö-     ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
16787: ka se barndomen ur barnens, föräldrarnas och           följande spörsmål:
16788: samhällets synvinkel: se deras intressen, roller
16789: och ansvar, skilt för sig och samordnade, med                    Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
16790: barnens bästa för ögonen.                                     ta för att inrätta en barnombudsmanna-
16791:    Därför behövs en barnombudsman. Sverige                    tjänst?
16792: 
16793:      Helsingforsden 20 juni 1995
16794: 
16795:                                                Eva Biaudet
16796: 
16797: 
16798: 
16799: 
16800: 250261
16801: 2                                           KK 108/1995 vp
16802: 
16803: Kirjallinen kysymys 108                                                                      Suomennos
16804: 
16805: 
16806: 
16807: 
16808:                                    Biaudet: Lapsiasiavaltuutetun viran perustamisesta
16809: 
16810: 
16811:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
16812: 
16813:    Lapsuus on pitkä ja tärkeä vaihe ihmisen elä-      tun. Ruotsilla on ollut lapsiasiavaltuutettu vuo-
16814: mässä. Joitakin tuon vaiheen puutteita on vai-        desta 1993. Lapsiasiavaltuutetun tulee valvoa las-
16815: kea, suorastaan mahdoton korjata. Monet selvi-        ten ja nuorten oikeuksia ja etuja sekä edistää
16816: tykset vahvistavat, että lasten ja aikuisten, per-    lapsinäkökulman vahvistamista yhteiskunnan
16817: heen ja yhteiskunnan edut ovat ristiriitaiset. Lap-   kaikilla tasoilla. Näin pitäisi olla myös Suomessa.
16818: set on pantu päivähoito- ja koulujärjestelyihin,         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16819: jotka ottavat suuremmassa määrin huomioon             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16820: yhteiskunnan kuin lasten tarpeet. On perusteltua      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16821: pyrkiä näkemään lapsuus lasten, vanhempien ja         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16822: yhteiskunnan näkökulmasta: näkemään heidän
16823: etunsa, roolinsa ja vastuunsa erikseen ja yhdessä               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16824: lasten parasta silmällä pitäen.                              ryhtyä lapsiasiavaltuutetun viran perus-
16825:    Tämän vuoksi tarvitsemme lapsiasiavaltuute-               tamiseksi?
16826:      Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1995
16827: 
16828:                                               Eva Biaudet
16829:                                              KK 108/1995 vp                                             3
16830: 
16831: 
16832: 
16833: 
16834:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
16835: 
16836:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa         moitettu, että selvitys liitetään lapsipoliittiseen
16837: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          selontekoon, jonka eduskunta edellytti vuonna
16838: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        1990 annettavaksi viiden vuoden kuluessa siitä,
16839: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Biaudetin         kun sen hyväksymät lastensuojelulain muutokset
16840: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 108:          (139/90) tulivat voimaan.
16841:                                                           Lapsipoliittista selontekoa eduskunnalle vii-
16842:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         meistellään parhaillaan. Selontekoa on valmis-
16843:        ryhtyä lapsiasiavaltuutetun viran perus-        tellut sosiaali- ja terveysministeriön asettama
16844:        tamiseksi?                                      lapsipoliittinen selontekotyöryhmä, joka on laa-
16845:                                                        tinut lapsiasiamiestoiminnasta selvityksen. Sel-
16846:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            vitys on liitteenä työryhmän muistiossa (STM:n
16847: taen seuraavaa:                                        työryhmämuistiaita 1994:24). Hallituksessa ky-
16848:                                                        symystä lapsiasiavaltuutetun viran perustami-
16849:    Eduskunnan vastauksessa hallituksen esityk-         sesta käsiteltäneen lapsipoliittisen selonteon yh-
16850: seen mielenterveyslaiksi (1116/90, HE 201/1989         teydessä, minkä jälkeen päätetään mahdollisista
16851: vp) edellytettiin, että hallitus selvittäisi, tarvi-   jatkotoimenpiteistä. Tarkoitus on, että selonte-
16852: taanko Suomessa valtiollista lapsiasiamiestä.          ko annetaan eduskunnalle syyskuun 1995 ku-
16853: Hallituksen kertomuksissa eduskunnalle on il-          luessa.
16854:      Helsingissä 11 päivänä heinäkuuta 1995
16855: 
16856:                                                        Sosiaali- ja terveysministeriön
16857:                                                        määrätyn ministerin sijaisena
16858:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
16859: 4                                         KK 108/1995 vp
16860: 
16861: 
16862: 
16863: 
16864:                                       Tili Riksdagens Talman
16865: 
16866:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      litiska redogörelse som riksdagen 1990 förutsatte
16867: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        att skall avges inom fem år från det att de av
16868: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      riksdagen godkända ändringarna av barn-
16869: man Biaudet undertecknade spörsmål nr 108:            skyddslagen (139/90) har trätt i kraft.
16870:                                                           Den barnpolitiska redogörelsen tili riksdagen
16871:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        slutförs som bäst. Redogörelsen har beretts av
16872:        ta för att inrätta en barnombudsmanna-         den av social- och hälsovårdsministeriet tillsatta
16873:        tjänst?                                        arbetsgruppen för den barnpolitiska redogörel-
16874:                                                       sen, som har gjort en utredning om barnombuds-
16875:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         mannaverksamheten. Utredningen ingår som bi-
16876: anföra följande:                                      laga i arbetsgruppens promemoria (SHM:s ar-
16877:                                                       betsgruppspromemorior 1994:24). 1 regeringen
16878:   1 riksdagens svar på regeringens proposition        torde frågan om inrättande av en barnombuds-
16879: med förslag till mentalvårdslag (1116/90, RP 2011     mannatjänst behandlas i samband med den barn-
16880: 1989 rd) förutsattes att regeringen skall utreda      politiska redogörelsen, och därefter kommer be-
16881: om det i Finland behövs en statlig barnombuds-        slut att fattas om eventuella vidare åtgärder. Av-
16882: man. 1 regeringens berättelser till riksdagen har     sikten är att redogörelsen skall avlåtas till riksda-
16883: meddelats att utredningen fogas tili den barnpo-      gen inom september 1995.
16884: 
16885:      Helsingforsden 11 juli 1995
16886: 
16887:                                                     Ställföreträdare för ministern
16888:                                                     i social- och hälsovårdsministeriet
16889:                                                     Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
16890:                                               KK 109/1995 vp
16891: 
16892: Skriftligt spörsmål 109
16893: 
16894: 
16895: 
16896: 
16897:                                     Biaudet: Om utkomststödet tili studerande
16898: 
16899: 
16900: 
16901:                                           Tili Riksdagens Talman
16902: 
16903:    Studiestödet är de studerandes primära stöd-         att han eller hon är studerande. Detta borde inte
16904: form, med viiken man vill trygga deras utkomst.         få ske eftersom det skydd som utkomststödet ger,
16905: Ofta är de dock tvungna att komplettera sina            bör vara lika för alla medborgare.
16906: inkomster på andra sätt. Om en studerande ham-             Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
16907: nar i en sådan situation att han eller hon inte         ordning 37 § l mom. riksdagsordningen föreskri-
16908: klarar av att försörja sig själv eller sin familj, är   ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
16909: kommunen skyldig att ge utkomststöd på samma            följande spörsmål:
16910: grunder som åt övriga stödsökande. Nu före-
16911: kommer det trots allt fall där utkomststöd för                    Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
16912: sommarmånaderna för studerande beräknas en-                    ta för att utkomststödet skall trygga stu-
16913: ligt studiestödets nivå, inte enligt utkomststödets            derandes utkomst på samma sätt som öv-
16914: nivå, vilket innebär betydligt mindre pengar. På               riga stödsökandes?
16915: det här sättet straffas en stödsökande på grund av
16916: 
16917:      Helsingforsden 20 juni 1995
16918:                                                Eva Biaudet
16919: 
16920: 
16921: 
16922: 
16923:  250261
16924: 2                                           KK 109/1995 vp
16925: 
16926: Kirjallinen kysymys 109                                                                     Suomennos
16927: 
16928: 
16929: 
16930: 
16931:                                    Biaudet: Opiskelijoille maksettavan toimeentulotuen määrästä
16932: 
16933: 
16934: 
16935:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
16936: 
16937:     Opintotuki on opiskelijoiden ensisijainen tu-     että hän on opiskelija. Näin ei saisi tapahtua,
16938: kimuoto, jolla halutaan turvata heidän toimeen-       koska toimeentulotuen tarjoaman turvan tulisi
16939: tulonsa. Usein opiskelijat joutuvat kuitenkin tä y-   olla sama kaikille kansalaisille.
16940: dentämään tulojaan muilla tavoin. Jos opiskelija         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16941: joutuu tilanteeseen, jossa hän ei pysty elättämään    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16942: itseään tai perhettään, kunta on velvollinen anta-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16943: maan toimeentulotukea samoilla perusteilla kuin       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16944: muille tuenhakijoille. Nykyään esiintyy kaikesta
16945: huolimatta tapauksia, joissa opiskelijan kesä-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16946: kuukausien toimeentulotuki lasketaan opinto-                 ryhtyä, jotta toimeentulotuki turvaisi
16947: tuen tason eikä toimeentulotuen tason mukaises-              opiskelijoiden toimeentulon samalla ta-
16948: ti, mikä merkitsee huomattavasti vähemmän ra-                valla kuin muidenkin tuenhakijoiden?
16949: haa. Tällä tavalla tuenhakijaa rangaistaan siitä,
16950: 
16951:      Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1995
16952: 
16953:                                               Eva Biaudet
16954:                                              KK 109/1995 vp                                              3
16955: 
16956: 
16957: 
16958: 
16959:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
16960: 
16961:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          nen toimeentulotukeen nähden. Opiskelija voi
16962: mainitussa tark0ituksessa Te, Rouva Puhemies,           kuitenkin joutua tilanteeseen, jossa hänellä ei ole
16963: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         varoja käytettävissä omaan tai perheensä elatuk-
16964: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Biaudetin          seen. Kunta on tällöin velvollinen antamaan toi-
16965: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 109:           meentulotukea opiskelijalle samoin perustein
16966:                                                         kuin muullekin avun tarpeessa olevalle.
16967:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo             Toimeentulotukea sai vuonna 1993 37 961
16968:        ryhtyä, jotta toimeentulotuki turvaisi           opiskelijaa tai sellaista kotitaloutta, jonka pää-
16969:        opiskelijoiden toimeentulon samalla ta-          mies on opiskelija. Määrä on yli viisinkertaistu-
16970:        valla kuin muidenkin tuenhakijoiden?             nut vuodesta 1985 vuoteen 1993. Opiskelijoiden
16971:                                                         suhteellinen osuus kaikista toimeentulotukea
16972:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            saaneista kotitalouksista oli vuonna 1993 tasan
16973: vasti seuraavaa:                                        13%.
16974:                                                             Sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen mu-
16975:     Oikeudesta toimeentulotukeen säädetään so-          kaan opiskelijoiden asema suhteessa toimeentu-
16976: siaalihuoltolain (710/82) 30 §:n 1 momentissa.          lotukeen on monessa mielessä ongelmallinen.
16977: Sen mukaan toimeentulotukea on oikeutettu               Pulmatilanteita syntyy muun muassa opintojen
16978: saamaan henkilö, joka on tuen tarpeessa eikä voi        pitkittyessä ja kysymyksessä mainituissa opiske-
16979: saada tarpeenmukaista toimeentuloa ansiotyöl-           lijoiden loma-ajan tilanteissa.
16980: lään tai yrittäjätoiminnallaan, muista tuloistaan           Toimeentulotuen soveltamisesta sosiaali- ja
16981: tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen         terveysministeriö on lähettänyt kunnille huhti-
16982: henkilön huolenpidolla tahi muulla tavalla. Toi-        kuussa 1994 suositusluonteisen ohjekirjasen
16983: meentulotuki on siten viimesijainen tukijärjestel-      (Toimeentulotuki, Opas toimeentulotuen sovel-
16984: mä muun muassa yhteiskunnan muiden tuki-                tajille, STM:n oppaita 1994:2). Oppaassa täh-
16985: muotojen suhteen. Mitään henkilöryhmää ei voi-          dennetään lain ja määräysten mukaisia menette-
16986: da jättää toimeentulotuen ulkopuolelle, vaan            lytapoja toimeentulotukea myönnettäessä. Opis-
16987: tuen tarve on aina arvioitava tapauskohtaisesti.        kelijoiden oikeutta toimeentulotukeen käsitel-
16988: Siten myös opiskelijoilla on oikeus toimeentulo-        lään oppaassa useassa yhteydessä.
16989: tukeen, jos sen myöntämisen edellytykset yksit-             Sosiaali- ja terveysministeriö ei pidä oikeana
16990: täistapauksessa täyttyvät.                              sitä, että opiskelijan toimeentulotuen määräyty-
16991:     Toimeentulotuen yleisistä perusteista annettu       misperusteena käytettäisiin systemaattisesti
16992: valtioneuvoston päätös (988/93) ei myöskään si-         opintorahan tasoa. Ministeriön tietoon ei myös-
16993: sällä mitään sellaista, mikä rajoittaisi opiskelijoi-   kään ole tullut tapauksia, että näin olisi kunnissa
16994: den oikeutta toimeentulotukeen. Tällä päätök-           menetelty. Joissakin yksittäistapauksissa opinto-
16995: sellä maan kaikissa kunnissa on ryhdytty sovelta-       rahan tasoisen toimeentulotuen myöntäminen
16996: maan toimeentulotuessa 1.1.1994 lukien ns. laa-         voi olla perusteltua. Tämä on kuitenkin lain-
16997: jaa perusosaa,joka yhtenäistää tuen myöntämis-          mukaisena menettelynä mahdollista ainoastaan
16998: käytäntöjä ja siten yhdenmukaistaa myös opis-           silloin, kun harkitaan kohtuulliseksi, että opiske-
16999: kelijoiden asemaa toimeentulotuen suhteen koko          lijan vanhemmat lapsen elatuksesta annetun lain
17000: maassa.                                                 (704/75) nojalla ovat velvollisia osallistumaan
17001:     Kuten kysymyksen perusteluissa todetaan,            täysi-ikäisen lapsensa koulutuksesta aiheutuviin
17002:  opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä        kustannuksiin. Tämä voi siis olla mahdollista
17003: on opintotuki (opintoraha, asumislisä ja opinto-        yksittäistapauksessa, ei esimerkiksi kuntakohtai-
17004:  laina), joka on tarkoitettu kattamaan opiskeluai-      sena linjaratkaisuna.
17005: kaiset opinto- ja toimeentulokustannukset.                  Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen selvi-
17006:  Myös valtion takaaman lainan muodossa suori-           tettävänä on parhaillaan kuntien laatimien toi-
17007:  tettava tuki on muun muassa lääninoikeuksien           meentulotuen soveltamisohjeiden lainmukai-
17008:  omaksuman oikeuskäytännön mukaan ensisijai-            suus. Mikäli tämä selvitys antaa aihetta tarkistaa
17009: 4                                        KK 109/1995 vp
17010: 
17011: ministeriön ohjeistusta toimeentulotukiasioissa,   miehen kannanottojen edellyttämiin toimenpi-
17012: ministeriö tulee ryhtymään apulaisoikeusasia-      teisiin.
17013: 
17014:     Helsingissä 11 päivänä heinäkuuta 1995
17015: 
17016:                                                     Sosiaali- ja terveysministeriön
17017:                                                     määrätyn ministerin sijaisena
17018:                                                     sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
17019:                                              KK 109/1995 vp                                              5
17020: 
17021: 
17022: 
17023: 
17024:                                          Tili Riksdagens Talman
17025: 
17026:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         tili utkomststödet. En studerande kan dock råka
17027: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-          i en situation där han eller hon inte förfogar över
17028: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        medel att försörja sig eller sin familj med.
17029: man Biaudet undertecknade spörsmå1 nr 109:              Kommunen är då skyldig att ge den studerande
17030:                                                         utkomststöd på samma grunder som andra
17031:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-          hjä!,pbehövande.
17032:        ta för att utkomststödet skall trygga stu-           Ar 1993 betalades utkomststöd tili37 961 stu-
17033:        derandes utkomst på samma sätt som öv-           derande eller sådana hushåll där huvudmannen
17034:        riga stödsökandes?                               var studerande. Antalet var mer än fem gånger så
17035:                                                         stort 1993 som 1985. De studerandes relativa
17036:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           andel av alla hushåll som fått utkomststöd var
17037: anföra följande:                                        exakt 13% 1993.
17038:                                                             Enligt social- och hälsovårdsministeriets upp-
17039:    Om rätten tili utkomststöd stadgas i 30 § 1          fattning är de studerandes ställning beträffande
17040: mom. socialvårds1agen (710/82). Enligt detta är         utkomststödet problematisk i många avseenden.
17041: den berättigad tili utkomststöd som är i behov av       Dilemman uppstår bl.a. när studierna drar ut på
17042: stöd och inte kan få sin utkomst genom f6rvärvs-        tiden och under de ledigheter för studerande som
17043: arbete eller verksamhet som företagare, genom           nämns i spörsmålet.
17044: andra inkomster eller tiligångar eller genom om-            Angående tillämpningen av utkomststöd har
17045: vårdnad från en sådan persons sida som är för-          social- och hälsovårdsministeriet i april 1994
17046: sörjningspliktig gentemot honom eller på annat          skickat tili kommunerna ett anvisningshäfte av
17047: sätt. Utkomststödet är därmed den av samhällets         typen rekommendation (Utkomststöd, Väg1ed-
17048: stödformer som tiligrips i sista hand. Ingen kate-      ning för dem som fattar beslut om utkomststöd,
17049: gori av personer kan lämnas utanför utkomststö-         SHM :s handböcker 1994:2). 1 handboken beto-
17050: det, utan stödbehovet skall alltid bedömas från         nas att förfarandet vid beviljandet av utkomst-
17051: fall tili fall. Också studerande har därmed rätt till   stöd bör vara lagenligt och följa givna föreskrif-
17052: utkomststöd, om förutsättningar för beviljandet         ter. Handboken behandlar i flera sammanhang
17053: av sådant finns i det enskilda fallet.                  studerandes rätt till utkomststöd.
17054:    Statsrådets beslut om de allmänna grunderna              Social- och hälsovårdsministeriet anser att
17055: för utkomststöd (988/93) innehåller inte heller         det inte är korrekt att systematiskt använda stu-
17056: något som inskränker studerandes rätt till ut-          diepenningsnivån som grund vid fastställandet
17057: komststöd. Genom detta beslut har man i landets         av utkomststödet för studerande. Ministeriet
17058: alla kommuner fr.o.m. den 1 januari 1994 tilläm-        har inte heller fått kännedom om sådana fall där
17059: pat en s.k. utvidgad grunddel beträffande ut-           kommunerna skulle ha handlat på detta sätt. 1
17060: komststödet. Detta förenhetligar praxis för be-         något enskilt fall kan detvara befogat att bevilja
17061: viljandet av stödet och därmed också de stude-          utkomststöd som är på samma nivå som stu-
17062: randes ställning i fråga om utkomststödet i hela        diepenningen. Detta är dock möjligt som lag-
17063: landet.                                                 enligt förfarande bara när det bedöms vara
17064:     Såsom konstateras i spörsmålsmotiveringen           rimligt att en studerandes föräldrar med stöd av
17065: utgör studiestödet (studiepenning, bostadstill-         lagen om underhåll för barn (704/75) är skyldiga
17066: lägg och studielån) det primära utkomstsystemet         att delta i kostnaderna för sitt myndiga barns
17067: för studerande. Det är avsett att täcka kostna-         utbildning. Detta kan alltså vara möjligt i en-
17068:  derna för studier och utkomst under studietiden.       skilda fall, inte t.ex. som riktlinje för kommu-
17069:  Också det stöd som ges i form av lån med               nen.
17070:  statsgaranti är enligt den rättspraxis som bl.a.           Riksdagens biträdande justitieombudsman
17071:  länsrätterna har anammat primärt i förhållande         utreder som bäst om de tillämpningsanvisningar
17072: 6                                      KK 109/1995 vp
17073: 
17074: för utkomststöd som kommunerna har utarbetat       stöd, kommer ministeriet att vidta de åtgärder
17075: är lagenliga. Om utredningen ger anledning att     som biträdande justitieombudsmannens ställ-
17076: revidera ministeriets anvisningar om utkomst-      ningstaganden förutsätter.
17077: 
17078:     Helsingforsden 11 juli 1995
17079: 
17080:                                                  Som ställföreträdare för ministern ·
17081:                                                  i sodal- och hälsovårdsministeriet
17082:                                                  social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
17083:                                                KK 110/1995 vp
17084: 
17085: Kirjallinen kysymys 110
17086: 
17087: 
17088: 
17089: 
17090:                                       M. Koskinen ym.: Työttömyysturvalain soveltamisesta työosuus-
17091:                                            kuntien jäseniin
17092: 
17093: 
17094:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
17095: 
17096:     Hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus            yrityksen tai yhteisön osakkaiden tai jäsenten
17097: edistää omatoimista työllistymistä ja tukee työ-          kokous. Siten esimerkiksi osuuskunnassa, jossa
17098: ja palveluosuuskuntatoimintaa. Vuoden 1995                on enintään 6 jäsentä ja kunkin jäsenen omistus
17099: loppuun mennessä Suomessa arvioidaan olevan               on siten yli 15 %, on kaikkia osuuskunnan jäse-
17100: noin 200 työosuuskuntaa.                                  niä pidettävä yrittäjinä".
17101:     Ongelmalliseksi työosuuskuntien jäsenet ko-               Kun esimerkiksi Uuteenkaupunkiin peruste-
17102: kevat varsinkin Varsinais-Suomessa työvoimavi-            tussa työosuuskunta Taitavakassa on yli 20 jä-
17103: ranomaisten tulkinnan työttömyysturvalain                 sentä, eivätkö jäsenet ole lain tulkinnan mukaan
17104:  1 a §:n kohdalla. Joissakin työvoimatoimistoissa         työntekijäasemassa ja oikeutettuja asemansa pe-
17105: työosuuskunnan jäsenet on 1 a §:n perusteella             rusteella työttömyysturvaan ja mahdollisesti pit-
17106: tulkittu yrittäjiksi ja toisaalla työn tekijöiksi. On-    käaikaistyöttöminä työllistämistukitoimenpitei-
17107: gelman muodostaa 1 a §:n 1 kohta, jossa sano-             siin?
17108: taan: "Yritystoimintaa harjoittavaksi henkilöksi              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17109:  katsotaan tässä laissa henkilö ... ", " ... johtavassa   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17110: asemassa osakeyhtiössä, jossa hänellä itsellään           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17111:  on vähintään 15% ... ".                                  nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17112:     Lakiehdotuksen yksityiskohtaisissa peruste-
17113:  luissa sanotaan 1 a §:n yhteydessä seuraavaa " ...                 Mitä Hallitus aikoo tehdä, että työvoi-
17114:  pienissä yrityksissä ja yhteisöissä, joissa omistus             maviranomaisten tulkinnat työttömyys-
17115: jakautuu tasaisesti, johtavan aseman käsitettä ei                turvalain 1 a §:stä olisivat yhtenevät eri
17116:  tulisi sitoa osaomistajan muodolliseen asemaan                  puolilla Suomea ja hallitusohjelman työ-
17117:  yrityksessä. Käytännössä työttömyysturvan                       osuuskuntien tukeminen toteutuisi?
17118:  kannalta olennaista päätösvaltaa käyttää tällöin
17119: 
17120:       Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1995
17121: 
17122:                        Marjaana Koskinen                           Sinikka Hurskainen
17123:                        Esa Lahtela                                 Valto Koski
17124:                                                  Risto Kuisma
17125: 
17126: 
17127: 
17128: 
17129: 250261
17130: 2                                           KK 110/1995 vp
17131: 
17132: 
17133: 
17134: 
17135:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
17136: 
17137:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kertaa säädöstasolla kuka on yrittäjä. Kyseisen
17138: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          säädöksen mukaan henkilöt, joiden osakeomis-
17139: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tuksen tai osuuksien perusteella määräytyvä vai-
17140: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjaana          kutusmahdollisuus ylittää 1 a §:ssä mainitut ra-
17141: Koskisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-           jat, ovat työttömyysturvajärjestelmässä yrittäjiä.
17142: myksen n:o 110:                                        Muussa tapauksessa osakkeenomistajat tai
17143:                                                        osuuskunnan jäsenet ovat palkansaajan asemas-
17144:            Mitä Hallitus aikoo tehdä, että työvoi-     sa ja heillä on työttömänä ollessaan oikeus työt-
17145:         maviranomaisten tulkinnat työttömyys-          tömyysturvaan.
17146:         turvalain 1 a §:stä olisivat yhtenevät eri        Kuten kysymyksen perusteluosassa on todet-
17147:         puolilla Suomea ja hallitusohjelman työ-       tu, sellaisissa osuuskunnissa, joissa on jäseniä
17148:         osuuskuntien tukeminen toteutuisi?             seitsemän tai sitä enemmän, eivät osuuskunnan
17149:                                                        jäsenet ole yrittäjiä ja tehdessään työtä osuus-
17150:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kunnalle he ovat palkansaajan asemassa (elleivät
17151: vasti seuraavaa:                                       kuulu samaan talouteen). Tässä asiassa ei yrittä-
17152:                                                        jyys ole lain tulkintakysymys, vaan asia on yksi-
17153:    Hallitusohjelmassa on sitouduttu tukemaan           selitteisesti todettu säädöksessä. Mikäli sen vas-
17154: omatoimisia työllistymiseen tähtääviä toimen-          taisesti osuuskunnan jäseneltä evätään päivära-
17155: piteitä ja tässä mielessä edistämään myös työ-         haoikeus, hän voi hakea valittamalla muutosta
17156: osuuskuntien perustamista. Hallitusohjelman            työttömyyskassan tai kansaneläkelaitoksen pää-
17157: toteuttamiseen tarvittava lainsäädäntötyö on           tökseen työttömyysturvalautakunnalta. Lisäksi
17158: käynnistynyt. Sen yhteydessä ovat esillä myös          hänellä on mahdollisuus ottaa yhteyttä työttö-
17159: yritystoiminnan edistäminen, yritysten perusta-        myysturva-asiamieheen. Työttömyysturvalain
17160: miseen liittyvät ongelmat ja työllistäminen laa-       43 c §:n nojalla jokaisessa työvoimapiirissä on
17161: jemmassa mielessä.                                     työministeriön määräämä työttömyysturva-
17162:    Sinänsä työttömyysturvajärjestelmä ei ole yri-      asiamies, jonka nimenomaisena tehtävänä on
17163: tystoiminnan tuki, vaan toimeentuloturva henki-        valvoa työvoimatoimistojen ja -toimikuntien
17164: lölle, joka ei työllisty yritystoiminnassa tai koko-   lausuntokäytännön yhden- ja lainmukaisuutta.
17165: aikaisessa palkka työssä. Kysymyksessä mainittu        Tämän tehtävän toteuttamiseksi hänellä on itse-
17166: työttömyysturvalain 1 a §ei muodosta estettä pe-       näinen valitusoikeus ja lisäksi oikeus hakea lain-
17167: rustaa työosuuskuntia. Vuoden 1995 alusta voi-         vastaisena pitämänsä päätöksen poistamista.
17168: maan tullut työttömyysturvalaki määrittelee ensi
17169: 
17170:      Helsingissä 13 päivänä heinäkuuta 1995
17171:                                                                       Työministeri Liisa Jaakonsaari
17172:                                              KK 110/1995 vp                                            3
17173: 
17174: 
17175: 
17176: 
17177:                                          Tili Riksdagens Talman
17178: 
17179:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       arbetslösa som trädde i kraft i början av 1995
17180: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         definierar första gången på författningsnivå vem
17181: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       som kan anses som företagare. Enligt nämnda
17182: man Marjaana Koskinen m.fl. undertecknade              författning anses de personer för vilka den be-
17183: spörsmål nr 110:                                       stämmanderätt som aktieägande eller andelar av
17184:                                                        aktiekapital medför, överskrider de i 1 a § angiv-
17185:           Vad ämnar Regeringen göra för att            na gränserna, som företagare i fråga om systemet
17186:        arbetsmyndigheternas tolkningar i fråga         med utkomstskydd för arbetslösa. I annat fall
17187:        om 1 a § lagen om utkomstskydd för ar-          anses aktieägare eller medlemmar av andelslaget
17188:        betslösa skall bli enhetliga i olika delar av   vara i löntagarställning, och de har som arbetslö-
17189:        landet och för att främjandet av arbetsan-      sa rätt till utkomstskydd för arbetslösa.
17190:        delslag enligt regeringsprogrammet skall           Såsom det konstaterats i spörsmålets inledan-
17191:        förverkligas?                                   de del, anses medlemmar av andelslag med sju
17192:                                                        eller flera medlemmar inte som företagare, varför
17193:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          de, när de arbetar åt andelslaget, anses vara i
17194: anföra följande:                                       löntagarställning (om de inte hör tili gemensamt
17195:                                                        hushåll). I denna sak är företagsverksamheten
17196:    I regeringsprogrammet förbinder man sig att         inte en lagtolkningsfråga, utan saken är entydigt
17197: stöda sysselsättande åtgärder på eget initiativ        konstaterad i författningen. Om en medlem av
17198: samt att i detta syfte också främja grundandet av      andelslaget mot författningen förvägras rätt tili
17199: arbetsandelslag. Det lagstiftningsarbete som be-       dagpenning, kan han genom besvär söka ändring
17200: hövs för fullföljande av regeringsprogrammet           i arbetslöshetskassans eller folkpensionsanstal-
17201: har inletts. I detta sammanhang tas också upp          tens beslut hos arbetslöshetsnämnden. Dessutom
17202: främjande av företagsverksamheten, problem i           har han möjlighet att kontakta utkomstskydds-
17203: anknytning till grundande av företag samt syssel-      ombudet. Med stöd av 43 c § lagen om utkomst-
17204: sättning i vidare bemärkelse.                          skydd för arbetslösa har varje arbetskraftsdi-
17205:    Systemet med utkomstskydd för arbetslösa är         strikt ett av arbetsministeriet förordnat utkomst-
17206: i och för sig inte något stöd för företagsverksam-     skyddsombud, vars uttryckliga uppgift det är att
17207: heten, utan det är utkomstskydd för personer           övervaka att arbetskraftsbyråernas och arbets-
17208: som inte blivit sysselsatta vare sig i företagsverk-   löshetsnämndernas utlåtandepraxis är lagenlig
17209: samheten eller i avlönat heltidsarbete. 1 a § lagen    och enhetlig. F ör att sköta detta uppdrag harhan
17210: om utkomstskydd för arbetslösa som nämns i             självständig besvärsrätt och dessutom rätt att
17211: spörsmålet utgör inget hinder för grundande av         anhålla om undanröjande av ett beslut som han
17212: arbetsandelslag. Den lag om utkomstskydd för           anser strida mot lagen.
17213: 
17214:      Helsingforsden 13 juli 1995
17215: 
17216:                                                                    Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
17217:                                              KK 111/1995 vp
17218: 
17219: Kirjallinen kysymys 111
17220: 
17221: 
17222: 
17223: 
17224:                                     Ala-Harja ym.: Potilaiden oikeusturvasta siirrettäessä valtion mieli-
17225:                                         sairaaloiden tehtäviä kunnille
17226: 
17227: 
17228:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
17229: 
17230:     Mielenterveyslain 6 §:n mukaan, joka on otsi-      nalle että sen jäsenille aiheuttamista omaisuu-
17231: koitu "Valtion mielisairaalassa annettava hoi-         teen, henkeen ja terveyteen kohdistuvista mene-
17232: to", valtion mielisairaaloiden tehtävänä on suo-       tyksistä?
17233: rittaa mielentilatutkimuksia ja hoitaa sairaan-           Valtion mielisairaaloiden henkilöstön asian-
17234: hoitopiirin sairaalan esityksestä henkilöitä, joi-     tuntemus ja kokemus ko. potilaiden hoidossa
17235: den hoitaminen on erityisen vaarallista tai erityi-    häviäisivät nopeasti sairaaloiden tehtävien kun-
17236: sen vaikeaa. Näiden tehtävien hoidossa on kes-         nallistamisen myötä lopullisesti Suomesta. Työs-
17237: keistä sekä mielentilatutkittavien että potilaiden     kentely riittävän pitkään ja jatkuvasti riittävän
17238: oikeusturva.                                           monien potilaiden kanssa synnyttää ja ylläpitää
17239:     Valtion mielisairaaloiden tehtävät liittyvät oi-   asiantuntemuksen, kokemuksen ja erityisosaa-
17240: keudenkäyttöön ja yhteiskunnan turvallisuu-            misen, joilla saavutetaan hoidollisia tuloksia.
17241: teen, joista tehtävistä Suomessa vastaa valtio.        Vaikeasti mielisairaiden henkilöiden jättäminen
17242: Suomen perustuslaki turvaa jokaiselle yksilölle        vaille asianmukaista hoitoa johtaa heitteillejät-
17243: koskemattomuuden ja vapauden. Vapaudenriis-            töihin tai ennenaikaiseen kuolemaan.
17244: to voi perustua vain voimassa olevaan lakiin.             Valtion mielisairaaloiden kunnallistaminen
17245: Valtion mielisairaalassa hoidettavat ja tutkitta-      johtaisi nopeasti rikoksista syytettyjen ja tuomit-
17246:  vat henkilöt ovat lähes poikkeuksetta sairaalassa     sematta jätettyjen potilaiden hoidon hajauttami-
17247: tahdostaan riippumatta. Myös sairaanhoitopii-          seen sairaanhoitopiireihin. Norjassa ja Ruotsissa
17248:  rien psykiatristen sairaaloiden on annettu suorit-    hajautetusta hoitomallista saadut kokemukset
17249: taa mielentilatutkimuksia, lähinnä ei-vangituille      ovat huonoja, ja niissä on palattu keskitettyyn
17250: ns. syyntakeisuusarvioita.                             hoitoon. Ulkomaisten kokemusten mukaisesti
17251:     Suomessa valtion mielisairaaloita ovat Van-        erityisen vaarallisten ja erityisen vaikeahoitois-
17252:  han Vaasan sairaala ja Niuvanniemen sairaala.         ten potilaiden hoitolaitosten tulee olla riittävän
17253:  Vanhan Vaasan sairaalan hoitotulokset ovat hy-        pieniä kooltaan turvallisuuden ja hoidollisuuden
17254:  viä. Vakavia residiivitapauksia ei ole ollut. Sai-    ylläpitämiseksi, muttei liian pieniä erityisasian-
17255:  raalassa oli vuonna 1993 hoidettavana neljä hen-      tuntemuksen säilyttämiseksi.
17256:  kilöä toistamiseen kriminaalipotilaina. Hekin            Euroopan neuvoston kidutuksen vastainen
17257:  ovat olleet hoitojaksojen välillä avohoidossa,        komitea kiinnitti tarkastuskäynnillään Suomes-
17258:  mutta syyllistyneet omaisuus- ja henkirikoksiin,      sa v. 1993 erityisesti huomiota siihen, että yksi-
17259: ja heidät on palautettu sairaalaan.                    lönvapautta rajoittavalla hoitolaitoksella tulee
17260:     Valtion mielisairaaloiden tehtävät puoltavat       olla vertauskohtana vähintään toinen vastaava
17261:  voimakkaasti toiminnan säilyttämistä valtiolla        laitos.
17262:  sosiaali- ja terveysministeriön hallinnon alalla,        Epävirallisten tietojen perusteella sosiaali- ja
17263:  vaikka muiden erikoisalojen terveyden- ja sai-        terveysministeriössä ollaan valmistelemassa val-
17264:  raudenhoito on kunnallisten organisaatioiden          tion mielisairaaloiden kunnallistamista. Asiaa
17265:  vastuulla. Mikäli nykyiset valtion mielisairaalat     ovat valmistelleet useat työryhmät. Myös oikeus-
17266:  lakkaisivat olemasta valtion sairaaloita, tulisi      ministeriön tarpeet on selvitetty. Epävirallisten
17267:  mielenterveyslain 6 § kumottavaksi. Tällöin ko.       tietojen perusteella on kutsuttu kokoon jo neu-
17268:  potilaiden hoidon asiantuntemus ja oikeusturva        vottelupalaverit, joissa neuvotellaan Vanhan
17269:  huononisivat olennaisesti. Kuka vastaisi erityi-      Vaasan sairaalan ja Niuvanniemen sairaalan
17270:  sen vaarallisten ja erityisen vaikeahoitoisten po-    kunnallistamisista. Perusteluina kunnallistami-
17271:  tilaiden hoitamiseen liittyvistä sekä yhteiskun-      selle on todettu, että kunnat vastaavat jo nyt yli
17272:  250261
17273: 2                                            KK 111/1995 vp
17274: 
17275: 90-prosenttisesti sairaaloiden kustannuksista ja       ty vaadittavia lainmuutoksia. Herää epäily, mi-
17276: että valtion mielisairaaloissa annettava hoito on      ten turvataan yksilöiden oikeusturva ja ympäris-
17277: erityistason sairaanhoitoa, jonka tulee jatkossa-      tön turvallisuus ja miten turvataan vasten tahtoa
17278: kin sitä olla. Haittana nykyisessä valtionhallin-      tapahtuva hoito kriminaalipotilaille, jotka ovat
17279: nossa on se, että valtion mielisairaaloilla on puut-   vaikeita henkirikoksiin syyllistyneitä henkilöitä.
17280: teellinen yhteys muuhun sairaanhoitojärjestel-            Hämmästyttävää on lisäksi, että lisäbudjetissa
17281: mään, joka on kunnallista. Osaamisen säilyttä-         on esitetty Niuvanniemen sairaalan henkilökun-
17282: misen tulee olla lähtökohtana sairaaloiden siirtä-     nan asuinrakennuksen peruskorjaukseen vielä
17283: miselle kunnalliseen järjestelmään. Tavoitteen         2,5 miljoonaa markkaa ja samanaikaisesti ollaan
17284: toteuttamisen esteenä on tähän saakka ollut            valmistelemassa sairaalan kunnallistamista.
17285: alue-, kieli- ja työvoimapolitiikka. Tämä peruste-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17286: lu on mielestämme kestämätön ottaen huomioon           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17287: asian vakavuuden ja laajuuden.                         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17288:    Erikoissairaanhoitolain 11 §:n perusteella so-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17289: siaali- ja terveysministeriö voi määrätä, missä
17290: keskitetty hoito tapahtuu, mikäli sairaaloiden                   Aikooko Hallitus vastoin kuntien tah-
17291: kunnallistaminen ei muutoin onnistu. Elokuussa                toa kunnallistaa valtion mielisairaalat ja
17292: on kutsuttu kokoon esimerkiksi Vaasan kaupun-                 jos, niin miten voidaan varmistaa vasten-
17293: gin, Vaasan sairaanhoitopiirin ja Vanhan Vaa-                 tahtoisesti hoitoon otettujen vaikeiden
17294: san sairaalan edustajat päättämään käytännön                  kriminaalipoti1aiden hoito ja turvallisuus
17295: kysymyksistä. Hämmästyttää, että päätöstä ei                  sekä ympäristön turvallisuus?
17296: ole kirjallisessa muodossa eikä myöskään ole teh-
17297: 
17298:      Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1995
17299: 
17300:           Kirsti Ala-Harja                Tuija Nurmi                    Heikki Koskinen
17301:           Vuokko Rehn                     Anne Knaapi                    Irja Tulonen
17302:                                             KK 111/1995 vp                                              3
17303: 
17304: 
17305: 
17306: 
17307:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
17308: 
17309:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        nes on muuttunut entistä raskashoitoisem-
17310: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         maksi.
17311: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Valtion mielisairaaloilla ei ole avopalvelujär-
17312: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ala-Har-         jestelmää ja yhteydet muuhun kunnalliseen ter-
17313: jan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          veydenhuoltoon ovat puutteelliset. Tähän viittaa
17314: n:o 111:                                              myös kirjallisen kysymyksen laatineiden kansan-
17315:                                                       edustajien esimerkki hoidon epäonnistumisesta
17316:           Aikooko Hallitus vastoin kuntien tah-       valtion mielisairaalan ulkopuolella. Osana kun-
17317:        toa kunnailistaa valtion mielisairaalat ja     nallista palvelujärjestelmää voitaisiin kehittää ja
17318:        jos, niin miten voidaan varmistaa vasten-      yhteensovittaa nykyistä paremmin kriminaalipo-
17319:        tahtoisesti hoitoon otettujen vaikeiden        tilaiden avohoitojärjestelmää yhdessä muun ter-
17320:        kriminaalipotilaiden hoito ja turvallisuus     veydenhuoltojärjestelmän kanssa.
17321:        sekä ympäristön turvallisuus?                      Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen,
17322:                                                       myös kriminaalipotilaiden hoito, on kuntien teh-
17323:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tävänä. Kunnat rahoittavat yli 90 prosenttia val-
17324: vasti seuraavaa:                                      tion mielisairaaloiden käyttökustannuksista. Oi-
17325:                                                       keudenkäytön toteutukseen liittyvät mielentila-
17326:    Valtion mielisairaalat, Niuvanniemen sairaala      tutkimukset korvaa valtio sosiaali- ja terveysmi-
17327: Kuopiossa ja Vanhan Vaasan sairaala Vaasassa          nisteriön momentilta. Investointien kustannuk-
17328: ovat sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittä-   sista vastaa valtiovarainministeriön alainen val-
17329: miskeskuksen alaisia laitoksia. Niissä suorite-       tion kiinteistölaitos.
17330: taan mielentilatutkimuksia, hoidetaan tervey-             Valtion mielisairaaloiden tehtävistä ja tulevai-
17331: denhuollon oikeusturvakeskuksen lähettämiä ri-        suudesta on keskusteltu yli vuosikymmenen
17332: koksesta syytettyjä, mutta tuomitsematta jätet-       ajan, ja kysymystä on selvitetty useissa eri työ-
17333: tyjä potilaita heidän tahdostaan riippumatta, ja      ryhmissä. Eri selvitysten yhteisenä terveyspoliit-
17334: ne ottavat hoidettaviksi sairaanhoitopiirin psy-      tisena ajatuksena on valtion mielisairaaloiden
17335: kiatrisen sairaalan esityksestä mielisairaita tai     toiminnan siirtäminen osaksi kunnallista tervey-
17336: muita mielenterveyden häiriöitä potevia henki-        denhuoltojärjestelmää. Kuten kysyjät toteavat,
17337: löitä, joiden hoitaminen on erityisen vaarallista     tavoitteen toteutumisen esteenä ovat tähän saak-
17338: tai erityisen vaikeaa, jolloin heidän hoitonsa sai-   ka olleet alue-, kieli- ja työvoimapolitiikka sekä
17339: raanhoitopiirin sairaalassa ei ole tarkoituksen-      psykiatrian laitoshoidon ylikapasiteetti Vaasan
17340: mukaista. Terveydenhuollon oikeusturvakes-            ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiireissä.
17341: kuksen lähettämät potilaat muodostavat 70-80              Sosiaali- ja terveysministeriö on päättänytjat-
17342: prosenttia valtion mielisairaaloiden potilaista.      kaa valmisteluja valtion mielisairaaloissa olevien
17343: Kolmen viimeisen vuoden aikana näitä niin sa-         potilasryhmien hoidon turvaamiseksi osana kun-
17344: nottuja kriminaalipotilaita terveydenhuollon oi-      nallista terveydenhuoltojärjestelmää. Oikeus-
17345: keusturvakeskus on lähettänyt kunnalliseen sai-       psykiatrian potilaille ja henkilökunnalle tulee
17346: raanhoitopiirin mielisairaalaan kolmanneksen ja       taata työrauha ja alan tutkimuksen ja hoidon
17347: kaksi kolmasosaa valtion mielisairaaloihin.           kehittäminen tasavertaisena muun erikoissai-
17348: Kaikkia kriminaalipotilaita ei siis hoideta valtion   raanhoidon kanssa.
17349: mielisairaaloissa.                                        Jäänteenä vanhasta valtiollisesta terveyden-
17350:    Valtion mielisairaaloiden potilasmäärät ovat       huoltojärjestelmästä valtion mielisairaaloiden
17351: viimeisten 15 vuoden aikana vähentyneet noin          hallinto on hyvin sirpaleinen sosiaali- ja terveys-
17352: 600 potilaasta noin 350 potilaaseen.                  ministeriön ja sosiaali- ja terveysalan tutkimus-
17353:     Valtion mielisairaaloiden siirtymisen netto-      ja kehittämiskeskuksen alaisuudessa. Osana
17354: budjetointiin on arveltu aiheuttaneen maksullis-      alueensa sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoitoa
17355: ten hoitopäivien määrän kasvua ja hoitojakso-         oikeuspsykiatrian kehittäminen tulisi vakaalle ja
17356: jen pitenemistä sen ohella, että myös potilasai-      kestävälle pohjalle.
17357: 4                                            KK 111/1995 vp
17358: 
17359:    Sosiaali- ja terveysministeriö pitää välttämät-     toiminnan siirtämisestä kunnalliseen terveyden-
17360: tömänä, että jatkossakin mielentilatutkimukset         huoltojärjestelmään edellä mainitut asiat ovat
17361: ja kriminaalipotilaiden erityistasoinen hoito ta-      olennaisen tärkeitä. Muutos on jatkoa valtion
17362: pahtuvat keskitetysti. Siitä sosiaali- ja terveysmi-   yleisten sairaaloiden toiminnan siirtymiselle kun-
17363: nisteriö voi määrätä erikoissairaanhoitolain           nallisiinkeskussairaala-ja sairaanhoitopiireihin.
17364: 11 §:n nojalla. Näin oikeudenkäytön toteutus ja           Jatkovalmistelussa ja keskustelussa sairaaloi-
17365: yhteiskunnan turvallisuus voidaan taata.               den, niiden sijaintikuntien ja sairaanhoitopiirien
17366:    Valtion mielisairaaloissa olevaa erityisosaa-       kanssa sosiaali- ja terveysministeriö kiinnittää
17367: mista tarvitaan jatkossakin korkeatasoisen hoi-        erityistä huomiota potilaiden tutkimuksen ja
17368: don turvaamiseksi. Myös tilat ovat hyväkuntoi-         hoidon korkean tason ja yhteiskunnan turvalli-
17369: set ja soveltuvat erinomaisesti käyttötarl\oituk-      suuden säilymiseen sekä alan työrauhan turvaa-
17370: seensa. Valmistelussa valtion mielisairaaloiden        miseen.
17371: 
17372:      Helsingissä 10 päivänä heinäkuuta 1995
17373: 
17374:                                                        Sosiaali- ja terveysministeriön
17375:                                                        määrätyn ministerin sijaisena
17376:                                                        sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
17377:                                             KK 111/1995 vp                                              5
17378: 
17379: 
17380: 
17381: 
17382:                                         Till.Riksdagens Talman
17383: 
17384:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       en förlängning av vårdperioderna utöver att det
17385: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        har blivit allt tyngre att vårda patienterna-.
17386: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-          Statens sinnessjukhus har inte något system i
17387: man Ala-Harja m.fl. undertecknade spörsmål nr         form av öppen vård och förbindelserna tili den
17388: 111:                                                  9.vriga kommunala hälsovården är bristfålliga.
17389:                                                       A ven det exempel på misslyckad vård utanför
17390:           Ämnar Regeringen mot kommunernas            statens sinnessjukhus som de riksdagsmän som
17391:        vilja överföra statens sinnessjukhus på        har uppgjort det skriftliga spörsmålet nämner
17392:        kommunerna och, om så är fallet, hur kan       syftar på detta. Ett system med öppen vård för
17393:        man säkerställa vården av och säkerheten       kriminelia patienter kunde tillsammans med det
17394:        för svåra kriminelia patienter som mot sin     övriga hälsovårdssystemet bättre än vad som nu
17395:        vilja har tagits in för vård och hur kan       är fallet utvecklas och samordnas som en del av
17396:        man säkerställa att omgivningen är i sä-       det kommunala servicesystemet.
17397:        kerhet?                                            Anordnandet av social- och hälsovård, inklu-
17398:                                                       sive vården av kriminelia patienter, hör tili kom-
17399:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         munernas uppgifter. Kommunerna finansierar
17400: anföra följande:                                      över 90 % av driftskostnaderna för statens sin-
17401:                                                       nessjukhus. Staten ersätter de sinnesundersök-
17402:     De statliga sinnessjukhusen, Niuvanniemi          ningar som anknyter tili genomförandet av rätts-
17403: sjukhus i Kuopio och Gamla Vasa sjukhus i             utövning från social- och hälsovårdsministeriets
17404: Vasa, är inrättningar som är underställda forsk-      moment. Statens fastighetsverk som är under-
17405: nings- och utvecklingscentralen för social- och       ställt finansministeriet svarar för investerings-
17406: hälsovården. På dessa utförs sinnesundersök-          kostnaderna.
17407: ningar samt vårdas oberoende av sin vilja åta-            1 över ett decennium har diskussioner förts om
17408: lade patienter som inte har dömts till straff och     de statliga sinnessjukhusens uppgifter och fram-
17409: som har skickats tili sjukhuset av rättsskydds-       tid och frågan har utretts av ett flertal arbets-
17410: centralen för hälsovården. På dessa sjukhus           grupper. En av de gemensamma hälsopolitiska
17411: intas på framställning av ett psykiatriskt sjukhus    tankarna i de olika utredningarna är en överfö-
17412: i sjukvårdsdistriktet mentalsjuka och andra som       ring av verksamheten vid statens sinnessjukhus
17413: lider av mentala störningar. Om det är särskilt       så att den blir en del av det kommunala hälso-
17414: farligt eller svårt att vårda dem är det inte än-     vårdssystemet. Såsom spörsmålsställarna kon-
17415: damålsenligt att göra detta på ett sjukhus i sjuk-    staterar har hindret för att detta mål skall uppnås
17416: vårdsdistriktet. De patienter som skickas tili        hittills varit regional-, språk- och arbetskraftspo-
17417: sjukhus av rättsskyddscentralen för hälsovården       litiken samt den psykiatriska anstaltsvårdens
17418: utgör 70---80% av alla patienter vid statens sin-     överkapacitet i sjukvårdsdistrikten i Vasa och
17419: nessjukhus. Under de tre senaste åren har rätts-      Norra Savolax.
17420: skyddscentralen för hälsovården skickat en tred-          Social- och hälsovårdsministeriet har beslutat
17421: jedel av dessa s.k. kriminelia patienter tili ett     fortsätta beredningen för att trygga vården av de
17422: sinnessjukhus i ett kommunalt sjukvårdsdistrikt       patientgrupper som finns på statens sinnessjuk-
17423: och två tredjedelar tili statens sinnessjukhus.       hus som en del av det kommunala hälsovårdssys-
17424: Alla kriminelia patienter vårdas alltså inte på       temet. De rättspsykiatriska patienterna och per-
17425: statliga sinnessjukhus.                               sonalen bör garanteras arbetsro samt forskning
17426:      Antalet patienter på de statliga sinnessjukhu-   på området och utvecklad vård jämsides med
17427:  sen har under de senaste 15 åren minskat från ca     annan specialiserad sjukvård.
17428:  600 patienter tili ca 350 patienter.                     Som en relikt av det gamla statliga hälsovårds-
17429:      I och med att statens sinnessjukhus övergick     systemet är administrationen av de statliga sin-
17430:  tili nettobudgetering antas detta ha förorsakat en   nessjukhusen ytterst splittrad under social- och
17431:  ökning av antalet avgiftsbelagda vårddagar samt      hälsovårdsministeriet samt forsknings- och ut-
17432: 6                                            KK 111/1995 vp
17433: 
17434:  vecklingscentralen för social- och hälsovården.         ordentligt för sitt användningsändamål. De ovan
17435:  Utvecklandet av rättspsykiatrin skulle komma            nämnda frågorna är ytterst viktiga i beredningen
17436:  på en fast och hållbar grund som en del av den          av flyttningen av verksamheten vid de statliga
17437:  specialiserade sjukvården inom sjukvårdsdistrik-        sinnessjuk):msen till det kommunala hälsovårds-
17438:  tet på sitt område.                                     systemet. Andringen är fortsättning på överflytt-
17439:     Social- och hälsovårdsministeriet anser det          ningen av verksamheten vid statens allmänna
17440:  vara nödvändigt att sinnesundersökningar och            sjukhus till de kommunala centralsjukhus- och
17441:  vården av kriminelia patienter på en specialiserad      sjukvårdsdistrikten.
17442:  nivå även·i fortsättningen sker centraliserat. Där-        I den fortsatta beredningen och diskussionen
17443:  om kan social- och hälsovårdsministeriet besluta        med sjukhusen, kommunerna där de är belägna
17444: ·med stöd av 11 § lagen om specialiserad sjukvård.       och sjukvårdsdistrikten fåster social- och hälso-
17445:  På detta sätt kan genomförandet av rättsutöv-           vårdsministeriet särskild uppmärksamhet vid
17446:  ning och säkerheten i samhället tryggas.                den höga nivån på undersökningen och vården
17447:     A ven i fortsättningen kommer vi att behöva          av patienter samt vid bibehållandet av säkerhe-
17448:  det specialkunnande som finns på statens sinnes-        ten i samhället och tryggandet av arbetsron på
17449:  sjukhus för tryggandet av en högklassig vård.           området.
17450:  Lokaliteterna är i gott skick och lämpar sig utom-
17451: 
17452:      Helsingfors den10 juli 1995
17453: 
17454:                                                        Som ställföreträdare för ministern
17455:                                                        i social- och hälsovårdsministeriet
17456:                                                        social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
17457:                                            KK 112/1995 vp
17458: 
17459: Kirjallinen kysymys 112
17460: 
17461: 
17462: 
17463: 
17464:                                   Rask ym.: Terveyskasvatusmäärärahojen suuntaamisesta tupa-
17465:                                        koinnin vähentämistyöhön
17466: 
17467: 
17468:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
17469: 
17470:     Hyväksyessään lain toimenpiteistä tupakoin-      valtion budjetissa siihen riittäviä varoja edus-
17471: nin vähentämiseksi annetun lain ja markkina tuo-     kunnan keväällä 1994 hyväksymän ponnen mu-
17472: mioistuimesta annetun lain muuttamisesta edus-       kaisesti.
17473: kunta edellytti, että tupakkavalmisteveron arvi-        Uudistetun tupakkalain tavoitteiden toteutu-
17474: oidusta vuotuisesta tuotosta nykyinen 0,45 pro-      miseen tarvitaanjatkuvia ja systemaattisia tupa-
17475: sentin osuus nostettaisiin Maailman terveysjär-      koinnin vähentämistä edistäviä terveyskasvatuk-
17476: jestön suosittelemaan yhteen prosenttiin. Tästä      sellisia ja tutkimuksellisia toimenpiteitä. Samalla
17477: summasta vähintään puolet edellytettiin käytet-      yhteiskunnan on varmistettava riittävät resurssit
17478: täväksi tupakointia koskevaan ehkäisy-, tutki-       tupakoinnin lopettamista haluavien tukemiseen.
17479: mus-, seuranta- ja valistustoimintaan.               Sairauksia ehkäisevä terveydenhuolto on yhteis-
17480:     Vuonna 1976 hyväksytyssä laissa toimenpi-        kunnalle huomattavasti halvempaa kuin vaikei-
17481: teistä tupakoinnin vähentämiseksi (693/76) edel-     den sairauksien hoitaminen. Jos tehostettuun
17482: lytettiin, että vähintään 0,5 prosenttia tupakka-    terveyskasvatukseen varataan riittävästi varoja,
17483: valmisteveron tuotosta käytetään tupakoinnin         terveyden kannalta suotuisa kehitys jatkuu ja
17484: vähentämistyöhön. Tämän jälkeen väliaikaisilla       sairaudenhoidon kustannukset laskevat.
17485: laeilla määräraha on pudotettu 0,20-0,45 pro-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17486: senttiin. Samalla sen käyttötarkoitusta on laajen-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17487: nettu koskemaan tupakoinnin vähentämistyön           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17488:  ohella myös terveyskasvatusta ja terveellisten      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17489:  elintapojen edistämistyötä. Näin ollen tupakka-
17490:  valmisteveron arvioidusta tuotosta on käytetty                  Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
17491:  vuosittain vain noin 0,2 prosenttia tupakointia             jotta sairauksia ehkäisevää terveyden-
17492:  vähentävään työhön.                                         huoltoa, erityisesti tupakoinnin vähentä-
17493:     Valtiovarainministeriö ei kuitenkaan ole pää-            mistyötä, tukevaan toimintaan saataisiin
17494:  töksissään kiinnittänyt tarpeellista huomiota eh-           riittävästi määrärahoja eduskunnan esit-
17495:  käisevään terveydenhuoltoon eikä turvannut                  tämän ponnen edellyttämällä tavalla?
17496: 
17497:      Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1995
17498: 
17499:           Maija Rask                     Raimo Tiilikainen              Pirkko Peltomo
17500:           Margareta Pietikäinen          Mikko Kuoppa                   Anne Huotari
17501:           Tapio Karjalainen              Timo Ihamäki                   Maija Perho-Santala
17502:           Hannu Takkula                  Ossi Korteniemi                Eero Lämsä
17503:           Marjatta Vehkaoja              Erkki Pulliainen               Esko-Juhani Tennilä
17504:           Jukka Mikkola                  Hannes Manninen                Jorma Huuhtanen
17505:           Liisa Hyssälä                  Arja Ojala                     Pehr Löv
17506:           Marjut Kaarilahti              Jouko Skinnari                 Mikko Immonen
17507:           Johannes Koskinen              Virpa Puisto                   Mats Nyby
17508:           Kerttu Törnqvist               Leena Luhtanen                 Tuija Pohjola
17509:           Esa Lahtela                    Valto Koski                    Matti Vähänäkki
17510:           Ulla Juurola                   Markku Pohjola                 Marja-Liisa Tykkyläinen
17511:           Jorma Kukkonen                 Risto Kuisma                   Matti Saarinen
17512: 250261
17513: 2                            KK 112/1995 vp
17514: 
17515:     Jorma Vokkolainen      Kari Uotila              Annika Lapintie
17516:     Veijo Puhjo            Pentti Tiusanen          Klaus Heliberg
17517:     Päivi Räsänen          Risto Penttilä           Jukka Tarkka
17518:     Jouko Jääskeläinen     Tauno Pehkonen           Aulis Ranta-Muotio
17519:     Kari Myllyniemi        Bjarne Kallis            Juha Korkeaoja
17520:     Raimo Liikkanen        Ulla Anttila             Pekka Leppänen
17521:     Hanna Markkula         Kirsti Ala-Harja         Hannu Kemppainen
17522:     Marja-Leena Viljamaa   Satu Hassi               Jukka Vihriälä
17523:     Anu Vehviläinen        Maija-Liisa Veteläinen   Osmo Kurola
17524:     Irja Tulonen           Tuija Nurmi              Ulla-Maj Kukkonen
17525:     Irina Krohn            Reino Ojala              Antero Kekkonen
17526:     Raimo Mähönen          Reijo Laitinen           Jukka Gustafsson
17527:     Eila Rimmi             Tarja Filatov            Kimmo Kiljunen
17528:     Reijo Kallio           Maria Kaisa Aula         Annikki Koistinen
17529:     Mauri Pekkarinen       Juhani Alaranta          Mikko Elo
17530:     Janne Viitamies        Säde Tahvanainen         Pia Viitanen
17531:     Asko Apukka            Timo Laaksonen           Jarmo Wahlström
17532:     Tarja Kautto           J anina Andersson        Tuija Brax
17533:     Aino Suhola            Toimi Kankaanniemi       Heikki Koskinen
17534:     Reino Paasilinna       Heikki Rinne             Sinikka Hurskainen
17535:     Reijo Lindroos         Matti Ryhänen            Erkki Tuomioja
17536:                            Matti Vanhanen
17537:                                           KK 112/1995 vp                                             3
17538: 
17539: 
17540: 
17541: 
17542:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
17543: 
17544:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      veyskasvatukseen sekä tupakkalain 7 luvussa
17545: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       tarkoitettuun terveyskasvatusta tukevaan tutki-
17546: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     mus-, seuranta- ja valistustoimintaan sosiaali- ja
17547: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raskin         terveysministeriön vuosittain vahvistaman käyt-
17548: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        tösuunnitelman mukaisesti.
17549:  112:                                                  Vuoden 1995 valtion talousarviossa on tähän
17550:                                                     tarkoitukseen osoitettu yhteensä 27,7 miljoonaa
17551:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,      markkaa. Määräraha sisältää päihteiden käytön
17552:        jotta sairauksia ehkäisevää terveyden-       vähentämiseen 2,5 miljoonaa markkaa. Tupa-
17553:        huoltoa, erityisesti tupakoinnin vähentä-    koinnin vähentämiseen ja terveyskasvatukseen
17554:        mistyötä, tukevaan toimintaan saataisiin     jäävä osuus on 25,2 miljoonaa markkaa.
17555:        riittävästi määrärahoja eduskunnan esit-        Valtion talousarviossa vuodelle 1995 määrä-
17556:        tämän ponnen edellyttämällä tavalla?         rahaa korotettiin merkittävästi tietoisena uudis-
17557:                                                     tetun tupakkalain edellyttämästä toimenpiteiden
17558:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tehostamistarpeesta. Määrärahasta on sosiaali-
17559: vasti seuraavaa:                                    ja terveysministeriön vuodelle 1995 vahvistaman
17560:                                                     käyttösuunnitelman mukaisesti noin puolet
17561:     Eduskunta on vastauksessaan hallituksen esi-    (52%) kohdennettu eduskunnan vastauksessaan
17562: tykseen laeiksi toimenpiteistä tupakoinnin vä-      edellyttämään tarkoitukseen. Tupakoinnin vä-
17563: hentämiseksi annetun lain ja markkinatuomiois-      hentämishankkeisiin käytettävää määrärahaa
17564: tuimista annetun lain muuttamisesta esittänyt       on lisätty edellisvuoteen verrattuna noin 87 %.
17565: lausuman, jossa edellytetään hallituksen toimi-     Tupakkalain uudistuksen toimeenpanaan on
17566: van siten, että tupakkavalmisteveron arvioidusta    suoranaisesti varattu noin 4,8 miljoonaa mark-
17567: vuotuisesta tuotosta valtion talousarvioon otet-    kaa,joskin kaikki tupakointiin liittyvät hankkeet
17568: tava nykyinen vähintään 0,45 prosentin osuus        tukevat tupakkalain keskeisiä tavoitteita.
17569: nostettaisiin Maailman terveysjärjestön suositte-       Sosiaali- ja terveysministeriö on sisällyitänyt
17570: lemaan yhteen prosenttiin. Tästä summasta puo-      omaan ehdotukseensa valtion talousarvioksi
17571: let on eduskunnan lausuman mukaisesti käytet-       vuodelle 1996 sanotun määrärahan korottami-
17572: tävä tupakointia koskevaan ehkäisy-, tutkimus-,     sen eduskunnan edellyttämälle tasolle eli vastaa-
17573: seuranta- ja valistustoimintaan.                    maan 1 prosenttia tupakkavalmisteveron arvioi-
17574:     Toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi       dusta tuotosta.
17575: annetun lain (693/76) eli tupakkalain 27 §:n 1          Voimassa olevan tupakkalain 27 §:n 1 mo-
17576: momentin mukaan tulee valtion talousarvioon         mentin sanamuoto, vähintään 0,45 prosenttia,
17577: ottaa vuosittain määräraha, joka vastaa vähin-      mahdollistaa jo sinänsä määrärahan korottami-
17578: tään 0,45 prosenttia tupakkavalmisteveron arvi-     sen kulloisenkin vuotuisen määrärahatarpeen
17579:  oidusta vuotuisesta tuotosta. Tämä määräraha       mukaisesti ja myös kirjallisessa kysymyksessä
17580:  tulee edellä mainitun pykälän 2 momentin mu-       edellytettyyn tasoon.
17581:  kaan käyttää tupakoinnin ehkäisytyöhön, ter-
17582: 
17583:      Helsingissä 12 päivänä heinäkuuta 1995
17584: 
17585:                                                     Sosiaali- ja terveysministeriön
17586:                                                     määrätyn ministerin sijaisena
17587:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
17588: 4                                          KK 112/1995 vp
17589: 
17590: 
17591: 
17592: 
17593:                                        Tili Riksdagens Talman
17594: 
17595:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      forskning, uppföljning och upplysning som stö-
17596: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        der hälsofostran och som avses i 7 kapitlet i
17597: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      tobakslagen i enlighet med den av social- och
17598: man Rask m.fl. undertecknade spörsmål nr 112:         hälsovårdsministeriet årligen fastställda disposi-
17599:                                                       tionsplanen.
17600:            Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-          1 statsbudgeten för 1995 har för detta ändamål
17601:        ta för att verksamhet som stöder förebyg-      anslagits sammanlagt 27,7 miljoner mark. Ansla-
17602:        gande hä1sovård, i synnerhet arbetet för       get inbegriper 2,5 miljoner mark för minskning
17603:        att inskränka tobaksrökning, skall få till-    av konsumtionen av berusningsmedel. Andelen
17604:        räckligt med anslag på sätt som förutsätts     för inskränkande av tobaksrökning och för häl-
17605:        i riksdagens kläm?                             sofostran blir så1unda 25,2 miljoner mark.
17606:                                                          1 statsbudgeten för 1995 har anslaget betydligt
17607:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         förhöjts, eftersom man varit medveten om att den
17608: anföra följande:                                      nya tobakslagen förutsätter en effektivering av
17609:                                                       åtgärderna. Av anslaget har enligt den av social-
17610:    Riksdagen har i sitt svar till regeringens pro-    och hälsovårdsministeriet fastställda disposi-
17611: position med förs1ag till lagar om ändring av         tionsplanen för 1995 ungefår hälften (52%) in-
17612: lagen om åtgärder för inskränkande av tobaks-         riktats på det ändamål som förutsätts i riksda-
17613: rökning och 1agen om marknadsdomstolen utta-          gens svar. Anslaget för projekt som syftar till att
17614: lat att man förutsätter att regeringen arbetar för    inskränka tobaksrökning har jämfört med före-
17615: att den andel av den beräknade årliga avkast-         gående år ökats med ca 87 procent. För verkstä1-
17616: ningen av tobaksaccis som upptas i statsbudge-        ligheten av tobakslagsreformen har direkt reser-
17617: ten, och som för närvarande är minst 0,45 pro-        verats 4,8 miljoner mark, även om samtliga pro-
17618: cent, skall enligt Världshälsoorganisationens re-     jekt som är förknippade med tobaksrökning stö-
17619: kommendation höjas till en procent. Hälften av        der tobakslagens centrala mål.
17620: denna summa skall enligt riksdagens uttalande            Social- och hälsovårdsministeriet har i sitt eget
17621: användas till förebyggande, forsknings-, uppfölj-     förslag till statsbudgeten för 1996 framhållit att
17622: nings- och upplysningsverksamhet som gäller to-       sagda anslag skall höjas tili den nivå som riksda-
17623: baksrökning.                                          gen förutsatt, dvs. att svara mot en procent av
17624:    Enligt 27 § 1 mom. lagen om åtgärder för in-       den beräknade årliga avkastningen av tobaksac-
17625: skränkande av tobaksrökning (693176) eller to-        cisen.
17626: bakslagen skall i statsbudgeten årligen upptas ett       Ordalydelsen i 27 § 1 mom. i den gällande
17627: anslag som svarar mot minst 0,45 procent av den       tobaks1agen, minst 0,45 procent, möj1iggör redan
17628: beräknade årliga avkastningen av tobaksaccisen.       i och för sig en förhöjning av det årliga anslaget
17629: Detta anslag skall enligt 2 mom. ovan nämnda          en1igt behov och även upp tili den nivå som krävs
17630: paragraf användas tili arbetet för bekämpning av      i det skriftliga spörsmålet.
17631: tobaksrökning, tili hälsofostran och tili sådan
17632: 
17633:      Helsingforsden 12juli 1995
17634: 
17635:                                                      Ställföreträdare för ministern
17636:                                                      i social- och hälsovårdsministeriet
17637:                                                      Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
17638:                                            KK 113/1995 vp
17639: 
17640: Kirjallinen kysymys 113
17641: 
17642: 
17643: 
17644: 
17645:                                   Korteniemi: Tielaitoksen organisaationmuutoksen toteuttamisesta
17646: 
17647: 
17648: 
17649:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
17650: 
17651:     Tielaitosta on viime vuosina saneerattu koval-       Nykyisen organisaation kehittäminen talou-
17652: la kädellä. Laitoksen henkilöstö on supistunut       dellisemmaksija tuottavammaksi on tarpeellista,
17653: 1980-luvun alun 15 OOO:sta nykyiseen noin            mutta sen tulisi tapahtua sellaisella aikataululla,
17654: 8 OOO:een. Vähennykset ovat kohdistuneet pää-        että keventäminen voi tapahtua käyttäen hyväk-
17655: asiassa tuotantoon eli rakentamiseen ja kunnos-      si luonnollista poistumaa. Hallitsematon organi-
17656: sapitoon.                                            saationmuutos nopealla aikataululla johtaa ar-
17657:     Tämän vuosikymmenen alussa on käynnistet-        vaamattomaan lopputulokseen yhteiskunnan ja
17658: ty tielaitoksen kehittäminen, joka tähtää tuotan-    henkilöstön kannalta.
17659: non liikelaitostamiseen ja mahdolliseen yhtiöit-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17660: tämiseen. Muut kehittämisvaihtoehdot ovatjää-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17661: neet tutkimatta. Mallilie on haettu tukea mm.        nioittavasti valtioneuvoston         asianomaisen
17662: Uuden-Seelannin kokemuksista.                        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17663:     Suomessa ajetaan tiettävästi nyt mallia, joka
17664: on kuitenkin Ruotsissa kohdannut vaikeuksia.                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17665: Lopullisen poliittisen päätöksen tekeminen on               ryhtyä, jotta tielaitoksen suunniteltu or-
17666: tiettävästi lykkäytynyt Ruotsissakin.                       ganisaationmuutos voisi tapahtua niin,
17667:     Mielestäni teiden kunnossapito ja hoitotyöt             ettei siitä aiheudu yhteiskunnan ja laitok-
17668:  ovat yhteiskunnallisia peruspalveluja, joita ei            sen henkilökunnan kannalta kohtuutto-
17669:  tule saattaa täysin avoimeen kilpailuun ja mark-           mia seurauksia?
17670:  kinavoimien armoille.
17671: 
17672:      Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1995
17673:                                           Ossi Korteniemi
17674: 
17675: 
17676: 
17677: 
17678: 250261
17679: 2                                           KK 113/1995 vp
17680: 
17681: 
17682: 
17683: 
17684:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
17685: 
17686:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        teutumisesta. Niiden mukaan asetettaisiin tienpi-
17687: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         don (kuten kunnossapidon ja hoidon) tasovaati-
17688: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       mukset, joiden toteutumista viranomainen seu-
17689: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ossi Kor-        raisi. Laatukriteerit asetettaisiin kaikille tuotta-
17690: teniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         jille. Asetetun tason alituksista seuraisi tuottajal-
17691: n:o 113:                                              le taloudellisia sanktioita.
17692:                                                           Palvelutaso muuttuu siis vain yhteiskunnan
17693:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        niin halutessa. Palvelutaso on eniten riippuvai-
17694:        ryhtyä, jotta tielaitoksen suunniteltu or-     nen rahoitustasosta. Nykyisellä rahoituksella
17695:        ganisaationmuutos voisi tapahtua niin,         alemman tieverkon hoidon tasoa joudutaan las-
17696:        ettei siitä aiheudu yhteiskunnan ja laitok-    kemaan.
17697:        sen henkilökunnan kannalta kohtuutto-              Tässä vaiheessa on keskusteltu tuotannon
17698:        mia seurauksia?                                avaamisesta kilpailulle asteittain tuotannon
17699:                                                       mahdollisen liikelaitostamisen jälkeen. Tuotanto
17700:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          toteuttaisi kilpailun kautta saamansa tehtävät.
17701: vasti seuraavaa:                                      Siirtymäkauden aikana osa tuotannosta voi pe-
17702:                                                       rustua viranomaisten kanssa tehtyihin tuotanto-
17703:    Tielaitoksen kehittämisessä on voitu toteuttaa     sopimuksiin. Laatu ja hoitotasot varmistetaan
17704: pitkäjänteistä politiikkaa, jossa laitoksen organi-   vastaavalla tavalla kuin muillakin toimittajilla.
17705: saatiotaja henkilöstöä on sopeutettu muuttuviin       Tärkeää on samalla luoda aidot ja toimivat kil-
17706: olosuhteisiin kestävää henkilöstöpolitiikkaa          pailuolosuhteet,jotta ei aiheuteta häiriötä maan-
17707: noudattaen ilman irtisanomisia.                       rakennusalan markkinoille.
17708:    Toimintaympäristön muutoksista nousee                  Tielaitoksen henkilökunta on vähentynyt
17709: myös tielaitoksen vireillä oleva kehittäminen,         1980-luvun 15 OOO:sta nykyiseen 8 500:aan. Vä-
17710: jossa tuotantotoimintaan haetaan tehokkaam-           heneminen on tapahtunut ns. luonnollisen pois-
17711: pia liiketoiminnallisia malleja ja jossa tieviran-    tuman kautta. Varaamalla riittävä sopeuttamis-
17712: omaisen tehtävät organisoitaisiin erikseen tiehal-    aika tielaitoksella on tässäkin muutostilanteessa
17713: lintovirastoon.                                       mahdollista onnistua hyvää henkilöstöpolitiik-
17714:    Meneillään oleva kehitystyö on välttämätön,        kaa noudattaen.
17715: jotta tielaitoksen toiminnassa voidaan taata tu-          Vastaavia rooleja on erotettu rakenteellisesti
17716: loksellisuus. Tätä kautta tienpidon organisoin-       toisistaan valtionhallinnossa. Liikenneministe-
17717: nilla voidaan taata koko maan kattava, turvalli-      riön hallinnonalalla viranomaisina toimivat esi-
17718: nen ja korkeatasoinen tieinfrastruktuuri ja sen        merkiksi Telehallintokeskus ja Ratahallintokes-
17719: kehittäminen sekä ylläpitäminen.                      kus. Samalla tuotannollista toimintaa on avattu
17720:    Liikenneministeriö sekä mahdollinen tienpi-         kilpailulle. Julkisen hallinnon kehityssuuntana
17721: don viranomainen vastaisivat yhteiskunnan ja          tämä virtaus on kansainvälinen ja se voidaan
17722: tienkäyttäjien yhteensovitettujen tarpeiden to-       toteuttaa hallitusti.
17723: 
17724:      Helsingissä 6 päivänä heinäkuuta 1995
17725:                                                        Liikenneministerin sijaisena
17726:                                                             Ministeri Anneli Taina
17727:                                              KK 113/1995 vp                                            3
17728: 
17729: 
17730: 
17731: 
17732:                                          Tili Riksdagens Talman
17733: 
17734:    1 den ordning 37 § riksdagsordningen anger          terna följer hur dessa krav uppfylls. Kvalitets-
17735: har Ni, Fru Talman, tili vederbörande medlem av        krav ställs för alla producenter. Nås inte den
17736: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ossi       uppställda nivån leder dettili ekonomiska sank-
17737: Korteniemi undertecknade spörsmål nr 113:              tioner för producenten.
17738:                                                           Servicenivån ändras alltså endast om samhäl-
17739:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         let så önskar. Servicenivån är mest beroende av
17740:        ta för att vägverkets planerade organisa-       finansieringsnivån. Med den nuvarande finansie-
17741:        tionsförändring skall kunna genomföras          ringen blir man tvungen att sänka nivån på sköt-
17742:        utan oskäliga påföljder för samhället och       seln av det lägre vägnätet.
17743:        verkets anställda?                                 1 detta skede har man diskuterat ett gradvist
17744:                                                        öppnande av produktionen för konkurrens efter
17745:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          att produktionen eventuellt ombildats tili affårs-
17746: anföra följande:                                       verk. Produktionen utför de uppgifter den fått
17747:                                                        genom att konkurrera med andra. Under en
17748:    Beträffande vägverkets utveckling har det va-       övergångsperiod kan en del av produktionen ba-
17749: rit möjligt att föra en långsiktig politik enligt      sera sig på produktionsavtal som ingåtts med
17750: viiken verkets organisation och personai har an-       myndigheterna. Kvaliteten och nivåerna på sköt-
17751: passats tili de föränderliga förhållandena med         seln säkerställs på samma sätt som hos andra
17752: hjälp av en hållbar personalpolitik utan uppsäg-       1everantörer. Det är viktigt att samtidigt skapa
17753: ningar.                                                äkta och fungerande konkurrensförhållanden
17754:    Av förändringarna i verksamhetsmiljön följer        som inte stör marknaden för jordbyggnadsbran-
17755: också vägverkets nu aktuella utveckling där man        schen.
17756: söker effektivare affårsmässiga modeller för pro-         Antalet anställda hos vägverket har minskat
17757: duktionsverksamheten och där vägmyndighet-             från 15 000 på 1980-ta1et tili 8 500 i dag. Minsk-
17758: ens uppgifter organiseras i ett särskilt vägförvalt-   ningen har skett genom s.k. naturlig avgång. Om
17759: ningsverk.                                             man reserverar en tillräck1igt lång anpassningstid
17760:     Det pågående utvecklingsarbetet är nödvän-         kan vägverket även i denna omvandlingsprocess
17761: digt för att kunna garantera att vägverket bedri-      lyckas med att föra en bra personalpolitik.
17762: ver en resultatrik verksamhet. Härigenom kan              lnom statsförvaltningen f6rekommer fall där
17763: man med hjälp av organiseringen av väghållning-        motsvarande roller strukturellt har skiljts från
17764: en garantera en säker och högklassig väginfra-         varandra. Inom trafikministeriets förvaltnings-
17765: struktur som omfattar hela Jandet samt att den         område fungerar t.ex. Teleförvaltningscentralen
17766: utvecklas och upprätthålls.                            och Banförvaltningscentralen som myndigheter.
17767:     Trafikministeriet samt den eventuella väghåll-     Samtidigt har produktionsverksamheten öpp-
17768: ningsmyndigheten svarar för att samhällets och         nats för konkurrens. Som utvecklingstrend inom
17769: väganvändarnas samordnade behov tillgodoses.           den offentliga förvaltningen är denna strömning
17770: De ligger tili grund för nivåkraven på väghåll-        internationell och möjlig att kontrollera.
17771: ningen (t.ex. underhåll och skötsel). Myndighe-
17772: 
17773:      Helsingfors den 6 juli 1995
17774: 
17775:                                                        Trafikministerns ställföreträdare
17776:                                                                  Minister Anneli Taina
17777:                                            KK 114/1995 vp
17778: 
17779: Kirjallinen kysymys 114
17780: 
17781: 
17782: 
17783: 
17784:                                   Korteniemi: Liikenneturvallisuuden parantamisesta Tornion ja Pel-
17785:                                      lon välisellä valtatiellä
17786: 
17787:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
17788: 
17789:     Tielaitoksen tilastojen mukaan valtatie 21 vä-   Kaulirannan ja Kauvosaaren kylien kohdalle tu-
17790: lillä Tornio-Pello on Lapin läänin alueella lii-     lisi saada mahdollisimman nopeasti yhtenäinen
17791: kenneturvallisuuden kannalta vaarallisimpia tie-     kevyen liikenteen väylä. Vastaavasti olisi Pellon
17792: osuuksia. Tämä käy ilmi vakavista liikenneon-        kunnan alueella jatkettava etelään päin Pellon,
17793: nettomuuksista tehdystä tilastosta. Siksi tämän      Turtolan ja Juoksengin kevyen liikenteen väyliä.
17794: tieosuuden leventäminen ja samalla peruskor-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17795: jaus tulisi saattaa työn alle mahdollisimman no-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17796: peasti.                                              nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17797:     Toinen vakava puute liikenneturvallisuuden       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17798: kannalta on se, että kevyen liikenteen väyliä on
17799: riittämättömästi. Näin on erityisesti Ylitornion                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17800: kunnan alueella. Siksi Pekanpään, Kainuunky-                 ryhtyä liikenneturvallisuuden paranta-
17801: län, Armassaaren, Nuotiorannan, Taroniemen,                  miseksi valtatie 21:llä välillä Tornio-
17802: Purasenvaaran, Aavasaksan, Kuivakankaan,                     Pello?
17803:      Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1995
17804: 
17805:                                            Ossi Korteniemi
17806: 
17807: 
17808: 
17809: 
17810: 250261*
17811: 2                                             KK 114/1995 vp
17812: 
17813: 
17814: 
17815: 
17816:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
17817: 
17818:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           tien nykyiset puutteet ja ongelmakohdat ja mitoi-
17819: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            tetaan tarvittavat parannustoimenpiteet.
17820: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen              Liikenneturvallisuutta parannetaan myös uu-
17821: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ossi Kor-           sia erillisiä kevyen liikenteen väyliä rakentamal-
17822: teniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            la. Liikenneturvallisuuden kannalta kiireellisim-
17823: n:o 114:                                                 mät kevyen liikenteen parantamishankkeet on
17824:                                                          sijoitettu vuosien 1995-1998 toiminta- ja talous-
17825:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          suunnitelmaan. Suunnitelmassa on varauduttu
17826:         ryhtyä liikenneturvallisuuden parantami-         seuraavien kevyen liikenteen väylähankkeiden
17827:         seksi valtatie 2l:llä välillä Tornio- Pel-       rakentamiseen yhteysvälillä Tornio- Pello:
17828:         lo?
17829:                                                            -   vt 21 Kiviranta- Torpinmäkijk+pp -tie,
17830:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-                   Tornio
17831: vasti seuraavaa:                                           -   vt 21 Nuotiorannanjk+pp -tie, Ylitornio
17832:                                                            -   vt 21 Kainuunkylänjk+pp -tie, Ylitornio
17833:    Liikenneturvallisuuden kannalta vaarallisim-            -   pt 19621 Kansanpuisto- Viskaalinmäki,
17834: mat tieosuudet Lapin läänin alueella ovat selvi-               Ylitornio
17835: tysten mukaan Rovaniemen, Kemi-Tornion,                    -   pt 19621 Ylitornion kk:n taajamajärjeste-
17836: Ylitornion ja Kemijärven taajamien kohdalla.                   lyt, Ylitornio
17837: Myös valtatie 2l:llä välillä Tornio-Pello on lii-
17838: kenneturvallisuuden kannalta vaarallisia tie-               Suunniteltujen valtatie 21 :n liikenneturvalli-
17839: osuuksia. Hankkeet valikoituvat toteuttamisoh-           suutta parantavien hankkeiden toteuttamisaika-
17840: jelmiin tiepiirin tekemien tarveselvitysten perus-       taulu riippuu valtion talousarvioissa tienpitoon
17841: teella.                                                  osoitetuista määrärahoista. Pienehköt liikenne-
17842:    Vuoden 1995 aikana valmistuvat liikenteelle           turvallisuushankkeet soveltuvat rahoitettaviksi
17843: Pellon keskustan kevyen liikenteen tiejärjestelyt        myös työllisyysmäärärahoilla. Työllisyysmäärä-
17844: valtatie 21 :llä. Lapin tiepiiri laatii lisäksi vuoden   rahojen käytöstä päätetään valtioneuvostossa
17845:  1995 aikana tarveselvityksen koko tieosuudelle          työministeriössä laadittavien valtion työllisyys-
17846: Tornio-Pello. Tarveselvityksellä selvitetään             työohjelmien hyväksymisen yhteydessä.
17847: 
17848:      Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 1995
17849: 
17850:                                                          Liikenneministerin sijaisena
17851:                                                               Ministeri Anneli Taina
17852:                                            KK 114/1995 vp                                            3
17853: 
17854: 
17855: 
17856: 
17857:                                        Tili Riksdagens Talman
17858: 
17859:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Trafiksäkerheten förbättras även genom att
17860: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande          man bygger nya separata leder f6r den lätta trafi-
17861: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-      ken. De från trafiksäkerhetssynpunkt mest bråd-
17862: dagsman Ossi Korteniemi undertecknade spörs-         skande förbättringsprojekten hänför sig tili verk-
17863: må1 nr 114:                                          samhets- och ekonomiplanen för perioden
17864:                                                      1995-1998. Planen upptar följande projekt som
17865:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-       avser byggande av leder för den lätta trafiken på
17866:        ta för förbättrande a v trafiksäkerheten på   avsnittet Torneå- Pello:
17867:        huvudväg 21 på avsnittet Torneå Pello?
17868:                                                        - hv 21 Kiviranta- Torpinmäki fg+cy-
17869:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            väg, Torneå                     ..
17870: anföra följande:                                       - hv 21 Nuotioranta fg+cy-väg, Qvertorneå
17871:                                                        - hv 21 Kainuunkylä fg+cy-väg, Overtorneå
17872:    Utredningar visar att de ur trafiksäkerhets-        - bv 19621 Kansanpuisto- Viskaalinmäki,
17873: synpunkt farligaste vägavsnitten i Lapplands Iän         Övertorneå
17874: finns i trakterna av tätorterna Rovaniemi, Kemi        - bv 19621 ..tätortsarrangemang i Övertorneå
17875: - Torneå, Övertorneå och Kemijärvi. Farliga              kyrkby, Overtorneå
17876: vägavsnitt finns även på huvudväg 21 på avsnit-
17877: tet Torneå- Pello. Det urva1 projekt som ge-            Tidtabellen för genomförandet av de projekt
17878: nomförs grundar sig på behovsutredningar som         som planerats med tanke på förbättrandet av
17879: vägdistriktet genomför.                              trafiksäkerheten på huvudväg 21 är beroende av
17880:    Under 1995 kommer det i Pello centrum på          de anslag som i statsbudgeten anvisas för väg-
17881: huvudväg 21 att erbjudas nya vägarrangemang          hållning. Mindre trafiksäkerhetsprojekt kan
17882: för den lätta trafiken. Dessutom kommer Lapp-        även finansieras med sysselsättningsanslag. Om
17883: lands vägdistrikt att under 1995 göra en behovs-     användningen av sådana anslag beslutar statsrå-
17884: utredning i fråga om hela vägavsnittet Torneå-       det i samband med godkännandet av de statliga
17885: Pello. A vsikten med utredningen är att kartlägga    program för sysselsättningsarbete som görs upp i
17886: de brister och problemfrågor som för närvarande      arbetsministeriet.
17887: gäller vägen samt att dimensionera de behövliga
17888: förbättringså tgärderna.
17889:      Helsingforsden 3 juli 1995
17890: 
17891:                                                      Trafikministerns ställföreträdare
17892:                                                                Minister Anneli Taina
17893:                         j
17894:                     j
17895:                     j
17896:                 j
17897:                 j
17898:             j
17899:             j
17900:         j
17901:         j
17902:     j
17903:     j
17904: j
17905: j
17906:                                            KK 115/1995 vp
17907: 
17908: Kirjallinen kysymys 115
17909: 
17910: 
17911: 
17912: 
17913:                                   Pulliainen: Kaupallisten telepalvelujen kuluttajansuojasta
17914: 
17915: 
17916: 
17917:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
17918: 
17919:    Suomessa on käytössä tällä hetkellä toistatu-     mättömistä palveluista. Useimmiten telelaitok-
17920: hatta erilaista maksullista palvelunumeroa. Näi-     set eivät ole korjanneet laskutuksessa ilmenneitä
17921: den palvelunumeroiden räjähdysmäinen lisään-         virheitä.
17922: tyminen on tuonut mukanaan useita kuluttajan-           Joissakin maissa ongelma on ratkaistu siten,
17923: suojaongelmia. Ihmisiä rahastetaan kyynisesti        että palvelunumeroiden käyttäjien on erikseen
17924: kalliilla maksupuhelinlinjoilla, ja niihin voi ke-   tilattava tämä palvelu, jotta liittymästä voitaisiin
17925: hittyä alkoholismin tai pelihimon kaltainen riip-    saada niihin yhteys.
17926: puvuus. Näin on syntynyt jopa kymmenien-                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17927: tuhansien markkojen suuruisia puhelinlaskuja.        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17928:    Toinen uusien telepalvelujen kuluttajansuoja-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17929: ongelma on se, että tarjotuissa palveluissa on       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17930: monenlaisia toimintahäiriöitä ja muita vikoja,
17931: mutta näitä ei välttämättä oteta huomioon las-                  Mitä Hallitus aikoo tehdä turvatak-
17932: kutuksessa. Käyttäjää saatetaan laskuttaa yli-               seen telepalvelujen tehostetun kulutta-
17933: pitkistä käyttöajoista tai kokonaan näppäile-                jansuojan?
17934: 
17935:      Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 1995
17936:                                           Erkki Pulliainen
17937: 
17938: 
17939: 
17940: 
17941: 250261
17942: 2                                           KK 115/1995 vp
17943: 
17944: 
17945: 
17946: 
17947:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
17948: 
17949:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        neen televerkon asiakkaina, ja he pääsevät uuden
17950: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tekniikan piiriin vasta vähitellen. Mikäli maksul-
17951: olette kesäkuun 21 päivänä 1995 päivätyn kir-         lisiin lisäpalveluihin sovellettaisiin liian kaava-
17952: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      maisia ratkaisuja, näiltä tilaajilta poistuisivat
17953: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Pulliaisen         myös hyödylliset palvelut.
17954: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 115:             Liikenneministeriön teleliittymien toimituseh-
17955:                                                       tojen yleisistä perusteista antaman päätöksen
17956:           Mitä Hallitus aikoo tehdä turvatak-         (15.10.199111283) 19 §:ssä telelaitoksilta on jo
17957:        seen telepalvelujen tehostetun kulutta-        poistettu mahdollisuus sulkea liittymä maksa-
17958:        jansuojan?                                     mattomien lisäarvopalvelumaksujen vuoksi.
17959:                                                       Tämä on perusteltua siksi, että mainittu lasku-
17960:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tuksen osuus on telelaitoksen itsensä ottama
17961: vasti seuraavaa:                                      luottoriskin kohde eikä niin muodoin tarvitse
17962:                                                       samanlaista laskujen perinnän tukea kuin tele-
17963:    Televerkkojen kautta voidaan tarjota nykyi-        maksut.
17964: sin puhelinpalveluja, joiden laskutuksen telelai-         Palveluiden numeroinuin uudistaminen on
17965: tokset ovat sopimuksenvaraisesti ottaneet hoi-        käynnissä, ja telelaitokset valmistelevat uuden
17966: taakseen telelaskutuksen mukana. Lainsäädän-          numeroinuin mukaista estojärjestelmää, joka
17967: tömme kannalta on todettava, että tällainen           otetaan kussakin telelaitoksessa erikseen käyt-
17968: maksullinen lisäarvopalvelu ei ole telepalvelu        töön heti sen valmistuttua. Tällöin puhelimeen
17969: eikä niin muodoin erikseen säädeltyä toimintaa.       voidaan saada numeroryhmittäin valikoiva esto
17970:    Suomessa on käytössä tällä hetkellä noin           ja voidaan siten estää puhelimen käyttö haluttui-
17971: 4 000 erilaista maksullista palvelunumeroa.           hin palveluihin soittamiseen ja suojautua esimer-
17972: Enemmistö niistä tarjoaa yhteiskunnallisesti hy-      kiksi ylisuurilta laskuilta. Liikenneministeriön
17973: väksyttäviä ja hyödyllisiksi koettuja palveluja.      pyrkimyksenä on ollut pitää estojärjestelmistä
17974: Esimerkkeinä näistä ovat lippujen varauspalve-        kaikille puhelimen käyttäjille yhteisesti koituva
17975: lut, aikatauluneuvonnat ja vastaavat. Näiden          lisälasku mahdollisimman pienenä.
17976: palvelujen kehittymistä ei tulisi haitata, koska ne       Palvelun tarjoajat voisivat myös kiertää koti-
17977: helpottavat ihmisten asiointia ja vapauttavat         maiset esteet siirtämällä palvelujen tarjonnan ul-
17978: fyysiseltä liikkumiselta laajassa ja harvaan asu-     komaille, jolloin näiden lisäarvopalvelujen mak-
17979: tussa maassamme.                                      sut näkyisivät tavanomaisina ulkomaanliiken-
17980:    Kuluttajaviranomaisten päätöksien mukai-           teen telemaksuina puhelinlaskuissa.
17981: sesti puhelimitse tarjottavaa palvelua markkinoi-         Liikenneministeriö katsoo, että alan kehitystä
17982: taessa on aina esitettävä sen minuuttihinta. Tästä    ohjattaessa on muistettava myös sananvapauden
17983: huolimatta syntyvien laskujen suuruus on ollut        ja elinkeinovapauden periaatteet ja vasta erittäin
17984: usein käyttäjille yllätys. Puhelinta on saattanut     laajan ja kattavan yhteiskunnallisen keskustelun
17985: käyttää myös muu henkilö kuin puhelinlaskun           tuloksena voitaisiin ryhtyä laajempiin toimiin
17986: maksaja. Laskuvalitusten tutkinta työllistääkin       kansalaisten puhelimenkäytön oikeuksien rajoit-
17987: telealan viranomaisia varsin paljon.                  tamiseksi tavalla, joka voitaisiin käsittää myös
17988:    Tilanteen ohjaamista mutkistaa se, että noin       hallituksen harjoittamaksi viestinnän ennakko-
17989: kolmasosa suomalaisista on edelleen vanhentu-         sensuuriksi.
17990: 
17991:      Helsingissä 5 päivänä heinäkuuta 1995
17992: 
17993:                                                                               Ministeri Anneli Taina
17994:                                               KK 115/1995 vp                                             3
17995: 
17996: 
17997: 
17998: 
17999:                                           Tili Riksdagens Talman
18000: 
18001:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        endast gradvis att omfattas av den nya tekniken,
18002: ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrivelse av den         vilket gör det svårt att kontrollera situationen.
18003: 21 juni 1995 tili vederbörande medlem av statsra-       Om alltför stereotypa lösningar tillämpas på de
18004: det översänt följande av riksdagsman Pulliainen         avgiftsbelagda tiliäggstjänsterna, mister dessa
18005: undertecknade spörsmål nr 115:                          abonnenter även de tjänster som är nyttiga.
18006:                                                            I 19 § trafikministeriets beslut om de allmänna
18007:            Vad ämnar Regeringen göra för att            grunderna för vilikoren vid leverans av telean-
18008:         trygga ett effektiverat konsumentskydd i        slutningar (15.10.1991/1283) har teleinrättnin-
18009:         fråga om teletjänsterna?                        garna redan förvägrats möjligheten att stänga
18010:                                                         anslutningar på grund av obetalda mervärdesser-
18011:   Som svar på detta spörsmal får jag vördsamt           viceavgifter. Detta är motiverat därför att nämn-
18012: anföra följande:                                        da andel av faktureringen omfattas av den kredit-
18013:                                                         risk som teleinrättningen själv tagit och den be-
18014:    Via telenäten kan man numera erbjuda tele-           höver sålunda inte ett likadant stöd för indriv-
18015: fontjänster vilkas fakturering teleinrättningarna       ningen av räkningar som teleavgifterna.
18016: har åtagit sig att sköta enligt avtal på samma             En reform av numreringen av tjänster pågår
18017: gång som telefaktureringen. Med avseende på             och teleinrättningarna förbereder ett spärrsys-
18018: vår lagstiftning skall konstateras att sådana av-       tem enligt den nya numreringen. När spärrsyste-
18019: giftsbelagda mervärdestjänster som här avses            met blivit fårdigt tas det omedelbart i bruk vid
18020: inte är teletjänster och sålunda inte särskilt regle-   varje teleinrättning särskilt. Det kommer då att
18021: rad verksamhet.                                         vara möjligt att nummergruppsvis spärra telefo-
18022:    F ör närvarande är ca 4 000 olika avgiftsbelag-      nen och sålunda förhindra telefonsamtal tili val-
18023: da servicenummer i bruk i Finland. Majoriteten          bara servicenummer och på det sättet gardera sig
18024: av dessa erbjuder tjänster som är godtagbara och        t.ex. mot överstora räkningar. Trafikministeriet
18025: nyttiga för samhället, t.ex. reservering av biljet-     har strävat efter att hålla de merkostnader som
18026: ter, tidtabellsinformation och motsvarande. Ut-         alla telefonanvändare åsamkas av spärrsystemen
18027: vecklingen av sådana tjänster bör inte försvaras,       så låga som möjligt.
18028: eftersom de underlättar uträttandet av ärenden             De som erbjuder tjänster kan kringgå de in-
18029: och ger en större fysisk frihet i vårt vidsträckta      hemska hindren genom att överföra utbudet av
18030: och glest bosatta land.                                 tjänster tili utlandet, varvid avgifterna för dessa
18031:    Enligt konsumentmyndigheternas beslut skall          mervärdestjänster kan avläsas i telefonräknin-
18032: minutpriset alltid uppges vid marknadsföringen          garna som normala teleavgifter i utrikestrafik.
18033: av telefontjänster. Trots detta har räkningarnas           Trafikministeriet anser att även principerna
18034: storlek ofta överraskat användarna. Telefonen           för yttrandefrihet och näringsfrihet skall beaktas
18035: kan också ha använts av någon annan än den              vid styrningen av utvecklingen i branschen och
18036: som betalar telefonräkningen. Myndigheterna             att man först efter en mycket omfattande och
18037: inom teleområdet är i stor omfattning sysselsatta       täckande samhällelig debatt kan vidta mera om-
18038: med att undersöka besvär som gäller räkningar-          fattande åtgärder för att begränsa medborgarnas
18039: na.                                                     rättigheter i fråga om telefonanvändning på ett
18040:    Ca en tredjedel av finländarna är fortfarande        sätt som även kan uppfattas som regeringens
18041: kunder i det föråldrade telenätet och kommer            censur på förhand av kommunikationen.
18042: 
18043:      Helsingforsden 5 juli 1995
18044: 
18045:                                                                                  Minister Anneli Taina
18046:                                             KK 116/1995 vp
18047: 
18048: Skriftligt spörsmål 116
18049: 
18050: 
18051: 
18052: 
18053:                                    Jansson m.fl.: Om fiskerinäringens verksamhetsförutsättningar
18054: 
18055: 
18056: 
18057:                                         Tili Riksdagens Talman
18058: 
18059:    Den 5 maj 1995 ställde jag ett skriftligt spörs-   utanför EU, hotar att slå ut de inhemska fiskod-
18060: må1 om fiskerinäringens verksamhetsförutsätt-         lingarna.
18061: ningar (SS 34/1995 rd). Jord- och skogsbruksmi-          Med all respekt för det arbete, som utförs i
18062: nistern Kalevi Hemilä lämnade den 16 maj svar.        arbetsgrupper, ser vi fram emot att svaret redovi-
18063: Svaret var otillfredsställande, undflyende och för    sar konkreta förslag tili åtgärder från regeringens
18064: litet konkret. Det hänvisade bara tili en arbets-     sida.
18065: grupp, som ministeriet tillsatt på den förra rege-       Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
18066: ringens tid.                                          ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
18067:     Jag frågade uttryckligen efter vilka åtgärder     ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
18068: regeringen ämnar vidta och utgick ifrån att rege-     följande spörsmål:
18069: ringen Lipponen har för avsikt att driva en aktiv
18070: fiskeripolitik.                                                 Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
18071:     Eftersom fiskerinäringen fortsättningsvis har            ta för att säkerställa fiskerinäringens och
18072: stora problem av de skäl, som anfördes i förra               vattenodlingens verksamhetsförutsätt-
18073: spörsmålet, ser vi oss föranlåtna att upprepa frå-           ningar?
18074: gan. T.ex. fiskimporten från Norge, som står
18075: 
18076:      Helsingforsden 21 juni 1995
18077: 
18078:                      Gunnar Jansson                            Mats Nyby
18079: 
18080: 
18081: 
18082: 
18083: 250261
18084: 2                                           KK 116/1995 vp
18085: 
18086: Kirjallinen kysymys 116                                                                   Suomennos
18087: 
18088: 
18089: 
18090: 
18091:                                    Jansson ym.: Kalatalouden toimintaedellytysten turvaamisesta
18092: 
18093: 
18094: 
18095:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18096: 
18097:    Toukokuun 5 päivänä 1995 esitin kirjallisen        toistamista. Esimerkiksi EU:n ulkopuolella ole-
18098: kysymyksen kalatalouden toimintaedellytysten          vasta Norjasta tapahtuva kalantuonti uhkaa ko-
18099: turvaamisesta (KK 34/1995 vp). Maa- ja metsä-         timaisia kalankasvattamoja.
18100: talousministeri Kalevi Hemilä antoi 16 päivänä           Kaikella kunnioituksella työryhmissä tehtä-
18101: toukokuuta vastauksen kysymykseen. Vastaus            vää työtä kohtaan odotamme vastausta, jossa
18102: oli epätyydyttävä ja välttelevä, eikä se ollut tar-   selostetaan konkreettisia toimenpide-ehdotuksia
18103: peeksi konkreettinen. Vastauksessa viitattiin         hallituksen taholta.
18104: vain työryhmään, jonka ministeriö asetti edelli-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
18105: sen hallituksen aikana.                               jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18106:    Kysyin nimenomaisesti hallituksen toimenpi-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18107: teitä ja lähdin siitä, että Lipposen hallitus aikoo   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18108: harjoittaa aktiivista kalastuspolitiikkaa.
18109:    Koska kalataloudessa edelleenkin on viime                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18110: kysymyksessä esitetyistä seikoista johtuvia suu-             ryhtyä turvatakseen kalatalouden ja vesi-
18111: ria ongelmia, pidämme aiheellisena kysymyksen                viljelyn toimintaedellytykset?
18112: 
18113:      Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 1995
18114: 
18115:                      Gunnar Jansson                           Mats Nyby
18116:                                            KK 116/1995 vp                                            3
18117: 
18118: 
18119: 
18120: 
18121:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
18122: 
18123:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       den puitteissa elinkeinokalatalouden kehittämi-
18124: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        nen on tarkoitus toteuttaa viisivuotiskaudella
18125: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      1995-1999. ED-komission pysyvä kalatalouden
18126: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Janssonin       rakennekomitea käsitteli 5.7.1995 Suomen sek-
18127: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         torisuunnitelmaa. Suunnitelma hyväksyttiin yk-
18128: 116:                                                 simielisesti. Samalla hyväksyttiin myös tavoite 6-
18129:                                                      alueen rakennepoliittisen suunnitelman kala-
18130:             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     taloutta koskeva osa. Suunnitelmien hyväksymi-
18131:          ryhtyä turvatakseen kalatalouden ja vesi-   nen takaa Suomen kalatalouden rakennepoliitti-
18132:          viljelyn toimintaedellytykset?              seen kehittämiseen ED-tukena yhteensä 27 mil-
18133:                                                      joonaa ecua (n. 153 milj. mk) suunnitelmakauden
18134:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         aikana. Tukea käytetään mm. ammattika-
18135: vasti seuraavaa:                                     lastuksessa liian kalastuskapasiteetin romutta-
18136:                                                      miseen ja kalastusta jatkavien alusten kunnon ja
18137:    Liityttyään Euroopan yhteisönjäseneksi Suo-       ominaisuuksien parantamiseen, vesiviljelyssä lai-
18138: mi sitoutui noudattamaan yhteisön yhteistä ka-       tosten hygieniaolojen parantamiseen ja ympä-
18139: lastuspolitiikkaa. Se käsittää kalataloussektorin    ristökysymysten hoitamiseen, kalanjalostukses-
18140: yhteisen rakennepolitiikan, resurssipolitiikan,      sa yritysten uudenaikaistamiseen ja kehittämi-
18141: markkinajärjestelmän, kalastuksen säätelyn           seen sekä yleisesti kalan ja kalatuotteiden mark-
18142: sekä valvontajärjestelmän. Näin ollen Suomen         kinointiin ja menekin edistämiseen.
18143: lähiajan tavoitteena on kalastuspolitiikkansa so-       Maa- ja metsätalousministeriö asetti lisäksi
18144: peuttaminen ED:n kalastuspolitiikan kanssa           30.3.1995 työryhmän, jonka tehtävänä on seura-
18145: mahdollisimman suuressa määrin. Sopeutta-            ta elinkeinokalatalouden toimintaedellytysten
18146: misessa on ensisijaisena lähtökohtana kala-          muutoksia ja ED-sopeutuksessa toteutettavia
18147: talouden ja vesiviljelyn toimintaedellytysten tur-   toimenpiteitä ED-jäsenyyden toteuduttua. Työ-
18148: vaaminen.                                            ryhmän tulee lisäksi tarvittaessa tehdä esityksiä
18149:    Maa- ja metsätalousministeriössä laadittiin       kalatalouspolitiikan muutoksista, jotta ED-jäse-
18150: elinkeinokalatalouden sektorisuunnitelma, joka       nyyden tarjoamista mahdollisuuksista saataisiin
18151: toimitettiin ED-komissiolle maaliskuun 1995lo-       suurin mahdollinen hyöty. Työryhmän työsken-
18152: pussa. Suunnitelmassa on esitetty päälinjat, joi-    telylle asetettiin määräajaksi 30.11.1995.
18153: 
18154:        Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1995
18155: 
18156:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
18157: 4                                            KK 116/1995 vp
18158: 
18159: 
18160: 
18161: 
18162:                                          Tili Riksdagens Talman
18163: 
18164:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       fiskerihushållningen såsom denna är avsedd att
18165: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         verkställas under femårsperioden 1995-1999.
18166: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       EU-kommissionens permanenta kommitte för
18167: man Jansson mfl undertecknade spörsmål nr 116:         fiskets strukturfrågor behandlade den 5.7.1995
18168:                                                        Finlands strukturplan. Planen godkändes enhäl-
18169:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        ligt. Vid samma tillfålle godkände man också den
18170:         ta för att säkerställa fiskerinäringens och    del av vår strukturplan för mål 6 som berör
18171:         vattenodlingens verksamhetsförutsätt-          fiskerihushållningen. Godkännandet av planer-
18172:         nigar?                                         na garanterar oss ett stöd på sammanlagt 27
18173:                                                        miljoner ECU (ca. 153 miljoner mark) för ut-
18174:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        vecklande av fiskerihushållningen under perio-
18175: anföra följande:                                       den 1995-1999. Stödet kommer att användas
18176:                                                        bland annat för att skrota yrkesfiskets överflödi-
18177:    När Finland blev medlem av Europeiska ge-           ga fiskekapacitet och modernisera de båtar som
18178: menskapen förband sig vårt land att följa gemen-       blir kvar, förbättra de hygieniska förhållandena
18179: skapens gemensamma fiskeripolitik. Denna om-           på fiskodlingar och minska miljöbelastningen,
18180: fattar en för fiskerinäringssektorn gemensam           modernisera och utveckla förädlingsanläggning-
18181: strukturpolitik, resurspolitik och reglering av fis-   ar samt att allmänt främja marknadsföring och
18182: ket samt ytterligare ett gemensamt marknadsfö-         avsättning för fisk och fiskprodukter.
18183: ringssystem och ett övervakningssystem. Sålun-            Jord- och skogsbruksministeriet tillsatte dess-
18184: da är den närmaste tidens mål för Finland att i så     utom den 30.3.1995 en arbetsgrupp med uppgift
18185: stor utsträckning som möjligt anpassa sin fiskeri-     att följa upp ändringar i verksamhetsförutsätt-
18186: politik till EU:s fiskeripolitik. Den primära ut-      ningarna för fiskerinäringen och effekterna av de
18187: gångspunkten för denna anpassning är att trygga        åtgärder anpassningen till EU krävde efter att
18188: verksamhetsförutsättningarna för fiskerinäring-        medlemskapet i EU blivit faktum. Arbetsgrup-
18189: en och vattenbruket.                                   pen skall därtill vid behov inge förslag till änd-
18190:    I början av innevarande år utarbetades inom         ringar i fiskerinäringspolitiken, så att de möjlig-
18191: jord- och skogsbruksministeriet en sektorplan          heter medlemskapet i EU kan erbjuda skall ge
18192: för fiskerihushållningen, som i slutet av mars         största möjliga nytta. Arbetsgruppens arbete
18193: månad tillställdes EU-kommissionen. I planen           skall vara klart den 30.11.199 5.
18194: presenteras huvudlinjerna för utvecklandet av
18195: 
18196:      Helsingforsden 7 juli 1995
18197: 
18198:                                                         Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
18199:                                             KK 117/1995 vp
18200: 
18201: Kirjallinen kysymys 117
18202: 
18203: 
18204: 
18205: 
18206:                                    Tennilä: Liikennejärjestelyistä Rovaniemen ja Meltauksen välillä
18207: 
18208: 
18209:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18210: 
18211:    Ounasjokivarren kylissä Rovaniemen maa-            tä pitkin elävien kylien läpi käyttäen niissä toimi-
18212: laiskunnan puolella toimivat kylätoimikunnat ja       vien kauppojen, baarien ja matkailumajojen jne.
18213: kylien asukkaat ihmettelevät, mitä mieltä on Tie-     palveluja hyväkseen.
18214: laitoksen suunnitelmissa muuttaa päätieväylä             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18215: joen itäpuolelle. Länsipuolelle tienvarteen raken-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18216: tuneet kylät ja niissä toimivat kaupat, matkailu-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18217: yritykset ja muut pienyritykset kärsisivät suuresti   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18218: turhasta ja kalliista tietyöstä ja sen seurauksena
18219: turistien katoamisesta länsipuolen tieltä. Rahaa                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
18220: ei tunnu löytyvän sivuteiden edes siedettävässä              torjuakseen suunnitelman muuttaa lii-
18221: kunnossa pitämiseen, mutta "pikatiehen metsän                kenne Ounasjoen länsipuolen tieltä itä-
18222: halki" ollaan valmiita satsaamaan suuria raha-               puolelle Rovaniemen ja Meltauksen välil-
18223: summia. Sitä paitsi monet turistitkin haluavat                .. ?
18224:                                                              1a.
18225: ajaa mieluummin hyväkuntoisena pidettävää tie-
18226: 
18227:      Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1995
18228: 
18229:                                          Esko-Juhani Tennilä
18230: 
18231: 
18232: 
18233: 
18234: 250261
18235: 2                                          KK 117/1995vp
18236: 
18237: 
18238: 
18239: 
18240:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
18241: 
18242:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       itäpuolelle raskas liikenne ja se osa pitkämatkai-
18243: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        sesta liikenteestä, joka ei käytä joen länsipuolisen
18244: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tiejakson palveluja. Samalla on tarkoitus paran-
18245: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-        taa liikenneturvallisuutta ja vähentää liikentees-
18246: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-        tä aiheutuvia melu- ja päästöhaittoja. Asutus on
18247: myksen n:o 117:                                      pääosin keskittynyt Ounasjoen länsipuolelle.
18248:                                                         Ounasjoen itäpuolinen tiejakso ja länsipuoli-
18249:              Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy   nen tiejakso ovat geometrialtaan, leveydeltään ja
18250:        torjuakseen suunnitelman muuttaa lii-         kantavuudeltaan jokseenkin samantasoisia.
18251:        kenne Ounasjoen länsipuolen tieltä itä-       Länsipuolinen tiejakso Rovaniemi-Sinettä-
18252:        puolelle Rovaniemen ja Meltauksen välil-      Meltaus on pintakunnoltaan parempi ja alku-
18253:         .. ?
18254:        1a.                                           osaltaan 21 km:n matkalla leveämpi kuin itä-
18255:                                                      puolinen vaihtoehto. Itäpuolinen tiejakso Saa-
18256:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         renkylä-Meltaus taas on geometrialtaan pa-
18257: vasti seuraavaa:                                     rempi. Tämän tieosan päällysteen uusiminen on
18258:                                                      aloitettu jo kesällä 1994, ja työtä on tarkoitus
18259:     Liikenneministeriön 2.12.1992 ja 2.12.1993       jatkaa vuonna 1996. Muita tienparannustöitä
18260: kantatieverkon laajuudesta sekä nimistä ja nu-       tieosuuksille ei ole suunniteltu. Rovaniemi-Si-
18261: meroista tekemien päätösten nojalla kantatie 79      nettä-Meltaus tieosuutta pidetään tulevaisuu-
18262: siirtyy alkuosaltaan välillä Rovaniemi-Sinet-        dessakin liikennettä tyydyttävässä kunnossa
18263: tä-Meltaus Ounasjoen länsipuolelta itäpuolelle       kunnossapitoluokan edellyttämässä tasossa.
18264: välillä Saarenkylä-Meltaus. Kantatien uusi al-           Matkailijat käyttävät sekä länsi- että itäpuo-
18265: kuosa siirtyy Ounasjoen itäpuolelle vuonna           lista vaihtoehtoa. Matkailuyrittäjiä on joen mo-
18266: 1996, kun Saarenkylästä alkava uusi opastus on       lemmin puolin. Matkailijoiden opastaminen kul-
18267: asetettu paikoilleen.                                kemaan länsipuolista Rovaniemi-Sinettä-
18268:    Ounasjoen itäpuolinen tiejakso on turvalli-       Meltaus-reittiä on edelleenkin mahdollista mm.
18269: sempi ja liikennöitävyydeltään sujuvampi. Län-       maisemallisiin syihin ja tienvarsipalveluihin ve-
18270: sipuolen tiejaksolla on sattunut noin nelinkertai-   doten. Tämä yhteysväli on merkitty vetovoimai-
18271: nen määrä onnettomuuksia 1990-1 uvulla. Saa-         sena reittinä mm. Pyöräilijän tiekarttaan 1995.
18272: renkylän kautta kulkeva tiejakso lyhentää 59             Uusi päätieverkko vaikutuksineen on esitelty
18273: km:n mittaista yhteysväliä noin kilometrin ver-      Lapin tiepiirin ohjelmissa ja suunnitelmissa si-
18274: ran, ja sillä on vähemmän nopeusrajoituksia.         dosryhmille, joilla ei tähän mennessä ole ollut
18275: Tehdyillä ratkaisuilla on tarkoitus ohjata joen      mitään huomauttamista kantatien siirtämiseen.
18276: 
18277:      Helsingissä 17 päivänä heinäkuuta 1995
18278: 
18279:                                                               Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
18280:                                             KK 117/1995 vp                                             3
18281: 
18282: 
18283: 
18284: 
18285:                                         Tili Riksdagens Talman
18286: 
18287:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            snittet väst om älven, tili vägen öst om älven.
18288: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande            Lösningarna avser samtidigt att förbättra trafik-
18289: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        säkerheten och minska buller- och utsläppska-
18290: dagsman Esko-Juhani Tennilä undertecknade              dorna som förorsakas av trafiken. Bebyggelsen
18291: spörsmål nr 117:                                       är huvudsakligen koncentrerad till området väst
18292:                                                        om Ounasjoki.
18293:           Vilka åtgärder skall Regeringen vidta i          Vägavsnitten både väst och öst om Ounasjoki
18294:        syfte att förkasta planen, enligt viiken tra-   står ungefår på samma nivå när det gäller geome-
18295:        fiken på vägen väst om Ounasjoki förflyt-       tri, bredd och kapacitet. Vägytans skick är bättre
18296:        tas tili vägen öst om Ounasjoki mellan          på det västra vägavsnittet Rovaniemi-Sinettä-
18297:        Rovaniemi och Meltaus?                          Meltaus, och dess inledande del på 21 km är
18298:                                                        bredare i jämförelse med det Östra alternativet.
18299:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Däremot är geometrin bättre på det östra vägav-
18300: anföra följande:                                       snittet Saarenkylä-Meltaus. Beläggningsarbe-
18301:                                                        ten påbörjades på denna vägsträcka redan som-
18302:    Med stöd av trafikministeriets beslut av den 2      maren 1994, och arbeten är avsedda att återupp-
18303: december 1992 och den 2 december 1993 om               tas år 1996. Andra vägförbättringsåtgärder har
18304: utsträckning av stamvägnät samt benämningar            inte planerats i fråga om dessa vägsträckor. Väg-
18305: och nummer, förflyttas den första delen av stam-       sträckan Rovaniemi-Sinettä-Meltaus skall
18306: vägen nr 79 mellan Rovaniemi-Sinettä-Mel-              även i framtiden underhållas så att den motsvarar
18307: taus väst om Ounasjoki tili öst om Ounasjoki           trafikens behov enligt den nivå som underhåll-
18308: mellan Saarenkylä-Meltaus. Förflyttningen av           ningsklassen förutsätter.
18309: den första delen av stamvägen tili öst om Ou-              Turisterna använder både det västra och östra
18310: nasjoki skall ske år 1996, när de nya informa-         alternativet. Turismen sysselsätter företagare på
18311: tionsmärken som börjar från Saarenkylä har b1i-        båda sidorna av älven. Det är möjligt att guida
18312: vit uppställda.                                        turister via den västra rutten Rovaniemi-Si-
18313:    Trafiksäkerheten och trafikens smidighet är         nettä-Meltaus också i framtiden genom att
18314: bättre på vägavsnittet öst om Ounasjoki. På 1990-      hänvisa tili bl.a. landskapsmässiga skäl och ser-
18315: talet har antalet olyckor varit ungefår fyrfaldigt     vice längs vägarna. Denna förbindelse rekom-
18316: på det västra vägavsnittet. Vägavsnittet via Saa-      menderas t.ex. på Cyklistens vägkarta 1995.
18317: renkylä förkortar med cirka en kilometer denna             Det nya huvudvägnätet och dess effekter är
18318: förbindelse på 59 km, och där finns fårre hastig-      framställda i Lapplands vägdistrikts program
18319: hetsbegränsningar. De ovan nämnda lösningar-           och planer för intressegrupperna som hittills inte
18320: na är avsedda att leda den tunga trafiken samt         har haft något att anmärka beträffande förflytt-
18321: den fjärrtrafik som inte anlitar servicen på vägav-    ningen av stamvägen.
18322: 
18323:      Helsingforsden 17 juli 1995
18324: 
18325:                                                                    Trafikminister Tuula Linnainmaa
18326:                                         KK 118/1995 vp
18327: 
18328: Kirjallinen kysymys 118
18329: 
18330: 
18331: 
18332: 
18333:                                 Ala-Nissilä: Sukupolvenvaihdoslainojen korkotason yhdenmu-
18334:                                     kaistamisesta
18335: 
18336:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
18337: 
18338:    Vuosina 1977-1991 myönnettyjen maatila-          osassa maata, jossa maaseutuelinkeinolain mu-
18339: lain mukaisten lainojen korot on osana maata-       kaisten spv-lainojen korko on edelleen 7 %. Näil-
18340: louden EU-sopeutusta 1.1.1995lähtien alennettu      lä alueilla maatalous on kaikkein pääomavaltai-
18341: 4 %:iin. Aivan vastaava koronalennustarve kos-      sin ta.
18342: kee 1.1.1991 voimaan tulleen maaseutuelinkei-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18343: nolain nojalla sukupolvenvaihdoksiin myönnet-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18344: tyjä valtionlainoja. Maan pohjoisinta korkovyö-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18345: hykettä lukuun ottamatta näiden lainojen korko      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18346: on yli 4 %. Etenkään maaseutuelinkeinolain pa-
18347: rina ensimmäisenä soveltamisvuonna Suomen                     Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
18348: pikaista liittymistä Euroopan unionin jäseneksi             maaseutuelinkeinolain mukaisten suku-
18349: ei pidetty todennäköisenä, eivätkä maatilojen               polvenvaihdoslainojen     saattamiseksi
18350: keskimääräiset kauppahinnat näin ollen olennai-             korkokohtelultaan samaan asemaan
18351: sesti alentuneet. Korostunein ero vanhan maati-             kuin vanhan maatilalain mukaiset lainat?
18352: lalain mukaisiin lainoihin on eteläisimmässä
18353: 
18354:      Helsingissä 18 päivänä heinäkuuta 1995
18355:                                         Olavi Ala-Nissilä
18356: 
18357: 
18358: 
18359: 
18360: 250261
18361: 2                                           KK 118/1995 vp
18362: 
18363: 
18364: 
18365: 
18366:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18367: 
18368:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        koa voidaan lain 26 §:n 3 momentin mukaan tar-
18369: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kistaa aikaisintaan kuudennen lainavuoden alus-
18370: olette 18 päivänä heinäkuuta 1995 päivätyn kir-       ta enintään kahdella prosenttiyksiköllä lainan
18371: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      myöntämisen jälkeen yleisessä korkotasossa ta-
18372: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Ala-Nissilän       pahtuneita muutoksia vastaavasti. Koron tarkis-
18373: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 118:         tamisesta päättää valtioneuvosto.
18374:                                                           Maa- ja metsätalousministeriö esitti vuoden
18375:          Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          1994 keväällä, että koronalennukset koskisivat
18376:        maaseutuelinkeinolain mukaisten suku-          myös asuntojen rakentamiseen ja peruskorjauk-
18377:        polvenvaihdoslainojen     saattamiseksi        seen myönnettyjä lainoja. Koron alennukset
18378:        korkokohtelultaan samaan asemaan               kohdistettiin kuitenkin koskemaan vain edellä
18379:        kuin vanhan maatilalain mukaiset lainat?       mainittuja maatilalain nojalla myönnettyjä lai-
18380:                                                       noja ja myyntihintasaamisia. Lainmuutos perus-
18381:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           tui hallituksen toukokuussa 1994 tekemään maa-
18382: taen seuraavaa:                                       tilataloutta koskevaan ns. EU-sopeutuspaket-
18383:                                                       tiin.
18384:    Suomi sai liittyessään Euroopan unioniin liit-         Koronalennuksia ei tuolloin katsottu voita-
18385: tymissopimuksessa mahdollisuuden siirtymä-            van laajentaa koskemaan myös asuntolainoja
18386: kautena vuoden 2001loppuun asti myöntää yli-          eikä maaseutuelinkeinolainoja, koska muutos-
18387: määräistä tukea tiloille,jotka ovat taloudellisissa   ten katsottiin jo toteutetussa laajuudessa vähen-
18388: vaikeuksissa. Osana tätä tukea on maaseutuelin-       tävän merkittävästi maatilatalouden kehittämis-
18389: keinolakia muutettu tämän vuoden alusta niin,         rahaston tulokertymää sekä toisaalta lisäävän
18390: että maatilalain nojalla myönnettyjen lainojen ja     valtion korkotukimenoja. Lisäksi ratkaisua teh-
18391: myyntihintasaamisten korko on alennettu nel-          täessä otettiin huomioon, että maaseutuelinkei-
18392: jään prosenttiin. Sanottu ei kuitenkaan koske         nolain mukaisten lainojen myöntämisen edelly-
18393: valtion varoista myönnettyjä asuntolainoja,           tyksenä oli huomattavasti tiukemmat kannatta-
18394: asuntolisälainoja, asuinympäristön parantamis-        vuusvaatimukset kuin mitä maatilatalouden har-
18395: lainoja eikä asuntokorkotukilainoja.                  joittamiselle oli asetettu maatilalain nojalla lai-
18396:     Maatilalain mukaisten lainojen korot vaihteli-    noja myönnettäessä. Näiden tilojen velanhoito-
18397: vat vuoden 1994 loppupuolella tehdyn selvityk-        kyky oli siten suhteellisesti ottaen parempi kuin
18398: sen mukaan neljästä prosentista yli yhdeksään         maatilalain nojalla tuettujen tilojen.
18399: prosenttiin. Keskikorko oli noin 5,5 prosenttia.          Kun maatilatalouden kehittämisrahastosta
18400: Lainmuutoksen on arvioitu vuosittain aiheutta-        myönnettyjen lainojen ja kauppahintasaamisten
18401: van valtion budjetista maksettaviin korkotuki-        koronalennukset heikentävät aina rahaston toi-
18402: menoihin noin 30 miljoonan markan lisäyksen.          mintaedellytyksiä, hallitus toteaa, ettei sen aiko-
18403: Lisäksi muutoksen on arvioitu alentavan kehit-        muksena ole alentaa maaseutuelinkeinolain no-
18404: tämisrahaston tuloja vuosittain noin 60 miljoo-       jalla myönnettyjen valtionlainojen korkoa. Li-
18405: naa markkaa.                                          säksi hallitus toteaa, ettei vuoden alusta voimaan
18406:     Maatilatalouden kehittämisrahaston varoista       tullutta maaseutuelinkeinolain muutosta ole Eu-
18407: myönnettyjen valtionlainojen vuotuinen korko          roopan unioni ainakaan vielä hyväksynyt, joten
18408: on maaseutuelinkeinolaissa (MEL 1295/90, 26 §)        maatilalain mukaisten lainojen ja myyntihinta-
18409: porrastettu korkovyöhykkeittäin 4-7 prosent-          saamisten koronalennukset odottavat vielä tältä
18410: tiin. Korkein korko on maan eteläosassa. Kor-         osin lopullista hyväksymistä.
18411: 
18412:      Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1995
18413: 
18414:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
18415:                                            KK 118/1995 vp                                              3
18416: 
18417: 
18418: 
18419: 
18420:                                        Tili Riksdagens Talman
18421: 
18422:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     året med högst två procentenheter så att juste-
18423: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den      ringen motsvarar de förändringar som skett i den
18424: 18 juli 1995 tili vederbörande medlem av statsrå-    allmänna räntenivån efter det lånet beviljades.
18425: det översänt följande av riksdagsman Ala-Nissilä     Statsrådet beslutar om räntejusteringen.
18426: undertecknade spörsmål nr 118:                          Våren 1994 föreslogjord- och skogsbruksmi-
18427:                                                      nisteriet att räntesäkningarna även skulle gälla
18428:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       lån som beviljats för byggande och renovering av
18429:        ta för att de generationsväxlingslån som      bostäder. Räntesänkningarna inriktades dock
18430:        avses i landsbygdsnäringslagen skall få       endast på nämnda lån som beviljats med stöd av
18431:        samma status vad räntorna beträffar som       lagen om gårdsbruksenheter och på försäljnings-
18432:        lånen enligt den gamla lagen om gårds-        prisfordringar. Lagändringen baserade sig på re-
18433:        bruksenheter?                                 geringens s.k. EU-anpassningspaket gällande
18434:                                                      gårdsbruk i maj 1994.
18435:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Det ansågs då att det inte var möjligt att utvid-
18436: anföra följande:                                     ga räntesänkningarna att även gälla bostadslån
18437:                                                      eller landsbygdsnäringslån, eftersom förändring-
18438:    När Finland anslöt sig tili Europeiska unionen    en redan i den omfattning som den hade genom-
18439: fick Finland i anslutningsavtalet möjligheten att    förts skulle minska de inkomster som flyter in tili
18440: under en övergångsperiod fram tili utgången av       gårdsbrukets utvecklingsfond betydligt och även
18441: 2001 bevilja lägenheter med ekonomiska svårig-       öka statens räntestödsutgifter. När beslutet fat-
18442: heter extra stöd. Som en del av detta stöd ändra-    tades beaktades dessutom att de lönsamhetskrav
18443: des landsbygdsnäringslagen från ingången av          som ställs för att de lån som avses i landsbygdsnä-
18444: detta år så, att räntan på de lån som beviljades     ringslagen skall beviljas är betydligt strängare än
18445: med stöd av lagen om gårdsbruksenheter och på        de som ställts för idkande av gårdsbruk när lån
18446: försäljningsprisfordringar har sänkts tili 4 %.      beviljades med stöd av lagen om gårdsbruksenhe-
18447: Detta gäller dock inte av statsmedel beviljade       ter. Dessa gårdsbruksenheters förmåga att sköta
18448: bostadslån, tilläggslån för bostäder, lån för för-   sina skulder var således relativt sett bättre jäm-
18449: bättrande av boendemiljön eller räntestödslån        fört med de gårdsbruksenheter som fick stöd på
18450: för bostad.                                          grundval av lagen om gårdsbruksenheter.
18451:     Enligt den utredning som gjordes i slutet av        Eftersom en sänkning av räntorna på de lån
18452:  1994 varierade räntorna på lån enligt lagen om      som beviljats ur gårdsbrukets utvecklingsfond
18453: gårdsbruksenheter mellan 4 och 9 %. Medelrän-        och på försäljningsprisfordringar alltid försvagar
18454: tan var ca 5,5 %. Lagändringen har beräknats         fondens verksamhetsbetingelser, konstaterar re-
18455: öka de räntestödsutgifter som skall betalas av       geringen att den inte ämnar sänka räntan på de
18456: medel i statsbudgeten med ca 30 milj. mk. Tili       statslån som beviljats med stöd av landsbygdsnä-
18457: följd av ändringen har utvecklingsfondens in-        ringslagen. Vidare konstaterar regeringen att den
18458: komster dessutom beräknats minska med ca 60          ändring av landsbygdsnäringslagen som trädde i
18459: milj. mk årligen.                                    kraft vid ingången av detta år åtminstone inte
18460:     Den årliga räntan på statslån som beviljats ur   ännu har godkänts av Europeiska unionen, var-
18461: gårdsbrukets utvecklingsfond har zonvis grade-       för sänkningarna av räntorna på lån enligt lagen
18462:  rats tili4-7% i landsbygdsnäringslagen (1295/       om gårdsbruksenheter och på försäljningsford-
18463:  90, 26 §). Den största räntan betalas i landets     ringar fortfarande väntar på att bli slutligt god-
18464:  södra del. Enligt lagens 26 § 3 mom. kan räntan     kända.
18465: justeras tidigast vid ingången av det sjätte låne-
18466: 
18467:      Helsingfors den 8 augusti 1995
18468: 
18469:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
18470:                                             KK 119/1995 vp
18471: 
18472: Kirjallinen kysymys 119
18473: 
18474: 
18475: 
18476: 
18477:                                    Ala-Nissilä: Ammattiyhdistysten jäsenmaksujen verovähennysoi-
18478:                                        keudesta
18479: 
18480: 
18481:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18482: 
18483:     Vallitsevan verotuskäytännön mukaan am-               Toisaalta ei liene perusteltavissa se, että yli-
18484: mattiyhdistysten jäsenmaksut ovat tuloverotuk-        määräisenjäsenmaksun maksajat voivat käytän-
18485: sessa vähennyskelpoisia kuluja maksajalleen.          nössä päättää itse ylimääräisestä verovähennyk-
18486: Toisaalta ammattiyhdistykset vain poikkeusta-         sestä, joka veroprogression vaikutuksesta saat-
18487: pauksissa maksavat näin saamastaan jäsenmak-          taa ylittää heidän maksamansa ylimääräisen jä-
18488: sutuotosta veroa.                                     senmaksun määrän.
18489:     Näin ollen ammattiyhdistystoiminta asete-             Edellä mainitut verotukselliset privilegiot ei-
18490: taan verotuksellisesti suositumpaan asemaan           vät ole tästä ajasta. On arveluttavaa, että näitä
18491: kuin muu vapaaehtoinen kansalais- ja yhdistys-        verotusetuuksia myönnetään esim. kevään 1995
18492: toiminta, mikä suosinta ja verotulojen tästä joh-     TNJ:n lakon luonteisissa työtaisteluissa, jotka
18493: tuva menetys ei julkistalouden nykytilan huo-         kohdistuvat yhteiskunnan elintärkeisiin toimin-
18494: mioon ottaen liene perusteltua ja tasapuolista,       toihin ja joiden kohteena on edellä mainittujen
18495: varsinkaan viime vuosina toteutettujen verovä-        veroetuuksien myöntäjä, yhteiskunta itse ja välil-
18496: hennysoikeuksien poistojen jälkeen.                   lisinä kärsijöinä sairaat kansalaiset, jotka ovat
18497:     Tavanomaisten vuosijäsenmaksujen lisäksi          menettäneet lääke- ja sairauskulujensa verovä-
18498: ammattiyhdistykset perivät ns. ylimääräisiä jä-       hennysoikeuden-kun samaan aikaan lakkoile-
18499: senmaksuja mm. lakkokulujensa peittämiseksi           van ammattikunnan ylimääräiset jäsenmaksut
18500: sekä jakavat näin saatua tuottoa lakossa oleville     säilyvät verovähennyskelpoisina ja lakkoavus-
18501: jäsenilleen lakkoavustuksina, joka on saajalleen      tukset verottomina.
18502: verotonta tuloa ja jonka maksajalle syntyy vero-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18503: vähennysoikeus. Toisaalta mm. Elintarviketyö-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18504: läisten liitto on keväällä 1995 tukenut lehtitiedon   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18505: mukaan Terveydenhuoltoalan neuvottelujärjes-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18506: tön työtaistelua 50 000 markalla. Ilmeisesti edellä
18507: mainitun kaltaiset lahjoitukset ovat ammattiyh-                   Onko Hallitus tietoinen, että ammatti-
18508: distysten kesken tavanomaisia ja lahjaverosta                  yhdistysjäsenmaksujen ja lakkoavustus-
18509: vapaita.                                                       ten verotuksellinen suosinta saattaa olla
18510:     Varsin kyseenalaiselta kuulostaa, että lakkoon             verotuksen neutraliteettiperiaatteen vas-
18511: valmistautuva ammattikunta voi nykykäytän-                     taista, ja
18512: nön mukaan hankkia lakkorahoituksen verotto-                      aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-
18513: mana tulona, joko ylimääräisinä jäsenmaksuina                  teisiin ammattiyhdistysten jäsenmaksu-
18514: tai vastaanotettuina lahjoituksina. Toisaalta näin             jen verovähennysoikeuden poistamiseksi
18515: kerättyjä, lakkoavustuksiin tarkoitettuja varoja               sekä lakkoavustusten ja lahjoitusten
18516: saattaa olla yleisesti liikkuvien tietojen mukaan              saattamiseksi verotettavaksi tuloksi?
18517: käytettymm.kivitalojenhankkimiseenjaammat-
18518: ti yhdistystenjohdon virkistystoimintaan.
18519: 
18520:      Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 1995
18521: 
18522:                                            Olavi Ala-Nissilä
18523: 
18524: 
18525: 250261
18526: 2                                         KK 119/1995 vp
18527: 
18528: 
18529: 
18530: 
18531:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
18532: 
18533:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ammattikunnan pätevyyttä edistävää toimintaa.
18534: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       Rajanveto-ongelmat ovat olleet mm. syynä sii-
18535: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     hen, ettei vähennyskelpoisuuden rajoittamista
18536: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ala-Nissi-     ole esitetty. Vähennyskelpoisia ovat siten kaikki
18537: län näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        sellaiset jäsenmaksut, joiden katsotaan riittävän
18538: 119:                                                läheisesti liittyvän verovelvollisen tulonhank-
18539:                                                     kimistoimintaan. Muiden kansalaisjärjestöjen
18540:           Onko Hallitus tietoinen, että ammatti-    jäsenmaksujen vähennyskelpoisuudelle ei tätä
18541:        yhdistysjäsenmaksujen ja lakkoavustus-       perustetta löydy. Erilainen verokohtelu on siten
18542:        ten verotuksellinen suosinta saattaa olla    nettotulon verotukseen perustuvan tulovero-
18543:        verotuksen neutraliteettiperiaatteen vas-    järjestelmän perusperiaatteiden kannalta perus-
18544:        taista, ja                                   teltu.
18545:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-            Vaikka työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksu-
18546:        teisiin ammattiyhdistysten jäsenmaksu-       jen vähennyskelpoisuuden lähtökohtana ei ole
18547:        jen verovähennysoikeuden poistamiseksi       ollut työmarkkinajärjestöjen toiminnan tukemi-
18548:        sekä lakkoavustusten ja lahjoitusten         nen, vähennyskelpoisuudella on luonnollisesti
18549:        saattamiseksi verotettavaksi tuloksi?        käytännössä keskeinen merkitys korkean järjes-
18550:                                                     täytymisasteen turvaamisen ja siten järjestöjen
18551:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        toiminnan rahoituksen kannalta.
18552: vasti seuraavaa:                                       Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vä-
18553:                                                     hennyskelpoisuuden rajoittaminen tai poistami-
18554:    Ammattiyhdistysten samoin kuin muiden työ-       nen on aika ajoin ollut verokeskustelussa esillä.
18555: markkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähennys-         Sama koskee lakkoavustusten verovapautta, jos-
18556: kelpoisuus verotuksessa perustuu siihen, että jä-   ta luopumista harkittiin kokonaisverouudistuk-
18557: senmaksuja pidetään tulon hankkimisesta ja säi-     sen yhteydessä. Tuolloin oli esillä myös työmark-
18558: lyttämisestä aiheutuneina kuluina, jotka ovat       kinajärjestöjen jäsenmaksujen vähennyskelpoi-
18559: yleensäkin vähennyskelpoisia. Lakiin ei sisälly     suuden rajoittaminen. Loppujen lopuksi uudis-
18560: työmarkkinajärjestön määritelmää, mutta va-         tuksessa päädyttiin vähennyskelpoisuuden säi-
18561: kiintuneen käsityksen mukaan tällaisiajärjestöjä    lyttämiseen entisessä laajuudessa. Lakkoavus-
18562: ovat etujärjestöt, joiden tarkoituksena on neuvo-   tusten verovapaus sitä vastoin rajoitettiin 70
18563: tella molempia osapuolia sitovista työehtosopi-     markkaan päivässä. Tämä raja on pysynyt sama-
18564: muksista. Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksu-        na vuodesta 1989 asti. Kokonaisverouudistuksen
18565: jen lisäksi vähennyskelpoisia ovat sellaisten yh-   jälkeen lakkoavustusten verokohtelu ei ole nous-
18566: teisöjen jäsenmaksut, joiden tarkoituksena on       sut uudelleen esille.
18567: muutoin edistää jäsenkuntansa ammattitaitoa.           Hallituksessa ei ole vireillä suunnitelmia jäsen-
18568: Työmarkkinajärjestöt harjoittavat sitä paitsi       maksujen vähennyskelpoisuuden rajoittami-
18569: monessa tapauksessa sekä edunvalvontaa että         seksi.
18570: 
18571:      Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1995
18572: 
18573:                                                                                 Ministeri Arja Alho
18574:                                            KK 119/1995 vp                                                 3
18575: 
18576: 
18577: 
18578: 
18579:                                        Tili Riksdagens Talman
18580: 
18581:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      ingen begränsning har föreslagits i rätten att dra
18582: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       av avgifterna. Avdragsgilla är således alla sådana
18583: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     medlemsavgifter som kan anses ansluta sig tili-
18584: man Ala-Nissilä undertecknade spörsmål nr 119:       räckligt nära tili den skattskyldiges verksamhet
18585:                                                      för förvärvande av inkomst. 1 fråga om rätten att
18586:           Är Regeringen medveten om att den          dra av medlemsavgifterna tili andra medborgar-
18587:        skattemässiga favoriseringen av med-          organisationer existerar inte denna grund. En
18588:        lemsavgifterna till fackföreningar och        annorlunda skattemässig behandling är således
18589:        strejkunderstöden eventuellt kan strida       motiverad med tanke på grundprinciperna för ett
18590:        mot neutralitetsprincipen inom beskatt-       inkomstskattesystem som baserar sig på beskatt-
18591:        ningen, och                                   ning av nettoinkomsten.
18592:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för            Fastän utgångspunkten för möjligheten att
18593:        att avskaffa rätten att dra av medlemsav-     dra av medlemsavgifterna till arbetsmarknadsor-
18594:        gifterna till fackföreningar samt för att     ganisationer inte har varit att stöda arbetsmark-
18595:        göra donationerna tili strejkunderstöd tili   nadsorganisationernas verksamhet, har rätten
18596:        beskattningsbar inkomst?                      tili avdrag naturligtvis i praktiken en central be-
18597:                                                      tydelse för tryggandet av en hög grad av organi-
18598:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt        sering och således för finansieringen av organisa-
18599: anföra följande:                                     tionernas verksamhet.
18600:                                                          En begränsning eller ett avskaffande av rätten
18601:    Rätten att dra av medlemsavgifterna tili fack-    att dra av medlemsavgifterna tili arbetsmark-
18602: föreningar och andra arbetsmarknadsorganisa-         nadsorganisationer har tidvis tagits upp i skatte-
18603: tioner i beskattningen grundar sig på det faktum     diskussionen. Samma sak gäller för skattefrihe-
18604: att medlemsavgifterna betraktas som utgifter för     ten för strejkunderstöden, och i samband med
18605: förvärvande och bibehållande av inkomst, vilka i     totalskattereformen övervägde man att avskaffa
18606: allmänhet är avdragsgilia. 1 lagen ingår inte nå-    skattefriheten. 1 det sammanhanget behandlades
18607: gon definition på arbetsmarknadsorganisation,        även en begränsning av möjligheten att dra av
18608: men enligt vedertagen uppfattning är dessa orga-     medlemsavgifterna till arbetsmarknadsorganisa-
18609: nisationer intresseorganisationer, vilkas syfte är   tioner. 1 samband med reformen kom man fram
18610: att förhandla om kollektivavtal som är bindande      tili att trots allt bibehålla rätten till avdrag i dess
18611: för vardera parten. A vdragbara är förutom med-      dåvarande utsträckning. Däremot begränsades
18612: lemsavgifterna tili arbetsmarknadsorganisatio-       skattefriheten för strejkunderstöd tili 70 mk/dag.
18613: ner dessutom medlemsavgifterna tili sådana or-       Detta belopp har bibehållits oförändrat sedan
18614: ganisationer, vilkas syfte är att främja sin med-    1989. Efter totalskattereformen har den skatte-
18615: lemskårs yrkesskicklighet i övrigt. Arbetsmark-      mässiga behandlingen av strejkunderstöd inte
18616: nadsorganisationerna bedriver dessutom i             tagits upp tili ny behandling.
18617: många fall både intressebevakning och verksam-           Några planer på att begränsa rätten att dra av
18618: het som främjar yrkeskårens kompetens. Bl.a          medlemsavgifter är inte aktuella i regeringen.
18619: gränsdragningsproblemen har varit orsak tili att
18620: 
18621:      Helsingforsden 7 juli 1995
18622: 
18623:                                                                                    Minister Arja Alho
18624:                                               KK 120/1995 vp
18625: 
18626: Kirjallinen kysymys 120
18627: 
18628: 
18629: 
18630: 
18631:                                     Ihamäki: Tupakkatuotteiden verotuksella saavutettavista tavoit-
18632:                                        teista
18633: 
18634: 
18635:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
18636: 
18637:     Vaikka tupakkatuotteiden verotuksen ensi-           tulojen menetys korvautuu kotimaisen kulutuk-
18638: sijainen tavoite on ollut fiskaalinen, nykyisellä       sen lisääntymisenä luoden samalla uusia työ-
18639: tupakkaverotustasolla ja -rakenteella merkittävä        paikkoja.
18640: osa tupakkatuotteiden lisähintoina kuluttajilta            Taloudellisen laskusuhdanteen myötä tupak-
18641: kootuista varoista on siirtynyt pääasiassa tupak-       kateollisuus on laskenut tupakkatuotteiden hin-
18642: kateollisuuden ja kaupan voittoihin.                    tatasoa tuomalla markkinoille ns. halpasavuk-
18643:     Tupakkaverolakiin EU:hun liittymisen myötä          keet. Näin teollisuus pyrkii pitämään kokonais-
18644: tehdyt muutokset eivät toteuta kansanterveydel-         kulutuksen ennallaan. Kuitenkin samanaikaises-
18645: lisiä eivätkä valtiontaloudellisia tavoitteita, vaik-   ti tupakkatuotteista aiheutuvat haitat tulevat
18646: ka verotason nostamisen avulla toteutetut toi-          edelleen yhteiskunnan maksettavaksi mm. sai-
18647: menpiteet olivat pääpiirteissään oikeansuuntai-         rauspalvelujen kysyntään ja käyttöön heijastuva-
18648: sia. EU:n asettamat tupakkaverotusta koskevat           na kansanterveyden heikentymisenä. Kun halpa-
18649: säännökset ovat kuitenkin minimisäännöksiä,             savukkeiden osuus kokonaismarkkinoista oli
18650: eivätkä ne ole esteenä kansalliselle, viime kädessä     vuonna 1994 jo lähes 24 %, hintojen lasku säädös-
18651: terveyttä tukevalle sekä edistävälle lainsäädän-        ten minimihintoihin merkitsee valtiolle satojen
18652: nölle. Toisaalta monissa EU-maissa verojen              miljoonien markkojen verotuottojen menetystä.
18653: osuus on Suomea selvästi korkeampi.                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18654:     Valtiovarainministeriön valmistelemat tupak-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18655: kaveroa koskevat päätökset vaikuttavat ratkai-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18656: sevasti merkittävään osaan terveydenhuollon             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18657: kustannuksista sekä sairauspalvelujen kysyn-
18658: tään. Vuonna 1993 pelkästään terveydenhuoliol-                    Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
18659: le aiheutui kymmenen markan lisämeno jokaista                  jotta tupakkatuotteiden verorakenne
18660: poltettua savukerasiaa kohden. Toisaalta tupa-                 vastaisi sille asetettuja valtiontaloudelli-
18661: koinnin vähentymisestä aiheutunut valtion vero-                sia ja kansanterveydellisiä tavoitteita?
18662: 
18663:      Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 1995
18664:                                               Timo Ihamäki
18665: 
18666: 
18667: 
18668: 
18669: 250261
18670: 2                                            KK 120/1995 vp
18671: 
18672: 
18673: 
18674: 
18675:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
18676: 
18677:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         malaisesta hinnasta. Tupakkatuotteiden halvat
18678: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          hinnat houkuttelevat matkailijoita ostamaan
18679: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tuotteita erityisesti Venäjältä ja Virosta. Näin
18680: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ihamäen           ollen verotuoton aleneminen ei suoranaisesti
18681: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 120:          osoita kulutuksen laskua. Näyttää siltä, että ve-
18682:                                                        rojen ja samalla hintojen nostaminen siirtäisi tu-
18683:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,         pakkatuotteiden hankintaa Suomen ulkopuolel-
18684:        jotta tupakkatuotteiden verorakenne             le.
18685:        vastaisi sille asetettuja valtiontaloudelli-        Viime vuodenvaihteessa tehdyt tupakkatuot-
18686:        sia ja kansanterveydellisiä tavoitteita?        teiden veronkorotukset olivat savukkeiden sekä
18687:                                                        piippu- ja savuketupakan osalta varsin merkittä-
18688:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           vät. Nykyinen pääasiassa arvoon perustuva ve-
18689: vasti seuraavaa:                                       rojärjestelmä säilyttää yleisesti valtion, kaupan
18690:                                                        ja teollisuuden suhteellisen osuuden muuttumat-
18691:     Vuoden 1995 alusta Euroopanunioniin liitty-        tomana hinnankorotustenkin yhteydessä. Vuo-
18692: misen myötä Suomen valmisteverotusta koskeva           denvaihteessa savukkeiden verojen korotuksia ei
18693: lainsäädäntö uudistettiin kokonaisuudessaan            kuitenkaan viety täysimääräisinä hintoihin, vaan
18694: vastaamaan Euroopan yhteisöjen valmistevero-           teollisuus ja kauppa tinkivät omista osuuksis-
18695: tusta koskevia direktiivejä. Direktiivit koskevat      taan, koska hinnankorotukset olisivat muutoin
18696: myös tupakkatuotteiden verotusta. Eri tupakka-         olleet erittäin korkeat. Tämän johdosta teolli-
18697: tuotteille on direktiiveissä kuitenkin määritelty      suuden osuus laskikin vajaat 2 prosenttiyksikköä
18698: vain minimiverotasot, joita kunkin jäsenvaltion        ja kaupan noin 0,5 prosenttiyksikköä. Kuluvana
18699: on noudatettava. Koska Suomessa savukkeiden            vuosikymmenenä teollisuuden osuus on alentu-
18700: verotaso ei yltänyt EY:n minimiverotasolle, sa-        nut 15,43 %:sta vajaaseen 12 %:iin ja kaupan
18701: vukkeiden veroa korotettiin tämän, mutta myös          osuus vastaavasti 15,15 %:sta noin 12 %:iin, kun
18702: fiskaalisten syiden vuoksi noin 3 prosenttiyksik-      taas vastaavana aikana valtion verotulot ovat
18703: köä. Samanaikaisesti korotettiin myös piippu- ja       nousseet 69,42 %:sta runsaaseen 76 %:iin.
18704: savuketupakan veroa noin 4 prosenttiyksikköä.              Mitä tulee verojen määrään EU:n eri jäsen-
18705: Korotus ei kuitenkaan johtunut EY:n säännök-           maissa, Suomea korkeammat verot, arvonlisäve-
18706: sistä, vaan siitä, että oli havaittavissa kulutuksen   ro mukaan lukien, ovat vain Tanskassa, Englan-
18707: siirtymistä savukkeista halvempiin, itsekäärittyi-     nissa, Irlannissa sekä Portugalissa. Kulutus-
18708: hin savukkeisiin, joiden verorasitusta haluttiin       käyttäytymiseen ei kuitenkaan pelkästään vaiku-
18709: lisätä. Sen lisäksi savukepaperille jätettiin kan-     ta verojen määrä, vaan myös tuotteen kokonais-
18710: sallinen vero, joka puolestaan lisää viimeksi mai-     hinta on otettava huomioon. Verrattaessa suosi-
18711: nittujen tuotteiden verorasitusta.                     tuimman hintaluokan savukkeiden hintoja
18712:     Vaikka tupakkatuotteiden veroja on vuoden-         EU:ssa vain Tanskassa savukkeiden hinnat ovat
18713: vaihteessa kiristetty, tupakkaveron tuotto vuo-        korkeammat kuin Suomessa. Voidaankin tode-
18714: den 1995 viiden ensimmäisen kuukauden aikana           ta, että erityisesti kaupan osuus on meillä edel-
18715: on laskenut noin 3 prosenttia. Savukkeiden kulu-       leen keskimääräistä korkeampi.
18716: tus on alentunutjopa 7 prosenttia, kun taas vas-           Tupakkaverotuksen tämän hetken ongelmana
18717: taavasti piippu- ja savuketupakan kulutus veron-       voitaneen pitää sitä, että markkinoille on tullut
18718: korotuksista huolimatta on noussut 6 prosenttia.       ns. halpahintasavukkeita. Näidenkin osalta val-
18719: Muutokset osoittavat kulutuksessa tapahtuneen          tion verotulot on kuitenkin varmistettu siten, että
18720: siirtymisen halvempiin tuotteisiin. Toisaalta          niistä on suoritettava tupakkaveroa vähintään
18721: näyttää siltä, että tuontia koskevien matkustaja-      90 prosenttia kysytyimmän hintaluokan savuk-
18722: määräysten lieventyminen osaltaan on lisännyt          keiden verosta. Mikäli halpahintasavukkeiden
18723: verotonta tuontia, mikä puolestaanjohtuu myös          osuus edelleen kasvaisi, asiaa voitaisiin korjata
18724: tupakkatuotteiden huomattavan korkeasta suo-           siirtämällä verotuksen painopistettä nykyisestä
18725:                                           KK 120/1995 vp                                             3
18726: 
18727: arvopohjaisesta verojärjestelmästä enemmän yk-         Tupakkaveron tarkoituksena on paitsi kerätä
18728: sikköpohjaisen verojärjestelmän suuntaan. Kui-      valtiolle verotuloja myös edistää kansantervey-
18729: tenkin useimmilla Euroopan unionin jäsenval-        dellisiä tavoitteita. Viimeaikaisilla tupakkatuot-
18730: tioilla on pääasiassa arvoon perustuva verojär-     teiden veronkorotuksilla ja niistä seuraavilla hin-
18731: jestelmä, kuten Suomessa. Siirtyminen verojär-      tojen korotuksilla on edellä olevan nojalla pyritty
18732: jestelmästä toiseen vaatisi laajoja ja seikkape-    vähentämään tupakkatuotteiden kulutusta ja si-
18733: räisiä selvityksiä muutosten vaikutuksista, ja se   ten vaikuttamaan kansanterveydellisiin tavoit-
18734: toisi mukanaan uusia ongelmia, kuten hallinnol-     teisiin.
18735: lista lisätyötä, minkä vuoksi toistaiseksi ei ole
18736: syytä lähteä muuttamaan verorakenteita.
18737: 
18738:      Helsingissä 11 päivänä heinäkuuta 1995
18739: 
18740:                                                                                Ministeri Arja Alho
18741: 4                                              KK 120/1995 vp
18742: 
18743: 
18744: 
18745: 
18746:                                            Tili Riksdagens Talman
18747: 
18748:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          vilket å sin sida också beror på det anmärknings-
18749: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-            värt höga priset på tobaksprodukter i Finland.
18750: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-          De billiga prisema lockar resenärer att köpa to-
18751: man Ihamäki undertecknade spörsmål nr 120:                baksprodukter i synnerhet från R yssland och
18752:                                                           Estland. Sålunda bevisar de minskade skattein-
18753:             Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          komsterna inte direkt att konsumtionen skulle
18754:         ta för att accisen på tobaksprodukter tili        sjunka. Det verkar som om höjningar av acciser-
18755:         sin struktur skall fås att motsvara de må1        na och samtidigt priserna flyttar anskaffningen
18756:         i fråga om statsekonomin och folkhälsan           av tobaksprodukter utanför Finland.
18757:         som satts för den?                                   De höjningar av accisen på tobaksprodukter
18758:                                                           som företogs vid årsskiftet var rätt betydande
18759:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             för cigaretternas samt pip- och röktobakens del.
18760: anföra följande:                                          Det nuvarande accissystemet, som i huvudsak
18761:                                                           baserar sig på värdet, bibehåller i allmänhet
18762:    1 och med anslutningen tili Europeiska unio-           statens, handelns och industrins relativa andelar
18763: nen reviderades den finska lagstiftningen om på-          oförändrade också i samband med prishöjning-
18764: förande av accis isin helhet vid ingången av 1995         ar. Vid årsskiftet överfördes höjningarna av
18765: så att den började motsvara Europeiska gemen-             accisen på cigaretter emellertid inte fullt ut på
18766: skapernas accisdirektiv. Direktiven gäller också          priserna, utan industrin och handeln prutade på
18767: beskattningen av tobaksprodukter. 1 direktiven            sina andelar, eftersom prishöjningarna annars
18768: fastställs dock enbart minimiskattenivåer för oli-        skulle ha blivit synnerligen höga. Av denna
18769: ka tobaksprodukter, vilka varje medlemsstat               anledning sjönk industrins andel med knappa 2
18770: skall följa. Eftersom accisnivån för cigaretter i         procentenheter och handelns med ca 0,5
18771: Finland inte nådde upp tili EG:s minimiskatteni-          procentenheter. Under innevarande årtionde
18772: vå, höjdes accisen på cigaretter av denna men             har industrins andel sjunkit från 15,43% tili
18773: också av fiskala orsaker med ungefår 3 procent-           knappa 12% och handelns andel på motsvaran-
18774: enheter. Samtidigt höjdes också accisen på pip-           de sätt från 15,15% till ca 12%, medan statens
18775: och röktobak med ungefår 4 procentenheter.                skatteinkomster under samma tid åter har stigit
18776: Höjningen berodde dock inte på EG:s bestäm-               från 69,42% tili dryga 76%.
18777: melser utan på att man kunde märka att konsu-                Vad beträffar accisbeloppen i EU:s olika med-
18778: menterna höll på att övergå från vanliga cigaret-         lemsstater så har endast Danmark, England, Ir-
18779: ter tili biliigare cigaretter som de rullar själva, och   land samt Portugal högre acciser, inklusive mer-
18780: därför ville man öka skattebördan på dessa pro-           värdesskatt, än Finland. Konsumtionsbeteendet
18781: dukter. Dessutom Iät man den nationella accisen           påverkas dock inte enbart av accisbeloppen utan
18782: på cigarettpapper vara kvar, vilket för sin del           också produktens totalpris måste beaktas. När
18783: ökar skattebördan på de sistnämnda produkter-             man jämför priserna på cigaretter i den populä-
18784: na.                                                       raste prisklassen inom EU har endast Danmark
18785:    Trots att accisen på tobaksprodukter skärptes          högre cigarettpriser än Finland. Det kan konsta-
18786: vid årsskiftet, har avkastningen av tobaksaccisen         teras att i synnerhet handelns andel är hos oss
18787: minskat med ca 3 % under de fem första måna-              fortfarande större än genomsnittet.
18788: derna 1995. Konsumtionen av cigaretter har                   Dagens problem när det gäller tobaksaccisen
18789: sjunkit med t.o.m. 7 %, medan konsumtionen av             kan anses vara de billiga cigaretter som kommit
18790: pip- och röktobak i.~tället har ökat med 6 % trots        ut på marknaden. Också beträffande dessa har
18791: accishöjningarna. Andringarna visar att konsu-            statens skatteinkomster emellertid säkerställts på
18792: menterna har övergått tili billigare produkter. Å         så sätt att för dem skall i tobaksaccis betalas
18793: andra sidan verkar det som om uppluckringen av            minst 90 % av accisen på cigaretter i den mest
18794: bestämmelserna om vad resande får föra in tili            efterfrågade prisklassen. Ifall de billiga cigaret-
18795: landet skulle ha ökat den skattefria importen,            ternas andel fortsätter att öka, kan saken rättas
18796:                                          KK 120/1995 vp                                             5
18797: 
18798: tili genom att tyngdpunkten i beskattningen        det tills vidare ingen orsak att börja ändra accis-
18799: överförs från det nuvarande värdebaserade accis-   strukturerna.
18800: systemct i riktning mot ett mera enhetsbaserat        Syftet med tobaksaccisen är förutom att tillfö-
18801: accissystem. Dock har de flesta av Europeiska      ra staten skatteinkomster också att främja målen
18802: unionens medlemsstater ett i huvudsak värdeba-     för folkhälsoarbetet. Med densenaste tidens höj-
18803: serat accissystem, liksom Finland. En övergång     ningar av accisen på tobaksprodukter och de
18804: från ett accissystem tili ett annat skulle kräva   därpåföljande prishöjningarna har man med
18805: omfattande och ingående utredningar om änd-        stöd av vad som anförts ovan försökt minska
18806: ringarnas effekter och medföra andra problem,      konsumtionen av tobaksprodukter och sålunda
18807: t.ex. administrativt merarbete, och därför finns   påverka målen för folkhälsoarbetet.
18808: 
18809:      Helsingforsden II juli 1995
18810: 
18811:                                                                                Minister Arja Alho
18812:                                            KK 121/1995 vp
18813: 
18814: Kirjallinen kysymys 121
18815: 
18816: 
18817: 
18818: 
18819:                                   Ihamäki: Kehitysaluetukivyöhykkeiden ja ED:n tukivyöhykkeiden
18820:                                      yhtenäistäruisestä
18821: 
18822: 
18823:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
18824: 
18825:     Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti uudet       sallistentukialueiden ja ED-tavoitetukialueiden
18826: kehitysalueet, tukialueet ja rakennemuutos-          kahtiajako on hankala alueen ja kuntien kannal-
18827: at ueet määrättiin 1.1.1994 alkaen.                  ta ja haittaa monesti ED:n ohjelmien hyödyntä-
18828:     ED-jäsenyys toi kansallisen aluepolitiikan li-   mistä ja mahdollisimman nopeaa järjestämistä.
18829: säksi ED:n rakennerahastojen mukaiset alueelli-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18830: set kehittämistavoitteet ja niiden mukaiset ED:n     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18831: aluejaot.                                            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18832:     Ongelmaksi on muodostunut monin paikoin          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18833: Suomessa se, että nykyinen kehitysaluejako ja
18834: toisaalta ED-tavoitetukialuejako eivät vastaa                  Onko Hallitus tietoinen haitoista, jot-
18835: toisiaan. Vyöhykkeiden rajat eivät ole yhtenevät.           ka johtuvat siitä, että nykyinen kansalli-
18836: Niinpä saattaa olla seutukuntia, jotka kuuluvat             nen kehitysaluejako ja toisaalta ED-alue-
18837: ED-tavoitetukialueisiin, mutta eivät kuulu kan-             jako eivät vastaa toisiaan monin paikoin
18838: sallisen tuen piiriin. On paikkakuntia, jotka ovat          Suomessa, ja
18839: väliinputoajia uudessa tilanteessa. Esimerkiksi                mitä Hallitus aikoo tehdä asiantilan
18840: on seutukuntia, joiden pohjoisrajalla alkaa kehi-           korjaamiseksi ja onko esimerkiksi tarvet-
18841: tysalue ja etelärajalla rakennemuutosalue. Kan-             ta tarkistaa kansallista aluejakoa?
18842: 
18843:      Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 1995
18844: 
18845:                                             Timo Ihamäki
18846: 
18847: 
18848: 
18849: 
18850: 250261
18851: 2                                             KK 121/1995 vp
18852: 
18853: 
18854: 
18855: 
18856:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
18857:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           ly on otettava uudestaan tarkastelun kohteeksi
18858: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            ennen vuoden 1997 loppua.
18859: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen             Kansalliset aluepoliittiset aluejaot ja EU-alue-
18860: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ihamäen             jaot eivät vastaa toisiaan. Tämä aiheuttaa ongel-
18861: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 121:            mia yritystuen osalta. Muuten aluejakojen erilai-
18862:                                                          suudesta ei ole erityistä haittaa. Ohjelmallista
18863:            Onko Hallitus tietoinen haitoista, jot-       aluekehittämistä voidaan hyvin toteuttaa ilman
18864:         ka johtuvat siitä, että nykyinen kansalli-       aluepoliittisia yritystukiakin.
18865:         nen kehitysaluejako ja toisaalta ED-alue-           Koska aluejakojen väestöpeitto on erilainen,
18866:         jako eivät vastaa toisiaan monin paikoin         ne eivät voi olla täysin yhteneviä. Ongelmaa voi-
18867:         Suomessa, ja                                     daan tuskin ratkaista tällä vuosikymmenellä.
18868:            mitä Hallitus aikoo tehdä asiantilan             Paraikaa valmistellaan esitystä uusiksi raken-
18869:         korjaamiseksi ja onko esimerkiksi tarvet-        nemuutosalueiksi. Tässä yhteydessä pyritään pa-
18870:         ta tarkistaa kansallista aluejakoa?              himmat ongelmat rakennemuutosalueiden ja
18871:                                                          EU:n tavoite 2 -alueiden yhteensopimattomuu-
18872:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             den osalta korjaamaan. Jos tarvetta on, myös
18873: vasti s~uraavaa:                                         muuhun tukialuejakoon voidaan tässä yhteydes-
18874:                                                          sä tehdä pieniä muutoksia. Tässä vaiheessa kysy-
18875:    Kansalliset aluejaot valmisteltiin vuoden 1993        mys on todennäköisesti kuitenkin vain yhden
18876: syksyllä, ja ne tulivat voimaan vuoden 1994 alus-        vuoden ratkaisusta, koska EU :n tavoite 2 -alueet
18877: ta. EFTA-valvontaelin (ESA) vahvisti ETA-                on nimetty vain kahdeksi vuodeksi eli vuoden
18878: sopimuksen edellyttämällä tavalla kansalliset            1996 loppuun. Rakennemuutosalueiden valmis-
18879: aluejaot joulukuussa 1994. Tässä yhteydessä tu-          telun yhteydessä pyritään kuitenkin kartoitta-
18880: kialueita supistettiin siten, että niillä olevan väes-   maan myös tavoite 2-alueet vuosille 1997-1999.
18881: tön osuus Suomen koko väestöstä on yhteensä                 Suurempi remontti kansallisiin tukialuejakoi-
18882: 41,6 %, josta rakennemuutosalueiden osuus on             hin tehdään viimeistään vuoden 1998 alusta lu-
18883: 10,6 prosenttiyksikköä.                                  kien. Tällöin voidaan korjata paremmin esiin
18884:    EU-aluejakoehdotuksia valmisteltiin vuoden            tulleita epäkohtia tukialuejaossa. Yhtenäisiksi
18885: 1994 alusta lähtien. Tavoite 6 -alueet eli harvaan       EU-aluejakoa ja kansallista tukialuejakoa ei kui-
18886: asutut alueet vahvistettiin EU-jäsenyyssopimuk-          tenkaan tässäkään yhteydessä saada. Tähän voi-
18887: sen yhteydessä. Suomen esitys EU:n tavoite 2-            daan haluttaessa päästä vasta vuoden 2000 alus-
18888: alueiksi eli taantuviksi teollisuusalueiksi ja 5b-       ta, kun EU-aluejakoja tarkistetaan.
18889: alueiksi eli maaseudun kehittämisalueiksi tehtiin           Kansalliset tarpeet aluepoliittisissa aluejaois-
18890: syyskuun alussa 1994. Komissio teki päätöksen            sa ovat erilaiset kuin EU-aluejakojen tavoitteet.
18891: näistä alueista 4. tammikuuta 1995. EU:n tavoi-          Tämä johtuu mm. siitä, että EU käyttää yleensä
18892: tealueilla asuvan väestön osuus Suomen koko              alueiden tarkastelussa suurempia alueyksikköjä
18893: väestöstä on yhteensä 53,6 %, mikä on huomat-            kuin me suomalaiset. Lisäksi EU:n käyttämät
18894: tavasti enemmän kuin kansallisilla tukialueilla          kriteerit EU-tavoitealueiden määrittelyssä eivät
18895: asuvan väestön osuus.                                    ota riittävästi huomioon maamme erityisolosuh-
18896:    Nykyinen kansallinen tukialuejako on voi-             teita kuten suurta pinta-alaa, harvaa asutusta,
18897: massa kolme vuotta eli vuoden 1997 loppuun.              pitkiä etäisyyksiä ja Suomen mittakaavassa kes-
18898: Muutokset aluejaossa ovat kuitenkin mahdolli-            kisuurten, mutta EU:n mittakaavassa pienten
18899: sia väestöpeittokaton puitteissa. Rakennemuu-            kaupunkien ongelmia. Siksi ei välttämättä ole
18900: tosalueet ovat voimassa vain tämän vuoden lop-           tavoiteltavaa saada aluejakoja vastaamaan täy-
18901: puun, ja rakennemuutosalueita koskeva järjeste-          delleen toisiaan. Suomen on järkevää pyrkiä säi-
18902:                                         KK 121/1995 vp                                           3
18903: 
18904: lyttämään liikkumavaraa kansallisessa aluepoli-   EU:n käyttämiin aluejakokriteereihin, jotta ne
18905: tiikassaan.                                       ottavat paremmin huomioon Suomen ja Ruotsin
18906:    Pitemmällä tähtäimellä tavoitteena on luon-    kaltaisten maiden erityisongelmat.
18907: nollisesti, yhdessä Ruotsin kanssa, vaikuttaa
18908: 
18909:     Helsingissä 10 päivänä heinäkuuta 1995
18910: 
18911:                                                           Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
18912: 4                                            KK 121/1995 vp
18913: 
18914: 
18915: 
18916: 
18917:                                           Tili Riksdagens Talman
18918: 
18919:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        inom ramen för den maximala befolkningsande-
18920: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-          len. ·strukturomvandlingsområdena gäller en-
18921: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        dast till utgången av detta år och arrangemanget
18922: man Ihamäki undertecknade spörsmål nr 121:              gällande dem måste tas upp till ny granskning
18923:                                                         före utgången av 1997.
18924:            Är Regeringen medveten om de olä-                De nationella regionalpo1itiska områdesindel-
18925:         genheter som följer av att den nuvarande        ningarna och EU-regionindelningarna motsva-
18926:         nationella indelningen i utvecklingsom-         rar inte varandra. Detta medför problem i fråga
18927:         råden och å andra sidan EU-regionindel-         om företagsstödet. Annars innebär skillnaderna i
18928:         ningen på många ställen i Finland inte          områdesindelningarna inga särskilda olägenhe-
18929:         motsvarar varandra, och                         ter. Programbaserad regional utveckling kan väl
18930:            vad ämnar Regeringen göra för att rät-       genomföras även utan regiona1politiska före-
18931:         ta till detta förhållande och finns det t.ex.   tagsstöd.
18932:         behov av att se över den nationella områ-           Eftersom de befolkningsandelar som gäller för
18933:         desindelningen?                                 områdesindelningarna avviker från varandra,
18934:                                                         kan de inte helt sammanfalla med varandra. Pro-
18935:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           blemet kan knappast lösas under detta årtionde.
18936: anföra följande:                                            Som bäst utarbetas ett förslag till nya struktur-
18937:                                                         omvandlingsområden. 1 detta sammanhang för-
18938:     De nationella områdesindelningarna utarbe-          söker man rätta till de största problemen beträf-
18939: tades på hösten 1993 och de trädde i kraft vid          fande inkongruensen mellan strukturomvand-
18940: ingången av 1994. EFTA:s övervakningsorgan              lingsområdena och EU:s mål2-regioner. Om det
18941: (ESA) fastställde de nationella områdesindel-           finns behov kan man i detta sammanhang göra
18942: ningarna i december 1994 på det sätt som EES-           små ändringar även i den övriga stödområdesin-
18943: avtalet förutsätter. 1 detta sammanhang in-             delningen. 1 detta skede är det dock sannolikt
18944: skränktes stödområdena så att en ande1 på sam-          endast fråga om en ettårslösning, eftersom EU :s
18945: man1agt 41,6% av Finlands hela befolkning bor           mål 2-regioner har utsetts endast för två år, dvs.
18946: inom dem. Avdenna befolkningsandel finns 10,6           till utgången av 1996.1 samband med beredning-
18947: procentenheter inom strukturomvandlingsom-              en av strukturomvandlingsområdena försöker
18948: rådena.                                                 man dock kartlägga även mål 2-regionerna för
18949:     Förslagen till EU-regionindelning började be-       1997-1999.
18950: redas i början av 1994. Mål 6-regionerna, dvs.              En större reform av de nationella stödområ-
18951: glesbefolkade områden, slogs fast i samband med         desindelningarna görs senast vid ingången av
18952: EU-medlemsavtalet. Finlands förslag till EU:s           1998. Då kan man bättre rätta till de missförhål-
18953: mål 2-regioner, dvs. områden med industrier på          landen som framkommit i stödområdesindel-
18954: tillbakagång, och 5b-regioner, dvs. utvecklings-        ningen. Någon enhetlig EU-regionindelning och
18955: områden i jordbruksbygder, gjordes i början av          nationell stödområdesindelning fås dock inte hel-
18956: september 1994. Kommissionen fattade beslut             ler i detta sammanhang. En sådan kan om man så
18957: om dessa områden den 4 januari 1995. Den andel          vill åstadkommas först vid ingången av år 2000,
18958: av Finlands hela befolkning som bor inom EU:s           då EU-regionindelningarna ses över.
18959: målregioner är sammanlagt 53,6 %, vilket är be-             De nationella behoven i fråga om de regional-
18960: tydligt mera än den andel av befolkningen som           politiska områdesindelningarna skiljer sig från
18961: bor inom de nationella stödområdena.                    målen för EU-regionindelningarna. Detta beror
18962:     Den nuvarande nationella stödområdesindel-          bl.a. på att EU i allmänhet använder större enhe-
18963: Qingen är i kraft tre år, dvs. till utgången av 1997.   ter vid granskningen av regionerna än vi finlän-
18964: Andringar i områdesindelningen är dock möjliga          dare. De kriterier som EU använder vid faststäl-
18965:                                           KK 121/1995 vp                                               5
18966: 
18967: landet av EU-målregionerna beaktar dessutom         ka bevara en viss rörelsefrihet i sin nationella
18968: inte tillräckligt mycket vårt lands särförhållan-   regionalpolitik.
18969: den, t.ex. stor yta, gles bebyggelse och långa         På längre sikt är målet naturligtvis att, tillsam-
18970: avstånd samt problemen för städer som enligt        mans med Sverige, påverka de regionindelnings-
18971: finländsk måttstock är stora men med EU~mått        kriterier som EU tillämpar så att de bättrebeak-
18972: mätt små. Därför är det inte nödvändigtvis efter-   tar de specialla problemen i Iänder som Finland
18973: strävansvärt att få områdesindelningarna att helt   och Sverige.
18974: matsvara varandra. Finland gör klokt i att försö-
18975: 
18976:      Helsingforsden 10 juli 1995
18977: 
18978:                                                                  Inrikesminister Jan-Erik Enestam
18979:                                              KK 122/1995 vp
18980: 
18981: Kirjallinen kysymys 122
18982: 
18983: 
18984: 
18985: 
18986:                                     T. Pohjola: Rahaston perustamisesta pitkäaikaistyöttömien työt-
18987:                                         tömyyseläkkeiden maksamiseksi
18988: 
18989: 
18990:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
18991: 
18992:    Vuonna 1994 alkaneiden työttömyyseläkkei-           pitkäaikaistyöttömiä. Kun samanaikaisesti eri-
18993: den kuukausimaksu oli keskimäärin 2 500 mark-          tyisesti Pohjois-Suomen tulevienkin vuosien
18994: kaa. Kuntien vastuu on tästä 60% eli keskimää-         työllisyyspolitiikka perustuu suurelta osin kun-
18995: rin 1 500 markkaa. Työttömyyseläkkeitä makse-          tien työllistämiseen, ovat seuraukset varsin ikä-
18996: taan viideltä vuodelta (ikävuodet 60:stä 65:een),      viä. Kunnatjoutuvat valitsemaan kohtuuttoman
18997: jolloin yksi pitkäaikaistyöttömäksijäävä henkilö       vastuun eläketurvasta tai syrjimään heikoim-
18998: maksaa nykyisellä maksuperusteella kunnalle            massa työmarkkina-asemassa olevia ihmisiä.
18999: 90 000 markkaa.                                           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19000:    Erityisesti pienillä kunnilla voi tulevina vuosi-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19001: na olla vaikeuksia selvitä velvoitteistaan työllis-    nioittavasti    valtioneuvoston     asianomaisen
19002: täessään ikääntyneitä pitkäaikaistyöttömiä. Mi-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19003: käli kunnan työllistämän henkilön työsuhde jää
19004: tämän viimeiseksi, joutuu kunta maksamaan 60                     Onko Hallitus tietoinen tarpeesta vel-
19005: vuotta täyttäneen henkilön maksuun tulevia työ-               voittaa kunnat rahastoimaan varoja tule-
19006: eläkkeitä.                                                    viin työeläkkkeisiin, ja
19007:    Riski joutua vastuuseen eläketurvasta on                      mihin toimiin Hallitus aikoo asiassa
19008: omiaan estämään kuntia työllistämästä ikäänty-                ryhtyä?
19009: neitä ja jo tästä syystä vaikeassa asemassa olevia
19010: 
19011:      Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 1995
19012: 
19013:                                               Tuija Pohjola
19014: 
19015: 
19016: 
19017: 
19018: 250261
19019: 2                                          KK 122/1995 vp
19020: 
19021: 
19022: 
19023: 
19024:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
19025: 
19026:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       12 kuukautta. Maksun on velvollinen suoritta-
19027: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        maan se jäsenyhteisö, jonka palvelussuhteeseen
19028: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tuleva aika liittyy.
19029: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija Poh-         Työttömyyseläkemaksun tarkoituksena on
19030: jolan näin kuuluvan kirjallisen kvsymyksen n:o       k~hdist~a kunt~en huomiota työolojen järjestä-
19031:  122:                            •                   miseen Ja osa-aikatyöhön eläkkeelle siirtämisen
19032:                                                      sijasta. Osa kunnista oli käyttänyt työttömyys-
19033:           Onko Hallitus tietoinen tarpeesta vel-     eläkettä säästötavoitteidensa saavuttamiseen ja
19034:        voittaa kunnat rahastoimaan varoja tule-      pyrkinyt näin siirtämään kustannukset kunta-
19035:        viin työeläkkeisiin, ja                       sektorin yhteisesti kannettavaksi.
19036:           mihin toimiin Hallitus aikoo asiassa          Omavastuuosuuksia ei ole perusteltua myös-
19037:        ryhtyä?                                       kään siirtää palvelussuhteiden kestaajan suhtees-
19038:                                                      sa niille kunnille, joiden palveluksessa eläkettä
19039:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          on k~rttunu~? koska työttö~yydenja siten työky-
19040: taen seuraavaa:                                      vyttomyyselakkeen alkammen on seurausta vii-
19041:                                                      meisimmän työnantajan toimenpiteistä. Maksun
19042:     Kunnilla on kunnallisten viranhaltijain ja       tarkoituksena on olla ehkäisevänä tekijänä eläk-
19043: työntekijäin eläkelain 6 §:n (958/93) mukaisesti     keen kautta tapahtuvalle saneeraamiselle. Järjes-
19044: yhteisvastuu kunnallisen eläkelaitoksen menois-      telyn on katsottu pitkällä aikavälillä vähentävän
19045: ta. Jako suoritetaanjäsenyhteisöjen suorittamien     eläkejärjestelmän kustannuksia.
19046: palkkojen, palkkioiden ja ansionmenetysten kor-          Maksuilla on vähäinen merkitys koko eläke-
19047: vausten sekä sportteleidenja muiden eläkelaitok-     järjestelmän rahoituksen kannalta. Vuonna 1994
19048: sen valtuuskunnan edellä lueteltuihin rinnasta-      t:yöttö~yyseläkk~~n omavastuumaksuina on pe-
19049: mien ansioiden yhteismäärien suhteessa. Ennen        ntty :-'am 73,9 mtlJoonaa markkaa eli 0,188 pro-
19050: jakoa ansiot kerrotaan valtuuskunnan vahvista-       set;tttm palkkasummasta. Työttömyyseläkemak-
19051: malla kertoimella. Kertoimen suuruus riippuu         SUJen osuus on noin prosentti perittyjen maksu-
19052: eläketurvan sisällöstä ja valtuuskunnan harkin-      jen kokonaismäärästä, ja pitkäaikaistyöttömien
19053: nan mukaan muistakin eläkevastuisiin vaikutta-       eläkkeistä syntynyt osuus on vielä tätä pienempi,
19054: vista tekijöistä. Lain 6 a §:n (260/87) 1 momentin   mutta maksulla on merkitystä työnantajien kus-
19055: mukaan menoihin luetaan kuuluviksi myös siir-        tannustietoisuuden parantamisessa.
19056: rot eläkevastuurahastoon.                                Kun eläkevastuurahasto on otettu huomioon
19057:     Valtuuskunta on 20.11.1992 päättänyt ottaa       maksuosuuksissa eläkelaitokselle, ei voitane pi-
19058: käyttöön työttömyyseläkemaksun, jonka suu-           tää tarkoituksenmukaisena muun rahaston pe-
19059: ruudeksi tuolloin määriteltiin 35 prosenttia työt-   rustamista kuntakohtaisesti. Työttömyyseläk-
19060: tömyyseläkkeestä aiheutuvasta eläkevastuusta.        keestä perittävä maksu on tarpeellinen, jotta
19061:                                                      eläk~eistä aiheutuvat kustannukset ja suunnitel-
19062: Osuutta on 26.11.1993 päätetty nostaa vuoden
19063: 1994 alusta 60 prosenttiin eläkevastuusta. Työt-     mallisen eläkkeelle siirtämisen epätarkoituksen-
19064: tömyyseläkemaksu peritään, jos henkilölle            mukaisuus olisivat kunnallisten päättäjien tie-
19065: myönnetään tulevan ajan sisältävä KVTEL-             dossa. Kustannusvastaavuus on otettava huo-
19066: työttömyyseläke, jota laskettaessa K VTEL-eläk-      mioon.
19067: keeseen oikeuttavaa palvelusaikaa on vähintään
19068: 
19069:      Helsingissä 10 päivänä heinäkuuta 1995
19070:                                                              Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
19071:                                            KK 122/1995 vp                                             3
19072: 
19073: 
19074: 
19075: 
19076:                                        Tili Riksdagens Talman
19077: 
19078:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      KTAPL-pension är minst 12 månader vid den
19079: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       tidpunkt när nämnda pension uträknas. Premien
19080: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     skall betalas av det medlemssamfund som den
19081: man Tuija Pohjola undertecknade spörsmål nr          återstående tiden berör vad gäller anställnings-
19082: 122:                                                 förhållandet.
19083:                                                         Arbetslöshetspensionspremien avser att fåsta
19084:           Är Regeringen medveten om behovet          kommunernas uppmärksamhet på arbetsförhål-
19085:        att förplikta kommunerna att fondera          landena och deltidsarbete i stället för pensione-
19086:        medel för framtida arbetspensioner, och       ring. En del av kommunerna hade använt arbets-
19087:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      löshetspensionen tili att uppnå sparmålen och på
19088:        i denna fråga?                                så sätt försökt överföra kostnaderna tili att bäras
19089:                                                      gemensamt av den kommunala sektorn.
19090:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Det är inte heller motiverat att överföra själv-
19091: anföra följande:                                     riskandelarna i förhållande tili anställningsför-
19092:                                                      hållandenas längd tili de kommuner i vilka pen-
19093:     Kommunerna delar enligt 6 § lagen om pen-        sionen har tjänats in, eftersom arbetslösheten och
19094: sion för kommunala tjänsteinnehavare och ar-         sålunda arbetslöshetspensionens början är en
19095: betstagare (958/93) gemensamt på den kommu-          följd av den sista arbetsgivarens åtgärder. Avsik-
19096: nala pensionsanstaltens utgifter. Fördelningen       ten med premien är att den skall verka förebyg-
19097: sker i förhållande tili de sammanlagda beloppen      gande på sanering som sker via pensionering.
19098: av de löner, arvoden och ersättningar för bortfall   Enligt gängse uppfattning sänker arrangemanget
19099: av förvärvsinkomst som medlemssamfunden be-          på lång sikt kostnaderna inom pensionssystemet.
19100: talt samt de sportler och andra inkomster som           Premierna har ringa betydelse med avseende
19101: pensionsanstaltens delegation jämställer med de      på finansieringen av pensionssystemet i sin he1-
19102: ovan nämnda. Före fördelningen multipliceras         het. År 1994 uppbars såsom självriskpremier för
19103: inkomsterna med en koefficient som delegatio-        arbets1öshetspensionen endast 73,9 milj. mk, dvs.
19104: nen fastställt. Koefficientens storlek beror på      0,188 % av lönebeloppet. Arbetslöshetspensions-
19105: innehållet i pensionsskyddet samt, enligt delega-    premierna utgör ungefår en procent av det totala
19106: tionens prövning, även på andra faktorer som         premiebeloppet och den andel som utgörs av
19107: påverkar pensionsansvaren. Enligt 6 a § 1 mom.       långtidsarbetslösas pensioner är ännu mindre,
19108: (260/87) räknas tili utgifterna även överföringar    men premien har betydelse när det gäller att för-
19109: tili en pensionsansvarsfond.                         bättra arbetsgivarnas kostnadsmedvetenhet.
19110:     Delegationen beslöt den 20 november 1992 att        Då pensionsansvarsfonden beaktats i premie-
19111: tai bruk en arbetslöshetspensionspremie som vid      andelarna tili pensionsanstalten kan det knap-
19112: denna tidpunkt fastställdes tili 35 % av det pen-    past anses vara ändamålsenligt att grunda andra
19113: sionsansvar som arbetslöshetspensionen medför.       fonder i de enskilda kommunerna. Premien som
19114: Den 26 november 1993 beslöt man att andelen          uppbärs för arbetslöshetspensionen är nödvän-
19115: skall höjas vid ingången av 1994 tili 60% av         dig för att de kommunala beslutsfattarna skall ha
19116: pensionsansvaret. Arbetslöshetspensionspremi-        kontroll över kostnaderna för pensioner och
19117: en uppbärs om vederbörande beviljas KT APL-          oändamålsenligheten med en planmässig pensio-
19118: arbetslöshetspension som omfattar återstående        nering. Kostnadsmotsvarigheten bör beaktas.
19119: tid och om den anställningstid som berättigar tili
19120: 
19121:      Helsingforsden 10 juli 1995
19122: 
19123:                                                                  Inrikesminister Jan-Erik Enestam
19124:                                              KK 123/1995 vp
19125: 
19126: Kirjallinen kysymys 123
19127: 
19128: 
19129: 
19130: 
19131:                                     M. Korhonen: Metsästysmahdollisuuden säilyttämisestä valtion
19132:                                        mailla
19133: 
19134: 
19135:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
19136: 
19137:    Metsähallituksen liikelaitostuminen on johta-       teeseen,jossa vainjoillakuilla on varaa metsästää
19138: massa valtion maiden käytössä bisnesajattelun          tai kalastaa vaitionkin mailla.
19139: viemistä virkistyskäytönkin osalle. Perinteiset           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19140: valtion maiden ja vesien käyttöoikeudet ovat           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19141: pohjoissuomalaisille paljon enemmän kuin vain          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19142: oikeus laiduntaa, kalastaa tai metsästää. Erän-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19143: käynnillä on merkitystä koko yhteiskunnan hy-
19144: vinvoinnin kannalta. Siksi erityisesti sillä on suu-             Mitä Hallitus aikoo tehdä, että kaikilla
19145: ri merkitys, että kaikilla on tämä mahdollisuus.              on mahdollisuus harrastaa metsästystä ja
19146:    Nyt liikelaitostumisen myötä maattomien                    kalastusta myös tulevaisuudessa valtion
19147: metsästäjien asemaa ollaan monella muotoa tiu-                mailla siten, että se on kohtuullisesti hin-
19148: kentamassa. Kaikkein hankalimpaan asemaan                     noiteltua, sekä
19149: joutuvat ne, joilla ei ole varaa maksaa harrastuk-               miten Hallitus turvaa sen, ettei lupa-
19150: sestaan kovinkaan paljon. Niille siis, jotka muu-             metsästys johda tilanteeseen, jossa kaikki
19151: tenkin ovat vaikeuksissa, kasataan lisää vaikeuk-             metsästävät, mutta kukaan ei huolehdi
19152: sia. Nyt pitää huolehtia siitä, ettei jouduta tilan-          riistakannasta?
19153: 
19154:       Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 1995
19155: 
19156:                                             Martti Korhonen
19157: 
19158: 
19159: 
19160: 
19161:  250261
19162: 2                                           KK 123/1995 vp
19163: 
19164: 
19165: 
19166: 
19167:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19168: 
19169:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kelvollisesta pinta-alasta. Kun tästä maa-aluees-
19170: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          ta suurin osa sijaitsee Pohjois- ja Itä-Suomessa,
19171: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        on Metsähallituksella suurilla alueilla palvelus-
19172: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Korhosen          tensa tarjoajana lähes yksinoikeus. Pelkästään
19173: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 123:          liiketaloudelliset perusteet soveltuvat tällöin
19174:                                                        huonosti palvelujen hinnoittelun perustaksi. Val-
19175:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, että kaikilla     tion liikelaitoksen liiketaloudellisen voiton lisäk-
19176:        on mahdollisuus harrastaa metsästystä ja        si on välttämätöntä huolehtia, että laitoksen pal-
19177:        kalastusta myös tulevaisuudessa valtion         velut tukevat myös muita laajempia yhteiskun-
19178:        mailla siten, että se on kohtuullisesti hin-    nallisia tavoitteita.
19179:        noiteltua, sekä                                     Edellä sanotun ongelman selvittämiseksi maa-
19180:           miten Hallitus turvaa sen, ettei lupa-       ja metsätalousministeriö asetti 18.4.1995 työryh-
19181:        metsästys johda tilanteeseen, jossa kaikki      män, jonka tehtävänä on tammikuun loppuun
19182:        metsästävät, mutta kukaan ei huolehdi           1996 mennessä selvittää valtion maa- ja vesialuei-
19183:        riistakannasta?                                 den virkistyskäytön päälinjaukset. Työryhmän
19184:                                                        toimeksiantoon sisältyy myös kirjallisessa kysy-
19185:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           myksessä mainittujen metsästykseen ja kalastuk-
19186: vasti seuraavaa:                                       seen valtion mailla liittyvien ongelmien kartoitus
19187:                                                        ja ratkaisuesitysten tekeminen.
19188:    Metsähallituslain (1169/93) 9 §:n mukaan                Metsähallituslain 2 §:n mukaan Metsähalli-
19189: Metsähallituksen palvelut hinnoitellaan liiketa-       tuksen tulee hoitaa kestävästi hallinnassaan ole-
19190: loudellisin perustein. Asetuksella on kuitenkin        via luonnonvaroja ja muuta omaisuutta. Metsäs-
19191: eräissä tapauksissa mahdollisuus alentaa hintaa        tyslain 8 §:n mukaisella ns. vapaan metsästysoi-
19192: tai poistaa se kokonaan. Metsähallituksesta an-        keuden alueella Metsähallituksella ei ole mah-
19193: netun asetuksen (1525/93) 9 §:ssä onkin mm. Ke-        dollisuutta vaikuttaa paikkakuntalaisten met-
19194: min, Rovaniemen ja Tornion kaupunkien asuk-            sästyksen määrään. Tällä alueella on mahdollista
19195: kaiden oikeus käyttää Metsähallituksen hallin-         ainoastaan valistustoiminnan avulla lisätä met-
19196: nassa olevia, Metsähallituksen lähemmin osoit-         sästäjien omaa vastuuta ja tarvittaessa metsäs-
19197: tamia alueita metsästykseen säädetty hinnoitel-        tyslain 38 §:n mukaisesti riistanhoitopiirin pää-
19198: tavaksi omakustannusarvoa vastaavasti. Met-            töksellä rajoittaa metsästystä. Ensi metsästys-
19199: sästyslain (615/93) 8 §:ssä tarkoitettuun kunta-       kaudeksi tällaisia lähinnä metsäkanalintujen
19200: laisten oikeuteen metsästää valtion alueella liitty-   metsästyksen rajoittamista koskevia päätöksiä
19201: vät peruspalvelut on säädetty maksuttomiksi.           on tehty useita. Ns. vapaan metsästysoikeuden
19202: Samoin kalastukseen liittyvät peruspalvelut ovat       alueella lupametsästyksen samoin kuin muualla
19203: kolmessa pohjoisimmassa kunnassa paikallisille         maassa lupametsästyksen osalta metsästystä val-
19204: asukkaille maksuttomia.                                tion mailla ohjataan myönnettäviä lupamääriä
19205:    Metsähallituksella on metsästykseen käytettä-       sekä niihin sisältyviä saaliskiintiöitä säätelemäl-
19206: vissä noin 7,5 milj. hehtaaria maata, mikä vastaa      lä.
19207: runsasta neljännestä koko maan metsästykseen
19208: 
19209:      Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1995
19210: 
19211:                                                          Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
19212:                                               KK 123/1995 vp                                                 3
19213: 
19214: 
19215: 
19216: 
19217:                                           Tili Riksdagens Talman
19218: 
19219:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          av landområdet ifråga är lokaliserat tili norra och
19220: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           Östra Finland är F orststyrelsen inom stora områ-
19221: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         den i det närmaste ensam om att bjuda ut jakt-
19222: man Korhonen undertecknade spörsmål nr 123:              och fiskeservice. Därför är det inte heller alla
19223:                                                          gånger så lämpligt att enbart utgå från företags-
19224:             Vad ämnar Regeringen göra för att            ekonomiska grunder vid prissättning av servicen.
19225:         alla ä ven i framtiden skall ha möjlighet att    Utöver att sörja för det statliga affårsverkets
19226:         bedriva jakt och fiske på statens marker         vinst är det även nödvändigt att se tili att den
19227:         tili ett skäligt pris, samt                      givna servicen stöder övriga för verket ställda
19228:             på vilket sätt har Regeringen för av-        betydelsefulla samhälleliga mål.
19229:         sikt att förebygga en sådan situation att           För att utreda ovan nämnda problem tillsatte
19230:         licensjakten leder tili att alla jagar men       jord- och skogsbruksministeriet den 18.4.1995 en
19231:         ingen sköter om viltstammarna?                   arbetsgrupp med uppgift att före utgången av
19232:                                                          januari månad 1996 utreda huvudlinjerna för
19233:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            rekreationsbruket av statens land- och vattenom-
19234: anföra följande:                                         råden. 1 arbetsgruppens uppdrag ingår även en
19235:                                                          kartläggning av de i det skriftliga spörsmålet
19236:    Med stödav 9 §lagen om Forststyrelsen (1169/          nämnda till jakten och fisket på statens marker
19237: 93) prissätts Forststyrelsens service enligt före-       anslutna problemen samt att inkomma med för-
19238: tagsekonomiska grunder. 1 vissa fall är det dock         slag tilllösningar.
19239: möjligt att med stöd av förordning antingen sän-            Enligt 2 § lagen om Forststyrelsen skall affårs-
19240: ka priset eller införa helt avgiftsfri service. Sålun-   verket sköta de naturresurser och den övriga
19241: da har bl.a. invånarna i Kemi, Rovaniemi och             egendom verket har isin besittning på ett hållbart
19242: Torneå städer med stöd av stadganden i 9 § för-          sätt. lnom det i 8 § jaktlagen avsedda området
19243: ordningen om Forststyrelsen (1525/93) getts rätt         med s.k. fri jakträtt har Forststyrelsen inte möj-
19244: att använda av Forststyrelsen förvaltade och av          ligheter att påverka omfattningen av den lokala
19245: Forststyrelsen närmare anvisade områden för              befolkningens jakt. lnom det här området kan
19246: jakt till ett pris som motsvarar självkostnadsvär-       jägarnas eget ansvar inte fås att öka på annat sätt
19247: det. Ä ven den grundservice som ansluter sig till i      än genom upplysning medan jakten vid behov
19248: 8 § jaktlagen (615/93) avsedd jakträtt för kom-          kan begränsas med beslut av jaktvårdsdistriktet
19249: munmedlemmar på statens marker är enligt stad-           enligt 38 § jaktlagen. För inkommande jaktsä-
19250: ganden i ovan nämnda förordning avgiftsfri.              song har ett flertal beslut av här avsett slag fattats
19251: Detsamma gäller grundservice i anslutning tili           för att begränsa jakten på skogshönsfågel. För
19252: den fria fiskerätten för lokalbefolkningen i de tre      den bedrivna licensjaktens del styrs jakten på
19253: nordligaste kommunerna.                                  statens marker såväl inom området med s.k. fri
19254:    F orststyrelsen disponerar cirka 7,5 miljoner         jakträtt som inom övriga delar av landet genom
19255: hektar marker för jakt. Arealen motsvarar en             att reglera antalet beviljade licenser och de
19256: dryg fjärdedel av alla de marker i landet som är         fångstkvoter som ingår i licenserna.
19257: ändamålsenliga för jakt. Genom att större delen
19258: 
19259:      Helsingforsden 7 juli 1995
19260: 
19261:                                                           Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
19262:                        j
19263:                       j
19264:                      j
19265:                     j
19266:                    j
19267:                   j
19268:                  j
19269:                 j
19270:                j
19271:               j
19272:              j
19273:             j
19274:            j
19275:           j
19276:          j
19277:         j
19278:        j
19279:       j
19280:      j
19281:     j
19282:    j
19283:   j
19284:  j
19285: j
19286:                                           KK 124/1995 vp
19287: 
19288: Kirjallinen kysymys 124
19289: 
19290: 
19291: 
19292: 
19293:                                   Hyssälä ym.: Elintarvikealan työllisyystilanteen parantamisesta
19294:                                      Turun työvoimapiirissä
19295: 
19296: 
19297:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
19298: 
19299:    Toukokuun lopussa oli Turun työvoimapiirin       edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna,
19300: työvoimatoimistoissa runsaat 34 000 työtöntä        on elintarvikealalla työttömien määrä edelleen
19301: työnhakijaa. Määrä on vähentynyt edellisestä        kasvussa. Alalla oli työttömänä lähes 500 hen-
19302: vuodesta, mutta työttömyysaste pysytteli kuiten-    keä. Julkisuudessa on ollut tietoja myös alan
19303: kin 16,2 prosentissa. Työllisyyden paraneminen      voimakkaista supistussuunnitelmista. Esimer-
19304: kangertelee etenkin Loimaan seudulla, jossa esi-    kiksi Hartwall ja Jalostaja ovat lehtitietojen mu-
19305: merkiksi Loimaan kaupungin työttömyysaste oli       kaan supistamassa ja rationalisoimassa, ja työt-
19306: 19,5 prosenttiaja Mellilän kunnan 18,0 prosent-     tömäksi on jäämässä liki 500 henkeä.
19307: tia. Turun työttömyysaste on pysynyt huhti-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19308: toukokuun ajan lähes ennallaan ja oli toukokuun     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19309: lopussa 21,0 prosenttia. Selvää työttömyyden        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19310: kasvua oli huhtikuuhun verrattuna tapahtunut        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19311: Uudessakaupungissa, jossa toukokuun lopussa
19312: oli koko työvoimapiirin korkein työttömyysaste               Onko Hallituksella suunnitelmia Tu-
19313: 21,6 prosenttia.                                           run työvoimapiirin elintarvikealan työt-
19314:     Vaikka työttömien määrä eräillä aloilla, esi-          tömien määrän vähentämiseksi?
19315: merkiksi sähkö- ja metallialalla, on vähentynyt
19316: 
19317:      Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 1995
19318: 
19319:                     Liisa Hyssälä                            Olavi Ala-Nissilä
19320: 
19321: 
19322: 
19323: 
19324: 250261
19325: 2                                            KK 124/1995 vp
19326: 
19327: 
19328: 
19329: 
19330:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19331: 
19332:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tetty maaseutuyrittäjäkursseja eniten koko Suo-
19333: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          messa. Niitä on suunnattu erityisesti Loimaan
19334: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        seudulle. Elokuussa tullaan järjestämään Turun
19335: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys-        yliopiston kanssa yritysten laatuprojekti. Myö-
19336: sälän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         hemmin järjestetään alueen yritysten verkottu-
19337: n:o 124:                                               mis- ja viennin kehittämiskoulutusta. Maaseutu-
19338:                                                        alueille on esitetty elintarvikkeiden jatkojalos-
19339:          Onko Hallituksella suunnitelmia Tu-           tus- ja maaseutumatkailukurssia. Koulutetta-
19340:        run työvoimapiirin elintarvikealan työt-        vien määrää voidaan näin nostaa muutamilla
19341:        tömien määrän vähentämiseksi?                   kymmenillä.
19342:                                                           Turun työvoimapiiri on ollut vahvasti muka-
19343:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           na erilaisissa vientihankkeissa, mm. Euromark-
19344: vasti seuraavaa:                                       kinat 2000 -projektissa, johon liittyi esim. päivit-
19345:                                                        täiselintarvikkeiden vientihanke Ruotsiin.
19346:     Elintarvikealan tilanne Turun työvoimapiiris-         Loimaan seudulle on laadittu viiden kohdan
19347: sä on erittäin huolestuttava. Ala on suurten           ohjelma. Loimaalla suunnitellaan siemenviljan
19348: rakennemuutosten edessä. Elintarvikealan suh-          vientiä Venäjälle. Nurmisiemenen viennistä Kes-
19349: teellinen osuus teollisuuden sisällä on viimeisten     ki-Eurooppaan on käynnissä neuvottelut. Loi-
19350: 5-6 vuoden aikana lisääntynyt, ja ennen pitkää         maalla on kehitetty luomutuotannonja biomate-
19351: edessä on alan ylikapasiteetin purkaminen. Ti-         riaalien (hake/olki/savi) käyttöä rakentamisessa.
19352: lannetta pahentavat vielä heikot satotoiveet ja        Samoin selvitetään kotituotteiden (esim. kotipal-
19353: vaikeudet Venäjän kaupassa. Lisäksi viljelijäper-      vi ja sahti) valmistusta. Tilakohtaisessa jatkoja-
19354: heiden käytettävissä olevien tulojen vähentymi-        lostuksessa, joita ovat esim. marjojen jalostus
19355: nen heijastuu niukentuneena rahankäyttönä              viiniksi, sienien kasvattaminen, koiranruokien ja
19356: elintarvikkeisiin ja muiden elintarviketuotan-         pihakalusteiden valmistus, on saatu aikaan
19357: toon liittyvien alojen työllisyyteen.                  myönteisiä tuloksia. Loimaan alueella tulee vielä
19358:     Elintarvikealan työttömiä työnhakijoita Tu-        tiivistää yhteistyötä piirihallinto- ja paikallisvi-
19359: run työvoimapiirissä on noin 500. Työttömät            ranomaisten välillä. Loimaan alue voisi olla ko-
19360: ovat lähinnä lihavalmiste-, leipomo-, säilyke- ja      keilualueena, jossa perinteiseen maatilakohtai-
19361: einesteollisuuden aloilla. Panimoalan työttömiä        seen neuvontaan liitettäisiin elinkeino- ja koulu-
19362: on nyt kuusi henkeä, mutta määrä saattaa nousta        tuspoliittinen näkökulma alan vaihtoa suunnit-
19363: 200 työttömään. Yli vuoden työttömänä olleita          televien auttamiseksi.
19364: on joka kolmas. Loimaan työvoimatoimiston                 Loimaan alueen kehittämiseksi tarvitaan mui-
19365: alueella työttömyysaste oli 16,9 kesäkuun lopus-       takin kuin työvoimapoliittisia keinoja. Forssan
19366: sa.                                                    seudun päästyä rakennemuutosalueeksi ja sa-
19367:     Työvoimahallinnon toimenpiteinä elintarvi-         malla korkeamman tuen piiriin on alueiden kes-
19368: kealalle samoin kuin kaikille muillekin aloille        kinen kilpailutilanne muuttunut. Onkin pelättä-
19369: ovat käytettävissä kaikki normaalit työvoima-          vissä, että osa yrityksistä siirtyy korkeampien
19370: palvelut kuten koulutus- ja työllistämistoimenpi-      investointutukien myötä pois Loimaan seudulta.
19371: teet.                                                  Kun alueella on runsaasti maatalouteen liittyviä
19372:     Turun työvoimapiiri on omilla toimenpiteil-        teollisia valmistajia, tilanne saattaa kärjistyä en-
19373: lään yrittänyt lieventää erityisesti elintarvikealan   tisestään.
19374: työttömyyttä. Turun työvoimapiirissä on järjes-
19375: 
19376:      Helsingissä 13 päivänä heinäkuuta 1995
19377: 
19378:                                                                       Työministeri Liisa Jaakonsaari
19379:                                            KK 124/1995 vp                                               3
19380: 
19381: 
19382: 
19383: 
19384:                                        Tili Riksdagens Talman
19385: 
19386:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     kurser lör landsbygdsföretagare, särskilt i Loi-
19387: ger ha Ni, Fru Talman, tili vederbörande medlem      maatrakten. I augusti kommer man att i samar-
19388: av statsrådet översänt följande av riksdagsman       bete med Åbo universitet ordna ett kvalitetspro-
19389: Liisa Hyssälä m.fl. undertecknade spörsmål nr        jekt f6r f6retag. Senare kommer det också att
19390: 124:                                                 ordnas utbildning i nätverkssamarbete och ex-
19391:                                                      portutveckling för företagen i området. Det har
19392:           Har Regeringen planer på att minska        också föreslagits att på landsbygdsområden ord-
19393:        antalet arbetslösa inom livsmedelsbran-       nas kurser i vidareförädling av livsmedel och
19394:        schen i Åbo arbetskraftsdistrikt?             kurser i lantgårdsturism. Antalet personer som
19395:                                                      skall utbildas kan på detta sätt ökas med några
19396:    Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       tiotal.
19397: anfOra fOljande:                                         Åbo arbetskraftsdistrikt har aktivt varit med i
19398:                                                      olika exportprojekt bl.a. i projektet Euromark-
19399:    Situationen inom livsmedelsbranschen i Åbo        nad 2000 som omfattade t.ex. ett projekt f6r
19400: arbetskraftsdistrikt är mycket bekymmersam.          export av dagliga livsmedel tili Sverige.
19401: Branschen står inför stora strukturomvandling-           För Loimaaregionen har utarbetats ett pro-
19402: ar. Livsmedelsbranschens relativa andel inom         gram i fem punkter. I Loimaa planeras ytterligare
19403: hela industrin har ökat under de senaste 5-6         utsädesexport tili Ryssland och förhandlingar
19404: åren, och förr eller senare måste överkapaciten      om gräsfröexport tili Mellaneuropa pågår som
19405: inom branschen skäras ner. Situationen försäm-       bäst. I Loimaa har utvecklats användningen av
19406: ras ytterligare av de svaga skördeutsikterna och     ekologisk produktion och biomaterial (flis/halm/
19407: svårigheterna i handeln med Ryssland. Att lant-      lera) i byggande. Samtidigt utreds också möjlig-
19408: brukarfamiljernas disponibla inkomster min-          heterna tili tiliverkning av hemgjorda produkter
19409: skat, innebär att de använder mindre pengar på       (t.ex. hemrökt skinka och hembryggt öl). I vida-
19410: livsmedel och samtidigt att sysselsättningen inom    reförädlingen på gårdarna, t.ex i fråga om föräd-
19411: branscherna i anslutning tili livsmedelsproduk-      ling av bär tili vin, svampodling, tiliverkning av
19412: tion minskar.                                        hundmat och av trädgårdsmöbler har uppnåtts
19413:     Antalet arbetslösa arbetssökande inom livs-      positiva resultat. Samarbetet mellan distriktsför-
19414: medelsbranschen uppgick tili ca 500 personer         valtningsmyndigheter och lokala myndigheter
19415: inom Åbo arbetskraftsdistrikt. De arbetslösa         måste ytterligare intensifieras i Loimaaområdet.
19416: fanns närmast inom köttprodukts-, bageri-, kon-      Loimaa kunde vara ett experimentområde, där
19417: serv- och fårdigmatsindustrin. Inom bryggeri-        en närings- och utbildningspolitisk synpunkt tas
19418: branschen uppgick antalet arbetslösa tili sex per-   med i den traditionella rådgivningen på gårdarna
19419: soner, men antalet kan stiga tili200 personer. Var   f6r att hjälpa dem som planerar att byta bransch.
19420: tredje hade varit arbetslös i över ett år. Inom          För utvecklandet av Loimaaområdet behövs
19421: Loimaa arbetskraftsbyrås verksamhetsområde           även andra än arbetskraftspolitiska medel. Se-
19422: var arbetslöshetsgraden 16,9 % i slutet av juni.     dan F orssatrakten blivit ett strukturomvand-
19423:     Arbetskraftsförvaltningen har tili sitt förfo-   lingsområde som berörs av högre stöd, har kon-
19424: gande såväl inom livsmedelsbranschen som inom        kurrenssituationen mellan områdena f6rändrats.
19425: alla andra branscher all normal arbetskraftsser-     Man kan befara att en del av företagen kommer
19426:  vice, såsom utbildnings- och sysselsättningsåt-     att flytta bort från Loimaaregionen på grund av
19427:  gärder.                                             högre investeringsstöd. Situationen kan till-
19428:     Åbo arbetskraftsdistrikt har genom sina egna     spetsas ytterligare, då det i området finns ett stort
19429:  åtgärder försökt lindra arbetslösheten särskilt     antal industriella tillverkare, vars produkter an-
19430:  inom livsmedelsbranschen. I Åbo arbetskraftsdi-     sluter sig tili jordbruk.
19431:  strikt, har mer än i det övriga Finland ordnats
19432: 
19433:      Helsingforsden 13 juli 1995
19434: 
19435:                                                                   Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
19436:                                          KK 125/1995 vp
19437: 
19438: Kirjallinen kysymys 125
19439: 
19440: 
19441: 
19442: 
19443:                                  Nurmi: Veteraanien hammashuollon kehittämisestä
19444: 
19445: 
19446:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
19447: 
19448:    Sotiemme veteraanit ovat jo korkeassa iässä.       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19449: Monet tarvitsevat ns. kolmannen hammaskalus-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19450: ton. Kuitenkin hammaslaboratorion kulut ja         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19451: hammaslääkärikorvaukset on veteraanipotilaan       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19452: maksettava käteisellä heti kokonaisuudessaan.
19453: Koska näin suuria summia ei kaikilla ole käytet-             Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti toi-
19454: tävissä, olisi suotavaa, että Kela voisi suoraan          menpiteisiin sotiemme veteraanien ham-
19455: maksaa osuutensa hammaslaboratoriolle ja                  mashoidon korvaamiseksi suoraan Ke-
19456: hammaslääkärille ja potilas suorittaisi vain ns.          lan toimesta?
19457: omavastuuosuutensa hammaslaboratoriolle ja
19458: hammaslääkärille. Vastaava käytäntö on jo toi-
19459: minnassa mm. lääkärikeskuksissa.
19460: 
19461:      Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 1995
19462: 
19463:                                            Tuija Nurmi
19464: 
19465: 
19466: 
19467: 
19468: 250261*
19469: 2                                          KK 125/1995 vp
19470: 
19471: 
19472: 
19473: 
19474:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
19475: 
19476:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tuksissa, joten oma-aloitteinen hoitopalvelujen
19477: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        käyttö ei ole niin säännöllistä kuin olisi toivotta-
19478: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      vaa. Tämä näkyy selvästi siinä, että odotettua
19479: jäsenen vastattavaksi kansanedustajaT. Nurmen        pienempi määrä veteraaneja on käyttänyt ham-
19480: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 125:        mashoitopalveluita huolimatta siitä, että hoitoa
19481:                                                      korvataan.
19482:           Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti toi-       Tutkimusten mukaan ongelmia suun tervey-
19483:        menpiteisiin sotiemme veteraanien ham-        dessä on eniten erilaisia sairauksia potevilla, syl-
19484:        mashoidon korvaamiseksi suoraan Ke-           jen eritystä vähentäviä lääkkeitä syövillä sekä
19485:        lan toimesta?                                 henkilöillä, joilla on sosiaalisia ongelmia. Tällä
19486:                                                      hetkellä keski-ikäiset ja muut vanhukset kuin
19487:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         veteraanit ovat käytännössä kokonaan sairaus-
19488: vasti seuraavaa:                                     vakuutuksen ulkopuolella hammashoitopalvelu-
19489:                                                      jen osalta.
19490:    Rintamaveteraanit, joiden lukumääräksi ar-           Sairausvakuutuslain mukainen menettely niin
19491: vioidaan noin 220 000 henkeä, saavat tällä het-      rintamaveteraanien hammashuollossa kuin
19492: kellä sairausvakuutuksesta korvauksia hammas-        muussakin yksityishammaslääkärin tai yksityis-
19493: hoitoonsa laajemmin kuin mikään muu aikuis-          lääkärin antamassa hoidossa on, että potilas
19494: väestöryhmä. Hammaslääkärin antaman hoidon           maksaa palkkion palvelun antajalle ja hakee sit-
19495: lisäksi myös erikoishammasteknikkojen teke-          ten sairausvakuutuksesta korvausta.
19496: mää työtä korvataan. Kelan tilastojen mukaan            Lakiin perustuva suorakorvausmenettely on
19497: 34 400 veteraania eli 16 prosenttia oikeutetuista    ollut voimassa lääkekorvauksissa sairausvakuu-
19498: saivat tällaisia korvauksia vuonna 1994. Keski-      tuslakiin perustuen jo 1970-luvun alusta lukien.
19499: määräinen korvaussumma oli 1 142 markkaa.            Vakuutetut saavat sairausvakuutuskorvauksen
19500: Myös terveyskeskuksissa, joissa annettu hoito on     pääsääntöisesti jo apteekin välityksellä, kun ap-
19501: yksityissektorilla tapahtuvaa hoitoa selvästi hal-   teekki voi lain mukaan luovuttaa lääkkeet kor-
19502: vempaa, veteraanit kuuluvat käytännössä priori-      vauksella alennettuun hintaan. Sen sijaan lää-
19503: soituihin ryhmiin. Lähes kaikissa terveyskeskuk-     kärinpalkkioiden, hammaslääkärinpalkkioiden
19504: sissa hoitoon hakeutuvat veteraanit voidaan ot-      sekä lääkärin määräämän tutkimuksen ja hoidon
19505: taa vastaan. Myös yksityissektorilla hoitokapasi-    korvaamiseen vastaava menettely ei ole tällä het-
19506: teettia on runsaasti tarjolla.                       kellä lainsäädännöllisesti mahdollista. Kaikkien
19507:    Koska yli 65-vuotiaasta väestöstä, jota on        ehdotusten mukaan järjestelmään liittyminen
19508: noin 780 000 henkeä, vain noin puolella on omia      olisi palvelujen tuottajalle vapaaehtoista.
19509: hampaita suussa, on tämän väestöryhmän sub-             Suorakorvausjärjestelmään siirtymisestä hyö-
19510: jektiivinen hoidon tarve vähäisempää kuin keski-     tyisivät kaikki sairausvakuutuskorvauksia saa-
19511: ikäisenä vielä hampaallisella väestöllä. Nykyinen    vat hammaspotilasryhmät. Näin ollen asiaa ei
19512: vanhusväestö ei myöskään ole nuoruudessaan           tulisi tarkastella pelkästään veteraanien ham-
19513: oppinut käymään säännöllisissä hammastarkas-         mashoitoon liittyvänä kysymyksenä.
19514: 
19515:      Helsingissä 10 päivänä heinäkuuta 1995
19516: 
19517:                                                       Sosiaali- ja terveysministeriön
19518:                                                       määrätyn ministerin sijaisena
19519:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
19520:                                              KK 125/1995 vp                                                3
19521: 
19522: 
19523: 
19524: 
19525:                                          Tili Riksdagens Talman
19526: 
19527:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         mer tili uttryck i det att ett mindre antal veteraner
19528: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-          än väntat har anlitat tandvårdstjänster trots att
19529: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-        vården ersätts.
19530: man T. Nurmi undertecknade spörsmål nr 125:                Undersökningarna visar att det främst är per-
19531:                                                         soner som lider av olika sjukdomar och äter
19532:           Ämnar Regeringen snabbt skrida tili           mediciner som minskar salivavsöndringen samt
19533:        åtgärder för att veteranerna skall få sin        personer med sociala problem som har problem
19534:        tandvård ersatt direkt av FPA?                   med munnens hälsa. F ör närvarande faller perso-
19535:                                                         neri medelåldern och andra åldringar än vetera-
19536:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt           ner i praktiken helt utanför sjukförsäkringen vad
19537: anföra följande:                                        gäller tandvårdstjänster.
19538:                                                            Enligt sjukförsäkringslagen skall patienten så-
19539:    Frontveteranerna, vars anta1 uppskattas tili ca      väl när det gäller frontveteranernas tandvård
19540: 220 000, får för närvarande sin tandvård ersatt av      som övrig vård som ges av privattandläkare eller
19541: sjukförsäkringen i högre grad än någon annan            privatläkare förfara så att han betalar arvodettili
19542: grupp bland vuxenbefolkningen. Utom vård som            den som tilihandahåller tjänsten och därefter an-
19543: ges av tandläkare ersätts också arbete som utförs       söker om ersättning genom sjukförsäkringen.
19544: av specialtandtekniker. Enligt FPA:s statistik             När det gäller ersättningar för läkemedel har
19545: fick 34 400 veteraner, dvs. 16% av dem som är           förfarandet med direkt ersättning med stöd av lag
19546: berättigade, sådana ersättningar år 1994. Ersätt-       varit i kraft på grundval av sjukförsäkringslagen
19547: ningssumman uppgick i medeltal tili 1 142 mk.           alltsedan början av 1970-talet. De försäkrade får
19548: Ä ven i hälsocentralerna där vården är betydligt        i regel sjukförsäkringsersättningen redan via
19549: biiligare än den som ges inom den privata sektorn       apoteket i och med att apoteken enligt lagen kan
19550: hör veteranerna i praktiken tili de grupper som         utlämna medicin tiii ett pris från vilket ersätt-
19551: prioriteras. Nästan alla hälsocentraler kan ta          ningen dragits av. Däremot ger vår gällande lag-
19552: emot de veteraner som önskar få vård. Också             stiftning inte möjlighet tili ett dylikt förfarande
19553: inom den privata sektorn är vårdkapaciteten till-       när det gäller ersättning av läkararvoden, tandlä-
19554: räcklig.                                                kararvoden samt undersökning eller vård som
19555:    Eftersom endast ungefår hälften av dem som           föreskrivits av läkare. Alla förslag går ut på att
19556: är över 65 år, ca 780 000 personer, har sina egna       det skall vara friviliigt för den som producerar
19557: tänder kvar är det subjektiva vårdbehovet för           tjänster att ansluta sig tili systemet.
19558: denna befolkningsgrupp mindre än hos personer              Ett system med direkt ersättning skulle gagna
19559: i medelåldern som ännu har sina egna tänder.            alla de patientgrupper inom tandvården som får
19560: Dagens gamla fick inte heller när de var unga lära      ersättningar genom sjukförsäkringen. Saken bör
19561: sig att regelbundet låta undersöka sina tänder          således inte dryftas enbart som en fråga som
19562: och de söker sig således inte självmant tiii vård så    gäller veteranernas tandvård.
19563: regelbundet som det vore önskvärt. Det här kom-
19564: 
19565:      Helsingfors den 10 juli 1995
19566: 
19567:                                                        Ställföreträdare för ministern
19568:                                                        i social- och hälsovårdsministeriet
19569:                                                        Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
19570:                                         KK 126/1995 vp
19571: 
19572: Kirjallinen kysymys 126
19573: 
19574: 
19575: 
19576: 
19577:                                 Tennilä: Portimojärven kunnostamisesta Ranualla
19578: 
19579: 
19580: 
19581:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
19582: 
19583:    Ranuan kunnassa sijaitsevan Portimojärven         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19584: kunto on huonontunut. Onkin kiireellistä saada    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19585: aikaan järven ruoppaus ja vedenpinnan nosto       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19586: sekä muita tarvittavia toimia järven kuntoon      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19587: saattamiseksi, jotta kalakannat paranevat, lin-
19588: nusto säilyy ja rantojen asukkaat voivat järveä             Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
19589: monipuolisesti käyttää. Viranomaistaholla kun-           Ranuan kunnan Portimojärven kunnos-
19590: nostustarve pohjoisessa tiedetään.                       tamisen kiirehtimiseksi?
19591:      Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 1995
19592:                                       Esko-Juhani Tennilä
19593: 
19594: 
19595: 
19596: 
19597: 250261
19598: 2                                         KK 126/1995 vp
19599: 
19600: 
19601: 
19602: 
19603:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
19604: 
19605:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      nosto Luusuansaaren molemmin puolin raken-
19606: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       nettavien pohjapatojen avulla, vesikasvuston
19607: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-    niitto ja lintuvesikunnostus.
19608: le jäsenelle kansanedustaja Esko-Juhani Tenni-         Suunnitelluilla toimenpiteillä pyritään Perti-
19609: län näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        mojärven vesi- ja ranta-alueiden virkistyskäyttö-
19610: 126:                                                mahdollisuuksien sekä vesimaiseman paranta-
19611:                                                     miseen. Vedenkorkeutta nostamalla lisätään ali-
19612:             Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy   virtaamien aikaista vesitilavuutta. Talviaikaista
19613:          Ranuan kunnan Pertimojärven kunnos-        happitilannetta parantamalla pyritään hidasta-
19614:          tamisen kiirehtimiseksi?                   maan rehevöitymistä sekä kohentamaan kalas-
19615:                                                     ton elinolosuhteita. Pohjapatojen rakentaminen
19616:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        on mahdollista suunnitelman valmistumisen ja
19617: vasti seuraavaa:                                    vesioikeuden luvan saamisen jälkeen aikaisin-
19618:                                                     taan talvella 1996-1997. Pelkästään vedennos-
19619:    Simojoen vesistöalueeseen kuuluva Portimo-       tolla ei saavuteta merkittävää vesikasvuston
19620: järvi sijaitsee Ranuan kunnan Ylimaan kylässä       poistavaa vaikutusta, joten tarkoitus on suorit-
19621: kantatie 78:n läheisyydessä. Pertimojärvi on ma-    taa niittotoimenpiteitä useampana peräkkäisenä
19622: tala, ja yli puolet järven pinta-alasta on tiheän   vuotena. Vesikasvuston niitto lisää avointa vesi-
19623: vesikasvillisuuden peitossa. Järven pintaa on       pinta-alaa, mikä parantaa järven virkistyskäyt-
19624: ajan tuittaan laskettu alapuolella olevia koskia    tömahdollisuuksia. Vesikasvuston niitto aloite-
19625: perkaamalla.                                        taan kesän 1995 aikana. Osa Pertimojärvestä
19626:    Pertimojärven veden hygieeninen laatu on         kunnostetaan lintuvesialueeksi, jolla pyritään
19627: hyvä. Järven kaakkoisosassa veden laatu on sel-     turvaamaan vesilintujen pesimismahdollisuudet.
19628: västi parempi kuin järven luoteisosassa.               Hanke toteutetaan Lapin ympäristökeskuk-
19629:    Pertimojärven kunnostukseen kuuluu veden-        sen ja Ranuan kunnan yhteistyönä.
19630: 
19631:        Helsingissä 31 päivänä heinäkuuta 1995
19632:                                                              Ympäristöministeri Pekka Haavisto
19633:                                             KK 126/1995 vp                                             3
19634: 
19635: 
19636: 
19637: 
19638:                                         Tili Riksdagens Talman
19639: 
19640:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen        av bottendammar på ömse sidor om Luusuan-
19641: föreskriver har Ni, Fru Talman, till vederböran-      saari, slåtter av vattenväxterna och iståndsätt-
19642: de medleijl av statsrådet översänt följande av        ning av fågelvattnen.
19643: riksdagsman Tennilä undertecknade spörsmål nr            De planerade åtgärderna avser att öka möjlig-
19644: 126:                                                  heterna att nyttja själva sjön och stränderna för
19645:                                                       rekreation samt till att förbättra sjölandskapet.
19646:            Vilka åtgärder kommer Regeringen att       Genom höjningen av vattenytan ökar dessutom
19647:          vidta för att påskynda iståndsättningen      vattenvolymen vid svag strömföring. Syftet med
19648:          av sjön Portimojärvi i Ranua kommun?         denna förbättring av den vintertida syresituatio-
19649:                                                       nen är att fördröja eutrofieringen och förbättra
19650:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       fiskarnas livsmiljö. Bottendammarna kan börja
19651: anföra följande:                                      byggas efter att planen fårdigställts och vatten-
19652:                                                       domstolen gett sitt tillstånd, tidigast vintern
19653:    Sjön Portimojärvi, som hör till Simo älvs vat-     1996-1997. Enbart en höjning av vattennivån
19654: tensystem, ligger i Ylimaa by i Ranua kommun          minskar inte vattenväxtligheten i någon betydan-
19655: nära stamväg 78. Portimojärvi är en grund sjö,        de utsträckning, och därför kommer den att slås
19656: och över hälften av vattenytan är täckt av vatten-    under ett antal år. Slåttern ökar den öppna vat-
19657: växter. Sjöns yta har i tiden sänkts genom att        tenytans areal, vilket ger bättre möjligheter tili
19658: nedanom liggande forsar rensats.                      rekreation vid sjön. Den första slåttern görs som-
19659:    Den hygieniska kvaliteten på vattnet i Porti-      maren 1995. En del av Portimojärvi iståndsätts
19660: mojärvi är god. 1 sydöstra delen av sjön är vatten-   med tanke på fågellivet för att säkra vattenfåglar-
19661: kvaliteten klart högre än i nordväst.                 nas häckning.
19662:    Projektet för iståndsättning av Portimojärvi          Projektet genomförs av Lapplands miljöcen-
19663: omfattar en höjning av vattenytan med tillhjälp       tral och Ranua kommun i samråd.
19664: 
19665:        Helsingforsden 31 juni 1995
19666: 
19667:                                                                       Miljöminister Pekka Haavisto
19668:                                             KK 127/1995 vp
19669: 
19670: Kirjallinen kysymys 127
19671: 
19672: 
19673: 
19674: 
19675:                                    Pulliainen: Vuoden 1995 karhunpyyntikiintiöstä
19676: 
19677: 
19678: 
19679:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19680: 
19681:     Säätäessään vuoden 1993 metsästyslain edus-       rän tuli vähentää syksyn 1995 kaatokiintiötä.
19682: kunta teki merkittäviä metsästyspoliittisia valin-    Eduskunnan kyselytunnilla 8.6.1995 maa- ja
19683: toja ja ratkaisuja. Se tähdensi kaikessa riistan      metsätalousministeri vahvisti, että näin tulee
19684: verotuksessa kestävän käytön periaatteen merki-       myös tapahtumaan, ja perusteli aivan oikein met-
19685: tystä. Samoin se kumotessaan aiemman metsäs-          sästyslain mukaisesti tehtävää ratkaisua. Hän oli
19686: tyslain muutti suurpetojen statusta siirtämällä       saanut tukea myös Riista- ja kalatalouden tutki-
19687: ne vahinkoeläinkategoriasta riistaeläinkategori-      muslaitokselta tämän mukaiseen ratkaisuun.
19688: aan. Suurpetojen metsästystä ohjattaessa perus-           Näin ei kuitenkaan tapahtunut käytännössä.
19689: teena tulee eduskunnan tahdon mukaisesti olla         Vapaan metsästysoikeuden alueen karhukiintiö-
19690: näin ollen kestävä käyttö eikä esimerkiksi vahin-     tä ei alennettukaan vuoden 1994 kaatokiintiön
19691: koeläinaspekti.                                       tasosta. Ministerin sana ei pitänyt. Näin poiket-
19692:     Eduskunta ratkaisi ns. vapaan metsästysoi-        tiin kestävän käytön periaatteesta ja jopa välilli-
19693: keuden alueella karhunmetsästyksen toteutetta-        sesti luotiin kuva siitä, että karhuja saa Lapissa
19694: vaksi kiintiöperiaatteella. Kestävän käytön peri-     laittomasti kaataa mielin määrin eikä sillä ole
19695: aatteen mukaan kiintiö täyttyy samalla tavoin         karhukannan kannalta merkitystä. Ratkaisu on
19696: niin laillisista kuin laittomistakin kaadoista.       kestämätön, ja päätös on muutettava ministerin
19697: Tämä tarkoittaa, että laittomat kaadot verotta-       aiemman ilmoituksen mukaiseksi.
19698: vat laillisten kaatojen kiintiötä. Nämä näkökoh-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19699: dat ovat ratkaisevia, kun arvioidaan kevään ja        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19700: alkukesän 1995 Lapin karhumaailman tapahtu-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19701: mia. Kevätmetsästyshän oli tuolloin historiaa.        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19702:  Karhu on keväällä rauhoitettu.
19703:     Lapissa esiintyi kuitenkin keväällä laajaa lai-               Aikooko Hallitus muuttaa vapaan
19704:  tonta karhujahtia, jonka tuloksena kaatui aina-               metsästysoikeuden alueen vuoden 1995
19705:  kin kuusi karhua. Kun karhukanta ei ole luontai-              karhunpyyntikiintiötä maa- ja metsäta-
19706:  sesti tai muuttoliikkeen vuoksi poikkeuksellisesti            lousministerin 8.6.1995 eduskunnassa il-
19707:  lisääntynyt, niin mainitun laittoman kaatomää-                moittaman mukaiseksi?
19708: 
19709:      Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 1995
19710: 
19711:                                             Erkki Pulliainen
19712: 
19713: 
19714: 
19715: 
19716: 250261
19717: 2                                          KK 127/1995 vp
19718: 
19719: 
19720: 
19721: 
19722:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
19723: 
19724:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vän 10 %:n metsästyksen ilman kannan koko-
19725: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        naismäärän vähentymistä. Kun metsästyksessä
19726: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      ko. alueella saaliiksi saatujen karhujen määrä on
19727: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pulliaisen      ollut vuosittain keskimäärin 30 kpl, on tutkimus-
19728: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 127:        laitoksen laskema vähimmäiskanta kasvanut.
19729:                                                         Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen määrä
19730:           Aikooko Hallitus muuttaa vapaan            on viime vuosina voimakkaasti lisääntynyt, ei-
19731:        metsästysoikeuden alueen vuoden 1995          vätkä valtion varsinaisissa talousarvioissa vara-
19732:        karhunpyyntikiintiötä maa- ja metsäta-        tut määrärahat ole riittäneet korvauksiin. Kulu-
19733:        lousministerin 8.6.1995 eduskunnassa il-      vana vuonna valtion talousarvioon on varattu 4
19734:        moittaman mukaiseksi?                         milj. markkaa, kun korvauksiin arvioidaan tar-
19735:                                                      vittavan 6,7 milj. markkaa. Vahingoista 90%
19736:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         aiheutuu poronhoitoalueella, joka lähes vastaa
19737: vasti seuraavaa:                                     ns. vapaan metsästysoikeuden aluetta. Kun tällä
19738:                                                      alueella kotka ja ahma ovat kokonaan rauhoitet-
19739:    Maa- ja metsätalousministeriö antoi päätök-       tuja ja suden metsästys talvikautena rajoitukset-
19740: sellään Dnro 2370/770/1995, 14.6.1995, mää-          ta sallittua, on vahinkojen määrään mahdollista
19741: räyksen eräiden riistaeläinten metsästyksen ra-      vaikuttaa ainoastaan alueen karhun ja ilveksen
19742: joittamisesta. Määräys sisälsi muun ohella kiin-     metsästystä säätelemällä.
19743: tiön metsästyslain (615/93) 8 §:ssä tarkoitetulla       Maa- ja metsätalousministeriön 14.6.1995
19744: alueella metsästettävien karhujen määräksi sekä      antamassa määräyksessä ns. vapaan metsästys-
19745: muualla maassa riistanhoitopiirien myöntämien        oikeuden alueella metsästettäväksi sallittavien
19746: pyyntilupien nojalla metsästettäväksi sallittavien   karhujen kiintiöksi asetettiin 30 kpl, mikä on
19747: karhujen enimmäismääriksi.                           sama kuin edellisenä vuonna. Määräyksen tar-
19748:    Perustana metsästettäväksi sallittavien karhu-    koituksena oli karhukannan kasvun hidastami-
19749: jen määrälle oli karhukannan arvioitu määrä ja       nen tällä sekä myös eräillä Itä-Suomen alueilla.
19750: sen aiheuttamat vahingot maan eri alueilla. Met-     Maan muiden alueiden karhukanta samoin kuin
19751: sästyslain 8 §:ssä tarkoitetun ns. vapaan metsäs-    maan kokonaiskarhukanta sen sijaan edelleen
19752: tysoikeuden alueen karhukannan vähimmäis-            lisääntyisivät. Edellä selostetun mukaisesti mää-
19753: kannaksi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos      räys ei ole ristiriidassa metsästyslaissa todetun
19754: laski 307 karhua. Vähimmäiskannalla tarkoite-        metsästyksen kestävän käytön periaatteiden
19755: taan yhtäläisin tieteellisin perustein eri vuosina   kanssa. Riistaeläinkantojen kehitystä on voitava
19756: laskettua karhujen määrää, jonka varmuudella         ohjata maan eri alueiden kesken tarkoituksen-
19757: voidaan todeta löytyvän. Vähimmäiskannan             mukaisella tavalla.
19758: muutos osoittaa karhukannan kehityksen suun-            Viime keväänä ns. vapaan metsästysoikeuden
19759: nan. Karhujen todellisesta määrästä, joka saat-      alueella tuli ilmi poikkeuksellisen paljon laitto-
19760: taa olla mainittua vähimmäiskantaa huomatta-         mia karhujen tappamisia. Vaikka maa- ja metsä-
19761: vastikin suurempi, on ainoastaan arvioita. Riis-     talousministeriön 14.6.1995 antamassa mää-
19762: ta- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen petotutki-     räyksessä sanottu kiintiö ensi syksynä metsästet-
19763: muksia suorittavan tutkijan henkilökohtainen         täväksi sallittavien karhujen määräksi oli erittäin
19764: arvio ns. vapaan metsästysoikeuden alueen kar-       varovasti laskettu, on ministeriö alueella tapah-
19765: hujen määräksi on noin 320 kpl. Alueen riistan-      tuneiden karhujen laittomien tappamisten joh-
19766: hoitopiirien yhteenlaskettu arvio on 280-520         dosta 22.6.1995 muuttanut kiintiön 25 karhuksi.
19767: kpl. Karhukannan on maassamme todettu kestä-
19768: 
19769:      Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1995
19770: 
19771:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
19772:                                              KK 127/1995 vp                                               3
19773: 
19774: 
19775: 
19776: 
19777:                                           Tili Riksdagens Talman
19778: 
19779:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        i vårt land tål en beskattning på 10% utan att
19780: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          stammens totala storlek decimeras. Då det årliga
19781: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        antalet fållda brunbjörnar vid jakten inom områ-
19782: man Pulliainen undertecknade spörsmål nr 127:           det ifråga i genomsnitt uppgått tili 30 djur inne-
19783:                                                         bär det att den av forskningsinstitutet beräknade
19784:            Har Regeringen för avsikt att ändra          miniruistammen har vuxit.
19785:         kvoten för jakt på brunbjörn år 1995               Omfattningen av de skador rovdjuren förorsa-
19786:         inom området för fri jakträtt så att den        kat under de senaste åren har vuxit kraftigt och
19787:         motsvarar den storlek jord- och skogs-          de i statens ordinarie budget reserverade ansla-
19788:         bruksministern meddelade riksdagen den          gen har inte räckt tili för ersättningsbehovet.
19789:         8.6.1995?                                       Innevarande år har 4 miljoner mark reserverats i
19790:                                                         statsbudgeten medan behovet av ersättningar
19791:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           uppskattas stiga tili 6, 7 mi1joner mark. 90 % av
19792: anföra följande:                                        skadegörelsen inträffar inom renskötselområdet,
19793:                                                         som i stort sett sammanfaller med området för
19794:    Jord- och skogsbruksministeriet gav genom            s.k. fri jakträtt. Då örnen och järven är helt
19795: sitt beslut Dnr 23701770/1995, 14.6.1995 en före-       fredade inom området och jakt på varg vintertid
19796: skrift om begränsning av jakten på vissa viltarter.     får bedrivas helt utan begränsningar återstår inte
19797: I föreskriften ingick bland annat en kvot för           andra möjligheter att påverka skadornas omfatt-
19798: antalet brunbjörnar som får fållas inom det i 8 §       ning än reglering av jakten på brunbjörn och
19799: av jaktlagen (615/93) avsedda området samt det          lodjur inom området.
19800: maximala antalet brunbjörnar som får fållas i              I den föreskrift jord- och skogsbruksministe-
19801: övriga delar av landet med stöd av de licenser          rietgavden 14.6.1995 fastställdeskvotenför anta-
19802: jaktvårdsdistrikten bevi1jar.                           let brunbjörnar som får fållas inom området för
19803:    Utgångspunkten vid fastställandet av antalet         s.k. fri jakträtt tili 30 individer, vilket är samma
19804: brunbjörnar som får fållas var den uppskattade          antal som året innan. Syftet med föreskriften är att
19805: storleken på brunbjörnstammen och de skador             fördröja björnstammens tiliväxt såväl inom om-
19806: björnar förorsakat i olika delar av landet. Vilt-       rådet ifråga som inom vissa områden i östra
19807: och fiskeriforskningsinstitutet beräknade brun-         Finland. Däremot kommer björnstammen inom
19808: björnens minimistam inom det i 8 § jaktlagen            övriga delar av landet fortsättningsvis att öka,
19809: avsedda området för sk. frijakträtt tili 307 björ-      vilket även gäller den totala björnstammen i lan-
19810: nar. Med minimistam avses det antal björnar             det. Mot bakgrunden av den ovan givna redogö-
19811: som under en följd av år på enahanda vetenskap-         relsen strider föreskriften inte mot jaktlagens
19812: liga grunder med säkerhet kan konstateras fin-          stadgande om attjakt skall bedrivas i enlighet med
19813: nas. Andringar i miniruistammen visar i viiken          principerna för bärkraftigt nyttjande. Viltstam-
19814: riktning björnstammens utveckling går. Vad gäl-         marnas utveckling bör kunna styras i olika delar
19815: ler det verkliga antalet brunbjörnar, vilket kan        av landet på ett för helheten ändamålsenligt sätt.
19816: vara betydligt större än nämnda minimistam,                Inom området för den s.k. fria jakträtten av-
19817: kan det inte annat än uppskattas. Den forskare,         slöjades senaste vår exceptionellt många fall av
19818: som ansvarar för rovdjursforskningen vid vilt-          olagligjakt på björn. Trots att den kvot för jakten
19819: och fiskeriforskningsinstitutet, har personligen        på brunbjörn, som fastställts i den av jord- och
19820: uppskattat brunbjörnsstammen inom området               skogsbruksministeriet den 14.6.1995 givna före-
19821: för s.k. fri jakträtt tili cirka 320 individer. Jakt-   skriften, är synnerligen försiktigt beräknad har
19822: vårdsdistrikten inom området har gjort sina egna        ministeriet på grund av fallen med olagligt skju-
19823: uppskattningar som pekar på 280---520 indivi-           tande av brunbjörnar i området den 22.6.1995
19824: der. Det har konstaterats att brunbjörnstammen          ändrat kvoten tili 25 björnar.
19825: 
19826:      Helsingforsden 7 juli 1995
19827: 
19828:                                                          Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
19829:                                             KK 128/1995 vp
19830: 
19831: Kirjallinen kysymys 128
19832: 
19833: 
19834: 
19835: 
19836:                                    Pulliainen: Astmalääkkeiden hankinta-avustusten myöntämisestä
19837: 
19838: 
19839: 
19840:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19841: 
19842:     Ihmisenjoutuminen sellaisen sairauden uhrik-      mutta siitä huolimatta se voisi kehittää avustus-
19843: si, joka tuntuu elämässä jatkuvana tuskana tai        menettelyn, jolla vähätuloisimmille astmaati-
19844: ahdistuksena, on aina yksilötason tragedia. Ah-       koille myönnettäisiin ylimääräinen harkinnan-
19845: distus vain lisääntyy, jos sairastunut on lisäksi     varainen erityisavustus (esim. 200 mk/kk) välttä-
19846: köyhä, joka joutuu painimaan jokapäiväisen mi-        mättömien lääkkeiden ostoon.
19847: nimitoimeentulon huolien kanssa. Sosiaalisen             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19848: omantunnon omaavan yhteiskunnan tehtävänä             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19849: on tällöin lievittää taloudellista ahdinkoa resurs-   nioittavasti valtioneuvoston        asianomaisen
19850: siensa mukaan.                                        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19851:     Välttämättömien astmalääkkeiden omavas-
19852: tuuosuus on 25 % lääkkeiden hinnasta, mutta                       Aikooko Hallitus toimia niin, että vai-
19853: näennäisestä alhaisuudestaan huolimatta se on                  keaa astmaa poteville pienituloisille kan-
19854: osoittautunut monille hyvin pienituloisille ast-               salaisille voitaisiin myöntää ylimääräi-
19855: maatikoille liian korkeaksi.                                   nen harkinnanvarainen välttämättömien
19856:     Julkinen taloutemme elää paljolti velaksi,                 lääkkeiden hankinta-avustus?
19857: 
19858:      Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1995
19859:                                             Erkki Pulliainen
19860: 
19861: 
19862: 
19863: 
19864: 250261*
19865: 2                                         KK 128/1995 vp
19866: 
19867: 
19868: 
19869: 
19870:                                      Eduskunnan Puhemiehelle ·
19871: 
19872:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Kuitenkin eräiden astmapotilaiden lääkehoi-
19873: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       to voi maksaa vuodessa useita tuhansia markko-
19874: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     ja, jopa yli 10 000 markkaa. Jotta potilaiden
19875: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pulliaisen     lääkekulut eivät nouse kohtuuttoman suuriksi,
19876: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 128:       on luotu korvaukseen johtaneista lääkeostoista
19877:                                                     potilaan maksettavaksi tuleville kuluille vuosit-
19878:           Aikooko Hallitus toimia niin, että vai-   tainen kattosumma. Potilaan omakustannusraja
19879:        keaa astmaa poteville pienituloisille kan-   vuonna 1995 on 3 158 markkaa. Lisäksi viime
19880:        salaisille voitaisiin myöntää ylimääräi-     kädessä toimeentulotuki turvaa sen, että henki-
19881:        nen harkinnanvarainen välttämättömien        lön on mahdollista saada välttämättömät lääk-
19882:        lääkkeiden hankin ta-avustus?                keensä taloudellisesta tilanteestaan riippumatta.
19883:                                                         Kysymys lääkkeiden käytöstä sisältyy halli-
19884:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tusohjelmaan. Sen mukaan sairausvakuutusten
19885: vasti seuraavaa:                                    kustannusten kasvua hillitään mm. vaikuttamal-
19886:                                                     la terveydenhuoltojärjestelmän avulla lääkkei-
19887:    Nykyisen lääkekorvausjärjestelmämme mu-          den käyttöön. Kuten edustaja Pulliainen toteaa
19888: kaan potilaan kiinteä omavastuuosuus on eri-        kysymyksessään, elää julkinen taloutemme nyt
19889: tyiskorvattaville lääkkeille 25 markkaaja perus-    paljolti velaksi. Nykyisessä taloudellisessa tilan-
19890: korvattaville lääkkeille 50 markkaa ostokertaa      teessa joudutaan uusien korvausmuotojen luo-
19891: kohti. Erityiskorvausluokissa korvataan joko        miseen suhtautumaan suurella varauksella.
19892: 100 tai 75% omavastuuosuuden ylittävistä ku-           Astmapotilaiden lisäksi on useita muita poti-
19893: luista, ja näihin luokkiin kuuluvat vaikeiden ja    lasryhmiä, jotka joutuvat käyttämään säännöl-
19894: pitkäaikaisten sairauksien hoitoon määrätyt         listä lääkitystä. Vuonna 1994 astmapotilaat
19895: lääkkeet.                                           muodostivat 14% kaikista erityiskorvauksiin oi-
19896:    Vuonna 1994 noin 240 000 potilasta sai kor-      keutetuista potilaista. Lainsäädäntömme pyrkii
19897: vauksia astmalääkkeistä,ja heistä 60 %oli oikeu-    järjestelmään, joka olisi mahdollisimman oikeu-
19898: tettu erityiskorvaukseen 75 %:n korvausluokas-      denmukainen kaikille. Tämän periaatteen mu-
19899: sa. Vuonna 1994 astmapotilaiden lääkehoito          kaista ei ole luoda erityisjärjestelyjä yksittäisiä
19900: maksoi keskimäärin 2 093 markkaa, josta poti-       sairausryhmiä varten.
19901: laan itse kustannettavaksi jäi 555 markkaa.
19902: 
19903:      Helsingissä 17 päivänä heinäkuuta 1995
19904: 
19905:                                                     Sosiaali- ja terveysministeriön
19906:                                                     määrätyn ministerin sijaisena
19907:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
19908:                                              KK 128/1995 vp                                                 3
19909: 
19910: 
19911: 
19912: 
19913:                                          Tili Riksdagens Talman
19914: 
19915:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            Likväl kan läkemedelsvården för vissa astma-
19916: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           patienter uppgå tili flei:a tusen mark per år, t.o.m.
19917: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         över 10 000 mk. För att patientens läkemedels-
19918: man Pulliainen undertecknade spörsmål nr 128:            kostnader inte skall bli oskäligt höga har man
19919:                                                          infört ett maximibelopp som patienten skallläg-
19920:           Ämnar Regeringen arbeta för att per-           ga ut per år för läkemedelsköp som blivit ersatta.
19921:        soner med låga inkomster som lider av             Självkostnadsgränsen går år 1995 vid 3 158 mk.
19922:        svår astma kunde beviljas ett extra under-        Dessutom tryggar i sista hand utkomststödet att
19923:        stöd enligt prövning för anskaffning av           patienten har möjlighet att få de läkemedel han
19924:        nödvändiga mediciner?                             behöver oberoende av sin ekonomiska situation.
19925:                                                             Frågan om bruket av läkemedel ingår i reger-
19926:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            ingsprogrammet. Enligt det skall en ökning av
19927: anföra följande:                                         kostnaderna för sjukförsäkring dämpas bl.a. ge-
19928:                                                          nom att man påverkar läkemedelsbruket via häl-
19929:    Enligt vårt nuvarande system för läkemedels-          sovårdssystemet. Liksom riksdagsman Pulliai-
19930: ersättning är patientens fasta självriskandel 25         nen konstaterar i sitt spörsmål präglas den of-
19931: mk för specialersättningsgilla läkemedel och 50          fentliga ekonomin i Finland nu i hög grad av
19932: mk för grundersättningsgilla läkemedel per köp.          skuldsättning. 1 det ekonomiska läge som nu
19933: 1specialersättningsklasserna ersätts antingen 100        råder är vi tvungna att förhålla oss mycket reser-
19934: eller 75% av de kostnader som överstiger själv-          verat tili att skapa nya ersättningsformer.
19935: riskandelen och tili dessa klasser hör läkemedel            Utom astmatiker finns det flera andra patient-
19936: som ordinerats för vård av svåra eller kroniska          grupper som behöver en regelbunden medicine-
19937: sjukdomar.                                               ring. År 1994 utgjorde astmatikerna 14% av alla
19938:    År 1994 fick ungefår 240 000 patienter ersätt-        de patienter som hade rätt till specialersättning-
19939: ningar för astmamediciner och av dem hade 60 %           ar. 1 vår lagstiftning eftersträvas ett system som
19940: rätt tili specialersättning i den klass där upp tili     behandlar medborgarna så jämlikt som möjligt.
19941: 75% ersätts. År 1994 kostade astmatikernas lä-           Det är inte förenligt med denna princip att skapa
19942: kemedelsvård i medeltal 2 093 mk, varav patien-          specialarrangemang för enskilda patientgrupper.
19943: ten själv fick stå för 555 mk.
19944:      Helsingforsden 17 juli 1995
19945:                                                        Ställföreträdare för ministern
19946:                                                        i social- och hälsovårdsministeriet
19947:                                                        Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
19948:                         j
19949:                        j
19950:                       j
19951:                      j
19952:                     j
19953:                    j
19954:                   j
19955:                  j
19956:                 j
19957:                j
19958:               j
19959:              j
19960:             j
19961:            j
19962:           j
19963:          j
19964:         j
19965:        j
19966:       j
19967:      j
19968:     j
19969:    j
19970:   j
19971:  j
19972: j
19973:                                             KK 129/1995 vp
19974: 
19975: Kirjallinen kysymys 129
19976: 
19977: 
19978: 
19979: 
19980:                                    Tennilä: Ruotsista eläketuloa saavien verotuksesta
19981: 
19982: 
19983: 
19984:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19985: 
19986:     1960-luvullaja 1970-luvun alkupuolella muut-         Ahon hallituksen aikana asia oli esillä usein,
19987: ti Lapista ja muilta kehitysalueilta paljon ihmisiä   mutta Iiro Viinanen torjui muutokset. Siksi nyt
19988: työttömyyden vuoksi Ruotsiin,jossa työtä silloin      - uuden hallituksen aloitettua toimintansa -
19989: oli tarjolla. Suuri osa työttömyyden vuoksi           on tarpeen esittää uudelleen edellä olevaan ja
19990: Ruotsiin muuttaneista on tullut tai tulossa eläke-    valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin vii-
19991: ikään, ja moni haluaa palata Suomeen. Suurta          taten kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
19992: tyytymättömyyttä kuitenkin aiheuttaa ja koti-         omaisen jäsenen vastattavaksi seuraava kysy-
19993: maahan paluun monien osalta suorastaan estää          mys:
19994: kaksinkertainen verotus. Ruotsi näet perii ensin
19995: siellä hankitusta eläkkeestä lähdeveron, mutta                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
19996: Suomessa Ruotsista saatu eläketulo lisätäänkin               poistaakseen Ruotsista eläketuloa saa-
19997: Suomesta saatuun eläkkeeseen bruttona. Näin                  vien kaksinkertaisen verotuksen?
19998: veroprogressio on jyrkempi ja syö eläkettä: iso
19999: osa Ruotsista saadusta eläkkeestä "katoaa" vä-
20000: lille.
20001:      Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1995
20002: 
20003:                                          Esko-Juhani Tennilä
20004: 
20005: 
20006: 
20007: 
20008: 250261
20009: 2                                           KK 129/1995 vp
20010: 
20011: 
20012: 
20013: 
20014:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20015: 
20016:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        veronmaksukyky määräytyy kokonaistulon pe-
20017: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         rusteella, ja hänen verotettava tulonsa on lähtö-
20018: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kohtaisesti laskettava ottamatta huomioon, että
20019: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tennilän         osa tulosta on saatu Ruotsista. Suomen verosta
20020: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 129:         kuitenkin vähennetään se osa, joka kohdistuu
20021:                                                       Ruotsista saatuun tuloon. Näin ollen kaksinker-
20022:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy       taista verotusta ei synny. Menettely perustuu so-
20023:        poistaakseen Ruotsista eläketuloa saa-         pimuksen 25 artiklan 3 kappaleen c kohdan mää-
20024:        vien kaksinkertaisen verotuksen?               räyksiin.
20025:                                                          Eläketulon kaksinkertainen verotus poiste-
20026:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          taan siis asuinvaltiossa vapauttamaila tulo Suo-
20027: vasti seuraavaa:                                      men verosta. Pohjoismainen tuloverosopimus
20028:                                                       koskee kuitenkin vain varsinaisia veroja eli val-
20029:    Sellaisessa tapauksessa, jossa Suomessa asuva      tion-, kunnallis- ja kirkollisveroa. Näin ollen
20030: henkilö saa eläketuloa Ruotsista sekä lisäksi elä-    Ruotsista eläketuloa saava henkilö joutuu mak-
20031: ketuloa Suomesta, näihin tuloihin täällä kohdis-      samaan kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksun
20032: tuvaan verotukseen vaikuttavat sekä Suomen si-        Suomeen myös Ruotsin tulosta. Kansaneläkeva-
20033: säinen verolainsäädäntö että pohjoismainen            kuutusmaksun periminen myös eläkeläisiltä ja
20034: kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskeva        sairausvakuutusmaksun korotukset ovat tosi-
20035: sopimus.                                              asiassa johtaneet siihen, että myös Ruotsista tu-
20036:    Velvollisuus suorittaa tulon perusteella veroa     loa saavan verotus on kiristynyt. Verotuksen
20037: ja veron suuruuden perusteet säännellään tulove-      mahdollinen kiristyminen ei siis tältäkään osin
20038: rolaissa (1535/92), jonka mukaan Suomessa asu-        ole seurausta kaksinkertaisesta verotuksesta
20039: va henkilö on velvollinen suorittamaan veroa          vaan sisäisen lainsäädännön muutoksista.
20040: sekä täältä että muualta saamastaan tulosta (9 § 1       Ruotsista eläkettä saavien paluumuuttajien
20041: mom. 1 kohta). Tällainen henkilö suorittaa elä-       kohdalla tyytymättömyyttä aiheuttaa myös ver-
20042: ketulostaan valtiolle tuloveroa progressiivisen       tailu Ruotsin verotukseen, joka on eräissä suh-
20043: tuloveroasteikon perusteella (124 § 1 mom.) ja        teissa Suomen verotusta lievempi. Ulkomailta
20044: kunnalle tuloveroa suhteellisen verokannan eli        eläkettä saavan verotusta tulee kuitenkin verrata
20045: kunnallisen veroäyrin hinnan mukaan (130 §).          myös muiden Suomessa asuvien, yhtä suurta ko-
20046: Valtioiden välillä tulo- ja varallisuusveroja kos-    konaistuloa saavien verotukseen. Tällaisessa ver-
20047: kevan kansainvälisen kaksinkertaisen verotuk-         tailussa havaitaan, että Ruotsista eläkettä saavat
20048: sen välttämiseksi tehdyillä sopimuksilla (ns. tulo-   maksavat Suomessa yhtä suuret vakuutetun kan-
20049: verosopimus) on luotu järjestelmä, jolla torju-       saneläke- ja sairausvakuutusmaksut kuin Suo-
20050: taan sopimusvaltioiden samaan tuloon kohdistu-        mesta eläkettä saavat. Samoin havaitaan, että
20051: vien verovaateiden yhteisvaikutuksen muodos-          mahdollisesta Suomesta saamastaan eläketulos-
20052: tuminen ankarammaksi kuin jos verovelvollinen         ta he maksavat veroa saman määrän kuin saman-
20053: olisi saanut tulon yhdestä valtiosta.                 suuruisesta eläketulon osasta maksaa sellainen
20054:    Pohjoismaiden välisen tuloverosopimuksen           Suomessa asuva, jolla on yhtä suuri kokonaiselä-
20055: (SopS 91/89) mukaan vain Ruotsilla on oikeus          ketulo pelkästään Suomesta saatuna. Lisäksi ul-
20056: verottaa eläketulosta, jonka Suomessa asuva           komailta eläketuloa saavan kokonaisverorasitus
20057: henkilö saa Ruotsista (18 artiklan 1 kappale).        on pääsääntöisesti alhaisempi kuin vastaavan-
20058: Tällaisella eläkkeensaajalla on kuitenkin usein       suuruisen tulon pelkästään Suomesta saavan ve-
20059: myös Suomesta saatua veronalaista tuloa. Tässä        rorasitus.
20060: tapauksessa Suomessa verottamattajäävä Ruot-              Edellä oleva osoittaa toisaalta sen, että kak-
20061: sista saatu eläketulo vaikuttaa siihen veropro-       sinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä toi-
20062: senttiin, jota sovelletaan Suomesta saatuun tu-       mii tyydyttävästi eikä tulonsaajan verotus taval-
20063: loon verotettaessa siitä täällä. Verovelvollisen      lisesti muodostu ankarammaksi verrattuna sii-
20064:                                           KK 129/1995 vp                                              3
20065: 
20066: hen tapaukseen, että hän olisi saanut koko tulon-   todennut, että yhteiskunnallisessa keskustelussa
20067: sa Suomesta, ja toisaalta, että se Suomen vero-     on monelta suunnalta esitetty vakuutetun kan-
20068: tuksen tasoa korkeampi verotuksen kokonaista-       saneläke- ja sairausvakuutusmaksun yleistä alen-
20069: so, jolle eläkkeensaajan verotus saattaa lopulli-   tamista. Tällaisella toimenpiteellä olisi työryh-
20070: sesti joskus asettua, riippuu taas Ruotsin vero-    män mukaan erityistä merkitystä ulkomailta elä-
20071: tuksen tasosta eikä Suomen sisäisestä verolain-     ketuloa saaville verovelvollisille, joiden verorasi-
20072: säädännöstä tai verosopimuksesta.                   tuksesta Suomessa asianomaiset maksut ovat
20073:    Edellä selostettu menettely on vakiintuneen      useimmiten huomattava ja monesti kaikkein
20074: kansainvälisen käytännön mukainen, ja sen voi-      suurin erä.
20075: daan katsoa olevan sisällöllisesti pääosin perus-      Pääministeri Lipposen hallitusohjelman liit-
20076: teltu. Valtiovarainministeriön asettama kansain-    teenä olevassa ansiotulojen verotuksen keventä-
20077: välisvero-oikeudellisen lainsäädännön uudista-      mistä koskevassa neuvottelumuistiossa tode-
20078: mista käsittelevä työryhmä, jonka toimeksian-       taan, että ansiotulojen verotuksen keventäminen
20079: toon kuului myös kansainvälisen kaksinkertai-       aloitetaan vuonna 1996 poistamalla vakuutetun
20080: sen verotuksen poistamista koskevan sääntelyn       kansaneläkemaksu sekä työntekijöiltä että eläke-
20081: kehittäminen, on loppuraportissaan 31.3.1995        läisiltä. Lisäksi vakuutetun sairausvakuutus-
20082: todennut, ettei se esitä ulkomaisen eläketulon      maksun porrastusta 80 000 markan ylittävältä
20083: verotukseen muutosta. Työryhmä on kuitenkin         osalta lievennetään.
20084: 
20085:      Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1995
20086:                                                                                 Ministeri Arja Alho
20087: 4                                           KK 129/1995 vp
20088: 
20089: 
20090: 
20091: 
20092:                                         Tili Riksdagens Talman
20093: 
20094:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      och som inte beskattas i Finland på den skatte-
20095: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        procent som vid beskattningen i Finland tiliäm-
20096: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      pas på den inkomst som har förvärvats här. Den
20097: man Tennilä undertecknade spörsmål nr 129:            skattskyldiges skattebetalningsförmåga fast-
20098:                                                       ställs på basis av totalinkomsten, och hans skat-
20099:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        tepliktiga inkomst skall i första hand beräknas
20100:        ta för att avskaffa dubbelbeskattningen i      utan hänsyn tili att en del av inkomsten har
20101:        fråga om personer som får pensionsin-          förvärvats i Sverige. Från den skatt som uppbärs
20102:        komst från Sverige?                            i Finland avdras dock den del som hänför sig tili
20103:                                                       den inkomst som förvärvats i Sverige. Det blir
20104:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         således inte här fråga om någon dubbelbeskatt-
20105: anföra följande:                                      ning. Förfarandet grundar sig på bestämmelser-
20106:                                                       na i artikel 25 stycke 3 punkt c i avtalet.
20107:    1 sådana fall där personer som är bosatta i           Dubbelbeskattningen av pensionsinkomst
20108: Finland får pensionsinkomst från både Sverige         slopas alltså i det land där personeo i fråga är
20109: och Finland, påverkas beskattningen av dessa          bosatt genom att inkomsten undantas från skatt
20110: inkomster i Finland såväl av den interna finska       i Finland. Det nordiska inkomstskatteavtalet
20111: skattelagstiftningen som av avtalet mellan de         gäller dock endast de egentliga skatterna, dvs.
20112: nordiska länderna för att undvika dubbelbe-           stats-, kommunal- och kyrkoskatten. Det här
20113: skattning i Norden.                                   innebär att en person som får pensionsinkomst
20114:    Skyldighet att betala skatt på inkomst och         från Sverige blir tvungen att på denna inkomst
20115: grunderna för skattens storlek regleras i inkomst-    betala folkpensions- och sjukförsäkringspre-
20116: skattelagen (1535/92), enligt viiken personer som     mie i Finland. Då folkpensionspremien har upp-
20117: är bosatta i Finland är skyldiga att betala skatt     burits också hos pensionstagare och eftersom
20118: för inkomst som har förvärvats här och annor-         sjukförsäkringspremien har höjts, har beskatt-
20119: städes (9 § 1 mom. 1 punkten). Dessa personer         ningen i själva verket skärpts för den som uppbär
20120: betalar på sin pensionsinkomst inkomstskatt tili      inkomst även från Sverige. En eventuell skärp-
20121: staten enligt den progressiva inkomstskatteska-       ning av beskattningen beror inte heller tili dessa
20122: lan (124 § 1 mom.) och inkomstskatt till kommu-       delar på dubbelbeskattning, utan på ändringar i
20123: nen enligt en proportionell skattesats, dvs. uttax-   den interna lagstiftningen.
20124: eringen per kommunalt skatteöre (130 §). Genom           1 fråga om dem som uppbär pension från
20125: avtal (s.k. inkomstskatteavtal) som träffats mel-     Sverige och som flyttat tillbaka tili Finland leder
20126: lan stater för att undvika internationell dubbel-     jämförelser med beskattningen i Sverige till miss-
20127: beskattning beträffande skatter på inkomst och        nöje, eftersom denna beskattning i viss mån är
20128: på förmögenhet har skapats ett system genom           lindrigare än beskattningen i Finland. Beskatt-
20129: vilket man förebygger att den samverkande ef-         ningen av den som uppbär pension från ett annat
20130: fekten av skatteanspråk som i de avtalsslutande       land bör dock jämföras även med beskattningen
20131: staterna hänförs tili en och samma inkomst blir       av andra i Finland bosatta personer som har lika
20132: mera betungande än om den skattskyldige hade          stor sammanlagd inkomst. En sådan jämförelse
20133: uppburit inkomsten från endast en stat.               visar att de som får pension från Sverige är tvung-
20134:    Enligt inkomstskatteavtalet mellan de nordis-      na att i Finland betala lika stora folkpensions-
20135: ka länderna (FördrS 91/89) har endast Sverige         och sjukförsäkringspremier som de personer som
20136: rätt att beskatta den pensionsinkomst som från        får pension från Finland. Likaså framgår det att
20137: Sverige betalas tili en person med hemvist i Fin-     dessa personer för eventuell pensionsinkomst
20138: land (artikell8 stycke 1). En sådan pensionstaga-     från Finland betalar lika mycket i skatt som
20139: re har emellertid ofta också skattepliktig inkomst    betalas för en pensionsinkomstandel av samma
20140: som erhållits från Finland. Härvid inverkar den       storlek av en sådan i Finland bosatt person som
20141: pensionsinkomst som har förvärvats i Sverige          har lika stor, uteslutande från Finland betald
20142:                                             KK 129/1995 vp                                           5
20143: 
20144: sammanlagd pensionsinkomst. 1 fråga om den            utveckla regleringen gällande avskaffandet av
20145: som får pensionsinkomst från ett annat land är        internationell dubbelbeskattning, har i sin slut-
20146: den totala skattebördan dessutom i regellättare       rapport av den 31 mars 1995 inte föreslagit änd-
20147: än vad skattebördan är för en inkomst av mot-         ringar vad gäller beskattningen av utländsk pen-
20148: svarande storlek som betalas uteslutande från         sionsinkomst. Arbetsgruppen konstaterar dock
20149: Finland.                                              att den pågående samhällsdebatten efterlyser en
20150:    Av det ovan relaterade framgår å ena sidan att     generell sänkning av den försäkrades folkpen-
20151: systemet med slopande av dubbelbeskattning            sions- och sjukförsäkringspremie. Enligt arbets-
20152: fungerar tillfredsställande och att inkomsttaga-      gruppens uppfattning skulle en sådan åtgärd
20153: rens beskattning i regel inte är strängare än om      vara betydelsefull för framför allt dem som får
20154: han hade uppburit hela sin inkomst från Finland.      pensionsinkomst från ett annat land, eftersom
20155: Å andra sidan framgår att den totala beskatt-         ovan nämnda premier oftast utgör en betydande
20156: ningsnivån, som är högre än den finska och på         del- i många fall den största delen - av dessa
20157: viiken pensionstagarens beskattning någon gång        försäkrades skattebörda i Finland.
20158: slutligen kan stanna, i sin tur är beroende av            1 den förhandlingspromemoria om lättnader i
20159: beskattningsnivån i Sverige, dvs. inte av den inte-   samband med beskattningen av förvärvsinkoms-
20160: ma skattelagstiftningen i Finland och inte heller     ter som fogades tili statsminister Lipponens re-
20161: av beskattningsavtalet.                               geringsprogram konstateras att lättnaderna i
20162:    Det ovan beskrivna förfarandet motsvarar           samband med beskattningen av förvärvsinkoms-
20163: vedertagen internationell praxis och kan inne-        ter inleds 1996 genom att den försäkrades folk-
20164: hållsmässigt huvudsakligen anses motiverat.           pensionspremie s1opas för både arbetstagare och
20165: Den arbetsgrupp för revidering av den interna-        pensionstagare. Dessutom lindras differentie-
20166: tionella skattelagstiftningen som finansministe-      ringen av den försäkrades sjukförsäkringspremie
20167: riet tillsatt, och i vars uppdrag också ingick att    i fråga om inkomster över 80 000 mark.
20168: 
20169:      Helsingfors den 7 juli 1995
20170: 
20171:                                                                                 Minister Arja Alho
20172:                                              KK 130/1995 vp
20173: 
20174: Kirjallinen kysymys 130
20175: 
20176: 
20177: 
20178: 
20179:                                     Hurskainen: Alkoholin tuonnin aikarajoitusten tarkistamisesta
20180: 
20181: 
20182: 
20183:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20184: 
20185:    Itärajalla tapahtuvan alkoholin mittavan            menetyksiä valtiolle ja myynnin menetyksiä Al-
20186: tuonnin käynnisti 15.2.1995 voimaan tullut pää-        kolle, keskiolutta myyville elintarvikeliikkeille,
20187: tös,jolla Suomi luopui alkoholin tuonnin aikara-       ravintoloille sekä myös muulle liiketoiminnalle,
20188: joista. Vaikka naapurimaamme Ruotsi on myös            sillä alkoholinhakumatkojen yhteydessä oste-
20189: Euroopan unionin jäsen ja sen sopimusehdot             taan myös paljon muutakin tavaraa. (Esimerkik-
20190: ovat samat kuin Suomen, se on silti pitänyt voi-       si Imatralla romahti Alkon myynti/asiakasmää-
20191: massa 24 tunnin rajoitukset EU-satamiin purjeh-        rät juhannusviikolla peräti 35 %, vaikka silloin
20192: tivissa laivoissa.                                     oli yksi myyntipäivä enemmän kuin edellisenä
20193:    Alkoholin tuonnin aikarajaa ei ole ollut nel-       vuonna. Maalis-kesäkuussa Imatran Alkon
20194: jään ja puoleen kuukauteen, minkä seurauksena          myymälöistä on myyty erilaisia alkoholijuomia
20195: vaikutukset ovat jo nähtävissä. Kymen piirissä         yhteensä 120 000 pulloa (22 %) vähemmän kuin
20196: tullee Alkon myynti laskemaan vuositasolla ar-         edellisenä vuonna vastaavana aikana. Asiakas-
20197: vioiden mukaan 40-50 miljoonalla markalla.             määrä on vähentynyt 32 OOO:lla. Markoissa mi-
20198: Alkoholia ei enää tuoda vain omaan käyttöön,           tattuna vähennys on ollut noin neljä miljoonaa
20199: vaan yleisesti myös laittomaan alkoholin kaup-         markkaa.)
20200: paan. Alkoholia myydään alaikäisille, alkoholi-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20201: soituneille sekä tietenkin myös kaikille muille sitä   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20202: haluaville, ja seuraukset ovat jo nähtävissä useis-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20203: sa rajakunnissa.                                       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20204:    Yleisesti on leviämässä ilmapiiri, jossa alko-
20205: holijuomien välittämistä ja myyntiä ei enää pide-                Mitä suunnitelmia Hallituksella on pe-
20206: tä rikoksena, vaan siitä on tullut harrastus ja               rusteluissa mainittujen ongelmien ratkai-
20207: joillekin yleisesti hyväksytty bisnes.                        semiseksi?
20208:    Tästä seuraa myös merkittäviä verotulojen
20209: 
20210:      Helsingissä 25 päivänä heinäkuuta 1995
20211: 
20212:                                           Sinikka Hurskainen
20213: 
20214: 
20215: 
20216: 
20217: 250261
20218: 2                                            KK 130/1995 vp
20219: 
20220: 
20221: 
20222: 
20223:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
20224: 
20225:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          desta ja arvonlisäverottomuudesta säädetään
20226: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           asiaa koskevassa direktiivissä (69/169/ETY),
20227: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-        joka asiallisesti määrärajoitusten ja verotto-
20228: le jäsenelle kansanedustaja Sinikka Hurskaisen          muutta koskevien ehtojen osalta vastaa tullitto-
20229: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 130:           muusasetusta. Direktiivin mukaisesta verotto-
20230:                                                         muudesta säädetään kansallisissa verolaeissa.
20231:            Mitä suunnitelmia Hallituksella on pe-       Liittymissopimuksensa mukaisesti Suomi myös
20232:         rusteluissa mainittujen ongelmien ratkai-       sai oikeuden rajoittaa kolmansista maista tapah-
20233:         semiseksi?                                      tuvan oluen matkustajatuonnin 15 litraan. Ra-
20234:                                                         joituksesta huolimatta juuri oluen tuontioikeus
20235:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            kuitenkin kasvoi merkittävästijäsenyyttä edeltä-
20236: vasti seuraavaa:                                        neeseen aikaan verrattuna. Väkevien alkoholi-
20237:                                                         juomien tuontioikeus sen sijaan väheni määrälli-
20238:     Uuden 8 päivänä joulukuuta 1994 annetun             sesti hieman.
20239:  alkoholilain (1143/94) alkuperäisen 10 §:n perus-         Jäsenyyden myötä kaikkeen maahantuontiin,
20240:  teella asetuksella säädettiin ulkomailta saapuvan      myös matkustajatuomisiin, on sovellettava Eu-
20241:  alkoholijuomia omaa tarvettaan varten tuomista         roopan yhteisön tuontia koskevia tulli- ja vero-
20242:  alkoholijuomista. Alkoholijuomista ja väkivii-         säännöksiä. Suomi ei ole myöskään liittymissopi-
20243:  nasta annetun asetuksen (1344/94) 8 §:n 2 mo-          muksessaan saanut oikeutta poiketa vallitsevista
20244:  mentissa säädettiin, että sosiaali- ja terveysminis-   säännöksistä ja rajoittaa tuomisia matkan keston
20245:  teriö voi rajoittaa matkustajien alkoholijuomien       perusteella. Siten jäsenyyden myötä aikaisemmin
20246:  maahantuontioikeutta kestoltaan tai muutoin            alkoholilainsäädännössä sovelletut ulkomaan-
20247:  lyhyiden ulkomaanmatkojen osalta. Sosiaali- ja         matkan kestoon liittyvät aikarajoitukset eivät
20248:  terveysministeriö antoi päätöksen (3/95) näistä        näyttäisi enää olevan mahdollisia. Kuten esillä
20249:  asioista 29 päivänäjoulukuuta 1994.                    olevan kysymyksen perusteluissa todetaan,
20250:     Alkoholilain 10 §:ää muutettiin ED-jäsenyys-        Ruotsi edelleenkin rajoittaa matkustajien alko-
20251:  sopimuksen johdosta jo 29 päivänä joulukuuta           holituomisia.
20252:  1994 (1477/94). Tämä muutos ei sisältynyt alku-           Kuitenkin tullittomuusasetuksen, samoin
20253:  peräiseen hallituksen esitykseen eduskunnalle          kuin matkustajatuomisten verottomuutta koske-
20254:  laiksi alkoholilain muuttamisesta (HE 237/1994         van direktiivin mukaan matkustajatuomisten
20255:  vp), vaan myöhemmin valtiovarainministeriön            tullittomuuden ja verottomuuden edellytyksenä
20256:  valtiovarainvaliokunnalle toimittamaan aineis-         on, että tuonti ei ole luonteeltaan kaupallista.
20257:  toon. Muutetun alkoholilain 10 §:n mukaan ve-          Tuonnin täytyy tällöin olla satunnaista, ja tava-
20258:  rottomasti maahan matkustajien omaa tarvetta           roiden tulee olla tarkoitettuja matkustajan hen-
20259: ·varten tuotavista alkoholijuomista ja ulkomailta       kilökohtaiseen tai hänen perheensä käyttöön tai
20260:  saapuvista alkoholijuomia sisältävistä lähetyk-        annettavaksi lahjaksi. Tämän perusteella itäinen
20261:  sistä säädetään erikseen. Säännökset alkoholi-         tullipiiri on selkeyttänyt tilannetta 8.5.1995 lu-
20262:  tuomisista sisältyvät valmisteverotuslain 18-          kien siten, ettei ainakaan useammin kuin yhden
20263:  20 §:iin. Valtuutussäännöksen kumouduttua al-          kerran saman vuorokauden aikana Venäjältä
20264:  koholilaista kumottiin myös edellä mainittu al-        tuoduille tuomisille myönnetä tullittomuutta ja
20265:  koholijuoma-asetuksen 8 §:n 2 momentti sekä            verottomuutta. Sääntö on poistanut pahimpia
20266:  sosiaali- ja terveysministeriön päätös.                epäkohtia laittomassa tuonnissa. Lisäksi tullitta
20267:     EU:n ulkopuolelta tullittomina tuotavien al-        ja veroitta tuotujen alkoholijuomien myynti
20268:  koholijuomien ja tupakkatuotteiden enimmäis-           maassa on edelleen rikollista toimintaa, johon
20269:  määrät on säädetty EU :n tullittomuusasetukses-        voidaan puuttua.
20270:  sa (ETY) N:o 918/83, joka on Suomessa EU:n                Matkustajatuomisia koskevien aikarajoitus-
20271:  jäsenenä suoraan sovellettava lain tasoinen sää-       ten säätäminen edellyttäisi neuvotteluja EU :n
20272:  dös. Matkustajatuomisten valmisteverottomuu-           kanssa. Sosiaalipoliittisessa ministerivaliokun-
20273:                                                KK 130/1995 vp                                           3
20274: 
20275: nassa on keväällä 1995 sovittu, että kysymykses-          sekä valtiovarainministeriön edustajien aloit-
20276: sä esitetyillä alkoholipoliittisilla perusteilla asias-   teesta. Tavoitteena on saada nämä neuvottelut
20277: ta pyritään käynnistämään keskustelut EU:n                käyntiin alkusyksystä 1995.
20278: edustajien kanssa sosiaali- ja terveysministeriön
20279: 
20280:      Helsingissä 15 päivänä elokuuta 1995
20281: 
20282:                                                                                Ministeri Terttu Huttu
20283: 4                                           KK 130/1995 vp
20284: 
20285: 
20286: 
20287: 
20288:                                          Tili Riksdagens Talman
20289: 
20290:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       för produkter som förs in av resenärer stadgas i
20291: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         direktiv (69/169/EEG) som till sitt sakinnehåll då
20292: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-     det gäller kvantitetsbegränsningarna och viliko-
20293: damot Sinikka Hurskainen undertecknade                 ren för skattefriheten svarar mot tullfrihetsför-
20294: spörsmål nr 130:                                       ordningen. Om skattefrihet enligt direktivet stad-
20295:                                                        gas i nationella skattelagar. 1enlighet med anslut-
20296:           Vilka planer har Regeringen då det           ningsavtalet fick även Finland rätt att begränsa
20297:        gäller att lösa de problem som nämnts i         resenärers införsel av öl från tredje Iänder tili 15
20298:        motiveringen?                                   liter. Trots begränsningen har just rätten att föra
20299:                                                        in öl ökat på ett betydande sättjämfört med tiden
20300:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          före medlemskapet. Rätten att föra in starka
20301: anföra följande:                                       alkoholdrycker minskade däremot kvantitativt
20302:                                                        en aning.
20303:    På basis av den ursprungliga lO § i den nya             1 och med medlemskapet skall på all införsel,
20304: alkohollagen av den 8 december 1994 (1143/94)          även resenärers införsel, tillämpas Europeiska
20305: stadgas genom förordning vad som den som an-           gemenskapens tuli- och skattestadganden. Fin-
20306: länder från utlandet får föra in alkoholdrycker        land har inte heller i sitt anslutningsavtal fått rätt
20307: för eget bruk. 1 8 § 2 mom. förordningen om            att avvika från de rådande stadgandena och be-
20308: alkoholdrycker och sprit (1344/94) stadgades att       gränsa införseln på grund av en resas längd. Såle-
20309: social- och hälsovårdsministeriet kan i fråga om       des verkar det i och med medlemskapet som om
20310: kortvariga eller annars korta resor begränsa rät-      de tidsbegränsningar som anknyter till en ut-
20311: ten att föra in alkoholdrycker tilllandet. Social-     landsresas längd och som tidigare tillämpades i
20312: och hälsovårdsministeriet meddelade ett beslut         alkohollagstiftningen inte längre är möjliga. Så-
20313: (3/95) om detta den 29 december 1994.                  som konstateras i motiveringen för det aktuella
20314:     10 § alkohollagen ändrades på grund av avta-       spörsmålet begränsar Sverige fortfarande rese-
20315: let om medlemskap i EU redan den 29 december           närers införsel av alkohol.
20316: 1994 (1477/94). Denna ändring ingick inte i den            Förutsättningen för resenärers införsel är
20317: ursprungliga regeringens propostion tili riksda-       dock enligt tullfrihetsförordningen liksom di-
20318: gen med förslag till ändring av alkohollagen (RP       rektivet gällande skattefrihet för resenärers in-
20319: 237/1994 rd), utan i det material som finansmi-        försel att införseln inte är kommersiell tili sin
20320: nisteriet senare tillställde finansutskottet. Enligt   karaktär. lnförseln skall härvid vara slumpartad
20321: 10 § i den ändrade alkohollagen stadgas särskilt       och varorna skall vara avsedda för resenärens
20322: om alkoholdrycker som resande för in skattefritt       personliga eller hans familjs bruk eller avsedd att
20323: för eget behov och om försändelser från utlandet       ges som gåva. På grund härav har det östra tulldi-
20324: som innehåller alkoholdrycker. 1 18-20 §§ accis-       striktet klarlagt situationen från och med
20325: lagen ingår stadganden om införsel av alkohol.         8. 5.199 5 så a tt för införsel a v varor från R yssland
20326: Efter att fullmaktsstadgandet upphävdes, upp-          åtminstone för flera än en gång under samma
20327: hävdes i alkohollagen även ovan nämnda 8 § 2           dygn inte beviljas tullfrihet och skattefrihet. Re-
20328: mom. i förordningen om alkoholdrycker samt             geln har undanröjt de värsta missförhållandena
20329: social- och hälsovårdsministeriets beslut.             då det gäller illegal införsel. Dessutom är försälj-
20330:    Om de maximala kvantiteterna för tullfria al-       ning av alkoholdrycker som förts tililandet tull-
20331: koholdrycker och tobaksprodukter från Iänder           och skattefritt fortfarande krimineli verksamhet
20332: som inte hör tili EU har stadgats i EU :s förord-      som man kan ingripa i.
20333: ning om tullfrihet (EEG) Nr 918/83 som är en               Regleringen av tidsbegränsningarna gällande
20334: författning på samma nivå som en lag och som           resenärers införsel skulle förutsätta förhandling-
20335: direkt tillämpas på Finland som medlem av EU.          ar med EU. 1 det socialpolitiska ministerutskot-
20336: Om accisfriheten och mervärdesskattefriheten           tet kom man våren 1995 överens om att på de
20337:                                           KK 130/1995 vp                                            5
20338: 
20339: alkoholpolitiska grunder som framlagts i spörs-     vårdsministeriet och finansministeriet. Målet är
20340: målet strävar att inleda diskussioner med EU:s      att dessa förhandlingar inleds i början av hösten.
20341: representanter på initiativ av social- och hälso-
20342: 
20343:      Helsingforsden 15 augusti 1995
20344: 
20345:                                                                             Minister Terttu Huttu
20346:                                             KK 131/1995 vp
20347: 
20348: Kirjallinen kysymys 131
20349: 
20350: 
20351: 
20352: 
20353:                                    Tiusanen: Kansaneläkelaitoksen maksamista lääkekorvauksista
20354: 
20355: 
20356: 
20357:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20358: 
20359:     Viime vuosien aikana ovat kansaneläkelaitok-       päriskiä, ja jo tältä kannalta sairaustila olisi hoi-
20360: :en maksamat lääkekorvaukset vähentyneet.              dettava. Hoidoksi joudutaan määräämään sekä
20361: )uuri joukko lääkkeitä on siirretty reseptipakon       antibioottiyhdistelmä että haponeritystä vähen-
20362: llkopuolelle. Samalla niiden korvattavuus on           tävä lääkevalmiste.
20363: äysin lopetettu. Tällaisiin lääkkeisiin tai lääkkei-      Sairaanhoitopalvelujen saatavuus on maas-
20364: len kaltaisiin valmisteisiin kuuluvat mm. sääri-       samme vaikeutunut. Terveyden- ja sairaanhoito
20365: 1aavojen ja muiden pitkäaikaista hoitoa vaati-         on kansalaiselle entistä kalliimpaa. Samalla on
20366:  rien haavautumien hoitovalmisteet.                    verotuksessa poistettu sairauskuluvähennys,
20367:     Valtiovallan toimenpitein on samanaikaisesti       mikä on vaikeuttanut etenkin pienituloisten elä-
20368:  ~orotettu lääkkeiden yleinen omavastuuosuus           keläisten toimeentuloa. Tilannetta ei helpota ns.
20369:  riiteenkymmeneen markkaan ja eri lääkeryh-            sairausmenojen vuotuinen kokonaiskatto tai
20370:  nien korvattavuutta on heikennetty. Tämä kos-         vaatimus halvempien rinnakkaisvalmisteiden
20371:  ~ee mm. terveyden kannalta välttämätöntä ve-          määräämisestä. Useimmiten niitä ei ole lainkaan.
20372:  enpaine- ja astmalääkitystä.                          Potilaan omavastuuosuutta tulisikin alentaa ja
20373:      Samaan aikaan lääkkeiden kallistuminen on         lääkkeiden korvattavuutta nostaa esimerkiksi
20374:  atkunut. Erityisesti uudet lääkevalmisteet muo-       astmalääkityksen osalta 90 prosenttiin.
20375:  lostuvat potilaalle kohtuuttoman kalliiksi. Täl-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20376:   aisia ovat mm. uuden sukupolven antibiootit ja       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20377:   nahahaavan hoitoon tarkoitetut lääkkeet.             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20378:      Lääketieteellisesti   tarkoituksenmukainen        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20379:   uokatorven tulehduksen, mahalaukun limakal-
20380:   'On tulehduksen ja mahahaavan hoito ei usein                    Onko Hallitus valmis toimenpiteisiin,
20381:   •Ie mahdollista, koska potilaalla ei ole varaa               jotka poistaisivat taloudelliset esteet
20382:   'htäaikaiseen yli tuhannen markan lääkekuluun.               lääkkeiden asianmukaiselta käytöitä ja
20383:   'audin takana olevan bakteeri-infektion katso-               mahdollistaisivat potilaiden tarkoituk-
20384:   aan hoitamattomana lisäävän mahalaukun syö-                  senmukaisen lääkehoidon?
20385: 
20386:       Helsingissä 18 päivänä elokuuta 1995
20387:                                              Pentti Tiusanen
20388: 
20389: 
20390: 
20391: 
20392:   ;0261
20393: 2                                         KK 131/1995 vp
20394: 
20395: 
20396: 
20397: 
20398:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
20399: 
20400:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Viime vuosina on itsehoidon mahdollisuuksia
20401: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       lisätty. Lääkelaitos on vapauttanut useita lääke-
20402: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     valmisteita käsikauppaan. Lähes kaikkien val-
20403: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tiusasen       misteiden kohdalla on kyseessä kansainvälinen
20404: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o. 131:      suuntaus eli samoja aineita siirretään eri puolilla
20405:                                                     maailmaa suunnilleen samaan aikaan pois resep-
20406:           Onko Hallitus valmis toimenpiteisiin,     tiltä. Joissakin tapauksissa itsehoitolääkkeeksi
20407:        jotka poistaisivat taloudelliset esteet      on hyväksytty vain valmisteen pieni pakkaus, ja
20408:        lääkkeiden asianmukaiselta käytöitä ja       isommat pakkaukset ovat edelleen reseptin vaa-
20409:        mahdollistaisivat potilaiden tarkoituk-      tivia ja sairausvakuutusjärjestelmän piiriin kuu-
20410:        senmukaisen lääkehoidon?                     luvia. Käsikauppalääkkeistä kansaneläkelaitos
20411:                                                     korvaa vain sosiaali-ja terveysministeriön pää-
20412:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        töksessä mainitut valmisteet. Säärihaavojen hoi-
20413: vasti seuraavaa:                                    toon käytettäviä lääkevalmisteita on useita, jois-
20414:                                                     ta osa on edelleen reseptilääkkeitä ja sairausva-
20415:     Lääkekorvausjärjestelmään tehtiin huhtikuun     kuutuksen piiriin kuuluvia. Ruokatorven tuleh-
20416: 1994 alussa useita muutoksia. Peruskorvausluo-      duksen ja ulkuksen hoitoon käytettävät valmis-
20417: kan kiinteä omavastuuosuus nousi 45 markasta        teet kuuluvat peruskorvausryhmään. Jos taudin
20418: 50 markkaan ja samalla korvausprosentti nostet-     takana on helikobakteeri, on isoja kustannuksia
20419: tiin 40:stä 50:een. Muutoksen seurauksena pe-       aiheuttava lääkehoito usein kertaluontoinen.
20420: ruskorvaustaso on parantunut. Keskimääräinen        Tällöin potilaalle tulee kustannuksissa vastaan
20421: korvausprosentti on noussut vuonna 1993 ollees-     suurten lääkekustannusten 3 158 markan oma-
20422: ta 29 prosentista noin 38 prosenttiin.              vastuuraja, jonka ylittävältä osalta potilas saa
20423:     Kiinteä 25 markan omavastuuostuus ostoker-      tarpeelliset lääkkeet loppuvuoden maksutta.
20424: taa kohden liitettiin sadan ja 75 prosentin kor-        Lääkekorvausmenot ovat vuosittain kasva-
20425: vausryhmään. Alemman erityiskorvausryhmän           neet. Lääkekorvaukset olivat 2,46 miljardia
20426: korvausprosentti laski 80 prosentista 75 prosent-   markkaa vuonna 1994. Kasvu oli 224 miljoonaa
20427: tiin. Potilas maksaa 25 markkaa sadan prosentin     markkaa eli 10 prosenttia vuoteen 1993 verrattu-
20428: korvausryhmän lääkkeistä lääkeoston hinnasta        na.
20429: riippumatta. Keskimääräinen korvaus on 70               Lääkkeiden myyntiluvut ja kansaneläkelai-
20430: prosenttia lääkeoston hinnasta 75 prosentin eri-    toksen korvausrekisterin tiedot eivät osoita, että
20431: tyiskorvausryhmän lääkkeissä.                       potilaat ainakaan laajamittaisesti tai pitkään lai-
20432:     Krooninen keuhkoastma kuuluu 75 prosentin       minlöisivät heille määrättyä lääkehoitoa. Esi-
20433: korvausryhmään. Korvaustason pudottaminen           merkiksi erityiskorvausoikeuksiaan kokonaan
20434: 80 prosentista 75 prosenttiin ja 25 markan oma-     käyttämättä jättäneiden potilaiden määrä ei ole
20435: vastuuosuuden lisääminen korvausryhmään             viime vuosina olennaisesti muuttunut. Verenpai-
20436: merkitsi erityiskorvattavia astmalääkkeitä saa-     nepotilaiden osalta se näyttää olevan jopa pie-
20437: ville keskimäärin 183 markan lisäkustanousta        nenemässä. Lisäksi uusimpien verenpaine- ja
20438: vuonna 1994 vuoteen 1993 verrattuna. Astmapo-       masennuslääkkeiden myynti on jatkuvasti kas-
20439: tilaan lääkehoito maksoi kansaneläkelaitoksen       vanut, vaikka kyseiset lääkkeet ovat suhteellisen
20440: tilastojen mukaan keskimäärin l 873 markkaa         kalliita.
20441: vuonna 1993 ja 2 093 markkaa vuonna 1994.               Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa lääkekor-
20442: Tästä hoidosta kansaneläkelaitos korvasi keski-     vausjärjestelmän tavoitteiden toteutumista ja
20443: määrin 1 501 markkaa vuonna 1993 ja l 538           ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin.
20444: markkaa vuonna 1994.
20445: 
20446:      Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1995
20447: 
20448:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
20449:                                              KK 131/1995 vp                                                 3
20450: 
20451: 
20452: 
20453:                                          Tili Riksdagens Talman
20454: 
20455:   1 det syfte 37 § I mom. riksdagsordningen an-          te åren. Läkemedelsverket har frigjort flera läke-
20456: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           medelspreparat så att de kan säljas i handköp.
20457: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         Nästan för alla dessa preparat är det fråga om en
20458: man Tiusanen undertecknade spörsmål nr I3I:              internationell trend, dvs. samma substanser fri-
20459:                                                          görs från resepttvång på olika håll i världen unge-
20460:           Är Regeringen redo att vidta åtgärder          får vid samma tidpunkt. 1 vissa fall har endast en
20461:        för att undanröja ekonomiska hinder för           mindre förpackning av preparatet godkänts som
20462:        en ändamålsenlig användning av läkeme-            egenvårdsläkemedel medan de större förpack-
20463:        del och för att möjliggöra att patienterna        ningarna alltjämt är receptbelagda och omfattas
20464:        får en ändamålsenlig läkemedelsbehand-            a v sjukförsäkringssystemet. Av handköpsläke-
20465:        ling?                                             medlen ersätter folkpensionsanstaiten endast de
20466:                                                          preparat som nämns i social- och hälsovårdsmi-
20467:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            nisteriets beslut. För behandling av bensår finns
20468: anföra följande:                                         ett flertal läkemedeispreparat, av vilka en del
20469:                                                          fortfarande är receptbelagda och omfattas av
20470:      1 början av aprili994 gjordes flera ändringar i     sjukförsäkringen. De preparat som används för
20471: läkemedelssersättningssystemet. Den fasta själv-         behandling av inflammationer och sår i matstru-
20472: riskandelen i grundersättningsklassen steg från          pen hör tili gruppen av grundersättningsgilia Iä-
20473: 45 tili 50 mk och ersättningsprocenten höjdes            kemedel. Om det är fråga om en Helicobakterie-
20474: samtidigt från 40 tili 50. Tili följd av ändringen       infektion, är läkemedelsbehandlingen, som med-
20475: har grundersättningsnivån stigit. Den genom-             för stora kostnader, ofta av engångsnatur. 1 fråga
20476: snittliga ersättningsprocenten har från att hava-        om kostnaderna kommer självriskgränsen om
20477: rit 29 % år I993 stigit tili ca 38 %.                    3 I58 mk för stora läkemedelskostnader härvid
20478:      En fast självriskandel om 25 mk per inköpstili-     emot och patienten får de nödvändiga Iäkemedel
20479: fålle fogades till grupperna med läkemedel som           som överstiger denna gräns gratis under resten a v
20480: ersätts tili IOO eller 75 %. Den lägre ersättnings-      året.
20481: procenten för specialersättningsgilia läkemedel             Utgifterna för läkemedelsersättningar har sti-
20482: sjönk från 80 tili 75 %. Patienten betalar 25 mk         git årligen. År I9?.4 var läkemedelsersättningar-
20483: för läkemedel som hör tili den grupp som ersätts         na 2,46 mrd. mk. Okningen var 224 milj. mk, dvs.
20484:  tili IOO %, oberoende av priset på de läkemedel         IO %jämfört med år I993.
20485:  som köps på en och samma gång. 1 fråga om                  De försäljningssiffror som gäller Iäkemedel
20486:  specialersättningsgilia läkemedel som ersätts tili      och uppgifterna i folkpensionsanstaltens ersätt-
20487:  75% är den genomsnittliga ersättningen 70% av           ningsregister visar inte att patienterna, åtminsto-
20488:  priset på de läkemedel som köps på en och sam-          ne inte i någon större utsträckning eller för någon
20489:  magång.                                                 Iängre tid, skulle försumma den Iäkemedelsbe-
20490:      Kronisk bronkialastma hör tili den grupp där        handling som ordinerats dem. Antalet patienter
20491:  läkemedlen ersätts tili 75 %. Sänkningen av er-         som helt och hållet har lämnat sin rätt tili special-
20492:  sättningsnivån från 80 tili 75% och tiliförandet        ersättning outnyttjad har t.ex. inte förändrats
20493:   ilV en självriskandel om 25 mk för denna ersätt-       väsentligt de senaste åren. När det gäller blod-
20494:   tlingsgrupp innebar en genomsnittlig merkost-          tryckspatienter tycks antalet rentav hålla på att
20495:   tlad om 183 mk år 1994 jämfört med år I993 för         minska. Dessutom har försäljningen av de nyaste
20496:   :lem som får specialersättningsgilla Iäkemedel         blodtrycks- och depressionsläkemedlen ökat
20497:    not astma. Enligt folkpensionsanstaltens statis-      oavbrutet, trots att läkemedlen i fråga är relativt
20498:   :ik kostade en astmapatients läkemedelsbehand-         dyra.
20499:    ig i genomsnitt I 873 mk år 1993 och 2 093 mk år         Social- och hälsovårdsministeriet följer upp-
20500:    1994. 1 ersättning för sådan behandling betalade      nåendet av de mål som uppställts för läkemedels-
20501:    'olkpensionsanstalten i genomsnitt I 50 I mk år       ersättningssystemet och vidtar åtgärder vid be-
20502:    1993 och I 538 mk år I994.                            hov.
20503:       Möjligheterna tili egenvård har ökat de senas-
20504:       Helsingfors den II september 1995
20505: 
20506:                                                        Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
20507:                                              KK 132/1995 vp
20508: 
20509: Kirjallinen kysymys 132
20510: 
20511: 
20512: 
20513: 
20514:                                     Kokkonen: Oikeuspsykiatrisen tutkimuksen ja hoidon asiantunte-
20515:                                        muksen turvaamisesta
20516: 
20517: 
20518:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
20519: 
20520:      Kansanedustaja Kirsti Ala-Harja ym. tekivät        miehistä katsoi, että toiminnan tulisijatkossakin
20521: 20.6.1995 kirjallisen kysymyksen KK 11111995            olla valtionhallinnon alaista. Yksimielisyyteen
20522: vp aiheesta "Potilaiden oikeusturva siirrettäessä       selvitysmiehet päätyivät ennustaessaan vaikeuk-
20523: valtion mielisairaaloiden tehtäviä kunnille".           sia, mikäli sairaalat lakkautetaan ja toiminta ha-
20524: Keskeinen kysymyksenasettelu oli seuraava:              jautetaan, sekä pitäessään säätiömallia kunnal-
20525: "Aikooko Hallitus vastoin kuntien tahtoa kun-           listamista parempana vaihtoehtona. Onko so-
20526: nailistaa valtion mielisairaalat, ja jos, miten voi-    siaali- ja terveysministeriön vastaus ymmärrettä-
20527: daan varmistaa vastentahtoisesti hoitoon otettu-        vissä niin, että viittaus yhteiseen terveyspoliitti-
20528: jen vaikeiden kriminaalipotilaiden hoito ja tur-        seen ajatukseen kuvastaa enemmänkin selvitys-
20529: vallisuus sekä ympäristön turvallisuus?"                ryhmän asettajan ajatuksia kuin selvitysryhmien
20530:      Valtioneuvoston asianomainen jäsen totesi          tosiasioihin perustuvia johtopäätöksiä?
20531:  10.7.1995 vastauksessaan, että sosiaali- ja ter-           Asianomainen ministeri esittää vastauksessa
20532: veysministeriö on päättänyt jatkaa valmisteluja         arvelun, että valtion mielisairaaloiden siirtymi-
20533: valtion mielisairaaloiden kunnallistamiseksi ja         nen nettobudjetointiin olisi aiheuttanut maksul-
20534: että sosiaali- ja terveysministeriö valmistelussa       listen hoitopäivien määrän kasvua ja hoitojakso-
20535:  kiinnittää erityistä huomiota potilaiden tutki-        jen pitenemistä. Sekä Niuvanniemen sairaalan
20536:  muksenja hoidon korkean tason ja yhteiskunnan          että Vanhan Vaasan sairaalan kohdalla tämä ar-
20537:  turvallisuuden säilymiseen sekä alan työrauhan         velu on virheellinen: sairaaloiden 30.6.1995 saak-
20538:  turvaamiseen.                                          ka päivitetyn tiedon perusteella hoitojaksojen
20539:      Pitkään, lähes kaksikymmentä vuotta, valtion       pituus ei nettobudjetoinnin aikana ole kasvanut
20540:  mielisairaaloiden kanssa yhteistyötä tehneenä ja       eivätkä hoitopäivämaksut kallistuneet.
20541:  sairaaloiden toimintaa läheltä seuranneena to-             Vastauksessa todetaan mm., että sosiaali- ja
20542:  tean, että valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        terveysministeriö valmistelussaan kiinnittää eri-
20543:  vastauksen jälkeenkin jää tärkeitä kysymyksiä          tyistä huomiota alan työrauhan turvaamiseen.
20544:  vaille vastausta.                                      Tällöin olisi suotavaa, että työrauha tarkoittaisi
20545:      Vastauksessa todetaan, että sosiaali- ja ter-      myös sitä, että valtion mielisairaaloissa voitaisiin
20546:  veysministeriö aikoo jatkaa valtion mielisairaa-       keskittyä siihen hoidolliseen päätehtävään, jon-
20547:  loiden kunnallistamisen valmistelua, ja siinä vii-     ka asiantuntemusalueella sairaaloilla on kiista-
20548:  tataan eri selvitysten yhteiseen terveyspoliittiseen   ton ja ylivoimainen asiantuntemus, sen sijaan
20549:  ajatukseen valtion mielisairaaloiden toiminnan         että ne joutuvat Iukemattornilla selvityksillä ja
20550:  siirtämisestä osaksi kunnallista terveydenhuolto-      selityksillä taistelemaan hallinnon muutospai-
20551:  järjestelmää. Viimeisten kymmenen vuoden ai-           neissa olemassaolonsa oikeutuksesta.
20552:  kana valtion mielisairaaloiden toimintaa selvit-           On todettava, että valtion mielisairaaloiden
20553:  täneet työryhmät (Valmisko 1984, Vanhan Vaa-           kunnallistamisen kiirehtiminen osuu myös erit-
20554:  san sairaalan työryhmä 1989, Valmisko Ilja Val-        täin huonoon ajankohtaan. Syksyllä 1994 edus-
20555:  mista 1993) ovat kaikki päätyneet pitämään sai-        kunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta mietinnös-
20556:   raaloiden säilyttämistä nimenomaan valtion            sään n:o 43 hallituksen esitykseen laiksi mielen-
20557:   mielisairaaloina välttämättöminä. Tuoreimmas-         terveyslain muuttamisesta (HE 226/1994 vp)
20558:   sa selvityksessä "Ratkaisuvaihtoehdot valtion         mm. edellytti, että Suomessa vireillä olevan ri-
20559:   mielisairaaloiden tehtävien siirtämiseksi kunnal-     kosoikeudellisen syyntakeisuussäännösten uu-
20560:   liseen terveydenhuoltojärjestelmään 1.1.1997 al-      distamisen yhteydessä harkitaan myös ns. kri-
20561:   kaen" (STM:n monisteita 1995:3) toinen selvitys-      minaalipotilaita koskevien säännösten laaja-
20562: 
20563:  250261
20564: 2                                            KK 132/1995 vp
20565: 
20566: alaista uudistamista kansainvälisten kokemusten        raanhoitolain 11 §, jonka mukaan STM voi mää-
20567: pohjalta. Edessä tulee mitä ilmeisimmin lähes          rätä erityistason hoidosta, on kevyt astalo tämän
20568: samanaikaisesti olemaan sekä syyntakeisuussää-         päivän terveystaloustieteellisessä kädenväännös-
20569: dösten pitkään odotettu sisällöllinen uudistus         sä. Oikeuspsykiatrisen hoidon hajaantuessa kär-
20570: että oikeuspsykiatrista hoitoa koskevan lainsää-       sisi sekä ns. kriminaalipotilaiden että muiden po-
20571: dännön sisällön tarkistus eurooppalaisia vaati-        tilaiden hoito, kun hoidosta liian pienissä yksi-
20572: muksia vastaavaksi. Molemmat uudistukset ai-           köissä tulee kontrolloivampi ja riittävän yksilöl-
20573: heuttanevat jo yksinään hyvin vaikeasti ennus-         linen hoito vaikeutuu. Rikoksia tehneiden, usein
20574: tettaviamuutoksia oikeuspsykiatrista hoitoa tar-       erityisen väkivaltaisten potilaiden kohdalla on-
20575: vitsevien potilaiden määrään ja laatuun.               kin tarkoituksenmukaisin ta, että hoito alkaa eri-
20576:     Sosiaali- ja terveysministeriön vastauksessa       tyistasolla ja siirtyminen kotipaikkakunnalle ta-
20577: todetaan mm., ettei valtion mielisairaaloilla ole      pahtuu potilaan oman hoitosuunnitelman mu-
20578: avopalvelujärjestelmää ja että yhteydet muuhun         kaisesti osana pitkäjänteistäja porrastettua kun-
20579: kunnalliseen terveydenhuoltojärjestelmään ovat         toutusta.
20580: puutteelliset. Tähän viittaisi sosiaali- ja terveys-       Psykoosi eli mielisairaus on vakava sairaus.
20581: ministeriön mukaan myös edellisen aiheeseen            Suurinta osaa ns. kriminaalipotilaista on psy-
20582: liittyvän kirjallisen kysymyksen laatineiden kan-      koosin takia hoidettu lukuisia kertoja lyhyesti
20583: sanedustajien esimerkki hoidon epäonnistumi-           psykiatrisissa sairaaloissa ennen syytteenalaista
20584: sesta valtion mielisairaaloiden ulkopuolella.          tekoa ja joutumista mielentilatutkimukseen.
20585: Suomen lääkärilehden 10.8.1995 ilmestyneessä           Kun kriminaalipotilaan kohdalla psyykkinen
20586: numerossa 22-23/1995 oikeuspsykiatrit Eila             sairaus on johtanut sekä henkilökohtaiseen kär-
20587: Repo ja Eira Heliborn selvittävät artikkelissaan       simykseen että usein väkivaltaisiin ristiriitoihin
20588: "Kriminaalipotilaiden avohoito keskeytyy liian         lähiympäristön ja yhteiskunnan kanssa, on pit-
20589: nopeasti" valtion mielisairaaloista ja sairaanhoi-     käjännitteisen hoidon onnistuminen ja sairauden
20590: topiirien sairaaloista avohoitoon siirtyneiden         uusiutumisen ehkäiseminen ensiarvoisen tärkeää
20591: potilaiden menestymistä. Sairaanhoitopiirien           -sekä potilaan itsensä että yhteiskunnan turval-
20592: sairaaloiden oikeuspsykiatrinen osaaminen on           lisuuden kannalta. Kun uusia kriminaalipotilaita
20593: selvityksen perusteella usein vaatimaton, ja erää-     maassamme tulee vuosittain puolisen sataa,
20594: nä tärkeänä avohoidon keskeytymisen syynä il-          muodostavat he niin pienen ja useimmille ihmisil-
20595: menee selvityksessä hoidosta vastanneen sairaa-        le niin vieraan ryhmän, ettei heille juuri löydy
20596: lan kokemattomuus. Kirjoittajat suosittelevat-         puolestapuhujia.
20597: kin sairaanhoitopiirien sairaaloille valtion mieli-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20598: sairaaloiden asiantuntijuuden hyväksikäyttöä.          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20599:     Sosiaali- ja terveysministeriö ilmoittaa pitä-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20600: vänsä välttämättömänä, että mielentilatutki-           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20601: mukset ja kriminaalipotilaiden erityistason hoito
20602: jatkossakin tapahtuvat keskitetysti. Suunnitel-                  Millä menetelmillä Hallitus aikoo tur-
20603: lun hallinnollisen muutoksen jälkeen on kuiten-               vata oikeuspsykiatrisen tutkimuksen ja
20604: kin reaalinen uhka, että koko erityistason oikeus-            hoidon asiantuntemuksen, yhteiskunnal-
20605: psykiatrinen hoito vähitellen ajetaan alas kun-               lisen turvallisuuden sekä ennen kaikkea
20606: tien siirtäessä potilaansa omiin laitoksiinsa. Mie-           ns. kriminaalipotilaiden oikeusturvan
20607: lenterveyslain nojalla terveydenhuollon oikeus-               säilymisen, jos valtion mielisairaaloiden
20608: turvakeskus voi määrätä siitä, missä mielentila-              tehtävät (vastoin kuntien tahtoa) siirre-
20609: tutkimus suoritetaan, mutta ei siitä, missä oi-               tään kunnalliseen terveydenhuoltojärjes-
20610: keuspsykiatrinen hoito toteutetaan. Keskittämi-               telmään 1.1.1997 alkaen?
20611: sen tueksi ministeriön taholta esitetty erikoissai-
20612: 
20613:      Helsingissä 21 päivänä elokuuta 1995
20614: 
20615:                                             Paula Kokkonen
20616:                                              KK 132/1995 vp                                             3
20617: 
20618: 
20619: 
20620: 
20621:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
20622: 
20623:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tään valtion mielisairaaloissa, kuten ennen. Ter-
20624: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           veydenhuollon oikeusturvakeskus ohjaa vuosit-
20625: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         tain n. 50 kriminaalipotilasta hoitoon heidän
20626: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kokkosen           tahdostaan riippumatta. Kysyjän siteeraamassa
20627: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 132:           Suomen Lääkärilehden 10.8.1995 ilmestyneessä
20628:                                                         numerossa 22-2311995 oikeuspsykiatrit Eila
20629:           Millä menetelmillä Hallitus aikoo tur-        Repo ja Eila Heliborn kirjoittavat muun muassa
20630:        vata oikeuspsykiatrisen tutkimuksen ja           "Mini-Valtava-lakiuudistuksen astuttua voi-
20631:        hoidon asiantuntemuksen, yhteiskunnal-           maan vuonna 1989 ovat potilaiden hoitomak-
20632:        lisen turvallisuuden sekä ennen kaikkea          suista vastanneet kunnat. Senjälkeen sairaanhoi-
20633:        ns. kriminaalipotilaiden oikeusturvan            topiirien sairaalat ovat ottaneet hoitoonsa jatku-
20634:        säilymisen, jos valtion mielisairaaloiden        vasti enemmän vakavista rikoksista tuomitse-
20635:        tehtävät (vastoin kuntien tahtoa) siirre-        mattajätettyjä potilaita. Hoitopaikka saattaakin
20636:        tään kunnalliseen terveydenhuoltojärjes-         nykyään määräytyä sairaanhoitopiirin intressien
20637:        telmään 1.1.1997 alkaen?                         mukaan." Nykyään jopa neljä kymmenestä kri-
20638:                                                         minaalipotilaasta ohjautuu kunnallisiin sairaa-
20639:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            loihin Niuvanniemen ja Vanhan Vaasan sairaa-
20640: vasti seuraavaa:                                        lan asemesta. Usein kunnallistaloudelliset syyt
20641:                                                         ovat vaikuttaneet potilaan ohjautumiseen kun-
20642:    Sosiaali- ja terveysministeriö selvittää oikeus-     nallisiin sairaaloihin. Kuten edellä mainitussa
20643: psykiatristen potilaiden tutkimuksen ja hoidon          lehtiartikkelissa todetaan, potilaita on jouduttu
20644: korkean laadun ja turvallisuuden takaamista             vaikeahoitoisuuden takia myöhemmin siirtä-
20645: osana erityistason erikoissairaanhoitoa. Kuten          mään Niuvanniemen ja Vanhan Vaasan sairaa-
20646: kansanedustaja Ala-Harjan ym. tekemään kirjal-          loihin.
20647: liseen kysymykseen 10 päivänä heinäkuuta 1995               Kriminaalipotilaiden hoito on siis tosiasiassa
20648: annetusta vastauksesta ilmenee, on tässä yhtey-         viime vuosina lisääntyvästi hajautunut. Tämä
20649: dessä tullut esille valtion mielisairaaloiden siirtä-   kehitys on huolestuttavaa sekä potilaan hoidon
20650: minen osaksi kunnallista terveydenhuoltojärjes-         kannalta että myös taloudellisesti, kun asianmu-
20651: telmää.                                                 kainen hoito viivästyy. Kysyjän kuvaama tilanne
20652:     Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittä-      on näin ollen nykypäivää. Tämä kehitys tulee
20653: miskeskuksen alaisissa valtion mielisairaaloissa,       pysäyttää mahdollisimman pian ja parantaa kri-
20654: Niuvanniemen sairaalassa Kuopiossa ja Vanhan            minaalipotilaiden hoidon edellytyksiä. Eräs kei-
20655: Vaasan sairaalassa Vaasassa suoritetaan mielen-         no on luoda terveydenhuollon oikeusturvakes-
20656: tilatutkimuksia ja hoidetaan terveydenhuollon           kukselle mahdollisuudet mielentilatutkimusten
20657: oikeusturvakeskuksen lähettämiä rikoksesta              lisäksi päättää myös siitä, missä kriminaalipoti-
20658: syytettyjä, mutta tuomitsematta jätettyjä ns. kri-      laiden hoito toteutetaan.
20659: minaalipotilaita heidän tahdostaan riippumatta.             Ministeriö pitää tärkeimpänä kysymyksenä
20660: Ne ottavat hoidettavaksi myös sairaanhoitopii-          kriminaalipotilaiden tutkimuksen ja hoidon tar-
20661: rin psykiatrisen sairaalan esityksestä mielisairai-     koituksenmukaista järjestämistä. Asiantuntijat
20662: ta tai muita mielenterveyden häiriöitä potevia          ovat yksimielisiä siitä, että kriminaalipotilaiden
20663: henkilöitä, joiden hoitaminen on erityisen vaa-         tutkimus ja hoito nimenomaan alkuvaiheessa
20664:  rallista tai erityisen vaikeaa, jolloin heidän hoi-    on erityistasoista sairaanhoitoa. Kriminaalipo-
20665:  tonsa sairaanhoitopiirin sairaalassa ei ole tarkoi-    tilaiden laadukkaan tutkimuksen ja hoidon
20666:  tuksenmukaista.                                        sekä yhteiskunnan turvallisuuden ja kansalais-
20667:     Kriminaalipotilaat muodostavat 70-80 %              ten oikeusturvan säilyttäminen on tärkeää. Te-
20668:  valtion mielisairaaloiden potilaista. Kriminaali-      hostunut kriminaalipotilaiden ohjaus keskite-
20669:  potilaita hoidetaan yhä useammin tavallisissa          tysti erityistason hoitopaikkoihin turvaisi tä-
20670:  sairaanhoitopiirien sairaaloissa eikä enää pelkäs-     män.
20671: 4                                         KK 132/1995 vp
20672: 
20673:    Ministeriö selvittää valtion mielisairaaloiden   määrässä eivät poista tarvetta heidän tutkimuk-
20674: siirtämistä osaksi kunnallista terveydenhuolto-     sensa ja hoitonsa nykyistä tarkoituksenmukai-
20675: järjestelmää. Tässä valmistelussa selvitetään       semmasta keskittämisestä ja porrastamisesta.
20676: asian vaatimat erityistason hoitoon ja hoitopaik-   Myös tulevaisuudessa kriminaalipotilaiden hoi-
20677: koihin liittyvät kysymykset, mielenterveyslain      don tulee tapahtua lähellä kotikuntaa aina kun
20678: muutostarpeet sekä erikoissairaanhoitolain          hoidolliset syyt sitä edellyttävät.
20679: 11 §:ssä tarkoitetun määräyksen käyttömahdol-          Sosiaali- ja terveysministeriö pyrkii edellä
20680: lisuudet.                                           mainittujen perusteiden pohjalta oikeuspsykiat-
20681:    Eduskunnan lausumassa edellytetty kri-           risten potilaiden tutkimuksen ja hoidon tarkoi-
20682: minaalipotilaita koskevien säännösten laaja-        tuksenmukaiseen järjestämiseen. Yhteistyössä
20683: alaisen uudistamisen harkitseminen edellyttää       sairaaloiden, sairaanhoitopiirien ja muiden si-
20684: sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen mu-      dosryhmien kanssa ministeriö jatkaa valmistelua
20685: kaan huolellista ja perusteellista selvitys- ja     tähän tarkoitukseen sopivan ratkaisun löytämi-
20686: valmistelutyötä.Voidaan kuitenkin todeta, että      seksi.
20687: mahdolliset muutokset kriminaalipotilaiden
20688:      Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1995
20689: 
20690:                                                                  Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
20691:                                              KK 132/1995 vp                                                   5
20692: 
20693: 
20694: 
20695: 
20696:                                          Tili Riksdagens Talman
20697: 
20698:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            statens sinnessjukhus som tidigare. Rättsskydds-
20699: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            centralen för hälsovården anvisar årligen ca 50
20700: medlem av statsrådet översänt f6ljande av riks-        kriminalpatienter vård oberoende av deras vilja.
20701: dagsman Kokkonen undertecknade spörsmål                1 nummer 22-23/1995 av Suomen Lääkärilehti,
20702: nr 132:                                                som utkom 10.8.1995, och som spörsmålsställa-
20703:                                                        ren citerar, skriver rättspsykiatrerna Eila Repo
20704:           Med vilka metoder ämnar Regeringen           och Eila Heliborn bl.a. "Efter att Mini-Valtava-
20705:        trygga sakkunskapen inom rättspsykia-           reformen trädde i kraft 1989 har kommunerna
20706:        trisk undersökning och vård, säkerheten i       ansvarat för patienternas vårdavgifter. Därefter
20707:        samhället samt framför allt bevarandet          har sjukvårdsdistriktens sjukhus tagit emot allt
20708:        av rättsskyddet för de s.k. kriminalpa-         fler patienter som varit åtalade f6r grova brott
20709:        tienterna om de statliga sinnessjukhusens       men fått straffeftergift. Det kan numera f6re-
20710:        uppgifter (mot kommunernas vilja) över-         komma att vårdplatsen bestäms i enlighet med
20711:        förs tili det korumunala hälsovårdssyste-       kommunernas intressen" För närvarande styrs
20712:        met fr.o.m. den 1 januari 1997?                 upp tili fyra av tio kriminalpatienter tili korumu-
20713:                                                        nala sjukhus i stället för tili Niuvanniemi sjukhus
20714:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          och Gamla Vasa sjukhus. Ofta har kommunal-
20715: anföra följande:                                       ekonomiska skäl inverkat på styrningen tili de
20716:                                                        kommunala sjukhusen. Såsom konstateras i den
20717:     Social- och hälsovårdsministeriet utreder hu-      tidningsartikel som nämns ovan har man senare
20718: ruvida den höga kvaliteten och säkerheten då det       tvingats flytta patienter till Niuvanniemi sjukhus
20719: gäller undersökningar och vård av patienter            och Gamla Vasa sjukhus på grund av att det varit
20720: inom rättspsykiatrin kan garanteras som en del         svårt att vårda dem.
20721: av den högspecialiserade sjukvården. Som fram-             Vården av kriminalpatienterna har alltså i rea-
20722: går av svaret den 10 juli 1995 på det skriftliga       liteten spritts ut tili allt flera orter de senaste åren.
20723: spörsmål riksdagsman Ala-Harja m.fl. ställt tili       Denna utveckling är oroväckande så väl från
20724: riksdagen, har det i detta sammanhang föresla-         vårdsynpunkt som i ekonomiskt hänseende, ef-
20725: gits att statens sinnessjukhus skulle överföras tili   tersom en sakenlig vård fördröjs. Den situation
20726: det korumunala hälsovårdssystemet.                     spörsmålsställaren målar upp är alltså den aktu-
20727:     Vid statens sinnessjukhus, Niuvanniemi sjuk-       ella situationen. Den här utvecklingen bör stop-
20728: hus i Kuopio och Gamla Vasa sjukhus i Vasa,            pas så snart som möjligt och förutsättningarna
20729: som lyder under forsknings- och utvecklingscen-        för vården av kriminalpatienter förbättras. En
20730: tralen för social- och hälsovården, utförs sinnes-     metod är att ge rättsskyddscentralen för social-
20731: undersökningar samt omhändertas brottsåtala-           och hälsovården möjlighet att förutom om sin-
20732: de s.k. kriminalpatienter som fått straffeftergift     nesundersökningar även besluta om var vården
20733: och som remitterats från rättsskyddscentralen          av kriminalpatienterna skall ske.
20734: oberoende av sin vilja. Sjukhusen tar på fram-             Ministeriet anser att det ändamålsenliga ord-
20735: ställning av sjukvårdsdistriktets psykiatriska         nandet av undersökningar och vård av kriminal-
20736: sjukhus också emot mentalt sjuka och personer          patienter är en synnerligen viktig fråga. Experter-
20737: som lider av mentala störningar f6r vård, om           na är eniga om att undersökningen och vården av
20738: det anses att personerna är särskilt farliga eller     kriminalpatienter i synnerhet i inledningsskedet
20739: svåra att sköta och om det inte är ändamåls-           är högspecialiserad sjukvård. En kvalitativt
20740: enligt att sköta dem vid sjukvårdsdistriktets          högtstående undersökning och vård av kriminal-
20741: sjukhus.                                               patienterna samt säkerheten i samhället och be-
20742:     Kriminalpatienterna utgör 70-80 % av pa-           varandet av medborgarnas rättsskydd är viktigt.
20743:  tienterna vid statens sinnessjukhus. Kriminalpa-      En effektiverad central styrning av kriminalpa-
20744:  tienterna vårdas allt oftare vid sjukvårdsdistrikt-   tienterna tili högspecialiserade vårdplatser tryg-
20745: ens vanliga sjukhus och inte längre enbart vid         gar detta.
20746: 6                                         KK 132/1995 vp
20747: 
20748:    Ministeriet utreder överförandet av statens      konstateras att eventuella förändringar i antalet
20749: sinnessjukhus tili det korumunala hälsovårdssys-    kriminalpatienter inte gör att behovet av en mer
20750: temet. 1 denna utredning klarläggs de frågor i      ändamålsenlig centralisering och kapacitetsök-
20751: anslutning tili den högspecialiserade vården och    ning.~å det gäller undersökning och vård bortfal-
20752: vårdplatserna som övergången kommer att krä-        ler. Aven i framtiden kommer vården av krimi-
20753: va, de ändringar av mentalvårdslagen som krävs      nalpatienterna alltid att ske nära hemkommunen
20754: samt vilka möjligheter det finns att utnyttja be-   då vårdmässiga orsaker ger anledning tili det.
20755: stämmelsen i 11 § lagen om specialiserad sjuk-          Social- och hälsovårdsministeriet strävar på
20756: vård.                                               de grunder som nämns ovan tili att undersökning
20757:    Den omfattande reform av stadgandena om          och vård av patienter inom rättspsykiatrin skall
20758: kriminalpatienter som förutsätts i riksdagens ut-   ordnas på ett ändamålsenligt sätt. Ministeriet
20759: talande kräver enligt social- och hälsovårdsmi-     fortsätter i samarbete med sjukhusen, sjukvårds-
20760: nisteriets uppfattning omsorgsfull och grundlig     distrikten och övriga intressegrupper beredning-
20761: utredning och beredning. Det kan emellertid         en för att finna en lämplig lösning för detta syfte.
20762:      Helsingforsden 8 september 1995
20763: 
20764:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
20765:                                             KK 133/1995 vp
20766: 
20767: 
20768: [{irjallinen kysymys 133
20769: 
20770: 
20771: 
20772: 
20773:                                    Saarinen: Kuntaliitosten edistämisestä
20774: 
20775: 
20776: 
20777:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20778: 
20779:    Hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus         tia ole purettu takaisin erillisiksi kunniksi joita-
20780: !distää toimintakykyisten ja taloudellisesti toi-     kin harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta.
20781: nivien kuntien ja kuntaverkostojen luomista              Kuntien lukumäärää tulisi sekä toiminnallisis-
20782: ;ekä kuntaliitoksia. Tehty kirjaus on yleisesti hy-   ta että taloudellisista syistä kyetä vähentämään
20783: väksytty ja perusteltu. Maassamme on kaikkiaan        myös Suomessa, jotta kuntayksiköistä muodos-
20784: 1oin 450 kuntaa, joista useat ovat pieniä, vain       tuisi toimintakykyisiä ja taloudellisesti toimivia
20785: nuutaman tuhannen asukkaan kuntia, jotka ei-          kuntia. Nykyisen lainsäädännön mahdollistamat
20786: vät voi tarjota asukkailleen suurempia kuntia         ja vuosittaisiin valtion budjetteihin liittyneet
20787: vastaavaa palvelutasoa. Lisäksi erillistoiminto-      kuntien yhdentymisavustukset eivät ole kuiten-
20788:  en ylläpitäminen vierekkäisissä pienissä kunnis-     kaan kyenneet riittävässä määrin edesauttamaan
20789: ;a tulee taloudellisesti kalliiksi.                   kuntien yhdentymistä. Hallitusohjelmassa il-
20790:     Oman ongelmaryhmän muodostavat lisäksi            maistun periaatteen mukaisesti kuntaliitoksia
20791: 1iin sanotut reikäleipäkunnat, joissa toinen har-     tulee kyetä tukemaan myös uusin toimenpitein.
20792: vaanasutumpi ja asukasluvultaan alhaisempi               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20793:  mnta ympäröi alueeltaan pienempää ja asukas-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20794:  uvultaan suurempaa kuntaa. Näiden kuntien            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20795:  yhteenliittymistä on pidetty yleisesti jo kauan      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20796:  ;uotavana, mutta valtiovalta ei ole kyennyt riit-
20797:  :ävästi edesauttamaan kuntaHitosten toteutu-                   Mihin konkreettisiin toimenpiteisiin
20798:  nista.                                                      Hallitus aikoo ryhtyä toimintakykyisten
20799:     Ruotsissa on toteutettu voimakas kuntien yh-             ja taloudellisesti toimivien kuntien ja
20800:  iistäminen, jolla kuntien lukumäärää on kyetty              kuntaverkostojen luomiseksi ja kuntalii-
20801:  vähentämään olennaisesti. Uudistukseen on oltu              tosten edistämiseksi?
20802:  )ääsääntöisesti tyytyväisiä eikä yhdistettyjä kun-
20803: 
20804:       Helsingissä 21 päivänä elokuuta 1995
20805: 
20806:                                             Matti Saarinen
20807: 
20808: 
20809: 
20810: 
20811:  '.50261
20812: 2                                          KK 133/1995 vp
20813: 
20814: 
20815: 
20816: 
20817:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
20818: 
20819:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       jestelmän uudistamisesta vuoden 1997 alusta ja
20820: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        ehdotuksia valtion ja kuntien välisen työn- ja
20821: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kustannustenjaon selkeyttämisestä. Kehittämi-
20822: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Saa-      sen yhtenä linjana on tehostaa kuntien toimintaa
20823: risen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       siten, ettei toiminnan laajuutta ohjaisi valtion-
20824: 133:                                                 avun saanti, vaan valtionapu määräytyisi objek-
20825:                                                      tiivisten perusteiden mukaan.
20826:           Mihin konkreettisiin toimenpiteisiin           Palvelutuotannossaan kunnat ovat ryhtyneet
20827:        Hallitus aikoo ryhtyä toimintakykyisten       käyttämään uudenlaisia ohjausmekanismeja
20828:        ja taloudellisesti toimivien kuntien ja       tuottaakseen palvelut kilpailukykyisesti ja pur-
20829:        kuntaverkostojen luomiseksi ja kuntaHi-       kaakseen palvelutarjonnassa ollutta ylitarjon-
20830:        tosten edistämiseksi?                         taa. Näitä uusia toimintamuotoja kehitetään yh-
20831:                                                      dessä kuntasektorin kanssa mm. järjestämällä
20832:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          kokeilutoimintaa ja tiedottamalla saaduista ko-
20833: taen seuraavaa:                                      kemuksista. Kuntien välinen yhteistyö on lisään-
20834:                                                      tynyt eri aloilla merkittävästijajoustavatja väl-
20835:    Äskettäin voimaan tulleen uuden kuntalain         jät yhteistoimintaa koskevat säädökset paranta-
20836: (365/95) nojalla kunnilla on vapaus toimintansa      vat edellytyksiä edelleen lisätä yhteistyötä.
20837: järjestämiseen omilla päätöksillään paikallisten         Kuntien ennakkoluuloton yhteistyö on koettu
20838: olojen mukaan. Myös kuntien yhteistyötä koske-       myös siinä mielessä hyödylliseksi, että se edistää
20839: vat säännökset on uudistettu niin, että kunnat       myönteistä asennoitumista myöhemmin mah-
20840: voivat käyttää yhteisesti voimavarojaan ja vält-     dollisesti tapahtuvalle kuntien yhteenliittymisel-
20841: tyä niiden tehottomalta käytöltä. Kuntien toi-       le. Vuoden 1993 alusta voimaan tulleen kuntaja-
20842: minnan tehokkaalle järjestämiselle ei kuntalaissa    kolain muutoksen (980/92) jälkeen kokonaispak-
20843: ole muodollisia esteitä. Kuntien vapaaehtoinen       koliitoksia ei ole mahdollista tehdä hallinnollisin
20844: yhteistyö on tärkeä sopeutumiskeino, jonka           päätöksin.
20845: käyttöä myös vieläjäljellä olevien niin sanottujen       Kuntaliitoksia tehdään vapaaehtoisuuden
20846: pakkokuntayhtymien sijasta tulee harkita.            pohjalta ja kunnilla on näin itsellään vastuu ke-
20847:    Kunnat ovat viime vuosina omalta osaltaan         hittymisestään. Kun kuntajaon toimivuus on
20848: joutuneet suorittamaan säästötoimia, joiden to-      valtion kannalta tärkeä, sisäasiainministeriöllä
20849: teuttamisessa ne ovat osoittaneet pystyvänsä te-     on aloiteoikeus kuntaliitosta koskevassa asiassa
20850: hokkaasti ja vastuullisesti käyttämään sitä toi-     asianomaisten kunnanvaltuustojen ohella. Edis-
20851: mintavapautta, johon normien purku ja uudis-         tääkseen vapaaehtoisia kuntaliitoksia valtioval-
20852: tettu valtionosuusjärjestelmä ovat antaneet mah-     ta on helpottanut siirtymävaiheen järjestelyjä
20853: dollisuuksia. Myös kuntien palveluksessa oleva       yhdistymisavustuksin, joista on säädetty määrä-
20854: henkilöstö on ollut mukana uudelleenarvioin-         aikaisin säännöksin. Yhdistymisavustuksilla ei
20855: neissa ja sopinut paikallisesti kuntatyönantajan     ole voitu kovin huomattavassa määrin vaikuttaa
20856: kanssa säästöistä.                                   kuntien kannanottoihin liitosasioissa. Tällä ker-
20857:    Kuntalain säännökset kunnan taloudesta tu-        taa on voimassa kuntien yhdistymisavustuksista
20858: levat voimaan vuoden 1997 alusta. Parhaillaan        annettu laki (89/94), joka koskee niitä vapaaeh-
20859: valmistellaan ohjeita kirjanpitolain (655/73) so-    toisia kuntaliitoksia, jotka tulevat voimaan vii-
20860: veltamisesta. Kunnan taloutta tullaan arvioi-        meistään seuraavan kunnallisvaalikauden vaih-
20861: maan samojen tunnuslukujen mukaan kuin mui-          teesta vuoden 1997 alusta. Lisäksi valtionosuus-
20862: takin kirjanpitovelvollisia, ja tilinpäätöstiedot    järjestelmä on neutraali kuntaliitoksen tapahtu-
20863: osoittavat nykyistä paremmin toiminnan talou-        essa. Valtiontaloudellisista syistä ei ole mahdolli-
20864: dellisuuden.                                         suuksia merkittävän suurten avustusten maksa-
20865:    Sisäasiainministeriö on asettanut selvitysmie-    miseen eikä sitä toisaalta voida pitää perusteltu-
20866: hen tehtävänään tehdä ehdotus valtionosuusjär-       nakaan yli siirtymävaiheesta aiheutuvien lisäkus-
20867:                                             KK 133/1995 vp                                             3
20868: 
20869: tannusten, koska kuntaliitoksella pyritään ratio-     nat ovat monissa tapauksissa järjestäneet liitok-
20870: nalisoimaan palvelutuotantoa ja se on siis kun-       sista neuvoa-antavia kansanäänestyksiä. Kam-
20871: nille taloudellisesti edullista.                      panjojen aikana kuntalaisille on jaettu tietoa lii-
20872:     Sisäasiainministeriö seuraa kunnissa käytäviä     toksen vaikutuksista, ja ministeriössä on sellai-
20873: kuntaliitoksiin tähtääviä neuvotteluja ja pyydet-     nen käsitys, että parhaiten liitoksia edistetään
20874: täessä antaa asiantuntija-apua valmistelujen ku-      juuri avoimella käsittelylläja riittävän tiedon an-
20875: luessa. Lisäksi on suoritettu jo toteutuneiden Iii-   tamisella liitoksen vaikutuksista etukäteen.
20876: tosten seurantaa ja välitetty niistä saatuja koke-    Tämä edellyttää liitosasian huolellista valmiste-
20877: muksia. Neuvottelutoiminta kuntien välillä vaa-       lua ja hyvää hallinto kulttuuria.
20878: tii yleensä pitkähkön ajan ja viime vuosina kun-
20879: 
20880:      Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1995
20881: 
20882:                                                                            Ministeri Jouni Backman
20883: 4                                           KK 133/1995 vp
20884: 
20885: 
20886: 
20887: 
20888:                                         Tili Riksdagens Talman
20889: 
20890:    1 det syfte 37 § 1 momo riksdagsordningen an-          lnrikesministeriet har utsett en utredningsman
20891: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        med uppgiften att framställa ett förslag till re-
20892: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      form av statsandelssystemet från ingången av
20893: man Matti Saarinen undertecknade spörsmål nr          1997 och till rationalisering av arbets- och kost-
20894: 133:                                                  nadsförde1ningen mellan staten och kommuner-
20895:                                                       nao Ett av huvuddragen inom utvecklingen är att
20896:           Vilka konkreta åtgärder ämnar Reger-        effektivera kommunernas verksamhet så att dess
20897:        ingen vidta för att skapa ändamå1sen1igt       omfattning inte styrs av tillgången på statsbi-
20898:        och ekonomiskt fungerande kommuner             drag, utan att statsbidraget fastställs på objektiva
20899:        och kommunnät samt främja samman-              grunder.
20900:        slagningar av kommuner?                            Kommunerna har i syfte att producera sin
20901:                                                       service på ett konkurrenskraftigt sätt och avskaf-
20902:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         fa överutbudet inom serviceproduktionen börjat
20903: anföra följande:                                      tillämpa styrningsmekanismer av ny typo Dessa
20904:                                                       nya verksamhetsformer utvecklas i samarbete
20905:    Enligt den nya kommunallagen (365/95) som          med kommunsektorn bl.ao genom att verksam-
20906: nyligen trädde i kraft kan kommunerna genom           heten i fråga testas och resultaten av testerna
20907: sina egna beslut organiserl); sin verksamhet enligt   offentliggörso Samarbetet mellan kommunerna
20908: de lokala förhållandenao A ven stadgandena om         har ökat betydligt inom olika branscher och för-
20909: samarbete mellan kommunerna har reviderats så         utsättningarna för en ytterligare ökning av det
20910: att kommunerna kan använda sina resurser kol-         förbättras av de flexibla stadgandena om samar-
20911: 1ektivt och undvika ineffektivt bruk av resursero     beteo
20912: Kommunallagen innehåller inga formella hinder             Det fördomsfria samarbetet mellan kommu-
20913: för en effektiv organisering av kommunernas           nerna har betraktats som nyttigt även i det hänse-
20914: verksamhet. Det frivilliga samarbetet mellan          endet att det främjar de positiva attityderna till
20915: kommunerna är en viktig anpassningsmetod som          eventuellt förestående kommunsammanslag-
20916: bör övervägas som ett alternativ till de Soko         ningaro Efter ändringen av lagen om kommunin-
20917: tvångssammanslagningar som fortfarande är             de1ning (980/92) som trädde i kraft vid ingången
20918: aktuellao                                             av 1993 är det inte 1ängre möjligt att genom
20919:    Kommunerna har under de senaste åren också         administrativa beslut bestämma om tvångstota1-
20920: varit tvungna att vidta sparåtgärdero 1 detta sam-    sammanslagningar    0
20921: 
20922: 
20923: 
20924: 
20925: manhang har de bevisat att de effektivt och an-           Kommunsammanslagningar görs på frivillig
20926: svarsfullt kan dra nytta av den hand1ingsfrihet       basis och kommunerna bär sålunda själva ansva-
20927: som tillkommit dem till följd av avlägsnandet av      ret för sin utvecklingo Eftersom det ur statens
20928: normer och införandet av det nya statsande1ssys-      synvinkel är viktigt att kommunindelningen är
20929: temet. Även de som är anställda inom kommu-           ändamålsenlig, har inrikesministeriet vid sidan
20930: nerna har deltagit i omvärderingarna och avtalat      av respektive kommunfullmäktige initiativrätt i
20931: om inbesparingar med den kommunala arbetsgi-          ärenden som gäller kommunsammanslagningaro
20932: varen på det lokala planet.                           För att främja frivilliga kommunsammanslag-
20933:    Stadgandena i kommunallagen om kommu-              ningar har statsmakten under1ättat arrange-
20934: nens ekonomi träder i kraft vid ingången av 1997  0   mangen under övergångsperioden genom att he-
20935: Anvisningar om tillämpningen av bokföringsla-         vilja kommunerna sammanslagningsunderstöd,
20936: gen (655/73) är under beredningo Kommunernas          vilka det stadgas om temporärt. Dessa samman-
20937: ekonomi kommer att värderas enligt samma jäm-         slagningsunderstöd har dock inte i nämnvärd
20938: förelsetal som används i fråga om andra bokfö-        grad inverkat på kommunernas ställningstagan-
20939: ringsskyldiga och bokslutsuppgifterna kommer          den i fråga om sammanslagningarnao För närva-
20940: bättre än för närvarande att uppvisa verksamhe-       rande är lagen om sammanslagningsunderstöd
20941: tens lönsamhet.                                       till kommuner (89/94) i krafto Lagen gäller de
20942:                                              KK 133/1995 vp                                           5
20943: 
20944: frivilliga kommunsammanslagningar som träder           beredningen. Dessutom har man f6ljt upp redan
20945: i kraft senast i samband med övergången tili           genomförda sammanslagningar och förmedlat
20946: nästa kommunalvalsperiod i början av 1997.             erfarenheterna av dessa. Förhandlingsverksam-
20947: Dessutom är statsandelssystemet neutralt i fråga       heten mellan kommunerna kräver i allmänhet en
20948: om kommunsammanslagningar. Av statsekono-              relativt lång tid och under de senaste åren har
20949: miska skäl är det inte möjligt för staten att betala   kommunerna i flera fall ordnat rådgivande folk-
20950: några kännbara understöd tili kommunerna, och          omröstningar om sammanslagningarna. Under
20951: å andra sidan kan betalningen av sådana utöver         kampanjerna har kommuninvånarna fått infor-
20952: de tilläggskostnader som föranleds av övergångs-       mation om verkningarna av sammanslagningen
20953: perioden inte heller motiveras, eftersom avsikten      och vid ministeriet är man av den uppfattningen
20954: med kommunsammanslagningarna är att ratio-             att främjandet av sammanslagningar sker bäst
20955: nalisera serviceproduktionen vilket alltså är lön-     just genom att ärendet behandlas offentligt och
20956: samt f6r kommunerna ur ekonomisk synvinkel.            invånarna i förväg får tillräcklig information om
20957:     Inrikesministeriet följer med förhandlingarna      verkningarna av sammanslagningen. Detta f6r-
20958: om kommunsammanslagningar i kommunerna                 utsätter en omsorgsfull beredning av samman-
20959: och bidrar vid behov med sakkunnighjälp under          slagningarna och en god förvaltningskultur.
20960: 
20961:      Helsingforsden 12 september 1995
20962: 
20963:                                                                             Minister Jouni Backman
20964:                                              KK 134/1995 vp
20965: 
20966: Kirjallinen kysymys 134
20967: 
20968: 
20969: 
20970: 
20971:                                     Vistbacka: Psykoterapiakuntoutukseen varattujen kansaneläkelai-
20972:                                         toksen määrärahojen riittävyydestä
20973: 
20974: 
20975:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
20976: 
20977:     Kansaneläkelaitos on viime viikolla lopetta-       tumisprosentti on muita kuntoutusmuotoja mer-
20978: nut uusien potilaiden ottamisen psykoterapia-          kittävästi korkeampi. On vielä otettava huo-
20979: kuntoutukseen. Tämä johtuu siitä, että kyseiseen       mioon se, että kyseistä kuntoutusta saavat ovat
20980: tarkoitukseen tälle vuodelle varatut määrärahat,       tyypillisesti keski-ikäisiä tai opiskelijoita, joten
20981: yhteensä 53 miljoonaa markkaa, sallivat enää           kuntoutumisen mielekkyys on myös yhteiskun-
20982: vain jo hyväksyttyjen terapiajaksojen jatkami-         nan kannalta erityisen suuri.
20983: sen.                                                      Julkisen vallan tulisi vallitsevassa tilanteessa
20984:     Käytännössä kansaneläkelaitoksen menettely         osoittaa riittävästi varoja kuntoutukseen ja en-
20985: merkitsee sitä, että vähintäänkin useat sadat psy-     nen kaikkea hyviin tuloksiin yltäneeseen psyko-
20986: koterapiakuntoutusta tarvitsevat joutuvat odot-        terapiakuntoutukseen, jotta tarpeettomilta en-
20987: tamaan ainakin puoli vuotta vuoden 1996 mää-           nenaikaisilta työkyvyttömyyseläkkeiltä vältyt-
20988: rärahojen käyttöön saamiseksi ja kuntoutusha-          täisiin eikä jopa opiskelusta jouduttaisi suoraan
20989: kemuksiensa käsittelemiseksi. Hyvin harvalla on        eläkkeelle puuttuvien riittävän varhaisten kun-
20990: nimittäin mahdollisuus aloittaa kuntoutusjaksoa        toutusmahdollisuuksien takia. Nyt esiin tullut
20991: omalla kustannuksellaan, sillä yhdenkin kuu-           varojen loppuminen em. kuntoutukselta loppu-
20992: kauden kulut nousevat helposti 3 500-5 000             vuodeksi uusien kuntoutettavien osalta tulisi ot-
20993: markkaan. Lisäksi korvauskäytännössä on ehto-          taa huomioon seuraavassa lisätalousarviossa
20994: ja liian aikaisin aloitetun hoidon korvaamisesta       osoittamalla tarvittavat varat kansaneläkelai-
20995: jälkikäteen.                                           tokselle. Vuoden 1996 osalta tulisi varmistaa,
20996:     Kansaneläkelaitoksen psykoterapiakuntou-           että tarkistukseen osoitetaan riittävät varat, ettei
20997: tuksen "jäädyttäminen" uusien kuntoutettavien          nyt tapahtunut määrärahojen loppuminen kes-
20998: osalta puoleksi vuodeksi merkitsee monien koh-         ken vuotta toistu.
20999: dalla vakavaa riskiä taudintilan pahenemisesta ja         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21000: myöhemmän hoidon hankaloitumisesta sekä                tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21001: jopa terveyden pysyvän vaarantumisen riskiä.           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21002:  Syy tapahtuneeseen ei ole kuitenkaan kansanelä-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21003:  kelaitoksen vaan riittämättömien kuntoutukseen
21004:  tarkoitettujen budjettivarojen, joten lopulliset                Aikooko Hallitus varata kuluvan vuo-
21005:  syylliset ovat sosiaali- ja terveysministeriössä ja          den seuraavaan lisätalousarvioon tar-
21006:  eduskunnassa. Päättäjät eivät ole olleet ajan ta-            peelliset määrärahat kansaneläkelaitok-
21007:  salla mitoittaessaan kuluvan vuoden kuntoutus-               selle niin, että psykoterapiakuntoutuksen
21008:  määrärahoja psykoterapian osalta, sillä kyseisen             piiriin voidaan hyväksyä myös uusia po-
21009:  kuntoutusmuodon tarve on viime vuosina ollut                 tilaita ilman vakavia haittoja ja lisäkus-
21010:  voimakkaassa kasvussa. Lisäksi on todettu, että              tannuksia tuovaapuolen vuoden katkos-
21011:  psykoterapiakuntoutus on eri kuntoutusmuo-                   ta?
21012:  doista lopputulokseltaan tehokkain eli kuntou-
21013: 
21014:      Helsingissä 23 päivänä elokuuta 1995
21015: 
21016:                                             Raimo Vistbacka
21017: 
21018: 
21019: 
21020: 250261
21021: 2                                            KK 134/1995 vp
21022: 
21023: 
21024: 
21025: 
21026:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
21027: 
21028:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kemisen rajoittamisesta 1.8.1995 alkaen vähentä-
21029: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          mällä vuosittain myönnettäviä kertoja kertaviik-
21030: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        koisessa terapiassa 50 kerrasta 40 kertaan, kaksi
21031: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo             kertaa viikossa tapahtuvassa terapiassa 100 ker-
21032: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          rasta 80:een sekä kolmesti viikossa toteutetussa
21033: sen n:o 134:                                           psykoterapiassa 130 kerrasta 120 kertaan. Sa-
21034:                                                        malla kansaneläkelaitos teki päätöksen kolman-
21035:            Aikooko Hallitus varata kuluvan vuo-        nen vuoden terapian tukemisen rajoittamisesta
21036:         den seuraavaan lisätalousarvioon tar-          niin, että terapiaa järjestetään vain nuorille, enin-
21037:         peelliset määrärahat kansaneläkelaitok-        tään 26-vuotiaille opiskelijoille opiskelun lop-
21038:         selle niin, että psykoterapiakuntoutuksen      puunsaattamiseksi ja työelämään siirtymisen tu-
21039:         piiriin voidaan hyväksyä myös uusia po-        kemiseksi. Tällöin opiskelijoihin rinnastetaan ne
21040:         tilaita ilman vakavia haittoja ja lisäkus-     nuoret, joilla ei ole riittävän toimeentulon tur-
21041:         tannuksia tuovaapuolen vuoden katkos-          vaavaa työtuloa. Kun psykoterapiaan varatusta
21042:         ta?                                            52 miljoonan markan osuudesta oli 2.8.1995
21043:                                                        mennessä käytetty jo 64,4 prosenttia, kansanelä-
21044:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kelaitos teki 3.8.1995 päätöksen psykoterapia-
21045: vasti seuraavaa:                                       päätösten rajoittamisesta 15.8.-31.12.1995 väli-
21046:                                                        seksi ajaksi siten, että uusille hakijoille ei enää
21047:     Kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntou-         tehdä myönteisiä päätöksiä tänä aikana, vaan
21048: tuksesta annetun lain (610/91) 4 §:n 2 momentin        paikallistoimistot voivat ottaa hakemuksia jo-
21049: mukaan kansaneläkelaitoksen on vuosittain laa-         noon ja päätökset tehdään tammikuussa 1996.
21050: dittava kolmeksi vuodeksi kerrallaan harkinnan-        Päätöksiä ei tällöin tehdä taannehtivasti. Niille
21051: varaisen kuntoutuksen toteuttamisen pohjaksi           kuntoutujille, joilla kysymyksessä on terapian
21052: varojen käytöstä suunnitelma, joka on toimitet-        jatkaminen, voidaan tehdä toista vuotta koskeva
21053: tava sosiaali- ja terveysministeriölle edelleen val-   myönteinen päätös. Kolmannen vuoden terapiaa
21054: misteltavaksi valtion talousarvion käsittelyn yh-      voidaan tukea vain edellä mainituissa erikoista-
21055: teydessä. Eduskunta päättää harkinnanvarai-            pauksissa. Psykoterapiaan liittyvistä rajoituksis-
21056: seen kuntoutustoimintaan käytettävästä mark-           ta kansaneläkelaitos on tiedottanut välittömästi
21057: kamäärästä, joka on kuluvalle vuodelle 386 mil-        päätöksenteon jälkeen omassa organisaatios-
21058: joonaa markkaa. Psykoterapiaan on yksilökoh-           saan sekä yhteistyötahoilleen kuten terapiayhtei-
21059: taiseen kuntoutukseen käytettävistä varoista va-       söille, Suomen Psykiatriyhdistykselle ja Suomen
21060: rattu 48 miljoonaa markkaa (14 prosenttia)             Psykologiliitolle.
21061: vuonna 1994 sekä erikseen psykoterapiaa koske-            Pitkäaikaisen psykoterapian järjestäminen
21062: viin kokeilutoimintoihin 3 miljoonaa markkaa.          kuntoutuksena on määrältään kasvanut joka
21063: Kun varojen käytön seurannan perusteella psy-          vuosi vuodesta 1978 lähtien siten, että kustan-
21064: koterapiapäätösten määrä näytti lisääntyvän            nukset ovat lisääntyneet aina 2-3 vuoden välein
21065: odotettua voimakkaammin, kansaneläkelaitos             kaksinkertaisiksi ja viimeisten kymmenen vuo-
21066: lisäsi psykoterapiaan varattua osuutta 4 miljoo-       den aikana kuntoutujien määrä on viisinkertais-
21067: nalla markalla toukokuussa 1995 siirtämällä va-        tunut. Vuodesta 1992 alkaen kansaneläkelaitok-
21068: roja kokeilutoiminnasta ja muun kuntoutuksen           sen järjestämästä kuntoutuksesta annetun lain
21069: kurssitoiminnasta niiltä osin kuin ne olivat toteu-    4 §:n mukaisen psykoterapian vuosittainen kus-
21070: tuneet osallistujamääriltään vajaina. Samalla          tannusosuus koko harkinnanvaraisen kuntou-
21071: kansaneläkelaitos antoi sisäisen ohjeen siitä, ettei   tuksen kustannuksista on ollut 13,3-15,7 pro-
21072: vajaiksi jääneiden kurssien johdosta tehdä uusia       senttia.
21073: kuntoutuskurssipäätöksiä.                                 Psykoterapia on osa kansaneläkelaitoksen tu-
21074:    Varojen käytön seurannan perusteella kan-           kemaa kuntoutusta. Myös muuta kansaneläke-
21075: saneläkelaitos teki päätöksen psykoterapian tu-        laitoksen tukemaa kuntoutusta koskee käytettä-
21076:                                            KK 134/1995 vp                                            3
21077: 
21078: vissä olevien resurssien rajallisuus. On myös ko-    matilliseen yhteistyöhön ja realistiseen kuntou-
21079: rostettava kunnallisen terveydenhuollon hoito-       tussuunnitelmaan perustuvana. Kansaneläkelai-
21080: vastuuta kaikissa tilanteissa, myös mielenter-       tos on lähtenyt mukaan useisiin tutkimushank-
21081: veyspotilaiden osalta. Kansaneläkelaitos on ke-      keisiin, joiden tarkoituksena on selvittää erityi-
21082: vään 1995 aikana neuvotellut psykoterapian tar-      sesti eri tavoin toteutettujen psykoterapioiden
21083: peen vaikeasti hallittavissa olevan kasvun joh-      mahdollisuuksia kuntoutuksessa. Laajin hanke
21084: dosta useita kertoja eri asiantuntijoiden kanssa.    on psykoterapian tuloksellisuustutkimus, jossa
21085: Tarkoituksena on ollut käynnistää keskustelu         verrataan kahta lyhytterapiaa, nykykäytännön
21086: psykiatrisen kuntoutuksen kehittämisestä siten,      mukaista 2-3 vuotta kestävää analyyttisesti
21087: että työnjako terveydenhuollon kanssa selkiytyi-     suuntautuvaa terapiaa ja pitkää psykoanalyysia
21088: si, hoitavan lääkärin vastuu muun muassa tulok-      keskenään. Hankkeessa on kansaneläkelaitok-
21089: sellisuuden seurannassa ja johtopäätösten teke-      sen lisäksi mukana Suomen Akatemia ja Helsin-
21090: misessä paranisi, arviointijärjestelmä terapian      gin yliopistollisen keskussairaalan psykiatrian
21091: tarpeesta, tiheydestä ja kokonaiskestosta yhte-      klinikka. Lisäksi on käynnistetty mielenterveys-
21092: näistyisi sekä että kuntoutus perustuisi hyvään      kuntoutujien työhönvalmennuksen kehittämis-
21093: suunnitelmaan ja tähtäisi yhteyksien säilymiseen     projekti eräiden työhönvalmennusyksiköiden
21094: normaaliin elämään kuten työhön, harrastuksiin       kanssa sekä skitsofreniaa ja muita psykooseja
21095: ja sosiaalisiin kontakteihin. Lisäksi kansaneläke-   sairastavien nuorten psykoterapeuttinen kokei-
21096: laitos on käynyt eri tahoja edustavien asiantunti-   luprojekti Helsingin kaupungin nuorisopsykiat-
21097: joiden kanssa keskustelua niistä hankkeista, joita   rian yksikön kanssa.
21098: se on käynnistänyt psykoterapian vaikuttavuu-           Kansaneläkelaitoksen järjestämä mielenter-
21099: den, tehokkuuden ja tuloksellisuuden selvittämi-     veyden häiriöiden kuntoutus on laaja kokonai-
21100: seksi.                                               suus,josta psykoterapia on vain yksi osa, eikä sen
21101:     Kansaneläkelaitoksen tukeman kuntoutustoi-       kasvattamista muun toiminnan kustannuksella
21102: minnan kahdessa viimeisessä kolmivuotissuun-         voida pitää tarkoituksenmukaisena. Todennä-
21103: nitelmassa on painoalueeksi otettu mielenter-        köistä on, ettei kansaneläkelaitoksen tukemassa
21104: veyspotilaiden kuntoutuksen kehittäminen vas-        kuntoutuksessa lähitulevaisuudessakaan voida
21105: taamaan nykyistä paremmin potilaiden kuntou-         psykoterapian osuutta olennaisesti nykyisestä
21106: tustarpeita, koska psykoterapian asema yksin-        kasvattaa, vaan on entistä tarkemmin muun
21107:  omaisena mielenterveyshäiriöiden kuntoutuskei-      muassa käynnissä oleviin tutkimuksiin perus-
21108:  nona on kansaneläkelaitoksessa nähty liian ka-      tuen objektiivisesti arvioitava psykoterapian tar-
21109:  pea-alaisena. Muissa sairausryhmissä kuntou-        vetta ja kehitettävä työnjakoa kunnallisen ter-
21110:  tusta toteutetaan laaja-alaisena, usein moniam-     veydenhuollon kanssa.
21111:      Helsingissä l3 päivänä syyskuuta 1995
21112: 
21113:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
21114: 4                                              KK 134/1995 vp
21115: 
21116: 
21117: 
21118: 
21119:                                            Tili Riksdagens Talman
21120: 
21121:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          gång i veckan från 50 till40 gånger, för terapi som
21122: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-            ges två gånger i veckan från 100 till 80, samt för
21123: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-          psykoterapi som ges tre gånger i veckan från 130
21124: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål                till 120 gånger. Samtidigt beslutade folkpen-
21125: nr 134:                                                   sionsanstalten begränsa understödet för terapin
21126:                                                           det tredje året så att terapi endast ordnas för unga
21127:            Ämnar Regeringen i följande tilläggs-          studerande som är högst 26 år för att de skall
21128:         budget för detta år reservera tillräckliga        kunna slutföra studierna och övergå tili arbetsli-
21129:         anslag för folkpensionsanstalten så att           vet. Med studerande jämställs då unga som inte
21130:         också nya patienter i fortsättningen kan          har arbetsinkomst som tryggar en tillräcklig ut-
21131:         tas med i den psykoterapeutiska rehabili-         komst. När 64,4% av den andel om 52 milj. mk
21132:         teringen utan halvårsavbrott som medför           som reserverats för psykoterapi hade använts
21133:         allvarliga risker och tilläggskostnader?          redan 2.8.1995, beslutade folkpensionsanstalten
21134:                                                           3.8.1995 begränsa antalet psykoterapibeslut un-
21135:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             der tiden 15.8-31.12.1995 så att inga positiva
21136: anföra följande:                                          beslut för nya klienter fattas under den tiden,
21137:                                                           utan de lokala byråerna kanta emot ansökningar
21138:    Enligt 4 § 2 mom. lagen om rehabilitering som          i kö och besluten fattas i januari 1996. Då fattas
21139: ordnas av folkpensionsanstalten (610/91) skall            inga beslut retroaktivt. För de rehabiliteringskli-
21140: folkpensionsanstalten årligen, till grund för den         enter för vilka det är fråga om fortsatt terapi kan
21141: rehabilitering som genomförs enligt prövning,             ett positivt beslut fattas för det andra året. Terapi
21142: för användningen av medlen göra upp en plan för           under ett tredje år kan stödas endast i nämnda
21143: de tre följande åren. Planen skall tillställas social-    specialfall. Omedelbart efter besluten informera-
21144: och hälsovårdsministeriet för ytterligare bered-          de folkpensionsanstalten sin egen organisation
21145: ning i samband med statsbudgeten. Riksdagen               samt samarbetande instanser, såsom terapisam-
21146: beslutar om det belopp som skall användas för             manslutningar, Psykiaterföreningen i Finland
21147: rehabiliteringsverksamhet enligt prövning. 1 år           och Suomen Psykologiliitto om begränsningarna
21148: är beloppet 386 milj. mk. År 1994 har av medlen           i anslutning till psykoterpin.
21149: för individuell rehabilitering reserverats 48 milj.           Sedan 1978 har den långvariga psykoterapeu-
21150: mk (14 %) för psykoterapi och särskilt 3 milj. mk         tiska rehabiliteringen ökat år från år så att kost-
21151: för psykoterapeutisk försöksverksamhet. När               naderna fördubblats vartannat eller vart tredje år
21152: uppföljningen av användningen av medlen gav               och under de tio senaste åren har antalet rehabi-
21153: vid handen att antalet psykoterapibeslut verkade          literingsklienter femfaldigats. Fr.o.m 1992 har
21154: bli fler än väntat, ökade folkpensionsanstalten           den årliga kostnadsandelen för sådan psykotera-
21155: den andel som reserverats för psykoterapi med 4           pi enligt 4 § lagen om rehabilitering som ordnas
21156: milj. mk i maj 1995 genom att från försöksverk-           avfolkpensionsanstaltenutgjort 13,3-15,7 %av
21157: samheten och kursverksamheten för annan reha-             kostnaderna för hela rehabiliteringen enligt
21158: bilitering överföra medel till den del verksam-           prövning.
21159: heterna genomförts fastän deltagarkvoterna inte               Psykoterapi är ett led i den rehabilit.~ring som
21160: fyllts. Samtidigt gav folkpensionsanstalten ett           folkpensionsanstalten understöder. Aven den
21161: internt direktiv om att nya beslut om rehabilite-         övriga rehabilitering som folkpensionsanstalten
21162: ringskurser inte skulle fattas till följd av att delta-   understöder berörs av att de disponibla resurser-
21163: garkvoterna inte hade fyllts.                             na är begränsade. Poängteras skall också att den
21164:    På grundval av uppföljningen av användning-            kommunala hälso- och sjukvården har vårdan-
21165: en av medlen fattade folkpensionsanstalten be-            svar i alla situationer, även för mentalvårdspa-
21166: slutet att begränsa understödet till psykoterapi          tienterna. Under våren 1995 har folkpensions-
21167: fr.o.m. 1.8.1995 genom att minska det antal               anstalten förhandlat med många olika sakkunni-
21168: gånger som årligen beviljas för terapi som ges en         ga om den svårbemästrade ökningen av psykote-
21169:                                             KK 134/1995 vp                                              5
21170: 
21171: rapibehovet. A vsikten har varit att få i gång en       möjligheter de på olika sätt genomförda psykote-
21172: diskussion om utvecklande av den psykiatriska           rapierna har i rehabiliteringen. Det största pro-
21173: rehabiliteringen så att arbetsfördelningen med          jektet är undersökningen av psykoterapins resul-
21174: hälso- och sjukvården blir klarlagd, att den be-        tat. 1 undersökningen jämförs två kortvariga te-
21175: handlande läkaren har större ansvar för bl.a.           rapier, en 2-3-årig analytiskt inriktad terapi en-
21176: uppföljningen av resultatet och slutledningar, att      ligt nuvarande praxis och en långvarig psykote-
21177: utvärderingssystemet som gäller behovet av tera-        rapi, med varandra. 1 projektet deltar utom folk-
21178: pi och hur ofta och hur länge terapin skall ges         pensionsanstalten även Finlands Akademi och
21179: förenhetligas samt att rehabiliteringen baserar         psykiatriska kliniken vid Helsingfors universitets
21180: sig på en god planering och inriktas på bibehål-        centralsjukhus. Vidare har ett projekt för utveck-
21181: lande av kontakterna med ett normalt Iiv, såsom         lande av arbetsträning för rehabiliteringsklienter
21182: arbete, fritidssysselsättningar och sociala kon-        inom mentalvården startats tillsammans med vis-
21183: takter. Vidare har folkpensionsanstalten diskute-       sa arbetsträningsenheter samt ett psykoterapeu-
21184: rat med företrädare för många instanser om pro-         tiskt försöksprojekt för unga som lider av schizo-
21185: jekt som folkpensionsanstalten har startat i syfte      freni och andra psykoser tillsammans med Hel-
21186: att reda ut verkningarna av psykoterapin, dess          singfors stads enhet för ungdomspsykiatri.
21187: effekt och resultat.                                       Den rehabilitering av personer med mentala
21188:    1 de två senaste treårsplanerna för den rehabi-      störningar som ordnas av folkpensionsanstalten
21189: literingsverksamhet som folkpensionsanstalten           är en omfattande helhet, varav psykoterapin är
21190: understöder prioriteras utvecklandet av rehabili-       bara en del och det kan inte anses vara ändamåls-
21191: teringen av mentalvårdspatienter så att den bätt-       enligt att utvidga den på bekostnad av den övriga
21192: re än hittills motsvarar deras rehabiliteringsbe-       verksamheten. Förmodligen kan psykoterapins
21193: hov, eftersom psykoterapins ställning som en-           andel av den rehabilitering som folkpensionsans-
21194: bart ett sätt att rehabilitera patienter med menta-     talten understöder inte inom den närmaste fram-
21195: la störningar hos folkpensionsamtalten ansetts          tiden utvidgas väsentligt från det nuvarande,
21196: som ett för snävt område. lnom andra sjukdoms-          utan det är nödvändigt att exaktare än hittills
21197: grupper genomförs rehabiliteringen på bred bas,         objektivt uppskatta behovet av psykoterapi med
21198: ofta baserad på samarbete med företrädare för           utgångspunkt i bl.a. de pågående undersökning-
21199: många yrken och en realistisk rehabiliterings-          arna och att utveckla arbetsfördelningen med
21200: plan. Folkpensionsanstalten deltar i många              den korumunala sjuk- och hälsovården.
21201: forskningsprojekt inriktade på att utreda vilka
21202: 
21203:      Helsingforsden 13 september 1995
21204: 
21205:                                                       Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
21206:                                             KK 135/1995 vp
21207: 
21208: Kirjallinen kysymys 135
21209: 
21210: 
21211: 
21212: 
21213:                                    Vähänäkki: Mustamaan saaren saamisesta virkistyskäyttöön
21214: 
21215: 
21216: 
21217:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
21218: 
21219:     Valtion omistuksessa olevan Mustamaa-nimi-        ottaen huomioon, että kriisitilanteessa mikä hy-
21220: sen saaren käyttöoikeus on jo vuosikymmeniä           vänsä alue on tarvittaessa saatavissa maanpuo-
21221: ollut niin maihinnousun, leiriytymisen kuin           lustuksen tarpeisiin.
21222: muunkin virkistyskäytön osalta tavallisten kan-           Mustamaan saaren nykyisin liian tiukasti ra-
21223: salaisten ja erityisesti yhä kasvavan veneilijäjou-   jatun käyttäjäjoukon ja tehtyihin sopimuksiin
21224: kon ulottumattomissa. Saari sijaitsee Virolahden      liittyvien, tavalliseen kansalaiseen kohdistuvien
21225: kunnan edustan vesialueen länsiosassa, ja se olisi    saaren maihinnousukieltojen ja muiden käyttö-
21226: rehevänä alueena hiekka- ja kivikkorantoineen         rajoitusten vuoksi käydyn kansalaiskeskustelun
21227: mitä mainioin jokamiehenoikeuden kohde. Mil-          yhteydessä onkin jo vuosikausia vaadittu joko
21228: tei täydellinen käyttökielto on jo kauan aiheutta-    saaren vapauttamista kokonaan yleiseen virkis-
21229: nut rannikon asukkaissa närkästystä varsinkin,        täytymiseen tai ainakin siten, että tavalliset ve-
21230: kun lähistölle muodostetun Itäisen Suomenlah-         neilijät saisivat nousta maihin saaren pohjois-
21231: den kansallispuiston säännöt ovat muutenkin           pään itäosassa olevalle hiekkarannalle ja käyttää
21232: suuresti rajoittaneet rannikon asukkaiden ja          sitä virkistäytymiseen.
21233: kauempaakin tulevien veneilijöiden ikimuistois-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21234: ta maihinnousua itäisen Suomenlahden saariin.         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21235:      Mustamaa siirtyi vuonna 1937 pakkolunas-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21236: tuksella puolustusministeriön omistukseen, ja se      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21237: oli sotilaallisessa aktiivikäytössä sodan aikana ja
21238: sen jälkeen myös vähän aikaa merivartioston                      Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
21239: asemapaikkana. Puolustusministeriö vuokrasi                   siin valtion omistaman Virolahden kun-
21240:  1950-luvulla saaren pohjoispäässä olevan alueen              nassa sijaitsevan Mustamaan saaren va-
21241:  rakennuksineen sekä metsästys- ja kalastusoi-                pauttamiseksi kokonaan tai osittain ny-
21242:  keuden saaren lähialueella kahdelle yhdistyksel-             kyisistä käyttörajoituksista siten, että
21243:  le, Haminan varuskunnan Erä ry:lle sekä Huova-               itäisen Suomenlahden rannikkoseutujen
21244:  rin kalastuskunnan avustusseura ry:lle 5-vuosit-             asukkaat voisivat ennen sotia vallinneella
21245:  tain uusittavalla vuokrasopimuksella. Tällä het-             ikimuistoisella tavalla käyttää saarta ran-
21246:  kellä saaren sodanaikaiset linnoitus- yms. raken-            tautumiseen, maihinnousuun sekä virkis-
21247:  nelmat ovat miltei raunioituneet,ja asiantuntijat            täytymiseen?
21248:  pitävät saaren sotilaallista merkitystä vähäisenä
21249: 
21250:       Helsingissä 25 päivänä elokuuta 1995
21251:                                            Matti Vähänäkki
21252: 
21253: 
21254: 
21255: 
21256:  250261
21257: 2                                          KK 135/1995 vp
21258: 
21259: 
21260: 
21261: 
21262:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
21263: 
21264:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       miseen, minkä vuoksi osa ammunnoista ja räjäy-
21265: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tysharjoituksista suoritetaan Mustamaan saares-
21266: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      sa. Alue on osoittautunut erittäin käyttökelpoi-
21267: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Vä-       seksi kesällä 1995 suoritetuissa kovapanosam-
21268: hänäkin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         munnoissa. Saaren käyttöä tullaan edelleen jat-
21269: n:o 135:                                             kamaan ja kehittämään. Tämän vuoksi saarelle
21270:                                                      joudutaan varastoimaan puolustusvoimien
21271:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       omaisuutta ja rakentamaan ampumaleirikäytön
21272:        siin valtion omistaman Virolahden kun-        edellyttämiä huoltorakennuksia. Maihinnousun
21273:        nassa sijaitsevan Mustamaan saaren va-        on oltava jatkossakin kiellettyä. Saaren etelä-,
21274:        pauttamiseksi kokonaan tai osittain ny-       kaakkois- ja lounaispuolen vähäinen meriliiken-
21275:        kyisistä käyttörajoituksista siten, että      ne ja saaren kaukainen sijainti vakinaisesta asu-
21276:        itäisen Suomenlahden rannikkoseutujen         tuksesta mahdollistavat ammunnat jalkaväen
21277:        asukkaat voisivat ennen sotia vallinneella    raskaillakin aseilla ilman sivullisille syntyviä häi-
21278:        ikimuistoisella tavalla käyttää saarta ran-   riöitä ja vaaratilanteita. Vuonna 1996 harjoitus-
21279:        tautumiseen, maihinnousuun sekä virkis-       toimintaa aiotaan lisätä noin viiteen harjoituk-
21280:        täytymiseen?                                  seen vuodessa, mikä taso pyritään ylläpitämään
21281:                                                      myös jatkossa. Nykyinen maa- ja merikuljetus-
21282:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kalusto mahdollistavat aiempaa paremmin har-
21283: vasti seuraavaa:                                     joitustoiminnan Mustamaan saaressa.
21284:                                                         Mustamaan läheisyydessä olevan merialueen
21285:    Mustamaan saaren pakkolunastus puolustus-         virkistyskäyttömahdollisuuksien osalta todetta-
21286: tarkoituksiin aloitettiin vuonna 1945. Mustamaa      koon, että Mustamaan saaren itäpuolella noin
21287: rakennettiin Vehkalahden-Virolahden alueen           4,5 km:n päässä oleva Suur-Pisin saari sekä Mus-
21288: päälinnakkeeksi ja muodostettiin sittemmin           tamaasta noin 5 km:n etäisyydellä etelään sijait-
21289: osaksi Salpalinjaa. Saari on tästä syystä poik-      seva Lanskeri on kunnostettu retkeilykäyttöön.
21290: keuksellisen hyvin linnoitettu. Pääosa Musta-        Erityisesti Ulko-Tammio tarjoaa nykyisellään
21291: maan linnoitteista on edelleen käyttökelpoisia tai   hyvät virkistäytymismahdollisuudet.
21292: sellaisiksi kunnostettavissa melko pienin kustan-       Mustamaan saaren vesialueen vuokrasi Huo-
21293: nuksin. Mustamaa on ainoa puolustusvoimien           varin Kalastajain Avustusseura ry korvatakseen
21294: hallinnassa oleva suurempi saari, joka sijaitsee     sodissa rajan taakse jääneitä kalastusalueita.
21295: valtakunnan itäisen merirajan ja Kotkan välissä.     Haminan Varuskunnan Erä ry:lle on vuokrattu
21296:    Mustamaan saarta ei käytetty 1980- ja 1990-       alueita vuonna 1973 sillä velvoitteella, että seu-
21297: luvuilla juuri lainkaan puolustusvoimien tarpei-     ran jäsenet valvovat maihinnousua saarelle.
21298: siin, koska taloudellisten resurssien puutteen          Mustamaan saaren sotilaallinen merkitys on
21299: vuoksi esim. Kotkan Rannikkopatteristan toi-         olennaisen tärkeä kaakkoisen merialueen ja ran-
21300: mintoja jouduttiin keskittämään Kotkan kau-          nikon puolustuksen kannalta. On selvää, etteivät
21301: pungin alueella oleville linnakesaarille. Nykyisin   puolustusnäkökohdat salli Mustamaan saaren
21302: saari on kuitenkin sekä Kotkan rannikkopatte-        saattamista yleiseen virkistyskäyttöön, vaan sen
21303: riston että Reserviupseerikoulun harjoituskäy-       tulee pysyä puolustusvoimien käytössä. Tämä ei
21304: tössä.                                               kuitenkaan estä tutkimasta mahdollisuuksia jär-
21305:    Saaren käyttö lisääntyi olennaisesti puolus-      jestää kesäkausina muutamia ohjattuja yleisö-
21306: tusvoimien siirryttyä kahden saapumiserän pal-       käyntejä saarelle samaan tapaan kuin on tehty
21307: velukseenastumisjärjestelmään vuonna 1995. Ai-       eräille muille puolustusvoimien käytössä oleville
21308: emmin käytössä olleet taisteluampumaradat ei-        yleisöltä suljetuille saarille.
21309: vät nykyisin riitä kaikkien ammuntojen toteutta-
21310: 
21311:      Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1995
21312: 
21313:                                                                     Puolustusministeri Anneli Taina
21314:                                            KK 135/1995 vp                                              3
21315: 
21316: 
21317: 
21318: 
21319:                                        Tili Riksdagens Talman
21320: 
21321:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     vara synnerligen användbart vid de skarpskjut-
21322: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       ningar som utfördes sommaren 1995. Använd-
21323: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     ningen av ön kommer alltjämt att fortsättas och
21324: man Matti Vähänäkki undertecknade spörsmål           utvecklas. Det är därför nödvändigt att lagra
21325: nr 135:                                              egendom som tillhör försvarsmakten på ön och
21326:                                                      att uppföra sådana underhållsbyggnader som
21327:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder i          behövs för skjutlägren. Landstigningsförbudet
21328:        syfte att helt eller delvis slopa den nuva-   måste alltjämt vara i kraft. Genom att sjötrafiken
21329:        rande begränsning som gäller använd-          söder, sydost och sydväst om ön är av ringa
21330:        ningen av ön Mustamaa i Vederlax kom-         omfattning och ön belägen på långt avstånd från
21331:        mun, så att invånarna i östra Finska vi-      fast bosättning är det möjligt att skjuta också
21332:        kens kusttrakter kan använda ön för           med infanteriets tunga vapen utan att utomståen-
21333:        strandhugg, landstigning och rekreation       de blir störda eller råkar i fara. Avsikten är att
21334:        på samma sätt som man före krigen gjort       1996 utöka övningsverksamheten till ca fem öv-
21335:        sedan urminnes tider?                         ningar per år, och denna nivå skall upprätthållas
21336:                                                      också framdeles. Den nuvarande land- och sjö-
21337:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        transportmaterielen ger bättre möjligheter än
21338: anföra följande:                                     förut att genomföra övningar på Mustamaa.
21339:                                                         Vad beträffar möjligheterna att utnyttja havs-
21340:     Tvångsinlösningen av ön Mustamaa för för-        området i närheten av Mustamaa för rekreation
21341: svarsändamål inleddes 1945. Mustamaa byggdes         kan konstateras att ön Suur-Pisi som är belägen
21342: ut tili området Veckelax-Vederlax främsta fåste      på 4,5 km:s avstånd från Mustamaa österut och
21343: och gjordes sedermera tili en del av Salpalinjen.    Lanskeri på ca 5 km:s avstånd söderut har istånd-
21344: Ön är av denna anledning exceptionellt väl be-       satts i syfte att kunna utnyttjas för utflykter.
21345: fåst. Huvuddelen av befåstningsverket på Musta-      Särskilt Ulko-Tammio är i ett sådant skick att
21346: maa är alltjämt användbart eller kan med rätt        möjligheterna tili rekreation är goda.
21347: små kostnader sättas i stånd. Mustamaa är den           On Mustamaas vattenområden arrenderades
21348: enda större ön i försvarsmaktens besittning som      av Huovarin Kalastajain Avustusseura ry som
21349: är belägen mellan rikets östra sjögräns och Kot-     kompensation för de fiskeområden som i krigen
21350: ka.                                                  hamnade på andra sidan gränsen. Tili Haminan
21351:     Ön Mustamaa användes knappast alls på            Varuskunnan Erä ry arrenderades områden 1973
21352: 1980- och 1990-talet för försvarsmaktens behov,      med förpliktelse för föreningens medlemmar att
21353: eftersom t.ex. verksamheten vid Kotka kustartil-     öv~rvaka landstigningen på ön.
21354: lerisektion på grund av bristfålliga ekonomiska         On Mustamaas militära betydelse är synnerli-
21355: resurser måste koncentreras tili de befåsta öarna    gen stor med tanke på det sydostliga havsområ-
21356: på Kotka stads område. Nuförtiden använder           dets och kustens försvar. Det är klart att försvars-
21357: dock både Kotka kustartillerisektion och Re-         synpunkterna inte tillåter att Mustamaa upplåts
21358: servofficersskolan ön för sina övningar.             för allmänt rekreationsbruk, utan ön kommer
21359:     Utnyttjandet av ön ökade väsentligt efter att    alltjämt att användas av försvarsmakten. Detta
21360: försvarsmakten 1995 övergått till en inrycknings-    utesluter dock inte att man undersöker möjlighe-
21361: ordning med två kontingenter. De stridsskjutba-      terna att under sommarsäsongen ordna några
21362: nor som tidigare varit i bruk räcker numera inte     guidade besök för allmänheten i likhet med vad
21363: tili för genomförande av alla skjutningar, varför    som gjorts på vissa andra öar i försvarsmaktens
21364: en del av skjutningarna och sprängningsövning-       användning tili vilka allmänheten inte har tillträ-
21365: arna utförs på ön Mustamaa. Området visade sig       de.
21366: 
21367:      Helsingforsden 14 september 1995
21368: 
21369:                                                                      Försvarsminister Anneli Taina
21370:                                            KK 136/1995 vp
21371: 
21372: Kirjallinen kysymys 136
21373: 
21374: 
21375: 
21376: 
21377:                                   Tennilä: Poroelinkeinon tukemisesta
21378: 
21379: 
21380: 
21381:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
21382:    Suomalaisen poroelinkeinon turvaamiseksi                    Onko maa- ja metsätalousministeriö
21383: ED-jäsenyyden oloissa tarvitaan tukitoimia. Nii-            tietoinen seuraamuksista, jotka aiheutu-
21384: tä on tulossakin, mutta siten, että pienten poro-           vat suunnitelluista poronhoidon keskit-
21385: karjojen omistajilta tuki aiotaan evätä.                    tämistä vahvistavista tukitoimista?
21386:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21387: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21388: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21389: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21390: 
21391:      Helsingissä 29 päivänä elokuuta 1995
21392: 
21393:                                         Esko-Juhani Tennilä
21394: 
21395: 
21396: 
21397: 
21398: 250261
21399: 2                                         KK 136/1995 vp
21400: 
21401: 
21402: 
21403: 
21404:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
21405: 
21406:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Tuen suuntaaminen ruokakunnille merkitsee
21407: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       jo sinänsä samaan talouteen kuuluvien perheen-
21408: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     jäsenten omistamien porojen lukumäärien laske-
21409: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-       mista yhteen. Tästä olisivat poikkeuksena vain
21410: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-       yli 65 vuotta täyttäneiden omistuksessa olevat
21411: myksen n:o 136:                                     porot. Eläkeikäisten poissulkemista tuen piiristä
21412:                                                     voitaneen pitää rakennepoliittisesti oikeasuun-
21413:           Onko maa- ja metsätalousministeriö        taisena periaatteena, jota noudatetaan johdon-
21414:        tietoinen seuraamuksista, jotka aiheutu-     mukaisesti myös maataloudelle maksettavissa
21415:        vat suunnitelluista poronhoidon keskit-      tuissa.
21416:        tämistä vahvistavista tukitoimista?             Voimassa olevan porotalousasetuksen (330/
21417:                                                     90) 1 §:n 1 momentin mukaan henkilön voidaan
21418:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        katsoa saavan pääasiallisen toimeentulonsa po-
21419: vasti seuraavaa:                                    rotaloudesta,jos hän omistaa vähintään 56 luku-
21420:                                                     poroa. Jos poroja on tätä vähemmän, mutta vä-
21421:    Suomi on saanut Euroopan unionin komis-          hintään 10, puuttuvat porot voidaan korvata
21422: siolta luvan maksaa maa- ja puutarhatalouden        paliskunnalle tehdyllä työllä,jolloin kahden työ-
21423: harjoittajille maksettavaan pitkäaikaiseen poh-     päivän vuodessa katsotaan vastaavan yhtä luku-
21424: joiseen tukeen kuuluvana eläinkohtaista tukea       poroa. Porotalouslaissa (161/90) tarkoitettuja
21425: porotalouden harjoittajille. Valtioneuvosto on      etuuksia, maataja lainaa investointeihin, on voi-
21426: tehnyt poronhoitovuoden 1995/96 osalta pää-         tu suunnata sellaisille porotalouden harjoittajil-
21427: töksen tukiperusteista (VNp 1006/95). Tuen          le, jotka täyttävät edellä mainitut edellytykset.
21428: määrä on päätöksen mukaan enintään 160 mark-        Muuallakin porotalouden tukipolitiikassa on
21429: kaa eloporolta. Maa- ja metsätalousministeriö       sen vuoksi perusteltua menetellä johdonmukai-
21430: vahvistaa eläintä kohti maksettavan tuen lopulli-   sesti ja asettaa tuensaajille tietty vähimmäisedel-
21431: sen määrän ottaen huomioon poronlihan mark-         lytys. Tällä tavoin porotaloudelle maksettava
21432: kinatilanteen ja Ruotsissa harjoitetun poronli-     eläinkohtainen tuki suunnataan sellaisille poro-
21433: han tukipolitiikan. Tuki maksetaan ruokakunta-      talouden harjoittajille, joille elinkeinolla voidaan
21434: kohtaisesti siten, ettei tukea makseta samaan       arvioida olevan nyt ja tulevaisuudessa olennaista
21435: ruokakuntaan kuuluvien 65 vuotta täyttäneiden       merkitystä toimeentulon kannalta.
21436: henkilöiden omistamille poroille. Lisäksi edelly-
21437: tyksenä on, että ruokakunnalla on omistukses-
21438: saan vähintään 25 tukeen oikeuttavaa poroa.
21439:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1995
21440: 
21441:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
21442:                                               KK 136/1995 vp                                               3
21443: 
21444: 
21445: 
21446: 
21447:                                           Tili Riksdagens Talman
21448: 
21449:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Redan det att stödet styrs tili hushåll betyder
21450: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-          att antalet renar som ägs av familjemedlemmar
21451: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        som hör tili samma hushåll adderas ihop. Undan-
21452: man Esko-Juhani Tennilä undertecknade spörs-            tag skulle då utgöras av endast de renar som ägs
21453: mål nr 136:                                             av personer över 65 år. Det kan betraktas som en
21454:                                                         princip i strukturpolitiskt rätt riktning att pensio-
21455:            Är jord- och skogsbruksministeriet           närerna inte omfattas av stödet, eftersom samma
21456:         medvetet om följderna av de planerade           princip konsekvent också iakttas beträffande de
21457:         stödåtgärder som gynnar en centralise-          stöd som betalas jordbruket.
21458:         ring av renskötseln?                               Enligt 1 § 1 mom. i den gällande renhushåll-
21459:                                                         ningsförordningen (330/90) kan en person anses
21460:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           få sin huvudsakliga utkomst av renhushållning,
21461: anföra följande:                                        om han äger minst 56 inräknade renar. Om anta-
21462:                                                         let renar är mindre, men minst 10, kan det antal
21463:    Finland har av Europeiska Unionens kommis-           renar som saknas ersättas med arbete åt renbetes-
21464: sion fått tillstånd att till idkare av renhushållning   laget, varvid två arbetsdagar per år anses motsva-
21465: per djur beta1a ett stöd såsom hörande tili det         ra en inräknad ren. Förmåner, jord och Iän för
21466: långvariga nordliga stöd som skall betalas tili         investeringar, som avses i renhushållningslagen
21467: idkare av jordbruk och trädgårdsodling. Statsrå-        (161/90), har kunnat styras till sådana idkare av
21468: det har beträffande renskötselåret 1995/96 fattat       ~~nhushållning som uppfyller nämnda vilikor.
21469: beslut om grunderna för stödet (SRb 1006/95).           A ven inom andra sektorer av renhushållningens
21470: Enligt detta beslut är stödet högst 160 mk per          stödpolitik har det därför varit motiverat att för-
21471: 1ivren. Jord- och skogsbruksministeriet faststäl-       fara konsekvent och ställa ett visst minimivilikor
21472: ler det slutliga beloppet för stödet per djur med       för stödtagarna. Det stöd per djur som på detta
21473: beaktande av marknadssituationen för renkött            sätt betalas renhushållningen styrs till sådana
21474: och den stödpo1itik för renkött som utövas i            idkare av renhushållning för vilka näringen nu
21475: Sverige. Stödet betalas per hushåll så att stödet       och i framtiden kan antas vara av väsentlig bety-
21476: inte betalas för renar som ägs av 65 år fyllda          delse med tanke på utkomsten.
21477: personer som hör tili samma hushåll. Ett villkor
21478: är också att hushållet äger minst 25 renar som
21479: berättigar tili stöd.
21480: 
21481:      Helsingforsden 19 september 1995
21482: 
21483:                                                          Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
21484:                                               KK 137/1995 vp
21485: 
21486: Kirjallinen kysymys 137
21487: 
21488: 
21489: 
21490: 
21491:                                     Nikula: Kuluttajavalituslautakunnan ratkaisusuositusten noudat-
21492:                                        tamisen laiminlyöneiden elinkeinonharjoittajien nimien julkis-
21493:                                        tamisesta
21494: 
21495:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
21496: 
21497:     Korkein oikeus on tuomiossaan päättänyt,            nöksen sanamuotoon. Ratkaisusuosituksen 1ai-
21498: että kuluttajavalituslautakunta ei saa julkistaa        minlyöneiden elinkeinonharjoittajien nimienjul-
21499: luetteloa niiden elinkeinonharjoittajien nimistä,       kistamista ei välttämättä lainkaan tarvitse perus-
21500: jotka eivät ole noudattaneet lautakunnan ratkai-        taa puheena olevaan säännökseen. Viranomai-
21501: susuositusta. Nämä ratkaisusuositukset sinänsä          nen voi -ja sen tuleekin - antaa tiedotusväli-
21502: ovat julkisia ja niin myös niissä mainittujen yri-      neille hallussaan olevia julkisia tietoja hyvän hal-
21503: tysten ja kuluttajien nimet ovat tiedotusvälinei-       linnon ja lainkäytön avoimuuden yleisten peri-
21504: den julkistettavissa, mutta korkeimman oikeu-           aatteiden mukaisesti. Korkeimman oikeuden
21505: den mielestä kuluttajavalituslautakunta ei saa          tulkitsema säännös takaa vain sen, että tiedonvä-
21506: lähettää luetteloa nimistä tiedotusvälineille.          litykseen mahdollisesti penseästi suhtautuva vi-
21507:      Kuluttajavalituslautakunnan tehtävänä on           ranomainen ei voi pimittää tietoja.
21508:  tutkia elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien väli-        Kuluttajina olevien tavallisten ihmisten talou-
21509:  siä erimielisyyksiä. Lautakunta hankkii kum-           dellista turvallisuutta lisää se, että he tietävät,
21510:  mankin osapuolen näkemyksen riidasta ja tarvit-        mitkä elinkeinonharjoittajat eivät ole noudatta-
21511:  taessa muutakin selvitystä asiassa. Tämän jäl-         neet kuluttajavalituslautakunnan perusteltuja
21512:  keen se antaa kuluttajansuojalakiin perustuvan         ratkaisusuosituksia. Julkistaminen on omiaan
21513:  ratkaisusuosituksensa, joka myös perustellaan.         tehostamaan        kuluttajansuojalainsäädännön
21514:      Elinkeinonharjoittaja ei ole sidottu suosituk-     noudattamista ja siten parantaa myös välillisesti
21515:  seen, vaan voi jättää sen noudattamatta. Juuri         kuluttajien asemaa. Tämän vuoksi on välttämä-
21516:  tällaisten elinkeinonharjoittajien nimienjulkista-     töntä, että korkeimman oikeuden tuomioon
21517:  misesta on kyse.                                       saakka noudatettua julkistaruiskäytäntöä voi-
21518:      Korkein oikeus on perustellut julkistamiselle      daan jatkaa.
21519:  kielteistä ratkaisuaan kuluttajavalituslautakun-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21520:  nasta annetun asetuksen 14 §:llä. Sen mukaan           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21521:  lautakunnan ratkaisut, joilla on merkitystä ku-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21522:  luttajille ja elinkeinonharjoittajille lain sovelta-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21523:  misen kannalta, tulee sopivalla tavalla julkaista.
21524:   Ylin tuomioistuin lausui, että tämä säännös kos-                Mihin toimiin Hallitus ryhtyy varmis-
21525:   kee sellaisia ratkaisuja, joissa otetaan kantaa              taakseen sen, että kuluttajavalituslauta-
21526:   elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisen suh-          kunnan ratkaisusuositusten laiminlyö-
21527:   teen kannalta periaatteellisesti merkitykselliseen           neiden elinkeinonharjoittajien nimet voi-
21528:   soveltamis- tai tulkintakysymykseen.                         daan vastaisuudessakin lautakunnan toi-
21529:      Tällaista tulkintaa on vaikea perustaa sään-              mesta julkistaa?
21530: 
21531:       Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 1995
21532: 
21533:                                                Paavo Nikula
21534: 
21535: 
21536: 
21537: 
21538:  ~50261
21539: 2                                        KK 137/1995 vp
21540: 
21541: 
21542: 
21543: 
21544:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
21545: 
21546:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      mista edistävä keino julkistaa kuluttajavalitus-
21547: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       lautakunnan tiedotteissa niiden elinkeinonhar-
21548: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     joittajien nimet, jotka eivät ole noudattaneet lau-
21549: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Paavo Ni-      takunnan ratkaisusuositusta, ei kuulu lautakun-
21550: kulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      nan toimivaltaan. Kuluttajaviranomaiset ovat
21551:  137:                                               käsitelleet asiaa ja katsoneet, että kuluttajavali-
21552:                                                     tuslautakunnasta annetun asetuksen 4 §:n nojal-
21553:           Mihin toimiin Hallitus ryhtyy varmis-     la kerätyt seurantatiedot ovat julkisia. Kuluttaja-
21554:        taakseen sen, että kuluttajavalituslauta-    viranomaiset pitävät tärkeänä, että kuluttajien
21555:        kunnan ratkaisusuositusten laiminlyö-        kannalta tärkeät tiedot ovat edelleen kuluttajien
21556:        neiden elinkeinonharjoittajien nimet voi-    saatavilla tavalla tai toisella. Näin ollen kulutta-
21557:        daan vastaisuudessakin lautakunnan toi-      javiranomaiset pyrkivät varmistamaan, että ku-
21558:        mesta julkistaa?                             luttajat edelleen saavat tiedon suositukset nou-
21559:                                                     dattamatta jättäneistä elinkeinonharjoittajista.
21560:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        Tiedonsaannin toteuttamistapa on parhaillaan
21561: vasti seuraavaa:                                    selvitettävänä. Koska tietojen on oltava varmis-
21562:                                                     tettuja ja oikeita, kuluttajavalituslautakunnan
21563:    Korkein oikeus on 19.6.1995 antamassaan          seurannassaan noudattamaa käytäntöä ei ole
21564: tuomiossa katsonut, että suositusten noudatta-      muutettu muutoin kuin itse tiedottamisen osalta.
21565: 
21566:      Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1995
21567:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
21568:                                           KK 137/1995 vp                                                3
21569: 
21570: 
21571: 
21572: 
21573:                                       Tili Riksdagens Talman
21574: 
21575:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         nämnden har rekommenderat också följs, i sitt
21576: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          informationsblad publicera namnen på de nä-
21577: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      ringsidkare som inte har iakttagit nämndens
21578: dagsman Paavo Nikula undertecknade spörsmål          rekommendationer. Konsumentmyndigheterna
21579: nr 137:                                              har behandlat ärendet och ansett att den infor-
21580:                                                      mation som med stöd av 4 § förordningen om
21581:           Vi1ka åtgärder har Regeringen för av-      konsumentklagonämnden har samlats in f6r
21582:        sikt att vidta för att försäkra sig om att    uppföljningen är offentlig. Konsumentmyndig-
21583:        namnen på de näringsidkare som har för-       heterna anser det viktigt att sådan information
21584:        summat att iaktta de avgöranden som           som är viktig för konsumenterna också i fortsätt-
21585:        konsumentklagonämnden har rekom-              ningen på ett eller annat sätt står tili deras förfo-
21586:        menderat också i framtiden kan offentlig-     gande. Följaktligen strävar konsumentmyndig-
21587:        göras på åtgärd av nämnden?                   heterna efter att försäkra sig om att konsumen-
21588:                                                      terna också i fortsättningen får uppgifter om de
21589:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        näringsidkare som har Jätit bli att följa rekom-
21590: anföra följande:                                     mendationerna. Som bäst undersöks på vilket
21591:                                                      sätt informationen kan spridas. Eftersom uppgif-
21592:   Högsta domstolen har isin den 19 juni 1995         terna måste vara bekräftade och riktiga har den
21593: meddelade dom ansett att det inte hör tili konsu-    praxis som konsumentklagonämnden iakttar i
21594: mentklagonämndens befogenheter att, som ett          sin uppföljning inte ändrats tili andra delar än i
21595: medel för att främja att de avgöranden som           fråga om själva informerandet.
21596: 
21597:      Helsingforsden 22 september 1995
21598: 
21599:                                                     Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
21600:                                               KK 138/1995 vp
21601: 
21602: Kirjallinen kysymys 138
21603: 
21604: 
21605: 
21606: 
21607:                                     Peltomo: Valtion työllistämispalvelun säilyttämisestä
21608: 
21609: 
21610:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
21611: 
21612:    Tämän hetken tietojen mukaan valtion työllis-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21613: tämispalvelua jatkettaisiin enintään tämän vuo-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21614: den loppuun. Eri puolilla maata työvoimatoimis-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21615: toissa on työllistämispalvelu koettu yhtenä kei-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21616: nona työllistää erityisesti kaikkein pisimpään
21617: työttömänä olleita. Heidät työllistetään työvoi-                  Onko Hallitus tietoinen valtion työllis-
21618: matoimistoon, joka sijoittaa kyseiset henkilöt                 tämispalve1un tarpeellisuudesta pitkäai-
21619: erilaisiin yhdistyksiin, järjestöihin, seuroihin jne.          kaistyöttömien kohdalla, ja
21620: Näille pitkäaikaistyöttömille on ollut osoittaa                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21621: mielekästä ja hyödyllistä työtä. Tätä työllistä-               ryhtyä, jotta valtion työllistämispalve1un
21622: mispalvelumuotoa tulisi edelleen jatkaa.                       jatkuminen turvataan?
21623: 
21624:      Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 1995
21625: 
21626:                                               Pirkko Pe1tomo
21627: 
21628: 
21629: 
21630: 
21631: 250261
21632: 2                                            KK 138/1995 vp
21633: 
21634: 
21635: 
21636: 
21637:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
21638: 
21639:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          työllisyysmäärärahoista rasittamatta työnanta-
21640: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           javiraston tai -laitoksen omia toimintamenoja.
21641: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            Valtion virastoja ja laitoksia sekä kuntia kos-
21642: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pirkko             kenut työllistämisvelvollisuus on vuoden 1993
21643: Peltomon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           alussa voimaan tulleella lainmuutoksella poistet-
21644: n:o 138:                                                tu työllisyyslaista, koska tämä velvollisuus osoit-
21645:                                                         tautui käytännössä mahdottomaksi toteuttaa.
21646:           Onko Hallitus tietoinen valtion työllis-      Näin ollen työllistämispalvelujärjestelmääkään
21647:        tämispalvelun tarpeellisuudesta pitkäai-         ei olisi ollut välttämätöntä jatkaa enää siirtymä-
21648:        kaistyöttömien kohdalla, ja                      kaudenjälkeen. Työllistämispalvelujärjestelmäs-
21649:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          tä pitkäaikaistyöttömien työllistämiskeinona
21650:        ryhtyä, jotta valtion työllistämispalvelun       saadut kokemukset osoittautuivat kuitenkin sii-
21651:        jatkuminen turvataan?                            nä määrin positiivisiksi, että järjestelmää päätet-
21652:                                                         tiin edelleen jatkaa vaikeana pysyneessä työlli-
21653:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            syystilanteessa yhtenä väliaikaisena työllisyyden
21654: vasti seuraavaa:                                        hoidon erityistoimenpiteenä.
21655:                                                             Koska työllisyystilanne säilyy ennusteiden
21656:    Työllistämispalvelujärjestelmä otettiin aika-        mukaan myös vuonna 1996 edelleen erittäin vai-
21657: naan käyttöön työllisyyslakiin tuolloin sisälty-        keana, on hallitus omalta osaltaan jo päättänyt
21658: neen valtion virastoja ja laitoksia koskeneen           edelleen jatkaa työllistämispalvelujärjestelmää
21659: työntekomahdollisuuden järjestämisvelvollisuu-          vielä vuonna 1996. Tämä päätös sisältyy edus-
21660: den toteuttamiseksi. Työhallinto joutui tuolloin        kunnalle annetun vuoden 1996 talousarvioesi-
21661: ottamaan työllisyyslain toimeenpanosta ensisi-          tyksen luvun 34.06. "Työvoimapolitiikan toi-
21662: jaisesti vastaavana hallinnonalana hoidettavak-         meenpano" perustelujen selvitysosaan. Mikäli
21663: seen tehtävän, joka sille ei varsinaisesti olisi kuu-   eduskunta ei vuoden 1996 talousarviokäsittelyn
21664: lunut. Järjestelmä oli pakko ottaa käyttöön, kos-       yhteydessä muuta päätä, tullaan työllistämispal-
21665: ka muiden hallinnonalojen virastot ja laitokset         velujärjestelmää siis jatkamaan vielä vuonna
21666: eivät kyenneet järjestämään pitkäaikaistyöttö-           1996. Jatkamisen mahdollistava työllisyysase-
21667: mille riittävästi työtilaisuuksia siitäkään huoli-      tuksen muutos on tarkoitus antaa mahdollisim-
21668: matta, että heidän työllistämisestään aiheutuvat         man pikaisesti, mutta ottaen huomioon kuiten-
21669: palkkauskustannukset sekä työn järjestämisestä          kin budjettikäsittelyn aikataulusta aiheutuvat
21670: aiheutuvat muut kustannukset olisi suoritettu           rajoitukset.
21671: 
21672:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1995
21673: 
21674:                                                                        Työministeri Liisa Jaakonsaari
21675:                                               KK 138/1995 vp                                               3
21676: 
21677: 
21678: 
21679: 
21680:                                           Tili Riksdagens Talman
21681: 
21682:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         verkets eller arbetsgivarinrättningens egna om-
21683: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-           kostnader hade ansträngts.
21684: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdagsle-          Sysselsättningsskyldigheten som gällde statli-
21685: damot Pirkko Peltomo undertecknade spörsmål              ga ämbetsverk och inrättningar samt kommuner
21686: nr 138:                                                  har upphävts i sysselsättningslagen genom en
21687:                                                          lagändring som trädde i kraft i början av 1993.
21688:            Är Regeringen medveten om nödvän-             Detta eftersom det i praktiken visade sig vara
21689:         digheten av den statliga sysselsättnings-        omöjligt att uppfylla skyldigheten. Sålunda hade
21690:         servicen för de långtidsarbetslösas vid-         det inte heller längre varit nödvändigt att fortsät-
21691:         kommande, och                                    ta systemet med sysselsättningsservice efter över-
21692:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         gångsperioden. Erfarenheterna av systemet med
21693:         för att man skall kunna trygga att den           sysselsättningsservice som ett medel att sysselsät-
21694:         stat1iga sysselsättningsservicen skall kun-      ta Iångtidsarbetslösa visade sig emellertid så pass
21695:         na fortsätta?                                    positiva att man beslöt att fortsätta med systemet
21696:                                                          som en temporär åtgärd för att sköta sysselsätt-
21697:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            ningen under det alltjämt svåra sysselsättnings1ä-
21698: anföra följande:                                         get.
21699:                                                             Eftersom sysselsättningsläget enligt prognos-
21700:    Systemet med sysselsättningsservice togs på           erna fortsättningsvis kommer att vara mycket
21701: sin tid i bruk för att uppfylla den i sysselsättnings-   svårt också 1996, har regeringen för egen del
21702: lagen då ingående sky1digheten för stat1iga äm-          redan beslutat att ännu fortsätta systemet med
21703: betsverk och inrättningar att ordna arbete. Ar-          sysselsättningsservice 1996. Detta beslut ingår i
21704: betsförvaltningen fick då i egenskap av den för-         motiveringen tili kapitel 34.06 om verkställighe-
21705: valtningsgren som främst ansvarade för verkstä1-         ten av arbetskraftspolitiken, vilket kapitel ingår i
21706: ligheten av sysselsättningslagen ta emot ett upp-        den tili riksdagen avlåtna budgetpropositionen
21707: drag som egent1igen inte hade hört tili arbetsför-       för 1996. Såvida riksdagen i samband med be-
21708: valtningen. Man var tvungen att ta i bruk syste-         handlingen av 1996 års budget inte annat beslu-
21709: met, eftersom ämbetsverken och inrättningarna            tar, kommer systemet med sysselsättningsservice
21710: inom de övriga förva1tningsgrenarna inte kunde           således att fortgå ännu 1996. Meningen är att
21711: anordna tillräckligt med arbetstilifållen åt de          med det snaraste komma med en ändring av
21712: långtidsarbetslösa, trots att de lönekostnader           sysselsättningsförordningen som gör det möjligt
21713: som förorsakats av sysse1sättandet av de lång-           att fortsätta med systemet. Härvid kommer man
21714: tidsarbetslösa samt andra kostnader åsamkade             emellertid att beakta de begränsningar som för-
21715: av anordnandet av arbete hade betalts med sys-           orsakas av budgetbehand1ingens tidtabell.
21716: selsättningsanslag utan att arbetsgivarämbets-
21717: 
21718:      Helsingforsden 19 september 1995
21719: 
21720:                                                                       Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
21721:                                              KK 139/1995 vp
21722: 
21723: Kirjallinen kysymys 139
21724: 
21725: 
21726: 
21727: 
21728:                                     Peltomo ym.: Työllisyyskoulutukseen osallistuvan matkakulujen
21729:                                         korvaamisesta
21730: 
21731: 
21732:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
21733: 
21734:    Tällä hetkellä työmarkkinatuella olevat eivät       lutukseen osallistumisen kannustavuutta pitäisi
21735: saa mitään 118 markan lisäksi osallistuessaan          palkita enemmän suhteessa passiivisella päivära-
21736: koulutukseen hyvinkin kaukaa. Monelle matka-           halla oloon.
21737: kuluista muodostuu este osallistua työttömälle            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21738: hyvinkin tarpeelliseen koulutukseen ammattitai-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21739: don hankkimiseksi tai ylläpitämiseksi.                 kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21740:    Työttömyyspäivärahalla olevien tilanne on           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21741: hieman parempi. He saavat 30 markan tuen,
21742: mutta jos koulutuspaikka on etäällä, matkakulut                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21743: kasvavat kohtuuttomasti. Olisi harkittava, voi-               ryhtyä, jotta matkakuluista ei muodostu
21744: taisiinko näissä tapauksissa irrottaa osa käytet-             työttömälle estettä osallistua työllisyys-
21745: tävissä olevista koulutuksen hankintarahoista                 koulutukseen, ja
21746: oppilaiden opintososiaalisiin etuihin.                           onko mahdollista irrottaa osa käytet-
21747:    Koulutuksen tason laadusta ei pitäisi tinkiä.              tävissä olevista hankintarahoista oppilai-
21748: On pidettävä huoli siitä, että tarjolla oleva koulu-          den opintososiaalisiin etuihin?
21749: tus vastaa myös työmarkkinoiden tarvetta. Kou-
21750: 
21751:      Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 1995
21752: 
21753:           Pirkko Peltomo                  Timo Laaksonen                 Marjatta Vehkaoja
21754:           Tuija Brax                      Riitta Prusti                  Säde Tahvanainen
21755:           Kalevi Olin                     Tapio Karjalainen              Pertti Virtanen
21756: 
21757: 
21758: 
21759: 
21760: 250261
21761: 2                                           KK 139/1995 vp
21762: 
21763: 
21764: 
21765: 
21766:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
21767: 
21768:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        saajat eivät voi saada koulutustukea tai muita
21769: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen opinto-
21770: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       sosiaalisia etuuksia, kuten ylläpitokorvausta tai
21771: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Peltomon         majoituskorvausta. Työmarkkinatuki on työttö-
21772: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          myysturvan peruspäivärahan suuruinen eli sa-
21773: 139:                                                  mansuuruinen kuin koulutustuen perustuki.
21774:                                                           Työmarkkinatuki on ensi sijassa työmarkki-
21775:             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      noille tuleville, työkokemusta vailla oleville nuo-
21776:          ryhtyä, jotta matkakuluista ei muodostu      rille tarkoitettu tukijärjestelmä. Työmarkkina-
21777:          työttömälle estettä osallistua työllisyys-   tuen saajista huomattava osa on vailla ammatil-
21778:          koulutukseen, ja                             lista koulutusta. Tämän vuoksi työllisyys- ja
21779:             onko mahdollista irrottaa osa käytet-     koulutuspolitiikan keskeisenä tavoitteena tulee
21780:          tävissä olevista hankintarahoista oppilai-   olla heidän ohjaamisensa omaehtoiseen koulu-
21781:          den opintososiaalisiin etuihin?              tukseen normaalein opintotukieduin.
21782:                                                           Toisaalta on totta, että kustannuskorvausten
21783:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          puuttuminen vaikeuttaa eräissä tapauksissa pit-
21784: vasti seuraavaa:                                      kään työttömänä olleiden henkilöiden hakeutu-
21785:                                                       mista aktiivisten toimenpiteiden piiriin. Näin ta-
21786:    Vuoden 1994 alusta tuli voimaan laki työ-          pahtuu erityisesti silloin, kun esimerkiksi koulu-
21787: markkinatuesta. Samalla muutettiin työttö-            tus toteutetaan muualla kuin henkilön kotipaik-
21788: myysturvalakia siten, että myös peruspäivärahan       kakunnanaja hänelle aiheutuu siten merkittäviä
21789: saaminen edellyttää työssäoloehdon täyttymistä.       matka- ym. kustannuksia. Samoin se seikka, että
21790: Työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on ollut           koulutustuen ohella tulevaisuudessakin makse-
21791: palkkatyössä 26 viikkoa vähintään 18 tuntia vii-      taan ylläpito- ja majoituskorvausta, on asettanut
21792: kossa viimeisten kahden vuoden aikana.                työmarkkinatukilain uudelleenarvioinnin koh-
21793:    Työvoimakoulutuksen koulutusaikainen ta-           teeksi. Lakiesitystä työmarkkinatuesta annetun
21794: loudellinen tuki muodostuu koulutustuesta, yllä-      lain muuttamisesta valmistellaan parhaillaan ja
21795: pitokorvauksesta ja majoituskorvauksesta.             esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle budjetti-
21796: Työvoimakoulutuksen koulutustuki määräytyy            lakina kuluvana syksynä. Tarkoituksena on
21797: pääsääntöisesti samojen edellytysten mukaan           muuttaa lakia mm. siten, että työmarkkinatuella
21798: kuin työttömyysturva. Työvoimapoliittisesta ai-       työvoimakoulutuksessa oleville voitaisiin mak-
21799: kuiskoulutuksesta annetun lain 15 §:n 1 momen-        saa myös ylläpito- ja majoituskorvaus.
21800: tin mukaan koulutustukeen on oikeus 17 vuotta             Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen han-
21801: täyttäneellä opiskelijalla, joka työttömäksi jää-     kintamäärärahaa voidaan käyttää ainoastaan
21802: dessään tai koulutuksen aloittaessaan on täyttä-      koulutuskustannuksiin ts. sillä ei voida rahoittaa
21803: nyt työttömyysturvalaissa tarkoitetun työssäolo-      oppilaiden opintososiaalisia etuuksia. Hallituk-
21804: ehdon.                                                sen tavoitteena on, että työvoimapoliittisten toi-
21805:    Hallitus antoi 15.10.1993 eduskunnalle esityk-     menpiteiden piirissä olisi keskimäärin 125 000
21806: sen työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta         henkilöä. Työvoimakoulutuksen volyymi sekä
21807: annetun lain muuttamisesta. Esityksessä ehdo-         määrärahat on mitoitettu siten, että niillä osal-
21808: tettiin, että ylläpitokorvaus poistettaisiin koko-    taan tuetaan tavoitteen saavuttamista. Mikäli
21809: naan vuoden 1994 alusta lukien. Eduskunta             hankintamäärärahaa siirrettäisiin opiskelijoiden
21810: päätti 9.12.1993 jättää esityksen lepäämään. Nyt      opintososiaalisiin etuuksiin, merkitsisi tämä vo-
21811: koolla oleva eduskunta hylkäsi ko. lakiehdotuk-       lyymin putoamista, mikä ei tässä työllisyystilan-
21812: sen.                                                  teessa ole perusteltua. Toisaalta valtiontalouden
21813:    Mikäli työssäoloehto ei täyty, turvataan hen-      tilanteen vuoksi eivät myöskään määrärahalisä-
21814: kilön koulutusaikainenkin toimeentulo työ-            ykset ko. menoihin ole mahdollisia.
21815: markkinatuella. Näin ollen työmarkkinatuen
21816: 
21817:        Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1995
21818: 
21819:                                                                      Työministeri Liisa Jaakonsaari
21820:                                              KK 139/1995 vp                                                3
21821: 
21822: 
21823:                                          Tili Riksdagens Talman
21824: 
21825:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       ning tili arbetskraftspolitisk vuxenutbildning, så-
21826: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         som ersättning för uppehälle eller inkvarterings-
21827: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags1e-     ersättning. Arbetsmarknadsstödet är av samma
21828: damot Pirkko Peltomo m.fl. undertecknade               storlek som grunddagpenningen enligt utkomst-
21829: spörsmå1 nr 139:                                       skyddet för arbetslösa, dvs. lika stort som utbild-
21830:                                                        ningsstödets grundstöd.
21831:            Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-            Arbetsmarknadsstödet är i första hand ett
21832:        ta för att resekostnaderna inte skali bli ett   stödsystem avsett för unga personer som träder
21833:        hinder för den arbets1öse att deltai syssel-    in på arbetsmarknaden och som saknar arbetser-
21834:        sättningsfrämjande utbildning, och              farenhet. En anmärkningsvärd del av de personer
21835:            är det möj1igt att 1ösgöra en del av de     som mottar arbetsmarknadsstöd är utan yrkesut-
21836:        tillbudsstående anskaffningsmed1en tili         bildning. Därför bör vägledningen av dessa per-
21837:        studiesocia1a förmåner?                         soner tili frivillig utbildning med normala studie-
21838:                                                        stödsförmåner utgöra ett centralt sysselsätt-
21839:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          nings- och utbildningspolitiskt mål.
21840: anföra följande:                                           A andra sidan är det sant att avsaknaden av
21841:                                                        kostnadsersättningar i vissa fali gör det svårare
21842:    Lagen om arbetsmarknadsstöd trädde i kraft i        för långtidsarbetslösa att söka b1i delaktiga av
21843: början av 1994. Samtidigt ändrades lagen om            aktiva åtgärder. Så är fallet i synnerhet då t.ex.
21844: utkomstskydd för arbets1ösa så att också motta-        utbildning sker på annat håll än på vederböran-
21845: gandet av grunddagpenning förutsätter att ar-          des hemort och denne sålunda åsamkas betydan-
21846: betsvillkoret uppfylls. Arbetsvillkoret uppfylis,      de rese- o.dyl. kostnader. Likaså har det faktum
21847: då vederbörande under de två senaste åren i 26         att det vid sidan av utbildningsstödet också i
21848: veckor har varit i avlönat arbete där arbetstiden      framtiden kommer att betalas ersättning för up-
21849: under varje vecka uppgått tili minst 18 timmar.        pehälle och inkvarteringsersättning gjort att Ia-
21850:    Det ekonomiska stödet under arbetskraftsut-         gen om arbetsmarknadsstöd blivit föremål för
21851: bildningen utgörs av utbi1dningsstöd, ersättning       omvärdering. Ett Iagförslag om ändring av Iagen
21852: för uppehälie och inkvarteringsersättning. Ut-         om arbetsmarknadsstöd utarbetas som bäst och
21853: bi1dningsstödet i anslutning tili arbetskraftsut-      meningen är att överlämna förslaget som en bud-
21854: bildningen faststälis i regel enligt samma förut-      getlag tili riksdagen denna höst. A vsikten är att
21855: sättningar som utkomstskyddet för arbetslösa.          ändra lagen bl.a. så att även inkvarteringsersätt-
21856: Enligt 15 § 1 mom. lagen om arbetskraftspolitisk       ning och ersättning för uppehälle kunde betalas
21857: vuxenutbildning har en studerande som fylit 17         tili dem som med arbetsmarknadsstöd deltar i
21858: år rätt tili utbildningsstöd, om han när han blir      arbetskraftsutbildning.
21859: arbetslös elier påbörjar sin utbildning uppfylier          Anslaget för anskaffning av arbetskraftspoli-
21860: arbetsvilikoret enligt Iagen om utkomstskydd för       tisk vuxenutbildning kan användas endast för
21861: arbetslösa.                                            utbildningskostnader. Man kan med andra ord
21862:    Regeringen avlät 15.10.1993 tili riksdagen en       inte finansiera elevernas studiesociala förmåner
21863: proposition om ändring av lagen om arbets-             med anslaget. Regeringen har som mål att i me-
21864: kraftspolitisk vuxenutbildning. 1 propositionen        deltal 125 000 personer skall omfattas av de ar-
21865: fOreslogs att ersättningen för uppehälie helt skul-    betskraftspolitiska åtgärderna. Arbetskraftsut-
21866: Ie slopas från början av 1994. Riksdagen beslöt        bildningens volym och anslag har dimensione-
21867: 9.12.1993 att propositionen skulle Iämnas vilan-       rats så att de för sin del skulle bidra tili att målet
21868: de. Den nuvarande riksdagen avböjde lagförsla-         uppnås. Ifali anskaffningsanslaget överfördes tili
21869: get.                                                   studerandenas studiesociala förmåner, skulle det
21870:    lfall arbetsvillkoret inte uppfylls, tryggas stu-   innebära en mindre volym, vilket i detta syssel-
21871: derandens utkomst också under utbildningstiden         sättningsläge inte är motiverat. På grund av sta-
21872: genom arbetsmarknadsstöd. Sålunda kan motta-           tens ekonomiska situation är å andra sidan inte
21873: gare av arbetsmarknadsstöd inte få utbildnings-        heller anslagsökningar för ovan nämnda utgifter
21874: stöd eller andra studiesociala förmåner i anslut-      möjliga.
21875:      Helsingforsden 21 september 1995
21876: 
21877:                                                                      Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
21878:                                              KK 140/1995 vp
21879: 
21880: Kirjallinen kysymys 140
21881: 
21882: 
21883: 
21884: 
21885:                                     Peltomo ym.: Leimaveron maksuvelvollisuudesta asuntoa luovutet-
21886:                                         taessa
21887: 
21888: 
21889:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
21890: 
21891:     Tavallinen kansalainen ei joka päivä asunto-       Tämä taas johtuu verotoimistojen henkilökun-
21892: kauppoja tee, joten kauppaan liittyvien asiakir-       nan vähyydestä.
21893: jojen ja lainsäädännön tunteminen on monelle              Ei ole kohtuullista eikä oikeudenmukaista sä-
21894: vierasta. Useita vuosia kaupanteon jälkeen voi         lyttää tavallisen, asioistaan huolehtivan henkilön
21895: asunnon myyjä saada yllättäen lääninveroviras-         maksettavaksi kuluja, jotka selvästi eivät hänelle
21896: tolta kymmenientuhansien markkojen suuruisen           kuulu, koska kauppakirjan tulee olla kaikkia
21897: leimaverolaskun, jonka asunnon ostaja on jättä-        osapuolia sitova asiakirja. Yhtenä parannuseh-
21898: nyt maksamatta.                                        dotuksena voisi olla se, että leimavero on makset-
21899:     Voimassa olevan verolainsäädännön mukaan           tava kaupantekotilaisuudessa.
21900: kaikki kaupan osapuolet - ostaja, välittäjä ja            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21901:  myyjä- ovat vastuussa siitä, että leimavero tu-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21902:  lee suoritetuksi, vaikka kauppakirjassa olisikin      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21903:  selvästi sovittu vastuu ostajalle. Moni tavallinen    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21904: asunnon myyjä on joutunutkärsimään tuhansien
21905:  markkojen ylimääräiset kulut tämän leimavero-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21906:  lain kohdan perusteella. Leimaverolaskua kar-                ryhtyä leimaverolain muuttamiseksi si-
21907:  tuttaa vielä se, että viivästyneen valmistelun ta-           ten, ettei rehellisille ihmisille lankea mak-
21908:  kia laskuun tulee lisäksi sievoiset viivästyskorot.          settavaksi heille kuulumattomia leimave-
21909:                                                               roja viivästyskorkoineen?
21910:      Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 1995
21911: 
21912:           Pirkko Peltomo               Kalevi Olin                        Johannes Koskinen
21913:           Tarja Filatov                Timo Laaksonen                     Marjatta Vehkaoja
21914:           Tuija Brax                   Riitta Prusti                      Säde Tahvanainen
21915:                      Tapio Karjalainen                          Pertti Virtanen
21916: 
21917: 
21918: 
21919: 
21920: 250261
21921: 2                                           KK 140/1995 vp
21922: 
21923: 
21924: 
21925: 
21926:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
21927: 
21928:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         luovu tuksesta on jo ehtinyt kulua aikaa. Jos tulo-
21929: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          verotuksen yhteydessä jostakin syystä ei olisi ha-
21930: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        vaittu laiminlyöntiä, toinen mahdollisuus valvoa
21931: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pirkko            leimaveron suorittamista on silloin, kun samoja
21932: Peltomon ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-           arvopapereita koskeva myöhempi luovutus il-
21933: myksen n:o 140:                                        moitetaan verotoimistolle. Tällöin selviävät väli-
21934:                                                        luovutuksista mahdollisesti maksamatta jätetyt
21935:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         leimaverot. Kysymyksessä on viitattu siihen, että
21936:        ryhtyä leimaverolain muuttamiseksi si-          maksuunpanon viivästyminen ja siitä johtuvat
21937:        ten, ettei rehellisille ihmisille lankea mak-   viivästysseuraamukset johtuisivat erityisesti ve-
21938:        settavaksi heille kuulumattomia leimave-        rotoimistojen henkilökunnan vähyydestä. Vero-
21939:        roja viivästyskorkoineen?                       toimistoissa on kuitenkin viime aikoina valvon-
21940:                                                        taa tehostettu, joten ne asuntokaupan ylikuu-
21941:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           menneina vuosina sattuneet tapaukset, joissa ei
21942: vasti seuraavaa:                                       ehkä ole ollut tarkoituksenakaan maksaa leima-
21943:                                                        veroa, ovat jo useimmissa tapauksissa tulleet
21944:     Leimaverolain 85 §:ssä on tarkat säännökset        ilmi.
21945: siitä, ketkä ovat vastuussa arvopapereiden luo-            Leimaverolain 87 §:ssä säädetty kahden kuu-
21946: vutuksesta suoritettavasta leimaverosta. Jos lei-      kauden aika leimaveron maksamiseen on säädet-
21947: maveron suorittamisesta ei ole sovittu, siitä on       ty lähinnä maksuvelvollisen eduksi. Veron mak-
21948: ensisijaisesti vastuussa myyjä. Kun vastuu on          samiseen on periaatteessa oltava maksuaika.
21949: myös välittäjällä ja yhteisön hallituksella, voi-      Mikään ei kuitenkaan ole esteenä sille, että lei-
21950: daan todeta, että vastuuvelvollisuutta koskevat        mavero maksetaan jo ennen tätä, esimerkiksi
21951: säännökset ovat varsin kattavat.                       kaupantekotilaisuudessa. Leimaveron maksami-
21952:     Leimaveron maksamatta jättäminen ei ole ol-        nen on aikaisempaa yksinkertaisempaa, kun lei-
21953: lut yleistä. Laiminlyönti on johtunut yleensä sii-     mavero voidaan maksaa rahana rahalaitokseen
21954: tä, että ostaja on tullut maksukyvyttömäksi ja         eikä enää tarvitse hankkia leimamerkkejä. Kun
21955: joutunut luopumaan huoneiston hallintaan oi-           kauppahinta useissa tapauksissa maksetaan pan-
21956: keuttavista osakkeista, jolloin leimaverokin on        kin välityksellä, voidaan samalla kertaa suorittaa
21957: jätetty maksamatta. Tällaisia tapauksia sattui         myös leimavero. Näin käytännössä nykyisin
21958: erityisesti siihen aikaan, kun asuntokauppa oli        usein tehdäänkin.
21959: ylikuumentunutta, mutta tällä hetkellä tällaiset           Valtaosa asuntokaupoista tapahtuu välittäjän
21960: tapaukset lienevät melko harvinaisia. Leimave-         avulla. Kiinteistönvälittäjän on kiinteistönvälit-
21961: ron laiminlyöntitapauksissa valtion kannalta on        täjäasetuksen mukaan ennen kaupan päättämis-
21962: luonnollisesti ollut tarkoituksenmukaisin tapa         tä annettava sekä toimeksiantajalle että vasta-
21963: kohdistaa maksuunpano kaikkiin vastuussa ole-          puolelle kaikki ne tiedot, joiden välittäjä tietää
21964: viin samanaikaisesti. Jos taas osakkeet myydään        tai hänen pitäisi tietää vaikuttavan kaupasta
21965: pakkohuutokaupalla, leimavero peritään kau-            päättämiseen, sekä on muutoinkin valvottava
21966: pantekotilaisuudessa, joten niissä tapauksissa ei      molempien osapuolten etua. Jos on syytä epäillä,
21967: leimaveron perintätoimenpiteitä kohdisteta             että ostaja ei täytä sitä, mihin hän on kauppakir-
21968: myyjään.                                               jassa sitoutunut, välittäjä valvoo myyjän etua
21969:     Arvopaperien siirtoleimaverotus perustuu ve-       huolehtimalla siitä, että ostaja täyttää velvoit-
21970: ron oma-aloitteiseen suorittamiseen eli kysy-          teensa. Tämä on myös välittäjän etu, sillä hän
21971: myksessä on niin sanottu itseverotus. Viran-           saattaa myös itse joutua vastuuseen leimaveros-
21972: omainen ei tee veron määräämistä koskevaa pää-         ta.
21973: töstä, vaan veron suorittamisen valvonta tapah-            Hallituksen käsityksen mukaan ongelma ei
21974: tuu jälkikäteen. Leimaveron suorittamisen val-         tällä hetkellä ole kovin laajamittainen. Leimave-
21975: vonta tapahtuu tuloverotuksen yhteydessä, joten        rovelvollisuutta koskevat säännökset olisi pyrit-
21976:                                            KK 140/1995 vp                                            3
21977: 
21978: tävä laatimaan siten, että turvattaisiin sekä kau-   tuksen verotusmenettelyn kehittämistä, pyritään
21979: pan osapuolten oikeudet että valtion verotulojen     selvittämään, voitaisiinko leimaverovastuuta
21980: kertymä. Yksinkertaista keinoa ongelman rat-         koskeva ongelma ratkaista joko kysymyksessä
21981: kaisuun ei ole aivan helposti löydettävissä. Kun     esitetyllä tavalla tai kaventamalla vastuuvelvol-
21982: lähitulevaisuudessa harkitaan varainsiirtovero-      listen piiriä.
21983:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1995
21984: 
21985:                                                                                Ministeri Arja Alho
21986: 4                                            KK 140/1995 vp
21987: 
21988: 
21989: 
21990: 
21991:                                           Tili Riksdagens Talman
21992: 
21993:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        telsen. Om försummelsen av någon anledning
21994: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          inte hade upptäckts i samband med inkomstbe-
21995: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        skattningen kommer följande möjlighet tili över-
21996: man Pirkko Peltomo m.fl. undertecknade spörs-           vakning av betalad stämpelskatt när en senare
21997: mål nr 140:                                             överlåtelse av samma värdepapper meddelas
21998:                                                         skattebyrån. 1 detta skede klarläggs eventuell
21999:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         obetald stämpelskatt vid mellanöverlåtelserna. 1
22000:         ta för en ändring av lagen angående stäm-       spörsmålet hänvisas tili att den försenade debite-
22001:         pelskatt så att ärliga människor inte skall     ringen av skatten och de därav föranledda påfölj-
22002:         behöva betala sådan stämpelskatt jämte          derna av dröjsmål särskilt skulle bero på det
22003:         dröjsmålsränta som inte hör tili dem?           ringa antalet anställda vid skattebyråerna. Un-
22004:                                                         der densenaste tiden har dock övervakningen vid
22005:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           skattebyråerna effektiverats och därför har de
22006: anföra följande:                                        flesta fall som inträffade under de år då handeln
22007:                                                         med bostäder överhettades, och då det kanske
22008:    1 85 § lagen angående stämpelskatt ingår nog-        inte heller fanns några avsikter att betala stäm-
22009: granna stadganden om vilka som är ansvariga för         pelskatt, redan uppdagats.
22010: den stämpelskatt som skall betalas vid överlåtelse         Den tid på två månader för betalning av stäm-
22011: av värdepapper. Om man inte har kommit över-            pelskatt som anges i 87 § lagen angående stämpel-
22012: ens om vem som skall betala stämpelskatt svarar         skatt har främst stadgats tili fördel för den skatt-
22013: säljaren i främsta hand för den. Då även mäkla-         skyldige. 1 princip måste det finnas betalningstid
22014: ren och samfundets styrelse är ansvariga, kan           för skatter. lngenting hindrar dock att stämpel-
22015: man konstatera att de stadganden som gäller             skatten betalas redan tidigare, t.ex. vid köpet.
22016: ansvarsskyldigheten är relativt täckande.               Det är enklare än förut att betala stämpelskatt
22017:    Det har inte varit vanligt att stämpelskatten        eftersom den kan betalas i pengar tili ett penning-
22018: lämnas obetald. 1 allmänhet har försummelserna          institut och eftersom man inte längre behöver
22019: berott på det att köparen har blivit oförmögen att      skaffa stämpelmärken. Då köpeskiliingen i de
22020: betala och tvungen att avstå från de aktier som         flesta fall betalas via bank kan stämpelskatten
22021: berättigar tili innehav av en lägenhet, varvid även     betalas på samma gång. 1 praktiken gör man nu
22022: stämpelskatten har lämnats obetald. Dylika hän-         för tiden ofta på detta sätt.
22023: delser var vanliga i synnerhet under den tid då            Största delen av alla bostadsköp sker genom
22024: handeln med bostäder var överhettad, men för            en mäklare. Enligt förordningen om fastighets-
22025: närvarande torde de vara rätt ovanliga. 1 sådana        mäklare skall en fastighetsmäklare innan ett köp
22026: fall då stämpelskatten försummats har det ur            avslutas ge uppdragsgivaren och dennes motpart
22027: statens synvinkel naturligtvis varit ändamålsenli-      all den information som enligt vad mäklaren vet
22028: gast att sköta debiteringen av skatten så att den       eller borde veta påverkar köpslutet samt också i
22029: gäller alla ansvariga samtidigt. Om aktierna igen       övrigt bevaka båda parternas intressen. Om det
22030: säljs på exekutiv auktion, uppbärs stämpelskatt         finns skäl att misstänka att köparen inte uppfyl-
22031: vid köpet och i dylika fall riktas åtgärderna för       ler det som han i köpebrevet har förbundit sig tili,
22032: uppbärande av stämpelskatt inte mot säljaren.           övervakar mäklaren säljarens intressen genom
22033:     Stämpelskatt vid överlåtelse av värdepapper         att sörja för att köparen uppfyller sina förpliktel-
22034: grundar sig på friviliig betalning av skatt, dvs. det   ser. Detta ligger även i mäklarens intresse, efter-
22035: är fråga om s.k. självbeskattning. Myndigheten          som han själv kan bli tvungen att svara för stäm-
22036: fattar inte beslut om fastställande av skatt, utan      pelskatten.
22037: övervakningen av att skatten betalas sker i efter-          Enligt regeringens uppfattning är problemet
22038: hand. Övervakningen av betalningen av stämpel-          för tillfållet inte så värst omfattande. Man borde
22039: skatt sker i samband med inkomstbeskattningen,          sträva tili att utforma stadgandena om stämpel-
22040: och därför har det hunnit gå en tid sedan överlå-       skattskyldighet så att både rättigheterna för par-
22041:                                              KK 140/1995 vp                                             5
22042: 
22043: terna i köpet och de skatteintäkter som inflyter        gångar försöker man reda ut om problemet som
22044: tili staten tryggas. Någon enkellösning på pro-         gäller ansvar för stämpelskatt kan lösas antingen
22045: blemet står inte helt lätt att finna. Då man i en när   så som framförts i spörsmålet eller genom att
22046: framtid överväger att utveckla beskattningsför-         göra den grupp skattskyldiga som berörs av
22047: farandet för beskattning av överlåtelse av till-        beskattningen snävare.
22048: 
22049:      Helsingfors den 25 september 1995
22050: 
22051:                                                                                    Minister Arja Alho
22052:                                              KK 141/1995 vp
22053: 
22054: Kirjallinen kysymys 141
22055: 
22056: 
22057: 
22058: 
22059:                                     Peltomo ym.: Työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa hyväksy-
22060:                                         tystä keskimääräisestä oppilaspäivähinnasta
22061: 
22062: 
22063:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
22064: 
22065:     Työvoimatoimistojen taholta on tuotu esiin         antaa parasta mahdollista koulutusta tämän päi-
22066: muutamia ongelmakohtia työllisyyskoulutuk-             vän työmarkkinoille, joilla kaivataan erityis-
22067: sessa. Määrärahaa työllisyyskoulutukseen on            osaamista. Ongelmaksi on muodostunut työvoi-
22068: saatu melko runsaasti. Kuitenkin koulutuksen           mapoliittisen aikuiskoulutuksen liian kahlitseva
22069: hankintaa ohjaa keskimääräinen oppilaspäivän           hinta tavoite.
22070: hinta, joka on jo budjetissa määrätty. Keskimää-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22071: räinen hinta on noin 130 mk/oppilastyöpäivä.           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22072: Tämä ohjaa koulutuksen hankintaa siten, että           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22073: joudutaan hankkimaan opetusta halvalla ja suu-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22074: rille määrille. Sellaisilla aloilla kuin esimerkiksi
22075: metalli- ja kuljetusala, joilla joudutaan käyttä-                 Onko Hallitus tietoinen työvoimapo-
22076: mään kalliita materiaaleja, koneita ja laitteita,             liittisen aikuiskoulutuksen oppilaspäivän
22077: oppilaspäivän hinta nousee monin verroin yli                  liian kabiitsevasta hintatavoitteesta, ja
22078: annetun keskiarvotavoitteen.                                      mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22079:     Jotta määrärahat riittäisivät, joutuvat työvoi-           ryhtyä, jotta työvoimapoliittisen aikuis-
22080: matoimistot vastapainoksi hankkimaan run-                     koulutuksen oppilaspäivän hinta saa-
22081: saasti koulutusta, jossa kustannukset ovat pie-               daan joustavaksi ja turvataan myös eri-
22082:  net. Opetusmateriaalissa säästämällä ei voida                tyisosaamiseen suunnattu koulutus?
22083: 
22084:      Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 1995
22085: 
22086:           Pirkko Peltomo                  Tarja Filatov                  Timo Laaksonen
22087:           Marjatta Vehkaoja               Tuija Brax                     Riitta Prusti
22088:           Säde Tahvanainen                Kalevi Olin                    Tapio Karjalainen
22089:                                           Pertti Virtanen
22090: 
22091: 
22092: 
22093: 
22094: 250261
22095: 2                                         KK 141/1995 vp
22096: 
22097: 
22098: 
22099: 
22100:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
22101: 
22102:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      hankinnat on tehty alhaisemmilla keskihinnoilla
22103: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       kuin mihin talousarvioissa osoitetut hankinta-
22104: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     määrärahat ovat antaneet mahdollisuuden. Val-
22105: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Peltomon       taosa työvoimapiireistä on hankkinut koulutusta
22106: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        edullisemmin kuin mihin niillä on ollut mahdolli-
22107: 141:                                                suus. Tämä tilanne kuvastaa sitä, että työvoima-
22108:                                                     poliittisen aikuiskoulutuksen määrällisten ta-
22109:            Onko Hallitus tietoinen työvoimapo-      voitteiden saavuttamiseksi on osoitettu riittäväs-
22110:        liittisen aikuiskoulutuksen oppilaspäivän    ti määrärahoja.
22111:        liian kahlitsevasta hintatavoitteesta, ja       Kuluvan vuoden syyskuun alkupuolen han-
22112:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     kintatilannetiedot osoittavat, että opiskelijatyö-
22113:        ryhtyä, jotta työvoimapoliittisen aikuis-    päivän hinta on hieman noussut viime vuodesta,
22114:        koulutuksen oppilaspäivän hinta saa-         nousu on 127 markasta 129 markkaan. Hintata-
22115:        daan joustavaksi ja turvataan myös eri-      so on kuitenkin edelleen asetettujen hintapuittei-
22116:        tyisosaamiseen suunnattu koulutus?           den rajoissa. Myös tänä vuonna suurin osa työ-
22117:                                                     voimapiireistä on hankkinut koulutusta edulli-
22118:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        semmin kuin mihin niillä on ollut mahdollisuus.
22119: vasti seuraavaa:                                    Ed. Peltomon ym. esiintuoma ongelma ei ole
22120:                                                     näin ollen koko maata koskeva. Opiskelijatyö-
22121:     Valtion talousarvioon sisältyy työvoimapo-      päivän hintatavoite on koettu ongelmalliseksi
22122: liittisen aikuiskoulutuksen opiskelijatyöpäiväta-   vain muutamassa työvoimapiirissä ja työvoima-
22123: voite, joka on tarkoitettu saavutettavaksi koulu-   toimistossa. Työvoimapiirien esittämät yksikkö-
22124: tuksen hankintaan osoitetuilla määrärahoilla.       hinnan korotustarpeet on otettu huomioon vii-
22125: Vuoden 1995 opiskelijatyöpäivätavoite on en-        meisimmässä työvoimapoliittisen aikuiskoulu-
22126: simmäisen lisätalousarvion jälkeen noin 8 mil-      tuksen hankintamäärärahojen työvoimapiireit-
22127: joonaa päivää, joiden hankkimiseen on käytettä-     täisessä jaossa, jonka valtioneuvosto on tehnyt
22128: vissä kaikkiaan runsaat 1 048 000 000 markkaa.      tämän kuun alkupuolella.
22129: Opiskelijatyöpäivän keskimääräinen hinta voi           Kuluvana vuonna, niin kuin aikaisempinakin
22130: näin ollen olla noin 131 markkaa. Työhallinnon      vuosina, työvoimapiirikohtaiset keskimääräiset
22131: maksama opiskelijatyöpäivän keskimääräinen          opiskelijatyöpäivän hinnat ovat vaihdelleet huo-
22132: hinta oli vuonna 1994 noin 127 markkaa, mikä        mattavasti; tänä vuonna vaihteluväli on ollut 113
22133: oli arvioitua alhaisempi.                           markasta 138 markkaan. Työministeriö tulee sel-
22134:     Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen keski-    vittämään syyt siihen, miksi hintatason vaihtelut
22135: määräiset hankintahinnat ovat laskeneet vuodes-     työvoimapiireissä ovat näin suuret.
22136: ta 1992 vuoteen 1994. Kolmena viime vuotena
22137: 
22138:      Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1995
22139: 
22140:                                                                    Työministeri Liisa Jaakonsaari
22141:                                            KK 141/1995 vp                                             3
22142: 
22143: 
22144: 
22145: 
22146:                                        Tili Riksdagens Ta/man
22147: 
22148:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      från 1992 tili 1994. U nder de tre senaste åren har
22149: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-       anskaffningarna gjorts tili lägre medelpriser än
22150: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-     vad som de i budgeten anvisade anskaffnings-
22151: 1edamot Pirkko Pe1tomo m.fl. undertecknade           anslagen gett möjlighet tili. De flesta arbets-
22152: spörsmå1 nr 141 :                                    kraftsdistrikt har anskaffat utbildning förmån-
22153:                                                      ligare än de haft möjlighet tili. Denna situation
22154:           Är Regeringen medveten om det allt-        avspeglar att det beviljats tillräckligt med anslag
22155:        för k1avbindande prismå1et för en e1evar-     för att den arbetskraftspolitiska vuxenutbild-
22156:        betsdag arbetskraftspolitisk vuxenutbild-     ningens kvantitativa mål skall uppnås.
22157:        ning, och                                        Uppgifterna om anskaffningssituationen i
22158:           vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vidta      början av september i år visar att priset på en
22159:        för att priset på en e1evarbetsdag arbets-    e1evarbetsdag stigit en aning sedan i fjol, dvs.
22160:        kraftspo1itisk vuxenutbi1dning skall kun-     från 127 mark tili 129 mark. Prisnivån ligger
22161:        na göras flexibelt och för att också den      ändå ~9rtfarande inom den uppställda prisra-
22162:        utbildning som inriktas på specia1kun-        men. Aven i år har största delen av arbets-
22163:        nande skall tryggas?                          kraftsdistrikten anskaffat utbildning förmånli-
22164:                                                      gare än de haft möjlighet tili. Det problem som
22165:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt        rdm. Peltomo m.fl. tagit upp är sålunda inte
22166: anföra fö1jande:                                     relevant för hela landet. Prismålet för en elevar-
22167:                                                      betsdag har upplevts som problematiskt endast
22168:     I statsbudgeten ingår den arbetskraftspolitis-   inom några arbetskraftsdistrikt och vid några
22169: ka vuxenutbildningens mål beträffande elevar-        arbetskraftsbyråer. De behov att höja enhets-
22170: betsdagar, vilket är avsett att uppnås med anslag    priset som arbetskraftsdistrikten framfört har
22171: som beviljats för anskaffning av sådan utbild-       beaktats vid den senaste arbetskraftsdistrikts-
22172: ning. Målet elevarbetsdagar för 1995 är efter        visa fördelningen av anslag för anskaffning av
22173: den första tilläggsbudgeten ca 8 miljoner dagar,     arbetskraftspolitisk vuxenutbildning som stats-
22174: tili vilkas anskaffning drygt 1 048 000 000 mark     rådet uppgjort i början av denna månad.
22175: står tili förfogande. Det genomsnittliga priset på      I år, liksom under tidigare år, har de genom-
22176: en elevarbetsdag kan sålunda vara ca 131 mark.       snittliga, per arbetskraftsdistrikt använda priser-
22177: År 1994 var det genomsnittliga priset på en av       na på en elevarbetsdag varierat avsevärt; i år har
22178: arbetsförvaltningen betalad elevarbetsdag ca 127     de varierat mellan 113 mark och 138 mark. Ar-
22179: mark, vilket var lägre än beräknat.                  betsministeriet kommer att utreda orsakerna till
22180:     De genomsnittliga priserna för anskaffning av    varför prisnivån inom arbetskraftsdistrikten va-
22181: arbetskraftspolitisk vuxenutbildning har sjunkit     rierar så här mycket.
22182:      Helsingforsden 20 september 1995
22183: 
22184:                                                                   Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
22185: 1
22186: 
22187: 1
22188: 1
22189: 
22190:     1
22191: 
22192:     1
22193: 
22194:     1
22195: 
22196:         1
22197: 
22198:         1
22199: 
22200:         1
22201:             1
22202: 
22203:             1
22204: 
22205:             1
22206: 
22207:                 1
22208: 
22209:                 1
22210: 
22211:                 1
22212: 
22213:                     1
22214:                     1
22215: 
22216:                     1
22217: 
22218:                         1
22219:                                          KK 142/1995 vp
22220: 
22221: Kirjallinen kysymys 142
22222: 
22223: 
22224: 
22225: 
22226:                                  V. Anttila: Maksuttoman oikeudenkäynnin myöntämisestä toi-
22227:                                     meentulotukipäätökseen muutosta haettaessa
22228: 
22229: 
22230:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
22231: 
22232:    Suomen kansalaisella tai ulkomaalaisella on     oikeudenkäynti. Kunnallinen oikeusapu toi-
22233: maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain       meentulotukiasiassa voi erityisesti pienissä kun-
22234: mukaan mahdollisuus saada maksuton oikeu-          nissa vaikuttaa epäuskottavalta, koska hakijaa
22235: denkäynti laissa erikseen mainituissa asioissa,    avustava juristi joutuu työskentelemään työnan-
22236: mikäli hän ei kykene kokonaisuudessaan suorit-     tajaansa vastaan.
22237: tamaan asian käsittelyn vaatimia menoja. Mak-         Mikäli maksutonta oikeudenkäyntiä koskeva
22238: suton oikeudenkäynti on käytännössä mahdol-        epäkohta halutaan korjata, on lakia muutettava.
22239: lista saada lähes kaikissa eri tuomioistuimissa    Kyseisen lain 1 §:ään olisi lisättävä toimeentulo-
22240: käsiteltävissä asioissa.                           tukikysymykset asioina, joissa voidaan myöntää
22241:     Sosiaalihuoltolain mukaan henkilö on oikeu-    maksuton oikeudenkäynti. Muutos olisi yhden-
22242: tettu saamaan toimeentulotukea, mikäli hän on      mukainen Euroopan neuvoston ihmisoikeuksien
22243: tuen tarpeessa eikä voi muuten saada toimeentu-    ja perusvapauksien yleissopimuksen 6 artiklan
22244: loaan. Toimeentulotukea koskevan päätöksen         kanssa, jossa on säädetty, että jokaisella, joka ei
22245: muutoksenhausta on puolestaan säädetty, että       pysty itse maksamaan saamastaan oikeusavusta,
22246: kunnan toimielimen alaisen viranhaltijan teke-     on oikeus saada se korvauksetta "oikeudenmu-
22247: män päätöksenjohdosta haetaan muutosta kun-        kaisuuden niin vaatiessa".
22248: nan toimielimeitä ja kunnan toimielimen päätök-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22249: sestä voi puolestaan valittaa lääninoikeuteen.     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22250:     Henkilö, jolta kunta on evännyt mahdollisuu-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22251: den saada toimeentulotukea, ei voi saada maksu-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22252: tonta oikeudenkäyntiä, jos hän haluaa saattaa
22253: asian lääninoikeuteen. Laissa maksuttomasta                   Aikooko Hallitus esittää lain muutos-
22254: oikeudenkäynnistä ei ole mainittu toimeentulo-             ta siten, että hakija voisi saada toimeentu-
22255: tuen epäämistä sellaisena asiana, jonka käsitte-           lotukea koskevassa muutoksenhakupro-
22256: lyssä hakijalle voitaisiin myöntää maksuton                sessissa maksuttoman oikeudenkäynnin?
22257: 
22258:      Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 1995
22259: 
22260:                                             Ulla Anttila
22261: 
22262: 
22263: 
22264: 
22265: 250261
22266: 2                                           KK 142/1995 vp
22267: 
22268: 
22269: 
22270: 
22271:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22272: 
22273:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Lääninoikeudessa on mahdollista myöntää
22274: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         maksuton oikeudenkäynti ainoastaan niin kut-
22275: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       sutussa hallinnollisessa vapaudenriistoasiassa eli
22276: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ulla Antti-      asiassa, jossa joku määrätään vastentahtoisesti
22277: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          hoitolaitokseen tai lapsi otetaan vastentahtoises-
22278:  142:                                                 ti huostaan.
22279:                                                           Yleistä oikeusapua on mahdollista saada
22280:           Aikooko Hallitus esittää lain muutos-       myös toimeentulotukea koskevaan muutoksen-
22281:        ta siten, että hakija voisi saada toimeentu-   hakuasiaan. Lääninoikeuden päätös toimeentu-
22282:        lotukea koskevassa muutoksenhakupro-           lotukiasiassa on maksuton. Asianosaiselle ei
22283:        sessissa maksuUoman oikeudenkäynnin?           muutoksenhakuasian käsittelystä aiheudu muu-
22284:                                                       takaan kulua. Erilaisin järjestelyin on pyritty
22285:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          turvaamaan yleisen oikeusavustajan riippuma-
22286: vasti seuraavaa:                                      ton asema kunnassa. Yleiset oikeusavustajat
22287:                                                       hoitavat käytännössä lukuisasti asioita, joissa
22288:    Lääninoikeudelle on lääninoikeuslain 22 §:ssä      kunta on jossain muodossa vastapuolena. Tästä
22289: säädetty pitkälle menevä selvittämisvelvollisuus.     ei ole oikeusministeriön tietoon tullut epäkoh-
22290: Sen mukaan lääninoikeuden on hankittava asian         tia. Jos yleinen oikeusavustaja yksittäista-
22291: ratkaisemiseksi tarvittava lisäselvitys viran         pauksessa on esteellinen, hänen tulee antaa
22292: puolesta. Oikeudenkäynti hallintotuomioistui-         osoitus asiakkaalle kääntyä toisen yleisen oi-
22293: missa on muutenkin pyritty järjestämään niin,         keusavustajan tai asianajajan puoleen, jolloin
22294: että valitusasia olisi hoidettavissa ilman oikeu-     kunta vastaa avustajan käyttämisestä aiheutu-
22295: denkäyntiavustajaa. Suurin osa valituksista lää-      vista kustannuksista.
22296: ninoikeuksiin tehdäänkin ilman avustajaa. Myös            Edellä mainituilla perusteilla ei ole perusteltua
22297: tuleva hallintolainkäyttölaki tähtää siihen, että     muuttaa maksuttomasta oikeudenkäynnistä an-
22298: asia olisi käsiteltävissä lääninoikeudessa pää-       nettua lakia tältä osin.
22299: sääntöisesti ilman oikeudenkäyntiavustajaa.
22300:      Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1995
22301:                                                                        Oikeusministeri Sauli Niinistö
22302:                                             KK 142/1995 vp                                               3
22303: 
22304: 
22305: 
22306: 
22307:                                         Tili Riksdagens Talman
22308: 
22309:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Fri rättegång kan beviljas i länsrätten endast i
22310: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        förvaltningsärenden som gäller frihetsberövan-
22311: Iem av statsrådet översänt följande av riksdags-      de, dvs. i ärenden i vilka någon mot sin vilja
22312: man Ulla Anttila undertecknade skriftliga spörs-      förordnas bli intagen på en vårdinrättning eller
22313: mål nr 142:                                           ett barn tas om hand mot sin vilja.
22314:                                                          Allmän rättshjälp kan erhållas också i full-
22315:           Ämnar Regeringen föreslå att lagen          följdsärenden som gäller utkomststöd. Läns-
22316:        ändras så att en sökande kan beviljas fri      rättens beslut i ärenden som gäller utkomststöd
22317:        rättegång i en fullföljdsprocess som gäller    är avgiftsfria. Behandlingen av ett fullföljds-
22318:        utkomststöd?                                   ärende åsamkar inte heller en part andra kost-
22319:                                                       nader. Genom olika arrangemang har man av-
22320:    Som svar på frågan får jag vördsamt anföra         sett att trygga de allmänna rättsbiträdenas oav-
22321: följande:                                             hängiga ställning i kommunen. Allmänna rätts-
22322:                                                       biträden handlägger i praktiken ett stort antal
22323:    Länsrätten har i 22 § lagen om länsrätterna        sådana ärenden i vilka kommunen i någon form
22324: ålagts en omfattande utredningsskyldighet. En-        är motpart. Justitieministeriet är inte medvetet
22325: ligt den skalllänsrätten på tjänstens vägnar inför-   om några olägenheter tili följd av detta. Om det
22326: skaffa den tilläggsutredning som erfordras för        allmänna rättsbiträdet är jävigt i något enskilt
22327: avgörandet av ett ärende. Man har också i övrigt      fall, skall han hänvisa klienten tili ett annat all-
22328: försökt ordna rättegången vid en förvaltnings-        mänt rättsbiträde eller till en advokat, varvid
22329: domstol så att besvärsärenden kan handläggas          kommunen står för kostnaderna för använd-
22330: utan rättegångsbiträde. Största delen av besvä-       ningen av ett biträde.
22331: ren hos Iänsrätterna anförs utan biträde. Också          På ovan nämnda grunder är det inte motiverat
22332: den kommande förvaltningsprocesslagen har             att tili dessa delar ändra lagen om fri rättegång.
22333: som mål att ett ärende i regel skall kunna behand-
22334: las i Iänsrätten utan rättegångsbiträde.
22335:      Helsingforsden 22 september 1995
22336: 
22337:                                                                        Justitieminister Sauli Niinistö
22338: 1
22339: 1
22340: 
22341: 
22342:     1
22343:     1
22344: 
22345: 
22346:         1
22347:         1
22348: 
22349: 
22350:             1
22351:             1
22352: 
22353: 
22354:                 1
22355:                 1
22356: 
22357: 
22358:                     1
22359:                     1
22360:                         1
22361:                         1
22362: 
22363: 
22364:                             1
22365:                             1
22366: 
22367: 
22368:                                 1
22369:                                              KK 143/1995 vp
22370: 
22371: Kirjallinen kysymys 143
22372: 
22373: 
22374: 
22375: 
22376:                                     Lahtela: Polttoaineiden jakeluverkoston turvaamisesta haja-asu-
22377:                                        tusalueilla
22378: 
22379: 
22380:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
22381: 
22382:    Polttoaineiden jakelusäiliöihin ollaan kaup-        haja-asutusalueiden ihmisten kannalta epäedul-
22383: pa- ja teollisuusministeriön kanslian toimesta         lista ja nopeuttaisi vain kylien autioitumista.
22384: suunnittelemassa muutoksia siten, että maan-           Myöskään vuototurvallisuuden ja valvonnan
22385: päälliset jakelusäiliöt tulisi vastedes upottaa        kannalta ei ole oleellista eroa sillä, ovatko säiliöt
22386: maahan.                                                maan alla vai maan päällä.
22387:    Jos tällainen säännös tulisi voimaan, se mer-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22388: kitsisi suuria investointeja syrjäisten haja-asu-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22389: tusalueiden ja autioituvien kylien jo nytkin usein     nioittavasti valtioneuvoston           asianomaisen
22390: talousvaikeuksien kanssa kamppaileville kylä-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22391: kaupoille.
22392:    Monessa tapauksessa todennäköisyys olisi,                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22393: ettei tällaista investointia pystyttäisi tekemään ja           ryhtyä, ettei haja-asutusalueiden elinolo-
22394: polttoaineiden myynti lopetettaisiin, jolloin                  suhteita vaikeuteta veivoittamalla poltto-
22395: myös siltä osin haja-asutusalueiden palvelut hei-              aineiden jakeluverkostoa ryhtymään
22396: kentyisivät ja polttoaineiden saanti siirtyisi usein           huomattaviin investointeihin?
22397: kymmenien kilometrien päähän. Tämä olisi
22398: 
22399:      Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 1995
22400:                                                Esa Lahtela
22401: 
22402: 
22403: 
22404: 
22405: 250261
22406: 2                                           KK 143/1995 vp
22407: 
22408: 
22409: 
22410: 
22411:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22412: 
22413:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        nisteriön päätökseksi vaarallisten kemikaalien
22414: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         käsittelystä ja varastoinnista jakeluasemalla.
22415: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       Näillä turvallisuusmääräyksillä korvattaisiin
22416: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-       kauppa- ja teollisuusministeriön päätös pala-
22417: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          vista nesteistä.
22418: 143:                                                      Ehdotuksessa kauppa- ja teollisuusministe-
22419:                                                       riön päätökseksi vaarallisten kemikaalien käsit-
22420:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        telystä ja varastoinnista jakeluasemalla on käsi-
22421:        ryhtyä, ettei haja-asutusalueiden elinolo-     telty jakeluaseman sijoitusta ja säiliöiden sijoi-
22422:        suhteita vaikeuteta veivoittamalla poltto-     tusta jakeluasemalla. Myös kyläkauppojen polt-
22423:        aineiden jakeluverkostoa ryhtymään             tonesteiden jakelupisteet kuuluisivat tämän pää-
22424:        huomattaviin investointeihin?                  töksen soveltamisalaan. Ehdotuksen mukaan
22425:                                                       mm. bensiiniä sisältävätjakeluaseman säiliöt oli-
22426:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          si sijoitettava maan alle. Sen sijaan dieselöljyä tai
22427: vasti seuraavaa:                                      polttoöljyä sisältävät säiliöt saisi sijoittaa myös
22428:                                                       maan päälle.
22429:     Polttonesteiden varastoinoin yleiset turvalli-        Nämä työryhmän ehdotukset perustuvat sii-
22430: suusvaatimukset sisältyvät vaarallisten kemikaa-      hen näkö kantaan, että yleisen turvallisuuden ja
22431: lien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista an-   palo- ja räjähdysvaaran torjunnan kannalta on
22432: nettuun asetukseen (682/90),joka on annettu rä-       turvallisempaa, jos erittäin helposti syttyviä polt-
22433: jähdysvaarallisista aineista annetun lain (263/53)    tonesteitä sisältävät säiliöt sijoitetaan maan alle.
22434: ja kemikaalilain (744/89) nojalla. Yleisvaatimuk-     Toisaalta ympäristönsuojelunäkökohtien kan-
22435: sena on, että varastoinoissa tulee toimintaan ja      nalta säiliöiden sijoittaminen maan päälle voi
22436: sen laajuuteen nähden riittävän tehokkaalla ta-       olla turvallisempi ratkaisu, koska säiliön kunnon
22437: valla huolehtia, ettei toiminnasta aiheudu henki-     valvonta ja mahdollisten vuotojen tarkkailu ovat
22438: lö-, ympäristö- ja omaisuusvahinkoja. Lisäksi on      helpommin järjestettävissä. Ehdotuksen mukaan
22439: asetettu turvallisuusvaatimuksia sijoituksen,         jakeluaseman säiliöt, mukaan lukien bensiinisäi-
22440: suunnittelun, mitoituksen, rakentamisen, käytön       liöt, saisikin sijoittaa maan päälle, jos jakelutoi-
22441: ja huollon osalta. Asetuksessa on myös säädetty       mintaa harjoitetaan tärkeällä pohjavesialueella
22442: varastoinoin valvontamenettelyistä.                   taajaan asutun alueen ulkopuolella. Jakeluase-
22443:     Tarkemmat tekniset vaatimukset polttones-         man sijoittaminen tärkeälle tai muulle veden
22444: teiden varastoinoille on annettu kauppa- ja teol-     hankintaan soveltuvalle pohjavesialueelle edel-
22445: lisuusministeriön päätöksessä palavista nesteistä     lyttäisi kuitenkin perusteltua syytä. Rakenteelli-
22446: (313/85). Tässä päätöksessä on esitetty vaati-        sin ja käyttöteknisin toimenpitein tulisi huoleh-
22447: mukset mm. säiliöiden rakenteelle ja sijoitukset-     tia, ettei toiminnasta aiheudu pohjavesien pi-
22448: te.                                                   laantumisvaaraa.
22449:     Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti vuonna         Kauppa- ja teollisuusministeriö on pyytänyt
22450: 1991 työryhmän, jonka tehtävänä oli laatiaehdo-       työryhmän ehdotuksesta lausunnot eri viran-
22451: tukset määräyksiksi vaarallisten kemikaalien          omaisilta, elinkeinoelämän järjestöiltä sekä am-
22452: teollisesta käsittelystä ja varastoinnista annetun    mattijärjestöiltä. Saaduissa lausunnoissa on kiin-
22453: asetuksen soveltamisesta. Työryhmä luovutti eh-       nitetty myös huomiota polttonesteiden varas-
22454: dotuksensa vaarallisten kemikaalien teollisen         tointiin käytettävien säiliöiden sijoitukseen kylä-
22455: käsittelyn ja varastoinoin turvallisuusmääräyk-       kauppojen yhteydessä.
22456: siksi (kauppa- ja teollisuusministeriön työryh-           Kauppa- ja teollisuusministeriö harkitsee
22457: mä- ja toimikuntaraportteja 4/1994), jotka kä-        asiaa koskevan päätöksensä jatkovalmistelun
22458: sittivät mm. ehdotuksen kauppa- ja teollisuusmi-      yhteydessä eri vaihtoehtoja polttonesteiden tur-
22459:                                         KK 143/1995 vp                                              3
22460: 
22461: vallisen varastoinoin saavuttamiseksi sekä hen-    myös huomioon, että uusilla määräyksillä ei koh-
22462: kilö-, omaisuus- ja ympäristövahinkojen estä-      tuuttomasti vaikeuteta kyläkauppojen toiminta-
22463: miseksi. Kauppa- ja teollisuusministeriö ottaa     edellytyksiä.
22464: 
22465:     Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1995
22466: 
22467:                                                   Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
22468: 4                                            KK 143/1995 vp
22469: 
22470: 
22471: 
22472: 
22473:                                           Tili Riksdagens Talman
22474: 
22475:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        lagringen av farliga kemikalier på en distribu-
22476: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-          tionsstation. Dessa säkerhetsföreskrifter skall,
22477: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        enligt vad som föreslås, ersätta handels- och in-
22478: man Esa Lahtela undertecknade spörsmål nr               dustriministeriets beslut om brännbara vätskor.
22479: 143:                                                       1 förslaget tili beslut av handels- och industri-
22480:                                                         ministeriet om hantering och upplagring av farli-
22481:            Vilka åtgärder har Regeringen för av-        ga kemikalier på en distributionsstation har di-
22482:         sikt att vidta så att levnadsförhållandena      stributionsstationens läge och cisternernas place-
22483:         i g1esbygden inte försvåras genom att sto-      ring på stationen behandlats. Också bybutiker-
22484:         ra investeringar åläggs distributionsnät-       nas distributionsenheter för flytande bränslen
22485:         verket för bränslen?                            skall höra tili tillämpningsområdet för detta be-
22486:                                                         slut. Enligt förslaget skall bl.a. de av distribu-
22487:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           tionsstationens cisterner som innehåller bensin
22488: anföra följande:                                        vara placerade under jorden. Däremot skall cis-
22489:                                                         terner som innehåller dieselolja eller brännolja
22490:    Allmänna säkerhetskrav för upp1agringen av           också få placeras ovan jord.
22491: flytande bränslen ingår i förordningen om indu-            Dessa förslag av arbetsgruppen baserar sig på
22492: striell hantering och upplagring av farliga kemi-       den ståndpunkten att det med tanke på den all-
22493: ka1ier (682/90), som har getts med stöd av lagen        männa säkerheten och bekämpningen av brand-
22494: om explosionsfarliga ämnen (263/53) och kemi-           och explosionsfara är tryggare, om cisterner som
22495: kalielagen (744/89). Ett allmänt krav är att i för-     innehåller lättantändliga flytande bränslen pla-
22496: hållande till verksamheten och dess omfattning          ceras under jorden. Å andra sidan kan det med
22497: skall vid upplagringen på ett tillräckligt effektivt    tanke på miljöskyddsaspekter vara tryggare att
22498: sätt sörjas för att verksamheten inte medför ska-       placera cisternerna ovan jord, eftersom cister-
22499: dor på person, mi1jö och egendom. Dessutom har          nens skick och eventuella läckage då lättare kan
22500: säkerhetskrav ställts i fråga om p1acering, plane-      övervakas. Enligt förslaget skall en distributions-
22501: ring, dimensionering, byggande, användning och          stations cisterner, inklusive bensincisterner, ock-
22502: underhåll. 1 förordningen stadgas också om              så kunna placeras ovan jord, om distributions-
22503: övervakningsförfarandet vid upp1agringen.               verksamheten utövas på ett viktigt grundvatten-
22504:    Närmare tekniska krav för upp1agringen av            område utanför ett område med tät bebyggelse.
22505: flytande bräns1en har getts i hande1s- och indu-        För att en distributionsstation skall få förläggas
22506: striministeriets bes1ut om brännbara vätskor            på ett viktigt grundvattenområde eller ett annat
22507: (313/85). 1 detta beslut ställs krav bl.a. i fråga om   område som lämpar sig för vattentagning skall
22508: cisternernas konstruktion och placering.                dock finnas ett motiverat skäl. Med strukturella
22509:     Handels- och industriministeriet tillsatte          och driftstekniska åtgärder bör det sörjas för att
22510: 1991 en arbetsgrupp som fick i uppdrag att utar-        verksamheten inte medför fara för att grundvatt-
22511: beta förslag till föreskrifter om tillämpningen av      net förstörs.
22512: förordningen om industriell hantering och upp-             Handels- och industriministeriet har sänt ar-
22513: lagring av farliga kemikalier. Arbetsgruppen av-        betsgruppens förslag på remiss till olika myndig-
22514: Iät sitt förslag tili säkerhetsföreskrifter för indu-   heter, näringslivets organisationer och fackor-
22515: striell hantering och upplagring av farliga kemi-       ganisationer. 1 remissvaren fåsts även uppmärk-
22516: kalier (handels- och industriministeriets arbets-       samhet vid att de cisterner som används för upp-
22517: grupps- och kommissionsrapporter 4/1994), som           lagring av flytande bränslen är placerade i sam-
22518: omfattade bl.a. ett förslag till beslut av handels-     band med bybutiker.
22519: och industriministeriet om hanteringen och upp-            Handels- och industriministeriet överväger i
22520:                                              KK 143/1995 vp                                              5
22521: 
22522: samband med den fortsatta beredningen av mi-            miljö. Handels- och industriministeriet beaktar
22523: nisteriets beslut de olika alternativen för att upp-    också att de nya föreskrifterna inte i orimlig grad
22524: nå en säker upplagring av flytande bränslen samt        försvårar bybutikernas verksamhetsbetingelser.
22525: för att förhindra skador på person, egendom och
22526: 
22527:      Helsingforsden 27 september 1995
22528: 
22529:                                                        Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
22530:                                             KK 144/1995 vp
22531: 
22532: Kirjallinen kysymys 144
22533: 
22534: 
22535: 
22536: 
22537:                                    Aittoniemi: Suomijärven lintujärven kunnostamisesta Karvialla
22538: 
22539: 
22540: 
22541:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22542: 
22543:    Tampereen vesipiirin toimisto sai 22.4.1983        Suomijärven metsästysseuralta, Suomijärven ka-
22544: päivätyllä kirjeellä (1138/30 VH 1983) vesihalli-     lastuskunnalta ja Karvian kunnalta. Lausunto-
22545: tukselta tiedoksi ja huomioon otettavaksi maa-        jen mukaiseksi korjattu suunnitelma valmistui
22546: ja metsätalousministeriön toimeksiantokirjeen         joulukuussa 1992. Suunnitelman rakennustekni-
22547: (29.3.1983, 17341161 MMM). Kirjeessä maa- ja          sen tarkastuksen suoritti toimialapäällikkö Mik-
22548: metsätalousministeriö antoi vesihallitukselle teh-    ko Yrjänä toukokuussa 1991.
22549: täväksi eräiden lintuvesikunnostussuunnitel-             Suomijärven vesistön kunnostamiselle kan-
22550: mien laatimisen. Kohteiden joukossa oli kan-          sainvälisestikin arvokkaana, alueellisesti ainut-
22551: sainvälisesti arvokas Karvian Suomijärvi Turun        laatuisena eduskunnan hyväksymän lintuvesi-
22552: ja Porin läänissä. Vuosien 1983-1989 välillä jär-     suojeluohjelman osana on näin luotu mittavat
22553: vellä tehtiin pieniä kunnostustoimenpiteitä, joi-     suunnittelulliset puitteet. Asian jatko on kuiten-
22554: den tarkoituksena oli avovesikanaalien lisäämi-       kin käsittämättömällä tavalla hautautunut mah-
22555: nen, pesimäsaarekkeiden avulla linnuston pesin-       dollisesti viranomaisten henkilöristiriitojen
22556: tämahdollisuuksien parantaminen sekä avovesi-         vuoksi jonkun viranomaisen pöytälaatikkoon,
22557: alueen lisääminen vesikasveja niittämällä. Suori-     eikä asiasta ole kyselyistä huolimatta senjälkeen
22558: tetut toimenpiteet osoittautuivat kuitenkin riittä-   kuulunut mitään. Jopa 50 000-100 000 markan
22559: mättömiksi keskisyvyydeltään noin 0,5 metriä ja       vuosirahoituksella alueen linnustollinen tuhou-
22560: pinta-alaltaan noin 2,8 km 2 olevassa järvessä.       tuminen voitaisiin estää, eikä kokonaisrahoitus-
22561: Kunnostustoimenpiteitä johtivat Tampereen             kaan ole suurempi kuin 2 miljoonan markan
22562: vesi- ja ympäristöpiirissä rakennusmestarit Kale-     luokkaa.
22563: vi Järvinen ja Tiina Schultz.                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22564:     Keväällä 1988 rakennusmestari Pekka Ruo-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22565: konen sai tehtäväkseen maastoselvityksen teke-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22566: misen vedenpinnan nostamiseksi Suomijärvessä.         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22567: Työ saatiin tiettävästi pääosin tehtyä kesään
22568:  1988 mennessä. Lisätutkimusten ja maanomista-                   Tietääkö Hallitus, mihin ovat Karvian
22569: jien kuulemisen jälkeen jo suunnitteluvaiheessa               Suomijärven        kunnostustoimenpiteitä
22570:  tarkastettu suunnitelma luovutettiin 4.12.1990               koskevat suunnitelmat ja asiakirjat hau-
22571: Tampereen vesi- ja ympäristöpiirin suunnittelu-               tautuneet, sekä onko asian pitkittämises-
22572:  päällikkö Markku Vainiolle.                                  sä toimittu esimerkiksi hallintomenette-
22573:     Tampereen vesi- ja ympäristöpiiri pyysi                   lylain vastaisesti, ja
22574:  12.3.1991 suunnitelmasta lausunnot Turun ja                     mitä Hallitus aikoo tehdä, että kysei-
22575:  Porin lääninhallituksen ympäristönsuojelutoi-                nen prosessi vietäisiin päätökseen asian
22576:  mistolta, Satakuntaliitolta, Satakunnan riistan-             vaatimalla tavalla?
22577:  hoitopiiriltä, Metsästäjäin keskusjärjestöltä,
22578: 
22579:      Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1995
22580: 
22581:                                             Sulo Aittaniemi
22582: 
22583: 
22584: 
22585: 
22586: 250261
22587: 2                                         KK 144/1995 vp
22588: 
22589: 
22590: 
22591: 
22592:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
22593: 
22594:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Maa- ja metsätalousministeriö kehotti kirjeel-
22595: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       lään 29.3.1993 silloista vesihallitusta laatimaan
22596: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     eräiden lintuvesien, mm. Karvian Suomijärven,
22597: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      kunnostussuunnitelman. Tampereen vesipiiri
22598: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       aloitti suunnittelun ja se on edelleen vireillä Hä-
22599: n:o 144:                                            meen ympäristökeskuksessa. Karvian Suomijär-
22600:                                                     vi kuuluu Lounais-Suomen ympäristökeskuksen
22601:           Tietääkö Hallitus, mihin ovat Karvian     alueeseen, mutta Hämeen ympäristökeskus vas-
22602:        Suomijärven        kunnostustoimenpiteitä    taa kunnostussuunnittelun loppuunsaattamises-
22603:        koskevat suunnitelmat ja asiakirjat hau-     ta.
22604:        tautuneet, sekä onko asian pitkittämises-        Suomijärvellä on vuodesta 1983 lähtien ruo-
22605:        sä toimittu esimerkiksi hallintomenette-     pattu lisää avovesialueita, rakennettu pesimäsaa-
22606:        lylain vastaisesti, ja                       rekkeita ja niitetty vesikasvillisuutta lintuvesiar-
22607:           mitä Hallitus aikoo tehdä, että kysei-    von säilyttämiseksi. Vuonna 1988 käynnistettiin
22608:        nen prosessi vietäisiin päätökseen asian     järven vedenpinnan nostoon perustuvan kunnos-
22609:        vaatimalla tavalla?                          tuksen suunnittelu. Suunnitelma oli lausunnoilla
22610:                                                     ja sitä täydennetään ja tarkistetaan vielä siten,
22611:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        että se tulee valmiiksi Hämeen ympäristökeskuk-
22612: vasti seuraavaa:                                    sen mukaan vuonna 1996.
22613:                                                         Suunnitelman hyväksyttyään ympäristömi-
22614:    Valtioneuvosto teki 3.6.1982 periaatepäätök-     nisteriö pyrkii osoittamaan siihen tarvittavat
22615: sen valtakunnallisesta lintuvesiensuojeluohjel-     määrärahat käytettävissä olevien varojen puit-
22616: masta. Karvian Suomijärvi kuuluu tähän ohjel-       teissa ja käynnistää vesioikeudellisen luvan hake-
22617: maan, ja se nousi lintuvesien luokituksessa kan-    misen sitä vaativiin työvaiheisiin.
22618: sainvälisesti arvokkaaksi kohteeksi merkittävän         Teknisenä ratkaisuna Karvian Suomijärven
22619: linnustonsa ansiosta.                               kunnostussuunnitelma on varsin vaativa, ja sitä
22620:     Periaatepäätöksen mukaisesti ohjelmaa toteu-    on jouduttu vielä tarkistamaan. Myös maan-
22621: tetaan perustamalla siihen kuuluvista lintuvesis-   omistajien kanssa on neuvoteltu. Siksi kunnos-
22622: tä luonnonsuojelulain (71123) mukaisia luonnon-     tussuunnitelmaa ei vielä ole päästy toteutta-
22623: suojelualueita. Niin ikään periaatepäätöksessä      maan. Ministeriön mielestä asiassa ei ole toimittu
22624: todettiin, että suoritettujen toimenpiteiden tai    hallintomenettelylain vastaisesti, vaan se on
22625: luontaisen umpeenkasvun johdosta muuttunei-         edennyt em. seikat huomioon ottaen käytettävis-
22626: den lintuvesien tilaa voidaan parantaa kunnosta-    sä olevien resurssien puitteissa.
22627: maila.
22628:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1995
22629: 
22630:                                                               Ympäristöministeri Pekka Haavisto
22631:                                           KK 144/1995 vp                                            3
22632: 
22633: 
22634: 
22635: 
22636:                                       Tili Riksdagens Talman
22637: 
22638:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen      genom ett brev daterat 29.3.1983 den dåvarande
22639: föreskriver har Ni, Fru Ta1man, tili vederböran-    vattenstyrelsen att lägga upp planer för restaure-
22640: de med1em av statsrådet översänt fö1jande av        ring av vissa fågelvatten, däribland Suomijärvi i
22641: riksdagsman Aittoniemi undertecknade spörs-         Karvia. Tammerfors vattendistrikt inledde pla-
22642: må1 nr 144:                                         neringen, som fortfarande är anhängig vid Ta-
22643:                                                     vastlands miljöcentral. Suomijärvi i Karvia ligger
22644:           Är Regeringen medveten om var pla-        i Sydvästra Finlands miljöcentrals område, men
22645:        nerna och handlingarna kring restaure-       Tavastlands miljöcentra1 svarar för att plane-
22646:        ringen av sjön Suomijärvi i Karvia har       ringen slutförs.
22647:        begravts, och om fördröjningen av ären-         1 sjön Suomijärvi har de öppna vattnen konti-
22648:        det har stridit tili exempel mot lagen om    nuerligt utvidgats genom muddring sedan 1983,
22649:        förvaltningsförfarande, och                  dessutom har häckningsp1atser ställts i ordning,
22650:           vad ämnar Regeringen göra för att den     och vattenvegetationen har slagits för att sjöns
22651:        ifrågavarande processen skall slutföras så   värde skall bestå. År 1988 inleddes planeringen
22652:        som saken kräver?                            av iståndsättning genom en höjning av vatten-
22653:                                                     ytan. P1anen sändes på remiss, och den kommer
22654:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     ytterligare att kompletteras och revideras; Ta-
22655: anföra följande:                                    vastlands miljöcentral räknar med att den blir
22656:                                                     fårdig 1996.
22657:    Statsrådet fattade 3.6.1982 ett principbeslut       Efter att ha godkänt planen kommer miljömi-
22658: om ett program för skydd av fågelrika insjöar och   nisteriet att inom ramen för tillbudsstående an-
22659: havsvikar. Sjön Suomijärvi i Karvia ingår i detta   s1ag såvitt möjligt anvisa behövliga medel och att
22660: program, och vid klassificeringen av fåge1rika      hos vattendomstolen anhängiggöra en ansökan
22661: vatten fick den internationellt värde på grund av   om tillstånd tili de åtgärder som kräver sådant.
22662: sitt fågelbestånd.                                     Som teknisk lösning betraktad är restaure-
22663:     En1igt principbeslutet genomförs programmet     ringsplanen mycket krävande, och den behöver
22664: så att de områden som ingår där inrättas till       ytterligare revidering. Underhandlingar har ock-
22665: naturskyddsområden enligt lagen om natur-           så förts med markägarna. Därför har restaure-
22666: skydd (71123). Principbeslutet konstaterar ytter-   ringsplanen ännu inte kunnat omsättas i prakti-
22667: 1igare att om fåge1vattnens tillstånd har ändrats   ken. Ministeriet anser inte att handläggningen
22668: på grund av o1ika åtgärder eller genom naturlig     har stridit mot lagen om förvaltningsförfarande,
22669: igenväxning, kan det förbättras genom restaure-     utan den har med beaktande av vad som anförts
22670: ring.                                               fortgått inom ramen för de tillbudsstående resur-
22671:     Jord- och skogsbruksministeriet uppmanade       serna.
22672: 
22673:      Helsingforsden 29 september 1995
22674: 
22675:                                                                     Miljöminister Pekka Haavisto
22676:                                 j
22677:                             j
22678:                             j
22679:                         j
22680:                         j
22681:                     j
22682:                     j
22683:                 j
22684:                 j
22685:             j
22686:             j
22687:         j
22688:         j
22689:     j
22690:     j
22691: j
22692: j
22693:                                          KK 145/1995 vp
22694: 
22695: [{irjallinen kysymys 145
22696: 
22697: 
22698: 
22699: 
22700:                                  Aittoniemi: Poliisin ulkomaalaisyksikön valvontajaoksen toimin-
22701:                                      nan turvaamisesta
22702: 
22703: 
22704:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
22705: 
22706:    Helsingin poliisilaitoksessa on vuoden 1993     toimenpiteeseen ovat kuitenkin jääneet vähin-
22707: >rganisaatiouudistuksesta alkaen toiminut ulko-    tään epäselviksi.
22708: naalaisyksikön valvontajaos, kirjanpitovahvuu-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22709: leltaan 13 henkilöä. Jaos on ansiokkaasti tutki-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22710: mt laittomaan maahanmuuttoon ja työnte-            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22711: ~oon liittyviä asioita. Tutkimusten yhteydessä     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22712: m myös selvitetty laittomasti maahanmuutta-
22713: leiden taholta tapahtuneita mittavia rikossarja-              Ollaanko Poliisin ulkomaalaisyksikön
22714: a.                                                         valvontajaoksen toiminta Helsingin po-
22715:    Julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan             Iiisilaitoksessa !opettamassa, ja mitkä
22716:  uunnitelmissa on kyseisen valvontajaoksen toi-            ovat Hallituksen tiedossa olevat syyt täl-
22717: ninnan lopettaminen. Perusteet mainitunlaiseen             laisen toimenpiteen toteuttamiseen?
22718:      Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1995
22719:                                          Sulo Aittaniemi
22720: 
22721: 
22722: 
22723: 
22724:   ;o261
22725: 2                                           KK 145/1995 vp
22726: 
22727: 
22728: 
22729: 
22730:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22731: 
22732:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        paikkatutkiota sekä muu ulkomaalaislain mu-
22733: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kainen tutkin ta ja sen välittömästi vaatimat val-
22734: olette 7 päivänä syyskuuta 1995 päivätyn kirjeen-     vontatehtävät. Muu ulkomaalaisiin kohdistuva
22735: ne n:o 755 ohella lähettänyt valtioneuvoston          rikostutkin ta ja valvonta hoidettaisiin normaalin
22736: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Aitto-        alue- ja tehtäväjaon mukaisesti järjestys- ja rikos-
22737: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           poliisin toimesta. Nämä toimenpiteet kuuluvat
22738: n:o 145:                                              osana tehtävien uudelleenjärjestelyihin poliisilai-
22739:                                                       toksessa. Pyrkimyksenä on saada poliisilaitok-
22740:            Ollaanko poliisin ulkomaalaisyksikön       sessa ulkomaalaisten valvontatehtäviä laajem-
22741:        valvontajaoksen toiminta Helsingin po-         malle pohjalle ja samalla kohottaa henkilöstön
22742:        liisilaitoksessa !opettamassa, ja mitkä        ammattitaitoa hoitaa ja käsitellä myös ulkomaa-
22743:        ovat Hallituksen tiedossa olevat syyt täl-     laisasioita. Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden
22744:        laisen toimenpiteen toteuttamiseen?            ylläpitämisen tai rikostutkinnan kannalta ei
22745:                                                       ole asiallista merkitystä sillä, minkämaalainen
22746:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          asianomistaja taikka syylliseksi epäilty on.
22747: vasti seuraavaa:                                          Helsingin poliisilaitoksenjohtoryhmä on aset-
22748:                                                       tanut työryhmän selvittämään 31.10.1995 men-
22749:    Laissa poliisin hallinnosta (110/92) määritel-     nessä kokonaisratkaisuun liittyviä järjestelyjä.
22750: lään muun ohella paikallispoliisin tehtävät.          Helsingin poliisilaitoksessa meneillään oleva teh-
22751: Muussa lainsäädännössä poliisille on säädetty         tävien uudelleenjärjestely, joka tällä kertaa kos-
22752: muitakin tehtäviä. Esimerkiksi ulkomaalaislaissa      kee ulkomaalaisasioita, on tavanomaista tehtä-
22753: (378/91) on poliisille säädetty tehtävä valvoa ul-    vien suorittamisen uudelleenarviointiaja organi-
22754: komaalaislainja sen nojalla annettujen säännös-       saation kehittämistä, mikä kuuluu poliisilaitok-
22755: ten ja määräysten noudattamista. Asetuksessa          sen johdolle ja erityisesti poliisipiirin päällikölle.
22756: poliisin hallinnosta (359/92) on säädetty poliisi-    On otettava myös huomioon poliisin niukkene-
22757: piirin päällikön tehtävät. Päällikön tehtävänä on     vat voimavarat, joka osaltaan pakottaa laitoksen
22758: suunnitella, kehittää ja johtaa poliisitoimintaa,ja   johdon harkitsemaan eri vaihtoehtoja, jotta po-
22759: hän vastaa tehtävien taloudellisesta ja tehokkaas-    liisille säädetyt tehtävät tulevat tehokkaasti ja
22760: ta hoitamisesta sekä henkilöstöasioista.              taloudellisesti hoidetuiksi.
22761:    Helsingin poliisilaitoksen johtoryhmässä on            Helsingin poliisilaitoksen tulossuunnitelma,
22762: 8.8.1995 käsitelty ulkomaalaisasioiden hoitamis-      johon yhtenä osana kuuluu nyt kysymyksessä
22763: ta poliisilaitoksessa. Johtoryhmässä on päädytty      oleva ulkomaalaisasioiden hoitaminen, käsitel-
22764: kokonaisratkaisuun, jonka mukaan ulkomaa-             lään sisäasiainministeriössä poliisin ylijohdon ja
22765: laisyksikössä hoidettaisiin keskitetysti ulkomaa-     Helsingin poliisilaitoksen välisissä tuloskeskus-
22766: laislain mukaiset lupahallintotehtävät ja turva-      teluissa.
22767: 
22768:      Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1995
22769: 
22770:                                                                Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
22771:                                            KK 145/1995 vp                                               3
22772: 
22773: 
22774: 
22775: 
22776:                                        Tili Riksdagens Talman
22777: 
22778:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         sådana övervakningsuppgifter som den direkt
22779: anger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse nr        kräver. Annan brottsutredning och övervakning
22780: 755 av den 7 september 1995 tili vederbörande        som gäller utlänningar skall skötas av ordnings-
22781: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      och kriminalpolisen enligt den normala områdes-
22782: dagsman Aittoniemi undertecknade spörsmål            och uppgiftsindelningen. Dessa åtgärder ingår i
22783: nr 145:                                              den omorganisering av uppgifterna som företa-
22784:                                                      gits i polisinrättningen. Målet är att i polisinrätt-
22785:           Är det meningen att verksamheten vid       ningen bredda basen för sådana övervaknings-
22786:        utlänningsenhetens övervakningssektion        uppgifter som gäller utlänningar och att samti-
22787:        vid Helsingfors polisinrättning skall av-     digt höja personalens yrkesskicklighet när det
22788:        vecklas och vilka orsaker tili en dylik åt-   gäller skötseln och behandlingen av utlänningsä-
22789:        gärd känner Regeringen till?                  renden. Med tanke på upprätthållandet av den
22790:                                                      allmänna ordningen och säkerheten eller med
22791:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        tanke på brottsutredningen spelar det ingen roll
22792: anföra följande:                                     från vilket land målsäganden eller den misstänkte
22793:                                                      kommer.
22794:    1 polisförvaltningslagen (110/92) fastställs         Helsingfors polisinrättning har tilisatt en ar-
22795: bl.a. den lokala polisens uppgifter. 1 annan lag-    betsgrupp med uppgift att före den 31 oktober
22796: stiftning har även andra uppgifter ålagts polisen.   1995 utreda olika arrangemang i anslutning tili
22797: T.ex. i utlänningslagen (378/91) stadgas att det     helhetslösningen. Den pågående omorganise-
22798: ankommer på polisen att övervaka att utlän-          ringen av uppgifterna vid Helsingfors polisinrätt-
22799: ningslagen och de stadganden och bestämmelser        ning, som denna gång gäller utlänningsärenden,
22800: som utfårdats med stöd av den iakttas. 1 polisför-   är en ordinär omvärdering av uppgifterna och
22801: valtningsförordningen (359/92) stadgas om vilka      utveckling av organisationen, vilket ankommer
22802: uppgifter chefen för ett polisdistrikt har. Chefen   på polisinrättningens ledning och i synnerhet på
22803: skall planera, utveckla och leda polisverksamhe-     chefen för polisdistriktet. Man bör även beakta
22804: ten och han ansvarar för personalärendena samt       polisens allt knappare resurser som för sin del
22805: för att uppgifterna sköts ekonomiskt och effek-      tvingar inrättningens ledning att överväga olika
22806: tivt.                                                alternativ för att de uppgifter som ålagts polisen
22807:     Ledningsgruppen för Helsingfors polisinrätt-     skall bli effektivt och ekonomiskt skötta.
22808: ning behandlade den 8 augusti 1995 skötseln av          Resultatplanen för Helsingfors polisinrätt-
22809: utlänningsärendena i polisinrättningen. Led-         ning, i viiken skötseln av utlänningsärenden in-
22810: ningsgruppen stannade för en helhetslösning,         går som en del, behandlas vid inrikesministeriet i
22811: som innebär att vid utlänningsenheten centralise-    de diskussioner om resultatet som förs mellan
22812: rat skall skötas tiliståndsförvaltningsärenden       polisens högsta ledning och Helsingfors polisin-
22813: och asylprövning enligt utlänninglagen samt          rättning.
22814: även annan prövning enligt utlänningslagen och
22815: 
22816:      Helsingforsden 26 september 1995
22817: 
22818:                                                                   lnrikesminister Jan-Erik Enestam
22819:                                              KK 146/1995 vp
22820: 
22821: Kirjallinen kysymys 146
22822: 
22823: 
22824: 
22825: 
22826:                                     Aittoniemi: Postin ja Postipankin toimintojen yhteensovittamisesta
22827: 
22828: 
22829:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
22830: 
22831:    Suomen PT-konserni on nykyaikainen, kehit-          ja sen henkilökunnan ja toimipaikkaverkoston
22832: tyvä ja hyvin johdettu yritys. Sille erityisesti ai-   avulla alennustilastaan ja uuteen nousuun.
22833: kaisemmin toiminnallisesti läheinen Postipankki           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22834: on sen sijaan surkeasti onnahdellut koko toimin-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22835: tansa ajan ja päätynyt lopulta hiljattain esille       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22836: tulleeseen katastrofiin suuren meren takaisissa        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22837: liiketoimissaan, josta seurauksena potkut ylim-
22838: mälle johdolle.                                                   Mitä mieltä Hallitus on siitä, että Pos-
22839:    Olisi ehkä syytä harkita Suomen PT-konser-                  tipankin toimirakennetta ja kehitystä
22840: nin ja Postipankin toimintojen lähentämistä pe-                vahvistettaisiin yhdistämällä se toimin-
22841: rustamalla verkostoyhtiö, jonka kautta myös                    nallisesti verkostoyhtön kautta Suomen
22842: Postipankki pääsisi hyvin menestyvän konsernin                 PT-konsernin toimintaan?
22843:      Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1995
22844: 
22845:                                              Sulo Aittoniemi
22846: 
22847: 
22848: 
22849: 
22850: 250261
22851: 2                                          KK 146/1995 vp
22852: 
22853: 
22854: 
22855: 
22856:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
22857: 
22858:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       yksityishenkilöiden pankkipalveluja tarjoavaa
22859: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        konttoria ja 22 yrityskonttoria. Maan postitoi-
22860: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      mipaikkojen työmäärästä on keskimäärin yli
22861: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       puolet Postipankkityötä.
22862: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            Toimipaikkaverkostoa koskevien neuvottelu-
22863: n:o 146:                                             jen tavoitteena on parantaa Postipankin ja Pos-
22864:                                                      tin kannattavuutta karsimalla tarpeettomia
22865:           Mitä mieltä Hallitus on siitä, että Pos-   verkkokustannuksia. Tosiasia on, että suoma-
22866:        tipankin toimirakennetta ja kehitystä         laisten pankkien kannattavuus on esimerkiksi
22867:        vahvistettaisiin yhdistämällä se toimin-      ruotsalaisiin pankkeihin verrattuna edelleen
22868:        nallisesti verkostoyhtiön kautta Suomen       heikkoa tasoa. Vaikka pankkien luottotappiot
22869:        PT -konsernin toimintaan?                     ovatkin pankkikriisin pahempiin vuosiin verrat-
22870:                                                      tuna merkittävästi vähentyneet, ovat pankkitoi-
22871:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         minnan korkeat kustannukset pankkien tuloske-
22872: vasti seuraavaa:                                     hitykselle vakava uhka. Kannattavuuden paran-
22873:                                                      tumista ovat hidastaneet tuottojen heikko kehi-
22874:    Postipankki on julkistanut 14.7.1995 antamal-     tys, vähäinen luottojen kysyntä ja kustannusleik-
22875: Iaan pörssitiedotteella tiedon siitä, että Posti-    kausten hidas edistyminen.
22876: pankki Oy ja Suomen Posti Oy neuvottelevat               Pääasiallinen tarve konttoriverkoston sanee-
22877: mahdollisuuksista alentaa verkostokustannuk-         raamiseen johtuu siitä, että pankkien asiakkaat
22878: sia. Ensisijaisena vaihtoehtona on selvitelty yh-    ovat muuttaneet käyttäytymistään. Asiakkaat
22879: teisen verkostoyhtiön perustamista. Muitakin         hoitavat lisääntyvässä määrässä pankkiasioin-
22880: vaihtoehtoja selvitetään, jotta molemmille yh-       tinsa puhelimen ja eri itsepalvelukanavien väli-
22881: tiöille välttämätön tavoite kustannusten nopeas-     tyksellä. Kiinteän toimipaikkaverkoston käyttö
22882: ta ja tuntuvasta karsimisesta toteutuu. Kuten        pankkiasioissa vähenee jatkuvasti.
22883: tiedotteessakin todetaan, selvittelytyö on vielä         Varsinkin suuremmissa keskustaajamissa on
22884: kesken eikä asiasta ole tehty päätöksiä.             Postin konttori ja Postipankin oma konttori lä-
22885:    Julkisuudessa on myös ollut tietoja siitä, että   hekkäin palvelemassa samoja asiakkaita. Mo-
22886: Postipankki aikoisi lopettaa yhteistyönsä Postin     lempien toimipaikkojen työmäärien vähetessä
22887: kanssa. Tämä uutinen ei kuitenkaan ole totuu-        on tarkoituksenmukaista selvittää mahdolli-
22888: denmukainen, vaan yhteistoiminta on ollut Pos-        suuksia entistä tiiviimpään yhteistyöhön Posti-
22889: tipankin perustamisesta lähtienja tuleejatkossa-     pankin ja Postin välillä. Näitä yhteistyömahdol-
22890: kin olemaan erittäin tiivistä. Yhteisen verkosto-    lisuuksia pohditaan Postipankin ja Postin välisis-
22891: yhtiön perustamiseen tähtäävä hanke merkitsisi        sä neuvotteluissa. Vireillä oleva selvitystyö on
22892: yhteistyön tiivistämistä entisestään. Nykyisin       kesken. Selvitystyön tuloksista tullaan hyvissä
22893: Postipankin palveluita tarjoaa oman verkoston         ajoin tiedottamaan yleisölle.
22894: lisäksi 947 postikonttoria. Postipankilla on 81
22895: 
22896:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1995
22897: 
22898:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
22899:                                            KK 146/1995vp                                               3
22900: 
22901: 
22902: 
22903: 
22904:                                        Tili Riksdagens Talman
22905: 
22906:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      vice för privatpersoner och 22 företagskontor.
22907: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande            Av arbetsmängden vid landets postanstalter är i
22908: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      genomsnitt över hälften sådant arbete som gäller
22909: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-         Postbanken.
22910: mål nr 146:                                              Syftet med de förhandlingar som gäller nätver-
22911:                                                      ket är att förbättra Postbankens och Postens
22912:          Vad anser Regeringen om att Post-           lönsamhet genom att minska onödiga kostnader
22913:        bankens verksamhetsstruktur och ut-           för nätverket. Det är ett faktum att lönsamheten
22914:        veckling stärks så att banken via ett nät-    för finländska banker fortfarande är sämre än
22915:        verksbolag funktionellt anknyts tili PT       t.ex. för svenska banker. Trots att bankernas
22916:        Finland Ab-koncernens verksamhet?             kreditförluster har minskat betyd1igt jämfört
22917:                                                      med de värsta åren under bankkrisen är de höga
22918:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        kostnaderna för bankverksamheten ett allvarligt
22919: anföra följande:                                     hot mot bankernas resultatutveckling. En svag
22920:                                                      utveckling då det gäller intäkterna, en liten efter-
22921:     Postbanken har genom ett börsmeddelande          frågan på krediter och en långsam utveckling då
22922: 14.7.1995 offentliggjort uppgifterna om att Post-    det gäller nedskärningen av kostnaderna har lett
22923: banken Ab och Posten Finland Ab förhand1ar           tili att förbättringen av lönsamheten går lång-
22924: om möjligheterna att sänka kostnaderna för nät-      samt.
22925: verket. Som första alternativ har man utrett möj-        Det huvudsakliga behovet av att sanera kon-
22926: ligheterna att bilda ett gemensamt nätverksbo-       torsnätet föranleds av att bankkunderna har
22927: lag. Samtidigt utreds också andra möjligheter att    ändrat sitt beteende. Kunderna sköter i allt högre
22928: snabbt och kännbart minska kostnaderna, vilket       grad sina bankärenden med hjälp av telefon och
22929: är ett nödvändigt må1 för båda bolagen. Så som       självbetjäningskanaler. Användningen av fasta
22930: också konstateras i meddelandet pågår utred-         punkter inom nätverket i bankärenden minskar
22931: ningsarbetet ännu och inga beslut har fattats i      hela tiden.
22932: saken.                                                   Särskilt i de största centrala tätorterna ligger
22933:     1 offentligheten har också förekommit uppgif-    Postens kontor och Postbankens eget kontor
22934: ter om att Postbanken ämnar sluta samarbeta          nära varandra och betjänar samma kunder. Då
22935: med Posten. Den uppgiften stämmer dock inte.         arbetsmängden minskar vid bådas servicepunk-
22936: Samarbetet har fungerat ända sedan Postbanken        ter är det ändamålsenligare att utreda möjlighe-
22937: grundades och kommer även i fortsättningen att       ten tili ett ännu intimare samarbete mellan Post-
22938: vara synnerligen intensivt. Ett projekt som syftar   banken och Posten. Dessa samarbetsmöjligheter
22939: tili att ett gemensamt nätverksbolag grundas         övervägs i förhandlingarna mellan Postbanken
22940: skulle innebära att samarbetet ytterligare effek-    och Posten. Det aktuella utredningsarbetet pågår
22941: tiveras. Förutom det egna nätverket erbjuder för     fortfarande. Resultatet av arbetet kommer att
22942:  närvarande 947 postkontor Postbankens service.      meddelas allmänheten i god tid.
22943: Postbanken har 81 kontor som erbjuder bankser-
22944: 
22945:      Helsingforsden 28 september 1995
22946: 
22947:                                                                        Finansminister Iiro Viinanen
22948:                                               KK 147/1995 vp
22949: 
22950: Kirjallinen kysymys 147
22951: 
22952: 
22953: 
22954: 
22955:                                      Elo ym.: Ammattimaista kalastusta harjoittavien henkilöiden yh-
22956:                                          denvertaisuudesta kalastuslakia sovellettaessa
22957: 
22958: 
22959:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
22960: 
22961:     Vuonna 1993 kalastuslain (286/82) 6 §:ää             kannelleet mm. siitä, että esimerkiksi maanvilje-
22962: muutettiin siten, että siihen lisättiin näin kuuluva     lijä tai muu yrittäjä voi valtion yleisveden alueella
22963: 4 momentti: "Ammattimaiseen kalastukseen tar-            harjoittaa ammattimaista kalastusta, mutta pää-
22964: koitettuja pyydyksiä saavat 1 momentissa tarkoi-         toimisessa virka- tai työsuhteessa toimiva henki-
22965: tetulla vesialueelia (yleisellä vesialueelia meressä     lö ei. Suomen kansalaiset on asetettu asetuksen-
22966: ja Suomen kalastusvyöhykkeellä) käyttää vain             tasoisella säännöksellä keskenään täysin eriar-
22967: ammattikalastajat. Ammattimaiseen kalastuk-              voiseen asemaan.
22968: seen tarkoitetuista pyydyksistä säädetään tar-               Eduskunnan oikeusasiamies on 26.5.1995 kat-
22969: kemmin asetuksella." (489/93)                            sonut, "ettei asetuksella ilman laissa asiasta ole-
22970:     Maa- ja metsätalousvaliokunta edellytti, että        vaa määritelmää tai valtuussäännöstä voida
22971: lakia sovellettaessa ammattikalastaja määritel-          asettaa kansalaisia keskenään eriarvoiseen ase-
22972: lään siten, että edellytykset sivuelinkeinona har-       maan siten, että päätoimisena yrittäjänä toimiva
22973: joitettavalle kalastukselle säilyvät ja että lain täy-   henkilö voi olla ammattikalastaja tulorajavaati-
22974: täntöönpanossa huolehditaan siitä, ettei ammat-          muksen täyttyessä, mutta päätoimisessa virka-
22975: tikalastuksen harjoittamiseen ryhtyminen esty.           tai työsuhteessa oleva henkilö ei. Ammattikalas-
22976:     Eduskunnassa lainmuutoksesta äänestettiin.           tajan käsite tulisi käsitykseni mukaan määritellä
22977:  Se hyväksyttiin täpärästi: 76 jaa-ääntä, 70             lailla.
22978: ei-ääntä, tyhjiä 0 ja poissa 53.                             Hallitusmuodon 92 §:n 2 momentin säännök-
22979:     Ammattikalastajan määritelmää ei tehnyt              set huomioon ottaen asetuksen päätoimisessa
22980:  eduskunta. Määritelmän teki valtioneuvosto              virka- tai työsuhteessa olevia koskevaa rajoitusta
22981:  muuttamalla kalastusasetuksen (1116/82) 1 §:ää          ei nähdäkseni tulisi soveltaa, koska se ei perustu
22982:  siten, että ammattikalastajana pidetään henki-          lakiin tai laissa annettuun valtuutukseen."
22983:  löä, jos hänen kalastuksesta saamansa tulon                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22984:  määrä on vähintään 30 prosenttia kokonaistu-            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22985:  losta. Ammattikalastajana ei kuitenkaan pidetä          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22986:  henkilöä, joka on päätoimisessa virka- tai työ-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22987:  suhteessa (1356/93).
22988:     Seuraavana vuonna asetusta muutettiin siten,                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22989:  että kalastuksesta saadun tulon määrä laskettiin                ryhtyä, että päätoimisessa virka- tai työ-
22990:  20 prosenttiin, mutta virka- tai työsuhteista hen-              suhteessa olevat henkilöt ja päätoimisena
22991:  kilöä ei edelleenkään pidetty ammattikalastaja-                 yrittäjänä toimivat henkilöt asetetaan
22992:  na, siitä huolimatta vaikka prosenttiraja olisi                 eduskunnan oikeusasiamiehen edellyttä-
22993:  täyttynyt (232/94).                                             mällä tavalla keskenään samanarvoiseen
22994:     Oikeuskanslerille ja eduskunnan oikeusasia-                  asemaan ammattimaista kalastusta har-
22995:  miehelle ovat monet yksityishenkilöt ja yhteisöt                joitettaessa?
22996: 
22997:       Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1995
22998: 
22999:                        Mikko Elo                                  Reijo Kallio
23000: 
23001: 
23002: 
23003: 
23004:  250261
23005: 2                                         KK 147/1995 vp
23006: 
23007: 
23008: 
23009: 
23010:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
23011:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      joittaa kalastusta ja saa siitä toimeentulonsa tai
23012: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       oleellisen osan siitä. Henkilön katsotaan saavan
23013: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     kalastuksesta toimeentulonsa tai oleellisen osan
23014: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko          siitä, jos hänen kalastuksesta saamansa tulon
23015: Elon ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       määrä on vähintään 20 prosenttia kokonaistu-
23016: n:o 147:                                            loista. Ammattikalastajana ei kuitenkaan pidetä
23017:                                                     päätoimisessa virka- tai työsuhteessa olevaa hen-
23018:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      kilöä. Elinkeinonharjoittajat sekä osa-aikaisessa
23019:        ryhtyä, että päätoimisessa virka- tai työ-   työ- tai virkasuhteessa toimivat henkilöt voivat
23020:        suhteessa olevat henkilöt ja päätoimisena    edellä sanotun estämättä toimia ammattikalasta-
23021:        yrittäjänä toimivat henkilöt asetetaan       jina.
23022:        eduskunnan oikeusasiamiehen edellyttä-           Ammattimaisten pyydysten käyttöä yleisellä
23023:        mällä tavalla keskenään samanarvoiseen       vesialueelia meressä on ollut tarpeen rajoittaa sen
23024:        asemaan ammattimaista kalastusta har-        vuoksi, että kalavarojen ja niitä hyödyntävän
23025:        joitettaessa?                                kalastustehon tulisi olla tasapainoisessa suhtees-
23026:                                                     sa keskenään. Tehokkaimpien pyydysten käyttö
23027:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         on haluttu pidättää niille henkilöille, joiden toi-
23028: taen seuraavaa:                                     meentulon kannalta saaduilla saaHilla on olen-
23029:                                                     nainen merkitys.
23030:    Kalastuslain (286/82) mukaan kalastusta jär-         Eduskunnan oikeusasiamies on Heimo Eklun-
23031: jestettäessä tulee erityisesti ottaa huomioon am-   din kirjoituksenjohdosta 26.5.1995 antamassaan
23032: mattikalastuksen edut. Kalastuslain 6 §:n 4 mo-     ratkaisussa muun muassa katsonut, että kalas-
23033: mentin (489/93) säännöksillä on ammattimaiseen      tusasetuksen 1 §:ssä oleva ammattikalastajan
23034: kalastukseen tarkoitettujen pyydysten käyttö        määrittely tulisi tehdä lain tasolla taikka laissa
23035: yleisellä vesialueelia meressä pidätetty ammatti-   olevan yksilöidyn valtuuden nojalla asetuksella
23036: kalastajille. Saman lainkohdan mukaan ammat-        ja että asetusta ei tältä osin tulisi soveltaa ennen
23037: timaisista pyydyksistä säädetään asetuksella.       lain tarkistusta. Maa- ja metsätalousministeriös-
23038: Ammattikalastaja on määritelty kalastusasetuk-      sä on valmisteilla asiaa koskeva kalastuslain
23039: sen ( 1116/82) 1 §:n 2 momentissa (232/94) ja am-   muutosesitys, joka on tarkoitus antaa eduskun-
23040: mattimaiset pyydykset 8 a §:ssä (232/94). Am-       nalle lähiaikoina.
23041: mattikalastajaksi katsotaan henkilö, joka har-
23042: 
23043:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1995
23044: 
23045:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
23046:                                               KK 147/1995 vp                                             3
23047: 
23048: 
23049: 
23050: 
23051:                                           Tili Riksdagens Talman
23052: 
23053:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         därav. En person anses få sin utkomst eller en
23054: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          väsentlig del av den av fiske, om inkomsten är
23055: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        minst 20 procent av totalinkomsterna. Som yr-
23056: man Mikko Elo m.fl. undertecknade spörsmål nr           kesfiskare anses dock inte en person som är hel-
23057: 147:                                                    tidsanställd i tjänste- eller arbetsförhållande.
23058:                                                         Näringsidkare eller personer som är deltids-
23059:             Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        anställda i arbets- eller tjänsteförhållande kan
23060:         ta för att personer som är heltidsanställda     utan hinder av vad som nämns ovan vara yrkes-
23061:         i tjänste- eller arbetsförhållande och per-     fiskare.
23062:         soner som är egna företagare på heltid             Det har blivit nödvändigt att begränsa an-
23063:         skall likställas med personer som idkar         vändningen av fångstredskap inom allmänt vat-
23064:         yrkesfiske, på det sätt som riksdagens jus-     tenområde i havet av den anledningen att det bör
23065:         titieombudsman förutsätter?                     råda ett jämviktsförhållande mellan fiskbestån-
23066:                                                         den och effekten av fiskets utnyttjande av dessa.
23067:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Användningen av de effektivaste fångstredska-
23068: anföra följande:                                        pen har man velat förbehålla de personer för
23069:                                                         vilka den erhållna fångsten är av väsentlig bety-
23070:    Enligt lagen om fiske (286/82) bör yrkesfiskets      delse för deras utkomst.
23071: intressen särskilt beaktas vid organiseringen av           Riksdagens justitieombudsman anser i sitt av-
23072: fisket. Enligt vad 6 § 4 mom. lagen om fiske (489/      görande av den 26 maj 1995 med anledning av
23073: 93) stadgar får fångstredskap avsedda för yrkes-        Heimo Eklunds skrivelse bl.a. att definitionen av
23074: mässigt fiske användas endast av yrkesfiskare           begreppet yrkesfiskare i 1 § förordningen om fis-
23075: inom allmänt vattenområde i havet. Enligt sam-          ke borde ingå i lag eller, med stöd av ett uttryck-
23076: ma lagrum stadgas genom förordning närmare              ligt bemyndigande i lag, i förordning, och att
23077: om fångstredskap som är avsedda för yrkesmäs-           förordningen tili denna del inte borde tiliämpas
23078: sigt fiske. Begreppet yrkesfiskare definieras i 1 § 2   förrän lagen har reviderats. Jord- och skogs-
23079: mom. förordningen om fiske (1116/82, 232/94)            bruksministeriet bereder som bäst en proposition
23080: och begreppet fångstredskap som är avsedda för          med förslag tili lag om ändring av lagen om fiske
23081: yrkesmässigt fiske i 8 a § (232/94). Som yrkesfis-      beträffande denna fråga. A vsikten är att proposi-
23082: kare betraktas en person som idkar fiske och får        tionen skall avlåtas tili riksdagen inom den när-
23083: sin utkomst eller en väsentlig del av sin utkomst       maste tiden.
23084: 
23085:      Helsingforsden 18 september 1995
23086: 
23087:                                                          Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
23088:                                               KK 148/1995 vp
23089: 
23090: Kirjallinen kysymys 148
23091: 
23092: 
23093: 
23094: 
23095:                                     Kiviniemi: Opiskelija-asuntojen rakentamisesta
23096: 
23097: 
23098: 
23099:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
23100: 
23101:     Opiskelija-asuntoihin jonotti asuntoa elo-          vuokrat ovat nousseet. Kolmanneksi opiskelija-
23102: kuun puolivälissä yli 10 000 perheetöntä opiske-        asuntojen tyhjäkäyttöaste oli kesällä pienempi
23103: lijaa ja noin 2 500 perhettä. Opiskelija-asuntoi-       kuin aikaisempina vuosina, joten tarjontaakin
23104: hin jonottavien määrät ovat nousseet takaisin           on nyt vähemmän. Lisäksi opiskelijamäärät ovat
23105: sille tasolle, missä ne olivat noin viisi vuotta sit-   lisääntyneet.
23106: ten. Tilanne on siten useilla paikkakunnilla pa-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23107: hempi kuin kertaakaan tällä vuosikymmenellä.            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23108:     Opiskelija-asuntojen lisääntyneeseen kysyn-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23109: tään vaikuttavat arvioiden mukaan ainakin seu-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23110: raavat seikat: Ensinnäkin Lipposen hallituksen
23111: tekemät opintotuen, asumislisän ja yleisen asu-                    Miten Hallitus aikoo parantaa opiske-
23112: mistuen leikkaukset saavat opiskelijat entistä                 lijoiden asuntotilannetta, ja
23113: tarkemmin miettimään, kuinka paljon pystyvät                       aiotaanko opiskelija-asumiseen suun-
23114: asumisestaan maksamaan. Toiseksi vapaiden                      nattavia rahoja käyttää peruskorjausten
23115: markkinoiden opiskelijoille sopivien pienten                   sijasta jälleen uudisrakentamiseen?
23116: asuntojen tarjonta on vähentynyt ja myös niiden
23117: 
23118:      Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1995
23119: 
23120:                                               Mari Kiviniemi
23121: 
23122: 
23123: 
23124: 
23125: 250261
23126: 2                                          KK 148/1995 vp
23127: 
23128: 
23129: 
23130: 
23131:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
23132: 
23133:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       on varattu yhteinen kiintiö opiskelija-asuntojen
23134: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        lainoittamiseen.
23135: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Valtion asuntorahastossa lainanjakoa valmis-
23136: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kivinie-        teltaessa otetaan huomioon eri paikkakunnilla
23137: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         vallitseva asuntomarkkinatilanne. Erityisesti
23138: 148:                                                 opiskelija-asuntojen osalta otetaan huomioon
23139:                                                      opiskelija- ja nuorisoasuntoneuvottelukunnan
23140:              Miten Hallitus aikoo parantaa opiske-   lausunto. Lausunnon pohjana ovat olleet neu-
23141:          lijoiden asuntotilannetta, ja               vottelukunnan tekemät pidemmän aikavälin las-
23142:              aiotaanko opiskelija-asumiseen suun-    kelmat opiskelija-asuntojen tarpeesta eri paikka-
23143:          nattavia rahoja käyttää peruskorjausten     kunnilla sekä tieto yksittäisistä lainahakemuksis-
23144:          sijasta jälleen uudisrakentamiseen?         ta, jotka yhteisöt ovat toimittaneet kuntiin.
23145:                                                      Asunnontarvelaskelma uusitaan, jos asunto-
23146:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         markkinatilanne tai opiskelijapaikkamäärien
23147: vasti seuraavaa:                                     muutokset tätä edellyttävät.
23148:                                                          Opiskelija-asuntojen osalta on asuntomarkki-
23149:    Opiskelijoiden asunnontarpeen tyydyttämi-         natilanteessa tapahtunut muutos,jonka syitä ky-
23150: seksi on valtion asuntolainoituksen turvin maa-      symyksessä on kuvailtu. Opiskelijoiden asumisen
23151: hamme rakennettu varsin mittava opiskelija-          tukemisessa, kuten muussakin asumisen tukemi-
23152: asuntokanta. Asuntoja on tuotettu vuodesta           sessa, rajoituksia asettaa valtiontalouden nykyi-
23153: 1972 lähtien keskimäärin noin 3 000 asuntopaik-      nen tilanne. Vapaarahoitteisten vuokra-asunto-
23154: kaa vuodessa. Vuodesta 1993 lähtien uusien           jen osalta seurataan tarkoin vuokralaisten ase-
23155: asuntopaikkojen tuottaminen on olennaisesti vä-      maa ja vuokratasoa ja esitetään tarvittaessa ti-
23156: hentynyt ja määrärahoja on osoitettu asuinra-        lanteen vaatimia lainsäädäntötoimia.
23157: kennusten ja asuntojen perusparantamiseen.               Valtion tukeman opiskelija-asuntotuotannon
23158: Syynä muutokseen on ollut se, että opiskelija-       osalta on tarkoitus edelleen parantaa tietämystä
23159: asuntojen laadun ei enää katsottu vastaavan ny-      opiskelija-asuntojen markkinatilanteesta kulla-
23160: kyajan vaatimuksia sekä että asuntojen määrälli-     kin paikkakunnalla. Tässä tarkoituksessa val-
23161: sen tarjonnan katsottiin riittävän kysynnän tyy-     tion asuntorahasto kerää vuoden 1996 lainoitus-
23162: dyttämiseen. Paikoitellen oli vaikeuksia saada       ta varten entistä tarkempia tietoja kunkin hank-
23163: asukkaita asuntoihin. Näistä syistä esimerkiksi      keen osalta uudella opiskelija-asuntokohteita
23164: soluasuntoja haluttiin muuttaa pien- ja perhe-       varten kehitetyllä hanketiedot ja tarvekartoitus
23165: asunnoiksi.                                          -lomakkeella. Opiskelija- ja nuorisoasuntoneu-
23166:    Valtion talousarviossa ei asuntolaina- ja kor-    vottelukunta seuraa markkinatilannetta ja päi-
23167: kotukimäärärahoja nykyisin eritellä erikseen         vittää tarvittaessa tarvelaskelman. Nykyisin
23168: käyttötarkoituksen perusteella, eikä tällaista       noudatettavalla menettelyllä on täydet valmiu-
23169: erittelyä sisälly myöskään valtioneuvoston pää-      det joustavasti siirtää painopistettä asuntojen
23170: tökseen myöntämis- ja hyväksymisvaltuuden            uustuotannon ja perusparantamisen tukemisessa
23171: käyttösuunnitelmasta. Käyttösuunnitelmassa           silloin, kun markkinatilanne tätä edellyttää.
23172:        Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1995
23173: 
23174:                                                                         Ministeri Sinikka Mönkäre
23175:                                             KK 148/1995 vp                                            3
23176: 
23177: 
23178: 
23179: 
23180:                                         Tili Riksdagens Talman
23181: 
23182:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          När statens bostadsfond bereder Iängivningen
23183: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        beaktas bostadssituationen pä olika orter. 1 syn-
23184: 1em av statsrädet översänt fö1jande av riksdags-      nerhet i fräga om studentbostäderna beaktas det
23185: man Kiviniemi undertecknade spörsmäl nr 148:          utlätande som delegationen för student- och ung-
23186:                                                       domsbostäder gett. Som grund för utlätandet
23187:            Hur ämnar Regeringen förbättra bo-         finns delegationens kalkyler pä läng sikt över
23188:        stadssituationen för studerande, och           behovet av studentbostäder pä olika orter samt
23189:            är det meningen att medel som styrs        uppgifter om enskilda läneansökningar som
23190:        till studentboende igen börjar användas        samfund tillställt kommunerna. Kalkylen över
23191:        tili nybyggnad i stället för ombyggnad?        behovet av bostäder revideras om ändringar be-
23192:                                                       träffande situationen pä bostadsmarknaden eller
23193:   Som svar pä detta spörsmäl fär jag vördsamt         antalet studieplatser förutsätter detta.
23194: anföra följande:                                         För studentbostädernas del har det skett en
23195:                                                       ändring i bostadsmarknadssituationen och orsa-
23196:     För att bostadsbehovet for studerande skall       kerna tili denna beskrivs i spörsmälet. Stödandet
23197: tiiigodoses har med stöd av Iän som staten bevil-     av studerandenas boende, Iiksom även av annat
23198: jat byggts ett mycket stort studentbostadsbe-         boende, begränsas av den nuvarande situationen
23199: ständ i värt Iand. Sedan 1972 har i genomsnitt ca     inom statsekonomin. 1fräga om fritt finansierade
23200: 3 000 platser om äret producerats för boende.         hyresbostäder följer man noga med hyresgäster-
23201: Fr.o.m. 1993 har produktionen av nya platser          nas ställning och hyresnivän och föreslär vid be-
23202: minskat avsevärt och anslagen har riktats tiii        hov de lagstiftningsätgärder som situationen krä-
23203: ombyggnad av bostadsbyggnader och bostäder.           ver.
23204: Orsaken tili ändringen var att studentbostäderna         Beträffande den statsunderstödda studentbo-
23205: kvalitetsmässigt inte längre ansägs motsvara nu-      stadsproduktionen är det meningen att ytterliga-
23206: tida krav samt att utbudet av bostäder sä smä-        re öka kunskapen om marknadssituationen för
23207: ningom ansägs motsvara efterfrägan. Ställvis var      studentbostäder pä respektive ort. 1 detta syfte
23208: det svärt att fä hyresgäster tiii bostäderna. Pä      samlas statens bostadsfond för 1996 ärs Iängiv-
23209: grund av detta ville man bygga om t.ex. kollektiv-    ning in noggrannare uppgifter än förut om varje
23210: bostäder tili smä bostäder och familjebostäder.       enskilda projekt med hjälp av en ny blankett som
23211:     1 statsbudgeten särskiljs anslagen för bostads-   utformats f6r studentbostäderna med tanke pä
23212: Iän och räntestöd inte längre utgäende frän an-       uppgifter om respektive projekt och behovskart-
23213: vändningsändamälet och sädant särskiljande in-        Iäggningen. Delegationen för student- och ung-
23214: gär inte heller i statsrädets beslut om disposi-      domsbostäder följer marknadssituationen och
23215: tionsplan för fullmakten att bevilja och godkän-      uppdaterar behovskalkylen vid behov. Med det
23216: na Iän. 1 dispositionsplanen har reserverats en       f6rfarande som tillämpas för tillfållet kan tyngd-
23217: gemensam kvot för Iän tili bostäder för studeran-     punkten i fräga om stödandet av nyproduktion
23218: de.                                                   och ombyggnad av bostäder smidigt flyttas om
23219:                                                       marknadssituationen förutsätter detta.
23220:      Helsingforsden 28 september 1995
23221: 
23222:                                                                          Minister Sinikka Mönkäre
23223:                                             KK 149/1995 vp
23224: 
23225: Kirjallinen kysymys 149
23226: 
23227: 
23228: 
23229: 
23230:                                    M. Koskinen: Poliittisesti sitoutumattomien paikallislehtien toi-
23231:                                        mintaedellytysten turvaamisesta
23232: 
23233: 
23234:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23235: 
23236:    Sananvapaus on suomalaisen demokratian                Maakuntalehtien varjossa maahamme on il-
23237: keskeinen kulmakivi. Valtioneuvosto on läpi it-       mestynyt journalistisesti hyvin toimitettu ja luki-
23238: senäisyyden edistänyt sananvapauden toteutu-          joihinsa hyvin yhteydet säilyttänyt paikallisleh-
23239: mista tukemalla monin eri tavoin erilaisten mieli-    distö. Sanomalehtien Liiton n. 230 jäsenestä 160
23240: piteiden julkaisemista.                               lukeutuu poliittisesti sitoutumattomiin 1-5 ker-
23241:     Liikenneministeriön jakaman vuotuisen vali-       taa viikossa ilmestyviin paikallislehtiin.
23242: koivan lehdistötuen jakoperusteet ovat kuiten-           Paikallislehdistö on pystynyt kehittymään sii-
23243: kin aikakaudelta, joka ei enää vastaa todellisuut-    tä huolimatta, että se ei täytä lehdistötukilauta-
23244: ta. Samalla tavalla kuin äänestäjistä on enää vain    kunnan tukiehtoja ja että eräät maakuntalehdet
23245: pieni osa puolueiden jäseniä, suurimman tuen          ovat pystyneet käymään epätervettä hintakilpai-
23246: saavilla ns. poliittisilla lehdillä on kovin vähän    lua sillä alueella, missä pienet lehdet toimivat. Ja
23247: lukijoita tai tilaajia. Tuen jakamisen perusaja-      edelleen siitä huolimatta, että puoluelehdet kaut-
23248: tuksena on tukea edelleen sellaista tiedonvälitys-    ta linjan olivat vielä jokin aika sitten kuntien
23249: tä, jonka kautta tieto kulkee. Halki vuosikymme-      virallisia ilmoituslehtiä.
23250: nien lehdistön tuki on kanavoitunut valtaosin            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23251: poliittiselle, ns. maakunnalliselle kakkoslehdis-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23252: tölle. Niiltä osin, missä lehdistötukilautakunta      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23253: on poikennut tiukasta perinteisestä jakoperus-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23254: teesta, on tuki kanavoitunut maakuntien valta-
23255: lehdille, lehtikonserneille, vaikka tuki on tarkoi-              Mitä Hallitus aikoo tehdä, että poliitti-
23256: tettu myös lieventämään kilpailutilannetta suur-              sesti sitoutumattoman paikallislehdistön
23257: ten ja pienten lehtien välillä.                               asemaa ei enää lisää vaikeuteta liikenne-
23258:                                                               ministeriön valikoivalla lehdistötuella?
23259:      Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1995
23260: 
23261:                                           Marjaana Koskinen
23262: 
23263: 
23264: 
23265: 
23266: 250261
23267: 2                                           KK 149/1995 vp
23268: 
23269: 
23270: 
23271: 
23272:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23273: 
23274:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sittainen tukipäätös valmistellaan liikenneminis-
23275: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         teriössä, jonka apuna työskentelee valtioneuvos-
23276: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ton asettama parlamentaarisesti kokoonpantu
23277: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja M. Koski-        lehdistötukilautakunta. Ns. parlamentaarinen
23278: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          tuki puolestaan jaetaan suoraan puolueille nii-
23279:  149:                                                 den lehdistön tukemiseen.
23280:                                                          Sananvapaus ja tiedonvälityksen monipuoli-
23281:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, että poliitti-   suus ovat luonnollisesti edelleen suomalaisen de-
23282:        sesti sitoutumattoman paikallislehdistön       mokratian perusperiaatteita. On myönteistä ha-
23283:        asemaa ei enää lisää vaikeuteta liikenne-      vaita, että maassamme toimii laaja, vireä, lukijoi-
23284:        ministeriön valikoivalla lehdistötuella?       densa suosima ja myös taloudellisesti omillaan
23285:                                                       toimeen tuleva paikallislehdistö, joka on pysty-
23286:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          nyt kehittymään ilman valtion tukitoimia, sillä
23287: vasti seuraavaa:                                      suomalainen lehdistö on ollut muun talouselä-
23288:                                                       män lailla lamavuosien aikana taloudellisissa
23289:   Viime vuosien aikana on jouduttu tekemään           vaikeuksissa. Erityisesti ns. kakkoslehdistö on
23290: valtion talousarvioon monia leikkauksia. Eräänä       joutunut supistamaan toimintaansa. Avustusten
23291: kohteena ovat olleet lehdistötuet. Vuoden 1996        tarve ei siis ole lakannut, vaikka määrärahat ovat
23292: valtion talousarvioon esitetään enää yhdelle lii-     pienentyneet. Näin ollen lehdistötukeen käytet-
23293: kenneministeriön momentille lehdistölle suun-         tävissä olevien määrärahojen supistuessa ei ole
23294: nattavaksi tarkoitettua valtion tukea. Summa on       ollut mahdollisuutta suunnata tukea entistä laa-
23295: 80 miljoonaa markkaa. Se jakaantuu ns. parla-         jemmalle.
23296: mentaariseen tukeen (35 miljoonaa markkaa) ja             Mitä tulee tuen vaikutuksiin esimerkiksi pai-
23297: valikoivaan lehdistötukeen (45 miljoonaa mark-        kallislehdistön ja tukea saaneiden lehtien väli-
23298: kaa).                                                 seen kilpailuun, voidaan yleisesti ottaen todeta,
23299:    Valikoiva lehdistötuki on valtioneuvoston ja-      että esiin ei ole noussut sellaisia kilpailua olennai-
23300: kama, harkinnanvarainen tukimuoto. Määrära-           sesti vääristäviä vaikutuksia, jotka olisivat johta-
23301: hanjakoperusteistaja avustusten hakemisesta on        neet avustusjärjestelmän uudistamiseen.
23302: annettu erillinen valtioneuvoston päätös. Vuo-
23303: 
23304:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1995
23305: 
23306:                                                                 Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
23307:                                             KK 149/1995 vp                                            3
23308: 
23309: 
23310: 
23311: 
23312:                                         Tili Riksdagens Talman
23313: 
23314:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       biträtt av den parlamentariskt sammansatta
23315: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        presstödsnämnden som statsrådet tillsätter. Det
23316: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      s.k. parlamentariska stödet delas däremot ut di-
23317: man M. Koskinen undertecknade spörsmål nr             rekt tili partierna för stöd av deras press.
23318: 149:                                                     Yttrandefriheten och en mångsidig informa-
23319:                                                       tionsförmedling utgör naturligtvis alltjämt en av
23320:           Vad ämnar Regeringen göra för att           de grundläggande principerna för den finländska
23321:        den politiskt obundna lokalpressens ställ-     demokratin. Det är glädjande att notera att vårt
23322:        ning inte längre skall försvåras ytterligare   1and har en omfattande och vaken lokalpress som
23323:        på grund av trafikministeriets selektiva       gynnas av läsarna och som även ekonomiskt kla-
23324:        presstöd?                                      rar sig på egen hand och har kunnat utvecklas
23325:                                                       utan stöd från staten. Pressen i Finland har näm-
23326:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ligen i likhet med det övriga näringslivet haft
23327: anföra följande:                                      ekonomiska svårigheter under depressionsåren. 1
23328:                                                       synnerhet de tidningar som är andra tidning på
23329:    Under de senaste åren har det varit nödvän-        orten har varit tvungna att skära ner sin verksam-
23330: digt med många nedskärningar i statsbudgeten.         het. Behovet av understöd har således inte upp-
23331: Ett av målen har varit presstöden. 1 statsbudge-      hört fastän anslagen har krympt. Eftersom ansla-
23332: ten för 1996 föreslås statsstöd avsett för pressen    gen för presstöd har minskat har det inte varit
23333: endast under ett moment inom trafikministeriet.       möjligt att bevilja stöd tili flera tidningar än
23334: Summan är 80 miljoner mark, och den består av         förut.
23335: s.k. parlamentariskt stöd (35 miljoner mark) och         När det gäller understödets inverkan på exem-
23336: selektivt presstöd (45 miljoner mark).                pelvis konkurrensen mellan lokalpressen och de
23337:    Det selektiva presstödet är beroende av pröv-      tidningar som fått stöd kan det allmänt noteras
23338: ning och delas ut av statsrådet. Ett separat stats-   att det inte har framkommit några effekter som
23339: rådsbeslut har utfårdats om fördelningsgrunder-       väsentligt snedvrider konkurrensen och som för-
23340: na för anslaget och anhållan om understöd. Det        anleder en revidering av understödssystemet.
23341: årliga stödbeslutet bereds av trafikministeriet,
23342:      Helsingforsden 19 september 1995
23343: 
23344:                                                                   Trafikminister Tuula Linnainmaa
23345:                                            KK 150/1995 vp
23346: 
23347: Kirjallinen kysymys 150
23348: 
23349: 
23350: 
23351: 
23352:                                   Tiusanen: Valtiontalouden säästöpäätösten vaikutuksista vanhus-
23353:                                       ten hoitoon
23354: 
23355: 
23356:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
23357: 
23358:    Noin kuukausi sitten tuli julkisuuteen tieto,        Purkkiruoan syöttämiseen jouduttiin kunnan
23359: että Lappeenrannan kaupungin hallinnassa ole-        kiristyneen henkilöstöpolitiikan tuloksena. Sääs-
23360: valla Taipatsaaren sairaalan osastolla turvaudut-    täminen henkilöstömenoissa johti kalliin, val-
23361: tiin ns. vauvanpurkkiruokintaan. Bona-nimistä        miiksi pakatun purkkiruoan käyttöön, joka li-
23362: tuotetta ei kuitenkaan asianmukaisella tavalla       säksi vauvanruokana on sekä terveyden että etii-
23363: annettu 8-10 kk:n ikäisille lapsille vaan vuotee-    kan kannalta väärin.
23364: seensa sidotuille vanhuksille.                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23365:     Tällainen vanhuksista "huolehtiminen" on         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23366: epäeettistä ja myös terveyden näkökulmasta kes-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23367: tämätöntä. Vauvanruoan syöttäminen pitkäai-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23368: kaisvuodepotilaille on puhtaasti lääketieteelli-
23369: sestikin arvioiden väärin.                                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,
23370:     Elämäntyönsä tehneet ja tämän yhteiskunnan               että vauvanruoan potilaille syöttämisen
23371: rakentaneet, vuoteisiinsa sidotut ihmiset on otet-           kaltaisia epäeettisiä, ihmisten terveyttä ja
23372: tu säästökohteeksi.                                          ihmisarvoa alentavia säästämiskeinoja ei
23373:                                                              maassamme toteuteta?
23374: 
23375:      Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1995
23376:                                            Pentti Tiusanen
23377: 
23378: 
23379: 
23380: 
23381: 250261
23382: 2                                           KK 150/1995 vp
23383: 
23384: 
23385: 
23386: 
23387:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23388: 
23389:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        la pyritään myös elämyksien tarjoamiseen ruoan
23390: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         avulla. Eräille vanhuksille soveltuu vain sosemai-
23391: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       nen ruokavalio. Sosemaisenkin ruoan makuun ja
23392: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tiusasen         ulkonäköön on kiinnitettävä huomiota.
23393: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 150:             Lappeenrannan terveyskeskuksen Taipalsaa-
23394:                                                       ren sairaalassa oli vuosilomasijaisten puutteen
23395:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,      takia toimitettu potilaille lasten purkkiruokaa
23396:        että vauvanruoan potilaille syöttämisen        elokuun alussa 1995. Kyseinen vauvanruoka ei
23397:        kaltaisia epäeettisiä, ihmisten terveyttä ja   aiheuta vanhuksille terveydellistä haittaa, mutta
23398:        ihmisarvoa alentavia säästämiskeinoja ei       sen koostumus ja maku on suunniteltu pikku
23399:        maassamme toteuteta?                           lasten tarpeita ajatellen, ja siitä syystä sen tarjoa-
23400:                                                       minen vanhuksille laitosruokailun yhteydessä ei
23401:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          ole sosiaali- ja terveysministeriönkään mielestä
23402: vasti seuraavaa:                                      asiallista.
23403:                                                           Kyseinen Lappeenrannassa tapahtunut sääs-
23404:    Vanhusten ruokailuun ja elämänlaatuun              tötoimi on selvästi ollut ylilyönti. Asia käsiteltiin
23405: muun muassa laitoshoidossa on kiinnitetty huo-        heti sen tultua julkisuuteen paikallisissa päättä-
23406: miota alan kirjallisuudessa. Esimerkkinä mainit-      vissä elimissä ja toimintayksiköiden mahdolli-
23407: takoon sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu       suuksia sijaisten palkkaamiseen on lisätty. So-
23408: 12/92 "Vanhus, ruoka ja elämänlaatu".                 siaali- ja terveysministeriö on pyytänyt ja saanut
23409:    Laitoksissa asuvien huonokuntoisten vanhus-        asiasta Lappeenrannan kaupungin selvityksen.
23410: ten ruokailussa pyritään hyvän ravitsemustilan        Muihin toimenpiteisiin asianjohdosta ei sosiaali-
23411: säilyttämiseen tai saavuttamiseen. Mutta samal-       ja terveysministeriön mielestä ole aihetta ryhtyä.
23412:      Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1995
23413: 
23414:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
23415:                                            KK 150/1995 vp                                              3
23416: 
23417: 
23418: 
23419: 
23420:                                        Tili Riksdagens Talman
23421: 
23422:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      tiilståndet. Men samtidigt försöker man också
23423: ger har Ni, Fru Ta1man, tiii vederbörande med-       erbjuda upplevelser med matens hjä1p. Vissa åld-
23424: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-     ringar kan endast äta mosad mat. Också när det
23425: man Tiusanen undertecknade spörsmå1 nr 150:          gäller mosad mat är det viktigt hur den smakar
23426:                                                      och hur den ser ut.
23427:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-           På Taipalsaari sjukhus vid hälsovårdscentra-
23428:        ta för att sådana oetiska sparåtgärder vil-   len i Villmanstrand fick patienterna, på grund av
23429:        ka försämrar hä1san och är nedsättande        brist på sommarvikarier, barnmat på burk i bör-
23430:        med tanke på människovärdet, t.ex. att ge     jan av augusti 1995. Spädbarnsmaten i fråga
23431:        spädbarnsmat åt patienter, inte vidtas i      medför inte några men för åldringarnas hälsa,
23432:        vårt land?                                    men sammansättningen och smaken har plane-
23433:                                                      rats med tanke på små barns behov och därför
23434:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        anser också socia1- och hälsovårdsministeriet att
23435: anföra fö1jande:                                     det inte är rätt att sådan mat serveras åt åldringar
23436:                                                      i samband med måltiderna vid en inrättning.
23437:    Maten och livskvaliteten bl.a. inom anstalt-          lfrågavarande sparåtgärd i Viilmanstrand
23438: svården för åldringar har uppmärksammats i lit-      gick helt tydligt för långt. Genast när saken hade
23439: teraturen på detta område. Som ett exempel kan       blivit känd behandlades den i de Jo kala beslutan-
23440: nämnas social- och hälsovårdsministeriets publi-     de organen och verksamhetsenheternas möjlig-
23441: kation 12/92, som gäller åldringar, mat och livs-    heter att anställa vikarier har förbättrats. Social-
23442: kvalitet ("Vanhus, ruoka ja elämänlaatu").           och hälsovårdsministeriet har begärt och fått en
23443:    När det gäller maten för åldringar i dålig kon-   utredning i saken av Villmanstrands stad. Social-
23444: dition, vilka bor på en inrättning, försöker man     och hälsovårdsministeriet anser att frågan inte
23445: upprätthålla eller uppnå en god nivå på närings-     ger anledning tiii några andra åtgärder.
23446: 
23447:      Helsingfors den 26 september 1995
23448: 
23449:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
23450:                                           KK 151/1995 vp
23451: 
23452: Kirjallinen kysymys 151
23453: 
23454: 
23455: 
23456: 
23457:                                   Linden: Suomalaisten luonnonmarjojen kilpailukyvyn säilyttämi-
23458:                                       sestä
23459: 
23460: 
23461:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
23462: 
23463:     Luonnonmarjojen keräily toi viime vuonna        tämiseksi. Tämä tuki tuo osittaisen helpotuksen
23464: Pohjois-Suomeen poimijatuloina yli sata miljoo-     tämän kesän ongelmaan, mutta pitemmällä täh-
23465: naa markkaa. Jos luonnonmarja-alan työpaikat        täimellä on elintärkeää saada suomalaiset marjat
23466: muutettaisiin ympärivuotisiksi esimerkiksi Kai-     riittävän hyvään kilpailuasemaan EU:n ulko-
23467: nuussa, se työllistäisi tuhat ihmistä. EU:n jäse-   puolelta tuotavien marjojen kanssa. Euroopan
23468: nyyden myötä suomalaiset marjat ovat menettä-       unionin tullipolitiikkaan on saatava luonnon-
23469: mässä kilpailukykyään eurooppalaisilla markki-      marjojen osalle muutos.
23470: noilla, mikä johtuu EU:n tullipolitiikasta luon-        Alkutuotevähennyksen poistumisen vuoksi
23471: nonmarjojen suhteen. Kanadalaiset, haitialaiset     luonnonmarja-alaa ovat tänä kesänä ja syksynä
23472: ja venäläiset marjat ovat valtaamassa eurooppa-     varjostaneet kasvavat harmaat markkinat. Eri-
23473: laisia markkinoita alhaisen tullikäytännön vuok-    tyisesti lakan myynti on suurelta osin siirtynyt
23474: si.                                                 harmaillemarkkinoille. Valtion verotulojen opti-
23475:     Kehitysalueilla ei ole varaa menettää luon-     moimiseksi ja asian korjaamiseksi tulee ryhtyä
23476: nonmarjaelinkeinon alueella olevia työpaikkoja.     toimenpiteisiin. Luonnonmarjojen arvonlisäve-
23477: Maaseutu on jo riittävän rakennemuutoksen           ron alentamista 6 %:iin tulee harkita.
23478: kohteena perinteisen maantalouselinkeinon alas-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23479: ajon johdosta.                                      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23480:     Suomi kiirehti poistamaan luonnonmarjoja ja     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23481: -sieniä     koskevan       alkutuotevähennyksen     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23482:  l.l.l995, kun taas Ruotsi tekee muutoksen
23483: omaan järjestelmäänsä vasta marraskuussa.                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23484: Näin ruotsalaisten marjojen kilpailukyky eu-               ryhtyä kehitysalueille tärkeän luonnon-
23485: rooppalaisilla markkinoilla turvattiin. Lisäta-            varan, luonnonmarjojen, kilpailukyvyn
23486: lousarviossa suomalaiselle luonnonmarjaelinkei-            säilyttämiseksi eurooppalaisilla sisä-
23487: nolle luvataan 5 mmk:n tuki kilpailukyvyn säilyt-          markkinoilla?
23488: 
23489:      Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1995
23490: 
23491:                                              Suvi Linden
23492: 
23493: 
23494: 
23495: 
23496: 250261
23497: 2                                            KK 151/1995 vp
23498: 
23499: 
23500: 
23501: 
23502:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
23503: 
23504:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Arvonlisäverolain mukaan elintarvikkeiden
23505: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          myynti on verollista, mutta elintarvikkeisiin so-
23506: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        velletaan alennettua verokantaa. Itse poimittu-
23507: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lindeuin          jen, luonnonvaraisten marjojen ja sienien myynti
23508: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 151:          on kuitenkin säädetty verottomaksi. Verotto-
23509:                                                        muuden edellytyksenä on, että poimija myy mar-
23510:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        jat ja sienet sellaisenaan muualta kuin erityisestä
23511:         ryhtyä kehitysalueille tärkeän luonnon-        myyntipaikasta. Marjojen ostaja ei voi enää teh-
23512:         varan, luonnonmarjojen, kilpailukyvyn          dä verottomaan hintaan ostetuista marjoista las-
23513:         säilyttämiseksi eurooppalaisilla sisä-         kennallista vähennystä.
23514:         markkinoilla?                                     Vuoden 1995 alusta marjoista maksettavien
23515:                                                        tullien määrät ovat alentuneet, mikä on johtunut
23516:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Suomen liittymisestä Euroopan unionin jäse-
23517: vasti seuraavaa:                                       neksi.
23518:                                                           Hallitus on esittänyt vuoden 1995 lisätalous-
23519:    Suomen liittyminen Euroopan unionin jäse-           arviossa 5 miljoonan markan poimintatukea
23520: neksi vuoden 1995 alussa edellytti arvonlisävero-      suomalaisille metsämarjoille ja sienille, koska
23521: lain muuttamista vastaamaan Euroopan yhtei-            Suomen ja Ruotsin arvonlisäverokohtelut met-
23522: sön arvonlisäverolainsäädäntöä. Kuudennen ar-          sämarjoille ja sienille muuttuivat eri tahdissa.
23523: vonlisäverodirektiivin mukaan elintarvikkeisiin        Tämä aiheutti noin 20 prosentin hintaedun ruot-
23524: voidaan soveltaa alempaa vero kantaa. Suomessa         salaisille marjoille ja sienille vuoden 1995 poi-
23525: käytössä ollut alkutuotevähennysjärjestelmä ei         mintakaudella. Ensi vuonna arvonlisäverotus on
23526: ollut direktiivin mukainen, minkä vuoksi siitä         Suomessa ja Ruotsissa samanlainen, jolloin vero-
23527: luovuttiin vuoden 1995 alusta lukien. Alkutuot-        tukea ei enää tarvita.
23528: tajat säädettiin yksilöllisesti verovelvollisiksi ja      Kirjallisen kysymyksen tekstiosassa esitetyllä
23529: elintarvikkeille säädettiin alempi verokanta.          ehdotuksella luonnonmarjojen arvonlisäveron
23530: Vuosina 1995-1997 verokanta on 17 prosenttia           alentamisesta 6 prosenttiin voitaisiin parantaa
23531: ja vuoden 1998 alusta lähtien 12 prosenttia.           vain kotimaassa myytävien marjojen asemaa
23532:    Alkutuotevähennysjärjestelmässä elintarvik-         suhteessa muihin kotimaassa myytäviin elintar-
23533: keiden ja siten myös marjojen myynti alkutuo-          vikkeisiin. Verokannan alentamisella ei sitä vas-
23534: tannosta oli verotonta. Elintarvikkeiden verovel-      toin voitaisi parantaa suomalaisten luonnonmar-
23535: vollinen ostaja sai kuitenkin vähentää verottomi-      jojen kansainvälistä kilpailuasemaa, koska Suo-
23536: na hankkimistaan elintarvikkeista laskennallisen       meen tuotaviin marjoihin sovelletaan samaa ve-
23537: veron, jonka suuruus oli 18 prosenttia ostohin-        rokantaa kuin Suomessa myytäviin marjoihin ja
23538: nasta. Tämän niin sanotun alkutuotevähennyk-           maasta vietävien marjojen verokanta määräytyy
23539: sen vuoksi elintarvikkeiden hintoihin sisältyi ve-     ostajamaassa voimassa olevan verokannan mu-
23540: roa vainjalostuskustannusten ja kaupan myynti-         kaan.
23541: palkkion osuuteen. Koska verotuki oli tarkoitet-          Jos luonnonmarjojen kilpailukyvyn säilyttä-
23542: tu kotimaan hintojen alentamiseen, elintarvik-         minen eurooppalaisilla sisämarkkinoilla edellyt-
23543: keiden maastaviejän oli palautettava verotuki          tää toimenpiteitä, tuki tulisi antaa muutoin kuin
23544: maastaviennin yhteydessä. Marjojen ja sienien          verotuksen avulla. Euroopan unionin jäsenenä
23545: viennin edistämiseksi niiden maastaviejän ei kui-      Suomen on saatava luonnonmarjoille maksetta-
23546: tenkaan tarvinnut palauttaa alkutuotevähennys-         valle kansalliselle tuelle komission hyväksyntä.
23547: järjestelmän kautta saatua verotukea.
23548: 
23549:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1995
23550: 
23551:                                                                                   Ministeri Arja Alho
23552:                                             KK 151/1995 vp                                               3
23553: 
23554: 
23555: 
23556: 
23557:                                          Till Riksdagens Talman
23558: 
23559:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            Enligt mervärdesskattelagen är försäljningen
23560: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         av livsmedel skattepliktig, men på livsmedel till-
23561: lem av' statsrådet översänt följande av riksdags-      lämpas en sänkt skattesats. Försäljningen av vil-
23562: man Linden undertecknade spörsmål nr 151:              da bär och svampar som någon plockat själv är
23563:                                                        dock skattefri. En förutsättning för detta är att
23564:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         plockaren säljer bär och svampar som sådana
23565:        ta för att på den europeiska inre markna-       från en annan plats än en särskild försäljnings-
23566:        den bibehålla konkurrenskraften för vil-        plats. Den som köper bär kan inte längre göra det
23567:        da bär, som utgör en viktig naturtiligång       kalkylerade avdraget på bär som han köpt skat-
23568:        för utvecklingsområdena?                        tefritt.
23569:                                                            De belopp som betalas i tuli för bär sjönk
23570:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          fr.o.m. ingången av 1995, vilket berodde på Fin-
23571: anföra följande:                                       lands medlemskap i Europeiska unionen.
23572:                                                            Regeringen har i tiliäggsbudgeten för 1995 fö-
23573:     När Finland vid ingången av 1995 blev med-         reslagit ett understöd på 5 milj. mk för plockning
23574: lem i Europeiska unionen förutsatte detta att          av inhemska skogsbär och svampar eftersom
23575: mervärdesskattelagstiftningen ändrades så att          mervärdesskattebehandlingen i fråga om bär och
23576: den motsvarar den mervärdesskattelagstiftning          svampar i Finland och Sverige ändrades vid olika
23577: som tillämpas inom Europeiska unionen. Enligt          tidpunkter. Detta medförde att priserna för
23578: det sjätte mervärdesskattedirektivet kan i fråga       svenska bär och svampar var ca 20 procent bilii-
23579: om livsmedel tiliämpas en lägre skattesats. Det        gare under plockningsperioden 1995. Nästa år är
23580: system med primärproduktavdrag som tiliämpa-           mervärdesbeskattningen Iikadan i Finland och
23581: des i Finland överensstämde inte med direktivet        Sverige och då behövs skattestödet inte längre.
23582: och frångicks därför fr.o.m. ingången av 1995.             1 textdelen i det skriftliga spörsmå1et föreslås
23583: Primärproducenterna blev individuellt skattskyl-       att mervärdesskatten för vilda bär skall sänkas
23584: diga och för livsmedel fastställdes en lägre skatte-   tili 6 procent, vilket dock endast skulle förbättra
23585: sats. Åren 1995-1997 är skattesatsen 17 procent        situationen för bär som säljs i Finland i förhållan-
23586: och fr.o.m. ingången av 1998 är den 12 procent.        de tili andra livsmedel. En sänkning av skattesat-
23587:     Enligt systemet med primärproduktavdrag            sen kan däremot inte förbättra den internationel-
23588: uppbars ingen skatt på försäljningen av vare sig       la konkurrenskraften för vilda bär, eftersom på
23589: livsmedel eller bär inom primärproduktionen. En        bär som importeras tili Finland tillämpas samma
23590: köpare av livsmedel med skyldighet att betala          skattesats som på bär som säljs i Finland, och
23591:  skatt fick dock i fråga om livsmedel som anskaf-      skattesatsen för bär som förs ut ur Finland be-
23592: fats skattefritt dra av den kalkylerade skatten på     stäms enligt den skattesats som tillämpas i motta-
23593:  18 procent från inköpspriset. På grund av detta       garlandet.
23594:  s.k. primärproduktavdrag ingick i livsmedelspri-          Om bibehållandet av konkurrenskraften för
23595:  serna skatt endast för en andel motsvarande för-      vilda bär på den europeiska inre marknaden för-
23596:  ädlingskostnaderna och handelns försäljnings-         utsätter åtgärder, föreslås att stödet ges i någon
23597:  vinst. Eftersom avsikten med skattestödet var att     annan form än genom skattemässiga åtgärder.
23598:  sänka priserna i hemlandet, var livsmedelsexpor-      Som medlem i Europeiska unionen bör Finland
23599:  törerna tvugna att återbetala skattestödet i sam-     få kommissionens godkännande för att få betala
23600:  band med export. För att främja exporten av bär       nationellt stöd för vilda bär.
23601:  och svamp behövde exportören dock inte återbe-
23602:  tala det skattestöd han fått genom systemet med
23603:  primärproduktavdrag.
23604: 
23605:      Helsingforsden 3 oktober 1995
23606: 
23607:                                                                                    Minister Arja Alho
23608:                                              KK 152/1995 vp
23609: 
23610: Kirjallinen kysymys 152
23611: 
23612: 
23613: 
23614: 
23615:                                     Ranta-Muotio: Eläintautilain mukaisten korvausten maksamisesta
23616: 
23617: 
23618: 
23619:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
23620: 
23621:     Suomi on Euroopan puhtaimpia maita maati-              Vuonna 1980 säädetyn eläintautilain (55/80,
23622: lojen kotieläimissä ilmenevän salmonellan suh-          muut. 809/92) 19 §:n mukaan on eläimestä, jonka
23623: teen.                                                   viranomainen on määrännyt tapettavaksi, omis-
23624:     Salmonelloosi on kuitenkin tämän vuoden ai-         tajana oikeus saada korvaus valtion varoista.
23625: kana lisääntynyt myös suomalaisilla tiloilla. Eri-      Milloin eläintä ei ole tapettu viranomaisen mää-
23626: tyisesti nautakarjatilat ovat olleet saimonellatar-     räyksestä, vaan omistajan hakemuksesta,
23627: tunnan kohteina. Esimerkiksi Vaasan läänissä            suoritetaan korvauksena kuitenkin enintään kol-
23628: on tällä hetkellä noin 60 tartunnan saanutta tilaa,     me neljäsosaa eläimen käyvästä arvosta vähen-
23629: kun normaalitilanteessa on ollut vain muutama           nettynä teurasarvolla tai jäännöskäyttöarvolla.
23630: tautitapaus. Näistä 60:stä kolmannes johtunee              Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkin-
23631: ostorehujen mukana tulleesta tartunnasta. Val-          tä- ja elintarvikeosasto on tehnyt päätöksen
23632: taosin salmonelloosi leviää lintujen, kissojen ja       (23/EE0/95),jonka mukaan 15.5.19951ähtien ei
23633: muiden pieneläinten kuljettamana. Myös työteh-          eläintautilain 19 §:n mukaisia korvauksia enää
23634: tävien vuoksi tai muutoin karjatilalta toiselle liik-   makseta valtion varoista. Vain näytteenotto ja
23635: kuvat ihmiset saattavat jalkineissaan tai vaatteis-     siihen liittyvät laboratoriotutkimukset tehdään
23636: saan tietämättään kuljettaa tautia aiheuttavia          valtion kustannuksella tiloilla, joilla epäillään tai
23637: bakteereja. Useimmissa tapauksissa karjanomis-          joilla on todettu sa1monellatartuntaa.
23638: taja on täysin syytön salmonelloosin ilmenemi-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23639:  seen.                                                  tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23640:     Salmonellan aiheuttama menetys kotieläinti-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23641:  lalla on taloudellisesti raskas. Pahimmassa ta-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23642:  pauksessa se voi johtaa koko karjan hävittämi-
23643:  seen ilman, että eläimet kelpaavat teuraskäyt-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23644:  töön. Myöskään eläinvakuutukset eivät korvaa                   ryhtyä, että voimassa olevaa lainsäädän-
23645:  salmonellatapauksia. Salmonellasta puhdistau-                  töä, jolla pyritään ehkäisemään mm. sal-
23646:  tuminen on tilalle kallis ja työläs toimenpiteiden             monellan leviämistä, noudatettaisiin
23647:  ketju.                                                         myös siltä osin, mikä koskee tuottajille
23648:                                                                 maksettavia korvauksia?
23649: 
23650:      Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1995
23651: 
23652:                                            Aulis Ranta-Muotio
23653: 
23654: 
23655: 
23656: 
23657: 250261
23658: 2                                           KK 152/1995 vp
23659: 
23660: 
23661: 
23662: 
23663:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23664: 
23665:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         myös eläimestä, joka eläimen omistajan hake-
23666: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          muksesta on tapettu vastustettavan eläintaudin
23667: olette toimittanut vaitioneuvoston asianomaisen        hävittämiseksi. Vastustettavat eläintaudit on
23668: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aulis Ran-        eläintautilain 3 §:n 2 momentin nojalla määrätty
23669: ta-Muotion näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          vastustettavista eläintaudeista annetussa maa-ja
23670: sen n:o 152:                                           metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintar-
23671:                                                        vikeosaston päätöksessä (426/93). Tässä päätök-
23672:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         sessä vastustettavat eläintaudit on eläintautilain
23673:        ryhtyä, että voimassa olevaa lainsäädän-        3 §:n ja eläintautiasetuksen 1 §:n mukaisesti jaet-
23674:        töä, jolla pyritään ehkäisemään mm. sal-        tu helposti leviäviin, vaarallisiin ja valvottaviin
23675:        monellan leviämistä, noudatettaisiin            eläintauteihin. Päätöksen mukaan yksikään sai-
23676:        myös siltä osin, mikä koskee tuottajille        monellatyyppi ei kuulu helposti leviäviin eläin-
23677:        maksettavia korvauksia?                         tauteihin, kolme tyyppiä kuuluu vaarallisiin ja
23678:                                                        muut tyypit valvottaviin eläintauteihin. Saimo-
23679:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           nellatyyppejä tunnetaan kaikkiaan noin 2 000
23680: vasti seuraavaa:                                       kappaletta.
23681:                                                           Eläintautilain 17 §:n mukainen korvaus eläi-
23682:     Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkin-        mestä voidaan maksaa vain, jos eläin on tapettu
23683: tä- ja elintarvikeosasto on eläintautilain (55/80)     viranomaisen määräyksestä tai viranomainen on
23684: nojalla viime keväänä antanut päätökset siipi-         hyväksynyt tappamista koskevan omistajan ha-
23685: karjan, nautojenja sikojen saimonellavalvonnas-        kemuksen. Eläintautiasetuksen 8 ja 9 §:n nojalla
23686: ta (8, 19-21 ja 23/EE0/95). Päätöksillä on saa-        tappamisesta päättää maa- ja metsätalousminis-
23687: tettu voimaan Euroopan yhteisön komission hy-          teriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosasto. Lain
23688: väksymä Suomen salmonellavalvontaohjelma.              8 §:n mukaan eläimen määrääminen tapettavaksi
23689: Salmonellaa epäiltäessä tai todettaessa eläinlää-      edellyttää, että tappaminen on tarpeen vastustet-
23690: kintäviranomaiset antavat saimonellavalvontaa          tavan eläintaudin toteamiseksi, hävittämiseksi
23691: koskevien päätösten nojalla eläinten omistajalle       tai leviämisen estämiseksi. Omistajan hakemuk-
23692: rajoittavat määräykset, joiden mukaan elävien          sen hyväksyminen puolestaan edellyttää, että
23693: eläinten luovutus tilalta muutoin kuin teurastet-      tappaminen suoritetaan vastustettavan eläintau-
23694: tavaksi on kielletty. Päätös tartunnan saaneiden       din hävittämiseksi. Tapettavaksi määrääminen
23695: eläinten poistamisesta on omistajan tehtävänä.         ja omistajan hakemuksen hyväksyminen on näin
23696: Poistaminen on joissakin tapauksissa välttämä-         ollen harkittava jokaisessa tapauksessa taudin
23697: töntä tartunnan hävittämiseksi tilalta. Teurasta-      vaarallisuuden, leviämistavan ja muiden olosuh-
23698: mot saavat nautojen ja sikojen saimonellaval-          teiden perusteella.
23699: vonnasta annetun päätöksen mukaan ottaa vas-              Eläinlääkintä- ja elintarvikeosasto on aikai-
23700: taan nautojaja sikoja, joilla on todettu salmonel-     semmin määrännyt eläimiä suoraan ilman omis-
23701: la, jos niillä ei ole salmonelloosin oireita. Suurin   tajan hakemusta tapettaviksi vain vaarallisiksi
23702: osa saimonellatartunnan saaneista eläimistä on         luokiteltujen saimonellatyyppien perusteella.
23703: käytännössä oireettornia ja ne voidaan hyväksyä        Omistajan hakemuksesta osasto on myös yksit-
23704: teurastettaviksi kuten eläimet muiltakin tiloilta.     täistapauksissa hyväksynyt salmonellaan sairas-
23705:     Saimonellavalvontaa koskevissa eläinlääkin-        tuneita eläimiä tapettaviksi, jos tappaminen on
23706: tä- ja elintarvikeosaston päätöksissä ei ole mää-      ollut välttämätöntä valvottavan saimonellatyy-
23707: räyksiä eläinten tappamisesta eikä tappamisen          pin toisille tiloille leviämisen estämiseksi ja pit-
23708: johdosta maksettavista korvauksista. Eläintauti-       kään jatkuneen tartunnan hävittämiseksi. Kor-
23709: lain 17 §:n mukaan eläimen omistajana on oikeus        vausta on salmonellan vuoksi maksettu noin
23710: saada valtion varoista korvaus eläimestä, jonka        kymmenelle tilalle vuodessa. Eläinten tappamis-
23711: viranomainen on määrännyt tapettavaksi. Kor-           ta koskeviin hakemuksiin liittyvää käytäntöä on
23712: vausta voidaan saman pykälän nojalla suorittaa         muutettu saimonellavalvontaa koskevien pää-
23713:                                                KK 152/1995 vp                                               3
23714: 
23715: tösten voimaan tultua siten, että hakemus voi-            nellan vuoksi poistettavien eläinten korvaami-
23716: daan saimonellatartunnan perusteella vain eri-            sesta ei edellä selostetun perusteella ole syytä
23717: tyisen painavasta syystä hyväksyä ja maksaa eläi-         lisätä nykyiseen verrattuna. Eläintautien vastus-
23718: mistä korvausta valtion varoista.                         tamiseen valtion talousarviossa varatut määrä-
23719:     Euroopan unionin jäsenyyden myötä entistä             rahat on katsottu tarkoituksenmukaisimmaksi
23720: suurempi osa eläintautien vastustaruistyöstä on           käyttää erityisesti helposti leviävien ja vaarallis-
23721: siirtynyt eläinten omistajien vastuulle. Tämä joh-        ten eläintautien vastustamiseen. Näiden aiheut-
23722: tuu siitä, että Euroopan yhteisön sisämarkkinoil-         tamat taloudelliset menetykset voivat olla erit-
23723: la eläinlääkintäviranomaiset eivät enää säännön-          täin suuria, ja tautitapaukset saattavat vaikeut-
23724: mukaisesti tarkasta Suomeentuotavia eläimiä ja            taa eläimistä saatavien elintarvikkeiden vientiä ja
23725: eläintauteja mahdollisesti levittäviä tuotteita           tiettyjen tautien osalta estää viennin jopa koko-
23726: Suomen rajalla. Eläinlääkintäviranomaisten on             naan. Toisaalta saimonellatapauksissa eläinten
23727: tässä tilanteessa keskityttävä erityisesti helposti       omistajana on myös muita mahdollisuuksia kor-
23728: leviävien ja vaarallisten eläintautien vastustami-        vausten saamiseen kuin valtion maksamat kor-
23729: seen.                                                     vaukset. Vaikka hallituksella ei ole toimivaltaa
23730:     Salmonelloosin vastustaminen on osa eläin-            puuttua hintaan, jonka teurastamot maksavat
23731: tautien yleistä vastustamista,josta myös eläinten         saimonellatartunnan saaneista eläimistä, on
23732: omistajien on omalta osaltaan huolehdittava.              eläinten omistajana eräissä tapauksissa mahdol-
23733: Valtaosa saimonellaaja myös muita eläintauteja            lisuus saada korvausta salmonellan aiheuttamis-
23734: tehokkaasti ehkäisevistä toimenpiteistä on sellai-        ta vahingoista rehulain (234/95) ja pian myös
23735:  sia, jotka suoritetaan tilalla ja joiden avulla eläin-   vapaaehtoisten vakuutusten kautta. Rehulain
23736:  ten omistaja voi itse vaikuttaa tartunnan leviämi-       26 §:n nojalla rehun ostajalla on oikeus saada
23737:  seen. Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi ai-       rehun myyjältä korvaus salmonellan saastutta-
23738:  noastaan tutkittujen rehujen ja eläinten hankki-         man rehun aiheuttamista vahingoista. Eläinva-
23739:  minen, eläinten hoidon ja eläintilojen hyvä hygie-       kuutuksia myöntävät vakuutusyhtiöt valmistele-
23740:  nia, suojavaatetuksesta huolehtiminen ja muiden          vat parhaillaan uusia vakuutusehtoja, joiden
23741:  kuin välttämättömien vierailijoiden pitäminen            mukaan saimonellatartunnan aiheuttamien va-
23742:  poissa eläintiloista.                                    hinkojen varalta on mahdollista hankkia vakuu-
23743:     Hallitus katsoo, että valtion vastuuta salmo-         tus.
23744:       Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1995
23745: 
23746:                                                            Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
23747: 4                                           KK 152/1995 vp
23748: 
23749: 
23750: 
23751: 
23752:                                          Tili Riksdagens Talman
23753: 
23754:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       för djur som avlivats på ansökan av ägaren i syfte
23755: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         att utrota en djursjukdom som skall bekämpas.
23756: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       De djursjukdomar som skall bekämpas har med
23757: man Aulis Ranta-Muotio undertecknade spörs-            stöd av 3 § 2 mom. lagen om djursjukdomar fast-
23758: mål nr 152:                                            ställts i jord- och skogsbruksministeriets veteri-
23759:                                                        när- och livsmedelsavdeinings besiut om djur-
23760:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         sjukdomar som skall bekämpas (426/93). De
23761:        ta för att den gällande lagstiftningen, ge-     djursjukdomar som skall bekämpas har i över-
23762:        nom vilken spridningen av bl.a. saimonel-       ensstämmelse med 3 § Iagen om djursjukdomar
23763:        la skall förhindras, också skall iakttas till   och 1 § förordningen om djursjukdomar indeiats
23764:        den del som gäller ersättningar som skall       i djursjukdomar som med Iätthet sprider sig, far-
23765:        betalas till producenterna?                     Iiga djursjukdomar och djursjukdomar som skall
23766:                                                        övervakas. Enligt beslutet hör inte en enda sai-
23767:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          monellatyp tili de djursjukdomar som med Iätt-
23768: anföra följande:                                       het sprider sig, tre typer hör tili de farliga djur-
23769:                                                        sjukdomarna och de övriga typerna tili de djur-
23770:    Med stöd av lagen om djursjukdomar (55/80)          sjukdomar som skall övervakas. Sammaniagt ca
23771: utfårdade veterinär- och livsmedelsavdelningen         2 000 saimonellatyper är kända.
23772: vid jord- och skogbruksministeriet senaste vår            Ersättning för djur eniigt 17 § Iagen om djur-
23773: beslut om salmonellakontroll av fjäderfå, nöt-         sjukdomar kan betalas endast om djuret aviivats
23774: kreatur och svin (8, 19-21 och 23/VOL/95). Ge-         på förordnande av myndighet eller om myn-
23775: nom besluten trädde salmonellakontrollpro-             digheten har godkänt ägarens ansökan om avii-
23776: grammet för Finland som godkänts av Europeis-          vande. Med stöd av 8 och 9 §§ förordningen om
23777: ka gemenskapens kommission i kraft. När sai-           djursjukdomar besiutar jord- och skogsbruksmi-
23778: monella misstänks eller konstateras meddelar           nisteriets veterinär- och livsmedelsavdeining om
23779: veterinärmyndigheterna med stöd av besluten            aviivande. Eniigt Iagens 8 § förutsätter förord-
23780: om salmonellakontroll djurägarna begränsande           nande om aviivande av djur att detta är nödvän-
23781: föreskrifter enligt vilka överlåtelse av levande       digt för konstaterande av djursjukdom som skall
23782: djur från lägenheten för annat ändamål än slakt        bekämpas, för utrotning av den eller för för-
23783: förbjuds. Det är ägarens uppgift att besluta om        hindrande av dess spridning. En förutsättning för
23784: avlägsnandet av smittade djur. 1 vissa fall är         att ägarens ansökan skall godkännas är att djuret
23785: avlägsnandet av djuren nödvändigt för att smit-        avlivas för utrotande av djursjukdom som skall
23786: tan skall utrotas på lägenheten. Enligt beslutet       bekämpas. Förordnande om avlivande och god-
23787: om sa1monellakontroll av nötkreatur och svin får       kännande av ägarens ansökan skall såiedes prö-
23788: slakterierna ta emot salmonellasmittade nötkre-        vas i varje enskiit fall med utgångspunkt i hur
23789: tur och svin som inte uppvisar symptom på sal-         farlig sjukdomen är, hur den sprids och andra
23790: monellos. Största delen av de djur som erhållit        förhållanden.
23791: saimonellasmitta är i praktiken symptomfria och           Veterinär- och Iivsmedeisavdeiningen har tidi-
23792: de kan godkännas för slakt på samma sätt som           gare direkt, utan anhållan av ägaren, bestämt att
23793: djur från andra lägenheter.                            djur skall avlivas endast på grundvai av saimo-
23794:    1 veterinär- och livsmedelsavdelningens beslut      nellatyper som kiassificerats som fariiga. På äga-
23795: om salmonellakontroll finns inga bestämmelser          rens ansökan har avdeiningen också i enskiida
23796: om avlivande av djur eller ersättningar som skall      fall godkänt att djur som insjuknat i saimonella
23797: betalas med anledning av att djur avlivats. Enligt     skall avlivas, om det varit nödvändigt för att
23798: 17 § lagen om djursjukdomar har djurägaren rätt        förhindra att en saimonellatyp som skall överva-
23799: att utfå ersättning av statens medel för djur som      kas sprids tili andra Iägenheter och för att utrota
23800: avlivats på myndighets förordnande. Med stöd           Iångvarig smitta. Ersättning på grund av saimo-
23801: av samma paragraf kan ersättning också betalas         nella har betaits till ca tio lägenheter om året.
23802:                                              KK 152/1995 vp                                              5
23803: 
23804: Efter att besluten om salmonellakontroll hade          rymmen.
23805: trätt i kraft ändrades praxis i anslutning tili an-        På grundval av det ovan anförda anser rege-
23806: sökningar om avlivande av djur så attansökan på        ringen att det inte är skäl att öka statens ansvar
23807: grundval av salmonellasmitta kan godkännas             vad gäller ersättning för djur som avlägsnas på
23808: och ersättning för djuren betalas av statens medel     grund av salmonella. Det har ansetts vara ända-
23809: endast om mycket vägande skäl föreligger.              målsenligast att de anslag som reserverats i stats-
23810:    Medlemskapet i Europeiska unionen ledde tili        budgeten för bekämpande av djursjukdomar an-
23811: att djurägarna pålades ett större ansvar än förut      vänds för bekämpning av särskilt djursjukdomar
23812: för bekämpningen av djursjukdomar. På Euro-            som sprids med lätthet och farliga djursjukdo-
23813: peiska gemenskapens inre marknad kontrollerar          mar. De ekonomiska förluster dessa djursjukdo-
23814: nämligen veterinärmyndigheterna normalt inte           mar medför kan vara mycket stora och sjuk-
23815: längre djur som införs i Finland och produkter         domsfallen kan försvåra exporten a v de livsmedel
23816: som eventuellt sprider sjukdomar vid Finlands          som erhålls av djuren. Vissa sjukdomar stoppar
23817: gräns. Veterinärmyndigheterna måste i denna si-        t.o.m. helt och hållet exporten. När det gäller
23818: tuation särskilt koncentrera sig på bekämpning-        saimonella har djurägarna å andra sidan också
23819: en av djursjukdomar som sprider sig med lätthet        möjligheter att få annan ers~ttning än de ersätt-
23820: och farliga djursjukdomar.                             ningar som staten betalar. A ven om regeringen
23821:    Bekämpningen av salmonellos är ett led i den        inte har befogenhet att blanda sig i det pris som
23822: allmänna bekämpningen av djursjukdomar som             slakterierna betalar för salmonellasmittade djur
23823: även djurägarna för sin del skall sörja för. Största   kan djurägarna med stöd av fodermedelslagen
23824: delen av de åtgärder som effektivt förebygger          (234/95), och snart även genom frivilliga försäk-
23825: saimonella och andra djursjukdomar är sådana           ringar, i vissa fall få ersättning för skador som
23826: som vidtas på lägenheten och med hjälp av vilka        förorsakats av salmonella. Med stöd av 26 § fo-
23827: djurägaren själv kan påverka spridningen av            dermedelslagen har köparen rätt att få ersättning
23828: smitta. Sådana åtgärder är exempelvis att anskaf-      av säljaren för skador som förorsakats av salmo-
23829: fa endast sådant foder och sådana djur som har         nellasmittat foder. Nya försäkringsvillkor, enligt
23830: kontrollerats, att iaktta god hygien vid vården av     vilka det är möjligt att ta en försäkring för skador
23831: djuren och i djurens förvaringsutrymmen, att           som förorsakas av salmonellasmitta, är under
23832: sörja för att det finns skyddskläder och att hindra    beredning i försäkringsbolag som beviljar djur-
23833: obehöriga från att besöka djurens förvaringsut-        fö rsäkringar.
23834: 
23835:      Helsingforsden 2 oktober 1995
23836: 
23837:                                                         Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
23838:                                            KK 153/1995 vp
23839: 
23840: Kirjallinen kysymys 153
23841: 
23842: 
23843: 
23844: 
23845:                                   Vähänäkki: Toimenpiteistä hirvikolarien vähentämiseksi
23846: 
23847: 
23848: 
23849:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
23850: 
23851:    Hirvet (Alces alces) aiheuttavat maassamme        eläimen tuloa tielle. Tehokkaiksi arvtottavia
23852: tuon tuostakin onnettomuuksia autoliikentees-        vankkoja aitoja on mahdotonta rakentaa ympäri
23853: sä. Erityisesti näitä onnettomuuksia tapahtuu al-    laajaa maatamme edes kaikille pääteille. Asian-
23854: kukesällä sekä syksyllä ennen hirvenmetsästyk-       tuntijoiden, mm. poliisimiesten, taholta tulleiden
23855: sen alkua. Hirvikolarit aiheuttavat niihin joutu-    lausuntojen mukaan on hirvikannan nykyistä
23856: neille ihmisille usein lievempiä tai vakavampia      voimakkaampi harventaminen tehokkain tapa
23857: vammoja. Hengenmenetykset ovat lehtitietojen         estää hirvionnettomuudet. Luonnonsuojelun
23858: mukaan harvinaisia hirvikolareiden määrään           kannalta eräät kansalaiset pitävät toki tätä arve-
23859: nähden, mutta niitäkin sattuu tarpeettoman           luttavana.
23860: usein. Aivan äskettäin hirvieläimen aiheutta-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23861: maan onnettomuuteen menehtyi lupaava tango-          tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
23862: laulaja Sauli Lehtonen.                              nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23863:    Hirvikolareiden aiheuttamista taloudellisista     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23864: vahingoista tuskin lienee kattavaa tilastoa, mutta
23865: arvatenkin ne ovat huomattavan suuria.                         Paljonko hirvikolarit ovat aiheutta-
23866:     Käytetyt keinot hirvikolareiden ennalta estä-           neet ihmishenkien menetyksiä, lievempiä
23867: miseksi eivät ole olleet tehokkaita. Hirvieläimen           tai vakavampia ruumiinvammoja ja ta-
23868: esiintymispaikoista varoittavat liikennemerkit              loudellisia menetyksiä, ja
23869: eivät ole riittävästi vähentäneet nopeuksia tai                mihin toimenpiteisiin Hallitus ~ikoo
23870: lisänneet tarpeellista varovaisuutta. Hirvipeilit           ryhtyä hirvikolareiden tehokkaaksi vä-
23871: yms. pelottimet eivät ole läheskään aina estäneet           hentämiseksi tai kokonaan estämiseksi?
23872: 
23873:      Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1995
23874: 
23875:                                           Matti Vähänäkki
23876: 
23877: 
23878: 
23879: 
23880: 250261
23881: 2                                         KK 153/1995 vp
23882: 
23883: 
23884: 
23885: 
23886:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
23887: 
23888:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kuin vuosittaisen hirvisaaliin arvo. Todelliset va-
23889: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       kuutusyhtiöiden ja valtion maksamat korvauk-
23890: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     set hirvionnettomuuksista ovat tästä vain noin
23891: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Vä-      1/3.
23892: hänäkin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            Vuosittain poliisin raportoimat hirvionnetto-
23893: n:o 153:                                            muudet kuten muutkin liikenneonnettomuudet
23894:                                                     rekisteröidään, taulukoidaan ja sijoitetaan kar-
23895:           Paljonko hirvikolarit ovat aiheutta-      toille tiepiireissä, jotta toimenpiteitä osattaisiin
23896:        neet ihmishenkien menetyksiä, lievempiä      suunnata oikein. Valtakunnallisesti laaditaan
23897:        tai vakavampia ruumiinvammoja ja ta-         erikseen hirvionnettomuuksista tilasto yleisen
23898:        loudellisia menetyksiä, ja                   kehityksen seuraamiseksi.
23899:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          Tärkeimpiä toimia hirvionnettomuuksien eh-
23900:        ryhtyä hirvikalareiden tehokkaaksi vä-       käisyssä ovat olleet pitkät yhtenäiset hirviaidat,
23901:        hentämiseksi tai kokonaan estämiseksi?       tienvarsien raivaukset ja hirvivaroitusmerkit,
23902:                                                     joilla kaikilla on voitu osoittaa olevan onnetto-
23903:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        muuksia vähentävä vaikutus.
23904: vasti seuraavaa:                                        Tutkimusten mukaan lyhyet hirviaidat eivät
23905:                                                     ole hyvä onnettomuuksien ehkäisykeino. Sekalii-
23906:    Viimeisten kymmenen vuoden aikana on ta-         kenneteillä, joilla liittymiä on yleensä tiheästi,
23907: pahtunut poliisin raportoimia hirvieläinonnetto-    aita vain siirtää hirvien kulkemisen eri kohdalle.
23908: muuksia 2 000-2 500 kappaletta vuosittain.              Moottoriväylien yhtenäisillä aidoilla saavute-
23909: Näistä onnettomuuksista 40% on törmäyksiä           taan hyvä tulos itse väylällä, mutta ongelma saat-
23910: peuraan. Suurin osa onnettomuuksista tapahtuu       taa siirtyä rinnakkaistielle. Ongelmia tuottavat
23911: kesällä ja syksyllä ja 70 % hämärän tai pimeän      myös aitaamattomat liittymät ja aidan päätekoh-
23912: aikaan.                                             dat. Aitaamisesta seuraa myös ongelmia hirville,
23913:    Kaikkiaan yleisten teiden liikenneonnetto-       joilla on tarve siirtyä kesälaitumilta talvilaitumil-
23914: muuksissa kuoli viime vuonna 337 ja loukkaan-       le. Tie- ja rakennussuunnitteluvaiheessa voidaan
23915: tui 4 792 henkilöä. Hirvionnettomuuksissa on        ottaa huomioon hirvien käyttämät reitit ja suun-
23916: keskimäärin kuollut 6-7 ihmistä ja loukkaantu-      nitella hirville houkuttelevia alikulkuja. Ensim-
23917: nut noin 200 ihmistä vuodessa.                      mäiset alikulut on suunniteltu tulevalle moottori-
23918:    Hirvionnettomuuksien määrän kehitys on           liikennetielle välille Koskenkylä-Loviisa.
23919: suorassa yhteydessä hirvikantaan. 1980-luvulla          Hirvivaroitusmerkit huomaa valitettavasti
23920: hirvikantaa on vähennetty ja myös onnetto-          vain 40 %autoilijoista. Tehokkaampi keino olisi
23921: muuksien määrä on laskenut. Viimeisinä vuosina      nopeusrajoituksen alentaminen.
23922: hirvionnettomuuksien määrä on ollut lievässä            Tulevaisuudessa tielaitoksen keinoina ovat
23923: laskussa lukuun ottamatta vuotta 1994. Kuluval-     vesakon raivaukset ja hirviaitojen rakentaminen
23924: ta vuodelta ei ole vielä tarkkoja tietoja.          lähinnä moottoriväylille. Myös kasvillisuusva-
23925:    Loukkaantumisen ja erityisesti kuoleman riski    linnoilla ja suolatarjoilulla voitaneen vaikuttaa
23926: hirvikolarissa on suhteellisen pieni verrattuna     jonkin verran hirvien liikkumiseen. Sen sijaan
23927: muihin tieliikenneonnettomuuksiin. Esimerkiksi      erilaisilla karkotteilla, siimoilla, peileillä, ääni-
23928: vastakkaisiin suuntiin ajavien autojen yhteentör-   merkeillä tai suden virtsalla ei näyttäisi olevan
23929: mäyksessä todennäköisyys kuolla on kolmetois-       merkitystä kuin korkeintaan yhdistettynäjohon-
23930: takertainen verrattuna todennäköisyyteen kuol-      kin toiseen toimenpiteeseen kuten aidan rakenta-
23931: la hirvionnettomuudessa.                            miseen. Hirvistä varoittavia liikennevaloja tai
23932:    Hirvieläinonnettomuuksien kustannukset yh-       muuttuvia merkkejä, jotka perustuvat metsässä
23933: teiskunnalle ovat noin 100 miljoonaa markkaa        oleviin ilmaisimiin, ei ole Suomessa toistaiseksi
23934: laskettuna tielaitoksen käyttämällä laskentame-     käytetty. Syynä on ollut niiden epäluotettavuus
23935: netelmällä. Summa on likimain samansuuruinen        ja kalleus.
23936:                                             KK 153/1995 vp                                            3
23937: 
23938:     Tielaitos on tiiviissä yhteistyössä metsästäjä-   kaikilla alueilla 2-5 hirveä/1 000 ha, paitsi Kes-
23939: järjestöjen, m~anomistajien ja .~oliisin k!ln~sa      ki- ja Pohjois-Lapissa 0,5-3,0 hirveä/1 000 ha.
23940: pyrkinyt tunmstamaan vaaralllSlmmat htrvten           Kaatolupien määrää säännellään näiden tavoit-
23941: tien ylityspaikat ja tehnyt toimenpiteitä onnetto-    teiden puitteissa.
23942: muuksien ehkäisemiseksi. Hirvionnettomuus-               Jokainen liikennekuolema on turha ja kaikki
23943: vaaraa on myös pidetty esillä tiedotuksessa, var-     voitava olisi tehtävä niiden ehkäisemiseksi. Tut-
23944: sinkin aikoina, jolloin hirvien tiedetään liikku-     kimusten avulla pyritään löytämään uusia keino-
23945: van eniten.                                           ja myös hirvionnettomuuksien estämiseksi. Lii-
23946:     Yksin tielaitoksen toimin ei hirvistä aiheutu-    kenneministeriö seuraa hirvionnettomuuksien
23947:  vaa onnettomuusriskiä voida torjua, vaan tarvi-      kehitystä ja on tarvittaessa valmis neuvottele-
23948:  taan myös hirvikannan sääntelyä. Maa-ja metsä-       maan maa- ja metsätalousministeriön kanssa hir-
23949:  talousministeriö on antanut tavoitteeksi, että       venmetsästyksen kohdentamisesta liikennetur-
23950:  vuonna 1995 hirvikannan tiheyden tulee olla hir-     vallisuutta edistäväliä tavalla.
23951:  vitalousalueittain metsästyksen jälkeen maan
23952: 
23953:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1995
23954: 
23955:                                                                Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
23956: 4                                          KK 153/1995 vp
23957: 
23958: 
23959: 
23960: 
23961:                                        Tili Riksdagens Talman
23962: 
23963:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          bolagen och staten utgör endast 1/3 av detta
23964: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          belopp.
23965: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         De älgolyckor som polisen årligen rapporte-
23966: dagsman Matti Vähänäkki undertecknade spörs-         rar, liksom även andra trafikolyckor, registreras,
23967: mål nr 153:                                          tabelleras och anges på kartor i vägdistrikten, för
23968:                                                      att rätta åtgärder skall kunna vidtas. Riksomfat-
23969:           Hur många förlorade människoliv,           tande statistik uppgörs särskilt för älgolyckor för
23970:        hur många lindriga eller allvarliga           att man skall kunna följa den allmänna utveck-
23971:        kroppsskador och ekonomiska förluster         lingen.
23972:        har älgkrockarna förorsakat, och                 Några av de viktigaste åtgärderna vid förebyg-
23973:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      gandet av älgolyckor har varit byggande av långa
23974:        för att älgkrockarna effektivt skall min-     enhetliga älgstängsel, röjning av vägrenar och
23975:        ska i antal eller helt förhindras?            uppsättande av trafikmärken som varnar för älg.
23976:                                                      Man har kunnat visa att alla dessa åtgärder min-
23977:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        skar antalet olyckor.
23978: anföra följande:                                        Enligt undersökningar är korta älgstängsel
23979:                                                      inte något bra sätt att förebygga olyckor. På
23980:    Under de senaste tio åren har det årligen in-     blandtrafikvägar, där anslutningarna i allmänhet
23981: träffat 2 000-2 500 sådana olyckor förorsakade       ligger tätt, får stängslet endast älgarna att korsa
23982: av hjortdjur som polisen har rapporterat. Av         vägen på ett annat ställe.
23983: dessa olyckor är 40 % kollisioner med vildren.          Med hjälp av enhetliga stängsel på motor-
23984: Den största delen av olyckorna inträffar på som-     lederna uppnår man ett gott resultat på själva
23985: maren och hösten och 70 % i skymning eller           leden, men problemet kan flyttas tili en parallell-
23986: mörker.                                              väg. Problem förorsakas även av anslutningar
23987:    I fjol dog sammanlagt 337 personer och skada-     utan stängsel och av de punkter där stängslet
23988: des 4 792 i trafikolyckor på allmän väg. I älg-      börjar och slutar. Stängslena innebär problem
23989: olyckor har i genomsnitt 6--7 personer dött och      även för älgarna, som behöver förflytta sig från
23990: ca 200 personer skadats per år.                      sommarbeten tili vinterbeten. I det skede då väg-
23991:    Utvecklingen i fråga om antalet älgolyckor        och byggnadsplaneringen är aktuell kan man be-
23992: står i direkt relation tili älgstammen. Under 80-    akta de rutter som älgarna använder och planera
23993: talet har älgstammen reducerats och antalet          lockande passager för dem. De första passagerna
23994: olyckor har minskat. Under de senaste åren har       är planerade för den kommande motortrafikle-
23995: antalet älgolyckor långsamt börjat sjunka med        den mellan F orsby och Lovisa.
23996: undantag av år 1994. För innevarande år finns           Tyvärr är det endast 40% av bilisterna som
23997: inte ännu några exakta uppgifter.                    observerar varningsmärkena för älgfara. En ef-
23998:    Risken för skador och i synnerhet dödsfall i      fektivare metod vore att sänka hastighetsbe-
23999: samband med en älgkrock är relativt liten jäm-       gränsningen.
24000: fört med andra vägtrafikolyckor. Sannolikheten          I framtiden kan vägverket röja sly och bygga
24001: för dödsfall vid t.ex. en sammanstötning mellan      älgstängsel främst längs motorlederna. A ven
24002: bilar som kör i motsatt riktning är trettonfaldig    med hjälp av valet av vegetation och genom att
24003: jämfört med sannolikheten för dödsfall i en älg-     erbjuda älgarna salt torde man i viss mån kunna
24004: olycka.                                              påverka deras vandring. Däremot verkar olika
24005:    Samhället föranleds kostnader för olyckor         repellenter, plastband som avskräcker älgarna,
24006: förorsakade av hjortdjur till ett belopp av ca 100   reflektorer, ljudsignaler eller vargurin inte ha nå-
24007: milj. mk räknat enligt vägverkets uträkningsme-      gon betydelse, endast om de används i förening
24008: tod. Summan är så gott som lika stor som värdet      med någon annan åtgärd såsom byggande av
24009: på det årliga älgbytet. De egentliga ersättningar-   stängsel. Trafikmärken eller andra föränderliga
24010: na för älgolyckor som utbetalas av försäkrings-      märken som varnar för älgar och som grundar sig
24011:                                              KK 153/1995 vp                                               5
24012: 
24013: på detektorer i skogen används tills vidare inte i      att älgstamstätheten per älgskötselområde 1995
24014: Finland. Orsaken tili detta är att de är otillförlit-   skall vara 2-5 älgar/1 000 ha på alla områden i
24015: liga och dyra.                                          landet efter jakten, utom i mellersta och norra
24016:    Vägverket har i nära samarbete med jägaror-          Lappland, där tätheten skall vara 0,5-3,0 älgar/
24017: ganisationerna, jordägarna och polisen försökt          1 000 ha. Antalet älglicenser regleras inom ramen
24018: identifiera de farligaste ställena där älgar korsar     för dessa mål.
24019: vägen och åtgärder har vidtagits för förebyggan-           Varje dödsfall i trafiken är onödigt och allt bör
24020: de av olyckor. Faran för älgolyckor har även            göras för att dessa skall förhindras. Med hjälp av
24021: framhållits i informationen, i synnerhet under          undersökningar försöker man finna nya metoder
24022: sådana tider då man vet att älgarna rör sig mest.       att förhindra älgolyckorna. Trafikministeriet föl-
24023:    Enbart vägverkets åtgärder är inte nog för att       jer utvecklingen i fråga om älgolyckor och är vid
24024: risken för älgolyckor skall kunna undvikas, utan        behov redo att underhandla med jord- och skogs-
24025: det behövs även reglering av älgstammen. Jord-          bruksministeriet om hur älgjakten skall inriktas
24026: och skogsbruksministeriet har uppställt som mål         så att den främjar trafiksäkerheten.
24027: 
24028:      Helsingforsden 5 oktober 1995
24029: 
24030:                                                                      Trafikminister Tuula Linnainmaa
24031:                                            KK 154/1995 vp
24032: 
24033: Kirjallinen kysymys 154
24034: 
24035: 
24036: 
24037: 
24038:                                   Lahtela ym.: Tullin tulkintaohjeiden yhdenmukaistamisesta raja-
24039:                                      asemilla
24040: 
24041: 
24042:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
24043: 
24044:     Itäisen Suomen tullipiiri on antanut tulkinta-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24045: ohjeen, jolla satunnaista tuontia rajoitetaan tul-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24046: littomasti kerran viikossa tapahtuvaksi. Ra-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24047: joitus koskee itärajan alueen rajanylityspaikko-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24048: ja, jotka sijaitsevat Pohjois-Karjalan ja Kymen
24049: läänien alueilla. Rajoituksen tarkoituksena lie-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24050: nee ollut ns. viinarallin lopettaminen. Tulkinta-           ryhtyä, että Suomen tullin tulkintaohjeet
24051: ohje on kuitenkin yleistetty käsittämään kaikkia            yhdenmukaistettaisiin niin, että Suomen
24052: tuotteita. Saamani tiedon mukaan muiden tulli-              kaikilla raja-asemilla säännökset ja tuon-
24053: piirien alueilla ei kuitenkaan vastaavaan käytän-           tirajoitteet kohtelisivat kansalaisia tasa-
24054: töön ole tarkoitus lähteä. Tämä johtaa tullaus-             vertaisesti?
24055:  valvonnan osalta hyvin erilaisiin tulkintoihin ja
24056: luo eriarvoa Suomen eri raja-asemien ja siten
24057:  myös ihmisten oikeuksien ja kohtelun osalta.
24058:      Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1995
24059: 
24060:                      Esa Lahtela                              Raimo Mähönen
24061:                      Marjaana Koskinen                        Tapio Karjalainen
24062:                                            Pirkko Peltomo
24063: 
24064: 
24065: 
24066: 
24067: 250261
24068: 2                                            KK 154/1995 vp
24069: 
24070: 
24071: 
24072: 
24073:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
24074: 
24075:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kerran viikossa tuotuja matkustajatuomisia ei
24076: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          voida pitää satunnaisina ja siten tullittomina.
24077: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Koska matkustajatuomisina tuodaan muutakin
24078: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-        kuin alkoholijuomia ja tupakkatuotteita, tulkin-
24079: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           taa ei ole syytä- eikä toisaalta mahdollistakaan
24080: n:o 154:                                               - rajata määrättyä tavararyhmää koskevaksi.
24081:                                                        Joka tapauksessa itärajan ostosmatkailusta ai-
24082:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        heutuu valtiolle huomattavia verotulojen mene-
24083:         ryhtyä, että Suomen tullin tulkintaohjeet      tyksiä. Säännöllisiä hankintamatkoja tekevät
24084:         yhdenmukaistettaisiin niin, että Suomen        henkilöt ovat lisäksi aiheuttaneet rajanylityspai-
24085:         kaikilla raja-asemilla säännökset ja tuon-     koilla huomattavia liikenneruuhkia vaikeuttaen
24086:         tirajoitteet kohtelisivat kansalaisia tasa-    tavarankuljetus-ja työmatkaliikennettä.
24087:         vertaisesti?                                      Muiden tullipiirien rajanylityspaikoilla edellä
24088:                                                        mainittuja ongelmia ei ole syntynyt, koska vas-
24089:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           taavia mahdollisuuksia ostostentekemiseen kol-
24090: vasti seuraavaa:                                       mannen maan alueella yhtä lähellä rajaa ei ole.
24091:                                                        Suomen ja Viron välisessä liikenteessäkään olo-
24092:     Matkustajien tullittornia tuomlSla koskevat        suhteet eivät ole samat, koska Tallinnan-matkai-
24093: säännökset ovat EY:n tullittomuusasetuksessa,          lu perustuu alusliikenteeseen. Itäisen tullipiirin
24094: joka un Suomessa suoraan sovellettava säädös.          poikkeuksellisista olosuhteista johtuvalla sään-
24095: Tullittomuuden edellytyksenä on, että tuonti ei        nösten tulkinnalla ei voida katsoa asetettavan
24096: ole luonteeltaan kaupallista. Tuonnin täytyy täl-      kansalaisia eriarvoiseen asemaan. Tuonnin, jota
24097: löin olla satunnaista ja tavaroiden tulee olla tar-    käytännöllä pyritään rajoittamaan, ei voida näis-
24098: koitettuja matkustajan henkilökohtaiseen tai hä-       sä oloissa katsoa perustuvan aitoon ulkomaanlii-
24099: nen perheensä käyttöön tai annettavaksi lahjak-        kenteeseen tai -matkailuun, vaan pelkkään os-
24100: si. Tavarat eivät myöskään saa olla luonteeltaan       tostarkoitukseen. Tullitonta tuontioikeutta ra-
24101: tai määrältään sellaisia, että ne voidaan katsoa       joittamalla itäisen tullipiirin rajanylityspaikkoja
24102: tuoduiksi kaupallisessa tarkoituksessa.                käyttäviä ei aseteta sanottavasti huonompaan
24103:     Itäisen tullipiirin rajanylityspaikoilla samojen   asemaan verrattuna niihin, joiden mahdollisuu-
24104: henkilöiden on havaittu säännöllisesti hakevan         det ostosmatkojen tekemiseen ovat rajoitetum-
24105: Venäjältä tavaroita, erityisesti Suomen hintata-       mat. Pienen väestönosan mahdollisuus säännöl-
24106: soon verrattuna huomattavasti edullisempia al-         liseen verottomaan kulutukseen Suomen alueella
24107: koholijuomia ja tupakkatuotteita. Tämän ovat           loukkaa varmasti vakavammin tasapuolisuus-
24108: tehneet mahdolliseksi Venäjän puolella rajan lä-       vaatimuksia, verottomien tavaroiden edelleen-
24109: heisyydessä toimivat verottomien tavaroiden            myynnistä puhumattakaan. Muut tullipiirit ovat
24110: myymälät, joista lähimmät sijaitsevat noin 500         tietoisia itäisen tullipiirin tulkinnasta, ja ne ovat
24111: metrin päässä rajasta. Useissa tapauksissa on          vastaavasti tarvittaessa velvollisia soveltamaan
24112: lisäksi osoitettu, että tullittomina matkustaja-       matkustajasäännöksiä olosuhteiden edellyttä-
24113: tuomisina tuotuja tavaroita on Suomen puolella         mällä tavalla.
24114: myyty eteenpäin. Tämän vuoksi itäisen tullipiirin          Pidemmällä tähtäimellä hallitus pyrkii neu-
24115: rajatullitoimipaikat ovat 11.9.1995lukien tulkin-      vottelemaan EU :n neuvostossa Suomen mahdo 1-
24116: neet matkustajatuomisia koskevia säännöksiä si-        lisuuksista poikkeussäännöksin rajoittaa tullit-
24117: ten, että pääsääntöisesti useammin kuin yhden          tomien matkustajatuomisten maahantuontia.
24118: 
24119:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1995
24120: 
24121:                                                                                    Ministeri Arja Alho
24122:                                              KK 154/1995 vp                                                3
24123: 
24124: 
24125: 
24126: 
24127:                                           Tili Riksdagens Talman
24128: 
24129:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        alkoholdrycker och tobaksvaror, finns det ingen
24130: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          orsak - och å andra sidan inte heller någon
24131: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        möjlighet- att begränsa tolkningen tili att gälla
24132: man Esa Lahtela m.fl. undertecknade spörsmål            en viss varugrupp. 1 vilket fall som helst förorsa-
24133: nr 154:                                                 kar inköpsresorna över östgränsen stora skatte-
24134:                                                         förluster för staten. Dessutom har de som gör
24135:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         regelbundna anskaffningsresor förorsakat stora
24136:         ta för att förenhetliga den finska tullens      trafikstockningar vid gränsövergångsställena
24137:         tolkningsanvisningar så att bestämmel-          och försvårat varutransporten och arbetsresor-
24138:         serna och importbegränsningarna är lika         na.
24139:         för alla medborgare vid Finlands alla              Några ovan nämnda problem har inte upp-
24140:         gränsstationer?                                 stått vid övriga tulldistrikts gränsövergångsstäl-
24141:                                                         len eftersom det inte finns motsvarande möjlighet
24142:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           att göra inköp i ett tredje land lika nära gränsen.
24143: anföra följande:                                        Förhållandena är inte heller samma då det gäller
24144:                                                         trafiken mellan Finland och Estland eftersom
24145:     De bestämmelser som gäller resenärernas tull-       turistresorna tili Tallinn baserar sig på fårjtrafik.
24146: fria hemkomstgåvor ingår i EU:s förordning om           Den tolkning av bestämmelserna som följer av
24147: tullfrihet, som är en rättsakt som är direkt till-      den exceptionella situationen som råder i det
24148: lämplig i Finland. En förutsättning för tullfrihet      Östra tulldistriktet kan inte anses diskriminera
24149: är att införseln inte är av kommersiell natur.          någon medborgargrupp. Den införsel som man i
24150: Införseln bör alltså vara sporadisk och varorna         praktiken försöker begränsa kan inte under rå-
24151: bör vara avsedda för resenärens personliga eller        dande förhållanden anses basera sig på genuin
24152: hans familjs bruk eller att ges som gåva. Varorna       utlandstrafik eller -turism, utan resorna företas
24153: får inte heller tiii sin natur eller i fråga om mäng-   endast i syfte att göra inköp. Genom en begräns-
24154: den vara sådana att de kan anses ha blivit impor-       ning av rätten tili tullfri införsel försätts inte de
24155: terade i kommersiellt syfte.                            som använder det Östra tulldistriktets gränsöver-
24156:     Vid det östra tulldistriktets gränsövergångs-       gångsställen i nämnvärt sämre ställning än de
24157: ställen har man kunnat konstatera att samma             som har mindre möjligheter att göra inköpsresor.
24158: personer regelbundet för in varor från Ryssland,        Det faktum att en liten befolkningsgrupp inom
24159: särskilt alkoholdrycker och tobaksprodukter             landets gränser har möjlighet till regelbunden
24160: som är betydligt biiiigare i Ryssland. Möjligheten      skattefri konsumtion, för att inte tala om vidare-
24161: till detta ger de butiker med skattefria varor som      försäljning av skattefria varor, kränker säkert i
24162: finns på ryska sidan nära gränsen, de närmaste ca       högre grad kravet på jämställdhet. De övriga
24163: 500 m från gränsen. 1 flera fall har man dessutom       tulldistrikten är medvetna om tolkningen i det
24164: kunnat påvisa att varor som förts in som tullfria       östra tulldistriktet och är på motsvarande sätt vid
24165: hemkomstgåvor har sålts vidare på finska sidan.         behov skyldiga att tillämpa resenärsbestämmel-
24166:  På grund härav har tullanstalterna i det östra         serna så som situationen kräver.
24167:  tulldistriktet fr.o.m. 11 .9.1995 tolkat bestämmel-       På lång sikt strävar regeringen efter att i EU:s
24168: serna om hemkomstgåvor så att varor som i regel         råd förhandla om Finlands möjligheter att ge-
24169:  hämtas in oftare än en gång i veckan inte kan          nom undantagsbestämmelser begränsa införseln
24170:  anses vara sporadiska och följaktligen tullfria.       av tullfria hemkomstgåvor.
24171:  Eftersom resenärerna för in också andra varor än
24172: 
24173:      Helsingforsden 4 oktober 1995
24174: 
24175:                                                                                      Minister Arja Alho
24176:                                             KK 155/1995 vp
24177: 
24178: Kirjallinen kysymys 155
24179: 
24180: 
24181: 
24182: 
24183:                                    Kemppainen: Ansiosidonnaisen työttömyysturvan määräytymis-
24184:                                       perusteista
24185: 
24186: 
24187:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
24188: 
24189:    On aivan yleisesti hyväksytty, että säästöjä       poistaa, jotta järjestelmän perusrakenteet voitai-
24190: tarvitaan kaikissa toimeentul ojärjestelmissä.        siin säilyttää.
24191: Melko yleisesti hyväksytään myös rakenteellis-           Yksinkertainen mahdollisuus olisi poistaa
24192: ten uudistusten aikaansaaminen niin, että ne pa-      sekä järjestelmän passivoiva vaikutus että kei-
24193: remmin soveltuvat nykyaikaan. Viime vuosien           nottelumahdollisuus sillä, että ansiosidonnainen
24194: tapahtumat niin eduskunnassa kuin työmarkki-          työttömyyspäiväraha sidottaisiin alan työehto-
24195: noillakin osoittavat, että vaikeimmin näitä muu-      sopimuksissa sovittaviin tuntipalkkoihin. Täl-
24196: toksia ja säästöjä pystytään aikaansaamaan työt-      löin korvausta ei voitaisi arvostaa liian suureksi,
24197: tömyysturvajärjestelmässä. Näin siitä huolimat-       koska taso olisi yhteisesti palkkaneuvotteluissa
24198: ta, että siitäjärjestelmien toimivuudesta ja nyky-    sovittu. Myös halukkuus ottaa vastaan tarjottua
24199: aikaan soveltumattomuudesta ja kattavuuden            työtä muuttuisi aivan olennaisesti, koska työssä
24200: puutteesta löytyvät räikeimmät esimerkit. Työl-       olemalla pystyisi aina parempaan ansiotasoon.
24201: lisyydenhoitomenot ja työttömyysturvamenot               Kun työttömyysturvajärjestelmän säästöt
24202: uhkaavat muodostua sellaiseksi taakaksi lamas-        ovat edelleen auki, tällainen vaihtoehto pitäisi
24203: ta noustessa, että työllisyystilanne ei parane ja     ottaa vakavasti pohdittavaksi.
24204: tapahtuu kahtiajako kiivaassa työelämässä mu-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24205: kana olevien ja täysin työttömien välillä.            tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
24206:     Nykyistä työttömyysturvajärjestelmää arvos-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24207: tellaan aiheellisesti sen passivoivuudesta ja toi-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24208: saalta siitä, että järjestelmällä pelataan tai sitä
24209: käytetään ainakin osin väärin. Löytyy liian pal-                Aikooko Hallitus työttömyysturva-
24210: jon esimerkkejä, jolloin työntekijä työttömyys-              säästöjä etsiessään muuttaa ansiosidon-
24211: turvajärjestelmän takia ei suostu ottamaan vas-              naisen työttömyyspäivärahan määräyty-
24212: taan tarjottua työtä. Keskimääräinen ansiotur-               misperustetta siten, että päivärahoja las-
24213: van korvaustaso ei ole kohtuuttoman suuri, 220               kettaessa käytetään työehtosopimusten
24214: markkaa, mutta yksittäistapauksissa se voi nous-             mukaista palkkatasoa eikä mahdollisesti
24215: ta korkeammaksi kuin alalla vallitseva keski-                kauan sitten hankittuja henkilökohtaisia
24216: määräinen palkkaus. Tällaiset epäkohdat tulisi               bruttoansioita?
24217:      Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1995
24218: 
24219:                                           Hannu Kemppainen
24220: 
24221: 
24222: 
24223: 
24224: 250261
24225: 2                                         KK 155/1995 vp
24226: 
24227: 
24228: 
24229: 
24230:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
24231: 
24232:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      räytymisperusteiden uudelleenarviointiin. Myös
24233: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       lyhytaikaisen työllistymisen mahdollisuutta edis-
24234: olette 13 päivänä syyskuuta 1995 päivätyn kir-      tetään. Työttömyysturvan kokonaisuudistus to-
24235: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    teutetaan vuoden 1997 alusta lukien siten, että
24236: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Kemppaisen       sen sisältämät rakenteelliset säästöt ovat ansiosi-
24237: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 155:       donnaisessa työttömyysturvassa ja työmarkki-
24238:                                                     natuessa yhteensä 800 milj. markkaa.
24239:           Aikooko Hallitus työttömyysturva-            Työttömyysturvan kokonaisuudistuksen si-
24240:        säästöjä etsiessään muuttaa ansiosidon-      sältö valmistellaan yhdessä työmarkkinajärjestö-
24241:        naisen työttömyyspäivärahan määräyty-        jen kanssa niin, että eduskunta voi käsitellä laki-
24242:        misperustetta siten, että päivärahoja las-   esitykset kevätistuntokaudella 1996. Kokonais-
24243:        kettaessa käytetään työehtosopimusten        uudistuksen tavoitteista työmarkkinajärjestöjen
24244:        mukaista palkkatasoa eikä mahdollisesti      kanssa käydyissä alustavissa keskusteluissa on
24245:        kauan sitten hankittuja henkilökohtaisia     pidetty tärkeänä muun muassa sitä, että uudis-
24246:        bruttoansioita?                              tuksen yhteydessä selvitetään, mitkä nykyisen
24247:                                                     työttömyysturvajärjestelmän osat ylläpitävät
24248:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        passiivisuutta työnhaussa. Tällöin tulee myös
24249: vasti seuraavaa:                                    selvitettäväksi mm. ansioon suhteutetun päivä-
24250:                                                     rahan perusteena olevan palkan määrittämistä
24251:    Hallituksen ohjelmassa ja sen lisäpöytäkirjas-   koskevien säännösten muutostarpeet Tavoittee-
24252: sa on sovittu, että työttömyysturvan kokonais-      na on muuttaa työttömyysturvan saamisehtoja
24253: uudistus toteutetaan pikaisesti yhteistyössä työ-   sellaisiksi, että järjestelmä suhtautuu neutraalisti
24254: markkinaosapuolten kanssa. Kokonaisuudis-           ansiotyön eri muotoihin ja kannustaa nykyistä
24255: tuksen perusteista hallitusohjelmassa todetaan,     enemmän mahdollisimman nopeaan uuteen,
24256: että uudistus liittyy mm. turvan pituuden ja mää-   myös lyhytaikaiseen työhön hakeutumiseen.
24257: 
24258:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1995
24259: 
24260:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
24261:                                            KK 155/1995 vp                                              3
24262: 
24263: 
24264: 
24265: 
24266:                                        Tili Riksdagens Talman
24267: 
24268:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       skyddets varaktighet och grunderna för dess fast-
24269: ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrive1se av den        ställande. Dessutom främjas möjligheten till
24270: 13 september 1995 till vederbörande med1em av          kortvarig sysselsättning. Totalreformen av ut-
24271: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman            komstskyddet för arbetslösa genomförs fr.o.m.
24272: Kemppainen undertecknade spörsmål nr 155:              ingången av 1997 så att de strukturella inbespa-
24273:                                                        ringarna däri utgör sammanlagt 800 milj. mk.
24274:           Ämnar Regeringen försöka göra inbe-          inom utkomstskyddet avvägt enligt förtjänsten
24275:        sparingar i utkomststödet för arbetslösa        samt arbetsmarknadsstödet.
24276:        genom att ändra grunden för fastställan-           lnnehållet i totalreformen av utkomstskyddet
24277:        de av arbetslöshetsdagpenningen avvägd          bereds tillsammans med arbetsmarknadsorgani-
24278:        enligt förtjänsten så att dagpenningen          sationerna så att riksdagen kan behandla lagför-
24279:        räknas ut på grundval av lönenivån en1igt       slagen under vårsessionen 1996. Vid de prelimi-
24280:        kollektivavta1en och inte enligt eventuellt     nära förhandlingarna med arbetsmarknadsorga-
24281:        för 1änge sedan uppnådda personliga             nisationerna om mä! en för totalreformen har det
24282:        bruttoförtjänster?                              ansetts för viktigt att det i samband med refor-
24283:                                                        men bl.a. utreds vilka delar av det nuvarande
24284:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          utkomstskyddssystemet som vidmakthåller pas-
24285: anföra följande:                                       sivitet i sökandet efter arbete. Då utreds också
24286:                                                        bl.a. behovet att ändra stadgandena angående
24287:    1 regeringens program och dess tilläggsproto-       fastställande av den lön som ligger tili grund för
24288: koll har överenskommits att en totalreform av          dagpenningen avvägd enligt förtjänsten. Målet
24289: utkomstskyddet för arbetslösa snart skall verk-        är att ändra villkoren för erhållande av utkomst-
24290: ställas i samarbete med arbetsmarknadsparter-          skydd för arbetslösa så att systemet förhåller sig
24291: na. Beträffande grunderna för totalreformen            neutralt tili olika former av förvärvsarbete och i
24292: konstateras i regeringsprogrammet att reformen         högre grad sporrar människor att snabbt söka ett
24293: ansluter sig till en omvärdering av bl.a. utkomst-     nytt arbete, även om det är kortvarigt.
24294: 
24295:      Helsingforsden 4 oktober 1995
24296: 
24297:                                                      Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
24298:                                                       --
24299: 
24300: 
24301:                                            KK 156/1995 vp
24302: 
24303: 
24304: Kirjallinen kysymys 156
24305: 
24306: 
24307: 
24308: 
24309:                                   Mölsä: Postitoimintaluvan myöntämisestä
24310: 
24311: 
24312: 
24313:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
24314: 
24315:    Suoramainonta Oy on jättänyt postitoiminta-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24316: lupaa koskevan anomuksen. Yhtiöllä on tarkoi-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24317: tus luvan saatuaan keskittyä pääkaupunkiseu-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24318: dun yrityspostien jakeluun.                          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24319:    Jos tämä hanke toteutuu, niin se romahduttaa
24320: pääkaupunkiseudun postitariffin. Tämä taas                    Miten Hallitus aikoo suhtautua Suora-
24321: merkitsee sitä, että haja-asutusalueiden postinja-          mainonta Oy:n postitoimintalupahake-
24322: kelulle tulee vaikeuksia. Samalla postitoiminta-            mukseen?
24323: lain edellytys postin jakamisesta koko maassa
24324: tasapuolisin hinnoin vaarantuu.
24325:      Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1995
24326:                                              Tero Mölsä
24327: 
24328: 
24329: 
24330: 
24331:  250261
24332: 2                                       KK 156/1995 vp
24333: 
24334: 
24335: 
24336: 
24337:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
24338: 
24339:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    tamattoman postitoiminnan harjoittamiseen
24340: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,     koko valtakunnan alueella Ahvenanmaata lu-
24341: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen   kuun ottamatta. Lisäksi valtioneuvoston käsitte-
24342: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mölsän       lyssä on parhaillaan yksi hakemus, jossa haetaan
24343: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 156:     toimilupaa rajoitetun postitoiminnan harjoitta-
24344:                                                   miseen.
24345:          Miten Hallitus aikoo suhtautua Suora-       Lain 3 §:n mukaan toimilupa on myönnettävä
24346:        mainonta Oy:n postitoimintalupahake-       edellyttäen, että hakija on vakavarainen ja ilmei-
24347:        mukseen?                                   sesti kykenee säännölliseen postitoimintaan. Li-
24348:                                                   säksi toimilupahakemusta käsiteltäessä tulee
24349:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      varmistaa, että se ei ole postitoimintalain tarkoi-
24350: vasti seuraavaa:                                  tuksen vastainen.
24351:                                                      Toimilupahakemus on parhaillaan liikenne-
24352:    Vuoden 1994 alussa tapahtuneen postitoimin-    ministeriössä valmisteltavana valtioneuvoston
24353: talain voimaantulon jälkeen valtioneuvosto on     käsittelyä varten.
24354: myöntänyt Suomen Posti Oy:lle oikeuden rajoit-
24355: 
24356:      Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1995
24357:                                                            Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
24358:                                           KK 156/1995 vp                                           3
24359: 
24360: 
24361: 
24362: 
24363:                                       Tili Riksdagens Talman
24364: 
24365:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     Ab rätt tili obegränsad postförmedling i hela
24366: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      landet med undantag för Åland. Vidare finns
24367: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    för närvarande en ansökan om koncession för
24368: man Mölsä undertecknade spörsmål nr 156:            begränsad postförmedling hos statsrådet f6r be-
24369:                                                     handling.
24370:           H ur ämnar Regeringen förhålla sig tili      Enligt 3 § postlagen skall koncession beviljas
24371:        Suoramainonta Oy:s anhållan om kon-          under förutsättning att sökanden är solvent och
24372:        cession för postförmedling?                  uppenbart kan sköta regelbunden postförmed-
24373:                                                     ling. Dessutom skall det när ansökningar om
24374:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       koncession behandlas kontrolleras att en konces-
24375: anföra följande:                                    sion inte strider mot syftet med postlagen.
24376:                                                        Trafikministeriet bereder som bäst konces-
24377:   Sedan postlagen trädde i kraft vid ingången       sionsansökningen för en behandling i statsrådet.
24378: av 1994 har statsrådet beviljat Posten Finland
24379: 
24380:      Helsingforsden 20 september 1995
24381: 
24382:                                                                 Trafikminister Tuula Linnainmaa
24383:                                            KK 157/1995 vp
24384: 
24385: Kirjallinen kysymys 157
24386: 
24387: 
24388: 
24389: 
24390:                                   Vehviläinen ym.: Kaupunkikehitystä koskevan URBAN-ohjelman
24391:                                      toteuttamisesta
24392: 
24393: 
24394:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
24395: 
24396:    Euroopan unionin komissio on päättänyt               Komission päätöksen mukaan Suomen
24397: 12.5.1995 muiden yhteisöaloitteiden toteuttami-      URBAN-ohjelma sisältää yhden hankekokonai-
24398: sen ohella URBAN-yhteisöaloitteen rahoituk-          suuden, joka on osoitettu tavoite 6 -alueelle. Jo-
24399: sesta ja alueellisesta suuntaamisesta. URBAN-        ensuun seutua koskeva URBAN-ohjelma on ai-
24400: aloitteen 3,89 ecua eli noin 22 miljoonaa mark-      noa tavoite 6 -alueen maakuntien ohjelmiin sisäl-
24401: kaa on päätetty suunnata kokonaan tavoite 6          tyvä ehdotus, joka on varsin perusteellisesti val-
24402: -alueelle.                                           misteltu ohjelmatyön yhteydessä jo ennen komis-
24403:     Kaupunkikehitystä koskevan URBAN-ohjel-          sion toukokuussa 1995 tekemää yhteisöaloitetta
24404: man tavoitteena on löytää ratkaisuja taantuvien      koskevaa päätöstä. Sisäasiainministeriön alue-
24405: kaupunkialueiden ongelmiin. Yhteisöaloite si-        kehitysosasto on kuitenkin kirjeellään 16.6.1995
24406: sältää alueen taloudelliseen, sosiaaliseen ja ym-    pannut kaikki Suomen maakunnat ja kaupunki-
24407: päristölliseen kehittämiseen tähtääviä toimenpi-     seudut kilpailemaan pienehköstä 22 miljoonan
24408: teitä. Etusijalla ovat hankekokonaisuudet, jotka     markan määrärahasta, joka on komission pää-
24409: toimivat esimerkkeinä muille kaupunkialueille ja     töksen mukaan tarkoitettu tukemaan yhtä kau-
24410: edistävät alueiden integroitumista pitkällä aika-    punkiseutua tavoite 6 -alueella.
24411: välillä.                                                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24412:     Pohjois-Karjalan liiton aloitteesta laadittiin   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24413: vuoden 1994 kevään aikana ohjelma Joensuun           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24414: seudun kansainvälistymistoimenpiteistä. Ohjel-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24415: man ehdotusten perusteella sisällytettiin Pohjois-
24416: Karjalan ED-ohjelmaan URBAN-yhteisöaloite,                     Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai-
24417: joka oli ainoa esitys Suomen aluekehitysohjel-              koo ryhtyä noudattaakseen Euroopan
24418: missa. EU:n komission päätös tukee näin ollen               unionin komission päätöstä suunnata 22
24419: Pohjois-Karjalan maakunnan ja Joensuun seu-                 miljoonan markan URBAN-määräraha
24420: dun aktiivisuutta ja aloitteellisuutta kehittää             tavoite 6 -alueelle?
24421:  osaltaan myös EU:n kaupunkikehityksen yh-
24422:  teisöaloitteen sisältöä.
24423:       Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1995
24424: 
24425:                      Anu Vehviläinen                          Matti Väistö
24426:                      Kerttu Törnqvist                         Säde Tahvanainen
24427:                                             Anne Knaapi
24428: 
24429: 
24430: 
24431: 
24432:  250261
24433: 2                                         KK 157/1995 vp
24434: 
24435: 
24436: 
24437: 
24438:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
24439: 
24440:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Komission päätös jätti 18,4 miljoonan ecun
24441: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       jakamattoman rahoitusreservin yhteisöaloitteil-
24442: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     le. Em. syystä kolmen ministeriön (sisäasiainmi-
24443: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Vehviläi-      nisteriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja ympäris-
24444: sen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        töministeriö) valmisteluryhmässä haluttiin saada
24445: n:o 157:                                            valmisteluvaiheeseen kattava kuva kaupungeissa
24446:                                                     vireillä olevista aloitteista. Hakuvaiheen ulotta-
24447:           Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai-   minen koko maahan antaa myös hyödyllistä tie-
24448:        koo ryhtyä noudattaakseen Euroopan           toa sisäasiainministeriön kesäkuussa käynnistä-
24449:        unionin komission päätöstä suunnata 22       mälle kaupunkien kehittämistyöryhmälle. Ha-
24450:        miljoonan markan URBAN-määräraha             kumenettelyllä ei otettu kantaa komission tavoi-
24451:        tavoite 6 -alueelle?                         te 6 -aluetta koskevaan päätökseen.
24452:                                                         Ennakkotietojen mukaan komissio saattaa
24453:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        päättää jo lähiaikoina yhteisöaloitteiden lisära-
24454: vasti seuraavaa:                                    hoituksesta siten, että myös tavoite 6 -alueen
24455:                                                     ulkopuoliset hankkeet voivat saada URBAN-
24456:   Euroopan unionin komissio ilmoitti 17.5.1995      rahoitusta.
24457: päivätyllä kirjeellä Suomen yhteisöaloitteista          Suomen esitystä URBAN-yhteisöaloitteeksi
24458: mm., että URBAN-aloitteen määräraha on 3,89         valmistellaan parhaillaan kolmessa ministeriössä
24459: miljoonaa ecua ja että rahoitus ohjataan koko-      ottaen huomioon komission asiaa koskevat pää-
24460: naan tavoite 6 -alueelle.                           tökset. Yhteisöaloitteista lopullisen päätöksen
24461:                                                     tekee komissio.
24462: 
24463:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1995
24464:                                                                           Ministeri Jouni Backman
24465:                                             KK 157/1995 vp                                             3
24466: 
24467: 
24468: 
24469: 
24470:                                          Tili Riksdagens Talman
24471: 
24472:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      skapsinitiativ. Av nämnda anledning önskade en
24473: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        beredningsgrupp bestående av tre ministerier (in-
24474: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      rikesministeriet, social- och hälsovårdsministe-
24475: man Vehviläinen m.fl. undertecknade spörsmål          riet och miljöministeriet) för beredningsskedet få
24476: nr 157:                                               en täckande bild av de initiativ som tagits i stä-
24477:                                                       derna. Att ansökningsskedet utsträcktes tili hela
24478:           Genom vilka åtgärder ämnar Reger-           Jandet ger också den arbetsgrupp för utvecklande
24479:        ingen iaktta EU-kommissionens beslut           av städerna som inrikesministeriet tilisatte i juni
24480:        att rikta URBAN-anslaget om 22 miljo-          nyttig information. Genom ansökningsförfaran-
24481:        ner mark tili mål 6 -området?                  det togs ingen stälining till kommissionens beslut
24482:                                                       angående mål 6 -området.
24483:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Enligt förhandsuppgifterna kan kommissio-
24484: anföra följande:                                      nen redan inom den närmaste framtiden besluta
24485:                                                       om tilläggsfinansiering av gemenskapsinitiativ
24486:    EU-kommissionen meddelade med ett brev             så att även projekt utanför mål6 -området kan få
24487: daterat 17.5.1995 i fråga om Finlands gemen-          URBAN-finansiering.
24488: skapsinitiativ bl.a. att URBAN-initiativets an-          Finlands förslag tili URBAN-gemenskapsini-
24489: slag är 3,89 milj. ecu och att finansieringen i sin   tiativ bereds för närvarande i tre ministerier med
24490: helhet styrs tili mål 6 -området.                     beaktande av kommissionens beslut i ärendet.
24491:    Kommissionens beslut lämnade en odelad fi-         Det slutliga beslutet om gemenskapsinitiativen
24492: nansieringsreserv om 18,4 milj. ecu för gemen-        fattas av kommissionen.
24493: 
24494:      Helsingforsden 4 oktober 1995
24495:                                                                             Minister Jouni Backman
24496:                                              KK 158/1995 vp
24497: 
24498: Kirjallinen kysymys 158
24499: 
24500: 
24501: 
24502: 
24503:                                     Ihamäki: Vihantasalmen sillan korjaamisesta
24504: 
24505: 
24506: 
24507:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
24508: 
24509:    Valtatie 5:llä Mäntyharjun kunnassa sijaitse-          Vihantasalmen silta on tullut huonokuntoi-
24510: va Vihantasalmen silta on yli 30 vuotta vanha ja       seksija koska siinä lisäksi on rakenteellisia heik-
24511: VTT:n lausunnon mukaan tullut niin huonokun-           kouksia, ei sitä kannattane korjata, vaan raken-
24512: toiseksi, että se joudutaan perusteellisesti korjaa-   taa kokonaan uusi. Sillan rakentamisen yhtey-
24513: maan viimeistään vuonna 1998. Valtatie 5 on            dessä on syytä parantaa valtatien geometriaa
24514: hyväksytty ns. TERN-tieksi. Silta ei nykyisellään      molemmin puolin siltaa yhteensä noin viiden ki-
24515: vastaa TERN-tien vaatimuksia.                          lometrin matkalta, rakentaa kaksi ohituskaistaa
24516:    Nykyinen silta on kapea (7,5 metriä) ja sillä       ja kaksi eritasoliittymää. Yleissuunnitelmavai-
24517: sallittu ajoneuvojen kulkukorkeus on vain 5,8          heen kustannusarvio on 38 miljoonaa markkaa.
24518: metriä estäen täten ylikorkeat kuljetukset, vaik-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24519: ka viitostie kuuluu ns. ylikorkeiden (= 7 metriä)      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24520: kuljetusten reittiin. Sillan kohdalla on 60 kmlh       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24521: nopeusrajoitus.                                        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24522:    VTT:n tutkimuksen perusteella sillan kansi-
24523: laatan halkeilu on kehittynyt niin pitkälle, että                Onko Hallitus tietoinen valtatie 5:n
24524: tilannetta tulee seurata vuosittain. Kansilaatan              Vihantasalmen sillan huonosta kunnos-
24525: kantavuus on myös rajallinen, ja se olisi uusittava           ta,ja mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24526: kokonaan. Myös sillan teräsrakenteiden kanta-                 ryhtyä asiantilan korjaamiseksi?
24527: vuustaso on huono. Sillan teräsrakenteet ovat
24528: paikoitellen melko pahasti ruostuneet, mikä
24529: edellyttää niiden kunnostamista.
24530:      Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1995
24531: 
24532:                                               Timo Ihamäki
24533: 
24534: 
24535: 
24536: 
24537: 250261
24538: 2                                           KK 158/1995 vp
24539: 
24540: 
24541: 
24542: 
24543:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
24544: 
24545:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Vihaotasalmen kohdalle laaditun yleissuunni-
24546: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         telman mukaan edullisinta on rakentaa uusi silta
24547: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       nykyisen tien pohjoispuolelle, jolloin samalla
24548: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-        voidaan parantaa valtatien huonoa linjausta ja
24549: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         rakentaa liittymäjärjestelyt Hankkeen kustan-
24550:  158:                                                 nusarvio on 38 milj. mk ja tiesuunnitelman teke-
24551:                                                       minen on aloitettu.
24552:           Onko Hallitus tietoinen valtatie 5:n           Valtatie 5:n yhtenäinen kehittäminen välillä
24553:        Vihaotasalmen sillan huonosta kunnos-          Lusi- Mikkeli ei sisälly liikenneministeriön laa-
24554:        ta,ja mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     timaan Suomen liikenneinfrastruktuuri 2010
24555:        ryhtyä asiantilan korjaamiseksi?               -selvitykseen, joka on laadittu teiden kehittämis-
24556:                                                       määrärahan (mom. 31.24.77) nykytasoon. Tar-
24557:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          koituksena on toteuttaa Vihaotasalmen kohta
24558: vasti seuraavaa:                                      erillisenä perustienpidon (mom. 31.24.21) hank-
24559:                                                       keena. Edellytyksenä tämän kokoisen hankkeen
24560:    Vihaotasalmen sillan kuntoa tarkkaillaan           sovittamiselle ohjelmiin on, että perustienpidon
24561: koko ajan. Valtion teknillinen tutkimuskeskus         rahoitus saadaan- supistusten sijasta - palau-
24562: on tutkinut sillan ja todennut kunnon niin huo-       tettua tarpeen mukaiselle vuositasolle. Nykyta-
24563: noksi, ettei siltaa kannata korjata, vaan se täytyy   son mukaiset perustienpidon määrärahat sitou-
24564: uusia. Ilman painorajoitusta selvittäneen Valtion     tuvat lähinnä hoito- ja kunnostustoimenpiteisiin
24565: teknillisen tutkimuskeskuksen tutkimuksen mu-         sekä tielaitokselta edellytettyjen liikenneturvalli-
24566: kaan vielä vuoteen 1998.                              suus- ja ympäristötavoitteiden toteuttamiseen.
24567:    Sillan vahvistaminen tai uusiminen liittyy val-    Hankkeen toteuttamisajankohta riippuu siis tu-
24568: tatie 5:n laajempaan parantamiseen välillä Lusi       levissa valtion talousarvioissa myönnettävien pe-
24569: - Mikkeli. Nykyinetl tie on tasoltaan hyvin           rustienpidon määrärahojen suuruudesta. Niistä
24570: puutteellinen, eikä hyväksyttävää valtatiestan-       päättää viime kädessä eduskunta.
24571: dardia voida monin paikoinjärkevästi saavuttaa
24572: nykyistä tielinjaa noudattaen.
24573:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1995
24574: 
24575:                                                                 Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
24576:                                             KK 158/1995 vp                                             3
24577: 
24578: 
24579: 
24580: 
24581:                                         Tili Riksdagens Talman
24582: 
24583:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Enligt generalpianen över Vihantasaimi är det
24584: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        förmånligast att bygga en ny bro norr om den
24585: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      nuvarande vägen, eftersom man då också kan
24586: man Timo Ihamäki undertecknade spörsmål nr            förbättra den dåliga linjeringen av riksvägen och
24587: 158:                                                  organisera anslutningarna. Projektets kostnads-
24588:                                                       förslag är 38 milj. mk, och utförandet av vägpla-
24589:           Är Regeringen medveten om att Vi-           nen har redan påbörjats.
24590:        hantasalmi bro på riksväg 5 är i dåligt           Den enhetliga fOrbättringen av riksväg 5 ingår
24591:        skick, och vilka åtgärder ämnar Reger-         inte i trafikministeriets utredning Finlands tra-
24592:        ingen vidta i syfte att förbättra situatio-    fikinfrastruktur 20 10 som baserar sig på den
24593:        nen?                                           nuvarande anslagsnivån för utvecklande av väg-
24594:                                                       nätet (moment 31.24. 77). Syftet är att förverkliga
24595:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         arbeten på vägavsnittet i Vihantasaimi som ett
24596: anföra följande:                                      separat       basväghållningsprojekt      (moment
24597:                                                       31.24.21). Förutsättningen tili att ett projekt av
24598:    Läget av Vihantasaimi bro observeras hela          denna storlek kan inkluderas i program är att
24599: tiden. Statens tekniska forskningscentral har un-     finansieringen av basväghållning i stället för
24600: dersökt bron och konstaterat att dess tilistånd är    nedskärningar kan återställas tili en årsnivå en-
24601: så dåligt att det inte är lönsamt att renovera bron   ligt behovet. Anslag för basväghållning enligt
24602: utan den måste förnyas. Enligt Statens tekniska       den nuvarande nivån är begränsade närmast tili
24603: forskningscentrals undersökning torde en vikt-        underhålls- och förbättringsarbeten samt tili för-
24604: begränsning inte behövas förrän 1998.                 verkligandet av de trafiksäkerhets- och miljömå1-
24605:    Förstärkningen eller förnyelsen av bron är en      sättningar som vägverket måste uppnå. Tid-
24606: del av större förbättringsarbeten mellan Lusi och     punkten för förverkligandet av projektet beror
24607: St. Michel. K valiteten a v den nuvarande vägen är    alltså på storleken av de anslag som beviljas för
24608: mycket bristande, och en tilifredsställande riks-     basväghållning i framtida statsbudgeter. Beslutet
24609: vägsstandard kan inte på ett förnuftigt sätt upp-     fattas i sista hand av riksdagen.
24610: nås på många ställen om man följer den nuvaran-
24611: de väg1injen.
24612:      Helsingforsden 3 oktober 1995
24613: 
24614:                                                                   Trafikminister Tuula Linnainmaa
24615:                                              KK 159/1995 vp
24616: 
24617: Kirjallinen kysymys 159
24618: 
24619: 
24620: 
24621: 
24622:                                     Kemppainen: Tekniseen käyttöön tarkoitetun alkoholin käyttö-
24623:                                        lupamaksuista
24624: 
24625:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
24626:     Alkoholilakia uudistettaessa alkoholin val-        tekehittelijällä. Kun hyvin usein tuotekehittely
24627: vonta- ja käyttölupien myöntämiskäytäntöön             vaatii pitkän ajan, esim. marjakautena/satokau-
24628: tuli muutoksia. Siitä vastaa sosiaali- ja tervey-      tena voidaan tehdä vain yhdet koe-erät, tarkoit-
24629: denhuollon tuotevalvontakeskus. Lainsäädän-            taa se usein sitä, että yrittäjä joutuu maksamaan
24630: töä muutettaessa keskityttiin ensisijaisesti nau-      teknisen alkoholin käyttömaksuja usean vuoden
24631: tiotakäyttöön tarkoitetun alkoholin valvonnan          ajan ilman, että tuotteista saa ollenkaan myynti-
24632: ja lupakäytännön järjestämiseen.                       tuloja.
24633:     Lakia sovellettaessa on esiintynyt ongelmia,          Suomen puhdas luonto ja yöttömän yön au-
24634: joita lakia säädettäessä ei osattu ennakoida. Esi-     rinko antavat melkoiset mahdollisuudet luomu-
24635: merkiksi tekniseen ja tuotannolliseen käyttöön         tuote- ja yrttialan sekä kosmetiikkatuotannon
24636: tarkoitetun alkoholin käyttölupiin sovelletaan         kehittämiselle. Suomella on näillä alueilla vielä
24637: nyt samoja säännöksiä kuin nautintoainealkoho-         hyvin vähän tuotantoperinnettä. Alkuunpääsy
24638: liin. Tämä on tuonut huomattavia hankaluuksia          on hyvinkin pienimuotoista. Uusi alkoholin
24639: ja kohtuuttomia maksuja alan pienyrittäjille.          käyttölupamaksu/valvontamaksukäytäntö estää
24640: Erityisesti tuotekehittelyyn ja kokeiluvaiheeseen      tehokkaasti tällaisen kehityksen. Sen vuoksi tek-
24641: sekä yrityksen alkuaikoihin liittyvään tekniseen       nisen alkoholin käyttölupamaksujen ja valvonta-
24642: alkoholinkäyttöön, jossa ei varmasti esiinny sa-       maksujen määräytymiseen olisi ehdottomasti
24643: moja haittavaikutuksia ja valvottavia ongelmia         saatava jonkinlainen kohtuullisuuslausekemuu-
24644: kuin nautintoainekäytössä, liittyy kohtuutto-          tos.
24645: muuksia.                                                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24646:     Teknistä alkoholia käytetään, ja sitä voidaan      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24647: tulevaisuudessa käyttää lisääntyvässä määrin,          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24648: monen tuotteen valmistuksessa. Sille on käyttöä        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24649: esimerkiksi kosmetiikan, luontaistuotteiden, yrt-
24650: tien yms. valmistukseen liittyvässä tuotannossa.                 Aikooko Hallitus muuttaa teknisen al-
24651:  Hyvin usein tällaisten tuotteiden kehittely ja tuo-          koholin käyttölupamaksukäytäntöä/val-
24652:  tanto on ainakin alkuun hyvin pienimuotoista.                vontamaksukäytäntöä siten, että aloitta-
24653:     Nykyisen käytännön mukaan käyttömaksu                     vien yrittäjien tai tuotekehittelyvaiheessa
24654:  on vähintään 500 markkaa ja enintään 10 000                  olevien tuotteiden käyttölupamaksuja
24655:  markkaa yhtä alkoholilaatua/lupaa kohti vuo-                 voidaan kohtuullistaa tai jättää perimät-
24656:  dessa. Voidaan arvioida, että tällä tavalla lasket-          tä siinä vaiheessa, kun tuotteesta ei vielä
24657:  tu käyttölupamaksu/valvontamaksu nousee                      kerry riittävästi myyntituloja?
24658:  huomattavasti ainakin 2 000 pienyrittäjällä/tuo-
24659:      Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1995
24660: 
24661:                                           Hannu Kemppainen
24662: 
24663: 
24664: 
24665: 
24666: 250261
24667: 2                                            KK 159/1995 vp
24668: 
24669: 
24670: 
24671: 
24672:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
24673: 
24674:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         mistuslupa maksaa 10 000 markkaa, mutta val-
24675: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          mistuslupa tutkimustarkoitukseen vain 2 000
24676: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        markkaa. Teknisen väkiviinan käyttölupa tutki-
24677: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kemppai-          mustarkoitukseen maksaa 500 markkaa kun
24678: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           käyttölupa muutoin maksaa 2 000 markkaa.
24679:  159:                                                     Vuotuinen valvontamaksu riippuu kaikilla
24680:                                                        käyttäjillä lähinnä toiminnan laajuudesta. Kui-
24681:           Aikooko Hallitus muuttaa teknisen al-        tenkin osa virastolle aiheutuvista valvontakus-
24682:        koholin käyttölupamaksukäytäntöä/val-           tannuksista on täysin riippumatonta käytetyistä
24683:        vontamaksukäytäntöä siten, että aloitta-        väkiviinamääristä. Tämän johdosta on määrätty
24684:        vien yrittäjien tai tuotekehittelyvaiheessa     vuotuinen vähimmäismaksu 500 markkaa, jota
24685:        olevien tuotteiden käyttölupamaksuja            alhaisempi maksu ei käytännössä peittäisi edes
24686:        voidaan kohtuullistaa tai jättää perimät-       peruskuluja.
24687:        tä siinä vaiheessa, kun tuotteesta ei vielä        Aikaisemman käytännön mukainen valvonta-
24688:        kerry riittävästi myyntituloja?                 kustannusten kohdistaminen väkiviinan hintaan
24689:                                                        oli edullista, jos väkiviinan käyttö oli hyvin vä-
24690:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           häistä. Nyt erityismyynnistä ostetun alkoholin
24691: vasti seuraavaa:                                       kustannukset voivat näissä tapauksissa tulla mo-
24692:                                                        ninkertaisiksi. Tällainen muutos on suuri eikä
24693:    Alkoholijärjestelmän muuttuminen vuoden             siihen kaikissa tapauksissa ole voitu varautua.
24694: 1995 alusta merkitsi alkoholivalvonnan perus-          On silti huomattava, että käyttölupa oikeuttaa
24695: teellista muuttumista. Aikaisemmin alkoholiyh-         verottoman väkiviinan käyttöön. Tämä veroetu
24696: tiö valvoi muun muassa alkoholin teknistä käyt-        on huomattava, sillä väkiviinan alkoholivero on
24697: töä väkiviinan yksinmyyntioikeutensa perusteel-        300 markkaa litralta. Vastaavasti tällaiseen ve-
24698: la. Lupahallinnosta ja valvonnasta ei asiakkailta      rottomaan väkiviinan sisältyy merkittävä vää-
24699: peritty erillisiä maksuja, koska alkoholiyhtiö         rinkäyttöriski, minkä johdosta tuotevalvonta-
24700: pystyi sisällyttämään kustannukset myymiensä           keskuksen tietyt valvontatoimet ovat välttämät-
24701: tuotteiden hintaan.                                    tömiä.
24702:     Voimassa olevassa alkoholilainsäädännössä             Hallitus on tietoinen, että monet yrittäjät ovat
24703: väkiviinan myyntimonopoli on poistettu ja val-         kokeneet väkiviinan käyttömaksujärjestelmän
24704: vontaa varten on perustettu uusi viranomaiselin,       käyttöönoton ongelmalliseksi. Osa käyttäjistä
24705: sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakes-        on voitu ohjata korvaaviin lupajärjestelmän ul-
24706: kus. Tämä virasto perii valtion maksuperustelain       kopuolisiin alkoholivalmisteisiin. Tällaisia alko-
24707: (348/94) tarkoittamista julkisoikeudellisista suo-     holivalmisteita pyritään koko ajan kehittämään
24708: ritteistaan lupa- ja valvontamaksuja sen mukaan        uusia. Silti maksujärjestelmääkin tulee ilmeisesti
24709: kuin sosiaali- ja terveysministeriö on lain edellyt-   muuttaa niin, että maksuperustelain tarkoitta-
24710: tämän omakustannusarvon saavuttamiseksi                mia omakustannusarvoa alempia maksuja voi-
24711: päättänyt.                                             taisiin soveltaa joustavammin silloin, kun tavan-
24712:     Tuotevalvontakeskuksen suoritteista perityt        omaiset maksut muodostuvat yritystoiminnan
24713: maksut kattavat muun muassa viraston lupajär-          kannalta kohtuuttomiksi. Tuotevalvontakes-
24714: jestelmärekisterin ylläpidon, tuotevalvonnan           kuksen maksullisia suoritteita koskevaa päätöstä
24715: sekä ohjeistus- ja tarkastuskustannukset               jouduttaneenjoka tapauksessa tarkistamaan vii-
24716:     Viraston maksupäätöstä tehdessään sosiaali-        meistään ensi vuoden aikana, jolloin myös tuote-
24717: ja terveysministeriö on nimenomaan ottanut             kehittelyä koskevan käyttömaksun kohtuulli-
24718: huomioon tuotekehittelyn ja tutkimuksen eri-           suus tulee arvioitavaksi.
24719: tyisluonteen. Esimerkiksi alkoholijuoman vai-
24720: 
24721:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1995
24722:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
24723:                                               KK 159/1995 vp                                               3
24724: 
24725: 
24726: 
24727:                                           Tili Riksdagens Talman
24728: 
24729:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        produktutvecklingen och forskningen. T.ex. till-
24730: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          verkningstillståndet för en alkoholdryck kostar
24731: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        10 000 mark, men tiliverkningstiliståndet för
24732: man Kemppainen undertecknade spörsmål nr                forskningsändamål endast 2 000 mark. Tillstån-
24733: 159:                                                    det för användning av teknisk prit för forsknings-
24734:                                                         ändamål kostar 500 mark, medan användnings-
24735:           Ämnar Regeringen ändra praxis med             tillståndet annars kostar 2 000 mark.
24736:        användningstillståndsavgiften/tillsynsav-            Den årliga tilisynsavgiften beror i fråga om
24737:        giften för teknisk alkohoi så att använd-        alla användare främst på verksamhetens omfång.
24738:        ningstillståndsavgifterna fOr de företaga-       En del av de tillsynsutgifter som ämbetsverket
24739:        re som håller på att inleda sin verksamhet       förorsakas är dock helt oberoende a v de mängder
24740:        eller för de produkter som håller på att         sprit som använts. Därför har det bestämts en
24741:        utvecklas kan nedsättas eller lämnas utan        årlig minimia vgift av 500 mark. En lägre avgift än
24742:        att uppbära i det skede då produkten             denna skulle i praktiken inte ens täcka grundut-
24743:        ännu inte ger tillräckligt med försälj-          gifterna.
24744:        ningsinkomster?                                      Inriktandet av tillsynskostnaderna på spritpri-
24745:                                                         set, såsom det var praxis tidigare, var fördelaktigt
24746:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           om sprit användes i mycket Iiten omfattning. Nu
24747: anföra följande:                                        kan kostnaderna för alkohoi som köpts via spe-
24748:                                                         cialförsäljning i dessa fall mångfaldigas. Det är
24749:     Omorganiseringen av alkoholsystemet i början        fråga om en stor förändring, och man har inte
24750: av 1995 innebar en grundlig förändring av alko-         kunnat förbereda sig för sådan i alla fall. Man
24751: holtillsynen. Tidigare var det alkoholbolaget som       skall ändå märka att användningstiliståndet be-
24752: övervakade bl.a. den tekniska användningen av           rättigar tili användning av skattefri sprit. Denna
24753: alkohoi på grund av sitt monopol på spritförsälj-       skatteförmån är betydande, eftersom alkohol-
24754: ning. Av kunderna uppbars inga separata avgifter        skatten på sprit är 300 mark per liter. Å andra
24755: för tillståndsförvaltningen och övervakningen,          sidan innebär den skattefria spriten en betydande
24756: eftersom alkoholbolaget kunde inkludera kostna-         missbruksrisk, och därför är vissa övervaknings-
24757: derna i priset på de produkter som det sålde.           åtgärder av produkttillsynscentralen nödvändi-
24758:     I den gällande alkohollagstiftningen har mo-        ga.
24759: nopolet på spritförsäljningen slopats, och det har          Regeringen är medveten om att många företa-
24760: inrättats ett nytt myndighetsorgan för tillsyns-        gare har upplevt införandet av systemet med an-
24761: uppgiften, nämligen social- och hälsovårdens            vändningsavgifter för sprit som problematiskt.
24762: produkttillsynscentral. Detta ämbetsverk upp-           Man har kunnat hänvisa en del av användarna
24763: bär tillstånds- och tillsynsavgifter för sina offent-   tili att använda ersättande alkoholpreparat som
24764: ligrättsliga prestationer som avses i lagen om          inte omfattas av tillståndssystemet. Man försö-
24765: grunderna för avgifter tili staten (348/94) enligt      ker hela tiden utveckla nya sådana alkoholprepa-
24766: vad som social- och hälsovårdsministeriet be-           rat. Det oaktat bör man uppenbart ändra även
24767: stämt fOr att uppnå det självkostnadsvärde som          avgiftssystemet så att de lägre avgifter än själv-
24768: lagen förutsätter.                                      kostnadsvärdet som avses i lagen om grunderna
24769:     De avgifter som uppbärs för produkttillsyns-        för avgifter tili staten kan tillämpas mera flexibelt
24770: centralens prestationer täcker bl.a. hållandet av       då de sedvanliga avgifterna med tanke på företa-
24771: ämbetsverkets tillståndssystemregister, produkt-        garverksamheten blir oskäliga. Man torde i varje
24772: tillsynen, avgifterna för utfårdandet av anvis-         fall vara tvungen att ändra beslutet om produkt-
24773: ningar samt kontrollavgifterna.                         tilisynscentralens avgiftsbelagda prestationer se-
24774:     När social- och hälsovårdsministeriet fattade       nast nästa år, varvid även skäligheten av den
24775: beslutet om ämbetsverkets avgifter beaktade             användningsavgift som gäller produktutveckling
24776: man uttrycklingen den särskilda karaktären av           kommer att bedömas på nytt.
24777: 
24778:      Helsingforsden 5 oktober 1995
24779: 
24780:                                                                        Minister Terttu Huttu-Juntunen
24781:                                               KK 160/1995 vp
24782: 
24783: Kirjallinen kysymys 160
24784: 
24785: 
24786: 
24787: 
24788:                                      Hyssälä ym.: Aikuisten hammashuollon järjestämisestä
24789: 
24790: 
24791: 
24792:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
24793: 
24794:     Talousarvioesityksessään vuodelle 1996 halli-            Nyt on syytä käydä keskustelua siitä, kuuluu-
24795: tus ilmoittaa antavansa eduskunnalle esityksen,          ko aikuisväestön järjestelmällinen hammashuol-
24796: jolla luovutaan aikuisten hammashuollon laajen-          to pykälässä mainittuihin riittäviin terveyspalve-
24797: tamisesta vuoden 1996 alusta lähtien. Tiedossa ei        luihin, joiden järjestäminen on säädetty julkisek-
24798: ole seikkoja, minkä vuoksi luovutaan näin kes-           si tehtäväksi.
24799: keisen aikuisväestön terveyden peruspalvelun                 Hammashuollossa eri sosiaaliluokkien väliset
24800: laajentamisesta.                                         erot hoitoon hakeutumisessa ovat muusta ter-
24801:     Suun alueen terveydellä on huomattava mer-           veydenhuollosta poiketen huomattavan suuret.
24802: kitys kansalaisten yleisterveydelle. Hoitamatto-         Taloudellinen lama on vielä huonontanut tilan-
24803: mina suun alueen sairaudet altistavat moniin             netta entisestään. Terveyskeskuksissa ja sairaa-
24804: muihin sairauksiin ja vaikuttavat näin työskente-        loiden suutautien poliklinikoilla ovat akuutin
24805: lytehoon ja motivaatioon sekä aiheuttavat yh-            hoidon käynnit moninkertaistuneet. Terveyskes-
24806: teiskunnalle huomattavia kustannuksia.                   kuksissa, joissa supistuspäätöksistä huolimatta
24807:     Suomessa todetaan vuosittain noin 420 uutta          tarjotaan yhteiskunnan tukemia palveluja aikui-
24808: suun ja nielun alueen pahanlaatuista kasvainta.          sille, joootusajat voivat olla jopa yli vuoden.
24809: Valitettavasti lähes 90% uusista tapauksista to-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24810: detaan vasta hyvin myöhäisessä vaiheessa, jol-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24811: loin mm. etäispesäkkeiden todennäköisyys on jo           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24812: suuri. Kun suun alueen syöpä havaitaan alkuvai-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24813:  heessa, hoitotoimenpiteet ovat selvästi helpom-
24814:  piaja potilaan elossapysymisennuste on yli 75 %.                  Onko Hallituksella esitystä siitä, miten
24815:     Hallitusmuodon perusoikeuksia koskeva toi-                  aikuisten hammashuolto järjestetään
24816:  nen luku uusittiin 1.8.1995. Hallitusmuodon                    vuoden 1996 alusta lähtien, ja
24817:  15 a § käsittelee ihmisarvoisen elämän edellyttä-                 kuuluuko hammashuolto hallitus-
24818:  mää turvaa. Sen mukaan kuin laeilla tarkemmin                  muodon 15 a §:ssä mainittuihin riittäviin
24819:  säädetään, julkisen vallan on turvattavajokaisel-              terveyspalveluihin?
24820:  le kansalaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalve-
24821:  lut sekä edistettävä väestön terveyttä.
24822: 
24823:      Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1995
24824: 
24825:           Liisa Hyssälä                         Kari Myllyniemi             Tauno Pehkonen
24826:           Hannes Manninen                       Anu Vehviläinen             Aino Suhola
24827:           Annikki Koistinen                     Matti Väistö                Mari Kiviniemi
24828:           Jorma Huuhtanen                       Jukka Vihriälä              Juhani Alaranta
24829:           Tytti Isohookana-Asunmaa              Johannes Leppänen           Maria Kaisa Aula
24830:           Mauri Salo                            Hannu Kemppainen            Pauli Saapunki
24831:           Seppo Kääriäinen                      Mikko Pesälä                Eero Lämsä
24832:           Kyösti Karjula                        Vuokko Rehn                 Aulis Ranta-Muotio
24833:           Maija-Liisa Veteläinen                Timo Kalli                  Mauri Pekkarinen
24834: 
24835: 
24836: 
24837: 250261
24838: 2                                          KK 160/1995 vp
24839: 
24840: 
24841: 
24842: 
24843:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
24844: 
24845:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Proteettista hoitoa tai oikomishoitoa ei edelleen-
24846: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kään korvata.
24847: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Rintamaveteraaneilla oikeus hammashuollon
24848: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys-      korvaukseen määräytyy erillisen rintamavete-
24849: sälän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       raanien hammashuollon järjestämisestä ja kor-
24850: n:o 160:                                             vaamisesta annetun lain (678/92) mukaan. Sen
24851:                                                      mukaan rintamaveteraaneilla on oikeus saada
24852:           Onko Hallituksella esitystä siitä, miten   100 prosentin korvaus taksan mukaisesta mää-
24853:        aikuisten hammashuolto järjestetään           rästä tutkimuksesta ja ehkäisevästä hoidosta
24854:        vuoden 1996 alusta lähtien, ja                sekä proteettiseen hoitoon sisältyvästä kliinisestä
24855:           kuuluuko hammashuolto hallitus-            työstä. Muutoin oikeus korvaukseen määräytyy
24856:        muodon 15 a §:ssä mainittuihin riittäviin     vastaavasti kuin vuonna 1956 tai senjälkeen syn-
24857:        terveyspalveluihin?                           tyneillä henkilöillä. Muulla aikuisväestöllä oi-
24858:                                                      keus hammashuollon korvauksiin riippuu siitä,
24859:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         onko annettu hoito ollut muun sairauden kuin
24860: vasti seuraavaa:                                     hammassairauden parantamiseksi välttämätön-
24861:                                                      tä tai sädehoidon taikka sytostaattihoidon vuok-
24862:    Sairauskulujen verovähennysoikeudesta luo-        si tarpeellista.
24863: pumisen yhteydessä tehtiin sairausvakuutusla-            Suomen terveydenhuoltojärjestelmässä ter-
24864: kiin ruuutos (1714/91 ), jonka tarkoituksena oli     veyspalvelut rakentuvat lähtökohtaisesti kuntien
24865: ulottaa järjestelmällinen hammashuolto koske-        tarjoamien peruspalvelujen varaan, joiden tuot-
24866: maan koko aikuisväestöä 1. 7.1992 lukien. Val-       tamiseen niillä on oikeus saada valtionosuutta.
24867: tiontaloudellisista syistä on järjestelmän toi-      Kansanterveyttä koskevan lainsäädännön mu-
24868: meenpanoa siirretty väliaikaisilla lykkäyslaeilla    kaan kunnan tulee ensisijaisesti järjestää vuonna
24869: vuoden 1996 alkuun (559/92, 1008/92, 1620 ja         1956 ja sen jälkeen syntyneiden sekä pään ja
24870: 1621/93). Hallitus on antanut eduskunnalle           kaulan alueelle sädehoitoa saaneiden potilaiden
24871: 22.9.1995 valtion vuoden 1996 talousarvioon liit-    hampaiden tutkimus ja hoito. Kunnat voivat
24872: tyvän esityksen sairausvakuutuslain muuttami-        kuitenkin järjestää asukkaidensa hammashuol-
24873: sesta (HE 104/1995 vp). Esityksessä ehdotetaan,      lon haluamallaan tavalla resurssiensa puitteissa.
24874: että koko aikuisväestöön kohdistettavaksi aio-       Julkisen hammashuollon peittävyys on maas-
24875: tun järjestelmällisen hammashuollon korvaami-        samme jo kohtalaisen laaja. Toisaalta alueellisia
24876: sen toteuttamisesta luovutaan kokonaan vuoden        eroja kuitenkin löytyy. Yksityisen sektorin palve-
24877: 1996 alusta.                                         luja on suurten taajamien ulkopuolella vähem-
24878:    Hallituksen esityksen toteutuminen merkitsee      män, joten lähinnä terveyskeskukset antavat
24879: sitä, että sairausvakuutuksen hammashuollon          maaseudulla hammashuoltopalveluita koko
24880: korvaukseen ovat vuonna 1996 oikeutetut vuon-        väestölle. Sosiaali- ja terveydenhuollon tutki-
24881: na 1956 tai sen jälkeen syntyneet eli sanottuna      mus-ja kehittämiskeskuksen (STAKES) selvity k-
24882: vuonna 40 vuotta täyttävät ja sitä nuoremmat         sen mukaan terveyskeskusten hammashoitoa saa
24883: henkilöt. Järjestelmä merkitsee nykyisellään         16 prosenttia väestöstä eli noin 800 000 henkilöä.
24884: käytännössä sitä, että sairausvakuutuksen tuke-          Kysymyksessä tuodaan epäkohtana esille se,
24885: ma järjestelmällinen hammashuolto turvaa tä-         että Suomessa todetaan vuosittain 420 uutta
24886: män väestön osan jatkuvan hammashuollon.             suun ja nielun alueen pahanlaatuista kasvaintaja
24887: Korvaus on tutkimuksesta ja ehkäisevästä hoi-        että lähes 90 % uusista tapauksista todetaan vas-
24888: dosta 75 prosenttia ja muusta hoidosta 60 pro-       ta niin myöhäisessä vaiheessa, että paranemisen-
24889: senttia vahvistetun taksan mukaisesta määrästä.      nuste on huonompi kuin alkuvaiheessa todetun
24890: Korvaus laboratorio- ja röntgentutkimuksista         suusyövän. On katsottu, että jos potilas kävisi
24891: sekä lääkkeistä ja matkoista määräytyy sairaus-      säännöllisesti hammashoidossa, saattaisi ham-
24892: vakuutuksen yleisten periaatteiden mukaan.           maslääkäri havaita alkavan suusyövän.
24893:                                            KK 160/1995 vp                                            3
24894: 
24895:    Suusyöpä esiintyy muissa kudoksissa kuin          ovatko perheenne käytettävissä olevat varat ol-
24896: hampaissa. Sairausvakuutus korvaa paitsi lääkä-      leet tänä vuonna niin pienet, että olette joutunut
24897: rin antamaa hoitoa yleisesti, myös hammaslääkä-      tinkimään ja luopumaan sairauksien hoitoon liit-
24898: rin antamaa toimialaansa kuuluvaa muun sairau-       tyvästä lääkärin hoidosta, hammashoidosta tai
24899: den kuin hammassairauden hoitoa. Siten sairaus-      lääkkeistä. Tämän tutkimuksen valossa ei tilan-
24900: vakuutuskorvauksen puuttuminen ei sinänsä ole        netta ole pidettävä äärimmäisen synkkänä. Tut-
24901: esteenä sairauksien varhaiselle toteamiselle ja      kimuksen mukaan kotitalouksista 14% ilmoitti
24902: hoitamiselle. Jos henkilö toteaa suussaan epäilyt-   joutuneensa tinkimään tai luopumaan hammas-
24903: tävän haavauman tai kyhmyn, voi hän tutkituttaa      hoidosta, 8 % lääkärin hoidosta ja 4 % lääkkeis-
24904: sen lääkärillä ja saada sairausvakuutuskorvauk-      tä.
24905: sen. Ongelmana onkin se, että alkava suusyöpä ei         Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta an-
24906: aiheuta oireita eikä potilas osaa tämän johdosta     netulla lailla (969/95) lisättiin Suomen Hallitus-
24907: hakea hoitoa riittävän varhaisessa vaiheessa.        muotoon uusi 15 a §,jonka 2 momentin mukaan
24908: Tältä osin tilanne ei eroa merkittävästi esimer-     lailla turvataan jokaiselle oikeus perustoimeen-
24909: kiksi eräiden ruuansulatuselinten syövistä.          tulon turvaan sairauden, työkyvyttömyyden ja
24910:    Terveyskeskusten antamien tietojen mukaan         vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huol-
24911: potilaslaskutus maksavaa hammaspotilasta koh-        tajan menetyksen perusteella. Hallituksen edellä
24912: ti oli koko maassa keskimäärin 358 markkaa           mainittu esitys sisältää ehdotuksen sellaisesta
24913: vuonna 1994. Kansaneläkelaitoksen tilastojen         järjestelmästä luopumisesta, joka ei ole koskaan
24914: mukaan niin sanottujen nuorten aikuisten eli alle    tullut voimaan. Yksityisen sektorin tarjoamien
24915: 38-vuotiaiden hammashoidosta maksetut sai-           hammashuoltopalvelujen, joita on vaihtelevassa
24916: rausvakuutuskorvaukset olivat keskimäärin            määrin tarjolla maan eri osissa, käytöstä aiheu-
24917: korvauksen saajaa kohden 568 markkaa ja vas-         tuneiden kustannusten tasaamisella sairausva-
24918: taava kokonaiskustannus 1 078 markkaa, jolloin       kuutuksesta on vaikea nähdä yhtymäkohtia pe-
24919: potilaan omavastuu oli keskimäärin 510 mark-         rusturvaan. Käsite on kuitenkin vaikeaselkoinen
24920: kaa. Kansaneläkelaitoksen ja STAKESIN yh-            ja sen määrittelemisessä tulee eduskunnan perus-
24921: teistyönä toteutettiin keväällä 1995 terveyden-      tuslakivaliokunnalla olemaan keskeinen asema.
24922: huollon väestötutkimus. Kyselyssä kysyttiin,
24923:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1995
24924: 
24925:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
24926: 4                                           KK 160/1995 vp
24927: 
24928: 
24929: 
24930: 
24931:                                          Tili Riksdagens Talman
24932: 
24933:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       nande av och ersättning för tandvården för front-
24934: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         veteraner (678/92). Enligt denna har frontvete-
24935: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       ranerna rätt att för undersökning och förebyg-
24936: man Liisa Hyssälä m.fl. undertecknade spörsmål         gande vård samt kliniskt arbete som ingår i pro-
24937: nr 160:                                                tetisk vård få ersättning med 100% av beloppet
24938:                                                        enligt taxan. 1 övrigt fastställs rätten tili ersätt-
24939:           Har Regeringen förslag tili hur vuxnas       ning såsom fOr 1956 eller senare födda personer.
24940:        tandvård skall ordnas fr.o.m. ingången          För den övriga vuxna befolkningens vidkom-
24941:        av 1996, och                                    mande beror ersättningarna för tandvård på om
24942:           hör tandvården tili de tillräckliga häl-     den vård som givits varit nödvändig för behand-
24943:        sovårdstjänster som nämns i 15 a § reger-       lingen av någon annan sjukdom än tandsjukdom
24944:        ingsformen?                                     eller nödvändig på grund av strålbehandling eller
24945:                                                        behandling med cytostatika.
24946:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              1 Finlands hälso- och sjukvårdssystem bygger
24947: anföra följande:                                       hälsovårdsservicen på den basservice kommu-
24948:                                                        nerna erbjuder och för viiken de har rätt att få
24949:    1 samband med att rätten att dra av sjukvårds-      statsandel. Enligt folkhälsolagstiftningen skall
24950: kostnader vid beskattningen slopades gjordes en        kommunen anordna undersökning och behand-
24951: ändring i sjukvårds1agen (1714/91) i syfte att ut-     ling av tänderna för i första hand personer som är
24952: sträcka den systematiska tandvården tili hela den      födda 1956 eller senare samt för patienter som
24953: vuxna befolkningen fr.o.m. 1.7.1992. Av statsfi-       fått strålbehandling av huvudet och halsen.
24954: nansiella skäl har verkställigheten av systemet        Kommunerna kan dock ordna invånarnas tand-
24955: genom temporära 1agar skjutits upp tili ingången       vård på det sätt de önskar inom ramen för sina
24956: av 1996 (559/92, 1008/92, 1620 och 1621193). 1         resurser. Den offentliga tandvården är redan rätt
24957: anslutning tili budgeten för 1996 avlät regeringen     täckande i landet. Å andra sidan förekommer
24958: 22.9.1995 tili riksdagen en proposition med för-       regionala skilinader. U tanför tätorterna är utbu-
24959: slag tilllag om ändring av sjukförsäkringslagen        det av privat service mindre, varför det på lands-
24960: (RP 104/1995 rd). 1 propositionen föreslås att         bygden är närmast hälsocentralerna som erbju-
24961: man helt skall avstå från att införa den planerade     der tandvårdsservice åt hela befolkningen. Enligt
24962: systematiska tandvården fOr hela den vuxna be-         en utredning som gjorts av forsknings- och ut-
24963: folkningen vid ingången av 1996.                       vecklingscentralen för social- och hälsovården
24964:    Verkställs regeringens proposition betyder det      (STAKES) får 16 % av befolkningen, dvs.
24965: att rätten tili sjukförsäkringsersättning för tand-    800 000 personer, tandvård på hälsocentralerna.
24966: vård 1996 kommer att gälla dem som är födda                1 spörsmålet anförs som ett missförhållande
24967: 1956 eller senare, dvs. de som nämnda år fyller 40     att ca 420 nya elakartade tumörer i munnen och
24968: år och de som är yngre. Som sådant betyder             strupen årligen upptäcks i Finland och att nästan
24969: systemet i praktiken att den systematiska tand-        90 % av dem upptäcks så sent att prognosen för
24970: vård som sjukförsäkringen stöder tryggar konti-        tillfrisknande är sämre än för muncancer som
24971: nuerlig tandvård för denna del av befolkningen.        upptäcks i primärskedet. Man har ansett att ifall
24972: Ersättningen för undersökning och förebyggan-          patienten skulle besöka tandläkare regelbundet,
24973: de vård är 75% och för övrig vård 60% av               skulle tandläkaren kunna upptäcka en begyn-
24974: beloppet av en fastställd taxa. Ersättningen för       nande muncancer.
24975: laboratorie- och röntgenundersökningar samt                Muncancer förekommer i andra vävnader än
24976: läkemedel och resor fastställs enligt sjukförsäk-      tänderna. Förutom läkarvård i allmänhet ersät-
24977: ringens allmänna principer. Protetisk vård eller       ter sjukförsäkringen även behandling av annan
24978: regleringsvård skall fortsättningsvis inte ersättas.   sjukdom än tandsjukdom som tandläkaren ger
24979:    Frontveteranernas rätt tili ersättning för tand-    inom sitt kompetensområde. Avsaknaden av
24980: vård fastställs enligt en särskild lag om anord-       sjukförsäkringsersättning är således inte i sig ett
24981:                                              KK 160/1995 vp                                               5
24982: 
24983: hinder för ett tidigt konstaterande och behand-           pruta på och avstå ifrån läkemedel, tandvård
24984: ling av sjukdomar. Om en person upptäcker en              eller läkarvård i anslutning till sjukvård. Under-
24985: misstänkt sårighet eller knöl i munnen kan han            sökningen gav vid handen att situationen inte
24986: låta undersöka den hos en läkare och få sjukför-          kan betraktas som extremt svår. Enligt under-
24987: säkringsersättning. Det egentliga problemet är            sökningen meddelade 14% av hushållen att de
24988: att en begynnande muncancer inte ger symptom              varit tvungna att pruta på eller avstå från tand-
24989: och att patienten därför inte kan uppsöka vård i          vård, 8 % från läkarvård och 4% från läkemedel.
24990: ett tillräckligt tidigt skede. Tili denna del skiljer        Genom lagen om ändring av Regeringsformen
24991: sig situationen inte nämnvärt från exempelvis             för Finland (969/95) fogades tili regeringsformen
24992: cancer i vissa matsmältningsorgan.                        en ny 15 a §. Enligt paragrafens 2 mom. garante-
24993:    Enligt de uppgifter som erhållits av hälsocen-         ras alla rätt att få sin grundläggande utkomst
24994: tralerna var patientfaktureringen per betalande           tryggad vid sjukdom, arbetsoförmåga och under
24995: tandpatient i hela landet i genomsnitt 358 mk år          ålderdomen samt vid barnafödsel och förlust av
24996: 1994. Enligt fokpensionsanstaltens statistik var          försörjare. Den ovan nämnda propositionen
24997: sjukförsäkringsersättningarna för tandvård hos            innehåller ett förslag tili slopande av ett sådant
24998: unga vuxna, dvs. personer under 38 år, i genom-           system som aldrig har trätt i kraft. Utbudet på
24999: snitt 568 mk per ersättningstagare och motsva-            privat tandvårdsservice varierar i olika delar av
25000: rande totala kostnad 1 078 mk, varvid patientens          landet, och det är svårt att se något samband
25001: självrisk var i genomsnitt 510 mk. Som ett samar-         mellan grundskyddet och utjämnandet av kost-
25002: bete mellan folkpensionsanstalten och STAKES              naderna för den privata sektorns tandvårdsservi-
25003: verkställdes bland befolkningen 1995 en under-            ce med hjälp av sjukförsäkringen. Begreppet
25004: sökning angående hälsovården. 1 enkäten fråga-            grundskydd är dock svårtolkat och riksdagens
25005: des om familjens disponibla medel under året              grundlagsutskott kommer att ha en central ställ-
25006: varit så små att man i familjen varit tvungen att         ning när det skall definieras.
25007: 
25008:      Helsingforsden 6 oktober 1995
25009: 
25010:                                                         Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
25011:                                             KK 161/1995 vp
25012: 
25013: 
25014: Kirjallinen kysymys 161
25015: 
25016: 
25017: 
25018: 
25019:                                    T. Pohjola ym.: Opiskelun vaikutuksesta työttömyyspäivärahan
25020:                                        saantiin
25021: 
25022: 
25023:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25024: 
25025:     Työministeriö on kirjeellään 12.11.1993           opetus alkaa jo keskipäivällä. Erityisesti näitä
25026: (8336/40/93) pyrkinyt selkeyttämään työttö-           kursseja on suunnattu sellaisten ammattien har-
25027: myysturvan ja opintotuen yhteensovittamista.          joittajille, kuten esimerkiksi ravintoloiden työn-
25028: Kirjeessä on aivan perustellusti todettu työttö-      tekijöille,joiden työaika sijoittuu iltaan ja yöhön.
25029: myysturvalain 5 §:ään viitaten, että työttömyys-         Nykyisen ohjeistuksen mukaan sellainen työ-
25030: päivärahaan ei ole oikeutta henkilöllä, joka on       tön työnhakija, joka hakee aikaisempaan työko-
25031: katsottava päätoimiseksi opiskelijaksi. Opiskelu      kemukseensa tai ammattikoulutukseensa perus-
25032: katsotaan päätoimiseksi silloin, kun se on estee-     tuen työtä, jonka työskentelyajankohta on edellä
25033: nä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle.              mainittu, ei ole oikeutettu työttömyysturvaan,
25034:     Esimerkiksi lukion tai peruskoulun päivälin-      mikäli hän osallistuu ennen kello 16.30 alkavaan
25035: jalla opiskelevaa pidetään päätoimisena opiske-       koulutukseen.
25036: lijana lukukauden päättymiseen asti. Mikäli              Nämä henkilöt haluavat olla työmarkkinoi-
25037: opiskelu on puolestaan kurssimuotoista ja ta-         den käytettävissä ja vastaanottaisivat työpaikan
25038: pahtuu iltaisin tai viikonloppuisin, ei opiskelun     sitä tarjottaessa. He pystyisivät hoitamaan työn-
25039: katsota olevan esteenä työttömyyspäivärahan           teon ja opiskelun aivan vastaavasti kuin päivällä
25040: saamiselle. Työttömyysturvalain 7 a §:ssä on          työssäkäyvät ja iltaisin opiskelevat henkilötkin.
25041: erikseen säädetty opiskelusta päivälukion iltalin-    Tämän vuoksi heidän tulisi jo oikeudenmukai-
25042: jalla, iltalukiossa sekä ammatillisten oppilaitos-    suussyistäkin katsoa olevan työttömänä olles-
25043: ten iltakursseilla siten, että em. opiskelu ei ole    saan oikeutettuja työttömyysturvaan.
25044: esteenä työttömyysturvan saamiselle.                     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25045:      Työministeriön kirjeessä on edelleen tarken-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25046: nettu, että oikeus työttömyysturvaan säilyy mm.       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25047:  tilanteessa, jossa henkilö työttömäksi jäätyään      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25048:  on aloittanut opiskelun iltalukiossa tai päivälu-
25049:  kion iltalinjalla tai ammatillisen oppilaitoksen               Onko Hallitus tietoinen iltatyötä hake-
25050:  iltakurssilla. Koulutuksen tulee tapahtua henki-            vienja opiskelevien työttömien työnhaki-
25051:  lön työssäkäyntialueella ja sen tulee alkaa aikai-          joiden työttömyysturvaan liittyvästä on-
25052:  sintaan kello 16.30.                                        gelmasta, ja
25053:      Nyt useissa kaupungeissa on kuitenkin ryh-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25054:  dytty järjestämään lukion ja ammatillisten oppi-            ryhtyä sen korjaamiseksi?
25055:  laitosten koulutusta kurssimuotoisesti siten, että
25056: 
25057:      Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1995
25058: 
25059:           Tuija Pohjola                  Hannu Takkula                   Tapio Karjalainen
25060:           Erkki Pulliainen               Pirkko Peltomo                  Suvi Linden
25061:           Kari Myllyniemi                Säde Tahvanainen                Martti Korhonen
25062: 
25063: 
25064: 
25065: 
25066: 250261
25067: 2                                           KK 161/1995 vp
25068: 
25069: 
25070: 
25071: 
25072:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25073: 
25074:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         sin, on yleensä kuitenkin mahdollista saada opin-
25075: mainitussa tarkoitetussa Te, Rouva Puhemies,           totukea. Opintojen aikainen toimeentulo tulee-
25076: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-       kin turvata opintotukilain tarkoittamilla etuuk-
25077: le jäsenelle kansanedustaja Tuija Pohjolan ym.         silla, ei työttömyyspäivärahalla, joka on tarkoi-
25078: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 161:          tettu työttömän henkilön toimeentulon turvaksi
25079:                                                        ja työttömyydestä aiheutuneiden taloudellisten
25080:           Onko Hallitus tietoinen iltatyötä hake-      menetysten korvaamiseksi. Mikäli iltatyönteki-
25081:        vienja opiskelevien työttömien työnhaki-        jöiden sallittaisiin opiskella päivisin työttömyys-
25082:        joiden työttömyysturvaan liittyvästä on-        turvana, se johtaisi mahdollisuuteen rahoittaa
25083:        gelmasta, ja                                    opiskelu opintotukea korkeammilla etuuksilla.
25084:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo             Työttömyysturvalaissa todetaan, että työttö-
25085:        ryhtyä sen korjaamiseksi?                       mällä henkilöllä on kolmen ensimmäisen työttö-
25086:                                                        myyskuukauden aikana oikeus kieltäytyä työstä,
25087:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           jota ei voida pitää hänen ammattitaitonsa huo-
25088: vasti seuraavaa:                                       mioon ottaen hänelle sopivana. Kolmen ensim-
25089:                                                        mäisen työttömyyskuukauden jälkeen henkilö ei
25090:     Kuten kysymyksenjohdanto-osassa on todet-          voi pätevästi vedota ammattitaitoansa työstä
25091: tu, ei päätoimisella opiskelijana ole oikeutta työt-   kieltäytymisen perusteeksi. Selvää on, että työt-
25092: tömyyspäivärahaan. Opiskelijan toimeentulo             tömälle henkilölle pyritään tarjoamaan ammatti-
25093: turvataan ensisijaisesti yleisen opintotuen avulla.    taitonsa mukaista työtä. Tarjottu työ ei kuiten-
25094: Opintotuen ja työttömyysturvan yhteensovitta-          kaan aina vastaa henkilön aiempaa ammatillista
25095: miseksi työministeriö on valmistanut yhteistyös-       koulutusta ja työkokemusta. Vaikka tarjottu työ
25096: sä opetusministeriön sekä sosiaali- ja terveysmi-      vastaisi työnhakijan aiempaa koulutusta ja työ-
25097: nisteriön ja työmarkkinaosapuolten kanssa kir-         kokemusta, ei työnhakija voi kuitenkaan rajata
25098: jeen opiskelun päätoimisuuden arviointiin liitty-      työn vastaanottamista pelkästään päivä- tai ilta-
25099: vistä periaatteista. Kirje, joka on luonteeltaan       työhön.
25100: suositus, vastaa voimassaolevan opintotukiase-             Työmarkkinoilla tehdään yleensä työtä päivi-
25101: tuksen opiskelun päätoimisuutta koskevia sään-         sin. Pelkästään iltaisin tai öisin tehtävä työ ei ole
25102: nöksiä ja soveltamiskäytäntöä.                         kovin yleistä. Mikäli kirjeessä esimerkkinä mai-
25103:     Työministeriön kirjeessä todetaan, että työt-      nituille ravintoloiden työntekijöille tarjotaan
25104: tömyysturvaan ei ole oikeutta opiskeluajalta, jos      muuta kuin ammattitaitoa vastaavaa työtä ja
25105: koulutukseen on mahdollista saada opinto tukea.        vaikka tarjottu työ olisikin ravintola-alan työtä,
25106: Opintotukiasetuksen 3 §:n mukaan päätoimise-           on melko todennäköistä, että tarjottu työ olisi
25107: na pidetään lukion, ammatillisen oppilaitoksen         päivä- tai vuorotyötä, ei pelkästään iltatyötä.
25108: tai kansanopiston päiväopetuksena järjestettyjä        Mikäli henkilö olisi tällöin päivisin opiskelemas-
25109: opintoja. Muu koulutus katsotaan päätoimisek-          sa, ei hänellä olisi mahdollisuutta ottaa vastaan
25110: si, jos kansaneläkelaitos oppilaitosta kuultuaan       hänelle tarjottua päivä- tai vuorotyötä.
25111: arvioi opiskelun edellyttämän työmäärän olevan             Lopuksi totean, että työministeriö tulee yh-
25112: vähintään 25 viikkotuntia tai keskimäärin vähin-       teistyössä sosiaali- ja terveysministeriön ja ope-
25113: tään kolme opintoviikkoa tukikuukautta kohti.          tusministeriön kanssa valmistelemaan työttö-
25114: Iltaopiskeluun ei pääsääntöisesti myönnetä             myysturvalain muutosesityksen, jossa määritel-
25115: opintotukea.                                           lään päätoiminen opiskelu nykyistä täsmällisem-
25116:     Kuten kirjeessä toteatte, on koulutusta ryh-       min. Tässä yhteydessä tulee pohdittavaksi myös
25117: dytty järjestämään siten, että opetus alkaa jo         iltatyötä hakevien työttömien opiskelijoiden ase-
25118: keskipäivällä. Opiskeluun, joka tapahtuu päivi-        ma.
25119: 
25120:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1995
25121: 
25122:                                                                        Työministeri Liisa Jaakonsaari
25123:                                              KK 161/1995 vp                                             3
25124: 
25125: 
25126:                                          Tili Riksdagens Talman
25127: 
25128:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       säkerställas genom de förmåner som lagen om
25129: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         studiestöd möjliggör, inte genom arbetslöshets-
25130: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       dagpenning, som är avsedd för att skydda ut-
25131: man Tuija Pohjola undertecknade spörsmål nr            komsten för arbetslösa personer och för att ersät-
25132: 161:                                                   ta de ekonomiska förluster som arbetslösheten
25133:                                                        medför. Om man tillåter att de som utfår kvälls-
25134:           Är Regeringen medveten om det pro-           arbete kan studera under dagtid med hjälp av
25135:        blem som hänför sig till utkomstskydd för       utkomstkydd för arbetslösa, leder det tili att det
25136:        sådana arbetslösa arbetssökande som sö-         blir möjligt att finansiera studier med högre för-
25137:        ker kvällsarbete och studerar, och              måner än studiestödet.
25138:           vilka åtgärder avser Regeringen att             1 lagen om utkomstskydd för arbetslösa kon-
25139:        vidta för att avhjälpa problemet?               stateras att en arbetslös person kan, utan att
25140:                                                        förlora sin rätt tili dagpenning, under de tre för-
25141:   Som svar på detta spörsmål för jag vördsamt          sta arbetslöshetsmånaderna vägra ta emot arbete
25142: anföra följande:                                       som med beaktande av hans yrkesskicklighet inte
25143:                                                        kan anses lämpligt för honom. Efter de tre första
25144:     Såsom man konstaterar i frågans inledning,         arbetslöshetsmånaderna kan personeo inte moti-
25145: har de som studerar på heltid inte rätt tili arbets-   verat vädja tili sin yrkesskicklighet som grund för
25146: löshetsdagpenning. Studerandes utkomst säker-          vägran att ta emot arbete. Det är klart att man
25147: ställs främst genom det allmänna studiestödet.         försöker erbjuda sådant arbete åt arbetslösa per-
25148: För att sammankopp1a studiestödet och ut-              soner som motsvarar deras yrkesskicklighet. Det
25149: komstskyddet för arbetslösa har arbetsministe-         erbjudna arbetet motsvarar emellertid inte alltid
25150: riet i samarbete med undervisningsministeriet          personens tidigare yrkesutbildning och arbetser-
25151: och social- och hä1sovårdsministeriet samt ar-         farenhet. När det erbjudna arbetet motsvarar
25152: betsmarknadsparterna uppgjort ett brev om de           arbetssökandens tidigare yrkesutbildning och ar-
25153: principer som hänför sig tili värdering av om          betserfarenhet, kan arbetssökanden emellertid
25154: studierna sker på del- eller he1tid. Brevet, som är    inte begränsa arbetet så att han eller hon tar emot
25155: en rekommendation av sin natur, iakttar de stad-       endast dag- eller kvällsarbete.
25156: ganden om studier på heltid som ingår i den               På arbetsmarknaden arbetar man i allmänhet
25157: gällande förordningen om studiestöd och mot-           under dagtid. Sådant arbete som utförs endast på
25158: svarar tillämpningpraxis av förordningen.              kvällen eller natten är inte särskilt allmänt. Om
25159:     1 arbetsministeriets brev konstateras att man      man åt de arbetstagare som nämns som exempel
25160: under studietiden inte har rätt tili utkomstskydd      i brevet erbjuder något annat arbete än sådant
25161: för arbetslösa om man har möjlighet att få studie-     som motsvarar deras yrkesskicklighet, även om
25162: stöd för utbildningen. Enligt 3 § förordningen om      arbetet utförs inom restaurangbranschen, är det
25163: studiestöd anses studierna under dagtid i gymna-       rätt sannolikt att det erbjudna arbetet är dag-
25164: sium, vid yrkes1äroanstalter eller folkhögskolor       eller skiftarbete, inte enbart kvällsarbete. Om
25165: vara studier på heltid. Annan utbildning anses         personeo i detta fall studerar under dagtid, har
25166:  ske på heltid om folkpensionsanstalten efter att      han eller hon inte möjlighet att ta emot det er-
25167:  ha hört läroanstalten värderar att studierna för-     bjudna dag- eller skiftarbetet.
25168:  utsätter minst 25 timmars arbete per vecka eller i       Tili slut konstaterar jag att arbetsministeriet
25169:  genomsnitt minst tre utbildningsveckor per stöd-      kommer att förbereda ett ändringsförslag av la-
25170:  månad. För kvällsstudier beviljas enligt huvudre-     gen om utkomstskydd för arbetslösa i samarbete
25171:  geln inte studiestöd.                                 med social- och hälsovårdsministeriet och under-
25172:     Såsom Ni konstaterar i brevet, har man börjat      visningsministeriet, och i förslaget kommer man
25173:  anordna utbildning på det sätt att undervisning-      att definiera studierna på heltid mera noggrant
25174:  en börjar redan mitt på dagen. Det är emellertid i    än nu. 1 detta samband kommer man också att
25175:  allmänhet möjligt att få studiesstöd för studier      överväga de arbetslösa studerandes ställning som
25176:  under dagtid. Utkomsten under studierna bör           söker kvällsarbete.
25177: 
25178:      Helsingforsden 10 oktober 1995
25179: 
25180:                                                                     Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
25181:                                              KK 162/1995 vp
25182: 
25183: Kirjallinen kysymys 162
25184: 
25185: 
25186: 
25187: 
25188:                                     Kiviniemi: Valtiontalouden säästöpäätösten vaikutuksista suku-
25189:                                         polvien väliseen tulonjakoon
25190: 
25191: 
25192:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
25193: 
25194:    Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden             tus- ja harjoittelupaikkojen takaamiseksi, mutta
25195: toteutuminen on valtion säästöpäätösten ja suur-       vähäisemmässä määrin kuin nuorisokansliapääl-
25196: työttömyyden Suomessa vaarantunut. Hallituk-           likkötyöryhmän ohjelma edellyttäisi.
25197: sen säästöpäätökset ovat osoittaneet, että nuoret         Viime vaalikaudella sukupolvien välisen oi-
25198: osallistuvat suhteellisesti tarkasteltuna muita        keudenmukaisuuden toteutuminen kiinnosti
25199: ikäluokkia enemmän budjettileikkauksiin. En-           päättäjiä. Ahon hallitus asetti työryhmän pohti-
25200: sinnäkin Lipposen hallituksen toimesta on hyvin        maan sukupolvien välistä tulonjakoa. Työryh-
25201: epäoikeudenmukaisesti huononnettu nuorten ja           män viime vuonna valmistuneen loppuraportin
25202: opiskelijoiden jo ennestään vaatimatonta perus-        johtopäätöksenä oli, että yhteiskunnalliseen pää-
25203: turvaa. Työttömyyden peruspäivärahojen indek-          töksentekoon on rakennettava nykyistä painok-
25204: sikorotusten tekemättäjättäminenja työmarkki-          kaammin sukupolvien välisten vastuiden tarkas-
25205: natuen leikkaukset kohdistuvat nimenomaan              telu. Pitkän aikavälin tarkastelujen kokonaisvas-
25206: nuoriin, joille ei yleensä vielä ole kertynyt ansio-   tuu soveltuisi työryhmän mukaan luontevimmin
25207: sidonnaisia etuuksia. Lisäksi opintorahaan ja          valtioneuvoston kanslialle.
25208: asumislisään kohdistetut leikkaukset olivat koh-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25209: tuuttomia. Erityisesti alle 20-vuotiaiden toi-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25210: meentulo opintotuen turvin on äärimmäisen              nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25211: heikkoa. Toiseksijoukko nuoria ollaan pudotta-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25212: massa kokonaan perusturvan ulkopuolelle.
25213: Tämä tapahtuu poistamalla sairastuneilta opis-                   Aikooko Hallitus jatkossa noudattaa
25214: kelijoilta oikeus sairaspäivärahaan ja suunnitte-             sukupolvien välistä tulonjakoa selvittä-
25215: lemalla työmarkkinatukileikkausten kohdista-                  mään asetetun työryhmän esitystä ja pit-
25216: mista alle 20-vuotiaisiin vailla ammattikoulutus-             käjänteisesti tarkastella sekä ottaa huo-
25217: ta oleviin nuoriin. Kolmanneksi hallitus ei ole               mioon oikeudenmukaisuuden toteutumi-
25218: riittävän päättäväisesti tarttunut nuorisotyöttö-             sen päätösten kohdentumisessa eri suku-
25219: myyden vähentämiseen. Ensi vuoden talousar-                   polviin?
25220: vioesityksessä toki lisätään toimenpiteitä koulu-
25221: 
25222:      Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1995
25223: 
25224:                                              Mari Kiviniemi
25225: 
25226: 
25227: 
25228: 
25229: 250261
25230: 2                                          KK 162/1995 vp
25231: 
25232: 
25233: 
25234: 
25235:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
25236: 
25237:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       seurauksena kääntynyt vuonna 1995 laskuun.
25238: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        Nuorten työttömyysaste on laskenut yleistä työt-
25239: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tömyysastetta nopeammin. Työttömyyden kes-
25240: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mari Kivi-      kimääräinen kesto on nuorilla muita ryhmiä ly-
25241: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          hyempi. Näin on siitä huolimatta, että talouden
25242: n:o 162:                                             elpyminen on lisännyt nuorten hakeutumista
25243:                                                      työmarkkinoille ja siten kohottanut erityisesti
25244:           Aikooko Hallitus jatkossa noudattaa        nuorten työvoiman tarjontaa. Koulutus- ja tuki-
25245:        sukupolvien välistä tulonjakoa selvittä-      toimia toteutetaan nyt EU:n sosiaalirahaston
25246:        mään asetetun työryhmän esitystä ja pit-      avustaman nuorisotyöttömyyden alentamiseen
25247:        käjänteisesti tarkastella sekä ottaa huo-     tähtäävän monipuolisen tukiohjelman mukaises-
25248:        mioon oikeudenmukaisuuden toteutumi-          ti. Ohjelman täysimittainen toimeenpano ja vai-
25249:        sen päätösten kohdentumisessa eri suku-       kutukset keskittyvät vuoden 1996 osalle.
25250:        polviin?                                          Hallitus hyödyntää sukupolvien hyvinvointia
25251:                                                      koskevaa tärkeää tutkimustyötä (mm. VA TT ja
25252:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ETLA) sekä seuraa tarkoin sitä työtä, jota erityi-
25253: vasti seuraavaa:                                     sesti OECD ja sen jäsenmaat aiheesta tekevät.
25254:                                                      Hallitus tulee esittämään eduskunnalle ohjel-
25255:    Tämän vuosikymmenen alun kriisikehitykses-        mansa mukaisesti laaja-alaisen tulevaisuusselon-
25256: sä maahan syntyi suuri tuotantokuilu, työttö-        teon, jossa tarkastellaan myös sukupolvien hy-
25257: myys päästettiinjyrkkään nousuun ja hyvinvoin-       vinvointia. Se antaa paremman lähtökohdan oi-
25258: nin perusteet vaarantuivat. Hallituksen perus-       keudenmukaisuustarkasteluille kuin suppea tu-
25259: tehtävä on nyt maan saaminen kestävälle kasvu-       lonjakonäkökulma.
25260: ja kehitysuralle siten, että työttömyys alenee ja        Näissä pitkän aikavälin tarkasteluissa on kyse
25261: julkisen velan kansantuoteosuus laskee. Tältä        siitä, millaiset hyvinvoinnin edellytykset siirtyvät
25262: pohjalta on myös mahdollista uudistaa suoma-         sukupolvelta toiselle. Suppeammassa mielessä
25263: laista hyvinvointiyhteiskuntaa omien voimava-        hyvinvoinnin edellytyksenä tarkastellaan sitä,
25264: rojemme mukaiseksi siten, että kansalaiset voivat    jättääkö jokin sukupolvi seuraavalle polvelle jul-
25265: hyväksyä sen oikeudenmukaisena ja tehokkaa-          kista velkaa vai ylijäämää. Tällöin tarkastellaan
25266: na.                                                  kotitalouksien saamien tulonsiirtojen ja hyvin-
25267:    Kysymyksessä mainitun sukupolvityöryhmän          vointipalvelujen elinkaaren aikaista summaa
25268: loppuraportin (Sukupolvien välinen tulonjako,        verrattuna elinkaaren aikana maksettuihin ve-
25269: Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 1994/3)       roihin. Laajemmassa merkityksessä hyvinvoin-
25270: perussanoma on, että tärkeimmät sukupolvien          nin edellytyksenä tarkastellaan nettovarallisuut-
25271: väliseen tulonjakoon vaikuttavat tekijät ovat ta-    ta tai sitä aineellista ja henkistä varallisuutta yh-
25272: loudellinen kasvu ja työllisyys. Olematon tai hi-    dessä, minkä sukupolvi jättää toiselle.
25273: das taloudellinen kasvu ja pysyvä suurtyöttö-            Tämän vuoden syyskuussa on aloittanut toi-
25274: myys vaarantaisivat nuorten ja tulevien sukupol-     mintansa erityinen nuorisoasiain neuvottelukun-
25275: vien mahdollisuudet saavuttaa niitä edeltävien       ta,joka myös seuraa nuorten elinolojen kehitystä
25276: sukupolvien tasoinen elinkaaren aikainen hyvin-      ja voi tehdä niitä koskevia aloitteita.
25277: vointi. Kestävä, vakaa kasvu ja työttömyyden             Hallitukselle esitetyn kysymyksen perustelu-
25278: mahdollisimman nopea vähentäminen ovat hy-           osassa sivuttuja, tulonsiirtojen leikkauksia kos-
25279: vän sukupolvipolitiikan peruselementit. Tällöin      kevia asioita voidaan pitää sukupolvien välisen
25280: nuorilla ja tulevilla sukupolvilla on mahdollisuus   tulonjaon kysymyksenä siinä mielessä, vähentä-
25281: - aiempien sukupolvien perintöjen pohjalta -         vätkö vai lisäävätkö ne nyt elävien sukupolvien
25282: elää paremman koulutuksensa turvin henkisesti        seuraaville polville siirtämää julkista velkaa. Eh-
25283: ja aineellisesti rikkaampaa elämää.                  dotetut toimetparantavat julkisen talouden tasa-
25284:    Nuorisotyöttömyys on taloudellisen kasvun         painoa ja antavat uskottavuu~ta kestävälle kas-
25285:                                             KK 162/1995 vp                                             3
25286: 
25287: vulle. Siten ne vahvistavat nuorten ja tulevien       ostovoimahan riippuu inflaatiosta, joka tänä
25288: sukupolvien hyvinvoinnin edellytyksiä.                vuonna on jäämässä erittäin alhaiseksi.
25289:    Vaikka osa tulonsiirtojen leikkauksista koh-           Jos opiskelija sairastuu, niin nykykäytännön
25290: distuu myös nuoriin, sukupolvien väliset tuloerot     mukaan kansaneläkelaitoksen opintotukikeskus
25291: eivät välttämättä kasva nuorten vahingoksi. Su-       keskeyttää opintotuen maksamisen, kun opiske-
25292: kupolvitarkastelussa ovat oleellisia elinkaaritu-     lijan poissaolo kestää vähintään kaksi kuukaut-
25293: lot ja niiden kehitys; jos nuorten tulonsiirtoihin    ta. Opiskelija voi nykyisin saada tätä lyhyemmäl-
25294: kohdistuvat leikkaukset parantavat heidän hy-         tä sairausajalta sekä opintotukea että sairausva-
25295: vinvoinnin edellytyksiään vanhempana, loppu-          kuutuslain mukaista päivärahaa. Tällainen
25296: tulos on ao. sukupolven kannalta positiivinen.        etuuksien päällekkäin maksaminen ei ole tarkoi-
25297: Toiseksi sukupolvitarkastelussa otetaan huo-          tuksenmukaista. Päivärahatyyppisten etuuksien
25298: mioon myös se, että nyt vanhemmille ikäluokille       tarkoituksena on hyvittää lyhytaikaisesta sairas-
25299: tyypillisten etuuksien leikkaukset kohdistuisivat     tumisesta aiheutuvaa ansionmenetystä; sairastu-
25300: elinkaaren aikana myös nykyisiin nuoriin.             mista sinänsä ei voitane pitää perusteena sille,
25301:     Kysymyksen perusteluosan luetteloimat asiat       että henkilön asema suhteessa hänen aikaisem-
25302: viittaavat siihen, miten leikkaukset kohdistuvat      paan tilanteeseensa paranee.
25303: nyt eläviin eri-ikäisiin väestöryhmiin, ei niinkään       Tarkoituksena on muuttaa sairausvakuutus-
25304: siihen, miten ne kohdistuvat eri sukupolviin. Täl-    lakia siten, että opintotuen maksaminen estää
25305: lainenkin tarkastelu voidaan toki tehdä. Budjetin     sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan mak-
25306: esitykset kohdistuvat varsin tasapuolisesti kaik-     samisen. Opiskelija voisi kuitenkin opintotuen
25307: kiin edunsaajaryhmiin. Siltä osin kuin leikkauk-      keskeydyttyä saada sairausvakuutuslain mukais-
25308: set kohdistuvat nuorten tyypillisiin etuuksiin,       ta päivärahaa, mikäli hänellä on ollut työtuloja,
25309: hallitus on parantanut ja pyrkii edelleen paranta-    joiden perusteella päiväraha voitaisiin maksaa.
25310: maan etuusjärjestelmiin sisältyviä koulutuksen        Jos hänellä ei ole ollut työtuloja, hänellä on oi-
25311: ja työnteon kannustimia verrattuna joutilaana         keus toimeentulotukeen. Tarkoituksena on myös
25312: oloon. On parempi, että nuoret hakeutuvat kou-        tarkistaa opintotukilain korkeakouluopiskelijoi-
25313:  lutukseen pienelläkin tuella kuin että ainoaksi      hin kohdistuvaa 55 kuukauden sääntöä ennen
25314: vaihtoehdoksi tehdään sosiaaliturvan varassa          vuoden 1997 alkua, jolloin ensimmäiset opiskeli-
25315:  eläminen. Hallitus pyrkii turvaamaan tarvittavat     jat saavuttavat 55 kuukauden rajan. Vanhem-
25316:  koulutuspaikat. Pitemmällä aikavälillä nuorten       pain-, isyys- ja äitiysrahassa säilyy vähimmäis-
25317:  hyvinvoinnin edellytykset paranevat oleellisesti,    päiväraha 60 markkana joustavassa yhteydessä
25318:  kun he käyttävät hyväkseen mahdollisuudet            kotihoidon tukeen.
25319:  koulutukseen ja henkisen pääoman kartuttami-             Sukupolvien välisen tulonjaon kannalta kes-
25320:  seen.                                                keistä on, miten uudistetaan sosiaali- ja eläketur-
25321:     Eräistä ensi vuoteen kohdistuvista tulonsiirto-   vaetuuksia. Hallitus on päättänyt eläkejärjestel-
25322: jen leikkauksista hallitus toteaa seuraavaa:          mien uudistamisesta tavalla, joka vähentää huo-
25323:     Indeksitarkistusten tekemättä jättäminen jat-     mattavasti tuleville sukupolville eläkemenoista
25324:  kaa edellisen hallituksen linjaa. Esitykset koske-   aiheutuvia rasitteita. Eläkejärjestelmien uudista-
25325:  vat tasapuolisesti kaikkia edunsaajaryhmiä. On       miseen liittyvät lait ovat parhaillaan eduskunnan
25326:  todettava, että indeksitarkistusten vaikutuksia      käsiteltävänä.
25327:  voidaan helposti liioitella. Käteen jäävän tulon
25328:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1995
25329: 
25330:                                                                                  Ministeri Arja Alho
25331: 4                                             KK 162/1995 vp
25332: 
25333: 
25334: 
25335: 
25336:                                            Till Riksdagens Talman
25337: 
25338:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-             Ungdomsarbetslösheten har minskat 1995 tili
25339: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           följd av den ekonomiska tillväxten. Det relativa
25340: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-         arbetslöshetstalet för unga har sjunkit snabbare
25341: man Mari Kiviniemi undertecknade spörsmål nr             än det allmänna arbetslöshetstalet. Unga män-
25342: 162:                                                     niskor är i genomsnitt arbetslösa kortare tid än
25343:                                                          andra grupper. Detta är fallet trots att den eko-
25344:             Ämnar Regeringen i fortsättningen            nomiska återhämtningen har gjort att flera ung-
25345:         fö1ja förslaget från den arbetsgrupp som         domar har sökt sig ut på arbetsmarknaden och
25346:         tillsatts för att utreda inkomstfördelning-      sålunda ökat utbudet på i synnerhet ung arbets-
25347:         en mellan generationerna och på lång sikt        kraft. Utbildnings- och stödåtgärder vidtas nu
25348:         kontrollera samt beakta att besluten rik-        enligt ett mångsidigt stödprogram som siktar tili
25349:         tas tili olika generationer på ett rättvist      att minska ungdomsarbetslösheten och som un-
25350:         sätt?                                            derstöds av EU:s socialfond. Fullföljandet av
25351:                                                          programmet i full skala och effekterna av det
25352:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            koncentreras tili 1996.
25353: anföra följande:                                            Regeringen utnyttjar det viktiga forskningsar-
25354:                                                          bete (bl.a. Statens ekonomiska forskningscentral
25355:     Under krisutvecklingen i början av decenniet         och Näringslivets forskningsinstitut) som gäller
25356: uppstod ett stort produktionsgap i vårt land,            välståndet hos olika generationer samt följer
25357: arbetslösheten tilläts öka drastiskt och grunder-        noga det arbete som i synnerhet OECD och dess
25358: na för välståndet äventyrades. Regeringens pri-          medlemsländer utför i saken. Regeringen kom-
25359: mära uppgift är nu att få landet in i en bestående       mer enligt sitt program att förelägga riksdagen en
25360: tillväxt- och utvecklingsfåra så att arbetslöshe-        omfattande framtidsredogörelse, där man också
25361: ten sjunker och den offentliga skuldens andel av         granskar välståndet hos olika generationer. Den
25362: nationalprodukten minskar. Utgående från detta           erbjuder en bättre utgångspunkt för rättmätig-
25363: är det också möjligt att förnya det finländska           hetsgranskningar än en snäv inkomstfördel-
25364: välfårdssamhället i enlighet med våra egna resur-        ningssynvinkel.
25365: ser så att medborgarna kan acceptera det som                1 dessa granskningar på lång sikt är det fråga
25366: rättvist och effektivt.                                  om vilka förutsättningar för välstånd som förs
25367:     Det grundläggande budskapet i generations-           vidare från en generation tili en annan. 1 snävare
25368: arbetsgruppens slutrapport om inkomstfördel-             bemärkelse granskas som en förutsättning för
25369: ningen mellan generationerna (Statsrådets kans-          välstånd huruvida någon generation lämnar efter
25370: lis publikationsserie 1994/3), som nämns i spörs-        sig offentlig skuld eller överskott tili följande
25371: målet, är att de viktigaste faktorerna som påver-        generation. Härvid granskar man summan av de
25372: kar inkomstfördelningen mellan generationerna            inkomsttransfereringar och den välfårdsservice
25373: är ekonomisk tiliväxt och sysselsättning. En obe-        som hushållen får under sitt levnadslopp jämfört
25374: fintlig eller långsam ekonomisk tillväxt och fort-       med de skatter som betalts under motsvarande
25375: gående massarbets1öshet skulle äventyra unga             tid. 1 vidaste bemärkelse granskas nettoförmö-
25376: människors och kommande generationers möj-               genheten som en förutsättning för välstånd, dvs.
25377: ligheter att nå samma välstånd som föregående            den sammanlagda materiella och andliga förmö-
25378: generationer under sitt levnadslopp. En beståen-         genhet som en generation lämnar vidare tili föl-
25379: de stabil tillväxt och en så snabb minskning av          jande.
25380: arbetslösheten som möjligt utgör grundelemen-               1 september i år har en särskild delegation för
25381: ten i en bra generationspolitik. Då har ungdomar         ungdomsärenden inlett sin verksamhet. Den föl-
25382: och kommande generationer möjlighet - utgå-              jer också utvecklingen av de ungas levnadsför-
25383: ende från arvet från tidigare generationer- att          hållanden och kan ta initiativ beträffande dem.
25384: leva ett intellektuellt och materiellt sett rikare Iiv      De frågor som gäller nedskärningar i inkomst-
25385: tack vare sin bättre utbildning.                         transfereringarna vilka tangeras i motiveringen
25386:                                               KK 162/1995 vp                                              5
25387: 
25388: tili spörsmålet kan ses som en fråga om inkomst-         komsttransfereringarna under det kommande
25389: fördelningen mellan generationerna i den me-             året konstaterar regeringen följande:
25390: ningen huruvida de minskar eller ökar den of-                Bortlämnandet av indexjusteringarna är en
25391: fentliga skuld som de nulevande generationerna           fortsättning på den förra regeringens linje. För-
25392: lämnar vidare tili följande generationer. De före-       slagen berör alla förmånstagargrupper rättvist.
25393: slagna åtgärderna förbättrar balansen inom den           Det bör konstateras att effekterna av indexjuste-
25394: offentliga ekonomin och gör en bestående tillväxt        ringar lätt kan överdrivas. Köpkraften hos den
25395: trovärdig. På detta sätt förstärker de förutsätt-        inkomst som blir kvar i handen är beroende av
25396: ningarna för välstånd hos ungdomar och kom-              inflationen, som i år blir mycket låg.
25397: mande generationer.                                          Om en studerande insjuknar så avbryter enligt
25398:     Trots att en del av nedskärningarna av in-           nuvarande praxis folkpensionsanstaltens studie-
25399: komsttransfereringarna också riktas tili unga, är        stödscentral betalningen av studiestödet när
25400: det nödvändigtvis inte så att inkomstskillnader-         studeranden varit frånvarande längre än två må-
25401: na mellan generationerna ökar tili nackdel för           nader. För kortare sjukdomstid kan en studeran-
25402: dem som nu är unga. 1 generationsgranskningen            de för närvarande få både studiestöd och dagpen-
25403: är inkomsterna under levnadsloppet och deras             ning enligt sjukförsäkringslagen. En dylik över-
25404: utveckling det väsentliga; om nedskärningar som          Iappning av förmåner är inte ändamålsenlig. Av-
25405: riktas tili inkomsttransfereringarna tili de unga        sikten med förmåner av dagpenningtyp är att
25406: förbättrar förutsättningarna för välstånd när de         gottgöra inkomstbortfall tili följd av kortvarig
25407: blir äldre, är slutresultatet för generationen i frå-    sjukdom; sjukdom i sig torde inte kunna betrak-
25408: ga positivt. F ör det andra beaktas i generations-       tas som tillräcklig grund för att en persons ställ-
25409: granskningen också det faktum att nedskärning-           ning förbättras i förhållande tili hans tidigare
25410: ar i förmåner som nu är typiska för äldre genera-        situation.
25411: tioner också kommer att riktas tili dem som nu är            Avsikten är att ändra sjukförsäkringslagen så
25412: unga senare i livet.                                     att betalning av dagpenning enligt sjukförsäk-
25413:     De saker som räknas upp i motiveringen tili          ringslagen förhindras om studiestöd betalas. När
25414: spörsmålet visar hur nedskärningarna berör de            studiestödet avbrutits skall en studerande emel-
25415: nulevande befolkningsgrupperna i olika åldrar            lertid kunna få dagpenning enligt sjukförsäk-
25416: och inte så mycket hur de berör olika generatio-         ringslagen om han har haft arbetsinkomster på
25417: ner. Ä ven en sådan granskning kan naturligtvis          grund av vilka dagpenning kan betalas. Om han
25418: göras. Förslagen i budgeten berör alla förmåns-          inte har haft arbetsinkomster, har han rätt tili
25419: tagargrupper tämligen rättvist. 1 den mån ned-           utkomststöd. Avsikten är också att se över 55-
25420: skärningarna riktas tili förmåner som är typiska         månadersregeln som gäller högskolestuderande i
25421: för ungdomar, har regeringen förbättrat och för-         lagen om studiestöd före ingången av 1997, då de
25422: söker ytterligare förbättra de sporrar tili utbild-      första studerandena når 55-månadersgränsen. 1
25423: ning och arbete i stället för sysslolöshet som ingår     fråga om föräldra-, faderskaps- och moderskaps-
25424: i förmånssystemen. Det är bättre att de unga får         penningen bibehålls minimidagpenningen 60 mk
25425: ett Iitet stöd för att söka sig tili utbildning än att   tillsammans med hemvårdsstödet.
25426: deras enda alternativ är att Ieva på socialskydd.            Med tanke på inkomstfördelningen mellan
25427:  Regeringen försöker trygga de behövliga utbild-         generationerna är det viktigt hur social- och pen-
25428:  ningsplatserna. På längre sikt förbättras förut-        sionsskyddsförmånerna förnyas. Regeringen har
25429: sättningarna för välstånd hos unga väsentligt när        beslutat att pensionssystemen förnyas på ett sätt
25430: de utnyttjar de möjligheter samhället erbjuder           som betydligt minskar den belastning som pen-
25431: dem att investera i utbildning och öka sitt intel-       sionsutgifterna medför för kommande generatio-
25432:  Iektuella kapital.                                      ner. Lagar som gäller en reform av pensionssyste-
25433:      Angående vissa av nedskärningarna av in-            men behandlas som bäst i riksdagen.
25434: 
25435:       Helsingforsden 10 oktober 1995
25436: 
25437:                                                                                     Minister Arja Alho
25438:                                          KK 163/1995 vp
25439: 
25440: Kirjallinen kysymys 163
25441: 
25442: 
25443: 
25444: 
25445:                                  Vihriälä ym.: Metsien uudistamisesta
25446: 
25447: 
25448:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
25449: 
25450:    Yksityismetsälain mukaan metsää on käytet-      Vuonna 1991 yksityismetsälakiin tehtiin muutos,
25451: tävä niin, ettei metsän luontainen uudistuminen    joka poisti vakuustalletuskäytännön.
25452: tai viljelyllä toteutettava uudistaminen vaaran-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25453: nu. Lain mukaan viljelyllä toteutettava metsän     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25454: uudistaminen on tehtävä piirimetsälautakunnan      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25455: hyväksymän uudistussuunnitelman mukaan.            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25456:    Nyt metsien uudistamisen rästejä on synty-
25457: mässä niin paljon, että yksityismetsälain mukai-            Mitä Hallitus aikoo tehdä metsien
25458: sella menettelyllä niitä ei pystytä hoitamaan.            uudistamisen varmistamiseksi?
25459: 
25460:      Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1995
25461: 
25462:           Jukka Vihriälä               Aulis Ranta-Muotio            Matti Väistö
25463:           Eero Lämsä                   Markku Vuorensola             Kerttu Törnqvist
25464:           Juhani Alaranta              Sulo Aittoniemi               ArmasKomi
25465:                                        Mari Kiviniemi
25466: 
25467: 
25468: 
25469: 
25470:  250261
25471: 2                                            KK 163/1995 vp
25472: 
25473: 
25474: 
25475:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
25476: 
25477:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa         Kukin tapaus vie resursseista ja toimintatavoista
25478: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          riippuen enimmillään 1-2 vuotta. Uudistamis-
25479: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        velvoitteen valvominen katselmuksen kautta on
25480: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Vihriälän         raskas toimenpide, johon metsälautakunnan
25481: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           työpanoksesta (neuvottelut, maastomittaukset,
25482: 163:                                                   katselmustoimitus) kuluu vähintäänkin 4-5
25483:                                                        työpäivää per kohde. Jos tapaus johtaa oikeu-
25484:          Mitä Hallitus aikoo tehdä metsien             denkäyntiin, ajankäyttö moninkertaistuu. Ta-
25485:        uudistamisen varmistamiseksi?                   pauksittain tutkitaan, mitä toimenpiteitä uudis-
25486:                                                        tamisalueella on tarpeen tehdä, ja neuvotellaan
25487:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           niistä metsänomistajan kanssa. Katselmuksia tu-
25488: vasti seuraavaa:                                       lee koko maassa arviolta muutamia kymmeniä,
25489:                                                        jotka koskevat räikeimpiä laiminlyöntejä.
25490:     Metsäkeskukset ja -lautakunnat alkoivat syk-          Tehostettujen tarkastusten yhteydessä on to-
25491: syllä 1993 -yhteistoiminnassa maa- ja metsäta-         dettu, että uudistamistöiden aloittamista on siir-
25492: lousministeriön kanssa - selvittää uudistamis-         retty, jolloin riski heikolle uudistamistulokselle
25493: rästien määrää ja keinoja asian saattamiseksi          kasvaa ja myös kustannukset nousevat. Metsäve-
25494: kuntoon. Ensimmäiseksi otettiin tarkastettaviksi       rotuksen muutoksen yhteydessä tehtiin laajoja
25495: ennen vuotta 1988 laaditut uudistamissuunnitel-        uudistushakkuita. Samassa yhteydessä poistui
25496: mat. Havaittiin, että luontaista uudistamista oli      taimikon veronhuojennus, joka kannusti uudis-
25497: laiminlyöty enintään 17 000 ha:lla ja kylvöä sekä      tamistöiden tekemiseen. Suurten alueiden uudis-
25498: istutusta enintään 15 000 ha:lla. Myöhemminkin         taminen aiheuttaa huomattavia kustannuksia,
25499: rästejä on syntynyt. Vertailun vuoksi todetta-         ja jotkut metsänomistajat joutuvat taloudellisis-
25500: koon, että vuosina 1983-1987 metsää uudistet-          ta syistä siirtämään töitä ja mahdollisesti tinki-
25501: tiin keskimäärin vuosittain luontaisesti 135 000       mään niistä. Metsänhoitoyhdistysten halu hoitaa
25502: ha:lla ja saman verran kylväen ja istuttaen.           uudistamistöitä on syntyneiden luottotappioiden
25503:     Osa laiminlyönneistä on sellaisia, että alueella   ja riskien lisääntymisen vuoksi heikentynyt.
25504: ei ole tehty mitään uudistamistöitä. On myös               Yksityismetsälain uudistamisen valmistelu
25505: alueita, joilla osa töistä on tehty (raivaus, muok-    maa- ja metsätalousministeriön metsälakitoimi-
25506: kaus), mutta viljely on suorittamatta. Osalle          kunnassa on juuri päättynyt. Uusi laki on tarkoi-
25507: alueita on tullut luontaisesti taimia. Näissä koh-     tus saattaa voimaan vuoden 1997 alusta, ja siinä
25508: teissa joudutaan selvittämään, onko syntynyt tai-      tullaan kiinnittämään huomiota kysymyksessä
25509: mikko laadultaan, puutajiltaan ja tiheydeltään         esille tuotuun ongelmaan. Toimikunnan kannan
25510: kasvupaikalle sopivaa ja kasvatuskelpoista.            mukaan uudenkin lain keskeisiä kohtia on maan-
25511:     Rästejä on tullut- paitsi kysymyksessä tode-       omistajalle kuuluva velvoite puuston aikaansaa-
25512: tun lainmuutoksen aiheuttaman vakuusmenette-           misesta uudistushakkuun jälkeen kohtuullisessa
25513: lyn poistumisen vuoksi -myös mm. laman tuo-            ajassa.
25514: mien taloudellisten vaikeuksien sekä katselmus-           Todettakoon, että hallitus on antanut edus-
25515: ten ja niitä seuranneiden eräiden oikeudenkäyn-        kunnalle vuoden 1996 talousarvioon liittyen eh-
25516: tien saaman kielteisenjulkisuuden vuoksi. Tilan-       dotuksen laiksi metsäkeskuksista ja metsätalou-
25517: teen hoitamista vaikeuttaa se, että nykyisen yksi-     den kehittämiskeskuksesta. Ehdotuksen mukaan
25518: tyismetsälain mukaan vanhat vakuustalletukset          metsätaloutta koskevien lakien noudattamista
25519: ja takaukset tulee vapauttaa kuluvan vuoden            valvoisivat alueelliset metsäkeskukset. Maa- ja
25520: loppuun mennessä.                                      metsätalousministeriön tarkoituksena on asettaa
25521:     Asian kuntoonsaattamiseksi tehdään maasto-         niiden erääksi keskeiseksi tulostavoitteeksi met-
25522: käyntejä, käydään metsänomistajien kanssa neu-         sänuudistamisen laiminlyöntien korjaaminen.
25523: votteluja ja suoritetaan katselmustoimituksia.
25524:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1995
25525: 
25526:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
25527:                                             KK 163/1995 vp                                              3
25528: 
25529: 
25530: 
25531:                                         Tili Riksdagens Talman
25532: 
25533:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       förrättningar. Varje fall dröjer beroende på re-
25534: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        surser och tilivägagångssätt på sin höjd 1-2 år.
25535: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      Att övervaka förnyelseplikten genom syneför-
25536: man Vihriälä m.fl. undertecknade spörsmål nr          rättning är en tung åtgärd tili viiken åtgår minst
25537: 163:                                                  4--5 arbetsdagar per objekt inom skogsnämnden
25538:                                                       (förhandlingar, fåltmätningar, syneförrättning).
25539:           Vad ämnar Regeringen göra att för           Om fallet leder tili en rättsprocess mångdubblas
25540:        trygga skogarnas förnyelse?                    tidsanvändningen. För varje enskilt fall utreds
25541:                                                       vilka åtgärder som är nödvändiga på förnyelse-
25542:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ytan och de diskuteras med skogsägaren. Syne-
25543: anföra följande:                                      förrättningar görs ungefår ett tiotal i hela Jandet
25544:                                                       och berör de mest flagranta försummelserna.
25545:    Skogscentralerna och skogsnämnderna börja-             1 samband med de effektiverade granskning-
25546: de hösten 1993 - i samarbete med jord- och            arna har konstaterats att förnyelsearbetena på-
25547: skogsbruksministeriet - utreda mängden out-           börjats senare, vilket ökar risken för svaga för-
25548: förda förnyelser samt medel för att få denna fråga    nyelseresultat samtidigt som också kostnaderna
25549: i skick. Först granskades förnyelseplaner upp-        stiger. 1 samband med ändringen av skogsbe-
25550: gjorda före 1988. Resultatet visade att naturför-     skattningen gjordes omfattande förnyelseav-
25551: nyelsen var oskött på högst 17 000 ha och vid         verkningar. Vid samma tidpunkt avskaffades
25552: sådd och plantering på högst 15 000 ha. Också         skattelättnaderna för ett plantbestånd, vilket ti-
25553: senare har eftersläpningar skett. Som jämförelse      digare sporrade att utföra förnyelsearbetena. Att
25554: kan konstateras att under 1983-1987 utfördes          förnya stora områden medför betydande kostna-
25555: naturförnyelser på i medeltal 135 000 ha per år       der och endel skogsägare har av ekonomiska
25556: och motsvarande areal genom sådd och plante-          orsaker varit tvungna att framskjuta arbetena
25557: ring.                                                 och möjligen minimera dem. Skogsvårdsfören-
25558:    En del av försummelserna består i att inga         ingarnas intresse att sköta förnyelsearbetena har
25559: förnyelsearbeten utförts på området. Det finns        på grund av uppkomna kreditförluster och öka-
25560: också områden där endel av arbetena utförts           de risker minskat.
25561: (röjning, markberedning), men där odlingen inte           Beredningen av förnyelsen av lagen om enskil-
25562: har utförts. På endel områden finns naturplan-        da skogar har just slutförts i jord- och skogs-
25563: tor. Beträffande dessa måste man utreda om det        bruksministeriets skogslagskommitte. A vsikten
25564: plantbestånd som uppstått tili sin kvalitet, träd-    är att den nya lagen skall träda i kraft från början
25565: slag och täthet är lämpligt och utvecklingsdugligt    av 1997 och i den kommer man att fåsta upp-
25566: på ifrågavarande växtplats.                           märksamhet vid detta problem. Enligt kommit-
25567:    Försummelser har uppkommit- förutom på             tens åsikt är också en av den nya lagens mest
25568: grund av att förfarandet med säkerhet vid förny-      centrala punkter markägarens skyldighet att få
25569: else försvunnit genom den lagändring tili viiken      tili stånd ett nytt bestånd inom en rimlig tid efter
25570: hänvisas i spörsmålet- också bl.a. på grund av        förnyelseavverkningen.
25571: de svårigheter den ekonomiskadepressionen fört            Det kan konstateras att regeringen i samband
25572: med sig samt genom den negativa publicitet syne-      med budgetpropositionen för 1996 tili riksdagen
25573: förrättningar och vissa därpå följande rättspro-      avgivit ett förslag tilllag om skogscentraler och
25574: cesser fått. Enligt den nuvarande lagen om en-        skogsbrukets utvecklingscentral. Enligt förslaget
25575: skilda skogar bör gamla säkerhetsdepositioner         skulle de lagar som berör skogsbruket övervakas
25576: och borgensförbindelser frigöras under loppet av      av de regionala skogscentralerna. Jord- och
25577: detta år vilket ytterligare försvårar möjligheterna   skogsbruksministeriet avser att ställa som ett
25578: att råda bot på problemet.                            centralt resultatmål att rätta tili försummelser
25579:    För att lösa problemet görs fåltbesök, förs        inom skogsförnyelsen.
25580: diskussioner med skogsägare samt utförs syne-
25581: 
25582:      Helsingforsden 4 oktober 1995
25583: 
25584:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
25585: 1
25586: 
25587: 1
25588: 
25589: 
25590: 
25591: 
25592:     1
25593: 
25594:     1
25595: 
25596: 
25597: 
25598: 
25599:         1
25600: 
25601:         1
25602: 
25603: 
25604: 
25605: 
25606:             1
25607: 
25608:             1
25609: 
25610: 
25611: 
25612: 
25613:                 1
25614: 
25615:                 1
25616: 
25617: 
25618: 
25619: 
25620:                     1
25621:                                             KK 164/1995 vp
25622: 
25623: Kirjallinen kysymys 164
25624: 
25625: 
25626: 
25627: 
25628:                                    Kallis: Todistajan aseman parantamisesta esitutkinnassa ja ali-
25629:                                        oikeuskäsittelyssä
25630: 
25631: 
25632:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25633:    Todistajan asema on Suomen oikeusjärjestel-        käynti suorittaa niin, etteivät syytetty ja hänen
25634: mässä hyvin suojaton,ja syytettyjen otteet todis-     avustajansa tule näkemään todistajaa, vaikka
25635: tajia vastaan ovat viime aikoina koventuneet. Jo      tämä on samassa tilassa ja häntä on myös mah-
25636: esitutkintapöytäkirjassa ilmenevät kaikki todis-      dollisuus normaalin tavan mukaan kuulustella.
25637: tajan henkilötiedot, osoitetiedot mukaan lukien.      Näin on toimittu mm. Saksassa. Myös ihmisoi-
25638: Näin syytetyllä ja hänen ystävillään on heti käy-     keustuomioistuimen päätöksen mukaan tällai-
25639: tettävissään kaikki keskeiset tiedot todistajasta.    nen todistajan henkilöllisyyden suojaaminen on
25640: Todistajia onkin yhä hankalampi saada, eikä hei-      mahdollista, eikä se loukkaa syytetyn oikeuksia.
25641: dän turvallisuutensa takaamiseksi ole juuri mi-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25642: tään keinoja.                                         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25643:    Todistajan henkilöllisyyden suojaaminen tar-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25644: peelliseksi katsotuissa tapauksissa, mm. huume-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25645: ja henkirikosoikeudenkäynneissä, olisi tärkeää
25646: ja suorastaan välttämätöntä. Henkilöllisyys voi-                Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
25647: taisiin suojata niin, että henkilötiedot ovat vain           tus aikoo ryhtyä todistajanaseman ja tur-
25648: tuomarin ja syyttäjän tiedossa. Tilanteissa, joissa          vallisuuden parantamiseksi esitutkinnas-
25649: todistajanhenkeä on uhattu, voitaisiin oikeuden-             sa ja alioikeuskäsittelyssä?
25650: 
25651:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1995
25652: 
25653:                                              Bjarne Kallis
25654: 
25655: 
25656: 
25657: 
25658: 250261
25659: 2                                         KK 164/1995 vp
25660: 
25661: 
25662: 
25663: 
25664:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
25665: 
25666:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tajan ja asianomistajan henkilön osoitteesta ja
25667: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       muista henkilöllisyyteen liittyvistä seikoista.
25668: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Harkittaessa mahdollisuutta todistelutarkoi-
25669: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Bjarne         tuksessa kuultavan henkilön nimettömänä esiin-
25670: Kalliksen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      tymiseen tulee kiinnittää huomiota Euroopan
25671: n:o 164:                                            neuvoston ihmisoikeuksien ja perusvapauksien
25672:                                                     turvaamisesta tehtyyn yleissopimukseen (ihmis-
25673:           Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-    oikeussopimus) niiden ratkaisujen perusteella,
25674:        tus aikoo ryhtyä todistajanaseman ja tur-    jotka Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on an-
25675:        vallisuuden parantamiseksi esitutkinnas-     tanut sanottua yleissopimusta soveltaessaan.
25676:        sa ja alioikeuskäsittelyssä?                    Kysymystodistajan suojaamisesta on edelleen
25677:                                                     esillä myös Euroopan unionin työryhmässä Jär-
25678:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         jestäytynyt rikollisuus. Työryhmä valmistelee
25679: taen seuraavaa:                                     todistajien suojelemista tarkoittavaa päätöslau-
25680:                                                     selmaa (Resolution on the protection ofwitnesses).
25681:    Viittaan kansanedustaja Prustin ym. kirjalli-    Vastaavanlainen työ on käynnissä myös Euroo-
25682: seen kysymykseen nro 13/1995 vp 8.5.1995 an-        pan neuvoston rikosongelmia käsittelevän eu-
25683: nettuun vastaukseen. Kysymys todistajan ja          rooppalaisen komitean (CDPC) todistajan pelot-
25684: asianomistajan suojaamisesta rikosasian esitut-     telua ja puolustuksen oikeuksia ( Committee of
25685: kinnan ja oikeudenkäynnin aikana on viime ai-       Experts on intimidation of Witnesses and the
25686: koina ajankohtaistunut. Vaikka ongelma Suo-         Rights ofthe Defence) käsittelevässä asiantuntija-
25687: messa ei vielä ole kovin mittava, meilläkin tulee   työryhmässä. Ensiksi mainitussa työryhmässä
25688: aivan ilmeisesti ryhtyä lainsäädäntötoimiin epä-    Suomella on edustaja mukana. Jälkimmäisenä
25689: kohtien poistamiseksi. Useassa valtiossa, esimer-   mainitun työryhmän työtä Suomi seuraa kiin-
25690: kiksi Ruotsissa, on voimassa lainsäädäntö,jonka     teästi. Oikeusministeriön tarkoituksena on val-
25691: mukaan on rajoitettu mahdollisuutta saada esi-      mistella asiaa koskeva hallituksen esitys edellä
25692: tutkinnanja oikeudenkäynnin aikana tieto todis-     mainittujen työryhmien työn valmistuttua.
25693: 
25694:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1995
25695: 
25696:                                                                     Oikeusministeri Sauli Niinistö
25697:                                                 KK 164/1995 vp                                                3
25698: 
25699: 
25700: 
25701: 
25702:                                             Tili Riksdagens Ta/man
25703: 
25704:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               gande och om andra omständigheter kring deras
25705: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande                person.
25706: medlem av statsrådet översänt följande av riks-               Då man överväger möjligheten att en person
25707: dagsman Bjarne Kallis undertecknade spörsmål               som hörs i bevissyfte uppträder anonymt bör
25708: nr 164:                                                    uppmärksamhet fåstas vid Europarådets kon-
25709:                                                            vention om skydd för de mänskliga rättigheterna
25710:            Vilka brådskande åtgärder ämnar Re-             och de grundläggande friheterna (människorätts-
25711:         geringen vidta för att förbättra ställning-        konventionen) utgående från de avgöranden som
25712:         en och tryggheten för ett vittne under             den europeiska domstolen för de mänskliga rät-
25713:         förundersökning och rättegången i un-              tigheterna har fattat då den tillämpat nämnda
25714:         derrätt?                                           konvention.
25715:                                                               Frågan om skydd av vittnen är för tilifållet
25716:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              aktuell också i Europeiska unionens arbetsgrupp
25717: anföra följande:                                           Organiserad brottslighet. Arbetsgruppen bere-
25718:                                                            der en resolution om skydd av vittnen (Reso/ution
25719:    Jag hänvisar tili svaret av 8.5.1995 på riks-           on the protection of witnesses). Ett motsvarande
25720: dagsman Prustis m.fl. spörsmål nr 1311995 rd.              arbete pågår också i en expertgrupp under Euro-
25721: Frågan om skyddet av ett vittne och en målsä-              parådets europeiska kommitte för straffrättspro-
25722: gande under förundersökningen av brott och                 blem (CDPC) som behandlar skrämsel av vittnen
25723: under rättegången i brottmål har aktualiserats             och försvarets rättigheter ( Committee of Experts
25724: under densenaste tiden. Trots att detta problem            on Intimidation of Witnesses and the Rights ofthe
25725: ännu inte har blivit särskilt omfattande i Finland         Defence). 1 den först nämnda arbetsgruppen är
25726: bör man uppenbarligen också hos oss vidta lag-             Finland representerat. Finland följer noggrant
25727: stiftningsåtgärder för att avskaffa missförhållan-         med arbetet i den senare arbetsgruppen. Justitie-
25728: dena. 1 flera stater, t.ex. i Sverige, finnsen lagstift-   ministeriet har för avsikt att bereda en regerings-
25729: ning enligt viiken man har begränsat möjligheten           proposition i ärendet efter att nämnda arbets-
25730: att under förundersökningen och rättegången få             grupper har slutfört sitt arbete.
25731: uppgifter om adressen för ett vittne och en målsä-
25732: 
25733:       Helsingfors den 5 oktober 1995
25734: 
25735:                                                                             Justitieminister Sauli Niinistö
25736:                                              KK 165/1995 vp
25737: 
25738: Kirjallinen kysymys 165
25739: 
25740: 
25741: 
25742: 
25743:                                     Kallis: Poliisin työtehtävien järjestämisestä
25744: 
25745: 
25746: 
25747:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
25748:    Poliisin työpaine on kasvanut viime aikoina            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25749: jatkuvasti. Paikallaan olisi tarkistaa poliisin työ-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25750: tehtäviä niin, että poliisit voisivat keskittyä tur-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25751: vallisuuden ja järjestyksenpidon kannalta kes-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25752: keisiin työtehtäviin. Mm. tv-lupamaksujen val-
25753: vontaan liittyviä tehtäviä, kuulustelua ja tv-vas-               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
25754: taanottimien takavarikointia, ei liene mielekästä             siin poliisin työtehtävien tarkistamiseksi?
25755: pitää ylikuormitetun poliisin tehtävänä.
25756: 
25757:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1995
25758: 
25759:                                               Bjarne Kallis
25760: 
25761: 
25762: 
25763: 
25764: 250261
25765: 2                                           KK 165/1995 vp
25766: 
25767: 
25768: 
25769: 
25770:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25771: 
25772:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            5. vakuutustoimintaan liittyvä muu kuin lii-
25773: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kennerikostutkinta
25774: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           6. lähetystöjen ym. vartiointi
25775: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Bjarne               7. lupahallinto-ja elinkeinovalvonta
25776: Kalliksen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            8. löytötavaroista huolehtiminen ja menete-
25777: n:o 165:                                              tyksi tuomittu omaisuus
25778:                                                           9. poliisin sisäisten toimintojen rationalisointi
25779:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        sekä markkinoitavien palvelujen maksuperus-
25780:        siin poliisin työtehtävien tarkistamiseksi?    teet.
25781:                                                           Eräiltä osin tehtävien karsinta on toteutettu,
25782:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           mutta monen tärkeän tehtäväryhmän osalta, ku-
25783: taen seuraavaa:                                       ten päihtyneiden käsittely, asiat ovat vielä avoin-
25784:                                                       na.
25785:    Poliisin päätehtävänä on oikeus- ja yhteiskun-         Poliisin erityistutkintaa koskevaan osahank-
25786: tajärjestyksen suojaaminen sekä yleisen järjes-       keeseen sisältyi eräänä asiakohtana tv-lupamak-
25787: tyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen. Poliisin      sujen rikosprosessin avulla tapahtuvan peri-
25788: on suoritettava myös muut sille erikseen laissa       misen tarkoituksenmukaisuuden selvittäminen.
25789: säädetyt tehtävät. Vuodelta 1927 peräisin olevan      Tv-lupa-asioissa toimii kaksi tahoa, lupatarkas-
25790: radiolaitteista annetun lain (8/27) 5 §:n mukaan      tajat ja poliisi. Kun lupatarkastajat tapaavat lu-
25791: television katselu ilman asianmukaista lupaa on       vattoman television käyttäjän, heillä tulisi olla
25792: säädetty rangaistavaksi teoksi. Näin ollen polii-     riittävät sanktio- ja konfiskaatiovaltuudet hoitaa
25793: sin on suoritettava esitutkinta tv-lupamaksujen       asia loppuun saakka. Poliisin tulee voida jatkos-
25794: laiminlyöntitapauksissa.                              sa painottaa toimintaansa merkittävimpien ri-
25795:    Poliisiasiain neuvottelukunta luovutti 5.11.       kosten tutkintaan. Yksittäisten valtion yritysten
25796: 1991 sisäasiainminist~:riölle mietinnön, jossa        tulisi kyetä hoitamaan maksujen periminen muu-
25797: muun muassa tehtiin ehdotuksia tehtävistä, joita      toin kuin rikosprosessin avulla.
25798: voitaisiin siirtää pois poliisilta muiden viran-          Radiolaitteista annetun lain muuttaminen
25799: omaisten hoidettaviksi. Tämän johdosta sisä-          kuuluu liikenneministeriön toimialaan. Sisä-
25800: asiainministeriö käynnisti poliisille kuulumatto-     asiainministeriö on esittänyt asiaa pohtineelle lii-
25801: mien tehtävien karsimisesta hankkeen, joka ja-        kenneministeriön johtamalle työryhmälle, että
25802: kaantui kutakin asiakokonaisuutta (karsinta-          tv-lupamaksujen laiminlyönnin kriminalisointi
25803: kohdetta) varten osahankkeisiin seuraavasti:          tulisi poistaa. Liikenneministeriön työryhmä ei
25804:    1. päihtyneiden käsittely                          ole vielä saattanut työtään päätökseen. Uuden
25805:    2. vangin kuljetus, vartiointi käräjäpaikalla ja   poliisilain 3 § poliisin tehtävien priorisoimisesta
25806: käräjäpäivystys                                       ei suo poliisille mahdollisuuttajättää täyttämättä
25807:    3. poliisin erityistutkinta                        sille muualla lainsäädännössä säädettyjä velvolli-
25808:    4. vakuutustoimintaan liittyvä liikennerikos-      suuksia.
25809: tutkinta
25810: 
25811:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1995
25812: 
25813:                                                                Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
25814:                                              KK 165/1995 vp                                              3
25815: 
25816: 
25817: 
25818: 
25819:                                          Tili Riksdagens Talman
25820: 
25821:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           6. vakthållning vid ambassader o.dyl.
25822: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-            7. övervakning av tiliståndsförvaltning och
25823: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       näringsutövning
25824: man Bjarne Kallis undertecknade spörsmål nr               8. omhändertagande av hittegods och egen-
25825: 165:                                                   dom som dömts förbruten
25826:                                                           9. rationa1isering av po1isens interna verksam-
25827:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          het samt betalningsgrunderna för de tjänster som
25828:        att se över po1isens arbetsuppgifter?           polisen skall erbjuda.
25829:                                                           Tili vissa delar har utgallringen redan genom-
25830:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          förts, men många viktiga uppgiftsgrupper, som
25831: anföra följande:                                       t.ex. behandlingen a v berusade, är ännu inte slut-
25832:                                                        giltigt behandlade.
25833:    Po1isens huvudsak1iga uppgift är att trygga            Det delprojekt som gäller polisens specialun-
25834: rätts- och samhällsordningen samt att upprätt-         dersökningar innefattar också som en sakfråga
25835: hålla allmän ordning och säkerhet. Polisen skall       utredning av hur ändamålsenligt det är att driva
25836: även utföra andra uppgifter som särskilt å1äggs        in tv-licenser med hjälp av en straffprocess. 1
25837: polisen i lagen. En1igt 5 § lagen angående radio-      fråga om tv-licensärenden är två instanser verk-
25838: an1äggningar från 1927 (8/27) är det en straftbar      samma, licensgranskarna och polisen. Då licens-
25839: hand1ing att se på tv utan giltigt tillstånd. Därför   granskarna träffar på en person som olovligen
25840: skall polisen göra en förundersökning i ärenden        använder en tv-apparat skall de ha tiliräckliga
25841: som gäller obetalda tv-licenser.                       sanktions- och konfiskeringsfullmakter för att
25842:    Delegationen för polisärenden överlämnade           slutföra ärendet. Polisen skall i fortsättningen
25843: 5.11.1991 ett betänkande tili inrikesministeriet i     kunna koncentrera sina resurser tili utredning av
25844: vilket bland annat framlades förslag tili vilka        betydande brott. Enskilda statliga bolag skall
25845: uppgifter som kunde överföras från polisen tili        kunna sköta indrivningen på annat sätt än ge-
25846: andra myndigheter. Med anledning av detta in-          nom en straffprocess.
25847: ledde inrikesministeriet ett projekt för utgallring       Det hör tili trafikministeriets verksamhetsom-
25848: av uppgifter som inte åligger polisen. Dessa upp-      råde att genomföra en ändring a v lagen angående
25849: gifter uppdelades i delprojekt enligt följande sak-    radioanläggningar. lnrikesministeriet har före-
25850: komplex (föremål för utgallring):                      slagit för den arbetsgrupp som under trafikminis-
25851:     1. behandling av herusade                          teriets ledning dryftar frågan att det inte längre
25852:    2. transport av fångar, vakthållning på tings-      skall vara en krimineli hand1ing att underlåta att
25853: ställe och tingsjour                                   betala tv-licens. Det faktum att polisen enligt 3 §
25854:    3. polisens specialundersökningar                   polislagen kan prioritera sina uppgifter ger inte
25855:    4. trafikbrottsundersökning som anknyter tili       polisen möjlighet att låta bli att fullgöra de ålig-
25856: försäkringsverksamhet                                  ganden om vilka i övrigt stadgas i lagen.
25857:    5. annan undersökning som anknyter tili för-
25858: säkringsverksamhet än trafikbrottsundersök-
25859: ning
25860: 
25861:      Helsingforsden 4 oktober 1995
25862: 
25863:                                                                    lnrikesminister Jan-Erik Enestam
25864: 1
25865: 
25866: 
25867: 1
25868:                                               KK 166/1995 vp
25869: 
25870: Kirjallinen kysymys 166
25871: 
25872: 
25873: 
25874: 
25875:                                      Saarinen ym.: Ns. Koikkalan mutkan oikaisemisesta valtatie 1:llä
25876: 
25877: 
25878: 
25879:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
25880: 
25881:     Valtatie 1:llä kantatie 53:n länsipuolella sijait-   kunnossapitokalusto saataisiin riittävän nopeas-
25882: seva ns. Koikkalan mutka on tunnetusti liikenne-         ti liikkeelle, mikäli säänvalvonta-automaattien
25883: turvallisuuden kannalta ongelmallinen tieosuus,          hälytykset tapahtuvat vaarallisten keliolosuhtei-
25884: jolla on tapahtunut useita kuolemaanjohtaneita           den jo muodostuttua. Lisäksi valtion teiden yllä-
25885: liikenneonnettomuuksia. Tieosuuden vaaralli-             pitoon osoittamat määrärahat ovat jo useamman
25886: suus johtuu tien muodosta. Tie muodostaa mut-            vuoden ajan vähentyneet siten, että mm. suolaus-
25887: kan, joka sijaitsee lisäksi syvänteessä, johon mo-       kaluston päivystysvalmiutta on jouduttu heiken-
25888: lemmin puolin olevilta mailta kosteus laskeutuu.         tämään.
25889:  Koikkalan mutkassa on etenkin keväisin ja syk-             Tielinjauksen oikaiseminen olisikin ollut sel-
25890: syisin usein mustaa jäätä, joka aiheuttaa liiken-        västi liikenneturvallisuuden kannalta parempi
25891: neturvallisuuden heikkenemisen.                          vaihtoehto. Nykyisten liikennemäärien kannalta
25892:     Uudenmaan tiepiirin suunnitelmissa oli aloit-        palvelutasoltaan riittämättömän tieosuuden
25893:  taa kyseisen mutkan oikaisutyöt kuluvan vuoden          muuttaminen E 18 -tiehen liittyväksi moottori-
25894:  syksynä. Nyt Uudenmaan tiepiiri on perunut ai-          tieksi olisi kuitenkin paras vaihtoehto.
25895:  keensa aloittaa parannustyöt tänä syksynä. Oi-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25896:  kaisun sijasta tiepiiri aikoo aloittaa valtatie 1:llä   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25897:  välillä Lohjanharju- Uudenmaan läänin raja              kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25898:  vähintään kymmenvuotisen kokeilun, jonka tar-           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25899:  koituksena on liikenteen hallinta säähavainto-
25900:  verkosta saatavien kelitietojen perusteella.                      Onko Hallitus tietoinen Uudenmaan
25901:     Automaattisen kelinvalvonnan avulla kun-                    tiepiirin suunnitelmista luopua valtatie
25902:  nossapitokalusto pyrittäisiin saamaan entistä                  1:llä olevan ns. Koikkalan mutkan oikai-
25903:  paremmin liikkeelle oikeaan aikaan sekä varoi-                 semisesta, ja
25904:  tettaisiin autoilijoita varoitustauluilla mahdolli-               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25905:  sista Iiukkaista tieosuuksista.                                ryhtyä kyseisen tieosuuden liikennetur-
25906:     Käytännössä on kuitenkin syytä epäillä, että                vallisuuden parantamiseksi?
25907: 
25908:       Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1995
25909: 
25910:            Matti Saarinen                   Raimo Tiilikainen              Klaus Bremer
25911:            Markku Pohjola                   Kaarina Dromberg               Matti Vanhanen
25912: 
25913: 
25914: 
25915: 
25916: 250261
25917: 2                                            KK 166/1995 vp
25918: 
25919: 
25920: 
25921: 
25922:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
25923:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         nushanke, jonka kustannusarvio on 20 milj. mk.
25924: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          Näin voitaisiin ylimääräiset massat käyttää ta-
25925: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        loudellisesti tiehankkeessa hyväksi.
25926: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Saa-           Perustienpidon rahoituksen aleneminen tar-
25927: risen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         peen mukaiselta noin 4 000 milj. markan vuosita-
25928: n:o 166:                                               solta vuoden 1996 talousarvioesityksen runsaan
25929:                                                        3 000 milj. markan tasolle vähentää tielaitoksen
25930:             Onko Hallitus tietoinen Uudenmaan          mahdollisuuksia irrottaa määrärahoista varoja
25931:         tiepiirin suunnitelmista luopua valtatie       uusiin, yli 10 milj. markan luokkaa oleviin inves-
25932:         l:llä olevan ns. Koikkalan mutkan oikai-       tointeihin. Nykytason mukaiset määrärahat si-
25933:         semisesta, ja                                  toutuvat lähinnä hoito- ja kunnostustoimenpitei-
25934:             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       siin sekä tielaitokselta edellytettyjen liikennetur-
25935:         ryhtyä kyseisen tieosuuden liikennetur-        vallisuus- ja ympäristötavoitteiden toteuttami-
25936:         vallisuuden parantamiseksi?                    seen. Tielaitos esittikin Koikkalan mutkan pa-
25937:                                                        rantamishanketta vuoden 1995 työllisyystyöoh-
25938:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           jelmaan, mutta ehdotus ei tullut hyväksytyksi.
25939: vasti seuraavaa:                                       Lisäksi Uudenmaan tiepiiri pyrki aloittamaan
25940:                                                        kohteen omilla määrärahoillaan kuluvan vuoden
25941:     Yksi onnettomuuksien kasaantumiskohdista           lopulla, edellyttäen, että tiepiirin perustienpidon
25942: valtatiellä 1 on ns. Koikkalan mutka tieosuudella      saldotilanne ja vuoden 1996 rahoitusnäkymät
25943: Hiidenveden silta - Lohjanharju. Koikkalan             olisivat hyvät. Kumpikaan näistä ehdoista ei kui-
25944: mutka ei poikkea ratkaisevasti tiejakson yleisestä     tenkaan toteutunut ja hanke oli poistettava oh-
25945: tasosta, vaan pääongelmana on viereisen lam-           jelmasta.
25946: menja maaston muotojen vaikutuksesta tien pin-            Kireiden liikenneturvallisuustavoitteiden to-
25947: taan yllättäen muodostuva ns. musta jää. Vuosi-        teuttamiseksi onkin haettava halpoja, mutta vai-
25948: na 1990-1994 paikalla tapahtui vuosittain kes-         kutuksiltaan tehokkaita keinoja. Vuonna 1994
25949: kimäärin 1,2 henkilövahinko-onnettomuutta,             Koikkalan mutkaan asennettiin kauko-ohjatut,
25950: jotka johtivat keskimäärin 1,5 henkilön louk-          liukkaudesta varoittavat, sähköisesti sytytettä-
25951: kaantumiseen. Viimeisin vakava onnettomuus             vät ja sammutettavat merkit. Varoitusmerkkejä
25952: tapahtui 23.3.1994.                                    ohjataan sekä tiemestaripiiristä että tiepiirin keli-
25953:     Tielaitos on selvittänyt valtatien 1 välin Muur-   keskuksesta. Kokeilua on tarkoitus laajentaa li-
25954: Ia - Lohjanharju liikenneturvallisuuden ja lii-        säämällä tiesääasemia, asentamalla joitakin keli-
25955: kenteen sujumisen parantamismahdollisuuksia.           kameroita ja lisäämällä kelivaroitusmerkkejä.
25956: Tarvittavien toimenpiteiden kustannusarvio on          Kokeilulie pyritään saamaan rahoitustukea
25957: noin 200 milj. mk, mutta niidenkään avulla ei          EU:n TEN-rahastosta, jolle hiljattain tehtyyn
25958: voida poistaa kapasiteetin lisäämistarvetta, jo-       anomukseen hanke sisältyy.
25959: hon kysymyksessäkin todetaan parhaaksi ratkai-            Talvihoidon taso vaikuttaa merkittävästi lii-
25960: suksi vireillä olevien suunnitelmien mukaisen          kenneturvallisuuteen. Nopeasti kehittyneiden
25961: moottoritien rakentaminen. Liikenneministeriö          säätietojen keräily- ja analysointijärjestelmien
25962: on tehnyt uutta tiesuuntaa koskevan päätöksen          tukemana alkaa mm. tällä tiejaksolla syksyllä
25963: vuonna 1990, ja tien yleissuunnitelma on jo val-       järjestelmällinen ennakkosuolaus, jolla estetään
25964: mistunut.                                              kelin muodostuminen vaaralliseksi. Toimenpi-
25965:     Myös Koikkalan mutkan oikaisua on selvitet-        teet tehdään, toisin kuin kysymyksessä epäillään,
25966: ty. Uusi tielinjaus kyseisellä kohdalla edellyttää     jo ennen vaarallisten keliolojen muodostumista.
25967: syviä maa- ja kallioleikkauksia, joista jää run-          Koikkalan mutkaan asennetut sähköiset keli-
25968: saasti ylimääräisiä massoja. Teknisistä syistä tu-     varoitusmerkit ovat jo osoittaneet toimivuuten-
25969: lisikin tämän vuoksi välillä Hiidenveden silta -       sa, eikä henkilövahinko-onnettomuuksia ole
25970: Lohjanharju toteuttaa hieman laajempi paran-           enää sattunut. Tulevalla talvikaudella tien en-
25971:                                            KK 166/1995 vp                                            3
25972: 
25973: nakkosuolauksen odotetaan edelleen paranta-          lisäämään varoitus- ja hoitotoimenpiteiden te-
25974: van liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuut-   hokkuutta. Liikenneministeriö katsoo, että jos
25975: ta. Tielaitos ei tämän vuoksi pidä mutkan oikai-     tästä huolimatta liikenneturvallisuus Koikkalan
25976: suhanketta suhteessa tienpidon muihin tarpeisiin     kohdalla tulevaisuudessa huononee, tielaitoksen
25977: enää välttämättömänä, vaan Koikkalan kohdal-         tulee ottaa edellä mainittu valtatien 1 parantami-
25978: la tullaan seuraamaan tilannetta ja tarvittaessa     nen kyseisellä kohdalla uudelleen harkittavaksi.
25979:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1995
25980: 
25981:                                                               Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
25982: 4                                         KK 166/1995 vp
25983: 
25984: 
25985: 
25986: 
25987:                                       Tili Riksdagens Talman
25988: 
25989:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    dessa schaktmassor ekonomiskt utnyttjas i väg-
25990: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-      projektet.
25991: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-       Finansieringen för basväghållningen sänks
25992: man Matti Saarinen m.fl. undertecknade spörs-       från en årsnivå på 4 000 milj. mark som motsva-
25993: mål nr 166:                                         rar behoven ner till en nivå på drygt 3 000 milj.
25994:                                                     mark enligt 1996 års budgetförslag och detta
25995:           Är Regeringen medveten om Nylands         minskar vägverkets möjligheter att från anslagen
25996:        vägdistrikts planer om att avstå från att    avsätta medel tili nya investeringar som motsva-
25997:        räta ut kurvan vid Koikkala, riksväg 1,      rar en klass över 10 milj. mark. De anslag som
25998:        och                                          motsvarar den nuvarande nivån är närmast
25999:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     bundna tili servicearbeten och underhåll samt tili
26000:        för att garantera trafiksäkerheten på det    att realisera de trafiksäkerhets- och miljömål som
26001:        ovan nämnda vägavsnittet?                    krävs av vägverket. Vägverket föreslog att ett
26002:                                                     projekt om förbättring av kurvan vid Koikkala
26003:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       skall tas med i sysselsättningsprogrammet för
26004: anföra följande:                                    1995 men förslaget godkändes inte. Dessutom
26005:                                                     strävade Nylands vägdistrikt tili att mot slutet av
26006:    Ett av ställena där olyckor hopar sig på riks-   innevarande år med egna anslag starta projektet
26007: väg 1 är kurvan vid Koikka1a på vägavsnittet        under förutsättning att saldot och finansierings-
26008: Hiidenvesi bro - Lohjanharju. Kurvan vid            utsikterna för 1996 skulle vara positiva. Inget av
26009: Koikkala avviker inte på ett avgörande sätt från    dessa vilikor uppfylldes dock och projektet
26010: den allmänna nivån på vägavsnittet utan huvud-      ströks ut från programmet.
26011: problemet är den s.k. svarta isen som formas på        I syfte att genomdriva tvingande trafiksäker-
26012: vägytan under påverkan av hur den närliggande       hetsmål skall därför billiga men effektiva medel
26013: dammen och terrängen formats. Under 1990-           sökas. År 1994 monterades i kurvan vid Keikka-
26014: 1994 skedde årligen i medeltal 1,2 personskade-     la fjärrstyrda märken som varnar för halka och
26015: olyckor på platsen och dessa ledde till skada hos   som tänds och släcks elektriskt. Varningsmärken
26016: i medeltal 1,5 personer. Den senaste allvarliga     styrs både från vägmästardistriktet och vägdi-
26017: olyckan skedde den 23 mars 1994.                    striktets vägväderlekscentral. Avsikten är att ut-
26018:    Vägverket har utrett hur trafiksäkerheten kan    vidga experimentet så att antalet väderstationer
26019: förbättras och trafiken göras smidigare på riks-    vid vägarna utökas, några vägkameror monteras
26020: väg 1 mellan Muuria- Lohjanharju. Kostnads-         och antalet märken som varnar för väglaget ut-
26021: beräkningen för de behövliga åtgärderna är ca       ökas. Strävan är att få finansieringsstöd från
26022: 200 milj. mark men inte ens de kan undanröja        EU:s TEN-fond för experimentet. Projektet in-
26023: behovet av att öka kapaciteten. Detta avgörs        går i ansökan som nyligen framställdes TEN-
26024: bäst, såsom det konstateras i spörsmålet, genom     fonden.
26025: att bygga en motorväg enligt de aktuella planer-       Nivån för vinterunderhållet inverkar avsevärt
26026: na. Trafikministeriet har 1990 träffat ett beslut   på trafiksäkerheten. Med stöd av de snabbt ut-
26027: om den nya linjeföringen och vägens generalpian     vecklade system för samlande och analys av vä-
26028: är slutförd.                                        derleksuppgifterna skall på detta vägavsnitt en
26029:    Även uträtningen av kurvan vid Koikkala har      systematisk förhandssaltning :Qåbörjas vilket
26030: övervägts. En ny linjeföring av det ovan nämnda     hindrar att väglaget blir farligt. A tgärderna vid-
26031: stället förutsätter djupa jord- och bergsschakt-    tas, mot vad som anmodas i spörsmålet, redan
26032: ningar med stora mängder extra schaktmassor.        innan det uppstår farligt väglag.
26033: Med anledning av detta borde man mellan Hii-           De elektriska varningsmärken för väglag har
26034: denvesi bro- Lohjanharju förverkliga ett något      redan visat att de fungerar och inga personskade-
26035: bredare förbättringsprojekt med en kostnadsbe-      olyckor har inträffat. Under den kommande vin-
26036: räkning på 20 milj. mark. På detta sätt kunde       tersäsongen antas en förhandssaltning av vägen
26037:                                          KK 166/1995 vp                                          5
26038: 
26039: ytterligare öka trafiksäkerheten och trafikens     hov effektivera varnings- och underhållsåtgär-
26040: smidighet. Därför anser vägverket inte att en      derna. Trafikministeriet anser att om trafiksä-
26041: uträtning av kurvan, i förhållande tili väghåll-   kerheten i framtiden trots detta försämras skall
26042: ningens andra behov, är nödvändig utan man         vägverket på nytt bedöma behovet att förbättra
26043: skall följa situationen vid Koikkala och vid be-   det ovan nämnda vägavsnittet på riksväg 1.
26044:      Helsingfors den 5 oktober 1995
26045: 
26046:                                                                Trafikminister Tuula Linnainmaa
26047:                 j
26048:                j
26049:               j
26050:              j
26051:             j
26052:            j
26053:           j
26054:          j
26055:         j
26056:        j
26057:       j
26058:      j
26059:     j
26060:    j
26061:   j
26062:  j
26063: j
26064:                                            KK 167/1995 vp
26065: 
26066: Kirjallinen kysymys 167
26067: 
26068: 
26069: 
26070: 
26071:                                   Saarinen ym.: Kunnallisen kansanäänestyksen toteuttamisajan-
26072:                                       kohdan määräämisestä
26073: 
26074: 
26075:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
26076: 
26077:    Laissa neuvoa-antavissa kunnallisissa kan-        7 033 äänioikeutettua, eli 50,97 % äänioikeute-
26078: sanäänestyksissä noudatettavasta menettelystä        tuista, ja varsinaisena äänestyspäivänä 1 385
26079: todetaan, että kansanäänestys toimitetaan k):ln-     henkeä, mikä on 10 prosenttia kaikista ääni-
26080: nanvaltuuston määräämänä sunnuntaina. Aä-            oikeutetuista.
26081: nestykseen voidaan osallistua myös ennakolta            Suhteutettuna äänioikeuttaan sunnuntaina
26082: kirjeitse.                                           käyttäneiden määrään muodostui kansanäänes-
26083:    Kunnanvaltuuston on päätettävä kansanää-          tyksen toteuttaminen äänestyspäivän osalta suh-
26084: nestyksen toimittamisesta viimeistään 60. päivä-     teettoman kalliiksi. Pohdittaessa sunnuntaina
26085: nä ennen äänestyspäivää. Päättäessään kansan-        äänioikeuttaan käyttäneiden vähäistä määrää
26086: äänestyksen toimittamisesta kunnanvaltuuston         todettiin yleisesti suurimmaksi syyksi äänestys-
26087: on samalla päätettävä äänestyksen aiheesta ja        ajankohdan sijoittaminen kesäiseen sunnuntai-
26088: ajankohdasta sekä äänestäjille esitettävistä vaih-   hin, jolloin suuri osa äänioikeutetuista ei ollut
26089: toehdoista.                                          kotipaikkakunnallaan tai oli harjoittamassa
26090:    Edelleen laissa neuvoa-antavissa kunnallisissa    vuodenajasta johtuvia viljelytöitä tai harrastuk-
26091: kansanäänestyksissä noudatettavasta menette-         sia.
26092: lystä todetaan 18 §:ssä, että kansanäänestyksissä       Kunnilla tulisikin olla nykyistä suurempi oi-
26093: on soveltuvin osin noudatettava, mitä mm. kun-       keus itse päättää neuvoa-antavan kansanäänes-
26094: nallisvaalilain 45 §:ssä säädetään. Mainitun py-     tyksen ajankohdasta sekä viikonpäivän että kel-
26095: kälän mukaan vaalitoimituksen tulee alkaa kello      lonajan osalta. Oletettavaa on, että esimerkiksi
26096: 9.00 ja jatkua yhtäjaksoisesti kello 20.00 asti.     Lohjan ja Lohjan maalaiskunnan tapauksessa
26097:    Neuvoa-antava kunnallinen kansanäänestys          huomattavasti suurempi osa äänioikeutetuista
26098: on viimeksi toteutettu Lohjalla ja Lohjan maa-       olisi käyttänyt äänioikeuttaan varsinaisena ää-
26099: laiskunnassa. Kansanäänestyksen aiheena oli          nestyspäivänä, mikäli äänestäminen olisi sijoitet-
26100: kuntaliitos. Kansanäänestys toteutettiin edellä      tu esimerkiksi keskiviikolle kello 12:n ja 20:n
26101: todetun säännöstön mukaisesti siten, että äänes-     väliselle ajalle.
26102: tämisen pystyi suorittamaan ennakolta kirjeitse         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26103: tai äänestämällä äänestyspaikoilla sunnuntaina       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26104: 3.9.1995 kello 9:n ja 20:n välisenä aikana.          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26105:    Lohjan kaupungissa kansanäänestykseen             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26106: osallistui 6 934 äänioikeutettua, mikä oli 59,95
26107: prosenttia kaikista äänioikeutetuista. Ennak-                  Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
26108: koon äänesti 6 148 henkeä, eli 53,15% ääni-                  neuvoa-antavaa kunnallista kansanää-
26109:  oikeutetuista, ja varsinaisena äänestyspäivänä              nestystä koskevan säännöstön uudista-
26110: 786 henkeä, eli 6,8 % äänioikeutetuista. Lohjan              miseksi siten, että kunnilla olisi nykyistä
26111: kunnassa kansanäänestykseen osallistui puoles-               suurempi oikeus itse päättää kansan-
26112: taan 8 418 äänioikeutettua, mikä oli 61,01 %kai-             äänestyksen ajankohdasta?
26113: kista äänioikeutetuista. Ennakkoon äänesti
26114: 
26115:      Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1995
26116: 
26117:           Matti Saarinen                 Raimo Tiilikainen              Reino Paasilinna
26118:           Klaus Bremer                   Tero Mölsä                     Ilkka Joenpalo
26119: 
26120: 250261
26121: 2                                            KK 167/1995 vp
26122: 
26123: 
26124: 
26125: 
26126:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
26127: 
26128:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         sunnuntain valitsemista äänestyspäiväksi sillä,
26129: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          että se on useimmille äänestäjille vapaapäivä,
26130: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        jolloin äänestämässä käynti on helppo järjestää.
26131: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Saarisen          Kunnallista kansanäänestystä koskevassa esi-
26132: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           tyksessä todettiin lisäksi, että sunnuntain valitse-
26133: 167:                                                   minen äänestyspäiväksi arkipäivän sijasta on
26134:                                                        kunnalle halvempaa sen vuoksi, että silloin välty-
26135:             Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        tään äänestysviranomaisten ansionmenetyskor-
26136:          neuvoa-antavaa kunnallista kansanää-          vauksilta ja äänestyspaikkoina oleville kouluille
26137:          nestystä koskevan säännöstön uudista-         tarvittavien erityisjärjestelyjen aiheuttamilta
26138:          miseksi siten, että kunnilla olisi nykyistä   kustannuksilta.
26139:          suurempi oikeus itse päättää kansanää-            Edellä sanotusta johtuen, ja kun kunnat voi-
26140:          nestyksen ajankohdasta?                       vat valita sen sunnuntain, jona niiden haluama
26141:                                                        kansanäänestys toimitetaan, eikä mistään voida
26142:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           päätellä, että kansanäänestystoimituksen järjes-
26143: vasti seuraavaa:                                       täminen arkipäivänä lisäisi osallistumisaktivi-
26144:                                                        teettia, kunnallisen kansanäänestyksen ajankoh-
26145:    Kunnallisen kansanäänestyksen käyttöönot-           taa koskevien säännöksien muuttamiselle ei ole
26146: toa ja äänestysmenettelyä koskevan lainsäädän-         nähtävissä riittäviä perusteita.
26147: nön valmistelussa päädyttiin käsitykseen, jonka           Tiedonsiirtotekniikassa tapahtuva kehitys ja
26148: mukaan äänestyksen oikeusturva- ja luotetta-           mahdolliset muutkin seikat saattavat kuitenkin
26149: vuusnäkökohdat edellyttävät sen toimittamista          olla johtamassa lähivuosina koko vaali- ja äänes-
26150: menettelytavoiltaan mahdollisimman paljon              tysmenettelyjen laajempaankin uudelleen arvioi-
26151: vaalien kaltaisena.                                    miseen. Myös kysymys kunnallisen kansanää-
26152:    Sekä vaalilainsäädi:lntöä että kunnallisesta        nestyksen ajoituksesta tulee silloin esille luonnol-
26153: kansanäänestyksestä annettua lainsäädäntöä             lisessa yhteydessään asianomaiseen kokonaisjär-
26154: koskevissa hallituksen esityksissä on perusteltu       jestelmään ja sen kehitykseen.
26155:        Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1995
26156: 
26157:                                                                              Ministeri Jouni Backman
26158:                                              KK 167/1995 vp                                              3
26159: 
26160: 
26161: 
26162: 
26163:                                          Tili Riksdagens Talman
26164: 
26165:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        stiftningen om vai och kommunala folkomröst-
26166: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         ningar har söndag som valdag motiverats med att
26167: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       söndagen för de flesta väljare är en ledig dag då
26168: man Saarinen m.fl. undertecknade spörsmål nr           det är lätt att rösta. 1 propositionen om korumu-
26169: 167:                                                   nala folkomröstningar konstaterades dessutom
26170:                                                        att det blir billigare för kommunerna att välja en
26171:             Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       söndag tili valdag eftersom man härvid undviker
26172:          ta för att revidera lagstiftningen om råd-    ersättning för inkomstbortfall för valmyndighe-
26173:          givande kommunala folkomröstningar så         terna och de kostnader som specialarrangemang
26174:          att kommunerna får större rätt att själva     vid skolor som tjänar som vallokaler föranleder.
26175:          besluta om tidpunkten för folkomröst-            På grund av det ovan nämnda och då kommu-
26176:          ningen?                                       nerna kan välja viiken söndag folkomröstningen
26177:                                                        förrättas samt då man inte kan dra några som
26178:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          helst slutsatser om att valdeltagandet skulle öka
26179: anföra följande:                                       om folkomröstningen arrangeras på en vardag
26180:                                                        finns det inte tillräckliga grunder för att ändra
26181:     Vid beredningen av lagstiftningen om införan-      tidpunkten för kommunala folkomröstningar.
26182: de av korumunala folkomröstningar kom man                 Utvecklingen inom dataöverföringstekniken
26183: tili den slutsatsen att synpunkter som gäller rätts-   och eventuella andra faktorer kan dock inom de
26184: skyddet och tiliförlitligheten vid folkomröstning-     närmaste åren leda tili att hela vai- och röstnings-
26185: ar förutsätter att förfarandet vid folkomröst-         förfarandet omprövas i större skala. Då tas också
26186: ningarna så mycket som möjligt är detsamma             frågan om tidpunkten för kommunala folkom-
26187: som vid vai.                                           röstningar upp i ett naturligt sammanhang i an-
26188:     1 regeringens propositioner som gäller lag-        slutning tili hela systemet och dess utveckling.
26189: 
26190:        Helsingforsden 10 oktober 1995
26191: 
26192:                                                                              Minister Jouni Backman
26193:                     j
26194:                     j
26195:                 j
26196:                 j
26197:             j
26198:             j
26199:         j
26200:         j
26201:     j
26202:     j
26203: j
26204: j
26205:                                             KK 168/1995 vp
26206: 
26207: Kirjallinen kysymys 168
26208: 
26209: 
26210: 
26211: 
26212:                                    Aittoniemi: Pysäköintivirhemaksun maksuajan pidentämisestä
26213: 
26214: 
26215: 
26216:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26217: 
26218:    Pysäköintivirhemaksu määrätään maksetta-           ta, korkeintaan huomautuksesta vaivonnalle ai-
26219: vaksi 7 päivän kuluessa siitä, kun virhe on havait-   heutuvan postitusmaksun.
26220: tu ja sitä koskeva maksuosoitus on kirjoitettu.          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26221: Jos näin ei tapahdu ja asiassa annetaan maksu-        tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
26222: huomautus, se merkitsee myös virhemaksun ko-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26223: rottamista.                                           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26224:    Asia on ongelmallinen monessakin suhteessa,
26225: mutta ainakin sikäli, että ajoneuvon haltija saat-               Mitä mieltä Hallitus on siitä, että ny-
26226: taa saada maksukehotuksen käsiinsä vasta joi-                 kyistä pysäköintivirhemaksun maksatus-
26227: denkin päivien kuluttua, ja mikäli edessä on vii-             menettelyyn liittyvää säännöstä muutet-
26228: konvaihde, virhemaksun maksaminen määrä-                      taisiin siten, että maksuaika nykyisen 7
26229: ajassa on mahdotonta. Myös valituksen tekemi-                 päivän sijasta olisi 14 vuorokautta tai että
26230: selle jää kovin vähäinen aika.                                ensimmäinen huomautus ei sisältäisi
26231:    Mielestäni ikivanhaa lakiaja käytäntöä pitäisi             maksunkorotusta vaan ainoastaan huo-
26232: muuttaa siten, että maksamiseen olisi aikaa 14                mautuksesta aiheutuneen todellisen ku-
26233: vuorokautta, tai sitten niin, että ensimmäinen                lun eli postimaksun?
26234: huomautus ei sisältäisi lainkaan maksunkorotus-
26235:       Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1995
26236: 
26237:                                             Sulo Aittaniemi
26238: 
26239: 
26240: 
26241: 
26242:  250261
26243: 2                                           KK 168/1995 vp
26244: 
26245: 
26246: 
26247: 
26248:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26249:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tenkin esitettävä viikon maksuajan kuluessa.
26250: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         Useimmiten kohtuulliseen syyhyn - kuten sai-
26251: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       raus, työttömyys tai varusmiespalvelus - perus-
26252: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        tuvaan pyyntöön suostutaan. Laissa säädetyn
26253: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         määräajan ylittäminen ei aina myöskään johda
26254: n:o 168:                                              automaattisesti korotukseen. Pysäköinninvalvo-
26255:                                                       jan työn käytännölliset näkökohdat ovat sanel-
26256:           Mitä mieltä Hallitus on siitä, että ny-     leet tiettyäjoustavuutta maksuajan noudattami-
26257:        kyistä pysäköintivirhemaksun maksatus-         sen valvonnassa. Varsinkin isommilla paikka-
26258:        menettelyyn liittyvää säännöstä muutet-        kunnilla tosiasiallinen ja säännönmukainen
26259:        taisiin siten, että maksuaika nykyisen 7       maksuaika ilman korotusseuraamusta on pidem-
26260:        päivän sijasta olisi 14 vuorokautta tai että   pi kuin seitsemän päivää.
26261:        ensimmäinen huomautus ei sisältäisi                Pysäköintivirhemaksua voi enimmilläänkin
26262:        maksunkorotusta vaan ainoastaan huo-           (tällä hetkellä 200 mk) pitää verraten pienenä
26263:        mautuksesta aiheutuneen todellisen ku-         summana, joka ei varsinkaan autonomistajille
26264:        lun eli postimaksun?                           voi olla kohtuuton. Vastaavasti viivästyskoro-
26265:                                                       tuksen ollessa sidoksissa pysäköintivirhemak-
26266:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          suun on laiminlyönnistä tai viivästyksestä aiheu-
26267: vasti seuraavaa:                                      tuva seuraamuskin lopulta markkamääräisesti
26268:                                                       varsin vähäinen. Jollei varsinaisiin perimistoi-
26269:    Hallitus vastasi hiljattain kansanedustaja Jou-    miin tarvitse ryhtyä, maksuvelvolliselle ei koidu
26270: ko Jääskeläisen tekemään kysymykseen (KK              muitakaan seuraamuksia- esimerkiksi korkoja
26271: 695/1993 vp) pysäköintivirhemaksun maksuajan          tai kuluja. Maksaminen on myös pyritty teke-
26272: pidentämisestä. Nyt esitettävä vastaus rakentuu       mään eri keinoin vaivattomaksi: sen voi suorittaa
26273: samoille näkökohdille. Pysäköintivirhemaksu-          esitäytetyllä tilillepanokortilla jokaiseen pank-
26274: lain (laki pysäköintivirhemaksusta, 248/70) mu-       kiin tai postiin. Nykyaikainen pankkitekniikka
26275: kaan pysäköintivirheen johdosta annettu keho-         on myös helpottanut maksun suorittamista; se-
26276: tus suorittaa pysäköintivirhemaksu on suoritet-       hän on mahdollista tehdä myös iltaisin ja viikon-
26277: tava viikon kuluessa kehotuksen antamispäiväs-        loppuisinkin. On huomattava, että- toisin kuin
26278: tä. Jos kehotusta ei noudateta eli pysäköintivir-     kysymyksen perusteluista olisi luettavissa -
26279: hemaksua ei suoriteta, nousee maksu puolitois-        maksua ei ole välttämätöntä suorittaa viikonlop-
26280: takertaiseksi. Maksun viivästyttyä pysäköinnin-       puna. Määräaikalain perusteella pysäköintivir-
26281: valvoja antaa kirjallisen määräyksen suorittaa        hemaksulaissa säädetty viikon määräaika pite-
26282: maksu viikon kuluessa määräyksen tiedoksisaa-         nee, jos sen viimeinen päivä on arkilauantai, sun-
26283: misesta uhalla, että maksu muuten peritään ulos-      nuntai tai muu määräaikalain 5 §:ssä lueteltu py-
26284: ottoteitse. Maksukehotukseen, maksumääräyk-           häpäivä.
26285: seen tai maksun korotukseen voi hakea muutosta           Pysäköintivirhemaksun viivästyskorotuksen
26286: esittämällä pysäköinninvalvojalle vastalauseen.       tarkoituksena on, että maksut käytännössä sään-
26287: Vastalause on tehtävä viikon maksuajan kulues-        nönmukaisesti maksettaisiin kehotuksen johdos-
26288: sa. Pysäköinninvalvojan päätöksestä voi edel-         ta ilman muuta niin, että erityiset perimistoimen-
26289: leen hakea muutosta valittamalla lääninoikeu-         piteet tulisivat vain harvoin tarpeellisiksi. Koro-
26290: teen 30 päivän kuluessa. Kuljettajalle joko tavat-    tus on siis tavanomainen maksun noudattamista
26291: taessa annettavassa tai muuten ajoneuvoon nä-         tehostava seuraamus. Ollakseen tarkoituksen-
26292: kyvälle paikalle kiinnitettävässä maksukeho-          mukainen sen tulee olla selkeä, helposti täytän-
26293: tuksessa on selostettu muun muassa nämä mää-          töönpantava sekä riittävän tuntuva olematta
26294: räajat, seuraamukset ja oikeusturvakeinot.            kohtuuton. Tämä on erityisen tärkeää pysäköin-
26295:    Pakottavista syistä pysäköinninvalvoja voi         tivirhemaksun kaltaisissa taloudellisesti pieni-
26296: myöntää maksuajan pidennystä. Pyyntö on kui-          määräisissä mutta suurta ihmisjoukkoa koske-
26297:                                            KK 168/1995 vp                                             3
26298: 
26299: vissa seuraamuksissa. Viimeksi mainitusta syystä     maksamatta. Siten ei näyttäisi olevan mahdolli-
26300: myös sen hallinnoinnin tulisi olla yksinkertaista.   suuksia toimiin, jotka voisivat vaikuttaa haitalli-
26301: On myös huomattava, että todellinen kulu ei ole      sesti maksukuriin. Edellä olevan perusteella voi-
26302: vain postimaksu, vaan myös asian hoitamisen          massa olevaa lakia ei tulisi muuttaa kysymykses-
26303: vaatima hallinnollinen työ maksaa. Nykyisinkin       sä esitetyillä tavoin.
26304: jo varsin suuri osa pysäköintivirhemaksuista jää
26305: 
26306:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1995
26307: 
26308:                                                                      Oikeusministeri Sauli Niinistö
26309: 4                                          KK 168/1995 vp
26310: 
26311: 
26312: 
26313: 
26314:                                        Tili Riksdagens Talman
26315: 
26316:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     vecka. I allmänhet bifalls en begäran på skälig
26317: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-       grund, såsom sjukdgm, arbetslöshet eller fullgö-
26318: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     rande av värnplikt. Aven om den i lagen stadgade
26319: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr        tiden överskrids, förhöjs boten inte alltid auto-
26320: 168:                                                 matiskt. Praktiska synpunkter i fråga om parke-
26321:                                                      ringsövervakarens arbete har medfört en viss
26322:           Vilken är Regeringens inställning till     flexibilitet i övervakningen av betalningstiden.
26323:        att ändra gällande stadganden om betal-       Särskilt på större orter är den faktiska och regel-
26324:        ningsförfarandet i fråga om parkerings-       mässiga betalningstiden utan förhöjningspåföljd
26325:        böter så att betalningstiden i stället för    längre än sju dagar.
26326:        nuvarande 7 dygn skulle vara 14 dygn              Parkeringsboten kan, även när den är som
26327:        eller att den första anmaningen inte skulle   störst (för tillfållet 200 mk), anses som en relativt
26328:        innehålla en förhöjning av parkerings-        liten summa som särskilt för bilägare inte kan
26329:        botens belopp utan endast den faktiska        vara oskälig. Eftersom även höjningen till följd
26330:        kostnaden för anmaningen, dvs. postav-        av försening är bunden till parkeringsboten, är
26331:        giften?                                       också påföljden för underlåtelse eller försening
26332:                                                      sist och slutligen relativt liten i mark mätt. Om
26333:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        egentliga indrivningsåtgärder inte behöver vid-
26334: anföra följande:                                     tas, drabbas den betalningssky1dige heller inte av
26335:                                                      några andra påföljder såsom räntor eller andra
26336:    Regeringen besvarade för en tid sedan riks-       utgifter. Man har också strävat efter att boten
26337: dagsman Jouko Jääske1äinens spörsmål (KK             skall kunna betalas så behändigt som möjligt.
26338: 695/1993 rd) om förlängning av betalningstiden       Boten kan beta1as med ett förhandsifyllt konto-
26339: för parkeringsbot. Detta svar bygger på samma        inbetalningskort i alla banker eller på posten.
26340: synpunkter. Enligt 1agen om parkeringsbot (248/      Den moderna banktekniken underlättar också
26341: 70) skall parkeringsbot med anledning av parke-      betalningen, som ju kan göras såväl på kvällar
26342: ringsfel betalas inom en vecka från betalningsan-    som under veckoslut. Det bör märkas att - till
26343: maningen. Följs inte anmaningen, dvs. om par-        skillnad från vad som kan utläsas ur motivering-
26344: keringsboten inte betalas, höjs parkeringsbotens     en till spörsmålet - parkeringsboten nödvän-
26345: belopp med hälften. Om betalningen dröjer skall      digtvis inte behöver betalas under ett veckoslut.
26346: parkeringsövervakaren meddela skriftligt före-       Med stöd av lagen om beräknande av laga tid
26347: läggande att betala förhöjd bot inom en vecka        förlängs tidsfristen på en vecka enligt lagen om
26348: från delfåendet av betalningsföreläggandet, vid      parkeringsbot, om den sista betalningsdagen in-
26349: äventyr att boten annars drivs in i utsökningsväg.   faller på en söckenlördag, söndag eller någon
26350: Ändring i betalningsanmaning, betalningsföre-        annan helgdag som nämns i 5 § lagen om beräk-
26351: läggande eller förhöjd bot kan sökas genom att       nande av 1aga tid.
26352: inlägga en protest hos parkeringsövervakaren.            Syftet med höjningen av betalningsboten är att
26353: Protesten skall inläggas inom betalningstiden på     boten i praktiken som regel betalas på anmaning
26354: en vecka. Parkeringsövervakarens beslut får vi-      utan vidare så att särskilda indrivningsåtgärder
26355: dare överklagas hos länsrätten inom 30 dagar. 1      endast sällan behöver vidtas. Höjningen är alltså
26356: den betalningsanmaning som antingen meddelas         en sedvanlig dröjsmålspåföljd som förstärker be-
26357: föraren då han anträffas eller som annars an-        talningen. För att vara ändamålsenlig måste den
26358: bringas på synligt ställe på fordonet redogörs       vara klar, lätt att verkställa och tillräckligt känn-
26359: bl.a. för dessa tidsfrister, påföljder och rätts-    bar utan att vara oskälig. Detta är särskilt viktigt
26360: skyddsmedel.                                         vid påföljder såsom parkeringsbot som är tämli-
26361:    Av tvingande skäl kan parkeringsövervakaren       gen ringa till sitt belopp men som gäller ett stort
26362: bevilja förlängning av betalningstiden. Begäran      antal människor. Av sist nämnda skäl bör också
26363: skall dock framställas inom betalningstiden på en    administreringen av påföljden vara enkel. Det
26364:                                           KK 168/1995 vp                                              5
26365: 
26366: bör även märkas att den faktiska kostnaden inte     därför inte ut som om det skulle finnas möjlighe-
26367: endast utgörs av postavgiften, utan också det       ter att vidta åtgärder som kan inverka negativt på
26368: administrativa arbete som behövs för att sköta      betalningsdisciplinen. Med stöd av vad som an-
26369: saken kostar. Redan för tillfållet lämnas en rätt   förts ovan bör gällande lag inte ändras så som
26370: stor del av parkeringsböterna obetalda. Det ser     framförs i spörsmålet.
26371: 
26372:      Helsingforsden 10 oktober 1995
26373: 
26374:                                                                     Justitieminister Sauli Niinistö
26375:                                             KK 169/1995 vp
26376: 
26377: Kirjallinen kysymys 169
26378: 
26379: 
26380: 
26381: 
26382:                                    Koistinen ym.: Toimenpiteistä nuorten naisten työllisyyden paran-
26383:                                        tamiseksi
26384: 
26385: 
26386:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26387: 
26388:     Työelämässä on paljon yli 50-vuotiaita naisia,    nuoria töihin ja koulutettu työvoimareservi käyt-
26389: jotka ovat saaneet lapsensa ennen nykyisiä so-        töön sekä ylirasittuneet ja eläkkeelle pääsyä
26390: siaalietuuksia ja olleet äitiys- ja hoitovapaalla     odottavat pois työelämästä.
26391: 52-70 vuorokautta tai vielä lyhyemmän ajan.              Lomautettujen 50-55-vuotiaiden yli 30 vuot-
26392: Siihen aikaan tehtiin myös lauantait työtä.           ta työelämässä olleiden naisten tulisi päästä suo-
26393:     Nämä henkilöt ovat sisukkaita suomalaisia         raan vapaalle ilman kortistokierrettä, jonka he
26394: naisia, jotka tekevät valittamatta työtään voi-       katsovat alentavaksi lopuksi työuralleen.
26395: miensa äärirajoilla kaupungeissa ja maaseudulla          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26396: mukautuen työelämän vaatimuksiin ja ovat työ-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26397: päivän päätyttyä aivan uupuneita.                     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26398:     Tälle naisryhmälle tulisi antaa mahdollisuus      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26399:  saada ennen eläkkeelle pääsyä synnytysten luku-
26400:  määrän mukaisesti tai 30 työssäolovuoden jäl-                  Minkälaisiin toimenpiteisiin Hallitus
26401:  keen helpotusta työvuosista, jolloin heille mak-            aikoo ryhtyä, että yli 50-vuotiaat, pitkään
26402:  settaisiin päivärahaa vastaavilla perusteilla kuin          työelämässä olleet naiset voisivat antaa
26403:  nyt määräytyy äitiyspäiväraha. Näin saataisiin              työpaikkansa nuoremmille?
26404: 
26405:       Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1995
26406: 
26407:           Annikki Koistinen              Hannu Kemppainen               Anne Huotari
26408: 
26409: 
26410: 
26411: 
26412:  250261
26413: 
26414: 
26415: 
26416:                  \
26417: 2                                           KK 169/1995 vp
26418: 
26419: 
26420: 
26421: 
26422:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26423: 
26424:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        laadultaan hyvänä, estää syrjäytymiskehitystäja
26425: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         pidentää mahdollisuutta jatkaa työssä nykyistä
26426: olette 19 päivänä syyskuuta 1995 päivätyn kir-        kauemmin.
26427: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         Työn uudelleenjakamista edellä mainittujen
26428: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Koistisen ym.      tavoitteiden saavuttamiseksi edistetään myös
26429: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 169:         muilla tavoin. Osa-aikalisää koskevaajärjestelyä
26430:                                                       jatketaan vuonna 1996. Sosiaali- ja terveysminis-
26431:           Minkälaisiin toimenpiteisiin Hallitus       teriössä on käynnistetty yhteistyöhanke kuntien
26432:        aikoo ryhtyä, että yli 50-vuotiaat, pitkään    kanssa työn jakamisesta sosiaali- ja terveyden-
26433:        työelämässä olleet naiset voisivat antaa       huollossa. Tässä hankkeessa keskeisenä tavoit-
26434:        työpaikkansa nuoremmille?                      teena on alan työllisyyden parantaminen, monin
26435:                                                       paikoin kohtuuttomaksi nousseiden työpainei-
26436:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          den keventäminen, alan koulutetusta työvoimas-
26437: vasti seuraavaa:                                      ta kiinnipitäminen sekä parempien mallien löytä-
26438:                                                       minen työllisyysvarojen käyttöön. Työministe-
26439:    Työelämän kehittäminen joustavammaksi ja           riössä on käynnissä projekti, jossa tutkitaan
26440: mm. työn uudelleenjakaminen ovat eräitä keino-        uusia innovatiivisia työaikasovelluksia ja kaksi
26441: ja pyrittäessä vähentämään työttömyyttä, erityi-      kertaa 6 -mallin kokeiluja yrityksissä.
26442: sesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömyyttä. Halli-         Työn jakamisen ja erilaisten uusien työaikaso-
26443: tuksen ohjelmassa on tältä osin todettu, että         velluksien tavoitteena on myös edistää työssä
26444: "hallitus edistää erilaisia tapoja työn ja työajan    pysymistä. Työkyvyn ylläpito ja työhön paluun
26445: jakamiseksi vapaaehtoisuuden pohjalta. Roh-           edistäminen sekä kuntouttaminen ovat aina ensi-
26446: kaistaan kokeiluja, joissa selvitetään kaksi ker-     sijaisia keinoja jälkikäteiseen sosiaaliturvaan
26447: taa 6 tunnin työvuorojärjestelmän toimivuutta.        verrattuna. Tämän mukaisesti on vastikään an-
26448: Työn vuorottelujärjestelmä toteutetaan."              netussa hallituksen esityksessä yksityisalojen
26449:    Hallitusohjelman mukaisesti ja solmittuun ta-      työeläkejärjestelmän uudistamista koskevaksi
26450: lous-, työllisyys- ja työmarkkinapoliittiseen sopi-   lainsäädännöksi pyritty tehostamaan työkyvyn
26451: mukseen liittyen hallitus antaa/on antanut edus-      ylläpitoa ja kuntoutusta mm. kuntoutustukea
26452: kunnalle lakiesityksen työvuorottelukokeilusta.       koskevilla sekä osatyökyvyttömyyseläkkeen
26453: Työvuorottelun tavoitteena on edistää työmark-        käytön lisäämiseen tähtäävillä ehdotuksilla. Toi-
26454: kinavalmiuksien säilymistä. Työelämässä olevil-       saalta sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa
26455: le annetaan mahdollisuus työkyvyn ja -taidon          työryhmässä selvitetään kuluvan vuoden lop-
26456: ylläpitämiseen ja kehittämiseen kuntoutuksen ja       puun mennessä mm. mahdollisuudet tehostaa ja
26457: koulutuksen avulla. Määräaikaisten työsuhtei-         systematisoida ikääntyneiden työttömien työky-
26458: den avulla parannetaan työttömien ja työmark-         vyn arviointia siten, että työkyvyttömyyseläkkei-
26459: kinoille tulevien nuorten mahdollisuuksia päästä      siin oikeutetut seuloutuisivat esille. Työryhmän
26460: työelämään. Määräaikaisesti työtä jakamalla           tulee myös arvioida yksilöllisten varhaiseläkkei-
26461: voidaan siten edistää koko työvoiman säilymistä       den myöntämiskriteerien asianmukaisuus.
26462: 
26463:      Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1995
26464: 
26465:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
26466:                                              KK 169/1995 vp                                                3
26467: 
26468: 
26469: 
26470: 
26471:                                          Till Riksdagens Talman
26472: 
26473:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         ningen på arbetsmarknaden förhindras och möj-
26474: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den          ligheten att fortsätta i arbete en längre tid än för
26475: 19 september 1995 tili vederbörande medlem av            närvarande förbättras.
26476: statsrådet översänt följande av riksdagsman                  Omfördelningen av arbete för uppnående av
26477: Koistinen m.fl. undertecknade spörsmål nr 169:           nämnda mål främjas även med andra medel. Sys-
26478:                                                          temet med deltidstillägg fortsätter 1996. Social-
26479:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-           och hälsovårdsministeriet och kommunerna har
26480:        ta för att kvinnor som har fyllt 50 år och        inlett ett samarbetsprojekt för delning av arbete
26481:        gjort en lång insats i arbetslivet kan över-      inom social- och hälsovården. De centrala målen
26482:        låta sina arbetsplatser tili yngre arbetsta-      med projektet är att förbättra sysselsättningen
26483:        gare?                                             inom branschen, att underlätta de ställvis stora
26484:                                                          psykiska påfrestningarna hos arbetstagarna på
26485:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            grund av arbetet, att hålla fast vid sådan arbets-
26486: anföra följande:                                         kraft som har utbildning inom branschen samt
26487:                                                          att finna bättre modeller för användningen av
26488:     Utvecklande av arbetslivet så att det blir flex-     sysselsättningsmedel. Vid arbetsministeriet ge-
26489: iblare och bl.a. omfördelning av arbete är meto-         nomförs ett projekt som undersöker nya innova-
26490: der med vilka man försöker minska arbetslöshe-           tiva arbetstidstillämpningar och försök med sys-
26491: ten, speciellt ungdoms- och långtidsarbetslöshe-         temet med 2 x 6 timmars arbetsskift i företag.
26492: ten. 1 regeringsprogrammet konstateras i fråga               Syftet med delning av arbete och de olika nya
26493: om detta att "regeringen främjar olika alternativ        arbetstidstillämpningarna är också att hålla kvar
26494: som innebär att arbetet och arbetstiden delas på         arbetstagarna i arbetslivet. Upprätthållande av
26495: friviliig basis. Regeringen uppmuntrar tili försök       arbetsförmågan och främjande av återgången tili
26496: där det utreds hur ett system med 2 x 6 timmars          arbete samt rehabilitering är sådana metoder
26497: arbetsskift fungerar. Systemet med arbetsalter-          som alltid prioriteras framom socialskydd i efter-
26498: nering införs."                                          skott. Enligt detta har man i den regeringspropo-
26499:     Enligt regeringsprogrammet och i anslutning          sition med förslag till revision av lagstiftningen
26500: till de ekonomisk-, sysselsättnings- och arbets-         om den privata sektorns arbetspensionssystem,
26501: marknadspolitiska avtal som ingåtts avlåter re-          som avläts nyligen, strävat efter att effektivera
26502: geringen tili riksdagen/har regeringen till riksda-      upprätthållandet av arbetsförmågan och rehabi-
26503: gen avlåtit ett lagförslag om försök med arbetsal-       literingen bl.a. med förslag om rehabiliterings-
26504: ternering. Syftet med arbetsalterneringen är att         stöd samt förslag som avses öka utnyttjandet av
26505: bibehålla arbetsmarknadsfårdigheterna. De ar-            delinvalidpensioner. Å andra sidan skall en ar-
26506: betande ges möjligheter att upprätthålla arbets-         betsgrupp som tiilsatts av social- och hälsovårds-
26507: förmågan och yrkesskickligheten och utveckla             ministeriet före utgången av detta år utreda bl.a.
26508: dessa genom rehabilitering och utbildning.               möjligheterna att effektivera och systematisera
26509: lbruktagandet av tidsbundna arbetsförhållan-             utvärderingen av arbetsförmågan hos äldre ar-
26510: den förbättrar möjligheterna för arbetslösa och          betslösa personer för att sålla fram dem som är
26511: unga som introduceras på arbetsmarknaden att             berättigade tili invalidpension. Arbetsgruppen
26512: komma in i arbetslivet. Genom att under en be-           skall också bedöma om kriterierna för beviljande
26513: stämd tid dela arbete kan hela arbetskraften bibe-       av individuell förtidspension är ändamålsenliga.
26514: hållas på en kvalitetsmässigt god nivå, utslag-
26515: 
26516:      Helsingfors den 11 oktober 1995
26517: 
26518:                                                        Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
26519:                                              KK 170/1995 vp
26520: 
26521: Kirjallinen kysymys 170
26522: 
26523: 
26524: 
26525: 
26526:                                     H. Koskinen ym.: Vanhemman tapaaruisoikeudesta lapsensa kanssa
26527: 
26528: 
26529: 
26530:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
26531: 
26532:    Kysymykseni perusteluksi esitämme erään             sua paikalle sosiaaliviraston edustaja, joka to-
26533: isän kirjeen:                                          teaa tapahtuman. Minkäänlaisia pakkokeinoja
26534:    "Miten turvata isän oikeus lapseensa?               ei kuitenkaan ole sille, että tapaaminen tuolloin-
26535:    Mikäli lapsen äiti ei halua että isä tapaa las-     kaan onnistuisi. Isä joutuu hakemaan täytän-
26536: taan, on isän tällöin käytännössä mahdoton saa-        töönpanopäätöstä seuraavana arkipäivänä. Täl-
26537: da tapaamiset toimimaan.                               löin äidin pitää sakon uhalla antaa lapsen ja isän
26538:    Ensin isä joutuu hakemaan oikeuden kautta           tavata toisensa.
26539: välipäätöstä si!hen, että tapaamiset edes jotenkin        Viime kädessä sitten aikanaan ulosottomies
26540: toteutuisivat. Aiti voi kuitenkin riitauttaa tämän,    toimii asian täytäntöönpanoviranomaisena eli
26541: jolloin asia menee sosiaalivirastoon lausunnolle.      hakee lapsen tapaamaan isäänsä. Sosiaaliviras-
26542: Tämä vaihe voi kestää jopa kuukausia. Tällä            tolla ei käytännössä ole minkäänlaisia mahdolli-
26543: välin ei isällä ole oikeutta tavata lastaan. Väliai-   suuksia toimia lapsen ja isän tapaamisen toteutu-
26544: kaisen päätöksen tultua on isällä oikeus tavata        miseksi. Ei kuitenkaan ole lapsen etu, että tapaa-
26545: lapsensa.                                              misen toteutumiseksi lasta noutamaan pitää kut-
26546:    Seuraavassa vaiheessa isä joutuu hakemaan           sua ulosottomies. Isä joka ajattelee lastaan, ei
26547: oikeuden päätöstä tapaamisoikeuden järjestämi-         varmasti halua alistaa lasta näin julmille toimen-
26548: seksi jatkuvana. Molemmat osapuolet käyvät             piteille tapaamisoikeuden toteutumiseksi."
26549: sosiaaliviraston lastenvalvojan luona keskustele-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26550: massa lapseen liittyvistä asioista. Sosiaalivirasto    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26551: lähettää lausuntonsa oikeuteen, jossa asia käsi-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26552: tellään ja määrätään tapaamisoikeus isän ja lap-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26553: sen välille.
26554:    Aikanaan kun oikeus on tehnyt päätöksensä,                     Miten Hallitus aikoo toimia, että äidil-
26555: alkaa t~paamisoikeus isän ja lapsen välillä, jos              le tai isälle turvataan tapaamisoikeus lap-
26556: alkaa. Aiti voi kieltäytyä tapaamisoikeuden to-               sensa kanssa sellaisissa tapauksissa, jois-
26557: teutumisesta. Tällöin isällä on mahdollisuus kut-             sa toinen vanhemmista ei siihen suostu?
26558:      Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1995
26559: 
26560:                      Heikki Koskinen                            Osmo Kurola
26561:                      Pekka Kuosmanen                            Maija Rask
26562:                                                 Ville Itälä
26563: 
26564: 
26565: 
26566: 
26567: 250261
26568: 2                                           KK 170/1995 vp
26569: 
26570: 
26571: 
26572: 
26573:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26574: 
26575:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kin, kun lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta
26576: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         on sopimus tai tuomioistuimen päätös, mutta sen
26577: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       noudattamisessa ilmenee ristiriitoja. Elleivät
26578: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Heikki           vanhemmat kuitenkaan pääsisi yhteisymmär-
26579: Koskisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-          rykseen, voisi se vanhemmista, jonka ei sallita
26580: myksen n:o 170:                                       tavata lastaan, tehdä käräjäoikeudelle päätöksen
26581:                                                       tai sopimuksen täytäntöönpanoa koskevan ha-
26582:            Miten Hallitus aikoo toimia, että äidil-   kemuksen. Hakemuksen saavuttua käräjäoikeus
26583:        le tai isälle turvataan tapaamisoikeus lap-    määräisi heti asiaan sovittelijan. Sovittelun tar-
26584:        sensa kanssa sellaisissa tapauksissa, jois-    koituksena olisi saada asianosaiset noudatta-
26585:        sa toinen vanhemmista ei siihen suostu?        maan sopimusta tai päätöstä. Sovittelijan tulisi
26586:                                                       heti määräyksen saatuaan ottaa henkilökohtai-
26587:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          sesti yhteyttä asianosaisiin ja järjestää yhteinen
26588: vasti seuraavaa:                                      neuvottelu. Sovittelijan tulisi keskustella myös
26589:                                                       lapsen kanssa, jos se lapsen ikä ja kehitystaso
26590:     Jos vanhempi estää lapsen ja toisen vanhem-       huomioon ottaen on mahdollista.
26591: man tapaamiset, eikä tapaamisesta ole sopimus-           Ellei sovittelu johtaisi tulokseen, tulisi asiassa
26592: ta tai tuomioistuimen päätöstä, voivat avioliitto-    järjestää käräjäoikeudessa tarvittaessa suullinen
26593: laissa tarkoitetut perheasioiden sovittelijat pyyn-   käsittely, jossa voitaisiin kuulla todistajia ja jo-
26594: nöstä antaa apua ristiriitatilanteen selvittämisek-   hon voitaisiin kutsua sovittelija kuultavaksi.
26595: si. Sovittelijan on erityisesti kiinnitettävä huo-    Tuomioistuin voisi tietyin edellytyksin myös
26596: miota alaikäisten lasten aseman turvaamiseen.         kuulla lasta. Jos esitettäisiin selvitys siitä, että
26597: Elleivät vanhemmat kuitenkaan pääse sovintoon         vanhempi on estänyt sopimuksen tai päätöksen
26598: tai halua sovittelijan apua, voi käräjäoikeus lap-    mukaiset tapaamiset, käräjäoikeus määräisi so-
26599: sen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain      pimuksen tai päätöksen täytäntöönpantavaksi,
26600: nojalla antaa asiasta päätöksen. Tarvittaessa         jollei se olisi selvästi lapsen edun vastaista.
26601: huollosta ja tapaamisoikeudesta voidaan antaa            Tuomioistuin määräisi myös pakkokeinoista.
26602: väliaikaismääräys nopeassa menettelyssä. Väli-        Uuteen täytäntöönpanolakiin on ehdotettu otet-
26603: aikaismääräys, johon ei saa hakea muutosta, sa-       tavaksi samat pakkokeinot kuin nykyisessäkin
26604: moin kuin lopullinen päätös voidaan panna heti        laissa elinouto ja uhkasakko. Noutoa ei nykyisin
26605: täytäntöön niin kuin lapsen huollosta ja tapaa-       voida käyttää tapaamisten toteuttamiseksi. Jos
26606: misoikeudesta annetun päätöksen täytäntöön-           asetetut uhkasakot eivät ole tehonneet, on lapsi
26607: panosta annetussa laissa (nykyinen täytäntöön-        saattanut vieraantua toisesta vanhemmastaan
26608: panolaki) säädetään.                                  pitkällisten riitojen aikana. Hallituksen esityksen
26609:     Hallitus on 22 päivänä syyskuuta 1995 anta-       mukaan lapsi voitaisiin noutaa tapaamiseen, jos
26610: nut eduskunnalle esityksen uudeksi täytäntöön-        muutoin voidaan pitää todennäköisenä, etteivät
26611: panolaiksi (esitys lainsäädännöksi lapsen huol-       tapaamiset toteudu, ja jos toimenpiteeseen on
26612: toa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täy-       lapsen edun kannalta erittäin painavia syitä.
26613: täntöönpanon uudistamisesta, HE 96/1995). Esi-        Noudon edellytykset olisivat tiukat, koska nouto
26614: tyksessä ehdotetaan, että puheena olevat täytän-      on usein raskas kokemus lapselle. Ulosottomies
26615: töönpanoasiat siirrettäisiin lääninhallituksista      saisi sosiaaliviranomaisilta virka-apua tapaamis-
26616: käräjäoikeuksiin, käytännön täytäntöönpanon           ten toteuttamiseksi niin, että varsinaiseen nou-
26617: kuuluessa kuten nykyisinkin ulosottoviranomai-        toon ei jouduttaisi turvautumaan. Noutotilan-
26618: sille. Esityksessä on pyritty kehittämään sovitte-    teessa sosiaaliviranomainen ja tapaamaan tullut
26619: lua, ja pakkokeinoja koskevia säännöksiä esite-       vanhempi olisivat aktiivisia. Sosiaaliviranomai-
26620: tään tarkistettaviksi.                                sen olisi tarvittaessa kutsuttava paikalle lääkäri.
26621:     Esityksessä ehdotetaan, että perheasioiden so-    Lakimieskoulutuksen saanut ulosottomies py-
26622: vittelijat voisivat pyynnöstä antaa apua silloin-     syttelisi sivussa ja arvioisi mainittujen asiantunti-
26623:                                             KK 170/1995 vp                                             3
26624: 
26625: jatahojen avustamana, vastustaako riittävän ke-       kin voisi määrätä juoksevan uhkasakon, jossa
26626: hittynyt lapsi tapaamista, jolloin siitä luovuttai-   olisi kiinteä peruserä,ja lisäerä voitaisiin määrä-
26627: siin, tai onko lapsi niin järkyttynyt, että nouto     tä esim. jokaisesta kerrasta, jona tapaamista ei
26628: olisi siirrettävä myöhempään ajankohtaan.             sallita. Juokseva uhkasakko voitaisiin asettaa
26629:    Ensisijaisena uhkasakkomuotona olisi kerta-        enintään kuuden kuukauden ajanjaksolle.
26630: uhkasakko. Erityisestä syystä, esimerkiksijatku-         Täytäntöönpanoasia olisi esityksen mukaan
26631: van niskoittelun tilanteessa, tuomioistuin kuiten-    käsiteltävä kaikissa oikeusasteissa kiireellisenä.
26632:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1995
26633: 
26634:                                                                       Oikeusministeri Sauli Niinistö
26635: 4                                           KK 170/1995 vp
26636: 
26637: 
26638: 
26639: 
26640:                                          Tili Riksdagens Talman
26641: 
26642:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            miljefrågor på begäran skall kunna ge hjä1p ock-
26643: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande            så i sådana fall då det finns ett avta1 eller ett
26644: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        domstolsbeslut om vårdnaden om barnet och
26645: dagsman Heikki Koskinen m.fl. undertecknade            umgängesrätten men det uppstår konflikter vid
26646: spörsmål nr 170:                                       tiliämpningen av avtalet eller beslutet. Kan för-
26647:                                                        äldrarna likväl inte uppnå enighet kan den av
26648:           Hur ämnar Regeringen agera för att en        föräldrarna, som inte tiliåts att träffa barnet, tili
26649:        mamma eller en pappa säkras umgänges-           tingsrätten göra en ansökan om verkställighet av
26650:        rätt med sina barn i sådana fall då den         beslutet eller avtalet. När ansökan har inkommit
26651:        andra föräldern inte går med på det?            tili tingsrätten skall den genast förordna en med-
26652:                                                        lare. Syftet med medlingen är att förmå parterna
26653:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          att iaktta avtalet eller beslutet. Efter förordnan-
26654: anföra följande:                                       det skall medlaren genast personligen ta kontakt
26655:                                                        med parterna och ordna en gemensam förhand-
26656:    Om ena föräldern förhindrar umgänget mel-           ling. Medlaren skall också samtala med barnet,
26657: lan barnet och den andra föräldern och det inte        om detta är möjligt med beaktande av barnets
26658: finns ett avtal eller ett domstolsutslag om um-        ålder och utvecklingsnivå.
26659: gängesrätten, kan en medlare i fami1jefrågor som           Leder medlingen inte tili resultat skall i ären-
26660: avses i äktenskaps1agen på begäran ge hjälp för        det vid behov en muntlig förhandling hållas vid
26661: att lösa konfliktsituationen. Medlaren skall fåsta     tingsrätten, som kan höra vittnen och kalla med-
26662: särski1d uppmärksamhet vid att trygga minder-          laren för att höras. Domstolen kan under vissa
26663: åriga barns ställning. Kan föräldrarna emellertid      förutsättningar också höra barnet. Om det fram-
26664: inte enas eller om de inte vill ha hjälp av en         läggs utredning om att den ena föräldern har
26665: med1are, kan tingsrätten med stöd av 1agen angå-       förhindrat sammanträffanden enligt avtalet eller
26666: ende vårdnad om barn och umgängesrätt ge ett           beslutet, skall tingsrätten förordna att avtalet
26667: bes1ut i ärendet. Vid behov kan ett interimistiskt     eller beslutet skall verkställas, om detta inte up-
26668: förordnande om vårdnaden och umgängesrätten            penbart strider mot barnets intresse.
26669: ges i ett snabbt förfarande. Ett interimistiskt för-       Domstolen kan också besluta om tvångsme-
26670: ordnande, som inte får överk1agas, 1iksom också        del. Enligt förslaget innehåller den nya verkstäl-
26671: ett slutgiltigt bes1ut kan genast verkställas så som   lighetslagen samma tvångsmedel som gällande
26672: stadgas i lagen om verkställighet av beslut som        lag, dvs. hämtning och vite. För närvarande kan
26673: gäller vårdnad om barn och umgängesrätt (nuva-         hämtning inte användas för att få tili stånd ett
26674: rande verkställighetslagen).                           sammanträffande. Om de förelagda vitena inte
26675:    Regeringen avlät den 22 september 1995 en           har haft önskad effekt, har barnet under långva-
26676: proposition tili riksdagen med förslag tili en ny      riga stridigheter kunnat fjärmas från den andra
26677: verkställighetslag (Regeringens proposition till       föräldern. Enligt regeringens proposition kan
26678: riksdagen med förslag tili reform av verkställig-      barnet hämtas tili sammanträffandet, om det kan
26679: heten av beslut som gäller vårdnad om barn och         anses sannolikt att sammanträffandet inte an-
26680: umgängesrätt, RP 96/1995). 1 propositionen fö-         nars kommer tili stånd, och om det finns synner-
26681: res1ås att ifrågavarande verkställighetsärenden        ligen vägande skäl tili detta med tanke på barnets
26682: överflyttas från länsstyrelserna tili tingsrätterna,   bästa. Förutsättningarna för hämtning är enligt
26683: medan verkställigheten i praktiken liksom för          förslaget strikta, eftersom hämtning ofta är en
26684: närvarande skall ankomma på utsökningsmyn-             betungande upplevelse för barnet. Enligt försla-
26685: digheterna. 1 propositionen har man strävat efter      get skall utmätningsmannen få handräckning av
26686: att utveck1a medlingsförfarandet, och samtidigt        socialvårdsmyndigheten för att få tili stånd sam-
26687: föres1ås att stadgandena om tvångsmedel skall          manträffandena så att man inte skall behöva ty
26688: revideras.                                             sig tili regelrätt hämtning. 1 en hämtningssitua-
26689:    1 propositionen föres1ås att en med1are i fa-       tion kommer socialvårdsmyndigheten och den
26690:                                               KK 170/1995 vp                                               5
26691: 
26692: förälder som kommit för att träffa barnet att vara         Den primära formen för vite skall enligt försla-
26693: aktiva. Vid behov skall socialvårdsmyndigheten          get vara engångsvite. Av särskilda skäl, t.ex. i fall
26694: kalla en Iäkare på plats. Utmätningsmannen som          av fortgående tredska, kan domstolen dock före-
26695: har juristutbildning skall enligt förslaget hålla sig   lägga löpande vite med ett fast grundbelopp och
26696: i bakgrunden och han skall biträdd av nämnda            ett tilläggsbelopp som kan föreläggas t.ex. för
26697: sakkunniga bedöma, om ett barn som är tillräck-         varje gång som sammanträffandet förhindras.
26698: ligt utvecklat motsätter sig sammanträffandet,          Ett löpande vite kan föreläggas för en tidsperiod
26699: varvid man skall avstå från det, eller om barnet är     på högst sex månder.
26700: så upprört att hämtningen skall uppskjutas tili en         Ett verkställighetsärende skall enligt proposi-
26701: senare tidpunkt.                                        tionen behandlas som brådskande i samtliga
26702:                                                         rättsinstanser.
26703: 
26704:      Helsingforsden 29 september 1995
26705: 
26706:                                                                          Justitieminister Sauli Niinistö
26707:                                             KK 171/1995 vp
26708: 
26709: Kirjallinen kysymys 171
26710: 
26711: 
26712: 
26713: 
26714:                                    Lahtela: Työllisyyskoulutuksen kehittämisestä
26715: 
26716: 
26717: 
26718:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26719: 
26720:     Edellisen hallituksen aikana sen työllisyyspo-    henkilöstön työttömäksi joutumiseen. Tästä on
26721: litiikan johdosta työllisyyskoulutus muuttui          aiheutunut yhteiskunnalle monenlaisia huomat-
26722: merkittävästi epätarkoituksenmukaiseksi. Halli-       tavia kuluja. Yhteiskunnan tuen loppuessa epä-
26723: tuksen ideologian ja siihen perustuvan tahdon         terveelle pohjalle perustetulla yrittäjyydellä ei ole
26724: vuoksi työllisyyskoulutuksen painopistettä siir-      ollut toimintaedellytyksiä, mikä on johtanut yri-
26725: rettiin yrittäjäkoulutukseen.                         tyksen konkurssiin.
26726:     Tämän linjauksen mukaisesti työvoimatoi-             Tämän jälkeen työllisyyskoulutuksessa ns.
26727: mistot ovat viime vuosina järjestäneet työminis-      yrittäjäkoulutuksen saanut yhteiskunnan tuella
26728: teriön myöntämien määrärahojen avulla työlli-         yrittäjyyttä harjoittanut henkilö on palannut
26729: syyskoulutuksen nimissä mitä ihmeellisimpiä yk-       työttömyyskortistoon, monessa tapauksessa vie-
26730: sityisyrittäjyyteen tähtääviä muutaman kuukau-        lä koko omankin omaisuutensa menettäneenä.
26731: den mittaisia kursseja. Kursseille on ohjattu työt-      Mikäli valtion varat, jotka viime vuosina näin
26732: tömiä, joilla ei yrittäjyydestä ole aiempaa koke-     on käytetty epätarkoituksenmukaiseen yrittäjä-
26733: musta tai koulutusta. Myöskään ei ole arvioitu,       koulutukseen ja tämän kautta syntyneeseen epä-
26734: minkälaisia reaalisia mahdollisuuksia osallistu-      terveiden yritysten perustamiseen, olisi käytetty
26735: jalla olisi ryhtyä yrittäjäksi. Koulutusohjelmat      teollisten työpaikkojen aikaansaamiseen, tuote-
26736: ovat olleet monesti hyvin pintapuolisia, eikä         kehittelyyn ja tuotteiden ulkomaisen markki-
26737: opettajillakaan ole ollut riittävää pohjaa yrittä-    noinnin tehostamiseen, olisi näillä vaikutettu toi-
26738: jyydestä.                                             sella tavalla työllisyyden parantamiseen kuin
26739:     Tähän epätarkoituksenmukaiseen koulutuk-          mitä nyt on tapahtunut.
26740:  seen on viimeisten kolmen vuoden aikana käytet-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26741: ty yhteiskunnan varoja huomattavia summia.            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26742:  Merkittäviä ovat myös olleet ne varat, jotka on      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26743:  veromarkoista ohjattu työttömän itsensä työllis-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26744:  tämiseen tähtäävän yrityksen tukemiseen. Työl-
26745:  lisyyteen näin käytetyillä varoilla ei ole ollut                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26746:  myönteistä vaikutusta, vaan päinvastoin. Yhteis-             ryhtyä, ettei jatkossa epätarkoituksen-
26747:  kunnan tukea saava yrittäjä on voinut hinnoitel-             mukaista yrittäjäkoulutusta ainakaan
26748:  la tuotteensa ja palveluosa huokeammiksi kuin                yhteiskunnan toimesta tuettaisi, vaan
26749:  normaaleilla markkinatalouden ehdoilla toimiva               että työllisyyskoulutus suunnattaisiin
26750:  yrittäjä.                                                    sinne, missä on todellista tarvetta, jotta
26751:     Pahimmillaan menettely on voinut johtaa nor-              koulutetuna olisi myös mahdollisuus
26752:  maaleilla ehdoilla ja terveellä pohjalla toimivan            käyttää oppimaansa itsensä sekä koko
26753:  yrityksen konkurssiin ja palveluksessa olevan                yhteiskunnan hyödyksi?
26754: 
26755:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1995
26756: 
26757:                                               Esa Lahtela
26758: 
26759: 
26760: 
26761: 
26762: 250261
26763: 2                                           KK 171/1995 vp
26764: 
26765: 
26766: 
26767: 
26768:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26769: 
26770:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen pe-
26771: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          rustehtävä on edistää ja ylläpitää työvoiman ky-
26772: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        synnänja tarjonnan tasapainoa työmarkkinoilla
26773: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lahtelan          sekä torjua työttömyyttä ja poistaa työvoimapu-
26774: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           laa. Edellä kuvatun työmarkkinakehityksen va-
26775: 171:                                                   lossa on ollut tarkoituksenmukaista järjestää
26776:                                                        myös yrittäjäkoulutusta. Työttömänä on tällä
26777:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         hetkellä myös korkeasti koulutettua sekä työelä-
26778:        ryhtyä, ettei jatkossa epätarkoituksen-         mässä kauan toiminutta ammattitaitoista työ-
26779:        mukaista yrittäjäkoulutusta ainakaan            voimaa, joille yrittäjyys on mahdollisuus työllis-
26780:        yhteiskunnan toimesta tuettaisi, vaan           tää itsensä. Vuonna 1994 työvoimakoulutuksen
26781:        että työllisyyskoulutus suunnattaisiin          suorittaneita oli 65 100, joista 8 100 (12,4 %) oli
26782:        sinne, missä on todellista tarvetta, jotta      yrittäjäkoulutuksesta valmistuneita. Yrittäjyy-
26783:        koulutetuna olisi myös mahdollisuus             teen liittyvän koulutuksen määrä on yli kolmin-
26784:        käyttää oppimaansa itsensä sekä koko            kertaistunut 1990-luvulla; vuonna 1991 yrittäjä-
26785:        yhteiskunnan hyödyksi?                          koulutuksen suoritti 2 500 henkilöä (5,9% kai-
26786:                                                        kista suorittaneista). Yrittäjäkoulutuksen jälkei-
26787:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           nen työhönsijoittuminen on ollut parempaa kuin
26788: vasti seuraavaa:                                       työvoimakoulutuksen jälkeinen sijoittuminen
26789:                                                        keskimäärin.
26790:    Työvoimatutkimuksen mukaan kansantalou-                Yrittäjäkoulutuksen valintaprosessiin sekä
26791: dessa menettiin vuosina 1990-1994 noin                 koulutuksen sisällölliseen kehittämiseen pyri-
26792: 475 000 työpaikkaa eli liki viidennes koko työlli-     tään panostamaan erityisesti. Opiskelijavalin-
26793: syydestä. Rakennusalalta väheni noin puolet            noissa käytetään asiantuntija-apua yrittäjäper-
26794: työpaikoista. Teollisuudesta ja kaupasta hävisi        soonien löytymiseksi. Yritysidea ja toimintaedel-
26795: noin joka neljäs työpaikka. Liikenteen, kaupan         lytykset testataan niinikään yhteistyössä erilais-
26796: ja palvelujen toimialojen työpaikoista katosi 7-       ten yhteistyöorganisaatioiden (KTM:n yritys-
26797: 15 %. Vuoden 1994 lopulla työvoiman kysyntä            palvelu, kauppakamarit, uusyrityskeskukset
26798: kääntyi nousuun ja työllisten määrä oli 1,4%           jne.) kanssa. Kou1utussisällöissä otetaan huo-
26799: edellisvuoden tasoa korkeampi. Työpaikat ovat          mioon mahdollisimman pitkälle henkilöiden yk-
26800: lisääntyneet vientiteollisuudessa sekä liikentees-     silölliset tarpeet. Verkottumismahdollisuudet ja
26801: sä ja palveluissa. Teollisuus ei hyvästä kilpailuky-   uudet yrittämisen muodot (esim. työosuuskun-
26802: vystään huolimatta pysty ratkaisemaan massa-           nat) pyritään myös selvittämään. Tutorointia ja
26803: työttömyyttä. Työttömyyden nujertamiseksi uu-          konsultointia jatketaan myös yrityksen perusta-
26804: sia työpaikkoja on saatava syntymään myös yk-          misen jälkeen. Tavoitteena on luoda edellytykset
26805: sityiselle palvelusektorille.                          kestävälle yrityspohjalle. Mallin kehittämiseen
26806:     Pitkän aikavälin kehityksestä tehtyjen esti-       saadaan tukea myös Euroopan unionin sosiaali-
26807: mointien perusteella tavoiteltu noin 5 %:n ta-         rahastolta osana tavoite 3 -ohjelmaa.
26808: louskasvu lisäisi työllisyyttä vuosittain noin            Kaikista työttömistä ei voi tulla yrittäjiä -
26809: 45 OOO:lla eli runsaat 2 %. Talouskasvu yksin ei       eikä tähän pyritäkään. Uusien työpaikkojen syn-
26810: riitä hallitusohjelman mukaiseen työllisyyden          nyttämisessä on otettava käyttöön kaikki mah-
26811: puolittamistavoitteeseen. Niin tasavallan presi-       dollinen potentiaali; itsensä työllistäminen yrit-
26812: dentin työllisyysryhmä kuin Paavo Lipposen hal-        täjänä on yksi keino. Yritystoiminnan käynnistä-
26813: litusohjelma nostavat erääksi tärkeimmäksi ta-         minen edellyttää valmiuksia, joita voidaan hank-
26814: louskasvun tukemisen ja sen työllisyysvaikutuk-        kia koulutuksen avulla.
26815: sien parantamisen keinoksi pienen ja keskisuuren
26816: yritystoiminnan lisäämistä.
26817:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1995
26818: 
26819:                                                                       Työministeri Liisa Jaakonsaari
26820:                                              KK 171/1995 vp                                              3
26821: 
26822:                                          Tili Riksdagens Talman
26823: 
26824:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Den arbetskraftspolitiska vuxenutbildningens
26825: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         grundläggande uppgift är att främja och upp-
26826: lem av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-       rätthållajämvikten mellan efterfrågan och utbud
26827: man Esa Lahtela m.fl. undertecknade spörsmål           på arbetskraft på arbetsmarknaden samt att be-
26828: nr 171:                                                kämpa arbetslösheten och eliminera bristen på
26829:                                                        arbetskraft. 1 ljuset av ovan beskrivna arbets-
26830:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         marknadsutveckling har det varit ändamålsen-
26831:        ta för att oändamålsen1ig företagarut-          ligt att också anordna företagarutbildning. För
26832:        bildning i fortsättningen inte skall stödas     närvarande finns bland de arbetslösa även högut-
26833:        åtminstone av samhället, utan att sysse1-       bildad yrkeskunnig arbetskraft som länge verkat
26834:        sättningsfrämjande utbildning riktas dit        inom arbetslivet. För dessa personer är företag-
26835:        där det finns ett verkligt behov, så att den    samhet en möjlighet att sysselsätta sig självstän-
26836:        som de1tagit i utbi1dningen också har           digt. År 1994 var antalet personer som genom-
26837:        möjlighet att använda det han lärt tili eget    gått arbetskraftsutbildning 65 100, av vilka 8 100
26838:        och hela samhällets gagn?                       (12,4 %) hade genomgått företagarutbildning.
26839:                                                        Volymen för utbildning som hänför sig tili före-
26840:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          tagsamhet har mer än tredubblats under 1990-
26841: anföra följande:                                       talet; år 1991 genomgick 2 500 personer före-
26842:                                                        tagarutbildning (5,9% av samtliga som genom-
26843:    Enligt arbetskraftsundersökningen förlorade         gått utbildning). Placeringen i arbete efter ge-
26844: man inom samhällsekonomin ca 475 000 arbets-           nomgången företagarutbildning har varit bättre
26845: platser 1990-1994, dvs. nästan en femtedel av          än den genomsnittliga placeringen efter arbets-
26846: den totala sysselsättningen. lnom byggnads-            kraftsutbildning.
26847: branschen minskade antalet arbetsplatser med ca           Man försöker satsa speciellt på antagnings-
26848: hälften. lndustrin och handeln miste ungefår var       processen i anslutning tili företagarutbildningen
26849: fjärde arbetsplats. lnom kommunikations-, han-         samt på att utveckla utbildningen innehållsmäs-
26850: dels- och servicebranscherna försvann 7-15 %           sigt. Vid elevantagningen anlitas sakkunnighjälp
26851: av arbetsplatserna. 1 slutet av 1994 började efter-    för att man skall kunna finna företagarpersoner.
26852: frågan på arbetskraft öka och antalet sysselsatta      Företagsiden och verksamhetsbetingelserna tes-
26853: personer var 1,4 % större än året innan. Antalet       tas likaså i samarbete med olika samarbetsorga-
26854: arbetsplatser har ökat inom exportindustrin            nisationer (handels- och industriministeriets fö-
26855: samt inom kommunikation och service. Trots sin         retagstjänst, handelskamrarna, nyföretagscen-
26856: goda konkurrensförmåga kan industrin inte lösa         tren osv.). Då det gäller utbildningsinnehållet,
26857: problemet med massarbetslösheten. För att ar-          beaktas personernas individuella behov i så lång
26858: betslösheten skall kunna brytas måste nya ar-          utsträckning som möjligt. Man försöker också
26859: betsplatser fås tili stånd även inom den privata       utreda nya former av företagande (t.ex. arbetsan-
26860: servicesektorn.                                        delslag) samt möjligheterna att bilda nätverk.
26861:     Enligt långtidsestimationer som gjorts om ut-      Handledningen och konsultverksamheten fort-
26862: vecklingen skulle en ekonomisk tiliväxt på ca          sätter också efter att företaget bildats. Målet är
26863: 5 %, vilket är det som eftersträvas, öka sysselsätt-   att skapa förutsättningar för en hållbar företags-
26864: ningen med omkring 45 000 personer per år, dvs.        grund. För utvecklandet av modellen fås stöd
26865: med drygt 2 %. Ekonomisk tillväxt allena är inte       även från Europeiska Unionens socialfond som
26866: tiliräckligt för att regeringsprogrammets mål att      ett led i mål 3 -programmet.
26867: halvera sysselsättningen skall kunna uppnås. Så-          Alla arbetslösa kan inte bli företagare - och
26868: lunda lyfter både Republikens Presidents syssel-       detta är inte heller målet. Då nya arbetsplatser
26869: sättningsgrupp och Paavo Lipponens regerings-          skapas bör man tai bruk all den möjliga potentia-
26870: program fram en utökning av verksamheten               len; att sysselsätta sig självständigt som företaga-
26871: inom små och medelstora företag som ett av de          re är ett sätt. Att inleda företagsverksamhet för-
26872:  viktigaste medlen att stöda den ekonomiska till-      utsätter fårdigheter som kan fås genom utbild-
26873:  växten och förbättra dess verkningar på syssel-       ning.
26874:  sättningen.
26875:      Helsingforsden 5 oktober 1995
26876: 
26877:                                                                     Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
26878:                                                              KK 172/1995 vp
26879: 
26880: Kirjallinen kysymys 172
26881: 
26882: 
26883: 
26884: 
26885:                                                  Alaranta ym: Arvonlisäveron vaikutuksesta pienyrittäjien työllistä-
26886:                                                     mismahdollisuuksiin
26887: 
26888: 
26889:                                                       Eduskunnan Puhemiehelle
26890: 
26891:    Pääministeri Paavo Lipposen hallituksen ta-                               Olettamukset:
26892: voitteena on puolittaa työttömyys. Sekä päämi-                               - Yrittäjä alle 43-vuotias, toimintajatkunut
26893: nisteri että myös tasavallan presidentti ovat äs-                         yli 3 vuotta, yrittäjän perheeseen kuuluvat vai-
26894: kettäin todenneet, ettei tähän tavoitteeseen pääs-                        mon lisäksi 9- ja II-vuotiaat lapset.
26895: tä pelkästään yleisen talouspolitiikan hyvän ke-                             - Yrittäjän työtuloksi määritelty 50% brut-
26896: hityksen myötä, vaan tarvitaan myös työllistä-                            tomyynnistä.
26897: mistä edistäviä toimia ja työelämän esteiden                                 - Kunnallisveroäyri 22,25 %, sis. kirk.vero,
26898: poistamista. Eräs este on tässä esitetty laskelma                         LL-, KE- ja SV-maksut.
26899: arvonlisäveron vaikutuksesta pienyrittäjän tulon                             - Mahdollisia toimipaikan aiheuttamia ym.
26900: muodostumiseen:                                                           liikekuluja ei ole huomioitu, ei myöskään korko-
26901:                                                                           kuluja ym. mahdollisia verovähennyksiä.
26902:                                                                              - Yrittäjän puoliso opiskelee osa-aikaisesti.
26903: 
26904:    A 1 v:n v a i k u t u s p i e n y r i t t ä j ä n k ä t e e n j ä ä v ä ä n a n s i o t u 1 o o n
26905: 
26906:                                                            Kassa virtalaskelma
26907: 
26908: Vaihtoehdot                                                                   1              II            111          IV
26909: Bruttomyynti .................................................... .        50000          100 000        150 000      200 000
26910:    Aineostot 10 o/o ............................................. .         5 000          10000          15 000       20000
26911:    Alv .............................................................. .         0          16 230         24 345       32459
26912:    Yel-maksu 20,2 % ........................................ .             5 050           10 100         15 150       20200
26913:    Laki säät. vast. tapaturmavak.maksu ........... .                         829            1 685          2 527        3 369
26914: Verotettava tulo ............................................... .        39 121           61 985         92 978      123 972
26915:    Kunnallisvero ............................................... .         8 704           13 792         20688        27 584
26916:    Valtionvero .................................................. .            0            1 847          7 955       15 782
26917: Käteen jäävä osuus/v ........................................ .           30 417           46347          64 336       80 606
26918: Käteen jäävä osuus/kk ..................................... .              2 535            3 862          5 361        6 717
26919: Toimeentulotukeen oikeuttavat menot/kk (Val-
26920: tioneuvoston päätös 988/93) ............................. .                 6208            6 208          6 208         6208
26921: 
26922:    Edellä olevasta vertailusta voidaan todeta,                            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26923: että vasta n. 200 000 markan liikevaihtotasolla                           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26924: yrittäjäperheen käteenjäävä osuus ylittää valtio-
26925: neuvoston päätöksen 2 §:ssä määritellyt, toi-                                        Aikooko Hallitus muuttaa arvonlisä-
26926: meentulotuen perusosalla katettavat menot.                                         veron perusteita siten, ettei vero estä työ-
26927:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-                                 paikkojen perustamista pienyrityksiin?
26928: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26929: 
26930:        Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1995
26931: 
26932:               Juhani Alaranta                             Hannu Takkula                       Vuokko Rehn
26933:               Mauri Salo                                  Kyösti Karjula                      Matti Väistö
26934:               Johannes Leppänen                           Aulis Ranta-Muotio                  Kari Myllyniemi
26935: 250261
26936: 2                                           KK 172/1995 vp
26937: 
26938: 
26939: 
26940: 
26941:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26942: 
26943:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tä, minkä kokoinen yritys tavaran tai palvelun
26944: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tuottaa. Yritysten kokoon perustuva tukeminen
26945: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       vapauttamaHa tietyt toiminnot verosta tai sovel-
26946: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Alarannan        tamalla niihin alennettua verokantaa tuotetun
26947: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          hyödykkeen laadun perusteella ei ole käytännös-
26948:  172:                                                 sä toimiva ratkaisu, koska vastaavia tuotteita
26949:                                                       myyvät myös suuret yritykset.
26950:           Aikooko Hallitus muuttaa arvonlisä-            Arvonlisäverotuksessa sovellettavan vero-
26951:        veron perusteita siten, ettei vero estä työ-   pohjan laajuus ja verokannat on säädelty Suo-
26952:        paikkojen perustamista pienyrityksiin?         mea sitovasti Euroopan yhteisön kuudennessa
26953:                                                       arvonlisäverodirektiivissä (77/388/ETY). Liitty-
26954:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          missopimuksessa Suomelle on myönnetty oikeus
26955: vasti seuraavaa:                                      vapauttaa verosta sellaiset vähäisen liiketoimin-
26956:                                                       nan harjoittajat, joiden vuosiliikevaihto jää alle
26957:    Arvonlisäverolaki (1501193) tuli voimaan vuo-      10 000 ecun. Suomi ei voi kansallisin päätöksin
26958: den 1994 kesäkuun alusta lukien. Lailla laajen-       supistaa direktiivin mukaista veropohjaa, sovel-
26959: nettiin liikevaihtoverotuksen veropohjaa katta-       taa alennettuja verokantoja muihin kuin direktii-
26960: maan myös palvelutoimialat. Uudistuksen pää-          vissä mainittuihin tavaroihin ja palveluihin tai
26961: tavoitteena oli poistaa tavarakeskeisen liikevaih-    soveltaa liittymissopimuksessa mainittua vuosi-
26962: toverotuksen hyödykkeiden tuotantoon ja kulu-         liikevaihtorajaa korkeampaa rajaa pienyrityk-
26963: tukseen aiheuttamat vääristymät sekä saattaa          siin. Tämä edellyttäisi direktiivin muutosta, joka
26964: tavarat ja palvelut saman verokohtelun alaiseksi.     vaatii komission esitystä ja kaikkienjäsenmaiden
26965: Lisäksi uudistus oli tarpeen Euroopan unionin         yksimielisyyttä. Direktiivin muuttaminen tässä
26966: jäsenyyteen varautumiseksi. Unioni edellyttää         suhteessa on vaikeaa muun muassa sen vuoksi,
26967: jäsenvaltioiltaan laajapohjaista arvonlisävero-       että veropohjasta tehtävät poikkeukset sekä
26968: järjestelmää.                                         alennettujen verokantojen soveltamisalan laa-
26969:    Arvonlisäverolain mukaan veroa suoritetaan         jentaminen ovat vastoin yhteisön arvonlisävero-
26970: periaatteessa kaikesta liiketoiminnan muodossa        tuksen yleisiä harmonisointipyrkimyksiä.
26971: tapahtuvasta tavaran ja palvelun myynnistä.               Hallitus pitää tärkeänä pienyritysten aseman
26972: Vain eräät laissa luetellut palvelut ja tavarat on    kehittämistä siten, että työpaikkoja voitaisiin täl-
26973: vapautettu verosta. Yleinen verokanta on 22 pro-      lä sektorilla lisätä. Arvonlisäverotus on osa vero-
26974: senttia. Tiettyihin hyödykkeisiin sovelletaan         kiilaongelmaa. Edellä esitetyistä syistä arvonlisä-
26975: alennettuja 12 prosentin ja 6 prosentin verokan-      verotuksessa ei ole mahdollista alentaa kansani-
26976: toja. Lisäksi siirtymäkautena elintarvikkeisiin       sin ratkaisuin työllistämiskynnystä. Tämän
26977: sovelletaan erityistä 17 prosentin verokantaa.        vuoksi ratkaisut on pyrittävä löytämään tulove-
26978: Verovelvollisia ovat kaikki verollisia tavaroita ja   rotuksen puolelta. Hallitus onkin aloittanut tä-
26979: palveluja liiketoiminnan muodossa myyvät yri-         mänsuuntaiset toimet tekemissään tuloverotusta
26980: tykset ja ammatinharjoittajat. Hallinnollisista       koskevissa ratkaisuissa. Hallitusohjelman mu-
26981: syistä verosta on vapautettu vähäinen toiminta,       kaisesti hallituksen tarkoituksena on myös toi-
26982: jonka vuosiliikevaihto ei ylitä 50 000 markkaa.       mia aktiivisesti Euroopan unionissa verotuksen
26983:    Arvonlisäverojärjestelmä soveltuu huonosti         kehittämiseksi siihen suuntaan, että työvoima-
26984: pienyritysten toiminnan tukemiseen. Tämä joh-         valtaisten palvelujen arvonlisäverokantaa voitai-
26985: tuu siitä, että arvonlisävero on luonteeltaan ku-     siin tulevaisuudessa alentaa osana työllisyyspoli-
26986: lutusvero. Sen tarkoituksena on kohdistua tasa-       tiikkaa.
26987: puolisesti kaikkeen kulutukseen riippumatta sii-
26988: 
26989:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1995
26990: 
26991:                                                                                   Ministeri Arja A/ho
26992:                                             KK 172/1995 vp                                               3
26993: 
26994: 
26995: 
26996: 
26997:                                         Tili Riksdagens Talman
26998: 
26999:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      som producerar varorna eller tjänsterna. 1prakti-
27000: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        ken är det inte någon funktionell lösning att
27001: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      stöda ett företag på basis av dess storlek så att
27002: man Alaranta m.fl. undertecknade spörsmål nr          vissa funktioner befrias från skatt eller så att en
27003: 172:                                                  lägre skattesats tiilämpas på dem utgående från
27004:                                                       nyttighetens kvalitet eftersom också stora före-
27005:            Ämnar Regeringen ändra grunderna           tag säljer motsvarande produkter.
27006:         för mervärdesskatten så att skatten inte         Skattebasens bredd och de skattesatser som
27007:         utgör ett hinder för inrättande av nya        skall tiilämpas vid mervärdesbeskattningen fast-
27008:         arbetsplatser vid småföretag?                 ställs i Europeiska gemenskapernas råds sjätte
27009:                                                       mervärdesskattedirektiv (77/388/EEG) som är
27010:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         bindande för Finland. 1 anslutningsavtalet har
27011: anföra följande:                                      Finland beviljats rätt att befria dem som bedriver
27012:                                                       affårsverksamhet i liten skala och har en årsom-
27013:    Mervärdesskattelagen (1501/93) trädde i kraft      sättning under 10 000 ecu från skatt. Finland kan
27014: vid ingången av juni 1994. Genom lagen bredda-        inte genom nationella beslut minska den skatte-
27015: des skattebasen för omsättningsbeskattningen så       bas som fastställs i direktivet, tillämpa lägre skat-
27016: att den också omfattar servicenäringar. Refor-        tesatser på andra än sådana varor och tjänster
27017: mens huvudsakliga mål var att avhjälpa den            som nämns i direktivet eller för småföretag tillåta
27018: snedvridning av produktioneo och konsumtio-           en högre årsomsättning än den som nämns i
27019: nen av nyttigheter som den varucentrerade om-         anslutningsavtalet. Dylika åtgärder skulle förut-
27020: sättningsbeskattningen ledde tili samt att ändra      sätta en ändring av direktivet, något som kräver
27021: den skattemässiga behandlingen så att varor och       förslag av kommissionen och att alla medlems-
27022: tjänster beskattas lika. Dessutom var reformen        stater är eniga. Det vore svårt att ändra direktivet
27023: nödvändig med tanke på ett eventuellt medlem-         på ovan nämnt sätt bl.a. på grund av att avvikel-
27024: skap i Europeiska unionen. Unionen föutsätter         ser från skattebasen samt en breddning av till-
27025: att medlemsstaterna har ett mervärdesskattesys-       lämpningsområdet för nedsatta skattesatser stri-
27026: tem med bred bas.                                     der mot gemenskapens allmänna strävan att har-
27027:    Enligt mervärdesskattelagen betalas i princip      monisera mervärdesbeskattningen.
27028: skatt på all rörelsemässig försäljning av varor och      Regeringen anser det vara viktigt att utveckla
27029: tjänster. Bara vissa tjänster och varor som räknas    småföretagens ställning så att antalet arbetsplat-
27030: upp i lagen är skattefria. Den allmänna skattesat-    ser ökar inom denna sektor. Mervärdesskatten är
27031: sen är 22 %. På vissa nyttigheter tillämpas lägre     en del av det s.k. skattekilsproblemet. Av ovan
27032: skattesatser om 12% och 6%. Dessutom tiliäm-          nämnda skäl är det inte inom mervärdesbeskatt-
27033: pas på livsmedel en särskild skattesats om 17 %       ningen möjligt att genom nationella lösningar
27034: under en övergångsperiod. Skattskyldiga är alla       sänka sysselsättningströskeln. Därför bör lös-
27035: företag och yrkesutövare som i form av affårs-        ningen sökas inom inkomstbeskattningen. Re-
27036: verksamhet säljer skattepliktiga varor och tjäns-     geringen har redan vidtagit åtgärder i denna rikt-
27037: ter. Av administrativa skäl har sådan verksamhet      ning i de beslut som gäller inkomstbeskattningen.
27038: i liten skala som har en årsomsättning under          Enligt regeringsprogrammet har regeringen dock
27039: 50 000 mk befriats från skatt.                        för avsikt att aktivt agera inom Europeiska unio-
27040:    Mervärdesskattesystemet lämpar sig illa för        nen för en utveckling av beskattningen så att
27041: stödande av småföretag. Det beror på att mer-         mervärdesskattesatsen för arbetskraftsintensiva
27042: värdesskatten är en typ av konsumtionsskatt.          tjänster i framtiden kan sänkas som en del av
27043: A vsikten är att den skall fördelas jämnt på all      sysselsättningspolitiken.
27044: konsumtion oberoende av hur stort det företag är
27045: 
27046:        Helsingforsden 9 oktober 1995
27047: 
27048:                                                                                    Minister Arja Alho
27049:                                           KK 173/1995 vp
27050: 
27051: Kirjallinen kysymys 173
27052: 
27053: 
27054: 
27055: 
27056:                                  Linden: Tietokonevirusten levittämisen kriminalisoinnista
27057: 
27058: 
27059: 
27060:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
27061: 
27062:    Tietokonevirukset aiheuttavat vuosittain mer-    Suomen jälkeen jääneessä laissa, jossa viruksen
27063: kittäviä taloudellisia ja henkisiä menetyksiä yh-   tekemistä ja levittämistä ei ole kriminalisoitu,
27064: teiskunnallemme. Viruksia vastaan voidaan osit-     kuten useimmissa ED-maissa.
27065: tain suojautua tai ainakin niitä voidaan kohtuul-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27066: lisen tehokkaasti poistaa saastuneista koneista.    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27067: Ylivoimaisesti suurin osa Suomessa havaituista      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27068: viruksista on tullut maamme ulkopuolelta, mut-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27069: ta myös Suomessa ohjelmoituja viruksia on huo-
27070: lestuttavassa määrin löytynyt yhä enemmän: 4                  Mitä Hallitus aikoo tehdä, että tieto-
27071: kappaletta vuonna 1992, 6 kappaletta vuonna                konevirusten levittäminen Suomessa saa-
27072: 1993 ja 10 kappaletta vuonna 1994. Ilmeisimmin             tetaan rangaistavaksi teoksi?
27073: syy jyrkkään ja kiihtyvään virustentehtailuun on
27074: 
27075:      Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1995
27076: 
27077:                                              Suvi Linden
27078: 
27079: 
27080: 
27081: 
27082: 250261
27083: 2                                            KK 173/1995 vp
27084: 
27085: 
27086: 
27087: 
27088:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
27089: 
27090:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kavasti vaarantavat energiahuoltoa, yleistä ter-
27091: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          veydenhuoltoa, maanpuolustusta, oikeudenhoi-
27092: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        toa tai muuta näihin rinnastettavaa yhteiskun-
27093: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Suvi Lin-         nan tärkeää toimintaa, tekijä syyllistyy tuhotyö-
27094: denin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         nimiseen rikokseen (rikoslain 34luvun 1 §). Näi-
27095: 173:                                                   den säännöstenjohdosta eräät tietokoneviruksen
27096:                                                        levittämisen tavat on jo kriminalisoitu.
27097:            Mitä Hallitus aikoo tehdä, että tieto-         Rikoslaissa ei kuitenkaan ole nimenomaista
27098:         konevirusten levittäminen Suomessa saa-        tietokoneviruksen valmistamista tai levittämistä
27099:         tetaan rangaistavaksi teoksi?                  koskevaa säännöstä. Tällaiset säännökset ovat
27100:                                                        myös kansainvälisesti melko harvinaisia, joskin
27101:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            useassa maassa selvitetään tällaisen kriminali-
27102: taen seuraavan:                                        soinnin tarvetta. Euroopan neuvoston tietokone-
27103:                                                        rikoksia koskevaan suositukseen vuodelta 1989
27104:    Suomen rikoslakiin on muutaman viime vuo-           ei sisältynyt suositusta viruksen valmistamisen
27105: den aikana otettu kansainvälisestikin katsoen          tai levittämisen kriminalisoinnista, mutta sittem-
27106: varsin kattavat tietokonerikoksia koskevat sään-       min eräissä kansainvälisissä yhteyksissä on suo-
27107: nökset. Vuoden 1991 alusta muutettiin muun             sitettu tällaisen kriminalisoinnin harkitsemista.
27108: muassa luvatonta käyttöä (rikoslain 28 luvun              Rikoslain kokonaisuudistuksen toisen vai-
27109: 7-9 §), väärennystä (rikoslain 33 luvun 1-3 ja         heen eduskuntakäsittelyn yhteydessä oli esillä
27110: 6 §), vahingontekoa (rikoslain 35luvun 1-3 §)ja        erityisen viruksen valmistamista ja levittämistä
27111: petosta (rikoslain 36 luvun 1-3 §) koskevia            koskevan säännöksen ottaminen rikoslakiin.
27112: säännöksiä siten, että ne soveltuvat myös tieto-       Kriminalisoinnin etuna nähtiin se, että se laajen-
27113: koneen avulla tehtyyn tai tietojärjestelmään koh-      taisi viruksen levittämiseen ja valmistamiseen
27114: distuvaan vastaavankaltaiseen rikokseen, joista        kohdistuvaa kriminalisointia, mutta toisaalta
27115: näissä säännöksissä perinteisesti on kysymys.          ehdotukseen katsottiin sisältyvän valmistelukri-
27116: Kuluvan vuoden syyskuun alusta tuli voimaan            minalisoinnille tyypillisiä ongelmia. Eduskun-
27117: rikoslain uudistus, johon sisältyy tietokoneri-        nan lakivaliokunta päätyi siihen, ettei tällaiseen
27118: koksista muun muassa tietojärjestelmään tun-           kriminalisointiin tässä vaiheessa ole riittävästi
27119: keutumista koskeva säännös (tietomurto, rikos-         perusteita. Valiokunta piti kuitenkin tärkeänä,
27120: lain 38 luvun 8 §).                                    että tietokonerikollisuuden kehitystä ja sen eri
27121:    Suomen rikoslakia uudistettaessa tietokonevi-       ilmenemismuotoja seurataan tarkoin kansainvä-
27122: ruksiin on suhtauduttu vakavasti. Edellä maini-        lisessä yhteistyössä ja lainsäädäntöä uudistetaan
27123: tuista kriminalisoinneista uusi niin sanottu tieto-    tarvittaessa.
27124: vahingontekoa koskeva säännös soveltuu sellai-            Tietokonerikoksien vastustamisessa korostuu
27125: seen vahingoittamiseen,joka tietokoneviruksella        rikoslain tehtävä viimekätisenä keinona rikosten
27126: tyypillisesti aiheutetaan tietokoneohjelmalle tai      vastustamisessa. Tietokonerikoksilta on suojau-
27127: tallennetulle tiedolle. Edellytyksenä on, että virus   duttava ensisijaisesti teknisin keinoin ja muin
27128: levitetään vahingoittamistarkoituksessa. Jos vi-       tietoturvallisuutta parantavin ratkaisuin. Rikos-
27129: ruksen levittäminen edellyttää tunkeutumista           lakia tullaan kuitenkin edelleen kehittämään si-
27130: suojattuun tietojärjestelmään, voidaan soveltaa        ten, että se mahdollisimman tehokkaasti tukee
27131: tietomurtosäännöstä. Jos viruksella aiheutetaan        tietokonerikosten vastustamista.
27132: sellaisia vahinkoja tietojärjestelmälle, jotka va-
27133: 
27134:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1995
27135: 
27136:                                                                        Oikeusministeri Sauli Niinistö
27137:                                              KK 173/1995 vp                                               3
27138: 
27139: 
27140: 
27141: 
27142:                                          Till Riksdagens Talman
27143: 
27144:    1 det syfte 37 § 1 mom~ riksdagsordningen an-       hällsfunktion, gör sig gärningsmannen skyldig
27145: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         tili ett brott som benämns sabotage (34 kap. 1 §
27146: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       strafflagen). Som en följd av dessa stadganden
27147: man Suvi Linden undertecknade spörsmål nr              har vissa sätt att sprida ett datavirus redan krimi-
27148: 173:                                                   naliserats.
27149:                                                            Strafflagen innehåller emellertid inte något
27150:           Vad ämnar Regeringen göra för att            uttryckligt stadgande om tillverkning eller sprid-
27151:        spridning av datavirus i Finland skall bli      ning av ett datavirus. Dylika stadganden är också
27152:        en straftbar gärning?                           internationellt rätt sällsynta. 1 vissa Iänder utre-
27153:                                                        der man visserligen behovet av en dylik krimina-
27154:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Iisering. 1 Europarådets rekommendation om
27155: anföra följande:                                       databrott från 1989 ingår inte någon rekommen-
27156:                                                        dation om kriminalisering av tillverkning eller
27157:    1 strafflagen i Finland har under de senaste        spridning av datavirus, meni vissa internationel-
27158: åren intagits stadganden om databrott som även         Ia sammanhang har man sedermera rekommen-
27159: internationellt sett är rätt täckande. Från början     derat att en dylik kriminalisering bör övervägas.
27160: av 1991 ändrades bl.a. stadgandena om olovligt             1 samband med riksdagsbehandlingen av det
27161: brukande (28 kap. 7-9 §§ strafflagen), förfalsk-       andra skedet i totalrevideringen av straffiagstift-
27162: ning (33 kap. 1-3 och 6 §§ strafflagen), skadegö-      ningen aktualiserades frågan om att i strafflagen
27163: relse (35 kap. 1-3 §§ strafflagen) och bedrägeri       ta in ett särskilt stadgande om tillverkning och
27164: (36 kap. 1-3 §§ strafflagen) så att de också kan       spridning av virus. Fördelen med en kriminalise-
27165: tillämpas på brott som begås med hjälp av en           ring ansågs vara att den skulle utvidga kriminali-
27166: dator eller på brott som riktar sig mot ett datasys-   seringen som riktar sig mot tillverkning och
27167: tem och som motsvarar de brott som dessa stad-         spridning av virus, men å andra sidan ansågs att
27168: ganden traditionellt berör. Från början av sep-        förslaget var behäftat med problem som är typis-
27169: tember i år trädde en reform av strafflagen i kraft,   ka för kriminalisering av förberedelse tili brott.
27170: som i fråga om databrott bl.a. innehåller ett stad-    Riksdagens Iagutskott stannade för att det i detta
27171: gande om intrång i ett datasystem (dataintrång,        skede inte finns tillräckliga grunder för en dylik
27172: 38 kap. 8 § strafflagen).                              kriminalisering. Utskottet ansåg det emellertid
27173:     Vid revideringen av strafflagen i Finland har      viktigt att man i det internationella samarbetet
27174: man förhållit sig allvarligt till datavirus. Av de     noggrant följer hur databrottsligheten utvecklas
27175: ovan nämnda kriminaliseringarna kan det nya            och vilka olika uttrycksformer den tar och att
27176: stadgandet om s.k. dataskadegörelse tillämpas          Iagstiftningen vid behov revideras.
27177: på sådan skada, som genom ett datavirus typiskt            1 bekämpandet av databrott betonas straffla-
27178: orsakas ett datorprogram eller Iagrad informa-         gens uppgift som ett sista medel i det brottsföre-
27179: tion. Förutsättningen är att viruset sprids i syfte    byggande arbetet. Mot databrott måste man i
27180: att orsaka skada. Om spridandet av viruset förut-      första hand skydda sig med tekniska medel och
27181: sätter intrång i ett skyddat datasystem kan stad-      genom andra Iösningar som förbättrar datasä-
27182: gandet om dataintrång tillämpas. Om genom vi-          kerheten. Också strafflagen kommer emellertid
27183:  ruset orsakas sådan skada på datasystemet som         fortsättningsvis att utvecklas så att den så effek-
27184:  förorsakar allvarlig fara för energiförsörjningen,    tivt som möjligt stöder bekämpandet av data-
27185:  den allmänna hälsovården, försvaret, rättsvår-        brott.
27186:  den eller någon med dessa jämförbar viktig sam-
27187: 
27188:      Helsingfors den 4 oktober 1995
27189: 
27190:                                                                         Justitieminister Sauli Niinistö
27191:                                              KK 174/1995 vp
27192: 
27193: Kirjallinen kysymys 174
27194: 
27195: 
27196: 
27197: 
27198:                                     J. Andersson: Pilssivesien puhdistusjärjestelmän kehittämisestä
27199: 
27200: 
27201: 
27202:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
27203: 
27204:    PUssivesien puhdistamistarve suomalaisissa             Ruotsissa kirjattiin viime vuonna kiellettyjä
27205: satamissa on selvitysten mukaan noin 50 000            tankkien huuhteluita merellä yli 400.
27206: tonnia vuodessa. Käytännössä kuitenkin vain               Alalla on alkanut esiintyä villejä yrittäjiä, jot-
27207: Nesteen alukset purkavat pilssivetensä, noin           ka ottavat pilssivesiä vastaan halpaan hintaan ja
27208: 10 000 tonnia vuodessa, Sköldvikissä ja Naanta-        päästävät pelkän öljyn erottamisen jälkeen
27209: lissa, joissa niiden käsittely on järjestetty asian-   "kirkkaan", mutta kaikki liuenneet haitalliset ai-
27210: mukaisesti.                                            neet sisältävän veden kaupunkien viemäreihin.
27211:     Suomalaisiin satamiin tulevat alukset eivät           Ympäristötekniikka kehittyy koko ajan, mut-
27212: jätä pilssivesiään puhdistettavaksi Suomeen ny-        ta pilssivesien kohdalta tilanne on Suomessa ju-
27213: kyisen järjestelmän kalleuden vuoksi. Käsittely        miutunut nykyisen systeemin jäykkyyteen.
27214: Riihimäellä rahteineen maksaa esimerkiksi Tu-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27215: rusta noin 1 300-1 500 mk/tonni. Ekokem kä-            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27216: sittelee pilssivedet lähinnä polttamalla ne pro-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27217: sessissaan. Koska pilssivesissä on yli 95 % vettä,     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27218: polttaminen vaatii runsaasti kallista energiaa.
27219: Valtio kerää voiteluöljyjen hinnoissa 20 miljoo-                  Mitä Hallitus aikoo tehdä toimivan
27220: naa markkaa vuodessa pilssivesien puhdistamis-                 pilssivesien puhdistusjärjestelmän raken-
27221: ta varten. Raha menee Riihimäen ongelmajäte-                   tamiseksi?
27222: laitokselle, joka kuitenkaan ei käsittele pilssive-
27223: siä kuin vähäisessä määrin.
27224: 
27225:      Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1995
27226: 
27227:                                             Janina Andersson
27228: 
27229: 
27230: 
27231: 
27232: 250261
27233: 2                                           KK 174/1995 vp
27234: 
27235: 
27236: 
27237: 
27238:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
27239: 
27240:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        korkea, ja siitä, että Suomi ei eräiden muiden
27241: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         maiden tapaan subventoi voimakkaasti alusjät-
27242: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       teiden käsittelykuluja. Valtio on jo aikaa sitten
27243: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja J. Anders-       luopunut kunnallisten satamamaksujen säänte-
27244: sonin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        lystäja valvonnasta, joten on kunkin satamakau-
27245: 174:                                                  pungin oma asia, miten aluksista peräisin olevien
27246:                                                       jätteiden käsittelyn kustannukset katetaan.
27247:           Mitä Hallitus aikoo tehdä toimivan             Valtio perii öljyjätemaksusta annetun lain
27248:        pilssivesien puhdistusjärjestelmän raken-      (894/86) nojalla öljyjätemaksua noin 20 miljoo-
27249:        tamiseksi?                                     naa markkaa vuodessa voiteluaineen maahan-
27250:                                                       tuojilta ja valmistajilta, jotka siirtävät maksun
27251:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          voiteluaineen hintaan kuluttajan ~Ii voiteluaine-
27252: vasti seuraavaa:                                      jätteen tuottajan maksettavaksi. Oljyjätemaksu-
27253:                                                       kertymää käytetään öljyjätteiden, pääasiallisesti
27254:    Satamien velvollisuudesta huolehtia aluksilla      voiteluainejätteiden,      jätehuoltokustannusten
27255: syntyvienjätteiden vastaanotosta säädetään lais-      kattamiseen siten kuin öljyjätemaksuina kertyvi-
27256: sa aluksista aiheutuvan vesien pilaantumisen eh-      en varojen käytöstä annetusta valtioneuvoston
27257: käisemisestä eli ns. alusjätelaissa (300/79). Lain    päätöksessä (446/87) on määrätty. Öljyjätemak-
27258: velvoitteet perustuvat merenkulun ympäristön-         sukertymästä myönnetty avustus ei päädy Riihi-
27259: suojelua koskevaan kansainväliseen MARPOL             mäen ongelmajätelaitokseen, vaan öljyjätteiden
27260: 73178 yleissopimukseen (SopS 51/83) ja Itämeren       keräämistä, esikäsittelyä ja käsittelyä harjoitta-
27261: suojelua koskevan Helsingin sopimuksen (SopS          vien yritysten ja kuntien kustannusten maksa-
27262: 11-12/80) liitteeseen IV.                             miseen. Oljyjätemaksu on siis etukäteen voitelu-
27263:    Pilssivesien ja muiden alusperäisten jätteiden     aineesta peritty jätehuoltomaksu. Ympäristömi-
27264: vastaanotto ja asianmukainen käsittely tuottaa        nisteriön asettaman satamien jätehuoltoa selvit-
27265: vaikeuksia kaikkialla maailmassa. Vastaanotto-        täneen työryhmän vuonna 1987 tekemien ehdo-
27266: järjestelmien tarjonnassa, toimivuudessa, käyt-       tusten mukaisesti öljysuojamaksukertymästä on
27267: tömaksuissa ja vastaanotettujen jätteiden käsit-      jonkin verran tuettu laivojen öljyjätteiden keräi-
27268: telyssä on huomattavia eroja sekä eri satamien        lyn kustannuksia. Pilssivesien käsittelykustan-
27269: että maiden välillä. Suomessa on todettu esiinty-     nukset Ekokem Oy Ab:n laitoksessa eivät suin-
27270: vän kirjallisessa kysymyksessä tarkoitettuja on-      kaan ole kysymyksessä esitetyn suuruiset
27271: gelmia. Myös muiden alusjätteiden vastaanotto         (1 300-1 500 mk/t), vaan noin 250 mk/t.
27272: on ollut odotettua vähäisempää.                          Alusjätteiden vastaanotto ja käsittely ovat
27273:    Itämeren alueen valtiot ovat viime vuosina         voimakkaan kehitystyön kohteina sekä kansain-
27274: havainneet valvontalennoillaan noin 600-800           välisessä merenkulkujärjestössä IMO:ssa että
27275: öljypäästöä vuodessa. Vain pienessä osassa näis-      HELCOM:ssa. IMO:ssa on hiljattain laadittu
27276: tä tapauksista päästä on voitu yhdistää tiettyyn      alusjätteiden vastaanottolaitteistojen käsikirja.
27277: alukseen ja vain poikkeustapauksissa päästöön         Helsingin komissiossa on valmisteltu aluksista
27278: syyllistynyt on tuomittu rangaistukseen.              peräisin olevienjätteiden vastaanottoa koskevaa
27279:    Suomi on noudattanut alusjätteiden käsitte-        strategiaa, joka hyväksyHäneen maaliskuussa
27280: lyssä laajalti hyväksyttyä "aiheuttaja maksaa"        1996 pidettävässä komission vuosikokouksessa.
27281: -periaatetta. Tämä periaate on hyväksytty myös           Ympäristöministeriö aikoo edustaja J. An-
27282: Itämeren suojelukomissiossa eli Helsingin ko-         derssonin kysymyksessä tarkoitettujen seikkojen
27283: missiossa ja se sisältyy yhtenä perusperiaatteena     johdosta ja huolehtiakseen Helsingin komission
27284: uusittuun, vuoden 1992 Helsingin sopimukseen.         tulevien suositusten toimeenpanosta asettaa työ-
27285: Suomen korkea kustannustaso johtuu siitä, että        ryhmän selvittämään tätä asiaa.
27286: ongelmajätteiksi luonnehdittavien pilssivesien           Työryhmän tulee selvittää, ovatko alusten
27287: käsittelytaso on kansainvälisesti vertaillen varsin   öljy- tai kemikaalipitoisten jätevesien vastaanot-
27288:                                             KK 174/1995 vp                                              3
27289: 
27290: tamisesta Suomen eri satamissa veloitetut kus-        jen puutteiden kansainvälistä ilmoittamista ja il-
27291: tannukset kaikin osin asianmukaisia kun niitä         moitusten seuraamuksia. Työryhmän tulee lisäk-
27292: verrataan tällaisten ongelmallistenjätevesien kä-     si selvittää teknisen valvontatoiminnan tehosta-
27293: sittelytarpeeseen ympäristönsuojelun kannalta         mistarvetta sekä mahdollisuuksia parantaa tie-
27294: kestävällä tavalla. Työryhmän tulee lisäksi selvit-   dotusta ja valistusta päästöjen haitoista ja laitto-
27295: tää, miten aluksilta perittäviä nykyisiä korkeita     mien päästöjen seuraamuksista. Edelleen työryh-
27296: käsittelymaksuja voitaisiin alentaa.                  män tulee selvittää, miten todettujen laittomien
27297:     Työryhmän tulee myös selvittää alusten tar-       öljypäästöjen syyttämismenettelyä voitaisiin te-
27298: kastusten suorittamista, tarkastuksissa todettu-      hostaa ja oikeudellisia seuraamuksia tiukentaa.
27299: 
27300:      Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1995
27301: 
27302:                                                                 Ympäristöministeri Pekka Haavisto
27303: 4                                            KK 174/1995 vp
27304: 
27305: 
27306: 
27307: 
27308:                                          Tili Riksdagens Talman
27309: 
27310:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen         vatten k1assas som problemavfall, och behand-
27311: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            lingen här ligger på en internationellt sett mycket
27312: med1em av statsrådet översänt följande av riks-        hög nivå; dessutom subventionerar Finland inte
27313: dagsman J. Andersson undertecknade spörsmål            kostnaderna för behandlingen av fartygsavfallet,
27314: nr 174:                                                vilket många andra Iänder gör. Staten har för
27315:                                                        länge sedan avvecklat regleringen och övervak-
27316:          Vad ämnar Regeringen göra för att             ningen av de korumunala hamnavgifterna, och
27317:        bygga upp ett fungerande system för be-         nu kommer det an på de enskilda hamnstäderna
27318:        handling av slagvatten?                         att sköta om att och hur kostnaderna för behand-
27319:                                                        1ingen av fartygsavfall täcks.
27320:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Staten uppbär med stöd av lagen om oljeav-
27321: anföra fö1jande:                                       fallsavgift (894/86) årligen ca 20 miljoner mark av
27322:                                                        importörer och tillverkare av smörjmedel. Dessa
27323:     Lagen om förhindrande av vattnens förore-          för över avgiften i smörjmedelspriserna så att det
27324: ning, förorsakad av fartyg (300179), den s.k. far-     är konsumenten, dvs. den som producerar oljeav-
27325: tygsavfalls1agen, stadgar om hamnarnas skyldig-        fallet, som betalar den. De ruedel som flyter in i
27326: het att omhänderha mottagningen av det avfall          o1jeavfallsavgifter används till att täcka kostna-
27327: som uppstår ombord på fartyg. Lagens förplik-          derna för behandlingen av o1jeavfall, huvudsakli-
27328: telser bygger på den internationella MARPOL            gen från smörjmedel, så som statsrådets bes1ut
27329: 73178 -konventionen om miljövård inom sjöfar-          om användningen av de medel som inflyter i
27330: ten (FördrS 51/83) och på bilaga IV till Helsing-      oljeavfallsavgifter (446/87) förordnar. De bidrag
27331: for~~onventionen (FördrS 11-12/80) om skydd            som beviljas ur de insamlade med1en går inte till
27332: av Ostersjöområdets marina miljö.                      problemavfallsanläggningen i Riihimäki utan till
27333:     Mottagning och vederbörlig behandling av           betalning av de kostnader som företag och kom-
27334: s1agvatten och annat avfall från fartyg orsakar        muner orsakas av insamling, förbehandling och
27335: svårigheter överallt i världen. Utbudet på mot-        behandling av oljeavfall. Oljeavfallsavgiften är
27336: tagningsanordningar, deras funktion, avgifterna        alltså en avfallsbehandlingsavgift som redan i
27337: och behand1ingen av avfallet företer avsevärda         förväg bärs upp för smörjmedel. Enligt förslag år
27338: skillnader såvä1 mellan olika hamnar som mellan        1987 av en arbetsgrupp som mi1jöministeriet till-
27339: olika 1änder. Sådana problem som avses i spörs-        satte för att undersöka avfallshanteringen i ham-
27340: målet har konstaterats förekomma i Finland.            narna har också en del av dessa ruedel gått till att
27341: Också mottagningen av annat fartygsavfall har          stöda insamlingen av oljeavfall från fartyg. Kost-
27342: till volymen vi.~at sig mindre än väntat.              naderna för behandlingen av slagvatten på Eko-
27343:     Staterna i Ostersjöområdet har under de se-        kem Oy Ab uppgår nog inte till vad som anförs i
27344: naste åren vid övervakningsflygningar konstate-        spörsmålet (1 300-1 500 mk/t) utan till ca 250
27345: rat 600-800 oljeutsläpp årligen. Bara i ett litet      mk/t.
27346: fåtal av dessa fall har utsläppet kunnat bindas till      Mottagningen och behandlingen av fartygsav-
27347: ett bestämt fartyg, och bara i undantagsfall har       fall utvecklas som bäst såväl inom internationella
27348: den som gjort sig skyldig till utsläppet dömts till    sjöfartsorganisationen IMO som inom HEL-
27349: straff.                                                COM. IMO har nyligen utarbetat en handbok
27350:     Finland har i behandlingen av fartygsavfall        för mottagningsanordningar för fartygsavfall.
27351: tillämpat den vedertagna principen om att för-         Helsingforskommissionen har lagt upp en strate-
27352: orenaren beta1ar. Denna princip har.!:>ekså anta-      gi för mottagningen av fartygsavfall, som torde
27353: gits av kommissionen för skydd av Ostersjöom-          godkännas vid kommissionens årsmöte i mars
27354: rådets marina miljö, dvs. Helsingforskommissio-        1996.
27355: nen, och den är en av de bärande principerna i            Miljöministeriet avser att tillsätta en arbets-
27356: 1992 års reviderade Helsingforskonvention. Den         grupp för att utreda de fakta som avses i riksdags-
27357: höga kostnadsnivån i Finland beror på att slag-        man J. Anderssons spörsmål och för att se tili
27358:                                              KK 174/1995 vp                                            5
27359: 
27360: verkställigheten av Helsingforskommissionens              I fråga om övervakningen av utsläppen skall
27361: kommande rekommendationer.                             arbetsgruppen undersöka hur fartygen besiktas
27362:    Denna arbetsgrupp skall undersöka om de             och hur anmälningar om vid besiktningen kon-
27363: kostnader som olika hamnar i Finland bär upp           staterade brister meddelas internationellt samt
27364: för mottagning av olje- eller kemikaliehaltigt av-     vilka påföljder sådana anmälningar har. Arbets-
27365: loppsvatten från fartyg tili alla delar ligger på en   gruppen skall vidare undersöka behovet att ef-
27366: saklig nivå jämfört med behovet att behandla           fektivera den tekniska övervakningen och möj-
27367: sådant problemavloppsvatten på ett ur miljösyn-        ligheten att förbättra informationen och upplys-
27368: vinkel hållbart sätt. Arbetsgruppen skall dessut-      ningen om skadeverkningarna av utsläpp och
27369: om undersöka hur det vore möjligt att sänka de         påföljderna för olagliga utsläpp. Vidare skall ar-
27370: nuvarande höga behandlingsavgifter som bärs            betsgruppen undersöka på vilket sätt åtalsförfa-
27371: upp av fartyg.                                         randet vid olagliga oljeutsläpp kan effektiveras
27372:                                                        och de juridiska påföljderna göras strängare.
27373: 
27374:      Helsingforsden 13 oktober 1995
27375: 
27376:                                                                        Miljöminister Pekka Haavisto
27377:                                          KK 175/1995 vp
27378: 
27379: Kirjallinen kysymys 175
27380: 
27381: 
27382: 
27383: 
27384:                                  Seppänen: Banaanien tuonnin rajoitusten poistamisesta
27385: 
27386: 
27387: 
27388:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
27389: 
27390:    Suomen liityttyä EU :n jäseneksi meille anne-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27391: taan maan rajojen ulkopuolelta banaanien tullit    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27392: ja tuontikiintiöt. Sen seurauksena mainittujen     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27393: elintarvikkeiden vapaata kauppaa rajoitetaan ja    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27394: kiintiöidään tavalla, jonka voidaan katsoa ole-
27395: van ristiriidassa viimeisimmän GATT-neuvotte-                Aikooko Suomen Hallitus turvata
27396: lukierroksen tulosten kanssa. Sen perusteella -           Suomen kansallisen edun banaanien
27397: sekä Saksan oikeuslaitoksen tiettyjen päätösten           tuonnin vapauttamiseksi ED-tulleista ja
27398: jälkeen - saksalaiset banaanintuojat ovat ru-             kiintiöistä?
27399: venneet tuomaan maahansa banaaneja kiintiöis-
27400: tä välittämättä eivätkä saksalaiset viranomaiset
27401: aseta heidän toiminnalleen esteitä.
27402:      Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1995
27403:                                           Esko Seppänen
27404: 
27405: 
27406: 
27407: 
27408: 250261
27409: 2                                         KK 175/1995 vp
27410: 
27411: 
27412: 
27413: 
27414:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
27415: 
27416:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      valleyhtiölle on myönnetty aikaisempaa vähem-
27417: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       män tuontioikeuksia, minkä vuoksi yhtiö on jou-
27418: olette 22 päivänä syyskuuta 1995 päivätyn kir-      tunut taloudellisiin vaikeuksiin. Tuomioistuin on
27419: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    Saksan perustuslaissa olevan artiklan nojalla sal-
27420: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja        linut yhtiön tilapäisesti tuoda banaaneja myös
27421: Seppäsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       tullikiintiön ulkopuolella alemmalla tullilla.
27422: n:o 175:                                            Tuomioistuin on pyytänyt yhteisön tuomioistui-
27423:                                                     melta ratkaisua myös siitä, onko Rooman sopi-
27424:           Aikooko Suomen Hallitus turvata           muksen 234 artiklan valossa GATT-sopimuksen
27425:        Suomen kansallisen edun banaanien            velvoitteilla etusija banaanimarkkinajärjestelyn
27426:        tuonnin vapauttamiseksi ED-tulleista ja      säännöksiin nähden silloin, kun yhteisön oikeus
27427:        kiintiöistä?                                 on ristiriidassa GATT-velvoitteiden kanssa. Jä-
27428:                                                     senvaltioilla on mahdollisuus esittää oikeudelli-
27429:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        sia huomioita tapauksesta sen käsittelyn yhtey-
27430: vasti seuraavaa:                                    dessä yhteisön tuomioistuimelle.
27431:                                                        Suomen lainsäädännössä ei ole Saksan perus-
27432:     Banaanintuontia Euroopan yhteisön alueella      tuslain säännöksiä vastaavaa yleistä säännöstä,
27433: säädellään tullikiintiöllä, joka perustuu vuonna    jonka nojalla tuomioistuin voisi väliaikaisella
27434: 1993 voimaan tulleeseen asetukseen (ETY) N:o        määräyksellä antaa vastaavanlaista tilapäistä oi-
27435: 404/93 banaanialan yhteisistä markkinajärjeste-     keussuojaa kuin Saksan hallintotuomioistuin on
27436: lyistä. Vuoden 1995 kiintiö kolmansien maiden ja    antanut.
27437: muiden kuin perinteisten AKT-banaanien tuon-           Suomi osallistuu aktiivisesti EU:n banaanijär-
27438: nille on ollut 2,2 miljoonaa tonnia. Kiintiötä on   jestelmän kehittämisestä käytävään keskuste-
27439: ehdotettu korotettavaksi 2,553 tonniin.             luun. Suomi on katsonut uudistuksesta keskuste-
27440:     Asetuksen 404/95 mukaan kiintiön sisäinen       lun aiheelliseksi uusien jäsenvaltioiden merkitse-
27441: tulli banaaneille on 75 ecua/tonni kolmansista      mien muutoksien synnyttämässä uudessa tilan-
27442: maista tuotaville banaaneille ja nollatulli AKT-    teessa. Keskustelussa Suomen tavoitteena on,
27443: maista tuotaville banaaneille. Kiintiön ulkopuo-    ennakoimatta mitenkään tuomioistuimen rat-
27444: lella kolmansista maista peräisin olevasta banaa-   kaisua, helpottaa banaanialan raskasta säätely-
27445: nista perittävä tulli on 850 ecua/tonni ja muista   järjestelmää. Tämä parantaisi yrityksiemme toi-
27446: kuin perinteisistä AKT -banaaneista perittävä       mintaedellytyksiä, mutta ei aiheuttaisi huomat-
27447: tulli 750 ecua/tonni. Perinteisen AKT-banaanin      tavia poliittisia ongelmia muille sektoreille, ku-
27448: tuonti on lisensioitu ja tullitonta. Yhteisön       ten Lome-valtioiden kanssa tai yhteisöpreferens-
27449: alueelta kolmansiin maihin jälleenvietyjä banaa-    sin vaarantumista. Tämän takia Suomi on ollut
27450: neja ei lueta kiintiöihin. Tilanne on sama Suo-     seitsemän muun valtion kanssa tukemassa mark-
27451: messa kypsytetyn itään vietävän banaanin osal-      kinajärjestelmän uudistuksia, kuten tullikiintiön
27452: ta.                                                 suurentamista ja AKT-maiden tuojille hyvitettä-
27453:     Saksalainen hallintotuomioistuin Finanzge-      vän osuuden pitämistä ennallaan.
27454: richt Hamburg on saattanut neuvoston asetuk-           Edellä sanotun perusteella katson meneillään
27455: sen N:o 404/93 pätevyyden yhteisön tuomioistui-     olevien toimenpiteiden olevan tällä hetkellä riit-
27456: men käsittelyyn ennakkoratkaisun antamista          täviä Suomen kansallisten etujen turvaamiseksi,
27457: varten. Ennakkoratkaisun pyytäminen perustuu        ja että kysymys ei anna hallitukselle aihetta
27458: siihen, että eräälle saksalaiselle banaaneja tuo-   enempiin toimenpiteisiin.
27459: 
27460:      Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1995
27461: 
27462:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
27463:                                           KK 175/1995 vp                                               3
27464: 
27465: 
27466: 
27467: 
27468:                                       Tili Riksdagens Talman
27469: 
27470:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    . stöd av en artikel i Tysklands grundlag har för-
27471: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        valtningsdomstolen tillåtit bolaget att tillfälligt
27472: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      importera bananer tili lägre tuli också utöver
27473: man Seppänen undertecknade spörsmål nr 175:           tullkvoten. Förvaltningsdomstolen har också
27474:                                                       bett gemenskapens domstol avgöra om de för-
27475:           Ämnar den finska regeringen trygga          pliktelser som följer av GATT-avtalet i skenet av
27476:        Finlands nationella intresse av att befria     artikel 234 i Romfördraget intar förtur framom
27477:        bananimporten från EU-tullar och kvo-          bestämmelserna i gemenskapens marknadsorga-
27478:        ter?                                           nisation för bananer när gemenskapsrätten inte
27479:                                                       är förenlig med GATT-förpliktelserna. I sam-
27480:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         band med att fallet behandlas har medlemsstater-
27481: anföra följande:                                      na tillfålle att framföra juridiska aspekter på det
27482:                                                       tili gemenskapens domstol.
27483:     Bananimporten tili Europeiska gemenskapen             1 den finska lagstiftningen ingår inte något
27484: regleras genom en tullkvot, som baserar sig på        allmänt stadgande som motsvarar stadgandena i
27485: förordning (EEG) nr 404/93 om den gemensam-           den tyska grundlagen och med stöd av vilket en
27486: ma organisationen av marknaden för bananer.           domstol genom interimistiskt förordnande skulle
27487: Förordningen trädde i kraft 1993. År 1995 har         kunna bevilja ett motsvarande temporärt rätts-
27488: importkvoten för bananer från tredje land och         skydd som den tyska förvaltningsdomstolen.
27489: icke-traditionella A VS-bananer varit 2,2 miljo-          Finland deltar aktivt i diskussionen om ut-
27490: ner ton. En höjning av kvoten tili 2,553 miljoner     vecklandet av EU:s bananordning. Finland har
27491: ton har föreslagits.                                  ansett att det i den nya situation som har uppstått
27492:     Enligt förordning (EEG) nr 404/95 är tullen       i och med att de nya medlemsstaternas inträde
27493: för bananer som ryms inom kvoten 75 ecu/ton i         medför förändringar är befogat att diskutera en
27494: fråga om bananer från tredje land, men ingen alls     reform. 1 diskussionen har Finland som mål att,
27495: i fråga om bananer från A VS-länderna. Vad gäl-       utan att alls föregripa domstolens avgörande,
27496: ler bananer som överskrider kvoten är tullen för      underlätta den tunga regleringen inom banan-
27497: bananer med ursprung i tredje land 850 ecu/ton,       sektorn. Detta skulle förbättra verksamhetsbe-
27498: medan tullen för icke traditionella A VS-bananer      tingelserna för våra företag, men inte leda tiii
27499: är 750 ecu/ton. Importen av traditionella AVS-        några betydande politiska problem inom andra
27500: bananer kräver licens och är tullfri. Bananer som     sektorer, såsom med Lomestaterna, eller äventy-
27501: återutförs från gemenskapen tili tredje land räk-     rande av gemenskapspreferensen. Därför stöder
27502: nas inte in i kvoterna. Samma sak gäller bananer      Finland tillsammans med sju andra stater ett
27503: som mognats i Finland och härifrån förs österut.      förnyande av marknadsorganisationen som skul-
27504:     Den tyska förvaltningsdomstolen Finanzge-         le innebära t.ex. en högre tullkvot och bibehål-
27505: richt Hamburg har fört frågan om giltigheten för      lande av den andel som gottskrivs aktörer vilka
27506: förordning (EEG) nr 404/93 tili gemenskapens          importerar från AVS-länderna.
27507: domstol för erhållande av ett förhandsbesked.             Med stöd av vad som anförts ovan anser jag
27508: Begäran om förhandsbesked går tilihaka på att         att de aktuella åtgärderna för närvarande är tili-
27509: ett tyskt bolag som importerar bananer har bevil-     räckliga för att trygga Finlands nationella intres-
27510: jats mindre importrättigheter än förr, varför bo-     sen och att spörmålet inte ger anledning tili vida-
27511: laget har råkat i ekonomiska svårigheter. Med         re åtgärder.
27512: 
27513:      Helsingforsden 12 oktober 1995
27514: 
27515:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
27516:                                              KK 176/1995 vp
27517: 
27518: Skriftligt spörsmål176
27519: 
27520: 
27521: 
27522: 
27523:                                     Löv m.fl.: Om förtidspensionärers förtjänstmöjligheter
27524: 
27525: 
27526: 
27527:                                          Tili Riksdagens Ta/man
27528: 
27529:     De snäva möjligheterna tili att få sjukpension     lerande med uppdelade honorar och tidsgränser
27530: gör att många använder sig av förtidspensions-         ifall han ställer upp på någon uppgift i något
27531: möjligheten. Också depressioneo har ökat anta-         organ typ kontrollant i bank, revisor i något
27532: let förtidspensionerade eftersom de valt det fram-     företag eller kolumnist i någon tidning för att ta
27533: om att bli uppsagda. Många av förtidspensio-           några exempel. Lättare skulle det vara om för-
27534: närerna är kanske fysiskt inte i skick att sköta                                             =
27535:                                                        tjänsttaket var t.ex. 13 020 mk per år ( 12 x 1 085
27536: krävande heltidsjobb men det betyder inte att de       mk).
27537: inte skulle kunna vara tili nytta i samhället ge-         Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
27538: nom erfarenhet, kunnande och kontakter inom            ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
27539: förtroendeuppdrag, rådgivning m.m.                     ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
27540:     Vår lagstiftning går ut på att förhindra pensio-   följande spörsmål:
27541: närernas fortlöpande löneförtjänster men glöm-
27542: mer bort att mycket av det arbete pensionärerna                  Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
27543: utför är engångs- och honorarbetonat. Genom                   ta för att ändra förtidspensionärernas
27544: förbudet att förtjäna mer per månad än 1 085 mk               förtjänsttak från månatligt tili årligt?
27545: blir det för en förtidspensionerad ett absurt jong-
27546: 
27547:      Helsingforsden 22 september 1995
27548: 
27549:           Pehr Löv                 Gunnar Jansson                       Håkan Malm
27550:           Klaus Bremer             Eva Biaudet                          Henrik Lax
27551:                    Ulla-Maj Kukkonen                            Ola Rosendahl
27552: 
27553: 
27554: 
27555: 
27556: 250261
27557: 2                                            KK 176/1995 vp
27558: 
27559: Kirjallinen kysymys 176                                                                       Suomennos
27560: 
27561: 
27562: 
27563: 
27564:                                     Löv ym.: Varhaiseläkkeelle siirtyneiden ansaitsemismahdollisuuk-
27565:                                        sista
27566: 
27567: 
27568:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
27569: 
27570:    Sairaseläkkeen saamismahdollisuuksien vai-          haiseläkkeelle siirtyneen mielettömään taiteiluun
27571: keutuminen on saanut monet käyttämään var-             palkkioidenjakamiseksi aikarajojen mukaan,jos
27572: haiseläkkeelle siirtymisen mahdollisuutta. Myös        hän ryhtyy tehtävään jossakin elimessä, kuten
27573: lama on lisännyt varhaiseläkkeelle siirtyneiden        pankin valvojaksi, yrityksen tilintarkastajaksi tai
27574: määrää, koska he ovat valinneet eläkkeen irtisa-       lehden kolumnistiksi, joitakin esimerkkejä mai-
27575: notuksi tulemisen sijasta. Monet varhaiseläk-          nitakseni. Olisi helpompaa, jos ansiokatto olisi
27576: keelle siirtyneet eivät ehkä ole fyysisesti pystyviä   esim. 13 020 mk vuodessa(= 12 x 1 085 mk).
27577: hoitamaan vaativaa kokopäivätyötä, mutta                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27578: tämä ei merkitse, etteivät he voisi olla hyödyksi      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27579: yhteiskunnalle kokemuksensa, osaamisensa ja            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27580: yhteyksiensä vuoksi luottamustehtävissä, neu-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27581: vontatehtävissä ym.
27582:    Lainsäädäntömme lähtökohtana on eläkeläis-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27583: ten jatkuvien palkkatulojen estäminen, mutta                  ryhtyä muuttaakseen varhaiseläkkeelle
27584: unohdetaan, että suuri osa eläkeläisten tekemäs-              siirtyneiden kuukausittaisen ansiokaton
27585: tä työstä on kerta- ja palkkioluonteista. Yli 1 085           vuotuiseksi?
27586: markan kuukausiansioiden kielto pakottaa var-
27587: 
27588:      Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1995
27589: 
27590:           Pehr Löv                 Gunnar Jansson                       Håkan Malm
27591:           Klaus Bremer             Eva Biaudet                          Henrik Lax
27592:                    Ulla-Maj Kukkonen                            Ola Rosendahl
27593:                                             KK 176/1995 vp                                                 3
27594: 
27595: 
27596: 
27597: 
27598:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
27599: 
27600:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Käytännössä työkyvyttömyyseläkettä ei ole
27601: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          lakkautettu tilapäisten ja vähäisten ansioiden
27602: olette toimittanut valtioneuvoston asianomai-          perusteella. Työansioiden suuruudesta riippuen
27603: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lövin         eläke voidaan kuitenkin lakkauttaa tai muut-
27604: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           taa osatyökyvyttömyyseläkkeeksi. Työkyvyttö-
27605: 176:                                                   myyseläkkeen lakkauttamista on harkittu käy-
27606:                                                        tännössä silloin, jos ansiot ovat yli 60 prosenttia
27607:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         eläkkeen perusteena olevasta palkasta. Täyden
27608:        ryhtyä muuttaakseen varhaiseläkkeelle           eläkkeen muuttamista osaeläkkeeksi harkitaan
27609:        siirtyneiden kuukausittaisen ansiokaton         taas silloin, kun eläkkeensaajana on ansioita vä-
27610:        vuotuiseksi?                                    hintään 40 mutta ei 60 prosenttia eläkkeen perus-
27611:                                                        teena olevasta palkasta.
27612:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Myös kansaneläkelain mukainen työkyvyttö-
27613: vasti seuraavaa:                                       myyseläke voidaan lakkauttaa ansiotyön joh-
27614:                                                        dosta. Kansaneläkelaissakaan ansiotulolle ei ole
27615:    Työeläkkeen tarkoitus on turvata toimeentu-         säädetty markkamääräisiä rajoja.
27616: lon jatkuvuus, kun työtulojen saanti eläketapah-          Lakkautettu työkyvyttömyyseläke voidaan
27617: tuman vuoksi lakkaa. Kansaneläke turvaa eläk-          palauttaa entisin perustein kahden vuoden ajan
27618: keensaajan vähimmäistoimeentulon. Tarvetta             lakkauttamisesta, jos henkilön terveydentila
27619: työ- tai kansaneläkkeeseen ei enää ole, jos eläk-      huononee tai hänen ansiomahdollisuutensa lak-
27620: keensaaja palaa takaisin työelämään ja saa an-         kaavat tai oleellisesti huononevat. Vastaavasti
27621: siotyöstä riittävän toimeentulon. Aina eläkettä ei     osatyökyvyttömyyseläke voidaan muuttaa täy-
27622: kuitenkaan lakkauteta tai keskeytetä työhön pa-        deksi työkyvyttömyyseläkkeeksi, jos ansiotulot
27623: luun vuoksi. Vanhuuseläkkeen ja varhennetun            ovat alle 40 prosenttia eläkkeen perusteena ole-
27624: vanhuuseläkkeen saajan ansiotyö ei vaikuta             vasta palkasta.
27625: eläkkeen jatkumiseen. Kuten kysymyksessäkin               Työntekijäin eläkelain 4 e §:n 2 momentin
27626: todetaan, eläkeaikaisilla ansiotuloilla on merki-      mukaan yksilöllisen varhaiseläkkeen edellytyk-
27627: tystä varhaiseläkkeissä, joita ovat työkyvyttö-        senä on, että henkilö on lopettanut ansiotyön tai
27628: myyseläke, yksilöllinen varhaiseläke ja työttö-        hänen ansionsa sellaisessa työssä, joka kartuttai-
27629: myyseläke.                                             si eläkettä, voidaan arvioida kuukaudessa pie-
27630:     Työntekijäin eläkelain 4 §:n 3 momentin no-        nemmäksi kuin 1 §:n 1 momentin 2 kohdassa
27631: jalla työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisen               tarkoitettu markkamäärä. Vuonna 1995 tämä
27632: edellytysten tulee olla olemassa koko eläkeajan.       määrä on 1 085,07 markkaa kuukaudessa. Yksi-
27633:  Lainkohdan mukaan työkyvyttömyyseläke lak-            löllistä varhaiseläkettä ei kuitenkaan lakkauteta
27634: kautetaan, kun eläkkeensaajan työkyky on siinä         ansiotulojen vuoksi, vaan sen maksaminen kes-
27635:  määrin palautunut, ettei hän enää täytä eläkkeen      keytetään tai sitä aletaan maksaa osaeläkkeen
27636:  saamisen edellytyksiä. Työkyvyn alentumista ar-       suuruisena.
27637:  vioitaessa otetaan huomioon työntekijän jäljellä         Yksilöllinen varhaiseläke maksetaan osaeläk-
27638:  oleva kyky hankkia itselleen ansiotuloja sellaisel-   keen suuruisena, jos eläkkeensaajan ansiotulot
27639:  la työllä, jonka suorittamista voidaan häneltä        sellaisessa työssä, joka kartuttaisi eläkettä, ylittä-
27640:  kohtuudella edellyttää. Työkyvyn vaihdellessa         vät 1 085,07 markan rajamäärän, mutta ne ovat
27641:  otetaan huomioon vuotuinen ansio.                     vähemmän kuin 60 prosenttia eläkkeen perustee-
27642:     Työntekijäin eläkelaissa ei varsinaisen työky-     na olevasta palkasta. Tällöin myös kansaneläke-
27643:  vyttömyyseläkkeen lakkauttamiseksi ole säädet-        lain mukainen yksilöllinen varhaiseläke makse-
27644:  ty eläkeaikaisille työtuloille mitään kiinteää        taan puolitettuna.
27645:  markkamäärää. Työkyvyttömyyseläkkeessä on                Työkyvyttömyyseläkkeessä ansiotulon käsite
27646:  aina kiinnitettävä huomiota paitsi työtuloihin        on laajempi kuin yksilöllisessä varhaiseläkkees-
27647:  myös terveydentilaan.                                 sä. Työkyvyttömyyseläkkeessä ansiotuloina ote-
27648: 4                                         KK 176/1995 vp
27649: 
27650: taan huomioon muitakin työtuloja kuin eläkettä      rannettiin oleellisesti varhaiseläkkeellä olevien
27651: kartuttavasta työstä ansaittuja tuloja.             mahdollisuutta kokeilla siirtymistä takaisin työ-
27652:    Työttömyyseläkkeen        tarkoituksena    on    elämään menettämättä eläkeoikeuttaan siinä ta-
27653: ikääntyneiden, pitkään työttömänä olleiden hen-     pauksessa, ettei kokeilu johtaisi pysyvämpään
27654: kilöiden toimeentulon turvaaminen. Työnteki-        työssäoloon. Lisäksi yksilöllisellä varhaiseläk-
27655: jäin eläkelain 4 c §:n 4 momentin mukaan työttö-    keellä olevien työssäoloa helpotettiin ottamalla
27656: myyseläkettä ei makseta niiltä kalenterikuukau-     käyttöön yksilöllisen varhaiseläkkeen maksami-
27657: silta, joiden aikana eläkkeensaaja ansaitsee vä-    nen puolitettuna siten kuin edellä on kuvattu.
27658: hintään työntekijäin eläkelain 1 §:n 1 momentin 2   Tuolloin tarkistettiin viimeksi ne rajat, missä
27659: kohdassa tarkoitetun markkamäärän kaksinker-        määrin eläkepoliittisesti on tarkoituksenmukais-
27660: taisena kuukaudessa eli vuonna 1995 2 170,14        ta tukea varhaiseläkkeen saajien työssäoloa.
27661: markkaa kuukaudessa. Työttömyyseläkkeessä           Hallituksen esitykseen sisältyneet lakiehdotukset
27662: ansiotulojen käsite on samanlainen kuin työky-      tulivat voimaan 1.7.1993.
27663: vyttömyyseläkkeessä. Tilapäinen työnteko ei            Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys on,
27664: johda työttömyyseläkkeen pysyvään lakkautta-        että ne rajat, jotka voimassa olevin säännöksin
27665: miseen vaan ainoastaan maksun keskeyttämi-          on asetettu eläkeaikaiselle työnteolle ja ansioille
27666: seen. Tällöin myös kansaneläkkeen maksaminen        varhaiseläkkeissä, ovat perusteltuja. Näiden ra-
27667: keskeytetään. Jos työttömyyseläke on keskeytet-     jojen täytyy olla sellaiset, etteivät ne muuta var-
27668: ty eikä eläkkeen uudelleen maksamista ole haettu    haiseläkkeiden perustarkoitusta eivätkä siten
27669: vuoden kuluessa keskeytyksestä, eläke katsotaan     aseta varhaiseläkejärjestelmien olemassaoloa ky-
27670: lakanneeksi keskeytyksestä lukien.                  seenalaiseksi. Eläkepolitiikan kannalta ei myös-
27671:     Eläkeaikaisen työskentelyn kuukausiansioita     kään ole tarkoituksenmukaista tukea eläkeai-
27672: määrättäessä ansiotulot otetaan huomioon sa-        kaista työskentelyä siinä määrin, että varhais-
27673: moin kuin eläkepalkkaa määrättäessä. Jos esi-       eläkkeellä oleminen olisi kannattavampaa kuin
27674: merkiksi työstä saatu palkka maksetaan yhdellä      päätoiminen työssäolo. Tämä olisi vastoin sitä
27675: kertaa useamman kuukauden ajalta, palkka jae-       linjaa, joka viime vuosina on nähty tärkeäksi
27676: taan niiden kuukausien lukumäärällä, joiden ai-     eläkejärjestelmien kehittämisessä. Se seikka, että
27677: kana työ on tehty. Tulojen vaihdellessa kuukau-     yksilöllisen varhaiseläkkeen saaja ei enää menetä
27678: sittain voidaan muutenkin käyttää useamman          eläkettään työskentelyn johdosta, vaan eläkeoi-
27679: kuukauden ajalta keskimääräistä kuukausian-         keus jää lepäämään työtulojen noustessa laissa
27680: siota.                                              säädettyyn rajaan, on merkittävä etu. Näin hen-
27681:     Hallituksen esityksessä eduskunnalle laeiksi    kilölle tarjotaan mahdollisuus antaa työpanok-
27682: joustavaa eläkeikäjärjestelmää koskevan lain-       sensa yhteiskunnalle myös eläkeaikana, kuten
27683: säädännön tarkistamiseksi (HE 26/1993 vp) pa-       kysymyksen perusteluissa esitetäänkin.
27684:      Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1995
27685: 
27686:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
27687:                                               KK 176/1995 vp                                             5
27688: 
27689: 
27690: 
27691: 
27692:                                           Tili Riksdagens Talman
27693: 
27694:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             på förvärvsinkomstens storlek kan pensionen
27695: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             ändå dras in eller ändras tili delinvalidpension.
27696: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         lndragande av invalidpension har i praktiken
27697: dagsman Löv m.fl. undertecknade spörsmål nr             övervägts i sådana fall då inkomsterna har upp-
27698: 176:                                                    gått tili mer än 60% av den pensionsgrundande
27699:                                                         lönen. En ändring av full pension tili delpension
27700:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         övervägs åter i sådana fall då pensionstagaren
27701:         ta för att ändra förtidspensionärernas          förtjänar minst 40% men inte 60% av den lön
27702:         förtjänsttak från månatligt tili årligt?        som ligger tili grund för pensionen.
27703:                                                            Också en invalidpension som utbetalas med
27704:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           stöd av folkpensionslagen kan dras in p.g.a. för-
27705: anföra följande:                                        värvsarbete. lnte heller i folkpensionslagens
27706:                                                         stadganden anges något gränsbelopp för för-
27707:     Syftet med arbetspensionen är att trygga en         värvsinkomsten.
27708: fortsatt utkomst då arbetsinkomsten upphör i               lndragen invalidpension kan beviljas på nytt
27709: och med pensioneringen. Folkpensionen tryggar           på de tidigare grunderna två år efter indragandet
27710: en minimiutkomst för pensionstagaren. Det före-         om personens hälsotilistånd försämras eller hans
27711: Iigger inte längre något behov av arbets- eller         möjligheter att skaffa sig inkomster upphör eller
27712: folkpension om arbetstagaren återgår tili arbets-       väsentligt förändras. På motsvarande sätt kan
27713: livet och får tillräckliga inkomster av sitt för-       invalidpension på deltid ändras tili full invalid-
27714: värvsarbete. Pensionen indras eller avbryts emel-       pension om förvärvsinkomsterna underskrider
27715: lertid inte alltid vid en återgång tili arbetet. För-   40 % av den pensionsgrundande lönen.
27716: värvsarbete inverkar inte på en fortsatt pensions-         En förutsättning för individuell deltidspension
27717: utbetalning tili den som får ålderspension eller        enligt 4 e § 2 mom.lagen om pension för arbetsta-
27718: förtida ålderspension. Såsom konstateras i spörs-       gare är att personen har upphört med förvärvsar-
27719: målet inverkar förvärvsinkomster på förtidspen-         bete eller att hans förvärvsinkomst per månad för
27720: sionerna. Dessa är följande: invalidpension, indi-      sådant arbete i vilket pension intjänas uppskattas
27721: viduell förtidspension och arbetslöshetspension.        bli mindre än det belopp som avses i 1 § 1 mom. 2
27722:     Enligt 4 § 3 mom.lagen om pension för arbets-       punkten. År 1995 uppgick detta belopp tili
27723: tagare skall möjligheten att bevilja invalidpen-        1 055,07 mk i månaden. lndividuell förtidspen-
27724: sion kvarstå under hela pensionstiden. Enligt lag-      sion dras dock inte in p.g.a. förvärvsinkomster-
27725: rummet skall invalidpensionen dras in då pen-           na, utan utbetalningen avbryts eller pensionen
27726: sionstagaren återfått sin arbetsförmåga i sådan         börjar utbeta1as tili ett be1opp som motsvarar
27727: grad att han inte längre uppfyller vilikoren för        de1pension.
27728: erhållande av pensionen. Vid bedömningen av i              lndividuell de1pension utbeta1as tili ett belopp
27729: viiken mån arbetsförmågan är nedsatt beaktas            som motsvarar de1pension om pensionstagarens
27730: arbetstagarens återstående förmåga att bereda           förvärvsinkomster för ett arbete i vi1ket pension
27731:  sig förvärvsinkomster med sådant arbete som            intjänas överskrider gränsbe1oppet 1 085,07
27732:  rimligen kan förutsättas av honom. Vid varieran-       mark, men utgör mindre än 60% av den pen-
27733:  de arbetsförmåga beaktas inkomsten per år.             sionsgrundande lönen. 1 sådana fall utbetalas
27734:     1 Iagen om pension för arbetstagare anges           även individuell förtidspension enligt folkpen-
27735:  inget bestämt markbelopp som övre gräns för            sionslagen tili halvt belopp.
27736:  arbetsinkomster utöver pensionen vid viiken in-           Begreppet förvärvsinkomst är mera omfattan-
27737:  validpensionen dras in. 1 fråga om invalidpension      de då det gäller invalidpension än då det gäller
27738:  skall alltid förutom arbetsinkomsterna även häl-       individuell förtidspension. För invalidpensio-
27739:  sotillståndet beaktas.                                 nens del betraktas även andra arbetsinkomster
27740:     1 praktiken dras invalidpensionen inte in på        än sådana för vilka pension intjänas som
27741:  basis av små och tillfålliga inkomster. Beroende       förvärvsinkomster.
27742: 6                                           KK 176/1995 vp
27743: 
27744:    Syftet med arbetslöshetspension är att trygga         försöka återgå till arbetslivet utan att förlora sin
27745: utkomsten för äldre personer som länge gått ar-          rätt till pension i sådana fall då försöket inte leder
27746: betslösa. Enligt 4 c § 4 mom. lagen om pension           till ett bestående arbetsförhållande. Dessutom
27747: för arbetstagare utbetalas arbetslöshetspension          underlättades möjligheten att bli kvar i arbetsli-
27748: inte för sådana kalendermånader under vilka              vet för dem som har individuell förtidspension
27749: pensionstagaren förtjänar minst två gånger det           genom att systemet med utbetalningen av pensio-
27750: belopp som avses i 1 § 1 mom. 2 punkten, d.v.s.          nen till halvt belopp enligt vad som beskrivits
27751: 2 170,14 mk i månaden 1995. Då det gäller ar-            ovan togs i bruk. Då justerades senast gränserna
27752: betslöshetspension innebär begreppet förvärvs-           för viiken utsträckning det är pensionspolitiskt
27753: inkomster detsamma som då det gäller invalid-            ändamålsenligt att stöda att förtidspensionerade
27754: pension. Tillfålligt arbete leder inte till att pen-     blir kvar i arbetslivet. De lagförslag som ingick i
27755: sionen varaktigt dras in, utan enbart till att utbe-     propositionen trädde i kraft den 1 juli 1993.
27756: talningen avbryts. 1 så fall avbryts även utbetal-           Social- och hälsovårdsministeriet är av den
27757: ningen av folkpensionen. Om arbetspensionsut-            åsikten att de gränser som har satts för pensions-
27758: betalningarna har avbrutits och någon ny anhål-          tagares möjligheter att arbeta och för förtidspen-
27759: lan om pensionsutbetalning inte gjorts inom ett          sionerades inkomster utöver pensionen är moti-
27760: år efter att utbetalningen avbrutits anses pensio-       verade. Dessa gränser måste vara sådana att de
27761: nen vara indragen fr.o.m. den tidpunkt då utbe-          inte ändrar grundavsikterna med förtidspension
27762: talningen avbröts.                                       och därmed ifrågasätter hela förtidspensionssys-
27763:    Då de månatliga inkomsterna för arbete efter          temen. Från pensionspolitisk synpunkt är det
27764: pensioneringen skall bestämmas, beaktas för-             heller inte ändamålsenligt att stöda arbete under
27765: värvsinkomster på samma sätt som då pensions-            pensioneringen i en sådan utsträckning att det
27766: lönen bestäms. Om t.ex. den lön som erhålls för          skulle vara mera lönsamt att vara förtidspen-
27767: arbete utbetalas för flera månader samtidigt, de-        sionerad än att vara fullt sysselsatt. Detta vore
27768: las lönen med det antal månader under vilka              emot den linje som ansetts vara viktig vid utveck-
27769: arbetet har utförts. Om inkomsterna varierar             landet av pensionssystemen. Den omständighe-
27770: från månad till månad kan som månadsinkomst              ten att den som erhåller individuell förtidspen-
27771: användas den genomsnittliga inkomsten för flera          sion inte längre går miste om sin pension för att
27772: månader.                                                 han arbetar, utan att rätten till pension blir vilan-
27773:    1 regeringens proposition till riksdagen med          de då arbetsinkomsterna når upp till den lagstad-
27774: förslag till lagar om ändring av lagstiftningen          gade gränsen är en betydande fördel. På så sätt
27775: som gäller det flexibla pensionsålderssystemet           har personen möjlighet att ge samhället sin ar-
27776: (RP 26/1993 rd) förbättrades möjligheterna för           betsinsats även sedan han gått i pension, vilket
27777: förtidspensionerade väsentligt då det gäller att         också framförs i motiveringen till spörsmålet.
27778:      Helsingforsden 13 oktober 1995
27779: 
27780:                                                        Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
27781:                                              KK 177/1995 vp
27782: 
27783: Kirjallinen kysymys 177
27784: 
27785: 
27786: 
27787: 
27788:                                     Juhantalo: Sotilassoittokuntien toiminnan turvaamisesta
27789: 
27790: 
27791: 
27792:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
27793: 
27794:    Puolustusministeriö on pannut sotilasmusiik-        mitat täyttävä tykistön ja panssarivoimien am-
27795: kitoiminnan tarkastelun alle kirjeellä 17.11.1993.     pumakenttä. Tykistöprikaatin ohella varuskun-
27796: Pääesikunta on tehnyt asiasta 19.4.1994 välira-        nassa toimii mm. alalla korkeinta opetusta anta-
27797: portin, jossa todetaan mm.:                            va Tykistökoulu, Tiedustelupatteristo, Eläinlää-
27798:    - Soittokuntalaitoksen palkkamenot ovat             kintäkou1u ja erityisen nopeasti toimintojaan
27799: kokonaisuudessaan noin 42 milj. markkaa. Soit-         laajentanut YK:n koulutuskeskus. Varuskunta
27800: tokunnissa on ollut täyttämättä noin 40 virkaa,        on siis hyvin monipuolinen ja varuskunnistamme
27801: osa säästösyistä, osa sopivien soittajien puuttees-    kansainvälisin.
27802: ta. Tällä hetkellä määrä lienee jo yli 60. Yksittäi-       Esillä olevien tietojen mukaan juuri Niinisa-
27803: nen suurin menokohde on ollut koulutus, toisin         lon varuskunnan sotilassoittokunnan lakkautta-
27804: sanoen Sotilasmusiikkikoulu. Pääosa kustan-            miseen kohdistuu suuri paine, ei suinkaan niin,
27805: nuksista on koostunut oppilaiden ylläpidosta,          että virat lakkautettaisiin, vaan että ne siirrettäi-
27806: varsinaisten palkkamenojen ollessa noin 1,4 milj.      siin suurempiin soittokuntiin. Eihän näin synny
27807: markkaa. Yksittäisten soittokuntien palkkame-          mitään säästöjä, vaan päinvastoin. Sotilassoitto-
27808: not ovat Kaartin 4,5 miljoonasta markasta pie-         kunnan tilaaminen Niinisaloon esimerkiksi Tu-
27809: nimpien runsaaseen miljoonaan markkaan. Esi-           rusta, Vaasasta tai Hämeenlinnasta tuo luonnol-
27810: merkiksi Satakunnan Sotilassoittokunnan palk-          lisesti tullessaan paljon suuremmat kustannukset
27811: kamenot ovat noin 1,8 milj. markkaa.                   kuin lopettamisella saavutetut säästöt. Niinisa-
27812:     Pääesikunta on tehnyt 4.12.1994 esityksen,         lon varuskunnan keskisuuri soittokunta on va-
27813: jossa mm. esitetään soittokuntien lukumäärän           ruskunnan monipuolisen rakenteen ja kansain-
27814: pitämistä ennallaan ja avoimien virkojen täyttä-       välisyyden vuoksi runsaasti työllistetty, ja var-
27815: mistä määräaikaisina. Ministeriö on pyytänyt           muudella näin on jatkossakin, koska sotilaalliset
27816: pääesikunnalta lisäselvityksiä, mutta mitään           tilaisuudet ilman juhlavaa sotilasmusiikkia ovat
27817: päätöksiä ei ole tehty. Tämän vuoksi työrauha          torsoja.
27818: sotilassoittokunnissa on pahasta häiriintynyt,             Epävarma tilanne Niinisalon sotilassoitto-
27819: koska etenkään pienempien soittokuntien tule-          kunnan osalta on kestänyt aivan liian kauan.
27820: vaisuudesta ei ole varmuutta. Noin 200 soittajaa       Viimeinenkin hevonen on poistettu armeijamme
27821: perheineen on siksi ollut epävarmuuden tilassa         ryhmityksistä, ja ilman tehokkaita toimenpiteitä
27822: noin kolmen vuoden ajan. Alalle ei hakeudu ta ja       sotilassoittajaa uhkaa sama kohtalo. Kankaan-
27823: kaiken lisäksi koulutus on 9.6.19951ähtien lope-       pään korkeatasoisella musiikkiopistolla ja Niini-
27824: tettu, vaikka hyvin tiedetään, ettei musiikkioppi-     salon sotilassoittokunnalla on lisäksi pitkäikäi-
27825: laitoksilla ole valmiutta koulutustarpeen tyydyt-      nen ja erinomaisesti toinen toistaan hyödyntävä
27826: tämiseen, eikä se sielläkään tapahdu ilmaiseksi.       yhteistyö. Sotilassoittokunnan lopettaminen ai-
27827: Mikäli näin jatketaan, koko järjestelmä halvaan-       heuttaisi tätäkin taustaa katsoen koko paikka-
27828: tuu viiden vuoden kuluessa, soittajien lukumää-        kunnan musiikkielämälle korvaamattoman lom-
27829: rän pudotessa nykyisestä noin 240:stä noin 160         mon. Minusta tuntuu, että soittokuntien lak-
27830: soittajaan.                                            kauttamisen sijasta pitäisi huolella tutkia mm.
27831:     Pääesikunta on kesäkuussa 1995 muuttanut           varusmiessoittajien entistä runsaampaa käyttöä,
27832: esitystään siten, että Satakunnan (Niinisalo) ja       yhteistyön lisäämistä paikallisten siviilimuusik-
27833: kaksi muuta soittokuntaa tulisi lakkauttaa. Nii-       kojen kanssa sekä eläkkeellä olevien sotilasmuu-
27834: nisalon varuskunta on yksi kehittyvistä varus-         sikoiden palveluiden hyödyntämistä. Yksioikoi-
27835:  kunnista. Siellä sijaitsee eteläisen Suomen ainoa     nen soittokuntien lopettaminen vakanssit säilyt-
27836: 
27837: 250261
27838: 2                                          KK 177/1995 vp
27839: 
27840: täen ei johda säästöihin vaan palvelutason hei-                Miten Hallitus perustelee sitä, että se
27841: kentymiseen ja kustannusten kohoamiseen sekä                aikoo sotilassoittajien koulutuksen lopet-
27842: sotilaskoulutukseen ja maanpuolustukseen kuu-               tamalla ja mm. Niinisalon ja eräiden mui-
27843: luvan rikkaan perinteen murenemiseen.                       den sotilassoittokuntien toiminnan lopet-
27844:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          tamisen kautta aikaansaada sotilassoiton
27845: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-             tarjonnan ja palvelutason jyrkän laskun?
27846: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27847: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27848: 
27849:      Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1995
27850: 
27851:                                           Kauko Juhantalo
27852:                                           KK 177/1995 vp                                             3
27853: 
27854: 
27855: 
27856: 
27857:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
27858:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Selvitystyöhön liittyen on pääesikunta tehnyt
27859: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        12.7.1995 puolustusministeriölle esityksen soti-
27860: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     lasmusiikkitoiminnan kehittämisestä. Esityksen
27861: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kauko Ju-      mukaan sotilassoittajien henkilöstö- ja koulutus-
27862: hantalon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       järjestelmää tulisi uudistaa ja soittokuntien mää-
27863: n:o 177:                                            rää vähentää. Opistoupseereihin kuuluvien soti-
27864:                                                     lasmuusikoiden lisäksi soittokuntia täydennet-
27865:           Miten Hallitus perustelee sitä, että se   täisiin määräaikaisilla sotilassoittajilla. Nykyi-
27866:        aikoo sotilassoittajien koulutuksen lopet-   sestä soitto-oppilasjärjestelmästä luovuttaisiin ja
27867:        tamallaja mm. Niinisalon ja eräiden mui-     Sotilasmusiikkikouluun pyrittäisiin pääsytut-
27868:        den sotilassoittokuntien toiminnan lopet-    kinnon kautta. Soittokuntien määrää vähentä-
27869:        tamisen kautta aikaansaada sotilassoiton     mällä voitaisiin nykyisistä aivan liian pienistä
27870:        tarjonnan ja palvelutason jyrkän laskun?     soittokunnista muodostaa henkilöstöä uudelleen
27871:                                                     kohdeotamaila soittotoiminnan kannalta riittä-
27872:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        vän suuria soittokuntia.
27873: vasti seuraavaa:                                       Pääesikunnan esitys on parhaillaan käsiteltä-
27874:                                                     vänä puolustusministeriössä. Ottamatta tässä
27875:   Puolustusministeriö on yhteistyössä pääesi-       vaiheessa kantaa lopulliseen päätökseen voidaan
27876: kunnan kanssa jo muutaman vuoden ajan tutki-        kuitenkin todeta, että tarkoituksena ei ole lopet-
27877: nut erilaisia mahdollisuuksia kehittää puolustus-   taa sotilassoittajien koulutusta eikä heikentää
27878: voimien sotilasmusiikkitoimintaa. Tavoitteena       sotilassoittokuntien palvelutasoa.
27879: on ollut sotilasmusiikkialan pitkäjänteinen ja
27880: kokonaisvaltainen kehittäminen.
27881: 
27882:      Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1995
27883: 
27884:                                                                   Puolustusministeri Anneli Taina
27885: 4                                          KK 177/1995 vp
27886: 
27887: 
27888: 
27889: 
27890:                                        Tili Riksdagens Talman
27891: 
27892:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        1 samband med utredningsarbetet gjorde hu-
27893: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       vudstaben 12.7.1995 ett förslag till försvarsminis-
27894: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av   teriet om hur militärmusikverksamheten kunde
27895: riksdagsman Kauko Juhantalo undertecknade            utvecklas. Enligt förslaget bör militärmusikernas
27896: spörsmål nr 177:                                     personal- och utbildningssystem förnyas och an-
27897:                                                      talet musikkårer minskas. Utöver de militärmu-
27898:           Hur motiverar Regeringen att den, ge-      siker som hör till institutofficerarna kunde mu-
27899:        nom att dra in utbildningen för militär-      sikkårerna kompletteras med militärmusiker
27900:        musiker och lägga ner verksamheten vid        som engageras för viss tid. Det nuvarande musik-
27901:        militärmusikkåren i Niinisalo och vissa       elevsystemet skulle frångås och sökandena tili
27902:        andra militärmusikkårer, har för avsikt       Militärmusikskolan skulle genomgå ett inträdes-
27903:        att åstadkomma en radikal försämring av       förhör. Genom att minska antalet musikkårer
27904:        utbudet och servicen när det gäller mili-     och fördela personalen på ett nytt sätt skulle av
27905:        tärmusiken?                                   de för närvarande alldeles för små musikkårerna
27906:                                                      kunna bildas musikkårer som med tanke på mu-
27907:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        sikverkamheten är tillräckligt stora.
27908: anföra följande:                                        Huvudstabens förslag behandlas som bäst
27909:                                                      inom försvarsministeriet. Utan att i detta skede
27910:     Försvarsministeriet har i samarbete med hu-      ta ställning till det slutliga beslutet kan man dock
27911: vudstaben redan under några års tid undersökt        konstatera att avsikten inte är att dra in militär-
27912: de olika möjligheterna att utveckla försvars-        musikernas utbildning eller att försämra militär-
27913: maktens militärmusikverksamhet. Målet har va-        musikkårernas servicenivå.
27914: rit att utveckla militärmusikområdet på ett lång-
27915: siktigt och helhetsbetonat sätt.
27916: 
27917:      Helsingforsden 11 oktober 1995
27918: 
27919:                                                                      Försvarsminister Anneli Taina
27920:                                            KK 178/1995 vp
27921: 
27922: Kirjallinen kysymys 178
27923: 
27924: 
27925: 
27926: 
27927:                                   Kemppainen: Työttömyysturvan ja kotihoidon tuen yhteensovitta-
27928:                                      misesta
27929: 
27930: 
27931:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
27932: 
27933:    Eri sosiaaliturvajärjestelmät ovat rakentuneet       Työttömyyspäivärahan ja kotihoidon tuen
27934: eri lähtökohdista ja eri tarkoituksia varten. Nii-   yhteensovittamisen seurauksena osa-aikatyön
27935: den yhteensovittaminen säästösyistä, työhön ha-      vastaanottaminen tulee useissa tapauksissa van-
27936: keutumisen aktivoimiseksi ja jopa yhteiskunta-       hemmille aikaisempaa kannattamattomammak-
27937: moraalin kannalta on välttämätöntä. Tässä tar-       si varsinkin tulevaisuudessa, kun kotihoidon tu-
27938: koituksessa on säädetty laki, jossa työttömyys-      kea todennäköisesti edelleen leikataan. Lakiesi-
27939: turva ja kotihoidon tuki yhteensovitetaan ja joka    tyksen tarkoituksena oli toimia päinvastoin. Täl-
27940: tulee marraskuun alussa voimaan.                     tä kannalta huononevaan tilanteeseen saattaisi
27941:    Yhteensovittamisesta aiheutuu kuitenkin           olla ratkaisu se, että kotihoidon tuki ei leikkaisi
27942: useissa tapauksissa epäkohtia, joita ei lakia sää-   sovitettua päivärahaa tai leikkaus olisi vain osit-
27943: dettäessä monista eri syistä pystytty ottamaan       tainen.
27944: huomioon. Yksi tällainen on osa-aikatyön ja sen         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27945: yhteydessä maksettavan osa-aikapäivärahan ja         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27946: kotihoidon tuen yhteensovittaminen.                  nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27947:     Päivähoitoikäisten vanhemmille osa-aikatyö       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27948: voisi olla monestakin syystä sopiva ja suositelta-
27949: va työllistymismuoto. Osa-aikatyön tarjonta on                 Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisesti
27950: monilla paikkakunnilla lisääntynyt. Työmarkki-              toimenpiteisiin, joilla työttömyysturvan
27951: nat ovat muuttumassa, tahdoimmepa tai emme,                 ja kotihoidon tuen yhteensovittamisen
27952: suuntaan, jossa kokoaikaisia pysyviä työsuhteita            aiheuttama huononnus osa-aikatyön
27953: on tarjolla entistä vähemmän; itse asiassa ne               vastaanottamismahdollisuuteen poiste-
27954: koko ajan vähenevät.                                        taan?
27955: 
27956:      Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1995
27957:                                          Hannu Kemppainen
27958: 
27959: 
27960: 
27961: 
27962: 250261
27963: 2                                          KK 178/1995 vp
27964: 
27965: 
27966: 
27967: 
27968:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
27969: 
27970:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       maan työtä työmarkkinoilla yleisesti sovelletta-
27971: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        vin ehdoin, muun muassa koska maksetun työt-
27972: olette 22 päivänä syyskuuta 1995 päivätyn kir-       tömyyspäivärahan ja kotihoidon tuen määrä yh-
27973: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     teensä saattoi ylittää henkilön työstä saaman pal-
27974: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Kemppaisen        kan määrän.
27975: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 178:            Marraskuun alussa 1995 tulee voimaan työt-
27976:                                                      tömyysturvalain 27 a §:n 2 momentti, jonka mu-
27977:           Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisesti     kaan lasten kotihoidon tuen perusosa ja sisarus-
27978:        toimenpiteisiin, joilla työttömyysturvan      korotus otetaan huomioon työttömyyspäivära-
27979:        ja kotihoidon tuen yhteensovittamisen         haa vähentävänä perhekohtaisena etuutena. Vä-
27980:        aiheuttama huononnus osa-aikatyön             hennys tehdään marraskuun alusta lukien myös
27981:        vastaanottamismahdollisuuteen poiste-         silloin, kun työttömyysetuutta saavan henkilön
27982:        taan?                                         puoliso saa lasten kotihoidon tukea tai sisarus-
27983:                                                      korotusta. Muutosta perusteltiin sillä, että ei kat-
27984:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sottu olevan tarkoituksenmukaista ylläpitää yh-
27985: vasti seuraavaa:                                     teiskunnan maksamien tukien turvin tilannetta,
27986:                                                      jossa esimerkiksi perhepoliittisten tukien määrä
27987:    Kun työtön henkilö ottaa vastaan osa-aika-        yhdessä maksetun työttömyysetuuden määrän
27988: työn, hänen osa-aikatyöstä saamansa palkka so-       kanssa ylitti sen tulotason, jota kyseinen perhe
27989: vitellaan työttömyyspäivärahan kanssa. Sovitel-      sai silloin, kun perheen toimeentulo perustui
27990: lun työttömyyspäivärahan määrä lasketaan si-         työstä saatavaan toimeentuloon. Samalla todet-
27991: ten, että henkilön kokonaan työttömänä saaman        tiin, että työttömyysturvaa tulee kehittää jatkos-
27992: päivärahan määrästä vähennetään 80 % palkan          sakin siihen suuntaan, että se kannustaa nykyistä
27993: siitä osasta, joka kuukaudessa ylittää 750 mar-      enemmän mahdollisimman nopeaan uuteen työ-
27994: kan suojaosuuden. Työttömyyspäivärahan tar-          hön hakeutumiseen ja että ansiotyöhön meno on
27995: koituksena on korvata työttömälle henkilölle         aina taloudellisesti kannattavampaa kuin so-
27996: työttömyydestä aiheutuneita taloudellisia mene-      siaaliturvan varassa eläminen.
27997: tyksiä. Työttömyyspäivärahan ja osa-aikatyöstä           Työttömyysturvajärjestelmän tulisi kaikilta
27998: saadun palkan sovittelunjälkeen työttömyyspäi-       osin olla sellainen, että se kannustaa työhön ha-
27999: värahalla korvataan sitä taloudellista menetystä,    keutumiseen. Näin ollen ansiotulojen hankkimi-
28000: joka henkilölle työttömyydestä jää, kun osa-ai-      sen palkkatyöllä tai yrittäjätoiminnalla tulisijoh-
28001: katyön palkka otetaan huomioon. Sovittelume-         taa parempaan taloudelliseen asemaan kuin elä-
28002: nettelyn muuttuminen vuoden 1994 alusta suosi        misen sosiaaliturvan varassa. Nykyisessä talou-
28003: matalapalkka-alojen osa-aikaisten asemaa. Li-        dellisessa tilanteessa olisi tärkeätä voida hyödyn-
28004: säksi laskusääntö suosii vähäisiä ansioita, koska    tää myös sitä tulosta, joka on saatavissa erilaisis-
28005: kaikissa tilanteissa ensimmäiset 750 markkaa         ta "epätyypillisistä ", vaihtelevista, satunnaisista
28006: kuukaudessa eivät vähennä maksettavaa työttö-        ja osa-aikaisista töistä.
28007: myyspäivärahaa lainkaan.                                 Vuoden 1997 alussa toteutetaan työttömyys-
28008:    Vuoden 1993 alusta lukien lasten kotihoidon       turvan kokonaisuudistus, jota valmistellaan työ-
28009: tuen perusosa ja sisaruskorotus on vähennetty        markkinaosapuolten kanssa. Tässä yhteydessä
28010: työttömyyspäivärahasta. Silloin, kun lasten koti-    nousee esille kysymys myös siitä, kannustavatko
28011: hoidon tuen perusosa ja sisaruskorotus eivät vai-    työttömyysturvalain sovittelu- tai yhteensovitus-
28012: kuttaneet maksettavan työttömyyspäivärahan           säännökset ansiotyön vastaanottamiseen vai tu-
28013: määrään, tuli esille tilanteita, joissa kotihoidon   lisiko näitä säännöksiä tämän kannustusvaiku-
28014: tuen saajat eivät olleet halukkaita vastaanotta-     tuksen aikaansaamiseksi korjata.
28015: 
28016:      Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1995
28017: 
28018:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
28019:                                            KK 178/1995 vp                                                   3
28020: 
28021: 
28022: 
28023: 
28024:                                        Tili Riksdagens Talman
28025: 
28026:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       allmänt tillämpas, bl.a. eftersom den samman-
28027: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den        lagda summan av arbetslöshetsdagpenningen
28028: 22 september 1995 tili vederbörande medlem av          och hemvårdsstödet kunde överstiga den lön som
28029: statsrådet översänt följande av riksdagsman            personen fick fOr sitt arbete.
28030: Kemppainen undertecknade spörsmål nr 178:                 Vid ingången av november 1995 börjar 27 a § 2
28031:                                                        mom.lagen om utkomstskydd för arbetslösa gäl-
28032:           Ämnar Regeringen vidta brådskande            la. Enligt lagrummet beaktas grunddelen i fråga
28033:        åtgärder för att den fOrsämring i fråga om      om stödet för hemvård av barn och syskonför-
28034:        möjligheten att ta emot deltidsarbete som       höjningen som en familjeinriktad förmån som
28035:        följt av samordningen av utkomstskyddet         minskar beloppet a v arbetslöshetsdagpenningen.
28036:        för arbetslösa och hemvårdsstödet skall         Nedskärningen genomfors från och med ingång-
28037:        avlägsnas?                                      en av november även i de fall maken tili den
28038:                                                        person som får arbetslöshetsformånen får stöd
28039:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          (9r hemvård av barn eller syskonförhöjning.
28040: anföra följande:                                       Andringen motiverades med att det inte ansågs
28041:                                                        vara ändamålsenligt att genom stöd som samhäl-
28042:    När en arbetslös person tar emot ett deltidsar-     let betalar upprätthålla en situation då t.ex. det
28043: bete jämkas den lön han får för deltidsarbetet         sammanlagda beloppet av de familjepolitiska
28044: med arbetslöshetsdagpenningen. Beloppet av             stöden och arbetslöshetförmånen översteg en fa-
28045: den jämkade arbetslöshetsdagpenningen uträk-           miljs inkomstnivå när familjens utkomst grunda-
28046: nas så att från beloppet av den dagpenning den         de sig på arbetsinkomsten. Samtidigt konstatera-
28047: arbetslöse fått som heltidsarbetslös avdras 80%        des att utkomstskyddet för arbetslösa även i fort-
28048: av dendel av lönen som per månad överstiger det        sättningen bör utvecklas så att det på ett bättre
28049: skyddade beloppet på 750 mk. Syftet med arbets-        sätt än fOr närvarande sporrar människor tili att
28050: löshetsdagpenningen är att ersätta den arbetslöse      så snabbt som möjligt söka nytt arbete och att
28051: för de ekonomiska förluster som arbetslösheten         förvärvsarbete ekonomiskt sett alltid är mer lön-
28052: åsamkar honom. Efter jämkningen av arbetslös-          samt än det att man lever på socialskydd.
28053: hetsdagpenningen och lönen för deltidsarbetet             Systemet med utkomstskydd för arbetslösa
28054: ersätts med arbetslöshetsdagpenningen den eko-         bör till alla delar vara sådant att det inspirerar till
28055: nomiska förlust som personen åsamkas av ar-            att skaffa arbete. Således bör de inkomster man
28056: betslösheten, när lönen för deltidsarbetet beak-       får av avlönat arbete eller foretagsverksamhet
28057: tas. Ändringen av jämkningsfOrfarandet vid in-         medföra en bättre ekonomisk ställning än det att
28058: gången av 1994 gynnade situationen för deltids-        man lever på socialskydd. I det nuvarande eko-
28059: arbetande i branscher med låga löner. Dessutom         nomiska läget skulle det även vara viktigt att
28060: gynnar uträkningsregeln mindre inkomster, ef-          utnyttja de erfarenheter som man kan få avolika
28061: tersom de fOrsta 750 mk i månaden inte alltid ens      "icke-typiska", varierande och sporadiska arbe-
28062: minskar beloppet av arbetslöshetdagpenningen.          ten samt arbeten på deltid.
28063:    Från och med ingången av 1993 har grundde-              Vid ingången av 1997 genomfors en helomfat-
28064: len i fråga om stöd för hemvård av barn och            tande reform av utkomstskyddet fOr arbetslösa
28065: syskonförhöjningen dragits av från arbetslös-          som bereds tillsammans med arbetsmarknads-
28066: hetsdagpenningen. När grunddelen i fråga om            parterna. I detta sammanhang aktualiseras även
28067: stödet för hemvård av barn och syskonförhöj-           frågan om huruvida jämknings- eller samord-
28068: ningen inte inverkade på beloppet av arbetslös-        ningsstadgandena i lagen om utkomstskydd for
28069: hetsdagpenningen, uppstod situationer då de            arbetslösa sporrar tili förvärvsarbete eller om de
28070: som fick hemvårdsstöd inte var villiga att ta emot     bör ändras for att effekten skall bli mer sporran-
28071: arbete på arbetsmarknaden på de villkor som            de.
28072: 
28073:      Helsingforsden II oktober 1995
28074: 
28075:                                                      Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
28076: 1
28077: 1
28078:  1
28079:   1
28080:   1
28081:    1
28082:     1
28083:     1
28084:      1
28085:       1
28086:       1
28087:        1
28088:         1
28089:         1
28090:          1
28091:           1
28092:           1
28093:            1
28094:             1
28095:             1
28096:              1
28097:               1
28098:               1
28099:                1
28100:                 1
28101:                                            KK 179/1995 vp
28102: 
28103: (irjallinen kysymys 179
28104: 
28105: 
28106: 
28107: 
28108:                                   Tykkyläinen ym.: Ylimääräisistä taiteilijaeläkkeistä
28109: 
28110: 
28111: 
28112:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
28113: 
28114:     Vuonna 1992 oli ylimääräisten taiteilijaeläk-       Taiteilijoiden eläketurvaongelmaa kärjistää
28115: :eiden määrä vielä 65, mutta vuonna 1995 se oli      myös se, että työttöminä työnhakijoina oleville
28116: mdonnut 35:een ja ensi vuodeksi esitetään sa-        taiteilijoille ei eläkettä kerry. Taiteilijaeläkkeiden
28117: naa määrää.                                          tarve on kasvanut, ja ylimääräisten taiteilijaeläk-
28118:     Suomen eläkejärjestelmät eivät anna merkit-      keiden määrän pudottamisen aiheuttama vinou-
28119: ävän suurelle osalle taiteilijoista vanhuudentur-    tuma olisi saatava korjatuksi.
28120: 'aa. Taiteilijakunta on kasvanut, joten ylimää-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28121: äisten taiteilijaeläkkeiden määränkin olisi tullut   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28122: 'iime vuosina kasvaa eläketurvan pysyttämiseksi      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28123: amalla tasolla. Taiteilijain sosiaalista ja talou-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28124: lellista asemaa selvittäneen T AISTO-toimikun-
28125:  tan mietinnössä (OPM 10:1995) pidetään taitei-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
28126:  Uaeläkejärjestelmän säilyttämistä tarpeellisena             siin ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden lu-
28127:  :t ehdotetaan asiaa koskevaa laajempaa asian-               kumäärän nostamiseksi ja taiteilijoiden
28128:  untijaselvitystä.                                           eläketurvan parantamiseksi?
28129: 
28130:     Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1995
28131: 
28132:          Marja-Liisa Tykkyläinen             Mats Nyby                   Arja Ojala
28133: 
28134: 
28135: 
28136: 
28137:  ;0261
28138: 2                                           KK 179/1995 vp
28139: 
28140: 
28141: 
28142: 
28143:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28144: 
28145:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tuvat maksamaan itse itselleen lain edellyttämän
28146: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         yrittäjäeläkelain (YEL) tai taiteilijaneläkejärjes-
28147: olette 22 päivänä syyskuuta 1995 toimittanut val-     telmän (TaEL) mukaisen eläketurvan.
28148: tioneuvoston asianomaiselle jäsenelle kansan-            YEL:n piirissä olevien taiteilijoiden on käy-
28149: edustaja Marja-Liisa Tykkyläisen ym. näin kuu-        tännössä vaikea määritellä ja hoitaa eläketur-
28150: luvan kirjallisen kysymyksen n:o 179:                 vaansa. Useiden taiteilijoiden (mm. kuvataiteili-
28151:                                                       jat, kirjailijat) tulot saattavat vaihdella vuosittain
28152:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       runsaasti eri syistä. Taiteilija joutuukin tavallaan
28153:         siin ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden lu-   päättelemään laskennallisesti oman tulevan eläk-
28154:         kumäärän nostamiseksi ja taiteilijoiden       keensä määrän. Lopullinen eläketulo joudutaan
28155:         eläketurvan parantamiseksi?                   määräämään jo taiteilijauran alussa, jolloin tulot
28156:                                                       ovat pienet, eikä sitä käytännössä ole enää myö-
28157:     Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:         hemmin uran noustessa ja ansiotulon parantues-
28158:                                                       sa mahdollisuutta oleellisesti korjata. Niinpä
28159:    Taitelijaeläkejärjestelmä on suomalaisena          monet maksavatkin vain minimin mukaisen
28160: käytäntönä vanha. Se luotiin jo 1800-luvulla. Sil-    YEL:n vaatiman maksun, ja siten heidän eläke-
28161: loin alettiin maksaa kansallisesti merkittäville      turvansa muodostuu käytännössä erittäin puut-
28162: taiteilijoille eläkettä (pension) heidän työskente-   teelliseksi.
28163: lymahdollisuuksiensa turvaamiseksi. Tuolloin             Kun apurahoja ei pääsääntöisesti lasketa työ-
28164: myönnetty eläke oli enemmän apurahan kaltai-          eläkkeeseen oikeuttavaksi ajaksi ja kun apura-
28165: nen kuin eläke tämän käsitteen nykyisessä mie-        han saamisen ehto on muusta työstä luopumi-
28166: lessä. Saajan ikä taikka varallisuus ei vaikuttanut   nen, taiteilijan eläketurvan voi katsoa olevan
28167: eläkkeen saamiseen. Eläke (pension) oli käytän-       puutteellinen tästäkin syystä. Suurehko osa tai-
28168: nössä elämänikäinen apuraha, jolla valtiovalta        teilijoista työskentelee apurahajärjestelmän va-
28169: halusi turvata lahjakkaan taiteilijan työskentely-    rassa ilman että siitä kertyisi heille eläketurvaa.
28170: mahdollisuudet. 1920-1930-luvulla tällaista           Aikaisemmin myönnetyn viisitoistavuotisen
28171: eläkettä nauttivat monet kansallisesti tärkeät        apurahan saaja voi laskea tämän ajan sekä mah-
28172: taiteilijat.                                          dollisesti aikaisemmin saamansa 3- ja 5-vuotiset
28173:     Kun pääosin nykyisin voimassa oleva apura-        apurahakaudet työeläkkeeseen oikeuttavaksi
28174: hajärjestelmä luotiin ns. Ahon komitean eli val-      ajaksi. Nyttemmin työeläkeoikeus liittyy kaik-
28175: tion taidekomitean mietinnön ehdotusten perus-        kiin 5-vuotisapurahajaksoihin.
28176: teella (Komiteanmietintö 1965: A 8), niin 1970-          Useiden taiteilijoiden ansionhankintaa ja toi-
28177: luvulla muutettiin taiteilijaeläkejärjestelmääkin     meentuloa ei voi verrata muiden kansalaisten
28178: siten, että myönnettävissä olevien eläkkeiden elä-    ansionhankintaan ja toimeentuloon. Tämä pätee
28179: keluonteisuus korostui.                               erityisesti taidelaitosten ulkopuolella työskente-
28180:    Taiteilijaeläkkeitä ei kuitenkaan edelleenkään     leviin ns. vapaisiin taiteilijoihin. Siksi kaikkien
28181: voida pitää varsinaisina eläkkeinä. Sosiaali- ja      luovaa työtä tekevien eläketurvaa ei voi tulon-
28182: terveysministeriön päätöksen mukaan taiteilija-       muodostuksen satunnaisuuden vuoksi rakentaa
28183: eläkkeitä ei yhteensoviteta vähimmäiseläketur-        yleisten eläketurvaperiaatteiden mukaisesti työ-
28184: van kanssa. Ne eivät siis vaikuta esimerkiksi kan-    ja kansaneläkkeen varaan. Niinpä onkin selvää,
28185: saneläkkeen lisäosan saamiseen. Tämä kanta pe-        että taiteilijaeläkejärjestelmästä sinänsä ei voida
28186: rustuu näkemykseen, että taiteilijaeläkkeet eivät     luopua.
28187: ole työsuhteen perusteella syntyneitä.                   Työeläkejärjestelmän kehitys on kuitenkin
28188:    Osalle taiteilijakunnasta kertyy nykyisin nor-     muuttamassa eräitä ylimääräisen taiteilijaeläk-
28189: maali työeläke. Kaikki taidelaitoksissa työsken-      keen myöntämisen perusteita. Taidelaitoksissa
28190: televät ja eräät muutkin taiteilijat saavat lain      työskenteleville taiteilijoille kertyy nykyisin jo
28191: säätämän työeläkkeen. Vapaat taitelijat taasjou-      kohtuulliseksi katsottavia työeläkkeitä kuten
28192:                                              KK 179/1995 vp                                             3
28193: 
28194: eräille muillekin taiteilijoille. Eläkkeen maara       Ia säilytetään mahdollisuus palkita ansioitunut,
28195: riippuu luonnollisesti taiteilijan työuran pituu-      mutta sinänsä taloudellisesti toimeentuleva taite-
28196: desta ja ansion määrästä.                              lija hänen merkittävästä elämäntyöstään myös
28197:     Vakinaista työsuhdetta vailla olevien taiteili-    muulla tavoin kuin eläkkeen muodossa sekä luo-
28198: joiden eläketurva on kuitenkin heikko muuten-          da nuorelle Iupaavalle taitelijalle hyvät lähtökoh-
28199: kinja osittain myös siksi, että eläkkeiden määrää      dat uralleen.
28200: on valtiontalouden tilan vuoksi vähennetty                 Eläkejärjestelmän uudistamista viime vuosina
28201: 35:een aikaisemmasta vuosittain myönnetystä            pohtinut taiteilija- ja toimittajaeläketyöryhmä
28202: 65 täydestä eläkkeestä.                                (OPM:n työryhmien muistioita 1987:23) ehdotti
28203:     Eläke myönnetään tunnustuksena ansiok-             eläkejärjestelmään muutoksia. Ehdotuksen mu-
28204: kaasta toiminnasta luovana taikka esittävänä           kaan eläkkeiden määrää olisi ollut jonkin verran
28205: taiteilijana. Yhteiskunnan tunnustuksen edelly-        vähennettävä silloisesta määrästä eli 65:stä
28206: tyksenä olevaa korkeaa vaatimustasoa ei ole syy-       50:een. Samalla työryhmä ehdotti, että luotaisiin
28207: tä madaltaa, mutta koska eläkkeellä on julkisen        erillinen, elämäntyöstä annettava kertaluontoi-
28208: tunnustuksen ohella sosiaalis-taloudellinen mer-       nen taiteilija-apurahan suuruinen valtionpalkin-
28209: kitys saajalleen, niin on aiheellista eläkkeitä        to. Se ehdotti palkintojen määräksi 5 kappaletta.
28210: myönnettäessä ottaa hakijan varallisuusasemaja         Työryhmä katsoi myös, että eläkkeiden määrän
28211: toimeentulomahdollisuudet painotetusti huo-            vähentäminen edellytti 15-vuotisten apurahojen
28212: mioon. Taiteilijaeläke tullaan siis edelleenkin        määrän kasvattamista 30:llä aikaisemmin pää-
28213: myöntämään vain tunnustuksena taiteellisten            tettyjen lisäksi.
28214:  ansioiden perusteella, mutta myöntämispäätök-             Opetusministeriön asettama taiteilijan so-
28215: sessä otetaan huomioon ansioituneiden hakijoi-         siaalinen ja taloudellinen asema -toimikunta
28216: den taloudellinen ja sosiaalinen asema.                (TAISTO) (OPM:n työryhmien muistioita
28217:      Kun eri alojen taiteilijoita ei kuitenkaan ole    1995: 10) katsoi mietinnössään, että taitelijaelä-
28218:  syytä asettaa yhteiskunnan tunnustuksen suh-          kejärjestelmä tulisi säilyttää ja eläkkeiden luku-
28219:  teen eriarvoiseen asemaan, niin tunnustusjärjes-      määrän lasku pysäyttää. Toimikunta ehdotti
28220:  telmän sisäisen johdonmukaisuuden säilyttämi-         myös taitelijaeläkkeitä koskevan asiantuntija-
28221:  seksi otettiin vuoden 1993 talousarvioon uuden-       selvityksen laatimista.
28222:  lainen valtionpalkintomahdollisuus, niin sanottu          Opetusministeriön tarkoituksena on huoleh-
28223:  Suomi-palkinto ja Nuoren taiteen Suomi-palkin-        tia siitä, että taiteilijoiden ammattikunta pysyy
28224:  to.                                                   kohtuullisen eläketurvan piirissä tulevaisuudes-
28225:      Tarkoituksena oli tehdä mahdolliseksi julki-      sakin. Taiteilijaeläkkeiden hakemusten nykyinen
28226:  nen tunnustuksen myöntäminen niillekin ansioi-        määrä sekä hakijoiden taiteelliset ansiot osoitta-
28227:  tuneille taiteilijoille, jotka eivät hyvin tai koh-   vat, että nykyinen eläkemäärä ei ole riittävä.
28228:  tuullisesti toimeentulevina voi kuulua painote-       Opetusministeriö pyrkii lisäämään taiteilijaeläk-
28229:  tusti sosiaalis-taloudellisin kriteerien mukaan       keiden määrää nykyisestä. Lyhyen aikavälin ta-
28230:  myönnettävän taiteilijaeläkejärjestelmän piiriin.     voitteeksi voidaan asettaa 50 täyden eläkkeen
28231:  Niinpä Suomi-palkintojärjestelmää tullaan kehi-       myöntömahdollisuus. Lisäksi tutkitaan, miten
28232:  tetyssä muodossa jatkamaan siten, että vanhan         kaikkiin myönnettäviin taiteilija-apurahoihin
28233:  valtionpalkintojärjestelmän kaltainen palkinto-       voidaan liittää eläkekertymäoikeus.
28234:  systeemi osittain palautetaan käyttöön ja samal-
28235:      Helsingissä lokakuun 6 päivänä 1995
28236: 
28237:                                                                            Ministeri Claes Andersson
28238: 4                                           KK 179/1995 vp
28239: 
28240: 
28241: 
28242: 
28243:                                         Till Riksdagens Talman
28244: 
28245:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      närer kommer i åtnjutande av lagstadgad pen-
28246: ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrive1se av den       sion. Fristående konstnärer blir däremot tvung-
28247: 22 september 1995 tili vederbörande med1em av         na att för sig själv betala för det pensionsskydd
28248: statsrådet översänt följande av riksdagsman           som lagen förutsätter enligt lagen om företagar-
28249: Marja-Liisa Tykkyläinen m.fl. undertecknade           pension eller lagen om konstnärspension.
28250: spörsmål nr 179:                                         1 praktiken är det svårt att fastställa vilka
28251:                                                       konstnärer som lagen om företagarpension om-
28252:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         fattar och som sköter sitt pensionsskydd. lnkom-
28253:        att antalet extra konstnärspensioner skall     sterna för dessa konstnärer (bl.a. bildkonstnärer,
28254:        höjas och för att pensionsskyddet för          författare mm.) kan variera mycket på grund av
28255:        konstnärer skall förbättras?                   olika orsaker. En konstnär blir tvungen att på
28256:                                                       sätt och vis kalkylera sin kommande pension. De
28257:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anfö-      slutliga pensionsintäkterna måste fastställas re-
28258: ra följande:                                          dan i början av karriären, när inkomsterna är
28259:                                                       små. När konstnären senare har framgång och
28260:    1 Finland är konstnärspensionen gammal             inkomsterna stiger harhan i praktiken inte mera
28261: praxis. Systemet skapades redan på 1800-talet.        möjlighet att väsentligt rätta tili sin pension. Så-
28262: Då började man tili nationellt betydande konst-       1unda beta1ar många endast minimipensionspre-
28263: närer betala en pension för att trygga deras ar-      mier en1igt lagen om företagarpension och på så
28264: betsbdinge1ser. Den pension som då beviljades         sätt blir deras pensionsskydd i praktiken mycket
28265: hade mera karaktären av stipendium än pension         bristfållig.
28266: i dagens bemärkelse. Mottagarens ålder eller för-        Då den tid under viiken man lyfter stipendier
28267: mögenhet påverkade inte möjligheten att få pen-       enligt huvudregeln inte räknas som tid som berät-
28268: sion. Pensionen var i praktiken ett stipendium        tigar tili arbetspension, och då vilikoret för att
28269: som varade 1ivet ut, genom viiken statsmakten         man skall få lyfta stipendiet är att man avstår från
28270: ville trygga arbetsbetingelserna för begåvade         förvärvsarbete, kan pensionsskyddet för konst-
28271: konstnärer. Under 20 och 30-talen kom många           närer anses vara bristfålligt också av denna an-
28272: nationellt betydelsefulla konstnärer i åtnjutande     ledning. En rätt stor del av konstnärerna lever på
28273: av denna pension.                                     stipendier och utan pensionsskydd. Den som tidi-
28274:     När gällande stipendiesystem i huvudsak ska-      gare beviljats ett femtonårsstipendium och som
28275: pades utgående från förslagen i den s.k. Aho-         eventuellt tidigare fått tre- och femårsstipendier
28276: kommitten, dvs. statens konstkommissions be-          har rätt att använda denna tid som arbetspen-
28277: tänkande (kommittebetänkande 1965: A8), änd-          sionsberättigande. Numera berättigar alla fem-
28278: rades på 1970-talet systemet med konstnärspen-        årsstipendier tili arbetspension.
28279: sioner att de pensioner som beviljades mera hade         Förvärvsarbetet och utkomsten för flera
28280: karaktären av pension.                                konstnärer kan inte jämföras med andra med-
28281:     Pensionerna kan emellertid inte mera anses        borgares. Detta gäller i synnerhet de som för-
28282: som riktiga pensioner. Enligt ett beslut av social-   värvsarbetar utanför konstinrättningarna, dvs.
28283: och hälsovårdsministeriet jämförs inte konst-         de fristående konstnärerna. Därför kan pen-
28284: närspensionerna med minimipensionsskyddet.            sionsskyddet för alla dem som utför skapande
28285: De påverkar således inte möjligheten att komma        arbete, på grund av att inkomstbildningen är så
28286: i åtnjutande av folkpensionens tilläggsdel. Den-      sporadisk, inte byggas upp på arbets- och folk-
28287: na ståndpunkt grundar sig på synen att konst-         pension enligt de allmänna principerna om ar-
28288: närspensionerna inte har uppkommit i ett arbets-      betspension. Det står klart att man inte i sig kan
28289: förhållande.                                          avstå från konstnärspensionen.
28290:     En del av konstnärskåren för närvarande nor-         Arbetspensionssystemet håller dock på att
28291: mal arbetspension. Alla de som förvärvsarbetar        ändra vissa grunder för att bevilja extra konst-
28292: på konstinrättningarna och vissa andra konst-         närspension. De konstnärer som arbetar vid
28293:                                              KK 179/1995 vp                                               5
28294: 
28295: konstinrättningarna får numera en arbetspen-            möjligheten att belöna en meriterad konstnär
28296: sion som kan anses vara skälig Iiksom vissa andra       med i sig skäliga inkomster även på annat sätt än
28297: konstnärer. Storleken beror naturligtvis på hur         i form av pension. Samtidigt skapas för unga
28298: Iänge konstnären förvärvsarbetat och på inkom-          lovande konstnärer en god utgångspunkt för en
28299: stens storlek.                                          karriär.
28300:     Pensionsskyddet för konstnärer utan ordina-             Arbetsgruppen för pension åt konstnärer och
28301: rie arbetsförhållande är i övrigt svagt och även av     redaktörer (Promemorior av UVM:s arbetsgrup-
28302: den anledningen att antalet pensioner på grund          per 1987:23) som dryftat pensionssystemen un-
28303: av situationen i statsekonomin har minskats från        der de senaste åren föreslog ändringar i pensions-
28304: 65 fulla pensioner som under tidigare år beviljats,     systemet. Enligt förslaget bör antalet pensioner
28305: tili 35.                                                minskas något från det dåvarande antalet 65 tili
28306:     Pensionen beviljas för förtjänstfull verksam-       50. Samtidigt föreslog arbetsgruppen att det sam-
28307: het som skapande eller utövande konstnär. Det           tidigt skulle skapas ett särskilt statspris som i
28308: är inte skäl att sänka den höga kravnivån som är        form av ett engångskonstnärsstipendium för en
28309: förutsättningen för denna erkänsla från samhäl-         livsgärning. Det föreslog 5 sådana pris. Arbets-
28310: lets sida, men eftersom pensionen vid sidan av          gruppen ansåg även att minskningen av antalet
28311: den offentliga erkänslan har en social och ekono-       pensioner förutsatte att antalet femtonårspris
28312: misk betydelse, är det motiverat att när pensioner      skulle ökas med 30 förutom dem om vilka tidiga-
28313: beviljas poängterat ta hänsyn tili den sökandes         re beslut fattats.
28314: förmögenhet och utkomstmöjligheter. Konst-                  Undervisningsministeriets kommission för
28315: närspension beviljas fortfarande endast som er-         konstnärers sociala och ekonomiska ställning
28316: känsla för konstnärliga meriter, men i besluten         (TAISTO) (Promemorior av UVM:s arbetsgrup-
28317: om beviljande beaktas meriterade den sökandes           per 1995:1 0) ansåg att systemet med konstnärs-
28318: ekonomiska och sociala ställning.                       pensioner bör bibehållas och att minskningen i
28319:     Då det inte finns skäl att i fråga om samhällets    antalet pensioner bör upphöra. Kommissionen
28320: erkänsla sätta konstnärer inom olika konstarter i       föreslog även en utredning av sakkunniga bör
28321: en ojämlik ställning, togs 1993, i syfte att bibehåi-   göras om konstnärspensioner.
28322: Ia konsekvensen i systemet, ett nytt slag av stats-         Undervisningsministeriet har för avsikt att se
28323: pris in i statsbudgeten, nämligen det s.k. Finland-     tili att konstnärernas yrkeskår även i framtiden
28324: priset och Finlandpriset för ung konst.                 skall komma i åtnjutande av ett skäligt pensions-
28325:     A vsikten är att göra det möjligt att visa sådana   skydd. Antalet ansökningar om konstnärspen-
28326: meriterade konstnärer offentlig erkänsla som            sion för närvarande och de sökandes konstnärli-
28327: trots att de inte är ytterst meriterade, men med        ga meriter visar att antalet pensioner inte är till-
28328:  goda eller skäliga inkomster enligt poängterade        räckligt. Undervisningsministeriet strävar efter
28329: sociala och ekonomiska kriterier kan komma i            att öka antalet konstnärspensioner. Målet på
28330: åtnjutande av konstnärspension. Sålunda kom-            kort sikt är att 50 fulla pensioner beviljas. Vidare
28331:  mer Finlandpriset i en utvecklad form fortgå på        skall det undersökas hur alla pensioner som be-
28332:  så sätt att ett prissystem enligt det gamla stats-     viljas skall bli pensionsberättigande.
28333:  priset delvis återinförs, men samtidigt bibehålls
28334:      Helsingforsden 6 oktober 1995
28335: 
28336:                                                                              Minister Claes Andersson
28337:                                            KK 180/1995 vp
28338: 
28339: Kirjallinen kysymys 180
28340: 
28341: 
28342: 
28343: 
28344:                                   Partanen: Hiukkaskiihdyttimen rakentamisesta Suomeen
28345: 
28346: 
28347: 
28348:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
28349: 
28350:    Euroopan valtioiden yhteisellä suurenergiafy-     sainvälistä kehitystä suurenergiafysiikkaan liit-
28351: siikan tutkimuslaitoksella CERN:llä ja eräillä       tyvissä kiihdytinhankkeissa, toimia eri ministe-
28352: muilla maailman valtioilla on suunnitelmissa ra-     riöiden neuvonantajana näissä kysymyksissä
28353: kentaa uusi yhteinen hiukkaskiihdytin. Kansain-      sekä toimia lineaarikiihdytinhankkeen käytän-
28354: välisenä yhteistyönä rakennettava laitos maksai-     nön koordinaattorina kotimaassa.
28355: si noin neljäkymmentä miljardia markkaa ja sen          Työryhmän työn tuloksista ei ole saatu julki-
28356: yhteyteen sijoittuu jopa tuhannen henkilön tut-      suuteen toistaiseksi mitään tietoja. Tiedossa ei
28357: kijayhteisö tarvitsemineen asunto- ym. oheispal-     myöskään ole hallituksen tämänhetkisiä toimen-
28358: veluineen.                                           piteitä kansainvälisen hankkeen eteenpäin viemi-
28359:     Maamme vakaan kallioperän johdosta useat         seksija hiukkaskiihdyttimen sijoittamiseksi Suo-
28360: tahot katsovat Suomen erityisen hyväksi sijoitus-    meen aikana, jolloin tarvitsemme tämänkaltaisia
28361: paikaksijopa 40 kilometriä pitkälle hiukkaskiih-     suuria hankkeita mm. työllisyystilanteen paran-
28362: dyttimelle. Useat Suomen kunnat ovat jo ilmoit-      tamiseksi. Eduskunnan valtiovarainvaliokunta
28363: taneet kiinnostuksensa kiihdyttimen sijoittami-      kiinnitti hiukkaskiihdyttimen Suomeen saami-
28364: sesta alueelleen. Kiihdyttimen suurista kustan-      sen turvaamiseen huomiota jo käsitellessään val-
28365: nuksista isäntämaan osuudeksi katsotaan ylei-        tion vuoden 1993 talousarviota.
28366: sesti jäävän lähinnä vain luovutettavan maan            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28367: arvo. Näin suuren hankkeen kyseessä ollen on         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28368: luonnollista, että sen sijoittamisesta käydään       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28369: kova kansainvälinen kilpailu.                        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28370:     Opetusministeriö on asettanut 27.10.1993 työ-
28371: ryhmän, jossa on edustus opetusministeriöstä,                    Onko Hallituksella tarkoitus tehdä
28372: kauppa- ja teollisuusministeriöstä, valtion tiede-            toimenpiteitä hiukkaskiihdyttimen saa-
28373: ja teknologianeuvostosta, SITRAsta sekä Hel-                  miseksi Suomeen ja onko asetettu työryh-
28374: singin yliopiston yhteyteen perustetusta Suur-                mä osaltaan tehnyt esityksiä asian edes-
28375: energiafysiikan tutkimuslaitoksesta SEFT:sta.                 auttamiseksi?
28376: Työryhmän tehtäväksi asetettiin seurata kan-
28377: 
28378:      Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1995
28379: 
28380:                                           Erkki J. Partanen
28381: 
28382: 
28383: 
28384: 
28385: 250261
28386: 2                                          KK 180/1995 vp
28387: 
28388: 
28389: 
28390: 
28391:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
28392: 
28393:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       man pienemmäksi, mutta koska muut jäsenmaat
28394: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        eivät suostuneet nostamaan jäsenmaksujaan,
28395: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      jouduttiin hankkeen aikataulua venyttämään ja
28396: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki J.        laitteiston suorituskyvystä tinkimään. Japani,
28397: Partasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        Yhdysvallat ja Venäjä ovat aikaisemmasta kan-
28398: n:o 180:                                             nastaan poiketen viime aikoina harkinneet tä-
28399:                                                      män CERNiin rakennettavan kiihdytinlaitteis-
28400:           Onko Hallituksella tarkoitus tehdä         ton rahoitusta.
28401:        toimenpiteitä hiukkaskiihdyttimen saa-           Opetusministeriön työryhmä on seurannut ja
28402:        miseksi Suomeen ja onko asetettu työryh-      osallistunut aktiivisesti niihin keskusteluihin, joi-
28403:        mä osaltaan tehnyt esityksiä asian edes-      ta lineaaritörmäyttimeen liittyen on käyty eri ta-
28404:        auttamiseksi?                                 soilla, lähtien fyysikoiden kokouksista ja pääty-
28405:                                                      en OECD:n neuvoa-antaviin elimiin. Haluan täs-
28406:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sä erityisesti korostaa, että on syytä erottaa toi-
28407: vasti seuraavaa:                                     sistaan fyysikoiden omat, joskus hyvinkin uto-
28408:                                                      pistiset sunnnitelmat, sekä rahoittajien ja viran-
28409:    Suurenergiafysiikka tutkii alkeishiukkasten ja    omaisten kannanotot.
28410: perusvoimien ominaisuuksia käyttäen hyväk-              Lineaarikiihdyttimen osalta on olemassa fyy-
28411: seen hiukkaskiihdyttimiä. Näiden avulla alkeis-      sikoiden periaatepäätös kiihdyttimen tulevasta
28412: hiukkasia (esim. elektroni, positroni, protoni,      tyypistä (lineaaritörmäytin). Päätöksen on teh-
28413: antiprotoni) kiihdytetään suuriin nopeuksiin ja      nyt hiukkasfyysikoiden järjestö ICF A (Interna-
28414: annetaan niiden törmätä toisiinsa, jolloin synty-    tional Committee on Future Accellerators).
28415: neiden reaktioiden avulla tutkitaan aineen pe-       Tämä järjestö on arvellut, että kiihdyttimen vaa-
28416: rimmäistä rakennetta. Tämä tutkimus on luon-         timat uudet tekniset ratkaisut voisivat olla val-
28417: teeltaan puhtainta perustutkimusta. Pyrittäessä      miina vuoden 1997 lopussa. Näitä ratkaisuja ke-
28418: yhä pidemmälle luonnon perusilmiöiden selvittä-      hitetään neljässä laboratoriossa eri puolilla maa-
28419: misessä, joudutaan myös kehittämään uusia tek-       ilmaa (Yhdysvallat, Japani, Saksa ja CERN).
28420: nologioita joiden avulla pystytään rakentamaan       Maaperän Stabiilisuuden merkitys, jota käyte-
28421: yhä tehokkaampia kiihdytin- ja ilmaisinlaitteis-     tään argumenttina ajateltaessa Suomea mahdol-
28422: toja.                                                lisena sijoituspaikkana, määräytyy valittavan
28423:    Hiukkasfysiikan tutkimus on keskittynyt           teknisen ratkaisun perusteella.
28424: maailmassa muutamaan huippulaboratorioon,               Opetusministeriön työryhmä on teettänyt
28425: joita ovat yhteiseurooppalainen CERN, Fermi-         Suurenergiafysiikan tutkimuslaitoksella (SEFT)
28426: lab ja SLAC Yhdysvalloissa ja DESY Saksassa.         Helsingin yliopistosta esiselvityksen 150 000
28427: Tämän lisäksi on muutamia pienempiä laborato-        mk:lla Suomen maaperän soveltuvuudesta li-
28428: rioita mm. Venäjällä, Japanissa ja Kiinassa.         neaaritörmäyttimen sijoituspaikaksi. Selvityk-
28429:    Viimeisin hiukkaskiihdyttimiä koskeva ra-         sen perusteella voidaan todeta, että Suomi tältä
28430: kentamispäätös tehtiin vuoden 1994 lopulla           osin täyttää tiukatkin vaatimukset, jotka tarken-
28431: CERNissä, missä erittäin vaikeiden neuvottelu-       tuvat, kuten totesin, valittavan teknisen ratkai-
28432: jen jälkeen päätettiin rakentaa olemassa olevaan     sun perusteella.
28433: tunneliin uusi protoneja ja antiprotoneja kiihdyt-       Missään virallisessa valtioiden välisessä eli-
28434: tävä laitteisto (Large Hadron Collider, LHC).        messä ei ole keskusteltu lineaaritörmäyttimen
28435: Neuvottelut muodostuivat vaikeiksi sen vuoksi,       rakentamisesta tai sen sijoituspaikasta. OECD:n
28436: että eräät jäsenmaat edellyttivät sijoitusmaiden,    Megascience Forum on todennut ICFA:n suosi-
28437: Ranskan ja Sveitsin, maksavan ylimääräisen           tuksen laitteiston tyypistä ottamatta asiaan mi-
28438: 10 %osuuden kiihdyttimen kustannuksista. Näi-        tään kantaa. Megascience Forum sai 26.-27.9.
28439: den maiden lisärahoitus muodostui lopulta hie-        1995 pidetyssä OECD:ntutkimusministerien ko-
28440:                                               KK 180/1995 vp                                               3
28441: 
28442: kouksessa kolmen vuoden jatkoajan. Tämän eli-                - Suurenergiafysiikka on luonteeltaan pe-
28443: men työlistalle tullee sijoituspaikkaproblema-           rustutkimusta ja nykyisen työnjaon mukaisesti
28444: tiikka yleensä. OECD ei kuitenkaan tee asiasta           siis ensisijaisesti opetusministeriön hallinnon-
28445: päätöksiä.                                               alan vastuulla. Lineaarikiihdytinhanke tulee kui-
28446:    On täysin ennenaikaista ryhtyä arvailemaan,           tenkin olemaan sijoitusmaan kannalta voimak-
28447: rakennetaanko lineaaritörmäytintä lainkaan tai           kaasti teknologiapainotteinen. On jopa esitetty,
28448: milloin rakentamisesta tehtäisiin päätöksiä.             että hanke toteutettaisiin teollisesti. Hanketta
28449: CERNin jäsenmaat ovat sitoutuneet vuoteen                tulee jatkossakin harkita opetusministeriön ja
28450: 2005 saakka uuden LHC-kiihdyttimen rakenta-              kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalojen
28451: miseen.                                                  yhteistyönä.
28452:    Epävirallisissa keskusteluissa, joita on käyty            - Suomessa olisi keskityttävä tukemaan sel-
28453: hallitusten ja tutkimuksen rahoittajaorganisaa-          laisia omia tutkimusprojekteja, joilla on riittävä
28454: tioiden välillä, on yleinen käsitys se, että sijoitus-   koko ja joiden tutkimusryhmillä on parhaat edel-
28455: maan tulee maksaa ylimääräisenä kustannukse-             lytykset yhteistyöhön kansainvälisten laborato-
28456: na n. 10 % laitteiston hinnasta. Tämä merkitsisi         rioiden kanssa. Fysiikan tutkimuksen lisäksi suo-
28457: Suomen osalta n. 4 miljardin markan kustannuk-           malaiset tutkimusryhmät ovat tutkineet lineaari-
28458: sia. Tämän lisäksi tulevat normaalit osallistumis-       kiihdytintekniikan stabiilisuusvaatimuksia, geo-
28459: kustannukset, jotka Suomen osalta olisivat               fysiikkaa ja kiihdytintekniikkaa.
28460: CERN-toiminnan kustannuksista arviolta n. 200                - Vuoden 1995lokakuun loppuun mennessä
28461: milj. mk vuodessa.                                       työryhmä valmistelee esityksen tutkimushank-
28462:    Opetusministeriön lineaarikiihdytintyöryhmä           keista, joita se esittää rahoitettavaksi valtion ta-
28463: on laatinut raportin hankkeen nykytilasta ja toi-        lousarviosta.
28464: menpide-ehdotuksista. Raportti luovutetaan lä-              -     Opetusministeriö ja kauppa- ja teolli-
28465: hiviikkoina opetusministeriölle.                         suusministeriö neuvottelevat keskenään, miten
28466:    Toimenpide-esityksissään työryhmä esittää             tutkimushankkeiden rahoitus jaetaan ja selvittä-
28467: mm. seuraavaa:                                           vät missä määrin rahoitusta olisi mahdollista
28468:    - Lineaarikiihdytinhanke on mielenkiintoi-            aloittaa 1996 määrärahoilla.
28469: nen ja eräs tulevaisuuden vaihtoehto alan tutki-             - Helsingin yliopiston suurenergiafysiikan
28470: mustoiminnan kehittämisessä, jossa mukanaole-            tutkimuslaitos SEFTinjohtokunta koordinoi ra-
28471: miselle on perusteita, toteutetaanpa hanke sitten        hoitettavia tutkimushankkeita.
28472: missä tahansa.
28473:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1995
28474: 
28475:                                                                  Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
28476: 4                                           KK 180/1995 vp
28477: 
28478: 
28479: 
28480: 
28481:                                          Tili Riksdagens Talman
28482: 
28483:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       ter blev tidtabellen för projektet försenad, och så
28484: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         blev man tvungen att sänka apparaturens presta-
28485: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-       tionsförmåga. A vvikande från sin tidigare in-
28486: man Erkki J. Partanen undertecknade spörsmå1           ställning har Japan, Förenta Staterna och Ryss-
28487: nr 180:                                                land övervägt finansieringen av denna accelera-
28488:                                                        tionsapparatur i CERN. ·
28489:            Har Regeringen för avsikt att vidta             Undervisningsministeriets arbetsgrupp har
28490:        åtgärder för att skaffa en partikelaccele-      aktivt följt och deltagit i dessa diskussioner som
28491:        rator till Finland och har en arbetsgrupp       med anledning av en lineärkolliderare har förts
28492:        tillsatts för att göra framställningar i        på olika plan, utgående från fysikernas samman-
28493:        ärendet?                                        träden till de rådgivande organen inom OECD.
28494:                                                        1 detta sammanhang villjag särskilt framhäva att
28495:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anfö-       vi bör särskilja mellan å ena sidan fysikernas
28496: ra följande:                                           egna, ofta mycket utopistiska planer och å andra
28497:                                                        sidan finansiärernas och myndigheternas ställ-
28498:    Högenergifysiken undersöker elementarpar-           ningstaganden.
28499: tiklarnas och elementarkrafternas egenskaper i             1 fråga om lineärkollideraren finns det princip-
28500: partikelacceleratorer. Med hjälp av dem accele-        beslut bland fysikerna om typen av den komman-
28501: reras elementarpartiklarna (t.ex. elektroner, po-      de acceleratorn (lineärkolliderare). Beslutet har
28502: sitroner, protoner och antiprotoner) till stora        fattats av partikelfysikernas organisation ICFA
28503: hastigheter varefter de tillåts kollidera med var-     (lnternational Committee for Future Accelera-
28504: andra. Genom de uppkomna reaktionerna un-              tors). Denna organisation har gjort bedömning-
28505: dersöks ett ämnes ursprungliga struktur. Denna         en att de nya tekniska lösningar som acceleratorn
28506: forskning är till sin natur ren grundforskning.        kräver kunde vara fårdigställda i slutet av 1997.
28507: När man strävar ännu längre i att reda ut grund-       Dessa lösningar håller på att utarbetas i fyra
28508: fenomenen i naturen, blir man också tvungen att        laboratorier i olika delar av världen (Förenta
28509: utveckla ny teknologi, med vars hjälp man kan          Staterna, Japan, Tyskland och CERN). Betydel-
28510: bygga allt effektivare accelerator- och mätappa-       sen av en fast grund, som används som ett argu-
28511: ratur.                                                 ment med tanke på en eventuell placering i Fin-
28512:     F orskningen i partikelfysik har i hela världen    land, bestäms på basis av den tekniska lösningen.
28513: koncentrerat sig till ett fåtal speciallaboratorier,       Undervisningsministeriets arbetsgrupp har
28514: som exempelvis det sameuropeiska CERN, Fer-            vid Högenergifysikens forskningsanstalt (SEPI)
28515: milab och SLAC i Förenta Staterna och DESY i           från Helsingfors universitet för 150 000 mark lå-
28516: Tyskland. Dessutom finns det några mindre la-          tit göra en förundersökning om grunden i Fin-
28517: boratorier bl.a. i Ryssland, Japan och Kina.           land är lämplig som p1aceringsort för en lineär-
28518:     Det senaste beslutet att bygga en partikelacce-    kolliderare. På basis av undersökningen kan det
28519: lerator fattades i slutet av 1994 i CERN, där man      konstateras att Finland till denna del fyller till
28520: efter ytterst svåra förhandlingar beslöt att i den     och med stränga krav, som får en klarare form,
28521: existerande tunneln bygga en ny apparatur som          som jag nämnde, på basis av den tekniska lös-
28522: accelererar protoner och antiprotoner. (Large          ningen.
28523: Hadron Collider, LHC) Förhandlingarna var                  Inte i ett enda officiellt mellanstatligt organ
28524: svåra därför att vissa medlemsländer förutsatte        har man diskuterat byggandet av en lineärkolli-
28525: att länderna där acceleratorn befann sig i, Frank-     derare eller dess förläggningsort. OECD:s Mega-
28526: rike och Schweiz skulle betala en extra andel på       science Forum harnoterat ICFA:s rekommenda-
28527: l 0 % av kostnaderna för acceleratorn. Tilläggsfi-     tion om typen av apparatur utan att desto mera ta
28528: nansieringen för dessa Iänder blev slutligen något     ställning. Under ett sammanträde för OECD:s
28529: mindre, men eftersom de övriga medlemsländer-          forskningsministrar 26--27.9.1995 fick Mega-
28530: na inte samtyckte till att höja sina medlemsavgif-     science Forum fristen förlängd med tre år. Detta
28531:                                               KK 180/1995 vp                                             5
28532: 
28533: organ har generellt att befatta sig med förlägg-         i första hand underställd undervisningsministeri-
28534: ningsorten. OECD fattar dock inte beslut i ären-         ets förvaltningsområde. Lineäracceleratorpro-
28535: det.                                                     jektet kommer dock med tanke på landet där det
28536:     Det är allt för tidigt att börja spekulera om        placeras att vara kraftigt teknologidominerat.
28537: lineärkollideraren överhuvud skall byggas och            Man har t.o.m föreslagit att projektet genomförs
28538: när beslut om att bygga den fattas. Medlemslän-          industriellt. Projektet bör i fortsättningen ses i
28539: derna i CERN har bundit sig fram tili år 2005 vad        samverkan mellan undervisningsministeriets och
28540: gäller byggandet av en ny LHC-accelerator.               handels- och industriministeriets förvaltnings-
28541:     Under inofficiella diskussioner mellan reger-        områden.
28542: ingarna och finansieringsorganisationerna är                 - I Finland bör man koncentrera sig på att ge
28543: den allmänna uppfattningen den att förlägg-              stöd åt sådana forskningsprojekt som är av till-
28544: ningslandet skall som extra pris betala ca 10 % av       räcklig storlek och vilkas forskningsgrupper har
28545: apparaturens värde. För Finland skulle detta             de bästa förutsättningarna tili samarbete med
28546: innebära ca 4 miljarder mark. Därtill kommer de          internationella laboratorier. F örutom forskning-
28547: normala medlemsavgifter, som för Finland utgör           en i fysik har finländska forskningsgrupper for-
28548: kostnaderna för verksamheten vid CERN, dvs.              skat i lineäracceleratorteknikens stabilitetskrav,
28549: ca 200 miljoner mark per år.                             geofysik och acceleratorteknik.
28550:     Undervisningsministeriets arbetsgrupp för en             - Till slutet av oktober 1995 kommer arbets-
28551: lineäraccelerator har utarbetat en rapport om            gruppen att göra en framställning om de forsk-
28552: nuläget och handlingsförslag i fråga om projek-          ningsprojekt som den föreslår att skall finansie-
28553: tet. Rapporten avlåts till undervisningsministe-         ras i statsbudgeten.
28554: riet under de närmaste veckorna.                             - Undervisningsministeriet och handels-
28555:     I sina handlingsförslag framför arbetsgruppen        och industriministeriet förhandlar sinsemellan
28556: bl.a. följande:                                          om hur forskningsprojekten skall finansieras och
28557:     - Lineäracceleratorprojektet är intressant           utreder i viiken mån finansieringen kunde inledas
28558:  och ett framtida alternativ när det gäller att ut-      men anslagen för 1996.
28559:  veckla forskningen inom detta område. Det finns             - Styrelsen för högenergifysiska forsknings-
28560:  grunder för att del ta, vare sig projektet realiseras   anstalten SEPT vid Helsingfors universitet sam-
28561:  eller inte.                                             ordnar de forskningsobjekt som skall få finansie-
28562:     - Högenergifysiken är tili sin natur grund-          ring.
28563:  forskning och enligt nuvarande arbetsfördelning
28564: 
28565:       Helsingforsden 6 oktober 1995
28566: 
28567:                                                           Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
28568: 1
28569: 
28570: 1
28571: 
28572: 1
28573: 
28574: 1
28575: 
28576:     1
28577:     1
28578: 
28579:     1
28580: 
28581:     1
28582: 
28583:         1
28584: 
28585:         1
28586: 
28587:         1
28588: 
28589:         1
28590: 
28591:             1
28592: 
28593:             1
28594: 
28595:             1
28596:                                               KK 181/1995 vp
28597: 
28598: Kirjallinen kysymys 181
28599: 
28600: 
28601: 
28602: 
28603:                                     Rajamäki: Epätyypillisissä työsuhteissa olevien työntekijöiden so-
28604:                                         siaaliturvan parantamisesta
28605: 
28606: 
28607:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
28608: 
28609:    Lama ja suurtyöttömyys ovat perusteellisesti         konsernin tai yritysverkoston eri yhtiöille siten,
28610: muuttaneet työmarkkinoiden rakenteita lisäten           että yksikään työnantajayritys ei joudu maksa-
28611: ns. epätyypillisiä työsuhteita. Työvoimasta vain        maan ylityökorvauksia.
28612: noin puolet on pysyvässä ja kokoaikaisessa työ-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28613: suhteessa, muut ovatjoko työttöminä tai määrä-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28614: aikaisessa, osa-aikaisessa tai palkkioperusteises-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28615: sa työssä tai he tekevät työtä ns. henkilöstöyrittä-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28616: jinä. Uusista työsuhteista pysyviksi ja kokoaikai-
28617: siksi solmitaan enää vain pieni osa.                              Onko Hallitus tietoinen joidenkin
28618:     Työmarkkinoiden perusteellisesta muutok-                   työnantajien käytössä olevista menetel-
28619: sesta huolimatta useat työsuhde-etuudet, vuosi-                mistä, joilla nämä pyrkivät kiertämään
28620: lomista ylityökorvauksiin, on pääosin suunnitel-               velvollisuuksiaan huolehtia työsuhtee-
28621: tu pysyvien työsuhteiden varaan. Tämä on ollut                 seen kuuluvista etuuksista, kuten ylityö-
28622: omiaanjohtamaan siihen, että työnantajat ryhty-                ja lomakorvauksista, ja
28623: vät erityisjärjestelyihin muuttaakseen työsuhteet                 mitä Hallitus aikoo tehdä saattaakseen
28624: tarkoituksella epätyypillisiksija tällä tavoin vält-           ns. epätyypillisissä työsuhteissa olevat
28625:  tääkseen osan työnantajavelvoitteista. Esimer-                työntekijät yhdenvertaiseen asemaan
28626:  kiksi tästä sopii hotelli- ja ravintola-ala: työnan-          muiden kanssa?
28627:  tajat jakavat saman työntekijän työsuoritusta
28628: 
28629:       Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1995
28630:                                               Kari Rajamäki
28631: 
28632: 
28633: 
28634: 
28635:  250261
28636: 2                                         KK 181/1995 vp
28637: 
28638: 
28639: 
28640: 
28641:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
28642: 
28643:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kokoaikainen, nuorten uusista työsuhteista joka
28644: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       kuudes.
28645: olette toimittanut valtioneuvoston asianomai-          Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto
28646: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raja-      HRHL ry on myös kiinnittänyt työministeriön
28647: mäen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       huomiota alalla vallitseviin edustaja Rajamäen
28648: n:o 181:                                            kysymyksessäkin lueteltuihin epäkohtiin.
28649:                                                        Työministeriössä selvitetään parhaillaan hal-
28650:           Onko Hallitus tietoinen joidenkin         litusohjelman mukaisesti yhdessä työmarkkina-
28651:        työnantajien käytössä olevista menetel-      järjestöjen kanssa epätyypillisissä työsuhteissa
28652:        mistä, joilla nämä pyrkivät kiertämään       työskentelevien työntekijöiden työsuhteisiin liit-
28653:        velvollisuuksiaan huolehtia työsuhtee-       tyviä ongelmia. Työryhmä on tarkastellut asiaa
28654:        seen kuuluvista etuuksista, kuten ylityö-    muun muassa työsopimuslain, työaikalakien,
28655:        ja lomakorvauksista, ja                      vuosilomalain, yhteistoiminnasta yrityksissä an-
28656:           mitä Hallitus aikoo tehdä saattaakseen    netun lain ja työttömyysturvalain kannalta. Työ-
28657:        ns. epätyypillisissä työsuhteissa olevat     ryhmän työ on tarkoitus saada valmiiksi kuluvan
28658:        työntekijät yhdenvertaiseen asemaan          syksyn aikana.
28659:        muiden kanssa?                                  Tulopoliittisessa kokonaisratkaisussa on epä-
28660:                                                     tyypillisten työsuhteiden osalta sovittu, että niin
28661:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        sanottua 35 tunnin sääntöä muutetaan lomakor-
28662: vasti seuraavaa:                                    vaustapauksissa siten, että samalle työnantajalle
28663:                                                     saman kuukauden aikana eri työsuhteissa tehdyt
28664:    Työministeriö on tietoinen kysymyksessä mai-     työtunnit lasketaan yhteen. Lainmuutos on tar-
28665: nittujen epätyypillisten työsuhteiden yhä lisään-   koitus saattaa voimaan 1.4.1996. Epätyypillisten
28666: tyvästä käytöstä etenkin uusia työsopimuksia        työsuhteiden rakenteesta ja yleisyydestä nimen-
28667: solmittaessa. Työministeriön muuttuvista työ-       omaan suhteessa vuosilomalain nykyisiin sään-
28668: ajoista ja työsuhteista teettämän tutkimuksen       nöksiin laaditaan työmarkkinajärjestöjen ja työ-
28669: mukaan muutos on selvimmin näkynyt uusissa ja       ministeriön toimesta vielä erillinen selvitys. Jos
28670: nuorten työsuhteissa. Vuonna 1989 yli puolet        tämän selvityksen nojalla päädytään siihen, että
28671: uusista, alle vuoden kestäneistä työsuhteista oli   vuosilomalakia tulee muuttaa, myös nämä muu-
28672: kokoaikaisia ja pysyviä. Vuonna 1993 vastaava       tokset on tarkoitus saattaa voimaan 1.4.1996lu-
28673: osuus oli enää 28 %. Julkisen sektorin uusista      kien.
28674: työsuhteista vain joka kymmenes oli pysyvä ja
28675: 
28676:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1995
28677: 
28678:                                                                    Työministeri Liisa Jaakonsaari
28679:                                            KK 181/1995 vp                                            3
28680: 
28681: 
28682: 
28683: 
28684:                                        Tili Riksdagens Talman
28685: 
28686:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Också Hotell- och Restaurangpersonalens
28687: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       Förbund har gjort arbetsministeriet uppmärk-
28688: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     samt på de olägenheter som råder i branschen
28689: man Rajamäki m.fl. undertecknade spörsmål nr         och som också räknas upp i riksdagsman Raja-
28690: 181:                                                 mäkis spörsmål.
28691:                                                         Enligt regeringsprogrammet utreder arbets-
28692:           Är Regeringen medveten om vissa ar-        ministeriet som bäst tilisammans med arbets-
28693:        betsgivares metoder, genom vilka de för-      marknadsorganisationerna de problem som an-
28694:        söker kringgå sina skydigheter att sörja      sluter sig tili de i atypiska arbetsförhållanden
28695:        för de förmåner som anknyter tili arbets-     anställdas arbetsförhållanden. Arbetsgruppen
28696:        förhållande, såsom övertids- och semes-       har betraktat frågan bland annat med hänsyn tili
28697:        terersättningar, samt                         lagen om arbetsavtal, arbetstidslagarna, semes-
28698:           vad ämnar Regeringen göra för att ar-      terlagen, lagen om samarbete inom företag samt
28699:        betstagarna i s.k. atypiska arbetsförhål-     lagen om utkomstskydd för arbetslösa. A vsikten
28700:        landen skall komma i en likvärdig situa-      är att arbetsgruppen skall slutföra sitt arbete
28701:        tion med de övriga arbetstagarna?             under innevarande höst.
28702:                                                         1den inkomstpolitiska helhetsuppgörelsen har
28703:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        det om de atypiska arbetsförhållandena överens-
28704: anföra följande:                                     kommits att den s.k. 35-timmarsregeln i de fall
28705:                                                      där det gäller semesterersättning skall ändras så
28706:    Arbetsministeriet är medvetet om att sådana       att de arbetstimmar som utförts hos samma ar-
28707: atypiska arbetsförhållanden som nämns i spörs-       betsgivare under samma månad i olika arbetsför-
28708: målet används allt allmännare speciellt när nya      hållanden räknas ihop. Lagändringen avses trä-
28709: arbetsavtal ingås. Enligt en utredning som ar-       da i kraft den l april1996. Om de atypiska arbets-
28710: betsministeriet låtit göra om förändrade arbetsti-   förhållandenas struktur och vanlighet enkom
28711: der och arbetsförhållanden har förändringen          med avseende på semesterlagens gällande stad-
28712: tydligast kommit fram i samband med nya samt         ganden kommer att utarbetas en separat utred-
28713: de ungas arbetsförhållanden. År 1989 var över        ning på uppdrag av arbetsmarknadsorganisa-
28714: hälften av de nya arbetsförhållanden som varade      tionerna och arbetsministeriet. Om man med
28715: mindre än ett år fasta heltidsanställningar. År      stöd av denna utredning kommer fram tili att
28716: 1993 hade motsvarande andel sjunkit tili endast      semesterlagen måste ändras, är avsikten att ock-
28717: 28 %. Av de nya arbetsförhållandena inom den         så dessa ändringar skall träda i kraft den l april
28718: offentliga sektorn var endast vart tionde en fast    1996.
28719: heltidsanställning, och av de ungas nya arbets-
28720: förhållanden vart sjätte.
28721: 
28722:      Helsingforsden 16 oktober 1995
28723: 
28724:                                                                  Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
28725:                                             KK 182/1995 vp
28726: 
28727: Kirjallinen kysymys 182
28728: 
28729: 
28730: 
28731: 
28732:                                    Rask ym.: Tupakkahuoneiden rakentamisen tukemisesta Raha-
28733:                                       automaattiyhdistyksen varoilla
28734: 
28735: 
28736:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28737: 
28738:     Raha-automaattiyhdistyksen tehtävänä on           paheksuttavana. Myöskään palveluasunnoissa
28739: kerätä varoja vapaaehtoisten sosiaali- ja terveys-    ihmisten tupakointiin omissa huoneissaan ei ke-
28740: järjestöjen työn rakentamiseen ihmisten tervey-       nelläkään voi olla mitään sanomista. Muissa ta-
28741: den ja elämän laadun parantamiseksi.                  pauksissa tupakkahuoneiden rahoittamisessa
28742:     Raha-automaattiyhdistyksen tuotto on ase-         Raha-automaattiyhdistyksessä omaksuttu käy-
28743: tuksen (676/67) mukaan tarkoitettu jaettavaksi        täntö herättää ihmetystä, kun ottaa huomioon
28744: sosiaali- ja terveysministeriön esityksestä avus-     Raha-automaattiyhdistyksen toiminnan tavoit-
28745: tuksina oikeuskelpoisille yleishyödyllisille yhtei-   teet ihmisten terveyden ja elämänlaadun paran-
28746: söille ja säätiöille, joiden toimialana on esim.      tamiseksi.
28747: yleisen kansanterveyden edistäminen, lastensuo-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28748: jelun, nuorisonkasvatuksen ja vanhustenhuollon        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28749: tukeminen ja raittiustyö.                             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28750:     Raha-automaattiyhdistyksen avustusten tur-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28751: vin on rakennettu lukuisia sosiaali- ja terveyden-
28752:  huoltoa palvelevia rakennuksia.                                Miten Hallitus perustelee Raha-auto-
28753:     Joissakin rakennushankkeissa on ilmennyt,                maattiyhdistyksen omaksumaa käytän-
28754:  että Raha-automaattiyhdistyksessä on omaksut-               töä tupakkahuoneiden rakentamisen tu-
28755:  tu käytäntö hyväksyä huonetilaohjelmiin tupak-              kemiseksi kansanterveyden ja Raha-au-
28756:  kahuoneiden rakentaminen. Käytäntö ei perustu               tomaattiyhdistyksen toiminnan periaat-
28757:  mihinkään määräyksiin, vaan on ns. suunnittelu-             teiden pohjalta, ja
28758:  perintöä.                                                      miten Hallitus aikoo jatkossa asiaan
28759:     Kun kyseessä ovat sotiemme veteraaneille tar-            puuttua?
28760:  koitetut esim. sairaskodit, ei käytäntöä voi pitää
28761: 
28762:      Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1995
28763: 
28764:           Maija Rask                     Marja-Leena Viljamaa           Pekka Leppänen
28765:           Timo Ihamäki                   Pirkko Peltomo                 Marjatta Vehkaoja
28766:           Irja Tulonen                   Marjut Kaarilahti              Mikko Kuoppa
28767:           Anne Huotari                   Hannes Manninen                Pehr Löv
28768:           Kirsti Ala-Harja               Oiva Savela                    Eero Lämsä
28769:                                          Jouko Jääskeläinen
28770: 
28771: 
28772: 
28773: 
28774: 250261
28775: 2                                        KK 182/1995 vp
28776: 
28777: 
28778: 
28779: 
28780:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
28781: 
28782:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     nen, peruskorjaaminen ja hankkiminen. Inves-
28783: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      tointiavustuksia on myönnetty myös moniin eri-
28784: olette 26 päivänä syyskuuta 1995 päivätyn kir-     laisiin kansanterveys-, lastensuojelu-, vammais-
28785: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   ja päihdehuollon järjestöjen hankkeisiin.
28786: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Maija Raskin       Rakentamisen avustamisen edellytyksenä tu-
28787: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       lee olla, että rakennus on asianmukaisen toimin-
28788: 182:                                               nan kannalta tarpeellinen ja tarkoituksenmukai-
28789:                                                    nen. Rakennuksen tulee täyttää rakentamiselle
28790:             Miten Hallitus perustelee Raha-auto-   säädöksissä asetetut edellytykset. Tietysti on
28791:          maattiyhdistyksen omaksumaa käytän-       otettava huomioon myös tupakkalain asettamat
28792:          töä tupakkahuoneiden rakentamisen tu-     vaatimukset.
28793:          kemiseksi kansanterveyden ja Raha-au-        Raha-automaattiyhdistys on tarkastanut
28794:          tomaattiyhdistyksen toiminnan periaat-    avustettavaksi hyväksyttyjen rakennushankkei-
28795:          teiden pohjalta, ja                       den huonetilaohjelmat, suunnitelmat ja kustan-
28796:             miten Hallitus aikoo jatkossa asiaan   nukset. Avustettujen kohteiden huonetilaohjel-
28797:          puuttua?                                  miin on voitu hyväksyä avustuksenhakijan esit-
28798:                                                    tämänä myös lainsäädännön vaatimukset täyttä-
28799:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       vä tupakkahuone silloin kun sellainen on toimin-
28800: vasti seuraavaa:                                   nallisesti katsottu tarpeelliseksi ja tarkoituksen-
28801:                                                    mukaiseksi.
28802:    Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta myön-          Tupakkahuoneiden sisällyttämistä huonetila-
28803: netään vuosittain yli 1 000 milj. mk avustuksia    ohjelmiin voidaan raha-automaattiavustuksilla
28804: sosiaali- ja terveydenhuollon alueella toimivien   tuettavien hankkeiden kohdalla perustella van-
28805: järjestöjen toimintaan ja investointeihin. Avus-   husten, vammaisten, kuntoutettavien ja muiden
28806: tukset myöntää valtioneuvosto sosiaali- ja ter-    erityisryhmien valinnanvapauden kunnioittami-
28807: veysministeriön esittelystä ja Raha-automaatti-    sen ohella myös sillä, että olisi kohtuutonta edel-
28808: yhdistyksen jakoehdotuksen pohjalta. Avustus-      lyttää esimerkiksi huonokuntoisen vanhuksen
28809: toiminnan päätavoitteina ovat olleet toisaalta     menemistä ulkotiloihin tupakoimaan.
28810: järjestöjen ehkäisevän toiminnan tukeminen ja         Hallitus katsoo, että nykyistä käytäntöä ei ole
28811: toisaalta palvelurakenteen muutoksen tukemi-       tarpeen muuttaa niin, että mahdollinen tupakka-
28812: nen laitosvaltaisuudesta avohuoltopainotteiseen    huone pääsääntöisesti jätettäisiin avustettavan
28813: suuntaan.                                          huonetilaohjelman ulkopuolelle. Tupakoinnin
28814:    Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta myön-       vähentämiseen ja terveellisten elämäntapojen
28815: nettävien investointiavustusten myöntämisessä      noudattamiseen tulee pyrkiä mm. kehittämällä
28816: on eräänä viime vuosien selkeänä painopiste-       ehkäisevää tiedotus-, neuvonta- ja koulutustyötä
28817: alueena ollut huonokuntoisten vanhusten ja         tekevien kansanterveys-, vammais- ja raittiusjär-
28818: vammaisten palvelukeskusten ja palveluasunto-      jestöjen toimintaedellytyksiä.
28819: jen sekä erityisryhmien tukiasuntojen rakentami-
28820: 
28821:        Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1995
28822: 
28823:                                                                  Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
28824:                                             KK 182/1995 vp                                            3
28825: 
28826: 
28827: 
28828: 
28829:                                         Tili Riksdagens Talman
28830: 
28831:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      skröpliga äldringar och handikappade samt av
28832: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den       stödbostäder för specialgrupper. Investeringsun-
28833: 26 september 1995 tili vederbörande medlem av         derstöd har även beviljats för många olika pro-
28834: statsrådet översänt följande av riksdagsman           jekt inom sädana organisitioner som arbetar
28835: Maija Rask m.fl. undertecknade spörsmål nr            inom folkhälsan, barnskyddet, handikapp- och
28836: 182:                                                  rusvården.
28837:                                                          En förutsättning för understöd får byggandet
28838:           Hur motiverar Regeringen den praxis         skall vara att byggnaden är nödvändig och ända-
28839:        som Penningautomatfåreningen har               mälsenlig med tanke pä verksamheten. Byggna-
28840:        anammat i fråga om stöd för byggande av        den skall uppfylla de villkor som har uppställts
28841:        rökrum utgående från principerna för           för byggande i författningarna. Naturligtvis mäs-
28842:        folkhälsan och Penningautomatförening-         te även de krav som tobakslagen ställer beaktas.
28843:        ens verksamhet och                                Penningautomatföreningen har granskat
28844:           hur ämnar Regeringen i fortsättningen       rumsprogrammen, planerna och kostnaderna för
28845:        ingripa i saken?                               de byggnadsprojekt som har godkänts för under-
28846:                                                       stöd. I rumsprogrammen får de objekt som skall
28847:   Som svar på detta spörsmål fär jag vördsamt         fä understöd har man pä framställning av den
28848: anföra följande:                                      som anhäller om understöd kunnat godkänna
28849:                                                       sådana rökrum som uppfyller kraven i lagstift-
28850:    Av Penningautomatföreningens avkastning            ningen dä man funktionellt har ansett sädana
28851: beviljas ärligen över 1 000 milj. mk i understöd      vara nödvändiga och ändamälsenliga.
28852: för sädana organisationers verksamhet och in-            Det faktum att rökrum kan tas in i rumspro-
28853: vesteringar som arbetar inom social- och hälso-       grammen kan i fräga om de projekt som skall
28854: värden. Statsrädet beviljar understöd på före-        stödas med penningautomatmedel motiveras
28855: dragning frän social- och hälsovärdsministeriet       med respekt för äldringars, handikappades, re-
28856: och utgäende frän Penningautomatföreningens           habiliteringsklienters och andra specialgruppers
28857: förslag tili hur pengarna skall fördelas. Ett av de   valfrihet samt med det att det vore oskäligt att
28858: huvudsakliga mälen får understödsverksamhe-           förvänta sig att t.ex. en skröplig äldring skall
28859: ten har ä ena sidan varit stödande av organisatio-    förflytta sig utomhus för att röka.
28860: nernas förebyggande verksamhet och ä andra               Regeringen anser att det inte är nödvändigt att
28861: sidan stödande av förändringar i servicestruktu-      ändra den nuvarande praxisen sä att eventuella
28862: ren frän en anstaltsbetonad verksamhet i riktning     rökrum överlag lämnas utanför de rumsprogram
28863: mot en verksamhet som är mera öppenvärdsbe-           som skall fä understöd. Man mäste försöka strä-
28864: tonad.                                                va efter en inskränkning av tobaksrökningen och
28865:    Vid beviljande av de investeringsunderstöd         iakttagande av hälsosamma levnadsvanor bl.a.
28866: som beviljas av Penningautomatföreningens av-         genom att verksamhetsbetingelserna för sädana
28867: kastning har man under de senaste åren tydligt        folkhälso-, handikapp- och nykterhetsorganisa-
28868: prioriterat byggande, renovering och anskaffan-       tioner som utför förebyggande informations-,
28869: de av servicecentraler och servicebostäder för        rådgivnings- och utbildningsarbete utvecklas.
28870: 
28871:      Helsingforsden 13 oktober 1995
28872: 
28873:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
28874:                                            KK 183/1995 vp
28875: 
28876: Kirjallinen kysymys 183
28877: 
28878: 
28879: 
28880: 
28881:                                   Aula: Vähäisen liiketoiminnan määrittelystä arvonlisäverotuksessa
28882: 
28883: 
28884: 
28885:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
28886: 
28887:    Kun arvonlisäverotus otettiin käyttöön Suo-       mo- tai parturityön päätoimisia yrittäjiä edulli-
28888: messa, päätettiin ns. vähäinen liiketoiminta raja-   semmin, koska eivät maksa arvonlisäveroa. Pää-
28889: ta verotuksen ulkopuolelle. Lain perustelujen        toimisten liikevaihto alenee ja työpaikat vähene-
28890: mukaan rajaus tehtiin hallinnollisista syistä eli    vät. Molemmissa tapauksissa kilpailu vääristyy.
28891: verovelvollisten määrän vähentämiseksi. Vähäi-           Vaikuttaa siis siltä, että kilpailunvääristymien
28892: nen liiketoiminta määriteltiin liikevaihdon suu-     estämiseksi vähäisen liiketoiminnan alarajan pi-
28893: ruuden perusteella. Alarajaksi säädettiin 50 000     täisi olla joko selvästi nykyistä pienempi tai rei-
28894: markan liikevaihto vuodessa.                         lusti sitä korkeampi. Pienempi alaraja vähentäisi
28895:    Epäonnistuneesti asetettu alaraja voi aiheut-     epäreilua hintakilpailua. Korkeampi, esimerkik-
28896: taa kilpailun vääristymiä saman alan pienyritys-     si lähemmäs 200 000 markkaa oleva alaraja puo-
28897: ten välillä. Tämä todettiin jo arvonlisäverolaki-    lestaan sallisi yksinyrittäjän pysymisen arvonli-
28898: esityksen perusteluissakin. Kilpailunvääristymiä     säveron ulkopuolella. Tämä taas kyllä asettaisi
28899: näyttää syntyvän jo 50 000 markan alarajan seu-      kynnyksen ulkopuolisen työvoiman paikkaami-
28900: rauksena. Hyviä esimerkkejä ovat torimyynti ja       selle. Ongelma on joka tapauksessa suurin työ-
28901: kampaamotoiminta.                                    valtaisilla palvelualoilla, joissa verosta vähennet-
28902:    Oletetaan, että torilla myy vihanneksia vierek-   tävien panosten osuus on pieni.
28903: käin kaksi myyjää, joista toisen myynti alittaa          Myös eduskunnan valtiovarainvaliokunta kä-
28904: 50 000 markkaa vuodessa ja toisen ylittää. Toi-      sitellessään arvonlisäverolakiesitystä edellytti,
28905: nen - harrastajamyyjä-ei ole verovelvollinen,        että arvonlisäverolain kilpailullisia vaikutuksia
28906: mutta toinen- ammatikseen myyjä- on. Ve-             selvitetään ja arvioidaan yhdessä kilpailuviras-
28907: rollisen myyjän pitäisi voida lisätä vero tuottei-   ton kanssa. Samoin se edellytti lakimuutoksia,
28908: den hintaan, mutta jos hän näin tekee, hän me-       jos kilpailun vääristymiä havaitaan.
28909: nettää asiakkaat verottomien vihannesten myy-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28910: jälle.                                               tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
28911:    Jos ammattimyyjä ei nosta hintaa, jää vero        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28912: hänen maksettavakseen ja yritystoiminnan tuot-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28913: to vähenee. Sen seurauksena tulee mieleen esi-
28914: merkiksi vähentää ulkopuolisen työvoiman                       Onko Hallitus selvittänyt arvonlisäve-
28915: käyttö minimiin ja tehdä itse niin paljon kuin              rolain kilpailullisia vaikutuksia ns. vähäi-
28916: mahdollista.                                                sen liiketoiminnan rajaamisen kannalta,
28917:     Kampaamoalalla on samanlaisia ongelmia to-              ja
28918: rimyyntiä paljon suuremmassa mittakaavassa.                    aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
28919: Sivutoimisten ns. kotipartureiden määrä on li-              siin kysymyksen perusteluissa mainittu-
28920: sääntynyt nopeasti. He voivat tarjota kampaa-               jen vääristymien korjaamiseksi?
28921: 
28922:      Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1995
28923: 
28924:                                           Maria Kaisa Aula
28925: 
28926: 
28927: 
28928: 
28929: 250261
28930: 2                                           KK 183/1995 vp
28931: 
28932: 
28933: 
28934: 
28935:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28936: 
28937:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        suutta rajan tuntumassa toimivien vastaavaa toi-
28938: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         mintaa harjoittavien yritysten kesken. Tämä on-
28939: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       gelma korostuisi sitä enemmän, mitä korkeampi
28940: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aulan            raja on.
28941: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 183:             Verosta vapautetun toiminnan liikevaihdon
28942:                                                       yläraja on säädelty Suomea sitovasti Euroopan
28943:           Onko Hallitus selvittänyt arvonlisäve-      yhteisön kuudennessa arvonlisäverodirektiivissä
28944:        rolain kilpailullisia vaikutuksia ns. vähäi-   (77/388/ETY) ja liittymissopimuksessa. Liitty-
28945:        sen liiketoiminnan rajaamisen kannalta,        missopimuksessa Suomelle on myönnetty oikeus
28946:        ja                                             vapauttaa verosta sellaiset vähäisen liiketoimin-
28947:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        nan harjoittajat, joiden vuosiliikevaihto jää alle
28948:        siin kysymyksen perusteluissa mainittu-        10 000 ecua. Suomi ei voi kansallisin päätöksin
28949:        jen vääristymien korjaamiseksi?                soveltaa liittymissopimuksessa mainittua liike-
28950:                                                       vaihtorajaa korkeampaa rajaa pienyrityksiin.
28951:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Tämä edellyttäisi direktiivin muutosta, joka vaa-
28952: vasti seuraavaa:                                      tii komission esitystä ja kaikkien jäsenmaiden
28953:                                                       yksimielisyyttä.
28954:    Arvonlisäverolaki (1501/93) tuli voimaan vuo-          Vähäisen toiminnan rajaamiseen liittyvää
28955: den 1994 kesäkuun alusta lukien. Lailla laajen-       neutraalisuutta on periaatteessa mahdollista pa-
28956: nettiin liikevaihtoverotuksen veropohjaa katta-       rantaa alentamalla liikevaihtorajaa tai poista-
28957: maan myös palvelutoimialat. Uudistuksen pää-          malla se kokonaan. Tämä voitaisiin tehdä kan-
28958: tavoitteena oli poistaa tavarakeskeisen liikevaih-    sanisin päätöksin. Toimenpiteellä saavutettavat
28959: toverotuksen hyödykkeiden tuotantoon ja kulu-         hyödyt ovat kuitenkin kyseenalaiset. Vähäisen
28960: tukseen aiheuttamat vääristymät sekä saattaa ta-      toiminnan osalta jouduttaisiin joka tapauksessa
28961: varat ja palvelut saman verokohtelun alaiseksi.       harkitsemaan, onko toiminta niin pienimuotois-
28962: Lisäksi uudistus oli tarpeen Euroopan unionin         ta ja satunnaista, että se jää verotuksen ulkopuo-
28963: jäsenyyteen varautumiseksi. Unioni edellyttää         lelle, koska sitä ei harjoiteta liiketoiminnan muo-
28964: jäsenvaltioiltaan laajapohjaista arvonlisävero-       dossa. Liikevaihtoraja helpottaa tätä rajanvetoa.
28965: järjestelmää.                                         Sen hallinnollinen hyöty kuitenkin vähenee sitä
28966:    Arvonlisäverolain mukaan veroa suoritetaan         mukaa mitä matalampi raja on.
28967: periaatteessa kaikesta liiketoiminnan muodossa            Kilpailuvirasto on seurannut arvonlisävero-
28968: tapahtuvasta tavaran ja palvelun myynnistä.           tuksen aiheuttamia neutraalisuushäiriöitä yhdes-
28969: Vain eräät laissa luetellut palvelut ja tavarat on    sä verohallinnon kanssa. Erityisesti vähäisen toi-
28970: vapautettu verosta. Verovelvollisia ovat kaikki       minnan liikevaihtorajaan liittyviä kilpailuvääris-
28971: verollisia tavaroita ja palveluja liiketoiminnan      tymätilanteita ei ole nostettu esille. Käytännössä
28972: muodossa myyvät yritykset ja ammatinharjoitta-        merkittävät kilpailuvääristymät liittynevätkin ti-
28973: jat.                                                  lanteisiin, joissa toiminnan harjoittaja ei ilmoit-
28974:    Arvonlisäverosta on vapautettu vähäinen toi-       taudu verovelvolliseksi, vaikka liikevaihtoraja
28975: minta, jonka vuosiliikevaihto ei ylitä 50 000         ylittyisikin. Kysymyksessä on tällöin valvonta-
28976: markkaa. Liikevaihtorajan tarkoituksena ei ole        ongelma, jota ei voida poistaa liikevaihtorajaa
28977: vapauttaa verosta varsinaista ammatti- ja liike-      alentamalla.
28978: toimintaa, vaan rajata verotuksen ulkopuolelle            Hallituksen käsityksen mukaan 50 000 mar-
28979: hallinnollisista syistä lähinnä harrastusluontei-     kan liikevaihtorajaa ei edellä esitetyn perusteella
28980: nen toiminta. Raja on neutraalisuussyistä asetet-     ole tarvetta muuttaa.
28981: tu varsin matalaksi, koska se aiheuttaa eriarvoi-
28982: 
28983:      Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1995
28984: 
28985:                                                                                 Ministeri Arja Alho
28986:                                            KK 183/1995 vp                                              3
28987: 
28988: 
28989: 
28990: 
28991:                                        Tili Riksdagens Ta/man
28992: 
28993:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          i närheten av denna gräns. Ju högre gränsen sätts,
28994: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          desto mer accentueras problemet.
28995: medlem av statsrådet översänt f61jande av riks-          Den övre omsättningsgränsen för verksamhet
28996: dagsman Aula undertecknade spörsmål nr 183:          som är befriad från skatt har på ett för Finland
28997:                                                      bindande sätt reglerats i Europeiska gemenska-
28998:           Har Regeringen rett ut de konkurrens-      pens sjätte mervärdesskattedirektiv (77 /388/
28999:        mässiga verkningarna av mervärdesskat-        EEG) och i anslutningsfördraget. I anslutnings-
29000:        ten med utgångspunkt i gränsen för s.k.       fördraget har Finland beviljats rätt att från skatt
29001:        verksamhet i liten skala och                  befria sådana som bedriver affårsverksamhet i
29002:           ämnar Regeringen vidta åtgärder i syf-     liten skala och vilkas årsomsättning understiger
29003:        te att avskaffa de snedvridningar som         10 000 ecu. Finland kan inte genom nationella
29004:        nämns i motiveringen tili spörsmålet?         beslut på småföretag tiliämpa en gräns som är
29005:                                                      högre än den omsättningsgräns som nämns i an-
29006:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        slutningsfördraget. Det skulle förutsätta att di-
29007: anföra följande:                                     rektivet ändras, vilket kräver kommissionens
29008:                                                      förslag och samförstånd mellan alla medlemssta-
29009:    Mervärdesskattelagen (1501193) trädde i kraft     ter.
29010: vid ingången av juni 1994. Genom lagen bredda-           Neutraliteten i anslutning tili gränsdragningen
29011: des skattebasen i fråga om omsättningsbeskatt-       kring verksamhet i liten skala kan i princip för-
29012: ningen så att den även kom att omfatta service-      bättras genom sänkning eller avskaffande av
29013: branscherna. Det huvudsakliga må1et med refor-       omsättningsgränsen. Detta skulle vara möjligt
29014: men var att avskaffa de snedvridningar som den       genom nationella beslut. Nyttan av åtgärden är
29015: varurelaterade omsättningsskatten förorsakade        dock tvivelaktig. När det gäller verksamhet i liten
29016: produktioneo och konsumtionen av nyttigheter         skala skulle man i vilket fall som helst bli tvungen
29017: samt att åstadkomma en Iikadan skattemässig          att överväga om verksamheten bedrivs i så liten
29018: behandling av såväl varor som tjänster. Dess-        skala eller så sporadiskt att den inte skall beskat-
29019: utom var reformen nödvändig som en förberedel-       tas eftersom den inte bedrivs rörelsemässigt.
29020: se får med1emskapet i Europeiska unionen.            Omsättningsgränsen underlättar gränsdragning-
29021: Unionen förutsätter att medlemsstaterna till-        en. Den administrativa nyttan av gränsen min-
29022: lämpar ett mervärdesskattesystem på bred bas.        skar dock ju lägre den läggs.
29023:     Enligt mervärdesskattelagen betalas skatten i        Konkurrensverket har tilisammans med skat-
29024: princip på all rörelsemässig försäljning av varor    teförvaltningen följt med de neutralitetsstörning-
29025: och tjänster. Endast vissa i lagen uppräknade        ar som mervärdesbeskattningen föranlett. Några
29026: tjänster och varor är skattefria. Skattskyldiga är   snedvridningar i konkurrensen som skulle anslu-
29027: alla företag och yrkesutövare som rörelsemässigt     ta sig tili omsättningsgränsen för verksamhet i
29028: säljer skattebelagda varor och tjänster.             liten skala har inte tagits fram. Betydande kon-
29029:     Befriad från mervärdesskatt är verksamhet i      kurrenssnedvridningar torde i praktiken ansluta
29030: liten skala vars årsomsättning inte överstiger       sig tili situationer i vilka den som bedriver verk-
29031: 50 000 mk. A vsikten med omsättningsgränsen är       samhet inte anmäler sig som skattskyldig, fast
29032: inte att befria egentlig yrkes- och affårsverksam-   omsättningsgränsen överskrids. Då är det fråga
29033: het från skatt, utan att av administrativa skäl      om ett övervakningsproblem som inte kan av-
29034: lämna verksamhet av närmast hobbykaraktär            skaffas genom att sänka omsättningsgränsen.
29035: utanför beskattningen. Av neutralitetsskäl har           På grundval av det ovan anförda anser reger-
29036: gränsen satts ganska lågt, eftersom den leder tili   ingen att det inte finns behov att ändra omsätt-
29037: ojämlikhet mellan företag som bedriver motsva-       ningsgränsen om 50 000 mk.
29038: rande verksamhet med en omsättning som ligger
29039: 
29040:      Helsingforsden 17 oktober 1995
29041: 
29042:                                                                                  Minister Arja Alho
29043:                                               KK 184/1995 vp
29044: 
29045: Kirjallinen kysymys 184
29046: 
29047: 
29048: 
29049: 
29050:                                     Lahtela: Suden metsästyksen sallimisesta itärajan kunnissa
29051: 
29052: 
29053: 
29054:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
29055: 
29056:     Suden tultua rauhoitetuksi 1.4.1994 susikan-            Mihin perustuu sellainen järki, että tietoisesti
29057: nat ovat merkittävässä määrin ja nopeassa tah-          annetaan petoeläinkantojen lisääntyä, mistä seu-
29058: dissa lisääntyneet viimeisen vuoden aikana eri-         raa automaattisesti lisää rahanmenoa valtionta-
29059: tyisesti itäisessä Suomessa. Se on myös merkin-         louteenkin? Tästä budjettikohdasta helpoin me-
29060: nyt räjähdysmäistä suden aiheuttamien vahinko-          nojen säästö olisi metsästyksen salliminen suur-
29061: jen määrän lisääntymistä lemmikki- ja kotieläin-        petojen osalta.
29062: tuhoina.                                                    Ymmärrettäviä ovat myös ne kysymykset, joi-
29063:     Pohjois-Karjalassakin vahinkojen määrät             ta on tullut lampaan- ja muiden eläinten kasvat-
29064: ovat lisääntyneet useampikymmenkertaisesti              tajien taholta. Kasvattavatko he eläimiä susien
29065: edellisiin vuosiin verrattuna. Eräissä tapauksis-       ravinnoksi, "suden suuhun"? Se ei liene tarkoi-
29066: sa, kuten esim. Liperissä, koko lampaankasvatus         tuksenmukaista minkään osapuolen kannalta.
29067: ammattina on vaarautumassa susien tekemien                  Väkisin tulee mieleen ajatus, vaaditaanko en-
29068: vahinkojen johdosta.                                    sin ihmisiin kohdistuneita vahinkoja, ennen kuin
29069:     Koko suden suojelu tuntuu yliammutulta.             voidaan ryhtyä toimiin susikantojen vähentämi-
29070:  Miksi yleensä tehtiin sellainen päätös, sillä eihän    seksi.
29071:  kysymyksessä ole mikään uhanalainen laji: Ve-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29072:  näjän Karjalan alueella on hyvinkin runsaita su-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29073:  sikantoja. Menneiden vuosien kokemuksen mu-            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29074:  kaan sieltä on "susiloikkareita" ollut siirtymässä     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29075:  Suomen puolelle raja-alueella ihan riittämiin.
29076:     Lisäksi on hyvä todeta se, ettei Suomen luon-                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
29077:  nossa ole sudelle luontaista vihollista, jolloin jos          susikantojen vähentämiseksi ja siten va-
29078:  suden rauhoitustajatketaan tai kaatolupien anto               hinkojen määrän rajoittamiseksi erityi-
29079:  on yhtä nihkeää kuin nyt, on odotettavissa todel-             sesti rajaseudun kuntien osalta,ja
29080:  la raju vahinkojen määrän kasvu.                                 onko tarkoitus helpottaa lupakäytän-
29081:     Vuoden 1996 talousarvioon on kaavailtu 8                   töä tai mahdollisesti purkaa päätös suden
29082:  miljoonan markan määrärahaa petoeläinten ai-                  rauhoittamisesta itäisen rajaseudun sekä
29083:  heuttamien tuhojen korvamiseen. Summa on                      Pohjois-Suomen osalta?
29084:  noin 1,5 miljoonaa suurempi kuin kuluvana vuo-
29085:  tena arvioidaan tarvittavan.
29086:       Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1995
29087: 
29088:                                                 Esa Lahtela
29089: 
29090: 
29091: 
29092: 
29093: 250261
29094: 2                                           KK 184/1995 vp
29095: 
29096: 
29097: 
29098: 
29099:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29100: 
29101:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         nossa. Direktiivin liitteen IV a mukaan susi kuu-
29102: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          luu sanottujen eläinlajien ryhmään. Liittymisso-
29103: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        pimuksen yhteydessä käydyissä neuvotteluissa
29104: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lahtelan          Suomen metsästyssäännösten todettiin silloisilla
29105: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 184:          kannoilla niin suden kuin karhun ja ilveksen met-
29106:                                                        sästyksen osalta täyttävän direktiivin vaatimuk-
29107:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          set. Toisaalta Suomi ei saanut poikkeusta direk-
29108:        susikantojen vähentämiseksi ja siten va-        tiivistä, eikä susikannan vähentäminen ja tässä
29109:        hinkojen määrän rajoittamiseksi erityi-         tarkoituksessa suden metsästyksen salliminen
29110:        sesti rajaseudun kuntien osalta, ja             poronhoitoalueen eteläpuolella ilman todettavis-
29111:           onko tarkoitus helpottaa lupakäytän-         sa olevaa susikannan merkittävää kasvua ole di-
29112:        töä tai mahdollisesti purkaa päätös suden       rektiivin mukaista.
29113:        rauhoittamisesta itäisen rajaseudun sekä            Kuluvana kesänä on esitetty runsaasti käsi-
29114:        Pohjois-Suomen osalta?                          tyksiä susikannan lisääntymisestä etenkin maan
29115:                                                        itäosissa. Myös vahinkotapaukset ovat olleetjul-
29116:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kisuudessa näkyvästi esillä. Susikannan suu-
29117: vasti seuraavaa:                                       ruuden luotettava arviointi on kuitenkin mah-
29118:                                                        dollista vasta lumikelien aikana.
29119:    Metsästysasetuksen (666/93) 24 §:n mukaan               Maa- ja metsätalousministeriö seuraa tilan-
29120: sutta saa metsästää poronhoitolaissa (848/90)          nettaja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin, mikä-
29121: tarkoitetulla poronhoitoalueena marraskuun             li kantatiedot siihen antavat aihetta. Toistaiseksi
29122: alusta maaliskuun loppuun. Muualla maassa              suunnitelmia suden rauhoituksen lieventämisek-
29123: susi on rauhoitettu.                                   si ei ole vireillä. Suurta vahinkoa aiheuttavien
29124:    EU:n ns. elinympäristödirektiivin (92/43/           yksilöiden poistaminen on jo nyt mahdollista ri-
29125: ETY) 12 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on to-         koslain pakkotilasäännösten tai metsästyslain
29126: teutettava tarpeelliset toimenpiteet eräitä eläinla-   41 §:ssä tarkoitetun maa- ja metsätalousministe-
29127: jeja koskevan tiukan suojelujärjestelmän käyt-         riön luvan nojalla, mikäli vahinkojen estämiseen
29128: töön ottamiseksija kiellettävä mm. näiden lajien       ei muita keinoja ole käytettävissä.
29129: tahallinen pyydystäminen tai tappaminen luon-
29130: 
29131:      Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1995
29132: 
29133:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
29134:                                              KK 184/1995 vp                                                3
29135: 
29136: 
29137: 
29138: 
29139:                                           Tili Riksdagens Talman
29140: 
29141:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         vets bilaga IV a ingär vargen i den grupp dessa
29142: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-          djurarter bildar. Under förhandlingarna i sam-
29143: lem av statsrädet översänt följande av riksdags-        band med anslutningsavtalet konstaterades att
29144: man Lahtela undertecknade spörsmäl nr 184:              de stadganden som gäller i Finland för jakt med
29145:                                                         hänsyn tili dåvarande stammar fyller kraven i
29146:            Vilka ätgärder har Regeringen för av-        direktiven säväl när det gäller jakten pä varg som
29147:         sikt att vidta för att decimera vargstam-       på björn och lodjur. Å andra sidan fastslogs inte
29148:         marna och sälunda minska omfattningen           nägra undantag från direktivet för Finlands del
29149:         av deras skadegörelse, särskilt för de i        och därför är inte en decimering av vargstammen
29150:         gränstrakterna belägna kommunernas              och tillständ att i detta syfte bedriva jakt pä varg
29151:         del, och                                        i områden söder om renskötselomrädet, utan att
29152:            har Regeringen för avsikt att göra li-       en pätaglig ökning av vargstammen kunnat kon-
29153:         censpraxis enklare eller eventuellt upphä-      stateras, förenligt med direktivets bestämmelser.
29154:         va beslutet om fridlysning av vargen för            Under den gängna sommaren har det fram-
29155:         de Östra gränstrakternas samt för norra         förts rikligt med uppfattningar om att vargstam-
29156:         Finlands del?                                   men ökat, särskilt i landets östra delar. Ä ven
29157:                                                         inträffad skadegörelse har förts fram i offentlig-
29158:   Säsom svar pä detta spörsmäl fär jag vördsamt         heten. Att utföra en tillförlitlig uppskattning av
29159: anföra följande:                                        vargstammens storlek är dock möjligt först sedan
29160:                                                         snön fallit.
29161:    Enligtjaktförordningen (666/93) 24 § fär jakt            Jord- och skogsbruksministeriet följer upp ut-
29162: pä varg bedrivas inom det i 2 § lagen om rensköt-       vecklingen och skrider tili nödvändiga ätgärder
29163: sel (848/90) avsedda renskötselomrädet frän bör-        om uppgifterna om stammen ger anledning tili
29164: jan av november tili utgängen av mars. 1 övriga         detta. Tillsvidare finns det inte planer pä att lätta
29165: delar av landet är vargen fridlyst hela året.           på fridlysningen av vargen. Ett eliminerande av
29166:    Enligt artikell2 i EU :s s.k. habitatdirektiv (92/   individer som ästadkommer större skada är re-
29167: 43/EEC) skall medlemsstaterna vidta nödvändi-           dan nu möjlig med stöd av straffiagens stadgan-
29168: ga ätgärder för att ta i bruk den stränga skydds-       den om nödläge eller i jaktlagens 31 § avsett till-
29169: ordning som gäller för vissa djurarters del och         ständ av jord- och skogsbruksministeriet, om
29170: bland annat förbjuda avsiktlig fångst av eller          andra medel att förhindra skador inte finns att
29171: dödande av dessa arter i naturen. Enligt direkti-       tillgä.
29172: 
29173:      Helsingforsden 11 oktober 1995
29174: 
29175:                                                          Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
29176:                                            KK 185/1995 vp
29177: 
29178: Kirjallinen kysymys 185
29179: 
29180: 
29181: 
29182: 
29183:                                   Väistö: Työllisyysmäärärahojen jakoperusteista
29184: 
29185: 
29186: 
29187:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
29188: 
29189:    Työvoimapolitiikassa keskeisellä sijalla tulee    pääosa työllistämisperusteisesta investointitoi-
29190: olla aktiivisten, työllisyyttä parantavien toimen-   minnasta siirtyisi eteläiseen Suomeen.
29191: piteiden, joilla luodaan pysyviä työpaikkoja. Eri-       Toteutuessaan määrärahojen jakoperusteiden
29192: tyistä huomiota on kiinnitettävä pitkäaikaistyöt-    muutos johtaa nopeasti alueiden välisten kehi-
29193: tömien ja nuorten työllistymiseen, alueellisten      tyserojen voimistumiseen ja kasvavaan muutto-
29194: erojen supistumiseen ja pitkäaikaistyöttömyy-        liikkeeseen. Muutos olisi raju koko suomalaista
29195: den ennaltaehkäisyyn.                                alueelliseen tasapainoiseen kehitykseen tähtää-
29196:    Työllisyysmäärärahoja alueille jaettaessa on      vää aluepolitiikkaa ajatellen ja samalla myös vas-
29197: otettu huomioon sekä työttömien määrä että           toin EU:n alueellisia kehittämistavoitteita.
29198: työttömyysaste. Näin toimien on onnistuneella            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29199: tavalla toteutettu suomalaista aluepolitiikkaa ja    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29200: edistetty maan tasapainoista alueellista kehitys-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29201: tä. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden avulla       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29202: alueellisia työttömyyseroja on pystytty supista-
29203: maan. Tämä on hillinnyt myös muuttopaineita.                   Aikooko Hallitus muuttaa työllisyys-
29204:    Julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan              määrärahojen jakoperusteita niin, että
29205: hallitus aikoo nyt muuttaa työllisyysmääräraho-             alueellisella työttömyysasteella ei enää
29206: jenjakoperusteita niin, että perusteena käytettäi-          olisi merkitystä, ja
29207: siin yksinomaan työttömien lukumäärää. Eri                     miten mahdollinen muutos Hallituk-
29208: alueiden suhteellisilla työttömyyseroilla ei enää           sen mielestä sopii ED-jäsenmaa Suomen
29209: olisi painoa. Tämän seurauksena esimerkiksi                 alueelliseen kehittämispolitiikkaan?
29210: 
29211:      Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1995
29212: 
29213:                                              Matti Väistö
29214: 
29215: 
29216: 
29217: 
29218: 250261
29219: 2                                            KK 185/1995 vp
29220: 
29221: 
29222: 
29223: 
29224:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
29225: 
29226:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         suorittaa työllisyyden hoidon kannalta katsottu-
29227: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          na riittävästi omia investointejaan. Myös työlli-
29228: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        syysperusteista investointiavustusta varten tar-
29229: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti             koitetut talousarvion määrärahat on tähänasti-
29230: Väistön näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           sen käytännön mukaisesti suunnattu pääasialli-
29231: n:o 185:                                               sesti perinteisesti vaikeille työttömyysalueille,
29232:                                                        koska näillä alueilla ei ole toteutettu riittävästi
29233:            Aikooko Hallitus muuttaa työllisyys-        muita valtion tukemia investointeja.
29234:         määrärahojen jakoperusteita niin, että            Työttömyyden rakenne ja alueellinenjakautu-
29235:         alueellisella työttömyysasteelia ei enää       ma ovat kuitenkin viime vuosina muuttuneet rat-
29236:         olisi merkitystä, ja                           kaisevasti aikaisempaan verrattuna. Työttömien
29237:            miten mahdollinen muutos Hallituk-          absoluuttinen ja myös suhteellinen määrä on li-
29238:         sen mielestä sopii ED-jäsenmaa Suomen          sääntynyt voimakkaasti niillä alueilla, joilla työl-
29239:         alueelliseen kehittämispolitiikkaan?           lisyystilanne on ollut perinteisesti maan keski-
29240:                                                        määräistä tilannetta selvästi parempi. Työttö-
29241:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           myyden alueelliset erot ovat koko maan työlli-
29242: vasti seuraavaa:                                       syystilanteen vaikeutuessa supistuneet siten, että
29243:                                                        esimerkiksi työllisyyslaissa ja -asetuksessa tar-
29244:    Työllisyysmäärärahojen alueelliset jakoperus-       koitettuja vaikeimpia työttömyysalueita on koko
29245: teet määräytyvät kahdella tavalla. Eduskunnan          maassa vain muutama. Alueellisten työllistämis-
29246: nimenomaisen päätöksen mukaan ns. palkkape-            velvoitteiden perusteella oli esimerkiksi kuluvan
29247: rusteiset työllisyysmäärärahat on toistaiseksi         vuoden elokuun lopussa sijoitettuna vain noin
29248: jaettu alueellisesti siten, että sekä työttömien ab-   250 henkilöä kun palkkaperusteisilla työllistä-
29249: soluuttinen määrä että työttömyysaste on otettu        mistuilla oli kaikkiaan tuolloin sijoitettuna noin
29250: suunnilleen samanarvoisina tekijöinä huomioon          61 300 henkilöä. Työllisyyslain mukaisten alue-
29251: päätettäessä palkkaperusteisien työllisyysmää-         velvoitteiden perusteella oli siis mainittuna ajan-
29252: rärahojen työvoimapiirikohtaisista määräraha-          kohtana työllistettynä vain alle puoli prosenttia
29253: kiintiöistä. Tämän lisäksi näiden määrärahojen         kaikista palkkaperusteisilla työllisyysmäärära-
29254: alueelliseen jakoon ovat vaikuttaneet sekä työ-        hoilla työllistetyistä henkilöistä. Tämäkin kuvaa
29255: voimapiirin arvioitu työllisyyskehitys että alueel-    hyvin työttömyyden alueellisessa kohdentumi-
29256: la käytettävissä olevat koulutusmahdollisuudet         sessa tapahtunutta muutosta eli sitä, ettei nykyi-
29257:    Työllisyysperusteisia investointeja varten ta-      sessä työllisyystilanteessa enää synny työttömyy-
29258: lousarvioon otetut sekä valtion omiin investoin-       den alueellisiin eroihin perustuvia velvoitteita.
29259: teihin tarkoitetut että työllisyysperusteisen inves-      Erityisesti pitkäaikaistyöttömyys on muodos-
29260: tointiavustuksen myöntämiseen osoitetut työlli-        tunut hyvin vaikeaksi ongelmaksi työttömyyden
29261: syysmäärärahat on puolestaanjaettu alueellisesti       kannalta perinteisesti hyvillä alueilla. Tämä pa-
29262: siten, että niiden avulla on pyritty käynnistä-        kottaa hallituksen määrittelemään toimintapoli-
29263: mään investointeja niillä alueilla, joilla muuten ei   tiikkansa uudelleen myös investointeihin tarkoi-
29264: toteutettaisi valtion omia tai sen tukemia inves-      tettujen työllisyysmäärärahojen alueellisen jaon
29265: tointeja. Valtioneuvostolla on yleisistunnossa         perusteita arvioitaessa. Uutta toimintalinjaa har-
29266: mahdollisuus kohdentaa työllisyysperusteiset in-       kittaessa tullaan luonnollisesti edelleen kiinnittä-
29267: vestointimäärärahat oman harkintansa mukai-            mään huomiota sekä työttömien absoluuttiseen
29268: sesti eri työvoimapiireihin.                           että suhteelliseen määrään, eli nämä arviointipe-
29269:    Valtion omien investointien osalta työllisyys-      rusteet tulevat edelleen säilymään määrärahojen
29270: määrärahat on perinteisesti kohdennettu työlli-        alueelliseen jakoon vaikuttavina tekijöinä. Nii-
29271: syystyöohjelmassa vaikean työttömyyden alueil-         den rinnalle ollaan ottamassa lisäksi myös muita
29272: le, joilla valtion virastot ja laitokset eivät ole     arviointiperusteita kuten esimerkiksi investoin-
29273: omilla varsinaisilla työmäärärahoillaan voineet        tien pysyvät työllisyysvaikutukset ja niiden ra-
29274:                                             KK 185/1995 vp                                           3
29275: 
29276: kennusaikaiset välilliset työllisyysvaikutukset       syysnäkökohtien lisäksi otettava huomioon, että
29277: Mitään lopullisia päätöksiä ei vielä ole tehty.       nämä määrärahat ovat valtion vuoden 1995 ta-
29278: Uusittuja investointeihin tarkoitettujen työlli-      lousarvion ja myös vuoden 1996 talousarvioesi-
29279: syysmäärärahojen alueellisen kohdentamisen            tyksen perustelujen mukaan alueiden kehittämi-
29280: kriteereitä tultaneen soveltamaan päätettäessä        sestä annetun lain 6 §:n mukaisia aluekehitys-
29281: vuoden 1996 työllisyysmäärärahojen alueellises-       määrärahoja, joiden alueellisessa kohdentami-
29282: ta jaosta.                                            sessa tulee ottaa huomioon muiden arviointipe-
29283:    Työllisyysperusteisiin investointeihin tarkoi-     rusteiden lisäksi myös sanotun lain mukaiset toi-
29284: tettujen määrärahojen alueellisen kohdentami-         mintaperiaatteet.
29285: sen kriteerejä harkittaessa on varsinaisten työlli-
29286: 
29287:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1995
29288: 
29289:                                                                     Työministeri Liisa Jaakonsaari
29290: 4                                            KK 185/1995 vp
29291: 
29292: 
29293: 
29294: 
29295:                                          Tili Riksdagens Talman
29296: 
29297:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        arbetslösheten är svårast och där statens ämbets-
29298: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         verk och anstalter genom sina egna egentliga
29299: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       arbetsanslag inte tillräckligt har kunnat genom-
29300: man Matti Väistö undertecknade spörsmål nr             föra egna investeringar med tanke på sysselsätt-
29301: 185:                                                   ningen. Hittills har även budgetens anslag för
29302:                                                        sysselsättningsbaserade investeringsbidrag enligt
29303:           Har Regeringen som avsikt att ändra          praxis till huvuddelen riktats till de områden där
29304:        grunderna för fördelning av sysselsätt-         arbetslösheten traditionellt är svårast, eftersom
29305:        ningsanslag så att den lokala arbetslös-        andra investeringar som staten stöder inte i till-
29306:        hetsgraden inte längre har betydelse, och       räcklig omfattning har genomförts på dessa om-
29307:           hur anser Regeringen att den eventuel-       råden.
29308:        la förändringen sammanfaller med den               Under de senaste åren har arbetslöshetens
29309:        lokala utvecklingspolitiken i Finland som       konstruktion och regionala fördelning emellertid
29310:        är medlem i EU?                                 förändrats på ett avgörande sättjämfört med det
29311:                                                        tidigare. Antalet arbetslösa både absolut och re-
29312:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          lativt har kraftigt ökat på de områden där arbets-
29313: anföra följande:                                       löshetssituationen traditionellt har varit bättre
29314:                                                        än i landet i genomsnitt. När sysselsättningsläget
29315:    Grunderna för regional fördelning av syssel-        i hela landet har blivit svårare, har de regionala
29316: sättningsanslag bestäms på två sätt. Enligt riks-      skillnaderna i arbetslösheten minskat så att det
29317: dagens uttryckliga beslut har de sk. lönebaserade      finns endast få sådana områden i landet som i
29318: sysselsättningsanslagen tills vidare fördelats         sysselsättningslagen och -förordningen avses
29319: regionalt så att det absoluta antalet arbetslösa       med områden där arbetslösheten är svårast. T .ex.
29320: och arbetslöshetsgraden har tagits hänsyn till         i slutet av augusti innevarande år var endast ca
29321: som ungefår likvärdiga faktorer när det har fat-       250 personer placerade på grund av regionala
29322: tats beslut om kvoter av lönebaserade sysselsätt-      sysselsättningsförpliktelser medan ca 61 300 per-
29323: ningsanslag för de olika arbetskraftsdistrikten.       soner var placerade genom lönebaserat syssel-
29324: Ytterligare har den regionala fördelningen av          sättningsstöd. Av alla personer som blev syssel-
29325: dessa anslag påverkats av både den värderade           satta genom lönebaserade sysselsättningsanslag
29326: sysselsättningsutvecklingen i arbetskraftsdistrik-     var vid ovan nämnd tidpunkt mindre än en halv
29327: tet och tillgången tili utbildningsmöjligheter på      procent sysselsatta på grund av de regional~. för-
29328: området.                                               pliktelserna enligt sysselsättningslagen. Aven
29329:    De sysselsättningsanslag som medtagits i bud-       detta skildrar bra ändringen i arbetslöshetens
29330: geten för sysselsättningsbaserade investeringar,       fördelning mellan de olika regionerna, dvs. att
29331: både de som är avsedda för statens egna investe-       det i den nuvarande sysselsättningssituationen
29332: ringar och de som anvisats för beviljande av           inte längre uppstår förpliktelser på grund av de
29333: investeringsbidrag på grund av sysselsättning,         regionala skillnaderna i arbetslösheten.
29334: har i sin tur fördelats mellan olika regioner så att       Särskilt långtidsarbetslösheten har blivit ett
29335: man med hjälp av dem har försökt starta investe-       svårt problem på de områden som traditionellt
29336: ringar på de områden där det annars inte genom-        haft låg arbetslöshet. Därför blir regeringen
29337: förs statens egna investeringar eller sådana inves-    tvungen att definiera sin verksamhetspolitik på
29338: teringar som staten stöder. Statsrådet kan i sitt      nytt även vid värdering av grunderna för den
29339: plenum enligt sin prövning rikta de sysselsätt-        regionala fördelningen av sysselsättningsanslag.
29340: ningsbaserade investeringsanslagen till olika ar-      När man överväger en ny verksamhetslinje är det
29341: betskraftsdistrikt.                                    naturligt att man fortfarande fåster uppmärk-
29342:    1 statens egna investeringar har sysselsätt-        samhet vid både det absoluta och relativa antalet
29343: ningsanslagen i programmet för sysselsättnings-        arbetslösa, dvs. dessa värderingsgrunder kom-
29344: arbeten traditionellt riktats till de områden där      mer att förbli faktorer som påverkar den regiona-
29345:                                            KK 185/1995 vp                                                5
29346: 
29347: la fördelningen av anslagen. Vid sidan av dem           När man överväger kriterier för regional in-
29348: kommer man att använda också andra värde-            riktning av anslag för sysselsättningsbaserade in-
29349: ringsgrunder såsom investeringars bestående in-      vestefingar, skall man utöver de egentliga syssel-
29350: verkningar på sysselsättningen och deras indi-       sättningssynpunkterna även ta hänsyn till att
29351: rekta inverkningar på sysselsättningen under         dessa anslag enligt motiveringarna i budgeten för
29352: byggtiden. Några slutliga beslut har ännu inte       1995 och även för 1996 ingår i anslagen för regi-
29353: fattats. När man beslutar om den regionala för-      onal utveckling enligt 6 § lagen om regional ut-
29354: delningen a v sysselsättningsanslag för 1996 torde   veckling, och att de skall riktas tili de olika regio-
29355: man tillämpa de förnyade kriterierna för den         nerna genom att utöver andra värderingsgrunder
29356: regionala inriktningen av sysselsättningsanslag      även ta hänsyn tili verksamhetsprinciperna enligt
29357: för investeringar.                                   den nämnda lagen.
29358: 
29359:      Helsingforsden 16 oktober 1995
29360: 
29361:                                                                   Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
29362:                                             KK 186/1995 vp
29363: 
29364: Kirjallinen kysymys 186
29365: 
29366: 
29367: 
29368: 
29369:                                    Saarinen ym.: Ulosotossa sovellettavan suojaosuuden korotta-
29370:                                        misesta
29371: 
29372: 
29373:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29374: 
29375:    Ulosottolain 4 luvun 6 §:n 1 momentin mu-          raa yhteiskunnan menojen kasvaminen ja paine
29376: kaan velallisen palkasta ulosmitattaessa on kaksi     verojen ja maksujen korottamiseen.
29377: kolmasosaa jätettävä ulosmittaamatta. Saman              Kun yleisesti hyväksyttynä tavoitteena on ol-
29378: pykälän 3 momentin mukaan tietyin väliajoin           lut kaikkien yhteiskuntatahojen osallistuminen
29379: maksettavasta palkasta ulosmitattaessa on kui-        julkisen talouden tervehdyttämisohjelmaan, olisi
29380: tenkin aina jätettävä ulosmittaamaita niin paljon     perusteltua korottaa ulosotossa käytettävää suo-
29381: kuin velallisen, sen mukaan kuin asetuksella          jaosaa siten, että velalliset pystyisivät elämään
29382: määrätään, katsotaan seuraavaan palkanmaksu-          suojaosan turvin kääntymättä yhteiskunnan
29383: päivään asti tarvitsevan omaan elatukseensa ja        puoleen. Velkojat saisivat edelleenkin saatavan-
29384: hänen elatuksensa varassa olevien aviopuolisoo-       sa, mutta jossain määrin pidemmän maksuaika-
29385: sa sekä omien ja puolisonsa lasten ja ottolasten      taulun mukaisesti. Tämän ei voida katsoa olevan
29386: elatukseen.                                           kohtuutonta tahoille, jotka ovat velkojan ase-
29387:     Asetuksella suojaosuudesta palkan ulosmit-        massa.
29388: tauksessa (1034/93) on määrätty, että suojaosuus         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29389: on velallisen osalta 92 markkaa päivää kohden ja      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
29390: elätettävän osalta 33 markkaa päivää kohden.          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29391:     Mikäli esimerkiksi otetaan yksinäinen velalli-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29392: nen, merkitsee suojaosuus hänen osaltaan noin
29393: 2 700 markanjäljellejäävää nettotuloa. Nykyisil-                Onko Hallitus tietoinen ulosotossa so-
29394: lä vuokra- ym. hintatasoilla on selvää, että hän ei          vellettavan suojaosuuden alhaisuuden ai-
29395: voi tulla sillä toimeen koko kuukautta. Seurauk-             heuttamista ongelmista, ja
29396:  sena on kääntyminen viimesijaisen kunnallisen                  aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
29397:  toimeentulotuen puoleen, josta puolestaan seu-              siin suojaosuuden korottamiseksi?
29398: 
29399:       Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1995
29400: 
29401:                      Matti Saarinen                            Markku Pohjola
29402: 
29403: 
29404: 
29405: 
29406:  250261
29407: 2                                          KK 186/1995 vp
29408: 
29409: 
29410: 
29411: 
29412:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
29413: 
29414:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tettävää vähimmäismäärää. Lähes 45 %:n taso-
29415: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        korotuksella pyrittiin siihen, että suojaosuus olisi
29416: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      vähintään suurimman kansaneläkkeen ja rinta-
29417: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Saa-      malisän yhteismäärän suuruinen. Edellä maini-
29418: risen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       tut ulosmittausmäärät lasketaan velallisen pal-
29419: n:o 186:                                             kan, eläkkeen ja muiden toimeentuloetuuksien
29420:                                                      yhteismäärästä siitä riippumatta, ovatko ne ulos-
29421:           Onko Hallitus tietoinen ulosotossa so-     mittauskelpoisia vai eivät.
29422:        vellettavan suojaosuuden alhaisuuden ai-         Uusi suojaosuuden tasokorotus tehtiin vuo-
29423:        heuttamista ongelmista, ja                    den 1994 alusta voimaan tulleella asetuksen
29424:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       muutoksella. Tällöin suojaosuutta korotettiin
29425:        siin suojaosuuden korottamiseksi?             velallisen osalta 89 markasta 92 markkaan päi-
29426:                                                      vää kohden sekä velallisen elatuksen varassa ole-
29427:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         van puolison tai lapsen osalta 25 markasta 33
29428: vasti seuraavaa:                                     markkaan. Suojaosuutta tarkistetaan vuosittain
29429:                                                      elinkustannusten mukaisesti oikeusministeriön
29430:    Ansioeläke sekä eräät muut toimeentuloetuu-       päätöksellä. Vuoden 1995 alusta suojaosuuksia
29431: det tulivat ulosmittauskelpoisiksi palkkaa koske-    ei korotettu, koska elinkustannusindeksin indek-
29432: vien säännösten mukaisesti vuoden 1990 alusta        siluvun nousujäi alle 5 o/o:n. Täten sanotut suoja-
29433: voimaan tulleella lailla. Ulosmittauksen ulko-       osuuden markkamäärät ovat yhä voimassa.
29434: puolelle jäivät kansalaisten perustoimeentulon          Jos velallisen maksukyky on sairauden, työt-
29435: turvaksi tarkoitetut etuudet, kuten esimerkiksi      tömyyden tai muun erityisen syyn vuoksi olen-
29436: kansaneläke, yleinen perhe-eläke sekä työttö-        naisesti vähentynyt, voidaan ulosottolain 4luvun
29437: myysturvalain mukainen peruspäiväraha. Velal-        6 a §:n nojalla jättää ulosmittaamatta tavan-
29438: lisen käyttöön jäävät lisäksi eläke- tai sosiaali-   omaista suurempi tulon määrä. Mainittu sään-
29439: lainsäädännön nojalla määrätarkoitukseen             nös tuo harkinnanvaraisuutta ulosmittausmää-
29440: myönnetty tuki tai korvaus.                          rään velallisen eduksi.
29441:     Ulosottolain 4 luvun 6 §:n mukaan velallisen         Sellaisen velallisen, jonka käyttöön jää ainoas-
29442: palkasta on jätettävä ulosmittaamatta kaksi kol-     taan suojaosuuden määrä, taloudellinen tilanne
29443: masosaa, kuitenkin vähintään asetuksessa sää-        on tukala. Toisaalta suojaosuuden tuntuva ko-
29444: detty suojaosuus. Eläkkeiden ulosmittauskelpoi-      rottaminen vaikeuttaisi niiden velkojien asemaa,
29445: suutta koskevan uudistuksen yhteydessä ulosot-       jotka usein itsekin ovat vähävaraisia (elatusavut)
29446: tolakiin otettiin lisäksi rajoitussäännös, jonka     sekä saattaisi heikentää pienipalkkaisten kansa-
29447: mukaan velalliselta ei saa ulosmitata enempää        laisten luotonsaantimahdollisuuksia. Oikeusmi-
29448: kuin 3/4 siitä tulon osasta, joka ylittää suoja-     nisteriössä selvitetään, olisiko suojaosuutta syytä
29449: osuuden. Tällä rajoituksella estetään suojaosuu-     korottaa asetuksen muutoksella indeksitarkis-
29450: den ylittävän tulon kokomääräinen ulosmittaa-        tuksen yhteydessä. Oikeusministeriössä on myös
29451: minen. Säännös on merkityksellinen ennen kaik-       valmisteilla ulosottolain kokonaisuudistus, jon-
29452: kea kaikkein pienituloisimmille velallisille. Sa-    ka yhteydessä on tarkoitus muutoinkin selvittää
29453: massa yhteydessä korotettiin myös asetuksella        palkan ulosmittausta koskevien säännösten
29454: säädettävää suojaosuutta eli ulosmittaamattajä-      muutostarve.
29455: 
29456:      Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1995
29457: 
29458:                                                                       Oikeusministeri Sauli Niinistö
29459:                                              KK 186/1995 vp                                              3
29460: 
29461: 
29462: 
29463: 
29464:                                          Tili Riksdagens Talman
29465: 
29466:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        ningen var att det skyddade beloppet skulle vara
29467: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         minst lika stort som det samman1agda beloppet
29468: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-       av den största folkpensionen och frontmannatil-
29469: man Matti Saarinen m.fl. undertecknade spörs-          lägget. Ovan nämnda utmätningsbelopp räknas
29470: må1 nr 186:                                            på det totala beloppet av gäldenärens lön, pen-
29471:                                                        sion och övriga utkomstförmåner oberoende av
29472:           Är Regeringen medveten om de pro-            om de kan mätas ut eller inte.
29473:        b1em som förorsakas av att det skyddade             En ny nivåförhöjning av det skyddade belop-
29474:        be1opp som tillämpas vid utmätning är så        pet gjordes genom en ändring av nämnda förord-
29475:        1ågt, och                                       ning som trädde i kraft från början av 1994. För
29476:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för          gäldenärens del höjdes då det skyddade beloppet
29477:        att höja det skyddade be1oppet?                 från 89 mark till 92 mark om dagen samt för ma-
29478:                                                        ke eller barn som försörjs av gäldenären från 25
29479:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt          mark ti1133 mark om dagen. Det skyddade belop-
29480: anföra följande:                                       pet justeras årligen i enlighet med levnadskost-
29481:                                                        nadsindex genom beslut av justitieministeriet.
29482:     Förvärvspension samt vissa andra utkomst-          Från början av 1995 höjdes det skyddade belop-
29483: förmåner b1ev utmätningsbara en1igt stadgande-         pet inte, eftersom ökningen av levnadskostnads-
29484: na om 1ön genom en 1ag som trädde i kraft från         indexets indextai blev mindre än 5 %. Nämnda
29485: början av 1990. Undantagnafrån utmätning b1ev          markbelopp för det skyddade beloppet gäller
29486: sådana förmåner som är avsedda att trygga med-         därför fortfarande.
29487: borgarens basutkomst som t.ex. fo1kpension,                Är gäldenärens betalningsförmåga tili följd av
29488: allmän fami1jepension samt grunddagpenning             sjukdom, arbetslöshet eller annan särskild orsak
29489: en1igt lagen om utkomstskydd för arbets1ösa. Tili      väsentligt nedsatt, är det med stöd av 4 kap. 6 a §
29490: gä1denärens förfogande står dessutom understöd         utsökningslagen möjligt att låta bli att mä ta ut en
29491: och ersättningar som en1igt pensions- och social-      större andel av inkomsten än vanligt. Detta stad-
29492: lagstiftningen beviljas honom för vissa ändamål.       gande gör utmätningsbeloppet beroende av
29493:     Enligt 4 kap. 6 § utsökningslagen skall av en      prövning tili förmån för gäldenären.
29494: gäldenärs lön två tredjedelar undantas från ut-            Den ekonomiska situationen för en gäldenär
29495: mätning, likväl minst det skyddade belopp som          som endast blir kvar med det skyddade beloppet
29496: stadgas genom förordning. 1 samband med refor-         är prekär. En betydande förhöjning av det skyd-
29497: men av pensioners utmätningsbarhet fogades tili        dade beloppet skulle igen försvåra situationen för
29498: utsökningslagen emellertid ett begränsande stad-       de borgenärer som ofta också själva är mindrebe-
29499: gande enligt vilket det inte är tillåtet att av gäl-   medlade (underhållsbidrag). Det kunde också
29500: denären mäta ut mer än 3/4 av den del av inkom-        försvåra möjligheterna för medborgare med små
29501: sten som överskrider det skyddade beloppet.            inkomster att få lån. Vidjustitieministeriet utreds
29502: Denna begränsning förhindrar att den inkomst           om det finns skäl att genom en ändring av förord-
29503: som överskrider det skyddade beloppet mäts ut          ningen höja det skyddade beloppet i samband
29504: tili sitt fulla belopp. Stadgandet har betydelse       med en indexjustering. Vid justitieministeriet be-
29505: framför allt för de gäldenärer som har de allra        reds också en totalrevidering av utsökningslag-
29506: lägsta inkomsterna. Samtidigt höjdes också det         stiftningen, och avsikten är att i samband med
29507:  skyddade belopp som fastställs genom förord-          denna revision också i övrigt utreda behovet av
29508:  ning, dvs. det minimibelopp som inte får mätas        ändringar i fråga om stadgandena om utmätning
29509:  ut. Syftet med den nästan 45 % stora nivåförhöj-      avlön.
29510: 
29511:      Helsingforsden 13 oktober 1995
29512: 
29513:                                                                        Justitieminister Sauli Niinistö
29514:                                             KK 187/1995 vp
29515: 
29516: Skriftligt spörsmål 187
29517: 
29518: 
29519: 
29520: 
29521:                                    Biaudet m.fl.: Om utredning av lagligheten i hustruimporten
29522: 
29523: 
29524: 
29525:                                         Tili Riksdagens Talman
29526: 
29527:    Enligt tidningsuppgifter är lagligheten i den         Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
29528: hustruimport som sker från Filippinerna ifråga-       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
29529: satt. Naturligtvis är det inget att reagera mot att   ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
29530: utländska kvinnor gifter sig med finländska män       följande spörsmål:
29531: och flyttar hit. Men då verksamheten är organise-
29532: rad och vinstbringande för den som organiserar                  Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
29533: det hela, kommer etiska frågor med in i bilden.              ta för att utreda lagligheten i hustruim-
29534: Därmed borde lagligheten i dylik verksamhet ses              port och för att precisera lagstadgandena
29535: över och lagstiftningen kompletteras om den i                på området?
29536: dagens läge är otiliräcklig.
29537: 
29538:      Helsingforsden 27 september 1995
29539: 
29540:                      Eva Biaudet                              Ulla-Maj Kukkonen
29541:                      Pehr Löv                                 Margareta Pietikäinen
29542: 
29543: 
29544: 
29545: 
29546:  250261
29547: 2                                           KK 187/1995 vp
29548: 
29549: Kirjallinen kysymys 187                                                                     Suomennos
29550: 
29551: 
29552: 
29553: 
29554:                                    Biaudet ym.: Vaimojen tuonnin laillisuuden selvittämisestä
29555: 
29556: 
29557: 
29558:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29559: 
29560:    Lehtitietojen mukaan Filippiineiltä tapahtu-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29561: van vaimojen tuonnin laillisuus on asetettu ky-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
29562: seenalaiseksi. Tietenkään ei ole mitään syytä rea-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29563: goida sitä vastaan, että ulkomaalaiset naiset me-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29564: nevät naimisiin suomalaisten miesten kanssa ja
29565: muuttavat tänne. Mutta silloin, kun toiminta on                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29566: organisoitua ja toiminnan järjestäjälle voittoa              ryhtyä selvittääkseen vaimojen tuonnin
29567: tuottavaa, eettiset kysymykset tulevat kuvaan                laillisuuden ja täsmentääkseen tätä kos-
29568: mukaan. Näin ollen tällaisen toiminnan laillisuus            kevat lainsäännökset?
29569: tulisi selvittää ja lainsäädäntöä täydentää, jos se
29570: on nykyisellään riittämätön.
29571: 
29572:      Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1995
29573: 
29574:                      Eva Biaudet                               Ulla-Maj Kukkonen
29575:                      Pehr Löv                                  Margareta Pietikäinen
29576:                                              KK 187/1995 vp                                            3
29577: 
29578: 
29579: 
29580: 
29581:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29582: 
29583:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         misen tukahduttamista koskeva YK:n yleissopi-
29584: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          mus puolestaan (SopS 33/1972) koskee sopimus-
29585: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tekstin mukaan nimenomaan prostituutiota var-
29586: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Eva               ten harjoitetun ihmiskaupan ehkäisyä.
29587: Biaudet' n ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-            Euroopan neuvosto on antanut mm. lasten ja
29588: myksen n:o 187:                                        nuorten aikuisten seksuaalisen riiston estämistä
29589:                                                        koskevan suosituksen (R (91) ll),jonka mukaan
29590:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         kansainvälistä avioliittojen välitystä tulee val-
29591:        ryhtyä selvittääkseen vaimojen tuonnin          voa. Tarkoituksena on torjua välitettävien hen-
29592:        laillisuuden ja täsmentääkseen tätä kos-        kilöiden joutuminen prostituoiduiksi tai muuten
29593:        kevat lainsäännökset?                           seksuaalisen riiston kohteiksi.
29594:                                                           Julkisuudessa esillä ollut vaimojen välitys
29595:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            näyttää perustuvan siihen, että naiset saapuvat
29596: taen seuraavan:                                        avioliiton solmimistarkoituksessa vapaaehtoi-
29597:                                                        sesti Suomeen. Tiedot viittaavat myös siihen, et-
29598:     Avioliittojen välitystä ei ole säädetty rangais-   tei toiminnassa ole kysymys naisten hankkimi-
29599: tavaksi Suomen lainsäädännössä. Välityksestä           sesta prostituoiduiksi. Jos toimintaan liittyy
29600: saatava taloudellinen voittokaan ei sinänsä vai-       muuta kuin edellä mainitun kaltaista painosta-
29601: kuta toiminnan rikosoikeudelliseen arviointiin.        mista tai uhkailua, menettelyä voidaan arvioida
29602: Niin sanottua valkoista orjakauppaa nykyisin           myös rikoslain 25 luvun vapaudenriistoa, laiton-
29603: vastaava ihmisryöstön kriminalisointi rikoslain        ta uhkausta tai pakottamista koskevien säännös-
29604: 25 luvun 3 §:n 1 kohdassa edellyttää, että joku        ten perusteella. Suomen rikoslakia voidaan so-
29605: väkivallalla, uhkauksella tai kavaluudella ottaa       veltaa myös Suomen kansalaisen ulkomailla te-
29606: valtaansa toisen saattaakseen hänet ihmisarvoa         kemään rikokseen.
29607: loukkaaviin olosuhteisiin tai pakkotyöhön. Ih-            Vaimojen välitystä voidaan jossakin määrin
29608: misryöstönä rangaistaan myös muun muassa toi-          seurata silloin, kun maahantulo edellyttää viisu-
29609: sen pitäminen orjuudessa ja kaupankäynti orjil-        min myöntämistä. Esimerkiksi filippiiniläisille
29610: la. Rikoslain 20 luvussa rangaistavaksi säädetyn       naisille on myönnetty viisumeja sillä perusteella,
29611: parituksen tunnusmerkistö taas edellyttää toi-         että asianomainen tulee Suomeen työhön esimer-
29612: mintaa,jossa on kysymys siitä hyötymisestä, että       kiksi lastenhoitajaksi tai kotiapulaiseksi. Jossa-
29613: joku "antautuu yleisesti haureuden välikappa-          kin määrin on haettu viisumeja myös siinä tar-
29614: leeksi" eli ryhtyy maksullisiin, tilapäisiin suku-     koituksessa, että vaimoehdokas haluaa tulla etu-
29615: puolisuhteisiin.                                       käteen tutustumaan mahdolliseen puolisoonsa.
29616:     Suomi on sitoutunut useisiin ihmiskaupan,          Maahantulolupa myönnetään, jos hakemukset
29617: naiskaupan tai orjuuden vastaisiin kansainväli-        ovat asian mukaisia, kutsuja haluaa henkilön vie-
29618: siin sopimuksiin. Näiden sopimusten määräykset         raakseen ja tämä haluaa matkustaa Suomeen
29619: eivät kuitenkaan suoranaisesti koske vastikkeel-       eikä tarkastuksessa kummankaan henkilön osal-
29620: listakaan aviokumppanien välitystä. Kaikkinai-         ta havaita seikkoja, jotka voisivat olla maahan-
29621:  sen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleis-     tulon esteenä. Suurlähetystön haastattelussa tuli-
29622:  sopimuksen (SopS 67-68/1986) eliYK:nnaisten           jat yleensä kertovat tutustuneensa tulevaan puo-
29623:  oikeuksien sopimuksen 6 artiklassa sopimusval-        lisoansa kirjeenvaihdon välityksellä. Lähetystön
29624:  tiot sitoutuvat estämään kaikenlaisen naisten         käytettävissä olevien tietojen perusteella on il-
29625:  kaupan ja naisten prostituutiosta hyötymisen.         meisen vaikeaa ryhtyä rajoittamaan viisumien
29626:  Naisten kaupalla (traffic in women) on yleensä        myöntämistä.
29627:  tarkoitettu naisten välittämistä prostituoiduiksi        Vaimojen välitystoimintaa voidaan arvioida
29628:  tai pornografian tuottamiseen, joten se ei näytä      eri näkökulmista riippumatta siitä, ettei toimin-
29629:  sellaisenaan soveltuvan vaimojen välitykseen.         taa sellaisenaan ole säädetty rangaistavaksi tai
29630:  Ihmisten kaupan ja toisten prostituutiosta hyöty-     muuten lainvastaiseksi Suomessa. Tällaisten
29631: 4                                          KK 187/1995 vp
29632: 
29633: kansainvälisten avioliittojen järjestämiseen näyt-   naisille tasa-arvon pohjalta sama oikeus vapaasti
29634: tää sisältyvän pohjoismaisen tasa-arvoajattelun      valita aviopuolisonsa ja mennä avioliittoon vain
29635: kannalta arveluttavia piirteitä. Vaimojen välittä-   omasta vapaasta tahdostaan sekä yhtäläiset oi-
29636: jä on tiedotusvälineissä korostanut naisten alis-    keudet ja vastuu avioliiton aikana.
29637: tuvuutta, palvelualttiutta ja muita ominaisuuk-         On tärkeää huolehtia siitä, että Suomeen eri-
29638: sia,joista päätellen tarkoituksena ei näytä olevan   laisista kulttuureista muuttaneet, usein kielitai-
29639: puolisoiden tasavertaisuuteen perustuvan avio-       dottomat ja kouluttamattomat nuoret naiset saa-
29640: liiton solmiminen. Suomen avioliittolain 2 §:n       vat tarvitessaan viranomaisilta ongelmiinsa riit-
29641: mukaan puolisot ovat keskenään yhdenvertaiset.       tävästi apua. Toimintaa on syytä muutenkin seu-
29642: Myös naisten oikeuksien yleissopimuksen 16 ar-       rata ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin, mikäli
29643: tikla korostaa naisten syrjinnän poistamista kai-    siihen näyttää liittyvän lainvastaisuuksia tai mai-
29644: kissa avioliittoon ja perhesuhteisiin liittyvissä    nittujen sopimusten asettamien velvoitteiden
29645: asioissa sekä sopimukseen liittyneiden valtioiden    vastaisia piirteitä.
29646: velvollisuutta muun muassa turvata miehille ja
29647: 
29648:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1995
29649: 
29650:                                                                      Oikeusministeri Sauli Niinistö
29651:                                             KK 187/1995 vp                                               5
29652: 
29653: 
29654: 
29655: 
29656:                                          Tili Riksdagens Talman
29657: 
29658:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       hustrur. FN:s konvention angående bekämpan-
29659: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         de av handeln med människor och utnyttjande av
29660: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       andras prostitution (FördrS 33/1972) gäller igen
29661: man Eva Biaudet m.fl. undertecknade spörsmål           enligt konventionstexten uttryckligen bekäm-
29662: nr 187:                                                pande av handeln med människor i prostitutions-
29663:                                                        syfte.
29664:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-             Europarådet har avgett en rekommendation
29665:        ta for att utreda lagligheten av hustruim-      som bl.a. gäller förhindrande av sexuell exploate-
29666:        porten och för att precisera lagstadgande-      ring av barn och unga vuxna (R (91) 11), enligt
29667:        na på området?                                  viiken internationell förmedling av äktenskap
29668:                                                        bör övervakas. Syftet är att förhindra att de per-
29669:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          soner som förmedlas görs tili prostituerade eller i
29670: anföra foljande:                                       övrigt utsätts för sexuell exploatering.
29671:                                                            Den förmedling av hustrur som varit före i
29672:     Förmedling av äktenskap är inte belagt med         offentligheten ser ut att basera sig på att kvinnor-
29673: straff i lagstiftningen i Finland. Inte heller den     na i avsikt att ingå äktenskap frivilligt kommer
29674: ekonomiska vinst som erhålls av förmedlingen           tili Finland. Uppgifterna pekar också på att verk-
29675: inverkar i sig på den straffrättsliga bedömningen      samheten inte går ut på att skaffa kvinnor för
29676: av denna verksamhet. Kriminaliseringen av              prostitution. Om verksamheten är förknippad
29677: människorov i 25 kap. 3 § 1 punkten strafflagen,       med annan påtryckning eller annat hot än sådant
29678: som numera motsvarar s.k. vit slavhandel, förut-       som nämns ovan, kan förfarandet också be-
29679: sätter att någon med våld, hot eller list bemäkti-     dömas enligt stadgandena om frihetsberövande,
29680: gar sig någon i avsikt att forsätta honom/henne i      olaga hot eller olaga tvång i 25 kap. strafflagen.
29681: förhållanden som kränker människovärdet eller i        Strafflagen i Finland kan också tillämpas på
29682: tvångsarbete. För människorov bestraffas också         brott som en finsk medborgare begår utomlands.
29683: bl.a. den som håller någon i slaveri eller bedriver        1viss mån kan man följa med formedlingen av
29684: handel med slavar. Rekvisitet för koppieri som är      hustrur i sådana fall då inresa i Finland förutsät-
29685: straffbart enligt 20 kap. strafflagen forutsätter      ter beviljande av visum. Filippinska kvinnor har
29686: igen en verksamhet, där det är fråga om att dra        t.ex. beviljats visum på den grund att vederböran-
29687: nytta av att någon "allmänt låter bruka sig tili       de kommer tili Finland för att arbeta t.ex. som
29688: otukt", dvs. mot betalning inlåter sig i tilifålligt   barnskötare eller hembiträde. 1 viss utsträckning
29689: könsumgänge.                                           har det också ansökts om visum i avsikten att
29690:     Finland har förbundit sig att iaktta ett flertal   hustrukandidaten på förhand vill komma för att
29691: internationella konventioner mot handeln med           bekanta sig med sin eventuella make. lnresetili-
29692: människor, handeln med kvinnor eller slaveri.          stånd beviljas om ansökningarna är behöriga,
29693: Bestämmelserna i dessa konventioner gäller             om mottagaren vili ta emot person en som sin gäst
29694: emellertid inte direkt förmedling av äktenskaps-       och denne vill resa till Finland och om det vid en
29695: partners, inte ens då denna verksamhet sker mot        kontroll inte uppdagas omständigheter i fråga
29696: vederlag. 1 art. 6 i konventionen om avskaffande       om någondera personen som kunde utgöra hin-
29697:  av all slags diskriminering av kvinnor (FördrS        der för inresa. 1 ambassadens intervju berättar
29698:  67-68/1986), dvs. FN:s konvention om kvin-            kvinnorna i allmänhet att de lärt känna sin kom-
29699:  nors rättigheter, förbinder sig konventionsstater-    mande make via brevväxling. På grundval av de
29700:  na att bekämpa alla former av handel med kvin-        uppgifter som ambassaden har tillgång till är det
29701:  nor och utnyttjande av kvinnoprostitution. Med        uppenbart svårt att börja begränsa beviljadet av
29702:  handel med kvinnor (traffic in women) avses i         visum.
29703:  allmänhet förmedling av kvinnor för prostitution          Förmedlingen av hustrur kan bedömas ur oli-
29704:  eller för producering av pornografi, varför arti-     ka synvinklar oberoende av att verksamheten i
29705:  keln inte i sig verkar lämplig på förmedling av       sig inte är straffbar eller annars lagstridig i Fin-
29706: 6                                            KK 187/1995 vp
29707: 
29708: land. Ordnandet av dylika internationella äkten-       grund, bl.a. säkerställa lika rätt för män och
29709: skap synes innehålla betänkliga drag med tanke         kvinnor att fritt välja make och att ingå äkten-
29710: på det nordiska jämställdhetstänkandet. Den            skap endast med sitt eget fria och fulla medgivan-
29711: person som förmedlar hustrur har i massmedia           de samt lika rättigheter och skyldigheter under
29712: betonat kvinnornas undergivenhet, tjänstvillig-        äktenskapet.
29713: het och övriga egenskaper, av vilka man kan dra           Det är viktigt att se till att unga kvinnor som
29714: slutsatsen att avsikten inte är få till stånd äkten-   flyttat till Finland från olika kulturer och som
29715: skap som baserar sig på makarnas likställdhet.         ofta har bristande språkkunskaper och saknar
29716: Enligt 2 § i den finska äkte11skapslagen är makar-     utbildning vid behov får tillrä<;~lig hjälp med sina
29717: na sinsemellan likställda. Aven art. 16 i konven-      problem av myndigheterna. Aven i övrigt finns
29718: tionen om kvinnors rättigheter betonar avskaf-         det skäl att följa verksamheten och vidta nödvän-
29719: fandet av diskriminering av kvinnor i alla frågor      diga åtgärder om det visar sig att verksamheten
29720: som gäller äktenskap och familjeförhållanden           är förknippad med lagstridigheter eller antar for-
29721: samt konventionsstaternas skyldighet att, med          mer som strider mot Finlands åtaganden enligt
29722: jämställdheten mellan män och kvinnor som              ovan nämnda konventioner.
29723: 
29724:      Helsingforsden 16 oktober 1995
29725:                                                                         Justitieminister Sauli Niinistö
29726:                                            KK 188/1995 vp
29727: 
29728: Kirjallinen kysymys 188
29729: 
29730: 
29731: 
29732: 
29733:                                   Aittoniemi: Ahvenanmaan puolustuksen järjestämisestä
29734: 
29735: 
29736: 
29737:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
29738: 
29739:    Ahvenanmaan sotilaallinen puolustaminen           tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
29740: Manner-Suomesta käsin on ongelmallista. Jouk-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29741: kojensiirron lisäksi ongelmia aiheuttavat vai-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29742: keasti liikennöitävät saaristovedet. Kulkua niis-
29743: sä samoin kuin joukkojensiirtoakin pitäisi har-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29744: joitella paikallisissa oloissa.                              ryhtyä, jotta Ahvenanmaan puolustusta
29745:    Länsirannikolla on meneillään TV-RA-sota-                 tehostavat harjoitukset voitaisiin järjes-
29746: harjoitus Ahvenanmaan puolustamiseksi. Sur-                  tää sikäläisissä olosuhteissa eikä Rauman
29747: kuhupaisaa, kuten nimikin osoittaa, on harjoi-               seudulla, ja
29748: tuksessa se, että kun Turusta piti lähteä Ahve-                 aikooko Hallitus pyrkiä vaikuttamaan
29749: nanmaalle, lähdettiinkin päinvastaiseen suun-                siihen, että ahvenanmaalaisille syntyisi
29750: taan, eli Raumalle. Vai oliko se nyt sitten päin-            myös omaa vastuuta maakuntansa puo-
29751: vastoin. Mitä tämäntyyppisellä harjoituksella on             lustamisesta esimerkiksi suoritetun ase-
29752: tekemistä Ahvenanmaan puolustuksen kanssa?                   velvollisuuden puitteissa?
29753:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29754: 
29755:      Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1995
29756:                                            Sulo Aittoniemi
29757: 
29758: 
29759: 
29760: 
29761: 250261
29762: 2                                          KK 188/1995 vp
29763: 
29764: 
29765: 
29766: 
29767:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
29768: 
29769:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       mille. Olennaisinta alueen puolustuksenjärjestä-
29770: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        miseksi on harjoitella joukkojen siirtoa Manner-
29771: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      Suomesta Ahvenanmaalle. Nykyisillä harjoituk-
29772: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       silla, joihin sisältyy joukkojen ja kaluston kuor-
29773: ioniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        maaminen ilma- ja pinta-aluksiin, kuljetus, kulje-
29774: n:o 188:                                             tusten suojaaminen sekä purkaminen muilla
29775:                                                      kohdealueilla, katsotaan saavutettavan riittävät
29776:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo valmiudet joukkojen siirtämiseen todelliselle
29777:         ryhtyä, jotta Ahvenanmaan puolustusta kohdealueelle.
29778:         tehostavat harjoitukset voitaisiin järjes-       Ryhmittymistä ja operaatioita suunnitelmien
29779:         tää sikäläisissä olosuhteissa eikä Rauman mukaisella toiminta-alueella voidaan harjoitella
29780:         seudulla, ja                                 Manner-Suomen harjoitus- ja ampumakenttä-
29781:            aikooko Hallitus pyrkiä vaikuttamaan alueilla. Näillä alueilla harjoituksiin voidaan liit-
29782:         siihen, että ahvenanmaalaisille syntyisi tää tarpeelliset kovapanosammunnat, jotka Ah-
29783:         myös omaa vastuuta maakuntansa puo- venanmaan alueella eivät voi tulla kysymykseen.
29784:         lustamisesta esimerkiksi suoritetun ase- On mahdotonta, että kaikki sodanajan joukot
29785:         velvollisuuden puitteissa?                   kykenevät harjoittelemaan niillä alueilla, joilla
29786:                                                      niitä on kriisitilanteessa suunniteltu käytettavän.
29787:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Ahvenanmaalla käytettävät joukot eivät siinä
29788: vasti seuraavaa:                                     mielessä ole poikkeus.
29789:                                                          Ahvenanmaan maakunnan asukkailla on
29790:    Ahvenanmaan geopoliittinen sijainti Itäme- mahdollisuus niin halutessaan suorittaa asevel-
29791: rellä on keskeinen ja Ahvenanmaan sotilaallinen vollisuus puolustusvoimissa. Asevelvollisuuden
29792: merkitys on tunnustettava. Pohjoista Itämerta suorittamista velvoittavan valtakunnanlain sää-
29793: hallitsevana saariryhmänä Ahvenanmaan strate- tämistä ei kuitenkaan ole nähty tarpeelliseksi.
29794: ginen merkitys ei ole vähenemässä. Ahvenan-              Kun edellä mainittujen lisäksi otetaan huo-
29795: maan sopimukset vuosilta 1921 ja 1940 aiheutta- mioon, että Ahvenanmaan demilitarisointi ja
29796: vat kuitenkin sen, että Ahvenanmaan alueella ei neutralisointi katsotaan yleisesti luonteeltaan
29797: voi harjoitella sen puolustamista eikä rakentaa pysyväksi järjestelyksi, ei hallitus näe tarpeelli-
29798: linnoitteita tai varastoida sotilasmateriaalia krii- seksi ryhtyä toimenpiteisiin Ahvenanmaan sopi-
29799: siajan tarpeita varten.                              muksilla ja itsehallintolailla vahvistetun aseman
29800:    Edellä mainituista sopimuksista johtuu, että tai ahvenanmaalaisten asevelvollisuuden muut-
29801: Ahvenanmaan puolustuksen järjestäminen aset- · ' tamiseksi.
29802: taa korkeita vaatimuksia Suomen puolustusvoi-
29803:      Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1995
29804: 
29805:                                                                    Puolustusministeri Anneli Taina
29806:                                             KK 188/1995 vp                                              3
29807: 
29808: 
29809: 
29810: 
29811:                                          Tili Riksdagens Talman
29812: 
29813:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      det gäller organiseringen av områdets försvar är
29814: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       att öva truppöverföringar från fastlandet tili
29815: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     Å1and. De nuvarande övningarna, som inbegri-
29816: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr        per lastning av luft- och ytfartyg med trupper och
29817: 188:                                                 materiel, transporter, skydd av transporter samt
29818:                                                      lossning på andra områden som operationen gäl-
29819:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      ler, anses ge tillräckliga fårdigheter när det gäller
29820:         ta för att övningar som är avsedda att       att flytta över trupper tili ett annat operations-
29821:         förstärka Ålands försvar skall kunna ord-    område.
29822:         nas i åländska förhållanden och inte i          Gruppering och operationer på det område
29823:         trakten av Raumo, och                        som p1anerna gäller kan övas på fastlandets öv-
29824:            ämnar Regeringen försöka bidra tili       nings- och skjutbaneområden. På dessa områden
29825:         att ålänningarna också själva tar ansvar     kan man dessutom öva erforderlig skarpskjut-
29826:         för landskapets försvar t.ex. inom ramen     ning, vilket inte kan komma i fråga på å1ändskt
29827:         för fullgjord värnplikt?                     område. Det är omöjligt att träna alla krigstida
29828:                                                      trupper på de områden där de enligt p1anerna
29829:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        skall användas i en krissituation. De trupper som
29830: anföra följande:                                     skall användas på Å1and är i det avseendet inte
29831:                                                      något undantag.
29832:    Ålands geopolitiska läge i Östersjön är cen-         Invånarna i landskapet Åland kan om de så
29833: tralt och Ålands militära betydelse bör ges erkän-   vill fullgöra värnplikt inom försvarsmakten. Det
29834: nande. Genom l!tt Åland är den ögrupp som            har dock inte ansetts vara nödvändigt att stifta en
29835: behärskar norra Ostersjön kan man inte vänta sig     rikslag som skulle förplikta tili fullgörande av
29836: att dess strategiska betydelse skall minska. Kon-    värnplikt.
29837: ventionerna från 1921 och 1940 angående                  Om man utöver det som anförts ovan beaktar,
29838: Ålandsöarna medför dock att försvaret av Åland       att demilitariseringen och neutraliseringen av
29839: inte kan övas på åländskt område, inte heller kan    Åland allmänt anses vara ett arrangemang av
29840: där byggas befåstningsverk eller upplagras krigs-    bestående natur, anser regeringen det inte vara
29841: materiel för kristida behov.                         nödvändigt att vidta åtgärder i syfte att ändra
29842:    På grund av de ovan nämnda konventionerna         Ålands genom konventionerna och självstyrelse-
29843: ställer organiseringen av Ålands försvar höga        lagen fastställda position eller ålänningarnas
29844: krav på Finlands försvarsmakt. Väsentligast när      värnplikt.
29845: 
29846:        Helsingfors den 17 oktober 1995
29847: 
29848:                                                                      Försvarsminister Anneli Taina
29849:                                            KK 189/1995 vp
29850: 
29851: Kirjallinen kysymys 189
29852: 
29853: 
29854: 
29855: 
29856:                                   Aittoniemi: Petoeläintuhojen rajoittamiseksi tarvittavista toimista
29857: 
29858: 
29859: 
29860:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
29861: 
29862:    Suurten petoeläinten, erityisesti susien, voi-                Minkälaisiin toimenpiteisiin Hallitus
29863: makas lisääntyminen on aiheuttanut ongelmia.                 aikoo ryhtyä petoeläinten, erityisesti su-
29864: Viime päivinä ovat sudet raadelleet kymmenit-                sien, määrällisen kasvun aiheuttamien
29865: täin kotieläimiäjopa eteläisessä Suomessa. Mar-              ongelmien suhteen, joista päällimmäisinä
29866: jastajat, sienestäjät ja muut metsissä liikkuvat,            ovat kotieläimille aiheutuneet vahingot
29867: erityisesti naisihmiset, tuntevat ymmärrettävää              sekä ihmisten kasvava arkuus metsissä
29868: pelkoa metsissä liikkuessaan.                                liikkumiseen?
29869:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29870: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29871: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29872: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29873:      Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1995
29874:                                            Sulo Aittoniemi
29875: 
29876: 
29877: 
29878: 
29879: 250261
29880: 2                                          KK 189/1995 vp
29881: 
29882: 
29883: 
29884: 
29885:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
29886: 
29887:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vahinkoja. Parina viime vuonna tapahtunut pe-
29888: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tokorvausten voimakas kasvu aiheutuukin lähin-
29889: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      nä juuri Tunturi-Lapissa tapahtuneesta ahma-
29890: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittonie-       kannaoja sen aiheuttamien porovahinkojen kas-
29891: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         vusta. Korvausmäärät ovat kuitenkin edelleen
29892: 189:                                                 mm. Ruotsissa ja Norjassa suoritettujen peto-
29893:                                                      korvausten määriä selvästi pienemmät.
29894:             Minkälaisiin toimenpiteisiin Hallitus        Mahdollisuudet torjua petoeläinten aiheutta-
29895:         aikoo ryhtyä petoeläinten, erityisesti su-   mia vahinkoja minkäänlaisin estämistoimenpi-
29896:         sien, määrällisen kasvun aiheuttamien        tein ovat erittäin vähäiset. Karhun mehiläispesil-
29897:         ongelmien suhteen, joista päällimmäisinä     le aiheuttamia vahinkoja on voitu vähentää säh-
29898:         ovat kotieläimille aiheutuneet vahingot      köaitauksin. Samoin valtakunnan itärajalla ole-
29899:         sekä ihmisten kasvava arkuus metsissä        vaan poroaitaan on eräiden paliskuntien kohdal-
29900:         liikkumiseen?                                la lisätty normaalia tiheämpisilmäinen verkko ja
29901:                                                      tällä vähennetty rajan takana asustavien susien
29902:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         yöllisiä käyntejä Suomen puolella laiduntavissa
29903: vasti seuraavaa:                                     porolaumoissa. Muutoin vahingot ovat yleensä
29904:                                                      siinä määrin satunnaisia, ettei eläinten aitaami-
29905:    Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen         nen tai muut suojaamistoimenpiteet ole taloudel-
29906: sekä riistanhoitopiirien selvitysten mukaan ns.      lisesti kannattavia. Vahinkoja onkin vähennetty
29907: suurten petoeläinten määrät ovat lisääntyneet        lähes yksinomaan kohdistamalla metsästystä va-
29908: maassamme. Kannat ovat myös levittäytyneet           hinkoaroille alueille ja eniten vahinkoa aiheutta-
29909: aikaisempaa tasaisemmin maan eri alueille siten,     viin yksilöihin. Paitsi poikkeuksia rauhoituksista
29910: että suuria petoeläimiä tavataan nykyisin käy-       maa- ja metsätalousministeriö on antanut lupia
29911: tännössä maan kaikilla alueilla.                     käyttää metsästyksessä muutoin kiellettyjä väli-
29912:    Suurten petoeläinten kuten muidenkin riista-      neitä ja menetelmiä erityisen suurta vahinkoa
29913: eläinten kantojen kehitystä ohjataan metsästyk-      aiheuttavien eläinten pikaiseen poistamiseen.
29914: sen avulla. Karhun metsästys tapahtuu Pohjois-       Käytännössä näidenkin keinojen käyttäminen
29915: Suomessa ns. vapaan metsästysoikeuden alueella       tosin rajoittuu lumikeleihin. Yleisön pelkoa on
29916: määrätyn kiintiön ja muualla maassa riistanhoi-      pyritty vähentämään jakamalla oikeata tietoa
29917: topiirin myöntämien pyyntilupien nojalla. Ilvek-     petoeläinten määristä ja eläinten käyttäytymises-
29918: sen metsästys tapahtuu samoin riistanhoitopiirin     tä.
29919: myöntämien pyyntilupien nojalla. Sutta saa met-          Maa- ja metsätalousministeriö seuraa peto-
29920: sästää poronhoitoalueena määrättynä metsäs-          eläinkantojen kehitystä ja ryhtyy tarvittaviin toi-
29921: tysaikana, mutta muutoin se on rauhoitettu.          menpiteisiin, mikäli kanta- tai vahinkotiedot sii-
29922: Ahma on kokonaan rauhoitettu. Tavoitteena on         hen antavat aihetta. Toistaiseksi suunnitelmia
29923: edelleen lisätä suurten petoeläinten määriä eräitä   metsästyksen laajentamiseksi ei ole vireillä. Peto-
29924: tiheimpien kantojen alueita sekä erityisen vahin-    eläinten aiheuttamat vahingot korvataan käytet-
29925: koarkoja alueita lukuun ottamatta.                   tävissä olevien varojen puitteissa mahdollisim-
29926:    Suuret petoeläimet aiheuttavat vahinkoa lä-       man täysimääräisinä. Korvausjärjestelmän ke-
29927: hinnä porotaloudelle sekä maataloudelle ja           hittämiseksi maa- ja metsätalousministeriö on
29928: muulle eläintenpidolle. Valtion korvattavaksi tu-    asettanut työryhmän, jonka määräaika päättyy
29929: levista vahingoista n. 90 % on porovahinkoja         vuoden lopussa.
29930: ja näistä edelleen yli puolet ahman aiheuttamia
29931: 
29932:        Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1995
29933: 
29934:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
29935:                                              KK 189/1995 vp                                             3
29936: 
29937: 
29938: 
29939: 
29940:                                           Tili Riksdagens Talman
29941: 
29942:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         närmast just på att järvstammen ökat i Fjällapp-
29943: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          land och att renskadorna som en följd härav
29944: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        ökat. Ersättningsbeloppen är dock fortfarande
29945: man Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 189:           klart mindre än bland annat beloppen för de
29946:                                                         rovdjursersättningar som erlagts i Sverige och
29947:            Vilka åtgärder har Regeringen f6r av-        Norge.
29948:         sikt att vidta med avseende på de problem          Möjligheterna att förebygga de av rovdjuren
29949:         det växande antalet rovdjur, särskilt var-      åsamkade skadorna med något slag av förebyg-
29950:         garna förorsakar, främst i form av skador       gande åtgärder är synnerligen små. De skador
29951:         på husdjur och en ökande räddhåga hos           björnarna åstadkommit på bisamhällen har kun-
29952:         människor för att röra sig i skogen?            nat minskas med hjälp av elstängsel. Vid riks-
29953:                                                         gränsen i öster har även vissa renbeteslag byggt
29954:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         sina renstängsel av tätare nät än normalt och på
29955: anföra följande:                                        detta sätt lyckats minska bortom gränsen boende
29956:                                                         vargars nattliga besök i de renhjordar som går på
29957:     Enligt de utredningar vilt- och fiskeriforsk-       bete på den finska sidan. 1 övrigt är skadegörel-
29958: ningsinstitutet samt jaktvårdsdistrikten utfört         serna i regel så pass slumpmässiga att det inte är
29959: har de s.k. stora rovdjuren ökat i antal i vårt land.   ekonomiskt lönsamt att bygga stängsel för dju-
29960: Stammarna har även spritt sigjämnare än tidiga-         ren eller vidta andra skyddsåtgärder. Därf6r har
29961: re tili olika delar av Jandet så att större rovdjur     skadornas omfattning så gott som enbart min-
29962: numera i praktiken påträffas inom alla områden          skats genom att inriktajakten på de skadekänsli-
29963: i landet.                                               ga områdena och de individer som åstadkommer
29964:     På samma sätt som övriga viltstammars ut-           mest skada. F örutom undantag från fredning har
29965: veckling styrs även utvecklingen för de stora rov-      jord- och skogsbruksministeriet även givit till-
29966: djurens stammar med hjälp av jakt. J akt på brun-       stånd att vid jakt använda annars forbjudna red-
29967: björn bedrivs i norra Finland inom området med          skap och metoder för att så snabbt som möjligt
29968: s.k. fri jakträtt inom ramen för fasta kvoter och i     kunna eliminera djur som orsakar stor skada. 1
29969: övriga delar av Jandet med stöd av jaktlicenser         praktiken begränsas dock även användningen av
29970: som beviljas av jaktvårdsdistriktet. Jakt på lodjur     dessa metoder till tider med snöföre. Allmänhe-
29971: sker likaså med stöd av jaktlicenser som beviljas       tens rädsla har man försökt dämpa genom att
29972: av jaktvårdsdistriktet. Jakt på varg får bedrivas       distribuera korrekt information om antalet rov-
29973: inom renskötselområdet under fastställd jakttid,        djur och djurens uppträdande.
29974: men i övrigt är vargen fridlyst. Järven är helt och        Jord- och skogsbruksministeriet f6ljer med
29975: hållet fridlyst. Målet är att, med undantag for         rovdjursstammarnas utveckling och skrider vid
29976: vissa områden med mycket täta stammar samt              behov tili nödvändiga åtgärder om uppgifterna
29977: vissa särskilt skadekänsliga områden, ytterligare       om stammar och skador ger anledning härtill.
29978:  öka antalet stora rovdjur.                             Tillsvidare finns det inte planer på att utöka
29979:     De stora rovdjurens skadegörelse drabbar            jakten. De skador rovdjuren åsamkat ersätts
29980:  närmast renhushållningen samt jordbruket och           inom ramen för disponibla medel så nära sina
29981:  övrig djurhållning. Av de skadeersättningar sta-       fulla belopp som möjligt. 1 syfte att utveckla
29982:  ten betalar gäller cirka 90% skador på renar, av       ersättningssystemet har jord- och skogsbruksmi-
29983:  dessa har järven orsakat över hälften. Den krafti-     nisteriet tillsatt en arbetsgrupp. Tiden för grup-
29984:  ga ökning som skett under de två senaste åren i        pens arbete går ut vid årets utgång.
29985:  ersättningsbeloppen för rovdjursskador beror
29986: 
29987:      Helsingforsden 12 oktober 1995
29988: 
29989:                                                          Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
29990:                                              KK 190/1995 vp
29991: 
29992: Kirjallinen kysymys 190
29993: 
29994: 
29995: 
29996: 
29997:                                     Aittoniemi: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin toiminnasta
29998: 
29999: 
30000: 
30001:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
30002: 
30003:    Roskapankki Arsenalista on muodostunut                 Arsenalin toimintaan tulee kohdistaa koros-
30004: Suomeen pankki pankkien joukkoon. Viimeksi             tettuja valvontatoimenpiteitä,ja eduskunnan tu-
30005: eduskunnassa oli hallituksen esitys, jonka poh-        lee tarkkaan tietää tapahtumien kulusta.
30006: jalta eduskunta ulosottolain muutoksella antoi            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30007: Arsenalille pankkien tapaan oikeuden ilman sää-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30008: dettyä vakuutta suorituttaa ulosottotoimia. Pää-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30009: tös sellaisenaan oli perusteltu ja välttämätön.        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30010:    Arsenalin toimet omaisuudenhoitoyhtiönä on
30011: tarkoitettu tilapäisiksi. Kehitys osoittaa, että sen              Katsooko Hallitus, että omaisuuden-
30012: toiminta tulee jatkumaan aiottua pitempään, pit-               hoitoyhtiö Arsenalin toimintaan liittyvät
30013: kään ensi vuosituhannelle. Sen kasvavat tappiot                valvontatoimet ovat riittäviä, ja
30014: ovat valtavat. Arsenalin toimintaan on osoitettu                  aikooko Hallitus muodossa tai toises-
30015: kasvavaa epäluottamusta toimensa menettänei-                   sa antaa eduskunnalle selvityksen Arse-
30016: den pankinjohtajien eräänlaisena korkeapalk-                   nalin toiminnan kehityksestä?
30017:  kaisena suojatyöpaikkana.
30018: 
30019:      Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1995
30020: 
30021:                                              Sulo Aittaniemi
30022: 
30023: 
30024: 
30025: 
30026: 250261
30027: 2                                           KK 190/1995 vp
30028: 
30029: 
30030: 
30031: 
30032:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
30033: 
30034:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        vaikuttaa ratkaisuihin. Kilpailun vääristymiset
30035: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         on vältettävä. Mikäli asiakassuhteeseen liittyvis-
30036: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       sä neuvotteluissa joudutaan umpikujaan tai risti-
30037: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittanie-        riitatilanteeseen, vaihtaa Arsenal asiakasvastuul-
30038: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          lisen henkilön. Kenelläkään yksittäisenä toimi-
30039: 190:                                                  henkilöllä ei ole luottopäätösvaltuuksia, vaan
30040:                                                       kaikki päätökset tehdään kollegiaalisesti. Näin
30041:           Katsooko Hallitus, että omaisuuden-         varmistetaan, että päätöksiä harkittaessa tilan-
30042:        hoitoyhtiö Arsenalin toimintaan liittyvät      nearvion muodostavat useat eri henkilöt.
30043:        valvontatoimet ovat riittäviä, ja                  Arsenalin toiminnan valvonta on erittäin kat-
30044:           aikooko Hallitus muodossa tai toises-       tavaa. Yhtiön tilintarkastajien lisäksi valtion va-
30045:        sa antaa eduskunnalle selvityksen Arse-        kuusrahaston toimenkuvaan kuuluu valvoa Ar-
30046:        nalin toiminnan kehityksestä?                  senalin kaikkia osa-alueita. Valtiovarainministe-
30047:                                                       riö valvoo erityisesti Arsenalin vieraan pääoman
30048:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          rahoitukselle annetun valtion omavelkaisen ta-
30049: vasti seuraavaa:                                      kauksen edellytysten toteutumista tehdessään
30050:                                                       yksittäisiä takauspäätöksiä. Valtiontilintarkas-
30051:     Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy perustet-         tajilla on aina halutessaan oikeus saada tietoja
30052: tiin 18.11.1993 hallinnoiroaan 22.10.1993 tehdyn      Arsenalin toiminnasta. Eduskunnan nimeämille
30053: luovutussopimuksen mukaisia Suomen Säästö-            valtion vakuusrahaston hallintoneuvoston jäse-
30054: pankki - SSP Oy:n epävarmoja ja vähätuottoi-          nille eli pankkivaltuutetuille raportoidaan sään-
30055: sia tase- ja muita eriä.                              nöllisesti Arsenalin toiminnan kehittymisestä.
30056:     Arsenalin toiminta jouduttiin käynnistämään       Arsenalin hallitukseen kuuluu myös edustajia
30057: välittömästi luovutussopimuksen solmimisen            valtiovarainministeriöstä, kauppa- ja teollisuus-
30058: jälkeen ilman yksityiskohtaista ennakkosuunni-        ministeriöstä ja Valtiontakuukeskuksesta.
30059: telmaa. Yhtiön oma organisaatio aloitti toimin-           Hallitus antaa eduskunnalle kuluvan syyskau-
30060: tansa tammikuussa 1994. Toiminnan organisoin-         den aikana tiedonannon rahoitusjärjestelmän
30061: nissa ja eri alueiden noudattamissa toimiohjeissa     tervehdyttämisestä, tervehdyttämiseen käytettä-
30062: on kiinnitetty erityistä huomiota sisäisen valvon-    vistä keinoista ja julkisen tuen palauttamisesta
30063: nan näkökohtiin tehtävien, valtuuksienja vastui-      valtiolle. Tässä yhteydessä on tarvittaessa mah-
30064: den jakamisessa.                                      dollista kuvata Arsenalin toiminnan suuntavii-
30065:     Arsenal noudattaa asiakassuhteiden hoidossa       voja. Arsenal on toimittanut lisäksi itse julkisuu-
30066: tiukkoja eettisiä periaatteita. Velallisen ahdinko-   teen vuosikertomuksensa sekä osavuosikatsauk-
30067: tilaa ei saa käyttää hyväksi. Asiakassuoja turva-     sia, joiden informaatiosisältö on erittäin seikka-
30068: taan. Asiakkaisiin suhtaudutaan tasapuolisesti,       peräinen.
30069: eivätkä asiakassuhteen ulkopuoliset tekijät saa
30070: 
30071:      Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1995
30072: 
30073:                                                                  Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
30074:                                             KK 190/1995 vp                                                  3
30075: 
30076: 
30077: 
30078: 
30079:                                        Tili Riksdagens Talman
30080: 
30081:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      handlingar som har anknytning tili ett kundför-
30082: ger har Ni, Fru Talman, tiii vederbörande med-        hållande hamnar i en återvändsgränd eller kon-
30083: Iem av statsrådet översänt följande av riksdags-      fliktsituation byter Arsenal ut den kundansvari-
30084: man Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 190:         ga personen. lngen av de enskilda arbetstagarna
30085:                                                       har någon beslutanderätt då det gäller krediter,
30086:           Anser Regeringen att tiiisynsåtgärder-      utan alla beslut fattas kollegialt. På så sätt säker-
30087:        na i anslutning tili egendomsförvaltnings-     ställs att situationsbedömningen vid överväg-
30088:        bolaget Arsenals verksamhet är tiiiräck-       ningen av besluten kommer att utformas av flera
30089:        liga, och                                      olika personer.
30090:           ämnar Regeringen i en eller annan              Tillsynen över Arsenals verksamhet är mycket
30091:        form överlåta någon utredning om Arse-         omfattande. Förutom bolagets revisorer åligger
30092:        nals utveckling till riksdagen?                det enligt verksamhetsbeskrivningen statens sä-
30093:                                                       kerhetsfond att utöva tiiisyn över alla delområ-
30094:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         den inom Arsenals verksamhet. Finansministe-
30095: anföra följande:                                      riet tillser särskilt att viiikoren för statlig proprie-
30096:                                                       borgen för finansiering med främmande kapital
30097:     Egendomsförvaltningsbolaget Arsenal Ab            är uppfyllda då finansministeriet fattar beslut om
30098: grundades 18.11.1993 för att förvalta Sparban-        enskilda borgensförbindelser. Statsrevisorerna
30099: ken i Finland- SBF Ab:s osäkra och lågavkas-          har rätt att när de än önskar få uppgifter om
30100: tande balans- och andra posteri enlighet med det      Arsenals verksamhet. De av riksdagen utsedda
30101: överlåtelseavtal som ingicks 22.10.1993.              medlemmarna av förvaltningsrådet för statens
30102:     Arsenal tvingades inleda sin verksamhet ome-      säkerhetsfond, dvs. bankfullmäktigeledamöter-
30103: delbart efter att avtalet hade ingåtts och utan       na, får regelbundet rapporter om Arsenals verk-
30104: detaljerade förhandsplaner. Bolagets egen orga-       samhetsutveckling. 1 Arsenals styrelse ingår även
30105: nisation inledde sin verksamhet i januari 1994. 1     representanter för finansministeriet, handels-
30106: de instruktioner som tillämpas inom de olika          och industriministeriet och Statsgaranticentra-
30107: verksamhetsområdena och vid organiseringen            Ien.
30108: har man tagit särskild hänsyn tili den interna           Regeringen avger under hösten ett meddelan-
30109: tiiisynen då uppgifter, befogenheter och ansvar       de tili riksdagen om sina planer för sanering a v
30110: har fördelats.                                        finansieringssystemet, om vilka medel som kom-
30111:     Arsenal iakttar stränga etiska principer i sin    mer att användas i saneringsarbetet och hur det
30112: skötsel av kundförhållandena. Det trångmål de         offentliga stödet skall återbetalas tiii staten. 1
30113: skuldsatta befinner sig i får inte utnyttjas. Kund-   samband med detta är det vid behov möjligt att
30114: skyddet tryggas. Man förhåller sig objektivt tili     ge en bild av riktlinjerna för Arsenals verksam-
30115: kunderna, faktorer utanför kundförhållandet får       het. Arsenal har dessutom publicerat sin årsbe-
30116: inte inverka på besluten. Snedvridningar av kon-      rättelse samt delårsöversikter som är mycket de-
30117: kurrensen skall undvikas. Om man vid under-           taljerade tili sitt informationsinnehåll.
30118: 
30119:      Helsingforsden 18 oktober 1995
30120: 
30121:                                                                          Finansminister Iiro Viinanen
30122:                                              KK 192/1995 vp
30123: 
30124: Kirjallinen kysymys 192
30125: 
30126: 
30127: 
30128: 
30129:                                     Aittoniemi: Keskioluen kioskimyynnin lupaehdoista
30130: 
30131: 
30132: 
30133:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
30134: 
30135:    Uuden alkoholilain voimaantulon jälkeen on          netussa asiakaskopissa tai kioskin ulkopuolella
30136: maassamme oluen kioskimyynnin sallittavuu-             myyjän laajemminkin valvottavissa.
30137: desta ollut monenlaisia tulkintoja. Muun muassa           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30138: Oulun läänissä oluen vähittäismyynti on sallittu       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30139: sellaisissakin kioskeissa, joissa myynti tapahtuu      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30140: myyntiluukun kautta ulkopuolelle. Hämeen lää-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30141: nissä taas tällaista myyntiä ei ole sallittu, vaikka
30142: kioski on rakenteeltaan sellainen, että se mahdol-                Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
30143: listaa myyjän taholta kioskin ulkopuolisten toi-               lupia keskioluen kioskimyyntiin myön-
30144: mintojen tarkkailun esimerkiksi asiakkaiden                    nettäessä koko maassa noudatetaan sa-
30145: suhteen.                                                       manlaista lain tulkintaaja harkintaa eikä
30146:    Lain pitäisi olla kaikissa maan osissa sama.                muodollista byrokratiaa, ja
30147: Toisaalta luvan myöntämisessä yleensä pitäisi                     aikooko Hallitus toimia niin, että esi-
30148: enemmänkin kiinnittää huomiota siihen, miten                   merkiksi Oulun läänissä myönnetyt,
30149: kioskin haltijan yleisesti ottaen katsotaan pysty-             muualla maassa tehdystä harkinnasta
30150: vän valvomaan asiakkaiden toimintoja, oli asia-                poikkeavat luvat peruutetaan?
30151: kas ostokset tehdessään kioskin yhteyteen raken-
30152: 
30153:      Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1995
30154:                                              Sulo Aittoniemi
30155: 
30156: 
30157: 
30158: 
30159: 250261
30160: 2                                           KK 192/1995 vp
30161: 
30162: 
30163: 
30164: 
30165:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
30166: 
30167:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kaan alkoholijuoman myynnin tulee tapahtua
30168: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          sisätiloissa. Tämä määräys perustuu osaltaan so-
30169: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        siaali- ja terveysvaliokunnan alkoholilain val-
30170: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         mistelun yhteydessä esittämään mietintöön, jos-
30171: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          sa se ei pitänyt vähittäismyynnissä hyväksyttävä-
30172: n:o 192:                                               nä sellaista järjestelyä, jossa myyjän mahdolli-
30173:                                                        suudet valvontaan ovat heikot. Tyypillisenä täl-
30174:           Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että       laisena olosuhteena valiokunta mainitsi kioskeis-
30175:        lupia keskioluen kioskimyyntiin myön-           sa luukun kautta tapahtuvan myynnin, joka
30176:        nettäessä koko maassa noudatetaan sa-           olennaisesti vähentää mahdollisuuksia valvoa
30177:        manlaista lain tulkintaa ja harkintaa eikä      asiakkaiden asianmukaista, laissa edellytettyä
30178:        muodollista byrokratiaa, ja                     käyttäytymistä.
30179:           aikooko Hallitus toimia niin, että esi-         Päätöksessä ei ole otettu kantaa kauppaliik-
30180:        merkiksi Oulun läänissä myönnetyt,              keidenja kioskien määrittely- ja aukioloaikakes-
30181:        muualla maassa tehdystä harkinnasta             kusteluun eikä siinä siksi ole eroteltu vähittäis-
30182:        poikkeavat luvat peruutetaan?                   kauppoja ja kioskeja toisistaan. Sekä kauppaliik-
30183:                                                        keiden että kioskien toimitilat ja valvontamah-
30184:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           dollisuudet vaihtelevat myyntipaikkakohtaises-
30185: vasti seuraavan:                                       ti. Kun vähittäismyymälässä tapahtuvasta
30186:                                                        myynnistä ja sen valvonnasta on laajasti koke-
30187:     Alkoholilain 14 §:n mukaan käymisteitse val-       muksia, on vastaavanlaisessa kioskin nimellä toi-
30188: mistettua enintään 4,7 tilavuusprosenttia etyyli-      mivassa monipuolisessa elintarvikkeiden myyn-
30189: alkoholia sisältävän alkoholijuoman vähittäis-         tipaikassa katsottu voitavan myyntiä harjoittaa.
30190: myyntiä saa harjoittaa se, jolle lääninhallitus on     Kysymys ei siten ole muodollisesta byrokratias-
30191: myöntänyt tätä koskevan vähittäismyyntiluvan.          ta, vaan valvonnan edellytysten turvaamisesta.
30192: Luvan saamisen edellytyksenä on toimintaan                Oulun lääninhallitus on ennen ministeriön
30193: tarvittavat edellytykset ja vaadittava luotetta-       päätöksen voimaantuloa myöntänyt 15 vähit-
30194: vuus. Myyntipaikalta edellytetään, että se on pai-     täismyyntilupaa, jotka eivät täytä edellä mainit-
30195: kan sijainnin ja myyntitilojen sekä toiminnan          tua määräystä sisätiloissa tapahtuvasta myynnis-
30196: osalta asian mukainen. Lisäksi myynti on järjes-       tä. Näistä luvista on tällä hetkellä voimassa 14.
30197: tettävä niin, että tehokas valvonta on mahdollis-      Lääninhallitus on ottanut yhteyttä luvanhaltijoi-
30198: ta.                                                    hin, jotta myyntipaikat korjattaisiin päätöksen
30199:     Sosiaali- ja terveysministeriö antoi 31. päivänä   3 §:n mukaisiksi. Säännösten ja määräysten nou-
30200: tammikuuta 1995 päätöksen käymisteitse val-            dattamisen valvonta kuuluu sosiaali- ja terveys-
30201: mistetun enintään 4, 7 tilavuusprosenttia etyylial-    misteriölle ja sen alaiselle sosiaali- ja terveyden-
30202: koholia sisältävän alkoholijuoman myyntipai-           huollon tuotevalvontakeskukselle, jotka seuraa-
30203: kastaja myyntitoiminnasta. Päätöksen 3 §:n mu-         vat toimenpiteiden toteutumista.
30204: 
30205:      Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1995
30206: 
30207:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
30208:                                             KK 192/1995 vp                                                  3
30209: 
30210: 
30211: 
30212: 
30213:                                         Tili Riksdagens Talman
30214: 
30215:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      hus. Denna föreskrift grundar sig för sin del på
30216: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        det betänkande som social- och hälsovårdsut-
30217: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      skottet framlade i samband med beredningen av
30218: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr         alkohollagen, där det inte kunde godkänna ett
30219: 192:                                                  sådant arrangemang där f6rsäljarens möjligheter
30220:                                                       tili övervakning är svaga. Som ett typiskt sådant
30221:           Ämnar Regeringen ombesörja att sam-         förhållande nämnde utskottet försäljning som
30222:        ma lagtolkning och prövning iakttas i          sker via luckan i en kiosk vilket väsentligt min-
30223:        hela Jandet då tillstånd beviljas för för-     skar möjligheterna att övervaka att kunderna
30224:        säljning av mellanöl i kiosker och inte        beter sig på det sakliga sätt som förutsätts i lagen.
30225:        formell byråkrati, och                             1 beslutet har inte tagits ställning tili diskussio-
30226:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för         nen som gäller definitioner och öppethållningsti-
30227:        att t.ex. de tillstånd som beviljats i Uleå-   der för butiker och kiosker och i det har inte
30228:        borgs Iän och som avviker från den pröv-       särskiljts mellan butiker och kiosker. Både verk-
30229:        ning som gjorts i resten av landet, återtas?   samhetslokalerna för och övervakningsmöjlighe-
30230:                                                       terna av butiker och kiosker varierar enligt för-
30231:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         säljningsställe. Då det finns mycket erfarenhet av
30232: anföra följande:                                      försäljning i butik och övervakning av den har
30233:                                                       man ansett att försäljning kan bedrivas i ett mot-
30234:    Enligt 14 § alkohollagen får detaljhandel med      svarande, mångsidigt försäljningsställe för Jivs-
30235: genom jäsning tillverkade alkoholdrycker som          medel som fungerar under namnet kiosk. Det är
30236: innehåller högst 4, 7 volymprocent etylalkohol        således inte fråga om formell byråkrati, utan
30237: bedrivas av den som länsstyrelsen beviljat detalj-    tryggandet av förutsättningarna för övervak-
30238: handelstillstånd. En förutsättning för erhållande     ning.
30239: av tillståndet är de förutsättningar som behövs           Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän har redan innan
30240: för verksamheten och den tillförlitlighet som         ministeriets beslut trädde i kraft beviljat 15 de-
30241: krävs. Av försäljningsstället förutsätts att det är   taljförsäljningstillstånd som inte uppfyller ovan
30242: sakenligt med tanke på Iäget och försäljningslo-      nämnda föreskrift om försäljning inomhus. 14 av
30243: kalen samt verksamheten. Dessutom skall för-          dessa tillstånd gäller för närvarande. Länsstyrel-
30244: säljningen ordnas så att en effektiv övervakning      sen har tagit kontakt med tillståndsinnehavarna
30245: är möjlig.                                            för att försäljningsställena skall iståndsättas en-
30246:    Social- och hälsovårdsministeriet utfårdade        Iigt beslutets 3 §. Overvakningen av iakttagandet
30247: den 31 januari 1995 ett beslut om försäljnings-       av stadganden och föreskrifter ankommer på so-
30248: ställen för och försäljning av genom jäsning till-    cial- och hälsovårdsministeriet och social- och
30249: verkad alkoholdryck som innehåller bögst 4, 7         hälsovårdens produkttillsynscentral som följer
30250: volymprocent etylalkohol. Enligt beslutets 3 §        realiseringen av åtgärderna.
30251: skall försäljningen av alkoholdrycker ske inom-
30252: 
30253:      Helsingforsden 18 oktober 1995
30254: 
30255:                                                                       Minister Terttu Huttu-Juntunen
30256:                                            KK 193/1995 vp
30257: 
30258: Kirjallinen kysymys 193
30259: 
30260: 
30261: 
30262: 
30263:                                   Aittoniemi: Joulumaa-rakennushankkeen toteuttamisesta
30264: 
30265: 
30266: 
30267:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
30268: 
30269:    Vastatessaan kirjalliseen kysymykseeni 667/          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30270: 1994 vp ministeri Salolainen lupaili konsulttisel-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30271: vityksen laatimista laajan Joulumaa-projektin        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30272: kannattavuudesta ja elinmahdollisuuksista La-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30273: pissa. Kehityskelpoinen idea on ollut Niilo Tar-
30274: vajärven ajoista alkaen, muttajohtanut vainjon-                 Onko luvattua konsulttiselvitystä Jou-
30275: kinlaisen parakkikylän ilmestymiseen Rovanie-                lumaa-projektin käynnistämiseksi tehty
30276: men laitamille. Rovaniemi ei ole edes Lappia,                ja onko projekti tarkoitus käynnistää?
30277: vaan Joulumaa-keskus tulisi sijoittaa todelliseen
30278: Tunturi-Lappiin erityisesti ulkomaisten matkai-
30279: lijoiden pyydykseksi.
30280:      Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1995
30281: 
30282:                                            Sulo Aittoniemi
30283: 
30284: 
30285: 
30286: 
30287: 250261
30288: 2                                            KK 193/1995 vp
30289: 
30290: 
30291: 
30292: 
30293:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
30294: 
30295:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         manitääristen elementtien kytkeminen kaupalli-
30296: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          seen toimintaan, kuten matkailuun ja erilaisten
30297: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tavaroiden ostamiseen ja myymiseen, nähtiin
30298: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittonie-         kuitenkin luonnollisena. Tärkeänä pidettiin kau-
30299: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           pallisuuden ja humanitäärisyyden hyvin toteu-
30300: 193:                                                   tettua kombinaatiota.
30301:                                                            MEK:n ja Finnairin sekä muiden tahojen työ
30302:           Onko luvattua konsulttiselvitystä Jou-       suomalaisen joulupukin ja joulun markkinoin-
30303:        lumaa-projektin käynnistämiseksi tehty          nissa on tuottanut myönteistä tulosta, sillä mo-
30304:        ja onko projekti tarkoitus käynnistää?          nin paikoin maailmalla nähdään, ettäjoulupukki
30305:                                                        liittyy Suomeen. Asialla on myös syvempi merki-
30306:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tys, sillä esim. Japanissa korostui se, että suoma-
30307: vasti seuraavaa:                                       lainen yhteiskunta nähdään hyvänä ja humani-
30308:                                                        täärisenä yhteiskuntana, jossa huolehditaan lap-
30309:     Ministeri Pertti Salolaisen vastauksessa kan-      sista. Tällä asialla on merkitystä myös maamme
30310: sanedustaja Sulo Aittoniemen vuonna 1994 teke-         kaupallisen imagon luomisessa erityisesti kau-
30311: mään, Joulumaan kehittämistä Lapissa koske-            koidässä, mutta myös muualla maailmalla. Tii-
30312: vaan kirjalliseen kysymykseen todetaan kauppa-         vistetysti selvitys osoitti joulupukin ja joulun
30313: ja teollisuusministeriön tulevan teettämään kon-       hyödyntämisen kansainvälisessä markkinoinnis-
30314: sulttiselvityksen joulupukin merkityksestä mat-        sa olevan Suomen kansallisen edun mukaista.
30315: kailumme kansainväliselle markkinoinnille. Täl-            Erityisesti matkailun kannalta joulupukin ja
30316: lainen selvitys nähtiin edellytyksenä sille, että      joulun laajamittaisen hyödyntämisen keskeisenä
30317: valtiovalta voisi tehdä ratkaisuja Joulumaa-           esteenä nähtiin selkeän laajempia matkailija-
30318: hankkeen tukemisesta.                                  määriä houkuttelevan kohteen puuttuminen
30319:     Luvattu selvitys on käynnistetty keväällä 1995     Suomesta. Usein kohde liitettiin Lappiin, sillä
30320: ja työ valmistuu lokakuun lopussa 1995. Suorite-       jouluun ja joulupukkiin kytkettiin arktisen luon-
30321: tusta tutkimuksesta ja sen tuloksista voidaan täs-     non elementtejä. Rovaniemen alue, erityisesti
30322: sä vaiheessa todeta seuraavaa:                         napapiiri oli monelle tuttu paikka ja sen ympä-
30323:     Selvityksen yhteydessä tehtiin henkilökohtai-      ristössä nähtiin tällaisella kohteena olevan par-
30324: sia- ja puhelinhaastatteluja Euroopan eri maissa,      haat kehittymismahdollisuudet. Matkanjärjes-
30325: eri osissa Japania ja Yhdysvaltoja sekä analysoi-      täjät näkivät tällaisen matkailukohteen rakenta-
30326: tiin aiheeseen liittyvää aineistoa. Haastattelujen     misen tukevan koko Lapin Ga myös koko Suo-
30327: kohteina olivat mm. paikalliset matkanjärjestä-        men) jouluun ja joulupukkiin liittyvää markki-
30328: jät, muut matkailualan edustajat, mediavaikut-         nointia.
30329: tajia ja yritysmaailman edustajia.                         Selvityksen tuloksia ollaan paraikaa hyödyn-
30330:     Tutkimuksessa selvitettiin mm. mikä imago-         tämässä Rovaniemen maalaiskunnan alueella
30331: merkitys joululla ja joulupukilla on, millä tavalla    Napapiirillä sijaitsevan Syväsenvaaran kehittä-
30332: se liittyy Suomeen ja erityisesti Lappiin ja millä     misessä. Maalaiskunta on tehnyt päätöksen
30333: tavalla mahdollisesti markkinointia tulisi tehos-      hyödyntää Syväsenvaaran kallioon louhittavaa
30334: taa ja ennen kaikkea mitä täällä Suomessa ja           väestönsuojaa matkailukäytössä ja on valmis
30335: Lapissa tulisi konkreettisesti tehdä joulun ja jou-    antamaan panostustaan hankkeelle. Ottaen
30336: lupukin hyödyntämiseksi.                               huomioon selvityksessä esille tulleen joulun ja
30337:     Selvitys osoitti joululla ja joulupukilla olevan   joulupukin hyödyntämiseen liittyvän kansalli-
30338: erittäin hyvä imago maailmalla. Joulupukki ylit-       sen edun, kohteesta saatavan taloudellisen hyö-
30339: tää uskonnolliset, sosiaaliset ja etniset rajat. Si-   dyn sekä sen ohjaamisen osaltaan lapsiin koh-
30340: sällöllisesti siihen liittyy humanitäärisiä element-   distuviin humanitäärisiin tarkoituksiin valtion
30341: tejä; lahjojen antaminen vailla vastapalvelusta ja     kohtuullinen panostus rakennettavalle kohteelle
30342: muutenkin lapsista huolehtiminen. Näiden hu-           nähdään selvityksessä varsin perustelluksi.
30343:                                            KK 193/1995 vp                                           3
30344: 
30345:    Näin ollen järkevästi mitoitetun ja liiketalou-   vastaavan tahon ollessa selvillä valmis esittä-
30346: dellisesti kannattavan, Lapin ja Suomen olemas-      mään Joulumaan pääkohteen toteuttamiseen
30347: sa olevaa matkailurakennetta tukevan hanke-          kansallisen ja EU :n tukipolitiikan puitteissa
30348: suunnitelman pohjalta kauppa- ja teollisuusmi-       mahdollista julkista rahoitusta.
30349: nisteriö on Joulumaan ylläpidosta ja toiminnasta
30350: 
30351:      Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1995
30352: 
30353:                                                                        Ministeri Antti Kalliomäki
30354: 4                                            KK 193/1995 vp
30355: 
30356: 
30357: 
30358: 
30359:                                          Tili Riksdagens Talman
30360: 
30361:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       också övrig omsorg om barn. Det betraktades
30362: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         dock som naturligt att dessa humanitära element
30363: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       anknyts till kommersiell verksamhet, såsom tu-
30364: man Aittoniemi undertecknade spörsmål nr               rism och handel med olika varor. Det viktiga
30365: 193:                                                   ansågs vara att sammanlänkningen av det kom-
30366:                                                        mersiella och det humanitära är väl genomförd.
30367:            Har den utlovade konsultutredningen i          Det arbete som Centralen för turistfrämjande,
30368:         syfte att få igång Jullandsprojektet gjorts,   Finnair och andra har gjort för att marknadsföra
30369:         och är det meningen att projektet skall        den finländska julbocken och julen har gett posi-
30370:         startas?                                       tiva resultat, för på många håll i världen sam-
30371:                                                        mankopplas julbocken med Finland. Saken har
30372:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          också en djupare innebörd, för i Japan t.ex. fram-
30373: anföra följande:                                       hävdes uppfattningen att det finländska sam-
30374:                                                        hället är ett gott och humanitärt samhälle, där
30375:    1 minister Pertti Salolainens svar på riksdags-     barnen visas speciell omtanke. Den här synvin-
30376: man Sulo Aittoniemis skriftliga spörsmål år 1994       keln är av betydelse också när det gäller att skapa
30377: om utvecklande av ett Julland i Lappland kon-          landets kommersiella image, särskilt i fjärran öst-
30378: staterades att handels- och industriministeriet        ern, men också på annat håll i världen. Samman-
30379: skulle låta göra en konsultutredning om julbock-       fattningsvis visade utredningen att det ligger i
30380: ens betydelse för den internationella marknads-        vårt nationella intresse att utnyttja julbocken och
30381: föringen av turismen här i landet. En sådan ut-        julen i den internationella marknadsföringen.
30382: redning ansågs vara en förutsättning för statliga         Det största hindret för en omfattande använd-
30383: beslut om stöd för Jullandsprojektet.                  ning av julbocken och julen, särskilt med tanke
30384:    Den utlovade utredningen har inletts våren          på turismen, ansågs vara att det inte finns någon
30385:  1995 och arbetet slutförs i slutet av oktober. Om     tydligt framträdande attraktion i landet som
30386: själva utredningen och resultaten av den kan i det     skulle locka större turistmängder. Ofta hänförde
30387: här skedet konstateras följande:                       de tillfrågade en sådan attraktion till Lappland, i
30388:    1 samband med utredningen gjordes personli-         och med att de förknippade julen och julbocken
30389: ga intervjuer och telefonintervjuer i olika Iänder i   med element ur den arktiska naturen. Rovanie-
30390: Europa samt i olika delar av Japan och Förenta         miregionen, och då särskilt polcirkeln, var för
30391: staterna. Också material som ansluter sig tili         många en bekant plats, och en attraktion i dessa
30392: ämnet analyserades. De intervjuade var bl.a. lo-       trakter bedömdes ha de bästa möjligheterna att
30393: kala researrangörer, andra representanter för tu-      utvecklas. Enligt researrangörerna skulle anläg-
30394: ristbranschen samt representanter för massme-          gandet av turistattraktionen i fråga stöda hela
30395: dia och företagsvärlden.                               Lapplands (och också hela Finlands) marknads-
30396:    Under arbetet utreddes bl.a. viiken betydelse       föring i anslutning till jul- och julbockstemat.
30397: julen ochjulbocken har i fråga om image, i viiken         Resultaten av utredningen kommer nu till nyt-
30398: mån denna image har samband med Finland, och           ta i Rovaniemi landskommun, där arbete pågår
30399: då särskilt Lappland, och på vilket sätt mark-         för att utveckla Syväsenvaara, beläget vid Polcir-
30400: nadsföringen eventuellt borde effektiveras samt        keln. Landskommunen har fattat beslut om att
30401: framför allt på vilka konkreta sätt julen och jul-     ett i Syväsenvaaraberget sprängt befolknings-
30402: bocken borde utnyttjas här i Finland och Lapp-         skydd skall användas för turiständamål, och den
30403: land.                                                  är också beredd att satsa på projektet. En skälig
30404:    Utredningen gav vid handen attjulen ochjul-         insats från staten för denna nya attraktion be-
30405: bocken har en mycket fördelaktig image ute i           tecknas i utredningen som väl motiverad med
30406: världen. Julbocken känner inga religiösa, sociala      beaktande av den nationella nytta som utnyttjan-
30407: och etniska gränser. Fenomenet inbegriper hu-          det av julen och julbocken enligt utredningen
30408: manitära element: gåvor utan gentjänster, och          medför, den ekonomiska nyttan av attraktionen
30409:                                         KK 193/1995 vp                                               5
30410: 
30411: samt kanaliseringen av denna nytta tili humani-   striministeriet redo, då det väl har blivit klart vem
30412: tära ändamål för barnens väl.                     som ansvarar för underhållet av och verksamhe-
30413:    Med utgångspunkt i en sådan förnuftigt di-     ten inom Jullandet, att lägga fram ett förslag om
30414: mensionerad och företagsekonomiskt lönsam         eventuell offentlig finansiering för Jullandets hu-
30415: projektplan, som stöder Lapplands och Finlands    vudattraktion inom ramarna för den nationella
30416: nuvarande turismstruktur, är handels- och indu-   stödpolitiken och EU:s stödpolitik.
30417: 
30418:     Helsingfors den 13 oktober 1995
30419: 
30420:                                                                        Minister Antti Kalliomäki
30421:                                              KK 194/1995 vp
30422: 
30423: Kirjallinen kysymys 194
30424: 
30425: 
30426: 
30427: 
30428:                                     Aittoniemi: Vihjepalkkiomenettelyn käyttöönotosta rikoksia selvi-
30429:                                         tettäessä
30430: 
30431: 
30432:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
30433: 
30434:    Hiljattain sisäasiainministeriö lupasi runsaan      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30435: vihjepalkkion ns. Pasilan pommijutussa. Vastaa-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30436: vaa menettelyä voitaisiin käyttää monessa muus-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30437: sakin törkeässä rikoksessa kuitenkin niin, että
30438: asiasta ei tehtäisi julkista haloo ta. Tietty määrä-              Aikooko Hallitus ottaa käyttöön vih-
30439: raha olisi olemassa ja sen käytöstä päättäisi kus-             jepalkkiomenettelyn vaikeasti selvitettä-
30440: sakin yksittäistapauksessa jutun tutkintaa johta-              vien törkeiden rikosten tutkinnassaja va-
30441: va päällystöön kuuluva poliisimies.                            rata sitä varten riittävän määrärahan val-
30442:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-             tion vuosittaisessa talousarviossa?
30443: 
30444:      Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1995
30445: 
30446:                                              Sulo Aittoniemi
30447: 
30448: 
30449: 
30450: 
30451: 250261
30452: 2                                            KK 194/1995 vp
30453: 
30454: 
30455: 
30456: 
30457:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
30458: 
30459:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          töön tai vakiintuneeseen käytäntöön perustuen
30460: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           maksanut palkkioita henkilöille, jotka avustavat
30461: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         poliisia rikosten estämisessä tai selvittämisessä.
30462: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-          Suomen lainsäädännössä ei ole tällaisten palk-
30463: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           kioiden maksamiseen liittyviä säännöksiä. Palk-
30464: n:o 194:                                                kioita on kuitenkin maksettu lähinnä asianomis-
30465:                                                         tajatahojen toimesta. Palkkioihin on käytetty
30466:           Aikooko Hallitus ottaa käyttöön vih-          myös jossain määrin julkisia varoja. Maksetut
30467:        jepalkkiomenettelyn vaikeasti selvitettä-        palkkiot ovat olleet kuitenkin määrältään vähäi-
30468:        vien rikosten tutkinnassa ja varata sitä         siä.
30469:        varten riittävän määrärahan valtion vuo-            Vaikeasti selvitettävissä olevien yleisvaarallis-
30470:        sittaisessa talousarviossa?                      ten rikosten ja muiden tärkeimpien rikosten tor-
30471:                                                         junta ja tehokas selvittäminen puoltaa lainsää-
30472:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            dännön pikaista kehittämistä siten, että poliisi
30473: vasti seuraavaa:                                        voi tietyin edellytyksin ja vain poikkeustapauk-
30474:                                                         sissa käyttää rikoksen estämisessä ja selvittämi-
30475:    Rikollisuuden vastustaminen on yksi valtio-          sessä julkisista varoista maksettavaa palkkiota.
30476: vallan keskeisiä tehtäviä. Rikoslaissa on säädetty      Erityisesti menettely tulee kysymykseen ammat-
30477: rangaistuksen uhalla tiedonantovelvollisuus vi-         timaisen ja järjestäytyneen rikollisuuden torjun-
30478: ranomaiselle eräistä törkeistä rikoksista silloin,      nassa. Valtion vuosittaisessa talousarviossa tä-
30479: kun rikos olisi vielä estettävissä. Esitutkintalain-    hän tulee osoittaa riittävä määräraha. Samassa
30480: säädännössä on säädetty velvollisuus myötävai-          yhteydessä ilmiantajan henkilöllisyyden paljas-
30481: kuttaa rikosten selvittämiseen muun muassa si-          tuminen verotuksessa tulee estää siten, että vero-
30482: ten, että jokaisella on velvollisuus saapua tai alis-   tuslainsäädäntöä muuttamalla rikoksen estämi-
30483: tua kuulusteltavaksi esitutkinnassa,jos kuuluste-       seksi, selvittämiseksi tai rikoksen tehneen henki-
30484: lulla otaksutaan voitavan saada selvitystä rikok-       lön paljastamiseksi maksettu palkkio olisi saajal-
30485: sesta. Sen jälkeen kun rikos on jo tapahtunut, ei       leen veroton. Sisäasiainministeriö on tehnyt ve-
30486: tiedonantovelvollisuutta ole.                           rolainsäädännön muuttamista koskevan esityk-
30487:    Lukuisissa eri valtioissa ja myös pohjoismais-       sen valtiovarainministeriölle.
30488: sa poliisi on joko voimassa olevaan lainsäädän-
30489: 
30490:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1995
30491: 
30492:                                                                  Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
30493:                                             KK 194/1995 vp                                             3
30494: 
30495: 
30496: 
30497: 
30498:                                         Tili Riksdagens Ta/man
30499: 
30500:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          1många stater och även i de nordiska länderna
30501: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        har polisen antingen på basis av gällande lagstift-
30502: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      ning eller vedertagen praxis betalt arvoden tili
30503: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr         personer som bistår polisen med att förhindra
30504: 194:                                                  eller utreda brott. 1 vår lagstiftning ingår inte
30505:                                                       några stadganden om betalning av sådana arvo-
30506:            Ämnar Regeringen tai bruk ett system       den. Arvoden har dock i praktiken betalts främst
30507:        med belöning för tips i fråga om under-        av målsägandeparten. 1 någon mån har även of-
30508:        sökning av sådana brott som är svåra att       fentliga medel använts för arvodena. Det har
30509:        utreda och för detta ändamål reservera ett     dock varit fråga om rätt små belopp.
30510:        tiliräckligt anslag i den årliga statsbudge-       Bekämpning och effektiv utredning av sådana
30511:        ten?                                           allmänfarliga brott som är svåra att reda ut och
30512:                                                       av andra grövre brott förordar en snabb utveck-
30513:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ling av lagstiftningen så att polisen under vissa
30514: anföra följande:                                      förutsättningar och endast i undantagsfall an-
30515:                                                       vänder arvoden som betalas av offentliga medel i
30516:    Bekämpande av brottsligheten är en av stats-       syfte att förhindra och utreda brott. 1 synnerhet
30517: maktens centrala uppgifter. I straffiagen stadgas,    kommer förfarandet i fråga vid bekämpandet av
30518: vid laga påföljd, om skyldighet att lämna uppgif-     yrkesmässig och organiserad brottslighet. I stats-
30519: ter tili myndigheter i fråga om vissa grova brott     budgeten skall varje år anvisas ett tiliräckligt
30520: då brottet fortfarande kunde förhindras. I den        anslag för detta ändamål. 1 detta sammanhang
30521: lagstiftning som gäller förundersökning stadgas       skall man försöka förhindra att angivarens iden-
30522: om skyldighet att medverka tili att brott reds ut     titet avslöjas i beskattningen så att arvoden som
30523: bl.a. på det sätt att var och en är skyldig att       har betalts för förhindrande eller utredning av
30524: infinna sig tili förhör eller låta sig förhöras vid   brott eller för avslöjande av personer som har
30525: förundersökning, om man genom förhöret kan            begått brott skall vara skattefria för mottagarna
30526: antas få uppgifter om brottet. Då brottet sedan       genom en ändring a v beskattningslagstiftningen.
30527: har begåtts upphör skyldigheten att lämna upp-        lnrikesministeriet har tili finansministeriet gjort
30528: gifter.                                               en framställning om ändring av skattelagstift-
30529:                                                       ningen.
30530:      Helsingforsden 16 oktober 1995
30531: 
30532:                                                                   lnrikesminister Jan-Erik Enestam
30533:                                           KK 195/1995 vp
30534: 
30535: Kirjallinen kysymys 195
30536: 
30537: 
30538: 
30539: 
30540:                                   Aittoniemi: Suomen jalkapalloilun kehittämisestä kansainväliselle
30541:                                       tasolle
30542: 
30543: 
30544:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
30545: 
30546:    Suomalaisen urheilun suuret menestykset          valmentajaa. Kuitenkin esimerkiksi menestys jal-
30547: kansainvälisillä kentillä ovat syntyneet yleensä    kapallossa olisi parasta mahdollista PR:ää maa-
30548: vain ulkomaalaisten huippuvalmentajien oh-          ilmalla.
30549: jauksessa, kenties hiihtoa lukuun ottamatta. Esi-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30550: merkkeinä mainittakoon Arthur Lyriardin pa-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30551: nostukset suomalaiseen kestävyysjuoksuun            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30552:  1970-luvulla sekä viimeksi jääkiekon pitkään       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30553: odotettu maailmanmestaruus, jonka mahdollisti
30554: vain Curt Lindströmin panos. Syy on siinä, että                Voiko Hallitus hellittää rahapussin
30555: suomalaiset valmentajat eivät saa suomalaisesta             nyörejä sen verran, että maamme jalka-
30556:  valmennettavasta henkistä otetta korvien väliin.           pallojoukkueelle saataisiin muutamaksi
30557:    Suomalainen jalkapalloilu rämpii todellisessa            vuodeksi esimerkiksi Franz Beckenbaue-
30558:  suossa. Iloitaan tasapelistä Fär-saarten kanssa,           rin tai Johan Cruyffin tasoa oleva kan-
30559: ja siinä sitten kaikki. Syy on sama kuin edellä.            sainvälinen valmentaja?
30560:  Materiaalia on, mutta ei henkisen otteen saavaa
30561: 
30562:       Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1995
30563:                                           Sulo Aittaniemi
30564: 
30565: 
30566: 
30567: 
30568:  250261
30569: 2                                            KK 195/1995 vp
30570: 
30571: 
30572: 
30573: 
30574:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
30575: 
30576:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          sesti sovituilla tulosalueilla, joista keskeisiä ovat
30577: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           lasten ja nuorten liikunta, aikuisten liikunta sekä
30578: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         huippu-urheilu.
30579: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittonie-             Vuonna 1995 liikuntajärjestöille myönnet-
30580: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o            tiin yleisinä toiminta-avustuksina yhteensä
30581:  195:                                                   132 300 000 markkaa, josta Suomen Palloliitto
30582:                                                         ry:lle 7 260 000 markkaa.
30583:            Voiko Hallitus hellittää rahapussin             Vuonna 1994laaditun huippu-urheilun kehit-
30584:         nyörejä sen verran, että maamme jalka-          tämisstrategian mukaan lajijärjestöt kantavat
30585:         pallojoukkueelle saataisiin muutamaksi          pääasiallisen vastuun suomalaisen huippu-urhei-
30586:         vuodeksi esimerkiksi Franz Beckenbaue-          lun lajikohtaisesta toteuttamisesta ja menestymi-
30587:         rin tai Johan Cruyffin tasoa oleva kan-         sestä. Lajijärjestöt vastaavat mm. lajikohtaisesta
30588:         sainvälinen valmentaja?                         valmennustoiminnasta, valmennusjärjestelmän
30589:                                                         ylläpitämisestä ja kehittämisestä, lajin harrastus-
30590:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            olosuhteiden kehittämisestä sekä valmennuksen
30591: vasti seuraavaa:                                        seurannasta.
30592:                                                             Suomen Palloliitto ry. samoin kuin muut val-
30593:    Valtakunnallisten liikuntajärjestöjen toimin-        takunnalliset liikuntajärjestöt ovat vapaita kan-
30594: taan myönnetään liikuntalain (984179) nojalla           salaisjärjestöjä, jotka päättävät itsenäisesti oman
30595: vuosittain harkinnanvaraisia valtionavustuksia          toimintansa toteuttamisesta. Toimintasuunnitel-
30596: valtion talousarvion momentilta 29.98.50 (veik-         mansa ja talousarvionsa mukaisesti järjestöt
30597: kauksen ja raha-arpajaisten voittovarat liikun-         päättävät menoistaan, myös henkilöstön palk-
30598: nan ja nuorisonkasvatustyön tukemiseen). Toi-           kauksesta. Valtionavustusta voidaan käyttää
30599: minta-avustustenjakautuminen liikuntajärjestö-          myös valmentajien palkkaamiseen.
30600: jen kesken päätetään valtion talousarviossa ole-            Edellä olevan perusteella ei valtion varoista
30601: van määrärahan rajoissa tulosperusteisesti ot-          ole syytä osoittaa erillistä määrärahaa Suomen
30602: taen huomioon järjestön saavuttamat määrälli-           Palloliitto ry:lle ulkomaalaisen huippuvalmenta-
30603: set, laadulliset ja yhteiskunnalliset tulokset yhtei-   jan palkkaamiseksi.
30604: 
30605:      Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1995
30606: 
30607:                                                                    Kulttuuriministeri Claes Andersson
30608:                                            KK 195/1995 vp                                              3
30609: 
30610: 
30611: 
30612: 
30613:                                        Tili Riksdagens Talman
30614: 
30615:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          År 1995 beviljades idrottsorganisationerna
30616: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-       sammanlagt 132 300 000 mark i allmänna verk-
30617: lem av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-     samhetsunderstöd. Av detta gick 7 260 000 mark
30618: man Aittaniemi undertecknade spörsmå1 nr 195:        tili Finlands Bollförbund rf.
30619:                                                          En1igt den strategi för utveckling av toppidrot-
30620:           Kan Regeringen lossa på penning-           ten som sammanställdes år 1994 skall grenorga-
30621:        pungen så mycket att landets fotbollslag      nisationerna bära huvudansvaret för finsk topp-
30622:        för några år kunde få en internationell       idrott i de enskilda grenarna samt för framgång-
30623:        tränare av samma k1ass som t.ex. Franz        arna där. Grenförbunden svarar bl.a. för trä-
30624:        Beckenbauer eller Johan Cruyff?               ningsverksamheten i de enskilda grenarna, upp-
30625:                                                      rätthållandet och utvecklandet av träningssyste-
30626:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        met, utvecklandet av förhållandena för utövan-
30627: anföra fö1jande:                                     det av grenen samt för uppföljningen av träning-
30628:                                                      en.
30629:    Med stöd av idrotts1agen (984/79) bevi1jas de         Fin1ands Bollförbund rf. är i likhet med andra
30630: riksomfattande idrottsorganisationerna år1igen       riksomfattande idrottsorganisationer fria med-
30631: under moment 29.98.50 i statsbudgeten (tipp-         borgarorganisationer som självständigt fattar
30632: nings- och penninglotterivinstmede1 för stödjan-     beslut om sin verksamhet. 1 en1ighet med sin
30633: de av idrott och ungdomsfostringsarbete) stats-      verksamhetsplan och budget beslutar organisa-
30634: understöd enligt prövning för sin verksamhet.        tionerna om sina utgifter, inklusive avlöningen
30635: Det sätt på vilket verksamhetsunderstöden för-       av personal. Statsunderstödet kan så1edes använ-
30636: de1as mellan idrottsorganisationerna bestäms         das även tili avlöning av tränare.
30637: inom ramen för anslaget i budgeten med beak-             Med stöd av det anförda finns det inga skä1 att
30638: tande av de kvantitativa, kvalitativa och samhä1-    av statsmedel anvisa ett särskilt anslag för avlö-
30639: 1eliga resu1tat som organisationen har uppnått på    ning av en utländsk topptränare för Finlands
30640: gemensamt överenskomna resultatområden, av           Bollförbund rf.
30641: vilka de viktigaste är idrott för barn och ungdom,
30642: idrott för vuxna samt toppidrott.
30643:      Helsingfors den 17 oktober 1995
30644:                                                                    Kulturminister Claes Andersson
30645: 1
30646: 1
30647: 1
30648: 1
30649:     1
30650:     1
30651:     1
30652:     1
30653:         1
30654:         1
30655:         1
30656:         1
30657:             1
30658:             1
30659:             1
30660:             1
30661:                                            KK 196/1995 vp
30662: 
30663: Kirjallinen kysymys 196
30664: 
30665: 
30666: 
30667: 
30668:                                   Aittoniemi: Hirvilahden-Kyrönlahden tien n:o 2771 kunnostami-
30669:                                       sesta Hämeen tiepiirissä
30670: 
30671: 
30672:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
30673: 
30674:    Viljakkalan Hirvilahdessa Tampereen-              koskevan talousarvioaloitteen valtion vuoden
30675: Kurun tielle Kyrönlahteen johtava tie n:o 2771        1996 talousarvioon.
30676: Hämeen tiepiirissä on suhteellisen vilkkaasti lii-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30677: kennöity sekä henkilöliikenteen että erityisesti     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30678: puutavarankuljetusten osalta. Tie on mutkainen,      nioittavasti valtioneuvoston        asianomaisen
30679: mäkinenja routiva eikä sille ole tehty kunnostus-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30680: töitä muualla kuin ns. Koivistonkylän kohdalla,
30681: jossa tie on oikaisutoimenpiteiden yhteydessä                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
30682: saanut parin kilometrin pituudelta myös kesto-               siin Hämeen tiepiirissä Hirvilahden-
30683: päällysteen.                                                 Kyrönlahden tien n:o 2771 peruskunnos-
30684:    Tien kunnostustoiveita on pidettävä vireillä,             tuksen aloittamiseksi?
30685: ja olen tässä tarkoituksessa tehnyt myös tietä
30686:      Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1995
30687: 
30688:                                            Sulo Aittoniemi
30689: 
30690: 
30691: 
30692: 
30693: 250261
30694: 2                                           KK 196/1995 vp
30695: 
30696: 
30697: 
30698: 
30699:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
30700: 
30701:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        joittui 24 soratiekohdetta, niidenjoukossa Hirvi-
30702: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         lahden-Kyrönlahden maantie.
30703: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Perustienpidon määrärahoin (mom. 31.24.21)
30704: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        toteutettavista kohteista päätetään tulostavoit-
30705: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         teiden ja määrärahojen puitteissa tiepiireissä.
30706: n:o 196:                                              Hämeen tiepiirin alkuvuodesta 1995 laatiman
30707:                                                       toiminta- ja taloussuunnitelman mukaan hank-
30708:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        keen toteutus näytti mahdolliselta vuosina
30709:        siin Hämeen tiepiirissä Hirvilahden-           1997-1998.
30710:        Kyrönlahden tien n:o 2771 peruskunnos-            Tällä hetkellä rahoitusnäkymät, jotka perus-
30711:        tuksen aloittamiseksi?                         tuvat vuoden 1996 talousarvioesitykseen ja val-
30712:                                                       tiovarainministeriön myöhemmille vuosille anta-
30713:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          miin määrärahakehyksiin, ovat aikaisempaa tiu-
30714: vasti seuraavaa:                                      kemmat. Hämeen tiepiirissä voidaan parantaa
30715:                                                       vuosittain vain muutama soratie ja myös muut
30716:    Maantien 2771 parantaminen on tarpeellista,        alemman tieverkon hankkeet joudutaan arvioi-
30717: vaikka sen liikennemäärä on vain 150-250              maan uudelleen. Maantien 2771 parantaminen
30718: autoalvrk. Hämeen tiepiirissä on vuonna 1992          saattaa myös jonkin verran lykkääntyä Hämeen
30719: tehty selvitys, jossa seulottiin tärkeimmät ja kii-   tiepiirin asettaessa hankkeet lopulliseen järjes-
30720: reellisimmät parannustarpeessa olevat soratiet.       tykseen.
30721: Kolmesta kiireellisyysluokasta ensimmäiseen si-
30722: 
30723:      Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1995
30724:                                                                Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
30725:                                          KK 196/1995 vp                                             3
30726: 
30727: 
30728: 
30729: 
30730:                                       Tili Riksdagens Talman
30731: 
30732:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    klassen av tre möjliga placerade sig 24 grusvägar,
30733: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-     bland dem landsvägen Hirvilahti-Kyrönlahti.
30734: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-      Beslut om på vilka objekt åtgärder skall vidtas
30735: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr      med anslagen för basväghållning (mom.
30736: 196:                                               31.24.21) fattas av vägdistrikten inom ramen för
30737:                                                    resultatmålen och anslagen. Enligt den verksam-
30738:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för      hets- och ekonomipian som Tavastlands vägdi-
30739:        inledande av en grund1ig iståndsättning     strikt utarbetade i början av 1995 såg realisering-
30740:        av väg nr 2771, Hirvi1ahti-Kyrönlahti, i    en ut att vara möjlig under 1997-1998.
30741:        Tavastlands vägdistrikt?                       För närvarande är finansieringsutsikterna, ut-
30742:                                                    gående från budgetpropositionen för 1996 och de
30743:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      anslagsramar för senare år som finansministeriet
30744: anföra följande:                                   har givit, stramare än förr. lnom Tavastlands
30745:                                                    vägdistrikt kan några få grusvägar förbättras
30746:    En förbättring av landsväg 2771 behövs, trots   årligen, och också de övriga projekten i det se-
30747: att trafiken på vägen uppgår tili bara 150-250     kundära vägnätet måste omprövas. Förbättring-
30748: bilar/dygn. lnom Tavastlands vägdistrikt gjordes   en av landsväg2771 kan också komma att skjutas
30749: 1992 en utredning där de grusvägar för vilka       upp något, när Tavastlands vägdistrikt rangord-
30750: behovet av förbättring är störst och mest bråd-    nar projekten slutligt.
30751: skande sållades fram. 1 den första skyndsamhets-
30752: 
30753:      Helsingforsden 19 oktober 1995
30754:                                                                Trafikminister Tuula Linnainmaa
30755:                                             KK 197/1995 vp
30756: 
30757: Kirjallinen kysymys 197
30758: 
30759: 
30760: 
30761: 
30762:                                    Aittoniemi: Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittisista ratkai-
30763:                                        suista
30764: 
30765: 
30766:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
30767: 
30768:    Toisen maailmansodan jälkeiset ajat Suomi          joka yhä ärtyneempänä seuraa läntisen puolus-
30769: vakuutteli puolueettomuuttaan ja sotilaallista        tusliiton laajenemista rajoilleen.
30770: liittoutumattomuuttaan. Entisen vihollisen Neu-          50-60 vuoden ympyrä on siis sulkeutumassa,
30771: vostoliiton jouduttua heikkouden tilaan Suomi         ja ollaan 1930-luvun tilanteessa. Ryhdytään van-
30772: käytti tilaisuutta hyväkseen ETA-nimisen kau-         haan tapaan suunnittelemaan kuulovartioille
30773: pallisen liiton soimimiseksi Euroopan unionin         paikkoja Taipaleenjoelle.
30774: jäsenmaiden alueella. Tämä toimenpide lienee             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30775: ollut etujemme mukainen, mutta samanaikaisesti        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30776: Suomi syöksyi selkeästi liittovaltion muotoja ta-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30777: voittelevan tai sellaiseksi oikeastaan jo kehitty-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30778: neen Euroopan unioninjäsenyyteen hintaan mi-
30779: hin hyvänsä. Tavoite toteutui onnettomin eh-                      Pyrkiikö Hallitus vääntämällä väkisin
30780: doin.                                                         suomalaisia valmiusjoukkoja Naton sii-
30781:     Seuraava vaihe on ollut osallistuminen euro-              pien suojassa toimivan euroarmeijan
30782: armeijan kokoamiseen Naton siipien suojassa ns.               osaksi siihen, että Suomen ja Venäjän vä-
30783: valmiusjoukkojen muodossa miljardien markko-                  lillä vuosikymmeniä sitten vallalla ollut
30784: jen kustannuksin. Tätä seuraavan vaiheen ym-                  sotilaallinen jännite syntyisi uudelleen ja
30785: märtää lapsikin, se on Naton jäsenyys ja tätä                 että Suomi mahdollisimman nopeasti ja
30786:  kautta sotilaallinen liittoutuminen jotakin vas-             kuin vaivihkaa myös soluttautuisi länti-
30787:  taan, ja se jokin ilmiselvästi on nykyinen Venäjä,           sen puolustusliiton Naton jäseneksi?
30788: 
30789:      Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1995
30790:                                             Sulo Aittoniemi
30791: 
30792: 
30793: 
30794: 
30795: 250261
30796: 2                                           KK 197/1995 vp
30797: 
30798: 
30799: 
30800: 
30801:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
30802: 
30803:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        mi edistää Pohjois-Euroopan vakaata kehitystä
30804: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         vallitsevissa oloissa parhaiten pysymällä sotilas-
30805: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       liittojen ulkopuolella ja ylläpitämällä itsenäistä
30806: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittonie-        puolustusta.
30807: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o              Väkivallan käyttäminen ristiriitojen ratkaise-
30808: 197:                                                  misessa on johtanut Euroopassa mittaviin huma-
30809:                                                       nitäärisiin kärsimyksiin. Bosniassa humanitääri-
30810:            Pyrkiikö Hallitus vääntämällä väkisin      nen katastrofi olisi epäilemättä ollut vielä nykyis-
30811:        suomalaisia valmiusjoukkoja Naton sii-         tä mittavampi ilman usean maan ml. pohjois-
30812:        pien suojassa toimivan euroarmeijan            maisten naapureidemme rauhanturvaajien vai-
30813:        osaksi siihen, että Suomen ja Venäjän vä-      keissa olosuhteissa avustustoiminnalle antamaa
30814:        lillä vuosikymmeniä sitten vallalla ollut      tukea.
30815:        sotilaallinen jännite syntyisi uudelleen ja        Hallituksen käsitys on, että Suomen tulisi
30816:        että Suomi mahdollisimman nopeasti ja          saattaa oma rauhanturvaosallistumisensa samal-
30817:        kuin vaivihkaa myös soluttautuisi länti-       le tasolle muiden pohjoismaiden kanssa. Vaati-
30818:        sen puolustusliiton Naton jäseneksi?           vissa rauhanturva- ja humanitäärisissä operaa-
30819:                                                       tioissa ei ole kyse rauhaanpakottamisesta, mihin
30820:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          toimintaan Suomi ei katso edelleenkään voivan-
30821: vasti seuraavaa:                                      sa osallistua.
30822:                                                           Osallistuminen vaativiin rauhanturva- ja hu-
30823:     Kriisien ennaltaehkäisy ja hallinta mahdolli-     manitäärisiin tehtäviin edellyttää rauhanturva-
30824: simman varhaisessa vaiheessa ennen niiden ulot-       joukoilta korkeaa ammattitaitoa ja kykyä yhteis-
30825: tumista omille rajoillemme on Suomen turvalli-        toimintaan muiden maiden joukkojen kanssa.
30826: suusetujen mukaista. Painottaessaan konfliktin-       Valmiusjoukon perustaminen mahdollistaisi pe-
30827: eston ja kriisinhallinnan merkitystä Suomen hal-      rusteellisen ja säännöllisen koulutuksen, mikä
30828: litus haluaa korostaa, että kansallinen tai kollek-   lisäisi operaation turvallisuutta ja tehokkuutta.
30829: tiivinen puolustus ei yksin takaa vakautta ja tur-        Päätökset operaatioihin osallistumisista- sa-
30830: vallisuutta. Päinvastoin kuin useat Keski- ja         moin kuin niistä pois lähtemistä - tehtäisiin
30831: Itä-Euroopan maat Suomi ei ole hakemassa lisä-        kuten aiemminkin kansallisesti ja tapauskohtai-
30832: turvallisuutta uusien puolustusratkaisujen muo-       sesti.
30833: dossa. Kuten hallitusohjelmassa todetaan, Suo-
30834: 
30835:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1995
30836: 
30837:                                                                  Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
30838:                                              KK 197/1995 vp                                               3
30839: 
30840: 
30841: 
30842: 
30843:                                          Tili Riksdagens Talman
30844: 
30845:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        lösningar. 1 det rådande Iäget kan Finland bäst
30846: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         främja en stabil utveckling i norra Europa genom
30847: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       att stanna utanför militärallianser och upprätt-
30848: man Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 197:          hålla ett självständigt försvar, vilket också kon-
30849:                                                        stateras i regeringsprogrammet.
30850:            Syftar Regeringens försök att med våld         Konfliktlösning genom våld har lett tili omfat-
30851:        göra finska krishanteringstrupper tili en       tande humanitärt lidande i Europa. Den humani-
30852:        del av euroarmen under NA TO:s vingar           tära katastrofen i Bosnien hade tveklöst varit
30853:        tili att återuppväcka den militära spän-        ännu större än i dag utan det stöd tili bistånds-
30854:        ning som för decennier sedan rådde mel-         verksamheten som fredsbevarare från flera Iän-
30855:        lan Finland och Ryssland och tili att in-       der, inbegripet våra nordiska grannar, lämnat
30856:        lemma Finland så snabbt som möjligt och         under svåra förhållanden.
30857:        tili synes oförmärkt i den västliga för-           Regeringens uppfattning är att Finlands delta-
30858:        svarsalliansen NATO?                            gande i fredsbevarandet bör hålla samma nivå
30859:                                                        som i de övriga nordiska länderna. Krävande
30860:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          fredsbevarande och humanitära operationer är
30861: anföra följande:                                       inte fredsframtvingande verksamhet, som Fin-
30862:                                                        land fortsättningsvis anser det ogörligt att delta i.
30863:    Det är förenligt med Finlands säkerhetsintres-         Ett deltagande i krävande fredsbevarande och
30864: sen att förebygga och hantera kriser i ett så tidigt   humanitära uppdrag förutsätter god kompetens
30865: skede som möjligt innan de utsträcks tili våra         hos de fredsbevarande styrkorna och förmåga tili
30866: egna gränser. Finlands regering vili genom att         samverkan med trupper från andra länder. En
30867: betona betydelsen av att förhindra konflikter och      finsk krishanteringsstyrka skulle möjliggöra
30868: hantera kriser poängtera att ett nationellt eller      grundlig och regelbunden skolning, vilket skulle
30869: kollektivt försvar inte ensamt garanterar stabili-     öka operationens säkerhet och effektivitet.
30870: tet och säkerhet. Tili skillnad från flera Iänder i       Besluten om deltagande i operationer - lik-
30871: Central- och Östeuropa håller Finland dock inte        som också om Iämnande av dem - skulle som
30872: på att söka större säkerhet genom nya försvars-        tidigare fattas nationellt och från fall tili fall.
30873: 
30874:      Helsingfors den 16 oktober 1995
30875: 
30876:                                                                        Utrikesminister Tarja Halonen
30877:                                            KK 198/1995 vp
30878: 
30879: Kirjallinen kysymys 198
30880: 
30881: 
30882: 
30883: 
30884:                                   Aittoniemi: Huoltokonttoreihin tehtyjen talletusten korvaamisesta
30885: 
30886: 
30887: 
30888:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
30889: 
30890:    Hallituksen esityksen 267/1993 vp perusteella     minnassa on maksettu pankin rahantarpeesta
30891: valtio otti vastattavakseen EKA-yhtymän sääs-        riippuen huomattavan korkeita korkoja.
30892: tökassoihin tehtyjen talletusten pääoman mutta          Menetetty summa on valtion varoissa kovin
30893: ei korkoja.                                          pieni, mutta jäytää monen pienet talletuksensa
30894:    Huoltokonttoreihin talletetut varat jäivät sen    menettäneen mieltä. Köyhän ja vähävaraisen
30895: sijaan korvaamatta lukuun ottamatta ns. etuoi-       puolustajaksi ilmoittautunut Lipposen hallitus
30896: keutettuja saatavia. Muiden osalta tilinomistajat    voisikin harkita asiaa voimansa tunnossa ja kor-
30897: saavat 29% usean vuoden aikana. Eräässä kirjal-      keassa viisaudessaan uudelleen ja ehkä tulla toi-
30898: liseen kysymykseen annetussa vastauksessa val-       seen tulokseen.
30899: tiovarainministeriö on katsonut palkkasaatavien         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30900: yli menevät talletukset riskisaataviksi samalla      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30901: tavalla kuinjos kysymys olisi sijoituksesta osake-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30902: yhtiöön, joka menee konkurssiin.                     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30903:     Näkemys riskisijoituksesta on näkemykseni
30904: mukaan väärä, koska tallettajat pitivät yleisesti               Aikooko Hallitus ottaa uudelleen har-
30905: rahan tallettamista huoltokonttoriin normaalina              kintaan esityksen, jonka mukaan myös
30906: talletuksena siitä huolimatta, että korko oli jos-           huoltokonttoreihin talletetut mutta etu-
30907: sakin määrin yleistä talletuskorkoa korkeampi.               oikeudettomiksi katsotut talletukset kor-
30908: On huomattava, että myös yleisessä pankkitoi-                vattaisiin tallettajille täysimääräisinä?
30909: 
30910:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1995
30911:                                            Sulo Aittaniemi
30912: 
30913: 
30914: 
30915: 
30916: 250261
30917: 2                                           KK 198/1995 vp
30918: 
30919: 
30920: 
30921: 
30922:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
30923: 
30924:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Tämä tekee koko toiminnan ongelmalliseksi ny-
30925: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kyoloissa.
30926: olette 28 päivänä syyskuuta 1995 päivätyn kir-           Huoltokonttoreista olisi muodostettava oi-
30927: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      keudellisesti itsenäisiä luottolaitoksia, tai sitten
30928: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Aittoniemen        olisi tunnustettava tosiasia, että kysymyksessä
30929: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 198:         on puhtaasti yrityksen ja sen työntekijän välinen
30930:                                                       riskin sisältävä sopimussuhde, jossa työntekijä
30931:           Aikooko Hallitus ottaa uudelleen har-       on yrityksen velkoja. Sopimuksen tekemistä ei
30932:        kintaan esityksen, jonka mukaan myös           voitane kieltää.
30933:        huoltokonttoreihin talletut mutta etuoi-          Yritykset ovat käyttäneet työntekijän yrityk-
30934:        keudettomiksi katsotut talletukset kor-        sen haltuunjättämät varat toimintansa rahoitta-
30935:        vattaisiin tallettajille täysimääräisinä?      miseen ja tältä kannalta katsoen kysymys on
30936:                                                       yritysrahoituksesta. Työntekijälle olisi kerrotta-
30937:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          va, että varojen jättämisessä huoltokonttoriin ei
30938: vasti seuraavaa:                                      ole kysymys pankkitalletukseen verrattavasta
30939:                                                       varojen sijoittamisesta.
30940:    Huoltokonttoreita perustettiin yrityksiin itse-       Säästökassaan tehtyjen talletusten lunastami-
30941: näisyyden alkuaikoina, joihinkin yrityksiin ja jul-   nen valtiolle perustui lakiin tallettajien saamisten
30942: kiselle sektorille vielä 1980-luvullakin.             turvaamisesta säästökassatoimintaa harjoitta-
30943:    Huoltokonttori ei ole kuin muutamassa yri-         vassa osuuskunnassa (1361193). Lain säätäminen
30944: tyksessä itsenäinen yksikkö, muissa se on osa         tuli ajankohtaiseksi lokakuussa 1993, kun tiedo-
30945: yritystä, johon se on perustettu. Huoltokontto-       tusvälineissä esiintyneet tiedot Osuuskunta
30946: reita perustettiin lähinnä palvelemaan yrityksen      EKA-yhtymän taloudellisista ongelmista aiheut-
30947: työntekijöitä. Heidän laskunsa maksettiin yri-        tivat epävarmuutta Osuuskunta EKA-yhtymän
30948: tyksen haltuun jätetyistä palkkasummista. Li-         säästökassatallettajien keskuudessa. Tämä johti
30949: säksi huoltokonttorit ovat myöntäneet ja myön-        muutamassa päivässä huomattavaan talletuspa-
30950: tävät edelleen lainoja työntekijöille. Kun yritys     koon Osuuskunta EKA-yhtymän säästökassois-
30951: joutui konkurssiin oli yrityksen työntekijä myös      ta ja siihen, että Osuuskunta EKA-yhtymässä
30952: velkojana konkurssissa. Tämä johti 1950-luvun         alkoi 22.10.1993 osuuskunnan konsernia rahoit-
30953: alussa siihen, että vuonna 1868 annettua etuoi-       taneiden talletuspankkien hakemuksesta sanee-
30954: keusasetusta muutettiin. Milloin työnantaja oli       rausmenettely.
30955: järjestämänsä huoltotoiminnan puitteissa työn-           Jotta Osuuskunta EKA-yhtymän jäsenten
30956: tekijän suostumuksella erottanut työsuhteesta         piirissä esiintynyt epävarmuus ei olisi levinnyt
30957: johtuneesta palkasta tai eläkkeestä määräosan         muiden säästökassatoimintaa harjoittaneiden
30958: työntekijän tiettyjen maksujen suorittamiseen,        osuuskuntien jäsenistön keskuuteen ja saman-
30959: oli näin kertyneihin, työnantajan huostaan jää-       laiseen talletuspakoon kuin Osuuskunta EKA-
30960: neihin varoihin kohdistuvalla työntekijän saata-      yhtymässä, hallitus antoi lokakuun 29 päivänä
30961: valla sama etuoikeus kuin työpalkkasaatavalla.        1993 esityksen laiksi tallettajien saamisten tur-
30962: Kun etuoikeusasetus korvattiin lailla maksun-         vaamisesta säästökassatoimintaa harjoittavassa
30963: saantijärjestyksestä vuonna 1993, työnantajan         osuuskunnassa (HE 267/1993 vp). Lakiesityk-
30964: haltuun eli huoltokonttoriin jätettyjen varojen       sen antamisen keskeisenä tavoitteena oli lisätä
30965: etuoikeus lakkasi vuoden 1995 alusta.                 sijoittavan yleisön luottamusta osuuskunnan
30966:    Varojen turvaksi jäivät ainoastaan yrityksen       harjoittamaa säästökassatoimintaa kohtaan.
30967: saneerauksesta annetun lain säännökset sekä           Tämä oli tarpeen, jotta hallitsematon säästö-
30968: palkkaturvalaki siltä osin kuin varat voitiin kat-    kassatalletusten pako osuuskunnista ei olisi
30969: soa yrityksen työntekijän palkkasaatavaksi.           vaarantanut säästökassatoimintaa harjoittavien
30970:    Huoltokonttoreihin on jätetty myös muita va-       osuuskuntien maksuvalmiutta ja toimintamah-
30971: roja kuin yritysten työntekijöiden palkkoja.          dollisuuksia.
30972:                                               KK 198/1995 vp                                             3
30973: 
30974:    Talletuspaon leviäminen muihin säästökassa-          kään hetkellä, vastaavia rahoitusmarkkinoiden
30975: toimintaa harjoittaviin osuuskuntiin olisi johta-       vakauteen ja toimivuuteen liittyviä perusteita.
30976: nut siihen, että myös muut säästökassatoimintaa            Pankkitalletusten suojaa tullaan lähivuosina
30977: harjoittavat osuuskunnat olisivat voineet joutua        rajoittamaan. Tätäkään taustaa vasten ei ole pe-
30978: maksuvalmiuskriisiin ja tätä kautta ajautua kon-        rusteltua laajentaa valtion vastuuta talletuksista
30979: kurssiin tai saneerausmenettelyyn. Tällainen            enää laajemmalle kuin on tehty mainitulla lailla
30980: konkurssien tai yrityssaneerausten aalto olisi ai-      tallettajien saamisten turvaamisesta säästökassa-
30981: heuttanut vakavia ongelmia osuuskuntia rahoit-          toimintaa harjoittavissa osuuskunnissa. Valtio-
30982: tavissa pankeissa. Tuolloin vallinneissa pankki-        varainministeriö kuitenkin selvittää vielä, olisiko
30983: kriisin oloissa tämä oli vältettävä.                    muita mahdollisuuksia huoltokonttoritalletta-
30984:    Osuuskunta EKA-yhtymän tai muiden yritys-            jien aseman turvaamiseen kuin talletusten otta-
30985: ten huoltokonttoriin tehtyjen talletusten lunasta-      minen lainsäädännöllä valtion vastattavaksi.
30986: miseen valtiolle ei sen sijaan ollut, eikä ole tällä-
30987: 
30988:      Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1995
30989: 
30990:                                                                                    Ministeri Arja Alho
30991: 4                                           KK 198/1995 vp
30992: 
30993: 
30994: 
30995: 
30996:                                         Tili Riksdagens Talman
30997: 
30998:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      kunde betraktas som lönefordran för företagets
30999: ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrivelse av den       arbetstagare.
31000: 28 september 1995 till vederbörande medlem av            1 intressekontoren har deponerats även andra
31001: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ait-      medel än arbetstagarnas löner. Detta gör hela
31002: toniemi undertecknade spörsmål nr 198:                verksamheten problematisk under rådande för-
31003:                                                       hållanden.
31004:           Ämnar Regeringen ompröva det för-              lntressekontoren bör ombildas till juridiskt
31005:        slag enligt vilket deponenten får ersätt-      självständiga kreditinstitut eller så måste det
31006:        ning till fullt belopp även för sådana de-     faktum erkännas att det endast är fråga om ett
31007:        positioner som deponerats i intressekon-       sådant avtalsförhållande med risk som har in-
31008:        tor, men som saknar förmånsrätt?               gåtts mellan ett företag och en arbetstagare, och
31009:                                                       enligt vilket arbetstagaren är borgenär i företa-
31010:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         get. lngående av avtal torde inte kunna förbju-
31011: anföra följande:                                      das.
31012:                                                          Företagen har använt sådana medel som ar-
31013:    1 början av självständighetstiden inrättades       betstagarna lämnat i deras vård för finansiering
31014: intressekontor vid företagen och vid vissa företag    av sin verksamhet och ur denna synvinkel är det
31015: och inom den offentliga sektorn inrättades såda-      då fråga om företagsfinansiering. Arbetstagarna
31016: na ännu under 1980-talet.                             bör få veta att då de deponerar medel i intresse-
31017:    lntressekontoren utgör i ett fåtal företag en      kontoren, är det inte fråga om en sådan placering
31018: självständig enhet, i övrigt är de en del av det      av medel som kan jämföras med en bankdeposi-
31019: företag vid vilket de har inrättats. lntressekonto-   tion.
31020: ren inrättades främst med tanke på arbetstagarna         lnlösning till staten av depositioner i en spar-
31021: i företagen. Arbetstagarnas räkningar betalades       kassa grundar sig på lagen om tryggande av de-
31022: av de lönebelopp som överlåtits till företaget.       ponenternas fordringar i andelslag som bedriver
31023: Dessutom har intressekontoren beviljat arbetsta-      sparkasseverksamhet (1361/93). Det blev aktuellt
31024: garna lån och denna låneverksamhet fortgår.           att stifta lagen i oktober 1993 när uppgifterna i
31025: När ett företag gick i konkurs, var även företa-      massmedierna om Andelslaget Eka-koncernens
31026: gets arbetstagare borgenärer i konkursen. Detta       ekonomiska problem förorsakade osäkerhet
31027: ledde i början av 1950-talet till att 1868 års för-   bland sparkassedeponenterna i Andelslaget Eka-
31028: ordning om förmånsrätt ändrades. Om en arbets-        koncernen. Detta ledde under loppet av ett par
31029: givare inom ramen för en av honom anordnad            dagar till en betydande depositionsflykt ur An-
31030: intresserörelse med samtycke av en arbetstagare       delslaget Eka-koncernens sparkassa och till att
31031: från den lön eller pension som baserade sig på ett    ett saneringsförfarande inleddes den 22 oktober
31032: arbetsförhållande hade avskilt en viss andel för      1993 vid Andelslaget Eka-koncernen på ansökan
31033: handhavande av vissa av arbetstagarens betal-         av de depositionsbanker som finansierat andel-
31034: ningar, hade arbetstagarens fordran på de till-       slagskoncernen.
31035: gångar som förblivit i arbetsgivarens vård sam-          För att den osäkerhet som rådde bland An-
31036: ma förmånsrätt som en lönefordran. När förord-        delslaget Eka-koncernens medlemmar inte skulle
31037: ningen om förmånsrätt 1993 ersattes med lagen         sprida sig till medlemmarna i andra andelslag
31038: om den ordning i viiken borgenärer skall få betal-    som bedrev sparkasseverksamhet och förorsaka
31039: ning, upphörde förmånsrätten på de tillgångar         en liknande depositionsflykt som ur Andelslaget
31040: som förblivit i arbetsgivarens vård, dvs. intresse-   Eka-koncernen, avlät regeringen den 29 oktober
31041: kontoret, fr.o.m. ingången av 1995.                   1993 till riksdagen en proposition med förslag till
31042:     Som trygghet för tillgångarna kvarstod endast     lag om tryggande av deponenternas fordringar i
31043: stadgandena i lagen om företagssanering samt          andelslag som bedriver sparkasseverksamhet
31044: lagen om lönegaranti till den del tillgångarna        (RP 267/1993 rd). Det centrala syftet med lagför-
31045:                                            KK 198/1995 vp                                              5
31046: 
31047: slaget var att höja deponenternas förtroende för        För inlösning tili staten av depositioner i An-
31048: sparkasseverksamhet som bedrivs av andelslag.        delslaget Eka-koncernens eller andra företags in-
31049: Detta var nödvändigt för att den okontrollerade      tressekontor fanns däremot inte, och finns inte
31050: flykten av sparkassedepositioner ur andelslagen      heller för närvarande, sådana grunder som i mot-
31051: inte skulle äventyra likviditeten hos och verksam-   svarande grad påverkar stabiliteten och verk-
31052: hetsmöjligheterna för andelslag som bedriver         samheten på finansmarknaden.
31053: sparkasseverksamhet.                                    Skyddet av bankdepositioner kommer att be-
31054:    En spridning av depositionsflykten till andra     gränsas under de närmaste åren. Det är inte mo-
31055: andelslag som bedriver sparkasseverksamhet           tiverat att ens mot denna bakgrund utvidga sta-
31056: hade lett till att även de andra andelslagen kunde   tens ansvar för depositioner utöver nämnda lag
31057: ha råkat i en likviditetskris och därigenom kun-     om tryggande av deponenternas fordringar i an-
31058: nat gå i konkurs eller omfattas av saneringsförfa-   delslag som bedriver sparkasseverksamhet. Fi-
31059: rande. En dylik våg av konkurser eller företags-     nansministeriet utreder dock ytterligare om det
31060: sanering hade förorsakat allvarliga problem får      finns andra alternativ att trygga ställningen för
31061: de banker som finansierar andelslagen. Med tan-      dem som har depositioner i intressekontor än det
31062: ke på den dåvarande bankkrisen måste detta           att staten på basis av lagstiftning svarar för depo-
31063: undvikas.                                            sitionerna.
31064: 
31065:      Helsingforsden 13 oktober 1995
31066: 
31067:                                                                                  Minister Arja Alho
31068:                                              KK 199/1995 vp
31069: 
31070: Kirjallinen kysymys 199
31071: 
31072: 
31073: 
31074: 
31075:                                     J. Kukkonen ym.: Osa-aikalisän nykyistä laajemmasta käyttämises-
31076:                                         tä työpaikkojen lisäämiseksi
31077: 
31078: 
31079:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
31080:    Laman myötä kasvaneen työttömyyden voit-            Osa-aikatyön edistäminen on törmännyt kaava-
31081: :amiseksi ja työssä olevien työtaakan helpotta-        maisiin normeihin ja niiden sovelluksiin.
31082: uiseksi on käynnistetty useita kokeiluja työajan          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31083: a työn jakamisesta. Eräs kokeiluista on ns. osa-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31084: likalisä, jonka perusteella työnantaja saa tukea       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31085: :yön jakamiseen. Asiasta annetun asetuksen             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31086: J4 b §:ää tulkitaan kuitenkin siten, että työtä voi-
31087: iaan jakaa vain kaavamaisesti: yhden työnsä                      Onko Hallitus tietoinen niistä työajan
31088: )Sa-aikaiseksi muuttavan henkilön tilalle voi-                jakamisen vaikeuksista, jotka johtuvat
31089: iaan palkata yksi osa-aikainen työntekijä. Työs-              osa-aikalisän kaavamaisesta soveltami-
31090: ;ä olevat eivät saa muodostaa ryhmiä, ns. poole-              sesta, ja
31091:  a, joiden yhteenlaskettua työmäärää alentamal-                  mitä Hallitus aikoo tehdä lisätäkseen
31092:  a voitaisiin luoda tilaa uusille työntekijöille.             työnjakomallien joustavuutta?
31093:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1995
31094: 
31095:                      Jorma Kukkonen                            Tuija Pohjola
31096: 
31097: 
31098: 
31099: 
31100:  50261
31101: 2                                          KK 199/1995 vp
31102: 
31103: 
31104: 
31105: 
31106:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
31107: 
31108:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       töksiä voitaisiin tehdä viimeksi mainitun vuoden
31109: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        loppuun asti. Hallitus on kuitenkin vaikeana jat-
31110: olette toimittanut vaitioneuvoston asianomaisen      kuvan työllisyystilanteen huomioon ottaen päät-
31111: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jorma           tänyt vuoden 1996 talousarvioesityksensä val-
31112: Kukkosen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         mistelun yhteydessä jatkaa osa-aikalisäkokeilua
31113: myksen n:o 199:                                      vielä vuonna 1996. Maininta tästä sisältyy vuo-
31114:                                                      den 1996 talousarvioesityksen luvun 34.06.
31115:           Onko Hallitus tietoinen niistä työajan     "Työvoimapolitiikan toimeenpano" perustelu-
31116:        jakamisen vaikeuksista, jotka johtuvat        jen selvitysosaan.
31117:        osa-aikalisän kaavamaisesta soveltami-            Koska alkuperäistä kokeiluaikaa on päätetty
31118:        sesta,ja                                      jatkaa alkuperäisestä suunnitelmasta poikkea-
31119:           mitä Hallitus aikoo tehdä lisätäkseen      vana tavalla, edellyttää tämä muutos joka ta-
31120:        työnjakomallien joustavuutta?                 pauksessa myös työllisyysasetuksen muuttamis-
31121:                                                      ta. Tämä asetuksenmuutos toteutetaan ennen
31122:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         vuodenvaihdetta, ja sen yhteydessä hallituksen
31123: vasti seuraavaa:                                     tarkoituksena on korjata niitä epäkohtia, joita
31124:                                                      tähän mennessä on kokeilun yhteydessä havait-
31125:    Työllisyysasetukseen lisättiin osa-aikalisää      tu. Vastaavantyyppisiä, esimerkiksi kokoaika-
31126: koskevat säännökset vuoden 1994 maaliskuun           palkan ja sen perusteella suoritettavan osa-aika-
31127: alusta iukien. Osa-aikalisän tarkoituksena on li-    lisän määrittelyyn sekä vakiintuneen kokoaika-
31128: sätä vakiintuneessa kokoaikatyössä olevien hen-      työn käsitteen määrittelyyn liittyviä asioita on
31129: kilöiden kiinnostusta siirtyä määräajaksi osa-ai-    käsitelty myös eduskunnalle jo annetussa halli-
31130: katyöhön eli luovuttaa osa työtehtävistään sovi-     tuksen esityksessä laiksi vuorotteluvapaakokei-
31131: tuksi ajaksi työttömän henkilön hoidettavaksi.       lusta sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien lakien
31132: Nykyisin sama henkilö voi tällä tavoin siirtyä       muuttamisesta. Edustaja Kukkosen ym. kysy-
31133: osa-aikatyöhön enintään 12 kuukauden ajaksi.         myksen perusteluosassa mainitun kaltaista työn-
31134: Osa-aikalisäjärjestelmässä motivoidaan henki-        tekijöiden muodostamien ryhmien eli ns. poolien
31135: lön halukkuutta siirtyä kokoaikatyöstä osa-ai-       yhteisen työpanoksen jakamismahdollisuutta ei
31136: katyöhön siten, että työntekijälle maksetaan kor-    tässä yhteydessä kuitenkaan ole tarkoitus sisäl-
31137: vauksena puolet hänen ansionmenetyksestään,          lyttää osa-aikalisäjärjestelmään, koska ns. poo-
31138: kuitenkin enintään noin 4 300 markkaa kuukau-        lien työnteon uudelleenjärjestelyissä on yleensä
31139: dessa. Toisin kuin kysymyksen perusteluissa          lähtökohtaisesti kysymys muista työnteon orga-
31140: mainitaan, työnantaja ei saa osa-aikalisäjärjes-     nisointiin liittyvistä kysymyksistä kuin pelkäs-
31141: telmän perusteella itselleen mitään korvausta sii-    tään saman työn jakamisesta aikaisempaa
31142: tä, että hän työnantajana suostuu työnteki-          useampien henkilöiden suoritettavaksi. Nämä
31143: jöidensä sopimiin osa-aikajärjestelyihin.             muut työnteon uudelleenorganisointia koskevat
31144:    Alun perin oli tarkoituksena, että osa-aikali-    työnteon järjestelyt eivät kuulu osa-aikalisäjär-
31145: säjärjestelmää kokeiltaisiin vuosien 1994 ja 1995    jestelmän eivätkä vuorotteluvapaajärjestelmän
31146: aikana siten, että osa-aikalisän myöntämispää-       piiriin.
31147: 
31148:      Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1995
31149: 
31150:                                                                     Työministeri Liisa Jaakonsaari
31151:                                               KK 199/1995 vp                                                3
31152: 
31153: 
31154: 
31155: 
31156:                                           Tili Riksdagens Talman
31157: 
31158:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          sök under 1994 och 1995 så att beslut om bevil-
31159: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-           jande av deltidstillägg kunde fattas fram tili slutet
31160: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         av 1995. Med beaktandeavdetfortfarandesvåra
31161: man Jorma Kukkonen m.fl. undertecknade                   sysselsättningsläget har regeringen dock i sam-
31162: spörsmål nr 199:                                         band med beredningen av budgetpropositionen
31163:                                                          för 1996 beslutat om att försöket med deltids-
31164:            Är Regeringen medveten om de svårig-          tillägg fortsätter ännu under 1996. Ett omnäm-
31165:         heter med att dela på arbetstiden, som           nande om detta ingår i förklaringen tili motive-
31166:         beror på en schematisk tillämpning av            ringen för kapitel34.06 "Arbetskraftspolitiken" i
31167:         deltidstillägget, samt                           budgetpropositionen för 1996.
31168:            vad ämnar Regeringen göra för att öka             Beslutet om att förlänga försökstiden från den
31169:         flexibiliteten hos arbetstidsmodellerna?         ursprungligen p1anerade förutsätter i varje fall
31170:                                                          att också sysselsättningsförordningen ändras.
31171:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Denna ändring kommer att genomföras före års-
31172: anföra fö1jande:                                         skiftet och i samband med den kommer regering-
31173:                                                          en att rätta tili de olägenheter som hittills har
31174:      Tili sysselsättningsförordningen fogades i bör-     upptäckts i samband med försöket. Liknande
31175: jan av mars 1994 stadganden om deltidstillägg.           frågor om tili exempel definiering av 1ön för hel-
31176: Syftet med deltidstillägget är att öka heltidsar-        tidsarbetet och av deltidstillägg, som bestäms på
31177: betande personers intresse för att för viss tid gå       basis av den, samt begreppet heltidsarbete har
31178: över tili deltidsarbete, dvs. att för en särskilt        behandlats också i regeringens proposition tili
31179: överenskommen tid överlåta en del av sina ar-            riksdagen med förslag tili lag om försök med
31180: betsuppgifter åt att skötas a v en arbetslös person.     alterneringsledighet samt lagar om ändring av
31181:  För tillfållet kan samma person utföra deltidsar-       vissa lagar som har samband med den. En sådan
31182:  bete i högst 12 månader. Avsikten med deltidstill-      möjlighet att dela på arbetstagargruppers, dvs.
31183:  lägget är att motivera en person tili att gå över       s.k. poolers, gemensamma arbetsinsats som
31184: från heltidsarbete tili deltidsarbete genom att det      nämns i motiveringen tili riksdagsman Kukko-
31185:  tili arbetstagaren betalas en ersättning som mot-       nens spörsmål kommer dock inte att i detta sam-
31186:  svarar hä1ften av hans inkomstbortfall, dock            manhang inkluderas i deltidstilläggssystemet, då
31187:  högst ca 4 300 mk i månaden. 1 motsats tili vad         omorganiseringen av poolernas arbete vanligen
31188:  som sägs i spörsmålets motivering ger systemet          har att göra med andra frågor kring arbetsorga-
31189:  med deltidstillägg inte arbetsgivaren någon er-         nisering än bara hur samma arbete kan delas på
31190:  sättning för att han går med på de deltidsarrange-      flera arbetstagare. Dessa andra arrangemang för
31191:  mang som hans arbetstagare kommit överens               omorganiseringen av arbetet faller inte inom ra-
31192:  om.                                                     men för vare sig systemet med deltidstillägg eller
31193:      A vsikten var att införa deltidstillägget på för-   alterneringsledighet.
31194: 
31195:       Helsingfors den 12 oktober 1995
31196: 
31197:                                                                       Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
31198:                                           KK 200/1995 vp
31199: 
31200: Kirjallinen kysymys 200
31201: 
31202: 
31203: 
31204: 
31205:                                  Rajamäki: Kunnallisen päivähoidon laskutusperiaatteista
31206: 
31207: 
31208: 
31209:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
31210: 
31211:    Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuis-       On ymmärrettävää, että poissaolon kestolle
31212: ta annetun asetuksen 32 §:n 3 momentin mukaan       asetetaan minimialaraja, mutta kyseinen alaraja
31213: lapsen ollessa pois päivähoidosta sairauden         tulisi laskea yhtäjaksoisuuden periaatteen mu-
31214: vuoksi voidaan maksusta myöntää alennusta.          kaisesti. Vähennys voitaisiin tasata seuraavien
31215: Jos lapsi on sairautensa vuoksi pois päivähoidos-   kuukausien maksuissa.
31216: ta yli 10 päivää kalenterikuukaudessa, maksuna         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31217: peritään puolet säädetystä kuukausimaksusta.        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31218: Sairaudesta johtuvan poissaolon kestäessä koko      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31219: kalenterikuukauden maksua ei peritä lainkaan.       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31220:    Poissaolon sitominen kalenterikuukauteen
31221: johtaa käytännössä kohtuuttomiin tilanteisiin.                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
31222: Mikäli lapsen sairastuminen sijoittuu kahden               siin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas-
31223: kuukauden taitteeseen, voi lapsi olla sairauden            maksuista annetun asetuksen päivähoito-
31224: vuoksi yhtäjaksoisesti poissa päivähoidosta 20             maksuja koskevien periaatteiden muutta-
31225: toimintapäivää sen oikeuttamaHa minkäänlai-                miseksi siten, että sairauden vuoksi ta-
31226: seen hyvitykseen päivähoitomaksuista. On siis              pahtunut yli l 0 päivän poissaolo oikeut-
31227: aivan sattumanvaraista, otetaanko sairaudesta              taa aina kuukausimaksun alentamiseen?
31228: johtuva poissaolo huomioon maksuperusteissa
31229: vai ei.
31230:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1995
31231:                                            Kari Rajamäki
31232: 
31233: 
31234: 
31235: 
31236: 250261
31237: 2                                          KK 200/1995 vp
31238: 
31239: 
31240: 
31241: 
31242:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
31243: 
31244:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      hoidosta koko kalenterikuukauden, maksuna
31245: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        peritään puolet kuukausimaksusta. Kun päivä-
31246: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-     hoidosta peritään maksu tilapäisen poissaolon
31247: le jäsenelle kansanedustaja Rajamäen näin kuu-       ajalta, ei tilapäisen poissaolon johdosta järjeste-
31248: luvan kirjallisen kysymyksen n:o 200:                tyistä muista sosiaalipalvelusta peritä maksua.
31249:                                                         Päivähoidon maksujärjestelmää uudistettiin
31250:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       ja maksuissa siirryttiin kiinteään kuukausimak-
31251:        siin sosiaali- ja terveydenhuollon asia-      sujärjestelmään 1.8.1990. Muutoksen pääperi-
31252:        kasmaksuista annetun asetuksen päivä-         aatteena oli, että päivähoidossa maksu jatkossa
31253:        hoitomaksuja koskevien periaatteiden          perustuu "hoitopaikan varausmaksu" -periaat-
31254:        muuttamiseksi siten, että sairauden           teeseen, jolloin tilapäisistä poissaoloista ei hyvi-
31255:        vuoksi tapahtunut yli 10 päivän poissaolo     tetä. Kuitenkin perheiden kannalta nähtiin oi-
31256:        oikeuttaa aina kuukausimaksun alenta-         keudenmukaisemmaksi useita päiviä kestävän
31257:        miseen?                                       sairauden tai muusta syystä koko kuukauden
31258:                                                      poissaolon johdosta säätää maksu perittäväksi
31259:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          normaalia kuukausimaksua pienempänä.
31260: taen seuraavan:                                         Muutoksen perusperiaate on todettu valtio-
31261:                                                      neuvoston esittelymuistiossa asetusmuutokseksi
31262:    Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuis-     (29 .6.1990/613). Sen mukaan tarkoituksena oli
31263: ta annetun asetuksen (912/92) 4 §:ssä todetaan,      yksinkertaistaa asiakasmaksujärjestelmää siten,
31264: että lasten päiväkoti- ja perhepäivähoidosta voi-    että maksua ei määrättäisi enää toimintapäivien
31265: daan periä palvelun käyttäjän maksukyvyn ja          mukaan. Maksuna perittäisiin ainoastaan kuu-
31266: perheen koon mukaan määräytyvä kuukausi-             kausimaksu ja eräissä tilanteissa puolet kuukau-
31267: maksu.                                               simaksun määrästä.
31268:    Maksun perimisestä poissaolon ajalta sääde-          Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että las-
31269: tään maksuasetuksen 32 §:ssä. Lasten päivähoi-       ten päivähoidon maksujen määräämistä koske-
31270: dossa kuukausimaksu peritään myös tilapäisen         vat edellä mainitut periaatteet ovat edelleen tar-
31271: poissaolon ajalta. Jos lapsi on sairautensa vuoksi   koituksenmukaisia. Tämän lisäksi ministeriö ha-
31272: poissa päivähoidosta yli kymmenen päivää ka-         luaa todeta, että kunnilla on aina mahdollisuus jo
31273: lenterikuukaudessa, maksuna peritään puolet          nykyisen maksusäännöstön voimassa ollessa
31274: päivähoidosta säädetystä kuukausimaksusta.           käyttää harkintaa perheiden eduksi kuukausi-
31275: Sairaudesta johtuvan poissaolon kestäessä koko       maksua määrättäessä. Asetuksella säännellään
31276: kalenterikuukauden maksua ei peritä lainkaan.        vain maksujen enimmäismääriä.
31277: Jos lapsi on jostain muusta syystä poissa päivä-
31278: 
31279:      Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1995
31280: 
31281:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
31282:                                            KK 200/1995 vp                                               3
31283: 
31284: 
31285: 
31286: 
31287:                                        Tili Riksdagens Talman
31288: 
31289:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      under tillfållig frånvaro, uppbärs ingen avgift för
31290: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       annan socialservice som arrangeras med anled-
31291: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-     ning av den tillfålliga frånvaron.
31292: man Rajamäki undertecknade spörsmål nr 200:              Systemet med dagvårdsavgifter ändrades och i
31293:                                                      fråga om avgifterna övergick man tili ett system
31294:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        med fasta månadsavgifter 1.8.1990. Grundprin-
31295:        att ändra principerna för dagvårdsavgif-      cipen för ändringen var att avgiften vad gäller
31296:        ter i förordningen om klientavgifter inom     dagvård i fortsättningen baserar sig på principen
31297:        social- och hälsovården så att frånvaro i     om "avgift för reservering av vårdplats" varvid
31298:        mer än 10 dagar på grund av sjukdom           tillfållig frånvaro inte gottgörs. Ur familjesyn-
31299:        alltid berättigar tili en sänkning av må-     punkt ansågs det dock vara rättvisare att stadga
31300:        nadsavgiften?                                 att den avgift som uppbärs för en månad som
31301:                                                      innefattar flera dagars sjukdom eller för en må-
31302:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        nad då barnet av någon annan orsak varit frånva-
31303: anföra följande:                                     rande hela månaden är mindre än den normala
31304:                                                      månadsavgiften.
31305:    I 4 § förordningen om klientavgifter inom soci-       Grundprincipen för ändringen anges i statsrå-
31306: al- och hälsovården (912/92) sägs att för dag-       dets föredragningspromemoria om ändring av
31307: hemsvård och familjedagvård av barn kan upp-         förordningen (29.6.1990/613). Enligt denna var
31308: bäras en månadsavgift enligt klientens betal-        avsikten att förenkla systemet med k1ientavgifter
31309: ningsförmåga och familjens storlek.                  så att avgiften inte längre fastställs en1igt antalet
31310:    Om uppbörden av avgift för frånvarotid stad-      verksamhetsdagar. Avgiften uppbärs enbart i
31311: gas i förordningens 32 §. Inom barndagvården         form av en månadsavgift och i vissa situationer
31312: uppbärs månadsavgiften även under tilifållig         uppbärs bara hälften av månadsavgiften.
31313: frånvaro. Om ett barn på grund av sin sjukdom är         Social- och hälsovårdsministeriet anser att
31314: borta från dagvården en längre tid än tio dagar i    ovan nämnda principer för fastställande av av-
31315: en kalendermånad, uppbärs i avgift hälften av        gifterna för barndagvård fortfarande är ända-
31316: den månadsavgift som stadgas för dagvården.          målsenliga. Utöver detta vili ministeriet framhål-
31317: När frånvaro som beror på sjukdom pågår en hei       la att kommunerna redan enligt nuvarande av-
31318: kalendermånad uppbärs ingen avgift. Om barnet        giftsstadganden enligt egen prövning kan fast-
31319: av någon annan orsak är borta från dagvården         ställa månadsavgiften tili förmån för familjerna.
31320: hela kalendermånaden, uppbärs i avgift hälften       I förordningen stadgas enbart om avgifternas
31321: av månadsavgiften. När dagvårdsavgift uppbärs        maximibelopp.
31322: 
31323:      Helsingfors den 17 oktober 1995
31324: 
31325:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
31326:                                           KK 201/1995 vp
31327: 
31328: Kirjallinen kysymys 201
31329: 
31330: 
31331: 
31332: 
31333:                                   Aittoniemi: Karjalaisten heimosotureiden paluumuutto-oikeudesta
31334: 
31335: 
31336: 
31337:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
31338: 
31339:    Ylipäällikkö Mannerheim lupasi jatkosodan        Karjalassa. Seura-lehdessä on julkaistuna myös
31340: aikana Suomen kansalaisuuden kaikille suomen-       seitsemän muun vastaavan heimosoturin nimet
31341: sukuisille sotavangeille, jotka liittyivät Suomen   ja osoitteet Aunuksen Karjalassa.
31342: armeijan riveihin. Sodanjälkeen osa sotavankei-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31343: na Suomen armeijaan liittyneistä heimosotureis-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31344: ta pakeni Ruotsiin, mutta yli 600 heimosoturia      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31345: jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliittoon.           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31346:    Inkeriläiset heimosoturit ovat päässeet muut-
31347: tamaan paluumuuttajina Suomeen, mutta muut                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
31348: suomensukuiset heimosoturit, jotka osallistuivat            siin ylipäällikkö Mannerheimin taholta
31349: Suomen puolesta sotatoimiin aikaisemmin mai-                jatkosodan aikana annetun lupauksen lu-
31350: nitulla tavalla, ovatjääneet vaille Mannerheimin            nastamiseksi, jonka mukaan myös muut
31351: lupauksen lunastamista. Seura-lehti kertoo ar-              kuin inkeriläiset jatkosotaan Suomen
31352: tikkelissaan "Henkipaton paluu" (Seura n:o 39,              joukoissa osallistuneet heimosoturit ovat
31353: 29.9.1995) muun muassa yhdestä tällaisesta hei-             kelvolliset saamaan ns. paluumuuttajan
31354: mosoturista, Heimopataljoona 3:n soturista Jus-             aseman halutessaan muuttaa maaham-
31355: si Agapitovista, joka asuu Yllöisissä Aunuksen              me, jota ovat aikanaan puolustaneet?
31356: 
31357:       Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1995
31358:                                           Sulo Aittoniemi
31359: 
31360: 
31361: 
31362: 
31363:  250261
31364: 2                                        KK 201/1995 vp
31365: 
31366: 
31367: 
31368: 
31369:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
31370: 
31371:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     hakenut oleskelulupaa Suomeen- kaikki haki-
31372: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      jat ovat olleet inkerinsuomalaisia. Sota-arkiston
31373: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    mukaan kaikkiaan on myönnetty yli 1 800 ulko-
31374: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittonie-     maalaisen rintamasotilastunnusta - suurin osa
31375: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       hakijoista on ollut ruotsalaisia ja virolaisia.
31376: 201:                                               Asuinpaikakseen Viron on ilmoittanut noin 740
31377:                                                    veteraania, joista osa on inkerinsuomalaisia, ja
31378:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     Venäjän tai IVY:n noin 80 veteraania, jotka ovat
31379:        siin ylipäällikkö Mannerheimin taholta      saaneet em. tunnuksen. Sota-arkiston mukaan
31380:        jatkosodan aikana annetun lupauksen lu-     karjalaista syntyperää olevia veteraaneja on ollut
31381:        nastamiseksi, jonka mukaan myös muut        hakijoiden joukossa vain muutama. Todennä-
31382:        kuin inkeriläiset jatkosotaan Suomen        köisesti kuitenkin pääosin Venäjän Karjalassa
31383:        joukoissa osallistuneet heimosoturit ovat   on vielä elossa joitakin kymmeniä veteraaneja,
31384:        kelvolliset saamaan ns. paluumuuttajan      jotka eivät tätä tunnusta syystä tai toisesta ole
31385:        aseman halutessaan muuttaa maaham-          hakeneet.
31386:        me, jota ovat aikanaan puolustaneet?            Katson, että niille karjataisille ja muille entisen
31387:                                                    Neuvostoliiton alueella asuville, Suomen jou-
31388:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       koissa taistelleille veteraaneille, jotka todistetta-
31389: vasti seuraavaa:                                   vasti ovat palvelleet Suomen vuosien 1939--45
31390:                                                    sodissa vapaaehtoisina, tulee myöntää oleskelu-
31391:    Suomeen on muuttanut inkerinsuomalaisia         lupa Suomeen ulkomaalaislain 18 §:n 1 momen-
31392: niin kutsuttuina paluumuuttajina vuodesta 1990.    tin 4 kohdan mukaisesti, jolloin muu erityinen
31393: Inkerinsuomalaisten maahanmuuttoon on sovel-       syy puoltaa luvan myöntämistä.
31394: lettu ulkomaalaislain 18 §:n 1 momentin 1 koh-         Valtioneuvosto on tehnyt päätökset 1054/90,
31395: taa, jonka mukaan määräaikainen oleskelulupa       366/92 ja 1340/94 eräiden Suomeen muuttavien
31396: voidaan myöntää ulkomailla henkilölle, jos ulko-   henkilöiden toimeentulotuen sekä heille annetun
31397: maalaisella on suomalainen syntyperä.              sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustannusten
31398:    Suomalaiseksi ja täten paluumuuttoon oikeu-     korvaamisesta. Viimeksi mainittu päätös koskee
31399: tetuksi on katsottu henkilö, jonka neljästä iso-   siis vain inkerinsuomalaisia sotaveteraaneja.
31400: vanhemmasta ainakin yksi on todistettavasti            Sosiaali- ja terveysministeriö selvittää mah-
31401: kansallisuudeltaan suomalainen.                    dollisuuksia mainitun valtioneuvoston päätök-
31402:    Inkerinsuomalaiset, Suomenjoukoissa taistel-    sen muuttamiseksi siten, että kaikille entisen
31403: leet sotaveteraanit ovat em. kriteerien nojalla    Neuvostoliiton alueella asuville, Suomen vuosien
31404: myös voineet muuttaa Suomeen. Heitä on per-        1939--45 sodissa vapaaehtoisesti palvelleille ve-
31405: heenjäsenet mukaan lukien muuttanut Suomeen        teraaneille ja heidän aviopuolisoilleen taattaisiin
31406: noin 30 henkeä. Merkittävä osa veteraaneista       maassamme samat asumiseen ja toimeentuloon
31407: asuu Punkaharjun kuntoutussairaalan yhteyteen      sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvät
31408: heille kunnostetuissa asunnoissa.                  etuudet kuin inkerinsuomalaisille heimoveteraa-
31409:    Ulkomaalaisviraston tietojen mukaan yhtään      neille valtioneuvoston 21.12.1994 tekemän pää-
31410: karjalaista syntyperää olevaa Suomen joukoissa     töksen nojalla on jo järjestetty.
31411: taistellutta Venäjällä asuvaa veteraania ei ole
31412: 
31413:      Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1995
31414: 
31415:                                                             Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
31416:                                              KK 201/1995 vp                                            3
31417: 
31418: 
31419: 
31420: 
31421:                                          Tili Riksdagens Talman
31422: 
31423:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       veteran av karelsk härkomst som krigade i de
31424: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         finska truppema och är bosatt i Ryssland - de
31425: lem av statsrådet översänt riksdagsman Aittonie-       sökande haralla varit ingermanlänningar. Enligt
31426: mis skriftliga spörsmål nr 201 av följande lydelse:    krigsarkivet har totalt över 1 800 utlänningens
31427:                                                        frontmannatecken beviljats- majoriteten av de
31428:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         sökande har varit svenskar eller ester. Estland
31429:        att infria det löfte som överbefälhavaren       har anmälts som boplats av 740 veteraner, en del
31430:        Mannerheim gav under fortsättningskri-          av vilka är ingermanlänningar, och Ryssland el-
31431:        get enligt vilket soldater som tillhörde        ler OSS av 80 veteraner som har fått det ovan
31432:        även andra med finnama besläktade folk          nämnda tecknet. Enligt krigsarkivet har det fun-
31433:        än ingermanlänningama och som under             nits bara några få veteraner av karelsk härkomst
31434:        fortsättningskriget deltog i de finska          bland de sökande. Sannolikt lever det ändå fort-
31435:        truppema kan få status som s.k. återflyt-       farande, i huvudsak i Östkarelen, några tiotal
31436:        tare om de vili flytta tili vårt land som de    veteraner som av en eller annan orsak inte har
31437:        i tiden försvarade?                             ansökt om detta tecken.
31438:                                                            Jag anser att de karelska och andra veteraner
31439:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt           bosatta i det foma Sovjetunionens område som
31440: följande:                                              krigade i de finska truppema och som bevisligen
31441:                                                        tjänstgjorde som friviliiga i de finska krigen
31442:     Tili Finland har det flyttat ingermanlänningar     1939-45 skall beviljas uppehållstilistånd i Fin-
31443: som så kallade återflyttare ända sedan 1990. På        land enligt 18 § 1 mom. 4 punkten utlänningsla-
31444: ingermanlänningamas invandring har man till-           gen, då något annat särskilt skäl talar för att
31445: lämpat 18 § 1 mom. 1 punkten utlänningslagen           tilistånd kan beviljas.
31446: enligt viiken en person får beviljas tidsbegränsat         Statsrådet har fattat beslut 1054/90, 366/92
31447: uppehållstilistånd utomlands om utlänningen är         och 1340/94 om ersättning för utkomststöd tili
31448: av finsk härkomst.                                     vissa personer som flyttar tili Finland samt för
31449:     Man har ansett att finsk och således berättigad    särskilda kostnader för social- och hälsovård
31450: tili återflyttning är den person av vars far- och      som givits dem. Det sistnämnda beslutet angår
31451: morföräldrar, fyra tili antalet, minst en bevisligen   alltså bara ingerman1ändska krigsveteraner.
31452: är finsk medborgare.                                       Social- och hälsovårdsministeriet utreder möj-
31453:     De ingermanländska krigsveteraner som kri-         ligheter att ändra nämnda statsrådets beslut så
31454: gade i de finska truppema har med stöd av ovan         att alla veteraner bosatta i det foma Sovjetunio-
31455: nämnda kriterier också kunnat flytta tili Finland.     nens område som tjänstgjorde som friviliiga i de
31456: Cirka 30 av dem, inklusive familjemedlemmar,           finska krigen 1939-45 samt deras makar skall
31457: har flyttat tili Finland. En betydande del av vete-    garanteras samma förmåner i vårt land i anslut-
31458: ranema bor i de bostäder som har renoverats för        ning tili boende och utkomst samt social- och
31459: dem och ligger i samband med rehabiliterings-          hälsovård som redan har ordnats för ingerman-
31460: sjukhuset i Punkaharju.                                ländska veteraner med stöd av statsrådets beslut
31461:     Enligt utlänningsverkets uppgifter har uppe-       av 21.12.1994.
31462: hållstilistånd i Finland inte ansökts av en enda
31463: 
31464:      Helsingforsden 17 oktober 1995
31465: 
31466:                                                                    Inrikesminister Jan-Erik Enestam
31467:                                          KK 202/1995 vp
31468: 
31469: 
31470: Kirjallinen kysymys 202
31471: 
31472: 
31473: 
31474: 
31475:                                  Smeds: Upseerikoulutuksen kehittämisestä
31476: 
31477: 
31478: 
31479:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
31480: 
31481:    Puolustusministeriön järjestelyosaston pääl-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31482: likkö Ilkka Puukka on äskettäin julkisuudessa      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31483: esittänyt käsityksiään upseerikoulutuksen uudis-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31484: tamisesta ja siihen liittyen Lappeenrannassa si-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31485: jaitsevan Maanpuolustusopiston lakkauttami-
31486: sesta. Puukan esittämän mallin mukaan kaikki                 Ovatko puolustusministeriön järjeste-
31487: upseerit kävisivät saman korkeakoulun ja suorit-          lyosaston päällikön esittämät ajatukset
31488: taisivat siellä joko alemman tai ylemmän korkea-          upseerikoulutuksen kehittämisestä ja sii-
31489: koulututkinnon. Alempi tutkinto perustuisi ny-            hen liittyen Lappeenrannan Maanpuo-
31490: kyiseen Maanpuolustusopiston tutkintoon ja                lustusopiston lakkauttamisesta puolus-
31491: ylempi vastaisi kadettikoulua.                            tusministeriön yleisen näkemyksen mu-
31492:    Upseerikoulutuksen kehittämistä on pohdittu            kaisia, ja
31493: jo kauan pääesikunnan päällikön asettamassa                  millaisessa aikataulussa upseerikoulu-
31494: työryhmässä, mutta selkeää ratkaisuesitystä työ-          tusta ollaan uudistamassa?
31495: ryhmä ei ole toistaiseksi tehnyt.
31496: 
31497:       Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1995
31498:                                           Sakari Smeds
31499: 
31500: 
31501: 
31502: 
31503:  250261
31504: 2                                          KK 202/1995 vp
31505: 
31506: 
31507: 
31508: 
31509:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
31510: 
31511:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tetään kaksi ja puoli vuotta kestävänä kurssina
31512: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        johon kuuluu kuuden kuukauden pituinen har.
31513: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      joittelujakso.
31514: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sakari              Puolustusministeriö muiden ministeriöider
31515: Smedsin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         tavoin suunnittelee vastuullisena erilaisia vaihto·
31516: n:o 202:                                             ehtoja hallinnonalansa toimintojen kehittämi·
31517:                                                      seksi myös pidemmällä aikavälillä. Henkilöstö·
31518:           Ovatko puolustusministeriön järjeste-      ja koulutusjärjestelmissä muutosten toteuttami·
31519:        lyosaston päällikön esittämät ajatukset       nen kestää yleensä hyvin pitkään. Kun muutos·
31520:        upseerikoulutuksen kehittämisestä ja sii-     ten vaikutukset alkavat näkyä 5-10 vuoden ku·
31521:        hen liittyen Lappeenrannan Maanpuo-           luttua siitä, kun asiasta on käyty alustavaa kes.
31522:        lustusopiston lakkauttamisesta puolus-        kustelua, niin hankkeiden loppuunsaattaminer
31523:        tusministeriön yleisen näkemyksen mu-         voi kestää jopa useita kymmeniä vuosia. TäU
31524:        kaisia, ja                                    taustaa vasten hallinnonalan asianomaiset virka·
31525:           millaisessa aikataulussa upseerikoulu-     miehet ovat pohtineet erilaisia vaihtoehtoj~
31526:        tusta ollaan uudistamassa?                    muun muassa upseereiden ja opistoupseereider
31527:                                                      henkilöstö- ja koulutusjärjestelmän kehittämi·
31528:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         seksi pitkällä aikavälillä.
31529: vasti seuraavaa:                                         Tähän liittyen on tullut esille yhtenä vaihtoeh·
31530:                                                      tona puolustusministeriön järjestelyosastot
31531:    Puolustusministeriön toimialaan kuuluu puo-       päällikön julkituoma ajatus yhtenäisestä koulu·
31532: lustusministeriöstä annetun asetuksen 6 §:n pe-      tusjärjestelmästä. Myös eräät henkilöstöjärjestö.
31533: rusteella muun muassa koko puolustushallinnon        jen puheenjohtajat ovat esittäneet julkisuudess~
31534: toimintojen ja organisaatioiden kehittäminen         samansuuntaisia näkemyksiä. Tässä asiassa pit·
31535: sekä henkilöstöpolitiikka ja -hallinto sekä niiden   kän aikavälin henkilöstöpolitiikka sekä siiher
31536: kehittäminen. Tähän liittyen puolustusministe-       liittyvät järjestelmäkysymykset ovat alustavier
31537: riölle kuuluu osaltaan puolustusvoimien henki-       keskustelujen kohteena, eikä niihin liittyen oh
31538: löstöjärjestelmän ja organisaatioiden kehittämi-     tehty mitään periaatteellisia kannanottoja ta
31539: nen siten, että ne sopeutuvat myös ympäröivässä      päätöksiä. Mitä tulee kysymyksessä mainittuur
31540: yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin. Henki-        pääesikunnan valmistelutyöhön, siinä tarkoitet·
31541: löstöjärjestelmänja organisaatioiden kehittämis-     taneen opistoupseereiden ammatillisen jatko·
31542: asiat kuuluvat edellä mainitun asetuksen sekä        koulutuksen valmistelua. Upseereiden ammatil·
31543: puolustusministeriön työjärjestyksen mukaan          linen peruskoulutus on juuri uudistettu. Ensim
31544: puolustusministeriönjärjestelyosaston päällikön      mäiset uusimuotoisen koulutuksen läpikäynee1
31545: toimialaan.                                          yliluutnautit valmistuivat vuonna 1995,ja uusit.
31546:    Upseereiden ja opistoupseereiden ammatilli-       tu jatkokoulutus tulee kokonaisuudessaan käyt.
31547: nen koulutus maanpuolustuksen tarpeisiin ta-         töön vuosina 1996-1997. Opistoupseereider
31548: pahtuu hallinnonalan omin voimavaroin. Upsee-        ammatillinen peruskoulutus on myös uudistettt
31549: reiden ja opistoupseereiden ammatillinen perus-      vuoden 1989 alusta lukien.
31550: koulutus toteutetaan tällä hetkellä erillisinä           Tietämäni mukaan puheena olevassa uutislä·
31551: kursseina. Myös sisäänpääsyvaatimukset ovat          hetyksessä ei ole mainittu mitään Lappeenran·
31552: erilaiset.                                           nassa sijaitsevan Maanpuolustusopiston lak
31553:    Upseerin tutkinto on ylempi korkeakoulutut-       kauttamisesta eikä sellaisia suunnitelmia sisäll)
31554: kinto, joka suunnitellaan ja järjestetään neljä      myöskään puolustusvoimien rationalisointi- j~
31555: vuotta kestävänä kurssina. Opistoupseerin tut-       kehittämisohjelmaan.
31556: kintoonjohtava koulutus suunnitellaanjajärjes-
31557: 
31558:      Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1995
31559: 
31560:                                                                     Puolustusministeri Anneli Taina
31561:                                             KK 202/1995 vp                                               3
31562: 
31563: 
31564: 
31565: 
31566:                                         Tili Riksdagens Talman
31567: 
31568:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      men planeras och anordnas som en kurs viiken
31569: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        omfattar två och ett halvt år och tili viiken hör ett
31570: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      sex månaders praktikavsnitt.
31571: man Sakari Smeds undertecknade spörsmål nr               Försvarsministeriet har i likhet med de övriga
31572: 202:                                                  ministerierna ansvaret för planeringen av olika
31573:                                                       alternativ när det gäller att utveckla det egna
31574:            Överensstämmer de tankar som chefen        förvaltningsområdets funktioner också på längre
31575:         för försvarsministeriets organisationsav-     sikt. Att förverkliga förändringar i personal- och
31576:         delning har framfört om hur officersut-       utbildningssystem tar i allmänhet mycket lång tid
31577:         bildningen borde utvecklas och i sam-         i anspråk. Om verkningarna av förändringarna
31578:         band därmed om indragning a v F örsvars-      börjar synas 5-10 år efter att förberedande dis-
31579:         institutet i Villmanstrand med försvars-      kussioner om frågan har förts, kan slutförandet
31580:         ministeriets allmänna syn, och                av projektet räcka upp tili flera tiotal år. Mot
31581:            viiken är tidtabellen för reformeringen    denna bakgrund har de tjänstemän som saken
31582:         av officersutbildningen?                      gäller på förvaltningsområdet diskuterat olika
31583:                                                       alternativ bl.a. beträffande utvecklandet av offi-
31584:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         cerarnas och institutofficerarnas personal- och
31585: anföra följande:                                      utbildningssystem på lång sikt.
31586:                                                          I samband härmed har den tanke om ett enhet-
31587:    Tili försvarsministeriets verksamhetsområde        ligt utbildningssystem som chefen för försvars-
31588: hör enligt 6 § förordningen om försvarsministe-       ministeriets organisationsavdelning fört fram ta-
31589: riet bl.a. utvecklandet av funktionerna och orga-     gits upp som ett altemativ. Också vissa av ordfö-
31590: nisationerna inom hela försvarsförvaltningen          randena för personalorganisationerna har i of-
31591: samt personalpolitiken och -förvaltningen och         fentligheten fört fram liknande synpunkter. 1
31592: utvecklandet av dem. 1 samband härmed skall           denna fråga är personalpolitiken på lång sikt
31593: försvarsministeriet för sin del utveckla försvars-    samt därtill hörande organisationsfrågor före-
31594: maktens personalarrangemang och organisatio-          mål för förberedande diskussioner, och några
31595: ner på så sätt att de harmonierar också med de        principiella ställningstaganden eller beslut har
31596: förändringar som sker i det omkringliggande           inte varit aktuella i detta sammanhang. Vad be-
31597: samhället. Frågor som gäller utvecklandet av          träffar det beredningsarbete som nämns i spörs-
31598: personalarrangemang och organisationer hör            målet torde detta avse beredningen av institutof-
31599: enligt den ovan nämnda förordningen samt för-         ficerarnas fackliga vidareutbildning. Officerar-
31600: svarsministeriets arbetsordning tili det verksam-     nas fackliga grundutbildning har nyligen refor-
31601: hetsområde för vilket chefen för försvarsministe-     merats. De första premiärlöjtnanterna som full-
31602: riets organisationsavdelning ansvarar.                gjort den nya typen av utbildning blev fårdiga
31603:     Officerarnas och institutofficerarnas yrkesut-    1995 och den förnyade vidareutbildningen tas i
31604: bildning för försvarets behov ges med hjälp av        sin helhet i bruk 1996--97. Också institutoffice-
31605: förvaltningsområdets egna resurser. Officerar-        rarnas fackliga grundutbildning har förnyats
31606:  nas och institutofficerarnas fackliga grundut-       från och med början av 1989.
31607: bildning ges för närvarande i form av skilda kur-        Så vitt jag vet nämndes i den aktuella nyhetsut-
31608:  ser. Också inträdeskraven är olika.                  sändningen ingenting om en eventuell indragning
31609:     Officersexamen är en högre högskoleexamen         av Försvarsinstitutet i Villmanstrand, inte heller
31610:  som planeras och anordnas som en fyraårig kurs.      ingår planer på något sådant i försvarsmaktens
31611:  Den utbildning som Ieder tili institutofficersexa-   rationaliserings- och utvecklingsprogram.
31612: 
31613:        Helsingforsden 19 oktober 1995
31614: 
31615:                                                                       Försvarsminister Anneli Taina
31616:                                              KK 203/1995 vp
31617: 
31618: Kirjallinen kysymys 203
31619: 
31620: 
31621: 
31622: 
31623:                                     Aittoniemi: Karvian Suomijärven kunnostamisesta
31624: 
31625: 
31626: 
31627:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
31628: 
31629:     Pääministeri Paavo Lipponen on vastatessaan        suunnittelun tuiieen valmiiksi jo jouh;kuussa
31630: kirjallisten kysymysten käsittelyä koskevaan ky-       1992. Ministeri Haaviston vastauksessa taas to-
31631: symykseeni 44/1995 vp korostanut annettavien           detaan, että se on oHut edelleen lausunnoilla ja
31632: vastausten huolellista valmistelua ja korostanut       sitä täydennetään ja tarkistetaan vielä siten, että
31633: asiasta annetun eri ministeriöille useitakin ohjei-    se tulee valmiiksi vuonna 1996. Vastauksen mu-
31634: ta ja hän on tässä nimenomaisessa vastauksessa         kaan myös maanomistajien kanssa on vielä neu-
31635: allekirjoittaneelle korostanut vastauksen kah-         voteltu.
31636: dessa viimeisessä kappaleessa hallituksen vas-             Asia saattaa olla näin, mutta on vahvasti
31637: tuuta annettujen vastausten oikeellisuuden suh-        epäiltävissä, että asiassa on sorruttujuuri siihen,
31638: teen.                                                  mistä olen yrittänyt kysymykselläni 44/1995 vp
31639:     Karvian kunnassa sijaitsevan Suomijärven           huomauttaa: allekirjoitettu Hämeen ympäristö-
31640: kunnostusta koskevassa asiassa olen tehnyt val-        keskuksen asiasta antama lausuma ministerin ai-
31641: tioneuvostolle 8 päivänä syyskuuta kirjallisen         Iekirjoituksella asiaa sen enemmälti tarkistamat-
31642: kysymyksen. Kysymyksen ydin on ollut siinä,            ta.
31643: että saamieni tietojen mukaan suunnitelmat Kar-            Vastaus saattaa olla sisällöltään oikeakin,
31644: vian Suomijärven kunnostamiseksi ovat valmis-          mutta se on syytä tarkistaa.
31645: tuneet Tampereen vesi- ja ympäristöpiirissä jo             Edellä olevan ja pääministeri Lipposen kirjal-
31646: joulukuussa 1992, mutta sen jälkeen mahdolli-          liseen kysymykseeni 44/1995 vp antaman vas-
31647: sesti henkilöristiriitojen vuoksi hautautuneet         tauksen perusteeliaja valtiopäiväjärjestyksen 37
31648: jonkun virkamiehen pöytälaatikkoon.                    §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioittavasti
31649:     Ministeri Pekka Haavisto on vastannut minul-       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
31650: le 29 päivänä lokakuuta 1995 päivätyllä, mutta jo      vaksi seuraavan kysymyksen:
31651: viime perjantaina 29.9.1995 minulle toimitetulla
31652: ns. esivastauksella. Kovin pyöreässä ja osin seka-                Minkälaisia lausuntopyyntöjä ja miltä
31653: vassa vastauksessa pääasia kiteytetään seuraa-                 tahoilta Karvian Suomijärven kunnos-
31654: vaan lauseeseen: "Suunnitelma oli lausunnolla ja               tussuunnitelmasta on pyydetty ajalla
31655:  sitä täydennetään ja tarkistetaan vielä siten, että           1.1.1993-8.9.1995,ja keiden maanomis-
31656:  se tulee valmiiksi Hämeen ympäristökeskuksen                  tajien kanssa on dokumentoidusti neuvo-
31657:  mukaan vuonna 1996."                                          teltu sekä mitä täydennyksiäja tarkistuk-
31658:     Kysymykseni sisältämien tietojen ja vastauk-               sia suunnitelmaan on näiden toimenpitei-
31659:  sen välillä on selkeä ristiriita. Olen väittänyt              den johdosta tehty tai ollaan tekemässä?
31660: 
31661:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1995
31662: 
31663:                                              Sulo Aittoniemi
31664: 
31665: 
31666: 
31667: 
31668: 250261
31669: 2                                         KK 203/1995 vp
31670: 
31671: 
31672: 
31673: 
31674:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
31675: 
31676:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Hämeen ympäristökeskuksesta, vesistöyksi-
31677: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       kön päällikkö Markku Vainiolta, saadun tiedon
31678: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     mukaisesti on Karvian Suomijärven kunnostus-
31679: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      suunnitelmasta pyydetty lausunnot 1.1.1993-
31680: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       8.9.1995 välisenä aikana Turun ja Porin läänin-
31681: n:o 203:                                            hallitukselta, Karvian kunnalta ja Satakuntalii-
31682:                                                     tolta sekä Turun kalastuspiiriltä.
31683:           Minkälaisia lausuntopyyntöjä ja miltä         Maanomistajien kanssa asiasta on neuvoteltu
31684:        tahoilta Karvian Suomijärven kunnos-         puhelimitse ja paikan päällä tavattaessa, eikä
31685:        tussuunnitelmasta on pyydetty ajalla         näistä tavanomaiseen kanssakäymiseen kuulu-
31686:        1.1.1993-8.9.1995,ja keiden maanomis-        vista neuvotteluista ja yhteydenotoista ole tehty
31687:        tajien kanssa on dokumentoidusti neuvo-      muistioita.
31688:        teltu sekä mitä täydennyksiä ja tarkistuk-       Karvian Suomijärven kunnostussuunnitelma
31689:        sia suunnitelmaan on näiden toimenpitei-     perustuu pitkälti siihen, että se täyttyy keväisin
31690:        den johdosta tehty tai ollaan tekemässä?     tulvavesistä ja sen pinta pysyisi penkereen avulla
31691:                                                     nykyistä vedenkorkeutta ylempänä. Vesimäärän
31692:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        riittävyys tähän on varmistettava hydrologisin
31693: vasti seuraavaa:                                    mittauksin. Lisääntyvän vesimäärän vaikutukset
31694:                                                     alapuoliseen vesistöön tulisi vielä arvioida riittä-
31695:    Ympäristöministeriö on vastannut 2.10.1995       vän laajasti.
31696: Karvian Suomijärven kunnostussuunnitelmasta             Näiden tarkistusten ja täsmennysten jälkeen
31697: tehtyyn kysymykseen n:o 144/1995 vp.                suunnitelma on valmis.
31698:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1995
31699: 
31700:                                                               Ympäristöministeri Pekka Haavisto
31701:                                             KK 203/1995 vp                                            3
31702: 
31703: 
31704: 
31705: 
31706:                                         Tili Riksdagens Talman
31707: 
31708:   I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Tavastlands miljöcentral Markku Vainio har
31709: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           utlåtanden om planen för restaurering av Suo-
31710: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       mijärvi under tiden 1.1.1993-8.9.1995 begärts
31711: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-          av länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän,
31712: mål nr 203:                                           Karvia kommun, Satakuntaliitto samt Åbo
31713:                                                       fiskeridistrikt.
31714:           Vilket slags utlåtanden har under tiden        Med markägarna har underhandlingar förts i
31715:        1.1.1993-8.9.1995 begärts och av vem           telefon och vid sammanträffanden i terrängen,
31716:        om planen för restaurering av sjön Suo-        och några promemorior har inte gjorts upp om
31717:        mijärvi i Karvia, och med vilka markäga-       dessa diskussioner och kontakter, som hör till det
31718:        re har dokumenterade underhandlingar           sedvanliga umgänget.
31719:        förts, och vilka kompletteringar och jus-         Planen för restaurering av Suomijärvi i Kar-
31720:        teringar i planen har gjorts eller håller på   via bygger i stor utsträckning på att sjön un-
31721:        att göras med anledning av dessa åtgär-        der våren fylls genom översvämning och på att
31722:        der?                                           dess yta med hjälp av en jordvall kan hållas
31723:                                                       högre än den nuvarande vattennivån. Att vat-
31724:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       tenvolymen blir tillräcklig måste säkerställas
31725: anföra följande:                                      genom hydrologiska mätningar. De verkningar
31726:                                                       som en ökad vattenvolym kan ha längre ned i
31727:    Miljöministeriet har 2.10.1995 besvarat spörs-     stråten bör ytterligare bedömas i tillräcklig
31728: mål nr 144/1995 rd beträffande planen för restau-     omfattning.
31729: rering av sjön Suomijärvi i Karvia.                      Efter dessa revideringar och preciseringar är
31730:    Enligt uppgift av chefen för vattenenheten vid     planen fårdig.
31731: 
31732:      Helsingforsden 20 oktober 1995
31733: 
31734:                                                                       Miljöminister Pekka Haavisto
31735:                                             KK 204/1995 vp
31736: 
31737: Kirjallinen kysymys 204
31738: 
31739: 
31740: 
31741: 
31742:                                    Pulliainen: Kattovalaisimien sähköturvallisuuden parantamisesta
31743: 
31744: 
31745: 
31746:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
31747: 
31748:    Suomessa kuolee vuosittain sähköiskuihin           on tiettävästi jo lailla velvoitettu asentamaan pis-
31749: muutama henkilö, kun he asentavat uusia valai-        tokkeet.
31750: simia ns. sokeripaloihin. Ongelmaa ei olisi, jos         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31751: sähkövirta olisi ennen asennusyritystä katkaistu      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31752: pääkytkimestä. Näin ei kuitenkaan aina tehdä          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31753: joko tietämättömyydestä tai välinpitämättömyy-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31754: destä.
31755:    Ongelma poistuisi kokonaan, jos sokeripalan                    Aikooko Hallitus valmistella lain-
31756: sijasta käytettäisiin pistokkeita. Nytkin sokeri-              muutoksen, joka veivoittaisi korvaa-
31757: palat voitaisiin korvata pistokkeilla, mutta kun               maan kattovalaisimien ns. sokeripalat
31758: siihen ei velvoiteta, niin näin ei tehdä. Ruotsissa            pisto kkeilla?
31759: 
31760:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1995
31761: 
31762:                                             Erkki Pulliainen
31763: 
31764: 
31765: 
31766: 
31767: 250261
31768: 2                                         KK 204/1995 vp
31769: 
31770: 
31771: 
31772: 
31773:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
31774: 
31775:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kysymyksessä mainittuja valaisinpistorasioita.
31776: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        Sähköturvallisuussäännöksien yleisen periaat-
31777: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      teen mukaisesti uudet säännökset eivät edellytä
31778: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-      kunnossa olevien aikanaan määräysten mukais-
31779: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o     ten asennuksien muuttamista. Kaikkien vanho-
31780: 204:                                                 jen ns. sokeripalojen pakollinen korvaaminen
31781:                                                      pistorasioilla ja pistokkeilla aiheuttaisi useiden
31782:           Aikooko Hallitus valmistella lain-         satojen miljoonien markkojen kustannukset.
31783:        muutoksen, joka veivoittaisi korvaa-             Uudempi kauppa- ja teollisuusministeriön
31784:        maan kattovalaisimien ns. sokeripalat         päätös sähköasennusten turvallisuudesta ( 1396/
31785:        pisto kkeilla?                                94) perustuu kansainvälisiin rakennusten sähkö-
31786:                                                      asennuksia koskeviin määräyksiin. Näissä on
31787:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         pyrkimyksenä yleisten ED-periaatteiden mukai-
31788: vasti seuraavaa:                                     sesti rajoittaa kansalliset poikkeussäännökset
31789:                                                      mahdollisimman vähäisiksi. Kansainvälisten
31790:    Rakennusten sähköasennuksia koskevat ylei-        säännöksien mukaan valaisinpistorasioiden
31791: set turvallisuusvaatimukset on annettu sähkölain     käyttö ei ole pakollista, mutta määräyksiä täy-
31792: (319179, muutettuna 1067/90) nojalla kauppa- ja      dentävässä kansallisessa käsikirjassa esitetään
31793: teollisuusministeriön päätöksellä sähköasennus-      valaisinpistokytkimien käyttö hyvänä ratkaisu-
31794: ten turvallisuudesta (1396/94). Kyseinen päätös      na.
31795: korvaa sähköasennusten osalta aikaisemman               Sähkötarkastuskeskuksen sähkötapaturmia
31796: kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen säh-      koskevien yksityiskohtaisten tietojen mukaan
31797: köturvallisuusmääräyksistä (205174), jota saa        kattovalaisimen kytkemisestä ei ole ainakaan 25
31798: kuitenkin noudattaa vielä 1. 7.1997 asti.            viimeisen vuoden aikana aiheutunut kuolemaan
31799:    Sähkötarkastuskeskuksen antamissa em. säh-        johtaneita tapaturmia.
31800: köturvallisuusmääräyksiä koskevan päätöksen             Edustaja Pulliaisen esittämä vaara on näin
31801: (205/74) 20 §:ää täydentävissä määräyksissä on       ollen otettu huomioon nykyisen sähkölain nojal-
31802: ollut vaatimus: "Asuinhuoneissa ja vastaavissa       la annetuissa sähköasennuksia koskevissa tekni-
31803: kuivissa palo- ja räjähdysvaarattornissa tiloissa    sissä määräyksissä ja ohjeissa.
31804: on huoneiston haltijan liitettäväksi tarkoitettu-       1.11.1995 toimintansa aloittavan turvateknii-
31805: jen valaisimien kattovalopisteet ja yli 1,7 m:n      kan keskuksen tehtävänä on uutena valtion vi-
31806: korkeudella olevat seinävalopisteet varustettava     ranomaisena valvoa myös sähköturvallisuuden
31807: valaisinpistorasioilla."                             kehittymistä. Tarvittaessa on mahdollista no-
31808:    Näin ollen uusissa ja uusituissa huoneisto-       peastikin antaa uusia sähköturvallisuutta koske-
31809: asennuksissa on viime vuosina ollut käytettävä       via viranomaisohjeita.
31810: 
31811:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1995
31812: 
31813:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
31814:                                            KK 204/1995 vp                                                 3
31815: 
31816: 
31817: 
31818: 
31819:                                        Tili Riksdagens Talman
31820: 
31821:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            a vses i spörsmålet. Enligt den allmänna principen
31822: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande            för elsäkerhetsföreskrifterna förutsätter de nya
31823: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        bestämmelserna inte ändringar av installationer
31824: dagsman Erkki Pulliainen undertecknade spörs-          som är i skick och på sin tid varit föreskriftsenli-
31825: må1 nr 204:                                            ga. Om det föreskrivs att alla gamla s.k. sockerbi-
31826:                                                        tar skall bytas ut mot stickproppar och uttag,
31827:           Har Regeringen för avsikt att bereda         innebär detta kostnader om hundratals miljoner
31828:        en 1agändring som förp1iktar tili utbyte        mark.
31829:        av de för taklampor avsedda s.k. socker-            Det senare beslutet av handels- och industri-
31830:        bitarna mot stickproppar?                       ministeriet om elinstallationers säkerhet (1396/
31831:                                                        94) grundar sig på internationella bestämmelser
31832:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt          om byggnaders elinstallationer. Enligt allmänna
31833: anföra fö1jande:                                       EU-principer syftar dessa tili att nationella un-
31834:                                                        dantagsstadganden skall begränsas så långt möj-
31835:    De allmänna säkerhetskraven i fråga om bygg-        ligt. Enligt de internationella bestämmelserna är
31836: naders elinstallationer har med stöd av ellagen        inte stickkontakter för belysningsarmaturer obli-
31837: (319/79, ändr. 1067/90) fastställts i hande1s- och     gatoriska, men i den nationella handbok som
31838: industriministeriets beslut om e1installationers       kompletterar bestämmelserna presenteras stick-
31839: säkerhet (1396/94). Bes1utet ersätter för elinsta1-    k~mtakter (lampanslutningsdon) som en god lös-
31840: 1ationers vidkommande handels- och industrimi-         nmg.
31841: nisteriets tidigare beslut om elsäkerhetsföreskrif-        Enligt de detaljerade uppgifter som Elinspek-
31842: ter (205/74), som dock ännu får iakttas till den 1     tionscentralen har om elolyckor har det åtmin-
31843: juli 1997.                                             stone inte under de senaste 25 åren skett någon
31844:    1 Elinspektionscentralens kompletterande an-        sådan olycka vid installering av takarmaturer
31845: visningar till 20 § i ovan nämnda beslut om elsä-      som skulle ha lett tili döden.
31846: kerhetsföreskrifter (205/74) har följande krav in-         Den fara som riksdagsman Pulliainen hänvi-
31847: gått: "1 bostadsrum och liknande tarra icke            sar tili har m.a.o. beaktats i de tekniska föreskrif-
31848: brand- eller explosionsfarliga utrymmen skall          ter och anvisningar om elinstallationer som har
31849: takljuspunkter och på över 1,7 m höjd över golvet      meddelats med stöd av nuvarande ellag.
31850: befintliga väggljuspunkter, tili vilka avsetts att         Säkerhetsteknikcentralen, som inleder sin
31851: utrymmets innehavare ansluter belysningsarma-          verksamhet 1.11.1995, har tili uppgift att som ny
31852: turer, förses med belysningsuttag."                    statlig myndighet övervaka också elsäkerhetens
31853:    1 nya och förnyade installationer i lägenheter      utveckling. Vid behov är det möjligt att även
31854: har det därför under de senaste åren varit nöd-        snabbt meddela nya myndighetsanvisningar som
31855: vändigt att använda sådana stickkontakter som          gäller elsäkerheten.
31856: 
31857:      Helsingforsden 24 oktober 1995
31858: 
31859:                                                       Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
31860:                                          KK 205/1995 vp
31861: 
31862: Kirjallinen kysymys 205
31863: 
31864: 
31865: 
31866: 
31867:                                  Pulliainen: Euroopan unionin maataloustukien maksatuksesta
31868: 
31869: 
31870: 
31871:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
31872: 
31873:    Suomen maatalous on nyt osa Euroopan            kille,joka ottaisi rahat vastaan EU:ltaja välittö-
31874: unionin yhteistä voimakkaasti tukipainotteista     mästi maa- ja metsätalousministeriöitä saatujen
31875: maatalouspolitiikkaa. EU:lla on osoittautunut      virkavastuulla tehtyjen luettelojen mukaan lait-
31876: olevan vaikeuksia sisäisessä päätöksenteossaan,    taisi rahat maksuun sillä vaihtokurssilla, millä
31877: mikä on sellaisenaan viivästyttänyt tukirahojen    EU on rahat Suomeen toimittanut.
31878: maksamista suomalaisillekin tuottajille.              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31879:    Tämä viivästys ei ole kuitenkaan ainoa. On-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31880: gelmia on myös Suomen päässä, missä valtioval-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31881: ta tukee johdannaismarkkinoilla epäonnistunut-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31882: ta Postipankkia kierrättämällä maksuvälityksen
31883: sitä kautta. Postipankki kaipaa tukea valtioval-              Aikooko Hallitus toimia niin, että Eu-
31884: lalta, mutta tämä on hoidettava esim. sen pää-              roopan unionilta tulevien maatalouden
31885: omaa korottamalla eikä keinotekoisia toimeksi-              tukirahojen edelleenmaksatus tuottajille
31886: antoja järjestämällä.                                       annetaan Suomen Pankille välikäsien vä-
31887:    Nykyinen maksatusongelma voitaisiin pois-                hentämiseksi ja maksatuksen nopeutta-
31888: taa antamalla tekninen maksatus Suomen Pan-                 miseksi?
31889: 
31890:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1995
31891:                                          Erkki Pulliainen
31892: 
31893: 
31894: 
31895: 
31896: 250261
31897: 2                                        KK 205/1995 vp
31898: 
31899: 
31900: 
31901: 
31902:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
31903: 
31904:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Euroopan unionin yhteinen maatalouspoli-
31905: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      tiikka rahoitetaan EU:n budjetista maatalouden
31906: olette 3 päivänä lokakuuta 1995 päivätyn kir-      ohjaus- ja tukirahaston kautta. Koska EU:n ra-
31907: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   hoitus saadaan vasta jälkikäteen jäsenvaltioiden
31908: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Pulliaisen      raporttien perusteella, maksatusviiveen välttä-
31909: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 205:      miseksi tukiosaston menot maksetaan ensin jä-
31910:                                                    senvaltion kansallisista varoista. Maksatuksesta
31911:           Aikooko Hallitus toimia niin, että Eu-   huolehtii maa- ja metsätalousministeriön tieto-
31912:        roopan unionilta tulevien maatalouden       palvelukeskus, ja maksuliikenne on annettu Pos-
31913:        tukirahojen edelleenmaksatus tuottajille    tipankin tehtäväksi. Suomen Pankki ei ole 1970-
31914:        annetaan Suomen Pankille välikäsien vä-     luvun lopun jälkeen hoitanut yksittäisiä maksu-
31915:        hentämiseksi ja maksatuksen nopeutta-       liikennepalveluja. Tämänkaltaisten tehtävien ei
31916:        miseksi?                                    ole Suomessa katsottu kuuluvan keskuspankille.
31917: 
31918:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
31919: vasti seuraavaa:
31920:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1995
31921: 
31922:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
31923:                                            KK 205/1995 vp                                           3
31924: 
31925: 
31926: 
31927: 
31928:                                        Tili Riksdagens Talman
31929: 
31930:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        Europeiska unionens gemensamma jord-
31931: ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrivelse av den      brukspolitik finansieras över EU:s budget via
31932: 3 oktober 1995 till vederbörande medlem av           utvecklings- och garantifonden för jordbruket.
31933: statsrådet översänt följande av riksdagsman Pul-     Eftersom EU-finansieringen inte fås förran i ef-
31934: liainen undertecknade spörsmål nr 205:               terhand på basis av rapporter från medlemstater-
31935:                                                      na, betalas garantisektionens utgifter först av
31936:           Ämnar Regeringen handla så att vida-       medlemsstatens nationella medel för att undvika
31937:        rebetalningen av Europeiska unionens          eftersläpningar i utbetalningen. Utbetalningen
31938:        jordbruksstöd tili producenterna upp-         sköts av jord- och skogsbruksministeriets infor-
31939:        dras åt Finlands Bank i syfte att eliminera   mationstjänstcentral, och betalningsrörelsen har
31940:        mellanhänder och påskynda utbetalning-        uppdragits åt Postbanken. Finlands Bank har
31941:        en?                                           inte skött enskilda betalningsrörelsetjänster se-
31942:                                                      dan slutet av 1970-talet. 1 Finland har uppgifter
31943:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        av detta slag inte ansetts ankomma på central-
31944: anföra följande:                                     banken.
31945: 
31946:      Helsingforsden 24 oktober 1995
31947: 
31948:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
31949:                                           KK 206/1995 vp
31950: 
31951: Skriftligt spörsmål 206
31952: 
31953: 
31954: 
31955: 
31956:                                   Nyby: Om ökad användning av obligatoriska idrottsförsäkringar
31957: 
31958: 
31959: 
31960:                                       Tili Riksdagens Talman
31961: 
31962:    Svåra idrottsolyckor kan förorsaka samhället     försäkringar. Fallskärmshoppning kan utgöra
31963: stora kostnader. Olyckor som leder tili dödsfall    ett exempel.
31964: förorsakar för de anhöriga utöver sorgen också i       Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
31965: vissa fall ekonomiska förpliktelser. Enligt Fin-    ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
31966: lands Bollförbunds stadgar måste en fotbollsspe-    ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
31967: lare vara försäkrad för att erhålla spelarlicens.   följande spörsmål:
31968: Det här gäller alla åldersgrupper. Försäkringen
31969: tas i allmänhet av spelarens förening och gäller              Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
31970: för ett år. Också i andra idrottsgrenar tiliämpas          ta för att bruket av obligatoriska idrotts-
31971: samma system. F ör många sporter som sannolikt             försäkringar blir allmännare?
31972: är farligare än fotboll finns inga obligatoriska
31973: 
31974:      Helsingforsden 3 oktober 1995
31975: 
31976:                                             Mats Nyby
31977: 
31978: 
31979: 
31980: 
31981: 250261
31982: 2                                         KK 206/1995 vp
31983: 
31984: Kirjallinen kysymys 206                                                                   Suomennos
31985: 
31986: 
31987: 
31988: 
31989:                                   Nyby: Pakollisten urheiluvakuutusten käytön lisäämisestä
31990: 
31991: 
31992: 
31993:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
31994: 
31995:    Vaikeat urheilutapaturmat voivat aiheuttaa       köisesti ovat jalkapalloa vaarallisempia, ei kui-
31996: yhteiskunnalle suuria kustannuksia. Kuolemaan       tenkaan ole pakollisia vakuutuksia. Laskuvarjo-
31997: johtaneista tapaturmista koituu omaisille surun     hyppy voi olla yhtenä esimerkkinä.
31998: lisäksi joissakin tapauksissa myös taloudellisia       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31999: velvoitteita. Suomen Palloliiton sääntöjen mu-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32000: kaan jalkapallonpelaajan tulee pelaajalisenssin     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32001: saadakseen olla vakuutettu. Tämä koskee kaik-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32002: kia ikäryhmiä. Vakuutuksen ottaa tavallisesti pe-
32003: laajan yhdistys, ja se on voimassa vuoden. Myös               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32004: muissa urheilulajeissa sovelletaan samaa järjes-           ryhtyä, jotta pakollisten urheiluvakuu-
32005: telmää. Monissa urheilulajeissa, jotka todennä-            tusten käyttö yleistyisi?
32006: 
32007:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1995
32008: 
32009:                                              Mats Nyby
32010:                                              KK 206/1995 vp                                              3
32011: 
32012: 
32013: 
32014: 
32015:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
32016: 
32017:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tamassa olivat sosiaali- ja terveysministeriön li-
32018: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           säksi työministeriö, opetusministeriö, urheilujär-
32019: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         jestöt, työeläke-ja tapaturmavakuutusjärjestel-
32020: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mats Ny-           mä sekä keskeiset työmarkkinajärjestöt.
32021: byn näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o               Sopimuksessa urheilijoiden sosiaaliturvalain-
32022: 206:                                                    säädännön seurannasta sosiaali- ja terveysminis-
32023:                                                         teriö ja Suomen Liikunta ja Urheilu ry. sopivat 1
32024:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         päivänä kesäkuuta 1995, että Suomen Liikunta
32025:         ryhtyä, jotta pakollisten urheiluvakuu-         ja Urheilu ry. valvoo vakuuttamisvelvollisuuden
32026:         tusten käyttö yleistyisi?                       toteuttamista, pitää vakuutusyhtiöiden ilmoitta-
32027:                                                         mista vakuutuksista seura- ja urheilijarekisteriä,
32028:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            valvoo vakuutusyhtiön tarjoamien vakuutusten
32029: vasti seuraavaa:                                        tason riittävyyttä, huolehtii lainsäädännön to-
32030:                                                         teuttamisen edellyttämästä tiedottamisesta, hoi-
32031:     Vuoden 1995 toukokuun alusta tuli voimaan           taa muut urheilijoiden sosiaaliturvalainsäädän-
32032: urheilijoiden sosiaaliturvaa koskeva lainsäädän-        nön edellyttämät sille kuuluvat tehtävät sekä an-
32033: tö (372-375/95). Uudistuksessa oli lähtökohta-          taa vuosittain helmikuun loppuun mennessä
32034: na, että pakollisen vakuuttamisen piiriin kuuluu        edellistä kalenterivuotta koskevan kertomuksen
32035: sellainen urheileminen, josta saatava ansiotulo         sosiaali- ja terveysministeriölle urheilijoiden so-
32036: muodostaa henkilön pääasiallisen toimeentulon.          siaaliturvan toteuttamisesta.
32037: Tällaisena markkamääräisenä rajana pidetään                Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n antaman il-
32038: 56 640 markkaa kalenterivuodessa. Jos ansio jää         moituksen mukaan Suomessa harrastetaan jär-
32039: tätä pienemmäksi, katsotaan sen olevan osoitus          jestäytyneen urheilun piirissä noin 65:ttä eri ur-
32040: siitä, että urheileminen tapahtuu pääasiassa har-       heilulajia. Lisäksi uusina harrastusmuotoina
32041: rastuspohjalta. Tulo voi olla saatu usealta mak-        ovat vuoristokiipeily ja benji-hypyt, joiden har-
32042: sajataholta. Järjestelmä kohtelee siten eri urhei-      rastajat eivät ole organisoituneet. Tehdyn tutki-
32043: lumuotoja periaatteessa samalla tavoin.                 muksen mukaan 19-65-vuotiaista suomalaisis-
32044:     Harrastusluontoinen urheilutoiminta, jota           ta noin 15 % harrastaa liikuntaa urheiluseurois-
32045: pakollinen vakuutusturva ei koske, voidaan edel-        sa. Noin 20% osallistuu kunnan, työpaikan, yk-
32046: leen nykyiseen tapaan turvata vapaaehtoisella           sityisten yritysten ja muiden tahojen järjestä-
32047: lisenssivakuutuksella. Tarve pakollisen sosiaali-       mään liikuntaan. Suurimman ryhmän muodos-
32048: turvan ulottamiseen urheiluun vaihtelee lajikoh-        tavat ne, jotka liikkuvat omatoimisesti yksin tai
32049: taisesti. Samoin vaihtelee myös eri urheilumuo-         ryhmässä. Nuorista alle 19-vuotiaista 46% har-
32050:  tojen taloudellinen kantokyky tällaisen sosiaali-      rastaa liikuntaa urheiluseuroissa.
32051:  turvan kustantamiseen. Siksi uudistuksessa pää-           Liikuntajärjestöt voivat ottaa vastuun ainoas-
32052:  dyttiin ratkaisuun, jolla urheilijoille järjestetään   taanjäsentensä vakuutuskysymyksistä. Muut lii-
32053:  urheiluseurojen toimesta otettavana pakollisella       kunnanharrastajat joutuvat itse huolehtimaan
32054:  vakuutuksella oma kohtuullisen tasoinen sosiaa-        harrastuksiensa aiheuttamista riskeistä. Yleinen
32055:  liturva. Tällöin voidaan ottaa huomioon lajikoh-       suunta näyttää olevan, että täysipainoisesti ur-
32056:  taiset erityispiirteet, sosiaaliturvan tarve eri ur-   heilutoimintaan osallistuvat henkilöt eli kilpaur-
32057:  heilumuotojen piirissä ja eri urheilutoiminnan         heilijat ovat yleensä liittonsa tapaturmavakuu-
32058:  muotojen taloudellinen kantokyky. Sosiaalitur-         tuksen piirissä. Joissakin lajeissa huolehditaan
32059:  van tulee kattaa vakuutusturva työkyvyttömyy-          myös lasten ja nuorten tapaturmavakuutuksista
32060:  den, peli- tai urheilukyvyttömyyden sekä per-          pakollisen vakuutuksen muodossa. Tavanomai-
32061:  heenhuoltajan kuoleman varalta.                        nen aikuisten lisenssivakuutus kattaa tapatur-
32062:      Uudistus perustuu laajaan urheilutoiminnan         man aiheuttamat hoitokulut 15 000 markkaan
32063:   keskeisten intressitahojen näkemykseen urheili-       saakka. Pysyvästä haitasta korvataan kertakor-
32064:  joiden sosiaaliturvan järjestämisestä. Sitä raken-     vauksena 60 000 markkaa ja kuolemantapauk-
32065: 4                                          KK 206/1995 vp
32066: 
32067: sessa 10 000 markkaa. Lisenssimaksu on tällai-       muotoihin, joissa kysymys on työsuhteessa ta-
32068: sessa tapauksessa 170 markkaa vuodessa. Va-          pahtuvasta ammattimaisesta urheilusta. Suomen
32069: kuutusmaksujen korvaussummat riippuvat la-           Liikunta ja Urheilu ry:n helmikuussa annettavan
32070: jien tapaturma-alttiudesta.                          raportin perusteella sosiaali- ja terveysminis-
32071:    Liikunta on kansanterveyttä ja toimintakykyä      teriöllä on mahdollisuus ensimmäisen kerran
32072: lisäävä toiminto. Sosiaali- ja terveysministeriön    kartoittaa ne ongelmat, jotka liittyvät tämän pa-
32073: mahdollisuudet valvoa vakuutusturvan olemas-         kollisen vakuutuksen täytäntöönpanoon.
32074: saoloa ovat kuitenkin rajoittuneet niihin urheilu-
32075: 
32076:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1995
32077: 
32078:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
32079:                                               KK 206/1995 vp                                                5
32080: 
32081: 
32082: 
32083: 
32084:                                           Tili Riksdagens Talman
32085: 
32086:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          nisteriet, undervisningsministeriet, idrottsorga-
32087: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-           nisationerna, representanter för arbetspensions-
32088: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         och olycksfallsförsäkringssystemen samt de cen-
32089: man Mats Nyby undertecknade spörsmål nr 206:             trala arbetsmarknadsorganisationerna med och
32090:                                                          lade grunden tili revisionen.
32091:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-             1 avtalet om uppföljning av socialskyddslag-
32092:         ta för att bruket av obligatoriska idrotts-      stiftningen för idrottsmän avtalade social- och
32093:         försäkringar blir allmännare?                    hälsovårdsministeriet och Finlands ldrott rf den
32094:                                                          1 juni 1995 att Finlands ldrott rf övervakar efter-
32095:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            1evnaden av försäkringsplikten, för ett förenings-
32096: anföra följande:                                         och idrottsmannaregister över de försäkringar
32097:                                                          försäkringsbolagen har anmält, övervakar att det
32098:    Socialskyddslagstiftningen för idrottsmän             försäkringsskydd försäkringsbolagen erbjuder
32099: (372-375/95) trädde i kraft vid ingången av maj          är tillräckligt, ger den information som genom-
32100: 1995. Utgångspunkten för revisionen var att den          förandet av lagstiftningen kräver, sköter övriga
32101: obligatoriska försäkringsplikten skall omfatta           uppgifter som enligt socialskyddslagstiftningen
32102: sådan idrott där inkomsterna av idrotten utgör           för idrottsmän ankommer på föreningen samt
32103: den huvudsakliga utkomsten för personen ifrå-            avger före utgången av februari varje år till soci-
32104: ga. lnkomstgränsen för detta är 56 640 mk per            al- och hälsovårdsministeriet en redogörelse för
32105: kalenderår. Om inkomsten är mindre, anses detta          hur socialskyddet för idrottsmän har tiligodo-
32106: bevisa att utövandet av idrott i huvudsak är en          setts under det föregående kalenderåret.
32107: hobby. lnkomsten kan härröra från flera olika               Enligt uppgift av Finlands Idrott rf utövas i
32108: utbetalare. Sålunda behandlas olika idrottsfor-          Finland inom ramen för den organiserade idrot-
32109: mer i princip enligt samma villkor.                      ten ca 65 olika idrottsgrenar. 1 fråga om nya
32110:    ldrottsutövning av hobbynatur, som alltså             idrottsgrenar, såsom bergsbestigning och bungy-
32111: inte omfattas av det obligatoriska försäkrings-          hopp, saknas organiserad verksamhet. Enligt en
32112: skyddet, kan fortfarande enligt gällande praxis          undersökningutövarca 15 %avfinländarnamel-
32113: tryggas genom en friviliig licensförsäkring. Beho-       lan 19 och 65 år någon form av idrott i en idrotts-
32114: vet av att utsträcka det obligatoriska socialskyd-       förening. Cirka 20 % deltar i idrott som ordnas
32115: det tili idrotten varierar från gren tili gren. Likaså   av kommunen, arbetsplatsen, privata företag el-
32116: varierar även den ekonomiska bärkraften för oli-         ler andra instanser. Den största gruppen består
32117: ka idrottsformer beträffande finansieringen av           av dem som motionerar på egen hand, antingen
32118: ett dylikt socialskydd. Därför stannade man i            ensamma eller i grupp. Av ungdomar under 19 år
32119: samband med revisionen för en lösning enligt             utövar 46 % idrott i någon idrottsförening.
32120: viiken idrottarna tryggas ett rimligt socialskydd           ldrottsorganisationerna kan bära ansvar en-
32121: genom obligatoriska försäkringar som tas av              dast för försäkringsfrågor som gäller deras egna
32122: idrottsföreningarna. Detta möjliggör att särdra-         medlemmar. De övriga motionärerna är tvungna
32123: gen för olika idrottsgrenar, behovet av social-          att själva svara för de risker som deras hobbyer
32124: skydd inom ramen för olika idrottsformer och             medför. En allmän riktlinje är att personer som
32125: den ekonomiska bärkraften i fråga om de olika            på allvar ägnar sig åt idrottsverksamhet, dvs.
32126: formerna av idrottsverksamhet beaktas. Social-           tävlingsidrottarna, i allmänhet omfattas av sitt
32127: skyddet bör täcka försäkringsskyddet för arbets-         förbunds olycksfallsförsäkring. lnom vissa gre-
32128: oförmåga eller oförmåga att spela eller idrotta          nar tas också olycksfallsförsäkring för barn och
32129: samt i händelse av familjeförsörjares dödsfall.          ungdomar i formen av en obligatorisk försäk-
32130:    Revisionen grundar sig på den syn de centrala         ring. En vanlig licensförsäkring för vuxna täcker
32131: intressegrupperingarna inom idrotten har på              vårdkostnaderna tili följd av ett olycksfall upp tili
32132: ordnandet av socialskydd för idrottsmän. Utöver          15 000 mk. F ör bestående men ersätts 60 000 mk
32133:  social- och hälsovårdsministeriet var arbetsmi-         som engångsersättning och vid dödsfall 10 000
32134: 6                                          KK 206/1995 vp
32135: 
32136: mk. 1dylika fall är licensavgiften 170 mk om året.     idrottsgrenar där det är fråga om sådan profes-
32137: Försäkringspremierna och ersättningsbeloppen           sionell idrott som utövas i arbetsförhållande.
32138: beror på hur riskfylld idrottsgrenen är.               Med stöd av den rapport som Finlands Idrott rf
32139:   Motion är en verksamhet som främjar folkhäl-         avger i februari har social- och hälsovårdsminis-
32140: san och funktionsförmågan. Social- och hälso-          teriet för första gången möjlighet att kartlägga de
32141: vårdsministeriets möjligheter att övervaka bru-        problem som anknyter till verkställandet av den-
32142: ket av försäkringsskydd är dock begränsat till de      na obligatoriska försäkring.
32143: 
32144:      Helsingforsden 24 oktober 1995
32145: 
32146:                                                      Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
32147:                                             KK 207/1995 vp
32148: 
32149: Kirjallinen kysymys 207
32150: 
32151: 
32152: 
32153: 
32154:                                    Aittoniemi: Alkoholin nauttimisesta yleisellä paikalla
32155: 
32156: 
32157: 
32158:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
32159: 
32160:     Uutta alkoholilakia säädettäessä tapahtui         tevat olevansa lain voiman oikealla puolella.
32161: paha virhe. Kysymys on alkoholijuoman nautti-         Uhmasta ja näyttämisen halusta on tulossa paha
32162: misen sallimisesta yleisellä paikalla. Virhettä on    riesa yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle.
32163: pyritty korjaamaan paikallisten järjestyssääntö-         Virheet pitäisi aina mitä nopeimmin korjata.
32164: jen kautta, mutta tilanne on muuttunut entistä           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32165: kirjavammaksi.                                        tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
32166:     Nauttiruiskiellon voimassaolon aikaankin al-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32167: koholijuomaa on nautittu yleisellä paikalla, kui-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32168: tenkin häveliäästi ja salaillen kuten maalaisisän-
32169: tä linja-autossa aikanaan: hän nosti hatun kasvo-                Aikooko Hallitus jo lyhyenä aikana
32170: jensa eteen naukun ottaessaan. Jokainen huoma-                saatujen kovin negatiivisten kokemusten
32171: si sen ehkä paremminkin kuin ilman hattutemp-                 perusteella antaa eduskunnalle esityksen
32172:  pua, mutta asia ei herättänyt pahennusta, koska              alkoholilain muuttamisesta siten, että al-
32173:  siinä olivat salailun ja häveliäisyyden elementit.           koholijuomien nauttiminen yleisellä pai-
32174:     Nytjätkät ja mimmit Kolmen sepän patsaalla                kalla tulisi kielletyksi koko maassa, kuten
32175: ja puistoissa kiroavat, rementelevät ja säikyttele-           on ollut laita aikaisemman lain ollessa
32176:  vät erityisesti vanhempia naisihmisiä, koska tun-            voimassa?
32177: 
32178:       Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1995
32179: 
32180:                                             Sulo Aittoniemi
32181: 
32182: 
32183: 
32184: 
32185:  250261
32186: 2                                            KK 207/1995 vp
32187: 
32188: 
32189: 
32190: 
32191:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
32192: 
32193:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kaasti. Erityisesti tämän vuoden alkupuolella
32194: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          poliisilla on ollut erilaisia näkemyksiä mahdolli-
32195: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        suuksistaan puuttua sellaiseenkin alkoholin
32196: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         nauttimiseen, josta aiheutuneet järjestysongel-
32197: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          mat ovat olleet näkyviä. Myöskään kuntien ny-
32198: n:o 207:                                               kyisissä järjestyssäännöissä ei nauttimiskiellosta
32199:                                                        ole määrätty yhtenäisen linjan mukaisesti.
32200:            Aikooko Hallitus jo lyhyenä aikana              Uusi kunnallislaki on tullut voimaan 1.7.1995.
32201:         saatujen kovin negatiivisten kokemusten        Sen mukaan valtuusto voi yleisen järjestyksen ja
32202:         perusteella antaa eduskunnalle esityksen       turvallisuuden edistämiseksi hyväksyä järjestys-
32203:         alkoholilain muuttamisesta siten, että al-     sääntöjä, joiden rikkomisesta voidaan tuomita
32204:         koholijuomien nauttiminen yleisellä pai-       sakkoon sen mukaan kuin erikseen säädetään.
32205:         kalla tulisi kielletyksi koko maassa, kuten        Järjestyssäännön antaminen on harkinnanva-
32206:         on ollut laita aikaisemman lain ollessa        raista. Suomen Kuntaliitto on lähettänyt järjes-
32207:         voimassa?                                      tyssäännön mallia koskevan kirjeen kunnan- ja
32208:                                                        kaupunginhallituksille.
32209:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               Määräyksen tarpeellisuus tulee harkita pai-
32210: vasti seuraavaa:                                       kallisesti. Jos asia ei ole paikallisesti arvioiden
32211:                                                        ongelma, asia voidaan jättää myös uuden alko-
32212:     Tämän vuoden alkuun saakka alkoholijuomia          holilain säätelyn varaan. Alkoholilain 58 §:n 2
32213: koski kaksi erillislakia, alkoholilaki sekä laki       momentin mukaan poliisi voi, milloin yleisen jär-
32214: keskioluesta. Alkoholilakiin sisältyi yleinen kiel-    jestyksen ylläpitäminen vaatii, kieltää alkoholi-
32215: to nauttia alkoholijuomia yleisellä paikalla, mut-     juomien nauttimisen yleisellä paikalla.
32216: ta keskiolutlaissa vastaavaa kieltoa ei ollut. Kes-        Eduskunnan vastauksessa kuntalakia koske-
32217: kioluen nauttimista säänneltiin ainoastaan kun-        vaan hallituksen esitykseen eduskunta on toivo-
32218: nallisilla järjestyssäännöillä.                        nut, että pikaisesti ryhdyttäisiin valmistelemaan
32219:     Keskioluen nauttimista koskeva sääntelytapa        järjestyslakia. Järjestyslaki olisi sosiaali- ja ter-
32220: ei ollut aiheuttanutmerkittäviä ongelmia vanhan        veysministeriön mielestä oikea paikka kieltää
32221: lainsäädännön aikana. Kun uudessa lainsäädän-          päihdyttävän tai muun huumaavanaineen naut-
32222: nössä alkoholilaki ja laki keskioluesta yhdistet-      timinen yleisellä paikalla.
32223: tiin, arvioitiin alkoholijuomien yleistä nauttimis-        Alkoholilain nauttimiseen julkisilla paikoilla
32224: ta koskevat määräykset voitavan toteuttaa en-          liittyvät ongelmat ovat kuitenkin pääasiassa vain
32225: tisen keskiolutlain keinoin. Yleisen nauttimis-        osa päihteiden käytön laajaa ongelmakokonai-
32226: kiellon poistamista itse alkoholilaista perusteltiin   suutta. Nämä ongelmat eivät vähene eivätkä
32227: järjestyssääntöjen paremmalla joustavuudella ja        poistu lisäämällä järjestystoimia tai siirtämällä
32228: voimassa olleen kiellon valvonnassa ilmenneillä        alkoholin aiheuttamia ongelmia syrjään pois
32229: ongelmilla. Tarkoituksena oli varsinaista nautti-      kansalaisten silmistä. Alkoholin kulutuksen vä-
32230: mista koskevan ehdottoman kiellon sijaan ko-           hentäminen ja riittävät menetelmät alkoholion-
32231: rostaa poliisin mahdollisuuksia ja velvollisuuksia     gelmien havaitsemiseksi, niihin puuttumiseksi ja
32232: puuttua nauttimiseen liittyviin järjestyshäiriöi-      niiden hoitamiseksi ovat se tie, jolla pitkällä täh-
32233: hin.                                                   täimellä hoidetaan myös itse ongelmaa pelkkien
32234:     On kuitenkin osoittautunut, että uuden alko-       oireiden sijaan. Tämän strategian toteuttaminen
32235: holilain aikana alkoholinjulkisella paikalla naut-     on hallituksen ensisijainen tavoite, ja siihen täh-
32236: timiseen on liittynyt enemmän ongelmia kuin            dätään muun muassa sosiaali- ja terveysministe-
32237: alkoholilakia säädettäessä arvioitiin. Näihin          riössä valmisteltavana olevan laajan alkoholipo-
32238: epäkohtiin on tietenkin voitava puuttua tehok-         liittisen ohjelman laatimisella ja toteuttamisella.
32239: 
32240:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1995
32241: 
32242:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
32243:                                               KK 207/1995 vp                                            3
32244: 
32245: 
32246: 
32247: 
32248:                                           Tili Riksdagens Talman
32249: 
32250:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         synpunkter på sina möjligheter att ingripa i sådan
32251: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          förtäring av alkohoi som förorsakar ordnings-
32252: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        problem av betydande mått. Inte heller i de nuva-
32253: man Sulo Aittoniemi undertecknade sprösmål nr           rande ordningsreglerna för kommunerna har det
32254: 207:                                                    förordnats om förtäringsförbud enligt en enhet-
32255:                                                         lig linje.
32256:             Ämnar Regeringen på basis av de                 Den nya kommunallagen trädde i kraft
32257:         mycket negativa erfarenheter som erhål-         1.7.1995. Enligt den kan fullmäktige för att främ-
32258:         lits redan inom en kort tid avlåta en pro-      ja ordning och säkerhet godkänna ordningsreg-
32259:         position tili riksdagen för att ändra alko-     ler där man vid förbrytelse mot dem kan dömas
32260:         hollagen så attförtäring av alkoholdryck-       tili böter enligt vad som stadgas särskilt.
32261:         er på allmän plats skulle blir förbjuden i          Givandet av ordningsregler baserar sig på
32262:         hela Jandet såsom då den tidigare lagen         prövning. Finlands Kommunförbund har skick-
32263:         var i kraft?                                    at ett brev beträffande en modell för ordningsreg-
32264:                                                         ler tili kommun- och stadsstyrelserna.
32265:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt               Nödvändigheten av en föreskrift skall övervä-
32266: anföra följade:                                         gas lokalt. Om saken enligt loka! uppskattning
32267:                                                         inte är ett problem kan man även låta den regle-
32268:    Fram tili ingången av detta år gällde två sepa-      ras av den nya alkohollagen. Enligt 58§ 2 mom.
32269: rata lagar alkoholdrycker, alkohollagen och la-         alkohollagen kan polisen då upprätthållandet av
32270: gen om mellanöl. I alkohollagen ingick ett all-         den allmänna ordningen det kräver förbjuda för-
32271: mänt förbud att förtära alkohoi på allmän plats,        täring av alkoholdrycker på allmän plats.
32272: men i lagen om mellanöl fanns inte motsvarande              Riksdagen har i sitt svar på regeringens pro-
32273: förbud. Förtäring av mellanöl reglerades endast         postion till kommunallag önskat att man i bråd-
32274: genom kommunala ordningsregler.                         skande ordning skall börja bereda en ordnings-
32275:    Sättet att reglera förtäringen av mellanöl för-      lag. Ordningslagen vore enligt social- och hälso-
32276: orsakade inte betydande problem då den gamla            vårdsministeriets uppfattning den rätta platsen
32277: lagstiftningen gällde. Då alkohollagen och lagen        att förbjuda förtäring av rusmedel på allmän
32278: om mellanöl förenades i den nya lagstiftningen          plats.
32279: uppskattade man att bestämmelserna som gäller               Problemen kring förtäring av alkohoi på all-
32280: allmän förtäring av alkoholdrycker skulle kunna         män plats är dock i regel endast en del av den
32281: genomföras med medlen i den gamla mellanölsla-          problematiska helheten av rusmedelsmissbruk.
32282: gen. Avlägsnandet av det allmänna förtärings-           Dessa problem minskar inte genom ökade ord-
32283: förbudet ur själva alkohollagen motiverades med         ningsåtgärder eller genom att flytta de pro-
32284: en bättre flexibilitet hos ordningsreglerna och de      blem som alkoholen förorsakar från medborgar-
32285: problem som förekommit vid övervakningen av             nas ögon. En minskning av alkoholkonsumtio-
32286: förbudet. A vsikten var att i stället för det absolu-   nen och tillräckliga metoder för att observera
32287: ta förbudet som gäller egentlig förtäring betona        alkoholproblem för att ingripa i dem och sköta
32288: polisens möjligheter och skyldigheter att ingripa i     dem är de medel som på lång sikt sköter själva
32289: störning av ordningen i anslutning tili förtäring.      problemet i stället för endast symptomen. Det är
32290:    Det har dock visat sig att det har anslutit sig      regeringens primära mål att förverkliga denna
32291: mera problem tili förtäring av alkohoi på allmän        strategi och detta eftersträvas bl.a. genom upp-
32292: plats än man kunde uppskatta då alkohollagen            görandet och förverkligandet av det omfattande
32293: stiftades. Man skall förstås kunna ingripa i dessa      alkoholpolitiska program som social- och hälso-
32294: missförhållanden på ett effektivt sätt. Speciellt i     vårdsministeriet bereder.
32295: början av detta år har polisen haft olika slags
32296: 
32297:        Helsingforsden 23 oktober 1995
32298: 
32299:                                                                       Minister Terttu Huttu-Juntunen
32300:                                              KK 208/1995 vp
32301: 
32302: Kirjallinen kysymys 208
32303: 
32304: 
32305: 
32306: 
32307:                                     Pulliainen ym.: Alueellisten pääomasijoitusyhtiöiden toiminnan tu-
32308:                                         kemisesta
32309: 
32310: 
32311:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
32312: 
32313:     Kera Oy ja SITRA aloittivat 1990-luvun alus-       jopa poistettu. Kauppa- ja teollisuusministeriös-
32314: sa alueellisten riski- eli pääomasijoitusyhtiöiden     sä uskotaan, että vuoden 1994lopulla perustettu
32315: verkoston rakentamisen. Tavoitteena oli synnyt-        Suomen Teollisuussijoitus Oy huolehtisijatkossa
32316: tää tärkeimmille korkeakoulupaikkakunnille             myös alueellisten pääomasijoitusyhtiöiden pää-
32317: pääomasijoitusyhtiö, joka huolehtisi aikavien ja       omahuollosta. Mikäli Suomen Teollisuussijoitus
32318: varhaisessa kasvuvaiheessa olevien teknologia-         Oy tulee toimimaan sille hyväksyttyjen sijoitus-
32319: pohjaisten yritysten pääomamuotoisesta rahoi-          periaatteiden mukaisesti, se ei tule käytännössä
32320: tuksesta sekä tarjoaisi näille liikkeenjohdollisia     tekemään yhtään merkittävää sijoitusta olemas-
32321: palveluja.                                             sa oleviin alueellisiin pääomasijoitusyhtiöihin.
32322:     Vuonna 1993 valtioneuvosto teki omalta osal-       Tähän on kaksi merkittävää syytä: osakesalkun
32323: taan merkittävän päätöksen alueellisten pää-           arvonmäärityksen vaikeus ja sijoitusten määrä-
32324: omasijoitusyhtiöiden kehittämiseksi. Kauppa- ja        aikaisuus.
32325: teollisuusministeriölle varattiin vuoden 1994              Mikäli valtio ei tee enää sijoituksia nykyisen
32326: budjettiin määrärahat Kera Oy:lle ja SITRAlie          järjestelmän mukaisesti alueellisiin pääomasijoi-
32327: sijoitettavaksi edelleen alueellisten pääomasijoi-     tusyhtiöihin, niiden pääomien saanti käytännös-
32328: tusyhtiöiden osakepääomaan. Periaatteena oli           sä tyrehtyy. Kaupungit ja kunnat eivät todennä-
32329: se, että Kera Oy ja SITRA sijoittaisivat alueelli-     köisesti tee enää jatkosijoituksia, koska niiden
32330: siin rahastoihin yhteensä vastaavan summan             sijoituksille ei ole enää luvattua "vipuvaikutus-
32331: kuin mitä niihin saataisiin ns. yksityisiä sijoituk-   ta". Yksityistä pääomaa vastaavan valtionosuu-
32332: sia. Yksityisiksi sijoituksiksi katsottaisiin myös     den täytyisi tulla alueellisiin pääomasijoitusyh-
32333: kaupunkien ja kuntien sijoitukset. Tällä tulkin-       tiöihin automaattisesti ilman tapauskohtaista
32334: nalla haluttiin erityisesti rohkaista kaupunkeja ja    harkintaa.
32335: kuntia sijoittamaan ammattimaisesti johdettui-             Alueellisten rahastojen toiminta on käynnis-
32336: hin pääomasijoitusyhtiöihin suoran yritystuen          tynyt varsin hyvin. Ne ovat tehneet sijoituksia jo
32337: sijasta. Valtion taholta annettiin ymmärtää, että      lähes 50 pk-yritykseen. Muutamia onnistuneita
32338: järjestelmä olisi voimassa ainakin seuraavien vii-     irtaantumisiakin on jo ehditty toteuttaa. Alueel-
32339: den vuoden ajan.                                       liset pääomasijoitusyhtiöt ovat jo osoittaneet tar-
32340:     Suurimmat kaupungit ja kunnat ovat lähte-          peellisuutensa: ne kykenevät läheisyytensä vuok-
32341: neetkin kiitettävästi mukaan alueellisiin pää-         si tekemään sijoituksia varhaisemmassa vaihees-
32342: omasijoitusyhtiöihin. Alueellisia pääomasijoi-         sa kuin valtakunnalliset pääomasijoittajat. Ris-
32343: tusyhtiöitä on syntynyt kaikkiaan seitsemän.           kinotto on kuitenkin samalla tasolla.
32344: Niiden sijoituspääomat ovat yhteensä jo lähes              Pk-yritysten on todettu olevan avainasemassa
32345: 250 mmk, josta kaupunkien ja kuntien osuus on          työttömyyden vähentämisessä. Olisi erittäin vali-
32346:  lähes 100 mmk. Vuosittaisten sijoitusten on ar-       tettavaa, jos valtio luopuisi tässä vaiheessa erit-
32347: vioitu olevan 80-100 mmk, mikäli järjestelmä           täin tehokkaaksi osoittautuneesta pk-yritysten
32348:  säilyy muuttumattomana. Valtion vuosittainen          rahoitusmuodon kehittämisestä.
32349:  sijoitustarve olisi vastaavasti 40-50 mmk.                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32350:     Valtion vuoden 1996 budjetissa ei ole kuiten-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
32351:  kaan varattu lainkaan pääomia kyseiseen toi-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32352:  mintaan. Kera Oy:n osalta kyseinen momentti on        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32353: 250261
32354: 2                                      KK 208/1995 vp
32355: 
32356:          Aikooko Hallitus pitää huolen siitä,           omasijoitusyhtiöiden kehittämiseen to-
32357:       että valtio osallistuu jatkossakin pää-           teuttaessaan hallitusohjelmansa mukais-
32358:       omasijoitusosuuksin alueellisten pää-             ta työttömyyden puolittamista?
32359: 
32360:     Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1995
32361: 
32362:         Erkki Pulliainen            Tuija Pohjola                 Juhani Alaranta
32363:                                     Kari Myllyniemi
32364:                                               KK 208/1995 vp                                               3
32365: 
32366: 
32367: 
32368: 
32369:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
32370: 
32371:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           sen sektorin roolin täsmentämiseksi pääomasi-
32372: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            joitusmarkkinoilla. Tavoitteena on, että pitkällä
32373: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          tähtäyksellä julkiset pääomasijoittajat erikois-
32374: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pulliaisen          tuisivat omille vahvuusalueilleen. Erikoistumi-
32375: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o             nen voisi tapahtua toimialapohjaisesti, alueelli-
32376: 208:                                                     sesti tai kohdeyritysten teknologian tason perus-
32377:                                                          teella.
32378:            Aikooko Hallitus pitää huolen siitä,              Erikoistuminen alueellisiin pääomasijoitusyh-
32379:         että valtio osallistuu jatkossakin pää-          tiöihin merkitsisi sitä, että yksi taho selkeästi
32380:         omasijoituksin alueellisten pääomasijoi-         ottaisi vastuun alueellisen pääomasijoitustoi-
32381:         tusyhtiöiden kehittämiseen toteuttaes-           minnan kehittämisestä Suomessa. Luontevasti
32382:         saan hallitusohjelmansa mukaista työttö-         tämä tehtävä sopisi Kera Oy:lle, jolla on paras
32383:         myyden puolittamista?                            kokemus alueellisen yrittäjyyden edistämisestä
32384:                                                          sekä sen rahoittamisesta.
32385:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-                 SITRA on toiminut perustamisestaan alkaen
32386: vasti seuraavaa:                                         läheisessä yhteistyössä korkeakoulujen ja yli-
32387:                                                          opistojen kanssa, joten sille on kertynyt vahvaa
32388:    Uusien nopeasti kasvavien teknologiayritys-           osaamista yliopisto- ja korkeakoulupohjaisten
32389: ten rooli nousee keskeiselle sijalle taloudellisen       innovaatioiden kaupallistamisesta.
32390: kasvun aikaansaamisessa ja työllisyyden hoidos-              Suomen Teollisuussijoitus Oy:llä on taas niin
32391: sa. Pääomasijoitusyhtiöiden kohdeyrityksissä             kutsuttuna rahastojen rahastona erinomaiset
32392: työvoiman, liikevaihdon, viennin ja investointien        mahdollisuudet edistää uusien, mahdollisesti toi-
32393: kasvu on moninkertainen verrattuna muihin yri-           mialapohjaisten pääomasijoitusyhtiöiden synty-
32394: tyksiin. Koska pääomasijoitustoiminta on Suo-            mistä.
32395: messa vielä suhteellisen nuorta, hallitus pitää              Erikoistumisen ohella julkisilla pääomasijoi-
32396: pääomasijoitusmarkkinoiden kehittämistä tär-             tusyhtiöillä voi olla myös merkittävä rooli toimi-
32397: keänä.                                                   alan osaamisen, tehokkuuden ja kilpailun edistä-
32398:    Julkisten pääomasijoitusyhtiöiden on perus-           misessä. Yrittäjyyden edistäminen toimialalla
32399: teltua keskittää resurssinsa pääomasijoitusmark-         merkitsee hallintorakenteen kehittämistä erilli-
32400: kinoilla ensisijaisesti sellaisiin kapeikkoihin, joil-   siksi hallintoyhtiöiksi sekä niiden alaisiksi rahas-
32401: la markkinat eivät toimi. Markkinoiden toimi-            toiksi, joihin sijoitettava pääoma kanavoidaan.
32402: mattomuudesta hyvänä esimerkkinä ovat alka-                  Kauppa- ja teollisuusministeriön toimintalin-
32403: vat teknologiayritykset, joihin yksityinen pää-          jauksessa tultaneen ottamaan kantaa muun
32404: oma ei vielä kanavoidu, mikä johtuu suurista             muassa näihin kysymyksiin, jotka sivuavat mitä
32405: riskeistä ja toiminnan vähäisistä kokemuksista.          suurimmassa määrin myös alueellisten pääoma-
32406:     Alueellisilla pääomasijoitusyhtiöillä on oma         sijoitusyhtiöiden toimintaa ja niiden kehittämis-
32407: tärkeä roolinsa pääomasijoitusmarkkinoilla.              haasteita.
32408: Niihin kohdistuvat samat kehittämishaasteet                  Alueellisten pääomasijoitusyhtiöiden pää-
32409: kuin pääomasijoitusmarkkinoihin Suomessa                 omahuollon osalta on syytä vielä tuoda esiin
32410: yleensä. Tällaisia ovat yksityisen pääoman osuu-         hallituksen kolmanteen lisätalousarvioon sisäl-
32411: den kasvattaminen toimialalla, rahastojen toimi-         tyvä 10 miljoonan markan lisäysesitys alueellisil-
32412:  van minimikoon saavuttaminen hallintokulujen            le rahastoille. Lähiaikoina tultaneen käynnistä-
32413:  kattamiseksi, hallintorakenteen kehittäminen            mään myös selvitys siitä, millä edellytyksillä Suo-
32414:  sekä yrittäjyyden ja kilpailun edistäminen pää-         men Teollisuussijoitus Oy voisi kanavoida osan
32415:  omasijoitustoimialalla.                                 pääomastaan alueellisille pääomasijoitusyhtiöil-
32416:     Kauppa- ja teollisuusministeriössä valmistel-        le.
32417:  Iaan parhaillaan toimintalinjausta julkisten pää-           Tässä yhteydessä on syytä korostaa yksityisen
32418:  omasijoittajien työnjaon kehittämiseksi ja julki-       pääoman saamisen tärkeyttä alueellisiin pää-
32419: 4                                           KK 208/1995 vp
32420: 
32421: omasijoitusyhtiöihin. Institutionaalisten sijoitta-    joitustoiminnan kehittämistä. Alueellisten pää-
32422: jien ohella myös yksityishenkilöt voisivat olla        omasijoitusyhtiöiden pääomahuollon tulisi jat-
32423: ulkomaisten esimerkkien mukaisesti alkuvai-            kossa tulla pääosin yksityisistä lähteistä. Budjet-
32424: heen yritysten merkittäviä sijoittajia myös Suo-       tirahoituksen varaan toimintaa ei enää pitkän
32425: messa.                                                 päälle voida rakentaa. Suomen Teollisuussijoitus
32426:    Edellä olevan perusteella hallitus pitää tärkeä-    Oy voinee eräissä tapauksissa tehdä sijoituksia
32427: nä keinona työllisyyden edistämisessä pääomasi-        myös alueellisiin pääomasijoitusrahastoihin.
32428: 
32429:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1995
32430: 
32431:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
32432:                                              KK 208/1995 vp                                               5
32433: 
32434: 
32435: 
32436: 
32437:                                          Tili Riksdagens Talman
32438: 
32439:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       roll på riskkapitalmarknaden. Målet är att de
32440: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         offentliga kapitalinvesterarna på lång sikt skall
32441: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       specialisera sig inom egna styrkeområden.
32442: man Pulliainen m.fl. undertecknade spörsmål nr         Specialiseringen kunde ske enligt bransch, region
32443: 208:                                                   eller målföretagens teknologiska nivå.
32444:                                                            En regional specialisering skulle innebära att
32445:           Har Regeringen för avsikt att se tili att    en viss aktör klart tar ansvaret för utvecklandet
32446:        staten också i fortsättningen genom ka-         av den regionala kapitalinvesteringsverksamhe-
32447:        pitalinvesteringar deltar i utvecklandet        ten i Finland. Denna uppgift skulle falla sig na-
32448:        av regionala riskkapitalbolag när den ge-       turlig för Kera Ab, som har denmesta erfarenhe-
32449:        nomför den halvering av arbetslösheten          ten av att främja den regionala företagsamheten
32450:        som har utlovats i regeringsprogrammet?         och av att finansiera denna.
32451:                                                            SITRA har ända sedan fonden bildades haft
32452:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          nära samarbete med högskolor och universitet,
32453: anföra följande:                                       och har m.a.o. skaffat sig starka kunskaper i
32454:                                                        kommersialiseringen av universitets- och hög-
32455:    Nya, snabbt expanderande teknologiföretag           skolebaserade innovationer.
32456: har en central roll när det gäller att stimulera den       Finlands lndustriinvestering Ab har isin tur i
32457: ekonomiska tillväxten och sörja för sysselsätt-        egenskap av en s.k. fondernas fond utmärkta
32458: ningen. 1 riskkapitalbolagens målföretag är ök-        möjligheter att bidra tili uppkomsten av nya,
32459: ningen i arbetskraft, omsättning, export och in-       eventuellt branschinriktade riskkapitalbolag.
32460: vesteringar mångd ubbel jämfört med andra före-            Vid sidan av specialiseringen kan offentliga
32461: tag. Eftersom kapitalinvesteringsverksamheten i        kapitalinvesteringsbolag också ha en betydande
32462: Finland fortfarande är relativt ung, anser reger-      roll när det gäller att främja kunnandet, effektivi-
32463: ingen det vara viktigt att utveckla riskkapital-       teten och konkurrensen i branschen. Företag-
32464: marknaden.                                             samheten i branschen kan stimuleras genom att
32465:    För offentliga kapitalinvesteringsbolag är det      förvaltningsstrukturen utvecklas så att man bil-
32466: motiverat att koncentrera resurserna i första          dar särskilda förvaltningsbolag, och i deras regi
32467: hand tili sådana områden på riskkapitalmarkna-         fonder för det kapital som skall investeras.
32468: den där marknaden inte fungerar. Goda exempel              1 handels- och industriministeriets linjedrag-
32469: på bristfållig funktion är nyetablerade teknologi-     ning torde ställning tas tili bl.a. dessa frågor, som
32470: företag, tili vilka privat kapital ännu inte kanali-   i högsta grad tangerar också regionala riskkapi-
32471: seras på grund av de stora riskerna och begränsa-      talbolags verksamhet och de utmaningar de ställs
32472: de erfarenheter av verksamheten.                       inför i sitt utvecklingsarbete.
32473:    Regionala riskkapitalbolag spelar en egen vik-          Vad de regionala riskkapitalbolagens kapital-
32474: tig roll på riskkapitalmarknaden. De ställs inför      försörjning beträffar är det ännu skäl att ta upp
32475: samma utmaningar i form av utvecklingsmål som          det förslag om ett tillägg på 10 miljoner mark för
32476: riskkapitalmarknaden i Finland överlag. Sådana         regionala fonder som ingår i regeringens förslag
32477: är t.ex. målen att öka andelen privat kapital i        tili en tredje tilläggsbudget. lnom den närmaste
32478: branschen, att uppnå en fungerande minimistor-         framtiden kommer sannolikt också en utredning
32479: lek för fonderna så att de administrativa kostna-      att inledas om de förutsättningar under vilka
32480: derna kan täckas, att utveckla förvaltningsstruk-      Finlands lndustriinvestering Ab kunde kanalise-
32481: turen samt att främja företagsamheten och kon-         ra en del av sitt kapital tili regionala riskkapital-
32482: kurrensen inom riskkapitalbranschen.                   bolag.
32483:    Vid handels- och industriministeriet bereds             Det är också skäl att i detta sammanhang
32484:  som bäst en verksamhetslinje i syfte att utveckla     understryka vikten av att de regionala riskkapi-
32485:  arbetsfördelningen mellan offentliga kapitalin-       talbolagen får privat kapital. Vid sidan av institu-
32486:  vesterare och precisera den offentliga sektorns       tionelia investerare kunde också privatpersoner
32487: 6                                          KK 208/1995 vp
32488: 
32489: enligt utländsk modell också i Finland vara bety-     kapitalbolags kapitalförsörjning bör i fortsätt-
32490: dande investerare för företag i det tidiga utveck-    ningen kunna skötas huvudsakligen med hjälp av
32491: lingsskedet.                                          privata källor. Verksamheten kan inte i längden
32492:    Med stöd av vad som anförts ovan anser reger-      byggas på budgetfinansiering. Finlands Industri-
32493: ingen att utvecklandet av kapitalinvesterings-        investering Ab torde i vissa fall kunna göra inves-
32494: verksamheten är ett viktigt medel när det gäller      teringar också i regionala riskkapitalfonder.
32495: att hjälpa upp sysselsättningen. Regionala risk-
32496: 
32497:      Helsingfors den 20 oktober 1995
32498: 
32499:                                                      Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
32500:                                              KK 209/1995 vp
32501: 
32502: Kirjallinen kysymys 209
32503: 
32504: 
32505: 
32506: 
32507:                                     Lahtela ym.: Yli 55-vuotiaiden työnhakijoiden työllistymisen hel-
32508:                                        pottamisesta
32509: 
32510: 
32511:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
32512: 
32513:     Vuodesta 1989 vuoteen 1994 työllisten henki-       tus tapauksissa, joissa henkilö sairastuu jääden
32514: löiden määrä väheni Suomessa 445 OOO:Ila. Vuo-         työkyvyttömyyseläkkeelle. Samoin on myös
32515: den 1995 neljännellä vuosipuoliskolla tuotannon        työttömyyseläkkeen osalta, jossa kunnallisen
32516: arvioidaan saavuttavan vuoden 1989 keskimää-           työeläkelain mukaan viimeinen kuntatyönantaja
32517: räisen tason, ja se saadaan aikaan 400 OOO:tta         joutuu maksamaan eläkkeen tulevan ajan oikeu-
32518: pienemmällä henkilötyövoimalla. Osin tämän ja          den. Useissa tapauksissa tämä lisälasku saattaa
32519: osin väärän yhteiskuntapolitiikan vuoksi työttö-       olla kunnalle tai kaupungille useita satojatuhan-
32520: myys karkasi sietämättömäksi, millä on monia           sia markkoja henkeä kohti.
32521: heijastusvaikutuksia vielä pitkään tulevaisuudes-         Tästä onkin seurannut se, että kunnat ovat
32522: sakin.                                                 tietoisesti lähteneet iän vuoksi syrjimään tällais-
32523:     Suurtyöttömyyden pitkittyessä myös pitkäai-        ten vielä keski-iässä olevien henkilöiden lyhytai-
32524: kaistyöttömien määrä on kasvanut hyvinkin kor-         kaistakin työllistämistä mahdollisesti eläkejär-
32525: kealle tasolle, koska edellinen hallitus ei satsan-    jestelmästä johtuvan kohtuuttoman ylimääräi-
32526: nut juuri lainkaan työllistämistoimiin, jotka nyt      sen maksun pelossa.
32527: työttömyyden laajuuden vuoksi ovat lähteneet              Tältä osin eläkejärjestelmä on epäoikeuden-
32528: hitaasti käyntiin. Jo nyt on tullut liian paljon       mukainen, koska sairaustapauksissa kunta voi
32529: tapauksia, joissa henkilö on pudonnut ansiosi-         joutua hyvinkin ison tulevan ajan eläkekorvauk-
32530: donnaiselta työttömyysturvalta ja myöhemmin            sen maksajaksi sattumanvaraisesti ilman aiheut-
32531:  perusturvaltakin. Usein nämä ihmiset ovat jo          tamisperiaatetta. Samoin ei voitane pitää oikea-
32532:  pitkän päivätyön tehneitä.                            na, ettäjos kunta työllistääjonkun henkilön kuu-
32533:     Nykyisin voimassa olevan työttömyysturva-          deksi kuukaudeksi, siitä lankeaa satojentuhan-
32534:  lain mukaan jo puolen vuoden työllistäminen           sien markkojen lasku, mikäli henkilö sitten myö-
32535:  takaisi suurelle osalle mahdollisuuden päästä 55.     hemmin jää työttömyyseläkkeelle. Oikeammalta
32536:  ikävuoteen ilman viidensadan työttömyyspäivän         maalaisjärjellä ajateltuna tuntuisi, että eläke-
32537:  rajan ylittymistä, jolloin he pääsisivät "eläkeput-   maksu tulisi maksettavaksi vain henkilön työ-
32538:  keen", 60-vuotiaina työttömyyseläkkeelle ilman        suhteen ajalta.
32539:  päivärahan katkeamisen tuomaa nöyryytystä ja             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32540:  sitä myötä joutumista sosiaalitoimiston toimeen-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
32541:  tuloluukulle tai joissakin tapauksissa puolison       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32542:  tuloista riippuen kokonaan tuloja vaille.             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32543:      Kuitenkin työllistämisessä on erilaisia muure-
32544:  ja ja kynnyksiä. Esimerkkinä erääksi tällaiseksi                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32545:  työllistämismuuriksi on muodostunut jo kuu-                  ryhtyä kunnallisen työeläkejärjestelmän
32546:  denkin kuukauden työllistämisen osalta kunnal-               työllistämistä estävien kynnysten poista-
32547:  lisen työeläkelain tulevan ajan oikeuden maksa-              miseksi?
32548: 
32549:       Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1995
32550:                       Esa Lahtela                               Marjaana Koskinen
32551:                       Risto Kuisma                              Jukka Roos
32552: 
32553: 
32554: 
32555:  250261
32556: 2                                          KK 209/1995 vp
32557: 
32558: 
32559: 
32560:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
32561: 
32562:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Työttömyyseläkemaksun tarkoituksena on
32563: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kohdistaa kuntien huomiota työolojen järjestä-
32564: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      miseen ja osa-aikatyöhön eläkkeelle siirtämisen
32565: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-      sijasta. Osa kunnista oli käyttänyt työttömyys-
32566: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         eläkettä säästötavoitteidensa saavuttamiseen ja
32567: n:o 209:                                             pyrkinyt näin siirtämään kustannukset kunta-
32568:                                                      sektorin yhteisesti kannettavaksi.
32569:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           Omavastuuosuuksia ei ole perusteltua myös-
32570:        ryhtyä kunnallisen työeläkejärjestelmän       kään siirtää palvelussuhteiden kestoajan suhtees-
32571:        työllistämistä estävien kynnysten poista-     sa niille kunnille, joiden palveluksessa eläkettä
32572:        miseksi?                                      on karttunut, koska työttömyyden ja siten työky-
32573:                                                      vyttömyyseläkkeen alkaminen on seurausta vii-
32574:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          meisimmän työnantajan toimenpiteistä. Maksun
32575: taen seuraavaa:                                      tarkoituksena on olla ehkäisevänä tekijänä eläk-
32576:                                                      keen kautta tapahtuvalle saneeraamiselle. Järjes-
32577:    Kunnilla on kunnallisten viranhaltijain ja        telyn on katsottu pitkällä aikavälillä vähentävän
32578: työntekijäin eläkelain 6 §:n (958/93) mukaisesti     eläkejärjestelmän kustannuksia.
32579: yhteisvastuu kunnallisen eläkelaitoksen menois-          Erillismaksuilla on vähäinen merkitys koko
32580: ta. Jako suoritetaanjäsenyhteisöjen suorittamien     eläkejärjestelmän rahoituksen kannalta. Vuonna
32581: palkkojen, palkkioiden ja ansionmenetysten kor-      1994 työttömyyseläkkeen omavastuumaksuina
32582: vausten sekä sportteleidenja muiden eläkelaitok-     on peritty vain 73,9 miljoonaa markkaa eli 0,188
32583: sen valtuuskunnan edellä lueteltuihin rinnasta-      prosenttia palkkasummasta. Työttömyyseläke-
32584: mien ansioiden yhteismäärien suhteessa. Ennen        maksujen osuus on noin prosentti perittyjen
32585: jakoa ansiot kerrotaan valtuuskunnan vahvista-       maksujen kokonaismäärästä ja pitkäaikaistyöt-
32586: malla kertoimella. Kertoimen suuruus riippuu         tömien eläkkeistä syntynyt osuus vielä tätä pie-
32587: eläketurvan sisällöstä ja valtuuskunnan harkin-      nempi, mutta maksulla on merkitystä työnanta-
32588: nan mukaan muistakin eläkevastuisiin vaikutta-       jien kustannustietoisuuden parantamisessa.
32589: vista tekijöistä. Lain 6 a §:n (260/87) 1 momentin       Työttömyyseläkkeestä perittävä maksu on
32590: mukaan menoihin luetaan kuuluviksi myös siir-        tarpeellinen, jotta eläkkeistä aiheutuvat kustan-
32591: rot eläkevastuurahastoon.                            nukset ja suunnitelmallisen eläkkeelle siirtämisen
32592:    Valtuuskunta on 20.11.1992 päättänyt ottaa        epätarkoituksenmukaisuus olisivat kunnallisten
32593: käyttöön työttömyyseläkemaksun, jonka suu-           päättäjien tiedossa.
32594: ruudeksi tuolloin määriteltiin 35 prosenttia työt-       Työllistämistavoitteita ei edistä se, että kus-
32595: tömyyseläkkeestä aiheutuvasta eläkevastuusta.        tannusvastaavuudesta luovuttaisiin ja rahoitus-
32596: Osuutta on 26.11.1993 päätetty nostaa vuoden         rasite siirrettäisiin kuntien yhteisvastuun piiriin.
32597: 1994 alusta 60 prosenttiin eläkevastuusta. Työt-     Kuntien eläkevakuutus on ilmoittanut pitävänsä
32598: tömyyseläkemaksu peritään, jos henkilölle            mahdollisena maksuperusteiden tarkistamista,
32599: myönnetään tulevan ajan sisältävä KVTEL-             jos ongelmia ilmenee. Epäkohtia voi maksuihin
32600: työttömyyseläke,jota laskettaessa KVTEL-eläk-        liittyä erityisesti lyhytaikaisten työsuhteiden
32601: keeseen oikeuttavaa palvelusaikaa on vähintään       kohdalla. Kun ongelmiin on kiinnitetty huomio-
32602: 12 kuukautta. Maksun on velvollinen suoritta-        ta, eläkevakuutuksessa selvitetään, mitä erilaisia
32603: maan se jäsenyhteisö, jonka palvelussuhteeseen       ratkaisumalleja olisi käytettävissä epäkohtien
32604: tuleva aika liittyy.                                 selvittämiseksi.
32605: 
32606:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1995
32607: 
32608:                                                                            Ministeri Jouni Backman
32609:                                             KK 209/1995 vp                                                 3
32610: 
32611: 
32612: 
32613: 
32614:                                         Tili Riksdagens Talman
32615: 
32616:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Avsikten med arbetslöshetspensionspremien
32617: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        är att rikta kommunernas uppmärksamhet på
32618: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      ordnandet av arbetsförhåliandena och på möjlig-
32619: man Esa Lahtela m.fl. undertecknade spörsmål          heten tili deltidsarbete i stället för på pensione-
32620: nr 209:                                               ringen. En del av kommunerna hade använt ar-
32621:                                                       betslöshetpensionen tili att uppnå sina sparmål
32622:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        och hade på detta sätt försökt överföra kostna-
32623:        ta för att avskaffa de hinder inom det         derna på den korumunala sektorn som helhet.
32624:        korumunala arbetspensionssystemet som              Det är intc heller motiverat att i förhåliande till
32625:        står i vägen för en bättre sysselsättning?     längden av tjänstgöringsförhållandena överföra
32626:                                                       självriskandelarna på de kommuner, i vilkas
32627:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         tjänst pcnsionen intjänats, eftersom arbetslöshe-
32628: anföra följande:                                      ten och sålunda även arbetslöshetspensionen är
32629:                                                       en följd av den senaste arbetsgivarens åtgärder.
32630:     Enligt 6 § lagen om pension för korumunala        Avsikten med premien är att den skali vara en
32631: tjänsteinnehavare och arbetstagare (958/93) har       förebyggande faktor som motverkar sådan sane-
32632: kommunerna gemensamt ansvar för den koru-             ring som sker genom pension. På längre sikt har
32633: munala pensionsanstaltens utgifter. Förde1ning-       man ansett att arrangemanget minskar kostna-
32634: en sker i förhåliande tili de sammanlagda belop-      derna för pensionssystemet.
32635: pen av de löner, arvoden och ersättningar för             Enskilda premier har endast en ringa betydelse
32636: bortfall av förvärvsinkomst som medlemssam-           med tanke på finansieringen av hela systemet. År
32637: funden har betalt samt de sport1er och andra           1994 uppbars endast 73,9 milj. mk, dvs. 0,188%
32638: inkomster som pensionsanstaltens delegation           av lönesumman, i självriskpremier för arbetslös-
32639: jämställer med de ovan nämnda. Före fördel-           hetspensionen. Arbetslöshetspensionspremier-
32640: ningen multipliceras de ovan nämnda inkomster-        nas andel är ca en procent av det totala beloppet
32641: na med en koefficient som pensionsanstaltens          uppburna premier och den andel som uppstått av
32642: delegation har fastställt. Koefficientens storlek     de långtidsarbetslösas pensioner är ännu mindre,
32643: beror på innehållet i pensionsskyddet samt, enligt    men premien är viktig med tanke på förbättran-
32644: delegationens prövning, även på andra faktorer        det av arbetsgivarnas kostnadsmedvetenhet.
32645: som påverkar pensionsansvaren. En1igt 6 a § 1             Den premie som uppbärs för arbetslöshets-
32646: mom. (260/87) räknas tili dessa utgifter även         pensionen är nödvändig för att de korumunala
32647: överföringar till en pensionsansvarsfond.             beslutsfattarna skali vara medvetna om de kost-
32648:     Pensionsanstaltens delegation beslöt den 20       nader som pensionerna föranleder och den oän-
32649: november 1992 ta i bruk en arbetslöshetspen-          damålsenlighet som kännetecknar en metodisk
32650:  sionspremie, vars belopp då fastställdes tili 35%    pensionering.
32651:  av det pensionsansvar som arbetslöshetspensio-           Sysselsättningsmålen främjas inte av att man
32652:  nen föranleder. Den 26 november 1993 fattades        avstår från kostnadsmotsvarigheten och att fi-
32653:  beslut om att andelen, med verkan från ingången      nansieringsbelastningen överförs att omfattas av
32654:  av 1994, skali höjas till60 % av pensionsansvaret.   kommunernas gemensamma ansvar. Kommu-
32655:  Arbetslöshetspensionspremie uppbärs, om per-         nernas pensionsförsäkring har meddelat att en
32656:  sonen i fråga beviljas sådan KTAPL-arbetslös-        justering av premiegrunderna är möjlig, om det
32657:  hetspension som innefattar återstående tid och       uppstår problem. Premierna kan vara förknippa-
32658:  om det vid den tidpunkt då sagda pension uträk-      de med olägenheter i synnerhet i fråga om kortva-
32659:  nas finns minst 12 månader sådan tjänstgörings-      riga arbetsförhållanden. Då uppmärksamhet har
32660:  tid som berättigar till KT APL-pension. Det med-     fåsts vid problemen kommer pensionsförsäk-
32661:  lemssamfund, tili vars tjänstgöringsförhåliande      ringen att utreda vilka lösningsmodelier som står
32662:  den återstående tiden anknyter, är skyldigt att      tili buds för klarläggande av olägenheterna.
32663:  betala premien.
32664: 
32665:      Helsingforsden 23 oktober 1995
32666: 
32667:                                                                               Minister Jouni Backman
32668:                                                                                                                     j
32669:                                                                                                                 j
32670:                                                                                                             j
32671:                                                                                                         j
32672:                                                                                                     j
32673:                                                                                                 j
32674:                                                                                             j
32675:                                                                                         j
32676:                                                                                     j
32677:                                                                                 j
32678:                                                                             j
32679:                                                                         j
32680:                                                                     j
32681:                                                                 j
32682:                                                             j
32683:                                                         j
32684:                                                     j
32685:                                                 j
32686:                                             j
32687:                                         j
32688:                                     j
32689:                                 j
32690:                             j
32691:                         j
32692:                     j
32693:                 j
32694:             j
32695:         j
32696:     j
32697: j
32698:                                              KK 210/1995 vp
32699: 
32700: Kirjallinen kysymys 210
32701: 
32702: 
32703: 
32704: 
32705:                                     Kiljunen ym.: EU-tukien ja kansallisten tuki en aluejaotuksesta
32706: 
32707: 
32708: 
32709:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
32710: 
32711:     Loviisan kaupunki on esimerkki kunnasta,           varmistettaisiin Loviisan kaltaisten alueiden EU-
32712: joka on omilla toimillaan pyrkinyt mahdolli-           tukihankkeiden kansallinen rahoitus ja Euroo-
32713: suuksiensa mukaan lieventämään työttömyyttä            pan unionin tuen saaminen. Rakennemuutos-
32714: ja tukemaan kunnan elinkeinorakenteen kehitys-         alueiden ulkopuolella on esimerkiksi matkailu-
32715: tä. Tässä tarkoituksessa Loviisan kaupunginhal-        hankkeita lähes mahdoton saada hyväksytyiksi
32716: litus on vuoden 1994 lopussa hyväksynyt EU:n           ja toteutetuiksi edes EU-hankkeina.
32717: ns. 2-tavoitetta vastaavan ohjelman olemassa              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32718: olevan työvoimavaltaisen pienen ja keskisuuren         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
32719: teollisuuden tukemisesta.                              kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32720:     Loviisan yritystukihankkeiden toteuttamises-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32721: sa on kuitenkin ongelmia. Loviisa ei kuulu kan-
32722: sallisessa aluepoliittisessa luokittelussa määritel-             Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin saat-
32723: tyihin rakennemuutosalueisiin. Näin ollen kau-                taakseen kansallisen ja Euroopan unio-
32724: pungin EU:n yritystukihakemukset ovat kaup-                   nin tukialuejaotuksen vastaamaan toi-
32725: pa- ja teollisuusministeriön yrityspalvelupiirissä            siaan siten, että Loviisan kaltaisten kun-
32726:  samassa asemassa kuin normaalit kotimaisten                  tien EU:n tavoite 2:n mukaiset yritystuki-
32727: rakennemuutosalueiden ulkopuoliset yritystuki-                hankkeet saadaan EU-tuen piiriin, ja
32728: hakemukset huolimatta Loviisan EU-tukialue-                      aikooko Hallitus jatkaa Loviisan EU-
32729:  statuksesta. Kauppa- ja teollisuusministeriöllä ei           tukialuestatusta vuosille 1997-1999?
32730:  siis ole olemassa mitään erityisiä varoja, joilla
32731: 
32732:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1995
32733: 
32734:           Kimmo Kiljunen                  Klaus Heliberg                 Markku Markkula
32735: 
32736: 
32737: 
32738: 
32739: 250261
32740: 2                                           KK 210/1995 vp
32741: 
32742: 
32743: 
32744: 
32745:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
32746: 
32747:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            On myös syytä pitää mielessä, että Suomen on
32748: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          järkevää pyrkiä säilyttämään liikkumavaraa
32749: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        kansallisessa aluepolitiikassa. Kansalliset tar-
32750: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kiljusen          peet aluepoliittisissa aluejaoissa ovat erilaiset
32751: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           kuin EU-aluejakojen tavoitteet. Tämä johtuu
32752: 210:                                                   mm. siitä, että EU käyttää yleensä alueiden tar-
32753:                                                        kastelussa suurempia alueyksikköjä kuin me
32754:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin saat-       suomalaiset. EU:n käyttämät kriteerit EU-tavoi-
32755:         taakseen kansallisen ja Euroopan unio-         tealueiden määrittelyssä eivät ota riittävästi huo-
32756:         nin tukialuejaotuksen vastaamaan toi-          mioon maamme erityisolosuhteita kuten suurta
32757:         siaan siten, että Loviisan kaltaisten kun-     pinta-alaa, harvaa asutusta, pitkiä etäisyyksiä ja
32758:         tien EU :n tavoite 2:n mukaiset yritystuki-    Suomen mittakaavassa keskisuurten, mutta
32759:         hankkeet saadaan EU-tuen piiriin, ja           EU:n mittakaavassa pienten kaupunkien ongel-
32760:            aikooko Hallitus jatkaa Loviisan EU-        mia. Lisäksi ED-ohjelmien pitkissä aikajaksoissa
32761:         tukialuestatusta vuosille 1997-1999?           (viisi ja kolme vuotta) on vaikeaa ottaa huo-
32762:                                                        mioon nopeita kansallisia alueellisia muutoksia.
32763:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Tämän vuoksi aluepoliittisessa jaotuksessa on
32764: vasti seuraavaa:                                       oltava kansallista reagointivaraa. Ei siis ole vält-
32765:                                                        tämättä tavoiteltavaa saada aluejakoja vastaa-
32766:     Kansalliset aluejaot valmisteltiin syksyllä        maan täydellisesti toisiaan.
32767: 1993, ja ne tulivat voimaan vuoden 1994 alusta.           Nykyinen kansallinen tukialuejako on voi-
32768: EFT A-valvontaelin (ESA) vahvisti ETA-sopi-            massa toistaiseksi, mutta rakennemuutosalueet
32769: muksen edellyttämällä tavalla kansalliset alue-        on määrätty vuoden 1995 loppuun. Uudet EU
32770: jaot joulukuussa 1994. Tässä yhteydessä tuki-          tavoite 2 -ohjelmat laaditaan vuosille 1997-
32771: alueita supistettiin siten, että niillä olevan väes-    1999. Vuoden 1996 alussa on määriteltävä ohjel-
32772: tön osuus Suomen koko väestöstä on yhteensä            ma-alueet. Vuoden 1996 aikana on muutoinkin
32773: 41,6 %, josta rakennemuutosalueiden osuus on           arvioitava aluejakojen muutostarpeet ja yhteen-
32774: 10,6 %-yksikköä.                                       sopivuus. Tämän vuoksi valtioneuvosto määrää
32775:     EU-aluejakoehdotuksia valmisteltiin vuoden         uudet kansalliset rakennemuutosalueet vain vuo-
32776: 1994 alusta lähtien. Tavoite 6 -alueet eli harvaan     den 1996loppuun. Tämän hetken muutostarpeet
32777: asutut alueet vahvistettiin EU-jäsenyyssopimuk-        otetaan tällöin huomioon.
32778: sen yhteydessä. Suomen esitys EU:n tavoite 2              Vuonna 1996 tehtävän valmistelun yhteydessä
32779: -alueiksi eli teollisuuden rakennemuutosalueiksi       EU:n tavoite 2 -alueet, niiden ja kansallisten ra-
32780: ja 5b-alueiksi eli maaseudun kehittämisalueiksi        kennemuutosalueiden yhteensopivuus sekä EU-
32781: tehtiin syyskuun alussa 1994. Komissio teki pää-       aluejakojenja kansallisten aluejakojen yhteenso-
32782: töksen näistä alueista 4.1.1995. EU:n tavoitealu-      pivuus yleensäkin otetaan kokonaisuudessaan
32783: eilla asuvan väestön osuus Suomen koko väes-           tarkastelun kohteeksi.
32784: töstä on yhteensä 53,6% eli huomattavasti enem-           Pitemmällä aikavälillä on tavoitteena vaikut-
32785: män kuin kansallisilla tukialueilla asuvan väes-       taa EU :n käyttämiin aluejakokriteereihin niin,
32786: tön osuus. Koska kansallisten ja EU-aluejakojen        että ne ottavat paremmin huomioon Suomen
32787: väestöpeitto on erilainen, ne eivät voi olla täysin    kaltaisten maiden erityisongelmat.
32788: yhteneviä.
32789: 
32790:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1995
32791: 
32792:                                                                     Hallintoministeri Jouni Backman
32793:                                           KK 210/1995 vp                                               3
32794: 
32795: 
32796: 
32797: 
32798:                                        Tili Riksdagens Talman
32799: 
32800:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    befolkningstäckning är olika, kan de inte helt
32801: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      sammanfalla med varandra.
32802: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        Det är också skäl att minnas att Finland gör
32803: man Kiljunen m.fl. undertecknade spörsmål nr        klokt i att försöka bevara en viss rörelsefrihet isin
32804: 210:                                                nationella regionalpolitik. De nationella beho-
32805:                                                     ven i fråga om de regionalpolitiska områdesin-
32806:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       delningarna skiljer sig från målen för EU-region-
32807:        att den nationella stödområdesindelning-     indelningen. Detta beror bl.a. på att EU i allmän-
32808:        en och Europeiska unionens stödom-           het använder större enheter vid granskningen av
32809:        rådesindelning skall fås att motsvara var-   regionerna än vi finländare. De kriterier som EU
32810:        andra så att sådana projekt för företags-    använder vid fastställandet av EU-målregioner-
32811:        stöd enligt EU:s mål2 som är aktuella för    na beaktar inte tiliräckligt mycket vårt lands sär-
32812:        kommuner som Lovisa kommer att om-           förhållanden, t.ex. stora yta, glesa bebyggelse och
32813:        fattas av EU-stödet, och                     långa avstånd samt problemen för städer som
32814:           ämnar Regeringen förlänga Lovisas         enligt finländsk måttstock är medelstora men
32815:        status som EU-stödområde för åren            med EU-mått mätt små. Därtill är det svårt att
32816:        1997-1999?                                   inom ramen för EU-programmens långa tidspe-
32817:                                                     rioder (fem och tre år) beakta snabba regionala
32818:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       förändringar på nationell nivå. Därför måste det
32819: anföra följande:                                    finnas nationell rörelseutrymme i de regionalpo-
32820:                                                     litiska indelningarna. Det är således inte nödvän-
32821:     De nationella områdesindelningarna utarbe-      digtvis eftersträvansvärt att få områdesindel-
32822: tades på hösten 1993 och de trädde i kraft vid      ningarna att helt motsvara varandra.
32823: ingången av 1994. EFTA:s övervakningsorgan              Den nuvarande nationella stödområdesindel-
32824: (ESA) fastställde de nationella områdesindel-       ningen är i kraft tills vidare, men strukturom-
32825: ningarna i december 1994 på det sätt som EES-       vandlingsområdena har fastställts tili slutet av
32826: avtalet förutsätter. 1 detta sammanhang in-         1995. EU:s nya mål2-program görs upp för åren
32827: skränktes stödområdena så att en andel på sam-      1997-1999. Programområdena skall fastställas i
32828: manlagt 41,6% av Finlands hela befolkning bor       början av 1996. Under 1996 måste man även i
32829: inom dem. Av denna befolkningsandel finns 10,6      övrigt bedöma behovet av ändringar i områdes-
32830: procentenheter inom strukturomvandlingsom-          indelningarna samt deras förenlighet. På grund
32831: rådena.                                             av detta fastställer statsrådet nya nationella
32832:     Förslagen tili EU-regionindelning började be-   strukturomvandlingsområden endast tili ut-
32833: redas i början av 1994. Mål 6-regionerna, dvs.      gången a v 1996. De aktuella förändringsbehoven
32834: glesbefolkade områden, slogs fast i samband med     kommer därvid att beaktas.
32835: EU-medlemsavtalet. Finlands förslag tili EU:s           1 samband med den beredning som sker 1996
32836: mål 2-regioner, dvs. områden med industrier på      tas EU:s mål2-regioner, samt hur dessa överens-
32837: tillbakagång, och 5b-regioner, dvs. utvecklings-    stämmer med de nationella strukturomvand-
32838: områden i jordbruksbygder, gjordes i början av      lingsområdena, och dessutom EU-områdesin-
32839: september 1994. Kommissionen fattade beslut         delningarnas och de nationella områdesindel-
32840: om dessa områden den 4 januari 1995. Den andel      ningarnas överensstämmelse i sin helhet tili före-
32841: av Finlands hela befolkning som bor inom EU:s       mål för en granskning.
32842: målregioner är sammanlagt 53,6 %, vilket är be-         På längre sikt är målet att påverka de regionin-
32843: tydligt mera än den andel av befolkningen som       delningskriterier som EU tiliämpar så att de
32844: bor inom de nationella stödområdena. Eftersom       bättre beaktar de speciella problemen i Iänder
32845: de nationella och EU-områdesindelningarnas          som Finland.
32846: 
32847:      Helsingfors den 24 oktober 1995
32848: 
32849:                                                              Förvaltningsminister Jouni Backman
32850:                  j
32851:                 j
32852:                j
32853:               j
32854:              j
32855:             j
32856:            j
32857:           j
32858:          j
32859:         j
32860:        j
32861:       j
32862:      j
32863:     j
32864:    j
32865:   j
32866:  j
32867: j
32868:                                           KK 211/1995 vp
32869: 
32870: Kirjallinen kysymys 211
32871: 
32872: 
32873: 
32874: 
32875:                                   Elo ym.: Valtiontakuukeskuksen toiminnan tehostamisesta Sata-
32876:                                       kunnassa
32877: 
32878: 
32879:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
32880: 
32881:    Pienten ja keskisuurten yritysten rahoitus- ja   kaudessa henkilö alueen yritysten tavattavissa,
32882: vakuusongelmat ovat edelleen merkittäviä, vaik-     ja lähinnä Rauman seutu on hoidettu takuukes-
32883: ka suuremmat yritykset menestyvätkin tällä het-     kuksen Turun aluetoimiston toimesta.
32884: kellä pääsääntöisesti hyvin. Pk-yritysten ongel-       Satakunnan ja Rauman kauppakamareissa on
32885: mat näkyvät selkeästi mm. TT:n uusimmasta ra-       jäsenistön keskuudesta tulleiden parannustoivo-
32886: hoitusselvityksestä.                                musten johdosta käsitelty takuukeskuksen toi-
32887:    Valtiontakuukeskuksella on varsin merkittä-      mintaa maakunnassa. Toiminnan taso on todet-
32888: vä rooli yritysten rahoituksen varmistamisessa.     tu riittämättömäksi, ja palvelujen heikohko saa-
32889: Takuukeskus onkin pyrkinyt tehostamaan pk-          tavuus lienee osaltaan vaikuttanut kielteisesti pk-
32890: yritysten palvelua lisäämällä mm. aluekonttorien    yritysten hankkeiden käynnistymiseen.
32891: henkilömäärää ja tuomalla markkinoille uusia           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32892: vakuustuotteita.                                    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
32893:    Satakunnassa ei ole valtiontakuukeskuksen        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32894: aluetoimistoa, vaikka maakunta on Suomen            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32895: teollistuneimpia alueita ja alueen yrityksillä on
32896: keskimääräistä enemmän vientiä. Satakunnassa                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32897: palvelut hoidetaan siten, että KTM-yrityspalve-            ryhtyä valtiontakuukeskuksen toimin-
32898: lun Satakunnan piiritoimistossa on kerran kuu-             nan kehittämiseksi Satakunnassa?
32899: 
32900:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1995
32901: 
32902:          Mikko Elo                      Timo Laaksonen               Heikki Rinne
32903:          Veijo Puhjo                    Reijo Kallio                 Timo Kalli
32904:                    Juha Korkeaoja                            Pirkko Peltomo
32905: 
32906: 
32907: 
32908: 
32909: 250261
32910: 2                                           KK 211/1995 vp
32911: 
32912: 
32913: 
32914: 
32915:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
32916: 
32917:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         täminen Suomessa toimivien rahoituslaitosten
32918: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          kanssa. Pankeilla on koko maahan ulottuva
32919: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        konttoriverkko, joka alueellisesti on merkittä-
32920: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Elon ym.          västi kattavampi kuin esimerkiksi kauppa- ja
32921: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 211:          teollisuusministeriön piiri- ja paikallistoimisto-
32922:                                                        verkosto tai Kera Oy:n aluekonttorit.
32923:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo             Tämän vuoksi takuukeskus on kehittänyt ris-
32924:        ryhtyä valtiontakuukeskuksen toimin-            kinjakoon perustuvan takausmallin, jonka yhte-
32925:        nan kehittämiseksi Satakunnassa?                nä keskeisenä elementtinä on yhdessä pankkien
32926:                                                        kanssa tapahtuva luotto- ja takaushakemusten
32927:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           käsittely. Pk-yrityksen kannalta tämä merkitsee,
32928: vasti seuraavaa:                                       että asiakas voi hakea luottoa ja siihen liittyvää
32929:                                                        takuukeskuksen takausta samanaikaisesti valit-
32930:    Satakunnassa takuukeskuksen palveluita on           semansa pankin lähimmästä konttorista. Pk-
32931: hoidettu siten, että piiritoimistossa on ollut ker-    yrittäjä ja pankki valmistelevat yhteistyössä tie-
32932: ran kuukaudessa takuukeskuksen henkilö alueen          dot rahoitus- ja takausesitystä varten. Tässä yh-
32933: yritysten tavattavissa. Rauman seutu on hoidettu       teydessä syntyvien tietojen perusteella takuukes-
32934: lähinnä takuukeskuksen Turun aluetoimiston             kus voi tehdä oman päätöksensä osallistumisesta
32935: toimesta. Uutta takuukeskuksen yksikköä näillä         hankkeeseen. Paitsi että järjestelmällä voidaan
32936: näkymin ei olla perustamassa.                          saavuttaa takuukeskuksen asiakkaat heidän ko-
32937:    Kuten kyselyssä todetaan, takuukeskus on            tiseuduillaan, myös takuukeskuksen hakemus-
32938: kehittänyt toimintaansa ja pk-yritysten palveluja      ten käsittelynopeutta voidaan parantaa.
32939: mm. lisäämällä aluetoimintojensa lukumäärää ja            Takuukeskus on valmistellut asiasta esityksen
32940: tuomalla markkinoille uusia takaustuotteita.           pankeille, ja selvitys on tarkoitus saattaa lop-
32941:    Takuukeskusten palvelujen saatavuuden li-           puun lokakuun aikana. Samassa yhteydessä sel-
32942: sääminen erityisesti pk-yritysten osalta on yksi       vitetään takuukeskuksen omien aluetoimistojen
32943: keskeinen kehittämisalue takuukeskuksen toi-           mahdollisuudet kohdentaa palvelujaan entistä
32944: minnassa. Kehittämisestä saatujen kokemuksien          paremmin. Tässä yhteydessä selvitetään Tampe-
32945: perusteella uusien aluetoimintojen perustamisel-       reen aluetoimiston mahdollisuudet lisätä palve-
32946: la voidaan varsin rajallisesti parantaa palvelujen     lujaan mm. Satakunnan alueella yhteistyössä
32947: tehoa. Parhaaksi ja vaikutukseltaan nopeim-            kauppa- ja teollisuusministeriön piiri- ja paikal-
32948: maksi vaihtoehdoksi on valittu yhteistyön kehit-       listoimistojen kanssa.
32949: 
32950:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1995
32951: 
32952:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
32953:                                              KK 211/1995 vp                                               3
32954: 
32955: 
32956: 
32957: 
32958:                                          Tili Riksdagens Talman
32959: 
32960:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         tet med de finansiella institut som är verksamma
32961: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          i Finland. Bankerna har kontorsnät som sträcker
32962: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        sig över hela landet och regionalt sett är betydligt
32963: man Elo m.fl. undertecknade spörsmål nr 211:            mer täckande än t.ex. handels- och industriminis-
32964:                                                         teriets nätverk av distrikts- och lokalbyråer eller
32965:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-         Kera Ab:s regionkontor.
32966:        sikt att vidta för att utveckla statsgaranti-        Garanticentralen har därför utvecklat en ga-
32967:        centralens verksamhet i Satakunda?               rantimodell som bygger på fördelning av risker-
32968:                                                         na. Ett av de centrala elementen i denna modell är
32969:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           att kredit- och garantiansökningarna behandlas
32970: anföra följande:                                        tillsammans med bankerna. Ur sm-företagens
32971:                                                         synvinkel innebär detta att kunden kan vid den
32972:    1 Satakunda har garanticentralens tjänster           valda bankens närmaste kontor samtidigt ansö-
32973: skötts så att företagen i regionen har kunnat           ka om kredit och om en garanti av garanticentra-
32974: träffa en av garanticentralens anställda på di-         len i anslutning tili krediten. Sm-företagaren och
32975: striktsbyrån en gång i månaden. Raumoregionen           banken förbereder tilisammans uppgifterna för
32976: har närmast skötts av garanticentralens region-         anhållan om finansiering och garanti. På basis av
32977: kontor i Åbo. Som det nu ser ut är det inte             de uppgifter som tas fram på detta sätt kan garan-
32978: meningen att någon ny enhet skall inrättas.             ticentralen för sin del fatta beslut om eventuellt
32979:    Såsom det konstateras i spörsmålet, har ga-          deltagande i projektet. Förutom att garanticen-
32980: ranticentralen utvecklat sin verksamhet och             tralens kunder genom detta system kan nås i sina
32981: tjänsterna tili små och medelstora företag (sm-         hemtrakter, kan också behandlingen av ansök-
32982: företag) bl.a. genom att utöka sin regionala verk-      ningar vid garanticentralen försnabbas.
32983: samhet och lansera nya garantiprodukter.                    Garanticentralen har berett en framställning
32984:    Ökad tillgänglighet när det gäller garanticen-       om saken tili bankerna och meningen är att ut-
32985: tralens tjänster, särskilt med avseende på sm-          redningen skall slutföras under oktober. Samti-
32986: företag, är ett av de centrala målen för utvecklan-     digt undersöks vilka möjligheter garanticentra-
32987: det av garanticentralens verksamhet. Utgående           lens egna regionkontor har att ytterligare för-
32988: från de erfarenheter som har gjorts under utveck-       bättra inriktningen av sina tjänster. 1 det här
32989: lingsarbetet verkar det som om skapandet av nya         sammanhanget utreds om regionkontoret i Tam-
32990: regionala funktioner skulle förbättra effekten av       mer-fors kunde utöka sina tjänster i bl.a. Sata-
32991: tjänsterna i mycket begränsad utsträckning. 1           kunda i samarbete med handels- och industrimi-
32992: stället har det bästa och mest snabbverkande            nisteriets distrikts- och lokalbyråer.
32993: alternativet bedömts vara att utveckla samarbe-
32994:      Helsingfors den 20 oktober 1995
32995: 
32996:                                                        Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
32997: 1
32998: 
32999: 1
33000: 
33001: 1
33002: 
33003:     1
33004: 
33005:     1
33006: 
33007:     1
33008: 
33009:         1
33010: 
33011:         1
33012: 
33013:         1
33014: 
33015:             1
33016: 
33017:             1
33018: 
33019:             1
33020: 
33021:                 1
33022: 
33023:                 1
33024: 
33025:                 1
33026:                                              KK 212/1995 vp
33027: 
33028: Kirjallinen kysymys 212
33029: 
33030: 
33031: 
33032: 
33033:                                     Elo ym.: Oppisopimuskoulutuksen rahoituksen turvaamisesta
33034: 
33035: 
33036:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
33037: 
33038:     Oppisopimuskoulutus on pääosin valtion ra-              Ongelmaan tulisi viipymättä saada ratkaisu,
33039: hoittama koulutusmuoto. Opetusministeriön               sillä monessa oppisopimustoimistossa jo jarru-
33040: vuosittain vahvistamasta yksikköhinnasta val-           teliaan oppisopimusten teossa. Oppisopimustoi-
33041: tionosuus on 97 prosenttia, ja kunnat maksavat          mistolla on tuoreessa muistissa syksyn 1994 ra-
33042: noin kolme prosenttia oppisopimuskoulutuksen            hoitusvaje valtionosuuksissa. Monelle toimistol-
33043: menoista.                                               le tuli isojakin tappioita nuorten työttömien
33044:     Oppisopimuskoulutuksesta annetun asetuk-            kampanjan vuoksi, koska sopimuksia solmittiin
33045: sen mukaan oppisopimuskoulutuksen paikallis-            runsaasti juuri loka-marraskuussa.
33046: hallintoviranomainen toimittaa opetusministe-               Laskenta tulisi suorittaa vuoden viimeisenä
33047: riölle tiedot voimassa olevista oppisopimuksista        päivänä eli 31.12.,jolloin oppisopimuskoulutuk-
33048: sekä sidotuista opiskelijapaikoista (oppilastyö-        sen paikallishallintoviranomaiset voisivat ilmoit-
33049: vuosia) 15.1., 15.5. ja 15.9. Näihin tietoihin pe-      taa koko vuoden opiskelijamäärätiedot ja sido-
33050: rustuen opetusministeriö maksaa valtionosuu-            tut kiintiöpaikat sekä opetusministeriö voisi
33051: deL Vuoden viimeinen laskentapäivä on siis jo           maksaa puuttuvat valtionosuudet paikallishal-
33052: syyskuussa.                                             linnolle tasauslaskutuksena.
33053:     Valtionosuusmaksatus perustuu siis 15.9. an-            Saadun tiedon mukaan valtionosuuksien las-
33054: nettuihin opiskelijamääriin, eikä paikallishallin-      kentapäiviä ollaan muuttamassa vuonna 1996.
33055: to voi tällä hetkellä saada rahoitusta 16.9.-           Se ei kuitenkaan ole ratkaisu vuoden 1995 tilan-
33056:  31.12.1995 solmittuihin sopimuksiin.                   teeseen.
33057:     Mikäli oppisopimuskoulutuksen paikallishal-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33058:  linto ei saa pitäviä todisteita siitä, että valtion-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
33059:  osuuksia saadaan 16.9.-31.12.1995 solmittui-           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
33060: hin oppisopimuksiin, tyrehtyy oppisopimusten            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33061:  tekeminen, vaikka kiintiöitä olisikin käyttämät-
33062: tä. Tämä on erittäin epätarkoituksenmukaista:                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33063:  budjetissa osoitettuja rahoja ei saada käytetyksi,            ryhtyä oppisopimuskoulutuksen rahoi-
33064:  samalla kun oppisopimuskoulutukseen olisi tu-                 tuksen    turvaamiseksi    ajanjaksolla
33065:  lossa paljon uusia opiskelijoita, myös työttömiä.             16.9.-31.12.1995?
33066: 
33067:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1995
33068: 
33069:                       Mikko Elo                                  Arja Ojala
33070: 
33071: 
33072: 
33073: 
33074: 250261
33075: 2                                         KK 212/1995 vp
33076: 
33077: 
33078: 
33079: 
33080:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
33081: 
33082:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      senjärjestämisen ja tutkintojen perusteitten kuin
33083: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       rahoituksen osalta poikkesi olennaisesti nykyi-
33084: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     sestä.
33085: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko             Tasavallan presidentti on 6 päivänä lokakuuta
33086: Elon ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       1995 antanut oppisopimuskoulutuksesta anne-
33087: n:o 212:                                            tun asetuksen 7 §:n muuttamisesta asetuksen, jol-
33088:                                                     la oppisopimuskoulutukseen maksettavan val-
33089:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      tionosuuden perusteena olevat opiskelijoiden ti-
33090:        ryhtyä oppisopimuskoulutuksen rahoi-         lastointipäivät muutetaan kunkin vuoden tam-
33091:        tuksen    turvaamiseksi    ajanjaksolla      mi-, touko- ja syyskuun 15. päivästä huhti-, elo-
33092:        16.9.-31.12.1995?                            jajoulukuun 15. päiväksi.
33093:                                                        Asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta
33094:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        1995, koska on tarkoituksenmukaista, että muu-
33095: vasti seuraavaa:                                    tos toteutetaan jo kuluvana vuonna koskienjou-
33096:                                                     lukuun 15. päivän tilastointia. Muutoksen to-
33097:    Valtionosuuden maksatuksen perusteena ole-       teuttaminen vasta vuoden 1996 alusta saattaisi
33098: vat opiskelijamäärien tilastointipäivät, tammi-,    merkitä oppisopimuskoulutuksen paikallishal-
33099: touko- ja syyskuun 15. päivä, ovat osoittautuneet   linnolle kohtuuttomia likviditeettiongelmia, kos-
33100: oppisopimuskoulutuksen paikallishallinnon toi-      ka valtionosuus maksettaisiin ensimmäisen ker-
33101: minnallisiin tarpeisiin nähden vuositasolla liian   ran vuonna 1996 toukokuun lopussa huhtikuun
33102: etupainotteisiksi. Tilastointipäivät periytyvät     15. päivän opiskelijamäärän perusteella.
33103: ajalta, jolloin oppisopimuskoulutus niin opetuk-
33104: 
33105:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1995
33106: 
33107:                                                             Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
33108:                                               KK 212/1995 vp                                              3
33109: 
33110: 
33111: 
33112: 
33113:                                           Tili Riksdagens Talman
33114: 
33115:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         utbildningen skilde sig avsevärt från den nuva-
33116: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           rande i fråga om både ordnandet av undervis-
33117: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         ningen, examensgrunderna och finansieringen.
33118: man Mikko Elo m.fl. undertecknade spörsmål nr               Den 6 oktober utfårdade republikens presi-
33119: 212:                                                     dent en förordning om ändring av 7 § förordning-
33120:                                                          en om läroavtalsutbildning, genom viiken de sta-
33121:             Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         tistikföringsdagar som ligger tili grund för betal-
33122:          ta för att trygga finansieringen för läroav-    ning av statsandel för läroavtalsutbildningen
33123:          talsutbildningen under perioden 16.9-           ändras från den 15 januari, maj och september tili
33124:          31.12.1995?                                     den 15 april, augusti och december.
33125:                                                              Förordningen träder i kraft den 1 november
33126:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            1995, eftersom det är ändamålsenligt att ändring-
33127: anföra följande:                                         en genomförs redan innevarande år för att gälla
33128:                                                          statistikföringen den 15 december. Om ändring-
33129:    Dagarna för statistikföring av antalet stude-         en hade genomförts först från ingången av 1996
33130: rande, den 15 januari, maj och september, vilka          skulle detta ha medfört oskäliga likviditetspro-
33131: utgör grunden för utbetalning av statsandel, har         blem för läroavtalsutbildningens lokalförvalt-
33132: på årsnivå visat sig infalla alltför tidigt under året   ning, eftersom statsandelen då första gången
33133: med tanke på de funktionella behoven hos läro-           skulle betalas i slutet av maj 1996 på basis av
33134: avtalsutbildningens lokalförvaltning. Statistik-         antalet studerande den 15 april.
33135: föringsdagarna härrör från den tid då läroavtals-
33136: 
33137:        Helsingfors den 24 oktober 1995
33138:                                                           Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
33139:                                              KK 213/1995 vp
33140: 
33141: Kirjallinen kysymys 213
33142: 
33143: 
33144: 
33145: 
33146:                                     Aittoniemi: Lyhytaikaisten työsuhteiden vaikutuksesta työttö-
33147:                                         myyskorvaukseen
33148: 
33149: 
33150:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
33151: 
33152:     Suomessa on rakennustyöhön liittyvillä am-         työttömyyskorvauksen maksamisen jaksotuk-
33153: mattialoilla ankara työttömyys. Samanaikaisesti        sessa.
33154: yksityisillä kansalaisilla on vaikeuksia saada am-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33155: mattimiehiä esimerkiksi pienimuotoisten asun-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33156: toremonitien suorittajiksi muuten kuin ns. kuu-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33157: tamourakointina. Syy on remonttityöhön haluk-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33158: kaiden tavoitettavuudessa ja siinä, että lyhytai-
33159: kaiset työsuhteet aiheuttavat edelleen häiriötä                   Milloin Hallitus luo työvoimatoimis-
33160: työttömyyskorvausten jaksotuksessa.                            toihin joustavan järjestelmän, jonka
33161:     Olen useita kertoja esittänyt tietynlaisen keik-           kautta muutaman päivän työsuoritusta
33162: kakortiston pitämistä työvoimatoimistoissa.                    tarvitseva työnantaja voi tilata tällaiseen
33163: Työvoimatoimisto voisi yhteydenoton perusteel-                 työhön halukkaan työntekijän työvoima-
33164: la osoittaa tällaiseen kortistoon ilmoittautuneen              toimiston kautta siten, että työttömyys-
33165: ammattimiehen haluttuun työhön, joka katkaisi-                 korvaus katkeaa vain työsuhdepäiviksi
33166: si työttömyyskorvauksen vain niiksi päiviksi, jot-             eikä aiheuta jaksotushäiriöitä työttö-
33167: ka työkeikka kestää, eikä aiheuttaisi häiriötä                 myyskorvausten maksatukseen?
33168: 
33169:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1995
33170:                                              Sulo Aittaniemi
33171: 
33172: 
33173: 
33174: 
33175: 250261
33176: 2                                          KK 213/1995 vp
33177: 
33178: 
33179: 
33180: 
33181:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
33182: 
33183:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Sovitellun päivärahan maksatuksessa on suh-
33184: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        teellisen vähän jaksotushäiriöitä, ja järjestelmää
33185: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      pidetään varsin toimivana ja oikeudenmukaise-
33186: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       na. Siinä työttömyyspäivärahaa maksetaan työt-
33187: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        tömälle joko neljän viikon tai kuukauden jaksoi-
33188: n:o 213:                                             na. Työtön ilmoittaa kansaneläkelaitokselle tai
33189:                                                      omalle kassalleen, mitkä päivät hän on ollut väli-
33190:           Milloin Hallitus luo työvoimatoimis-       aikaisessa työssä, ja jättää tiedot tilapäisistä an-
33191:        toihin joustavan järjestelmän, jonka          sioistaan työnantajalta saamansa palkkatodis-
33192:        kautta muutaman päivän työsuoritusta          tuksen muodossa. Päivärahan maksaja laskee
33193:        tarvitseva työnantaja voi tilata tällaiseen   palkkatiedot melko nopeasti (tieto tulee lähes
33194:        työhön halukkaan työntekijän työvoima-        automaattisesti).
33195:        toimiston kautta siten, että työttömyys-         Maksatusrytmissä esiintyvät jaksotushäiriöt
33196:        korvaus katkeaa vain työsuhdepäiviksi         johtuvat pääasiassa siitä, ettei päivärahan saaja
33197:        eikä aiheuta jaksotushäiriöitä työttö-        toimita maksajalle palkkatodistusta eli tietoja
33198:        myyskorvausten maksatukseen?                  työtuloista. Päivärahaa ja palkkaa ei voi yhteen-
33199:                                                      sovittaa, elleivät palkkatulot ole tiedossa.
33200:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Palkkatodistuksen myöhästyminen johtuu
33201: vasti seuraavaa:                                     usein palkanmaksutavasta (provisiopalkkaus)
33202:                                                      tai poikkeuksellisesta palkanmaksukaudesta.
33203:    Sekä työvoima että työpaikat ovat työvoima-          Työttömyyskassoilta asiaa kysyttäessä todet-
33204: toimistojen tietokoneilla, ja niiden avulla voi-     tiin, ettäjos koko jakson työttömänä olevan päi-
33205: daan nopeasti löytää avoimeen työpaikkaan so-        värahakäsittely kestää puolitoista viikkoa, niin
33206: piva työnhakija. Ts. joustava työnvälitysjärjes-     suhteutetun päivärahan kohdalla vastaava aika
33207: telmä,jossa työnantaja voi tilataja saada lyhyeh-    on kaksi viikkoa.
33208: köihinkin työsuorituksiin tarvitsemaansa väkeä,          Hallitus valmistelee parhaillaan työttömyys-
33209: on jo olemassa.                                      turvan kokonaisuudistusta,jonka on määrä tulla
33210:    Tämän työnvälitysjärjestelmän toimivuutta         voimaan vuoden 1997 alussa. Tässä yhteydessä
33211: häiritsee jossakin määrin se, että työvoimaneu-      joutuu moni asia uudelleen arvioitavaksi. Kysei-
33212: vojien asiakasmäärä on lyhyessä ajassa monin-        seen asiaan liittyvää kartoitusta on myös suori-
33213: kertaistunut. Se on tietenkin vaikuttanut työttö-    tettu. Aika näyttää, mitä muutoksia voidaan ja
33214: män ja joskus jopa työnantajan palvelujen ta-        on aiheellista tehdä.
33215: soon ja saatavuuteen.
33216: 
33217:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1995
33218: 
33219:                                                                     Työministeri Liisa Jaakonsaari
33220:                                            KK 213/1995 vp                                               3
33221: 
33222: 
33223: 
33224: 
33225:                                         Tili Riksdagens Talman
33226: 
33227:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Då det gäller utbetalning av jämkad dagpen-
33228: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-       ning har det förekommit relativt litet periodise-
33229: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-     ringsstörningar och systemet betraktas som täm-
33230: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr        ligen funktionsdugligt och rättvist. Enligt syste-
33231: 213:                                                 met utbetalas arbetslöshetsdagpenningen tili en
33232:                                                      arbetslös i perioder på antingen fyra veckor eller
33233:            När ämnar Regeringen bygga upp för        en månad. Den arbetslöse meddelar folkpen-
33234:         arbetskraftsbyråerna ett smidigt system      sionsanstalten eller sin egen kassa, vilka dagar
33235:         genom vilket en arbetsgivare som behö-       han har varit i tillfålligt arbete och lämnar upp-
33236:         ver en några dagar lång arbetsinsats kan     gifterna om sina tillfålliga inkomster i form a v ett
33237:         via arbetskraftsbyrån beställa en arbets-    löneintyg som arbetsgivaren ger. Den som beta-
33238:         tagare som är villig att ta emot sådant      lar dagpenningen räknar ut löneuppgifterna gan-
33239:         arbete så att arbetslöshetsersättningen      ska snabbt (uppgiften fås nästan automatiskt).
33240:         endast avbryts för de dagar arbetet pågår       De störningar som gäller betalningsrytmen
33241:         och att det inte uppstår några problem       beror huvudsakligen på att mottagaren av dag-
33242:         med periodisering av utbetalningen av        penning inte lämnat in något löneintyg, dvs. upp-
33243:         arbetslöshetsersättningarna?                 gifter om inkomsterna från arbetet. En samman-
33244:                                                      jämkning av dagpenningen och lönen kan inte
33245:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        göras, om lönebeloppet inte är känt.
33246: anföra följande:                                        En försening med Jöneintyget beror ofta på ett
33247:                                                      visst lönebetalningssätt (provisionslön) eller en
33248:    Både arbetstagare och arbetsplatser är införda    avvikande lönebetalningsperiod.
33249: i arbetskraftsbyråernas datorer via vilka man           En förfrågning bland arbets1öshetskassorna
33250: snabbt kan finna en lämplig arbetstagare tili en     om saken visade att om behandlingen av dag-
33251: Jedig arbetsplats. Med andra ord existerar det       penningärendet för en person som varit arbetslös
33252: redan ett flexibelt arbetsförmedlingssystem i vil-   under hela perioden tar halvannan vecka så tar
33253: ket arbetsgivaren kan beställa och få den arbets-    det åtminstone två veckor att behandla ett ärende
33254: kraft han behöver också för kortare arbetsupp-       som gäller jämkad dagpenning.
33255: gifter.                                                 Regeringen bereder som bäst en totalrevide-
33256:    Detta arbetsförmedlingssystems funktions-         ring av utkomstskyddet för arbetslösa som skall
33257: duglighet störs i någon mån av att arbetskrafts-     träda i kraft i början av 1997. 1 detta samman-
33258: konsulenternas kundgrupper på kort tid har fler-     hang kommer många frågor att prövas om. Ock-
33259: dubblats. Detta har givetvis påverkat den arbets-    så en kartläggning i saken har gjorts. Tiden kom-
33260: löses och ibland även arbetsgivarens servicenivå     mer att visa vilka ändringar som är motiverade
33261: och tillgång på service.                             och som kan göras.
33262: 
33263:        Helsingforsden 24 oktober 1995
33264: 
33265:                                                                   Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
33266:                                            KK 214/1995 vp
33267: 
33268: Kirjallinen kysymys 214
33269: 
33270: 
33271: 
33272: 
33273:                                   Aittoniemi: Korkotakuusta asuntokaupassa
33274: 
33275: 
33276: 
33277:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
33278: 
33279:    Asuntotuotanto ja -kauppa ja tätä kautta          heilahteluista huolimatta. Valtion ottama riski
33280: myös asuntorakentamisen tuotanto ovat lamas-         korvautuisi mahdollisesti moninkertaisena ra-
33281: sa. Asiaan vaikuttaa kaksi selkeätä syytä. Toinen    kennustuotannon sekä kaupan ja siihen liittyvän
33282: on epävarmuus olemassa olevan työpaikan pysy-        työllisyyden elpymisen kautta.
33283: vyydestä ja toinen kauhukuva korkotason lähte-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33284: misestä jälleen laukkaamaan taannoisten vuo-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33285: sien malliin.                                        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33286:    Työttömyyden ja sairauden aiheuttaman             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33287: maksukyvyn suhteen on tietämäni mukaan ole-
33288: massa jonkinasteinen vakuutusjärjestelmä. Kor-                  Onko Hallitus harkinnut tietynastei-
33289: kojen osalta ei ole.                                         sen korkotakuun antamista asuntokaup-
33290:     Epävarmuutta korkojen osalta voitaisiin häl-             paan liittyvässä lainoituksessa siten, että
33291: ventää ottamalla asuntokaupassa käyttöön val-                korkotakuu takaisi sen, että asuntolainan
33292: tion tukema vakuusjärjestelmä, jossa valtio ta-              korko ei markkinakorkojen heilahteluis-
33293: kaisi sen, että asuntolainan korko ei voisi nousta           ta huolimatta voisi laina-aikana nousta
33294: yli tietyn kauppahetkellä määrätyn korkorajan                lainanottohetkellä määrättyä tasoa kor-
33295: markkinoiden mukaan määräytyvien korkojen                    keammaksi?
33296: 
33297:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1995
33298:                                            Sulo Aittoniemi
33299: 
33300: 
33301: 
33302: 
33303: 250261
33304: 2                                           KK 214/1995 vp
33305: 
33306: 
33307: 
33308: 
33309:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
33310: 
33311:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        misen jälkeen 1980-luvun puolivälin jälkeen
33312: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         asuntolainojen korot kuten muutkin korot ovat
33313: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       määräytyneet rahoitusmarkkinoilla peruskorko-
33314: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        sidonnaisten luottojen merkityksen koko ajan
33315: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         vähetessä.
33316: n:o 214:                                                 Pankkirahoitus on keskeinen asuntoluetotuk-
33317:                                                       sen muotomme. Vuoden 1994 lopulla kotita-
33318:           Onko Hallitus harkinnut tietynastei-        louksien asuntoluotoista noin 85 prosenttia oli
33319:        sen korkotakuun antamista asuntokaup-          pankkien välittämiä. Koko asuntoluottokannas-
33320:        paan liittyvässä lainoituksessa siten, että    ta vastaava osuus oli noin 63 prosenttia. Viite-
33321:        korkotakuu takaisi sen, että asuntolainan      korkeina pankkien asuntotainoissa käytetään
33322:        korko ei markkinakorkojen heilahteluis-        nykyisin lähes pelkästään niiden omia prime-
33323:        ta huolimatta voisi laina-aikana nousta        korkoja tai 3-12 kuukauden helibor-korkoja.
33324:        lainanottohetkellä määrättyä tasoa kor-        Vaihtuvakorkoisuus siirtää korkoriskin pankeil-
33325:        keammaksi?                                     ta lainanottajan kannettavaksi.
33326:                                                          Todettakoon, että pankeilla on jo nyt käytös-
33327:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          sä lainamuotoja, joissa voidaan tasata korko-
33328: vasti seuraavaa:                                      vaihtelusta johtuvia lainanhoitomenoja. Pankit
33329:                                                       voivat siten myöntää asuntolainoja, joissa kuu-
33330:     Asuntorakentaminen on tällä hetkellä valtion      kausitiainen lainanhoitoerä on vakioitu. Tällai-
33331: tukeman tuotannon varassa, koska vapaarahoit-         sessa lainassa luoton kuoletusaika muuttuu kor-
33332: teisia asuntoja ei juurikaan rakenneta. Myös          kojen vaihtuessa. Ainakin yhdellä pankilla on
33333: vanhojen asuntojen kauppa on vähäistä ja niiden       lisäksi tarjolla lainamuoto,joka ottaa huomioon
33334: hinnat edelleen laskussa. Vapaarahoitteisen           myös lainansaajan maksukyvyn heikentymisen
33335: asuntotuotannon vähäiseen kysyntään ovat vai-         esim. työttömyyden tai sairauden johdosta.
33336: kuttaneet, kuten kysymyksessäkin todetaan,               Vaikka korot ovat laskeneet, asuntorahoituk-
33337: epävarmuus työpaikkojen pysyvyydestä ja ehkä          seen liittyy silti ongelmia. Korot ovat epävakaat,
33338: myös pelko korkovaihtelujen palaamisesta aikai-       laina-ajat liian lyhyitä ja rahoituksen välityskus-
33339: sempien vuosien tasolle.                              tannukset ovat suuret. Hallitus pitääkin erittäin
33340:     Keskeinen tekijä kysynnän elpymisessä on ta-      tärkeänä asuntorahoituksen kehittämistä. Asun-
33341: loudelliseen kehitykseen tunnettu luottamus.          torahoituksen toimivuus on korkojen yleisen ale-
33342: Siksi hallitus on omalta osaltaan toiminut ja tulee   nemisen ohella toinen olennainen asunnonhank-
33343: edelleen toimimaan määrätietoisesti siten, että       kijoiden ostohalukkuuteen ja -mahdollisuuksiin
33344: talous-, raha- ja työmarkkinapolitiikassa syntyy      vaikuttava tekijä.
33345: pitkäjänteisiä ratkaisuja, jotka parantavat kulut-        Hallituksen tavoitteena on kehittää asuntora-
33346: tajien ostovoimaa, luovat mahdollisuuksia kor-        hoitusta ja -lainoitusta pitkäaikaisemmaksi ja
33347: kotason alenemiselle sekä verotuksen keventä-         koroiltaan vakaammaksi. Tässä yhteydessä sel-
33348: miselle. Hallituksen mielestä juuri tällainen posi-   vitetään myös, onko asuntorahoitukseen erikois-
33349: tiivinen talouskehitys korkojen aletessa vähentää     tuneiden luottolaitosten perustaminen tarpeellis-
33350: tuntuvasti kotitalouksien asumismenoja ja siten       ta kilpailun lisäämiseksi ja kustannusten alenta-
33351: parantaa kotitalouksien mahdollisuuksia asun-         miseksi. Asuntorahoituksen kehittämisen vaati-
33352: non ostoon. Se myös murtaa psykologista kyn-          mia toimenpide-ehdotuksia laatimaan on asetet-
33353: nystä asunnonhankintaan ja lainanottoon.              tu selvitysmies.
33354:     Rahoitusmarkkinat olivat maassamme tiu-               Hallitus ei kuitenkaan pidä tarkoituksenmu-
33355: kasti säännellyt 1970-luvun loppupuolelle saak-       kaisena sellaista kysymyksessä esitettyä uutta
33356: ka. Sääntely koski mm. rahalaitosten luotonan-        valtion tukea, jolla maksettaisiin markkinakor-
33357: toa ja korkojen muodostusta. Sääntelyn purka-         kojen heilahteluista johtuva koron nousu.
33358: 
33359:      Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1995
33360: 
33361:                                                                          Ministeri Sinikka Mönkäre
33362:                                             KK 214/1995 vp                                             3
33363: 
33364: 
33365: 
33366: 
33367:                                         Tili Riksdagens Talman
33368: 
33369:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      marknaden medan betydelsen av krediter som
33370: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        bundits till grundräntan hela tiden har minskat.
33371: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         Bankfinansieringen är vår viktigaste form av
33372: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr         bostadskredit. 1 slutet av 1994 var ca 85% av
33373: 214:                                                  hushållens bostadskrediter förmedlade av ban-
33374:                                                       ker. Motsvarande andel för hela bostadskredit-
33375:           Har Regeringen övervägt att bevilja         stocken var ca 63 %. Som referensränta vid bo-
33376:        någon form av räntegaranti vid långiv-         stadslån som bankerna beviljar används nuförti-
33377:        ning i samband med bostadsköp, så att          den nästan enbart deras egna Primeräntor eller
33378:        räntegarantin säkerställde att räntan på       3-12 månaders heliborräntor. En rörlig ränta
33379:        bostadslånet trots fluktuationer i mark-       flyttar ansvaret for ränterisken från bankerna tili
33380:        nadsräntorna inte steg under lånetiden tili    låntagaren.
33381:        en nivå högre än den som fastställts vid          Det bör konstateras att bankerna redan nu
33382:        upptagningen av lånet?                         använder sig av låneformer inom vilka de utgifter
33383:                                                       för låneskötseln som föranleds av räntefluktua-
33384:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         tioner kan utjämnas. Bankerna kan således bevil-
33385: anföra följande:                                      ja bostadslån där den månatliga raten för låne-
33386:                                                       skötsel är standardiserad. 1 fråga om ett sådant
33387:    Bostadsbyggandet är för närvarande beroen-         Iän ändras amorteringstiden när räntorna änd-
33388: de av den statsunderstödda produktionen efter-        ras. Dessutom erbjuder åtminstone en bank en
33389: som fritt finansierade bostäder inte just byggs.      form av lån som beaktar också låntagarens betal-
33390: Likaså har handeln med gamla bostäder minskat         ningsförmåga om den har minskat t.ex. på grund
33391: och bostadspriserna ytterligare sjunkit. Såsom        av ~rbetslöshet eller sjukdom.
33392: konstateras i spörsmålet beror den svaga efter-          Aven om räntorna har sjunkit finns det fortfa-
33393: frågan på fritt finansierade bostäder på osäker-      rande problem i samband med bostadsfinansie-
33394: het beträffande arbetsplatsernas varaktighet och      ringen. Räntorna är instabila, lånetiderna för
33395: kanske också rädslan för att räntefluktuationer-      korta och förmedlingskostnaderna höga. Därfor
33396: na återgår till samma nivå som under tidigare år.     anser regeringen det vara mycket viktigt att ut-
33397:     Den tilltro man har till den ekonomiska till-     veckla bostadsfinansieringen. Förutom en all-
33398: växten är en av de faktorer som mest bidrar tili      män sänkning av räntorna är en fungerande bo-
33399: ökad efterfrågan. Därför har regeringen arbetat       stadsfinansiering den andra väsentliga faktorn
33400: fOr, och kommer även i fortsättningen att verka       som påverkar bostadssökandes köplust och
33401: målmedvetet så att det inom finans-, penning-         -möjligheter.
33402: och arbetsmarknadspolitiken uppstår långsikti-           Regeringens mål är att utveckla bostadsfinan-
33403: ga Iösningar som forbättrar konsumenternas            sieringen och -långivningen så att den blir mer
33404: köpkraft, skapar möjligheter till en lägre ränteni-   långsiktig och så att räntorna hålls stabilare.
33405: vå och sänkta skatter. Regeringen anser att just      Härvid kommer man också att utreda huruvida
33406: en sådan positiv ekonomisk utveckling kombine-        det för att öka konkurrensen och sänka kostna-
33407: rad med en räntesänkning avsevärt minskar hus-        derna finns behov av att grunda kreditinstitut
33408: hållens utgifter för boendet och förbättrar hus-      som är specialiserade på bostadsfinansiering. Det
33409: hållens möjligheter tili bostadsköp. Samtidigt bi-    har tillsatts en utredningsman med uppdrag att
33410: drar den till att sänka den psykologiska tröskeln     lägga fram förslag till åtgärder för utveckling av
33411: för bostadsanskaffning och låntagning.                bostadsfinansieringen.
33412:     Finansmarknaden var hårt reglerad i vårt Iand        Regeringen anser dock att det inte är ända-
33413: ända tili slutet av 1970-talet. Regleringen gällde    målsenligt att införa ett sådant i spörsmålet före-
33414:  bl.a. penninginstitutens långivning och ränte-       slaget nytt statligt stöd med vilket den räntesteg-
33415:  bildningen. Sedan regleringen avvecklades har        ring som föranleds av fluktuationer i marknads-
33416:  räntorna på bostadslån liksom även andra räntor      räntorna skulle betalas.
33417:  efter mitten av 1980-talet bestämts på finans-
33418: 
33419:      Helsingforsden 25 oktober 1995
33420: 
33421:                                                                           Minister Sinikka Mönkäre
33422:                                            KK 215/1995 vp
33423: 
33424: Kirjallinen kysymys 215
33425: 
33426: 
33427: 
33428: 
33429:                                   Kemppainen ym.: Veikkausvoittovarojen käyttämisestä nuoriso-
33430:                                      työhön ja liikuntaan
33431: 
33432: 
33433:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
33434: 
33435:    Veikkausvoittovaroista on kuluvan vuoden                    Kuinka paljon veikkausvarojen nuori-
33436: talousarvioon varattu 5,1 miljoonaa markkaa                 sotyöhön ja liikuntaan osoitetusta mää-
33437: käytettäväksi opetusministeriön tekemien har-               rärahasta oli tehty jakopäätöksiä kulu-
33438: kinnanvaraisten päätösten perusteella sekä nuo-             van vuoden 13. päivään huhtikuuta men-
33439: risotyöhön että liikuntaan.                                 nessä ja miten tehdyt päätökset jakautu-
33440:    Julkisuudessa on esiintynyt toisistaan poik-             vat lääneittäin,
33441: keavia tietoja kyseisen määrärahan jakautumi-                  miten jakautuvat lääneittäin 13.4.1995
33442: sesta niin alueellisesti kuin ajallisesti.                  jälkeen tehdyt päätökset, sekä
33443:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-             mitkä ovat ko. momentin harkinnan-
33444: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme                varaisten päätösten perusteet?
33445: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
33446: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33447: 
33448:       Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1995
33449: 
33450:                      Hannu Kemppainen                        Raimo Liikkanen
33451:                      Aulis Ranta-Muotio                      Juhani Alaranta
33452: 
33453: 
33454: 
33455: 
33456:  250261
33457: 2                                          KK 215/1995 vp
33458: 
33459: 
33460: 
33461: 
33462:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
33463: 
33464:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       laatuisiin avustuksiin oli kyseisenä patvana
33465: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        1 132 000 markkaa (36,5 %). Vastaavasti nuori-
33466: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      sotyön osalta oli käytetty 374 000 markkaa ja
33467: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu           jäljellä oli 426 000 markkaa.
33468: Kemppaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-           Liikunnan osalta lisämäärärahan tarvetta on
33469: myksen n:o 215:                                      syntynyt edellisen hallituksen aikana tapahtu-
33470:                                                      neista suullisista lupauksista, jotka opetusminis-
33471:           Kuinka paljon veikkausvarojen nuori-       teriö on jälkikäteen hoitanut.
33472:        sotyöhön ja liikuntaan osoitetusta mää-           Mitä avustustenjakautumiseen lääneittäin tu-
33473:        rärahasta oli tehty jakopäätöksiä kulu-       lee, niin jakautuma ennen ja jälkeen 13.4.1995
33474:        van vuoden 13. päivään huhtikuuta men-        päätösten osalta on niin liikunnan kuin nuoriso-
33475:        nessä ja miten tehdyt päätökset jakautu-      työn osalta hyvin samansuuntainen. Suurin osa
33476:        vat lääneittäin,                              hakemuksista on valtakunnallisten liikunta- tai
33477:           mitenjakautuvat lääneittäin 13.4.1995      nuorisojärjestöjen hakemuksia. Näiden järjestö-
33478:        jälkeen tehdyt päätökset, sekä                jen toiminta kattaa koko maan, mutta kotipaik-
33479:           mitkä ovat ko. momentin harkinnan-         ka on Helsinki Uudenmaan läänissä.
33480:        varaisten päätösten perusteet?                    Perusteet harkinnanvaraisista avustuksista
33481:                                                      perustuvat liikuntalakiin (984/79), liikunta-ase-
33482:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tukseen (1085/79), valtioneuvoston päätökseen
33483: vasti seuraavaa:                                     (490/65) sekä opetusministeriön yleisehtoihin
33484:                                                      (31.12.1992).
33485:    Valtion talousarviossa 1995 on momentilla             Raha-asiain valiokunta on osoittanut opetus-
33486: 29.98.50.17 5,1 miljoonaa markkaa opetusmi-          ministeriölle syksyllä 1995 sitomattomia säästö-
33487: nisteriön käytettäväksi. Opetusministeriön sisäi-    varoja liikunnan ja nuorisotyön tarpeisiin. Osa
33488: sessä tilijaottelussa liikunnan osuudeksi on osoi-   näistä varoista tullaan käyttämään jo edellisen
33489: tettu 4,1 mmk ja nuorisotyöhön 1,9 mmk.              hallituksen toimikauden aikana sovittuun tai
33490:    Liikunnan osalta 1 mmk on vuoden alussa           sovittuihin käyttötarkoituksiin.
33491: varattu muihin tiedossa oleviin menoihin ja var-         Mikäli edustaja Kemppainen ym. haluavat lii-
33492: sinaisiin harkinnanvaraisiin avustuksiin on ollut    kunnan tai nuorisotyön osalta relevanttia lääni-
33493: käytössä näin 3,1 mmk.                               kohtaista tietoa harkinnanvaraisista avustuksis-
33494:    Nuorisotyön osalta muihin tiedossa oleviin        ta laajemmin, niin opetusministeriö on sitä val-
33495: menoihin on varattu 200 000 markkaa ja har-          mis toimittamaan kysyjille. Parhaimman kuvan
33496: kinnanvaraisiin avustuksiin on ollut käytössä        tässä suhteessa tehdyistä päätöksistä ja niiden
33497: 800 000 markkaa.                                     jakautumisesta läänikohtaisesti antaa liikunta-
33498:    Liikunnan osalta 13.4.1995 kysyjän tarkoitta-     paikkarakentamista koskeva päätösluettelo vuo-
33499: mia valtionavustuksia oli myönnetty 1 968 000        den 1995 alkupuoliskolla.
33500: markkaa (63,5 %) ja käytössä varoja Vastaavan-
33501: 
33502:      Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1995
33503: 
33504:                                                                          Ministeri Claes Andersson
33505:                                             KK 215/1995 vp                                             3
33506: 
33507: 
33508: 
33509: 
33510:                                         Tili Riksdagens Talman
33511: 
33512:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      de medel som nämnda dag kunde disponeras för
33513: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        liknande understöd uppgick tili 1 132 000 mark
33514: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      (36,5 %). För ungdomsarbetet hade på motsva-
33515: man Hannu Kemppainen m.fl. undertecknade              rande sätt använts 374 000 mark vilket innebär
33516: spörsmål nr 215:                                      att det återstod 426 000 mark.
33517:                                                          1 fråga om idrotten har ett behov av tiliäggsan-
33518:           Hur många fördelningsbeslut hade fat-       slag uppkommit tili följd av de muntliga löften
33519:        tats före den 13 april innevarande år när      som givits under den tidigare regeringens tid och
33520:        det gäller det anslag som av tippnings-        som undervisningsministeriet nu skött i efter-
33521:        vinstmedel anvisats för ungdomsarbete          skott.
33522:        och idrott och                                    Vad beträffar understödens fördelning på de
33523:           hur fördelar sig dessa beslut på de olika   olika länen fördelar sig besluten mycket likartat
33524:        länen, hur fördelar sig de beslut som fat-     på såväl idrotten som ungdomsarbetet både före
33525:        tats efter 13.4.1995länsvis, samt              och efter 13.4.1995. Största delen av ansökning-
33526:           vilka är grunderna för beslut om un-        arna är ansökningar av riksomfattande idrotts-
33527:        derstöd enligt prövning för momentet i         och ungdomsorganisationer. Dessa organisatio-
33528:        fråga?                                         ners verksamhet täcker hela 1andet, men deras
33529:                                                       hemort är Helsingfors i Nylands Iän.
33530:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Grunderna för understöd enligt prövning ba-
33531: anföra följande:                                      serar sig på idrottslagen (984/79), idrottsförord-
33532:                                                       ningen (1 085/79), ett statsrådsbeslut (490/65)
33533:    Under moment 29.98.50.17. i statsbudgeten          samt undervisningsministeriets alimänna vilikor
33534: för 1995 finns 5,1 Mmk tili undervisnings-            (31.12.1992).
33535: ministeriets disposition. Vid undervisningsminis-        Finansutskottet har hösten 1995 anvisat un-
33536: teriets interna detaljerade indelning har 4,1 Mmk     dervisningsministeriet obundna sparmedel för
33537: anvisats för idrott och 1,9 Mmk för ungdomsar-        idrottens och ungdomsarbetets behov. En del av
33538: bete.                                                 dessa medel kommer att användas såsom
33539:    För idrottens del reserverades i början av året    nämnts, dvs. för sådana ändamål som utlovats
33540: 1 Mmk för andra kända utgifter och 3,1 Mmk har        under den föregående regeringens tid.
33541: sålunda kunnat användas för egentliga under-             Om riksdagsman Kemppainen m.fl. önskar
33542: stöd enligt prövning.                                 mer ingående uppgifter länsvis om understöd en-
33543:    När det gäller ungdomsarbetet har 200 000          ligt prövning för idrotten och ungdomsarbetet är
33544: mark reserverats för andra kända utgifter och         undervisningsministeriet redo att ge relevanta
33545: 800 000 mark har kunnat användas för under-           uppgifter tili dem som så önskar. Den bästa upp-
33546: stöd enligt prövning.                                 fattningen av de beslut som fattats i detta avseen-
33547:    Sådana statsunderstöd som spörsmålsställa-         de och hur de fördelar sig länsvis ger den förteck-
33548: ren avser hade 13.4.1995 för idrottens del bevil-     ning över beslut om byggande av idrottsanlägg-
33549: jats tili ett belopp av 1 968 000 mark (63,5 %) och   ningar som gälier början av 1995.
33550: 
33551:      Helsingfors den 25 oktober 1995
33552: 
33553:                                                                            Minister Claes Andersson
33554:                                                KK 216/1995 vp
33555: 
33556: Kirjallinen kysymys 216
33557: 
33558: 
33559: 
33560: 
33561:                                       Kankaanniemi: Varusmiehen kuolemaan johtaneen onnettomuu-
33562:                                          den tutkimuksista
33563: 
33564: 
33565:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
33566: 
33567:     Jääkäri Olli Alavuotunki menehtyi auto-on-            mieskuljettajatjoutuvat usein kuljettamaan vah-
33568: nettomuudessa aamuyöllä 25.2.1995 lähellä                 vastikin humalassa olevia upseereita erilaisista
33569: Mikkeliä. 20-vuotiaan hankasalmelaisen varus-             juhlista kotiin. Usein nämä ajot tapahtuvat yöllä.
33570: miehen vanhemmat ovat osaltaan pyrkineet sel-             Toisinaan varusmiehet joutuvat auttamaan hei-
33571: vittämään onnettomuutta edeltäneitä tapahtu-              kossa kunnossa olevaa esimiestään autoon ja sii-
33572: mia, onnettomuuden syitä ja suoritettuja tutki-           tä ulos. Varusmiehet lienevät tällöinkin esimie-
33573: muksia. He ovat arvelleet, että jääkäri Alavuo-           hen alaisina, vaikka tämän kunto ja käytös olisi-
33574: tunkia olisi kohdeltu kuumesairaana epäasialli-           vat minkälaisia tahansa. Tämä antaa murheelli-
33575: sesti. Edelleen he katsovat, että varusmieskuljet-        sen kuvan puolustusvoimista nuorille varusmie-
33576: tajien Ievosta ei ole yleisestikään huolehdittu           hille ja yleisestikin. Tällaiset kuljetukset, jotka on
33577: asianmukaisesti. Lisäksi he kiinnittävät huomio-          katsottava vapaa-aikaan kuuluviksi, voitaisiin ja
33578: ta mm. siihen, että varusmieskuljettajatjoutuvat          tulisikin hoitaa normaaleja taksipalveluja käyt-
33579: kuljettamaan humalassa olevia upseereita erilai-          täen kuljetuksen tarvitsijan omalla kustannuk-
33580: sista juhlista kotiin.                                    sella.
33581:     Jääkäri Olli Alavuotungin hengen vaatineen               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33582: onnettomuuden tutkimuksista on jäänyt sekava              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33583: kuva. On myös arveltu, että tutkimukset olisi             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33584: keskeytetty jonkin tahon vaatimuksesta, ja sa-            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33585: malla syyksi kuolemaan johtaneeseen vakavaan
33586: onnettomuuteen olisi ilman perusteellisia tutki-                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33587: muksia katsottu kuljettajan nukahtaminen. Epä-                    ryhtyä sen selvittämiseksi, keskeytettiin-
33588: selvää on, mikä osuus saattoi olla kuljettajan                    kö jääkäri Olli Alavuotungin kuolemaan
33589: ajovuoron pituudella, onnettomuutta edeltäneel-                   johtaneen vakavan auto-onnettomuuden
33590: lä kuumesairaudella tai käytössä olleen iäkkään                   tutkimukset, ja jos keskeytettiin, kenen
33591: henkilöauton teknisellä kunnolla. Onnettomuus-                    määräyksestä ja miksi näin tapahtui, sekä
33592: autolla oli ajettu jo 352 455 km.                                 aikooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
33593:     Jääkäri Alavuotungin vanhemmat ovat pa-                       onnettomuuden lisätutkimusten suoritta-
33594:  neutuneet asiaan maltillisesti ja asiallisesti. Julki-           miseksi,ja
33595:  suudessa olleiden kuvausten mukaan heidän saa-                      mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33596:  mansa kohtelu viranomaisten taholta ei sen si-                   ryhtyä, jotta varusmieskuljettajat eivät
33597: jaan aina ole ollut asian vakavuuteen nähden                      joutuisi kuljettamaan humalassa olevia
33598: johdonmukaista.                                                   esimiehiään, vaan nämä kuljetukset jäisi-
33599:     Edellä mainitun tapauksen yhteydessä on esil-                 vät esimerkiksi normaalin asiakaskustan-
33600:  le noussut eräänä vakavana asiana se, että varus-                teisen taksitoiminnan hoidettavaksi?
33601: 
33602:       Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1995
33603: 
33604:                                             Toimi Kankaanniemi
33605: 
33606: 
33607: 
33608: 
33609: 250261
33610: 2                                          KK 216/1995 vp
33611: 
33612: 
33613: 
33614: 
33615:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
33616: 
33617:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       palveluksessa ja sopimattomasta käyttäytymi-
33618: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        sestä voimassa. Alkoholin käytön osalta ei ole
33619: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      todettu sellaisia piirteitä, että kyseisten pykälien
33620: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi           rangaistussäännökset olisivat voineet tulla sovel-
33621: Kankaanniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy-        lettaviksi.
33622: myksen n:o 216:                                         Sotilaiden tekemät siviilirikokset samoin kuin
33623:                                                      liikenneonnettomuuden tutkinnan ja kuoleman-
33624:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       syyn tutkinnan suorittaa poliisi kuten muidenkin
33625:        ryhtyä sen selvittämiseksi, keskeytettiin-    kansalaisten osalta. Näin tapahtui myös Olli Ala-
33626:        kö jääkäri Olli Alavuotungin kuolemaan        vuotunkia kohdanneen liikenneonnettomuuden
33627:        johtaneen vakavan auto-onnettomuuden          osalta. Itse liikenneonnettomuuden on tutkinut
33628:        tutkimukset, ja jos keskeytettiin, kenen      poliisi ja ratkaissut paikallinen syyttäjä. Siltä
33629:        määräyksestä ja miksi näin tapahtui, sekä     osin kuin on kysymys siitä, onko Alavuotungin
33630:        aikooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin       ajotehtävään määräämisessä ja siihen liittyvässä
33631:        onnettomuuden lisätutkimusten suoritta-       puolustusvoimien virkamiesten toiminnassa
33632:        miseksi, ja                                   noudatettu puolustusvoimien määräyksiä ja toi-
33633:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       mittu asianmukaisesti, on tutkinta toteutettu
33634:        ryhtyä, jotta varusmieskuljettajat eivät      puolustusvoimien toimesta. Se käynnistettiin
33635:        joutuisi kuljettamaan humalassa olevia        heti onnettomuuspäivän aamuna 25.2.1995.
33636:        esimiehiään, vaan nämä kuljetukset jäisi-     Pääesikunnan tutkintaosaston suorittama esi-
33637:        vät esimerkiksi normaalin asiakaskustan-      tutkinta valmistui 15.3.1995. Kappale esitutkin-
33638:        teisen taksitoiminnan hoidettavaksi?          tapöytäkirjaa toimitettiin tuolloin myös edus-
33639:                                                      kunnan oikeusasiamiehelle tiedoksi.
33640:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Eduskunnan apulaisoikeusasiamies pyysi Olli
33641: vasti seuraavaa:                                     Alavuotungin vanhempien tekemän kantelun
33642:                                                      johdosta 31.3.1995 lisäselvityksiä, jotka pääesi-
33643:     Puolustusvoimien ajoneuvoja käytetään pää-       kunta toimitti hänelle 15.5.1995. Tämänjälkeen-
33644: sääntöisesti vain puolustusvoimien virka- ja pal-    kin eduskunnan apulaisoikeusasiamies on hanki-
33645: velusajoihin. Kun sotilasläänin henkilökunnalta      tuttanut puolustusvoimilta lisäselvityksiä ja täy-
33646: on edellytetty osallistumista sotilasläänin vuosi-   dennyksiä, joista viimeisimmät on toimitettu
33647: päivätilaisuuteen, on osallistumista pidetty sen     5.9.1995.
33648: tyyppisenä palvelustehtävänä, että kuljetukset           Liikenneturman tutkintaa ei ole keskeytetty
33649: on voitu järjestää puolustusvoimien virka-ajoi-      vaan se on viety loppuun hyväksyttävien esitut-
33650: na. Sotilasläänin esikuntaan kuuluu Savonlin-        kintaperiaatteiden mukaisesti. On luonnollista,
33651: nassa oleva sotilastoimisto, mistä syystä kulje-     että asianomistajan uusien vaatimusten tai väit-
33652: tuksen järjestäminen Mikkelistä Savonlinnaan         teiden johdosta joudutaan hankkimaan lisäselvi-
33653: on ollut hyväksyttävää ja asianmukaista. Kun         tyksiä. Tutkinnan on suorittanut ammattitaitoi-
33654: tilaisuus on ollut palvelusluontoinen, ovat soti-    nen pääesikunnan tutkintaosaston poliisikoulu-
33655: laiden esiintymistä ja käyttäytymistä koskeneet      tuksen saanut rikostutkija. Asian käsittely on
33656: rikoslain 45 luvun säännökset päihtymyksestä         eduskunnan oikeusasiamiehellä edelleen vireillä.
33657: 
33658:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1995
33659: 
33660:                                                                    Puolustusministeri Anneli Taina
33661:                                             KK 216/1995 vp                                              3
33662: 
33663: 
33664: 
33665: 
33666:                                         Tili Riksdagens Talman
33667: 
33668:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       rande paragraferna skulle ha kunnat tiliämpas.
33669: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           När det gäller civila brott som begåtts av krigs-
33670: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      män, liksom även undersökning av trafikolyckor
33671: man Toimi Kankaanniemi undertecknade spörs-           och dödsorsak, är det polisen som utför under-
33672: mål nr 216:                                           sökningen, på samma sätt som i fråga om andra
33673:                                                       medborgare. Detta är fallet också beträffande
33674:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        den trafikolycka som Olli Ala vuotunki råkade ut
33675:        ta i syfte att utreda om undersökningarna      för. Själva trafikolyckan har undersökts av poli-
33676:        som gäller den allvarliga bilolycka som        sen och fallet har tili denna del avgjorts av den
33677:        ledde tili att jägaren Olli Alavuotunki        lokala åklagaren. Tili den del det gäller frågan
33678:        omkom avbröts, och i den händelse att de       om man när Alavuotunki förordnades tili upp-
33679:        avbröts, på order av vem och av viiken         draget att fungera som chaufför och det sätt på
33680:        orsak, samt ämnar Regeringen vidta åt-         vilket försvarsmaktens tjänstemän handlat i sam-
33681:        gärder i syfte att få tili stånd ytterligare   band därmed har iakttagit försvarsmaktens före-
33682:        undersökningar, och                            skrifter och förfarit sakenligt, har undersökning-
33683:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       en genomförts på åtgärd av försvarsmakten.
33684:        för att beväringar vilka tjänstgör som         Undersökningen inleddes genast på olycksda-
33685:        chaufförer inte skall behöva transportera      gens morgon 25.2.1995. Den förundersökning
33686:        herusade förmän utan att dessa transpor-       som gjordes av huvudstabens undersökningsav-
33687:        ter framdeles sköts t.ex. som normala, av      delning blev fårdig 15.3.1995. Ett exemplar av
33688:        kunden betalda taxitransporter?                förundersökningsprotokollet tillställdes därvid
33689:                                                       också riksdagens justitieombudsman för känne-
33690:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         dom.
33691: anföra följande:                                         Riksdagens biträdande justitieombudsman
33692:                                                       bad på grund av den klagan som Olli Alavuotun-
33693:    Försvarsmaktens fordon används i regel en-         kis föräldrar anförde 31.3.1995 om ytterligare
33694: dast för körningar som gäller försvarsmaktens         utredningar., som huvudstaben tiliställde honom
33695: tjänste- eller tjänstgöringsuppdrag. 1 det fall att   15.5.1995. A ven efter detta har riksdagens biträ-
33696: militärlänets personai har förväntats delta i fest-   dande justitieombudsman låtit anskaffa ytterli-
33697: ligheterna med anledning av militärlänets års-        gare utredningar och kompletteringar från hu-
33698: dag, har deltagandet betraktats som ett sådant        vudstaben, och de senast gjorda har levererats
33699: slag av tjänstgöringsuppdrag att transporter har      5.9.1995.
33700: kunnat arrangeras under försvarsmaktens tjäns-           Undersökningen av trafikolyckan har inte av-
33701: tetid. Militärbyrån i Nyslott hör till staben för     brutits utan den har slutförts enligt godtagbara
33702: militärlänet, varför det har ansetts vara godtag-     förundersökningsprinciper. Det är naturligt att
33703: bart och sakenligt att ordna transport från S:t       det på grund av de nya krav eller invändningar
33704: Michel tili Nyslott. Eftersom evenemanget i fråga     som målsäganden anfört blir nödvändigt att in-
33705: var av tjänstgöringsnatur, gäller i fråga om krigs-   hämta ytterligare utredning. U ndersökningen
33706: männens uppträdande och beteende stadgande-           har gjorts av en yrkeskunnig brottsutredare med
33707: na i 45 kap. strafflagen om onykterhet i tjänst och   polisutbildning från huvudstabens undersök-
33708: olämpligt uppträdande. Vad bruket av alkohoi          ningsavdelning. Behandlingen av ärendet pågår
33709: beträffar har man inte kunnat konstatera några        alltjämt hos riksdagens justitieombudsman.
33710: sådana drag att straffstadgandena i de ifrågava-
33711: 
33712:      Helsingfors den 24 oktober 1995
33713: 
33714:                                                                       Försvarsminister Anneli Taina
33715:                                             KK 217/1995 vp
33716: 
33717: Kirjallinen kysymys 217
33718: 
33719: 
33720: 
33721: 
33722:                                    Pulliainen: Puolustusvoimien kaluston ja välineistön käytöstä
33723: 
33724: 
33725: 
33726:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
33727: 
33728:    Puolustusvoimissa       varusmiespalvelustaan      viedään kaatopaikalle, vaikka niissä on käyttä-
33729: suorittaneilta kantautuneiden havaintojen mu-         mättömiä, pilaantumattomia elintarvikkeita,
33730: kaan puolustusvoimissa harrastetaan melkoista         jotka voitaisiin käyttää joko kasarmilla tai seu-
33731: materiaalien tuhlausta, suorastaan älytöntä tu-       raavassa harjoituksessa.
33732: hoamista. Seuraavassa joitakin esimerkkejä ta-           Tuhlausta, tuhlausta ja tuhlausta. Perusteeksi
33733: pauksista, jotka ovat kantautuneet kansanedus-        todetaan mm., että myönnetyt määrärahat pitää
33734: tajan tietoisuuteen.                                  käyttää, jotta määrärahoja ei supistettaisi. Tällä
33735:    Kaatopaikalle on viety autokuormallinen            menolla niitä pitää supistaa ja voimakkaasti, jot-
33736: "vanhanmallisia" kenkiä, jotka on kirveellä tu-       ta tuhlaus loppuu välittömästi.
33737: hottu käyttökelvottomiksi. Samoin kaatopaikal-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33738: le on viety lähes uusia huonekaluja, astioita (kat-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33739: tilat tehtaan pakkauksissa!) ja kenttäpakkeja,        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33740: joista viimeksi mainittujen pohjat on puhkaistu.      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33741:    Sotaharjoituksissa ammuttaviksi tarkoitetut,
33742: mutta "sotatilanteen" muuttumisen jälkeen am-                     Kuinka Hallitus perustelee puolustus-
33743: pumatta jääneet ammuksethävitettiin tuhoamal-                  voimissa esiintyvää materiaalien tuhlaus-
33744: la ne yhdellä räjäytyksellä, jolloin mitään koulu-             ta ja suoranaista älytöntä tuhoamista, ja
33745: tusfunktiota ei ollut osoitettavissa.                             mihin toimiin se ryhtyy tilanteen pikai-
33746:     Harjoituksissa mukana olleet muonalaatikot                 seksi korjaamiseksi?
33747: 
33748:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1995
33749:                                             Erkki Pulliainen
33750: 
33751: 
33752: 
33753: 
33754: 250261
33755: 2                                           KK 217/1995 vp
33756: 
33757: 
33758: 
33759: 
33760:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
33761: 
33762:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        yksinkertaisesti mahdollista tuhlausta. Harjoi-
33763: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tuksissa valmistettua lämminruokaa saatetaan
33764: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kyllä joutua viemään kaatopaikalle, koska ny-
33765: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pulliaisen       kyisen elintarvikelainsäädännön mukaan sen säi-
33766: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 217:         lyvyysaika ihmisravinnoksi on voinut ylittyä. Jä-
33767:                                                       teruoan käsittelyohjeiden mukaisesti sikaloihin
33768:           Kuinka Hallitus perustelee puolustus-       myymisen lisäksi tulee kyseeseenjäteruoan hävit-
33769:        voimissa esiintyvää materiaalin tuhlausta      täminen. Puolustushallinnon tiedossa ei ole, että
33770:        ja suoranaista älytöntä tuhoamista, ja         pakkauksissa olevia tai muuten kurantteja elin-
33771:           mihin toimiin se ryhtyy tilanteen pikai-    tarvikkeita tai kunnollista muonituskalustoa oli-
33772:        seksi korjaamiseksi?                           si viety kaatopaikalle.
33773:                                                           Elinkaarensa lopussa käytöstä poistettavat
33774:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          muoviastiat rikotaan, koska niitä ei hygieniasyis-
33775: vasti seuraavaa:                                      tä enää voida käyttää. Hygieniasyiden tai rik-
33776:                                                       koutumisen takia hylätyt pakit rei'itetään, ettei
33777:    Puolustusvoimien materiaalin käsittelyä ja         niitä voida käyttää tai viedä uudelleen kirjanpi-
33778: myös käytöstä poistamista ohjaavat tiukat mää-        toon. Mitään käypää materiaalia ei panna ros-
33779: räykset, joissa on otettu huomioon muun muassa        kiin, vaan vanhempaa materiaalia säilytetään
33780: materiaalin taloudellinen käyttö, käyttöturvalli-     mm. valmiussyistä.
33781: suus ja hygienia. Käytöstä poistamisen yhteydes-          Puolustusvoimilla on tarkat ohjeet ampuma-
33782: sä tapahtuvalla jälkikäsittelyllä estetään epäkel-    tarvikemateriaalin käsittelystä, säilyttämisestä ja
33783: von materiaalin väärinkäyttö. Jäljempänä on lä-       hävittämisestä. Ensisijaisina perusteina ovat
33784: hemmin eritelty lausunnossa viitattujen vaate-        käyttöturvallisuus ja koulutuksellisesti tarkoi-
33785: tus-, muonitus- ja ampumatarvikesektorien ti-         tuksenmukainen käyttö. Käyttämättömät, kel-
33786: lannetta.                                             volliset ampumatarvikkeet ja räjähtävä mate-
33787:    Vaatetusmateriaalia poistavat käytöstä ai-         riaali palautetaan varastoon tai asianmukaisesti
33788: noastaan puolustusvoimien omat vaatetuskor-           käskettyyn turvalliseen säilytyspaikkaan. Yksit-
33789: jaamot. Poistettava materiaali on loppuun käy-        täistapauksissa materiaalista vastuullinen johta-
33790: tettyä, täysin käyttöarvonsa menettänyttä tava-       ja tai kouluttaja voi joutua hävittämään mate-
33791: raa, jota ei voida kuluneisuuden tai erityisesti      riaalia, jos se on esimerkiksi vaurioitunutta. Täl-
33792: jalkineiden osalta hygieniasyiden takia antaa         löin on kysymys pienistä materiaalimääristä, joi-
33793: asevelvollisten käyttöön. Materiaalin käsittelys-     den käsittelyssä turvallisuus on ensisijaisena ja
33794: tä annettujen määräysten mukaisesti vaatetus-         taloudelliset menetykset vähäisiä.
33795: korjaamot toimittavat hylätyn vaatetusmate-               Mitä kalusteiden hävittämiseen tulee, kurant-
33796: riaalin kaatopaikoille 2-4 kertaa vuodessa. Jal-      teja kalusteitakaan ei tiedetä viedyn kaatopaikal-
33797: kineiden rikkominen on määräysten mukainen            le - poistettuja kalusteita on voitu mm. antaa
33798: 1oppuun kulu tetun materiaalin jälkikäsittely, jo1-   uusiokäyttöön Viron puolustusvoimille.
33799: la estetään epäkelvon materiaalin jälkikäyttö ja          Kysymyksessä mainittujen tapausten selvittä-
33800: kaupallinen keinottelu.                               minen vaatisi vielä lisätietoja. Tarkasta ohjeis-
33801:    Muonituksen osalta todetaan, että puolustus-       tuksesta ja valvonnasta huolimatta yksittäisiä
33802: voimat tarjoaa aamiaisen, lounaan ja päivällisen      väärinkäsityksiä tai virheellistä menettelyä voi
33803: sekä neljä kertaa viikossa myös iltapalan noin 23     tapahtua. Todettuihin virheellisiin menettelyihin
33804: markalla päivässä. Käytössä oleva rahamäärä ei        puututaan.
33805: 
33806:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1995
33807: 
33808:                                                                     Puolustusministeri Anneli Taina
33809:                                              KK 217/1995 vp                                                   3
33810: 
33811: 
33812: 
33813: 
33814:                                           Tili Riksdagens Talman
33815: 
33816:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         fa att varm mat som har tillretts under övningar-
33817: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          na förs tili avstjälpningsplatsen, eftersom den
33818: lem av statsrädet översänt följande av riksdags-        enligt gällande livsmedelslagstiftning fastställda
33819: man Pulliainen undertecknade spörsmäl nr 217:           hällbarhetstiden för matvarors duglighet som
33820:                                                         människoföda kan ha överskridits. Enligt anvis-
33821:            Hur motiverar Regeringen det slöseri         ningarna för behandling av restmat kan maten
33822:         med och direkt vettlösa fördärvande av          antingen säljas till svingärdarna eller förstöras.
33823:         materiel som förekommer inom försvars-          Försvarsförvaltningen har inte kännedom om att
33824:         makten, och                                     paketerade eller annars kuranta livsmedel eller
33825:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        duglig förplägningsmateriel skulle ha förts tili en
33826:         i syfte att snabbt avhjälpa situationen?        avstjälpningsplats.
33827:                                                            Plastkärl som tas ur bruk förstörs i slutet av sin
33828:   Som svar pä detta spörsmäl får jag vördsamt           livscykel eftersom de av hygieniska skäl inte läng-
33829: anföra följande:                                        re kan användas. 1 backar som tagits ur bruk pä
33830:                                                         grund av hygieniska skäl eller pä grund av att de
33831:    lnom försvarsmakten styrs behandlingen och           är söndriga görs häl för att de inte skall kunna
33832: ocksä avskrivningen av materiel av noggranna            användas eller pä nytt tas in i bokföringen. lngen
33833: föreskrifter, som ocksä beaktar den ekonomiska          användbar materiel förs till soptunnorna, utan
33834: användningen av materielen samt säkerheten och          äldre materiel tas tili vara bl.a. med tanke pä
33835: hygienin i anslutning därtill. Genom den efterbe-       beredskapen.
33836: handling som företas i samband med att materiel             Försvarsmakten har noggranna anvisningar
33837: tas ur bruk förhindras missbruk av oduglig mate-        om behandling, uppbevaring och förstöring av
33838: riel. Nedan ges en specificering av läget i fräga om    ammunitionsmateriel. De främsta grunderna är
33839: de beklädnads-, förplägnings- och ammunitions-          säkerheten vid användningen och en med tanke
33840: sektorer som spörsmålet åsyftar.                        pä utbildningen ändamälsenlig användning.
33841:    Beklädnadsmateriel tas ur bruk uteslutande           Oanvänd duglig ammunition och explosiv mate-
33842: av försvarsmaktens egna reparationsverkstäder           riel förs tilihaka tilllagret eller till en pä sakenligt
33843: för beklädnad. Materiel som avskrivs är sådan           sätt angiven säker uppbevaringsplats. 1 enskilda
33844: som är slutsliten och helt utan bruksvärde samt         fall kan det inträffa att den ansvariga ledaren
33845: som pä grund av slitage eller, särskilt i fräga om      eller utbildaren mäste förstöra materielen, om
33846: skodon, hygieniska orsaker inte kan ställas tili de     den t.ex. har skadats. Det är härvid fräga om smä
33847: värnpliktigas förfogande. 1 enlighet med före-          mängder av materiel, och när det gäller behand-
33848: skrifterna för behandlingen av materiel ser be-         lingen av dem kommer säkerheten i första hand
33849: klädnadsverkstäderna tili att avskriven bekläd-         och de ekonomiska förlusterna är obetydliga.
33850: nadsmateriel förs tili avstjälpningsplatserna 2-4          Vad beträffar förstöringen av inventarier kän-
33851: gänger i året. Att skodonen förstörs överens-           ner man inte tili att användbara möbler skulle ha
33852: stämmer med föreskrifterna om sädan efterbe-            förts tili avstjälpningsplatsen- avskrivna inven-
33853: handling av slutanvänd materiel genom viiken            tarier har kunnat doneras för äteranvändning tili
33854: återanvändning av och kommersiell spekulation           Estlands försvarsmakt.
33855: med oduglig materiel förhindras.                           Utredningen av de fall som nämns i spörsmä-
33856:     Vad förplägningen beträffar kan man konsta-         let skulle kräva ytterligare information. Obero-
33857: tera, att försvarsmakten tillhandahåller frukost,       ende av noggranna instruktioner och noggrann
33858: lunch och middag samt fyra gånger i veckan              övervakning kan enskilda fall av missuppfatt-
33859:  ocksä kvällsmäl f6r ca 23 mk om dagen. Den             ning eller oriktigt förfarande förekomma. Om ett
33860:  summa som stär tili förfogande medger helt en-         oriktigt förfarande konstateras ingriper försvars-
33861:  kelt inte nägot slöseri. Det kan visserligen inträf-   makten.
33862: 
33863:       Helsingfors den 24 oktober 1995
33864: 
33865:                                                                          Försvarsminister Anneli Taina
33866:                    j
33867:                   j
33868:                  j
33869:                 j
33870:                j
33871:               j
33872:              j
33873:             j
33874:            j
33875:           j
33876:          j
33877:         j
33878:        j
33879:       j
33880:      j
33881:     j
33882:    j
33883:   j
33884:  j
33885: j
33886:                                              KK 218/1995 vp
33887: 
33888: Kirjallinen kysymys 218
33889: 
33890: 
33891: 
33892: 
33893:                                     Aittoniemi: Edustus- ja virkamatkoihin tarkoitetun lentokoneen
33894:                                         hankkimisesta valtiolle
33895: 
33896: 
33897:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
33898: 
33899:     Suomessa kiistellään matkustajakäyttöön so-            Asiaa pitäisi siis tarkastella vähemmän popu-
33900: veltuvan lentokoneen hankkimisesta valtiolle laa-      listisesti tarpeen ja taloudellisuuden kannalta.
33901: jan kansainvälistymisen aiheuttamaan matkus-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33902: tustarpeeseen sekä edustuskäyttöön. Asiaa vas-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33903: tustetaan tietyillä tahoilla ilmeisesti sillä perus-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33904: teella, että uskotaan lentokoneella lentämisen         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33905: olevan herrojen herkkua ja että kunnon virkamies
33906: matkustaisi Brysseliin esimerkkiä antaen jalka-                   Aikooko Hallitus perinpohjaisesti sel-
33907: tai hevospelillä. Varoittavana esimerkkinä mo-                 vittää ne tarpeet, jotka liittyvät valtiolle
33908: nen mielessä lienee ollut erään kehitystuen varas-             mahdollisesti hankittavan, edustus- ja
33909: sa elävän afrikkalaisen maan hankinta, jossa ke-               virkamatkoihin tarvittavan lentokoneen
33910: hitysapurahat sijoitettiin koneen hankintaan                   hankkimiseen ottaen huomioon myös
33911: maan ehkä itsevaltaisen päämiehen käyttöön.                    kustannusvertailun vuokrakoneen käyt-
33912:     Todellisuudessa lentäminen ei ole mitään hu-               töön nähden, ja
33913:  via, eikä koneen hankintaa valtiolle voida verra-                aikooko Hallitus tarpeen niin sanelles-
33914:  ta afrikkalaisiin hankintoihin. Kulkemisen tarve              sa ja kustannusvaikutusten puoltaessa
33915:  kansainvälistyvässä maailmassa on nopeasti kas-               oman koneen hankintaa ryhtyä tarvitta-
33916:  vava tosiasia, ja totuus on se, että monella suo-             viin toimenpiteisiin?
33917:  malaisella firmalla on jo omat koneet sisäiseen
33918:  käyttöön.
33919:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1995
33920: 
33921:                                              Sulo Aittoniemi
33922: 
33923: 
33924: 
33925: 
33926: 250261
33927: 2                                           KK 218/1995 vp
33928: 
33929: 
33930: 
33931: 
33932:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
33933: 
33934:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Työryhmä selvittää ylimmän valtiojohdon
33935: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         lentomatkojen toteuttamisen mahdollisuudet ja
33936: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       vaihtoehdot. Eräänä vaihtoehtona selvitetään
33937: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        mahdollisuudet hankkia tai vuokrata erikoislen-
33938: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         tojen tarpeita vastaava sopivan kokoluokan
33939: n:o 218:                                              suihkukone.
33940:                                                          Selvityksessä otetaan erityisesti huomioon ko-
33941:           Aikooko Hallitus perinpohjaisesti sel-      konaiskustannukset, mahdollisuudet toteuttaa
33942:        vittää ne tarpeet, jotka liittyvät valtiolle   tarpeiden mukaisia ja joustavia lentoaika tauluja,
33943:        mahdollisesti hankittavan, edustus- ja         mahdollisuudet käydä luottamuksellisia neuvot-
33944:        virkamatkoihin tarvittavan lentokoneen         teluja lentojen aikana, yleiset turvallisuusnäkö-
33945:        hankkimiseen ottaen huomioon myös              kohdat sekä keinot lisätä matkustusmukavuutta.
33946:        kustannusvertailun vuokrakoneen käyt-             Perusselvitys lentomatkojen tarpeista ja vaih-
33947:        töön nähden, ja                                toehdoista laaditaan vuoden 1995 kuluessa. Lo-
33948:           aikooko Hallitus tarpeen niin sanelles-     pullinen esitys lentomatkojen toteuttamisvaihto-
33949:        sa ja kustannusvaikutusten puoltaessa          ehdoista, kustannuksista, operaattorista sekä
33950:        oman koneen hankintaa ryhtyä tarvitta-         muista lentoihin vaikuttavista tekijöistä jätetään
33951:        viin toimenpiteisiin?                          valtioneuvoston kanslialle 31.5.1996 mennessä.
33952:                                                          Työryhmän jätettyä lopullisen esityksensä
33953:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          lentomatkojen toteuttamisvaihtoehdoista kus-
33954: vasti seuraavaa:                                      tannusvertailuineen päätetään tarkoituksenmu-
33955:                                                       kaisista jatkotoimenpiteistä.
33956:    Kansainvälistyminen ja EU:n jäsenyys ovat             Lisäksi totean, että keväällä 1995 on kilpailu-
33957: lisänneet valtioneuvoston jäsenten ja virkamies-      tettu reittilennot Eurooppaan sekä pyydetty tar-
33958: johdon matkustustarvetta lähinnä Euroopan             joukset suomalaisilta tilauslentoja suihkukoneil-
33959: alueelle. Tästä syystä valtioneuvoston kanslia        la harjoittavilta yhtiöiltä. Kesällä 1995 solmittiin
33960: asetti 9.2.1995 työryhmän selvittämään tarkoi-        kahden yrityksen kanssa ministeriöiden tilaus-
33961: tuksenmukaiset vaihtoehdot toteuttaa ylimmän          lentoja koskeva puitesopimus.
33962: valtiojohdon lentomatkoja.                               Tilauslentoyritysten suihkukoneet ovat 6-8-
33963:    Työryhmän puheenjohtajaksi määrättiin val-         paikkaisia. Kokoluokka ei aina vastaa matkus-
33964: tioneuvoston turvallisuuspäällikkö. Jäseniksi         tustarvetta.
33965: kutsuttiin tasavallan presidentin kanslian, ulko-        Käyttökelpoinen ratkaisu pitemmillä mat-
33966: asiainministeriön ja ilmavoimien esikunnan            koilla on ollut käyttää Finnairin MD-87-tyyppis-
33967: edustajat.                                            tä konetta. Konetyyppi on erikoislentoihin var-
33968:                                                       sin kookas.
33969: 
33970:      Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1995
33971: 
33972:                                                                        Pääministeri Paavo Lipponen
33973:                                           KK 218/1995 vp                                               3
33974: 
33975: 
33976: 
33977: 
33978:                                       Tili Riksdagens Talman
33979: 
33980:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     ligheten att skaffa eller hyra ett jetplan av lämplig
33981: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-      storleksklass, som motsvarar behoven av special-
33982: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    flygturer.
33983: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr           1 utredningen beaktas särskilt totalkostnader-
33984: 218:                                                na, möjligheterna att enligt behov göra upp smi-
33985:                                                     diga flygtidtabeller, möjligheterna att föra konfi-
33986:           Ämnar Regeringen i detalj utreda de       dentiella förhandlingar under flygresan, allmän-
33987:        behov som hänför sig tili att tili staten    na säkerhetsaspekter samt sätten att öka fård-
33988:        eventuellt anskaffas ett flygplan för re-    komforten.
33989:        presentations- och tjänsteresor, med be-         En grundläggande utredning om behovet av
33990:        aktande även av en kostnadsjämförelse        flygresor och olika alternativ utarbetas under
33991:        med tanke på användningen av hyrda           1995. De slutliga förslagen tili olika alternativa
33992:        pian?                                        sätt att ordna flygresorna, kostnader, operatörer
33993:                                                     och andra faktorer som inverkar på flygresorna
33994:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       skall överlämnas tili statsrådets kansli senast den
33995: anföra följande:                                    31 maj 1996.
33996:                                                         Sedan arbetsgruppen har lämnat in sitt slutliga
33997:    lnternationaliseringen och medlemskapet i        förslag tili alternativa sätt att arrangera flygre-
33998: EU har för statsrådets medlemmar och tjänste-       sorna jämte kostnadsjämförelser kommer beslut
33999: mannaledningen inneburit ett ökat behov att resa    om ändamålsenliga fortsatta åtgärder att fattas.
34000: främst inom Europa. Därför tillsatte statsrådets        Dessutom kan jag konstatera att linjeflygen
34001: kansli den 9 februari 1995 en arbetsgrupp för att   tili Europa konkurrensutsattes våren 1995 och
34002: utreda ändamålsenliga alternativ när det gäller     finländska bolag som idkar charterflygtrafik
34003: den högsta statsledningens flygresor.               med jetplan ombads lämna in sina anbud. Ett
34004:    Statsrådets säkerhetschefförordnades tili ord-   ramavtal om ministeriernas charterflygresor in-
34005: förande för arbetsgruppen. Tili medlemmar kal-      gicks med två bolag sommaren 1995.
34006: lades representanter för republikens presidents         Charterflygbolagens jetplan har 6-8 platser.
34007: kansli, utrikesministeriet och staben för luft-     Storleksklassen motsvarar inte alltid behovet.
34008: stridskrafterna.                                        En användbar lösning när det gäller längre
34009:    Arbetsgruppen skall utreda möjligheterna och     resor har varit att använda pian av samma typ
34010: alternativen när det gäller den högsta statsled-    som Finnairs MD-87. Piantypen är ganska stor
34011: ningens flygresor. Som ett alternativ utreds möj-   för specialflygturer.
34012: 
34013:      Helsingforsden 27 oktober 1995
34014: 
34015:                                                                      Statsminister Paavo Lipponen
34016:                             j
34017:                         j
34018:                         j
34019:                     j
34020:                     j
34021:                 j
34022:                 j
34023:             j
34024:             j
34025:         j
34026:         j
34027:     j
34028:     j
34029: j
34030: j
34031:                                           KK 219/1995 vp
34032: 
34033: Kirjallinen kysymys 219
34034: 
34035: 
34036: 
34037: 
34038:                                   Aittoniemi: Hallituksen toimenpiteistä EU:n myöntämien tukien
34039:                                       käytön valvonnasta
34040: 
34041: 
34042:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
34043: 
34044:    Euroopan unionin rahavaroja käytetään vää-       minta loukkaa myös Suomen taloudellista etua
34045: rin muun muassa perusteettomien tukien maksa-       erityisesti, kun suomalaiset eivät ole kähminnäs-
34046: tukseen ym. petolliseen toimintaan summa, jon-      sä edenneet vielä eteläisen Euroopan maiden as-
34047: ka suurimmillaan arvellaan eräidenjäsenmaiden       teelle.
34048: laskelmien mukaan olevan 40 miljardia mark-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34049: kaa. Hyvin varovaisestikin laskien summa on         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34050: noin kaksi prosenttia yhteisön budjetista. Valta-   nioittavasti     valtioneuvoston     asianomaisen
34051: osan tästä haukkaavat Italian, mutta myös mui-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34052: den maiden mafiosot. EU:n budjettivaroihin
34053: kohdistuvat erityisesti Etelä-Euroopan maiden                  Minkälaisin toimin Suomen Hallitus
34054: tukimaksujen väärinkäytökset ovat ehkä kym-                 omalta osaltaan aikoo pyrkiä estämään
34055: menien miljardien markkojen suuruisia.                      sitä rikollista toimintaa, joka kohdistuu
34056:    Euroopan unioni näyttää olevan välinpitämä-              EU:n budjettivaroihin tukimaksujen vää-
34057: tön tai ainakin voimaton ilmiön estämisessä. Toi-           rinkäytöksinä?
34058: 
34059:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1995
34060: 
34061:                                           Sulo Aittoniemi
34062: 
34063: 
34064: 
34065: 
34066: 250261
34067: 2                                            KK 219/1995 vp
34068: 
34069: 
34070: 
34071: 
34072:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
34073: 
34074:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         asema ko. varoihin. Tässä tehtävässään ne toimi-
34075: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          vat yhtäläisen suojan periaatteen mukaisesti.
34076: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Maa- ja metsätalousministeriö on kansallinen
34077: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittanie-         viranomainen Euroopan maatalouden ohjaus- ja
34078: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           tukirahastoon (EMOTR) ja Kalatalouden oh-
34079: 219:                                                   jauksen rahoitusvälineeseen (KOR) nähden. Si-
34080:                                                        säasiainministeriö on kansallinen viranomainen
34081:            Minkälaisin toimin Suomen Hallitus          Euroopan aluekehitysrahastoon (EAKR) näh-
34082:         omalta osaltaan aikoo pyrkiä estämään          denja työministeriö Euroopan sosiaalirahastoon
34083:         sitä rikollista toimintaa, joka kohdistuu      (ESR) nähden. Kansallisen vastuuviranomaisen
34084:         EU:n budjettivaroihin tukimaksujen vää-        asemassa olevista ministeriöistä maa- ja metsäta-
34085:         rinkäytöksinä?                                 lousministeriö sekä sisäasiainministeriö ovat ku-
34086:                                                        luvan vuoden aikana ryhtyneet selkeyttämäänja
34087:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tarkistamaan valvonnan menettelyjään. Maa- ja
34088: vasti seuraavaa:                                       metsätalousministeriön sekä sisäasiainminis-
34089:                                                        teriön toimet ovat vielä kesken siten kuinjäljem-
34090:    Jäsenvaltioiden velvoite yhteisön taloudellis-      pänä esitetään. Työministeriö on jo aikaisemmin
34091: ten etujen suojaamiseksi väärinkäytöksiltä ja pe-      järjestänyt valvontamenettelynsä lähtien siitä,
34092: tolliselta menettelyltä liitettiin Euroopan unionin    että ne olisivat asianmukaiset myös valvottaessa
34093: perustaruissopimuksiin Maastrichtin sopimuk-           yhteisöitä saatavien varojen käyttöä. Valvonta-
34094: sen 209a artiklalla. Artiklan ensimmäisen kohdan       menettelyjä tullaan kuitenkin koko ajan kehittä-
34095: mukaan, joka sisältää ns. yhtäläisen suojan peri-      mään.
34096: aatteen, jäsenvaltioiden on toteutettava samat            Maa- ja metsätalousministeriö asetti touko-
34097: toimenpiteet suojatakseen yhteisön taloudellisia       kuussa 1995 työryhmän selvittämään ja kehittä-
34098: etuja petolliselta menettelyltä kuin ne toteuttavat    mään Euroopan unionin taloudellisten etujen
34099: suojatakseen omia taloudellisia etujaan petolli-       turvaamista ministeriön vastattavana olevan yh-
34100: selta menettelyltä. Jäsenvaltiot ovat siis velvolli-   teisön rahoituksen osalta. Työryhmän tuli selvit-
34101: sia antamaan yhteisön taloudellisille eduille sa-      tää yhteisön etujen turvaamisen nykytila ja sen
34102: mantasoisen oikeussuojan kuin jäsenvaltion             vastaavuus yhteisön odotuksiin, tehdä toimenpi-
34103: omille eduille. Artiklan toinen kohta sisältää ns.     de-ehdotukset, joilla yhteisön etujen turvaami-
34104: yhteistoimintaperiaatteen. Artiklan mukaan jä-         nen saatetaan vastaamaan mahdollisimman hy-
34105: senvaltioiden on sovitettava yhteen toimintansa,       vin sen odotuksia ja lisäksi selvittää toimenpide-
34106: jonka tarkoituksena on suojata yhteisön talou-         ehdotustensa hallinnolliset ja taloudelliset vaiku-
34107: dellisia etuja petolliselta menettelyltä. Tätä var-    tukset. Työryhmä jätti muistionsa maa- ja metsä-
34108: ten jäsenvaltioiden on komission avulla järjestet-     talousministeriölle asetettuun määräaikaan syys-
34109: tävä toimivaltaisten hallintoyksikköjensä kiinteä      kuun loppuun mennessä. Työryhmä teki lukuisia
34110: ja säännöllinen yhteistoiminta.                        yksityiskohtaisia ehdotuksia valvonnan ja vää-
34111:    Euroopan unionin neuvosto talous- ja valtio-        rinkäytösten vastaisen toiminnan organisoimi-
34112: varainministerien kokoonpanossa (ECOFIN-               seksi. Ehdotuksiin sisältyy mm. ehdotus siitä,
34113: neuvosto) käsittelee yhteisön taloudellisten etu-      että maataloustuotteiden käytännön vientival-
34114: jen suojelemista ja petollisten menettelyjen torju-    vonta ja pääsääntöisesti niiden tuettujen toimen-
34115: mista koskevia asioita. Valtiovarainministeriö         piteiden käytännön valvontatehtävät, joissa
34116: on toiminut näissä asioissa yleisen tason kansalli-    edunsaajana on yritys, tulisi hoitaa tullihallituk-
34117: sena yhteystahona.                                     sen valvonta- ja tarkastusyksikön johdolla. Työ-
34118:    Suomessa yhteisön varojen käytön valvonta ja        ryhmä katsoo, että sen ehdottamien toimenpitei-
34119: tältä osin väärinkäytösten torjunta on ensisijai-      den avulla valvonnan ja väärinkäytösten vastai-
34120: sesti niiden ministeriöiden tehtävänä, joilla on       sen toiminnan taso saatetaan vastaamaan EU :n
34121: suhteessa komissioon kansallisen viranomaisen          odotuksia.
34122:                                               KK 219/1995 vp                                               3
34123: 
34124:     Sisäasiainministeriö asetti toukokuussa 1995         ollut keskusrikospoliisin tulosyksiköitä. Talous-
34125: työryhmän laatimaan selvityksen ja tarvittavat           rikostorjuntayksikkö suorittaa Suomessa tapah-
34126: ehdotukset siitä, miten Euroopan aluekehitysra-          tuneiden ja ulkomailta Suomeen kohdistunei-
34127: hastosta Suomeen tulevien varojen käyttöä seu-           den, huomattavia taloudellisia ja yhteiskunnalli-
34128: rataan ja valvotaan, sekä laatimaan ehdotukset           sia vahinkoja aiheuttaneiden sekä ennakko-
34129: muista taloushallinnollisista toimenpiteistä, jot-       tapausluonteisten talousrikosten torjuntaa. Pyr-
34130: ka Euroopan aluekehitysrahaston vastuuviran-             kiessään torjumaan talousrikollisuutta sekä sen
34131: omaistehtävä edellyttää sisäasiainministeriössä.         järjestäytyneitä verkostoja ja niiden lisääntymis-
34132: Työryhmän mietintö ei ole vielä valmistunut.             tä keskusrikospoliisin toiminnoilla on tärkeä
34133:     Yhteisön traditionaalisiin omiin varoihin kuu-       osuutensa myös yhteisön varoja koskevan rikol-
34134: luvien tullien ja tuontimaksujen periminen sekä          lisen toiminnan ehkäisemisessä.
34135: samalla varautuminen niitä koskeviin väärinkäy-              Suomessa yhteisön tukien väärinkäytöksiin
34136: töksiin ja petollisiin menettelyihin kuuluu tulli-       liittyvissä rikoksissa on rikosoikeudellisesti kysy-
34137: laitoksen tehtäviin. Tullilaitoksella on jo ennes-       mys rikoslain 29 luvun 5 §:n mukaisesta avustus-
34138: tään kehitettynä asianmukaiset ja tulokselliset          petoksesta, 6 §:n mukaisesta törkeästä avustus-
34139: järjestelmät eri valvontatietorekistereineen vää-        petoksesta tai 7 §:n mukaisesta avustuksen vää-
34140: rinkäytösten ehkäisemiseksi. Ne ovat käytössä            rinkäytöstä. Kansallisia säädöksiämme, jotka
34141: myös yhteisön traditionaalisten omien varojen            koskevat tukienja valtionapujen maksamista, on
34142: keräämisen valvonnassa. Muiden jäsenvaltioi-             myös tarkasteltava yhtäläisen suojan periaatteen
34143: den tullilaitosten tapaan Suomen tullilaitos käyt-       näkökulmasta. Tähän nähden on todettava, että
34144: tää nykyisin valvonta- ja tarkastustoiminnas-            kansalliset säädöksemme sisältävät perinteisesti
34145: saan myös komission ylläpitämiä väärinkäytös-            aina säännöksiä tuki en ja valtionapujen valvon-
34146:  tietokantoja, kuten lähinnä SCENT -tietokan-            nasta ja takaisinperimisestä sekä väärinkäytös-
34147:  taa.                                                    ten torjumisesta.
34148:      Yhteisön varojen väärinkäytöksiin liittyvistä           Komission sisäisessä organisaatiossa petollis-
34149:  rikostapauksista pääosa tulee Suomessa toden-           ten menettelyjen vastustamistehtävät on keski-
34150:  näköisesti kuulumaan tullilaitoksen tutkittavak-        tetty komission pääsihteeristön alaiselle erityis-
34151:  si. Rahastoista saatuja varoja koskeviin väärin-        yksikölle UCLAF:lle, joka järjestää mm. näiden
34152:  käytöksiin liittyvän rikostutkinnan suorittaa po-       tehtävien edellyttämää koulutusta jäsenvaltioi-
34153:  liisi. Tullilaitoksen tai poliisin suorittaman rikos-   den asianomaisille viranomaisille. Suomalaiset
34154:  tutkinnan jälkeen asia saatetaan syyttäjälle syy-       osallistuvat vielä tänä syksynä UCLAF:n Suo-
34155:  teharkintaan.                                           messa järjestämään ensimmäiseen laajaan koulu-
34156:      Talousrikostorjunta on vuoden 1995 alusta           tustilaisuuteen.
34157:       Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1995
34158: 
34159:                                                                     Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
34160: 4                                           KK 219/1995 vp
34161: 
34162: 
34163: 
34164: 
34165:                                         Till Riksdagens Talman
34166: 
34167:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      na uppgift handlar de enligt principen om lika
34168: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        skydd. Jord- och skogsbruksministeriet är den
34169: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      nationella myndigheten i förhållande tili Euro-
34170: man Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 219:         peiska utvecklings- och garantifonden för jord-
34171:                                                       bruket (EMOTR) och fonden för fiskets utveck-
34172:          Genom vilka åtgärder ämnar Finlands          ling (FFU). lnrikesministeriet är den nationella
34173:        Regering för sin del försöka hindra den        myndigheten i förhållande till Europeiska regio-
34174:        brottsliga verksamhet som i form av miss-      nala utvecklingsfonden (ERDF) och arbetsmi-
34175:        bruk av stödavgifter är riktad mot EU:s        nisteriet i förhållande till Europeiska socialfon-
34176:        budgetmedel?                                   den (ESF). Av de ministerier som har ställningen
34177:                                                       som nationell ansvarig myndighet har jord- och
34178:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         skogsbruksministeriet samt inrikesministeriet i
34179: anföra följande:                                      år börjat klarlägga och se över sina övervak-
34180:                                                       ningsmetoder. Jord- och skogsbruksministeriets
34181:    Medlemsstaternas skyldighet att skydda ge-         samt inrikesministeriets åtgärder är ännu inte
34182: menskapens ekonomiska intressen mot missbruk          slutförda enligt vad som framgår nedan. Arbets-
34183: och bedrägerier fogades tili fördragen om upp-        ministeriet har redan tidigare organiserat sina
34184: rättande av Europeiska unionen genom artikel          övervakningsförfaranden utgående ifrån att de
34185: 209a i Maastrichtfördraget. Enligt den första         skall vara ändamålsenliga även för övervakning-
34186: punkten i artikeln, som innehåller den s.k. princi-   en av användningen av de medel som erhålls av
34187: pen om lika skydd, skall medlemsstaterna vidta        gemenskapen. Övervakningsförfarandena kom-
34188: samma åtgärder för att bekämpa bedrägerier            mer dock att utvecklas hela tiden.
34189: som riktar sig mot gemenskapens ekonomiska                1 maj 1995 tillsatte jord- och skogsbruksminis-
34190: intressen, som de vidtar för att bekämpa bedräge-     teriet en arbetsgrupp för att utreda och utveckla
34191: rier som riktar sig mot deras egna ekonomiska         tryggandet av Europeiska unionens ekonomiska
34192: intressen. Medlemsstaterna är alltså skyldiga att     intressen vad gäller den finansiering från gemen-
34193: ge gemenskapens ekonomiska intressen ett rätts-       skapen som ministeriet ansvarar för. Arbets-
34194: skydd som är jämbördigt med rättsskyddet för          gruppen hade tili uppgift att utreda hur gemen-
34195: medlemsstatens egna intressen. Andra punkten i        skapens intressen nu var tryggade och om de
34196: artikeln innehåller en s.k. samarbetsprincip. En-     motsvarade gemenskapens förväntningar, att
34197: ligt artikeln skall medlemsstaterna samordna          framlägga förslag tili åtgärder som förbättrar
34198: sina åtgärder för att skydda gemenskapens eko-        tryggandet av gemenskapens intressen så att det
34199: nomiska intressen mot bedrägerier. För detta          så väl som möjligt motsvarar förväntningarna
34200: ändamål skall de med kommissionens hjälp orga-        och vidare att utreda de förvaltningsmässiga och
34201: nisera ett nära och regelbundet samarbete mellan      ekonomiska verkningarna av de föreslagna åt-
34202: de behöriga avdelningarna i sina förvaltningar.       gärderna. Arbetsgruppen överlämnade sin pro-
34203:    Europeiska unionens råd bestående av ekono-        memoria tili jord- och skogsbruksministeriet
34204: mi- och finansministrarna (ECOFIN-rådet) be-          inom utsatt tid, före utgången av september. Ar-
34205: handlar ärenden som gäller skyddande av ge-           betsgruppen framlade många detaljerade förslag
34206: menskapens ekonomiska intressen och bekäm-            till hur övervakningen och bekämpningen av
34207: pande av bedrägerier. Finansministeriet har i         missbruk skall organiseras. Bland dem ingår ett
34208: dessa frågor tjänat som en allmän nationell kon-      förslag tili hur övervakningen av exporten av
34209: taktinstans.                                          lantbruksprodukter och i regel också övervak-
34210:    1 Finland sköts övervakningen av hur gemen-        ningsuppgifterna av sådana understödda åtgär-
34211: skapens medel används, och tili denna del även        der, i vilka förmånstagaren är ett företag, i prak-
34212: bekämpningen av missbruk, i första hand av de         tiken skall skötas under ledning av tullstyrelsens
34213: ministerier som i fråga om medlen har nationell       bevaknings- och revisionsenhet. Arbetsgruppen
34214: myndighets ställning visavi kommissionen. 1 den-      anser att de åtgärder den föreslagit kommer att
34215:                                              KK 219/1995 vp                                             5
34216: 
34217: förbättra övervakningen och bekämpningen av                Förebyggande av ekobrott har varit en resul-
34218: bedrägeri så att de motsvarar EU:s förvänt-            tatenhet inom centralkriminalpolisen från in-
34219: ningar.                                                gången av 1995. Ekobrottsbyrån bekämpar eko-
34220:    I maj 1995 tillsatte inrikesministeriet en ar-      nomiska brott som begåtts i Finland eller från
34221: betsgrupp som har tili uppgift att göra en utred-      utlandet mot Finland, ekonomiska brott som
34222: ning och framställa behöv1iga förslag tili såväl       förorsakat betydande ekonomiska och samhälle-
34223: hur de medel som kommer tili Finland från Euro-        Iiga skador samt ekonomiska brott som har pre-
34224: peiska regionala utvecklingsfonden skall kon-          judicerande betydelse. När det gäller att bekäm-
34225: trolleras och övervakas som andra ekonomiför-          pa ekonomisk brottslighet och dess organiserade
34226: valtningsåtgärder som skall vidtas inom inrikes-       nätverk samt att förhindra ökad brottslighet ut-
34227: ministeriet med anledning av att ministeriet är        gör centralkriminalpolisens åtgärder ett viktigt
34228: ansvarig myndighet inför Europeiska regionala          Ied också när brottslig verksamhet i anslutning
34229: utvecklingsfonden. Arbetsgruppens betänkande           tili gemenskapens medel skall förebyggas.
34230: är ännu inte fårdigt.                                      Vad gäller brott som ansluter sig tili missbruk
34231:    Tili tullverkets uppgifter hör att bära upp tul-    av gemenskapens medel är det i Finland straff-
34232: lar och importavgifter, vilka utgör gemenska-          rättsligt sett fråga om i 29 kap. 5 § strafflagen
34233: pens traditionella egna medel, samt att samtidigt      avsett subventionsbedrägeri, i 6 § avsett grovt
34234: ha beredskap att förhindra missbruk och bedrä-         subventionsbedrägeri eller i 7 § avsett subven-
34235: gerier i anslutning till dem. Tullverket har redan     tionsmissbruk. Våra nationella författningar
34236: från förut fårdigt utvecklade ändamålsenliga och       som gäller betalning av stöd och statsbidrag skall
34237: effektiva system med olika övervakningsregister        också granskas utgående från principen om lika
34238: för att förebygga missbruk. De används också           skydd. Beträffande detta måste man konstatera
34239: vid övervakningen av uppbörden av gemenska-            att våra nationella författningar av tradition all-
34240: pens traditionella egna medel. Vid övervakning         tid innehåller stadganden om övervakning och
34241: och kontroll använder tullverket i Finland, lik-       återkrav av stöd och statsbidrag samt förebyg-
34242: som tullverken i de övriga medlemsländerna, nu-        gande av missbruk.
34243: mera också de databaser över missbruk som                  I kommissionens interna organisation har
34244: kommissionen upprätthåller, närmast exempel-           uppgifterna att bekämpa bedrägerier koncentre-
34245: vis databasen SCENT.                                   rats tili specialenheten UCLAF som Iyder under
34246:     I Finland kommer troligtvis största delen av       kommissionens generalsekretariat och som för
34247: brotten i anslutning tili missbruk av gemenska-        medlemsstaternas behöriga myndigheter ordnar
34248: pens medel att undersökas av tullverket. Brottut-      exempelvis sådan utbildning som uppgifterna
34249: redningen i fråga om missbruk av medel som             kräver. Redan i höst kommer finländarna att
34250: erhållits ur fonder görs av polisen. Efter att tull-   deltai den första omfattande kurs som UCLAF
34251: verket eller polisen utfört brottsutredning över-      anordnar i Finland.
34252: Iämnas ärendet tili åklagaren för åtalsprövning.
34253:      Helsingforsden 25 oktober 1995
34254: 
34255:                                                                          Finansminister Iiro Viinanen
34256: 1
34257: 
34258: 1
34259: 
34260: 1
34261: 
34262:     1
34263: 
34264:     1
34265: 
34266:     1
34267: 
34268:     1
34269: 
34270:         1
34271: 
34272:         1
34273: 
34274:         1
34275: 
34276:         1
34277: 
34278:             1
34279: 
34280:             1
34281:                                            KK 220/1995 vp
34282: 
34283: Kirjallinen kysymys 220
34284: 
34285: 
34286: 
34287: 
34288:                                   Aittoniemi: Tiedottamisen lisäämisestä Suomen europarlamentti-
34289:                                       edustajien toiminnasta
34290: 
34291: 
34292:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
34293: 
34294:     Suomesta on valittu Euroopan unionin parla-      1 momenttiin viitaten esitän kunnioittavasti val-
34295: menttiin 16 edustajaa. He ovat käsitykseni mu-       tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-
34296: kaan vastuussa toiminnastaan Euroopan unio-          si seuraavan kysymyksen:
34297: nin parlamentille. Kokonaisvaltainen kuva hei-
34298: dän toimistaan on jäänyt siihen, että he silloin               Onko Hallitus huomannut, että esi-
34299: tällöin välähtävät kansainvälisissä tai kotimai-             merkiksi eduskunnan ja Suomesta Eu-
34300: sissa uutiskatsauksissa. Ainakin eräät edustajat             roopan unioniin valittujen parlamentti-
34301: ovat lisäksi käyneet Suomessa eduskuntaryh-                  edustajien välinen informatiivinen yhteys
34302: mien kokouksissa ja muissa tilaisuuksissa. Edus-             on varsin vähäinen, ja
34303: kunnan ja euroedustajien keskinäinen kanssa-                   näkeekö Hallitus omalta osaltaan ole-
34304: käyminen on jäänyt vähäiseksi.                               van olemassa keinoja, joiden kautta tätä
34305:     Euroedustajia ei voida velvoittaa antamaan               yhteyttä voitaisiin aktivoida europarla-
34306: esimerkiksi yhteistä toimintakertomusta edusta-              mentaarikkojen asema luonnollisesti
34307: jille. Jotakin informatiivista kanssakäymistä kui-           huomioon ottaen?
34308: tenkin kaipaisi, ja valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n
34309: 
34310:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1995
34311:                                            Sulo Aittoniemi
34312: 
34313: 
34314: 
34315: 
34316: 250261
34317: 2                                          KK 220/1995 vp
34318: 
34319: 
34320: 
34321: 
34322:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
34323: 
34324:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       konferenssin välivuosina säännöllisesti pidettyi-
34325: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        hin ns. pieniin konferensseihin ovat puolestaan
34326: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      osallistuneet Euroopan parlamentin ja EY:n jä-
34327: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittonie-       senvaltioiden kansallisten parlamenttien puhe-
34328: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         miehet. Lisäksi yhteyksiä on ollut säännöllisesti
34329: 220:                                                 myös Euroopan parlamentin pysyvien komiteoi-
34330:                                                      den ja vastaavien kansallisten valiokuntien sekä
34331:            Onko Hallitus huomannut, että esi-        Euroopan parlamentin ja kansallisten parla-
34332:          merkiksi eduskunnan ja Suomesta Eu-         menttien poliittisten ryhmien välillä. Muista yh-
34333:          roopan unioniin valittujen parlamentti-     teistyömuodoista voidaan vielä mainita kansal-
34334:          edustajien välinen informatiivinen yhteys   listen parlamenttien valtuuskuntien vierailut Eu-
34335:          on varsin vähäinen, ja                      roopan parlamentissa ja virkamiestason yhtey-
34336:            näkeekö Hallitus omalta osaltaan ole-     det; lähes kaikkien jäsenvaltioiden parlamenteil-
34337:          van olemassa keinoja, joiden kautta tätä    la on yhteyskonttorinsa Euroopan parlamentin
34338:          yhteyttä voitaisiin aktivoida europarla-    sihteeristössä.
34339:          mentaarikkojen asema luonnollisesti             Kuten kaikissa muissakin Euroopan unionin
34340:          huomioon ottaen?                            jäsenvaltioissa, myös Suomessa on eduskunta
34341:                                                      kytketty mukaan integraatioon liittyvään pää-
34342:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         töksentekoon. Tämä on meillä toteutettu perus-
34343: vasti seuraavaa:                                     tuslain tasoisin säännöksinjärjestetyin yhteyksin
34344:                                                      valtioneuvostoon, jonka jäsenten tulee nauttia
34345:    Euroopan parlamentti on eri yhteyksissä ko-       eduskunnan luottamusta. Sen sijaan Euroopan
34346: rostanut Euroopan parlamentin ja kansallisten        parlamentin jäseniin eduskunnalla ei ole lailla
34347: parlamenttien välisten yhteyksien hyödyllisyyttä     järjestettyjä institutionaalisia yhteyksiä. Ratkai-
34348: ja suositellut luomaan vahvoja yhdyssiteitä näi-     su onkin luonnollinen sikäli, että lainsäätäjän
34349: den instituutioiden välille. Aikanaan, kun kaikki    roolia vastaavassa tehtävässä Euroopan unionis-
34350: Euroopan parlamentin jäsenet olivat myös kan-        sa ei ole Euroopan parlamentti, vaan neuvosto,
34351: sallisten parlamenttien jäseniä, nämä yhteydet       jossa Suomea edustavat valtioneuvoston jäsenet.
34352: toimivat luonnostaan. Siirryttäessä Euroopan             Silti on syytä Euroopan parlamentin tavoin
34353: parlamentinjäsenten vaaleissa 1970-luvun lopul-      korostaa eduskunnan ja Euroopan parlamentin
34354: la annetuin säännöksin suoraan kansanvaaliin,        jäsenten välisten yhteyksien tärkeyttä. Ottaen
34355: osoittautui tarpeelliseksi järjestää näiden insti-   huomioon näiden instituutioiden tehtävien ja
34356: tuutioiden väliset yhteydet uudelle pohjalle.        toimivallan erilaisuuden ja ennen kaikkea sen,
34357:    Euroopan parlamentin ja kansallisten parla-       että Euroopan parlamentin jäsenet edustavat
34358: menttien välille onkin vuosien varrella kehittynyt   yhteisöksi yhdistyneiden valtioiden kansoja ei-
34359: lukuisia vakiintuneita yhteistyömuotoja. Jo vuo-     vätkä kansallisia kansanedustuslaitoksia, näitä
34360: desta 1976 alkaen on pidetty säännöllisesti joka     yhteyksiä ei kuitenkaan ole syytä eikä kenties
34361: toinen vuosi ns. suuria konferensseja,joihin ovat    voidakaan järjestää lailla. Parhaiten nämä yh-
34362: osallistuneet     Euroopan      parlamentin     ja   teistyömuodot ovatkin hallituksen mielestä
34363: Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleisko-         kumpaakin osapuolta eniten hyödyttävällä ta-
34364: kouksen sekä Euroopan neuvoston jäsenmaiden          valla löydettävissä eduskunnassa ja sen ryhmien
34365: kansallisten parlamenttien puhemiehet. Vuodes-       piirissä kehiteltävin epävirallisin keinoin.
34366: ta 1981 myös joka toinen vuosi, edellä mainitun
34367: 
34368:        Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1995
34369: 
34370:                                                                      Oikeusministeri Sauli Niinistö
34371:                                            KK 220/1995 vp                                               3
34372: 
34373: 
34374: 
34375: 
34376:                                        Tili Riksdagens Talman
34377: 
34378:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      s.k. små konferenser i vilka talmännen från Euro-
34379: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-       paparlamentet och EG-med1emsländernas natio-
34380: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     nella parlament deltagit. Dessutom har det fun-
34381: man Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 220:        nits regelbundna kontakter mellan Europaparla-
34382:                                                      mentets permanenta kommitteer och de motsva-
34383:           Har Regeringen lagt märke tili att den     rande nationella utskotten samt mellan de politis-
34384:        informativa kontakten mellan t.ex. riks-      ka grupperna i Europaparlamentet och de natio-
34385:        dagen och de från Finland valda parla-        nella parlamenten. Beträffande övriga samar-
34386:        mentsledamöterna i Europeiska unionen         betsformer kan man ännu nämna de nationella
34387:        är synnerligen liten och                      parlamentsdelegationernas besök i Europapar1a-
34388:           kan Regeringen för sin del se några sätt   mentet och kontakter på tjänstemannanivå; näs-
34389:        på vi1ka denna kontakt kunde aktiveras,       tan alla medlemsstaters parlament har ett kon-
34390:        naturligtvis med beaktande av europarla-      taktkontor i Europaparlamentets sekretariat.
34391:        mentarikernas ställning?                         Som i alla andra Europeiska unionens med-
34392:                                                      lemsländer har även i Finland riksdagen kopplats
34393:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        in på beslutsfattandet i samband med integratio-
34394: anföra följande:                                     nen. Detta har hos oss förverkligats genom stad-
34395:                                                      ganden på grundlagsnivå som reglerar kontak-
34396:    Europaparlamentet har i olika sammanhang          terna med statsrådet vars medlemmar bör åtnju-
34397: betonat nyttan av kontakterna mellan Europa-         ta riksdagens förtroende. Däremot saknar riks-
34398: par1amentet och de nationella parlamenten och        dagen i lag reglerade institutionella kontakter tili
34399: rekommenderat att man skapar starka band mel-        Europaparlamentets ledamöter. Denna 1ösning
34400: lan dessa institutioner. Förr när alla ledamöter i   är naturlig med tanke på att lagstiftarens roll i
34401: Europaparlamentet också var ledamöter i de na-       Europeiska unionen inte innehas av Europapar-
34402: tionella parlamenten fungerade dessa kontakter       lamentet utan av rådet i vilket Finland represen-
34403: av sig själva. När man med stöd av i slutet av       teras av medlemmar i statsrådet.
34404: 1970-talet utfårdade stadganden övergick tili di-       Det är ändå skäl att som Europaparlamentet
34405: rekta folkvai vid valet av ledamöter tili Europa-    betona vikten av kontakterna mellan riksdags-
34406: parlamentet, visade det sig vara nödvändigt att      männen och 1edamöterna i Europaparlamentet.
34407: omorganisera kontakterna mellan dessa institu-       Med beaktande av att institutionernas uppgifter
34408: tioner.                                              och kompetens är så olika och framför allt för att
34409:     Det har under årens lopp uppstått många etab-    1edamöterna i Europaparlamentet representerar
34410: lerade samarbetsformer mellan Europaparla-           fo1ken för stater som bildat ett samfund och inte
34411: mentet och de nationella parlamenten. Redan          de nationella folkrepresentationerna så finns det
34412: från 1976 har man regelbundet vartannat år ord-      inte skä1 eller kanske ens möjlighet att reg1era
34413: nat s.k. stora konferenser i vilka talmännen från    dessa kontakter i 1ag. Regeringen anser att dessa
34414:  Europaparlamentet och Europarådets parlamen-        samarbetsformer på ett sätt som är tili största
34415:  tariska församling samt Europarådets medlems-       nytta för båda parter bäst står att finna genom
34416: länders nationella parlament deltar. Från 1981       sådana inofficiella metoder som kan utvecklas av
34417:  har det också vartannat år under åren mellan de     riksdagen och riksdagsgrupperna.
34418:  ovan nämnda konferenserna regelbundet hållits
34419: 
34420:      Helsingforsden 24 oktober 1995
34421: 
34422:                                                                       Justitieminister Sauli Niinistö
34423: 1
34424: 
34425: 1
34426: 
34427: 1
34428: 
34429: 1
34430: 
34431:     1
34432: 
34433:     1
34434: 
34435:     1
34436: 
34437:     1
34438: 
34439:         1
34440: 
34441:         1
34442: 
34443:         1
34444: 
34445:         1
34446: 
34447:             1
34448: 
34449:             1
34450:                                              KK 221/1995 vp
34451: 
34452: Kirjallinen kysymys 221
34453: 
34454: 
34455: 
34456: 
34457:                                     Aittoniemi: Valtionosuusleikkausten työllisyysvaikutuksista
34458: 
34459: 
34460: 
34461:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
34462: 
34463:    Vanhan valtionosuuslain aikana kunnat oli-          olisi välttämätöntä. Tulee mieleen selkeä epäilys,
34464: vat tietyllä tavalla osa valtiota köyhdyttänyttä       onko hallitus lainkaan leikkauksista päättäes-
34465: kasinopeliä valtion holtittomalla tuella tehtyjen      sään arvioinut sitä, miten suuren määrän kunnat
34466: investointien ja tarpeettomien virkojen perusta-       aikovat irtisanoa työntekijöitäänja luopua suun-
34467: misen kautta. Uusi valtionosuuksia koskeva             nitelluista välttämättömistäkin investoinneista
34468: lainsäädäntö sai kunnat tältä osin kuriin, ja la-      työllisyyteen vaikuttavin seurauksin.
34469: man ansiosta kunnat ovat järkiperäistäneet ja             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34470: merkittävästi kohentaneet talouttaan.                  tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34471:    Talouden kohenemisen ja verotulojen kasvun          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34472: ansiosta kunnat valtaosin tulevat kestämään nyt        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34473: tehtävät lähes 4 miljardin markan valtionosuus-
34474: leikkaukset. Kun kunnat kuitenkin jo nyt tiedos-                 Onko Hallitus laajoista valtionosuuk-
34475: sa olevien leikkausten varalta suunnittelevat laa-            sien leikkauksista päättäessään lainkaan
34476: joja supistuksia virkakoneistoansa jopa maksa-                tai ainakaan riittävästi kartoittanut leik-
34477: malla siitä, että viranhaltijat itse irtisanoutuvat           kauksien vaikutusta työllisyyskehityk-
34478: työstään, työttömyystilanteen osalta vaikutus                 seen kuntien viranhaltijoiden irtisanomi-
34479: voi olla tuhoisa erityisesti nykyisessä tilanteessa,          seen ja investoinneista luopumiseen liit-
34480: jolloin elvyttävä toiminta myös tällä sektorilla              tyen?
34481: 
34482:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1995
34483: 
34484:                                             Sulo Aittaniemi
34485: 
34486: 
34487: 
34488: 
34489: 250261
34490: 2                                           KK 221/1995 vp
34491: 
34492: 
34493: 
34494: 
34495:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34496: 
34497:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kuntien verotulojen kasvulla, jolloin seuraukse-
34498: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         na ei olisi kuntien henkilöstön merkittävä vähe-
34499: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       neminen ainakaan valtionosuusleikkausten joh-
34500: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittonie-        dosta.
34501: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o              Kuntasektorin työllisten määrä on alentunut
34502: 221:                                                  suhteellisesti vähemmän kuin kuntien palkkame-
34503:                                                       not, koska pääasiallinen säästökeino ei ole ollut
34504:           Onko Hallitus laajoista valtionosuuk-       henkilöstön irtisanominen, vaan lomautukset,
34505:        sien leikkauksista päättäessään lainkaan       vapaaehtoiset lomat ja luonnollisen poistuman
34506:        tai ainakaan riittävästi kartoittanut leik-    hyväksikäyttö. Viimeksi mainittu keino on ollut
34507:        kauksien vaikutusta työllisyyskehityk-         ja tulee edelleen olemaan merkittävin tapa, jolla
34508:        seen kuntien viranhaltijoiden irtisanomi-      kunnat sopeuttavat toimintojaan uuteen lasken-
34509:        seen ja investoinneista luopumiseen liit-      nalliseen valtionosuusjärjestelmään riippumatta
34510:        tyen?                                          siitä, mitä valtionosuuksien määrälle muutoin
34511:                                                       valtiontalouden säästötarpeista johtuen tapah-
34512:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tuu.
34513: vasti seuraavaa:                                          Kuntien käyttömenoista ovat palkkamenot
34514:                                                       noin puolet. Kunnat ovat viime vuosina tehneet
34515:    Kunnat ja kuntayhtymät työllistävät nykyisin       paikallisia säästösopimuksia, joiden pohjalta
34516: noin viidenneksen työllisestä työvoimasta. Kun-       massiiviset irtisanomiset on pystytty välttämään,
34517: nallisen työmarkkinalaitoksen arvion mukaan           vaikka samanaikaisesti valtionosuuksia on vä-
34518: kuntien ja kuntayhtymien henkilöstön kokonais-        hennetty. Kun nyt kuntien valtionosuusvähen-
34519: määrä oli vuoden 1994 lokakuussa noin 395 000         nyksistä on päätetty myös vuosien 1997 ja 1998
34520: henkilöä, kun se vuoden 1993 lokakuussa oli           osalta, kunnat voivat suunnitella taloutensa suh-
34521: 411 000. Kuntien henkilöstön määrä vuosikym-          teellisen pitkälle tulevaisuuteen. Tässä suhteessa
34522: menen alussa oli noin 470 000. Kuntien henkilös-      tilanteen ennustettavuus on parempi kuin vielä
34523: tö väheni siis voimakkaimmin jo ennen viime           vuosi sitten.
34524: vuotta, jolloin valtionosuuksia vähennettiin huo-         Kuntien viranhaltijoiden irtisanominen on ol-
34525: mattavasti enemmän kuin vuonna 1993. Olen-            lut suhteellisen vähäistä. Se on pyritty korvaa-
34526: naisin syy kuntien henkilöstön ja investointien       maan luonnollisella poistumaila ja edellä kuva-
34527: vähenemiseen oli taloudellinen taantuma ja siitä      tuin paikallisin säästösopimuksin.
34528: johtuva kuntien verotulojen kasvun pysähdys.              Kuntien investointien väheneminen ei ole suo-
34529:     Kuntien investointien ja henkilöstön määrän       ranaisesti vaikuttanut kuntien oman henkilöstön
34530: kehitys ei riipu pelkästään valtionosuusleikkauk-     määrään, koska rakennusinvestoinnit ja muut
34531: sista, vaan siihen vaikuttavat enemmän kuntien        hankkeet useissa tapauksissa toteutetaan ulko-
34532: verotulojen kehitys ja investointien osalta erityi-   puolisena urakointina, ostopalveluin tai muu-
34533: sesti arviot tulevasta korkokehityksestä. Kuntien     toin niin, että sillä ei ole vaikutusta kunnan pysy-
34534: verotulojen on arvioitu kasvavan tästä vuodesta       vän henkilöstön määrään. Ei voida kuitenkaan
34535: ensi vuoteen noin 5 miljardia. Tästä huomattavin      kiistää sitä, että kuntien investointien vähäisyys
34536: osa käytetään kuitenkin palkkasopimusten mu-          on omalta osaltaan pitänyt työvoiman kysyntää
34537: kaisiin menoihin. Kuntien investointien käynnis-      alhaisena.
34538: tymistä edistää se, että tiedossa ovat sekä kuntien       Työvoimahallinnon erityistoimenpitein työl-
34539: palkkakehitys että valtionosuuksien määrä seu-        listettyjen määrä kunnissa ja kuntayhtymissä on
34540: raaviksi kahdeksi vuodeksi. Toisaalta kuntien         huomattava. Se oli vuonna 1994 noin 25 000, yli
34541: verotulojen kasvu tulee todennäköisesti vuonna        kaksinkertainen valtion työllistämiin verrattuna.
34542: 1997 hidastumaan ensi vuoteen verrattuna. Hal-        Vuonna 1996 arvioidaan kuntien työllistävän
34543: lituksen nyt päättämät valtionosuusleikkaukset        palkkaperusteisin toimenpitein noin 24 000 hen-
34544: perustuvat siihen, että ne voidaan kompensoida        kilöä, mikä työttömyyden yleisen tason alenemi-
34545:                                                                                                  1
34546:                                           KK 221/1995 vp                                            3
34547: 
34548: seen suhteutettuna vastaa vähintään vuoden          ovat ylijäämäisiä ja maksuvalmius hyvä. Lisäksi
34549: 1994 tasoa.                                         on huomattava, että hallituksen 19.10.1995 hy-
34550:    Kuntien mahdollisuudet työllistää ja investoi-   väksymän työllisyysohjelman sisältämä työttö-
34551: da riippuvat valtionosuusleikkauksia enemmän        myysvakuutusmaksun alennus lisää kuntien liik-
34552: yleisestä taloudellisesta kehityksestä, jonka va-   kumavaraa noin 900 miljoonalla markalla sen
34553: rassa on koko julkisen toiminnan rahoitus. Tällä    lisäksi, että se muutoinkin parantaa kuntien työl-
34554: hetkellä kuntien edellytykset käynnistää inves-     listämisedellytyksiä. Kunnat kuitenkin itsehal-
34555: tointeja sekä säilyttää henkilöstön määrän ny-      Iinnollisina yksikköinä ja taloustilanteestaan
34556: kyinen taso ovat suhteellisen hyvät, sillä valta-   riippuen päättävät lisääntyneen taloudellisen
34557: osalla kunnista edellisen vuoden tilinpäätökset     liikkumavaransa käytöstä.
34558:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1995
34559: 
34560:                                                                          Ministeri Jouni Backman
34561: 4                                          KK 221/1995 vp
34562: 
34563: 
34564: 
34565: 
34566:                                        Tili Riksdagens Talman
34567: 
34568:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     kommunernas skatteintäkter vidjämförelse med
34569: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-       nästa år sannolikt att avta 1997. De nedskärning-
34570: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     ar av statsandelar som regeringen fastställt grun-
34571: man Aittaniemi undertecknade spörsmål nr 221:        dar sig på att de kan kompenseras med ökningen
34572:                                                      av kommunernas skatteintäkter, varvid detta
34573:           Har Regeringen, då den fattat beslut       inte skulle medföra någon betydande minskning
34574:        om de stora nedskärningarna i fråga om        av antalet kommunalt anställda åtminstone till
34575:        statsandelar, alls eller åtminstone i till-   följd av nedskärningen av statsandelar.
34576:        räcklig utsträckning kartlagt på vilket          Minskningen av antalet anställda inom den
34577:        sätt nedskärningarna kommer att påver-        korumunala sektorn är förhållandevis mindre än
34578:        ka utvecklingen av sysselsättningen i sam-    minskningen av kommunernas löneutgifter ef-
34579:        band med uppsägningarna av kommu-             tersom den viktigaste sparmetoden inte har be-
34580:        nernas tjänsteinnehavare och nedläggan-       stått av uppsägningar utan av utnyttjandet av
34581:        det av investeringar?                         permitteringar, frivilliga ledigheter och naturlig
34582:                                                      avgång. Den sistnämnda ruetoden har utgjort,
34583:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        och kommer även i fortsättningen att utgöra det
34584: anföra följande:                                     viktigaste tillvägagångssättet för kommunerna
34585:                                                      då det gäller att anpassa deras funktioner till det
34586:     Kommunerna och samkommunerna syssel-             nya kalkylerade statsandelssystemet, oberoende
34587: sätter för närvarande ca en femtedel av den sys-     av vad som i övrigt händer med statsandelsbelop-
34588: selsatta arbetskraften. Enligt det korumunala ar-    pen till följd av statsekonomins sparbehov.
34589: betsmarknadsverkets uppskattning uppgick an-            Löneutgifterna utgör cirka hälften av kommu-
34590: talet anställda inom kommunerna och samkom-          nernas driftsutgifter. Kommunerna har under de
34591: munerna i oktober 1994 till 395 000, medan det i     senaste åren ingått lokala sparavtal med stöd av
34592: oktober 1993 var 411 000. Vid ingången av detta      vilka man har kunnat undvika massuppsägning-
34593: årtionde uppgick antalet kommunalt anställda         ar trots nedskärningen av statsandelar. Nu när
34594: till ca 470 000. Minskningen av antalet anställda    minskningen av kommunernas statsandelar har
34595: var sålunda kraftigast redan före 1994, då ned-      fastställts också för 1997 och 1998 års del, kan
34596: skärningen av statsandelar var betydligt större än   kommunerna planera sin ekonomi relativt långt
34597: 1993. Den ekonomiska recessionen och den av-         framåt i tiden. 1 detta hänseende är prognosvär-
34598: stannade tillväxten av skatteintäkter till följd     det för denna situation bättre än ännu för ett år
34599: därav utgjorde de viktigaste orsakerna till perso-   sedan.
34600: nalminskningarna och nedläggandet av investe-           Uppsägningarna av kommunernas tjänstein-
34601: ringar.                                              nehavare har varit relativt få eftersom man i
34602:     Utvecklingen av kommunernas investeringar        stället har utnyttjat den naturliga avgången och
34603: och antalet anställda beror inte enbart på ned-      sådana sparavtal som beskrivs ovan.
34604: skärningen av statsandelar, utan påverkas i hög-        Minskningen av kommunernas investeringar
34605: re grad av utvecklingen av kommunernas skatte-       har inte direkt inverkat på antalet anställda inom
34606: intäkter, och för investeringarnas del särskilt av   kommunerna eftersom byggnadsinvesteringar
34607: uppskattningarna beträffande den kommande            och andra projekt i många fall genomförs som
34608: ränteutvecklingen. Kommunernas skatteintäk-          entreprenader utifrån, som köpta tjänster eller i
34609: ter beräknas öka med ca 5 mrd. mk från i år till     någon annan form, så att detta inte påverkar
34610: nästa år. Av denna summa används den största         antalet kommunalt anställda i ordinarie tjänst.
34611: delen dock till utgifter enligt löneavtalen. Star-   Man kan dock inte förneka att det ringa antalet
34612: taodet av kommunernas investeringar främjas av       korumunala investeringar har medverkat till att
34613: vetskapen om såväl kommunernas löneutveck-           hålla efterfrågan på arbetskraft på en låg nivå.
34614: ling som beloppet av statsandelar för de följande       Det antal personer som är sysselsatta inom
34615: två åren. Å andra sidan kommer ökningen av           kommunerna och samkommunerna genom spe-
34616:                                            KK 221/1995 vp                                          5
34617: 
34618: cialåtgärder av arbetskraftsförvaltningen är be-     antalet anställda på nuvarande mva relativt
34619: tydande. År 1994 uppgick antalet tili ca 25 000,     goda, eftersom de flesta kommuner uppvisar ett
34620: vilket är mer än dubbelt än det antal personer       överskott i bokslutet och har en god likviditet.
34621: som sysselsatts av staten. År 1996 beräknas kom-     Dessutom bör man observera att den sänkning av
34622: munerna sysselsätta ca 24 000 personer med stöd      arbetslöshetsförsäkringsavgiften som ingår i det
34623: av lönebaserade åtgärder, vilket i relation tili     sysselsättningsprogram som godkändes av reger-
34624: sänkningen av den allmänna arbetslöshetsnivån        ingen den 19 oktober 1995 ger kommunerna ett
34625: motsvarar minst 1994 års nivå.                       ökat spelrum om 900 milj. mk utöver att den
34626:    Kommunernas möjligheter att sysselsätta ar-       också i övrigt förbättrar kommunernas förutsätt-
34627: betslösa och starta investeringar beror förutom      ningar tili ökad sysselsättning. Kommunerna be-
34628: på nedskärningen av statsandelar framför allt på     slutar dock i egenskap av självstyrande enheter
34629: den allmänna ekonomiska utvecklingen, som fi-        och med beaktande av sin ekonomiska situation
34630: nansieringen av hela den offentliga verksamhe-       om användningen av tillskottet i de ekonomiska
34631: ten stöder sig på. Just nu är kommunernas förut-     resurserna.
34632: sättningar att starta investeringar samt bibehålla
34633: 
34634:      Helsingfors den 24 oktober 1995
34635: 
34636:                                                                           Minister Jouni Backman
34637:                                            KK 222/1995 vp
34638: 
34639: Kirjallinen kysymys 222
34640: 
34641: 
34642: 
34643: 
34644:                                   M. Koski ym.: EU-tukien ulosottokelpoisuudesta verrattuna palk-
34645:                                      katuloihin
34646: 
34647: 
34648:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
34649: 
34650:    Euroopan unioninjäsenyyden myötä viljelijän       että viljelijän palkka muodostuu pääosin tukien
34651: palkka muodostuu entistä enemmän eri tuista.         kautta.
34652: Tukien maksatuksen viivästymisen vuoksi viljeli-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34653: jät ovat joutuneet tekemisiin ulosottotoimen         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
34654: kanssa. Aiempi käytäntö maataloustukien osalta       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
34655: on ollut sellainen, että tuki on ollut kokonaisuu-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34656: dessaan ulosottokelpoinen, kun taas palkkatu-
34657: losta voidaan ulosottolain mukaan leikata kor-                 Onko Hallituksella suunnitelmia
34658: keintaan kolmasosa ja elinkeinotuloista kuudes-             muuttaa säännöksiä siten, että ulosmit-
34659: osa.                                                        taukseen voidaan ottaa korkeintaan kol-
34660:    Kun maatalouden tulonmuodostus on entistä                mannes maataloustulosta tai soveltaa sen
34661: suuremmassa määrin tukipohjaista, on selvää,                osalta samaa käytäntöä kuin elinkeino-
34662:                                                             tukien ulosotossa?
34663: 
34664:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1995
34665: 
34666:           Markku Koski                   Markku Lehtosaari             Jorma Huuhtanen
34667:           Liisa Hyssälä                  Johannes Leppänen             Juha Korkeaoja
34668:           Kari Myllyniemi                Eero Lämsä                    Tero Mölsä
34669:           Pauli Saapunki                 Matti Väistö                  Jukka Vihriälä
34670: 
34671: 
34672: 
34673: 
34674:  250261
34675: 2                                           KK 222/1995 vp
34676: 
34677: 
34678: 
34679: 
34680:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34681: 
34682:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tuesta. Sanottu kanta perustuu osaltaan kor-
34683: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         keimman oikeuden ratkaisuihin (KKO 1988:113
34684: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ja 1993:155).
34685: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markku              Kansallisten maataloustukien käsitteleminen
34686: Kosken ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         ulosotossa elinkeinotulona on perusteltua, koska
34687: sen n:o 222:                                          maanviljelijälle tuki ei ole kokonaisuudessaan
34688:                                                       korvausta työpanoksesta, vaan siitä on makset-
34689:           Onko Hallituksella suunnitelmia             tava myös toiminnasta aiheutuneet kulut. Täten
34690:        muuttaa säännöksiä siten, että ulosmit-        tukien ulosmittaaminen saatavana kokomääräi-
34691:        taukseen voidaan ottaa korkeintaan kol-        sesti olisi liian ankaraa. Ulosottolain käynnissä
34692:        mannes maataloustulosta tai soveltaa sen       olevan kokonaisuudistuksen yhteydessä on tar-
34693:        osalta samaa käytäntöä kuin elinkeino-         koitus tarkistaa myös palkan ja elinkeinotulon
34694:        lukien ulosotossa?                             ulosmittausta koskevat säännökset, jolloin tulee
34695:                                                       myös selvitettäväksi, tulisiko maataloustuesta
34696:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          ottaa ulosottolakiin nimenomaiset säännökset.
34697: vasti seuraavaa:                                         Mitä edellä on todettu kansallisista tuista,
34698:                                                       koskee lähtökohtaisesti myös EY :n varoista
34699:    Varsinainen maataloustulo eli esimerkiksi          maanviljelijöille maksettavia tukia. Kuitenkin
34700: maanviljelijöiden meijeritilit ovat ulosottolain 4    eräiden ns. CAP-tukien ulosmitattavuus verojen
34701: luvun 8 a §:ssä tarkoitettua elinkeinotuloa, josta    perimiseksi on herättänyt keskustelua. Sanotut
34702: voidaan ulosmitata pääsääntöisesti 1/6. Ulosmit-      tuet EY korvaa Suomelle kun ne on ensin mak-
34703: taamatta jätettävä osa voidaan määrätä edellä         settu kansallisista varoista. Epäselvyys johtuu
34704: mainittua suuremmaksi, jos se on tarpeen elin-        CAP-tuen maksatussäännösten ja kansallisten
34705: keinonjatkumisen turvaamiseksi tai sosiaalisista      ulosottosäännösten suhteesta. Kysymykseen
34706: syistä. Toisaalta laki mahdollistaa sen, että ulos-   saadaan mahdollisesti lisäselvyyttä sen jälkeen
34707: mitata voidaan mainittua suurempikin osa, jos         kun Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on anta-
34708: elinkeinonharjoittaja siihen suostuu tai kun sitä     nut tanskalaisen tuomioistuimen pyytämän en-
34709: voidaan pitää kohtuullisena ottaen huomioon           nakkoratkaisun, joka koskee valtion saamisten
34710: velallisen varallisuusasema ja maksuvelvollisuu-      kuittaamista sanotusta tuesta (asia C-132/95).
34711: det.                                                  Suomen hallitus on tehnyt asiaan kirjallisia huo-
34712:    Ulosottolaissa ei ole nimenomaisia säännök-        mioita.
34713: siä siitä, missä järjestyksessä maataloustuet ulos-      Oikeusministeriö on 12 päivänä lokakuuta
34714: mitataan. Ulosottokäytännössä on viime vuosi-          1995 lähettänyt ulosottomiehille ohjeen, jonka
34715: na vakiintunut käsitys, jonka mukaan kansalliset      mukaan EY-tuet ovat ulosmittauskelpoisia kan-
34716: maataloustuet ulosmitataan noudattaen elinkei-        sallisten tukien tapaan, koska niiden ulosmittaa-
34717: notuloa koskevia säännöksiä. Tällöin ne ulosmi-       mista ei ole kielletty. Ulosmittaamisessa nouda-
34718: tataan palkan tapaan maksukiellon avulla sään-        tetaan ohjeen mukaan elinkeinotulon ulosmit-
34719: nönmukaisen ulosmittausmäärän ollessa 1/6             tausta koskevia säännöksiä
34720: 
34721:      Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1995
34722: 
34723:                                                                       Oikeusministeri Sauli Niinistö
34724:                                           KK 222/1995 vp                                              3
34725: 
34726: 
34727: 
34728: 
34729:                                        Tili Riksdagens Talman
34730: 
34731:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     da uppfattning baserar sig delvis på högsta dom-
34732: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-      stolens avgöranden (HD 1988:113 och 1993:155).
34733: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-       Det är motiverat att de nationella lantbruks-
34734: man Markku Koski m.fl. undertecknade spörs-         stöden vid utmätning behandlas som näringsin-
34735: må1 nr 222:                                         komst, då stöden för jordbrukaren inte i sin hel-
34736:                                                     het utgör ersättning för arbetsinsats, utan också
34737:           Har Regeringen planer på att ändra        kostnaderna för verksamheten skall betalas med
34738:        stadgandena så att för utmätning kan tas     stöden. Det skulle således vara för strängt att
34739:        högst en tredjedel av lantbruksinkomsten     mäta ut stöden i sin helhet så som en fordran. 1
34740:        eller att i fråga om denna tillämpas sam-    samband med den pågående totalrevideringen av
34741:        ma praxis som i fråga om utmätning av        utsökningslagen är avsikten att också revidera
34742:        näringsstöd?                                 stadgandena om utmätning av lön och näringsin-
34743:                                                     komst. 1 detta sammanhang kommer det också
34744:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       att utredas huruvida uttryckliga stadganden om
34745: anföra följande:                                    lantbruksstöd borde tas in i utsökningslagen.
34746:                                                        Vad som ovan konstaterats om de nationella
34747:    Egentlig lantbruksinkomst, dvs. t.ex.jordbru-    stöden gäller som regel också de stöd som av
34748: karnas mejerikonton, utgör i 4 kap. 8 a § utsök-    EG:s medel betalas åt jordbrukarna. Emellertid
34749: ningslagen avsedd näringsinkomst, av viiken         har vissa s.k. CAP-stöds utmätningsbarhet i syfte
34750: som regel kan utmätas 1/6. Den del som undantas     att driva in skatter väckt diskussion. EG ersätter
34751: från utmätning får bestämmas tili mer än ovan       Finland nämnda stöd sedan de först har betalts
34752: nämnda, om detta är nödvändigt för att säker-       med nationella medel. Oklarheten beror på för-
34753: ställa att utövandet av näringen kan fortsätta      hållandet mellan utbetalningsbestämmelserna
34754: eller av sociala skäl. Å andra sidan ger lagen      för CAP-stödet och de nationella utmätnings-
34755: möjlighet tili att också en större del än ovan      stadgandena. Frågan blir eventuellt klarare efter
34756: nämnda kan mätas ut, om näringsidkaren går          att Europeiska gemenskapernas domstol på be-
34757: med på detta eller då det kan anses skäligt med     gäran av en dansk domstol har meddelat ett för-
34758: beaktande av gäldenärens förmögenhetsställ-         handsavgörande som gäller kvittning av statens
34759: ning och andra betalningsskyldigheter.              fordringar mot nämnda stöd (ärende C-132/95).
34760:    Utsökningslagen innehåller inte några ut-        Finlands regering har avgett skriftliga observa-
34761: tryckliga stadganden om i viiken ordning lant-      tioner i ärendet.
34762: bruksstöden mäts ut. Under de senaste åren har i       Justitieministeriet har den 12 oktober 1995 tili
34763: utmätningspraxis etablerats en uppfattning, en-     utmätningsmännen sänt en anvisning, enligt vii-
34764: ligt viiken de nationella lantbruksstöden mäts ut   ken EG-stöden kan mätas ut på samma sätt som
34765: med tillämpning av stadgandena om näringsin-        de nationella stöden, eftersom utmätning av de
34766: komst. De utmäts härvid på samma sätt som lön       förstnämnda inte har förbjudits. Enligt anvis-
34767: med hjälp av ett betalningsförbud, och det utmät-   ningen tillämpas vid utmätningen stadgandena
34768: ta beloppet utgör som regell/6 av stödet. Nämn-     om utmätning av näringsinkomst.
34769: 
34770:      Helsingfors den 19 oktober 1995
34771: 
34772:                                                                     Justitieminister Sauli Niinistö
34773:                                             KK 223/1995 vp
34774: 
34775: Kirjallinen kysymys 223
34776: 
34777: 
34778: 
34779: 
34780:                                    Kautto: Terveydenhuollon laitehankinnoista
34781: 
34782: 
34783: 
34784:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34785: 
34786:    Kuvaotadiagnostiikka on voimakkaasti ke-           viivakoodin lukijat kaupan kassoilla versus pe-
34787: hittyvä lääketieteen erikoisala, jossa laitekehitys   rinteinen kassakoneen näpyttely), terveyden-
34788: on modernin ja tuloksekkaan toiminnan edelly-         huollossa investointeja siirtämällä.
34789: tys. Kuvaotatoiminnan osuus erikoissairaanhoi-            Laitehankintoihin suunnattavan tuen pitäisi
34790: don kustannuksista lienee noin neljä prosenttia,      olla kaikilla tahoilla samansuuruinen, jolloin oli-
34791: mistä laitteiden osuus on huomattavasti pienem-       si edellytykset järjestää samat diagnostiikkamah-
34792: pi. Nykytilanteessa kunnallisen terveydenhuol-        dollisuudet eri puolille Suomea.
34793: lon tulisi kyetä uudistamaan laitteistoosa val-           Tarkoituksenmukaista ei ole, että yksityinen
34794: tionavun turvin, joka runsasväestöisillä alueilla     terveydenhuolto hankkii Helsingin alueelle vuo-
34795: vaihtelee 25-30 prosentin paikkeilla samaan ai-       den 1994 aikana kolme vahvakenttämagneetti-
34796: kaan, kun yksityisen terveydenhuoltosektorin          laitetta Kelan yli 70-prosenttisella tuella tilan-
34797: laiteinvestointeja tuetaan yli 70 prosentin val-      teessa, jossa yksityissektorilla ennestään samalla
34798: tionavuilla. Lisäksi ilman asianmukaista varus-       alueella toimii kaksi matalakenttämagneettilai-
34799: tusta olevat sairaalat siirtävät tutkimuksiaan ja     tetta ja yksi vahvakenttälaite, vaikka Uudella-
34800: resurssejaan yksityissektorille. Nykyisen muo-        maalla Helsingin ulkopuolella kunnallisessa ter-
34801: toinen valtionapu kärjistää edelleen tilannetta,      veydenhuollossa ei ole toiminnassa yhtään mag-
34802: jossa runsasväestöisten asutuskeskusten laite-        neettilaitetta.
34803: investointeja lykätään tulevaisuuteen, samalla            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34804:  kun harvaan asuttujen alueiden laitekantaa voi-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34805: daan ylläpitää suurempien valtionapujen turvin.       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34806:     Asianmukaisten kuvantadiagnostiikkamah-           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34807:  dollisuuksien puuttuessa tauteja diagnosoidaan
34808:  vanhentuneilla, usein kehoon käyvillä menetel-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34809:  millä (esim. polvitähystys, selkäydintilan varjo-           ryhtyä, että terveydenhuollon laitehan-
34810:  ainekuvaus eli myelografia versus magneettitut-             kintoihin suunnattava tuki olisi kaikilla
34811:  kimus). Tuottavuuden kasvu syntyy teollisuu-                tahoilla samansuuruinen?
34812:  dessa ja kaupan alalla laiteinvestoinneilla (vrt.
34813:       Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1995
34814: 
34815:                                              Tarja Kautto
34816: 
34817: 
34818: 
34819: 
34820:  250261
34821: 2                                           KK 223/1995 vp
34822: 
34823: 
34824: 
34825: 
34826:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34827: 
34828:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ja ovat näin alueellisenja kunnallisen päätöksen-
34829: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         teon ja priorisoinnin piirissä.
34830: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Hallituksen esitykseen, joka annettiin edus-
34831: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kauton           kunnalle 29.9.1995, sisältyvässä ehdotuksessa
34832: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 223:         sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja
34833:                                                       valtionosuudesta annetun lain muuttamiseksi
34834:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        ehdotetaan perustaruishankkeiden valtionosuus-
34835:        ryhtyä, että terveydenhuollon laitehan-        asteikkoa muutettavaksi 1.1.1996 siten, että val-
34836:        kintoihin suunnattava tuki olisi kaikilla      tionosuus olisi suurimmillaan 50 %ja pienimmil-
34837:        tahoilla samansuuruinen?                       lään 25 %. Kantokykyluokituksen poistuessa
34838:                                                       valtionosuuksien määrä perustuisi kuntien tasat-
34839:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tuihin laskennallisiin verotuloihin. Verovuoden
34840: vasti seuraavaa:                                      1993 perusteella valtaosa kunnista eli 363 kuntaa
34841:                                                       saisi perustaruiskustannuksiin 50 prosentin val-
34842:     Perustaruishankkeiden valtionosuusasteikos-       tionosuuden ja 25 prosentin valtionosuus tulisi
34843: ta säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon suun-      kolmen kunnan perustamishankkeisiin.
34844: nittelusta ja valtionosuudesta annetun lain              Sairausvakuutuslain 5 §:n mukaan korvataan
34845: 27 §:ssä. Perustaruishankkeen valtionosuus las-       lääkärin määräämä tutkimus, joka on suoritettu
34846: ketaan kunnittain kantokykyluokkien perusteel-        yksityisen terveydenhuollon lain mukaisessa lai-
34847: la. Ensimmäiseen kantokykyluokkaan kuuluvis-          toksessa ja kun vakuutettu itse on maksanut tut-
34848: sa kunnissa valtionosuus on 70 % ja laskee 5          kimuksen. Kalliita kuvantamistutkimuksia, ku-
34849: prosenttiyksikköä kantokykyluokkaa kohden             ten magneettitutkimuksia, Kela korvaa silloin
34850: ollen kymmenennen kantokykyluokan kunnissa            kun tutkimuksen on määrännyt kliinisen alan
34851: 25%.                                                  erikoislääkäri. Korvaus on 70 markan kiinteän
34852:     Perustaruishankkeet jaetaan suuriin ja pieniin    omavastuun ylittävältä osalta 75% taksan mu-
34853: hankkeisiin. Suuria hankkeita ovat kustannuk-         kaisesta määrästä. Kunnan tai kuntayhtymän
34854: siltaan yli 25 miljoonan markan hankkeet, ja ne       ostaessa sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitte-
34855: hyväksytään erikseen valtioneuvoston hyväksy-         lusta ja valtionosuudesta annetun lain 4 §:n 1
34856: mässä sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnal-      momentin 4 kohdassa tarkoitettuja tutkimuksia
34857: lisessa suunnitelmassa. Pienet hankkeet ovat          yksityiseltä palveluntuottajalta Kela ei osallistu
34858: suuruudeltaan 2-25 miljoonaa markkaa. Lää-            kustannusten korvaamiseen. On syytä myös to-
34859: ninhallitukset vahvistavat pienet hankkeet val-       deta, että sairausvakuutuksesta ei tueta yksityi-
34860: tion talousarviossa hyväksytyn ja sosiaali- ja ter-   sen terveydenhuollon tila- eikä laiteinvestointeja.
34861: veysministeriön alueellistaman kiintiön rajoissa.     Niiden kustannukset sisältyvät palveluista perit-
34862: Alle kahden miljoonan markan hankkeisiin ei           täviin hintoihin. Mainittakoon, että julkisella
34863: tule erikseen kohdennettua valtionosuutta.            sektorilla joka viides sairaanhoitopiiri sisällyt-
34864:     Kuluvan vuoden pienten hankkeiden kiintiö         tää investointimenot kokonaisuudessaan hintoi-
34865: on 893 100 000 markkaa. Tästä Uudenmaan lää-          hin. Yleensä sairaanhoitopiirit keräävät inves-
34866: nin osuus on 217 620 000 markkaa eli 24,3 %.          tointimenot jäsenkunnilta erikseen käyttömeno-
34867: Lääninhallitus vahvistaa kunnalle tai kuntayhty-      jen suhteessa ja ulkokunnilta 8 % korkeammilla
34868: mälle ainoastaan kokonaiskiintiön. Kunnallista        hinnoilla.
34869: päätösvaltaa rajoittaa ainoastaan se, että hanke         Suomessa suoritetaan radiologisia tutkimuk-
34870: tulee siihen käyttötarkoitukseen, joka on ollut       sia noin 50 % enemmän kuin muissa Pohjois-
34871: vahvistuksen perusteena, ja se, että valtionosuut-    maissa. Erityisesti terveyskeskuksissa otetaan
34872: ta maksetaan enintään hankkeille vahvistetun          runsaasti tavanomaisia röntgenkuvia. Eräänä
34873: kiintiön mukaisiin kustannuksiin. Kysyjän tar-        syynä tähän on ylimitoitettu ja pieniin yksiköihin
34874: koittamat magneettikuvauslaitteet kuuluvat            hajotettu laitekanta, joka lähivuosina tulee väis-
34875: kustannuksiltaan pienten hankkeiden ryhmään           tymään vanhentuneena ja uusien kuvantamis-
34876:                                              KK 223/1995 vp                                            3
34877: 
34878: mahdollisuuksien takia. On tarkoituksenmu-             tamishankkeita vahvistaessaan arvioida, miten
34879: kaista, että perusterveydenhuollon, sairaanhoi-        hankkeet asetetaan tärkeysjärjestykseen. Käyn-
34880: topiirien ja yksityisen sektorin päättäjät yhteen-     nissä olevan valtion ja kuntien välisten suhteiden
34881: sovittaisivat alueellisesti tarpeellisten investoin-   uudistamisprojektin yhteydessä tulee selvitettä-
34882: tien hankintaohjelman laitosten sijasta väestön        väksi erillisen perustaruishankkeiden valtion-
34883: tarpeista lähtien. Lääninhallitusten tulee perus-      osuusjärjestelmän kehittämislinjat.
34884: 
34885:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1995
34886: 
34887:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
34888: 4                                            KK 223/1995 vp
34889: 
34890: 
34891: 
34892: 
34893:                                          Tili Riksdagens Talman
34894: 
34895:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           1 det förslag, som ingår i den regeringsproposi-
34896: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          tion som avläts tili riksdagen den 29 september
34897: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        1995 om ändring av 1agen om planering av och
34898: man Kautto undertecknade spörsmål nr 223:               statsandel för social- och hälsovården, föreslås
34899:                                                         att statsandelsskalan för anläggningsprojekt
34900:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          ändras den 1januari 1996 så att statsande1en som
34901:        ta för att det stöd som riktas tili hälso- och   störst är 50 % och som minst 25 %. Om bärkrafts-
34902:        sjukvården för anskaffning av anord-             klasserna slopades, skulle statsandelsbeloppen
34903:        ningar är lika stort inom alla områden?          grunda sig på kommunernas utjämnade kalkyle-
34904:                                                         rade skatteintäkter. På basis av skatteåret 1993
34905:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           skulle merparten av kommunerna, dvs. 363 kom-
34906: anföra följande:                                        muner, beviljas en statsandel om 50 % för sina
34907:                                                         anläggningskostnader och tre kommuner en
34908:    1 27 § lagen om planering av och statsandel för      statsandel om 25 % för sina anläggningsprojekt.
34909: social- och hälsovården stadgas om statsandels-            Enligt 5 § sjukförsäkringslagen ersätts en av
34910: skalan för anläggningsprojekt. Statsandelen för         läkare föreskriven undersökning som har företa-
34911: ett anläggningsprojekt uträknas per kommun              gits i en anstalt enligt lagen om privat hä1so- och
34912: enligt bärkraftsklasser. 1 kommuner som hör tili        sjukvård då den försäkrade själv har betalt un-
34913: den första bärkraftsklassen är statsandelen 70 %        dersökningen. Dyra bildåtergivningsundersök-
34914: och sjunker med fem procentenheter per bär-             ningar såsom magnetundersökningar ersätts av
34915: kraftsklass, så att den i kommuner som hör tili         FPA om en specialist på något kliniskt område
34916: den tionde bärkraftsklassen är 25 %.                    har ordinerat undersökningen. Ersättningen ut-
34917:    Anläggningsprojekten indelas i stora och små         gör 75% av beloppet enligt taxan i fråga om det
34918: projekt. Stora projekt är projekt vars kostnader        belopp som överstiger den fasta självrisken på 70
34919: överstiger 25 milj. mk och vilka godkänns separat       mk. Då en kommun eller en samkorumun av en
34920: i den av statsrådet godkända riksomfattande pla-        privat serviceproducent köper undersökningar
34921: nen för ordnande av social- och hälsovården.            enligt 4 § 1 mom. 4 punkten lagen om planering
34922: Små projekt är av storleksklassen 2-25 milj. mk.        av och statsandel för social- och hälsovården
34923: Länsstyrelsen fastställer små projekt inom ramen        deltar FPA inte i ersättningen av kostnaderna.
34924: för den kvot som godkänts i statsbudgeten och           Det är dessutom skäl att konstatera att sjukför-
34925: som social- och hälsovårdsministeriet gjort upp         säkringen inte beviljar stöd för investeringar i
34926: områdesvis. Projekt under två miljoner mark be-         lokaliteter och anordningar inom den privata
34927: viljas ingen särskild statsandel.                       hälsovården. Kostnaderna för dessa ingår i de
34928:    K voten för små projekt under innevarande            priser som uppbärs för servicen. Det mä nämnas
34929: år uppgår tili 893 100 000 mk. Av detta belopp          att på den offentliga sektorn inkluderar vart fem-
34930: utgör andelen för Nylands län 217 620 000 mk            te sjukvårdsdistrikt investeringsutgifterna i sin
34931: eller 24,3 %. Länsstyrelsen fastställer endast den      helhet i priserna. 1 allmänhet uppbär sjukvårds-
34932: totala kvoten för en kommun eller en samkom-            distrikten investeringsutgifterna av medlemskå-
34933: mun. Den korumunala bestämmanderätten be-               rerna separat i förhållande tili driftsutgifterna
34934: gränsas endast av att projektet skall användas          och av utomstående kommuner med 8 % högre
34935: för det ändamål som utgjort grund för faststäl-         priser.
34936: landet och att statsandel betalas högst för kost-          1 Finland genomförs ca 50 % fler radiologiska
34937: nader enligt den kvot som fastställts för projek-       undersökningar än i de övriga nordiska länder-
34938: ten. De magnettomografanläggningar som                  na. 1 synnerhet i hälsovårdscentralerna tas ett
34939: spörsmålsställaren avser hör på basis av sina           stort antal vanliga röntgenbilder. En orsak tili
34940: kostnader tili de små projekten och omfattas            detta är att det överdimensionerade och på små
34941: sålunda av regionalt och kommunalt beslutsfat-          enheter fördelade beståndet av anordningar, som
34942: tande och prioritering.                                 är föråldrat och inom de närmaste åren kommer
34943:                                            KK 223/1995 vp                                          5
34944: 
34945: att ge vika för nya bildåtergivningsmöjligheter.     anläggningsprojekten uppskatta viiken prioritet
34946: Det är ändamålsenligt att beslutsfattarna inom       projekten skall ges. 1 samband med ett pågående
34947: primärvården, sjukvårdsdistrikten och den pri-       projekt för revidering av fOrhållandena mellan
34948: vata sektorn samordnar anskaffningsprogram-          staten och kommunerna skall utvecklingslinjer-
34949: met för regionalt nödvändiga investeringar utgå-     na för ett separat statsandelssystem i fråga om
34950: ende från befolkningens och inte anstalternas        anläggningsprojekt undersökas.
34951: behov. Länsstyrelserna skall vid fastställandet av
34952: 
34953:      Helsingforsden 26 oktober 1995
34954: 
34955:                                                                   Minister Terttu Huttu-Juntunen
34956:                  j
34957:                 j
34958:                j
34959:               j
34960:              j
34961:             j
34962:            j
34963:           j
34964:          j
34965:         j
34966:        j
34967:       j
34968:      j
34969:     j
34970:    j
34971:   j
34972:  j
34973: j
34974:                                            KK 224/1995 vp
34975: 
34976: Kirjallinen kysymys 224
34977: 
34978: 
34979: 
34980: 
34981:                                   Korkeaoja: Kuntoutuskorvauksesta perittävistä veroista ja mak-
34982:                                      suista
34983: 
34984: 
34985:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
34986: 
34987:    Ihmisen vammautuessa pyritään hänet kun-          Vakuutusyhtiön päätöksen mukaan hänelle kor-
34988: touttamaan ja tarvittaessa kouluttamaan uuteen       vataan lukion suorittaminen ja sen jälkeen neljä
34989: ammattiin. Etenkin nuorten henkilöiden kohdal-       vuotta kestävä ammattikoulutus. Tältä ajalta
34990: la on pidetty työkyvyttömyyseläkkeelle siirty-       korvataan mm. koulutuksen aiheuttama työansi-
34991: mistä viimeisenä, epätoivottavana vaihtoehtona.      on menetys. Kyseisellä henkilöllä on huolletta-
34992: Tämä on sekä yksilön että yhteiskunnan etu.          vanaan kolme alaikäistä lasta.
34993: Uudelleenkoulutus on pitemmällä tähtäyksellä            Vakuutusyhtiö on ilmoittanut, että yli vuoden
34994: edullisin vaihtoehto, vaikka koulutus kestäisi       ajalta maksettava korvaus tulkitaan eläketuloksi
34995: useita vuosia. Siirryttyään takaisin työelämään      vakuutusalan ja verottajan keskenään tekemän
34996: kuntoutettu maksaa palkkatulostaan verot,            sopimuksen nojalla. Sopimus on tehty aikana,
34997: TEL-maksut ja mm. työttömyysvakuutusmak-             jolloin eläketuloihin ei kohdistunut korotettuja
34998: sun. Sen sijaan eläkkeelle jäänyt henkilö ei maksa   sosiaalivakuutusmaksuja. Korotetun kansanelä-
34999: TEL-maksua eikä työttömyysvakuutusmaksua.            ke- ja sairausvakuutusmaksun periminen perus-
35000: Tähän perustuen eläketuloista on vuodesta 1993       tuu lakiin, eikä lain soveltamisalaa mielestäni
35001: peritty korotettua kansaneläke- ja sairausvakuu-     voida sopimuksin laajentaa vakuutetun vahin-
35002: tusmaksua.                                           goksi.
35003:    Edellä mainitun ajatuskulun vastaista on se,         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35004: että uudelleenkoulutuksessa oleva opiskelija jou-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35005: tuisi maksamaan eläketutolle säädetyn korote-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35006: tun kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksun.           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35007: Lain sanamuodosta ei myöskään ilmene, että
35008: lainsäätäjän tarkoituksena olisi ollut laajentaa               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
35009: korotetut kansaneläke- ja sairausvakuutusmak-               ryhtyä varmistaakseen, ettei kuntoutus-
35010: sut koskemaan kuntoutusrahaa. Tästä huolimat-               lainsäädäntöön perustuvia korvauksia
35011: ta yli vuoden ajalta maksettavaa kuntoutuskor-              veroteta enempää kuin lain kirjain edel-
35012: vausta on kohdeltu verotuksessa eläketulona.                lyttää, sekä
35013:    Esimerkkinä tästä on vuonna 1956 syntyneen                  miten turvataan mahdollisesti väärin
35014: entisen rautarakenneasentajan tapaus. Hän jou-              perittyjen maksujen palauttaminen kun-
35015: tui vuonna 1991 vakavaan liikenneonnettomuu-                toutettaville?
35016: teen eikä enää kyennyt tekemään entistä työtään.
35017: 
35018:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1995
35019: 
35020:                                            Juha Korkeaoja
35021: 
35022: 
35023: 
35024: 
35025: 250261
35026: 2                                         KK 224/1995 vp
35027: 
35028: 
35029: 
35030: 
35031:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
35032: 
35033:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      91). Kuntoutusajalta suoritetaan liikennevakuu-
35034: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       tuslain (279/59) mukainen täysimääräinen kor-
35035: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     vaus tulojen tai elatuksen vähentymisestä. Kor-
35036: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Juha Kor-      vaus voidaan maksaa kuntoutuskorvauksen ni-
35037: keaojan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        mikkeellä useita vuosia siihen saakka, kunnes
35038: n:o 224:                                            vamma todetaan pysyväksi, jolloin kuntoutus-
35039:                                                     korvaus muuttuu työkyvyttömyyseläkkeeksi.
35040:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         Kuntoutuksen perusteella suoritettava an-
35041:        ryhtyä varmistaakseen, ettei kuntoutus-      sionmenetyksen korvaus on verotettavaa tuloa.
35042:        lainsäädäntöön perustuvia korvauksia         Kuntoutusrahalain mukainen kuntoutusraha on
35043:        veroteta enempää kuin lain kirjain edel-     verohallituksen päätöksessä ennakonpidätyksen
35044:        lyttää, sekä                                 toimittamistavoista ja määrästä katsottu enna-
35045:           miten turvataan mahdollisesti väärin      konpidätystä toimitettaessa palkkatuloon ver-
35046:        perittyjen maksujen palauttaminen kun-       rattavaksi. Myös työeläkkeen kuntoutusrahan
35047:        toutettaville?                               ennakonpidätyksessä käytetään palkan enna-
35048:                                                     konpidätysprosenttia. Tapaturmavakuutuslain
35049:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        mukainen päiväraha on ennakonpidätystä toi-
35050: vasti seuraavaa:                                    mitettaessa rinnastettu palkkatuloon ja yhden
35051:                                                     vuoden jälkeen maksettava tapaturmaeläke elä-
35052:    Ammatillista kuntoutusta voidaan antaa           ketuloon. Liikennevakuutuksen kuntoutus-
35053: usean eri lain perusteella. Kuntoutuksen ajalta     korvauksen osalta on 1980-luvun alussa verohal-
35054: suoritettavasta ansiotulojen korvauksesta sääde-    lituksen ja liikennevakuutusyhtiöiden välillä
35055: tään erikseen kussakin laissa. Kuntoutusraha-       sovittu, että kuntoutuskorvauksen verotuksessa
35056: lain (611/91) mukaista kuntoutusrahaa voidaan       käytetään samanlaista tulkintaa kuin tapatur-
35057: maksaa kansaneläkelaitoksen, julkisen tervey-       mavakuutuksessa. Kuntoutuskorvaus on siten
35058: den- tai sosiaalihuollon taikka työterveyshuollon   ensimmäisen vuoden osalta rinnastettu palkka-
35059: järjestämän kuntoutuksen ajalta taikka Raha-        tuloon ja sen jälkeen eläketuloon.
35060: automaattiyhdistyksen rahoittaman vastaavan             Eläketuloa saavalta henkilöltä on vuodesta
35061: sisältöisen kuntoutuksen ajalta. Työntekijäin       1993 alkaen peritty kansaneläkevakuutusmak-
35062: eläkelain (395/61) nojalla voidaan maksaa kun-      sua ja sairausvakuutusmaksua korotettuna pal-
35063: toutusrahaa korvaamaan työeläkelaitosten anta-      kansaajalta perittäviin maksuihin verrattuna.
35064: masta kuntoutuksesta aiheutuvaa ansionmene-         Kansaneläkevakuutusmaksun korotus on tällä
35065: tystä.                                              hetkellä yksi penni ja sairausvakuutusmaksun
35066:    Tapaturmavakuutuslaissa (608/48) tarkoite-       kolme penniä kunnallisverotuksessa vahvistetul-
35067: tun työtapaturman ja ammattitautilaissa (1343/      ta veroäyriltä. Vakuutusmaksujen korotus on
35068: 88) tarkoitetun ammattitaudinjohdosta tarvitta-     kuitenkin enintään neljä prosenttia veronalaises-
35069: van kuntoutuksen korvaamisesta säädetään ta-        ta eläketulosta. Eläketuloa ovat lain perustelujen
35070: paturmavakuutuslain perusteella korvattavasta       mukaan veronalaiset vanhuus-, työkyvyttö-
35071: kuntoutuksesta annetussa laissa (625/91). Maini-    myys- ja työttömyyseläke, perhe-eläke ja suku-
35072: tun lain mukaan kuntoutusajalta suoritetaan ta-     polvenvaihdoseläke sekä muut luopumiskor-
35073: paturmavakuutuslain mukainen päiväraha tai          vaukset.
35074: tapaturmaeläke täysimääräisenä. Päivärahaa              Kysymyksen perusteluissa viitataan liikenne-
35075: voidaan maksaa enintään yhden vuoden ajan           vakuutuksen perusteella korvattavaan kuntou-
35076: tapaturman sattumisesta lukien. Senjälkeen kor-     tukseen. Kuntoutuskorvauksesta on ensimmäi-
35077: vaus maksetaan tapaturmaeläkkeenä.                  sen vuoden jälkeen eläketulona peritty korotet-
35078:    Liikennevakuutuksen osalta kuntoutuksesta        tua kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksua.
35079: säädetään liikennevakuutuslain perusteella kor-     Kysymyksen perustelujen mukaan korotettujen
35080: vattavasta kuntoutuksesta annetussa laissa (626/    maksujen perimistä ei voisi perustaa vakuutus-
35081:                                          KK 224/1995 vp                                             3
35082: 
35083: alan ja verottajan tekemään sopimukseen kun-       prosenttia ennen ansionmenetyskorvauksen suo-
35084: toutuskorvauksen tulkitsemisesta eläketuloksi.     rittamista. Näin ollen jos kuntoutuskorvaus jat-
35085:    Liikennevakuutuksen kuntoutuskorvauksen         kuvasti katsottaisiin päivärahan luonteiseksi an-
35086: verotusta koskeva tulkintakäytäntö on tarkoi-      siotulon korvaukseksi, sen määrää pienentäisi
35087: tuksenmukainen. Se on yhtenäistänyt vahinko-       mainittu työntekijän työeläkemaksun ja työttö-
35088: vakuutuksen ja liikennevakuutuksen verotus-        myysvakuutusmaksun perusteella työtulosta
35089: käytännöt tältä osin. Käytännön yhtenäistämi-      tehtävä vähennys. Kuntoutuskorvauksesta ei
35090: nen on ollut tarpeen myös vakuutusyhtiöitten       tällöin myöskään voisi tehdä eläketulovähennys-
35091: välillä. Vakuutetun kannalta tulkinta on ollut     tä.
35092: edullinen, kun eläketuloksi katsottavan kor-           Kuntoutuksen perusteella suoritettavan an-
35093: vauksen osalta on voinut tehdä verotuksessa elä-   sionmenetyksen korvauksen verotus on erilainen
35094: ketulovähennyksen.                                 riippuen siitä, onko kuntoutettava jo eläkkeellä
35095:    Vakuutetun kannalta tulkinnan edullisuus        vai ei. Tämän vuoksi on tärkeää, että verohallin-
35096: muuttui, kun eläketulon perusteella alettiin       non ohjeet pidetään tältä osin ajan tasalla. Mikäli
35097: vuonna 1993 periä korotettua kansaneläke- ja       korvauksen saaja katsoo, että häneltä on perus-
35098: sairausvakuutusmaksua. Toisaalta on otettava       teettomasti peritty korotettua kansaneläke- ja
35099: huomioon, että vuonna 1995 päivärahan perus-       sairausvakuutusmaksua, asiasta voi tehdä vero-
35100: teena olevasta työtulosta on vähennettävä 4,5      valituksen.
35101:      Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1995
35102: 
35103:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
35104: 4                                           KK 224/1995 vp
35105: 
35106: 
35107: 
35108: 
35109:                                          Till Riksdagens Talman
35110: 
35111:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       bilitering i anknytning tili trafikförsäkringen.
35112: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         För rehabiliteringstiden betalas full ersättning
35113: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       enligt trafikförsäkringslagen (279/59) för minsk-
35114: man Juha Korkeaoja undertecknade spörsmål nr           ningen av inkomsterna och uppehället. Ersätt-
35115: 224:                                                   ningen kan betalas under benämningen rehabili-
35116:                                                        teringsersättning i många år tills skadan konsta-
35117:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         teras vara bestående, varvid rehabiliteringser-
35118:        ta för att försäkra sig om att de ersätt-       sättningen övergår i invalidpension.
35119:        ningar som grundar sig på rehabilite-              Den ersättning för inkomstbortfall som beta-
35120:        ringslagstiftningen inte beskattas mer än       las på grundvalen av rehabilitering är beskatt-
35121:        vad lagen föreskriver, samt                     ningsbar inkomst. Rehabiliteringspenningen en-
35122:           hur skall man säkerställa en återbetal-      ligt lagen om rehabiliteringspenning har i skatte-
35123:        ning tili rehabiliteringsklienterna av såda-    styrelsens bes1ut om sätten för och storleken av
35124:        na premier och avgifter som. eventuellt         förskottsinnehållning ansetts jämförba~. med lö-
35125:        har uppburits felaktigt?                        neinkomst vid förskottsinnehållning. A ven vid
35126:                                                        förskottsinnehållning av den rehabiliteringspen-
35127:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ning som hör tili arbetspensionen används inne-
35128: anföra följande:                                       hållningsprocenten för lön. Dagpenningen enligt
35129:                                                        olycksfallsförsäkringslagen har vid förskottsin-
35130:     Y rkesinriktad rehabilitering kan ges på grund-    nehållningen jämställts med löneinkomst och
35131: valen av många lagar. 1 var och en av dessa lagar      den olycksfallspension som betalas efter ett år
35132: stadgas särskilt om sådan ersättning för förvärvs-     har jämställts med pensionsinkomst. l fråga om
35133: inkomst som betalas för rehabiliteringstiden.          den rehabiliteringsersättning som hör till trafik-
35134: Rehabiliteringspenning en1igt lagen om rehabili-       försäkringen kom skattestyrelsen och trafikför-
35135: teringspenning (611/91) kan betalas för sådan          säkringsbolagen i början av 1980-talet överens
35136: rehabilitering som ordnas av folkpensionsanstal-       om att samma tolkning som används i fråga om
35137: ten, den offentliga hälso- eller sjukvården eller av   o1ycksfallsförsäkringen används vid beskatt-
35138: arbetshälsovården eller för sådan rehabilitering       ningen av rehabi1iteringsersättning. Rehabi1ite-
35139: med motsvarande innehåll som finansieras av            ringsersättningen har således i fråga om det för-
35140: Penningautomatföreningen. Med stöd av lagen            sta året jämställts med 1öneinkomst och därefter
35141: om pension för arbetstagare (395/61) kan rehabi-       med pensionsinkomst.
35142: literingspenning betalas som ersättning för så-           Av personer med pensionsinkomster har från
35143: dant inkomstbortfall som föranleds av rehabili-        och med 1993 uppburits förhöjd fo1kpensions-
35144: tering som ges av arbetspensionsanstalten.             premie och sjukförsäkringspremie jämfört med
35145:     1 lagen om rehabilitering som ersätts enligt       de premier som uppbärs av 1öntagare. Förhöj-
35146: lagen om olycksfallsförsäkring (625/91) stadgas        ningen av folkpensionspremien är för närvaran-
35147: om ersättning för rehabilitering som behövs på         de ett penni och av sjukförsäkringspremien tre
35148: grund av sådant olycksfall i arbete som avses i        penni per fastställt skattöre i kommunalbeskatt-
35149: lagen om olycksfallsförsäkring (608/48) eller så-      ningen. Förhöjningen av försäkringspremierna
35150: dan yrkessjukdom som avses i yrkessjukdomsla-          är dock högst fyra procent av den skattepliktiga
35151: gen (1343/88). Enligt nämnda lag betalas för re-       pensionsinkomsten. Som pensionsinkomst räk-
35152: habiliteringstiden full dagpenning eller olycks-       nas en1igt lagmotiveringen skattep1iktig ålder-
35153: fallspension enligt lagen om olycksfallsförsäk-        domspension, invaliditetspension och arbetslös-
35154: ring. Dagpenning kan betalas under högst ett år        hetspension, familjepension och generationsväx-
35155: från det att olycksfallet inträffade. Därefter beta-   lingspension samt andra avträdelseersättningar.
35156: las ersättningen som olycksfallspension.                   I motiveringen till spörsmålet hänvisas tili re-
35157:     1 lagen om rehabilitering som ersätts enligt       habilitering som ersätts på basis av trafikförsäk-
35158: trafikförsäkringslagen (626/91) stadgas om reha-       ringen. Av rehabiliteringsersättningen har efter
35159:                                           KK 224/1995 vp                                               5
35160: 
35161: det första året som pensionsinkomst uppburits         skäl att beakta att 1995 skali 4,5 % dras av från
35162: förhöjd folkpensions- och sjukförsäkringspre-         den arbetsinkomst som ligger tili grund för dag-
35163: mie. Enligt motiveringen tili spörsmålet kan upp-     penningen innan ersättning för inkomstbortfall
35164: bärandet av förhöjda premier inte grundas på          betalas. Sålunda skulie rehabiliteringsersättning-
35165: försäkringsbranschens och skattetagarens avtal        en, om den fortsättningsvis betraktas som ersätt-
35166: om att rehabiliteringsersättningen skali toikas       ning för förvärvsinkomst av samma typ som dag-
35167: som pensionsinkomst.                                  penningen, minskas p.g.a. det nämnda avdrag
35168:    Tolkningspraxisen i fråga om beskattningen         som görs från arbetsinkomsten på basis av ar-
35169: av rehabiliteringsersättning enligt trafikförsäk-     betstagares pensionsavgift och arbetslöshetsför-
35170: ringen är ändamålsenlig. Den har förenhetligat        säkringsavgift. Härvid vore det inte heller möjligt
35171: beskattningsförfarandet tili denna del i fråga om     att göra pensionsinkomstavdrag för rehabilite-
35172: skadeförsäkringen och trafikförsäkringen. Det         ringsersättningen.
35173: har även varit nödvändigt att förenhetliga praxi-        Beskattningen av sådan ersättning för in-
35174: sen mellan försäkringsbolagen. Ur de försäkra-        komstbortfali som betalas på basis av rehabilite-
35175: des synpunkt sett har tolkningen varit fördelak-      ring varierar beroende på om rehabiliteringskli-
35176: tig, eftersom de har kunnat göra ett pensionsin-      enten redan är pensionerad elier inte. Därför är
35177: komstavdrag i beskattningen beträffande den er-       det viktigt att skatteförvaltningens anvisningar
35178: sättning som betraktas som pensionsinkomst.           hålis uppdaterade tili denna del. Om ersättnings-
35179:    Den fördelaktiga tolkningen för de försäkrade      tagaren anser att av honom ogrundat har upp-
35180: ändrades då man 1993 på basis av pensionsin-          burits förhöjd folkpensions- och sjukförsäk-
35181: komsten började uppbära förhöjd folkpensions-         ringspremie, kan han söka ändring i frågan ge-
35182: och sjukförsäkringspremie. Å andra sidan är det       nom skattebesvär.
35183: 
35184:      Helsingforsden 27 oktober 1995
35185: 
35186:                                                     Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
35187: 1
35188: 1
35189:  1
35190:   1
35191:   1
35192:    1
35193:     1
35194:     1
35195:      1
35196:       1
35197:       1
35198:        1
35199:         1
35200:         1
35201:          1
35202:           1
35203:           1
35204:            1
35205:             1
35206:             1
35207:              1
35208:               1
35209:               1
35210:                1
35211:                 1
35212:                 1
35213:                  1
35214:                   1
35215:                   1
35216:                    1
35217:                                            KK 225/1995 vp
35218: 
35219: Kirjallinen kysymys 225
35220: 
35221: 
35222: 
35223: 
35224:                                   Aittoniemi: Kotona työskentelevän aviopuolison eläketurvasta
35225: 
35226: 
35227: 
35228:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
35229: 
35230:     Kotia ja lapsia kotona hoitava aviovaimo, jos-   työssä käynyt aviomies. Kotiäidin työstä ei kui-
35231: kus myös aviomies, on perinteisesti heikossa ase-    tenkaan synny eläkekertymää.
35232: massa sekä taloudellisesti että erityisesti eläke-      Ongelmaan on usein vaadittu korjausta mutta
35233: turvansa suhteen. Lapsilisien ja kotihoidon tuen     turhaan.
35234: lisäksi rahaa saa työssä käyvältä aviopuolisolta,       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35235: jos tämä armollisesti suostuu sitä antamaan. Eri-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35236: tyisen heikossa asemassa kotiäiti on eläketurvan     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35237: suhteen. Pienen kansaneläkkeen lisäksi on mah-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35238: dollisuus leskeneläkkeeseen työssä käyneen avio-
35239: puolison jälkeen, mutta sekin järjestelmä on mo-                Myöntääkö Hallitus kotona kotia ja
35240: nimutkainen, ja erityisesti silloin, jos asiaan on           lapsia hoitaneen kotiäidin eläketurvaa
35241: liittynyt avioero, on mahdollista ettei eläkettä             koskevat vakavat ongelmat, ja
35242: tule pennin pyörylää.                                           onko Hallituksella suunnitelmissa ryh-
35243:     Kuitenkin esimerkiksi kotiäiti on suorittanut            tyä toimenpiteisiin asian korjaamiseksi?
35244: usein raskaamman työn kuin kodin ulkopuolella
35245: 
35246:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1995
35247: 
35248:                                            Sulo Aittoniemi
35249: 
35250: 
35251: 
35252: 
35253: 250261
35254: 2                                          KK 225/1995 vp
35255: 
35256: 
35257: 
35258: 
35259:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
35260: 
35261:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        mittainen palkaton lapsenhoitoaika. Edellä ole-
35262: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         va koskee soveltuvin osin myös merimieseläke-
35263: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       lain piiriin kuuluvia henkilöitä. Myös yrittäjien
35264: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        eläkelain ja maatalousyrittäjien eläkelain piirissä
35265: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         oleville voi karttua eläkettä lapsenhoitoajalta,
35266: n:o 225:                                              mikäli vakuutus pidetään myös tämän ajan voi-
35267:                                                       massa.
35268:           Myöntääkö Hallitus kotona kotia ja             Perhe-eläkeuudistuksessa, joka toteutettiin
35269:        lapsia hoitaneen kotiäidin eläketurvaa         vuonna 1990, kotiäidin asema on otettu keskei-
35270:        koskevat vakavat ongelmat, ja                  sesti huomioon. Kansaneläkejärjestelmään kuu-
35271:           onko Hallituksella suunnitelmissa ryh-      luvan yleisen perhe-eläkkeen tarkoituksena on
35272:        tyä toimenpiteisiin asian korjaamiseksi?       turvata lesken ja lasten vähimmäistoimeentulo
35273:                                                       perheenhuoltajan kuoleman jälkeen. Lesken-
35274:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          eläke päättyy, kun leski saavuttaa 65 vuoden
35275: vasti seuraavaa:                                      yleisen vanhuuseläkeiän tai hän solmii uuden
35276:                                                       avioliiton ennen 50 ikävuottaan. Jälkimmäisessä
35277:    Suomessa eläketurva muodostuu kahdesta             tapauksessa leskelle maksetaan kuitenkin kerta-
35278: rinnakkaisesta järjestelmästä. Kansaneläkejär-        korvauksena kolmen vuoden leskeneläkettään
35279: jestelmä huolehtii vähimmäiseläkkeestä ja työ-        vastaava määrä.
35280: eläkkeen tehtävänä on puolestaan taata vakuute-          Työeläkelakien mukaisen perhe-eläkkeen tar-
35281: tun kulutustason kohtuullinen säilyminen eläk-        koituksena on korvata sitä tulonmenetystä, joka
35282: keelle jäätäessä ja eläkeaikana. Hallituksen ta-      perheelle aiheutuu huoltajan kuolemasta. Perhe-
35283: holta jako on viimeksi vahvistettu eduskunnassa       eläke määräytyy kuolleen perheenhuoltajan
35284: parhaillaan käsiteltävänä olevassa hallituksen        työssään ansaitseman eläkkeen perusteella. Les-
35285: esityksessä kansaneläkejärjestelmän uudistamis-       ki ja lapset jakavat perhe-eläkkeen siten, että
35286: ta koskevaksi lainsäädännöksi (119/95 vp).            lesken osuus edunjättäjän eläkkeestä on 17-50
35287:    Naimisissa olevilla kotiäideillä on pysyvän tai    prosenttia sen mukaan, kuinka monta lasta on
35288: pitkäaikaisen työkyvyttömyyden ja vanhuuden           edunsaajina. Lesken omat työeläkkeet voivat
35289: kohdatessa oikeus vähintään 2 122 markan suu-         eläkesovituksen kautta vaikuttaa vähentävästi
35290: ruiseen kansaneläkkeeseen. Kotiäideillä, jotka        leskeneläkkeen määrään, joten ne kotiäidit,joilla
35291: ovat eronneet, kansaneläkkeen vähimmäismäärä          ei ole omia työeläketuloja, hyötyvät työeläkela-
35292: on 2 418 markkaa. Lisäksi kotiäideillä on mah-        kien mukaisesta leskeneläkkeestä eniten. Lisäksi
35293: dollisuus saada asumismenoihin eläkkeensaajien        on huomattava, ettei leskeneläkkeen eläkesovi-
35294: asumistukea.                                          tusta tehdä, jos leskellä on huollettavanaan alle
35295:    Eläketurvaan liittyviä kysymyksiä lasten ko-       18-vuotias lapsi.
35296: tona tapahtuvan hoidon ajalta on selvitetty use-         Eräissä tapauksissa myös edunjättäjän entisel-
35297: ammassa työryhmässä kymmenen viimeisen                lä puolisolla on oikeus työeläkelakien mukaiseen
35298: vuoden aikana. Monet näiden työryhmien muis-          leskeneläkkeeseen. Näin on silloin, jos edunjättä-
35299: tioista ovat olleet laajalla lausuntokierroksella.    jä on avioerotilanteessa velvoitettu maksamaan
35300: Muistioissa ehdotetuista toimenpiteistä on ylei-      elatusapua entiselle puolisolleen.
35301: sesti pidetty kiireellisimpänä alle vuoden ikäisten      Suomen eläketurvan tasoa on kansainvälises-
35302: lasten hoitoajalta karttuvan työeläketurvan jär-      sä vertailussa pidettävä ainutlaatuisena, kun elä-
35303: jestämistä.                                           kejärjestelmämme huolehtivat myös tulottoman
35304:    Työntekijäin eläkelain piirissä on vakiintunut     väestön, johon ryhmään kotiäiditkin kuuluvat,
35305: käytäntö, että eläkettä kartuttavaksi ajaksi lue-     toimeentulosta.
35306: taan työsuhteen sisään jäävä enintään vuoden
35307: 
35308:      Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1995
35309: 
35310:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
35311:                                             KK 225/1995 vp                                               3
35312: 
35313: 
35314: 
35315: 
35316:                                         Tili Riksdagens Talman
35317: 
35318:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         ingår i ett arbetsförhållande räknas som pen-
35319: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          sionsberättigande. Detta gäller i tillämpliga de1ar
35320: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        även perSOJ!er som berörs av lagen om sjömans-
35321: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr           pensioner. A ven personer som omfattas av lagen
35322: 225:                                                    om pension för företagare och 1agen om pension
35323:                                                         för lantbruksföretagare kan räkna barnavårds-
35324:           Medger Regeringen de allvarliga pro-          tiden som pensionsberättigande, om försäkring-
35325:        blem som gäller pensionsskyddet för de           en samtidigt är i kraft.
35326:        hemmamammor som har skött sitt hem                  Vid familjepensionsrevideringen 1990 beakta-
35327:        och sina barn, och                               des hemmamammans ställning särskilt. A vsikten
35328:           planerar Regeringen att vidta åtgärder        med den allmänna familjepensionen inom fo1k-
35329:        för att avhjälpa missförhållandet?               pensionssystemet är att trygga änkans och bar-
35330:                                                         nens minimiutkomst efter vårdnadshavaren död.
35331:    Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Betalningen av änkepension upphör när änkan
35332: .anföra följande:                                       uppnår den allmänna ålderspensionsåldern av 65
35333:                                                         år eller ingår nytt äktenskap före fyllda 50 år. 1
35334:     Pensionsskyddet i Finland består av två paral-      det senare fallet betalas tili änkan som engångser-
35335: lella system. Å ena sidan finns folkpensionssyste-      sättning ett belopp som motsvarar änkepensio-
35336: met som sköter om minimipensionen och å andra           nen under tre års tid.
35337: sidan arbetspensionen som tryggar den försäkra-            Avsikten med den familjepension som ingår i
35338: de en rimlig konsumtionsnivå vid pensioneringen         arbetspensionslagarna är att ersätta ett inkomst-
35339: och under pensionstiden. Från regeringens håll          bortfall tili följd av vårdnadshavarens död. Fa-
35340: har denna fördelning senast fastställts i regering-     miljepensionen fastställs på basis av den pension
35341: ens proposition med förslag tili lagstiftning om        som den av1idn~. familjeförsörjaren intjänat ge-
35342: revidering av folkpensionssystemet (119/95 rd),         nom sitt arbete. Ankan och barnen delar familje-
35343: som behandlas i riksdagen som bäst.                     pensionen så att änkans andel av förmåns1åta-
35344:     Gifta hemmamammor har vid bestående eller           rens pension utgör 17-50% beroende på antalet
35345: långvarig arbetsoförmåga eller under å1derdo-           barn som är förmånstagare. Änkans egna arbets-
35346: men rätt tili minst 2 122 mk i folkpension. Från-       pensioner kan genom pensionsjämkningen redu-
35347: skilda hemmamammor får i folkpension ett mini-          cera änkepensionsbeloppet, varför de hemma-
35348: mibelopp om 2 418 mk. För sina boendekostna-            mammor som inte har några egna arbetspen-
35349: der har hemmamammorna dessutom möj1ighet                sionsinkomster får den största nyttao av änke-
35350: att få bostadsbidrag för pensionstagare.                pensionen. Det bör ytterligare beaktas att pen-
35351:     Frågor i anslutning tili pensionsskyddet under      sionsjämkningen inte görs om änkan försörjer ett
35352: den tid då barn vårdas hemma har de tio senaste         barn under 18 år.
35353: åren utretts i flera arbetsgrupper. Många av ar-           1 vissa fall har även förmånslåtarens tidigare
35354:  betsgruppernas promemorior har sänts tili ett          maka rätt tili änkepension enligt arbetspensions-
35355:  flertal remissinstanser. En av de mest brådskande      lagarna. Detta är fallet om förmånslåtaren vid
35356:  åtgärder som har framlagts i promemoriorna har         skilsmässan förpliktats att betala underhållsbi-
35357:  allmänt ansetts vara att ordna mammans arbets-         drag tili sin före detta maka.
35358:  pensionsskydd för den tid hon vårdar barn under           Pensionsskyddet i Finland kan vid en interna-
35359:  ett år.                                                tionell jämförelse anses vara unikt, då vårt pen-
35360:     lnom ramen för lagen om pension för arbets-         sionssystem tryggar utkomsten även för den be-
35361:  tagare tillämpas vedertagen praxis, enligt viiken      folkningsgrupp som saknar inkomster, t.ex.
35362:  en oavlönad barnavårdstid om högst ett år som          hemmamammorna.
35363: 
35364:      Helsingforsden 30 oktober 1995
35365: 
35366:                                                       Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
35367:                                            KK 226/1995 vp
35368: 
35369: Kirjallinen kysymys 226
35370: 
35371: 
35372: 
35373: 
35374:                                    Pulliainen: Löytötavaralain muuttamisesta
35375: 
35376: 
35377: 
35378:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
35379: 
35380:    Voimassa olevan löytötavaralain ja -asetuk-        säädöksen johdosta. Löytäjän rehellisyyttä ei
35381: sen mukaanjulkisesta tilasta talteenotetusta löy-     palkittu; tonni olisi ollut helppo sujauttaa omaan
35382: tötavarasta ei viranomainen voi maksaa löytö-         taskuun. Säädöstä on muutettava ja muutokses-
35383: palkkiota silloin, kun tavaran kadottanutta ei        ta näyttävästi aikanaan tiedotettava.
35384: löydetä ja tavara siirtyy valtion omaisuudeksi.          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35385: Tämä on kohtuutonta ja kansaa demoralisoivaa.         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35386: Seuraava esimerkki kuvaa tilanteen kohtuutto-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35387: muutta.                                               nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35388:    Henkilö X löysi messutapahtuman alueelta
35389: tuhannen markan setelin ja rehellisenä henkilönä                  Aikooko Hallitus esittää löytötavara-
35390: toimitti sen poliisiviranomaiselle. Koska kukaan               lakiin muutosta, joka mahdollistaisi löy-
35391: ei käynytkyselemässä mainittua tonnin seteliä, se              töpalkkion maksamisen esim. sellaisesta
35392: siirtyi valtion omaisuudeksi. Poliisi ei kuitenkaan            julkisesta tilasta löydetystä rahaerästä,
35393: voinut maksaa löydöstä löytöpalkkiota mainitun                 joka on siirtyvä valtion omaisuudeksi?
35394: 
35395:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1995
35396:                                             Erkki Pulliainen
35397: 
35398: 
35399: 
35400: 
35401: 250261
35402: 2                                           KK 226/1995 vp
35403: 
35404: 
35405: 
35406: 
35407:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
35408: 
35409:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kalla, saadaanko laitoslöytö toimitettua oikealle
35410: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         omistajalle vai siirtyykö se lopulta valtion omai-
35411: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       suudeksi, ei ole vaikutusta laitoslöydön talteen-
35412: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-       ottajan oikeuksiin.
35413: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         Voimassa olevaa löytötavaralakia valmistel-
35414: 226:                                                  taessa ehdotettiin, että myös laitoslöydön tal-
35415:                                                       teenottajalla olisi oikeus löytöpalkkioon, jos hän
35416:             Aikooko Hallitus esittää löytötavara-     on toimittanut löytötavaran laitoksen henkilö-
35417:          lakiin muutosta, joka mahdollistaisi löy-    kunnan sijasta poliisille. Lausuntokierroksenjäl-
35418:          töpalkkion maksamisen esim. sellaisesta      keen ehdotuksesta kuitenkin luovuttiin ja laitos-
35419:          julkisesta tilasta löydetystä rahaerästä,    löytöä koskevat periaatteet säilytettiin muuttu-
35420:          joka on siirtyvä valtion omaisuudeksi?       mattomina.
35421:                                                          Erikseen ei ole selvitetty, millainen vaikutus
35422:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          löytöpalkkion maksamisella on kansalaisten ha-
35423: vasti seuraavan:                                      lukkuuteen toimia löytötavaralaissa edellytetyllä
35424:                                                       tavalla. Tietoisuus siitä, että laitoslöydöstä ei
35425:     Löytötavaralain (778/88) keskeisenä tavoit-       suoriteta löytöpalkkiota, saattaa houkuttaa joi-
35426: teena on, että löytötavara saadaan mahdollisim-       takin ihmisiä olemaan luovuttamatta löytötava-
35427: man usein palautetuksi oikealle omistajalle. Täs-     raa, vaikka he siten toimimalla syyllistyvät ka-
35428: sä tarkoituksessa löytötavaran talteenottajalle       vallukseen. Todennäköistä kuitenkin on, että
35429: on lain 4 §:n 1 momentissa asetettu velvollisuus      suurin osa laitoslöytöjen talteenottajista kokee
35430: ilmoittaa löydöstä esineen omistajalle tai toimit-    löytötavaran luovuttamisen laitoksen henkilö-
35431: taa löytötavara poliisille ilman aiheetonta viivy-    kuntaan kuuluvalle eräänlaiseksi kansalaisvel-
35432: tystä. Jos kysymys on niin sanotusta laitoslöy-       vollisuuden täyttämiseksi, josta he eivät oleta-
35433: döstä eli löytötavarasta, joka on otettu talteen      kaan saavansa rahallista korvausta. Tällaiseen
35434: julkisen liikenteen kulkuneuvossa, julkisessa ti-     ajattelutapaan viittaa myös oikeusministeriön
35435: lassa tai ulkona tietyssä paikassa järjestetyssä      Helsingin poliisilaitoksen löytötavaratoimistos-
35436: yleisötilaisuudessa, löytäjä vapautuu edellä mai-     ta saama tieto, jonka mukaan merkittävä osa
35437: nituista velvollisuuksista luovuttamalla esineen      löytäjistä ei vaadi löytöpalkkiota silloinkaan,
35438: asianomaisen laitoksen henkilökunnalle tai lai-       kun heillä olisi siihen oikeus.
35439: toksen löytötavaratoimistolle. Laitoslöytöä ei           On mahdollista, että yksittäinen laitoslöydön
35440: olisi tarkoituksenmukaista toimittaa poliisille,      talteenottaja pahoittaa mielensä saadessaan tie-
35441: koska esineen omistajan voidaan olettaa tiedus-       tää, ettei hänellä ole oikeutta löytöpalkkioon.
35442: televan kadottamaansa esinettä sieltä, minne hän      Viitteitä ei kuitenkaan ole siitä, että voimassa
35443: sen uskoo kadottaneensa.                              olevaan lakiin perustuvaa käytäntöä pidettäisiin
35444:     Löytötavaralain 10 §:n 1 momentin nojalla         kansalaisten keskuudessa yleisesti kohtuuttoma-
35445: löytäjällä on oikeus löytöpalkkioon. Löytöpalk-       na. Sen vuoksi oikeusministeriö katsoo, että löy-
35446: kio suoritetaan hyvitykseksi vai vasta, jota Iöytä-   töpalkkion suorittamista koskevan sääntelyn
35447: jälie on aiheutunut löytötavaralaissa asetettujen     tarkistamiseen ei ole ainakaan välitöntä tarvetta.
35448: velvollisuuksien täyttämisestä. Löytöpalkkiota           Oikeusministeriön saaman tiedon mukaan si-
35449: ei siis ole tarkoitettu rahalliseksi hyvitykseksi     säasiainministeriössä on vireillä hanke löytö-
35450: löytäjän rehellisyydestä. Lainsäätäjän tarkoitus-     tavaralain eräiden säännösten muuttamiseksi.
35451: ta ilmentää löytötavaralain 10 §:n 2 momentti,        Jos laitoslöytöjä koskevien periaatteiden muut-
35452: jonka mukaan löytöpalkkiota ei suoriteta laitos-      tamista oikeusministeriön käsityksestä poiketen
35453: löydöstä. Löytäjällä ei ole oikeutta palkkioon,       pidettäisiin yleisesti tarpeellisena, muutos olisi
35454: koska hänelle ei aiheudu vaivaa laitoslöydön luo-     tarkoituksenmukaista valmistella muiden löytö-
35455: vuttamisesta asianomaisen laitoksen henkilö-          tavaralakia koskevien muutosehdotusten kanssa
35456: kuntaan kuuluvalle. Sillä sattumanvaraisella sei-     samanaikaisesti.
35457: 
35458:        Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1995
35459: 
35460:                                                                       Oikeusministeri Sauli Niinistö
35461:                                                KK 226/1995 vp                                                 3
35462: 
35463: 
35464: 
35465: 
35466:                                           Tili Riksdagens Talman
35467: 
35468:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           dighet är beroende av slumpen, har inte någon
35469: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-            inverkan på rättigheterna för den som gjort ett
35470: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-          inlämningsfynd.
35471: man Erkki Pulliainen undertecknade spörsmål nr                Under beredningen av gällande hittegodslag
35472: 226:                                                      f6reslogs att också den som tagit om hand ett
35473:                                                           inlämningsfynd skulle ha rätt till hittelön om han
35474:           Ämnar Regeringen föreslå en ändring             överlämnat hittegodset till polisen i stället för till
35475:         av hittegodslagen som skulle göra det             personalen vid respektive inrättning. Efter re-
35476:         möjligt att betala hittelön t.ex. för ett så-     missrundan avstod man emellertid från förslaget,
35477:         dant i ett offentligt utrymme upphittat           och principerna för ett inlämningsfynd bevara-
35478:         penningbelopp som övergår i statens ägo?          des oförändrade.
35479:                                                               Det har inte skilt utretts viiken inverkan erläg-
35480:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             gandet av hittelön har på medborgarnas villighet
35481: anföra följande:                                          att verka på det sätt som hittegodslagen föreskri-
35482:                                                           ver. Vetskapen om att någon hittelön inte betalas
35483:     Den centrala målsättningen för hittegodsla-           för ett inlämningsfynd kan fresta vissa männis-
35484: gen (778/88) är att hittegods så ofta som möjligt         kor att låta bli att överlämna hittegodset trots att
35485: kan returneras till den rätta ägaren. För upphit-         de genom denna gärning gör sig skyldiga till
35486: taren av hittegods uppställs i detta syfte i 4 § 1        förskingring. Det är emellertid sannolikt att
35487: mom. i 1agen en sky1dighet att utan obefogat              största delen av de som tar hand om ett inläm-
35488: dröjsmål anmä1a fyndet tili ägaren eller överläm-         ningsfynd upplever att de på sätt och vis uppfyller
35489: na godset tili polisen. Om det är fråga om s.k.           sin medborgerliga plikt då de överlämnar hitte-
35490: in1ämningsfynd, dvs. hittegods som tagits om              godset tili personalen vid inrättningen och att de
35491: hand i fortskaffningsmedel i allmän trafik, i ett         inte ens antar att de skall få någon ekonomisk
35492: offentligt utrymme eller utomhus på en bestämd            ersättning för detta. På ett dylikt tankesätt pekar
35493: plats vid en offentlig tillställning, blir upphittaren    också en uppgift som justitieministeriet erhållit
35494: fri från ovan nämnda skyldighet genom att över-           av hittegodsbyrån vid Helsingfors polisinrätt-
35495: lämna hittegodset tili personalen eller hittegods-        ning. Enligt denna uppgift kräver en betydande
35496: byrån vid respektive inrättning. Det vore inte            del av upphittarna inte hittelön ens i sådana fall
35497: ändamålsenligt att överlämna ett inlämnings-              då de skulle ha rätt till den.
35498: fynd till polisen då det kan antas att föremålets             Det är möjligt att enstaka upphittare som tar
35499: ägare förfrågar sig om sitt borttappade föremål           hand om inlämningsfynd ondgör sig över vetska-
35500: på den plats där han tror att han tappat det.             pen om att de inte har rätt till hittelön. Det finns
35501:      Upphittaren har med stöd av 10 § 1 mom.              emellertid inget som pekar på att den praxis som
35502: hittegodslagen rätt tili hittelön. Hittelön erläggs       grundar sig på gällande lag allmänt upplevs som
35503: som ersättning för det besvär som upphittaren             oskälig av medborgarna. Justitieministeriet an-
35504: har förorsakats av att han uppfyllt sina skyldig-         ser därför att det åtminstone inte föreligger ett
35505: heter enligt hittegodslagen. Hittelönen är alltså         akut behov att revidera stadgandena om erläg-
35506:  inte avsedd som en ekonomisk gottgörelse för             gande av hittelön.
35507: upphittarens ärlighet. Lagstiftarens avsikter                 Justitieministeriet har erhållit uppgifter enligt
35508:  kommer till uttryck i 10 § 2 mom. hittegodslagen,        vilka ett projekt för att ändra vissa av hittegods-
35509:  enligt vilket hittelön inte betalas för inlämnings-      lagens stadganden är aktuellt vid inrikesministe-
35510:  fynd. Upphittaren har inte rätt tili hittelön efter-     riet. Om det i motsats tilljustitieministeriets upp-
35511:  som han inte åsamkas besvär a v att överlämna ett        fattning allmänt skulle anses nödvändigt att änd-
35512:  inlämningsfynd till personalen vid respektive in-        ra principerna för inlämningsfynd, skulle det
35513:  rättning. Huruvida ett inlämningsfynd kan åter-          vara ändamålsenligt att bereda denna ändring
35514:  lämnas tili sin rätta ägare eller om äganderätten        tillsammans med de övriga ändringarna av hitte-
35515:  tili det slutligen övergår till staten, viiken omstän-   godslagen.
35516: 
35517:       Helsingforsden 23 oktober 1995
35518: 
35519:                                                                             Justitieminister Sauli Niinistö
35520:                                             KK 227/1995 vp
35521: 
35522: Skriftligt spörsmål 227
35523: 
35524: 
35525: 
35526: 
35527:                                    M. Pietikäinen: Om bättre villkor för föräldrarna tili prematurbarn
35528: 
35529:                                         Tili Riksdagens Talman
35530: 
35531:    Den 22 december 1994lämnade undertecknad              Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
35532: in en lagmotion med över 100 namnteckningar           ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
35533: som gällde en ändring av sjukförsäkrings1agen så      ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
35534: att föräldrar tili barn som fötts för tidigt skulle   följande spörsmål:
35535: beviljas sjukledighet för den tid en läkare det
35536: anser nödvändigt och därefter specialvårdspen-                  1 vilket skede befinner sig den i motive-
35537: ning så länge barnet är på sjukhus. Först när                ringen nämnda 1agmotionen i socia1- och
35538: barnet kommer hem skulle perioden för moder-                 hä1sovårdsministeriet och när kommer vi
35539: skapspenning börja. Förslaget Iigger nu i social-            att få ärendet som proposition tili riksda-
35540: och hä1sovårdsministeriet för åtgärder.                      gen?
35541:      Helsingforsden 10 oktober 1995
35542: 
35543:                                          Margareta Pietikäinen
35544: 
35545: 
35546: 
35547: 
35548: 250261
35549: 2                                           KK 227/1995 vp
35550: 
35551: Kirjallinen kysymys 227                                                                      Suomennos
35552: 
35553: 
35554: 
35555: 
35556:                                    M. Pietikäinen: Keskosiasten vanhempien aseman parantamisesta
35557: 
35558: 
35559:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
35560:    Allekirjoittanut jätti 22 päivänä joulukuuta          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35561: 1994 yli 100 allekirjoitusta sisältäneen lakialoit-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35562: teen,joka koski sairausvakuutuslain muuttamis-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35563: ta siten, että keskosina syntyneiden lasten van-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35564: hemmille myönnettäisiin sairauslomaa lääkärin
35565: tarpeellisena pitämäksi ajaksi ja tämän jälkeen                 Missä käsittelyvaiheessa perusteluissa
35566: erityishoitorahaa lapsen sairaalassaoloajaksi.               mainittu lakialoite on sosiaali- ja terveys-
35567: Vasta lapsen päästyä kotiin alkaisi äitiysraha-              ministeriössä, ja milloin saamme asian
35568: kausi. Aloite on nyt sosiaali- ja terveysminis-              hallituksen esityksenä eduskuntaan?
35569: teriössä toimenpiteitä varten.
35570: 
35571:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1995
35572:                                         Margareta Pietikäinen
35573:                                              KK 227/1995 vp                                               3
35574: 
35575: 
35576: 
35577: 
35578:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
35579: 
35580:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kehitysvaiheen kuin muut lapset ovat saavutta-
35581: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          neet sinä ajankohtana, kun heidän vanhempien-
35582: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        sa vanhempainloma päättyy. Tilanteen korjaa-
35583: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Margareta         miseksi keskoslapsen äidille tulisi myöntää sai-
35584: Pietikäisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         rauslomaa lääkärin tarpeelliseksi pitämäksi
35585: sen n:o 227:                                           ajaksi ja sen jälkee11. erityishoitorahaa lapsen sai-
35586:                                                        raalassaoloajaksi. Aitiysrahakauden tulisi alkaa
35587:           Missä käsittelyvaiheessa perusteluissa       vasta tämän jälkeen. Lisäksi keskoslapsen isällä
35588:        mainittu lakialoite on sosiaali- ja terveys-    tulisi olla nykyistä parempi mahdollisuus olla
35589:        ministeriössä, ja milloin saamme asian          kotona lapsen päästessä kotiin sairaalasta.
35590:        hallituksen esityksenä eduskuntaan?                Työsopimuslain (320/70) mukaan lapsen van-
35591:                                                        hemmalla on oikeus saada raskauden ja synny-
35592:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tyksen tai lapsen hoidon vuoksi äitiys-, isyys- tai
35593: vasti seuraavaa:                                       vanhempainlomaksi se aika, johon hänelle sai-
35594:                                                        rausvakuutuslain mukaan tulevan äitiys-, isyys-
35595:    Sosiaali- ja terveysministeriö on tietoinen ky-     tai vanhempainrahan katsotaan kohdistuvan tai,
35596: symyksen perusteluissa mainitusta lakialoittees-       jollei hänellä ole oikeutta kyseiseen etuuteen,
35597: ta n:o 105/1994 vp laiksi sairausvakuutuslain          katsottaisiin f.ohdistuvan, jos hänellä sellainen
35598: muuttamisesta. Lakialoitteen perustelujen mu-          oikeus olisi. Aitiysrahaa suoritetaan sairausva-
35599: kaan keskosten tehohoito on kehittynyt siten,          kuutuslain (364/63) mukaan 105 arkipäivältä.
35600: että noin 50 prosenttia 23. tai 24. raskausviikolla    Oikeus äitiysrahaan alkaa pääsääntöisesti 50-
35601: syntyneistä lapsista jää eloon. Lähes kaikki 28.       30 arkipäivää välittömästi ennen laskettua syn-
35602: raskausviikon jälkeen syntyvät lapset, joilla ei ole   nytysaikaa. Jos raskaus päättyy aikaisemmin
35603: hengenvaarallista vauriota, jäävät eloon. Kesko-       kuin 30 arkipäivää ennen laskettua synnytysai-
35604: sena syntyvän lapsen sairaalahoito saattaa kes-        kaa, oikeus äitiysrahaan alkaa raskauden päätty-
35605: tää 3-4 kuukautta, joskus pidempäänkin.                misestä. Erityisäitiysrahaa suoritetaan odotta-
35606: Useimmissa tapauksissa lapsi pääsee pois sairaa-       valle äidille,jos hänen työhönsä tai työpaikkansa
35607: lasta suunnilleen ajankohtana,jolloin raskauden        olosuhteisiin liittyvän kemiallisen aineen, sätei-
35608: alkamisen perusteella laskettu synnytysaika olisi.     lyn tai tarttuvan taudin arvioidaan aiheuttavan
35609:    Lakialaitteessa pidetään erityisenä epäkohta-       vaaraa sikiön kehitykselle tai raskaudelle. Edel-
35610: na sitä, että sairausvakuutuslain äitiys- ja van-      lytyksenä on lisäksi, ettei odottavalle äidille ole
35611: hempainrahan suorittamisaikaa koskevat sään-           mahdollista järjestää muuta työtä ja hän joutuu
35612: nökset eivät ota huomioon keskoslasten van-            sen vuoksi olemaan poissa työstään. Erityisäi-
35613: hempien tarpeita. Äitiysrahakausi saattaa olla         tiysrahaa suoritetaan, kunnes oikeus äitiysra-
35614: päättynyt jo ennen kuin lapsi pääsee kotiin, kos-      haan alkaa. Isyysrahaa suoritetaan vähintään 6
35615: ka äitiysrahakausi alkaa välittömästi lapsen syn-      ja enintään 12 arkipäivältä lapsen syntymän yh-
35616: tymästä niissä tapauksissa, joissa lapsi syntyy        teydessä sekä lisäksi 6 arkipäivältä joko äitiys- tai
35617: aikaisemmin kuin 30 arkipäivää ennen laskettua         vanhempainrahakauden aikana.
35618: synnytysaikaa. Lapsen sairaalassaolo on sekä              Lapsen vanhemmilla on oikeus lapsen hoidon
35619: fyysisesti että psyykkisesti raskasta vanhemmille.     perusteella saada vanhempainrahaa välittömästi
35620: Myös lapsen kotiin pääsemisen jälkeen vanhem-          äitiysrahakauden päättymisen jälkeen yhteensä
35621:  mille asetettavat vaatimukset ovat poikkeukselli-      158 arkipäivältä. Jos perheeseen syntyy kaksi tai
35622: sen suuret. Lapsi tarvitsee usein pitkähkön ajan       useampia lapsia samalla kertaa, vanhempainra-
35623: erityistä huolenpitoa ja hoitoa.                       hakautta pidennetään 60 arkipäivällä. Isyysra-
35624:    Aitiysrahan alkamista koskevat säännökset           han suorittaminen t?J vaikuta vanhempainraha-
35625: eivät anna lakialoitteen mukaan liian aikaisin         kauden pituuteen. Aitiys- ja vanhempainrahaa
35626:  syntyneiden lasten vanhemmille mahdollisuutta         suoritetaan siten yhteensä enintään 263 arkipäi-
35627:  lomaan siihen saakka, että lapsi saavuttaa saman      vältä eli noin 10,5 kuukaudelta ja jos lapsia syn-
35628: 4                                         KK 227/1995 vp
35629: 
35630: tyy samalla kertaa useampia kuin yksi, 323 arki-    arkipäivään. Tämä on merkinnyt muun muassa
35631: päivältä eli noin 13 kuukaudelta. Lisäksi lapsen    sitä, että tarve erillisjärjestelyihin on vähentynyt.
35632: vanhemmilla on oikeus työsopimuslain mukaan         Suomen lainsäädäntö mahdollistaa kansainväli-
35633: saada lapsen hoidon vuoksi hoitovapaata aina        sesti vertaillen varsin pitkän tuetun työstä poissa-
35634: siihen saakka, kun lapsi täyttää kolme vuotta.      olon synnytyksen sekä vastasyntyneen lapsen
35635: Hoitovapaan edellytyksenä on, ettei toinen lap-     hoidon vuoksi. Lisäksi huomioon on otettava
35636: sen vanhemmista käytä samanaikaisesti oikeutta      lapsen vanhempien mahdollisuus perhetilanteen
35637: hoitovapaaseen. Tältä ajalta on lapsen vanhem-      tai lapsen syntymän vuoksi saada tulojen perus-
35638: milla oikeus saada lapsen kotihoidon tuesta an-     teella määräytyvää maksua vastaan sosiaalihuol-
35639: netun lain (797/92) mukaisesti vanhempainraha-      tolain (710/82) mukaisia kotipalveluja. Lasten
35640: kauden päättymisen jälkeen kansaneläkelaitok-       hoitoon kohdistuvat erityisjärjestelyt tulevat sel-
35641: sen maksamaa osittain tarveharkintaista koti-       vitettäväksi kokonaisuudessaan nykyiseen halli-
35642: hoidon tukea.                                       tusohjelmaan liittyen. Siinä yhteydessä selvite-
35643:    Äitiysrahakausi, myöhemmin äitiys-, isyys- tai   tään myös lakialoitteessa esiin tuodut keskoslas-
35644: vanhempainrahakausi on pidentynyt alun 54 ar-       ten vanhempien aseman parantamiseen tähtää-
35645: kipäivästä (1.9.1964) vähitellen nykyiseen 263      vät lainmuutostarpeet.
35646: 
35647:      Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1995
35648: 
35649:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
35650:                                             KK 227/1995 vp                                             5
35651: 
35652: 
35653: 
35654: 
35655:                                         Tili Riksdagens Talman
35656: 
35657:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      barn möjlighet att vara lediga fram tili dess att
35658: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        barnet har uppnått samma utvecklingsskede som
35659: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      andra barn har uppnått vid den tidpunkt då för-
35660: man Margareta Pietikäinen m.fl. undertecknade         äldraledigheten upphör för deras föräldrar. För
35661: spörsmål nr 227:                                      att rätta tili missförhållandet borde mödrarna tili
35662:                                                       prematurer beviljas sjukledighet för den tid läka-
35663:           I vilket skede befinner sig den i motive-   re det anser vara nödvändigt och efter det special-
35664:        ringen nämnda lagmotionen i social- och        vårdspenning under barnets sjukhusvistelse.
35665:        hälsovårdsministeriet och när kommer vi        Moderskapspenningsperioden borde börja först
35666:        att få ärendet som proposition tili riksda-    därefter. Dessutom borde fåderna tili prematurer
35667:        gen?                                           ha bättre möjligheter än för närvarande att vara
35668:                                                       hemma efter att barnet kommit hem från sjukhu-
35669:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         set.
35670: anföra följande:                                         Enligt lagen om arbetsavtal (320/70) har ar-
35671:                                                       betstagare på grund av havandeskap och barns-
35672:    I social- och hälsovårdsministeriet känner         börd eller vård av barn rätt tili moderskaps-,
35673: man till den i spörsmålet nämnda lagmotionen nr       faderskaps- eller föräldraledighet för den tid tili
35674: 105/94 rd med förslag tili lag om ändring av          viiken moderskaps-, faderskaps- eller föräldra-
35675: sjukförsäkringslagen. Enligt motiveringen tili        penning som tilikommer arbetstagaren enligt
35676: motionen har intensivvården för prematurer ut-        sjukförsäkringslagen anses hänföra sig eller, om
35677: vecklats så att ca 50% av de barn som föds i 23:e     arbetstagaren inte har rätt tili nämnda förmån,
35678: eller 24:e havandeskapsveckan överlever. Nästan       för den tid tili viiken denna förmån skulle hänfö-
35679: alla barn som föds efter 28:e havandeskapsveck-       ra sig om arbetstagaren vore berättigad därtili.
35680: an och som inte har livshotande skador överle-        Moderskapspenning betalas enligt sjukförsäk-
35681: ver. Sjukhusvården för prematurer kan pågå            ringslagen (364/63) för 105 vardagar. Rätten till
35682: mellan 3 och 4 månader, ibland längre. I de flesta    moderskapspenning uppkommer i de flesta fall
35683: fall kan barnet lämna sjukhuset ungefår vid den       50-30 vardagar omedelbart före den beräknade
35684: tidpunkt då nedkomsten, enligt beräkningarna          tidpunkten för nedkomsten. Om havandeskapet
35685: utgående från tidpunkten när graviditeten upp-        upphör tidigare än 30 vardagar före den beräkna-
35686: kom skulle ha infallit.                               de tidpunkten för nedkomsten uppkommer rät-
35687:    I lagmotionen anses det faktum att de behov        ten tili moderskapspenning då graviditeten upp-
35688: föräldrarna tili prematurer har inte beaktas vara     hör. Särski1d moderskapspenning beta1as tili en
35689: ett särskilt svårt missförhållande i sjukförsäk-      havande om ett kemiskt ämne, strålning eller en
35690: ringslagens stadganden om utbetalningsperioden        smittsam sjukdom som har samband med hennes
35691: för moderskaps- och föräldrapenning. Moder-           arbete eller förhållandena på hennes arbetsp1ats
35692: skapspenningsperioden kan vara avslutad redan         bedöms medföra risk för fostrets utveck1ing eller
35693: innan barnet får komma hem, eftersom den bör-         havandeskapet. En förutsättning är dessutom att
35694: jar omedelbart efter det barnet fötts i sådana fall   för den b1ivande modern inte kan ordnas annat
35695: då barnet föds tidigare än 30 vardagar före den       arbete och att hon av den orsaken måste vara
35696: beräknade tiden för nedkomsten. Barnets sjuk-         borta från arbetet. Särski1d moderskapspenning
35697: husvistelse är såväl fysiskt som psykiskt betung-     betalas tili dess rätten tili moderskapspenning
35698: ande för föräldrarna. Också de krav som ställs på     uppkommer. Faderskapspenning beta1as för
35699: föräldrarna efter barnets hemkomst är exceptio-       minst 6 och högst 12 vardagar i samband med
35700: nellt höga. Barnet behöver ofta särskild omsorg       barnets föde1se samt dessutom för 6 vardagar
35701: och vård under en längre tid.                         under antingen moderskaps- eller förä1drapen-
35702:     Enligt lagmotionen ger inte de stadganden         ningsperioden.
35703: som gäller tidpunkten för moderskapspennings-            Barnets förä1drar har rätt att erhålla förä1dra-
35704: periodens början föräldrarna tili för tidigt födda    penning för vård av barn för samman1agt 158
35705: 6                                             KK 227/1995 vp
35706: 
35707: vardagar omedelbart efter utgången av moder-              skaps-, faderskaps- och föräldrapenningsperio-
35708: skapspenningsperioden. Om två eller flera barn            den, har småningom förlängts från ursprungliga
35709: föds samtidigt i familjen förlängs föräldrapen-           54 vardagar (1.9.1964) tili nuvarande 263 varda-
35710: ningsperioden med 60 vardagar. Utbetalningen              gar. Detta har bl.a. medfört att behovet av speci-
35711: av faderskapspenning inverkar inte på föräldra-           alarrangemang har minskat. Lagstiftningen i
35712: penningsperiodens längd. Moderskaps- och för-             vårt land möjliggör en internationellt sett lång
35713: äldrapenning betalas därmed sammanlagt för                tids betald frånvaro från arbetsplatsen i samband
35714: högst 263 vardagar, dvs. ca 10,5 månader, och,            med nedkomsten samt för vården av det nyfödda
35715: om flera än ett barn föds samtidigt, för 323 varda-       barnet. Dessutom bör man beakta föräldrarnas
35716: gar eller ca 13 månader. Dessutom har barnets             möjlighet att på basis av familjesituationen eller
35717: föräldrar enligt lagen om arbetsavtal rätt att få         med anledning av barnsbörd få hemservice enligt
35718: vårdledighet ända tilis barnet fyller tre år. Förut-      socialvårdslagen (710/82) mot en avgift som be-
35719: sättningen för vårdledighet är att den andra för-         stäms på basis av inkomsten. De specialarrange-
35720: äldern inte samtidigt utnyttjar sin rätt tili vårdle-     mang som gäller vården av barn kommer att
35721: dighet. För denna tid har föräldrarna rätt att            redasutisin helhet i anslutning tili det nuvarande
35722: enligt lagen om stöd för hemvård av barn (797/            regeringsprogrammet. I samband med detta
35723: 92) få delvis behovsprövat stöd för hemvård av            kommer också behoven av sådana lagändringar
35724: barn från folkpensionsanstalten efter att föräld-         som syftar tili att förbättra situationen för föräld-
35725: rapenningsperioden har löpt ut.                           rar med för tidigt födda barn och som påtalas i
35726:    Moderskapspenningsperioden, senare moder-              lagmotionen att utredas.
35727: 
35728:      Helsingforsden 1 november 1995
35729: 
35730:                                                         Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
35731:                                             KK 228/1995 vp
35732: 
35733: Skriftligt spörsmål 228
35734: 
35735: 
35736: 
35737: 
35738:                                    M. Pietikäinen: Om åtgärder för att förbättra trafiksäkerheten på
35739:                                        kustbanan
35740: 
35741: 
35742:                                         Tili Riksdagens Talman
35743: 
35744:    Det brister i trafiksäkerheten vid vissa järn-     nan och en ökning av olycksfallen kan bli följden
35745: vägsövergångar i vårt land. Som exempel kan           om det inte samtidigt satsas på säkerheten.
35746: nämnas att det under en relativt kort tid har skett      Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
35747: flera olyckor på en relativt kort sträcka av kust-    ordning 37 § l mom. riksdagsordningen föreskri-
35748: banan. Den 14 september blev en mänska under          ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
35749: tåget i Masaby i Kyrkslätt och en i Tolls i samma     följande spörsmål:
35750: kommun. Den 26 september blev en mänska un-
35751: der tåget i Mankby i Esbo. När kustbanan för-                   Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
35752: bättras bör det också satsas på säkerheten. 1 och            ta för att förbättra säkerheten på kust-
35753: med att de nya snabbtågen kommer att trafikera               banan?
35754: på banan ökar hastigheterna och trafiken på ba-
35755: 
35756:      Helsingfors den l 0 oktober 1995
35757: 
35758:                                         Margareta Pietikäinen
35759: 
35760: 
35761: 
35762: 
35763: 250261
35764: 2                                         KK 228/1995 vp
35765: 
35766: Kirjallinen kysymys 228                                                                   Suomennos
35767: 
35768: 
35769: 
35770: 
35771:                                   M. Pietikäinen: Rantaradan liikenneturvallisuuden parantamisesta
35772: 
35773: 
35774: 
35775:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
35776: 
35777:    Eräillä maamme rautatieylikäytävillä liiken-     ja liikenne radalla kasvavat, ja seurauksena voi
35778: neturva on puutteellinen. Esimerkkinä voidaan       olla onnettomuuksien lisääntyminen, ellei sa-
35779: mainita, että suhteellisen lyhyenä aikana on ran-   manaikaisesti panosteta turvallisuuteen.
35780: taradan jokseenkin lyhyellä osuudella sattunut         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35781: useita onnettomuuksia. Syyskuun 14. päivänä         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35782: yksi henkilö jäijunan alle Kirkkonummen Masa-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35783: lassa ja toinen saman kunnan Tolsassa. Syys-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35784: kuun 26. päivänä yksi henkilö jäi junan alle
35785: Espoon Mankkaalla. Rantarataa parannettaessa                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
35786: on myös panostettava turvallisuuteen. Radalle              ryhtyä rantaradan turvallisuuden paran-
35787: tulevien uusien nopeidenjunien myötä nopeudet              tamiseksi?
35788:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1995
35789: 
35790:                                        Margareta Pietikäinen
35791:                                             KK 228/1995 vp                                              3
35792: 
35793: 
35794: 
35795: 
35796:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
35797: 
35798:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        teydessä tasoristeykset on poistettu ja korvattu
35799: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         yli- ja alikulkusilloilla. Taajama- ja kaava-alueil-
35800: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       la järjestelyt on toteutettu yhteistyönä kuntien
35801: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja M. Pieti-        kanssa ja yleisten teiden järjestelyt yhteistyönä
35802: käisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           tielaitoksen kanssa. Viimeinen yleisen tien erita-
35803: n:o 228:                                              sojärjestely on rakenteilla Piikkiössä ja valmistuu
35804:                                                       vuonna 1996.
35805:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo             Helsinki-Kirkkonummi-osuudella            radan
35806:        ryhtyä rantaradan turvallisuuden paran-        perusparannustyöt ajoittuvat 1990-luvun lopul-
35807:        tamiseksi?                                     le nykyisten rahoitussuunnitelmien mukaan.
35808:                                                       Kaava-alueiden tasoristeyksien poistaminen to-
35809:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          teutetaan yhteistyönä ao. kuntien kanssa. Radan
35810: vasti seuraavaa:                                      varrella olevien kuntien kanssa on yhteistyönä
35811:                                                       laadittu alustavia suunnitelmia taajama- ja
35812:    Rantaradan liikenneturvallisuuden paranta-         asema-alueiden liikennejärjestelyistä sekä taso-
35813: miseksi radan perusparantamisen yhteydessä on         risteyksien poistamisesta.
35814: erityisesti kiinnitetty huomiota sekä junaturvalli-       Liikenneministeriö toteaa, että nykyisen ta-
35815: suuden parantamiseen että tasoristeysonnetto-         loudellisen tilanteen vallitessa valtion rahoitus-
35816: muuksien täydelliseen poistamiseen.                   edellytykset ovat pienentyneet. Tämä merkitsee
35817:    Sähköistäminen välillä Kirkkonummi-Tur-            kyseisen rataosan tasoristeysten poisto-ohjel-
35818: ku on valmistunut kuluvan vuoden alussa. Rata-        mien toteuttamisessa tiettyä hidastumista. Ko-
35819: osan perusparannustyöt ovat myös muilta osin          konaan tasoristeykset on saatu poistetuksi kysei-
35820: loppuvaiheessa tällä osuudella. Ratatöiden yh-        seltä rataosalta ensi vuosikymmenen alussa.
35821: 
35822:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1995
35823: 
35824:                                                                Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
35825: 4                                           KK 228/1995 vp
35826: 
35827: 
35828: 
35829: 
35830:                                         Tili Riksdagens Talman
35831: 
35832:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      mangen har inom tätorterna och planområdena
35833: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        genomförts i samarbete med kommunerna och i
35834: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      fråga om de allmänna vägarna i samarbete med
35835: man M. Pietikäinen undertecknade spörsmål nr          vägverket. Den sista planskilda korsningen som
35836: 228:                                                  berör en allmän väg håller som bäst på att byggas
35837:                                                       i Pikis och blir klar 1996.
35838:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-           De grundliga reparationer som hänför sig till
35839:        ta för att förbättra säkerheten på kustba-     banavsnittet Helsingfors-Kyrkslätt är enligt
35840:        nan?                                           nuvarande finansieringsplaner förlagda till slutet
35841:                                                       av 1990-talet. lnom planområdena avlägsnas
35842:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         plankorsningarna i samarbete med de berörda
35843: anföra följande:                                      kommunerna. De kommuner som är belägna
35844:                                                       längs hanan har samarbetat kring preliminära
35845:    1 syfte att höja trafiksäkerheten har man i        planer beträffande trafikarrangemangen i tät-
35846: samband med den grundliga reparationen av             orts- och stationsområdena och avlägsnandet av
35847: kustbanan särskilt eftersträvat ökad tågsäkerhet      plankorsningar.
35848: och en fullständig eliminering av olyckor vid            Trafikministeriet konstaterar att statens fi-
35849: plankorsningar.                                       nansiella förutsättningar har minskat i det eko-
35850:    Elektrifieringen på bandelen Kyrkslätt-Åbo         nomiska läge som nu råder. Detta innebär att
35851: slutfördes i början av detta år. De grundliga         genomförandet av programmen för avlägsnande
35852: reparationerna på bandelen är också till övriga       av plankorsningarna på den aktuella bandelen i
35853: delar i sitt slutskede på detta avsnitt. Vid banar-   viss mån kommer att fördröjas. Helt fritt från
35854: betena har plankorsningarna tagits bort och er-       plankorsningar kommer bandelen att vara i bör-
35855: satts med över- och underfartsbroar. Arrange-         jan av nästa årtionde.
35856:      Helsingfors den 26 oktober 1995
35857: 
35858:                                                                   Trafikminister Tuula Linnainmaa
35859:                                              KK 229/1995 vp
35860: 
35861: Kirjallinen kysymys 229
35862: 
35863: 
35864: 
35865: 
35866:                                     Markkula-Kivisilta: Ammattikorkeakouluopiskelijoiden opintotu-
35867:                                         keen liittyvistä aikarajoista
35868: 
35869: 
35870:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
35871: 
35872:    Opintotukilain mukaan keskiasteen opintotu-         ajalle. Näin ollen opintojen pituus voi vaihdella
35873: kea voidaan myöntää vahvistetun koulutuspi-            esim. kolmesta ja puolesta vuodesta neljään ja
35874: tuuden ajaksi. Vahvistettu koulutuspituus on           puoleen vuoteen, mutta opintotukea ei myönne-
35875: yleensä lyhin koulun tarjoamista vaihtoehdoista.       tä kuin esim. kolmelle ja puolelle vuodelle. Ei siis
35876:    Ammattikorkeakouluopinnot katsotaan vielä           ihme, että ko. opiskelijoiden keskuudessa on
35877: tämän vuoden ajan keskiasteen opinnoiksi, ja           esiintynyt suurta hämmennystä, jopa paniikkia.
35878: niiden kestoksi on vahvistettu kolme ja puoli             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35879: vuotta. Joissain väliaikaisissa ammattikorkea-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35880: kouluissa on kuitenkin havaittu, ettei opintojen       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35881: suorittaminen vahvistettujen opiskeluaikojen           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35882: puitteissa ole mahdollista mm. siksi, ettei oppilai-
35883: tos ole kyennyt tarjoamaan kaikkia kursseja ko.                   Onko Hallitus tietoinen kysymyksen
35884: ajan puitteissa.                                              perusteluissa mainitusta opintotukeen
35885:    Kuluvana syksynä on tullut ilmi useita ta-                 liittyvästä epäkohdasta nimenomaan am-
35886: pauksia, joissa opintojen alussa oppilaitos on                mattikorkeakouluopiskelijoiden osalta,
35887: ilmoittanut, että opiskella voi myös hitaammassa              ja
35888: tahdissa ja että esim. ulkomailla suoritetut opin-                mihin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä
35889: tojaksot voidaan laskea mukaan tutkintoon. Nyt                kyseisen epäkohdan korjaamiseksi ja sen
35890: opintojen loppuvaiheessa oleviiie opiskelijoille              ehkäisemiseksi, ettei tilanne entisestään
35891: on tullut yllätyksenä se, ettei opintotukea kuiten-           vaikeudu, kun ammattikorkeakoulujen
35892: kaan voi saada kuin vahvistetun opintopituuden                toiminta vakinaistetaan?
35893: 
35894:       Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1995
35895:                                        Hanna Markkuta-Kivisilta
35896: 
35897: 
35898: 
35899: 
35900:  250261
35901: 2                                         KK 229/1995 vp
35902: 
35903: 
35904: 
35905: 
35906:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
35907: 
35908:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Opetusministeriö on saanut kansaneläkelai-
35909: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       toksen opintotukikeskukselta selvityksen tuen
35910: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     myöntämiskäytännöstä. Lähtökohtana on ollut,
35911: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markkula-      että tuki myönnetään opetusministeriön päätök-
35912: Kivisillan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen     sellä vahvistetun koulutuksen laajuuden edellyt-
35913: n:o 229:                                            tämäksi ajaksi. Päteväksi syyksi Opiskeluajan
35914:                                                     pitkittymiseen on hyväksytty opiskelijan oma
35915:            Onko Hallitus tietoinen kysymyksen       sairaus, erillisen selvityksen perusteella muut
35916:        perusteluissa mainitusta opintotukeen        henkilökohtaiset syyt, esimerkiksi ulkomaisen
35917:        liittyvästä epäkohdasta nimenomaan am-       vaihto-opiskelun aiheuttama Opiskeluajan pit-
35918:        mattikorkeakouluopiskelijoiden osalta,       kittyminen ja myös oppilaitoksen selvitys siitä,
35919:        ja                                           että viivästyminen on aiheutunut opintojen jär-
35920:            mihin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä    jestelyistä. Ongelmallisimpia ovat tilanteet, jois-
35921:        kyseisen epäkohdan korjaamiseksi ja sen      sa oppilaitos on tiedottanut opiskelijoille, että
35922:        ehkäisemiseksi, ettei tilanne entisestään    tutkinnon suorittamisaika on joustava ja osa
35923:        vaikeudu, kun ammattikorkeakoulujen          opiskelijoista on valinnut muita hitaamman
35924:        toiminta vakinaistetaan?                     opinto-ohjelman ilman, että tapaukseen liittyy
35925:                                                     mitään edellä kuvatun kaltaisia erityisiä syitä.
35926:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        Kansaneläkelaitos on lähettänyt ammattikor-
35927: vasti seuraavaa:                                    keakouluille kirjeen, jossa on tiedusteltu, missä
35928:                                                     määrin opintojen keston arvioidaan ylittävän
35929:     Väliaikaisten ammattikorkeakoulujen opiske-     vahvistetun koulutuspituuden. Oppilaitosten
35930: lijoihin sovelletaan opintotukilain muita kuin      vastaukset saadaan lähiaikoina. Niiden arvioi-
35931: korkeakouluopintoja koskevia säännöksiä.            misen jälkeen opetusministeriön ja kansaeläke-
35932: Opintotukilain 7 §:n mukaan opintotukea myön-       laitoksen on tarkoitus neuvotella tarvittavista
35933: netään päätoimisten opintojen ajaksi. Muussa        toimenpiteistä.
35934: oppilaitoksessa kuin korkeakoulussa tapahtu-           Syksyllä 1996 vakinaistettavien ammattikor-
35935: vaan opiskeluun opintotukea voi saada opinto-       keakoulujen opiskelijoihin tullaan soveltamaan
35936: jen säännönmukaisen keston mukaiseksi ajaksi        korkeakouluopintoja koskevia säännöksiä.
35937: siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Eri-    Korkeakouluopintoihin opintotukea voidaan
35938: tyisestä syystä tukea voi saada enintään yhden      myöntää enintään 70 kuukaudeksi. Ylempää
35939: opintovuoden yli koulutuksen säännönmukaisen        korkeakoulututkintoa lyhyempää koulutusta
35940: keston. Opintotukiasetuksen 6 §:n mukaan am-        varten opintotukeen oikeuttavan enimmäisajan
35941: matillisessa koulutuksessa koulutuksen sään-        vahvistaa opetusministeriö. Opetusministeriön
35942: nönmukaisena kestona pidetään opetusmi-             päätös on tarkoitus antaa vuoden 1996 alussa.
35943: nisteriön päätöksellä vahvistettua koulutuspi-      Samalla on tarkoituksenmukaista sopia siitä,
35944: tuutta tai, jos sitä ei ole erikseen vahvistettu,   että vakinaisissa ja väliaikaisissa ammattikor-
35945: päätoimista opiskelua edellyttävää koulutusai-      keakouluissa opiskeleville myönnetään samaan
35946: kaa. Ammattikorkeakoulututkintojen koulutus-        tutkintoon opintotukea yhtä pitkäksi ajaksi.
35947: pituus on tutkintokohtaisesti vahvistettu opetus-
35948: ministeriön päätöksellä.
35949: 
35950:      Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1995
35951: 
35952:                                                                         Ministeri Claes Andersson
35953:                                              KK 229/1995 vp                                             3
35954: 
35955: 
35956: 
35957: 
35958:                                          Tili Riksdagens Talman
35959: 
35960:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       sionsanstaltens studiestödscentral fått en utred-
35961: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         ning om praxis vid beviljande av stöd. Utgångs-
35962: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       punkten har varit att stöd beviljas för den tid som
35963: man Markkuta-Kivisilta undertecknade spörs-            förutsätts av den omfattning på utbildningen
35964: mål nr 229:                                            som fastställts genom beslut av undervisningsmi-
35965:                                                        nisteriet. Godtagbara skäl för förlängd studietid
35966:           Är Regeringen medveten om det miss-          är sjukdom som drabbat den studerande, andra
35967:        förhållande som nämns i motiveringen tili       personliga orsaker på basis av en särskild utred-
35968:        spörsmålet och som gäller studiestödet          ning, t.ex. utbytesstudier utomlands som för-
35969:        för yrkeshögskolestuderande, och                längt studietiden, och även en utredning av läro-
35970:           vilka åtgärder ämnar den vidta för att       anstalten om att de utdragna studierna berott på
35971:        rätta tili detta missföhållande och se tili     studiearrangemangen. De mest problematiska
35972:        att situationen inte ytterligare förvärras      situationerna är de då läroanstalten informerat
35973:        när yrkeshögskolornas verksamhet blir           studerandena om att tiden för genomförande av
35974:        ordinarie?                                      studierna är flexibel och en del av studerandena
35975:                                                        därför valt ett långsammare studieprogram än
35976:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          andra utan att några sådana särskilda skäl som
35977: anföra följande:                                       beskrivits ovan är aktuella. F olkpensionsanstal-
35978:                                                        ten har sänt ett brev tili yrkeshögskolorna med en
35979:     På studerande vid temporära yrkeshögskolor         förfrågan om i viiken utsträckning studietiden
35980: tillämpas de stadganden i lagen om studiestöd          beräknas överskrida den fastställda utbildnings-
35981: som gäller andra studier än högskolestudier. En-       tiden. Läroanstalterna inkommer med sina svar
35982: ligt 7 § lagen om studiestöd beviljas studiestöd för   inom den närmaste tiden. När dessa utvärderats
35983: den tid då den studerande bedriver heltidsstudier.     har undervisningsministeriet och folkpensions-
35984: För studier i andra läroanstalter än högskolor         anstalten för avsikt att förhandla om behövliga
35985: kan studiestöd fås för högst den normala utbild-       åtgärder.
35986: ningstiden så som närmare stadgas genom för-               På studerandena vid de yrkeshögskolor som
35987: ordning. Av särskilda skäl kan stöd fås för högst      blir permantenta hösten 1996 kommer man att
35988: ett studieår längre än den normala utbildningsti-      tillämpa stadgandena om högskolestudier. Stu-
35989: den. Enligt 6 § förordningen om studiestöd anses       diestöd för högskolestudier kan fås för högst 70
35990: den normala utbildningstiden inom yrkesutbild-         månader. U ndervisningsministeriet fastställder
35991: ningen vara den utbildningstid som fastställts         den maximitid som berättigar tili studiestöd för
35992: genom beslut av undervisningsministeriet, eller        utbildning som är kortare än för avläggande av
35993: om en sådan inte fastställts särskilt, den utbild-     högre högskoleexamen. Avsikten är att undervis-
35994: ningstid som förutsätter heltidsstudier. Utbild-       ningsministeriets beslut utfårdas i början av
35995: ningstiderna för yrkeshögskoleexamina har fast-        1996. Samtidigt är det ändamålsenligt att avtala
35996: ställts särskilt för varje examen genom beslut av      om att studerande vid permanenta och temporä-
35997: undervisningsministeriet.                              ra yrkeshögskolor skall beviljas studiestöd för
35998:     Undervisningsministeriet har av folkpen-           lika lång tid i fråga om samma examen.
35999: 
36000:      Helsingforsden 25 oktober 1995
36001: 
36002:                                                                             Minister Claes Andersson
36003: 1
36004: 1
36005: 1
36006:     1
36007:     1
36008:     1
36009:         1
36010:         1
36011:         1
36012:             1
36013:             1
36014:             1
36015:                 1
36016:                 1
36017:                 1
36018:                     1
36019:                     1
36020:                     1
36021:                         1
36022:                         1
36023:                         1
36024:                             1
36025:                                             KK 230/1995 vp
36026: 
36027: Kirjallinen kysymys 230
36028: 
36029: 
36030: 
36031: 
36032:                                    Lahtela: Biosfåäritutkimuksen jatkumisen turvaamisesta
36033: 
36034: 
36035: 
36036:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
36037: 
36038:    Biosfåärialueet kuuluvat YK:n kasvatus-, tie-      kaan tälle tutkimukselle ei ole hyväksytty "laillis-
36039: de- ja kulttuurijärjestö Unescon alaiseen Ihmi-       ta" asemaa, eikä toimintaa ole siten virallistettu
36040: nen ja biosfåäri -ohjelmaan. Ohjelma on kan-          lailla tai asetuksilla, vaikka tällainen sitoumus on
36041: sainvälinen tutkimus- ja yhteistyöhanke, jonka        otettu kansainvälisestikin vastaan.
36042: tavoitteena on säilyttää maapallo sekä ihmisille         Valtion talousarvioissa ei siten hankkeeseen
36043: että eläin- ja kasvilajeille elinkelpoisena.          ole varattu varoja, vaan tutkimustyötä on tehty
36044:    Käytännön toiminta tähtää paikallisten olo-        erilaisina osakohtaisina projekteina jo kohta kol-
36045: jen kehittämiseen ympäristön arvoja kunnioit-         men vuoden ajan. Rahoittajina ovat olleet Met-
36046: taen. Parempi tieto luonnonvaroista ja hyödyn-        sähallitus, Suomen Akatemia, ympäristöminis-
36047: tämismuodoista mahdollistaa luonnon moni-             teriö, Joensuun yliopisto, Pohjois-Karjalan liitto
36048: muotoisen käytön, jolloin taloudellinen pohja         ja Ympäristökeskus. Näin on useamman rahoit-
36049: laajenee ja työmahdollisuudet lisääntyvät. Ke-        tajan yhteistoimin moraalinen velvoite Unescon
36050: hittämistoiminnoissa tavoitteena ovat laajasti        suuntaan voitu täyttää.
36051: soveltuvat ratkaisut, jotka pohjautuvat tieteelli-       Hankkeen vetäjänä on koko ajan ollut yksi
36052: seen tietoon, laajaan yhteistyöhön ja paikalliseen    tutkija, jonka tehtävää ei rahan puutteenjohdos-
36053: hyväksymiseen.                                        ta ole vieläkään voitu vakinaistaa. Muut työhön
36054:     Biosfåärialuetutkimuksissa pyritään löytä-        osallistujat ovat olleet työllisyysvaroin palkattu-
36055: mään toimivia ja kestäviä ratkaisuja ympäristö-       ja. Nyt jo lähes kolmen vuoden jälkeen tuntuisi
36056: ja talousongelmiin ns. kestävän kehityksen hen-       kohtuulliselta, että valtion toimesta suoraan tur-
36057: gessä. Yhteistoiminta-alueella tutkitaan ihmisen      vattaisiin riittävät voimavarat tälle hankkeelle,
36058: ja luonnon välisiä vuorovaikutussuhteita ja py-       joka mahdollistaisi pitkän tähtäyksen tutkimus-
36059: ritään suojelemaan lajeja niiden olinpaikoilla        ohjelman, ettei näinkin suuri hanke olisijokaisen
36060: siten, että alueella harjoitettavat toiminnot otta-   pienen projektin jälkeen katkolla, niin kuin nyt
36061: vat huomioon suojelun ilman erillisiä rauhoitus-      näyttää olevan.
36062: alueita. Yhteistoiminta-alueella on olennaista           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36063:  säilyttää taloustoiminnot ja perinteiset elinkei-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36064:  not sopusoinnussa luonnon kanssa. Tutkimuk-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36065:  sen tarkoituksena on olla ikään kuin laboratorio-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36066:  na, jonka tuloksia voitaisiin hyödyntää laajem-
36067:  minkin sekä kansallisesti että myös kansainväli-                Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
36068:  sesti.                                                       että biosfåäritutkimuksen tulevaisuus
36069:     Suomen ensimmäinen biosfåärialue on hyväk-                turvattaisiin, mikä mahdollistaisi talou-
36070:  sytty Unescon ohjelmaan vuonna 1992. Siihen                  dellisen pohjan laajentamisen ja työmah-
36071:  kuuluu osia Lieksan kaupungista ja Ilomantsin                dollisuuksien lisäämisen yhteistoiminta-
36072:  kunnasta. Tullessaan hyväksytyksi Unescon oh-                alueen elinkeinojen osalta sopusoinnussa
36073: jelmaan Suomi on tavallaan sitoutunut toteutta-               luonnon kanssa?
36074:  maan tätä projektia. Missään vaiheessa kuiten-
36075: 
36076:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1995
36077: 
36078:                                               Esa Lahtela
36079: 
36080: 250261
36081: 2                                        KK 230/1995 vp
36082: 
36083: 
36084: 
36085: 
36086:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
36087: 
36088:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     sfåärialuetta koskevaa toimintaa on alusta al-
36089: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      kaen eli vuodesta 1992 koordinoinut yksi tutkija.
36090: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    Aiemmin tutkija/koordinaattorin palkkauksesta
36091: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-    on vastannut Suomen Akatemia ja vuodesta
36092: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       1995 ympäristöministeriön alainen Pohjois-Kar-
36093: 230:                                               jalan ympäristökeskus. Hankkeeseen liittyvän
36094:                                                    tutkimustoiminnan rahoitus on saatu useilta
36095:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,     sekä valtakunnallisilta että paikallisilta organi-
36096:        että biosfåäritutkimuksen tulevaisuus       saatioilta.
36097:        turvattaisiin, mikä mahdollistaisi talou-      Biosfåäritutkimuksen tulevaisuus näyttää tur-
36098:        dellisen pohjan laajentamisen ja työmah-    vatulta, sillä ympäristöministeriöstä saadun tie-
36099:        dollisuuksien lisäämisen yhteistoiminta-    don mukaan työsopimussuhteisen tutkija/koor-
36100:        alueen elinkeinojen osalta sopusoinnussa    dinaattorin palkkaukseen on varattu rahoitus
36101:        luonnon kanssa?                             myös vuonna 1996. Tutkijan tehtävänä on mo-
36102:                                                    nien hallinnollisten asioiden ohella laatia alueen
36103:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tutkimusohjelma. Pohjois-Karjalassa ja myös
36104: vasti seuraavaa:                                   muualla tapahtuvaa biosfåärialueeseen kohdis-
36105:                                                    tuvaa monitieteellistä tutkimustoimintaa on tar-
36106:    Suomessa on kaksi YK:n kasvatus-, tiede- ja     koitus edelleen jatkaa. Suunnitteilla on lähialue-
36107: kulttuurijärjestö Unescon alaiseen Ihminen ja      yhteistyön laajentaminen Venäjän puolella sijait-
36108: biosfåäri -ohjelmaan kuuluvaa biosfåärialuetta,    sevan biosfåärialueen kanssa. Suomen Akate-
36109: joista toinen on Pohjois-Karjalassa ja toinen      mian rooli tutkimusten rahoittajana on tulevina
36110: Saaristomeren alueella.                            vuosina keskeinen. Tavoitteena on myös kan-
36111:    Pohjois-Karjalan (Lieksan-Ilomantsin) bio-      sainvälisen rahoituksen lisääminen.
36112: 
36113:      Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1995
36114: 
36115:                                                            Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
36116:                                            KK 230/1995 vp                                           3
36117: 
36118: 
36119: 
36120: 
36121:                                        Till Riksdagens Talman
36122: 
36123:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      re. För avlöningen av forskaren/koordinatorn
36124: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-       svarade tidigare Finlands Akademi. Sedan 1995
36125: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-     svarar Norra Karelens miljöcentral under miljö-
36126: man Lahtela undertecknade spörsmål nr 230:           ministeriet för detta. Finansieringen av den
36127:                                                      forskningsverksamhet som ansluter sig tili pro-
36128:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       jektet har ombesörjts av olika såväl riksomfat-
36129:        ta för att trygga biosfårforskningens         tande som lokala organisationer.
36130:        framtid, vilket skulie möjliggöra en bre-        Biosfårforskningens framtid förefalier tryg-
36131:        dare ekonomisk bas och ökade arbets-          gad, eftersom det enligt uppgifter från miljömi-
36132:        möjligheter i balans med naturen när det      nisteriet reserverats medel för avlöning av en
36133:        gälier näringarna i samarbetsområdet?         forskare/koordinator i arbetsavtalsförhåliande
36134:                                                      även 1996. Forskaren har tili uppgift att förut-
36135:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        om skötseln av många administrativa frågor ut-
36136: anföra följande:                                     arbeta ett forskningsprogram för området. Av-
36137:                                                      sikten är att fortsätta den mångvetenskapliga
36138:    1 Finland finns det två biosfårområden som        forskningsverksamhet som riktar sig tili biosfår-
36139: hör tili programmet Människan och biosfåren,         området i Norra Karelen och även på annat håli.
36140: vilket lyder under Unesco, FN:s organisation för     En utvidgning av samarbetet med närområdena
36141: undervisning, vetenskap och kultur. Det ena          när det gälier biosfårområdet på ryska sidan är
36142: området finns i N orra Karel en och det andra i      under planering. Finlands Akademi kommer att
36143: Skärgårdshavet.                                      inta en central roli vid finansieringen av under-
36144:    Verksamheten i fråga om biosfårområdet i          sökningarna under de kommande åren. Målet är
36145: Norra Karelen (Lieksa-Ilomants) har alit sedan       också att utöka den internationelia finansiering-
36146: starten, dvs. från 1992 koordinerats av en forska-   en.
36147: 
36148:      Helsingforsden 31 oktober 1995
36149: 
36150:                                                       Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
36151: