<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
87 Käyttäjää paikalla! 0.0090041160583496
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Herra_Snellman
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
A_1995_1 | A_1995_2 | A_1995_3 | A_1995_4 | A_1995_5 | A_1995_6 | B_1995_1 | B_1995_2 | C_1995 | D_1995 | E_1995_1 | E_1995_2 | F_1995_1 | F_1995_2 | Hak_1995 | PTK_1995_1 | PTK_1995_2 | PTK_1995_3 |
1: Vuoden 1995
2:                        ••       ••
3: VALTIOPAIVAT
4: 
5: 
6: 
7: 
8: Asiakirjat
9: F2
10: Kirjalliset kysymykset 231-445
11: Kysymykset valtioneuvostolle 1-75
12: Keskustelualoitteet 1-2
13: 
14: 
15: 
16: EDUSKUNTA
17: HELSINKI
18:  ISSN 0783-991X
19: 
20: OY EOITA AB, HELSINKI1996
21: SISÄLLYSLUETTELO
22: 
23: 
24: 
25: 
26: Kirjalliset kysymykset 231--445
27: 
28: 231 Tennilä: Postipalvelujen saatavuuden turvaami-       246 Bryggare: Erityistoimenpiteistä työttömyysongel-
29:     sesta ja palveluverkon säilyttämisestä                   man ratkaisemiseksi kaupungeissa
30: 
31: 232 Seppänen: Kansaneläkelaitoksen         maksaman      247 T. Pohjola: Puolustusvoimien talousvarikan vaa-
32:     hautausavustuksen poistamisesta                          tetuskorjaamon toiminnan säilyttämisestä Ou-
33:                                                              lussa
34: 233 Aittoniemi: Suunnitelmista vangin karkaamisen
35:     kriminalisoinnin poistamiseksi rikoslaista           248 Aittoniemi: Eläkkeiden yhteensovittamisesta luo-
36:                                                              pumisesta
37: 234 Aittoniemi: Toimenpiteistä kotimarkkinoiden el-
38:     vyttämiseksi työllisyystilanteen parantamiseksi      249 Aittoniemi: Valtiontalouden säästötoimenpitei-
39:                                                              den vaikutuksesta maatalousväestön tulokehityk-
40: 235 Tahvanainen: Kuulovammaisten tulkkauspalve-              seen
41:     luista
42:                                                          250 Aittoniemi: Kirjallisiin kysymyksiin liittyvien vas-
43: 236 T. Pohjola ym.: Veneilyliivien käytön lisäämisestä       tauksien allekirjoittamisesta
44: 
45: 237 M. Koskinen ym.: Maatalouden ympäristötuki-          251 Manninen ym.: Alkoholin kulutuksen vähentämi-
46:     ohjelman toteutumisesta                                  sestä ja alkoholihaittojen ehkäisemisestä
47: 
48: 238 Aittoniemi: Eläkeindeksin uudesta laskentata-        252 Ihamäki: EU:n koulumaito-ohjelman muuttami-
49:     vasta                                                    sesta
50: 
51: 239 Pulliainen ym.: Metsäntutkimuslaitoksen henki-       253 Vehkaoja: Hissin rakentamisesta Suomen Viron-
52:     löstöresurssien säilyttämisestä nykyisellä tasolla       suurlähetystöön
53: 
54: 240 Seppänen: Metsäntutkimuslaitoksen henkilöstö-        254 Louekoski: JHTT-tilintarkastajien asemasta voi-
55:     resurssien käytöstä                                      massa olevan tilintarkastuslain mukaan
56: 
57: 241 U-M. Kukkonen m.fl.: Om tolkningen av EU:s           255 Kankaanniemi: Eduskuntavaalien ja EU-parla-
58:     direktiv om behörighet för trafikidkare                  menttivaalien toimittamisesta samanaikaisesti
59: 
60: 241 U-M. Kukkonen ym.: Liikenteenharjoittajan kel-       256 Kankaanniemi: Alueellisen edustavuuden tur-
61:     poisuutta koskevan EU:n direktiivin tulkinnasta          vaamisesta Suomen EU-parlamentaarikkoja va-
62:                                                              littaessa
63: 242 P. Leppänen: Eläinten jalostukseen liittyviin ko-
64:     keisiin osallistuvien oikeusturvasta                 257 Kankaanniemi: Valan korvaamisesta vakuutuk-
65:                                                              sella
66: 243 Ihamäki: Tupakoinnista Finnairin lennoilla
67:                                                          258 Kankaanniemi: Johtavassa asemassa olevien vel-
68: 244 J. Andersson ym.: Hylkeen metsästyksen aloitta-          vollisuudesta selvittää taloudelliset sidonnaisuu-
69:     misesta                                                  tensa
70: 
71: 245 Lahtela ym.: Luonnontuotteiden hyväksikäytön,        259 Kankaanniemi: Suomen mahdollisen EMUun
72:     jatkojalostuksen ja markkinoinnin kehittämisestä         liittymisen työllisyysvaikutusten selvittämisestä
73: 260140
74: 4                                              Sisällysluettelo
75: 
76: 
77: 260 Saarinen ym.: Vammaispalvelulain soveltami-          280 Tennilä: Uuden jäänmurtajan hankkimisesta
78:     sesta                                                    avustamaan Perämeren rahtiliikennettä
79: 
80: 261 Räsänen: Valtakunnallisen hoivapankin toteutta-      281 Tennilä: Lukio-opintojen aloittamisen taloudelli-
81:     misesta                                                  sesta tukemisesta
82: 
83: 262 Tahvanainen: Kuulovammaisten tulkkauspalve-          282 Tahvanainen:    Vuokra-asuntojen     välityspalk-
84:     luista jatko-opinnoissa                                  kioista
85: 
86: 263 Lämsä: Sotilaseläkejärjestelmän muutoksista          283 Biaudet m.fl.: Om åtgärder för att möjliggöra
87:                                                              konsumentägande av vindkraftverk
88: 264 Saari: Oikeudesta työttömyyskorvaukseen eläke-
89:     hakemuksen tultua hylätyksi                          283 Biaudet ym.: Tuulivoimaloiden kuluttajaomis-
90:                                                              tuksen mahdollistamisesta
91: 265 Aittoniemi: Varallaoloajan huomioon ottamises-
92:     ta soviteltua työttömyyspäivärahaa maksettaessa      284 Komi: Asumistuen ja opiskelijan asumislisäjärjes-
93:                                                              telmän välisen rajanvedon kehittämisestä
94: 266 Aittoniemi: Ajokortin myöntämisestä poikkeus-
95:     luvalla                                              285 Pykäläinen ym.: Puolustusvoimien onnettomuus-
96:                                                              tilanteiden jälkihoidosta
97: 267 Hyssälä: Unkarin ja Viron kanssa käytävässä
98:     kaupassa perittävistä tulleista                      286 Pykäläinen: Sukupuolten välisen tasa-arvon to-
99:                                                              teutumisesta varusmiespalvelussa
100: 268 Karjalainen ym.: Peruskuivatusjärjestelmän ke-
101:     hittämisestä                                         287 Helle: Sähkömarkkinoiden vapautumisen vaiku-
102:                                                              tuksista kuluttajahintoihin
103: 269 Ala-Harja ym.: Tupakan markkinointikeinoista
104:                                                          288 A. Ojala ym.: Varhennettujen eläkejärjestelyjen
105: 270 Ihamäki: Maatalouspoliittisten päätösten vaiku-          käyttöönotosta työllisyystilanteen parantami-
106:     tuksesta kansanterveyteen                                seksi
107: 
108: 271 Aittoniemi: Pankkitoiminnan kannattavuudesta         289 Vihriälä ym.: Aikuisväestön hammashuollon kor-
109:                                                              vausuudistuksesta luopumisesta
110: 272 Tennilä: Uuden asemarakennuksen rakentami-
111:     sesta Kolariin työllisyysvaroin                      290 Aittoniemi: Isän asemasta lapsen huoltajuudesta
112:                                                              päätettäessä
113: 273 Tennilä: Rajanylityspaikan avaamisesta Virtanie-
114:     mellä                                                291 Aittoniemi: Suomen ED-jäsenyyden perustusla-
115:                                                              keihin aiheuttamista muutostarpeista
116: 274 Aittoniemi: Keinoista tilapäisen työvoiman työl-
117:     listämisen helpottamiseksi                           292 Aittoniemi: Hallituksen suunnitelmista kuntou-
118:                                                              tusta koskeviksi säästötoimenpiteiksi
119: 275 Kemppainen: Tupakkatuotteiden myynnin val-
120:     vonnasta                                             293 Aittoniemi: Lontilan tien n:o 13693 peruskor-
121:                                                              jauksesta Hämeen tiepiirissä
122: 276 Tiusanen ym.: Kemikaalitankkereiden säiliöpesu-
123:     vesien käsittelystä sopimisesta EU :n jäsenmaiden    294 Lahtela: Työllistymiskynnyksen poistamisesta ly-
124:     kesken                                                   hytkestoisten työsuhteiden osalta
125: 
126: 277 R. Ojala ym.: Pääomaverotuksen toimittamis-          295 Vehkaoja: Kokkolan sotilastoimiston toiminnan
127:     ajasta                                                   turvaamisesta
128: 
129: 278 Kiljunen: Henkilöautojen jäteöljyn keräilyjärjes-    296 Aittoniemi: Eläke-Sammon ja Eläke-Varman elä-
130:     telmästä                                                 kekantojen yhdistämisestä
131: 
132: 279 Kokkonen: Finlandia-talon edustan käytöstä au-       297 Viitamies ym.: Perustettavien metsäkeskusten toi-
133:     topikajunien lastausalueena                              mipaikoista
134:                                                  Sisällysluettelo                                              5
135: 
136: 298 Aula: Ohjelmapalveluyritysten oikeudesta koro-         316 Pehkonen ymo: Työmarkkinatukea saavien työra-
137:     tettuihin poistoihin kehitysalueilla                       joitteisten työnhakijoiden erityismenojen korvaa-
138:                                                                misesta
139: 299 Roos ymo: Lentoturvallisuudesta huolehtimisesta
140:                                                            317 Aittoniemi: Suomijärven lintujärven kunnostami-
141: 300 Ala-Harja ymo: Sotilastoimiston tarpeesta Kok-             sesta Karvialla
142:     kolassa
143:                                                            318 Tennilä: Ulkopaikkakuntalaisten käyttämien ter-
144: 301 Aittoniemi: Pakolaisten tekemien rikosten lisään-          veyskeskuspalveluiden korvaamisesta
145:     tymisestä
146:                                                            319 M Koskinen ymo: Pankkitoimihenkilöiden työlli-
147:                                                                     0
148: 
149: 
150: 
151: 
152: 302 Aittoniemi:   Filippiiniläisnaisten maahantuon-            syyden turvaamisesta ja pankkien palvelutason
153:     nista                                                      säilyttämisestä
154: 
155: 303 Vehviläinen ymo: Ulkomaalaisvastaisten mielen-         320 Mo Koskinen ymo: Lehdistötuen kohdentamisesta
156:     ilmaisujen yleistymisestä
157:                                                            321 Tulonen ymo: Huumeiden väärinkäytön vastaisen
158: 304 Vehkaoja ymo: Päivähoitomaksujen kunnittaisten             toiminnan tehostamisesta
159:     erojen vaikutuksesta kansalaisten yhdenvertai-
160:     suuteen                                                322 Tulonen ymo: Valtiontalouden säästötoimien vai-
161:                                                                kutuksesta sosiaali- ja terveydenhuoltoon
162: 305 Elo ymo: Suomalaisen telakkateollisuuden kilpai-
163:     lukyvyn säilyttämisestä                                323 Kemppainen ymo: Sosiaaliturvaa koskevien val-
164:                                                                tiontalouden säästötoimenpiteiden vaikutuksesta
165: 306 Pykäläinen ymo: Vapaaehtoisessa asepalvelukses-            tasa-arvon toteutumiseen
166:     sa olevien naisten oikeudesta siirtyä siviilipalve-
167:     lukseen                                                324 Seppänen: Pankkien koronmaksuun käytettävis-
168:                                                                tä varoista
169: 307 Aittoniemi: Varhennettujen eläkejärjestelyjen
170:     käyttöönotosta työllisyystilanteen parantami-          325 Piha: Valtionyhtiöitten hallintoneuvostojen tar-
171:     seksi                                                      peellisuudesta
172: 
173: 308 Aittoniemi: Huumausainerikollisuuden torjumi-          326 Piha: Suomalaisten viinitilojen toimintaedellytys-
174:     seksi tarvittavista toimenpiteistä                         ten parantamisesta
175: 
176:                                                            327 Lahtela ymo: Karjalan tasavallan lastenkotilasten
177: 309 Aittoniemi: Mahdollisen kriisiajan elintarvike-
178:                                                                kesälapsitoiminnan turvaamisesta
179:     huollon turvaamisesta
180:                                                            328 Tiusanen: Tilattujen Hornet-hävittäjien määrän
181: 310 Räsänen: Yksinhuoltaja-käsitteen käytöstä lain-            vähentämisestä taloudellisista syistä
182:     säädännössä
183:                                                            329 Paasilinna ymo: Maanomistajien velvollisuudesta
184: 31 1 Räsänen: Alkoholin, huumeiden ja lääkkeiden se-           osallistua metsäteiden rakentamiseen
185:      kakäytön aiheuttamista ongelmista
186:                                                            330 Mo Pietikäinen: Om åtgärder för att utveckla
187: 312 Lahtela: Potilasmaksujen alentamisesta mielisai-           Mjölbosta sjukhus tili en forskningsanstalt för
188:     raaloissa                                                  1ungsjukdomar
189: 
190:  313 Prusti: Opintolainan myöntämisestä aikaisemmin        330 Mo Pietikäinen: Meltolan sairaalan kehittämises-
191:      maksuvaikeuksiin joutuneille henkilöille                  tä keuhkosairauksien tutkimuslaitokseksi
192: 
193:  314 J Andersson ymo: Käytetyn ydinpolttoaineen vie-
194:       0                                                    331 Elo ymo: Satakunnan työvoimapiirille osoitetta-
195:      ruisestä Venäjälle                                        vien työ- ja työllisyysmäärärahojen määrästä
196: 
197:  315 Kankaanniemi: Alkoholin vähittäismyyntimono-          332 Smeds: Asuntotuotannon lisäämiseksi tarvittavis-
198:      polin säilyttämisestä valtiolla                           ta toimenpiteistä
199: 6                                                 Sisällysluettelo
200: 
201: 
202: 333 M. Koskinen ym.: Toimeentulotukiasiakkaiden             350 Lax ym.: Venäjään kohdistuvien valtion saatavien
203:     määrän vähentämisestä                                       käyttämisestä opintoihin ja tutkimushankkeisiin
204: 
205: 334 M. Koskinen ym.: Toimeentulotukiasiakkaiden
206:     määrän vähentämisestä pienituloisten verotusta          351 Kokkonen ym.: Tupakkalain säännösten toteut-
207:     keventämällä                                                tamisesta kaikissa valtion virastoissa
208: 
209: 335 M. Koskinen ym.: Toimeentulotukiasiakkaiden             352 Lahtela ym.: Työeläkemaksun maksamisesta lo-
210:     määrän vähentämisestä vuokra-asuntojen tuo-                 mautettuna olleen henkilön irtisanomisajan osal-
211:     tantoa tukemalla                                            ta
212: 
213: 336 M. Koskinen ym.: Sosiaali- ja työvoimaviran-            353 Rajamäki: Maatalousyrittäjien ja muiden ai-
214:     omaisten välisen toiminnan tehostamisesta                   kuisopiskelijoiden opintorahajärjestelmien erois-
215:                                                                 ta
216: 337 M. Pietikäinen: Om autistiska barns möjligheter
217:     tili skolgång                                           354 Komi: Pienten ja keskisuurten yritysten työllistä-
218:                                                                 mismahdollisuuksien parantamisesta verotus-
219: 337 M. Pietikäinen: Autististen lasten koulunkäynti-            säännöksiä muuttamalla
220:     mahdollisuuksista
221:                                                             355 Nyby: Ulkomailla työskentelevien Suomen kan-
222: 338 Hyssälä ym.: Sosiaali- ja terveydenhuoliolle ase-           salaisten tasavertaisesta kohtelusta sosiaaliturvan
223:     tettujen tavoitteiden saavuttamisesta                       osalta
224: 339 Pehkonen: Valtionvelan hoidosta                         356 Rosendahl m.fl.: Omjustering av ersättningar för
225:                                                                 tili och från arbete med båt
226: 340 Räsänen: Työkyvyttömyyseläkkeiden myöntä-
227:     misperusteista                                          356 Rosendahl ym.: Veneellä tehtävien työmatkojen
228:                                                                 matkakustannuskorvausten tarkistamisesta
229: 341 Kiljunen: Mielenterveyspotilaiden sairaalamak-
230:     sujen alentamisesta                                     357 Kallis ym.: Yrittäjien toimeentulotuen laskenta-
231:                                                                 perusteista
232: 342 Tahvanainen ym.: Velallisen maksukykyyn velka-
233:     järjestelyssä vaikuttavista taloudellisista velvoit-    358 Kallis: Opintotuen ja työttömyyspäivärahan
234:     teista                                                      myöntämisperusteiden yhteensovittamisesta
235: 343 Tahvanainen: Vammaisille työstä maksettavien            359 Seppänen: Pankkikriisin yhteydessä tuomittujen
236:     korvausten verottamisesta                                   vahingonkorvausten mahdollisesta verovähen-
237:                                                                 nyskelpoisuudesta
238: 344 Tahvanainen: Kansaneläkkeen ja sairaseläkkeen
239:     vähimmäistason korottamisesta                           360 Malm m.fl.: Om missförhållanden vid beskatt-
240:                                                                 ningen av näringsidkare
241: 345 Pulliainen: Suomen Tietokirjailijat ry:n toimin-
242:     nan tukemisesta                                         360 Malm ym.: Elinkeinonharjoittajan verotuksen
243: 346 Pulliainen ym.: Puolustusvoimien käytettyjen ta-            epäkohdista
244:     varoiden kierrättämisestä
245:                                                             361 A. Ojala ym.: Hoitavan lääkärin lausunnon mer-
246: 347 Kallis ym.: Ulkoministeriön toiminnasta liikemie-           kityksestä työkyvyttömyyseläkepäätöstä tehtäes-
247:     hen Venäjällä tapahtuneeseen sieppaukseen liit-             sä
248:     tyen
249:                                                             362 Kankaanniemi: Osa-aikalisäjärjestelmän kehittä-
250: 348 Lahtela ym.: Kalastuskuntien aseman vahvista-               misestä keinona työllisyyden parantamiseksi
251:     misesta kalakantojen hoitajana ja valvojana
252:                                                             363 Ihamäki: Viitostien perusparantamisesta Heino-
253: 349 Aaltonen: Keksintöjen verotuksesta                          lan ja Varkauden välillä
254: 350 Lax m.fl.: Om användning av statens fordringar          364 Ihamäki: Savonlinnan alueen liikennejärjestelyi-
255:     på Ryssland tili studier och forskningsprojekt              den toteuttamisesta
256:                                                     Sisällysluettelo                                               7
257: 
258: 365 Ihamäki: Mikkelin läänin ja Etelä-Savon maa-              383 Kallis: Kalastusveneiden luovuttamisesta aatteel-
259:     kunnan kehityksen elvyttämisestä                              lisille yhdistyksille
260: 
261: 366 Aittoniemi: Vaasan-Jyväskylän valtatien n:o 18            384 Luhtanen: Valmismatkaliikelain soveltamisesta
262:     peruskorjauksesta                                             vaihto-oppilastoimintaan
263: 
264: 367 Aittoniemi: Poliisipartioinnin tarpeellisuudesta          385 Biaudet: Om att göra motiv som har med rasism
265:     Tampereen rautatieasemalla                                    och främlingsfientlighet tili straffskärpnings-
266:                                                                   grund
267: 368 Aittoniemi: Golden Circle -nimisen ketjukirjepe-
268:     lin laillisuudesta                                        385 Biaudet: Rasismiin ja muukalaisvihaan liittyvien
269:                                                                   motiivien ottamisesta rangaistuksen koventamis-
270: 369 Aittoniemi: Toimenpiteistä alkoholin laittoman                perusteeksi
271:     maahantuonnin rajoittamiseksi
272:                                                               386 Lahtela: Yrittäjinä toimivien metsureiden tuke-
273: 370 Lahtela ym.: Vuokratakuun hyväksymisestä me-                  misesta
274:     noksi toimeentulotukea maksettaessa
275:                                                               387 Hassi ym.: Mahdollisuudesta pitää lakisääteinen
276: 371 Elo: Työttömyyspäivärahan sovitteluun liittyvien              äitiysloma ns. tutkijakouluissa
277:     epäkohtien ratkaisemisesta
278:                                                               388 Mölsä ym.: Keinoista leipäjonojen lyhentämiseksi
279: 372 Isohookana-Asunmaa: Mäntyhuonekalujen tuo-
280:     tantolaitoksen rakentamisen toteuttamisesta Mu-           389 Kemppainen ym.: Suomalais-ugrilaisen kielitut-
281:     hoksella                                                      kimuksen turvaamisesta
282: 
283: 373 Ihamäki: Itä-Suomen talous- ja työllisyyskehityk-         390 Nyby: Om ersättningen för bestående lyte och
284:     sen parantamisesta                                            men
285: 
286: 374 Kankaanniemi: Aung San Suu Kyin kutsumisesta              390 Nyby: Pysyvästä viasta ja haitasta maksettavasta
287:     vierailulle Suomeen                                           korvauksesta
288: 
289: 375 Hassi ym.: Mahdollisuudesta pitää lakisääteinen           391 H. Koskinen ym.: Eläkkeen määrään vaikutta-
290:     äitiysloma ns. tutkijakouluissa. Peruutettu                   vien tietojen säilyttämisestä eläkeläisten oikeus-
291:                                                                   turvan parantamiseksi
292: 376 Komi: Liikuntavammaisten mahdollisuuksista
293:     saada alennusta linja-automatkoista                       392 Räsänen: Valtioneuvoston suhtautumisesta TV:n
294:                                                                   lastenohjelmien väkivaltaan
295: 377 H. Koskinen ym.: Keskisen Suomen poikittais-
296:     liikenteen parantamisesta                                 393 Rauramo ym.: Veikkausvoittovarojen osoittami-
297:                                                                   sesta liikuntakulttuurin käyttöön
298: 378 U. Anttila: Suurpetojen määrää Suomessa koske-
299:     neesta hallituksen tiedotteesta                           394 Lahtela: Valtiollisten vaalien tulosten ilmoittami-
300:                                                                   sesta aiheutuvien atk-kulujen korvaamisesta kun-
301: 379 Viitanen ym.: Opintotukikuukausien riittävyy-                 nille
302:     destä opintojen loppuun saattamiseksi
303:                                                               395 Linden: Alle kouluikäisten lasten esiopetuksesta
304: 380 Mölsä ym.: Rikoksen uhrin oikeudesta puolustaa
305:     itseään                                                   396 Linden: Kansaneläkelaitoksen päätösvallan käy-
306:                                                                   töstä sen valitessa kuntoutuslaitoksia yhteistyö-
307: 381 Piha: Kirkollisveron periruisestä yrityksiltä                 laitoksiksi
308: 
309: 382 Kuoppa ym.: Työkyvyttömyyseläkehakemusten                 397 Nurmi ym.: Eläkkeen ulosotosta takausvelan
310:     käsittelystä                                                  maksamiseksi
311: 
312: 383 Kallis: Om överlåtande av fiskebåtar tili ideella         398 Nurmi ym.: Sosiaali- ja terveydenhuollon säästö-
313:     föreningar                                                    toimenpiteiden kohdentamisesta
314: 8                                              Sisällysluettelo
315: 
316: 
317: 399 Nurmi ym.: Toimenpiteistä asuntokaupan elvyt-       417 Vistbacka: Jokimäen paikallistien 17059 perus-
318:     tämiseksi                                                korjauksesta
319: 
320: 400 Lahtela ym.: Keliakiaa sairastavien erityisruoka-   418 Vistbacka: Lehtomäen paikallistien 16853 perus-
321:     valiosta aiheutuvien lisäkustannusten korvaami-          korjauksesta
322:     sesta
323:                                                         419 Kallis: Sisu-konsernin traktorituotannon myymi-
324: 401 Vähänäkki: Valtion tyhjillään olevien koulu- ja          sestä
325:     opistorakennusten hyötykäytöstä
326:                                                         420 Räsänen: Vihjepalkkiomenettelyn verotuskohte-
327: 402 Löv m.fl.: Om den osunda konkurrensen mellan             lusta rikoksia selvitettäessä
328:     apoteken
329:                                                          421 Komi: Nuohouspalvelujen kilpailuvapaudesta
330: 402 Löv ym.: Apteekkien välisestä epäterveestä kil-
331:     pailutilanteesta
332:                                                         422 Jäätteenmäki: Kansanopistojen toiminnan tur-
333: 403 Tahvanainen: Koulukiusaamisesta                          vaamisesta
334: 
335: 404 Tahvanainen: Virosta muuttavien venäläisupsee-      423 J. Koskinen: Alkoholintuonnin aikarajoituksista
336:     rien tukemisesta
337:                                                          424 Ala-Nissilä: Työmatkakustannusten verovähen-
338: 405 Nurmi: Hallituksen EU-jäsenvaltioiden lainsää-           nysoikeuden lisäämisestä
339:     däntöä koskevasta tiedottamisesta
340:                                                          425 Lax: Om åtgärder för att avlägsna den oskälighet
341: 406 Komi: Tiekuntien velvollisuudesta maksaa ar-             som ändringen av arvs- och gåvoskattelagen med-
342:     vonlisäveroa järjestämistään palveluista                 för
343: 
344: 407 Lahtela ym.: Ulkomaalaisten liikennerikkomuk-       425 Lax: Perintö- ja lahjaverolain muutoksen aiheut-
345:     sista saamien sakkojen perimisestä                       taman kohtuuttomuuden korjaamisesta
346: 
347: 408 Laaksonen ym.: Rintamatunnuksen hakuajan pi-         426 Lahtela: Toimenpiteistä suurpetokantojen vähen-
348:     dentämisestä                                             tämiseksi Itä-Suomessa
349: 
350: 409 Räsänen: Suomalaisten suhtautumisesta ulko-         427 Kemppainen: Tietoverkoissa levitettävien tieto-
351:     maalaisiin                                               jen lainmukaisuuden valvonnasta
352: 
353: 410 M. Koski ym.: Ketjukirjepelien laillistamisesta     428 Jäätteenmäki: Keinoista työllisyyden parantami-
354:                                                              seksi ja työttömien toimeentuloturvasta
355: 411 Kuoppa ym.: Osa-aikatyön käsitteen uudelleen
356:     määrittämisestä työttömyysturvaa myönnettäes-       429 Aittoniemi: Terveydenhoitoalan oppilaiden työ-
357:     sä                                                       harjoittelusta vanhusten avohoidossa
358: 
359: 412 Aaltonen: Valtion asuntorahaston kunnille anta-      430 Aittoniemi: Terveydenhoitohenkilökunnan kas-
360:     mista ohjeista                                           vavista työpaineista sairaaloissa
361: 
362: 413 Hyssälä: Hampaiden oikomishoidon järjestämi-         431 Aittoniemi: Pakolaiskiintiön lisäämisestä
363:     sestä terveyskeskuksissa
364:                                                         432 Aittoniemi: Omakoti- ym. yksityisrakentajien ul-
365: 414 Aula: Koskiensuojelulain mukaisten korvausten            kopuolisen työvoiman käytön selvittämisestä
366:     maksamisesta
367:                                                         433 Aittoniemi: Taloudellisen laman pysyvyydestä
368: 415 Lahtela ym.: Metsämarjojen ja sienten poiminta-
369:     tuesta                                              434 Pulliainen ym.: Tietokirjallisuuden tukemisesta
370: 
371: 416 Tarkka ym.: Kotihoidon tuen leikkauksen vaiku-      435 Aittoniemi: Pekkasen työryhmän ehdotusten to-
372:     tuksesta hoitovapaan keskeyttämiseen                     teutumisesta
373:                                                                           Sisällysluettelo                                                                      9
374: 
375: 436 Aittoniemi: Metsäojitusten vaikutuksesta vesistö-                               441 Kiljunen: Ajokortin hankkiruiskustannusten kal-
376:     jen pilaantumiseen                                                                  leudesta Suomessa
377: 
378: 437 M. Pietikäinen: Om människorättssituationen i                                  442 Väistö: Työvoimakoulutuksen ostojärjestelmän
379:      Kina                                                                                kehittämisestä
380: 
381: 437 M. Pietikäinen: Kiinan ihmisoikeustilanteesta                                  443 H. Koskinen: Kansaneläkkeen pohjaosan leik-
382:                                                                                          kauksesta
383: 438 Peltomo: Broilerintuotannon turvaamisesta Eu-
384:      rassa                                                                         444 Vokkolainen ym.: Pysäköintivirhemaksun suorit-
385:                                                                                          tamisesta
386: 439 Tiusanen: Sotainvalidien kuntoutuksesta
387:                                                                                     445 Prusti: Rakennushallinnon työntekijöiden siirty-
388: 440 M. Pietikäinen m.fl.: Om sänkning av självrisken                                     misestä Engel Oy:n palvelukseen
389:      för räntan på gamla BSP-lån
390: 
391: 440 M. Pietikäinen ym.: Vanhojen ASP-lainojen kor-
392:      kojen omavastuuosuuden alentamisesta
393: 
394: 
395: 
396: Kysymykset valtioneuvostolle 1-75
397: 
398:     Tiusanen ym.: Pääkaupungista itään suun-                                        II J. Kukkonen ym.: Pörssissä tehtyjen osake-
399:     tautuvan radan rakentamisesta .................... .                               kauppojen leimaverovapaudesta ...................                       12
400: 
401:  2 Immonen ym.: Pitkäaikaistyöttömiä työllis-                                       12 Sasi ym.: Verotuksen kehittämisestä työnte-
402:    tävien hankkeiden käynnistämisestä .............                           2        koa ja yrittämistä kannustavaksi ..................                     13
403: 
404:  3 Rimmi ym.: Ylitöiden rajoittamiseksi tarvit-                                     13 Pulliainen ym.: Tulevissa virkanimityksissä
405:     tavista toimenpiteistä....................................                 3        noudatettavista periaatteista.........................                 14
406: 
407:  4 Lahtela ym.: Susien määrän vähentämisestä                                        14 Tiusanen ym.: Sosiaalisten tulonsiirtojen,
408:    raja-alueen kunnissa .. .. .... ... .. ...... ... ... ... .. .... ...      4         maksujen ja verotuksen yhteensovittamisesta                            15
409: 
410:  5 Tiilikainen m.fl.: Om Finlands säkerhetspoli-                                    15 Elo ym.: Kotimaisen energiantuotannon kil-
411:    tiska alternativ .... ...... .. ..... .. ........ ... ....... ... ......    5        pailukyvyn parantamisesta ...........................                  16
412: 
413:  5 Tiilikainen ym.: Suomen turvallisuuspoliit-                                      16 Vokkolainen ym.: Harmaan talouden vähen-
414:    tisten vaihtoehtojen määritteleruisestä ..........                          6        tämiseksi tarvittavista toimenpiteistä ............                    17
415: 
416:  6 M. Koskinen ym.: Opintotuen leikkausten                                          17 Vehviläinen ym.: Kuntien valtionosuuksien
417:    kohdentumisesta ....... ... ........ ...... .. .... ......... ....          7        leikkausten vaikutuksista ja kohdentami-
418:                                                                                         sesta ..............................................................   18
419:  7 Smeds ym.: Työmarkkinoiden toimivuuden
420:      edistämisestä.................................................            8    18 Huuhtanen ym.: Terveydenhuollon palvelu-
421:                                                                                         jen turvaamisesta vähävaraisille henkilöille                           19
422:  8 Räsänen ym.: Harmaan talouden kuriin saat-
423:    tamiseksi tarvittavista toimenpiteistä............                          9    19 Juurola ym.: Oppisopimuskiintiöiden poista-
424:                                                                                         misesta nuorten täydennyskoulutuksesta .....                           20
425:   9 Vehviläinen ym.: Kuntien valtionosuuksien
426:      leikkausten vaikutuksista ja kohdentamises-                                    20 Polvi ym.: Yksityisteiden valtionosuusjärjes-
427:      ta ..................................................................    10        telmän kumoamisesta ... ... .... ... .. . .... ..... ..... .. ...      21
428: 
429:  10 Huotari ym.: Nuorisotyöttömyyden vähen-                                         21 Räsänen ym.: Perusturvan kokonaisuudis-
430:     tämiseksi tarvittavista toimenpiteistä............                        II       tuksen toteuttamisesta ...... ............................              22
431:  2 260140
432: 10                                                                        Sisällysluettelo
433: 
434: 
435: 22 Rauramo ym.: Merenkulun turvallisuuden                                           40 Ala-Nissilä ym.: Työnantajamaksuihin tar-
436:    parantamisesta..............................................               23       vittavista muutoksista työllisyyden paranta-
437:                                                                                        miseksi..........................................................           41
438: 23 Lapintie ym.: Konkurssipesien valvonnan
439:    tehostamisesta ....... ... ..... .. . ......... .... ... ... ....... .. 24       41 Elo ym.: Pkt-yritysten toimintaedellytysten
440:                                                                                        parantamisesta..............................................                42
441: 24 Aula ym.: Pkt-yritysten vaikutusmahdol-
442:    lisuuksien lisäämisestä työlainsäädäntöä                                         42 Tiusanen ym.: Poliisin mahdollisuuksista val-
443:    uudistettaessa ... ... .. ......... ... ... . ...... ....... .... ......   25       voa eräitä moottoripyöräkerhoja ja niiden
444:                                                                                        toimintaa ..... .................... .............................          43
445: 25 M. Koskinen ym.: Poliittisesti sitoutumatto-
446:    mien paikallislehtien toimintaedellytysten                                       43 Hyssälä ym.: Sosiaali- ja terveydenhuollon
447:    turvaamisesta .......... ....... ... ....... ....... ... .... ... .... 26           säästötoimenpiteiden vaikutuksesta hoidon
448:                                                                                        tasoon...........................................................           44
449: 26 Törnqvist ym.: Teollisuuden energiansaan-
450:    nin turvaamisesta..........................................                27    44 M. Koskinen ym.: Toimeentulotuen varassa
451:                                                                                        elävien ruokakuntien määrän kasvusta........                                45
452: 27 Rajamäki ym.: Osa-aikaisten työntekijöiden
453:    sosiaaliturvan parantamisesta.......................                       28    45 Räsänen ym.: Lasten seksuaalisen hyväksi-
454:                                                                                        käytön estämisestä ........................................                 46
455: 28 U. Anttila ym.: Perusoikeuksien toteutumi-
456:    sesta valtiontaloudellisia säästöjä tehtäessä                              29    46 T. Pohjola ym.: Veneilyn turvallisuuden edis-
457:                                                                                        tämisestä . ... .. ..... ....... ....... ........ .. ....... ...... .... ... 47
458: 29 Bremer ym.: Piennaralueelle väistämisen sal-
459:    limisesta tieliikenteessä .................................                30    47 Immonen ym.: Työharjoittelutuen käyttämi-
460:                                                                                        sestä ammattihenkilöstön työllistämiseen ... .                              48
461: 30 Ala-Nissilä ym.: Työnantajamaksuihin tar-
462:    vittavista muutoksista työllisyyden paranta-                                     48 M. Koski ym.: EU-tukien ulosottokelpoisuu-
463:    miseksi..........................................................          31       desta verrattuna palkkatuloihin ...... .. ...... .. .. .. 49
464: 
465: 31 Vehkaoja ym.: ED-säännösten kääntämises-                                         49 Rimmi ym.: Vuokra-asuntojen tuotannon
466:    tä suomen kielelle . ... ...... ... ........ ... .... ... ..........       32       lisäämisestä .. ...... ....... .. ..... ... .... ...... .............. ..   50
467: 
468: 32 Hyssälä ym.: Kotihoidon tuen säilyttämises-                                      50 0. Ojala ym.: Naisten ja miesten välisen tasa-
469:    tä nykyisessä laajuudessa..............................                    33       arvon edistämiseksi tarvittavista toimenpi-
470:                                                                                        teistä.............................................................         51
471: 33 Prusti ym.: Suunniteltujen säästöpäätösten ja
472:    tupo-ratkaisun tulonjakovaikutuksista ........                             34    51 Zyskowiczym.: Työllisyyden parantamisesta
473:                                                                                        työelämän joustoja lisäämällä ja verokiilaa
474: 34 Kiljunen ym.: Maamiinojen valmistuksen,                                             kaventamalla ................................................               52
475:    varastoinnin ja viennin kieltämisestä ............                         35
476:                                                                                     52 J. Kukkonen ym.: Henkisen ilmapiirin mili-
477: 35 Kankaanniemi ym.: Tuloerojen kasvun estä-                                           tarisoitumisesta Suomessa ............................                      53
478:    miseksi tarpeellisista toimenpiteistä ..............                       36
479:                                                                                     53 Tykkyläinen ym.: Työelämän tarpeiden ny-
480: 36 Vanhanen ym.: Postipalvelujen saatavuuden                                           kyistä paremmasta huomioon ottamisesta
481:    turvaamisesta................................................              37       ammatillisessa koulutuksessa........................                        54
482: 
483: 37 Ihamäki ym.: Rion ilmastosopimuksen täy-                                         54 Uotila ym.: Asuntorakentamisen lisäämises-
484:    täntöönpanosta .............................................               38       tä työllisyystilanteen parantamiseksi.............                          55
485: 
486: 38 Liikkanen ym.: Työpaikkojen lisäämiseksi                                         55 0. Ojala ym.: Naisten ja miesten välisen tasa-
487:    tarvittavista toimenpiteistä ...........................                   39       arvon edistämiseksi tarvittavista toimenpi-
488:                                                                                        teistä.............................................................         56
489: 39 Kankaanniemi ym.: Maaseudulta kaupun-
490:    keihin suuntautuvan muuttoliikkeen hillitse-                                     56 Biaudet m.fl.: Om en branschvis fördelning
491:    misestä ..........................................................         40       av nya arbetsplatser ......................................                 57
492:                                                                      Sisällysluettelo                                                                  11
493: 
494: 56 Biaudet ym.: Uusien työpaikkojen toimiala-                                  66 Huuhtanen ym.: Mahdollisen EMO-jäsenyy-
495:    kohtaisesta jakautumisesta ...........................                58       den vaikutuksista työllisyyteen ja sosiaalitur-
496:                                                                                   vaan..............................................................   69
497: 57 Ranta-Muotio ym.: Alueellisten tavoiteohjel-
498:    mien ED-rahoituksen toteutumisesta............                        59    67 T. Pohjola ym.: Osa-aikatyön lisäämiseksi
499:                                                                                   tarvittavista toimenpiteistä ...........................             70
500: 58 Juurola ym.: Työntekijöiden mahdollisuuk-
501:    sista ns. harmaan talouden vähentämiseen ..                           60    68 Jansson m.fl.: Om åtgärder för att motverka
502:                                                                                   intolerans ......................................................    71
503: 59 Lahtela ym.: Metsäteollisuuden ja metsien-
504:    suojelun tavoitteiden yhteensovittamisesta..                          61    68 Jansson ym.: Suvaitsevaisuuden lisäämiseksi
505:                                                                                   tarvittavista toimenpiteistä ...........................             72
506: 60 H. Koskinen ym.: Eläkkeen määrään vaikut-
507:    tavien tietojen säilyttämisestä eläkeläisten                                69 Ala-Nissilä ym.: Rakennusalan työllisyyden
508:    oikeusturvan parantamiseksi ........................                  62       parantamiseksi tarvittavista toimenpiteistä..                        73
509: 
510: 61 Räsänen ym.: Valtioneuvoston suhtautumi-                                    70 Tahvanainen ym.: Nuorten toimeentulon
511:    sesta TV:nlasten-ohjelmien väkivaltaan .....                          63       turvaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä....                       74
512: 
513: 62 M. Koskinen ym.: Pankkitoimihenkilöiden                                     71 Aula ym.: Suvaitsevaisuuden lisäämiseksi
514:    työllisyyden turvaamiseksi tarvittavista toi-                                  tarvittavista toimenpiteistä ...........................             75
515:    menpiteistä ...................................................       64
516:                                                                                72 Kallis ym.: Ulkomaalaisvastaisuuden poista-
517: 63 Kankaanniemi ym.: Maan sisäisen muutto-                                        miseksi tarvittavista toimenpiteistä...............                  76
518:    liikkeen kasvun hillitsemisestä ......................                65
519:                                                                                73 Kiljunen ym.: Rasismin ja muukalaisvihan
520: 64 Vehviläinen ym.: Työelämän tarpeiden huo-                                      vastaisen ohjelman laatimisesta ....................                 77
521:    mioon ottamisesta koulutusta kehitettäessä                            66
522:                                                                                74 Tiusanen ym.: Rajoilla tapahtuvan valvon-
523: 65 Rosendahl m.fl.: Om koncentrationen av för-                                    nan tehostamisesta huumausaineiden sala-
524:    säkringsbranschen ........................................            67       kuljetuksen estämiseksi ... .... ... ... .. ..... ... .... ......    78
525: 
526: 65 Rosendahl ym.: Vakuutusalan keskittymi-                                     75 Tulonen ym.: Oleskeluluvan myöntämispe-
527:    sestä..............................................................   68       rusteista inkeriJäisille paluumuuttajille ..........                 79
528: 
529: 
530: 
531: Keskustelualoitteet 1-2
532: 
533:      Salo ym.: Pk-yritysten toimintaedellytysten                                2 Pekkarinen ym.: Lähiajan talous- ja työlli-
534:      parantamiseksi tarvittavista toimenpiteistä..                       81       syyspolitiikasta .............................................       82
535:                                            KK 231/1995 vp
536: 
537: Kirjallinen kysymys 231
538: 
539: 
540: 
541: 
542:                                   Tennilä: Postipalvelujen saatavuuden turvaamisesta ja palvelu-
543:                                      verkon säilyttämisestä
544: 
545: 
546:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
547: 
548:    Posti Oy:n mahdollisuuksia palvella koko             Jos tämän ohella hallitus vielä päästää "ker-
549: maan väestöä tasapuolisesti samoin hinnoin on        mankuorijat" jakamaan postitoimitusten tuotto-
550: nyt uhkaamassa kaksi asiaa: Postipankin ja Posti     ja suurimpiin taajamiin, harvaan asuttujen aluei-
551: Oy:n yhteistoiminnan tulevaisuus sekä ns. ker-       den palvelu heikentyy yhä ja myös postimaksut
552: mankuorintayritysten mahdollinen päästäminen         voivat eriytyä.
553: toimimaan alalla väestöltään tiheimmin asuttui-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
554: hin osiin Suomea.                                    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
555:    Postipankin taholta esiin tuotu tarve tarkistaa   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
556: yhteistoimintasopimusta voi johtaa - ilman           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
557: omistajan eli valtion selkeää toisensuuntaista
558: tahdonilmaisua - postitoimistoverkon edelleen                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
559: supistumiseen. Jos näin käy, palvelut siirtyvät             turvatakseen kattavan postiverkon säily-
560: osassa maata entistäkin kauemmaksi ja postin                misen ja postipalvelujen tasavertaisen
561: palveluksessa olevaa väkeä vähennetään.                     saannin samoin hinnoin koko maassa?
562: 
563:       Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1995
564:                                          Esko-Juhani Tennilä
565: 
566: 
567: 
568: 
569:  250261
570: 2                                            KK 231/1995 vp
571: 
572: 
573: 
574: 
575:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
576: 
577:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ja on vakavarainen ja ilmeisesti kykenee säännöl-
578: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          liseen postitoimintaan. Lisäksi toimilupahake-
579: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        musta käsiteltäessä tulee ottaa huomioon, että se
580: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tennilän          ei ole postitoimintalain tarkoituksen vastainen.
581: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 231:          - Liikenneministeriö valmistelee parhaillaan
582:                                                        asiaa valtioneuvostossa tapahtuvaa käsittelyä
583:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy        varten.
584:        turvatakseen kattavan postiverkon säily-           Mitä taas puolestaan tulee Postipankin ja Suo-
585:        misen ja postipalvelujen tasavertaisen          men Posti Oy:n väliseen yhteistyöhön ja yleiseen
586:        saannin samoin hinnoin koko maassa?             pankkien tilanteeseen Suomessa, mm. tiedotus-
587:                                                        välineiden kautta on tullut selvästi esille, että
588:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kotimaisten pankkien verkosto ja kustannukset
589: vasti seuraavaa:                                       ovat liian suuret kysyntään ja tuottoihin verra-
590:                                                        ten. Eräät pankit ovat jo ilmoittaneet varsin no-
591:    Vuoden 1994 alusta tuli Suomessa voimaan            peasti vähentävänsä noin kolmanneksen pankki-
592: uusi postitoimintalaki. Samaan aikaan muodos-          palveluja tarjoavasta konttoriverkosta. Posti-
593: tettiin Posti- ja telelaitoksesta osakeyhtiö. Posti-   pankki ei ole vielä ilmoittanut omaa käsitystään,
594: toimintalain tarkoitus on turvata, että postia voi     mutta tehnee sen piakkoin. Suomen Posti Oy
595: lähettää ja vastaanottaa tasapuolisin ehdoin           tutkii tällaisen ilmoituksen jälkeen, onko ko.
596: koko maassa. Valtioneuvosto on myöntänyt               konttori säilytettävissä pelkkiä postipalveluja
597: Suomen Posti Oy:lle oikeuden rajoittamattoman          varten. Jos tämä ei ole taloudellisesti mahdollis-
598: postitoiminnan harjoittamiseen koko valtakun-          ta, niin mallina on ollut yhdistää toiminnat lähel-
599: nan alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta.            lä olevaan toiseen postiin, korvata se asiamiehel-
600: Valtioneuvoston käsittelyssä on parhaillaan yksi       lä tai jakeluverkolla. Posti selvittää parhaillaan
601: hakemus, jossa haetaan toimilupaa rajoitetun           myös eräissä maissa käytetyn ns. franchising-
602: postitoiminnan harjoittamiseen. Lain mukaan            verkon mahdollisuuksia tällaiseen tarpeeseen.
603: toimilupa on myönnettävä edellyttäen, että haki-
604: 
605:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1995
606: 
607:                                                                 Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
608:                                              KK 231/1995 vp                                             3
609: 
610: 
611: 
612: 
613:                                          Till Riksdagens Talman
614: 
615:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       regelbunden postförmedling. Vid behandlingen
616: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         av koncessionsansökan skall dessutom ses tili att
617: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       den inte strider mot syftet i postlagen.- Ärendet
618: man Tennilä undertecknade spörsmål nr 231:             bereds som bäst i trafikministeriet inför behand-
619:                                                        lingen i statsrådet.
620:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-             Vad gäller samarbetet mellan Postbanken och
621:        ta för att säkerställa att ett täckande post-   Posten Finland Ab och de finländska bankernas
622:        nät bevaras och att en likvärdig postservi-     situation i allmänhet, har det bl.a. genom mass-
623:        ce tili samma priser tilihandahålls i hela      media klart kommit fram att det inhemska bank-
624:        landet?                                         nätet och de inhemska bankernas kostnader är
625:                                                        för stora i relation tili efterfrågan och intäkter.
626:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Vissa banker har redan meddelat att de mycket
627: anföra följande:                                       snabbt kommer att minska kontorsnätet som
628:                                                        tilihandahåller banktjänster med ca en tredjedel.
629:    Vid ingången av 1994 trädde en ny postlag i         Postbanken har ännu inte meddelat sin egen upp-
630: kraft i Finland. Samtidigt ombildades Post- och        fattning, men lär göra det rätt snart. - Efter en
631: televerket tili ett aktiebolag. Syftet med postlagen   sådan anmälan undersöker Posten Finland Ab
632: är att trygga att post kan avsändas och mottas på      om kontoret i fråga kan bevaras för enbart post-
633: rättvisa vilikori hela landet. Statsrådet har bevil-   service. Om detta inte är ekonomiskt möjligt, har
634: jat Posten Finland Ab rätt att utöva obegränsad        modellen varit att förena funktionerna med en
635: eostförmedling i hela landet med undantag för          annan post i närheten, att ersätta det med ett
636: Aland. Statsrådet behandlar som bäst en ansö-          ombud eller ett distributionsnät. Posten utreder
637: kan om koncession för en begränsad postför-            för närvarande också möjligheten att för dylika
638: medling. Enligt lagen skall koncession beviljas        behov anlita ett s.k. franchisingnät, som används
639: om sökanden är solvent och uppenbart kan sköta         i vissa länder.
640: 
641:      Helsingforsden 24 oktober 1995
642: 
643:                                                                    Trafikminister Tuula Linnainmaa
644:                                          KK 232/1995 vp
645: 
646: Kirjallinen kysymys 232
647: 
648: 
649: 
650: 
651:                                  Seppänen: Kansaneläkelaitoksen maksaman hautausavustuksen
652:                                     poistamisesta
653: 
654: 
655:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
656: 
657:    Hallitus on hallitusohjelman mukaan järjes-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
658: telmällisesti huonontamassa suomalaista sosiaa-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
659: liturvaa ja sitä kautta suomalaisten sosiaalista   nioittavasti   valtioneuvoston      asianomaisen
660: vointia.                                           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
661:    Hyvinvointivaltiossamme on ollut käytössä
662: erityinen hautausavustus (yli 4 000 markkaa),                Aikooko Hallitus poistaa hautaus-
663: jonka Kansaneläkelaitos on maksanut muiden                avustuksen Kansaneläkelaitoksen myön-
664: kuin kansaneläkeläisten omaisille siinä tapauk-           tämistä etuuksista, ja jos aikoo, kuinka
665: sessa, että kansaneläkevakuutettu on ennenai-             paljon sillä tavalla säästetään yllättävien
666: kaisesti kuollut. Yllättävissä ja ennalta arvaa-          kuolemantapausten yhteydessä omaisille
667: mattomissa tapauksissa sillä on ollut omaisille           näihin päiviin saakka maksettua avus-
668: suuri merkitys.                                           tusta?
669: 
670:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1995
671: 
672:                                           Esko Seppänen
673: 
674: 
675: 
676: 
677: 250261
678: 2                                           KK 232/1995 vp
679: 
680: 
681: 
682: 
683:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
684: 
685:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        vioitu olevan tämän suurumen myös vuonna
686: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         1996.
687: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Hautausavustus ei ole ollut kaikille myönnet-
688: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko Sep-        tävä etuus, vaikka kansaneläkelaitoksen maksa-
689: päsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        masta enimmillään 4 435 markan suuruisesta
690: 232:                                                  etuudesta on lainsäädännössä käytetty nimitystä
691:                                                       hautausavustus. Hautausavustus on ollut sellai-
692:           Aikooko Hallitus poistaa hautaus-           nen etuus, joka palautetaan leskelle tai kuolinpe-
693:        avustuksen Kansaneläkelaitoksen myön-          sälle niissä tapauksissa, joissa henkilö ei ole saa-
694:        tämistä etuuksista, ja jos aikoo, kuinka       nut lainkaan kansaneläkettä tai sitä vastaavaa
695:        paljon sillä tavalla säästetään yllättävien    muuta kansaneläkelaitoksen rahoittamaa etuut-
696:        kuolemantapausten yhteydessä omaisille         ta tai on saanut niitä vähemmän kuin vuoden
697:        näihin päiviin saakka maksettua avus-          ajan välittömästi ennen kuolemaa. Jos henkilö
698:        tusta?                                         on saanut kansaneläkettä tai sitä vastaavaa muu-
699:                                                       ta kansaneläkelaitoksen rahoittamaa etuutta vä-
700:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          hintään vuoden ajalta välittömästi ennen kuole-
701: vasti seuraavaa:                                      maa, hautausavustusta ei ole maksettu. Hautaus-
702:                                                       avustusta on maksettu myös alle 16-vuotiaana
703:    Hallituksen esityksessä eduskunnalle vuonna        kuolleen lapsen jälkeen.
704: 1996 perittäviä sosiaaliturvamaksuja ja kansan-           Hautausavustus on kansaneläkejärjestelmäs-
705: eläkelaitoksen rahoitusta koskevaksi lainsää-         sä nähty etuutena, jolla maksetut kansaneläke-
706: dännöksi (HE 103/1995 vp) on ehdotettu kansan-        maksut palautetaan niissä tapauksissa, joissa
707: eläkemaksun poistamista työntekijöiltä ja eläk-       henkilö on kuollut ennen kuin on saanut kansan-
708: keensaajilta vuoden 1996 alusta. Tähän liittyen       eläkelaissa tarkoitettuja etuja.
709: on hallituksen esityksessä eduskunnalle kansan-          Hautausavustus sisältyy eräisiin työeläkela-
710: eläkejärjestelmän uudistamista koskevaksi lain-       kien mukaisiin lisäeläkejärjestelmiin. Se rahoite-
711: säädännöksi (HE 119/1995 vp) ehdotettu, että          taan yleensä työnantajan ja työntekijöiden mak-
712: kansaneläkejärjestelmään kuuluvasta hautaus-          suilla. Hautausavustuksen määrä voi olla enin-
713: avustusjärjestelmästä luovutaan vuoden 1996           tään edunjättäjän eläkepalkka kolminkertaise-
714: alusta. Uudistus koskisi sellaisia tapauksia, jois-   na. Etuus voi sisältyä myös merimieseläkejärjes-
715: sa henkilö on kuollut 1.1.1996 tai sen jälkeen.       telmän mukaiseen eläketurvaan rajoitetussa
716: Ennen lain voimaantuloa kuolleen henkilön jäl-        määrin. Työnantajan ja työntekijöiden sairaus-
717: keen hautausavustus maksettaisiin nykyisin voi-       kassat voivat myös myöntää jäsenilleen hautaus-
718: massa olevan kansaneläkelain 33 §:n mukaisesti.       avustusta. Myös tapaturmavakuutusjärjestelmä
719: Jos henkilö on saanut osittain vuoden 1995 aika-      turvaa tapaturmaisesti kuolleen henkilönjälkeen
720: na kansaneläkettä tai sitä vastaavaa muuta kan-       hautausavustuksen. Sama koskee liikenneva-
721: saneläkelaitoksen rahoittamaa etuutta, täyden         kuutusjärjestelmää.
722: hautausavustuksen määrästä vähennetään 1112              Yleisesti vallinneesta käsityksestä huolimatta
723: jokaiselta kuukaudelta, jolta eläkettä on makset-     meillä ei ole lainsäädännössä ollut kaikille kansa-
724: tu kuolemaa välittömästi edeltäneen vuoden            laisille tasapuolisesti kohdentuvaa hautausapu-
725: 1995 aikana.                                          järjestelmää.
726:    Hautausavustuksen poistamisesta arvioidaan            Perheelle kuolemantapauksesta aiheutuvat
727: syntyvän säästöä noin 25 miljoonaa markkaa            menot on tarkoitus korvata perhe-eläkejärjestel-
728: vuodessa nykyjärjestelmään verrattuna. Hau-           mällä ja työntekijöiden ryhmähenkivakuutusjär-
729: tausavustuksen saajia oli yhteensä 6 200 vuonna       jestelmän kautta.
730: 1994. Kuolemantapausten lukumäärän on ar-
731:      Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1995
732: 
733:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
734:                                             KK 232/1995 vp                                               3
735: 
736: 
737: 
738: 
739:                                         Till Riksdagens Talman
740: 
741:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            Begravningsbidraget har inte beviijats alla,
742: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-          även om förmånen på högst 4 435 mk som foik-
743: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-        pensionsanstalten betalar i iagstiftningen gått
744: man Esko Seppänen undertecknade spörsmål nr             under benämningen begravningsbidrag. Begrav-
745: 232:                                                    ningsbidraget har varit en sådan förmån som
746:                                                         återbetalas tili den efterievande maken eller
747:           Ämnar Regeringen slopa begravnings-           dödsboet i sådana fall då personen inte alls erhåi-
748:        bidraget som en av folkpensionsanstalten         lit foikpension eller motsvarande annan förmån
749:        beviljad förmån, och i så fall, hur mycket       som finansieras av foikpensionsanstalten eller
750:        sparas på detta sätt in på bidraget som          har erhållit sådan förmån under kortare tid än ett
751:        hittills har betalts ut tili de anhöriga vid     år omedeibart före dödsfallet. Om personen har
752:        oväntade dödsfall?                               iyft foikpension eller motsvarande annan förmån
753:                                                         som finansieras av foikpensionsanstalten under
754:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           minst ett år omedelbart före dödsfallet har inte
755: anföra följande:                                        något begravningsbidrag betaits. Begravningsbi-
756:                                                         drag har även betaits efter barn som aviidit före
757:     1 regeringens proposition tili riksdagen med        16 års ålder.
758: förs1ag tililagstiftning om socia1skyddsavgifter-           Begravningsbidraget har setts som en folkpen-
759: na år 1996 och folkpensionsansta1tens finansie-         sionsförmån genom viiken de inbetaiade folk-
760: ring (RP 103/1995 rd) föreslås att fo1kpensions-        pensionspremierna återbetaias i sådana fall då
761: premien skall s1opas för arbetstagare och pen-          personen har avlidit innan han har erhållit de
762: sionstagare från ingången av 1996. 1 ansiutning         förmåner som avses i folkpensionsiagen.
763: tili detta föresiås i regeringens proposition tili          1 vissa tilläggspensionssystem eniigt de iagar
764: riksdagen med försiag tili iagstiftning om revi-        som gäller arbetspension innefattas ett begrav-
765: dering av foikpensionssystemet (RP ii9/1995             ningsbidrag. Det finansieras i allmänhet genom
766: rd) att begravningsbidragssystemet som ingår i          premier som uppbärs av arbetsgivare och arbets-
767: foikpensionssystemet skall falla bort från in-          tagare. Begravningsbidragets belopp kan uppgå
768: gången av 1996. Detta skulle komma att gälla            tili högst tre gånger beloppet av förmånsiåtarens
769: personer som aviider 1.1.1996 eller senare. 1           pension. Förmånen kan även i viss utsträckning
770: fråga om personer som avlider innan lagen trä-          innefattas i pensionsskyddet eniigt sjömanspen-
771: der i kraft betaias begravningsbidrag eniigt den        sionssystemet. Arbetsgivarens och arbetstagar-
772: nu gällande 33 § foikpensionsiagen. Om perso-           nas sjukkassor kan också beviija sina mediem-
773: nen under 1995 deivis har erhållit foikpension          mar begravningsbidrag. Ä ven oiycksfallsförsäk-
774: eller motsvarande annan förmån som finansie-            ringssystemet tryggar begravningsbidrag efter en
775: ras av fokpensionsanstalten avdras från begrav-         person som dött genom oiycksfall. Det samma
776: ningsbidraget i/12 för varje månad för viiken           gäller trafikförsäkringssystemet.
777: pensionen fram tili dödsfallet har betaits under            Den allmänt rådande uppfattningen tili trots
778:  i995.                                                  har inte det begravningsbidragssystem som ingår
779:     1 och med siopandet av begravningsbidraget          i vår iagstiftning omfattat alla landets medborga-
780:  beräknas att en årlig inbesparing om ca 25 miij.       re på ett rättvist sätt.
781: mk görs jämfört med nuvarande system. Motta-                A vsikten är att de utgifter som drabbar en
782:  garna av begravningsbidrag uppgick 1994 tili           familj vid ett dödsfall skall ersättas inom ramen
783:  sammaniagt 6 200. Antalet dödsfall beräknas            för famiijepensionssystemet och arbetstagarnas
784: vara ungefår lika stort också under i996.               gruppiivförsäkringssystem.
785: 
786:      Helsingforsden 31 oktober 1995
787: 
788:                                                       Social- och häisovårdsminister Sinikka Mönkäre
789:                                                KK 233/1995 vp
790: 
791: Kirjallinen kysymys 233
792: 
793: 
794: 
795: 
796:                                       Aittoniemi: Suunnitelmista vangin karkaamisen kriminalisoinnin
797:                                           poistamiseksi rikoslaista
798: 
799: 
800:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
801: 
802:    Teot, joita yhteiskunta ei hyväksy, ovat laissa           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
803: kiellettyjä. Jos kieltoa ei ole laissa, teko on sallit-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
804: tu. Laissa olevaa kieltoa on tehostettu rangais-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
805: tussanktiolla. Näin on myös vangin karkaamisen            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
806: kohdalla. Se on laissa kielletty ja saatettu sank-
807: tion eli rangaistuksen alaiseksi.                                   Aikooko Hallitus muuttaa ja miiiä pe-
808:    Saatujen tietojen mukaan hallitus suunnittelee                rusteiiia rikoslakia siten, että vangin kar-
809: vangin karkaamisen dekriminalisointia rikoslais-                 kaaminen tehdään luvalliseksi poistamal-
810: sa. Jos tämä toteutuu, se yleisten periaatteiden                 la sitä koskeva rangaistussäännös rikos-
811: mukaan merkitsee sitä, että yhteiskunta hyväk-                   laista?
812: syy vangin karkaamisen eli tekee sen luvalliseksi.
813: Niin että siitä vain yrittämään ilman riskejä.
814: 
815:      Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1995
816: 
817:                                                Sulo Aittaniemi
818: 
819: 
820: 
821: 
822: 250261
823: 2                                           KK 233/1995 vp
824: 
825: 
826: 
827: 
828:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
829: 
830:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sesta määrätään kurinpitorangaistus. Suljetusta
831: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         vankilasta karkaamiseen suhtauduttaisiin peri-
832: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       aatteessa samalla tavalla kuin luvattomaan pois-
833: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        tumiseen avolaitoksesta, joka ei ole rangaista-
834: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         vaa, vaan johtaa hallinnollisessa järjestyksessä
835: n:o 233:                                              määrättävään suoritetun ajan menetykseen. Hal-
836:                                                       linnollisessa järjestyksessä määrättävä yksinäi-
837:           Aikooko Hallitus muuttaa ja millä pe-       syys ja suoritetun ajan menetys on tuomiois-
838:        rusteilla rikoslakia siten, että vangin kar-   tuimessa tuomittavaa rangaistusta tehokkaam-
839:        kaaminen tehdään luvalliseksi poistamal-       pi, koska se määrättäisiin ja pantaisiin täytän-
840:        la sitä koskeva rangaistussäännös rikos-       töön heti vangin tultua palautetuksi vankilaan.
841:        laista?                                        Rikoslakiprojektin ehdotuksen mukaan vangin
842:                                                       karkaaminen ei siten muuttuisi luvalliseksi, vaik-
843:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          ka rangaistussäännös kumottaisiin.
844: vasti seuraavaa:                                         Poliisin toimesta kiinniotettujen ja pidätetty-
845:                                                       jen luvattoman poistumisen rikosoikeudellinen
846:    Oikeusministeriössä valmistellaan hallituksen      arviointi on oikeuskäytännössä ollut horjuvaa.
847: esitystä oikeudenkäyttöä, viranomaisiaja yleis-       Tällaisia tekoja on pidetty toisinaan karkaami-
848: tä järjestystä vastaan tehtyjä rikoksia sekä suku-    sena tai haitantekona virkamiehelle, toisinaan
849: puolirikoksia koskeviksi säännöksiksi (RL 15, 16      rankaisemattomina. Rikoslakiprojektin ehdo-
850: ja 17 sekä 20 luku). Kolmea ensin mainittua           tuksen mukaan sellaiset poistumiset,joihin sisäl-
851: lukua koskevat ehdotukset perustuvat rikoslaki-       tyy vastustamista merkitseviä piirteitä (äkillinen
852: projektin vuonna 1992 julkaistuun mietintöön          pakoon juokseminen, poliisin toimittaman kiin-
853: (Oikeusministeriön lainvalmisteluosaston julkai-      niottamisen vaikeuttaminen tai poistuminen vas-
854: su 611992).                                           toin nimenomaista kieltoa), rangaistaisiin virka-
855:     Mainitussa rikoslakiprojektin mietinnössä eh-     miehen vastustamisrikkomuksena. Joissakin ta-
856: dotetaan, että rikoslain 16 luvun 11 b §:n sään-      pauksissa tekoon voitaisiin soveltaa poliisilain
857: nös, jossa säädetään rangaistus vangin karkaa-        51 §:ssä olevaa rangaistussäännöstä.
858: misesta, kumotaan. Kriminalisointi on kansain-           Edellä mainittu hallituksen esitys on tarkoitus
859: välisesti poikkeuksellinen. Sen kumoamista pe-        antaa eduskunnalle ensi keväänä, johon mennes-
860: rustellaan sillä, että kriminalisointi on turha,      sä tullaan ottamaan kantaa rikoslakiprojektin
861: koska riittävänä voidaan pitää, että karkaami-        edellä mainittuun ehdotukseen.
862: 
863:      Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1995
864: 
865:                                                                       Oikeusministeri Sauli Niinistö
866:                                              KK 233/1995 vp                                                3
867: 
868: 
869: 
870: 
871:                                           Tili Riksdagens Talman
872: 
873:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        ten anstalt skulle vara densamma som i fräga om
874: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          olovlig avvikelse från öppen anstalt, som inte är
875: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        straffbart, utan som leder tili förlust av redan
876: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmäl nr           avtjänad tid som bestäms i administrativ väg. 1
877: 233:                                                    administrativ ordning påförd disciplinär isole-
878:                                                         ring och förlust av redan avtjänad tid är en effek-
879:            Ämnar Regeringen ändra, och pä vilka         tivare påföljd än ett straff som utdöms av en
880:          grunder, strafflagen så att fängrymning        domstol, eftersom dessa päföljder enligt planerna
881:          görs tillätet genom att straffstadgandet       skall päföras och verkställas genast då fången har
882:          om detta stryks ur strafflagen?                sänts tillbaka tili fångelset. Enligt strafflagspro-
883:                                                         jektets förslag blir fängrymning således inte
884:   Som svar pä detta spörsmål får jag vördsamt           tillåtet trots att straffstadgandet upphävs.
885: anföra följande:                                            Den straffrättsliga bedömningen av personer
886:                                                         som gripits och anhållits av polisen och som
887:     Vid justitieministeriet bereds en regeringspro-     därefter avvikit olovligt har varit vacklande i
888: position om stadganden som gäller brott mot             rättspraxis. I vissa fall har man ansett att dylika
889: rättsskipningen, myndigheter och allmän ord-            gärningar utgör rymning eller hindrande av
890: ning samt sexualbrott (15, 16 och 17 samt 20 kap.       tjänsteman i utövande av tjänsten, medan de i
891: strafflagen). Förslagen som gäller de tre först         andra fall har lämnats obestraffade. Enligt
892: nämnda kapitlen baserar sig pä ett betänkande           strafflagsprojektets förslag skulle avvikelser som
893: av strafflagsprojektet som publicerades 1992            innehäller drag som innebär motständ (personen
894: (Justitieministeriets lagberedningsavdelnings pu-       springer plötsligt iväg eller försvårar gripande
895: blikation 6/1992).                                      som utförs av polisen eller avviker trots ett ut-
896:     1 nämnda betänkande av strafflagsprojektet          tryckligt förbud) bestraffas säsom förseelse som
897: föreslås att stadgandet i 16 kap. 11 b § strafflagen,   innebär hindrande av tjänsteman i utövande av
898: som stadgar straffför fängrymning, skall upphä-         tjänsten. I vissa fall skulle man pä gärningen
899: vas. Denna kriminalisering är i internationellt         kunna tillämpa straffstadgandet i 51 § polisla-
900: avseende exceptionell. Motiveringen för försla-         gen.
901: get om att stadgandet skall upphävas är att kri-            Avsikten är att avlåta den ovan nämnda reger-
902: minaliseringen är onödig, eftersom det kan anses        ingspropositionen tili riksdagen nästa vår. Före
903: tillräckligt att ett disciplinärt straff påförs för     detta kommer man att ta ställning tili strafflags-
904: rymningen. lnställningen tili rymning frän en slu-      projektets ovan nämnda förslag.
905: 
906:        Helsingforsden 27 oktober 1995
907: 
908:                                                                          Justitieminister Sauli Niinistö
909: 1
910: 1
911:  1
912:   1
913:   1
914:    1
915:     1
916:     1
917:      1
918:       1
919:       1
920:        1
921:         1
922:         1
923:          1
924:           1
925:           1
926:            1
927:             1
928:             1
929:              1
930:               1
931:               1
932:                1
933:                 1
934:                 1
935:                  1
936:                   1
937:                                             KK 234/1995 vp
938: 
939: Kirjallinen kysymys 234
940: 
941: 
942: 
943: 
944:                                    Aittoniemi: Toimenpiteistä kotimarkkinoiden elvyttämiseksi työlli-
945:                                        syystilanteen parantamiseksi
946: 
947: 
948:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
949: 
950:    Viennin hiipuessa positiivisen työllisyyskehi-     ja kysynnän kasvuun ja tätä kautta kotimarkki-
951: tyksen vaatima kasvu on etsittävä kotimarkki-         noiden elpymiseen.
952: noilta. Hallitus uskoo korkotason laskun jättä-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
953: vän ostovoimaa velkaisen käteen ja tätä kautta        tyksen 37 §:n I momenttiin viitaten esitän kun-
954: kulutuskysynnän kasvavan. Velallinen käyttää          nioittavasti   valtioneuvoston      asianomaisen
955: kuitenkin syntyvän pelivaran lainansa lyhennyk-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
956: siin tai sitten ostaa valtion obligaatioita, joiden
957: kautta kysynnän kasvuun ja yksityisiin inves-                    Onko Hallituksella hihassaan min-
958: tointeihin tarpeelliset varat imuroidaan kasva-               käänlaista todellista keinoa,jonka kautta
959: vassa määrin valtion lainanottoon kotimarkki-                 työllisyyden kannalta yhä tärkeämmiksi
960: noilta.                                                       käyvät kotimarkkinat saataisiin elpyvään
961:     Hallitus ei näin katsoen ole tehnyt yhtään po-            kehitykseen ostovoiman kasvun ja kulu-
962: sitiivista toimenpidettä,jokajohtaisi ostovoiman              tuskysynnän kautta?
963: 
964:      Helsingissä II päivänä lokakuuta I995
965: 
966:                                             Sulo Aittoniemi
967: 
968: 
969: 
970: 
971: 250261
972: 2                                          KK 234/1995 vp
973: 
974: 
975: 
976: 
977:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
978: 
979:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       pienille ja keskisuurille yrityksille uusien työnte-
980: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kijöiden rekrytoimiseksi. Lisäksi tehostetaan ak-
981: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tiivista työvoimapolitiikkaa -koulutus avain-
982: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       asemassa- sekä kaiken ohella vauhditetaan vie-
983: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        lä työvaltaisen rakennustoiminnan vilkastumis-
984: n:o 234:                                             ta. Työllisyysohjelma on mitoitettu siten, että se
985:                                                      on linjassa Suomen lähentymisohjelman kanssa.
986:           Onko Hallituksella hihassaan min-              Edustaja Aittoniemi peräänkuuluttaa todelli-
987:        käänlaista todellista keinoa,jonka kautta     sia keinoja kotimarkkinoiden elvyttämiseksi. Jos
988:        työllisyyden kannalta yhä tärkeämmiksi        edellä esitetyt eivät niitä ole, niin mitkä sitten?
989:        käyvät kotimarkkinat saataisiin elpyvään      Johdanto-osuudessaan edustaja Aittoniemi ehkä
990:        kehitykseen ostovoiman kasvun ja kulu-        huomaamattaan osuu olennaiseen asiaan: vaik-
991:        tuskysynnän kautta?                           ka ostovoimaa olisikin, sitä ei välttämättä ole
992:                                                      käytetty kulutukseen.
993:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              Näin on. Kotitaloudet ovat oppineet varovai-
994: taen seuraavaa:                                      siksi, ja vain luottamus parempaan tulevaisuu-
995:                                                      teen saa kulutuskysynnän liikkeelle. Jos tätä
996:    Kansanedustaja Aittoniemi vähättelee koron        luottamusta ei ole, on hihaässien vilauttelu tur-
997: laskun merkitystä kotitalouksien kulutuskysyn-       haa uhoamista.
998: nän kasvulle, ja kysyy, onko hallituksella min-          Kun velalliset ovat lamakautena käyttäneet
999: käänlaista todellista keinoa, jonka kautta työlli-   ostovoimansa pelivaran lainojen lyhentämiseen,
1000: syyden kannalta yhä tärkeämmiksi käyvät koti-        se on ollut järkevää ja viisasta. Kotitalouksien
1001: markkinat saataisiin elpyvään kehitykseen osto-      velkaantuneisuus onkin pienentynyt selvästi (v.
1002: voiman kasvun ja kulutuskysynnän kautta.             1992 kotitalouksien velat suhteessa käytettävissä
1003:    Hallitus toteaa heti aluksi, että sen valitsema   oleviin tuloihin runsaat 75 %, v. 1994 70% ja
1004: talouspoliittinen linjavalinta on viime aikoina      tänä vuonna arviolta enää 63 %) ja luonut yhä
1005: saanut varteenotettavaa kansainvälistäkin kii-       parempia edellytyksiä myös kulutuksen kasvulle.
1006: tosta, kun Suomen lähentymisohjelmaa tarkas-             Hallitus on yhtä mieltä edustaja Aittoniemen
1007: teltiin EU:n piirissä. Talouspolitiikan keskeisenä   kanssa, että työvoiman kysynnän lisäämiseksi on
1008: tavoitteena on turvata julkisen velkaosuuden         nyt elintärkeää saada liikkeelle kotimainen kulu-
1009: pieneneminen, matala inflaatio ja alhainen kor-      tus ja investoinnit. Lähivuosina liki puolet uusis-
1010: kotaso. Vain tätä kautta voimme päästä kestä-        ta työpaikoista syntyy valtiovarainministeriön
1011: vään talouskasvuun ja työttömyyden alenemi-          arvioiden mukaan yksityisellä palvelusektorilla.
1012: seen.                                                    Hallitus on tyytyväisyydellä pannut merkille,
1013:    Hallitus on johdonmukaisesti, askel askeleelta    että sen toteuttamajohdonmukainen talouspoli-
1014: toteuttanut valitsemaansa talouspoliittista lin-     tiikka on saanut positiivista vastakaikua markki-
1015: jaa. Ensin säästöpäätökset ja maltilliseen työ-      noilta ja valanut uskoa kotitalouksiin. Korkota-
1016: markkinaratkaisuun vaikuttaminen sekä viimek-        so on alenemassa ja kotitalouksien kuluttajaba-
1017: si hallituksen työllisyysohjelma, josta annetussa    rometritkin osoittavat kulutussuunnitelmien li-
1018: periaatepäätöksessä on esitetty ne suuntaviivat ja   sääntymistä. Työttömyysuhkaakaan ei pidetä
1019: keinot, joilla työttömyys puristetaan kuluvalla      enää niin suurena, kun työvoiman kysyntä on
1020: vaalikaudella puoleen.                               alkanut kasvaa.
1021:    Työllisyysohjelmassa korostetaan, että kestä-         Säästämisaste on jo kääntynyt laskuun, kun
1022: vän talouskasvun ohella työttömyyden puolitta-       mm. kestävien kulutustavaroiden kysyntä ja
1023: miseksi toteutetaan myös työmarkkinoiden ra-         matkailu ovat selvästi vilkastumassa. Tälle vuo-
1024: kenteellisia muutoksia sekä pienennetään työn-       delle osuvat kahdet veronpalautukset tuovat
1025: antajien välillisiä työvoimakustannuksia. Näillä     monelle merkittävän ostovoiman lisäyksen, joka
1026: toimenpiteillä luodaan edellytyksiä nimenomaan       suuntautuu enenevästi kotimaiseen kulutukseen.
1027:                                           KK 234/1995 vp                                            3
1028: 
1029:    Hitainta on ollut asuntomarkkinoiden elpy-       misen vauhdittamiseksi nimenomaan korjausra-
1030: minen. Vanhatkaan asunnot eivät käy riittävästi     kentamisen puolelle, jossa on ilmiselvää aktivi-
1031: kaupaksi, vaikka reaalihinnat ovat liki 20 % pit-   teettia.
1032: kän ajan tasapainotason alapuolella. Asunnon-          Toisaalta hallitus on myös ilmaissut valmiu-
1033: hankinta koetaan varsinkin nuorten lapsiperhei-     tensa aravalainojen myöntämisvaltuuden nos-
1034: den keskuudessa vielä liian isoksi projektiksi,     toon, jos vuokra-asuntojen lainakysyntä voimis-
1035: kun varmuus pysyvästä työpaikasta on yhä vä-        tuu nykyisestään. Kun yhä useampi asunnontar-
1036: häinen, ja toisaalta pankkien tarjoamat lainaeh-    vitsijoista haluaa kyselyjen mukaan asua muissa
1037: dot- niin korkojen kuin laina-aikojen osalta-       kuin omistusasunnoissa, ja muuttoliike kasvu-
1038: koetaan liian huonoiksi.                            keskuksiin lisääntyy arvioiden mukaan taas lähi-
1039:    Uusien omistusasuntojen liiketaloudellisesti     vuosina, vuokra-asunnoista voi suurimmissa
1040: kannattava rakentaminen lähtee käyntiin vasta       kasvukeskuksissa syntyä pulaa ellei kysynnän li-
1041: sitten kun uusien ja vanhojen asuntojen hintaero    säykseen varauduta ennakolta.
1042: pienenee. Sitä ennen uusien omistusasuntojen           Hallitus katsoo viime kuukausien toiminnal-
1043: rakentamisen elvyttäminen on kuin narulla työn-     laan luoneensa hyvät edellytykset kestävälle ta-
1044: töä. Sen vuoksi hallitus on työllisyysohjelmas-     louskasvulle ja työllisyyden kohenemiselle myös
1045: saan keskittänyt toimenpiteensä asuinrakenta-       kotimarkkinasektorilla.
1046: 
1047:      Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1995
1048: 
1049:                                                               Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
1050: 4                                            KK 234/1995 vp
1051: 
1052: 
1053: 
1054: 
1055:                                          Till Riksdagens Talman
1056: 
1057:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       samt sänker arbetsgivarnas indirekta personal-
1058: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         kostnader. Med hjälp av dessa åtgärder skapas
1059: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       förutsättningar uttryckligen för små och medel-
1060: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr          stora företag för rekrytering av nya arbetstagare.
1061: 234:                                                   Dessutom effektiveras den aktiva arbetskrafts-
1062:                                                        politiken- utbildningen står i en nyckelposition
1063:           Har Regeringen eventuellt några kon-         - och vidare försöker man få den arbetsintensi-
1064:        kreta åtgärder tili sitt förfogande för att     va byggnadsverksamheten att bli livligare. Sys-
1065:        hemmamarknaden, som håller på att bli           selsättningsprogrammet är dimensionerat så att
1066:        allt viktigare med tanke på sysselsätt-         det följer samma linje som Finlands konvergens-
1067:        ningen, skall stimuleras genom ökad köp-        program.
1068:        kraft och konsumtionsefterfrågan?                   Riksdagsman Aittoniemi efterlyser konkreta
1069:                                                        åtgärder för att hemmamarknaden skall stimule-
1070:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ras. Om inte de ovan anförda åtgärderna betrak-
1071: anföra följande:                                       tas som stimulerande, så vilka åtgärder är då
1072:                                                        sådana? 1 den inledande delen ber.ör riksdagsman
1073:    Riksdagsman Aittoniemi underskattar bety-           Aittoniemi kanske utan att märka det själv det
1074: delsen av en sjunkande ränta för en ökning av          väsentliga i frågan: fastän köpkraft eventuellt
1075: hushållens konsumtionsefterfrågan, och frågar,         finns, används den nödvändigtvis inte för kon-
1076: om regeringen har några konkreta åtgärder tili         sumtion.
1077: sitt förfogande för att hemmamarknaden, som                Det stämmer. Hushållen har lärt sig att vara
1078: med tanke på sysselsättningen håller på att bli allt   försiktiga, och endast om de tror på en bättre
1079: viktigare, skall stimuleras genom ökad köpkraft        framtid fås konsumtionsefterfrågan att röra på
1080: och konsumtionsefterfrågan.                            sig. Om denna tro på framtiden inte existerar, är
1081:     Regeringen konstaterar genast i början att         det bara onödigt skryt att dra fram några äss ur
1082: dess ekonomisk-politiska linjeval under den se-        ärmen.
1083: naste tiden har fått internationellt sett beaktans-        När gäldenärerna under recessionen har an-
1084: värt beröm, då Finlands konvergensprogram              vänt spelrummet i fråga om sin köpkraft tili
1085: granskades av EU. Ett av de centrala målen för         amortering av lån har detta varit förnuftigt och
1086: den ekonomiska politiken är tryggandet av en           klokt. Hushållens skuldsättning har blivit klart
1087: minskande offentlig skuldandel, en låg inflation       mindre (1992 var hushållens skulder i förhåliande
1088: och en låg räntenivå. Endast på detta sätt kan vi      tili tillbudsstående inkomster drygt 75 %, 1994
1089: uppnå en bestående ekonomisk tillväxt och en           var de 70 % och i år uppskattningsvis endast
1090: minskande arbetslöshet.                                63 %) och den har också skapat allt bättre förut-
1091:    Regeringen har konsekvent, steg för steg, ge-       sättningar för en stigande konsumtion.         .
1092: nomfört sin ekonomisk-politiska linje. Först fat-          Regeringen är enig med riksdagsman Aitto-
1093: tade regeringen beslut om inbesparingar och var        niemi om att det nu är livsviktigt att få i gång den
1094: med om att påverka den moderata arbetsmark-            inhemska konsumtionen och investeringarna för
1095: nadsuppgörelsen och nu senast har regeringen i         att efterfrågan på arbetskraft skall öka. Under de
1096: ett principbeslut som utfårdats i anknytning tili      närmaste åren uppstår nästan hälften av alla nya
1097: regeringens sysselsättningsprogram framställt de       arbetsplatser inom den privata servicesektorn
1098: riktlinjer och medel, med vilka arbetslösheten         enligt finansministeriets uppskattningar.
1099: under innevarande valperiod skall pressas ned tili         Regeringen har med tillfredsställelse lagt mär-
1100: hälften.                                               ke tili att dess konsekventa ekonomiska politik
1101:    1 sysselsättningsprogrammet framhävs att            har vunnit gehör på marknaden på ett positivt
1102: man, vid sidan om en bestående ekonomisk till-         sätt och regeringen har fått hushållen att se ljusa-
1103: växt, för att halvera arbetslösheten även genom-       re på framtiden. Räntenivån håller på att sjunka
1104: för strukturella ändringar på arbetsmarknaden          och t.o.m. hushåliens konsumentbarometrar vi-
1105:                                              KK 234/1995 vp                                            5
1106: 
1107: sar planer på en ökad konsumtion. Hotet om             prisskillnaden mellan nya och gamla bostäder
1108: arbetslöshet anses inte längre vara lika stort, då     blir mindre. Innan detta sker är det omöjligt att
1109: efterfrågan på arbetskraft har börjat växa.            stimulera byggandet av nya ägarbostäder. För
1110:    Sparandet har redan börjat avta i och med att       att få fart på bostadsbyggandet har regeringen i
1111: efterfrågan på bl.a. hållbara konsumtionsvaror         sitt sysselsättningsprogram uttryckligen koncen-
1112: och turistresor tydligt håller på att bli livligare.   trerat sina åtgärder på reparationsbyggande, där
1113: De två skatteåterbäringar som utbetalas i år inne-     det råder påtaglig aktivitet.
1114: bär för många att köpkraften avsevärt stiger och          Å andra sidan har regeringen också sagt sig
1115: att den i allt högre utsträckning är inriktad på       vara beredd att höja fullmakten att bevilja arava-
1116: inhemsk konsumtion.                                    lån, om efterfrågan på lån för hyresbostäder väx-
1117:    Stimuleringen av bostadsmarknaden har gått          er ytterligare. Då allt fler bostadsbehövande en-
1118: allra långsammast. Inte ens gamla bostäder har         ligt förfrågningar vill bo i andra än ägarbostäder
1119: sålts tillräckligt, fastän de reella priserna ligger   och flyttningsrörelsen tili tillväxtcentrumen en-
1120: närmare 20 % under jämviktsnivån på lång sikt. I       ligt uppskattningar ökar igen under de närmaste
1121: synnerhet unga barnfamiljer anser fortfarande          åren, kan det i de största tillväxtcentrumen upp-
1122: att ett bostadsköp är ett alltför stort projekt,       stå brist på hyresbostäder om man inte är förbe-
1123: eftersom man ännu inte kan vara helt säker på att      redd på en ökad efterfrågan.
1124: man har en bestående arbetsplats, och å andra              Regeringen anser att den genom sin verksam-
1125: sidan anses bankernas lånevillkor- både i fråga        het de senaste månaderna har skapat goda förut-
1126: om räntor och lånetider- vara alltför dåliga.          sättningar för en bestående ekonomisk tillväxt
1127:    Ett företagsekonomiskt sett lönsamt byggan-         och för en förbättrad sysselsättning även inom
1128: de av nya ägarbostäder kommer i gång först då          hemmamarknadssektorn.
1129: 
1130:      Helsingfors den l november 1995
1131:                                                                         Finansminister Iiro Viinanen
1132:                                            KK 235/1995 vp
1133: 
1134: Kirjallinen kysymys 235
1135: 
1136: 
1137: 
1138: 
1139:                                   Tahvanainen: Kuulovammaisten tulkkauspalveluista
1140: 
1141: 
1142: 
1143:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
1144: 
1145:    Suomessa pyritään tasavertaisuuteen ja kaik-      jotka tulkkaavat kuulevan opettajan viestit opis-
1146: kia kansalaisia oikeudenmukaisesti kohtelevaan       kelijalle. Vaikka mahdollisuus opiskelutulk-
1147: lainsäädäntöön. Kouluttautuminen on yksi tasa-       kaukseen on periaatteessa suotu, ei järjestelmä
1148: vertaisuuden toteuttamisen väline. Perustusla-       tunnu toimivan moitteettomasti. Monet kuulo-
1149: kimme takaa kaikille kansalaisille maksuttoman       vammaiset ovat joutuneet keskeyttämään opin-
1150: perusopetuksen.       Perustuslaissa määrätään       tonsa tai eivät ole voineet edes aloittaa opiskelu-
1151: myös, että jokaisella on oltava yhtäläinen mah-      aan, koska tulkkeja ja rahoitusta ei ole saatavilla.
1152: dollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeiden-   Näin ollen kuulovammaisten perustuslaissakin
1153: sa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta          turvattu oikeus saada yhtäläisesti myös muuta
1154: sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estä-       kuin perusopetusta ei toteudu kaikkialla Suo-
1155: mättä.                                               messa.
1156:    Kuulovammaiset ovat tulleet yhteiskunnalli-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1157: seen elämäämme yhä vahvemmin mukaan ja               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1158: mm. kouluttavat itseään yhä pidemmälle. Kuu-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1159: lovammaiset eivät ole enää pelkästään yhteis-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1160: kunnan tarjoamissa suojatyöpaikoissa eivätkä
1161: kouluta itseään ainoastaan vammaisille tarjo-                   Mitä Hallitus aikoo tehdä, että kuulo-
1162: tuissa oppilaitoksissa, vaan monet heistä opiske-            vammaisilla olisi yhtäläinen mahdolli-
1163: levat nykyään kuntien ja valtion ylläpitämissä               suus suorittaa perusopetuksen jälkeisiä
1164:  ammatillisissa oppilaitoksissa ja yliopistoissa.            opintoja kuin muilla kansalaisilla, ja
1165:     Kuulovammaisen opiskelua rajoittaa luon-                    kuinka Hallitus aikoo valvoa oikeuden
1166:  nollisesti hänen kielensä. Kuulovammaisille on~             toteutumista?
1167:  kin ollut tämän vuoksi tarjolla opiskelutulkkeja,
1168: 
1169:      Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1995
1170:                                          Säde Tahvanainen
1171: 
1172: 
1173: 
1174: 
1175: 250261
1176: 2                                           KK 235/1995 vp
1177: 
1178: 
1179: 
1180: 
1181:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
1182: 
1183:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        velvollisuus vuoden 1994 alusta lukien. Tulkki-
1184: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         palveluja on järjestettävä siten, että vaikeasti
1185: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kuulo- ja näkövammaisella on mahdollisuus saa-
1186: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tahvanai-        da vähintään 240 ja muulla lain tarkoittamalla
1187: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          henkilöllä vähintään 120 tulkintatuntia kalente-
1188: 235:                                                  rivuoden aikana. Mainitut tulkintatunnit ovat
1189:                                                       kuitenkin vähimmäismääriä, ja tästä poiketen
1190:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, että kuulo-      esimerkiksi opiskeluun liittyviä tulkkipalveluja
1191:        vammaisilla olisi yhtäläinen mahdolli-         järjestetään siinä laajuudessa kuin henkilö niitä
1192:        suus suorittaa perusopetuksen jälkeisiä        tarvitsee selviytyäkseen opinnoistaan.
1193:        opintoja kuin muilla kansalaisilla, ja            Vammaispalvelulain tulkkipalveluja koskeva
1194:           kuinka Hallitus aikoo valvoa oikeuden       säännös lähtee siitä, että kunnan on järjestettävä
1195:        toteutumista?                                  mainittuja palveluja, joten pelkästään kustan-
1196:                                                       nusten korvaus ei ole riittävä toimenpide. Kun-
1197:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           nalle on siis säädetty vastuu siitä, että tarvittavia
1198: taen seuraavaa:                                       palveluja on saatavilla. Palvelusuunnitelma,joka
1199:                                                       laaditaan tarvittaessa yhdessä vammaisen henki-
1200:    Kuulovammaiset voivat hakeutua opiskele-           lön ja hänen huoltajiensa kanssa, on keino, jolla
1201: maan ammatillisiin oppilaitoksiin ja korkeakou-       voidaan seurata palvelujen toteutumista ja palve-
1202: luihin vastaavalla tavalla kuin muutkin henkilöt,     lutarpeen muutosta.
1203: joilla on jatko-opintoihin oikeuttava kelpoisuus.        Vammaispalvelulain mukaisella muutoksen-
1204: Kuulovammaisilla henkilöillä ei ole erillistä kiin-   hakumahdollisuudella turvataan lain soveltami-
1205: tiötä ammatillisiin tai muihin oppilaitoksiin.        sen oikeellisuus kussakin yksittäistapauksessa.
1206: Kaikissa yliopistoissa ja korkeakouluissa on kui-        Vammaispalvelulain soveltamisessa yleisesti
1207: tenkin saatavilla vammaisille opiskelijoille eri-     on ollut kuntakohtaisesti joitakin eroja, eikä yh-
1208: tyisneuvontapalveluja. Ammatillisissa oppilai-        tenäistä käytäntöä kaikilta osiltaan vielä ole
1209: toksissa ja korkeakouluissa opiskelevien vam-         muodostunut. Kunnallinen työmarkkinalaitos
1210: maisten erityistarpeet otetaan huomioon myös          on kuitenkin laatinut yhteistyössä sosiaali- ja ter-
1211: yksilöllisissä opinto-ohjelmissa. Lisäksi suoma-      veysministeriön, Suomen Kuntaliiton sekä tulk-
1212: lainen viittomakieli on otettu muiden kotimais-       keja edustavan Erityisalojen toimihenkilöliiton
1213: ten kielten ohella Kotimaisten kielten tutkimus-      kanssa yleiskirjeen vaikeavammaisten tulkkipal-
1214: keskuksen tutkimuskohteeksi.                          veluista.
1215:    Vammaisuuden perusteella järjestettävistä             Sosiaali- ja terveysministeriö on myös kehot-
1216: palveluista ja tukitoimista annetulla lailla (380/    tanut 9.6.1995 päiväämällään kirjeellä lääninhal-
1217: 87),jäljempänä vammaispalvelulaki,ja sen nojal-       lituksia ensi tilassa ryhtymään ohjaus- ja valvon-
1218: la annetulla asetuksella pyritään parantamaan         tatoimenpiteisiin toimialueensa kuntien vam-
1219: vammaisten asemaaja käytännön mahdollisuuk-           maispalveluja koskevien soveltamisohjeiden ja
1220: sia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena      -käytännön saattamiseksi asiasta annettujen sää-
1221: yhteiskunnanjäsenenä sekä ehkäisemään ja pois-        dösten mukaisiksi.
1222: tamaan vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja               Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toi-
1223: esteitä.                                              mii perusturvalautakunta. Jos kunta ei ole järjes-
1224:    Kunnan on järjestettävä vammaispalvelulain         tänyt asukkailleen erityislaeissa tarkoitettuja
1225: 8 §:n nojalla vaikeavammaiselle henkilölle tulk-      palveluja maassa yleisesti hyväksytyn tason mu-
1226: kipalveluja, mikäli henkilö vammansa tai sairau-      kaisesti, ministeriö voi saattaa palvelujärjestel-
1227: tensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua         män asianmukaisuuden lautakunnan tutkitta-
1228: suoriutuakseen tavanomaisista elämän toimin-          vaksi. Jos lautakunta toteaa palvelujärjestelmäs-
1229: noista. Tulkkipalvelujen järjestäminen vaikea-        sä olevan kunnasta johtuvasta syystä vakavia
1230: vammaiselle henkilölle on ollut kunnan erityinen      puutteita, se voi antaa suosituksia palvelujärjes-
1231:                                             KK 235/1995 vp                                           3
1232: 
1233: telmän saattamiseksi asianmukaiselle tasolle. Li-     ministeriö ei katso aiheelliseksi tässä vaiheessa
1234: säksi sosiaali- ja terveysministeriö sekä läänin-     ryhtyä enemmälti toimenpiteisiin, koska vaikea-
1235: hallitukset viranomaisina valvovat ja ohjaavat        vammaisen henkilön oikeusturva opiskelemiseen
1236: osaltaan lain käytännön soveltamista.                 liittyvien tulkkipalvelujen osalta voidaan taata
1237:    Edellä esitettyyn viitaten sosiaali- ja terveys-   olemassa olevilla keinoilla.
1238:      Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1995
1239: 
1240:                                                                   Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
1241: 4                                           KK 235/1995 vp
1242: 
1243: 
1244: 
1245: 
1246:                                         Tili Riksdagens Talman
1247: 
1248:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      har möjlighet att få minst 240 och annan handi-
1249: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        kappad soma vses i lagen minst 120 tolkningstim-
1250: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      mar under ett kalenderår. Nämnda tolkningstim-
1251: man Tahvanainen undertecknade spörsmål nr             mar är dock minimiantal, och utöver dem ordnas
1252: 235:                                                  t.ex. tolktjänster i anslutning till studierna i den
1253:                                                       utsträckning vederbörande behöver för att klara
1254:           Vad ämnar Regeringen göra för att           studierna.
1255:        hörselskadade skall ha samma möjlighe-            Stadgandet i handikappservicelagen om tolk-
1256:        ter som övriga medborgare att genomfö-         tjänst utgär från att kommunen skall ordna
1257:        ra studier efter grundutbildningen, och        nämnda tjänster, och sålunda är enbart ersättan-
1258:           hur ämnar Regeringen övervaka att           det av kostnader inte en tillräcklig åtgärd. Kom-
1259:        denna rätt realiseras?                         munen ansvarar sålunda för att de behövliga
1260:                                                       tjänsterna finns tillgängliga. En serviceplan som
1261:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         vid behov görs upp tillsammans med den handi-
1262: anföra följande:                                      kappade och dem som vårdar honom eller henne
1263:                                                       är ett sätt att tillse att servicen fullföljs samt
1264:    Hörselskadade kan ansöka om studieplats vid        konstatera om ändringar inträtt i servicebehovet.
1265: yrkesläroanstalter och högsko1or på samma sätt           Med möj1igheten att söka ändring enligt han-
1266: som andra personer som har den behörighet som         dikappservicelagen tryggas en rättvis tillämpning
1267: krävs för fortsatta studier. Det finns ingen sär-     av lagen i varje enskilt fall.
1268: ski1d kvot för hörselskadade vid yrkes- eller an-        Tillämpningen av handikappservice1agen har i
1269: dra läroanstalter. Vid samtliga universitet och       allmänhet varit nägot olika i olika kommuner
1270: högskolor finns dock tillgång till särski1d rådgiv-   och ännu har en enhetlig praxis inte bildats till
1271: ningsservice för handikappade studerande. Spe-        alla delar. Kommunala arbetsmarknadsverket
1272: cialbehoven i fråga om handikappade som stude-        har dock i samarbete med social- och hälsovårds-
1273: rar vid yrkesläroanstalter eller högskolor beaktas    ministeriet, Finlands kommunförbund samt
1274: dessutom i de individuella studieprogrammen.          tjänstemannaförbundet för specialbranscher,
1275: Därtill har det finska teckenspråket vid sidan av     som representerar tolkarna, utfårdat ett cirkulär
1276: de andra inhemska språken tagits upp som ett          om tolktjänster för gravt handikappade.
1277: forskningsobjekt vid Forskningscentralen för de          Social- och hälsovårdsministeriet har också i
1278: inhemska språken.                                     ett brev av den 9 juni 1995 uppmanat länsstyrel-
1279:    Syftet med lagen om service och stöd pä grund      serna att så snart som möjligt vidta åtgärder för
1280: av handikapp (380/87), nedan handikappservice-        att genom styrning och övervakning ändra gäl-
1281: lagen, och den förordning som utfårdats med           lande anvisningar och praxis i fräga om handi-
1282: stöd av den är att förbättra de handikappades         kappservicen inom de kommuner som hör till
1283: ställning och praktiska möjligheter att leva och      deras verksamhetsområden sä att de överens-
1284: vara verksamma somjämbördiga medlemmar av             stämmer med gällande författningar.
1285: samhället samt att förebygga och undanröja olä-          I anslutning till social- och hälsovårdsministe-
1286: genheter och hinder som handikappet medför.           riet arbetar grundskyddsnämnden. Om den ser-
1287:    Enligt 8 § handikappservicelagen skall kom-        vice som avses i speciallagarna och som kommu-
1288: munen ordna tolktjänst för en gravt handikap-         nen ordnar för sina invånare inte når upp till den
1289: pad som på grund av sitt handikapp eller sin          allmänt godkända nivån i landet, kan ministeriet
1290: sjukdom nödvändigt behöver sädan service för          begära att nämnden undersöker servicesystemets
1291: att klara de funktioner som hör till normallivsfö-    ändamålsenlighet. Om nämnden anser att servi-
1292: ring. Ordnandet av tolktjänst för gravt handi-        cesystemet innehåller sädana allvarliga brister
1293: kappade har hört till kommunens särskilda skyl-       som beror på kommunen, kan den utfårda re-
1294: digheter fr.o.m. ingången av 1994. Tolktjänst         kommendationer om hur servicesystemet skall
1295: skall ordnas så att en svårt hörsel- och synskadad    ändras för att det skall nå upp till avsedd nivå.
1296:                                            KK 235/1995 vp                                           5
1297: 
1298: Social- och hälsovårdsministeriet samt länssty-      är motiverat att i detta skede vidta ytterligare
1299: relserna såsom myndigheter övervakar och styr        åtgärder, eftersom rättssäkerheten för gravt han-
1300: för sin dellagens tillämpning i praktiken.           dikappade vad gäller tolktjänster i samband med
1301:    Med hänvisning till det som anfOrts ovan an-      studier kan tryggas med befintliga medel.
1302: ser social- och hälsovårdsministeriet att det inte
1303: 
1304:      Helsingforsden 31 oktober 1995
1305: 
1306:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
1307:                                             KK 236/1995 vp
1308: 
1309: Kirjallinen kysymys 236
1310: 
1311: 
1312: 
1313: 
1314:                                    T. Pohjola ym.: Veneilyliivien käytön lisäämisestä
1315: 
1316: 
1317: 
1318:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
1319: 
1320:    Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto            Valistustyön rahoituksen kärsiessä on pelättä-
1321: ry:n keräämien ennakkotietojen mukaan oli ku-         vissä, että veneilyliivien käyttö vähenee entises-
1322: luvana vuonna kesän loppuun mennessä hukku-           tään ja vesiliikenteen hukkumiskuolemien luku-
1323: nut 80 henkilöä vesiliikenteessä. Kasvua edellis-     määrä nousee nykyisestä. Mikäli näin tapahtuu,
1324: vuoden vastaavasta ajasta oli noin 50%. Vesilii-      seuraukset ovat inhimillisesti raskaita ja myös
1325: kenteessä hukkuneet olivat lähes poikkeuksetta        kansantalouden ja julkisen talouden kannalta
1326: vesillä ilman veneilyliivejä. Veneilyliivien käyttö   haitallisia.
1327: olisi siten pelastanut arviolta 60 ihmishenkeä.          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1328:    Veneilyliivien käytön edistämisessä ja hukku-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
1329: misonnettomuuksien ehkäisemisessä on avain-           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1330: asemassa valistustyö. Valistustyön rahoittami-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1331: sessa on tärkeä osa ollut Oy Alko Ab:llä,joka on
1332: pyrkinyt valistustyön tukemisella vähentämään                    Onko Hallitus tietoinen, että veneily-
1333: alkoholista aiheutuvia haittoja. Oy Alko Ab                  liivien käyttöä edistävän valistustyön ra-
1334: -konserni tytäryhtiöineen on kuitenkin muuttu-               hoitus on vaarassa, ja
1335: massa normaaliksi liikeyritykseksi ja tässä yhtey-               mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
1336: dessä luopumassa alkoholipoliittisten valistus- ja           edistääkseen vesillä liikkuvien valistusta
1337:  muiden vastaavien tehtävien hoitamisesta.                   ja erityisesti veneilyliivien käyttöä?
1338: 
1339:      Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1995
1340: 
1341:            Tuija Pohjola                 Arja Ojala                     Janne Viitamies
1342: 
1343: 
1344: 
1345: 
1346:  250261*
1347: 2                                         KK 236/1995 vp
1348: 
1349: 
1350: 
1351: 
1352:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
1353: 
1354:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Turvallisesti vesillä liikkumisen puolesta on
1355: mainitussa tarkoituksessa, Te, Rouva Puhemies,      tehnyt valistustyötä myös toinen ryhmittymä,
1356: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     jossa Alko-Yhtiöiden lisäksi ovat mukana so-
1357: jäsenen vastattavaksi kansanedustajaT. Pohjo-       siaali- ja terveysministeriö, sisäasiainministeriön
1358: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        poliisiosasto, Suomen Uimaopetus- ja Hengen-
1359: n:o 236:                                            pelastusliitto ja Suomen Vakuutusyhtiöiden
1360:                                                     Keskusliitto. Kampanjointiryhmittymän noin
1361:            Onko Hallitus tietoinen, että veneily-   miljoonan markan vuotuisesta valistusmäärära-
1362:        liivien käyttöä edistävän valistustyön ra-   hasta Alko-Yhtiöt on rahoittanut lähes 90 pro-
1363:        hoitus on vaarassa, ja                       senttia.
1364:            mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          Tulevaisuudessa tilanne tulee näiltä osin
1365:        edistääkseen vesillä liikkuvien valistusta   muuttumaan. Vähittäismyyntimonopolia lu-
1366:        ja erityisesti veneilyliivien käyttöä?       kuun ottamatta Alko-Yhtiöt on luopumassa kai-
1367:                                                     kista      alkoholipoliittisista    toiminnoistaan
1368:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        1.5.1996 lukien. Alkoholitiedotusta, -valistusta
1369: vasti seuraavaa:                                    ja alkoholiin liittyvää terveyskasvatusta koske-
1370:                                                     via asioita ollaan siirtämässä sosiaali-ja terveys-
1371:    Veneilyn turvallisuusvalistusta koskevia kysy-   ministeriön alaisen Sosiaali- ja terveysalan tutki-
1372: myksiä hoitaa liikenneministeriön hallinnonalal-    mus- ja kehittämiskeskuksen yhteyteen. Toimin-
1373: la veneilyasiain neuvottelukunta yhdessä meren-     ta on tarkoitus rahoittaa valtion talousarviosta.
1374: kulkulaitoksen kanssa.                              Tätä koskeva alkoholilain muutosesitys on par-
1375:    Veneilyasiain neuvottelukunta on vuosittain      haillaan eduskunnan käsiteltävänä.
1376: monin tavoin kampanjoinut aktiivisesti ja näky-         Alkoholiin liittyvien yhteiskunnallisten kam-
1377: västi veneilyn turvallisuuden parantamiseksi ja     panjoiden sekä muun tiedotustoiminnan tulevai-
1378: hyvän veneilytavan edistämiseksi. Karupanjoit-      suus riippuu siitä, miten valtion talousarviossa
1379: ten aiheet ovat vaihtuneet, mutta valistus pelas-   tullaan jatkossa ohjaamaan varoja tähän tarkoi-
1380: tusliivien käytöstä on ollut mukana joka vuosi.     tukseen. Alkoholilain muutosesityksen peruste-
1381: Valistustyötä jatketaan edelleen samansuuntai-      luissa todetaan, että alkoholia koskevaan tutki-
1382: sena. Ensi kesän kampanjan suunnittelu on jo        mus-, tiedotus- ja valistustoimintaan sekä ter-
1383: aloitettu.                                          veyskasvatukseen tarkoitettu määräraha on
1384:    Parhaillaan veneilyasiain neuvottelukunta        vuonna 1996 tarkoitus pitää samalla tasolla kuin
1385: valmistelee myös veneilyturvallisuuden tavoite-     vuonna 1995. Vuonna 1997lain kustannusvaiku-
1386: ohjelmaa, joka on tarkoitus saada valmiiksi ensi    tukset olisivat edelleen arviolta samaa luokkaa
1387: vuoden alussa.                                      eli 50 miljoonaa markkaa.
1388: 
1389:      Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1995
1390: 
1391:                                                               Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
1392:                                               KK 236/1995 vp                                             3
1393: 
1394: 
1395: 
1396: 
1397:                                            Till Riksdagens Talman
1398: 
1399:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-             Upplysning för tryggande av säkerheten tili
1400: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           sjöss har även bedrivits av en annan grupp, där
1401: Iem av statsrådet översänt följande av riksdags-         förutom Alko-Bolagen även social- och hälso-
1402: man T. Pohjola m.fl. undertecknade spörsmål nr           vårdsministeriet, polisavdelningen vid inrikesmi-
1403: 236:                                                     nisteriet, Finlands Simundervisnings- och Liv-
1404:                                                          räddningsförbund och Finska Försäkringsbo-
1405:            Är Regeringen medveten om att finan-          lagens Centralförbund medverkar. Av kampanj-
1406:         sieringen av det upplysningsarbete som           gruppens årliga anslag på cirka en miljon mark
1407:         främjar användningen av flytvästar är i          för upplysningsarbete har närmare 90 % finan-
1408:         farozonen, och                                   sierats av Alko-Bolagen.
1409:            vad ämnar Regeringen göra för att öka            1 framtiden kommer situationen att förändras
1410:         upplysningen tili båtfolket och i synner-        i detta avseende. Med undantag för minutför-
1411:         het för att användningen av flytvästar           säljningsmonopolet kommer Alko-Bolagen att
1412:         skall öka?                                       upphöra med all alkoholpolitisk verksamhet
1413:                                                          fr.o.m. den 1 maj 1996. Alkoholinformationen
1414:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            och -upplysningen samt hälsofostran i anknyt-
1415: anföra följande:                                         ning tili alkohoi överförs på forsknings- och ut-
1416:                                                          vecklingscentralen för social- och hälsovården,
1417:     Frågor som gäller upplysning om säkerheten           som lyder under social- och hälsovårdsministe-
1418: till sjöss för dem som rör sig i fritidsbåtar sköts på   riet. A vsikten är att finansiera verksamheten
1419: trafikministeriets förvaltningsområde av delega-         med budgetmedel. Ett förslag till en sådan
1420: tionen för båtsportsärenden i samarbete med sjö-         ändring av alkohollagen behandlas som bäst i
1421: fartsverket.                                             riksdagen.
1422:     Delegationen för båtsportsärenden har varje             Hur framtiden kommer att se ut för samhäl-
1423: år drivit många slags aktiva och synliga kampan-         leliga kampanjer som behandlar alkoholfrågor
1424: jer för att förbättra säkerheten på sjön och främja      och för annan upplysningsverksamhet beror på
1425: båtvett. Temat för kampanjerna har växlat, men           hur ruedel för detta ändamål i fortsättningen
1426: upplysningen om flytvästar har ingått varje år.          beviljas i statsbudgeten. 1 motiveringen tili för-
1427: Upplysningsarbetet kommer att fortsätta enligt           slaget tili ändring av alkohollagen påpekas att
1428: samma riktlinjer. Planeringen av nästa sommars           avsikten är att hålla 1996 års anslag för forsk-
1429: kampanj har redan inletts.                               ning, information, upplysning och hälsofostran
1430:     Delegationen för bätsportsärenden förbereder         i anknytning till alkohoi på samma nivå som
1431: även som bäst ett målprogram för säkerhet tili           1995 års anslag. Lagens kostnadseffekter upp-
1432: sjöss bland båtfolket. Programmet är avsett att          skattas alltjämt ligga på samma nivå 1997, dvs.
1433: bli fårdigt i början av nästa år.                        50 milj. mk.
1434: 
1435:        Helsingfors den 1 november 1995
1436: 
1437:                                                                       Trafikminister Tuula Linnainmaa
1438:                                               KK 237/1995 vp
1439: 
1440: Kirjallinen kysymys 237
1441: 
1442: 
1443: 
1444: 
1445:                                      M. Koskinen ym.: Maatalouden ympäristötukiohjelman toteutumi-
1446:                                         sesta
1447: 
1448: 
1449:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
1450: 
1451:     Maatalouden perustukea maksetaan koko                   Kysynkin sitä, miksi maatalous ei ole hakenut
1452: maassa maatilan ympäristönhoito-ohjelmaan,               EU:n erityistukimuotoja, koska yleisesti ollaan
1453: lannoitukseen, kasvinsuojeluun, suojakaistoihin          sitä mieltä, että maatalouden aiheuttamat ongel-
1454: ja maatilalla syntyvien orgaanisten jätteiden            mat vesistölle ovat yleisesti tiedossa. Suurin osa
1455: kierrätykseen sekä maisemanhoitoon ja luonnon            ympäristöasiantuntijoista pitää kolmen metrin
1456: monimuotoisuuden säilyttämiseen liittyvistä toi-         suojavyöhykettä riittämättömänä, ja vesistöjen
1457: menpiteistä.                                             suojelun kannalta erityistuessa edellytetty 15
1458:     Maatalouden ympäristötukiohjelman avulla             metrin suojavyöhykealue nähdään riittävänä.
1459: voidaan myös oleellisesti vaikuttaa vesistöjen ti-       Leveämpi suojavyöhyke (15 metriä tai enem-
1460: laan. Esimerkiksi suojakaista tai piennar pysäyt-        män) edistäisi myös luonnon monimuotoisuutta.
1461: tää pellolta ojaan tai vesistöön kulkevan pintava-       Kun perustuenkin edellytyksenä on kyntämättö-
1462: lunnan sekä edistää tehokkaasti vesiensuojelua           män peltopinta-alan lisääminen, niin miksi ei ole
1463: tasaisilla peltoalueilla. Nyt saadun perustuen eh-       päädytty 15 metrin suojakaistoihin ja täten yli-
1464: tona on valtaojien varsille jätettävät noin yhden        määräistä peltopinta-alaa muutettu suojakais-
1465: metrin levyiset pientareetja purojen ja vesistöjen       toiksi? Suojakaistat taas voisi hyödyntää istutta-
1466: varsille sekä talousvesikaivojen ympärille vähin-        rualla metsää suojavyöhykkeelle.
1467: tään 3 metrin levyiset monivuotisen kasvillisuu-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1468: den peittämät suojakaistat.                              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
1469:     Edelleen maatalouden perustuen ehtona on,            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1470: että tilan pelloista vähintään 30 % sopimuskau-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1471:  den alussa tulee olla myös kasvukauden ulkopuo-
1472:  lella erikseen määriteltä vien kasvien tai kasvinjät-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1473:  teiden peittämää tai hyväksytyllä tavalla keven-               ryhtyä, että vesistöjä todella suojeliaan
1474:  netysti muokattua, jolloin kyntö ei olisi sallittua            maataloudelta ja että maatalous hyödyn-
1475:  (Maatalouden ympäristötukiohjelma s. 20).                      tää mahdollisuuden hakea erityistukea?
1476: 
1477:       Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1995
1478: 
1479:           Marjaana Koskinen                 Esa Lahtela                    Kari Rajamäki
1480:           Tuija Pohjola                     Jorma Rantanen                 Pia Viitanen
1481:           Janina Andersson                  Jorma Kukkonen                 Riitta Prusti
1482:           Kimmo Kiljunen                    Heikki Rinne                   Ilkka Joenpalo
1483:                                             Tarja Kautto
1484: 
1485: 
1486: 
1487: 
1488: 250261
1489: 2                                          KK 237/1995 vp
1490: 
1491: 
1492: 
1493: 
1494:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
1495: 
1496:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       viljelijältä tehokkaampia ympäristönsuojelutoi-
1497: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        menpiteitä edellyttäviä erityistukimuotoja,joista
1498: olette 12 päivänä lokakuuta 1995 päivätyn kir-       yksi on suojavyöhykkeiden perustaminen vesis-
1499: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     töjen varsille ja pohjavesialueille. Suojavyöhyk-
1500: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Marjaana          keiden tulee vesistöjen varsilla olla vähintään 15
1501: Koskisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         metriä leveitä.
1502: myksen n:o 237:                                         Viljelijät ovat keväällä 1995 hakeneet ympä-
1503:                                                      ristötuen perustukea varsin innokkaasti. Pelto-
1504:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       alatukia hakeneista viljelijöistä noin 81 % on ha-
1505:        ryhtyä, että vesistöjä todella suojeliaan     kenut ympäristötuen perustukea. Peltoalaan ver-
1506:        maataloudelta ja että maatalous hyödyn-       rattuna prosentti on todennäköisesti vielä suu-
1507:        tää mahdollisuuden hakea erityistukea?        rempi. Perustuen näin hyvällä kattavuudella saa-
1508:                                                      daan maatalouden ympäristönhoidossa ja -suo-
1509:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         jelussa aikaan todellinen muutos parempaan.
1510: vasti seuraavaa:                                        Erityistukimuotoja on haettu vuonna 1995
1511:                                                      yhteensä noin 9 000 kohteeseen. Hakemuksista
1512:    Euroopan yhteisöjen komissio on 10.10.1995        noin 600 koskee suojavyöhykkeen perustamista
1513: tehdyllä päätöksellä hyväksynyt Suomen ehdo-         ja hoitoa. Hakemusten kohdentumisen osalta
1514: tuksen maatalouden ympäristöohjelmaksi. Oh-          hyvänä voidaan pitää sitä, että paljon hakemuk-
1515: jelma käsittää kaikille viljelijöille tarkoitetun    sia on tehty esimerkiksi Varsinais-Suomen
1516: hehtaarikohtaisen perustuen, jonka saadakseen        alueelta, missä suojavyöhykkeiden tarve runsas-
1517: viljelijän on sitouduttava useiden ympäristön-       jokisella, tehokkaasti viljeliyllä alueella on suuri.
1518: hoito- ja -suojelutoimenpiteiden toteuttamiseen.        Maa- ja metsätalousministeriö tulee talven ja
1519: Yksi näistä on valtaojien varsille jätettävät noin   kevään 199 5-1996 aikana panostamaan erityi-
1520: metrin levyiset pientareet sekä purojen ja muiden    sesti ympäristötukeen liittyvään viljelijöiden
1521: vesistöjen varsille perustettavat, monivuotisen      koulutukseen, neuvontaan ja tiedottamiseen, jot-
1522: kasvillisuuden peittämät vähintään 3 metriä le-      ta tänä vuonna hyvin liikkeelle lähtenyt perus-
1523: veät suojakaistat. Tutkimusten mukaan nämä           tuenja erityistukimuotojen hakeminen tehostuisi
1524: vähentävät huomattavasti viljelyn aiheuttamaa        vuonna 1996.
1525: eroosiota. Ympäristötukiohjelma käsittää myös
1526: 
1527:      Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1995
1528: 
1529:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
1530:                                              KK 237/1995 vp                                             3
1531: 
1532: 
1533: 
1534: 
1535:                                          Tili Riksdagens Talman
1536: 
1537:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       stöd som förutsätter effektivare miljöskyddsåt-
1538: ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrivelse av den        gärder från odlarnas sida. En av dessa är anlägg-
1539: 12 oktober 1995 tili vederbörande medlem av            ningen av skyddszoner invid vattendrag och på
1540: statsrådet översänt följande av riksdagsman            grundvattenområden. Skyddszonerna invid vat-
1541: Marjaana Koskinen m.fl. undertecknade spörs-           tendrag skall vara minst 15 meter breda.
1542: mål nr 237:                                                Under våren 1995 har odlarna i rätt stor ut-
1543:                                                        sträckning ansökt om miljöbasstöd för jordbru-
1544:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         ket. Av de odlare som ansökt om åkerarealstöd
1545:        ta så att vattendragen verkligen skyddas        har ca 81 % anhållit om miljöbasstöd. 1 relation
1546:        för utsläpp från jordbruket och jordbru-        tili åkerarealen är procentandelen sannolikt
1547:        karna utnyttjar möjligheten att anhålla         ännu större. 1och med att basstödet är så vältäck-
1548:        om särskilt stöd?                               ande som det är, kan en verklig förändring tili det
1549:                                                        bättre åstadkommas beträffande miljövården
1550:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          och miljöskyddet inom jordbruket.
1551: anföra följande:                                           Olika former av specialstöd har 1995 sökts för
1552:                                                        sammanlagt ca 9 000 objekt. Av ansökningarna
1553:    Europeiska gemenskapernas kommission                gäller ca 600 grundande och skötsel av skyddszo-
1554: godkände i sitt beslut den 10 oktober 1995 Fin-        ner. Då det gäller ansökningarnas fördelning kan
1555: lands förslag tili miljöprogram för jordbruket.        det anses positivt att många ansökningar har
1556: Programmet tar upp det hektarbaserade grund-           inkommit från t.ex. Egentliga Finland, vars be-
1557: stödet som är avsett för alla odlare. För att erhål-   hov av skyddszoner är stort i och med att områ-
1558: la detta stöd måste odlaren förbinda sig att ge-       det har rikligt med vattendrag och där bedrivs
1559: nomföra ett flertal miljövårds- och miljöskydds-       effektiv odlingsverksamhet.
1560: åtgärder. En av dem är att lämna cirka en meter            Jord- och skogsbruksministeriet kommer med
1561: breda dikesrenar invid utfallsdiken och att anläg-     anknytning tili miljöstödet att under vintern och
1562: ga minst tre meter breda skyddsremsor med fler-        våren 1995-1996 satsa särskilt på utbildning,
1563: årig växtlighet invid bäckar och andra vatten-         rådgivning och information för odlarna så att
1564: drag. Enligt forskningar minskar dessa betydligt       ansökningarna om basstöd och olika former av
1565: erosion som odlingen vållar. Miljöstödspro-            Special stöd, som fått en bra start 1995, skall
1566: grammet tar också upp olika former av special-         kunna öka 1996.
1567: 
1568:      Helsingforsden 30 oktober 1995
1569: 
1570:                                                         Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
1571:                                                                                                                     j
1572:                                                                                                                 j
1573:                                                                                                             j
1574:                                                                                                         j
1575:                                                                                                     j
1576:                                                                                                 j
1577:                                                                                             j
1578:                                                                                         j
1579:                                                                                     j
1580:                                                                                 j
1581:                                                                             j
1582:                                                                         j
1583:                                                                     j
1584:                                                                 j
1585:                                                             j
1586:                                                         j
1587:                                                     j
1588:                                                 j
1589:                                             j
1590:                                         j
1591:                                     j
1592:                                 j
1593:                             j
1594:                         j
1595:                     j
1596:                 j
1597:             j
1598:         j
1599:     j
1600: j
1601:                                             KK 238/1995 vp
1602: 
1603: Kirjallinen kysymys 238
1604: 
1605: 
1606: 
1607: 
1608:                                    Aittoniemi: Eläkeindeksin uudesta laskentatavasta
1609: 
1610: 
1611: 
1612:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
1613: 
1614:     Hallitus on päättänyt, että eläkkeisiin tehdään      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1615: vuonna 1996 indeksitarkistukset. Uuden indek-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1616: sin mukaan alle 65-vuotiaille otetaan käyttöön        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1617: indeksi, jossa puolet perustuu palkkatuloihin,        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1618: puolet hintakehitykseen. Yli 65-vuotiaiden osal-
1619: ta taas hintojen vaikutus on 80 prosenttiaja palk-               Katsooko Hallitus, että käyttöön eh-
1620: kakehityksen 20 prosenttia. Laskentatavan kat-                dotettu uusi indeksikorotusmalli kohte-
1621: sotaan olevan epäedullinen 65 vuotta täyttäneil-              lee tasapuolisesti 65 vuotta täyttäneitä,
1622: le.                                                           johon ikäluokkaan kuuluvat sotiemme
1623:     Monestakin syystä elinkustannusten nousu                  veteraanit kokonaisuudessaan ja jossa
1624: ikääntyvillä, yli 65-vuotiailla on nopeampaa. Tä-             ikäluokassa elinkustannusten nousu
1625: hän ikäluokkaan kuuluvat myös kokonaisuudes-                  muun muassa lääkekustannusten vuoksi
1626: saan sotiemme veteraanit, jotka joutuvat asiassa              on nuorempia ikäluokkia nopeampaa?
1627: kaltoin kohdelluiksi, niin kuin monessa muussa-
1628: kin asiassa.
1629: 
1630:      Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1995
1631: 
1632:                                             Sulo Aittoniemi
1633: 
1634: 
1635: 
1636: 
1637: 250261
1638: 2                                         KK 238/1995 vp
1639: 
1640: 
1641: 
1642: 
1643:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
1644: 
1645:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      siin kaksi eri indeksiä. Nykyistä TEL-indeksiä,
1646: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       joka määräytyy puoliksi ansio- ja puoliksi hinta-
1647: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     tason muutoksen perusteella, sovellettaisiin edel-
1648: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittanie-      leen eläkepalkan laskennassa ja ansaittujen elä-
1649: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        keoikeuksien arvon tarkistamisessa. Indeksiä so-
1650: 238:                                                vellettaisiin myös maksussa oleviin eläkkeisiin 65
1651:                                                     ikävuoden täyttäruisvuoden loppuun asti. Tä-
1652:           Katsooko Hallitus, että käyttöön eh-      män jälkeen eläkkeisiin sovellettaisiin indeksiä,
1653:        dotettu uusi indeksikorotusmalli kohte-      jossa hintatason muutoksen osuus olisi 80% ja
1654:        lee tasapuolisesti 65 vuotta täyttäneitä,    ansiotason muutoksen osuus 20 %.
1655:        johon ikäluokkaan kuuluvat sotiemme             Työikäisten indeksitarkistukset säilyvät ny-
1656:        veteraanit kokonaisuudessaan ja jossa        kyisellä tasolla. Eläkeikäisten indeksitarkistuk-
1657:        ikäluokassa elinkustannusten nousu           set hidastuvat nykyisestä, jos palkkojen reaali-
1658:        muun muassa lääkekustannusten vuoksi         nen kehitys on positiivinen. Jos reaalipalkkojen
1659:        on nuorempia ikäluokkia nopeampaa?           kehitys on negatiivinen, eläkeikäisten indeksitar-
1660:                                                     kistukset ovat nykyistä parempia.
1661:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Kokonaisuudessaan tarkasteltuna työeläkkei-
1662: vasti seuraavaa:                                    den indeksitarkistuksiin sitoutuvia kustannuksia
1663:                                                     pienennetään. TEL-indeksitarkistukset sisältä-
1664:    Hallituksen esityksessä eduskunnalle yksityis-   vät kaikilla eläkkeensaajilla kuitenkin palkkata-
1665: alojen työeläkejärjestelmän uudistamista koske-     son reaalikasvuun sidotun osan.
1666: vaksi lainsäädännöksi on tavoitteena ollut työ-         Arvion mukaan työeläkkeet nousevat yli 65-
1667: eläkejärjestelmän tulevan rahoituksen turvaami-     vuotiailla noin 1,6 %. Hallitus on myös antanut
1668: nen kestävän eläkepolitiikan jatkumisen takaa-      eduskunnalle esityksen, jonka mukaan vakuute-
1669: miseksi. Ehdotuksilla turvataan työeläkejärjes-     tun kansaneläkevakuutusmaksu poistetaan ensi
1670: telmän rakenteet. Uudistuksella pyritään saa-       vuodelta ja sairausvakuutusmaksun porrastus ta
1671: maan aikaan työeläkemaksujen ja työeläke-etu-       lievennetään. Tämän johdosta arvioidaan eläke-
1672: jen välinen tasapaino 1990-luvun loppuvuosiksi      läisten ostovoiman suhteessa muuhun väestön-
1673: ja samalla huolehtimaan työeläkejärjestelmän        osaan säilyvän edelleen kohtuullisella tasolla.
1674: pidemmän aikavälin maksujen ja etujen tasapai-         Sairaudesta johtuvia erityiskustannuksia kor-
1675: nosta.                                              vaavat puolestaan muun muassa sairausvakuu-
1676:    Työeläkkeiden indeksijärjestelmää ehdote-        tuksen lääkekorvaukset sekä eläkkeensaajien
1677: taan muutettavaksi siten, että käyttöön otettai-    hoitotuki.
1678: 
1679:      Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1995
1680: 
1681:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
1682:                                              KK 238/1995 vp                                                3
1683: 
1684: 
1685: 
1686: 
1687:                                          Tili Riksdagens Talman
1688: 
1689:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             vån, skall fortfarande tillämpas vid beräkning av
1690: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande              den pensionsgrundande lönen och justering av
1691: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          värdet på pensionsrätterna. Indexet skall också
1692: dagsman Aittaniemi undertecknade spörsmål                tillämpas på redan påbörjande pensioner fram
1693: nr 238:                                                  tili slutet av det år då 65 års ålder uppnås. Däref-
1694:                                                          ter tillämpas ett index i vilket prisnivåförändring-
1695:           Anser Regeringen att den föreslagna            ens andel är 80 % och inkomstnivåförändringens
1696:        nya indexförhöjningsmodellen behandlar            andel är 20 %.
1697:        alla 65 år fyllda rättvist med tanke på att           Då det gäller personer i arbetsför ålder beva-
1698:        åldersklassen omfattar alla våra krigsve-         ras indexjusteringarna på nuvarande nivå. Index-
1699:        teraner och att levnadskostnaderna för            justeringarna som gäller personer i pensionsål-
1700:        personeri denna ålder på grund av bl.a.           dern blir långsammare än tidigare om reallöneut-
1701:        läkemedelskostnader stiger snabbare än            vecklingen är positiv. Om reallöneutvecklingen
1702:        för de yngre åldersklasserna?                     är negativ blir indexjusteringarna bättre än tidi-
1703:                                                          gare vad beträffar personer i pensionsåldern.
1704:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt                Som helhet betraktat minskas de kostnader
1705: anföra följande:                                         som är bundna tili indexjusteringen av arbetspen-
1706:                                                          sionerna. APL-indexjusteringarna innehåller
1707:     Syftet med regeringens proposition tili riksda-      dock för alla pensionstagare en del som är bun-
1708: gen med förslag tili revision av lagstiftningen om       den tili reallönetillväxten.
1709: den privata sektorns arbetspensionssystem var                Enligt uppskattning stiger arbetspensionerna
1710: att trygga finansieringen av arbetspensionssyste-        när det gäller personer över 65 år med 1,6 %.
1711: met för att garantera en fortsatt hållbar pensions-      Regeringen har också avlåtit ett proposition tili
1712: politik. Genom förslaget tryggas arbetspensions-         riksdagen enligt viiken de försäkrades folkpen-
1713: systemets struktur. Genom revideringen strävar           sionspremie slopas nästa år och differentieringen
1714: man efter att åstadkomma balans mellan premier           av sjukförsäkringspremien lindras. Av denna an-
1715: och förmåner under 1900-talets återstående år            ledning beräknas pensionärernas köpkraft i fort-
1716: och samtidigt sörja för att denna balans bibehålls       sättningen kunna bibehållas på en rimlig nivå i
1717: i arbetspensionssystemet på lång sikt.                   förhållande tili den övriga befolkningens.
1718:     Det föreslås att indexsystemet för arbetspen-            Särskilda kostnader på grund av sjukdom er-
1719: sioner ändras så att två olika index tas i bruk. Det     sätts bl.a. genom sjukförsäkringens läkemedels-
1720: nuvarande APL-indexet, som fastställs tili hälf-         ersättningar och vårdbidraget för pensionsta-
1721: ten på grundval av förändringen i lönenivån och          gare.
1722: tili hälften på grundval av förändringen i prisni-
1723: 
1724:      Helsingforsden 2 november 1995
1725: 
1726:                                                        Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
1727:                                               KK 239/1995 vp
1728: 
1729: Kirjallinen kysymys 239
1730: 
1731: 
1732: 
1733: 
1734:                                     Pulliainen ym.: Metsäntutkimuslaitoksen henkilöstöresurssien säi-
1735:                                         lyttämisestä nykyisellä tasolla
1736: 
1737: 
1738:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
1739:     Metsäntutkimuslaitos on ryhtynyt toimiin            son työttömyyttä ja elatusvelvollisten lukumää-
1740: henkilökuntansa vähentämiseksi. Hankkeen tii-           rää ei ole riittävästi otettu huomioon. Lisäksi
1741: moilta yhteistoimintaneuvottelut aloitettiin            irtisanominen uhkaa sellaisiakin henkilöitä, jot-
1742: 9.6.1995 ja irtisanomiset on suunniteltu toteutet-      ka ovat säästösuositusten mukaisesti vapaaeh-
1743: taviksi 15.10.1995 jälkeen. Kun henkilöstökehys-        toisesti tehneet osa-aikatyötä. Erityisesti tutki-
1744: tä on aiottu pienentää irtisanomisten kautta, on        joiden esittämiä säästösuunnitelmia ei ole halut-
1745: laitoksen sisäinen työskentelyilmapiiri pahasti         tu ottaa huomioon.
1746: järkkynyt. Tästä kertoo seuraava Metlan luotta-             Henkilöstön kohtelu ei aina ole ollut tasapuo-
1747: mushenkilöiden kuvaus tämän hetken tilantees-           lista. Yksilöityjä perusteita irtisanomisille ei ole
1748: ta:                                                     pystytty esittämään asianomaisten pyynnöistä
1749:     "Alun perin kaavailtiin lopetettavaksi 50           huolimatta. Myös julkista keskustelua on pyritty
1750: työntekijän tehtäviä. Heidän joukossaan oli 20          estämään.
1751: tutkijaa, mikä on noin kymmenen prosenttia tut-             Koska metsät ovat tärkeä taloudellinen ja
1752: kijakunnasta. Tällä hetkellä irtisanominen uh-          kulttuurillinen tekijä Suomessa, tulee keskeisim-
1753: kaa 30 työntekijää. Metsäntutkimuslaitoksen             pään metsäalan tutkimuslaitokseemme turvata
1754: henkilöstökehys on 700.                                 kannustavat työskentelyn edellytykset. Irtisano-
1755:     Irtisanomisen valmisteluun liittyy monia epä-       misista olisi odotettavissa työriitoja ja vastak-
1756: kohtia. Lakkautettavaksi suunnitellaan vaki-            kainasettelua, jotka olisivat haitallisia myös
1757: naisten pitkäaikaisten työntekijöiden tehtäviä.         maamme kansainväliselle maineelle."
1758:  Kuitenkin Metsäntutkimuslaitokseen on viime                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1759: vuosina palkattu uutta henkilökuntaa säästö-            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
1760: suositusten vastaisesti.                                kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1761:      Laitoksen johto esittää, että keskeisiltä tutki-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1762:  muksen painopistealoilta ei tehdä vähennyksiä.
1763:  Kuitenkin huomattava osa irtisanomisuhan alai-                   Aikooko Hallitus pysäyttää välittö-
1764: sista tutkijoista työskentelee painopistealoilla.               mästi Metsäntutkimuslaitoksen tutkija-
1765:      Metsäntutkimuslaitoksen julkisessa tiedotta-               ja muun henkilökunnan irtisanoruis-
1766:  misessa on ollut karkeita virheitä. On muun                    hankkeet ja selvityttää, voitaisiinko me-
1767:  muassa virheellisesti väitetty, että suunnitellut              nojen karsinta toteuttaa muutoin kuin
1768:  irtisanomiset kohdistuisivat henkilöihin, joille ei            henkilökuntaa irtisanomisten kautta vä-
1769:  ole löytynyt työtehtäviä tutkimuslaitoksessa.                  hentämällä?
1770:      Henkilöstön sosiaalista taustaa, kuten puoli-
1771: 
1772:      Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1995
1773: 
1774:                       Erkki Pulliainen                           Ola Rosendahl
1775:                       Eila Rimmi                                 Väinö Saario
1776:                                               Janne Viitamies
1777: 
1778: 
1779: 
1780: 
1781: 250261
1782: 2                                        KK 239/1995 vp
1783: 
1784: 
1785: 
1786: 
1787:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
1788: 
1789:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     Päätöksen ja siihen 28.8.1995 tehdyn tarkistuk-
1790: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      sen mukaan laitoksen toimintamenomomentilta
1791: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    patkattavaa henkilöstön määrää on tarkoitus
1792: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pulliaisen    pienentää vuoteen 1997 mennessä 60 henkilötyö-
1793: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       vuodella. Tavoitetta ei ole mahdollista toteuttaa
1794: 239:                                               pelkästään luontaisen poistuman kautta.
1795:                                                       Yhteistoimintamenettelyn käynnistämisen li-
1796:           Aikooko Hallitus pysäyttää välittö-      säksi asianjatkovalmistelussa on käyty neuvotte-
1797:        mästi Metsäntutkimuslaitoksen tutkija-      luja järjestöjen, luottamusmiesten ja viime vai-
1798:        ja muun henkilökunnan irtisanoruis-         heessa henkilökohtaisesti kaikkien irtisanotta-
1799:        hankkeet ja selvittää, voitaisiinko meno-   vien henkilöiden kanssa. Maa- ja metsätalousmi-
1800:        jen karsinta toteuttaa muutoin kuin hen-    nisteriö selvittää tahollaan henkilöstön uudel-
1801:        kilökuntaa irtisanomisten kautta vähen-     leensijoitusmahdollisuuksia.      Tämänhetkisten
1802:        tämällä?                                    tietojen mukaan noin 30 henkilön irtisanomiset
1803:                                                    tullaan toteuttamaan sen jälkeen, kun kaikki tar-
1804:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        vittavat neuvottelut on saatu päätökseen.
1805: taen seuraavaa:                                       Henkilöstön supistukset on tarkoitus kohdis-
1806:                                                    taa siten, että laitokselle annetut keskeisimmät
1807:    Metsäntutkimuslaitoksen henkilöstön supis-      tehtävät tulevat suoritetuiksi. Päällekkäisten toi-
1808: tamistarve johtuu valtion rahoitustilanteen hei-   mintojen karsiminen ulottuu laitoksen koko toi-
1809: kentymisestä ja säästöjen kohdentamisesta myös     mialueelle, jolloin myös tutkimuksen painoalat
1810: Metsäntutkimuslaitokseen. Laitoksen toiminta-      ovat tarkastelussa mukana.
1811: menomomentilta katettavien tutkimusmenojen            Pelkästään väliaikaisiin säästökeinoihin tur-
1812: taso oli laskenut vuodesta 1992 vuoteen 1995       vautuminenjohtaisi laitoksen toiminnan kannal-
1813: vajaat 20 %. Vuoden 1996 talousarvioesitys on      ta epätarkoituksenmukaiseen voimavarojen va-
1814: tutkimustoiminnan kannalta edelleen hieman         jaakäyttöön kaikilla tutkimusaloilla.
1815: kuluvaa vuotta niukempi.                              Metsäntutkimuslaitoksen toiminnan sopeut-
1816:    Koska valtiontalouden tila ei anna mahdolli-    taminen siten, että se kykenee täyttämään sille
1817: suuksia laitoksen rahoitustilanteen merkittävään   asetetut tärkeimmät tutkimuksellisetja muut toi-
1818: parantamiseen lähivuosina, on laitoksen toimin-    mintatavoitteet, edellyttää laitoksen henkilö-
1819: ta sopeutettava nykyisten rahoitusmahdolli-        määrän vähentämistä käynnistetyn sopeuttamis-
1820: suuksien mukaiselle tasolle.                       ohjelman mukaisesti. Rakenteellisten muutosten
1821:    Metsäntutkimuslaitoksen johtokunta teki         toteuttamista on laitoksen toimintaedellytysten
1822: 23.5.1995 periaatepäätöksen toiminnan sopeut-      palauttamisen kannalta pidettävä ensisijaisena
1823: tamisesta ja kehittämisestä vuosina 1995-1996.     ratkaisuna.
1824: 
1825:      Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1995
1826: 
1827:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
1828:                                           KK 239/1995 vp                                             3
1829: 
1830: 
1831: 
1832: 
1833:                                       Tili Riksdagens Talman
1834: 
1835:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     utveckling av verksamheten 1995-1996. Enligt
1836: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      beslutet och justeringen av beslutet 28.8.1995
1837: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    skall antalet anställda som avlönas från anslaget
1838: man Pulliainen m.fl. undertecknade spörsmål nr      under omkostnadsmomentet reduceras med 60
1839: 239:                                                årsverken fram tilll997. Enbart genom naturlig
1840:                                                     avgång kan målet inte uppnås.
1841:           Ämnar Regeringen omedelbart sätta             Förutom att samarbetsförfarande har inletts
1842:        stopp för planerna på att säga upp forska-   har den fortsatta beredningen av frågan dryftats
1843:        re och andra anställda vid Skogsforsk-       tillsammans med organisationer, förtroendemän
1844:        ningsinstitutet och utreda om utgifterna     och i sista skedet med samtliga uppsägningshota-
1845:        kunde minskas på något annat sätt än         de personligen. Jord- och skogsbruksministeriet
1846:        genom uppsägningar?                          utreder på sitt håll möjligheterna att omplacera
1847:                                                     personalen. Enligt de senaste uppgifterna kom-
1848:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       mer ca 30 personer att sägas upp sedan alla nöd-
1849: anföra följande:                                    vändiga förhandlingar är klara.
1850:                                                         Avsikten är att personalminskningen skall in-
1851:    Behovet att minska personalen vid Skogs-         riktas så att de centralaste uppgifte~pa vid Skogs-
1852: forskningsinstitutet beror på det försämrade        forskningsinstitutet kan skötas. Overlappande
1853: statsfinansiella läget som medför inbesparingar     funktioner gallras inom hela verksamhetsområ-
1854: även för Skogsforskningsinstitutet. De forsk-       det, varvid även de centrala forskningsområdena
1855: ningsutgifter som omfattas av institutets om-       ses över.
1856: kostnadsmoment hade sjunkit med knappa 20 %             Enbart temporära inbesparingsmetoder skulle
1857: från 1992 till 1995. 1 fråga om forskning är        leda tili ineffektiv användning av resurser inom
1858: budgetpropositionen för 1996 alltjämt något         samtliga forskningsområden, vilket inte är ända-
1859: stramare än budgeten för innevarande år.            målsenligt med tanke på institutets verksamhet.
1860:    Då statshushållningen inte medger någon              Att anpassa Skogsforskningsinstitutets verk-
1861: kännbar förbättring av institutets finansierings-   samhet så att det kan uppnå de viktigaste målen i
1862: läge under de närmaste åren, måste verksamhe-       fråga om forskning och övriga uppgifter innebär
1863: ten anpassas till existerande finansieringsmöj-     en personalminskning enligt anpassningspro-
1864: ligheter.                                           grammet. Med tanke på återställandet av verk-
1865:    Skogsforskningsinstitutets direktion fattade     samhetsförutsättningarna bör omstrukturering-
1866: 23.5.1995 ett principbeslut om anpassning och       en anses vara en nödvändig lösning.
1867: 
1868:      Helsingforsden 31 oktober 1995
1869: 
1870:                                                      Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
1871:                                             KK 240/1995 vp
1872: 
1873: Kirjallinen kysymys 240
1874: 
1875: 
1876: 
1877: 
1878:                                    Seppänen: Metsäntutkimuslaitoksen henkilöstöresurssien käytöstä
1879: 
1880: 
1881: 
1882:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
1883: 
1884:    Metsäntutkimuslaitoksesta (Metla) ollaan ir-       suositusten vastaisesti. Mitä ilmeisimmin Metlan
1885: tisanomassa henkilöstöä hyvin epämääräisinä           henkilöstöpolitiikkaa hoidetaan tavalla, joka
1886: perusteiila. Irtisanottaviksi on määritelty henki-    johtaa laitoksen sisäisiin konflikteihin.
1887: löitä, jotka toimivat tutkimuslaitoksen painopis-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1888: tealueilla, ja hämmästyttävällä tavalla irtisano-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1889: miset kohdistuvat noin 50-vuotiaisiin työnteki-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1890: jöihin. Heidän tilalleen ollaan ilmeisesti palkkaa-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1891: massa nuorempia työntekijöitä, mikä on valtion
1892: laitoksessa kestämätön henkilöstöpoliittinen toi-               Tietääkö Hallitus Metlan irtisanomis-
1893: mintatapa. Yksityinen työnantajakaan ei voisi                ten perustana olevat syyt, ja aikooko se
1894: näin menetellä. Tietojen mukaan Metlaan on vii-              ryhtyä toimenpiteisiin työrauhan palaut-
1895: me vuosina palkattu uutta henkilökuntaa säästö-              tamiseksi Metsäntutkimuslaitokseen?
1896: 
1897:      Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1995
1898: 
1899:                                             Esko Seppänen
1900: 
1901: 
1902: 
1903: 
1904: 250261
1905: 2                                         KK 240/1995 vp
1906: 
1907: 
1908: 
1909: 
1910:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
1911: 
1912:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Irtisanomisten perusteena ovat tuotannolliset
1913: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       ja taloudelliset syyt eivätkä henkilöstä johtuvat
1914: olette toimittanut valtioneuvoston asianomai-       syyt.
1915: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sep-          Henkilöstön supistukset on tarkoitus kohdis-
1916: päsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      taa siten, että laitokselle annetut keskeisimmät
1917: 240:                                                tehtävät tulevat suoritetuksi. Päällekkäisten toi-
1918:                                                     mintojen karsiminen ulottuu laitoksen koko toi-
1919:           Tietääkö Hallitus Metlan irtisanomis-     mialueelle, jolloin myös tutkimuksen painoalat
1920:        ten perustana olevat syyt, ja aikooko se     ovat tarkastelussa mukana. Lopulliset tutkijoi-
1921:        ryhtyä toimenpiteisiin työrauhan palaut-     den irtisanomisratkaisut tehdään hanketasoisen
1922:        tamiseksi Metsäntutkimuslaitokseen?          tarkastelun perusteella. Muihin henkilöstöryh-
1923:                                                     miin kuuluvien osalta ratkaisut perustuvat tulos-
1924:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         yksiköiden henkilötarvetarkasteluun. Irtisanot-
1925: taen seuraavaa:                                     taville tullaan antamaan irtisanomisperusteista
1926:                                                     kirjallinen muistio.
1927:    Metsäntutkimuslaitoksen henkilöstön supis-          Irtisanottavien henkilöiden tilalle ei tulla palk-
1928: tamistarve johtuu valtion rahoitustilanteen hei-    kaamaan uutta henkilöstöä. Pääsääntöisesti
1929: kentymisestäja säästöjen kohdentamisesta myös       kaikki sopeuttamisohjelman aikana vapautuneet
1930: Metsäntutkimuslaitokseen. Koska valtiontalou-       vakinaiset virat ja tehtävät on lakkautettu. Vält-
1931: den tila ei anna mahdollisuuksia laitoksen rahoi-   tämättömät tehtävät on hoidettu vakinaisen hen-
1932: tustilanteen merkittävään parantamiseen lähi-       kilöstöoja osin määräaikaisen työvoiman avulla.
1933: vuosina, on laitoksen toiminta sopeutettava ny-     Pysyviä tehtäviä pitkään hoitaneiden henkilöi-
1934: kyisten rahoitusmahdollisuuksien mukaiselle ta-     den palvelussuhteita on sopeuttamisohjelmasta
1935: solle.                                              riippumatta jouduttu vakinaistamaan, viime vai-
1936:    Metsäntutkimuslaitoksen johtokunta teki          heessa virkamieslain muutosten johdosta.
1937: 23.5.1995 periaatepäätöksen toiminnan sopeut-          Henkilöstön vähentäminen Metsäntutkimus-
1938: tamisesta ja kehittämisestä vuosina 1995-1996.      laitoksessa aiheuttaa ymmärrettävää huolta
1939: Päätöksen ja siihen 28.8.1995 tehdyn tarkistuk-     työntekijäkunnassa. Laitoksen työrauhan säilyt-
1940: sen mukaan laitoksen toimintamenomomentilta         täminen on edellytys sille, että laitos kykenee
1941: patkattavaa henkilöstön määrää on tarkoitus         mahdollisimman hyvin suoriutumaan sille anne-
1942: pienentää vuoteen 1997 mennessä 60 henkilötyö-      tuista tehtävistä. Sopeuttamisohjelman määrä-
1943: vuodella. Tavoitetta ei ole mahdollista toteuttaa   tietoinen toteuttaminen ja siitä aktiivinen tiedot-
1944: pelkästään luontaisen poistuman kautta. Tä-         taminen palauttavat parhaiten laitoksen talou-
1945: mänhetkisten tietojen mukaan laitoksesta tul-       dellisen ja henkisen toimintakyvyn sille asetettu-
1946: laan irtisanomaan noin 30 henkilöä.                 jen korkeiden vaatimusten edellyttämälle tasolle.
1947: 
1948:      Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1995
1949: 
1950:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
1951:                                             KK 240/1995 vp                                               3
1952: 
1953: 
1954: 
1955: 
1956:                                         Tili Riksdagens Talman
1957: 
1958:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           produktionen och det ekonomiska läget och inte
1959: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           tili personalen.
1960: medlem av statsrådet översänt följande av riks-           Avsikten är att personalminskningen skall in-
1961: dagsman Seppänen undertecknade spörsmål nr            riktas så att de centralaste uppgifte~pa vid Skogs-
1962: 240:                                                  forskningsinstitutet kan skötas. Overlappande
1963:                                                       funktioner gallras inom hela verksamhetsområ-
1964:            Känner Regeringen tili grunderna för       det, varvid även de centrala forskningsområdena
1965:         uppsägningarna vid Skogsforskningsin-         ses över. Frågan om uppsägning av forskare av-
1966:         stitutet och ämnar Regeringen vidta åt-       görs definitivt på basis av en granskning på pro-
1967:         gärder i syfte att återstäiia arbetsron vid   jektnivå. I fråga om övriga personalgrupper
1968:         institutet?                                   grundar sig avgörandena på personalbehovet vid
1969:                                                       resultatenheterna. De som blir uppsagda kom-
1970:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         mer att få en skriftlig promemoria om uppsäg-
1971: anföra följande:                                      ningsgrunderna.
1972:                                                           1 stället för dem som sägs upp anstäiis inte
1973:    Behovet att minska personalen vid Skogs-           någon ny personal. Alla ordinarie tjänster och
1974: forskningsinstitutet beror på det försämrade          fasta befattningar som blivit vakanta under tiden
1975: statsfinansieiia Iäget som medför inbesparingar       för anpassningsprogrammet har i regel indragits.
1976: även för Skogsforskningsinstitutet. Då statshus-      De nödvändiga uppgifterna har skötts av ordina-
1977: håiiningen inte medger någon kännbar förbätt-         rie personai och delvis av visstidsanställd arbets-
1978: ring av institutets finansieringsläge under de när-   kraft. Anställningsförhållandet för personer som
1979: maste åren, måste verksamheten anpassas tili ex-      länge skött fasta befattningar har trots anpass-
1980: isterande finansieringsmöjligheter.                   ningsprogrammet fått ordinarie status, vilket i
1981:    Skogsforskningsinstitutets direktion fattade       sista hand varit nödvändigt på grund av ändring-
1982: 23.5.1995 ett principbeslut om anpassning och         arna i statstjänstemannalagen.
1983: utveckling av verksamheten 1995-1996. Enligt              Det är förståeligt att personalminskningen vid
1984: beslutet och justeringen av beslutet 28.8. 1995       Skogsforskningsinstitutet bekymrar arbetstagar-
1985: skaii den personai som avlönas från anslaget          na. Bibehållen arbetsro är en förutsättning för att
1986: under omkostnadsmomentet reduceras med 60             institutets uppgifter skall kunna skötas så väl
1987: årsverken fram tili 1997. Enbart genom naturlig       som möjligt. Det bästa sättet att återställa institu-
1988: avgång kan målet inte uppnås. Enligt de senaste       tets ekonomiska och andliga funktionsförmåga
1989: uppgifterna kommer ca 30 anställda att sägas          tili den höga nivå uppgifterna kräver är att ge-
1990: upp.                                                  nomföra anpassningsprogrammet målmedvetet
1991:    Orsakerna tili uppsägningarna hänför sig tili      och aktivt informera om det.
1992: 
1993:        Helsingfors den 2 november 1995
1994: 
1995:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
1996:                                              KK 241/1995 vp
1997: 
1998: Skriftligt spörsmål241
1999: 
2000: 
2001: 
2002: 
2003:                                     U-M. Kukkonen m.fl.: Om tolkningen av EU:s direktiv om behörig-
2004:                                        het för trafikidkare
2005: 
2006: 
2007:                                          Tili Riksdagens Talman
2008: 
2009:     1 EES-avtalet ingick att EU:s direktiv Nr 77/      Sverige tillstånd, medan en finsk medborgare
2010: 796/EEG skulle tillämpas i Finland. Direktivet         som gjort det samma inte beviljas tillständ. Detta
2011: gäller ömsesidigt erkännande av utbildnings-,          kan ju inte vara meningen med EU:s direktiv.
2012: examens- och andra behörighetsbevis för utövare        Dessutom strider det totalt mot integrationens
2013: av gods- och persontransporter på väg och åtgär-       principer om fri rörlighet för mänskor.
2014: der för att underlätta för dessa att utöva sin rätt       Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
2015: tili etableringsfrihet. Trafikministeriets beslut av   ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
2016: den 9 juni 1994 (452/94) om verkställigheten av        ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
2017: det här direktivet behandlar alla EES-medborga-        följande spörsmål:
2018: re lika och ger dem samma rätt att åberopa den
2019: behörighet som tillkommer dem enligt direktivet.                 Med viiken motivering låter trafikmi-
2020:     Den 12 juni 1995 fattade dock trafikministe-              nisteriet finska medborgare komma i en
2021: riet ett nytt beslut (875/95) som innebär att enbart          sämre ställning än övriga EES-medbor-
2022: medborgare från ett annat EES-land än Finland                 gare,
2023: kan åberopa den här behörigheten. På det här                     anser Regeringen att det här stämmer
2024: sättet har trafikministeriet försatt finska med-              överens med EU:s direktiv och integra-
2025: borgare i en sämre ställning än övriga EES-med-               tionens ledande principer, och
2026: borgare. Nu måste myndigheterna bevilja en                       vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
2027: norsk sökande som skaffat sig behörighet i t.ex.              för att ändra på trafikministeriets beslut?
2028: 
2029:       Helsingforsden 13 oktober 1995
2030: 
2031:           Ulla-Maj Kukkonen               Gunnar Jansson                 Henrik Lax
2032:           Margareta Pietikäinen           Pehr Löv                       Raimo Tiilikainen
2033:           Eva Biaudet                     Klaus Bremer                   Ola Rosendahl
2034: 
2035: 
2036: 
2037: 
2038:  250261
2039: 2                                           KK 241/1995 vp
2040: 
2041: Kirjallinen kysymys 241                                                                     Suomennos
2042: 
2043: 
2044: 
2045: 
2046:                                   U-M. Kukkonen ym.: Liikenteenharjoittajan kelpoisuutta koskevan
2047:                                      EU :n direktiivin tulkinnasta
2048: 
2049: 
2050:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
2051: 
2052:    ETA-sopimuksessa sovittiin EU :n direktiivin     suuden hankkineelle norjalaiselle hakijalle, kun
2053: n:o 77/796/ETY soveltamisesta Suomessa. Di-         taas lupaa ei myönnetä samoin toimineelle Suo-
2054: rektiivi koskee maanteiden tavara- ja henkilölii-   men kansalaiselle. Tämähän ei voi olla EU:n
2055: kenteen harjoittajan tutkintotodistusten, todis-    direktiivin tarkoitus. Lisäksi se on täysin ristirii-
2056: tusten ja muiden muodollista kelpoisuutta osoit-    dassa henkilöiden vapaata liikkuvuutta koske-
2057: tavien asiakirjojen vastavuoroista tunnustamista    vien integraation periaatteiden kanssa.
2058: ja näiden liikkeenharjoittajien 1iikkeenperusta-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2059: misoikeutta edistäviä toimenpiteitä. Liikennemi-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2060: nisteriön tämän direktiivin täytäntöönpanosta 9     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2061: päivänä kesäkuuta 1994 antama päätös (452/94)       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2062: kohtelee kaikkia ETA-kansalaisia yhdenvertai-
2063: sestija antaa heille saman oikeuden vedota heille               Millä perusteilla liikenneministeriö
2064: direktiivin mukaan kuuluvaan kelpoisuuteen.                  sallii Suomen kansalaisten joutua muita
2065:    Liikenneministeriö teki kuitenkin 12 päivänä              ET A-kansa1aisia heikompaan asemaan,
2066: kesäkuuta 1995 uuden päätöksen (875/95),jonka                   katsooko Hallitus tämän olevan sopu-
2067: mukaan ainoastaan muun ETA-maan kuin Suo-                    soinnussa EU:n direktiivin ja integraa-
2068: men kansalaiset voivat vedota tähän kelpoisuu-               tion johtavien periaatteiden kanssa, ja
2069: teen. Tällä tavalla liikenneministeriö on asetta-               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2070: nut Suomen kansalaiset muita ETA-kansalaisia                 ryhtyä liikenneministeriön päätöksen
2071: heikompaan asemaan. Nyt viranomaiset joutu-                  muuttamiseksi?
2072: vat myöntämään luvan esim. Ruotsissa kelpoi-
2073: 
2074:     Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1995
2075: 
2076:           Ulla-Maj Kukkonen             Gunnar Jansson                 Henrik Lax
2077:           Margareta Pietikäinen         Pehr Löv                       Raimo Tiilikainen
2078:           Eva Biaudet                   Klaus Bremer                   Ola Rosendahl
2079:                                              KK 241/1995 vp                                               3
2080: 
2081: 
2082: 
2083:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
2084: 
2085:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          merkittävän paitsi taloudellisen mutta erityisesti
2086: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           ajallisen edun. Seurauksena oli se, että ruotsin-
2087: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         kielisen alalletulokoulutuksen järjestäminen
2088: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ulla-Maj           Suomessa alkoi näyttää mahdottomalta, koska
2089: Kukkosen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-            kursseille ei ilmoittautunut riittävästi oppilaita.
2090: myksen n:o 241:                                         Yrittäjäkurssin ensisijaisena tarkoituksena on
2091:                                                         antaa yrittäjälle valmiudet toimia liikenteenhar-
2092:            Millä perusteilla liikenneministeriö         joittajana Suomessa, ja voidaankin kysyä, mitä
2093:         sallii Suomen kansalaisten joutua muita         valmiuksia täällä harjoitettavaa liikennettä var-
2094:         ETA-kansalaisia heikompaan asemaan,             ten antaa Ruotsissa käyty kurssi, joka perustuu
2095:            katsooko Hallitus tämän olevan sopu-         sikäläisiin olosuhteisiin ja lainsäädäntöön.
2096:         soinnussa EU:n direktiivin ja integraa-             Edellä mainituista syistä liikenneministeriö
2097:         tion johtavien periaatteiden kanssa, ja         katsoi välttämättömäksi muuttaa kysymyksessä
2098:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         mainitun EU:n direktiivin n:o 77/796/ETY täy-
2099:         ryhtyä liikenneministeriön päätöksen            täntöönpanosta antamiaan kansallisia määräyk-
2100:         muuttamiseksi?                                  siä siten, että täällä asuvat henkilöt käyvät lii-
2101:                                                         kenneyrittäjäkurssit Suomessa eikä ammattitai-
2102:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            tovaatimusten kiertämistarkoituksessa muusta
2103: vasti seuraavaa:                                        jäsenvaltiosta hankittuja todistuksia hyväksytä.
2104:                                                         Päätöksellä pyrittiin palauttamaan täällä asu-
2105:     Maanteiden tavara- ja henkilöliikenteen har-        vien henkilöiden tasa-arvo kurssivaatimusten
2106: joittajan ammattiinpääsyä koskevissa EU:n di-           suhteen samoin kuin varmistamaan annettavan
2107: rektiiveissä (74/561/ETY ja 74/562/ETY) sääde-          koulutuksen jatkuvuus myös ruotsin kielellä.
2108: tään alalle pääsyn edellytyksiksi hyvä maine, riit-     Tällä hetkellä ruotsinkielisen koulutuksen ky-
2109: tävävakavaraisuus ja ammattitaito. Direktiiveis-        syntä on em. syistä vielä hyvin vähäistä, ja ilmei-
2110: sä määritelläänjäsenmaille vähimmäisvaatimuk-           sesti vasta ensi vuoden puolella tilanne on siinä
2111: set niiden kansallista täytäntöönpanoa silmällä         määrin normalisoitunut, että Suomessa voidaan
2112: pitäen. Ammattitaidon osalta direktiivien mu-           jälleen järjestää liikenneyrittäjäkoulutusta myös
2113: kainen vaatimus on pääsääntöisesti kirjallisen          ruotsin kielellä. Tarvittaessa koulutuksen saa
2114: kokeen hyväksyttävä läpäiseminen määritellyis-          tälläkin hetkellä ruotsin kielellä erityisjärjeste-
2115: sä liikenteen harjoittamiseen liittyvissä aihepii-      lyin.
2116:  reissä.                                                    Mm. kurssi- ja opetusvaatimusten kirjavuu-
2117:      Mainittujen direktiivien edellyttämä ammatti-      desta eri EU-maissa johtuu, että liikenneyrittä-
2118:  taitovaatimus on pantu Suomessa täytäntöön si-         jän ammattiinpääsyvaatimukset ovat parhail-
2119:  ten, että pääsääntönä on pakollinen liikenneyrit-      laan komissiossa selvitettävänä. Vaatimusten
2120:  täjäkurssi, jonka pituus on kotimaan tavaralii-        voidaan olettaa kautta linjan kiristyvän ja yhden-
2121:  kenteessä 140 tuntia ja henkilöliikenteessä 160        mukaistuvan. Direktiiviehdotus asiassa on odo-
2122:  tuntia. Kansainvälisen tavaraliikenteen harjoit-       tettavissa vielä tämän vuoden puolella. Liikenne-
2123:  tajalta vaaditaan vielä lisäksi 105 tuntia käsittävä   yrittäjäksi aikavalta edellytettävän ammattitai-
2124:  ulkomaan liikenneyrittäjäkurssi. Tällaisen lii-        don osalta liikenneministeriö pyrkii siihen, että
2125:  kenteen harjoittamiseen oikeuttavan liikennelu-        direktiivissä säädettäisiin yrittäjäkurssit pakolli-
2126:  van hakijalta edellytetään siten Suomessa yh-          siksi ja määriteltäisiin niiden vähimmäispituus,
2127:  teensä 7 viikon pituista kurssitusta. Ruotsissa        joka olisi mahdollisimman lähellä Suomessa nyt
2128:  liikenneyrittäjille tarkoitetun kurssin- "Eget på      noudatettavaa tasoa tai olisi sitä vaativampi.
2129:  väg" -pituus on 2 viikkoa.                             Tällä tavoin kansallisten määräysten kiertämi-
2130:      Kurssivaatimusten näinkin huomattava ero           nen, mikä ei ole ollut direktiivin tarkoitus ja mikä
2131:  Suomen ja Ruotsin välillä johti siihen, että var-      saattaa kansalaiset keskenään maan sisällä eriar-
2132:   sinkin Pohjanmaalla asuvat ruotsinkieliset alkoi-     voiseen asemaan, poistuisi kokonaan luonnollis-
2133:  vat käydä kursseilla Ruotsissa. He saivat tästä        ta tietä.
2134:       Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1995
2135: 
2136:                                                                   Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
2137: 4                                           KK 241/1995 vp
2138: 
2139: 
2140: 
2141: 
2142:                                          Tili Riksdagens Talman
2143: 
2144:    l det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       Sverige. De drog både ekonomisk och i synnerhet
2145: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         tidmässig nytta av detta. Följden var att det bör-
2146: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       jade verka omöjligt att ordna en svenskspråkig
2147: man Ulla-Maj Kukkonen m.fl. undertecknade              utbildning för dem som önskade inleda verksam-
2148: spörsmål nr 241:                                       het, eftersom det inte fanns tillräckligt många
2149:                                                        deltagare på kurserna. Det primära syftet för
2150:           Med viiken motivering låter trafikmi-        företagarkursen var att ge fårdigheter för att be-
2151:        nisteriet finska medborgare komma i en          driva transportverksamhet i Finland, och man
2152:        sämre ställning än övriga EES-medbor-           kan fråga sig vilka fårdigheter för att bedriva
2153:        gare,                                           transporter här ger en kurs i Sverige, som baserar
2154:           anser Regeringen att det här stämmer         sig på förhållanden och lagstiftning i Sverige.
2155:        överens med EU:s direktiv och integra-              Med anledning av ovan nämnda orsaker an-
2156:        tionens ledande principer, och                  såg trafikministeriet nödvändigt att ändra de na-
2157:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        tionella bestämmelser om tillämpningen av EU :s
2158:        för att ändra på trafikministeriets beslut?     direktiv nr 771796/EEG som nämns i spörsmålet,
2159:                                                        så att de personer som är bosatta här går på kurs
2160:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          för transportföretag i Finland, och så att de intyg
2161: anföra följande:                                       som är skaffade i en annan medlemsstat i syfte att
2162:                                                        kringgå yrkeskunnighetskrav inte godkänns. Be-
2163:     I EU-direktiven (74/561/EEG och 74/562/            slutet strävar efter att återställa jämlikhet för
2164: EEG) om rätt att yrkesmässigt bedriva nationella       personer som är bosatta här med avseende på
2165: och internationella gods- och persontransporter        kursfordringar, samt att säkerställa att utbild-
2166: på väg föreskrivs att den som önskar bedriva           ningen ges på svenska också i framtiden. För
2167: ovan nämnda transporter skall ha gott anseende,        närvarande är efterfrågan på svenskspråkig ut-
2168: tillräckliga ekonomiska resurser och uppfylla          bildning på grund av ovan nämnda skäl ännu
2169: kravet på yrkesmässig kompetens. 1 direktiven          mycket dålig, och tydligen först under nästa år
2170: föreskrivs minimikrav på deras nationella verk-        skall situationen normaliseras i den grad att det
2171: ställighet. 1 fråga om yrkesmässig kompetens           igen är möjligt att anordna svenskspråkig utbild-
2172: kräver direktiven i regel att man måste få god-        ning för transportföretag även i Finland. Vid
2173: känt i ett skrifligt prov i vissa ämnen som är         behov kan man få svenskspråkig utbildning även
2174: förknippade med transportföretag.                      nu genom speciella arrangemang.
2175:     Kravet på yrkesmässig kompetens som nämns              På grund av bl. a. mångfalden kurs- och ut-
2176: i ovan stående direktiv har i Finland verkställts så   bildningskrav i olika EU-länder utreder kommis-
2177: att man i regel måste genomgå en obligatorisk          sionen som bäst kraven som ställs på transportfö-
2178: kurs för transportföretag, vars längd är 140 tim-      retag för att få rätt att bedriva transporter. Kra-
2179: mar beträffande inhemska godstransporter och           ven kan väntas bli strängare och enhetligare.
2180: 160 timmar beträffande persontransporter.               Redan under detta år väntas direktivförslag i
2181: Dessutom måste den som skall bedriva interna-          ärendet. 1 fråga om yrkesmässig kompetens hos
2182: tionella godstransporter ytterligare delta i en        den som önskar bedriva transportverksamhet ef-
2183: kurs för utrikes transportföretag på 105 timmar.       tersträvar trafikministeriet att direktivet skall
2184: Den som ansöker om trafiktillstånd som berätti-        innehålla bestämmelser om obligatoriska kurser
2185: gar tili sådana transporter måste alltså delta i       för transportföretag och deras minimilängd, vil-
2186: kurser som totalt omfattar 7 veckor. 1 Sverige är      ket skulle vara så nära den nuvarande finländska
2187: längden på kursen "Eget på väg" för transportfö-       nivån som möjligt eller ännu högre. På detta sätt
2188: retag 2 veckor.                                        skulle man oå ett naturJigt sätt helt undvika
2189:     En så oass stor skillnad mellan Finland och        kringgående "av bestämmeiser, som inte var di-
2190: Sverige le.dcf.e tili det att i synnerhet de svensk-    rektivets syfte och som gör medborgare ojämlika
2191: språkiga i Osterbotten började delta i kurser i        inom ett land.
2192: 
2193:      Helsingforsden 6 november 1995
2194: 
2195:                                                                     Trafikminister Tuula Linnainmaa
2196:                                             KK 242/1995 vp
2197: 
2198: Kirjallinen kysymys 242
2199: 
2200: 
2201: 
2202: 
2203:                                    P. Leppänen: Eläintenjalostukseen liittyviin kokeisiin osallistuvien
2204:                                        oikeusturvasta
2205: 
2206: 
2207:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2208: 
2209:    Satu ja Markku Parantaisen tila Saarijärvellä                 Mistä aiheutuu perusteluissa mainitun
2210: on osallistunut TLK:n kolmirotukokeiluun. Sit-               tilan eläimissä esiintyvän taudin toteami-
2211: temmin on käynyt ilmi, että tilan sioissa esiintyy           sen viivästyminen, ja
2212: aivastustautia (P. multocida, toksinen muoto),                  miten asianomaisiiie voidaan hyvittää
2213: joka olisi peräisin sanotusta kokeilusta. Taudin             ne taloudelliset menetykset, joita on ai-
2214: selvittäminen on vienyt kohtuuttoman pitkän                  heutunut kokeiluun osallistumisesta,
2215: ajan, ja siitä on aiheutunut suuria talousvaikeuk-           sekä
2216: sia asianomaisille sekä lihaa käsitteleville henki-              miten voidaan huolehtia siitä, että vas-
2217: löille sairausoireita.                                       taavanlaisiin kokeiluihin osallistuneille ei
2218:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           koidu tulevaisuudessa samanlaisia ongel-
2219: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-              mia?
2220: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2221: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2222: 
2223:      Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1995
2224: 
2225:                                             Pekka Leppänen
2226: 
2227: 
2228: 
2229: 
2230: 250261
2231: 2                                           KK 242/1995 vp
2232: 
2233: 
2234: 
2235: 
2236:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2237: 
2238:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         käyttöön Jalostuspalvelun karjuasemalle Kaa-
2239: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          rinaanja 15 karjua välitettiin osuusteurastamoi-
2240: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        den kautta kolmirotukokeiluun osallistuviin
2241: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja P. Leppä-         emakkosikaloihin syys-lokakuussa 1990. Yksi
2242: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           näistä karjuista välitettiin Satu ja Markku Paran-
2243: 242:                                                   taisen tilalle. Emakot siirrettiin karanteenista
2244:                                                        Ralf Flenin tilalle Munsalaan, jossa niiden tar-
2245:            Mistä aiheutuu perusteluissa mainitun       koitus oli tuottaa hampshirerotuisia karjuja ris-
2246:        tilan eläimissä esiintyvän taudin toteami-      teytyskäyttöön kolmirotutuotantoa varten.
2247:        sen viivästyminen, ja                               Maaliskuussa 1991 Ralf Flenin jalostussika-
2248:           miten asianomaisille voidaan hyvittää        lassa todettiin sikojen aivastustauti. Eläintauti-
2249:        ne taloudelliset menetykset, joita on ai-       lain (55/80, muut. 809/92 ja 424/94) 8 §:n nojalla
2250:        heutunut kokeiluun osallistumisesta,            eläinlääkintäviranomaiset ryhtyivät heti toimen-
2251:        sekä                                            piteisiin taudin leviämisen estämiseksi muun
2252:           miten voidaan huolehtia siitä, että vas-     muassa kieltämällä välittömästi eläinten myymi-
2253:        taavanlaisiin kokeiluihin osallistuneille ei    sen ja siirtämisen tilalta. Sikojen aivastustauti
2254:        koidu tulevaisuudessa samanlaisia ongel-        kuului maa- ja metsätalousministeriön eläinlää-
2255:        mia?                                            kintäosaston antaman päätöksen (425/90) 3 §:n
2256:                                                        mukaan vastustettaviin eläintauteihin sellaisissa
2257:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            sikaloissa, jotka ovat liittyneet sikaloiden ter-
2258: taen seuraavaa:                                        veysvalvontaohjelmaan. Koska Flenin sikala oli
2259:                                                        mukana terveysvalvontaohjelmassa, sikala sa-
2260:    Tuottajain Lihakeskuskunta toi vuonna 1990          neerattiin myöhemmin maa- ja metsätalousmi-
2261: Ruotsista Suomeen yhteensä 49 hampshirero-             nisteriön eläinlääkintäosaston päätöksellä. Sa-
2262: tuista emakkoa ja karjua osuusteurastamoiden           malla eläinlääkintäviranomaiset yhdessä Tuot-
2263: kolmirotuprojektia varten. Karjujen käyttötar-         tajain Lihakeskuskunnan kanssa ryhtyivät varo-
2264: koituksena oli tuottaa kolmiroturisteytysporsai-       toimenpiteisiin niissä kolmirotukokeiluun osal-
2265: ta lihantuotantoon tiineyttämällä karjuilla en-        listuvissa sikaloissa, joihin oli välitetty hamp-
2266: simmäisen polven maatias- ja yorkshirerotuisia         shirerotuisia karjuja. Valtion eläinlääketieteelli-
2267: risteytysemakoita. Eläinten tuontiin vaadittiin        sen laitoksen ohjeiden mukaan kyseessä olevilla
2268: eräiden kotieläinten maahantuonnista annetun           tiloilla rokotettiin kaikki siat aivastustaudin va-
2269: lain (871173) ja eläintautien leviämisen ehkäise-      ralta. Myös Parantaisten tilan kaikki siat roko-
2270: misestä maahantuonnin yhteydessä annetun ase-          tettiin paikallisen kunnaneläinlääkärin toimesta
2271: tuksen (884/75) sekä tämän asetuksen nojalla           huhti-toukokuussa 1991. Tässä yhteydessä kun-
2272: annetun maa- ja metsätalousministeriön eläin-          naneläinlääkäri otti lisäksi Parantaisilie välite-
2273: lääkintäosaston päätöksen (46/81) nojalla maa-         tystä karjusta ja sen jälkeläisistä sierainnäytteitä
2274: ja metsätalousministeriön eläinlääkintäosaston         aivastustaudin varalta. Karjun sierainlimanäyte
2275: lupa. Maahantuonnissa noudatettiin kyseisen            tutkittiin valtion eläinlääketieteellisen laitoksen
2276: tuontiluvan ehtoja. Tuonnin ehtona oli muun            keskuslaboratoriossa Helsingissä kielteisin tu-
2277: muassa se, että maahantuojan oli maahantuon-           loksin. Tutkimustuloksen kunnaneläinlääkäri il-
2278: nin yhteydessä esitettävä rajaeläinlääkärille ruot-    moittaa välittäneensä Parantaisilie suullisesti.
2279: salaisen virkaeläinlääkärin antama todistus siitä,         Vuosina 1991-1994 paikallinen kunnan-
2280: ettei eläinten lähtötilalla ollut esiintynyt sikojen   eläinlääkäri ilmoittaa käyneensä Parantaisten ti-
2281: aivastustautia tuontia edeltävän vuoden aikana.        lalla vain muutaman kerran sikoja hoitamassa
2282: Maahantuonnin jälkeen eläimet olivat kuusi             muun muassa ripulin takia, mutta ei kertaakaan
2283: kuukautta eläinlääkintäviranomaisten valvo-            aivastustautiin liittyvien oireiden vuoksi. Kun-
2284: massa karanteenissa Alhaisissa. Karanteenin jäl-       naneläinlääkäri ei muista esimerkiksi nähneensä
2285: keen osa karjuista siirrettiin keinosiemennys-         Parantaisten sikalassa käyräkärsäisiä sikoja en-
2286:                                               KK 242/1995 vp                                                3
2287: 
2288: nen kuin tammikuussa 1995 eläinlääkintä- ja              dyttävä toimenpiteisiin taudin leviämisen estä-
2289: elintarvikelaitoksen sikataudeista vastaavan             miseksi ja hävittämiseksi, sekä sitä, että eläimen
2290: eläinlääkärin käynnin yhteydessä. Aivastustau-           omistajalla on tietyin eläintautilain 16-21 §:ssä
2291: din varalta kunnaneläinlääkäri otti Parantaisten         säädetyin edellytyksin oikeus saada valtion va-
2292: sioista näytteitä 3.11.1994 heidän otettua häneen        roista korvausta vahingoista, jotka ovat aiheutu-
2293: yhteyden sikojen huonon ruokahalun ja kasvun             neet taudin torjuntatoimenpiteistä. Harkittaessa
2294: vuoksi. Yhdessä yhdestätoista eläinlääkintä- ja          jonkin eläintaudin ottamista mukaan vastustet-
2295: elintarvikelaitoksen Seinäjoen aluelaboratorion          tavien eläintautien luetteloon otetaan huomioon
2296: tutkimasta sierainlimanäytteestä todettiin aivas-        taloudelliset yms. eläintautiasetuksen (601/80)
2297: tustautia aiheuttava bakteeri. Tutkimustulos val-        1 §:ssä mainitut seikat. Aivastustaudin mukaan
2298: mistui 14.12.1994. Tutkimuksen tekeminen kesti           ottamisella vastustettavien eläintautien luette-
2299: noin kaksi viikkoa normaalia kauemmin, koska             loon terveysvalvontaohjelmiin kuuluvissa sika-
2300: tutkimuksesta vastaava bakteriologi sairastui            loissa on nimenomaan pyritty turvaamaan mah-
2301: äkillisesti. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos lä-     dollisuus taudittoman eläinaineksen saamiseen.
2302: hetti noudattamaosa käytännön mukaan tiedon              Aivastustaudin laatu ja vaikutukset huomioon
2303: tuloksesta ainoastaan tutkimuksen tilaajalle eli         ottaen ei tautia ole katsottu tarkoituksenmukai-
2304: paikalliselle kunnaneläinlääkärille. Hän taas            seksi vastustaa viranomaistoimenpitein muissa
2305: luuli, että Parantaiset saisivat tiedon tuloksesta       sikaloissa. Terveysvalvontaohjelmaan kuuluvis-
2306: suoraan eläinlääkintä- ja elintarvikelaitokselta.        sa sikaloissa aivastustautia valvotaan tällä het-
2307: Aivastustaudin luonteesta johtuen ei sillä, mil-         kellä valvovan eläinlääkärin kliinisten tarkastus-
2308: loin Parantaiset saivat tutkimustuloksesta tie-          ten ja ternimaitotutkimusten sekä bakteriologis-
2309: don, ollut taudin ja eläinten hoidon kannalta            ten ja patologisanatomisten tutkimusten avulla.
2310: kuitenkaan merkitystä.                                   Aivastustautia ei edellä mainittua Ralf Flenin
2311:     Aivastustauti on sikojen tartuntatauti, jota         sikalassa todettua tapausta lukuun ottamatta ole
2312: tavataan ympäri maailman. Tauti ei leviä ihmi-           vuosiin havaittu terveysvalvontaohjelmaan kuu-
2313: siin. Tyypillisessä muodossaan tautiin liittyy sial-     luvissa sikaloissa. Sen sijaan terveysvalvontaoh-
2314: la aluksi aivastelua ja sierainverenvuotoja sekä         jelmaan kuulumattomissa sikaloissa tautia on
2315:  myöhemmin kärsän lyhenemistä ja jopa käänty-            esiintynyt.
2316:  mistä sivulle. Edeiiä kuvatut kliiniset oireet ovat        Sikaloiden terveysvalvontaohjelmaan liitty-
2317:  vahva merkki aivastustaudin esiintymisestä. Mi-         minen on vapaaehtoista, ja siihen voivat liittyä
2318:  kään oireista ei kuitenkaan yksinään ole tyypilli-      kaikki ne sikalat, jotka ovat valmiita noudatta-
2319:  nen pelkästään aivastustaudille, ja lievissä ta-        maan terveysvalvontaohjelman määräyksiä. Pa-
2320:  pauksissa diagnoosin tekeminen voi olla hyvin-          rantaisilJa olisi niin halutessaan ollut mahdolli-
2321:  kin vaikeaa. Lisäksi on mahdollista, että yksittäi-     suus liittyä terveysvalvontaohjelmaan, jolloin
2322:  nen sikala voi olla kuukausia ja jopa kaksikin          tiettyjä eläintauteja, mukaan lukien aivastus-
2323:  vuotta oireeton ilman, että tauti olisi hävinnyt        tauti, olisi vastustettu heidän sikalassaan viran-
2324:  sikalasta. Aivastustauti leviää sikalasta toiseen       omaistoimenpitein.
2325:  tavallisimmin nimenomaan oireettomien taudin-              Koska Parantaisten sikala ei kuulunut sikaloi-
2326:  kantajien mukana. Kasvatusolosuhteiiia on suu-          den terveysvalvontaohjelmaan, ei sikalaa valvot-
2327:  ri vaikutus tartuntojen yleisyyteen sikalassa. Eri-     tu säännöllisesti eläinlääkintäviranomaisten toi-
2328:  tyisesti eläinten hoidon laiminlyönti, huonot hy-       mesta aivastustaudin esiintymisen varalta. Ter-
2329:  gieeniset olosuhteet, riittämätön ilmanvaihto,          veysvalvontaohjelman ulkopuolisissa sikaloissa
2330:  suuri eläin tiheys, eri-ikäisten eläinten sekoittami-   eläinten terveydentilan seuraaminen on eläinten
2331:  nen ja muut taudit sikalassa lisäävät tehokkaasti       omistajan tehtävä. Karjaportin Jyväskylän teu-
2332:  tartuntojen määrää ja oireita.                          rastamon tarkastuseläinlääkärin mukaan Paran-
2333:      Aivastustauti on kuulunut ja kuuluu edelleen        taiset eivät esittäneet teurastamolle mitään epäi-
2334:  maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja        lyksiä sikalassa mahdollisesti esiintyvästä aivas-
2335:  elintarvikeosaston antaman päätöksen (426/93)           tustaudista. Parantaisten teurastamoon toimit-
2336:  3 §:n mukaan vastustettaviin eläintauteihin ai-         tamista sioista ei myöskään elävänä tarkastuk-
2337:  noastaan sellaisissa sikaloissa, jotka ovat liitty-     sessa eikä lihantarkastuksessa havaittu aivastus-
2338:  neet sikaloiden terveysvalvontaohjelmaan.               tautiin viittaavia kliinisiä eikä silmin havaittavia
2339:  Eläintaudin määritteleminen vastustettavaksi            patologisia muutoksia kuten käyräkärsäisyyttä.
2340:  eläintaudiksi merkitsee sitä, että eläinlääkintävi-     Jos tällaisia oireita olisi havaittu, olisi mahdoiii-
2341:  ranomaisten on eläintautilain 8 §:n mukaan ryh-         sesta näytteenotosta tarkastuseläinlääkärin mu-
2342: 4                                            KK 242/1995 vp
2343: 
2344: kaan neuvoteltu Parantaisten ja paikallisen kun-       maahantuotu eläin sairastuu vastustettavaan
2345: naneläinlääkarin kanssa. Parantaisten sikalassa        eläintautiin ennen kuin maahantuonnista on ku-
2346: todetun aivastustaudin tartuntalähteen selvittä-       lunut kuusi kuukautta, ellei voida todeta eläimen
2347: minen on käytännössä mahdotonta jo senkin              saaneen tartuntaa Suomessa. Edellä mainittu si-
2348: vuoksi, että tilalle on hankittu sikoja myös edellä    kojen maahantuonti on tapahtunut tuolloin voi-
2349: mainitun hampshirerotuisen karjun jälkeen. K y-        massa olleiden säädösten ja määräysten mukai-
2350: seessä olevien hampshirerotuisten sikojen totea-       sesti, ja eläinlääkintäosaston tuonnille asettamat
2351: minen aivastustaudin tartunnan lähteeksi Ralf          ehdot olivat sellaiset, että niillä pystytään mini-
2352: Flenin sikalan osalta on myös käytännössä mah-         moimaan eläintautien leviämisriski maahan-
2353: dotonta. Muissa kolmirotukokeiluun osallistu-          tuonnin yhteydessä.
2354: neissa sikaloissa RalfFlenin sikalaa lukuun otta-          Suomen Euroopan unioniin liittymisen jäl-
2355: matta ei aivastustautia ole todettu, mutta sen         keen on tilanne eläinten maahantuonnin osalta
2356: sijaan muissa terveysvalvontaohjelmiin kuulu-          muuttunut siten, ettei esimerkiksi sikojen tuon-
2357: mattomissa sikaloissa tautia on esiintynyt.            tiin jostain toisesta EU:n jäsenmaasta Suomeen
2358:     Kolmirotukokeiluun maa- ja metsätalousmi-          voida enää vaatia eläinlääkintä- ja elintarvike-
2359: nisteriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosasto ei ole   osaston lupaa. Osasto ei voi siten asettaa maa-
2360: ollut osallisena muulla tavalla kuin myöntämällä       hantuonnille erityisiä ehtoja, vaan eläinten maa-
2361: Tuottajain Lihakeskuskunnalle sen pyynnöstä            hantuoja vastaa siitä, että maahantuonnissa
2362: luvan tuoda hampshirerotuisia sikoja Ruotsista         noudatetaan neuvoston direktiivin 64/432/ETY
2363: Suomeen ja määräämällä tuonnille ehdot. Eläin-         vaatimuksia, ja siitä, että eläimet ovat terveitä.
2364: ten maahantuontiin liittyy aina riski, jota on py-     Eläinten terveydentilan varmistamiseksi maa-
2365: ritty tuontiehdoilla minimoimaan mutta jota ei         hantuojana samoin kuin eläinten ostajalla Suo-
2366: pystytä täysin poistamaan. Tämä seikka on otet-        messa on aina mahdollisuus kustannuksellaan
2367: tu huomioon myös eläintautilain korvauspykäliä         vaatia eläimet tutkittaviksi eläintautien varalta
2368: säädettäessä, sillä lain 21 §:n 3 momentin mu-         joko lähtömaassa tai Suomessa.
2369: kaan laissa säädettyjä korvauksia ei makseta, jos
2370:      Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1995
2371: 
2372:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
2373:                                             KK 242/1995 vp                                              5
2374: 
2375: 
2376: 
2377: 
2378:                                          Tili Riksdagens Talman
2379: 
2380:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        av dessa galtar förmedlades till Satu och Markku
2381: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         Parantainens gård. Suggorna transporterades ef-
2382: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-       ter karantäntiden tili Ralf Flens gård i Munsala,
2383: man P. Leppänen undertecknade spörsmå1 nr              där det var meningen att de skulle producera
2384: 242:                                                   galtar av hampshireras att användas vid inkors-
2385:                                                        ning för produktion av trerasdjur.
2386:           Hur kommer det sig att konstaterandet           1 mars 1991 konstaterades nyssjuka hos Ralf
2387:        av sjukdomen hos djuren på den gård som         Flens avelssvin. Med stöd av 8 § lagen om djur-
2388:        nämns i motiveringen dröjde, och                sjukdomar (55/80, ändr. 809/92 och 424/94) vid-
2389:           hur kan de som saken gälier gottgöras        tog veterinärmyndigheterna genast åtgärder för
2390:        för de ekonomiska för1uster som de1ta-          att hindra sjukdomens spridning, bl.a. genom att
2391:        gandet i försöket har medfört, och              omedelbart förbjuda försäljning och bortförande
2392:           hur kan man se tili att personer som         av djur från gården. Nyssjuka hörde enligt 3 § i
2393:        deltar i försök av motsvarande s1ag inte        jord- och skogsbruksministeriets veterinäravdel-
2394:        åsamkas 1iknande prob1em i framtiden?           nings beslut (425/90) till de djursjukdomar som
2395:                                                        skulle bekämpas i svingårdar som anslutit sig tili
2396:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt          hälsokontrollprogrammet för svingårdar. Efter-
2397: anföra fö1jande:                                       som Flens svingård ingick i hälsokontrollpro-
2398:                                                        grammet sanerades svinstallet senare genom be-
2399:     Producenternas Köttcentraliag importerade          slut av jord- och skogsbruksministeriets veteri-
2400: 1990 sammanlagt 49 suggor och ga1tar av hamp-          näravdelning. Samtidigt vidtog veterinärmyn-
2401: shireras från Sverige för att användas i andels-       digheterna tillsammans med Producenternas
2402: s1akteriernas trerasprojekt. A vsikten var att med     Köttcentrallag försiktighetsåtgärder på de svin-
2403: hjälp av galtarna producera treraskorsningsgri-        gårdar som ingick i trerasförsöket och tili vilka
2404: sar för köttproduktion genom att använda galt-         galtar av hampshireras hade förmedlats. Enligt
2405: sperman tili sådana suggor som var en korsning i       statens veterinärmedicinska anstalts anvisningar
2406: första ledet melian 1antras och yorkshireras. Tili-    vaccinerades alla svin på dessa gårdar mot nys-
2407: stånd av jord- och skogsbruksministeriets veteri-      sjuka. Också på Parantainens gård vaccinerade
2408: näravde1ning krävdes för djurimporten med stöd         den lokala kommunalveterinären alla svin i april-
2409: av lagen om införsel av vissa husdjur (871/73) och     maj 1991. Samtidigt tog kommunalveterinären
2410: förordningen om förhindrande av djursjukdo-            dessutom med avseende på nyssjuka prov ur näs-
2411: mars spridning i samband med import (884/75)           borrarna på den galt som hade förmedlats tili
2412: samt det beslut av jord- och skogsbruksministeri-      gården och på dess avkomma. Provet på slem ur
2413: ets veterinäravde1ning (46/81) som utfårdats med       galtens näsborrar undersöktes vid statens veteri-
2414: stöd av förordningen. Vid importen iakttogs vili-      närmedicinska anstalts centrallaboratorium i
2415: koren för importtillståndet i fråga. Ett av import-    Helsingfors och resultatet var negativt. Kommu-
2416: villkoren bestod i att importören vid importen         nalveterinären uppger sig ha underrättat Satu
2417: för gränsveterinären skulie uppvisa ett intyg av       och Markku Parantainen muntligen om testre-
2418: en svensk tjänsteveterinär där det försäkrades att     sultatet.
2419: nyssjuka inte hade förekommit i avgångsbesätt-            Under 1991-1994 har den lokala kommunal-
2420: ningen under det år som föregick importen. Efter       veterinären enligt uppgift besökt Parantainens
2421: importen hölls djuren i karantän i Vittisbofjärd i     gård några få gånger för att sköta svinen, bl.a. på
2422:  sex månader under veterinärmyndigheternas till-       grund av diarre, men inte en enda gång på grund
2423: syn. Efter karantänen förflyttades en del av           av symtom på nyssjuka. Kommunalveterinären
2424: galtarna tili A velstjänsts galtstation i S:t Karins   har t.ex. inget minne av att ha sett svin med
2425:  för seminanvändning och 15 galtar förmedlades i       krokigt tryne på Parantainens svingård före ja-
2426:  september-oktober 1990 via andelsslakterierna         nuari 1995, då den för svinsjukdomar ansvarige
2427:  till de suggstallar som deltog i trerasförsöket. En   veterinären vid anstalten för veterinärmedicin
2428: 6                                            KK 242/1995 vp
2429: 
2430: och livsmedel besökte gården. Kommunalveteri-           hindra att sjukdomen spider sig och för att utrota
2431: nären tog prov med avseende på nyssjuka på Satu         den samt att ägaren av djuret under vissa förut-
2432: och Markku Parantainens svin 3.11.1994 efter att        sättningar som anges i 16-21 §§ lagen om djur-
2433: de hade kontaktat honom för att svinen hade             sjukdomar har rätt att av statens medel få ersätt-
2434: dålig aptit och växte långsamt. Ett av de elva prov     ning för de skador som åtgärderna för bekämp-
2435: på slem ur näsborrarna som undersöktes vid an-          ning av sjukdomen medfört. När man överväger
2436: staltens för veterinärmedicin och livsmedel regio-      om någon sjukdom skali tas med i förteckningen
2437: nala laboratorium i Seinäjoki konstaterades             över sjukdomar som skali bekämpas, beaktas
2438: innehålia den bakterie som orsakar nyssjuka.            ekonomiska och andra sådana faktorer som
2439: Testresultatet blev klart 14.12.1994. Undersök-         nämns i 1 § förordningen om djursjukdomar
2440: ningen tog ungefår två veckor längre tid än nor-        (601/80). Genom att nyssjuka tagits med i för-
2441: malt, eftersom den bakteriolog som ansvarade            teckningen över djursjukdomar som skali be-
2442: för undersökningen plötsligt insjuknade. Anstal-        kämpas i de svingårdar som hör tili hälsokon-
2443: ten för veterinärmedicin och livsmedel skickade         troliprogrammet har strävan uttryckligen varit
2444: enligt sin praxis uppgifter om testresultatet bara      att säkerstälia en möjlighet att erhålia djurmate-
2445: tili den som hade bestälit undersökningen, alltså       rial som är fritt från sjukdomar. Med beaktande
2446: den lokala kommunalveterinären, som trodde att          av nyssjukans karaktär och dess verkningar har
2447: Satu och Markku Parantainen skulle få resultatet        det inte ansetts vara ändamålsenligt att genom
2448: direkt av anstalten för veterinärmedicin och livs-      myndighetsåtgärder bekämpa sjukdomen i and-
2449: medel. Nyssjukans karaktär är dock sådan att            ra svingårdar. 1 de svingårdar som hör tili hälso-
2450: frågan om när paret Parantainen fick kännedom           kontroliprogrammet övervakas nyssjuka för när-
2451: om testresultatet inte spe1ade någon roli med           varande med hjälp av kliniska kontrolier, som
2452: tanke på sjukdomen och behandlingen av djuren.          övervakningsveterinären utför, och genom rå-
2453:     Nyssjuka är en smittsam sjukdom hos svin och        mjölksanalyser samt bakteriologiska och patolo-
2454: påträffas runtom i världen. Den sprider sig inte        gisk-anatomiska undersökningar. Nyssjuka har,
2455: tili människor. 1 sin typiska form inleds sjukdo-       med undantag för det fali som inträffade på Ralf
2456: men med att svinen nyser och näsborrarna blö-           Flens svingård, inte förekommit på flera år i de
2457: der, senare blir trynet kortare och det kan t.o.m.      svingårdar som ingår i hälsokontrollprogram-
2458: bli snett. De här kliniska symtomen är ett tydligt      met. Däremot har sjukdomen förekommit i svin-
2459: teeken på nyssjuka. Inget av symtomen är dock           gårdar som inte hör tili hälsokontroliprogram-
2460: ensamt typiskt bara för nyssjuka, och i 1indriga        met.
2461: fali kan det vara mycket svårt att ställa diagno-           Det är frivilligt för svingårdarna att ansluta sig
2462: sen. Dessutom är det möjligt att enskilda svingår-      tili hälsokontroliprogrammet, och alla de svin-
2463: dar kan vara symtomfria i månader, ända upp tili        gårdar kan ansluta sig som är beredda att följa de
2464: två år, utan att sjukdomen försvinner. Det vanli-       föreskrifter som hör tili programmet. Paret Pa-
2465: gaste är att nyssjuka sprids från en svingård tili en   rantainen hade, om de så önskat, kunnat ansluta
2466: annan just med symtomfria smittobärare. Upp-            sig tili hälsokontroliprogrammet. Då skulle vissa
2467: födningsförhåliandena spe1ar en stor roll för hur       djursjukdomar, inklusive nyssjuka, ha bekäm-
2468: alimänt smitta förekommer i svinstali. Särskilt         pats i deras svingård med myndighetsåtgärder.
2469: om skötseln av djuren försummas, hygienförhål-              Eftersom Satu och Markku Parantainens
2470: landena är dåliga, ventilationen är otiliräcklig,       svingård inte hörde tili hälsokontroliprogram-
2471: djurtätheten är stor, djur av olika ålder blandas       met för svingårdar, övervakade veterinärmyn-
2472: med varandra och andra sjukdomar förekommer             digheterna den inte regelbundet med avseende på
2473: i svinstaliet, ökar antalet smittofali och symtom       nyssjuka. På de svingårdar som inte ingår i hälso-
2474: snabbt.                                                 kontroliprogrammet är det djurägarens sak att
2475:     Nyssjuka har varit och är alitjämt enligt 3 § i     ge akt på djurens hälsotilistånd. Enligt besikt-
2476: jord- och skogsbruksministeriets veterinär- och         ningsveterinären vid Karjaporttis slakteri i
2477: livsmedelsavdelnings beslut (426/93) en sjukdom         Jyväskylä hade paret Parantainen inte delgett
2478: som skali bekämpas bara i sådana svingårdar             slakteriet några misstankar om att det eventuellt
2479: som har anslutit sig tili hälsokontrollprogram-         förekom nyssjuka i deras svinstali. I de svin som
2480: met för svingårdar. Att en djursjukdom definie-         paret Parantainen levererat tili slakteriet upp-
2481: ras som en djursjukdom som skali bekämpas               täcktes inte helier vid kontroli av levande djur
2482: innebär att veterinärmyndigheterna enligt 8 § la-       elier vid köttbesiktning några kliniska elier med
2483: gen om djursjukdomar skali vidta åtgärder för att       blicken skönjbara patologiska förändringar, så-
2484:                                           KK 242/1995 vp                                             7
2485: 
2486: som krokigt tryne. Om dylika symtom hade upp-       gäller ersättningar. Enligt 21 § 3 mom. i den
2487: täckts, skulle man enligt besiktningsveterinären    nämnda lagen betalas inte ersättningar, om ett
2488: ha förhandlat med paret Parantainen och den         importerat djur inom sex månader från införseln
2489: lokala kommunalveterinären om eventuell prov-       har insjuknat i en djursjukdom som skall bekäm-
2490: tagning. Det är i praktiken omöjligt att utreda     pas, förutsatt att det inte kan konstateras att
2491: smittokällan för nyssjukan hos Parantainens svin    djuret blivit smittat i Finland. Den ovan nämnda
2492: redan av den orsaken att gården har anskaffat       importen av svin skedde enligt då gällande stad-
2493: svin också efter den hampshiregalt som nämndes      ganden och bestämmelser, och de villkor som
2494: ovan. Ä ven i fråga om Ralf Flens svingård är det   veterinäravdelningen uppställde för importen
2495: i praktiken omöjligt att konstatera om de ifråga-   var sådana att risken för spridning av djursjuk-
2496: varande svinen av hampshireras utgjorde smitto-     domar kan minimeras i samband med import.
2497: källan för nyssjukan. På de andra svingårdar som       Efter att Finland blivit medlem av Europeiska
2498: deltog i trerasförsöket har nyssjuka inte före-     Unionen har situationen förändrats i fråga om
2499: kommit, utan Ralf Flens svin utgör det enda         djurimport så att tillstånd av veterinär- och livs-
2500: fallet. På sådana svingårdar som inte hör tili      medelsavdelningen inte längre kan fordras t.ex.
2501: hälsokontrollprogrammet har sjukdomen dock          för import av svin från något annat EU-Iand.
2502: uppträtt.                                           A vdelningen kan sålunda inte uppställa särskilda
2503:    Jord- och skogsbruksministeriets veterinär-      villkor för importen, utan den som importerar
2504: och livsmedelsavdelning medverkade i trerasför-     djuren ansvarar för att kraven i rådets direktiv
2505: söket bara genom att på begäran bevilja Produ-      64/432/EEG uppfylls och för att djuren är friska.
2506: centernas Köttcentrallag tillstånd att importera    För att försäkra sig om djurens hälsotillstånd har
2507: svin av hampshireras från Sverige och genom att     importören, liksom även djurens köpare i Fin-
2508: fastställa importvillkoren. Djurimport är alltid    land, alltid möjlighet att på egen bekostnad for-
2509:  förenad med risker, som man försöker minimera      dra att djuren antingen i det exporterande Jandet
2510:  genom importvillkor, men som inte helt kan un-     eller i Finland undersöks med avseende på djur-
2511:  danröjas. Denna omständighet har även i lagen      sjukdomar.
2512:  om djursjukdomar beaktats i de paragrafer som
2513: 
2514:      Helsingforsden 2 november 1995
2515: 
2516:                                                      Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
2517:                                              KK 243/1995 vp
2518: 
2519: Kirjallinen kysymys 243
2520: 
2521: 
2522: 
2523: 
2524:                                     Ihamäki: Tupakoinnista Finnairin lennoilla
2525: 
2526: 
2527: 
2528:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
2529: 
2530:     Tämän vuoden maaliskuussa voimaan tulleen             Sosiaali- ja terveysministeri Huttu-Juntunen
2531: toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi an-          totesi kirjalliseen kysymykseeni antamassaan
2532: netun, uusitun lain mukaan tupakointi on kiellet-      vastauksessa 30.5.1995, että tupakkalain mu-
2533: ty työyhteisöjen yhteisissä ja yleisissä sekä asiak-   kaan lentokoneiden tulee olla savuttomia, jotta
2534: kaille tarkoitetuissa sisätiloissa. Samoin tupa-       sekä asiakkaat että työntekijät välttyvät tahatto-
2535: kointi on kielletty yleisten kulkuneuvojen sisäti-     malta tupakansavualtistukselta. Edelleen vas-
2536: loissa. Kuitenkin tupakointijatkuu edelleen Fin-       tauksessa todettiin, että kirjallinen kysymykseni
2537: nairin ulkomaanlennoilla viimeisillä penkkiri-         on lähetetty Vantaan kaupungin terveyslauta-
2538: veillä, joista savu leviää muualle koneeseen. Li-      kunnalle ja Uudenmaan työsuojelupiirille toi-
2539: säksi koneen takaosassa olevaan WC:hen mene-           menpiteitä varten. Kuitenkaan Finnairin lento-
2540: vät matkustajat eivät voi välttyä savualtistuksel-     koneissa ei tupakointitilojen järjestelyissä ole
2541: ta. Edelleen matkustajia palveleva lentohenkilö-       edelleenkään tapahtunut muutoksia.
2542: kunta joutuu jatkuvasti työskentelemään tupa-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2543: kointitilassa.                                         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2544:     Lentokoneet ovat lentohenkilöstön työpaik-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2545: koja. Suomen työsuojelusäädökset koskevat              nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2546: suomalaisia heidän työskennellessään suomalai-
2547: sen työnantajan palveluksessa. Finnair ei ole                    Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
2548:  pyytänyt eikä saanut erikoislupaa poiketa Suo-               tupakkalain säädösten toteutumisen var-
2549:  messa voimassa olevan tupakkalain säädöksistä.               mistamiseksi Finnairin ulkomaanlen-
2550:  Valtionyhtiönä Finnairin tulisi kiinnittää erityis-          noilla, jotta asiakkaiden ja matkustamo-
2551:  tä huomiota maamme lakien noudattamiseen ja                  henkilökunnan terveys ei vaarantuisi?
2552:  kantaa huolta asiakkaidensa ja henkilökuntansa
2553:  terveydestä.
2554: 
2555:       Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1995
2556: 
2557:                                               Timo Ihamäki
2558: 
2559: 
2560: 
2561: 
2562:  250261
2563: 2                                            KK 243/1995 vp
2564: 
2565: 
2566: 
2567: 
2568:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
2569: 
2570:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         vät vielä vastaa 1.3.1995 voimaan tulleen uudis-
2571: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tetun tupakoinnin vähentämisestä säädetyn lain
2572: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        vaatimuksia.
2573: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-            Valvontaviranomaiset pyrkivät ratkaisemaan
2574: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          ongelman neuvotellen ilman pakkotoimia. So-
2575: 243:                                                   siaali- ja terveysministeriön johdolla on järjestet-
2576:                                                        ty Finnairin ja vastaavien valvontaviranomais-
2577:             Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        ten, Vantaan kaupungin ympäristöterveysosas-
2578:          tupakkalain säädösten toteutumisen var-       ton ja Uudenmaan työsuojelupiirin kesken neu-
2579:          mistamiseksi Finnairin ulkomaanlen-           vottelu. Tämän neuvottelun tulosten perusteella
2580:          noilla, jotta asiakkaiden ja matkustamo-      Finnair valmistelee suunnitelmaa siirtymisestä
2581:          henkilökunnan terveys ei vaarantuisi?         savuttomuuteen.
2582:                                                           Kansainvälinen siviili-ilmailuliitto ICAO on
2583:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           hyväksynyt päätöslauselman, jonka mukaan
2584: vasti seuraavan:                                       kaiken lentoliikenteen maailmassa tulisi olla sa-
2585:                                                        vutonta viimeistään 1. 7.1996. Mikäli tätä suosi-
2586:    Finnairin lentokoneissa tupakointi on kiellet-      tusta ryhdytään laajasti noudattamaan, tukee se
2587: ty kotimaisilla ja pohjoismaisilla lennoilla. M uil-   osaltaan Finnairin toimenpiteitä asiassa.
2588: la ulkomaisilla lennoilla tupakointijärjestelyt ei-
2589: 
2590:        Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1995
2591: 
2592:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
2593:                                          KK 243/1995 vp                                               3
2594: 
2595: 
2596: 
2597: 
2598:                                       Tili Riksdagens Talman
2599: 
2600:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-   i den reviderade lagen om åtgärder för inskrän-
2601: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande mecl ·   kande av tobaksrökning, som trädde i kraft
2602: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-   1.3.1995.
2603: man Timo Ihamäki undertecknade skriftliga             Tillsynsmyndigheterna försöker lösa proble-
2604: spörsmål nr 243:                                   met genom förhandlingar och utan tvångsåtgär-
2605:                                                    der. Under social- och hälsovårdsministeriets
2606:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     ledning har anordnats en förhandling mellan
2607:        ta för att säkerställa att tobakslagens     Finnair och ansvariga tillsynsmyndigheter, Van-
2608:        stadganden iakttas på Finnairs utrikes-     da stads avdelning för miljöhälsa och Nylands
2609:        flyg för att kundernas och kabinpersona-    arbetarskyddsdistrikt. Finnair bereder pä basis
2610:        lens hälsa inte äventyras?                  av resultaten av dessa förhandlingar en pian för
2611:                                                    övergång tili rökfria flyg.
2612:   Som svar på detta spörsmål far jag vördsamt         Internationella Civila Luftfartsorganisatio-
2613: anföra följande:                                   nen ICAO har godkänt en resolution enligt vii-
2614:                                                    ken all flygtrafik i världen skall vara rökfri senast
2615:    Tobaksrökning är förbjuden på Finnairs          1.7.1996. Om denna rekommendation kommer
2616: nordiska och inhemska flyg. På övriga utrikes-     att iakttas i stor omfattning, skall detta stöda
2617: flyg svarar arrangemangen ännu inte mot kraven     även Finnairs ätgärder i saken.
2618: 
2619:      Helsinfors den 6 november 1995
2620: 
2621:                                                                   Minister Terttu Huttu-Juntunen
2622:                                             KK 244/1995 vp
2623: 
2624: Kirjallinen kysymys 244
2625: 
2626: 
2627: 
2628: 
2629:                                    J. Andersson ym.: Hylkeen metsästyksen aloittamisesta
2630: 
2631: 
2632: 
2633:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2634: 
2635:     Valtioneuvostossa oli 5.10.1995 maa- ja met-         Pääsihteeri toteaa, että HELCOMin vuonna
2636: sätalousministeri Hemilän esittelystä ehdotus         1988 hyväksymä suositus hylkeiden suojelusta
2637: metsästysasetuksen muuttamiseksi. Siinä ehdo-         (suositus 9/1) on edelleen voimassa ja että hylkei-
2638: tettiin muun ohella, että hallin rauhoitus lopetet-   den metsästystä ei siten tulisi sallia missään Itä-
2639: taisiin ja sen metsästys sallittaisiin pyyntiluvan    meren suojelusopimuksen jäsenvaltiossa.
2640: nojalla. Itämeren norpan ja hallin metsästysai-          Mainitussa suosituksessa, jonka Suomikin siis
2641: kaa ehdotettiin pidennettäväksi koko avovesi-         on hyväksynyt, sopimuspuolet sitoutuvat myös
2642: kauden kestäväksi eli 1.4.-31.12.                     perustamaan hylkeiden suojelualueita. Vaikka
2643:     Valtioneuvoston esittelylistalla mainitaan,       suositus on ollut voimassa jo yli seitsemän vuot-
2644: että "muutokset antavat valmiuden HELCOMin            ta, Suomi ei ole perustanut ainuttakaan hylkei-
2645: suosittelemalle vahinkohylkeiden pyynoille kan-       den suojelualuetta. Ruotsilla niitä on jo pelkäs-
2646: sainvälisesti erikseen sovellettavien kiintiöiden     tään Itämeren alueella 23.
2647: puitteissa". Esittelymuistiossa viitataan Getassa,       Tilanne on erittäin haitallinen maamme mai-
2648: Ahvenanmaalla, 23.-25.8.1995 pidettyyn sym-           neelle Itämeren valtioiden yhteistyössä. Itämeren
2649: posiumiin ja väitetään tämän "HELCOMin ko-            suojelusopimuksen isäntämaana Suomella on
2650: kouksen" suositelleen hallin rajoitetun metsäs-       erityinen moraalinen velvollisuus noudattaa nii-
2651: tyksen aloittamista.                                  tä päätöksiä, joita se on itse ollut hyväksymässä.
2652:     HELCOMin pääsihteeri on kuitenkin lähet-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2653: tänyt Suomen ja Ruotsin asianomaisille minis-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2654: tereille kirjeen, jossa hän ilmoittaa, että tällai-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2655: nen väite ei pidä paikkaansa. Hän toteaa, että        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2656: Getan kokous ei ollut HELCOMin symposio
2657: tai HELCOMin kokous. Se oli Suomen ja                           Onko Hallitus tietoinen siitä, että val-
2658:  Ruotsin järjestämä epävirallinen kokous, jossa              tioneuvostolle annetaan paikkaansa pitä-
2659:  asiantuntijoille tarjottiin tilaisuus keskustella           mättömiä tietoja hylkeenmetsästystä
2660:  aiheesta "hylkeiden ja kalastuksen välinen kon-             koskevan päätöksenteon pohjaksi, ja
2661:  flikti". Kokouksen tuloksia ei ole edes käsitelty              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2662:  HELCOMissa, vaan asia tulee keskusteltavaksi                ryhtyä HELCOMin hylkeiden suojelua
2663:  vasta 17.10.1995 HELCOMin ympäristökomi-                    koskevan suosituksen n:o 9/1 toteuttami-
2664:  tean kokouksessa.                                           seksi?
2665: 
2666:      Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1995
2667: 
2668:           Janina Andersson               Marjaana Koskinen               Hannu Takkula
2669:           Pia Viitanen                   Paavo Nikula                    Erkki Pulliainen
2670:           Klaus Bremer                   Pentti Tiusanen                 Tuija Maaret Pykäläinen
2671:           Ulla Anttila                   Irina Krohn                     Säde Tahvanainen
2672:           Jouko Skinnari                 Mari Kiviniemi                  Satu Hassi
2673: 
2674: 
2675: 
2676: 
2677: 250261
2678: 2                                          KK 244/1995 vp
2679: 
2680: 
2681: 
2682: 
2683:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
2684: 
2685:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       rajoitetun metsästyksen vaikutuksen selvittämis-
2686: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tä pahimmilla vahinkoalueilla. Suositus on luon-
2687: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      nollisesti vain mainitun asiantuntijakokouksen
2688: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja J. Anders-      suositus, joka sitten toimitettiin HELCOMille.
2689: sonin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       HELCOMin ympäristökomitea kokouksessaan
2690: n:o 244:                                             19.10.1995 puolestaan yhtyi hallin rajoitetun
2691:                                                      metsästyksen osalta em. asiantuntijakokouksen
2692:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että val-   suositukseen.
2693:        tioneuvostolle annetaan paikkaansa pitä-         Hallin rajoitetun metsästyksen toteuttaminen
2694:        mättömiä tietoja hylkeenmetsästystä           em. suosituksen mukaisesti edellyttää metsästys-
2695:        koskevan päätöksenteon pohjaksi, ja           asetuksen muuttamista. Asia on ollut esillä val-
2696:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tioneuvostossa 5.10.1995. Tällöin valtioneuvos-
2697:        ryhtyä HELCOMin hylkeiden suojelua            tolle niin asetuksen muutosehdotukseen liitty-
2698:        koskevan suosituksen n:o 9/1 toteuttami-      vässä muistiossa kuin asian suullisessa käsittelys-
2699:        seksi?                                        sä on esitetty vain oikeita tietoja. Asiasta on kyllä
2700:                                                      julkisuudessa annettu virheellinen kuva, mitä on
2701:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         pidettävä hylkeiden täydellistä rauhoitusta aja-
2702: vasti seuraavaa:                                     vien tahojen eräänä keinona jarruttaa asetuksen
2703:                                                      muuttamista.
2704:    Vuonna 1988 HELCOM (BALTIC MARI-                     Asetuksen muuttaminen ei sinänsä merkitse
2705: NE ENVIRONMENT PROTECTION COM-                       päätöstä hallin metsästyksen aloittamisesta,
2706: MISSION) esitti suosituksen hylkeiden metsäs-        vaan asettaa hallin lainsäädännössä samaan ase-
2707: tyksen kieltämisestä Itämeren alueella. Kaikissa     maan kuin itämeren norppa jo nykyisin on. Asia
2708: Itämeren suojelusopimuksen jäsenvaltioissa näin      on tarkoitus ottaa lähiaikoina valtioneuvostossa
2709: on myös tapahtunut.                                  uudelleen esille.
2710:    Suosituksen antamisajankohdan jälkeen hyl-           Metsästyslainsäädännön kokonaisuudistuk-
2711: keiden terveyden tilassa, lisääntymisessä ja kan-    sen yhteydessä vuonna 1993 hallituksen esityk-
2712: tojen määrissä on tapahtunut selvä muutos. Hyl-      seen (192/1992 vp) sisältyi ehdotus riistansuoja-
2713: keiden kalastukselle ja toisaalta myös kalastuk-     aluetta koskeviksi säännöksiksi. Ehdotettu sään-
2714: sen hylkeille aiheuttamat vahingot ovat lisäänty-    nös olisi antanut mahdollisuuden liikkumisen
2715: neet merkittävästi.                                  rajoittamiseen riistan lisääntymiseen ja kasvatta-
2716:    Etenkin Ruotsissa on pyritty löytämään kei-       miseen suotuisilla alueilla. Erityisesti eräät luon-
2717: noja kalastuksen ja hyljekantojen välisen ongel-     nonsuojelujärjestöt vastustivat ns. jokamiehen-
2718: man ratkaisemiseksi. Ruotsin Naturvårdsverket        oikeudella tapahtuvan liikkumisen rajoittamista
2719: on ollut asianjohdosta yhteydessä HELCOMiin          ja eduskunta muutti säännöstä siten, ettei hylkei-
2720: ja sopinut asiaa koskevan asiantuntijakokouk-        den lepoluotojen rajoittaminen liikkumiselta ny-
2721: sen järjestämisestä Ahvenanmaalla 23.-25.8.          kyisen metsästyslain nojalla ole mahdollista. Mi-
2722: 1995. Kokoukseen, josta käytettiin HELCOM            käli hylkeiden suojelualueita perustetaan, on se
2723: Symposium Sälar & Fiske -nimeä, osallistui           mahdollista ainoastaan luonnonsuojelulain no-
2724: Ruotsin, Viron, Liettuan, Ahvenanmaan ja Suo-        jalla ympäristöministeriön toimesta. Eräät suun-
2725: men eri viranomaisten ja järjestöjen edustajien      nitteilla olleet suojelualueet sijaitsevatkin jo ny-
2726: lisäksi HELCOMin edustaja. Yhtenä keinona            kyisten kansallispuistojen alueilla ja ovat käytän-
2727: useiden muiden toimenpiteiden ohella kokous          nössä rauhoitettuja. Suunnitelmia myös muiden
2728: yksimielisesti suositteli hylkeiden kalastukselle    alueiden perustamiseksi on vireillä.
2729: aiheuttamien vahinkojen vähentämiseksi hallin
2730: 
2731:      Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1995
2732: 
2733:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
2734:                                              KK 244/1995 vp                                              3
2735: 
2736: 
2737: 
2738: 
2739:                                          Tili Riksdagens Talman
2740: 
2741:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         områdena. Rekommendationen är naturligtvis
2742: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-          endast den nämnda expertmötets rekommenda-
2743: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags1e-      tion som sedan tillställdes HELCOM. HEL-
2744: damot J. Andersson m.fl. undertecknade spörs-           COMs miljökommitte antog i fråga om begrän-
2745: må1 n:o 244:                                            sad jakt på gråsäl ovan nämnda expermötes re-
2746:                                                         kommendation på sitt möte den 19.10.1995.
2747:           Är Regeringen medveten om att stats-             Begränsad jakt på gråsä1 enligt ovan nämnda
2748:        rådet tilistälis oriktiga uppgifter tili grund   rekommendation förutsätter en ändring av jakt-
2749:        för bes1ut om sä1jakt, samt                      förordningen. Frågan har varit uppe tili behand-
2750:           vi1ka åtgärder har Regeringen för av-         ling i statsrådet den 5.10.1995. Då fick statsrådet
2751:        sikt att vidta för att f6rverk1iga HEL-          bara korrekta uppgifter, både i promemorian
2752:        COMs rekommendation n:o 9/1 om                   som fogats till förs1aget tili ändring av jaktför-
2753:        skydd av sä1ar?                                  ordningen och under den munt1iga behandlingen
2754:                                                         av ärendet. 1 offent1igheten har nog givits en
2755:    Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt        fe1aktig bi1d av frågan, men det måste tillskrivas
2756: framföra fö1jande:                                      dem som är för en totalfredning av sä1ar och
2757:                                                         använder detta för att bromsa arbetet att ändra
2758:    År 1988 framstälide HELCOM (BALTIC                   förordningen.
2759: MARINE ENVIRONMENT PROTECTION                              En ändring av förordningen betyder i sig inte
2760: COMMISSION) e_p. rekommendation om för-                 ett bes1ut att inleda jakt på gr~_säl utan att den
2761: bud mot sä1jakt i Ostersjöo~~ådet. 1 alla med-          juridiskt likstälis med vikaren i Ostersjön. Det är
2762: lemsstater i skyddsavta1et för Ostersjön har detta      meningen att frågan på nytt skali tas upp tili
2763: även genomförts.                                        behand1ing i statsrådet inom den närmaste tiden.
2764:    Efter det rekommendationen gavs har i sälar-            Vid tota1revideringen av jaktlagstiftningen
2765: nas hälsotillstånd, förökning och beståndens an-        1993 innehöll regeringens proposition (192/1992
2766: ta1 skett en k1ar förändring. De skador som sä1ar-      rd) ett förslag tili stadgande om vi1tskyddsområ-
2767: na förorsakar fisket men också de skador fisket         de. Det föreslagna stadgandet skulie ha gjort det
2768: förorsakar sä1arna har ökat markant.                    möjligt att begränsa viste1se på områden som var
2769:    Speciellt i Sverige har man försökt finna meto-      särski1t lämp1iga för villebrådets förökning och
2770: der för att lösa problemet mellan fisket och säl-       uppfödning. Det var vissa naturskyddsorganisa-
2771: bestånden. Det svenska Naturvårdsverket har             tioner som specielit motsatte sig begränsning av
2772: med anledning av detta kontaktat HELCOM                 den så kallade allemansrätten att röra sig i natu-
2773: och avta1at om arrangerande av ett expertmöte i         ren och riksdagen ändrade stadgandet så att man
2774: denna fråga på Å1and 23-25.8.1995. 1 mötet,             inte kan begränsa vistelse på sälskär med stöd av
2775: som gick under namnet HELCOM Symposium                  den nuvarande jaktlagen. Om man skall grunda
2776: Sälar & Fiske, deltog förutom myndigheter och           sä1skyddsområden, är det möjligt bara på miljö-
2777: organisationsrewesentanter från Sverige, Est-           ministeriets initiativ och med stöd av natur-
2778: land, Litauen, Aland och Finland även HEL-              skyddslagen. Vissa p1anerade skyddsområden
2779:  COMs representant. För att minska skadorna på          befinner sig redan i de nuvarande nationa1par-
2780: fisket föreslog mötet förutom andra åtgärder            kerna och i praktiken är de fredade. Det finns
2781: även enhälligt en utredning av effekten av be-          också planer på att grunda andra områden.
2782:  gränsad jakt på gråsäl i de värst drabbade skade-
2783: 
2784:      Helsingfors den 30 oktober 1995
2785: 
2786:                                                          Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
2787:                                              KK 245/1995 vp
2788: 
2789: Kirjallinen kysymys 245
2790: 
2791: 
2792: 
2793: 
2794:                                     Lahtela ym.: Luonnontuotteiden hyväksikäytön, jatkojalostuksen
2795:                                        ja markkinoinnin kehittämisestä
2796: 
2797: 
2798:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
2799: 
2800:    Elävä maaseutu on Suomelle nyt ja tulevaisuu-          Näin ei voi jatkua. Mielestämme nyt jos kos-
2801: dessa tärkeä olemassaolon tekijä. Perinteinen          kaan tulee saada aikaan uutta ajattelua, jotta
2802: maanviljelymme tarvitsee rinnalleen täydentäviä        nämäkin luonnonrikkaudet saataisiin maaseu-
2803: elinkeinoja ja niiden vahvuuksien ja mahdolli-         dulle työpaikoiksi, joita niin kipeästi tarvitaan
2804: suuksien hyödyntämistä, joita puhdas luontom-          elinvoimaisuuden säilyttämiseksi.
2805: me tarjoaa.                                               Se, että näin voisi tapahtua, vaatisi luonnon-
2806:    Luonnonvaraiset yrtit, rohdos- ja väriainekas-      kasvien ja marjojen tuntemuksen, keruun, keräi-
2807: vimme ovat taloudelliselta arvoltaan todella suu-      lytoiminnan, jalostuksen ja myynnin valtakun-
2808: ria, mutta vain vähäisessä määrin hyödynnettyjä        nallista kehittämistä ja organisointia. EU:n tuki-
2809: luonnonvarojamme. Rajattomat mahdollisuu-              rahastoista tähän tarkoitukseen on mahdollisuus
2810: det löytyvät myös viljeltävien yrtti- ja rohdoskas-    saada myös avustusta.
2811: vien kasvatuksen puolella, jos niiden tuoma mah-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2812: dollisuus vain tunnustettaisiin ja oltaisiin valmiit   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2813: niiden tuotannon organisointiin. Myös sienet ja        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2814: marjat,jotka voivat tarjota elinkeinon tai turvata     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2815: lisätoimeentuloa maaseutuasujille,jäävät suurel-
2816: ta osin ottamatta talteen.                                        Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2817:    Suoq~essa onkin Keski-Eurooppaan verrattu-                 ryhtyä, että luonnontuotteiden sekä vil-
2818: na ainutlaatuinen mahdollisuus juuri puhtauden                jeltyjen yrttien, maustekasvien ja marjo-
2819: ja luonnon saastumattomuuden pohjalta kehit-                  jen kasvatusta, keräilyä, jalostusta ja
2820: tää näiden luonnonvarojen käyttöön perustuva                  markkinointia kehitettäisiin siten, että
2821: elinkeinonhaara, jonka tuotteilla on kysyntää.                työpaikat säilyisivät kotimaassa ja voi-
2822: Tällä hetkellä tilanne on päinvastainen. Me                   simme hyödyntää luonnon puhtauteen
2823: tuomme monet mauste-, rohdos- ja yrttikasvit                  perustuvan erityisasemamme?
2824: Keski-Euroopasta ja kauempaakin.
2825: 
2826:      Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1995
2827: 
2828:           Esa Lahtela                     Ulla Anttila                   Heikki Rinne
2829:           Johannes Koskinen               Pirkko Peltomo                 Pentti Virtanen
2830:           Anne Huotari                    Jorma Vokkolainen              Reijo Lindroos
2831:           Marjaana Koskinen               Jorma Kukkonen                 Tuija Pohjola
2832:           Reino Ojala                     Kalevi Olin                    Riitta Prusti
2833:           Säde Tahvanainen                Jukka Roos                     Jorma Rantanen
2834:           Reijo Laitinen                  Pekka Leppänen                 Tapio Karjalainen
2835:           Klaus Heliberg                  Arto Bryggare                  Pentti Tiusanen
2836: 
2837: 
2838: 
2839: 
2840: 250261
2841: 2                                           KK 245/1995 vp
2842: 
2843: 
2844: 
2845: 
2846:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2847: 
2848:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Euroopan unionin lainsäädännössä metsä-
2849: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         marjat, sienet ja yrtit sisältyvät hedelmä- ja vi-
2850: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       hannesalan yleisistä markkinajärjestelyistä
2851: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lahtelan         vuonna 1972 annettuun asetukseen (ETY) n:o
2852: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          1035/72. Käynnistynyt hedelmä- ja vihannesalan
2853: 245:                                                  markkinajärjestelyistä annettujen asetusten
2854:                                                       (ETY) n:o 1035/72 ja (ETY) n:o 426/86 uudistus
2855:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       mahdollistaa keräilytuotealan asioiden esille-
2856:        ryhtyä, että luonnontuotteiden sekä vil-       oton myös yhteisötasolla. Suomi onkin tässä yh-
2857:        jeltyjen yrttien, maustekasvien ja marjo-      teydessä korostanut luonnontuotteiden merki-
2858:        jen kasvatusta, keräilyä, jalostusta ja        tystä maallemme ja tuonut esille mielenkiintonsa
2859:        markkinointia kehitettäisiin siten, että       ED-järjestelmiin sisältyvän varastointikorvauk-
2860:        työpaikat säilyisivät kotimaassa ja voi-       sen suhteen. Nykyisin ko. tukijärjestelmä kattaa
2861:        simme hyödyntää luonnon puhtauteen             vain kuivatut rypäleet ja viikunat.
2862:        perustuvan erityisasemamme?                        Mitä taas tuotannon organisointiin tulee, yh-
2863:                                                       teisön lainsäädäntö antaa tähän täydellisen tu-
2864:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           kensa, mutta tämä toiminta ei voi olla ylhäältä-
2865: taen seuraavaa:                                       päin annettua eikä ohjattua. Aloitteen on tultava
2866:                                                       yrittäjiltä ja alueilta. Maaseutuohjelmat puoles-
2867:     Keräilytuotteet ovat koko Suomen vahvuus,         taan antavat puitteet ja paljon valtaa maakun-
2868: mikä koskettaa sekä elintarviketaloutta että          nallisille yhteistyöryhmille jättäen kehittämis-
2869: luontomatkailun kehittämistä. Hyvänä sato-            vastuun alueille itselleen. Hankkeiden rahoituk-
2870: vuonna 1988 talteenotettujen keräilytuotteiden        sesta vain pieni osa kanavoituu ministeriöiden
2871: arvoksi on laskettu lähes 600 miljoonaa mark-         kautta, ja tässä tapauksessa maa- ja metsätalous-
2872: kaa. Luonnontuotteiden talteenotto on nykyisel-       ministeriölle jääkin pääosin vain harmonisointi-
2873: lään kuitenkin vähäistä. Vuosittaisesta 1 000-        vastuu. Sinänsä sekä tavoite 5 b että tavoite 6
2874: 2 000 miljoonan kilon sienisadosta kerätään tal-      -ohjelmat antavat täydet mahdollisuudet yrtti-,
2875: teen vain vajaa prosentti eikä luonnonmarjojen-       marja- ja sienialan kehittämiselle, ja onnistunut
2876: kaan 500-1 000 miljoonan kilon vuosisadosta           keräilysektorin kehittäminen lisää alan työtilai-
2877: hyödynnetä kuin vain noin 40 miljoonaa kiloa.         suuksia.
2878: Edellisiin verrattuna yrttien talteenotto on vä-          Samanaikaisesti kun maakunnat valmistelivat
2879: häistä, arvoltaan 20 miljoonaa markkaa. Tosin         omia aluekehitys- ja maaseutuohjelmiaan, val-
2880: viime vuosina on jo perustettu useita yrtteihin       mistui maa- ja metsätalousministeriössä keräily-
2881: erikoistuneita yrityksiä, yrttipajoja.                tuotealan kehittämisohjelma vuosille 1995-
2882:    Valtiovalta on tukenut keräilytuotealaa mo-        1999 (työryhmämuistio MMM 1995:5). Kehit-
2883: nin eri tavoin, kuten verohelpotuksin ja varas-       tämisohjelman tavoitteena on alan valtakunnal-
2884: tointikorvauksin, ja luonut siten edellytyksiä        linen ja alueellinen kehittäminen lisäämällä ke-
2885: luonnontuotteiden talteenotolle, jalostukselle ja     räilytuotteiden talteenottoa ja kohottamalla nii-
2886: viennille. Vuodenvaihteessa verohelpotuksista         den laatua, nostamalla jalostusastetta ja edistä-
2887: jäi voimaan ainoastaan poimintatulojen verotto-       mällä markkinointia. Työryhmä esitti valtakun-
2888: muus ja varastointikorvauksiakin saatiin mak-         nallisen yhdistyksen perustamista edistämään ja
2889: saa vain tänä vuonna. Sittemmin hallitus on kui-      koordinoimaan keräilytuotealaa ja vastaavasti
2890: tenkin myöntänyt alalle lisätukea täksi vuodeksi      maakuntatasolle alueellisia työryhmiä. Yhdis-
2891: 5 000 000 markkaa lieventämään ns. alkutuote-         tystä ei kuitenkaan perustettu, vaan tilalle asetet-
2892: vähennyksen poistumisesta alalle aiheutuneita         tiin keräilymarkkinatyöryhmä hoitamaan valta-
2893: menetyksiä. Tämä ns. poimintatuki on nyttem-          kunnantason tehtäviä.
2894: min notifioitu, mutta komission vastauksen si-            Maaseutuohjelmien tavoitteena on maaseu-
2895: sältö ei ole vielä tiedossa eikä tukea tämän vuoksi   dun taloudellisen toiminnan laajentaminen ja
2896: ole päästy jakamaan.                                  luontaisten mahdollisuuksien hyödyntäminen, ja
2897:                                             KK 245/1995 vp                                           3
2898: 
2899: juuri keräilytuotealalla on luontaisia edellytyksiä   hetkellä riittäviä keräilytuotealan kehittämisek-
2900: kasvaa. Maa- ja metsätalousministeriö katsoo          si.
2901: meneillään olevien toimenpiteiden olevan tällä
2902: 
2903:      Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1995
2904: 
2905:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
2906: 4                                            KK 245/1995 vp
2907: 
2908: 
2909: 
2910: 
2911:                                           Till Riksdagens Talman
2912: 
2913:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           1 Europeiska unionens lagstiftning ingår
2914: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          skogsbär, svamp och örter i förordningen om
2915: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        den gemensamma organisationen av marknaden
2916: man Lahtela m.fl. undertecknade spörsmål nr             för frukt och grönsaker (EEG) nr 1035/72, som
2917: 245:                                                    utfårdades 1972. Den pågående revideringen av
2918:                                                         förordningarna om den gemensamma organisa-
2919:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         tionen av marknaden för frukt och grönsaker
2920:         ta för att odlingen, insamlingen, föräd-        (EEG) nr 1035172 och (EEG) nr 426/86 gör det
2921:         lingen och marknadsföringen av natur-           dock möjligt att också på gemenskapsnivå ta
2922:         produkter samt odlade örter, kryddväx-          upp frågor angående uppsamlingsprodukter. I
2923:         ter och bär skall utvecklas så att arbets-      samband därmed har Finland poängterat natur-
2924:         platserna kan bibehållas i hemlandet och        produkternas betydelse för vårt land och ut-
2925:         vår särställning med avseende på ren na-        tryckt sitt intresse för en i EU-systemen ingående
2926:         tur utnyttjas?                                  upplagringsersättning. För närvarande täcker
2927:                                                         stödsystemet i fråga endast torkade druvor och
2928:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           fikon.
2929: anföra följande:                                           Vad gäller organiseringen a v produktionen får
2930:                                                         den fullt stöd i gemenskapens lagstiftning, men
2931:     För hela Finland är uppsamlingsprodukterna          verksamheten kan inte vara dikterad eller dirige-
2932: en resurs som berör både livsmedelshushållning-         rad uppifrån. lnitiativet skall tas av företagarna
2933: en och utvecklingen av friluftsturismen. Under          och regionerna. Landsbygdsprogrammen ger å
2934: det goda skördeåret 1988 beräknades värdet av           sin sida ramen för och mycket makt åt landskaps-
2935: de tillvaratagna uppsamlingsprodukterna uppgå           samarbetsgrupperna, men regionerna själva har
2936: till nästan 600 milj. mk. 1 dag är mängden tillva-      utvecklingsansvaret. Av projektens finansiering
2937: ratagna naturprodukter dock liten. Av den årliga        kanaliseras endast en liten del genom ministerier-
2938: svampskörden på 1 000--2 000 milj. kg tas               na och i detta fall har jord- och skogsbruksmi-
2939: knappt en procent till vara och av den årliga           nisteriet i huvudsak endast harmoniseringsan-
2940: skörden av vilda bär på 500-1 000 milj. kg              svar. 1 sig ger målprogrammen 5 b och 6 fulla
2941: utnyttjas endast ca 40 milj. kg. Jämfört med dessa      möjligheter att utveckla bär- och svampbran-
2942: är värdet av de örter som tas till vara litet, upp-     schen och en lyckad utveckling av uppsamlings-
2943: skattningsvis 20 milj. mk. Under de senaste åren        sektorn ökar branschens arbetstillfållen.
2944: har det visserligen grundats många företag som             Samtidigt som landskapen beredde sina egna
2945: specialiserat sig på örter, örtverkstäder.              regionutvecklings- och landskapsprogram, blev
2946:     Statsmakten har understött uppsamlingspro-          utvecklingsprogrammet för uppsamlingspro-
2947: duktbranschen på många sätt, exempelvis genom           duktbranschen för 1995-1999 (arbetsgruppens
2948: skattelättnader och upplagringsersättningar och         promemoria MMM 1995:5) fårdigt inom jord-
2949: på det sättet skapat förutsättningar för tillvarata-    och skogsbruksministeriet. Målet för utveck-
2950: gande, förädling och export av naturprodukter.          lingsprogrammet är att utveckla branschen riks-
2951: Av skattelättnaderna var det endast skattefrihe-        omfattande och regionalt genom att öka tillvara-
2952: ten för inkomst av plockning som fortfarande            tagandet av uppsamlingsprodukter och förbättra
2953: gällde vid årsskiftet och upplagringsersättningar       produkternas kvalitet, höja deras förädlingsgrad
2954: fick utbetalas endast i år. Senare har regeringen       och främja marknadsföringen. Arbetsgruppen
2955: dock beviljat branschen 5 000 000 mk som ett            föreslog att det skall grundas en riksomfattande
2956: tilläggsstöd för detta år för att lindra de förluster   förening som har till uppgift att främja och koor-
2957: som avskaffandet av det s.k. primärproduktav-           dinera uppsamlingsproduktbranschen samt mot-
2958: draget föranlett. Detta s.k. plockningsstöd har         svarande regionala arbetsgrupper på landskaps-
2959: numera notifierats, men innehållet i kommissio-         nivå. Föreningen grundades dock inte, utan för
2960: nens svar är fotfarande obekant, varför stödet          de riksomfattande uppgifterna tillsattes i stället
2961: inte har kunnat delas ut.                               en arbetsgrupp för uppsamlingsprodukter.
2962:                                         KK 245/1995 vp                                           5
2963: 
2964:   Målet för landskapsprogrammen är att utvid-    förutsättningar att växa. Jord- och skogsbruks-
2965: ga den ekonomiska verksamheten och utnyttja      ministeriet anser att de åtgärder som för närva-
2966: de naturliga möjligheterna, och just inom upp-   rande vidtas är tillräckliga för att utveckla upp-
2967: samlingsproduktbranschen finns det naturliga     samlingsproduktbranschen.
2968: 
2969:     Helsingfors den 3 november 1995
2970: 
2971:                                                   Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
2972:                                             KK 246/1995 vp
2973: 
2974: Kirjallinen kysymys 246
2975: 
2976: 
2977: 
2978: 
2979:                                    Bryggare: Erityistoimenpiteistä työttömyysongelman ratkaisemi-
2980:                                       seksi kaupungeissa
2981: 
2982: 
2983:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2984: 
2985:    Suomessa suurimpien kaupunkien työttö-                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2986: myysluvut ovat erityisen korkeita. Pääkaupun-         tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
2987: kimme asukkaista noin 50 000 on vailla työtä.         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2988: Syitä on useita, mutta huolestuttavinta on se, että   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2989: tulevatkin rajut palvelukentän saneeraukset koh-
2990: dentuvat suurimpiin kaupunkeihin. Työttö-                       Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,
2991: myysongelmien monisyisyys ei ratkea pelkästään               jotta suurimpien asutustaajamiemme
2992: taloudellisella kehityksellä. Huomattavasti li-              työttömyysongelmien ratkaisu ei ole
2993: sääntyneet kaupunkien omat investoinnit vaik-                osaltaan kiinni työvoimahallinnon riittä-
2994: kapa rakentamiseen tai henkilöstömäärän ylläpi-              mättömistä resursseista?
2995: to eivät poista kuin pieneltä osin lisääntyviä on-
2996: gelmia. Tarve opastukseen työvoimahallinnon
2997: suhteen kasvaa joka päivä kovaa vauhtia.
2998: 
2999:      Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1995
3000: 
3001:                                              Arto Bryggare
3002: 
3003: 
3004: 
3005: 
3006: 250261
3007: 2                                          KK 246/1995 vp
3008: 
3009: 
3010: 
3011: 
3012:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
3013: 
3014:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       juuri suurimmat kaupungit, joita edustaja Bryg-
3015: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        garen kysymyksessä tarkoitetaan.
3016: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Hyväksyessään lähentymisohjelman ja työlli-
3017: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Arto Bryg-      syysohjelman hallitus on omalta osaltaan samal-
3018: garen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       la sitoutunut järjestämään tarvittavat taloudelli-
3019: 246:                                                 set ja muut resurssit näiden ohjelmien toteutta-
3020:                                                      mista varten. Talousarvioissa näitä resursseja ei
3021:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,     jäljempänä mainituista syistä budjetoida yksin-
3022:        jotta suurimpien asutustaajamiemme            omaan työministeriön hallinnonalan pääluok-
3023:        työttömyysongelmien ratkaisu ei ole           kaan, vaan resurssit jakautuvat toimenpiteiden
3024:        osaltaan kiinni työvoimahallinnon riittä-     luonteen ja niiden sisällön perusteella eri hallin-
3025:        mättömistä resursseista?                      nonaloille.
3026:                                                          Sekä lähentymisohjelmassa että työllisyysoh-
3027:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         jelmassa niiden keskeisiksi lähtökohdiksi on ase-
3028: vasti seuraavaa:                                     tettu yleisten taloudellisten toimintaedellytysten
3029:                                                      varmistaminen eli esimerkiksi valtiontalouden
3030:     Nykyisen hallituksen hallitusohjelman keskei-    vakauttaminenja taloudellisen kasvun edellytys-
3031: simpänä tavoitteena on työttömyyden puolitta-        ten turvaaminen ohjelmien toteuttamisaikana.
3032: minen kuluvan vaalikauden aikana. Tämän erit-        Kokemus on osoittanut, ettei työttömyysongel-
3033: täin haasteellisen tavoitteen toteuttamiseksi hal-   maa missään tapauksessa edes nykyistä huomat-
3034: litus on jo valmistellut ja hyväksynyt muun          tavasti paremmassakaan työllisyystilanteessa ole
3035: muassa kaksi merkittävää ohjelmakokonaisuut-         voitu ratkaista yksinomaan työhallinnon toi-
3036: ta. Ensin hallitus hyväksyi 5.9.1995 Euroopan        menpitein ja resurssein, vaan tavoitteen saavut-
3037: talous- ja rahaliiton (EMU) kolmannen vaiheen        taminen edellyttää koko kansantalouden toimi-
3038: toteuttamiseen liittyvän lähentymisohjelman ja       vuuden turvaamista. Vaikka työttömyyden tor-
3039: sen jälkeen Suomen työllisyysohjelman 1996-          junta sellaisenaan kuuluukin ensisijaisesti työmi-
3040: 1999. Lähentymisohjelman mukaan Suomen               nisteriön hallinnonalalle, on tämä tavoite varsin-
3041: työttömyysaste alenisi vuoteen 1999 mennessä         kin nykyisessä erittäin vaikeassa työllisyystilan-
3042: 12,5 prosenttiin työvoimasta eli työttömien mää-     teessa kuitenkin käsitettävä koko hallituksen ja
3043: rä olisi 320 000-330 000 henkilöä. Tämän lisäk-      kaikkien hallinnonalojen yhteiseksi tavoitteeksi.
3044: si hallituksen 19.10.1995 hyväksymällä puhtaasti         Eri hallinnonalojen toimenpiteiden koordi-
3045: kansallisella työllisyysohjelmalla työttömien        nointi kuuluu luonnollisesti työhallinnolle, joka
3046: määrää on tarkoitus alentaa vuoteen 1999 men-        omilla toimenpiteillään voi, tosin vain rajoitetus-
3047: nessä vielä noin 100 000 henkilöllä lähentymis-      ti, täydentää muiden hallinnonalojen toimenpi-
3048: ohjelman mukaista tavoitetta pienemmäksi. Näi-       teitä. Työhallinnon omiksi tavoitteiksi on nykyi-
3049: den ohjelmien yhteisvaikutuksena työttömien          sen hallituksen hallitusohjelmassa sekä hallituk-
3050: määrä alentuisi nykyisestä noin 450 000 henki-       sen sen jälkeen hyväksymissä muissa ohjelmissa
3051: löstä vuoteen 1999 mennessä noin 200 000 henki-      ja myös vuoden 1996 talousarvioesityksessä ase-
3052: löön.                                                tettu se, että työhallinnon erityistoimenpiteiden
3053:     Kuten edellä mainittujen ohjelmien tavoite-      avulla sijoitetaan työhön tai järjestetään koulu-
3054: asettelusta ilmenee, näiden ohjelmien nimen-         tusmahdollisuus vuositasolla yhteensä keski-
3055: omaisena tavoitteena on työttömien absoluutti-       määrin 125 000 henkilölle. Tähän henkilömää-
3056: sen määrän vähentäminen koko maan tasolla            rään eivät sisälly työhallinnon toimenpiteiden
3057: noin puoleen nykyisestä. Tähän lähtökohtaan          kerrannaisvaikutukset. Työhallinnon omat toi-
3058: perustuva tavoite kohdentuu toteutuessaan            menpiteet alentavat tällöin toteutuessaan työttö-
3059: luonnollisesti henkilömääräpainotteisena juuri       myysastetta välittömästi noin viidellä prosentti-
3060: niille alueille, joilla työttömien absoluuttinen     yksiköllä. Tämä on selvästi eli noin viidenneksen
3061: määrä on suurin. Näitä alueita ovat esimerkiksi      enemmän kuin mitä työhallinnon omin erityis-
3062:                                            KK 246/1995 vp                                           3
3063: 
3064: toimenpitein aikaisemmin on voitu saavuttaa.         pideohjelmissa. Näiden ohjelmien mukaisesti on
3065: Työministeriö tulee valvomaan, että työhallin-       esimerkiksi vuonna 1996 tarkoitus työllistää tai
3066: nolle asetetut määrälliset tavoitteet toteutetaan.   sijoittaa koulutukseen keskimäärin noin 19 000
3067:    Työhön sijoitettavien ja koulutukseen ohjat-      henkilöä. Varsinkin sosiaalirahastosta osittain
3068: tavien henkilöiden kokonaismäärän nousun yh-         rahoitettavien ohjelmien valmistelussa ja hyväk-
3069: teensä 125 000 henkilöön mahdollistavat osal-        syttyjen ohjelmien toteuttamisessa työhallinnol-
3070: taan Euroopan sosiaalirahaston ja Euroopan           la on näiden ohjelmien kansallisena koordinaa-
3071: aluekehitysrahaston rahoitusosuudet eri toimen-      tioviranomaisena keskeinen osuus.
3072: 
3073:      Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1995
3074: 
3075:                                                                    Työministeri Liisa Jaakonsaari
3076: 4                                           KK 246/1995 vp
3077: 
3078: 
3079: 
3080: 
3081:                                          Tili Riksdagens Talman
3082: 
3083:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        Samtidigt som regeringen godkände konver-
3084: har Ni, Fru Talman, tili vederbörande medlem av        gensprogrammet och sysselsättningsprogram-
3085: statsrådet översänt följande av riksdagsman Arto       met har den för sin del förbundit sig att ordna
3086: Bryggare undertecknade spörsmål nr 246:                nödvändiga ekonomiska och andra resurser för
3087:                                                        att programmen skall kunna genomföras. Av
3088:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         nedan nämnda skäl budgeteras dessa resurser i
3089:        ta för att lösandet av våra största bosätt-     statsförslaget inte enbart under huvudtiteln för
3090:        ningscentrers arbetslöshetsproblem inte         arbetsministeriets förvaltningsområde, utan re-
3091:        skall bero på arbetsförvaltningens otill-       surserna fördelas på olika förvaltningsområden,
3092:        räckliga resurser?                              beroende på åtgärdernas natur och innehåll.
3093:                                                           Som central utgångspunkt för åtgärderna har
3094:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          i såväl konvergensprogrammet som sysselsätt-
3095: anföra följande:                                       ningsprogrammet ställts en tiliförsäkring av de
3096:                                                        allmänna ekonomiska verksamhetsbetingelser-
3097:     En halvering av arbetslösheten under inneva-       na, dvs. tili exempel en stabilisering av statseko-
3098: rande valperiod anges som det viktigaste målet i       nomin och tryggande av förutsättningarna för
3099: den nuvarande regeringens regeringsprogram.            ekonomisk tiliväxt under programperioden. Er-
3100: För att detta synnerligen utmanande mål skall          farenheten har visat att arbetslöshetsproblemet
3101: kunna uppnås har regeringen redan förberett och        under inga omständigheter, inte ens när syssel-
3102: godkänt bland annat två betydande programhel-          sättningsläget varit betydligt ljusare än nu, har
3103: heter. Först godkände regeringen ett konver-           kunnat lösas enbart genom arbetsförvaltningens
3104: gensprogram som ansluter sig tili genomförandet        åtgärder och resurser, utan det behövs tryggande
3105: av Ekonomiska och monetära unionens (EMU)              av hela samhällsekonomins funktion innan målet
3106: tredje etapp och sedan Sysselsättningsprogram-         kan uppnås. Även om bekämpningen av arbets-
3107: met för Finland 1996-1999. Enligt konvergens-          lösheten som sådan i första hand hör tili arbets-
3108: programmet skulle arbetslöshetsgraden i Fin-           ministeriets förvaltningsområde, måste detta mål
3109: land fram tili 1999 minska tili 12,5 procent av        speciellt i det nuvarande mycket allvarliga syssel-
3110: arbetskraften, vilket betyder 320 000-330 000          sättningsläget emellertid betraktas som hela re-
3111: arbetslösa personer. A vsikten är att därutöver        geringens och alla förvaltningsområdenas ge-
3112: genom det nationella sysselsättningsprogram-           mensamma uppgift.
3113: met, som regeringen godkände 19.10.1995, före             Koordinering av de olika förvaltningsområ-
3114: 1999 kunna dra ner antalet arbetslösa med ytter-       denas åtgärder hör naturligtvis tili arbetsförvalt-
3115: ligare ca 100 000 personer från den nivå som           ningen, som genom sina egna åtgärder kan, om
3116: ställts som mål i konvergensprogrammet. Till-          ock endast i begränsad utsträckning, komplette-
3117: sammans skulle dessa program minska antalet            ra de övriga förvaltningsområdenas åtgärder. I
3118: arbetslösa från nuvarande ca 450 000 personer          regeringsprogrammet och i de andra program-
3119: tili ca 200 000 personer 1999.                         men som regeringen godkänt senare samt även i
3120:     Såsom det framgår av målsättningen för de          budgetpropositionen för 1996 uppställs som ar-
3121: ovan nämnda programmen är det uttryckliga              betsförvaltningens mål att genom arbetsförvalt-
3122: målet för dem att dra ner det absoluta antalet         ningens specialåtgärder placera i arbete eller ord-
3123: arbetslösa i hela landet tili ungefår hälften av det   na en utbildningsmöjlighet för i genomsnitt
3124: nuvarande. Om detta mål, som utgår från en             125 000 personer på årsnivå. I detta antal ingår
3125: siffermässig minskning av arbetslösheten, upp-         inte de återverkningar som dessa åtgärder har.
3126: nås, kommer dess verkningar att inriktas just på       De arbetskraftspolitiska åtgärderna, om de blir
3127: de områden där det absoluta antalet arbetslösa är      genomförda, minskar omedelbart arbetslöshets-
3128: störst. Tili dessa områden hör bl.a. just de största   graden med cirka fem procentenheter. Detta är
3129: städerna, vilka åsyftas i riksdagsman Bryggares        betydligt mera, dvs. en femtedel mer än vad ar-
3130: spörsmål.                                              betsförvaltningens specialåtgärder tidigare har
3131:                                               KK 246/1995 vp                                              5
3132: 
3133: kunnat åstadkomma. Arbetsministeriet kommer             är att tili exempel 1996 sysselsätta eller utbilda i
3134: att se till att de för arbetsförvaltningen uppställda   genomsnitt ca 19 000 personer via dessa pro-
3135: kvantitativa målen nås.                                 gram. Särskilt när det gäller beredningen av de
3136:    Att antalet personer som placeras i arbete eller     program som socialfonden delfinansierar och
3137: anvisas utbildning stiger tili totalt 125 000 perso-    fullföljandet av de godkända programmen spelar
3138: ner möjliggörs delvis av Europeiska socialfon-          arbetsministeriet en central roll som nationell
3139: dens och regionala utvecklingsfondens finansie-         koordineringsmyndighet.
3140: ringsandelar för olika åtgärdsprogram. A vsikten
3141: 
3142:      Helsingfors den 1 november 1995
3143: 
3144:                                                                      Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
3145:                                             KK 247/1995 vp
3146: 
3147: Kirjallinen kysymys 247
3148: 
3149: 
3150: 
3151: 
3152:                                    T. Pohjola: Puolustusvoimien talousvarikan vaatetuskorjaamon
3153:                                        toiminnan säilyttämisestä Oulussa
3154: 
3155: 
3156:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3157: 
3158:     Puolustusvoimien talousvarikkoon kuuluvia            Konekanta ja tilat mahdollistavat täysitehoi-
3159: vaatetuskorjaamaja on neljä vastaamassa puo-          sen toiminnan vuosiksi eteenpäin ilman merkit-
3160: lustusvoimien vaatetushuollosta. Vaatetuskor-         täviä investointeja. Pesu-, korjaus- ja huoltokus-
3161: jaamaiden sijaintipaikkakunnat ovat Säkylä,           tannukset ovat kilpailukykyisiä muiden puolus-
3162: Mikkeli, Sodankylä ja Oulu.                           tusvoimien vaatetuskorjaamaiden kanssa. Pää-
3163:     Oulun vaatetuskorjaamo huoltaa Oulun ja           esikunnan tarkastajat totesivat keväällä 1995
3164: Vaasan sotilasläänien alueella olevien joukko-        suorittamassaan tarkastuksessa Oulun vaatetus-
3165: osastojen varusmiesvaatetuksen. Oulun vaate-          korjaamon toimintaedellytykset hyviksi.
3166: tuskorjaamo sijaitsee Oulun kasarmialueella ja           Oulun vaatetuskorjaamon lakkauttamisella ei
3167: työntekijöitä on 54 henkilöä.                         saavuteta merkittäviä säästöjä puolustusvoimis-
3168:     Puolustusministeriö on suunnitellut lakkaut-      sa ja vielä vähemmän valtiontaloudessa. Talous-
3169: taa Oulun vaatetuskorjaamon 1. 7.1996 mennes-         varikoita edellytetty henkilöstömenosäästö on
3170: sä.                                                   saavutettu. Henkilöstön keski-ikä on noin 45
3171:     Yli 50 henkilöä työllistävän laitoksen lakkaut-   vuotta. Näin korkean työttömyyden aikana vaa-
3172: taminen ja pääasiassa Oulun läänissä tehtävän         tetuskorjaamon työntekijöillä ei ole suuria mah-
3173:  työn siirtäminen tehtäväksi muualla Suomessa ei      dollisuuksia sijoittua uudelleen työelämään.
3174:  ole järkevää.                                           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3175:     Pohjan prikaatin ja Pohjois-Suomen viestipa-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3176:  taljoonan hallinnollisesta yhdistämisestä huoli-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3177:  matta Oulun kasarmialueelle jää varusmiesten         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3178:  koulutustoimintaa ja materiaalin huoltotoimin-
3179:  ta. Oulun kasarmialue ja sen mukana Oulun vaa-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3180:  tetuskorjaamon kiinteistö pysyvät jatkossakin               ryhtyä, että Oulun vaatetuskorjaamon
3181:  puolustusministeriön omistuksessa.                          toiminta jatkuisi Oulussa?
3182: 
3183:      Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1995
3184: 
3185:                                              Tuija Pohjola
3186: 
3187: 
3188: 
3189: 
3190: 250261
3191: 2                                         KK 247/1995 vp
3192: 
3193: 
3194: 
3195: 
3196:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
3197: 
3198:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Talousvarikon osalta todetaan ohjelmassa
3199: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       seuraavasti: "Talousvarikon toimintoja rationa-
3200: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     lisoidaan. Talousvarikon Oulun Vaatetuskorjaa-
3201: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija Poh-     mo esitetään lakkautettavaksi vuonna 1996."
3202: jolan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         Pääesikunnan johdolla valmistellaan parhail-
3203: 247:                                                laan ohjelmaan liittyviä rationalisointitoimenpi-
3204:                                                     teitä. Esitykset toimenpiteistä tulevat puolustus-
3205:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      ministerin päätettäväksi vuoden 1995 aikana.
3206:        ryhtyä, että Oulun vaatetuskorjaamon         Kaikkien esitysten osalta tullaan puolustusmi-
3207:        toiminta jatkuisi Oulussa?                   nisteriössä kiinnittämään erityistä huomiota nii-
3208:                                                     den taloudellisuuteen ja tarkoituksenmukaisuu-
3209:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        teen.
3210: vasti seuraavaa:                                       Hallitusohjelmaan sisältyy eräänä säästökoh-
3211:                                                     teena puolustusvoimien toiminnan rationalisoi-
3212:    Viime vuoden huhtikuussa vahvistettiin puo-      minen siten, että säästövaikutukset vuosina
3213: lustushallinnon rauhan ajan organisaation ratio-    1996-1999 ovat yhteensä 500 miljoonaa mark-
3214: nalisointi- ja kehittämisohjelma. Periaateohjel-    kaa. Näin mittavien säästöjen aikaansaaminen
3215: massa,joka perustuu useita vuosia puolustushal-     edellyttää edellä mainitun kehittämisohjelman ja
3216: linnon sisällä tehtyyn valmistelutyöhön, määrite-   muidenkin rationalisointitoimenpiteiden määrä-
3217: tään organisaation tavoitetila 2000-luvun alussa    tietoista toimeenpanoa.
3218: ja tavoitetilan saavuttamiseksi tarvittavat toi-
3219: menpiteet.
3220:      Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1995
3221:                                                                   Puolustusministeri Anneli Taina
3222:                                              KK 247/1995 vp                                           3
3223: 
3224: 
3225: 
3226: 
3227:                                          Tili Riksdagens Talman
3228: 
3229:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Vad intendenturdepån beträffar konstateras
3230: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         följande i programmet: "Intendenturdepåns
3231: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       funktioner rationaliseras. Intendenturdepåns
3232: man Tuija Pohjola undertecknade spörsmål nr            verkstad för klädvård i Uleåborg föreslås bli in-
3233: 247:                                                   dragen år 1996."
3234:                                                           Under ledning av huvudstaben bereds för när-
3235:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         varande de rationaliseringsåtgärder som hör tili
3236:        ta för att verksamheten vid verkstaden          programmet. Försvarsministeriet skall under
3237:        för klädvård i Uleåborg skall kunna fort-       1995 fatta beslut om förslagen tili åtgärder. För
3238:        gå i Uleåborg?                                  var och en av framställningarna kommer inom
3239:                                                        försvarsministeriet att fåstas särskild uppmärk-
3240:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          samhet vid förslagets lönsamhet och ändamåls-
3241: anföra följande:                                       enlighet.
3242:                                                           I regeringsprogrammet ingår som ett av objek-
3243:    I april förra året fastställdes rationaliserings-   ten f6r sparåtgärder rationaliseringen av för-
3244: och utvecklingsprogrammet för försvarsförvalt-         svarsmaktens verksamhet på så sätt att verkning-
3245: ningens fredstida organisation. I princippro-          arna av sparåtgärderna 1996-1999 utgör
3246: grammet, som baserar sig på ett flerårigt bered-       sammanlagt 500 milj. mk. För att inbesparingar
3247: ningsarbete inom försvarsförvaltningen, fast-          av denna omfattning skall kunna åstadkommas
3248: ställs målsättningen f6r organisationen i början       förutsätts att det ovan nämnda utvecklingspro-
3249: av 2000-talet och de åtgärder som behövs för att       grammet och också övriga rationaliseringsåtgär-
3250: de angivna målen skall kunna uppnås.                   der verkställs på ett målmedvetet sätt.
3251: 
3252:      Helsingforsden 27 oktober 1995
3253: 
3254:                                                                       Försvarsminister Anneli Taina
3255: 1
3256: 
3257: 
3258: 1
3259: 
3260: 
3261: 
3262: 
3263:     1
3264: 
3265: 
3266:     1
3267: 
3268: 
3269: 
3270: 
3271:         1
3272: 
3273: 
3274:         1
3275: 
3276: 
3277: 
3278: 
3279:             1
3280:                                             KK 248/1995 vp
3281: 
3282: Kirjallinen kysymys 248
3283: 
3284: 
3285: 
3286: 
3287:                                    Aittoniemi: Eläkkeiden yhteensovittamisesta luopumisesta
3288: 
3289: 
3290: 
3291:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3292: 
3293:    Vanha sanantapa sanoo, että ihmisen ei ole             Näkemykset ovat suorastaan nurkkakuntai-
3294: hyvä elää yksin. Tällä sanonnalla on vahvasti         sia,ja niistä pitäisi luopua. Näin mahdollistettai-
3295: myös yhteiskunnallista merkitystä. Jos kaksi yk-      siin terveellä tavalla siihen halukkaiden ihmisten
3296: sinäistä ihmistä, esimerkiksi mies ja nainen, siir-   yhdessäolo, joka toisi kustannusten alenemista
3297: tyvät yhteiseen talouteen, he lisääntyvän viihty-     yhteiskunnalle enemmän kuin se vähä, mitä saa-
3298: vyyden ohella ja osaksi sen ansiosta tulevat toi-     daan eläkkeiden ns. yhteensovittamisessa sääs-
3299: meen toistansa tuki en varsin pitkään joutumatta      töä kansaneläkelaitokselle.
3300: yhteiskunnan hoitoon vanhuuden päivinä.                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3301:    Tuntuu kuin yhteiskunta olisi kateellinen ih-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3302: misille, jotka yksinäisyyden sijaan hakeutuvat        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3303: toistensa luo. Jos kaksi eläkkeellä olevaa muut-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3304: taa yhteen, yhteiskunnan käsi leikkaa pois osan
3305: eläkkeestä. Asiaa on perusteltu muun muassa                      Aikooko Hallitus luopua ns. eläkkei-
3306: sillä, että samojen vällyjen alla on kaksin lämpi-            den yhteensovittamisesta siten, että yh-
3307: mämpi ja että samassa kattilassa kiehuu ruoka                 teistä asumista suunnittelevat yksinäiset
3308: molemmille ja että yksi televisio ja lupa riittää             eläkeläiset voisivat tehdä sen ilman pel-
3309: kahden katsella.                                              koa pieniin eläkkeisiinsä kohdistuvista
3310:                                                               leikk~wksista?
3311:      Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1995
3312: 
3313:                                             Sulo Aittaniemi
3314: 
3315: 
3316: 
3317: 
3318: 250261
3319: 2                                          KK 248/1995 vp
3320: 
3321: 
3322: 
3323: 
3324:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
3325: 
3326:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Perhesuhteiden huomioon ottamiseen lisä-
3327: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        osaa määrättäessä on vaikuttanut se kysymyk-
3328: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      sessäkin esiin tuotu näkökohta, että kahden hen-
3329: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittanie-       kilön asuessa yhdessä heidän on mahdollista
3330: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         hyödyntää joitakin kustannuksia niin, että hei-
3331: 248:                                                 dän yhteiset elinkustannuksensa ovat pienemmät
3332:                                                      kuin yksin asuvalla. Tällaisia kustannuksia ovat
3333:             Aikooko Hallitus luopua ns. eläkkei-     muun muassa asumismenot sekä eräät niihin rin-
3334:          den yhteensovittamisesta siten, että yh-    nastettavat muut kulut, kuten sähkö ja valaistus,
3335:          teistä asumista suunnittelevat yksinäiset   sanomalehdet sekä televisiolupa.
3336:          eläkeläiset voisivat tehdä sen ilman pel-       Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen
3337:          koa pieniin eläkkeisiinsä kohdistuvista     kansaneläkejärjestelmän uudistamista koske-
3338:          leikkauksista?                              vaksi lainsäädännöksi (HE 119/1995 vp), jonka
3339:                                                      mukaan kansaneläke on edelleen säilytetty vä-
3340:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         himmäiseläkkeenä. Hallituksen esityksen mu-
3341: vasti seuraavaa:                                     kaan kansaneläke kohdistuisi entistä tarkoituk-
3342:                                                      senmukaisemmin niihin henkilöihin, joilla on pie-
3343:    Kansaneläkkeen lisäosaa koskevat säännök-         ni työeläke taijotka ovat kokonaan vailla työelä-
3344: set tulivat voimaan vuoden 1983 alusta. Lisäosa      keturvaa. Uudistus merkitsisi yhä enemmän sitä,
3345: määräytyy eläkkeensaajan perhesuhteiden, kun-        että myös kansaneläkkeessä on tarkoituksenmu-
3346: taryhmän ja lisäosaan vaikuttavien eläketulojen      kaista nykyiseen tapaan ottaa huomioon henki-
3347: perusteella. Kansaneläkelain 25 §:n mukaan           lön todellisen vähimmäiseläketurvan tarve.
3348: eläkkeensaajan perhesuhteet vaikuttavat lisä-            Kansaneläkkeestä poistuisi vuoden 1997 alus-
3349: osan määrään siten, että jos eläkkeensaaja on        ta erillinen pohjaosa ja lisäosa, jotka muutettai-
3350: naimisissa, lisäosa maksetaan pienempänä kuin        siin yhdeksi kansaneläkkeeksi. Eläkkeensaaja-
3351: yksinäiselle. Nykyisten säännösten mukaan eläk-      puolison kansaneläkkeen määrä olisi nykyistä
3352: keensaajapuolisoiden täysimääräinen lisäosa on       vastaavalla tavalla pienempi kuin yksinäisen
3353: 85 %yksinäisen henkilön täydestä lisäosasta. Li-     henkilön kansaneläkkeen määrä.
3354: säosasäännöksiä muutettiin 1.9.1991 voimaan              Kansaneläkkeen merkitys vähimmäisturvan
3355: tulleilla muutoksilla muun muassa siten, että        takaajana ei siten menettäisi merkitystään, vaik-
3356: eläkkeensaajapuolisoiden täysi lisäosa nousi         ka yksinäisen henkilön kansaneläkkeen määrää
3357: 81 %:sta 85 %:iin yksinäisen henkilön lisäosan       tarkistetaankin avioliiton solmimisen tai avolii-
3358: määrästä. Avoliitto rinnastetaan lisäosaa mää-       ton johdosta sen takia, että elinkustannukset to-
3359: rättäessä avioliittoon.                              siasiassa eräiltä osin alenevat.
3360: 
3361:        Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1995
3362: 
3363:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
3364:                                             KK 248/1995 vp                                               3
3365: 
3366: 
3367: 
3368: 
3369:                                         Tili Riksdagens Talman
3370: 
3371:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        synpunkt som också nämns i spörsmålet, nämli-
3372: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          gen att två personer som sammanbor kan dra
3373: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        nytta av sådana kostnader som sänker deras sam-
3374: man Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 248:           manlagda levnadskostnader, ijämförelse med en
3375:                                                         ensamstående person. Dylika kostnader är bl.a.
3376:           Ämnar Regeringen avstå från den s.k.          boendekostnader samt vissa andra med demjäm-
3377:        samordningen av pensioner så att ensam-          förbara kostnader såsom elektricitet, tidningar
3378:        stående pensionärer som ämnar bli sam-           och televisionslicens.
3379:        manboende kan förverkliga detta utan att            Regeringen har avlåtit en proposition tili riks-
3380:        deras små pensioner utsätts för nedskär-         dagen med förslag tilllagstiftning om revidering
3381:        ningar?                                          av folkpensionssystemet (RP 119/1995 rd), enligt
3382:                                                         viiken folkpensionen fortfarande skali utgöra
3383:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           minimipension. Enligt regeringspropositionen
3384: anföra följande:                                        kommer folkpensionen att på ett allt ändamåns-
3385:                                                         enligare sätt riktas tili personer som har en liten
3386:     Stadgandena om folkpensionens tilläggsdel           arbetspension eller som helt saknar arbetspen-
3387: trädde i kraft vid ingången av 1983. Tilläggsdelen      sion. Om reformen genomförs innebär den i allt
3388: faststälis utgående från pensionstagarens famil-        större utsträckning att det även i fråga om folk-
3389: jeförhållanden, kommungrupp och de pensions-            pensionen är ändamålsenligt att enligt nuvaran-
3390: inkomster som inverkar på tilläggsdelen. Enligt         de praxis beakta det egentliga behovet av minimi-
3391: 25 § folkpensionslagen inverkar familjeförhål-          pensionsskydd för personen i fråga.
3392: landena på tilläggsdelens belopp så att om pen-            Från ingången av 1997 slopas folkpensionens
3393: sionstagaren är gift, är tilläggsdelen mindre än        separata grunddel och tilläggsdel då dessa sam-
3394: för en ensamstående. Enligt gäliande stadganden         manslås tili en och samma folkpension. Det folk-
3395: är tilläggsdelens fulla belopp för makar 85 % av        pensionsbelopp som beviljas en folkpensionsta-
3396: tiliäggsdelen för ensamstående. Stadgandena om          gares make skallliksom för närvarande vara min-
3397: tilläggsdelen reviderades genom de ändringar            dre än folkpensionsbeloppet för ensamstående.
3398: som trädde i kraft den 1 september 1991 bl.a. så           Folkpensionens betydelse som en garanti för
3399: att tilläggsdelens fulla belopp för makar steg från     minimiutkomsten skulie sålunda inte förlora sin
3400: 81 % till85% av tilläggsdelen för ensamstående.         betydelse fastän folkpensionsbeloppet för en en-
3401: Vid fastställande av tiliäggsdelen jämställs ett        samstående person justerades till följd av äkten-
3402:  samboförhåliande med äktenskap.                        skap eller ett samboförhåliande, eftersom lev-
3403:     En anledning tili att familjeförhållandena be-      nadskostnaderna då faktiskt sjunker till vissa
3404: aktas vid fastställandet av tilläggsdelen är den        delar.
3405: 
3406:      Helsingfors den 9 november 1995
3407: 
3408:                                                       Social- och hälsovårdsminister Sinikka M önkäre
3409:                                               KK 249/1995 vp
3410: 
3411: Kirjallinen kysymys 249
3412: 
3413: 
3414:                                      Aittoniemi: Valtiontalouden säästötoimenpiteiden vaikutuksesta
3415:                                          maatalousväestön tulokehitykseen
3416: 
3417: 
3418:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
3419: 
3420:     Toimiva maaseutu rakentuu edelleen maata-            leikkaukset sekä leikkaukset kuntien valtion-
3421: louden ja sen liitännäiselinkeinojen ympärille.          osuuksista, jotka välillisesti koskevat myös maa-
3422: 1990-luvun kehitys on kuitenkin tuonut muka-             talousväestöä kuntien asukkaina.
3423: naan roppakaupalla huolestuttavia asioita, jotka             Maatalousväestö joutuu siis muun kurjuuden
3424: tuhoavat tämän runkorakenteen ja sitä kautta             lisäksi kantamaan kaksinkertaisesti elintuloonsa
3425: myös elävän maaseudun. Kehityksen kulkua on              kohdistuvat leikkaukset. Kun palkansaajapuo-
3426: syytä kosketella yksityiskohdittain.                     lella tulotaso tupo-sopimuksen kautta kohenee,
3427:      1. Metsätulot ovat olleet merkittävä erillinen      maataloudessa tulotason on laskettu alenevan
3428: tulolähde maataloudessa ja metsäverotuksen tu-           useita prosenttiyksiköitä. Lopputulos on koh-
3429: lot merkittäviä maaseutukuntien taloudessa.              tuuton.
3430: Metsät ovat kuitenkin nopeutuvassa tahdissa                  Ei ole siis ihme, jos maatalousväestön kohdal-
3431: siirtymässä kaupunkilaisomistukseen, ja se siir-         la hätä on suuri, ulosottomies yhä useammin
3432: tää metsätulot kaupunkilaisten tuloiksi ja vali-         tuttu vieras erääntyvien velkojen perijänä ja
3433: tusta verotusmallista riippuen verotulot kaupun-         maatilan pakkohuutokauppaa koskevat ilmoi-
3434: kien kassaan. Maaseudun kannalta negatiivista            tukset vievät tulevaisuudessa yhä enemmän tilaa
3435: kehitystä kiihdyttää metsäyhtiöiden kasvava              päivälehtien palstoilla. Mihinjoutuu elinkeinon-
3436: kiinnostus metsätilojen ja -alueiden ostamiseen.         sa menettänyt viljelijä? Työttömyyskortistoon,
3437: Tämä on helppoaja halpaa vaikeuksiinjoutunei-            totta kai.
3438: den maatalousyrittäjien suunnassa.                           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3439:      2. Jäsenyys Euroopan unionissa vei maitota-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3440:  loutta ja eräitä erikoisviljelmiä lukuun ottamatta      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3441:  pohjan pois kannattavalta maataloudelta. Näin           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3442:  erityisesti niillä eteläisen Suomen viljanviljely-
3443:  alueilla, joilla ei ole mitään tukia ja viljelijä saa              Onko Hallitus tietoinen, että maata-
3444:  tuotteestaan nipin napin tuotantopanoksen hin-                  lousväestöön ED-ratkaisun johdosta
3445:  nan. Ne alueet, joille on luvassa kansallisen tuki-             kohdistuvan negatiivisen tulokehityksen
3446:  paketin tukea, saavat odottaa sitä ties miten pit-              lisäksi maatalousväestö joutuu kanta-
3447:  kään myymättömien viljakasojensa vierellä.                      maan valtion talousarvion tasapainotta-
3448:      3. Maatalouteen ja maaseutuun on valtion                    miseksi kaksinkertaiset leikkaukset mui-
3449:  menojen leikkauksissa kohdistettu lukuisa mää-                  hin tulonsaajaryhmiin verrattuna perus-
3450:  rä toimenpiteitä, jotka kohdistuvat vain ja ni-                 teluosassa esitetyllä tavalla niin, että ylei-
3451:  menomaan tälle alueelle. Tällaisia ovat pinta-                  sen plusmerkkisen tulokehityksen sijasta
3452:  alatisien poistaminen, kansallisen tukipaketin                  maatalouden tulokehitys on runsaasti
3453:  avaamiseen liittyvät leikkaukset, maatalouden                   miinusmerkkinen sillä seurauksella, että
3454:  eläkejärjestelmään ja maatalouden lomitusjär-                   kannattavan maatalouden harjoittami-
3455:  jestelmään kohdistuvat leikkaukset, yksityistei-                nen käy mahdottomaksi ja tätä kautta
3456:  den valtionavun leikkaus sekä metsänparannus-                   myös elinvoimaisen maaseudun selkä-
3457:   töihin liittyvät määrärahojen supistukset.                     ranka murtuu, elintarviketeollisuus kuih-
3458:      4. Edellä kohdassa 3 esiin tuotujen leikkausten             tuu ja työttömyyden puolittumisen sijas-
3459:   lisäksi maatalouden harjoittajat ja maaseutu-                  ta työttömyyskortistot tulevat pullistele-
3460:   väestö joutuvat niiden leikkausten kohteeksi, jot-             maan uusista työttömistä, ja
3461:   ka koskevat maan väestöä yleensä. Tällaisia ovat                  mikä ratkaisu Hallituksella on tähän
3462:   lapsilisien, opintotuen ja sairauspäivärahojen                 ongelmaan?
3463: 
3464:       Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1995
3465:  250261                                        Sulo Aittoniemi
3466: 2                                            KK 249/1995 vp
3467: 
3468: 
3469: 
3470: 
3471:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
3472: 
3473:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          man mukaiset pinta-alalisän määrät olivat 270
3474: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           milj. mk vuodelle 1996, 205 milj. mk vuodelle
3475: olette 19 päivänä lokakuuta 1995 päivätyn kir-          1997, 135 milj. mk vuodelle 1998 ja 70 milj. mk
3476: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        vuodelle 1999. Edellä mainittujen pinta-ala1isien
3477: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo Aitto-          poistamisen lisäksi kansallisesta tukipaketista on
3478: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             tarkoitus leikata muita menoja vuosittain siten,
3479: n:o 249:                                                että kunakin vuonna säästöt olisivat hallitusoh-
3480:                                                         jelman mukaisesti yhteensä 750 mi1j. mk. Vuon-
3481:           Onko Hallitus tietoinen, että maata-          na 1996 on tarkoitus palauttaa tuottajilta vuon-
3482:        lousväestöön ED-ratkaisun johdosta               na 1994 liikaa perittyjä markkinointimaksuja
3483:        kohdistuvan negatiivisen tulokehityksen          290 milj. mk. Vuoden 1996 maa- ja puutarhata-
3484:        lisäksi maatalousväestö joutuu kanta-            louden kansallista tukea on tarkoitus maksaa
3485:        maan valtion talousarvion tasapainotta-          säästöt ja palautuserät huomioon ottaen n. 190
3486:        miseksi kaksinkertaiset leikkaukset mui-         milj. mk alkuperäistä suunnitelmaa vähemmän.
3487:        hin tulonsaajaryhmiin verrattuna perus-          Hallituksen esityksessä vuoden 1996 talousarvi-
3488:        teluosassa esitetyllä tavalla niin, että ylei-   oksi on ko. kansalliseen tukeen esitetty 4 400
3489:        sen plusmerkkisen tulokehityksen sijasta         milj. mk.
3490:        maatalouden tulokehitys on runsaasti                Hallitusohjelman mukaisista 5,5 mrd:n mar-
3491:        miinusmerkkinen sillä seurauksella, että         kan lisäsäästöistä vuosille 1997-1999 on tarkoi-
3492:        kannattavan maatalouden harjoittami-             tus kohdistaa maa- ja metsätalousministeriön
3493:        nen käy mahdottomaksi ja tätä kautta             koko pääluokkaan sekä sosiaali- ja terveysminis-
3494:        myös elinvoimaisen maaseudun selkä-              teriön pääluokassa oleviin maatalousyrittäjien
3495:        ranka murtuu, elintarviketeollisuus kuih-        lomitusmenoihin yhteensä 100 milj. mk vuonna
3496:        tuu ja työttömyyden puolittumisen sijas-          1998 ja 300 milj. mk vuonna 1999.
3497:        ta työttömyyskortistot tulevat pullistele-          Maatalouden tuki on valtion talousarviossa
3498:        maan uusista työttömistä, ja                     niin suuri erä, että valtiontalouden kannalta vält-
3499:           mikä ratkaisu Hallituksella on tähän          tämättömiä budjettisäästöjä ei voitu käytännös-
3500:        ongelmaan?                                       sä ajatella tehtäväksi puuttumatta myös maata-
3501:                                                         loustuen määrään. Tuen muutos koko tukita-
3502:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            soon verrattuna on merkittävä, mutta säästötar-
3503: vasti seuraavaa:                                        peen huomioon ottaen silti oikeudenmukainen.
3504:                                                            ED-jäsenyyteen liittyvät käytössä olevat tuki-
3505:    Jäsenyys Euroopan unionissa merkitsi yhtei-          toimet merkitsevät sitä, että tänä vuonna viljeli-
3506: sen maatalouspolitiikan soveltamista myös Suo-          jöiden tulotaso ei yleisesti poikkea merkittävästi
3507: messa. Liittymissopimuksessa Suomi sai luvan            edellisten vuosien tulotasosta. Jatkossa tulotaso
3508: erityisten kansallisten tukitoimien käyttöönot-         tulee keskimäärin alenemaan. Siirtymäkauden
3509: toon. Lisäksi maatalouden ympäristötuki ja ns.          tukijärjestelyt, vuodesta 1997 lukien käyttöön
3510: LF A-tuki sovittiin otettavaksi kattavina käyt-         tuleva vakavien vaikeuksien tuki mukaan lukien,
3511: töön. Näillä toimenpiteillä voidaan varsin hyvin        luovat edellytykset kannattavalle maataloudelle
3512: poistaa niitä vaikeuksia, joita maataloudelle           myös jatkossa. Tilojen väliset erot kannattavuu-
3513: muuten olisi aiheutunut tuottajahintojen alentu-        dessa ja tulotasossa ovat aina olleet merkittäviä
3514: misesta.                                                ja ovat vastaisuudessakin. Hyvin hoidetuilla
3515:    Kansallista tukea on alettu soveltaa edellisen       maatiloilla on täydet edellytykset kilpailykykyi-
3516: hallituksen päättämän ns. kansallisen tukipake-         seen yritystoimintaan.
3517: tin mukaisesti lukuun ottamatta pinta-alalisää.            Kotieläinlupajärjestelmän poistuminen on
3518: Sen poistamista on nopeutettu siten, että kuluva-       helpottanut yritysten kehittämistä etenkin
3519: na vuonna pinta-alalisää maksettiin vain nuorille       sika- ja kanataloudessa. Maa- ja metsätalous-
3520: tuottajille. Kansallisen tukipaketin suunnitel-         ministeriö pyrkii siihen, että investointeja tu-
3521:                                        KK 249/1995 vp                                          3
3522: 
3523: kevat rahoitusjärjestelmät voitaisiin ottaa      taan parantaa maatalouden kilpailukykyä ja
3524: mahdollisimman     nopeasti täysimääräisinä      edistää sopeutumista unionin yhteiseen maata-
3525: käyttöön. Rahoitusjärjestelyillä voidaan osal-   louspolitiikkaan.
3526: 
3527:     Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1995
3528: 
3529:                                                   Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
3530: 4                                           KK 249/1995 vp
3531: 
3532: 
3533: 
3534: 
3535:                                         Tili Riksdagens Talman
3536: 
3537:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      stödpaketet är 270 milj. mk år 1996, 205 milj. mk
3538: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den       år 1997, 135 milj. mk år 1998 och 70 milj. mk år
3539: 19 oktober 1995 till vederbörande medlem av           1999. Utöver slopandet av arealtillägget är det
3540: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo      meningen att i det nationella stödpaketet årligen
3541: Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 249:             skära ner de övriga utgifterna så att inbespa-
3542:                                                       ringarna varje år utgör sammanlagt 750 milj. mk
3543:            Är Regeringen medveten om att jord-        enligt regeringsprogrammet. Avsikten är att 1996
3544:        brukarna, utöver den negativa inkomst-         till producenterna återbära de marknadsförings-
3545:        utveckling som drabbar dem på grund av         avgifter om 290 milj. mk som uppburits för
3546:        EU-beslutet, på grund av de nedskär-           mycket 1994. Meningen är att det nationella stöd
3547:        ningar som görs för balansering av stats-      som 1996 betalas till jordbruket och trädgårds-
3548:        budgeten blir tvungna att bära en dubbel       odlingen skall vara ca 190 milj. mk mindre än
3549:        börda i förhållande till övriga inkomst-       planerat med beaktande av inbesparingarna och
3550:        grupper, enligt vad som framförts i moti-      återbäringsraterna. I budgetpropositionen för
3551:        veringen, så att jordbrukets inkomstut-        1996 föreslås att nämnda nationella stöd skall
3552:        veckling har starkt negativt förtecken i       uppgå ti114 400 milj. mk.
3553:        stället för positivt som den allmänna in-          Av de tilläggsinbesparingar om 5,5 mrd. mk
3554:        komstutvecklingen, med den påföljd att         för 1997-1999 som fastslagits i regeringspro-
3555:        det blir omöjligt att bedriva ett lönsamt      grammet skall till jord- och skogsbruksministe-
3556:        jordbruk vilket innebär att landsbygden        riets hela huvudtitel samt till utgifter i fråga om
3557:        förlorar sin livskraft, att livsmedelsin-      semesteravbytare för lantbruksföretagare under
3558:        dustrin stagnerar samt att arbetslösheten      social- och hälsovårdsministeriets huvudtitel rik-
3559:        i stället för att misnka med hälften ökar så   tas sammanlagt 100 milj. mk år 1998 och 300 milj.
3560:        att arbetslöshetsregistren svämmar över,       mk år 1999.
3561:        och                                                Stödet till jordbruket utgör en så stor post i
3562:            viiken lösning har Regeringen på detta     statsbudgeten att det med tanke på statsekono-
3563:        problem?                                       min i praktiken var omöjligt att genomföra de
3564:                                                       nödvändiga budgetinbespar.ingarna utan att
3565:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         också rörajordbruksstödet. Andringen av stödet
3566: anföra följande:                                      är betydande jämfört med hela stödnivån, men
3567:                                                       trots det rättvist med beaktande av sparbehovet.
3568:     Medlemskapet i Europeiska unionen innebär             De stödåtgärder som står till förfogande och
3569: att den gemensamma jordbrukspolitiken tilläm-         som hänför sig till EU-medlemskapet innebär att
3570: pas också i Finland. 1 anslutningsfördraget fick      odlarnas inkomstnivå i år inte i allmänhet avvi-
3571: Finland tillstånd att tillämpa särskilda nationella   ker mycket från inkomstnivån under de föregå-
3572: stödåtgärder. Dessutom kom man överens om             ende åren. 1 framtiden kommer inkomstnivån i
3573: att tai bruk ett miljöstöd för jordbruket och det     genomsnitt att sjunka. Stödarrangemangen un-
3574: s.k. LF A-stödet i stor utsträckning. Med dessa       der övergångsperioden, inklusive stödet för all-
3575: åtgärder kan man relativt väl eliminera de svårig-    varliga svårigheter som tas i bruk 1997, skapar
3576: heter som de sänkta producentpriserna annars          förutsättningar för ett lönsamt jordbruk också i
3577: skulle ha medfört för jordbruket.                     fortsättningen. Det har alltid förekommit och
3578:     Det nationella stödet har börjat tillämpas en-    kommer alltid att förekomma betydliga skillna-
3579: ligt det s.k. nationella stödpaketet, som den före-   der mellan jordbruksföretagen i fråga om lön-
3580: gående regeringen fattade beslut om, med undan-       samhet och inkomstnivå. Väl skötta jordbruk
3581: tag för arealtillägget. Slopandet av det har på-      har full möjlighet att bedriva en konkurrenskraf-
3582: skyndats så att arealtillägg under innevarande år     tig företagsverksamhet också i fortsättningen.
3583: har betalts endast till unga producenter. Areal-          Slopandet av tillståndssystemet som gällde
3584: tilläggsbeloppen enligt planen i det nationella       husdjursskötseln har gjort det lättare att utveckla
3585:                                             KK 249/1995 vp                                          5
3586: 
3587: företagen i synnerhet då det gäller svin- och höns-   ringsarrangemang kan man förbättra konkur-
3588: hushållning. Jord och skogsbruksministeriet           rensförmågan inom jordbruket och främja an-
3589: strävar efter att de finansieringssystem som stö-     passningen tili unionens gemensamma jord-
3590: der investeringar så fort som möjligt skall kunna     brukspolitik.
3591: tas i bruk i full utsträckning. Genom finansie-
3592: 
3593:      Helsingforsden 3 november 1995
3594: 
3595:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
3596:                             j
3597:                             j
3598:                         j
3599:                         j
3600:                     j
3601:                     j
3602:                 j
3603:                 j
3604:             j
3605:             j
3606:         j
3607:         j
3608:     j
3609:     j
3610: j
3611: j
3612:                                             KK 250/1995 vp
3613: 
3614: Kirjallinen kysymys 250
3615: 
3616: 
3617: 
3618: 
3619:                                    Aittoniemi: Kirjallisiin kysymyksiin liittyvien vastauksien allekir-
3620:                                        joittamisesta
3621: 
3622: 
3623:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3624: 
3625:    Asianomainen ministeriö antaa vastauksen           tausta, vaan allekirjoitus suoritetaan virkamie-
3626: kansanedustajan valtioneuvostolle osoittamaan         hen toimesta, ministerin nimikirjoituksen sisältä-
3627: kirjalliseen kysymykseen. Vastauksen valmiste-        väliä leimasimella ...
3628: lee ministeriön asianomainen virkamies, mutta             Asia kiusaa minua yöllä aina kun herään. Siksi
3629: sen allekirjoittaa ministeri, jonka luonnollisesti    kysyn valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l moment-
3630: luulisi olevan vastuussa asiakirjan sisällöstä niin   tiin viitaten:
3631: kuin allekirjoittajan kuuluu. Valtioneuvoston,
3632: asianomaisen ministeriön ja ministerin vastuuta                  Ministerit eivät yleensä tutustune val-
3633: on pääministeri Lipponen korostanut allekirjoit-              tioneuvostolle osoitettujen kirjallisten
3634: taneelle antamassaan vastauksessa kirjalliseen                kysymysten vastauksiin, mutta miten on
3635: kysymykseen n:o 44/l995 vp.                                   asia sen seikan suhteen, allekirjoittavatko
3636:    Jostakin syystä minulle on tullut se käsitys,              he vastauksen itse vai tapahtuuko se mi-
3637: että puhumattakaan tutustumisesta vastauksen                  nisteriön virkamiehen toimesta ns. nimi-
3638: sisältöön, ministerit eivät edes allekirjoita vas-            kirjoitusleimasinta käyttäen?
3639: 
3640:      Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1995
3641: 
3642:                                             Sulo Aittoniemi
3643: 
3644: 
3645: 
3646: 
3647: 250261
3648: 2                                            KK 250/1995 vp
3649: 
3650: 
3651: 
3652: 
3653:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
3654: 
3655:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Tällöin oli todettu, että ministerin vastauksen
3656: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          ja sen ajankohdan välillä, jolloin kansanedustaja
3657: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        saa vastauksen kysymykseensä, saattaa kulua lä-
3658: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittonie-         hinnä eduskunnan painatustekniikasta johtuen
3659: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           useita päiviä, joskus peräti viikkokin. Jotta kan-
3660: 250:                                                   sanedustaja saisi vastauksensa samanaikaisesti,
3661:                                                        kun se toimitetaan eduskunnan keskuskansliaan,
3662:             Ministerit eivät yleensä tutustune val-    kehotettiin edellä mainitussa valtioneuvoston
3663:          tioneuvostolle osoitettujen kirjallisten      kanslian kirjeessä ministeriöitä toimittamaan
3664:          kysymysten vastauksiin, mutta miten on        kysyjälle jäljennös ministerin virallisesta vas-
3665:          asia sen seikan suhteen, allekirjoittavatko   tauksesta. Kysyjän epäily ns. nimikirjoitusleima-
3666:          he vastauksen itse vai tapahtuuko se mi-      simen käytöstä saattanee perustua näihin kopioi-
3667:          nisteriön virkamiehen toimesta ns. nimi-      na saamiinsa vastauksiin.
3668:          kirjoitusleimasinta käyttäen?                    Alkuperäisten vastausten allekirjoitukset ovat
3669:                                                        tarkistettavissa eduskunnassa. Ministeriöt toi-
3670:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           mittavat vastauksen eduskunnan keskuskans-
3671: vasti seuraavaa:                                       liaan, josta vastaus lähetetään asiakirjatoimis-
3672:                                                        toon painatustoimenpiteitä varten. Tämän jäl-
3673:    Valtioneuvoston kanslia on viimeksi 6. 7.1994       keen vastaukset arkistoidaan eduskunnan arkis-
3674: kirjeellään n:o 987/45/94 antanut ministeriöille       toon, jossa ne ovat niin kansanedustajien kuin
3675: kirjallisten kysymysten vastauksissa noudatetta-       kansalaistenkin tarkistettavissa.
3676: via ns. teknisiä ohjeita.
3677: 
3678:        Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1995
3679: 
3680:                                                                         Pääministeri Paavo Lipponen
3681:                                          KK 250/1995 vp                                              3
3682: 
3683: 
3684: 
3685: 
3686:                                       Tili Riksdagens Talman
3687: 
3688:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      Då konstaterades det att det främst på grund
3689: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-     av riksdagens tryckningsteknik kan gå flera da-
3690: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-   gar, ibland t.o.m. en vecka, mellan den tidpunkt
3691: man Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 250:      då ministern avger sitt svar och den tidpunkt då
3692:                                                    riksdagsmannen får svar på sitt spörsmål. F ör att
3693:           Ministrarna torde i allmänhet inte he-   riksdagsmannen skall få svaret på sitt spörsmål
3694:        kanta sig med svaren på de skriftliga       samtidigt som det Iämnas tili riksdagens central-
3695:        spörsmål som riktas till statsrådet, men    kansli, uppmanades ministerierna i brevet från
3696:        hur är det, undertecknar ministrarna sva-   statsrådets kansli att tillställa spörsmålsställaren
3697:        ren själva eller är det en tjänsteman vid   en kopia av ministerns officiella svar. Spörsmåls-
3698:        ministeriet som sköter detta med hjälp av   ställarens misstanke om användningen av en un-
3699:        en underskriftsstämpel?                     derskriftsstämpel torde grunda sig på dessa kopi-
3700:                                                    or av svaren.
3701:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         Underskriften på de ursprungliga svaren går
3702: anföra följande:                                   att kontrollera i riksdagen. Ministerierna sänder
3703:                                                    svaren tiii riksdagens centralkansli, varifrån det
3704:   Statsrådets kansli har senast med sitt brev nr   sänds tili dokumentbyrån för tryckning. Efter
3705: 987/45/94 avden 6juli 1994 meddelat ministerier-   detta arkiveras svaren i riksdagens arkiv, där de
3706: na s.k. tekniska anvisningar som skall iakttas i   finns tili påseende f6r såväl riksdagsmän som
3707: samband med spörsmålssvar.                         medborgare.
3708: 
3709:      Helsingfors den 8 november 1995
3710: 
3711:                                                                     Statsminister Paavo Lipponen
3712:                                              KK 251/1995 vp
3713: 
3714: Kirjallinen kysymys 251
3715: 
3716: 
3717: 
3718: 
3719:                                     Manninen ym.: Alkoholin kulutuksen vähentämisestä ja alkoholi-
3720:                                        haittojen ehkäisemisestä
3721: 
3722: 
3723:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
3724: 
3725:     Hyväksyessään alkoholilain (1143/94) edus-         nut noin 1 000 kioskia. Tänä vuonna on anniske-
3726: kunta edellytti ponnessaan, että hallitus "seuraa      luravintoloiden määrä kasvanut noin 160:llä, ja
3727: tarkoin mm. mainontaa ja anniskelulupien               vuoden 1986lopun tilanteeseen verrattuna annis-
3728: myöntämistä koskevien lainsäädäntömuutosten            keluravintoloiden asiakaspaikkojen määrä on
3729: vaikutuksia maamme alkoholiolojen kehityk-             noussut kaksinkertaiseksi eli noin 730 OOO:teen.
3730: seen pitäen tavoitteena Maailman terveysjärjes-        Keskiolutkahviloiden ja -pubien lukumäärä on
3731: tön suosituksen mukaisesti alkoholin kulutuksen        viidessä vuodessa kaksinkertaistunut.
3732: ja sen aiheuttamien haittojen vähentämistä". La-          Alkoholin kulutuksen nousu on johtanut
3733: masta johtuneen yksityisen kulutuksen supistu-         myös alkoholihaittojen kasvuun. Tammi-kesä-
3734: misen vuoksi alkoholijuomien kulutus laski vuo-        kuussa säilöönottoja tehtiin lähes 47 000, mikä
3735: sina 1990-1994 runsaat 14%. Samana aikana              on 5,6% enemmän kuin viime vuoden vastaava-
3736: monet alkoholihaitat, mm. rattijuopumukset ja          na aikana. Käänne on merkittävä, sillä säilöön-
3737: säilöönotot, vähenivät tuntuvasti.                     otot ovat vähentyneet lähes joka vuosi vuoden
3738:      Alkoholijuomien kokonaiskulutus on kuiten-         1974 huippuluvusta, joka oli 288 000. Vuosina
3739: kin kääntynyt kasvuun. Tammi-elokuussa                 1990-1994 säilöön otettujen määrä laski
3740: myynti nousi 100 %:n alkoholiksi laskettuna            50 OOO:lla.
3741: 2,4 %. Myynnin kasvu olisi alkuvuonna ollut               Nopeimmin kasvoivat ensimmäisellä vuosi-
3742: suurempi, ellei Venäjältä ja Virosta olisi saanut      puoliskolla rattijuopumukset ja pahoinpitelyri-
3743: tuoda aiempaa selvästi suurempia alkoholijuo-          kokset Poliisin tietoon tuli kaikkiaan noin
3744:  mamääriä.                                             10 700 rattijuopumustapausta eli yli 15 % enem-
3745:      Vaikka alkoholin kokonaiskulutus kääntyi          män kuin viime vuoden vastaavana aikana. Tör-
3746:  kasvuun jo ennen uuden alkoholilain voimaantu-        keiden tapausten osuus nousi 65 %:iin. Ruori- ja
3747:  loa, on uusi alkoholilaki osaltaan lisännyt kasvu-    muita liikennejuopumustapauksia poliisin tie-
3748:  paineita. Mainonta on selvästi laajentunut. Ar-       toon tuli vajaat 400; kasvua oli peräti 141 %.
3749:  vioiden mukaan alkoholijuomien mainontaan ja          Pääsyy näihin on törkeän rattijuopumuksen pro-
3750:  menekin edistämiseen käytetään Suomessa tänä          millerajan alentaminen 1,5:stä 1,2:een ja ruori-
3751:  vuonna noin 40 milj. markkaa eli kaksinkertai-        juopumuksen yhteen viime vuoden syyskuussa.
3752:  sesti viime vuoden summa. Myös tuotekehittely            Ensimmäisellä vuosipuoliskolla poliisin tie-
3753:  on voimistunut. Markkinoille ja elintarvikeliik-      toon tuli yli 10 600 pahoinpitelyrikosta eli 15 %
3754:  keisiin on keskioluen rinnalle tullut runsaasti       enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana.
3755:  enintään 4, 7-tilavuusprosenttisia käymisteitse       Lievien pahoinpitelyjen määrä nousi 43 %ja tör-
3756:  valmistettuja tuotteita. Vuoden alussa tulivat        keiden väheni 11 %.
3757:  enintään 4,7-tilavuusprosenttiset siiderit elintar-      Keskeisenä syynä päihdehaittojen kasvuun
3758:  vikeliikkeiden hyllyille, ja niiden myynti on nous-   tutkijat pitävät alkoholin kulutuksen kääntymis-
3759:  sut tämän vuoden aikana 3,2-kertaiseksi.              tä nousuun.
3760:      Alkoholijuomien myyntipisteiden lukumäärä            Kun alkoholin kulutus laski vuosina 1990-
3761:  on löysäkätisen lupapolitiikan vuoksi kasvanut         1994 14%, niin pahoinpitelyjen määrä laski sa-
3762:  nopeasti. Enintään 4,7-prosenttisten alkoholi-        manaikaisesti lähes 10%. Vuosina 1985-1990
3763:  juomien vähittäismyyntipisteitä oli tämän vuo-        alkoholin kulutus nousi viidenneksellä, ja sama-
3764:  den syyskuussa yli 7 800, mikä on 1 400 kappalet-     na aikana pahoinpitelyjen määrä kasvoi neljän-
3765:   ta ja 22% enemmän kuin viime vuoden lopussa.         neksen. Kaikista pahoinpitelyistä lähes 2/3 teh-
3766:  Näiden tuotteiden vähittäismyyntiluvan on saa-        dään alkoholin vaikutuksen alaisena.
3767: 
3768: 250261
3769: 2                                          KK 251/1995 vp
3770: 
3771:    Alkoholilaki sisältää valtuutuksen, jonka mu-     mrd markkaa ja välilliset keskiarvolaskelman
3772: kaan sosiaali- ja terveysministeriö antaa tarvit-    mukaan 14 mrd markkaa.
3773: taessa määräyksen mm. hinnoitteluperusteista,           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3774: alkoholijuomien myyntipaikan asianmukaisesta         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3775: sijainnista, vähittäismyynti- ja anniskeluluvan      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3776: myöntämiseen tarvittavista edellytyksistä sekä       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3777: anniskelu- ja myyntitoiminnan asianmukaisuu-
3778: desta. Tällaisia määräyksiä ministeriö ei ole kui-              Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
3779: tenkaan antanut.                                            alkoholin kulutuksen ja alkoholihaitto-
3780:    Alko-yhtiöiden ennusteen mukaan alkoholi-                jen kasvun ehkäisemiseksi sekä Maail-
3781: juomien kulutus nousee viidessä vuodessa 100-               man terveysjärjestön suosituksen mukai-
3782: prosenttiseksi alkoholiksi asukasta kohti lasket-           sen tavoitteen saavuttamiseksi, ja
3783: tuna nykyisestä 6,6 litrasta noin 8 litraan, jos               miten Hallitus aikoo turvata riittävät
3784: talouskasvu jatkuu nopeana. Tällöin alkoholi-               voimavarat alkoholitutkimuksen ja -va-
3785: sairauskuolemat, alkoholihaitat ja haittakustan-            listuksen rahoitukseen ja organisointiin,
3786: nukset tulevat kasvamaan nykytasosta olennai-               sekä
3787: sesti. Kysymyksessä on merkittävä asia, sillä tut-             aikooko Hallitus käyttää alkoholilain
3788: kijoiden mukaan alkoholihaittojen välittömät                sisältämää valtuutusta saatavuuden ra-
3789: kustannukset olivat jo vuonna 1992 noin 3,1-4               joittamiseksi?
3790: 
3791:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1995
3792: 
3793:          Hannes Manninen                Kari Myllyniemi              Aulis Ranta-Muotio
3794:          Toimi Kankaanniemi             Kyösti Karjula               Päivi Räsänen
3795:          Liisa Hyssälä                  Osmo Kurola                  Pentti Tiusanen
3796:          Juhani Alaranta                Maija Rask                   Pirkko Peltomo
3797:          Marja-Leena Viljamaa           Osmo Soininvaara             Jorma Huuhtanen
3798:                    Kirsti Ala-Harja                           Hannu Kemppainen
3799:                                              KK 251/1995 vp                                               3
3800: 
3801: 
3802: 
3803:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
3804: 
3805:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         teiden kehittämisen. Sosiaali- ja terveysministe-
3806: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          riön toimesta päihde- ja raittiusasiain neuvotte-
3807: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        lukunta, jossa toimivat yhteistyössä viranomai-
3808: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannes            set,järjestötja elinkeinoelämän edustajat, on val-
3809: Mannisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-           mistelemassa esitystä kansalliseksi alkoholioh-
3810: myksen n:o 251:                                        jelmaksi seuraaviksi neljäksi vuodeksi. Ohjelma
3811:                                                        tarjonnee toimenpiteitä, joiden perusteella alko-
3812:            Mihin tmmnn Hallitus aikoo ryhtyä           holipolitiikkaa voidaan vahvistaa lähivuosina.
3813:        alkoholin kulutuksen ja alkoholihaitto-            Alkoholitutkimus ja -valistus ovat keskeinen
3814:        jen kasvun ehkäisemiseksi sekä Maail-           osa alkoholihaittojen ehkäisyä. Tehtäviä on ku-
3815:        man terveysjärjestön suosituksen mukai-         luvana vuonna hoidettu pääosin alkoholiyhtiös-
3816:        sen tavoitteen saavuttamiseksi, ja              sä valtion rahoituksella. Eduskunta on vastikään
3817:           miten Hallitus aikoo turvata riittävät       hyväksynyt lakiesityksen, jonka mukaan näitä
3818:        voimavarat alkoholitutkimuksen ja -va-          tehtäviä tultaisiin jatkamaan 1.5.1996 alkaen vi-
3819:        listuksen rahoitukseen ja organisointiin,       ranomaistehtävinä kansanterveyslaitoksessa, so-
3820:        sekä                                            siaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskes-
3821:            aikooko Hallitus käyttää alkoholilain       kuksessa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tuo-
3822:        sisältämää valtuutusta saatavuuden ra-          tevalvontakeskuksessa samassa laajuudessa kuin
3823:        joittamiseksi?                                  aikaisemmin alkoholiyhtiössä. Tehtävien orga-
3824:                                                        nisointi on käynnissä, ja tehtäviä alkoholiyhtiös-
3825:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           sä suorittavien henkilöiden mahdollisuus jatkaa
3826: vasti seuraavan:                                       uusissa organisaatioissa turvataan. Hallituksen
3827:                                                        pyrkimys on myös jatkossa varmistaa näille toi-
3828:    Alkoholijuomien kulutuksen rajoittaminen            minnoille nykyiset voimavarat.
3829: on yksi hallituksen ehkäisevän sosiaali- ja ter-          Saatavuuden rajoittaminen on vain yksi osa
3830: veyspolitiikan perustavoitteita. Kulutuksen ke-        kokonaisvaltaista alkoholipoliittista ohjelmaa.
3831: hitys on viimeisten neljän vuoden ajan ollut           Erityisesti ravintoloiden ja keskiolutkahviloiden
3832: myönteinen, mutta tänä vuonna se on jälleen            määrän lisääntymiseen liittyy kuitenkin useita
3833: kääntynyt nousuun. Keskeisenä syynä tähän ar-          alkoholi- ja elinkeinopoliittisia ongelmia, joihin
3834: vioidaan olevan kansantalouden myönteisen ke-          on syytä puuttua nopeasti. Anniskelulupia ei voi-
3835: hityksen ja kansalaisten käytettävissä olevien va-     da myöntää kaikille alkoholilaissa määrätyt pe-
3836: rojen lisääntyminen. Samanaikaisesti ovat uu-          rusedellytykset täyttäville hakijoille ilman, että se
3837: teen alkoholilainsäädäntöön liittyneet muutok-         vaikuttaa kulutuksen kasvuun ja haittojen li-
3838: set lisänneet alkoholin käyttöön liittyvien kiel-      sääntymiseen. Sosiaali- ja terveysministeriö val-
3839: teisten piirteiden näkyvyyttä esimerkiksi yleisillä    mistelee parhaillaan lupa viranomaisille, sosiaali-
3840: paikoilla lisääntyneenä alkoholin käyttönä. Li-        ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskukselle
3841: säksi uuteen alkoholilainsäädäntöön sisältyi           sekä lääninhallituksille annettavaa ohjetta alko-
3842: useita järjestelmää ja elinkeinotoimintaa vapaut-      holijuomien anniskeluluvan myöntämisedelly-
3843: taneita yksityiskohtia, vaikka samanaikaisesti         tysten tulkinnasta ja lupaharkinnan toteuttami-
3844: lupahallintoon ja valvontaan osoitetut voimava-        sesta. Ohjeessa tullaan korostamaan lupaviran-
3845: rat tuntuvasti vähenivät.                              omaisen vastuuta alkoholin tarjonnan hillitsemi-
3846:    Hallitus pitää erittäin tärkeänä kielteisen kehi-   sessä ja kehotetaan lupaviranomaisia käyttä-
3847: tyksen pysäyttämistä. Alkoholin kulutukseen            mään alkoholilaissa säädettyä harkintavaltaa lu-
3848: vaikuttaminen edellyttää kokonaisvaltaista al-         pien myöntämisessä. Mikäli ohjeen noudattami-
3849: koholipolitiikkaa, joka käsittää välittömästi ky-      sen seuranta osoittaa, ettei tarjonnan kasvu vä-
3850: syntään ja tarjontaan kohdistuvien toimenpitei-        hene, tulee sosiaali- ja terveysministeriö toteutta-
3851: den ohella laajemmin sosiaali- ja terveydenhuol-       maan halutun kehityksen alkoholilain valtuuk-
3852: lon toimien kohdentamisen sekä kansalaisten            sin antamillaan määräyksillä.
3853: hyvinvointia edistävien ympäristöjen ja olosuh-
3854: 
3855:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1995
3856: 
3857:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
3858: 4                                           KK 251/1995 vp
3859: 
3860: 
3861: 
3862:                                         Till Riksdagens Talman
3863: 
3864:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      och representanter för näringslivet samarbetar,
3865: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        på att bereda en framställning tili nationellt alko-
3866: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-      holprogram för de följande fyra åren. Program-
3867: man Hannes Manninen m.fl. undertecknade               met innehåller antagligen åtgärder med hjälp av
3868: spörsmål nr 251:                                      vilka alkoholpolitiken kan förstärkas under de
3869:                                                       närmaste åren.
3870:           Vilka åtgärder ännar Regeringen vidta           Alkoholforskning och -upplysning är en cen-
3871:        för att förebygga ökad konsumtion av           traldel av förebyggandet av alkoholskador. Un-
3872:        alkohoi och ökade alkoholskador samt           der innevarande år har uppgiften närmast skötts
3873:        för att uppnå målet enligt Världshälsoor-      i alkoholbolaget med statsfinansiering. Riksda-
3874:        ganisationens rekommendation och               gen har nyligen godkänt ett lagförslag enligt vil-
3875:           hur ämnar Regeringen trygga tiliräck-       ket dessa uppgifter från och med 1.5.1996 skulle
3876:        liga resurser för finansieringen och or-       fortsätta som myndighetsuppgifter på folkhälso-
3877:        ganiseringen av alkoholforskningen och         institutet, forsknings- och utvecklingscentralen
3878:        -upplysningen samt                             för social- och hälsovården samt social- och
3879:           ämnar Regeringen använda det befull-        hälsovårdens produkttillsynscentral i samma
3880:        mäktigande som ingår i alkohollagen för        omfattning som i det tidigare alkoholbolaget.
3881:        att begränsa tillgången?                       Organiseringen av uppgifterna har inletts och
3882:                                                       möjligheterna för personer som utför dessa upp-
3883:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         gifter i alkoholbolaget att fortsätta i den nya
3884: anföra följande:                                      organisationen tryggas. Regeringens strävan är
3885:                                                       att även i fortsättningen säkerställa de nuvarande
3886:     Det är ett av de grundläggande målen för          resurserna för dessa funktioner.
3887: regeringens förebyggande social- och hälso-               Att begränsa tillgången är endast en del av
3888: vårdspolitik att begränsa konsumtionen av alko-       det helhetsbetonade alkoholpolitiska program-
3889: holdrycker. Konsumtionen har under de fyra se-        met. Det anknyter dock flera alkohol- och nä-
3890: naste åren utvecklats på ett positivt sätt, meni år   ringspolitiska problem speciellt tili det ökade
3891: har konsumtionen åter börjat öka. En viktig or-       antalet restauranger och ölkafeer och det är
3892: sak till detta anses vara nationalekonomins posi-     skäl att ingripa i dem snabbt. Utskänkningstill-
3893: tiva utveckling och att medborgarnas disponibla       stånd kan inte beviljas tili alla sökanden som
3894: ruedel har ökat. Samtidigt har ändringarna av         uppfyller de grundläggande förutsättningar
3895: alkohollagstiftningen ökat de negativa dragen         som fastställts i alkohollagen utan att det leder
3896: som ankyter till användningen av alkohol, som         tili ökad konsumtion och ökade skador. Social-
3897: t.ex. ökad förtäring av alkohoi på allmänna plat-     och hälsovårdsministeriet bereder som bäst en
3898: ser. Dessutom ingår i den nya alkohollagstift-        anvisning som ges tili tillståndsmyndigheterna,
3899: ningen många detaljer som befriar systemet och        social- och hälsovårdens produkttillsynscentral
3900: näringsverksamheten fastän de resurser som an-        och länsstyrelserna och som gäller tolkningen
3901: visades tili tiliståndsförvaltning och övervakning    av förutsättningarna för beviljande av utskänk-
3902: minskade på ett betydande sätt.                       ningstillstånd och realiseringen av tillstånds-
3903:     Regeringen anser det mycket viktigt att den       prövningen. 1 anvisningen kommer man att be-
3904: negativa utvecklingen stoppas. Alkoholkonsum-         tona tillståndsmyndigheternas ansvar för stäv-
3905: tionen påverkas av en helhetsbetonad alkoholpo-       jandet av utbudet på alkohoi och uppmanas
3906: litik som förutom åtgärder som direkt inriktas på     tillståndsmyndigheterna att använda den pröv-
3907: efterfrågan och utbud även består av mera om-         ningsrätt som det stadgas om i alkohollagen vid
3908: fattande åtgärder inom social- och hälsovården        beviljandet av tillstånd. Om uppföljningen av
3909: samt utvecklande av miljöer och förhållanden          iakttagandet av anvisningen visar att ökningen i
3910: som främjar medborgarnas välbefinnande. På            utbudet inte minskar kommer social- och hälso-
3911: initiativ av social- och hälsovårdsministeriet hål-   vårdsministeriet att genomföra den önskade ut-
3912: ler delegationen för rusmedels- och nykterhets-       vecklingen genom föreskrifter som alkoholla-
3913: ärenden, i viiken myndigheter, organisationer         gen befullmäktigar.
3914: 
3915:      Helsingforsden 10 november 1995
3916: 
3917:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
3918:                                             KK 252/1995 vp
3919: 
3920: Kirjallinen kysymys 252
3921: 
3922: 
3923: 
3924: 
3925:                                    Ihamäki: EU:n koulumaito-ohjelman muuttamisesta
3926: 
3927: 
3928: 
3929:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3930: 
3931:    Suomi liittyi EU:n koulumaito-ohjelmaan               Suomen liittyminen EU:n koulumaito-ohjel-
3932: maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä.           maan on herättänyt kielteisen reaktion yhteis-
3933: Suomi anoi erikseen ja sai koulumaitotuen piiriin     kunnassamme. Koulumaito-ohjelman tarkoi-
3934: myös ruoanvalmistukseen käytettävän maidon.           tuksenmukaisuuteen osana EU:n maidonmark-
3935: EU:n koulumaitotuen maatalouspoliittinen ta-          kinajärjestelmää on esitetty vahvaa kritiikkiä.
3936: voite on Euroopan maitorasvavuoren pienentä-          Onkin ilmoitettu Suomen pyrkivän siihen, että
3937: minen. Mitään terveyttä edistävää tavoitetta ei       koulumaito-ohjelman piiriin otetaan mahdolli-
3938: EU:n koulumaitotukeen, saati maa- ja metsäta-         simman pian myös kaikki rasvattomat maito-
3939: lousministeriön päätöksentekoon sisälly.              tuotteet.
3940:    Lääketieteellinen tutkimus osoittaa suoma-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3941: laisten lasten rasvaisen kevytmaidon juomisen         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3942: terveydelle haitalliseksi. Kevytmaitoa juovien        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3943: 3-5-vuotiaiden lasten veren kolesterolitasot          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3944: ovat kohonneet, ja heidän verisuoniensa seinä-
3945: missä on havaittavissa alkavia kalkkeutumisen                   Onko Suomi neuvotellut muiden ED-
3946: merkkejä.                                                    maiden kanssa ja tehnyt aloitteen koulu-
3947:    Sepelvaltimotauti on suomalaisten kansan-                 maito-ohjelman muuttamiseksi siten,
3948: tauti. Veren korkea kolesterolipitoisuus on sy-              että tuen piiriin otetaan myös rasvatto-
3949: däninfarktiinjohtavan sepelvaltimoiden arteros-              mat ja kasvisrasvaa sisältävät maitotuot-
3950: kleroosin keskeisin perussyy. Veren korkean ko-              teet?
3951: lesterolipitoisuuden keskeisin syy on taas liialli-
3952: nen, vääristyneesti yksipuolinen rasvojen syönti.
3953: 
3954:       Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1995
3955: 
3956:                                              Timo Ihamäki
3957: 
3958: 
3959: 
3960: 
3961:  250261
3962: 2                                          KK 252/1995 vp
3963: 
3964: 
3965: 
3966: 
3967:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
3968: 
3969:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       otetaanko ohjelma käyttöön vai ei. Koulumaito-
3970: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        ohjelma on jäsenvaltiota sitova ohjelma, ja se
3971: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      otettiin Suomessa käyttöön huhtikuun alusta
3972: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-       Suomen Kuntaliiton sitä vaatiessa.
3973: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o            Koulumaito-ohjelman perusteella tuetaan
3974: 252:                                                 maitovalmisteiden käyttöä silloin, kun niitä tar-
3975:                                                      jotaan yli 3-vuotiaille päiväkodeissa oleville lap-
3976:             Onko Suomi neuvotellut muiden EU-        sille sekä koululaisille. Tuen piiriin kuuluvat ku-
3977:          maiden kanssa ja tehnyt aloitteen koulu-    lutus- ja kevytmaidot sekä eräät juustot. Ykkös-
3978:          maito-ohjelman muuttamiseksi siten,         maito on tulossa koulumaidon piiriin siirtymä-
3979:          että tuen piiriin otetaan myös rasvatto-    kauden ajaksi. Maa- ja metsätalousministeriön
3980:          mat ja kasvisrasvaa sisältävät maitotuot-   tarkoituksena on saada koulumaito-ohjelman
3981:          teet?                                       piiriin nykyistä vähärasvaisemmat ja rasvatto-
3982:                                                      mat tuotteet. Koulumaito-ohjelman kautta on
3983:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          mahdollisuus saada osa Suomen EU:lle maksa-
3984: taen seuraavaa:                                      masta jäsenmaksusta takaisin. Hyödynsaajina
3985:                                                      koulumaito-ohjelmassa ovat ennen kaikkea Suo-
3986:     Suomi sitoutui EU :hun liittyessään noudatta-    men kunnat.
3987: maan EU :n maatalouspolitiikkaa. Osana tätä              Maa- ja metsätalousministeriön tarkoitukse-
3988: politiikkaa on maidon markkinajärjestelmä, jo-       na ei ole vaikuttaa suomalaisten koululaisten ter-
3989: hon kuuluu maitovalmisteiden viennin lisäksi         veyteen negatiivisesti. Päätös koulumaidon käyt-
3990: maidon tukiohjelmat, joista Suomessa on käy-         töönotosta tehdään kunnissa ja kouluissa, missä
3991: tössä teollisuusvoiohjelma, kaseiininja kaseinaa-    päätökset oppilaitoksissa tarjottavasta ruuasta
3992: tin tukiohjelma, rehumaitojauheen käyttö rehui-      ja sen terveellisyydestä tehdään. Kunnilla ei ole
3993: hin, denaturoidun maidon käyttö tiloilla sekä        mitään velvollisuutta ottaa koulumaito-ohjel-
3994: koulumaito-ohjelma. Ohjelmien ja vientituen ra-      maa käyttöönsä, mutta maa- ja metsätalousmi-
3995: hoitus tapahtuvat kokonaisuudessaan yhteisön         nisteriöllä on velvollisuus käynnistää tukiohjel-
3996: varoista, ja useissa ohjelmissa tuen tulee siirtyä   ma sitä vaadittaessa. Viime kädessä päätöksen
3997: kokonaisuudessaan tuen saajan eduksi. Täten          maidon ja maitovalmisteiden käytöstä tekee
3998: tukiohjelmilla on merkitystä toisaalta kilpailu-     koululainen itse.
3999: kyvyn parantumisessa ja toisaalta esim. kuntien          EU :n koulumaito-ohjelma ja sen mahdollinen
4000: taloudessa.                                          lopettaminen taijatkaminen on Euroopan yhtei-
4001:     Suomen jäsenyyden toteutuessa vuoden 1995        sön päätettävissä. Koulumaito-ohjelma on osa
4002: alusta tuli koko EU:n lainsäädäntö voimaan vä-       maidon markkinajärjestelmää, joten kasvirasvaa
4003: littömästi koko yhteisön alueella. Useiden mai-      sisältävien tuotteiden sisällyttäminen tähän tuki-
4004: don tukiohjelmien säädökset ovat jäsenmaita si-      ohjelmaan ei ole mahdollista.
4005: tovia. Ei ole jäsenvaltion omassa päätösvallassa,
4006: 
4007:        Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1995
4008: 
4009:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
4010:                                           KK 252/1995 vp                                              3
4011: 
4012: 
4013: 
4014: 
4015:                                       Tili Riksdagens Talman
4016: 
4017:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    ett program skall tillämpas eller inte. Skolmjölks-
4018: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      programmet är ett program som är bindande för
4019: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    medlemsstaterna, och det tillämpas i vårt land
4020: man Timo Ihamäki undertecknade spörsmål nr          fr.o.m. ingången av april efter att Finlands Kom-
4021: 252:                                                munförbund så hade krävt.
4022:                                                        Enligt skolmjölksprogrammet stöds använd-
4023:           Har Finland förhandlat med de övriga      ningen av mjölkprodukter då dessa ges till dag-
4024:         EU-länderna och tagit initiativ tili en     hemsbarn äldre än 3 år samt tili skolelever. Stö-
4025:         ändring av skolmjölksprogrammet så att      det omfattar konsumtions- och lättmjölk samt
4026:         även fettfria mjölkprodukter och mjölk-     vissa ostar. Ettans mjölk kommer efter en över-
4027:         produkter som innehåller växtfett skulle    gångsperiod att ingå i skolmjölksutbudet. Jord-
4028:         omfattas av stödet?                         och skogsbruksministeriet har för avsikt att få
4029:                                                     stödet att omfatta även produkter med lägre fett-
4030:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       halter än hittills samt fettfria produkter. Genom
4031: anföra följande:                                    skolmjölksprogrammet har Finland möjlighet
4032:                                                     att få tillbaka en del av sin medlemsavgift tili EU.
4033:    Vid anslutningen tili EU förband sig Finland     Det är framför allt kommunerna som drar nytta
4034: att följa EU:s jordbrukspolitik. En del av denna    av skolmjölksprogrammet.
4035: politik utgörs av marknadsorganisationen för           Jord- och skogsbruksministeriet har inte för
4036: mjölk, som förutom exporten av mjölkprodukter       avsikt att påverka de finska skolelevernas hälsa i
4037: omfattar olika stödprogram för mjölk. Av dessa      negativ riktning. Besluten om skolmjölken fattas
4038: har Finland börjat tillämpa programmet för in-      i kommunerna och skolorna, där det bestäms
4039: dustrismör, stödprogrammet för kaseiner och         viiken mat läroinrättningarna serverar och hur
4040: kaseinater, användning av fodermjölkpulver i        hälsosam den skall vara. Kommunerna är inte
4041: foder, användning av denaturerad mjölk på lant-     skyldiga att börja tillämpa skolmjölksprogram-
4042: gårdar samt programmet för skolmjölk. Pro-          met, men jord- och skogsbruksministeriet har
4043: grammen och exportstödet finansieras helt och       skyldighet att starta stödprogram då detta krävs.
4044: hållet med gemenskapens medel och inom många        I sista hand beslutar den enskilda skoleleven om
4045: av programmen skall stödet i sin helhet komma       sin egen användning av mjölk och mjölkproduk-
4046: stödtagaren till godo. Härmed har stödprogram-      ter.
4047: men betydelse för såväl konkurrenskraften som          Europeiska gemenskapen skall fatta beslut om
4048: t.ex. kommunernas ekonomi.                          EU:s skolmjölksprogram och dess eventuella av-
4049:    1 och med Finlands medlemskap vid ingången       slutande eller fortsättning. Skolmjölksprogram-
4050: av 1995 trädde hela EU:s lagstiftning, som om-      met ingår i marknadsorganisationen för mjölk,
4051: fattar hela gemenskapens område, omedelbart i       vilket innebär att det inte är möjligt att ta med
4052: kraft. Flera av de rättsakter som gäller stödpro-   produkter som innehåller växtfetter i detta stöd-
4053: grammen för mjölk är bindande för medlemslän-       program.
4054: derna. En medlemsstat kan inte själv besluta om
4055: 
4056:        Helsingforsden 1 november 1995
4057: 
4058:                                                      Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
4059:                                            KK 253/1995 vp
4060: 
4061: Kirjallinen kysymys 253
4062: 
4063: 
4064: 
4065: 
4066:                                   Vehkaoja: Hissin rakentamisesta Suomen Viron-suurlähetystöön
4067: 
4068: 
4069: 
4070:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
4071: 
4072:    Suomen Suurlähetystölie Tallinnassa saneera-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4073: taan parhaillaan noin 4 000 bm 2 :n tiloja. Raken-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4074: nus on 3-5-kerroksinen. On käynyt ilmi, ettei        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4075: taloon ole tulossa ainuttakaan hissiä! Tämä on       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4076: käsittämätöntä ajatellen vammaisia suurlähetys-
4077: tön käyttäjinä ja vieraina sekä luonnollisesti ta-             Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
4078: lon omaa huoltoliikennettä.                                 Suomen Viron-suurlähetystöön rakenne-
4079:    Saadun tiedon mukaan hissiä varten olisi tila            taan hissi vielä meneillään olevan sanee-
4080: valmiina. Hissi olisi edelleen teknisesti mahdol-           rauksen yhteydessä?
4081: lista rakentaa, mutta luonnollisesti sen kustan-
4082: nukset olisivat jo nyt suuremmat kuin jos hissi
4083: olisi kuulunut alkuperäisiin suunnitelmiin.
4084: 
4085:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1995
4086: 
4087:                                          Marjatta Vehkaoja
4088: 
4089: 
4090: 
4091: 
4092: 250261
4093: 2                                          KK 253/1995 vp
4094: 
4095: 
4096: 
4097: 
4098:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
4099: 
4100:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       hin ja vierashuoneeseen on käynti sekä kierrepor-
4101: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        taan että porrashuoneen kautta.
4102: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Hissin rakentamista käsiteltiin myös ulko-
4103: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjatta        asiainministeriön tilatyöryhmän kokouksessa
4104: Vehkaojan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         1.9.1995, eikä tilatyöryhmä puoltanut hissin ra-
4105: sen n:o 253:                                         kentamista seuraavista syistä:
4106:                                                         -Hissin rakentaminen lähetystön vanhoihin
4107:           Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että     rakenteisiin edellyttää erikoisratkaisuja ja eri-
4108:        Suomen Viron-suurlähetystöön rakenne-         koistoimenpiteitä. Hissille ei löydy luontevaa si-
4109:        taan hissi vielä meneillään olevan sanee-     joituspaikkaa, eikä esitetty sijoitus ole sopusoin-
4110:        rauksen yhteydessä?                           nussa rakennussuojelullisten ja arkkitehtonisten
4111:                                                      näkökohtien kanssa. Hissin rakentaminen olisi
4112:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         vaatinut korotuksen vesikattoon, mikä olisi ollut
4113: vasti seuraavaa:                                     näkyvä lisä julkisivussa. Korotus vaatii lisäksi
4114:                                                      Tallinnan julkisivulautakunnan ja museoviras-
4115:    Suomen Tallinnan-suurlähetystö koostuu vii-       ton luvan.
4116: destä eri rakennuksesta. Hissejä olisi rakennetta-      - Hissin toteuttamiselle ei ole määrärahoja.
4117: va ainakin kolme, jotta ne antaisivat suurlähetys-   Arvioidut kustannukset hissin toteuttamiseksi
4118: tön toiminnalle tehokkaan lisän. Monen hissin        olisivat ainakin noin 1,535 milj. markkaa. Urak-
4119: rakeniaminen olisi ollut huomattava lisäkustan-      ka-aikaa jouduttaisiin samalla pidentämään ai-
4120: nus, ja siksi ulkoasiainministeriö päätti luopua     nakin kahdella kuukaudella.
4121: hissien toteuttamisesta jo suunnitteluvaiheessa.        Ulkoasiainministeriö on harkittuaan asiaa
4122:    Ulkoasiainministeriö tutkitutti vuonna 1995       valmis selvittämään suojelullisista näkökohdista
4123: yhden hissin toteuttamismahdollisuutta kiinteis-     vastaavien Viron viranomaisten kannan hissin
4124: tön C-rakennukseen niin, että hissi nousisi kol-     toteuttamisesta. Mikäli kanta osoittautuu myön-
4125: mannen kerroksen ullakolle ja palvelisi toisen       teiseksi, ministeriö tulee tekemään asiasta lisä-
4126: kerroksen edustustilojen lisäksi kolmannessa         määrärahaesityksen hissin toteuttamiseksi.
4127: kerroksessa olevaa vierashuonetta. Edustustiloi-
4128: 
4129:      Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1995
4130: 
4131:                                                                 Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
4132:                                             KK 253/1995 vp                                            3
4133: 
4134: 
4135: 
4136: 
4137:                                         Tili Riksdagens Talman
4138: 
4139:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       våningen och gästrummet kan nås såväl genom
4140: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        en spiraltrappa som via trapphuset.
4141: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-          Byggandet av en hiss behandlades också av
4142: man Marjatta Vehkaoja undertecknade spörs-            utrikesministeriets arbetsgrupp för lokaliteter
4143: mål nr 253:                                           och utrymmen 1.9.1995 och arbetsgruppen för-
4144:                                                       ordade inte en hiss av följande skäl:
4145:          Ämnar Regeringen tillse att en hiss              - Att bygga in en hissi ambassadens gamla
4146:        byggs i Finlands ambassad i Estland re-        hus förutsätter speciallösningar och särskilda åt-
4147:        dan under den pågående saneringen?             gärder. Det finns ingen naturlig hissplats, och
4148:                                                       den plats som föreslagits passar inte ihop med
4149:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         byggnadsvård och arkitektoniska synpunkter.
4150: anföra följande:                                      Ett hissbygge hade krävt en upphöjning i ytterta-
4151:                                                       ket, vilket hade utgjort en synlig förändring av
4152:    Finska ambassaden i Tallinn består av fem          fasaden. En sådan ombyggnad kräver dessutom
4153: olika byggnader. Åtminstone tre hissar borde          tillstånd från fasadnämnden och museiverket i
4154: byggas för att betjäna verksamheten vid ambas-        Tallinn.
4155: saden på ett effektivt sätt. Att bygga in flera           -Det finns inga anslag för hissbygget. Hissen
4156: hissar skulle ha medfört betydande merkostna-         beräknas kosta åtminstone 1,535 milj. mk. Bygg-
4157: der, och därför beslutade utrikesministeriet att      nadsentreprenaden måste dessutom förlängas
4158: avstå från dem redan under planeringsskedet.          med minst två månader.
4159:    År 1995lät utrikesministeriet undersöka möj-           Sedan utrikesministeriet prövat ärendet är det
4160: ligheterna att bygga in en hiss i fastigheten, i C-   villigt att utreda viiken inställning de estniska
4161: huset, så att hissen skulle åka upp till vinden i     myndigheter med ansvar för byggnadsvården har
4162: tredje våningen och på detta sätt betjäna såväl       tili hissbygget. Om inställningen visar sig vara
4163: representationsrummen i andra våningen som            positiv, kommer ministeriet att utarbeta ett för-
4164: gästrummet i tredje våningen. Representations-        slag om tilläggsanslag for att genomföra arbetet.
4165: 
4166:      Helsingfors den 3 november 1995
4167: 
4168:                                                                      Utrikesminister Tarja Halonen
4169:                                              KK 254/1995 vp
4170: 
4171: Kirjallinen kysymys 254
4172: 
4173: 
4174: 
4175: 
4176:                                    Louekoski: JHTT -tilintarkastajien asemasta voimassa olevan tilin-
4177:                                       tarkastuslain mukaan
4178: 
4179: 
4180:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4181: 
4182:    Uusi         tilintarkastuslaki    vahvistettiin    tai säätiömuodossa. Näiden yksityisoikeudelli-
4183: 28.10.1994 (936/94). Lain valmistelu ja säätä-         seen muotoon organisoitujen julkistoimintaan
4184: mismenettely olivat monessa suhteessa poik-            luettavien yhteisöjen ja säätiöiden tilintarkastuk-
4185: keuksellisia. Hallituksen esitystä käsiteltäessä       sen ammatillinen osaaminen edellyttää myös jul-
4186: ministeri Viinanen saneli valtioneuvoston pöy-         kishallinnon tarkoitusperien ja toimintasääntö-
4187: täkirjaan oman lausumansa, josta ilmeni huoli          jen perusteellista tuntemusta. JHTT-tutkinto on
4188: kauppakamarijärjestön monopoliasemasta ti-             luotu sekä julkishallinnon yksiköiden että niiden
4189: lintarkastusmarkkinoilla. Eduskuntakäsittelyn          tehtäviä haitavien muiden yksiköiden ammattiti-
4190: aikana tehtiin kaksi rinnakkaislakialoitetta.          lintarkastajien tutkinnoksi samaan tapaan kuin
4191: Edustajat Ala-Nissilä ja Linnainmaa (LA 4/             KHT -tutkinto elinkeinoelämän tilintarkastajien
4192: 1994 vp) kantoivat aloitteessaan murhetta Kes-         ammattitilintarkastajien tutkinnoksi.
4193: kuskauppakamarin hyväksymien tilintarkasta-               Tilintarkastuslaki säädettiin julkishallinnon
4194: jien (KHT-tilintarkastajien) taloudellisesta ase-      intressien kannalta hyväksyttävyyden rajoja hi-
4195: masta. Edustajat Metsämäki, Kasurinen, Ren-            poen. Lain 14 §:n mukaan sellaisessa yhteisössä
4196: lund, Mattila ja Mäki-Hakola, jotka kaikki oli-        ja säätiössä, jossa kunnalla tai kuntayhtymällä
4197: vat myös valtiontilintarkastajia, katsoivat yh-        on määräämisvalta, voidaan tilintarkastajaksi
4198: teisessä lakialoitteessaan (LA 6l/1994 vp) vält-       valita kauppakamarin hyväksymän tilintarkas-
4199: tämättömäksi säätää mm. julkishallinnon ja             tajan (HTM-tilintarkastajan) sijasta JHTT-tilin-
4200: -talouden hyväksytyille tilintarkastajille (JHTT-      tarkastaja. Eduskunta siis ilmaisi selvästi tahto-
4201: tilintarkastajille) saman statuksen yhteisöjen ja      naan, että kuntien intressipiiriin kuuluvat yhtei-
4202: säätiöiden tilintarkastajina kuin KHT-tilintar-        söt ja säätiöt voivat omistajan niin halutessa vali-
4203:  kastajille oltiin säätämässä.                         ta tilintarkastajikseen JHTT -tilintarkastajan. Ti-
4204:     Vuonna 1991 annettiin asetus julkishallinnon       lintarkastuslakiin sisällytettiin kuitenkin siirty-
4205: ja -talouden tilintarkastajan tutkinnosta (926/        mäsäännös. Lain 48 §:n 5 momentin mukaan
4206:  91). Asetuksen 1 §:n mukaan "valtion, kuntien ja       14 §:ää sovelletaan asetuksella säädettävästä
4207:  kuntainliittojen sekä sellaisten yhteisöjen, joissa   ajankohdasta. Tilintarkastusasetus (1379/94) an-
4208:  niillä on osake-enemmistö tai määräysvalta, sa-       nettiin 22 päivänä joulukuuta 1994. Mainitun
4209:  moin kuin muiden luonteeltaanjulkisoikeudellis-       lainkohdan edellyttämä ajankohta jäi kuitenkin
4210:  ten yhteisöjen ja säätiöiden tilintarkastustehtä-     säätämättä.
4211:  vissä toimivien henkilöiden ammatillisten val-            Yhteydenotot kauppa- ja teollisuusministe-
4212:  miuksien yhdenmukaista toteamista varten on           riön asianomaisiin virkamiehiin antavat aiheen
4213:  julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajan tut-    olettaa, ettei puheena olevaa asetusta edes val-
4214:  kinto (JHTT-tutkinto)". Asetuksen perusteella         mistella. Hallituksen tilintarkastuslakiehdotuk-
4215:  on valtioneuvoston asettama JHTT-lautakunta           sen perusteluissa mainitaan, että HTM- ja
4216:  tähän mennessä hyväksynyt 109 JHTT-tilintar-          JHTT-tutkintoja ollaan kehittämässä vastaa-
4217:  kastajaa.                                             maan kahdeksannen yhtiöoikeudellisen direktii-
4218:     Kunnat ja kuntayhtymät ovat viime vuosina          vin vaatimuksia. Näyttää siltä, että nyt ei selvite-
4219:  organisoineet toimintaansa niin, että aikaisem-       täkään JHTT-tutkinnon ja mainitun direktiivin
4220:  min yksinomaan kunnan välittömästi omana toi-          vastaavuutta tai eroja, vaan asetuksen antami-
4221:  mintanaan harjoittamaa palvelutuotantoa ja            nen halutaan siirtää kauaksi tulevaisuuteen
4222:  muuta toimintaa hoidetaan nyt yhtiö-, yhdistys-        muilla syillä.
4223: 
4224:  250261
4225: 2                                          KK 254/1995 vp
4226: 
4227:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4228: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-              ryhtyä, että tilintarkastuslain 14 §:n sään-
4229: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-              nökset tulevat voimaan eduskunnan sää-
4230: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                      tämällä tavalla?
4231: 
4232:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1995
4233: 
4234:                                            Matti Louekoski
4235:                                             KK 254/1995 vp                                              3
4236: 
4237: 
4238: 
4239: 
4240:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4241: 
4242:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Yritysten tilintarkastajia, heidän kelpoisuut-
4243: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         taan ja auktorisointivaatimuksia koskevien
4244: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       säännösten ja määräysten sovittaminen yhteen
4245: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti            julkisyhteisöjen tilintarkastajia koskevan säänte-
4246: Louekosken näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         lyn kanssa on ajankohtaista ja tärkeää. Kysymys
4247: sen n:o 254:                                          on tilintarkastusjärjestelmien yhtenäistämisestä.
4248:                                                           Tilintarkastusjärjestelmien ja tilintarkastajien
4249:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         hyväksymisedellytysten kehittäminen koskee eri
4250:        ryhtyä, että tilintarkastuslain 14 §:n sään-   ministeriöitä ja useita muita osapuolia, kuten
4251:        nökset tulevat voimaan eduskunnan sää-         maamme korkeakouluja. Selvitys- ja kehittämis-
4252:        tämällä tavalla?                               työtä tehdään parhaillaan eri hallinnonaloilla.
4253:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeriön asettama tilin-
4254:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           tarkastusjärjestelmien yhtenäistämistyöryhmä
4255: taen seuraavaa:                                        1994 esitti kevättalvella 1995 julkistetussa muis-
4256:                                                       tiossaan (KTM:n työryhmä- ja toimikuntara-
4257:     Tilintarkastuslain (936/94) 14 §:n voimaan-       portteja 1/1995) kuinka eri tilintarkastajatutkin-
4258: saattamisen edellytyksenä tilintarkastuslakia         toja voitaisiin yhtenäistää ja kehittää. Ehdotus-
4259: koskevan hallituksen esityksen (HE 295/1993           ten toteuttamista ollaan valmistelemassa, ja osa
4260: vp) mukaan oli, että JHTT-tutkintoa koskevia          ehdotuksista on jo pantu täytäntöön. Julkisyh-
4261: vaatimuksia kehitetään siten, että ne vastaavat       teisöjen tilintarkastusjärjestelmän kehittäminen
4262: Euroopan yhteisöjen neuvoston kahdeksannen            kuuluu valtiovarainministeriölle, joka parhail-
4263: yhtiöoikeudellisen direktiivin (84/253/ETY)           laan valmistelee JHTT-tutkintoa koskevan ase-
4264: vaatimuksia. Julkishallinnon ja -talouden tilin-      tuksen muuttamista. Opetusministeriö puoles-
4265: tarkastajatutkinnosta annetun asetuksen (926/         taan on 20.6.1995 asettanut tilintarkastajan am-
4266: 91), sen muutoksen (995/93) sekä valtiovarain-        mattiin valmentavien korkeakouluopintojen ke-
4267: ministeriön päätöksen (357/94) mukaisten tut-         hittämistarpeita ja yhtenäistämismahdollisuuk-
4268: kintovaatimusten vertailu mainitun direktiivin        sia selvittämään työryhmän, jonka määräaika
4269: vaatimuksiin osoittaa kauppa- ja teollisuusmi-        päättyy 31.5.1996. Kauppa- ja teollisuusministe-
4270: nisteriön mielestä, etteivät JHTT-tutkintoa kos-      riö antoi keväällä 1995 päätöksen KHT- ja
4271: kevat vaatimukset ja direktiivin vaatimukset täl-     HTM-tutkintoihin vaadittavasta käytännön ko-
4272: lä hetkellä vastaa toisiaan. Eräänä keskeisenä        kemuksesta (519/95) ja valmistelee parhaillaan
4273: syynä on, että julkishallinnon tilintarkastajajär-    tilintarkastuslain nojalla annettavaa päätöstä
4274: jestelmä on tutkintojärjestelmä eikä direktiivissä    KHT- ja HTM-tutkintojen sisällöstä.
4275: tarkoitettu hyväksymis- ja valvontajärjestelmä.           Kehittämistä ja eri tavoitteiden yhteensovitta-
4276: JHTT-tilintarkastajien osalta asetus voidaan an-      mista varten on päätettävä suurista linjoista, jot-
4277: taa ainakin, jos vastaavuus saavutetaan. Asian        ta eri yksityis- ja julkissektorin tilintarkastuksen
4278: ratkaisemiseksi on tutkittava muitakin vaihto-        sääntelyä koskevat toimenpiteet voidaan sovit-
4279: ehtoja. On kysyttävä, onko edes tarkoituksen-         taa yhteen. Valtioneuvoston on vielä syksyn 1995
4280: mukaista kehittää julkisyhteisöjen tilintarkasta-     aikana päätettävä tilintarkastusjärjestelmien ke-
4281: jia koskevia vaatimuksia yritysten tilintarkasta-     hittämisen pitkän tähtäimen periaatteista.
4282: jia koskevien vaatimusten pohjalta. Niin sanot-           Syksyn 1995 aikana on myös päätettävä useis-
4283: tujen kuntakonsernien tilintarkastuksen järjes-       ta ajankohtaisista käytännön kysymyksistä, ku-
4284: tämisessähän lähtökohtana ovat tilintarkastus-        ten tilintarkastuslain 48 §:n 5 momentissa tarkoi-
4285: lain 14 §:stä ilmeneväliä tavalla olleet kunnan       tetun asetuksen antamisesta. Tilintarkastusjär-
4286:  hallinnolliset tarpeet, eikä lainsäätäjän tavoit-    jestelmien kehittäminen vaatii aikaa. Vaatimus-
4287: teena ole ollut niin sanotun kuntakonsernin ti-       ten kiristymisen vuoksi on myös tarvittaessa hy-
4288:  lintarkastuksen täydellinen vastaavuus yritysten     väksyttävä siirtymäjärjestelyjä. Vaikka tällä het-
4289:  tilintarkastuksen kanssa.                            kellä ei ole edellytyksiä antaa asetusta JHTT-
4290: 4                                             KK 254/1995 vp
4291: 
4292: tilintarkastajien osalta, on silti löydettävä ratkai-    ottamisen kaikkien osapuolten kannalta koh-
4293: sut, jotka mahdollistavat eri tarpeiden huomioon         tuullisella tavalla.
4294: 
4295:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1995
4296: 
4297:                                                         Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
4298:                                              KK 254/1995 vp                                              5
4299: 
4300: 
4301: 
4302: 
4303:                                           Tili Riksdagens Talman
4304: 
4305:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        behörighet och auktoriseringskrav med den reg-
4306: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          1ering som gäller offentliga samfunds revisorer är
4307: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-        en viktig och aktuell fråga. Det rör sig om en
4308: man Matti Louekoski undertecknade spörsmål              strävan att förenhet1iga revisionssystemen.
4309: nr 254:                                                     Utvecklandet av revisionssystemen och förut-
4310:                                                         sättningarna för godkännande av revisorer gäller
4311:            Vi1ka åtgärder har Regeringen för av-        o1ika ministerier och många andra parter, såsom
4312:         sikt att vidta för att stadgandena i 14 §       1andets högskolor. Utrednings- och utvecklings-
4313:         revisions1agen skall träda i kraft så som       arbetet pågår som bäst på olika områden inom
4314:         riksdagen har fastställt?                       förvaltningen. En av hande1s- och industriminis-
4315:                                                         teriet tillsatt arbetsgrupp för förenhetligande av
4316:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           revisionssystemen (1994) fram1ade i en på vårvin-
4317: anföra följande:                                        tern 1995 pub1icerad promemoria (HIM:s arbets-
4318:                                                         grupps- och kommissionsrapporter 111995) sina
4319:    En förutsättning för att 14 § revisionslagen         förslag till hur de olika revisorsexamina kunde
4320: (936/94) skall träda i kraft är enligt regeringens      sammanjämkas och utveck1as. Åtgärder för att
4321: proposition om revisions1agen (RP 295/1993 rd)          genomföra förs1agen är under beredning och en
4322: att fordringarna i fråga om OFR-examen utveck-          del av dem har redan verkställts. Utvecklandet av
4323: 1as så att de motsvarar kraven i Europeiska ge-         revisionssystemet för offent1iga samfund ankom-
4324: menskapernas råds åttonde bo1agsrätts1iga di-           mer på finansministeriet, som nu bereder en änd-
4325: rektiv (84/253/EEG). En jämföre1se av kraven i          ring av förordningen om OFR-examen. Under-
4326: nämnda direktiv med de examensfordringar som            visningsministeriet har å sin sida tillsatt en ar-
4327: föreskrivs i förordningen om examen för reviso-         betsgrupp 20.6.1995, som skall utreda behoven
4328: rer inom den offentliga förva1tningen och ekono-        a v att utveck1a och möj1igheterna att förenhetliga
4329: min (926/91), i en ändring av denna (995/93) och        de högsko1estudier som ger fårdigheter för revi-
4330: i ett bes1ut av finansministeriet (357/94) visar        sorsyrket. Gruppens arbete skall vara avs1utat
4331: en1igt hande1s- och industriministeriets mening         31.5.1996. Våren 1995 utfårdade handels- och
4332: att fordringarna i fråga om OFR-examen inte             industriministeriet ett bes1ut om den praktiska
4333: motsvarar direktivets krav som det nu är. En            erfarenhet som skall krävasförCGR- och GRM-
4334: viktig orsak är att revisorssystemet för den of-        examina (519/95), och ministeriet bereder som
4335: fentliga förva1tningen är ett examenssystem, inte       bäst ett bes1ut som med stöd av revisions1agen
4336: ett sådant system för godkännande och tillsyn           skall utfårdas om innehållet i dessa examina.
4337: som avses i direktivet. För OFR-revisorernas                Med tanke på utvecklingsarbetet och behovet
4338: vidkommande kan en förordning utfårdas åt-              att anpassa skilda mål tili varandra måste beslut
4339: minstone om motsvarighet uppnås. För att situa-         fattas om de stora 1injerna för att olika åtgärder
4340: tionen skall kunna lösas, måste också andra a1-         som gäller regleringen av revisionen inom den
4341: ternativ undersökas. Det bör övervägas om det           privata och den offentliga sektorn skall kunna
4342: ens är ändamå1sen1igt att utveck1a fordringarna i       koordineras. Statsrådet måste ännu under hösten
4343: fråga om revisorer för offent1iga samfund utgå-         1995 bes1uta om de principer som på lång sikt
4344: ende från de fordringar som gäller företagsrevi-        skall fö1jas vid utveck1andet av revisionssyste-
4345: sorer. Vid ordnandet av s.k. kommunkoncerners           men.
4346:  revision har utgångspunkten så som framgår av              Under hösten 1995 skall dessutom beslut fat-
4347:  14 § varit en kommuns förvaltningsmässiga be-          tas i flera aktuella frågor av praktisk natur, så-
4348:  hov; 1agstiftarens syfte har inte varit att revisio-   som utfårdandet av den förordning som avses i
4349:  nen av en kommunkoncern tili fullo skall               48 § 5 mom. revisionslagen. Att utveck1a revi-
4350:  överensstämma med revisionen av företag.               sionssystemen kräver tid. 1 och med att kraven
4351:     En sammanjämkning av de stadganden och              skärps måste vid b~pov också övergångsarrange-
4352:  bestämme1ser som gäller företags revisorer, deras      mang accepteras. A ven om det för tillfållet inte
4353: 6                                       KK 254/1995 vp
4354: 
4355: finns förutsättningar att utfårda en förordning    möjligt att beakta olika behov på ett för alla
4356: för OFR-revisorernas vidkommande, måste            parter skäligt sätt.
4357: trots allt sådana lösningar hittas som gör det
4358: 
4359:     Helsingforsden 10 november 1995
4360: 
4361:                                                   Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
4362:                                             KK 255/1995 vp
4363: 
4364: Kirjallinen kysymys 255
4365: 
4366: 
4367: 
4368: 
4369:                                    Kankaanniemi: Eduskuntavaalien ja ED-parlamenttivaalien toi-
4370:                                       mittamisesta samanaikaisesti
4371: 
4372: 
4373:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4374: 
4375:    Vuoden 1999 maaliskuussa pidetään lakisää-         kuun sijasta esimerkiksi toukokuun alussa olisi
4376: teiset kansanedustajain vaalit. Samana vuonna         mm. maan keski- ja pohjoisosien keliolosuh-
4377: alkukesällä on pidettävä myös Euroopan unio-          teidenkin takia perusteltua.
4378: nin parlamentin vaalit. Nämä kahdet vaalit ajoit-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4379: tuvat peräkkäin noin kolmen kuukauden sisälle,        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4380: ellei toisin päätetä.                                 nioittavasti   valtioneuvoston      asianomaisen
4381:    Jos kahdet vaalit pidetään peräkkäin lyhyen        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4382: ajan sisällä, kansalaisten äänestysaktiivisuus vä-
4383: henee. Vaaliväsymys ilmenisi erityisesti jälkim-                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
4384: mäisissä vaaleissa. Lisäksi sekä valtiolle että eh-          siin vuoden 1999 eduskuntavaalien ja
4385: dokkaita asettaville puolueille ja ryhmittymille             ED-parlamenttivaalien toimittamiseksi
4386: syntyy ylimääräisiä kustannuksia.                            samanaikaisesti esimerkiksi toukokuun
4387:     Kansanedustajain vaalien pitäminen maalis-               alussa?
4388: 
4389:       Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1995
4390: 
4391:                                          Toimi Kankaanniemi
4392: 
4393: 
4394: 
4395: 
4396:  250261
4397: 2                                            KK 255/1995 vp
4398: 
4399: 
4400: 
4401: 
4402:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
4403: 
4404:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         nestys voidaan sen toimeenpanosta annettavana
4405: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          lailla säätää toimitettavaksi Euroopan parla-
4406: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        mentin edustajien vaalien yhteydessä.
4407: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kankaan-             Paitsi hajotusvaaleja, eduskuntavaalit on Suo-
4408: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            messa toimitettu poikkeuksellisena ajankohtana
4409: n:o 255:                                               vain sodanjohdosta 17-18 päivinä maaliskuuta
4410:                                                        1945. Näihin vaaleihin saakka toimivat kansan-
4411:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        edustajina vuonna 1939 valitut edustajat. Vaa-
4412:         siin vuoden 1999 eduskuntavaalien ja           lien siirtämisestä ja poikkeuksellisesta ajankoh-
4413:         EU-parlamenttivaalien toimittamiseksi          dasta säädettiin vuosina 1941-1944 lailla. Kun
4414:         samanaikaisesti esimerkiksi toukokuun          vuoden 1945 vaaleja seuraavat vaalit toimitettiin
4415:         alussa?                                        vasta tuoiloisena normaaliajankohtana eli heinä-
4416:                                                        kuussa 1948, muodostui myös vuonna 1945 vali-
4417:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tun eduskunnan toimikausi pidemmäksi kuin
4418: vasti seuraavaa:                                       tuolloin voimassa ollut kolme vuotta. Vastaavas-
4419:                                                        ta syystä pidempi taikka vaalien ajankohdasta
4420:    Ensimmäiset Suomessa toimitettavat Euroo-           riippuen tavanomaista lyhempi on ollut hajotus-
4421: pan parlamentin edustajien suorat vaalit on sää-       vaaleissa valitun eduskunnan toimikausi. Kui-
4422: detty toimitettaviksi kunnallisvaalien yhteydessä      tenkin poikkeuksellinen toimikausi on näissäkin
4423: sunnuntaina 20 päivänä lokakuuta 1996. Vaalien         tapauksissa johtunut vain voimassa olevan lain
4424: yhdistämistä perusteltiin sillä, että vaalitoimitus-   noudattamisesta. Kun eduskuntavaalien toimit-
4425: ten yhdistämisellä oli saavutettavissa kertaluon-      tamisaika vuonna 1965 kansanedustajain vaa-
4426: teinen, lähes l 00 miljoonan markan suuruinen          leista annettua lakia muuttamalla siirrettiin hei-
4427: säästö, ja sillä, että vaalit yhdistämällä voitiin     näkuulta maaliskuulle, koska vaaleja ei enää kat-
4428: varmistaa riittävä osanotto myös Euroopan par-         sottu tarkoituksenmukaiseksi toimittaa vuosilo-
4429: lamentin edustajien vaaleihin. Vaalien yhdistä-        makuukaudeksi yleistyneessä heinäkuussa, lyhe-
4430: misen teki mahdolliseksi se, että Suomelle oli         ni hajotusvaaleissa 4--5 päivinä helmikuuta
4431: Euroopanunioniin liittymisestä solmitussa sopi-        1962 valitun eduskunnan toimikausi, joka ilman
4432: muksessa varattu aikaa kaksi vuotta liittymisestä      tätä muutosta olisi muodostunut poikkeukselli-
4433: lukien ensimmäisten suorien vaalien toimittami-        sen pitkäksi, lähes neljällä kuukaudella. Kuten
4434: seen.                                                  edellä todetusta ilmenee, kaikki eduskuntavaa-
4435:    Pysyvässä järjestelmässä vuodesta 1999 al-          lien ajankohdan ja eduskunnan toimikauden
4436: kaen Euroopan parlamentin edustajien vaalit on         muutokset on toteutettu lakia muuttamalla ja
4437: kuitenkin Suomessakin toimitettava joka viides         muutoksiin on ollut poikkeuksellinen, hyvin pe-
4438: vuosi samanaikaisesti muissa Euroopan unionin          rusteltu syynsä.
4439: jäsenvaltioissa toimitettavien vastaavien vaalien         Koska eduskuntavaalien ja Euroopan parla-
4440: kanssa. Mitään muita yleisiä vaaleja ei Suomessa       mentin edustajien vaalien yhdistämistä ei puuttu-
4441: toimiteta viiden vuoden välein. Euroopan unio-         van toimivallan vuoksi voida toteuttaa kysymyk-
4442: nin neuvosto vahvistaa Euroopan parlamentin            sessä esimerkinomaisesti mainitulla tavalla, eli
4443: edustajien vaalien ajankohdan tietyksi torstaista      siirtämällä Euroopan unionin neuvoston pää-
4444: sunnuntaihin ulottuvaksi ajanjaksoksi kesä-            töksellä kesäkuussa 1999 toimitettaviksi määräi-
4445: kuussa. Tuona ajankohtana ei Suomessa nor-             tävät Euroopan parlamentin edustajien vaalit ai-
4446: maalisti toimiteta mitään yleisiä vaaleja. Näin        kaisempaan ajankohtaan, esimerkiksi touko-
4447: ollen vain poikkeuksellisena aikana toimitetta-        kuulle, vaalien yhdistäminen olisi mahdollista
4448: vat vaalit, kuten eduskunnan hajotuksesta johtu-       vain myöhäistämällä vuoden 1999 eduskunta-
4449: vat vaalit voidaanjoutua toimittamaan samanai-         vaaleja noin kolmella kuukaudella kansanedus-
4450: kaisesti Euroopan parlamentin edustajien vaa-          tajain vaaleista annettua lakia muuttamalla. Täl-
4451: lien kanssa. Sen sijaan neuvoa-antava kansanää-        löin pitenisi nyt istuvan eduskunnan toimikausi
4452:                                             KK 255/1995 vp                                               3
4453: 
4454: vastaavasti, mutta samalla lyhenisi yhtä paljon       ovat eri vaaleissa siinä määrin erilaisia, että yhtä-
4455: seuraavan eduskunnan toimikausi. Tällaista            aikaiset vaalit voivat vaikuttaa jopa valittavien
4456: vaalien yhdistämisestä johtuvaa vaikutusta edus-      toimielinten kokoonpanoon. Päätös ensimmäis-
4457: kunnan toimikauteen ei voitane pitää asianmu-         ten suorien Euroopan parlamentin edustajien
4458: kaisena.                                              vaalien yhdistämisestä vuoden 1996 kunnallis-
4459:    Euroopan parlamentin edustajien vaalien yh-        vaaleihin tehtiin täysin tietoisena näistä periaat-
4460: distämistä toisiin vaaleihin on pidetty arvelutta-    teellisista ja vaalien käytännön toteuttamiseen
4461: vana sekä periaatteellisesti että käytännön kan-      liittyvistä epäilyistä. Ennen kuin on voitu todeta,
4462: nalta. Pysyvässä järjestelmässä ei tällaiseen yh-     kuinka vuonna 1996 toimitettavat yhdistetyt
4463: distämiseen kuitenkaan ole mahdollisuuksia            vaalit ovat tässä mielessä onnistuneet, ei ole edel-
4464: kuin poikkeustapauksissa. Kokemukset jonakin          lytyksiä tehdä päätöksiä myöhempien Euroopan
4465: kertanajoka tapauksessa toimitettaviksi tulevis-      parlamentin edustajien vaalien toimittamisesta
4466: ta erillisvaaleistajäävät saamatta aina, kun vaalit   toisten vaalien yhteydessä.
4467: yhdistetään toisiin vaaleihin. Myös vaaliteemat
4468:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1995
4469: 
4470:                                                                        Oikeusministeri Sauli Niinistö
4471: 4                                           KK 255/1995 vp
4472: 
4473: 
4474: 
4475: 
4476:                                         Till Riksdagens Talman
4477: 
4478:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      Finland förrättats vid en exceptionell tidpunkt
4479: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        endast den 17-18 mars 1945 som en följd av
4480: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      kriget. De riksdagsmän som valdes 1939 verkade
4481: man Kankaanniemi undertecknade spörsmål nr            som riksdagsmän ända tili dessa vai. Om fram-
4482: 255:                                                  flyttning av valen och om deras exceptionella
4483:                                                       tidpunkt stadgades 1941-1944 genom 1ag. Då
4484:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        följande val efter 1945 års va1 förrättades först
4485:        att förrätta 1999 års riksdagsval och val      vid den då norma1a tidpunkten, dvs. i juli 1948,
4486:        till EU-parlamentet samtidigt t.ex. i bör-     blev mandatperioden också för den 1945 va1da
4487:        jan av maj månad?                              riksdagen längre än då gällande tre år. Mandat-
4488:                                                       perioden för en riksdag som valts i upplösnings-
4489:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         val har av motsvarande skä1 varit längre eller
4490: anföra följande:                                      kortan~. än normalt, beroende på tidpunkten för
4491:                                                       va1en. Aven i dessa fall har emellertid den excep-
4492:    De första direkta valen i Finland av företräda-    tionella mandatperioden endast varit en fö1jd av
4493: re i Europaparlamentet har fastställts att förrät-    att man iakttagit gällande lag. Då tidpunkten för
4494: tas i samband med kommunalvalet söndagen den          förrättande av riksdagsval genom en ändring av
4495: 20 oktober 1996. Sammanslagningen av valen            lagen om 1965 års riksdagsmannaval flyttades
4496: motiverades med att genom en sammanslagning           från ju1i tili mars, eftersom det inte 1ängre ansågs
4497: av valförrättningarna kunde en engångsinbespa-        ändamålsenligt att förrätta valen i juli som blivit
4498: ring på närmare 100 miljoner mark uppnås och          allt allmännare som semestermånad, förkortades
4499: med att genom en sammanslagning av valen kun-         mandatperioden för den riksdag som valts i upp-
4500: de man försäkra ett tillräckligt deltagande också     lösningsvalen den 4-5 februari 1962, viiken utan
4501: i valet av företrädare i Europaparlamentet. Sam-      denna ändring skulle ha blivit exceptionellt lång,
4502: manslagningen av valen möjliggjordes genom att        med nästan fyra månader. Så som framgår av det
4503: Finland i fördraget om Finlands anslutning till       ovan anförda har alla ändringar av tidpunkten
4504: Europeiska unionen reserverades två år från an-       för förrättande av riksdagsval eller riksdagens
4505: slutningen att förrätta de första direkta valen.      mandatperiod förverkligats genom ändring av
4506:    1 det bestående arrangemanget från och med         lag, och ändringarna har berott på exceptionella,
4507: 1999 skall val av företrädare i Europaparlamen-       väl motiverade orsaker.
4508: tet emellertid också i Finland förrättas vart femte      Eftersom en sammanslagning av riksdagsva-
4509: år samtidigt som motsvarande val i Europeiska         len och valen a v företrädare i Europaparlamentet
4510: unionens övriga medlemsstater. Inga andra all-        på grund av bristande kompetens inte kan ge-
4511: männa val förrättas i Finland med fem års mel-        nomföras på exempelvis det sätt som framförs i
4512: lanrum. Europeiska unionens råd fastställer tid-      spörsmålet, dvs. genom att flytta valen av före-
4513: punkten för valen av företrädare i Europaparla-       trädare i Europaparlamentet, som genom beslut
4514: mentet till en viss tidsperiod i juni som sträcker    av Europeiska unionens råd har fastställts att
4515: sig från en torsdag till en söndag. Vid denna         förrättas i juni 1999, till en tidigare tidpunkt, t.ex.
4516: tidpunkt förrättas i Finland normalt inga all-        maj, skulle detvara möjligt att kombinera valen
4517: männa val. Således kan endast val som förrättas       endast genom att senarelägga 1999 års riksdags-
4518: vid en exceptionell tidpunkt, t.ex. val med anled-    val med ca tre månader genom en ändring av
4519: ning av att riksdagen har upplösts, komma att         lagen om riksdagsmannaval. Härvidlag skulle
4520: förrättas samtidigt som val av företrädare i Euro-    den nu sittande riksdagens mandatperiod för-
4521: paparlamentet. Däremot kan man i lag oman-            längas på motsvarande sätt, men samtidigt skulle
4522: ordnande av rådgivande folkomröstning fast-           den följande riksdagens mandatperiod förkortas
4523: ställa att folkomröstningen förrättas samtidigt       lika mycket. En dylik inverkan på riksdagens
4524: som valen av företrädare i Europaparlamentet.         mandatperiod som en följd av sammanslagning
4525:    Förutom upplösningsval har riksdagsvalen i         av vai torde inte kunna anses vederbörlig.
4526:                                           KK 255/1995 vp                                               5
4527: 
4528:    En sammanslagning av valen av företrädare i      manslagning av de första direkta valen av före-
4529: Europaparlamentet med andra vai har ansetts         trädare i Europaparlamentet med 1996 års kom-
4530: betänkligt både av principiella och av praktiska    munalval gjordes fullt medvetet om dessa princi-
4531: orsaker. I ett bestående system finns det likväl    piella farhågor och de som anknyter tili det prak-
4532: inte möjlighet tili en sådan sammanslagning an-     tiska genomförandet av valen. Innan det har
4533: nat än i undantagsfall. Erfarenheterna av särval,   kunnat konstateras hur de kombinerade vai som
4534: som i vart fall någon gång kommer att förrättas,    förrättas 1996 lyckas i detta avseende finns det
4535: uteblir alltid då vaien kombineras med andra vai.   inga förutsättningar att fatta beslut om att förrät-
4536: Också valteman är i den grad olikai olika vai att   ta senare vai av företrädare i Europaparlamentet
4537: samtida vai t.o.m. kan inverka på sammansätt-       i samband med andra vai.
4538: ningen av de organ som väljs. Beslutet om sam-
4539:      Helsingfors den 10 november 1995
4540: 
4541:                                                                      Justitieminister Sauli Niinistö
4542:                                              KK 256/1995 vp
4543: 
4544: Kirjallinen kysymys 256
4545: 
4546: 
4547: 
4548: 
4549:                                     Kankaanniemi: Alueellisen edustavuuden turvaamisesta Suomen
4550:                                         EU-parlamentaarikkoja valittaessa
4551: 
4552: 
4553:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
4554: 
4555:    Euroopan parlamentin edustajien vaalit pide-        visuuteen kielteisesti maakunnissa. Ruotsin kal-
4556: tään lokakuussa 1996. Puolueet ja vaaliliitot saa-     tainen äänestysaktiivisuus olisi katastrofi.
4557: vat asettaa ehdokkaanjoko valtakunnallisille tai          Edellä kuvatun ongelman poistamiseksi olisi
4558: alueellisille listoille.                               tutkittava mahdollisuutta säätää alueellinen eh-
4559:    Ennakkotiedot osoittavat, että lähes kaikki         dokasasettelu ainoaksi mahdollisuudeksi, tai
4560: puolueet aikovat asettaa ehdokkaat valtakun-           säätää muulla tavoin siitä, että alueellinen edus-
4561: nallisille listoille. Jos näin tapahtuu, on todennä-   tavuus toteutuisi valtakunnallisia listoja käytet-
4562: köistä, että Euroopan parlamentissa Suomen             täessä.
4563: edustajista valtaosa on eteläisestä Suomesta.             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4564: Tätä ei voida pitää hyvänä asiana. EU on ainakin       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4565: toistaiseksi maatalous- ja aluepolitiikan osalta       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4566: erittäin merkittävä vaikuttaja. Myös ED-jäse-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4567: nyyden kielteiset vaikutukset tuntuvat kaikkein
4568: raskaimmin maakunnissa.                                           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4569:    Jos jo etukäteen on ilmeistä, että Suomen eu-              ryhtyä sen varmistamiseksi, että Euroo-
4570: roparlamentaarikot tulevat olemaan ruuhka-                    pan parlamenttiin tulisi valituksi edusta-
4571:  Suomesta, saattaa tämä vaikuttaa äänestysaktii-              jia kohtuullisen tasaisesti maan eri osista?
4572: 
4573:       Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1995
4574:                                           Toimi Kankaanniemi
4575: 
4576: 
4577: 
4578: 
4579:  250261
4580: 2                                           KK 256/1995 vp
4581: 
4582: 
4583: 
4584: 
4585:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4586: 
4587:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        leissa kuitenkin annettu mahdollisuus valita kah-
4588: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         den erilaisen ehdokkaiden asettamistavan välillä.
4589: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       Ehdokkaat voidaan asettaa alueellisesti, jolloin
4590: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kankaan-         sama henkilö voi olla ehdokkaana vain yhdellä
4591: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           vaalialueella, tai valtakunnallisesti, jolloin samat
4592: n:o 256:                                              henkilöt on asetettava ehdokkaiksi kaikilla niillä
4593:                                                       vaalialueilla (vähintään kahdella), joilla puo-
4594:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       lueilla, vaali1iitoilla tai yhteislistalla on ehdok-
4595:        ryhtyä sen varmistamiseksi, että Euroo-        kaita.
4596:        pan parlamenttiin tulisi valituksi edusta-        Hallituksen esityksen mukaan ehdokkaat tar-
4597:        jia kohtuullisen tasaisesti maan eri osista?   koitettiin asetettaviksi pääsääntöisesti vaali-
4598:                                                       alueittain. Lähinnä sellaisten pienten puolueiden
4599:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          ja muiden ryhmien vuoksi, joilla näyttäisi olevan
4600: vasti seuraavaa:                                      mahdollisuus saada vain yksi ehdokas valituksi,
4601:                                                       katsottiin tärkeäksi huolehtia siitä, että pelkkä
4602:    Valittaessa edustajia Euroopan parlamenttiin       ehdokasasettelu, huomioon ottaen puolueen tai
4603: tulee myös alueelliset näkökohdat pyrkiä otta-        ryhmän kannatuksen keskittymisen, ei ennalta
4604: maan asianmukaisesti huomioon. Hallituksen            määräisi, miltä vaalialueelta asetettu ehdokas
4605: esityksessä Suomessa toimitettavia Euroopan           tulee valituksi. Siksi harkittiin aiheelliseksi sallia
4606: parlaatentin edustajien vaaleja koskevaksi lain-      myös valtakunnallinen ehdokasasettelu. Puo-
4607: säädännöksi on tämä katsottu aiheelliseksi, jotta     lueiden osalta niiden piirijärjestöjen on keske-
4608: edustajat eivät liian suurelta osalta olisi Etelä-    nään sovittava, kumpaa ehdokasasettelutapaa
4609: Suomesta tai pelkästään pääkaupunkiseudulta.          käytetään. Jos asiasta ei voida sopia, puolueen
4610: Tämän vuoksi maa on Euroopan parlamentin              hallitus ratkaisee asian.
4611: edustajien vaaleissa jaettu ehdokasasettelua var-         Alueellisen edustuksen varmistaminen Euroo-
4612: ten neljään vaalialueeseen.                           pan parlamentissa on näin ollen jätetty puoluei-
4613:    Puolueille ja muille ehdokkaita asettaville ryh-   den toimielinten päätösten varaan. Uusia toi-
4614: mille on Euroopan parlamentin edustajien vaa-         menpiteitä asian varmistamiseksi ei ole harkittu.
4615: 
4616:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1995
4617: 
4618:                                                                        Oikeusministeri Sauli Niinistö
4619:                                             KK 256/1995 vp                                              3
4620: 
4621: 
4622: 
4623: 
4624:                                         Tili Riksdagens Talman
4625: 
4626:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       mellan två olika sätt att ställa upp kandidater.
4627: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        Kandidaterna kan ställas upp regionalt, varvid
4628: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-      samma person kan vara kandidat endast inom ett
4629: man Kankaanniemi undertecknade spörsmå1 nr            valområde, eller riksomfattande, varvid samma
4630: 256:                                                  personer måste ställas upp som kandidater inom
4631:                                                       alla de, minst två valområden, där partierna,
4632:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-        valförbunden eller en gemensam lista har kandi-
4633:        ta för att säkra att Fin1ands företrädare i    dater.
4634:        Europaparlamentet väljs relativt jämnt            Enligt regeringens proposition var avsikten att
4635:        från landets olika de1ar?                      kandidaterna som regel ställs upp för ett valom-
4636:                                                       råde. Närmast på grund av sådana små partier
4637:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         och andra grupper, som kan tänkas få endast en
4638: anföra följande:                                      kandidat vald, ansågs det viktigt att se tili att
4639:                                                       enbart kandidatuppställningen, med beaktande
4640:    Vid val av företrädare i Europaparlamentet         av en koncentrering av partiets eller gruppens
4641: bör man också sträva efter att beakta de regiona-     understöd, inte på förhand skall bestämma inom
4642: la synpunkterna på vederbörligt sätt. 1 regering-     vilket valområde uppställd kandidat blir vald.
4643: ens proposition tili riksdagen med förslag tilllag    Därför ansågs det motiverat att också tillåta en
4644: om vai av företrädare för Finland i Europaparla-      riksomfattande kandidatuppställning. 1 fråga
4645: mentet har detta ansetts motiverat för att företrä-   om partierna skall deras distriktsorganisationer
4646: darna inte i alltför stor utsträckning skall komma    sinsemellan komma överens om vilket kandidat-
4647: från södra Finland eller enbart från huvudstads-      uppställningssätt som skall användas. Om en
4648: regionen. Landet har därför för valen av företrä-     överenskommelse inte kan nås avgörs frågan av
4649: dare i Europaparlamentet för kandidatuppställ-        partiets styrelse.
4650: ningen indelats i fyra valområden.                       Tryggandet av regional representation i Euro-
4651:    Partierna och andra grupper som ställer upp        paparlamentet har således lämnats att bero av
4652: kandidater i valet av företrädare i Europaparla-      partiorganens beslut. Nya åtgärder för att säkra
4653: mentet har emellertid getts en möjlighet att välja    saken har inte övervägts.
4654:      Helsingforsden 10 november 1995
4655: 
4656:                                                                       Justitieminister Sauli Niinistö
4657:                                             KK 257/1995 vp
4658: 
4659: Kirjallinen kysymys 257
4660: 
4661: 
4662: 
4663: 
4664:                                    Kankaanniemi: Valan korvaamisesta vakuutuksella
4665: 
4666: 
4667: 
4668:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4669: 
4670:    Valtioneuvoston jäsenen tulee vannoa virka-        lallisella vakuutuksella. Tämä olisi myös uskon-
4671: vala ja tuomarinvala ennen tehtävään ryhtymis-        nolliseen vakaumukseen liittyvän perusoikeuden
4672: tään. Myös moniin korkeisiin virkoihin astuvilta      tasapuolisen toteutumisen suhteen perusteltua.
4673: edellytetään valan vannomista. Oikeusistuimissa           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4674: on käytössä todistajanvala ja puolustusvoimissa       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4675: on sotilasvala.                                       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4676:    Valan rinnalla on käytössä myös vakuutus,          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4677: jonka antamisvelvollisuus tai -oikeus on riippu-
4678: vainen ao. henkilön uskontunnustuksesta.                        Onko Hallituksella suunnitelmia luo-
4679:    Yhtenäisen käytännön toteuttamiseksi saat-                pua nykyisestä valan vannomiskäytän-
4680: taisi olla paikallaan, että valan käytöstä kaikissa          nöstä ja korvata se juhlallisen vakuutuk-
4681: yhteyksissä luovuttaisiin ja se korvattaisiin juh-           sen antamisella?
4682:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1995
4683: 
4684:                                          Toimi Kankaanniemi
4685: 
4686: 
4687: 
4688: 
4689: 250261
4690: 2                                         KK 257/1995 vp
4691: 
4692: 
4693: 
4694: 
4695:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
4696: 
4697:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      jennettiin sallimalla heidän toimia valaa vaadit-
4698: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       taessa oman vakaumuksensa mukaisesti. Uskon-
4699: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     nollisten yhdyskuntien jäsenet voivat siis nykyi-
4700: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi          sin vapaasti valita henkilökohtaisen vakaumuk-
4701: Kankaanniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy-       sensa mukaisesti ja ilman erityisiä perusteluja,
4702: myksen n:o 257:                                     vannovatko he valan uskonnollisessa muodossa
4703:                                                     vaiantavatko he vakuutuksen kunnian ja oman-
4704:           Onko Hallituksella suunnitelmia luo-      tunnon kautta. Uskontokuntiin kuulumatto-
4705:        pua nykyisestä valan vannomiskäytän-         mien ainoana velvoittautumisen muotona on
4706:        nöstä ja korvata se juhlallisen vakuutuk-    edelleen kunnian ja omantunnon kautta annettu
4707:        sen antamisella?                             vakuutus.
4708:                                                        Vuoden 1987lainmuutoksella korjattiin vala-
4709:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        säännöstöä siltä osin kuin sen katsottiin sisältä-
4710: vasti seuraavaa:                                    vän epäkohtia uskonnonvapauden täysimääräi-
4711:                                                     sen toteutumisen kannalta. Nykyinen säännöstö
4712:    Valasäännöstöä uudistettiin viime vuosikym-      kunnioittaa yksilön vakaumusta sallien uskonto-
4713: menellä useilta osin. Muun muassa uskonnolli-       kuntien jäsenille vapaan valinnan uskonnollisen
4714: sen valan vannomisvelvollisuutta koskevia sään-     vaianjajuhlallisen vakuutuksen välillä. Hallituk-
4715: nöksiä tarkistettiin vuonna 1987 voimaan tulleel-   sella ei ole suunnitelmia tarkistaa nykyistä käy-
4716: la uskonnonvapauslain 9 §:n muutoksella. Us-        täntöä.
4717: kontokuntiin kuuluvien uskonnonvapautta laa-
4718: 
4719:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1995
4720: 
4721:                                                                     Oikeusministeri Sauli Niinistö
4722:                                            KK 257/1995 vp                                              3
4723: 
4724: 
4725: 
4726: 
4727:                                        Tili Riksdagens Talman
4728: 
4729:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     ner som tilihör ett trossamfund utvidgades ge-
4730: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-       nom att tiliåta dem att verka enligt egen överty-
4731: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-     gelse då ed avkrävs. De som tilihör ett trossam-
4732: man Toimi Kankaanniemi undertecknade spörs-          fund kan alltså numera fritt välja enligt sin egen
4733: mål nr 257:                                          övertygelse och utan särskilda motiveringar om
4734:                                                      de avlägger ed i dess religiösa form eller om de
4735:           Har Regeringen planer på att avstå         avger försäkran på heder och samvete. Den enda
4736:        från nuvarande praxis för edsavläggelse       formen för förpliktelse för personer som inte
4737:        och ersätta den med en högtidlig försäk-      tilihör ett trossamfund är fortfarande genom för-
4738:        ran?                                          säkran på heder och samvete.
4739:                                                          Stadgandena om ed reviderades genom 1987
4740:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        års lagändring tili den del de ansågs innehålla
4741: anföra följande:                                     missförhållanden med tanke på ett fullständigt
4742:                                                      förverkligande av religionsfriheten. Gällande
4743:    Stadgandena om ed reviderades under senaste       stadganden respekterar individens övertygelse då
4744: årtionde tili flera delar. Bl.a. stadgandena om      de tillåter medlemmar i trossamfund ett fritt vai
4745: skyldighet att avlägga religiös ed reviderades ge-   mellan religiös ed och högtidlig försäkran. Re-
4746: nom en ändring av 9 § religionsfrihetslagen som      geringen har inga planer på att revidera gällande
4747: trädde i kraft 1987. Religionsfriheten för perso-    praxis.
4748:      Helsingfors den 10 november 1995
4749: 
4750:                                                                      Justitieminister Sauli Niinistö
4751:                                             KK 258/1995 vp
4752: 
4753: Kirjallinen kysymys 258
4754: 
4755: 
4756: 
4757: 
4758:                                    Kankaanniemi: Johtavassa asemassa olevien velvollisuudesta selvit-
4759:                                       tää taloudelliset sidonnaisuutensa
4760: 
4761: 
4762:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4763: 
4764:    Hallitusmuodon 36 c §:n mukaan valtioneu-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4765: voston jäsenten on annettava selvitys sidonnai-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4766: suuksistaan. Selvitykset toimitetaan eduskunnal-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4767: le. Vastaavan menettelyn säätämisestä koske-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4768: maan myös johtavia virkamiehiä on käyty kes-
4769: kustelua, ja myös oikeuskansleri lienee esittänyt               Aikooko Hallitus kehittää johtavien
4770: harkittavaksi johtavien virkojen täyttämisjärjes-            virkojen täyttämisjärjestelmää siten, että
4771: telmän kehittämistä siten, että niihin ilmoittautu-          nimitettävien taloudellisista sidonnai-
4772: neiden tulisi ennen nimitystä antaa taloudellisista          suuksista olisi annettava selvitys?
4773: sidonnaisuuksistaan selvitys.
4774: 
4775:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1995
4776: 
4777:                                          Toimi Kankaanniemi
4778: 
4779: 
4780: 
4781: 
4782: 250261
4783: 2                                           KK 258/1995 vp
4784: 
4785: 
4786: 
4787: 
4788:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4789: 
4790:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        taa varten annettava muun muassa selvitys elin-
4791: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         keinotoiminnastaan, omistuksistaan yrityksissä
4792: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ja muusta merkittävästä varallisuudestaan sekä
4793: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kankaan-         sellaisista ministerin virkatoimiin kuulumatto-
4794: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           mista tehtävistään ja muista sidonnaisuuksis-
4795: n:o 258:                                              taan,joilla voi olla merkitystä arvioitaessa hänen
4796:                                                       toimintaansa.
4797:           Aikooko Hallitus kehittää johtavien            Valtiovarainministeriö on 16.6.1995 asettanut
4798:        virkojen täyttäruisjärjestelmää siten, että    työryhmän kehittämään valtion korkeimpien
4799:        nimitettävien taloudellisista sidonnai-        virkamiesten valintaperusteita ja -menetelmiä.
4800:        suuksista olisi annettava selvitys?            Työryhmän eräänä tehtävänä on toimeksiannon
4801:                                                       mukaan selvittää, tulisiko korkeimpiin virkoihin
4802:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          ilmoittautuneilta henkilöiitä edellyttää ennen ni-
4803: vasti seuraavaa:                                      mitystä sellaista selvitystä taloudellisista ja muis-
4804:                                                       ta sidonnaisuuksistaan, joka nykyisin vaaditaan
4805:    Valtioneuvoston oikeuskansleri on 28.4.1995        ministereiltä. Työryhmä tekee tässä toimeksian-
4806: antamassaan, valtion vakuusrahaston johtajan          non kohdassa edellytetyn selvityksen ja sitä kos-
4807: Heikki Koiviston esteellisyyttä koskevan ratkai-      kevat ehdotukset 30.11.1995 mennessä.
4808: sunsa yhteydessä esittänyt valtiovarainministe-          Työryhmän tehtyä ehdotuksensa valtiova-
4809: riön harkittavaksi, olisiko johtavien virkojen        rainministeriö pyytää niistä lausunnot ministe-
4810: täyttäruisjärjestelmää kehitettävä siten, että nii-   riöiltä. Tämän jälkeen ratkaistaan, tuleeko joh-
4811: hin ilmoittautuneiden henkilöiden tulisi ennen        tavien virkojen täyttäruisjärjestelmää kehittää
4812: virkanimitystä antaa tai heiltä pyytää sellainen      niin, että nimitettävien on annettava selvitys ta-
4813: selvitys, joka 1.4.1995 voimaan tulleen hallitus-     loudellisista sidonnaisuuksistaan. Tarvittaessa
4814: muodon 36 c §:n (270/95) mukaan vaaditaan mi-         hallitus antaa asiaa koskevan esityksen eduskun-
4815: nisteriltä. Valtioneuvoston jäsenen on eduskun-       nalle.
4816: 
4817:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1995
4818: 
4819:                                                                                   Ministeri Arja Alho
4820:                                              KK 258/1995 vp                                            3
4821: 
4822: 
4823: 
4824: 
4825:                                          Tili Riksdagens Talman
4826: 
4827:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       för sin näringsverksamhet, sitt ägande i företag
4828: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         och annan betydande förmögenhet samt sådana
4829: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       uppdrag och andra bindningar som inte hör tili
4830: man Kankaanniemi undertecknade spörsmål nr             ministerns tjänsteåligganden och som kan vara
4831: 258:                                                   av betydelse vid bedömningen av hans verksam-
4832:                                                        het.
4833:            Ämnar Regeringen utveckla systemet             Finansministeriet har den 16 juni 1995 tillsatt
4834:         för besättande av höga tjänster så att de      en arbetsgrupp som har som uppgift att utveckla
4835:         som utnämns är tvungna att lämna en            de grunder och det förfarande som tillämpas när
4836:         redogörelse för sina ekonomiska bind-          statens högsta tjänstemän utses. Tili arbetsgrup-
4837:         ningar?                                        pens uppgifter hör enligt uppdraget att reda ut
4838:                                                        om det är ändamålsenligt att av personer, som
4839:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          anmäler intresse för de högsta tjänsterna, innan
4840: anföra följande:                                       de utnämns kräva en sådan redogörelse för deras
4841:                                                        ekonomiska och andra bindningar som för när-
4842:    Justitiekanslern i statsrådet har i sitt avgöran-   varande krävs av ministrarna. Arbetsgruppen
4843: de av den 28 april 1995 som gäller direktören för      gör den utredning som uppdraget förutsätter och
4844: statens säkerhetsfond Heikki Koivistos jävighet        avger sina förslag om detta senast den 30 novem-
4845: gett i uppdrag åt finansministeriet att bedöma om      ber 1995.
4846: det finns ett behov att utveckla systemet för be-         När arbetsgruppen har framställt sina förslag
4847: sättande av höga tjänster så att personer som          begär finansministeriet utlåtande om dessa av
4848: anmält intresse för en tjänst före sin utnämning       ministerierna. Efter detta avgörs om systemet för
4849: bör lämna eller att av dem inhämtas en sådan           besättande av höga tjänster bör utvecklas så att
4850: redovisning som enligt regeringsformens 36 c §         de som utnämns bör lämna en redogörelse för
4851: (270/95), som trädde i kraft den 1 april 1995,         sina ekonomiska bindningar. Regeringen avlåter
4852: krävs av ministrarna. Varje medlem av statsrådet       vid behov en proposition om detta tili riksdagen.
4853: skalllämna en för riksdagen avsedd redogörelse
4854: 
4855:        Helsingforsden 14 november 1995
4856: 
4857:                                                                                   Minister Arja Alho
4858: 
4859: 
4860: 
4861: 
4862:                                                                                                             .. ' ...
4863: 
4864: 
4865: 
4866: 
4867:                                                                                                              . t·.
4868: 
4869:                                                                                                                '·.
4870:                                             KK 259/1995 vp
4871: 
4872: Kirjallinen kysymys 259
4873: 
4874: 
4875: 
4876: 
4877:                                    Kankaanniemi: Suomen mahdollisen EMUun liittymisen työllisyys-
4878:                                       vaikutusten selvittämisestä
4879: 
4880: 
4881:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4882: 
4883:    Tuoreiden tietojen mukaan Euroopan unio-           timistisimpienkin arvioiden mukaan silloinkin
4884: nin komission teettämä tutkimus osoittaa, että        vielä vähintään 200 000-250 000 työtöntä.
4885: talous- ja rahaliitto parantaisi työllisyyttä EU:n       Kun EU-komissionja ED-parlamentin teettä-
4886: alueella jopa 11 miljoonalla työpaikalla.             mät tutkimukset ovat erittäin ristiriitaiset, on
4887:    Toisaalta Euroopan parlamentin teettämä            tärkeää, että Suomessa tehdään ehdottoman luo-
4888: tutkimus päätyy samassa asiassa siihen, että          tettavat tutkimukset mahdollisen EMO-jäsenyy-
4889: EMUn vaikutuksesta EU:n alueella menetettäi-          den työllisyysvaikutuksista nimenomaan omassa
4890: siin 10 miljoonaa työpaikkaaja menetykset olisi-      maassamme. Tulokset olisi tuotava koko edus-
4891: vat suurimpia unionin reuna-alueilla.                 kunnan käsiteltäväksi.
4892:    Suomen vakavin ongelma on suurtyöttömyys.             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4893: Parhaimmassakin tapauksessa uskotaan vain             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4894: nykyisen työttömyyden puolittumiseen kuluvan          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4895: vaalikauden aikana. Yhä useammat arviot pää-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4896: tyvät kuitenkin siihen, että työttömyys ei puolitu.
4897: Pahimmat ennusteet varoittavat jopa työttömyy-                  Onko Hallitus käynnistänyt tai aikoo-
4898: den kasvusta nykytasostakin lähivuosina. Aina-               ko pikaisesti käynnistää luotettavan tut-
4899: kin maatalous ja siihen liittyvät elinkeinoalat,             kimuksen Suomen mahdollisen Euroo-
4900: julkinen sektori sekä pankit vähentävät työvoi-              pan talous- ja rahaliitonjäsenyyden työl-
4901: maa. Todennäköistä on lisäksi, että työttömyys               lisyysvaikutusten selvittämiseksi, ja
4902: pysyy äärimmäisen kipeänä ongelmana varsin-                     aikooko Hallitus tuoda EMUn työlli-
4903: kin pohjoisessa, itäisessä ja keskisessä Suomessa.           syysvaikutuksia koskevat tiedot edus-
4904:    Jos Suomi liittyisi EMUun ensimmäisten mai-               kunnan käsiteltäväksi?
4905: denjoukossa vuonna 1999, olisi maassamme op-
4906: 
4907:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1995
4908: 
4909:                                          Toimi Kankaanniemi
4910: 
4911: 
4912: 
4913: 
4914: 250261
4915: 2                                         KK 259/1995 vp
4916: 
4917: 
4918: 
4919: 
4920:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
4921: 
4922:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      vin kapea-alaiseen tarkasteluun. Osaltamme tie-
4923: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       dämme, että valtion velkaantuneisuuden taitta-
4924: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     minen on keskeinen edellytys kestävälle talous-
4925: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi          kasvulle ja työllisyyden pysyvälle paranemiselle.
4926: Kankaanniemen näin kuuluvan kirjallisen             Huomattakoon myös, että valtion velkaantumi-
4927: kysymyksen n:o 259:                                 sen taittaminen on vaativampi tavoite kuin jul-
4928:                                                     kista taloutta koskevien EMU-kriteerien saavut-
4929:           Onko Hallitus käynnistänyt tai aikoo-     taminen.
4930:        ko pikaisesti käynnistää luotettavan tut-        EMUn nimenomaisena perustavoitteena on
4931:        kimuksen Suomen mahdollisen Euroo-           vahvistaa jäsenvaltioiden asemia kiristyvässä ja
4932:        pan talous- ja rahaliitonjäsenyyden työl-    blokkiintuvassa kansainvälisessä kilpailussa.
4933:        lisyysvaikutusten selvittämiseksi, ja        Vakautettujen valuuttakurssien, matalan inflaa-
4934:           aikooko Hallitus tuoda EMUn työlli-       tion, alhaisten korkojen sekä tasapainotetun jul-
4935:        syysvaikutuksia koskevat tiedot edus-        kisen talouden kautta EU-maat pystyvät kestä-
4936:        kunnan käsiteltäväksi?                       vällä tavalla nopeuttamaan talouskasvuaan. Täl-
4937:                                                     löin myös työvoiman kysyntä tulee väistämättä
4938:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         kasvamaan, sillä talouskasvun ja työllisyyden
4939: taen seuraavaa:                                     suhde on kehittyneissä markkinatalousmaissa
4940:                                                     mm. OECD-tutkimusten mukaan yllättävänkin
4941:    Kansanedustaja Kankaanniemen peräänkuu-          vakaa. Niitä maita, jotkajäävät EMUn ulkopuo-
4942: luttamat EMUn työllisyysvaikutukset ovat kes-       lelle, uhkaavat EMU-maita korkeammat korot,
4943: keisellä sijalla virkamiesvalmistelussa. Muun       hitaampi kokonaistuotannon kasvu sekä hei-
4944: muassa ensi talvena ilmestyvässä valtiovarainmi-    kompi työvoiman kysyntä.
4945: nisteriön julkaisussa Talouspolitiikan linja vuo-       Nopeaan taloudelliseen kasvuun liittyy suuri
4946: sina 1996-1999 tullaan käsittelemään EMU -ky-       työvoimamarkkinoiden rakenteellinen muutos-
4947: symyksiä laajasti.                                  tarve. Tulevaisuuden työpaikat syntyvät pääosin
4948:    Kansantaloudessa ei ole itsenäisiä, toisistaan   sellaisille toimialoille (yksityiset palvelut, high-
4949: riippumattomia osa-alueita. Sen vuoksi hallitus     tech-teollisuus), joilla taantuvien toimialojen
4950: katsoo, ettei ole mielekästä tuoda eduskunnan       työttömillä ei juuri ole kysyntää. Työvoimaniuk-
4951: käsiteltäväksi EMUn työllisyysvaikutuksia erik-     kuutta voi ilmetä, vaikka keskimääräinen työttö-
4952: seen, vaan EMUun liittyvät taloudelliset kysy-      myysaste olisi samaan aikaan korkea.
4953: mykset on syytä tarkastella yhtenä kokonaisuu-          Suomessa vallitsee jo työmarkkinoiden raken-
4954: tena viimeistään siinä vaiheessa, kun EMUn to-      teellinen kohtaanta-ongelma EMUsta huolimat-
4955: teutuminen alkaa konkretisoitua.                    ta, ja parantaaksemme työttömäksi jääneiden
4956:    Hallitus lähtee siitä, että Suomen tulee olla    työllistymismahdollisuuksia joudumme tehosta-
4957: valmis EMUn kolmanteen vaiheeseen ensim-            maan huomattavasti esim. aikuisväestön uudel-
4958: mäisten joukossa ja alun alkaen osoittaa kuulu-     leenkoulutusta.
4959: vansa taloudenpidossaan ensimmäiseen luok-              Suomen tapauksessa EMU vahvistaisi niitä
4960: kaan. Yhtenä keskeisenä pyrkimyksenä on, että       asioita, joita olemme viime vuosien aikana tavoi-
4961: EMUn toteutuessa työttömyysasteemme on saa-         telleet EMUsta riippumatta. Talouspolitiikas-
4962: tu puolitetuksi vuoden 1995 kevään tasosta.         samme on lähdetty siitä, että valtiontalous saate-
4963:    Edustaja Kankaanniemi viittaa erääseen Eu-       taan tasapainoon, inflaatio pidetään kurissa ja
4964: roopan parlamentille laadittuun selvitykseen.       sitä kautta lasketaan korkoja. Kaikki nämä ele-
4965: Tämän konsulttien tekemän selvityksen, johon        mentit sisältyvät myös EMU-kriteereihin.
4966: Euroopan parlamentti ei ole ottanut kantaa,             EMUn toteutuessa finanssipolitiikan merki-
4967: mukaan EMU-kriteerien täyttäminen johtaisi          tys korostuu ja sen teho paranee, kun valuutta-
4968: työttömyyden lisääntymiseen mm. Suomessa.           kurssi ja korot ovat vakaat. Hallitus katsoo, että
4969: Selvityksen johtopäätös perustuu kuitenkin hy-      työllisyyspolitiikan tulee pääosin olla kansalli-
4970:                                            KK 259/1995 vp                                            3
4971: 
4972: sen talouspolitiikan osa. Rakenteellisiin työ-          Hallitus on talous- ja rahaliittoa koskevassa
4973: markkinaongelmiin voidaan puuttua tehokkaas-         kannanotossaan 16.6.1995 todennut, että se an-
4974: ti vain kansallisella tasolla, sillä työmarkkinoi-   taa EMUn kolmanteen vaiheeseen osallistumi-
4975: den toiminta- ja sääntelymekanismit poikkeavat       sesta joko valtiopäiväjärjestyksen 69 §:n mukai-
4976: maittain huomattavasti toisistaan, ja lisäksi kan-   sen esityksen tai tiedonannon. Esityksessä tai
4977: salliset työmarkkinat ovat varsin suljettuja.        tiedonannossa esitetään arvio kolmanteen vai-
4978:    Hallitus on tiedostanut EMUun liittyvässä         heeseen osallistumisen vaikutuksista. Asia anne-
4979: toiminnassaan työllisyyskysymysten merkityk-         taan eduskunnan päätettäväksi ennen sitä neu-
4980: sen. Se ei kuitenkaan pidä mielekkäänä tuoda         voston kokousta, jossa komission ja EMin ra-
4981: eduskunnan käsiteltäväksi erillistä EMUn työlli-     porttien pohjalta todennäköisesti päätetään,
4982: syysvaikutusarviota. EMUun liittyvät taloudel-       mitkä maat osallistuvat EMUn kolmanteen vai-
4983: liset kysymykset on syytä tarkastella yhtenä ko-     heeseen. Toki hallitus pitää jatkuvastikin edus-
4984: konaisuutena silloin, kun EMUn kolmanteen            kuntaa täysin informoituna EMU-prosessin
4985: vaiheeseen liittymisestä päätetään.                  edistymisestä.
4986: 
4987:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1995
4988: 
4989:                                                                Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
4990: 4                                           KK 259/1995 vp
4991: 
4992: 
4993: 
4994: 
4995:                                        Tili Riksdagens Talman
4996: 
4997:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      satsen av utredningen grundar sig dock på en
4998: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        mycket snäv granskning. För vår del vet vi att en
4999: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      viktig förutsättning för en bestående ekonomisk
5000: man Toimi Kankaanniemi undertecknade spörs-           tillväxt och en varaktig förbättring av sysselsätt-
5001: mål nr 259:                                           ningen är att statens skuldsättning kan fås att
5002:                                                       avstanna. Det bör också observeras att det är
5003:           Har Regeringen inlett eller ämnar den       betydligt mer krävande att stoppa statens skuld-
5004:        med det snaraste inleda en tillförlitlig un-   sättning än att uppnå EMU-kriterierna för den
5005:        dersökning för att reda ut viiken syssel-      offentliga ekonomin.
5006:        sättande verkan Finlands eventuella                EMU:s uttryckliga primära målsättning är att
5007:        medlemskap i Europas ekonomiska och            förstärka medlemsstaternas ställning inom den
5008:        monetära union har och                         allt stramare internationella konkurrensen, som
5009:           ämnar Regeringen ta upp uppgifterna         allt mera präglas av blockbildning. Med hjälp av
5010:        om EMU :s sysselsättande verkan till riks-     stabila valutakurser, låg inflation, låga räntor
5011:        dagsbehandling?                                samt en balanserad offentlig ekonomi kan EU-
5012:                                                       länderna påskynda sin ekonomiska tillväxt på ett
5013:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         bestående sätt. Då kommer även efterfrågan på
5014: anföra följande:                                      arbetskraft oundvikligen att bli livligare eftersom
5015:                                                       förhållandet mellan den ekonomiska tillväxten
5016:     De uppgifter om EMU :s sysselsättande ver-        och sysselsättningen i utvecklade marknadshus-
5017: kan som riksdagsman Kankaanniemi efterlyser           hållningsländer, bl.a. enligt OECD-undersök-
5018: har en central ställning inom tjänstemannabered-      ningar, är t.o.m. överraskande stabilt. De Iänder
5019: ningen. EMU-frågorna kommer att behandlas             som blir utanför EMU hotas i jämförelse med
5020: ingående bl.a. i finansministeriets publikation       EMU-länderna av högre räntor, långsammare
5021: "Den ekonomiska politikens linje åren 1996-           tillväxt i fråga om den totala produktionen samt
5022: 1999", som utkommer i vinter.                         en mindre efterfrågan på arbetskraft.
5023:     lnom samhällsekonomin finns inga självstän-           Den snabba ekonomiska tillväxten har sam-
5024: diga, av varandra oberoende delområden. Där-          band med ett stort strukturellt ändringsbehov i
5025: för anser regeringen att det inte är ändamålsen-      fråga om arbetsmarknaden. De framtida arbets-
5026: ligt att separat ta upp EMU:s sysselsättande          platserna kommer att uppstå särskilt inom sådana
5027: verkningar till riksdagsbehandling, utan de eko-      branscher (privat service, high-tech-industri) där
5028: nomiska frågor som anknyter tili EMU bör gran-        det just inte finns någon efterfrågan på arbetslösa
5029: skas som en helhet senast i det skedet då genom-      från de branscher som är på tillbakagående. Det
5030: förandet av EMU börjar konkretiseras.                 kan råda brist på arbetskraft fastän den genom-
5031:     Regeringen utgår från att Finland skall vara      snittliga arbetslöshetsgraden samtidigt är hög.
5032: en av de första Iänder som är redo för EMU :s             1 Finland har vi redan, trots EMU, strukturel-
5033: tredje skede och på så sätt redan från början visa    la matchningsproblem inom arbetsmarknaden
5034: att landet med tanke på sin hushållning hör till      och för att de arbetslösas möjligheter till syssel-
5035: den första klassen. Ett av de centrala målen är att   sättning skall förbättras måste vi betydligt effek-
5036: vår arbetslöshetsgrad vid genomförandet av            tivera t.ex. omskolningen av den vuxna befolk-
5037: EMU skall vara halverad ijämförelse med nivån         ningen.
5038: våren 1995.                                               1 Finlands fall skulle EMU förstärka de mål
5039:     Riksdagsman Kankaanniemi hänvisar tili en         som vi, oberoende av EMU, har eftersträvat un-
5040: utredning som gjorts för Europaparlamentet.           der de senaste åren. 1 vår ekonomiska politik har
5041: Europaparlamentet har ännu inte tagit ställning       utgångspunkten varit att balansera statsekono-
5042: tili utredningen, som gjorts av konsulter. Enligt     min, hålla inflationen under kontroll och därige-
5043: utredningen medför uppfyllandet av EMU-krite-         nom sänka räntorna. Alla dessa element ingår
5044: rierna en ökad arbetslöshet bl.a. i Finland. Slut-    också i EMU-kriterierna.
5045:                                            KK 259/1995 vp                                             5
5046: 
5047:    Om EMU genomförs, kommer finanspoliti-            band med EMU bör bedömas som en helhet när
5048: kens betydelse att framhävas och dess effektivitet   beslutet om anslutning tili EMU:s tredje skede
5049: att förbättras när valutakurserna och räntorna är    fattas.
5050: stabila. Regeringen anser att sysselsättningspoli-       Regeringen har i sin ståndpunkt om den eko-
5051: tiken i huvudsak skall utgöra en del av den natio-   nomiska och monetära unionen den 16 juni 1995
5052: nella ekonomiska politiken. De strukturella ar-      konstaterat att den antingen avlåter en proposi-
5053: betsmarknadsproblemen kan effektivt angripas         tion enligt 69 § riksdagsordningen eller lämnar
5054: endast på nationell nivå, eftersom de funktionella   ett meddelande om sitt deltagande i EMU:s tred-
5055: mekanismerna och regleringsmekanismerna på           je skede. I propositionen eller meddelandet pre-
5056: arbetsmarknaden avviker betydligt från land tili     senteras en uppskattning av verkningarna av del-
5057: Iand och de nationella arbetsmarknaderna dess-       tagandet i det tredje skedet. Frågan överlämnas
5058: utom är tämligen slutna.                             tili riksdagen för avgörande före det möte i vilket
5059:    Regeringen har uppfattat sysselsättningsfrå-      rådet utgående från kommissionens och EMI:s
5060: gornas betydelse i sin verksamhet i samband med      rapporter sannolikt fattar beslut om vilka Iänder
5061: EMU. Den anser dock inte att det är meningsfullt     som deltar i EMU:s tredje skede. Naturligtvis
5062: att ta upp de särskilda uppskattningarna om          håller regeringen även i fortsättningen riksdagen
5063: EMU :s sysselsättande verkan tili riksdagsbe-        fullständigt informerad om hur EMU-processen
5064: handling. De ekonomiska frågor som har Sam-          framskrider.
5065: 
5066:      Helsingforsden 14 november 1995
5067: 
5068:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
5069:                                              KK 260/1995 vp
5070: 
5071: Kirjallinen kysymys 260
5072: 
5073: 
5074: 
5075: 
5076:                                     Saarinen ym.: Vammaispalvelulain soveltamisesta
5077: 
5078: 
5079: 
5080:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
5081: 
5082:    Suomessa on erittäin edistyksellinen lainsää-       riutumisessa kotona tai vapaa-ajan toiminnassa.
5083: däntö vammaisuuden perusteella järjestettävistä        Vanhuus ei ole vamma, mutta vammautunut
5084: palveluista ja tukitoimista. Sen tarkoituksena on      vanhus ei voi jäädä lainkohdan ulkopuolelle
5085: edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja        ikänsä vuoksi.
5086: toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteis-              Inhimillisyysnäkökohdan lisäksi ikääntynei-
5087: kunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vam-          den kotona asumista kannattaa tukea myös ta-
5088: maisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Laki        loudellisten seikkojen vuoksi. Vanhainkotipaik-
5089: vammaisuuden perusteella järjestettävistä tuki-        ka maksaa 300-550 markkaa päivässä, korvaa-
5090: toimista määrittelee vammaisen henkilöksi, jolla       va palvelutalopaikka 200-250 markkaa päiväs-
5091: vamman tai sairaudenjohdosta on pitkäaikaises-         sä. Monien vanhuksien kotona asumisen voisivat
5092: ti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisen         mahdollistaa yksinkertaiset asiat, kuten ulko-
5093: elämän toiminnoista.                                   portaiden viereen rakennettavat invasillat, joi-
5094:     Vammaispalvelulakija -asetus eivät sulje pois      den hinnat liikkuvat suuruusluokassa 20 000
5095: iän myötä vammautuneita, mutta käytännössä             markkaa. Säästöpäätösten jälkeen olisi erityisen
5096: vanhus ei saa vammaisuuden perusteella järjes-         tärkeää ottaa tarkasteltavaksi myös pienentynei-
5097: tettäviä palveluita ja tukitoimia, jos vaikeavam-      den resurssien kohdentuminen oikein. Palvelun
5098: maisuuden on aiheuttanut vanhuus.                      ja hyvinvoinnin ei tarvitse heikentyä, jos käytös-
5099:     Suomen väestöpohja ikääntyy jatkuvasti.            sä olevat varat osataan jakaa viisaasti.
5100: Vanhustenhoitoa ei ole perusteltuajärjestää kal-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5101: liiden laitoshoitopaikkojen varaan, etenkin kun        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
5102: monet vanhukset pystyisivät asumaan ja ennen           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5103: muuta haluaisivat asua kotonaan. Olisi kohtuul-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5104: lista tarjota liikuntavammaisille vanhuksille
5105: mahdollisuus päivittäisistä toiminnoista suoriu-                 Onko Hallitus tietoinen vammaispal-
5106: tumisessa tarvittavien välineiden, koneiden tai               velulain tulkinnanvaraisuudesta, ja
5107: laitteiden kustannusten korvauksiin. Korvauk-                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5108: siin vammaispalveluasetuksen mukaan on oikeu-                 ryhtyä varmistaakseen, että vammautu-
5109: tettu henkilö, joka tarvitsee välineitä, koneita tai          neelia vanhuksella olisi mahdollisuus lain
5110: laitteita vammansa tai sairautensa johdosta liik-             tarjoamiin palveluihin?
5111: kumisessa, viestinnässä, henkilökohtaisessa suo-
5112: 
5113:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1995
5114: 
5115:           Matti Saarinen                     Jukka Roos                  Markku Pohjola
5116: 
5117: 
5118: 
5119: 
5120: 250261
5121: 2                                            KK 260/1995 vp
5122: 
5123: 
5124: 
5125: 
5126:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
5127: 
5128:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          nan erityinen sitova järjestämisvelvollisuus. Toi-
5129: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           seen pääluokkaan kuuluvat ne palvelut ja tuki-
5130: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         toimet,joita kuntajärjestää talousarviossaan va-
5131: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Saarisen           rattujen määrärahojen puitteissa.
5132: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o               Erityinen järjestämisvelvollisuus tarkoittaa
5133: 260:                                                    sitä, että palveluja ja tukitoimia on järjestettävä
5134:                                                         määrärahoista riippumatta; vaikeavammaisella
5135:            Onko Hallitus tietoinen vammaispal-          henkilöllä on ns. subjektiivinen oikeus palvelui-
5136:         velulain tulkinnanvaraisuudesta, ja             hin. Kunkin erityisen velvoitteen osalta on erik-
5137:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         seen säädelty vaikeavammaisuuden määritelmä,
5138:         ryhtyä varmistaakseen, että vammautu-           jota ei rajoita henkilön mahdollinen ikääntynei-
5139:         neella vanhuksella olisi mahdollisuus lain      syys. Vammaispalvelulain mukaisella muutok-
5140:         tarjoamiin palveluihin?                         senhakumahdollisuudella turvataan viime kä-
5141:                                                         dessä lain soveltamisen oikeellisuus kussakin yk-
5142:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             sittäistapauksessa.
5143: taen seuraavaa:                                            Vammaisuutta tai vaikeavammaisuutta tulee
5144:                                                         arvioida ottaen huomioon kunkin henkilön olo-
5145:     Vammaisuuden perusteella järjestettävistä           suhteet ja elinympäristö suhteessa haettavaan
5146: palveluista ja tukitoimista annetulla lailla (380/      palveluun tai tukitoimeen. Näin ollen vammai-
5147: 87), jäljempänä vammaispalvelulaki, ja sen no-          suuden määrittely tapahtuu aina yksilökohtai-
5148: jalla annetulla asetuksella pyritään parantamaan        sesti. Lain tarkoitus huomioon ottaen ei ole tar-
5149: vammaisten asemaaja käytännön mahdollisuuk-             koituksenmukaista laatia palvelujen tai tukitoi-
5150: sia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena        mien myöntämisperusteeksi erillistä vamma- tai
5151: yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäisemään ja pois-         sairausluetteloa, joka käytännössä rajoittaisi
5152: tamaan vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja             vammaisuuden määrittelyä nykyisestä. Määrit-
5153: esteitä. Vammaispalvelulain mukaisia palveluja          tely ei perustu yksin lääkärin tai terveydenhuol-
5154: ja tukitoimiajärjestetään silloin, kun vammainen        tohenkilöstön arvioon, vaan lisäksi sosiaalihuol-
5155: henkilö ei saa riittäviä ja hänelle soveltuvia palve-   lon viranomaisten suorittamaan olosuhteita kos-
5156: luja tai etuuksia muun lain nojalla (lain toissijai-    kevaan arviointiin. Mainituissa arvioinneissa tu-
5157: suus). Lain tarkoituksena onkin täydentää ylei-         lee ottaa huomioon myös henkilön oma näkemys
5158: siä sosiaali- ja terveydenhoitopalveluja sekä toi-      ja kokemus sairaudesta tai vammasta. Henkilö
5159: meentuloturvaa, jotka ovat luonteeltaan ensisi-         voidaan myös ohjata lääkärin tai muun asiantun-
5160: jaisia myös ikääntyneiden henkilöiden osalta.           tijan tutkimuksiin asian tarkemmaksi selvittämi-
5161:     Vammaispalvelulain lähtökohtana on se käsi-         seksi.
5162: tys, että vammaisuus on yksilön rajoitusten ja              Sosiaali- ja terveysministeriö sekä lääninhalli-
5163: ympäristön suhteesta syntyvä tila. Tavoitteena          tukset viranomaisina valvovat ja ohjaavat osal-
5164: on edistää vammaisten henkilöiden tasa-arvoaja          taan lain käytännön soveltamista. Sosiaali- ja
5165: osallistumismahdollisuuksia toisaalta vaikutta-         terveysministeriö onkin kehottanut 9.6.1995 päi-
5166: malla elin- ja toimintaympäristöihin ja toisaalta       väämällään kirjeellä lääninhallituksia ensi tilassa
5167: järjestämällä vammaisten henkilöiden tarvitse-          ryhtymään ohjaus- ja valvontatoimenpiteisiin
5168: mia erityispalveluja ja muuta tukea.                    toimialueensa kuntien vammaispalveluja koske-
5169:     Vammaispalvelulaissa palvelut ja tukitoimet         vien soveltamisohjeidenja -käytännön saattami-
5170: on jaettu kahteen eri pääluokkaan. Ensimmäi-            seksi asiasta annettujen säädösten mukaisiksi.
5171: seen pääluokkaan kuuluvat ne palvelut ja tuki-              Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön yhtey-
5172: toimet, jotka ovat vaikeavammaisten henkilöi-           dessä toimii perusturvalautakunta. Jos kunta ei
5173: den tavanomaisissa elämäntoiminnoissa heidän            ole järjestänyt asukkailleen erityislaeissa tarkoi-
5174: itsenäisen suoriutumisensa kannalta välttämät-          tettuja palveluja maassa yleisesti hyväksytyn ta-
5175: tömiä. Näitä palveluja ja tukitoimia koskee kun-        son mukaisesti, ministeriö voi saattaa palvelujär-
5176:                                             KK 260/1995 vp                                           3
5177: 
5178: jestelmän asianmukaisuuden lautakunnan tut-           maiseksi katsottavan henkilön oikeusturva ja
5179: kittavaksi.                                           palvelujen saatavuus suhteessa vammaispalvelu-
5180:    Edellä esitettyyn viitaten sosiaali- ja terveys-   lain mukaisiin palveluihin ja tukitoimiin voidaan
5181: ministeriö katsoo, että myös ikääntyneen, vam-        taata olemassa olevilla keinoilla.
5182:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1995
5183: 
5184:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
5185: 4                                         KK 260/1995 vp
5186: 
5187: 
5188: 
5189: 
5190:                                       Tili Riksdagens Talman
5191: 
5192:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    kommunens särskilda bindande skyldighet. Den
5193: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-      andra huvudgruppen omfattar den service och
5194: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    det stöd som kommunen ordnar inom ramen för
5195: man Saarinen m.fl. undertecknade spörsmål nr        de anslag som reserverats för ändamålet i kom-
5196: 260:                                                munens budget.
5197:                                                        Särskild skyldighet innebär att service och
5198:           Är Regeringen medveten om att handi-      stöd skall ordnas oberoende av anslagen, dvs. att
5199:        kappservicelagen lämnar rum för tolk-        gravt handikappade har en s.k. subjektiv rätt till
5200:        ning, och                                    service. I fråga om varje särskild förpliktelse
5201:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     finns en separat definition på handikapp, som
5202:        för att säkerställa att en handikappad       inte begränsas av den handikappades ålder. Ge-
5203:        åldring har möjlighet till service enligt    nom den möjlighet att söka ändring som avses i
5204:        lagen?                                       handikappservicelagen kan det i sista hand sä-
5205:                                                     kerställas att lagen har tillämpats riktigt i varje
5206:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       enskilt fall.
5207: anföra följande:                                       Ett handikapp eller ett gravt handikapp bör
5208:                                                     bedömas med beaktande av förhållandena och
5209:    Syftet med lagen om service och stöd på grund    livsmiljön i relation till den service eller det stöd
5210: av handikapp (380/87), nedan handikappservice-      som söks. Därför fastställs handikappet alltid
5211: lagen, och den förordning som givits med stöd av    individuellt. Med beaktande av lagens syfte är det
5212: den är att förbättra de handikappades ställning     inte motiverat att göra upp en separat förteck-
5213: och praktiska möjligheter att leva och vara verk-   ning över handikapp eller sjukdom som grund
5214: samma som jämbördiga medlemmar av samhäl-           för beviljandet av service eller stöd. Den kan i
5215: let samt att förebygga och undanröja de olägen-     praktiken begränsa fastställandet av handikapp
5216: heter och hinder som handikappet medför. Servi-     jämfört med nuläget. Definitionen baserar sig
5217: ce och stöd enligt handikappservicelagen skall      inte enbart på läkarens eller hälsovårdspersona-
5218: ordnas, om en handikappad inte enligt någon         lens bedömning, utan också på socialvårdens be-
5219: annan lag får sådan service eller sådana förmåner   dömning av förhållandena. Vid en sådan bedöm-
5220: som är tillräckliga och lämpliga för honom (la-     ning bör dessutom beaktas den handikappades
5221: gens subsidiära natur). Avsikten med lagen är att   egen syn på sin sjukdom eller sin skada eller hans
5222: komplettera den allmänna social- och hälso-         egna iakttagelser. Den handikappade kan också
5223: vårdsservicen samt utkomstskyddet, som är pri-      hänvisas till en läkare eller någon annan sakkun-
5224: mära stöd även för åldrade personer.                nig för en grundligare utredning av saken.
5225:    Utgångspunkten för handikappservicelagen            Social- och hälsovårdsministeriet samt läns-
5226: är att handikappet betraktas som ett tillstånd      styrelserna som myndigheter övervakar och styr
5227: som uppstår av individens begränsningar och         för sin dellagens tillämpning i praktiken. Social-
5228: omgivningens attityder. Syftet är att främjajäm-    och hälsovårdsministeriet har också genom sitt
5229: likheten och möjligheterna till engagemang ge-      brev av den 9 juni 1995 uppmanat länsstyrelserna
5230: nom att å ena sidan förbättra de handikappades      att så snart som möjligt vidta åtgärder för att
5231: livs- och verksamhetsmiljö och å andra sidan        genom styrning och övervakning ändra tillämp-
5232: ordna särskild service och annat stöd som de        ningsanvisningarna och tillämpningspraxis i frå-
5233: handikappade behöver.                               ga om handikappservice inom de kommuner som
5234:    1 handikappservicelagen har servicen och stö-    hör till deras verksamhetsområden, så att de
5235: det indelats i två separata huvudgrupper. Den       överensstämmer med de gällande författningar-
5236: första huvudgruppen omfattar den service och        na om detta.
5237: det stöd som gravt handikappade nödvändigt             I anslutning till social- och hälsovårdsministe-
5238: behöver för att klara sina normala livsfunktioner   riet finns dessutom en grundskyddsnämnd. Om
5239: på egen hand. Att anordna service och stöd är       den service som avses i speciallagarna och som
5240:                                            KK 260/1995 vp                                              5
5241: 
5242: kommunen ordnar för sina invånare inte uppnår        de, som handikappade betraktade personers
5243: den allmänt godkända nivån i landet, kan minis-      rättsskydd och deras tillgång tili service i förhål-
5244: teriet begära att nämnden undersöker servicesys-     lande till den service och det stöd som avses i
5245: temets ändamålsenlighet.                             handikappservicelagen kan tryggas med befintli-
5246:    Med hänvisning tili vad som nämnts ovan           ga medel.
5247: anser social- och hälsovårdsministeriet att åldra-
5248: 
5249:      Helsingfors den 7 november 1995
5250: 
5251:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
5252:                                              KK 261/1995 vp
5253: 
5254: Kirjallinen kysymys 261
5255: 
5256: 
5257: 
5258: 
5259:                                     Räsänen: Valtakunnallisen hoivapankin toteuttamisesta
5260: 
5261: 
5262: 
5263:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
5264: 
5265:    Yhteiskunnan taloudellisten voimavarojen             järjestää heidät kohtaamaan toisensa parhaalla
5266: vähentyessä ovat mm. yhä useammat lapsiper-             mahdollisella tavalla. Toimintaa kutsutaan ni-
5267: heet, pitkäaikaissairaat ja vanhukset joutuneet         mellä hoivapankki. Tämän päivän auttaja voi
5268: vaikeuksiin jokapäiväisessä elämässään, koska           itse tarvita apua toisena päivänä, siksi avun anta-
5269: heillä ei ole mahdollisuutta saada apua välttä-         minen laitetaan asianomaisen "tilille" hoiva-
5270: mättömiinkään tarpeisiin. Yleisesti on todettu,         pankkiin. Tekemiään työtunteja vastaan hänellä
5271: ettäjoudutaan turvautumaan vapaaehtoiseen lä-           on mahdollisuus saada hoivapankin palveluksia.
5272: himmäisapuun. Tällainen apu on kuitenkin usein             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5273: satunnaista ja epävarmaa. Siksi vapaaehtoista           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5274: auttamistoimintaa olisi kehitettävä ja järjestet-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5275: tävä se esimerkiksi kunnan ohjauksessa.                 nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5276:    Vapaaehtoisen auttamistoiminnanjärjestämi-
5277: sestä on jo kokemuksia muutamissa kunnissa,                       Aikooko Hallitus selvittää ja antaa jo
5278: mm. Hämeenkyrössä. Kunnan kotipalvelutoi-                      muutamissa kunnissa kokeillun hoiva-
5279: misto tuntee avun tarvitsijatja myös auttamisha-               pankin toteuttamisohjeet valtakunnalli-
5280: luiset. Se pitää kirjaa auttajista ja autettavista ja          sesti kaikkiin kuntiin?
5281: 
5282:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1995
5283:                                               Päivi Räsänen
5284: 
5285: 
5286: 
5287: 
5288: 250261
5289: 2                                            KK 261/1995 vp
5290: 
5291: 
5292: 
5293: 
5294:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
5295: 
5296:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         säädäntöprojektissa 10.12.1993 tehdyn perus-
5297: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          selvityksen mukaan todetaan, että vapaaehtois-
5298: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-       työ on perinteisesti ollut sääntelemätöntä, va-
5299: le jäsenelle kansanedustaja Päivi Räsäsen näin         paata kansalaistyötä. Sääntelemättömyys voi
5300: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 261:               joissakin tapauksissa aiheuttaa käytännön on-
5301:                                                        gelmia sekä vapaaehtoistyöntekijälle että asiak-
5302:            Aikooko Hallitus selvittää ja antaa jo      kaalle. Ongelmiksi on mainittu mm. tietosuoja,
5303:         muutamissa kunnissa kokeillun hoiva-           vahingonkorvausvelvollisuus ja tapaturmat.
5304:         pankin toteuttamisohjeet valtakunnalli-        Koska erityisesti kaikki tietosuojakysymykset
5305:         sesti kaikkiin kuntiin?                        eivät ratkea sopimusmenettelyllä, tulisi niiden
5306:                                                        osalta tutkia sääntelyntarve.
5307:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-                Sosiaalihuoltoasetuksessa (607/83) on säädet-
5308: taen seuraavaa:                                        ty sosiaalilautakunnalle erityinen velvollisuus
5309:                                                        asukkaiden omaehtoisen toiminnan tukemiseen.
5310:    Kirjallisessa kysymyksessä esitetty auttamis-       Tämän tuen muodot ovat erilaisia kuntien koos-
5311: toiminta on vapaaehtoistoimintaa, jota toteute-        ta, sijainnista ja elinkeinorakenteista riippuen.
5312: taan hyvin eri tavoin ja erilaisin muodoin,            Osa tuesta on taloudellista, mutta merkittävän
5313: esimerkkeinä talkoorenkaat, hoitorenkaat,              osan tuesta muodostaa virallisen palveluorgani-
5314: mummonkammarit jne. Sosiaali- ja terveysmi-            saation yhteistyö vapaaehtoistyön kanssa. Kir-
5315: nisteriön ehkäisevän sosiaalipolitiikan hankere-       jallisessa kysymyksessä esitetty hoivapankin to-
5316: kisterissä oli lokakuussa 1994 lähes kaksisataa        teuttaminen vapaaehtoisten auttajien ja kunnan
5317: monitoimijaisen ammatillisen työn ja vapaaeh-          virallisen organisaation kesken on yksi monista
5318: toistyön projektia.                                    toimintamuodoista.
5319:    Yhteiskunnallinen keskustelu on taloudellis-            Vuoden 1993 alusta voimaan tullut laki so-
5320: ten kysymysten yhteydessä yhäenemmän käänty-           siaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja val-
5321: nyt keskusteluksi kansalaisten vapaaehtoisen           tionosuudesta (733/92) on olennaisesti lisännyt
5322: aktiviteetin keskinäisestä hyödyntämisestä. Va-        kuntien päätösvaltaa palvelujen järjestämisessä
5323: paaehtoistyöllä on riippumatta sen eri muodoista       ja toteuttamisessa. Myös valtion ohjauksen luon-
5324: ehkäisevän sosiaali- ja terveyspolitiikan kannalta     ne on muuttunut normiohjauksesta informaatio-
5325: erittäin suuri merkitys. Tällä työllä tuetaan ihmis-   ohjaukseksi, jota toteutetaan sosiaali- ja terveys-
5326: ten elämänhallinnan, itsehoidon ja osallistumisen      ministeriön rahoittamissa, kuntien kanssa yhdes-
5327: taitoja ja estetään heidän syrjäytymistään.            sä toteutettavissa kehittämisprojekteissa. Va-
5328:    Suomalaisessa yhteiskunnassa on pitkät pe-          paaehtoistyön ja ammatillisen yhteistyön muo-
5329: rinteet vapaaehtoistyössä: talkootoiminta, naa-        dot ovat keskeisenä teemana useassa kehittämis-
5330: puriapu, urheiluseuratoiminta, nuorisotoiminta,        hankkeessa.
5331: erilaiset kansalaisten tai asiakkaiden keskinäisen         Valtioneuvosto on jo 5. syyskuuta 1994 hy-
5332: tuen ryhmät. Ne ovatjoko ongelmakeskeisiä ku-          väksymässään valtakunnallisessa suunnitelmas-
5333: ten surutyöryhmät, eronneiden ryhmät, työttö-          sa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä
5334: mien ryhmät ja sairauspohjaiset ryhmät tai laaja-      vuosina 1995-1998 antanut kunnallisen sosiaa-
5335: alaisempia kuten sosiaalisen osallistumisen ja         li- ja terveydenhuollon tavoitteet ja toimintaperi-
5336: alueellisen yhteiskuntatyön ryhmät.                    aatteet, joissa veivoitetaan vapaaehtoistyön ja
5337:    Valtaosa nykyisestä vapaaehtoistyöstä toteu-        virallisen palvelujärjestelmän yhteistyöhön.
5338: tetaanjärjestöihin tukeutuen. Erilaiset kansalais-         Kirjallisen kysymyksen sisältämän vapaaeh-
5339: järjestöt tuottavat yksityisiä sosiaali- ja terveys-   toistyön toteutusmuodon osalta ei ole käynnissä
5340: palveluja, mutta toimivat myös laajan vapaaeh-         selvitystyötä, eikä vapaaehtoistyönä tehtävää
5341: toistyön tukirenkaana, rekrytoijana ja autetta-        kansalaistoimintaa ole katsottu aiheelliseksi
5342: van ja auttajan kohtaamispaikkana.                     säännellä.
5343:    Sosiaali- ja terveysministeriön palvelulain-
5344: 
5345:      Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1995
5346: 
5347:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
5348:                                             KK 261/1995 vp                                                3
5349: 
5350: 
5351: 
5352:                                         Tili Riksdagens Talman
5353: 
5354:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Enligt den grundliga utredning av den 10 de-
5355: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        cember 1993 som gjordes inom ramen för social-
5356: Iem av statsrådet översänt följande av riksdags-      och hälsovårdsministeriets projekt för service-
5357: man Päivi Räsänen undertecknade spörsmål nr           Iagstiftningen har frivilligarbetet traditionellt va-
5358: 261:                                                  rit oreglerat, fritt medborgararbete. Det faktum
5359:                                                       att arbetet varit oreglerat kan i vissa fall Ieda tili
5360:            Ämnar Regeringen utreda och ge an-         praktiska problem både för den som utför frivil-
5361:         visningar för att i alla kommuner i Jandet    Iigt arbete och för kunden. De problem som
5362:         införa de banker för utbyte av tjänster       nämnts gäller bl.a. datasekretessen, skadestånds-
5363:         som redan införts på försök i vissa kom-      skyldigheten och olycksfall. Eftersom alla frågor,
5364:         muner?                                        i synnerhet datasekretessfrågorna, inte kan avgö-
5365:                                                       ras genom ett avtalsförfarande borde man i fråga
5366:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         om dem utreda behovet av reglering.
5367: anföra följande:                                          Enligt socialvårdsförordningen (607/83) har
5368:                                                       socialnämnden en särskild skyldighet att stöda
5369:     Den hjälpverksamhet som nämns i spörsmålet        kommunens invånare i att arbeta självmant. F or-
5370: genomförs på frivillig basis på många olika sätt      merna för detta stöd varierar beroende på kom-
5371: och i olika former: talkoverksamhet, vårdpooler,      munens storlek, läge och näringsstruktur. En del
5372: mormorskammare osv. Isocial-och hälsovårds-           av stödet är ekonomiskt, men en betydande del
5373: ministeriets register över projekt för förebyggan-    av stödet består av samarbete mellan den offent-
5374: de socialpolitik fanns i oktober 1994 nästan 200      Iiga serviceorganisationen och det frivilliga arbe-
5375: projekt för yrkesarbete och friviliigarbete.          tet. Den bank för utbyte av tjänster som nämns i
5376:     Inom samhällsdebatten har man i anslutning        spörsmålet är en av många verkamhetsformer
5377: tili ekonomiska frågor allt mer diskuterat ett        som genomförs mellan frivilliga hjälpare och
5378: ömsesidigt utnyttjande av medborgarnas frivilli-      kommunens officiella organisation.
5379: ga aktivitet. Frivilligarbete har, oberoende av           Lagen om planering av och statsandel för soci-
5380: den form som det genomförs på, en mycket stor         al- och hälsovården (733/92), som trädde i kraft
5381: betydelse med tanke på den förebyggande social-       vid ingången av 1993, har på ett betydande sätt
5382: och hälsovårdspolitiken. Genom detta arbete           utökat kommunernas beslutanderätt vid anord-
5383: stöder man människornas förmåga att bestämma          I?:andet och genomförandet av olika tjänster.
5384: över sina Iiv, att ge egenvård och engagera sig och   Aven den statliga styrningen har ändrats från
5385: man förhindrar att de blir utslagna.                  normstyrning tili informationsstyrning, som ge-
5386:     I det finska samhället finns långa traditioner    nomförs i samarbete med kommunerna inom
5387: inom det frivilliga arbetet: talkoverksamhet,         ramen för utvecklingsprojekt som social- och
5388: hjälp bland grannarna, verksamhet inom idrotts-       hälsovårdsministeriet finansierar. Formerna för
5389: föreningar, ungdomsverksamhet, olika grupper          frivilligarbete och yrkesinriktat samarbete är ett
5390: för inbördes stöd bland medborgare och kunder.        centralt tema i flera utvecklingsprojekt.
5391: Dessa grupper är antingen problemcentrerade,              Statsrådet har redan i den riksomfattande pla-
5392: t.ex. grupper för sorgearbete, frånskilda, arbets-    nen för anordnande av social- och hälsovården
5393: Iösa och sjuka, eller mera vidsträckta, t.ex. grup-   1995-1998, som det godkände den 5 september
5394: per för socialt engagemang och regionalt sam-         1994, angett mål och verksamhetsprinciper inom
5395: hällsarbete.                                          den kommunala social- och hälsovården, enligt
5396:     Största delen av det nuvarande frivilligarbetet   vilka frivilligarbetet och det offentliga servicesys-
5397: genomförs med stöd avolika organisationer. Oli-       temet förpliktas tili samarbete.
5398: ka medborgarorganisationer producerar privata             Det pågår ingen utredning om den form för
5399: social- och hälsovårdstjänster, men fungerar          genomförande av frivilligarbete som nämns i
5400:  även som stöd för ett vidsträckt frivilligarbete,    spörsmålet och det har inte ansetts motiverat att
5401: som rekryterare och som mötesplats för dem som        reglera den medborgarverksamhet som utförs i
5402:  ger hjälp och dem som är i behov av den.             form av frivilligt arbete.
5403: 
5404:        Helsingforsden 8 november 1995
5405: 
5406:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
5407:                                            KK 262/1995 vp
5408: 
5409: Kirjallinen kysymys 262
5410: 
5411: 
5412: 
5413: 
5414:                                   Tahvanainen: Kuulovammaisten tulkkauspalveluista jatko-opin-
5415:                                      noissa
5416: 
5417: 
5418:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
5419: 
5420:     Suomessa pyritään tasavertaisuuteen ja kaik-     kin ollut tämän vuoksi tarjolla opiskelutulkkeja,
5421: kia kansalaisia oikeudenmukaisesti kohtelevaan       jotka tulkkaavat kuulevan opettajan viestit opis-
5422: lainsäädäntöön. Kouluttautuminen on yksi tasa-       kelijalle. Vaikka kuulovammaisille on periaat-
5423: vertaisuuden toteuttamisen väline. Perustusla-       teessa järjestetty opiskelutulkkaus, ei järjestelmä
5424: kimme takaa kaikille kansalaisille maksuttoman       tunnu toimivan moitteettomasti. Monet kuulo-
5425: perusopetuksen.       Perustuslaissa määrätään       vammaiset ovat joutuneet keskeyttämään opin-
5426: myös, että jokaisella on oltava yhtäläinen mah-      tonsa tai eivät ole voineet edes aloittaa opiske-
5427: dollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeiden-   luaan, koska tulkkeja ja rahoitusta ei ole saatavil-
5428: sa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta          la. Näin ollen kuulovammaisten perustuslaissa-
5429: sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estä-       kin turvattu oikeus saada yhtäläisesti muutakin
5430: mättä.                                               kuin perusopetusta ei toteudu kaikkialla Suo-
5431:     Kuulovammaiset ovat tulleet yhteiskunnalli-      messa.
5432: seen elämäämme yhä vahvemmin mukaan. Kuu-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5433: lovammaiset kouluttavat itseään yhä pidemmäl-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5434: le. Kuulovammaiset eivät ole enää pelkästään         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5435: yhteiskunnan tarjoamissa suojatyöpaikoissa ei-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5436: vätkä kouluta itseään ainoastaan vammaisille
5437: tarjotuissa oppilaitoksissa. Monet kuulovam-                    Mitä Hallitus aikoo tehdä, että kuulo-
5438:  maiset opiskelevatkin nykyään kuntien ja valtion            vammaisilla olisi yhtäläinen mahdolli-
5439:  ylläpitämissä ammatillisissa oppilaitoksissa ja             suus suorittaa perusopetuksen jälkeisiä
5440:  yliopistoissa.                                              opintoja kuin muillakin kansalaisilla, ja
5441:     Kuulovammaisen opiskelua rajoittaa luon-                    kuinka Hallitus aikoo valvoa oikeuden
5442:  nollisesti hänen kielensä. Kuulovammaisille on-             toteutumista?
5443: 
5444:       Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1995
5445: 
5446:                                           Säde Tahvanainen
5447: 
5448: 
5449: 
5450: 
5451:  250261
5452: 2                                           KK 262/1995 vp
5453: 
5454: 
5455: 
5456: 
5457:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
5458: 
5459:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        velvollisuus vuoden 1994 alusta lukien. Tulkki-
5460: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         palveluja on järjestettävä siten, että vaikeasti
5461: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kuulo- ja näkövammaisella on mahdollisuus saa-
5462: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tahvanai-        da vähintään 240 ja muulla lain tarkoittamalla
5463: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          henkilöllä vähintään 120 tulkintatuntia kalente-
5464: 262:                                                  rivuoden aikana. Mainitut tulkintatunnit ovat
5465:                                                       kuitenkin vähimmäismääriä ja esimerkiksi tästä
5466:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, että kuulo-      poiketen opiskeluun liittyviä tulkkipalvelujajär-
5467:        vammaisilla olisi yhtäläinen mahdolli-         jestetään siinä laajuudessa kuin henkilö niitä tar-
5468:        suus suorittaa perusopetuksen jälkeisiä        vitsee selviytyäkseen opinnoistaan.
5469:        opintoja kuin muillakin kansalaisilla, ja         Vammaispalvelulain tulkkipalveluja koskeva
5470:           kuinka Hallitus aikoo valvoa oikeuden       säännös lähtee siitä, että kunnan on järjestettävä
5471:        toteutumista?                                  mainittuja palveluja, joten pelkästään kustan-
5472:                                                       nusten korvaus ei ole riittävä toimenpide. Kun-
5473:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           nalle on siis säädetty vastuu siitä, että tarvittavia
5474: taen seuraavaa:                                       palveluja on saatavilla. Palvelusuunnitelma,joka
5475:                                                       laaditaan tarvittaessa yhdessä vammaisen henki-
5476:    Kuulovammaiset voivat hakeutua opiskele-           lön ja hänen huoltajiensa kanssa, on keino, jolla
5477: maan ammatillisiin oppilaitoksiin ja korkeakou-       voidaan seurata palvelujen toteutumista ja palve-
5478: luihin vastaavalla tavalla kuin muutkin henkilöt,     lutarpeen muutosta.
5479: joilla on jatko-opintoihin oikeuttava kelpoisuus.        Vammaispalvelulain mukaisella muutoksen-
5480: Kuulovammaisilla henkilöillä ei ole erillistä kiin-   hakumahdollisuudella turvataan lain soveltami-
5481: tiötä ammatillisiin tai muihin oppilaitoksiin.        sen oikeellisuus kussakin yksittäistapauksessa.
5482: Kaikissa yliopistoissa ja korkeakouluissa on kui-        Vammaispalvelulain soveltamisessa yleisesti
5483: tenkin saatavilla vammaisille opiskelijoille eri-     on ollut kuntakohtaisestijoitakin eroja, eikä yh-
5484: tyisneuvontapalveluja. Ammatillisissa oppilai-        tenäistä käytäntöä kaikilta osiltaan vielä ole
5485: toksissa ja korkeakouluissa opiskelevien vam-         muodostunut. Kunnallinen työmarkkinalaitos
5486: maisten erityistarpeet otetaan huomioon myös          on kuitenkin laatinut yhteistyössä sosiaali- ja ter-
5487: yksilöllisissä opinto-ohjelmissa. Lisäksi suoma-      veysministeriön, Suomen Kuntaliiton sekä tulk-
5488: lainen viittomakieli on otettu muiden kotimais-       keja edustavan Erityisalojen toimihenkilöliiton
5489: ten kielten ohella Kotimaisten kielten tutkimus-      kanssa yleiskirjeen vaikeavammaisten tulkkipal-
5490: keskuksen tutkimuskohteeksi.                          veluista.
5491:    Vammaisuuden perusteella järjestettävistä             Sosiaali- ja terveysministeriö on myös kehot-
5492: palveluista ja tukitoimista annetulla lailla (380/    tanut 9.6.1995 päiväämällään kirjeellä lääninhal-
5493: 87), jäljempänä vammaispalvelulaki, ja sen no-        lituksia ensi tilassa ryhtymään ohjaus- ja valvon-
5494: jalla annetulla asetuksella pyritään parantamaan      tatoimenpiteisiin toimialueensa kuntien vam-
5495: vammaisten asemaaja käytännön mahdollisuuk-           maispalveluja koskevien soveltamisohjeiden ja
5496: sia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena      -käytännön saattamiseksi asiasta annettujen
5497: yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäisemään ja pois-       säädösten mukaisiksi.
5498: tamaan vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja               Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toi-
5499: esteitä.                                              mii perusturvalautakunta. Jos kunta ei ole järjes-
5500:    Kunnan on järjestettävä vammaispalvelulain         tänyt asukkailleen erityislaeissa tarkoitettuja
5501: 8 §:n nojalla vaikeavammaiselle henkilölle tulk-      palveluja maassa yleisesti hyväksytyn tason mu-
5502: kipalveluja, mikäli henkilö vammansa tai sairau-      kaisesti, ministeriö voi saattaa palvelujärjestel-
5503: tensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua         män asianmukaisuuden lautakunnan tutkitta-
5504: suoriutuakseen tavanomaisista elämän toimin-          vaksi. Jos lautakunta toteaa palvelujärjestelmäs-
5505: noista. Tulkkipalvelujen järjestäminen vaikea-        sä olevan kunnasta johtuvasta syystä vakavia
5506: vammaiselle henkilölle on ollut kunnan erityinen      puutteita, se voi antaa suosituksia palvelujärjes-
5507:                                             KK 262/1995 vp                                           3
5508: 
5509: telmän saattamiseksi asianmukaiselle tasolle. Li-     ministeriö ei katso aiheelliseksi tässä vaiheessa
5510: säksi sosiaali- ja terveysministeriö sekä läänin-     ryhtyä enemmälti toimenpiteisiin, koska vaikea-
5511: hallitukset viranomaisina valvovat ja ohjaavat        vammaisen henkilön oikeusturva opiskelemiseen
5512: osaltaan lain käytännön soveltamista.                 liittyvien tulkkipalvelujen osalta voidaan taata
5513:    Edellä esitettyyn viitaten sosiaali- ja terveys-   olemassa olevilla keinoilla.
5514:      Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1995
5515: 
5516:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
5517: 4                                           KK 262/1995 vp
5518: 
5519: 
5520: 
5521: 
5522:                                         Till Riksdagens Talman
5523: 
5524:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      har möjlighet att få minst 240 och annan handi-
5525: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        kappad som avses i lagen minst 120 tolkningstim-
5526: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      mar under ett kalenderår. Nämnda tolkningstim-
5527: man Tahvanainen undertecknade spörsmål nr             mar är dock minimiantal, och utöver dem ordnas
5528: 262:                                                  t.ex. tolktjänster i anslutning tili studierna i den
5529:                                                       utsträckning vederbörande behöver för att klara
5530:           Vad ämnar Regeringen göra för att           studierna.
5531:        hörselskadade skall ha samma möjlighe-            Stadgandet i handikappservicelagen om tolk-
5532:        ter som övriga medborgare att genomfö-         tjänst utgår från att kommunen skall ordna
5533:        ra studier efter grundutbildningen, och        nämnda tjänster, och sålunda är enbart ersättan-
5534:           hur ämnar Regeringen övervaka att           det av kostnader inte en tillräcklig åtgärd. Kom-
5535:        denna rätt realiseras?                         munen ansvarar sålunda för att de behövliga
5536:                                                       tjänsterna finns tillgängliga. En serviceplan som
5537:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         vid behov görs upp tillsammans med den handi-
5538: anföra följande:                                      kappade och dem som vårdar honom eller henne
5539:                                                       är ett sätt att tili se att servicen fullföljs samt
5540:    Hörselskadade kan ansöka om studieplats vid        konstatera om ändringar inträtt i servicebehovet.
5541: yrkesläroanstalter och högskolor på samma sätt           Med möjligheten att söka ändring enligt han-
5542: som andra personer som har den behörighet som         dikappservicelagen tryggas en rättvis tiliämpning
5543: krävs för fortsatta studier. Det finns ingen sär-     av lagen i varje enskilt fall.
5544: skild kvot för hörselskadade vid yrkes- eller and-       Tiliämpningen av handikappservicelagen har i
5545: ra läroanstalter. Vid samtliga universitet och        allmänhet varit något olika i olika kommuner
5546: högskolor finns dock tillgång till särskild rådgiv-   och ännu har en enhetlig praxis inte bildats till
5547: ningsservice för handikappade studerande. Spe-        alla delar. Kommunala arbetsmarknadsverket
5548: cialbehoven i fråga om handikappade som stude-        har dock i samarbete med social- och hälsovårds-
5549: rar vid yrkesläroanstalter eller högskolor beaktas    ministeriet, Finlands kommunförbund samt
5550: dessutom i de individuella studieprogrammen.          tjänstemannaförbundet för specialbranscher,
5551: Därtill har det finska teckenspråket vid sidan av     som representerar tolkarna, utfårdat ett cirkulär
5552: de andra inhemska språken tagits upp som ett          om tolktjänster för gravt handikappade.
5553: forskningsobjekt vid Forskningscentralen för de          Social- och hälsovårdsministeriet har också i
5554: inhemska språken.                                     ett brev av den 9 juni 1995 uppmanat länsstyrel-
5555:    Syftet med lagen om service och stöd på grund      serna att så snart som möjligt vidta åtgärder för
5556: av handikapp (380/87), nedan handikappservice-        att genom styrning och övervakning ändra gäl-
5557: lagen, och den förordning som utfårdats med           lande anvisningar och praxis i fråga om handi-
5558: stöd av den är att förbättra de handikappades         kappservicen inom de kommuner som hör tili
5559: ställning och praktiska möjligheter att leva och      deras verksamhetsområden så att de överens-
5560: vara verksamma somjämbördiga medlemmar av             stämmer med gällande författningar.
5561: samhället samt att förebygga och undanröja olä-          1 anslutning till social- och hälsovärdsministe-
5562: genheter och hinder som handikappet medför.           riet arbetar grundskyddsnämnden. Om den ser-
5563:    Enligt 8 § handikappservicelagen skall kom-        vice som avses i speciallagarna och som kommu-
5564: munen ordna tolktjänst för en gravt handikap-         nen ordnar för sina invånare inte når upp tili den
5565: pad som på grund av sitt handikapp eller sin          allmänt godkända nivån i landet, kan ministeriet
5566: sjukdom nödvändigt behöver sådan service för          begära att nämnden undersöker servicesystemets
5567: att klara de funktioner som hör till normallivsfö-    ändamålsenlighet. Om nämnden anser att servi-
5568: ring. Ordnandet av tolktjänst för gravt handi-        cesystemet innehäller sådana allvarliga brister
5569: kappade har hört till kommunens särskilda skyl-       som beror på kommunen, kan den utfårda re-
5570: digheter fr.o.m. ingången av 1994. Tolktjänst         kommendationer om hur servicesystemet skall
5571: skall ordnas så att en svårt hörsel- och synskadad    ändras för att det skall nå upp till avsedd nivå.
5572:                                            KK 262/1995 vp                                           5
5573: 
5574: Social- och hälsovårdsministeriet samt länssty-      är motiverat att i detta skede vidta ytterligare
5575: relserna såsom myndigheter övervakar och styr        åtgärder, eftersom rättssäkerheten för gravt han-
5576: för sin dellagens tillämpning i praktiken.           dikappade vad gäller tolktjänster i samband med
5577:    Med hänvisning till det som anförts ovan an-      studier kan tryggas med befintliga medel.
5578: ser social- och hälsovårdsministeriet att det inte
5579:      Helsingforsden 1 november 1995
5580: 
5581:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
5582:                                              KK 263/1995 vp
5583: 
5584: Kirjallinen kysymys 263
5585: 
5586: 
5587: 
5588: 
5589:                                     Lämsä: Sotilaseläkejärjestelmän muutoksista
5590: 
5591: 
5592: 
5593:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
5594: 
5595:    Sotilaseläkejärjestelmää on uudistettu kah-         sekä pidetään palveluksessa olevien upseereiden
5596: dessa vaiheessa vuosina 1992 ja 1994. Valtion          ikärakenne sopivana.
5597: eläkelainsäädännön muutoksilla vuonna 1993 tai            Hyväksyessään valtion eläkelainsäädännön
5598: sen jälkeen palvelukseen tulevien upseereiden ja       muutokset eduskunta edellytti vuonna 1992 ja
5599: opistoupseereiden eläkeikää nostettiin 55 vuo-         vuonna 1994, että hallitus kehittää puolustusvoi-
5600: teen. Niin sanottujen vanhojen upseerien ja opis-      mien palkka- ja virkarakennetta kaikilta osiltaan
5601: toupseerien eläke-etuudet sopeutetaan vuoden           pikaisesti.
5602: 1995 alusta asteittain uuteen sotilaseläkejärjes-         Sotilaseläkeuudistus hidastaa nuorten upsee-
5603: telmään. Mitä pitempään henkilö on muutoshet-          rien ura- ja palkkakehitystä. Heikennyksiin ei ole
5604: kellä ollut palveluksessa, sitä vähemmän hänen         varaa tässä tilanteessa, jossa eläke-edut heik-
5605: eläke-etuutensa muuttuvat. Järjestelmään sisäl-        kenevät. Aiemminhan upseereiden vaatimatonta
5606: tyy mahdollisuus erota palveluksesta 48 vuoden         palkkatasoa on perusteltu sillä, että palkan vas-
5607: iässä.                                                 tapainona on alhainen eläkeikä.
5608:    Sosiaali- ja terveysvaliokunta sekä puolustus-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5609: valiokunta arvostelivat lakeja siitä, että ne oli      tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
5610: valmisteltu ensisijaisesti eläkepoliittisista lähtö-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5611: kohdista. Muutosten vaikutuksia maanpuolus-            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5612: tukseen ei ole selvitetty riittävästi. Maanpuolus-
5613: tukselle sotilaseläkejärjestelmä on keskeinen ja                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
5614: kiinteä osa puolustusvalmiutta. Sen avulla tuote-             tynyt puolustusvoimien palkka- ja virka-
5615: taan reserviä sodan ajan joukkoihin täydentä-                 rakenteen kehittämiseksi?
5616: mään palveluksessa olevaa kantahenkilökuntaa
5617: 
5618:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1995
5619: 
5620:                                                Eero Lämsä
5621: 
5622: 
5623: 
5624: 
5625: 250261
5626: 2                                          KK 263/1995 vp
5627: 
5628: 
5629: 
5630: 
5631:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
5632: 
5633:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       on jo aloitettu yhdistämällä luutnantin, yliluut-
5634: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        nantin ja kapteenin virat yhdeksi nuoremman
5635: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      upseerin viraksi 1.10.1995 lukien. Vastaavia
5636: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Eero Läm-       muutoksia ollaan valmistelemassa myös ylem-
5637: sän allekirjoittaman, näin kuuluvan kirjallisen      pien upseereiden osalta. Muutoksen toteuttami-
5638: kysymyksen n:o 263:                                  seen on olennaisena osana liittynyt muistutus- ja
5639:                                                      lisäpalkkiojärjestelmän purkaminen sekä myös
5640:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-     alkupalkkauksen huomattava korottaminen.
5641:        tynyt puolustusvoimien palkka- ja virka-      Nuorempien upseereiden osalta toteutettu rat-
5642:        rakenteen kehittämiseksi?                     kaisu merkitsi kolmen palkkausluokan korotus-
5643:                                                      ta kokonaan uuden eläkejärjestelmän piiriin val-
5644:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         mistuneille upseereille. Opistoupseereiden osalta
5645: vasti seuraavaa:                                     ollaan valmistelemassa vastaavia järjestelyitä.
5646:                                                         Valmisteilla olevat muutokset virka- ja palk-
5647:    Sotilaseläkejärjestelmää vuosina 1992 ja 1994     kausjärjestelmässä tulevat vaikuttamaan siten,
5648: uudistettaessa keskeinen tekijä oli maanpuolus-      että niin sotilaille kuin kaikille muillekin puolus-
5649: tuksen tarpeet, vaikka muutoksien lähtökohdat        tusvoimissa palveleville maksetaan tulevaisuu-
5650: olivat pääosin eläkepoliittiset. Valtion eläkelain   dessa sen mukaista palkkaa kuin tehtävien vaati-
5651: perusteluihin sisällytettiin lausumat nuoremman      vuus ja oma osaaminen edellyttävät. Viran mer-
5652: johtajareservin muodostamisesta ja siihen tarvit-    kitys keskeisimpänä palkkausperusteena tulee
5653: tavasta rahoituksesta muutoksen myötä säästy-        poistumaan.
5654: vistä eläkemenoista. Eläkelakiin sisältyy myös          Urakehitys riippuu eri tasoilla olevien sotilas-
5655: mahdollisuus edelleen erota palveluksesta 48-        tehtävien määrästä. Asiaa on juuri selvitetty pää-
5656: vuotiaana ja täten kasvattaa vanhempaa, pidem-       esikunnan työryhmässä, jonka määräaika päät-
5657: mälle koulutettua johtajasotilasreserviä. Uudis-     tyi lokakuun lopussa. Työryhmän tehtäviin kuu-
5658: tetun sotilaseläkejärjestelmän ja siihen liittyvän   lui selvittää upseereiden ja opistoupseereiden vir-
5659: reservinmuodostamisjärjestelmän        arvioidaan    ka- ja tehtävärakenteen kehittämisen tarpeet ot-
5660: tuottavan vähintäänkin nykytasoisen johtajare-       taen huomioon sekä sodanajan että rauhanajan
5661: servin maanpuolustuksen tarpeisiin. Edelleen         vaatimukset. Lisäksi työryhmä selvitti mahdolli-
5662: muutoksen jälkeenkin sotilaiden eläkeikä on          sia palkkauksellisia tarpeita sotilaseläkejärjestel-
5663: alempi kuin muissa pohjoismaissa.                    män muutokseen liittyen. Sotilaiden sekä eri ta-
5664:    Sotilaseläkeuudistuksen vaikutuksia upseerei-     soisten tehtävien määrä tulee pysymään suurin
5665: den ja opistoupseereiden ura- ja palkkakehityk-      piirtein nykyisellään. Keskeisimmin urakehityk-
5666: seen selvitettiin jo eläkemuutoksia valmisteltaes-   seen vaikuttavat upseereiden ja opistoupseerei-
5667: sa. Tavanomaista pidemmän siirtymäkauden             den koulutusjärjestelmässä tehdyt uudistukset
5668: johdosta uusi eläkejärjestelmä on kokonaisuu-        sekä niiden myötä tarve lisätä vaativiropien teh-
5669: dessaan voimassa vasta vuodesta 2017 eteenpäin.      tävien lukumäärää.
5670: Puolustushallinnossa on meneillään palkkaus-            Sotilaiden virka-, tehtävä- ja palkkarakenteis-
5671: järjestelmien uudistustyö tehtäväkohtaiseen          sa ollaan toteuttamassa mittavia muutoksia.
5672: palkkaukseen siirtymiseksi. Se edellyttää nykyi-     Kaikessa otetaan huomioon sodan- ja rauhan-
5673: sen kiinteän virkapalkkajärjestelmän purkamis-       ajan asettamat vaatimukset ja se, että puolustus-
5674: ta sekä viran, sotilasarvon ja palkkauksen eriyt-    voimat voivat edelleen tarjota haastavan ja nou-
5675: tämistä toisistaan. Virkarakenteen uudistaminen      sujohteisen virkauran sotilaille.
5676: 
5677:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1995
5678: 
5679:                                                                    Puolustusministeri Anneli Taina
5680:                                             KK 263/1995 vp                                              3
5681: 
5682: 
5683: 
5684: 
5685:                                         Tili Riksdagens Talman
5686: 
5687:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       ärlöjtnant och kapten har sammanslagits tili en
5688: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        enda tjänst som yngre officer fr.o.m. 1.10.1995.
5689: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-      Motsvarande ändringar bereds som bäst också
5690: man Eero Lämsä undertecknade spörsmå1 nr              för de högre officerarna. En väsentlig faktor när
5691: 263:                                                  det gällt att genomföra ändringen har varit att
5692:                                                       man upplöst systemet med olika former av tili-
5693:           Vi1ka åtgärder har Regeringen vidtagit      läggsarvoden samt också kännbart höjt begyn-
5694:        i syfte att utveckla försvarsmaktens löne-     nelselönen. Den lösning som genomfördes för de
5695:        och tjänstestruktur?                           yngre officerarnas del innebar en höjning med tre
5696:                                                       löneklasser för de officerare som omfattas av det
5697:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         nya pensionssystemet. Vad institutofficerarna
5698: anföra följande:                                      beträffar bereds som bäst motsvarande arrange-
5699:                                                       mang.
5700:    När det militära pensionssystemet förnyades           Verkningarna av de ändringar av tjänste- och
5701: 1992 och 1994 var den centrala faktorn försvarets     avlöningssystemet som för närvarande bereds
5702: behov, även om utgångpunkterna för ändringar-         kommer att yppa sig på så sätt att både tili militä-
5703: na huvudsakligen var pensionspolitiska. 1 moti-       rerna och tili alla andra som tjänstgör inom för-
5704: veringen tili lagen om statens pensioner intogs       svarsmakten i framtiden betalas lön enligt vad de
5705: uttalanden om skapandet av en yngre ledarreserv       krav som uppgifterna ställer och det egna kun-
5706: och om finansieringen av den via de inbesparing-      nandet förutsätter. Tjänstens betydelse som cen-
5707: ar i pensionsutgifter som ändringen möjliggjor-       tral avlöningsgrund kommer att försvinna.
5708: de. 1 pensionslagen ingår alltjämt också möjlig-         Karriärutvecklingen beror på antalet militära
5709: heten att avgå från tjänstgöringen vid 48 års         tjänster på de olika nivåerna. Frågan har nyligen
5710: ålder. Dettakan för sin del främja tiliväxten av en   utretts vid huvudstaben inom en arbetsgrupp
5711: äldre, längre utbildad ledargrupp inom reserven.      vars tidsfrist utgick i slutet av oktober. Till ar-
5712: Det förnyade militära pensionssystemet och det        betsgruppens uppgifter hörde att klarlägga beho-
5713: därtili hörande systemet för bildande av reserven     vet av att utveckla officerarnas och institutoffice-
5714: uppskattas producera en ledarreserv minst på          rarnas tjänste- och uppgiftsstruktur med beak-
5715: nuvarande nivå för försvarets behov. Dessutom         tande av kraven såväl under krigs- som fredstid.
5716: är militärernas pensionsålder också efter änd-        Dessutom redde arbetsgruppen ut de eventuella
5717: ringen alltjämt lägre än i de övriga nordiska län-    behoven vad lönefrågorna beträffar i samband
5718: derna.                                                med ändringen av det militära pensionssystemet.
5719:    De inverkningar som reformen av de militära        Antalet militärer och antalet uppgifter på olika
5720: pensionerna har på officerarnas och institutoffi-     nivå kommer att förbli i stort sett det samma som
5721: cerarnas karriär- och löneutveckling utreddes re-     för närvarande. Den mest centrala inverkan på
5722: dan under beredningen av pensionsändringarna.         karriärutvecklingen utövas av de reformer som
5723: På grund av den osedvanligt långa övergångspe-        genomförts inom utbildningssystemet för office-
5724: rioden kommer det nya pensionssystemet att isin       rare och institutofficerare samt, via dessa refor-
5725: helhet gälla först från år 2017 framåt. lnom för-     mer, av behovet att öka antalet mera krävande
5726: svarsförvaltningen pågår ett reformarbete som         uppgifter.
5727: gäller avlöningssystemen i syfte att övergå tili         1 fråga om militärernas tjänste-, uppgifts- och
5728: uppgiftsbaserade löner. Det förutsätter att det       lönestruktur genomförs som bäst omfattande
5729: nuvarande systemet med fasta löner som är knut-       ändringar. Vid var och en av dem beaktas de krav
5730: na tili tjänsterna frångås och att tjänsten, den      som de krigs- och fredstida förhållandena ställer
5731: militära graden och avlöningen särskiljs från var-    och den omständigheten att försvarsmakten allt-
5732: andra. Förnyelsen av tjänstestrukturen har redan      jämt kan erbjuda militärerna en tjänstekarriär
5733: inletts genom att tjänsterna som löjtnant, premi-     som är stigande och medför utmaningar.
5734: 
5735:      Helsingforsden 16 november 1995
5736: 
5737:                                                                       Försvarsminister Anneli Taina
5738:                     j
5739: 
5740:                     j
5741: 
5742:                 j
5743: 
5744:                 j
5745: 
5746:             j
5747: 
5748:             j
5749: 
5750:         j
5751: 
5752:         j
5753: 
5754:     j
5755: 
5756:     j
5757: 
5758: j
5759: 
5760: j
5761:                                           KK 264/1995 vp
5762: 
5763: Kirjallinen kysymys 264
5764: 
5765: 
5766: 
5767: 
5768:                                   Saari: Oikeudesta työttömyyskorvaukseen eläkehakemuksen tul-
5769:                                       tua hylätyksi
5770: 
5771: 
5772:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
5773: 
5774:    Työkyvyttömyyseläkkeelle pyrkivä henkilö         kassalle. Päiväraha-anomukset hylättiin sillä pe-
5775: voi joutua kestämättömään tilanteeseen, mikäli      rusteella, että hakija oli ollut pois työmarkkinoil-
5776: eläkehakemus hylätään, sairauspäivärahaa ei         ta yli kuusi kuukautta ilman hyväksyttävää syy-
5777: enää saa eikä työttömyyskorvausta myönnetä.         tä.
5778:     Alavudelta kotoisin oleva 53-vuotias myyjä          Yhden luukun periaatteen mukaisesti Kela:n
5779: joutui sairaslomalle syksyllä 1992. Monien tutki-   tulisi pitää huolta siitä, ettei ainakaan tietämät-
5780: musten jälkeen hän kesällä 1993 sai lääkärinto-     tömyyden vuoksi kukaanjää ilman toimeentulo-
5781: distuksen työkyvyttömyyseläkkeen hakemista          turvaa. Esimerkkitapauksessa sen enempää Kela
5782: varten. Eläkehakemukseen tuli kielteinen päätös     kuin mikään muukaan prosessissa mukana ollut
5783: joulukuussa 1993, minkä jälkeen lääkäri jatkoi      viranomainen ei ollut neuvonut myyjää ilmoit-
5784: hänen sairaslomaansa.                               tautumaan työttömäksi heti ensimmäisen kieltei-
5785:     Keväällä 1994 eläkelautakunta antoi valituk-    sen eläkepäätöksen tultua. Näin hän pitkästä
5786: seen kielteisen päätöksen. Vakuutusoikeuden         työhistoriastaan huolimatta ei ole saanut lain-
5787: kielteinen päätös tuli lähes vuoden odottelunjäl-   kaan ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa.
5788:  keen kesäkuussa 1995.                                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5789:     Myyjä oli keväällä 1995 kuuden viikon työko-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5790:  keilussa E-P:n keskussairaalan Ruutipuiston        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5791:  kuntoutusyksikössä. Vasta Ruutipuiston kokei-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5792:  lujakson päätyttyä ja vakuutusoikeuden kieltei-
5793:  sen eläkepäätöksen saavuttua kesällä 1995 myy-               Millä työkyvyttömyyseläkeprosessissa
5794: jää ensimmäisen kerran koko prosessin aikana               mukana olevalla viranomaisella on hal-
5795:  neuvottiin, Ruutipuiston sosiaalihoitajan toi-            lintomenettelylain mukaan velvollisuus
5796:  mesta, ilmoittautumaan työvoimatoimistoon.                neuvoa asiakkaalle, miten hän voi turva-
5797:     Tällöin myyjä oli tehnyt työttömyyspäivära-            ta toimeentulonsa kielteisen eläkepää-
5798:  ha-anomukset Kela:lle ja Liikeliiton työttömyys-          töksen varalta?
5799: 
5800:       Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1995
5801: 
5802:                                               Aapo Saari
5803: 
5804: 
5805: 
5806: 
5807:  250261
5808: 2                                            KK 264/1995 vp
5809: 
5810: 
5811: 
5812: 
5813:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
5814: 
5815:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Kysymyksessä tarkoitettua tilannetta ei hallinto-
5816: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          menettelylaki kuitenkaan suoranaisesti koske:
5817: olette 25 päivänä lokakuuta 1995 päivätyn kir-         viranomaiselle ei ole asetettu aktiivista tiedotta-
5818: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       misvelvollisuutta eri vaihtoehdoista ja niiden so-
5819: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Saaren näin         veltuvuudesta. Jos henkilö kysyy esimerkiksi
5820: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 264:               kansaneläkelaitokselta neuvoa, opastetaan hä-
5821:                                                        net ilmoittautumaan työttömäksi työnhakijaksi
5822:           Millä työkyvyttömyyseläkeprosessissa         heti eläkkeen hylkäyspäätöksen saatuaan. Vas-
5823:        mukana olevalla viranomaisella on hal-          taavasti kunnissa ohjataan toimeentulotuen ha-
5824:        lintomenettelylain mukaan velvollisuus          kijat työvoimatoimistoon. Jos henkilö sen sijaan
5825:        neuvoa asiakkaalle, miten hän voi turva-        eläkkeen hylkäyspäätöksen saatuaan jää odotte-
5826:        ta toimeentulonsa kielteisen eläkepää-          lemaan valitusasteen ratkaisua eikä yritäkään
5827:        töksen varalta?                                 kysellä itselleen toimeentuloturvaa, saattaa käy-
5828:                                                        dä niin, että häntä ei kukaan asiassa opasta.
5829:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               Oikean tiedon saaminen voitaisiin varmistaa,
5830: vasti seuraavaa:                                       jos hylkäävän eläkepäätöksen yhteydessä ohjat-
5831:                                                        taisiin hakijat työvoimatoimistoon työnhaki-
5832:    Hallintomenettelylain mukaan viranomaisen           joiksi. Tämä ei kuitenkaan soveltuisi kaikkiin
5833: on tarpeen mukaan annettava asianosaiselle ja          tilanteisiin. Toisaalta henkilöt, jotka kokevat it-
5834: muullekin henkilölle neuvoja siitä, miten sen toi-     sensä työkyvyttömiksi ja jotka ovat valittaneet
5835: mialaan kuuluva asia pannaan vtreille ja miten         eläkepäätöksestä, ovat kuitenkin yleensä hyvin
5836: asiaa käsiteltäessä on toimittava. Toisaalta jos       haluttomia ilmoittautumaan työttömiksi työn-
5837: asia on laitettu vireille väärässä viranomaisessa,     hakijoiksi. Monella on pelkona, että työnhaki-
5838: on hallintomenettelylain mukaan pyrittävä sel-         jaksi ilmoittautuminen heikentää valituksen me-
5839: vittämään, mille viranomaiselle asia kuuluu ja         nestymismahdollisuuksia. Jos toimeentulo on
5840: siirrettävä asia tälle toimivaltaiselle viranomai-     edesjollakin tavoin, useimmiten puolison tulojen
5841: selle.                                                 avulla, mahdollista muutoin järjestää, ei työnha-
5842:    Hallintomenettelylain mukaan neuvontavel-           kijaksi edellä mainitusta syystä välttämättä il-
5843: vollisuus on siis lähinnä sillä viranomaisella, jon-   moittauduta, vaikka tähän opastettaisiinkin.
5844: ka kanssa työkyvyttömyyseläkkeen hakija asioi.
5845: 
5846:      Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1995
5847: 
5848:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
5849:                                           KK 264/1995 vp                                             3
5850: 
5851: 
5852: 
5853: 
5854:                                       Tili Riksdagens Talman
5855: 
5856:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      en sådan situation som avses i spörsmåiet; myn-
5857: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den       digheten har inte påförts någon aktiv informa-
5858: 25 oktober 1995 tili vederbörande medlem av           tionsskyidighet beträffande oiika aiternativ och
5859: statsrådet översänt följande av riksdagsman Saa-      deras tillämpiighet. Om personen ber om råd hos
5860: ri undertecknade spörsmåi nr 264:                     t.ex. foikpensionsanstalten, uppmanas han att
5861:                                                       anmäia sig som arbetsiös arbetssökande så fort
5862:           Viiken i invaliditetspensionsprocessen      han fått avsiag på sin pensionsansökan. På mot-
5863:        medverkande myndighet är enligt lagen          svarande sätt visas de som ansöker om utkomst-
5864:        om förvaitningsförfarande skyidig att ge       stöd hos kommunen vidare tili arbetskraftsby-
5865:        kiienten råd om på viiket sätt han kan         rån. Om personen efter att ha mottagit beslutet
5866:        trygga sin utkomst i händeise av ett nega-     om avsiag på sin pensionsansökan i stället väntar
5867:        tivt pensionsbesiut?                           på besvärsinstansens avgörande och inte ens hör
5868:                                                       sig för om möjligheten att få utkomstskydd, kan
5869:   Som svar på detta spörsmåi får jag vördsamt         det gå så att han inte får någon vägiedning alls.
5870: anföra föijande:                                         Man kunde försäkra sig om att sökandena fick
5871:                                                       rätt information, om de i samband med motta-
5872:    Eniigt Iagen om förvaltningsförfarande skall       gandet av avsiaget på pensionsansökan visades
5873: en myndighet vid behov ge en part och även en         vidare tili arbetskraftsbyrån som arbetssökande.
5874: annan person råd om hur ett ärende som hör till       Detta förfarande kan dock inte tillämpas i alla
5875: dess verksamhetsområde anhängiggörs och hur           situationer. Det händer också att personer som
5876: han skall förfara under ärendets handläggning.        anser sig vara arbetsoförmögna och som har
5877: Om ärendet däremot har tillställts fei myndighet      överklagat sina pensionsbesiut är mycket oviliiga
5878: för anhängiggörande skall myndigheten eniigt          att anmäia sig som arbetsiösa arbetssökande.
5879: lagen om förvaltningsförfarande försöka utreda        Många befarar att deras möjligheter att Iyckas
5880: på viiken myndighet ärendet ankommer och              överklaga besiutet försämras om de anmäler sig
5881: överföra ärendet på den behöriga myndigheten.         som arbetssökande. Om de ens har minsta möj-
5882:    Eniigt Iagen om förvaitningsförfarande är det      lighet att ordna sin utkomst, vanligen med ma-
5883: närmast den myndighet tili viiken den sökande         kens eller makans hjäip, anmäler de sig inte nöd-
5884: vänder sig som har rådgivningsskyidighet. Lagen       vändigtvis som arbetssökande, av de skäl som
5885: om förvaltningsförfarande gäller dock inte direkt     nämnts ovan, även om de uppmanas att göra det.
5886: 
5887:      Helsingforsden I5 november 1995
5888: 
5889:                                                     Social- och häisovårdsminister Sinikka Mönkäre
5890:                                             KK 265/1995 vp
5891: 
5892: Kirjallinen kysymys 265
5893: 
5894: 
5895: 
5896: 
5897:                                    Aittoniemi: Varallaoloajan huomioon ottamisesta soviteltua työt-
5898:                                        tömyyspäivärahaa maksettaessa
5899: 
5900: 
5901:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
5902: 
5903:    Saamani kirje puhukoon puolestaan:                 tu korvaus olisi sama kuin muutetuista aktiivi-
5904:    "Työskentelen yksityisessä sairaankuljetus-        tunneista saatu palkka.
5905: yrityksessä osa-aikaisena työntekijänä.                  Omassa tapauksessa joudun turvautumaan
5906:    Työ muodostuu aktiivitunneista sekä vapaa-         sosiaalitoimiston apuun eli kuntien menot kas-
5907: muotoisesta varallaolosta.                            vaa. Lisäksi joudun harkitsemaan työsopimuk-
5908:    Ongelmaksi on muodostunut se, etten voi saa-       sen purkua,jolloin saan kassaha ansiosidonnais-
5909: da soviteltua päivärahaa mm. tapauksessa, jossa       ta päivärahaa."
5910: teen ainoastaan vapaamuotoista varallaoloa tar-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5911: kastelujakson ajan (1 kk) yli 122.4 h, koska tämä     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5912: on se tuntimäärä, jonka saan tehdä ylittämättä        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5913: 80 %:n sääntöä, jota työttömyyskassat sovelta-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5914: vat, eli palkkani voi olla 1 187 mk brutto, ja olen
5915: ulkona sovitellusta päivärahasta, koska lasken-                  Pitääkö Hallitus huolestuttavana edel-
5916: nalliset tunnit ylittyvät.                                    lä perusteluissa esitettyä ongelmaa siitä,
5917:    Olisiko mahdollista saada työttömyyskassoil-               miten osa-aikaisen työntekijän aktiivi-
5918: le uudet soveltamis- ja laskentaohjeet, miten va-             tunnitja varallaolotunnit tulisi laskea so-
5919: rallaolotunnit huomioidaan soviteltua päivära-                viteltua päivärahaa määrättäessä, ja
5920: haa laskiessa? Mielestäni oikea tapa olisi muut-                 aikooko Hallitus muuttaa asiaan liitty-
5921: taa varallaolotunnit aktiivitunneiksi, jolloin saa-           viä laskentaohjeita?
5922: 
5923:      Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1995
5924: 
5925:                                             Sulo Aittoniemi
5926: 
5927: 
5928: 
5929: 
5930: 250261
5931: 2                                          KK 265/1995 vp
5932: 
5933: 
5934: 
5935: 
5936:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
5937: 
5938:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       rittämisestä. Työttömyysturvalain 17 §:ssä sää-
5939: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        detään oikeudesta soviteltuun työttömyyspäivä-
5940: olette 25 päivänä lokakuuta 1995 päivätyn kir-       rahaan ja sovitellun päivärahan suuruudesta lain
5941: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     18 §:ssä. Työttömyysturvalain 17 §:n 2 momentin
5942: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Aittaniemen       mukaan henkilöllä ei ole oikeutta soviteltuun
5943: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 265:        työttömyyspäivärahaan, jos hänen työaikansa
5944:                                                      esimerkiksi osa-aikatyötä tehdessä kuukauden
5945:           Pitääkö Hallitus huolestuttavana edel-     tarkastelujakson aikana ylittää neljä viidesosaa
5946:        lä perusteluissa esitettyä ongelmaa siitä,    alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän
5947:        miten osa-aikaisen työntekijän aktiivi-       enimmäistyöajasta.
5948:        tunnitja varallaolotunnit tulisi laskea so-       Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan
5949:        viteltua päivärahaa maärättäessä, ja          sovitellun päivärahan maksatukseen liittyvät on-
5950:           aikooko Hallitus muuttaa asiaan liitty-    gelmat tutkitaan yhdessä päivärahan maksatus-
5951:        viä laskentaohjeita?                          laitosten ja työmarkkinajärjestöjen kanssa kulu-
5952:                                                      van vuoden loppuun mennessä. Maksatuksessa
5953:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         mahdollisesti ilmenevät viiveet poistetaan tehos-
5954: vasti seuraavaa:                                     tamalla tarvittaessa työttömyyskassojen toimin-
5955:                                                      taa sekä lisäämällä yhteistyössä eri osapuolten,
5956:    Työttömyysturvalain 23 §:ssä säädetään an-        mm. työmarkkinajärjestöjen kanssa tiedotusta
5957: sioon suhteutetun päivärahan suuruudesta. Ase-       sovitellun päivärahan tarkoituksesta, määräyty-
5958: tuksella säädetään tarkemmin ansioon suhteute-       missäännöistä ja maksatukseen liittyvistä sei-
5959: tun päivärahan perusteena olevan palkan mää-         koista.
5960: 
5961:      Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1995
5962: 
5963:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
5964:                                           KK 265/1995 vp                                               3
5965: 
5966: 
5967: 
5968: 
5969:                                       Tili Riksdagens Talman
5970: 
5971:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      förtjänsten. 1 17 § lagen om utkomstskydd för
5972: ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrive1se av den       arbetslösa stadgas om rätten tili jämkad arbets-
5973: 25 oktober 1995 tili vederbörande med1em av           löshetsdagpenning och i 18 § om den jämkade
5974: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ait-      arbetslöshetsdagpenningens belopp. Enligt 17 § 2
5975: toniemi undertecknade spörsmål nr 265:                mom. har en person inte rätt till jämkad arbets-
5976:                                                       löshetsdagpenning om hans arbetstid t.ex. i arbe-
5977:           Anser Regeringen att det problem som        te på deltid under en granskningsperiod om en
5978:        nämns i motiveringen, dvs. hur de aktiva       månad överstiger fyra femtedelar av den inom
5979:        timmarna och beredskapstimmarna för            branschen tillämpade maximiarbetstiden för ar-
5980:        deltidsarbetande arbetstagare skall räk-       betstagare i heltidsarbete.
5981:        nas vid fastställandet av denjämkade ar-          Enligt ett principbeslut som statsrådet fattat
5982:        betslöshetsdagpenningen, är oroväckan-         skall problemen i anslutning tili den jämkade
5983:        de och                                         arbetlöshetsdagpenningen redas ut tillsammans
5984:           ämnar Regeringen ändra på uträk-            med de inrättningar som sköter utbetalningen av
5985:        ningsanvisningarna i anslutning till ären-     dagpenningen och arbetsmarknadsorganisa-
5986:        det?                                           tionerna före utgången av innevarande år. Even-
5987:                                                       tuella fördröjningar i samband med utbetalning-
5988:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         en undanröjs genom att arbetslöshetskassornas
5989: anföra följande:                                      verksamhet vid behov effektiveras samt genom
5990:                                                       att informationen om den jämkade dagpenning-
5991:    1 23 § lagen om utkomstskydd för arbetslösa        ens betydelse, reglerna för fastställande och frå-
5992: stadgas om beloppet av den enligt förtjänsten         gor i anslutning till utbetalningen ökas i samarbe-
5993: avvägda dagpenningen. Genom förordning stad-          te med de olika parterna, bl.a. arbetsmarknads-
5994: gas närmare om fastställande av den lön som           organisationerna.
5995: ligger tili grund för dagpenningen avvägd enligt
5996: 
5997:      Helsingforsden 9 november 1995
5998: 
5999:                                                     Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
6000:                                             KK 266/1995 vp
6001: 
6002: Kirjallinen kysymys 266
6003: 
6004: 
6005: 
6006: 
6007:                                    Aittoniemi: Ajokortin myöntämisestä poikkeusluvalla
6008: 
6009: 
6010: 
6011:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
6012: 
6013:    Auton kuljettamiseen liikenteessä voidaan          tarkastellen silloin, jos hakemus on hyvin perus-
6014: myöntää lupa 18 vuotta täyttäneelle henkilölle.       teltu, ja nimenomaan siinä tapauksessa, että esi-
6015: Autorekisterikeskus voi kuitenkin erityisistä         merkiksi poliisiviranomaisella on hakijan henki-
6016: syistä myöntää erivapauden esimerkiksi 17-vuo-        lökohtaisista ominaisuuksista myönteinen kuva.
6017: tiaalle ikää koskevaan esteeseen nähden. Perus-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6018: teina ovat vaikuttaneet ns. sosiaaliset syyt, jos     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6019: alaikäisen asema esimerkiksi perheen elatuksessa      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6020: tai perheen toimeentulolle tärkeässä yritystoi-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6021: minnassa on perusteltu. Ehtona tietysti on, että
6022: erivapauden kohteena oleva täyttää elintapojen-                  Katsooko Hallitus, että nykyinen käy-
6023: sa ja kykyjensä puolesta liikenteessä liikkumi-               täntö erivapauden myöntämisessä ajo-
6024: seen liittyvät ehdot.                                         kortin saamiseksi alle 18-vuotiaana ottaa
6025:    Autorekisterikeskuksen harkintaan ei sellaise-             riittävästi huomioon yksilölliset tarpeet
6026: naan ole osoitettavissa moitteita. Harkinta on                työhön ja ammatinharjoittamiseen liitty-
6027: pidettävä tiukkana, sillä muutoin asia luistaisi              vissä asioissa, vai pitäisikö harkintaa ke-
6028: käsistä, ja erivapaudesta tulisi pian pääsääntö               hittää myönteisen tarveharkinnan suun-
6029: poikkeuksen sijaan. Juuri perheen elinkeinoonja               taan edellyttäen, että hakijan henkilö-
6030: yritystoimintaan liittyen olisi kuitenkin ehkä syy-           kohtaiset ominaisuudet tukevat myön-
6031: tä vielä nykyistä useammin 17-vuotiaiden osalta               teistä päätöstä?
6032: käyttää myönteistä harkintaa asiaa kaikin puolin
6033: 
6034:      Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1995
6035:                                             Sulo Aittoniemi
6036: 
6037: 
6038: 
6039: 
6040: 250261
6041: 2                                          KK 266/1995 vp
6042: 
6043: 
6044: 
6045: 
6046:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
6047: 
6048:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Koska poikkeuslupamenettelyssä on aina ky-
6049: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        symys pääsäännöstä poikkeamisesta, tulisi siihen
6050: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      turvautumiseen suhtautua aina pidättyvästi. Lii-
6051: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittonie-       kenneturvallisuusnäkökohtien ja poikkeamisen
6052: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         tulisi aina olla suhteessa toisiinsa. Noudatetun
6053: 266:                                                 käytännön mukaan poikkeuslupia on myönnetty
6054:                                                      pääasiassa B-luokkaa varten ja yleensä silloin,
6055:            Katsooko Hallitus, että nykyinen käy-     kun se on katsottu hakijan tai hänen perheensä
6056:        täntö erivapauden myöntämisessä ajo-          liikkumisen kannalta tarpeelliseksi, esimerkiksi
6057:        kortin saamiseksi alle 18-vuotiaana ottaa     liikuntavamman tai sairauden takia. Poikkeuslu-
6058:        riittävästi huomioon yksilölliset tarpeet     pia ei ole yleensä myönnetty elinkeino- tai yritys-
6059:        työhön ja ammatinharjoittamiseen liitty-      toimintaan liittyviä ajoja varten. Pelkästään ha-
6060:        vissä asioissa, vai pitäisikö harkintaa ke-   kijan työnsaantimahdollisuuksien parantumista
6061:        hittää myönteisen tarveharkinnan suun-        ei voida pitää perustana poikkeukselle silloin,
6062:        taan edellyttäen, että hakijan henkilö-       kun ajokorttia varten on säädetty nimenomainen
6063:        kohtaiset ominaisuudet tukevat myön-          ikäraja. Poikkeuslupakäytännön olennainen laa-
6064:        teistä päätöstä?                              jentaminen nykyisestä tai hakijan henkilökoh-
6065:                                                      taisten ominaisuuksien nimenomainen huo-
6066:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         mioon ottaminen edellyttäisi ikävaatimuksen
6067: vasti seuraavan:                                     uudelleen arvioimista.
6068:                                                          Meillä auton ajokortin saamiseksi edellytetty
6069:    Tieliikennelain 82 d §:n (989/92) mukaan Au-       18 vuoden ikä on kansainvälisesti yleisesti käy-
6070: torekisterikeskuksen ajoneuvohallinnon yksik-        tössä ja hyväksytty. Vasta 18 vuotta täyttäneen
6071: kö, nykyisin ajoneuvohallinto, voi erityisistä       katsotaan omaavan sellaisen kehitystason ja ky-
6072: syistä myöntää poikkeuksen ajokorttilupaa ja         kenevän vastuuseen siten kuin tämän moottori-
6073: ajo-oikeutta koskevista ikä- ja terveysvaatimuk-     ajoneuvon kuljettaminen edellyttää. Kansainvä-
6074: sista.                                               listen sopimusten mukaan voidaan kansainväli-
6075:     Lain mukaan poikkeaminen ajokorttia kos-         sessä liikenteessä kieltäytyä hyväksymästä alle
6076: kevista ikävaatimuksista on mahdollista vain          18-vuotiaan ajokorttia. Myös ulkomaisen ajo-
6077: erityisistä syistä. Tällaisina erityisinä syinä on   kortin haitijoilta edellytetään meidän lainsää-
6078: pidetty painavia sosiaalisia tai taloudellisia       dännössämme, että autoa kuljettava on 18 vuotta
6079: perusteita, jolloin huomio on tapauskohtaisesti      täyttänyt. Ajokortteja koskeva Euroopan yhtei-
6080: kiinnitetty asianomaisen henkilön ja hänen           söjen neuvoston direktiivi 91/439/ETA asettaa
6081: perheensä olosuhteisiin ja ajokorttitarpeisiin.      myös auton ajokorttia koskevaksi vähimmäisi-
6082: Ikäkysymyksissä omaksutun käytännön mu-              kävaatimukseksi 18 vuotta. Se mahdollistaa kui-
6083: kaan ajokortti on voitu myöntää poikkeusluval-       tenkin kansallisesti auton ajokortin myöntämi-
6084: la korkeintaan vuotta ennen säädettyä ikää.          sen 17-vuotiaalle, mutta ei velvoita muita jäsen-
6085: Auton ajokortin kohdalla tämä on merkinnyt           maita hyväksymään tällaista ajo korttia. Suomes-
6086: vähintään 17 vuoden ikää. Luvat on myönnetty         sa ajokortin ikäkysymykseen on viimeksi ottanut
6087: lähes yksinomaan B-luokkaan kuuluvan ajoneu-         kantaa kuljettajaopetuksen vaihtoehtoja selvit-
6088: von kuljettamista varten. Vuonna 1994 käsitel-       tänyt työryhmä, joka suhtautui siihen pidätty-
6089: tiin 79 hakemusta ja vuonna 1993 107 hakemus-        västi.
6090: ta, joista noin viidesosassa poikkeuslupa myön-          Poikkeuslupamenettelyssä tulee luvan myön-
6091: nettiin. Poikkeuslupia alle 18-vuotiaille henkilö-   täminen harkittavaksi kussakin tapauksessa
6092: tai pakettiauton ajokortin saamiseksi myönnet-       erikseen. Tämä mahdollistaa riittävästi kunkin
6093: tiin 18, kun vastaava luku vuonna 1993 oli 17.       yksittäistapauksen erityispiirteiden huomioon
6094: Luvat on myönnetty aina määrättyyn tarkoituk-        ottamisen. Luvan myöntämisen tarpeellisuutta
6095: seen rajoitettuina.                                  poikkeuslupamenettelyssä harkittaessa saadaan
6096:                                          KK 266/1995 vp                                          3
6097: 
6098: hakijan henkilökohtaisista ominaisuuksista         nös huomioon ottaen liikenneministeriö ei pidä
6099: näyttöä mm. poliisilta hankittavan lausunnon       tarpeellisena vallitsevan käytännön muuttamis-
6100: sekä lääkärintodistuksen avulla. Muutoin haki-     ta. Ministeriö katsoo, että nykyinen poikkeuslu-
6101: jan henkilökohtaisia edellytyksiä ei voida pitää   pakäytäntö ottaa yksilölliset tarpeet ja hakijan
6102: lain tarkoittamina poikkeusluvan myöntämisen       henkilökohtaiset ominaisuudet siinä määrin
6103: edellytyksinä.                                     huomioon kuin se lain puitteissa ja liikennetur-
6104:    Auton ajokortin ikärajaa koskeva yleinen        vallisuutta vaarantamatta on mahdollista.
6105: käytäntö sekä tieliikennelain poikkeuslupasään-
6106: 
6107:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1995
6108: 
6109:                                                             Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
6110: 4                                            KK 266/1995 vp
6111: 
6112: 
6113: 
6114: 
6115:                                          Tili Riksdagens Talman
6116: 
6117:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        het. Trafiksäkerhetssynpunkterna och undanta-
6118: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         gen skall alltid stå i relation tili varandra. Enligt
6119: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-       den praxis som tillämpas har undantag medgetts
6120: man Aittoniemi undertecknade spörsmå1 nr 266:          huvudsakligen för klass B i sådana fall då det med
6121:                                                        tanke på sökandens eller hans familjs fårdsel har
6122:           Anser Regeringen att nuvarande prax-         ansetts nödvändigt t.ex. på grund av nedsatt rö-
6123:        is i fråga om dispens för bevi1jande av         relseförmåga eller sjukdom. För förande av for-
6124:        körkort för personer under 18 år i tili-        don i samband med närings- eller företagsverk-
6125:        räck1ig utsträckning beaktar de individu-       samhet har undantag inte i allmänhet medgetts.
6126:        ella behoven i frågor som har samband           Enbart det att en sökandes möjligheter tili arbete
6127:        med arbete och utövande av yrke eller           förbättras kan inte utgöra grund för ett undantag
6128:        skall prövningen utveck1as i riktning mot       då detfinnsen uttrycklig åldersgräns för körkort.
6129:        positiv behovsprövning under förutsätt-         En betydande utvidgning av det nuvarande förfa-
6130:        ning att sökandens person1iga egenskaper        randet i fråga om tillstånd tili undantag eller ett
6131:        stöder ett positivt bes1ut i saken?             uttryckligt beaktande av sökandens personliga
6132:                                                        egenskaper skulle förutsätta en omprövning av
6133:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt          ålderskraven.
6134: anföra fö1jande:                                          Den åldersgräns på 18 år som tiliämpas hos
6135:                                                        oss för erhållande av körkort är vedertagen och
6136:     En1igt 82 d § (989/92) vägtrafik1agen kan Bilre-   internationellt godkänd. Det anses att en person
6137: gistercentralens enhet för fordonsförvaltningen,       först vid 18 års ålder har uppnått en sådan ut-
6138: numera fordonsförvaltningen, av synnerliga skäl        vecklingsnivå och förmåga att bära ansvar som
6139: medge undantag från de krav i fråga om ålder och       förutsätts för att han skall kunna föra ett motor-
6140: hälsa som gäller för körkortstillstånd och kör-        fordon. Enligt internationella avtal kan man i
6141: rätt.                                                  internationell trafik vägra godkänna ett körkort
6142:     Enligt lagen är det endast av synnerliga skäl      som innehas av en person under 18 år. Också i vår
6143: möj1igt att medge undantag från ålderskraven för       lagstiftning förutsätts av innehavarna av utländ-
6144: körkort. Med sådana synnerliga skäl avses vä-          ska körkort att den som kör bil har fyllt 18 år.
6145: gande sociala eller ekonomiska skäl, i fråga om        Europeiska gemenskapernas råds direktiv nr 91/
6146: vilka det i varje enskilt fall har fåsts uppmärk-      439/EEG som gäller körkort ställer också 18 år
6147: samhet vid personens och hans familjs förhållan-       som minimiålderskrav för körkort för bil. Detta
6148: den och behov av körkort. Enligt den praxis som        möjliggör dock att en person som fyllt 17 år
6149: tillämpats beträffande åldersfrågan har körkort        nationellt kan beviljas körkort för bil, men för-
6150: kunnat bevi1jas med tillstånd tili undantag högst      pliktar inte de andra medlemsländerna att god-
6151: ett år före den stadgade å1dern. 1 fråga om kör-       känna ett dylikt körkort. 1 Finland har en arbets-
6152: kort för bi1 har detta betytt minst 17 års å1der.      grupp med uppgift att reda ut alternativen inom
6153: Tillstånd har bevi1jats nästan enbart för förande      förarutbildningen senast tagit ställning tili ål-
6154: av fordon av k1ass B. År 1994 behand1ades 79           dersfrågan beträffande körkort. Arbetsgruppen
6155: ansökningar och år 1993 inalles 107 ansökningar.       förhöll sig negativt tili eventuella ändringar.
6156: 1 fråga om cirka en femtede1 av dessa beviljades          lnom förfarandet med tilistånd tili undantag
6157: tillstånd till undantag. Personer under 18 år be-      prövas beviljandet av tillstånd separat i vaije
6158: viljades undantag beträffande körkort för bi1 el-      enskilt fall. Detta möjliggör att särdragen beak-
6159: 1er paketbi1 i 18 fall, medan motsvarande siffra       tas i tillräcklig utsträckning i varje enskilt fall.
6160: 1993 var 17. Tillstånden har alltid beviljats med      När behovet av beviljande av tilistånd prövas
6161: begränsning för ett särskilt ändamål.                  inom ramen för förfarandet med tilistånd tili
6162:     Eftersom förfarandet med tillstånd tili undan-     undantag fås uppgifter om sökandens personliga
6163: tag alltid innebär en avvikelse från huvudregeln       egenskaper bl.a. i det utlåtande som inhämtas av
6164: skall det i samtliga fall tillämpas med försiktig-     polisen samt av läkarintyget. 1 övrigt kan sökan-
6165:                                          KK 266/1995 vp                                               5
6166: 
6167: dens personliga egenskaper inte betraktas som en   tili undantag anser trafikministeriet att det inte är
6168: förutsättning för medgivande av undantag enligt    nödvändigt att ändra gällande praxis. Ministeriet
6169: lagen.                                             anser att nuvarande praxis beaktar de individuel-
6170:    Med beaktande av vedertagen praxis i fråga      la behoven och sökandens personliga egenskaper
6171: om åldersgränsen för beviljande av körkort för     i den mån det är möjligt inom ramen för lagstift-
6172: bil samt vägtrafiklagens stadgande om tillstånd    ningen och utan att äventyra trafiksäkerheten.
6173: 
6174:      Helsingfors den 17 november 1995
6175: 
6176:                                                                 Trafikminister Tuula Linnainmaa
6177:                                             KK 267/1995 vp
6178: 
6179: Kirjallinen kysymys 267
6180: 
6181: 
6182: 
6183: 
6184:                                    Hyssälä: Unkarin ja Viron kanssa käytävässä kaupassa perittävistä
6185:                                       tulleista
6186: 
6187: 
6188:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
6189: 
6190:    Suomen tultua Euroopan unioninjäseneksi on         taan kokonaisuudessaan 33,9 prosentin tulli. Jos
6191: kaupankäynti veljeskansojemme Viron ja Unka-          ompelutilaus osoitetaan Venäjällä toimivaan yri-
6192: rin kanssa huomattavasti vaikeutunut. Erityises-      tykseen, peritään tullia 11,8 %.
6193: ti vaatetusteollisuus on joutunut tästä kärsi-            Ompelutyön osittainen teettäminen Virossa
6194: mään.                                                 luo yhden työpaikan Suomessa jokaista Virossa
6195:     Aiemmin Kevsos-, Efta- ja EEC-sopimukset          työllistettyä kohti. Vaatetusteollisuudessa on
6196: yhdessä merkitsivät tullivapaata tuontia Unka-        menetetty jo 1980-luvun alusta lukien 75% työ-
6197: rista. ED-sopimuksen myötä tuontitavaroille           paikoista,jotenjäljellä olevista on pidettävä kiin-
6198: säädettiin 4,6 %:n tulli. Mikäli Unkarista tuo-       ni.
6199: daan kangasta, joka valmistetaan vaatteeksi Vi-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6200: rossa, tulee ko. vaatteiden yleiseksi tulliksi 33,9   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6201: prosenttia. Viroa kohdellaan samalla tavalla          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6202: kuin Kiinaa tai Intiaa.                               nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6203:     Turkki on tässä suhteessa mielenkiintoinen
6204: vertailukohde. Jos suomalainen yritys tuo Tur-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6205: kista valmiita vaatteita, ne ovat Turkin ja EU:n             ryhtyä turvatakseen suomalaisten yritys-
6206: tekemän sopimuksen nojalla tullivapaita, mutta               ten mahdollisuudet käyttää alihankki-
6207:  jos suomalainen yritys ostaa Turkista kankaan ja            joinaan unkarilaisia ja virolaisia yrityk-
6208:                                                               ···?
6209:  ompeluttaa sen vaatteeksi Virossa, sille langete-           Sla.
6210: 
6211:       Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1995
6212:                                              Liisa Hyssälä
6213: 
6214: 
6215: 
6216: 
6217:  250261
6218: 2                                          KK 267/1995 vp
6219: 
6220: 
6221: 
6222: 
6223:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
6224: 
6225:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tui kyseisessä maassa, ns. kaksivaihevalmistus.
6226: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        Sen sijaan ED-alkuperää olevan kankaan käyttö
6227: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      ei ollut sallittua.
6228: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys-          Nyttemmin voidaan vastaavasti saada EU-
6229: sälän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       etuuskohtelu, jos kangas on kudottu Unkarissa
6230: 267:                                                 tai jos se on ED-alkuperää (kaksivaihevalmis-
6231:                                                      tus EU:ssa). Käytännössä ED-alkuperää ole-
6232:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       vien kankaiden saanti on vaatetusteollisuudelle-
6233:        ryhtyä turvatakseen suomalaisten yritys-      kin huomattavasti helpompaa kuin aiemmin
6234:        ten mahdollisuudet käyttää alihankki-         EFTA-alkuperää olevien kankaiden saanti, jo-
6235:        joinaan unkarilaisia ja virolaisia yrityk-    ten tältä osin tilanteeseen on tullut huomatta-
6236:         ···?
6237:        Sla.                                          vaa parannusta. Tullikohtelu vaatteissa on ku-
6238:                                                      luvana vuonna 5,9 %, vuonna 1996 pari pro-
6239:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         senttiyksikköä vähemmän, ja tullit poistuvat
6240: vasti seuraavaa:                                     kokonaan 1.1.1997 lukien. Jos valmistus tapah-
6241:                                                      tuu ED-alueella toimivan vaatteenvalmistajan
6242:    Suomen liittyessä Euroopanunioniin kansalli-      puolesta tekstiilien ulkoista jalostusta (OPT)
6243: nen kauppapoliittinen sopimusverkosto tekstiili-     koskevan asetuksen mukaisessa järjestyksessä,
6244: ja vaatetussektorilla korvautui Euroopan unio-       tuotteet voidaan jo tälläkin hetkellä tuoda ED-
6245: nin vastaavalla sopimusverkostolla, mikä on tul-     alueelle Unkarista ja muista keskisen Euroopan
6246: liunionille ominainen perusehto. Kauppapoliitti-     maista tullittomasti. EU poistaa määrälliset
6247: sella sopimusverkostolla määritetään ensisijai-      tuontirajoitukset tekstiili- ja vaatetustuotteiden
6248: sesti, vaikkei yksinomaisesti, tuontikohtelu mää-    tuonnissa Unkarista viimeistään 1.1.1998 men-
6249: rällisissä rajoituksissa.                            nessä.
6250:    Tullien osalta Suomi siirtyi Euroopan unionin         Vaatteiden valmistus Virossa edellytti vuon-
6251: ulkotulleihin, preferenssijärjestelyt mukaan luet-   na 1994 Viro-sopimuksen alkuperäsääntöjen
6252: tuina. Suomella on oikeus kantaa ei-preferenssi-     perusteella virolaisen, suomalaisen, latvialaisen
6253: tapauksissa yksittäisiä erityisiä siirtymätulleja,   tai liettualaisen kankaan käyttöä. Suomen kan-
6254: jotka poistuvat asteittain 1.1.1998 mennessä         sallinen palkkatyölaki tosin salli käyttää muus-
6255: (Laki väliaikaisista tulleista 1255/94).             takin sopimusmaasta, kuten Unkarista ja Tur-
6256:    Euroopan unionin päämääränä on ensisijai-         kista, peräisin olevaa kangasta, mikäli kangas
6257: sesti edistää jäsenvaltioiden välistä kauppaa ja     oli tullattu Suomessa, ennen kuin se lähetettiin
6258: vapaakauppasopimusten mukaisesti myös Eu-            palkkatyötä varten Viroon. Jos etuuskohtelua
6259: roopan unionin ja sopimusmaiden välistä kaup-        ei voitu soveltaa, oli tulli vaatteilta yleensä
6260: paa sopimusten mukaisilla alkuperätuotteilla.        vuonna 1994 35%.
6261:    Suomen tultua Euroopan unionin jäseneksi on           Nyttemmin valmistus ED-alkuperäisestä tai
6262: kaupankäynti Viron ja Unkarin kanssa tekstiili-      virolaisesta kankaasta luo tuotteelle tullittomuu-
6263: ja vaatetustuotteissa huomattavasti helpottunut,     den, eikä tuonnissa Virosta sovelleta määrällisiä
6264: erityisesti vaatetusteollisuuden kannalta.           tuontirajoituksia, Suomenkin myötävaikutettua
6265:    Ennen Suomen Euroopan unioniin liittymistä        aktiivisesti nykyiseen vapaakauppasopimusmal-
6266: vaatteiden tuonti Unkarista oli KEVSOS- ja           liin. Vaatetusteollisuuden kannalta nykyinenjär-
6267: EFTA-Unkari-sopimusten perusteella tulliton-         jestely Viron kanssa on erityisen edullista: palk-
6268: ta, mikäli ne valmistettiin joko Unkarissa kudo-     katyövalmistus Virossa tapahtuu ilman määrälli-
6269: tusta kankaasta tai suomalaista alkuperää            siä rajoituksia normaalin vapaan kankaiden
6270: (KEVSOS) tai jonkin EFTA-maan alkuperää              viennin ja vapaan palkkatyövalmistettujen tuot-
6271: (EFTA-Unkari-sopimus) olevasta kankaasta.            teiden tuonnin puitteissa, ilman Euroopan unio-
6272: Kangas oli suomalaista tai EFTA-alkuperää, jos       nin palkkatyövalmistusasetuksen kotimaisen
6273: kutomisen lisäksi myös langan valmistus tapah-       tuotannon ehdon (50%) täyttämisvelvoitusta,
6274:                                             KK 267/1995 vp                                                3
6275: 
6276: mikä käytännössä merkitsee, ettei suomalaisyri-           Tuonnissa Venäjältä sovelletaan kehitysmaita
6277: tyksellä ole palkkatyövalmistusta vastaavaa           koskevan tullietuusjärjestelmän (GSP) mukaista
6278: työllistämisvelvoitetta Suomessa.                     11,7 %:n tullikohtelua, jos valmistukseen käyte-
6279:     Turkissa tapahtuva valmistus on vuonna 1995       tään Venäjällä kudottua tai ED-alkuperää ole-
6280: edullisempaa kuin vuonna 1994,jolloin edellytet-      vaa kangasta. EU soveltaa tuontiin Venäjältä
6281: tiin EFTA-Turkki-sopimuksen mukaan kaksi-             määrällisiä rajoituksia, mutta kiintiöt ovat olleet
6282: vaihevalmistusta (turkkilaiset ja EFTA-alkupe-        merkittävästi alikäytettyjä, eikä rajoitusten ole
6283: rää olevat kankaat). Nyttemmin EU-tullitto-           katsottu muodostavan varsinaista kaupan estet-
6284: muus myönnetään, kun tuote on ollut Turkissa          tä. EU soveltaa määrällisiä rajoituksia palkka-
6285: vapaassa liikkeessä. EU :n ja Turkin mahdollinen      työvalmistuksessa erityisen joustavasti, kiintiöi-
6286: tulliunioni 1.1.1996 lukien tulisi poistamaan vii-    tä tarpeen mukaan korottamalla.
6287: meisetkin määrälliset tuontirajoitukset tekstiili-        Suomi on eri yhteyksissä, sekä poliittisella että
6288: ja vaatetustuotteilta. Turkki ei ole kuitenkaan       virkamiestasolla, aktiivisesti puoltanut alkupe-
6289: toistaiseksi tehnyt esityksiä oikeuksikseen käyt-     räkysymysten osalta 29 eurooppalaista maata
6290: tää kolmansien maiden kankaita Turkissa tapah-        käsittävän vapaakauppamallin toteuttamista,
6291: tuvassa palkkatyövalmistuksessa, mikä tulee           mikä sallisi vaatteiden valmistamisen toisten so-
6292: näin ollen ainakin toistaiseksi tapahtumaan ED-       pimusten mukaisista alkuperätuotteista, esimer-
6293: alkuperäisistä tai turkkilaisista kankaista, va-      kiksi unkarilaista alkuperää olevista kankaista
6294: paan kankaiden Turkkiin viennin ja valmiiden          Virossa. Ratkaisu edellyttää kuitenkin poliittisia
6295: tuotteiden ED-alueelle tuonnin puitteissa. Ase-       valmiuksia, jollaisia ei ole toistaiseksi ilmennyt.
6296: telma muodostuu palkkatyövalmistusta harjoit-         Ratkaisumallia ovat vastustaneet lähinnä Unka-
6297: tavan vaatetusteollisuuden kannalta Viro-järjes-      ri, Puola ja yksittäiset EU :n eteläiset jäsenvaltiot,
6298: telyjä muistuttavaksi, ja siten teollisuudelle var-   eikä Turkkikaan ole ainakaan toistaiseksi lähte-
6299: sin edulliseksi.                                      nyt asiassa liikkeelle.
6300:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1995
6301:                                                           Eurooppaministeri,
6302:                                                           ulkomaankauppaministeri Ole Norrback
6303: 4                                          KK 267/1995 vp
6304: 
6305: 
6306: 
6307: 
6308:                                        Till Riksdagens Talman
6309: 
6310:   1 det syfte 37 § 1 mom. i riksdagsordningen        rande sätt erhållas, om tyget är vävt i Ungern,
6311: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande          eller är av EU-ursprung (tvåstegstillverkning i
6312: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      EU). 1 praktiken är tillgången till tyger av EU-
6313: dagsman Liisa Hyssälä undertecknade skriftliga       ursprung betydligt lättare också för konfektions-
6314: spörsmål nr 267:                                     industrin än den tidigare tillgången till tyger av
6315:                                                      EFTA-ursprung, varför i detta hänseende läget
6316:           Vilka åtgärder avser Regeringen vidta      betydligt har förbättrats. Tullen på kläder är i år
6317:        för att trygga de finska företagens möjlig-   5,9 %, 1996 ett par procentenheter lägre, och
6318:        heter att använda ungerska och estniska       tullarna avskaffas helt fr.o.m. den 1.1.1997. Om
6319:        företag som underleverantörer?                tillverkningen för en klädproducent, som opere-
6320:                                                      rar på EU-området, äger rum enligt förordning-
6321:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        en om textilernas yttre förädling (OPT), kan pro-
6322: anföra följande:                                     dukterna redan nu importeras tullfritt till EU-
6323:                                                      området från Ungern och andra centraleuropeis-
6324:    Då Finland anslöt sig till Europeiska unionen     ka länder. EU avskaffar kvantitativa restriktio-
6325: ersattes det nationella handelspolitiska avtals-     ner på textil- och konfektionsprodukter vid im-
6326: nätverket på textil- och konfektionssektorn med      porten från Ungern senast den 1.1.1998.
6327: Europeiska unionens motsvarande avtalsnät-               Tillverkningen av kläder i Estland förutsatte
6328: verk, vilket är ett grundvillkor för en tullunion.   1994, enligt Estland-avtalet, användning av est-
6329: Med det handelspolitiska avtalsnätverket fast-       niskt, finskt, lettiskt eller litauiskt tyg. Finlands
6330: ställs främst, om inte uteslutande, importbe-        nationella lag om avlönat arbete tillät visserligen
6331: handling i kvantitativa restriktioner.               också användningen av tyg med ursprung i ett
6332:    Beträffande tullar övergick Finland till Euro-    annat avtalsland, (Ungern och Turkiet), ifall ty-
6333: peiska unionens gemensamma tulltaxa, inklusive       get hade förtullats i Finland, innan det sändes till
6334: preferensarrangemangen. Finland har rätt att         Estland för avlönat arbete. Om förmånsbehand-
6335: uppbära i icke-preferensfall enstaka särskilda       ling inte kunde beviljas, var tullen för kläder 1994
6336: övergångstullar, som avskaffas gradvis senast        i normala fall 35 %.
6337: den 1.1.1998 (Lag om tillfålliga tullar 1255/94).        Numera har tillverkningen av EU-ursprungli-
6338:    Europeiska unionens målsättning är att i          ga eller estniska tygprodukter tullfrihet, och inga
6339: främsta rum främja handeln mellan medlemssta-        kvantitativa restri}<.tioner tillämpas mot impor-
6340: terna och enligt frihandelsavtal också handeln       ten från Estland. A ven Finland medverkade ak-
6341: mellan Europeiska unionen och avtalsländer           tivt till den nuvarande frihandelsmodellen. Ur
6342: med ursprungsprodukter, som täcks av avtal.          konfektionsindustrins synvinkel är det nuvaran-
6343:    Sedan Finland blev medlem i Europeiska            de arrangemanget med Estland särskilt fördelak-
6344: unionen har handeln med Estland och Ungern i         tigt: tillverkning med avlönat arbete i Estland
6345: textil- och konfektionsprodukter betydligt un-       äger rum utan kvantitativa restriktioner inom
6346: derlättats, särskilt ur konfektionsindustrins syn-   ramen för en normal fri export av tyger, och en fri
6347: vinkel.                                              import av produkter tillverkade med avlönat ar-
6348:    F öre Finlands anslutning till Europeiska unio-   bete, utan förpliktelsen om inhemsk produktion
6349: nen var importen av kläder från Ungern tullfri på    (50%) i Europeiska unionens förordning för till-
6350: grund av KEVSOS- och EFTA-Ungern-avtal,              verkning med avlönat arbete, vilket i praktiken
6351: om de tillverkats av antingen tyg vävt i Ungern      innebär att ett finskt företag inte har någon för-
6352: eller av finskt ursprung (KEVSOS), eller av tyg      pliktelse att sysselsätta personer i Finland, som
6353: med ursprung i något EFT A-land, om härtill          skulle motsvara tillverkningen med avlönat arbe-
6354: också vävningen ägde rum i det vederbörande          te.
6355: landet, s.k. tvåstegstillverkning. Däremot varan-        Tillverkningen i Turkiet är 1995 förmånligare
6356: vändningen av tyg med EU -ursprung inte tillåten.    än 1994, då man enligt EFTA-Turkiet-avtalet
6357:    Numera kan EU-förmånsrätten på motsva-            förutsatte tvåstadietillverkning (turkiska och
6358:                                               KK 267/1995 vp                                              5
6359: 
6360: EFT A-ursprungliga tyger). Numera beviljas EU-          EU-ursprung. EU tillämpar kvantitativa restrik-
6361: tullfriheten, när produkten har varit i fri rörelse i   tioner vid importen från Ryssland, men kvoterna
6362: Turkiet. EU :s och Turkiets eventuella tuliuni on       har varit betydligt underutnyttjade, och restrik-
6363: fr.o.m. den 1.1.1996 skulie avskaffa även de sista      tionerna har inte ansetts utgöra ett egentligt han-
6364: kvantitativa restriktionerna på textil- och kon-        delshinder. EU tillämpar kvantitativa restriktio-
6365: fektionsprodukter. Turkiet har dock tilisvidare         ner på tillverkning med avlönat arbete särskilt
6366: inte framlagt förslag om sina rättigheter att an-       flexibelt, genom att vid behov höja kvoterna.
6367: vända tyger från tredje land i tiliverkning med             Finland har i olika sammanhang - både på
6368: avlönat arbete i Turkiet, vilket således åtminsto-      politisk och tjänstemannanivå - aktivt under-
6369: ne för tilifåliet kommer att äga rum med EU-            stött förverkligandet av en frihandelsmodeli om-
6370: ursprungliga elier turkiska tyger, i form av en fri     fattande 29 europeiska länder, beträffande ur-
6371: export av tyger tili Turkiet, och fri import av         sprungsfrågor, vilket skulle tillåta tillverkning av
6372: fårdiga produkter tili EU -området. Läget blir ur       kläder av ursprungsprodukter under andra avtal,
6373: den konfektionsindustris synvinkel, som prakti-         tili exempel av tyger med ungerskt ursprung i
6374: serar tiliverkning med avlönat arbete motsvaran-        Estland. Lösningen förutsätter dock politisk be-
6375: de Estland-arrangemanget, således rätt fördelak-        redskap, som tillsvidare inte har framkommit.
6376: tigt.                                                   Lösningsmodelien har mött motstånd närmast
6377:    Vid importen från Ryssland tillämpas en tuli         av Ungern, Polen och enskilda sydliga EU-med-
6378: på 11,7 %, enligt tullförmånssystemet för utveck-       lemsstater. Inte heller Turkiet har åtminstone
6379: lingsländer (GSP), om man i tillverkningen an-          tilisvidare aktiverat sig i ärendet.
6380: vänder tyger som är vävda i Ryssland, elier av
6381:      Helsingforsden 16 november 1995
6382:                                                                   Europaminister,
6383:                                                                   utrikeshandelsminister Ole Norrback
6384:                                            KK 268/1995 vp
6385: 
6386: Kirjallinen kysymys 268
6387: 
6388: 
6389: 
6390: 
6391:                                   Karjalainen ym.: Peruskuivatusjärjestelmän kehittämisestä
6392: 
6393: 
6394: 
6395:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
6396: 
6397:    Valtio avustaa peruskuivatusta järjestelmällä,    omistajat - usein sijoitusomistajat - saavat
6398: joka sisältää selviä epäkohtia:                      näin verovaroin kustannetun, metsän tuottoa li-
6399:     l) Avustusta maksetaan kustannusarvion eikä      säävän edun aina ilmaiseksi.
6400: toteutuneiden kustannusten perusteella. Raskas          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6401: suunnittelukoneisto arvioi usein kustannukset        tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
6402: huomattavasti korkeammiksi kuin itse avustus-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6403: ten saajille sitten toteutuvat kustannukset ovat.    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6404: Näin avustusprosentti saattaa olla täydet 100
6405: prosenttia, mikä ei liene kuitenkaan tarkoitus.                Onko Hallitus tietoinen peruskuiva-
6406:     2) Hyödyn saajiksi ja siis kustannuksiin osal-          tusjärjestelmän epäkohdista, ja
6407: listujiksi lasketaan vain valuma-alueen peltovil-              mihin toimiin se aikoo tilanteen kor-
6408: jelmien omistajat. Suurestikin hyötyvät metsän-             jaamiseksi ryhtyä?
6409: 
6410:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1995
6411:          Tapio Karjalainen               Kari Rajamäki                 Reijo Kallio
6412:          Esa Lahtela                     Jorma Kukkonen                Risto Kuisma
6413: 
6414: 
6415: 
6416: 
6417: 250261
6418: 2                                          KK 268/1995 vp
6419: 
6420: 
6421: 
6422: 
6423:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
6424: 
6425:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tuneista kustannuksista. Osa avustusvaroista
6426: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        käytetään hyödynsaajien itsensä toimeenpane-
6427: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      miin hankkeisiin eli ns. osakastöihin. Näihin
6428: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tapio           myönnetty avustus on määräprosentti rahoitus-
6429: Karjalaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-      päätöksen tekijän eli maaseutuelinkeinopiirin
6430: myksen n:o 268:                                      hyväksymän kustannusarvion mukaisista kus-
6431:                                                      tannuksista. Pohjoisessa Suomessa, jossa avus-
6432:           Onko Hallitus tietoinen peruskuiva-        tus on enintään 60 % kokonaiskustannuksista,
6433:        tusjärjestelmän epäkohdista, ja               saattavat osakastöissä poikkeuksellisesti kaikki
6434:           mihin toimiin se aikoo tilanteen kor-      aiheutuneet kustannukset tulla korvatuiksi avus-
6435:        jaamiseksi ryhtyä?                            tuksella. Hyödynsaajien itsensä tekemä työ, jota
6436:                                                      tällaisessa hankkeessa aina on, ei kuitenkaan mil-
6437:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         loinkaan osakastöissä ole avustukseen oikeutta-
6438: vasti seuraavaa:                                     vaa.
6439:                                                         Peltojen peruskuivatusta säätelevä laki on
6440:    Peltojen peruskuivatustilan parantamista vil-     vanhentunut ja lainsäädäntöä on tarkoitus uu-
6441: jelyedellytysten ylläpitämiseksi tuetaan valtion     distaa maa- ja metsätalousministeriön työryh-
6442: osanotosta eräiden maa- ja vesirakennustöiden        mämuistion 1994:10 mukaisesti. Uudistus on
6443: kustannuksiin annetun lain (433/63) ja vastaavan     kuitenkin useilta kohdin riippuvainen uusista
6444: asetuksen (451/63) nojalla. Tarkoitukseen on vii-    maakaaresta (540/95) ja kiinteistönmuodosta-
6445: me vuosina käytetty valtion avustus- ja lainava-     mislaista (554/95) sekä vastaavista asetuksista.
6446: roja yhteensä 4-10 miljoonaa markkaa. Suurin         Lait on säädetty ja ne tulevat voimaan 1.1.1997,
6447: osa tarkoitukseen osoitetuista varoista käyte-       mutta asetuksia ei vielä ole annettu. Hallituksella
6448: tään alueellisten ympäristökeskusten toimesta        on tarkoitus antaa eduskunnalle esitys laiksi pe-
6449: toteutettaviin ns. valtion töihin. Tällöin avustus   ruskuivatustoiminnan tukemisesta siten, että se
6450: on alueellisesti muuttuva määräprosentti toteu-      voisi tulla voimaan 1.1.1997.
6451: 
6452:      Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1995
6453: 
6454:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
6455:                                             KK 268/1995 vp                                                3
6456: 
6457: 
6458: 
6459: 
6460:                                         Tili Riksdagens Talman
6461: 
6462:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      understöden används tili projekt som nyttohav-
6463: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        arna själva har satt ingång, dvs. tili s.k. delägarar-
6464: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      beten. Det understöd som beviljas dessa projekt
6465: man Tapio Karjalainen m.fl. undertecknade             utgör en viss procent av kostnaderna enligt den
6466: spörsmål nr 268:                                      kostnadskalkyl som fastställts av den som fattat
6467:                                                       finansieringsbeslutet, dvs. landsbygdsnäringsdi-
6468:           Är Regeringen medveten om missför-          striktet. 1 norra Finland, där understödet är
6469:        hållandena i samband med grundtorr-            högst 60% av de totala kostnaderna, är det möj-
6470:        läggningssystemet och                          ligt att alla kostnader i fråga om delägararbeten
6471:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       undantagsvis ersätts med understödet. Det arbe-
6472:        för att rätta tili situationen?                te som nyttohavarna själva utför, som alltid före-
6473:                                                       kommer i samband med dylika projekt, är dock
6474:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt         aldrig i fråga om delägararbeten berättigat tili
6475: anföra följande:                                      understöd.
6476:                                                           Den lag som reglerar grundtorrläggningen av
6477:     Förbättrandet av grundtorrläggningsläget för      åkrar är föräldrad och meningen är att lagstift-
6478: äkrar i syfte att upprätthålla od1ingsförutsätt-      ningen som gäller detta skall revideras enligt
6479: ningarna stöds en1igt 1agen om statens deltagan-      jord- och skogsbruksministeriets arbetsgrupps-
6480: de i kostnaderna för vissa jord- och vattenbygg-      promemoria 1994:10. Revisionen är dock på
6481: nadsarbeten (433/63) och motsvarande förord-          många punkter beroende av de nya jordaba1ken
6482: ning (45l/63). F ör ändamålet har under de senas-     (540/95) och fastighetsbi1dningslagen (554/95)
6483: te åren använts statliga understöd och länemedel      samt motsvarande förordningar. Lagarna har
6484: tili ett samman1agt värde av 4--10 milj. mk.          stiftats och de träder i kraft den 1 januari 1997,
6485: Största de1en av de medel som anvisats för ända-      men förordningarna har ännu inte utfårdats. Re-
6486: målet används tili s.k. stat1iga arbeten som utförs   geringen har för avsikt att avlåta en proposition
6487: av de regiona1a miljöcentralerna. 1 dylika fall       tili riksdagen med förslag till1ag om stödande av
6488: utgör understödet ett regionalt varierande pro-       grundtorrläggninssystemet, så att 1agen kan trä-
6489: centbelopp av de verk1iga kostnaderna. En del av      da i kraft den 1 januari 1997.
6490: 
6491:      Helsingforsden 13 november 1995
6492: 
6493:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
6494:                                            KK 269/1995 vp
6495: 
6496: Kirjallinen kysymys 269
6497: 
6498: 
6499: 
6500: 
6501:                                   Ala-Harja ym.: Tupakan markkinointikeinoista
6502: 
6503: 
6504: 
6505:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
6506: 
6507:     Vuonna 1994 markkinoille tuli uusi tupakka-     mia sekä mainosvälineenä että mainoksena, ja
6508: merkki, YO-savuke, jonka selkeästi muista sa-       mainonnan sekä myynninedistämisen selvä ta-
6509: vukkeista poikkeava ulkoasu muistuttaa nuori-       voite on kulutuksen lisääminen. Aikaisemmin
6510: sokulttuuriin kuuluvia graffiteja. YO, jonka suo-   kyseinen rasia ei olisi läpäissyt ennakkotarkas-
6511: menkielinen vastine on lähinnä "moi", on myös       tusta,jota nykyisin ei enää ole. Lapsiin suunnattu
6512: nuorison yleinen tervehdys. Vastauksessaan kir-     tämänkaltainen myynninedistäminen on lain kir-
6513: jalliseen kysymykseeni n:o 803/1994 vp tämän-       jaimen ja hengen vastaista.
6514: kaltaisesta nuoriin suunnatusta tupakkatuottei-        Lasten tupakoinnin aloittamisen ja tupakoin-
6515: den markkinoinnista sosiaali- ja terveysministeri   tikokeiluihin houkuttelemisen ehkäisy on erit-
6516: totesi, että markkinointi estetään. Kuitenkin sa-   täin tärkeää, sillä jo muutaman kuukauden tupa-
6517: vukkeet ovat edelleen markkinoilla, uudistetusta    kointi lisää merkittävästi hengitystieoireita.
6518: tupakkalaista huolimatta.                           Edelleen, mitä aikaisemmin tupakointi aloite-
6519:     Uudistaessaan lakia toimenpiteistä tupakoin-    taan, sitä suurempi todennäköisyys on sairastua
6520: nin vähentämiseksi eduskunta pyrki erityisesti      moniin vakaviin sairauksiin. Lisäksi kun lapset
6521: nuorison      suojelemiseen    tupakkatuotteiden    aloittavat tupakoinnin, lopettaminen on monille
6522: markkinoinoilta kieltämällä myös epäsuoran tu-      nikotiiniriippuvuuden vuoksi äärimmäisen vai-
6523:  pakkamainonnan sekä nostamalla tupakkatuot-        keaa.
6524:  teiden myynti-ikärajan 18 vuoteen. Lapset ja          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6525:  nuoret ovat tupakkateollisuuden merkittävä         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6526:  kohderyhmä, koska valtaosa uusista tupakoijista    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6527:  aloittaa tupakointinsa alle 20-vuotiaina. Poik-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6528:  keavana ulkoasuliaan ja halvalla hinnanaan YO-
6529:  savukepakkaus houkuttelee heitä ostamaan sa-                  Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
6530:  vukkeita. On täysin epäuskottavaa, että YO-sa-             jotta lapsiin ja nuoriin vetoava tupakka-
6531:  vuke olisi suunnattu vain yli 18-vuotiaille.               tuotteiden myynninedistäminen ja mark-
6532:     Lainsäädännössä tuotepakkaukset katsotaan               kinointi loppuisi ja että tupakkalain uu-
6533:  osaksi tuotteen markkinointia. Pakkaus voi toi-            distuksen perusteet toteutuisivat?
6534: 
6535:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1995
6536: 
6537:                     Kirsti Ala-Harja                        Hannes Manninen
6538:                     Paula Kokkonen                          Anne Knaapi
6539:                                        Marja-Liisa Tykkyläinen
6540: 
6541: 
6542: 
6543: 
6544: 250261
6545: 2                                         KK 269/1995 vp
6546: 
6547: 
6548: 
6549: 
6550:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
6551: 
6552:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Uuden lain täytäntöönpanolle tyypillisesti tu-
6553: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       pakka teollisuus ja -kauppa ilmeisesti kokeilevat
6554: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     mainonta- ja myynninedistämiskiellon täytän-
6555: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kirsti Ala-    töönpanoa ja rajoja. Tupakkateollisuus ja kaup-
6556: Harjan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       pa näyttävät kokeilevan rajojaan sekä kielletyn
6557: sen n:o 269:                                        tuoteperhemainonnan että mielikuvamainonnan
6558:                                                     alueella. Kummankin mainontatyypin kieltämi-
6559:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,      seen tuotevalvontakeskuksella on riittävät val-
6560:        jotta lapsiin ja nuoriin vetoava tupakka-    tuudet. Uudistetun lainsäädännön myötä tupak-
6561:        tuotteiden myynninedistäminen ja mark-       kateollisuus toi markkinoille värikkäitä ja poik-
6562:        kointi loppuisi ja että tupakkalain uudis-   keavia, tutkimusten mukaan erityisesti nuori-
6563:        tuksen perusteet toteutuisivat?              soon vetoavia uusia tupakkamerkkejä ja tupa-
6564:                                                     koinnin aloittamiseen houkuttelevia pieniä tu-
6565:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        pakkapakkauksia,jotka jo sellaisenaan edistävät
6566: vasti seuraavaa:                                    myyntiä. Laissa ei säädetä tupakkapakkausten
6567:                                                     ulkoasusta eikä koosta, ellei ulkoasua ja pakka-
6568:    Tämän vuoden maaliskuun alusta tupakka-          uskokoa voida katsoa sinällään mainonnaksi ja
6569: tuotteiden suora ja epäsuora mainonta ja muu        myynninedistämiseksi. Jos näin ei voida menetel-
6570: myynninedistäminen on lain mukaan kiellettyä.       lä, on harkittava säädösten muuttamista. Tupak-
6571: Lain täytäntöönpanoa ja valvontaa helpottavat       kapakkausten säätämistä kuviottomiksi on selvi-
6572: eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan mie-     telty sekä EU:n tasolla että kansainvälisesti.
6573: tintöön kirjatut yksiselitteiset tulkinnat ja ra-       Uudet säädökset ovat olleet voimassa seitse-
6574: jaukset kielletystä mainonnasta ja myynninedis-     män kuukautta. Uuden lainsäädännön tavoittei-
6575: tämisestä. Mainonta- ja myynninedistämiskiel-       den muokkaaminen yleisiksi käyttäytymisnor-
6576: lon valtakunnallisesta valvonnasta vastaa tehtä-    meiksi vie aina oman aikansa ja edellyttää yleisen
6577: vää varten perustettu sosiaali- ja terveyden-       asennemuutoksen. Erityisesti lasten ja nuorten
6578: huollon tuotevalvontakeskus ja oikeudellisista      tupakoinnin ehkäisemisessä lainsäädännön ohel-
6579: ratkaisuista markkinatuomioistuin. Paikallisella    la tarvitaan myös muita keinoja päämäärän saa-
6580: tasolla valvontaa suorittaa kunnallinen terveys-    vuttamiseksi.
6581: valvonta.
6582:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1995
6583:                                                                   Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
6584:                                            KK 269/1995 vp                                              3
6585: 
6586: 
6587: 
6588: 
6589:                                        Tili Riksdagens Talman
6590: 
6591:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Typiskt för verkställigheten av en ny lag prö-
6592: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       var antagligen tobaksindustrin och -handeln
6593: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-   verkställigheten och gränserna för förbudet mot
6594: damot Kirsti Ala-Harja m.fl. undertecknade           reklam och försäljningsfrämjande verksamhet.
6595: spörsmål nr 269:                                     Tobaksindustrin och handeln verkar att pröva
6596:                                                      sina gränser både på området för den förbjudna
6597:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       tobaksfamiljsreklamen och föreställningsrekla-
6598:        ta för att det främjande av försäljningen     men. Produkttillsynscentralen har tillräckliga
6599:        och den marknadsföring av tobakspro-          befogenheter att förbjuda båda typerna av re-
6600:        dukter viiken vänder sig till barn och ung-   klam. 1och med den förnyade lagstiftningen kom
6601:        domar skulle sluta och grunderna för re-      tobaksindustrin ut på marknaden med fårggran-
6602:        videringen av tobakslagen skulle förverk-     na och avvikande tobaksmärken som enligt un-
6603:        ligas?                                        dersökningar appellerar till ungdomar och små
6604:                                                      tobaksförpackningar som lockar till att börja
6605:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        röka, vilka redan som sådana främjar försälj-
6606: anföra följande:                                     ningen. 1 lagen stadgas inte om tobaksförpack-
6607:                                                      ningarnas yttre eller storlek, om inte det yttre och
6608:    Från ingången av mars detta år är direkt och      förpackningsstorleken i sig kan anses som reklam
6609: indirekt reklam och annan säljfrämjande verk-        och försäljningsfrämjande verksamhet. Om man
6610: samhet för tobaksprodukter förbjuden enligt la-      inte kan förfara på detta sätt skall en ändring av
6611: gen. Verkställigheten och tillsynen av lagen un-     stadgandena övervägas. Det att figurer förbjuds
6612: derlättas av de entydiga tolkningar och begräns-     på tobaksförpackningar har utretts både på EU-
6613: ningar som gäller reklam och försäljningsfräm-       nivå och internationellt.
6614: jande verksamhet vilka skrivits in i betänkandet         De nya författningarna har gällt sju månader.
6615: av riksdagens social- och hälsovårdsutskott. Den     Bearbetningen av målen i den nya lagstiftningen
6616: riksomfattande tillsynen av förbudet mot reklam      så att de blir allmänna beteendenormer tar alltid
6617: och försäljningsfrämjande verksamhet ankom-          sin tid och förutsätter en allmän attitydföränd-
6618: mer på social- och hälsovårdens produkttillsyns-     ring. Speciellt då det gäller förebyggande av rök-
6619: central som grundats för denna uppgift och de        ning bland barn och ungdomar bebövs förutom
6620: rättsliga avgörandena på marknadsdomstolen.          lagstiftning även andra medel för att uppnå må-
6621: På lokal nivå ankommer tillsynen på den kom-         let.
6622: munala hälsoövervakningen.
6623:      Helsingforsden 16 november 1995
6624: 
6625:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
6626:                                              KK 270/1995 vp
6627: 
6628: Kirjallinen kysymys 270
6629: 
6630: 
6631: 
6632: 
6633:                                     Ihamäki: Maatalouspoliittisten päätösten vaikutuksesta kansanter-
6634:                                        veyteen
6635: 
6636: 
6637:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
6638: 
6639:    Sepelvaltimotauti on suomalaisten kansan-           tähänastiset terveysponnistelut suomalaisen se-
6640: tauti. Veren korkea kolesterolipitoisuus on sy-        pelvaltimotaudin ehkäisemiseksi. Lääketieteelli-
6641: däninfarktiinjohtavan sepelvaltimoiden arteros-        nen tutkimus osoittaa suomalaisten lasten ras-
6642: kleroosin keskeisin perussyy. Veren korkea ko-         vaisen kevytmaidon juomisen terveydelle haital-
6643: lesterolipitoisuus taas johtuu liiallisesta, vääris-   liseksi. Kevytmaitoa juovien 3-5-vuotiaiden
6644: tyneestä yksipuolisesta rasvojen syönnistä. Suo-       lasten veren kolesterolitasot ovat kohonneet ja
6645: malainen ruokavalio ja ennen kaikkea suomalai-         heidän suoniensa seinämissä on havaittavissa al-
6646: nen rasvatarjonta edistävät ja nopeuttavat kole-       kavia verisuonten kalkkiutumisen merkkejä.
6647: steroliperäisen arteroskleroosin kehittymistä ja           Suomen liittyminen EU:n koulumaito-ohjel-
6648: sydäninfarktin syntymistä. Rasvatarjontamme            maan on herättänyt laajan julkisen keskustelun
6649: määräytyy hyvin pitkälle sen mukaan, millaista         ja pääosin kielteisen reaktion yhteiskunnassam-
6650: rasvapolitiikkaa maamme harjoittaa.                    me. Yleisesti tiedetään, että suomalaisten liian
6651:    Suomi liittyi EU:n koulumaito-ohjelmaan             yksipuolinen rasvatarjonta ja sen suosiminen
6652: maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä.            vaarantavat suomalaisten terveyden ja koulu-
6653: Suomi anoi erikseen ja sai koulumaitotuen piiriin      maitorasvan käytön lisääminen vaarantaa suo-
6654: myös ruoan valmistukseen käytettävän maidon.           malaisten koululaisten verisuonten terveyden.
6655: EU:n koulumaitotuen maatalouspoliittinen ta-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6656: voite on Euroopan maitorasvavuoren pienentä-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6657: minen. Mitään terveyttä edistävää tavoitetta ei        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6658: EU:n koulumaitotukeen, saati maa- ja metsäta-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6659: lousministeriön päätöksentekoon sisälly.
6660:    EU:n koulumaito-ohjelma tukee ja tehostaa                    Otetaanko suomalaisessa maatalous-
6661: vanhakantaista terveydenvastaista rasva politiik-             poliittisessa päätöksenteossa huomioon
6662: kaa. Koulumaito-ohjelma uhkaa kaataa kaikki                   päätösten vaikutus väestön terveyteen?
6663: 
6664:      Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1995
6665: 
6666:                                              Timo Ihamäki
6667: 
6668: 
6669: 
6670: 
6671: 250261
6672: 2                                         KK 270/1995 vp
6673: 
6674: 
6675: 
6676: 
6677:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
6678: 
6679:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa     kautta on mahdollisuus saada osa Suomen
6680: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       EU:lle maksamasta jäsenmaksusta takaisin.
6681: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     Hyödynsaajina koulumaito-ohjelmassa ovat en-
6682: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-      nen kaikkea kunnat. Kun osa kouluruokailun
6683: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       kustannuksista saadaan tämän ohjelman kautta
6684: 270:                                                takaisin, voidaan näin säästyneillä varoilla moni-
6685:                                                     puolistaa kouluaterioita nykyistä enemmän.
6686:          Otetaanko suomalaisessa maatalous-         Kouluateriaan on täten käytettävissä entistä
6687:        poliittisessa päätöksenteossa huomioon       enemmän määrärahoja.
6688:        päätösten vaikutus väestön terveyteen?          Maa- ja metsätalousministeriön tarkoitukse-
6689:                                                     na ei ole vaikuttaa suomalaisten koululaisten ter-
6690:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         veyteen negatiivisesti. Ministeriön tarkoituksena
6691: taen seuraavaa:                                     ei myöskään ole johtaa maatalouspoliittista pää-
6692:                                                     töksentekoa kansanterveydellisesti väärään
6693:     Suomi sitoutui EU:hun liittyessään noudatta-    suuntaa. Olemme sitoutuneet noudattamaan
6694: maan EU:n maatalouspolitiikkaa. Osana tätä          EU :n maatalouspolitiikkaa jäsenyyden myötä ja
6695: politiikkaa on maidon markkinajärjestelmä, jo-      koulumaito-ohjelma on osa tätä politiikkaa.
6696: hon kuuluvat ne tukiohjelmat, joissa tukea mak-     Päätös koulumaidon käyttöönotosta on kunnis-
6697: setaan maidon ja maitovalmisteiden käytöstä jä-     sa ja kouluissa, missä päätökset oppilaitoksissa
6698: senvaltiossa. Eräs tällainen maidon tukiohjelma     ja päiväkodeissa tarjottavasta ruuasta tehdään.
6699: on koulumaito-ohjelma, missä tuetaan maidon         Kunnilla tai kouluilla ei ole mitään velvollisuutta
6700: ja eräiden maitovalmisteiden käyttöä koulu-         ottaa koulumaito-ohjelmaa käyttöönsä, mutta
6701: ruokailun yhteydessä.                               maa- ja metsätalousministeriöllä on velvollisuus
6702:     Suomen jäsenyyden toteutuessa vuoden 1995       käynnistää tukiohjelma sitä vaadittaessa. Viime
6703: alusta tuli koko EU:n lainsäädäntö voimaan vä-      kädessä päätöksen maidon ja maitovalmisteiden
6704: littömästi koko yhteisön alueella. Useat maidon     käytöstä tekee koululainen itse.
6705: markkinajärjestelmään liittyvät tukiohjelmat           EU :n koulumaito-ohjelma ja sen lopettami-
6706: ovat jäsenmaita sitovia. Ei ole jäsenvaltion pää-   nen, tuotevalikoiman laajentaminen sekä jatka-
6707: tösvallassa, otetaanko ohjelma käyttöön vai         minen on Euroopan yhteisön päätettävissä.
6708: ei. Koulumaito-ohjelma on jäsenmaata sitova ja      Maa- ja metsätalousministeriö pyrkii saamaan
6709: se otettiin Suomessa käyttöön huhtikuun alusta      koulumaitotuen piiriin myös nykyistä vähäras-
6710: Suomen Kuntaliiton sitä vaatiessa.                  vaisempia tuotteita, jotta koululaisilla olisi mah-
6711:     Koulumaito-ohjelman perusteella tuetaan         dollisuus valita kouluruokailun yhteydessä myös
6712: maitovalmisteiden käyttöä koulu- ja päiväkoti-      niitä maitovalmisteita, joihin ovat tottuneet ja
6713: ruokailussa. Tällä hetkellä tuen piiriin kuuluvat   jotka ovat ravitsemusopillisesti oikeansuuntai-
6714: kulutus- ja kevytmaito sekä eräät muut maitoval-    sia. Koulumaito-ohjelma on osa maidon markki-
6715: misteet. Ykkösmaito on tulossa siirtymäkauden       najärjestelmää, missä halutaan edistää ja tukea
6716: ajaksi ohjelman piiriin. Maa- ja metsätalousmi-     tuotteiden käyttöä jäsenmaissa eräänä viennin
6717: nisteriö pyrkii saamaan vähärasvaisemmat tuot-      vaihtoehtona.
6718: teet ohjelman piiriin. Koulumaito-ohjelman
6719: 
6720:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1995
6721: 
6722:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
6723:                                             KK 270/1995 vp                                               3
6724: 
6725: 
6726: 
6727: 
6728:                                         Tili Riksdagens Talman
6729: 
6730:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      grammet. Genom skolmjölksprogrammet har
6731: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        Finland möjlighet att få tillbaka en del av sin
6732: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      medlemsavgift tili EU. Det är framför allt kom-
6733: man Timo Ihamäki undertecknade spörsmål nr            munerna som drar nytta av skolmjölksprogram-
6734: 270:                                                  met. Eftersom en del av kostnaderna för skolmål-
6735:                                                       tiderna fås tilihaka genom detta program, kan
6736:           Beaktas inom det jordbrukspolitiska         man med hjälp av de medel som på detta sätt
6737:         beslutsfattandet i vårt land på vilket sätt   sparas in göra skolmåltiderna mångsidigare än
6738:         besluten påverkar befolkningens hälsa?        vad nu är fallet. Ett större anslag står således tili
6739:                                                       förfogande för skolmåltiderna.
6740:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Jord- och skogsbruksministeriet vill inte på-
6741: anföra följande:                                      verka de finska skolelevernas hälsa i negativ rikt-
6742:                                                       ning. Ministeriet har inte heller för avsikt att leda
6743:     Vid anslutningen tili EU förband sig Finland      det jordbrukspolitiska beslutsfattandet i fel rikt-
6744: att följa EU:s jordbrukspolitik. En del av denna      ning ur folkhälsosynpunkt. Vi har förbundit oss
6745: politik utgörs av marknadssystemet för mjölk,         att följa EU:s jordbrukspolitik när vi blev med-
6746: tili vilket hör de stödprogram där stöd betalas för   lemmar och skolmjölksprogrammet är en del av
6747: användningen av mjölk och mjölkprodukter i            denna politik. Besluten om skolmjölken fattas i
6748: medlemsstaterna. Ett dylikt stödprogram för           kommunerna och skolorna, där det bestäms vii-
6749: mjölk är programmet för skolmjölk, där använd-        ken mat som skall serveras i läroinrättningarna
6750: ningen av mjölk och vissa mjölkprodukter i sam-       och daghemmen. Kommunerna och skolorna är
6751: band med skolmåltider stöds.                          inte skyldiga att börja tiliämpa skolmjölkspro-
6752:     1 och med Finlands medlemskap vid ingången        grammet, men jord- och skogsbruksministeriet
6753: av 1995 trädde hela EU:s lagstiftning, som om-        är skyldigt att starta stödprogram då detta krävs.
6754: fattar hela gemenskapens område, omedelbart i         1 sista hand beslutar den enskilda skoleleven om
6755: kraft. Flera av de stödprogram som anknyter tili      sin egen användning av mjölk och mjölkproduk-
6756: marknadssystemet för mjölk är bindande för            ter.
6757: medlemsstaterna. En medlemsstat kan inte själv           Europeiska gemenskapen bestämmer om
6758: besluta om ett program skall tiliämpas eller inte.    EU:s skolmjölksprogram och dess eventuella av-
6759: Skolmjölksprogrammet är bindande för med-             slutande, om utökning av produktutbudet inom
6760: lemsstaterna och det tillämpas i vårt land fr.o.m.    programmet samt om fortsättningen. Jord- och
6761: ingången av april efter att Finlands Kommunför-       skogsbruksministeriet försöker få skolmjölksstö-
6762: bund så hade krävt.                                   det att omfatta även produkter med mindre fett,
6763:      Enligt skolmjölksprogrammet stöds använd-        för att skoleleverna skulle ha möjlighet att i sam-
6764:  ningen av mjölkprodukter vid bespisningen i sk o-    band med skolmåltiden välja sådana mjölkpro-
6765:  lor och daghem. För närvarande omfattar stödet       dukter som de är vana vid och som är näringsrik-
6766:  konsumtions- och lättmjölk samt vissa andra          tiga. Skolmjölksprogrammet är en del av mark-
6767:  mjölkprodukter. Ettans mjölk kommer efter en         nadsorganisationen för mjölk, som syftar tili att
6768:  övergångsperiod att ingå i programmet. Jord-         främja och stöda användningen av produkterna i
6769:  och skogsbruksministeriet har för avsikt att få      medlemsländerna som ett alternativ till export.
6770:  produkter med lägre fetthalt att omfattas av pro-
6771: 
6772:        Helsingfors den 10 november 1995
6773: 
6774:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
6775:                                          KK 271/1995 vp
6776: 
6777: Kirjallinen kysymys 271
6778: 
6779: 
6780: 
6781: 
6782:                                  Aittoniemi: Pankkitoiminnan kannattavuudesta
6783: 
6784: 
6785: 
6786:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
6787: 
6788:    Pankkien luottokanta eli antolainauksessa       dessa. Ei siis ole ihme, että pankeilla menee huo-
6789: olevan rahan määrä on alentunut tietämäni mu-      nosti, minkä vuoksi ne joutuvat jatkuvasti tuhat-
6790: kaan 100 miljardilla markalla. Asiassa heijastu-   määrin vähentämään henkilökuntaansa työttö-
6791: vat yhteiskunnan suuret ja vähän pienemmätkin      myyttä kasvattavin vaikutuksin.
6792: ongelmat. Ensinnäkin ainakin osa tuosta sum-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6793: masta on poissa kotimaisesta kulutuskysynnäs-      tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
6794: tä. Tämänjohdosta tuotantoelämä ei voi tuottaa     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6795: eikä työllistää, koska tavara ei mene kaupaksi.    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6796: Rajuimmillaan tämä ilmiö on näkyvillä raken-
6797: nustuotannossa. Tämä on yhteiskunnan suuri                    Onko Hallitus huolestunut pankkien
6798: ongelma.                                                   luottokannan jatkuvasta alenemisesta ja
6799:    Pankit saavat suurimman osan tuloistaan an-             sen vaikutuksesta pankkien kannatta-
6800: tolainauksen korkotuotosta. Jos antolainauksen             vuuteen ja kulutuskysynnän edelleen
6801: taso on laskenut l 00 miljardilla markalla ja              heikkenemiseen sekä siihen, että pankit
6802: pankkien korkotuotto on 4 prosenttia, pankkien             edelleen joutuvat irtisanomaan tuhat-
6803: tulot ovat alentuneet 4 miljardia markkaa vuo-             määrin työntekijöitään?
6804: 
6805:      Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1995
6806: 
6807:                                          Sulo Aittoniemi
6808: 
6809: 
6810: 
6811: 
6812: 250261
6813: 2                                         KK 271/1995 vp
6814: 
6815: 
6816: 
6817: 
6818:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
6819: 
6820:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tämättömien luottojen määrä on supistunut.
6821: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       Voidaankin odottaa, että luottotappiot jäävät
6822: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     koko vuoden osalta yhteensä useita miljardeja
6823: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      markkoja alle viime vuoden tason, joka oli noin
6824: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       11 mrd mk.
6825: n:o 271:                                                On totta, että pankkien kannattavuus ei ole
6826:                                                     kohonnut odotetulla tavalla. Luotonannon su-
6827:           Onko Hallitus huolestunut pankkien        pistumisella on ollut oma merkittävä vaikutuk-
6828:        luottokannan jatkuvasta alenemisesta ja      sensa pankkien kannattavuusongelmiin. On kui-
6829:        sen vaikutuksesta pankkien kannatta-         tenkin tärkeää havaita, että luotonannon supis-
6830:        vuuteen ja kulutuskysynnän edelleen          tuminen vuodesta 1991lähtien on kuitenkin val-
6831:        heikkenemiseen sekä siihen, että pankit      taosaltaan tapahtunut valuuttaluottojen vähene-
6832:        edelleen joutuvat irtisanomaan tuhat-        misen kautta. Valuuttaluottojen määrä on vä-
6833:        määrin työntekijöitään?                      hentynyt vuoden 1991 huipputasosta, joka oli
6834:                                                     111 mrd mk, noin 75 miljardilla markalla.
6835:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Markkaluotot ovat vähentyneet samana ajan-
6836: vasti seuraavaa:                                    jaksona noin 25 mrd mk vajaan 290 miljardin
6837:                                                     markan tasosta. Toisin sanoen markkaluottojen
6838:    Kansanedustaja Aittoniemi viittaa tietoihin,     ulkona oleva kanta on pienentynyt vajaat 10%
6839: joiden mukaan antolainauksen taso on laskenut       huippuvuosien tasosta. Lisäksi on otettava huo-
6840: 100 miljardilla markalla. Tästä syystä pankkien     mioon, että luotonannon väheneminen on miltei
6841: tulot olisivat laskeneet neljä miljardia markkaa,   pysähtynyt viimeisten vuosineljännesten aikana.
6842: koska pankkien korkotuotto on neljä prosenttia.         Pankkien puolivuotistulokset ovat antaneet
6843:    Pankkien toimintaedellytysten kannalta on        viitteitä siitä, että vuoden 1995 tulos ei vielä yltäi-
6844: merkittävää se, että bruttokansantuotteen kasvu     si edellisen vuoden tasolle. Alustavat tiedot syys-
6845: on edelleen jatkunut, tänä vuonna noin 5 prosen-    kuun lopulta eivät juurikaan näytä muuttavan
6846: tin vauhdilla, ja ensi vuodelle on arvioitu 4,5     tilannetta. Pankkien kannattavuuden parane-
6847: prosentin kasvua. Myös kokonaiskulutus on läh-      mista ovat hidastaneet vähäisen luotonkysynnän
6848: tenyt kasvuun. Esimerkiksi yksityinen kulutus       lisäksi tuottojen heikko kehitys ja kustannusleik-
6849: on kuluvan vuoden toisella neljänneksellä kasva-    kausten hidas edistyminen.
6850: nut yli 6 % edellisen vuoden vastaavaan neljän-         Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa suurpan-
6851: nekseen verrattuna. Erityisesti yksityiset inves-   keilla on huomattavasti vähemmän henkilökun-
6852: toinnit ovat kasvaneet nopeasti. Kuluvan vuo-       taa ja konttoreita kuin Suomessa. Keveämmästä
6853: den ensimmäisellä neljänneksellä yksityiset in-     henkilöstörakenteesta huolimatta naapurimai-
6854: vestoinnit kasvoivat noin 22 %ja toisella neljän-   demme pankit ovat ilmoittaneet henkilöstön ja
6855: neksellä noin 16,5 %verrattuna edellisen vuoden     kulujen karsimisesta edelleen. Näyttää väistä-
6856: vastaaviin ajanjaksoihin.                           mättömältä, että myös suomalaispankitjoutuvat
6857:    Kotimainen kysyntä alkaa siis vihdoinkin el-     vähentämään henkilökuntaa, niin valitettavaa
6858: pyä. Talouden elpymistä on vauhdittanut ripeä-      kuin se onkin. Kuitenkin pidän tärkeänä, että
6859: nä jatkunut viennin kasvu. Pankkien kannatta-       pankkihenkilöstön vähentäminen ei saa olla itse-
6860: vuuden kannalta myönteinen talouskehitys on         tarkoitus, jota tehdään miettimättä muita kus-
6861: rohkaisevaa. Vientivetoisen kasvun laajentuessa     tannuksia vähentäviä vaihtoehtoja.
6862: muille sektoreille tulojen kasvu nopeutuu, työt-        Luottojen kysyntää tukee se seikka, että
6863: tömyys vähenee, kulutuskysyntä voimistuu ja         uusien markkaluottojen korot ovat alentuneet, ja
6864: yritysten investointihalukkuus kasvaa.              on mahdollista, että ne edelleen alentuvat. Inten-
6865:    Taloudellisen kasvun ja valtion toimenpitei-     siivinen velkasopeutuksen jakso on hellittänyt
6866: den turvin pankit ovat pystyneet tervehdyt-         sekä teollisuudessa että kotitalouksissa. Kotita-
6867: tämään taseitansa. Luottotappioiden ja järjes-      loudet eivät enää lyhennä velkaansayhtä nopeas-
6868:                                         KK 271/1995 vp                                            3
6869: 
6870: ti kuin aikaisemmin, ja tilaa jää kulutukselle.   kysyntä on toistaiseksi ollut varovaista, mutta
6871: Toisaalta vientiyritykset ovat entistä vähemmän   myönteiset talouden merkit, joihin hallitus on
6872: riippuvaisia pankkirahoituksesta. Alihankinnat    ollut aktiivisesti myötävaikuttamassa, vauhdit-
6873: ja kotimaisen kulutuskysynnän yleinen elpymi-     tanevat luottokysyntää.
6874: nen vaikuttavat kuitenkin yhä voimakkaammin          Hallitus on monin tavoin luonut suotuisia
6875: investointihalukkuuteen myös kotimarkkina-        edellytyksiä taloudellisen toiminnan vilkastumi-
6876: teollisuudessa.                                   selle. Myös työmarkkinajärjestöt ovat osallistu-
6877:    Kotimaisen kysynnän elpyminen on näkynyt       neet vastuullisen ja järkevän taloudenpidon edel-
6878: pankkien antolainaustilastoissa. Luottojen mää-   lytysten luomiseen tekemällä maltillisen tuloso-
6879: rän väheneminen on miltei poikkeuksetta asteit-   pimuksen. Nyt on tärkeää, että saavutettu hinta-
6880: tain hidastunut vuodesta 1994lähtien. Luottojen   kilpailukyky voidaan säilyttää.
6881: 
6882:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1995
6883: 
6884:                                                                             Ministeri Arja Alho
6885: 4                                           KK 271/1995 vp
6886: 
6887: 
6888: 
6889: 
6890:                                         Tili Riksdagens Talman
6891: 
6892:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      oreglerade lån har minskat. Det är att vänta att
6893: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        kreditförlusterna för hela året uppgår till ett sam-
6894: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      manlagt belopp som är många miljarder mark
6895: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr         mindre än i fjol då beloppet var ca 11 mrd. mk.
6896: 271:                                                     Det stämmer att bankernas lönsamhet inte har
6897:                                                       ökat enligt förväntningarna. Nedgången i kredit-
6898:           Är Regeringen bekymrad över banker-         givningen har för sin del kraftigt bidragit till
6899:        nas minskande kreditstock och verkning-        bankernas lönsamhetsproblem. Det är dock vik-
6900:        arna därav med avseende på bankernas           tigt att observera att nedgången fr.o.m. 1991 till
6901:        lönsamhet, den vikande konsumtionsef-          största delen likväl har berott på minskade valu-
6902:        terfrågan samt de många tusen bankan-          takrediter. Valutakrediterna har minskat med ca
6903:        ställda som bankerna ytterligare måste         75 mrd. mk från toppnivån 1991 då beloppet var
6904:        säga upp?                                      111 mrd. mk.
6905:                                                          Krediterna i mark har under samma tid min-
6906:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         skat med ca 25 mrd. mk från knappt 290 mrd.
6907: anföra följande:                                      mk. Med andra ord har den utestående kredit-
6908:                                                       stocken i mark minskat med knappt 10% från
6909:    Riksdagsman Aittoniemi hänsvisar till uppgif-      den nivå som rådde under toppåren. Dessutom
6910: ter, enligt vilka utlåningsnivån har sjunkit med      skall det beaktas att nedgången i kreditgivningen
6911: 100 mrd. mk. Till följd därav skulle bankernas        nästan avstannat under de senaste kvartalen.
6912: inkomster ha sjunkit med fyra miljarder mark             Bankernas halvårsredovisningar har gett an-
6913: eftersom bankernas ränteintäkt är fyra procent.       tydningar om att resultatet för 1995 ännu inte
6914:    Med avseende på bankernas verksamhetsför-          skulle uppnå fjolårsnivån. De preliminära upp-
6915: utsättningar är det betydelsefullt att bruttonatio-   gifterna från slutet av september verkar inte änd-
6916: nalprodukten har fortsatt att växa, i år med en       ra situationen nämnvärt. Förbättringen av ban-
6917: hastighet om 5 % och nästa år har tillväxten          kernas lönsamhet har utöver den ringa kreditef-
6918: beräknats vara 4,5 %. Också den totala konsum-        terfrågan fördröjts av den svaga utvecklingen av
6919: tionen har börjat öka. Under det andra kvartalet      intäkterna och de långsamma kostnadsnedskär-
6920: i år har exempelvis den privata konsumtionen          ningarna.
6921: ökat med 6 % i jämförelse med motsvarande                De svenska, norska och danska storbankerna
6922: kvartal i fjol. Särskilt de privata investeringarna   har betydligt mindre personai och fårre kontor
6923: har vuxit snabbt. Under årets första kvartal öka-     än de finländska. Trots att personalstrukturen är
6924: de de privata investeringarna med ca 22 % och         lättare har även bankerna i grannländerna med-
6925: under det andra kvartalet med ca 16,5 % jämfört       delat att personal- och kostnadsnedskärningarna
6926: med motsvarande perioder i fjol.                      fortsätter. För de finländska bankerna verkar
6927:    Den inhemska efterfrågan börjar således äntli-     personalminskningarn~ vara ofrånkomliga, hur
6928: gen repa sig. Exportökningen, som varit fortsatt      beklagligt det än är. Andå anser jag det vara
6929: kraftig, har satt fart på det ekonomiska upp-         viktigt att hankpersonalen inte minskas som ett
6930: svinget. Med avseende på bankernas lönsamhet          självändamål utan att andra alternativ som min-
6931: är den positiva ekonomiska utvecklingen upp-          skar kostnaderna övervägs.
6932: muntrande. När den exportdragna tillväxten ut-           Kreditefterfrågan stöds av att räntorna på nya
6933: vidgar sig till andra sektorer blir inkomstökning-    krediter i mark har sjunkit, och det är möjligt att
6934: en snabbare, arbetslösheten minskar, konsum-          de sjunker ytterligare. Den intensiva perioden av
6935: tionsefterfrågan förstärks och företagens investe-    skuldanpassning har lättat både inom industrin
6936: ringsbenägenhet växer.                                och i hushållen. Hushållen amorterar inte längre
6937:    Med stöd av den ekonomiska tillväxten och          sina skulder lika snabbt som tidigare och det
6938: statens åtgärder har bankerna kunnat stabilisera      finns plats för konsumtion. Å andra sidan är
6939: sina balanser. Beloppet av kreditförluster och        exportföretagen inte så beroende som förut av
6940:                                           KK 271/1995 vp                                              5
6941: 
6942: bankfinansiering. Underleveranser och den all-      aktivt har bidragit tili, har satt fart på efterfrå-
6943: männa återhämtningen inom den inhemska kon-         gan.
6944: sumtionsefterfrågan inverkar dock allt kraftigare      Regeringen har på många sätt skapat positiva
6945: på investeringsbenägenheten också inom Iandets      förutsättningar för en Iivligare ekonomisk verk-
6946: industri på hemmamarknaden.                         samhet. Också arbetsmarknadsorganisationerna
6947:    Återhämtningen i den inhemska efterfrågan        har varit med och skapat förutsättningar för en
6948: har märkts i bankernas utlåningsstatistik.          ansvarsfull och förnuftig hushållning genom att
6949: Minskningen av antalet krediter har nästan utan     ingå ett måttfullt inkomstavtal. Nu är det viktigt
6950: undantag gradvis avtagit fr.o.m. 1994. Efterfrå-    att den uppnådda priskonkurrensförmågan kan
6951: gan på krediter har tills vidare varit försiktig,   bibehållas.
6952: men positiva ekonomiska tecken, som regeringen
6953: 
6954:      Helsingforsden 20 november 1995
6955: 
6956:                                                                                 Minister Arja Alho
6957:                                          KK 272/1995 vp
6958: 
6959: Kirjallinen kysymys 272
6960: 
6961: 
6962: 
6963: 
6964:                                  Tennilä: Uuden asemarakennuksen rakentamisesta Kolariin työlli-
6965:                                     syysvaroin
6966: 
6967: 
6968:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
6969: 
6970:    Turistit tulevat yhä useammin pohjoiseen ju-    on vain 104neliömetriä! Uuden asemarakennuk-
6971: nalla siten, että myös auto kulkee junassa. Eri-   sen suunnittelu onkin jo suoritettu.
6972: tyisen voimakkaasti tällainen matkustaminen           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6973: on lisääntynyt Kolarin aseman kautta, onhan        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6974: Kolarin kirkonkylästä lyhyt ajomatka Ylläksel-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6975: le, Levilie ja Olokselle. Vuonna 1993 Kolarin      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6976: aseman kautta tulleiden ja lähteneiden matkus-
6977: tajien määrä oli jo n. 45 000 henkilöä, ja kasvu             Mihin toimiin Hallitus ryhtyy Kolarin
6978: jatkuu.                                                   uuden asemarakennuksen rakennustöi-
6979:    Kolarin aseman tilat eivät kuitenkaan vastaa           den käynnistämiseksi välittömästi työlli-
6980: alkuunkaan tarpeita: asemarakennuksen koko                syysvaroin?
6981: 
6982:      Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1995
6983: 
6984:                                        Esko-Juhani Tennilä
6985: 
6986: 
6987: 
6988: 
6989: 250261
6990: 2                                         KK 272/1995 vp
6991: 
6992: 
6993: 
6994: 
6995:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
6996: 
6997:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      teriön alaisena toimiva Ratahallintokeskus vas-
6998: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       taa radanpidosta, junaturvallisuudesta ja osasta
6999: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     asemarakennuksia. Ratahallintokeskus määrät-
7000: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-       täneen 1.1.1996 alkaen työvirastoksi, jolloin
7001: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-       työllisyystyömäärärahojen rautateiden kohteille
7002: myksen n:o 272:                                     myöntämisen tekninen este poistuu.
7003:                                                        Valtio luovutti Valtionrautateiden 1. 7.1995
7004:          Mihin toimiin Hallitus ryhtyy Kolarin      tapahtuneen yhtiöittämisen yhteydessä VR-Yh-
7005:        uuden asemarakennuksen rakennustöi-          tymä Oy:n omistukseen Kolarin kunnasta maa-
7006:        den käynnistämiseksi välittömästi työlli-    alueen. Tälle alueelle VR-Yhtymä Oy on suun-
7007:        syysvaroin?                                  nittelemassa uutta Kolarin asemarakennusta,
7008:                                                     joka korvaisi nykyisen aseman valmistuessaan.
7009:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        Uuden aseman arvioidut kustannukset ovat noin
7010: vasti seuraavaa:                                    3,3 milj. markkaa.
7011:                                                        VR-Yhtymä Oy:llä on tarkoitus toteuttaa
7012:    Valtionrautatiet on toiminut liikelaitoksena     suunnitteilla oleva, uusi asemarakennus koko-
7013: kesäkuun 1995loppuun asti. Se ei ole ollut työvi-   naan omistamaliaan alueella. Uuden aseman ra-
7014: rasto eikä siten työohjelmamenettelyn piirissä.     kentamishanke on täten VR-Yhtymä Oy:n oma
7015: Tämän vuoksi sille ei ole myöskään voitu myön-      hanke, joten työllisyysmäärärahojen käyttö
7016: tää momentin 34.06.77 (Sijoitusmenot työllisyy-     hankkeen rahoittamiseen ei ole mahdollista.
7017: den turvaamiseksi) määrärahoja. Liikenneminis-
7018: 
7019:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1995
7020: 
7021:                                                              Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
7022:                                            KK 272/1995 vp                                               3
7023: 
7024: 
7025: 
7026: 
7027:                                        Tili Riksdagens Talman
7028: 
7029:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     förvaltningscentralen som lyder under trafikmi-
7030: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       nisteriet svarar för banhållning, tågsäkerhet och
7031: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     en del av stationsbyggnaderna. Banförvaltnings-
7032: man Esko-Juhani Tennilä undertecknade spörs-         centralen torde från och med 1.1.1996 börja
7033: mål nr 272:                                          fungera som ett arbetsverk, varvid det inte längre
7034:                                                      finns något tekniskt hinder för att bevilja arbets-
7035:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       anslag för järnvägarnas projekt.
7036:        ta i syfte att omedelbart sätta igång bygg-      Staten har överlåtit ett landområde från Kola-
7037:        nadsarbeten av den nya stationsbyggna-        ri korumun åt VR-Group Ab:s ägo i samband
7038:        den i Kolari med arbetsanslag?                med bolagiseringen av Statsjärnvägarna
7039:                                                      1.7.1995. VR-Group Ab planerar att bygga på
7040:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        detta område en ny stationsbyggnad, som skulle
7041: anföra följande:                                     ersätta den nuvarande stationsbyggnaden när
7042:                                                      den blir fårdig. De beräknade kostnaderna för
7043:    VR-Group Ab har fungerat som ett affarsfö-        den nya stationen är cirka 3,3 miljoner mark.
7044: retag tili slutet av juni 1995. Det har inte varit      VR-Group Ab avser att förverkliga den nya
7045: något arbetsverk och sålunda utom ramen för          planerade stationsbyggnaden i sin helhet på sitt
7046: arbetsprogram. På grund av detta har det inte        eget område. Stationsbyggnadsprojektet är så-
7047: heller varit möjligt att bevilja anslag tili VR-     lunda VR-Group Ab:s eget projekt, vilket bety-
7048: Group Ab enligt moment 34.06. 77 (lnvesterings-      der att arbetsanslag inte kan beviljas tili finansie-
7049: utgifter för tryggande av sysselsättningen). Bao-    ringen av detta.
7050: 
7051:      Helsingforsden 16 november 1995
7052: 
7053:                                                                   Trafikminister Tuula Linnainmaa
7054:                                            KK 273/1995 vp
7055: 
7056: Kirjallinen kysymys 273
7057: 
7058: 
7059: 
7060: 
7061:                                   Tennilä: Rajanylityspaikan avaamisesta Virtaniemellä
7062: 
7063: 
7064: 
7065:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
7066: 
7067:    Inarin kunnassa asetetaan suuria toiveita yh-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7068: teistyöhön Venäjän puolella sijaitsevan Petsa-              ryhtyä Virtaniemen rajanylityspaikan
7069: mon alueen kanssa. Yhteistyön voimakkaan laa-               avaamiseksi ja kulkuyhteyksien paranta-
7070: jentamisen edellytyksenä on kuitenkin toimivan              miseksi muutoinkin Inarin kunnasta Pet-
7071: kulkuyhteyden aikaansaaminen.                               samon alueelle Venäjälle?
7072:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7073: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7074: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7075: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7076: 
7077:      Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1995
7078: 
7079:                                          Esko-Juhani Tennilä
7080: 
7081: 
7082: 
7083: 
7084: 250261
7085: 2                                           KK 273/1995 vp
7086: 
7087: 
7088: 
7089: 
7090:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
7091: 
7092:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kautta kulkevan liikenteen volyymi on varsin
7093: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         vähäinen. Paikkaa on käytetty lähinnä Lapin ja
7094: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       Petsamon alueen hallintojen edustajien rajanyli-
7095: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tennilän         tyksiin, sähköntuontiin liittyvien sähkölaitosten
7096: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 273:         edustajien rajanylityksiin sekä varaosien toimi-
7097:                                                       tusten kuljetuksiin Paatsjoen voimalaitoksille ja
7098:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         Nikkelin kaivoksen sulattamoon. Puutavaran
7099:        ryhtyä Virtaniemen rajanylityspaikan           tuonti Virtaniemen kautta näyttää ainakin tois-
7100:        avaamiseksi ja kulkuyhteyksien paranta-        taiseksi loppuneen.
7101:        miseksi muutoinkin Inarin kunnasta Pet-            Kansainväliselle liikenteelle avattavien rajan-
7102:        samon alueelle Venäjälle?                      ylityspaikkojen osalta on edellytetty, että rajan-
7103:                                                       ylitykseen liittyvä infrastruktuuri on riittävä ja
7104:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          että liikenteen volyymi puoltaa paikan avaamista
7105: vasti seuraavaa:                                      kansainväliselle liikenteelle. Em. vaatimukset ei-
7106:                                                       vät täyty Virtaniemen osalta. Liikennettä voi-
7107:    Suomen ja Venäjän välillä 11.3.1994 solmitun       daan kuitenkin tarpeen mukaan laajentaa jo tä-
7108: rajanylityspaikkoja koskevan sopimuksen perus-        mänhetkisen tilapäisen rajanylityspaikan statuk-
7109: teella Suomen rajavartiolaitoksen päällikkö ja        sen puitteissa. Kyseisen rajanylityspaikan infra-
7110: Venäjän rajavartiopalvelun johtaja ovat               struktuurin kehittämistä voidaan myös jatkaa
7111: 23.1.1995 allekirjoitetulla pöytäkirjalla vahvista-   nykyisen järjestelyn pohjalta.
7112: neet 17 tilapäistä rajanylityspaikkaa Suomen ja           Suomella on valmius kehittää Virtaniemen ra-
7113: Venäjän väliselle rajalle. Inarin kunnassa sijait-    janylityspaikkaa sitä mukaa kuin venäläisellä
7114: seva Virtaniemen, Venäjän puolella Jäniskosken,       osapuolella on tähän valmiuksia. Suomen puo-
7115: rajanylityspaikka kuuluu kyseisiin tilapäisiin ra-    lella kunnostetaan parhaillaan tietä Ivalosta Vir-
7116: janylityspaikkoihin.                                  taniemeen. Päällystämättä on noin 35 km.
7117:    Tällä hetkellä Virtaniemen rajanylityspaikan
7118: 
7119:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1995
7120: 
7121:                                                                  Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
7122:                                            KK 273/1995 vp                                              3
7123: 
7124: 
7125: 
7126: 
7127:                                        Tili Riksdagens Talman
7128: 
7129:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         För närvarande är trafikvolymerna mycket
7130: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-       små över Virtaniemi. Gränsövergångsstället har
7131: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-     främst använts av representanter för förvalt-
7132: man Tennilä undertecknade spörsmål nr 273:           ningarna i Lappland och Petsamo, av elverksre-
7133:                                                      presentanter i samband med elimporten samt för
7134:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-      att levera reservdelar tili kraftverken i Pasvik älv
7135:        sikt att vidta för att öppna gränsöver-       och tili smältverket vid gruvan i Nikel. Importen
7136:        gångsstället i Virtaniemi och för att också   av virke över Virtaniemi ser ut att ha upphört
7137:        i övrigt förbättra förbindelserna från        åtminstone tills vidare.
7138:        Enare kommun tili det ryska Petsamoom-           För att ett gränsövergångsställe skall öppnas
7139:        rådet?                                        för internationell trafik krävs att det finns till-
7140:                                                      fredsställande infrastruktur och tillräckligt stora
7141:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        trafikvolymer. Dessa krav uppfylls inte för Virta-
7142: anföra följande:                                     niemis del. Om det behövs, är det dock möjligt att
7143:                                                      öka trafiken inom ramen för den status som
7144:    Med stöd av den överenskommelse om gräns-         stället har i dag, dvs. tillfålligt gränsövergångs-
7145: övergångsställen som ingicks mellan Finland och      ställe. Utbyggandet av infrastrukturen kan också
7146: Ryssland 11.3.1994 har chefen för det finska         fortsätta enligt gällande arrangemang.
7147: gränsbevakningsväsendet och chefen för de rys-          Finland har beredskap att bygga ut gränsöver-
7148: ka gränsbevakarna fastställt 17 tillfålliga gräns-   gångsstället i Virtaniemi i den takt som är möjlig
7149: övergånsställen vid den finsk-ryska gränsen ge-      för den ryska parten. På den finska sidan förbätt-
7150: nom ett protokoll som undertecknades                 ras vägen som bäst mellan Ivalo och Virtaniemi.
7151: 23.1.1995. Gränsövergångsstället i Virtaniemi i      Ungefår 35 km är utan beläggning.
7152: Enare kommun, på den ryska sidan Jäniskoski,
7153: hör tili dessa tilifålliga gränsövergångsställen.
7154: 
7155:      Helsingforsden 16 november 1995
7156: 
7157:                                                                      Utrikesminister Tarja Halonen
7158:                                                   KK 274/1995 vp
7159: 
7160: Kirjallinen kysymys 274
7161: 
7162: 
7163: 
7164: 
7165:                                         Aittoniemi: Keinoista tilapäisen työvoiman työllistämisen helpotta-
7166:                                             miseksi
7167: 
7168: 
7169:                                              Eduskunnan Puhemiehelle
7170: 
7171:     Kansalaisen lähettämä kirje puhukoon puo-                    Ehdotukseni:
7172: lestaan.                                                         Kelan päivärahalla oleva saisi te~d~ ty~.t.ä si~
7173:     "Asia: Tilapäisen työvoiman saanti                        hen summaan asti, joka katsotaan vahimmaistOI-
7174:                                                               meentuloksi.
7175:     Sairastuttuani en onnistunut palkkaamaan ti-                 Ansiosidonnaisella olevat saisivat tehdä kan-
7176: lapäistyöntekijää. Koin tunteen todella ~atastr?"'            nattavasti työtä, eivätkä kokisi sitä rangaistava-
7177: faalisena. Työnvälityksen k~utta,. m~oh~mm~n                  na (esim. 1 500 mk/kk).
7178: jouluapulaisen paikkaa koskien tuh soittoJa no~~                 Kelan maksamista työharjoittelijoista työn-
7179: 50 henkilöltä. Tarjosin työtä 2-3 kk, 20 h/vn-                antaja voisi maksaa siihen saakka, minkä he jou-
7180: kossa. Ammattimyyjät halusivat poikkeuksetta                  tuvat hakemaan vuokra- ja toimeentulotukena.
7181: vähintään 30 h ja pidempiaikaista työsuhdetta.                   Pienyrittäjät, sairauden sattuessa tai muuten-
7182: Kelan päivärahalla olevista nuorista mo?i ehdot-              kin voisivat palkata pitkäaikaistyöttömän 2-3
7183: ti "pimeää" palkka~, k~~k~ en l?ysty tar)oama~.n              kuukaudeksi. Pitkäaikaistyöttömissä on van-
7184: enempää työtä. OpiskehJ~It~ ~h ~5, us~Itten tyo-              hempia ammatti-ihmis.iä.          . ..        ..     ..
7185: ajat ovat liian "persoonaiiisia tai he ohvat muu-                Päivärahojen saannm katkos Ja snhen lnttyva
7186:  ten sopimattomia.            .          .       . .          paperisota ovat kaikkien huolenaiheena ja suu-
7187:     Jotkut nuorista olivat oikeutettuJa harJOittele-
7188:  maan Kelan päivärahalla, he myöskin ~atsoivat~               rin este työhön ottamiselle.".       . .. . .. ... .
7189:                                                                  Edellä olevan perusteella Ja valtwpaivaJarJes-
7190:  että saman rahan saa ilman työntekoakm. En VOI               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten ~sitän ~un
7191:  kuvitella minkäänlaista 1-2 henkilön yritystä,               nioittavasti valtioneuvoston         asianomaisen
7192: jossa ei tarvitsisi tilapäistyö~.oimaa. Työaja! ovat          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7193:  pitkiä, itselläni noin 65 h/':nk~o·.. !.?ulun aik~.a~
7194:  noin 100 h/viikossa. Mom ynttaJa tekee tyota                            Onko Hallitus tietoinen siitä, miten
7195:  terveytensä äärirajoilla, sairastuen tai kyiiästyen.                 suuresti työttömyyspäivärahaan liitty-
7196:      Pienistä yrityksistä voisi kasvaa työpaikkoja                    vien ehtojen jäykkyys on esteenä tilapäi-
7197:  luovia, jos niiiiä olisi mahdollisuuksia saada apu-                  sen työvoiman saannille esimerkiksi
7198:  työvoimaa tarvittaess~.            .      . .. ... .. ..             osapäiväisiin työsuhteisiin liike- ja yritys-
7199:      Ovatko päättäjät aJatelleet pienynttaJaa tyol-                   elämässä, ja
7200:  listämisen kannalta?                          . .        .              aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
7201:      Olisiko mahdollista saada parannuksia Jo ensi                    siin kyseisen asian korjaamiseksi?
7202:  vuoden alusta?
7203:       Helsingissä l päivänä marraskuuta 1995
7204:                                                    Sulo Aittoniemi
7205: 
7206: 
7207: 
7208: 
7209: 250261
7210: 2                                            KK 274/1995 vp
7211: 
7212: 
7213: 
7214: 
7215:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
7216: 
7217:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         työttömyyden johdosta poisjäänyttä ansiotuloa.
7218: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          Jos työttömyysturvan tai työmarkkinatuen pii-
7219: olette 1 päivänä marraskuuta 1995 päivätyn kir-        rissä oleva henkilö kieltäytyy hänelle yksilöidysti
7220: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       tarjotusta työstä ilman pätevää syytä, on asian-
7221: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Aittoniemen         omaisissa laeissa säädetty seuraamuksia tällai-
7222: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 274:          sesta menettelystä. Tämä koskee myös työtar-
7223:                                                        jouksia, jotka ovat luonteeltaan lyhytkestoisia ja
7224:           Onko Hallitus tietoinen siitä, miten         tilapäisiä. Tietyin edellytyksin voi työmarkkina-
7225:        suuresti työttömyyspäivärahaan liitty-          tuen piirissä oleva henkilö osallistua työharjoit-
7226:        vien ehtojen jäykkyys on esteenä tilapäi-       teluun työpaikalla menettämättä oikeuttaan työ-
7227:        sen työvoiman saannille esimerkiksi             markkina tukeen. Työttömyysturvan periaattei-
7228:        osapäiväisiin työsuhteisiin liike- ja yritys-   den toteutuminen edellyttää myös sitä, että työn-
7229:        elämässä, ja                                    antajat ilmoittavat mahdollisista kieltäytymisis-
7230:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         tä työvoimatoimistoon.
7231:        siin kyseisen asian korjaamiseksi?                  Valtioneuvoston 19.10.1995 tekemän peri-
7232:                                                        aatepäätöksen mukaisesti sovitellun päivärahan
7233:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           maksatukseen liittyvät ongelmat tutkitaan yh-
7234: vasti seuraavaa:                                       dessä päivärahan maksatuslaitosten ja työmark-
7235:                                                        kinajärjestöjen kanssa kuluvan vuoden loppuun
7236:    Työttömyysturvalaissa määritellään oikeus           mennessä. Maksatuksessa mahdollisesti ilmene-
7237: soviteltuun päivärahaan. Soviteltua työttömyys-        vät viiveet poistetaan tehostamalla tarvittaessa
7238: päivärahaa maksetaan siten, että päiväraha ja          työttömyyskassojen toimintaa sekä lisäämällä
7239: 80% saadun tulon siitä osasta, joka ylittää 750        yhteistyössä eri osapuolten, mm. työmarkkina-
7240: markkaa (suojaosa), voivat kuukaudessa yhteen-         järjestöjen kanssa tiedotusta sovitellun päivära-
7241: sä nousta määrään, joka päivärahana muutoin            han tarkoituksesta, määräytymissäännöistä ja
7242: olisi voitu maksaa. Osa-aikatyöhön sovellettavat       maksatukseen liittyvistä seikoista. Lisäksi halli-
7243: sovitellun päivärahan maksamista ja oikeutta so-       tus jatkaa työttömyysturvan kokonaisuudistuk-
7244: viteltuun päivärahaan koskevat säännökset ovat         sen valmistelua. Uudistus on tarkoitus saattaa
7245: olleet lähes samansisältöisiä kuin nykyisin jo 1       voimaan vuoden 1997 alusta. Yhtenä tavoitteena
7246: päivästä tammikuuta 1985 lukien.                       uudistuksessa ovat muutokset, jotka kannusta-
7247:    Työttömyysturvan tarkoituksena on korvata           vat lyhyiden työsuhteiden vastaanottamiseen.
7248: 
7249:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1995
7250: 
7251:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
7252:                                              KK 274/1995 vp                                              3
7253: 
7254: 
7255: 
7256: 
7257:                                          Tili Riksdagens Talman
7258: 
7259:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         erbjudande om arbete, innehåller lagarna stad-
7260: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den          ganden om de påföljder ett sådant förfarande ger
7261: 1 november 1995 tili vederbörande medlem av              upphov tili. Detta gäller också erbjudanden om
7262: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ait-         arbeten som är kortvariga och tillfålliga tili sin
7263: toniemi undertecknade spörsmål nr 274:                   karaktär. Under vissa förutsättningar kan en
7264:                                                          person som får arbetsmarknadsstöd delta i ar-
7265:           Är Regeringen medveten om i viiken             betspraktik på en arbetsplats utan att förlora sin
7266:        utsträckning de osmidiga villkoren i an-          rätt till arbetsmarknadsstöd. Om principerna för
7267:        slutning tili arbetslöshetsdagpenningen           utkomstskyddet för arbetslösa skall följas, förut-
7268:        utgör ett hinder för erhållande av tillfållig     sätter det att också arbetsgivarna meddelar ar-
7269:        arbetskraft för t.ex. deltidsanställningar        betskraftsbyrån om eventuella avslag på erbju-
7270:        inom affårs- och företagsvärlden, och             danden om arbete.
7271:           ämnar Regeringen vidta några åtgär-               Enligt statsrådets principbeslut 19.10.1995 ut-
7272:        der för att rätta tili saken?                     reds problemen i anslutning till utbetalningen av
7273:                                                          jämkad dagpenning i samråd med de penningin-
7274:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            rättningar som betalar ut dagpenning och med
7275: anföra följande:                                         arbetsmarknadsorganisationerna före utgången
7276:                                                          av året. Eventuella fördröjningar i utbetalningar-
7277:     1 Iagen om utkomstskydd för arbetslösa defi-         na elimineras genom att man vid behov effektive-
7278: nieras rätten tili jämkad dagpenning. Jämkad             rar arbetslöshetskassornas verksamhet samt ge-
7279: dagpenning utbetalas så att dagpenningen och             nom att man i samarbete med de olika parterna,
7280: 80% av dendel av inkomsten som överstiger 750            bl.a. arbetsmarknadsorganisationerna, ökar in-
7281: mk (skyddat belopp) sammanlagt månatligen                formationen om avsikten med jämkad dagpen-
7282: kan uppgä till det belopp som annars kunnat              ning och om reglerna för fastställandet av den
7283: betalas i dagpenning. Stadgandena om jämkad              samt om frågor i anslutning tili utbetalningen.
7284: dagpenning i fråga om deltidsarbete och rätten           Regeringen fortsätter även beredningen av en
7285: tili jämkad dagpenning har i det närmaste haft           totalreform av lagstiftningen om utkomstskyd-
7286: nuvarande lydelse sedan den 1 januari 1985.              det för arbetslösa. Reformen avses träda i kraft
7287:     Syftet med utkomstskyddet för arbetslösa är          från början av 1997. Ett av målen för reformen är
7288: att det skall utgöra en ersättning för de uteblivna      att genomföra sådana förändringar som upp-
7289: förvärvsinkomsterna. Om en person som erhåller           muntrar de arbetslösa att ta emot kortvariga
7290: utkomstskydd eller arbetsmarknadsstöd utan               arbetsförhållanden.
7291: giltig orsak vägrar att ta emot ett specificerat
7292: 
7293:      Helsingforsden 21 november 1995
7294: 
7295:                                                        Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
7296:                                           KK 275/1995 vp
7297: 
7298: Kirjallinen kysymys 275
7299: 
7300: 
7301: 
7302: 
7303:                                   Kemppainen: Tupakkatuotteiden myynnin valvonnasta
7304: 
7305: 
7306: 
7307:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
7308: 
7309:    Tupakka on suurin yksittäinen väestön ter-        76 % oli nuorten terveystapatutkimuksen mu-
7310: veydentilaa heikentävä ja sairauksia sekä ennen-     kaan ostanut kymmenen savukkeen rasian. Kos-
7311: aikaisia kuolemia aiheuttava tekijä. Sen kansan-     ka nikotiiniriippuvuus voi syntyä jo muutaman
7312: taloudelle tuottamat tappiot ovat suuremmat          viikon tupakoinnista, tupakoinnin harjoitteluun
7313: kuin sen liiketoiminnasta saatavat tulot. Joka       liittyvät ostot ovat erittäin merkittäviä nuorten
7314: neljäs ennen 16. ikävuottaan tupakoinnin aloit-      terveyden kannalta.
7315: tanut menettää työkykynsä tupakoinnista synty-           Tutkimustulokset antavat hälyttävän kuvan
7316: vän sairauden vuoksi. Riippuvuutta aiheuttava-       tupakkalaille asetettujen nuorten tupakoinnin
7317: na tuotteena tupakkaa tulisi käsitellä ennen kaik-   ehkäisyyn liittyvien tavoitteiden toteutumisesta.
7318: kea sosiaali- ja terveyspoliittisena kysymyksenä.    Ellei nuorten tupakointiin kiinnitetä nytvakavaa
7319:    Keskusteluissa tupakkalain uudistuksesta          huomiota, romutetaan myös tupakkalain perus-
7320: eduskunnassa tuotiin esille, että nuoria pitäisi     teet. Samalla nuorille annetaan kuva, etteivät
7321: kannustaa tupakoimattomuuteen ja antaa heille        lain säädökset ole tarkoitetut noudatettaviksi.
7322: tupakoimattomuutta tukevia positiivisia vieste-      Toisaalta laki sinänsä ei yksin riitä, vaan se antaa
7323: jä. Kuitenkin uusimpien tutkimustulosten mu-         hyvän pohjan muille terveyttä tukeville toimen-
7324: kaan useimpien alaikäisten on ollut helppoa          piteille.
7325: hankkia tupakkatuotteita kaupoista ja kioskeis-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7326: ta myös tupakkalain uudistuksen voimaantulon         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7327: jälkeen. Toisaalta käyttövarojen vähentyessä         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7328: yhä useammat nuoret ostavat itsekäärittävää ir-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7329: totupakkaa, jonka hinta on vain puolet tehdas-
7330: valmisteisten savukkeiden hinnasta. Nuorimmat                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7331: tupakointia kokeilevat suosivat halpoja kymme-              ryhtyä, että tupakkalain uudistuksen sää-
7332: nen savukkeen pakkauksia. Tupakointia harjoit-              dökset nuorten tupakoinnin ehkäisemi-
7333: televista ei-päivittäin tupakoivista 14-vuotiaista          seksi toteutuisivat?
7334: 
7335:      Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1995
7336: 
7337:                                          Hannu Kemppainen
7338: 
7339: 
7340: 
7341: 
7342: 250261
7343: 2                                          KK 275/1995 vp
7344: 
7345: 
7346: 
7347: 
7348:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
7349: 
7350:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tukevia säädösten täytäntöönpanoa helpottavia
7351: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tulkintoja.
7352: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Lain voimaantulon jälkeen sosiaali-ja terveys-
7353: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu           ministeriö on tarkasti seurannut lain säädösten
7354: Kemppaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        noudattamista. Tutkimusten mukaan kaupan
7355: sen n:o 275:                                         henkilökunta tuntee tupakkalain myyntiä koske-
7356:                                                      vat säädökset varsin hyvin. Tupakkatuotteiden
7357:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       myyntikieltoa alle 18-vuotiaille rikotaan tästä
7358:        ryhtyä, että tupakkalain uudistuksen sää-     huolimatta vielä yleisesti, ja varttuneempi nuori-
7359:        dökset nuorten tupakoinnin ehkäisemi-         so kykenee hankkimaan suhteellisen helposti tu-
7360:        seksi toteutuisivat?                          pakkatuotteita sekä omaan että kavereiden käyt-
7361:                                                      töön. Selvitysten mukaan lapsia ja nuorisoa kos-
7362:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kevat tupakointikiellot on taas otettu myöntei-
7363: vasti seuraavaa:                                     sesti vastaan ja kieltoja noudatetaan hyvin.
7364:                                                         Tupakkatuotteiden myyntikiellon noudatta-
7365:    Tupakkalain uudet säännökset ovat olleet voi-     mista koskevien selvitysten ja tutkimusten tulok-
7366: massa seitsemän kuukautta. Uuden lainsäädän-         set on kerrottu myyntikieltoja valvoville terveys-
7367: nön tavoitteiden muokkaaminen lasten ja nuor-        tarkastajille ja heitä pyritään ohjaamaan valvon-
7368: ten yleisiksi käyttäytymisnormeiksi vie aina         nan tarkoituksenmukaisessa suorittamisessa.
7369: oman aikansa ja edellyttää toteutuakseen sekä        Myyntikielto voi toteutua hyvin vain, jos kaupan
7370: lasten ja nuorten että aikuisten yleisen asenne-     piirissä sisäistetään sen tärkeys. Siksi valvonnas-
7371: muutoksen.                                           sa edelleen painotetaan kaupan ammattihenki-
7372:    Sosiaali- ja terveysministeriö on järjestänyt     löiden informointia ja tukemista vaikean tehtä-
7373: laajan koulutuskierroksen ja tuottanut runsaasti     vän suorittamisessa.
7374: informaatiomateriaalia. Koulutuksessa ja infor-         Myyntikielto yksinään ei ole tehokas nuorten
7375: maatiomateriaalissa on painotettu erityisesti las-   tupakoinnin ehkäisemisessä. Sitä on tuettava
7376: ten ja nuorten tupakoinnin ehkäisyn tärkeyttä ja     muilla toimenpiteillä. Ministeriö pyrkii rakenta-
7377: sitä tukevien uusien säädösten täytäntöönpanoa.      maan yhteistyötä, jolla saataisiin kaikki nuorten
7378:    Myös eduskunta koki tupakkalain uudistami-        kanssa päivittäin tekemisissä olevat tahot, kaup-
7379: sen ja täytäntöönpanon tärkeäksi ja sisällytti so-   pa mukaan luettuna, sitoutumaan yhteiseen oh-
7380: siaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön oleelli-    jelmaan lasten ja nuorten tupakoinnin vähentä-
7381: sia lasten ja nuorten tupakoinnin vähentämistä       miseksi.
7382: 
7383:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1995
7384: 
7385:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
7386:                                            KK 275/1995 vp                                            3
7387: 
7388: 
7389: 
7390: 
7391:                                        Tili Riksdagens Talman
7392: 
7393:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          minskningen av rökning bland barn och ungdo-
7394: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          mar.
7395: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         Efter att lagen trädde i kraft har social- och
7396: dagsman Hannu Kemppainen undertecknade               hälsovårdsministeriet noggrant följt iakttagandet
7397: spörsmål nr 275:                                     av stadgandena i lagen. Enligt undersökningar
7398:                                                      känner personaleni butikerna de stadganden som
7399:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       gäller försäljning mycket väl. Trots detta bryts
7400:        ta för att revideringen av tobakslagen        det ännu allmänt mot förbudet att sälja tobaks-
7401:        skulle förverkligas då det gäller att före-   produkter tili personer som inte fyllt 18 år och
7402:        bygga de ungas rökning?                       äldre ungdomar kan relativt lätt skaffa tobaks-
7403:                                                      produkter både till eget och kompisarnas bruk.
7404:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        Enligt utredningar har de rökningsförbud som
7405: anföra följande:                                     gäller barn och ungdomar tagits emot positivt
7406:                                                      och förbudet iakttas väl.
7407:    De nya stadgandena i tobakslagen har gällt           Resultaten av utredningarna och undersök-
7408: sju månader. Bearbetningen av målen i den nya        ningarna som gäller iakttagandet av förbudet att
7409: lagstiftningen tili allmänna beteendenormer för      sälja tobaksprodukter har givits tili de hälsoin-
7410: barn och ungdomar tar alltid sin tid och ett         spektörer som övervakar försäljningsförbudet
7411: förverkligande förutsätter en allmän attitydför-     och man strävar att handleda dem att utföra
7412: ändring såväl bland barn och ungdomar som            övervakningen på ett ändamålsenligt sätt. För-
7413: bland vuxna.                                         säljningsförbudet kan förverkligas väl endast om
7414:    Social- och hälsovårdsministeriet har ordnat      man inom handeln inser dess viktighet. Därför
7415: en omfattande utbildningsrond och producerat         betonas inom övervakningen fortfarande infor-
7416: rikligt med informationsmaterial. I utbildningen     mering av och stöd till personalen i handeln för
7417: och informationsmaterialet har speciellt beto-       att utföra den svåra uppgiften.
7418: nats viktigheten av att förebygga rökning bland         Endast ett försäljningförbud är inte effektivt
7419: barn och ungdomar och verkställigheten av nya        för att förebygga rökning bland ungdomar. Detta
7420: stadganden som stöder detta.                         skall understödas med andra åtgärder. Ministe-
7421:    Ä ven riksdagen upplevde revideringen och         riet strävar att skapa samarbete med vilket man
7422: verkställigheten av tobakslagen som viktig och       skulle få alla instanser som dagligen har att göra
7423: inlade i betänkandet av social- och hälsovårdsut-    med ungdomar, handeln medräknad, att förbin-
7424: skottet väsentliga tolkningar som underlättar        da sig tili ett gemensamt program för att minska
7425: verkställigheten av stadganden som stöder            rökning bland barn och ungdomar.
7426: 
7427:      Helsingforsden 16 november 1995
7428: 
7429:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
7430:                                            KK 276/1995 vp
7431: 
7432: Kirjallinen kysymys 276
7433: 
7434: 
7435: 
7436: 
7437:                                   Tiusanen ym.: Kemikaalitankkereiden säiliöpesuvesien käsittelystä
7438:                                       sopimisesta EU :n jäsenmaiden kesken
7439: 
7440: 
7441:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
7442: 
7443:   Useiden vuosien ajan- esimerkiksi vuonna           nasta lähinnä Saksan, Belgian ja Hollannin Poh-
7444: 1991 itäisen Suomenlahden lintukuolemien sel-        janmeren satamiin. Huolimatta nestetransito-
7445: vittelytyön yhteydessä- on viitattu Suomenlah-       tonniston laskusta on Suomen kautta kuljetetta-
7446: den satamista lähtevän kemikaaliliikenteen on-       va kemikaalimäärä edelleen merkittävä.
7447: gelmiin. Tuolloin oli vahva epäily siitä, että en-       On oletettavissa, että kemikaalitankkeja pes-
7448: nen muuta ruokkien ja lapintiirojen joukkokuo-       tään Itämeren ja Pohjanmeren alueella laskien
7449: lemajohtui mereen lasketuista kemikaalitankke-       pesuvedet suoraan mereen huomattavasti
7450: rin säiliöiden pesuvesistä. Vuosien ajan neste-      useammin kuin todetut Itämeren 600-800 vuo-
7451: transito Kotkan ja Haminan satamien kautta on        sittaista öljypäästöä osoittavat.
7452: ollut 4-5 miljoonan tonnin luokkaa.                      Tiedossamme on, ettei tällä hetkellä ole toimi-
7453:    Viranomaisilta on toistuvasti tiedusteltu ke-     vaa tiedonvaihtoa esimerkiksi Suomen ja Hol-
7454: mikaalitransiton valvonnasta ja etenkin siitä,       lannin välillä siitä, missä Kotkan ja Rotterdamin
7455: miten laivojen kuljetustankkien pesuvedet ovat       välillä liikennöivä tankkialus on pessyt tankkin-
7456: tarkkailussa. Alukset joutuvat jatkuvasti pese-      sa.
7457: mään tankkinsa vaihtaessaan kuljetettavia kemi-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7458: kaaleja. Tämä toistuu tavan takaa.                   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7459:     Vastauksessaan edustaja J. Anderssonin kir-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7460: jalliseen kysymykseen pilssivesien puhdistusjär-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7461: jestelmän kehittämisestä ympäristöministeri to-
7462: teaa alusjätteiden vastaanoton ja käsittelyn ole-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus voisi
7463: van voimakkaan kehitystyön kohteina sekä                    ryhtyä tai ryhtyy selvittääkseen muiden
7464: IMO:ssa että HELCOMI:ssa. Ympäristöminis-                   ED-maiden, Belgian, Hollannin ja Sak-
7465: teriö perustaa myös työryhmän selvittämään                  san, kanssa maidemme välillä liikennöi-
7466: asiaa.                                                      vien kemikaalitankkereiden pesuvesien
7467:     Kuitenkin kemikaalitransito jatkuu edelleen             kohtalon välittömästi - siis mahdolli-
7468: Suomenlahden ja Itämeren yli Kotkasta ja Hami-              simman nopeasti?
7469:      Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1995
7470: 
7471:           Pentti Tiusanen                Janina Andersson               Gunnar Jansson
7472: 
7473: 
7474: 
7475: 
7476: 250261
7477: 2                                           KK 276/1995 vp
7478: 
7479: 
7480: 
7481: 
7482:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
7483: 
7484:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        maan. Vähän vaarallisia kemikaaleja sisältävät
7485: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         jätevedet voidaan eräin edellytyksin päästää
7486: olette lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen        aluksesta mereen avomerellä 12 meripeninkul-
7487: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tiusasen         man päässä rannikosta. Aluksista aiheutuvan
7488: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          vesien pilaantumisen ehkäisemisestä annetun
7489: 276:                                                  asetuksen 17 § edellyttää, että purkauksesta ja
7490:                                                       säiliöiden pesusta ilmoitetaan etukäteen vähin-
7491:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus voisi        tään 48 tuntia ennen päästämistä merenkulku-
7492:        ryhtyä tai ryhtyy selvittääkseen muiden        hallinnolle.
7493:        ED-maiden, Belgian, Hollannin ja Sak-             Kemikaalisäiliöalusten säiliöiden pesuvesien
7494:        san, kanssa maidemme välillä liikennöi-        käsittelyä valvotaan muun muassa tarkastamaila
7495:        vien kemikaalitankkereiden pesuvesien          aluksen lastipäiväkirja, johon MARPOL-yleis-
7496:        kohtalon välittömästi - siis mahdolli-         sopimuksen mukaan on kirjattava muun muassa
7497:        simman nopeasti?                               se, mihin pesuvedet on tyhjennetty.
7498:                                                          Suomi oli jo ennen ED-jäsenyyttään mukana
7499:   Vastauksena esitän kunnioittavasti seuraa-          alun perin Länsi-Euroopan maiden merenkulku-
7500: vaa:                                                  viranomaisten perustamassa ns. satamavaltioi-
7501:                                                       den tarkastusjärjestelmässä,jonka tarkoituksena
7502:    Kemikaalisäiliöalusten säiliöiden pesuvesien       on varmistua siitä, että 25 prosenttia asianomai-
7503: käsittelyä koskevat kansainväliset määräykset         sen maan satamissa vuosittain käyvistä aluksista
7504: on annettu aluksista aiheutuvan meren pilaantu-       tarkastetaan. Tämä järjestelmä muuttuu ED-
7505: misen ehkäisemistä koskevassa kansainvälisessä        maissa pakolliseksi 30.6.1996, kun asiaa koskeva
7506: MARPOL 73/78 -yleissopimuksessa (SopS 511             direktiivi 95/21/ETY tulee velvoittavana voi-
7507: 83), sen vaarallisia nestemäisiä kemikaaleja kos-     maan. Kysymyksessä tarkoitettu tietojenvaihto
7508: kevassa liitteessä II.                                Suomen ja muiden ED-maiden kesken voidaan
7509:    Yleissopimuksen velvoitteet on Suomessa            luontevimmin toteuttaa tässä tarkastusjärjestel-
7510: pantu voimaan lailla ja asetuksella aluksista ai-     mässä.
7511: heutuvan vesien pilaantumisen ehkäisemisestä             Valtioneuvosto teki 2.11.1995 periaatepää-
7512: (300/79 ja 635/93). Yleissopimus edellyttää sel-      töksen meriturvallisuusohjelmasta. Voidaan ar-
7513: laista säiliöiden pesujärjestelmää, että vesimää-     vioida, että ohjelmassa esitetty lisäresurssien
7514: rät ja siten myös syntyvien jätevesien määrät         kohdentaminen merenkulkupiirien tarkastustoi-
7515: jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Kemikaali-          mialoille tekee mahdolliseksi tehostaa merenku-
7516: säiliöaluksen on siksi yleensä jätettävä säiliöiden   lun ympäristönsuojelumääräysten valvontaa
7517: pesussa syntyvät jätevedet lastinpurkaussata-          osana muun alusturvallisuuden valvontaa.
7518: 
7519:      Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1995
7520: 
7521:                                                                 Ympäristöministeri Pekka Haavisto
7522:                                             KK 276/1995 vp                                             3
7523: 
7524: 
7525: 
7526: 
7527:                                          Tili Riksdagens Talman
7528: 
7529:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen         tvätten i den hamn där lasten lossas. Avloppsvat-
7530: föreskriver har Ni, Fru Talman, tili vederböran-       ten som bara innehåller små mängder farliga
7531: de medlem av statsrådet översänt följande av           kemikalier kan under vissa förutsättningar släp-
7532: riksdagsman Tiusanen m.fl. undertecknade               pas ut från fartyget i havet på 12 sjömils avstånd
7533: spörsmål nr 276:                                       från närmaste kust. 17 § förordningen om förhin-
7534:                                                        drande av vattnens förorening, förorsakad av
7535:           Vilka åtgärder kunde Regeringen vid-         fartyg förutsätter att sjöfartsmyndigheterna in-
7536:        ta, eller vidtar Regeringen, för att tillsam-   formeras minst 48 timmar före lossning och tank-
7537:        mans med de övriga EU-länderna, Bel-            tvätt.
7538:        gien, Holland och Tyskland, omedelbart             Behandlingen av tvättvattnet från kemikalie-
7539:        - alltså så snart som möjligt - undersö-        tankfartygens tankar övervakas bl.a. genom
7540:        ka vad som händer med tvättvattnet från         kontroll av fartygets lastdagbok, av viiken det
7541:        kemikalietankfartyg i trafik mellan våra        enligt MARPOL-konventionen bland annat
7542:        länder?                                         skall framgå var tvättvattnen släppts ut.
7543:                                                           Finland var redan före EU-medlemskapet
7544:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        med i inspektionssystemet för så kallade hamn-
7545: anföra följande:                                       stater, som inrättats av sjöfartsmyndigheterna i
7546:                                                        Västeuropa och som syftar till att 25 procent av
7547:    De internationella bestämmelserna om be-            alla fartyg som besöker hamnarna i ifrågavaran-
7548: handling av tvättvatten från tankarna tili kemi-       de land skall kontrolleras årligen. Detta system
7549: kalietankfartyg har utfårdats med stöd av bilaga       blir obligatoriskt i EU-länderna 30.6.1996, då
7550: II om farliga flytande kemikalier tili MARPOL-         direktiv 95/21/EEG blir förpliktande. Den i
7551: konventionen 73/78 om förhindrande av förore-          spörsmålet avsedda utväxlingen av information
7552: ning från fartyg (FördrS 51/83).                       mellan Finland och övriga EU-länder kan natur-
7553:    Konventionens förpliktelser har trätt i kraft i     ligast skötas genom detta inspektionssystem.
7554: Finland genom lagen (300/79) och förordningen             Statsrådet fattade 2.11.1995 ett principbeslut
7555: (635/93) om förhindrande av vattnens förore-           om ett program för säkerheten till sjöss. Man kan
7556: ning, förorsakad av fartyg. Konventionen påkal-        räkna med att de i programmet föreslagna till-
7557: lar ett system för tvättning av tankarna på kemi-      Iäggsresurserna för sjöfartsdistriktens inspek-
7558: kalietankfartyg där vattenmängden och följaktli-       tionsverksamhet bidrar till att, som en del av den
7559: gen avloppsvattenmängden efter tvätten blir så         allmänna tillsynen över fartygssäkerheten, effek-
7560: små som möjligt. Kemikalietankfartyg skall där-        tivera övervakningen av miljöbestämmelserna.
7561: för i allmänhet lämna avloppsvattnen från tank-
7562: 
7563:      Helsingforsden 22 november 1995
7564: 
7565:                                                                        Miljöminister Pekka Haavisto
7566:                                           KK 277/1995 vp
7567: 
7568: 
7569: Kirjallinen kysymys 277
7570: 
7571: 
7572: 
7573: 
7574:                                   R. Ojala ym.: Pääomaverotuksen toimittamisajasta
7575: 
7576: 
7577: 
7578:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
7579: 
7580:    Pääomaverotuksen ja palkansaajien tulovero-      ratut pörssiosakkeet ovat atk-pohjaisessa arvo-
7581: :uksen eriydyttyä veromuotojen verotuksen ajal-     osuusjärjestelmässä, jolloin myyntihetkellä ve-
7582: ineo yhtäaikaisuus jäi kuitenkin ennalleen. Täs-    ron määräämisen ja tilittämisen valtiolle pitäisi
7583: :ä johtuen voitollisen pörssikaupan veronmaksu      käydä vaivattomasti.
7584: voi siirtyä jopa kahdella vuodella kaupanteko-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7585: letkestä. Lopullisen veron määrä osakekaupasta      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7586: :iedetään kuitenkin jo kaupantekohetkellä. Lo-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7587: :mllisen verotuksen siirtyminen antaa myyjälle      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7588: nyyntivoiton tilanteessa mahdollisuuden sijoit-
7589: taa veron osuuden ja saada sitä kautta valtiolle              Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
7590: muluvia korkotuloja. Pahimmassa tapauksessa                siin pääomaverotuksen saattamiseksi
7591: verottajan osuus voi veron maksuhetkellä jäädä             palkansaajan tuloverotuksen kanssa ajal-
7592: ;aamatta veronmaksajan maksukyvyttömyyden                  lisesti yhdenvertaiseen asemaan?
7593:  vuoksi. Nykyisin esimerkiksi lähes kaikki notee-
7594: 
7595:      Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1995
7596:                     Reino Ojala                              Raimo Mähönen
7597: 
7598: 
7599: 
7600: 
7601:  !50261
7602: 2                                          KK 277/1995 vp
7603: 
7604: 
7605: 
7606: 
7607:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
7608: 
7609:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       mistä varten. Verovelvollisen itsensä ei puoles-
7610: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        taan ole kannattanut hakea ennakkoa, kunjään-
7611: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      nösverolle ei ole peritty korkoa. On myös katsot-
7612: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Reino Oja-      tu, että luovutettavan omaisuuden ostajan vei-
7613: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         voittaminen ennakonpidätyksen toimittamiseen
7614: n:o 277:                                             on käytännössä hankalaa ostajien joukon moni-
7615:                                                      naisuuden vuoksi.
7616:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-          Verotuksen oikea-aikaisuuden kannalta en-
7617:        siin pääomaverotuksen saattamiseksi           nakkoperinnän puuttuminen myyntivoitoista on
7618:        palkansaajan tuloverotuksen kanssa ajal-      kieltämättä epäkohta. Asia on tulossa erityisen
7619:        lisesti yhdenvertaiseen asemaan?              ajankohtaiseksi, kun jäännösveroista aletaan
7620:                                                      ensi vuonna periä korkoa. Ennakkoperinnän ja
7621:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         lopullisen verotuksen vastaavuus ei ole pääoma-
7622: vasti seuraavaa:                                     toloissa kuitenkaan helposti toteutettavissa.
7623:                                                      Tämä koskee paitsi myyntivoittoja myös kaikkia
7624:     Kysymyksen perusteluissa on pidetty epäkoh-      muitakin pääomatulolajeja. Toisin kuin kysy-
7625: tana sitä, ettei myyntivoitoista pörssikaupassa      myksen perusteluissa on oletettu, pääomatulois-
7626: toimiteta ennakonpidätystä. Tämä voi siirtää ve-     ta perittävän lopullisen veron määrä ei ole tiedos-
7627: ronmaksunjopa kahden vuoden päähän myynti-           sa esimerkiksi pörssiosakkeen myyntihetkellä.
7628: tapahtumasta ja aiheuttaa veronsaajille korko-       Tuloverotuksessa eri pääomatulot lasketaan en-
7629: tappioita.                                           sin yhteen. Tämän jälkeen pääomatuloista vä-
7630:     Pääomatulojen ennakkoperinnässä on eroja         hennetään niihin kohdistuvat menot, joista tär-
7631: siitä riippuen, mistä tulolajista on kysymys. En-    kein on korkovähennys. Tavanomaista on, ettei
7632: nakkoperintälain 31 §:n mukaan pääomavero-           verotettavaa pääomatuloa jää lainkaan, vaan
7633: prosenttia vastaava ennakonpidätys toimitetaan       syntyy alijäämä, jonka perusteella myönnetään
7634: joukkovelkakirjalainan korosta, joukkovelka-         alijäämähyvitys verosta. Myyntivoitoissa lopul-
7635: kirjojen jälkimarkkinoilla saatavasta jälkimark-     lisen veron määrän arvioimista haittaavana lisä-
7636: kinahyvityksestä sekä sijoitusrahaston voitto-       piirteenä on myyntitappioiden vähennyskelpoi-
7637: osuudesta. Vuokratulot ovat ennakonkannon            suus myyntivoitoista tappiovuonna ja kolmena
7638: alaisia. Puutavaran ostajan on ennakkoperintä-       sitä seuraavana vuonna.
7639: lain 30 a §:n mukaan toimitettava puun myynti-          Verotusmenettelyä koskevien lakien koko-
7640: tulosta 18 prosentin suuruinen pidätys, jonka        naisuudistus tulee voimaan ensi vuoden alusta.
7641: suuruutta määrättäessä on otettu huomioon            Seuraavaksi on tarkoitus paneutua vanhentu-
7642: puun myyntitulosta tehtävä kaavamainen 30            neen ennakkoperintälain uudistamiseen. Tässä
7643: prosentin vähennys.                                  yhteydessä myös pääomatulojen ennakkoperin-
7644:     Ennakkoperintälain mukaan kaikki sellaiset       täperusteet tulevat uuteen tarkasteluun. Samalla
7645: tulot, joista ei toimiteta ennakonpidätystä, ovat    on tarkoituksenmukaista selvittää, voitaisiinko
7646: ennakonkannon alaisia. Periaatteessa tämä kos-       ennakonpidätys joitain osin ulottaa myös myyn-
7647: kee myös myyntivoittoja. Käytännössä myynti-         tivoittoihin. Pääomatulojen ennakkoperinnässä
7648: voitot ovat kuitenkin jääneet ja jäävät yhä edel-    jouduttaneen kuitenkin jatkossakin tyytymään
7649: leen ennakkoperinnän ulkopuolelle. Koska             ratkaisuun, jossa ennakkoperinnän ja lopullisen
7650: myyntivoitot ovat tavallisesti satunnaisia tuloja,   verotuksen vastaavuus on heikompi kuin esimer-
7651: verottaja ei saa niistä tietoja ennakon määrää-      kiksi palkka- ja eläketulon verotuksessa.
7652: 
7653:      Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1995
7654: 
7655:                                                                                 Ministeri Arja Alho
7656:                                            KK 277/1995 vp                                               3
7657: 
7658: 
7659: 
7660: 
7661:                                         Tili Riksdagens Talman
7662: 
7663:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      förskott eftersom ingen ränta har uppburits på
7664: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        kvarskatt. Det har ä ven ansetts att det i praktiken
7665: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      är svårt att vid egendomsöverlåtelse ålägga köpa-
7666: man Reino Ojala m.fl. undertecknade spörsmål          ren att verkställa förskottsinnehållning eftersom
7667: nr 277:                                               det finns så många olika slag av köpare.
7668:                                                           Med tanke på beskattningens tidsmässiga rik-
7669:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         tighet är det onekligen ett missförhållande att
7670:        att tidsmässigt jämställa kapitalbeskatt-      (?>rskott inte uppbärs på försäljningsvinster.
7671:        ningen med löntagarens inkomstbeskatt-         Arendet blir speciellt aktuellt nästa år då man
7672:        ning?                                          börjar uppbära ränta på kvarskatt. Det är dock
7673:                                                       inte lätt att i fråga om kapitalinkomster få för-
7674:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         skottsuppbörden och den slutliga beskattningen
7675: anföra följande:                                      att motsvara varandra. Detta gäller såväl försälj-
7676:                                                       ningsvinster som övriga kapitalinkomstslag. 1
7677:    1 motiveringen tili spörsmålet har det ansetts     motsats tili vad som antas i motiveringen tili
7678: vara ett missförhållande att ingen förskottsinne-     spörsmålet finns det inga uppgifter om den slutli-
7679: hållning verkställs på försäljningsvinster inom       ga skatt som skall uppbäras på kapitalinkomster-
7680: börshandeln. Detta kan skjuta upp skattebetal-        na t.ex. vid den tidpunkt då en börsaktie säljs.
7681: ningen med t.o.m. två år från försäljningen och       Vid inkomstbeskattningen räknas först olika ka-
7682: orsaka ränteförluster för skattetagarna.              pitalinkomster samman. Efter detta minskas ka-
7683:     Förskottsuppbörden på kapitalinkomster va-        pitalinkomsterna med de utgifter som hänför sig
7684: rierar beroende på vilket inkomstslag det är fråga    tili dem. Det viktigaste avdraget är ränteavdra-
7685: om. Enligt 31 § Iagen om förskottsuppbörd upp-        get. Det är vanligt att det därefter inte återstår
7686: bärs förskottsinnehållning motsvarande kapital-       någon beskattningsbar kapitalinkomst utan att
7687: skatteprocenten på ränta på masskuldebrevslån,        det uppstår ett underskott, på basis av vilket en
7688: på eftermarknadsgottgörelse på andrahands-            underskottsgottgörelse beviljas från skatten.
7689: marknaden för masskuldebrev samt på vinstan-          Uppskattningen av den slutliga skatten på för-
7690: del som en placeringsfond betalar ut. Hyresin-        säljningsvinster försvåras ytterligare av att för-
7691: komster är underkastade förskottsbetalning.           säljningsförluster kan dras av från försäljnings-
7692: Den som köper virke skall enligt 30 a § lagen om      vinsterna under förluståret och under de tre där-
7693: förskottsuppbörd verkställa en innehållning på        på följande åren.
7694: 18 procent på inkomsterna av virkesförsäljning-           En helhetsrevidering av de lagar som gäller
7695: en. Vid fastställandet av innehållningens storlek     beskattningförfarandet träder i kraft vid ingång-
7696: har den schematiska minskning på 30 procent           en av nästa år. A vsikten är att härnäst revidera
7697: som skall göras i fråga om inkomster av virkes-       den föråldrade lagen om förskottsuppbörd. 1det-
7698: försäljning beaktats.                                 ta sammanhang granskas även grunderna för
7699:     Enligt lagen om förskottsuppbörd är alla så-      förskottsuppbörd på kapitalinkomster på nytt.
7700: dana inkomster på vilka förskottsinnehållning         Det är även ändamålsenligt att samtidigt utreda
7701: inte verkställs underkastade förskottsbetalning. 1    om förskottsinnehållningen till någon del kunde
7702: princip gäller detta också försäljningsvinster. 1     utvidgas tili att omfatta även försäljningsvinster.
7703: praktiken har försäljningsvinsterna dock stått        Vid förskottsuppbörden på kapitalinkomster
7704:  utanför förskottsuppbörden och kommer att            torde man dock även i fortsättningen bli tvungen
7705:  göra det även i fortsättningen. Eftersom försälj-    att nöja sig med en lösning där förskottsuppbör-
7706: ningsvinsterna i allmänhet är tilifålliga inkomster   den och den slutliga beskattningen inte motsva-
7707: får skattetagaren inte några uppgifter om dem         rar varandra lika väl som t.ex. vid beskattningen
7708:  för fastställandet av förskott. Det har inte lönat   av löne- och pensionsinkomster.
7709:  sig för den skattskyldige själv att ansöka om
7710: 
7711:      Helsingforsden 23 november 1995
7712: 
7713:                                                                                   Minister Arja Alho
7714:                                                KK 278/1995 vp
7715: 
7716: Kirjallinen kysymys 278
7717: 
7718: 
7719: 
7720: 
7721:                                       Kiljunen: Henkilöautojen jäteöljyn keräilyjärjestelmästä
7722: 
7723: 
7724: 
7725:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
7726: 
7727:     Autojen voiteluöljyjen myynti on vuodessa yli         kaikki öljyä myyvät myyntipisteet on velvoitettu
7728: 40 000 tonnia. Tästä öljymäärästä tulee ongelma-          vastaanottamaan henkilöautojen käytetyt öljyt.
7729: jätteitä käsittelevän Ekokem Oy:n käsiteltäväksi          Lisäksi öljyä myydään vähittäismyynnissä kor-
7730: kuitenkin vain 26 000 tonnia. Henkilöautojen              keintaan yhden litran astioissa ja yli kahden lit-
7731: moottoriöljyistä myydään noin 40 prosenttia               ran öljyn vähittäismyynnissä ostajan on allekir-
7732: (6 000 tonnia vuodessa) öljyjen itsevaihtajille.          joitettava todistus jäteöljyn hyväksyttävästä hä-
7733: Merkittävä osuus näistä itse autojensa öljyt vaih-        vittämisestä. Näiden määräystenjohdosta moot-
7734: taville henkilöiiie myytävistä öljyistä jää palaa-        toriöljyjen itsevaihtoja ei tehdä juuri lainkaan
7735: matta asialliseen käsittelyyn. Osa heistä vaihtaa         eikä henkilöautojen jäteöljyjä kaadeta maape-
7736: öljynsä erilaisissa tee-se-itse-halleissa, joista öljy-   rään tai viemäriverkostoon.
7737: jen keräily on varmistettu, mutta huomattava                 Mielestäni myös Suomeen tulisi nopeassa ai-
7738: osuus öljyistä kaadetaan maaperään tai viemäri-           kajärjestyksessä kehittää suljetun järjestelmän
7739: verkostoon taikka poltetaan ilman palokaasujen            mahdollistavat myyntisäännökset ja keräilyjär-
7740: puhdistusta. Asiantuntijat arvioivatkin, että ko-         jestelmä.
7741:  konaisuudessaan järjestetyn öljynkeräilyn ulko-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7742:  puolelle jää vuosittain noin 7 000-8 000 tonnia          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7743:  voiteluöljyä.                                            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7744:     Vastaavaa ongelmaa on käsitelty useissa eri           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7745:  maissa pyrkimyksenä päästä ns. suljettuun jär-
7746: jestelmään, jossa kaikki käytettävä öljy palaa                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7747:  asiallisesti käsiteltäväksi. Esimerkiksi Itävallassa            ryhtyä henkilöautojen jäteöljyjen asialli-
7748:  on käytössä lakisääteisenä järjestelmä, jossa                   sen keräilyn varmistamiseksi?
7749: 
7750:       Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1995
7751: 
7752:                                                Kimmo Kiljunen
7753: 
7754: 
7755: 
7756: 
7757: 250261
7758: 2                                            KK 278/1995 vp
7759: 
7760: 
7761: 
7762: 
7763:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
7764: 
7765:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Kansainvälisesti vertaillen Suomen öljyjäte-
7766: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          huolto on tehokasta. Tämä ei kuitenkaan tarkoi-
7767: olette lähettänyt valtioneuvoston asianomaiselle       ta, etteikö ket:~ilyn edelleen tehostamiseen vielä
7768: jäsenelle kansanedustaja Kimmo Kiljusen kirjal-        olisi aihettta. Oljyjätteiden kerääminen perustuu
7769: lisen kysymyksen n:o 278:                              hyvin toimivaan koko maan kattavaan ongelma-
7770:                                                        jätehuollon keräysorganisaation sekä jätelain
7771:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        (1072/93) mukaiseen kunnan velvollisuuteenjär-
7772:         ryhtyä henkilöautojen jäteöljyjen asialli-     jestää ongelmajätteiden keräily koti- ja maata-
7773:         sen keräilyn varmistamiseksi?                  louksista. Tärkeä ohjauskeino on myös öljyjäte-
7774:                                                        maksusta annettu laki (894/86), jonka mukaan
7775:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           osa öljyjätehuollon kustannuksista peritään voi-
7776: vasti seuraavaa:                                       teluaineen valmistajalta ja maahantuojalta öljy-
7777:                                                        jätemaksuna. Voiteluöljyn kuluttaja eli jäteöljyn
7778:    Suomessa myydään nykyisin voiteluaineita            tuottaja maksaa sen uuden voiteluöljyn hinnas-
7779: noin 100 000 tonnia vuodessa. Liikenteen moot-         sa, mutta saa siitä hyvityksen ilmaisena öljyjäte-
7780: toriöljyjen osuus tästä on 40---45 prosenttia.         huoltona tai ..alennettuina öljyjätehuollon kus-
7781: Kansainvälisesti arvioidaan jäteöljyä kertyvän         tannuksina. Oljyjäteavustuksia on kohdennettu
7782: noin puolet voiteluaineiden kokonaismyynnistä.         myös kuntien järjestämään ongelmajätteiden
7783: Suomessa jäteöljyä kertyy nykyisin noin 50 000         pienerien keräystoimintaan.
7784: tonnia vuodessa. Ekokem Oy Ab kerää ja käsit-             Ympäristöministeriössä on myös harkittu eh-
7785: telee jäteöljyä noin 30 000 tonnia vuodessa. Teol-     dotusta, jonka mukaan voiteluaineen myyjällä
7786: lisuus hyödyntää energiantuotannossaan omas-           olisi velvollisuus järjestää jäteöljyn vastaanotto.
7787: sa toiminnassa syntyneitä jäteöljyjä yli 10 000        Tämän toimeenpano saattaisi tehostaa pienerien
7788: tonnia vuodessa. Jäteöljyjen lisäksi Ekokem Oy         keräämistä. Toisaalta tällainen järjestelmä voisi
7789: Ab:lle toimitetaan vuosittain noin 15 000 tonnia       aiheuttaa vakavia kaupan esteitä. Ennen ehdo-
7790: vuodessa muita öljyjätteitä, kuten öljyneroUi-         tuksen mahdollista toteuttamista on siten tar-
7791: mista peräisin olevaa jätettä, emulsioita, säiliöi-    koin harkittava sen mahdollisesti aiheuttamia
7792: den puhdistusjätteitä, satamien öljyjätteitä, öl-      haittoja ja selvitettävä myös muita keinoja varsin
7793: jynsuodattimia ja muita kiinteitä öljyisiä jätteitä,   hyvin toimivan öljyjätehuollon edelleen tehosta-
7794: joiden sisältämää voiteluöljyjätteen määrää on         miseksi.
7795: vaikea arvioida. Järjestetyn öljyjätehuollon ul-
7796: kopuolelle jää arviolta 5 000-8 000 tonnia vuo-
7797: dessa eli 10-15 prosenttia jäteöljykertymästä.
7798: 
7799:      Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1995
7800: 
7801:                                                                  Ympäristöministeri Pekka Haavisto
7802:                                              KK 278/1995 vp                                               3
7803: 
7804: 
7805: 
7806: 
7807:                                          Till Riksdagens Talman
7808: 
7809:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Vid en internationell jämförelse står sig Fin-
7810: föreskriver har Ni, Fru Talman, till vederböran-        land väl i fråga om tillvaratagningen av spillolja.
7811: de medlem av statsrådet översänt följande av            Detta innebär dock inte att det inte vore skäl att
7812: riksdagsman Kimmo Kiljunen undertecknade                ytterligare effektivera insamlingen. Vi har en väl
7813: spörsmål nr 278:                                        fungerande riksomfattande organisation för in-
7814:                                                         samling av problemavfall, och enligt avfallslagen
7815:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          (1 072/93) är kommunerna skyldiga att ordna
7816:        ta för att säkerställa att spillolja från per-   med insamlingen av problemavfall från hushåll
7817:        sonbilar vederbörligen samlas in?                och lantbrukslägenheter. Ett viktigt styrningsin-
7818:                                                         strument är också lagen om oljeavfallsavgifter
7819:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           (894/86), enligt viiken en del av kostnaderna för
7820: anföra följande:                                        oljeavfallshanteringen bärs upp i form av en olje-
7821:                                                         avfallsavgift hos dem som tillverkar och importe-
7822:   I Finland säljs för närvarande omkring                rar smörjämnen. Den som använder smörjolja
7823: 100 000 ton smörjmedel om året. Av detta svarar         och alltså producerar spillolja betalar detta i pri-
7824: motoroljor för trafiken för 40----45 procent. På        set för ny smörjolja, men får å andra sidan gott-
7825: det internationella planet räknar man med att           görelse genom gratis hantering av spilloljan eller
7826: spilloljan representerar omkring hälften av den         sänkta kostnader för hanteringen av oljeavfallet.
7827: totala försäljningen av smörjämnen. I Finland           Motsvarigt har bidrag ur oljeavfallsavgifterna
7828: uppgår den årli.,ga mängden spillolja numera tili       betalts till kommunerna för insamling av små
7829: ca 50 000 ton. Arligen samlar och behandlar Oy          mängder problemavfall.
7830: Ekokem Ab ca 30 000 ton spillolja, och industrin            Miljöministeriet har också undersökt ett för-
7831: nyttjar i energiproduktionen över 10 000 ton            slag om att de som säljer smörjämnen skulle
7832: spillolja från sin egen verksamhet. Utöver spillol-     förpliktas att ordna med mottagning av spillolja.
7833: ja levereras varje år ca 15 000 ton annat oljeavfall    Detta kunde effektivera insamlingen av små
7834: till Oy Ekokem Ab, bl.a. avfall från oljeseparato-      mängder, men å andra sidan kunde systemet leda
7835: rer, emulsioner, reningsavfall från containrar,         tili allvarliga handelshinder. Innan förslaget
7836: oljerester från hamnarna, oljefilter och annat ol-      eventuellt förverkligas måste vi alltså noga över-
7837: jigt avfall; det är svårt att uppskatta viiken          väga de eventuella olägenheterna och också un-
7838: mängd smörjoljerester allt detta innehåller. Årli-      dersöka andra sätt att ytterligare effektivera den
7839: gen blir uppskattningsvis 5 000-8 000 ton oin-          redan väl fungerande hanteringen av oljeavfall.
7840: samlat; detta motsvarar 10-15 procent av allt
7841: oljeavfall.
7842:      Helsingforsden 22 november 1995
7843: 
7844:                                                                         Miljöminister Pekka Haavisto
7845:                                                KK 279/1995 vp
7846: 
7847: Kirjallinen kysymys 279
7848: 
7849: 
7850: 
7851: 
7852:                                      Kokkonen: Finlandia-talon edustan käytöstä autopikajunien las-
7853:                                           tausalueena
7854: 
7855: 
7856:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
7857: 
7858:    Eduskuntatalon pääsisäänkäynnin edessä au-            lahtea. Järjestelyt näyttävät kaikkea muuta kuin
7859: keaa näkymä Töölönlahden alueelle. Alue on               väliaikaisilta. On järjetöntä kansantaloudellista
7860: maamme pääkaupungin keskellä sijaitsevana ar-            tuhlausta varata näin keskeinen alue autopikaju-
7861: vokkaimpia alueitamme. Maamme päättäjät                  nien lastauspaikaksi. Kaupungin viranhaltijat
7862: ovat järjestelmällisesti olleet sitä mieltä, että        vakuuttavat, että Helsingin kaupungilla ei ole
7863: alueen on saatava arvonsa mukainen ulkoasu.              mitään keinoa puuttua Valtionrautateiden ra-
7864: Siitä, millainen se olisi, ei vain ole päästy yksimie-   kennushankkeisiin tai niitten massiivisuuteen
7865: lisyyteen.                                               kysymyksessä olevalla alueella. Asia ei koske pel-
7866:    Viime aikoina on kuitenkin vallinnut suuri            kästään pääkaupunkilaisia, vaan sillä on yleinen
7867: yksimielisyys siitä, että Töölönlahti ja sen ympä-       ja periaatteellinen merkitys.
7868: ristö on puhdistettava ja saatettava sijaintipaik-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7869: kansa arvon mukaiseen kuntoon. Suomen valtio             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7870: ja Helsingin kaupunki ovat 6.2.1986 tehneet              nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7871: "Töölönlahden kehittämisen puitesopimuksen".             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7872: Tämän sopimuksen mukaisesti "alueen vapaut-
7873: tamiseksi tulevan kaavoituksen edellyttämään                       Toimivatko Valtionrautatiet ja Rata-
7874: käyttöön valtio rakentaa kustannuksellaan                       hallintokeskus Suomen valtion ja Helsin-
7875: muualle Valtionrautateiden tavara-aseman, vau-                  gin kaupungin välillä tehdyn Töölönlah-
7876: nuhuollon ja auto-pikajunatoiminnan tarvitse-                   den kehittämisen puitesopimuksen mu-
7877: man raiteiston sekä sopimusalueelle henkilölii-                 kaisesti investoidessaan huomattavat
7878: kenteen raiteistomuutokset ja -huoltotilat ynnä                 summat rahaa autopikajunatoiminnan
7879: vaunuhuollon ja autopikajunatoiminnan mah-                      väliaikaistiloihin Töölönlahdella, ja
7880: dolliset väliaikaistilat".                                         mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7881:     Töölönlahden alueella on aivan viime aikoina                ryhtyä, ettei Eduskuntatalon ja Finlan-
7882:  tehty massiivisia järjestelyjä autopikajunatoi-                dia-talon edusta jää pysyvästi autopika-
7883:  minnan siirtämiseksi entistä lähemmäksi kau-                   junien lastauspaikaksi?
7884:  punkilaisten keskeistä virkistyskeidasta, Töölön-
7885: 
7886:       Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1995
7887: 
7888:                                               Paula Kokkonen
7889: 
7890: 
7891: 
7892: 
7893:  250261
7894: 2                                        KK 279/1995 vp
7895: 
7896: 
7897: 
7898: 
7899:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
7900: 
7901:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     toihin liittyvien rakennuksien purkamisesta ra-
7902: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      kennusten tekniseen nykyarvoon perustuvan
7903: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    korvauksen.
7904: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Paula            Autojunatoiminnat on siirretty sopimuksen
7905: Kokkosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      mukaiseen paikkaan lokakuussa 1995. Käytettä-
7906: n:o 279:                                           vissä olevan arvion mukaan työt tullaan suoritta-
7907:                                                    maan kustannusarvioiden ja vuoden 1994 II lisä-
7908:           Toimivatko Valtionrautatiet ja Rata-     talousarvioon rakennushallinnolle myönnetty-
7909:        hallintokeskus Suomen valtion ja Helsin-    jen määrärahojen puitteissa.
7910:        gin kaupungin välillä tehdyn Töölönlah-        Autojunatoimintojen paikkaa valittaessa sel-
7911:        den kehittämisen puitesopimuksen mu-        vitettiin autojunatoiminnan tulevaisuutta ja
7912:        kaisesti investoidessaan huomattavat        mahdollisuuksia rakentaa lopulliset autojunarai-
7913:        summat rahaa autopikajunatoiminnan          teet ja lastaussillat Pasilan alarata pihalle. Keski-
7914:        väliaikaistiloihin Töölönlahdella, ja       Pasilan suunnittelun ollessa vielä kesken ei sopi-
7915:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     vaa lopullista paikkaa ollut käytettävissä. Töö-
7916:        ryhtyä, ettei Eduskuntatalon ja Finlan-     lönlahden alueen rakentamisessa on otettu huo-
7917:        diatalon edusta jää pysyvästi autopikaju-   mioon väliaikaisuus. Mm. Eduskuntatalon lä-
7918:        nien lastauspaikaksi?                       heisyydessä olleet autojen kuormaussillakkeet
7919:                                                    on käytetty hyväksi siirtämällä ne uuteen paik-
7920:   Va:.tauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      kaan. Autolastausraiteistoja ei ole heikosta maa-
7921: vasti seuraavaa:                                   perästä huolimatta vahvistettu. Paikan väliaikai-
7922:                                                    suutta osoittaa myös se, että autojunatoiminto-
7923:    Kysymyksessä mainitun "Töölönlahden ke-         jen käyttöön rakennetulla rakennuksella on vii-
7924: hittämisen puitesopimuksen" mukaisesti tavara-     den vuoden tilapäinen rakennuslupa.
7925: asema on jo aikaisemmin rakennettu 11malaan           Töölönlahden suunnittelua ja toteuttamista
7926: eikä tavara-asematoimintoja enää ole vanhoissa     varten on ollut ja on edelleen Helsingin kaupun-
7927: vielä jäljellä olevissa tavaramakasiineissa.       ginja valtion välisiä työryhmiä, joissa asioista on
7928:    Venäjän junien vaunuhuollon ja joukkoliiken-    voitu neuvotellen sopia. Ratahallintokeskus on
7929: nettä tukevan autojunatoiminnan siirtäminen on     mukana työryhmissä rautatiealueista vastaava-
7930: tullut ajankohtaiseksi Nykytaiteen museon ja ns.   na viranomaisena, VR-Yhtymä Oy on kutsuttu
7931: Sanomatalon hankkeiden takia. Valtionrautatiet     asiantuntijajäseneksi. Sekä Ratahallintokeskus
7932: ja valtiovarainministeriö/rakennushallitus teki-   että VR-Yhtymä Oy ovat valmiita jatkamaan
7933: vät 22.12.1993 sopimuksen "Valtionrautateiden      yhteistyötä Töölönlahden alueella samalla taval-
7934: eräiden toimintojen siirtämisestä Töölönlahden     la kuin Valtionrautateiden ollessa valtion liike-
7935: alueella".                                         laitoksena ja aikaisemmin valtion virastona.
7936:    Sopimuksen mukaan valtiovarainministeriö           Yhteenvetona voidaan todeta, että Ratahal-
7937: korvaa Valtionrautateille autopikajunatoimin-      lintokeskus ja VR-Yhtymä Oy toimivat Suomen
7938: nan väliaikaisen siirtämisen Töölönlahden          valtion ja Helsingin kaupungin välillä tehdyn pe-
7939: alueella, Venäjän liikenteen huoltoraiteiden ly-   riaatesopimuksen mukaisesti ja että Töölönlah-
7940: hentämisen Nykytaiteen museon rakentamisen         den alue siistiytyy vuoden 1996 aikana nykyises-
7941: mahdollistamiseksi, Venäjän vaunujen huolto-       tään sopimuksen mukaisten rakennustöiden val-
7942: raiteiston rakentamisen Ilmalaan vuonna 1996       mistuttua.
7943: sekä maksaa Valtionrautateiden huoltotoimin-
7944: 
7945:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1995
7946: 
7947:                                                              Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
7948:                                               KK 279/1995 vp                                             3
7949: 
7950: 
7951: 
7952: 
7953:                                           Tili Riksdagens Talman
7954: 
7955:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        enligt det aktuella tekniska värdet för nedrivning
7956: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          av byggnader i anslutning till Statsjärnvägarnas
7957: lem av statsrädet översänt följande av riksdags-        serviceverksamhet.
7958: man Paula Kokkonen undertecknade spörsmål                   Biltågverksamheten flyttades över tili det av-
7959: nr 279:                                                 talade stället i oktober 1995. Enligt den förelig-
7960:                                                         gande uppskattningen skall arbetena slutföras
7961:           Handlade Statsjärnvägarna och Ban-            inom ramen för kostnadsberäkningarna och de
7962:        förvaltningscentralen enligt ramavtalet          anslag som beviljats för byggnadsförvaltningen i
7963:        om utvecklandet av Tölöviken mellan fin-         den II tiliäggsbudgeten för 1994.
7964:        ska staten och Helsingfors stad dä de in-            Vid vai av plats för biltågverksamheten utred-
7965:        vesterade en avsevärd summa pengar i             des verksamhetens framtid och möjligheter att
7966:        provisoriska utrymmen för bilsnabbtäg-           bygga slutgiltiga biltågsspär och lastningsplatt-
7967:        verksamheten kring Tölöviken, samt               former pä nedre bangården i Böle. Eftersom man
7968:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         ännu inte slutfört planeringen av centrala Böle
7969:        för att platsen framför Riksdags- och            fanns ingen lämplig plats till förfogande. Vid
7970:        Finlandia-husen inte skall fortsätta att         byggandet av omrädet kring Tölöviken har dess
7971:        tjäna som lastningställe för bilsnabbtå-         tilifålliga karaktär iakttagits. Som exempel kan
7972:        get?                                             nämnas att lastbryggorna för bilar i närheten av
7973:                                                         Riksdagshuset utnyttjas nu pä ett nytt ställe. Spå-
7974:   Som svar pä detta spörsmäl får jag vördsamt           ren för billastning har trots den dåliga jordmånen
7975: anföra följande:                                        inte befåsts. Platsens tillfålliga natur kommer
7976:                                                         även fram i det att byggnaden som byggts för
7977:    Enligt det i spörsmälet avsedda "Ramavtalet          biltägverksamheten endast har ett tillfålligt bygg-
7978: för utvecklandet av Tölöviken" har godsstatio-          nadstillständ för fem år.
7979: nen redan tidigare byggts fårdig i 11mala och det           Tölöviken har planerats och planerna verk-
7980: pägår inte längre någon godsstationsverksamhet          ställts inom ramen för arbetsgrupper mellan re-
7981: i de nuvarande gamla godsmagasinerna.                   presentanter för Helsingfors stad och staten.
7982:    1 och med projekten för Museet för nutids-           Dessa arbetsgrupper har kunnat förhandla fram
7983: konst och det s.k. Sanomahuset har det blivit           överenskommelser. Banförvaltningscentralen är
7984: aktuellt att flytta vagnunderhället för Rysslands-      med i arbetsgrupperna som den myndighet som
7985: tågen och den för kollektivtrafikens behov avsed-       svarar för järnvägsomräden, VR-Group Ab har
7986: da biltågverksamheten. Statsjärnvägarna och fi-         tillkallats som sakkunnig. Bäde Banförvaltnings-
7987: nansministeriet/byggnadsstyrelsen fattade den           centralen och VR-Group Ab är redo att fortsätta
7988: 22 december 1993 ett avtal om "Flyttning av             samarbetet pä samma sätt som då Statsjärnvä-
7989: delar av Statsjärnvägarnas verksamhet inom              garna var ett statligt affårsverk och ännu tidigare
7990: omrädet kring Tölöviken".                               ett statligt ämbetsverk.
7991:    Enligt avtalet skall finansministeriet ersätta           Sammanfattningsvis kan konstateras att Ban-
7992: det tillfålliga överförandet av bilsnabbtågverk-        förvaltningscentralen och VR-Group Ab hand-
7993: samheten inom området kring Tölöviken, för-             lar enligt principöverenskommelsen mellan fin-
7994: kortningen a v servicespåren för trafiken tili R yss-   ska staten och Helsingfors stad och att omrädet
7995: land i syfte att möjliggöra byggandet av Museet         kring Tölöviken skall fortsätta att bli snyggare
7996: för nutidskonst, byggandet av servicespären för         under 1996 då byggnadsarbeten skall fårdigstäl-
7997:  ryska vagnar i 11mala 1996 samt betala ersättning      las.
7998: 
7999:      Helsingforsden 17 november 1995
8000: 
8001:                                                                    Trafikminister Tuula Linnainmaa
8002:                                           KK 280/1995 vp
8003: 
8004: Kirjallinen kysymys 280
8005: 
8006: 
8007: 
8008: 
8009:                                   Tennilä: Uuden jäänmurtajan hankkimisesta avustamaan Perä-
8010:                                      meren rahtiliikennettä
8011: 
8012: 
8013:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
8014: 
8015:    Perämeren talviliikenteen jatkuminen häiriöt-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8016: :ömänä edellyttää uuden jäänmurtajan hankin-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8017: :aa, koska rahtiliikenne on edelleen kasvussa ja
8018: 1
8019:  o nykyisillä liikennemäärillä jäänmurtaja-                  Onko Hallitus antamassa tilausval-
8020: (apasiteetti on osoittautunut ns. normaalitalvina          tuutta uudelle Perämeren rahtiliikennettä
8021: :iittämättömäksi.                                          avustavalle jäänmurtajalle viivyttele-
8022:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-            mättä?
8023: estyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän
8024: 
8025:         Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1995
8026:                                         Esko-Juhani Tennilä
8027: 
8028: 
8029: 
8030: 
8031:     !50261
8032: 2                                           KK 280/1995 vp
8033: 
8034: 
8035: 
8036: 
8037:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8038: 
8039:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Jäänmurtotoiminnan pääomakustannukset
8040: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         on saatu sisällytetyiksi yleiseurooppalaisten lii-
8041: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kenneverkkojen kehittämistä koskevaan suunta-
8042: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tennilän         viivapäätökseen. Suomi tulee esittämään seuraa-
8043: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 280:         vassa tukihakemuksessaan komissiolle tuen
8044:                                                       myöntämistä myös jäänmurtotoiminnan pää-
8045:           Onko Hallitus antamassa tilausval-          omakustannuksiin. Myös eräitä muita rahoitus-
8046:         tuutta uudelle Perämeren rahtiliikennettä     vaihtoehtoja selvitellään.
8047:         avustavalle jäänmurtajalle viivyttele-            Uutta murtajaa ei ole ensisijaisesti ajateltu Pe-
8048:         mättä?                                        rämeren talviliikenteen avustamiseen, vaan pi-
8049:                                                       kemminkin se tulisi toimimaan Suomenlahdella.
8050:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Uuden murtajan käyttöönotto hyödyttäisi kui-
8051: vasti seuraavaa:                                      tenkin myös Perämeren talviliikennettä, koska
8052:                                                       tällöin eteläisiltä rannikkoalueilta vapautuisi pa-
8053:     Uuden jäänmurtajan hankintatarvetta on sel-       remmin Perämerelle soveltuvaa murtajakapasi-
8054: vitetty perusteellisesti liikenneministeriön ja me-   teettia.
8055: renkulkuhallituksen toimesta. Asia on ollut käsi-         Uudenjäänmurtajan hyöty-kustannusselvitys
8056: teltävänä myös hallituksen talouspoliittisessa        osoittaa, että hankinta on kannattava jo normaa-
8057: ministerivaliokunnassa. Vaikean valtiontalou-         litalven olosuhteissa. Jos riittävää jäänmurtoka-
8058: dellisen tilanteen takia uuden jäänmurtajan ti-       pasiteettia ei ole käytettävissä kovan jäätalven
8059: lausvaltuutta ei ole voitu toistaiseksi sisällyttää   olosuhteissa, joudutaan viime vuosina jatkuvasti
8060: valtion talousarvioesityksiin.                        kasvaneiden liikennemäärien takia jyrkkiin lii-
8061:     Jotta rahoitusmahdollisuuksia uuden murta-        kennerajoituksiin, mistä aiheutuu odotusaikojen
8062: jan hankkimiseksi voitaisiin parantaa, uusien ve-     huomattavaa kasvua.
8063: si väylien rakentamishankkeita ei ole tarkoitus           Uusi murtaja olisi monikäyttöalus. Aluksen
8064: käynnistää lähivuosina. Liikenneministeriö sel-       käyttö kesäaikaan rahdattuna muihin tehtäviin
8065: vittää myös mahdollisuuksia edetä merenkulku-         on perusteltua, koska monitoimimurtajan koko-
8066: laitoksen liikelaitostamisen suuntaan siten, että     naistalous on parempi kuin perinteisen murtajan.
8067: laitoksen maksutuloista voitaisiin osa käyttää        Nykyiset kaksi monitoimimurtajaa ovat osoitta-
8068: murtajahankinnan rahoittamiseen. Liikennemi-          neet käyttökelpoisuutensa vaativilla off shore
8069: nisteriön tarkoituksena on esittää uuden jään-        -markkinoilla.
8070: murtajan tilausvaltuuden sisällyttämistä valtion
8071: vuoden 1997 talousarvioesitykseen.
8072: 
8073:      Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1995
8074: 
8075:                                                                 Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
8076:                                              KK 280/1995 vp                                               3
8077: 
8078: 
8079: 
8080: 
8081:                                          Tili Riksdagens Talman
8082: 
8083:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Kapitalkostnaderna för isbrytarverksamhe-
8084: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         ten har kunnat inkluderas i ett beslut om riktlin-
8085: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       jerna för utvecklande av de allmäneuropeiska
8086: man Tennilä undertecknade spörsmål nr 280:             trafiknäten. Finland kommer isin nästa ansökan
8087:                                                        om stöd som riktas till kommissionen att anhålla
8088:           Har Regeringen för avsikt att med det        om att stöd beviljas också för kapitalkostnader-
8089:        snaraste utfårda en beställningsfullmakt        na för isbrytarverksamhet. Vissa andra finansie-
8090:        för en ny isbrytare som skall bistå frakt-      ringsalternativ skall också utredas.
8091:        farten i Bottenviken?                              Enligt planerna skall den nya isbrytaren inte i
8092:                                                        första hand bistå vintertrafiken i Bottenviken,
8093:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          utan den skall främst vara stationerad i Finska
8094: anföra följande:                                       viken. lbruktagandet av en ny isbrytare skulle
8095:                                                        emellertid även gagna vintertrafiken i Bottenvi-
8096:    Trafikministeriet och sjöfartsstyrelsen har         ken, eftersom sådan isbrytarkapacitet som bättre
8097: grundligt utrett behovet av att skaffa en ny isbry-    lämpar sig för Bottenviken då kan frigöras från
8098: tare. Ä ven regeringens finanspolitiska minister-      de sydliga kustområdena.
8099: utskott har behandlat frågan. Tili följd av det           En nyttokostnadsutredning i fråga om den
8100: svåra läget inom statsekonomin har beställnings-       nya isbrytaren visar att en anskaffning är lönsam
8101: fullmakten för en ny isbrytare tilis vidare inte       redan i de förhållanden som råder under en nor-
8102: kunnat tas med i budgetpropositionen.                  mal vinter. Om tillräcklig isbrytarkapacitet inte
8103:    För att möjligheterna att finansiera anskaff-       står tili buds under en vinter med svåra isförhål-
8104: ningen av en ny isbrytare skulle öka har man för       landen, måste man på grund av de ständigt ökan-
8105: avsikt att inte under de närmaste åren inleda          de trafikmängderna tillgripa extrema trafikbe-
8106: några projekt för byggande av nya vattenleder.         gränsningar, vilket i sin tur leder till att vänteti-
8107: Trafikministeriet utreder även möjligheterna att       derna ökar avsevärt.
8108: framskrida i riktning mot en omvandling av sjö-           Den nya isbrytaren skulle vara ett universal-
8109: fartsverket till affårsverk så att en del av verkets   fartyg. Det är motiverat att fartyget sommartid
8110: avgiftsintäkter kunde användas för finansiering-       befraktas för andra uppgifter, eftersom en kom-
8111: en av en isbrytare. Trafikministeriet har för av-      biisbrytare totalekonomiskt sett är förmånligare
8112: sikt att föreslå att en beställningsfullmakt för en    än en traditionell isbrytare. De nuvarande två
8113:  ny isbrytare tas in i budgetpropositionen för         kombiisbrytarna har visat sig vara användbara
8114:  1997.                                                 på den krävande off shore-marknaden.
8115:      Helsingforsden 23 november 1995
8116: 
8117:                                                                     Trafikminister Tuula Linnainmaa
8118:                                              KK 281/1995 vp
8119: 
8120: Kirjallinen kysymys 281
8121: 
8122: 
8123: 
8124: 
8125:                                     Tennilä: Lukio-opintojen aloittamisen taloudellisesta tukemisesta
8126: 
8127: 
8128: 
8129:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
8130: 
8131:    Suomessa lukioon mennään normaalisti 16-                Se, ettei lapsen lukio-opiskeluun saa taloudel-
8132: vuotiaana. Aloitusvuonna oppikirja- ja muut            lista avustusta, on jo joissain tapauksissa johta-
8133: menot ovat kaikista lukiovuosista korkeimmat.          nut siihen, että lapsen lukio-opiskelu joudutaan
8134: Kurssivalinnoista riippuen jo pelkät oppikirja-        keskeyttämään perheen taloudellisen aseman ta-
8135: menot voivat kohota jopa yli 2 000 markkaan.           kia.
8136:    Opintorahaa ei myönnetä opiskelijalle, joka             Suomessa pitäisi kuitenkin kaikilla olla yhtä-
8137: on oikeutettu lapsilisäänja on siis alle 17-vuotias.   läiset oikeudet opiskeluun ja itsensä kehittämi-
8138: Näin ollen ensimmäistä lukiovuottaan opiskele-         seen. Nykyinen järjestelmä suorittaa sosiaalispe-
8139: van opiskelu on täysin vanhempien taloudellisen        rusteista karsintaa tiellä kohti korkeampaa sivis-
8140: tuen varassa.                                          tystä.
8141:     Nykyisen huipputyöttömyyden pitkittyessä               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8142: yhä useamman perheen taloudellinen tilanne on          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8143: muodostunut katastrofaaliseksi. Löytyy perhei-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8144: tä, joissa molemmat vanhemmat ovat olleet työt-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8145: töminä niin pitkään, että ovat tipahtaneet ansio-
8146: sidonnaiselta työttömyyspäivärahalta työllistä-                  Tietääkö Hallitus, että nykyinen en-
8147: mistuen piiriin. Työllistämistuki on niin pieni,              simmäisen lukiovuoden olematon talou-
8148: että nämä perheet joutuvat tukeutumaan myös                   dellinen tuki opintoihin syrjii sosiaalista-
8149: sosiaaliapuun.                                                loudellisesti heikoimmassa asemassa ole-
8150:     Se, kuuluvatko perheen lapsen koulukustan-                vien vanhempien lapsia ja vaarantaa
8151: nukset sosiaaliavun piiriin, on kuntien ja niiden             kaikkien yhtäläisen oikeuden opiske-
8152: sosiaalitoimen päätettävissä. Löytyy kuntia,                  luun, ja
8153: joissa lapsen ensimmäisen lukiovuoden kuluihin                   aikooko Hallitus tehdä mitään asian
8154: saa sosiaaliavustusta, mutta löytyy myös kuntia,              korjaamiseksi?
8155: joissa sitä ei saa.
8156: 
8157:      Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1995
8158: 
8159:                                           Esko-Juhani Tennilä
8160: 
8161: 
8162: 
8163: 
8164: 250261
8165: 2                                           KK 281/1995 vp
8166: 
8167: 
8168: 
8169: 
8170:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8171: 
8172:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        1995 lukien 20 vuotta nuoremmalle, muualla
8173: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kuin korkeakoulussa opiskelevalle opiskelijalle
8174: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       130 markkaa kuukaudessa, jos opiskelija asuu
8175: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tennilän         vanhempiensa luona, ja 230 markkaa kuukau-
8176: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 281:         dessa, jos opiskelija asuu muualla. Opintorahaa
8177:                                                       maksetaan lukiolaiselle yhdeksältä kuukaudelta
8178:           Tietääkö Hallitus, että nykyinen en-        vuodessa. Opintorahaa myönnettäessä otetaan
8179:        simmäisen lukiovuoden olematon talou-          huomioon vanhempien tulot. Jos opiskelijan
8180:        dellinen tuki opintoihin syrjii sosiaalista-   vanhempien puhtaiden ansio- ja pääomatulojen
8181:        loudellisesti heikoimmassa asemassa ole-       määrä on enintään 82 000 markkaa vuodessa,
8182:        vien vanhempien lapsia ja vaarantaa            vanhempien luona asuvan opintoraha voidaan
8183:        kaikkien yhtäläisen oikeuden opiske-           korottaa enintään 380 markkaan ja muualla kuin
8184:        luun,ja                                        vanhempiensa luona asuvan enintään 580 mark-
8185:           aikooko Hallitus tehdä mitään asian         kaan kuukaudessa. Korotus pienenee asteittain
8186:        korjaamiseksi?                                 siten, että kun tulot ylittävät 155 000 markkaa
8187:                                                       korotusta ei makseta.
8188:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Opintotuki on vanhempien luona asuvan koh-
8189: vasti seuraavaa:                                      dalla aina alhaisempi kuin lapsilisä. Kun otetaan
8190:                                                       huomioon se, että opintotukea maksetaan vain
8191:    Opintotukilain 10 §:n 2 momentin mukaan            opiskelukuukausilta, tilanne on sama myös
8192: opintorahaa ei myönnetä opiskelijalle, jonka ela-     muualla kuin vanhempiensa luona asuvan koh-
8193: tusta varten maksetaan lapsilisälain mukaista         dalla silloinkin, kun tuki maksetaan vanhempien
8194: lapsilisää. Käytäntö on ollut sama vuodesta 1986      vähäisten tulojen vuoksi korotettuna.
8195: lähtien, jolloin lapsilisän maksuaikaa jatkettiin        Viimesijainen perheiden toimeentuloturvan
8196: siihen saakka, kunnes lapsi täyttää 17 vuotta.        muoto on toimeentulotuki. Toimeentulotukea
8197: Rajoitus koskee kaikkea opintotukilain nojalla        myönnettäessä voidaan lapsen opiskelusta ai-
8198: tuettavaa koulutusta eikä pelkästään lukiossa         heutuvat kustannukset ottaa harkinnanvaraises-
8199: tapahtuvaa opiskelua. Rajoitus aiheutuu siitä,        ti huomioon. Toimeentulotuen tarvetta arvioi-
8200: ettei ole katsottu tarkoituksenmukaiseksi myön-       taessa otetaan huomioon myös lapsen saama
8201: tää tukea samanaikaisesti kahden järjestelmän         opinto tuki, opintoraha ja opintolaina tai hänestä
8202: kautta.                                               maksettava lapsilisä.
8203:    Lapsilisän määrä on 1 päivästä heinäkuuta             Hallitus ei voi yhtyä kysyjän käsitykseen siitä,
8204:  1995lukien 535 markkaa kuukaudessa. Lapsilisä        että yhteiskunnan tuki olisi heikompi silloin, kun
8205: maksetaan korotettuna, jos lapsilisään oikeute-       opiskelijan elatusta varten maksetaan lapsilisää,
8206: tulla henkilöllä on useampia lapsia. Yksinhuolta-     ja että lapsilisän ja opintorahan nykyinen yhteen-
8207: jan lapsesta lapsilisä maksetaan korotettuna 200      sovitus erityisesti vaarantaisi kaikkien yhtäläistä
8208: markalla kuukaudessa.                                 oikeutta opiskeluun.
8209:    Opintorahan määrä on 1 päivästä heinäkuuta
8210: 
8211:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1995
8212: 
8213:                                                                           Ministeri Claes Andersson
8214:                                             KK 281/1995 vp                                             3
8215: 
8216: 
8217: 
8218: 
8219:                                         Tili Riksdagens Talman
8220: 
8221:   I det syfte 37 § I mom. riksdagsordningen an-       som studerar vid någon annan 1äroanstalt än
8222: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        högsko1a och som bor hos sina förä1drar och 230
8223: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      mark i månaden om studeranden bor någon an-
8224: man Tennilä undertecknade spörsmål nr 281:            nanstans. Studiepenningen betalas för nio måna-
8225:                                                       der per år tili en studerande i gymnasiet. När
8226:            Är Regeringen medveten om att det          studiepenning bevi1jas beaktas förä1drarnas in-
8227:        nuvarande obetydliga ekonomiska stödet         komster. Om föräldrarnas nettoförvärvs- och
8228:        tili dem som studerar första året i gymna-     nettokapita1inkomster är högst 82 000 mark per
8229:        siet diskriminerar barn tili föräldrar i en    år kan studiepenningen för en studerande som
8230:        socialekonomiskt sämre stälining och un-       bor hos sina förä1drar höjas till högst 380 mark
8231:        dergräver rätten tili lika studiemöjlighe-     och om studeranden bor någon annanstans tili
8232:        ter för alla, och                              högst 580 mark i månaden. Förhöjningen min-
8233:            ämnar Regeringen göra något för att        skar gradvis så att ingen höjning beta1as om in-
8234:        rätta tili missförhållandet?                   komsterna överskrider 155 000 mark.
8235:                                                          Studiestödet är alltid 1ägre än barnbidraget
8236:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsarnt        när det gäller studerande som bor hos förä1drar-
8237: anföra följande:                                      na. Om man tar i betraktande att studiestödet
8238:                                                       endast beta1as för studiemånaderna är situatio-
8239:     Enligt 10 § 2 mom. 1agen om studiestöd bevi1-     nen densamma också för dem som inte bor hos
8240: jas studiepenning inte studerande för vars uppe-      sina förä1drar, även i det fall att stödet på grund
8241: hälle barnbidrag betalas enligt barnbidrags1agen.     av förä1drarnas 1åga inkomster beta1as tili ett
8242: Denna praxis har följts sedan 1986 då tiden för       högre be1opp.
8243: utbeta1ning av barnbidrag förlängdes tili dess           Den sista formen av utkomstskydd för föräld-
8244: barnet fyller 17 år. Begränsningen gäller all ut-     rarna är utkomststödet. När utkomststöd bevi1-
8245: bi1dning som understöds med stöd av 1agen om          jas kan kostnader för barnets studier beaktas
8246: studiestöd, så1edes inte enbart studier i gymna-      en1igt prövning. När behovet av utkomststöd
8247: siet. Begränsningen kommer sig av att man inte        prövas beaktas också studiestöd, studiepenning
8248: ansett det ändamå1sen1igt att bevi1ja stöd via två    och studie1ån tili barnet eller barnbidrag som
8249: system samtidigt.                                     betalas för honom.
8250:     Från och med den 1 ju1i 1995 är barnbidraget         Regeringen kan inte hålla med spörsmålsstä1-
8251:  535 mark i månaden. Barnbidraget beta1as tili ett    laren i hans uppfattning att samhällets stöd är
8252:  högre be1opp om den som är berättigad tili barn-     svagare i det fall då det beta1as barnbidrag för en
8253:  bidrag har flera barn. I fråga om barn tili ensam-   studerandes uppehälle och att den nuvarande
8254:  försörjare beta1as barnbidraget förhöjt med 200      sammanjämkningen av barnbidraget och studie-
8255:  mark i månaden.                                      penningen särskilt undergräver rätten tili lika
8256:     Från den 1 ju1i 1995 är studiepenningen 130       studiemöjligheter för alla.
8257:  mark i månaden till en studerande under 20 år
8258: 
8259:      Helsingforsden 21 november 1995
8260: 
8261:                                                                            Minister Claes Andersson
8262:                                           KK 282/1995 vp
8263: 
8264: Kirjallinen kysymys 282
8265: 
8266: 
8267: 
8268: 
8269:                                   Tahvanainen: Vuokra-asuntojen välityspalkkioista
8270: 
8271: 
8272: 
8273:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
8274: 
8275:     Maassamme on purettu vuokrasäännöstely ja        antaja ei maksa niistä mitään, joutuu vuokralai-
8276: siirrytty vapaaseen asumisen hinnoitteluun. Uu-      nen yleensä maksamaan kaikki välityksestä koi-
8277: teen järjestelmään siirtymisen myötä on asumis-      tuvat kustannukset.
8278: markkinoiiie tullut paljon uusia vapaahintaisia         Vuokranvälityksestä perityt kustannukset
8279: vuokra-asuntoja. Yleinen mielipide väittää, että     ovat usein kohtuuttomia. Välittäjä vaatii jopa
8280: vuokrat ovat säilyneet kohtuullisina ja että hin-    parin kolmen kuukauden vuokran korvaukseksi
8281: nat eivät ole nousseet kohtuuttomiksi.               välityspalvelustaan. Asunnottomalla ei ole usein
8282:     Vaikka vuokra-asuntojen määrä onkin lisään-      muuta mahdollisuutta kuin maksaa välittäjälle
8283: tynyt, kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista on        vaadittu palkkio ja lisäksi Vuokranantajalie
8284: edelleen pulaa. Nuorilla lapsiperheillä, opiskeli-   useammankin kuukauden vuokratakuut Asun-
8285: joiila ja työttömillä ei ole mahdollisuutta maksaa   non vaihto tai vuokra-asunnon hankkiminen
8286: huikeita hintoja markkinoilla tarjolla olevista      johtaa näin ollen monen kohdalla entisestäänkin
8287: asunnoista, etenkin kun asumistuki alenee kai-       tiukan taloudellisen tilanteen kiristymiseenja ai-
8288: ken aikaa. Kun tarjolla ei kuitenkaan ole esim.      heuttaa pitempiaikaistakin taloudellista ahdin-
8289: yhteiskunnan tarjoamia kohtuuhintaisia vuok-         koa.
8290: ra-asuntoja, on edellä mainittujen tahojen pakko        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8291: turvautua vapailta markkinoilta tarjottaviin         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8292: asuntoihin.                                          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8293:     Yksityiset ihmiset ja yritykset vuokraavat       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8294:  asuntojaan paljon, koska vuokrattu asunto tuot-
8295: taa nykypäivänä hyvin. Vuokranantaja ja vuok-                  Mitä Hallitus aikoo tehdä, että koh-
8296:  raaja eivät usein tavoita toisiaan muuten kuin             tuuttomasta rahastuksesta vuokra-asun-
8297: julkisen tiedonvälityksen kautta (esim. lehdet).            tojen välityksessä päästäisiin eroon, ja
8298:     Koska tarjolla on paljon asuntoja, on vuok-                onko Hallitus valmis luomaan yleisen
8299:  ranvälittämisestä tullut kannattava bisnes.                säännöstön vuokranvälityksestä, jotta
8300:  Vuokranantaja käyttää mielellään vuokrananta-              perittävät kulut saataisiin kohtuullisem-
8301: jalle ilmaisia välityspalveluja. Koska vuokranvä-           miksi?
8302:  lityksestä koituu kustannuksia ja kun Vuokran-
8303: 
8304:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1995
8305: 
8306:                                           Säde Tahvanainen
8307: 
8308: 
8309: 
8310: 
8311: 250261
8312: 2                                          KK 282/1995 vp
8313: 
8314: 
8315: 
8316: 
8317:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
8318: 
8319:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vuokrasopimus. Asetusta ei sovelleta kunnan tai
8320: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        muun viranomaisen järjestämään asunnonväli-
8321: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tykseen.
8322: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Säde Tah-          Asunnonvälitysliikettä harjoitettaessa on ase-
8323: vanaisen näin kuuluvan kysymyksen n:o 282:           tuksen 5 §:n mukaan noudatettava hyvää asun-
8324:                                                      nonvälitystapaa. Lisäksi välitystehtävä on suori-
8325:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, että koh-       tettava ammattitaitoisesti ja huolellisesti toimek-
8326:        tuuttomasta rahastuksesta vuokra-asun-        siantajan ja tämän vastapuolen edut huomioon
8327:        tojen välityksessä päästäisiin eroon, ja      ottaen. Asunnonvälityksen toimeksiantosopi-
8328:           onko Hallitus valmis luomaan yleisen       mus on tehtävä kirjallisesti kauppa- ja teollisuus-
8329:        säännöstön vuokranvälityksestä, jotta         ministeriön vahvistaman kaavan mukaisesti
8330:        perittävät kulut saataisiin kohtuullisem-     (KTMp 1046/88). Välittäjä ei voi vedota sopi-
8331:        miksi?                                        musehtoon, josta ei ole kirjallisesti sovittu. Väli-
8332:                                                      tettävän kohteen vuokrapyynnön määrästä voi-
8333:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         daan sopia myös suullisesti. Kuluttajan tulisi kui-
8334: vasti seuraavaa:                                     tenkin aina tehdä kirjallinen välityssopimus, jos-
8335:                                                      sa selvästi määritellään välityspalkkion suuruus
8336:    Vuokra-asuntojen välitystoimintaa sääntelee       arvonlisäveroineen ja muine mahdollisine kului-
8337: asunnonvälittäjäasetus (761193), joka tuli voi-      neen.
8338: maan 1 päivänä lokakuuta 1993. Asetuksella              Asunnonvälittäjäasetus sisältää myös nimen-
8339: ajanmukaistettiin ja kevennettiin asunnonväli-       omaisen säännöksen välityspalkkiosta. Sen mu-
8340: tystoiminnan sääntelyä poistamalla muun muas-        kaan välityspalkkion on oltava kohtuullinen ot-
8341: sa toiminnan luvanvaraisuus. Luvanvaraisuu-          taen huomioon välitystehtävän laatu, suoritettu
8342: desta luopuminen liittyi vuonna 1989 aloitettuun     työmäärä ja tehtävän taloudellisesti tarkoituk-
8343: lupahallinnon uudistamistyöhön, jonka yleiseksi      senmukainen suoritustapa. Asunnonvälittäjä
8344: tavoitteeksi asetettiin hallinnollisten lupien vä-   saa periä vain yhden välityspalkkion määrän sii-
8345: hentäminen, lupa-asioiden käsittelyn lyhentämi-      näkin tapauksessa, että asunnonhakija ja vuok-
8346: nen, lupien hakemisen yksinkertaistaminen sekä       ranantaja ovat erikseen hänen toimeksianta-
8347: lupamenettelyjen perustana olevien säädösten         jiaan. Palkkion suorittamisesta ja määrästä sovi-
8348: selkeyttäminen. Vuoden 1993 asunnonvälittäjä-        taan toimeksiannon yhteydessä. Käytännössä
8349: asetuksessa luovuttiin välitystoiminnan yksityis-    palkkion maksaa usein vuokralaiseksi haluava,
8350: kohtaisesta sääntelystä lukuun ottamatta eräitä      sopimuksen osapuolet yhdessä tai vuokralaista
8351: vuokra-asuntojen välityksen kannalta keskeisiä       haluava yksin. Palkkion osalta sääntely noudat-
8352: periaatteita. Kun muun muassa sopimusehtoja,         taa osin samoja periaatteita kuin kiinteistönväli-
8353: sopimuksen sovittelua ja markkinointia koske-        tyksessä, jossa vastaavanlainen säännös sisältyy
8354: vat säännökset sisältyivät jo tuolloin kulutta-      lakiin kuluttajansuojasta kiinteistönvälityksessä
8355: jansuojalainsäädäntöön, asunnonvälittäjäasetus       (686/88). Tämä kiinteistönvälitystoimintaa kos-
8356: laadittiin puheasetuksen luonteisena perustu-        keva oma kuluttajansuojalaki sisältää paljolti ai-
8357: maan lähtökohtaisesti sopimusvapauden peri-          kaisemmin hyvään kiinteistönvälitystapaan pe-
8358: aatteeseen. Rakenteeltaan asetus noudattaa sa-       rustuneita oikeusohjeita. Edellä mainittuihin
8359: moja periaatteita kuin 1 päivänä toukokuuta          säädöksiin sisältyvien yksittäisten säännösten,
8360:  1993 voimaan tullut kiinteistönvälittäjäasetus      kuten hyvän asunnonvälitystavan ja kohtuulli-
8361: (181/93).                                            sen välityspalkkion sisältöä selventävät myös
8362:    Asunnonvälittäjäasetuksen 2 §:n mukaan            tuomioistuinratkaisut ja kuluttajansuojalauta-
8363: asunnonvälittäjänä pidetään jokaista, joka am-       kunnan ratkaisut.
8364: mattimaisesti tai jatkuvasti palkkiota vastaan          Vuokra-asuntojen välitystoimintaan vaikut-
8365: saattaa sopijapuolet kosketuksiin toistensa kans-    taa myös laki asuinhuoneiston vuokrauksesta
8366: sa tarkoituksena saada aikaan asuinhuoneiston        (481/95),joka tuli voimaan 1 päivänä toukokuu-
8367:                                               KK 282/1995 vp                                               3
8368: 
8369: ta 1995. Lakia sovelletaan sopimuksiin, joilla ra-       puolisilta alueilta välitettävien asuntojen välitys-
8370: kennus tai sen osa vuokrataan toiselle käytettä-         palkkioina puolentoista kuukauden vuokraa
8371: väksi yksinomaan tai pääasiassa asumiseen.               vastaavan määrän siten, että vuokrasopimuksen
8372: Vaikka laki sallii myös suullisen vuokrasopimuk-         osapuolet maksavat sen yhdessä. Yhden välittä-
8373: sen tekemisen, kirjallinen sopimus on kuitenkin          jän toiminta-ajatuksena oli periä palkkio maksu-
8374: kummankin osapuolen kannalta suositeltava.               kykyisiä ja luotettavia vuokralaisia hakevalta
8375: Lain 8 §mahdollistaa myös kohtuullisena pidet-           vuokranantajalta. Lisäksi useat yritykset perivät
8376: tävästä, enintään kolmen kuukauden vuokraa               kirjausmaksuja 50 markasta 200 markkaan. Joil-
8377: vastaavasta vakuudesta sopimisen. Vakuus an-             lakin kulut ja 22 %:n arvonlisävero sisältyivät
8378: netaan siltä varalta, että vakuuden antava sopi-         ilmoitettuun palkkioon.
8379: musosapuoli ei täytä sopimusvelvoitteitaan.                  Asunnonvälitystoimintaa valvovat lääninhal-
8380: Vuokran suuruus määräytyy lain 3 luvun mu-               litukset. Lääninhallitus voi muun muassa asun-
8381: kaan osapuolten keskeisin sopimuksin. Vuokraa            nonvälitysliikkeiden rekisteri-ilmoitustietojen
8382: koskevan ehdon kohtuullisuuden kumpi tahansa             tai kuluttajien ilmoitusten perusteella puuttua
8383: osapuoli voi vuokrasuhteen aikana saattaa tuo-           esiintyviin epäkohtiin antamalla asunnonvälittä-
8384: mioistuimen tutkittavaksi.                               jäasetuksen vastaisesti menetelleelle asunnonvä-
8385:     Uudenmaan lääninhallitus on selvittänyt              littäjälle varoituksen tai keskeyttämällä liikkeen
8386: asunnon- ja kiinteistönvälityksen palkkioita pää-        toiminnan enintään kolmeksi kuukaudeksi. Ku-
8387: kaupunkiseudulla lokakuussa 1995. Selvityksen            luttajan ja asunnonvälittäjän väliset erimielisyy-
8388: perusteella vuokra-asuntojen välityspalkkio on           det on mahdollista ratkaista sovittelun tai oikeu-
8389: pääkaupunkiseudulla yleensä yhden kuukauden              denkäynnin lisäksi myös erityisin, kuluttajille
8390: vuokra 22 %:n arvonlisäverona korotettuna.               tarkoitetuin oikeussuojakeinoin. Erimielisyyk-
8391: Vuokravakuutena on yleisesti välitettävän asun-          sien osalta kuluttaja voi tällöin kääntyä kunnalli-
8392: non kahden kuukauden vuokraa vastaava mää-               sen kuluttajaneuvojan, kuluttajavalituslauta-
8393: rä.                                                      kunnan tai kuluttaja-asiamiehen puoleen.
8394:     Tilastokeskus on myös syyskuussa 1995 selvit-            Lupahallinnon uudistamistyön tavoitteet to-
8395: tänyt suurimmissa päivälehdissä vuokra-asunto-           teutettiin asunnon- ja kiinteistönvälitystoimin-
8396: jen välitystä tarjoavien yritysten välityspalkkioi-      taa koskevilla asetuksilla. Koska asunnonväli-
8397: ta. Tämänkin selvityksen mukaan yleisin palk-            tystoimintaa koskevassa sääntelyssä on jo otettu
8398: kioperuste on yhden kuukauden vuokraa vastaa-            huomioon välityspalkkioiden kohtuullisuudenja
8399: va korvaus. Näitä oli noin 60 %. Eräät välittäjät        välitystoiminnan asianmukaisuuden vaatimuk-
8400: perivät vain 50-80 % yhden kuukauden vuok-               set, hallituksen mielestä edellytyksiä välitystoi-
8401: rasta tai kiinteän, asunnon koon mukaan porras-          minnan yksityiskohtaisempaan sääntelyyn ei lu-
8402: tetun tai koon ja sijainnin mukaan vaihtelevan           pahallinnon uudistustavoite, edellä mainitut
8403: palkkion. Kiinteiden palkkioiden suuruus vaih-           asunnonvälityspalkkioita koskevat selvitykset
8404: teli noin 350 markasta lähes 3 000 markkaan              sekäkuluttajansuoja-ja uusittu huoneenvuokra-
8405:  asunnon ominaisuuksien mukaan. Asunnon                  lainsäädäntö huomioon ottaen näytä olevan tällä
8406:  ominaisuuksista riippumatonta, kiinteää palk-           hetkellä. Hallitus kuitenkin edelleen seuraa asun-
8407:  kiota käytti vain yksi yritys. Kaksi välittäjää peri    nonvälitystoimintaa koskevien uudistettujen
8408:  palkkiona puolen kuukauden vuokran ja yksi              säädösten toimivuutta ja vaikutuksia asuinhuo-
8409:  sitä vastaavan palkkion lyhytaikaisissa vuokra-         neistojen vuokralle antamiseen ja vuokralle otta-
8410:  suhteissa. Yksi huomattava kiinteistönvälitysyri-       miseen sekä päättää saadun palautteen perusteel-
8411:  tys on alkanut periä Helsingin keskustan ulko-          Ia tarvittavista jatkotoimenpiteistä.
8412: 
8413:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1995
8414: 
8415:                                                         Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
8416: 4                                            KK 282/1995 vp
8417: 
8418: 
8419: 
8420: 
8421:                                          Tili Riksdagens Talman
8422: 
8423:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       en tillämpas inte på bostadsförmedling som en
8424: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         kommun eller någon annan myndighet ordnar.
8425: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-           Då bostadsförmedlingsrörelse drivs, skall en-
8426: man Säde Tahvanainen undertecknade spörsmål            ligt 5 § i förordningen god bostadsförmedlings-
8427: nr 282:                                                sed iakttas. F örmedlingsuppgiften skall dess-
8428:                                                        utom skötas med yrkesskicklighet och omsorg
8429:           Vad har Regeringen för avsikt att göra       samt med beaktande av uppdragsgivarens och
8430:        för att få slut på den oskäliga inhöstning-     dennes motparts intressen. Uppdragsavtalet
8431:        en av arvoden för förmedling av hyres-          skall upprättas skriftligt enligt ett formulär som
8432:        bostader, och                                   har fastställts av handels- och industriministeriet
8433:           är Regeringen beredd att skapa all-          (HIMb 1046/88). Förmedlaren kan inte åberopa
8434:        männa regler för hyresförmedling för att        något avtalsvillkor som inte är skriftligt överens-
8435:        de indrivna utgifterna skall bli skäligare?     kommet. Om den hyra som skall begäras för en
8436:                                                        förmedlad bostad kan överenskommas också
8437:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          muntligt. Konsumenten bör dock alltid sluta ett
8438: anföra följande:                                       skriftligt förmedlingsavtal, i vilket förmedling-
8439:                                                        sarvodet jämte mervärdesskatt och eventuella
8440:    Förmedlingen av hyresbostäder regleras ge-          andra utgifter tydligt fastställs.
8441: nom förordningen om bostadsförmedlare (7611                F örordningen om bostadsförmedlare innehål-
8442: 93), som trädde i kraft den 1 oktober 1993. Ge-        ler också ett särskilt stadgande om förmedlings-
8443: nom förordningen gjordes regleringen tidsenliga-       arvodet. Enligt detta skall arvodet vara skäligt
8444: re och smidigare genom att bl.a. tillståndsplikten     med beaktande av förmedlingsuppgiftens art, det
8445: avskaffades. Slopandet av tillståndsplikten hade       utförda arbetets mängd och ett ekonomiskt än-
8446: samband med den reform av tillståndsförvalt-           damålsenligt sätt att utföra uppdraget. Förmed-
8447: ningen som inleddes 1989 med det allmänna må-          laren får uppbära ett belopp som motsvarar en-
8448: let att minska antalet administrativa tillstånd,       dast ett förmedlingsarvode också i det fallet att
8449: förkorta behandlingen av tillståndsärenden, för-       bostadssökanden och hyresvärden var för sig är
8450: enkla ansökningsförfarandet samt göra de för-          hans uppdragsgivare. Om betalningen av ett
8451: fattningar som tillståndsförfarandena grundar          arvode och arvodets storlek avtalas i samband
8452: sig på klarare. 1 1993 års förordning om bostads-      med att uppdraget ges. I praktiken betalas arvo-
8453: förmedlare slopades den detaljerade regleringen        det a v den som vill hyra en bostad, avtalsparterna
8454: av förmedlingsverksamheten, med undantag för           tillsammans eller hyresvärden ensam. I fråga om
8455: vissa principer som är centrala med tanke på           arvodet följer regleringen delvis samma principer
8456: förmedlingen av hyresbostäder. Då bl.a. stad-          som de som iakttas vid fastighetsförmedling, om
8457: ganden om avtalsvillkor, jämkning av avtal samt        viiken ett motsvarande stadgande ingår i lagen
8458: marknadsföring redan vid denna tidpunkt ingick         om konsumentskydd vid fastighetsförmedling
8459: i lagstiftningen om konsumentskydd, utforma-           (686/88). Denna särskilda konsumentskyddslag
8460: des förordningen om bostadsförmedlare som en           om fastighetsmäklarverksamhet innehåller
8461: ramförordning med principen om frihet att ingå         många rättsnormer som är grundade på god fas-
8462: avtal som den primära utgångspunkten. Till sin         tighetsförmedlingssed. lnnebörden av enskilda
8463: struktur följer förordningen samma principer           stadganden i de ovan nämnda författningarna,
8464: som förordningen om fastighetsmäklare (1811            såsom vad som avses med 'god bostadsförmed-
8465: 93), som trädde i kraft den 1 maj 1993.                lingssed' och 'skäliga förmedlingsarvoden', har
8466:    Som bostadsförmedlare anses enligt 2 § för-         ytterligare klarlagts genom domstolsutslag och
8467: ordningen om bostadsförmedlare var och en som          beslut av konsumentskyddsnämnden.
8468: mot arvode yrkesmässigt eller fortgående sam-              F örmedlingen a v hyresbostäder påverkas ock-
8469: manför avtalsparter i syfte att få till stånd hyres-   så av lagen om hyra av bostadslägenhet (481/95),
8470: avtal som gäller bostadslägenheter. Förordning-        som trädde i kraft den 1 maj 1995. Lagen tilläm-
8471:                                              KK 282/1995 vp                                                5
8472: 
8473: pas på avtal genom vilka en byggnad eller en del         det gäller bostäder utanför Helsingfors centrum.
8474: av en byggnad hyrs ut för att an_yändas enbart           Detta arvode betalas av hyresavtalsparterna till-
8475: eller huvudsakligen som bostad. A ven om lagen           sammans. En förmedlare hade som verksamhets-
8476: tillåter också muntliga hyresavtal, är ett skriftligt    ide att uppbära arvode av hyresvärdar som söker
8477: avtal att rekommendera ur båda parternas per-            solventa och pålitliga hyresgäster. Många före-
8478: spektiv. Lagens 8 § gör det också möjligt att avta-      tag uppbär dessutom registreringsavgifter om
8479: la om en skälig säkerhet, som tili sitt värde inte       50-200 mark. Vissa inkluderar omkostnaderna
8480: överskrider tre månaders hyra. Säkerhet ställs för       och 22 % mervärdesskatt i det angivna arvodet.
8481: den händelse att avtalsparten i fråga inte fullgör          Bostadsförmedlingsverksamheten övervakas
8482: sina avtalsförpliktelser. Enligt 3 kapitlet i lagen      av länsstyrelserna. Länsstyrelsen kan bl.a. på
8483: bestäms hyrans storlek enligt vad parterna har           basis av de registeruppgifter som bostadsförmed-
8484: avtalat sinsemellan. Båda kan under hyresförhål-         lingsrörelserna lämnar eller anmälningar från
8485: landet låta domstolen pröva frågan om ett villkor        konsumenter ingripa i förekommande missför-
8486: som gäller hyran är skäligt.                             hållanden genom att ge den bostadsförmedlare
8487:     Länsstyrelsen i Nylands Iän har gjort en utred-      som handlar i strid med förordningen om bo-
8488: ning om arvodena för bostads- och fastighetsför-         stadsförmedlare en varning eller avbryta rörel-
8489: medling i huvudstadsregionen i oktober 1995.             sens verksamhet för högst tre månader. Menings-
8490: Enligt utredningen är förmedlingsarvodet för             skiljaktigheter mellan konsumenten och bostads-
8491: hyresbostäder i huvudstadsregionen i allmänhet           förmedlaren kan förutom genom förlikning eller
8492: en månads hyra plus 22% mervärdesskatt. Sä-              rättegång även lösas på särskilda, för konsumen-
8493: kerheten är ofta ett belopp som motsvarar två            ten avsedda rättsskyddsvägar. Konsumenten
8494: månaders hyra för den bostad som skall förmed-           kan sålunda vända sig tili den korumunala kon-
8495: las.                                                     sumentrådgivaren, konsumentklagonämnden el-
8496:     Statistikcentralen har likaså i september 1995       ler konsumentombudsmannen.
8497:  undersökt de arvoden som uppbärs av företag                Målen för reformen av tillståndsförvaltningen
8498:  som i de största dagstidningarna har erbjudit sig       uppnåddes genom förordningarna om bostads-
8499:  att förmedla hyresbostäder. Också denna utred-          och fastighetsförmedling. Eftersom kravet på
8500:  ning visar att den allmännaste arvodesgrunden är        skäliga förmedlingsarvoden och en saklig för-
8501:  en ersättning som motsvarar en månads hyra.             medlingsverksamhet redan har beaktats i regle-
8502:  Dessa fall stod för 60 %. Vissa förmedlare upp-         ringen av bostadsförmedlingen, anser regeringen
8503:  bar endast 50-80 % av en månads hyra eller ett          att det i dagens läge, med beaktande av målen för
8504:  fast arvode som varierar enligt bostadens storlek       reformen av tillståndsförvaltningen, ovan nämn-
8505:  eller enligt storlek och läge. De fasta arvodena        da utredningar om bostadsförmedlingsarvodena
8506:  varierade mellan 350 mark och nästan 3 000              samt konsumentskyddslagstiftningen och den re-
8507:  mark beroende på bostadens egenskaper. Endast           viderade hyreslagstiftningen, inte ser ut att finnas
8508:  ett företag tillämpade ett fast arvode som inte var     behov av en mer detaljerad reglering av förmed-
8509:  beroende av bostadens egenskaper. Två förmed-           lingsverksamheten. Regeringen fortsätter dock
8510:  lare uppbar en halv månads hyra i arvode och en         att iaktta de reviderade författningarnas ända-
8511:  uppbar motsvarande summa för kortvariga                 målsenlighet och deras inverkan på uthyrningen
8512:  hyresförhållanden. Ett känt fastighetsmäklarfö-         av bostadslägenheter samt beslutar på basis av
8513:  retag har börjat uppbära ett förmedlingsarvode          återkopplingen om det behövs ytterligare åtgär-
8514:  som motsvarar en och en halv månads hyra när            der.
8515: 
8516:       Helsingforsden 21 november 1995
8517: 
8518:                                                         Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
8519:                                             KK 283/1995 vp
8520: 
8521: Skriftligt spörsmål 283
8522: 
8523: 
8524: 
8525: 
8526:                                    Biaudet m.fl.: Om åtgärder för att möjliggöra konsumentägande av
8527:                                        vindkraftver k
8528: 
8529: 
8530:                                         Tili Riksdagens Talman
8531: 
8532:    Att utbyggnaden av vindkraft inte kommit           det senare berättigas den 1okala elförsäljaren att
8533: igång på allvar i Finland beror på att de lokala      debitera skälig nät- och administrationskostnad
8534: elförsäljarna åtnjuter monopolställning och jäm-      samt skälig vinstmarginal. Enligt elmarknadsla-
8535: ställer vindkraft med centraliserad och storskalig    gen har den lokala elförsäljaren i praktiken fort-
8536: elproduktion i grossistledet. Vindkraften har så-     farande monopol på hushållskunder, dvs. de fles-
8537: lunda varit beroende av elverkens välvillighet.       ta konsumenterna. Dessa har ingen avtalsfrihet
8538: Det här förklarar Finlands eftersläpning i byg-       på den fria elmarknaden. Det är därför naturligt
8539: gande av vindkraft. 1 Danmark är vindkraften så       att lagstiftningsvägen förpliktiga nämnda lokala
8540: långt utbyggd att den står för mer än 100 gånger      elförsörjare i monopolställning att bereda förut-
8541: större kapacitet än vindkraften i Finland.            sättningar för konsumentägd vindkraft, om detta
8542:     Vindkraftens ställning i Finland kunde för-       inte kan uppnås via förhandling.
8543: bättras t.ex. genom att ändra elmarknadslagen så         Det andra problemet är de kostsamma elmät-
8544: att konsumentägande av vindkraftverk skulle           ningarna timme för timme som förutsätts. För
8545: kunna bli verklighet. Det finns mycket som talar      dessa krävs mätapparatur som för enskilda kon-
8546: för att konsumentägande är ett fungerande re-         sumenter/vindkraftsägare blir alltför dyr. Därför
8547: cept för vindkraften. Vindkraftverken är små, de      borde konsumenternalägarna till vindkraftverk
8548: kan endast byggas på blåsiga platser och ansluts      befrias från timvisa mätningar. Fördelen av att
8549: därför till elnätets periferi vilket gör att de är    som elkonsument vara ägare till ett vindkraft-
8550:  starkt decentraliserade. Vindkraften spelar där-     Y.erk är att kunna ta hem el till självkostnadspris.
8551:  för samma roll som elsparande, effektiverad          Agarandelarna kommer därför automatiskt att
8552:  elanvändning och belastningsutjämning, en roll       stå i proportion tili vederbörande ägares årskon-
8553:  som träffande kan beskrivas som negativ kon-         sumtion av el, vilket gör ovan nämnda timvisa
8554:  sumtion. Då konsumenten dessutom har den             elmätningar onödiga.
8555:  högsta alternativkostnaden, talar allt för att          Hänvisande till det ovan anförda får vi i den
8556:  vindkraften hör hemma i konsumentledet.              ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
8557:     Genom att avlägsna två stötestenar i elmark-      ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
8558:  nadslagen kunde konsumentägande av vind-             följande spörsmål:
8559:  kraftverk bli verklighet. Den lokala elförsäljaren
8560:  kunde åläggas skyldighet att inom sitt marknads-               Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
8561:  område till i fri konkurrens bestämd kostnad tili           ta för att göra konsumentägande av vind-
8562:  elnätet tillåta anslutning av konsumentägda                 kraftverk lättare genom förenklat tillträ-
8563:  vindkraftverk samt att tili ägarna av ett vind-             de till elnätet och smidigare mätningsför-
8564:  kraftverk transitera ifrågavarande elström. För             farande?
8565: 
8566:       Helsingfors den 7 november 1995
8567: 
8568:           Eva Biaudet                    Gunnar Jansson                  Raimo Tiilikainen
8569:           Margareta Pietikäinen          Ola Rosendahl                   Ulla-Maj Kukkonen
8570:           Håkan Malm                     Pehr Löv                        Klaus Bremer
8571: 
8572: 
8573: 
8574: 
8575:  250261
8576: 2                                           KK 283/1995 vp
8577: 
8578: Kirjallinen kysymys 283                                                                      Suomennos
8579: 
8580: 
8581: 
8582: 
8583:                                    Biaudet ym.: Tuulivoimaloiden kuluttajaomistuksen mahdollista-
8584:                                        misesta
8585: 
8586: 
8587:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8588: 
8589:    Tuulivoiman rakentaminen ei ole toden teolla       mään kohtuulliset verkko- ja hallintokustannuk-
8590: käynnistynyt Suomessa sen vuoksi, että paikalli-      set sekä kohtuullinen voittomarginaali. Sähkö-
8591: set sähkönmyyjät ovat monopoliasemassa ja rin-        markkinalain mukaan paikallisella sähkönmyy-
8592: nastavat tuulivoiman keskitettyyn ja suurimittai-     jällä on käytännössä edelleen monopoli kotita-
8593: seen sähköntuotantoon tukkuportaassa. Tuuli-          lousasiakkaisiin eli useimpiin kuluttajiin. Näillä
8594: voima on näin ollen ollut riippuvainen sähkölai-      ei ole minkäänlaista sopimisen vapautta vapailla
8595: tosten hyväntahtoisuudesta. Tämä selittää Suo-        sähkömarkkinoilla. Tämän vuoksi on luonnol-
8596: men jälkeenjäämisen tuulivoimaloiden rakenta-         lista velvoittaa lainsäädännöllä monopoliase-
8597: misessa. Tanskassa tuulivoimaa on rakennettu          massa olevat paikalliset sähkönhuollosta vastaa-
8598: niin paljon, että se vastaa yli 100 kertaa suurem-    vat luomaan edellytykset tuulivoiman kuluttaja-
8599: paa kapasiteettia kuin tuulivoima Suomessa.           omistukselle, mikäli tähän ei voida päästä neu-
8600:    Tuulivoiman asemaa Suomessa voitaisiin pa-         votteluteitse.
8601: rantaa esim. muuttamalla sähkömarkkinalakia              Toisena ongelmana ovat vaaditut tunti tunnil-
8602: siten, että tuulivoimaloiden kuluttajaomistus         ta suoritettavat kalliit sähkönmittaukset. Tähän
8603: voisi toteutua. Monet seikat puhuvat sen puoles-      tarvitaan mittauslaitteistoa, joka on aivan liian
8604: ta, että kuluttajaomistus on toimiva resepti tuuli-   kallis yksittäisille kuluttajille tai tuulivoiman
8605: voimalle. Tuulivoimalat ovat pieniä, niitä voi-       omistajille. Tämän vuoksi kuluttajat tai tuulivoi-
8606: daan rakentaa ainoastaan tuulisille paikoille ja      maloiden omistajat tulisi vapauttaa tunneittain
8607: ne liitetään sen vuoksi sähköverkon periferiaan.      tapahtuvista mittauksista. Tuulivoimalan omis-
8608: Siksi ne ovatkin voimakkaasti hajautettuja. Tuu-      tajana olemisesta on sähkönkuluttajalle etua sen
8609: livoimalla on näin ollen sama rooli kuin sähkön       vuoksi, että hän voi hankkia kotiinsa sähköä
8610: säästämisellä, tehokkaammalla sähkönkäytöllä          omakustannushintaan. Omistusosuudet tulisivat
8611: ja kuormituksen tasaamisella. Se voidaan osu-         tämän vuoksi automaattisesti olemaan suhteessa
8612: vasti määritellä negatiiviseksi kulutukseksi. Kos-    asianomaisen omistajan sähkön vuosikulutuk-
8613: ka kuluttajalla lisäksi on suurin vaihtoehtoiskus-    seen, mikä tekee mainituista tunneittain tapahtu-
8614: tannus, kaikki seikat puoltavat tuulivoiman kuu-      vista sähkönmittauksista tarpeettomia.
8615: lumista kuluttajaportaaseen.                              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8616:    Tuulivoimaloiden kuluttajaomistus voisi to-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8617: teutua poistamalla kaksi kompastuskiveä sähkö-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8618: markkinalaista. Paikallinen sähkönmyyjä voitai-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8619: siin velvoittaa sallimaan kuluttajien omistamien
8620: tuulivoimaloiden liittäminen sähköverkkoon                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8621: markkina-alueellaan vapaassa kilpailussa mää-                ryhtyä tehdäkseen tuulivoimaloiden ku-
8622: räytyvään hintaan ja välittämään sähkövirtaa                 luttajaomistuksen helpommaksi yksin-
8623: tuulivoimalan omistajille. Viimeksi mainitusta               kertaistamaila sähköverkkoon pääsyä ja
8624: paikallinen sähkönmyyjä oikeutettaisiin peri-                joustavoittamalla mittausmenettelyä?
8625: 
8626:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1995
8627: 
8628:           Eva Biaudet                    Gunnar Jansson                  Raimo Tiilikainen
8629:           Margareta Pietikäinen          Ola Rosendahl                   Ulla-Maj Kukkonen
8630:           Håkan Malm                     Pehr Löv                        Klaus Bremer
8631:                                             KK 283/1995 vp                                              3
8632: 
8633: 
8634: 
8635: 
8636:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8637: 
8638:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         lous käyttää kuitenkin sähköä liian vähän, jotta
8639: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          mittarointiin kannattaisi sijoittaa tarvittavat va-
8640: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        rat, vaikka ostettavan sähkön saisikin halvalla.
8641: Jasenen vastattavaksi kansanedustaja Eva                  Pientuottajilta ei kerätä verkkotariffiin kuulu-
8642: Biaudet'n ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-          vaa, niin sanottua markkinapaikkamaksua. Se
8643: myksen n:o 283:                                        antaa pientuotannolle pienen kilpailuedun muu-
8644:                                                        hun tuotantoon nähden.
8645:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            Kauppa- ja teollisuusministeriö selvittelee
8646:        ryhtyä tehdäkseen tuulivoimaloiden ku-          parhaillaan mahdollisuuksia luopua tuntikohtai-
8647:        luttajaomistuksen helpommaksi yksin-            sesta mittauksesta pienten sähkönkäyttäjien
8648:        kertaistamaila sähköverkkoon pääsyä ja          osalta. Selvityksissä on esillä ollut Norjassa käy-
8649:        joustavoittamalla mittausmenettelyä?            tössä oleva malli, jossa sähkönkäyttäjä maksaa
8650:                                                        pienen lisämaksun siitä, että hänellä on vain ta-
8651:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           vallinen, kotitalouksissa muutoinkin käytössä
8652: vasti seuraavaa:                                       oleva mittari. Lisämaksu on korvaus siitä, että
8653:                                                        kuluttaja saattaa kuormittaa verkkoa verkon-
8654:    Verkonhaltijalla on velvollisuus liittää kaikki     haltijan kannalta epäedulliseen aikaan tai aiheut-
8655: voimalaitokset verkkoonsa. Vuoden 1997 alusta          taa ennakoimattomia kustannuksia paikalliselle
8656: alkaen jakeluverkonhaltijoiden tulee myös siir-        myyjälle esim. silloin, kun kilpaileva myyjä, ku-
8657: tää sähköä teho- tai kokorajoituksista riippu-         ten tuulivoiman tuottaja, ei pysty toimittamaan
8658: matta. Nyt siirtovelvoite koskee vain yli 500 kilo-    sähköä. Jos selvitykset osoittavat esitetyn mallin
8659: watin käyttöpaikkakohtaisia siirtoja. Vuoden           toimivaksi, kauppa- ja teollisuusministeriö tulee
8660: 1997 alunjälkeenkin edellytetään, että asiakkaal-      harkitsemaan tarvittavia muutoksia sähkömark-
8661: la on siirretyn tehon tunneittain rekisteröivä mit-    kina-asetukseen.
8662: tauslaitteisto. Laitteisto maksaa muutamia tu-            Kuluttajilla on myös muita mahdollisuuksia.
8663: hansia markkoja. Se on siten sähköntuottajan,          Mittaroinnin hinta tulee laskemaan, sillä vastaa-
8664: myös tuulivoimantuottajan kannalta vähäinen            vanlaisia mittareita valmistetaan Suomen mark-
8665: kustannuserä.                                          kinoiden lisäksi esim. Englannin ja Norjan mark-
8666:    Mittauslaitteisto on kohtalaisen pieni kustan-      kinoille kasvavia määriä. Mittareiden halpene-
8667: nuserä myös tuulivoimayhtiön mahdollisille yri-        minen alentaa kynnystä investoida kuluttaja-
8668: tysosakkaille, joiden sähkönkäyttö nousee yleen-       omisteisesti tuulivoimaan. Samoin alueellisesti
8669: sä vähintään useisiin kymmeniin kilowatteihin.         yhtenäisten asuinyhteisöjen kuluttajilla saattaa
8670:  Mikäli tällaisella osakkaalla on jo muutenkin         yhdessä olla jo nykyään kannattavat edellytykset
8671: tarvittava laitteisto, ei tuulivoiman mittaamises-     tuulivoimasähkön ostamiseen.
8672: ta aiheudu lisäkustannuksia. Tavallinen kotita-
8673: 
8674:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1995
8675: 
8676:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
8677: 4                                            KK 283/1995 vp
8678: 
8679: 
8680: 
8681: 
8682:                                          Till Riksdagens Talman
8683: 
8684:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        för att det skalllöna sig att investera i mätutrust-
8685: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          ning, också om den el som köps fås billigt.
8686: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-          Av småproducenter uppbärs ingen s.k. mark-
8687: damot Eva Biaudet m.fl. undertecknade spörs-            nadsp1atsavgift som ingår i nättariffen. Detta ger
8688: mål nr 283:                                             den småskaliga produktionen en liten konkur-
8689:                                                         rensförde1 jämfört med övrig produktion.
8690:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-              Hande1s- och industriministeriet utreder som
8691:        ta för att göra konsumentägande vind-            bäst möj1igheterna att slopa den timvisa mät-
8692:        kraftverk 1ättare genom förenklat tillträ-       ningen för små elförbrukare. I utredningen har
8693:        de till elnätet och smidigare mätningsför-       en modell som används i Norge varit uppe till
8694:        farande?                                         behandling. I denna modell betalar elanvändaren
8695:                                                         en liten tilläggsavgift för att han endast har en
8696:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt           vanlig mätare som också i övrigt används i hus-
8697: anföra följande:                                        hållen. Tilläggsavgiften är en ersättning för att
8698:                                                         konsumenten skall kunna helasta nätet under en
8699:    En nätinnehavare är skyldig att ansluta alla         tid som är oförmånlig för nätinnehavaren eller
8700: kraftverk till sitt nät. Från ingången av 1997 skall    förorsaka oförutsägbara kostnader för den 1oka-
8701: distributionsnätsinnehavarna också överföra             1a försäljaren t.ex. när en konkurrerande försälja-
8702: e1ektricitet oberoende av effekt- eller storleks-       re, såsom en vindkraftsproducent, inte kan 1eve-
8703: gränser. Nu gäller överföringssky1digheten en-          rera el. Om utredningarna visar att den presente-
8704: dast överföringar på mer än 500 ki1owatt per            rade modellen fungerar, kommer handels- och
8705: driftsp1ats. Också efter ingången av 1997 förut-        industriministeriet att överväga nödvändiga änd-
8706: sätts att kunden har mätningsapparatur som re-          ringar i e1marknadsförordningen.
8707: gistrerar den överförda effekten timvis. Denna              Konsumenterna har också andra möj1igheter.
8708: apparatur kostar några tusen mark. Den är där-          Priset för mätutrustningen kommer att sjunka,
8709: med för e1producenten, också för vindkraftspro-         eftersom motsvarande mätare utöver för den fin-
8710: ducenten, en liten kostnadspost.                        ska marknaden också tillverkas i allt större
8711:    Mätningsapparaturen är en tämligen liten             mängder för t.ex. den engelska och den norska
8712: kostnadspost också för företag som eventuellt           marknaden. Det att mätarna b1ir billigare sänker
8713: b1ir delägare i ett vindkraftsbolag och vilkas e1-      tröskeln för att investera i vindkraft i form av
8714: förbrukning uppgår till åtminstone flera tiota1s        konsumentägande. Konsumenterna i bostads-
8715: kilowatt. Ifall en dy1ik delägare redan har nöd-        sammans1utningar som bi1dar enhet1iga områ-
8716: vändig apparatur, förorsakar mätningen av               den kan på samma sätt redan i dagens 1äge ha
8717: vindkraften inga tilläggskostnader. Ett van1igt         lönsamma förutsättningar att tillsammans köpa
8718: hushåll använder emellertid för små mängder e1          el som producerats med vindkraft.
8719: 
8720:      Helsingforsden 21 november 1995
8721: 
8722:                                                        Hande1s- och industriminister Antti Kalliomäki
8723:                                              KK 284/1995 vp
8724: 
8725: Kirjallinen kysymys 284
8726: 
8727: 
8728: 
8729: 
8730:                                     Komi: Asumistuen ja opiskelijan asumislisäjärjestelmän välisen ra-
8731:                                        janvedon kehittämisestä
8732: 
8733: 
8734:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
8735: 
8736:    Opiskelijat voivat saada asumistukea joko           opiskelijalle vaikuttaa mm. molempien opiskeli-
8737: opiskelijoiden asumislisäjärjestelmän tai yleisen      joiden koko vuoden tulot. Näin ollen toinen opis-
8738: asumistuen kautta.                                     kelija saattaa jäädä kokonaan ilman asumistu-
8739:    Asumistukilain ja opintotukilain yhteensovi-        kea esimerkiksi toisen opiskelijan kesätulojen ta-
8740: tuksessa yksin vuokra- tai asumisoikeusasunnos-        kia.
8741: sa asuvat perheettömät opiskelijat kuuluvat asu-          Selkeintä ja oikeudenmukaisinta olisi, että
8742: mislisäjärjestelmän piiriin,ja muille opiskelijoille   edellä esitetyssä tilanteessa olevat opiskelijat
8743: tukea myönnetään asumistukilain mukaan. Näin           kuuluisivat opiskelijoiden asumislisäjärjestel-
8744: ollen mm. avo- tai avioliitossa olevat, perheensä      män piiriin.
8745: kanssa samassa ruokakunnassa asuvat opiskeli-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8746: jat sekä alivuokralaisasunnossa tai yhteisöruo-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8747: kakunnassa asuvat opiskelijat kuuluvat yleisen         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8748: asumistuen piiriin.                                    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8749:    Tämä jaottelu tuottaa kuitenkin joissakin ta-
8750: pauksissa kohtuuttomia tilanteita. Esimerkiksi                  Aikooko Hallitus siirtää opiskelijoita
8751: jos kaksi opiskelijaa vuokraa yhdessä kaksion,                - kuten kaksion yhdessä vuokraavat
8752: heidän tulisi hakea yleistä asumistukea ruoka-                opiskelijat - yleisen asumistuen piiristä
8753: kuntana. Tällöin taas tuen myöntämiseen toiselle              opiskelijoiden asumislisän piiriin?
8754: 
8755:       Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1995
8756: 
8757:                                               Armas Komi
8758: 
8759: 
8760: 
8761: 
8762:  250261
8763: 2                                          KK 284/1995 vp
8764: 
8765: 
8766: 
8767: 
8768:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
8769: 
8770:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       katsotaan eri ruokakunnaksi. Täten yhdessä
8771: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        asunnon vuokraavien henkilöiden on mahdollis-
8772: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      ta solmia vuokrasopimus määräosasta asuntoa,
8773: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Komin           jolloin tukea myönnettäessä otetaan huomioon
8774: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 284:        vain hakijan omat tulot. Aviopuolisot, aviolii-
8775:                                                      tonomaisissa olosuhteissa avioliittoa solmimatta
8776:          Aikooko Hallitus siirtää opiskelijoita      jatkuvasti yhteistaloudessa elävät henkilöt ja
8777:        - kuten kaksion yhdessä vuokraavat            keskenään suoraan etenevässä tai takenevassa
8778:        opiskelijat - yleisen asumistuen piiristä     polvessa olevat sukulaiset sekä alaikäiset sisa-
8779:        opiskelijoiden asumislisän piiriin?           rukset katsotaan kuitenkin aina samaksi ruoka-
8780:                                                      kunnaksi.
8781:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Nykyinen yhteensovituskäytäntö on hallin-
8782: vasti seuraavaa:                                     nollisesti toimiva. Aikaisemmin opiskelija siirtyi
8783:                                                      tukijärjestelmästä toiseen riippuen siitä, miten
8784:    Opiskelijoitten asumista tuetaan kahden jär-      vuokrasopimus oli tehty. Erityisen ongelmallista
8785: jestelmän kautta. Opintotukilain mukaista asu-       oli sen tulkitseminen, ovatko samassa asunnossa
8786: mislisää myönnetään perheettömälle opiskelijal-      asuvat opiskelijat avioliitonomaisissa olosuhteis-
8787: le, joka asuu yksin vuokra- tai asumisoikeus-        sa vai eivät. Seurauksena saattoi olla jopa tuen
8788: asunnossa taikka erillisen vuokrasopimuksen          saaminen kahdesta järjestelmästä samanaikai-
8789: perusteella kunnan, säätiön tai yleishyödyllisen     sesti.
8790: yhteisön ylläpitämässä opiskelija-asuntolassa.          Ympäristöministeriön asettama työryhmä sel-
8791: Muut vuokra-asunnossa asuvat opiskelijat ovat        vitti opiskelijoita koskevien asumistukimuotojen
8792: oikeutettuja asumistukilain mukaiseen asumis-        kehittämismahdollisuuksia. Työryhmä ei esittä-
8793: tukeen. Nykyistä menettelyä on sovellettu vuo-       nyt muutoksia nykyiseen yhteensovituskäytän-
8794: desta 199llähtien.                                   töön, eikä samassa asunnossa muiden kanssa
8795:     Asumistukilain mukaan samassa asunnossa          asuvien opiskelijoitten siirtämistä opintotuen
8796: pysyvästi asuvat henkilöt katsotaan samaan ruo-      asumislisän piiriin ole suunniteltu muutenkaan.
8797: kakuntaan kuuluviksi ja asumistuki myönnetään        Kysymyksessä esitetty ongelma on ratkaistavissa
8798: ruokakunnalle. Joku taijotkut asunnossa asuvis-      siten, että taloudellisesti toisistaan riippumatto-
8799: ta voivat kuitenkin hallita osaa asunnosta erilli-   mat opiskelijat pyrkivät solmimaan kukin erilli-
8800: sen vuokrasopimuksen perusteella, jolloin heidät     sen vuokrasopimuksen.
8801: 
8802:      Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1995
8803: 
8804:                                                                          Ministeri Claes Andersson
8805:                                            KK 284/1995 vp                                             3
8806: 
8807: 
8808: 
8809: 
8810:                                        Tili Riksdagens Talman
8811: 
8812:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     Sålunda är det möjligt för personer som gemen-
8813: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       samt hyr en bostad att sluta ett hyresavtal om en
8814: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     viss del av bostaden, varvid hänsyn endast tas till
8815: man Komi undertecknade spörsmål nr 284:              qen sökandes inkomster när stödet skall beviljas.
8816:                                                      Akta makar, personer som fortgående lever och
8817:            Ämnar Regeringen överföra studeran-       bor i gemensamt hushåll under förhållanden av
8818:        de - såsom studerande som gemensamt           äktenskapsliknande natur utan att äktenskap in-
8819:        hyr en dublett från systemet med allmänt      gås och släktingar i rakt uppstigande- eller ned-
8820:        bostadsbidrag tili systemet med bostads-      stigande led samt minderåriga syskon anses dock
8821:        tiliägg för studerande.                       alltid bilda ett hushåll.
8822:                                                         Nu gällande praxis i fråga om sammanjämk-
8823:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anfö-     ning är förvaltningsmässigt fungerande. Tidigare
8824: ra följande:                                         överfördes en studerande från ett stödsystem tili
8825:                                                      ett annat beroende på hur hyresavtalet slutits.
8826:    Studerandes boende åtnjuter stöd genom två        Särskilt problematisk var tolkningen av huruvi-
8827: system. Bostadstiliägg enligt lagen om studiestöd    da två studerande som bor i samma bostad lever
8828: beviljas en studerande utan familj som bor ensam     under äktenskapslikande förhållanden eller inte.
8829: i en hyres- eller bostadsrättsbostad eller som en-   Följden var att man tili och med kunde få samti-
8830: ligt ett särskilt hyresavtal bor i en studiebostad   digt stöd genom två system.
8831: som en kommun, stiftelse eller allmännyttigt            En arbetsgrupp tilisatt av miljöministeriet ut-
8832: samfund svarar för. Andra studerande som bor i       redde möjligheterna att utveckla formerna av
8833: en hyresbostad är med stöd av lagen om bostads-      bostadsstöd för studerande. Arbetsgruppen före-
8834: bidrag berättigade tili bostadsbidrag. Nu gällan-    slog inte några förändringar i nu gällande sam-
8835: de förfarande har följts sedan 1991.                 manjämkningspraxis, inte heller har någon över-
8836:    Enligt lagen om bostadsbidrag anses de som        föring av studerande som bor i samma bostad
8837: varaktigt delar samma bostad höra tili samma         med andra studerande planerats att omfattas av
8838: hushåll, och bostadsbidraget beviljas detta hus-     studiestödets bostadstiliägg. Problemet som
8839: håll. Någon eller några av de boende kan dock        framställts i spörsmålet kan lösas så att studeran-
8840: förfoga en del av bostaden enligt ett särskilt hy-   de som är ekonomiskt oberoende av varandra
8841: resavtal, varvid de anses som ett skilt hushåll.     sluter skilda hyresavtal.
8842: 
8843:      Helsingforsden 23 november 1995
8844: 
8845:                                                                           Minister Claes Andersson
8846:                                              KK 285/1995 vp
8847: 
8848: Kirjallinen kysymys 285
8849: 
8850: 
8851: 
8852: 
8853:                                     Pykäläinen ym.: Puolustusvoimien onnettomuustilanteiden jälki-
8854:                                         hoidosta
8855: 
8856: 
8857:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
8858: 
8859:    Tiukoista varotoimista huolimatta puolustus-        räysten tarkistamiseen. Onnettomuudesta välit-
8860: voimissa sattuu aika ajoin aseiden ja räjähteiden      tömässä tai esimiesasemansa vuoksi vastuussa
8861: käyttöön liittyviä onnettomuuksia ja ns. läheltä       olevien tukea ei ole järjestetty, ja henkistä työ-
8862: piti -tilanteita. Onnettomuusuhkiin liittyvä vas-      suojelua vähätellään.
8863: tuuja syyllisten etsimistä painottava tutkintame-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8864: nettely aiheuttavat erityisesti kouluttajille jatku-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8865: van paineen. Yksittäisen, vähäisenkin vahingon         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8866: yli pääseminen voi tällöin olla henkisesti raskas      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8867: prosessi.
8868:    Suuronnettomuuksissa on saatu hyviä koke-                     Onko Hallitus tietoinen siitä, että puo-
8869: muksia asiantuntija-avusta, jolla onnettomuu-                 lustusvoimilla ei ole käytännössä luotet-
8870: den uhrit ja aiheuttajat voivat välittömästi tapah-           tavaa järjestelmää aineellisilta tai henki-
8871: tuman jälkeen purkaa pelkojaan ja syyllisyyden-               lövahingoiltaan pieniin onnettomuuksiin
8872: tunteitaan ja selviytyä näin tilanteen aiheutta-              tai ns.läheltä piti-tilanteisiinjoutuneiden
8873: masta kriisistä. Samaan tähtää mm. sosiaali-,                 henkilöiden kriisinhoitoon ja se laiminlyö
8874: terveys- ja opetusaloilla käytössä oleva työnoh-              henkisen työsuojelun tällaisten tilantei-
8875: jaus.                                                         den varalta, sekä
8876:     Puolustusvoimissa vähäisen onnettomuuden                     aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
8877: jälkiselvittely rajoittuu yleensä syyllisten etsin-           siin,jotta epäkohta saadaan korjatuksi?
8878: tään ja rankaisuun sekä tarvittaessa varomää-
8879: 
8880:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1995
8881: 
8882:           Tuija Maaret Pykäläinen         Jaakko Laakso                  Risto Penttilä
8883:           Irina Krohn                     Janina Andersson               Janne Viitamies
8884:           Tuija Pohjola                   Ulla Anttila                   Arja Ojala
8885:           Maija-Liisa Lindqvist           Erkki Pulliainen               Eila Rimmi
8886:           Sakari Smeds                    Valto Koski                    Paavo Nikula
8887: 
8888: 
8889: 
8890: 
8891: 250261
8892: 2                                           KK 285/1995 vp
8893: 
8894: 
8895: 
8896: 
8897:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8898: 
8899:    Valtiopäiväjärestyksen 37 §:n 1 momentissa              Puolustusvoimissa on suunniteltu ja järjestet-
8900: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          ty suurten onnettomuuksien uhrien ja asianosais-
8901: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        ten neuvonta- ja jälkihoitotoimintaa muista poh-
8902: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija             joismaista saatujen kokemusten mukaisesti. Yh-
8903: Maaret Pykäläisen ym. näin kuuluvan kirjallisen        teistoimintaa puolustusvoimissa on toteutettu
8904: kysymyksen n:o 285:                                    sosiaalisektorin, työsuojelutoimialan, terveyden-
8905:                                                        huoltoalan ja sotilaspapiston kesken. Lisäksi on
8906:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että puo-     ollut yhteistoimintaa myös siviilitahojen kuten
8907:        lustusvoimilla ei ole käytännössä luotet-       Suomen Punaisen Ristin kanssa. Toimintaval-
8908:        tavaa järjestelmää aineellisilta tai henki-     mius koskee kuitenkin lähinnä suuronnetto-
8909:        lövahingoiltaan pieniin onnettomuuksiin         muuksia. Sen sijaan kysymyksessä tarkoitettujen
8910:        tai ns.läheltä piti -tilanteisiin joutuneiden   pienempien onnettomuuksien tai ns. läheltä piti
8911:        henkilöiden kriisinhoitoon ja se laiminlyö      -tilanteisiin joutuneiden henkilöiden kriisihoi-
8912:        henkisen työsuojelun tällaisten tilantei-       toon on varauduttu varuskunnallisesti tehosta-
8913:        den varalta, sekä                               malla ja kehittämällä puolustusvoimien sosiaali-
8914:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         alan, terveydenhuollon, mielenterveydenhuollon
8915:        siin, jotta epäkohta saadaan korjatuksi?        henkilöstön, sotilaspapiston sekä tarvittaessa
8916:                                                        työsuojeluviranomaisten keskinäistä yhteistoi-
8917:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           mintaa näiden palvelujen tuottamisessa.
8918: vasti seuraavaa:
8919: 
8920:      Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1995
8921: 
8922:                                                                      Puolustusministeri Anneli Taina
8923:                                           KK 285/1995 vp                                            3
8924: 
8925: 
8926: 
8927: 
8928:                                       Tili Riksdagens Talman
8929: 
8930:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       lnom försvarsmakten har man på grundval av
8931: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-      erfarenheter som inhämtats från de övriga nor-
8932: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-    diska länderna planerat och organiserat rådgiv-
8933: man Tuija Maaret Pykäläinen m.fl. underteckna-      ning och eftervård för personer som blivit offer
8934: de spörsmål nr 285:                                 för eller varit part i stora olyckor. Samarbetet
8935:                                                     inom försvarsmakten omfattar den sociala sek-
8936:           Är Regeringen medveten om att för-        torn, arbetarskyddsområdet, hälsovårdsområ-
8937:        svarsmakten inte förfogar över något till-   det och militärprästerna. Samarbetet har dess-
8938:        förlitligt arrangemang för krisvård när      utom inbegripit den civila sektorn såsom Fin-
8939:        det gäller personer som råkat ut för         lands Röda Kors. Denna aktionsberedskap gäl-
8940:        olyckshändelser vilka vad de materiella      ler dock närmast storolyckor. 1 fråga om krisvår-
8941:        skadorna eller personskadorna beträffar      den för personer som råkat ut för sådana mindre
8942:        är av mindre omfattning eller s.k. nära      olyckor som avses i spörsmålet eller s.k. nära
8943:        ögat-incidenter, och att försvarsmakten      ögat-incidenter har man däremot förberett sig
8944:        försummar det mentala arbetarskyddet         för produktion av tjänsterna i fråga på garnisons-
8945:        med tanke på sådana situationer, samt        nivå genom att effektivera och utveckla det in-
8946:           ämnar Regeringen vidta åtgärder i syf-    bördes samarbetet mellan försvarsmaktens so-
8947:        te att avhjälpa detta missförhållande?       ciala sektor, hälsovård, mentalvårdspersonal,
8948:                                                     militärpräster samt vid behov arbetarskydds-
8949:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       myndigheterna.
8950: anföra följande:
8951: 
8952:      Helsingforsden 29 november 1995
8953: 
8954:                                                                    Försvarsminister Anneli Taina
8955: 1
8956: 
8957: 1
8958:                                                KK 286/1995 vp
8959: 
8960: Kirjallinen kysymys 286
8961: 
8962: 
8963: 
8964: 
8965:                                       Pykäläinen: Sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumisesta varus-
8966:                                           miespalvelussa
8967: 
8968: 
8969:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
8970: 
8971:    Naisten vapaaehtoisesta varusmiespalvelusta            siin asiasyihin. Käytäntö loukkaa varusmiesten
8972: päätettäessä painotettiin, että naisia ja miehiä          ja -naisten välistä tasa-arvoa ja on nykyaikaisille
8973: kohdellaan varusmiespalvelussa yhtäläisesti.              koulutusmenetelmille vieras alistamiskeino.
8974:    Puolustusvoimat sallii varusmiespalvelun                   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8975: aloittaneille naisille siviilipituisen ja -mallisen tu-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8976: kan. Hiusten suojaamiseksi koulutustilanteissa            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8977: riittää niiden sitominen ns. poninhännäksi tai            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8978: peittäminen hiusverkolla. Miespuolisilta varus-
8979: miehiltä sen sijaan vaaditaan edelleen hiusten                      Onko Hallitus tietoinen siitä, että puo-
8980: lyhentämistä annettujen ohjeiden mukaisesti                      lustusvoimat loukkaa naisten ja miesten
8981: mm. työturvallisuutta perusteluna käyttäen sekä                  välistä tasa-arvoa varusmiespalvelua
8982: parrattomuutta.                                                  suorittavien sukupuolisidonnaisilla siis-
8983:     Varusmiespalvelua suorittavien naisten oi-                   teys- ja ulkonäkömääräyksillään, ja
8984: keus päättää hiustensa pituudesta osoittaa, että                    aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
8985: puolustusvoimien varusmiesten ulkonäköön                         siin, jotta myös miespuoliset varusmiehet
8986: kohdistamat samanlaistamisvaatimukset eivät                      voivat työturvallisuuden puitteissa päät-
8987: perustu työturvallisuuteen tai muihin sen kaltai-                tää mm. hiustensa pituudesta?
8988: 
8989:       Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1995
8990: 
8991:                                           Tuija Maaret Pykäläinen
8992: 
8993: 
8994: 
8995: 
8996:  250261
8997: 2                                            KK 286/1995 vp
8998: 
8999: 
9000: 
9001: 
9002:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
9003: 
9004:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          seen on olennaisesti vähäisemmät mahdollisuu-
9005: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           det kuin siviiliolosuhteissa. Työturvallisuusnä-
9006: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         kökohdat näyttelevät omaa osaansa, vaikkakin
9007: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija              erilaisilla hiusten kiinnittämistavoilla voidaan
9008: Maaret Pykäläisen näin kuuluvan kirjallisen ky-         saavuttaa tältä osin muutoinkin riittäviä tulok-
9009: symyksen n:o 286:                                       sia.
9010:                                                            Vuonna 1980 annetun ja vielä voimassa ole-
9011:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että puo-     van Yleisen palvelusohjesäännön IV luvussa
9012:         lustusvoimat loukkaa naisten ja miesten         ("Palvelus joukko-osastossa") määrätään koh-
9013:         välistä tasa-arvoa varusmiespalvelua            dassa 39, että sotilaan "parta on oltava ajeltuja
9014:         suorittavien sukupuolisidonnaisilla siis-       tukka takaa ja sivuilta lyhyeksi leikattu. Tukka
9015:         teys- ja ulkonäkömääräyksillään, ja             on pidettävä puhtaana ja siistiksi kammattuna,
9016:            aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         niin ettei päähineen alta työnny esiin hiustupsu-
9017:         siin, jotta myös miespuoliset varusmiehet       ja." Puolustusvoimain komentaja on 6.11.1995
9018:         voivat työturvallisuuden puitteissa päät-       vahvistanut uuden Yleisen palvelusohjesäännön
9019:         tää mm. hiustensa pituudesta?                   otettavaksi käyttöön 1.1.1996 lukien kuitenkin
9020:                                                         siten, että eräät nimenomaan naisia koskevat
9021:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            kohdat on saatettu voimaan välittömästi. Uuden
9022: vasti seuraavaa:                                        ohjesäännön mukaan 3luvun ("Sotilaallinen jär-
9023:                                                         jestys") 81 kohdan mukaan "sotilaan on kaikissa
9024:     Sotilaan hiusten pituutta koskevat määräyk-         oloissa huolehdittava puhtaudestaan. Tukka on
9025: set perustuvat sekä sotilaan ulkoasuun että pal-        pidettävä lyhyeksi leikattuna, puhtaana ja siistik-
9026: velusturvallisuuteen, siisteyteenja terveyteen liit-    si kammattuna sekä parta ja viikset ajettuina.
9027: tyviin näkökohtiin. Olennaisena perusteena pi-          Naisten hiukset on leikattava ja kammattava
9028: detään sotilaan ulkoiseen olemukseen ja siihen          niin, että ne eivät haittaa palvelusturvallisuutta.
9029: liittyvään yhdenmukaisuuteenja siisteyteen koh-         Tukan pituuden, parran ja viiksien suhteen salli-
9030: distuvaa vaatimusta. Yhtä lailla kuin sotilaan on       taan poikkeus rauhan aikana vain reservin ker-
9031: käytettävä yhtenäistä sotilaspukua, tulee hänen         tausharjoituksiin kutsutuille, mikäli palvelus-
9032: muutoinkin ulkoisen olemuksensa puolesta täyt-          olosuhteet eivät toisin vaadi."
9033: tää yhteiskunnassa yleisesti hyväksyttyinä pide-           Yleinen palvelusohjesääntö on annettu puo-
9034: tyt sotilaan ulkoiset kriteerit. Kysymys on tässä       lustusvoimain komentajan toimivaltaan kuulu-
9035: suhteessa perimmiltään sotilaiden uskottavuu-           vana sotilaskäskyasiana.
9036: desta. Siisteys ja siihen liittyvät hygienia- ja ter-      Naisten asepalveluksen suorittaminen perus-
9037: veysvaikutukset vaikuttavat myös ratkaisun si-          tuu toisin kuin miehillä vapaaehtoisuuteen. Va-
9038: sältöön. Hiusten pituutta ajatellen on tältä osin       paaehtoisen asepalveluksen aikana ei toki ole
9039: kiinnitettävä huomiota sotilaskoulutuksen luon-         tarkoitus tehdä naisista miesten kaltaisia, mikä
9040: teeseen, kuten pitkiin maasto-olosuhteissa ta-          osaltaan on vaikuttanut asiaa koskevaan ohjeis-
9041: pahtuviin harjoituksiin, joissa hiusten pesemi-         tukseen.
9042: 
9043:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1995
9044: 
9045:                                                                       Puolustusministeri Anneli Taina
9046:                                             KK 286/1995 vp                                             3
9047: 
9048: 
9049: 
9050: 
9051:                                         Tili Riksdagens Talman
9052: 
9053:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      na att tvätta håret betydligt sämre än i civila
9054: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        förhållanden. Arbetarskyddssynpunkterna spe-
9055: lem av statsrädet översänt följande av riksdags-      lar sin egen roll, även om det också annars är
9056: man Tuija Maaret Pykäläinen undertecknade             möjligt att uppnå tillfredsställande resultat till
9057: spörsmäl nr 286:                                      denna del med hjälp av olika sätt att fåsta upp
9058:                                                       håret.
9059:           Är Regeringen medveten om att för-              1 kapitel IV i det alimänna tjänstgöringsregle-
9060:        svarsmakten kränker jämstälidheten mel-        mente som gavs 1980 och som alltjämt är i kraft
9061:        lan kvinnor och män genom sina köns-           ("Tjänstgöring vid truppförband") föreskrivs i
9062:        bundna definitioner som gälier snygghet        punkt 39 att soldatens skägg "skall vara rakat
9063:        och utseende i fräga om personer som           och håret i nacken och på sidorna kortklippt.
9064:        fuligör beväringstjänst, och                   Häret skall hållas rent och snyggt kammat, så att
9065:           ämnar Regeringen vidta ätgärder för         hårtestar inte skjuter fram under mössan." Kom-
9066:        att också manliga beväringar inom arbe-        mendören för försvarsmakten godkände 6.11.
9067:        tarskyddets gränser skall kunna besluta        1995 ett nytt allmänt tjänstereglemente som tas i
9068:        bl.a. om sin härlängd?                         bruk 1.1.1996, likväl så att vissa punkter som
9069:                                                       uttryckligen gäller kvinnor träder i kraft omedel-
9070:   Såsom svar på detta spörsmål fär jag vördsamt       bart. Enligt punkt 81 i kapitel 3 i det nya regle-
9071: anföra följande:                                      mentet ("Den militära ordningen") skall solda-
9072:                                                       ten i alla förhälianden sköta om sin renlighet.
9073:    Föreskrifterna om soldatens hårlängd baserar       Håret skall vara kortklippt, rent och snyggt kam-
9074: sig på synpunkter som gäller säväl soldatens utse-    mat och skägg och mustascher skall vara rakade.
9075: ende som tjänstgöringssäkerheten, snyggheten          Kvinnornas hår skall vara klippt och kammat så
9076: och hälsan. Den väsentliga grunden anses vara         att tjänstgöringssäkerheten inte störs. I fråga om
9077: soldatens yttre framtoning och det därtill höran-     hårlängd, skägg och mustascher tilläts under
9078: de kravet på enhetlighet och snygghet. Lika väl       fredstid undantag endast i fräga om dem som
9079: som soldaterna skall bära enhetliga uniformer         kaliats tili reservens repetitionsövningar, i fall
9080: skall de också i övrigt vad den yttre framtoningen    tjänstgöringsomständigheterna medger det. Det
9081: beträffar uppfylia de kriterier för soldatens yttre   allmänna tjänstereglementet är genom att det hör
9082: som allmänt anses vara godtagbara i samhället.        tili kommendörens för försvarsmakten befogen-
9083: Den grundläggande frågan gäller i detta sam-          heter givet som ett militärt kommandomäl.
9084: manhang soldatens trovärdighet. Snyggheten                Kvinnornas militärtjänst fuligörs tili åtskill-
9085: och det sätt på vilket hygienen och hälsan påver-     nad från männens på grundval av frivillighet.
9086: kar den inverkar också på utformingen av avgö-        A vsikten är i ingen händelse att kvinnorna me-
9087: randet. Vad härlängden beträffar mäste man till       dan de fullgör den frivilliga militärtjänsten skall
9088: denna del fåsta uppmärksamhet vid den militära        göras likadana som männen, vilket för sin del har
9089: utbildningens natur. T.ex. vid långa övningar         påverkat de anvisningar som givits i den i spörs-
9090: som företas i terrängförhållanden är möjligheter-     målet avsedda frågan.
9091: 
9092:      Helsingforsden 30 november 1995
9093: 
9094:                                                                       Försvarsminister Anneli Taina
9095:                                              KK 287/1995 vp
9096: 
9097: Kirjallinen kysymys 287
9098: 
9099: 
9100: 
9101: 
9102:                                     Helle: Sähkömarkkinoiden vapautumisen vaikutuksista kuluttaja-
9103:                                         hintoihin
9104: 
9105: 
9106:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
9107: 
9108:    Sähkömarkkinat ovat osittain vapauduttuaan             Ongelmaksi voi muodostuakin se, että va-
9109: nyt käymistilassa. Vapauttaminen merkitsee             pauttamisen jälkeen päädytään sähköntuotan-
9110: suurkuluttajille hintojen laskua, mutta vastaa-        nossa taijakelussa oligopolistiseen hinnoitteluun
9111: vasti helposti kotitalouksille ja pienyrityksille      vapaan kilpailun asemesta. Valtioneuvoston tuli-
9112: sähkön hinnan nousua.                                  si harkita toimia tämän oligopolistisen kehityk-
9113:    Useat alueelliset jakeluyhtiöt, joilla toki saat-   sen estämiseksi, vaikka Suomen kilpailulainsää-
9114: taa olla myös omaa sähköntuotantoa, ovat lis-          dännön tähänastinen perinne ei tunnekaan fuu-
9115: tautuneet tai listautumassa pörssiin. Sen lisäksi      siovalvontaa ja monopolistisen/oligopolistisen
9116: kotimaiset ja ulkomaiset sähköntuottajat ovat          tilanteen purkamista tällaisia kehittymiä hajotta-
9117: vapauttamisen jälkeen olleet kiinnostuneita            malla. Toinen vaihtoehto olisi hinnoitteluun
9118: hankkimaan omistukseensa alueellisia jakeluyh-         puuttuminen. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa
9119: tiöitä varmistaakseen markkinaosuutensa erityi-        on ongelmaksi tullut yksityistettyjen vesilaitos-
9120: sesti pienyrityksistä ja kotitalouksista eli siitä     tenja-yhtiöiden hinnoittelu, ja siihen puuttumis-
9121: osasta markkinoita, jolla ei nyt ole valinnan va-      ta on pidetty aiheellisena.
9122: raa ja jonka valinnanvara täydellisen vapautta-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9123: misen jälkeenkin osoittautunee näennäiseksi.           tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
9124: Ohjaamaton kehitys voijohtaa monopolinomai-            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9125: seen tilanteeseen ,jossa muutama harva merkittä-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9126: vä sähköntuottaja hallitsee alueellisia jakeluyh-
9127: tiöitä. On pelättävissä kaiken lisäksi, että tähän               Onko Hallitus tietoinen, että sähkö-
9128: tilanteeseen päädytään sillä tavoin, että suur-               markkinoiden tähänastinen vapauttami-
9129: tuottajat, joista osa kaiken lisäksi on alkulähtö-            nen voijohtaa vapaan kilpailun asemesta
9130: kohdiltaan ulkomaisia monopoliyhtiöitä, kil-                  oligopolistiseen tilanteeseen, jossa kotita-
9131: paillessaan alueellisista jakeluyhtiöistä maksavat            louksien ja pienyritysten sähkönhinnat
9132: sellaista ylihintaa niistä, että tämäjohtaa eritoten          nousevat mm. siitä syystä, että markki-
9133: kotitalouksien ja pienyritysten tariffien nousuun.            noista kilpailevat yhtiöt maksavat ylihin-
9134:     Moni jakeluyhtiö on tähän asti ollut koko-                taa alueellisista jakelu yhtiöistä, ja lisäksi
9135: naan tai ainakin osaksi kuntaomisteinen, jolloin              siitä syystä, että oligopolistinen tilanne
9136:  sen hinnoittelussa voi nähdä paremmin otetun                 sinänsä on omiaan johtamaan korkeisiin
9137: huomioon paikallisia etuja kuin puhtaasti kau-                hintoihin, ja
9138:  pallisin perustein toimivien yhtiöiden hinnoitte-               aikooko Hallitus tarvittaessa kilpailu-
9139:  lussa. Osa kunnallisista yhtiöistä on tosin toimi-           lakia muuttamalla turvata vapaan kilpai-
9140:  nut piiloverottajana, mikä on sinänsä koitunut               lun tehostumisedut myös kotitalouksille
9141:  hyödyksi varsinaisen kunnallisverotuksen jää-                ja pienyrityksille vai mieluummin turvau-
9142:  dessä vastaavasti vähäisemmäksi.                             tua hinnan sääntelyyn?
9143: 
9144:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1995
9145: 
9146:                                                Esko Helle
9147: 
9148: 
9149: 
9150: 
9151: 250261
9152: 2                                           KK 287/1995 vp
9153: 
9154: 
9155: 
9156: 
9157:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9158: 
9159:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         riö käynnisti sähkölainsäädännön uudistamisen
9160: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          valmistelun. Uusi sähkömarkkinalaki tuli voi-
9161: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        maan 1.6.1995, ja se on pitkälti toimikunnan
9162: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Helteen           esittämien suuntaviivojen mukainen.
9163: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 287:             Pääosa maamme sähkölaitoksista on joko
9164:                                                        kunnallisia liikelaitoksia tai kuntien omistamia
9165:            Onko Hallitus tietoinen, että sähkö-        osakeyhtiöitä. Kuntien halukkuus sähkölaitos-
9166:        markkinoiden tähänastinen vapauttami-           tensa tai niiden osakkeiden myymiseen näyttää
9167:        nen voijohtaa vapaan kilpailun asemesta         lisääntyneen. Sähkölaitosten muuttuessa säh-
9168:        oligopolistiseen tilanteeseen, jossa kotita-    köyhtiöiksi kiinnostus omistukseen on luonnol-
9169:        louksien ja pienyritysten sähkönhinnat          lista kehitystä. ETA-sopimuksen myötä avautui
9170:        nousevat mm. siitä syystä, että markki-         myös ulkomaalaisille mahdollisuus ostaa sähkö-
9171:        noista kilpailevat yhtiöt maksavat ylihin-      laitosten osakkeita. Ulkomaiset sähköyhtiöt
9172:        taa alueellisista jakeluyhtiöistä, ja lisäksi   ovatkin osoittaneet kiinnostusta suomalaisten
9173:        siitä syystä, että oligopolistinen tilanne      sähkölaitosten omistukseen ja ensimmäiset
9174:        sinänsä on omiaan johtamaan korkeisiin          kaupat ovat jo toteutuneet. Sinänsä sähkölaitos-
9175:        hintoihin, ja                                   ten yhdistymiskehitys on osa sähkönjakelun toi-
9176:            aikooko Hallitus tarvittaessa kilpailu-     mialarationalisointia, ja yhdistymiskehityksen
9177:        lakia muuttamalla turvata vapaan kilpai-        arvioidaan jatkuvan tulevaisuudessakin.
9178:        lun tehostumisedut myös kotitalouksille             Sähkömarkkinalaki avaa kilpailun portait-
9179:        ja pienyrityksille vai mieluummin turvau-       tain. Yli 500 kilowatin tehoa käyttävät sähkön-
9180:        tua hinnan sääntelyyn?                          käyttäjät ovat 1.11.1995lähtien voineet kilpailut-
9181:                                                        taa sähkön myyjiä. Vuoden 1997 alussa kilpailu
9182:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           avautuu kaikille sähkönkäyttäjille. Käytännössä
9183: vasti seuraavaa:                                       tavallisille kuluttajille kilpailun piiriin pääsemi-
9184:                                                        nen on vaikeaa mm. tarvittavien mittauslaittei-
9185:    Sähkölaitoskaupat eivät ole sähkömarkkinoi-         den kalleuden vuoksi.
9186: den vapautumisestajohtuva tämän päivän ilmiö.             Norjassa, jossa sähkömarkkinat avautuivat jo
9187: Jo 1980-luvulla pelättiin, että sähkölaitoskau-        muutama vuosi sitten, on kuitenkin esimerkkejä
9188: poissa myyntihinnat saattaisivat nousta markki-        keinoista, joiden avulla myös tavallinen kulutta-
9189: na-arvoa suuremmiksi, ja nähtiin uhkana, että          ja voi päästä kilpailun piiriin. Kauppa- ja teolli-
9190: sähkön kuluttajahinnat nousevat ylihinnoitettu-        suusministeriön energiaosasto on käynnistänyt
9191: jen kauppojen seurauksena.                             selvityksen, jossa tutkitaan, miten myös pienet
9192:    Sähkölaitoskaupoista johtuvien uhkien joh-          sähkönkäyttäjät voisivat kilpailuttaa sähkön os-
9193: dosta kauppa- ja teollisuusministeriö asetti mar-      toaan. Mittaukseen ja mittaustietojen siirtoon
9194: raskuussa 1990 toimikunnan, jonka tehtävänä            ollaan löytämässä ratkaisuja viranomaisten ja
9195: oli mm. selvittää sähkölaitosten omistajapohjan        teollisuuden yhteistyönä.
9196: muutosten vaikutuksia ja tehdä tarvittavat toi-           Sähkömarkkinalaki määrittelee, että sähkön
9197: menpide-ehdotukset. Toimikunta katsoi, ettei           siirtohinnoittelun on oltava tasapuolista, syrji-
9198: sähkölaitoskauppoihin eikä sähkölaitosten              mätöntä ja kohtuullista. Kilpailun ulkopuolella
9199: omistajapohjan muutoksiin ole syytä puuttua            oleville kuluttajille on sähköä toimitettava koh-
9200: lainsäädännöllisin keinoin. Toimikunnan mie-           tuulliseen hintaan. Verkkoyhtiöiden on vuoden
9201: lestä myös sähkön vapaa hinnoittelu tulee säilyt-      1996 alusta lähtien kirjanpidollisesti eriytettävä
9202: tää. Toimikunta ehdotti sähkömarkkinoiden kil-         verkkotoimintansa, mikä tekee sähkömarkkina-
9203: pailun lisäämistä, sähkön hinnoittelun läpinäky-       keskukselle mahdolliseksi seurata hintakehitystä
9204: vyyden parantamista ja sähköliiketoimintojen           ja tarvittaessa puuttua siihen. Sähkön siirto- ja
9205: kirjanpidollista eriyttämistä. Toimikunnan eh-         myyntitoiminnot eriyttänyt ja sähkön myynnin
9206: dotusten pohjalta kauppa- ja teollisuusministe-        asteittain kilpailulle avaava sähkömarkkinalaki
9207:                                            KK 287/1995 vp                                                3
9208: 
9209: merkitsi huomattavaa parannusta asiakkaiden           mahdollisuuksien ulkopuolelle jäävien asiakkai-
9210: kannalta, sillä se antaa ensi vaiheessa suuremmil-    den epätasapuoliseen kohteluun. Tällaisiin tilan-
9211: le ja myöhemmin myös pienemmille sähkönkäyt-          teisiin samoin kuin yritysasiakkaista käytävän
9212: täjille mahdollisuuden reagoida ylihinnoitteluun      kilpailun vääristämiseen ristiinsubvention ja ali-
9213: sähköntoimittajaa vaihtamalla.                        hinnoittelun keinoin tullaan puuttumaan kilpai-
9214:     Sähkömarkkinalain mukaan sähkömarkki-             lunrajoituslaissa määritellyin keinoin. Pitemmäl-
9215: noita ohjataan, ei oligopolistiseen suuntaan,         lä aikavälillä sähkömarkkinalaki turvaa kilpai-
9216: vaan kohti normaalia markkinataloutta. Oligo-         lun tuomat tehostumisedut myös pienkuluttajil-
9217: polistista kehitystä ja sähkönkäyttäjien riippu-      le.
9218: vuutta oman alueensa jakelulaitoksista ovat               Sähkö- ja kilpailuviranomaiset seuraavat tar-
9219: omiaan estämään ennen muuta sähkön siirron            kasti sähkömarkkinalain ja sähkömarkkinoiden
9220: pistehinnoittelu, kaavailtu sähköpörssi ja muut       vapautumisen toteutumista ja vaikutuksia.
9221: sähkö- ja kilpailuviranomaisten toimenpiteet,         Kauppa- ja teollisuusministeriön toimeksiannos-
9222: joilla asiakkaiden ja suurimpien voimayhtiöiden       ta on valmistunut selvitys maamme vapautuvien
9223: kanssa kilpailevien koti- ja ulkomaisten sähkön-      sähkömarkkinoiden hinnoittelukäyttäytymises-
9224: tuottajien toimintamahdollisuuksia on lisätty.        tä ennen kilpailun vapautumista vuosina 1989-
9225: Määräävässä markkina-asemassa olevien verk-           1994. Tutkimus jatkuu seurantatutkimuksena ai-
9226: ko- ja sähkönmyyntiyhtiöiden markkinakäyt-            nakin vuosien 1995-1996 osalta.
9227: täytymisen valvonta kuuluu sekä sähkömarkki-              Hallitus ei tässä vaiheessa näe sähkömarkki-
9228: nakeskukselle että kilpailuvirastolle. Viranomai-     noiden kehityksessä sellaisia piirteitä, että pitäisi
9229: set ovat aloittaneet yhteisprojektin muun muassa      kilpailunrajoituslakia muuttamalla turvautua
9230: sähkön hinnoittelun kohtuullisuutta noudatta-         sähkölaitosten yrityskauppojen valvontaan.
9231: vien periaatteiden kehittämiseksi. On mahdollis-      Hallitus ei myöskään näe tarvetta palata talous-
9232: ta, että sähkömarkkinoiden asteittainen vapaut-       elämässämme yleisesti purettuun hintasäänte-
9233: taminen voijohtaa alkuvaiheessa kilpailuttamis-       lyyn.
9234: 
9235:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1995
9236: 
9237:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
9238: 4                                            KK 287/1995 vp
9239: 
9240: 
9241: 
9242: 
9243:                                          Tili Riksdagens Talman
9244: 
9245:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       prissättningen av el förbättras och elaffårs-
9246: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         funktionerna särredovisas. Utgående frän
9247: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       kommissionens förslag inledde handels- och
9248: man Helle undertecknade spörsmål nr 287:               industriministeriet beredningen av en revidering
9249:                                                        av ellagstiftningen. Elmarknadslagen trädde i
9250:           Är Regeringen medveten om att libera-        kraftden ljuni 1995 ochden följeri storutsträck-
9251:        liseringen av elmarknaden så långt den          ning de riktlinjer som kommissionen föreslog.
9252:        har hunnit i dagens läge i stället för fri          Huvuddelen av landets elverk är antingen
9253:        konkurrens kan leda till en oligopolistisk      korumunala affårsverk eller aktiebolag som ägs
9254:        situation, där hushållens och småföreta-        av kommunerna. Kommunerna tycks ha blivit
9255:        gens elpriser stiger bl.a. av den anledning-    mera intresserade av att sälja sina elverk eller
9256:        en att de bolag som konkurrerar om              aktier i dem. I och med att elverken omvandlas
9257:        marknaden betalar ett överpris för de re-       till elbolag är intresse för ägarskap en naturlig
9258:        gionala distributionsbolagen och dess-          utveckling. I och med EES-avtalet öppnades ock-
9259:        utom av den anledningen att den oligo-          så för utlänningar en möjlighet att köpa aktier i
9260:        polistiska situationen i sig är ägnad att       elverken. Utländska elbolag har följaktligen vi-
9261:        leda till höga priser och                       sat intresse för att äga finska elverk och de första
9262:           har Regeringen för avsikt att vid behov      köpen har redan blivit verklighet. I sig är elver-
9263:        genom att ändra konkurrenslagen trygga          kens fusionsutveckling en del av branschrationa-
9264:        att de fördelar som en effektivering till       liseringen inom eldistributionen och fusionsut-
9265:        följd av den fria konkurrensen medför           vecklingen bedöms fortgä ocksä i framtiden.
9266:        också kommer hushållen och småföreta-               Elmarknadslagen släpper konkurrensen fri
9267:        gen tili godo eller hellre ta till prisregle-   stegvis. De elanvändare som använder en effekt
9268:        ring?                                           på över 500 kilowatt har sedan den 1 november
9269:                                                        1995 kunnat läta elförsäljarna konkurrera om
9270:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          leveranserna. Vid ingängen av 1997 blir konkur-
9271: anföra följande:                                       rensen fri för alla elanvändare. I praktiken är det
9272:                                                        svårt för vanliga konsumenter att bli delaktiga av
9273:     Elverksaffårerna är inte ett fenomen som är        konkurrensen bl.a. till följd av att den mätnings-
9274: nytt i dagens läge och som skulle bero på att          apparatur som behövs är sä dyr.
9275: elmarknaden liberaliseras. Redan på 1980-talet             I Norge, där elmarknaden liberaliserades re-
9276: befarades det att försäljningspriserna vid han-        dan för nägra är sedan, finns det dock exempel pä
9277: deln med elverk kunde stiga högre än marknads-         metoder med hjälp av vilka ocksä en vanlig kon-
9278: värdet och det sågs som ett hot att konsumentpri-      sument kan omfattas av konkurrensen. Handels-
9279: serna pä elektriciteten stiger som en följd av över-   och industriministeriets energiavdelning har in-
9280: prissatta affårer.                                     lett en utredning, där det undersöks hur också
9281:     Tili följd av hoten från handeln med elverk        små elförbrukare kan läta elleverantörerna kon-
9282: tillsatte handels- och industriministeriet i novem-    kurrera om elinköpen. Lösningar i fräga om mät-
9283: ber 1990 en kommission som fick i uppdrag bl.a.        ningen och överföringen av mätningsuppgifter
9284: att utreda effekterna av ändringar i elverkens         håller man på att utarbeta i samarbete mellan
9285: ägarbas och att komma med nödvändiga förslag           myndigheterna och industrin.
9286: till åtgärder. Kommissionen ansäg att det varken           Elmarknadslagen slår fast att prissättningen
9287: i fråga om elverksaffårerna eller ändringarna i        av elöverföringen skall vara objektiv, icke-diskri-
9288: elverkens ägarbas fanns skäl att ingripa med lag-      minerande och skälig. Tili de konsumenter som
9289: stiftningsmedel. Enligt kommissionens åsikt bör        inte omfattas av konkurrensen skall ellevereras
9290: också den fria prissättningen av el bibehållas.        tili ett skäligt pris. Nätbolagen skall från ingång-
9291: Kommissionen föreslog att konkurrensen på el-          en av 1996 särredovisa sin nätverksamhet, vilket
9292: marknaden skulle utökas, genomsynligheten i            gör det möjligt för elmarknadscentralen att följa
9293:                                             KK 287/1995 vp                                             5
9294: 
9295: prisutvecklingen och vid behov ingripa i den.          kan leda tili en ojämlik behandling av de kunder
9296: Elmarknadslagen, som skiljer åt elöverförings-         som inte har möjlighet att låta leverantörerna
9297: och försäljningsverksamheterna och som stegvis         konkurrera med varandra. 1 sådana situationer
9298: släpper elförsäljningen fri för konkurrens, inne-      liksom även i snedvridningen av konkurrensen
9299: bar en betydande förbättring ur kundernas syn-         om företagskunder genom korssubventionering
9300: vinkel, eftersom den i det första skedet ger större    och underprissättning kommer man att ingripa
9301: och senare också mindre elförbrukare en möjlig-        med de medel som fastställs i lagen om konkur-
9302: het att reagera på överprissättning genom att          rensbegränsningar. På längre sikt tryggar el-
9303: byta elleverantör.                                     marknadslagen också för småförbrukarna de
9304:    Enligt elmarknadslagen styrs elmarknaden i          fördelar i fråga om effektivering som konkurren-
9305: riktning mot normal marknadsekonomi inte mot           sen medför.
9306: oligopoli. Framför allt punktprissättning av el-          El- och konkurrensmyndigheterna följer noga
9307: överföringen, den planerade elbörsen och övriga        med hur elmarknadslagen och liberaliseringen av
9308: åtgärder av el- och konkurrensmyndigheterna,           elmarknaden genomförs och effekterna av detta.
9309: genom vilka verksamhetsmöjligheterna har ut-           På uppdrag av handels- och industriministeriet
9310: ökats för kunderna och för de inhemska och             har en utredning blivit fårdig över prissättnings-
9311: utländska elproducenter som konkurrerar med            beteendet på landets elmarknad 1989-1994
9312: de större kraftbolagen, är ägnade att förhindra        innan konkurrensen släpptes fri. Undersökning-
9313: en utveckling i riktning mot oligopoli och elan-       en fortsätter som en uppföljande undersökning
9314: vändarnas beroend.~ av distributionsverken på          åtminstone i fråga om 1995-1996.
9315: deras eget område. Overvakningen av hur de nät-           Regeringen ser i detta skede inte sådana drag i
9316: och elförsäljningsbolag som har dominerande            utvecklingen på elmarknaden att övervakningen
9317: ställning agerar på marknaden ankommer både            av elverkens företagsaffårer borde tryggas ge-
9318: på elmarknadscentralen och konkurrensverket.           nom en ändring av lagen om konkurrensbegräns-
9319: Myndigheterna har inlett ett samprojekt bl.a. för      ningar. Regeringen ser inte heller något behov av
9320: att utveckla principer som iakttar skälighet vid       att återgå tili den prisreglering som allmänt har
9321: prissättningen av el. Det är möjligt att en stegvis    slopats i vårt näringsliv.
9322: liberalisering av elmarknaden i begynnelseskedet
9323: 
9324:      Helsingforsden 21 november 1995
9325: 
9326:                                                       Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
9327:                                             KK 288/1995 vp
9328: 
9329: 
9330: Kirjallinen kysymys 288
9331: 
9332: 
9333: 
9334: 
9335:                                    A. Ojala ym.: Varhennettujen eläkejärjestelyjen käyttöönotosta
9336:                                       työllisyystilanteen parantamiseksi
9337: 
9338: 
9339:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9340: 
9341:    Työmarkkinoillamme vallitsee tilanne, jossa           Kyseinen eläkeoikeuksien menetys on niin
9342: 1uoret koulutetutkin henkilöt ovat vailla työtä,      suuri, että se estää täydellisesti vapaaehtoiset
9343: ;amanaikaisesti kun niissä töissä, joihin he ovat     työstä poisjäännit. Eläkesäännöstä tulisikin
9344: 1akeutumassa, joutuu työskentelemään itsensä          muuttaa siten, että henkilö, joka jää pois työstä
9345: .oppuun ajetuksi kokevia henkilöitä. Useat näis-      vapaaehtoisesti antaakseen työpaikkansa työttö-
9346: :ä itsensä uupuneiksi tuntevista henkilöistä olisi-   mälle työnhakijalle edellyttämättä saavansa en-
9347: vat valmiita antamaan paikkansa nuoremmalle           nen alennettua eläkeikäänsä mitään korvausta,
9348: :yöttömälle.                                          olisi oikeutettu säilyttämään oikeutensa eläkkee-
9349:     Eräissä erityisen rasittaviksi tunnetuissa am-    seensä alennetussa eläkeiässä. Hänen eläkekerty-
9350: nateissa on eläkesäännöstössä määrätty eläke-         mäksensä muodostuisi luonnollisesti se määrä,
9351:  äksi yleisesti käytössä olevaa eläkeikää alhai-      joka on kertynyt työstä poisjääntiin mennessä.
9352: ;empi eläkeikä. Useat näistä ammateista, kuten           Tällä tavoin kyettäisiin saamaan työmarkki-
9353: ~simerkiksi erityisopettajan ammatti, ovat rasit-     noille kaivattua työpaikkojen avautumista ja
9354: :avuudeltaan kuitenkin sellaisia, että useat am-      kiertoa eri sukupolvien välillä. Samalla rasitta-
9355: natissa pitkään olleet ovat valmiitaja halukkaita     viksi koetuissa ammateissa kyettäisiin pitämään
9356: .uovuttamaan paikkansa jo ennen säädettyä             töissä vireää työvoimaa. Mielestämme nykyises-
9357: 1lempaa eläkeikää. Osa heistä olisijopa valmiita      sä työllisyystilanteessa tulee ottaa käyttöön mitä
9358:  :ekemään sen ilman, että saisivat välittömästi       erilaisimpia ja aiemmin kokeilemattomia keino-
9359:  nitään korvausta jäädessään pois työstä.             ja. Tämänkaltaisen kokeilun voisi aloittaa esi-
9360:     Nuorten työllistymisen kannalta kaivattua         merkiksi valtion ja kuntien palveluksessa olevien
9361:  vaihtuvuuden lisääntymistä ehkäisevät toisaalta      henkilöiden osalta.
9362:  ciristyneet työkyvyttömyyseläkkeelle pääsemi-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9363:  ;en ehdot sekä eläkesäännöstön eräät määräyk-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9364:  ;et. Nykysäännöstön mukaan ennen säädettyä           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9365:  1lempaa eläkeikäänsä työstään ilman työkyvyt-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9366:  :ömyyseläkkeelle siirtymistä pois jäävä henkilö
9367:  nenettää oikeutensa alempaan eläkeikään. Li-                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
9368:  ;äksi hän menettää eläkkeensä kertymässä. Ny-               siin nuorten koulutettujen henkilöiden
9369:  cysäännöstön mukaan henkilö, joka jää pois                  työllistymistä estävien eläkesäädösten
9370:  :yöstä ennen alennettua eläkeikää, saattaa tulla            muuttamiseksi?
9371:  )ikeutetuksi työeläkkeeseensä jopa vasta ryh-
9372:  :yessään saamaan kansaneläkettä.
9373: 
9374:       Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1995
9375: 
9376:           Arja Ojala                     Jukka Gustafsson               Riitta Prusti
9377:           Risto Kuisma                   Marja-Liisa Tykkyläinen        Raimo Mähönen
9378:           Eila Rimmi                     Ilkka Joenpalo                 Pentti Tiusanen
9379:           Annika Lapintie                Mikko Elo                      Kerttu TÖrnqvist
9380:           Virpa Puisto                   Maija Rask                     Markku Pohjola
9381:           Reijo Lindroos                 Ulla Juurola                   Erkki J. Partanen
9382:           Pirkko Peltomo                 Tuija Pohjola                  Säde Tahvanainen
9383: 
9384:  ~50261
9385: 2                                           KK 288/1995 vp
9386: 
9387: 
9388: 
9389: 
9390:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9391: 
9392:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kanssa työn jakamisesta sosiaali- ja terveyden-
9393: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         huollossa. Tässä hankkeessa keskeisinä tavoittei-
9394: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       na ovat alan työllisyyden parantaminen, työpai-
9395: jäsenen vastattavaksi kansanedustajaA. Ojalan         neiden keventäminen, alan koulutetusta työvoi-
9396: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          masta kiinnipitäminen sekä parempien mallien
9397: 288:                                                  löytäminen työllisyysvarojen käyttöön. Työmi-
9398:                                                       nisteriössä on käynnissä projekti, jossa tutkitaan
9399:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        uusia innovatiivisia työaikasovelluksia ja kaksi
9400:        siin nuorten koulutettujen henkilöiden         kertaa 6 -mallin kokeilua yrityksissä.
9401:        työllistymistä estävien eläkesäädösten            Hallitusohjelman mukaisesti hallitus on myös
9402:        muuttamiseksi?                                 29.9.1995 antanut eduskunnalle esityksen yksi-
9403:                                                       tyisalojen työeläkejärjestelmän uudistamista
9404:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          koskevaksi lainsäädännöksi (HE 118/1995 vp).
9405: vasti seuraavaa:                                      Esitys perustuu työmarkkinaosapuolten 18.5.
9406:                                                       1995 tekemään sopimukseen yksityisalojen työ-
9407:    Hallituksen eräs keskeisimpiä tavoitteita on       eläkejärjestelmän rahoituksesta ja etujen tasa-
9408: kehittää eläke- ja kuntoutuslainsäädäntöä sekä        painottamisesta. Varhaiseen eläkkeelle siirtymi-
9409: työelämää rinnakkain siten, että keskimääräinen       seen liittyvät kysymykset ovat esityksessä keskei·
9410: eläkkeelle siirtymisikä nousisi ja työttömyys vä-     sesti esillä. Siinä on pyritty tehostamaan työky·
9411: henisi.                                               vyn ylläpitoa ja kuntoutusta muun muassa kun·
9412:    Työelämän kehittäminen joustavammaksi,             toutustukea koskevilla ja osatyökyvyttömyys·
9413: työn uudelleenjakaminen sekä koulutusmahdol-          eläkkeen käytön lisäämiseen tähtäävillä ehdo·
9414: lisuuksien lisääminen ovat eräitä keinoja pyrit-      tuksilla. Hallituksen esitys laeiksi valtion eläke·
9415: täessä vähentämään työttömyyttä. Tämä koskee          lain ja valtion perhe-eläkelain muuttamisest~
9416: myös nuoria työttömiä.                                (HE 134/1995 vp), joka on pääosin samansisäl·
9417:    Hallitusohjelman mukaisesti ja solmittuun ta-      töinen kuin yksityisalojen työeläkejärjestelmä~
9418: lous-, työllisyys- ja työmarkkinapoliittiseen sopi-   koskeva esitys, on niin ikään parhaillaan edus·
9419: mukseen liittyen hallitus on 6.10.1995 antanut        kunnassa käsiteltävänä.
9420: eduskunnalle esityksen laiksi vuorotteluvapaa-           Edellä mainituissa hallituksen esityksissä yks
9421: kokeilusta sekä eräiden siihen liittyvien lakien      johtava ajatus on, että työkyvyn ylläpitämisen
9422: muuttamisesta (HE 136/1995 vp). Työvuorotte-          työhönpaluun ja työelämään pääsemisen edistä
9423: luu tavoitteena on edistää työmarkkinavalmiuk-        minen ovat aina ensisijaisia keinoja jälkikätei
9424: sien säilymistä. Työelämässä oleville annetaan        seen sosiaaliturvaan verrattuna. Lainsäädöksiir
9425: mahdollisuus työkyvyn ja -taidon ylläpitämiseen       ehdotetut muutokset takaavat sen, että koulu
9426: ja kehittämiseen kuntoutuksen ja koulutuksen          tuksella ja työkyvyn ylläpidolla pystytään var
9427: avulla. Tavoitteena on samalla edistää nuorten        mistamaan ikääntyneille työntekijöille työeläke
9428: mahdollisuuksia päästä työelämään.                    turvan karttuminen myös työuran loppuvaihees
9429:    Työn uudelleenjakamista edistetään myös            sa. Sama järjestelmä vähentää myös nykyistl
9430: muilla tavoin. Osa-aikalisää koskevaajärjestelyä      nuorten työttömyyden vaikutusta eläketurvat
9431: jatketaan vuonna 1996. Sosiaali- ja terveysminis-     karttumiseen.
9432: teriössä on käynnistetty yhteistyöhanke kuntien
9433: 
9434:      Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1995
9435: 
9436:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka M önkäre
9437:                                              KK 288/1995 vp                                               3
9438: 
9439: 
9440: 
9441: 
9442:                                          Tili Riksdagens Talman
9443: 
9444:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          sysselsättningen inom branschen, att underlätta
9445: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-           de psykiska påfrestningarna av arbetet, att hålla
9446: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-         fast vid sådan arbetskraft som har utbildning
9447: man A. Ojala m.fl. undertecknade spörsmål nr             inom branschen samt att finna bättre modeller
9448: 288:                                                     för användningen av sysselsättningsmedel. Vid
9449:                                                          arbetsministeriet genomförs ett projekt som un-
9450:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för            dersöker nya innovativa arbetstidstillämpningar
9451:        att ändra de pensionsförfattningar som            och försök med systemet med 2 x 6 timmars
9452:        förhindrar sysselsättningen av unga utbil-        arbetsskift i företag.
9453:        dade personer?                                        Enligt regeringsprogrammet har regeringen
9454:                                                          även den 29 september 1995 tili riksdagen avlåtit
9455:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            en proposition med förslag tili revision av lag-
9456: anföra följande:                                         stiftningen om den privata sektorns arbetspen-
9457:                                                          sionssystem (RP 118/1995 rd). Propositionen
9458:     Ett av regeringens viktigaste mål är att utveck-     grundar sig på det avta1 som arbetsmarknadspar-
9459: la pensions- och rehabiliteringslagstiftningen           terna ingick den 18 maj 1995 om finansiering av
9460: samt arbetslivet parallellt så att den genomsnitt-       den privata sektorns arbetspensionssystem och
9461: liga pensionsåldern stiger och arbetslösheten            ba1ansering av förmånerna. Frågorna kring tidig
9462: minskar.                                                 pensionering behandlas ingående i propositio-
9463:     Utvecklande av arbetslivet så att det blir flex-     nen. 1propositionen strävar man efter att effekti-
9464: iblare, omfördelning av arbete samt ökade ut-            vera upprätthällandet av arbetsförmågan och re-
9465: bildningsmöjligheter är metoder med vilka man            habiliteringen bl.a. genom förslag som gäller re-
9466: försöker minska arbetslösheten. Detta gäller             habiliteringsstödet och förslag som har som mål
9467: även unga arbetslösa.                                    att främja bruket av delinvalidpension. Reger-
9468:     Enligt regeringsprogrammet och i anslutning          ingens proposition tili riksdagen med förslag tili
9469: tili det ekonomisk-, sysselsättnings- och arbets-        lagar om ändring av lagen om statens pensioner
9470: marknadspolitiska avtal som ingåtts har reger-           och lagen om statens familjepensioner (RP 134/
9471: ingen den 6 oktober 1995 tili riksdagen avlåtit en       1995 rd), som tili sitt innehåll tili stora delar
9472: proposition med förslag tili lag om försök med           motsvarar propositionen om den privata sek-
9473: alterneringsledighet samt lagar om ändring av            torns arbetspensionssystem, behandlas också
9474: vissa lagar som har samband med den (RP 136/             som bäst i riksdagen.
9475:  1995 rd). Syftet med arbetsalterneringen är att            1 ovan nämnda propositioner betonas särskilt
9476: bibehålla arbetsmarknadsfårdigheterna. De ar-            att upprätthållande av arbetsförmågan, främjan-
9477: betande ges möjligheter att upprätthålla arbets-         de av ätergängen tili arbete och möjligheten att
9478: förmågan och yrkesskickligheten och utveckla             komma in i arbetslivet är sädana metoder som
9479: dessa genom rehabilitering och utbildning. Sam-          alltid prioriteras framom socialskydd i efterskott.
9480: tidigt försöker man främja möjligheterna för             De föreslagna ändringarna i lagstiftningen säker-
9481: unga att komma in i arbetslivet.                         ställer att man genom utbildning och upprätthål-
9482:     Omfördelningen av arbete främjas även med            lande av arbetsförmågan kan tillförsäkra de äld-
9483: andra medel. Systemet med deltidstillägg fortsät-        re arbetstagarna en ökning av arbetspensions-
9484: ter 1996. Social- och hälsovårdsministeriet och          skyddet även i slutskedet av deras arbetskarriär.
9485: kommunerna har inlett ett samarbetsprojekt för           Detta system minskar också de verkningar pä
9486: delning av arbete inom social- och hälsovården.          pensionsskyddets storlek som de ungas arbets-
9487: Det centrala mälet med projektet är att förbättra        löshet för närvarande äsamkar.
9488: 
9489:      Helsingforsden 29 november 1995
9490: 
9491:                                                        Social- och hälsovärdsminister Sinikka Mönkäre
9492:                         1
9493: 
9494: 
9495: 
9496:                     1
9497:                     1
9498: 
9499: 
9500: 
9501:                 1
9502:                 1
9503: 
9504: 
9505: 
9506:             1
9507:             1
9508: 
9509: 
9510: 
9511:         1
9512:         1
9513: 
9514: 
9515: 
9516: 
9517:     1
9518:     1
9519: 
9520: 
9521: 
9522: 1
9523: 1
9524:                                               KK 289/1995 vp
9525: 
9526: Kirjallinen kysymys 289
9527: 
9528: 
9529: 
9530: 
9531:                                      Vihriälä ym.: Aikuisväestön hammashuollon korvausuudistuksesta
9532:                                          luopumisesta
9533: 
9534: 
9535:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
9536: 
9537:     Suomen hallitusmuodon muuttamisesta anne-            järjestelmän etuuksista, turvataan riittävä apu ja
9538: tulla lailla (169/95) lisättiin hallitusmuotoon uusi     sairaustapauksissa kyseisen tilan vaatimaa hoi-
9539: 15 a §,jonka 2 momentin mukaan lailla turva-             toa".
9540: taan jokaiselle oikeus perustoimeentulon tur-                Toimeentulon lakisääteisen perusturvan alaa
9541: vaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyy-             ja sisältöä määriteltäessä on eduskuntakäsittelyn
9542: den ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän             eri vaiheissa esitetyillä tulkinnoilla ja kannan-
9543: ja huoltajan menetyksen perusteella.                     otoilla tärkeä merkitys. Ne sisältävät keskeisen
9544:     Sairausvakuutuslaissa säädetyistä etuuksista         informaation siitä, miten laajaksi lainsäätäjä on
9545: sairauspäivärahan sekä äitiys-, isyys- ja vanhem-        tarkoittanut suojalausekkeen sisällön.
9546: painrahan on erikseen esitetty kuuluvan toi-                 Käsitellessään perusoikeusuudistusta edus-
9547: meentulon lakisääteiseen perusturvaan. Sen si-           kunta nimenomaan totesi välttämättömäksi, että
9548: jaan esimerkiksi sairaanhoidon kustannusten              sen tulee saada riittävät selvitykset ja käydä pe-
9549: korvausten on katsottu kuuluvan perusturvakä-            rusteellinen keskustelu perusturvan sisällöstä,
9550: sitteen ulkopuolelle. Lähtökohtana tässä lienee          ennen kuin yksittäisiä perusturvaa koskevia pää-
9551: kuitenkin ollut se, että yksilölle on katsottu ole-      töksiä tehdään.
9552: van tarjolla riittävästi yhteiskunnan tukemiajul-            Nyt puheena olevan lakiesityksen perustelujen
9553:  kisen sektorin palveluja. Siten sairauden hoidos-       toteamus siitä, että järjestelmä ei ole tullut kos-
9554:  ta aiheutuvien kustannusten korvaamista sai-            kaan voimaan, on virheellinen. Uudistuksella on
9555:  rausvakuutuksesta yleisesti ei ole pidetty perus-       ollut selkeä tarkoitus korvata osa sairauskulujen
9556:  turvaan kuuluvana oikeutena.                            verovähennyksen poistosta yksilölle aiheutuvas-
9557:     Aikuisväestöstä 70 prosenttia saa tarvitse-          ta menetyksestä.
9558:  mansa hammashuoltopalvelut yksityissektorilta,              Esityksessä halutaan myös antaa kuva, että
9559: ja mikäli hallituksen esitys sairausvakuutuslain         julkiset palvelut olisivat riittävän kattavat ja että
9560:  muuttamisesta (HE 104/1995 vp) toteutuu, he             siten yksilölle ei aiheudu hammashuollosta koh-
9561: joutuvat maksamaan kokonaan kaikki hammas-               tuuttomia kustannuksia. Kuitenkin valtaosa eli
9562:  hoitokustannuksensa eli jäävät hammashoidon             yli 70 prosenttia aikuisväestöstä voi hankkia tar-
9563:  osalta täysin yhteiskunnan tuen ulkopuolelle.           vitsemansa hammashuoltopalvelut vain yksityis-
9564:      Perusturvan piiriin kuuluva etuus tarkoittaa        sektorilta, jonka antamia palveluita yhteiskunta
9565:  etuutta, jolla pyritään takaamaan yksilön toi-          ei tue.
9566:  meentulolle välttämätön vähimmäistaso. Perus-               Hallituksen esityksessä ei lainkaan mainita,
9567:  oikeuskomitea viittasi taloudellisia, sosiaalisia ja    että asia oli samansisältöisenä eduskunnan käsit-
9568:  sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainväli-        telyssä jo vuonna 1993. Vaikka valtiontalouden
9569:  sen yleissopimuksen (SopS 6/76) artiklaan, jossa        tila silloin oli nykyistä huonompi, eduskunta kat-
9570:  sopimusvaltiot "tunnustavat jokaiselle oikeuden         soi, että lakia ei voi kumota, vaan ainoastaan
9571:  nauttia korkeimmasta saavutettavissa olevasta           siirtää kahdella vuodella. Nyt tehty esitys poik-
9572:   ruumiin- ja mielenterveydestä". Perusoikeusko-         keaa silloisesta vain siten, että sana kumota on
9573:   mitea viittasi myös Euroopan sosiaalisen perus-        korvattu sanalla luopua.
9574:   kirjan (SopS 44/91) 13 artiklaan, jossa sopimus-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9575:   puolet sitoutuvat mm. "varmistamaan, että jo-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9576:   kaiselle henkilölle ,jolta puuttuvat riittävät varat   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9577:  ja joka ei pysty hankkimaan tällaisia varoja omin       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9578:   avuin tai muista lähteistä etenkin sosiaaliturva-
9579: 
9580:  250261
9581: 2                                           KK 289/1995 vp
9582: 
9583:          Miten on perusteltavissa hallituksen                    onko ko. lain valmistelu tapahtunut
9584:       esityksessä n:o 104/1995 vp esitetty käsi-             riittävän laajasti siten, että voitaisiin ar-
9585:       tys siitä, että kyseessä olevan lain käsitte-          vioida seikkaperäisesti esityksen toteut-
9586:       ly ei edellyttäisi ns. vaikeutettua säätä-             tamisen terveys- ja sosiaalipoliittisia vai-
9587:       misjärjestystä eikä edes perustuslakiva-               kutuksia?
9588:       liokunnan kannanottoa asiassa, ja
9589: 
9590:     Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1995
9591: 
9592:         Jukka Vihriälä                   Juhani Alaranta                Liisa Hyssälä
9593:                                              KK 289/1995 vp                                              3
9594: 
9595: 
9596: 
9597: 
9598:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9599: 
9600:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         !on haluamallaan tavalla resurssiensa puitteissa.
9601: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          Julkisen hammashuollon peittävyys on maas-
9602: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        samme jo kohtalaisen laaja. Toisaalta alueellisia
9603: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jukka Vih-        eroja kuitenkin löytyy. Yksityisen sektorin pal-
9604: riälän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        veluja on suurten taajamien ulkopuolella vähem-
9605: n:o 289:                                               män, joten lähinnä terveyskeskukset antavat
9606:                                                        maaseudulla hammashuoltopalveluita koko
9607:           Miten on perusteltavissa hallituksen         väestölle. Sosiaali- ja terveydenhuollon tutki-
9608:        esityksessä n:o 104/1995 vp esitetty käsi-      mus- ja kehittämiskeskuksen (STAKES) selvi-
9609:        tys siitä, että kyseessä olevan lain käsitte-   tyksen mukaan hammashuoltoa saa 16 prosent-
9610:        ly ei edellyttäisi ns. vaikeutettua säätä-      tia väestöstä eli noin 800 000 henkilöä.
9611:        misjärjestystä eikä edes perustuslakiva-            Terveyskeskusten antamien tietojen mukaan
9612:        liokunnan kannanottoa asiassa, ja               potilaslaskutus maksavaa hammaspotilasta koh-
9613:           onko ko. lain valmistelu tapahtunut          ti oli koko maassa keskimäärin 358 markkaa
9614:        riittävän laajasti siten, että voitaisiin ar-   vuonna 1994. Kansaneläkelaitoksen tilastojen
9615:        vioida seikkaperäisesti esityksen toteut-       mukaan niin sanottujen nuorten aikuisten eli alle
9616:        tamisen terveys- ja sosiaalipoliittisia vai-    38-vuotiaiden hammashoidosta maksetut sai-
9617:        kutuksia?                                       rausvakuutuskorvaukset olivat keskimäärin
9618:                                                        korvauksensaajaa kohden 568 markkaa ja vas-
9619:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           taava kokonaiskustannus 1 078 markkaa, jolloin
9620: vasti seuraavaa:                                       potilaan omavastuu oli keskimäärin 510 mark-
9621:                                                        kaa.
9622:    Sairauskulujen verovähennysoikeudesta luo-              Kansaneläkelaitoksen ja STAKESin yhteis-
9623: pumisen yhteydessä tehtiin sairausvakuutusla-          työnä toteutettiin keväällä 1995 terveydenhuol-
9624: kiin muutos (1714/91), jonka tarkoituksena oli         lon väestötutkimus. Kyselyssä kysyttiin, ovatko
9625: ulottaa järjestelmällinen hammashuolto koske-          perheenne käytettävissä olleet varat olleet tänä
9626: maan koko aikuisväestöä 1.7.1992 lukien. Val-          vuonna niin pienet, että olette joutunut tinki-
9627: tiontaloudellisista syistä on järjestelmän toi-        mään ja luopumaan sairauksien hoitoon liitty-
9628: meenpanoa siirretty väliaikaisilla lykkäyslaeilla      västä lääkärin hoidosta, hammashoidosta tai
9629: vuoden 1996 alkuun (559/92, 1008/92, 1620 ja           lääkkeistä. Tämän tutkimuksen valossa ei tilan-
9630: 1621/93). Hallitusohjelmaan perustuen eduskun-         netta ole pidettävä äärimmäisen synkkänä. Tut-
9631: nalle on 22.9.1995 annettu valtion vuoden 1996         kimuksen mukaan kotitalouksista 14% ilmoitti
9632: talousarvioon liittyvä esitys sairausvakuutuslain      joutuneensa tinkimään tai luopumaan hammas-
9633: muuttamisesta (HE 104/1995 vp). Esityksessä            hoidosta, 8 % lääkärin hoidosta ja 4 % lääkkeis-
9634: ehdotetaan, että koko aikuisväestöön kohdistet-        tä.
9635: tavaksi aiotun järjestelmällisen hammashuollon             Suomen hallitusmuodon muuttamisesta anne-
9636: korvaamisen toteuttamisesta luovutaan koko-            tulla lailla (969/95) lisättiin hallitusmuotoon uusi
9637: naan vuoden 1996 alusta.                                15 a §,jonka 2 momentin mukaan lailla turva-
9638:    Suomen terveydenhuoltojärjestelmässä ter-           taan jokaiselle oikeus perustoimeentulon tur-
9639: veyspalvelut rakentuvat lähtökohtaisesti kuntien       vaan sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuu-
9640: tarjoamien peruspalvelujen varaan, joiden tuot-        den aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan
9641: tamiseen niillä on oikeus saada valtionosuutta.        menetyksen perusteella. Hallitus on vuoden 1996
9642: Kansanterveyttä koskevan lainsäädännön mu-             talousarvioon liittyviä lakiesityksiä eduskunnal-
9643: kaan kunnan tulee ensisijaisestijärjestää vuonna       le antaessaan ollut tietoinen siitä, että niissä on
9644:  1956 ja sen jälkeen syntyneiden sekä pään ja          kysymys kansalaisten perustoimeentuloturvasta.
9645: kaulan alueelle sädehoitoa saaneiden potilaiden        Hallituksen esitys sisältää ehdotuksen sellaisesta
9646: hampaiden tutkimus ja hoito. Kunnat voivat             järjestelmästä luopumisesta, joka ei ole tullut
9647:  kuitenkin järjestää asukkaidensa hammashuol-          muiden kuin vuonna 1956 tai sen jälkeen synty-
9648: 4                                          KK 289/1995 vp
9649: 
9650: neiden vakuutettujenja rintamaveteraanien osal-      esityksessä 104/1995 vp todetaan, että siihen si-
9651: ta voimaan. Yksityisen sektorin tarjoamien ham-      sältyvillä ehdotuksilla ei heikennetä hallitusmuo-
9652: mashuoltopalvelujen käytöstä, joita on vaihtele-     don 15 a §:n 2 momentissa tarkoitettua perustoi-
9653: vassa määrin tarjolla maan eri osissa, aiheutunei-   meentulon turvaa. Viime kädessä kuitenkin
9654: den kustannusten tasaamisella sairausvakuutuk-       eduskunta päättää siitä, minkä tulkinnan eri pe-
9655: sesta on vaikea nähdä yhtymäkohtia perustoi-         rustoimeentuloetuudet käytännössä saavat.
9656: meentulon turvaan. Tämän vuoksi hallituksen
9657: 
9658:      Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1995
9659: 
9660:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
9661:                                               KK 289/1995 vp                                               5
9662: 
9663: 
9664: 
9665: 
9666:                                           Tili Riksdagens Talman
9667: 
9668:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         täckande i Iandet. Å andra sidan förekommer
9669: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           regionala skillnader. Utanför tätorterna är utbu-
9670: Iem av statsrådet översänt följande av riksdags-         det av privat service mindre, varför det på Iands-
9671: man Jukka Vihriälä m.fl. undertecknade spörs-            bygden är närmast hälsocentralerna som erbju-
9672: mål nr 289:                                              der tandvårdsservice åt hela befolkningen. Enligt
9673:                                                          en utredning som gjorts av forsknings- och ut-
9674:            Hur kan man motivera den i regering-          vecklingscentralen för social- och hälsovården
9675:        ens proposition 104/1995 rd framförda             (STAKES) får 16% av befolkningen, dvs.
9676:        uppfattningen att behandlingen av lagen           800 000 personer, tandvård på hälsocentralerna.
9677:        i fråga inte skulle kräva s.k. kvalificerad           Enligt de uppgifter som erhållits av hälsocen-
9678:        Iagstiftningsordning eller ens grundlags-         tralerna var patientfaktureringen per betalande
9679:        utskottets utlåtande, och                         tandpatient 1994 i hela Jandet i genomsnitt 358
9680:            har beredningen av Iagen varit tillräck-      mk. Enligt folkpensionsanstaltens statistik var
9681:        ligt omfattande så att det är möjligt att         sjukförsäkringsersättningarna i fråga om tand-
9682:        utförligt beräkna de hälso- och socialpoli-       vård för unga vuxna, dvs. personer under 38 år, i
9683:        tiska verkningarna av verkställandet av           genomsnitt 568 mk per ersättningstagare och
9684:        propositionen?                                    motsvarande totala kostnad 1 078 mk, varvid
9685:                                                          patientens självrisk i genomsnitt var 510 mk.
9686:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt                Som ett samarbete mellan folkpensionsanstal-
9687: anföra följande:                                         ten och STAKES verkställdes bland befolkning-
9688:                                                          en våren 1995 en undersökning angående hälso-
9689:    1 samband med att rätten att dra av sjukvårds-        vården. 1 enkäten frågades om familjens disponi-
9690: kostnader vid beskattningen slopades gjordes en          bla medel under året varit så små att man i famil-
9691: ändring i sjukvårdslagen ( 1714/91) i syfte att ut-      jen varit tvungen att pruta på och avstå ifrån
9692: sträcka den systematiska tandvården till hela den        läkemedel, tandvård eller läkarvård i anslutning
9693: vuxna befolkningen fr.o.m. 1. 7.1992. Av statsfi-        till sjukvård. Undersökningen ga v vid handen att
9694: nansiella skäl har verkställigheten av systemet          situationen inte kan betraktas som extremt svår.
9695: genom temporära Iagar skjutits upp tili ingången         Enligt undersökningen meddelade 14% av hus-
9696: av 1996 (559/92, 1008/92, 1620 och 1621/93). Ut-         hållen att de varit tvungna att pruta på eller avstå
9697: gående från regeringsprogrammet avlät regering-          från tandvård, 8 % från läkarvård och 4 % från
9698: en 22.9 .1995, i anslutning tili 1996 års budget, tiii   Iäkemedel.
9699: riksdagen en proposition med förslag tili lag om             Genom Iagen om ändring av Regeringsformen
9700: ändring av sjukförsäkringslagen (RP 104/1995             för Finland (969/95) fogades till regeringsformen
9701: rd). 1 propositionen föreslås att man helt skall         en ny 15 a §. Enligt paragrafens 2 mom. garante-
9702: avstå från att införa den planerade systematiska         ras alla rätt att få sin grundläggande utkomst
9703: tandvården för hela den vuxna befolkningen vid           tryggad vid sjukdom, arbetsoförmåga och under
9704: ingången av 1996.                                        ålderdomen samt vid barnafödsel och förlust av
9705:     lnom det finska hälso- och sjukvårdssystemet         försörjare. Regeringen var medveten om att det i
9706: bygger hälsovårdsservicen på den basservice              de lagförslag som överlämnades tili riksdagen i
9707: kommunerna erbjuder och för viiken de har rätt           anslutning tili budgeten för 1996 var fråga om
9708: att få statsandel. Enligt folkhälsolagstiftningen        medborgarnas grundläggande utkomst. Reger-
9709: skall kommunen ordna undersökning och be-                ingens proposition innehåller ett förslag tili slo-
9710: handling av tänderna för i första hand personer          pande av ett sådant system som endast har trätt i
9711: som är födda 1956 eller senare samt för patienter        kraft för försäkrade födda 1956 eller senare och
9712: som fått strålbehandling av huvudet och halsen.          för frontveteraner. Utbudet på privat tandvårds-
9713:  Kommunerna kan dock ordna invånarnas tand-              service varierar i olika delar av Iandet, och det är
9714: vård på det sätt de önskar inom ramen för sina           svårt att se något samband mellan grundskyddet
9715:  resurser. Den offentliga tandvården är redan rätt       och utjämnandet av kostnaderna för den privata
9716: 6                                       KK 289/1995 vp
9717: 
9718: sektorns tandvårdsservice med hjälp av sjukför-     15 a § 2 mom. i regeringsformen. I sista hand är
9719: säkringen. Därför nämns det i regeringens pro-      det dock riksdagen som beslutar vi1ken tolkning
9720: position 104/1995 rd att de förslag som ingår i     de o1ika grundskyddsförmånerna får i praktiken.
9721: denna inte försvagar det grundskydd som avses i
9722: 
9723:     Helsingforsden 29 november 1995
9724: 
9725:                                                   Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
9726:                                              KK 290/1995 vp
9727: 
9728: Kirjallinen kysymys 290
9729: 
9730: 
9731: 
9732: 
9733:                                     Aittoniemi: Isän asemasta lapsen huoltajuudesta päätettäessä
9734: 
9735: 
9736: 
9737:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
9738: 
9739:    Avioeron yhteydessä lapsen tai lasten äiti             Tämän tarkoituksena ei ole missään tapauk-
9740: määrätään yleensä lapsien huoltajaksi. Asiassa         sessa väheksyä äidin kykyjä, vaan korostaa isän
9741: lienee toki merkitystä myös sillä, että isät eivät     erinomaisuutta.
9742: aina ole tietyt rajallisuutensa tietäen tähän tehtä-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9743: vään edes halukkaita.                                  tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9744:    Äidin kaavamainen määräärginen lapsen               nioittavasti   valtioneuvoston      asianomaisen
9745: huoltajaksi on useimmiten virhe. Aidit pärjäile-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9746: vät kyllä lapsien kanssa koulu- ja murrosikään
9747: saakka, mutta sen jälkeen heidän otteensa kir-                    Aikooko Hallitus kiinnittää huomiota
9748: poaa ja tuloksena on usein lapsen irrottautumi-                siihen, että isät ovat usein avioerotilan-
9749: nen ja joutuminen mahdollisesti huonoille teille.              teissa väheksytyssä asemassa lapsen
9750: Asia kuitataan yhteiskunnassa vain toteamalla,                 huoltajuutta määrättäessä, vaikka lapsen
9751: että näin kävi, kun lapsella ei ollut isän ohjausta.           koko elämänkaarta ajatellen isät ovat to-
9752:    Isä on äidin tasoinen, todetusti usein parempi-             dennäköisesti ylivertaisia lapsen huolta-
9753: kin huoltaja lapsen kannalta varhaisvuosien                    jia erityisesti siinä vaiheessa, kun lapsi
9754: ajan. Koulu- ja murrosiässä, jolloin luodaan lap-              kehittyy kouluikään ja myöhemmin mur-
9755: sen tulevan elämän valmiudet, isä on ensiarvoi-                rosikään, ja
9756: sessa asemassa. Näin on, oli lapsi sitten kumpaa                  aikooko Hallitus ryhtyä lainsäädän-
9757: sukupuolta tahansa. Isän kasvattamista lapsista                nöllisiin toimiin isän aseman vahvistami-
9758: on järkeensä tullut erinomaisia ja itsestään huo-              seksi huoltajuuskysymyksiä ratkaistaes-
9759: lehtivia kansalaisia.                                          sa?
9760: 
9761:      Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1995
9762: 
9763:                                              Sulo Aittoniemi
9764: 
9765: 
9766: 
9767: 
9768: 250261
9769: 2                                          KK 290/1995 vp
9770: 
9771: 
9772: 
9773: 
9774:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
9775: 
9776:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       koskevien tilastojen mukaan vanhemmat pääty-
9777: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        vät valtaosassa tapauksia ratkaisuun, jossa yh-
9778: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      teishuolto jatkuu avioeron jälkeen ja lapsesta
9779: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       erossa asuvalla vanbernmaila on tapaamisoi-
9780: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        keus. Tämä tarjoaa myös erossa asuvalle van-
9781: n:o 290:                                             hemmalle oikeuden osallistua lasta koskevaan
9782:            Aikooko Hallitus kiinnittää huomiota      päätöksentekoon sekä mahdollisuuden tukea
9783:         siihen, että isät ovat usein avioerotilan-   lapsen kasvua ja kehitystä.
9784:         teissa väheksytyssä asemassa lapsen              Isien ja äitien erilainen asema huoltajina tulee
9785:         huoltajuutta määrättäessä, vaikka lapsen     kuitenkin esille tarkasteltaessa sitä, miten lapsen
9786:         koko elämänkaarta ajatellen isät ovat to-    asuminen avioeronjälkeen on järjestetty. Vuotta
9787:         dennäköisesti ylivertaisia lapsen huolta-    1994 koskevien tilastotietojen mukaan lapsen
9788:         jia erityisesti siinä vaiheessa, kun lapsi   asumisesta sovitaan kahdeksassa tapauksessa
9789:         kehittyy kouluikään ja myöhemmin mur-        kymmenestä niin, että lapsi asuu äidin luona.
9790:         rosikään, ja                                 Tuomioistuinten asiaa koskevissa päätöksissä
9791:            aikooko Hallitus ryhtyä lainsäädän-       jakauma on otaksuttavasti samankaltainen. Äi-
9792:         nöllisiin toimiin isän aseman vahvistami-    dit vastaavat siten pääosin lapsen välittömään
9793:         seksi huoltajuuskysymyksiä ratkaistaes-      päivittäiseen huoltoon liittyvistä tehtävistä.
9794:         sa?                                          Tämä ilmentää paitsi vanhempien erilaisia käy-
9795:                                                      tännöllisiä mahdollisuuksia toimia huoltajina,
9796:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         myös niitä psykologisia ja kulttuurisia esteitä,
9797: vasti seuraavaa:                                     jotka rajoittavat isien täysipainoista osallistu-
9798:                                                      mista perhe-elämään.
9799:     Lapsen huollosta ja tapaaruisoikeudesta anne-        Isien osittaiseen syrjäytymiseen perhe-elämäs-
9800: tun lain perusajatuksiin kuuluu vanhempien yh-       tä on kiinnitetty huomiota muun muassa Euroo-
9801: denvertaisuus huoltajina. Tehtäessä päätöksiä        pan perheministerien konferenssin 24. istunnos-
9802: huoltajuudesta esimerkiksi avioeron yhteydessä       sa, joka pidettiin Helsingissä kesäkuussa 1995.
9803: kummallakaan vanbernmaila ei ole etuoikeutta         Kokouksen loppuasiakirjassa on lueteltu keino-
9804: huoltoon, vaan asiassa on pyrittävä löytämään        ja, joiden avulla on mahdollista edistää isän roo-
9805: lapsen edun kannalta paras ratkaisu. Tämä voi        lin muuttumista siten, että kumpikin vanhempi
9806: tilanteesta riippuen olla joko vanhempien yhteis-    voisi nykyistä tasapuolisemmin ottaa vastuuta
9807: huolto tai toisen vanhemman yksinhuolto. Tuo-        lapsen kasvusta ja kehityksestä. Tähän suuntaan
9808: mioistuin voi lisäksi antaa määräyksiä huoltoon      voidaan vaikuttaa esimerkiksi perheen tilanteen
9809: liittyvien tehtävien jakamisesta yhteishuoltajina    huomioon ottavilla työelämän joustoilla, perhe-
9810: olevien vanhempien kesken.                           asioiden sovittelupalveluiden kehittämisellä ja
9811:     Lapsen huollon tarkoituksena on, että lapsi      turvaamalla tapaaruisoikeuden toteutumista.
9812: voisi muodostaa ja säilyttää hyvät suhteet kum-      Tällaisia toimenpiteitä on meillä jo suoritettu tai
9813: paankin vanhempaansa. Laissa omaksuttuja kei-        niitä on vireillä. Ajan mittaan niiden voidaan
9814: noja, joilla pyritään estämään toisen vanhem-        olettaa vaikuttavan siten, että nykyisestä perus-
9815: man syrjäytyminen vanhemmuudesta, ovat mah-          mallista poikkeavat tavat järjestää lapsen huolto
9816: dollisuus vanhempien yhteishuollon jatkumiseen       ja asuminen ovat entistä useammissa tapauksissa
9817: avioeron jälkeen sekä tapaamisoikeus.                lapsen edun mukaisia. Isän aseman vahvistami-
9818:     Kun vanhempien avioliitto purkautuu, lapsen      nen siten, että luovuttaisiin pyrkimyksestä lapsen
9819: huoltoa, asumista ja tapaaruisoikeutta koskevat      etua yksittäistapauksessa parhaiten vastaavaan
9820: asiat järjestetään nykyisin useimmiten vanhem-       ratkaisuun isän huoltajanaseman turvaamiseksi,
9821: pien välisellä sopimuksella, jonka kunnan sosiaa-    ei ole asianmukaista, eikä lainsäädännöllisiä toi-
9822: lihuollon toimielin vahvistaa. Sopimuskäytäntöä      menpiteitä asiassa ole suunnitteilla.
9823: 
9824:      Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1995
9825: 
9826: 
9827:                                                                       Oikeusministeri Sauli Niinistö
9828:                                            KK 290/1995 vp                                               3
9829: 
9830: 
9831: 
9832: 
9833:                                        Tili Riksdagens Talman
9834: 
9835:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     lösning, enligt viiken den gemensamma vårdna-
9836: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       den fortsätter efter skilsmässan och den av för-
9837: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     äldrarna hos viiken barnet inte bor har umgäng-
9838: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr        esrätt. Detta ger också den förälder hos viiken
9839: 290:                                                 barnet inte bor rätt att deltai beslutsfattande som
9840:             Ämnar Regeringen fåsta uppmärk-          rör barnet samt möjlighet att stöda barnets upp-
9841:         samhet vid att papporna i skilsmässosi-      växt och utveckling.
9842:         tuationer ofta ringaktas då det besluts om      Pappornas och mammornas olika ställning
9843:         vårdnaden om barn trots att papporna,        som vårdnadshavare kommer emellertid tili sy-
9844:         med tanke på barnens hela levnadsbana,       nes då man granskar hur barnens boende efter en
9845:         sannolikt är överlägsna vårdnadshavare       skilsmässa har ordnats. Enligt statistik för 1994
9846:         för barnen speciellt i det skede då barnen   kommer man i fråga om barnens boende i åtta
9847:         kommer in i skolåldern och senare i pu-      fall av tio överens om att barnet skall bo hos
9848:         berteten, och                                mamman. 1 domstolarnas beslut i samma fråga
9849:              ämnar Regeringen vidta lagstiftnings-   är fördelningen antagligen samma. Mammorna
9850:         åtgärder för att förstärka pappornas         svarar således huvudsakligen för de uppgifter
9851:          ställning då vårdnadsfrågor avgörs?         som hör samman med den dagliga omedelbara
9852:                                                      vårdnaden om barnet. Detta utvisar förutom för-
9853:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        äldrarnas olika praktiska möjligheter att vara
9854: anföra följande:                                     vårdnadshavare också de psykologiska och kul-
9855:                                                      turhinder som begränsar pappornas fullvärdiga
9856:     En av grundtankarna i lagen angående vård-       deltagande i familjelivet.
9857: nad om barn och umgängesrätt är föräldrarnas             Mao har fåst uppmärksamhet vid pappornas
9858: likställdhet som vårdnadshavare. Då beslut om        delvisa utslagning ur familjelivet bl.a. vid den 24
9859: vårdnaden fattas t.ex. i samband med en skils-       sessionen för de europeiska familjeministrarnas
9860: mässa har ingendera föräldern företräde till         konferens som hölls i Helsingfors i juni 1995. 1
9861: vårdnad, utan man bör sträva efter att hitta en      konferensens slutdokument uppräknas medel
9862: Iösning som är bäst för barnet. Beroende på si-      med hjälp av vilka det är möjligt att främja en
9863: tuationen kan denna antingen vara att båda för-      ändring av papparollen så att vardera föräldern
9864: äldrarna gemensamt eller den ena föräldern an-       mer jämlikt kunde ta ansvar för barnets uppväxt
9865: förtros vårdnaden. Domstolen kan dessutom ge         och utveckling. Sådana medel är bl.a. flexibilitet
9866: föreskrifter om uppgiftsfördelningen mellan för-     i arbetslivet som beaktar familjernas situation,
9867: äldrarna då de båda är vårdnadshavare.               utvecklande av medlingen i familjefrågor och lös-
9868:     Syftet med vårdnaden om barn är att barnet       ningar som säkerställer att umgängesrätten kan
9869: kan skapa och upprätthålla goda relationer till      förverkligas. Oylika åtgärder har antingen redan
9870: vardera föräldern. Medel som i lagen används för     genomförts hos oss eller så är de under arbete.
9871: att försöka förhindra att den ena föräldern ute-     Det kan antas att de med tiden har en sådan
9872: stängs ur föräldraskapet är möjligheten tili fort-   verkan att lösningar i fråga om hur vårdnaden
9873: satt gemensam vårdnad efter en skilsmässa samt       om barn och deras boende ordnas, som avviker
9874:  umgängesrätten.                                     från den nuvarande basmodellen, i allt flera fall
9875:     Då föräldrarnas äktenskap upphör löses frå-      överensstämmer med vad som är bäst för barnet.
9876: gorna om vårdnaden om barnen, deras boende           Förstärkande av pappornas ställning genom att
9877:  och umgängesrätten nuförtiden för det mesta         man skulle avstå från att sträva efter en lösning
9878:  genom ett avtal mellan föräldrarna, som fast-       som i det enskilda fallet är bäst för barnet i syfte
9879:  ställs av ett organ inom kommunens socialväsen-     att trygga pappornas vårdnadsställning är inte
9880:  de. Enligt statistik över avtalspraxisen stannar    vederbörligt, och i denna fråga är inga lagstift-
9881:  föräldrarna i övervägande delen av fallen för en    ningsåtgärder aktuella.
9882: 
9883:       Helsingfors den 22 november 1995
9884: 
9885:                                                                       Justitieminister Sauli Niinistö
9886:                                            KK 291/1995 vp
9887: 
9888: Kirjallinen kysymys 291
9889: 
9890: 
9891: 
9892: 
9893:                                   Aittoniemi: Suomen ED-jäsenyyden perustuslakeihin aiheuttamista
9894:                                       muutostarpeista
9895: 
9896: 
9897:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
9898: 
9899:     Suomi liittyi Euroopan unionin jäseneksi         mukaan tuomiovaltaa käyttävät Suomessa riip-
9900: eduskunnan päätöksellä, jota kannatti enemmän        pumattomat tuomioistuimet. Tuomioistuimet,
9901: kuin 2/3 kansanedustajista. Päätös toi kuitenkin     erityisesti korkein oikeus ja korkein hallinto-oi-
9902: mukanaan ristiriitaisen tilanteen perustuslain       keus ovat kuitenkin velvolliset noudattamaan
9903: eräiden kohtien suhteen. Näiden kohtien muut-        eurotuomioistuimessa annettuja ennakkopää-
9904: taminen on välttämätöntä, mutta se tapahtuu          töksiä lakia soveltaessaan. Kun asia on tuomiois-
9905: vain ns. vaikeutetussa perustuslainsäätämisjär-      tuimia velvoittava, emme voi puhua enää riippu-
9906: jestyksessä.                                         mattomista tuomioistuimista.
9907:     Keskeinen muutostarve liittyy hallitusmuo-          Siis myös hallitusmuodon 2 §:ään tulisi tehdä
9908: don 1 ja 2 §:ään. 1 §:n mukaan Suomi on täysival-    1 §:n tavoin merkinnät lainsäädäntövallan ja
9909: tainen tasavalta. Tämä ei enää pidä paikkaansa       tuomiovallan ED-jäsenyydestä johtuvista rajoi-
9910: vaan Suomi on täysivaltainen tasavalta niillä ra-    tuksista.
9911: joituksilla, jotka johtuvat jäsenyydestä Euroo-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9912: pan unionissajo tällä hetkellä, mutta yhä kasva-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9913: vassa määrin tulevaisuudessa.                        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9914:     2 §:n 2 momentin mukaan lainsäädäntövaltaa       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9915:  käyttää eduskunta yhdessä tasavallan presiden-
9916: tin kanssa. Tämä ei pidä enää paikkaansa, koska                  Aikooko Hallitus nyt ED-jäsenyyden
9917:  Euroopan unionin taholta annetut direktiivit ja             aiheuttaman kuohunnan tasaann11ttua
9918:  asetukset sanelevat velvoittavasti suomalaisen              ryhtyä valmistelemaan hallitusmuodon 1
9919:  lainsäädännön sisältöä joko sanatarkasti tai itse           ja 2 §:n muuttamista siten, että ne tasaval-
9920:  sisällön suhteen.                                           lan täysivaltaisuuden, eduskunnan lain-'
9921:     2 §:n 3 momentissa puhutaan toimeenpano-                 säädäntövallan ja tuomioistuimien riip-
9922:  vallasta, joka sekään ei jäsenyyden jälkeen ole             pumattomuuden osalta vastaavat todel-
9923:  koskematon. Merkityksellisempi on kuitenkin                 lista asiantilaa?
9924:  2 §:n 4 momentti tuomiovallan käytöstä. Sen
9925: 
9926:      Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1995
9927: 
9928:                                            Sulo Aittaniemi
9929: 
9930: 
9931: 
9932: 
9933: 250261
9934: 2                                           KK 291/1995 vp
9935: 
9936: 
9937: 
9938: 
9939:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9940: 
9941:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         sopimusta koskevassa lausunnossaan (PeVL 14/
9942: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          1994 vp) ja arvioi tuolloin, että eräänlainen val-
9943: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tiosääntöpoliittinen "perustuslain täydellisyys-
9944: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         periaate" puoltaisi ED-jäsenyyden vaikutusten
9945: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          näkymistä myös hallitusmuodon tekstissä. Toi-
9946: n:o 291:                                               saalta valiokunta piti asian selvittämistä aiheelli-
9947:                                                        sena, koska muunkinlaiset näkökohdat voivat
9948:            Aikooko Hallitus nyt ED-jäsenyyden          osoittautua merkityksellisiksi.
9949:        aiheuttaman kuohunnan tasaannuttua                  Hallituksen käsityksen mukaan on tärkeää,
9950:        ryhtyä valmistelemaan hallitusmuodon 1          että julkisen vallan käyttöä ja jakautumista kos-
9951:        ja 2 §:n muuttamista siten, että ne tasaval-    kevat valtiolliset perusratkaisut ilmenevät perus-
9952:        lan täysivaltaisuuden, eduskunnan lain-         tuslaista ja että perustuslaki antaa mahdollisim-
9953:        säädäntövallan ja tuomioistuimien riip-         man oikean kuvan tosiasiallisista vallankäytön
9954:        pumattomuuden osalta vastaavat todel-           mekanismeista. Euroopan unionin jäsenyydestä
9955:        lista asiantilaa?                               aiheutuvia perustuslakitekstin muutostarpeita
9956:                                                        on kuitenkin parasta arvioida osana perustuslain
9957:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           yhtenäistämishankkeen kokonaisuutta, jolloin
9958: vasti seuraavaa:                                       on mahdollista etsiä kaikki asiaan vaikuttavat
9959:                                                        seikat huomioon ottava, tasapainoinen ratkaisu.
9960:     Hallitus lupasi ohjelmassaan, että perustusla-         On esimerkiksi harkittava, kuinka laajat ja
9961: kien yhtenäistämisenja ajanmukaistamisen tarve         yksityiskohtaiset säännökset Euroopan unionis-
9962: selvitetään ja että tästä aiheutuvat muutokset         ta tulee perustuslakiin sisällyttää. Ei pidä unoh-
9963: lainsäädäntöön tehdään. Samalla hallitus ilmoit-       taa, että Suomen ED-jäsenyys käy jo nykyisin
9964: ti tavoittelevansa uutta yhtenäistä perustuslakia.     ilmi valtiopäiväjärjestyksestä, vaikka hallitus-
9965: Ajatuksena on korvata nykyiset neljä perustusla-       muoto jäsenyydestä vaikeneekin. Tämä ratkaisu
9966: kia yhdellä asiakirjalla ja koota viime vuosikym-      ja siihen liittyvät pulmat palautuvat usean perus-
9967: meninä tehdyt perustuslakimuutokset sisäisesti         tuslakiasiakirjan järjestelmään, jonka hallitus
9968: johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi.                      pyrkii korvaamaan yhdellä yhtenäisellä perus-
9969:     Tässä tarkoituksessa oikeusministeriö on           tuslailla.
9970: asettanut (12.5.1995) työryhmän tekemään ar-               Edelleen on pantava merkille, että perustus-
9971: viota yhden yhtenäisen perustuslain laatimiseen        lain tulee sisältää säännökset siitä menettelystä,
9972: liittyvistä keskeisistä valtiosääntöoikeudellisista    jonka puitteissa Euroopan unionin perustamis-
9973: ongelmista ja niiden mahdollisista ratkaisuvaih-       sopimusten mahdolliset muutokset ja muutkin
9974: toehdoista. Työryhmän on muun ohella selvitet-         kansainväliset sopimukset Suomessa hyväksy-
9975: tävä, mistä asioista tulisi säätää perustuslailla ja   tään ja voimaan saatetaan. Perustuslakia koske-
9976: miltä osin lain tai eduskunnan työjärjestyksen         vat kansainväliset sopimukset saatetaan nykyisin
9977: tasoa voitaisiin pitää riittävänä. Lisäksi työryh-     voimaan valtiopäiväjärjestyksen 69 §:n 1 mo-
9978: män on laadittava ehdotus yhtenäisen perustus-         mentissa säädetyssä menettelyssä eli ns. supiste-
9979: lain rakenteeksi. Työryhmän tulee saada työnsä         tussa perustuslainsäätämisjärjestyksessä säädet-
9980: valmiiksi vuoden 1995loppuun mennessä, minkä           tävällä poikkeuslailla. Näiltäkin osin Euroopan
9981: jälkeen hallituksen tarkoituksena on asettaa par-      unionia koskevia perustuslakisäännöksiä on
9982: lamentaarinen komitea laatimaan ehdotusta uu-          mietittävä kokonaisuuden osina. Harkinta on
9983: deksi yhtenäiseksi perustuslaiksi.                     yhteydessä ainakin poikkeuslakijärjestelmän
9984:     Yhtenäistä perustuslakia valmisteltaessa tulee     mahdolliseen tulevaisuuteen, ns. supistetun pe-
9985: harkittavaksi sekin, tulisiko Euroopan unionin         rustuslainsäätämisjärjestyksen käyttöalaan sekä
9986: jäsenyyden näkyä Suomen perustuslaissa nykyis-         siihen, tulisiko perustuslakiin sijoittaa yleisempi
9987: tä selkeämmin. Eduskunnan perustuslakivalio-           säännös toimivallan siirtämisestä kansainvälisil-
9988: kunta kiinnitti kysymykseen huomiota liittymis-        le järjestöille, kuten eduskunnan perustuslakiva-
9989:                                           KK 291/1995 vp                                             3
9990: 
9991: liokunta lausunnossaan (PeVL 1411994 vp) poh-       kantaa siihen, miten ja millaisella yksityiskohtai-
9992: diskeli. Nämäkin kysymykset ovat alustavasti        suudella Euroopan unionin jäsenyyden tulisi
9993: oikeusministeriön asettaman työryhmän selvi-        Suomen perustuslain tekstissä näkyä. Kysymys
9994: tyksen kohteina.                                    tulee työryhmävalmistelun jälkeen keskustelta-
9995:    Hallitus ei vielä tässä vaiheessa- valtiosään-   vaksi parlamentaarisessa komiteassa, ja viime
9996: nön uudistuksen suuntaviivojen ollessa erikseen     kädessä perustuslain tekstimuutoksia koskevat
9997: selvitettävänä - katsokaan aiheelliseksi ottaa      ratkaisut tekee eduskunta.
9998: 
9999:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1995
10000: 
10001:                                                                     Oikeusministeri Sauli Niinistö
10002: 4                                           KK 291/1995 vp
10003: 
10004: 
10005: 
10006: 
10007:                                          Tili Riksdagens Talman
10008: 
10009:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       na fråga i sitt utlåtande med anledning av anslut-
10010: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         ningsfördraget (Gr UU 14/1994 rd) och gj orde då
10011: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       bedömningen, att "principen att grundlagen är
10012: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr          fullständig", som kan ses som en statsförfatt-
10013: 291:                                                   ningspolitisk princip, talar för att konsekvenser-
10014:                                                        na av ett EU-medlemskap bör framgå också av
10015:           Ämnar Regeringen nu, efter att jäs-          texten till regeringsformen. Å andra sidan ansåg
10016:        ningen med anledning av EU-medlem-              utskottet att det är motiverat att utreda frågan
10017:        skapet har lagt sig, börja bereda en änd-       eftersom även andra synpunkter kan visa sigvara
10018:        ring av 1 och 2 §§ regeringsformen så att       betydelsefulla.
10019:        de i fråga om republikens suveränitet,              Enligt regeringens uppfattning är det viktigt
10020:        riksdagens lagstiftningsmakt och dom-           att de konstitutionella grundlösningarna som
10021:        stolarnas oavhängighet skall motsvara           gäller utövandet av den offentliga makten och
10022:        den faktiska situationen?                       dess fördelning kommer till uttryck i grundlagen
10023:                                                        och att grundlagen ger en möjligast rätt bild av de
10024:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          faktiska mekanismerna för maktutövningen. Det
10025: anföra följande:                                       är emellertid bäst att göra en bedömning av beho-
10026:                                                        ven att ändra texten i grundlagen med anledning
10027:     Regeringen lovade i sitt program att behovet       av medlemskapet i Europeiska unionen som en
10028: av att förenhetliga och modernisera grundlagar-        del av projektet att förenhetliga grundlagen, var-
10029: na skall utredas och att ändringar med anledning       vid det är möjligt att hitta en balanserad lösning
10030: av detta skall göras i lagstiftningen. Samtidigt       som beaktar alla omständigheter som inverkar
10031: uppgav regeringen att den strävar efter en ny          på saken.
10032: enhetlig grundlag. Tanken är att ersätta de nuva-          Det bör t.ex. övervägas hur omfattande och
10033: rande fyra grundlagarna med ett dokument och           detaljerade stadganden om Europeiska unionen
10034: att samla de grundlagsändringar som gjorts un-         som skall ingå i grundlagen. Det bör inte för-
10035: der de senaste årtiondena till en internt konse-       glömmas att Finlands medlemskap i EU redan i
10036: kvent helhet.                                          dag framgår av riksdagsordningen trots att rege-
10037:     I detta syfte tillsatte justitieministeriet        ringsformen tiger om medlemskapet. Denna lös-
10038: 12.5.1995 en arbetsgrupp för att göra en bedöm-        ning och de problem som har samband med den
10039: ning av de centrala konstitutionella problem som       återspeglas på systemet med flera grundlagsdo-
10040: hänger samman med utarbetandet av en enhetlig          kument, vilket regeringen avser ersätta med en
10041: grundlag och deras eventuella lösningsalternativ.      enhetlig grundlag.
10042: Arbetsgruppen skall bl.a. utreda vilka frågor som          Vidare bör det bemärkas att grundlagen skall
10043: skall regleras i grundlagen och till vilken del reg-   innehålla stadganden om det förfarande enligt
10044: lering genom lag eller arbetsordningen för riks-       vilket eventuella ändringar av fördraget om Eu-
10045: dagen kan anses tillräcklig. Ytterligare skall ar-     ropeiska unionen och även andra internationella
10046: betsgruppen utarbeta ett förslag till struktur för     fördrag godkänns och införs i Finland. Interna-
10047: en enhetlig grundlag. Arbetsgruppen skall slutfö-      tionella fördrag som rör grundlagen införs för
10048: ra sitt arbete före utgången av 1995, varefter         närvarande enligt förfarandet i 69 § 1 mom. riks-
10049: regeringen har för avsikt att tillsätta en parla-      dagsordningen, dvs. genom undantagslag ..som
10050: mentarisk kommitte för att göra upp ett förslag        stiftas i s.k. inskränkt grundlagsordning. Aven
10051: tili en ny enhetlig grundlag.                          till denna del bör stadgandena om Europeiska
10052:     Vid beredningen av en enhetlig grundlag bör        unionen i grundlagen bedömas som delar av en
10053: man också överväga huruvida medlemskapet i             helhet. Denna bedömning har samband åtmin-
10054: Europeiska unionen tydligare borde komma till          stone med undantagslagssystemets eventuella
10055: uttryck i grundlagen för Finland. Riksdagens           framtid, med användningsområdet för s.k. in-
10056: grundlagsutskott fåste uppmärksamhet vid den-          skränkt grundlagsordning samt med frågan om,
10057:                                              KK 291/1995 vp                                                 5
10058: 
10059: huruvida det vore på sin plats att i grundlagen ta     regeringen därför att det inte föreligger anledning
10060: in ett mera generellt stadgande om överföring av       att ta ställning tili på vilket sätt och hur detaljerat
10061: behörighet tili internationella organisationer, vil-   medlemskapet i Europeiska unionen skall kom-
10062: ket riksdagens grundlagsutsk~~t dryftade i sitt        ma tili uttryck i texten tili grundlagen för Fin-
10063: utlåtande (GrUU 14/1994 rd). Aven dessa spörs-         land. Denna fråga kommer efter beredningen i
10064: mål utreds preliminärt av den av justitieministe-      arbetsgruppen att upptas tili diskussion i en par-
10065: riet tillsatta arbetsgruppen.                          lamentarisk kommitte, och i sista hand fattar
10066:    I detta skede - då riktlinjerna för en revide-      riksdagen avgöranden om texten i grundlagen.
10067: ring av konstitutionen utreds särskilt- finner
10068: 
10069:      Helsingfors den 17 november 1995
10070: 
10071:                                                                          Justitieminister Sauli Niinistö
10072:                                            KK 292/1995 vp
10073: 
10074: Kirjallinen kysymys 292
10075: 
10076: 
10077: 
10078: 
10079:                                   Aittoniemi: Hallituksen suunnitelmista kuntoutusta koskeviksi
10080:                                       säästötoimenpiteiksi
10081: 
10082: 
10083:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
10084: 
10085:     Kansalaisen kirje puhukoon puolestaan:           tavien vaikeavammaisten fysioterapian määrät
10086:     "Lihastaudeille on ominaista tahdonalaisen       vaihtelevat kerrasta kahteen kertaan viikossa
10087: lihaksiston etenevä surkastuminen ja heikkene-       (45-90 kertaa vuodessa). Näin on esim. paran-
10088: minen. Liikkuminen vaikeutuu ja ulkopuolisen         tumatonta etenevää lihastautia sairastavien koh-
10089: avun tarve kasvaa. Useimmat lihastaudit ovat         dalla. Tähän hyvin vaikeasti vammauttavaan
10090: periytyviä. Taudinkuva vaihtelee yksilöllisesti.     sairauteen, joka vie suurimman osan sairastu-
10091: Lihastautidiagnooseja on satoja.                     neista pyörätuoliin jossakin sairauden vaiheessa
10092:     Kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntou-       ja pahimmassa tapauksessa johtaa ennenaikai-
10093: tuksesta annettavaa lakia ehdotetaan muutetta-       seen kuolemaan, ei ole minkäänlaista lääkitystä.
10094: vaksi mm. siten, että yli 16-vuotiaiden muussa       Säännöllisellä kuntoutuksella ja fysioterapialla
10095: kuin laitoshoidossa olevien vaikeavammaisten         ylläpidetään jäljellä olevaa toimintakykyä ja väl-
10096: lääkinnälliseen kuntoutukseen säädettäisiin vuo-     tetään raajojen ja vartalon lihasten surkastumi-
10097: tuisen kuntoutuksen enimmäismäärä. Asetuksel-        sen aiheuttamia virheasentoja,joita syntyy ilman
10098: la fysioterapiakerrat rajoitettaisiin 30 kertaan     jatkuvaa säännöllistä hoitoa. Hengitysterapialla
10099: vuodessa mukaan lukien kaikki ns. liitännäiste-      ylläpidetään hengityskapasiteettia ja siten esim.
10100: rapiat.                                              pyritään välttämään hengityskoneen käyttöön-
10101:      Lisäksi kuntoutussuunnitelmat velvoitettai-     ottoa.
10102: siin laadittavaksi mainitut rajoitukset huomioon        Esityksessä vedotaan kansanterveyslakiin,
10103: ottaen ja siten, että sisältö vastaa kuntoutujan     jonka nojalla kunnilla on perusvastuu kuntalais-
10104: tosiasiallista kuntoutustarvetta.                    ten sairaanhoidosta, johon sisältyy lääkinnälli-
10105:      Esitystä perustellaan sillä, että vaikeavam-    nen kuntoutus. Toteutuessaan ehdotus, ilman
10106: maisten kuntoutussuunnitelmiin kirjataanjatku-       että kunnille ohjataan varoja paikata tarpeelli-
10107:  vaa fysioterapiaa sekä siihen liittyviä tukitera-   nen toteutumaton kuntoutus ja fysioterapia, tar-
10108: pioita kuten vesiliikunta- ja ratsastusterapiaa      koittaa käytännössä fysioterapian määrän pu-
10109:  sekä toistuvia laitoskuntoutusjaksoja. Alle 16-     toamista useimpien vaikeasti vammaisten koh-
10110:  vuotiaiden kohdalla tilanteen pysyttämistä en-      dalla puoleen, jopa kolmannekseen entisestään.
10111:  nallaan perustellaan kasvusta johtuvan tilanteen    Tästä on seurauksena väistämättä vammaisten
10112:  nopealla muutoksella.                               huonokuntoistuminen ja avuntarpeen lisäänty-
10113:      Edellisellä kuntoutuslain muutoksella vaikea-   minen. Tämä tarkoittaa myös käytännössä esim.
10114:  vammaisten kuntoutus siirrettiin julkiselta ter-    kipeytyneitä selkiäja omituiseen asentoon vään-
10115:  veydenhuonolta kansaneläkelaitoksen kustan-         tyneiden raajojen lisääntymistä. Aktiiveista kun-
10116:  nettavaksi. Tämä vammaistahaja arveluttanut         talaisista on vaarassa tulla vuodepotilaita.
10117:  muutos on osoittautunut käytännössä toimivak-          Ehdotetuna lain muutoksella ei säästetä mi-
10118:  si. Kun kuntien säästötoimenpiteet kohdistuivat     tään. Se siirtäisi ainoastaan hoitovastuuta usealle
10119:  voimallisesti mm. kuntoutukseen, ei kuntoutus       taholle, lisäisi byrokratiaaja viime kädessäjättäi-
10120:  ole Kelanjärjestämänä vaikeavammaisten osalta       si kärsijäksi kuntoutuspalvelun tarvitsijat, vam-
10121:  romahtanut, kuten on lievemmin vammaisten           maiset henkilöt."
10122:  kohdalla usein tapahtunut.                             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10123:      Vaikeavammaisista fysioterapiaa saavista        tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
10124:  suurin osa saa fysioterapiaa enemmän kuin 30        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10125:  kertaa vuodessa, eli useammin kuin joka toinen      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10126:  viikko. Useimmin neurologisia sairauksia sairas-
10127: 
10128: 250261
10129: 2                                          KK 292/1995 vp
10130: 
10131:          Onko Hallitus selvittänyt, minkälaisia              kavälillä, ja millä tavalla tämä kuntou-
10132:       vaikutuksia kuntoutusmäärien vähentä-                  tuksen vähenemisestä aiheutuva toden-
10133:       minen kuntoutuslain mukaisesti aiheut-                 näköisesti varsin negatiivinen kehitys
10134:       taa esimerkiksi lihasten surkastumisesta               aiotaan estää?
10135:       kärsiville potilaille varsin lyhyelläkin ai-
10136:     Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1995
10137: 
10138:                                            Sulo Aittaniemi
10139:                                             KK 292/1995 vp                                            3
10140: 
10141: 
10142: 
10143: 
10144:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
10145: 
10146:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        suunnitelma velvoitettaisiin Jaarlittavaksi edellä
10147: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         mainitut rajoitukset huomioon ottaen ja siten,
10148: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       että sen sisältö vastaa kuntoutujan tosiasiallista
10149: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aitionie-        kuntoutustarvetta.
10150: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o             Tarkoituksena on, että kansaneläkelaitoksen
10151: 292:                                                  järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kun-
10152:                                                       toutus olisi oikeudenmukaisessa suhteessa kun-
10153:           Onko Hallitus selvittänyt, minkälaisia      nan velvollisuutena olevan kansanterveyslain ja
10154:        vaikutuksia kuntoutusmäärien vähentä-          erikoissairaanhoitolain kuntoutuksen kanssa.
10155:        minen kuntoutuslain mukaisesti aiheut-         Kunnilla on kansanterveyslain nojalla perusvas-
10156:        taa esimerkiksi lihasten surkastumisesta       tuu kuntalaisten sairaanhoidosta, johon sisältyy
10157:        kärsiville potilaille varsin lyhyelläkin ai-   lääkinnällinen kuntoutus.
10158:        kavälillä, ja millä tavalla tämä kuntou-          Vaikeavammaisten kuntoutus esimerkiksi li-
10159:        tuksen vähenemisestä aiheutuva toden-          hasten surkastumisesta kärsivien potilaiden osal-
10160:        näköisesti varsin negatiivinen kehitys         ta on yhteistyötä terveydenhuollon ja kansan-
10161:        aiotaan estää?                                 eläkelaitoksen välillä. Kunkin henkilön tosiasial-
10162:                                                       lisen kuntoutustarpeen huomioon ottava hoito-
10163:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          ja kuntoutussuunnitelma voidaan laatia poti-
10164: vasti seuraavaa:                                      laan, häntä hoitavan lääkärin ja moniammatilli-
10165:                                                       sen hoitoryhmän yhteistyönä edelleenkin siten,
10166:    Hallituksen esityksessä eduskunnalle sairaus-      että terveydenhuollon järjestämät tarpeelliset te-
10167: päivärahajärjestelmän ja kuntoutuksen uudista-        rapiat, muu toimintakykyä ylläpitävä toiminta
10168: mista koskevaksi lainsäädännöksi (HE 124/1995         sekä kansaneläkelaitoksen järjestämä kuntoutus
10169: vp) ehdotetaan kansaneläkelaitoksen järjestä-         täydentävät toisiaan henkilön tosiasialliset kun-
10170: mästä kuntoutuksesta annettua lakia muutetta-         toutustarpeet huomioiden niin, että vaikeavam-
10171: vaksi siten, että asetuksella voitaisiin säätää yli   maisten toimintakyky ei vaarannu.
10172: 16-vuotiaan vaikeavammaisen laitoskuntoutus-              Hallituksen esitys on parhaillaan eduskunnan
10173: jaksojen enimmäismääräksi yksi kerta kalenteri-       käsiteltävänä ja sen asia on viime kädessä rat-
10174: vuodessa ja terapiakertojen enimmäismääräksi          kaista, tarvitaanko muita täsmennyksiä esillä
10175: 30 fysioterapiakertaa kalenterivuodessa mukaan        olevaan kuntoutusasiaan.
10176: lukien ns. liitännäisterapiat. Lisäksi kuntoutus-
10177: 
10178:      Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1995
10179: 
10180:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
10181: 4                                           KK 292/1995 vp
10182: 
10183: 
10184: 
10185: 
10186:                                          Tili Riksdagens Talman
10187: 
10188:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            Avsikten är att den rehabilitering som folk-
10189: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-           pensionsanstalten är skyldig att ordna skall stå i
10190: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         rättvis proportion tili den rehabilitering som
10191: man Aittaniemi undertecknade spörsmål nr 292:            kommunerna är skyldiga att ordna enligt folk-
10192:                                                          hälsolagen och lagen om specialiserad sjukvård.
10193:           Har Regeringen utrett vilka effekter,          Med stöd av folkhälsolagen har kommunerna
10194:        t.o.m. på relativt kort sikt, en begräns-         det primära ansvaret för kommuninvånarnas
10195:        ning av rehabiliteringens omfattning en-          sjukvård, i viiken den medicinska rehabilitering-
10196:        ligt rehabiliteringslagen har t.ex. på pa-        eningår.
10197:        tienter som lider av muskelatrofi, och hur           Rehabiliteringen av gravt handikappade, ex-
10198:        skall de sannolikt mycket negativa följ-          empelvis patienter som lider av muskelatrofi, är
10199:        derna av begränsningen kunna förebyg-             ett samarbete mellan hälso- och sjukvärden samt
10200:        gas?                                              folkpensionsanstalten. En värd- och rehabilite-
10201:                                                          ringsplan där den enskilda patientens verkliga
10202:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            rehabiliteringsbehov beaktas kan fortfarande
10203: anföra följande:                                         göras upp i samarbete mellan patienten, den be-
10204:                                                          handlande läkaren och en värdgrupp bestående
10205:    I regeringens proposition till riksdagen med          av representanter för olika yrkeskategorier så att
10206: förslag tilllagstiftning om revidering av systemet       den nödvändiga terapi som hälso- och sjukvår-
10207: med sjukdagpenning samt rehabilitering (RP               den erbjuder, den övriga verksamhet som upp-
10208: 124/1995 rd) föreslås att lagen om rehabilitering        rätthåller funktionsförmågan samt den rehabili-
10209: som ordnas av folkpensionsanstalten ändras så            tering som folkpensionsanstalten ordnar kom-
10210: att det genom förordning skall kunna stadgas             pletterar varandra med hänsyn tili patientens
10211: närmare om att maximiantalet antaltsvårdspe-             verkliga rehabiliteringsbehov utan att de gravt
10212: rioder för gravt handikappade som har fyllt 16 år        handikappades funktionsförmåga äventyras.
10213: är en gång per kalenderår och maximiantalet i                Regeringens proposition är som bäst under
10214: fråga om terapi 30 behandlingsgånger per kalen-          behandling i riksdagen och det är i sista hand
10215: derår, inklusive s.k. accessorisk terapi. Ytterliga-     riksdagen som avgör om det behövs ytterligare
10216: re skall det föreskrivas att ovan nämnda begräns-        preciseringar i den aktuella rehabiliteringsfrä-
10217: ningar skall beaktas när rehabiliteringsplanen           gan.
10218: görs upp och att den skall göras upp sä att dess
10219: innehåll motsvarar rehabiliteringsklientens verk-
10220: liga behov av rehabilitering.
10221: 
10222:      Helsingfors den 29 november 1995
10223: 
10224:                                                        Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
10225:                                              KK 293/1995 vp
10226: 
10227: Kirjallinen kysymys 293
10228: 
10229: 
10230: 
10231: 
10232:                                     Aittoniemi: Lontilan tien n:o 13693 peruskorjauksesta Hämeen
10233:                                         tiepiirissä
10234: 
10235: 
10236:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
10237: 
10238:     Toijalan alueella Hämeessä tielaitos on kor-          Vaikka tielaitoksen Hämeen piirin resurssit
10239: jaillut tieoloja kohtullisessa määrin käytettävissä    ovat rajalliset, silti "tarttis tehrä jotakin".
10240: olevat resurssit huomioon ottaen. Riisikkalan tie         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10241: saatiin kuntoon tosin vuosikymmenien odotte-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10242: lunjälkeenja ns. Sontulantien perusparannus on         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10243: juuri aloitettu.                                       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10244:     Toijalan alueella on vielä yksi todella merkit-
10245: tävä ongelma. Se on Lontilan paikallistie numero                  Minkälaisia mahdollisuuksia Hallitus
10246:  13693. Muun liikenteen ohella tien suuri ongelma              näkee olevan sellaisen toiveen toteutumi-
10247:  on se, että sitä kautta kulkevat runsaat sorakulje-           seksi, että Hämeen läänissä Toijalan kau-
10248: tukset Toijalaan, Viialaanja Lempäälään. Sora-                 pungin läheisyydessä oleva Lontilan tie
10249:  pintainen tie on yleensä niin huonossa kunnossa,              n:o 13693 saataisiin nopeasti peruskun-
10250:  että paikallisen lehden kirjoituksen mukaan, jos              nostuksen piiriin?
10251:  liikkeellä nähdään oikein kurainen auto, sen tie-
10252:  detään tulevan Lontilasta.
10253: 
10254:       Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1995
10255: 
10256:                                              Sulo Aittaniemi
10257: 
10258: 
10259: 
10260: 
10261:  250261
10262: 2                                        KK 293/1995 vp
10263: 
10264: 
10265: 
10266: 
10267:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
10268: 
10269:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     Kolmesta kiireellisyysluokasta ensimmäiseen si-
10270: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      joittui 24 soratiekohdetta, niidenjoukossa Lonti-
10271: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    lan paikallistie.
10272: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        Perustienpidon määrärahoin toteutettavista
10273: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      kohteista päätetään tulostavoitteiden ja määrä-
10274: n:o 293:                                           rahojen puitteissa tiepiireissä. Hämeen tiepiirin
10275:                                                    alkuvuodesta 1995 laatiman ohjelman mukaan
10276:           Minkälaisia mahdollisuuksia Hallitus     hankkeen aloitus näytti mahdolliselta vuonna
10277:        näkee olevan sellaisen toiveen toteutumi-   1997.
10278:        seksi, että Hämeen läänissä Toijalan kau-      Vuoden 1996 talousarviossa perustienpidon
10279:        pungin läheisyydessä oleva Lontilan tie     rahoitus on koko maassa 3 082 Mmk, mikä on
10280:        n:o 13693 saataisiin nopeasti peruskun-     270 Mmk vähemmän kuin kuluvana vuonna ja
10281:        nostuksen piiriin?                          460 Mmk vähemmän kuin vuonna 1994.
10282:                                                       Nykynäkymin ja edellä mainitulla rahoituk-
10283:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       sella Hämeen tiepiirissä voidaan parantaa vuo-
10284: vasti seuraavaa:                                   sittain vain 1-2 soratietä. Myös muita alemman
10285:                                                    tieverkon hankkeita joudutaan myöhentämään.
10286:    Lontilan paikallistien parantaminen on tar-     Lontilan paikallistien parantamista joudutaan
10287: peellista, kuten monen muunkin vastaavanlaisen     tiepiirissä tämän vuoksi myös siirtämään edellä
10288: sorapintaisen tien. Hämeen tiepiirissä on vuonna   mainitusta aikaisemmin suunnitellusta ajankoh-
10289: 1992 selvitetty sorateiden parantamistarvetta.     dasta.
10290: 
10291:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1995
10292:                                                             Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
10293:                                          KK 293/1995 vp                                           3
10294: 
10295: 
10296: 
10297: 
10298:                                       Tili Riksdagens Talman
10299: 
10300:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    1992. Av tre skyndsamhetskategorier placerar sig
10301: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-     24 projekt i den första, Lontila bygdeväg med-
10302: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-   räknad.
10303: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr         Vägdistrikten bestämmer inom ramen för f{l---
10304: 293:                                               sultatmålen och anslagen om sådana projekt som
10305:                                                    skall verkställas med anslag för basväghållning.
10306:            Hurdana möjligheter ser Regeringen      Enligt programmet som uppgjordes i Tavast-
10307:        för förverkligande av en önskan att Lon-    lands vägdistrikt i början av 1995 verkar detvara
10308:        tila väg nr 13693 i närheten av staden      möjligt att starta projektet 1997.
10309:        Toijala i Tavastehus Iän skall snabbt          I budgeten för 1996 utgör finansieringen för
10310:        grundrepareras?                             basväghållning 3 082 milj. mk i hela landet vilket
10311:                                                    är 270 milj. mk mindre än under innevarande år
10312:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      och 460 milj. mk mindre än 1994.
10313: anföra följande:                                      I nuläget kan endast 1-2 grusvägar förbättras
10314:                                                    med ovan f!~mnda finansiering i Tavastlands
10315:    Det är nödvändigt att förbättra Lontila         vägdistrikt. A ven andra projekt längre ner i väg-
10316: bygdeväg som så många andra motsvarande            nätet måste skjutas upp. F örbättringen av Lonti-
10317: grusbelagda vägar. I Tavastlands vägdistrikt har   la bygdeväg måste därför uppskjutas från den
10318: förbättringsbehoven av grusvägarna utretts         tidigare planerade tidpunkten.
10319: 
10320:      Helsingforsden 24 november 1995
10321: 
10322:                                                                Trafikminister Tuula Linnainmaa
10323:                                               KK 294/1995 vp
10324: 
10325: Kirjallinen kysymys 294
10326: 
10327: 
10328: 
10329: 
10330:                                      Lahtela: Työllistymiskynnyksen poistamisesta lyhytkestoisten työ-
10331:                                         suhteiden osalta
10332: 
10333: 
10334:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
10335: 
10336:     Vuoden 1994 alusta tuli voimaan työttömyys-          viltä, jolloin ollaan työttömänä, ja työssäolopäi-
10337: turvalain muutos, jolla yhdenmukaistettiin kaik-         vät olisivat työpäiviä, joilta saataisiin palkka.
10338: kien vajaata työaikaaja lyhytkestoisia työsuhtei-        Entinen järjestelmä oli yksinkertaisempi ja kan-
10339: ta tekevien työttömyysturva, mikä toi kaikki             nusti myös nykyistä paremmin lyhytaikaisten
10340: edellä mainitut niin sanotun sovitellun päivära-         työsuhteiden vastaanottoon.
10341: han piiriin. Tällä on ollut se vaikutus, että lyhyt-        Lainmuutoksella olisi välitön vaikutus työttö-
10342: aikainen työ ei ole ollut kovinkaan houkutteleva         myysturvan ja sosiaalipuolen toimeentulomeno-
10343: vastaanottaa. Se on merkinnyt myös työttö-               jen pienenemiseen sekä pimeiden töiden vähene-
10344: myysturvaetuuksien saannin hidastumista sekä             miseen.
10345: paperinpyöritystä ja byrokratian lisääntymistä.             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10346: Tästä on ollut seurauksena monissa tapauksissa           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10347: pimeän työn teettämisenja tekemisen lisääntymi-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10348: nen.                                                     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10349:      Tulopoliittisessa kokonaisratkaisussa tähän
10350: ongelmaan tuli lievä korjaus siltä osin, ettei osa-                Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
10351: aika- ja satunnaisia kokoaikatöitä tekevien sovi-               että työttömyysturvalakia muutettaisiin
10352: teituja päivärahoja enää tulla lukemaan päivära-                lyhennetyn työajan ja tilapäisten, alle
10353:  han enimmäiskestoon. Kuitenkaan tällä tulopo-                  kuukauden kestävien työsuhteiden osalta
10354:  liittisen ratkaisun "eleellä" ei poisteta itse ongel-          siten, että soviteltu päivärahajärjestelmä
10355:  maa, ja sitä voi pitää vain kosmetiikkana.                     jäisi koskemaan vain osa-aikatyötä, jol-
10356:      Oikeana todella ongelmanratkaisuun vaikut-                 loin lyhytkestoinenkin työ olisi haluttua
10357:  tavana toimena pidän sitä, että työttömyysturva-               ottaa vastaan ja ns. pimeän työn teettämi-
10358:  laki muutettaisiin siihen muotoon, missä se oli                nen ja tekeminen vähentyisi?
10359:  ennen vuotta 1994. Päiväraha maksettaisiin päi-
10360: 
10361:       Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1995
10362: 
10363:                                                  Esa Lahtela
10364: 
10365: 
10366: 
10367: 
10368:  250261
10369: 2                                           KK 294/1995 vp
10370: 
10371: 
10372: 
10373: 
10374:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
10375: 
10376:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kohtelun kannalta 1.1.1994 lukien voimaan tul-
10377: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         leet soviteltavan työttömyyspäivärahan määräy-
10378: olette 8 päivänä marraskuuta 1995 päivätyn kir-       tymisen ja maksamisen säännökset olivat perus-
10379: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      teltavissa.
10380: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Lahtelan näin         Aiemmin työttömyyspäivärahalla korvattiin
10381: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 294:              myös tilanteita, joissa työstä saatu palkka kuu-
10382:                                                       kauden aikana ylitti henkilön vakuutuspalkan
10383:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,        määrän. Soviteltua päivärahaa maksettiin pää-
10384:        että työttömyysturvalakia muutettaisiin        sääntöisesti vain naisille, koska osa-aika työ on
10385:        lyhennetyn työajan ja tilapäisten, alle        tyypillisesti naisten tekemää työtä ja koska vain
10386:        kuukauden kestävien työsuhteiden osalta        osa-aikatyö ja sivutyö olivat sovittelun piirissä.
10387:        siten, että soviteltu päivärahajärjestelmä     Myös osa-aikatyönä tarjottava työ voi olla yhtä
10388:        jäisi koskemaan vain osa-aikatyötä, jol-       lyhytkestoista kuin kokoaikainen työ.
10389:        loin lyhytkestoinenkin työ olisi haluttua         Mikäli työttömyyspäivärahaa saava henkilö
10390:        ottaa vastaan ja ns. pimeän työn teettämi-     kieltäytyy vastaanottamasta hänelle yksilöidysti
10391:        nen ja tekeminen vähentyisi?                   tarjottua työtä, on laissa säädetty rangaistusseu-
10392:                                                       raamus tällaisesta menettelystä. Työttömyystur-
10393:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          vaa uudistettaessa työn ja siitä ansaittavan so-
10394: vasti seuraavaa:                                      siaaliturvan välistä yhteyttä on vahvistettava si-
10395:                                                       ten, että sekä työntekijän että työnantajan int-
10396:    Ansioon suhteutettu työttömyysturva on osa         ressi ns. harmaan työn tekemiseksi ja teettämi-
10397: sosiaalivakuutusta. Vakuutusperiaatteen kan-          seksi vähenee.
10398: nalta ei voi olla merkitystä sillä, mikä on vajaan        Sovitellun päivärahan maksatukseen liittyvis-
10399: työajan tekemisen tapa ja solmitun työsopimuk-        tä ongelmista ja ratkaisuvaihtoehdoista on te-
10400: sen luonne. Vakuutusperiaatteen kannalta on           keillä selvitys valtioneuvoston 18.10.1995 teke-
10401: sen sijaan merkitystä sillä, että saatu työttömyys-   män periaatepäätöksen mukaisesti. Mahdolliset
10402: päiväraha korvaa työttömyyden johdosta pois           muutokset valmistellaan osana työttömyystur-
10403: jäävää ansiota. Kansalaisten yhdenvertaisen           van kokonaisuudistuksen valmistelua.
10404: 
10405:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1995
10406: 
10407:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
10408:                                              KK 294/1995 vp                                                3
10409: 
10410: 
10411: 
10412: 
10413:                                          Tili Riksdagens Talman
10414: 
10415:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          trädde i kraft 1.1.1994 om hur jämkad arbetslös-
10416: ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrivelse av den           hetsdagpenning skall bestämmas och utbetalas
10417: 8 november 1995 till vederbörande medlem av               motiverade.
10418: statsrådet översänt följande av riksdagsman                  Tidigare ersattes med arbetslöshetsdagpen-
10419: Lahtela undertecknade spörsmål nr 294:                    ningen även sådana situationer där den lön för
10420:                                                           arbete som personen i fråga hade fått under en
10421:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-            månad översteg den lön som låg tili grund för
10422:        ta för att ändra lagen om utkomstskydd             dagpenningen. Jämkad dagpenning betalades i
10423:        för arbetslösa då det gäller förkortad ar-         allmänhet enbart ut åt kvinnor, eftersom deltids-
10424:        betstid och tillfålligt arbete för kortare tid     arbete är typiskt för kvinnor och eftersom endast
10425:        än en månad så att systemet med dagpen-            deltidsarbete och bisyssla omfattades av villko-
10426:        ning avvägd enligt förtjänsten skulle gälla        ren för jämkad dagpenning. Det bör även noteras
10427:        endast deltid, varvid även kortvarigt ar-          att ett arbete som erbjuds som deltidsarbete kan
10428:        bete skulle bli attraktivt och utbudet och         vara av lika kortvarig art som ett heltidsarbete.
10429:        utförandet av s.k. svartjobb skulle min-              Om denperson som får arbetslöshetsdagpen-
10430:        ska?                                               ning vägrar att ta emot ett specificerat erbjudan-
10431:                                                           de om arbete, stadgas i lagen om straffpåföljder
10432:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             förett sådant förfarande. Då utkomstskyddet ses
10433: anföra följande:                                          över skall sambandet mellan arbete och det soci-
10434:                                                           alskydd som det berättigar tili stärkas så att både
10435:    Dagpenning avvägd enligt förtjänsten är en             arbetstagarens och arbetsgivarens intressen inom
10436: del av socialförsäkringen. Från försäkringssyn-           den ekonomiska gråzonen minskar.
10437: punkt kan det inte ha någon betydelse på vilket              En utredning som gäller prob1emen och för-
10438: sätt arbetet för en kortare arbetstid ordnas och          slag till 1ösningar i ans1utning tili utbeta1ningen
10439: viiken karaktär arbetsavtalet har. Däremot är             av jämkad dagpenning utarbetas för närvarande
10440: det med hänsyn till försäkringsprincipen viktigt          enligt statsrådets principbeslut 18.10.1995. Be-
10441: att arbetslöshetsdagpenningen ersätter den in-            redningen av eventuella ändringar kommer att
10442: komst som faller bort på grund av arbetslöshet.           utgöra en del av beredningen av tota1reformen av
10443: Med hänsyn till att alla medborgare har rätt att få       utkomstskydds1agstiftningen.
10444: en likvärdig behandling var de stadganden som
10445: 
10446:      Helsingforsden 28 november 1995
10447: 
10448:                                                         Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
10449:                                            KK 295/1995 vp
10450: 
10451: Kirjallinen kysymys 295
10452: 
10453: 
10454: 
10455: 
10456:                                   Vehkaoja: Kokkolan sotilastoimiston toiminnan turvaamisesta
10457: 
10458: 
10459: 
10460:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
10461: 
10462:    Puolustusvoimat on rationalisointiin vedoten         Sotilastoimiston lakkauttaminen tuottaisi vie-
10463: kohdellut Kokkolan kaupunkia rajusti. Asekou-        lä noin 40-50 työtöntä lisää työttömyyden va-
10464: lun lakkauttamisesta on tehty päätös. Seuraava       kavasti runtelemaan Kokkolaan, mikä olisi niin
10465: lakkautusuhka koskee sotilastoimistoa, jonka         ikään kohtuutonta.
10466: merkitys mm. varusmiespalveluun pyrkivien               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10467: kannalta on tärkeä. Jos Kokkolan sotilastoimis-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10468: to lopetetaan, joutuisivat nuoret miehet matkus-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10469: tamaan jopa 460 kilometrin matkan(= 2 x 230          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10470: km) omalla kustannuksellaan hoitaessaan varus-
10471: miespalvelukseensa liittyviä, henkilökohtaista                 Aikooko Hallitus turvata Kokkolan
10472: asioimista edellyttäviä käyntejään (ilmeisesti)             sotilastoimiston toiminnan jatkumisen ja
10473: Vaasan sotilastoimistoon. On hyvä esittää kysy-             estää keskipohjalaisia koskevan kohtuut-
10474: mys, olisivatko helsinkiläiset valmiita vastaavan-          toman palvelutason heikkenemisen?
10475: laiseen matkusteluun. Jos näin toimitaan, aio-
10476: taanko vielä puhua riittävästä palvelutasosta?
10477: 
10478:      Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1995
10479: 
10480:                                           Marjatta Vehkaoja
10481: 
10482: 
10483: 
10484: 
10485: 250261
10486: 2                                          KK 295/1995 vp
10487: 
10488: 
10489: 
10490: 
10491:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
10492: 
10493:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ovat alueensa sotilasläänin esikunnan organisaa-
10494: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tioon kuuluvia paikallisyksiköitä. Kokkolaan ei
10495: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      sotilastoimistoa tuolloin eikä myöhemminkään
10496: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjatta        ole perustettu.
10497: Vehkaojan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-            Siviilialuehallinnon kehittämistarpeita tutki-
10498: sen n:o 295:                                         taan sisäasiainministeriön johtamassa Aluehal-
10499:                                                      linto 2000 -hankkeessa. Mikäli siviilialuehallin-
10500:           Aikooko Hallitus turvata Kokkolan          nossa tullaan toteuttamaan merkittäviä muutok-
10501:        sotilastoimiston toiminnan jatkumisen ja      sia, se aiheuttaa muutostarvetta myös puolus-
10502:        estää keskipohjalaisia koskevan kohtuut-      tusvoimien alueorganisaatioon. Puolustusminis-
10503:        toman palvelutason heikkenemisen?             teriö ja puolustusvoimain komentaja eivät siten
10504:                                                      näe mahdollisena perustaa puolustusvoimiin
10505:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         uusia aluehallintoyksiköitä. Hallitusohjelmassa
10506: vasti seuraavaa:                                     määrätyt puolustushallinnon säästötavoitteet ei-
10507:                                                      vät myöskään mahdollista aluehallinnon organi-
10508:    Puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjes-     saatioiden lisäämistä.
10509: telmän kokonaisuudistus toteutettiin vuoden             Asekoulun siirtyessä pois Kokkolasta tulee
10510: 1993 alussa. Tällöin vähennettiin alueellisten or-   siellä toimintaansa jatkava Ykspihlajan varasto-
10511: ganisaatioiden määrää 30:stä 15:een. Uudistuk-       yksikkö suorittamaan Vaasan sotilasläänin alai-
10512: sen yhteydessä perustettiin maahamme kuusi           sena Asekoululle kuuluneita asevelvollisten ym.
10513: henkilöstömäärältään varsin suppeaa, noin vii-       palvelutehtäviä.
10514: den henkilön sotilastoimistoa. Sotilastoimistot
10515: 
10516:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1995
10517: 
10518:                                                                   Puolustusministeri Anneli Taina
10519:                                            KK 295/1995 vp                                                  3
10520: 
10521: 
10522: 
10523: 
10524:                                        Tili Riksdagens Talman
10525: 
10526:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      rå har inte vare sig vid tillfåliet i fråga elier senare
10527: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-       inrättats i Karleby.
10528: 1em av riksdagen översänt fö1jande av riksdags-         De utvecklingsbehov som gälier den civila re-
10529: man Marjatta Vehkaoja undertecknade spörs-           gionalförvaltningen undersöks inom ramen för
10530: må1 nr 295:                                          projektet Regionalförvaltning 2000 under led-
10531:                                                      ning av inrikesministeriet. Om betydande för-
10532:           Ämnar Regeringen trygga den fortsat-       ändringar genomförs inom den civila regional-
10533:        ta verksamheten vid mi1itärbyrån i Karle-     förvaltningen leder detta tili att det blir nödvän-
10534:        by och förhindra en oskä1ig försämring av     digt att ändra också försvarsmaktens regional-
10535:        melianösterbottningarnas servicenivå?         organisation. Försvarsministeriet och kommen-
10536:                                                      dören för försvarsmakten anser det därför inte
10537:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        vara möjligt att inrätta nya regionala förvalt-
10538: anföra följande:                                     ningsenheter inom försvarsmakten. De sparmål
10539:                                                      som i regeringsprogrammet är faststälida för för-
10540:    En totalreform av försvarsmaktens lednings-       svarsförvaltningen möjliggör inte helier någon
10541: och förvaltningssystem genomfördes i början av       utökning av antalet organisationer inom regio-
10542: 1993. Härvid minskades antalet regionala orga-       nalförvaltningen.
10543: nisationer från 30 tili 15. I samband med refor-        När Vapenskolan flyttar bort från Karleby
10544: men inrättades i vårt land sex personalbyråer        kommer Yxpila upplagsenhet, som fortsätter sin
10545: med enjämförelsevis liten personai som omfattar      verksamhet där och som underlyder Vasa mili-
10546: cirka fem personer per byrå. Militärbyråerna är      tärlän, att ta hand om de serviceuppgifter som
10547: 1okala enheter som på sitt område hör tili organi-   gälier värnpliktiga mm. och som hittills skötts av
10548: sationen för militärlänets stab. Någon militärby-    Vapenskolan.
10549: 
10550:      Helsingforsden 28 november 1995
10551: 
10552:                                                                       Försvarsminister Anneli Taina
10553:                                             KK 296/1995 vp
10554: 
10555: Kirjallinen kysymys 296
10556: 
10557: 
10558: 
10559: 
10560:                                    Aittoniemi: Eläke-Sammon ja Eläke-Varman eläkekantojen yhdis-
10561:                                        tämisestä
10562: 
10563: 
10564:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
10565: 
10566:    Julkisuudessa on puhuttu Eläke-Sammon ja              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10567: Eläke-Varman tietynasteisesta fuusiosta, jonka        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10568: kautta Eläke-Sammon eläkevakuutuskanta siir-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10569: rettäisiin Eläke-Varmaan. Kysymyksessä lienee         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10570: niin sanotusti kuralla olevan Eläke-Varman ta-
10571: loudellisen pohjan vahvistaminen.                                Aikooko Hallitus pitää huolen siitä,
10572:    Kyseiseen suunnitelmaan liittyy vahvoja epäi-              että suunnitellulla eläkekantojen siirrolla
10573: lyksen aiheita eikä vähiten siitä syystä, että jäl-           Eläke-Sammosta Eläke-Varmaan ei eläk-
10574: leen kerran eläkkeiden maksamiseen tarkoitetut                keiden maksamiseen tarkoitettua ja koot-
10575: varat joutuvat tietynasteisen kasinopelin piiriin.            tua varallisuutta aseteta epävarmalle
10576: Näin ei pidä tapahtua, kun on kysymys tietyllä                pohjalle ja uuden kasinopelin ja rötöste-
10577: tavalla yhteiskunnan etujen valvonnasta.                      lyn piiriin?
10578: 
10579:      Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1995
10580: 
10581:                                             Sulo Aittoniemi
10582: 
10583: 
10584: 
10585: 
10586: 250261
10587: 2                                            KK 296/1995 vp
10588: 
10589: 
10590: 
10591: 
10592:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
10593: 
10594:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tusyhtiöiden päättämät vakuutuskannan siirrot,
10595: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           fuusiot tai yhtiömuodon muutokset vaativat mi-
10596: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         nisteriön suostumuksen. Suostumus on annetta-
10597: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittanie-          va, jollei toimenpide loukkaa vakuutuksen käsit-
10598: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o            tämiä etuja ja jollei sen katsota vaarantavan va-
10599: 296:                                                    kuutustoiminnan tervettä kehitystä. Ministeriöl-
10600:                                                         lä on lisäksi oikeus liittää suostumuksen antami-
10601:             Aikooko Hallitus pitää huolen siitä,        seen ehtoja, joita ministeriö pitää tarpeellisina
10602:          että suunnitellulla eläkekantojen siirrolla    vakuutusten käsittämien etujen tai vakuutustoi-
10603:          Eläke-Sammosta Eläke-Varmaan ei eläk-          minnan terveen kehityksen turvaamiseksi.
10604:          keiden maksamiseen tarkoitettua ja koot-           Mikäli järjestelyjen yhteydessä olisi aikomus
10605:          tua varallisuutta aseteta epävarmalle          perustaa uusi lakisääteistä työeläkevakuutusta
10606:          pohjalle ja uuden kasinopelin ja rötöste-      harjoittava vakuutusyhtiö, on uuden yhtiön saa-
10607:          lyn piiriin?                                   tava valtioneuvostolta toimilupa.
10608:                                                             Vakuutusyhtiölain vastuuvelan kattamista
10609:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            koskevat säännökset uudistettiin 1.4.1995 voi-
10610: vasti seuraavaa:                                        maan tulleella lailla (389/95). Lain mukaan va-
10611:                                                         kuutusyhtiö ei saa käyttää varojaan vakuutustoi-
10612:     Eläke-Varman, keskinäisen vakuutusyhtiön            minnalle vieraaseen tarkoitukseen. Vastuuvel-
10613: (jäljelll pi:mä Eläke-Varma) ja Vak u u tusosakey h-    kaa katettaessa on otettava huomioon, millaista
10614: tiö Eläke-Sammon (jäljempänä Eläke-Sampo)               vakuutusliikettä yhtiö harjoittaa, ja tämän mu-
10615: hallitukset ovat päättäneet selvittää järjestelyjä,     kaisesti huolehdittava katteeseen kuuluvien va-
10616: joilla yhtiöiden vakuutuskantoja ja toimintoja          rojen varmuudesta, tuotosta ja rahaksi muutetta-
10617: järjestettäisiin uudelleen.                             vuudesta sekä niiden asianmukaisesta monipuo-
10618:     Keskusteluissaan sosiaali- ja terveysministe-       lisuudesta ja hajauttamisesta.
10619: riön edustajien kanssa yhtiöiden edustajat ovat             Jos ministeriön tietoon tulee, ettei vakuutus-
10620: esittäneet erilaisia malleja ja vaihtoehtoja, mutta     yhtiö noudata lakia tai ministeriön lain nojalla
10621: ministeriölle ei ole vielä esitetty sellaista yhtä      antamia määräyksiä, ministeriö puuttuu asiaan.
10622: ehdotusta, joka yhtiöillä olisi aikomus toteuttaa.          Mikäli mainitut eläkevakuutusyhtiöt päättä-
10623: Tämän vuoksi, ja kun keskusteluissa esillä ollei-       vät toimintojaan koskevista järjestelyistä ja esit-
10624: den vaihtoehtojen riittäviä perusteita ja selvityk-     tävät ministeriölle hakemuksen, ministeriö tulee
10625: siä ei ole ollut käytössä, ei ministeriössä ole voitu   suostumustaan huolellisesti harkitessaan huo-
10626: asiaan ottaa alustavaa kantaa.                          lehtimaan vakuutusyhtiölain mukaisesti siitä,
10627:     Sosiaali- ja terveysministeriö valvoo vakuu-        että vakuutuksen käsittämiä etuja ei loukata eikä
10628: tusyhtiölain nojalla vakuutusyhtiöitä, myös kir-        vakuutustoiminnan tervettä kehitystä vaaranne-
10629: jallisessa kysymyksessä mainittuja eläkevakuu-          ta.
10630: tusyhtiöitä. Vakuutusyhtiölain mukaan vakuu-
10631: 
10632:        Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1995
10633: 
10634:                                                         Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
10635:                                              KK 296/1995 vp                                               3
10636: 
10637: 
10638: 
10639: 
10640:                                          Tili Riksdagens Talman
10641: 
10642:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         1agen beslutar om. Ministeriet skali ge sitt sam-
10643: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-           tycke om åtgärden inte kränker de förmåner som
10644: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         försäkringen täcker och om åtgärden inte anses
10645: man Aittaniemi undertecknade spörsmål nr 296:            ä ventyra densuoda utvecklingen för försäkrings-
10646:                                                          verksamheten. Dessutom har ministeriet rätt att
10647:            Ämnar Regeringen se tili att den plane-       tili sitt samtycke ansluta villkor som ministeriet
10648:        rade överföringen av pensionsbestånd              betraktar som nödvändiga för att trygga de för-
10649:        från Pensions-Sampo tili Pensions-Var-            måner som försäkringen täcker elier den suoda
10650:        ma inte betyder att de mede1 som är av-           utvecklingen för försäkringsverksamheten.
10651:        sedda och samlade för betalningen av                  Om avsikten skulie vara att i samband med
10652:        pensioner hamnar på osäker grund elier            arrangemangen grunda ett nytt försäkringsbolag
10653:        blir utsatta för ett nytt kasinospel och          som skulie bedriva lagstadgad arbetspensions-
10654:        fiffleri?                                         verksamhet, förutsätts det att det nya bolaget får
10655:                                                          koncession av statsrådet.
10656:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt                Stadgandena i lagen om försäkringsbolag som
10657: anföra följande:                                         gälier täckning för ansvarsskulden ändrades ge-
10658:                                                          nom en lag som trädde i kraft 1.4.1995 (389/95).
10659:    Styrelserna för Pensions-Varma, ömsesidigt            Enligt 1agen fär ett försäkringsbolag inte använ-
10660: försäkringsbolag (nedan Pensions-Varma) och              da sina mede1 för ett ändamå1 som är främmande
10661: Försäkringsaktiebolaget Pensions-Sampo (ne-              för försäkringsverksamheten. Vid täckningen av
10662: dan Pensions-Sampo) har bes1utat att utreda              ansvarsskulden skali det beaktas hurudan för-
10663: arrangemang genom vilka bolagens försäkrings-            säkringsrörelse bo1aget bedriver, och enligt detta
10664: bestånd och verksamhet skulie omorganiseras.             skall det ses tili att bolagets placeringar tryggar
10665:    1 sina samtai med representanter för social-          tillgångarnas säkerhet, avkastning och 1ikviditet
10666: och hälsovårdsministeriet har representanterna           samt att p1aceringarna är diversifierade och har
10667: för dessa bolag föreslagit o1ika modeller och a1-        lämplig spridning.
10668: ternativ, men tills vidare har det inte hänt att             Om ministeriet får kännedom om att ett för-
10669: bolagen skulie ha givit ministeriet ett enda förslag     säkringsbo1ag inte fö1jer lagen eller de föreskrif-
10670: som de avser genomföra. På grund av detta och            ter som ministeriet med stöd av 1agen utfårdat,
10671: eftersom några tillräckliga grunder för och utred-       ingriper ministeriet i ärendet.
10672: ningar om de alternativ som diskuterats inte har             Om de ovan nämnda pensionsf6rsäkringsbo-
10673: stått tili förfogande, har ministeriet inte kunnat       1agen bes1utar om arrangemang som gäller deras
10674: ta en pre1iminär stälining tili ärendet.                 verksamhet och framlägger en ansökan tili minis-
10675:    Med stöd av 1agen om försäkringsbo1ag över-           teriet, kommer ministeriet att, dä det omsorgs-
10676: vakar social- och hälsovärdsministeriet försäk-          fullt överväger sitt samtycke, att enligt lagen om
10677: ringsbolagen, också de pensionsförsäkringsbo-            försäkringsbolag se tili att de förmåner som för-
10678: lag som nämns i spörsmålet. Enligt lagen om              säkringen omfattar inte kränks och att densuoda
10679: försäkringsbolag krävs ministeriets samtycke tili        utvecklingen för försäkringsverksamheten inte
10680: överföringar av försäkringsbestånd, fusioner el-         äventyras.
10681: ler ändringar av bo1agsform som försäkringsbo-
10682: 
10683:      Helsingforsden 23 november 1995
10684: 
10685:                                                        Social- och hälsovårdsminister Sinikka M önkäre
10686:                                              KK 297/1995 vp
10687: 
10688: Kirjallinen kysymys 297
10689: 
10690: 
10691: 
10692: 
10693:                                     Viitamies ym.: Perustettavien metsäkeskusten toimipaikoista
10694: 
10695: 
10696: 
10697:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
10698: 
10699:     Eduskunnalle on annettu esitys laiksi metsä-          Tiedossa on, että maa- ja metsätalousministe-
10700: keskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuk-         riö esittänee Mikkelin läänin alueella toimivien
10701: sesta. Periaatteena on korostaa koko metsäluon-        Etelä-Savon ja Itä-Savon metsälautakuntien yh-
10702: non hoitoon ja biologiseen monimuotoisuuteen           distämistä. Etelä-Savon metsälautakunnan toi-
10703: liittyviä näkökohtia. Nykyiset metsälautakunnat        mipaikkana on Mikkeli ja Itä-Savon metsälauta-
10704: lakkaisivat ja niiden sijaan tulisivat alueelliset     kunnan toimipaikkana Savonlinna. Toimintojen
10705: metsäkeskukset. Joidenkin metsälautakuntien            tämänhetkistä volyymia verrattaessa kuvaajana
10706: alueet yhdistettäisiin yhden metsäkeskuksen            voidaan käyttää henkilökunnan määrää ja lauta-
10707: alueeksi. Myös uuden kehittämiskeskuksen ja            kuntien alueen yksityismetsävaroja. Mikkelin
10708: metsäkeskusten työnjakoa tarkistettaisiin nykyi-       lautakunnassa henkilökuntaa on vuoden 1995
10709: seen tilanteeseen verrattuna.                          lopussa 66 henkilöä, Savonlinnassa 45. Yksityis-
10710:     Metsätalouden kehittämiskeskus toimisi ensi-       metsiä on Etelä-Savon lautakunnan alueella
10711: sijaisesti metsätalouden edistämistä palvelevana       706 000 hehtaaria, Itä-Savossa 403 000 hehtaa-
10712: asiantuntija- ja kehittämisorganisaationa.             ria. Tulevan yhteisen metsäkeskuksen toiminnan
10713:     Alueelliset metsäkeskukset vastaisivat valvon-     pääsuunta on juuri nykyinen Etelä-Savon alue.
10714: ta- ja viranomaistehtävistä sekä aluetason edistä-        Tulevan metsäkeskuksen keskeisten yhteis-
10715: mistehtävistä. Taustalla ovat muutokset yksityis-      työtahojen toimipaikkana on Mikkeli. Näitä ta-
10716: metsien valvonnan ja edistämisen tehtäväkentäs-        hoja ovat maakunnan liitto, maaseutuelinkeino-
10717: sä ja toisaalta pyrkimys kustannusten hallintaan.      piiri, maaseutukeskus, työvoimapiiri, tielaitok-
10718: Erityisesti tällä vuosikymmenellä on noussut           sen maakuntakonttori, KTM:n piiri, TEKES,
10719: esiin tarve sovittaa yhteen metsätalouden ekolo-       maaseutuoppilaitos, Helsingin yliopiston maa-
10720: giset, taloudelliset ja sosiaaliset tavoitteet aiem-   seudun tutkimus- ja koulutuskeskus, metsänos-
10721: paa kiinteämmin. Lisäksi Suomen ED-jäsenyys            to-organisaatiot ja puunjalostusteollisuus. Hal-
10722: on tuonut aluetasolle mukanaan metsänparan-            linnon tarkoituksenmukaisen sijoittamisen peri-
10723: nus- ja aluekehityssuunnitelmiin liittyviä uusia       aate puoltaa selkeästi metsäkeskuksen toimipai-
10724: tehtäviä, kuten hallitus toteaa lakiesityksen pe-      kaksi Mikkeliä.
10725: rusteluissa.                                              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10726:     Alueellisten metsäkeskusten menestyksekäs          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10727: toiminta edellyttää yhteistoimintaa monien piiri-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10728:  viranomaisten ja aluekehityssuunnitelmien osal-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10729: ta erityisesti maakunnallisten liittojen kanssa.
10730:  Valtioneuvosto ottanee metsäkeskusten toimi-                    Aikooko Hallitus toteuttaa metsäkes-
10731: alueista ja toimipaikoista päättäessään huo-                  kusten toimipaikkapäätöstä tehdessään
10732:  mioon tämän yhteistoiminnan välttämättömyy-                  hallinnon tarkoituksenmukaista sijoitta-
10733: den. Myös hallinnon synergiahyötyjä tavoitel-                 mislinjaa myös Mikkelin läänin alueella
10734:  taessa on merkittävää, ettäjatkossajoitakin hal-             toimivan metsäkeskuksen osalta, ja
10735:  linnon rutiinitehtäviä voidaan hoitaa esimerkiksi               aikooko Hallitus nimetä ko. metsäkes-
10736:  maaseutuelinkeinopiirin kanssa yhteisesti.                   kuksen toimipaikaksi Mikkelin?
10737: 
10738:      Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1995
10739: 
10740:                      Janne Viitamies                            Raimo Mähönen
10741:                      Vuokko Rehn                                Tauno Pehkonen
10742: 
10743: 250261
10744: 2                                           KK 297/1995 vp
10745: 
10746: 
10747: 
10748: 
10749:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
10750: 
10751:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tuksenmukaisuusnäkökohdille on tarkoitus an-
10752: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         taa asianmukainen painoarvo.
10753: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Metsäkeskusten aluejaon ja niiden toimipaik-
10754: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Viitamie-        kojen sijoittamisen valmistelussa on yleisesti ot-
10755: hen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          taen lähdetty siitä, että uuden sektoriorganisaa-
10756: n:o 297:                                              tion toiminta on turvattava mahdollisimman hy-
10757:                                                       vin. Tähän pyritään noudattamalla hallinnon
10758:           Aikooko Hallitus toteuttaa metsäkes-        kehittämisen yleisiä periaatteita. Siten valtion
10759:        kusten toimipaikkapäätöstä tehdessään          aluejaotusten yhtenäistämisen tavoite on otettu
10760:        hallinnon tarkoituksenmukaista sijoitta-       erääksi uudistuksen lähtökohdaksi, kun muo-
10761:        mislinjaa myös Mikkelin läänin alueella        dostettavien metsäkeskusten lukumäärää suun-
10762:        toimivan metsäkeskuksen osalta, ja             nitellaan. On tarkoitus, että toimialueiden jako
10763:           aikooko Hallitus nimetä ko. metsäkes-       pääasiallisesti noudattaisi toiminnallis-taloudel-
10764:        kuksen toimipaikaksi Mikkelin?                 listen maakuntien rajoja.
10765:                                                           Aluejaon ja metsäkeskusten lukumäärän
10766:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          muutosten tuomien uusien maantieteellisten
10767: vasti seuraavaa:                                      ulottuvuuksien lisäksi toimipaikkojen sijoittami-
10768:                                                       seen vaikuttavat keskeisesti hallinnolliset ja met-
10769:    Hallitus on 29 päivänä syyskuuta antanut           säsektoriin liittyvät seikat. Myös taloudelliset
10770: eduskunnalle esityksen laiksi metsäkeskuksista        näkökohdat, esim. toimitilakysymykset on huo-
10771: ja metsätalouden kehittämiskeskuksista. Sää-          mioitava.
10772: dettäväksi ehdotetun lain mukaan muodostetta-             Mikäli muodostetaan pääosin nykyisistä Ete-
10773: vien alueellisten metsäkeskusten toimipaikat          lä- ja Itä-Savon metsälautakunnista yksi metsä-
10774: määrää valtioneuvosto. Varsinainen valtioneu-         keskus, sen toimipaikka luontevimmin sijoite-
10775: voston päätös asiassa on tarkoitus tehdä välit-       taanjoko Mikkeliin tai Savonlinnaan. Kumpikin
10776: tömästi sen jälkeen, kun laki metsäkeskuksista        paikkakunta sijaitsee suurin piirtein yhtä kauka-
10777: ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta on hy-         na muodostettavan alueen maantieteellisestä
10778: väksytty ja vahvistettu. Siten on arvioitavissa,      keskipisteestä. Mikkeli tarjoaa hallinnollisena
10779: että toimipaikkoja koskeva valtioneuvoston            keskuksena Savonlinnaa enemmän sektorirajat
10780: päätös voidaan tehdä aikaisintaan ensi vuoden         ylittäviä kontakteja, kun Savoniinnana taas on
10781: alussa.                                               metsäsektoriin ja sen eri organisaatioihin liittyviä
10782:    Todettakoon, että voimassa olevan lainsää-         vahvuustekijöitä. Nykyisillä metsälautakunnilla
10783: dännön mukaan metsälautakuntien toimipaikat           on tulevaakin toimipaikkaa ajatellen riittävät ti-
10784: määrää maa- ja metsätalousministeriö.                 lat hallussaan.
10785:    Alueellisten metsäkeskusten lukumäärästä,              Kummassakin päätoimipaikan sijoittamis-
10786: toimialueista ja toimipaikoista on 13 päivänä         vaihtoehdossa on toisella paikkakunnalla perus-
10787: lokakuuta käyty alustavaa keskustelua hallin-         teltua ylläpitää sivutoimipaikkaa. Näin voidaan
10788: non kehittämisen ministerityöryhmässä. Tällöin        maantieteellisesti laajan metsäkeskuksen toimin-
10789: todettiin olevan tarvetta vielä suorittaa jatkoval-   tamahdollisuudet turvata ja samalla hyödyntää
10790: mistelua mm. eräiden toimipaikkojen sijoitta-         molempien paikkakuntien vahvuustekijöitä.
10791: miskysymysten osalta. Taloudellisuus- ja tarkoi-          Asian valmistelu jatkuu.
10792: 
10793:      Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1995
10794: 
10795:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
10796:                                             KK 297/1995 vp                                              3
10797: 
10798: 
10799: 
10800: 
10801:                                         Tili Riksdagens Talman
10802: 
10803:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       av skogscentralerna och förläggningen av verk-
10804: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        samhetsställena har man allmänt taget utgått
10805: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-      ifrån att den nya sektororganisationens verksam-
10806: man Viitamies m.fl. undertecknade spörsmål nr         het skall tryggas på bästa möjliga sätt. Detta
10807: 297:                                                  försöker man uppnå genom att följa de allmänna
10808:           Ämnar Regeringen följa en ändamåls-         principerna för utvecklande av förvaltningen.
10809:        enlig linje för förläggningen av förvalt-      Sålunda har målet att förenhetliga den statliga
10810:        ningen då den fattar beslut om skogscen-       regionindelningen blivit en av utgångspunkterna
10811:        tralernas verksamhetsställen också i frå-      för reformen, då man planerar antalet skogscen-
10812:        ga om den skogscentral som finns inom          traler som skall bildas. A vsikten är att indelning-
10813:        S:t Michels Iän, och                           en i verksamhetsområden i huvudsak skall följa
10814:           ämnar Regeringen utse S:t Michel tili       gränserna för de ekonomiskt funktionella land-
10815:         skogscentralens verksamhetsställe?            skapen.
10816:                                                          Utöver de nya geografiska dimensioner som
10817:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ändringarna i regionindelningen och antalet
10818: anföra följande:                                      skogscentraler för med sig, inverkar på förlägg-
10819:                                                       ningen av verksamhetsställena också centralt ad-
10820:    Regeringen har den 29 september avlåtit en         ministrativa omständigheter och .9mständigheter
10821: proposition tili riksdagen med förslag tilllag om     som anknyter tili skogssektorn. A ven ekonomis-
10822: skogscentraler och skogsbrukets utvecklingscen-       ka aspekter såsom t.ex.lokalfrågor skall beaktas.
10823: tral. Enligt den föreslagna lagen bestämmer              Om en skogscentral bildas i huvudsak av de
10824: statsrådet verksamhetsställena för de regionala       nuvarande skogsnämnderna i södra och östra
10825: skogscentraler som skall bildas. Statsrådet har       Savolax, förläggs dess verksamhetsställe på ett
10826: för avsikt att fatta ett egentligt beslut i ärendet   naturligt sätt tili antingen S:t Michel eller Ny-
10827: omedelbart efter att lagen om skogscentraler och      slott. Vardera orten ligger ungefår lika långt från
10828: skogsbrukets utvecklingscentral har antagits och      den geografiska mittpunkten i det område som
10829: blivit stadfåst. Man kan således anta att statsrå-    skall bildas. S:t Michel erbjuder i egenskap av
10830: det kan fatta beslut om verksamhetsställena tidi-     administrativt centrum mera kontakter som
10831: gast vid ingången av nästa år.                        överskrider sektorgränserna än Nyslott, medan
10832:    Det kan konstateras att enligt gällande lag-       Nyslott har starka sidor i fråga om skogssektorn
10833: stiftning bestämmer jord- och skogsbruksminis-        och dess olika organisationer. De nuvarande
10834: teriet skogsnämndernas verksamhetsställen.            skogsnämnderna har också med tanke på det
10835:    Den 13 oktober fördes en preliminär diskus-        framtida verksamhetsstället tiiiräckligt stora lo-
10836: sion i ministerutskottet för utvecklande av för-      kaler tili sitt förfogande.
10837: valtningen om de regionala skogscentralernas             1 vartdera alternativet till förläggning av det
10838: antal, verksamhetsområden och verksamhets-            huvudsakliga verksamhetsstället är det motive-
10839: ställen. Härvid konstaterades att det finns behov     rat att upprätthålla en filial på någondera orten.
10840: att fortsätta beredningen bl.a. i fråga om förlägg-   På detta sätt kan verksamhetsbetingelserna för
10841: ningen a v några verksamhetsställen. A vsikten är     den geografiskt sett omfattande skogscentralen
10842: att Iönsamhets- och ändamålsenlighetssynpunk-         tryggas och på samma gång kan båda orternas
10843: ter skall beaktas på behörigt sätt.                   starkaste sidor utnyttjas.
10844:     Vid beredningen av den regionala indelningen         Beredningen av ärendet fortsätter.
10845: 
10846:      Helsingforsden 22 november 1995
10847: 
10848:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
10849:                                              KK 298/1995 vp
10850: 
10851: Kirjallinen kysymys 298
10852: 
10853: 
10854: 
10855: 
10856:                                     Aula: Ohjelmapalveluyritysten oikeudesta korotettuihin poistoihin
10857:                                         kehitysalueilla
10858: 
10859: 
10860:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
10861: 
10862:     Laissa kehitysalueelle tehtävien investointien     jolloin ohjelmapalvelut ovat päätuote ja majoi-
10863: korotetuista poistoista (1262/93) säädetään kehi-      tus sivutuote. Myös paineita investointien lisää-
10864: tysalueen tuotantotoiminnan ja matkailuyritys-         miseen on olemassa ohjelmapalvelutoiminnan
10865: toiminnan edistämiseksi tuloverotuksessa myön-         laajentuessa.
10866: nettävistä veronhuojennuksista. Lain 3 §:ssä on           Laki kehitysalueelle tehtävien investointien
10867: määritelty tuotantolaitos ja matkailuyritys. Mat-      korotetuista poistoista ei siis ota huomioon oh-
10868: kailuyritykseksi on määritelty ensinnäkin majoi-       jelmapalveluyritysten osuutta tärkeänä matkai-
10869: tusliikkeet kuten hotelli, motelli ja muut vastaa-     lupalvelun tuottajana. Se asettaa yrittäjät eriar-
10870: vat, toiseksi majoitusliikkeen yhteydessä harjoi-      voiseen asemaan ja heikentää ohjelmapalveluyri-
10871: tettu saman omistajan ravitsemusliike sekä kol-        tysten mahdollisuuksia kehittää tuotteitaan.
10872: manneksi maatalouden yhteydessä harjoitettu               Lakia tulisi muuttaa siten, että matkailuyri-
10873: maatilasta erillinen majoitustoiminta.                 tykseksi määriteltäisiin myös ohjelmapalveluyri-
10874:     Matkailun ohjelmapalveluyrityksiä ei ole si-       tys tai vastaava matkailupalvelun tuottaja.
10875: sällytetty kuuluvaksi lain piiriin, vaikka lain tar-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10876: koituksena on 1§:n mukaan edistää juuri matkai-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10877: lu yritystoimintaa. Ohjelmapalvelutoiminta pe-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10878: rustuu aktiviteettipakettien, kuten esimerkiksi        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10879: moottorikelkkasafarien tuottamiseen. Ohjelma-
10880: palveluyritysten toiminta on perinteisesti raken-                 Pitääkö Hallitus mahdollisena, että la-
10881: tunut kevyille investoinneille tai toiminta on tu-             kia kehitysalueelle tehtävien investoin-
10882: keutunut majoitustoimintaan.                                   tien korotetuista poistoista muutettaisiin
10883:     Ohjelmapalveluiden rooli matkailussa on kui-               siten, että myös ohjelmapalveluyritykset
10884: tenkin viime vuosina voimakkaasti korostunut.                  luettaisiin mukaan laissa tarkoitettuihin
10885: Ne toimivat nykyisin matkailualueiden ja majoit-               matkailu yrityksiin, ja
10886: tajien "vetureina" matkailumarkkinoinnissa.                       aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
10887: Yhä suurempi osa ulkomaalaisista matkailijoista                siin epäkohdan korjaamiseksi?
10888:  tulee Lappiin ja Kuusamoon aktiviteettilomalle,
10889: 
10890:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1995
10891: 
10892:                                             Maria Kaisa Aula
10893: 
10894: 
10895: 
10896: 
10897: 250261
10898: 2                                           KK 298/1995 vp
10899: 
10900: 
10901: 
10902: 
10903:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
10904: 
10905:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        pyritty edistämään määräaikaisin veronhuojen-
10906: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         nuksin jo vuodesta 1971 lähtien. Veronhuojen-
10907: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       nuksen kohteena olevat investoinnit ovat koko
10908: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maria            lainsäädännön voimassaoleajan pysyneet ennal-
10909: Kaisa Aulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        laan. Voimassa olevassa veronhuojennuslaissa
10910: sen n:o 298:                                          veronhuojennuksen määrää ja lain alueellista
10911:                                                       ulottuvuutta kuitenkin supistettiin aikaisempaan
10912:           Pitääkö Hallitus mahdollisena, että la-     veronhuojennuslakiin verrattuna. Muutos kyt-
10913:        kia kehitysalueelle tehtävien investoin-       keytyi yritysverotuksen uudistamiseen, jossa yh-
10914:        tien korotetuista poistoista muutettaisiin     teisöverokanta alennettiin vuoden 1993 alusta
10915:        siten, että myös ohjelmapalveluyritykset       25 %:iin ja vastapainona veropohjaa laajennet-
10916:        luettaisiin mukaan laissa tarkoitettuihin      tiin.
10917:        matkailuyrityksiin, ja                             Veronhuojennuslain soveltamisalan laajenta-
10918:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        minen voimassa olevan määritelmän ulkopuolel-
10919:        siin epäkohdan korjaamiseksi?                  le jääviin matkailuyrityksiin olisi lain soveltami-
10920:                                                       sen kannalta ongelmallista. Tämän vuoksi laissa
10921:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          on rajoituttu matkailuyritystoiminnan kannalta
10922: vasti seuraavaa:                                      keskeiseksi katsottuun majoitustoimintaan ja
10923:                                                       sen yhteydessä harjoitettuun ravitsemistoimin-
10924:    Kehitysalueelle tehtävien investointien koro-      taan. Veronhuojennusten ulkopuolelle jää muu-
10925: tetuista poistoista annettu laki (1262/93) koskee     takin matkailuyritystoimintaaja sitä tukevaa toi-
10926: tuotannollista toimintaa harjoittavien yritysten      mintaa kuin ohjelmapalvelutoiminta. Ohjelma-
10927: lisäksi vuosina 1994-1997 kehitysalueelle perus-      palvelutoiminnan käsite olisi myös vaikea määri-
10928: tettavia matkailuyrityksiä. Korotettua poistoa        tellä yksiselitteisesti lainsäädännössä.
10929: sovelletaan myös matkailuyrityksen laajentami-            Kehitysalueella harjoitettavaan ohjelmapal-
10930: seen tai uudistamiseen, jos sen seurauksena yri-      velutoimintaan liittyviä investointeja tuetaan jul-
10931: tyksen toimintakyky olennaisesti kasvaa tai laa-      kisin varoin kauppa- ja teollisuusministeriön
10932: tutaso olennaisesti nousee. Veronhuojennuksen         myöntämällä kehitysalueiden investointituella.
10933: kohteena olevista käyttöomaisuusinvestoinneis-        Ohjelmapalveluyritykset voivat lisäksi saada val-
10934: ta myönnetään sinä verovuonna, jolloin käyttö-        tion varoista pienyritystukea ja pk-yritysten ke-
10935: omaisuus on otettu käyttöön, ja kahtena sitä          hitystukea. Näitä tukia on pyritty myöntämään
10936: seuraavana verovuonna poisto, jonka enimmäis-         erityisesti silloin, kun hankkeiden on katsottu
10937: määrä on säännönmukainen poisto korotettuna           tehostavan kehitysalueella sijaitsevien majoitus-
10938: 50 prosentilla. Uutta matkailuyritystä tai sen laa-   ja muiden matkailupalvelujen käyttöä. Ohjelma-
10939: jennusta varten hankitut kiinteistöt ovat myös        palvelutoiminnan käsitteen määrittäminen ei ai-
10940: vapaat leima verosta.                                 heuta suoria kehitysaluetukia myönnettäessä
10941:    Veronhuojennukset koskevat vain matkai-            yhtä suurta ongelmaa kuin veronhuojennuslain-
10942: luun liittyvää majoitustoimintaaja sen yhteydes-      säädännössä, sillä suorien tukien myöntäminen
10943: sä harjoitettua ravitsemisliikettä. Matkailuyri-      perustuu yrityskohtaiseen tarkasteluun ja har-
10944: tyksellä tarkoitetaan laissa hotellia, motellia ja    kintaan.
10945: muita niihin verrattavia majoitusliikkeitä sekä           Aluepoliittisilla veronhuojennuksilla pyritään
10946: maatalouden yhteydessä harjoitettua majoitus-         vaikuttamaan investointien alueelliseen jakautu-
10947: toimintaa, joka muodostaa maataloudesta erilli-       miseen. Veronhuojennusten kohdennettavuus
10948: sen liikkeen. Ravintolan tai muun ravitsemisliik-     on tässä suhteessa heikko, ja on usein vaikea
10949: keen katsominen laissa tarkoitetuksi matkailu-        arvioida, paljonko tukea suuntautuu sellaisiin
10950: yritykseksi edellyttää, että ravitsemistoimintaa      investointeihin,joiden sijoittumiseen verotekijäl-
10951: harjoittaa matkailuyrityksen omistaja.                lä ei ole vaikutusta. Suora tuki on verotukea
10952:     Kehitysalueiden matkailuyritystoimintaa on        useammin suunnattavissa niihin kohteisiin, jois-
10953:                                           KK 298/1995 vp                                           3
10954: 
10955: sa sillä on aidosti merkitystä. Keskeinen kysymys   myös kehitysalueiden veronhuojennuspoistojen
10956: tukipolitiikan kannalta onkin, mitä kanavaa tai     asemaa ja selvitetään mahdollisuuksia ohjelma-
10957: niiden yhdistelmää käyttäen sama rahamäärä          palvelutoiminnan edistämiseksi kehitysalueiden
10958: tuottaa tavoitteiden kannalta parhaan tuloksen.     veronhuojennusten avulla. Hallitus ei näe tar-
10959:    Hallitus tulee lähiaikoina tekemään päätök-      peelliseksi ryhtyä ohjelmapalveluyrityksiä kos-
10960: sen käyttöomaisuuden poistojärjestelmän uudis-      kevan erillislainsäädännön luomiseen, ennen
10961: tamisesta verotuksessa. Poistojärjestelmään liit-   kuin on tehty päätökset poistojärjestelmän mah-
10962: tyvänä erilliskysymyksenä tarkastellaan tällöin     dollisista muutoksista.
10963: 
10964:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1995
10965: 
10966:                                                                              Ministeri Arja Alho
10967: 4                                             KK 298/1995 vp
10968: 
10969: 
10970: 
10971: 
10972:                                           Tili Riksdagens Talman
10973: 
10974:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-             Redan från 1971 har man försökt främja tu-
10975: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           ristverksamheten inom utvecklingsområdena
10976: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         med hjälp av tidsbestämda skattelättnader. De
10977: man Maria Kaisa Aula undertecknade spörsmål              investeringar som är föremål för skattelättnader
10978: nr 298:                                                  har under hela den tid som lagstiftningen varit i
10979:                                                          kraft hållits oförändrade. 1 gällande skattelätt-
10980:            Anser Regeringen att det är möjligt att       nadslag reducerades dock skattelättnadens be-
10981:         lagen om höjda avskrivningar på investe-         lopp och lagens regionala räckvidd jä1pfört med
10982:         ringar inom utvecklingsområdet ändras            den tidigare skattelättnadslagen. Andringen
10983:         så att även programserviceföretag skall          kopplades ihop med reformen av företagsbe-
10984:         betraktas som sådana turistföretag som           skattningen, där samfundsskattesatsen sänktes
10985:         avses i lagen, och                               vid ingången av 1993 tili 25 % och skattebasen
10986:            ämnar Regeringen vidta åtgärder för           breddades som motvikt till detta.
10987:         att korrigera olägenheten?                           En utvidgning av tiliämpningsomrädet för
10988:                                                          skattelättnadslagen så att det också gäller turist-
10989:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            företag som stannar utanför gällande definition
10990: anföra följande:                                         skulle vara problematisk med tanke på lagens
10991:                                                          tillämpning. Tili följd av detta har man i lagen
10992:    Lagen om höjda avskrivningar på investering-          begränsat sig tili inkvarteringsverksamhet och
10993: ar inom utvecklingsområdet (1262/93) gäller för-         förplägnadsverksamhet i samband med denna.
10994: utom företag som bedriver produktiv verksam-             Inkvarterings- och förplägnadsverksamheten
10995: het också turistföretag som grundas inom ut-             anses spela en central roll inom turistverksamhe-
10996: vecklingsområdet under 1994-1997. Höjd av-               ten. Utanför skattelättnaderna stannar även an-
10997: skrivning tillämpas också på utvidgning eller för-       nan turistverksamhet och verksamhet som stöder
10998: nyande av turistföretag, om företagets produk-           den, såsom programservice. Begreppet program-
10999: tionsförmåga eller produktionens förädlingsgrad          service skulle även vara svårt att definiera enty-
11000: ökar väsentligt tili följd av detta. På de investe-      digt i lagstiftningen.
11001: ringar i sådana anläggningstillgångar som skatte-            Investeringar som anknyter tili programservi-
11002: lättnaden gäller beviljas för det skatteär då an-        ce som bedrivs inom utvecklingsområdet stöds
11003: läggningstiligångarna har tagits i bruk och för de       med offentliga medel genom det investeringsstöd
11004: två följande skatteåren avskrivningar vars maxi-         för utvecklingsområden som beviljas av handels-
11005: mibelopp är den regelrätta avskrivningen höjd            och industriministeriet. Programserviceföreta-
11006: med 50 procent. Stämpelskatt behöver inte heller         gen kan dessutom av statliga medel få småföre-
11007: betalas på sådana fastigheter som har anskaffats         tagsstöd och utvecklingsstöd för små och medel-
11008: för ett nytt turistföretag eller för utvidgning av ett   stora företag. Man har försökt bevilja dessa stöd
11009: turistföretag.                                           i synnerhet när projekten har ansetts effektivera
11010:    Skattelättnaderna gäller endast inkvarterings-        användningen av inkvarterings- och annan tu-
11011: verksamhet i anknytning tili turism och förpläg-         ristservice inom utvecklingsområdet. Definitio-
11012: nadsrörelser som drivs i samband med inkvarte-           nen av begreppet programservice förorsakar vid
11013: ringsverksamheten. Med turistföretag avses i la-         beviljande av direkta utvecklingsområdesstöd
11014: gen hotell, motell och andra därmed jämförbara           inte lika stora problem som inom skattelättnads-
11015: inkvarteringsrörelser samt inkvarteringsverk-            lagstiftningen, eftersom beviljandet av direkta
11016: samhet som bedrivs i samband med jordbruk och            stöd grundar sig på företagsbestämd granskning
11017: som utgör en från jordbruket fristående rörelse.         och prövning.
11018: För att en restaurang eller någon annan förpläg-             Med hjälp av regionalpolitiska skattelättna-
11019: nadsrörelse skall betraktas som ett sådant turist-       der försöker man påverka den regionala fördel-
11020: företag som avses i lagen krävs att ägaren tili          ningen av investeringar. Möjligheterna att allo-
11021: turistföretaget driver förplägnadsrörelsen.              kera skattelättnader är i detta avseende dåliga,
11022:                                             KK 298/1995 vp                                             5
11023: 
11024: och det är ofta svårt att uppskatta hur mycket        tiden att fatta ett beslut om reformering av reser-
11025: stöd som riktas tili sådana investeringar vars        veringssystemet vid beskattningen. Skattelätt-
11026: placering skattefaktorn inte påverkar. Ett direkt     nadsavskrivningarnas för utvecklingsområdet
11027: stöd kan oftare än skattestöd riktas tili de objekt   ställning granskas som en särskild fråga i sam-
11028: som verkligen påverkas av det. Den centrala frå-      band med avskrivningssystemet och möjligheter-
11029: gan med tanke på stödpolitiken är därför viiken       na att främja programserviceverksamheten ge-
11030: kanal eller kombination av kanaler som skall          nom skattelättnader för utvecklingsområdet ut-
11031: användas för att samma penningbelopp skall ge         reds. Regeringen anser det inte nödvändigt att
11032: det bästa resultatet med beaktande av målsätt-        börja skapa en skild lagstiftning för programser-
11033: ningen.                                               viceföretag innan beslut har fattats om eventuella
11034:    Regeringen kommer inom den närmaste fram-          ändringar i avskrivningssystemet.
11035: 
11036:      Helsingfors den 4 december 1995
11037: 
11038:                                                                                   Minister Arja Alho
11039:                                           KK 299/1995 vp
11040: 
11041: Kirjallinen kysymys 299
11042: 
11043: 
11044: 
11045: 
11046:                                   Roos ym.: Lentoturvallisuudesta huolehtimisesta
11047: 
11048: 
11049: 
11050:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
11051: 
11052:    Ns. kännykkäpuhelimien käyttäminen ja            taa olla myös mahdollista, että ohjeet kännykän
11053: päällä pitäminen lentokoneissa on kiellettyä,       käyttökiellosta eivät ole täysin selkeitä lentomat-
11054: koska lentokoneiden ohjausjärjestelmät menevät      kustajille.
11055: ;ekaisin tästä syystä. Kiellosta huolimatta ilme-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11056: 1ee jatkuvasti tapauksia, joissa lentomatkustajat   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11057: )Vat käyttäneet kännykkäpuhelinta kiellon vas-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11058: ~aisesti. Julkisuudessakin oli hiljattain tapaus,   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11059: 10ssa erittäin kokenut lentomatkustaja käytti
11060: ~ännykkäpuhelinta koneessa vastoin henkilö-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11061: ~unnan nimenomaista kieltoa. Tämä kielii piit-             ryhtyä lentoturvallisuuden turvaamiseksi
11062: :aamattomuudesta lentoturvallisuutta ja muiden             erityisesti ns. kännykkäpuhelimien ai-
11063: 1enkilöiden turvallisuutta kohtaan. Tosin saat-            heuttamien häiriöitten vuoksi?
11064: 
11065:      Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1995
11066: 
11067:          Jukka Roos                     Heikki Rinne                   Mikko Immonen
11068: 
11069: 
11070: 
11071: 
11072: ~50261
11073: 2                                          KK 299/1995 vp
11074: 
11075: 
11076: 
11077: 
11078:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
11079: 
11080:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Matkapuhelimien käyttökielto lentokoneissa
11081: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        ei ole pelkästään noudatettavan vakiintuneen
11082: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      käytännön varassa, vaan käyttökieliolle on sel-
11083: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jukka           keä määräyksellinen perusta. Käyttökiellosta on
11084: Roosin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        määrätty radiolain (517 /88) nojalla annetussa te·
11085: sen n:o 299:                                         lehallintokeskuksen määräyksessä eräiden ra-
11086:                                                      diolähettimien yhteistaajuuksista ja käytöstä
11087:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      Viimeisin määräys on annettu 16.2.1995. Tämär
11088:        ryhtyä lentoturvallisuuden turvaamiseksi      lisäksi esimerkiksi Finnair Oy on operatiivist2
11089:        erityisesti ns. kännykkäpuhelimien ai-        toimintaa koskevassa lentotoimintakäsikirjas-
11090:        heuttamien häiriöitten vuoksi?                saan määrännyt lentomatkustajille kiellon käyt·
11091:                                                      tää yhtiön lentokoneissa matkapuhelinta.
11092:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Jos lentomatkustaja ainakin tietoisesti menet·
11093: vasti seuraavaa:                                     telee vastoin lentokoneen päällikön tai muur
11094:                                                      miehistön jäsenen kuuluttarualla tai muulla ta·
11095:     Matkapuhelimien epäiltyjen häiriövaikutus-       voin antamaa käskyä, kysymys on lähinnä ilmai·
11096: ten vuoksi niiden käyttö on ollut kielletty ja sa-   lulain (595/69) säännösten (23 ja 25 §) nojallz
11097: moin puhelimien virran on oltava katkaistuna         annetun päällikön tai miehistön käskyvallan rik
11098: lentokoneessa riippumatta siitä, onko lentokone      komisesta ja siten rangaistavasta teosta. Varsir
11099: maassa pysähdyksissä tai rullaamassa taikka il-      monissa maissa matkapuhelimien käyttökieltc
11100: massa. Edellä mainitut kiellot perustuvat esiin      lentokoneissa perustuu yksinomaan lentoyhtiöi
11101: tulleisiin tapauksiin ja niiden perusteella synty-   denomiin määräyksiin ja siihen, että yhtiöillä or
11102: neisiin epäilyihin matkapuhelimien häiriövaiku-      lentomatkustajiinsa kohdistuva toimi- ja käsky
11103: tuksesta lentokoneiden laitteisiin. Virta päällä     valta.
11104: oleva matkapuhelin saattaa aiheuttaa lentoko-            Matkapuhelimien aiheuttamiksi epäiltyjer
11105: neen antennien kautta signaaleja, jotka lentoko-     häiriöitten estämiseksi ja siten lentoturvallisuu
11106: neen navigaatiolaitteet tulkitsevat navigaatiosig-   den turvaamiseksi tältä osin on Suomessa teht'
11107: naaleiksi ja antavat vääriä ohjauskäskyjä sekä       jo tähän mennessä paljon. Ilmailulaitoksen käsi
11108: ohjaajalle että automaattiohjausjärjestelmälle.      tyksen mukaan matkapuhelimien käyttökiellot
11109:     Matkapuhelimen käyttäminen saattaa vaikut-       pitäisi olla nykyisilläkin toimenpiteillä lentomat
11110: taa myös suoraan lentokoneen laitteisiin, ja kun     kustajien tiedossa.
11111: häiriö on riittävän voimakas, saadaan mahdolli-          Finnair Oy:n lennoilla lentoemännät kuulut
11112: sesti vääriä mittaustuloksia, jotka voivat koskea    tavat 1-2 kertaa lentokoneen ollessa vielä py
11113: lentotilaa (asento, nopeus jne.), navigaatiotieto-   sähdyksissä, että matkapuhelimien virran on ol
11114: ja, moottorin valvontaa ym.                          tava katkaistuna koko sen ajan kun matkapuhe
11115:     Mitä uudempi lentokone on kysymyksessä,          linta hallussaan pitävä matkustaja on lentoko
11116: sitä enemmän mittaustiedot ja ohjauskäskyt kul-      neessa. Kuulutus tapahtuu vähän ennen kui1
11117: kevat sähköisessä muodossa, jolloin mahdollis-       lentokoneen ovet suljetaan. Kuulutus toistlll
11118: ten ulkoisten häiriöiden vaikutukset ovat moni-      myös siinä vaiheessa, kun lentokone lähtee rul
11119: naisemmat.                                           Jaamaan kohti kiitotietä. Kyseinen kuulutus 01
11120:     Kun on vähäisintäkään epäilystä matkapuhe-       Finnair Oy:n sisäisiin ohjeisiin perustuva vakio
11121: limien häiriövaikutuksesta lentokoneen laittei-      kuulutus ja se on yksiselitteinen eikä jätä tulkin
11122: siin, matkapuhelimien käyttökielto tai kielto pi-    noille sijaa.
11123: tää niissä virta päällä lentokoneessa on lentotur-       Merkittäviltä matkapuhelimien valmistajilt
11124: vallisuuden vuoksi perusteltua. Tämän ovat len-      ja maahantuojilta (Nokia Matkapuhelimet 0)
11125: tomatkustajat lähes poikkeuksetta ymmärtä-           Benefon Oy, Philips Oy, Motorola Finland j
11126: neet.                                                Kaukomarkkinat Oy) saatujen tietojen mukaa
11127:                                            KK 299/1995 vp                                            3
11128: 
11129: matkapuhelimen ostajalle annettavissa käyttö-        mukset ilmaisimien käytöstä ovat olleet myöntei-
11130: ohjeissa on nimenomainen kielto käyttää matka-       set.
11131: puhelinta lentokoneessa. Eräissä ohjeissa on            Ilmailulaitos on valmis selvittämään yhdessä
11132: käytetty varsin jyrkkää ilmaisua kiellon tehosta-    lentoyhtiöiden kanssa sopivia ja tehokkaita kei-
11133: miseksi.                                             noja, joilla lentoaseman tiloissa muistutettaisiin
11134:    Kysymyksessä viitatun tapauksen saama jul-        ja saataisiin entistä paremmin lentomatkustajan
11135: kisuus on osaltaan tuonut lentomatkustajien tie-     tietoon matkapuhelinten käyttökielto lentoko-
11136: toon matkapuhelimien käytön mahdolliset vaa-         neissa.
11137: rat lentokoneissa,ja sillä on oma ennalta ehkäise-      Liikenneministeriö on vakuuttunut, että mat-
11138: vä vaikutuksensa. Lentomatkustajat varmasti          kapuhelimia käyttävät henkilöt tuntevat vas-
11139: tiedostavat entistä selkeämmin perusteet matka-      tuunsa ja että mitään matkapuhelimen käyttöä
11140: puhelimien käyttökieliolle ja toisaalta entistä      tietyissä tapauksissa kieltävää erityistä lainsää-
11141: huolellisemmin varmistavat, että matkapuheli-        däntöä ei tarvita. Telehallintokeskuksen mää-
11142: mien virta on katkaistuna jo lentokoneeseen tul-     räyksen ja muiden asiasta annettujen ohjeiden
11143: taessa ja lentokoneessa koko matkan ajan.            sekä tiedottamisen pitäisi riittää vakuuttamaan
11144:    Lentoliikenteeseen on kehitteillä myös matka-     matkapuhelimia käyttävät siitä, että kaiken tä-
11145: puhelinilmaisimia. Ilmaisimia on koekäytössä         män tarkoituksena on toimia yleisen edun ja tur-
11146: osassa Finnair Oy:n lentokoneita kuluvan vuo-        vallisuuden hyväksi.
11147: den loppuun asti. Finnair Oy:n mukaan koke-
11148:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1995
11149: 
11150:                                                               Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
11151: 4                                            KK 299/1995 vp
11152: 
11153: 
11154: 
11155: 
11156:                                          Tili Riksdagens Talman
11157: 
11158:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Förbudet mot användning av mobiltelefoner i
11159: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         flygplan är inte enbart en följd av vedertagen
11160: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-       praxis utan bygger direkt på föreskrifter. Förbu-
11161: man Jukka Roos m.fl. undertecknade spörsmål            det ingår i teleförvaltningscentralens föreskrift
11162: nr 299:                                                om samfrekvenser för vissa radiosändare och om
11163:                                                        användningen av dem, som meddelats med stöd
11164:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         av radiolagen (517/88). Den senaste föreskriften
11165:        ta för att trygga flygsäkerheten specielit      har meddelats den 16 februari 1995. Förutom
11166:        med tanke på sådana störningar som              detta har t.ex. Finnair Oy i sin flyghandbok, som
11167:        åsamkas av ficktelefoner?                       handlar om operativ verksamhet, för flygpassa-
11168:                                                        gerarna utfårdat ett förbud mot att använda
11169:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          mobiltelefon i bolagets flygplan.
11170: anföra fö1jande:                                          Om en flygpassagerare medvetet handlar på
11171:                                                        ett sätt som strider mot en uppmaning eller någon
11172:    Med anledning av de störningar som mobilte-         annan order från flygplansbefålhavaren elier be-
11173: lefonerna misstänks åsamka är användningen av          sättningsmedlemmarna är det med stöd av 23 och
11174: dem i flygplan förbjuden och dessutom skali de         25 §§ luftfartslagen (595/69) närmast fråga om
11175: vara bortkopplade oberoende av om flygplanet           brott mot befålhavares elier besättnings myndig-
11176: står på plats, ruliar eller är i luften. Förbuden      het och därmed en straffbar handling. 1 många
11177: grundar sig på fali som kommit tili kännedom           Iänder grundar sig förbudet mot användning av
11178: och misstankar som därvid väckts om att mobil-         mobiltelefon i flygplan enbart på flygbolagens
11179: telefonerna åsamkar störningar på flygplanens          egna föreskrifter och på att bolagen har maktbe-
11180: instrument. En mobiltelefon som är påkopplad           fogenheter gentemot flygpassagerarna.
11181: kan genom flygplanets antenner ge upphov till             Tili den del det gälier att förhindra störningar
11182: signaler som flygplanets navigeringsutrustning         som misstänks vara åsamkade av mobiltelefoner
11183: tolkar som navigeringssignaler och därför ger          och sålunda trygga flygsäkerheten har man i
11184: felaktiga styrkommandon till både piloten och          Finland redan hittills fått mycket till stånd.
11185: det automatiska styrsystemet.                          Enligt Luftfartsverket borde förbudet mot an-
11186:    Användningen av mobiltelefoner kan också            vändning av mobiltelefoner redan med nuvaran-
11187: direkt inverka på flygplanets instrument och när       de åtgärder ha kommit till flygpassagerarnas
11188: störningen är tillräckligt kraftig kan instrumen-      kännedom.
11189: ten eventuelit uppvisa felaktiga mätresultat i frå-       På Finnair Oy:s flyg anmäler flygvärdinnorna
11190: ga om t.ex. flygomständigheterna (flygnivå, has-       1-2 gånger medan planet ännu står stilla att
11191: tighet osv.), navigationsuppgifter och övervak-        mobiltelefonerna skali vara bortkopplade under
11192: ningen av motorerna.                                   hela den tid som passagerarna är inne i flygpla-
11193:    Ju nyare flygplan det är fråga om, i desto större   net. Anmälan sker en stund innan flyplanets dör-
11194: utsträckning ges mätuppgifterna och styrkom-           rar stängs. Anmälan upprepas när planet börjar
11195: mandona i elektronisk form, vilket innebär att         rulia mot startbanan. Detta är en standardanmä-
11196: verkningarna av eventuelia störningar utifrån är       lan som grundar sig på Finnair Oy:s interna an-
11197: mångfaldiga.                                           visningar och är entydig och lämnar inte rum för
11198:    Om det finns ens en liten misstanke om att          några tolkningar.
11199: mobiltelefonerna kan åsamka störningar på flyg-           Enligt uppgifter från de större tillverkarna och
11200: planets instrument är förbudet att använda elier       importörerna av mobiltelefoner (Nokia mobilte-
11201: ha en mobiltelefon påkopplad inne i flygplanet         lefoner Ab, Benefon Oy, Philips Ab, Motorola
11202: motiverat med tanke på flygsäkerheten. Detta           Finland och Kaukomarkkinat Oy) ingår i den
11203: har flygpassagerarna med några få undantag för-        bruksanvisning som ges tili köparen ett uttryck-
11204: stått.                                                 ligt förbud mot användning av mobiltelefoner i
11205:                                               KK 299/1995 vp                                              5
11206: 
11207: flygplan. 1 vissa anvisningar har man använt                 Luftfartsverket är redo att i samarbete med
11208: stränga uttryck för att framhålla förbudet.              flygbolagen utreda lämpliga och effektiva medel
11209:    Den offentlighet som det fall som avses i spörs-      för att i de allmänna utrymmena på flygplatsen
11210: målet har fått har för sin dellett tili att flygpassa-   påminna och bättre än hittilis upplysa flygpassa-
11211: gerarna fått kännedom om de eventuella faror             gerarna om förbudet mot användning av mobil-
11212: som användningen av mobiltelefoner i flygplan            telefoner i flygplan.
11213: kan åsamka och dettaisin tur har en förebyggan-              Vid trafikministeriet är man övertygad om att
11214: de verkan. Flygpassagerarna torde uppfatta               personer som använder mobiltelefoner känner
11215: grunderna för förbudet mot användning av mo-             sitt ansvar och att det sålunda inte finns behov av
11216: biltelefoner bättre än tidigare och å andra sidan        någon särskild lagstiftning om förbudet mot an-
11217: noggrannare än förut försäkra sig om att deras           vändning av mobiltelefoner i vissa fall. Teleför-
11218: mobiltelefoner är bortkopplade redan när de går          valtningscentralens föreskrifter och de andra an-
11219: ombord på flygplanet och även i flygplanet under         visningar som meddelats om detta samt informa-
11220: hela resan.                                              tion bör räcka tili för att övertyga mobiltelefon-
11221:    Inom flygtrafiken håller man också på att ut-         användarna om att avsikten med allt detta är att
11222: veckla mobiltelefondetektorer. Detektorerna              man vill ta hänsyn tili ett allmänt intresse och
11223: provas i en del av Finnair Oy:s flygplan tili ut-        säkerheten.
11224: gången av detta år. Enligt Finnair Oy har erfa-
11225: renheterna av användningen av detektorer varit
11226: positiva.
11227:      Helsingforsden 28 november 1995
11228: 
11229:                                                                       Trafikminister Tuula Linnainmaa
11230:                                            KK 300/1995 vp
11231: 
11232: Kirjallinen kysymys 300
11233: 
11234: 
11235: 
11236: 
11237:                                   Ala-Harja ym.: Sotilastoimiston tarpeesta Kokkolassa
11238: 
11239: 
11240: 
11241:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
11242: 
11243:     Kokkolan sotilaspiiri lakkautettiin 1.1.1993.       Edellä mainitut toimenpiteet johtavat siihen,
11244: Asekoulu siirtyy 2.6.1995 tehdyn päätöksen mu-       että Keski-Pohjanmaan maakunta on Ahvenan-
11245: kaan Lahteen syyskuun alussa 1996. Maakun-           maan lisäksi ainoa eriarvoinen maakunta, joka
11246: nan väestö on ottanut todella raskaasti vastaan      jää tyhjiöön puolustushallinnon osalta. Kun
11247: asekoulun siirtopäätöksen ja sen, että siirto to-    eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen, jolla
11248: teutettiin näin nopealla aikavälillä.                maa jaettiin puolustusvoimien tehtävien hoita-
11249:     Puolustusministeri Elisabeth Rehn piti useissa   mista varten sotilaslääneihin, ja tällöin myös
11250: tilaisuuksissa sotilastoimiston perustamista         Kokkolan sotilaspiiri lopetettiin, eduskunta hy-
11251: Kokkolaan välttämättömänä, mikäli asekoulu           väksyi ponnen: "Eduskunta edellyttää, että niille
11252: siirretään. Myös läntisen maanpuolustusalueen        paikkakunnille, joilla on tarkoitus lakkauttaa
11253: komentaja kenraaliluutnantti Ranta ja Vaasan         sotilaspiirien esikunnat, perustetaan maakunnal-
11254: sotilasläänin komentaja ev. Simola tiedottivat       liset sotilastoimistot." Näin ei ole kuitenkaan
11255: 7.9.1994 maakunnalle, että asekoulun alueelle        tapahtunut Kokkolan sotilaspiirin alueella.
11256: tulisi Vaasan sotilasläänin varastoalue (lt-leiri-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11257: alueen huoltopiste) ja sotilastoimisto. Päätöksen    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11258: mukaan tämäkin vähäinen puolustushallinnon           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11259: tukipiste on nyt kariutettu. Pääesikunnan suun-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11260: nitteluosaston asiakirjan 30.5.1995 mukaan
11261: Kokkolaan ei perusteta korvaavaa toimintaa.                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11262: Pääesikunta ei ole puolustusministeriöstä saa-              ryhtyä, että eduskunnan tahto toteutuisi
11263: dun tiedon mukaan esittänyt sotilastoimiston                ja Kokkolaan Keski-Pohjanmaalle pe-
11264: perustamista Kokkolaan.                                     rustettaisiin sotilastoimisto?
11265: 
11266:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1995
11267: 
11268:          Kirsti Ala-Harja                Heikki Koskinen               Oiva Savela
11269:          Aapo Saari                      Tuija Nurmi                   Aulis Ranta-Muotia
11270:                                          Jukka Vihriälä
11271: 
11272: 
11273: 
11274: 
11275: 250261
11276: 2                                         KK 300/1995 vp
11277: 
11278: 
11279: 
11280: 
11281:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
11282: 
11283:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      vuonna 1992, joka annettiin eduskunnalle vuo-
11284: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       den 1993 valtiopäivillä, sisältyi seuraava asiaa
11285: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     koskeva selvitys: "Sotilastoimistot perustetaan
11286: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kirsti Ala-    1.1.1993 lukien Kemiin, Oulaisiin, Seinäjoelle,
11287: Harjan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       Poriin, Tampereelle ja Savonlinnaan. Kajaanis-
11288: sen n:o 300:                                        sa, Lahdessa, Lappeenrannassa ja Kokkolassa
11289:                                                     perustetaan paikkakunnalla sijaitsevan joukko-
11290:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      osaston yhteyteen palvelupiste."
11291:        ryhtyä, että eduskunnan tahto toteutuisi        Hallitus katsoi, että "asia ei näin ollen anna
11292:        ja Kokkolaan Keski-Pohjanmaalle pe-          aihetta muihin toimenpiteisiin".
11293:        rustettaisiin sotilastoimisto?                  Kokkolassa on Asekoulun siirtämisenjälkeen
11294:                                                     tarkoituksenajatkaa asevelvollisten ym. palvelu-
11295:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        toimintaa Kokkolaan jäävän Vaasan sotilaslää-
11296: vasti seuraavaa:                                    nin alaisen Ykspihlajan varasto-organisaation
11297:                                                     yhteydessä.
11298:    Puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjes-       Sisäasiainministeriön johdolla on käynnissä
11299: telmä uudistettiin vuoden 1993 alusta lukien.       Aluehallinto 2000 -hanke, missä tutkitaan siviili-
11300: Alueellisten esikuntien määrää supistettiin siinä   aluehallinnon kehittämistarpeita. Puolustusvoi-
11301: yhteydessä 30:stä 15:een. Samalla perustettiin      mien alueorganisaatiota saatetaan uudistaa sivii-
11302: eräille paikkakunnille sotilasläänien esikuntien    lialuehallinnossa mahdollisesti toteutettavien
11303: organisaatioon kuuluvat pienehköt sotilastoi-       muutosten johdosta. Puolustushallinnossa ei si-
11304: mistot.                                             ten ainakaan tässä vaiheessa nähdä mahdollisena
11305:    Hallituksen kertomukseen toimenpiteistä          uusien aluehallintoyksiköiden perustamista.
11306: 
11307:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1995
11308: 
11309:                                                                   Puolustusministeri Anneli Taina
11310:                                             KK 300/1995 vp                                             3
11311: 
11312: 
11313: 
11314: 
11315:                                         Tili Riksdagens Talman
11316: 
11317:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      inrättas den 1 januari 1993 i Kemi, Oulainen,
11318: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        Seinäjoki, Björneborg, Tammerfors och Nyslott.
11319: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      1 Kajana, Lahtis, Villmanstrand och Karleby in-
11320: man Kirsti Ala-Harja m.fl. undertecknade spörs-       rättas ett kundbetjäningsställe i anslutning till
11321: mål nr 300:                                           truppförbandet på respektive ort."
11322:                                                          Regeringen ansåg att "frågan således inte ger
11323:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        anledning tili fler åtgärder".
11324:        ta för att riksdagens önskan skall uppfyl-        Efter att Vapenskolan har flyttat bort är avsik-
11325:        las och en 1pilitärbyrå inrättas i Karleby i   ten att i Karleby fortsätta den serviceverksamhet
11326:        Mellersta Osterbotten?                         som gäller värnpliktiga mm. i samband med Yx-
11327:                                                       pila upplagsorganisation som underlyder Vasa
11328:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         militärlän och som blir kvar i Karleby.
11329: anföra följande:                                         U nder ledning a v inrikesministeriet pågår pro-
11330:                                                       jektet Regionalförvaltning 2000, där den civila
11331:    F örsvarsmaktens lednings- och förvaltnings-       regionalförvaltningens utvecklingsbehov under-
11332: system förnyades från och med början av 1993.         söks. Försvarsmaktens regionalförvaltning för-
11333: Antalet regionala staber minskades i detta sam-       nyas eventuellt som följd av de ändringar som
11334: manhang från 30 till 15. Samtidigt inrättades på      möjligtvis genomförs inom den civila regional-
11335: vissa orter mindre militärbyråer som hör till or-     förvaltningen. lnom försvarsförvaltningen anser
11336: ganisationen för militärlänets stab.                  man det sålunda åtminstone inte i detta skede
11337:    1 berättelsen om regeringens åtgärder under        vara möjligt att inrätta nya regionalfövaltnings-
11338: 1992 som avgavs vid 1993 års riksdag ingick           enheter.
11339: följande redogörelse om saken: "Militärbyråer
11340: 
11341:      Helsingforsden 28 november 1995
11342: 
11343:                                                                       Försvarsminister Anneli Taina
11344:                                           KK 301/1995 vp
11345: 
11346: K.irjallinen kysymys 301
11347: 
11348: 
11349: 
11350: 
11351:                                  Aittoniemi: Pakolaisten tekemien rikosten lisääntymisestä
11352: 
11353: 
11354: 
11355:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
11356: 
11357:    Kun Suomessa jollakin paikkakunnalla ilme-       karkotusten osalta niitä koskien, jotka syyllisty-
11358: lee sinänsä tuomittavaa toimintaa somaliryh-        vät rikoksiin. Jos viimeksi mainittu asia edellyt-
11359: nää vastaan tai painostusta, joka johtaa siihen,    tää lainsäädännön muutoksia, sitä varten istuu
11360: !ttä koripallon ammattilainen lähtee maasta,        eduskunta Helsingissä.
11361: coko valtakunta kohisee rasismin kasvusta. Kun         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11362: :aas pakolaisaseman perusteella maassa oleske-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11363: evat syyllistyvät raakoihin rikoksiin, kutenjuuri   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11364: :apahtui Tampereella nuoren täysin sivullisen ja    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11365: viattoman tytön kohdalla, asia kuitataan mel-
11366: ceinpä olankohautuksella.                                      Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota
11367:    Kasvava ja raaistuva rikollisuus tiettyjen pa-           tiettyjen maassa pakolaisaseman nojalla
11368: colaisryhmien suunnassa on tosiasia. Asiaan vai-            oleskelevien ryhmien kasvavaan ja raais-
11369: mttaa ehkä myös se, että kyseiset ryhmät saavat             tuvaan rikollisuuteen, joka saattaa vasta-
11370: )lla joutilaina ilman minkäänlaista työnteko- ja            kaiuksi aiheuttaa lisääntyvää rasismia, ja
11371: )alveluvelvoitetta ja harrastukset harhautuvat                 aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
11372: ~ntistä enemmän kielteisiin suuntiin. Tilanne               siin joutenolon sijasta pakolaisille asetet-
11373: 1outuu pois hallinnasta ja kasvava ärtymys kan-             tavan itsensä elättämisvelvollisuuden to-
11374: taväestön piirissä lisääntyy, mikä johtaa pian              teuttamiseksi, sekä
11375: todellisen rasismin syntymiseen.                               aikooko Hallitus toimia niin, että ri-
11376:    Asiassa pitäisi ryhtyä tiukkoihin toimiin sekä           koksiin syyllistyneet karkotetaan maasta
11377: >iltä osin kuin kysymys on pakolaisryhmien vei-             yleisen mielipiteen edellyttämällä tavalla?
11378: voittamisesta itsensä elättämiseen, kuin myös
11379:      Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1995
11380: 
11381:                                           Sulo Aittoniemi
11382: 
11383: 
11384: 
11385: 
11386: 250261
11387: 2                                                   KK 301/1995 vp
11388: 
11389: 
11390: 
11391: 
11392:                                                 Eduskunnan Puhemiehelle
11393: 
11394:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                laisten lukumäärään, vaikka silläkin on vaiku-
11395: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,                 tusta, sillä suurimman osan ulkomaalaisten teke-
11396: olette 13 päivänä marraskuuta 1995 päivätyn                   miksi tilastoiduista rikoksista ovat tehneet turis-
11397: kirjeenne n:o 1326 ohella lähettänyt valtioneu-               tit. Tämä tosiasia unohdetaan valitettavan usein
11398: voston asianomaiselle jäsenelle vastattavaksi                 julkisessa keskustelussa.
11399: kansanedustaja Sulo Aittoniemen näin kuuluvan                     Tilastoista on vedettävissä johtopäätös, että
11400: kirjallisen kysymyksen n:o 301:                               alueilla, joissa ulkomaalaisia asuu enemmän suh-
11401:                                                               teessa muuhun väestöön tai alueilla, joissa liik-
11402:             Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota               kuu paljon turisteja, tapahtuu myös prosentuaa-
11403:          tiettyjen maassa pakolaisaseman nojalla              lisesti verrattuna enemmän ulkomaalaisten teke-
11404:          oleskelevien ryhmien kasvavaan ja raais-             miä rikoksia
11405:          tuvaan rikollisuuteen, joka saattaa vasta-               Esimerkkinä Helsingin poliisipiiri (ainoastaan
11406:          kaiuksi aiheuttaa lisääntyvää rasismia, ja           rikoslakirikokset, ei liikennerikoksia)
11407:             aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
11408:          siin joutenolon sijasta pakolaisille asetet-         1994 ........... .   2 419     26429         9,2
11409:          tavan itsensä elättämisvelvollisuuden to-            1995 ........... .   1 524     14 465       10,5
11410:          teuttamiseksi, sekä                                  (1.1.-30.6.)
11411:             aikooko Hallitus toimia niin, että ri-
11412:          koksiin syyllistyneet karkotetaan maasta                Jos tarkastelua syvennetään erityisesti esim.
11413:          yleisen mielipiteen edellyttämällä tavalla?          Helsingin osalta alueelliseksi, voidaan edelleen
11414:                                                               todeta, että prosentuaalisesti ulkomaalaisten te-
11415:   Vastauksena kysymyksiin esitän kunnioittaen                 kemien rikosten osuus kasvaa huomattavasti
11416: seuraavaa:                                                    mm. Helsingin eteläisellä ydinalueella, jossa liik-
11417:                                                               kuu paljon ulkomaalaisia. Nimenomaan Helsin-
11418:    1. Hallitus on tietoinen, että myös ulkomaalai-            gin tilastoissa melko suuren osan muodostavat
11419: set tekevät Suomessa rikoksia.                                myymälävarkaudet ja luvattomat alkoholin-
11420:    Pakolaisaseman nojalla maassa oleskelevien                 myynnit.
11421: ulkomaalaisten henkilöiden tekemiä rikoksia ei                   Törkeiksi luokiteltavien rikosten osalta ulko-
11422: ole erikseen missään tilastoitu, joten vastausta              maalaisten tekemät rikokset ovat muutaman vii-
11423: siihen, ovatko näiden henkilöiden tekemät rikok-              me vuoden aikana lisääntyneet. Luvut ovat kui-
11424: set lisääntyneet, ei ole saatavissa.                          tenkin suhteellisen pieniä. Kyseinen kasvu liitty-
11425:    Ulkomaalaisten Suomessa tekemiä rikoksia                   nee kuitenkin jo edellä mainittuun maassa pysy-
11426: voidaan arvioida lähinnä selvitettyjä rikoksia ja             västi asuvien ulkomaalaisten määrän kasvuun ja
11427: pakkokeinoja koskevien tilastojen perusteella.                turismin lisääntymiseen. Jotkut kuluvana vuon-
11428: Seuraavassa esitettävät tilastotiedot sisältävät              na tapahtuneet törkeät ulkomaalaisten tekemät
11429: sekä Suomessa vakinaisesti asuvien että täällä                rikokset ovat olleet näkyvästi esillä julkisuudes-
11430: turistina olevien ulkomaalaisten tekemät selvite-             sa. Näitä on kuitenkin pidettävä yksittäistapauk-
11431: tyt rikokset. Tilasto sisältää myös liikennerikok-            sina.
11432: set                                                              Kaikkiin selvitettyihinkään rikoksiin ei liity
11433:                                                               vapauteen kohdistuvia pakkokeinoja. Suomessa
11434: Vuosi               Ulkomaalaisten   Rikoksia      Ulkom.     vakinaista asuntoa vailla olevaan ulkomaalai-
11435:                        tekemät       yhteensä      %-osuus    seen kohdistetaan todennäköisesti herkemmin
11436:                        yhteensä                    kaikista
11437:                                                               vapauteen kohdistuvia pakkokeinoja kuin mui-
11438: 1993 ............       9 501        383 268         2,5      hin rikoksesta epäiltyihin. Tätä edellyttää jo tut-
11439: 1994 ............      12 599        383 346         3,3      kinnan turvaaminen näissä tapauksissa.
11440:                                                                  Esimerkiksi vuonna 1994 kaikista rikoksista
11441:   Tilastotietoja ei tule suhteuttaa nopeasti kas-             epäiltynä pidätetyistä vangittiin 15,5 %, ja vuo-
11442: vavaan Suomessa pysyvästi asuvien ulkomaa-                    den 1995 ensimmäisellä vuosipuoliskolla vastaa-
11443:                                            KK 301/1995 vp                                            3
11444: 
11445: va luku oli 16,5 %. Suomalaisista pidätetyistä       menettelytapoja. Työelämän kysymyksissä yh-
11446: vangittiin vuonna 1994 14,9% ja vuoden 1995          teistyö työmarkkinaosapuolten kanssa on kui-
11447: ensimmäisellä vuosipuoliskolla 16,1 %. Ulko-         tenkin tärkeää.
11448: maalaisten vastaavat prosenttiluvut ovat vuonna          3. Voimassa olevan ulkomaalaislain 40 §:n 1
11449: 1994 30,3 %ja vuonna 1995 27,2 %.                    momentin 3 kohdan mukaan maasta voidaan
11450:    Ulkomaalaisten tekemät törkeät rikokset ja        karkottaa ulkomaalainen, joka on syyllistynyt
11451: niiden saamajulkisuus saattavat aiheuttaa rasis-     rikokseen, josta on säädetty rangaistuksena yksi
11452: min lisääntymistä. Ilmiöön suhtaudutaan vaka-        vuosi vankeutta tai sitä ankarampi rangaistus,
11453: vasti ja se otetaan huomioon poliisitoiminnan        taikka joka on toistuvasti syyllistynyt rikoksiin.
11454: strategiasuunnittelussa.                             Laki on muutettu tähän muotoon vuonna 1993
11455:    2. Maahanmuuttajien työttömyyslukuihin on         annetulla lailla ulkomaalaislain muuttamisesta
11456: kiinnitetty huomiota.                                (639/93). Aikaisemmin voimassa olleen lain sa-
11457:    Todettakoon, että maahanmuuttajien työttö-        namuodon mukaan rikos saattoi olla karkotus-
11458: myys on noin 2-3 kertaa suurempi kuin suoma-         perusteena vain,jos siinä oli säädetty rangaistuk-
11459: laisen työvoiman. Myös toimenpiteisiin on ryh-       sena vähintään yksi vuosi vankeutta.
11460: dytty.                                                   Maasta karkottamisesta päättää nykyisin
11461:    Työministeriö on asettanut projektiryhmän         1.3.1995 toimintansa aloittanut ulkomaalaisvi-
11462: kehittämään maahanmuuttajien työmarkkinoil-          rasto, jonka tekemästä maasta karkottamispää-
11463: le ohjaamisen toimintamallia.                        töksestä voidaan valittaa korkeimmalle hallinto-
11464:    Työministeriön yhteydessä toimiva pakolais-       oikeudelle. Aikaisemmin ratkaisuvalta kuului
11465: ja siirtolaisuusasiain neuvottelukunta (PAKSI)       sisäasiainministeriölle. Vuonna 1994 maasta
11466: avustaa eri ministeriöitä pakolais- ja siirtolai-    päätettiin karkottaa 163 ulkomaalaista ja tuol-
11467: suusasioiden yhteensovittamisessa valtionhallin-     loin 24 tapauksessa perusteena oli karkotettavan
11468: nossa. PAKSissa toimii sosiaaliturva- ja työlli-     tekemä rikos.
11469: syysjaosto, jonka tehtäväkenttään kuuluu ni-             Rikos voi olla karkotusperusteena vain, jos
11470: menomaan ulkomaalaisten työllistäminen. Edel-        asianomainen henkilö on tuomittu rangaistuk-
11471: lä mainittu työministeriön projektiryhmä seuraa      seen ulkomaalaislain edellytykset täyttävästä ri-
11472: mm. tämän jaoston toimintaa ja kerää tietoja         koksesta. Edelleen on huomattava, että ulko-
11473: omaa toimintaansa varten.                            maalaislain 41 §:n 2 momentin mukaan ketään ei
11474:     Työhallinto tukee lisäksi osaltaan erilaisia     saa karkottaa alueelle, jossa hän voi joutua epä-
11475: maahanmuuttajien koulutus- ja työllistämisko-        inhimillisen kohtelun tai laissa tarkemmin määri-
11476:  keiluita, joita maassamme on meneillään.            tellyn vainon kohteeksi. Karkottamismahdolli-
11477:     Syyskuun alusta voimaan tulleet rikoslain uu-    suuksia on lisäksi eräissä tapauksissa vaikeutta-
11478:  det syrjintää ja työsyrjintää koskevat säännökset   nut se, että asianomainen valtio kieltäytyy vas-
11479:  (578/95) selkeyttävät omalta osaltaan hallinnon     taanottamasta kansalaisiaan.
11480:      Helsingissä 1 päivänäjoulukuuta 1995
11481: 
11482:                                                              Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
11483: 4                                                  KK 301/1995 vp
11484: 
11485: 
11486: 
11487: 
11488:                                                 Tili Riksdagens Talman
11489: 
11490:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-             statistikförda brott som har begätts av utlänning-
11491: ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrivelse nr 1326             ar har begåtts av turister. Detta faktum glömmer
11492: av den 13 november 1995 till vederbörande med-               man beklagligt ofta bort i den offentliga diskus-
11493: lem av statsrädet översänt följande av riksdags-             sionen.
11494: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmäl nr                   Av statistiken kan man dra slutsatsen att pro-
11495: 301:                                                         centuellt fler brott begäs av utlänningar inom
11496:                                                              omräden där det finns mycket utlänningar jäm-
11497:             Har Regeringen fåst uppmärksamhet                fört med den övriga befolkningen eller inom om-
11498:          vid den ökande, allt räare brottslighet             räden där det rör sig mycket turister.
11499:          som vissa grupper som vistas i landet med              Exempelvis Helsingfors polisdistrikt (endast
11500:          stöd av flyktingstatus gör sig sky1diga till        brott som faller under strafflagen, inte trafik-
11501:          och som isin tur kan leda till ökad rasism,         brott)
11502:          och
11503:             ämnar Regeringen vidta ätgärder sä att           1994 ........... .   2 419       26429         9,2
11504:          flyktingarna, i stället för att de slär dank,       1995 ........... .   1 524       14 465       10,5
11505:          åläggs skyldighet att försörja sig själva,          (1.1.-30.6.)
11506:          samt
11507:             ämnar Regeringen handla sä att de
11508:          som gjort sig skyldiga till brott utvisas ur            Vid en djupare granskning särskilt av omrä-
11509:          landet i överensstämmelse med den all-              desfördelningen för Helsingfors vidkommande
11510:          männa opinionen?                                    kan en betydande ökning av andelen brott som
11511:                                                              begätts av utlänningar konstateras bl.a. inom
11512:   Som svar pä detta spörsmäl fär jag vördsamt                Helsingfors södra kärnomräde där det rör sig
11513: anföra fö1jande:                                             mycket utlänningar. Uttryckligen i statistiken
11514:                                                              över Helsingfors utgörs en rätt stor del av brotten
11515:    l. Regeringen är medveten om att även utlän-              av butiksstölder och olaglig alkoholförsäljning.
11516: ningar begär brott i Finland. Det finns ingen                    Vad gäller brott som klassificeras som grova
11517: särskild statistik över brott som begätts av utlän-          har antalet brott som begåtts av utlänningar ökat
11518: ningar som vistas i landet med stöd av flykting-             under de senaste åren. Antalet är dock relativt
11519: status, varför det inte finns något svar pä frågan           litet. Ökningen i fråga torde dock ha samband
11520: huruvida de brott som begäs av dem har ökat.                 med nämnda ökning av antalet stadigvarande
11521:    Antalet brott som utlänningar har begätt i                bosatta utlänningar samt turister. Vissa av de
11522: Finland kan närmast uppskattas på grundval av                grova brott som begåtts av utlänningar i är har
11523: den statistik som förs över utredda brott och                fått stor offentlighet. Dessa kan dock betraktas
11524: tvångsmedel. 1 följande statistiska uppgifter in-            som enstaka fall.
11525: gär utredda brott som begätts av såväl utlänning-                lnte ens tili alla utredda brott ansluter sig dock
11526: ar som stadigvarande bor i Finland som turister.             tvångsmedel som gäller den personliga friheten.
11527: Statistiken omfattar även trafikbrott.                       En utlänning som saknar stadigvarande bostad i
11528:                                                              Finland blir förmodligen lättare föremäl för
11529: År                  Av utlänningar     Brott        Utl.     tvångsmedel som gäller den personliga friheten
11530:                       begångna       sammanl.     andel i%   än andra brottsmisstänkta. Redan säkerställan-
11531:                       sammanl.                     av alla
11532:                                                              det av undersökningen förutsätter dettai dessa fall.
11533: 1993 ············      9 501         383 268        2,5          Av alla anhällna brottsmisstänkta fångslades
11534: 1994 ............     12 599         383 346        3,3      exempelvis 15,5% under 1994 mot 16,5% under
11535:                                                              den första hälften av 1995. Av de anhållna som
11536:    De statistiska uppgifterna skall inte ställas i           var finländare fångslades 14,9% år 1994 och
11537: relation till det snabbt ökande antalet stadigva-            16,1% under den första hälften av 1995. Mots-
11538: rande bosatta utlänningar i Finland, även om det             varande procenttal för utlänningarnas del var
11539: har sin betydelse, eftersom största delen av de              30,3% år 1994 och 27,2% år 1995.
11540:                                             KK 301/1995 vp                                              5
11541: 
11542:    De grova brott som begåtts av utlänningar och      förvaltningen. 1 arbetslivsfrågor är samarbetet
11543: den offentlighet brotten får kan leda tili ökad       med arbetsmarknadsparterna dock viktigt.
11544: rasism. Man ser alivarligt på fenomenet och det          3. Enligt 40 § 1 mom. 3 punkten i den gäliande
11545: beaktas i planeringen av strategin för polisverk-     utlänningslagen får en utlänning utvisas ur Fin-
11546: samheten.                                             land om han har gjort sig skyldig tili ett brott för
11547:    2. Uppmärksamhet har fåsts vid invandrarnas        vilket stadgas ett års fångelse elier ett strängare
11548: arbetslöshetssiffror. Det kan konstateras att in-     straff, elier om han upprepade gånger har gjort
11549: vandrarnas arbetslöshet är ca 2-3 gånger större       sig skyldig tili brott. Lagen har fått denna Iydelse
11550: än den finländska arbetskraftens. Atgärder har        genom en lag som gavs 1993 om ändring av
11551: också vidtagits.                                      utlänningslagen (639/93). Enligt lydelsen i den
11552:    Arbetsministeriet har tillsatt en projektgrupp     tidigare lagen kunde ett brott utgöra grund för
11553: som har till uppgift att utveckla en verksamhets-     utvisning endast om minst ett års fångelse var
11554: modeli för styrning av invandrare till arbets-        stadgat för brottet.
11555: marknaden.                                               Om utvisning ur Jandet beslutar numera utlän-
11556:     Delegationen för flykting- och migrations-        ningsverket som inledde sin verksamhet
11557: ärenden (PAKSI) vid arbetsministeriet bistår oli-     1.3.1995. Beslut om utvisning som fattats av ver-
11558: ka ministerier i samordningen av flykting- och        ket får överklagas hos högsta förvaltningsdom-
11559: migrationsärenden inom statsförvaltningen.            stolen genom besvär. Tidigare hörde beslutande-
11560: Inom PAKSI arbetaren socialskydds- och syssel-        rätten tili inrikesministeriet. År 1994 fattades 163
11561: sättningssektion tili vars uppgifter det uttryckli-   utvisningsbeslut, av vilka 24 baserade sig på den
11562: gen hör att sysselsätta utlänningar. Arbetsminis-     utvisades brott.
11563: teriets ovan nämnda projektgrupp följer med              Brott kan Iigga tili grund för utvisning endast
11564: bl.a. denna sektions verksamhet och inhämtar          om personeo i fråga har dömts tili straffför brott
11565: uppgifter för sin egen verksamhet.                    som uppfylier villkoren i utlänningslagen. Att
11566:     Arbetsförvaltningen stöder dessutom för sin       observera är också att ingen enligt 41 § 2 mom.
11567:  delolikai Jandet pågående försök med utbildning      utlänningslagen får utvisas tili ett område där
11568:  och sysselsättning för invandrare.                   han kan bli utsatt för omänsklig behandling elier
11569:     Straffiagens nya stadganden (578/95) om dis-      bli föremål för i Iagen närmare angiven förföljel-
11570:  kriminering och diskriminering i arbetslivet, vil-   se. Utvisningsmöjligheterna har i vissa fall även
11571:  ka trädde i kraft vid ingången av september,         försvårats av att staten i fråga vägrar att ta emot
11572:  klarlägger för sin del tillvägagångssättet inom      sina medborgare.
11573:      Helsingforsden 1 december 1995
11574: 
11575:                                                                   Inrikesminister Jan-Erik Enestam
11576:                                              KK 302/1995 vp
11577: 
11578: Kirjallinen kysymys 302
11579: 
11580: 
11581: 
11582: 
11583:                                     Aittoniemi: Filippiiniläisnaisten maahantuonnista
11584: 
11585: 
11586: 
11587:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
11588: 
11589:     Niin sanottu sutenöörin ammatti on Suomen          lousammattia harjoittavien miesten kanssa. Juu-
11590: lain mukaan kielletty. Sen sijaan kiellettyä ei ole    ri maanviljelysammattia harjoittavien miesten
11591: niin sanottuna puhemiehenä toimiminen, tapah-          keskuudessa on huutava pula hyvistä emännistä.
11592: tuu se sitten kansainvälisellä tai kansallisella ta-      Vaikka aina on varottava sitä, että tällainen
11593: solla. Kansanperinteessä on tällaiselle puhemie-       toiminta ei saa rikollisia ja ihmisarvon vastaisia
11594: helle määritelty oikein palkkiokin. Miespuolisel-      piirteitä, kysymys lienee toiminnan vastustajien
11595: le puhemiehelle se on ollut paita tai paitakangas      osalta pelkästä kateudesta.
11596: ja naiselle pukukangas. Ilman tätä Nummisuuta-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11597: rin Eskon tapauksesta tunnettua puhemiestoi-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11598: mintaa monijuro suomalaismies olisijäänyt vail-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11599: le tarpeellista elämänkumppania.                       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11600:     Suomalaiset naiset ovat aktiivisesti ja moni-
11601: naisin keinoin hankkineet itselleen aviomiehiä                    Aikooko Hallitus suhtautua myötä-
11602: erilaisista kulttuureista. Kokemukset eivät ole                mielellä kunnollisten filippiiniläisten ja
11603: aina olleet hyviä. Sen sijaan kokemukset filippii-             mahdollisesti thaimaalaisten vaimojen
11604: niläisnaisten Suomeen tuonnista aviollisessa tar-              tuomiseksi Suomeen juroille suomalais-
11605: koituksessa ovat osoittautuneet lähes poikkeuk-                miehille, erityisesti esimerkiksi maata-
11606: setta positiivisiksi. Saamieni yhteydenottojen                 loutta harjoittaville miespuolisille kansa-
11607: mukaan he samoin kuin mm. Thaimaasta tänne                     laisille, edellyttäen että toiminta tapahtuu
11608: tuotetut naiset ovat uskollisia ja työteliäitä, eikä           hyvää tapaa, vapaaehtoisuutta ja ihmis-
11609: heitä ole hirvittänyt avioitua myöskään maata-                 arvoa kunnioittavalla tavalla?
11610: 
11611:      Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1995
11612: 
11613:                                              Sulo Aittaniemi
11614: 
11615: 
11616: 
11617: 
11618: 250261
11619: 2                                           KK 302/1995 vp
11620: 
11621: 
11622: 
11623: 
11624:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
11625: 
11626:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        naiskaupan tai orjuuden vastaisiin kansainväli-
11627: mainitussa tarkoituksessa te, Rouva Puhemies,         siin sopimuksiin. Näiden määräykset eivät kui-
11628: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tenkaan suoranaisesti koske vastikkeellistakaan
11629: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        aviokumppanien välitystä.
11630: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            Euroopan neuvosto on antanut muun muassa
11631: n:o 302:                                              lasten ja nuorten aikuisten seksuaalisen riiston
11632:                                                       estämistä koskevan suosituksen, jonka mukaan
11633:           Aikooko Hallitus suhtautua myötä-           kansainvälistä avioliittojen välitystä tulee val-
11634:        mielellä kunnollisten filippiiniläisten ja     voa. Sopimuksen tarkoituksena on torjua välitet-
11635:        mahdollisesti thaimaalaisten vaimojen          tävien henkilöiden joutuminen prostituoiduiksi
11636:        tuomiseksi Suomeen juroille suomalais-         tai muuten seksuaalisen riiston kohteeksi.
11637:        miehille, erityisesti esimerkiksi maata-          Kysymyksessä mainittu vaimojen välitys
11638:        loutta harjoittaville miespuolisille kansa-    näyttää perustuvan siihen, että naiset saapuvat
11639:        laisille, edellyttäen että toiminta tapahtuu   avioliiton solmimistarkoituksessa vapaaehtoi-
11640:        hyvää tapaa, vapaaehtoisuutta ja ihmis-        sesti Suomeen. Mikäli naisten tuontiin ei liity
11641:        arvoa kunnioittavalla tavalla?                 painostusta tai uhkailua tai naisia ei tuoda tänne
11642:                                                       prostituoiduiksi, ei naisten tuonti Suomeen ole
11643:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           rangaistavaa tai muutoinkaan lainvastaista.
11644: taen seuraavaa:                                          Vaimojen välitystä voidaan jossakin määrin
11645:                                                       seurata silloin kun maahantulo edellyttää viisu-
11646:    Puhemiestoimintaa tai avioliittojen välitystä      min myöntämistä. Esimerkiksi filippiiniläisille
11647: ei ole säädetty rangaistavaksi Suomen lainsää-        naisille on myönnetty viisumeja sillä perusteella,
11648: dännössä.                                             että asianomainen tulee Suomeen työhön esimer-
11649:    Niin sanottua valkoista orjakauppaa nykyisin       kiksi lastenhaitajaksi tai kotiapulaiseksi. Viisu-
11650: vastaava ihmisryöstön kriminalisointi rikoslain       meja on myönnetty myös siinä tarkoituksessa,
11651: 25 luvun 3 §:n 1 kohdassa edellyttää, että joku       että vaimoehdokas haluaa tulla etukäteen tutus-
11652: väkivallalla, uhkauksella tai kavaluudella ottaa      tumaan mahdolliseen puolisoonsa. Maahantulo
11653: valtaansa toisen saattaakseen hänet ihmisarvoa        myönnetään, jos hakemukset ovat asianmukai-
11654: loukkaaviin olosuhteisiin tai pakkotyöhön. Ih-        sia, kutsuja haluaa henkilön vieraakseen ja tämä
11655: misryöstönä rangaistaan muun muassa toisen            haluaa matkustaa Suomeen, eikä kummankaan
11656: pitäminen orjuudessa tai kaupankäynti orjilla.        henkilön osalta havaita maahantulon estäviä
11657: Rangaistavaksi säädetyn parituksen tunnusmer-         seikkoja.
11658: kistö edellyttää toimintaa, jossa hyötymistarkoi-        Viranomaiset seuraavat välitystoimintaa ja
11659: tuksessa saatetaan joku maksullisiin, tilapäisiin     puuttuvat siihen, mikäli toiminnassa ilmenee
11660: sukupuolisuhteisiin.                                  lainvastaista tai mainittujen sopimusten vastais-
11661:    Suomi on sitoutunut useisiin ihmiskaupan,          ta menettelyä.
11662: 
11663:      Helsingissä 1 päivänäjoulukuuta 1995
11664: 
11665:                                                               Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
11666:                                              KK 302/1995 vp                                               3
11667: 
11668: 
11669: 
11670: 
11671:                                           Tili Riksdagens Talman
11672: 
11673:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        som vänder sig mot människohandel, hustruköp
11674: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          och slaveri. Bestämmelserna i dessa gäller dock
11675: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        inte direkt förmedling av äktenskapspartner mot
11676: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr           ersättning.                                 .
11677: 302:                                                       Europarådet har gett en rekommendation om
11678:                                                         hindrande av sexuellt utnyttjande av barn och
11679:            Ämnar Regeringen förhålla sig posi-          unga vuxna enligt viiken äktenskapsförmedling
11680:         tivt tili införsel av ordentliga filippinskor   mellan olika Iänder skall övervakas. Syftet med
11681:         och möjligen också thailändskor som bli-        avtalet är att förhindra att de personer som ge-
11682:         vande fruar tili inbundna finska män, i         nom förmedling kommer till ett annat land blir
11683:         synnerhet tili sådana manliga medborga-         prostituerade eller pä annat sätt sexuellt utnyttja-
11684:         re som bedriver t.ex. jordbruk, under för-      de.
11685:         utsättning att verksamheten sker med res-          Den hustruförmedling som nämns i spörsmå-
11686:         pekt för god sed, frivillighet och männi-       let verkar grunda sig på att kvinnorna frivilligt
11687:         skovärde?                                       kommer till Finland för att ingå äktenskap. Om
11688:                                                         inga påtryckningar eller hot ansluter sig tili kvin-
11689:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           noinförseln och kvinnorna inte förs hit för att bli
11690: anföra följande:                                        prostituerade, är kvinnoinförseln inte straftbar
11691:                                                         eller lagstridig pä något annat sätt.
11692:     Frieri genom ombud eller äktenskapsförmed-              Hustruförmedlingen kan i någon män följas
11693: ling är inte en straftbar handling enligt lagstift-     upp i sådana fall dä inresan tili Finland kräver
11694: ningen i Finland.                                       visum. Bl.a. filippinska kvinnor har beviljats vi-
11695:     Kriminaliseringen enligt 25 kap. 3 § 1 punkten      suru pä vilikor att de kommer tili Finland för att
11696: straffiagen av människorov, som är den nutida           arbeta som t.ex. barnskötare eller hembiträden.
11697: motsvarigheten tili så kallad vit slavhandel, för-      Visum har även beviljats då hustrukandidaten pä
11698: utsätter att någon med våld, hot eller list bemäk-      förhand har önskat bekanta sig med den man
11699: tigar sig någon annan i avsikt att försätta honom       som hon eventuellt kommer att gifta sig med.
11700: i förhållanden som kränker människovärdet eller         Inresetillstånd beviljas om ansökningarna är sak-
11701: i tvångsarbete. För människorov bestraffas den          liga, inbjudaren önskar se personen som gäst och
11702: som t.ex. håller någon i slaveri eller bedriver         denna önskar resa tili Finland och några hinder
11703: handel med slavar. Kännetecknen för sådant              för inresa inte verkar föreligga för nägondera
11704: koppieri som enligt lagen är straftbart förutsätter     partens del.
11705: en verksamhet där någon i vinningssyfte förmär              Myndigheterna följer förmedlingsverksamhe-
11706: nägon annan att ha tillfålliga sexuella förbindel-      ten och ingriper i den om det framkommer att
11707: ser mot betalning.                                      verksamheten på något sätt strider mot lag eller
11708:     Finland har ingått flera internationella avtal      de nämnda avtalen.
11709: 
11710:        Helsingforsden 1 december 1995
11711: 
11712:                                                                     Inrikesminister Jan-Erik Enestam
11713:                                            KK 303/1995 vp
11714: 
11715: Kirjallinen kysymys 303
11716: 
11717: 
11718: 
11719: 
11720:                                   Vehviläinen ym.: Ulkomaalaisvastaisten mielenilmaisujen yleisty-
11721:                                      misestä
11722: 
11723: 
11724:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
11725: 
11726:    Suomessa on lukumääräisesti vähän ulko-           maasta. Tämä tapaus ei kuitenkaan ole yksittäis-
11727: maalaisia muihin Euroopan maihin verrattuna.         tapaus, vaan Joensuussa skinit ovat ahdistelleet
11728: Osittain tähän on ollut syynä meillä harjoitettu     ja uhanneet väkivallalla myös muita ulkomaalai-
11729: tiukka pakolaispolitiikka. Viime vuosina ulko-       sia.
11730: maalaisten osuus on kuitenkin kasvanut mm.              Skinheadien ulkomaalaisiin kohdistama väki-
11731: ulkomaalaisten opiskelijoiden vuoksi. Kansain-       valtainen rasismi on tullut julkisuuteen lähinnä
11732: välistymisessä on edetty kohti todellista vasta-     Joensuun tapahtumien kautta. On kuitenkin ole-
11733: vuoroisuutta.                                        tettavaa, että vastaavanlaista rasismia- tai ra-
11734:    Kieli- ja kommunikaatio-ongelmista huoli-         sismin uhkaa - esiintyy muuallakin Suomessa,
11735: matta monet ulkomaalaiset ovat sopeutuneet           mm. Helsingin ydinkeskustassa.
11736: hyvin kulttuuriimme ja yhteiskuntaamme ja tuo-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11737: neet siten kansainvälistymisen lähelle arkipäi-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11738: väämme.                                              kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11739:    Suomalaisten suhtautuminen ulkomaalaisiin         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11740: ei ole ollut aina kiitettävää. Moni ulkomaalainen
11741: on törmännyt maassamme epäluuloihin ja suora-                  Onko Hallitus tietoinen ulkomaalai-
11742: naiseen suvaitsemattomuuteen. Vakavilta, väki-              siin kohdistuvan rasismin kasvamisesta
11743: valtaisilta rasismin teoilta on kuitenkin vältytty          Suomessa, ja
11744: tai niitä ei ole julkisuudessa ainakaan laajasti               millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai-
11745: käsitelty. Nyt marraskuun alussa julkisuuteen               koo ryhtyä suvaitsevaisuuden ja erilai-
11746: nousivat Joensuun skinheadien väkivaltaiset                 suuden sietämisen lisäämiseksi, sekä
11747: hyökkäykset ulkomaalaisia kohtaan. Skinien vä-                 millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai-
11748: kivaltaisen käyttäytymisen uhriksi joutui konk-             koo ryhtyä, jotta ulkomaalaisten mah-
11749: reettisesti musta amerikkalainen koripalloilija.            dollisuus turvalliseen elämään voidaan
11750: Skinien pelossa hän jätti Joensuun ja poistui               Suomessa taata?
11751: 
11752:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1995
11753: 
11754:           Anu Vehviläinen                Kerttu Törnqvist              Esa Lahtela
11755:           Matti Väistö                   Matti Puhakka                 AnneKnaapi
11756:                                          Säde Tahvanainen
11757: 
11758: 
11759: 
11760: 
11761: 250261
11762: 2                                            KK 303/1995 vp
11763: 
11764: 
11765: 
11766: 
11767:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
11768: 
11769:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          jossa kiinnitetään huomiota suvaitsevien asen-
11770: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           teiden edistämiseen toimenpide-ehdotuksin.
11771: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Samana vuonna PAKSI julkaisi myös Suvaitse-
11772: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anu Veh-           vaan Suomeen -toimintaohjelman. Opetus-, sisä-
11773: viläisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         asiain-, sosiaali- ja terveys- sekä työministeriö
11774: sen n:o 303:                                            osoittivat ohjelman toteutukseen yhteensä kaksi
11775:                                                         miljoonaa markkaa vuonna 1995. Suvaitsevaan
11776:            Onko Hallitus tietoinen ulkomaalai-          Suomeen -projektia ja muita vastaavia hankkeita
11777:         siin kohdistuvan rasismin kasvamisesta          pyritään tukemaan myös ensi vuonna.
11778:         Suomessa, ja                                        Valtioneuvosto on joulukuussa 1994 asettanut
11779:            millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai-      rasismin, muukalaisvihan, antisemitismin ja nii-
11780:         koo ryhtyä suvaitsevaisuuden ja erilai-         hin liittyvän suvaitsemattomuuden vastaisen val-
11781:         suuden sietämisen lisäämiseksi, sekä            tuuskunnan. Sen tehtävänä on näiden ilmene-
11782:            millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai-      mismuotojen seuraaminen ja arviointi sekä rea-
11783:         koo ryhtyä, jotta ulkomaalaisten mah-           gointi muun muassa !asuntoja antamalla.
11784:         dollisuus turvalliseen elämään voidaan              Euroopan neuvoston rasismin vastaiseen nuo-
11785:         Suomessa taata?                                 risokampanjaan on varattu opetusministeriön
11786:                                                         määrärahoista yli miljoona markkaa vuonna
11787:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              1995. Tuetuilla hankkeilla on muun muassa py-
11788: taen seuraavaa:                                         ritty lisäämään nuorten omaa toimintaa suvait-
11789:                                                         sevuuden edistämiseksi sekä antamaan tietoa vä-
11790:    1. Hallitus on tietoinen ulkomaalaisiin kohdis-      hemmistöistä ja monikulttuureista.
11791: tuvasta rasismista ja siihen liittyvistä, erityisesti       Suomi on aktiivisesti osallistunut myös Eu-
11792: viime aikoina julkisissa tiedotusvälineissä esiin        roopan unionissa toteutettuun yhteistyöhön ra-
11793: tulleista tapauksista.                                  sismiin ja muukalaisvihaan liittyvissä kysymyk-
11794:    2. Hallituksen iltakoulussa 30.8.1995 hyväk-          sissä.
11795: syttiin ehdotus ulkomaalais- ja pakolaispoliitti-           Suomella on ollut oma edustajansa Jean
11796: sen toimikunnan asettamisesta. Sisäasiainminis-          Kahnin johdolla toimivassa neuvoa-antavassa
11797: teriö asetti 18.10.1995 mainitun toimikunnan,            komiteassa, joka on laatinut muukalaisvihastaja
11798: jonka toimeksiantona on laatia hallitukselle ul-         rasismista selvitystyön.
11799: komaalais- ja pakolaispoliittinen ohjelma. Toi-             Rasismia ja muukalaisvihaa koskeva asiako-
11800: mikunnan tarkoituksena on tehdä esitys toimen-           konaisuus on Euroopan unionissa laaja-alainen
11801: piteiksi, joilla parannetaan ulkomaalaisten so-         ja poikkipilareiden (I- ja III-pilari) välinen kysy-
11802: peutumista maamme olosuhteisiin sekä siitä,              mys. Euroopan unionin III-pilarissa- oikeus- ja
11803: miten suvaitsevaisuutta voitaisiin edistää. Toimi-       sisäasioissa- on jäsenvaltioiden taholta erityi-
11804: kunnan määräaika on vuoden 1996 loppuun.                 sesti korostettu ennaltaehkäisevää toimintaa ku-
11805:    Työministeriön yhteydessä toimiva pakolais-           ten lainsäädännön harmonisointia, tilastointia ja
11806: ja siirtolaisuusasiain neuvottelukunta (PAKSI)           koulutusta. Suomi kannatti oikeus- ja sisäasioi-
11807: avustaa eri ministeriöitä pakolais- ja siirtolai-        den yhteistyössä laadittua raporttia. Se oli osa
11808: suusasioiden yhteensovittamisessa valtionhallin-         laajempaa selvitystä, joka esitettiin kokonaisuu-
11809: nossa. Erityisesti PAKSI:n monikulttuurijaos-            tena Cannesin huippukokoukselle kesäkuussa
11810: ton tulee kiinnittää huomiota suvaitsevien asen-         1995.
11811: teiden edistämiseen ja suomalaisten tietouden li-           Lisäksi Suomi on jo pitkään osallistunut Eu-
11812: säämiseen maassa olevien etnisten ja kielellisten        roopan neuvoston puitteissa tehtävään yhteis-
11813: ryhmien kulttuureista. Jaostossa on edustettuna          työhön.
11814: etnisiä ryhmiä.                                             Asenteisiin vaikuttaa osaltaan työllisyystilan-
11815:    PAKSI laati vuonna 1994 kokonaisvaltaisesta           ne. Maahanmuuttajien työttömyys on noin 2-3
11816: pakolais- ja siirtolaispolitiikasta kannanoton,          kertaa suurempi kuin suomalaisen työvoiman.
11817:                                           KK 303/1995 vp                                            3
11818: 
11819: Työministeriö on asettanut projektiryhmän ke-       laisiin kohdistunut rasismitapaus. Yleisenjärjes-
11820: hittämään maahanmuuttajien työmarkkinoille          tyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen kuuluu
11821: ohjaamisen toimintamallia. Syyskuun alusta voi-     poliisille. Poliisi turvaa ja kohtelee yhdenmukai-
11822: maan tulleet rikoslain uudet syrjintää ja työsyr-   sesti jokaista maassa oleskelevaa henkilöä ja
11823: jintää koskevat säännökset (578/95) selkeyttävät    puuttuu näihin tapauksiin milloin se yleisen jär-
11824: omalta osaltaan hallinnon menettelytapoja. Työ-     jestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi on
11825: elämän kysymyksissä yhteistyö työmarkkina-          tarpeen. Ilmiöön suhtaudutaan vakavasti, ja se
11826: osapuolten kanssa on kuitenkin tärkeää.             otetaan huomioon poliisin strategiasuunnittelus-
11827:    3. Kuten vastauksen alussa on todettu, viime     sa.
11828: aikoina on maassamme ollut muutama ulkomaa-
11829: 
11830:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1995
11831: 
11832:                                                             Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
11833: 4                                            KK 303/1995 vp
11834: 
11835: 
11836: 
11837: 
11838:                                          Tili Riksdagens Talman
11839: 
11840:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       jandet av en tolerant inställning genom olika
11841: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         åtgärdsförslag. Samma år publicerade PAKSI
11842: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-       även åtgärdsprogrammet Suvaitsevaan Suo-
11843: man Anu Vehviläinen m.fl. undertecknade spörs-         meen. Sammanlagt anvisade undervisnings-, in-
11844: mål nr 303:                                            rikes-, socia1- och hä1sovårds- samt arbetsminis-
11845:                                                        teriet 1995 två miljoner mark för förverk1igandet
11846:            Är Regeringen medveten om den väx-          av projektet. Man strävar efter att stöda projek-
11847:         ande rasismen som riktar sig mot utlän-        tet Suvaitsevaan Suomeen och andra liknande
11848:         ningar i vårt 1and, och                        projekt även nästa år. Statsrådet tillsatte i decem-
11849:            vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vidta       ber 1994 en delegation mot rasism, främlings-
11850:         för att öka to1eransen och förståe1sen för     fientlighet, antisemitism och intolerans i ans1ut-
11851:         det som är annorlunda, samt                    ning tili detta. Delegationens uppgift är att obser-
11852:            vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vidta       vera i vilka former dessa förekommer och att
11853:         för att utlänningars möjlighet att 1eva ett    göra utvärderingar och reagera på dem, bland
11854:         tryggt 1iv i Finland skall kunna garante-      annat i form av utlåtanden.
11855:         ras?                                              F ör Europarådets ungdomskampanj mot ra-
11856:                                                        sism har över en miljon mark av undervisnings-
11857:     Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ministeriets anslag reserverats 1995. Inom ra-
11858: anföra följande:                                       men för de understöda projekten strävar man
11859:     1. Regeringen är medveten om den rasism som        bl.a. efter att öka ungdomens egen verksamhet
11860: riktas mot utlänningar och de hände1ser i anslut-      för att öka toleransen samt för att sprida kun-
11861: ning tili den som i synnerhet under den senaste        skap om minoriteter och mångkulturella samhäl-
11862: tiden förts fram i massmedierna.                       1en.
11863:     2. 1Regeringens aftonsko1a 30.8.1995 godkän-          Finland har även aktivt de1tagit i det samarbe-
11864: des ett förslag om tillsättande av en kommission       te som genomförts inom Europeiska Unionen
11865: för utlännings- och flyktingspolitik. lnrikesmi-       kring frågor i anslutning tili rasism och främ-
11866: nisteriet tillsatte 18.10.1995 kommissionen med        lingsfientlighet.
11867: uppdrag att göra upp ett program för regeringens          Finland har haft en egen representant i den
11868: utlännings- och flyktingspo1itik. Kommissionen         rådgivande kommitte som under 1edning av Jean
11869: har för avsikt att fram1ägga ett förs1ag tili åtgär-   Kahn gjort en utredning om främ1ingsfientlighet
11870: der genom vilka utlänningarnas anpassning tili         och rasism.
11871: förhållandena i vårt land skall förbättras samt           Det sakkomplex som gäller rasism och främ-
11872: om hur toleransen skall främjas. Kommissionens         lingsfientlighet är en vittomfattande fråga inom
11873: mandattid upphör vid utgången av 1996.                 Europeiska unionen och mellan dess pelare (för-
11874:     Delegationen för flykting- och migrations-         sta och tredje pelaren). Då det gäller Europeiska
11875: ärenden (PAKSI) bistår o1ika ministerier vid           unionens tredje pelare- juridik och inrikespoli-
11876: koordineringen av flykting- och migrations-            tik- betonas från medlemsstaternas sida i syn-
11877: ärenden inom statsförvaltningen. 1 synnerhet           nerhet förebyggande verksamhet som harmoni-
11878: PAKSI:s utskott för mångkulturärenden kom-             sering av lagstiftningen, statistikföring och ut-
11879: mer att fåsta särskild uppmärksamhet vid främ-         bildning. Finland stödde den rapport som gjor-
11880: jandet av to1eranta attityder och ökandet av fin-      des upp i samarbete kring juridiska och inrikes-
11881: ländarnas kunskap om de kulturer de olika etnis-       politiska frågor. Den utgjorde en del av en mera
11882: ka grupperna och språkgrupperna i vårt land            omfattande utredning som presenterades i sin
11883: tillhör. Etniska grupper finns representerade i        he1het vid toppmötet i Cannes i juni 1995
11884: utskottet.                                                Finland har dessutom sedan länge deltagit i
11885:     PAKSI gjorde 1994 ett ställningstagande om         samarbetet inom ramen för Europarådet.
11886: den övergripande flykting- och migrationspoliti-          Attityderna påverkas tili en del av sysselsätt-
11887: ken. Ställningstagandet uppmärksammar främ-            ningsläget. Arbetslösheten bland immigranter är
11888:                                             KK 303/1995 vp                                              5
11889: 
11890: 23 gånger sä stor som bland den inhemska arbets-         3. Säsom konstaterades i svarets inledande del
11891: kraften. Arbetsministeriet har tillsatt en projekt-   har det på senare tid i vårt land förekommit några
11892: grupp för att utveckla en verksamhetsmodell för       rasistiska incidenter riktade mot utlänningar.
11893: hur immigranterna skall kunna lotsas in på ar-        Upprätthållandet av allmän ordning och säker-
11894: betsmarknaden. Stadgandena om diskriminering          het åligger polisen. Polisen skyddar och behand-
11895: och diskriminering i arbetslivet (578/95) trädde i    lar varje person som vistas i landet opartiskt och
11896: kraft i början av september och de klarlägger för     ingriper i sådana fall när det är nödvändigt för
11897: sin del förvaltningsförfarendet. 1 arbetslivsfrågor   upprätthällandet av allmän ordning och säker-
11898: är dock samarbetet med arbetsmarknadsparter-          het. Polisen förhåller sig allvarligt tili fenomenet
11899: na viktigt.                                           rasism och beaktar detisin strategiska planering.
11900: 
11901:      Helsingforsden 1 december 1995
11902: 
11903:                                                                   Inrikesminister Jan-Erik Enestam
11904:                                           KK 304/1995 vp
11905: 
11906: Kirjallinen kysymys 304
11907: 
11908: 
11909: 
11910: 
11911:                                   Vehkaoja ym.: Päivähoitomaksujen kunnittaisten erojen vaikutuk-
11912:                                      sesta kansalaisten yhdenvertaisuuteen
11913: 
11914: 
11915:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
11916: 
11917:    Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksen    syytä kysyä, ovatko kunnat käyttäneet niille an-
11918: varajohtaja, VTL KatjaForssenon tutkinut lap-       nettua toimivaltaa kokonaisuuden kannalta epä-
11919: siperheiden taloudellista asemaa lasten päivähoi-   tarkoituksenmukaisella tavalla.
11920: don maksupolitiikan näkökulmasta.                      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11921:    Forssenin mukaan perheiden taloudellinen         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11922: asema on hyvin erilainen eri kunnissa päätöksen-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11923: teon alueellistamisen vuoksi. Joissakin kunnissa    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11924: maksujärjestelmiä on kiristetty tuntuvasti.
11925: Enimmillään kaksilapsisen perheen täytyy mak-                 Aikooko Hallitus säännöksiä tarkista-
11926: saa lasten päivähoidosta 23 595 markkaa vuo-               maila vaikuttaa siihen, että kunnallisen
11927: dessa enemmän kuin naapurikunnassa.                        päivähoidon maksujen määräytymisestä
11928:    Kansalaisten yhdenvertaisuus näyttää olevan             poistettaisiin kunnallinen liikkuma vara,
11929: vaarassa. Paikallisten ratkaisujen erilaisuudessa          tai miten muutoin Hallitus aikoo poistaa
11930: ollaan ylittämässä sietoraja. Tämän johdosta on            epäkohdan?
11931: 
11932:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1995
11933: 
11934:          Marjatta Vehkaoja              Marjaana Koskinen             Virpa Puisto
11935: 
11936: 
11937: 
11938: 
11939: 250261
11940: 2                                          KK 304/1995 vp
11941: 
11942: 
11943: 
11944: 
11945:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
11946: 
11947:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      perheiden mahdollisimman tasainen jakautumi-
11948: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        nen eri maksuluokkiin.
11949: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-        Lasten päivähoidon maksut voivat siten kun-
11950: le jäsenelle kansanedustaja Vehkaojan ym. näin       nittain vaihdella merkittävästikin lukuun otta-
11951: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 304:             matta maksuUoman päivähoidon piiriin kuulu-
11952:                                                      via perheitä. Kuntakohtaiset erot ovat korostu-
11953:           Aikooko Hallitus säännöksiä tarkista-      neet viime vuosina kuntien pitkälti luovuttua
11954:        maHa vaikuttaa siihen, että kunnallisen       käyttämästä ministeriön antamia suosituksia
11955:        päivähoidon maksujen määräytymisestä          maksuluokkien tulorajoiksi. Lähes kaikki kun-
11956:        poistettaisiin kunnallinen liikkumavara,      nat ovat alentaneet maksuluokkien tulorajoja,
11957:        tai miten muutoin Hallitus aikoo poistaa      jolloin perheet entistä alhaisemmilla tulotasoilla
11958:        epäkohdan?                                    ovat siirtyneet ylempiin maksuluokkiin.
11959:                                                         Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmistel-
11960:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          tu lasten päivähoidon maksujärjestelmän muu-
11961: taen seuraavaa:                                      tosta. Valmistelun lähtökohtana on ollut poistaa
11962:                                                      nykyjärjestelmään liittyvät epäkohdat kuten
11963:    Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuis-     maksuluokittaisuudesta johtuva perheiden kes-
11964: ta annetun asetuksen (912/92) 4 §:ssä todetaan,      kinäinen epätasa-arvoisuus ja maksujen aiheut-
11965: että lasten päiväkoti- ja perhepäivähoidosta voi-    tamat köyhyysloukut sekä kysymyksessä esiin
11966: daan periä palvelun käyttäjän maksukyvyn ja          nostettu kansalaisten alueellinen epätasa-arvo.
11967: perheen koon mukaan määräytyvä kuukausi-             Valmistellun esityksen mukaan maksut määritel-
11968: maksu. Lasten päivähoito on kuitenkin maksu-         täisiinjatkossa valtakunnallisesti enimmäismak-
11969: tonta palvelun käyttäjälle tai perheelle, jonka      sutasoina, joita kunnallisesta päivähoidosta voi-
11970: tulot ovat alle sosiaali- ja terveysministeriön      daan periä. Maksut määräytyisivät perheen
11971: määrittelemän tulorajan. Maksu peritään kun-         koon huomioiden prosenttiosuutena bruttotu-
11972: nan tai kuntainliiton päättämän maksuluokan          loista.
11973: mukaan kuukausimaksuna niiltä kalenterikuu-             Valtioneuvosto on asettanut ministerityöryh-
11974: kausilta, joina lapsi on kunnan järjestämässä päi-   män tekemään kokonaisarviota sosiaalisten tu-
11975: väkoti- tai perhepäivähoidossa. Enimmäismak-         lonsiirtojen, maksujen ja verotuksen yhteenso-
11976: sut lasta kohden kuukaudessa on määritelty           vittamisesta ja esittämään tarvittavia toimenpi-
11977: maksuluokittain pykälän 2 momentissa.                teitä siten, että ei heikennetä kaikkein heikko-
11978:    Kunnilla on siten mahdollisuus määritellä         osaisempien turvaa. Perhepoliittisten tukien ja
11979: perheiden sijoittuminen eri maksuluokkiin sää-       palvelumaksujen yhteensovittaminen selvitetään
11980: telemällä maksuluokkien tulorajoja maksutto-         samassa yhteydessä. Tämän ns. Alhon työryh-
11981: muuden tulorajaa lukuun ottamatta. Sosiaali- ja      män tavoitteena on saada esityksensä valmiiksi
11982: terveysministeriö on antanut kunnille suosituk-      vuoden 1996 alkuun mennessä. Tuolloin halli-
11983: set muiden maksuluokkien tulorajoiksi lähet-         tus ottaa uudelleen kantaa myös lasten päivähoi-
11984: täessään kunnille tiedoksi päätöksensä maksut-       don maksujärjestelmäkokonaisuuden uudista-
11985: tomuuden tulorajoista. Suositusten tavoitteena       miseen.
11986: on nimenomaan ollut päivähoitoa käyttävien
11987: 
11988:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1995
11989: 
11990:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
11991:                                              KK 304/1995 vp                                               3
11992: 
11993: 
11994: 
11995: 
11996:                                          Tili Riksdagens Talman
11997: 
11998:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        serna för avgiftsfrihet. Målet med rekommenda-
11999: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          tionerna har uttryckligen varit att familjerna för-
12000: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        delas på de olika avgiftsklasserna så jämnt som
12001: man Vehkaoja m.fl. undertecknade spörsmål nr            möjligt.
12002: 304:                                                       Avgifterna för barndagvården, med undantag
12003:                                                         för den avgiftsfria dagvården, kan därför variera
12004:            Ämnar Regeringen genom en ändring            betydligt i olika kommuner. Under de senaste
12005:         av stadgandena medverka tili att kommu-         åren har skillnaderna i barndagvårdsavgifterna
12006:         nernas marginaler skall kunna slopas vid        accentuerats sedan kommunerna i stor utsträck-
12007:         fastställandet av avgifterna för kommu-         ning upphört att följa ministeriets rekommenda-
12008:         nal dagvård, eller på vilket annat sätt         tioner. Nästan alla kommuner har sänkt in-
12009:         ämnar Regeringen avhjälpa detta miss-           komstgränserna för avgiftsklasserna med den
12010:         förhållande?                                    påföljd att familjerna med allt lägre inkomster
12011:                                                         har förflyttats tili högre avgiftsklasser.
12012:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              Vid social- och hälsovårdsministeriet har be-
12013: anföra följande:                                        retts en ändring av dagvårdsavgiftssystemet. Ut-
12014:                                                         gångspunkten för beredningen har varit att av-
12015:    I 4 § förordningen om klientavgifter inom so-        skaffa missförhållandena i det gällande systemet,
12016: cial- och hälsovården (912/92) konstateras att för      t.ex. familjernas ojämlika ställning på grund av
12017: daghemsvård och familjedagvård kan uppbäras             avgiftsklasserna och fattigdomsfållorna tili följd
12018: en månadsavgift enligt klientens betalningsför-         av avgifterna samt den regionala ojämlikhet som
12019: måga och familjens storlek. Barndagvården är            påtalats i spörsmålet. Enligt det förslag som be-
12020: dock avgiftsfri för en sådan klient eller familj vars   retts skulle avgifterna i fortsättningen i hela Jan-
12021: inkomster underskrider den av social- och hälso-        det basera sig på maximiavgiftsnivåer för kom-
12022: vårdsministeriet fastställda inkomstgränsen. Av-        munal barndagvård. Avgifterna skulle fastställas
12023: giften uppbärs som en månadsavgift enligt en            som en procentuell andel av bruttoinkomsterna
12024: avgiftsklass som bestäms av kommunen eller              med beaktande av familjens storlek.
12025: kommunalförbundet för de kalendermånader                   Statsrådet har tillsatt en ministerarbetsgrupp
12026: under vilka barnet är i daghems- eller familjedag-      som har tili uppgift att bedöma helhetsverkning-
12027: vård som ordnas av kommunen. Maximiavgiften             arna av en sammanjämkning av sociala inkomst-
12028: per barn har fastställts enligt avgiftsklasserna i      överföringar, avgifter och beskattning och att
12029: paragrafens 2 mom.                                      föreslå nödvändiga åtgärder så att de sämst Iotta-
12030:     Kommunerna har alltså möjligheter att fast-         de inte skall bli lidande. Samtidigt utreds sam-
12031: ställa hur familjerna placeras i de olika avgifts-      manjämkningen av de familjepolitiska stöden
12032: klasserna genom att justera inkomstgränserna,           och serviceavgifterna. Målet för den s.k. Alho-
12033: med undantag för inkomstgränsen för avgiftsfri-         gruppen är att få sitt förslag fårdigt före ingången
12034: het. Social- och hälsovårdsministeriet har givit        av 1996. Då tar regeringen på nytt ställning tili en
12035: kommunerna rekommendationer om inkomst-                 revidering av avgiftssystemet inom barndagvår-
12036: gränser för de övriga avgiftsklasserna genom att        den i dess he1het.
12037:  delge kommunerna sitt beslut om inkomstgrän-
12038: 
12039:        Helsingforsden 1 december 1995
12040: 
12041:                                                                        Minister Terttu Huttu-Juntunen
12042:                                            KK 305/1995 vp
12043: 
12044: Kirjallinen kysymys 305
12045: 
12046: 
12047: 
12048: 
12049:                                   Elo ym.: Suomalaisen telakkateollisuuden kilpailukyvyn säilyttä-
12050:                                       misestä
12051: 
12052: 
12053:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
12054: 
12055:    ED-maiden teollisuusministerien äskettäin pi-     vaikeuksiin, koska maassamme ei anneta mitään
12056: detyssä kokouksessa kävi ilmi, että ED:n jäsen-      tukea telakkateollisuudelle.
12057: maiden myöntämät tuetomalle telakkateollisuu-            Nykyisessä vaikeassa taloudellisessa tilantees-
12058: delle vinouttavat kilpailuolosuhteita myös tule-     sa on tietysti helppo vedota siihen, ettei valtiolla
12059: vaisuudessa. Kuten tiedetään, ministerit päätyi-     ole varaa tukea telakoitaan. Toisaalta kuitenkin
12060: vät jatkamaan valtion tuet sallivaa direktiiviä      voidaan esittää perusteltu kysymys siitä, onko
12061: ensi vuoden lokakuun alkuun asti. Näin ollen         valtiolle sittenkin kalliimpaa tuhansien telakka-
12062: unionimaat voivat antaa ensi vuonna lokakuun         työläisten joutuminen lomautetuiksi tai koko-
12063: alkuun asti telakoilleen suoraa tukea, joka nou-     naan työttömiksi. Suomessa tuntuisi perustellul-
12064: see korkeintaan 9 prosenttiin laivakaupan hin-       ta tukea telakoita nykyisessä vaikeassa kilpailuti-
12065: nasta.                                               lanteessa ainakin siihen asti, kun nähdään
12066:    On hyvin mahdollista, ettei OECD:n puitteis-      OECD:n telakkatukisopimuksen lopullinen
12067: sa neuvoteltua sopimusta telakkatukien täydelli-     kohtalo. On myös syytä huomata, että monissa
12068: sestä kieltämisestä tulla koskaan toteuttamaan.      ED-maissa annetaan suoran 9 prosentin tuen
12069: Tähän viittaavat arviot siitä, ettei OECD-sopi-      lisäksi muunlaisia piilotukia,jotka voivat nostaa
12070: muksen ratifiointiin tarvittavaa lakiesitystä kos-   tukiprosentin useisiin kymmeniin.
12071: kaan anneta Yhdysvaltain kongressille.                   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12072:    Suomi on perinteisesti pyrkinyt pidättäyty-       tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
12073: mään telakoidensa tukemisesta. Tämä on vuo-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12074: sien mittaan johtanut suomalaisten telakoiden        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12075: kilpailukyvyn heikkenemiseen. Markan heiken-
12076: tynyt arvo kellutuksen jälkeen vahvisti suoma-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12077: laisten telakoiden kilpailukykyä, mutta markan              ryhtyä suomalaisten telakoiden kilpailu-
12078: vahvistuessa telakat ovat joutuneet taas suuriin            kyvyn ja työllisyyden säilyttämiseksi?
12079: 
12080:       Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1995
12081: 
12082:                      Mikko Elo                                Reijo Kallio
12083: 
12084: 
12085: 
12086: 
12087:  250261
12088: 2                                          KK 305/1995 vp
12089: 
12090: 
12091: 
12092: 
12093:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
12094: 
12095:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tenkin olevan synkentymässä, koska suomalaiset
12096: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Rouva Pu-       telakat eivät ole saaneet kuluvan vuoden aikana
12097: hemies, toimittanut valtioneuvoston asianomai-       riittävästi tilauksia, jotta työllisyys olisi taattu
12098: selle jäsenelle kansanedustaja Mikko Elon ym.        lähivuosiksi.
12099: näin kuuluvan kirjallisena kysymyksen n:o 305:           Euroopan unionissa,jossa pahimmat telakka-
12100:                                                      teollisuutemme kilpailijat toimivat, on tähän asti
12101:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       ollut sallittua enintään 9 prosentin tuki laivan
12102:        ryhtyä suomalaisten telakoiden kilpailu-      kauppahinnasta. Tämän lisäksi eräissä maissa
12103:        kyvyn ja työllisyyden säilyttämiseksi?        telakoille on annettu erityistukia, joiden turvin
12104:                                                      laivojen kauppahintoja on pystytty huomatta-
12105:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         vasti alentamaan sallittujen tukien ohella. Tätä
12106: vasti seuraavaa:                                     tukipolitiikkaa on Euroopassa harjoitettu jo
12107:                                                      1970-luvun alusta alkaen, mikä on vahingoitta-
12108:    Kirjallisen kysymyksenjohdannossa esiin tuo-      nut kilpailutilannetta.
12109: dut näkökohdat Euroopan unionin eräiden jä-              Suomessa ei ole maksettu suoria tuotantotu-
12110: senmaiden telakoiden saamista valtiontuista ja       kia telakkateollisuudelle ja varustamotoiminnal-
12111: niiden aiheuttamista kilpailua vinouttavista häi-    le. Suomessa on noudatettu kotimaisiin ja vienti-
12112: riöistä kertovat osaltaan ongelmista, jotka ovat     toimituksiin OECD:n laivaluottoehtoja, joiden
12113: jo pitkään vaikeuttaneet suomalaisten telakoi-       mukaan luotto-osuus on ollut 80% laivan kaup-
12114: den kilpailutilannetta ja ajoittain vaikeuttaneet    pahinnasta, luottoaika 8,5 vuotta ja kiinteä kor-
12115: työllisyyttä alalla. Ongelmiin on erilaisissa kan-   ko 8 %. OECD-ehtoiseen laivaluottoon on yleen-
12116: sainvälisissä neuvottelutilanteissa Suomen tahol-    sä liittynyt valtiontakaus. Läntisissä laivanra-
12117: ta kiinnitetty huomiota. Suomen tavoitteena on       kentajamaissa on näiden ehtojen lisäksi ollut
12118: ollut suorista valtiontukimuodoista luopuminen       käytössä erilaisia avustusjärjestelmiä. Mainittuja
12119: kokonaisuudessaan tietyn siirtymäajan puitteis-      luottoehtoja on meillä pidetty korkotason ollessa
12120: sa kilpailutilanteen tervehdyttämiseksi.             korkeammalla kuin 8 prosenttia ainoana subven-
12121:    Näissä pyrkimyksissä aikaansaatiin vuosi sit-     tiomuotona. Kansainvälisesti sitä tällöin on pi-
12122: ten pitkäaikaisten neuvotteluiden tuloksena kan-     detty ns. nollatasona. Lisäksi on kotimaisiin
12123: sainvälinen sopimus telakkatukien kieltämiseksi.     alushankintoihin voitu soveltaa joissakin ta-
12124: Sopimus allekirjoitettiin vuoden 1994 joulukuus-     pauksissa liikenneministeriön myöntämää kor-
12125: sa. Pyrkimyksenä on ollut saattaa sopimus voi-       kotukea ja eräitä verohelpotuksia.
12126: maan 1.1.1996 lukien. Eräiden sopijaosapuolten           Kuten useassa yhteydessä on hallituksen ta-
12127: ratifiointivaikeuksista johtuen voimaantulo kui-     holta todettu, ovat telakkapoliittiset toimenpi-
12128: tenkin saattaa lykkääntyä joillakin kuukaisilla.     teet pääsääntöisesti liittyneet laajempaan talou-
12129:    Suomi kuului niihin valtioihin, jotka aktiivi-    den tervehdyttämistoimien kokonaisuuteen ja
12130: sesti ajoivat sopimuksen aikaansaantia. Suomes-      niillä on ennen kaikkea pyritty toimialan yleisten
12131: sa ei ole ollut käytettävissä minkäänlaisia suoria   toimintaedellytysten turvaamiseen.
12132: tukimuotoja. Tästä huolimatta olemme vinoutu-            Suomessa on jo pitkään tietoisesti pidättäy-
12133: neessa kilpailutilanteessa kuitenkin menestyneet     dytty telakkateollisuudelle suunnatusta pysyväs-
12134: kohtuullisesti. Kilpailijoiden saamista subven-      tä tuotantotuesta. Nykyinen hallitus on jo halli-
12135: tioista huolimatta suomalaiset telakat ovat sel-     tusohjelmassaan sitoutunut yritys- ja elinkeino-
12136: viytyneet tähän asti verrattain hyvin lähinnä kor-   lukien karsintaa edellyttävään linjaan. Suomen
12137: keatasoisen osaamisensa ja pitkälle viedyn eri-      kannalta on erityisen tärkeää, että OECD:n pii-
12138: koistumisensa ansiosta. Tilauskanta on ollut vä-     rissä neuvoteltu telakkatukien kieltämissopimus
12139: hintäänkin tyydyttävä, ja telakoiden työpaikat       tulee voimaan mahdollisimman pian. Sopimuk-
12140: ovat olleet turvattuja. Nyt tilanne näyttää kui-     sen voimaantulon varmistaminen yleensä ja sen
12141:                                          KK 305/1995 vp                                              3
12142: 
12143: aikaansaaminen mahdollisimman nopeassa ai-          heissa sekä EU :n sisällä että keskusteluissa mui-
12144: kataulussa erikseen ovat olleet hallituksen toi-    den sopimusosapuolten kanssa.
12145: minnan peruslähtökohtina asian eri käsittelyvai-
12146: 
12147:      Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1995
12148: 
12149:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
12150: 4                                            KK 305/1995 vp
12151: 
12152: 
12153: 
12154: 
12155:                                           Tili Riksdagens Talman
12156: 
12157:   1 det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsordningen         finska varven under detta år inte har fått tillräck-
12158: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande             ligt med beställningar för att sysselsättningen
12159: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         skulle vara garanterad under de närmaste åren.
12160: dagsman Mikko Elo m.fl. undertecknade spörs-                lnom Europeiska unionen, där vår varvsin-
12161: mål nr 305:                                             dustris värsta konkurrenter är verksamma, har
12162:                                                         ett stöd på högst 9 procent av fartygets köpesum-
12163:            Vilka åtgärder har Regeringen för av-        ma hittills kunnat tillåtas. Utöver detta har var-
12164:         sikt att vidta för att bevara de finska var-    ven i vissa länder getts specialstöd, med hjälp av
12165:         vens konkurrenskraft och sysselsättning?        vilka priset pä fartygen har kunnat sänkas märk-
12166:                                                         bart utöver de tillåtna stöden. Denna stödpolitik
12167:   Som svar på detta spörsmäl får jag vördsamt           har idkats i Europa sedan början av 1970-talet
12168: anföra följande:                                        och det har skadat konkurrensläget.
12169:                                                             Här i Finland har inga direkta produktions-
12170:    De synpunkter som tas upp i ingressen till           stöd betalts till varvsindustrin och rederiverk-
12171: detta skriftliga spörsmål och som gäller de statli-     samheten. Här har OECD:s skeppskreditvillkor
12172: ga stöd som varven i vissa medlemsländer i Euro-        följts i fråga om inhemska leveranser och export-
12173: peiska unionen får och de snedvridande störning-        leveranser. Enligt dessa villkor har kreditandelen
12174: ar dessa förorsakar konkurrensen, talar för sin         varit 80% av köpesumman pä ett fartyg, kreditti-
12175: del om de problem som redan länge har försvärat         den 8,5 år och den fasta räntan 8 %. Med fartygs-
12176: de finska varvens konkurrensläge och tidvis gjort       kredit på OECD-villkor har i allmänhet sam-
12177: sysselsättningsläget i branschen svårt. Från finsk      manhängt statsgaranti. 1 de västliga skeppsbyg-
12178: sida har man i olika internationella förhandlings-      garländerna har olika understödssystem varit i
12179: sammanhang fåst uppmärksamhet vid proble-               bruk utöver dessa villkor. 1 och med att ränteni-
12180: men. Fin1ands mälsättning har varit att avskaffa        vån har varit högre än 8 procent utgör nämnda
12181: de direkta statsstöden i sin helhet inom en viss        kreditvillkor en subventionsform, som också är
12182: övergångstid för att åstadkomma ett sundare             den enda hos oss. lnternationellt har detta dock
12183: konkurrensläge.                                         ansetts vara s.k. nollnivå. Dessutom har pä in-
12184:    1 dessa strävanden fick man för ett år sedan,        hemska fartygsanskaffningar i några fall kunnat
12185: som ett resultat av långvariga förhandlingar, tili      tillämpas av trafikministeriet beviljat räntestöd
12186: stånd ett internationellt avtal om förbud mot           och vissa skattelättnader.
12187: varvsstöd. A vtalet undertecknades i december               Såsom det i flera sammanhang från regering-
12188: 1994. Strävan har varit att fä avtalet att träda i      ens sida har konstaterats, har de varvspolitiska
12189: kraft den 1 januari 1996. Till följd av vissa avtals-   åtgärderna i regel sammanhängt med en mera
12190: parters svårigheter med ratificeringen kan det          omfattande he1het av åtgärder för att sanera eko-
12191: dock hända att ikraftträdandet skjuts upp med           nomin och med dem har framför allt eftersträvats
12192: några månader.                                          att de allmänna verksamhetsbetingelserna i bran-
12193:    Finland hörde till de stater som aktivt arbeta-      schen skall kunna tryggas.
12194: de för att att få till ständ avtalet. Här i Finland         Här i Finland har man redan länge medvetet
12195: har inga som helst direkta stödformer varit i           avhållit sig från ett på varvsindustrin inriktat
12196: bruk. Trots detta har vi i det snedvridna konkur-       bestående produktionsstöd. Den nuvarande re-
12197: rensläget ändå haft ganska god framgång. Trots          geringen har redan i sitt regeringsprogram för-
12198: de subventioner som konkurrenterna har fått har         bundit sig vid en linje som förutsätter gallring i
12199: de finska varven hittills klarat sig jämförelsevis      företags- och näringsstöden. Ur finsk synvinkel
12200: bra främst tack vare sitt högklassiga kunnande          är det speciellt viktigt att det avtal som förbjuder
12201: och sin långtgående specialisering. Orderstocken        varvsstöd och som förhandlats fram inom
12202: har varit minst sagt tillfredsställande och varvens     OECD träder i kraft så snart som möjligt. Säker-
12203: arbetsplatser säkrade. Nu verkar det dock som           ställandet rent allmänt av att avtalet träder i kraft
12204: om läget håller på att bli dystrare, eftersom de        och i synnerhet åstadkommandet av det med en
12205:                                            KK 305/1995 vp                                             5
12206: 
12207: sä snabb tidtabell som möjligt har varit de grund-    fråga både inom EU och vid diskussioner med de
12208: läggande utgångspunkterna för regeringens age-        övriga avtalsparterna.
12209: rande i de olika behandlingsskedena av denna
12210: 
12211:      Helsingforsden 5 december 1995
12212: 
12213:                                                      Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
12214:                                           KK 306/1995 vp
12215: 
12216: Kirjallinen kysymys 306
12217: 
12218: 
12219: 
12220: 
12221:                                  Pykäläinen ym.: Vapaaehtoisessa asepalveluksessa olevien naisten
12222:                                     oikeudesta siirtyä siviilipalvelukseen
12223: 
12224: 
12225:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
12226: 
12227:    Naisten vapaaehtoista asepalvelusta koske-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12228: van lain 5 §:n mukaan "kun nainen on astunut        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12229: asepalvelukseen tai on hakemuksensa mukaisen        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12230: palvelukseenastumismääräyksen mukaan ollut          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12231: velvollinen astumaan asepalvelukseen, häneen
12232: sovelletaan 4 §:ssä säädetyin poikkeuksin kaik-               Onko Hallitus tietoinen siitä, että nais-
12233: kia niitä säännöksiä, jotka koskevat asevelvolli-          ten vapaaehtoisesta asepalveluksesta an-
12234: suuslain mukaisesti varusmiespalvelukseen mää-             nettu laki turvaa asevelvollisuuslain mu-
12235: rättyä". Lain 4 §:ssä turvataan vapaaehtoisena             kaisesti myös naisille oikeuden siirtyä si-
12236: asepalveluksen aloittaneelle naiselle mahdolli-            viilipalvelukseen yli 45 vuorokauden ase-
12237: suus 45 vuorokauden kuluessa palvelun aloitta-             palveluksen jälkeen, ja
12238: misesta keskeyttää palvelu.                                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12239:    Asevelvollisuuslaissa säädetään muun ohessa             ryhtyä, jotta siviilipalveluksesta vastaa-
12240: oikeudesta hakeutua siviilipalvelukseen kesken             van työministeriön asiaa koskevat mää-
12241: varusmiespalveluksen (36 f §) ja palveluksesta             räykset, ohjeet ja muut menettelyt sovel-
12242: kieltäytymisestä aiheutuvista rangaistusseuraa-            tuvat myös mahdollisille naispuolisille si-
12243: muksista (39 §). Naisten osalta tällainen tilanne          viilipalvelusvelvollisille?
12244: syntyy,jos vapaaehtoisessa asepalveluksessa ole-
12245: va nainen yli 45 vuorokautta palvelukseen astu-
12246: misensa jälkeen haluaa keskeyttää sen.
12247: 
12248:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1995
12249: 
12250:          Tuija Maaret Pykäläinen        Ulla Anttila                  EilaRimmi
12251:          Esko Helle                     Irina Krohn                   Satu Hassi
12252:                                         Kari Uotila
12253: 
12254: 
12255: 
12256: 
12257: 250261
12258: 2                                           KK 306/1995 vp
12259: 
12260: 
12261: 
12262: 
12263:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12264: 
12265:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        daan vapauttaa asepalvelusta ainoastaan samo-
12266: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         jen syiden nojalla kuin asevelvollinen mies. Ase-
12267: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       velvollisuudesta voidaan vapauttaa kesken va-
12268: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija            rusmiespalveluksen ainoastaan terveydellisillä
12269: Maaret Pykäläisen ym. näin kuuluvan kirjallisen       perusteilla (AsevL 15 §), siviilipalvelushakemuk-
12270: kysymyksen n:o 306:                                   sen kautta (AsevL 36 f §) taikka asevelvollisuu-
12271:                                                       desta kieltäytymisestä tuomitun rangaistuksen
12272:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että nais-   (AsevL 39 §) suorittamisen kautta.
12273:        ten vapaaehtoisesta asepalveluksesta an-           Työministeriö on ylin siviilipalvelusta johtava
12274:        nettu laki turvaa asevelvollisuuslain mu-      ja valvova viranomainen. Siviilipalveluksesta on
12275:        kaisesti myös naisille oikeuden siirtyä si-    annettu laki (1723/91) sekä -asetus (1725/91).
12276:        viilipalvelukseen yli 45 vuorokauden ase-      Lisäksi työministeriö on antanut seuraavat sivii-
12277:        palveluksen jälkeen, ja                        lipalvelusta koskevat määräykset: siviilipalve-
12278:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        luksen järjestämistä ja suorittamista koskevat
12279:        ryhtyä, jotta siviilipalveluksesta vastaa-     määräykset (Dnro M 18/93 TM, 31.12.1993),
12280:        van työministeriön asiaa koskevat mää-         täydennyspalvelusta       koskevat     määräykset
12281:        räykset, ohjeet ja muut menettelyt sovel-      (Dnro M 19/93 TM, 31.12.1993) sekä siviilipal-
12282:        tuvat myös mahdollisille naispuolisille si-    velusvelvollisten matkoja koskevat määräykset
12283:        viilipalvelusvelvollisille?                    (Dnro M 20/93 TM, 31.12.1993). Tällä hetkellä
12284:                                                       voimassa olevat määräykset ovat tulleet voimaan
12285:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           1.1.1994 ja ovat voimassa vuoden 1995 loppuun
12286: vasti seuraavaa:                                      asti. Työministeriö on tällä hetkellä uudistamas-
12287:                                                       sa em. määräyksiä, jotka tulevat uudistettuina
12288:    Työministeriö on tietoinen, että naisten va-       voimaan 1.1.1996.
12289: paaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain               Työministeriön siviilipalvelusta koskevia
12290: (194/95) 4 §:n mukaan ns. 45 päivän katumusajan       määräyksiä voidaan soveltaa täysimääräisesti
12291: umpeen kuluttua vapaaehtoisena asepalveluk-           myös mahdollisiin naispuolisiin siviilipalvelus-
12292: sensa aloittaneeseen naiseen sovelletaan tämän        velvollisiin, eivätkä mahdolliset naispuoliset si-
12293: jälkeen kaikkia niitä säännöksiä, jotka koskevat      viilipalvelusvelvolliset täten aiheuta muutostar-
12294: asevelvollisuuslain (452/50) mukaisesti varus-        peita työministeriön uudistettavina oleviin mää-
12295: miespalvelukseen määrättyä. Ns. katumusajan           räyksiin.
12296: jälkeen naisesta tulee "asevelvollinen", joka voi-
12297: 
12298:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1995
12299: 
12300:                                                                      Työministeri Liisa Jaakonsaari
12301:                                              KK 306/1995 vp                                                    3
12302: 
12303: 
12304: 
12305: 
12306:                                           Tili Riksdagens Talman
12307: 
12308:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        ångringstiden blir kvinnan en "värnpliktig", som
12309: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          kan befrias från vapentjänst endast på samma
12310: lem av statsrådet översänt följande, av riksdags-       grunder som en värnpliktig man. Befrielse från
12311: ledamot Tuija Maaret Pykäläinen underteckna-            värnplikt mitt under beväringstjänst kan ske en-
12312: de spörsmål nr 306:                                     dast av hälsoskäl (15 § värnpliktslagen), genom
12313:                                                         ansökan om civiltjänst (36 f § värnpliktslagen)
12314:           Är Regeringen medveten om att lagen           eller på grund av straff för vägran att fullgöra
12315:        om frivillig militärtjänst för kvinnor en-       värnp1ikt (39 § värnpliktslagen).
12316:        ligt värnpliktslagen också garanterar               Arbetsministeriet är den högsta myndigheten
12317:        kvinnor rätt att efter mer än 45 dygns           som leder och övervakar civiltjänst. Det finns
12318:        vapentjänst övergå tili civiltjänst, och         både en civiltjänstlag (1723/91) och en civiltjänst-
12319:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         förordning (1725/91 ). Därtill har arbetsministe-
12320:        för att de föreskrifter, anvisningar och         riet meddelat följande föreskrifter om civiltjänst:
12321:        andra förfaranden beträffande denna sak          föreskrifter om anordnande och fullgörande av
12322:        som underlyder det för civiltjänst ansvari-      civiltjänst (Dnr M 18/93 AM, 31.12.1993), före-
12323:        ga arbetsministeret också skalllämpa sig         skrift om kompletterande tjänstgöring (Dnr M
12324:        för eventuella kvinnliga civiltjänsteplikti-     19/93 AM, 31.12.1993) och föreskrift om civil-
12325:        ga?                                              tjänstepliktigas resor (Dnr M 20/93 AM,
12326:                                                         31.12.1993). De nu gällande föreskrifterna har
12327:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           trätt i kraft 1.1 .1994 och gäller tili slutet a v 199 5.
12328: anföra följande:                                        Arbetsministeriet håller för närvarande på att
12329:                                                         förnya ovan nämnda föreskrifter, som i revide-
12330:    Arbetsministeriet är medvetet om att man             rad form träder i kraft 1.1.1996.
12331: enligt 4 § lagen om frivillig militärtjänst för kvin-      Arbetsministeriets föreskrifter om civiltjänst
12332: nor (194/9 5) efter utgången av en s.k. ångringstid     kan i full utsträckning tillämpas också på eventu-
12333: på 45 dagar på en kvinna som friviliigt inleder         ella kvinnliga civiltjänstepliktiga. Eventuella
12334: militärtjänst tillämpar alla de stadganden som          kvinnliga civiltjänstepliktiga förorsakar sålunda
12335: gäller dem som förordnats tili beväringstjänst          inte heller behov att ändra de av arbetsministeri-
12336: enligt värnpliktslagen (452/50). Efter den s.k.         ets föreskrifter som är under revidering.
12337: 
12338:      Helsingforsden 1 december 1995
12339: 
12340:                                                                       Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
12341:                                             KK 307/1995 vp
12342: 
12343: 
12344: Kirjallinen kysymys 307
12345: 
12346: 
12347: 
12348: 
12349:                                    Aittoniemi: Varhennettujen eläkejärjestelyjen käyttöönotosta työl-
12350:                                        lisyystilanteen parantamiseksi
12351: 
12352: 
12353:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12354: 
12355:     Yhteiskunnassa olisi nuorten työllistämiseksi     tavaa työvuotta. Virka avautuisi uudelle työnte-
12356: :ervehdittävä tyydytyksellä sitä, että virassa ole-   kijälle peräti 10 vuotta normaalia aikaisemmin.
12357: ;a luopuisi työstään toisen hyväksi jo ennen elä-        Esteenä on se, että lain mukaan kyseiset henki-
12358: ceiän täyttymistä. Tämä on halukkaan työstä           löt eivät saisi eläkettä kuin roposia.
12359: uopujan osalta kuitenkin kovin epäedullista              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12360: nuun muassa seuraavan todellisen esimerkin va-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12361: ossa:                                                 nioittavasti     valtioneuvoston     asianomaisen
12362:     Tarkkailuluokan opettaja, joka on valinnut        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12363: ~läkkeelle jäämisen 55 vuoden iässä, olisi halukas
12364: ättämään työn ja palkan jo 50-vuotiaana, mihin                    Katsooko Hallitus asialliseksi muut-
12365: nennessä hänelle on kertynyt 27 eläkkeeseen oi-               taa eläkelainsäädäntöä siten, että virassa
12366: ceuttavaa työvuotta kyseisessä tehtävässä. Tämä               oleva henkilö voisi luopua tehtävästään
12367: nerkitsisi sitä, että nuori koulutettu henkilö pää-           ja palkastaan ennen eläkeiän täyttymistä
12368: >isi työhön hänen tilalleen jo viisi vuotta aikai-            nuoremman koulutetun henkilön hyväk-
12369: ;emmin. Edellytyksenä tietysti olisi, että viran              si, säilyttäen kuitenkin normaalilla taval-
12370:  ättänyt opettaja saisi eläkeiän täyttyessä 55-vuo-           la tehtyjen työvuosien mukaan lasketun
12371:  .iaana oikeuden eläkkeeseen noiden 27laskenta-               eläkekertymän eläkkeellejäämispäivästä
12372:  ruoden eläkekertymän perusteella. Samanlainen                lukien, ja jos ei, niin ketä voimassa oleva
12373:  a todellinen esimerkki koskee 50-vuotiasta pe-               laki hyödyttää olemassa olevan työpaik-
12374:  ·uskoulun opettajaa, joka on valinnut 60 vuoden              kojen tarpeen huomioon ottaen?
12375:  :läkeiän ja jolla on myös 27 eläkkeeseen oikeut-
12376:      Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1995
12377: 
12378:                                             Sulo Aittaniemi
12379: 
12380: 
12381: 
12382: 
12383:  50261
12384: 2                                          KK 307/1995 vp
12385: 
12386: 
12387: 
12388: 
12389:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
12390: 
12391:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Työn uudelleenjakamista edistetään myös
12392: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        muilla tavoin. Osa-aikalisää koskevaajärjestelyä
12393: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      jatketaan vuonna 1996. Sosiaali- ja terveysminis-
12394: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittonie-       teriössä on käynnistetty yhteistyöhanke kuntien
12395: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         kanssa työn jakamisesta sosiaali- ja terveyden-
12396: 307:                                                 huollossa. Tässä hankkeessa keskeisinä tavoit-
12397:                                                      teina ovat alan työllisyyden parantaminen, työ-
12398:            Katsooko Hallitus asialliseksi muut-      paineiden keventäminen, alan koulutetusta työ-
12399:        taa eläkelainsäädäntöä siten, että virassa    voimasta kiinnipitäminen sekä parempien malli-
12400:        oleva henkilö voisi luopua tehtävästään       en löytäminen työllisyysvarojen käyttöön. Työ-
12401:        ja palkastaan ennen eläkeiän täyttymistä      ministeriössä on käynnissä projekti, jossa tutki-
12402:        nuoremman koulutetun henkilön hyväk-          taan uusia innovatiivisia työaikasovelluksia ja
12403:        si, säilyttäen kuitenkin normaalilla taval-   kaksi kertaa kuusi -mallin kokeilua yrityksissä.
12404:        la tehtyjen työvuosien mukaan lasketun           Hallitusohjelman mukaisesti hallitus on myös
12405:        eläkekertymän eläkkeellejäämispäivästä        29.9.1995 antanut eduskunnalle hallituksen esi-
12406:        lukien, ja jos ei, niin ketä voimassa oleva   tyksen yksityisalojen työeläkejärjestelmän uudis-
12407:        laki hyödyttää olemassa olevan työpaik-       tamista koskevaksi lainsäädännöksi (HE 118/
12408:        kojen tarpeen huomioon ottaen?                1995 vp). Esitys perustuu työmarkkinaosapuol-
12409:                                                      ten 18.5.1995 tekemään sopimukseen yksityis-
12410:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         alojen työeläkejärjestelmän rahoituksesta ja etu-
12411: vasti seuraavaa:                                     jen tasapainottamisesta. Varhaiseen eläkkeelle
12412:                                                      siirtymiseen liittyvät kysymykset ovat esityksessä
12413:    Hallituksen eräs keskeisimpiä tavoitteita on      keskeisesti esillä. Siinä on pyritty tehostamaan
12414: kehittää eläke- ja kuntoutuslainsäädäntöä sekä       työkyvyn ylläpitoa ja kuntoutusta muun muassa
12415: työelämää rinnakkain siten, että keskimääräinen      kuntoutustukea koskevilla ja osatyökyvyttö-
12416: eläkkeelle siirtymisikä nousisi ja työttömyys vä-    myyseläkkeen käytön lisäämiseen tähtäävillä eh-
12417: henisi.                                              dotuksilla. Hallituksen esitys laeiksi valtion elä-
12418:    Työelämän kehittäminen joustavammaksi,            kelain ja valtion perhe-eläkelain muuttamisesta
12419: työn uudelleenjakaminen sekä koulutusmahdol-         (HE 13411995 vp), joka on pääosin samansisäl-
12420: lisuuksien lisääminen ovat eräitä keinoja pyrit-     töinen kuin yksityisalojen työeläkejärjestelmää
12421: täessä vähentämään työttömyyttä. Tämä koskee         koskeva esitys, on niin ikään parhaillaan edus-
12422: myös nuoria työttömiä.                               kunnassa käsiteltävänä.
12423:    Hallitusohjelman mukaisesti ja solmittuun ta-        Edellä mainituissa hallituksen esityksissä yksi
12424: lous-, työllisyys- ja työmarkkinapoliittiseen so-    johtava ajatus on, että työkyvyn ylläpitämisen.
12425: pimukseen liittyen hallitus on 6.10.1995 antanut     työhönpaluun ja työelämään pääsemisen edistä-
12426: eduskunnalle esityksen laiksi vuorotteluvapaa-       minen ovat aina ensisijaisia keinoja jälkikätei·
12427: kokeilusta sekä ~räiden siihen liittyvien lakien     seen sosiaaliturvaan verrattuna. Lainsäädöksii11
12428: muuttamisesta (HE 136/1995 vp). Työvuorotte-         ehdotetut muutokset takaavat sen, että koulu·
12429: luu tavoitteena on edistää työmarkkinavalmiuk-       tuksella ja työkyvyn ylläpidolla pystytään var·
12430: sien säilymistä. Työelämässä oleville annetaan       mistamaan ikääntyneille työntekijöille työeläke·
12431: mahdollisuus työkyvyn ja taidon ylläpitämiseen       turvan karttuminen myös työuran loppuvaihees·
12432: ja kehittämiseen kuntoutuksen ja koulutuksen         sa. Sama järjestelmä vähentää myös nykyisH
12433: avulla. Tavoitteena on samalla edistää nuorten       nuorten työttömyyden vaikutusta eläketurvar
12434: mahdollisuuksia päästä työelämään.                   karttumiseen.
12435: 
12436:      Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1995
12437: 
12438:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka M önkäre
12439:                                             KK 307/1995 vp                                                3
12440: 
12441: 
12442: 
12443: 
12444:                                          Tili Riksdagens Talman
12445: 
12446:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          kommunerna har inlett ett samarbetsprojekt för
12447: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-           delning av arbete inom social- och hälsovården.
12448: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-         Det centrala målet med projektet är att förbättra
12449: man Aittaniemi undertecknade spörsmål nr 307:            sysselsättningen inom branschen, att underlätta
12450:                                                          de psykiska påfrestningarna av arbetet, att hålla
12451:            Anser Regeringen att det är sakligt att       fast vid sådan arbetskraft som har utbildning
12452:        ändra pensionslagstiftningen så att en            inom branschen samt att finna bättre modeller
12453:        tjänstinnehavare kan avstå från sitt arbe-        för användningen av sysselsättningsmedel. Vid
12454:        te och sin lön före uppnådd pensionsålder         arbetsministeriet genomförs ett projekt som un-
12455:        tili förmån för en yngre utbildad person,         dersöker nya innovativa arbetstidstillämpningar
12456:        men ändå bibehålla den samlade pen-               och försök med systemet med 2x6 timmars ar-
12457:        sionstillväxt som räknas ut enligt på nor-        betsskift i företag.
12458:        malt sätt fullgjorda arbetsår från den dag           Enligt regeringsprogrammet har regeringen
12459:        han går i pension och, om inte, vem gag-          även den 29 september 1995 tili riksdagen avlåtit
12460:        nar den gällande lagen med beaktande av           en proposition med förslag tili revision av lag-
12461:        det rådande behovet av arbetsplatser?             stiftningen om den privata sektorns arbetspen-
12462:                                                          sionssystem (RP 118/1995 rd). Propositionen
12463:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            grundar sig på det avtal som arbetsmarknadspar-
12464: anföra följande:                                         terna ingick den 18 maj 1995 om finansiering av
12465:                                                          den privata sektorns arbetspensionssystem och
12466:     Ett av regeringens viktigaste mål är att utveck-     balansering av förmånerna. Frågorna kring tidig
12467: la pensions- och rehabiliteringslagstiftningen           pensionering behandlas ingående i propositio-
12468: samt arbetslivet parallellt så att den genomsnittli-     nen. 1 propositionen strävar man efter att effekti-
12469: ga pensionsåldern stiger och arbetslösheten              vera upprätthållandet av arbetsförmågan och re-
12470: minskar.                                                 habiliteringen bl.a. genom förslag som gäller re-
12471:     Utvecklande av arbetslivet så att det blir flex-     habiliteringsstödet och förslag som har som mål
12472: iblare, omfördelning av arbete samt ökade ut-            att främja bruket av delinvalidpension. Reger-
12473: bildningsmöjligheter är metoder med vilka man            ingens proposition tili riksdagen med förslag tili
12474: försöker minska arbetslösheten. Detta gäller             lagar om ändring av lagen om statens pensioner
12475: även unga arbetslösa.                                    och lagen om statens familjepensioner (RP 134/
12476:     Enligt regeringsprogrammet och i anslutning          1995 rd), som tili sitt innehåll till stora delar
12477: tili det ekonomisk-, sysselsättnings- och arbets-        motsvarar propositionen om den privata sek-
12478: marknadspolitiska avtal som ingåtts har reger-           torns arbetspensionssystem, behandlas också
12479: ingen den 6 oktober 1995 tili riksdagen avlåtit en       som bäst i riksdagen.
12480: proposition med förslag tili lag om försök med               I ovan nämnda propositioner betonas särskilt
12481:  alterneringsledighet samt lagar om ändring av           att upprätthållande av arbetsförmågan, främjan-
12482: vissa lagar som har samband med den (RP 136/             de av återgången till arbete och möjligheten att
12483:  1995 rd). Syftet med arbetsalterneringen är att         komma in i arbetslivet är sådana metoder som
12484:  bibehålla arbetsmarknadsfårdigheterna. De ar-           alltid prioriteras framom socialskydd i efterskott.
12485:  betande ges möjligheter att upprätthålla ar-            De föreslagna ändringarna i lagstiftningen säker-
12486:  betsförmågan och yrkesskickligheten och ut-             ställer att man genom utbildning och upprätthål-
12487:  veckla dessa genom rehabilitering och utbild-           lande av arbetsförmågan kan tillförsäkra de äld-
12488:  ning. Samtidigt försöker man främja möjlighe-           re arbetstagarna en ökning av arbetspensions-
12489:  terna för unga att komma in i arbetslivet.              skyddet även i slutskedet av deras arbetskarriär.
12490:     Omfördelningen av arbete främjas även med            Detta system minskar också de verkningar på
12491:  andra medel. Systemet med deltidstillägg fortsät-       pensionsskyddets storlek som de ungas arbets-
12492:  ter 1996. Social- och hälsovårdsministeriet och         löshet för närvarande åsamkar.
12493:      Helsingforsden 5 december 1995
12494: 
12495:                                                        Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
12496:                                             KK 308/1995 vp
12497: 
12498: Kirjallinen kysymys 308
12499: 
12500: 
12501: 
12502: 
12503:                                    Aittoniemi: Huumausainerikollisuuden torjumiseksi tarvittavista
12504:                                        toimenpiteistä
12505: 
12506: 
12507:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12508: 
12509:    Turun piiritullikamarin erityisvalvontajaos-       kengissä, ja mahdollisuudet rajojen yli kulkemi-
12510: ton lehdille ja sähköisille viestimille jakama        seen ovat myös lahjuksilla helposti ostettavissa.
12511: 8.11.1995 päivätty mediatiedote kertoo karua          EU:n rajojen sisäpuolella valvontamahdollisuu-
12512: kieltään siitä, minkälaiseen huumerikollisuuden       det ovat pienentyneet murto-osaan ja vähenevät
12513: kierteeseen Suomi on joutumassa. Tiedotteessa         yhä edelleen mm. Schengenin sopimuksen myö-
12514: kerrotaan, että Suomessa on tänä vuonna loka-         tä.
12515: kuun loppuun mennessä takavarikoitu hasista               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12516: 120 kg sekä amfetamiinia ja vahvaa huumetta           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12517: heroiinia kumpaakin 15 kiloa. Tämän lisäksi on        nioittavasti    valtioneuvoston      asianomaisen
12518: takavarikoitu eriä erilaisia muita huumeiksi Ias-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12519: kettavia aineita sekä hormoneja. On luonnollis-
12520: ta, että takavarikkoon on saatu vain pieni osa                   Minkälaisia mahdollisuuksia ja suun-
12521: >iitä, mitä maan rajojen sisällä on vuoden kym-               nitelmia Hallituksella on hillitä pelotta-
12522: menen ensimmäisen kuukauden aikana liikku-                    vaa kehitystä, joka kuluneen vuoden ai-
12523: rmt.                                                          kana on ilmennyt huumeiden salakulje-
12524:    Ongelmia oli odotettavissa Euroopan unionin                tuksessa Suomeen tai sen kautta esimer-
12525: jäsenyyden myötä, joten se ei ollut kenellekään               kiksi muihin pohjoismaihin Turun tulli-
12526: yllätys. EU:n ulkorajojen vartiointi on erityisesti           kamarin mediatiedotteesta ilmeneväliä
12527: ~räiden Etelä-Euroopan maiden osalta Iapsen-                  tavalla?
12528:        Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1995
12529: 
12530:                                             Sulo Aittoniemi
12531: 
12532: 
12533: 
12534: 
12535:  50261
12536: 2                                            KK 308/1995 vp
12537: 
12538: 
12539: 
12540: 
12541:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
12542: 
12543:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          junta- ja tulliyhteistyösopimuksen sekä Venäjän
12544: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           että Viron kanssa. Poliisin huumetutkinnasta
12545: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         vastuussa olevien tutkijoiden yhteistyö Venäjän
12546: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-          ja Viron vastaavien tutkijoiden kanssa on lähte-
12547: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           nyt kiitettävästi käyntiin.
12548: n:o 308:                                                    Poistuvan rajavalvonnan korvaamiseksi tar-
12549:                                                         vittavien toimenpiteiden suunnitteluun ryhdyt-
12550:            Minkälaisia mahdollisuuksia ja suun-         tiin tullin osalta jo vuonna 1993. Tulli on tehos-
12551:         nitelmia Hallituksella on hillitä pelotta-      tanut toimintaansa uudelleen organisoinnilla ja
12552:         vaa kehitystä, joka kuluneen vuoden ai-         toimintaa uudelleen suuntaamalla. Uutena toi-
12553:         kana on ilmennyt huumeiden salakulje-           mintona on tullut tiedustelu, johon on siirretty
12554:         tuksessa Suomeen tai sen kautta esimer-         resursseja jokaisessa piiritullikamarissa.
12555:         kiksi muihin pohjoismaihin Turun tulli-             Euroopan unionin myötä tuli tullin käyttöön
12556:         kamarin mediatiedotteesta ilmeneväHä            EU:n tietoverkko, jota hyödyntämällä saadaan
12557:         tavalla?                                        tarpeellista tietoa toiminnan suuntaamiseksi.
12558:                                                             Tullilaitos on solminut myös sopimuksia eri
12559:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             liikenteenharjoittajien kanssa huumausaineiden
12560: taen seuraavaa:                                         laittoman kuljettamisen estämiseksi liikenneväli-
12561:                                                         neissä. Sopimusten tarkoituksena on parantaa
12562:     Huumerikollisuus ja huumerikollisuuteen si-         liikenteenharjoittajien ja tulliviranomaisten vä-
12563: sältyvä huumeiden salakuljetus on maassamme             listä tietojenvaihtoa huumelähetysten ja -kurii-
12564: lisääntynyt, mikä ilmenee poliisin ja tullin suorit-    rien paljastamiseksi.
12565: tamien takavarikoiden määristä. Osaltaan tämä               Tulli on lisännyt valvonnassa käytettävää tek-
12566: johtuu Euroopan unionin jäsenyyden myötä                niikkaa hankkimalla uusia läpivalaisulaitteita.
12567: muuttuneesta rajavalvonnasta, sillä kiinnijää-           Myös huumekoirien määrää on tarkoitus lisätä
12568: misriski Suomeen tultaessa on pienentynyt sisä-         tuntuvasti.
12569: rajoilla tehtyihin pistokokeisiin perustuneen val-          Uudenmaan läänin alueella, jossa maassam-
12570: vonnan lopettamisen johdosta. Useiden selvitet-         me tapahtuvista tilastoiduista huumausaineri-
12571: tyjen tapausten tutkinnassa on myös käynyt sel-         koksista tapahtuu noin 50 %, kokoontuu kuu-
12572: ville, että takavarikoitu huumausaine onkin ollut       kausittain keskusrikospoliisin johdolla huu-
12573: tarkoitus toimittaa jonnekin muualle kuin Suo-          mausainerikostorjuntaa tekevä yhteistyöryhmä.
12574: meen ja maamme on toiminut vain kauttakulku-            Ryhmään kuuluvat edustajat piiritullikamarista,
12575: reittinä.                                               tullihallituksesta, Espoon nimismiespiiristä,
12576:     Toimenpiteisiin kehityksen hillitsemiseksi on       Vantaan nimismiespiiristä, Helsingin poliisilai-
12577: ryhdytty, ja tilastoista todettavissa olevat kasva-     toksesta, liikkuvasta poliisista ja suojelu poliisis-
12578: neet huumausaineiden takavarikkojen määrät              ta. Yhteistyöryhmässä keskustellaan kulloinkin
12579: osoittavat valvontaa suorittavien viranomais-           meneillään olevista tutkimuksista tai projekteis-
12580: temme tehokkuuden, vaikka toimintaedellytyk-            ta, tehdään suunnitelmia ja linjauksia toiminnas-
12581: set ovat heikentyneet edellä mainitulla tavalla.        ta sekä sovitaan yhteistyöstä. Kokousten avulla
12582:     Valvontaa on tehostettu poliisin, tullin ja raja-   varmistetaan kaikinpuolinen tiedonkulku.
12583: vartiolaitoksen yhteistyötä tiivistämällä. Polii-           Edellä mainittujen yhteistyötahojen kanssa on
12584: sin, tullin ja rajavartiolaitoksen kesken on tehty      poliisin johdolla ja organisoimana Uudenmaan
12585: sopimuksia menettelytavoista joidenkin tiedus-          läänin alueella järjestetty useita valvontaiskuja,
12586: telutoiminnalla tietoon tulleiden huumausaineri-        jotka on kohdistettu huumausaineiden katu-
12587: kosten tutkimusten järjestämiseksi.                     myynnin valvontaan. Näitä iskuja tullaan jatka-
12588:     Myös eri pohjoismaiden valvontaviranomais-          maan ja entisestään tehostamaan.
12589: ten kesken tapahtuvaa yhteistyötä on tehostettu.            Valtakunnallisesti toimii myös PTR-huu-
12590: Suomi on niin ikään hiljattain solminut rikostor-       ma usainery hmä (poliisi-tulli-rajavartiolaitos),
12591:                                           KK 308/1995 vp                                           3
12592: 
12593: joka valmistelee yhteistä huumausainetorjun-           Parhaillaan on valmisteilla ehdotus, jonka
12594: tastrategiaa, suunnittelee yhteistä koulutusta ja   mukaan sisäasiainministeriön, sosiaali- ja ter-
12595: muita yhteisiä viranomaisten keskeisiä toimenpi-    veysministeriön, oikeusministeriön, opetusmi-
12596: teitä.                                              nisteriön, valtiovarainministeriön ja joidenkin
12597:    Poliisin osalta huumerikosten tutkintakoulu-     muiden viranomaisten tulee yhdessä laatia val-
12598: tukseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Li-      tioneuvoston vahvistettavaksi huumausaineri-
12599: sääntynyt huumerikollisuus otetaan huomioon         kosten torjuntaohjelma.
12600: poliisin strategiasuunnittelussa.
12601:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1995
12602: 
12603:                                                             Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
12604: 4                                          KK 308/1995 vp
12605: 
12606: 
12607: 
12608: 
12609:                                        Tili Riksdagens Talman
12610: 
12611:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     tai med både Ryssland och Estland om brottsbe-
12612: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       kämpning och tullsamarbete. Samarbetet mellan
12613: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     de forskare som ansvarar för polisens narkoti-
12614: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål           kaundersökning och motsvarande forskare i
12615: nr 308:                                              Ryssland och Estland har kommit igång på ett
12616:                                                      berömligt sätt.
12617:           Vilka möjligheter och planer har Rege-         Planeringen av nödvändiga åtgärder som er-
12618:        ringen att stävja den skrämmande ut-          sätter den slopade övervakningen vid gränsen
12619:        veckling som i år framkommit i fråga om       inleddes för tullens vidkommande redan 1993.
12620:        smugglingen av narkotika tili Finland         Tullen har effektiverat sin verksamhet genom att
12621:        eller genom landet exempelvis tili de an-     omorganisera den och ge den en ny inriktning.
12622:        dra nordiska länderna på det sätt media-      Ett nytt led i verksamheten är underrättelsefunk-
12623:        informationen från Aho tullkammare            tionen, till viiken resurser överförts i varje di-
12624:        gett vid handen?                              striktstullkammare.
12625:                                                          Europeiska unionen medförde att tullen fick
12626:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        tillgång till EU:s datanät som används för att få
12627: anföra följande:                                     de uppgifter som behövs för ändring av verksam-
12628:                                                      hetsinriktningen.
12629:    Narkotikabrottsligheten, inbegripet narkoti-          Tullverket har också ingått avtal med olika
12630: kasmuggling, har ökat i landet, vilket framgår av    trafikidkare om förhindrande av olaglig tran-
12631: mängden b~slagtagningar som gjorts av polisen        sport av narkotika i trafikmedlen. A vtalens
12632: och tullen. Okningen beror delvis på att gränsbe-    ändamål är att förbättra informationsutbytet
12633: vakningen har förändrats genom medlemskapet i        mellan trafikidkarna och tullmyndigheterna i
12634: Europeiska unionen, eftersom risken att bli fast     syfte att avslöja narkotikaförsändelser och nar-
12635: vid en inresa tili Finland har minskat på grund av   kotikakurirer.
12636: att den övervakning som baserade sig på stick-           Tullen har ökat den teknik som används vid
12637: prov vid de inre gränserna har upphört. Vid un-      övervakningen genom att skaffa nya genomlys-
12638: dersökningen av många av de fall som utretts har     ningsapparater. Avsikten är också att kännbart
12639: det också visat sig att den beslagtagna narkoti-     öka antalet narkotikahundar.
12640: kan har varit avsedd att föras tili något annat          Inom Nylands Iän, där ca 50% av de statistik-
12641: land än Finland och att vårt land endast har         förda narkotikabrotten i landet begås, samman-
12642: fungerat som en genomfartsled.                       träder månatligen under ledning av centralkri-
12643:    Atgärder för att stävja utvecklingen har vidta-   minalpolisen en samarbetsgrupp som bekämpar
12644: gits och det ökande antal beslagtagningar av nar-    narkotikabrott. Till gruppen hör företrädare för
12645: kotika som framgår av statistiken visar att våra     distriktstullkammaren, tullstyrelsen, Esbo läns-
12646: övervakande myndigheter är effektiva trots att       mansdistrikt, Vanda länsmansdistrikt, Helsing-
12647: verksamhetsmöjligheterna har försvagats på           fors polisinrättning, rörliga polisen och skydds-
12648: ovan nämnt sätt.                                     polisen. Samarbetsgruppen diskuterar aktuella
12649:    Övervakningen har effektiverats genom ökat        undersökningar och projekt, planerar verksam-
12650: samarbete mellan polisen, tullen och gränsbevak-     heten och drar upp riktlinjer för den samt kom-
12651: ningen. Polisen, tullen och gränsbevakningen har     mer överens om samarbetet. Genom sammanträ-
12652: träffat överenskommelser om förfaringssättet         dena säkerställs en allsidig information.
12653: vid undersökningen av vissa narkotikabrott som           Tillsammans med nämnda samarbetspartners
12654: man fått vetskap om via underrättelseverksam-        har under polisens ledning och organisation ut-
12655: heten.                                               förts ett antal narkotikarazzior som riktar sig
12656:    Samarbetet mellan övervakningsmyndighe-           mot gatuförsäljningen. Razziorna kommer att
12657: terna i de olika nordiska länderna har också         fortsätta och ytterligare effektiveras.
12658: effektiverats. Finland har nyligen även ingått av-       På riksnivå arbetar även PTG-narkotikagrup-
12659:                                         KK 308/1995 vp                                              5
12660: 
12661: pen (polisen-tullen-gränsbevakningen), som be-        För närvarande bereds ett förslag, enligt vilket
12662: reder en gemensam strategi för narkotikabe-       inrikesministeriet, social- och hälsovårdsministe-
12663: kämpning, planerar gemensam utbildning och        riet, justitieministeriet, undervisningsministeriet,
12664: andra gemensamma centrala myndighetsåtgär-        finansministeriet och några andra myndigheter
12665: der.                                              tillsammans skall uppgöra ett program för be-
12666:    För polisens vidkommande har utbildningen      kämpning av narkotikabrott. Programmet skall
12667: vad gäller undersökning av narkotikabrott sär-    fastställas av statsrådet.
12668: skilt uppmärksammats. Den ökade narkotika-
12669: brottsligheten beaktas vid planeringen av poli-
12670: sens strategi.
12671:      Helsingforsden 4 december 1995
12672: 
12673:                                                               Inrikesminister Jan-Erik Enestam
12674:                                             KK 309/1995 vp
12675: 
12676: Kirjallinen kysymys 309
12677: 
12678: 
12679: 
12680: 
12681:                                    Aittoniemi: Mahdollisen kriisiajan elintarvikehuollon turvaami-
12682:                                        sesta
12683: 
12684: 
12685:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12686: 
12687:    Suomessa on tai ainakin pitäisi olla kattava       varmuustekijä. Suomessa taas maatalous tulee
12688: suunnitelma elintarvikehuollon toiminnasta krii-      vuorenvarmasti romahtamaan nykyisellä kan-
12689: siaikana. Viimeksi tätä koskevaa lainsäädäntöä        nattavuustasolla muutaman vuoden kuluessa,
12690: on ollut eduskunnassa ainakin vuonna 1994,jol-        eikä huoltovarmuutta voida perustaa edes koti-
12691: loin on siirretty varmuusvarastointi viljan osalta    maiseen maataloustuotantoon.
12692: Valtion viljavarastotta Huoltovarmuuskeskuk-             Asia on huolestuttava.
12693: sen tehtäväksi.                                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12694:    Pistokokeenomaiset yhteydenotot viranomai-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12695: siin osoittavat, että asiasta tiedetään varsin vä-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12696: hän, ja selityksenä on ollut muun muassa, että        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12697: valtioneuvosto tulee antamaan asiassa selkeät
12698: ohjeet tämän vuoden loppupuolella. Jollakin ta-                  Miten Hallitus on varmistanut elintar-
12699: valla tuntuu siltä, että taas oltaisiin menossa               vikkeita koskevan kriisiajan huoltovar-
12700: mahdolliseen mutta ei toivottavaan kriisitilan-               muuden Suomessa usean vuoden kriisiai-
12701: teeseen niin kuin vuosikymmeniä sitten: reikä                 kaa ajatellen ja ottaen huomioon, että
12702: housuntakamuksessa ja paleltuneita perunoita                  elintarvikkeiden tuotanto tulee Suomessa
12703: repussa.                                                      maatalouden heikon kannattavuuden
12704:     Kyse ei ole kuitenkaan yksin järjestelmästä,              vuoksi muutamassa vuodessa romahta-
12705: vaan siitä, riittääkö elintarvikkeita pitkäaikaisen           maan runsaasti alle omavaraisuusvaati-
12706: kriisin varalle. Kun kriisin rajoja ei voi ennakoi-           muksen?
12707: da, Euroopan unionin varastot eivät ole mikään
12708: 
12709:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1995
12710: 
12711:                                             Sulo Aittoniemi
12712: 
12713: 
12714: 
12715: 
12716: 250261
12717: 2                                          KK 309/1995 vp
12718: 
12719: 
12720: 
12721: 
12722:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
12723: 
12724:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       huolto kriisitilanteen vaatimuksiin. Huoltovar-
12725: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        muuskeskus pyrkii kehittämään varastointijär-
12726: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      jestelmää yhä enemmän integroiduksi systeemik-
12727: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittanie-       si viljaa käyttävän teollisuuden kanssa ja näin
12728: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         lisäämään niiden hoidon sekä käytön tehokkuut-
12729: 309:                                                 ta.
12730:                                                          Parhaillaan valmistellaan valtioneuvoston
12731:            Miten Hallitus on varmistanut elintar-    yleispäätöstä huoltovarmuuden tavoitteista.
12732:         vikkeita koskevan kriisiajan huoltovar-      Päätöksen valmistelun yhteydessä on todettu,
12733:         muuden Suomessa usean vuoden kriisiai-       että Euroopan unionin jäsenyydestä huolimatta
12734:         kaa ajatellen ja ottaen huomioon, että       on tarpeellista edelleen huolehtia kansanisin jär-
12735:         elintarvikkeiden tuotanto tulee Suomessa     jestelyin huoltovarmuudestamme kriisitilanteita
12736:         maatalouden heikon kannattavuuden            ajatellen. Suomen maantieteellinen asema haa-
12737:         vuoksi muutamassa vuodessa romahta-          voittuvien kulkuyhteyksien takana ja suuret sa-
12738:         maan runsaasti alle omavaraisuusvaati-       tovaihtelut korostavat tätä tarvetta. EU:n yhtei-
12739:         muksen?                                      nen maatalous ei välttämättä turvaa huoltoam-
12740:                                                      me kriisitilanteissa. Tästä syystä myös viljan var-
12741:     Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:        muusvarastointia jatketaan Euroopan unionin
12742:                                                      jäsenyydessä. Siemenviljan varmuusvarastointi
12743:    Elintarvikehuolto on poikkeusolojen valmius-      on perusteltua myös siksi, että pohjoisen sijain-
12744: suunnittelussa ja varautumisessa väestön toi-        timme vuoksi meille sopii käytettäväksi vain tie-
12745: meentulon turvaamisen kannalta keskeinen koh-        tyt näille alueille jalostetut lajikkeet. Järjestelyis-
12746: dealue. Elintarvikehuolto on ketju erilaisia toi-    tä on informoitu EU:n komissiota.
12747: mintoja, jotka täytyy kaikki varmistaa. Lähtö-           Viljan varmuusvarastointi on osa elintarvike-
12748: kohtana on, että maassa turvataan riittävä maa-      huollon turvaamisjärjestelmää. Lisäksi erilaisilla
12749: taloustuotanto, johon kotimaisen elintarvike-        varmistustoimenpiteillä on turvattu maatalou-
12750: teollisuuden raaka-aineiden saanti tukeutuu.         den tarvitsemat tuotantopanokset kuten lannoit-
12751: Kaupan jakelujärjestelmien pitää pystyä varmis-      teet, torjunta-aineet, rehutja energia. Vastaavas-
12752: tamaan koko väestön kattava jakelu. Lisäksi vi-      ti elintarvikehuoltoketjun muiden osien, kuten
12753: ranomaisilla täytyy olla hallinnolliset valmiudet    elintarviketeollisuuden ja kaupan piirissä, toimii
12754: ohjata poikkeusoloissa koko huoltoketjun toi-        varautumisjärjestelmä. Hallinnolla on lakisää-
12755: mintaa ja optimoida niukkojen voimavarojen           teinen velvoite varautua poikkeusolojen toimin-
12756: käyttö.                                              taan. Eri osa-alueita yhdistävänä suunnitteluor-
12757:    Kauppa- ja teollisuusministeriön alaiseen         ganisaationa toimii kauppa- ja teollisuusministe-
12758: Huoltovarmuuskeskukseen on keskitetty erilai-        riön alainen Puolustustaloudellinen suunnittelu-
12759: set poikkeusoloihin varautumiseen liittyvät käy-     kunta. Suunnittelukuntaan ja sen alaelimiin on
12760: tännön tehtävät. Huoltovarmuuskeskus omistaa         koottu maamme paras asiantuntemus eri aloilta.
12761: ja hallinnoi erilaisia varmuusvarastoja, kuten           Elintarvikehuolto vaatii jo luonteensakin
12762: kansallisia viljan varmuusvarastoja. Huoltovar-      puolesta pitkää tarkastelujännettä. Vuotuinen-
12763: muuskeskuksen vastuulle viljan varmuusvaras-         kin huoltotilanne satovaihtelujen vuoksi vaihte-
12764: tointi tuli vuoden 1995 alusta. Siihen saakka var-   lee suuresti. Elintarvikehuollon nykyinen huol-
12765: muusvarastointia hoiti lakkautettu Valtion vilja-    tovarmuustilanne on hyvä. Tulevaan kehityk-
12766: varasto. Varastojen perusmäärä on 400 000 ton-       seen liittyy monia kysymysmerkkejä. Elintarvi-
12767: nia eli noin vuoden tarve leipäviljaa ja 200 000     kehuolto on maailmanlaajuisestikin tarkastellen
12768: tonnia rehuviljaa. Siemenviljan varastointita-       suurten uhkien edessä. Tällä on vaikutuksensa
12769: voitteeksi on asetettu 80 000 tonnia. Varmuusva-     myös Suomen huoltotilanteen kehitykseen. Kan-
12770: rastot antavat kriisitilanteissa turvaa ja niiden    sallisen huoltovarmuutemme pohjana ovat
12771: käytöllä saadaan aikaa mukauttaa elintarvike-        oman maamme yhteiskunnallinen kehitys, nou-
12772:                                             KK 309/1995 vp                                              3
12773: 
12774: datettu talouspolitiikka ja sitä kautta luodut         osaltaan maailmanmarkkinoiden kehitys, josta
12775: kansantaloudelliset toimintaedellytykset. Tähän        ennusteet vaihtelevat. Kaiken kaikkiaan varau-
12776: liittyy myös kyky sopeuttaa taloudelliset raken-       tumisjärjestelmämme sekä suunnittelun että var-
12777: teemme muuttuvaan kansainväliseen toiminta-            muusvarastoinnin luomiin mahdollisuuksiin pe-
12778: ympäristöön. Maatalouden kannattavuuden ke-            rustuen antaa hyvät edellytykset hallita tilanne
12779: hitysarviot vaihtelevat suuresti. Huoltovarmuu-        myös tulevien mahdollisten olosuhdemuutosten
12780: den kannalta on tärkeää erityisesti viljan viljely-    aikana.
12781: edellytysten säilyminen. Tähän vaikuttaa myös
12782: 
12783:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1995
12784: 
12785:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
12786: 4                                           KK 309/1995 vp
12787: 
12788: 
12789: 
12790: 
12791:                                         Tili Riksdagens Talman
12792: 
12793:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          spannmål. Som upplagringsmål för utsäde har
12794: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande           ställts 80 000 ton. Säkerhetsupplagen ger trygg-
12795: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       het i krissituationer och genom att använda dem
12796: dagsman Aittaniemi undertecknade spörsmål             får man tid att anpassa livsmedelsförsörjningen
12797: nr 309:                                               till de krav som en krissituation ställer. Försörj-
12798:                                                       ningsberedskapscentralen strävar efter att ut-
12799:            Hur har Regeringen tryggat försörj-        veckla lagringssystemet tili ett allt mera integre-
12800:        ningssäkerheten i fråga om livsmedel un-       rat system i samarbete med den industri som
12801:        der en kristid i Finland med tanke på att      använder spannmål och att på detta sätt öka
12802:        kristiden kan räcka flera år och med be-       effektiviteten i skötseln och användningen av sys-
12803:        aktande av att livsmedelsproduktionen          temet.
12804:        tili följd av den svaga lönsamheten för det        Som bäst bereds ett allmänt beslut av statsrå-
12805:        finska jordbruket under några år kommer        det om målen för försörjningssäkerheten. 1 sam-
12806:        att rasa ordentligt under det som självför-    band med beredningen av beslutet har det kon-
12807:        sörjningen kräver?                             staterats att det trots medlemskapet i Europeiska
12808:                                                       unionen är nödvändigt att också i fortsättningen
12809:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         med nationella arrangemang sörja för försörj-
12810: anföra följande:                                      ningssäkerheten med tanke på krissituationer.
12811:                                                       Finlands geografiska läge, som innebär sårbara
12812:    Livsmedelsförsörjningen är ett viktigt målom-      transportförbindelser, och de stora skördevaria-
12813: råde vid beredskapsplaneringen och förberedel-        tionerna framhäver detta behov. EU:s gemen-
12814: serna inför undantagsförhållanden med tanke på        samma jordbruk tryggar inte nödvändigtvis vår
12815: att befolkningens uppehälle skall kunna tryggas.      försörjning i krissituationer. Av denna orsak
12816: Livsmedelsförsörjningen består av en kedja av         fortgår säkerhetsupplagringen av spannmål ock-
12817: olika funktioner, som alla måste säkerställas.        så nu när vi har gått med i Europeiska unionen.
12818: Utgångspunkten är att en tillräcklig jordbruks-       Säkerhetsupplagringen av utsäde är motiverad
12819: produktion, på viiken den inhemska livsmedels-        också därför att endast vissa arter, som har för-
12820: industrins råvarutillgång stöder sig, kan tryggas i   ädlats för dessa områden, kan användas hos oss
12821: landet. Handelns distributionssystem måste kun-       till följd av vårt nordliga läge. EU-kommissionen
12822: na garantera en distribution som täcker hela be-      har informerats om dessa arrangemang.
12823: folkningen. Dessutom skall myndigheterna ha               Säkerhetsupplagringen av spannmål är en del
12824: administrativ beredskap att styra hela försörj-       av det system som tryggar livsmedelsförsörjning-
12825: ningskedjan och optimera användningen av de           en. Dessutom har man med olika säkringsåtgär-
12826: knappa resurserna under undantagsförhållande-         der tryggat de produktionsinsatser som jordbru-
12827: na.                                                   ket behöver såsom gödselmedel, bekämpnings-
12828:    Hos Försörjningsberedskapscentralen, som           medel, foder och energi. På motsvarande sätt
12829: lyder under handels- och industriministeriet, har     fungerar beredskapssystemet också inom övriga
12830: olika praktiska uppgifter i anslutning till bered-    delar av livsmedelsförsörjningskedjan, såsom
12831: skapen inför undantagsförhållanden koncentre-         inom livsmedelsindustrin och handeln. Förvalt-
12832: rats. Försörjningsberedskapscentralen äger och        ningen har en lagstadgad skyldighet att förbere-
12833: förvaltar olika säkerhetsupplag, såsom nationel-      da sig inför verksamhet i undantagsförhållanden.
12834: la säkerhetsupplag för spannmål. Försörjnings-        Den planeringsorganisation som förenar de olika
12835: beredskapscentralen fick ansvaret för säkerhets-      delområdena är Försvarsekonomiska plane-
12836: upplagringen av spannmål vid ingången av 1995.        ringskommissionen, som lyder under handels-
12837: Dittills hade säkerhetsupplagringen skötts av         och industriministeriet. 1 planeringskommissio-
12838: Statens spannmålsförråd som nu drogs in. Upp-         nen och dess underlydande organ har landets
12839: lagens basmängd är 400 oo'o ton, d.v.s. ca ett års    bästa sakkunskap från olika områden kallats
12840: behov av brödspannmål, och 200 000 ton foder-         samman.
12841:                                             KK 309/1995 vp                                             5
12842: 
12843:    Livsmedelsförsörjningen kräver redan p.g.a.         detta sammanhänger också förmågan att anpas-
12844: sin art att den granskas på lång sikt. Försörj-        sa våra ekonomiska strukturer tili en föränderlig
12845: ningssituationen varierar stort t.o.m. årligen tili    internationell verksamhetsmiljö. Uppskatt-
12846: följd av de växlande skördarna. Situationen för        ningarna av utvecklingen i fråga omjordbrukets
12847: den nuvarande försörjningssäkerheten inom livs-        lönsamhet växlar stort. Med tanke på försörj-
12848: medelsförsörjningen är god. Med den komman-            ningssäkerheten är det viktigt att särskilt förut-
12849: de utvecklingen sammanhänger dock många frå-           sättningarna att odla spannmål kan bibehållas.
12850: getecken. Livsmedelsförsörjningen står inför sto-      Detta påverkas också för sin del av utvecklingen
12851: ra hot också då man granskar den globalt. Detta        på världsmarknaden, om viiken prognoserna är
12852: påverkar också utvecklingen i fråga om den fin-        mycket olika. Allt som allt ger vårt beredskaps-
12853: ska försörjningssituationen. Grunden för vår na-       system, utgående från de möjligheter som både
12854: tionella försörjningssäkerhet är den samhälleliga      planeringen och säkerhetsupplagringen har ska-
12855: utvecklingen, den ekonomiska politik som följs         pat, goda förutsättningar att behärska situatio-
12856: och de därigenom skapade samhällsekonomiska            nen också under eventuella kommande förändra-
12857: verksamhetsbetingelserna i vårt eget land. Med         de förhållanden.
12858: 
12859:      Helsingforsden 4 december 1995
12860: 
12861:                                                       Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
12862:                                              KK 310/1995 vp
12863: 
12864: 
12865: Kirjallinen kysymys 310
12866: 
12867: 
12868: 
12869: 
12870:                                     Räsänen: Yksinhuoltaja-käsitteen käytöstä lainsäädännössä
12871: 
12872: 
12873: 
12874:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
12875: 
12876:    Yksinhuoltaja-käsite on eri yhteyksissä mää-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12877: ritelty eri tavoin. Lapsilisälaissa yksinhuoltajalla   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12878: tarkoitetaan henkilöä, joka asuu yksin lapsen          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12879: kanssa. Mikäli talouteen tulee uusi puoliso, ei        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12880: yksinhuoltajuutta enää ole. Verolakien mukaan
12881: taas yksinhuoltajuus on voimassa tässäkin tilan-                 Onko Hallitus tiedostanut lapsilisälain
12882: teessa, koska lapsi ei ole yhteinen uuden puolison            ja verolakien välisen eron yksinhuoltaja-
12883: kanssa.                                                       käsitteessä, ja
12884:    Käytännössä on todettu, että ihmiset tulkitse-                onko Hallituksella aikeita yhdenmu-
12885: vat pääsääntöisesti itsensä yksinhuoltajiksi vero-            kaistaa lainsäädäntöä kansalaisten elä-
12886: lakien määritelmän mukaan. Tästä aiheutuu ikä-                män ja viranomaisten työn selkeyttämi-
12887: viä tilanteita ja takaisinperimisiä, kun asia tulee           seksi?
12888: jossain vaiheessa ilmi.
12889: 
12890:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1995
12891: 
12892:                                               Päivi Räsänen
12893: 
12894: 
12895: 
12896: 
12897: 250261
12898: 2                                             KK 310/1995 vp
12899: 
12900: 
12901: 
12902: 
12903:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
12904: 
12905:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa               Käsitteiden erilaisuutta ei kaikissa tapauksis-
12906: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            sa voida pitää epäkohtana, sillä asioiden luonne
12907: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          on eri oikeuden aloilla erilainen. Verotus on mas-
12908: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä-           saluonteista päätöksentekoa, mikä edellyttää,
12909: säsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           että veroseuraamukset kytketään helposti selvi-
12910: 310:                                                     tettäviin ja yksiselitteisiin seikkoihin. Sosiaali-
12911:                                                          etuuksia jaettaessa voi sitä vastoin olla tarpeen,
12912:            Onko Hallitus tiedostanut lapsilisälain       että edunhakijan olosuhteita- esimerkiksi tosi-
12913:         ja verolakien välisen eron yksinhuoltaja-        asiallisia perhesuhteita- selvitetään tarkemmin
12914:         käsitteessä, ja                                  sen seikan varmistamiseksi, että hakija on etuu-
12915:            onko Hallituksella aikeita yhdenmu-           den tarpeessa.
12916:         kaistaa lainsäädäntöä kansalaisten elä-             Toisaalta kaikessa lainsäädännössä- sosiaa-
12917:         män ja viranomaisten työn selkeyttämi-           lilainsäädäntö mukaan luettuna - olisi vältet-
12918:         seksi?                                           tävä oikeusvaikutusten liittämistä sellaisiin ih-
12919:                                                          misten yksityiselämän piiriin kuuluviin asioihin,
12920:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             joiden olemassaoloa ei voida luotettavasti sel-
12921: vasti seuraavaa:                                         vittää tai joiden selvittäminen edellyttäisi sitä,
12922:                                                          että ihmisten yksityiselämää joudutaan liiallises-
12923:    Kysymyksessä esiin nostettu ongelma on osa            ti valvomaan ja tarkkailemaan. Lisäksi olisi
12924: laajempaa asiaryhmää, joka koskee perheen-               huolehdittava siitä, että erilaiset perhekäsitteet
12925: omaisten suhteiden huomioon ottamista lainsää-           eivät johda perheiden kannalta epäjohdonmu-
12926: dännön eri osa-alueilla. Sen jälkeen kun oli ha-         kaisiin ja vaikeasti hyväksyttäviin tuloksiin, kun
12927: vaittu, että perhesuhteisiin viittaavia käsitteitä       lainsäädäntöä sovelletaan kokonaisuutena. Ny-
12928: käytetään lainsäädännössä toisistaan poikkea-            kyisen lainsäädännön tila ei näissä suhteissa ole
12929: vissa merkityksissä, oikeusministeriö asetti             kaikilta osin tyydyttävä. Asiasta on käyty neu-
12930: vuonna 1991 toimikunnan selvittämään asiaa.              votteluja oikeusministeriön ja sosiaali- ja ter-
12931: Perhetoimikunta osoitti mietinnössään (komi-             veysministeriön välillä. Tarkoituksena on, että
12932: teanmietintö 1992:12), että käsitteiden käytössä         mainittujen epäkohtien välttämiseen kiinnite-
12933: on systemaattisia eroja riippuen siitä, onko kysy-       tään vastaisuudessa huomiota kaikessa lainsää-
12934: mys yleisestä perhelainsäädännöstä, sosiaalilain-        däntötyössä, jossa henkilön oikeudet ja velvol-
12935: säädännöstä vaiko verolainsäädännöstä. Erityi-           lisuudet asetetaan riippuviksi hänen perhesuh-
12936: sesti sosiaalilainsäädännössä annetaan merkitys-         teistaan.
12937: tä sellaisille läheissuhteille,jotka eivät ole merkit-
12938: täviä siviili- eivätkä verolainsäädännössä.
12939: 
12940:        Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1995
12941: 
12942:                                                                          Oikeusministeri Sauli Niinistö
12943:                                              KK 310/1995 vp                                                3
12944: 
12945: 
12946: 
12947: 
12948:                                          Tili Riksdagens Talman
12949: 
12950:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       ges betydelse åt sådana närförhållanden som inte
12951: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         är betydelsefulla i civil- eller skattelagstiftningen.
12952: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-          Begreppens divergens kan inte i samtliga fall
12953: man Päivi Räsänen undertecknade spörsmål nr            anses som ett missförhållande, eftersom sakernas
12954: 310:                                                   natur är olik inom olika rättsområden. Beskatt-
12955:                                                        ningen är beslutsfattande av massnatur som för-
12956:            Är Regeringen medveten om skillna-          utsätter att skattepåföljderna knyts tili omstän-
12957:         den mellan begreppet ensamförsörjare i         digheter som är entydiga och lätta att utreda. Vid
12958:         barnbidragslagen och i skattelagarna,          fördelning av sociala förmåner kan det däremot
12959:         och                                            vara av nöden att sökandens omständigheter-
12960:            har Regeringen planer på att förenhet-      t.ex. de faktiska familjeförhållandena - utreds
12961:         liga lagstiftningen för att göra medbor-       noggrannare i syfte att försäkra att sökanden är i
12962:         garnas Iiv och myndigheternas arbete kla-      behov av förmänen.
12963:         rare?                                             Å andra sidan borde man i all lagstiftning -
12964:                                                        sociallagstiftningen medräknad - undvika att
12965:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          knyta rättspåföljder tili sådana omständigheter i
12966: anföra följande:                                       människornas privatliv vilkas existens inte kan
12967:                                                        utredas på ett pälitligt sätt eller vilkas utredande
12968:    Det problem som tagits upp i spörsmålet utgör       skulle förutsätta att man alltför mycket måste
12969: en del av en större grupp ärenden som gäller hur       övervaka och observera människornas privatliv.
12970: familjeliknande förhållanden beaktas inom lag-         Dessutom borde man sörja för att de olika fa-
12971: stiftningens olika delområden. Sedan man hade          miljebegreppen inte leder tili för familjerna in-
12972: lagt märke tili att begrepp som syftar på familje-     konsekventa och svårgodtagbara resultat då lag-
12973: förhållanden i lagstiftningen används i betydelser     stiftningen tillämpas som en helhet. Den nuva-
12974: som skiljer sig från varandra tillsatte justitiemi-    rande lagstiftningens tillstånd är i detta avseende
12975: nisteriet 1991 en kommission för att utreda sa-        inte tili alla delar tilifredsställande. 1 saken har
12976: ken. Familjekommissionen påvisade i sitt betän-        förts överläggningar mellan justitieministeriet
12977: kande (kommittebetänkande 1992: 12) att det fö-        och social- och hälsovårdsministeriet. Avsikten
12978: religger systematiska skillnader i användning-         är att i framtiden fåsta uppmärksamhet vid
12979: en av begreppen beroende på om det är fråga om         nämnda missförhållanden i allt lagstiftningsar-
12980: allmän familjelagstiftning, sociallagstiftning eller   bete då en persons rättigheter och skyldigheter
12981: skattelagstiftning. Speciellt i sociallagstiftningen   görs beroende av hans familjeförhållanden.
12982: 
12983:        Helsingforsden 28 november 1995
12984: 
12985:                                                                        Justitieminister Sauli Niinistö
12986:                                            KK 311/1995 vp
12987: 
12988: Kirjallinen kysymys 311
12989: 
12990: 
12991: 
12992: 
12993:                                   Räsänen: Alkoholin, huumeiden ja lääkkeiden sekakäytön aiheut-
12994:                                      tamista ongelmista
12995: 
12996: 
12997:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
12998: 
12999:    Tuore selvitys A-poliklinikan potilaista osoit-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13000: taa selvästi, että erilaisten päihdyttävien ainei-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13001: den, huumeiden ja lääkkeiden sekakäyttö on pal-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13002: jon vakavampi ongelma kuin on luultu. Valtaosa
13003: alkoholiongelmaisista käyttää ainakin jonkin                   Onko Hallitus huomioinut alkoholin,
13004: verran myös rauhoittavia lääkkeitä ja huumei-               huumeiden ja lääkkeiden sekakäytön on-
13005: den käyttäjistä vielä useampi.                              gelmat, ja
13006:    Erityisenä huolenaiheena on todettava nuor-                 mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
13007: ten ja naisten kasvava ongelmaryhmä.                        erityisesti nuorten ja naisten kohdalla?
13008:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13009: 
13010:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1995
13011: 
13012:                                             Päivi Räsänen
13013: 
13014: 
13015: 
13016: 
13017: 250261
13018: 2                                          KK 311/1995 vp
13019: 
13020: 
13021: 
13022: 
13023:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
13024: 
13025:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       töä, on erityishoitoyksiköitä sekä huumausainei-
13026: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        den että lääkeaineiden väärinkäyttäjille. Hoito-
13027: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      yksiköt ovat myös monipuolisessa yhteistyössä,
13028: ministerin vastattavaksi kansanedustaja Päivi        jotta palveluiden väärinkäyttö esimerkiksi lääke-
13029: Räsäsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         aineiden väärinkäyttäjien osalta kyetään estä-
13030: n:o311:                                              mään.
13031:                                                          Raha-automaattiyhdistyksen tuella on me-
13032:           Onko Hallitus huomioinut alkoholin,        neillään erilaisia projekteja ja kehittämistyötä,
13033:        huumeiden ja lääkkeiden sekakäytön on-        joilla pyritään entistä paremmin vastaamaan
13034:        gelmat, ja                                    monipäihdekäyttäjien hoidon ja kuntoutuksen
13035:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        tarpeisiin, mutta myös ehkäisevän työn kehittä-
13036:        erityisesti nuorten ja naisten kohdalla?      miseen kuntatasolla. Helsingin kaupungin ja jär-
13037:                                                      jestöjen yhteistyöllä on meneillään mm. Mylly-
13038:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          puro-projekti, jolla on kyetty ehkäisemään on-
13039: taen seuraavaa:                                      gelmalliseksi muodostunutta nuorten huumei-
13040:                                                      den käyttöä. Vastaavia projekteja on rahoitettu
13041:    Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa tarkasti    myös muualla maassa.
13042: eri rekisterien, tilastojen ja erillistutkimusten        Päihteiden sekakäyttäjien hoitoa ja tutkimus-
13043: avulla päihdyttävien aineiden käyttöä eri väestö-    ta kehitetään muun muassa A-klinikkasäätiön
13044: ryhmissä ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiak-     Kettutien A-poliklinikalla, HYKS:n huumevie-
13045: kaiden piirissä. Maamme päihdehuollon tiedossa       roitusyksikössä ja Järvenpään sosiaalisairaalas-
13046: on ollut jo useita vuosia monipäihdekäytön ja        sa.
13047: sekakäytön laajeneminen erityisesti vaikeimmin           Järjestöjen ja viranomaisten yhteistyöllä on
13048: päihdeongelmaisten kohdalla. Hoito- ja palvelu-      suunniteltu käynnistettäväksi ensi vuoden aika-
13049: järjestelmiä on vastaavasti kehitetty kohtaamaan     na pääkaupunkiseudulle myös uusi huumausai-
13050: paremmin monipäihdekäyttäjien tarpeita.              neiden väärinkäyttäjille tarkoitettu päivystysyk-
13051:    Lokakuussa 1995 sosiaali- ja terveydenhuol-       sikkö, jonka kautta pyritään turvaamaan nopea
13052: lossa järjestetyn päihdetapauslaskennan tietojen     hoitoon pääsy sitä tarvitseville. Pääkaupunki-
13053: valmistuttua vuoden 1996 alussa tullaan saa-         seudulla on myös käynnistymässä erityinen ala-
13054: maan tarkempaa tietoa eri päihdeaineiden käy-        ikäisille huumausaineiden käyttäjille tarkoitettu
13055: tön kehittymisestä ja siihen liittyvästä hoidon      hoitoyksikkö.
13056: tarpeesta.                                               Naisten lisääntynyt päihteiden käyttö on eri
13057:    Vastuu päihteiden käytön seurannasta ja tar-      tutkimuksissa tullut jo pidemmän aikaa esille.
13058: vittaviin toimenpiteisiin ryhtymisestä kuuluu        Alkoholinkäytön osalta voidaan puhuajo samal-
13059: päihdehuoltolain mukaan kunnalle. Palveluita         la tavalla näkyvästä ongelmasta kuin miesten
13060: on järjestettävä tarpeen mukaan. Kunnat ovat         osalta. Lääkeaineiden väärinkäyttö on naisilla
13061: järjestäneet päihdyttävien aineiden väärinkäyt-      ehkä tyypillisempää kuin miehillä. Tämä johtuu
13062: täjien hoidon osana sosiaali- ja terveydenhuol-      naisten yleisesti runsaammasta lääkkeiden käy-
13063: lossa toteutettavaa päihdehuoltoa.                   töstä.
13064:    Monipäihdekäyttäjille soveltuvia avo- ja lai-         Sosiaali- ja terveysministeriö on viime vuosina
13065: toshoidon yksiköitä tai muita toimipisteitä on       eri tavoin tuonut kunnille esiin ehkäisevän ja
13066: maan eri osissa varsin tyydyttävästi. Avohoito-      korjaavan päihdehuoltojärjestelmämme kehittä-
13067: palvelut ovat maksuttomia. Maassa on myös eri-       mistarpeita. Uusin ja laaja-alaisin pyrkimys tä-
13068: tyisesti nuorten päihteidenkäyttäjien hoitoon eri-   hän on juuri julkistettu päihde- ja raittiusasiain
13069: koistuneita yksiköitä sekä päihdehuollossa että      neuvottelukunnan ehdotus kansalliseksi alkoho-
13070: lastensuojelulaitoksissa.                            liohjelmaksi. Ministeriö on tukenut yhdessä
13071:    Pääkaupunkiseudulla, jonne keskittyy run-          Raha-automaattiyhdistyksen kanssa useita päih-
13072: saimmin muiden päihteiden kuin alkoholin käyt-       dehuollon kehittämishankkeita, jotka kohdistu-
13073:                                           KK 311/1995 vp                                             3
13074: 
13075: vat monipäihdeasiakkaiden hoidon ja kuntou-         kanssa koulutusta nuorten parissa toimiville pai-
13076: tuksen kehittämiseen.                               kallistason työntekijöille. Koulutuksessa on sel-
13077:    Sosiaali- ja terveydenhuollon strategiana on     vitetty nuorten päihteidenkäytön yleisyyttä sekä
13078: puuttua päihdeongelmiin mahdollisimman var-         korostettu moniammatillisen yhteistyön tärkeyt-
13079: haisessa vaiheessa. Tällöin korostuvat ehkäise-     tä ja yhteistoimintaa nuorten vanhempien kans-
13080: vät ja interventiotyyppiset toimintamuodot osa-     sa. Sosiaali- ja terveysministeriö tukee tänä vuon-
13081: na sosiaalipalveluita, terveyskeskustyötä, koulu-   na 1 250 000 markalla kuntien, järjestöjen ja lää-
13082: jen oppilashuoltojärjestelmää, työterveyshuol-      ninhallitusten nuorten päihteidenkäytön ehkäi-
13083: toa, lastensuojelutyötä ja etsivää nuorisotyötä.    syyn liittyviä kehittämishankkeita.
13084: Tältä osin toimintaa olisi nyt kunnissa tehostet-      Sosiaali- ja terveysministeriö on tänä vuonna
13085: tava. Kunnat ovat kuitenkin viime vuosina vä-       tukenut sellaisia sosiaali- ja terveydenhuollon
13086: hentäneet ehkäisevään päihdetyöhön osoitta-         työntekijöiden koulutushankkeita, joilla pyri-
13087: miaan voimavaroja.                                  tään löytämään uusia päihteidenkäytön ehkäi-
13088:    Sosiaali- ja terveysministeriö on pyrkinyt       syyn soveltuvia työmuotoja sekä lisäämään mo-
13089: tehostamaan nuorten päihteidenkäytön ehkäi-         niammatillista yhteistyötä päihdehaittojen eh-
13090: syä järjestämällä yhteistyössä lääninhallitusten    käisyssä.
13091: 
13092:      Helsingissä 5 päivänäjoulukuuta 1995
13093: 
13094:                                                                   Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
13095: 4                                            KK 311/1995 vp
13096: 
13097: 
13098: 
13099: 
13100:                                          Tili Riksdagens Talman
13101: 
13102:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       rat sig på vården av unga rusmedelsmissbrukare
13103: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         både inom missbrukarvården och barnskyddsin-
13104: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       stitutionerna.
13105: ledamot Päivi Räsänen undertecknade spörsmål              I huvudstadsregionen där användningen av
13106: nr 311:                                                andra rusmedel än alkohoi är mest allmän finns
13107:                                                        specialvårdsenheter både för missbrukare av nar-
13108:           Har Regeringen observerat de pro-            kotika och läkemedel. Vårdenheterna har även
13109:        blem som anknyter tili blandanvändning          ett mångsidigt samarbete för att ett missbruk av
13110:        av alkohol, narkotika och läkemedel och         tjänsterna t.ex. i fråga om missbrukarna av läke-
13111:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         medel kan förhindras.
13112:        speciellt då det är frågan om ungdomar             Olika slags projekt och utvecklingsarbete pä-
13113:        och kvinnor?                                    går som bäst med Penningautomatföreningens
13114:                                                        stöd och man strävar att bättre än för närvarande
13115:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          svara mot behoven inom värden och rehabilite-
13116: anföra följande:                                       ringen av missbrukarna av flera rusmedel men
13117:                                                        även att utveckla det förebyggande arbetet i
13118:    Social- och hälsovårdsministeriet följer nog-       kommunerna. Bl.a. Kvarnbäcken-projektet på-
13119: grant med hjälp avolika slags register, statistiker    går i samarbete mellan Helsingfors stad och orga-
13120: och särundersökningar användningen av rusme-           nisationerna och med det har man strävat att
13121: del inom olika befolkningsgrupper och för kli-         förebygga ungdomars användning av narkotika
13122: enterna inom social- och hälsovården. Inom             som blivit ett problem. Motsvarande projekt har
13123: missbrukarvården i vårt land har man redan i           även finansierats annanstans i landet.
13124: flera är kännt tili utvidgningen av månganvänd-           Vården och undersökningen av dem som miss-
13125: ningen och blandanvändningen av rusmedel spe-          brukar flera rusmedel utvecklas bl.a. av A-klinik-
13126: ciellt i fråga om de gravaste missbrukarna. Vård-      stiftelsens A-poliklinik vid Rävvägen, HUCS:s
13127: och servicesystemen har på motsvarande sätt ut-        enhet för narkotikaavvänjning och Järvenpää so-
13128: vecklats för att bättre möta behoven hos dem           cialsjukhus.
13129: som använder flera rusmedel.                               I samarbete mellan organisationer och myn-
13130:    Efter att uppgifterna frän den missbrukarin-        digheter har man planerat att under nästa år
13131: ventering som social- och hälsovårdsministeriet        starta en jourenhet i huvudstadsregionen för nar-
13132: ordnade i oktober 1995 blir fårdiga vid ingången       kotikamissbrukare och via den strävar man att
13133: av 1996 kommer man att få mera detaljerade             trygga snabbt tillträde tili vård för behövande. I
13134: uppgifter om utvecklingen för bruket av olika          huvudstadsregionen kommer också att starta en
13135: rusmedel och behovet av vård i anknytning tili         särskild värdenhet som avsetts för minderåriga
13136: detta.                                                 narkotikamissbrukare.
13137:    Ansvaret för uppföljningen av rusmedelsmiss-            Kvinnornas ökade rusmedelsbruk har kom-
13138: bruket och vidtagandet av de nödvändiga ätgär-         mit fram i olika undersökningar redan en längre
13139: derna ankommer enligt lagen om missbrukar-             tid. I fråga om bruk av alkohoi kan man redan på
13140: värd på kommunerna. Service skall ordnas enligt        samma sätt tala om ett synligt problem liksom för
13141: behov. Kommunerna har ordnat vård för miss-            männen. Det är kanske mera typiskt för kvinnor
13142: brukarna av rusmedel som en del av missbrukar-         att missbruka läkemedel än för män. Detta beror
13143: vården inom social- och hälsovården.                   på att kvinnorna mera allmänt använder läkeme-
13144:    Enheter inom den öppna vården och institu-          del.
13145: tionsvården eller andra servicepunkter som läm-            Social- och hälsovårdsministeriet har under de
13146: par sig för missbrukare av flera rusmedel finns på     senaste ären på olika sätt tili kommunerna fört
13147: ett tilifredsställande sätt i olika delar av landet.   fram utvecklingsbehov hos våra förebyggande
13148: Tjänsterna inom den öppna vården är avgiftsfria.       och korrigerande missbrukarvårdssystem. Det
13149: Det finns också i vårt land enheter som specialise-    nyaste och mest omfattande strävandet efter det-
13150:                                             KK 311/1995 vp                                           5
13151: 
13152: ta är det nyligen publicerade förslaget av delega-       Social- och hälsovårdsministeriet har efter-
13153: tionen för rusmedels- och nykterhetsärenden tili      strävat att effektivera förebyggandet av de ungas
13154: nationellt alkoholprogram. Ministeriet har till-      rusmedelsmissbruk genom att i samarbete med
13155: sammans med Penningautomatföreningen un-              länsstyrelserna ordna utbildning för arbetstagare
13156: derstött flera utvecklingsprojekt inom missbru-       på loka! nivå som arbetar med ungdomar. 1 ut-
13157: karvården vilka inriktar sig på utvecklandet av       bildningen har utretts hur allmänt rusmedels-
13158: vården och rehabiliteringen av klienter som miss-     missbruk bland ungdomar är samt betonats vik-
13159: brukar flera rusmedel.                                tigheten av mångprofessionellt samarbete och
13160:    Social- och hälsovårdens strategi är att ingripa   samarbete med de ungas föräldrar. Social- och
13161: i rusmedelsproblem i ett så tidigt skede som möj-     hälsovärdsministeriet understöder i år kommu-
13162: ligt. Härvid accentueras förebyggande verksam-        ners, organisationer och länsstyrelsers utveck-
13163: hetsmodeller och verksamhetsmodeller av inter-        lingsprojekt i anknytning tili förebyggande av
13164: ventionstyp som en del av socialservicen, hälso-      ungas rusmedelsmissbruk.
13165: centralsarbetet, skolhälsovårdssystemet, före-           Social- och hälsovårdsministeriet har i år un-
13166: tagshälsovården, barnskyddsarbetet och det            derstött sådana utbildningsprojekt för arbetsta-
13167: uppsökande ungdomsarbetet. Till denna del bor-        garna inom social- och hälsovården med vilka
13168: de verksamheten i kommunerna effektiveras.            man strävar att hitta nya arbetsformer som läm-
13169: Kommunerna har dock under de senaste åren             par sig för förebyggandet av rusmedelsmissbruk
13170: minskat de resurser som anvisas till den förebyg-     samt att öka det mångprofessionella samarbetet
13171: gande missbrukarvården.                               vid förebyggandet av rusmedelsskador.
13172: 
13173:      Helsingforsden 5 december 1995
13174: 
13175:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
13176:                                            KK 312/1995 vp
13177: 
13178: Kirjallinen kysymys 312
13179: 
13180: 
13181: 
13182: 
13183:                                   Lahtela: Potilasmaksujen alentamisesta mielisairaaloissa
13184: 
13185: 
13186: 
13187:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
13188: 
13189:     Suomessa peritään moniin muihin maihin ver-      keuttamassa toipumista ja kuntoutumista. Poti-
13190: rattuna korkeaa vuorokausimaksua mielisairaa-        laat ovatkin joutuneet tekemään osamaksusopi-
13191: lassa hoidossa olijoilta. Lukuisissa muissa maissa   muksia, joiden maksut usein joutuvat ulosmit-
13192: mielisairaanhoito on maksutonta. Esimerkiksi         taukseen. On tapauksia, joissa vakituinen asun-
13193: Ruotsissa, johon usein asioita verrataan, poti-      takin on jouduttu myymään sairaalamaksujen
13194: laan maksama hoitomaksu on noin 50 markkaa           johdosta.
13195: vuorokaudelta. Suomessa monessa tapauksessa             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13196: psykiatrisen potilaan hoitomaksut ovat suurem-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13197: mat kuukaudessa kuin henkilön saama eläke.           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13198: Moni psykiatrineo potilas sairastuu jo nuorena,      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13199: jolloin hän saa vain pelkkää kansaneläkettä, joka
13200: on noin 2 500 markkaa kuukaudessa, kun taas                   Onko Hallitus tietoinen psykiatristen
13201: sairaalamaksut ovat 3 750 markkaa kuukaudes-                potilaiden ongelmista ja hoidon saannin
13202: sa.                                                         kalleudesta moniin muihin maihin verrat-
13203:     Kun psykiatrineo potilas siirtyy aikanaan lai-          tuna, ja
13204: toksesta avohoitoon, ovat edessä usein suuret                 mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
13205: taloudelliset vaikeudet, mikä jo osaltaan on vai-           hoitomaksujen alentamiseksi?
13206: 
13207:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1995
13208: 
13209:                                              Esa Lahtela
13210: 
13211: 
13212: 
13213: 
13214: 250261
13215: 2                                          KK 312/1995 vp
13216: 
13217: 
13218: 
13219: 
13220:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
13221: 
13222:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       terveydenhuollon palveluista henkilön maksuky-
13223: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        vyn mukaan määrätty maksu voidaan asiakas-
13224: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      maksulain mukaan jättää perimättä tai sitä voi-
13225: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lahtelan        daan alentaa,jos henkilön elatusvelvollisuus, toi-
13226: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 312:        meentuloedellytykset tai huollolliset näkökoh-
13227:                                                      dat huomioon ottaen siihen on syytä. Palvelun
13228:           Onko Hallitus tietoinen psykiatristen      tuottava kunta tai kuntayhtymä voi päättää, että
13229:        potilaiden ongelmista ja hoidon saannin       edellä mainittua käytäntöä sovelletaan myös
13230:        kalleudesta moniin muihin maihin verrat-      muihin maksuihin.
13231:        tuna,ja                                          Voimassa oleva lainsäädäntö antaa siis kun-
13232:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        nalle ja kuntayhtymälle mahdollisuuden periä
13233:        hoitomaksujen alentamiseksi?                  psykiatrisessa sairaalassa lyhytaikaisessa hoidos-
13234:                                                      sa olevalta sellaisen hoitomaksun, mikä vastaa
13235:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         hänen toimeentuloedellytyksiään. Kuten edusta-
13236: vasti seuraavaa:                                     ja Lahtelan kysymyksessä todetaan, kunnat ja
13237:                                                      kuntayhtymät perivät joskus hoitomaksuja, jot-
13238:    Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuis-     ka ylittävät potilaan maksukyvyn. Näissä ta-
13239: ta annetun asetuksen mukaan lyhytaikaisessa lai-     pauksissa joudutaan usein turvautumaan toi-
13240: toshoidossa olevalta voidaan periä hoidosta ja       meentulotukeen.
13241: ylläpidosta enintään 125 markkaa hoitopäivältä.         Muun muassa lyhytaikaisen laitoshoidon hoi-
13242: Maksua ei saa kuitenkaan periä alle 18-vuotiaal-     tomaksujen ajoittaisen kohtuuttomuuden joh-
13243: ta siltä osin kuin hoitopäiviä on kalenterivuodes-   dosta sosiaali- ja terveysministeriössä valmistel-
13244: sa kertynyt yli seitsemän. Maksua ei saa myös-       laan vuotuisen katon säätämistä terveydenhuol-
13245: kään periä mielenterveyslain perusteella järjeste-   lon asiakasmaksuille. Asiakasmaksuasetuksessa
13246: tyn tarkkailun ajalta, jos tarkkailtavaksi otettua   määrättävä maksukatto voisi olla erillinen avo-
13247: henkilöä ei tarkkailun perusteella määrätä tah-      hoidon ja lyhytaikaisen laitoshoidon maksuille.
13248: dosta riippumattamaan hoitoon.                       Valmistelu tapahtuu yhteistyössä Suomen Kun-
13249:    Sosiaalihuollon palveluista määrätty maksu ja     taliiton kanssa.
13250: 
13251:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1995
13252: 
13253:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
13254:                                             KK 312/1995 vp                                              3
13255: 
13256: 
13257: 
13258: 
13259:                                         Tili Riksdagens Talman
13260: 
13261:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      en persons betalningsförmåga efterskänkas eller
13262: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        nedsättas, om det finns skäl därtill med beaktan-
13263: lem av statsrädet översänt följande av riksdags-      de av den betalningsskyldiges försörjningsplikt
13264: man Lahtela undertecknade spörsmäl nr 312:            eller utkomstmöjligheter eller värdsynpunkter.
13265:                                                       Den korumun eller samkorumun som producerar
13266:           Är Regeringen medveten om de psy-           servicen kan besluta att ovan nämnd praxis till-
13267:        kiskt sjukas problem och dyra värd jäm-        lämpas även pä andra avgifter.
13268:        fört med mänga andra länder, och                  Den gällande lagstiftningen ger alltsä kommu-
13269:           vilka ätgärder ämnar Regeringen vidta       nen och samkommunen möjlighet att hos en per-
13270:        för att värdavgifterna skall kunna nedsät-     son i kortvarig anstaltsvärd pä ett psykiatriskt
13271:        tas?                                           sjukhus uppbära en sådan värdavgift som mot-
13272:                                                       svarar hans utkomstmöjligheter. Enligt vad som
13273:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         konstateras i riksdagsman Lahtelas spörsmäl
13274: anföra följande:                                      uppbär kommunerna och samkommunerna
13275:                                                       ibland sädana vårdavgifter som överskrider pa-
13276:    Enligt förordningen om klientavgifter inom         tientens betalningsförmäga. Dä mäste man ofta
13277: social- och hälsovården kan hos personer i kort-      ty sig tili utkomststöd.
13278: varig anstaltsvärd uppbäras högst 125 mark per           Bland annat för att vårdavgifterna för kortva-
13279: värddag för värd och uppehälle. Avgift fär dock       rig anstaltsvård tidvis är oskäliga bereds vid soci-
13280: inte uppbäras hos dem som inte har fyllt 18 år tili   al- och hälsovärdsministeriet stadganden i syfte
13281: dendel vårddagarna är fler än sju under ett kalen-    att årligen fastställa en Övre gräns för klientav-
13282: derär. Avgift fär inte heller uppbäras för observa-   gifterna inom social- och hälsovården. 1klientav-
13283: tionstid enligt mentalvårdslagen, om inte perso-      giftsförordningen skulle stadgas om ett tak för
13284: nen i fräga pä basis av observationen meddelas        avgifter och det kunde fastställas separat för öp-
13285: ett beslut om värd oberoende av sin egen vilja.       penvården och den kortvariga antaltsvärden. Vid
13286:    Enligt klientavgiftslagen kan en avgift som        beredningen medverkar Finlands Kommunför-
13287: fastställts för socialvärdsservice och en sädan       bund.
13288: avgift för hälsovärdsservice som bestäms enligt
13289: 
13290:      Helsingforsden 1 december 1995
13291: 
13292:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
13293:                                            KK 313/1995 vp
13294: 
13295: Kirjallinen kysymys 313
13296: 
13297: 
13298: 
13299: 
13300:                                   Prusti: Opintolainan myöntämisestä aikaisemmin maksuvaikeuk-
13301:                                      siin joutuneille henkilöille
13302: 
13303: 
13304:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
13305: 
13306:    Opintotukilain (65/94) mukaisesti merkittä-       mana, sillä valtiontakaus turvaa joka tapaukses-
13307: vän osan opintotuesta muodostaa opintolainan         sa niiden saatavat. Yhteiskunnan kannalta pank-
13308: valtion takaus. Opiskelijan edellytetään huolehti-   kien menettely on erittäin haitallista: opintolai-
13309: van toimeentulostaan pankkien myöntämillä lai-       naa ottavien henkilöiden koulutus tulee selvästi
13310: noilla. Pankkilainojen korko- ja muut ehdot          edullisemmaksi kuin esimerkiksi yhteiskunnan
13311: määräytyvät vapaasti markkinoilla, ja lainojen       kustannuksella tapahtuva työvoimapoliittinen
13312: myöntämisestä päättävät pankit itse. Opintolai-      aikuiskoulutus koulutettaville maksettavine päi-
13313: noista on näin tullut pankeille kohtuullisen tuot-   värahoineen.
13314: tavaa ja täysin riskitöntä liiketoimintaa.              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13315:    Suomea koetelleen laman ja suurtyöttömyy-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13316: den aikana suuri joukko suomalaisia joutui il-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13317: man omaa syytään maksukyvyttömiksi, ja hei-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13318: dän henkilötietonsa ja maksulaiminlyöntinsä
13319: päätyivät luottolaitosten käyttämiin maksuhäi-                  Onko Hallitus tietoinen tarpeesta oh-
13320: riörekistereihin. Nyt suuri osa näistä ihmisistä             jeistaa pankkeja myöntämään opintolai-
13321: koettaa rakentaa itse ja omaehtoisesti tulevai-              noja, turvaavaa valtiontakausta vastaan,
13322: suuttaan opiskelemalla. Kuitenkin heidän aiem-               myös niille henkilöille, jotka ovat joutu-
13323: mat maksuvaikeutensa ja luottohäiriömerkin-                  neet maksuhäiriörekistereihin, ja
13324: tänsä ovat johtaneet monissa tapauksissa siihen,                mihin toimiin Hallitus aikoo asiassa
13325: että pankit kieltäytyvät lainan antamisesta.                 ryhtyä?
13326: Pankkien menettelyä on syytä pitää kohtuutto-
13327: 
13328:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1995
13329: 
13330:                                              Riitta Prusti
13331: 
13332: 
13333: 
13334: 
13335: 250261
13336: 2                                          KK 313/1995 vp
13337: 
13338: 
13339: 
13340: 
13341:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
13342: 
13343:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       pia velkojaan, johtaa siihen, että uusikin laina
13344: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tulee aikanaan takaajan maksettavaksi. Tästä
13345: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      lähtökohdasta ei ole perusteltua, että laina
13346: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Prustin         myönnettäisiin aina riippumatta siitä, miten
13347: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 313:        aiemmat raha-asiat on hoidettu. Toisaalta ei ole
13348:                                                      tarkoituksenmukaista, että opintojen aloittami-
13349:           Onko Hallitus tietoinen tarpeesta oh-      nen olisi taloudellisista syistä mahdotonta vähäi-
13350:        jeistaa pankkeja myöntämään opintolai-        sen tai hyväksyttävistä syistä aiheutuneen mak-
13351:        noja, turvaavaa valtiontakausta vastaan,      suhäiriön vuoksi.
13352:        myös niille henkilöille, jotka ovat joutu-        Kysymyksessä esitetty ongelma on ollut tois-
13353:        neet maksuhäiriörekistereihin, ja             tuvasti esillä pankkien ja opetusministeriön ja
13354:           mihin toimiin Hallitus aikoo asiassa       opintotuen toimeenpanoa hoitavan kansanelä-
13355:        ryhtyä?                                       kelaitoksen neuvotteluissa. Näissä neuvotteluis-
13356:                                                      sa on sovittu, että opintolainan myöntämistä tu-
13357:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         lisi harkita, jos aikaisempi maksuhäiriö on vähäi-
13358: vasti seuraavaa:                                     nen tai aiheutuu hyväksyttävistä syistä,jollaisina
13359:                                                      voidaan pitää esimerkiksi sairautta, usein yritys-
13360:     Tämän vuosikymmenen alussa monilla opis-         toiminnasta aiheutuvia velkoja tai maksuvai-
13361: kelijoilla oli vaikeuksia opntolainan saamisessa.    keuksia, jotka johtuvat siitä, että hakija on joutu-
13362: Opintotukiuudistuksen jälkeen lainansaantiin         nut vastuuseen takaamastaan velasta. Kansan-
13363: liittyvät ongelmat ovat vähentyneet ja niitä on      eläkelaitoksen opintotukikeskus on pyrkinyt
13364: käytännössä vain silloin, kun lainan hakijana on     myös neuvottelemaan pankin kanssa silloin, kun
13365: aikaisempia maksuhäiriöitä. Opetusministeriö         henkilö, jonka laina on evätty, on ottanut opin-
13366: pitää perusteltuna, että pankit tutkivat myös        totukiviranomaisiin yhteyttä. Tällaisia yhtey-
13367: opintolainan hakijan luottotiedot lainahakemus-      denottoja on ollut kuluvan lukuvuoden aikana
13368: ta käsitellessään. Valtiontakausta myönnettäes-      noin 30. Sosiaaliviranomaisten tietojen mukaan
13369: sä tutkitaan vain se, että hakijalle aiemmin         tapausten määrä on jossain määrin suurempi.
13370: myönnetty opintolaina ei ole joutunut takaajan           Opetusministeriö harkitsee suosituksen laati-
13371: maksettavaksi. Opintolainan myöntämiseen ei          mista pankeille siitä, minkälaisissa tilanteissa
13372: pankin kannalta liity riskiä, mutta on usein enna-   opintolaina tulisi myöntää, vaikka lainansaajalla
13373: koitavissa, että opintolainan myöntäminen hen-       on aikaisempia maksuhäiriöitä.
13374: kilölle, joka ei ole pystynyt hoitamaan aikaisem-
13375: 
13376:      Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1995
13377: 
13378:                                                                           Ministeri Claes Andersson
13379:                                            KK 313/1995 vp                                               3
13380: 
13381: 
13382: 
13383: 
13384:                                        Tili Riksdagens Talman
13385: 
13386:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     skulder kommer att falia på borgensmannens
13387: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-       ansvar. Med detta som utgångspunkt är det inte
13388: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-     motiverat att lån alitid skali beviljas oberoende
13389: man Prusti undertecknade spörsmå1 nr 313:            av hur de tidigare penningaffårerna har skötts. Å
13390:                                                      andra sidan är det inte ändamålsenligt att ekono-
13391:           Är Regeringen medveten om behovet          miska skäl skali göra det omöjligt att inleda stu-
13392:        att ge anvisningar tili bankerna om att       dier om det gälier en liten betalningsstörning elier
13393:        bevi1ja studie1ån, mot betryggande stats-     en betalningsstörning som har godtagbara skäl.
13394:        borgen, också till dem som råkat i regi-         Det problem som anförs i spörsmålet har upp-
13395:        stret över beta1ningsstörningar, och          repade gånger behandlats vid rådplägningar mel-
13396:           vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vidta      lan bankerna och undervisningsministeriet samt
13397:        i detta ärende?                               folkpensionsanstalten, som sköter verkstäliighe-
13398:                                                      ten av studiestödet. Vid dessa rådplägningar har
13399:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt        man kommit överens om att beviljande av studie-
13400: anföra fö1jande:                                     stöd kan övervägas om den tidigare betalnings-
13401:                                                      störningen varit liten elier har uppkommit av
13402:    1 början av detta årtionde hade många stude-      godtagbara skäl, vilka t.ex. kan vara sjukdom,
13403: rande svårigheter att få 1ån. Efter studiestödsre-   ofta skulder föranledda av företagsverksamhet
13404: formen har de prob1em som hänger samman med          elier betalningssvårigheter som beror på att den
13405: att få 1ån minskat och förekommer i praktiken        sökande har fått bära ansvaret f6r en skuld han
13406: endast när den som söker 1ån har tidigare beta1-     gått i borgen för. Folkpensionsanstaltens studie-
13407: ningsstörningar. Undervisningsministeriet anser      stödscentral har också f6rsökt förhandla med
13408: det motiverat att bankerna då de behandlar 1åne-     banken i de fali då personer som fätt avslag pä sin
13409: ansökan undersöker kredituppgifterna också hos       låneansökan har vänt sig tili studiestödsmyndig-
13410: dem som söker studie1ån. När statsborgen bevi1-      heterna. Under detsenaste läsåret har dessa kon-
13411: jas undersöks endast att borgensmannen inte har      takter uppgätt tili ca 30. Enligt socialmyndighe-
13412: b1ivit tvungen att betala det studie1ån som den      ternas uppgifter uppgår antalet fali tili något fler.
13413: sökande beviljats tidigare. Beviljande av studie-       Undervisningsministeriet överväger att utar-
13414: lån innebär ingen risk för banken, men det kan       beta en rekommendation tili bankerna om i vilka
13415: ofta förutsägas att ett studielån som beviljas en    situationer studielån skali beviljas, även om lån-
13416: person som inte har förmått sköta sina tidigare      tagaren har tidigare betalningsstörningar.
13417: 
13418:      Helsingforsden 5 december 1995
13419: 
13420:                                                                            Minister Claes Andersson
13421:                                           KK 314/1995 vp
13422: 
13423: Kirjallinen kysymys 314
13424: 
13425: 
13426: 
13427: 
13428:                                  J. Andersson ym.: Käytetyn ydinpolttoaineen viemisestä Venäjälle
13429: 
13430: 
13431: 
13432:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
13433: 
13434:    Venäjän ydinenergiaviranomaisen Gosatom-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13435: nadzorin (GAN) mukaan Venäjällä on tapah-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13436: tunut useita ydinvoiman käyttöön ja jälleen-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13437: käsittelyyn liittyviä vaaratilanteita vuonna 1994   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13438: (GANin syksyllä 1995 julkaisema raportti).
13439:    Mitä suomalaisen valtionyhtiö Imatran Voi-                 Aikooko Suomi edelleen kuljettaa Lo-
13440: ma Oy:n Loviisan reaktoreiden käytetyn ydin-               viisan reaktoreiden käytettyä ydinpoltto-
13441: polttoaineen kuljetusten määränpäähän tulee,               ainetta Venäjälle ottaen huomioon, että
13442: GANin johtaja Juri Vishnievskin mukaan                     Venäjän ydinvoimasektorin vaaroista ja
13443: (GANin raportti) Majakin jälleenkäsittelylai-              ongelmista on niin paljon todisteita, ja
13444: toksessa syntyvistäjätteistä on huolehdittu puut-             eikö käytetyn ydinpolttoaineen kulje-
13445: teellisesti.                                               tuksista olisi syytä luopua heti, siis jo en-
13446:    Lisäksi lehtitietojen mukaan (Helsingin Sano-           nen kuin ydinenergialaki tältä osin muut-
13447: mat 26.10.1995) Suomella on ollut hankaluuksia             tuu?
13448: saada käytettyä ydinpolttoainetta viedyksi Ve-
13449: näjälle, koska Venäjän viranomaiset ovat puut-
13450: tuneet kuljetusten turvallisuuteen.
13451: 
13452:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1995
13453: 
13454:          Janina Andersson             Tuija Maaret Pykäläinen     Ulla Anttila
13455:          Sirpa Pietikäinen            Erkki Pulliainen            Tuija Brax
13456:          Satu Hassi                   Paavo Nikula                Osmo Soininvaara
13457:          Marjaana Koskinen            Esa Lahtela                 Pentti Tiusanen
13458:          Riitta Prusti                Hannu Takkula               Pertti Virtanen
13459:                     Marjut Kaarilahti                    Irina Krohn
13460: 
13461: 
13462: 
13463: 
13464: 250261
13465: 2                                            KK 314/1995 vp
13466: 
13467: 
13468: 
13469: 
13470:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
13471: 
13472:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Imatran Voima Oy:lle ydinenergialain tarkoitta-
13473: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            mat käytetyn ydinpolttoaineen kuljetus- ja vien-
13474: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          tiluvat. Kuljetukset edellyttävät lisäksi Säteily-
13475: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja J. Anders-          turvakeskuksen vaarallisten aineiden kuljetus-
13476: sonin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           määräysten nojalla antaman kuljetuksen hyväk-
13477: n:o 314:                                                 symistodistuksen.
13478:                                                              Säteilyturvakeskus on saanut 20.11.1995 Ve-
13479:            Aikooko Suomi edelleen kuljettaa Lo-          näjän atomienergiaministeriön Minatomin sekä
13480:         viisan reaktoreiden käytettyä ydinpoltto-        ydin- ja säteilyturvallisuusviranomaisen Gosa-
13481:         ainetta Venäjälle ottaen huomioon, että          tomnadzorin vahvistuksen sille, että Venäjällä
13482:         Venäjän ydinvoimasektorin vaaroista ja           on tarpeelliset lainsäädännölliset, valvonnalliset
13483:         ongelmista on niin paljon todisteita, ja         ja tekniset edellytykset Loviisan ydinvoimalai-
13484:            eikö käytetyn ydinpolttoaineen kulje-         toksen tyyppisten laitosten käytetyn ydinpoltto-
13485:         tuksista olisi syytä luopua heti, siis jo en-    aineen jätehuollon turvalliseksi hoitamiseksi.
13486:         nen kuin ydinenergialaki tältä osin muut-        Kyseiset viranomaiset ovat lisäksi vahvistaneet,
13487:         tuu?                                             että ulkomaisen ydinpolttoaineen jälleenkäsitte-
13488:                                                          lystä Majak-yhtymälle tulevista tuloista merkit-
13489:     Vastauksena kysymyksiin esitän seuraavaa:            tävä osa käytetään Tsheljabinskin alueen ympä-
13490:                                                          ristönsuojeluhankkeisiin.
13491:     Vuoden 1994 lopussa ydinenergialakia muu-                Toimivaltainen viranomainen Säteilyturva-
13492: tettiin siten, että se edellyttää Suomessa tapahtu-      keskus toteaa lausunnossaan, ettei sen tiedossa
13493: neen ydinenergian käytön yhteydessä tai seu-             ole esteitä edellä mainittujen todistusten myöntä-
13494: rauksena syntyneiden ydinjätteiden käsittelyä,           miselleja vuoden 1995 kuljetuksen suorittamisel-
13495: varastointia ja sijoitusta pysyväksi tarkoitetulla       le, kun kuljetukseen liittyvät yksityiskohdat on
13496: tavalla Suomeen. Kyseinen muutos tulee voi-              tarkastettu ja todettu hyväksyttäviksi.
13497: maan asetuksella säädettävänä ajankohtana                    Hallitus ei näe sellaisia uusia käytetyn ydin-
13498: vuonna 1996, ei kuitenkaan ennen 1 päivää mar-           polttoaineen vientiin Venäjälle liittyviä seikkoja,
13499: raskuuta 1996.                                           jotka olisivat ilmenneet edellä mainitun joulu-
13500:     Vastaavasti Venäjän hallitus on hyväksynyt           kuussa 1994 tehdyn ydinenergialain muutoksen
13501: 29.7.1995 asetuksella n:o 773 säännöt ulkomai-           jälkeen siten, että kyseistä lakia tulisi muuttaa
13502: sen käytetyn ydinpolttoaineen vastaanottamises-          vientikiellon voimaantulon aikaistamiseksi.
13503: ta. Niiden mukaan Venäjälle voidaan tuodajäl-            Myöskään         Säteilyturvakeskus      vientiluvan
13504: leenkäsiteltäväksi käytettyä ydinpolttoainetta           myöntävänä viranomaisena ei ole todennut sel-
13505: sillä edellytyksellä, että jälleenkäsittelyn yhtey-      laisia seikkoja, joiden perusteella voimassa oleva
13506: dessä erotettavat ydinaineet (ellei niille ole sovit-    vientilupa pitäisi peruuttaa vuoden 1995 viennin
13507: tu käyttöä Venäjällä) ja muut radioaktiiviset ai-        osalta.
13508: neet palautetaan alkuperämaahan. Venäjän hal-                Hallitus toteaa lisäksi, että käytetyn ydinpolt-
13509: litus on kuitenkin hyväksynyt 30.9.1995 poik-            toaineen erän vienti vuonna 1995 on tapahtunut
13510: keuspäätöksen, jonka mukaisesti Loviisan ydin-           ennen tämän vastauksen antoa ja että vuoden
13511: voimalaitokselta tänä vuonna Venäjälle toimitet-          1996 vientiin liittyviä venäläisen osapuolen pää-
13512: tavan käytetyn ydinpolttoaineen jälleenkäsitte-          töksiä ei ole toistaiseksi olemassa. Siten vuoden
13513: lyn tuloksena syntyvät ydinaineet ja muut radio-          1996 osalta viennin edellytykset ovat edelleen
13514: aktiiviset aineet voidaan jättää Venäjälle.              avoimet.
13515:     Säteilyturvakeskus on myöntänyt 20.9.1990
13516: 
13517:       Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1995
13518: 
13519:                                                         Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
13520:                                             KK 314/1995 vp                                                   3
13521: 
13522: 
13523: 
13524: 
13525:                                          Tili Riksdagens Talman
13526: 
13527:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        port- och exporttillstånd för använt kärnbränsle
13528: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-          som avses i kärnenergilagen. Transporterna för-
13529: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        utsätter dessutom ett godkännandecertifikat för
13530: man J. Andersson m.fl. undertecknade spörsmål           transport, som strålsäkerhetscentralen utfårdar
13531: nr 314:                                                 med stöd av bestämmelserna om transport av
13532:                                                         farliga ämnen.
13533:           Har Finland fortsättningsvis för avsikt          Strålsäkerhetscentralen fick den 20 november
13534:        att transportera använt kärnbränsle från         1995 av det ryska atomenergiministeriet Mina-
13535:        reaktorerna i Lovisa tili Ryssland med           tom samt kärn- och strålsäkerhetsmyndigheten
13536:        beaktande av att det finns så många bevis        Gosatomnadzor en bekräftelse på att Ryssland
13537:        på de faror och problem som samman-              har nödvändiga förutsättningar i fråga om lag-
13538:        hänger med den ryska kärnkraftssektorn           stiftning, övervakning och teknik för att tryggt
13539:        och vore det inte skäl att genast sluta          kunna sköta avfallshanteringen av använt kärn-
13540:        transportera använt kärnbränsle, alitså          bränsle från den typ av anläggningar som kärn-
13541:        redan innan kärnenergilagen ändras i frå-        kraftverket i Lovisa representerar. Dessa myn-
13542:        ga om detta?                                     digheter har dessutom bekräftat att en betydande
13543:                                                         del av de inkomster som Majak-koncernen får
13544:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           från upparbetningen av utländskt kärnbränsle
13545: anföra följande:                                        används för miljöskyddsprojekt i Tjeljabinsk-
13546:                                                         området.
13547:    Vid slutet av 1994 ändrades kärnenergilagen             Den behöriga myndigheten strålsäkerhetscen-
13548: så att den förutsätter att det kärnavfall som upp-      tralen konstaterar i sitt utlåtande att centralen
13549: kommer i Finland i samband med elier som en             inte har kännedom om något 'som kunde utgöra
13550: följd av användningen av kärnenergi skall hante-        hinder för beviljandet av ovan nämnda certifikat
13551: ras, lagras och slutförvaras på ett sätt som är         och genomförandet av transporten 1995, sedan
13552: avsett att bli bestående i Finland. Denna ändring       de detaljer som sammanhänger med transporten
13553: träder i kraft under 1996 vid en tidpunkt om            har granskats och konstaterats vara godtagbara.
13554: viiken stadgas genom förordning, dock inte före             Regeringen anser att det inte finns sådana nya
13555: den 1 november 1996.                                    faktorer i anslutning tili exporten av använt
13556:    På motsvarande sätt godkände den ryska re-           kärnbränsle tili Ryssland, vilka skulle ha upp-
13557: geringen den 29 juli 1995 genom en förordning           täckts efter den ändring av kärnenergilagen som
13558: med nr 773 regler för emottagandet av utländskt         gjordes i december 1994, sålunda att lagen i fråga
13559: använt kärnbränsle. Enligt dessa kan använt             borde ändras för att exportförbudet skulle fås att
13560: kärnbränsle importeras tili Ryssland för uppar-         träda i kraft tidigare. Inte heller strålsäkerhets-
13561: betning under förutsättning att de kärnämnen            centralen, i egenskap av den myndighet som be-
13562: som avskiljs i samband med upparbetningen               viljar exporttillstånd, har kunnat konstatera så-
13563: (ifall det inte har avtalats att de skall användas i    dana faktorer utgående från vilka gällande ex-
13564: Ryssland) och övriga radioaktiva ämnen re-              porttillstånd borde återkallas i fråga om expor-
13565: turneras tili ursprungslandet. Den ryska reger-         ten 1995.
13566: ingen godkände dock den 30 september 1995 ett               Regeringen konstaterar dessutom att 1995 års
13567: undantag, enligt vilket de kärnämnen och andra          försändelse av använt kärnbränsle redan har
13568: radioaktiva ämnen som uppkommer som resul-              förts ut ur Jandet när detta svar ges och att det tills
13569: tat av upparbetningen av det använda kärn-              vidare inte finns några beslut från den ryska
13570: bränsle som i år levereras tili Ryssland från kärn-     partens sida om försändelser under 1996. Där-
13571: kraftverket i Lovisa kan lämnas i Ryssland.             med är exportförutsättningarna vad gäller 1996
13572:     Strålsäkerhetscentralen beviljade den 20 sep-       fortfarande öppna.
13573: tember 1990 Imatran Voima Oy sådana trans-
13574:      Helsingforsden 4 december 1995
13575: 
13576:                                                        Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
13577:                                            KK 315/1995 vp
13578: 
13579: Kirjallinen kysymys 315
13580: 
13581: 
13582: 
13583: 
13584:                                   Kankaanniemi: Alkoholin vähittäismyyntimonopolin säilyttämi-
13585:                                      sestä valtiolla
13586: 
13587: 
13588:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
13589: 
13590:    Suomi onnistui Euroopan unionin jäsenyys-         lihaittojen kuten sosiaali-, terveys- ja turvalli-
13591: neuvotteluissa säilyttämään sosiaalisin ja kan-      suushaittojen, työstä poissaolojen, tapaturmien,
13592: santerveydellisin perustein alkoholin vähittäis-     onnettomuuksien jne. osalta hallitsematon kas-
13593: myyntimonopolin. Paineet monopolin purkami-          vu. Erityisesti nuorison osalta vaikutukset olisi-
13594: seen myös tältä osin ovat kotimaisia. Alkoholin      vat kohtalokkaat ja pitkävaikutteiset. Näistä
13595: vähittäismyynnissä liikkuu erittäin suuri mark-      syistä jokaisessa sivistysvaltiossa harjoitetaan
13596: kamäärä, jonka ahneet markkinavoimat halua-          ohjaavaaja rajoittavaa alkoholipolitiikkaa. Suo-
13597: vat. Nämä markkinavoimat eivät kuitenkaan            messa hyväksi todettu malli on vähittäismyynti-
13598: huolehdi eivätkä kanna vastuuta kasvavan alko-       monopoli, joka lisäksi valtion talouden kannalta
13599: holinkulutuksen aiheuttamista mittavista kus-        on erittäin viisas ratkaisu.
13600: tannuksista.                                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13601:    Alkoholin kokonaiskulutukseen vaikuttavat         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13602: keskeisimmin hinta ja saatavuus. Kokonaiskulu-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13603: tus on puolestaan suhteessa haittoihin ja haitta-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13604: kustannuksiin. Jos saatavuutta parannetaan, ku-
13605: lutus kasvaaja kustannukset lisääntyvät. Jos saa-              Aikooko Hallitus säilyttää valtion ta-
13606: tavuutta parannettaisiin Alkon vähittäismyynti-             louden, kansanterveyden ja yleisen tur-
13607: monopoli purkamalla, hyöty siirtyisi yksityisille,          vallisuudenkin kannalta perustellun al-
13608: mutta kasvavat haittakustannuksetjäisivät edel-             koholin vähittäismyyntimonopolin, ja
13609: leen valtion ja kuntien kannettaviksi.                         mitkä olisivat vaikutukset lyhyellä ja
13610:    Alkoholin kokonaiskulutus on uudelleen                   pitkällä aikavälillä valtion talouteen ja
13611: kääntynyt kasvuun. Jos kansalaisten ostovoima               koko julkiseen talouteen, mikäli Alkon
13612: edelleen lisääntyy lähivuosina, edessä on alkoho-           vähittäismyyntimonopoli purettaisiin?
13613: 
13614:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1995
13615: 
13616:                                         Toimi Kankaanniemi
13617: 
13618: 
13619: 
13620: 
13621: 250261
13622: 2                                            KK 315/1995 vp
13623: 
13624: 
13625: 
13626: 
13627:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
13628: 
13629:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         alkoholin saatavuus lisää alkoholin kulutusta.
13630: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          Tästä on osoituksena vuoden 1969 alusta voi-
13631: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        maan tullut lainsäädännön uudistus, jonka tu-
13632: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kankaan-          loksena keskiolutta alettiin myydä myös elintar-
13633: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            vikeliikkeissä. Alkoholin kulutus nousi vuodessa
13634: n:o 315:                                               2,9litrasta 100-prosenttista alkoholia 4,2litraan.
13635:                                                            Kansallisen alkoholipolitiikkaamme peruski-
13636:           Aikooko Hallitus säilyttää valtion ta-       viä ovat olleet alkoholiverotus sekä saatavuuden
13637:        louden, kansanterveyden ja yleisen tur-         säätely. Alkoholiverotuksemme taso on tällä het-
13638:        vallisuudenkin kannalta perustellun al-         kellä EU-maiden korkein. Paineet alkoholivero-
13639:        koholin vähittäismyyntimonopolin, ja            tuksen harmonisoimiselle EU:ssa ovat voimak-
13640:           mitkä olisivat vaikutukset lyhyellä ja       kaat. Vastoin kansallisia pyrkimyksiämme myös
13641:        pitkällä aikavälillä valtion talouteen ja       Suomessa alkoholin verotuksen taso saattaa en-
13642:        koko julkiseen talouteen, mikäli Alkon          nen pitkää alentua, mikä vastaavasti laskee alko-
13643:        vähittäismyyntimonopoli purettaisiin?           holin hintatasoa. Alkoholin vähittäismyyntimo-
13644:                                                        nopoli kattaa noin puolet tilastoidun alkoholin
13645:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            kokonaiskulutuksesta. Alkoholin vähittäis-
13646: taen seuraavaa:                                        myyntimonopolista luopuminen vähentäisi vas-
13647:                                                        taavasti käytettävissä olevia alkoholin saatavuu-
13648:     Alkoholin nykyinen vähittäismyyntimonopo-          den säätelykeinoja.
13649: li on eräs keskeinen osa sosiaali- ja terveyspoliit-       Alkoholin vähittäismyyntimonopolista luo-
13650: tisiin lähtökohtiin nojaavaa alkoholijärjestel-        puminen samaan aikaan alkoholin hintatason
13651: määmme. Hallituksen tavoitteena on säilyttää           laskun kanssa tulisi merkittävästi nostamaan al-
13652: tämä monopoli ja nimenomaan vahvistaa sosiaa-          koholin kokonaiskulutusta. Kansainvälisten tut-
13653: li- ja terveyspoliittisten lähtökohtien painotta-      kimusten mukaan alkoholin kulutustaso liittyy
13654: mista vähittäismyyntimonopolin käytännön toi-          kiinteästi alkoholin haittoihin ja haittakustan-
13655: minnassa. Vähittäismyyntimonopolin säilyttä-           nuksiin. Alkoholin haittakustannuksista valtiol-
13656: misen merkityksen ja kysymykseen liittyvät so-         le aiheutuvat menot tulisivat tällöin nousemaan
13657: siaali- ja terveyspoliittiset lähtökohdat on halli-    voimakkaasti samaan aikaan, kun alkoholivero-
13658: tus myös selkeästi ilmaissut asiaan liittyvää yh-      tulot laskisivat.
13659: teisöoikeudellista tulkintaa parhaillaan selvittä-         Alkoholin kulutuksesta aiheutuviin haittoihin
13660: välle EY:n tuomioistuimelle.                           liittyvät sosiaaliset ja terveydelliset ongelmat ja
13661:     Alkoholin vähittäismyyntimonopolin mah-            kärsimykset ovat yksittäisille ihmisille ja heidän
13662: dollisen purkamisen vaikutukset valtion talou-         lähiympäristölleen raskaita. Alkoholi aiheuttaa
13663: teen ja koko julkiseen talouteen ovat vaikeasti        myös suuria yhteiskunnallisia kustannuksia jär-
13664: arvioitavissa. Tällöin olisi yhtäältä selvitettävä     jestyksenpidolle sekä sosiaali- ja terveydenhuol-
13665: toimenpiteestä aiheutuva kulutuksen kasvun             lolle. Alkoholin käytöstä aiheutuvien haittojen
13666: suuruus sekä alkoholijuomien verotuksen tuleva         välittömät kustannukset voidaan arvioida 3,6
13667: taso ja toisaalta alkoholijuomaelinkeinoille syn-      miljardiksi markaksi ( 1992).
13668: tyvät hyödyt, samoin alkoholin käytöstä yhteis-            Alkoholipolitiikkamme perustuu yksilöllis-
13669: kunnalle koituvat kustannukset. Lopputulos             ten, yhteisöllisten ja yhteiskunnallisten haittojen
13670: riippuisi muun muassa siitä, kuinka myynti uu-         vähentämiseen. Alkoholihaittoja voidaan par-
13671: dessa järjestelmässä säänneltäisiin.                   haiten ehkäistä säilyttämällä nykyinen alkoholin
13672:     Alkoholin vähittäismyyntimonopolin purka-          vähittäismyyntijärjestelmä ja korostamalla sen
13673: minen lisäisi todennäköisesti alkoholin saata-         sosiaali- ja terveyspoliittista tehtävää.
13674: vuutta. Kokemukset osoittavat, että lisääntynyt
13675: 
13676:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1995
13677: 
13678:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
13679:                                             KK 315/1995 vp                                                3
13680: 
13681: 
13682: 
13683:                                         Tili Riksdagens Talman
13684: 
13685:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      tiii alkohol. Erfarenheterna visar att en ökad
13686: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        tiiigång tili alkohoi ökar alkoholförbrukningen.
13687: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      Bevis härpå är den reform av lagstiftningen som
13688: man Kankaanniemi undertecknade spörsmål nr            trädde i kraft vid ingången av 1969 och som ledde
13689: 315:                                                  tiii att mellanöl började säljas också i Iivsmedels-
13690:                                                       butikerna. Alkoholförbrukningen ökade pä ett
13691:           Ämnar Regeringen bibehålla det med          år från 2,9liter tiii 4,2 Iiter 100-procentig alkohol.
13692:        tanke på statens ekonomi, folkhälsan och           Hörnstenarna i vär nationella alkoholpolitik
13693:        även den allmänna säkerheten befogade          har utgjorts av alkoholbeskattningen samt regle-
13694:        monopolet på minutförsäljning av alko-         ringen av tillgången. Nivån på vär alkoholbe-
13695:        hoi, och                                       skattning är för närvarande EU-ländernas hög-
13696:           vilka konsekvenser på kort och Iång         sta. 1 EU är trycket på en harmonisering av
13697:        sikt skulle det fä för statens ekonomi och     alkoholbeskattningen mycket starkt. Tvärtemot
13698:        hela den offentliga ekonomin om Alkos          vära nationella strävanden kan nivån på alkohol-
13699:        minutförsäljningsmonopol avskaffades?          beskattningen förr eller senare sjunka också i
13700:                                                       Finland, vilket sänker alkoholens prisnivå i mot-
13701:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         svarande grad. Monopolet på minutförsäljning
13702: anföra följande:                                      av alkohoi täcker cirka hälften av den statistik-
13703:                                                       förda totalförbrukningen av alkohol. A vskaffan-
13704:     Det nuvarande monopolet på minutförsälj-          det av monopolet på minutförsäljning av alkohoi
13705: ning av alkohoi är ett centralt led i värt alkohol-   skulle på motsvarande sätt minska möjligheterna
13706: system med utgångspunkt i social- och hälso-          att reglera tillgången till alkohol.
13707: vårdspolitiska aspekter. Regeringens mäl är att           Slopas monopolet på minutförsäljning av al-
13708: bibehälla detta monopol och uttryckligen för-         kohol samtidigt som alkoholens prisnivå sjunker,
13709: stärka betoningen av de social- och hälsovårds-       höjs totalförbrukningen av alkohoi betydligt.
13710: politiska utgångspunkterna i minutförsäljnings-       Enligt internationella undersökningar finns det
13711: monopolets funktion. Betydelsen av att bibehålla      ett tydligt samband mellan alkoholförbrukning-
13712: minutförsäljningsmonopolet samt de social- och        en och alkoholskadorna och kostnaderna för
13713: hälsovärdspolitiska grunderna i anslutning där-       dessa. De kostnader som alkoholskadorna föror-
13714: till har regeringen även klart förklarat för EG-      sakade staten skulle därvid stiga kraftigt samti-
13715: domstolen som håller pä att utreda den gemen-         digt som skatteintäkterna av alkohoi skulle sjun-
13716: skapsrättsliga tolkningen av saken.                   ka.
13717:     Det är svärt att bedöma vilka konsekvenser ett        De sociala och hälsomässiga problemen och
13718: eventuellt avskaffande av minutförsäljningsmo-        Iidandena i anslutning tili de skador som alkohol-
13719: nopolet skulle ha för statsekonomin och hela den      förbrukningen medför är tunga för de enskilda
13720: offentliga ekonomin. För bedömningen skulle           människorna och deras närmaste omgivning.
13721: det vara nödvändigt att utreda å ena sidan hur        Alkohalen förorsakar även stora samhälleliga
13722: mycket förbrukningen skulle öka till följd av         kostnader för upprätthällande av ordningen
13723: åtgärderna samt den framtida beskattningsnivån        samt för social- och hälsovården. De direkta
13724: för alkoholdrycker och å andra sidan på vilket        kostnaderna för de skador alkoholförbrukning-
13725: sätt avskaffandet skulle gagna de näringsgrenar       en medför kan uppskattas tiii 3,6 mrd. mk (1992).
13726: som bedriver handel med alkoholdrycker liksom             Vär alkoholpolitik bygger på en minskning av
13727: de kostnader som användningen av alkohoi för-         individuella, kollektiva och samhälleliga skador.
13728: orsakar samhället. Slutresultatet skulle bl.a. vara   Det bästa sättet att förebygga alkoholskador är
13729: beroende av hur försäljningen skulle regleras         att bibehålla det nuvarande minutförsäljnings-
13730: inom det nya systemet.                                systemet och att betona dess social- och hälso-
13731:     Avskaffandet av monopolet för minutförsälj-       vårdspolitiska funktion.
13732:  ningen av alkohoi skulle sannolikt öka tillgången
13733: 
13734:      Helsingforsden 8 december 1995
13735: 
13736:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
13737:                                           KK 316/1995 vp
13738: 
13739: Kirjallinen kysymys 316
13740: 
13741: 
13742: 
13743: 
13744:                                   Pehkonen ym.: Työmarkkinatukea saavien työrajoitteisten työnha-
13745:                                      kijoiden erityismenojen korvaamisesta
13746: 
13747: 
13748:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
13749: 
13750:    Työvoimahallinto voi erityismenomomentilta       keimmassa asemassa uuden työpaikan saamisen
13751: kustantaa työrajoitteisille asiakkaille lääkärin-   ja muun elämänhallinnan osalta.
13752: tutkimuksia ja -lausuntoja, työ- ja koulutusko-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13753: keiluja, ammatillisia kuntoutustutkimuksia,         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13754: matkakustannuksia ja työolosuhteiden järjeste-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13755: lytukia. Työvoimahallinnolla on käytettävissään     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13756: riittävästi määrärahoja näihin tarkoituksiin.
13757:    Ongelmana on, että työmarkkinatukilainsää-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
13758: däntö kieltää tällaisten kustannusten maksami-             siin, jotta myös työmarkkinatuen piirissä
13759: sen työmarkkinatuella oleville työrajoitteisille           olevien työrajoitteisten henkilöiden eräi-
13760: työnhakijoille. Tämä tuntuu kohtuuttomalta:                tä kustannuksia voidaan korvata?
13761: ovathanjuuri pitkäaikaistyöttömät kaikkein Vai-
13762: 
13763:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1995
13764: 
13765:                     Tauno Pehkonen                           Päivi Räsänen
13766:                     Bjarne Kallis                            Toimi Kankaanniemi
13767:                                           Matti Ryhänen
13768: 
13769: 
13770: 
13771: 
13772: 250261
13773: 2                                            KK 316/1995 vp
13774: 
13775: 
13776: 
13777: 
13778:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
13779: 
13780:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          taavanlaisten kustannusten maksamisen. Tässä
13781: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           suhteessa ei ole enää syytä huoleen, sillä edus-
13782: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         kunta hyväksyi 29.11.1995 hallituksen esitykses-
13783: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pehkosen           tä lain, jolla poistettiin kyseinen ongelma. Ko.
13784: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o            lain 11 §:ssä (Ammatinvalinnan ohjaus ja kun-
13785: 316:                                                    toutustoimenpiteet) todetaan, että kun työmark-
13786:                                                         kinatuen saaja osallistuu työvoimatoimiston
13787:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         osoittamiin työvoimapalvelulaissa (1 005/93) ja
13788:         siin, jotta myös työmarkkinatuen piirissä       -asetuksessa (1251/93) tarkoitettuihin soveltu-
13789:         olevien työrajoitteisten henkilöiden eräi-      vuuden, koulutus- ja työkokeiluvaihtoehtojen
13790:         tä kustannuksia voidaan korvata?                selvittämiseksi tai työhön sijoittamisen tukemi-
13791:                                                         seksi järjestettäviin terveydellisiin ja muihin tut-
13792:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            kimuksiin ja koulutuskokeiluihin tai tutustumis-
13793: vasti seuraavaa:                                        käynteihin ammatillisissa oppilaitoksissa, työko-
13794:                                                         keiluihin tai työhön valmennukseen, hänen toi-
13795:    Kysyjät viittaavat työhallinnon ammatinva-           meentulonsa turvataan työmarkkinatuella. Työ-
13796: linnanohjausta saavan ja vajaakuntoisen henki-          markkinatuen saajille maksetaan matkakustan-
13797: löasiakkaan tukemiseen ja mahdollisuudesta              nusten ja ylimääräisten työkokeilukustannusten
13798: kustantaa näille asiakkaille lääkärintutkimuksia        korvausta 1 momentissa tarkoitettujen toimenpi-
13799: ja -lausuntoja, työ- ja koulutuskokeiluja ja am-        teiden ajalta siten kuin työvoimapalvelulaissa
13800: matillisia kuntoutustutkimuksia sekä maksaa             (1 005/93)ja asetuksessa työvoimapalveluihin liit-
13801: matkustuskustannuksia ja työolosuhteiden jär-           tyvistä etuuksista (1253/93) niistä säädetään.
13802: jestelytukia. Ongelmaksi esitetään se, että työ-            Edellä sanottu merkitsee sitä, ettei kysymyk-
13803: markkinatukilainsäädäntö kieltää työmarkkina-           sessä esitettyä ongelmaa enää ole.
13804: tuella olevalle henkilölle, jolla on työrajoite, vas-
13805: 
13806:      Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1995
13807: 
13808:                                                                        Työministeri Liisa Jaakonsaari
13809:                                             KK 316/1995 vp                                               3
13810: 
13811: 
13812: 
13813: 
13814:                                         Till Riksdagens Talman
13815: 
13816:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      soner som får arbetsmarknadsstöd. 1 detta avse-
13817: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        ende finns det inte längre skäl tili oro, för riksda-
13818: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      gen antog 29.11.1995 en lag som genom regering-
13819: man Pehkonen m.fl. undertecknade spörsmål nr          ens proposition framförts inför riksdagen och
13820: 316:                                                  som eliminerade problemet i fråga. 1 lagens 11 §
13821:                                                       om yrkesvägledning och rehabiliteringsåtgärder
13822:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         konstateras att utkomsten för en mottagare av
13823:        att också en del kostnader för arbetshan-      arbetsmarknadsstöd tryggas genom arbetsmark-
13824:        dikappade personer som berörs av arbets-       nadsstöd, då han elier hon deltar i sådana av
13825:        marknadsstödet skali kunna ersättas?           arbetskraftsbyrån anvisade hälso- och andra un-
13826:                                                       dersökningar, utbildningsprövning, oriente-
13827:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ringsbesök i yrkesläroanstalter, arbetsprövning
13828: anföra följande:                                      elier arbetsträning som avses i lagen (1005/93)
13829:                                                       och förordningen (1251/93) om arbetskraftsser-
13830:    Spörsmålsställarna syftar på det stöd som ges      vice och som är avsedda för att utreda lämplighet
13831: åt enski1da kunder som deltar i arbetsförvalt-        och alternativ vad gälier utbildnings- och arbets-
13832: ningens yrkesvägledning och som är handikap-          prövning eller för att stöda placeringen i arbete.
13833: pade, samt på möjligheten att åt dessa kunder         Tili mottagare av arbetsmarknadsstöd betalas
13834: bekosta läkarundersökningar och läkarutlåtan-         ersättning för resekostnader och för extra kost-
13835: den, arbets- och utbildningsprövningar, under-        nader för arbetsprövning under den tid då såda-
13836: sökningar i anslutning tili yrkesinriktad rehabili-   na åtgärder tillämpas som avses i 1 mom. enligt
13837: tering, resekostnader samt stöd för specialar-        vad lagen om arbetskraftsservice (1005/93) och
13838: rangemang på arbetsplatsen. Spörsmålsställarna        förordningen om förmåner i samband med ar-
13839: framför som problem det faktum att lagstiftning-      betskraftsservice (1253/93) stadgar. Det ovan an-
13840: en om arbetsmarknadsstöd förbjuder betalning          förda innebär att problemet som framfördes i
13841: av dylika kostnader för arbetshandikappade per-       spörsmålet inte längre finns.
13842: 
13843:      Helsingfors den 7 december 1995
13844: 
13845:                                                                    Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
13846:                                              KK 317/1995 vp
13847: 
13848: Kirjallinen kysymys 317
13849: 
13850: 
13851: 
13852: 
13853:                                     Aittoniemi: Suomijärven lintujärven kunnostamisesta Karvialla
13854: 
13855: 
13856: 
13857:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
13858: 
13859:    Olen 8 päivänä syyskuuta 1995 allekirjoitta-        tukselta, Karvian kunnalta, Satakuntaliitolta
13860: mallani kirjallisella kysymyksellä tiedustellut        sekä Turun kalastuspiiriltä. Maanomistajien
13861: Karvian kunnassa sijaitsevan Suomijärven kun-          kanssa on neuvoteltu puhelimitse ja tavattaessa,
13862: nostussuunnitelmaan liittyviä asioita. Kysymyk-        eikä neuvotteluista ole dokumentteja.
13863: seni keskeinen sisältö oli se, mihin kunnostustoi-        Olen pyytänyt asiasta selvityksen edellisessä
13864: menpiteitä koskevat suunnitelmat ja asiakirjat         kappaleessa mainituilta viranomaisilta tai yhdis-
13865: ovat hautautuneet ja onko asian pitkittämisessä        tyksiltä. Karvian kunnalta, Satakuntaliitolta sen
13866: toimittu esimerkiksi hallintomenettelylain vas-        paremmin kuin Turun kalastuspiiriitäkään ei ole
13867: taisesti. Ympäristöministeri Pekka Haaviston al-       asiassa pyydetty lausuntoa kyseisenä aikana.
13868: lekirjoittamassa vastauksessa kirjalliseen kysy-       Turun ja Porin lääninhallitukselta on pyydetty
13869: mykseeni 144/1995 vp ilmoitettiin, että suunnitel-     lausunto       ympäristöministeriön        toimesta
13870: ma oli ollut lausunnoilla ja että sitä täydennetään    11.10.1994 allekirjoitetulla kirjeellä, mutta se on
13871: ja tarkistetaan vielä siten, että se tulee valmiiksi   koskenut valtionperintöä valtiokonttorin ilmoi-
13872: Hämeen ympäristöpiirin mukaan vuonna 1996.             tuksen johdosta eikä esillä olevaa suunnitelmaa.
13873: Vastauksen mukaan myös maanomistajien kans-            Maanomistajien kanssa käydyistä neuvotteluista
13874: sa oli vielä neuvoteltu. Vastauksessa kiistetään       ei ole löytynyt havaintoja.
13875: vitkastelu sekä se, että olisi toimittu hallintome-       Koska allekirjoittaneelle on valtioneuvoston
13876: nettelylain vastaisesti.                               taholta ilmiselvästi annettu ympäristöministerin
13877:     Koska saamieni tietojen mukaan oli todennä-        allekirjoittamana virheellistä tietoa, jonka tar-
13878: köistä, ettei asiassa ole vuoden 1992 lopun jäl-       koitusperistä minulla ei ole tietoa, olen pakotettu
13879: keen pyydetty mitään asiaan liittyviä lausuntoja,      pyytämään asiasta selvitystä valtioneuvoston oi-
13880: tein uuden eduskuntakyselyn 3 päivänä lokakuu-         keuskanslerin kautta. Koska tämä kuitenkin liit-
13881: ta 1995. Sen kysymysponnessa on lausuttu:              tyy valtioneuvoston menettelyn oikeellisuuteen,
13882:     "Minkälaisia lausuntopyyntöjä ja miltä ta-         esitän itse asian sisältöä koskien kolmannen ja
13883: hoilta Karvian Suomijärven kunnostussuunni-            toivottavasti viimeisen kysymyksen itse valtio-
13884: telmasta on pyydetty ajalla 1.1.1993-8.9.1995 ja       neuvostolle valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mo-
13885: keiden maanomistajien kanssa on dokumentoi-            menttiin viitaten:
13886: dusti neuvoteltu sekä mitä täydennyksiä ja tar-
13887: kistuksia suunnitelmaan on näiden toimenpitei-                     Onko Hallitus riittävän perusteellisesti
13888: den johdosta tehty tai ollaan tekemässä?"                      selvittänyt Karvian Suomijärven kunnos-
13889:     Ympäristöministeri Pekka Haaviston allekir-                tussuunnitelmaan ja sen toteuttamiseen
13890: joittamassa vastauksessa kirjalliseen kysymyk-                 liittyvät toiminnat, ja mistä johtuvat risti-
13891:  seeni 203/1995 vp ilmoitetaan Hämeen ympäris-                 riidat asiasta annettujen vastausten ja sel-
13892: tökeskuksen vesistöyksikön päällikön Markku                    vitettyjen tosiasioiden välillä, sekä
13893:  Vainion lausumana, että kunnostussuunnitel-                       aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
13894:  masta on 1.1.1993-8.9.1995 välisenä aikana                    siin asian saattamiseksi säälliseen järjes-
13895:  pyydetty lausunnot Turun ja Porin lääninhalli-                tykseen?
13896: 
13897:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1995
13898: 
13899:                                              Sulo Aittoniemi
13900: 
13901: 
13902: 250261
13903: 2                                             KK 317/1995 vp
13904: 
13905: 
13906:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
13907: 
13908:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           8.9.1995, ei valitettavasti tullut riittävän selvästi
13909: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            esille, että oli tarkoitettu kirjallisia lausuntoja.
13910: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Näitä ei edellä kerrotuista syistä ollut pyydetty.
13911: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittanie-           Vastaus annettiin lähinnä siinä muodossa, että
13912: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o             luultiin Aittaniemen olevan kiinnostunut keiden
13913: 317:                                                     tai minkä tahojen kanssa suunnitelmanluonnok-
13914:                                                          sen asiasisältöä oli käsitelty eikä minkälainen
13915:             Onko Hallitus riittävän perusteellisesti     asian hallinnollinen käsittely oli ollut".
13916:         selvittänyt Karvian Suomijärven kunnos-              Ristiriita vastauksen ja tosiasioiden välillä se-
13917:         tussuunnitelmaan ja sen toteuttamiseen           littyy edellä selvitetyllä valitettavana väärinkäsi-
13918:         liittyvät toiminnat, ja mistä johtuvat risti-    tyksellä.
13919:         riidat asiasta annettujen vastausten ja sel-         Teknisenä ratkaisuna Suomijärven kunnos-
13920:         vitettyjen tosiasioiden välillä, sekä            tussuunnitelma on varsin vaativa. Vedenpinnan
13921:             aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         nostamiseen tähtäävä suunnitelma ei ole vielä-
13922:         siin asian saattamiseksi säälliseen järjes-      kään täysin toteuttamiskelpoinen. Suunnitelma
13923:         tykseen?                                         perustuu pitkälti siihen, että järvi keväisin täyt-
13924:                                                          tyy sularuisvesistä ja pysyy kesäajan nykyistä
13925:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             korkeammalla. Korkeammasta vedestä johtu-
13926: vasti seuraavaa:                                         vien haittojen ja vahinkojen estämiseksi järvi on
13927:                                                          lähes kauttaaltaan esitetty ympäröitäväksi pen-
13928:    Karvian Suomijärven kunnostamista koske-              kereellä. Suunnitelmassa käytetyt hydrologiset
13929: vien kirjallisten kysymysten (n:ot 144 ja 203/1995       mitoitusarvot ovat suunnittelun kuluessa osoit-
13930: vp) johdosta ympäristöministeriö hankki vas-             tautuneet niukoiksi, ja on jopa pelättävissä, ettei
13931: tausten laatimiseen tarvittavat tiedot Hämeen            järvi täyttyisi kuin ehkä kolmena vuonna viides-
13932: ympäristökeskuksesta. Näin saatiin myös lista            tä. Tekninen suunnitelma on sikäli puutteellinen,
13933: tahoista, joilta oli pyydetty lausunnot ajalla           että siinä ei riittävän laajasti tarkastella hank-
13934: 1.1.1993-8.9.1995. Ministeriöllä ei ollut syytä          keen vaikutuksia alapuoliseen vesistöön mm. li-
13935: epäillä saamiensa tietojen oikeellisuutta.               sääntyvän vesimäärän osalta. Nämä asiat vaati-
13936:    Asia on myöhemmin nyt tehdyn kysymyksen               vat vielä lisää pohtimista. Näkemyserot liittyvät
13937: johdosta kirjallisesti tarkistettu, ja annettujen tie-   tapoihin, joilla em. ongelmat voitaisiin ratkaista.
13938: tojen on havaittu olleen tosiasioita vastaamatto-            Ympäristöministeriö tulee edellyttämään, että
13939: mia.                                                     Hämeen ympäristökeskus toimittaa Karvian
13940:    Ympäristöministeriö pahoittelee tapahtunut-           Suomijärven kunnostussuunnitelman 30.6.1996
13941: ta. Kansanedustajilla on oikeus saada kirjallisten       mennessä ministeriölle. Toteuttamistoimista,
13942: ja suullisten kysymysten avulla mahdollisimman           joista vastaa Lounais-Suomen ympäristökeskus,
13943: tarkkaa ja totuudenmukaista tietoa valtionhal-           päätetään suunnitelman valmistuttua. Tarvit-
13944: linnon toiminnasta. Ministeriö pyrkii jatkossa           taessa suunnitelmasta pyydetään asiantuntija-
13945: varmistamaan, että tämänkaltainen tiedonkat-             lausunnot, joilla arvioidaan suunnitelman perus-
13946: kos ei pääse uusiutumaan.                                taksi tehtyjen tutkimusten riittävyys ja suunnitel-
13947:     Hämeen ympäristökeskuksesta nyt esitetyn             man toteuttamismahdollisuudet. Toteuttami-
13948: kysymyksen johdosta annetussa 10.12.1995 päi-            seen tarvitaan vesioikeuden lupa, jonka käsitte-
13949: vätyssä selvityksessä todetaan, että asiaa oli hoi-      lyn yhteydessä kuullaan maanomistajia ja muita
13950: dettu ko. ajankohtana neuvotteluin. Selvitykses-         asianosaisia.
13951: tä ilmenee myös seuraavaa:                                   Aion henkilökohtaisesti tutustua alueeseen ja
13952:    "Kun Hämeen ympäristökeskuksen vesistö-               sen kunnostamisen ongelmiin ensi kesänä. Kan-
13953: yksikön päällikkö puhelimitse viikolla 41/1995           sanedustaja Sulo Aittaniemi ja muut asiasta kiin-
13954: antoi vastauksen ympäristöministeriöön siitä,            nostuneet eduskunnan jäsenet ovat tervetulleita
13955: mitä tahoja on kuultu asiassa aikana 1.1.1993-           osallistumaan tälle tutustumiskäynnille.
13956: 
13957:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1995
13958: 
13959:                                                                    Ympäristöministeri Pekka Haavisto
13960:                                               KK 317/1995 vp                                                   3
13961: 
13962: 
13963:                                           Till Riksdagens Talman
13964: 
13965:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ovan nämnda skäl inte begärts. Svaret utforma-
13966: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande              des närmast med tanke på att Aittaniemi antogs
13967: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          vara intresserad av med vem eller med vilka in-
13968: dagsman Aittaniemi undertecknade spörsmål                stanser substansinnehållet i utkastet tili pian
13969: nr 317:                                                  hade behandlats, inte av hur den administrativa
13970:                                                          handläggningen av ärendet hade skett."
13971:            Har Regeringen undersökt planen för              Konflikten mellan svaret och fakta förklaras
13972:         iståndsättning av sjön Suomijärvi i Kar-         genom det ovan tillrättalagda beklagliga missför-
13973:         via och verksamheten i samband med               ståndet.
13974:         dess genomförande tillräckligt ingående             Som teknisk lösning är pianen för restaurering
13975:         och på vad beror motstridigheterna mel-          av sjön Suomijärvi mycket krävande. Inte ens nu
13976:         lan de svar som getts i ärendet och under-       är planen att höja vattennivån helt genomförbar.
13977:         sökta fakta, och                                 Den bygger i hög grad på att sjön under våren
13978:            ämnar Regeringen vidta åtgärder för           fylls av smältvatten och att vattenytan sommar-
13979:         att saken skall komma i vederbörligt             tid avses vara högre än för närvarande. För att
13980:         skick?                                           förhindra olägenheter och skador på grund av
13981:                                                          det högre vattenståndet har det föreslagits att
13982:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          sjön så gott som helt och hållet skall omges med
13983: anföra följande:                                         en jordbank. De hydrologiska dimensionerings-
13984:                                                          värden som använts i planen har under plane-
13985:     Miljöministeriet införskaffade hos Tavast-           ringen visat sig vara alltför knappt tilltagna, och
13986: Iands mi1jöcentral de uppgifter som behövdes för         man kan rentav vara rädd för att sjön kanske
13987: svaren på de skriftliga spörsmålen nr 144 och 203/       bara skulle fyllas en sommar av tre. Dentekniska
13988: 1995 rd. Detta inkluderade också uppgifter om            pian en är såtillvida bristfållig att den inte tillräck-
13989: de instanser av vilka utlåtanden hade begärts            ligt utförligt beskriver hur projektet inverkar på
13990: under tiden 1.1.1993-8.9 .1995. Ministeriet hade         de Iägre vattnen bl.a. eftersom vattenmängden
13991: ingen an1edning att betvivla att uppgifterna var         skulle öka. Dessa omständigheter kräver ytterli-
13992: riktiga.                                                 gare utredning. Skillnaderna i åskådningssättet
13993:     På grund av detsenaste spörsmålet har saken          sammanhänger med de olika sätt på vilka de
13994: kontrollerats skriftligen, och det har konstaterats      ovan nämnda problemen kan lösas.
13995: att uppgifterna inte motsvarar fakta.                        Miljöministeriet kommer att be Tavastlands
13996:     Mi1jöministeriet bek1agar det inträffade. Riks-      miljöcentral att före 30.6.1996 sända in planen
13997: dagsmännen har rätt att med tillhjälp av skriftli-       för restaurering av sjön Suomijärvi i Karvia tili
13998: ga och muntliga spörsmål få exakta och san-              ministeriet. Beslutet om att förverkliga planen,
13999: ningsenliga uppgifter om hur statsförvaltningen          vilket Sydvästra Finlands miljöcentral kommer
14000: arbetar. Ministeriet går in för att framgent se tili     att svara för, fattas efter att planen har blivit
14001: att ett dylikt avbrott i informationsgången inte         fårdig. Vid behov kommer expertutlåtanden att
14002: upprepas.                                                begäras för att bedöma om de undersökningar
14003:     I den utredning som Tavastlands miljöcentral         som pian en bygger på är tillräckliga och om vilka
14004:  10.12.1995 har gett i ärendet konstateras att sa-       möjligheter det finns att förverkliga planen. För-
14005: ken under ifrågavarande tid sköttes genom un-            verkligandet förutsätter tillstånd av vattendom-
14006: derhandlingar. Vidare konstateras:                       stolen, och i detta sammanhang kommer mark-
14007:     "Då chefen för vattenenheten vid Tavastlands         ägare och andra berörda parter att höras.
14008:  miljöcentral vecka 41/1995 gav miljöministeriet            Jag ämnar personligen besöka området nästa
14009:  svar på frågan om vilka instanser som hade hörts        sommar och sätta mig in i problemen med istånd-
14010:  i ärendet under tiden 1.1.1993-8.9.1995, blev           sättningen. Riksdagsman Sulo Aittaniemi är väl-
14011:  det beklagligtvis inte tillräckligt klart att vad som   kommen att deltai besöket, om vars tidpunktjag
14012:  avsågs var skriftliga utlåtanden. Sådana hade av        senare kommer att informera honom.
14013: 
14014:       Helsingforsden 12 december 1995
14015: 
14016:                                                                            Miljöminister Pekka Haavisto
14017:                                            KK 318/1995 vp
14018: 
14019: Kirjallinen kysymys 318
14020: 
14021: 
14022: 
14023: 
14024:                                   Tennilä: Ulkopaikkakuntalaisten käyttämien terveyskeskuspalve-
14025:                                      luiden korvaamisesta
14026: 
14027: 
14028:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
14029: 
14030:     Pohjoisessa matkailu on monissa kunnissa            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14031: erittäin tärkeä elinkeino. Matkailu aiheuttaa        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14032: kunnille kuitenkin myös ylimääräisiä velvoitteita    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14033: ja kustannuksia. Näin on myös terveydenhoidos-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14034: sa. Esimerkiksi Kolarin kunnassa vuonna 1994
14035: muualta tulleiden eli turistien käyntien määrä                 Minkälaisiin toimiin Hallitus on val-
14036: terveyskeskuksessa nousi lähelle tuhatta. Kun               mis ryhtymään tukeakseen ylimääräisin
14037: kaikista terveyskeskuksessa kävijöistä Kolarissa            avustuksin Lapissa ja muualla maassa
14038: jopa kymmenisen prosenttia on turisteja, on tar-            niitä kuntia,joissa turismi lisää merkittä-
14039: peellista luoda järjestelmä, jolla matkailukuntien          västi terveyskeskuskuluja?
14040: terveystointa tuetaan ylimääräisellä avustuksel-
14041: la.
14042: 
14043:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1995
14044: 
14045:                                          Esko-Juhani Tennilä
14046: 
14047: 
14048: 
14049: 
14050: 250261
14051: 2                                           KK 318/1995 vp
14052: 
14053: 
14054: 
14055: 
14056:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14057: 
14058:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        raanhoidosta aiheutuneita kustannuksia poti-
14059: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         laan kotikunnalta.
14060: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Sosiaali- ja terveysministeriö on 8.9.1995 aset-
14061: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-         tanut työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää
14062: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-         ensinnäkin, miten kunnille voidaan ohjata ne
14063: myksen n:o 318:                                       suoritukset, jotka nyt maksetaan Kansaneläke-
14064:                                                       laitokselle korvauksena ETA-maan tai Suomen
14065:           Minkälaisiin toimiin Hallitus on val-       kanssa sosiaaliturva- tai sairaanhoitosopimuk-
14066:        mis ryhtymään tukeakseen ylimääräisin          sen tehneen maan sairausvakuutusjärjestelmän
14067:        avustuksin Lapissa ja muualla maassa           piiriin kuuluneiden henkilöiden täällä saamasta
14068:        niitä kuntia, joissa turismi lisää merkittä-   sairaanhoidosta. Työryhmän tulee myös tehdä
14069:        västi terveyskeskuskuluja?                     ehdotus siitä, miten muissa tapauksissa tasoite-
14070:                                                       taan ulkomailla asuville tai vieraspaikkakunta-
14071:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          laisille annetusta sairaanhoidosta aiheutuneet
14072: vasti seuraavaa:                                      kunnan voimavaroihin nähden kohtuuttomina
14073:                                                       pidettävät kustannukset.
14074:    Kunnalle ei tällä hetkellä erikseen korvata ul-        Sairaanhoidon korvaamista kansainvälisissä
14075: komailla asuvien henkilöiden hoidosta aiheutu-        yhteyksissä selvittävän työryhmän tulee valmis-
14076: neita kustannuksia, olipa kysymys perustervey-        tella kustannusten korvaamista kuntien välillä
14077: denhuollosta tai erikoissairaanhoidosta. Kunnat       käsittelevä välimuistio vuoden 1995 loppuun
14078: eivät myöskään voi laskuttaa vieraspaikkakun-         mennessä. Työryhmän työlle asetettu määräaika
14079: talaiselle annetusta terveyskeskuksen avosai-         päättyy 31.3 .1996.
14080: 
14081:      Helsingissä 8 päivänäjoulukuuta 1995
14082: 
14083:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
14084:                                            KK 318/1995 vp                                             3
14085: 
14086: 
14087: 
14088: 
14089:                                        Tili Riksdagens Talman
14090: 
14091:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte
14092: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       8.9.1995 en arbetsgrupp som har tili uppgift att
14093: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     för det första utreda på vilket sätt det är möjligt
14094: man Esko-Juhani Tennilä undertecknade spörs-         att tili kommunerna styra de belopp som nu
14095: mål nr 318:                                          betalas tili folkpensionsanstalten i ersättning för
14096:                                                      sjukvård som här har getts personer vilka omfat-
14097:           Vilka åtgärder är Regeringen redo att      tas av sjukförsäkringssystemet i ett EES-land el-
14098:        vidta för att med extra bidrag stöda de       ler ett land som ingått socialskydds- eller sjuk-
14099:        kommuner i Lappland och annanstans i          vårdsavtal med Finland. Arbetsgruppen skall
14100:        landet, i vilka turismen ökar hälsocentral-   även framlägga förslag om hur man i övriga fall
14101:        kostnaderna avsevärt?                         jämnar ut kostnader som föranletts av sjukvård
14102:                                                      som getts utomlands bosatta eller utsocknes och
14103:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        som med avseende på kommunens resurser måste
14104: anföra följande:                                     betraktas som oskäliga.
14105:                                                         Arbetsgruppen som utreder ersättande av
14106:    För närvarande ersätts kommunerna inte sär-       sjukvård i internationella sammanhang skall be-
14107: skilt för de kostnader som vården av utomlands       reda en mellanpromemoria som behandlar ersät-
14108: bosatta personer föranleder, oberoende av om         tande av kostnader kommunerna emellan före
14109: det är fråga om primärvård eller specialiserad       utgången av 1995. Tidsfristen för arbetsgruppens
14110: sjukvård. Kommunerna kan inte heller fakturera       arbete löper ut 31.3.1996.
14111: utsocknes patienters hemkommuner för kostna-
14112: derna för den öppna vård som getts dessa patien-
14113: ter vid hälsovårdscentralerna.
14114: 
14115:      Helsingforsden 8 december 1995
14116: 
14117:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
14118:                                            KK 319/1995 vp
14119: 
14120: Kirjallinen kysymys 319
14121: 
14122: 
14123: 
14124: 
14125:                                   M. Koskinen ym.: Pankkitoimihenkilöiden työllisyyden turvaami-
14126:                                       sesta ja pankkien palvelutason säilyttämisestä
14127: 
14128: 
14129:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
14130: 
14131:    Pankit aikovat irtisanoa vielä 10 000 toimi-      että esim. Merita-pankin kohdalla 40 % "tiskil-
14132: henkilöä (Merita 6 000 - Postipankki 1 000 -         lä" työskentelevistä kokopäiväisistä pankkitoi-
14133: osuuspankit 3 000) niiden 18 000 toimihenkilön       mihenkilöistä ollaan irtisano massa, niin eikö hal-
14134: lisäksi, jotka on jo irtisanottu. Myös asiakaspal-   litus voisi noudattaa laatimaansa työllisyysohjel-
14135: velukonttoreita aiotaan lopettaa satamäärin ja       maa ja Arsenalin hallintoneuvoston kautta vai-
14136: asiakkaiden pankkipalvelua heikennetään enti-        kuttaa, ettei joukkoirtisanomisia pankkialalla ja
14137: sestään.                                             mm. Meritassa toteuteta?
14138:    Pankit ovat saaneet valtiolta 63 miljardia            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14139: markkaa pankkitukea. Veronmaksajien makset-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14140: tavaksi koituu työttömistä pankkitoimihenki-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14141: löistä vielä miljoonien markkojen lisälasku.         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14142: Pankkien tavoitteena saneerauksen yhteydessä
14143: on voittojen kasvattaminen ja kulujen leikkaus                 Mitä Hallitus aikoo tehdä, että turva-
14144: henkilöstön kustannuksella.                                 taan 10 000 pankkitoimihenkilön työsuh-
14145:     Valtiovalta voisi puuttua esim. Meritan sanee-          teet (Meritassa, Postipankissa ja osuus-
14146: raushankkeisiin, koska erinäisten osakeomistus-             pankeissa) työllistämisohjelmassa nou-
14147: ten kautta Arsenal omistaa Unitas Oy:n osak-                datettavien periaatteiden mukaisesti
14148: keista 5,8% (valtion osuus äänimäärästä on                  (mm. työn jakamisella) ja ettei asiakkai-
14149: 6,6 %) sekä Kansallis-Osake-Pankki Oy:n osak-               den pankkipalveluja enää entisestään hei-
14150:  keista 10,4% (sama äänimäärä) eli Arsenal on               kennetä?
14151:  suurosakas Merita-pankissa. Kun uhkana on,
14152: 
14153:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1995
14154: 
14155:           Marjaana Koskinen              Riitta Prusti                  Ilkka Joenpalo
14156:           Pentti Tiusanen                Veijo Puhjo                    Mikko Immonen
14157:           Annika Lapintie                Jukka Mikkola                  Esa Lahtela
14158:           Tuija Pohjola                  Erkki J. Partanen              Reijo Kallio
14159:           Valto Koski                    Risto Kuisma                   Janne Viitamies
14160:           Raimo Mähönen                  Ulla Juurola                   Jukka Roos
14161:           Reijo Lindroos                 Esko-Juhani Tennilä            Heikki Rinne
14162:           Jorma Rantanen                 Reino Ojala                    Pia Viitanen
14163: 
14164: 
14165: 
14166: 
14167: 250261
14168: 2                                              KK 319/1995 vp
14169: 
14170: 
14171: 
14172: 
14173:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
14174: 
14175:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            luottojen alhainen kysyntä ovat supistaneet
14176: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,             pankkien luottokantaa, mikä on heikentänyt
14177: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           korkotuottojen kehitystä 1990-luvulla. Vuosina
14178: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjaana             1991-1994 pankkien yleisöluottojen määrä ale-
14179: Koskisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-              ni noin 100 mrd markalla samalla kun yleisötalle-
14180: myksen n:o 319:                                           tusten määrä pysyi ennallaan. Seurauksena on
14181:                                                           ollut kilpailun kiristyminen rahoituksen välityk-
14182:            Mitä Hallitus aikoo tehdä, että turva-         sessä, mikä on kaventanut korkomarginaalejaja
14183:         taan 10 000 pankkitoimihenkilön työsuh-           heikentänyt pankkien rahoituskatetta.
14184:         teet (Meritassa, Postipankissa ja osuus-              Luotoista saatavien toimitusmaksujen vähe-
14185:         pankeissa) työllistämisohjelmassa nou-            neminen on puolestaan pienentänyt pankkien
14186:         datettavien periaatteiden mukaisesti              muita tuottoja. Maksuliikenteen hoitamisesta,
14187:         (mm. työn jakamisella) ja ettei asiakkai-         toimitusmaksuista ja -palkkioista, valuutanvaih-
14188:         den pankkipalveluja enää entisestään hei-         dosta sekä takaustoiminnasta saatavien tuotto-
14189:         kennetä?                                          jen määrä putoaa vuoden 1995 aikana noin 20 %.
14190:                                                           Pankit ovatkin menettäneet muiden tuottojen
14191:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              osalta suhteellisen etumatkansa, joka niillä aikai-
14192: vasti seuraavaa:                                          semmin oli muihin Pohjoismaihin verrattuna.
14193:                                                           Suhteellisen korkokatteen alhaisuudesta johtuen
14194:    Kansanedustaja Koskinen ym. viittaavat tie-            suomalaisten pankkien kokonaistuotot suhtees-
14195: toihin, joiden mukaan pankit aikovat irtisanoa            sa taseeseen pysyvät lähivuosina muita Pohjois-
14196: vielä 10 000 toimihenkilöä niiden 18 000 toimi-           maita pienempinä.
14197: henkilön lisäksi, jotka on jo irtisanottu.                    Ennusteiden mukaan luottojen kysynnän
14198:    Pankkien puolivuotistulokset ovat antaneet             odotetaan hiukan kasvavan vuonna 1996. Kor-
14199: viitteitä siitä, että vuoden 1995 tulos ei vielä yltäi-   kotuotot tulevat kuitenkin jäämään aiempaa pie-
14200: si edellisen vuoden tasolle. Tiedot syyskuun lo-          nemmiksi kilpailun kiristyessä ja korkomargi-
14201: pulta eivät juurikaan näytä muuttavan tilannet-           naalien kaventuessa. Pankkien kokonaistuotto-
14202: ta. Pankkien kannattavuuden paranemista ovat              jen odotetaan lähivuosina pysyvän noin 20 mrd
14203: hidastaneet vähäisen luotankysynnän lisäksi               markan tuntumassa eli hieman edellisvuosia al-
14204: tuottojen heikko kehitys ja kustannusleikkaus-            haisempana. Pankkituesta valtiolle maksettavat
14205: ten hidas edistyminen.                                    korot sekä suuri määrä huonotuottoista omai-
14206:    Pankkisektorillamme tapahtuvaa kehitystä               suutta hidastavat osaltaan tuottojen kasvua.
14207: on syytä katsoa laajemmasta kuin vain Suomen                  Toiseksi suomalaispankkien toimintakulujen
14208: perspektiivistä. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskas-           määrä on säilynyt pankkikriisin aikana jokseen-
14209: sa suurpankeilla on huomattavasti vähemmän                kin muuttumattomana huolimatta henkilökun-
14210: henkilökuntaa ja konttoreita kuin Suomessa.                nanja konttoriverkoston voimakkaista supistuk-
14211: Keveämmästä henkilöstörakenteesta huolimatta              sista. Pankit työllistivät vielä vuonna 1989 53 000
14212: naapurimaidemme pankit ovat ilmoittaneet hen-              toimihenkilöä, kun määrä oli vuoteen 1994 men-
14213: kilöstön ja kulujen karsimisesta edelleen. Näyt-           nessä pudonnut 36 000 henkilöön.
14214: tää väistämättömältä, että myös suomalaispan-                 Suomalaiset pankit käyttävät tuotoistaan val-
14215: kit joutuvat vähentämään henkilökuntaa, niin              taosan kulujensa kattamiseen, mikä ilmenee mui-
14216: valitettavaa kuin se onkin.                                ta pohjoismaita alhaisempana tuottojen ja kulu-
14217:    On selvää, että Suomi ei voi poiketa kansain-          jen suhteena. Suomessa suhdeluku saa arvon 1,3,
14218: välisestä kehityksestä pankkisektorilla,jossa toi-         kun esimerkiksi Ruotsissa vastaava suhdeluku
14219: mialan rationalisointi on erittäin nopeaa. Mikä            on kahden tienoilla. Huono tuottojen ja kulujen
14220: sitten on syynä alan työpaikkojen vähenemiseen             suhde aiheuttaa, että kustannusleikkausten edis-
14221: edelleen?                                                  tyminen on lähivuosina edellytyksenä pankkien
14222:     Ensinnäkin luottotappioiden suuri määrä sekä           kannattavuuden paranemiselle. Pankkisektorilla
14223:                                           KK 319/1995 vp                                             3
14224: 
14225: on siis edelleen ylikapasiteettia, jonka purkami-       Pidän silti ehdottoman tärkeänä, että ylikapa-
14226: nen on välttämätöntä. Vaikutukset näkyvät           siteetin purkamisessa pankkihenkilöstön vähen-
14227: pankkien tuloksessa kuitenkin vasta pidemmällä      täminen ei saa olla itsetarkoitus, jota tehdään
14228: aikavälillä.                                        miettimättä muita kustannuksia vähentäviä
14229:    Kansanedustaja Koskisen ym. ajatukset, että      vaihtoehtoja. Periaatteena tulisi myös olla, ettei
14230: valtiovalta puuttuisi esimerkiksi Meritan sanee-    pankkipalvelujen tasoa missään osassa Suomea
14231: raushankkeisiin estämällä pankkitoimihenkilöi-      tarpeettomasti heikennetä. Työllistämisohjel-
14232: den irtisanomiset, koska erinäisten osakeomis-      massa noudatettavia periaatteita, kuten esimer-
14233: tusten kautta Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy       kiksi työn jakamista, tulee käyttää hyväksi.
14234: pitää hallussaan Kansallis-Osake-Pankki Oy:n        Työllistämisohjelmassa opetusministeriön ja
14235: osakkeista ja äänimäärästä 10,4% ja Unitas          työministeriön mahdollisuuksia uudelleenkoulu-
14236: Oy:n osakkeista 5,8% ja äänimäärästä 6,6 %, ei      tuksen tehostamiseksi on tuntuvasti lisätty. On-
14237: ratkaisisi pankkisektorin ongelmia. On tärkeää      kin tärkeää, ettäjokainen saneerauksen kohteek-
14238: havaita, että KOP:n ja Unitas Oy:n osakkeet         si joutuva pankkitoimihenkilö voi löytää uuden
14239: ovat tulleet valtion haltuun Suomen Säästöpank-     työ- tai koulutuspaikan mahdollisimman no-
14240: ki - SSP Oy:n kaupan yhteydessä, eikä pankki-       peasti.
14241: tukitoimenpiteiden johdosta.
14242: 
14243:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1995
14244: 
14245:                                                                                Ministeri Arja Alho
14246: 4                                           KK 319/1995 vp
14247: 
14248: 
14249: 
14250: 
14251:                                         Tili Riksdagens Talman
14252: 
14253:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      terna samt den svaga efterfrågan på krediter re-
14254: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        ducerat bankernas kreditstock, vilket har försva-
14255: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      gat utvecklingen av ränteintäkterna på 1990-ta-
14256: man Marjaana Koskinen m.fl. undertecknade             let. Under 1991-1994 sjönk bankernas krediter
14257: spörsmål nr 319:                                      för allmänheten med ca 100 mrd. mk samtidigt
14258:                                                       som allmänhetens depositioner förblev på tidiga-
14259:           Vad ämnar Regeringen göra för att           re nivå. Följden har varit att konkurrensen
14260:        arbetsförhållandena för 10 000 bank-           skärpts inom förmedlingen av finansiering, vilket
14261:        tjänstemän (i Merita, Postbanken och           lett tili att räntemarginalerna blivit allt snävare
14262:        andelsbankerna) skall tryggas enligt prin-     och bankernas finansieringsbidrag försvagats.
14263:        ciperna i sysselsättningsprogrammet                Reduceringen av expeditionsavgifterna för
14264:        (bl.a. genom delning av arbete) och för att    krediter har medfört att bankernas övriga intäk-
14265:        bankservicen för kunderna inte skall för-      ter minskat. Intäkterna från skötseln av betal-
14266:        sämras ytterligare?                            ningsrörelsen, expeditionsavgifterna, expedi-
14267:                                                       tionsarvodena, valutaväxlingen och garantiverk-
14268:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         samheten minskar under 1995 med ca 20 %. Ban-
14269: anföra följande:                                      kerna har när det gäller annan avkastning dess-
14270:                                                       utom förlorat det relativa försprång till de andra
14271:    Riksdagsman Koskinen m.fl. hänvisar till de        nordiska länderna som de haft tidigare. Till följd
14272: uppgifter enligt vilka bankerna ämnar säga upp        av att det relativa räntebidraget är så lågt kom-
14273: ytterligare 10 000 anställda utöver de 18 000 som     mer under de närmaste åren de finländska ban-
14274: redan har sagts upp.                                  kernas totala avkastning i relation tili balansen
14275:    Bankernas halvårsresultat tyder på att resulta-    att vara mindre än i de andra nordiska länderna.
14276: tet för 1995 ännu inte kommer att nå upp till             Enligt prognoserna kommer kreditefterfrågan
14277: fjolårets resultat. Uppgifterna från slutet av sep-   att växa något under 1996. I och med att konkur-
14278: tember ser inte ut att ändra på situationen nämn-     rensen blir hårdare och räntemarginalerna snä-
14279: värt. Det som bromsat upp förbättringen av ban-       vare kommer ränteintäkterna dock att bli en
14280: kernas lönsamhet har, förutom den obetydliga          aning mindre än tidigare. Bankernas totala av-
14281: kreditefterfrågan, varit att avkastningen varit       kastning väntas under de närmaste åren stanna
14282: svag och att kostnadsnedskärningarna framskri-        vid ca 20 mrd. mk, dvs. på en något lägre nivå än
14283: dit långsamt.                                         under föregående år. De räntor på bankstödet
14284:    Det är skäl att betrakta utvecklingen inom vår     som skall betalas till staten samt de stora mäng-
14285: banksektor i ett perspektiv som är vidare än det      der av egendom som avkastar dåligt bidrar tili att
14286: finländska. De stora bankerna i Sverige, Norge        fördröja en förbättring av avkastningen.
14287: och Danmark har betydligt fårre anställda och             För det andra har de finländska bankernas
14288: kontor än bankerna i Finland. Trots att banker-       verksamhetskostnader hållits på ungefår samma
14289: na i våra grannländer har en lättare personal-        nivå under bankkrisen, oberoende av de kraftiga
14290: struktur uppger de sig vara tvungna att minska        reducerin.garna av personalen och kontorsnät-
14291: på personalen och kostnaderna ytterligare. Det        verket. Annu under 1989 sysselsatte bankerna
14292: verkar vara oundvikligt även för de finländska        53 000 anställda, medan antalet hade sjunkit till
14293: bankerna att reducera antalet anställda, hur be-      36 000 personer 1994.
14294: klagligt det än är.                                       De finländska bankerna använder största de-
14295:    Det är uppenbart att Finland inte kan bortse       len av sina intäkter till att täcka kostnaderna,
14296: från den internationella utvecklingen inom bank-      vilket märks i form av en sämre relation mellan
14297: sektorn där rationaliseringen är mycket snabb.        intäkterna och kostnaderna än vad som är fallet i
14298: Vad är då orsaken tili att antalet arbetsplatser      de andra nordiska länderna. I Finland får rela-
14299: inom branschen minskar ytterligare?                   tionstalet värdet 1,3 då det motsvarande rela-
14300:    För detförsta har de omfattande kreditförlus-      tionstalet i t.ex. Sverige är ungefår 2. Den dåliga
14301:                                           KK 319/1995 vp                                             5
14302: 
14303: relationen mellan intäkter och kostnader medför     samband med affåren Sparbanken i Finland-
14304: att ytterligare kostnadsnedskärningar under de      SBF Ab och inte tili följd av åtgärder i anslutning
14305: närmaste åren är en förutsättning för att banker-   tili bankstödet.
14306: nas lönsamhet skall förbättras. Det råder alltså        I avvecklandet av överkapaciteten är det enligt
14307: fortfarande överkapacitet som måste avvecklas       min mening dock mycket viktigt att minskningen
14308: inom banksektorn. På bankernas resultat blir        av antalet banktjänstemän inte blir ett självända-
14309: verkningarna dock synliga först på längre sikt.     mål som förverkligas utan att andra alternativ
14310:    De tankar som riksdagsman Koskinen m.fl.         för att reducera kostnaderna övervägs. En prin-
14311: framfört om att statsmakten borde ingripa i t.ex.   cip bör även vara att bankservicenivån inte på
14312: Meritas saneringsprojekt och förhindra uppsäg-      något håll i Finland försämras mer än nödvän-
14313: ningarna av bankanställda, eftersom Egendoms-       digt. De principer som ingår i sysselsättningspro-
14314: förvaltningsbolaget Arsenal Ab genom olika ak-      grammet, t.ex. delning av arbete, bör utnyttjas. I
14315: tieinnehav innehar 10,4% av Kansallis-Osake-        sysselsättningsprogrammet har undervisnings-
14316: Pankki Oy:s aktier och röstetal samt 5,8 % av       ministeriets och arbetsministeriets möjligheter
14317: Unitas AB:s aktier och 6,6% av dess röstetal,       att effektivera omskolningen utökats betydligt.
14318: skulle inte lösa problemen inom banksektorn.        Det är också viktigt att varje bankanställd som
14319: Det är viktigt att komma ihåg att KOP:s och         påverkas av saneringen skall kunna finna en ny
14320: Unitas AB:s aktier har kommit i statens ägo i       arbets- eller studieplats så snabbt som möjligt.
14321: 
14322:      Helsingforsden 12 december 1995
14323: 
14324:                                                                                 Minister Arja Alho
14325:                                            KK 320/1995 vp
14326: 
14327: Kirjallinen kysymys 320
14328: 
14329: 
14330: 
14331: 
14332:                                   M. Koskinen ym.: Lehdistötuen kohdentamisesta
14333: 
14334: 
14335: 
14336:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
14337: 
14338:    Liikenneministeri Tuula Linnainmaa on vas-        tian keskeinen kulmakivi. Valtioneuvosto on läpi
14339: tannut kirjalliseen kysymykseen 149/1995 vp          itsenäisyyden edistänyt sananvapauden toteutta-
14340: epätarkasti eikä varsinaiseen kysymykseen ole        mista tukemalla monin eri tavoin erilaisten mieli-
14341: vastattu. Kysymys kuului seuraavasti: "Mitä          piteiden julkaisemista. Suurten lehtikonsernien
14342: Hallitus aikoo tehdä, että poliittisesti sitoutu-    tukeminen ei tätä tavoitetta edesauta. Myös
14343: mattoman -paikallislehdistön asemaa ei enää li-      maaseutujaketun tuesta luovutaan kokonaan
14344: sää vaikeuteta liikenneministeriön valikoivalla      vuoden 1996 budjetissa. Jakelutuki on nimen-
14345: lehdistötuella?" Emme toista kysymystä, vaan         omaan auttanut pieniä lehtiä.
14346: tarkennamme kysymyksenasettelua.                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14347:    Lehtien omaisuusjärjestelyjen kautta tiedotta-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14348: minen keskittyy yhä enemmän suurille lehtikon-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14349: serneille ja sekä parlamentaarista että valikoivaa   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14350: lehdistötukea kanavoituu suoraan ja epäsuorasti
14351: suurille lehtikonserneille, vaikka tuki on tarkoi-            Mitä Hallitus aikoo tehdä, ettei parla-
14352: tettu myös lieventämään kilpailutilannetta suur-            mentaarinen eikä valikoiva lehdistötuki
14353: ten ja pienten lehtien välillä.                             kanavoidu suurille lehtikonserneille ja
14354:    Sananvapaus on ollut suomalaisen demokra-                vääristä kilpailutilannetta entisestään?
14355: 
14356:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1995
14357: 
14358:                      Marjaana Koskinen                        Esa Lahtela
14359:                      Janina Andersson                         Risto Kuisma
14360:                                             Klaus Bremer
14361: 
14362: 
14363: 
14364: 
14365: 250261
14366: 2                                         KK 320/1995 vp
14367: 
14368: 
14369: 
14370: 
14371:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
14372: 
14373:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      massaolon ajan tuettu taloudellisissa vaikeuksis-
14374: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       sa olevaa sanomalehdistöä. Tuki on ollut ratkai-
14375: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     sevan tärkeä etenkin maamme ns. kakkoslehdis-
14376: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja M. Koski-      tölle. Sitä ei ole käytetty paikallislehdistön tuke-
14377: sen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        miseen. Useissa tapauksissa paikallislehdet ovat
14378: n:o 320:                                            paikallisuutensa johdosta verrattavissa maakun-
14379:                                                     nallisiin ykköslehtiin, jotka pääsääntöisesti eivät
14380:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, ettei parla-   ole tuen piirissä.
14381:         mentaarinen eikä valikoiva lehdistötuki        Tarkoituksena ei ole, että tuki kanavoituisi
14382:         kanavoidu suurille lehtikonserneille ja     suurille lehtikonserneille.
14383:         vääristä kilpailutilannetta entisestään?       Esiin ei ole noussut sellaisia seikkoja, joiden
14384:                                                     perusteella voitaisiin katsoa lehdistötuen vääris-
14385:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         tävän kilpailutilannetta. Sen tarkoituksena on
14386: taen seuraavaa:                                     päinvastoin auttaa moniarvoisen lehdistön säily-
14387:                                                     misessä ja tätä kautta omalta osaltaan tukea kil-
14388:     Lehdistötuella on perinteisesti koko sen ole-   pailua.
14389:       Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1995
14390: 
14391:                                                               Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
14392:                                              KK 320/1995 vp                                                3
14393: 
14394: 
14395: 
14396: 
14397:                                          Tili Riksdagens Talman
14398: 
14399:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       rat, använts tili att understöda sådan tidnings-
14400: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         press som haft ekonomiska svårigheter. Stödet
14401: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       har varit av avgörande betydelse i synnerhet för
14402: man M. Koskinen m.fl. undertecknade spörsmål           landets s.k. andra press. Det har inte använts för
14403: nr 320:                                                att stöda ortspressen. I många fall kan de lokala
14404:                                                        tidningarna tili följd av sin lokala karaktär jäm-
14405:           Vad ämnar Regeringen göra för att            föras med de ledande regionala tidningarna som
14406:        inte det parlamentariska eller det selekti-     i regel inte omfattas av stödet.
14407:        va presstödet skall kanaliseras till de stora       Syftet är inte att kanalisera stödet till de stora
14408:        tidningskoncernerna och ytterligare             tidningskoncernerna.
14409:        snedvrida konkurrensen?                             Det har inte kommit fram några sådana fakto-
14410:                                                        rer på basis av vilka man kunde anse att presstö-
14411:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          det skulle snedvrida konkurrensen. A vsikten har
14412: anföra följande:                                       tvärtom varit att genom stödet bibehålla en plu-
14413:                                                        ralistisk press och på så sätt underlätta konkur-
14414:   Presstödet har av tradition, så länge det existe-    rensen.
14415: 
14416:      Helsingforsden 7 december 1995
14417: 
14418:                                                                     Trafikminister Tuula Linnainmaa
14419:                                            KK 321/1995 vp
14420: 
14421: Kirjallinen kysymys 321
14422: 
14423: 
14424: 
14425: 
14426:                                   Tuloneo ym.: Huumeiden väärinkäytön vastaisen toiminnan tehos-
14427:                                       tamisesta
14428: 
14429: 
14430:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
14431: 
14432:    Nuorten huumekokeilut ovat hälyttävästi li-          Lokakuun loppuun mennessä kuluvana vuon-
14433: sääntyneet Suomessa. Huumeita on varsin run-         na on Suomessa takavarikoitu hasista noin 120
14434: saasti tarjolla ympäri maata. Huumausainekau-        kg, mikä on kaksinkertainen määrä vuoteen 1994
14435: passa liikkuvat entistä suuremmat rahasummat         verrattuna. Amfetamiinia on Suomessa takavari-
14436: Huumausaineet salakuljetetaan Suomeen pää-           koitu samana ajanjaksona yli 15 kg, joka on
14437: asiassa Länsi-Euroopasta. Valtakunnallisen tut-      kolminkertainen määrä vuoteen 1994 verrattu-
14438: kimuksen mukaan nuorille tarjotaan eniten huu-       na. Heroiinia on takavarikoitu noin 12 kg, mikä
14439: meita Uudellamaalla, jossa joka viides 14-18-        on viisitoistakertainen määrä vuoteen 1994 ver-
14440: vuotias on törmännyt huumekauppiaaseen. Pää-         rattuna.
14441: kaupunkiseudulla poltetaan tänä päivänä neljäs-         Kaiken kaikkiaan huumausaineti1anne Suo-
14442: tä kuuteen kiloa kannabista päivässä.                messa on pahentunut ratkaisevasti. Erityisesti
14443:     Huumeita käyttävät nuoret kertovat, että hei-    kovien jauhemaisten huumausaineiden, kuten
14444: tä ei kuunnella eikä heistä välitetä kotona eikä     amfetamiinin ja poltettavan heroiinin käyttö li-
14445: koulussa. Eikä ole mitään tekemistä. Poliisi ja      sääntyy räjähdysmäisesti.
14446: koulu ovat aloittaneet kampanjan "Sano huu-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14447: meille ei". Pääkaupunkiseudun poliisipiirien kes-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14448: ken on sovittu, että kaikkiin kouluihin, nuoriso-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14449: kerhoihin ja nuorten kanssa työskenteleviin vi-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14450: ranomaistahoihin luodaan sellaiset yhteydenpi-
14451: tokanavat, että niissä tiedetään, kenen tutun po-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14452: liisin kanssa voi luottamuksellisesti keskustella           ryhtyä yhteiskunnan ja nuorten kannalta
14453: huumeisiin liittyvistä ongelmista. Huumausai-               vakavan huumausaineongelman hoita-
14454: neiden käytön lisääntymistä ei poliisi pysty yksin          miseksi?
14455: estämään. Ensisijaisena tavoitteena on kuitenkin
14456:  saada apua tarvitsevat nuoret hakeutumaan hoi-
14457:  toon.
14458:       Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1995
14459: 
14460:           Irja Tulonen                   Ulla-Maj Kukkonen             Annika Lapintie
14461:           Markku Markkula                Arja Ojala                    Päivi Räsänen
14462:           Irina Krohn                    Säde Tahvanainen              Kirsti Ala-Harja
14463:           Anne Knaapi                    Kaarina Dromberg              Tuija Nurmi
14464: 
14465: 
14466: 
14467: 
14468:  2502ol
14469: 2                                             KK 321/1995 vp
14470: 
14471: 
14472: 
14473: 
14474:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
14475: 
14476:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           na 1 250 000 markalla kuntien, järjestöjen ja lää-
14477: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            ninhallitusten nuorten päihteidenkäytön ehkäi-
14478: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          syyn liittyviä kehittämishankkeita.
14479: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Irja Tulo-             Sosiaali- ja terveysministeriö on tänä vuonna
14480: sen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             tukenut sellaisia sosiaali- ja terveydenhuollon
14481: n:o 321:                                                 työntekijöiden koulutushankkeita, joilla pyri-
14482:                                                          tään löytämään uusia päihteidenkäytön ehkäi-
14483:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           syyn soveltuvia työmuotoja sekä lisäämään mo-
14484:         ryhtyä yhteiskunnan ja nuorten kannalta          niammatillista yhteistyötä päihdehaittojen eh-
14485:         vakavan huumausaineongelman hoita-               käisyssä.
14486:         miseksi?                                            Vastuu päihteiden käytön seurannasta ja tar-
14487:                                                          vittaviin toimenpiteisiin ryhtymisestä kuuluu
14488:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              päihdehuoltolain mukaan kunnalle. Palveluita
14489: taen seuraavaa:                                          on järjestettävä tarpeen mukaan. Kunnat ovat
14490:                                                          järjestäneet päihdyttävien aineiden väärinkäyt-
14491:    Sosiaali- ja terveysministeriö yhdessä muiden         täjien hoidon osana sosiaali- ja terveydenhuol-
14492: huumausaineasioita käsittelevien viranomaisten           lossa toteutettavaa päihdehuoltoa.
14493: kanssa seuraa tiiviisti eri rekisterien, tilastojen ja      Huumausaineiden käyttäjille soveltuvia avo-
14494: erillistutkimusten avulla päihdyttävien aineiden         ja laitoshoidon yksiköitä tai muita toimipisteitä
14495: käyttöä eri väestöryhmissä ja sosiaali- ja tervey-       on maan eri osissa varsin tyydyttävästi. Avohoi-
14496: denhuollon asiakkaiden piirissä. Maamme päih-            topalvelut ovat maksuttomia. Maassa on myös
14497: dehuollon tiedossa on ollut jo useita vuosia huu-        erityisesti nuorten päihteidenkäyttäjien hoitoon
14498: mausaineiden käytön, yleisimmin monipäihde-              erikoistuneita yksiköitä sekä päihdehuollossa
14499: käytön ja sekakäytön laajeneminen erityisesti            että lastensuojelulaitoksissa.
14500: vaikeimmin päihdeongelmaisten kohdalla. Hoi-                Pääkaupunkiseudulla, jonne keskittyy run-
14501: to- ja palvelujärjestelmiä on kehitetty kohtaa-          saimmin muiden päihteiden kuin alkoholin käyt-
14502: maan paremmin huumausaineiden käyttäjien                 töä, on erityishoitoyksiköitä sekä huumausainei-
14503: tarpeita.                                                den että lääkeaineiden väärinkäyttäjille. Hoito-
14504:    Viranomaisten strategiana on puuttua huu-             yksiköt ovat myös monipuolisessa yhteistyössä,
14505: mausaineiden käyttöön ja niiden aiheuttamiin             jotta palveluiden väärinkäyttö esimerkiksi lääke-
14506: ongelmiin mahdollisimman varhaisessa vaihees-            aineiden väärinkäyttäjien osalta kyetään estä-
14507: sa. Tällöin korostuvat ehkäisevät ja interventio-        mään.
14508: tyyppiset toimintamuodot osana sosiaalipalvelu-             Valtioneuvosto on vuosittain päättäessään
14509: ja, terveyskeskustyötä, koulujen oppilashuolto-          Raha-automaattiyhdistyksen avustusten jaosta
14510: järjestelmää, työterveyshuoltoa, lastensuojelu-          tukenut sosiaali- ja terveydenhuollon järjestöjen
14511: työtä ja etsivää nuorisotyötä. Tältä osin toimin-        huumausaineiden käytön ehkäisyprojekteja ja
14512: taa tulee kunnissa tehostaa. Kunnat ovat kuiten-         huumausaineiden vastaista toimintaa. Tätä lin-
14513: kin viime vuosina vähentäneet ehkäisevään päih-          jaa tullaan tehostuneesti jatkamaan. Esimerkit
14514: detyöhön osoittamiaan voimavaroja.                       etsivän nuorisotyön projekteista ja kaupungin-
14515:    Sosiaali- ja terveysministeriö on pyrkinyt te-        osaprojekteista ovat osoittaneet, että viran-
14516: hostamaan nuorten päihteidenkäytön ehkäisyä              omaisten, järjestöjen, poliisin, koulujen ja van-
14517: järjestämällä yhteistyössä lääninhallitusten             hempien yhteistyöllä voidaan ehkäistä ja korjata
14518: kanssa koulutusta nuorten parissa toimiville pai-        huumeongelmia ja niiden takaa paljastuvia psy-
14519: kallistason työntekijöille. Koulutuksessa on sel-        kososiaalisia ongelmia.
14520: vitetty nuorten päihteidenkäytön yleisyyttä sekä             Sosiaali- ja terveysministeriö on viime vuosina
14521: korostettu moniammatillisen yhteistyön tärkeyt-          eri yhteyksissä ohjannut ja tuottanut materiaalia
14522: tä ja yhteistoimintaa nuorten vanhempien kans-           ja koulutusta huume-ehkäisyjärjestelmien kehit-
14523: sa. Sosiaali- ja terveysministeriö tukee tänä vuon-      tämiseksi kunnissa. Tilanteen nyt pahentuessa
14524:                                              KK 321/1995 vp                                               3
14525: 
14526: tätä toimintaa tullaan lisäämään yhteistyössä eri      miseksi. Poliisi on laajentanut yhdysmiesverkos-
14527: viranomaisten, kansalaisjärjestöjen ja muiden          toaan Baltian ja Venäjän alueille tietojen vaih-
14528: tahojen kanssa.                                        don tehostamiseksi huumausainetorjunnassa.
14529:    Kuluneen vuoden aikana sosiaali- ja terveys-        Poliisin toimintaa koskevaa lainsäädäntöä on
14530: ministeriö on järjestänyt useita alueellisia poikki-   kehitetty siten, että se tulevaisuudessa lisää viran-
14531: hallinnollisia huumausainekysymystä koskevia           omaisten edellytyksiä ehkäistä ja paljastaa huu-
14532: koulutustilaisuuksia, joiden keskeinen pyrkimys        mausainerikoksia.
14533: on ollut virittää viranomaisiaja järjestöjä kunta-        Euroopan unionin huumausaineseurantajär-
14534: kohtaisten ehkäisy- ja hoitoonohjausjärjestetel-       jestelmän osana Suomeen ollaan parhaillaan so-
14535: mien luomiseen. Koulutuksen järjestämistä tul-         siaali- ja terveydenhuoltoon muodostamassa
14536: laan jatkamaan myös ensi vuonna.                       kansallista huumausaineseurantakeskusta, joka
14537:    Pääosa poliisin huumausainetutkintavoima-           kerää eri hallinnonaloilla ja kansalaisjärjestöjen
14538: varoista on sidottu laajojen huumausainerikos-         piirissä tuotettavaa tietoa huumausainetilan-
14539: ten paljastamiseen ja selvittämiseen. Poliisi on       teesta. Yksikkö tulee antamaan päätöksenteki-
14540: laajentanut kenttähenkilöstöönsä kohdistuvaa           jöille entistä paremmat tiedot huumausaineti-
14541: koulutusta, jonka tavoitteena on lisätä sen val-       lanteen kehittymisestä ja mahdollistaa voimava-
14542: miuksia suorittaa huumausaineiden välittäjien ja       rojen oikean suuntaamisen sinne, missä tarve on
14543: käyttäjien valvontaa kiinnijoutumisriskin Iisää-       suurin.
14544:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1995
14545: 
14546:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
14547: 4                                           KK 321/1995 vp
14548: 
14549: 
14550: 
14551: 
14552:                                          Tili Riksdagens Talman
14553: 
14554:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       är samt betonat vikten av samarbete mellan olika
14555: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         yrkesgrupper och med de ungas föräldrar. Social-
14556: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       och hälsovårdsministeriet stöder i år sådana ut-
14557: man Irja Tuloneo m.fl. undertecknade spörsmå1          vecklingsprojekt för förebyggande av ung-
14558: nr 321:                                                domars rusmedelsmissbruk som genomförs av
14559:                                                        kommuner, organisationer och länsstyrelser med
14560:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-         1 250 000 mk.
14561:        ta för att ta i tu med det med från samhä1-        Social- och hälsovårdsministeriet har i år un-
14562:        lets och ungdomens synpunkt sett allvar-        derstött sådana utbildningsprojekt för arbetsta-
14563:        liga narkotikaproblemet?                        gare inom social- och hälsovården som har tili
14564:                                                        syfte att finna nya arbetsformer som lämpar sig
14565:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          för förebyggande av missbruk av rusmedel samt
14566: anföra följande:                                       att öka samarbetet mellan de olika yrkesgrupper-
14567:                                                        na vid förebyggande av men åsamkade av rusme-
14568:    Social- och hälsovårdsministeriet och andra         del.
14569: myndigheter som sköter narkotikaärenden följer            Ansvaret för uppföljningen av rusmedelsmiss-
14570: med hjälp avolika register, statistiker och särskil-   bruket och vidtagandet av behövliga åtgärder
14571: da undersökningar noggrant med användningen            hör enligt lagen om missbrukarvård tili kommu-
14572: av rusmedel inom de olika befolkningsgrupperna         nen. Service skall anordnas enligt behov. Kom-
14573: och bland social- och hälsovårdens klienter.           munerna har ordnat vården av rusmedelsmiss-
14574: Inom missbrukarvården i vårt land har man re-          brukare som en del av den missbrukarvård som
14575: dan i flera år varit medveten om att användning-       genomförs inom social- och hälsovården.
14576: en av narkotika, vanligen missbruk av olika rus-          För narkotikamissbrukare finns ett rätt till-
14577: medel och blandmissbruk, har tilltagit i synner-       fredsställande antal enheter för öppen och sluten
14578: het bland personer med de värsta rusproblemen.         vård samt andra verksamhetsställen i olika delar
14579: Vård- och servicesystemet har utvecklats så att        av landet. Den öppna vården är avgiftsfri. 1 lan-
14580: det bättre än förut svarar mot rusmedelsmissbru-       det finns såväl inom missbrukarvården som på
14581: karnas behov.                                          barnskyddsanstalterna också enheter som har
14582:    Myndigheternas strategi går ut på att i ett så      specialiserat sig särskilt på vården av unga rus-
14583: tidigt skede som möjligt ingripa i användningen        medelsmissbrukare.
14584: av rusmedel och de problem som dessa medför.              I huvudstadsregionen, där användningen av
14585: Detta förstärker betydelsen av förebyggande            andra rusmedel än alkohoi är vanligare än an-
14586: verksamhetsformer och verksamhetsformer av             nanstans, finns specialvårdsenheter för både nar-
14587: interventionstyp som en del av socialservicen,         kotikamissbrukare och läkemedelsmissbrukare.
14588: hälsovårdscentralernas arbete, skolornas elev-         Vårdenheterna bedriver också ett mångsidigt
14589: vårdssystem, företagshälsovården, barnskydds-          samarbete för att t.ex. i fråga om läkemedelsmiss-
14590: arbetet och den uppsökande ungdomsverksam-             brukare förhindra att servicen missbrukas.
14591: heten. Tili dessa delar skall verksamheten i kom-         Statsrådet har årligen när det fattar beslut om
14592: munerna effektiveras. Kommunerna har dock              fördelningen av understöd från Penningauto-
14593: under de senaste åren minskat de resurser som          matföreningen stött sådana projekt och sådan
14594: riktas tili det preventiva rusmedelsarbetet.           verksamhet i syfte att förebygga och bekämpa
14595:    Social- och hälsovårdsministeriet har strävat       narkotikamissbruk som ordnas av organisatio-
14596: efter att effektivera förebyggandet av ungdomars       ner inom social- och hälsovården. Denna linje
14597: missbruk av rusmedel genom att i samarbete med         kommer att följas ännu effektivare i fortsättning-
14598: länsstyrelserna ordna utbildning för sådana ar-        en. Exemplen på projekt för uppsökande ung-
14599: betstagare på lokal nivå som arbetar bland de          domsverksamhet och stadsdelsprojekt har visat
14600: unga. Inom utbildningen har man utrett hur all-        att man genom samarbete mellan myndigheter,
14601: mänt utbrett rusmedelsmissbruket bland de unga         organisationer, polisen, skolorna och föräldrar-
14602:                                           KK 321/1995 vp                                            5
14603: 
14604: na kan förebygga och rätta till narkotikaproblem    gande och utredning av stora narkotikabrott.
14605: och sådana psykosociala problem som dessa           Polisen har breddat utbildningen av sin personai
14606: åsamkar.                                            på fåltet i syfte att öka beredskapen att övervaka
14607:    Social- och hälsovårdsministeriet har under de   narkotikalangare och narkotikaanvändare och
14608: senaste åren i olika sammanhang styrt och pro-      därmed öka risken för dem att bli ertappade.
14609: ducerat materia! samt ordnat utbildning för att     Polisen har utvidgat sitt kontaktnät i Baltikum
14610: utveckla systemen för förebyggande av narkoti-      och Ryssland för att inom bekämpningen av nar-
14611: kamissbruk i kommunerna. Eftersom situatio-         kotikahandeln effektivera utbytet av uppgifter.
14612: nen håller på att försämras kommer man att i        Den Iagstiftning som gäller polisens verksamhet
14613: samarbete med olika myndigheter, medborgar-         har utvecklats så att den i framtiden kommer att
14614: organisationer och andra instanser öka denna        öka myndigheternas förutsättningar att förebyg-
14615: verksamhet.                                         ga och uppdaga narkotikabrott.
14616:    Under detta år har social- och hälsovårdsmi-        Sam en del av Europeiska unionens system för
14617: nisteriet ordnat många tväradministrativa ut-       uppföljning av narkotikamissbruk håller man i
14618: bildningstillfållen på regional nivå för behand-    Finland som bäst på att inom social- och hälso-
14619: Iingen av narkotikafrågor. Vid dessa har den        vården bilda en nationell narkotikauppföljnings-
14620: huvudsakliga strävan varit att uppmuntra myn-       central som har som uppgift att samla uppgifter
14621: digheterna och organisationerna att skapa koru-     som produceras om narkotikaläget inom olika
14622: munvisa system för förebyggande åtgärder och        förvaltningsområden och medborgarorganisa-
14623: vårdhänvisning. Ordnandet av utbildning kom-        tioner. Enheten kommer att ge beslutsfattarna
14624: mer att fortsätta även nästa år.                    exaktare uppgifter om utvecklingen av narkoti-
14625:    Huvuddelen av polisens resurser för under-       kaläget och möjliggöra att resurserna riktas till
14626: sökning av narkotikabrott hänför sig tili uppda-    de områden där behovet är störst.
14627:      Helsingfors den 8 december 1995
14628:                                                                   Minister Terttu Huttu-Juntunen
14629:                                              KK 322/1995 vp
14630: 
14631: Kirjallinen kysymys 322
14632: 
14633: 
14634: 
14635: 
14636:                                     Tuloneo ym.: Valtiontalouden säästötoimien vaikutuksesta sosiaa-
14637:                                          li- ja terveydenhuoltoon
14638: 
14639: 
14640:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
14641: 
14642:     Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan vakinaista         tuneen henkilöstön kanssa eikä lyhyitä periodeja
14643: henkilöstöä on vähennetty, ja monissa kunnissa          työskentelevän suuren joukon kera. Työhön pe-
14644: on edelleen sijaiskieltoja. Toisaalta muiden alo-       rehdytettävien määrä moninkertaistuu ja samal-
14645: jen pitkäaikaistyöttömiä on otettu työllistämis-        la aiheuttaa kustannuksia.
14646: töihin sijaisiksi tai korvaamaan henkilöstövajet-          Tilanne työpaikoilla on vääristynyt. Säästö-
14647: ta. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan töitä ei pidä      toimienja työllistämistoimenpiteiden seuraukse-
14648: aliarvioida. Työllistettäviltä on vaadittava sama       na erityisesti vanhuksia ja lapsia hoitavat muiden
14649: koulutus ja ammattitaito kuin vakinaista työtä          alojen pitkäaikaistyöttömät, ja ammattikoulu-
14650: tekeviltä. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla tar-      tettua henkilöstöä yritetään ohjata osa-aikatyö-
14651: vitaan korkeaa ammattitaitoa, koulutusta ja             hön. Kokonaistaloudellisesti ajatellen tämä saat-
14652: motivaatiota. Työtä on vaikeaa jakaa, siirtää toi-      taa aiheuttaa sen, että henkilöstömäärä kasvaa,
14653: selle taijättää tekemättä ilman vakavia seurauk-        mutta vastaavaa tuotantokasvua ei ilmene. Välil-
14654: sia hoitotyön laadulle ja potilasturvallisuudelle.      liset työvoimakustannukset päinvastoin lisään-
14655:     Työministeriön selvityksen mukaan (31.8.            tyvät ja potilasjonot kasvavat, koska ammatti-
14656:  1995) sosiaali- ja terveydenhuoltoalan koulutus-       taitoiset työntekijät ovat kortistossa ja ammatti-
14657:  ammateissa työttömiä oli 9 433, joista kunnalla        taidottomat, muun alan koulutuksen saaneet pit-
14658: työllistämistöissä olevia 1 019. Kunnallisen hen-       käaikaistyöttömät, ovat työssä. Tämä johtaa
14659: kilörekisterin mukaan sosiaali- ja terveydenhuol-       vääjäämättä hoidon laiminlyönteihin ja asettaa
14660:  lossa oli vuonna 1994 työllistämistöissä 2 465         potilasturvallisuuden vaakalaudalle.
14661:  henkilöä. Ilmeisesti yli puolet kuntien sosiaali- ja       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14662:  terveydenhuoltoon työllistetyistä oli muita kuin       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14663:  hoitoalan koulutuksen saaneita.                        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14664:     Tällä hetkellä työpaikoilla on menossa palve-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14665:  lurakenteen uudistus, väestövastuinen toiminta,
14666:  sosiaali- ja terveydenhuollon yhdistäminen, pal-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14667:  veluiden tuotteistaminen, palveluiden kilpailut-              ryhtyä sosiaali- ja terveydenhoitoalan
14668:  taminen ja niin edelleen. On tärkeää viedä näitä              säästötoimien kielteisten vaikutusten tor-
14669:  muutoksia ja kehitettäviä asioita eteenpäin ko-               jumiseksi?
14670:  kopäiväisesti työhönsä ja sen tavoitteisiin sitou-
14671: 
14672:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1995
14673: 
14674:           Irja Tulonen                     Ulla-Maj Kukkonen               Markku Markkula
14675:           Arja Ojala                       Päivi Räsänen                   Irina Krohn
14676:           Kirsti Ala-Harja                 Anne Knaapi                     Kaarina Dromberg
14677:                                            Tuija Nurmi
14678: 
14679: 
14680: 
14681: 
14682: 250261
14683: 2                                           KK 322/1995 vp
14684: 
14685: 
14686: 
14687: 
14688:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14689: 
14690:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        saanutta henkilöstöä, mutta osalla ei ole tämän
14691: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         alan koulutusta. Tärkeä on myös pidemmällä
14692: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       aikavälillä eri keinoin pyrkiä pitämään kiinni
14693: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tulosen          alan ammattikoulutetusta henkilöstöstä ja edis-
14694: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          tää myös työttömänä olevan henkilöstön am-
14695: 322:                                                  mattitaidon ylläpitämistä jo siitäkin syystä, että
14696:                                                       henkilöstön kysyntä tulee tulevaisuudessa selväs-
14697:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        ti kasvamaan, kun suuret ikäluokat poistuvat
14698:        ryhtyä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan        työmarkkinoilta ja toisaalta erityisesti vanhus-
14699:        säästötoimien kielteisten vaikutusten tor-     tenhuollonja terveyspalvelujen tarve kasvaa ikä-
14700:        jumiseksi?                                     rakenteen muutoksen johdosta.
14701:                                                           Ratkaisujen hakeminen muun muassa edellä
14702:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kuvattuihin ongelmiin on ollut taustalla, kun so-
14703: vasti seuraavaa:                                      siaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt yh-
14704:                                                       dessä kuntien kanssa hanketta työn uudelleenja-
14705:     Sosiaali- ja terveysministeriö on jatkuvasti      kamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollossa. Erää-
14706: seurannut kunnallisten palveluiden saatavuutta        nä keskeisenä tavoitteena tässä hankkeessa on
14707: ja tasoa lääninhallitusten kautta kuntiin suun-       etsiä sellaisia uusia malleja työllistämistuen käyt-
14708: tautuvilla niin kutsutuilla ajantasaseurannoilla.     töön, joissa nykyiseen tuen käyttöön liittyvät
14709: Erityisesti työvoiman käyttöä koskeva selvitys        ongelmat voitaisiin välttää. Tavoitteena on, että
14710: tehtiin toukokuussa 1995. Myös tässä selvityk-        jakamalla työtä uudelleen esimerkiksi niin sano-
14711: sessä tuli esiin työllisyysvaroin palkatun henki-     tun 6+6-mallin mukaisesti, voitaisiin luoda uu-
14712: löstön käytön lisääntyminen sosiaali- ja tervey-      sia, pitkäaikaisia, mieluimmin pysyviä työpaik-
14713: denhuollossa kuin myös näin palkatun työvoi-          koja sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Keskeisenä
14714: man käyttöön liittyvät ongelmat, joita kirjallises-   tavoitteena hankkeessa on myös helpottaa työssä
14715: sa kysymyksessä on kuvattu. Toisaalta jatkuvas-       olevien monilla työpaikoilla ylivoimaiseksi kas-
14716: ti lisääntynyt pitkäaikaistyöttömyys uhkaa syr-       vaneita työpaineita sekä osaltaan parantaa asia-
14717: jäyttää kasvavanjoukon ihmisiä yhteiskunnasta.        kaspalvelua työnjakamishankkeisiin luontevasti
14718: Tästä syystä on ollut perusteltua ja välttämätön-     liittyvin uudentaisin työaikajärjestelyin. Hanket-
14719: tä tarjota työllistämistuen turvin työtä pitkäai-     ta toteutetaan tiiviissä yhteistyössä kuntien lisäk-
14720: kaistyöttömille edes vähäksi aikaa myös sosiaali-     si työministeriön ja työmarkkinajärjestöjen
14721: ja terveydenhuollossa. Osa työllistetyistä on so-     kanssa.
14722: siaali- ja terveydenhuollon ammattikoulutuksen
14723: 
14724:      Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1995
14725: 
14726:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
14727:                                            KK 322/1995 vp                                            3
14728: 
14729: 
14730: 
14731: 
14732:                                         Tili Riksdagens Talman
14733: 
14734:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     medan andra saknar denna utbildning. Också på
14735: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       lång sikt är det viktigt att på olika sätt försöka
14736: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     hålla fast branschens yrkesutbildade personai
14737: man Tulonen m.fl. undertecknade spörsmål nr          och att också främja upprätthållandet av den
14738: 322:                                                 arbetslösa personalens yrkesskicklighet dels en-
14739:                                                      bart av den orsaken att efterfrågan på denna
14740:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      personai klart kommer att öka i framtiden när de
14741:         ta för att förebygga de negativa följderna   stora åldersklasserna lämnar arbetsmarknaden,
14742:         av sparåtgärderna inom social- och häl-      dels för att behovet av särskilt åldringsvård och
14743:         sovården?                                    hälsovårdstjänster ökar på grund av förändring-
14744:                                                      arna i åldersstrukturen.
14745:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           När social- och hälsovårdsministeriet tillsam-
14746: anföra följande:                                     mans med kommunerna startade projektet angå-
14747:                                                      ende en omfördelning av arbetet inom social- och
14748:     Social- och hälsovårdsministeriet har förlö-     hälsovården var det just för att bl.a. råda bot på
14749: pande följt med tillgången tili kommunala tjäns-     de ovan beskrivna problemen. Ett av de centrala
14750: ter och tjänsternas kvalitet genom s.k. nuläges-     målen i projektet är att försöka finna sådana nya
14751: uppföljningar som via länsstyrelserna riktar sig     modeller för användningen av sysselsättningsstö-
14752: till kommunerna. En utredning som gällde sär-        det som gör det möjligt att undvika de problem
14753: skilt användningen av arbetskraft gjordes i maj      som nu ansluter sig till användningen av stödet.
14754: 1995. Också i den utredningen kom det fram att       Målet är att genom en omfördelning av arbetet
14755: användningen av personai som avlönats med sys-       enligt exempelvis den s.k. 6 + 6-modellen kunna
14756: selsättningsmedel ökar inom social- och hälso-       skapa nya, långtida, helst fasta arbetsplatser
14757: vården liksom även att det förekommer sådana i       inom social- och hälsovården. Ett centralt mål i
14758: spörsmålet beskrivna problem som användning-         projektet är också att minska de anställdas ar-
14759: en av en på detta sätt avlönad personai för med      betsbörda, som på många arbetsplatser blivit
14760: sig. Å andra sidan hotar den ständigt ökande         dem övermäktig, samt delvis förbättra kundser-
14761: långtidsarbetslösheten att utestänga allt fler       vicen genom nya arbetstidsarrangemang som på
14762: människor från samhället. Därför har det varit       ett naturligt sätt ansluter sig till projekten som
14763: motiverat och nödvändigt att med hjälp av syssel-    gäller delning av arbete. Projektet genomförs i
14764: sättningsstödet erbjuda långtidsarbetslösa arbe-     nära samarbete med såväl kommunerna som
14765: te också inom social- och hälsovården, åtminsto-     arbetsministeriet och arbetsmarknadsorganisa-
14766: ne för en kort tid. En del av de sysselsatta är      tionerna.
14767: yrkesutbildade inom social- och hälsovården
14768: 
14769:        Helsingforsden 7 december 1995
14770: 
14771:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
14772:                                           KK 323/1995 vp
14773: 
14774: Kirjallinen kysymys 323
14775: 
14776: 
14777: 
14778: 
14779:                                   Kemppainen ym.: Sosiaaliturvaa koskevien valtiontalouden säästö-
14780:                                       toimenpiteiden vaikutuksesta tasa-arvon toteutumiseen
14781: 
14782: 
14783:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
14784: 
14785:    Tasa-arvon toteutumista sukupuolten välillä      muun perusturvan tasolle ja nyt leikkausten jäl-
14786: on eniten edistänyt sellainen yhteiskuntakehitys,   keenjopa sen alle. Lisäksi eri sosiaaliturvajärjes-
14787: joka on taannut itsenäisen toimeentulon jokai-      telmien lapsikorotusten leikkaaminen heikentää
14788: selle yksilölle. Työelämässä tätä kehitystä on      nimenomaan naissukupuolen toimeentulotur-
14789: vauhdittanut naisten lisääntyvä työssäkäymi-        vaa. Kotihoidon tuen leikkaus on lähes 114 koko
14790: nen. Sosiaaliturvassa tasa-arvokehitystä on eri-    tuen tasosta.
14791: tyisesti vauhdittanut yksilöllinen, asumiseen pe-       Tasa-arvolain 9 §:ssä sukupuoleen perustuva-
14792: rustuva sosiaaliturvajärjestelmä, jossa tasa-ar-    na syrjintänä on pidettävä myös eri asemaan
14793: von kannalta tärkeimpiä ovat kansaneläkejärjes-     asettamista tai joutumista vanhemmuuden, per-
14794: telmä, kotityön yhteiskunnallisesti arvokkaaksi     heenhuoltovelvollisuuden tai muun välillisesti
14795: työksi tunnustaminen, koti- ja omaishoitotuki-      sukupuoleen liittyvän syyn johdosta. Kun koti-
14796: järjestelmät sekä sairasvakuutuksen vähimmäis-      hoidon tuki yli 90-prosenttisesti tulee äideille ja
14797: päivärahajärjestelmä.                               kun minimipäivärahan poistamista on julkisesti
14798:    Nyt sosiaaliturvan kotona tapahtuvan hoidon      perusteltu "kotirouvien tarpeettomilla korvauk-
14799: tukemiseen ja perusturvaan kohdistuvat leik-        silla", on ilmeistä, että leikkaukset kohdistuvat
14800: kaukset ovat huolestuttavasti uhkaamassa tasa-      nimenomaan toiseen sukupuoleen.
14801: arvokehitystä. Mm. ministeri Huttu-Juntunen             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14802: on eduskuntakeskustelussa todennut, että nämä       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14803: sosiaaliturvaleikkaukset kohdistuvat valtaosin      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14804: naissukupuoleen. Eduskunnan perustuslakiva-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14805: liokunta on todennut, että kotihoidon tuen leik-
14806: kaus voidaan tehdä normaalissa lainsäätämisjär-               Aikooko Hallitus selvittää erityisesti
14807: jestyksessä. Perustuslakivaliokunnassa ei ole              kotihoidon tuen ja sairausvakuutuksen
14808: kuultu tasa-arvovaltuutettua.                              vähimmäispäivärahan leikkausten vaiku-
14809:     Kotihoidon tuki on toisaalta kunnallisen päi-          tuksia sukupuolten väliseen tasa-arvoon
14810:  vähoidon vaihtoehto, mutta erityisesti nyt, kun           ja sen, ovatko leikkaukset tasa-arvolain
14811:  työttömyysturva ja kotihoidon tuki sovitetaan             mukaisia, ja
14812:  yhteen, tämä yhteensovitettu sosiaaliturva muo-              miten Hallitus aikoo korjata syntyneet
14813:  dostaa toimeentuloturvan, jonka taso jää usein            epäkohdat?
14814: 
14815:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1995
14816: 
14817:          Hannu Kemppainen               Maria Kaisa Aula               Olavi Ala-Nissilä
14818:          Anneli Jäätteenmäki            Markku Lehtosaari              Matti Väistö
14819:          Maija-Liisa Lindqvist          Raimo Liikkanen                Markku Koski
14820:          Ossi Korteniemi                Tero Mölsä                     Kyösti Karjula
14821:          Hannu Takkula                  Vuokko Rehn                    Anu Vehviläinen
14822:          Matti Ryhänen                  Tauno Pehkonen                 Päivi Räsänen
14823:          Jukka Tarkka                   Risto Penttilä                 Eero Lämsä
14824:                                         Mari Kiviniemi
14825: 
14826: 
14827: 250261
14828: 2                                        KK 323/1995 vp
14829: 
14830: 
14831: 
14832: 
14833:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
14834: 
14835:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     lyn yhteydessä on esitystä täydennetty siten, että
14836: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      kahden kuukauden työkyvyttömyyden jälkeen
14837: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    voidaan vakuutetun pitkittyneen sairauden
14838: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kemppai-      vuoksi maksaa enintään 60 markan suuruista
14839: sen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       tarveharkintaista päivä- tai kuntoutusrahaa, jos
14840: n:o 323:                                           se on vakuutetun toimeentulon kannalta välttä-
14841:                                                    mätöntä.
14842:           Aikooko Hallitus selvittää erityisesti      Tasa-arvolain 7 §:ssä kiellettynä syrjintänä pi-
14843:        kotihoidon tuen ja sairausvakuutuksen       detään henkilöiden eri asemaan asettamista ras-
14844:        vähimmäispäivärahan leikkausten vaiku-      kaudesta tai synnytyksestä johtuvasta syystä
14845:        tuksia sukupuolten väliseen tasa-arvoon     taikka vanhemmuuden tai perhehuoltovelvolli-
14846:        ja sen, ovatko leikkaukset tasa-arvolain    suudenjohdosta. Hallitus katsoo, etteivätesityk-
14847:        mukaisia, ja                                set lasten kotihoidon tuesta annetun lain ja sai-
14848:           miten Hallitus aikoo korjata syntyneet   rausvakuutuslain muutoksiksi ole ristiriidassa
14849:        epäkohdat?                                  tasa-arvolain säännösten kanssa, mutta käytän-
14850:                                                    nön tilanteissa niillä voi olla tasa-arvoa heikentä-
14851:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        viä vaikutuksia. Käsitellessään hallituksen esi-
14852: taen seuraavaa:                                    tyksiä perustuslakivaliokunta kuuli muiden
14853:                                                    muassa tasa-arvovaltuutettua. Lausunnoissaan
14854:    Eduskunta on 28.11.1995 hyväksynyt halli-       (PeVL 1111995 vp- HE 121 ja 122/1995 vp ja
14855: tuksen esityksen laiksi lasten kotihoidon tuesta   PeVL 15/1995 vp- HE 124/1995 vp) valiokunta
14856: annetun lain muuttamisesta (HE 122/1995 vp).       ei ole nostanut esille lakiehdotusten tulkinnalli-
14857: Lasten kotihoidon tuen perusosa muuttuu nykyi-     suutta tasa-arvolainsäädäntöön nähden.
14858: sestä 1 908 markasta 1 500 markaksi vuoden            Eduskunta edellyttää sairauspäivärahajärjes-
14859: 1996 alusta lukien. Kotihoidon tukijärjestelmän    telmän ja kuntoutuksen uudistamista koskevaan
14860: kokonaiskustannukset vähenevät vuositasolla        hallituksen esitykseen antamassaan vastaukses-
14861: 700 miljoonaa markkaa.                             sa, että hallitus seuraa lainsäädännön vaikutuk-
14862:    Eduskunta on 29.11.1995 hyväksynyt halli-       sia sairaiden ja kuntoutettavien asemaan sekä
14863: tuksen esityksen sairauspäivärahajärjestelmän ja   erityisesti tarveharkintaisen päivärahan toimi-
14864: kuntoutuksen uudistamista koskevaksi lainsää-      vuutta ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin lain-
14865: dännöksi (HE 124/1995 vp), jonka mukaan sai-       säädännön muuttamiseksi.
14866: rauspäivärahalla korvataan vuoden 1996 alusta         Hallitus tulee seuraamaan lasten kotihoidon
14867: lukien ainoastaan menetettyä ansiota. Uudistus     tuen muutoksen julkistaloudellisia ja perheisiin
14868: merkitsee luopumista sairausvakuutuksen päivä-     kohdistuvia vaikutuksia sekä tekemään niistä
14869: rahan ja kuntoutusrahan vähimmäismäärästä.         selvityksen eduskunnalle kevätistuntokaudella
14870: Päivärahan saamisen edellytyksenä on, että va-     1996.
14871: kuutetulla on työtuloja vähintään 5 000 markkaa       Selvityksissä seurataan tapahtuneita muutok-
14872: kalenterivuodessa. Edellä olevasta pääsäännöstä    sia tarpeen mukaan myös sukupuolten välinen
14873: poiketen hallituksen esityksen eduskuntakäsitte-   tasa-arvokehitys huomioiden.
14874: 
14875:      Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1995
14876: 
14877:                                                                  Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
14878:                                           KK 323/1995 vp                                             3
14879: 
14880: 
14881: 
14882: 
14883:                                        Tili Riksdagens Talman
14884: 
14885:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     huvudregel genom ett tiliägg, enligt vilket det
14886: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-       efter två månaders arbetsoförmåga på grund av
14887: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-     den försäkrades utdragna sjukdom betalas en-
14888: man Kemppainen m.fl. undertecknade spörsmål          dast en behovsprövad dagpenning eller rehabili-
14889: nr 323:                                              teringspenning på 60 mk, om det är nödvändigt
14890:                                                      med tanke på den försäkrades utkomst.
14891:           Ämnar Regeringen utreda hur särskilt          Enligt 7 § jämställdhetslagen avses som för-
14892:        nedskärningarna av stödet för hemvård         bjuden diskriminering försättande av personeri
14893:        och minimidagpenningen på basis av            olika ställning på grund av orsaker som beror på
14894:        sjukförsäkringen inverkar på jämställd-       havandeskap eller barnsbörd eller med anledning
14895:        heten mellan könen och om nedskär-            av föräldraskap eller familjeansvar. Regeringen
14896:        ningarna är förenliga med jämställdhets-      anser att förslagen tili ändring av lagen om stöd
14897:        lagen, och                                    för hemvård av barn och sjukförsäkringslagen
14898:           på vilket sätt ämnar Regeringen av-        inte står i strid med stadgandena i jämställdhets-
14899:        hjälpa uppkomna missförhållanden?             lagen men i praktiken kan de ha verkningar som
14900:                                                      försvagar jämställdheten. När grundlagsutskot-
14901:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        tet behandlade regeringens propositioner hörde
14902: anföra följande:                                     den bl.a. jämställdhetsombudsmannen. 1 sina ut-
14903:                                                      låtanden (GrUU 11/1995 rd- RP 121 och 122/
14904:     Den 28 november 1995 godkände riksdagen          1995 rdoch GrUU 1511995rd-RP 124/1995 rd)
14905: regeringens proposition med förslag tili lag om      har utskottet inte nämnt någonting om hur lag-
14906: ändring av 1agen om stöd för hemvård av barn         förslagen skall toikas med avseende påjämställd-
14907: (RP 12211995 rd). Basdelen av stödet för hem-        hetslagen.
14908: vård av barn förändras från nuvarande 1 908 mk          1 sitt svar på regeringens proposition om revi-
14909: tili 1 500 mk vid ingången av 1996. De tota1a        dering av systemet med sjukdagpenning samt
14910: kostnaderna för systemet med stöd för hemvård        rehabilitering förutsätter riksdagen att regering-
14911: minskar på årsnivå med 700 milj. mk.                 en undersöker hur lagstiftningen inverkar på sju-
14912:     Den 29 november 1995 godkände riksdagen          kas och rehabiliteringsklienters ställning samt
14913: regeringens proposition med förslag tilllagstift-    särskilt den behovsprövade dagpenningens än-
14914: ning om revidering av systemet med sjukdagpen-       damålsenlighet och vidtar nödvändiga åtgärder
14915: ning samt rehabilitering (RP 124/1995 rd), en1igt    för ändring av lagstiftningen.
14916: viiken endast utebliven inkomst ersätts med sjuk-       Regeringen kommer att undersöka viiken ver-
14917: dagpenning fr.o.m. ingången av 1996. Reformen        kan ändringen av stödet för hemvård av barn har
14918: betyder att minimibe1oppet för dagpenningen på       för den offent1iga ekonomin och familjerna samt
14919: basis av sjukförsäkringen och för rehabiliterings-   göra en utredning över verkningarna. Utredning-
14920: penningen slopas. En förutsättning för att den       en över1ämnas tili riksdagen under vårsessionen
14921: försäkrade skall få dagpenning är att hans arbets-    1996.
14922: inkomst är minst 5 000 mk per kalenderår. 1             1 utredningarna undersöks de förändringar
14923:  samband med riksdagsbehandlingen av proposi-        som skett, vid behov även med beaktande av
14924: tionen gjordes en avvikelse från ovan anförda        utvecklingen av jämställdheten mellan könen.
14925: 
14926:      Helsingforsden 7 december 1995
14927: 
14928:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
14929:                                             KK 324/1995 vp
14930: 
14931: Kirjallinen kysymys 324
14932: 
14933: 
14934: 
14935: 
14936:                                    Seppänen: Pankkien koronmaksuun käytettävistä varoista
14937: 
14938: 
14939: 
14940:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
14941: 
14942:     Suomalaiset pankit ovat saaneet valtiolta pää-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14943: omatukea alun perin 8 miljardia markkaa. Nyt                 ryhtyä, jotta korkoa ei makseta pankki-
14944: kolmen vuoden korkomoratorionjälkeen monil-                  ja pankkiryhmäkohtaisista vakuusrahas-
14945: la pankeilla on edelleen ongelmia koronmaksus-               toista sillä tavalla valtion talletusvastuu-
14946: sa.                                                          velvollisuutta kasvattaen?
14947:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14948: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14949: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14950: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14951: 
14952:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1995
14953: 
14954:                                             Esko Seppänen
14955: 
14956: 
14957: 
14958: 
14959: 250261
14960: 2                                          KK 324/1995 vp
14961: 
14962: 
14963: 
14964: 
14965:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
14966: 
14967:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tuksesta esitä sellaista ohjelmaa koron maksami-
14968: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        sesta vastedes, jonka ministeriö voi hyväksyä.
14969: olette 17 päivänä marraskuuta 1995 päivätyn             Tähän mennessä ovat eräät säästö- ja osuus-
14970: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         pankit maksaneet sijoitukselle korkoa. Vuodelta
14971: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        1995 saatujen ennakkotietojen mukaan suurin
14972: edustaja Seppäsen näin kuuluvasta kirjallisesta      osa pankeista maksaisi koron. Kuitenkin on
14973: kysymyksestä n:o 324:                                pankkeja, joilla ei vielä kuluvalta vuodelta ole
14974:                                                      odotettavissa voitonjakokelpoisia varoja ja jotka
14975:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       joutuvat esittämään valtiovarainministeriölle
14976:        ryhtyä, jotta korkoa ei makseta pankki-       suunnitelman korkojen maksamisesta.
14977:        ja pankkiryhmäkohtaisista vakuusrahas-           Valtiovarainministeriössä ei ole tehty vielä
14978:        toista sillä tavoin valtion talletusvastuu-   päätöksiä siitä, minkälaisia suunnitelmia hyväk-
14979:        velvollisuutta kasvattaen?                    sytään. Lopulliset päätökset voidaan tehdä vasta
14980:                                                      sitten kun vuoden 1995 tilinpäätökset on vahvis-
14981:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tettu. Alustavasti on kuitenkin keskusteltu pank-
14982: vasti seuraavaa:                                     kiryhmäkohtaisen vakuusrahaston mahdolli-
14983:                                                      suudesta maksaa korko siihen kuuluvan pankin
14984:    Valtio teki vuonna 1992 luottolaman ehkäise-      puolesta. Tämä ei sinänsä olisi vakuusrahastoa
14985: miseksi pääomasijoituksen talletuspankkeihin.        koskevien säännösten tai pääomatodistuksen
14986: Sijoituksen ehtojen mukaisesti valtiolla on oi-      ehtojen kanssa ristiriidassa. Tässä yhteydessä
14987: keus vaihtaa pääomasijoitus pankin äänivaltai-       mahdollisesti tarvitsemansa varat vakuusrahas-
14988: simpiin osakkeisiin tai kantarahasto-osuuksiin       to voi kerätä jäsenpankeiltaan. Selvitysten mu-
14989: taikka osuus- tai lisäomamaksuiksi, jos pankilta     kaan vakuusrahastojen maksettaviksi vuodelta
14990: on jäänyt maksamatta pääomasijoitukselle kor-        1995 mahdollisesti tulevat korot ovat vähäiset
14991: koa yhteensä 1 080 päivältä eikä pankki kahden       suhteessa pääomasijoitusten määrään.
14992: viikon kuluessa valtiovarainministeriön keho-
14993: 
14994:     Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1995
14995: 
14996:                                                                                Ministeri Arja Alho
14997:                                             KK 324/1995 vp                                             3
14998: 
14999: 
15000: 
15001: 
15002:                                         Tili Riksdagens Talman
15003: 
15004:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      senterar ett sådant program för betalning av rän-
15005: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den       tan framdeles som kan godkännas av ministeriet.
15006: 17 november 1995 till vederbörande medlem av             Hittills har vissa spar- och andelsbanker betalt
15007: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     ränta på investeringen. Enligt de förhandsupp-
15008: dagsman Seppänen undertecknade spörsmål nr            gifter som inkommit för 1995 skulle de flesta
15009: 324:                                                  banker betala räntan. Det finns emellertid ban-
15010:                                                       ker som ännu inte för innevarande år förväntas
15011:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        ha några medel för vinstutdelning och som blir
15012:        ta för att ingen ränta skall betalas på        tvungna att för finansministeriet lägga fram en
15013:        bankernas och bankgrupperingarnas sä-          plan för betalning av räntorna.
15014:        kerhetsfonder så att statens depositions-         Finansministeriet har ännu inte fattat några
15015:        ansvarsskyldighet ökar?                        beslut om hurudana planer som skall godkännas.
15016:                                                       Definitiva beslut kan fattas först då boksluten för
15017:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         1995 har fastställts. Preliminära diskussioner har
15018: anföra följande:                                      likväl förts om möjligheten för en säkerhetsfond
15019:                                                       i en bankgruppering att betala ränta för en bank
15020:    Staten gjorde 1992 en kapitalinvestering i         som hör till just den gruppen. Det här skulle i och
15021: depositionsbankerna i syfte att förebygga kredit-     för sig inte strida mot stadgandena om säkerhets-
15022: krisen. Enligt villkoren för investeringen har sta-   fonder eller villkoren för kapitalbevis. Medel
15023: ten rätt att byta ut kapitalinvesteringen mot ak-     som säkerhetsfonden eventuellt behöver i detta
15024: tier med flest röster i banken, eller mot grund-      sammanhang kan den samla in hos sina med-
15025: fondsandelar eller mot andelsavgifter eller till-     lemsbanker. Utredningar visar att de räntor som
15026: läggsegenavgifter, om banken har underlåtit att       säkerhetsfonderna eventuellt blir tvungna att be-
15027: betala ränta på kapitalinvesteringen för sam-         tala för 1995 är små i förhållande till kapitalin-
15028: manlagt 1 080 dagar och banken inte inom två          vesteringarna.
15029: veckor efter uppmaning av finansministeriet pre-
15030: 
15031:      Helsingforsden 12 december 1995
15032: 
15033:                                                                                   Minister Arja Alho
15034:                                               KK 325/1995 vp
15035: 
15036: Kirjallinen kysymys 325
15037: 
15038: 
15039: 
15040: 
15041:                                     Piha: Valtionyhtiöitten hallintoneuvostojen tarpeellisuudesta
15042: 
15043: 
15044: 
15045:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
15046: 
15047:     Valtionyhtiöiden perustamisvaiheessa koet-          turhia väliportaita yrityksen hallintoon, ja niillä
15048: tiin tarpeelliseksi yhteiskunnallisten intressien       on lähinnä seremoniallinen merkitys, ei enää
15049: tähden perustaa hallintoneuvostot käyttämään            käytännön tehtäviä. Ei voida väittää, että omis-
15050: ylintä päätäntävaltaa yhtiökokousten välillä.           tajan intressi on parhaiten hoidettavissa hallinto-
15051: Valtio sai myös runsaslukuisen kansanedustaja-          neuvostoissa.
15052: joukon edustamaan omistajan intressiä hallinto-            Sellaisissa valtionyhtiöissä, joissa valtiolla on
15053: neuvostoon.                                             vain sijoittajaintressi, voi kyseenalaistaa hallin-
15054:     Valtionyhtiöitten toimintaympäristö on kui-         toneuvostojen tarpeen. Toisaalta on huomatta-
15055: tenkin muuttunut sitten perustamisvaiheen. Yh-          va, että omistajalla tulee olla edustus, mutta sen
15056: tiöitä yksityistetään, ja myös ulkomaiset omista-       paikka on hallitus, ei hallintoneuvosto. Edustuk-
15057: jat tulevat valtio-omistajan rinnalle. Yhtiöt toi-      sena tulee olla vahvasti läsnäoleva ja asiantunte-
15058: mivat markkinataloudessa yhä enemmän nor-               va hallituksen jäsen. Sillä tavalla yhteistä omai-
15059: maalissa kilpailuympäristössä. Ulkomaiset si-           suuttamme ja intressiämme valvotaan h uomatta-
15060: joittajat karsastavat poliittisin perustein koottu-     vasti paremmin kuin tänään hallintoneuvostojen
15061: ja hallintoneuvostoja. Hallintoneuvostomalli on         kuukausittaisilla aamukahveilla. Valtionyhtiö-
15062: kansainvälisesti melko tuntematon. Valtion int-         työryhmä 1995 teki asiasta raportin, jokajulkais-
15063:  ressi yhä useammassa valtionyhtiössä on enää           tiin 9.3.1995.
15064: sijoittajaintressi, ei enää yhteiskunnallinen eri-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15065:  tyisintressi. Yksityiset yritykset ovat organisoitu-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15066: neet yhä enemmän lakkauttaen hallintoneuvos-            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15067:  tot. Valtionyhtiöitten tulisi organisoitua kuten       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15068:  kilpailijansa yksityisellä sektorilla - tehok-
15069:  kaiksi ja toimintakykyisiksi.                                    Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta Val-
15070:      Hallintoneuvostot ovat kooltaan liian suuria              tionyhtiö-työryhmän raportin toimenpi-
15071:  sekä koostumukseltaan usein kovin vähän asian-                de-ehdotuksia hallintoneuvostojen lak-
15072:  tuntevia hoitaakseen niille kuuluvaa valvonta-                kauttamiseksi osassa valtionyhtiöitä pan-
15073:  tehtävää huolellisesti. Viime aikoina on nähty,               naan täytäntöön ja varmistetaan siten te-
15074:  kuinka tämä valvonta usein on jälkikäteistä -                 hokas omistajaedustus myös valtio-omis-
15075:  siis tehotonta. Hallintoneuvostoista on tullut                tajan osalta?
15076: 
15077:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1995
15078: 
15079:                                                  Kirsi Piha
15080: 
15081: 
15082: 
15083: 
15084: 250261
15085: 2                                           KK 325/1995 vp
15086: 
15087: 
15088: 
15089: 
15090:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15091: 
15092:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         lisia asiantuntijajäseniä. Tilintarkastuksessa siir-
15093: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          ryttiin puhtaasti ammattitilintarkastajien käyt-
15094: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        töön.
15095: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pihan näin            Nykyinen hallitus tulee jatkamaan valtionyh-
15096: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 325:               tiöiden hallinnon kehittämistä. Parhaillaan
15097:                                                        kauppa- ja teollisuusministeriö valmistelee jatko-
15098:            Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta Val-       toimenpiteitä. Valmistelun eräänä tausta-aineis-
15099:         tionyhtiö-työryhmän raportin toimenpi-         tona ovat kauppa- ja teollisuusministeriön Val-
15100:         de-ehdotuksia hallintoneuvostojen lak-         tionyhtiö-työryhmä 1995:n ehdotukset, joihin
15101:         kauttamiseksi osassa valtionyhtiöitä pan-      kysyjäkin viittaa, sekä työryhmän ehdotuksista
15102:         naan täytäntöön ja varmistetaan siten te-      saadut lausunnot.
15103:         hokas omistajaedustus myös valtio-omis-            Valtionyhtiöiden hallinnon kehittämisen kes-
15104:         tajan osalta?                                  keinen tavoite on tehokas omistajaohjaus ja
15105:                                                        -valvonta. Kehittämistyössä on tarkoituksenmu-
15106:     Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:          kaista edetä asteittain ja harkiten. Eräs suunta
15107:                                                        tulee olemaan hallintoneuvostojen toimivuuden
15108:    Valtionyhtiöihin on perinteisesti liittynyt yh-     parantaminen, mihin päästään muun muassa nii-
15109: teiskunnallinen, kansantaloudellinen tai muu sel-      den kokoa ja kokoonpanoa tarpeen mukaan
15110: lainen erityisintressi, joka muodostuu valtionyh-      muuttamalla. Ei myöskään hallintoneuvoston
15111: tiöille annetuista tehtävistä ja tätä kautta niiden    lakkauttaminen saa olla kokonaan poissuljettu
15112: saamasta erityisroolista. Siten valtionyhtiöihin       keino, jos se todetaan omistajaohjauksen kehit-
15113: on liittynyt yhteiskunnallista tai kansantaloudel-     tämisen kannalta järkeväksi ja tarkoituksenmu-
15114: lista erityisintressiä. Useimmilla valtionyhtiöillä    kaiseksi.
15115: ei kuitenkaan enää ole näitä tehtäviä tai niiden           Hallintoneuvosto on kuitenkin edelleen käyt-
15116: suomaa erityisroolia. Valtionyhtiöt ovat pää-          tökelpoinen elin, jos sen toiminta on tehokasta ja
15117: sääntöisesti kehittyneet normaaleiksi, kansain-        keskittyy omistajaohjauksen ja -valvonnan kan-
15118: välisessä kilpailuympäristössä toimivik~i liike-       nalta oikeisiin asioihin. Tärkeintä on, että niin
15119: yrityksiksi.                                           hallintoneuvostoa kuin valtionyhtiön muutakin
15120:     Valtionyhtiöiden roolin ja ympäristön muu-         hallintoa kehitetään yhtiökohtaisen tarpeen ja
15121: tokset tulee ottaa huomioon myös valtionyhtiöi-        harkinnan mukaan. Mitään yhtä oikeaa hallinto-
15122: den hallinnon kehittämisessä. Valtionyhtiöiden         mallia, joka toimisi parhaalla mahdollisella ta-
15123: hallintoa uudistettiin vuoden 1994 aikana tarkoi-      valla kaikissa olosuhteissa, ei ole. Tästä syystä
15124: tuksena hallinnon tehostaminen. Kevään 1994            hallinnon kehittämisessä tulee edetä harkitusti ja
15125: yhtiökokouksissa päätettiin mm. yhtiöjärjestys-        yhtiökohtaiset vaatimukset ja olosuhteet huo-
15126: ten muutoksista, jotka rajasivat hallintoneuvos-       mioon ottaen. Tämä tulee olemaan hallituksen
15127: ton jäsenmäärän enintään 12 henkilöön valtion          käytännönläheinen lähestymistapa uudistusten
15128: teollisuus- ja energiayhtiöissä. Lisäksi näiden        valmistelussa ja toteuttamisessa.
15129: yhtiöiden hallituksiin nimettiin yhtiön ulkopuo-
15130: 
15131:       Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1995
15132: 
15133:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
15134:                                             KK 325/1995 vp                                                3
15135: 
15136: 
15137: 
15138: 
15139:                                         Tili Riksdagens Talman
15140: 
15141:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        fråga om revisionen övergick man helt tili att
15142: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          använda yrkesrevisorer.
15143: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-            Den nuvarande regeringen kommer att fort-
15144: man Piha undertecknade spörsmål nr 325:                 sätta med att utveckla statsbolagens förvaltning.
15145:                                                         Som bäst bereder handels- och industriministe-
15146:           Vad har Regeringen för avsikt att göra        riet fortsatta åtgärder. Som bakgrundsmaterial
15147:        för att åtgärdsförslagen om indragning av        för beredningen föreligger bl.a. förslagen från
15148:        förvaltningsråden i en del av statsbola-         handels- och industriministeriets statsbolagsar-
15149:        gen, vilka ingår i rapporten från statsbo-       betsgrupp 1995, som spörsmålsställaren hänvisar
15150:        lagsarbetsgruppen, skall kunna verkstäl-         tili, samt de utlåtanden som arbetsgruppen har
15151:        las och för att en effektiv ägarrepresenta-      fått över förslagen.
15152:        tion därmed också från staten i egenskap             Ett centralt mål med utvecklandet av statsbo-
15153:        av ägare skall kunna säkerställas?               lagens förvaltning är en effektiv styrning och
15154:                                                         övervakning från ägarens sida. 1 utvecklingsar-
15155:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           betet är det ändamålsenligt att framskrida stegvis
15156: anföra följande:                                        och efter prövning. En riktning kommer att vara
15157:                                                         att förbättra förvaltningsrådens funktionsdug-
15158:     Tili statsbolagen har traditionellt anknutit ett    lighet, vi1ket uppnås bl.a. genom att deras storlek
15159: samhälleligt, samhällsekonomiskt eller annat så-        och sammansättning vid behov ändras. lnte hel-
15160: dant specialintresse, som bildas av de uppgifter        ler indragning av ett förvaltningsråd får vara en
15161: som getts statsbolagen och därigenom av den             helt utesluten metod, om detta konstateras vara
15162: specialroll som de har fått. Därmed har med             förnuftigt och ändamålsenligt med tanke på ut-
15163: statsbolagen sammanhängt ett samhälleligt eller         vecklandet av styrningen från ägarens sida.
15164: samhällsekonomiskt specialintresse. Men flerta-             Men förvaltningsrådet är dock fortfarande ett
15165: let av statsbolagen har dock inte längre dessa          användbart organ, om dess verksamhet är effek-
15166: uppgifter eller den specialroll de har medfört.         tiv och koncentreras på frågor som är riktiga med
15167: Statsbolagen har i regel utvecklats tili normala        tanke på ägarens styrning och övervakning. Det
15168: affårsföretag som är verksamma i en internatio-         viktigaste är att säväl förvaltningsrådet som
15169: nell konkurrensmiljö.                                   statsbolagets övriga förvaltning utvecklas en1igt
15170:     Statsbolagens roll och ändringarna i mi1jön         behov och prövning företagsvis. En enda riktig
15171: bör beaktas också då förvaltningen av statsbola-        förvaltningsmodell, som skulle fungera på bästa
15172: gen utvecklas. Statsbolagens förvaltning förnya-        möjliga sätt i alla förhållanden, finns det inte. Av
15173: des under 1994 i syfte att effektivera förvalt-         detta skäl bör det vid utvecklandet av förvalt-
15174: ningen. Vid bolagsstämmor våren 1994 beslöts            ningen framskridas överlagt och med beaktande
15175: bl.a. om ändringar i bolagsordningarna, vilka           av de bolagsvisa kraven och förhållandena. Det-
15176: begränsar antalet medlemmar i förvaltningsrådet         ta kommer att vara regeringens praktiska tillvä-
15177: tili högst 12 personeri statens industri- och ener-     gagångssätt vid beredningen och genomförandet
15178: gibolag. Dessutom utnämndes utomstående sak-            av revideringarna.
15179: kunnigmedlemmar i styrelserna i dessa bolag. 1
15180: 
15181:      Helsingforsden 12 december 1995
15182: 
15183:                                                        Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
15184:                                               KK 326/1995 vp
15185: 
15186: Kirjallinen kysymys 326
15187: 
15188: 
15189: 
15190: 
15191:                                     Piha: Suomalaisten viinitilojen toimintaedellytysten parantami-
15192:                                          sesta
15193: 
15194: 
15195:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
15196: 
15197:    Suomessa puhutaan maaseudun ja maatalou-             tailista suomalainen "katsoa saa muttei koskea"
15198: den rakennemuutoksesta. Yrittäjyyttä pyritään           -politiikka. Viinitilat ovat tänä päivänä vielä
15199: kannustamaan myös maaseudulla ja uusia yritys-          pääsääntöisesti sivutoimisia, sillä ne eivät mones-
15200: toiminnan muotoja onkin kiitettävästi syntynyt.         takaan syystä ole riittävän kannattavia. Yhteis-
15201: Suomalaiset viinitilat ovat yksi esimerkki aloit-       kunnan tulee kuitenkin tukea tällaista liiketoi-
15202: teellisesta ja mielenkiintoisesta yritysmallista, jo-   mintaa poistamalla turhat rajoitukset ja toimin-
15203: hon suuntautuu yhä enemmän kiinnostusta ja              nan esteet. On turha väittää, että alkoholista
15204: myös kysyntää.                                          johtuvat sosiaaliset tai terveydelliset riskit kas-
15205:    Viinitilojen toimintaedellytykset eivät kuiten-      vaisivat, jos viinitilat voisivat myydä turisteilleen
15206: kaan vastaa kysynnän tuomiin haasteisiin. Viini-        kotituliaisiksi pullon viiniä.
15207: tilojen asiakkaat ovat suomalaisia "turisteja"             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15208: ympäri maata sekä tietysti paikallista lähiseutu-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15209: jen väkeä. Usein viinitiloille järjestetään kauem-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15210: paakin "seuramatkoja", etenkin viikonloppui-            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15211: sin, sunnuntaisinkin.
15212:     Suomalainen alkoholilaki kuitenkin kieltää                     Mitä Hallitus aikoo tehdä alkoholilain
15213: alkoholijuomien myymisen esimerkiksi sunnun-                    muuttamiseksi siten, että suomalaisten
15214: taisin. Kun kuitenkin kysyntä on silloin kovaa                  viinitilojen toimintaedellytyksiä voidaan
15215: juuri viinitiloilla, on toiminnalle suorastaan hai-             parantaa?
15216: 
15217:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1995
15218: 
15219:                                                  Kirsi Piha
15220: 
15221: 
15222: 
15223: 
15224: 250261
15225: 2                                            KK 326/1995 vp
15226: 
15227: 
15228: 
15229: 
15230:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15231: 
15232:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Tilaviinien valmistus ja vähittäismyynti ta-
15233: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          pahtuu samoin edellytyksin ja ehdoin kuin muu
15234: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        alkoholijuomien valmistus ja Alko Oy:n vähit-
15235: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kirsi Pi-         täismyymälöiden kautta tapahtuva myynti. Sen
15236: han näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           vuoksi ei ole suotavaa eikä tarpeellista, että yhtä
15237: 326:                                                   monista alkoholielinkeinoista suosittaisiin poik-
15238:                                                        keavilla erityisjärjestelyillä, kuten pidennetyillä
15239:             Mitä Hallitus aikoo tehdä alkoholilain     myyntiajoilla, tehostetuilla markkinointi- ja
15240:          muuttamiseksi siten, että suomalaisten        myyntijärjestelyillä tai muuten erityistoimin kan-
15241:          viinitilojen toimintaedellytyksiä voidaan     nattavuutta tukemalla.
15242:          parantaa?                                         Saatujen tietojen ja suoritettujen havaintojen
15243:                                                        mukaan tilaviinimyymälöiden nykyiset aukiolo-
15244:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           ajat ovat osoittautuneet käytännössä riittäviksi.
15245: vasti seuraavan:                                       Kysyntä on ylittänyt tarjonnan siten, että kaikki
15246:                                                        valmistettu viini on mennyt kaupaksi ja myymä-
15247:     Mietojen viinien kulutus oli vuonna 1994 Suo-      löitä on jouduttu sulkemaan normaaleina auki-
15248: messa 38,5 miljoonaa litraa. Tästä kotimaisten         oloaikoina. Sunnuntaiseen aukioloon ei siten ole
15249: marja- ja hedelmäviinien osuus oli 10,5 miljoo-        myöskään ollut käytännön tarvetta. Tilaviini-
15250: naa litraa. Viinin osuus oli koko alkoholin kulu-      myymälöiden erilainen aukioloaika korostaisi
15251: tuksesta 12,1 prosenttia. Arvioitu niin sanottujen     selkeästi niissä myytävien tuotteiden muista vas-
15252: tilaviinien vuotuinen tuotanto on tällä hetkellä ja    taavanlaisista alkoholijuomista poikkeavaa ase-
15253: tulee jatkossa olemaan 0,5-0, 7 miljoonaa litraa       maa ja loisi lisävaateita ja -paineita uusiin mah-
15254: eli noin 5-7 prosenttia kotimaisten marja- ja          dollisiin suosinta- ja tukimuotoihin, jotka saat-
15255: hedelmäviinien kulutuksesta. Määrää voidaan            taisivat johtaa vastaaviin vaatimuksiin muiden
15256: siis pitää verrattain vähäisenä.                       alkoholielinkeinojen osalta.
15257:     Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvonta-           Alkoholin kokonaiskulutus on tällä hetkellä
15258: keskus on myöntänyt tämän vuoden aikana mar-           kasvussa ja samalla myös alkoholin käytöstä ai-
15259: ja- ja hedelmäviinin valmistusoikeuden yhteensä        heutuvat terveydelliset, sosiaaliset ja yhteiskun-
15260: 20 tilaviinin valmistajalle. Tilaviinin vähittäis-     nalliset haitat. Tarjonnan lisääminen on kasvat-
15261: myyntilupa on myönnetty tähän mennessä kym-            tanut alkoholin kulutusta ja samalla alkoholista
15262: menelle valmistajalle eli kaikille niille, joilla on   aiheutuvien haittojen määrää. Vaikka tilaviinien
15263: ollut valmius ja edellytykset tilaviinimyymälän        tuotanto ja myynti on verraten vähäistä ja niiden
15264: perustamiseen.                                         osuus alkoholin kokonaiskulutuksesta on pieni,
15265:     Tilaviinien alkoholi- ja elinkeinopoliittista      tilaviiniä ei voida tasapuolisuusnäkökohdat huo-
15266: merkitystä voidaan pitää verrattain vähäisenä          mioon ottaen asettaa eri asemaan kuin muut
15267: niiden rajoitetun kysynnän ja tuotannon johdos-        alkoholielinkeinot ja vallitseva alkoholijuomien
15268: ta. Tilaviinielinkeinoa on kohdeltu tasapuolisesti     vähittäismyyntijärjestelmä.
15269: muiden alkoholielinkeinojen rinnalla.
15270: 
15271:        Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1995
15272: 
15273:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
15274:                                              KK 326/1995 vp                                                 3
15275: 
15276: 
15277: 
15278: 
15279:                                           Tili Riksdagens Talman
15280: 
15281:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        och på samma villkor som annan tillverkning av
15282: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          alkoholdrycker och den försäljning som sker via
15283: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-      Alkos detaljhandelsbutiker. Därför är det inte
15284: damot Kirsi Piha undertecknade spörsmål nr              önskvärt eller nödvändigt att en av flera alkohol-
15285: 326:                                                    näringar skulle favoriseras med exceptionella
15286:                                                         specialarrangemang såsom förlängda försälj-
15287:            Vad ämnar Regeringen göra för att            ningstider, effektiverade marknadsförings- och
15288:         ändra alkohollagen så att verksamhets-          försäljningsarrangemang eller genom att annars
15289:         förutsättningarna för finländska vingår-        stöda lönsamheten med specialåtgärder.
15290:         dar kan förbättras?                                Enligt de uppgifter som erhållits och de obser-
15291:                                                         vationer som gjorts har de nuvarande öppethåll-
15292:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           ningstiderna för gårdsvinsafTårerna i praktiken
15293: anföra följande:                                        visat sig vara tillräckliga. Efterfrågan har över-
15294:                                                         skridit utbudet såtillvida att allt tillverkat vin har
15295:    Konsumtionen av svaga viner var i Finland            blivit sålt, och man har varit tvungen att stänga
15296: 38,5 miljoner liter 1994. Av detta var andelen för      affårer under normala öppethållningstider. Det
15297: inhemska bär- och fruktviner 10,5 miljoner liter.       har inte heller i praktiken funnits behov att hålla
15298: Andelen vin av hela alkoholkonsumtionen var             butikerna öppna på söndagarna. Andra öppet-
15299: 12,1 procent. Den uppskattade årliga produktio-         hållningstider för gårdsvinsbutiker skulle klart
15300: nen av s.k. gårdsviner är för närvarande och            betona den avvikande ställningen för de produk-
15301: kommer i fortsättningen att vara 0,5-0,7 miljo-         ter som säljs i dem från andra motsvarande alko-
15302: ner liter, dvs. ca 5-7 procent av konsumtionen          holdrycker och skapa ytterligare krav och tryck
15303: av inhemska bär- och fruktviner. Kvantiteten            på nya eventuella former för gynnande och stöd
15304: kan alltså anses som relativt liten.                    som kunde leda tili motsvarande krav för de
15305:    Social- och hälsovårdens produkttillsynscen-         andra alkoholnäringarna.
15306: tral har under detta år beviljat rätt att tillverka        Den totala konsumtionen av alkohoi håller för
15307: bär- och fruktvin tili sammanlagt 20 tillverkare        närvarande på att öka och samtidigt också de
15308: av gårdsvin. Tillstånd för detaljhandel med             hälsomässiga, sociala och samhälleliga olägen-
15309: gårdsvin har hittills beviljats tili tio tillverkare,   heterna som förorsakas av alkoholbruk. Det
15310: dvs. tili alla dem som har haft beredskap och           ökade utbudet har ökat konsumtionen av alko-
15311: förutsättningar att grunda en afTår för gårdsvi-        hoi och samtidigt de problem som förorsakas av
15312: ner.                                                    alkohol. Fastän produktionen och försäljningen
15313:    Den alkohol- och näringspolitiska betydelsen         av gårdsviner är relativt liten och dess andel av
15314: för gårdsviner kan anses relativt liten på grund av     den totala konsumtionen av alkohoi är liten kan
15315: den begränsade efterfrågan och produktionen.            gårdsvin på grund av principen om lika behand-
15316:  Gårdsvinsnäringen har behandlats lika som de           ling inte försättas i en annan ställning än de andra
15317:  övriga alkoholnäringarna.                              alkoholnäringarna och det rådande detaljhan-
15318:    Tillverkningen och detaljförsäljningen av            delssystemet för alkoholdrycker.
15319:  gårdsviner sker under samma förutsättningar
15320: 
15321:      Helsingforsden 8 december 1995
15322: 
15323:                                                                        Minister Terttu Huttu-Juntunen
15324:                                             KK 327/1995 vp
15325: 
15326: Kirjallinen kysymys 327
15327: 
15328: 
15329: 
15330: 
15331:                                    Lahtela ym.: Karjalan tasavallan lastenkotilasten kesälapsitoimin-
15332:                                       nan turvaamisesta
15333: 
15334: 
15335:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15336: 
15337:    Jo usean vuoden aikana Itä-Suomessa monet             Tässä kesälapsitoiminnassa ei myöskään ole
15338: perheet ovat olleet mukana Suomen ja Venäjän          kysymys adoptiomääräysten kiertämisestä, niin
15339: kansojen ystävyysseuran käynnistämässä rajan          kuin joissakin julkisuudessa olleissa väittämissä
15340: yli tapahtuvassa kesälapsitoiminnassa. Pohjois-       on asiaa kuvattu.
15341: Karjalassa kesälapsitoiminnan puitteissa lapset          Todettakoon, että viimeisten 10 vuoden aika-
15342: ovat pääasiallisesti olleet lähtöisin Sortavalan      na Sortavalan lastenkodista ollaan adoptoimas-
15343: lastenkodeista. Sortavalan laitoksen noin 70 lap-     sa vain yhtä lasta ja hänetkin laillisesti. Kesälap-
15344: sesta suurin osa on kolmen viime vuoden aikana        sitoimintaan ei myöskään kulu yhtään valtion
15345: saanut olla mukana tässä toiminnassa suomalai-        eikä kuntien varoja, vaan koko toiminta perus-
15346: sissa vapaaehtoiskodeissa.                            tuu auttamishaluisten vapaaehtoisperheiden va-
15347:    Aikaisempina vuosina ulkoministeriö antoi          raan.
15348: näille lapsille kolmen kuukauden viisumin, mut-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15349: ta yllättäen vuoden 1995 kesäksi ulkoministeriö       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15350: oli muuttanut käytäntöä ja myönsi vain kuukau-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15351: den viisumit. Kukaan mukana ollut osapuoli ei         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15352: ole voinut ymmärtää, miksi tällaisiin rajoituksiin
15353: on ryhdytty.                                                    Onko Hallitus tietoinen ulkoministe-
15354:     Ne perheet, joissa lapsia on ollut, hämmästele-          riön tiukentuneesta kannasta itärajan yli
15355: vät tilannetta, koska mitään ongelmia ei heidän              tapahtuvan orpolasten kesälapsitoimin-
15356: mukaansa kesälapsien osalta ole ollut. Myös-                 nan suhteen, ja
15357: kään Sortavalan lastenkodeissa ei ole kielteisiä                mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
15358: seikkoja ilmennyt, päinvastoin Suomessa olonsa               että jo aikaisempina vuosina hyväksi to-
15359: jälkeen nämä lapset ovat olleet selvästi tasapai-            dettu kolmen kuukauden tai monikerta-
15360: noisempia ja menestyneet koulussakin parem-                  viisumien kesto mahdollistettaisiin näille
15361:  min kuin aikaisemmin.                                       kesälapsille taas tulevina kesinä?
15362: 
15363:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1995
15364: 
15365:           Esa Lahtela                    Jorma Kukkonen                  Marjaana Koskinen
15366:           Riitta Prusti                  Säde Tahvanainen                Janne Viitamies
15367:                                          Pia Viitanen
15368: 
15369: 
15370: 
15371: 
15372: 250261
15373: 2                                            KK 327/1995 vp
15374: 
15375: 
15376: 
15377: 
15378:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
15379: 
15380:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         hän tarkoitukseen. Sosiaali- ja terveysministe-
15381: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          riön näkemyksen mukaanjää vastuu ulkomailta
15382: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tulevan lapsen ollessa kyseessä vastaanottavan
15383: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lahtelan          kodin sopivuuden selvittämisestä lähettävälle ta-
15384: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 327:          holle yhteistyössä mahdollisen välittäjänä toimi-
15385:                                                        van järjestön tai muun yhteisön kanssa. Vieraan
15386:           Onko Hallitus tietoinen ulkoministe-         valtion viranomaisilla tuskin on mahdollisuuksia
15387:        riön tiukentuneesta kannasta itärajan yli       selvittää ulkomailta käsin, sopiiko koti tarkoi-
15388:        tapahtuvan orpolasten kesälapsitoimin-          tukseen vai ei. Miksi ulkomailta tulevat lapset
15389:        nan suhteen, ja                                 pitäisi jättää vaille tarkistusten suomaa turvaa?
15390:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,            Vastuukysymykset ovat toinen, lapsen turval-
15391:        että jo aikaisempina vuosina hyväksi to-        lisuuden kannalta ehdottoman tärkeä seikka.
15392:        dettu kolmen kuukauden tai monikerta-           Kuka vastaa, jos lapselle tapahtuu jotain? Jos
15393:        viisumien kesto mahdollistettaisiin näille      hän vammautuu eliniäksi sijaiskodissa ollessaan,
15394:        kesälapsille taas tulevina kesinä?              niin miten hoidetaan hänen sairauskulunsa, ta-
15395:                                                        loudellinen turvansa elämänsä ajaksi jne? Vahin-
15396:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           gonkorvauslakia voidaan soveltaa vahingon ai-
15397: vasti seuraavaa:                                       heuttajaan nähden, mutta riittääkö se edellä esit-
15398:                                                        tämässäni tapauksessa? Kesälapsitoiminnassa ei
15399:    Vapaaehtoisuuden pohjalta tapahtuva kesä-           riitä yksinomaan se sinänsä positiivinen asia, että
15400: lapsitoiminta ei keskity yksinomaan itärajan tun-      sijaisperhe haluaa tarjota lapselle mahdollisuu-
15401: tumassa oleviin kuntiin, vaan sitä tapahtuu ym-        den kesäviettoon Suomessa. Kodin sopivuus tar-
15402: päri maata. Lapsia tulee kesäksi Suomeen               koitukseen ja vastuukysymykset on tavalla tai
15403: muualtakin kuin vain Sortavalan lastenkodista          toisella myös varmistettava. Esimerkiksi Viron
15404: tai Venäjältä. Mm. Virosta Suomeen suuntautu-          viranomaiset ovat päättäväisesti tarttuneet kesä-
15405: va kesälapsitoiminta on vilkasta.                      lapsitoiminnassa havaittuihin epäkohtiin. Lasta
15406:    Kokemukset toiminnasta ovat pääosin olleet          ei enää saa antaa ulkomaille kesälapseksi ilman
15407: myönteisiä. Mutta silmiä ei pidä ummistaa siltä        Viron sosiaaliministeriön lupaa.
15408: tosiasialta, että kielteisiäkin piirteitä on toimin-       Kesälapsitoiminnan parissa työskentelee usei-
15409: taan liittynyt. Onneksi nämä ovat toiminnan laa-       ta eri yhteisöjä ja järjestöjä, mutta myös yksityi-
15410: juuden huomioon ottaen olleet lukumääräisesti          siä henkilöitä. Yhdenmukaisia menettelyohjeita
15411: vähäisiä. Kielteiset tekijät, niiden pienestä luku-    ei ole luotu, vaan kukin toimii omasta näkökul-
15412: määrästä huolimatta, on lapsen edunkin vuoksi          mastaan asiaa tarkastellen. Pelastakaa Lapset ry.
15413: pyrittävä ehkäisemään ennakolta, mikäli se vain        on järjestänyt Suomessa koulutuspäiviä sijais-
15414: on mahdollista.                                        vanhemmiksi halua ville. Järjestö on vaatinut so-
15415:    Ministeriön tietoon on eri puolilta maata tul-      siaalitoimiston lausunnon kodin sopivuudesta
15416: lut tapauksia, joissa lapsi on yritetty jättää pa-     sijaiskodiksi ennen lapsen tuloa. Järjestö on
15417: lauttamatta takaisin kotimaahansa. Ministeriön         myös neuvotellut Karjalan viranomaisten kanssa
15418: tiedossa on yksi varma tapaus, jossa lasta ei pa-      sieltä tulevien lasten sijaiskotijärjestelyistä.
15419: lautettu. Adoptiomääräyksiä on pyritty kiertä-             Sosiaali- ja terveysministeriö on harkitsemas-
15420: mään, mihin liittyy myös haluttomuus lapsen            sa yhdessä eri yhteisöjen ja järjestöjen kanssa
15421: palauttamiseen. Kesälapsitoiminnassa on ollut          yhteisten menettelyohjeiden luO'mista. Näissä
15422: puutteena se, ettei ulkomaalaisen lapsen kyseessä      ohjeissa edellä mainitsemiini puutteisiin olisi esi-
15423: ollessa etukäteen aina ole varmistuttu siitä, että     tetty ratkaisut. Pelastakaa Lapset ry:n kokemuk-
15424: koti, johon kesälapsi on tulossa, sopii lapsen si-     set voisivat olla hyvä pohja menettelyohjeiden
15425: jaiskodiksi. Kun Suomessa lapsi annetaan orpo-         laatimiselle.
15426: kodista sijaiskotiin kesäksi, varmistuvat sosiaali-        Edellä mainituista puutteista ja kielteisistä
15427: viranomaiset aina etukäteen, että koti sopii tä-       piirteistä johtuen ulkoasiainministeriö piti vält-
15428:                                              KK 327/1995 vp                                          3
15429: 
15430: tämättömänä pyytää lausuntoa sosiaali- ja ter-         hin kysymyksessäkin viitataan, monikertaviisu-
15431: veysministeriöltä, sisäasiainministeriöitä ja Pe-      mien myöntämiseen orpolapsille ei tehty muu-
15432: lastakaa Lapset ry:ltä siitä, miten lomatoiminta       toksia. Monikertaviisumilla on pyritty helpotta-
15433: tulisijärjestää lasten edut huomioon ottaen, mut-      maan sitä, että lapsi voisi koulutomiensa aikana
15434: ta väärinkäytökset välttäen.                           käydä Suomessa siinä perheessä, jossa hän on
15435:    Saatujen lausuntojen pohjalta ministeriö lä-        ollut kesälapsena. Oleskeluaika Suomessa rajoit-
15436: hetti Venäjällä ja Baltian maissa oleville Suomen      tuu tietenkin loma-ajaksi.
15437: edustusteille ohjeet lastenkotien lasten Suomessa         Ulkoasiainministeriö on valmis myötävaikut-
15438: tapahtuvaa lomaitua varten annettavista luvista.       tamaan siihen, että Venäjältä ja Baltian maista
15439: Ohjeissa lyhennettiin kolmen kuukauden yhtä-           kesäksi Suomeen tulevat orpokotien lapset voisi-
15440: mittainen oleskelu kuukauden mittaiseksi. Sa-          vat viettää riittävän pitkän ja turvatun loman
15441: malla todettiin, että vastaanottavan perheen tuli-     Suomessa. Tämä edellyttää, lapsen edutkin huo-
15442: si mieluiten olla sellainen, jolla jo on omia lapsia   mioon ottaen, havaittujen puutteitten korjaa-
15443: taijotka ottavat useamman kesälapsen luokseen.         mista.
15444: Toisin kuin mitä julkisuudessa on esitetty ja mi-
15445: 
15446:      Helsingissä ll päivänä joulukuuta 1995
15447:                                                                  Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
15448: 4                                            KK 327/1995 vp
15449: 
15450: 
15451: 
15452: 
15453:                                          Tili Riksdagens Talman
15454: 
15455:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       lämplighet för detta ändamål. Enligt social- och
15456: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         hälsovårdsministeriets uppfattning är det den
15457: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       sändande instansen som skall ansvara för
15458: man Lahtela undertecknade spörsmål nr 327:             granskningen av det mottagande hemmets lämp-
15459:                                                        lighet i samråd med en eventuell förmedlande
15460:           Är Regeringen medveten om utrikes-           organisation eller annat samfund. Myndigheter-
15461:        ministeriets hårdare attityd mot den som-       na i en främmande stat har dock knappast möj-
15462:        marbarnsverksamhet för föräldralösa             ligheter att utomlands utreda om hemmet är
15463:        barn som sker över östgränsen, och              lämpligt eller inte. Varför skall ett utländskt barn
15464:           vilka åtgärder har Regeringen för av-        bli utan det skydd som en granskning ger?
15465:        sikt att vidta för att tremånadersvisum            Ansvarsfrågorna är en annan synnerligen vik-
15466:        eller flergångsvisum, vilka visat sig funge-    tig fråga med tanke på barnens säkerhet. Vem har
15467:        ra väl under tidigare år, skall bli möjliga     ansvaret, om någonting händer barnet? På vilket
15468:        igen för dessa sommarbarn under kom-            sätt skall ett barns sjukkostnader, framtida eko-
15469:        mande somrar?                                   nomiska trygghet osv. skötas, om barnet blir
15470:                                                        invalidiserat för livet under sin vistelse i sommar-
15471:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          hemmet? Skadeståndslagen kan tillämpas på den
15472: anföra följande:                                       som vållar skadan, men är detta tillräckligt i de
15473:                                                        anförda fallen? lnom sommarbarnsverksamhet
15474:     Sommarbarnsverksamheten, som sker på fri-          är det i och för sig positivt att barn erbjuds en
15475: villig basis, är inte koncentrerad endast till kom-    möjlighet till sommarvistelse hos en familj i Fin-
15476: munerna i närheten av östgränsen, utan den före-       land, men det är inte tillräckligt. Hemmets lämp-
15477: kommer över hela landet. Till sommaren anlän-          lighet för ändamålet och ansvarsfrågorna måste
15478: der barn till Finland från många ställen, inte bara    också utredas på ett eller annat sätt. Bl.a. har
15479: från barnhemmet i Sordavala eller enbart från          estniska myndigheter beslutsamt ingripit i miss-
15480: Ryssland. Sommarbarnsverksamheten är livlig            förhållanden inom sommarbarnsverksamheten.
15481: bl.a. från Estland till Finland.                       Numera får ett barn inte placeras som sommar-
15482:     Erfarenheterna av verksamheten är i regel po-      barn i utlandet utan tillstånd av Estlands social-
15483: sitiva. Men vi får dock inte blunda för det faktum     ministerium.
15484: att verksamheten också är behäftad med negati-             Många olika samfund och organisationer,
15485: va drag. Med beaktande av verksamhetens om-            men också enskilda personer, arbetar med som-
15486: fattning är dessa tursamt nog få, men trots deras      marbarnsverksamhet. Enhetliga regler för förfa-
15487: ringa antal bör vi sträva efter att förebygga de       randet har inte utarbetats, utan var och en ser på
15488: negativa faktorerna om det bara är möjligt. Det-       saken och handlar ur sitt eget perspektiv. Rädda
15489: ta ligger även i barnens intresse.                     Barnen rfhar ordnat utbildningsdagar i Finland
15490:     Ministeriet har fått kännedom om att man på        för dem som önskar ta emot barn. Organisatio-
15491: olika håll i landet har försökt att underlåta att      nen har krävt att socialbyrån gett ett utlåtande
15492: återlämna barnen till deras hemland. Ministeriet       om hemmets lämplighet innan barnet anländer.
15493: känner till ett säkert fall där barnet inte återläm-   Organisationen har också samrått med de karel-
15494: nats. Man har försökt kringgå adoptionsbestäm-         ska myndigheterna om utplaceringen av barn
15495: melserna, till vilket också oviljan att återlämna      som kommer därifrån.
15496: barn hör. Beträffande sommarbarnsverksamhe-                För att avhjälpa de anförda bristerna övervä-
15497: ten har det varit en brist, att man i fråga om         ger social- och hälsovårdsminsteriet att utarbeta
15498: utländska barn inte alltid på förhand har säker-       enhetliga regler i samråd med olika samfund och
15499: ställt mottagarhemmets lämplighet för sommar-          organisationer. Rädda Barnen rf:s erfarenheter
15500: barnet. När ett finländskt barnhemsbarn place-         kunde utgöra ett gott underlag för detta arbete.
15501: ras i fosterhem över sommaren, granskar de soci-          Till följd av de nämnda bristerna och negativa
15502: ala myndigheterna alltid på förhand hemmets            dragen har utrikesministeriet ansett det nödvän-
15503:                                            KK 327/1995 vp                                               5
15504: 
15505: digt att begära utlåtande av social- och hälso-      hänvisar tili har inga ändringar gjorts i beviljan-
15506: vårdsministeriet, inrikesministeriet och Rädda       det av flergångsvisum tili föräldralösa barn. Med
15507: Barnen rf om deras syn på verksamheten med           hjälp av flergångsvisum försöker man göra det
15508: beaktande av barnens intresse och för undvikan-      lättare för barnen att under skolloven besöka den
15509: de av missbruk.                                      familj i Finland som de har varit sommarbarn
15510:     På basis av de utlåtanden som inkommit har       hos. Vistelserna i Finland begränsas självfallet tili
15511: ministeriet skickat anvisningar om de tilistånd      ferierna.
15512: som behövs för barnhemsbarns vistelse i Finland         Utrikesministeriet är redo att medverka tili att
15513: tili representationerna i Ryssland och de baltiska   barnhemsbarnen, som från Ryssland och de bal-
15514: länderna. Enligt anvisningarna förkortas bar-        tiska länderna anländer tili Finland för somma-
15515: nens fortlöpande vistelse från tre månader tili en   ren, skall kunna tillbringa en tiliräckligt lång och
15516: månad. Det fastställs också att den mottagande       trygg ferie i Finland. Detta förutsätter, också
15517: familjen helst skall ha egna barn eller ta emot      med beaktande av barnens intresse, att de obser-
15518: flera sommarbarn. Tili skillnad från det soman-      verade missförhållandena avhjälps.
15519: förts i offentligheten och som också spörsmålet
15520: 
15521:      Helsingfors den 11 december 1995
15522: 
15523:                                                                      Utrikesminister Tarja Halonen
15524:                                               KK 328/1995 vp
15525: 
15526: Kirjallinen kysymys 328
15527: 
15528: 
15529: 
15530: 
15531:                                     Tiusanen: Tilattujen Hornet-hävittäjien määrän vähentämisestä ta-
15532:                                         loudellisista syistä
15533: 
15534: 
15535:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
15536: 
15537:    Julkisuudessa on toistuvasti esitetty ristiriitai-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15538: sia tietoja USA:sta tilattujen Hornet F/A-18            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15539: -hävittäjäkoneiden kaupan ehdoista (Iltalehti           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15540: 18.11.1995). Ministeri Tainan esittämän käsityk-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15541: sen mukaan kaikki 64 Hornet-hävittäjää on
15542: maksettava, eikä Suomen olisi mahdollista ottaa                    Valtiontalouden velkaannuttua voi-
15543: vastaan ja maksaa pienempää konemäärää.                         makkaasti on tarkoituksenmukaista ky-
15544: Toisten julkisuudessa olleiden tietojen mukaan                  syä, voiko Suomi ottaa vastaan esimer-
15545: olisi mahdollista maksaa ainoastaan vastaanote-                 kiksi 40 Hornet F/A-18 -hävittäjäkonetta
15546: tuista koneista.                                                tilatun 64:n sijasta ja suorittaa maksun
15547:                                                                 ainoastaan näistä?
15548:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1995
15549: 
15550:                                               Pentti Tiusanen
15551: 
15552: 
15553: 
15554: 
15555:  250261
15556: 2                                           KK 328/1995 vp
15557: 
15558: 
15559: 
15560: 
15561:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15562: 
15563:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        hankintaa koskeviin päätöksiin liittyvät sitovat
15564: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         hankintasopimukset sekä vastakauppojen to-
15565: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       teuttamista koskevat sopimukset on solmittu.
15566: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-      Sopimukset ja niiden maksujärjestelyt perustu-
15567: sasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        vat eduskunnan vuosien 1992 ja 1994 talousar-
15568: 328:                                                  vioissa hävittäjähankintaan myönnettyjen ti-
15569:                                                       lausvaltuuksien markkamääriin ja niiden vuosi-
15570:           Valtiontalouden velkaannuttua voi-          jakoon. Sopimuksen mukaisen konemäärän
15571:        makkaasti on tarkoituksenmukaista ky-          muuttaminen merkitsisi erittäin tiukassa kan-
15572:        syä, voiko Suomi ottaa vastaan esimer-         sainvälisessä kilpailutilanteessa neuvotellun,
15573:        kiksi 40 Hornet F/A-18-hävittäjäkonetta        edullisen sopimuspaketin avaamista ja koko
15574:        tilatun 64:n sijasta ja suorittaa maksun       hankinnan neuvottelemista uudelleen. Uuden
15575:        ainoastaan näistä?                             konemäärän pohjalta tehtävän sopimuksen val-
15576:                                                       mistelu neuvotteluineen veisi todennäköisesti n.
15577:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          12 kk eli budjettivuoden. Ko. neuvottelutjoudut-
15578: vasti seuraavaa:                                      taisiin käymään ilman kilpailutilannetta, mikä
15579:                                                       merkitsisi todennäköisesti hinnannousua. Koska
15580:    Torjuntahävittäjähankkeen        valmisteluvai-    koneiden hinta perustui 64 koneen määrälle,
15581: heessa todettiin riittävän ilmapuolustuskyvyn         myös määrän vähentäminen jo sinänsä vaikuttai-
15582: säilyttämisen edellyttävän vanhenevan kone-           si yksikköhintoja lisäävästi. Myös muut neuvot-
15583: määrän korvaamista täysimääräisesti. Tavoite-         teluvaiheen kilpailutilanteessa saavutetut huo-
15584: vahvuudeksi asetettiin 67 konetta, mutta rahoi-       mattavat edut menetettäisiin. Lisäksi sopimuk-
15585: tussyistä jouduttiin kolmesta koneesta tinki-         sen muuttaminen vaatisi uudet viranomaispää-
15586: määnja hankintasopimus solmittiin 64 koneesta.        tökset sekä USA:n että Suomen puolella ja hei-
15587: Ko. määrä perustuu maantieteellisiin syihin ja        kentäisi Suomen uskottavuutta luotettavana so-
15588: kolmen lennoston järjestelmään. Se on minimi-         pimuskumppanina.
15589: määrä, jolla kyetään toimimaan ottaen huo-               Suomi on siis tilannut kaikki 64 konetta Yh-
15590: mioon, että koneita tarvitaan jatkuvaan koulu-        dysvaltain hallitukselta/Yhdysvaltain laivastolta
15591: tukseen ja lisäksi osa koneista on poissa operatii-   (USNavyltä), joka on puolestaan tehnyt sopi-
15592: visesta käytöstä huoltojen ja korjausten vuoksi.      muksen McDonnell Douglasin (MDA) kanssa
15593: Jos konemäärää vähennettäisiin, vaarantuisivat        ko. koneista. MDA on tehnyt sopimukset ali-
15594: yhden lennoston toimintaedellytykset, jolloin         hankkijoidensa ja muiden toimittajien kanssa 64
15595: osa valtakunnan ilmatilasta jäisi jatkuvan val-       koneesta, ja koneisiin liittyvää ns. pitkän toimi-
15596: vonnan ja vartioinnin ulkopuolelle. Suomen tur-       tusajan materiaalia on valmiina ja tuotannossa
15597: vallisuuspoliittinen lähtökohta on rakentunut         kaikkien 64 koneen osalta. F-18 valmistuksessa
15598: ajatukselle uskottavasta itsenäisestä kansallises-    on mukana kaikki alihankkijat huomioon ottaen
15599: ta puolustuksesta, jossa nykyaikaiseen hävittäjä-     noin 26 000 yritystä. Yhtenä alihankkijana on
15600: torjuntaan perustuvalla ilmapuolustuksella on         Valmet Lentokoneteollisuus Oy, joka kokoon-
15601: keskeinen rooli. Viimeaikainen kehitys lähialu-       panee yksipaikkaiset koneet (57 kpl) ja moottorit
15602: eillamme ja Euroopassa ei myöskään ole pienen-        sekä osallistuu tiettyjen osien valmistukseen.
15603: tänyt niitä uhkia, joita varten puolustuskykym-       Myös USNavyllä on tilauksessa koko konemää-
15604: me on mitoitettu. Vertailu naapurimaidemme            rään perustuvat varaosat, joita on noin 38 000
15605: käytössä oleviin huomattavasti suurempiin ko-         nimikettä sekä koko konemäärään tulevat suu-
15606: nemääriin osoittaa myös, ettei mistään ylimitoi-      remmat laitteistot ja järjestelmät kuten esimer-
15607: tuksesta ole kyse.                                    kiksi tutkavaroittimet. Lisäksi puolustusministe-
15608:    Valtioneuvoston 4.6.1992 tekemään torjunta-        riö/ilmavoimien esikunta on hankkinut suorilla
15609: hävittäjäpäätökseen ja 20.1.1994 tekemään ase-,       kaupallisilla sopimuksilla kolmansilta yrityksiltä
15610: huolto- ja käyttöjärjestelmien sekä koulutuksen       laitteita ja järjestelmiä kaikkia 64 konetta varten.
15611:                                           KK 328/1995 vp                                            3
15612: 
15613:    Mikäli konemääriä muutettaisiin, kaikki edel-    rin osa maajärjestelmä- ja testilaitteista on jo
15614: lä kerrotut sekä MDA:n, USNavyn että puolus-        valmiina Suomessa, koska ensimmäiset koneet
15615: tusministeriön tekemät sopimukset jouduttaisiin     ovat käytössä.
15616: joko purkamaan tai ainakin muuttamaan, ja              Edellä mainitut hankinnan laajuudesta aiheu-
15617: Suomijoutuisi maksamaan tästä aiheutuvat kus-       tuvat moninaiset ja erittäin suuriksi kasvavat so-
15618: tannukset. Luonnollisesti Suomijoutuisi maksa-      pimuksen peruuttamisesta aiheutuvat kustan-
15619: maan kaikki 64 konetta varten valmiina olevat       nukset johtavat siihen, että sitovan sopimuksen
15620: osat, komponentit ja järjestelmät, vastaavat val-   muuttaminen ei missään tapauksessa ole valtion-
15621: misteilla ja tuotannossa olevat osat sekä myös      taloudellisesti järkevää ja vaikuttaisi heikentä-
15622: niitä varten turhaan hankitut materiaalit ym.       västi Suomen uskottavuuteen luotettavana sopi-
15623: Myös purettavaa sopimuksen osaa vastaavien          muskumppanina. Erillistä rangaistusluonteista
15624: osien ym. valmistelukustannukset sekä sopimus-      sopimussakkoa,joka tulisi ostajan maksettavak-
15625: kohtaisesti mahdollisesti valmistajan menetetty     si hankinnan tai sen osan peruuntuessa, ei han-
15626: voitto ja USNavyn hallinnolliset kustannukset       kintasopimukseen sisälly. Konemäärän pienen-
15627: jouduttaisiin korvaamaan. Käyttö-, huolto- ja       täminen saattaisi antaa myös heikentävän sig-
15628:  koulutusjärjestelmät on hankittu, eikä konemää-    naalin Suomen halusta valvoa ilmatilaansa ja
15629:  rän vähentäminen poistaisi niiden tarvetta. Suu-   alueensa koskemattomuutta.
15630: 
15631:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1995
15632:                                                                   Puolustusministeri Anneli Taina
15633: 4                                           KK 328/1995 vp
15634: 
15635: 
15636: 
15637: 
15638:                                         Tili Riksdagens Talman
15639: 
15640:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      motköp har träffats. Avtalen och deras betal-
15641: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        ningsarrangemang baserar sig på markbeloppen
15642: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      och årsfördelningen för de beställningsfullmak-
15643: man Pentti Tiusanen undertecknade spörsmål nr         ter som riksdagen i statsbudgeterna för 1992 och
15644: 328:                                                  1994 beviljat för anskaffningen av jaktplan. En
15645:                                                       ändring av det antal maskiner som anges i avtalet
15646:           Efter den kraftiga skuldsättningen av       skulle innebära öppnande av det synnerligen för-
15647:        statsekonomin är det ändamålsenligt att        månliga avtal som förhandlats fram i en ytterst
15648:        fråga, om det är möjligt att Finland tar       stram internationell konkurrenssituation och att
15649:        emot t.ex. 40 Hornet F/A-18-jaktplan i         nya förhandlingar måste föras om hela anskaff-
15650:        stället för de 64 som beställts och erlägger   ningen. Beredningen av och förhandlingarna om
15651:        betalning endast för dessa?                    ett avtal som utgår från ett annat antal maskiner
15652:                                                       skulle sannolikt ta ca 12 månader eller ett budget-
15653:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         år i anspråk. Man skulle bli tvungen att föra de
15654: anföra följande:                                      ifrågavarande förhandlingarna utan någon kon-
15655:                                                       kurrenssituation, vilket förmodligen skulle inne-
15656:    I det skede när projektet för anskaffning av       bära en höjning av priset. Eftersom maskinernas
15657: jaktplanen bereddes konstaterades att förutsätt-      pris baserade sig på ett antal av 64 maskiner
15658: ningen för att en tiliräcklig luftförsvarsförmåga     skulle också en sänkning av antalet redan som
15659: skall kunna upprätthållas är att de föråldrade        sådan leda tili en höjning av enhetspriset. Också
15660: maskinerna ersätts tili fullt antal. Den styrka som   de övriga betydande fördelar som uppnåddes i
15661: eftersträvades var 67 maskiner, men på grund av       förhandlingsskedets konkurrenssituation skulle
15662: finansieringsskäl blev det nödvändigt att avstå       gå förlorade. Dessutom skulle en ändring av av-
15663: från tre och anskaffningsavtalet gällde 64 maski-     talet kräva nya myndighetsbeslut både i USA och
15664: ner. Antalet i fråga baserar sig på geografiska       Finland, och detta skulle försämra Finlands tro-
15665: orsaker och systemet med tre flygflottiljer. Det är   värdighet som tillförlitlig avtalspart.
15666: det minimiantal med hjälp av vilket det är möjligt        Finland har alltså beställt alla 64 maskiner av
15667: att agera med beaktande av att maskinerna fort-       Förenta Staternas regering/Förenta Staternas
15668: löpande behövs för utbildning och att en del av       flotta (USNavy), som i sin tur träffat avtal med
15669: maskinerna inte är i operativ användning på           McDonnell Douglas (MDA) om maskinerna.
15670: grund av service och reparationer. Om antalet         MDA har med sina underleverantörer och andra
15671: maskiner minskas äventyras verksamhetsförut-          leverantörer avtalat om 64 maskiner, och den s.k.
15672: sättningarna för en av flottiljerna, varvid en del    materielen med lång leveranstid som hör tili pla-
15673: av rikets luftrum skulle komma att stå utanför        nen är fårdig och under produktion för alla 64
15674: den fortgående övervakningen och vakthållning-        maskinerna. I tillverkningen av F-18 deltar, inbe-
15675: en. Finlands säkerhetspolitiska utgångspunkt          räknat alla underleverantörer, ca 26 000 företag.
15676: bygger på tanken om ett trovärdigt självständigt      En av underleverantörerna är Valmet Flygindu-
15677: nationellt försvar, där ett luftförsvar som baserar   stri Ab, som monterar de ensitsiga planen (57 st)
15678: sig på modern avvärjning av jaktplan spelar en        och motorerna samt deltar i tillverkningen av
15679: central roll. En jämförelse med de betydligt fler     vissa delar. Också USNavy har beställning på
15680: maskiner som våra grannländer disponerar över         reservdelar för hela antalet maskiner, omfattan-
15681: utvisar också att det inte är fråga om någon          de ca 38 000 titlar, samt på större apparatur och
15682: överdimensionering.                                   system som är avsedda för hela antalet maskiner,
15683:    De bindande anskaffningsavtal som hänför           såsom t.ex. radarvarnare. Dessutom har för-
15684: sig tili statsrådets beslut 4.6.1992 om jaktplanen    svarsministeriet/staben för luftstridskrafterna
15685: och besluten 20.1.1994 om anskaffning av va-          anskaffat anordningar och system för alla 64
15686: pen-, underhålls- och användningssystem samt          maskiner genom direkta kommersiella avtal från
15687: utbildning och avtalen om förverkligande av           företag som utgör tredje part.
15688:                                           KK 328/1995 vp                                               5
15689: 
15690:    Om maskinernas antal ändras måste alla de        och testanordningarna är redan fårdiga i Fin-
15691: ovan beskrivna avtalen samt de avtal som träffats   land, eftersom de första maskinerna har tagits i
15692: av MDA, USNavy och försvarsministeriet an-          bruk.
15693: tingen hävas eller åtminstone ändras och Finland        De ovan nämnda mångahanda och synnerli-
15694: skulle vara tvunget att betala de därav föranled-   gen stora kostnader som tili följd av anskaffning-
15695: da kostnaderna. Naturligt nog skulle Finland        ens vittomfattande natur skulle uppstå om avta-
15696: vara tvunget att betala alla de delar, komponen-    let hävs leder tili att en ändring av det bindande
15697: ter och system som är fårdiga för alla de 64        avtalet i ingen hän del se är förnuftig i statsekono-
15698: maskinerna samt motsvarande delar som är un-        miskt avseende. En sådan ändring skulle tvärtom
15699: der tillverkning och i produktion samt också för    inverka menligt på Finlands trovärdighet som
15700: ändamålet i onödan anskaffat material mm. Det       tiliförlitlig avtalspart. Några särskilda avtalsbö-
15701: skulle bli nödvändigt att ersätta också tillverk-   ter av bestraffningsnatur som köparen skulle
15702: ningskostnaderna för de delar mm. som ingår i de    vara tvungen att betala i den händelse att avtalet
15703: avtal som hävs samt eventuellt tillverkarens för-   om anskaffningen eller en del därav hävs ingår
15704: lorade vinst och förvaltningskostnaderna för        inte i anskaffningsavtalet. En minskning av anta-
15705: USNavy. Användnings-, underhålls- och utbild-       let pian kan också ge en signal om Finlands
15706: ningssystemen har redan anskaffats, och en          försvagade vilja att övervaka sitt luftrum och
15707: minskning av antalet maskiner eliminerar inte       rikets territoriella integritet.
15708: behovet av dem. Största delen av landsystemen
15709: 
15710:      Helsingforsden 12 december 1995
15711: 
15712:                                                                     Försvarsminister Anneli Taina
15713:                                               KK 329/1995 vp
15714: 
15715: Kirjallinen kysymys 329
15716: 
15717: 
15718: 
15719: 
15720:                                     Paasilinna ym.: Maanomistajien velvollisuudesta osallistua metsä-
15721:                                          teiden rakentamiseen
15722: 
15723: 
15724:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
15725: 
15726:     Julkisuudessa on viime aikoina ollut tapauk-           Kun metsätien rakentamisesta on osoitetta-
15727: sia, joissa maanomistajia on sekä henkisesti pai-       vissa varsinaista hyötyä vain joillekin maata met-
15728: nostamaila että viranomaistoimilla, kuten esi-          sätien päässä omistaville maanomistajille, tun-
15729: merkiksi ulosmittaustoimenpitein, pakotettu             tuu kohtuuttomalta menettelytapa ja sen mah-
15730: osallistumaan metsäteiden rakentamiseen. Sel-           dolliseksi tekevä lainsäädäntö, jonka mukaan
15731: laisiakin maanomistajia,joille teistä ei ole mitään     metsätiestä hyötymättömät ja sitä vastustavat
15732: hyötyä vaan lähinnä haittaa, on pakotettu osal-         maanomistajat voidaan pakottaa osallistumaan
15733: listumaan teiden rakentamisen rahoitukseen.             tien rakentamisesta aiheutuvien kustannusten
15734:     Tunnetuin julkisuudessa käsitelty viimeaikai-       kattamiseen. Mikäli tämä on lainsäädännön ja
15735: nen tapaus lienee Soinin kunnassa olevan Her-           muun säännöstön nykyinen sisältö, tulee sitä
15736: mokallion metsätien rakentamista koskeva kiis-          mitä pikimmin muuttaa.
15737: ta. Kiista on kestänyt useiden vuosien ajan ja             On myös puututtava metsäteiden tarpeetto-
15738: siinä on jo päädytty siihen, että Etelä-Pohjan-         maan rakentamiseen. Nykytekniikalle vaivatto-
15739: maan metsälautakunta on ulosmittaamassa 70-             mat juontamatkat on pudotettu jopa alle kilo-
15740: vuotiaalta sotaveteraanilta hänen päivittäisessä        metriin Etelä-Suomessa, mikä pirstoo täysin tar-
15741: asioinnissaan kipeästi tarvitsemansa henkilöau-         peettomasti viimeisetkin yhtenäiset metsäalueet.
15742: ton. Lisäksi ulosmittauksen kohteena on pienen             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15743: työ- ja kansaneläkkeen varassa elävän 74-vuoti-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15744: aanja 65-invalidiprosenttisen leskirouvan maita.        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15745:      Kyseisessä tapauksessa eri osapuolet ovat esit-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15746: täneet hyvin erilaisia käsityksiä metsätien tar-
15747:  peellisuudesta sekä sen toteutuksen järkiperäi-                   Mahdollistaako nykyinen lainsäädän-
15748:  syydestä ja rahoitusjaon oikeellisuudesta. Myös                tö metsätiestä hyötymättömänja sitä vas-
15749:  asiaa käsitelieitä oikeusasteita väitetään harhau-             tustavan maanomistajan pakottamisen
15750:  tetun. Kiistaa on ilmeisesti käsitelty liiaksi pel-            tien rahoittamiseen, ja
15751:  kästään viranomaisten tuottamien asiakirjojen                     aikooko Hallitus tilanteen näin mah-
15752:  pohjalta ilman, että siinä olisi suoritettu tarpeel-           dollisesti ollessa ryhtyä lainsäädännön
15753:  lisia katselmuksia paikan päällä.                              muuttamiseen tältä osin?
15754: 
15755:       Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1995
15756: 
15757:           Reino Paasilinna                 Tarja Kautto                   Mikko Elo
15758:           Pentti Tiusanen                  Kimmo Kiljunen                 Johannes Leppänen
15759:           Gunnar Jansson                   Kalevi Olin                    Raimo Vistbacka
15760: 
15761: 
15762: 
15763: 
15764: 250261
15765: 2                                           KK 329/1995 vp
15766: 
15767: 
15768: 
15769: 
15770:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15771: 
15772:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Kysymyksessä viitatuo Soiuin kuntaan raken-
15773: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          nettavan Hermokallion metsätien osalta voidaan
15774: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        todeta, että tien rakentamisesta on olemassa tie-
15775: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Paasilin-         toimitukseen perustuva lainvoimainen päätös.
15776: nan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           Tien rahoittamisesta metsänparannusvaroin on
15777: n:o 329:                                               olemassa myös lainvoimainen rahoituspäätös.
15778:                                                        Maaoikeus suoritti maastossa katselmuksen val-
15779:           Mahdollistaako nykyinen lainsäädän-          mistellessaan päätöstä tietoimituksesta tehtyyn
15780:        tö metsätiestä hyötymättömänja sitä vas-        valitukseen. Myös maanmittaushallitus piti pai-
15781:        tustavan maanomistajan pakottamisen             kan päällä katselmuksen joutuessaan antamaan
15782:        tien rahoittamiseen, ja                         asiasta lausunnon korkeimmalle oikeudelle.
15783:           aikooko Hallitus tilanteen näin mah-         Korkein oikeus on 4.5.1993 ja 28.2.1994 antamil-
15784:        dollisesti ollessa ryhtyä lainsäädännön         laan päätöksillä hylännyt eräiden tieosakkaiksi
15785:        muuttamiseen tältä osin?                        määrättyjen tien rakentamista koskevat purku-
15786:                                                        hakemukset. Tien rakentamisesta tehdyn kante-
15787:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           lun johdosta apulaisoikeuskansleri ei katsonut
15788: vasti seuraavaa:                                       olevan aihetta ryhtyä toimenpiteisiin.
15789:                                                            Ajankohtana, jolloin Hermokallion metsä-
15790:    Metsänparannuslain (140/87) nojalla voidaan         tiestä pidettiin tietoimitus, oli voimassa yksityis-
15791: valtion varoja osoittaa metsätien tekemiseen.          tielain 49 §:n 3 momentti, jonka mukaan, milloin
15792: Metsätiellä tarkoitetaan metsänparannuslaissa          tietoimitus koski metsätietä, jota varten oli asian-
15793: yksityisistä teistä annetun lain (358/62) 5 §:n 2      mukaisessa järjestyksessä hyväksytty valtion va-
15794: momentissa tarkoitettua tietä. Maa- ja metsäta-        roilla laadittu suunnitelma, ei suunnitelman mu-
15795: lousministeriön 21.1.1993 dnro 199/633/93 anta-        kaista tien asemaa saanut muuttaa, jollei siihen
15796: missa metsänparannustoimintaa koskevissa               ollut painavaa syytä. Hermokallion metsätiestä
15797: määräyksissä ja ohjeissa edellytetään, että metsä-     esitettiin tietoimituksessa käsiteltäväksi Etelä-
15798: tien rakentamiseen voidaan myöntää metsänpa-           Pohjanmaan metsälautakunnan valtion varoin
15799: rannusvaroja vain, mikäli tieasia on, ellei yksityi-   laatima metsätiesuunnitelma, johon tietoimitus
15800: sistä teistä annetun lain säännöksistä muuta joh-      ei juurikaan tehnyt muutoksia.
15801: du, käsitelty mainitun lain mukaisesti tietoimi-           Oikeusministeriön aloitteesta Hermokallion
15802: tuksessa.                                              metsätiestä sille tehdyn kantelun johdosta maa-
15803:    Yksityisistä teistä annetun lain, jäljempänä        ja metsätalousministeriössä valmisteltiin yksi-
15804: yksityistielain, 22 §:n 1 momentin mukaan jokai-       tyistielakiin muutos (217/95), jolla lain 49 §:n 3
15805: nen, joka on saanut oikeuden tiehen tai jonka          momentti kumottiin ja tältä osin parannettiin
15806: omistama kiinteistö kokonaan tai osaksi on sillä       maanomistajien mahdollisuuksia vaikuttaa tie-
15807: tien vaikutuspiiriksi katsottavalla alueella, jolta    toimituksessa metsätien suuntaan, muuhun ase-
15808: tai jolle tapahtuviin kuljetuksiin tietä tarvitaan     maan ja siten myös tieluokkaan tarkoituksenmu-
15809: tai voidaan käyttää, on velvollinen tieosakkaana       kaisuusharkintaan perustuvien kysymysten osal-
15810: osuutensa mukaan tekemään ja pitämään kun-             ta.
15811: nossa tietä. Saman pykälän 3 momentin nojalla              Metsänparannusvaroin rahoitettavien metsä-
15812: kiinteistön omistajaa ei voida velvoittaa tieosak-     teiden osalta tietoimituksen hakeminen tapahtuu
15813: kaana osallistumaan tienpitoon, jos hän osoittaa       alueen maanomistajien toimesta. Tietoimituksen
15814: kiinteistölle olevan toisen kulkuyhteyden tai          jälkeen tien osakkaista valittu tien hoitokunta
15815: muusta tällaisesta syystä tietä tarvitaan kiinteis-    tekee päätöksen tien rakentamisesta.
15816: töä varten vain vähäisessä määrin ja omistaja              Tien sijoittaminen maastoon siten, että se pal-
15817: ilmoittaa kiinteistön puolesta luopuvansa tien         velee mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti
15818: käyttämisestä. Uuden tien rakentamisestajohtu-         tien vaikutuspiiriin tulevia tiloja, on usein komp-
15819: vista oikeuksista ja velvollisuuksista päätetään       romissien tulosta. Asia harkitaan tapauskohtai-
15820: tietoimituksessa.                                      sesti tietoimituksessa, johon kaikki tieosakkaat
15821:                                          KK 329/1995 vp                                           3
15822: 
15823: kutsutaan. Tieyksiköiden määrittämisen suhteen     tettävissä olevista metsänparannusvaroista. Ar-
15824: kaikkien maanomistajien tulee olla samanarvoi-     violta viidesosa metsänparannusvaroista rahoi-
15825: sessa asemassa.                                    tettavista tiemääristä koskee nykyisin metsätei-
15826:    Mitä tulee valtion varojen käyttöön metsätei-   den perusparannusta.
15827: den rahoittamisessa, on metsänparannusrahoi-          Hallitus katsookin, että 1.3.1995 voimaan tul-
15828: tuksen määrä tien tekemiseen pudonnut tämän        lut yksityistielain muutos on riittävässä määrin
15829: vuosikymmenen aikana noin 60 %. Kuluvana           parantanut kiinteistöjen omistajien asemaa yksi-
15830: vuonna metsäteiden tekemiseen on varoja osoi-      tyistielain mukaisessa metsätien rakentamista
15831: tettu 39,96 milj. mk, joka merkitsee 16,7% käy-    koskevassa tietoimituksessa.
15832: 
15833:      Helsingissä 7 päivänäjoulukuuta 1995
15834: 
15835:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
15836: 4                                           KK 329/1995 vp
15837: 
15838: 
15839: 
15840: 
15841:                                          Tili Riksdagens Talman
15842: 
15843:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           1 fråga om Hermokallio skogsväg i Soini kom-
15844: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         mun som nämns i spörsmålet kan det konstateras
15845: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       att det existerar ett lagakraftvunnet beslut om
15846: man Paasilinna m.fl. undertecknade spörsmål nr         anläggande av vägen som baserar sig på en väg-
15847: 329:                                                   förrättning. Det finns också ett lagakraftvunnet
15848:                                                        beslut om finansiering av vägen med skogsför-
15849:           Ger den gällande lagstiftningen möj-         bättringspengar. Jorddomstolen företog i ter-
15850:        lighet att tvinga en markägare, som inte        rängen en syneförrättning i samband med bered-
15851:        har någon nytta av en skogsväg och som          ningen av ett beslut beträffand~ de besvär som
15852:        motsätter sig en sådan, att finansiera vä-      anförts över vägförrättningen. Aven lantmäteri-
15853:        gen, och                                        styrelsen höll en syneförrättning på platsen då
15854:           ämnar Regeringen, om en sådan situa-         den skulle ge ett utlåtande i ärendet tili högsta
15855:        tion skulle uppstå, vidta åtgärder för att      domstolen. Högsta domstolen har genom sina
15856:        lagstiftningen skall kunna ändras till den-     beslut av den 4 maj 1993 och den 28 februari 1994
15857:        na del?                                         förkastat vissa som vägdelägare bestämda perso-
15858:                                                        ners ansökningar om hävande av det beslut som
15859:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          gäller anläggande av vägen. 1 fråga om ett klago-
15860: anföra följande:                                       mål som gällde anläggande av vägen ansågjusti-
15861:                                                        tiekanslersadjointen att ärendet inte föranledde
15862:    Med stöd av skogsförbättringslagen (140/87)         vidare åtgärder.
15863: kan statsmedel anvisas till byggande av skogs-             Vid den tidpunkt då vägförrättningen för
15864: vägar. Med skogsväg avses i skogsförbättring-          Hermokallio skogsväg verkställdes gällde 49 § 3
15865: slagen en väg som åsyftas i 5 § 2 mom. lagen om        mom. lagen om enskilda vägar. Enligt lagrum-
15866: enskilda vägar (358/62). 1 jord- och skogsbruks-       met fick vägens planenliga läge inte ändras, om
15867: ministeriets föreskrifter och anvisningar av den       det inte fanns vägande skäl till detta, ifall väg-
15868: 21 januari 1993 om skogsförbättring, dnr 199/          förrättningen avsåg en skogsväg, för viiken i
15869: 633/93, förutsätts att för anläggande av skogs-        vederbörlig ordning hade godkänts en plan som
15870: vägar kan beviljas skogsförbättringspengar en-         utarbetats med statsmedel. Det föreslogs att
15871: dast om vägärendet har behandlats vid en väg-          den plan för Hermokallio skogsväg som Etelä-
15872: förrättning enligt lagen om enskilda vägar, om         Pohjanmaan metsälautakunta utarbetat med
15873: inget annat föranleds av stadgandena i nämnda          statsmedel skulle behandlas vid vägförrättning-
15874: lag.                                                   en. Där gjordes inte några nämnvärda ändring-
15875:    Enligt 22 § 1 mom. lagen om enskilda vägar är       ar i planen.
15876: den som fått rätt till väg eller vars fastighet helt       På initiativ av justitieministeriet och på grund
15877: eller delvis är belägen på det område som vägen        av det klagomål i fråga om Hermokallio skogs-
15878: bör anses betjäna genom att den behövs eller kan       väg som inlämnats tili ministeriet bereddes vid
15879: begagnas för transporter till och från området,        jord- och skogsbruksministeriet en ändring (2171
15880: skyldig att som vägdelägare enligt sin andel byg-      95) av lagen om enskilda vägar, genom viiken
15881: ga och underhålla vägen. En fastighetsägare kan        lagens 49 § 3 mom. upphävdes och markägarna
15882: med stöd av 3 mom. i samma paragraf inte för-          till denna del fick bättre möjligheter att vid en
15883: pliktas att i egenskap av vägdelägare delta i väg-     vägförrättning påverka skogsvägens riktning,
15884: hållningen, om han anvisar en annan befintlig          övriga läge och därigenom också vägklassen i
15885: förbindelseled tili fastigheten eller om vägen av      frågor som baserar sig på ändamålsenlighets-
15886: någon annan sådan orsak endast i ringa mån är          prövning.
15887: nödvändig för fastigheten och ägaren meddelar              1 fråga om skogsvägar som finansieras med
15888: att han för fastighetens del avstår från att använ-    skogsförbättringspengar skall ansökan om väg-
15889: da vägen. Beslut om de rättigheter och skyldighe-      förrättning ske på initiativ av jordägarna inom
15890: ter som hänför sig till anläggandet av en ny väg       området. Efter vägförrättningen fattar förvalt-
15891: fattas vid en vägförrättning.                          ningsnämnden för vägen, som består av vägdel-
15892:                                              KK 329/1995 vp                                            5
15893: 
15894: ägare som utsetts tili medlemmar i nämnden,            de av skogsvägar anvisats 39,96 milj. mark, vilket
15895: beslut om anläggande av vägen.                         utgör 16,7% av de disponibla skogsförbättrings-
15896:    Placeringen av vägen i terrängen så att lägen-      pengarna. Uppskattningsvis en femtedel av de
15897: heterna inom dess verkningsområde på bästa             vägar som finansieras med skogsförbättrings-
15898: möjliga sätt kan anyända den är ofta ett resultat      pengar är för tillfållet skogsvägar som förbättras
15899: av kompromisser. Arendet bedöms från fall tili         grundligt.
15900: fall vid en vägförrättning tili viiken samtliga väg-      Regeringen anser därför att den ändring av
15901: delägare kallas. 1 fråga om fastställandet av väg-     lagen on enskilda vägar som trädde i kraft den 1
15902: enheter bör alla jordägare vara jämställda.            mars 1995 i tillräcklig mån har förbättrat fastig-
15903:    Då det gäller statsmedel för finansiering av        hetsägarnas ställning vid en vägförrättning för
15904: skogsvägar har skogsförbättringsfinansieringen         anläggning av skogsvägar som avses i lagen om
15905: för byggande av vägar sjunkit med 60% under            enskilda vägar.
15906: detta decennium. Innevarande år har för byggan-
15907: 
15908:      Helsingforsden 7 december 1995
15909: 
15910:                                                         Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
15911:                                          KK 330/1995 vp
15912: 
15913: Skriftligt spörsmåJ 330
15914: 
15915: 
15916: 
15917: 
15918:                                 M. Pietikäinen: Om åtgärder för att utveckla Mjölbosta sjukhus tili
15919:                                      en forskningsanstalt för lungsjukdomar
15920: 
15921: 
15922:                                       Tili Riksdagens Talman
15923: 
15924:    Tuberkulosen är en växande sjukdom ute i           Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
15925: världen. Det här meddelar WHO i en fårsk rap-      ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
15926: port. 1 Finland insjuknar årligen 700 personer i   ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
15927: tuberkulos.                                        följande spörsmål:
15928:    Lungvården är splittrad i Finland. Den kunde
15929: mycket väl koncentreras. Mjölbolsta sjukhus ka-              Har Regeringen tänkt på möj1igheten
15930: pacitet kunde användas tili detta ändamål och             att utnyttja Mjölbolsta sjukhus kapacitet
15931: sjukhuset kunde utvecklas tili en riksomfattande          och utveckla sjukhuset tili en riksomfat-
15932: forskningsanstalt för lungsjukdomar.                      tande forskningsanstalt för lungsjukdo-
15933:                                                           mar?
15934: 
15935:      Helsingforsden 22 november 1995
15936: 
15937:                                       Margareta Pietikäinen
15938: 
15939: 
15940: 
15941: 
15942:  250261
15943: 2                                           KK 330/1995 vp
15944: 
15945: Kirjallinen kysymys 330                                                                     Suomennos
15946: 
15947: 
15948: 
15949: 
15950:                                    M. Pietikäinen: Meltolan sairaalan kehittämisestä keuhkosairauk-
15951:                                       sien tutkimuslaitokseksi
15952: 
15953: 
15954:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15955: 
15956:    Tuberkuloosi lisääntyy maailmalla. Näin il-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
15957: moittaa WH 0 tuoreessa raportissaan. Suomessa         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15958: sairastuu vuosittain 700 henkilöä tuberkuloosiin.     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
15959:    Keuhkosairauksien hoito Suomessa on ha-            senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15960: janaista, ja sitä voitaisiin aivan hyvin keskittää.
15961: Meltolan sairaalan kapasiteettia voitaisiin                     Onko Hallitus harkinnut Meltolan sai-
15962: käyttää tähän tarkoitukseen ja kehittää sairaa-              raalan kapasiteetin hyväksikäyttömah-
15963: lasta keuhkosairauksien valtakunnallinen tutki-              dollisuutta ja sairaalan kehittämistä
15964: muslaitos.                                                   keuhkosairauksien     valtakunnalliseksi
15965:                                                              tutkimuslaitokseksi?
15966: 
15967:      Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1995
15968: 
15969:                                          Margareta Pietikäinen
15970:                                             KK 330/1995 vp                                            3
15971: 
15972: 
15973: 
15974: 
15975:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15976: 
15977:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           HYKS-neuvottelukunta kutsui 3.6.1994 kun-
15978: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tapalvelujen johtajan Esko Hännisen ja ylijoh-
15979: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       taja Jussi Huttusen valmistelemaan Uudenmaan
15980: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Margareta        läänin erikoissairaanhoidon toimenpideohjel-
15981: Pietikäisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        maa. Ohjelma valmistui 30.8.1994. Ohjelmassa
15982: sen n:o 330:                                          on selkeät ehdotukset erikoissairaanhoidon te-
15983:                                                       hostamiseksi, päällekkäisyyksien poistamiseksi
15984:           Onko Hallitus harkinnut Meltolan sai-       ja kustannusten säästämiseksi. Meltolan sairaa-
15985:        raalan kapasiteetin hyväksikäyttömah-          lan osalta selvitysmiehet ehdottavat, että siihen
15986:        dollisuutta ja sairaalan kehittämistä          voitaisiin keskittää ns. raskaan kuntoutuksen
15987:        keuhkosairauksien     valtakunnalliseksi       toimintoja, erityisesti ruotsinkielisiä potilaita
15988:        tutkimuslaitokseksi?                           varten.
15989:                                                          Sosiaali-ja terveysministeriö on saanut jossain
15990:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          määrin huolestuttavia tietoja ohjelman jatkoval-
15991: vasti seuraavaa:                                      mistelussa esiintyneestä puutteellisesta sitoutu-
15992:                                                       misestaja päätöksenteon hitaudesta. Siksi minis-
15993:    Meltolan sairaala on osa Uudenmaan sairaan-        teriö on I7.II.l995 pyytänyt Hännistä 3I.I.l996
15994: hoitopiirin kuntayhtymää. Kuntayhtymien               mennessä selvittämään, millaisia tuloksia toi-
15995: asioista päättäminen on osa kunnallista demo-         menpideohjelman toiminnallisessa, taloudelli-
15996: kratiaaja hallintoa. Meltolan sairaalasta päättää     sessa ja hallinnollisessa jatkovalmistelussa on
15997: näin ollen viime kädessä Uudenmaan sairaan-           saavutettu. Selvityksensä perusteella Hännisen
15998: hoitopiirin kuntayhtymän valtuusto, jonka pää-        tulee tehdä ehdotukset valtioneuvostolta mah-
15999: töksiin esimerkiksi Espoon kaupungin luotta-          dollisesti vaadittavista jatkotoimenpiteistä.
16000: mushenkilöillä välillisesti on suuri vaikutusvalta.
16001: 
16002:      Helsingissä II päivänäjoulukuuta I995
16003: 
16004:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
16005: 4                                         KK 330/1995 vp
16006: 
16007: 
16008: 
16009: 
16010:                                       Tili Riksdagens Talman
16011: 
16012:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       Den 3 juni 1994 kallade HUCS-delegationen
16013: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      direktören för kommuntjänster Esko Hänninen
16014: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    och överdirektör Jussi Huttunen till uppgiften att
16015: man Margareta Pietikäinen undertecknade             bereda ett åtgärdsprogram för den specialiserade
16016: spörsmål nr 330:                                    sjukvården i Nylands Iän. Programmet var får-
16017:                                                     digt den 30 augusti 1994. 1 programmet finns
16018:           Har Regeringen tänkt på möjligheten       klara förslag till hur den specialiserade sjukvår-
16019:        att utnyttja Mjölbolsta sjukhus kapacitet    den skall effektiveras, överlappningar avskaffas
16020:        och utveckla sjukhuset tili en riksomfat-    och kostnader sparas. Vad gäller Mjölbolsta
16021:        tande forskningsanstalt för lungsjukdo-      sjukhus föreslår utredningsmännen att där kun-
16022:        mar?                                         de koncentreras funktioner inom den s.k. tunga
16023:                                                     rehabiliteringen, särskilt för svenskspråkiga pa-
16024:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       tienter.
16025: anföra följande:                                       Social- och hälsovårdsministeriet har fått i
16026:                                                     någon mån alarmerande rapporter om bristfålli-
16027:    Mjölbolsta sjukhus hör tili Samkommunen          ga bindningar under den fortsatta beredningen
16028: för Nylands sjukvårdsdistrikt. Beslutsfattandet i   och om det långsamma beslutsfattandet. Den 17
16029: fråga om samkommunernas ärenden är en del av        november 1995 bad ministeriet därför Hänninen
16030: den korumunala demokratin och förvaltningen.        att före den 31 januari 1996 utreda vilka resultat
16031: Om Mjölbolsta sjukhus beslutar således i sista      som nåtts i den fortsatta beredningen av verk-
16032: hand fullmäktige för Samkommunen för Ny-            samheten, ekonomin och förvaltningen. Med ut-
16033: lands sjukvårdsdistrikt, på vars beslut exempel-    gångspunkt i utredningen skall Hänninen fram-
16034: vis Esbo stads förtroendevalda indirekt har stort   lägga förslag om de åtgärder som statsrådet even-
16035: inflytande.                                         tuellt skall vidta ytterligare.
16036: 
16037:      Helsingfors den II december 1995
16038:                                                                   Minister Terttu Huttu-Juntunen
16039:                                         KK 331/1995 vp
16040: 
16041: Kirjallinen kysymys 331
16042: 
16043: 
16044: 
16045: 
16046:                                 Elo ym.: Satakunnan työvoimapiirille osoitettavien työ- ja työlli-
16047:                                     syysmäärärahojen määrästä
16048: 
16049: 
16050:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
16051: 
16052:    Satakunnan osuus kaikista työmäärärahoista     keenjääneisyys työ- ja työllisyysmäärärahojen
16053: on noin 3,5 %. Vastaavasti Satakunnan työvoi-     osalta nousee vertailutyövoimapiireihin verrat-
16054: mapiirin osuus koko maan työvoimasta on noin      tuna 1-1 ,5 miljardiin markkaan. Ero näkyy
16055: 5 % ja työttömistä samoin 5 %. Työmääräraho-      maakuntien kehityksessä Satakunnan tappioksi.
16056: jen jälkeenjääneisyys Satakunnan osalta näkyy        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16057: erityisesti tielaitoksen kohdalla.                tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16058:    Tarkasteltaessa valtion vuoden 1995 työmää-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16059: rärahojenja työllisyysmäärärahojenjakautumis-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16060: ta voidaan havaita, että Satakunnan kokonais-
16061: osuus on 244 152 000 markkaa. Samankokoinen                 Onko Hallitus tietoinen Satakunnan
16062: Keski-Suomen työvoimapiiri saa yhteensä työ- ja          työvoimapiirin osuuden jälkeenjäänei-
16063: työllisyysmäärärahoja tänä vuonna 399 531 000            syydestä työ- ja työllisyysmäärärahojen
16064: markkaa ja myös samankokoinen Kuopion työ-               jaossa, ja jos on,
16065: voimapiiri vastaavasti 348 542 000 markkaa.                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16066: Kehitys on ollut samanlainen koko 1980-luvun             ryhtyä Satakunnan työvoimapiirin osuu-
16067: lopun ja 1990-luvun alun ajan. Yhdessä vuosi-            den nostamiseksi sille kuuluvalle tasolle?
16068:  kymmenessä Satakunnan työvoimapiirin jäl-
16069:      Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1995
16070: 
16071:          Mikko Elo                    Pirkko Peltomo                Reijo Kallio
16072:          Juha Korkeaoja               Timo Laaksonen                Veijo Puhjo
16073: 
16074: 
16075: 
16076: 
16077: 250261
16078: 2                                         KK 331/1995 vp
16079: 
16080: 
16081: 
16082: 
16083:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
16084: 
16085:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     hoilla toteutetaan yleensä uudisrakennus- ja
16086: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       huomattavia perusparannustöitä. Jakamatto-
16087: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-    mat määrärahat ovat yleensä kunnossapitomää-
16088: le jäsenelle kansanedustaja Elon ym. näin kuulu-    rärahoja, vaikka niilläkin voidaan toteuttaa pe-
16089: van kirjallisen kysymyksen n:o 331:                 rusparannuksia ja- momentin perustelujen sal-
16090:                                                     liessa- jopa vähäisiä uudisrakennustöitä. Näi-
16091:           Onko Hallitus tietoinen Satakunnan        den määrärahojen käyttötarkoitus määräytyy
16092:        työvoimapiirin osuuden jälkeenjäänei-        kullekin työvirastolle asetettujen tulostavoittei-
16093:        syydestä työ- ja työllisyystyömääräraho-     den pohjalta ja niiden valintaperusteet johdetaan
16094:        jen jaossa, ja jos on,                       ensi sijassa toiminnallisista vaatimuksista.
16095:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         Eduskunnan hyväksymässä vuoden 1995 ta-
16096:        ryhtyä Satakunnan työvoimapiirin osuu-       lousarviossa on 1 505,4 milj. markkaa sellaisia
16097:        den nostamiseksi sille kuuluvalle tasolle?   määrärahoja, joista osa on nimetty tietylle hank-
16098:                                                     keelle, ja niistä on Satakunnan työvoimapiirissä
16099:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        oleville hankkeille yhteensä 9,4 milj. markkaa.
16100: vasti seuraavaa:                                    Vuoden 1995 ensimmäisessä lisätalousarviossa
16101:                                                     myönnettiin lisäksi hankekohtaisena Satakun-
16102:    Kysymyksen allekirjoittajat ovat kiinnittäneet   taan Rauman väylän parantamiseen 15 milj.
16103: huomiota valtion vuoden 1995 työmäärärahojen        markkaa. Varsinaisessa työohjelmassa Satakun-
16104: ja työllisyysmäärärahojen jakautumiseen ja Sa-      taan on ohjelmoitu eräitä aikaisempina vuosina
16105: takunnan työvoimapiirin alueen työllisyystilan-     hankekohtaisesti myönnettyjä määrärahoja,
16106: teeseen. Työmäärärahoista Satakuntaan on ky-        mutta pääosa työohjelmassa olevista määrära-
16107: symyksen mukaan kohdistunut noin 3,5 %, kun         hoista on talousarviossa hankkeille jakamatto-
16108: samaan aikaan Satakunnan työvoima on 5 %            mina myönnettyjä määrärahoja.
16109: maan koko työvoimasta ja samoin työttömien             Työministeriön pääluokkaan momentille
16110: määrä 5 % maan kaikista työttömistä. Lisäksi        34.06.77 budjetoidaan noin 5% työmäärära-
16111: kysymyksessä on verrattu Satakunnan työvoi-         hoista. Niiden suunnitelma on työllisyystyöoh-
16112: mapiirin saamaa työmäärärahojen osuutta             jelma. Määrärahan pienuuden johdosta sillä ei
16113: 244 152 000 markkaa suurin piirtein yhtä suuren     voida yksinään työllistää kovin runsaasti työttö-
16114: Keski-Suomen läänin työvoimapiirin samaan           miä. Hankkeiden valintaa on ohjannut talousar-
16115: osuuteen 399 531 000 markkaan ja myös yhtä          vion perustelu, jonka mukaan määräraha on
16116: suuren Kuopion läänin työvoimapiirin saamaan        tarkoitettu käytettäväksi erityisesti vaikeilla
16117: osuuteen 348 542 000 markkaa. Tämänjohdosta         työllisyysalueilla. Työttömyyden ollessa nykyi-
16118: kysymyksen laatijat ovat päätyneet siihen, että     sen suuruinen työttömyyserot ovat tasoittuneet
16119: Satakunnan työvoimapiirin jälkeenjääneisyys         ja toimenpiteiden suuntaaminen pelkästään
16120: olisi kymmenen vuoden aikana 1-1,5 miljardia        työttömyysasteen avulla ei enää riitä. Tästä
16121: markkaa esitettyihin vertailutyövoimapiireihin.     syystä määrärahan käyttöä ollaankin suuntaa-
16122:    Valtion työmäärärahoja ovat työvirastojen        massa siten, että sen avulla pyritään vaikeilla
16123: käyttöön tarkoitetut valtion talousarviossa         työllisyysalueilla aientamaan valtion työvirasto-
16124: maa-, vesi- ja talonrakennusinvestointeihin sekä    jen suunnitelmiin sisältyviä työllisyyden hoidon
16125: korjaus- ja kunnossapitotöihin osoitetut määrä-     kannalta merkittäviä investointeja, joilla on
16126: rahat. Suurin osa työmäärärahoista, noin 95 %,      merkittävä rakennusaikainen työllisyysvaikutus
16127: budjetoidaan työvirastojen omille momenteille ja    ja jotka edistävät pysyvien työpaikkojen synty-
16128: ne muodostavat valtion varsinaisen työohjel-        mistä ja työllisyyden kerrannaisvaikutuksia sekä
16129: man. Nämä työmäärärahat ovat joko l(duskun-         luovat edellytyksiä elinkeinoelämän kehitykselle
16130: nan päättämiä hankekohtaisia määrärafioja tai       yleisesti.
16131: hankkeille jakamattomina myönnettyjä määrä-            Työmäärärahojen kohdentamisessa ei ole
16132: rahoja. Hankekohtaisesti myönnetyillä määrära-      yleispätevää "tietylle alueelle kuuluvaa tasoa",
16133:                                            KK 331/1995 vp                                           3
16134: 
16135: vaan työllisyysnäkökohtien lisäksi on myös mui-      nen ylläpito ja taloudellisuus perusparannuksin
16136: ta tekijöitä. Erityisesti korostuvat investointien   ja kunnossapidon avulla. Tällöin jonkin alueen
16137: tarpeellisuus koko valtakunnan kannalta samoin       erityistarpeet voivat joutua väistymään.
16138: kuin luodun varallisuuden tarkoituksenmukai-
16139: 
16140:      Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1996
16141: 
16142:                                                                    Työministeri Liisa Jaakonsaari
16143: 4                                          KK 331/1995 vp
16144: 
16145: 
16146: 
16147: 
16148:                                        Tili Riksdagens Talman
16149: 
16150:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     het nybyggnads- och större ombyggnadsarbeten.
16151: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-       De icke-öronmärkta anslagen är vanligen under-
16152: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     hållsanslag, fastän också dessa anslag kan använ-
16153: man Elo m.fl. undertecknade spörsmål nr 331:         das till ombyggnadsarbeten - och inom ramen
16154:                                                      för momentets motiveringar- även till mindre
16155:           Är Regeringen medveten om att Sata-        nybyggnadsarbeten. Användningssyftet för
16156:        kunta arbetskraftsdistrikt blivit styvmo-     dessa anslag bestäms utifrån de resultatmål som
16157:        derligt behandlat vid fördelningen av ar-     uppställts för varje arbetsverk och de grunder på
16158:        bets- och sysselsättningsanslag, och om       vilka de väljs härleds i första hand från de funk-
16159:        detta är fallet,                              tionella kraven.
16160:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta          I den av riksdagen godkända statsbudgeten
16161:        för att höja Satakunta arbetskraftsdi-        för 1995 upptas 1 505,4 milj. mark för sådana
16162:        strikts andel till en adekvat nivå?           anslag av vilka en del är vikt för ett visst projekt,
16163:                                                      bland dem sammanlagt 9,4 milj. mark för projek-
16164:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ten i Satakunta arbetskraftsdistrikt. I den första
16165: anföra följande:                                     tilläggsbudgeten för 1995 beviljad..,s Satakunta
16166:                                                      ytterligare 1,5 milj. mark projektvisa anslag för
16167:    Undertecknarna av spörsmålet har fåst upp-        att förbättra farleden till Raumo. I det ordinarie
16168: märksamhet vid förde1ningen av de statliga ar-       arbetsprogrammet reserveras för Satakunta en
16169: bets- och sysselsättningsanslagen för 1995 samt      del anslag som i likhet med tidigare år beviljats
16170: vid sysselsättningsläget i Satakunta arbetskrafts-   projektvis, men största del en a v anslagen i arbets-
16171: distrikt. En1igt spörsmålet har ungefår 3,5% av      programmet är icke-öronmärkta budgetanslag.
16172: arbetsanslagen inriktats på Satakunta samtidigt          Cirka 5 % av arbetsanslagen budgeteras på
16173: som arbetskraften i Satakunta utgör ca 5% av         moment 34.06.77 under arbetsministeriets hu-
16174: arbetskraften i hela landet och antalet arbetslösa   vudtitel. Deras dispositionsplan ges i ett syssel-
16175: uppgår till 5 % av de arbetslösa i hela landet. I    sättningsarbetsprogram. Anslaget är litet och
16176: spörsmålet jämförs dessutom det anslag som an-       räcker inte till för sysselsättning av ett stort antal
16177: visats Satakunta arbetskraftsdistrikt, dvs.          arbetslösa. Valet av projekt styrs av en motive-
16178: 244 152 000 mark, med det ungefår lika stora         ring i budgeten, enligt vilken anslaget är avsett att
16179: Mellersta Finlands läns arbetskraftsdistrikts an-    användas inom svåra arbetslöshetsområden. I
16180: del 399 531 000 mark och med det lika stora          det rådande svåra arbetslöshetsläget har de regi-
16181: Kuopio läns arbetskraftsdistrikts andel              onala skillnaderna i arbetslösheten jämnats ut,
16182: 348 542 000 mark. Med stöd av detta har spörs-       varför åtgärder inte längre kan inriktas enbart på
16183: målsställarna kommit till att Satakunta arbets-      basis av arbetslöshetsgraden. Därför håller man
16184: kraftsdistrikt har anslagits 1-1,5 miljarder mark    på att inrikta användningen av anslaget på att
16185: mindre än jämföre1sedistrikten under en period       inom svåra arbetslöshetsområden tidigarelägga
16186: av tio år.                                           de investeringar som statens arbetsverk planerat
16187:    Statliga arbetsanslag är sådana i statsbudge-     och som är viktiga med tanke på skötseln av
16188: ten anvisade anslag för jord-, vatten- och hus-      sysselsättningen, som har en betydande sysselsät-
16189: byggnadsinvesteringar samt reparations- och          tande verkan under byggnadstiden, främjar upp-
16190: underhållsarbeten som är avsedda att stå till ar-    komsten av bestående arbetsplatser och har sys-
16191: betsverkens förfogande. Största delen av arbets-     selsättande återverkningar samt skapar förut-
16192: anslagen, ca 95 %, budgeteras under arbetsver-       sättningar för en allmänt positiv utveckling av
16193: kens egna moment och de bildar statens ordinarie     näringslivet.
16194: arbetsprogram. Dessa arbetsans1ag är antingen            För inriktandet av arbetsanslagen gäller ingen
16195: sådana projektvisa anslag som riksdagen beslu-       allmängiltig "adekvat nivå för ett visst område",
16196: tar om eller anslag vilka beviljats som klumpsum-    utan även andra faktorer än sysselsättnings-
16197: ma. Med de projektvisa anslagen utförs i allmän-     aspekter bör beaktas. Specielt betonas investe-
16198:                                         KK 331/1995 vp                                          5
16199: 
16200: ringarnas nödvändighet för hela Jandet samt hur   och underhållsarbeten. Specialbehoven för ett
16201: ändamålsenligt och ekonomiskt Iönsamt det är      visst område får därför i vissa fall vika.
16202: att upprätthålla förmögenhet med ombyggnads-
16203: 
16204:     Helsingfors den 5 januari 1996
16205: 
16206:                                                              Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
16207: 1
16208: 1
16209: 1
16210:     1
16211:     1
16212:     1
16213:         1
16214:         1
16215:         1
16216:             1
16217:             1
16218:             1
16219:                 1
16220:                 1
16221:                 1
16222:                     1
16223:                     1
16224:                     1
16225:                         1
16226:                         1
16227:                         1
16228:                             1
16229:                             1
16230:                             1
16231:                                 1
16232:                                          KK 332/1995 vp
16233: 
16234: Kirjallinen kysymys 332
16235: 
16236: 
16237: 
16238: 
16239:                                  Smeds: Asuntotuotannon lisäämiseksi tarvittavista toimenpiteistä
16240: 
16241: 
16242: 
16243:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
16244: 
16245:    Yhteiskunnalla on monia asumista ja rakenta-    suuren työttömyydenjohdosta kiinnostuskin lai-
16246: mista helpottavia tukimuotoja. Asuntolainojen      nan ottamiseen on vähäinen. Asuntojen uustuo-
16247: korkojen verovähennysoikeutta on heikennetty,      tannon edistämiseksi ja siten työttömyyden hel-
16248: samalla kun on panostettu aravarakentamiseen.      pottamiseksi olisi hallituksen harkittava asunto-
16249: On huomattava, että aravalainojen myöntämis-       lainojen korkojen verovähennysoikeuden lisää-
16250: valtuudesta suuri osa on jäänyt käyttämättä.       mistä siten, että se kohdistuisi aloitettaviin ra-
16251:    Asuntolainojen korkojen verovähennysoikeu-      k enn ushankk eisiin.
16252: desta saatava tuki on vuonna 1994 ollut 3,4 mil-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16253: jardia markkaa, kuluvana vuonna noin 200 mil-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16254: joonaa markkaa vähemmän ja budjettiesityksen       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16255: mukaan ensi vuonna vain 2,6 miljardia markkaa.     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16256: Kuitenkin hallitus uskoo esityksen perusteluissa
16257: vapaarahoitteisen tuotannon kasvavan vuonna                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16258:  1996.                                                    ryhtyä vapaarahoitteisen asuntotuotan-
16259:    Aravalainamahdollisuus kohdistuu tulorajo-             non edistämiseksi ja siten työllisyyden
16260: jen vuoksi varsin suppeaan kansalaisryhmään,ja            parantamiseksi?
16261: 
16262:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1995
16263: 
16264:                                           Sakari Smeds
16265: 
16266: 
16267: 
16268: 
16269: 250261
16270: 2                                          KK 332/1995 vp
16271: 
16272: 
16273: 
16274: 
16275:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
16276: 
16277:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       paarahoitteista asuntorahoitusta, lisätään asun-
16278: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tojen kysyntää ja tuetaan asuntojen korjaamis-
16279: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      ta.
16280: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sakari              Aravalainojen osalta on kysymyksen peruste-
16281: Smedsin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         luissa todettu, että lainojen myöntämisvaltuu-
16282: n:o 332:                                             desta suuri osa olisijäänyt käyttämättä. Näin ei
16283:                                                      kuitenkaan ole, vaan myöntämisvaltuus on tosi-
16284:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        asiassa lähes kokonaisuudessaan sidottu käyn-
16285:        ryhtyä vapaarahoitteisen asuntotuotan-        nistymässä oleviin hankkeisiin kuntien tekemillä
16286:        non edistämiseksi ja siten työllisyyden       lainavarauksilla. Näin ollen valtion talousarvios-
16287:        parantamiseksi?                               sa mainitut asuntojen tuotantoarviot toteutuvat
16288:                                                      tänä vuonna. Mitä tulee kysymyksen perustelu-
16289:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         jen mainintaan aravalainojen kohdistumisesta
16290: vasti seuraavaa:                                     tulorajojen vuoksi varsin suppeaan kansalaisryh-
16291:                                                      mään, on todettava, että tulorajat ovat nykyisin
16292:    Vanhojen asuntojen kysyntä on vähäistä ja         varsin väljät. Esimerkiksi perhe, jossa on kaksi
16293: niiden hinnat ovat edelleen laskussa. Tämä eh-       tulonsaajaa ja kaksi alaikäistä lasta, voi pääkau-
16294: käisee vapaarahoitteisen uustuotannon käynnis-       punkiseudulla saada aravalainaa 29 200 markan
16295: tymistä, minkä vuoksi asuntorakentaminen on          bruttokuukausituloilla.
16296: tällä hetkellä lähes kokonaan valtion tukeman            Vapaarahoitteisen asuntorahoituksen kehit-
16297: tuotannon varassa.                                   tämiseksi on asetettu selvitysmies, jonka ehdo-
16298:    Tänä vuonna arvioidaan aloiteHavan yhteen-        tukset valmistuvat vuodenvaihteeseen mennessä.
16299: sä runsaan 20 000 asunnon rakentaminen, josta        Ehdotusten pohjalta hallitus tulee ryhtymään
16300: vapaarahoitteisen kerros- ja rivitalotuotannon       tarvittaviin toimenpiteisiin asuntorahoituksen
16301: osuus on arviolta vain noin 3 000 asuntoa. Halli-    kehittämiseksi nykyistä pitkäjänteisemmäksi ja
16302: tus pitää ensiarvoisen tärkeänä sitä, että koti-     vakaammaksi. Asuntorahoituksen vakaus ja ny-
16303: markkinat asuntorakentaminen mukaan lukien           kyistä parempi ennustettavuus lisää osaltaan
16304: saadaan kääntymään nousuun. Asuntotuotan-            asunnontarvitsijoiden uskallusta asuntolainojen
16305: non edellytysten parantamiseksi hallitus pidät-      ottoon.
16306: täytyy kaikista uustuotannon hintapaineita li-           Omistusasuntojen kysynnän vilkastuttami-
16307: säävistä toimista.                                   seksi valtion maksamaa nuorille suunnattua asp-
16308:    Viime vuosien taloudellinen lama on lisännyt      lainojen korkotukea on nostettu 35 prosentista
16309: patoutunutta asuntojen tarvetta. Patoutuneen         40 prosenttiin asuntokaupoissa, jotka tehdään
16310: tarpeen purkautuminen kysynnäksi asunto-              1.11.199 5-31.12.1996 välisenä aikana. Samalla
16311: markkinoilla edellyttää luottamusta taloudelli-      lainansaajan omavastuukorko on alennettu 4,5
16312: seen kehitykseen. Hallitus on määrätietoisesti       prosentista 4 prosenttiin.
16313: toiminut sellaisten talous-, raha- ja työmarkkina-       Asuntojen uustuotantoon ja hankintaan koh-
16314: poliittisten ratkaisujen aikaansaamiseksi, jotka     distuvien toimien lisäksi on Suomen työllisyys-
16315: alentavat korkotasoa ja parantavat kuluttajien       ohjelman mukaisesti myös vapaarahoitteisen
16316: ostovoimaa. Jo tähän mennessä korkotaso on           omistusasuntokannan korjaamisen tukemiseksi
16317: tällä hallituskaudella alentunut noin kahdella       ja työllisyyden parantamiseksi korjausavustus-
16318: prosenttiyksiköllä. Tämä vähentää merkittävästi      määrärahaa korotettu tämän vuoden lisätalous-
16319: asunnon hankinnan rahoituskuluja. Ostohaluk-         arvioissa siten, että kokonaismääräraha on nous-
16320: kuuden lisääntymisestä on jo nyt merkkejä näky-      sut 330 miljoonaan markkaan. Lisäksi on sitou-
16321: vissä asuntomarkkinoilla.                            duttu siihen, että kaikkia korjauskelpoisia hank-
16322:    Asuntomarkkinoiden elvyttämiseksi hallitus        keita avustetaan. Tämän vuoksi myös ensi vuo-
16323: on lisäksi jo ryhtynyt asuntopoliittisiin toimiin,   den talousarvioon ehdotettavaa korjausavustus-
16324: joilla aravarahoituksen ohella kehitetään va-        määrärahaa on korotettu 150 miljoonalla mar-
16325:                                             KK 332/1995 vp                                          3
16326: 
16327: kalla. Tarvittaessa määrärahaa lisätään edelleen      jen verovähennysoikeus yhtenä asumiseen koh-
16328: lisätalousarvioissa.                                  distuvana tukimuotona, jotta voitaisiin tukea
16329:    Pääomaverotuksen verokannan muutoksen              asuntojen kysyntää. Näin siitä huolimatta, että
16330: johdosta asuntolainojen korkojen verovähen-           pidemmällä aikavälillä suhdannetilanteen muut-
16331: nysoikeus nousee vuoden 1996 alusta kolmella          tuessa ja asuntokysynnän kasvaessa valtion ra-
16332: prosenttiyksiköllä. Ensiasunnon hankkijoilla vä-      jalliset voimavarat olisi kohdennettava nykyistä
16333: hennystuki on tällöin 33 prosenttia ja muilla 28      tehokkaammin asumisen tarveharkintaisiin tuki-
16334: prosenttia korkomenoista. Nykyisessä taloudel-        muotoihin.
16335: lisessa tilanteessa on perusteltua säilyttää korko-
16336:      Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1995
16337: 
16338:                                                                         Ministeri Sinikka Mönkäre
16339: 4                                           KK 332/1995 vp
16340: 
16341: 
16342: 
16343: 
16344:                                          Tili Riksdagens Talman
16345: 
16346:    1detsyfte 37 § 1mom. riksdagsordningen anger            1 fråga om aravalånen sägs det i motiveringen
16347: har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med1em av        till spörsmålet att en stor del av fullmakterna att
16348: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Sa-        bevilja lån har förblivit oanvända. Detta är dock
16349: kari Smeds undertecknade spörsmå1 nr 332:              inte fallet, utan bevillningsfullmakterna är de fac-
16350:                                                        to så gott som helt och hållet bundna till projekt
16351:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-         som håller på att komma i gång genom lånereser-
16352:        ta för att främja produktionen av fritt         vationer som kommunerna gjort. Detta innebär
16353:        finansierade bostäder och därigenom för-        att den i statsbudgeten nämnda uppskattade bo-
16354:        bättra sysse1sättningen?                        stadsproduktionen kommer att förverkligas i år.
16355:                                                        1 motiveringen nämns vidare att aravalånen på
16356:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt          grund av inkomstgränserna riktar sig tili en
16357: anföra fö1jande:                                       mycket begränsad grupp av medborgarna. Här
16358:                                                        måste vi konstatera att inkomstgränserna nume-
16359:    Efterfrågan på gam1a bostäder är rätt 1iten,        ra är rätt lösa. Till exempel en familj med två
16360: och priserna fortsätter att gå ned. Detta hindrar      inkomsttagare och två minderåriga barn kan i
16361: den fritt finansierade nyproduktionen att kom-         huvudstadsregionen få aravalån med 29 200
16362: ma i gång, och därför består bostadsproduktio-         marks bruttoinkomster i månaden.
16363: nen i detta nu så gott som he1t och hållet av              En utredningsman har tillsatts för att utveckla
16364: stat1igt understött byggande.                          den fritt finansierade bostadsfinansieringen, och
16365:    1 år beräknas byggstart ske för drygt 20 000        hans förslag emotses före årsskiftet. På basis av
16366: bostäder. Av detta uppskattas de fritt finansiera-     förslagen kommer regeringen att vidta behövliga
16367: de flervåningshusen och radhusen bara till ca          åtgärder för att utveckla bostadsfinansieringen
16368: 3 000 bostäder. Regeringen anser det oerhört vik-      på längre sikt och göra den mer stabil. Att bo-
16369: tigt att hemmamarknaden, ink1usive bostadsbyg-         stadsfinansieringen är stabil och lättare att förut-
16370: gandet, b1ir 1iv1igare. För att förbättra förutsätt-   se än för närvarande bidrar också till att de bo-
16371: ningarna för bostadsproduktion kommer reger-           stadsbehövande faktiskt vågar ta bostadslån.
16372: ingen att avhålla sig från alla åtgärder som kan           För att stimulera efterfrågan på ägarbostäder
16373: öka pristrycket på nyproduktionen.                     har statens räntestöd på BSP-lån för ungdomar
16374:    Lågkonjunkturen under de senaste åren har           höjts från 35 till 40 procent vid bostadsköp som
16375: ökat det uppdämda behovet av bostäder. För att         görs mellan 1.11.1995 och 31.12.1996. Samtidigt
16376: detta behov skall uttrycka sig i efterfrågan på        har låntagarens egenriskränta sänkts från 4,5
16377: bostadsmarknaden måste det finnas tilltro till         procent till4 procent.
16378: den ekonomiska utveck1ingen. Regeringen har                Utöver de åtgärder som gäller nyproduktio-
16379: må1medvetet arbetat för sådana ekonomiska, fi-         nen och anskaffningen av bostäder har också
16380: nanspo1itiska och arbetsmarknadspo1itiska 1ös-         anslaget för reparationsbidrag enligt Finlands
16381: ningar som sänker räntenivån och förbättrar            sysselsättningsprogram för stöd även till repara-
16382: konsumenternas köpkraft. Redan hittills har            tion av fritt finansierade ägarbostäder och för
16383: räntenivån under den sittande regeringen gått          förbättring av sysselsättningsläget i en tilläggs-
16384: ned med ca två procentenheter. Detta minskar           budget höjts så att det totala anslaget har stigit till
16385: avsevärt finansieringskostnaderna vid bostads-         330 mi1joner mark. Dessutom finnsen förbindel-
16386: anskaffning. På bostadsmarknaden kan teeken            se om att samtliga reparationsdugliga projekt får
16387: redan skönjas på att köp1usten ökar.                   understöd. Därför har också det föreslagna an-
16388:    För att stimulera bostadsmarknaden har re-          slaget för reparationsbidrag i nästa års budget
16389: geringen dessutom redan vidtagit bostadspolitis-       höjts med 150 miljoner mark. Vid behov äskas
16390: ka åtgärder som leder tili att det jämsides med        ytterligare anslag i en tilläggsbudget.
16391: aravafinansieringen uppstår fritt finansierad bo-          På grund av ändringen i skatteunderlaget för
16392: stadsfinansiering, ökar efterfrågan på bostäder        kapitalbeskattning ökar skatteavdragsrätten för
16393: och stöder bostadsreparation.                          räntor på bostadslån i början av 1996 med tre
16394:                                              KK 332/1995 vp                                             5
16395: 
16396: procentenheter. A vdragsstödet för den som skaf-       stöda efterfrågan på bostäder. Detta trots att det
16397: far sin första bostad är då 33 procent av ränteut-     på sikt och vid en konjunkturomsvängning, då
16398: gifterna, för andra 28 procent. 1 den nuvarande        efterfrågan på bostäder ökar, med beaktande av
16399: ekonomiska situationen är det motiverat att bi-        statens begränsade resurser vore riktigt att effek-
16400: behålla rätten tili skatteavdrag för räntor som en     tivare än nu rikta in dem på former av stöd tili
16401: form av stöd tili boende så att det blir möjligt att   boende som är underställda behovsprövning.
16402: 
16403:      Helsingforsden 14 december 1995
16404: 
16405:                                                                            Minister Sinikka Mönkäre
16406:         1
16407:         1
16408: 
16409: 
16410: 
16411: 
16412:     1
16413:     1
16414: 
16415: 
16416: 
16417: 
16418: 1
16419: 1
16420:                                              KK 333/1995 vp
16421: 
16422: Kirjallinen kysymys 333
16423: 
16424: 
16425: 
16426: 
16427:                                     M. Koskinen ym.: Toimeentulotukiasiakkaiden määrän vähentämi-
16428:                                        sestä
16429: 
16430: 
16431:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
16432: 
16433:      Kuntien toimeentulotukimenot kasvavat             Kelan tai ammattiliiton työttömyysturva ei riitä
16434: koko maassa kymmenen prosentin vuosivauhtia.           toimeentuloon), pakkoloma (hakija on Iomau-
16435: Toimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä          tettu työstään), muun sosiaaliturvan viivästymi-
16436: on noussut 5 prosenttia edellisvuodesta. Toi-          nen (hakija odottaa päätöstä eläkkeestä, sairaus-
16437: meentulotukea saavien henkilöiden lukumäärän           päivärahasta, vanhempainrahasta, elatusturvas-
16438: arvioidaan vuonna 1995 olevan 630 000 henkilöä         ta, lapsilisästä, asumistuesta), terveydenhuolto-
16439: ja vuonna 1996 660 000 henkilöä.                       menot (reseptilääkkeet, sairaalamaksut, ham-
16440:      Toimeentulotukiasiakkaiksi on viime vuosien       maslääkärimaksut, silmälasit, fysikaalinen hoito
16441: aikana tullut uusia asiakasryhmiä kuten ylivel-        jne.), asunnon vuokra tai vastike (hakijalle mak-
16442: kaantuneet, suojaosuuksilla elävät kansalaiset,        setaan toistuvasti toimeentulotukena vuokra tai
16443: pienituloiset eläkeläiset ja perheet, varsinkin pie-   osa vuokrasta), asumistuen pienentyminen tulo-
16444: nituloiset yksinhuoltajaperheet. Jo viime halli-       rajojen ja omavastuuosuuden nousun vuoksi, ta-
16445: tuskauden aikana lapsi- ja yksinhuoltajavähen-         kuuvuokra (hakijalle maksetaan toimeentulotu-
16446: nyksen poistaminen lisäsi toimeentulotukiasiak-        kena asunnon takuu vuokra), asuntolainat (haki-
16447: kuutta, samaten sairausvakuutuskorvauksen su-          jalle maksetaan toimeentulotukena asuntolainan
16448: pistaminen ja lääkkeiden omavastuuosuuden li-          korkoja), osamaksu-ja muut velat (syntynyt vel-
16449: sääminen. Myös asuntojen vuokrataso varsinkin          kakierre, esim. hakijalla on velkoja tai ulosotto-
16450: kovan rahan vuokra-asunnoissa on lisännyt toi-         ja, jotka huomioidaan toimeentulotukilaskel-
16451:  meentulotukiasiakkaiden määrää. Byrokratian           massa, hakijalla on ulosoton vuoksi pienemmät
16452:  kankeus on kasvattanut sosiaalitoimiston jonoa.       tulot), asunnottomuus (hakija on vailla vakinais-
16453:  Esimerkiksi työttömyyskorvauksien maksatta-           ta asuinosoitetta, myös hoito- ja huoltokodeissa
16454:  minen kerran kuukaudessa ja varsinkin asiakkai-       olevat asiakkaat), perheessä kriisitilanne (haki-
16455:  den lyhyet työsuhteet voivat ajaa myös toimeen-       jana tai hänen perheellään on tilapäinen kriisi,
16456:  tulotukiasiakkuuteen, koska seuraavan työttö-         esim. avioero, perheenjäsenen kuolema tai sai-
16457:  myyskorvauksen saantia voijoutua odottamaan           rastuminen, konkurssi), fyysinen sairaus (vaikut-
16458:  pitkään. Myös asumistukipäätöksen saaminen            taa ratkaisevasti hakijan toimeentulotuen tar-
16459:  voi olla hidasta puhumattakaan eläkepäätöksis-        peeseen), psyykkinen sairaus (vaikuttaa ratkaise-
16460:  tä.                                                   vasti hakijan toimeentulotuen tarpeeseen), taita-
16461:      Osa-aikaisuus, epätyypilliset työsuhteet yleen-   mattomuus tai avuttomuus taloudellisissa asiois-
16462:  sä sekä heikko palkkataso ovat myös lisänneet         sa (ns. uusavuttomat asiakkaat), opiskelu tai
16463:  toimeentulotukiasiakkaiden määrää. Esimerkik-         koulunkäynti (opiskeluun tai koulunkäyntiin
16464:  si työllistämistyöstä maksettava nettopalkka on       liittyvä toimeentulotuen tarve, esim. opintolai-
16465:  yleensä niin alhainen, että työllistetty on oikeu-    nan korot), muu erityistilanne (sosiaalityön tar-
16466:  tettu asumistukeen ja useissa tapauksissa myös        ve), ei erityistilannetta (tulolähde riittämätön;
16467:  toimeentulotukeen.                                    hakijan eläke, sairauspäiväraha, palkka jne. ei
16468:      Toimeentulotuen taustalla olevia yleisempiä       riitä toimeentuloon).
16469:  syitä ovat seuraavat:                                     Kun hallitus on iltakoulussaan 14.6.1995 käsi-
16470:      työttömyysturvan viivästyminen, työttömyys-       tellyt kannustinloukkuongelmaa, selonteossa on
16471:  turvan karenssi, 8 viikon työssäoloehto, ansiosi-     todettu ongelman olevan mm. se, että sosiaalitur-
16472:  donnaisen päivärahan päättyminen (500 päivää)         van taso on eräiltä osilta liian korkea suhteessa
16473:  ja siirtyminen Kelan työttömyyspäivärahan pii-        palkkatasoon. Mielestämme asiaa voi lähestyä
16474:   riin, muu riittämätön työttömyysetuus (hakijan       myös toisesta näkökulmasta: voidaan ajatella,
16475: 
16476:  250261
16477: 2                                           KK 333/1995 vp
16478: 
16479: että palkkataso on aivan liian alhainen, esim.        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16480: osa-aikatyöstä tai pienipaikkaisesta työstä mak-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16481: settu nettopalkka, että perhe tulisi palkallaan       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16482: toimeen. Hallituksen olisikin pikaisesti ryhdyttä-
16483: vä toimenpiteisiin, ettei toimeentulotukiasiak-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,
16484: kaiden määrää enää entisestään lisätä ja että pie-           ettei toimeentulotukiasiakkaiden määrää
16485: nilläkin palkkatuloilla tulisi toimeen.                      koko ajan lisätä, ja
16486:    Hallituksen politiikka vaikuttaa edelleen siltä,             aikooko Hallitus pitää huolta köyhistä
16487: että toimeentulotukiasiakkaiden määrää voi-                  tulevaisuudessakin vai ovatko he vastai-
16488: daan entisestään olla lisäämässä. Vuoden 1996                suudessa "oman onnensa seppiä", sekä
16489: budjetissa esitetään leikkauksia mm. asumistu-                  miten Hallitus perustelee asumistuen,
16490: keen, kotihoidon tukeen, työmarkkinatukeen ja                sairauspäivärahan, kotihoidon tuen ja
16491: sairauspäivärahaan. Näiden leikkausten vuoksi                työmarkkinatuen leikkausta, kun melko
16492: mitä ilmeisimmin toimeentulotukiasiakkaiden                  varmasti nämä leikkaukset lisäävät enti-
16493: määrä kasvaa entisestään.                                    sestään      toimeentulotukiasiakkaiden
16494:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           määrää?
16495: 
16496:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1995
16497: 
16498:           Marjaana Koskinen              Erkki J. Partanen             Pirkko Peltomo
16499:                                              KK 333/1995 vp                                             3
16500: 
16501: 
16502: 
16503: 
16504:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
16505: 
16506:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         siin tekemään kriisitilanteessa nykyistä vielä pa-
16507: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          hemmassa velkakierteessä.
16508: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Kun hallitus joutui asettamaan tavoitteeksi
16509: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja M. Koski-         noin 20 miljardin säästöjen aikaansaamisen, on
16510: sen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           selvää, että tällöin on jouduttu tekemään säästö-
16511: n:o 333:                                               jä myös kansalaisille maksettavissa tulonsiirrois-
16512:                                                        sa. Nämä säästöt on kuitenkin pyritty kohdista-
16513:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,       maan siten, että niistä kärsisivät vähiten kaikkein
16514:        ettei toimeentulotukiasiakkaiden määrää         pienituloisimmat. Hallitus on tietoinen siitä, että
16515:        koko ajan lisätä, ja                            kysymyksessä mainittujen etuuksien (asumistu-
16516:           aikooko Hallitus pitää huolta köyhistä       ki, sairauspäiväraha, kotihoidon tuki ja työ-
16517:        tulevaisuudessakin vai ovatko he vastai-        markkinatuki) leikkauksilla on toimeentulotuki-
16518:        suudessa "oman onnensa seppiä", sekä            asiakkuutta ja toimeentulotukimenoja jossain
16519:           miten Hallitus perustelee asumistuen,        määrin lisäävä vaikutus. Leikkaukset on kuiten-
16520:        sairauspäivärahan, kotihoidon tuen ja           kin pyritty suorittamaan siten, että niillä olisi
16521:        työmarkkinatuen leikkausta, kun melko           mahdollisimman vähän vaikutuksia toimeentu-
16522:        varmasti nämä leikkaukset lisäävät enti-        lotukeen. Toimeentulotukimenojen kasvu ei si-
16523:        sestään      toimeentulotukiasiakkaiden         ten ole läheskään samaa suuruusluokkaa kuin
16524:        määrää?                                         leikkausten säästövaikutus.
16525:                                                           Kysymyksessä kysytään, aikooko hallitus pi-
16526:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tää huolta köyhistä tulevaisuudessakin. Tähän
16527: vasti seuraavaa:                                       löytyy vastaus hallitusohjelmasta, jossa tode-
16528:                                                        taan, että sosiaalisten tulonsiirtojen, maksujen ja
16529:    Nykyinen hallitus on aloittanut toimintansa         verotuksen yhteensovittamisesta tehdään koko-
16530: poikkeuksellisen vaikeissa yhteiskunnallisissa         naisarviointi ja tarvittavat toimenpiteet toteute-
16531: oloissa. Hallituksen toimintaa raamittavat koko        taan siten, että ei heikennetä kaikkein huono-
16532: sodanjälkeisen ajan pahin työttömyys ja 1990-          osaisimpien turvaa. Sosiaali- ja terveysministeriö
16533: luvulla sietämättömän suureksi kohonnut val-           pitää viimeksi mainitun tavoitteen käytännön
16534: tion velkaisuusaste.                                   toteuttamista erittäin tärkeänä.
16535:    Hallitusta muodostettaessa lähtökohdaksi               Tulonsiirtojen ja muiden edellä mainittujen
16536: otettiin näiden kahden koko yhteiskunnan toi-          seikkojen yhteensovittaminen edellyttää vaati-
16537: mintakykyyn vaikuttavan epäkohdan korjaami-            vaa selvitystyötä, jonka koordinointi tapahtuu
16538: nen. Hallituksen toimintapolitiikan keskeinen          ministeri Alhon johtamassa ns. kannustinlauk-
16539: tavoite on työttömyyden puolittaminen vaali-           kuja selvittävässä työryhmässä. Työryhmän eh-
16540: kaudella. Työpaikkoja lisäämällä voidaan kaik-         dotusten on määrä valmistua vuoden 1996 alku-
16541: kia muita keinoja kestävämmällä tavalla turvata        puolella.
16542: nyt työttömänä tai työttömyysuhan alla olevien            Lisäksi valtioneuvoston Suomen työllisyysoh-
16543: kansalaisten toimeentulomahdollisuudet. Halli-         jelman edellyttämistä toimenpiteistä antaman
16544: tus pitää itsestään selvänä, että työttömyystilan-     periaatepäätöksen mukaisesti sosiaali- ja ter-
16545: teen paraneminen tulee merkittävästi vähentä-          veysministeriö on 16.11.1995 asettanut työryh-
16546: mään ihmisten tarvetta turvautua toimeentulo-          män selvittämään työmarkkinatuen, toimeentu-
16547: tukeen.                                                lotuen ja opintotuen yhteensovittamista siten,
16548:     Valtion velkatilanteen hoitamiseksi hallitus       että niistä muodostuu nykyistä johdonmukai-
16549:  on joutunut tekemään hyvin vaikeita säästöpää-        sempi vähimmäisturva. Työryhmän ehdotukset
16550:  töksiä. Säästöt toteutetaan etupainotteisesti suh-    ovat käytettävissä vuoden loppuun mennessä.
16551:  dannepoliittisista syistä sekä sen vuoksi, että si-      Toimeentulotukijärjestelmän kehittämisen
16552:  ten voidaan niiden suuruusluokkaa olennaisesti        osalta sosiaali- ja terveysministeriössä on meneil-
16553:  pienentää siihen nähden, että säästöt jouduttai-      lään laajaa selvitystyötä. Keväällä 1995 on käyn-
16554: 4                                          KK 333/1995 vp
16555: 
16556: nistynyt toimeentulotukikokeilu 1995-1996.           viin toimenpiteisiin toimeentulotukijärjestelmän
16557: Kokeilu toteutetaan 30 kunnassa, joissa kokeil-      ja muiden etuusjärjestelmien välisten suhteiden
16558: laan toimeentulotuen myöntämistä kansaneläke-        ja toimivuuden selkeyttämiseksi edellä mainittu-
16559: laitoksen paikallistoimistosta. Kokeilusta on il-    jen selvitysten valmistuttua.
16560: mestynyt ensimmäinen puolivuotisraportti, jon-           Lisäksi haluan korostaa, että suoritetut so-
16561: ka mukaan kokeilu on lähtenyt hyvin käyntiin.        siaaliturvaetuuksien leikkaukset on jouduttu te-
16562:    Toimeentulotuen säädöspohjan tarkistamista        kemään valtiontaloudellisiin vaikeuksiin liitty-
16563: varten ministeriö on 1.12.1995 asettanut työryh-     vässä pakkotilanteessa. On tärkeää, että leikka-
16564: män. Työryhmän tehtävänä on laatia hallituksen       usten vaikutuksia ja kohdentumista edelleen sel-
16565: esityksen muotoon saatettu ehdotus toimeentu-        vitetään yksittäisten kansalaisten ja perheiden
16566: lotukea koskevista lain tasoisista säännöksistä      kannalta. Tätä selvitystyötä tapahtuu mm. so-
16567: sekä tehdä yksilöidyt ehdotukset tarpeellisista      siaali- ja terveysministeriön ja sosiaali- ja terveys-
16568: muista toimeentulotukea koskevista säännöksis-       alan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen toimesta.
16569: tä siten, että tarpeelliset muutokset voidaan to-    Mikäli näistä selvityksistä ilmenee jotain hälyttä-
16570: teuttaa vuoden 1997 alusta lukien.                   vää, tullaan nämä seikat ottamaan tarkoin huo-
16571:    Sosiaali- ja terveysministeriö ryhtyy tarvitta-   mioon toimenpiteiden jatkovalmistelussa.
16572: 
16573:      Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1995
16574: 
16575:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
16576:                                            KK 333/1995 vp                                             5
16577: 
16578: 
16579: 
16580: 
16581:                                        Tili Riksdagens Talman
16582: 
16583:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        När regeringen var tvungen att som mål sätta
16584: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-       en inbesparing på ca 20 mrd. mk, är det klart att
16585: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-     det också varit nödvändigt med inbesparingar i
16586: man M. Koskinen m.fl. undertecknade spörsmål         de inkomstöverföringar som gjorts till medbor-
16587: nr 333:                                              garna. Strävan har dock varit att inrikta dessa
16588:                                                      besparingar så att de som har den allra lägsta
16589:           Vilka åtgärder vidtar Regeringen för       inkomsten skalllida minst. Regeringen är medve-
16590:        att antalet personer som söker utkomst-       ten om att nedskärningarna a v de förmåner som
16591:        stöd inte skall fortsätta att öka och         nämns i spörsmålet (bostadsbidraget, sjukdag-
16592:           ämnar Regeringen sörja för de fattiga      penningen, stödet för vård i hemmet och arbets-
16593:        även i framtiden eller är de framdeles "sin   marknadsstödet) i någon mån ökar antalet per-
16594:        egen lyckas smed", samt                       soner som söker utkomststöd och utgifterna för
16595:           hur motiverar Regeringen nedskär-          utkomststödet. Nedskärningarna har dock i mån
16596:        ningen av bostadsbidraget, sjukdagpen-        av möjlighet gjorts så att de skulle.. påverka ut-
16597:        ningen, stödet för vård i hemmet och ar-      komststödet så lite som möjligt. Okningen av
16598:        betsmarknadsstödet, när det är tämligen       utgifterna för utkomststödet är således inte alls
16599:        säkert att nedskärningarna ytterligare        av samma storleksklass som den inbesparing som
16600:        ökar antalet personer som söker utkomst-      fås genom nedskärningarna.
16601:        stöd?                                            1spörsmålet frågas om regeringen ämnar sörja
16602:                                                      för de fattiga även i framtiden. Svaret därpå finns
16603:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        i regeringsprogrammet där det sägs att en hel-
16604: anföra följande:                                     hetsbedömning görs av samordningen av de so-
16605:                                                      ciala inkomstöverföringarna, avgifterna och be-
16606:     Den nuvarande regeringen har inlett sin verk-    skattningen, varefter behövliga åtgärder vidtas
16607: samhet under exceptionellt svåra samhälleliga        så att tryggheten inte försämras i fråga om dem
16608: förhållanden. Regeringens verksamhet inramas         som har det allra sämst ställt. Social- och hälso-
16609: av hela efterkrigstidens värsta arbetslöshet och     vårdsministeriet anser att den praktiska imple-
16610: statens skuldsättningsgrad som blivit olidligt hög   menteringen av det sistnämnda målet är ytterst
16611: på 1990-talet.                                       viktigt.
16612:     Som utgångspunkt när regeringen bildades            Koordineringen av inkomstöverföringar och
16613: togs avhjälpande av dessa två missförhållanden       andra ovan nämnda aspekter förutsätter ett krä-
16614: som påverkar hela samhällets funktionsduglig-        vande utredningsarbete som koordineras i en ar-
16615: het. Regeringens centrala verksamhetspolitiska       betsgrupp som utreder s.k. flitfållor och leds av
16616: mål är att halvera arbetslösheten under valperio-    minister Alho. Avsikten är att arbetsgruppens
16617: den. Genom ett ökat antal arbetsplatser kan ut-      förs1ag skall vara k1ara i början av 1996.
16618: komstmöjligheterna för dem som nu är arbetslö-          Den 16 november 1995 tillsatte socia1- och
16619: sa eller hotas av arbetslöshet tryggas mer bestå-    hä1sovårdsministeriet dessutom, en1igt statsrå-
16620: ende än på något annat sätt. Regeringen anser det    dets principbes1ut om de åtgärder som förutsätts
16621: vara självklart att en förbättring av arbetslös-     i Fin1ands sysse1sättningsprogram, en arbets-
16622: hetsläget kommer att på ett avgörande sätt min-      grupp som har tili uppgift att utreda samordning-
16623: ska människors behov att söka utkomststöd.           en av arbetsmarknadsstödet, utkomststödet och
16624:     Regeringen har varit tvungen att fatta många     studiestödet så att dessa bi1dar ett minimiskydd
16625: svåra sparbeslut för att kunna sköta statens         som är fö1jdriktigare än det nuvarande. Arbets-
16626: skuldläge. lnbesparingarna genomförs i första        gruppens förs1ag är tillgäng1iga före årets utgång.
16627: hand av konjunkturpolitiska skäl samt på grund          Vad gäller utveck1ande av systemet med ut-
16628: av att inbesparingarna nu blir väsentligt mycket     komststöd pågår en omfattande utredning inom
16629:  mindre än de inbesparingar som skulle vara          socia1- och hä1sovårdsministeriet. Våren 199 5
16630: ofrånkomliga i en krissituation med en ännu vär-     startade ett utkomststödförsök 1995-1996.
16631:  re skuldspiral.                                     Försöket genomförs i 30 kommuner, i vilka ut-
16632: 6                                            KK 333/1995 vp
16633: 
16634: komststödet på försök beviljas av folkpensions-        mellan systemet med utkomststöd och andra för-
16635: anstaltens lokalbyrå. Den första halvårsrappor-        månssystem och deras funktionsduglighet.
16636: ten över försöket har kommit och enligt den har           Vidare önskar jag poängtera att de nedskär-
16637: försöket kommit väl i gång.                            ningar av socialskyddsförmånerna som gjorts
16638:    Den 1 december 1995 tillsatte ministeriet en        har varit ofrånkomliga i det tvångsläge som upp-
16639: arbetsgrupp som har till uppgift att se över för-      stått i samband med de statsekonomiska svårig-
16640: fattningsgrunden för utkomsstödet. Arbetsgrup-         heterna. Det är viktigt att verkningarna och in-
16641: pen har till upgift att i form av en regeringspropo-   riktningarna av nedskärningarna utreds ytterli-
16642: sition utarbeta ett förslag till stadganden på lag-    gare med avseende på de enskilda medborgarna
16643: nivå om utkomststöd samt att framlägga specifi-        och familjerna. Denna utredning görs på initiativ
16644: cerade förslag till behövliga stadganden som gäl-      av social- och hälsovårdsministeriet samt forsk-
16645: ler utkomststödet så att de nödvändiga ändring-        nings- och utvecklingscentralen för social- och
16646: arna kan genomföras fr.o.m. ingången av 1997.          hälsovården. Om det av utredningarna framgår
16647:    När de ovan nämnda utredningarna är klara           något alarmerande, kommer omständigheterna
16648: vidtar social- och hälsovårdsministeriet nödvän-       att beaktas i den fortsatta beredningen av åtgär-
16649: diga åtgärder i syfte att klarlägga förhållandena      derna.
16650: 
16651:      Helsingforsden 13 december 1995
16652: 
16653:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
16654:                                               KK 334/1995 vp
16655: 
16656: Kirjallinen kysymys 334
16657: 
16658: 
16659: 
16660: 
16661:                                     M. Koskinen ym.: Toimeentulotukiasiakkaiden määrän vähentämi-
16662:                                        sestä pienituloisten verotusta keventämällä
16663: 
16664: 
16665:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
16666: 
16667:      Kuntien toimeentulotukimenot kasvavat              Kelan tai ammattiliiton työttömyysturva ei riitä
16668: koko maassa kymmenen prosentin vuosivauhtia.            toimeentuloon), pakkoloma (hakija on Iomau-
16669: Toimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä           tettu työstään), muun sosiaaliturvan viivästymi-
16670: on noussut 5 prosenttia edellisvuodesta. Toi-           nen (hakija odottaa päätöstä eläkkeestä, sairaus-
16671: meentulotukea saavien henkilöiden lukumäärän            päivärahasta, vanhempainrahasta, e1atusturvas-
16672: arvioidaan vuonna 1995 olevan 630 000 henkilöä          ta, Iapsilisästä, asumistuesta), terveydenhuolto-
16673: ja vuonna 1996 660 000 henkilöä.                        menot (reseptilääkkeet, sairaaiamaksut, ham-
16674:      Toimeentulotukiasiakkaiksi on viime vuosien        maslääkärimaksut, silmälasit, fysikaalinen hoito
16675: aikana tullut uusia asiakasryhmiä kuten ylivel-         jne.), asunnon vuokra tai vastike (hakijalle mak-
16676: kaantuneet, suojaosuuksilla elävät kansalaiset,         setaan toistuvasti toimeentulotukena vuokra tai
16677: pienituloiset eläkeläiset ja perheet, varsinkin pie-    osa vuokrasta), asumistuen pienentyminen tulo-
16678: nituloiset yksinhuoltajaperheet. Jo viime halli-        rajojen ja omavastuuosuuden nousun vuoksi, ta-
16679: tuskauden aikana lapsi- ja yksinhuoltajavähen-          kuuvuokra (hakijalle maksetaan toimeentulotu-
16680: nyksen poistaminen lisäsi toimeentulotukiasiak-         kena asunnon takuuvuokra), asuntolainat (haki-
16681: kuutta, samaten sairausvakuutuskorvauksen su-           jalle maksetaan toimeentulotukena asuntolainan
16682:  pistaminen ja lääkkeiden omavastuuosuuden li-          korkoja), osamaksu-ja muut velat (syntynyt vel-
16683: sääminen. Myös asuntojen vuokrataso varsinkin           kakierre, esim. hakijalla on velkoja tai ulosotto-
16684:  kovan rahan vuokra-asunnoissa on lisännyt toi-         ja, jotka huomioidaan toimeentulotukilaskel-
16685:  meentulotukiasiakkaiden määrää. Byrokratian            massa, hakijalla on ulosoton vuoksi pienemmät
16686:  kankeus on kasvattanut sosiaalitoimiston jonoa.        tulot), asunnottomuus (hakija on vailla vakinais-
16687:  Esimerkiksi työttömyyskorvauksien maksatta-            ta asuinosoitetta, myös hoito- ja huoltokodeissa
16688:  minen kerran kuukaudessa ja varsinkin asiakkai-        olevat asiakkaat), perheessä kriisitilanne (haki-
16689:  den lyhyet työsuhteet voivat ajaa myös toimeen-        jalla tai hänen perheellään on tilapäinen kriisi,
16690:  tulotukiasiakkuuteen, koska seuraavan työttö-          esim. avioero, perheenjäsenen kuolema tai sai-
16691:  myyskorvauksen saantia voi joutua odottamaan           rastuminen, konkurssi), fyysinen sairaus (vaikut-
16692:  pitkään. Myös asumistukipäätöksen saaminen             taa ratkaisevasti hakijan toimeentulotuen tar-
16693:  voi olla hidasta puhumattakaan eläkepäätök-            peeseen), psyykkinen sairaus (vaikuttaa ratkaise-
16694:  sistä.                                                 vasti hakijan toimeentulotuen tarpeeseen), taita-
16695:      Osa -aikaisuus, epätyypilliset työsuhteet yleen-   mattomuus tai avuttomuus taloudellisissa asiois-
16696:  sä sekä heikko palkkataso ovat myös lisänneet          sa (ns. uusavuttomat asiakkaat), opiskelu tai
16697:  toimeentulotukiasiakkaiden määrää. Esimerkik-          koulunkäynti (opiskeluun tai koulunkäyntiin
16698:  si työllistämistyöstä maksettava nettopalkka on        liittyvä toimeentulotuen tarve, esim. opintolai-
16699:  yleensä niin alhainen, että työllistetty on oikeu-     nan korot), muu erityistilanne (sosiaalityön tar-
16700:  tettu asumistukeen ja useissa tapauksissa myös         ve), ei erityistilannetta (tulolähde riittämätön;
16701:  toimeentulotukeen.                                     hakijan eläke, sairauspäiväraha, palkka jne. ei
16702:      Toimeentulotuen taustalla olevia yleisempiä        riitä toimeentuloon).
16703:  syitä ovat seuraavat:                                      Kun hallitus on iltakoulussaan 14.6.1995 käsi-
16704:      työttömyysturvan viivästyminen, työttömyys-        tellyt kannustinloukkuongelmaa, selonteossa on
16705:  turvan karenssi, 8 viikon työssäoloehto, ansiosi-      todettu ongelman olevan mm. se, että sosiaalitur-
16706:  donnaisen päivärahan päättyminen (500 päivää)          van taso on eräiltä osilta liian korkea suhteessa
16707:  ja siirtyminen Kelan työttömyyspäivärahan pii-         palkkatasoon. Mielestämme asiaa voi lähestyä
16708:   riin, muu riittämätön työttömyysetuus (hakijan        myös toisesta näkökulmasta: voidaan ajatella,
16709: 
16710:  250261
16711: 2                                           KK 334/1995 vp
16712: 
16713: että palkkataso on aivan liian alhainen, esim.        sairauspäivärahaan. Näiden leikkausten vuoksi
16714: osa-aikatyöstä tai pienipaikkaisesta työstä mak-      mitä ilmeisimmin toimeentulotukiasiakkaiden
16715: settu nettopalkka, että perhe tulisi palkallaan       määrä kasvaa entisestään.
16716: toimeen. Hallituksen olisikin pikaisesti ryhdyttä-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16717: vä toimenpiteisiin, ettei toimeentulotukiasiak-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16718: kaiden määrää enää entisestään lisätä ja että pie-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16719: nilläkin palkkatuloilla tulisi toimeen.               jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16720:    Hallituksen politiikka vaikuttaa edelleen siltä,
16721: että toimeentulotukiasiakkaiden määrää voi-                     Milloin Hallitus aikoo keventää pieni-
16722: daan entisestään olla lisäämässä. Vuoden 1996                tuloisten verotusta ja täten vähentää toi-
16723: budjetissa esitetään leikkauksia mm. asumistu-               meentulotukiasiakkaiden määrää?
16724: keen, kotihoidon tukeen, työmarkkinatukeen ja
16725: 
16726:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1995
16727: 
16728:                      Marjaana Koskinen                         Erkki J. Partanen
16729:                      Pirkko Peltomo                            Janne Viitamies
16730:                                            Matti Vähänäkki
16731:                                              KK 334/1995 vp                                              3
16732: 
16733: 
16734: 
16735: 
16736:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
16737: 
16738:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          joudutaan myöntämään verojen maksuun. Tämä
16739: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           käsitys on virheellinen. Perhetukiuudistus vä-
16740: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         hensi toimeentulotuen tarvetta. Pienituloisim-
16741: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjaana           mat eivät voineet hyödyntää lapsi- ja yksinhuol-
16742: Koskisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-            tajavähennyksiä ollenkaan tai ainakaan täysi-
16743: myksen n:o 334:                                         määräisesti. Vähennysten sijaan tullut lapsilisän
16744:                                                         korotus lisäsi näiden perheiden tuloa aidosti.
16745:                                                         Myöskään ansiotulojen verotuksessa yleisesti ei
16746:           Milloin Hallitus aikoo keventää pieni-        ole tapahtunut mitään pienituloisten asemaa eri-
16747:        tuloisten verotusta ja täten vähentää toi-       tyisesti heikentävää. Ainoastaan palkansaajien
16748:        meentulotukiasiakkaiden määrää?                  uudet eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut voi-
16749:                                                         daan nähdä uutena pienten tulojen rasituksena.
16750:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               Jo ennen nykymuotoisen toimeentulotuen
16751: vasti seuraavaa:                                        voimaantuloa toimeentulotukea vastaavilla tu-
16752:                                                         lotasoilla jouduttiin maksamaan kunnallisveroa.
16753:     Toimeentulotukea saavien kotitalouksien             Tilanne, jossa tarve toimeentulotukeen syntyisi
16754: määrä on lamavuosina noussut. Vuonna 1990               pelkästään veron maksusta, on kuitenkin lähin-
16755: toimeentulotukea sai 180 000 kotitaloutta, vuon-        nä teoreettinen. Tuen tarve on ensisijaisesti seu-
16756: na 1993 noin 330 000, ja tänä vuonna arviolta           rausta yksinkertaisesti tulojen vähäisyydestä ja
16757: 350 000 kotitaloutta. Tukea saavien rakenne on          tällöin veron maksu voi ainoastaanjonkin verran
16758: näinä vuosina muuttunut oleellisesti sen suhteen,       nostaa toimeentulotuen määrää. Tätä ei voida
16759: mikä on saajien pääasiallinen tulolähde. Vuonna         pitää erityisenä ongelmana, varsinkin kun ote-
16760: 1990 20 prosentilla toimeentulotuensaajista työt-       taan huomioon se, että toimeentulotukea saa-
16761: tömyysturva oli pääasiallinen tulolähde ja vuon-        daan yleensä vain muutaman kuukauden ajan,
16762: na 1993 noin puolella. Vastaavasti ovat supistu-        kun sen sijaan verotus toimitetaan koko vuoden
16763: neet niiden osuudet, joilla ei ollut lainkaan muita     tuloja koskevana. Ajatus tulojen saattamisesta
16764: tuloja ja niiden, joiden tulot koostuivat pääasias-     verottomiksi toimeentulotuen määrään saakka
16765: sa palkoista, yrittäjätuloista tai eläkkeistä. Huo-     ei ole toteutuskelpoinen. Verojärjestelmä ei pe-
16766: miota ansaitsee myös se seikka, että enenevästi         rusluonteensa vuoksi sovi erityisryhmien muista
16767: toimeentulotukea menee asumiskustannusten               poikkeavan kohtelun toteuttamiseen. Verokyn-
16768: korvaamiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön           nyksen nostaminen toimeentulotuen tasolle hal-
16769: kuntaselvityksen mukaan vuonna 1994 noin                vimmallakin tavalla, tulojen noustessa poistuvan
16770: 40% toimeentulotuen kokonaismenoista käytet-            vähennyksen avulla, maksaisi lähinnä kunnille
16771:  tiin asumiskustannusten korvaamiseen. Myön-            verotulojen menetyksenä yli kymmenen miljar-
16772:  teisenä seikkana voidaan kuitenkin panna mer-          dia markkaa. Näin syntyvästä verokevennykses-
16773:  kille, että toimeentulotuki on edelleenkin pää-        tä vain muutama prosentti menisi toimeentulotu-
16774:  sääntöisesti lyhyeen tulojen vajaukseen myön-          kea saaville kotitalouksille. Hallituksella on toki
16775:  nettyä tukea ja keskimääräinen tuensaantiaika          keskeisenä tavoitteenaan ansiotulojen verotuk-
16776:  on 4-5 kuukautta.                                      sen merkittävä keventäminen, mutta sen toteut-
16777:      Kysymyksessä annetaan ymmärtää, että vero-         tamistapa ja kohdentaminen ei voi lähteä kan-
16778:  tus olisi merkittävä toimeentulotuen tarvetta ai-      nustinongelmia rakenteellisesti pahentavista
16779:  heuttava syy. Tällainen käsitys näyttäisi vallan-      korjaamisyrityksistä.
16780:  neen viime aikoina yleisemminkin alaa. Lisäksi            Hallitus on hyvin tietoinen siitä, että pienet
16781:  on esitetty, että verotuksen muutokset olisivat        palkkatulot eivät aina johda parempaan toi-
16782:  pahentaneet tilannetta tässä suhteessa. Verotuk-       meentuloon kuin sosiaalietuudet. Hallitusohjel-
16783:  sen yleisen kiristymisen yhtäältä ja perhepoliittis-   massa on otettu tavoitteeksi verotuksen ja so-
16784:  ten vähennysten poistamisen toisaalta on nähty         siaaliturvajärjestelmän yhteensovittaminen si-
16785:  synnyttäneen tilanteen, jossa toimeentulotukea         ten, että työssäkäynti on kannattavaa ja että tu-
16786: 4                                         KK 334/1995 vp
16787: 
16788: lojen lisäysjohtaa aina myös käteenjäävän tulon     nona vähentää toimeentulotuen saajien määrää
16789: nousuun. Hallitus on aloittanut ns. tulolaukku-     hallitus näkee sen, että työllisyyden edellytyksiä
16790: työn tämän ongelman ratkaisemiseksi. Tässä          parannetaan ja että osana tätä politiikkaa sosiaa-
16791: työssä pyritään löytämään nykyistä parempi ta-      liturvaa ja verotusta uudistetaan siten, että työn
16792: sapaino sosiaaliturvasta saatavan ja omalla työl-   tekeminen suhteessa sosiaaliturvan varassa elä-
16793: lä ansaitun toimeentulon välille. Parhaana kei-     miseen tehdään nykyistä kannattavammaksi.
16794: 
16795:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1995
16796: 
16797:                                                                                Ministeri Arja Alho
16798:                                             KK 334/1995 vp                                              5
16799: 
16800: 
16801: 
16802: 
16803:                                          Tili Riksdagens Talman
16804: 
16805:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            riktig. Familjestödsreformen minskade behovet
16806: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            av utkomststöd. De som har de minsta inkom-
16807: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        sterna kunde inte alls eller åtminstone inte tili
16808: dagsman Marjaana Koskinen m.fl. underteckna-           fulla beloppet utnyttja barn- och ensamförsörjar-
16809: de spörsmål nr 334:                                    avdraget. Den höjning av barnbidraget som er-
16810:                                                        satte avdragen gav dessa familjer en reell in-
16811:           När ämnar Regeringen lindra beskatt-         komstökning. 1 fråga om beskattningen av för-
16812:        ningen för dem som har små inkomster            värvsinkomsterna har det generellt sett inte heller
16813:        och på detta sätt reducera antalet klienter     skett något som nämnvärt skulle ha försämrat de
16814:        som får utkomststöd?                            mindre bemedlades ställning. Endast löntagar-
16815:                                                        nas nya pensionsförsäkringsavgifter och arbets-
16816:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          löshetsförsäkringsavgifter kan ses som en ytterli-
16817: anföra följande:                                       gare belastning i fråga om små inkomster.
16818:                                                            Redan innan utkomststödet i dess nuvarande
16819:     Antalet hushåll som får utkomststöd har ökat       form infördes var det nödvändigt att betala kom-
16820: under depressionsåren. År 1990 var antalet             munalskatt på de inkomstnivåer som numera ger
16821: 180 000, 1993 ca 330 000 och i år är det uppskatt-     rätt till utkomststöd. Att betalningen av skatter
16822: ningsvis 350 000. Under dessa år har strukturen        skulle vara orsaken till behovet av utkomststöd
16823: bland stödtagarna väsentligt förändrats i fråga        är närmast teori. Stödbehovet är helt enkelt i
16824: om huvudsaklig förvärvskälla. Utkomstskyddet           första hand en följd av små inkomster och då kan
16825: för arbetslösa var 1990 den huvudsakliga för-          betalningen av skatter endast i någon mån höja
16826: värvskällan för 20% av dem som fick utkomst-           utkomststödsbeloppet. Dettakan inte anses vara
16827: stöd, och 1993 för cirka hälften. Den andel av         något särskilt problem, i synnerhet med beaktan-
16828: stödtagarna som överhuvudtaget inte hade an-           de av att utkomststöd i regel betalas endast under
16829: dra inkomster eller vilkas inkomster huvudsakli-       några månader, medan beskattningen verkställs
16830: gen bestod av löner, företagarinkomster eller          på de sammanlagda årsinkomsterna. Skattefri-
16831: pensioner har minskat på motsvarande sätt. Det         het för inkomster upp tili utkomststödsbeloppet
16832: bör även noteras att utkomststödet allt oftare         är en ogenomförbar tanke. Skattesystemets
16833: används för att täcka boendekostnaderna. Enligt        grundläggande karaktär är sådan att systemet
16834: social- och hälsovårdsministeriets kommunut-           inte lämpar sig för en avvikande skattemässig
16835: redning för 1994 användes ca 40% av totalutgif-        behandling av specialgrupper jämfört med an-
16836: terna för utkomststödet som ersättning för boen-       dra. Att höja skattetröskeln till samma nivå som
16837: dekostnader. Det kan dock betraktas som posi-          utkomststödet skulle även på det billigaste sättet,
16838: tivt att utkomststödet alltjämt är ett stöd som i      då inkomsterna ökar genom ett avdrag som ut-
16839: regel beviljas för ett kortvarigt inkomstunder-        går, kosta främst kommunerna drygt tio miljar-
16840: skott och för en genomsnittlig tid om 4-5 måna-        der mark i uteblivna skatteintäkter. Av denna
16841: der.                                                   skattelättnad skulle endast några procent styras
16842:      1 spörsmålet har det antytts att beskattningen    tili de hushåll som får utkomststöd. Regeringens
16843:  är en betydande orsak tili behovet av utkomst-        centrala mål är dock att kännbart lindra beskatt-
16844:  stöd. Det förefaller som om denna uppfattning         ningen av förvärvsinkomster, men vid vai av sätt
16845:  blivit allt vanligare under de senaste tiderna. Det   och inriktning kan man inte utgå från korrige-
16846:  har dessutom sagts att ändringarna i beskatt-         ringsförsök som strukturellt förvärrar drivfjä-
16847:  ningen skulle ha förvärrat situationen i detta        dersproblematiken.
16848:  avseende. Den allmänna skärpningen av beskatt-            Regeringen är väl medveten om att små löne-
16849:  ningen å ena sidan och slopandet av de familjepo-     inkomster inte alltid leder tili bättre utkomst än
16850:  Iitiska avdragen å andra sidan har ansetts vara       de sociala förmånerna. 1 regeringsprogrammet
16851:  orsaken tili att utkomststöd måste beviljas till      har det uppställts som mål att beskattningen och
16852:  betalning av skatter. Denna uppfattning är inte       socialskyddssystemet koordineras så att det lö-
16853: 6                                           KK 334/1995 vp
16854: 
16855: nar sig att arbeta och att inkomstökningen alltid     sättet att minska antalet mottagare av utkomst-
16856: leder tili att även den disponibla inkomsten ökar.    stöd är att förbättra förutsättningarna för syssel-
16857: Regeringen har inlett sitt arbete för att lösa pro-   sättningen och reformera socialskyddet och be-
16858: blemet med den s.k. inkomstfållan. Man vill för-      skattningen som en del av denna politik, så att det
16859: söka uppnå en bättre balans mellan den utkomst        är lönsammare än för närvarande att arbeta i
16860: som socialskyddet ger och den utkomst som fås         stället för att leva på socialskydd.
16861: av eget arbete. Regeringen anser att det bästa
16862: 
16863:      Helsingforsden 18 december 1995
16864: 
16865:                                                                                   Minister Arja Alho
16866:                                              KK 335/1995 vp
16867: 
16868: Kirjallinen kysymys 335
16869: 
16870: 
16871: 
16872: 
16873:                                    M. Koskinen ym.: Toimeentulotukiasiakkaiden määrän vähentämi-
16874:                                       sestä vuokra-asuntojen tuotantoa tukemalla
16875: 
16876: 
16877:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
16878: 
16879:     Kuntien toimeentulotukimenot kasvavat              Kelan tai ammattiliiton työttömyysturva ei riitä
16880: koko maassa kymmenen prosentin vuosivauhtia.           toimeentuloon), pakkoloma (hakija on Iomau-
16881: Toimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä          tettu työstään), muun sosiaaliturvan viivästymi-
16882: on noussut 5 prosenttia edellisvuodesta. Toi-          nen (hakija odottaa päätöstä eläkkeestä, sairaus-
16883: meentulotukea saavien henkilöiden lukumäärän           päivärahasta, vanhempainrahasta, elatusturvas-
16884: arvioidaan vuonna 1995 olevan 630 000 henkilöä         ta, Iapsilisästä, asumistuesta), terveydenhuolto-
16885: ja vuonna 1996 660 000 henkilöä.                       menot (reseptilääkkeet, sairaalamaksut, ham-
16886:     Toimeentulotukiasiakkaiksi on viime vuosien        maslääkärimaksut, silmälasit, fysikaalinen hoito
16887: aikana tullut uusia asiakasryhmiä kuten ylivel-        jne.), asunnon vuokra tai vastike (hakijalle mak-
16888: kaantuneet, suojaosuuksilla elävät kansalaiset,        setaan toistuvasti toimeentulotukena vuokra tai
16889: pienituloiset eläkeläiset ja perheet, varsinkin pie-   osa vuokrasta), asumistuen pienentyminen tulo-
16890: nituloiset yksinhuoltajaperheet Jo viime halli-        rajojen ja omavastuuosuuden nousun vuoksi, ta-
16891: tuskauden aikana lapsi- ja yksinhuoltajavähen-         kuuvuokra (hakijalle maksetaan toimeentulotu-
16892: nyksen poistaminen lisäsi toimeentulotukiasiak-        kena asunnon takuu vuokra), asuntolainat (haki-
16893: kuutta, samaten sairausvakuutuskorvauksen su-          jalle maksetaan toimeentulotukena asuntolainan
16894: pistaminen ja lääkkeiden omavastuuosuuden li-          korkoja), osamaksu-ja muut velat (syntynyt vel-
16895: sääminen. Myös asuntojen vuokrataso varsinkin          kakierre, esim. hakijalla on velkoja tai ulosotto-
16896: kovan rahan vuokra-asunnoissa on lisännyt toi-         ja, jotka huomioidaan toimeentulotukilaskel-
16897:  meentulotukiasiakkaiden määrää. Byrokratian           massa, hakijalla on ulosoton vuoksi pienemmät
16898: kankeus on kasvattanut sosiaalitoimiston jonoa.        tulot), asunnottomuus (hakija on vailla vakinais-
16899:  Esimerkiksi työttömyyskorvauksien maksatta-           ta asuinosoitetta, myös hoito- ja huoltokodeissa
16900:  minen kerran kuukaudessa ja varsinkin asiakkai-       olevat asiakkaat), perheessä kriisitilanne (haki-
16901:  den lyhyet työsuhteet voivat ajaa myös toimeen-       jalla tai hänen perheellään on tilapäinen kriisi,
16902:  tulotukiasiakkuuteen, koska seuraavan työttö-         esim. avioero, perheenjäsenen kuolema tai sai-
16903:  myyskorvauksen saantia voijoutua odottamaan           rastuminen, konkurssi), fyysinen sairaus (vaikut-
16904:  pitkään. Myös asumistukipäätöksen saaminen            taa ratkaisevasti hakijan toimeentulotuen tar-
16905:  voi olla hidasta puhumattakaan eläkepäätöksis-        peeseen), psyykkinen sairaus (vaikuttaa ratkaise-
16906:  tä.                                                   vasti hakijan toimeentulotuen tarpeeseen), taita-
16907:      Osa-aikaisuus, epätyypilliset työsuhteet yleen-   mattomuus tai avuttomuus taloudellisissa asiois-
16908:  sä sekä heikko palkkataso ovat myös lisänneet         sa (ns. uusavuttomat asiakkaat), opiskelu tai
16909:  toimeentulotukiasiakkaiden määrää. Esimerkik-         koulunkäynti (opiskeluun tai koulunkäyntiin
16910:  si työllistämistyöstä maksettava nettopalkka on       liittyvä toimeentulotuen tarve, esim. opintolai-
16911:  yleensä niin alhainen, että työllistetty on oikeu-    nan korot), muu erityistilanne (sosiaalityön tar-
16912:  tettu asumistukeen ja useissa tapauksissa myös        ve), ei erityistilannetta (tulolähde riittämätön;
16913:  toimeentulotukeen.                                    hakijan eläke, sairauspäiväraha, palkka jne. ei
16914:      Toimeentulotuen taustalla olevia yleisempiä       riitä toimeentuloon).
16915:   syitä ovat seuraavat:                                    Kun hallitus on iltakoulussaan 14.6. 1995 käsi-
16916:      työttömyysturvan viivästyminen, työttömyys-       tellyt kannustinloukkuongelmaa, selonteossa on
16917:   turvan karenssi, 8 viikon työssäoloehto, ansiosi-    todettu ongelman olevan mm. se, että sosiaalitur-
16918:   ionnaisen päivärahan päättyminen (500 päivää)        van taso on eräiltä osilta liian korkea suhteessa
16919:   ja siirtyminen Kelan työttömyyspäivärahan pii-       palkkatasoon. Mielestämme asiaa voi lähestyä
16920:   riin, muu riittämätön työttömyysetuus (hakijan       myös toisesta näkökulmasta: voidaan ajatella,
16921: 
16922:  250261
16923: 2                                           KK 335/1995 vp
16924: 
16925: että palkkataso on aivan liian alhainen, esim.        keen, kotihoidon tukeen, työmarkkinatukeen ja
16926: osa-aikatyöstä tai pienipaikkaisesta työstä mak-      sairauspäivärahaan. Näiden leikkausten vuoksi
16927: settu nettopalkka, että perhe tulisi palkallaan       mitä ilmeisimmin toimeentulotukiasiakkaiden
16928: toimeen. Hallituksen olisikin pikaisesti ryhdyttä-    määrä kasvaa entisestään.
16929: vä toimenpiteisiin, ettei toimeentulotukiasiak-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16930: kaiden määrää enää entisestään lisätä ja että pie-    tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
16931: nilläkin palkkatuloilla tulisi toimeen.               kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16932:    Hallituksen politiikka vaikuttaa edelleen siltä,   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16933: että toimeentulotukiasiakkaiden määrää voi-
16934: daan entisestään olla lisäämässä. Vuoden 1996                   Miten Hallitus aikoo tukea pienten
16935: budjetissa esitetään leikkauksia mm. asumistu-               halpojen vuokra-asuntojen tuotantoa?
16936: 
16937:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1995
16938: 
16939:                      Marjaana Koskinen                         Erkki J. Partanen
16940:                      Pirkko Peltomo                            Janne Viitamies
16941: 
16942:                                            Matti Vähänäkki
16943:                                            KK 335/1995 vp                                               3
16944: 
16945: 
16946: 
16947: 
16948:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
16949: 
16950:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       edullisiin tuotanto- jakäyttökustannuksiin. Uus-
16951: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tuotannossa ei kuitenkaan ole viime aikoina ollut
16952: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      mahdollista päästä niin matalalle tasolle kuin
16953: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja M. Koski-       mikä vallitsee asuntomarkkinoilla vanhojen
16954: sen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         asuntojen kaupassa. Siten uusien arava-asunto-
16955: n:o 335:                                             jen vuokrat ovat vastaavasti korkeammat kuin
16956:                                                      millä vanhoja asuntoja voidaan tarjota vuokral-
16957:          Miten Hallitus aikoo tukea pienten          le.
16958:        halpojen vuokra-asuntojen tuotantoa?              Valtion tuen osuus vaikuttaa asumiskustan-
16959:                                                      nuksiin. Tuen suuruutta on tarkistettu viime
16960:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         vuosina useaan otteeseen lähinnä yleisen korko-
16961: vasti seuraavaa:                                     tason muutosten vuoksi. Tavoitteena on ollut
16962:                                                      saada aikaan niin suuri tuotanto kuin mihin val-
16963:     Kysymyksen perusteluissa todetaan toimeen-       tion resurssit riittävät. Jotta kiinnostusta toteut-
16964: tulotukimenojen kasvaneen viime vuosina huo-         tamiseen on löytynyt, on syntyvien asuntojen
16965: mattavasti. Syinä tähän mainitaan työttömyy-         käyttö- ja pääomakustannusten sovelluttava hy-
16966: den kasvun lisäksi myös ns. ensisijaisen etuusjär-   vin markkinatilanteeseen.
16967: jestelmän toiminnan puutteellisuudet, asumis-            Vireillä on myös selvitys asuntorahoituksen
16968: kustannukset sekä asumistuessa viime vuosina         kehittämisestä. Suomessa asuntojen rahoitus ei
16969: tapahtuneet leikkaukset.                             ole yhtä kehittynyttä kuin muualla läntisessä
16970:     Asumistukipäätösten teon keskimääräinen          Euroopassa. Asumiskustannukset alenevat jon-
16971: nopeus on parantunut merkittävästi, kun pää-         kin verran ,jos kiinnitysluottojärjestelmästä tulee
16972: töksenteko siirrettiin kunnilta Kelaan. Nykyisin     meillä vallitseva asuntorahoitusmalli.
16973: uudet hakemukset käsitellään keskimäärin 24              Valtion tukemassa asuntotuotannossa on nyt
16974: päivässä. Seuraavan kuukauden maksatusten            nimenomaisesti annettu mahdollisuus sellaisten
16975: tietokoneajo suoritetaan yleensä edellisen kuu-      ratkaisujen kokeilemiseen, joissa rakennuksen
16976: kauden 20.-22. päivänä ja maksatus tapahtuu          suunnittelussa voidaan ottaa tuotantomenetel-
16977: kuun 1. päivänä. Näin ollen osa tuista maksetaan     mät ja niissä saavutettavat edullisimmat ratkai-
16978: vasta seuraavan kuukauden tukien yhteydessä.         sut huomioon. Suunnittelu, rakennuttaminen ja
16979: Keskimääräinen aika hakemuksen jättämisen ja         urakointi on määrätty kilpailutettaviksi, minkä
16980: tuen saamisen välillä riippuu siitä, mihin aikaan    tulisi johtaa edullisiin ratkaisuihin. Lisäksi on
16981: kuukautta tukea haetaan. Asumistukia makse-          vireillä puurakentamisen edistämistä koskevia
16982: taan kuukausittain taannehtivasti noin 20 mmk.       hankkeita,joilla on myös rakennuskustannuksia
16983:     Asumistuen perusteita on hallitusohjelman        alentavia vaikutuksia. Rakentamisen kustan-
16984:  yhteydessä sovittu tiukennettaviksi. Tämä on        nuksissa ei kuitenkaan ole sellaisia tekijöitä, jois-
16985:  otettu huomioon eduskunnan käsittelyssä ole-        ta voitaisiin löytää merkittäviä mahdollisuuksia
16986:  vassa talousarvioesityksessä. Hallitus on tehnyt    asuntojen hintojen alentamiseen.
16987:  yksityiskohtaisen päätöksen asiasta 13.12.1995.         Mitä muutoin tulee viimesijaisen toimeentulo-
16988:  Toimeentulotuen tarve lisääntyy asumistuen pie-     turvan muodon eli toimeentulotuen ja muiden
16989:  nentämisen vuoksi, ei kuitenkaan läheskään sa-      etuusjärjestelmien välisiin suhteisiin, totean, että
16990:  malla summalla.                                     tämä hyvin moniulotteinen ongelma on perus-
16991:     Vastaus itse kysymykseen halpojen vuokra-        teellisen selvitystyön kohteena. Selvitystyön
16992:  asuntojen tuotannon tukemisesta sisältää sekä       koordinointi tapahtuu ministeri Alhon johta-
16993:  asuntojen tuottamiseen että niiden edullisuuteen    massa ns. kannustinloukkuja selvittävässä työ-
16994:  vaikuttavia toimenpiteitä.                          ryhmässä. Työryhmän ehdotukset valmistune-
16995:     Arava- ja korkotukilainoitusta jatketaan edel-   vat vuoden 1996 alkupuolella. Lisäksi valtioneu-
16996:  leen suunnilleen viime vuosien tasolla. Aravatuo-   voston Suomen työllisyysohjelman edellyttämis-
16997:  tannon hinta-laatuohjauksen avulla pyritään         tä toimenpiteistä 18.10.1995 antaman periaate-
16998: 4                                         KK 335/1995 vp
16999: 
17000: päätöksen mukaisesti sosiaali- ja terveysministe-   mäisturva. Työryhmän ehdotukset ovat käytet-
17001: riö on 16.11.1995 asettanut työryhmän selvittä-     tävissä vuoden loppuun mennessä.
17002: mään työmarkkinatuen, toimeentulotuen ja               Hallitus ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin
17003: opintotuen yhteensovittamista siten, että näistä    etuusjärjestelmien selkeyttämiseksi edellä mai-
17004: muodostuu nykyistä johdonmukaisempi vähim-          nittujen selvitysten valmistuttua.
17005: 
17006:      Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1995
17007: 
17008:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
17009:                                              KK 335/1995 vp                                                  5
17010: 
17011: 
17012: 
17013: 
17014:                                           Tili Riksdagens Talman
17015: 
17016:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        duktions- och driftskostnader. Under den sista
17017: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-          tiden har det dock inte varit möjligt att sänka
17018: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-        nyproduktionen tili en så låg nivå som den som
17019: man M. Koskinen m.fl undertecknade spörsmå1             råder på bostadsmarknaden i handeln med gam-
17020: nr 335:                                                 la bostäder. Därför är hyrorna i nya aravabostä-
17021:                                                         der i motsvarande mån högre än de hyrorna som
17022:            Hur ämnar Regeringen stöda produk-           begärs för gamla bostäder.
17023:         tionen av små billiga hyresbostäder?               Andelen statsstöd inverkar på boendekost-
17024:                                                         naderna. Under de senaste åren har stödet juste-
17025:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt           rats många gånger närmast på grund av föränd-
17026: anföra följande:                                        ringarna i den allmänna räntenivån. Målet har
17027:                                                         varit att få tili stånd en så stor produktion som
17028:     1 motiveringen tili spörsmålet sägs att utgifter-   statens resurser räcker tili. F ör att det skali finnas
17029: na för utkomststödet har ökat avsevärt de senas-        intresse för att genomföra produktionen, skali de
17030: te åren. Som orsaker därtill nämns utom den             blivande bostädernas drifts- och kapitalkostna-
17031: ökade arbetslösheten det s.k. primära förmåns-          der vara väl anpassningsbara tili marknadsläget.
17032: systemets bristfålliga funktion, boendekost-               En utredning om utvecklande av bostadsfi-
17033: naderna och de senaste årens nedskärningar av           nansieringen har också startats. I Finland är bo-
17034: bostadsbidraget.                                        stadsfinansieringen inte lika långt utvecklad som
17035:     1 genomsnitt fattas besluten om bostadsbidrag       annanstans i Västeuropa. Bostadskostnaderna
17036: betydligt snabbare nu när beslutsfattandet har          sjunker något om hypotekskreditsystemet blir
17037: överförts från kommunerna till FPA. Nuförtiden          den rådande bostadsfinansieringsmodellen hos
17038: behandlas de nya ansökningarna i genomsnitt             oss.
17039: inom 24 dagar. 1 allmänhet databehandlas utan-             lnom den statsunderstödda bostadsproduk-
17040: ordningarna för följande månad den 20-22 fö-            tionen har nu uttryckligen getts möjlighet att
17041: regående månad och utbetalningen sker den 1 i           pröva sådana lösningar, i vilka produktionsme-
17042: månaden. En del a v bidragen betalas således först      toderna och de fördelaktigaste lösningarna inom
17043: i samband med bidragen för följande månad.              dem kan beaktas i byggnadsplaneringen. Det har
17044: Den genomsnittliga tiden mellan inlämnandet av          bestämts att anbudsförfarande skall tiliämpas
17045: ansökan och utbetalningen av bidraget beror på          inom planering, byggande och entreprenad, vil-
17046: viiken dag i månaden bidraget söks. 1 bostadsbi-        ket bör leda tili fördelaktiga lösningar. På gång är
17047: drag betalas månatligen i efterskott ca 20 Mmk.         också projekt som gäller främjande av trähus-
17048:     1 samband med regeringsprogrammet kom               bygge, vilka även leder till sänkta byggnadskost-
17049: man överens om att grunderna för bostadsbidra-          nader. 1 byggnadskostnaderna ingår dock inga
17050: get skall skärpas. Detta har beaktats i den bud-        sådana faktorer, i vilka man kunde finna bety-
17051: getproposition som är under behandling i riksda-        dande möjligheter att sänka bostadspriserna.
17052:  gen. Regeringen har fattat ett detaljbeslut om            Vad som i övrigt gälier förhållandena mellan
17053:  saken 13.12.1995. Behovet av utkomststöd ökar          formen för det utkomstskydd som ges i sista
17054: på grund av att bostadsbidraget minskar, dock           hand, dvs. utkomststödet och de övriga för-
17055:  inte på långt när med samma belopp.                    månssystemen, konstaterar jag att detta mycket
17056:     Svaret på själva spörsmålet om stöd för pro-        mångfacetterade problem är föremål för en
17057:  duktion av billiga hyresbostäder innehålier åt-        grundlig utredning. Koordineringen av utred-
17058:  gärder som påverkar både bostadsproduktionen           ningsarbetet sker i en arbetsgrupp som utreder
17059:  och bostädernas fördelaktighet.                        s.k. flitfålior och leds av minister Alho. Arbets-
17060:     Arava- och räntestödslån beviljas fortfarande       gruppens förslag torde bli klara i början av 1996.
17061:  i nästan samma omfattning som under de senaste         Den 16 november 1995 tillsatte social- och häl-
17062:  åren. Genom pris-kvalitetsstyrningen inom ara-         sovårdsministeriet dessutom, enligt statsrådets
17063:  vaproduktionen eftersträvas fördelaktiga pro-          principbeslut 18.10.1995 om de åtgärder som
17064: 6                                        KK 335/1995 vp
17065: 
17066: förutsätts i Finlands sysselsättningsprogram, en     rande. Arbetsgruppens förslag är tillgängliga
17067: arbetsgrupp som har tili uppgift att utreda sam-     före årets utgång.
17068: ordningen av arbetsmarknadsstödet, utkomst-             När ovan nämnda utredningar är klara vidtar
17069: stödet och studiestödet så att dessa bildar ett      regeringen nödvändiga åtgärder för att klarlägga
17070: minimiskydd som är följdriktigare än det nuva-       förmånssystemen.
17071: 
17072:      Helsingfors den 13 december 1995
17073: 
17074:                                                    Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
17075:                                              KK 336/1995 vp
17076: 
17077: Kirjallinen kysymys 336
17078: 
17079: 
17080: 
17081: 
17082:                                     M. Koskinen ym.: Sosiaali- ja työvoimaviranomaisten välisen toi-
17083:                                        minnan tehostamisesta
17084: 
17085: 
17086:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
17087: 
17088:      Kuntien toimeentulotukimenot kasvavat             Kelan tai ammattiliiton työttömyysturva ei riitä
17089: koko maassa kymmenen prosentin vuosivauhtia.           toimeentuloon), pakkoloma (hakija on Iomau-
17090: Toimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä          tettu työstään), muun sosiaaliturvan viivästymi-
17091: oli noussut 5 prosenttia edellisvuodesta. Toi-         nen (hakija odottaa päätöstä eläkkeestä, sairaus-
17092: meentulotukea saavien henkilöiden lukumäärän           päivärahasta, vanhempainrahasta, elatusturvas-
17093: arvioidaan vuonna 1995 olevan 630 000 henkilöä         ta, lapsilisästä, asumistuesta), terveydenhuolto-
17094: ja vuonna 1996 660 000 henkilöä.                       menot (reseptilääkkeet, sairaalamaksut, ham-
17095:      Toimeentulotukiasiakkaiksi on viime vuosien       maslääkärimaksut, silmälasit, fysikaalinen hoito
17096: aikana tullut uusia asiakasryhmiä kuten ylivel-        jne.), asunnon vuokra tai vastike (hakijalle mak-
17097: kaantuneet, suojaosuuksilla elävät kansalaiset,        setaan toistuvasti toimeentulotukena vuokra tai
17098: pienituloiset eläkeläiset ja perheet, varsinkin pie-   osa vuokrasta), asumistuen pienentyminen tulo-
17099: nituloiset yksinhuoltajaperheet. Jo viime halli-       rajojen ja omavastuuosuuden nousun vuoksi, ta-
17100: tuskauden aikana lapsi- ja yksinhuoltajavähen-         kuuvuokra (hakijalle maksetaan toimeentulotu-
17101: nyksen poistaminen lisäsi toimeentulotukiasiak-        kena asunnon takuu vuokra), asuntolainat (haki-
17102: kuutta, samaten sairausvakuutuskorvauksen su-          jalle maksetaan toimeentulotukena asuntolainan
17103: pistaminen ja lääkkeiden omavastuuosuuden li-          korkoja), osamaksu-ja muut velat (syntynyt vel-
17104: sääminen. Myös asuntojen vuokrataso varsinkin          kakierre, esim. hakijalla on velkoja tai ulosotto-
17105:  kovan rahan vuokra-asunnoissa on lisännyt toi-        ja, jotka huomioidaan toimeentulotukilaskel-
17106:  meentulotukiasiakkaiden määrää. Byrokratian           massa, hakijalla on ulosoton vuoksi pienemmät
17107:  kankeus on kasvattanut sosiaalitoimiston jonoa.       tulot), asunnottomuus (hakija on vailla vakinais-
17108:  Esimerkiksi työttömyyskorvauksien maksatta-           ta asuinosoitetta, myös hoito- ja huoltokodeissa
17109:  minen kerran kuukaudessa ja varsinkin asiakkai-       olevat asiakkaat), perheessä kriisitilanne (haki-
17110:  den lyhyet työsuhteet voivat ajaa myös toimeen-       jana tai hänen perheellään on tilapäinen kriisi,
17111:  tulotukiasiakkuuteen, koska seuraavan työttö-         esim. avioero, perheenjäsenen kuolema tai sai-
17112:  myyskorvauksen saantia voidaanjoutua odotta-          rastuminen, konkurssi, fyysinen sairaus (vaikut-
17113:  maan pitkään. Myös asumistukipäätöksen saa-           taa ratkaisevasti hakijan toimeentulotuen tar-
17114:  minen voi olla hidasta puhumattakaan eläkepää-        peeseen), psyykkinen sairaus (vaikuttaa ratkaise-
17115:  töksistä.                                             vasti hakijan toimeentulotuen tarpeeseen), taita-
17116:      Osa-aikaisuus, epätyypilliset työsuhteet yleen-   mattomuus tai avuttomuus taloudellisissa asiois-
17117:  sä sekä heikko palkkataso ovat myös lisänneet         sa (ns. uusavuttomat asiakkaat), opiskelu tai
17118:  toimeentulotukiasiakkaiden määrää. Esimerkik-         koulunkäynti (opiskeluun tai koulunkäyntiin
17119:  si työllistämistyöstä maksettava nettopalkka on       liittyvä toimeentulotuen tarve, esim. opinto-
17120:  yleensä niin alhainen, että työllistetty on oikeu-    lainan korot), muu erityistilanne (sosiaalityön
17121:  tettu asumistukeen ja useissa tapauksissa myös        tarve), ei erityistilannetta (tulolähde riittämätön;
17122:  toimeentulotukeen.                                    hakijan eläke, sairauspäiväraha, palkka jne. ei
17123:      Toimeentulotuen taustalla olevia yleisempiä       riitä toimeentuloon).
17124:  syitä ovat seuraavat:                                     Kun hallitus on iltakoulussaan 14.6.1995 käsi-
17125:      työttömyysturvan viivästyminen, työttömyys-       tellyt kannustinloukkuongelmaa, selonteossa on
17126:  turvan karenssi, 8 viikon työssäoloehto, ansiosi-     todettu ongelman olevan mm. se, että sosiaalitur-
17127:   donnaisen päivärahan päättyminen (500 päivää)        van taso on eräiltä osilta liian korkea suhteessa
17128:  ja siirtyminen Kelan työttömyyspäivärahan pii-        palkkatasoon. Mielestämme asiaa voi lähestyä
17129:   riin, muu riittämätön työttömyysetuus (hakijan       myös toisesta näkökulmasta: voidaan ajatella,
17130: 
17131:  250261
17132: 2                                           KK 336/1995 vp
17133: 
17134: että palkkataso on aivan liian alhainen, esim.        sairauspäivärahaan. Näiden leikkausten vuoksi
17135: osa-aikatyöstä tai pienipaikkaisesta työstä mak-      mitä ilmeisimmin toimeentulotukiasiakkaiden
17136: settu nettopalkka, että perhe tulisi palkallaan       määrä kasvaa entisestään.
17137: toimeen. Hallituksen olisikin pikaisesti ryhdyttä-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17138: vä toimenpiteisiin, ettei toimeentulotukiasiak-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17139: kaiden määrää enää entisestään lisätä ja että pie-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17140: nilläkin palkkatuloilla tulisi toimeen.               jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17141:    Hallituksen politiikka vaikuttaa edelleen siltä,
17142: että toimeentulotukiasiakkaiden määrää voi-                     Miten Hallitus aikoo keventää Kelan,
17143: daan entisestään olla lisäämässä. Vuoden 1996                sosiaalitoimiston ja työvoimatoimiston
17144: budjetissa esitetään leikkauksia mm. asumistu-               välistä byrokratiaa?
17145: keen, kotihoidon tukeen, työmarkkinatukeen ja
17146:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1995
17147: 
17148:                      Marjaana Koskinen                         Erkki J. Partanen
17149:                      Pirkko Peltomo                            Janne Viitamies
17150:                                            Matti Vähänäkki
17151:                                             KK 336/1995 vp                                              3
17152: 
17153: 
17154: 
17155: 
17156:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
17157: 
17158:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        veysministeriön toimesta on ryhdytty tilanteen
17159: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         korjaamiseksi.
17160: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Lisäksi totean, että kuntien ja työvoimaviran-
17161: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja M. Koski-        omaisten yhteistoimintaa on parannettu teke-
17162: sen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          mällä lokakuussa 1995 paikallistason työllisyys-
17163: n:o 336:                                              politiikan turvaamiseksi yhteistyösopimuksia,
17164:                                                       joilla pyritään parantamaan pitkään työttömänä
17165:          Miten Hallitus aikoo keventää Kelan,         olevien asemaa ja toimeentuloa. Kunnan ja työ-
17166:        sosiaalitoimiston ja työvoimatoimiston         hallinnon kesken sovitaan paikallisesti työlli-
17167:        välistä byrokratiaa?                           syystoimista ja niistä aiheutuvista taloudellisista
17168:                                                       vastuista.
17169:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Sosiaali- ja terveysministeriö on pyrkinyt eri
17170: vasti seuraavaa:                                      tavoin edistämään työn uudelleenjakamista eri-
17171:                                                       tyisesti kuntien sosiaali- ja terveystoimessa. Näin
17172:     Kysymyksen perusteluissa todetaan, että hal-      pyritään parantamaan alan työllisyystilannetta
17173: litukselle esitetyn kysymyksen taustalla ovat li-     sekä helpottamaan työntekijöiden uupumista.
17174: sääntyneet toimeentulotukea hakevien asiakkai-        Lisäksi erityisesti ns. 6 + 6 -mallia soveltaen on
17175: den määrät ja edelleen kasvussa olevat kuntien        tavoitteena saada aikaan pysyviä sellaisen ansio-
17176: toimeentulotukimenot. Edelleen kysymyksen pe-         tason takaavia työpaikkoja, että ihmiset pysty-
17177: rusteluissa esitetään, että eräät sosiaaliturvan      vät elämään palkalla eivätkä tarvitse toimeentu-
17178: leikkaukset kasvattavat entisestään toimeentulo-      lotukea tai soviteltua työttömyyspäivärahaa.
17179: tukiasiakkaiden määrää.                                  Yhteenvetona totean, että toimeentulotuen
17180:     Tältä osin viittaan kansanedustaja M. Koski-      sekä muiden vähimmäisturvajärjestelmien kehit-
17181: sen ym. kirjalliseen kysymykseen n:o 333 anta-        tämisen osalta ollaan suorittamassa monitahois-
17182: maani vastaukseen, jossa olen yksityiskohtaisesti     ta selvitystyötä. Hallitus ryhtyy tarpeellisiin toi-
17183: kuvannut leikkausten taustaaja niitä valmistelu-      menpiteisiin näiden selvitysten valmistuttua.
17184: prosesseja, joihin hallituksen ja sosiaali- ja ter-
17185: 
17186:      Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1995
17187: 
17188:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
17189: 4                                           KK 336/1995 vp
17190: 
17191: 
17192: 
17193: 
17194:                                          Tili Riksdagens Talman
17195: 
17196:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Därtill konstaterar jag att samarbetet mellan
17197: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         kommunerna och arbetskraftsmyndigheterna
17198: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       har förbättrats genom de samarbetsavtal på lokal
17199: man M. Koskinen m.fl. undertecknade spörsmål           nivå som ingicks i oktober 1995 för tryggande av
17200: nr 336:                                                sysselsättningspolitiken och med vilka man för-
17201:                                                        söker förbättra de långtidsarbetslösas ställning
17202:          På vilket sätt ämnar Regeringen lätta         och utkomst. Kommunen och arbetsförvaltning-
17203:        upp byråkratin mellan FPA, socialbyrån          en kommer lokalt överens om sysselsättningsåt-
17204:        och arbetskraftsbyrån?                          gärderna och det ekonomiska ansvar som dessa
17205:                                                        föranleder.
17206:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             Social- och hälsovårdsministeriet har på o1ika
17207: anföra följande:                                       sätt försökt främja en omfördelning av arbetet i
17208:                                                        synnerhet inom det kommuna1a social- och häl-
17209:    1 motiveringen till spörsmålet konstateras att      sovårdsväsendet. På detta sätt försöker man för-
17210: det ökande antalet klienter som anhåller om ut-        bättra sysselsättningssituationen inom bran-
17211: komststöd och vidare kommunernas stigande              schen samt förhindra att arbetstagarna blir ut-
17212: utgifter för utkomststödet har föranlett detta         mattade av den tunga arbetsbördan. Dessutom
17213: spörsmål tili regeringen. 1motiveringen tili spörs-    är syftet att med tillämpande av i synnerhet den
17214: målet anförs vidare att vissa nedskärningar i          s.k. 6 + 6-modellen åstadkomma bestående ar-
17215: socialskyddet ytterligare ökar antalet klienter        betsplatser som garanterar en sådan inkomstnivå
17216: som anhåller om utkomststöd.                           att människorna kan leva på sin lön och inte
17217:    Tili den del hänvisar jag tili mitt svar på riks-   behöver utkomststöd eller jämkad arbetslöshets-
17218: dagsman M. Koskinens m.fl. skriftliga spörsmål         dagpenning.
17219: nr 333, i vilket jag detaljerat har redogjort för         Sammanfattningsvis konstaterar jag att man
17220: bakgrunden tili nedskärningarna och de bered-          som bäst utför ett omfattande utredningsarbete
17221: ningsprocesser som regeringen och social- och          beträffande utvecklandet av utkomststödet och
17222: hälsovårdsministeriet har inlett för att korrigera     andra minimiskyddssystem. Regeringen vidtar
17223: situationen.                                           nödvändiga åtgärder efter att dessa utredningar
17224:                                                        har fårdigställts.
17225: 
17226:      Helsingfors den 13 december 1995
17227: 
17228:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
17229:                                               KK 337/1995 vp
17230: 
17231: Skriftligt spörsmål 337
17232: 
17233: 
17234: 
17235: 
17236:                                     M. Pietikäinen: Om autistiska barns möjligheter tili skolgång
17237: 
17238: 
17239: 
17240:                                           Tili Riksdagens Talman
17241: 
17242:    En normal skolgång bör vara varje barns rät-         1 så fall har kommunen sett mera på ekonomin
17243: tighet. Också handikappade skall haen möjlighet         och sysselsättningsläget än barnets bästa.
17244: att höra tili det normala samhället och använda            Autistiska barns möjligheter att gå i skola på
17245: sig av samhällets service jämlikt med andra. Att        normalklass är i dagens läge möjligt, med stöter
17246: utesluta ett handikappat barn från normal skol-         ofta i praktiken på skolans negativa inställning.
17247: gång kan ses som diskriminering på grund av             Här borde reglerna klargöras så att föräldrar som
17248: handikapp.                                              vill ha sina autistiska barn på normal skolklass,
17249:     En grupp med specialbehov är de autistiska          skulle få större möjligheter att påverka avgöran-
17250: barnen. Det finns olika grader av autism och de         det.
17251: med en lindrigare form klarar sig bra i skolan              Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
17252: bara de får ändamålsenlig assitens. För ett autis-      ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
17253: tiskt barn är kontinuitet mycket viktigt. Det här       ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
17254: innebär att ett byte av skolgångsassistent kan          följande spörsmål:
17255:  medföra bakslag i barnets utveckling. Tyvärr kan
17256: det ur kommunens synvinkel vara förmånligt,                       Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
17257:  p.g.a. regler för sysselsättningsmedel, att anställa          ta för att förbättra autistiska barns möj-
17258:  skolgångsbiträden för en viss tid, t.ex. 6 månader.           ligheter tili normal skolgång?
17259: 
17260:      Helsingforsden 24 november 1995
17261: 
17262:                                           Margareta Pietikäinen
17263: 
17264: 
17265: 
17266: 
17267:  ~50261
17268: 2                                            KK 337/1995 vp
17269: 
17270: Kirjallinen kysymys 337                                                                       Suomennos
17271: 
17272: 
17273: 
17274: 
17275:                                     M. Pietikäinen: Autististen lasten koulunkäyntimahdollisuuksista
17276: 
17277: 
17278: 
17279:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
17280: 
17281:    Jokaisella lapsella tulee olla oikeus normaaliin    sissa kunta on tarkastellut enemmän taloutta ja
17282: koulunkäyntiin. Myös vammaisilla tulee olla oi-        työllisyystilannetta kuin lapsen parasta.
17283: keus kuulua tavanomaiseen yhteiskuntaan ja                Autistiset lapset voivat nykytilanteessa käydä
17284: käyttää yhteiskunnan palveluja muiden kanssa           koulua normaaliluokassa, mutta tässä on usein
17285: yhdenvertaisesti. Vammaisen lapsen sulkemista          käytännössä vaikeuksia koulun kielteisen asen-
17286: normaalin koulunkäynnin ulkopuolelle on pidet-         teen vuoksi. Tämän vuoksi säännöksiä tulisi sel-
17287: tävä vammaisuuden perusteella tapahtuvana              keyttää siten, että normaalille koululuokalle au-
17288: syrjintänä.                                            tistiset lapsensa haluavat vanhemmat saisivat
17289:    Autistiset lapset muodostavat ryhmän, jolla         suuremmat mahdollisuudet vaikuttaa ratkai-
17290: on erityistarpeita. Autismia on monenasteista, ja      suun.
17291: lievästi autistiset lapset selviävät hyvin koulussa,       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17292: jos he vain saavat asianmukaista apua. Autisti-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17293: selle lapselle jatkuvuus on hyvin tärkeää. Tämän       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17294: vuoksi koulunkäyntiavustajan vaihtaminen voi           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17295: johtaa taantumaan lapsen kehityksessä. Valitet-
17296: tavasti työllisyysvaroja koskevien määräysten                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17297: vuoksi kunnan kannalta saattaa olla edullista                 ryhtyä parantaakseen autististen lasten
17298: palkata koulunkäyntiavustajia määräajaksi,                    mahdollisuuksia normaaliin koulun-
17299: esim. kuudeksi kuukaudeksi. Tällaisissa tapauk-               käyntiin?
17300: 
17301:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1995
17302: 
17303:                                          Margareta Pietikäinen
17304:                                             KK 337/1995 vp                                                  3
17305: 
17306: 
17307: 
17308: 
17309:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
17310: 
17311:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa        korvaamista. Opetus voidaan järjestää joko pe-
17312: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ruskoulun yleisopetuksen ryhmissä, erityisluo-
17313: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       killa taijoissakin tapauksissa myös kotona. Kai-
17314: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Margareta        kille autistisille oppilaille tulisi laatia koulutus- ja
17315: Pietikäisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        kuntoutussuunnitelma sekä henkilökohtainen
17316: sen n:o 337:                                          opetussuunnitelma. Suomessa käynnissä olevia
17317:                                                       eri-ikäisten autististen henkilöiden opetuskokei-
17318:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         luja tuli työryhmän mielestä laajentaa ja saattaa
17319:        ryhtyä parantaakseen autististen lasten        niiden tuloksia laajasti opettajien tietoisuuteen.
17320:        mahdollisuuksia normaaliin koulun-                Opetushallitus on osoittanut ensi vuoden ta-
17321:        käyntiin?                                      lousarviossaan erillisen määrärahan autististen
17322:                                                       lasten opetuksen järjestämiseen Jyväskylän
17323:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Haukkarannan kuulovammaisten koulussa.
17324: vasti seuraavaa:                                      Koulussa on myös kuulo-näkö-vammaisia ja
17325:                                                       dysfaattisia oppilaita. Määräraha käytetään lä-
17326:    Autismia on pidetty varsin harvinaisena oi-        hinnä autististen lasten opetuksen ja kuntiin koh-
17327: reyhtymänä. Suomalaisessa tutkimuksessa löy-          distuvan opastuksen suunnitteluun. Opetushalli-
17328: dettiin viime vuosikymmenellä noin 400 autistis-      tus on huolehtinut autististen lasten opettajien
17329: ta lasta. Tästä oireyhtymästä kärsiville on oikeal-   täydennyskoulutuksesta lähettämällä 5-6 opet-
17330: la tavalla toteutettu varhaiskuntoutus välttämä-      tajaa vuosittain kansainvälisiin ja pohjoismaisiin
17331: töntä, ja siitä on saatu hyviä tuloksia. Kuntoutu-    kokouksiin. Samoin on avustettu opettajien osal-
17332: miselle on usein aivan oleellista se, että lapsella   listumista kotimaisiin koulutustilaisuuksiin. To-
17333: on koulussa henkilökohtainen ja mahdollisim-          dettakoon, että tämän vuosikymmenen säästö-
17334: man pitkäaikainen avustaja. Myönteiselle kehi-        vuosien aikana erityisopettajien lukumäärä ei ole
17335: tykselle on lisäksi edellytyksenä, että koulun ja     vähentynyt.
17336: kodin välillä vallitsee kiinteä yhteistyö.               Autististen oppilaiden opetus tulee pääsään-
17337:     Koska maassamme koulutetaan koulunkäyn-           töisesti antaa yleisopetuksen yhteydessä integroi-
17338: tiavustajia, olisi syytä myös palkata heitä autis-    malla heidät tavalliseen luokkaan. Usein tapah-
17339: tisten lasten ja nuorten avustajiksi. Tämä koskee     tuva määräaikaisen koulunkäyntiavustajan
17340: kaikkia vammaisryhmiä.                                vaihtuminen voi estää lapsen opintojen edisty-
17341:     Opetushallitus asetti vuonna 1992 työryhmän,      mistä ja kuntoutumista. Eräissä tapauksissa on
17342: jonka tehtävänä oli selvittää autististen lasten,     kuitenkin parempi, että opetus annetaan erityis-
17343: nuorten ja aikuisten koulunkäyntiin liittyviä on-     luokillaja -kouluissa. Kunnan koulu-, sosiaali- ja
17344: gelmia sekä tehdä ehdotuksia heidän opetuksen-        terveysviranomaisten sekä vanhempien on yh-
17345: sa ja koulutuksensa kehittämiseksi. Työryhmä          dessä sovittava oppilaan kannalta parhaimmasta
17346: ehdotti autististen lasten perheiden sosiaalitur-     ratkaisusta.
17347: van parantamista ja kustannusten parempaa
17348: 
17349:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1995
17350: 
17351:                                                                Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
17352: 4                                            KK 337/1995 vp
17353: 
17354: 
17355: 
17356: 
17357:                                           Tili Riksdagens Talman
17358: 
17359:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        Undervisning kan ordnas antingen i samband
17360: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          med den allmänna grundskoleundervisningen, i
17361: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        specialklasser eller i en del fall i hemmet. F ör
17362: man Margareta Pietikäinen undertecknade                 varje autistiskt barn borde en utbildnings- och
17363: spörsmål nr 337:                                        rehabiliteringsplan samt en personlig läroplan
17364:                                                         utarbetas. De i Finland pågående undervisnings-
17365:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         försöken för autistiska personer i olika äldrar
17366:         ta för att förbättra autistiska barns möj-      borde enligt arbetsgruppen utvidgas och resulta-
17367:         ligheter till normal skolgång?                  ten av dem borde tillkännages alla lärare.
17368:                                                            Isin budget för nästa år har utbildningsstyrel-
17369:    Som svar på spörsmälet får jag vördsamt anfö-        sen anvisat ett fristående anslag för att ordna
17370: ra följande:                                            undervisning av autistiska barn i Haukkaranta
17371:                                                         skola i Jyväskylä för hörselskadade. Skolan har
17372:    Autism har ansetts som ett rätt sällsynt syn-        också elever med hörsel- och synskador samt
17373: drom. I en undersökning som gjordes i Finland           elever som lider av dysfasi. Anslaget används
17374: förra decenniet fann man ca 400 autistiska barn.        närmast för undervisning av autistiska barn och
17375: Det är nödvändigt att den som lider av syndro-          planering i kommunerna av handledning. Ut-
17376: met fär rehabilitering redan på ett tidigt stadium.     bildningsstyrelsen har skött fortbildningen av
17377: Det har gett goda resultat. För rehabiliteringen        autistiska barns lärare genom att årligen sända
17378: är det alldeles väsentligt att barnet i skolan har en   5-6lärare tili internationella och nordiska kon-
17379: personlig och så långvarig medhjälpare som möj-         ferenser. Likasä har lärare fått bidrag för att delta
17380: ligt. Förutsättningen för en positiv utveckling är      i utbildningsdagar i hemlandet. Det kan konsta-
17381: dessutom att det räder ett intimt samarbete mel-        teras att under besparingsåren detta decennium
17382: lan skolan och hemmet.                                  har antalet speciallärare inte minskat.
17383:    Eftersom skolgängsbiträden utbildas i vårt              Undervisningen av autistiska elever bör enligt
17384: land, vore det skäl att ocksä anställa dem som          huvudregeln ges i samband med den allmänna
17385: medhjälpare för autistiska barn och ungdomar.           undervisningen genom att de integreras i vanliga
17386: Detta gäller alla grupper av handikappade.              klasser. Ett byte av ett skolgängsbiträde anställd
17387:    Utbildningsstyrelsen tillsatte 1992 en arbets-       för viss tid som sker alltför ofta kan vara ett
17388: grupp, som hade tili uppgift att utreda problem i       hinder för att studierna och rehabiliteringen och
17389: samband med autistiska barns, ungdomars och             studierna framskrider. 1 vissa fall är det dock
17390: vuxnas skolgång samt att framkasta förslag till         bättre att undervisningen ges i specialklasser och
17391: utveckling av undervisningen och utbildningen           i specialskolor. Kommunens skol-, social- och
17392: av dem. Arbetsgruppen föreslog att socialskyd-          hälsovårdsmyndigheter och föräldrarna bör ge-
17393: det för autistiska barns familjer skulle förbättras     mensamt komma överens om den för eleven bäs-
17394: och att kostnaderna i högre grad skulle ersättas.       ta lösningen.
17395: 
17396:      Helsingforsden 12 december 1995
17397: 
17398:                                                          Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
17399:                                           KK 338/1995 vp
17400: 
17401: Kirjallinen kysymys 338
17402: 
17403: 
17404: 
17405: 
17406:                                   Hyssälä ym.: Sosiaali-ja terveydenhuoliolle asetettujen tavoitteiden
17407:                                      saavuttamisesta
17408: 
17409: 
17410:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
17411: 
17412:    Hallitus esittää seuraavaa: "Sosiaali- ja ter-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17413: veydenhuollon toimivuutta ja taloudellisuutta       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17414: parannetaan muuttamalla palvelurakennetta           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17415: avohuoltopainotteiseksi, yhteensovittamalla toi-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17416: mintoja, tehostamalla voimavarojen käyttöä
17417: sekä lisäämällä tarkoituksenmukaista hoidon                    Miten Hallituksen tavoite sosiaali- ja
17418: porrastus ta."                                              terveydenhuollon toimivuuden paranta-
17419:    Budjettiesityksen perusteluista löytyy kuiten-           miseksi on budjetissa esitetyllä keinovali-
17420: kin varsin niukasti tätä tavoitetta tukevia tun-            koimaila saavutettavissa: miten esimer-
17421: nuslukuja.                                                  kiksi avainasemassa olevalla alueella eli
17422:    Omaishoidontuen saajien oletetaan kasvavan               kotiavussa kotihoitoapua tarvitsevien
17423: tuhannella, samoin vanhusten palveluasuntojen               kotitalouksien tarpeet pystytään täyttä-
17424: määrän. Vanhainkotipaikkojen lisäykseksi ar-                mään tai miten mielenterveyspotilaiden
17425: vioidaan vaatimattomat 500 paikkaa. Erikoissai-             avohoidon tarve tyydytetään?
17426: raanhoidon sairaansijojen taas oletetaan laske-
17427: van.
17428:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1995
17429: 
17430:          Liisa Hyssälä                  Kyösti Karjula                 Anu Vehviläinen
17431:          Aapo Saari                     Hannu Kemppainen               Eero Lämsä
17432: 
17433: 
17434: 
17435: 
17436: 250261
17437: 2                                          KK 338/1995 vp
17438: 
17439: 
17440: 
17441: 
17442:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
17443: 
17444:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        työtä. Näkökulma luonnollisesti vaikuttaa sii-
17445: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         hen, minkälainen on kunnan omaishoidon tuki-
17446: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       politiikka.
17447: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hyssälän            Avohuoltopainotteisen toimintapolitiikan to-
17448: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          teutuminen perustuu osin oletukseen asumis-
17449: 338:                                                  mahdollisuuden olemassaolosta. Yleisesti ottaen
17450:                                                       Suomen asuntokanta on hyvä, vaikka tiedetään
17451:           Miten Hallituksen tavoite sosiaali- ja      myös se, että puutteellisesti asuvista suurin osa
17452:        terveydenhuollon toimivuuden paranta-          on vanhuksia. Tämän vuoksi asuntojen pieni-
17453:        miseksi on budjetissa esitetyllä keinovali-    muotoinen korjaustoiminta ja peruskorjaustyö
17454:        koimaila saavutettavissa: miten esimer-        ovat merkittävä osa avohuoltopainotteisen so-
17455:        kiksi avainasemassa olevalla alueella eli     siaali- ja terveyspolitiikan toteuttamista. Siihen
17456:        kotiavussa kotihoitoapua tarvitsevien         kuuluu myös uusien palveluasuntojen rakenta-
17457:        kotitalouksien tarpeet pystytään täyttä-      minen. Palveluasuntoja suunniteltaessa ja raken-
17458:        mään tai miten mielenterveyspotilaiden        nettaessa pitää kuitenkin varoa uuden laitoska-
17459:        avohoidon tarve tyydytetään?                  pasiteetin luomista.
17460:                                                          Kotipalvelu on merkittävin vanhusten, vam-
17461:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         maisten ja sairaiden avohuoltoa toteuttava so-
17462: vasti seuraavaa:                                     siaalipalvelumuoto. Sen laajuudesta päättävät
17463:                                                      kunnat. Tukeakseen kunnissa tapahtuvaa avo-
17464:     Vuoden 1993 alusta voimaan tulleen valtion-      huollon palvelujen kehittämistyötä sosiaali- ja
17465: osuusuudistuksen keskeinen lähtökohta ja peri-       terveysministeriö on käynnistänyt ns. lähipalve-
17466: aate on se, että kunnilla on vastuu riittävien so-   luprojektin,jonka keskeisenä tavoitteena on luo-
17467: siaali- ja terveyspalvelujen tarjonnasta ja saata-   da työmuotoja, joissa palvelujen turvaamiseen
17468: vuudesta alueellaan. Sosiaali- ja terveydenhuol-     pyritään asiakaslähtöisellä, moniammatillisella
17469: lon erityislainsäädäntö velvoittaa kunnat järjes-    työtavalla ja asuinalueen kaikinpuolisten resurs-
17470: tämään palveluja asukkailleen, mutta ei sääntele     sien, julkisten, yksityisten, vapaaehtoisten ja
17471: yksityiskohtaisesti toiminnan laajuutta, sisältöä    kaupallisten palvelujen verkostoimisella.
17472: ja järjestämistapaa. Maksamalla valtionosuutta           Mielisairauksien ja mielenterveyshäiriöiden
17473: valtio luo taloudellisia edellytyksiä sosiaali- ja   hoidossa on painopiste jo 1980-luvulta alkaen
17474: terveyspalvelujen järjestämiseen. Kunnat ratkai-     siirtynyt laitoshoidosta avohoitoon ja puoliavoi-
17475: sevat itsenäisesti palvelutuotantonsa sisällön ja    miin hoitomuotoihin. Samalla on kehitetty myös
17476: painopistealueet.                                    ehkäisevän mielenterveystyön toimintamalleja.
17477:    Omaishoidon tukea koskeva uudistus tuli           1990-luvulla on tehostettu mielenterveystyön
17478: voimaan 1. 7.1993 alkaen. Sen seurauksena            porrastusta kehittämällä mielenterveystoimisto-
17479: omaisten antaman hoidon tukeminen määrälli-          jen, terveyskeskusten, perheneuvoloiden ja A-
17480: sesti väheni, mutta tuki suunnattiin entistä sel-    klinikoiden yhteistyötä keskenään sekä psykiat-
17481: vemmin paljon apua tarvitseville hoidettaville       risten poliklinikoiden ja sairaaloiden kanssa.
17482: siten, että kuntien arvion mukaan omaishoidon            Psykiatrisen erikoissairaanhoidon vuodepaik-
17483: tukemisella on korvattu noin 8 100 laitospaik-       kojen määrä on vähentynyt viidessätoista vuo-
17484: kaa. Uudistuksen vaikutukset näkyvät myös si-        dessa noin 20 OOO:sta runsaaseen 6 OOO:een. Vuo-
17485: ten, että kunnissa käydään laajaa keskustelua        sien 1982-1992 aikana psykiatrisen erikoissai-
17486: omaishoidon tukemisesta, ja eri kunnissa anne-       raanhoidon avohoidon henkilöstön määrä asu-
17487: taan erilainen painoarvo omaishoidon tukemi-         kasta kohti on maassamme lähes kaksinkertais-
17488: selle. Kuntien strategiat vaihtelevat vähäisestä     tunut. Avohoidon virkojen osuus kaikista psy-
17489: hoidon korvaamisesta, jonka tutkijat ovat ui-        kiatrisista viroista muuttui samana aikana
17490: menneet kannustusstrategiaksi, näkemykseen            10 %:sta 21 %:iin. Parina viimeisenä taloudelli-
17491: siitä, että omaishoidolla korvataan ammatillista     sen laman vuotena avohoidon henkilöstön mää-
17492:                                            KK 338/1995 vp                                              3
17493: 
17494: rä ei enää kasvanut, vaan on saattanut eräillä       johdosta mielenterveyspotilaiden avohoidon tar-
17495: alueilla hieman vähetäkin. On kuitenkin muistet-     peiden tyydyttämisessä on kuntakohtaisia eroja.
17496: tava, että perusterveydenhuollon henkilöstö on          Koska mielenterveyspalvelujen järjestämiseen
17497: eräillä alueilla entistä enemmän mukana myös         ja erityisesti avohoidon toteuttamiseen liittyy täl-
17498: mielenterveystyössä.                                 lä hetkellä monia ongelmia, sosiaali- ja terveys-
17499:    Mielenterveyspalvelujen kehittymistä seura-       ministeriö on pyytänyt pääjohtaja Vappu Taipa-
17500: taan tarkoin sosiaali- ja terveysministeriössä.      letta maaliskuun loppuun 1996 mennessä selvit-
17501: Seurantaan liittyviä selvityksiä on tehty ja teh-    tämään mielenterveyspalvelujen tilaa Suomessa
17502: dään sosiaali-ja terveysalan tutkimus- ja kehittä-   sekä tekemään ehdotukset tarvittavista toimen-
17503: miskeskuksessa, lääninhallituksissa ja sairaan-      piteistä.
17504: hoitopiireissä. Hajautetun päätöksentekovallan
17505: 
17506:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1995
17507: 
17508:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
17509: 4                                           KK 338/1995 vp
17510: 
17511: 
17512: 
17513: 
17514:                                          Tili Riksdagens Talman
17515: 
17516:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       från ersättning i mindre omfattning för vård,
17517: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         vilket forskarna kallat motivationsstrategi, tili
17518: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       taoken att yrkesarbete ersätts genom närstående-
17519: man Hyssälä m.fl. undertecknade spörsmål nr            vård. Det synsätt en kommun har inverkar givet-
17520: 338:                                                   vis på hurudan dess politik är när det gäller
17521:                                                        stödandet av närståendevården.
17522:            Hur kan Regeringens målsättning att            Förverkligandet av verksamhetspolitik som
17523:        förbättra social- och hälsovårdens ända-        prioriterar öppenvård baserar sig delvis på an-
17524:        målsenlighet uppnås genom de metoder            tagandet att det finns möjligheter till boende. I
17525:        som presenteras i budgeten; på vilket sätt      Finland är bostadsbeståndet allmänt taget gott,
17526:        skall t.ex. behoven för hushåll som behö-       trots att det också är känt att största delen av
17527:        ver hemvårdshjälp kunna fyllas inom det         dem som bor under bristfålliga förhällanden är
17528:        område som är i nyckelposition, dvs.            åldringar. Till följd av detta är mindre repara-
17529:        hemhjälpen, eller på vilket sätt skall men-     tioner och grundlig renovering av bostäderna
17530:        talvårdspatienternas behov av öppenvård         en betydande del av förverkligandet av en soci-
17531:        tillgodoses?                                    al- och hälsovårdspolitik som betonar öppen-
17532:                                                        vård. Hit hör även byggandet av nya servicebo-
17533:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          städer. När servicebostäder planeras och byggs
17534: anföra följande:                                       bör man dock akta sig för att skapa en ny an-
17535:                                                        staltskapacitet.
17536:     En central utgångspunkt och princip för den           Hemservice är den socialserviceform som bäst
17537: statsandelsreform som trädde i kraft vid ingång-       förverkligar öppenvärd för åldringar, handikap-
17538: en av 1993 är att kommunerna ansvarar för ett          pade och sjuka. Kommunerna beslutar om om-
17539: tillräckligt utbud av och en tillräcklig tillgång på   fattningen av hemservicen. För att stöda utveck-
17540: social- och hälsovårdstjänster inom sitt omräde.       landet av öppenvårdstjänsterna i kommunerna
17541: Speciallagstiftningen inom social- och hälsovår-       har social- och hälsovårdsministeriet inlett ett
17542: den förpliktar kommunerna att ordna service för        s.k. närserviceprojekt vars centrala mål är att
17543: sina invänare, men reglerar inte i detalj verksam-     skapa arbetsformer med hjälp av vilka servicen
17544: hetens omfattning, innehåll eller sättet att organi-   skall tryggas genom ett arbetssätt som utgår från
17545: sera verksamheten. Genom att betala statsandel         kunden och som omfattar flera yrken samt ge-
17546: skapar staten ekonomiska förutsättningar för           nom etablering av nätverk som omfattar bo-
17547: ordnandet av social- och hälsovårdstjänster.           stadsområdets generella resurser, dvs. de offentli-
17548: Kommunerna fattar självständigt beslut om in-          ga, privata, frivilliga och kommersiella tjänster-
17549: nehållet och prioritetsområdena i sin servicepro-      na.
17550: duktion.                                                  1 behandlingen av mentalsjukdomar och men-
17551:     Reformen i fråga om stöd för närståendevård        tala störningar har tyngdpunkten redan pä 1980-
17552: trädde i kraft den 1 juli 1993. Följden blev att       talet överförts från institutionsvård tili halvöpp-
17553: omfattningen av det stöd som betalas till anhöri-      na vårdformer. Samtidigt har även verksamhets-
17554: ga för vården minskade men att stödet pä ett mer       modeller för den preventiva psykiska hälsovår-
17555: specifikt sätt än tidigare kom de personer till        den utvecklats. Under 1990-talet har den psykis-
17556: godo som behöver mycket hjälp. Enligt kommu-           ka hälsovårdens nivåstrukturering effektiverats
17557: nernas uppskattning har ca 8 100 anstaltsplatser       genom att samarbetet mellan mentalvårds-
17558: ersatts genom stödet för närståendevård. Verk-         byråer, hälsovårdscentraler, familjerådgivnings-
17559: ningarna av reformen märks ocksä pä att man i          byräer och A-kliniker samt med psykiatriska po-
17560: kommunerna för omfattande diskussioner om              likliniker och sjukhus främjats.
17561: stödande av närstäendevård, och i de olika kom-           På femton år har antalet bäddplatser inom den
17562: munerna prioriteras stödet för närståendevärd          specialiserade sjukvården i fråga om psykiatrin
17563: på olika sätt. Kommunernas strategier varierar         minskat från ca 20 000 till drygt 6 000. Under
17564:                                           KK 338/1995 vp                                           5
17565: 
17566: 1982-1992 har anta1et anställda per invånare i      har gjorts och görs vid forsknings- och utveck-
17567: den öppna vården vad gäller den specialiserade      lingscentralen för socia1- och hälsovården, läns-
17568: sjukvården nästan fördubblats i vårt land. Under    styrelserna och inom sjukvårdsdistrikten. Tili
17569: samma tid ändrades andelen tjänster inom öp-        följd av det decentraliserade beslutsfattandet
17570: penvården av alla psykiatriska tjänster från 10%    finns det skillnader i de o1ika korumuneroa när
17571: ti1121 %. Underde två senasteåren av den ekono-     det gäller beaktandet av mentalvårdspatienter-
17572: miska depressioneo har personalen inom den          nas behov av öppenvård.
17573: öppna vården inte längre ökat, tvärtom är det           Eftersom det för närvarande existerar många
17574: möjligt att den på vissa områden t.o.m. har mins-   prob1em i anslutning tili ordnandet av mental-
17575: kat. Man bör dock komma ihåg att personalen         vårdsservice och i synnerhet tili förverkligandet
17576: inom primärvården på vissa områden deltar allt      av öppenvård, har social- och hälsovårdsministe-
17577: mer också i den psykiska hälsovården.               riet bett generaldirektör Vappu Taipale att före
17578:     Vid social- och hälsovårdsministeriet följer    utgången av mars 1996 utreda mentalvårdsservi-
17579: man noggrant utvecklingen av mentalvårdsservi-      cens situation i Finland samt framlägga förslag
17580: cen. Utredningar i anslutning tili uppfö1jningen    tili nödvändiga åtgärder.
17581: 
17582:      Helsingfors den 15 december 1995
17583:                                                                   Minister Terttu Huttu-Juntunen
17584:                                            KK 339/1995 vp
17585: 
17586: Kirjallinen kysymys 339
17587: 
17588: 
17589: 
17590: 
17591:                                   Pehkonen: Valtionvelan hoidosta
17592: 
17593: 
17594: 
17595:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
17596: 
17597:    Kun valtio joutuu yhä ottamaan merkittäviä           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17598: määriä velkaa, olisi monella tavalla parempi, että   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17599: velka otettaisiin kotimaasta. Eläkekassoissa ja      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17600: verottomilla määräaikaistileillä on huomattavia      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17601: summia, joita voitaisiin sitoa esimerkiksi valtion
17602: obligaatioihin. Käsitykseni mukaan kotimaan                    Mitä Hallitus on tehnyt ja aikoo tehdä
17603: korkotaso on alempi kuin ulkomainen taso.                   valtionvelan hoitokustannusten pienen-
17604:                                                             tämiseksi?
17605:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1995
17606: 
17607:                                           Tauno Pehkonen
17608: 
17609: 
17610: 
17611: 
17612: 250261
17613: 2                                           KK 339/1995 vp
17614: 
17615: 
17616: 
17617: 
17618:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
17619: 
17620:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Tämä merkitsee sekä nettorahoitustarpeen
17621: mainitussa tarkoituksessa, Te, Rouva Puhemies,        tyydyttämistä että valtionvelan jälleenrahoituk-
17622: olette 28 päivänä marraskuuta 1995 päivätyn           sen hankkimista mahdollisimman alhaisilla kus-
17623: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          tannuksilla, kestävällä tavalla ja markkaenem-
17624: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Pehko-        myyteen pyrkien. Markkalainanottoa pidetään
17625: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          ensisijaisena.
17626: 339:                                                      2. Lainanoton suuntaaminen markkamääräi-
17627:                                                       seen lainanottoon päämääränä vuonna 1995 kat-
17628:           Mitä Hallitus on tehnyt ja aikoo tehdä      taa vähintään 50 % nettorahoitustarpeesta
17629:        valtionvelan hoitokustannusten pienen-         markkalainanotolla.
17630:        tämiseksi?                                         Voidaan jo nyt todeta, että tämä tavoite toteu-
17631:                                                       tui vuonna 1995 erittäin hyvin, koska lähes 100 %
17632:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          nettorahoitustarpeesta katetaan markkamääräi-
17633: vasti seuraavaa:                                      sellä lainanotolla. Keskipitkän ajan tavoitteeksi
17634:                                                       on asetettu koko valtion markka- ja valuutta-
17635:    Suomen valtion budjetit ovat olleet huomat-        määräisen velkakannan tasapainottaminen yhtä
17636: tavan alijäämäisiä vuodesta 1991 alkaen. Yh-          suuriksi. Tämä toteutui odotettua nopeammin
17637: täältä suuri nettorahoitustarve ja toisaalta valta-   eli jo huhtikuussa 1995. Tulokseen on vaikuttanut
17638: va jälleenrahoitustarve ovat volyymeiltaan niin       merkittävästi markan voimakas vahvistuminen.
17639: huomattavia, että niiden valtiolle aiheuttamat            3. Kotimaisten raha- ja pääomamarkkinoi-
17640: korko- ja pääomakustannukset voivat vaihdella         den tekninen kehittäminen.
17641: erittäin paljon budjettivuoden sisällä. Esimer-           Markkamarkkinoiden kehittyminen vaikut-
17642: kiksi vuonna 1994 markan vahvistumisesta ai-          taa koko valtionvelan riskienhallintaan, koska
17643: heutuneet säästöt ulkomaisen velan korko- ja          markkavelka on valtion kannalta vähemmän ris-
17644: kuoletuskustannuksissa olivat yli miljardi mark-      kipitoista kuin valuuttavelka. Toisaalta markka-
17645: kaa. Vuonna 1995 vastaavasti hoitomenot jää-          lainanottoa on mahdollista lisätä huomattavasti
17646: nevät noin 400 milj. markkaa arvioitua pienem-        ja kestävällä tavalla vain vähitellen, kun sijoitta-
17647: mäksi.                                                jien luottamus valtioon lainanottajana kohentuu
17648:    Valtion velkaantumisen takia Suomen kan-           ja markkinat kehittyvät.
17649: santalous on riippuvainen kansainvälisistä ra-            Hallitus on erittäin tietoinen valtionvelkaan
17650: hoitusmarkkinoista. Valtionvelka on noin 358          liittyvistä riskeistä ja kustannuksista. Valtiova-
17651: mrd markkaa (31.10.1995) ja pitkien markka-           rainministeriössä on jo pitkään selvitetty valtion-
17652: markkinoiden koko vain noin 230 mrd markkaa           velkaan liittyviä riskejä ja pysyvänä tavoitteena
17653: (31.1 0.1995), jonka vuoksi koko velkakannan          on ollut tarvittavan valtion rahoituksen hankinta
17654: rahoittaminen pääasiallisesti markkamarkki-           mahdollisimman kustannustehokkaasti ja riskit-
17655: noilta ei toistaiseksi ole käytännössä mahdollis-     tömästi. Tähän tavoitteeseen pyritään mm. ulko-
17656: ta. Vaikka markkamarkkinat ovat kasvaneet             maanvelan markkavasta-arvon vaihtelun pie-
17657: nopeasti valtion aktiivisen markkinoiden kehit-       nentämisellä eli valuuttariskin pienentämisellä,
17658: tämisen myötä, Suomen rahoitusmarkkinat ovat          valtionvelan korkomenojen vaihtelun vähentä-
17659: edelleen melko pienet ja ulkomaisia sijoittajia on    misellä ja korkokustannusten pienentämisellä,
17660: vähän.                                                luottoriskien minimoinoilla samoin kuin velan
17661:    Valtiovarainministeriön strategisiin tavoittei-    maturiteettirakenteen pidentämisellä ja tasoitta-
17662: siin kuuluvat mm. seuraavat asiat:                    misellajälleenrahoitus-ja likviditeettiriskien ta-
17663:     1. Tarvittavan lainarahoituksen hankkiminen       kia.
17664: mahdollisimman tehokkaasti ja mahdollisim-                Näiden tavoitteiden avulla pyritään saavutta-
17665: man riskittömästi finanssi- ja rahapoliittiset        maan mahdollisimman alhainen keskimääräinen
17666: päämäärät huomioon ottaen.                            kustannus, kuitenkin alhaisella riskitasolla.
17667:                                            KK 339/1995 vp                                             3
17668: 
17669:    Kansainvälinen korkojen lasku on näkynyt             Kotimaisia rahoitusmarkkinoita on kehitetty
17670: myös markkamarkkinoilla. Valtion 9 vuoden pi-        lainanotto- ja sijoitusohjelmilla. Tasapainoinen
17671: tuisen obligaation korko oli vuoden alussa hie-      markkamääräinen nettolainanotto toteutui hy-
17672: man yli 10 %, kesäkuussa se oli laskenut noin        vin tänä vuonna, mm. yleisölle markkinaitujen
17673: 8,5 %:iin ja tällä hetkellä se on 7,3 %:n tasolla.   tuotto-obligaatioiden myyntiä on saatu kasva-
17674: Valtion aktiivinen markkalainanotto ei ole tu-       tettua viime vuoden 5 mrd:sta markasta tänä
17675: kahduttanut koronlaskua, ja valtio on voinut         vuonna 10 mrd:iin markkaan. Uuden 15 vuoden
17676: hyötyä alhaisemmasta korkotasosta tavoittei-         pituisen sarjaobligaatiolainan liikkeeseenlasku
17677: densa mukaisesti. Kansainvälisesti katsottuna        on tarkoitus tehdä joulukuussa. Tämä laina on
17678: Suomen korkotaso on kuitenkin edelleen kor-          erityisen tervetullut pitkäaikaisia eläkesijoituk-
17679: keampi kuin esimerkiksi Saksan, Hollannin,           sia ja vakuutussijoituksia tekeville yhtiöille.
17680: Sveitsin, Yhdysvaltojen ja Japanin. Korkoero            Edellä esitettyyn viitaten hallitus toteaa, että
17681: mm. Saksaan on kuitenkin kaventunut jo noin          lainanotto on toteutettu mahdollisimman tehok-
17682: yhteen prosenttiyksikköön.                           kaasti kustannuksia minimoivalla tavalla. Mark-
17683:    Tiukentuneen finanssipolitiikan, oikein ajoi-     kamarkkinoiden kehityksen sallimissa rajoissa
17684: tetun lainanoton sekä tehokkaiden neuvottelujen      ulkomaista lainanottoa vähennetään jatkossa ja
17685: tuloksena valtion maksamat korkoerot suhteessa       tällä tavoin saadaan valtionvelka mahdollisim-
17686: muiden valtioiden lainoihin ovat alentuneet edel-    man hyvin oman kansantalouden piiriin.
17687: leen useilla markkinoilla.
17688:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1995
17689:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
17690: 4                                            KK 339/1995 vp
17691: 
17692: 
17693: 
17694: 
17695:                                          Tili Riksdagens Talman
17696: 
17697:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           2. Upplåningen inriktas på lån i finska mark
17698: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den        med målet att marklånen 1995 skall täcka 50%
17699: 28 november 1995 till vederbörande medlem av           av nettofinansieringsbehovet.
17700: statsrådet översänt följande av riksdagsman Peh-           Redan nu kan det noteras att detta mål nåddes
17701: konen undertecknade spörsmål nr 339:                   mer än väl 1995, eftersom nästan 100 % av netto-
17702:                                                        finansieringsbehovet täcks med lån i finska mark.
17703:           Vad har Regeringen gjort och vad äm-         Målet på medellång sikt är att uppnå jämvikt
17704:        nar den göra för att minska kostnaderna         mellan statens hela skuldstock i finska mark och
17705:        för skötseln av statsskulden?                   utländsk valuta. Detta mål nåddes snabbare än
17706:                                                        väntat, nämligen redan i april 1995. Markens
17707:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          starkt ökade värde har avsevärt påverkat resulta-
17708: anföra följande:                                       tet.
17709:                                                            3. Den finländska penning- och kapitalmark-
17710:     Finska statens budgetar har uppvisat ett känn-     naden skall utvecklas tekniskt.
17711: bart underskott alltsedan 1991. Detstora nettofi-          En utveckling av marknaden i finska mark
17712: nansieringsbehovet och det enorma refinansie-          påverkar hela riskhanteringen i fråga om stats-
17713: ringsbehovet har så avsevärda volymer att de           skulden, eftersom en skuld i mark innebär min-
17714: ränte- och kapitalkostnader de orsakar stat~n          dre risker för staten än en valutaskuld. Å andra
17715: kan variera väldigt mycket inom ett budgetår. Ar       sidan kan en betydande och hållbar ökning av
17716: 1994 ledde t.ex. markens höjda värde till bespa-       upplåningen i finska mark endast ske småning-
17717: ringar på över 1 mrd mk i ränte- och amorterings-      om, när investerarnas förtroende för staten som
17718: kostnader för skulden till utlandet. Motsvarande       låntagare ökar och marknaden utvecklas.
17719: utgifter för 1995 blir troligtvis ca 400 milj. mk          Regeringen är ytterst väl medveten om risker-
17720: lägre än beräknat.                                     na och kostnaderna i anknytning till statsskul-
17721:     På grund av statens skuldsättning är vår sam-      den. Finansministeriet har redan länge utrett ris-
17722: hällsekonomi beroende av den internationella fi-       kerna i samband med statsskulden, och målet har
17723: nansmarknaden. Statsskulden uppgår till ca 358         hela tiden varit att ordna den finansiering staten
17724: mrd. mk (31.1 0.1995) och de långfristiga marklå-      behöver så kostnadseffektivt och riskfritt som
17725: nen till endast ca 230 mrd. mk (31.10.1995). Där-      möjligt. Detta mål försöker man nå bl.a. genom
17726: för är det för närvarande inte praktiskt möjligt       att minska växlingarna i motvärdet i mark tili den
17727: att finansiera hela skuldstocken huvudsakligen         utländska skulden, dvs. minska valutarisken, re-
17728: genom lån i finska mark. Marknaden i finska            ducera växlingarna i ränteutgifterna för stats-
17729: mark har visserligen vuxit snabbt till följd av att    skulden, få ned räntekostnaderna, minimera kre-
17730: staten aktivt har gått in för att utveckla den, men    ditriskerna samt förlänga ochjämna ut skuldens
17731: den finländska finansmarknaden är alltjämt rätt        maturitetsstruktur med tanke på refinansierings-
17732: liten och de utländska investerarna är få.             och likviditetsriskerna.
17733:     1 finansministeriets strategiska mål ingår bl.a.       Syftet är att med hjälp av dessa mål nå en så låg
17734: följande:                                              genomsnittskostnad som möjligt utan att höja
17735:     1. Behövlig lånefinansiering ordnas så effek-      riskerna.
17736: tivt och riskfritt som möjligt och med beaktande           Räntornas nedgång internationellt sett har
17737: av de finans- och penningpolitiska målen.              avspeglats också på marknaden i finska mark.
17738:     Detta innebär att behovet av nettofinansiering     Räntan på statens nioårsobligation var en aning
17739: tillgodoses och refinansieringen av statsskulden       över 10% i början av året, ijuni hade den sjunkit
17740: ordnas till så låga kostnader som möjligt, på ett      tili ca 8,5% och för närvarande är den 7,3 %.
17741: hållbart sätt och med tyngdpunkten på marklån.         Statens aktiva upplåning i finska mark har inte
17742: Upplåning i finska mark prioriteras.                   kvävt räntesänkningen, och staten har kunnat
17743:                                              KK 339/1995 vp                                               5
17744: 
17745: dra nytta av den lägre räntenivän helt enligt de       en i finska mark lyckades väli är, och bl.a. försälj-
17746: uppställda målen. I ett internationellt perspektiv     ningen av avkastningsobligationer till allmänhe-
17747: har Finland dock fortfarande en högre räntenivä        ten har ökat från 5 mrd. mk i fjol tili 10 mrd. mk
17748: än t.ex. Tyskland, Holland, Schweiz, Förenta           i är. A vsikten är att emittera ett nytt 15-ärigt
17749: Staterna och Japan. Räntedifferensen tili bl.a.        serieobligationslån i december. Detta Iän är sär-
17750: Tyskland har dock redan krympt tili ca en pro-         skilt välkommet för företag som gör längsiktiga
17751: centenhet.                                             pensions- och försäkringsinvesteringar.
17752:    Som ett resultat av en ätstramad finanspolitik,        Med hänvisning till det ovan sagda noterar
17753: rätt tidtabeii för uppläningen och effektiva för-      regeringen att uppläningen har skötts så effek-
17754: handlingar har den räntedifferens staten betalar i     tivt som möjligt och med en minimering av kost-
17755: förhällande tili andra staters Iän ytterligare mins-   naderna. Inom ramen för vad utvecklingen av
17756: kat pä mänga marknader.                                marknaden i finska mark medger kommer upplä-
17757:    Den finländska finansmarknaden har utveck-          ningen utomlands att minska i fortsättningen,
17758: lats med hjälp av upplänings- och investerings-        och på så sätt kan vi på bästa möjliga sätt sköta
17759: program. Strävan att balansera nettouppläning-         statsskulden inom vår egen samhällsekonomi.
17760: 
17761:      Helsingfors den 8 december 1995
17762: 
17763:                                                                            Statsminister Iiro Viinanen
17764:                                             KK 340/1995 vp
17765: 
17766: Kirjallinen kysymys 340
17767: 
17768: 
17769: 
17770: 
17771:                                    Räsänen: Työkyvyttömyyseläkkeiden myöntämisperusteista
17772: 
17773: 
17774: 
17775:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
17776: 
17777:    Viime vuosina on ilmennyt monia tapauksia,            Kuvatunlaisissa tapauksissa on kyse ihmisen
17778: joissa henkilö on saanut useilta lääkäreiltä todis-   oikeuksien törkeästä loukkaamisesta. Yhteis-
17779: tuksen täysin ilmeisestä työkyvyttömyydestään,        kunnan velvollisuus on huolehtia, ettei tällaista
17780: mutta eläkevakuutusyhtiö on toistuvasti kieltäy-      väliinputoajaryhmää synny.
17781: tynyt myöntämästä työkyvyttömyyseläkettä. Sa-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17782: manaikaisesti työkyvyttömältä henkilöltä on           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17783: evätty mahdollisuus työttömyyskorvaukseen,            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17784: koska työnhakijalta edellytetään työkykyä. Näin       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17785: henkilö on pudonnut täysin käsittämättömään
17786: elämäntilanteeseen, kun hänen samanaikaisesti                   Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
17787: oletetaan kykenevän ja olevan kykenemätön                    tus ryhtyy, jotta hyvin perustellusti työ-
17788: työntekoon. Tällainen elämäntilanne on voinut                kyvyttömiksi todetut henkilöt saisivat
17789: jatkua vuosikausia, mikä on luonnollisesti niin              heille kuuluvan työkyvyttömyyseläk-
17790:  henkisesti kuin taloudellisestikin kestämätöntä.            keen?
17791: 
17792:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1995
17793: 
17794:                                              Päivi Räsänen
17795: 
17796: 
17797: 
17798: 
17799: 250261
17800: 2                                           KK 340/1995 vp
17801: 
17802: 
17803:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
17804: 
17805:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Hoitavan lääkärin lausunnon merkitystä työ-
17806: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kyvyttömyyseläkkeitä koskevassa päätöksen-
17807: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       teossa ei ole julkisuudessa käydystä keskustelus-
17808: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Räsäsen          ta huolimatta riittävästi tiedostettu. Tämän
17809: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 340:         vuoksi sosiaali- ja terveysministeriössä on käyn-
17810:                                                       nistetty työ, jonka tarkoituksena on lääkäreille
17811:           Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-      annettavana koulutuksella ja lääkärinlausunto-
17812:        tus ryhtyy, jotta hyvin perustellusti työ-     jen sisällön parantamisella sekä niin sanotun B-
17813:        kyvyttömiksi todetut henkilöt saisivat         lääkärinlausuntokaavakkeen muutoksilla ko-
17814:        heille kuuluvan työkyvyttömyyseläk-            rostaa työkyvyn ylläpidon ja kuntoutuksen mer-
17815:        keen?                                          kitystä jäljellä olevan työkyvyn arvioinnissa.
17816:                                                       Tämä työ liittyy myös hallituksen esityksessä
17817:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          yksityisalojen työeläkejärjestelmän uudistamista
17818: vasti seuraavaa:                                      koskevaksi lainsäädännöksi (HE 118/1995 vp)
17819:                                                       ehdotettuihin työkyvyttömyyseläkkeitä ja kun-
17820:     Eläkkeenhakijaa hoitavan lääkärin lausunto        toutusta koskeviin muutoksiin. Muun muassa
17821: on yksi keskeinen selvitys eläkeoikeudesta pää-       uudistukseen sisältyvän kuntoutustuen päämää-
17822: tettäessä. Nykyisin hoitava lääkäri antaa lau-        ränä on, että hoitavat lääkärit kiinnittäisivät työ-
17823: sunnossaan eläkeratkaisua varten tiedot poti-         kykyarvioissaan nykyistä enemmän huomiota
17824: taassaan havaitsemistaan oireista, suoritettujen      eläkkeenhakijoidenjäljellä olevaan työkykyyn ja
17825: tutkimusten tuloksista ja mahdollisista muista        kuntoutusmahdollisuuksiin. Ministeriössä käyn-
17826: potilaan terveydentilaan vaikuttavista seikoista.     nistetyn työn onnistumisella on eläkepäätösten
17827: Hän esittää lausunnossaan myös oman arvionsa          uskottavuudenkin kannalta keskeinen merkitys.
17828: potilaan työkyvystä ja kuntoutusmahdollisuuk-            Kysymyksessä on kiinnitetty huomiota myös
17829: sista.                                                eläkejärjestelmien ja työttömyysturvajärjestel-
17830:    Työkyvyttömyyseläkkeen saaminen edellyt-           män väliseen tehtävien jakoon. Työttömyystur-
17831: tää lainsäädännön mukaan myös muiden kuin             valainsäädännön nojalla työttömällä henkilöllä
17832: hakijan terveydentilaa koskevien seikkojen sel-       on oikeus työttömyysturvaan silloin, kun hänen
17833: vittämistä. Hakijaa hoitaneella lääkärillä ei vält-   työkyvyttömyyseläkehakemuksensa käsittely on
17834: tämättä ole eikä hänellä tarvitsekaan olla tiedos-    kesken joko eläkelaitoksessa tai muutoksenha-
17835: saan kaikkia eläkeasiaan vaikuttavia seikkoja.        kuasteessa. Edellytyksenä on, että työkyvyttö-
17836: Työkyvyttömyyseläkkeitä koskevaan päätök-             myyseläkkeenhakija on ilmoittautunut työttö-
17837: sentekoon osallistuvat joutuvat sen sijaan otta-      mäksi työnhakijaksi työvoimatoimistoon. Siten
17838: maan huomioon kaikki ne seikat, joilla eläkela-       vain eläke- tai sairausvakuutusviranomaisen
17839: kien mukaan on merkitystä henkilön oikeuteen          lainvoimainen päätös ratkaisee, onko henkilöä
17840: saada työkyvyttömyyseläkettä. Tässä päätök-           pidettävä sosiaalivakuutuslainsäädännön mu-
17841: senteossa asiantuntijalääkäri arvioi eläkkeenha-      kaan työkyvyttömänä. Hoitavan lääkärin lau-
17842: kijasta kirjoitetun lääkärinlausunnon perusteel-      sunto ei ole lainmukainen este oikeudelle ilmoit-
17843: la, mitkä seikat ovat terveydentilan osalta vai-      tautua työvoimatoimistoon työnhakijaksi sil-
17844: kuttamassa eläkeratkaisuun. Hän ilmoittaa nä-         loinkaan, kun lääkäri on arvioinut hoidettavansa
17845: kemyksensä muille päätöksentekoon osallistu-          työkyvyttömäksi. Ministeriö on tietoinen siitä,
17846: ville, minkä jälkeen asia ratkaistaan ottaen huo-     että tällaisissa tilanteissa eläkkeenhakijalle saat-
17847: mioon kaikki muutkin asiaan vaikuttavat seikat.       taa syntyä virheellinen käsitys siitä, voiko hän
17848: Tällöin asiantuntijalääkärin on muiden päätök-        ilmoittautua työvoimatoimistoon työnhakijaksi.
17849: sentekoon osallistuvien kanssa varmistettava          Myös nämä tilanteet tulevat edellä mainitun työn
17850: myös työkyvyttömyyseläkeratkaisujen tasapuo-          tuloksena selkiytymään entisestään siten, ettei
17851: lisuus ja oikeudenmukaisuus eläkkeenhakijoiden        aiheettomia toimeentuloturvan menetyksiä ta-
17852: kesken.                                               pahtuisi.
17853: 
17854:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1995
17855: 
17856:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
17857:                                             KK 340/1995 vp                                             3
17858: 
17859: 
17860: 
17861: 
17862:                                         Tili Riksdagens Talman
17863: 
17864:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Vikten av utlåtandet från den läkare som vår-
17865: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        dat pensionssökanden då det gäller beslut om
17866: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      invalidpension har inte framgått tillräckligt tyd-
17867: man Räsänen undertecknade spörsmål nr 340:            ligt, trots den diskussion som har förts i massme-
17868:                                                       dia. Av denna anledning har social- och hälso-
17869:           Vilka omedelbara åtgärder ämnar Re-         vårdsministeriet inlett ett arbete i syfte att få
17870:        geringen vidta för att personer som efter      läkarna att vid bedömningen av den återstående
17871:        grundlig utredning konstaterats vara ar-       arbetsförmågan fåsta större avseende vid bety-
17872:        betsoförmögna skall få den invalidpen-         delsen av upprätthållandet av arbetsförmågan
17873:        sion de har rätt tili?                         och rehabilitering. Detta syfte skall nås genom
17874:                                                       att läkarna ges utbildning och genom att innehål-
17875:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         Iet i läkarutlåtandena förbättras samt genom att
17876: anföra följande:                                      formuläret till det s.k. B-läkarutlåtandet ändras.
17877:                                                       Detta arbete anknyter även tili de ändringar som
17878:     Utlåtandet från den läkare som vårdar pen-        gäller invalidpensioner och rehabilitering som
17879: sionssökanden är en viktig utredning då beslut        föreslås i regeringens proposition med förslag tili
17880: om rätten tili pension fattas. Numera ger läkaren     revision av lagstiftningen om den privata sek-
17881: som grund för pensionsbeslutet i detta utlåtande      torns arbetspensionssystem (RP 118/95 rd). Det
17882: uppgifter om vilka symptom han iakttagit hos          huvudsakliga syftet med bl.a. det rehabiliterings-
17883: patienten, resultaten från de undersökningar          stöd som föreslås i propositionen är att läkarna i
17884: som utförts och eventuella andra omständigheter       större utsträckning än för närvarande skall fåsta
17885: som inverkar på patientens hälsotillstånd. Han        avseende vid pensionssökandenas återstående
17886: framför i utlåtandet även sin egen bedömning av       arbetsförmåga och rehabiliteringsmöjligheter.
17887: patientens arbetsförmåga och rehabiliterings-         Det är av central betydelse för pensionsbeslutens
17888: möjligheter.                                          trovärdighet att det i ministeriet inledda arbetet
17889:     För atten person skall få invalidpension förut-   ger resultat.
17890: sätts enligt lagstiftningen även en utredning av          Spörsmålsställaren tar också upp frågan om
17891: andra omständigheter än hans hälsotillstånd.          fördelningen av uppgifter mellan pensionssyste-
17892: Den Iäkare som har vårdat sökanden känner inte        men och utkomstskyddssystemet. Med stöd av
17893: nödvändigtvis till, och behöver inte heller känna     utkomstskyddslagstiftningen har en arbetslös
17894: tili, alla omständigheter som inverkar på pen-        rätt tili utkomstskydd för arbetslösa i sådana fall
17895: sionsärendet. De som är med om att fatta ett          då behandlingen av hans ansökan om invalid-
17896: beslut om invalidpension är däremot tvungna att       pension pågår, antingen vid pensionsanstalten
17897: beakta alla de omständigheter som enligt pen-         eller i en besvärsinstans. En förutsättning för
17898: sionslagarna har betydelse för personens rätt att     detta är att den som ansöker om invalidpension
17899: erhålla invalidpension. I denna beslutsprocess        har anmält sig som arbetslös arbetssökande vid
17900: bedömer en sakkunnigläkare på basis av det lä-        arbetskraftsbyrån. Därmed avgör endast ett la-
17901: karutlåtande som avgetts om pensionssökanden          gakraftvunnet beslut från pensions- eller sjukför-
17902: vilka omständigheter som för hälsotillståndets        säkringsmyndigheten om personen enligt social-
17903: del inverkar på pensionsbeslutet. Han meddelar        försäkringslagstiftningen anses vara arbetsoför-
17904: de övriga som deltar i beslutsprocessen sin åsikt,    mögen eller inte. Ett utlåtande från den läkare
17905: varefter ärendet avgörs med beaktande av alla         som behandlar sökanden utgör inget lagenligt
17906: andra omständigheter som inverkar på ärendet.         hinder för rätten att anmäla sig som arbetssökan-
17907:  Härvid skall sakkunnigläkaren tillsammans med        de vid arbetskraftsbyrån ens i det fall att läkaren
17908:  de andra som deltar i beslutsprocessen försäkra      har bedömt att sökanden är oförmögen tili arbe-
17909:  sig om att besluten som gäller invalidpension är     te. Vid ministeriet är man medveten om att det i
17910:  objektiva och att pensionssökandena sinsemel-        en dylik situation hos pensionssökanden kan
17911:  lan behandlas rättvist.                              uppstå en felaktig uppfattning om huruvida han
17912: 4                                        KK 340/1995 vp
17913: 
17914: kan anmäla sig som a~~etssökande vid arbets-         ovan att bli klarare än tidigare, så att inte några
17915: kraftsbyrån eller inte. A ven dessa förhållanden     onödiga fall av förlorat utkomstskydd längre fö-
17916: kommer som ett resultat av det arbete som nämns      rekommer.
17917: 
17918:      Helsingforsden 19 december 1995
17919: 
17920:                                                    Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
17921:                                            KK 341/1995 vp
17922: 
17923: Kirjallinen kysymys 341
17924: 
17925: 
17926: 
17927: 
17928:                                   Kiljunen: Mielenterveyspotilaiden sairaalamaksujen alentamisesta
17929: 
17930: 
17931: 
17932:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
17933: 
17934:     Verrattuna muihin pohjoismaihin mielenter-          Mielenterveyspotilailta perittäviä sairaala-
17935: veyspotilailta perittävät sairaalamaksut ovat        maksuja tulisikin alentaa tuntuvasti. Psykiatri-
17936: Suomessa huomattavan korkeat. Tilanne on vas-        neo hoitojärjestelmä on muutoinkin tienhaaras-
17937: taava verrattuna muihin länsimaihin, joista          sa, josta toinen tie vie Hollannin, Englannin ja
17938: useissa mielisairaanhoito on käytännössä mak-        Yhdysvaltojen mukaiseen käytäntöön huonoine
17939: sutonta. Pohjoismaista Norjassa, Tanskassa ja        kokemuksineen. Nykyistä hoitojärjestelmääm-
17940: Pärsaarilla mielisairaanhoidosta ei peritä mak-      me kehittämällä ja potilasmaksuja alentamalla
17941: suja. Ruotsissa peritään vain 85 kruunun eli noin    pystytään toista tietä pitkin vielä säilyttämään
17942: 50 markan vuorokausimaksu.                           kunniallinen tapa hoitaa mielenterveyspotilaita.
17943:     Suomessa mielenterveyspotilailta peritään           Mielenterveyspotilaiden laitos- ja avohoito
17944: 125 markan vuorokausimaksu, joka merkitsee           sekä maksupolitiikka tulisikin saattaa laajem-
17945: kuukaudessa sairaalamaksuina noin 3 750 mark-        man selvityksen kohteeksi ja hallituksen tulisi
17946: kaa. Useat mielenterveyspotilaat ovat jo nuorena     antaa maamme mielisairaanhoidon nykytilasta
17947: sairastuneet siten pysyvästi, että he ovat kansan-   ja tulevaisuudesta selonteko eduskunnalle. Vas-
17948: eläkkeellä. Kansaneläke on kuitenkin vain 2 500      taava selonteko on valmisteltu mm. Ruotsissa ja
17949: markkaa kuukaudessa, eli he eivät pysty omalla       Tanskassa.
17950: eläkkeellään selviytymään edes sairaalamaksus-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17951: ta. Näin ollen useimmat heistäjoutuvat tukeutu-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17952: maan kunnalliseen toimeentulotukeen.                 nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17953:     Psykiatrisen potilaan siirtyessä laitoksesta     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17954: avohoitoon edessä ovat usein suuret taloudelliset
17955:  vaikeudet, mikä osaltaan vaikeuttaa toipumista
17956: ja kuntoutumista. Koska hoitoajat ovat monesti                 Aikooko Hallitus alentaa mielenter-
17957:  kuukausien pituisia toisin kuin somaattisten sai-          veyspotilailta perittävien sairaalamaksu-
17958:  rauksien hoitoajat, kertyy saimille helposti vel-          jen tasoa, sekä
17959:  kaa. Potilaat tekevät joskus osamaksusopimuk-                 aikooko Hallitus antaa eduskunnalle
17960:  sia, joiden maksut joudutaan sittemmin peri-               selonteon maamme mielisairaanhoidon
17961:  mään ulosmittauksen kautta.                                nykytilasta ja tulevaisuudesta?
17962: 
17963:       Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1995
17964: 
17965:                                            Kimmo Kiljunen
17966: 
17967: 
17968: 
17969: 
17970:  250261
17971: 2                                          KK 341/1995 vp
17972: 
17973: 
17974: 
17975: 
17976:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
17977: 
17978:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Käytännössä kunnat ja kuntayhtymät perivät
17979: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        muun muassa lyhytaikaisessa psykiatrisessa lai-
17980: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      toshoidossa lähes aina asetuksen enimmäisrajan
17981: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kiljusen        mukaisen maksun. Nämä maksut saattavat jos-
17982: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 341:        kus ylittää potilaan maksukyvyn ja joudutaan
17983:                                                      turvautumaan toimentulotukeen. Tämän ongel-
17984:           Aikooko Hallitus alentaa mielenter-        man poistamiseksi sosiaali- ja terveysministeriös-
17985:        veyspotilailta perittävien sairaalamaksu-     sä valmistellaan yhteistyössä Suomen Kuntalii-
17986:        jen tasoa, sekä                               ton kanssa vuotuisen katon säätämistä tervey-
17987:           aikooko Hallitus antaa eduskunnalle        denhuollon asiakasmaksuille. Lyhytaikaisen lai-
17988:        selonteon maamme mielisairaanhoidon           toshoidon maksuille tulisi oma vuotuinen katto,
17989:        nykytilasta ja tulevaisuudesta?               mikä osaltaan alentaisi lyhytaikaisessa psykiatri-
17990:                                                      sessa hoidossa olevien maksuja.
17991:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Tällä hetkellä psykiatristen potilaiden hoitoon
17992: vasti seuraavaa:                                     ja kuntoutukseen liittyy monia ongelmia, jotka
17993:                                                      edellyttävät myös sosiaali- ja terveysministeriöi-
17994:    Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuis-     tä tiivistä seurantaa. Ministeriön palveluraken-
17995: ta annetun lain mukaan kunta tai kuntayhtymä         nemuutoksen seurantaan liittyen on Stakesissa
17996: voi päättää, että esimerkiksi psykiatrisen sairaa-   käynnistynyt kesällä 1995 selvitys mielenterveys-
17997: lan hoitomaksu lyhytaikaisessa hoidossa oleval-      kuntoutuksesta ja palvelurakenteen vaikutuksis-
17998: ta potilaalta voidaan jättää perimättä tai sitä      ta mielenterveyspalveluihin. Selvityksen on mää-
17999: voidaan alentaa, jos henkilön elatusvelvollisuus,    rä valmistua vuoden 1996 alkukuukausina. Li-
18000: toimeentuloedellytykset tai huollolliset näkö-       säksi sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt
18001: kohdat huomioon ottaen siihen on syytä. Asia-        pääjohtaja Vappu Taipaletta selvittämään vuo-
18002: kasmaksuasetuksessa todetaan lisäksi, että ly-       den 1996 maaliskuun loppuun mennessä mielen-
18003: hytaikaisessa laitoshoidossa olevalta voidaan        terveyspalvelujen tilaa Suomessa sekä pyytänyt
18004: periä hoidosta ja ylläpidosta enintään 125 mark-     selvityshenkilöä tekemään asiasta tarpeelliset
18005: kaa hoitopäivältä. Asetuksessa mainitun enim-        toimenpide-ehdotukset.
18006: mäismäärän kunta tai kuntayhtymä voi siis halu-
18007: tessaan alittaa.
18008: 
18009:      Helsingissä 12 päivänäjoulukuuta 1995
18010:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
18011:                                           KK 341/1995 vp                                                3
18012: 
18013: 
18014: 
18015: 
18016:                                       Tili Riksdagens Talman
18017: 
18018:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        1 praktiken uppbär kommunerna och sam-
18019: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      kommunerna nästan alltid avgiften för bl.a. kort-
18020: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    varig psykiatrisk anstaltsvård enligt maximi-
18021: man Kiljunen undertecknade spörsmål nr 341:         gränsen i förordningen. Dessa avgifter kan
18022:                                                     ibland överstiga patientens betalningsförmåga
18023:           Ämnar Regeringen sänka nivån på de        och utkomststöd måste tillgripas. För att proble-
18024:        sjukhusavgifter som uppbärs av mental-       met skall avhjä1pas är ett stadgande om ett årligt
18025:        patienter, samt                              tak för klientavgifterna inom hälso- och sjukvår-
18026:           ämnar Regeringen lämna en redogö-         den under beredning inom social- och hälso-
18027:        relse för det nuvarande och framtida läget   vårdsministeriet i samarbete med Finlands Kom-
18028:        för sinnessjukvården i landet till riksda-   munförbund. Avgifterna för kortvarig anstalts-
18029:        gen?                                         vård skulle få ett eget årligt tak, vilket för sin del
18030:                                                     skulle sänka avgifterna för personer i kortvarig
18031:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       psykiatrisk vård.
18032: anföra följande:                                       Tili vården och rehabi1iteringen av mentalpa-
18033:                                                     tienter ansluter sig för närvarande många pro-
18034:    Enligt lagen om klientavgifter inom social-      blem, vilka förutsätter att även social- och hä1so-
18035: och hälsovården kan en kommun eller en sam-         vårdsministeriet noga fö1jer med utveck1ingen.
18036: kommun besluta att den vårdavgift exempelvis i      Sommaren 1995, i anslutning tili ministeriets
18037: ett psykiatriskt sjukhus som uppbärs hos en per-    uppföljning av den förändrade servicestruktu-
18038: son i kortvarig vård kan efterskänkas eller ned-    ren, startades inom Stakes en utredning om hur
18039: sättas om det finns skäl därtill med beaktande av   den menta1a rehabi1iteringen och servicestruktu-
18040: den betalningsskyldiges försörjningsplikt eller     ren påverkar mentalvårdsservicen. Avsikten är
18041: utkomstmöjligheter eller vårdsynpunkter. 1 för-     att utredningen skall vara fårdig under de första
18042: ordningen om klientavgifter sägs dessutom att       månaderna av 1996. Dessutom har social- och
18043: högst 125 mk per vårddag för vård och uppehälle     hälsovårdsministeriet bett genera1direktör Vap-
18044: kan uppbäras hos personer i kortvarig anstalts-     pu Taipale att utreda läget för menta1vårdsservi-
18045: vård. En kommun eller en samkorumun kan såle-       cen i Finland före utgången av mars 1996 samt
18046: des underskrida det i förordningen nämnda max-      bett utredaren framlägga nödvändiga åtgärds-
18047: imibeloppet om den så önskar.                       förslag.
18048: 
18049:      Helsingforsden 12 december 1995
18050: 
18051:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
18052:                                              KK 342/1995 vp
18053: 
18054: Kirjallinen kysymys 342
18055: 
18056: 
18057: 
18058: 
18059:                                     Tahvanainen ym.: Velallisen maksukykyyn velkajärjestelyssä vai-
18060:                                        kuttavista taloudellisista velvoitteista
18061: 
18062: 
18063:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
18064: 
18065:    Talouselämän romahdettua ja työttömyyden             tolainaa ei kuitenkaan oteta huomioon. Tällai-
18066: kasvaessa suomalaiseen oikeusjärjestelmäänjou-          nen käsittelytapa johtaa monen kohdalla siihen,
18067: duttiin luomaan velkajärjestelylaki. Lain voi-          että suurissa veloissa olevat perheelliset henkilöt
18068: maantulonjälkeen sen soveltamisessa on havait-          eivät voi hakea velkajärjestelyä, koska puolison
18069: tu monia epäkohtia ja puutteita etenkin yksityis-       taloudellinen asema ja velanmaksukyky heikke-
18070: henkilön velkajärjestelyn kohdalla. Yksi tällai-        nisi ratkaisevasti puolison elatusvelvollisuuden
18071: nen epäkohta on, että velkajärjestelyssä velalli-       vuoksi.
18072: sen avio- tai avopuolisoita otetaan huomioon               Velkajärjestelyssä päästäisiin parempaan lop-
18073: ainoastaan tulot, ei siis menoja tai velkoja, ohjel-    putulokseen, mikäli velkajärjestelyssä otettaisiin
18074: maa laadittaessa.                                       huomioon perheen toimeentulo kokonaisuute-
18075:     Suomessa puolisot ovat yhteisvastuussa per-         na. Tällöin puolisonkin elämäntilanteeseen vai-
18076: heen elatuksesta ja puolisot ovat toisiinsakin          kuttavat ylimääräiset kulut, esim. lääkekulut ja
18077: nähden elatusvelvollisia. Näin ollen yleensä per-       asuntolaina, otettaisiin huomioon. Toinen tapa
18078: heen toimeentuloon vaikuttavia etuisuuksia las-         voisi olla velkajärjestelyä hakevan käsittely yksi-
18079: kettaessa huomioon otetaan koko perheen tulot           nään asuvan tapaan, ottaen huomioon kuitenkin
18080: ja menot.                                               esim. alaikäisten elatusvelvollisuus.
18081:     Velkajärjestelylakia laadittaessa otettiin huo-        Ulosottolainsäädäntö käsittelee ulosoton
18082: mioon aiemmin säädetyt toimeentulotukinormit            kohteena olevan henkilön tulot ja varallisuuden
18083: ja elatusvelvollisuus. Järjestelyssä siis molemmat      puolisosta erillisenä. Tällä hetkellä monet velka-
18084: puolisot lopulta joutuvat kantamaan vastuuta            järjestelyssä olevat ovat ulosoton piirissä ja mak-
18085:  toisen puolison aiheuttaman velan taakasta.            savat velkaansa loputtomiin ulosottoteitse. Toi-
18086:     Ongelmana perheellisten yksityishenkilöiden         voa huomisesta antaisi velkajärjestely,jolla velka
18087:  velkajärjestelyssä on se, että velkajärjestelyssä ei   määräajan jälkeen katsottaisiin suoritetuksi.
18088:  lainkaan oteta huomioon puolison menoja, vaan             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18089:  ainoastaan nettotulot. Velkajärjestelyä hakevan        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18090:  kohdalla kaikki toimeentuloon vaikuttavat sei-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18091:  kat otetaan huomioon, mutta puolison kohdalla          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18092:  samanlaista arviointia ei tehdä.
18093:     Monilla perheillä on asuntolainaa ja esim.                    Aikooko Hallitus toimia velkajärjeste-
18094:  opintolainaa. Taloudellisten vaikeuksien vuoksi               lylain muuttamiseksi niin, ettäjärjestelyä
18095:  velat on ehkä jouduttu siirtämään vain toisen                 haettaessa ja velan maksun kuukausittai-
18096:  puolison nimiin. Vaikka velat ja asunnon omis-                sesta määrästä päätettäessä molempien
18097:  tussuhteet ovat vain toisella puolisolla, tulkitaan           puolisoiden tulot, menot sekä henkilö-
18098:  asunto perheen yhteiseksi. Velkajärjestelyä haet-             kohtaiset velat tulisivat huomioon ote-
18099:  taessa puolison nimissä olevaa asunto- tai opin-              tuiksi?
18100: 
18101:       Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1995
18102: 
18103:           Säde Tahvanainen                 Esa Lahtela                     Tuija Pohjola
18104:           Jorma Kukkonen                   Tapio Karjalainen               Janne Viitamies
18105:           Riitta Prusti                    Pertti Virtanen                 Irina Krohn
18106: 
18107:  250261
18108: 2                                            KK 342/1995 vp
18109: 
18110: 
18111: 
18112: 
18113:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
18114: 
18115:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ta, kuinka suuri osa perheen elinkustannuksista
18116: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          otetaan huomioon velkajärjestelyä hakeneen
18117: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        puolison maksuvelvollisuutta määrättäessä.
18118: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Säde Tah-         Kun velkajärjestelyä hakeva velallinen asuu puo-
18119: vanaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        lisonsa omistamassa asunnossa, velallispuolison
18120: sen n:o 342:                                           maksukykyä harkittaessa on otettava huo-
18121:                                                        mioon, että myös hän on velvollinen osallistu-
18122:            Aikooko Hallitus toimia velkajärjeste-      maan perheen kohtuullisiin asumismenoihin.
18123:         lylain muuttamiseksi niin, että järjestelyä        Velkajärjestelyn ulkopuolella olevan puolison
18124:         haettaessa ja velan maksun kuukausittai-       velanhoitomenojen vaikutusten huomioon otta-
18125:         sesta määrästä päätettäessä molempien          mista joudutaan harkitsemaan tapauskohtaises-
18126:         puolisoiden tulot, menot sekä henkilö-         ti. Merkitystä voi olla sillä, mihin tarkoitukseen
18127:         kohtaiset velat tulisivat huomioon ote-        velka on otettu ja minkäsuuruiset velanhoitome-
18128:         tuiksi?                                        not ovat. Esimerkiksi opintolainan takaisinmak-
18129:                                                        su voi olla eri asemassa kuin asunnon omistavan
18130:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           puolison suuri asuntolaina. Vaikka puolisot voi-
18131: vasti seuraavaa:                                       vat keskenään sopia siitä, että toinen käyttää
18132:                                                        tulonsa velkojensa maksamiseen tai muuten
18133:     Aviovarallisuusoikeuden        perusperiaatteita   omiin tarkoituksiinsa ja toinen huolehtii perheen
18134: on, että puolisoilla on erillisvarallisuus ja kumpi-   menoista, tilannetta ei käytännössä voida velka-
18135: kin puoliso vastaa omista veloistaan. Puoliso voi      järjestelyn ulkopuolellakaan ylläpitää toisen
18136: joutua vastaamaan toisen puolison velasta vain         puolison velkojien vahingoksi. Velkajärjestelyn
18137: siinä tapauksessa, että toinen puoliso on ottanut      yhteydessäkään ei yleensä voida ottaa toisen
18138: velkaa perheen elatusta varten. Yksityishenkilön       puolison asuntolainan hoitomenoja täysimääräi-
18139: velkajärjestelystä annettuun lakiin ei sisälly näis-   sesti huomioon ainakaan niin, että omistajapuo-
18140: tä periaatteista poikkeavia säännöksiä.                liso käyttäisi tulonsa pelkästään tai pääasiallises-
18141:     Avioliittolain elatusvelvollisuutta koskevat       ti asuntolainansa hoitamiseen ja velallispuolison
18142: säännökset otetaan huomioon myös velkajärjes-          tulot vastaavasti käytettäisiin perheen menoihin
18143: telyssä. Puolisoiden tulee kykynsä mukaan osal-        eikä velallispuoliso maksaisi velkajärjestelyssä
18144: listua sekä toistensa että lastensa elatukseen.        sen vuoksi velkojaan lainkaan tai maksaisi niitä
18145: Enemmän ansaitseva puoliso siis maksaa per-            vain vähän. Tällainen menettely olisi velallispuo-
18146: heen menoista suuremman osan kuin vähemmän             lison velkojien kannalta kohtuuton eikä sitä voi-
18147: ansaitseva. Velkajärjestelyssä velallisen tulee        da pitää hyväksyttävänä. Toisaalta omistajapuo-
18148: käyttää velkojensa maksamiseen kaikki tulonsa          liso ei ole velvollinen vastoin tahtoaan ottamaan
18149: välttämättömien elinkustannusten vähentämi-            perheen menoihin osaa enemmän kuin mihin hän
18150: sen jälkeen. Velallisen ja hänen perheenjäsenten-      on tulojensa perusteella velvollinen. Omistaja-
18151: sä välttämättämiksi elinkustannuksiksi hyväksy-        puoliso voi siis toisen puolison velkajärjestelystä
18152: tään toimeentulotuen normin hieman ylittävät           huolimatta maksaa omia velkojaan niillä tuloil-
18153: kustannukset, kohtuulliset asumismenot sekä            laan, joita ei tarvita perheen elatukseen.
18154: harkinnan mukaan erityismenoja, kuten tavallis-            Oikeusministeriössä valmistellaan parhail-
18155: ta suurempia terveydenhoitomenoja.                     laan ehdotusta yksityishenkilön velkajärjestelys-
18156:     Käytännössä menetellään yleensä siten, että        tä annetun lain muuttamiseksi. Tarkoitus ei kui-
18157: perheen välttämättömät menotjaetaan velkajär-          tenkaan ole, että velkajärjestelyn yhteydessä vas-
18158: jestelyssä puolisoiden kesken heidän nettotulo-        taisuudessakaan poikettaisiin avioliittolain avio-
18159: jensa suhteessa. Tämä koskee myös perheen tar-         varallisuusoikeutta ja elatusvelvollisuutta koske-
18160: peisiin nähden kohtuullisen asunnon vuokraa.           vista periaatteista. Näistä periaatteista seuraa,
18161: Jos vain toinen puoliso hakee velkajärjestelyä,        että molempien puolisoiden tulot ja perheen vält-
18162: toisen puolison tuloilla on merkitystä sen kannal-     tämättömät menot otetaan velkajärjestelyssä
18163:                                          KK 342/1995 vp                                          3
18164: 
18165: huomioon silloinkin, kun vain toinen puoliso       nonsa vaikuttavat velkajärjestelyä hakeneen
18166: hakee velkajärjestelyä. Velkajärjestelyn ulko-     puolison maksukykyyn, joudutaan harkitse-
18167: puolella oleva puoliso vastaa omista veloistaan,   maan tapauskohtaisesti.
18168: mutta kysymys siitä, miten hänen velanhoitome-
18169: 
18170:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1995
18171: 
18172:                                                                 Oikeusministeri Sauli Niinistö
18173: 4                                          KK 342/1995 vp
18174: 
18175: 
18176: 
18177: 
18178:                                         Tili Riksdagens Talman
18179: 
18180:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           tanke på, hur stor del av familjens levnadskostna-
18181: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande           der som beaktas vid fastställande av betalnings-
18182: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       skyldigheten för den make som ansökt om skuld-
18183: dagsman Säde Tahvanainen m.fl. undertecknade          sanering. Om en gäldenär som ansöker om skuld-
18184: spörsmål nr 342:                                      sanering bor i en bostad som ägs av den andra
18185:                                                       maken måste man vid en bedömning av gälde-
18186:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         närsmakens betalningsförmåga ta i beaktande
18187:        att ändra skuldsaneringslagen så att vid       att också denna make är skyldig att ta del i
18188:        ansökan om sanering och vid fastställan-       familjens skäliga boendekostnader.
18189:        de av det månatliga skuldbetalningsbe-            Man måste från fall till fall pröva huruvida
18190:        loppet vardera makens inkomster, utgif-        den av makarnas, som inte omfattas av skuldsa-
18191:        ter samt personliga skulder tas i beaktan-     neringen, utgifter för skötseln av sina skulder
18192:        de?                                            skall tas i beaktande. Frågan om för vilket ända-
18193:                                                       mål skulden har tagits och hur stora utgifterna
18194:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         för skulden är kan då vara av betydelse. T.ex.
18195: anföra följande:                                      återbetalningen av ett studielån kan haen annan
18196:                                                       ställning än den bostadsägande makens stora
18197:     En av grundprinciperna för lagstiftningen om      bostadslån. Trots att makarna sinsemellan kan
18198: makars egendomsförhällanden är att vardera            komma överens om att den ena maken använder
18199: maken har sin egen egendom och vardera maken          sina inkomster för att betala sina skulder eller i
18200: svarar själv för sina egna skulder. Make kan bli      övrigt för sina egna syften medan den andra
18201: tvungen att svara för den andra makens skuld          maken tar hand om familjens utgifter, kan en
18202: endast i det fall att den andra maken har tagit lån   sådan situation inte ens utom skuldsaneringen i
18203: för familjens underhåll. Lagen om skuldsanering       praktiken upprätthållas till skada för den andra
18204: för privatpersoner innehåller inte stadganden         makens borgenärer. lnte heller i samband med
18205: SO:tl} avviker från dessa principer.                  skuldsaneringen kan den ena makens utgifter för
18206:     Aktenskapslagens stadganden om underhålls-        bostadslån i allmänhet beaktas till fullt belopp
18207: skyldighet beaktas också i skuldsaneringen. Ma-       och åtminstone inte så att ägarmaken skulle
18208: karna skall efter förmåga del ta i såväl varandras    använda sina inkomster enbart eller huvudsakli-
18209: som sina barns underhåll. Den make som förtjä-        gen för att sköta sitt bostadslån medan gälde-
18210: nar mera betalar alltså en större del av familjens    närsmakens inkomster igen skulle användas för
18211: utgifter än den make som förtjänar mindre. 1          familjens utgifter, och gäldenärsmaken av denna
18212: skuldsaneringen skall gäldenären för betalning        anledning i skuldsaneringen inte alls skulle betala
18213: av sina skulder använda alla de inkomster som         sina skulder eller endast en liten del av dem. Ett
18214: han inte behöver för sina oundgängliga levnads-       dylikt förfarande skulle vara oskäligt med tanke
18215: kostnader. Som gäldenärens och hans familje-          på gäldenärsmakens borgenärer och kan inte an-
18216: medlemmars oundgängliga levnadskostnader              ses godtagbart. Å andra sidan är ägarmaken inte
18217: godkänns utgifter som något överskrider normen        skyldig att mot sin viljadeltai familjens utgifter i
18218: för utkomststöd, skäliga boendekostnader samt         större utsträckniQg än vad hans/hennes inkom-
18219: enligt prövning särskilda utgifter, t.ex. hälso-      ster förutsätter. Agarmaken kan därför oaktat
18220: vårdsutgifter som är större än normalt.               den andra makens skuldsanering betala sina egna
18221:     1 praktiken förfars vanligtvis så att familjens   skulder med de av sina inkomster som inte be-
18222: oundgängliga utgifter i skuldsaneringen fördelas      hövs för familjens underhåll.
18223: mellan makarna i förhållande tili deras nettoin-         Vid justitieministeriet bereds som bäst en pro-
18224: komster. Detta gäller också hyran för en bostad       position om ändring av lagen om skuldsanering
18225: som är skälig med tanke på familjens behov. Om        för privatpersoner. Avsikten är emellertid inte att
18226: endast den ena maken ansöker om skuldsanering         man i samband med skuldsanering heller i fram-
18227: är den andra makens inkomster av betydelse med        tiden skall avvika från äktenskapslagens princi-
18228:                                           KK 342/1995 vp                                              5
18229: 
18230: per om makars egendomsförhållanden och un-          av skuldsaneringen svarar för sina egna skulder,
18231: derhållsskyldighet. Av dessa principer följer att   men frågan om på vilket sätt hans/hennes låneut-
18232: vardera makens inkomster och familjens ound-        gifter inverkar på betalningsförmågan för den
18233: gängliga utgifter beaktas i skuldsaneringen också   make som ansökt om skuldsanering måste prö-
18234: i sådana fall då endast den ena maken ansöker       vas skilt från fall tili fall.
18235: om skuldsanering. Den make som inte omfattas
18236: 
18237:      Helsingforsden 18 december 1995
18238: 
18239:                                                                     Justitieminister Sauli Niinistö
18240:                                              KK 343/1995 vp
18241: 
18242: Kirjallinen kysymys 343
18243: 
18244: 
18245: 
18246: 
18247:                                     Tahvanainen: Vammaisille työstä maksettavien korvausten verotta-
18248:                                        misesta
18249: 
18250: 
18251:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
18252: 
18253:    Kehitys- ja muille vammaisille sekä psyykki-         van nimellinen korvaus nettoansioksi. Lisäksi
18254: sesti sairaille henkilöille järjestetään useiden kun-   korvausta maksaville tahoille aiheutuu verokir-
18255: tien ja säätiöiden yms. toimesta lähinnä terapeut-      janpidostaja maksatuksesta kohtuuttoman suuri
18256: tiseksi katsottavaa työpaja- ja vastaavaa työs-         työtaakka maksettuihin korvauksiin suhteutet-
18257: kentelyä. Työ on usein yksinkertaista vaihetyötä,       tuna.
18258: kuten esimerkiksi siivousharjojen sidontaa. Joi-           Terapiatyöstä maksettavat vähäiset korvauk-
18259: takin tunteja päivässä kestävästä työskentelystä        set olisikin mielestäni syytä vapauttaa verosta.
18260: maksetaan korvausta, joka on usein riippuvai-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18261: nen tekijänsä työkyvystä. Korvaukset ovat kui-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18262: tenkin niin pieniä, että päiväansiotkin jäävät          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18263: useimmiten vain kymmeniin markkoihin.                   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18264:    Tähän työskentelyyn osallistuvat ovat yleensä
18265: siten pysyvästi vammautuneita tai psyykkisesti                    Onko Hallitus tietoinen vammaisille ja
18266: sairastuneita, että heille maksetaan eläkettä.                 psyykkisesti sairaille terapiatyöstä mak-
18267: Kun edellä kuvattu työpajoilla tehtävä työ on                  settavien vähäisten korvauksien verolli-
18268: tulo- ja varallisuusverolain nykyisten tulkintojen             suuden aiheuttamista kohtuuttomista
18269: mukaan veronalaista tuloa, verotetaan työstä                   seurauksista, ja
18270: saatu tulo eläkkeen lisäksi tulevana tulona mar-                  aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
18271: ginaaliveron mukaisesti. Näin ollen heille jää                 siin korvausten saattamiseksi verotto-
18272:  muutoinkin jo vähäisestä korvauksesta vain ai-                miksi?
18273: 
18274:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1995
18275:                                             Säde Tahvanainen
18276: 
18277: 
18278: 
18279: 
18280: 250261
18281: 2                                           KK 343/1995 vp
18282: 
18283: 
18284: 
18285: 
18286:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18287: 
18288:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tui, kun eduskunnan oikeusasiamies joutui vuon-
18289: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         na 1984 ottamaan kantaa eräisiin Lahden kau-
18290: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       pungin maksamiin työkorvauksiin. Oikeusasia-
18291: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Säde Tah-        miehen käsityksen mukaan huoltosuhteinen suo-
18292: vanaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         ja- tai terapiatyökin täytti työsuhteen tunnus-
18293: n:o 343:                                              merkit.
18294:                                                           Verolainsäädännön valossa työstä saadut kor-
18295:           Onko Hallitus tietoinen vammaisille ja      vaukset ovat veronalaista palkkatuloa. Kun kor-
18296:        psyykkisesti sairaille terapiatyöstä mak-      kein hallinto-oikeus kuitenkin antoi vuonna
18297:        settavien vähäisten korvauksien verolli-       1988 päätöksen, jonka mukaan huoltosuhteises-
18298:        suuden aiheuttamista kohtuuttomista            ta työstä maksettavaa korvausta ei veronalaisuu-
18299:        seurauksista, ja                               destaan huolimatta pidetä ennakkoperintälaissa
18300:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        tarkoitettuna palkkana, jos korvaus ei arvoltaan
18301:        siin korvausten saattamiseksi verotto-         ylitä toimeentulotuen tai huoltoavun rahallista
18302:        miksi?                                         määrää, ei vähäisistä korvauksista aina ole toi-
18303:                                                       mitettu ennakonpidätystä. Korkein hallinto-oi-
18304:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          keus perusteli päätöstään siten, että palkkana ei
18305: vasti seuraavaa:                                      voitu pitää korvausta sellaisesta työskentelystä,
18306:                                                       joka tapahtui kuntouttamismielessä kuntoutet-
18307:     Kunnat järjestävät suojatyötä ja terapiatyötä     tavan hyväksi eikä työnantajan lukuun. Määräl-
18308: henkilöille, joiden työkyky on rajoittunut tervey-    tään suuremmista työsuhteisista suojatyökor-
18309: dellisistä, sosiaalisista tai muista senkaltaisista   vauksista, joita voidaan pitää palkkana, enna-
18310: syistä. Suojatyötä järjestetään paitsi työsuhteise-   konpidätys sen sijaan on toimitettu.
18311: na myös huoltosuhteisena huoltosuhteessa kun-             Oli ennakonpidätys toimitettu tai ei, terapia-
18312: taan oleville henkilöille. Työsuhteisesta suoja-      työkorvauksen lopullinen verotus tapahtuu ku-
18313: työstä maksetaan palkkaa ja huoltosuhteisesta         ten muun samansuuruisen tuloerän. Jos saajalla
18314: terapiatyöstä pienehköjä korvauksia kehitys-          ei ole muita tuloja, määrältään vähäiset korvauk-
18315: vammaisten erityishuollosta annetun lain ja in-       set jäävät sekä valtion- että kunnallisverotukses-
18316: validihuoltolain nojalla. Viimeksi mainittujen        sa verottamatta. Jos pienehkökin korvaus sen
18317: korvausten verokohtelu on koettu ongelmalli-          sijaan maksetaan pidätystä toimittamatta eläk-
18318: seksi jo vuosien ajan, koska korvaukset makse-        keen lisäksi, maksettavaa jäännösveroa kertyy.
18319: taan useimmissa tapauksissa eläketulon lisäksi.           Korvauksen vähäisyyteen perustuvaa verosta
18320: Eläketulovähennyksen vaikutuksesta lisätulon          vapauttamista ei voida pitää verojärjestelmän
18321: progressio on hyvin jyrkkä.                           kannalta tarkoituksenmukaisena. Sitä vastoin
18322:     Terapiatyöstä maksettuja korvauksia pidet-        huoltosuhteisesta terapiatyöstä saadun korvauk-
18323: tiin aikaisemmin eräissä kunnissa ehkäisevänä         sen erityisluonne saattaisi puoltaa sen verova-
18324: toimeentulotukena, jolloin korvauksia voitiin         pautta vammaispalvelulain mukaisten etuuksien
18325: samalla pitää myös verosta vapaina. Toimeentu-        tapaan. Ennen kuin asiaan voidaan ottaa kantaa,
18326: lotukihan maksetaan ilman vastasuoritusta har-        olisi yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön
18327: kinnanvaraisin perustein, ja se on sosiaalisista      kanssa selvitettävä terapiatyön yksityiskohtia,
18328: syistä aikanaan säädetty verosta vapaaksi.            jotta normaalin palkkatulon veronalaisuutta ei
18329:     Käytäntö kuitenkin muuttui ja yhdenmukais-        supisteta.
18330: 
18331:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1995
18332: 
18333:                                                                                  Ministeri Arja Alho
18334:                                               KK 343/1995 vp                                               3
18335: 
18336: 
18337: 
18338: 
18339:                                           Tili Riksdagens Talman
18340: 
18341:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         arbete som utbetalts av Lahtis stad. Justitieom-
18342: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-          budsmannen ansåg att skyddat arbete eller t.o.m.
18343: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-        terapiarbete i ett försörjningsförhållande upp-
18344: man Säde Tahvanainen undertecknade spörsmål             fyllde kriterierna för ett arbetsfOrhållande.
18345: nr 343:                                                     1 skattelagstiftningen är ersättningar som fås
18346:                                                         av arbete skattepliktig löneinkomst. Då högsta
18347:              Är Regeringen medveten om de orimli-       förvaltningsdomstolen likväl 1988 gav ett beslut
18348:           ga följderna av att de små ersättningar       enligt vilket ersättning som betalas för arbete i ett
18349:           som betalas till handikappade och psy-        försörjningsförhållande trots sin skatteplikt inte
18350:           kiskt sjuka för terapiarbete är skatteplik-   skall anses som sådan lön som avses i lagen om
18351:           tiga, och                                     förskottsuppbörd, såvida ersättningen inte över-
18352:              ämnar Regeringen vidta åtgärder för        stiger beloppet för utkomststöd eller socialhjälp,
18353:           att ersättningarna skall bli skattefria?      har förskottsinnehållning inte alltid verkställts
18354:                                                         på små ersättningar. Högsta förvaltningsdom-
18355:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           stolen motiverade sitt beslut med att ersättning
18356: anföra fOljande:                                        för arbete som skedde i rehabiliteringssyfte för
18357:                                                         den rehabiliterades bästa och inte för arbetsgiva-
18358:    Kommunerna ordnar skyddat arbete och tera-           rens räkning inte kunde betraktas som lön. Där-
18359: piarbete fOr personer vars arbetsförmåga är be-         emot har förskottsinnehållning verkställts på
18360: gränsad av hä1so-, sociala eller andra liknande         större ersättningar för skyddat arbete i arbetsför-
18361: orsaker. Skyddat arbete ordnas förutom i form           hållande, vilka kan betraktas som lön.
18362: av arbetsförhållande också i form av försörj-               Oberoende av om förskottsinnehållning verk-
18363: ningsförhållande för personer som har ett för-          ställts eller inte sker den slutliga beskattningen av
18364: sörjningsförhållande med kommunen. För skyd-            ersättningen för terapiarbete på samma sätt som
18365: dat arbete i arbetsförhållande beta1as lön och för      för annan lika stor inkomst. Om ersättningstaga-
18366: terapiarbete i försörjningsförhållande betalas          ren inte har andra inkomster, lämnas mindre
18367: små ersättningar med stöd av lagen angående             ersättningar obeskattade såväl vid statsbeskatt-
18368: specialomsorger om utvecklingsstörda och lagen          ningen som kommunalbeskattningen. Om där-
18369: om invalidvård. Behandlingen i skattehänseende          emot t.o.m. bara en liten ersättning betalas utö-
18370: av de sistnämnda ersättningarna har berett pro-         ver pension utan att någon innehållning verk-
18371: blem redan i flera år, eftersom ersättningarna i de     ställs, uppkommer kvarskatt som skall betalas.
18372: flesta fall betalas utöver pensionsinkomsten.               Befrielse från skatt som grundar sig på ersätt-
18373: Som en följd av pensionsinkomstavdraget är pro-         ningens ringa belopp kan inte anses ändamålsen-
18374: gressionen för extra inkomst mycket brant.              lig med avseende på skattesystemet. Däremot
18375:    De ersättningar som betalades för terapiarbete       kunde den speciella karaktär som ersättningen
18376: betraktades tidigare i vissa kommuner som före-         för terapiarbete i ett försörjningsförhållande har
18377: byggande utkomststöd och då kunde ersättning-           tala för att denna ersättning borde vara skattefri
18378: arna också hållas fria från skatt. Utkomststöd          i likhet med de förmåner som lagen om service
18379: betalas ju utan motprestation enligt prövning           och stöd på grund av handikapp medger. Innan
18380: och av sociala skäl bestämdes en gång i tiden att       man kan ta ställning till saken borde detaljerna i
18381: det skall vara fritt från skatt.                        terapiarbete utredas i samråd med social- och
18382:    Praxis ändrades emellertid och förenhetliga-         hälsovårdsministeriet så att skatteplikten för
18383: des då riksdagens justitieombudsman 1984 blev           normallöneinkomst inte inskränks.
18384: tvungen att ta ställning till vissa ersättningar för
18385: 
18386:      Helsingforsden 21 december 1995
18387: 
18388:                                                                                      Minister Arja Alho
18389:                                              KK 344/1995 vp
18390: 
18391: (irjallinen kysymys 344
18392: 
18393: 
18394: 
18395: 
18396:                                     Tahvanainen: Kansaneläkkeen ja sairaseläkkeen vähimmäistason
18397:                                          korottamisesta
18398: 
18399: 
18400:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
18401: 
18402:    Suomessa tehdään parhaillaan uudistuksia             Ien eläkkeelläoloaika on suhteellisen lyhyt koko
18403: :läkejärjestelmään. Järjestelmä halutaan jakaa          elämänkaarta ajatellen. Kuitenkin sairaseläk-
18404: ;elkeästi kansaneläkettä saaviin ja työeläkeläi-        keelle jo suhteellisen nuorinakio jäävät kärsivät
18405: ;iin.                                                   järjestelmässämme. Sairaseläkkeellä olevat ko-
18406:    Yhteiskuntamme eläkejärjestelmät perustu-            kevat kohtuuttomaksi, että pysyvän työkyvyttö-
18407: rat siihen, että useimmat meistä ovat työssä suu-       myydenkin toteennäyttämisen jälkeen heidän
18408: ·imman osan elämästään. Näin saadaan kerryte-           eläkkeensä, kuten kansaneläkekin, on kohtuut-
18409: yksi kohtuullinen työeläke vanhuuden varalle.           toman pieni.
18410: fyöelämämme rakenne on kuitenkin muuttu-                   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18411: nassa yhä lyhyempiä ja satunnaisempia työsuh-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18412: :eita sisältäväksi. Tällaisilla työntekijöillä eläke-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18413: certymäkin on tulevaisuudessa pienempi kuin             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18414: tiemmin.
18415:    Työeläkeläisten lisäksi maassamme on monia                     Mitä Hallitus aikoo tehdä, että sairas-
18416: )elkän kansaneläkkeen varassa eläviä. Kansan-                  eläkeläisten pelkkää kansaneläkettä saa-
18417: :läke koetaan yleisesti melko alhaiseksi ja riittä-            vien toimeentulo tulisi yhteiskunnan ta-
18418:  nättömäksi jokapäiväisen toimeentulon läh-                    holta riittävästi turvatuksi niin, ettei elä-
18419: :eeksi. Useimmat ihmiset jäävät eläkkeelle vasta               keläisen tarvitsisi hakea esim. toimeentu-
18420:  ähes täysimittaisen työelämän jälkeen. Näin ol-               lotukea toimeentulonsa turvaamiseksi?
18421: 
18422:       Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1995
18423: 
18424:                                             Säde Tahvanainen
18425: 
18426: 
18427: 
18428: 
18429:  ~50261
18430: 2                                            KK 344/1995 vp
18431: 
18432: 
18433: 
18434: 
18435:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18436: 
18437:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Sosiaali- ja terveysministeriö on tietoinen, että
18438: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          toimeentulotukijärjestelmässä ja sen toimeenpa-
18439: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        nossa on muutostarpeita. Sen vuoksi on käynnis-
18440: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tahvanai-         tetty kokeilu, jossa toimeentulotukitehtävien
18441: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           siirtoa normitetuilta osin hoidetaan kunnan si-
18442: 344:                                                   jasta Kansaneläkelaitoksessa. Kokeilu toteute-
18443:                                                        taan vuosina 1995-1996. Toimeentuloturvasta
18444:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, että sairas-      saadut tilastot osoittavat, että toimeentulotuen
18445:        eläkeläisten pelkkää kansaneläkettä saa-        hakijoista ylivoimaisen osuuden muodostavat
18446:        vien toimeentulo tulisi yhteiskunnan ta-        työttömyysturvan piirissä olevat henkilöt. Mar-
18447:        holta riittävästi turvatuksi niin, ettei elä-   raskuulta 1994 saadussa tilastossa eläkkeen-
18448:        keläisen tarvitsisi hakea esim. toimeentu-      saajien osuus toimeentulotuen hakijoista oli vain
18449:        lotukea toimeentulonsa turvaamiseksi?           10,3 %ja sairausturvan saajien osuus 1,8 %.
18450:                                                           Työttömyysturvajärjestelmän uudistus on
18451:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           parhaillaan suunnittelun kohteena sosiaali- ja
18452: vasti seuraavaa:                                       terveysministeriössä sekä työmarkkinaosapuol-
18453:                                                        ten välillä. Tarkoituksena on, että työttömyys-
18454:    Hallitusohjelmaan liittyen sosiaaliturvassa on      turvajärjestelmän painopistettä voitaisiin siirtää
18455: säilytetty kansaneläkkeen vähimmäisturva. Sai-         työttömyysturvan passiivisesta maksamisesta
18456: rausvakuutuspäivärahoja on kohdennettu siten,          aktiivisiin koulutus- ja työkykyä ylläpitäviin toi-
18457: että ne entistä tarkoituksenmukaisemmin vas-           menpiteisiin.
18458: taavat sairauden johdosta menetettävää työ-                Eduskunnan hyväksymien sairausvakuutus-,
18459: tuloa. Sosiaaliturvan kehittämisessä tavoitteena       kansaneläke- ja työeläkejärjestelmien muutosten
18460: on, että työn tekeminen parantaa aina taloudel-        vaikutus nuoriin työkyvyttömyyseläkkeen saa-
18461: lista tilannetta. Hallituksen tarkoituksena on         jiin selvitetään erikseen. Tätä varten on tarkoitus
18462: tehdä kokonaisarviointi sosiaalisten tulonsiirto-      asettaa laajapohjainen toimikunta selvittämään
18463: jen, maksujen ja verotuksen yhteensovittamises-        erityisesti vammaisten henkilöiden toimeentulo-
18464: ta siten, ettei kaikkein heikko-osaisimpien turvaa     turvassa esiintyviä muutostarpeita.
18465: heikennetä.
18466: 
18467:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1995
18468: 
18469:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
18470:                                             KK 344/1995 vp                                                  3
18471: 
18472: 
18473: 
18474: 
18475:                                          Tili Riksdagens Talman
18476: 
18477:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-              Social- och hälsovårdsministeriet är medvetet
18478: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           om att det finns behov att ändra systemet med
18479: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         utkomststöd och dess verkställighet. Därför har
18480: man Tahvanainen undertecknade spörsmål nr                man startat ett försök där överföringen av upp-
18481: 344:                                                     gifter i anslutning tili utkomststödet så att de tili
18482:                                                          normerade delar sköts av Folkpensionsanstalten
18483:            Vad ämnar Regeringen göra för att             i stället för av kommunen. Försöket genomförs
18484:        utkomsten för de sjukpensionärer som              under 1995-1996. Statistiken över utkomststö-
18485:        endast får folkpension skall bli tryggad i        det ger vid handen att de som söker utkomststöd
18486:        tiliräckligt hög grad från samhällets sida        tili övervägande del består av personer som om-
18487:        så att pensionärerna inte behöver söka            fattas av utkomstskyddet för arbetslösa. 1 statis-
18488:        exempelvis utkomststöd för att trygga sin         tiken över november 1994 utgjorde pensionärer-
18489:        utkomst?                                          nas andel endast 10,3% och de som får sjuk-
18490:                                                          bidrag 1,8 % av dem som sökte utkomststöd.
18491:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt                1 social- och hälsovårdsministeriet och mellan
18492: anföra följande:                                         arbetsmarknadsparterna planeras som bäst en
18493:                                                          reform av systemet med utkomstskydd för ar-
18494:    1 samband med regeringsprogrammet har                 betslösa. Avsikten är att ändra systemet så att
18495: folkpensionens minimiskydd bevarats i social-            tyngdpunkten förskjuts från ett passivt betalande
18496: skyddet. Sjukförsäkringspenningarna har förde-           av utkomstskydd för arbetslösa tili aktiva åtgär-
18497: lats så att de på ett ändamålsenligare sätt än förut     der inom utbildningen och för att upprätthålla
18498: motsvarar förlusten av arbetsinkomst tili följd av       arbetsförmågan.
18499: sjukdom. Målet för utvecklande av socialskyddet              Hur de av riksdagen godkända förändringar-
18500: är att det alltid skall vara ekonomiskt lönsamt att      na i sjukförsäkrings-, folkpensions- och arbets-
18501: arbeta. Regeringens avsikt är att göra en helhets-       pensionssystemen påverkar unga invalidpen-
18502: bedömning av samordningen av de sociala in-              sionstagare utreds separat. A vsikten är att för
18503: komstöverföringarna, avgifterna och beskatt-             ändamålet tilisätta en kommitte på bred bas som
18504: ningen så att tryggheten inte försämras för dem          har tili uppgift att utreda särskilt behoven att
18505: som har det aUra sämst ställt.                           ändra utkomststödet för handikappade.
18506: 
18507:      Helsingfors den 20 december 1995
18508: 
18509:                                                        Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
18510:                                              KK 345/1995 vp
18511: 
18512: Kirjallinen kysymys 345
18513: 
18514: 
18515: 
18516: 
18517:                                     Pulliainen: Suomen Tietokirjailijat ry:n toiminnan tukemisesta
18518: 
18519: 
18520: 
18521:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
18522: 
18523:    Vastatessaan kirjalliseen kysymykseen 296/             Kun näin on, on myös tietokirjailijoiden sisäi-
18524: 1993 vp silloinen kulttuuriministeri lupasi, että      nen koheesio korkeaa luokkaa, mikä näkyy jär-
18525: ns. kirjastokorvausjärjestelmän tarkistamisen          jestäytymisenä Suomen Tietokirjailijat ry:ksi.
18526: yhteydessä on tarkoitus selvittää mahdollisuuk-        Nyt tarvitaan, että opetusministeriö tunnustaa
18527: sia kasvattaa tietokirjailijoiden osuutta myön-        tämän yhteisön Suomen Kirjailijaliiton rinnalle
18528: nettävistä apurahoista ja avustuksista. Nyt ele-       tasavertaiseksi kirjailijoiden edustajaksi. Konk-
18529: tään vuoden 1995 loppua ja yhä edelleen odote-         reettisesti tämän tulee näkyä mm. harjoitettavas-
18530: taan tätä luvattua rakennemuutosta myönnettä-          sa apurahojen ja avustusten myöntämispolitii-
18531: viin apurahoihin ja avustuksiin.                       kassa sekä asetettaessa valtion kirjallisuustoimi-
18532:    Suomen lukeva kansa on omilla valinnoillaan         kuntaa. Rakennemuutosta opetusministeriön
18533: osoittanut, mihin suuntaan ollaan menossa. Siir-       käyttäytymisessä odotetaan hartaasti. Uudelta
18534: tyminen tietoyhteiskuntaan näkyy myös kansa-           kulttuuriministeriitä odotetaan merkittäviä uu-
18535: laisten lainauskäyttäytymisessä. Samalla kun           sia linjauksia.
18536: yhä useampi suomalainen kuuluu kirjastojen va-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18537: kioasiakkaiden joukkoon, lainaajat valitsevat          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18538: suhteellisesti useammin tietokirjan kuin kauno-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18539: tai lastenkirjallisuuteen lukeutuvan teoksen.          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18540:    Tämä trendi on asettanut tietokirjailijat yhä
18541: suuremman haasteen eteen. Tieteellinen tieto on                    Aikooko Hallitus saattaa tietokirjaili-
18542: kyettävä pukemaan entistä taiteellisempaan kir-                 jat ja heidän järjestönsä Suomen Tieto-
18543: jalliseen asuun, jotta lukemistapahtuma olisi                   kirjailijat ry:n kaunokirjailijoiden ja hei-
18544: kaksinkertainen nautinto ja elämys. Näin tieto-                 dän järjestönsä kanssa tasavertaiseen ase-
18545: kirjailijat asettuvat tiedon välittämisen taiteelli-            maan myönnettäessä apurahoja ja avus-
18546: seen eliittiin.                                                 tuksia sekä asetettaessa valtion kirjalli-
18547:                                                                 suustoimikuntaa?
18548:       Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1995
18549: 
18550:                                              Erkki Pulliainen
18551: 
18552: 
18553: 
18554: 
18555:  250261
18556: 2                                           KK 345/1995 vp
18557: 
18558: 
18559: 
18560: 
18561:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18562: 
18563:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ei ole nyt taloudellisia mahdollisuuksia. Käytän-
18564: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         nössä määräraha on kokonaisuudessaan pie-
18565: olette 28 päivänä marraskuuta 1995 päivätyn           nenemässä, koska kuntien säästötoimet supista-
18566: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          vat yleisten kirjastojen kirjahankintamäärära-
18567: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Erkki         hoja, joihin apurahojen kokonaismarkkamäärä
18568: Pulliaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       on sidottu. Näin ollen myös ns. kirjastoapurahoi-
18569: n:o 345:                                              hin on kohdistunut säästötoimia, vuonna 1993
18570:                                                       -10 %, vuonna 1994 -4 % ja vuonna 1995
18571:           Aikooko Hallitus saattaa tietokirjaili-     -7%. Kuluvana vuonnajaettava määräraha on
18572:        jat ja heidän järjestönsä Suomen Tieto-        ollut 14,1 miljoonaa markkaa.
18573:        kirjailijat ry:n kaunokirjailijoiden ja hei-      Suomen Tietokirjailijat ry. on saanut aikai-
18574:        dän järjestönsä kanssa tasavertaiseen ase-     sempina vuosina valtionavustusta toimintaansa
18575:        maan myönnettäessä apurahoja ja avus-          opetusministeriön korkeakoulu- ja tiedeosastol-
18576:        tuksia sekä asetettaessa valtion kirjalli-     ta. Viime vuosina järjestö on osoittanut hake-
18577:        suustoimikuntaa?                               muksensa kulttuuriosastolle, josta esitellään val-
18578:                                                       tionavustukset kirjailijajärjestöille. Määräraho-
18579:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           jen pienennyttyä ministeriö on kuitenkin katso-
18580: taen seuraavaa:                                       nut aiheelliseksi noudattaa valtion kirjallisuus-
18581:                                                       toimikunnan esitystä ja turvata määrärahasta jo
18582:    Ns. kirjastoapurahat syntyivät 1960-luvun          aikaisemmin tukea saaneiden järjestöjen toimin-
18583: alussa (Laki eräistä kirjailijoille ja kääntäjille    ta. Opetusministeriö on kuitenkin pyrkinyt hel-
18584: suoritettavista apurahoista ja avustuksista 236/      pottamaan Suomen Tietokirjailijat ry:n tilannet-
18585: 61) edistämään nimenomaan kaunokirjallista            ta myöntämälla järjestölle neljänä perättäisenä
18586: luovaa työtä. Vasta vuonna 1984 järjestelmään         vuotena (1992-1995) toiminta-avustukset kult-
18587: otettiin mukaan yleinen tietokirjallisuus. Samal-     tuuriosaston käyttövaroista.
18588: la määriteltiin uudelleen määrärahan määräyty-           Määrärahanjakoesityksen tekevää valtion
18589: misperuste,jonka seurauksena jaettava määrära-        kirjallisuustoimikuntaa asetettaessa Suomen
18590: ha kasvoi aikaisemmasta tasosta.                      Tietokirjailijat ry:ltä ei pyydetty lausuntoa, kos-
18591:    Kaunokirjallisuuden apurahoja hakee vuosit-        ka kyseistä järjestöä ei voida pitää kokonaisuu-
18592: tain noin 900 henkilöä ja tietokirjallisuuden apu-    dessaan keskeisenä taidealan järjestönä, kuten
18593: rahoja noin 400 henkilöä. Osa hakijoista hakee        taiteen edistämisen järjestelystä annettu laki (L
18594: kummastakin ryhmästä.                                 328/67, muut. 712/91) edellyttää. Tästä huoli-
18595:    Hallituksella ei ole tällä hetkellä suunnitelmia   matta nykyisen kirjallisuustoimikunnan jäsenis-
18596: muuttaa ns. kirjastoapurahojen jakosuhdetta           tössä on mukana ansioituneita tietokirjailijoita
18597: kauno- ja tietokirjallisuuden välillä. Muutos         ja Suomen Tietokirjailijat ry:n 15.11.1994 oma-
18598: edellyttäisi määrärahan tason korottamista, kos-      aloitteisesti esittämä ehdokas toimii valtion kir-
18599: ka muutoin kaunokirjallisuuden edustajien ase-        jallisuustoimikunnan puheenjohtajana.
18600: ma heikentyisi merkittävästi. Lisärahoitukseen
18601: 
18602:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1995
18603: 
18604:                                                                           Ministeri Claes Andersson
18605:                                              KK 345/1995 vp                                              3
18606: 
18607: 
18608: 
18609: 
18610:                                           Tili Riksdagens Talman
18611: 
18612:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         anslaget som helhet på att minska, eftersom spar-
18613: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-          åtgärderna i kommunerna sänker anslagen för de
18614: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-        allmänna bibliotekens bokanskaffningar. Det
18615: man Erkki Pulliainen undertecknade spörsmå1 nr          totala stipendiebeloppet är bundet tili dessa an-
18616: 345:                                                    slag. De s.k. biblioteksstipendierna har således
18617:                                                         drabbats av sparåtgärder, år 1993 -10%, år
18618:            Ämnar Regeringen jämställa författa-         1994--4 %ochår 1995-7%. Underinnevaran-
18619:         re av fack1itteratur och deras organisa-        de år har anslaget uppgått tilll4, 1 miljoner mark.
18620:         tion Finlands fack1itterära författare rf          Finlands facklitterära författare rf har under
18621:         med skön1itterära författare och deras or-      tidigare år fått statsunderstöd för sin verksamhet
18622:         ganisation vid beviljande av stipendier         av högskole- och vetenskapsavdelningen vid un-
18623:         och understöd samt vid tillsättande av          dervisningsministeriet. U nder de senaste åren har
18624:         statens litteraturkommission?                   organisationen riktat sin ansökan tili kulturav-
18625:                                                         delningen, som har hand om föredragningen av
18626:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt           statsunderstöd tili författarorganisationerna. Se-
18627: anföra fö1jande:                                        dan anslaget minskat har ministeriet dock funnit
18628:                                                         det motiverat att iaktta statens litteraturkommis-
18629:     De s.k. biblioteksstipendierna uppstod i bör-       sions framställning och trygga verksamheten för
18630: jan av 1960-talet (Lagen om vissa stipendier och        de organisationer som redan tidigare fått stöd via
18631: understöd åt författare och översättare 236/61)         anslaget. Undervisningsministeriet har dock för-
18632: uttryckligen för att främja skapande skönlitte-         sökt underlätta situationen för Finlands facklit-
18633: rärt arbete. Först 1984 togs allmän facklitteratur      terära författare rf genom att under fyra på var-
18634: med i systemet. Samtidigt fastställdes grunden          andra följande år (1992-1995) bevilja organisa-
18635: för bestämmande av anslaget på nytt, vilket ledde       tionen verksamhetsunderstöd av de ruedel kul-
18636: tili att det anslag som utdelas växte jämfört med       turavdelningen disponerar över.
18637: tidigare.                                                  Vid tillsättningen av statens litteraturkommis-
18638:     Stipendier för skönlitteratur söks årligen a v ca   sion, som gör framställning om fördelningen av
18639: 900 personer och stipendier för facklitteratur av       anslaget, har utlåtande inte begärts av Finlands
18640: ca 400 personer. En del sökande återfinns i bägge       facklitterära författar rf, eftersom organisatio-
18641: grupperna.                                              nen som helhet inte kan betraktas som en central
18642:     Regeringen har för närvarande inga planer på        konstorganisation, såsom lagen om organisering
18643: att ändra fördelningen av de s.k. bibliotekssti-        av konstens främjande (328/67, ändr. 712/91) för-
18644: pendierna mellan skön- och facklitteraturen. En         utsätter. Trots detta finns det meriterade facklit-
18645: ändring skulle förutsätta en högre nivä på ansla-       terära författare bland medlemmarna i den nuva-
18646:  get, eftersom ställningen för skönlitteraturens        rande Iitteraturkommissionen. Som ordförande i
18647:  företrädare annars skulle försvagas betydligt.         statens litteraturkommission fungerar dessutom
18648:  Det finns inga ekonomiska möjligheter tili till-       den representant som Finlands facklitterära för-
18649:  läggsfinansiering i dagens läge. I praktiken håller    fattare rf på eget initiativ föreslog 15.11.1994.
18650: 
18651:      Helsingfors den 20 december 1995
18652: 
18653:                                                                              Minister Claes Andersson
18654:                                             KK 346/1995 vp
18655: 
18656: Kirjallinen kysymys 346
18657: 
18658: 
18659: 
18660: 
18661:                                     Pulliainen ym.: Puolustusvoimien käytettyjen tavaroiden kierrättä-
18662:                                         misestä
18663: 
18664: 
18665:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
18666: 
18667:    Kirjallisessa kysymyksessä 21711995 vp tie-         delleenrakennustyöhön. Siinä se materiaali (am-
18668: dusteltiin puolustusministeri Anneli Tainalta          muksia lukuun ottamatta),jota puolustusvoimat
18669: puolustusvoimien kaluston ja välineistön käytös-       nyt tuhoaa, olisi varmasti mitä suurimpaan tar-
18670: tä kertomalla yksityiskohtaisia tietoja siitä, kuin-   peeseen. Kun tämä olennainen vaihtoehto on
18671: ka puolustusvoimien yksiköt hävittävät "epäku-         näin saatettu puolustusvoimien tietoon, voita-
18672: rantiksi" katsomaansa materiaalia. Tiedot oli          neen odottaa, että sitä myös sekä pääesikunnan
18673: saatu varusmiesautonkuljettajilta.                     että puolustusministerin toimesta arvioidaan.
18674:    Ministeri Tainan vastauksesta käy ilmi ensin-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18675: näkin, että puolustusvoimien pääesikunnassa ei         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18676: näy tiedettävän, mitä ns. kentällä tapahtuu. Toi-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18677: seksi vastauksesta kävi ilmi, että pääesikunnan        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18678: tarkastelukulma on kovin kapea.
18679:    Puolustusvoimien johto on ajanut kaikin                       Aikooko Hallitus toimia niin, että
18680: mahdollisin keinoin sitä, että Suomi voisi lähet-             puolustusvoimille tarpeettomaksi käy-
18681: tää Bosniaan valmiusjoukkoja ns. laajennettuun                nyt, käyttökelpoinen materiaali toimite-
18682: rauhanturvatoimintaan. Tällaisen toiminnan si-                taan kaatopaikkojen sijasta esimerkiksi
18683: jasta kansalaisille on tullut ensisijaisesti mieleen          Bosnian kansalle sen pyrkiessä rauhan
18684: ajatus aineellisen avun antamisesta Bosnian uu-               oloissa rakentamaan maataan?
18685: 
18686:       Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1995
18687: 
18688:                       Erkki Pulliainen                          Klaus Bremer
18689: 
18690: 
18691: 
18692: 
18693:  250261
18694: 2                                         KK 346/1995 vp
18695: 
18696: 
18697: 
18698: 
18699:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
18700: 
18701:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      joitetaan ensi vaiheessa puolustusvoimien val-
18702: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       miusvarastoihin. Kansanedustaja Pulliaisen tuli-
18703: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     si vastaisuudessa yksilöidä tietoonsa saamansa
18704: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pulliaisen     tapaukset, joihin voi liittyä väärinkäsityksiä tai
18705: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        virheellistä menettelyä, jotta niihin olisi mahdol-
18706: 346:                                                lista puuttua jälkikäteen.
18707:                                                         Yhtenä seurauksena siitä, että vallitsee pyrki-
18708:             Aikooko Hallitus toimia niin, että      mys säilyttää vielä käyttöarvoa omaavaa tavaraa
18709:          puolustusvoimille tarpeettomaksi käy-      on pääesikunnan esityksestä ja puolustusminis-
18710:          nyt, käyttökelpoinen materiaali toimite-   teriön päätöksin voitu toimittaa Viron puolus-
18711:          taan kaatopaikkojen sijasta esimerkiksi    tusvoimille jonkin verran mm. kirjoitus-, lasku-
18712:          Bosnian kansalle sen pyrkiessä rauhan      ja monistuskoneita, kasarmi-, ruokala- ja toimis-
18713:          oloissa rakentamaan maataan?               tokalusteita sekä sotilasjalkineita ja -vöitä. Täl-
18714:                                                     lainen uusiakäyttöön antaminen on ollut mah-
18715:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        dollista lähialueyhteistyön merkeissä valtion ta-
18716: vasti seuraavaa:                                    lousarvion soveltamismääräysten kohdan 6.13
18717:                                                     mukaisesti ja toteutettuna siten, että materiaalin
18718:    Edelliseen samaa aihepiiriä käsittelevään kan-   kuljetuskustannukset ovat pysyneet kohtuullisi-
18719: sanedustaja Pulliaisen kysymykseen n:o 2171         na tavaran käyttöarvoon ja ikään verrattuna.
18720: 1995 vp annetussa vastauksessa on selvitetty            Ulkoasiainministeriö koordinoi Suomen hu-
18721: puolustusvoimien noudattamaa käytäntöä pois-        manitaarista apua Bosniaan. Puolustusvoimilta
18722: tettaessa puolustusvoimien eri materiaalisekto-     ei löydy sellaista tarpeettomaksi käynyttä, käyt-
18723: reiden tavaroita käytöstä. Puolustushallinnon       tökelpoista tavaraa, josta olisi apua Bosnian
18724: taholta haluaisin vielä uudelleen korostaa, että    kansalle. Tässä yhteydessä on syytä muistaa,
18725: puolustusvoimat ei toimita mitään käyttökel-        etteivät mitkään sotilasvaatteet, edes vanhan-
18726: poista tavaraa kaatopaikalle, ja myös sitä, että    malliset vielä käyttöarvoa omaavat, voi tulla ky-
18727: valmiudellista käyttöarvoa vielä omaava puolus-     seeseen.
18728: tusvoimien käytöstäpoistuvatavara yleensä si-
18729: 
18730:        Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1995
18731: 
18732:                                                                   Puolustusministeri Anneli Taina
18733:                                             KK 346/1995 vp                                              3
18734: 
18735: 
18736: 
18737: 
18738:                                         Tili Riksdagens Talman
18739: 
18740:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      Iag. Riksdagsman Pulliainen borde framdeles in-
18741: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        dividualisera de fall som kommit tili hans känne-
18742: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      dom och som kan vara förknippade med miss-
18743: man Erkki Pulliainen m.fl. undertecknade spörs-       uppfattningar eller oriktigt förfarande, för att det
18744: mål nr 346:                                           skall vara möjligt att ingripa i saken i efterhand.
18745:                                                          Som följd av den rådande strävan att bevara
18746:            Ämnar Regeringen förfara så att sådan      materiel som alltjämt har bruksvärde har det på
18747:        användningsbar materiel som försvars-          framställning av huvudstaben och med stöd av
18748:        makten inte längre behöver i stället för att   försvarsministeriets beslut varit möjligt att sända
18749:        föras tili avstjälpningsplatsen sänds t.ex.    en del skriv-, räkne- och dupliceringsmaskiner,
18750:        tili Bosniens folk som i förhållanden där      kasern-, kosthålls- och kontorsinventarier samt
18751:        fred råder försöker återuppbygga sitt          militärskodon och -bälten tili Estlands försvars-
18752:        Iand?                                          makt. Denna återanvändning av materiel har i
18753:                                                       närområdessamarbetets teeken möjliggjorts en-
18754:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ligt punkt 6.13 i tiliämpningsföreskrifterna för
18755: anföra följande:                                      statsbudgeten, och den har förverkligats så att
18756:                                                       transportkostnaderna för materielen har förbli-
18757:    1 svaret på föregående spörsmål som gäller         vit skäliga jämfört med varans bruksvärde och
18758: samma ämnesområde (nr 217/1995 rd) utreddes           ålder.
18759: den praxis som tiliämpas inom försvarsmakten i           Finlands humanitära hjälp tili Bosnien koor-
18760: fråga om avskrivning av varor från försvars-          dineras av utrikesministeriet. lnom försvarsmak-
18761: maktens olika materielsektorer. Jag önskar ännu       ten finns inte någon sådan alltjämt användbar
18762: på nytt framhålla att försvarsmakten inte för         materiel som skulle ha blivit onödig och som
18763: några användningsbara varor tili avstjälpnings-       folket i Bosnien skulle kunna dra nytta av. 1detta
18764: platsen och även att sådana varor som försvars-       sammanhang är det skäl att komma ihåg att inga
18765: makten tar ur bruk men som ännu har bruksvär-         slag av militär beklädnad, inte ens sådan som
18766: de med tanke på beredskapen i allmänhet i första      blivit urmodig men alltjämt är användbar, kan
18767: hand placeras i försvarsmaktens beredskapsupp-        komma i fråga.
18768: 
18769:      Helsingforsden 19 december 1995
18770: 
18771:                                                                       Försvarsminister Anneli Taina
18772:                                              KK 347/1995 vp
18773: 
18774: Kirjallinen kysymys 347
18775: 
18776: 
18777: 
18778: 
18779:                                     Kallis ym.: Ulkoministeriön toiminnasta liikemiehen Venäjällä ta-
18780:                                         pahtuneeseen sieppaukseen liittyen
18781: 
18782: 
18783:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
18784: 
18785:    Suomalainen liikemies Jali Raita siepattiin            Edellä kerrottu tapaus ei ole ainoa, jossa suo-
18786: työmatkalla Irkutskissa 25.2.1994. Hän oli edus-       malainen liikemies on ollut uhattuna ja jopa hen-
18787: tamansa yhtiön sikäläisen yhteistyökumppanin           genvaarassa. Mm. SYKL on ollut huolestunut
18788: edustajien toimesta siepattuna 5.3.1994 saakka,        rikollisuudesta, joka kohdistuu suomalaisiin lii-
18789: kunnes hänen vaimonsa maksoi sieppaajien vaa-          kemiehiin Venäjällä. Rikollisuuden aiheuttamat
18790: timat lunnasrahat USD 136 230. Rahat olivat            uhkat haittaavat investointien toteutumista.
18791: sieppaajien tilillä kolmisen kuukautta jäädytet-       Yrittäjät valittavat, että he eivät ole saaneet
18792: tyinä. Varat siirtyivät heille, koska virallista pa-   konkreettista tukea ulkoasiainministeriöltä.
18793: 1autuspyyntöä ei Suomesta tullut. Kuitenkin               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18794: kansainvälinen yleissopimus panttivankien otta-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18795: misesta, etenkin sen 3 artikla, on yksiselitteinen     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18796: 1unnasrahojen takaisin vaatimisen suhteen.             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18797:     Tuntuu kummalliselta, että ulkoasiainminis-
18798: teriö ei suostu vaatimaan siepatun vaimon mak-                   Aikooko ulkoasiainministeriö vaatia
18799: samia lunnasrahoja takaisin, vaan esittää, että ne            kansainvälisen sopimuksen mukaisesti
18800: olisivat siepatun edustaman yhtiön velkojen ta-               takaisin liikemies Jali Raidan puolison
18801: kaisinmaksua. Kuitenkin ministeriö on nootis-                 maksamia lunnasrahoja, ja
18802: saan 14.3.1994 Venäjän ulkoasiainministeriölle                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18803:  todennut, että liikemies on yksityisten toimesta             ryhtyä suomalaisten turvallisuuden edis-
18804:  pidätettynä viranomaisten tieten. Nootissa                   tämiseksi Venäjällä ja mahdollisten siep-
18805:  4.3.1994 on edelleen todettu, että liikemies oli             paustenja muiden rikosten selvittämisek-
18806:  pakotettu 28.2.1994 allekirjoittamaan telefaxin,             si asianmukaisesti?
18807: jossa vapauttamisen ehtona on maksu.
18808:       Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1995
18809: 
18810:           Bjarne Kallis                       Aapo Saari                 Raimo Vistbacka
18811: 
18812: 
18813: 
18814: 
18815:  250261
18816: 2                                           KK 347/1995 vp
18817: 
18818: 
18819: 
18820: 
18821:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18822: 
18823:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                 maastalähdön helpottamiseksi vapautta-
18824: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,                  misen jälkeen.
18825: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen                    2. Josjokin panttivangin ottamisen yh-
18826: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kalliksen                 teydessä rikoksentekijän anastama esine
18827: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o                   tulee sopimusvaltion haltuun, tämä val-
18828: 347:                                                           tio palauttaa esineen mahdollisimman
18829:                                                                pian panttivangille tai tapauksesta riip-
18830:           Aikooko ulkoasiainministeriö vaatia                  puen 1 artiklassa tarkoitetulle kolman-
18831:        kansainvälisen sopimuksen mukaisesti                    ~lle osapuolelle tai tämän asianomaisille
18832:        takaisin liikemies Jali Raidan puolison                 viranomaisille.
18833:        maksamia lunnasrahoja, ja                          Toimintavelvoite, joka sisältyy 3 artiklan 1
18834:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         kappaleeseen, kohdistuu nimenomaan siihen
18835:        ryhtyä suomalaisten turvallisuuden edis-        valtioon, jonka alueella panttivanki on. Pantti-
18836:        tämiseksi Venäjällä ja mahdollisten siep-       vankisopimuksen perusteella sopimuksen osa-
18837:        paustenja muiden rikosten selvittämisek-        puolilla ei katsota näin ollen olevan mitään yleis-
18838:        si asianmukaisesti?                             tä oikeutta tai velvoitetta helpottaa toisen sopi-
18839:                                                        musvaltion alueella olevan panttivangin asemaa
18840:    Ennen kuin vastaan yksityiskohtaisesti esitet-      - ei edes silloinkaan, kun kyseessä on oman
18841: tyihin kysymyksiin, totean, että Venäjän ulkoasi-      maan kansalainen. Näin ollen ulkoasiainministe-
18842: ainministeriön ilmoituksen mukaan Irkutskin            riö on käsitellyt tapausta Suomen ja Venäjän
18843: kaupungin Leninskin alueen syyttäjänvirasto on         välisen konsulisopimuksen (SopS 32-33/1966),
18844: käsitellyt liikemies Jali Raitan väkivaltaisesta pi-   Wienin konsulisuhteita koskevan yleissopimuk-
18845: dätyksestään tekemän rikosilmoituksen. Rikos-          sen (SopS 50/1980), ulkoasiainhallinnosta anne-
18846: ilmoitukseen perustuvan tarkastuksen jälkeen           tun asetuksen (485/90) ja ulkomaanedustuksesta
18847: syyttäjänvirasto oli tehnyt päätöksen olla nosta-      annetun asetuksen (159/64) valossa.
18848: matta rikossyytettä. Venäjän pääsyyttäjänviras-           3 artiklan 2 kappale velvoittaa kaikkia sopi-
18849: to oli tutkinut vielä tämän jälkeen kyseisen tar-      musvaltioita, joiden haltuun ("comes into the
18850: kastusaineiston ja todennut, että perusteita syyt-     custody of a State Party") panttivangin ottamisen
18851: tämättäjättämispäätöksen kumoamiselle ei ollut         yhteydessä rikoksentekijän anastama esine tulee.
18852: ollut. Keskusrikospoliisista saadun tiedon mu-         Sopimustekstissä edellytetään siis, että esineen on
18853: kaan asia on Venäjällä otettu uudelleen käsitte-       tultava konkreettisesti sopimusvaltion haltuun,
18854: lyyn.                                                  ennen kuin valtio voi ja ennen kuin sen tulee
18855:                                                        toimia kappaleessa tarkoitetulla tavalla. Tämän
18856:   Vastauksina edellä oleviin kysymyksiin esitän        kappaleen määräyksiä ei voida soveltaa pelkäs-
18857: kunnioittaen seuraavaa:                                tään sillä perusteella, että esine- tässä tapauk-
18858:                                                        sessa varat - ovat sopimusvaltion alueella.
18859:    1) Kirjallisessa kysymyksessä viitataan kan-           Näin ollen ulkoasiainministeriöllä ei ole mah-
18860: sainväliseen yleissopimukseen panttivankien ot-        dollisuutta panttivankisopimuksen 3 artiklan 2
18861: tamista vastaan (SopS 38/1983) ja erityisesti sen 3    kappaleeseen vedoten vaatia Venäjän viranomai-
18862: artiklaan. Sekä Suomi että Venäjä ovat yleissopi-      sia palauttamaan Raidalle vapaudenmenetyksen
18863: muksen osapuolia. Yleissopimuksen 3 artikla            yhteydessä maksettuja rahoja, koska varat ulko-
18864: kuuluu seuraavasti:                                    asiainministeriön tietojen mukaan eivät ole Ve-
18865:            1. Sopimusvaltio, jonka alueella rikok-     näjän valtion hallussa. Sama koskee rahojen vaa-
18866:         sentekijä pitää panttivankia, ryhtyy kaik-     timista Yhdysvalloilta tai Saksalta, joihin Raita
18867:         kiin asianmukaisiksi katsomiinsa toimen-       on katsonut palautusvaatimuksen kohdistuvan.
18868:         piteisiin panttivangin aseman helpotta-           2) Ulkoasiainministeriö suhtautuu mitä suu-
18869:         miseksi, erityisesti hänen vapauttamisen-      rimmalla vakavuudella suomalaisten turvalli-
18870:         sa varmistamiseksi sekä tarvittaessa           suuteen Venäjällä.
18871:                                             KK 347/1995 vp                                             3
18872: 
18873:     Kuitenkin yleisten kansainvälisten periaattei-    ovat järjestäneet useita turvallisuuskysymyksiä
18874: den mukaisesti päävastuullisesti kunkin maan          käsitteleviä tilaisuuksia yhdessä Venäjällä toimi-
18875: (esim. Venäjän) omat viranomaiset vastaavat           vien suomalaisyritysten kanssa.
18876: sekä maassaan olevien oman maan kansalaisten              Ulkoasiainministeriö korostaa kuitenkin, että
18877: että myös siellä oleskelevien vieraan valtion         edustustojen toimivaltaan ei kuulu henkilöiden
18878: (esim. Suomen) kansalaisten turvallisuudesta.         turva- yms. palveluiden järjestäminen tai niistä
18879: Samaan aikaan on yleisesti hyväksytty myös se         vastaaminen Venäjällä kuten ei muissakaan
18880: periaate, että lähtökohtaisesti ulkomailla jokai-     maissa. Mikäli Venäjälle matkustavat itse katso-
18881: nen matkustaa omalla vastuullaan. Matkustajan         vat tarpeelliseksi turvautua yksityisiin turva- ja
18882: kotimaan viranomaisten suojelumahdollisuudet          henkivartijapalveluihin, on heillä luonnollisesti
18883: ovat tällöin rajalliset.                              siihen täysi oikeus.
18884:     Suomen viranomaiset pyrkivät kuitenkin kai-           3) Suomen ja Venäjän välillä on tehty yhteis-
18885: kin käytettävissä olevin keinoin valvomaan Suo-       työsopimus rikosten selvittämistä varten, joka
18886: men kansalaisten oikeuksia, olivat kansalaiset        tuli voimaan 17 .2.1994. Sopimus koskee sopi-
18887: sitten missä maassa tahansa. Venäjän osalta voi-      muspuolten toimivaltaisten viranomaisten välis-
18888: daankin todeta se, että Suomen viranomaiset           tä yhteistyötä rikosten ennalta estämiseksi, pal-
18889: kiinnittävät sekä kansainvälisten normien mu-         jastamiseksi, torjumiseksi ja selvittämiseksi. So-
18890: kaisesti että kahdenvälisten sopimusten mää-          pimus on seurausta mm. siitä, että Suomen ja sen
18891: räyksiin nojaten Venäjän viranomaisten huo-           kansalaisten etujen mukaista on tehostaa Suo-
18892: miota Suomen kansalaisiin kohdistuvaan rikolli-       men poliisin ja Venäjän sisäasiainelinten yhteis-
18893: suuteen Venäjällä. Tämän päämäärän toteutta-          työtä rikollisuuden torjumisessa. Venäjällä ta-
18894:  miseksi Suomen ja Venäjän välillä oleviin sopi-      pahtuneiden rikosten selvittämisessä pääpaino
18895:  muksiin onkin sisällytetty tiedonvälitysjärjestel-   tuleekin olemaan yhteistyösopimuksen sovelta-
18896:  miä,joita Suomi on hyödyntänyt ja tulee tulevai-     misessa. Tämän sopimuksen mukainen Suomen
18897:  suudessakin käyttämään hyväkseen.                    keskusviranomainen on keskusrikospoliisi.
18898:     Kansalaistensa turvallisuuden takaamiseksi            Suomen ja Venäjän välillä tehdyn yhteistyöso-
18899:  ulkoasiainministeriö pyrkii saamaan Venäjällä        pimuksen rikosten selvittämistä koskevien sään-
18900:  vallitsevista turvallisuusriskeistä mahdollisim-     nösten ja järjestelyjen lisäksi Suomi tulee jatkos-
18901:  man selkeän kuvan. Suomen Moskovan ja Pieta-         sakin hyödyntämään jo pidemmän aikaa toimi-
18902:  rin edustustoissa työskenteleekin mm. tästä syys-    nutta Interpol-yhteistyötä.
18903:  tä Suomen poliisiviranomaisten edustajia, joilla         Suomenja Venäjän välillä tehtyyhteistyösopi-
18904:  on jatkuva ja tiivis yhteistyö Venäjän vastaavia     mus ja Interpol-yhteistyö saattavat käytännön
18905:  kysymyksiä käsittelevien viranomaisten kanssa.       tilanteessa koskea samoja rikoksia. Ulkoasiain-
18906:     Ulkoasiainministeriö ja Suomen Venäjällä          ministeriö ei kuitenkaan pidä mahdollista pääl-
18907:  olevat edustustot antavat neuvoja niitä pyytäville   lekkäisyyttä haitallisena. On parempi, että Suo-
18908:  suomalaisille. Paikan päällä olevina edustustot      men kansalaisiin kohdistettujen rikosten selvittä-
18909:  kykenevät ennakkoon välittämään tietoa turval-       misessä hyödynnetään useampia yhteistyömuo-
18910:  lisuusriskeistä. Edistääkseen yleistä tiedonväli-    toja kuin että rikokset jäisivät kokonaan tutki-
18911:  tystä Venäjällä oleville suomalaisille edustustot    matta.
18912:       Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1995
18913: 
18914:                                                                  Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
18915: 4                                             KK 347/1995 vp
18916: 
18917: 
18918: 
18919: 
18920:                                           Tili Riksdagens Talman
18921: 
18922:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-                 gande av gisslan i en fördagsslutande
18923: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-                   stats besittning, skall staten snarast möj-
18924: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-                 ligt återlämna detta, beroende på omstän-
18925: man Kallis m.fl. undertecknade spörsmål nr 347:                  digheterna, tili gisslan eller den tredje part
18926:                                                                  som anges i artikel 1 eller tili vederböran-
18927:            Ämnar utrikesministeriet enligt inter-                de myndigheter hos denna tredje part.
18928:         nationell överenskommelse återkräva                 Den skyldighet att vidta åtgärder som uttrycks
18929:         den lösesumma som affårsman Jali Rai-           i stycke 1 i artike13 riktas uttryckligen tili den stat
18930:         tas hustru betalt, och                          inom vars territorium gisslan finns. Med stöd av
18931:            vilka åtgärder har Regeringen för av-        gisslankonventionen kan det alltså inte anses fö-
18932:         sikt att vidta för att främja finländarnas      religga någon generell rätt eller skyldighet för en
18933:         säkerhet i Ryssland och på behörigt sätt        konventionsstat att lindra gisslans situation i en
18934:         utreda eventuella kidnappningar och an-         annan konventionsstat- inte ensi det fall att det
18935:         dra brott?                                      är fråga om den förstnämnda statens egna med-
18936:                                                         borgare. Därför har utrikesministeriet handlagt
18937:    lnnan jag närmare går in på frågorna konsta-         ärendet enligt den finsk-ryska konsularöverens-
18938: terar jag att enligt meddelande från det ryska          kommelsen (FördrS 32-33/1966), Wienkonven-
18939: utrikesministeriet har åklagarämbetet för Lenin-        tionen om konsulära förbindelser (FördrS 50/
18940: ski-området i lrkutsk behandlat den brottsanmä-         1980), förordningen om utrikesförvaltningen
18941: lan som affårsman Jali Raita gjorde med anled-          (485/90) och förordningen om utrikesrepresenta-
18942: ning av det våldsamma kvarhållandet av honom.           tionen (159/64).
18943: Efter den utredning som gjordes pä basis av                 Stycke 2 i artikel 3 är förpliktande för samtliga
18944: brottsanmälan beslöt åklagarämbetet att avstå           konventionsstater som kommit i besittning ("co-
18945: från att väcka åtal. Efter detta har det ryska          mes into the custody of a State Party") av föremål
18946: huvudåklagarämbetet ytterligare undersökt ut-           som gärningsmannen har erhållit tili följd av ta-
18947: redningsmaterialet och konstaterat att det inte         gande av gisslan. 1 konventionstexten förutsätts
18948: föreligger skäl för att upphäva beslutet om att         det alltså att ett föremål helt konkret skall kom-
18949: avstå från ätal. Enligt uppgift från centralkrimi-      ma i konventionstatens besittning innan denna
18950: nalpolisen har ärendet upptagits tili ny behand-        kan och skall vidta åtgärder så som avses. Be-
18951: ling i Ryssland.                                        stämmelserna i stycket kan inte tiliämpas endast
18952:                                                         på grund av att ett föremål- i detta fall pengar
18953:   Som svar pä frågorna i spörsmålet får jag             - finns på en konventionsstats territorium.
18954: vördsamt anföra följande:                                   Utrikesministeriet har sälunda inte möjlighet
18955:                                                         att hos de ryska myndigheterna med åberopande
18956:    1) 1 spörsmålet hänvisas tili den internationel-     av stycke 2 i artikel3 i gisslankonventionen kräva
18957: la konventionen mot tagande av gisslan (FördrS          att de medel som betalades i samband med fri-
18958: 38/1983) och särskilt till dess tredje artikel. Såväl   hetsberövandet skall återlämnas tili Raita, efter-
18959: Finland som Ryssland är parter tili konventio-          som de uppgifter som utrikesministeriet erhållit
18960: nen. Artikel 3 i konventionen lyder som följer:         visar att pengarna inte finns i ryska statens besitt-
18961:             1. Den fördragsslutande stat inom vars      ning. Detsamma gäller ett återkrävande i Fören-
18962:          territorium gisslan kvarhålls av gärnings-     ta Staterna eller Tysk1and, som återbetalnings-
18963:          mannen skall vidtaga alla de åtgärder          kravet enligt Raitas förmenande gäller.
18964:          som den anser lämpliga för att lindra giss-        2) Utrikesministeriet förhåller sig med största
18965:          lans situation och i synnerhet söka få giss-   allvar tili finländares säkerhet i Ryssland.
18966:          lan fri samt därefter, vid behov, underlät-        Enligt allmänna internationella principer är
18967:          ta gisslans hemfård.                           det dock myndigheterna i det enskilda landet
18968:             2. Kommer något föremål som gär-            (t.ex. Ryssland) som bär huvudansvaret för sä-
18969:          ningsmannen har erhållit tili följd av ta-     kerheten såväl för de egna medborgarna som för
18970:                                             KK 347/1995 vp                                               5
18971: 
18972: också främmande staters (t.ex. Finlands) med-         skickningarna tilisammans med finska företag i
18973: borgare som vistas där. Dessutom har principen        Ryssland.
18974: om att var och en reser på sitt eget ansvar godta-        Utrikesministeriet betonar dock att det inte
18975: gits allmänt. Detta innebär att möjligheterna för     ankommer på beskickningarna att ordna perso-
18976: myndigheterna i resenärens hemland är begrän-         nelia säkerhetstjänster eller andra tjänster eller
18977: sade.                                                 att svara för dem i Ryssland, liksom inte heller i
18978:    De finska myndigheterna försöker dock ge-          andra länder. Om de som reser tili Ryssland själ-
18979: nom alla tillbudsstående medel se tili finska med-    va anser det nödvändigt att anlita privat säker-
18980: borgares rättigheter, oberoende av i vilket land      hetstjänst och livvakter har de självfallet full rätt
18981: medborgarna befinner sig. Beträffande Ryssland        därtill.
18982: kan det konstateras att de finska myndigheterna           3) Ett samarbetsavtal för att utreda brott har
18983: såväl enligt internationella normer som med stöd      ingåtts mellan Finland och R yssland. Avtalet
18984: av bestämmelserna i bilaterala överenskommel-         trädde i kraft 17 .2.1994. Överenskommelsen gäl-
18985: ser fåster de ryska myndigheternas uppmärksam-        ler samarbetet mellan parternas behöriga myn-
18986: het vid den brottslighet som riktar sig mot finska    digheter i syfte att förhindra, avslöja, bekämpa
18987: medborgare i Ryssland. F ör att uppnå detta mål       och utreda brott. Overenskommelsen är en följd
18988: har därför system för utbyte av upplysningar          av bl.a. det faktum att det ligger i Finlands och
18989: intagits i överenskommelser mellan Finland och        dess medborgares intresse att effektivera samar-
18990: Ryssland, system som Finland har använt sig av        betet mellan den finska polisen och de ryska
18991: och kommer att använda sig av också i framti-         inrikesmyndigheterna vid bekämpandet av
18992: den.                                                  brottsligheten. När brott som skett i Ryssland
18993:    F ör att trygga sina medborgares säkerhet strä-    utreds kommer därför huvudvikten att ligga på
18994: var utrikesministeriet efter att få en så klar bild   tiliämpningen av samarbetsöverenskommelsen.
18995: som möjligt av de säkerhetsrisker som finns i         Den centrala finska myndigheten enligt denna
18996: Ryssland. Vid de finska beskickningarna i Mosk-       överenskommelse är centralkriminalpolisen.
18997: va och S:t Petersburg arbetar bl.a. därför företrä-       Utöver bestämmelserna och reglerna om utre-
18998: dare för den finska polisen, vilka har ett fortlö-    dande av brott i den finsk-ryska samarbetsöver-
18999: pande och nära samarbete med de myndigheter i         enskommelsen kommer Finland också i fortsätt-
19000: Ryssland som handlägger motsvarande frågor.           ningen att använda sig av Interpol-samarbetet
19001:    Utrikesministeriet och de finska beskick-          som fungerat redan en längre tid.
19002: ningarna i Ryssland ger råd och anvisningar tili          I praktiken kan den finsk-ryska samarbets-
19003: finländare som så önskar. Eftersom beskick-           överenskommelsen och Interpol-samarbetet gäl-
19004: ningarna finns på plats kan de på förhand för-        la samma brott. Utrikesministeriet finner dock
19005: medla upplysningar om säkerhetsrisker. I syfte        inte denna överlappning ofördelaktig. Det är
19006: att främja informationsförmedlingen tili finlän-      bättre att flera samarbetsmöjligheter utnyttjas
19007: dare i Ryssland har flera tiliställningar med sä-     för att utreda brott mot finska medborgare än att
19008: kerhetsfrågor på programmet ordnats av be-            brotten inte alls blir undersökta.
19009:      Helsingfors den 20 december 1995
19010: 
19011:                                                                      Utrikesminister Tarja Halonen
19012:         1
19013: 
19014:         1
19015: 
19016: 
19017: 
19018: 
19019:     1
19020: 
19021:     1
19022: 
19023: 
19024: 
19025: 
19026: 1
19027: 
19028: 1
19029:                                            KK 348/1995 vp
19030: 
19031: Kirjallinen kysymys 348
19032: 
19033: 
19034: 
19035: 
19036:                                   Lahtela ym.: Kalastuskuntien aseman vahvistamisesta kalakanto-
19037:                                      jen hoitajana ja valvojana
19038: 
19039: 
19040:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
19041: 
19042:     Kalastuslain 1 §:n mukaan kalastusta harjoi-        Onkamon nuottakalastajat vetivät kalastus-
19043: tettaessa on pyrittävä vesialueiden mahdollisim-     kunnan rauhoituspäätöksen käräjäoikeuteen
19044: man suureen pysyvään tuottavuuteen. Erityisesti      vaatien sen kumoamista. Joensuun käräjä-
19045: on pidettävä huolta siitä, että kalakantaa käyte-    oikeus kumosikin kalastuskunnan päätöksen
19046: tään hyväksi järkiperäisesti ja ottaen huomioon      18.11.1994 ja Itä-Suomen hovioikeus pysytti
19047: kalataloudelliset näkökohdat, sekä huolehditta-      päätöksen voimassa päätöksellään 19.10.1995.
19048: va kalakannan hoidosta ja lisäämisestä.              Lisäksi kalastuskunta vielä velvoitettiin maksa-
19049:     Kalastuslaki velvoittaa myös kalastuskunnat      maan huomattavat oikeudenkäyntikulut
19050: hoitamaan asiat siten, että edellä mainitun pykä-       Kalastuskuntien onkin monessa tapauksessa
19051: län edellytykset täyttyvät kalastuksen ja kala-      hyvin vaikea toimia tämänsuuntaisissa tapauk-
19052: kannan hoidossa. Kuitenkin kalastuskuntien           sissa, koska sen rajan vetäminen, mikä on kestä-
19053: mahdollisuudessa valvoa kalakantoja on ilmen-        vän kalakantojen hoidon osalta järkevää, perus-
19054: nyt vaikeuksia, joissa ulkopuoliset voivat määrä-    tuu kalastajien kokemuksiin ja saatujen saaliiden
19055: tä, mikä on parasta jonkin vesistön tai järven       määrään. Toisella puolella saattaa olla pieni
19056: kalakantojen hoidolle.                               nuotta- tai troolikalastajien porukka, joka saa
19057:     Yhtenä hyvänä esimerkkinä voitaneen pitää        tahtonsa läpi kalastuskunnan enemmistön kan-
19058: Pohjois-Karjalassa Onkamonjärveä. Onka-              nan vastaisesti Suomen oikeuslaitoksen kautta.
19059: mon-Sintsin kalastuskunta oli kokouksessaan             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19060:  12.10.1993 tehnyt päätöksen, jolla se kielsi        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19061:  muikun nuotta- ja rysäkalastuksen vuoden 1995       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19062:  helmikuun loppuun asti. Samalla oli päätetty,       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19063:  että mikäli keväällä 1994 kuoriutuva muikku-
19064:  kanta osoittautuu kesän koekalastuksessa nor-                 Onko Hallitus tietoinen kalastuskun-
19065:  maalia runsaammaksi, kutsutaan lokakuussa                  tien ongelmista niiden yrittäessä huoleh-
19066:  1994 ylimääräinen kalastuskunnan kokous kool-              tia kalakantojen hoidosta, ja
19067:  le päättämään nuottauskiellon kumoamisesta.                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19068:     Kalastuskunnan päätös perustui niihin näke-             ryhtyä, että kalastuskuntien mahdolli-
19069:  myksiin ja kokemuksiin, joita Onkamonjärven                suuksia ja asemaa voitaisiin vahvistaa
19070:  kalastajilla oli muikun vähyyden suhteen. Verk-            niin, että ne voisivat kalastuslain hengen
19071:  kopyynnillä ei muikkua ollut saatu kuin muuta-             mukaisesti vastata kalakantojen hoidos-
19072:  mia kappaleita. Kalastuskunnan tarkoituksena               ta, ja että kalastuskuntien enemmistö-
19073:  oli rajoitetulla rauhoitusajalla saada muikku-             päätöksillä tehdyt päätökset, jos ne ker-
19074:  kanta elpymään taas sellaiseksi, että ammatti-             ran ovat syntyneet laillisessa järjestykses-
19075:  verkkokalastajatkin voisivat saada jotain saalis-          sä, myös toteutettaisiin?
19076:  ta ja harjoittaa siten ammattiaan, joka muikku-
19077:  kadon vuoksi oli ollut mahdotonta.
19078: 
19079:       Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1995
19080: 
19081:           Esa Lahtela                    Heikki Rinne                  Jorma Rantanen
19082:           Raimo Mähönen                  Jorma Kukkonen                Tapio Karjalainen
19083: 
19084: 
19085:  250261
19086: 2                                          KK 348/1995 vp
19087: 
19088: 
19089: 
19090: 
19091:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19092: 
19093:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        lastuksen järjestämistä ja kalavesien hoitoa kos-
19094: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kevan päätöksenteon yhtenäistämiseksi. Toi-
19095: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       minnan suunnitelmallisuuden varmistamiseksi
19096: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lahtelan         säädettiin, että kalastusalueiden tulee laatia ka-
19097: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          lastusaluekohtaiset kalavesien käyttö- ja hoito-
19098: 348:                                                  suunnitelmat toimintansa perustaksi.
19099:                                                          Jotta kalastusalueet voisivat toimia tehok-
19100:           Onko Hallitus tietoinen kalastuskun-        kaasti, se edellyttää riittäviä toimivaltuuksia.
19101:        tien ongelmista niiden yrittäessä huoleh-      Kalastuslain 64 §:n mukaan kalastuskunnat an-
19102:        tia kalakantojen hoidosta, ja                  tavat mainitut toimivaltuudet kalastusalueille
19103:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        siirtämällä niille kalakannan hoitoa ja kalastuk-
19104:        ryhtyä, että kalastuskuntien mahdolli-         senjärjestämistä koskevat tehtävät. Kalastuslain
19105:        suuksia ja asemaa voitaisiin vahvistaa         muutoksen (1355/93) jälkeen kalastusaluetoi-
19106:        niin, että ne voisivat kalastuslain hengen     mintaa sekä kalastusalueiden käyttö- ja hoito-
19107:        mukaisesti vastata kalakantojen hoidos-        suunnitelmien mukaisia toimenpiteitä ryhdyttiin
19108:        ta, ja että kalastuskuntien enemmistö-         rahoittamaan kalastuksenhoitomaksuvaroista.
19109:        päätöksillä tehdyt päätökset, jos ne ker-      Tämän seurauksena kalastusaluetoiminta tehos-
19110:        ran ovat syntyneet laillisessa järjestykses-   tui tuntuvasti.
19111:        sä, myös toteutettaisiin?                         Kalastuksen järjestelyn ja kalavesien hoidon
19112:                                                       edelleen tehostamiseksi maa- ja metsätalousmi-
19113:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          nisteriön asettama vapakalastustyöryhmä (Työ-
19114: vasti seuraavaa.:                                     ryhmämuistio 1995:1) esitti kalastusalueiden ra-
19115:                                                       joja tarkistettaviksi sekä alueiden kokoa suuren-
19116:     Kalastuslain (286/82) 1 §:n mukaan kalastusta     nettavaksi.
19117: harjoitettaessa on pyrittävä vesialueiden mah-           Lisäksi on huomattava, että kalastuslaki aset-
19118: dollisimman suureen pysyvään tuottavuuteen.           taa eräitä edellytyksiä kalastuksen järjestelylle.
19119: Tällöin on kuitenkin erityisesti pidettävä huolta     Yhtenä edellytyksenä on, että ammattimaisesti
19120: siitä, että kalakantaa käytetään hyväksi järkipe-     harjoitettavan kalastuksen edut otetaan erityi-
19121: räisesti ja ottaen huomioon kalataloudelliset nä-     sesti huomioon. Milloin esimerkiksi jonkin vesi-
19122: kökohdat. Kalastuslain 2 §:n mukaan kalastus-         alueen käyttämättä jättäminen olennaisesti vai-
19123: oikeuden haltija on ensi kädessä velvollinen jär-     keuttaa vesistön kalakantojen hoitoa tai sen ka-
19124: jestämään kalastuksen ja kalakannan hoidon            lataloudellista hyväksikäyttöä, voidaan vesi-
19125: niin, että mainitut tavoitteet saavutetaan. Jaka-     alueen omistaja velvoittaa korvausta vastaan sal-
19126: maUoman vesialueen osalta kalastuskunta on se         limaan alueen käyttöönotto puheena olevaan
19127: yksikkö, jonka tehtävänä on huolehtia näistä          tarkoitukseen.
19128: tehtävistä. Kalastuksen ja kalavesien hoidonjär-          Kalastuksen järjestelyn sekä kalavesien hoi-
19129: jestämisen kannalta kalastuskuntien pieni koko        don osalta on pyritty vesistöaluekohtaiseen pää-
19130: on kuitenkin ollut ongelmallista. Näin ollen sa-      töksentekoon, mikä toteutuu nykyisin parhaiten
19131: massa vesistössä tai vesistön osassa saattaa olla     kalastusalueiden toimenpitein. Kalastusalueiden
19132: useita kalastuskuntia, joiden toiminta ei ole aina    päätöksenteossa on lisäksi vesialueen omistajilla
19133: ollut keskenään yhdenmukaista.                        enemmistö, joten kalastusoikeuden haltijoiden
19134:     Tilanteen korjaamiseksi maahamme perustet-        - kalastuskuntien ym. - näkemykset tulevat
19135: tiin kalastuslain muutoksella vuonna 1982 kalas-      päätöksenteossa huomioon otetuiksi. Päätök-
19136: tusaluejärjestelmä. Sen tavoitteena oli kalavesien    sentekojärjestelmän muuttamiseen ei ole tällä
19137: jakaminen vesistöaluekohtaisiin yksikköihin ka-       hetkellä tarvetta.
19138: 
19139:      Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1995
19140: 
19141:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
19142:                                             KK 348/1995 vp                                             3
19143: 
19144: 
19145: 
19146:                                         Tili Riksdagens Talman
19147: 
19148:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       ändamålsenligt att vidta enhetliga åtgärder. För
19149: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        att säkra en planmässig verksamhet och för att
19150: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      tjäna som grund för denna stadgades att varje
19151: man Lahtela m.fl. undertecknade spörsmål nr           fiskeområde skall ta i bruk en pian för nyttjande
19152: 348:                                                  och vård av fiskevattnen inom området.
19153:                                                          För att fiskeområdena skall kunna fungerna
19154:            Är Regeringen medveten om de pro-          effektivt krävs att de har tillräckliga fullmakter.
19155:        blem fiskelagen har när de försöker sörja      Med stöd av 64 § lagen om fiske kan fiskelaget ge
19156:        för vården av fiskbestånden, och               avsedda fullmakter åt fiskeområdet genom att
19157:            vilka åtgärder har Regeringen för av-      besluta att de uppgrifter som gäller vården av
19158:        sikt att vidta för att fiskelagens möjlighe-   fisk beståndet och ordnandet a v fisket överförs på
19159:        ter skall förbättras och deras ställning       fiskeområdet. Efter en ändring av lagen om fiske
19160:        stärkas så att de i den mening lagen om        (1355/93) har fiskeområdenas verksamhet samt i
19161:        fiske avser skall kunna svara för vården       planerna för nyttjande och vård av fiskevattnen
19162:        av fiskbestånden, och så att de beslut som     föreslagna åtgärder kunnat finansieras med me-
19163:        fattats med röstmajoritet inom fiskelagen      del ur influtna fiskevårdsavgifter. Tack vare det-
19164:        även skall kunna verkställas när de fattats    ta har verksamheten inom fiskeområdena kun-
19165:        i laglig ordning?                              nat intensifieras kännbart.
19166:                                                           För att ordna fisket och vården av fiskevatt-
19167:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       nen på ett effektivare sätt föreslog den av jord-
19168: anföra följande:                                      och skogsbruksministeriet tillsatta spöfiskear-
19169:                                                       betsgruppen (Arbetsgruppsbetänkande MMM
19170:    Enligt 1 § Iagen om fiske (286/82) bör vid be-     1995: 1) att fiskeområdenas gränser skulle juste-
19171: drivande av fiske största möjliga bestående pro-      ras samt att områdena skulle göras större.
19172: duktivitet hos vattenområdet eftersträvas. Här-           Ytterligare bör observeras att lagen om fiske
19173: vid bör det dock i synnerhet sörjas för att fiskbe-   stadgar om vissa forutsättningar som bör uppfy1-
19174: ståndet utnyttjas rationellt och med beaktande        las vid ordnandet av fisket. En av dessa förutsätt-
19175: av fiskeriekonomiska synpunkter. Enligt 2 § i Ia-     ningar är att det yrkesmässigt bedrivna fiskets
19176: gen om fiske är det innehavaren av fiskerätt som      intressen särskilt beaktas. När exempelvis vården
19177: i första hand är skyldig att ordna fisket och vår-    av fiskbestånden i vattendraget eller vattendra-
19178: den av fiskbestånden så att de ovan nämnda            gets fiskeriekonomiska utnyttjande väsentligt
19179: syftemålen ändamålsenligt beaktas. För ett            försvåras genom att någon del av vattenområdet
19180: oskiftat vattenområdes del är fiskelaget den en-      lämnats outnyttjad kan ägaren tili denna del av
19181: het som är skyldig att sörja för ovan nämnda          vattenområdet åläggas att mot ersättning tillåta
19182: uppgifter. Fiskelagens ringa storlek har dock vål-    att området tas i bruk för avsedda ändamål.
19183: Iat problem när det gällt att ordna fisket och            Målet har varit att vad besluten om ordnandet
19184: vården av fiskbestånden. I praktiken kan det          av fisket samt vården av fiskevattnen beträffar få
19185: inom samma vattendrag eller del av vattendrag         dem att gälla hela fiskeområden, vilket för närva-
19186: finnas ett flertal fiskelag, vilkas verksamhet inte   rande sker bäst genom av fiskeområdena verk-
19187: alltid har varit samordnad inbördes.                  ställda åtgärder. Vid det beslutsfattande som
19188:     För att tillrättalägga det här missförhållandet   sker inom fiskeområdena är dessutom vattenom-
19189: infördes med stöd av en ändring av lagen om fiske     rådets ägare i majoritet. Det innebär att de syn-
19190: fiskeområdessystemet 1982 i vårt land. Syftet         punkter innehavarna av fiskerätter - fiskelag
19191: med systemet var att indela fiskevattnen inom         m.fl. - har blir beaktade vid beslutsfattandet.
19192: respektive vattendrag i sådana fiskeriekonomiskt      För närvarande finns det inte något behov av att
19193: enhetliga områden där det vid ordnandet av fis-       ändra systemet för beslutsfattandet.
19194: keförhållandena och vården av fiskevattnen är
19195: 
19196:      Helsingforsden 13 december 1995
19197: 
19198:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
19199:                                             KK 349/1995 vp
19200: 
19201: Kirjallinen kysymys 349
19202: 
19203: 
19204: 
19205: 
19206:                                    Aaltonen: Keksintöjen verotuksesta
19207: 
19208: 
19209: 
19210:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19211: 
19212:     Jokaisen keksinnön alkuun tarvitaan yksityis-     harvempien ideoiden käyttökelpoisuus pysty-
19213: henkilön oivallus, josta kehittyy, jos idea on tar-   tään säätiön tuella ennakkoon tutkimaan ja vielä
19214: peeksi kantava ja olosuhteet muutoin otolliset,       harvempia hankkeita edistämään. Kun kaikki
19215: monivaiheisen prosessin ja useiden osapuolten         keksinnöt eivät voi saada suojaa eivätkä suoja-
19216: yhteistyön tuloksena hyödynnettävissä oleva in-       tuistakaan kaikki menesty, suuri osa kaikkien
19217: novaatio. Japanilaisista on todettu, että he ovat     keksintöjen välttämättömistä alkukustannuksis-
19218: kehnoja keksijöitä mutta erinomaisia hyödyntä-        ta jää arvonlisäveroineen niiden keksijöiden ra-
19219: jiä. Suomalaisilla on edellytykset taas olla erin-    sitteeksi, joiden ideoita ei esim. varojen loputtua
19220: omaisia keksijöitä, mutta me olemme varsin keh-       pystytä hyödyntämään. Tämän vuoksi yksityis-
19221: noja hyödyntäjiä. Suuri syy tähän on keksijöiden      henkilöiden henkisen pääoman suojauskustan-
19222: verotus: se tukahduttaa valtaosan keksinnöistä        nukset pitäisi alkutuotantokuluina vapauttaa ar-
19223: kohtuunsa.                                            vonlisäverosta, kuten siemenet ja lannoitteet
19224:     Keksinnöistä koituvan taloudellisen hyödyn        maataloudessa tai metsämarjat ja sienet.
19225: saavat hankkeeseen osallistuneet jaettavakseen            Toinen eri verosäädöksissä kertautuva vinou-
19226: innovaatioprosessin lopussa, kun hyödyke on           tuma on siinä, että verottaja ei tunnusta keksin-
19227: saatu myydyksi päätekäyttäjälle. Myös verotuk-        töoikeuksien alkuperäisen omistajan, keksijän,
19228:  sen pitäisi kaiken järjen mukaan kohdistua pää-      omistusoikeutta keksintöönsä. Verottaja ei koh-
19229:  osin keksinnön tuohon vaiheeseen, jolloin kek-       tele henkistä pääomaa kuten muuta pääomaa
19230:  sintö alkaa tuottaa. Meillä ei näin tapahdu. Vero-   eikä sen karttumista pääomatulona.
19231:  tus painottuu prosessin alkuun ja nujertaa yksi-         Keksimistä pidetään verotuksessa harrasteJu-
19232: tyishenkilöiden halut ja edellytykset käyttää luo-    na niin kauan kuin siitä ei ole kuin menoja, eikä
19233:  via kykyjään keksintöjen synnyttämiseen.             yksityishenkilö voi vähentää siitä syntyviä kuluja
19234:     Viimeisin ongelma liittyy arvonlisäveroon.        verotuksessaan. Ansiotuloiksi tämä omaisuus
19235:  Vaikka vero oli tarkoitettu kulutusveroksi,jonka     muuttuu nykyisen verotuskäytännön mukaan
19236:  lopullinen maksaja olisi hyödykkeen tai palvelun     siinä vaiheessa, kun keksijä onnistuu myymään
19237:  päätekäyttäjä eli ostaja, keksijän kohdalla tämä     tai luovuttamaan muutoin korvausta vastaan
19238:  ei toteudu. Yksityishenkilö joutuu jo keksintö-      keksinnölleen hankkimansa hyödyntämisoikeu-
19239:  ideansa uutuuden ja pätevyyden varmistaakseen        det. Pääomaksi nämä hyödyntämisoikeudet ja
19240: ja viimeistään keksinnölle suojaa hakiessaan          pääomatuloiksi niistä karttuvat tulot muuttuvat
19241:  käyttämään patentti- ja rekisterihallituksen, pa-    vasta toisen omistajan (oikeudet Iunastaneen tai
19242:  tenttiasiamiesten ja muita arvonlisäveron alaisia    perineen) hallinnassa. Keksijän pitää siis myydä
19243:  palveluja. Arvonlisävero panee hänet veron           henkinen omaisuutensa tai kuolla, jotta tätä
19244:  luonteen vastaisesti päätekäyttäjän asemaan ja       omaisuutta arvostettaisiin verotuksessa pää-
19245:  veron maksumieheksi, vaikka keksijä on ideasta       omana.
19246:  mahdollisesti syntyvän hyödykkeen aivan ensim-           Kun yksityishenkilö ei ole kirjanpitovelvolli-
19247:  mäinen tuottaja.                                     nen, hänen on vähennykset saadakseen mahdo-
19248:      Arvonlisäverosta keksijälle koituva 22 %:n       ton pitävästi osoittaa verottajalle keksintönsä al-
19249:  kulunlisä ei voi olla vaikuttamatta pienentävästi    kukustannuksia ja siitä usein pitkien aikojen ku-
19250:  hyödyntämisoikeuksien (esim. patenttihakemus-        luessa koituneita muita menoja. Kaikkia keksin-
19251:  ten) määrään. Sama vaikutus kertautuu myös           töönsä liittyviä kuluja yksityishenkilö ei saa vä-
19252:  keksijöitä tukevien tahojen, kuten esim. Keksin-     hennyksiksi, verotettiin häntä sitten minkä lain
19253:  tösäätiön toimintaan. Lisähinnan vuoksi yhä          mukaan tahansa. Vuoden 1993 alussa kiristetyt
19254: 250261
19255: 2                                          KK 349/1995 vp
19256: 
19257: tulontasaussäännökset poistivat keksijäitä näi-         Verotussäädöksiä uudistettaessa tulisi ottaa
19258: den vähentämättömien kulujen viimeisenkin            huomioon ainakin seuraavat seikat:
19259: kompensaation.                                          - Yksityishenkilön keksinnötteen hankki-
19260:    Veroleikkurit purevat erityisen tehokkaasti       mia hyödyntämisoikeuksia kohdellaan pääoma-
19261: niissä tilanteissa, joissa yksityishenkilö yrittää   naja näiden oikeuksien luovuttamisesta (työsuh-
19262: myydä keksintöään teollisuuden hyödynnettä-          dekeksinnön käyttö- ja muut hyödyntämissopi-
19263: väksi. Oli sitten kysymyksessä työsuhdekeksin-       mukset) saatavia tuloja pääomatuloina.
19264: nön käyttöönotto tai ulkopuolisen henkilön ja           - Yksityishenkilöiden keksintöjen oikeuk-
19265: yrityksen välinen hyödyntämissopimus, yksityis-      sien hankkimiseksi käyttämät palvelut (esim. pa-
19266: henkilön keksintöoikeuksista saamaa hintaa           tenttitoimistojen perimät maksut) ovat arvon-
19267: kohdellaan verotuksessa ansiotulona, vaikka          lisäverosta vapaat.
19268: kaupan kohteena on aineeton omaisuuserä, kek-           - Yksityishenkilö voi vähentää patentti-
19269: sinnön hyödyntämisoikeudet, ja sen hinta mää-        maksut ja muut teollisoikeuksiensa suojaaruis-
19270: räytyy kauppakumppaneiden keskenään sopi-            kulut verotuksessa jo niiden syntyvuonna siitä
19271: man omaisuuserän arvon eikä esim. siihen käyte-      riippumatta, onko kyseinen pääoma tuottanut
19272: tyn työpanoksen mukaan. Verotuskäytäntöä             sinä vuonna tuloja vai ei.
19273: voidaan tältä osin pitää työsuhdekeksintölain           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19274: vastaisena.                                          tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
19275:     Yhteisvaikutuksillaan suomalainen verotus        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19276: nitistää suuren osan kansalaisten luovista oival-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19277: luksista jo ennen kuin niiden arvoa on päästy
19278: edes testaamaan ja estää osaltaan hyvienkin kek-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19279: sintöjen hyödyntämisvalmiuteen pääsyn alkuun-               ryhtyä keksintöjen verotuksen uudista-
19280: sa.                                                         miseksi?
19281: 
19282:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1995
19283: 
19284:                                           Markus Aaltonen
19285:                                             KK 349/1995 vp                                                3
19286: 
19287: 
19288: 
19289: 
19290:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19291: 
19292:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sön kuudennen arvonlisäverodirektiivin vastai-
19293: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         sia eikä Suomi voi toteuttaa niitä kansanisin pää-
19294: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       töksin.
19295: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markus               Useimmat suomalaiset keksinnöt ovat työ-
19296: Aaltosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         suhdekeksintöjä. Työnantajana on oikeus kek-
19297: n:o 349:                                              sintöönja siitä saatavaan hyötyyn. Myös maksut
19298:                                                       kuuluvat tällöin työnantajan suoritettaviksi.
19299:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo             Työsuorituksesta saatu korvaus verotetaan
19300:        ryhtyä keksintöjen verotuksen uudista-         ansiotulona. Työsuhteessa saatuna korvaus on
19301:        miseksi?                                       lisäksi yleensä palkkaa. Sama ratkaisu on tehty
19302:                                                       esimerkiksi yritysjohdon optiolainojen suhteen,
19303:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          samoin kuin henkilöstörahastosta saadun tulon
19304: vasti seuraavaa:                                      tai muiden työsuhteen perusteella kertyvien etu-
19305:                                                       jen verotuksessa.
19306:     Arvonlisäverolain mukaan veroa on suoritet-           Työsuorituksen korvaus on ansiotuloa perus-
19307: tava tavaran tai palvelun myynnistä, jos myynti       tuipa se sitten tekijän henkisiin tai fyysisiin suori-
19308: tapahtuu liiketoiminnan muodossa. Verovelvol-         tuksiin. Osaakaan ei voida katsoa pääomatulok-
19309: linen saa vähentää verollista liiketoimintaa var-     si, koska sitä kerryttää tuloverolain säännösten
19310: ten toiselta verovelvolliselta ostettujen tavaroi-    mukaan vain varallisuus. Myös tekijänoikeus-
19311: den ja palvelujen hintaan sisältyvän veron.           lain perusteella tekijälle itselleen maksetut kor-
19312:     Yksityishenkilö, joka joutuu ostamaan erilai-     vaukset verotetaan ansiotulona. Henkisen pää-
19313: sia arvonlisäverollisia palveluja, ei voi vähentää    oman osuutta erilaisissa suorituksissa olisi myös
19314: palvelujen hintaan sisältyvää veroa. Vähennysoi-      mahdoton arvioida. Tarvetta ansio- ja pääoma-
19315: keutta ei voida myöntää yksityishenkilölle, joka      tulon väliseen erotteluun ei todennäköisesti olisi,
19316: ei ole arvonlisäverovelvollinen. Jos toimintaa        ellei pääomatulon ja ansiotulon verokantojen
19317: harjoitetaan liike- tai ammattitoimintana, keksi-     välillä olisi nykyisen kaltaista eroa. Ansiotulon
19318: jälläkin on arvonlisäverotuksen yleisten sääntö-      verotuksen keventyminen, johon hallitus jo
19319: jen perusteella vähennysoikeus.                       ohjelmansakin mukaan pyrkii, tulee tasoitta-
19320:     Arvonlisävero on yleinen vero, minkä vuoksi       maan tilannetta.
19321: keksintöjen oikeuksien hankkimiseksi ostettuja            Kuten kysymyksen perusteluissa on esitetty-
19322: palveluja ei voida myöskään säätää verottomik-        kin, tuloverolain mukaan verotettavan luonnol-
19323: si. Osa patentin hakemiseen liittyvistä maksuista,    lisen henkilön verotuksessa on menojenjaksotta-
19324: esimerkiksi patentti- ja rekisterihallituksen peri-   minen monesti ongelmallista, koska tarkastelu
19325: mä patenttihakemusmaksu, ei sen sijaan julkisoi-      on verovuosikohtaista. Jos meno syntyy aikai-
19326: keudellisena suoritteena ole arvonlisäverollinen.     semmin kuin siitä kertyvä tulo ja tulon kertymi-
19327: Patentti- ja rekisterihallituksen suoritteet ovat     nen on lisäksi epävarmaa, on verovelvollisen,
19328: muutoinkin lähes kaikki verottomia tutkimus-          esimerkiksi keksijän, usein varsin vaikea osoit-
19329:  palveluksista perittäviä maksuja lukuun otta-        taa, että menon syntymisvuonna kysymyksessä
19330: matta. Patenttiasiamiehellä teetetty patenttiha-      olisi verotuksessa vähennyskelpoinen tulon-
19331: kemus, jonka hinta on noin 10 000 markkaa, on         hankkimismeno. Kirjanpitovelvollisella ongel-
19332: arvonlisäverollinen. Hakemuksen voi kuitenkin         maa ei ole, koska jaksottaminen on elinkeinotu-
19333:  tehdä myös keksijä itse mallihakemusta apuna         lon verottamisesta annetun lain säännösten mu-
19334:  käyttäen, jolloin veron voi välttää.                 kaan sallittua. Tuloverolakikin sallii kuitenkin
19335:     Patenttiin liittyvien verollisten maksujen sää-   erityisestä syystä poikettavan 113 §:ään sisälty-
19336:  täminen vähennyskelpoisiksi tai maksujen säätä-      västä pääperiaatteesta, jonka mukaan meno,
19337:  minen verottomiksi olisi arvonlisäverotuksen         edellyttäen, että se on tulonhankintaan liittyvä,
19338:  yleisten periaatteiden vastaista. Tällaiset vero-    vähennetään sinä vuonna, jona se on maksettu.
19339:  tuksen muutokset olisivat myös Euroopan yhtei-       Esimerkiksi eräiden taiteilijoiden verotuksessa
19340: 4                                        KK 349/1995 vp
19341: 
19342: on menetelty siten, että menot on vähennetty       tamisessa eri tilanteisiin tarvittavia yksityiskoh-
19343: myöhempinä vuosina vastaavaa tuloa verotet-        taisia säännöksiä ei ole voitu laatia eikä oikeus-
19344: taessa, vaikkei tulonhankintakulujen tappiota      tai verotuskäytäntöäkään juuri ole. Ratkaisu-
19345: ole voitu epävarmuustekijöiden vuoksi vielä me-    vaihtoehtoja kuitenkin pohditaan taideammatis-
19346: non syntyruisvuonna vahvistaakaan.                 ta saadun tulon ja tekijänoikeuslakiin perustu-
19347:    Menon ja tulonjaksotusongelmat ovat tulove-     van tulon verokohteluun liittyviä vastaavia on-
19348: rolain mukaan verotettaessajoissakin tapauksis-    gelmia parastaikaa selvitettäessä.
19349: sa hankalia ratkaista. Poikkeussäännösten sovel-
19350: 
19351:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1995
19352: 
19353:                                                                               Ministeri Arja Alho
19354:                                               KK 349/1995 vp                                             5
19355: 
19356: 
19357: 
19358: 
19359:                                           Tili Riksdagens Talman
19360: 
19361:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             ändringar av beskattningen skulle även strida
19362: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande             mot Europeiska gemenskapens sjätte mervärdes-
19363: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-         skattedirektiv och Finland kan inte heller genom-
19364: dagsman Markus Aaltonen undertecknade                   föra dem genom nationella beslut.
19365: spörsmå1 nr 349:                                            De flesta finska uppfinningar är arbetstagar-
19366:                                                         uppfinningar. Arbetsgivaren har rätt tili uppfin-
19367:            Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-         ningen och den n ytta den ger. Därför är det också
19368:         ta i syfte att revidera beskattningen av        arbetsgivaren som betalar avgifterna.
19369:         uppfinningar?                                       Ersättningen för en arbetsprestation beskattas
19370:                                                         som förvärvsinkomst. När ersättningen erhålls i
19371:   Som svar på detta spörsmå1 fär jag vördsamt           ett arbetsförhållande är den dessutom oftast lön.
19372: anföra fö1jande:                                        Samma lösning har gjorts i fråga om exempelvis
19373:                                                         företagsledningens optionslån, liksom vid be-
19374:     Enligt mervärdesskattelagen skall skatt beta-       skattningen av den inkomst som erhållits ur en
19375: las pä rörelsemässig försäljning av varor eller         personalfond eller andra förmåner som fås på
19376: tjänster. Den skattskyldige får för skattepliktig       grundval av ett arbetsförhållande.
19377: rörelse dra av skatten på en vara eller tjänster            Ersättningen för en arbetsprestation är för-
19378: som han köper av en annan skattskyldig.                 värvsinkomst oberoende av om den baserar sig
19379:     En privatperson som måste köpa olika slag av        på psykiska eller fysiska prestationer. Inte ensen
19380: mervärdesskattepliktiga tjänster kan inte dra av        del kan betraktas som kapitalinkomst, eftersom
19381: den skatt som ingår i tjänsternas pris. Avdrags-        denna inkomst enligt inkomstskatte1agen endast
19382: rätt kan inte beviljas en privatperson som inte är      inflyter av förmögenhet. Såsom förvärvsinkomst
19383: skyldig att betala mervärdesskatt. Om verksam-          beskattas även de ersättningar som enligt upp-
19384: heten drivs rörelsemässigt eller som yrkesverk-         hovsrättslagen betalas upphovsmannen själv.
19385: samhet, har även uppfinnaren rätt tili avdrag           Det skulle även vara omöjligt att uppskatta det
19386: en1igt de allmänna reglerna för mervärdesbe-            "andliga" kapitalets andel i olika prestationer.
19387: skattning.                                              Förmodligen skulle det inte finnas något behov
19388:     Mervärdesskatten är en allmän skatt, varför         av att särski1ja förvärvs- och kapitalinkomsterna
19389: det inte heller kan stadgas att de tjänster som         om det inte var för de olika skattesatser som nu
19390: någon köpt för att kunna skaffa rättigheter tili        tillämpas på kapitalinkomst och förvärvsin-
19391: uppfinningar är skattefria. Vissa av de avgifter        komst. En lindring av beskattningen av förvärvs-
19392:  som ansluter sig tili patentansökningar, exempel-      inkomst, som även regeringen eftersträvar i sitt
19393:  vis den patentansökningsavgift som patent- och         program, kommer att jämna ut situationen.
19394:  registerstyrelsen uppbär, är däremot inte mervär-          Såsom det även nämns i motiveringen till
19395:  desskatteplikt~.ga eftersom de är offentligrättsliga   spörsmålet är det många gånger problematiskt
19396:  prestationer. Aven i övrigt är nästan alla av pa-      att periodisera utgifterna vid beskattningen av en
19397:  tent- och registerstyrelsens prestationer skatte-      fysisk person som beskattas enligt inkomst-
19398:  fria, med undantag för de avgifter som bärs upp        skattelagen, eftersom granskningen görs per
19399:  för forskningstjänster. En patentansökan som           skatteår. Om utgiften uppstår tidigare än den
19400:  beställts av en patentombudsman och som kostar         inkomst som inflyter därav och det dessutom är
19401:  ca 10 000 mark, är mervärdesskattepliktig. En          osäkert om någon inkomst inflyter, är det ofta
19402:  uppfinnare kan dock även själv skriva ansökan          mycket svårt för den skattskyldige, exempelvis en
19403:  med hjälp av en modellansökan, varvid skatten          uppfinnare, att visa att det år utgiften uppstår är
19404:  kan undvikas.                                          fråga om en utgift för inkomstens förvärvande
19405:      Det skulle strida mot de allmänna mervärdes-       som är avdragsgill i beskattningen. Bokförings-
19406:  beskattningsprinciperna att stadga att de skatte-      skyldiga har inga sådana problem, eftersom
19407:  pliktiga avgifterna i anslutning tili patent är av-    periodisering är tillåten enligt lagen om beskatt-
19408:  dragbara eller att avgifterna är skattefria. Sådana    ning av inkomst av näringsverksamhet. Av sär-
19409: 6                                           KK 349/1995 vp
19410: 
19411: skilda skäl tillåter dock även inkomstskattelagen        Problemen med periodiseringen av utgifter
19412: avvikelser från huvudprincipen i 113 § inkomst-       och inkomster är vid beskattning enligt inkomst-
19413: skattelagen, enligt viiken en utgift, om den hän-     skattelagen i vissa fall svåra att lösa. Det har inte
19414: för sig till inkomstens förvärvande, avdras det år    varit möjligt att bereda sådana detaljerade stad-
19415: den är betald. I beskattningen av vissa konstnärer    ganden som behövs i olika situationer vid till-
19416: har förfaringssättet exempelvis varit att utgifter-   lämpningen av undantagsstadganden och någon
19417: na har dragits av vid beskattningen av motsva-        rätts- eller beskattningspraxis finns knappast hel-
19418: rande inkomst under senare år, även om för-           ler. Alternativa lösningar övervägs dock som
19419: lusten genom kostnaderna för inkomstens för-          bäst i samband med utredningen av motsvarande
19420: värvande på grund av osäkerhetsfaktorer inte          problem i anslutning till den skattemässiga be-
19421: har kunnat fastställas det år utgiften uppstod.       handlingen av konstnärers inkomster och in-
19422:                                                       komster som baserar sig pä upphovsrättslagen.
19423: 
19424:      Helsingforsden 21 december 1995
19425: 
19426:                                                                                    Minister Arja Alho
19427:                                             KK 350/1995 vp
19428: 
19429: Skriftligt spörsmål 350
19430: 
19431: 
19432: 
19433: 
19434:                                    Lax m.tl.: Om användning av statens fordringar på Ryssland tili
19435:                                        studier och forskningsprojekt
19436: 
19437: 
19438:                                         Tili Riksdagens Talman
19439: 
19440:    Regeringen och riksdagen har i olika samman-          Många angelägna studievistelser, utredningar
19441: hang konstaterat att Finland har en viktig roll       och andra projekti Ryssland stupar på bristande
19442: när det gäller att utveckla r~lationerna mellan       finansiering. Så behöver det nödvändigtvis inte
19443: den Europeiska unionen och Osteuropa. Särskilt        vara. Finska staten har stora penningfordringar
19444: i Östersjöregionen och i förhållande tili Ryssland    på den ryska staten. Bägge länderna har under en
19445: förväntas Finland av övriga EU-länder komma           längre tid sökt medel att korta av den ryska
19446: med väsentliga bidrag för att främja utvecklingen     skulden. En dellösning på problemet kunde vara
19447: på olika samhällsområden.                             att en del av Finlands fordringar omvandlades tili
19448:    En grundförutsättning för att Finland skall        stipendier och understöd som skulle utbetalas för
19449: kunna leva upp tili ..rollen som framgångsrik         studier, utredningar m.fl. dylika projekt som fin-
19450: brobyggare mellan Ost- och Västeuropa och             ländare utför i Ryssland.
19451: omvärldens förväntningar är att vi finländare            Hänvisande till det ovan anförda får vi i den
19452: lyckas upprätthålla en fond av mångsidiga kun-        ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
19453: skaper om förhållandena i vårt Östra grann-           ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
19454: land. Förutom fördjupade kunskaper i det rys-         följande spörsmål:
19455: ka språket och kännedom om den ryska kultu-
19456: ren är det viktigt att ett växande antal företrä-               Har Regeringen beredskap att inleda
19457: dare för olika samhällsområden, bl.a. utbild-                underhandlingar med den ryska staten
19458: ningsväsendet, forskningen, förvaltningen och                om att omvandla en del av den finska
19459: det ekonomiska livet, ges tillfålle till personliga          statens fordringar tili stipendier och un-
19460: kontakter med ryska kolleger och erfarenheter                derstöd för finländare som önskar utföra
19461: av att samarbeta med dem.                                    studier och forskningsprojekt i Ryssland?
19462: 
19463:      Helsingfors den 29 november 1995
19464: 
19465:           Henrik Lax                     Margareta Pietikäinen          Eva Biaudet
19466:           Kirsti Ala-Harja               Pertti Virtanen                Risto Penttilä
19467:           Mikko Elo                      Esko-Juhani Tennilä            Mauri Pekkarinen
19468:           Jukka Tarkka                   Annika Lapintie                Mauri Salo
19469:           Maija-Liisa Lindqvist          Irina Krohn                    Jarmo Wahlström
19470: 
19471: 
19472: 
19473: 
19474: 250261
19475: 2                                          KK 350/1995 vp
19476: 
19477: Kirjallinen kysymys 350                                                                     Suomennos
19478: 
19479: 
19480: 
19481: 
19482:                                   Lax ym.: Venäjään kohdistuvien valtion saatavien käyttämisestä
19483:                                       opintoihin ja tutkimushankkeisiin
19484: 
19485: 
19486:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
19487: 
19488:    Hallitus ja eduskunta ovat eri yhteyksissä to-    hankkeet Venäjällä kaatuvat rahoituksen puut-
19489: denneet, että Suomella on merkittävä rooli Eu-       teeseen. Näin ei välttämättä tarvitse olla. Suo-
19490: roopan unionioja Itä-Euroopan välisten suhtei-       men valtiolla on suuria rahasaatavia Venäjän
19491: den kehittämisessä. Erityisesti Itämeren alueella    valtiolta. Molemmat maat ovat pitemmän aikaa
19492: ja Venäjän osalta muut EU-maat odottavat Suo-        etsineet keinoja Venäjän velan lyhentämiseksi.
19493: melta huomattavaa panosta kehityksen edistä-         Osaratkaisuna ongelmaan voisi olla Suomen saa-
19494: miseksi yhteiskunnan eri alueilla.                   tavien muuttaminen apurahoiksija avustuksiksi,
19495:    Perustavana edellytyksenä sille, että Suomi       joita myönnettäisiin suomalaisten opintoihin,
19496: voisi yltää rooliinsa menestyksekkäänä sillanra-     tutkimuksiin ym. vastaaviin hankkeisiin Venä-
19497: kentajana Itä- ja Länsi-Euroopan välillä ja lunas-   jällä.
19498: taa muun maailman odotukset, on se, että me              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19499: suomalaiset onnistumme ylläpitämään moni-            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19500: puolista tietomäärää itäisen naapurimaamme           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19501: oloista. Venäjän kielen taidon syventämisen ja       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19502: Venäjän kulttuurin tuntemuksen lisäksi on tär-
19503: keää, että yhä useammalle yhteiskunnan eri alo-                 Onko Hallitus valmis käynnistämään
19504: jen, mm. koulutuksen, tutkimuksen, hallinnon ja             neuvottelut Venäjän valtion kanssa Suo-
19505: talouselämän edustajalle tarjotaan mahdollisuus             men valtion saatavista siten, että osa näis-
19506: solmia henkilökohtaisia yhteyksiä venäläisiin               tä voitaisiin muuttaa apurahoiksija avus-
19507: kollegoihinja työskennellä yhdessä heidän kans-             tuksiksi, joita myönnettäisiin suomalai-
19508: saan.                                                       sille opintoihin tai tutkimushankkeisiin
19509:    Monesti tärkeät opiskelu-, tutkimus- ja muut             Venäjällä?
19510:      Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1995
19511: 
19512:          Henrik Lax                      Margareta Pietikäinen          Eva Biaudet
19513:          Kirsti Ala-Harja                Pertti Virtanen                Risto Penttilä
19514:          Mikko Elo                       Esko-Juhani Tennilä            Mauri Pekkarinen
19515:          Jukka Tarkka                    Annika Lapintie                Mauri Salo
19516:          Maija-Liisa Lindqvist           Irina Krohn                    Jarmo Wahlström
19517:                                             KK 350/1995 vp                                               3
19518: 
19519: 
19520: 
19521: 
19522:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19523: 
19524:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ten velkojiensa kanssa velkansa vakauttamisesta
19525: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies          ns. Pariisin klubissa. Julkisuudessakin esiintynei-
19526: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       den tietojen mukaan Venäjä pyrkii siihen, että
19527: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Laxin ym.        velan takaisin suorittaminen lykättäisiin pitkälle
19528: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 350:         tulevaisuuteen. Koska Venäjä ei kykene maksa-
19529:                                                       maan kaikkia velkojaan ajallaan, on velkojien
19530:            Onko Hallitus valmis käynnistämään         kesken noudatettu periaatetta, jonka mukaan
19531:        neuvottelut Venäjän valtion kanssa Suo-        vain tietty osa velasta voidaan kulloinkin kon-
19532:        men valtion saatavista siten, että osa näis-   vertoida esim. tavaratoimituksin.
19533:        tä voitaisiin muuttaa apurahoiksija avus-         3. Velkojen konvertoinnin käyttömahdolli-
19534:        tuksiksi, joita myönnettäisiin suomalai-       suus on Suomen taholta otettu jo aiemmissa neu-
19535:        sille opintoihin tai tutkimushankkeisiin       votteluissa monipuolisesti huomioon. Käytän-
19536:        Venäjällä?                                     nössä muista kuin asetoimituksista on ollut vai-
19537:                                                       keuksia sopia; myös eräillä muilla mailla on vas-
19538:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          taavia kokemuksia.
19539: vasti seuraavaa:                                         4. Periaatteessa ei ole estettä sille, että velko-
19540:                                                       jen konvertointia käytettäisiin myös opintoihin
19541:    1. Suomen ja Venäjän hallitusten edustajat         ja tutkimushankkeisiin, edellyttäen, että valtio-
19542: allekirjoittivat 30.5.1995 sopimuksen,jonka mu-       neuvosto sen hyväksyy Suomen osalta ja että
19543: kaan noin 850 miljoonan markan edestä Neuvos-         Venäjän neuvottelijat ovat osaltaan valmiit hy-
19544: toliitolta periytyviä Suomen saatavia maksetaan       väksymään esityksen.
19545: tavaratoimituksilla,jotka täsmennetään Suomen            5. Suomen edustajat tulevat neuvottelemaan
19546: puolustusministeriön ja venäläisten toimittajien      Venäjän osapuolen kanssa jäljellä olevan Neu-
19547: kesken. Venäjä hyväksyi sopimuksen lopullisesti       vostoliitolta periytyvän julkisen velan konver-
19548: joulukuussa 1995. Uusia neuvotteluja Venäjän          toinnista Suomalais-venäläisen taloudellisen yh-
19549: velkojen kenversiosta ei ole voitu aloittaa, ennen    teistyökomission puitteissa. Tässä yhteydessä
19550: kuin edellinen sopimus on tullut hyväksytyksi.        selvitetään myös mahdollisuudet opintojen ja
19551:    2. Venäjä neuvottelee parhaillaan ulkomais-        tutkimushankkeiden osalta.
19552:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1995
19553: 
19554:                                                            Eurooppa-ministeri,
19555:                                                            ulkomaankauppaministeri Ole Norrback
19556: 4                                         KK 350/1995 vp
19557: 
19558: 
19559: 
19560: 
19561:                                       Tili Riksdagens Talman
19562: 
19563:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    om konsolidering av skulderna. Enligt uppgifter
19564: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-      som också förekommit i offentligheten strävar
19565: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    Ryssland efter att flytta återbetalandet längt in i
19566: man Lax m.fl. undertecknade spörsmål nr 350:        framtiden. Eftersom Ryssland inte kan betala
19567:                                                     alla sina skulder i tid, har borgenärerna mellan
19568:           Har Regeringen beredskap att inleda       sig följt principen att endast en viss del av skulden
19569:        underhandlingar med den ryska staten         kan omvandlas per gäng till t.ex. varuleveranser.
19570:        om att omvandla en del av den finska            3. Möjligheten att omvandla skulderna har
19571:        statens fordringar till stipendier och un-   beaktats på ett mångsidigt sätt av den finska
19572:        derstöd för finländare som önskar utföra     sidan redan under de tidigare förhandlingarna. 1
19573:        studier och forskningsprojekt i Ryssland?    praktiken har det funnits svårigheter att nå över-
19574:                                                     enskommelse om andra leveranser än vapenleve-
19575:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       ranser; en del andra länder har också gjort mot-
19576: anföra följande:                                    svarande erfarenheter.
19577:                                                        4. I princip föreligger inga hinder för att skul-
19578:    1. F öreträdare för den finska regeringen och    derna omvandlas till studier och forskningspro-
19579: för den ryska regeringen undertecknade en över-     jekt, under förutsättning att statsrådet godkän-
19580: enskommelse 30.5.1995 enligt vilken ca 850 mil-     ner förfarandet för Finlands del och de ryska
19581: joner mark av de fordringar som Finland har på      förhandlarna är beredda att godkänna förslaget
19582: Sovjetunionen betalas genom varuleveranser          för sin del.
19583: som preciseras av Finlands försvarsministerium         5. Företrädarna för Finland kommer att för-
19584: och de ryska leverantörerna. Ryssland godkände      handla om omvandling av den resterande offent-
19585: överenskommelsen slutligt i december 1995. Nya      liga ryska skulden med den ryska parten inom
19586: överläggningar om att omvandla de ryska skul-       ramen för den finsk-ryska ekonomiska samar-
19587: derna har inte kunnat inledas så länge den förra    betskommissionen. 1 detta sammanhang utreds
19588: överenskommelsen inte har varit godkänd.            också de möjligheter som gäller studier och
19589:    2. I den s.k. Parisklubben underhandlar Ryss-    forskningsprojekt.
19590: land som bäst med sina utländska fordringsägare
19591:      Helsingfors den 20 december 1995
19592: 
19593:                                                             Europaminister,
19594:                                                             utrikeshandelsminister Ole Norrback
19595:                                             KK 351/1995 vp
19596: 
19597: Kirjallinen kysymys 351
19598: 
19599: 
19600: 
19601: 
19602:                                    Kokkonen ym.: Tupakkalain säännösten toteuttamisesta kaikissa
19603:                                       valtion virastoissa
19604: 
19605: 
19606:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19607: 
19608:    Joukko kansanedustajia on 6.6.1995 pyytänyt        nan sosiaalisena tilana, ei tupakointi tällöin ole
19609: eduskunnan työsuojelutoimikunnan toimenpi-            lain mukaan kahviossa luvallista. Mikäli kuiten-
19610: teitä tupakoinnin lopettamiseksi myös eduskun-        kin tila tulkitaan ns. ravintola- ja anniskelutila-
19611: nan kahvilan takaosassa.                              na, tupakointi olisi sallittua. Käsittääkseni Edus-
19612:    Eduskunnan työsuojelutoimikunta on asiaa           kunnan kahvio ei kuitenkaan ole vapaasti ulko-
19613: 15.6.1995 käsiteltyään päätynyt siihen, että tupa-    puolisten asiakkaiden käytössä. Toisaalta Edus-
19614: kointi kahvilan takaosassa merkinnöin osoite-         kunnan tulisi toimia esimerkkinä muille suoma-
19615: tuissa pöydissä on edelleen sallittu. Asiasta on      laisille työpaikoille, jotka ovat uutta tupakkala-
19616: tiedotettu mm. eduskunnan henkilökunnan tie-          kia noudattaessaan jo kieltäneet tupakoinnin
19617: dotuslehdessä 7.11.1995114.                           työntekijöille varatuissa tiloissa."
19618:    Työterveyslaitoksen        sisäi1masto-ohjelman       Tiedossa on, että sosiaali- ja terveysministeri
19619: johtaja, dosentti, ylilääkäri Kari Reijula on asiaa   on ansiokkaasti puuttunut tupakointiin Finnai-
19620: häneltä tiedusteltua todennut mm. seuraavaa:          rin lentokoneissa. Luotamme hallituksen toi-
19621: "Vaikka tupakointi on sallittu kahvion toisessa       menpiteitten johdonmukaisuuteen.
19622: päädyssä, on selvää, että tupakansavu leviää             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19623: koko kahvion huoneilmaan ja kahviossa asioivat        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19624: henkilöt altistuvat tupakansavulle. Passiivinen       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19625: tupakointi on ilmeinen terveysriski. On arvioitu,     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19626: että Suomessa kuolee passiivisen tupakoinnin
19627: takia keuhkosyöpään 50-60 henkilöä vuosit-                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19628: tain. Uudessa tupakkalaissa työpaikkaruokalat                ryhtyä tupakkalain säännösten noudat-
19629: ovat yksiselitteisiä savuttornia tiloja. Mikäli              tamiseksi kaikissa valtion virastoissa,
19630: Eduskuntatalon kahviota pidetään henkilökun-                 myös eduskunnan kahvilassa?
19631: 
19632:      Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1995
19633: 
19634:           Paula Kokkonen            Markku Markkula         Kari Kantalainen
19635:           Heikki Koskinen           Riitta Korhonen         Tuija Nurmi
19636:           Irja Tulonen              Timo Ihamäki            Oiva Savela
19637:           Maija Rask             . Pirkko Peltomo           Maija-Liisa Veteläinen
19638:                     Pekka Kuosmanen                 Ola Rosendahl
19639: 
19640: 
19641: 
19642: 
19643: 250261
19644: 2                                           KK 351/1995 vp
19645: 
19646: 
19647: 
19648: 
19649:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19650: 
19651:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        työsuojelu- ja työterveyshenkilöstöä informoi-
19652: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tiin sekä kirjallisesti että suullisesti lukuisissa val-
19653: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       takunnallisissa koulutustilaisuuksissa. Tiedotta-
19654: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kokkosen         mista seurasi laaja julkinen keskustelu uusista
19655: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          säännöksistä lehdistössä ja sähköisissä viestintä-
19656: 351:                                                  välineissä. Ensimmäisten arvioiden mukaan työ-
19657:                                                       paikkoja koskevien tupakkasäädösten täytän-
19658:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        töönpano näyttää onnistuneen erittäin hyvin.
19659:        ryhtyä tupakkalain säännösten noudat-              Onnistuneen alun jatkosta on myös tarkoitus
19660:        tamiseksi kaikissa valtion virastoissa,        huolehtia. Työterveyslaitos valmistelee paraikaa
19661:        myös eduskunnan kahvilassa?                    kirjasta ympäristön tupakansavua koskevien
19662:                                                       säädösten täytäntöönpanon tehostamisesta. Kir-
19663:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          jassa perustellaan ympäristön tupakansavun hai-
19664: vasti seuraavan:                                      tailta suojautumisen tärkeys terveysperustein,
19665:                                                       kerrataan säännösten soveltaminen kokemuspe-
19666:    Tupakkalain työpaikkoja koskevat säännök-          räisten rajanvetoesimerkkien avulla sekä kerra-
19667: set ovat työsuojelusäännöksiä, joiden tavoite on      taan savuttomuutta koskevat rakentamismää-
19668: poistaa työntekijöiden ja myös työpaikkojen           räys- ja ilmastointisäännökset. Kirjanen jaetaan
19669: asiakkaiden terveyttä vaarantava ympäristön tu-       korvauksetta suorana postijakeluna vaivaville
19670: pakansavualtistuminen työpaikoilta. Työpaik-          työsuojeluviranomaisille sekä työpaikkojen työ-
19671: koja koskevien tupakointisäännösten täytän-           suojelu- ja työterveyshenkilöstölle. Erikseen val-
19672: töönpano on työnantajan velvollisuus. Säännös-        tion virastoja ja laitoksia koskevia ohjeita ei ole
19673: ten täytäntöönpanoa ja noudattamista valvovat         tarkoitus valmistella.
19674: työsuojeluviranomaiset.                                   Eduskunnan tehtävänä on omia tilojaan hal-
19675:    Sosiaali-ja terveysministeriö tiedotti tupakka-    linnoivana työnantajana määrätä, miten tupak-
19676: lain uusista säännöksistä hyvin laajalti ennen lain   kalain rajoitukset sen tiloissa toteutetaan.
19677: voimaantuloa. Työnantajia sekä työpaikkojen
19678:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1995
19679: 
19680:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
19681:                                              KK 351/1995 vp                                             3
19682: 
19683: 
19684: 
19685: 
19686:                                          Tili Riksdagens Talman
19687: 
19688:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       formerades både skriftligt och muntligt vid talri-
19689: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         ka riksomfattande kurser. lnformationen efter-
19690: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-     följdes av en omfattande offentlig diskussion om
19691: damot Kokkonen m.fl. undertecknade spörsmål            de nya stadgandena i pressen och de elektroniska
19692: nr 351:                                                kommunikationsmedierna. Enligt de första upp-
19693:                                                        skattningarna verkar verkställigheten av stad-
19694:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         gandena beträffande tobaksrökning på arbets-
19695:        ta för att stadgandena i tobakslagen iakt-      platser att ha lyckats mycket väl.
19696:        tas i alla statliga ämbetsverk, också i riks-      A vsikten är även att ombesörja en fortsättning
19697:        dagens kafe?                                    på den lyckade början. lnstitutet för arbetshy-
19698:                                                        gien bereder som bäst en broschyr om effektive-
19699:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ring av verkställigheten av stadgandena om to-
19700: anföra följande:                                       baksrök i omgivningen. 1 broschyren motiveras
19701:                                                        viktigheten av att skydda omgivningen från
19702:    De stadganden i tobakslagen som gäller ar-          tobaksrökens olägenheter av hälsoskäl, uppre-
19703: betsplatser är arbetarskyddsstadganden vilkas          pas tillämpningen av stadgandena med erfaren-
19704: mål är att undanröja omgivningens utsättning           hetsmässiga avgränsningsexempel samt uppre-
19705: för tobaksrök vilket äventyrar arbetstagarnas          pas de byggbestämmelse- och luftkonditione-
19706: och även arbetsplatsernas klienters hälsa. Verk-       ringsstadganden som gäller rökfrihet. Broschy-
19707: ställigheten av de stadganden som gäller tobaks-       ren delasut avgiftsfritt genom pasten tili de över-
19708: rökning på arbetsplatser ankommer på arbetsgi-         vakande arbetarskyddsmyndigheterna samt tili
19709: varen. Arbetarskyddsmyndigheterna övervakar            arbetsplatsernas arbetarskydds- och företagshäl-
19710: verkställigheten och iakttagandet av stadgande-        sovårdspersonal. Avsikten är inte att bereda an-
19711: na.                                                    visningar som särskilt gäller statliga ämbetsverk
19712:    Social- och hälsovårdsministeriet informerade       och inrättningar.
19713: om de nya stadgandena i tobakslagen på ett                Det är riksdagens uppgift att som arbetsgivare
19714: mycket omfattande sätt innan lagen trädde i            som bestämmer över sina egna lokaler förordna
19715: kraft. Arbetsgivarna samt arbetsplatsernas arbe-       hur begränsningarna i tobakslagen genomförs.
19716: tarskydds- och företagshälsovårdspersonal in-
19717:      Helsingfors den 19 december 1995
19718: 
19719:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
19720:                                             KK 352/1995 vp
19721: 
19722: Kirjallinen kysymys 352
19723: 
19724: 
19725: 
19726: 
19727:                                    Lahtela ym.: Työeläkemaksun maksamisesta lomautettuna olleen
19728:                                       henkilön irtisanomisajan osalta
19729: 
19730: 
19731:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19732: 
19733:    Työeläkemaksun maksatuksessa on epäkohta           suorittaa myös eläkemaksu. Vastaavasti silloin,
19734: sellaisten henkilöiden kohdalla, jotka lomaute-       kun työnantaja maksaa korvausta, sen ei tarvitse
19735: taan ja sitten lomautuksen aikana irtisanotaan.       suorittaa eläkemaksua.
19736: Tulkinnan mukaan,jos henkilö pyydetään irtisa-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19737: nomisajaksi töihin, hänen irtisanomisajastaan         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19738: työnantaja joutuu maksamaan työeläkemaksut            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19739: Mutta jos henkilölle ei tarjota työtä, vaan hänelle   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19740: maksetaan korvaus saamatta jääneestä irtisano-
19741: misajasta, silloin ei eläkemaksua tarvitse mak-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19742: saa, vaikka kysymys on periaatteessa samasta                 ryhtyä, että myös lomautettuna olevalle
19743: rahasummasta ja samasta ajasta.                              henkilölle on työnantajan maksettava
19744:    Varsinaisena erotteluperusteena työnantajan               työeläkemaksu irtisanomistapauksissa
19745: eläkemaksun suorittamisvelvollisuuden osalta                 irtisanomisajan osalta riippumatta siitä,
19746: on työnantajan suorituksen luonne. Tämän tul-                onko hän työssä ko. ajan vai maksetaan-
19747: kitaan tarkoittavan sitä, että silloin, kun työnan-          ko hänelle vastaavalta ajalta korvausta?
19748: taja maksaa (irtisanomisajan) palkkaa, sen tulee
19749:      Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1995
19750: 
19751:           Esa Lahtela                    Kari Rajamäki                  Risto Kuisma
19752:           Riitta Prusti                  Tuija Pohjola                  Raimo Mähönen
19753: 
19754: 
19755: 
19756: 
19757: 250261
19758: 2                                           KK 352/1995 vp
19759: 
19760: 
19761: 
19762: 
19763:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19764: 
19765:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        työntekijän mahdollista parempaa työtilannetta
19766: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         varten. Työsopimuslain 30 §:n mukaan lomautus
19767: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       voi yleensä alkaa 14 päivän ilmoitusajan jälkeen,
19768: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lahtelan         kun taas työnantajan noudatettava irtisanoruis-
19769: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          aika on vähintään kaksi kuukautta.
19770: 352:                                                     Mikäli työtilanne ei parane ja lomautetun
19771:                                                       työntekijän työsuhde joudutaan tämän vuoksi
19772:              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     päättämään lomautuksen aikana, työntekijän
19773:          ryhtyä että myös lomautettuna olevalle       suojaksi on säädetty työsopimuslain 42 §:n 2
19774:          henkilölle on työnantajan maksettava         momentti. Sen nojalla työntekijällä on oikeus
19775:          työeläkemaksu irtisanomistapauksessa         saada työnantajalta korvausta siitä vahingosta,
19776:          irtisanomisajan osalta riippumatta siitä,    joka hänelle aiheutuu irtisanomisajan palkan tai
19777:          onko hän työssä ko. ajan vai maksetaan-      sen osan menettämisestä.
19778:          ko hänelle vastaavalta ajalta korvausta?        Siten, kun työnantaja ei pysty järjestämään
19779:                                                       työntekijälle työtä irtisanomisaikaa vastaavaksi
19780:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          ajaksi, kysymyksessä ei ole irtisanomisajan palk-
19781: vasti seuraavaa:                                      ka eikä muukaan vastike tehdystä työstä, vaan
19782:                                                       työsopimuslain perusteella maksettava vahin-
19783:    Työeläkelakeja sovellettaessa lähtökohtana         gonkorvaus. Työeläkelakien soveltamisessa tä-
19784: on, että eläkettä karttuu tehdystä työstä ja sen      hän kysymykseen ei ole otettu kantaa, vaan kor-
19785: perusteella maksettavasta palkasta. Eläkkeen          vauksen katsominen vahingonkorvaukseksijoh-
19786: perusteena olevaan palkkaan kuuluu pääsään-           tuu suoraan työsopimuslaista. Vaikka nyt kysy-
19787: töisesti kaikki palkka, jonka työnantaja maksaa       myksessä oleva suoritus liittyykin työsuhteeseen,
19788: vastikkeena työntekijän tekemästä työstä.             se ei ole korvausta työstä eikä siten myöskään
19789:    Jos työntekijän työsuhde päättyy irtisanomi-       eläkkeen perusteena olevaa palkkaa.
19790: seen, on hänellä oikeus työsopimuslain 38 §:n            Kysymyksessä esitetty näkemys siitä, että pu-
19791: nojalla irtisanomisaikaan. Työntekijä on työnte-      heena oleva vahingonkorvaus pitäisi rinnastaa
19792: kovelvollinen ja normaalisti hän on myös työssä       työstä maksettuun palkkaan, joka otettaisiin
19793: koko irtisanomisajan. Tällöin työsuhde päättyy        huomioon eläkemaksuissa ja eläkeoikeudessa,
19794: vasta irtisanomisajan kuluttua umpeen ja irtisa-      on vastoin eläkeoikeudellista pääperiaatetta, että
19795: nomisajan palkka on eläkkeen perusteena olevaa        eläkettä karttuu tehdystä työstä. Se on myös vas-
19796: palkkaa riippumatta siitä, onko työntekijä työl-      toin työsopimuslaissa ja korkeimman oikeuden
19797: listetty vai ei.                                      päätöksissä omaksuttua näkemystä siitä, milloin
19798:     Lomautustilanteessa on kysymys siitä, että        työntekijän työsuhteen on katsottava päättyneen
19799: työnantajana ei ole tarjota riittävästi töitä työn-   siten, ettei hänellä ole työsuhteensa perusteella
19800: tekijälleen. Tällöin työnantaja voi lomauttaa         enää oikeutta esimerkiksi palkkaan.
19801: 
19802:        Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1995
19803: 
19804:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
19805:                                             KK 352/1995 vp                                                3
19806: 
19807: 
19808: 
19809: 
19810:                                         Tili Riksdagens Talman
19811: 
19812:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         ras. Enligt 30 § lagen om arbetsavtal kan permit-
19813: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          teringen i regel börja efter en anmälningstid på 14
19814: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        dagar, medan arbetsgivaren skali iaktta en upp-
19815: man Lahtela m.fl. undertecknade spörsmål nr             sägningstid på minst två månader.
19816: 352:                                                        Om inte arbetssituationen blir bättre och den
19817:                                                         permitterades arbetsförhåliande därför måste sä-
19818:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          gas upp under permitteringstiden, skyddas ar-
19819:        ta för att arbetsgivaren i ett uppsägnings-      betstagaren av ett stadgande i 42 § 2 mom., med
19820:        fall skali vara tvungen att även i fråga om      stöd av vilket arbetstagaren har rätt att av arbets-
19821:        en permitterad betala pensionspremie för         givaren få ersättning för den skada som åsamkats
19822:        uppsägningstiden, oberoende av om den            honom genom att han helt eller delvis gått miste
19823:        permitterade arbetar under tiden i fråga         om lönen för uppsägningstiden.
19824:        eller om han får ersättning för motsvaran-           Om alitså arbetsgivaren inte kan ordna arbets-
19825:        de tid?                                          tagaren något arbete för en tid som motsvarar
19826:                                                         uppsägningstiden, är det inte fråga om lön för
19827:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           uppsägningstid eller annat vederlag för utfört
19828: anföra följande:                                        arbete, utan om skadeersättning som betalas med
19829:                                                         stöd av lagen om arbetsavtal. Vid tillämpningen
19830:     Utgångspunkten vid tillämpningen av arbets-         av arbetspensionslagarna har stälining inte tagits
19831: pensionslagarna är att pensionen intjänas på ba-        tili denna fråga, utan det att ersättningen betrak-
19832: sis av utfört arbete och den lön som betalas för        tas som skadeersättning följer direkt av lagen om
19833: arbetet. Den pensionsgrundande lönen omfattar           arbetsavtal. Trots att betalningen hänför sig till
19834: i regel alilön som arbetsgivaren betalar i vederlag     ett arbetsförhållande, är det inte fråga om ersätt-
19835: för arbetstagarens arbete.                              ning för arbete och därför betraktas skadeersätt-
19836:     Om arbetsförhåliandet upphör genom upp-             ningen inte helier som någon pensionsgrundande
19837: sägning har arbetstagaren med stöd av 38 § lagen        lön.
19838: om arbetsavtal rätt till uppsägningstid. Arbetsta-          Den synpunkt som framlagts i spörsmålet, att
19839: garen är skyldig att utföra arbete och i normala        skadeersättningen borde jämställas med lön som
19840: fali arbetar han under hela uppsägningstiden.           betalas för arbete och således beaktas i pensions-
19841: Arbetsförhållandet upphör först då uppsäg-              premierna och pensionsrätten, strider mot den
19842: ningstiden löper ut. Lönen för uppsägningstiden         pensionsrättsliga huvudprincip enligt viiken pen-
19843: är pensionsgrundande, oberoende av om arbets-           sion intjänas för utfört arbete. Den motsvarar
19844: tagaren är sysselsatt eller inte.                       inte heller lagen om arbetsavtal och högsta dom-
19845:     1 en permitteringssituation är det fråga om att     stolens beslut i fråga om bedömningen av om en
19846: arbetsgivaren inte kan erbjuda tillräckligt med         arbetstagares arbetsförhåliande skali anses ha
19847: arbete. Då kan arbetsgivaren permittera arbets-         upphört så att han på grund av sitt arbetsförhål-
19848: tagaren tills arbetssituationen eventuellt förbätt-     lande inte längre har rätt exempelvis tilllön.
19849: 
19850:      Helsingfors den 20 december 1995
19851: 
19852:                                                       Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
19853:                                             KK 353/1995 vp
19854: 
19855: Kirjallinen kysymys 353
19856: 
19857: 
19858: 
19859: 
19860:                                     Rajamäki: Maatalousyrittäjien ja muiden aikuisopiskelijoiden
19861:                                         opintorahajärjestelmien eroista
19862: 
19863: 
19864:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19865: 
19866:     Maatalousyrittäjillä on oma opintorahajärjes-      pumatta siitä, miten tarpeellista koulutus on tilan
19867: telmänsä. Opintoraha luetaan maataloustulon            kannalta. Ehdot ovat erittäin hyvät muihin ryh-
19868: osaksi ja on siten tarkoitettu kaikille maatalous-     miin nähden, koska useimmille koulutus ei ai-
19869: yrittäjille tuloista ja varallisuudesta riippumatta.   heuta mitään lisäkustannuksia, sillä perustoi-
19870: Opintorahaa myönnetään maatalousyrityksen ja           meentulo on jo turvattu. Koulutusta on mahdol-
19871: siihen liittyvän pienyritystoiminnan kehittämi-        lista käyttää lisäansiomahdollisuutena.
19872: seenja monipuolistamiseen tähtäävään ammatil-              Normaali aikuisopintotuki on pienentynyt ja
19873: liseen koulutukseen.                                   työttömyys lisääntynyt. Opiskelijat ja opiske-
19874:     Valtioneuvoston päätökseen perustuen opin-         luun halukkaat eivät ole tasa-arvoisessa asemas-
19875: torahaa myönnetään MYEL-vakuutetuille. Hei-            sa, ja yhä useampi joutuu luopumaan opiskelus-
19876: tä oli 170 000 vuonna 1992ja opintorahaa myön-         ta, vaikka se olisi välttämätöntä oman työllisty-
19877: nettiin 11,6 milj. markkaa yhteensä 4 596 henki-       misen kannalta.
19878: lölle. Vuonna 1994 MYEL-vakuutettujen määrä                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19879: oli 160 000 ja opintorahaa myönnettiin 14,5 milj.      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19880: markkaa yhteensä 7 252 henkilölle. Opintorahaa         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19881: hakeneista noin 10 prosenttia on vuosittain saa-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19882: nut kielteisen päätöksen.
19883:     Maaseutupolitiikan kannalta on koulutuksen                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
19884:  korostaminen keskeistä, mutta MYEL-vakuu-                    siin aikuisopiskelijoiden saattamiseksi
19885:  tettu voi siis lähteä opiskelemaan ja saada 150-             tasa-arvoiseen asemaan opintorahan
19886:  200 markkaa päivässä opintorahaa. Tämä riip-                 suhteen?
19887: 
19888:       Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1995
19889: 
19890:                                              Kari Rajamäki
19891: 
19892: 
19893: 
19894: 
19895:  250261
19896: 2                                          KK 353/1995 vp
19897: 
19898: 
19899: 
19900: 
19901:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
19902: 
19903:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       seen, korkeakoulussa suoritettavaa perustutkin-
19904: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        toa tai tieteellisiä jatko-opintoja varten eikä yleis-
19905: olette 29 päivänä marraskuuta 1995 päivätyn          sivistäviin opintoihin. Opintorahaa ei myönnetä
19906: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         myöskään sellaiseen koulutukseen, johon hakija
19907: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Raja-        saa tukea muualta. Opintorahaa ei saa myöntää
19908: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        henkilölle, joka saa työttömyyspäivärahaa, täyt-
19909: 353:                                                 tä työkyvyttömyyseläkettä, yksilöllistä varhais-
19910:                                                      eläkettä, sukupolvenvaihdoseläkettä, luopumis-
19911:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       eläkettä tai sairausvakuutuslain (364/63) mu-
19912:        siin aikuisopiskelijoiden saattamiseksi       kaista päivärahaa sairaudesta johtuvan työky-
19913:        tasa-arvoiseen asemaan opintorahan            vyttömyyden perusteella tai muuta näihin verrat-
19914:        suhteen?                                      tavaa toimeentulotukea.
19915:                                                         Koska viljelijöiden ammatillisen peruskoulu-
19916:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          tuksen taso on keskimääräistä ammattiväestöä
19917: taen seuraavaa:                                      alhaisempi, on aikuiskoulutuksen tarve ilmei-
19918:                                                      nen. Maatalousyrittäjien koulutustason kohot-
19919:     Opintotukijärjestelmän kokonaisuudistuksen       taminen on myös EU :ssa katsottu erityisen tär-
19920: yhteydessä on aikuisopintotuki rajattu yli 30-       keäksi. Rakennepoliittisten tukien saamiseksi
19921: vuotiaille ja sen enimmäismäärä on saatettu sa-      on hakijalla muiden edellytysten ohella oltava
19922: malle tasolle normaalin opintorahan kanssa. Ai-      riittävä ammatillinen koulutus. Nykyinen maa-
19923: kuisopintorahan edellytyksenä on kokopäiväi-         talousyrittäjien opintoraha on notifioitu ja hy-
19924: nen yli 2 kuukauden opintojakso, jonka aikana ei     väksytty EU:n komissiossa. EU:n maatalousra-
19925: saa harjoittaa yritystoimintaa. Maatalousyrittä-     haston osarahoittaman viljelijöiden koulutustu-
19926: jä ei käytännössä voi pysäyttää yrityksen toimin-    kijärjestelmän ehdot voisivat olla jopa Suomen
19927: taa ja irtautua yli 60 päivän koulutukseen.          nykyistä järjestelmää väljemmät. Maa- ja met-
19928:     Maatilayrittäjän tarvitsema ammatillinen         sätalousministeriössä valmisteltavana olevassa
19929: koulutus voi yleensä tapahtua vain lyhyissä jak-     järjestelmässä kuitenkin ehtoja on pidettävä
19930: soissa tai ns. modulikoulutuksena. Koulutuksen       varsin tiukalla, koska käytettävissä oleva mää-
19931: ajaksi viljelijä joutuu usein hankkimaan sijaisen.   räraha asettaa olennaisia rajoituksia. Samalla
19932: Maatalousyrittäjien opintorahajärjestelmä otet-      halutaan varmistua siitä, että Suomessa käytös-
19933: tiin valtioneuvoston päätöksellä käyttöön vuon-      sä olevat opintotukijärjestelmät eivät liiaksi
19934: na 1991 (Vnp 48/91) koska tilan työhön sidottu-      poikkea toisistaan.
19935: jen viljelijöiden oli käytännössä mahdotonta saa-        Maatalousyrittäjien koulutustarvetta kasvat-
19936: da aikuisopintotukea. Koska järjestelmä todet-       tavat voimakas rakennemuutos, lisääntyvä eri-
19937: tiin tarpeelliseksi, sitä jatkettiin vuonna 1992     koistuminen ja tarve hankkia tiloille uusia elin-
19938: (Vnp 44/92). Maatalousyrittäjien opintorahaan        keinoja. Maatalousyrittäjien jatko- ja täyden-
19939: oikeuttavan koulutuksen vähimmäisvaatimuk-           nyskoulutuksen turvaava järjestelmä tulisi siten
19940: sena on 5 koulutuspäivän opintokokonaisuus.          myös Suomessa katsoa olennaiseksi osaksi
19941: Kuten kysymyksestä ilmenee, opintorahaa on           maatalouden ja maaseutuelinkeinojen rakenne-
19942: myönnetty siihen oikeutetuille vuodessa keski-       kehitystä.
19943: määrin 10-15 päivän kokopäiväiseen koulutuk-            Aikuisopintotuenja maatalousyrittäjien opin-
19944: seen.                                                torahaa ei näin ollen voida verrata keskenään,
19945:     Valtioneuvoston päätöksen mukaan opinto-         koska ne on tarkoitettu hyvin eripituiseen ja eri-
19946: rahaa myönnetään vain maatalouden tai muun           tyyppiseen koulutukseen eivätkä ole keskenään
19947: tilalla tapahtuvan yritystoiminnan kannalta pe-      vaihtoehtoisia. Vaihtoehtona kummallekin on
19948: rusteltuna ammatilliseen koulutukseen. Maata-        työttömyyspäiväraha, joka suhteessa aikuis-
19949: lousyrittäjien opintorahaa ei saa myöntää nor-       opintotukeen tarjoaa alhaisellakin tulotasolla
19950: maaliin, vuosittaiseen 8 kk kestävään koulutuk-      paremman toimeentulopohjan. Kuten muissakin
19951:                                         KK 353/1995 vp                                          3
19952: 
19953: EU-maissa, joudutaan useita vuosia kestävää          Hallitus katsoo, ettei kysymyksenjohdosta ole
19954: koulutusta ja lyhytkestoista täydennyskoulutus-   tarvetta puuttua nykyisiin aikuisopintotukijär-
19955: ta tukemaan erilaisilla järjestelmillä.           jestelmiin.
19956: 
19957:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1995
19958: 
19959:                                                    Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
19960: 4                                            KK 353/1995 vp
19961: 
19962: 
19963: 
19964: 
19965:                                          Tili Riksdagens Talman
19966: 
19967:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       ler för allmändbildande studier. Studiepenning
19968: ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrivelse av den        beviljas inte för sådan utbildning för viiken sö-
19969: 29 november 1995 till vederbörande med1em av           kanden får stöd från annat håll. Studiepenning
19970: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ra-        får inte beviljas personer som får arbetslöshets-
19971: jamäki undertecknade spörsmå1 nr 353:                  dagpenning, full invalid- eller invaliditetspen-
19972:                                                        sion, individuell förtidspension, generationsväx-
19973:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         lingspension, avträdelsepension eller dagpen-
19974:         att vuxenstuderandena skall likställas         ning enligt sjukförsäkringlagen (364/63) för ar-
19975:         med avseende på studiepenningen?               betsoförmåga till följd av sjukdom eller annat
19976:                                                        härmed jämförbart utkomststöd. Nivåkraven
19977:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          på utbildning som berättigar till studiepenning
19978: anföra fö1jande:                                       är desamma som i fråga om annan studiepen-
19979:                                                        ning för vuxenutbildning. Studiepenning för
19980:     1 samband med totalrevisionen av systemet          lantbruksföretagare kan för varje år betalas en-
19981: med studiestöd har vuxenstudiepenning begrän-          dast inom ramen för de anslag som upptagits i
19982: sats att gälla studerande som är ä1dre än 30 år och    budgeten. Liksom 1994 torde anslagen även i år
19983: dess maximibelopp har faststställts så att det är      och under det kommande året understiga det
19984: på samma nivå med den norma1a studiepenning-           uppskattade behovet.
19985: en. Vuxenstudiepenning förutsätter ett he1dags-            Eftersom nivån på odlarnas yrkesutbildning
19986: studieavsnitt på mer än två månader under vilket       är lägre än hos den yrkesverksamma befolkning-
19987: man inte får bedriva företagsverksamhet. Endast        en i genomsnitt är behovet av vuxenutbildning
19988: i mycket få fall kan en 1antbruksföretagare stop-      uppenbart. En höjning av lantbruksföretagarnas
19989: pa företagsverksamheten och 1ösgöra sig för 60         utbildningsnivå har också inom EU ansetts syn-
19990: dagar för utbildning.                                  nerligen viktig. För att få del av de strukturpoli-
19991:     Y rkesutbi1dning för 1antbruksföretagare kan i     tiska stöden skall sökanden bland andra förut-
19992: allmänhet ordnas i endast korta avsnitt eller i        sättningar ha tillräcklig yrkesutbildning. Den
19993: form av s.k. modu1utbi1dning. Od1aren blir i all-      nuvarande studiepenningen för lantbruksföreta-
19994: mänhet också tvungen att skaffa sig en vikare för      gare har anmälts till och godkänts av EU-kom-
19995: utbildningstiden. Systemet med studiepenning           missionen. Villkoren för det system med utbild-
19996: för lantbruksföretagare togs genom ett beslut av       ningsstöd för odlare som delfinansieras av EU:s
19997: statsrådet i bruk 1991 (Srb 48/91) eftersom det i      jordbruksfond kunde t.o.m. vara mindre stränga
19998: praktiken var omöjligt för odlare som är bundna        än Finlands nuvarande system. 1 det system som
19999: till arbetet på gården att få vuxenstudiestöd. Ef-     håller på att utarbetas vid jord- och skogsbruks-
20000: tersom systemet konstaterades vara nödvändigt          ministeriet har man dock bibehållit rätt stränga
20001: fortsatte man med det 1992 (Srb 44/92). Minimi-        krav, eftersom det till buds stående anslaget stäl-
20002: kravet på utbi1dning som berättigar till studie-       ler väsentliga begränsningar. Samtidigt vill man
20003: penning är ett studieavsnitt på 5 utbi1dningsda-       försäkra sig om att de studiestödssystem som
20004: gar. Såsom framgår av spörsmå1et har man bevi1-        tillämpas i Finland inte skiljer sig alltför mycket
20005: jat studiepenning i genomsnitt 10-15 dagar om          från varandra.
20006: året för he1dagsutbi1dning.                                Utbildningsbehovet hos jordbrukarna ökar i
20007:     En1igt statsrådets bes1ut bevi1jas studiepen-      synnerhet till följd av den kraftiga strukturom-
20008: ning endast för yrkesutbildning som är motive-         vandlingen, den ökade specialiseringen och be-
20009: rad med tanke på jordbruket eller annan före-          hovet av att hitta nya näringsgrenar för gårdar-
20010: tagsverksamhet som bedrivs på gården. Studie-          na. Ett system som tryggar lantbruksföretagar-
20011: penning för lantbruksföretagare får inte beviljas      nas vidareutbildning och fortbildning borde såle-
20012: för normal årlig utbildning som varar 8 måna-          des även i Finland anses utgöra en väsentlig del
20013: der, för grundexamen som avläggs i högskola            av lantbrukets och landsbygdsnäringarnas struk-
20014: eller för fortsatta vetenskapliga studier, inte hel-   turutveckling.
20015:                                             KK 353/1995 vp                                            5
20016: 
20017:    Det är inte möjligt att jämföra vuxenstudiestö-    komstgrund även vid låga inkomster. Som i an-
20018: det och studiepenningen för lantbruksföretagare       dra EU-länder är vi också tvungna att ha olika
20019: eftersom de är avsedda för olika utbildning av        stödsystem för de fleråriga studier och den yrkes-
20020: mycket olika längd och typ och inte utgör några       utbildning som ordnas i korta avsnitt.
20021: alternativ tili varandra. Alternativet tili vardera      Regeringen anser att det inte med anledning av
20022: är arbetslöshetsdagpenning som erbjuder i för-        spörsmålet föreligger något behov att ändra de
20023: hållande tili vuxenstudiestödet en bättre ut-         nuvarande systemen för vuxenstudiestöd.
20024: 
20025:      Helsingforsden 15 december 1995
20026: 
20027:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
20028:                                              KK 354/1995 vp
20029: 
20030: Kirjallinen kysymys 354
20031: 
20032: 
20033: 
20034: 
20035:                                     Komi: Pienten ja keskisuurten yritysten työllistämismahdollisuuk-
20036:                                        sien parantamisesta verotussäännöksiä muuttamalla
20037: 
20038: 
20039:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20040: 
20041:    Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut työttö-         omatulo-osuutta tai muusta kuin pörssiyhtiöstä
20042: myyden merkittävään alentamiseen vaalikauden           nostetun osingon pääomatulo-osuutta. Esityk-
20043: aikana. Voimassa olevat verolait eivät kuiten-         sellä pyritään lisäämään nimenomaan pienten ja
20044: kaan kannusta pienen ja keskisuuren yritystoi-         keskisuurten yritysten halukkuutta työllistämi-
20045: minnan työllistävyyttä. Tapahtuubao esimerkik-         seen.
20046: si yritystoiminnan tulojen laskeminen kevyem-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20047: min verotettuun pääomatuloon yrityksen netto-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20048: varallisuuden määrän perusteella. Näin ollen           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20049: yrittäjiiie on verotuksellisesti edullista sijoittaa   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20050: koneisiin ja laitteisiin, mutta ei työvoimaan,
20051: vaikka toisaalta voimassa olevan lain yksi tarkoi-               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
20052: tus on nimenomaan ollut yritysten varallisuus-                siin lainsäädännön muuttamiseksi niin,
20053: kannan kasvattaminen, mutta se näyttää tapah-                 että verotuksessa jaettavan yritystulon
20054: tuvan työllistävyyden kustannuksella.                         pääomatulo-osuutta laskettaessa pää-
20055:    Työllistäminen sivukuluineen on työnantajille              omatuloksijaetaan yrityksen työntekijöi-
20056: melkoinen rasite nyt vireiiiä olevat vakuutus-                den määrään perustuva vähimmäismäärä
20057: maksujen alennukset huomioon ottaenkin.                       samaan tapaan kuin nyt on säädetty käyt-
20058: Työnantajiiie pitäisikin tarjota verotuksellinen              töomaisuuden luovutuksesta saadusta
20059: porkkana siten, että työllistetty työntekijä ker-             pääomatulo-osuudesta?
20060: ryttäisi työnantajan lievemmin verotettua pää-
20061: 
20062:       Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1995
20063: 
20064:                                               ArmasKomi
20065: 
20066: 
20067: 
20068: 
20069:  250261
20070: 2                                           KK 354/1995 vp
20071: 
20072: 
20073: 
20074:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20075: 
20076:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        työntekijöiden määrä kunakin ajanjaksona, ja
20077: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         sen ratkaiseminen, miten kukin osa-aikainen
20078: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       työntekijä otettaisiin huomioon, merkitsisi vero-
20079: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Armas            tuksen huomattavaa monimutkaistumista.
20080: Komin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o            Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain
20081: 354:                                                  46 a §:n mukaan yksityinen elinkeinonharjoittaja
20082:                                                       sekä yhtymä ja kuolinpesä, jonka osakkaina on
20083:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        ainoastaan luonnollisia henkilöitä tai kuolinpe-
20084:        siin lainsäädännön muuttamiseksi niin,         siä, saa vähentää verovuonna tekemänsä toimin-
20085:        että verotuksessa jaettavan yritystulon        tavarauksen, jollei yritys ole muodostanut siirty-
20086:        pääomatulo-osuutta laskettaessa pää-           mävarausta. Verovuonna ja aikaisemmin tehty-
20087:        omatuloksijaetaan yrityksen työntekijöi-       jen purkamattomien toimintavarausten yhteis-
20088:        den määrään perustuva vähimmäismäärä           määrä ei saa ylittää 30 prosenttia tilikauden päät-
20089:        samaan tapaan kuin nyt on säädetty käyt-       tymistä edeltäneiden 12 kuukauden aikana mak-
20090:        töomaisuuden luovutuksesta saadusta            settujen palkkojen määrästä. Toimintavaraus
20091:        pääomatulo-osuudesta?                          mahdollistaa näin ollen yrityksen verotettavan
20092:                                                       tulon pienentämisen, jos palkkasumma on kas-
20093:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          vanut, ja vastaavastijohtaa varauksen enimmäis-
20094: vasti seuraavaa:                                      määrän alenemiseen palkkasumman pienennyt-
20095:                                                       tyä. Varauksen taloudelliset vaikutukset vastaa-
20096:    Yrityksen tulo jaetaan omistajayrittäjän vero-     vat siten pitkälle niitä sinänsä aiheellisia näkö-
20097: tuksessa ansiotuloksi ja pääomatuloksi yrityksen      kohtia,joilla kysymyksessä perustellaan ehdotet-
20098: nettovarallisuuden perusteella. Menettely on          tua muutosta. Kahden rinnakkaisen, pitkälti sa-
20099: osin kaavamainen, mutta perusteiltaan se juon-        maan perusteeseen nojaavan veroedun rakenta-
20100: tuu välittömästi eriytetyn tuloverojärjestelmän       minen yritysverotukseen ei kuitenkaan ole tar-
20101: perusajatuksesta, jonka mukaan pääomatulona           koituksenmukaista.
20102: tulee verotettavaksi pääoman tuotto, kun taas             Edellä mainituista syistä hallitus ei pidä yritys-
20103: muu tulo on ansiotuloa. Tämä ajatus on yleisenä       tulon pääomatulo-osuuden laskentaperusteiden
20104: lähtökohtana muotoiltu tuloverolain 32 §:ssä,         muuttamista kysymyksessä tarkoitetulla tavalla
20105: jonka mukaan pääomatuloa on omaisuuden                oikeana keinona edistää työllistämistä. Työllis-
20106: tuotto, omaisuuden luovutuksesta saatu voitto ja      tämistä on kuitenkin syytä pyrkiä helpottamaan
20107: muu sellainen tulo, jota varallisuuden voidaan        myös vero- ja maksupolitiikan keinoin. Tässä on
20108: katsoa kerryttäneen.                                  keskeisessä asemassa hallitusohjelmaan sekä
20109:    Yrityksen työntekijöiden määrän sisällyttämi-      työllisyyttä koskevaan hallituksen periaatepää-
20110: nen pääomatulo-osuuden laskentaperusteisiin ei        tökseen sisältyvät suunnitelmat ja ratkaisut työ-
20111: olisi sopusoinnussa järjestelmän taloudellisten       voiman käyttöön kohdistuvien verojen ja maksu-
20112: lähtökohtien kanssa, koska pääomatulo-osuus           jen asteittaisesta alentamisesta. Valtiovarainmi-
20113: perustuisi muuhun tekijään kuin pääomaan. Ve-         nisteriö on myös asettanut työryhmän valmiste-
20114: rojärjestelmän kokonaisuutta ajatellen on välttä-     lemaan asianomaisessa periaatepäätöksessä mai-
20115: mätöntä pitää kiinni siitä, että pääomatulona         nittua uudistusta, jonka mukaan myös yksityis-
20116: tulee verotetuksi vain pääoman tuotto - ol-           liikkeissä sekä avoimissa yhtiöissä ja komman-
20117: koonkin, että tuotto joudutaan joissakin tilan-       diittiyhtiöissä voitaisiin pidättää voittoa yrityk-
20118: teissa määrittämään kaavamaisesti.                    sessä yhtiöverokannalla. Tarkoituksena on saat-
20119:    Yrityksen työntekijöiden määrän käyttämi-          taa tämä uudistus voimaan vuonna 1997. Tällai-
20120: nen vuotuisen verolaskennan perusteena olisi          nen mahdollisuus voisi osaltaan parantaa mer-
20121: myös vaikeaa ja hallinnollisesti erittäin raskasta.   kittävästikin pienten ja keskisuurten yritysten
20122: Sen seuraaminen verotuksessa, mikä on ollut           työllistämismahdollisuuksia.
20123: 
20124:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1995
20125: 
20126:                                                                                    Ministeri Arja Alho
20127:                                            KK 354/1995 vp                                             3
20128: 
20129: 
20130: 
20131:                                        Tili Riksdagens Talman
20132: 
20133:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     ligt mera komplicerad om man blev tvungen att
20134: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       bestämma antalet arbetstagare under olika
20135: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     perioder och avgöra hur varje enskild deltidsan-
20136: man Armas Komi undertecknade spörsmål nr             ställd skall beaktas.
20137: 354:                                                    Enligt 46 a § lagen om beskattning av inkomst
20138:                                                      av näringsverksamhet får en enskild näringsidka-
20139:             Ämnar Regeringen vidta åtgärder för      re samt en sammanslutning och ett dödsbo som
20140:         ändring av lagstiftningen så att ett på      endast har fysiska personer eller dödsbon som
20141:         antalet arbetstagare vid ett företag base-   delägare dra av en under skatteåret gjord driftsre-
20142:         rat minimibelopp skulle fördelas som ka-     servering såvida företaget inte har bildat en över-
20143:         pitalinkomst vid uträkningen av kapital-     gångsreservering. De sammanlagda under skat-
20144:         inkomstandelen av den företagsinkomst        teåret och tidigare gjorda, icke upplösta driftsre-
20145:         som skall fördelas på samma sätt som för     serveringarna får dock inte överstiga 30% av
20146:         tillfållet är stadgat om den kapitalin-      summan av de löner vilka har betalts under 12
20147:         komstandel som erhålls vid överlåtelse av    månader omedelbart före utgången av räken-
20148:         anläggningstillgångar?                       skapsperioden. Driftsreserveringen gör det då
20149:                                                      möjligt att minska företagets beskattningsbara
20150:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        inkomst om lönesumman har ökat och leder på
20151: anföra följande:                                     motsvarande sätt tili att reserveringens maximi-
20152:                                                      belopp minskar då lönesumman har minskat. De
20153:    Vid beskattning av företagare indelas före-       ekonomiska följderna av reserveringen stämmer
20154: tagsinkomsten i förvärvsinkomst och kapitalin-       således långt överens med de i sig motiverade
20155: komst utgående från företagets nettoförmögen-        synpunkter som den i spörsmålet föreslagna änd-
20156: het. Förfarandet är delvis schematiskt men det       ringen baserar sig på. Det är dock inte ändamåls-
20157: baserar sig direkt på grundtanken för det diffe-     enligt att inom företagsbeskattningen skapa två
20158: rentierade inkomstskattesystemet enligt viiken       parallella skatteförmåner som i stor utsträckning
20159: avkastningen av kapitalet skall beskattas som        baserar sig på samma grunder.
20160: kapitalinkomst medan övriga inkomster beskat-           Av ovan nämnda orsaker anser regeringen att
20161: tas som förvärvsinkomst. Denna tanke har for-        en ändring av beräkningsgrunderna for kapital-
20162: mulerats som allmän utgångspunkt i 32 § in-          inkomstandelen av företagsinkomst så som avses
20163: komstskattelagen enligt viiken avkastning av         i spörsmålet inte är det rätta sättet att främja
20164: egendom, vinst av egendomsöverlåtelse och an-        sysselsättningen. Det är dock skäl att försöka
20165: nan inkomst som kan anses ha influtit av egendo-     förbättra sysselsättningen också med skatte- och
20166: men räknas som kapitalinkomst.                       betalningspolitiska åtgärder. Viktiga i detta sam-
20167:    Det är inte förenligt med de ekonomiska ut-       manhang är de planer och lösningar för en grad-
20168: gångspunkterna för systemet att ta med antalet       vis sänkning av skatter och avgifter som hänför
20169: arbetstagare vid ett företag i beräkningsgrunder-    sig tili användningen av arbetskraft och vilka
20170: na för kapitalinkomstandelen eftersom kapital-       ingår i regeringsprogrammet samt regeringens
20171: inkomstandelen då skulle basera sig på en annan      principbeslut om sysselsättningen. Finansminis-
20172: faktor än kapitalet. Med tanke på hela skattesys-    teriet har även tillsatt en arbetsgrupp med uppgift
20173: temet är det viktigt att hålla fast vid att endast   att bereda den reform som nämns i principbeslu-
20174: avkastningen av kapitalet beskattas som kapital-     tet enligt viiken också enskilda företag, öppna
20175: inkomst- även om man i vissa fall blir tvungen       bolag och kommanditbolag kunde kvarhålla
20176: att schematiskt bestämma avkastningen.               vinst enligt bolagsskattesatsen. A vsikten är att
20177:    Det vore också svårt och ur administrativ syn-    denna reform skall träda i kraft 1997. Ovan
20178: punkt synnerligen tungt att använda antalet ar-      nämnda möjlighet kunde t.o.m. på ett avgörande
20179: betstagare vid ett företag som grund för den         sätt förbättra sysselsättningssituationen för små
20180: årliga taxeringen. Beskattningen skulle bli betyd-   och medelstora företag.
20181: 
20182:        Helsingfors den 22 december 1995
20183:                                                                                  Minister Arja Alho
20184:                                              KK 355/1995 vp
20185: 
20186: Kirjallinen kysymys 355
20187: 
20188: 
20189: 
20190: 
20191:                                     Nyby: Ulkomailla työskentelevien Suomen kansalaisten tasavertai-
20192:                                        sesta kohtelusta sosiaaliturvan osalta
20193: 
20194: 
20195:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
20196: 
20197:    Asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsää-          kautta lähteneille ei makseta lapsilisää ulkomail-
20198: dännön soveltamisesta 30.12.1993 annetussa             la oloaikana. Tällaisista väliinputoajista on jo
20199: laissa pyrittiin täsmentämään mm. ulkomailla           konkreettisia esimerkkejä.
20200: väliaikaisesti asuvien suomalaisten oikeuksia so-         On epäoikeudenmukaista, että suomalaiseen
20201: siaaliturvaamme nähden.                                sosiaalivakuutukseen kuuluminen on kiinni
20202:     Lain 7 §:ssä todetaan mm., että "kansaneläke-      työnantajan kotipaikasta, kun kyse on lähtemi-
20203: laitos ratkaisee hakemuksesta, sovelletaanko so-       sestä kehitysyhteistyöhön. Voidaan myös kysyä,
20204: siaaliturvalainsäädäntöä edelleen henkilöön,           miksi tätä kotipaikkaehtoa sovelletaan nimen-
20205: joka on vuotta pitemmän ajan ulkomailla kehi-          omaan yksityisten kansalaisjärjestöjen eikä esi-
20206: tysyhteistyö- tai lähetystyötehtävissä taikkajoka      merkiksi YK:n ja muiden valtioiden välisten jär-
20207: opiskelee tai harjoittaa tieteellistä tutkimusta ul-   jestöjen kohdalla. Kysehän on kuitenkin siitä,
20208: komailla päätoimisesti".                               että kentälle lähtevät henkilöt ovat kuuluneet
20209:     Kansaneläkelaitoksen tulkinnan mukaan em.          suomalaiseen sosiaalivakuutukseen ennen lähtö-
20210: pykälän poikkeuksille on kuitenkin olemassa            ään, ja vakuutuksen voimassaoloa vain jatkettai-
20211: kaksi edellytystä:                                     siin.
20212:     1. Henkilö on ollut vakuutettuna Suomessa ja          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20213: Kela voi hakemuksesta jatkaa voimassa olevaa           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20214: vakuutussuhdetta mm. kehitysyhteistyössä ja lä-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20215:  hetystyössä olevien kohdalla.                         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20216:     2. Työnantajana on kotipaikka Suomessa.
20217:     Näiden edellytysten noudattaminen asettaa                     Mitä Hallitus aikoo tehdä ulkomailla
20218:  sellaiset suomalaiset kehitys- ja lähetystyönteki-           työskentelevien Suomen kansalaisten ta-
20219: jät, jotka ovat muunlaisen kehitysyhteistyö- tai              savertaisen kohtelun turvaamiseksi työn-
20220:  lähetysjärjestön palveluksessa, eriarvoiseen ase-            antajan kotipaikkakunnasta riippumatta
20221:  maan. Konkreettisesti se merkitsee sitä, että esi-           ja ilmenneiden epäkohtien korjaamisek-
20222:  merkiksi ruotsalaisen kehitysyhteistyöjärjestön              si?
20223: 
20224:       Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1995
20225: 
20226:                                                Mats Nyby
20227: 
20228: 
20229: 
20230: 
20231:  250261
20232: 2                                           KK 355/1995 vp
20233: 
20234: 
20235: 
20236: 
20237:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20238: 
20239:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        yleensä, vaikka kysymys ei olisikaan tavanomai-
20240: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         sessa työsuhteessa tehtävästä työstä. Lähettävä
20241: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       työnantaja on velvollinen myös järjestämään
20242: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Nybyn            työntekijälleen työeläketurvan ja tapaturmava-
20243: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 355:         kuutusturvan Suomen lainsäädännön mukaan.
20244:                                                           Kysymyksessä tarkoitetun asumiseen perus-
20245:            Mitä Hallitus aikoo tehdä ulkomailla       tuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltaminen
20246:        työskentelevien Suomen kansalaisten ta-        koskee vain tapauksia, joista Suomen tekemissä
20247:        savertaisen kohtelun turvaamiseksi työn-       sosiaaliturvasopimuksissa tai Suomea sitovissa
20248:        antajan kotipaikkakunnasta riippumatta         kansainvälisissä sopimuksissa ei toisin määrätä.
20249:        ja ilmenneiden epäkohtien korjaamisek-         Vuoden 1994 alusta voimaan tulleen ETA-sopi-
20250:        si?                                            muksen liitteenä oleva asetus 1408171 sosiaalitur-
20251:                                                       vajärjestelmien yhteensovittamisesta sisältää
20252:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          säännökset siitä, miten kansallista sosiaaliturva-
20253: vasti seuraavaa:                                      lainsäädäntöä on sovellettava henkilöihin, jotka
20254:                                                       liikkuvat ET A-sopimusvaltioiden alueella. Ase-
20255:    Vuoden 1994 alusta voimaan tulleen asumi-          tus sisältää säännökset siitä, minkä valtion sosi-
20256: seen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön so-        aaliturvalainsäädäntöä henkilöön on sovelletta-
20257: veltamisesta annetun lain keskeisenä tavoitteena      va. Henkilö kuuluu vain yhden valtion lainsää-
20258: oli yhdenmukaistaa asumiseen perustuvan sosi-         dännön alaisuuteen. Asetuksessa on myös erityi-
20259: aalivakuutus-ja muun sosiaaliturvalainsäädän-         set säännökset lähetettyyn työntekijään sovellet-
20260: nön soveltamisalaa koskevat säännökset. Samas-        tavasta lainsäädännöstä. Nämä lainvalintaa kos-
20261: sa yhteydessä muutettiin työntekijäin eläkelakia      kevat säännökset ovat aina ensisijaisia kansalli-
20262: ja tapaturmavakuutuslakia ottamalla niihin            seen lainsäädäntöön verrattuna. Vastaavasti
20263: säännökset ulkomaille lähetetystä työntekijästä.      myös Suomen tekemien sosiaaliturvasopimusten
20264: Tällä tavoin turvattiin se, ettei ulkomaille työhön   sisältämät lainvalintasäännökset ovat ensisijaisia
20265: lähetettävän työntekijän sosiaaliturva muodos-        kansalliseen lainsäädäntöön verrattuna.
20266: tuisi perusteettomasti eritaiseksi työeläketurvan         Kysymyksessä on viitattu ruotsalaisen kehi-
20267: ja muun sosiaaliturvan osalta.                        tysyhteistyöjärjestön kautta ulkomaille lähteviin
20268:    Asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsää-         henkilöihin. Tuntematta tarkemmin yksityis-
20269: dännön soveltamisesta annetun lain 7 §:ssä sää-       kohtia, asetuksen 1408/7llainvalintasäännösten
20270: detään sosiaaliturvalainsäädännön soveltami-          perusteella vakuuttamisvelvollisuus määräytyisi
20271: sesta sellaiseen ulkomaille vuotta pitemmäksi         Ruotsin lainsäädännön mukaan.
20272: ajaksi työhön lähetettyyn työntekijään, joka lä-          Sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen mu-
20273: hetetään ulkomaille suorittamaan työtä joko sa-       kaan kansaneläkelaitoksen soveltamiskäytäntö
20274: malle työnantajalle tai työnantajan kanssa sa-        merkitsee sitä, että ulkomaille kehitysyhteistyö-
20275: maan taloudelliseen kokonaisuuteen kuuluvaan          ja lähetystyötehtäviin lähteviä henkilöitä kohdel-
20276: ulkomaiseen emo- tai tytäryritykseen taikka yri-      laan kansallista lainsäädäntöä sovellettaessa sa-
20277: tykseen, jossa työnantajana on määräämisval-          malla tavoin kuin ulkomaille työn vuoksi lähte-
20278: taa. Sosiaaliturvalainsäädäntöä voidaan sovel-        viä lähetettyjä työntekijöitä. Suomesta ulkomail-
20279: taa henkilöön, joka on vuotta pitemmän ajan           le lähteviä henkilöitä kohdellaan siten tasavertai-
20280: ulkomailla kehitysyhteistyö- tai lähetystyötehtä-     sesti.
20281: vissä. Tällä tavoin lähetystyö- ja kehitysyhteis-         Laki asumiseen perustuvasta sosiaaliturva-
20282: työtehtävissä olevia henkilöitä kohdellaan sosi-      lainsäädännöstä samoin kuin ETA-sopimuksen
20283: aaliturvalainsäädäntöä sovellettaessa samalla ta-     myötä voimaan tullut asetus 1408/71 sekä uusi
20284: voin kuin ulkomaille lähetettäviä työntekijöitä       pohjoismainen sosiaaliturvasopimus ovat olleet
20285:                                            KK 355/1995 vp                                            3
20286: 
20287: voimassa vasta vuoden 1994 alusta. Näin ollen        säädännön soveltamista ja oikeuskäytännön ke-
20288: on varsin selvää, ettei soveltamiskäytäntö ole       hittymistä sekä ryhtyy tarvittaessa toimenpitei-
20289: oikeuskäytännön puuttuessa vielä täysin vakiin-      siin esiin tulleiden epäkohtien korjaamiseksi.
20290: tunut. Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa lain-
20291: 
20292:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1995
20293: 
20294:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkare
20295: 4                                           KK 355/1995 vp
20296: 
20297: 
20298: 
20299: 
20300:                                         Till Riksdagens Talman
20301: 
20302:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      vanligt arbetsförhållande. Den arbetsgivare som
20303: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        sänder en arbetstagare utomlands är också skyl-
20304: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      dig att för arbetstagaren arrangera arbetspen-
20305: man Nyby undertecknade spörsmål nr 355:               sionsskydd och olycksfallsförsäkringsskydd en-
20306:                                                       ligt finsk lagstiftning.
20307:           Vad ämnar Regeringen göra för att               Tillämpningen av den lagstiftning om bosätt-
20308:        trygga lika behandling av utomlands ar-        ningsbaserad social trygghet som avses i spörs-
20309:        betande finska medborgare oberoende av         målet gäller endast sådana fall om vilka annat
20310:        arbetsgivarens hemort och för att avhjäl-      inte bestäms i de överenskommelser om social
20311:        pa de brister som kommit tili synes?           trygghet som Finland ingått eller i internationella
20312:                                                       konventioner som är bindande för Finland. För-
20313:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ordning (EEG) nr 1408/71 om tillämpningen av
20314: anföra följande:                                      systemen för social trygghet, som utgör bilaga tili
20315:                                                       EES-avtalet som trädde i kraft vid ingången av
20316:     Det centrala målet för den lag om tillämpning     1994, innehåller bestämmelser om hur nationell
20317: av lagstiftningen om bosättningsbaserad social        lagstiftning om social trygghet skall tillämpas på
20318: trygghet som trädde i kraft vid ingången av 1994      personer som rör sig inom EES-avtalsstaternas
20319: var att förenhetliga stadgandena om tillämp-          territorium. Förordningen innehåller bestäm-
20320: ningsområdet för socialförsäkrings- och den öv-       melser om viiken stats lagstiftning om social
20321: riga socialskyddslagstiftningen. 1 samband där-       trygghet som skall tiliämpas på personer. Varje
20322: med ändrades lagen om pension för arbetstagare        person lyder endast under en stats lagstiftning. 1
20323: och lagen om olycksfallsförsäkring så att i lagar-    förordningen ingår även särskilda bestämmelser
20324: na intogs stadganden om arbetstagare som sänts        om den lagstiftning som skall tiliämpas på en
20325: utomlands. På detta sätt säkerställdes social-        arbetstagare som sänts utomlands. Dessa lag-
20326: skyddet för arbetstagare som sänds utomlands så       valsbestämmelser är alltid primära i förhållande
20327: att det inte omotiverat blir annorlunda vad gäller    tili den nationella lagstiftningen. På motsvarande
20328: arbetspensionsskyddet och det övriga social-          sätt är även lagvalsreglerna i de överenskommel-
20329: skyddet.                                              ser om social trygghet som Finland ingått primä-
20330:     17 § lagen om tillämpning av lagstiftningen om    ra i förhållande tili den nationella lagstiftningen.
20331: bosättningsbaserad social trygghet stadgas om             1 spörsmålet hänvisas tili personer som åker
20332: tillämpningen av lagstiftningen om social trygg-      utomlands via en svensk utvecklingssamarbets-
20333: het på en arbetstagare som sänds utomlands för        organisation. Utan närmare kännedom om de-
20334: att under en längre tid än ett år utföra arbete för   taljerna kan sägas att försäkringsskyldigheten på
20335: samma arbetsgivares räkning, till ett utländskt       grundval av lagvalsreglerna i förordning (EEG)
20336: moder- eller dotterföretag som hör tili samma         nr 1408/71 bestäms enligt svensk lagstiftning.
20337: ekonomiska helhet som arbetsgivaren eller tili ett        Enligt social- och hälsovårdsministeriets upp-
20338: sådant företag där arbetsgivaren har bestäm-          fattning betyder folkpensionsanstaltens tillämp-
20339: manderätt. Lagstiftningen om social trygghet          ningspraxis att när nationell lagstiftning tilläm-
20340: kan tillämpas på en person som under en längre        pas får personer som reser utomlands i utveck-
20341: tid än ett år vistas utomlands i utvecklingssamar-    lingssamarbetsuppgifter eller missionsarbete lika
20342: betsuppgifter eller missionsarbete. När lagstift-     behandling som arbetstagare som sänds utom-
20343: ningen om social trygghet tillämpas behandlas         lands på grund av arbetet. Personer som åker
20344: således personeri utvecklingssamarbetsuppgifter       utomlands från Finland behandlas således jäm-
20345: eller missionsarbete lika som de arbetstagare som     likt.
20346: sänds utomlands i allmänhet, även om det inte             Såvällagen om tillämpning av lagstiftningen
20347: skulle vara fråga om arbete som utförs i ett sed-     om bosättningsbaserad social trygghet som för-
20348:                                             KK 355/1995 vp                                             5
20349: 
20350: ordning (EEG) nr 1408/71, som trädde i kraft i          nas. Social- och hälsovårdsministeriet följer med
20351: och med EES-avtalet, och den nya nordiska över-         hur lagstiftningen tillämpas och hur rättspraxis
20352: enskommelsen om social trygghet har endast              utvecklas samt vidtar vid behov åtgärder för att
20353: gällt fr.o.m. ingången av 1994. Det är således helt     avhjälpa de missförhållanden som kommit tili
20354: klart att det ännu inte finns någon helt vederta-       synes.
20355: gen tillämpningspraxis eftersom rättspraxis sak-
20356: 
20357:      Helsingforsden 21 december 1995
20358: 
20359:                                                       Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
20360:                                           KK 356/1995 vp
20361: 
20362: Skriftligt spörsmål 356
20363: 
20364: 
20365: 
20366: 
20367:                                  Rosendahl m.fl.: Omjustering av ersättningar för tili och från arbete
20368:                                     med båt
20369: 
20370: 
20371:                                       Tili Riksdagens Talman
20372: 
20373:     Skattestyrelsen förordnar med stöd av in-       för 2 % oljeblandad bensin å 5,82 mk hela 2,02
20374: komstskattelagen grunderna för och beloppen av      mk/km. Kostnaderna för avskrivningar och rän-
20375: resekostnadsersättningar som skall betraktas        ta utgör 1,09 mk/km. Övriga driftsutgifter, för-
20376: som skattefria vid beskattningen för respektive     säkringar, vinterförvaring och hyra för båtplats
20377: år. De därvid fastställda maximibeloppen för        eller brygga är 89 p/km.
20378: fårdkostnadsersättningen för arbetsresa som            För att avlägsna ovan framförda missförhål-
20379: löntagare företagit med fordon som han äger,        lande att skärgårdsmänniskorna behandlas
20380: utgör samtidigt även maximibelopp för skattefri     ojämlikt i beskattningsavseende, borde relatio-
20381: ersättning som förtroendeinvalda i korumunala       nen mellan ersättning för bil respektive båt korri-
20382: och statliga organ samt i privata organisationer    geras med beaktande av de verkliga kostanderna
20383: och företag kan motta.                              för respektive fortskaffningsmedel.
20384:     Maximibeloppen för dessa ersättningar utgör i      Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
20385: detta nu för bil173 p/km med bl.a. tiliägg om 15    ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
20386: p/km för bilfård på skogsbilväg. Jämfört med        ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
20387: denna ersättning är maximibeloppet om 193 p/        följande spörsmål:
20388: km för motorbåt oskäligt lågt med hänsyn tili de
20389: verkliga kostnaderna för båt med motor och                    Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
20390: kostnader för nödvändig bryggplats och försäk-             ta för att de skattefria ersättningarna för
20391: ring.                                                      resor tili och från arbete med båt justeras
20392:     Enligt de utredningar vi erhållit uppgår de            med beaktande av de verkliga kostnader-
20393: verkliga kostnaderna för en motorbåt på 20 hk              na för detta fortskaffningsmedel?
20394: tili ca 4 mk/km. Därav utgör bränslekostnaderna
20395: 
20396:      Helsingforsden 30 november 1995
20397: 
20398:          Ola Rosendahl                  Håkan Malm                     Klaus Bremer
20399:          Ulla-Maj Kukkonen              Margareta Pietikäinen          Pehr Löv
20400: 
20401: 
20402: 
20403: 
20404: 250261
20405: 2                                           KK 356/1995 vp
20406: 
20407: Kirjallinen kysymys 356                                                                     Suomennos
20408: 
20409: 
20410: 
20411: 
20412:                                    Rosendahl ym.: Veneellä tehtävien työmatkojen matkakustannus-
20413:                                       korvausten tarkistamisesta
20414: 
20415: 
20416:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20417: 
20418:    Verohallitus määrää tuloverolain nojalla mat-      sen öljysekoitteisen bensiinin, jonka hinta on
20419: kakustannuskorvausten perusteet ja määrät, jot-       5,82 markkaa litralta, polttoainekustannukset
20420: ka katsotaan verottomiksi kunkin vuoden vero-         ovat jopa 2,02 markkaa kilometriltä. Kustan-
20421: tuksessa. Tällöin vahvistetut työntekijän omista-     nukset poistoista ja koroista ovat 1,09 markkaa
20422: maliaan kulkuneuvolla tekemien työmatkojen            kilometriltä. Muut käyttömenot, vakuutukset,
20423: matkakustannuskorvausten enimmäismäärät               talvisäilytys ja venepaikan tai laiturin vuokra
20424: ovat samanaikaisesti sellaisten verottomien kor-      ovat 89 penniä kilometriltä.
20425: vausten enimmäismääriä, joita valtion ja kuntien         Edellä esitetyn epäkohdan eli saaristolaisten
20426: elinten sekä yksityisten järjestöjen ja yritysten     epäoikeudenmukaisen verokohtelun korjaami-
20427: luottamushenkilöt voivat vastaanottaa.                seksi tulisi autoaja venettä koskevan korvauksen
20428:    Näiden korvausten enimmäismäärät ovat täl-         suhdetta korjata siten, että kunkin kulkuvälineen
20429: lä hetkellä auton osalta 173 penniä kilometriltä,     todelliset kustannukset otetaan huomioon.
20430: ja lisäksi tulee vielä 15 penniä kilometriltä auto-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20431: matkalta metsäautotiellä. Tähän korvaukseen           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20432: verrattuna 193 pennin enimmäismäärä moottori-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20433: veneen osalta on kohtuuttoman alhainen, kun           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20434: otetaan huomioon moottoriveneen todelliset
20435: kustannukset sekä välttämättömän laituripaikan                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20436: ja vakuutuksen kustannukset.                                 ryhtyä veneellä tehtävien työmatkojen
20437:    Saamiemme selvitysten mukaan 20-hevosvoi-                 matkakustannuskorvausten tarkistami-
20438: maisen moottoriveneen todelliset kustannukset                seksi siten, että tämän kulkuvälineen to-
20439: ovat 4 markkaa kilometriltä. Tästä 2-prosentti-              delliset kustannukset otetaan huomioon?
20440:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1995
20441: 
20442:           Ola Rosendahl                  Håkan Malm                     Klaus Bremer
20443:           Ulla-Maj Kukkonen              Margareta Pietikäinen          Pehr Löv
20444:                                          KK 356/1995 vp                                             3
20445: 
20446: 
20447: 
20448: 
20449:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
20450: 
20451:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     toista, joilla työmatkat useimmiten tehdään, täl-
20452: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      lainen tutkimus tehtiin viimeksi vuonna 1985.
20453: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    Valtion matkustussäännön sisältämiin moottori-
20454: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Rosendah-     veneiden kustannuskorvauksiin tehtiin kuiten-
20455: lin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o   kin erillinen tasotarkistus samana vuonna. Kilo-
20456: 356:                                               metrikustannuskorvauslaskelmat on tehty erik-
20457:                                                    seen henkilöautoille,ja kahtena vuonna, vuosille
20458:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     1995 ja 1996, myös moottoripyörille. Moottori-
20459:        ryhtyä veneellä tehtävien työmatkojen       veneiden ja muiden moottoriajoneuvojen kilo-
20460:        matkakustannuskorvausten tarkistami-        metrikohtaista kustannuskorvausta on tarkistet-
20461:        seksi siten, että tämän kulkuvälineen to-   tu vuosittain pääasiassa henkilöautojen kilomet-
20462:        delliset kustannukset otetaan huomioon?     rikustannuksia vastaavasti.
20463:                                                        Kysymyksen perusteluissa mainitut tiedot
20464:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       moottoriveneiden kilometrikustannuksista eivät
20465: vasti seuraavaa:                                   ole keskenään yhteensopivia. Laskelman pois-
20466:                                                    to- ja korkokustannukset edellyttäisivät valtion
20467:    Verohallituksen kustannuskorvauspäätöksen       kilometrikustannuslaskelman perustein noin
20468: perusteena käytetään valtion työmarkkinalai-       140 000 markan hintaisen veneen hankintaa ja
20469: toksen laatimia laskelmia. Ennen päätöksen te-     polttoainekustannukset noin 34,5 litran polttoai-
20470: kemistä kuullaan kulukorvausasiain neuvottelu-     nekulutusta 100 kilometrillä. Suuruudeltaan 20-
20471: kuntaa, johon kuuluvat keskeiset työmarkkina-      hevosvoimaiseen moottoriin hankitaan kuiten-
20472: järjestöt. Vuodelle 1996 vahvistetut verovapaat    kin yleensä vene, jonka hinta on 10 000 markasta
20473: matkakustannusten korvaukset ovat tasoltaan        30 000 markkaan. Tällaisen veneyhdistelmän
20474: kuluvan vuoden korvauksia jonkin verran kor-       polttoainekulutus on noin 19 litraa 100 kilomet-
20475: keammat. Moottoriveneellä tehdyn työmatkan         rillä. Kun pääoma- ja käyttökustannukset mah-
20476: korvaus on 198 penniä kilometriltä vuonna 1996.    tuvat näin laskien hyvinkin 198 pennin kilometri-
20477:    Virkamatkoihin käytettävien omien mootto-       kustannuskorvauksen piiriin, hallitus ei pidä ai-
20478: riveneiden todellisista pääoma- ja käyttökustan-   nakaan toistaiseksi tarpeellisena ryhtyä selvittä-
20479: nustiedoista ei ole tehty tutkimusta. Henkilöau-   mään omien moottoriveneiden virka-ajoja.
20480: 
20481:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1995
20482: 
20483:                                                                               Ministeri Arja Alho
20484: 4                                          KK 356/1995 vp
20485: 
20486: 
20487: 
20488: 
20489:                                        Tili Riksdagens Talman
20490: 
20491:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          bilar, med vilka de flesta arbetsresor görs. Sam-
20492: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande          ma år gjordes dock en skild nivåjustering av
20493: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      kostnadsersättningarna för motorbåtar i resereg-
20494: dagsman Rosendahl m.fl. undertecknade spörs-         lementet för statstjänstemän. Särskilda beräk-
20495: mål nr 356:                                          ningar som gäller kostnadsersättningarna per ki-
20496:                                                      lometer har gjorts i fråga om personbilar och i
20497:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       fråga om motorcyklar för två år, dvs. 1995 och
20498:        ta för att de skattefria ersättningarna för   1996. Kostnadsersättningarna per kilometer för
20499:        resor tili och från arbete med båt justeras   motorbåtar och andra motorfordon har justerats
20500:        med beaktande av de verkliga kostnader-       årligen främst så att de ;notsvarar kilometerer-
20501:        na för detta fortskaffningsmedel?             sättningarna för personbilar.
20502:                                                          De uppgifter om kilometerersättningar för
20503:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        motorbåtar som ingår i motiveringen till spörs-
20504: anföra följande:                                     målet är inte överensstämmande. Avskrivnings-
20505:                                                      och räntekostnaderna i beräkningen skulle enligt
20506:    Som grund för skattestyrelsens beslut om          grunderna för den beräkning av kilometerkost-
20507: kostnadsersättningar används statens arbets-         nader som staten tillämpar förutsätta anskaff-
20508: marknadsverks beräkningar. Innan beslutet fat-       ning av en båt som kostar ca 140 000 mk och
20509: tas hörs kostnadsersättningsdelegationen. Till       bränslekostnaderna en konsumtion på ca 34,5
20510: delegationen hör de centrala arbetsmarknadsor-       liter per kilometer. Till en motor på 20 hästkraf-
20511: ganisationerna. De skattefria resekostnadser-        ter skaffas i allmänhet en båt som kostar 10 000-
20512: sättningar som fastställts för 1996 är något högre   30 000 mk. Bränslekonsumtionen hos en sådan
20513: än de ersättningar som betalts under innevarande     båtkombination är ca 19liter per 100 kilometer.
20514: år. Ersättningen för en arbetsresa som görs med      Då kapital- och driftskostnaderna enligt dessa
20515: motorbåt uppgår 1996 ti11198 penni per kilome-       beräkningar bra ryms inom ramen för en kilome-
20516: ter.                                                 terkostnadsersättning på 198 penni per kilometer
20517:    Någon undersökning om de reella kapital- och      anser regeringen att det åtminstone inte tills vida-
20518: driftskostnaderna för motorbåtar som används         re är nödvändigt att utreda frågan om tjänstere-
20519: för tjänsteresor har inte gjorts. En sådan under-    sor som görs med egen motorbåt.
20520: sökning utfördes senast 1985 beträffande person-
20521: 
20522:      Helsingforsden 21 december 1995
20523: 
20524:                                                                                  Minister Arja Alho
20525:                                              KK 357/1995 vp
20526: 
20527: Kirjallinen kysymys 357
20528: 
20529: 
20530: 
20531: 
20532:                                      Kallis ym.: Yrittäjien toimeentulotuen laskentaperusteista
20533: 
20534: 
20535: 
20536:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
20537: 
20538:    Toimeentuloturvaan on oikeus henkilöllä,            kaan saa. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että
20539: jonka omat ja perheen tulot ja varat eivät riitä       yrittäjän, joka ei saa riittävästi tuloa yritykses-
20540: tarpeen mukaiseen toimeentuloon. Toimeentu-            tään, pitäisi lopettaa yrityksensä tai keskeyttää
20541: lotuen tarve arvioidaan aina tapauskohtaisesti.        sen toiminta (jolloin karenssiaika on peräti neljä
20542: Yrittäjien osalta on laadittu erillinen lomake,        kuukautta) ja ryhtyä työttömäksi työnhakijaksi.
20543: jolla annetaan selvitys yrityksestä saatavasta tu-         Edellä kuvattu yrittäjien toimeentulotuen las-
20544: losta. Tämä selvitys liitetään toimeentulotukiha-      kenta ei tue yrittäjyyttäja siten pyrkimystä hank-
20545: kemukseen.                                             kia toimeentulonsa muutoin kuin työttömänä,
20546:    Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentu-         silloin kun yrityksellä on vaikeaa.
20547: loturvan muoto. Ennen sen myöntämistä selvite-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20548: tään hakijan mahdollisuudet saada muita sosiaa-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20549: liturvaetuuksia.                                       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20550:    Yrittäjien osalta tämä on tulkittu seuraavasti:     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20551: kun yrittäjä ei saa tuloa yritystoiminnastaan ja
20552: hakee toimeentulotukea, lasketaan toimeentulo-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20553: tuen määrä niin, että hänen ansiotulokseen laske-             ryhtyä yrittäjien toimeentulotuen lasken-
20554: taan työttömyyspäiväraha, jota hän ei kuiten-                 taperusteiden muuttamiseksi?
20555:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1995
20556:                      Bjarne Kallis                              Jouko Jääskeläinen
20557: 
20558: 
20559: 
20560: 
20561: 250261
20562: 2                                             KK 357/1995 vp
20563: 
20564: 
20565: 
20566: 
20567:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
20568: 
20569:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           kaikkia hakijan menoja voida hyväksyä toimeen-
20570: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            tulotukeen oikeuttaviksi menoiksi. Tällöin haki-
20571: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          jan käytettävissä olevat tulot voivat jäädä toi-
20572: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kalliksen           meentulotukinormin edellyttämiä vähimmäistu-
20573: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o             loja pienemmiksi, kun tuloista joudutaan maksa-
20574: 357:                                                     maan menoja, joita ei toimeentulotukilaskelmas-
20575:                                                          sa oteta mukaan. Tyypillisesti tällaisia menoja
20576:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          ovat hakijan lainojen lyhennykset, mukaan lu-
20577:         ryhtyä yrittäjien toimeentulotuen lasken-        kien asuntolainat Vastaavasti yritystoiminnan
20578:         taperusteiden muuttamiseksi?                     kohdalla syntyy tilanteita, joissa on vaikea yksit-
20579:                                                          täistapauksissa määrittää, mikä osa yritystoi-
20580:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             minnasta syntyvästä tulosta on perusteltua kat-
20581: vasti seuraavaa:                                         soa kuuluvan yritystoiminnasta johtuviin välttä-
20582:                                                          mättömiin menoihin ja minkä osuuden voidaan
20583:    Toimeentulotuen myöntämisen perusteena on             taas katsoa olevan yrittäjän elinkustannuksiin
20584: kunkin tuen hakijan tulojen ja menojen selvittä-         käytettävissä.
20585: minen. Yrittäjien, kuten muidenkin tuen hakijoi-            Koska toimeentulotuki on viimesijainen toi-
20586: den toimeentulotukea myönnettäessä huomioon              meentuloa turvaava etuus, on menettely sen
20587: otettavien tulojen määrittely perustuu sosiaali-         myöntämisessä erittäin keskeinen kansalaisen
20588: huoltolakiin ja valtioneuvoston päätökseen toi-          oikeusturvan ja yhtäläisen kohtelun kannalta.
20589: meentulotuen yleisistä perusteista. Lähtökohta-          Yrittäjien tulojen määrittelyä koskevat ongelmat
20590: na säädöksissä on, että tukea myönnettäessä ote-         eivät kuitenkaan ole pelkästään toimeentulotu-
20591: taan huomioon henkilön tai ruokakunnan käy-              kea koskevia, vaan samat kysymykset tulevat
20592: tettävissä olevat tulot. Toisaalta toimeentulo-          eteen mm. sosiaali- ja terveyspalveluista perittä-
20593: tuen myöntäminen perustuu aina kunnassa teh-             viä maksuja määriteltäessä sovellettavan tulokä-
20594: tävään yksilö- tai perhekohtaiseen tarveharkin-          sitteen kohdalla. Sama on tilanne useiden mui-
20595: taan, jossa asiakkaan tulot ja menot selvitetään         denkin ansioperusteisten tai tulosidonnaisten so-
20596: mahdollisuuksien mukaan varsin yksityiskohtai-           siaaliturvaetuuksien kohdalla.
20597: sesti. Mikäli esimerkiksi käytettävissä olevista             Kuntien toimeentulotukityötä helpottamaan
20598: tuloista ei ole saatavissa tarkkaa selvyyttä, tulot      yrittäjien osalta on Suomen Yrittäjäin Keskuslii-
20599: on arvioitava. Arviointi ei kuitenkaan voi perus-        ton, Kirjanpitotoimistojen Liiton, Maa- ja met-
20600: tua kaavamaiseen menettelyyn, jollaisesta yksi           sätaloustuottajain Keskusliiton, Kuntaliiton
20601: on kuvattu kysymyksessä, vaan yksilökohtaiseen           sekä sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyönä
20602: selvitykseen. Epäselvissä tapauksissa toimeentu-         valmistettu yrittäjien tulojen selvittämiseen tar-
20603: lotuen hakijalla on oikeus hakea muutosta lää-           koitettu lomake. Tämä lomake on lähetetty kun-
20604: ninoikeudelta kunnan viranomaisen päätökseen.            nille kesäkuussa 1994.
20605:     Sosiaali- ja terveysministeriössä ollaan hyvin          Vaikka toimeentulotuki on luonteeltaan
20606: tietoisia erityisesti yrittäjien tuen tarpeen arvioin-   etuusjärjestelmä, jossa tuen myöntäminen perus-
20607: tiin liittyvistä vaikeuksista. Ongelman tekee en-        tuu varsin pitkälti yksilökohtaiseen, paikallista-
20608: tistä ajankohtaisemmaksi se, että yrittäjien osuus       solla tehtävään tarveharkintaan, on sosiaali- ja
20609: toimeentulotuen tarvitsijoista on viime vuosina          terveysministeriön tarkoitus selvittää, tarvitaan-
20610: oleellisesti noussut. Vuonna 1990 toimeentulotu-         ko toimeentulotuen myöntämismenettelyn yhte-
20611: kea sai vajaat 3 500 yrittäjäkotitaloutta. Vuonna        näistämiseksi edelleen valtakunnantasoisia eri-
20612: 1993 määrä oli jo 10 500.                                tyistoimenpiteitä. Ministeriö on 1.12.1995 aset-
20613:     Toimeentulotuen tarpeen määrittelyn yksit-           tanut työryhmän selvittämään toimeentulotuen
20614: täisen toimeentulotuen hakijan kohdalla niin             säädöspohjan tarkistamista. Tässä yhteydessä
20615: yrittäjien kuin muidenkin tuen hakijoiden osalta         tulee myös selvitettäväksi, mitä mahdollisuuksia
20616: tekee ongelmalliseksi myös se, että useinkaan ei         on selkeyttää toimeentulotuessa huomioon otet-
20617:                                           KK 357/1995 vp                                            3
20618: 
20619: tavien tulojen määritelmää. Työryhmän tulee         alusta lukien. Sosiaali- ja terveysministeriö ryh-
20620: laatia ehdotuksensa siten, että tarpeelliset sää-   tyy tarvittaviin toimenpiteisiin työryhmän ehdo-
20621: dösmuutokset voidaan toteuttaa vuoden 1997          tusten valmistuttua.
20622: 
20623:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1995
20624: 
20625:                                                                  Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
20626: 4                                          KK 357/1995 vp
20627: 
20628: 
20629: 
20630: 
20631:                                        Tili Riksdagens Talman
20632: 
20633:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     utkomststöd. Då kan sökandens disponibla in-
20634: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-       komster bli mindre än de minimiinkomster som
20635: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     normen för utkomststöd förutsätter, när man av
20636: man Kallis m.fl. undertecknade spörsmål nr 357:      inkomsterna måste betala sådana utgifter som
20637:                                                      inte inräknas i kalkylen över utkomststöd. Typis-
20638:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       ka sådana utgifter är amorteringar på lån, inklu-
20639:        ta i syfte att ändra beräkningsgrunderna      sive bostadslån. På motsvarande sätt uppstår det
20640:        för utkomststöd i fråga om företagare?        i fråga om företagsverksamhet situationer där
20641:                                                      det är svårt att i ett enskilt fall bestämma vilken
20642:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        andel av inkomsten av företagsverksamheten
20643: anföra följande:                                     som med fog kan anses hänföra sig till de ound-
20644:                                                      gängliga utgifterna för verksamheten och vilken
20645:    Grunden för beviljandet av utkomststöd är att     andel som kan anses vara disponibel för företa-
20646: sökandens inkomster och utgifter utreds. Fast-       garens levnadskostnader.
20647: ställandet av vilka inkomster som skall beaktas         Eftersom utkomststödet är den förmån som i
20648: vid bevi1jandet av utkomststöd baserar sig i fråga   sista hand tryggar utkomsten, är förfarandet vid
20649: om såväl företagare som andra sökande på soci-       dess beviljande mycket centralt med tanke på
20650: alvårdslagen och på statsrådets bes1ut om de all-    medborgarnas rättsskydd och lika behandling.
20651: männa grunderna för utkomststöd. Utgångs-            De problem som gäller fastställandet av företa-
20652: punkten för författningarna är att man vid bevil-    garnas inkomster hänför sig dock inte bara till
20653: jandet av stöd beaktar personens eller hushållets    utkomststödet. Samma frågor inställer sig bl.a.
20654: disponibla inkomster. A andra sidan baserar sig      vad gäller det inkomstbegrepp som skall tilläm-
20655: beviljandet av utkomststöd alltid på att indivi-     pas när avgifter för social- och hälsovårdstjäns-
20656: dens eller familjens behov prövas i kommunen,        terna fastställs. Detsamma gäller många andra
20657: och vid behovsprövningen utreds klientens in-        inkomstrelaterade eller inkomstbundna sociala
20658: komster och utgifter synnerligen detaljerat, om      förmåner.
20659: möjligt. Om det inte går att exakt komma under-         I avsikt att underlätta kommunernas utkomst-
20660: fund med t.ex. de disponibla inkomsterna, skall      stödsarbete för företagarnas del har Företagar-
20661: inkomsterna uppskattas. Uppskattningen kan           nas Centralförbund i Finland, Bokföringsbyrå-
20662: dock inte grunda sig på ett schematiskt förfaran-    ernas F örbund, Centralförbundet för lant- och
20663: de, av t.ex. den typ som beskrivs i spörsmålet,      skogsbruksproducenter, Finlands Kommunför-
20664: utan den grundar sig på en individuell bedöm-        bund samt social- och hälsovårdsministeriet till-
20665: ning. I oklara fall har den som ansöker om ut-       sammans fårdigställt en blankett för utredande
20666: komststöd rätt att söka ändring i den kommuna-       av företagarnas inkomster. Blanketten har skick-
20667: la myndighetens beslut hos länsrätten.               ats .till kommunerna i juni 1994.
20668:    Social- och hälsovårdsministeriet är mycket          Aven om utkomststödet till sin natur är ett
20669: medvetet om de särskilda svårigheter som hänför      förmånssystem där beviljandet i stor utsträck-
20670: sig till bedömningen av stödet för företagare.       ning bygger på individuell behovsprövning som
20671: Problemet blir ännu mer aktuellt av att företagar-   sker på den lokala nivån, har social- och hälso-
20672: nas andel av dem som behöver utkomststöd har         vårdsministeriet för avsikt att utreda om fortsat-
20673: stigit avsevärt de senaste åren. År 1990 fick        ta särskilda åtgärder på riksplanet behövs för att
20674: knappt 3 500 företagarhushåll utkomststöd. År        förenhetliga förfarandet vid beviljandet av stö-
20675: 1993 var antalet redan 10 500.                       det. Ministeriet har den 1 december 1995 tillsatt
20676:    Fastställandet av en enskild sökandes behov       en arbetsgrupp som fått i uppdrag att utreda en
20677: av utkomststöd, oavsett om sökanden är företa-       översyn av de författningar som ligger till grund
20678: gare eller inte, är problematiskt också därför att   för utkomststödet. I detta sammanhang kommer
20679: det ofta inte går att godkänna sökandens alla        det också att utredas vilka möjligheter det finns
20680: utgifter som sådana utgifter som berättigar till     att klargöra definitionen av de inkomster som
20681:                                            KK 357/1995 vp                                          5
20682: 
20683: skall beaktas i utkomststödet. Arbetsgruppen         gången av 1997. Social- och hälsovårdsministe-
20684: skall uppgöra sitt förslag så att de författnings-   riet vidtar de åtgärder som behövs efter att ar-
20685: ändringar som behövs kan träda i kraft vid in-       betsgruppens forslag blivit fårdiga.
20686:      Helsingfors den 19 december 1995
20687: 
20688:                                                                   Minister Terttu Huttu-Juntunen
20689:                                            KK 358/1995 vp
20690: 
20691: Kirjallinen kysymys 358
20692: 
20693: 
20694: 
20695: 
20696:                                   Kallis: Opintotuen ja työttömyyspäivärahan myöntämisperustei-
20697:                                       den yhteensovittamisesta
20698: 
20699: 
20700:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
20701: 
20702:    Opintotuen ja työttömyyspäivärahan myön-          vasti päättää, kumman etuuden piiriin henkilö
20703: tämisessä on esiintynyt käsittämättömiä tilantei-    kuuluu.
20704: ta, kun henkilö, joka on ollut työtön, on aloitta-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20705: nut opiskelun eikä ole sen vuoksi voinut enää        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20706: saada työttömyyspäivärahaa, muttei myöskään          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20707: opinto tukea. Tällaisia väliinputoajia on ollut jo   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20708: pitempään. Onkin käsittämätöntä, mikseivät
20709: opintotuesta ja työttömyysturvasta päättävät vi-               Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
20710: ranomaiset kykene laatimaan riittävän selkeitä               työtön, joka opiskelee, saa joko työttö-
20711: ohjeita, joiden mukaan voitaisiin täysin katta-              myysturvaa tai opintotukea?
20712:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1995
20713: 
20714:                                              Bjarne Kallis
20715: 
20716: 
20717: 
20718: 
20719: 250261
20720: 2                                          KK 358/1995 vp
20721: 
20722: 
20723: 
20724: 
20725:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
20726: 
20727:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ja. Muu koulutus katsotaan päätoimiseksi, jos
20728: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kansaneläkelaitos oppilaitosta kuultuaan arvioi
20729: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-     opiskelun edellyttämän työmäärän olevan vähin-
20730: le jäsenelle kansanedustaja Bjarne Kalliksen näin    tään 25 viikkotuntia tai keskimäärin vähintään
20731: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 358:             kolme opintoviikkoa tukikuukautta kohti. Ilta-
20732:                                                      opiskeluun ei pääsääntöisesti myönnetä opinto-
20733:           Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että     tukea.
20734:        työtön, joka opiskelee, saa joko työttö-         Opintotuen ja työttömyysturvan yhteensovit-
20735:        myysturvaa tai opintotukea?                   tamiseksi työministeriö on valmistanut yhteis-
20736:                                                      työssä opetus- sekä sosiaali- ja terveysministe-
20737:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         riön ja työmarkkinaosapuolten kanssa kirjeen
20738: vasti seuraavaa:                                     opiskelun päätoimisuuden arviointiin liittyvistä
20739:                                                      periaatteista. Käytännössä on kuitenkin esiinty-
20740:    Työttömyyspäivärahaa maksetaan työttö-            nyt tilanteita, joissa opintotuki- ja työttömyys-
20741: myysturvalain mukaisesti työttömän työnhaki-         turvasäännösten yhteensovittamispyrkimyksistä
20742: jan toimeentulon turvaamiseksi ja työttömyydes-      huolimatta opiskelijana ei ole ollut oikeutta
20743: tä aiheutuvien taloudellisten menetysten korvaa-     kummankaan lain mukaisiin etuuksiin. Tällais-
20744: miseksi tai lieventämiseksi.                         ten väliinputoajaryhmien kannalta asiaa on pi-
20745:    Työttömyysturvalain 5 §:n mukaan työttö-          dettävä valitettavana, mutta opiskelumuotojen
20746: myyspäivärahaan ei ole oikeutta henkilöllä, joka     moninaisuuden vuoksi on vaikeaa säätää täysin
20747: on katsottava päätoimiseksi opiskelijaksi. Pää-      aukotonta etuusjärjestelmää.
20748: toimiseksi opiskelu katsotaan silloin, kun se on        Työministeriö on yhteistyössä sosiaali- ja ter-
20749: esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle.        veysministeriön sekä opetusministeriön kanssa
20750: Lukion tai peruskoulun päivälinjalla opiskelevaa     valmistelemassa työttömyysturvalain uudistus-
20751: pidetään päätoimisena opiskelijana lukuvuoden        ta. Uudistus tullee voimaan vuoden 1997 alusta.
20752: päättymiseen asti. Henkilön, joka on opiskellut      Päätoiminen opiskelu määritellään tässä yhtey-
20753: aiemmin päätoimisesti, opiskelu katsotaan pää-       dessä nykyistä täsmällisemmin. Tämän seurauk-
20754: toimiseksi siihen saakka, kun hän on päättänyt       sena kysymyksessä mainittuun tilanteeseen saa-
20755: opintonsa tai on ne todistettavasti keskeyttänyt.    daan enemmän selkeyttä. Huomattava kuitenkin
20756: Päätoimisella opiskelijana ei ole oikeutta työttö-    on, että työttömyysturvan tarkoituksena on jat-
20757: myyspäivärahaan myöskään opiskelun välisenä          kossakin työttömän työnhakijan toimeentulon
20758: loma-aikana.                                         turvaaminen ja työttömyydestä aiheutuvien ta-
20759:    Opiskelijan toimeentulo turvataan ensisijai-      loudellisten menetysten korvaaminen. Opiskeli-
20760: sesti yleisen opintotuen avulla. Päätoimisena        jan toimeentulo on siis ensisijaisesti pyrittävä tur-
20761: opiskeluna opintotukiasetuksen mukaan pide-          vaamaan opintososiaalisilla etuuksilla, jotka on
20762: tään lukion, ammatillisen oppilaitoksen tai kan-     tähän tarkoitukseen nimenomaisesti säädetty.
20763: sanopiston päiväopetuksena järjestettyjä opinto-
20764: 
20765:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1995
20766: 
20767:                                                                      Työministeri Liisa Jaakonsaari
20768:                                               KK 358/1995 vp                                              3
20769: 
20770: 
20771: 
20772: 
20773:                                           Tili Riksdagens Talman
20774: 
20775:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          traktas som heltidsstudier, om folkpensionsan-
20776: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           stalten efter att ha hört läroanstalten uppskattar
20777: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         att den arbetsmängd som studierna kräver upp-
20778: man Bjarne Kallis undertecknade spörsmål nr              går tili minst 25 veckotimmar eller i genomsnitt
20779: 358:                                                     minst tre studieveckor per stödmånad. 1 regel
20780:                                                          beviljas studiestöd inte för kvällsstudier.
20781:            Ämnar Regeringen se till att en arbets-          För att samordna bestämmelserna om studie-
20782:         lös person som studerar erhåller antingen        stöd och utkomstskydd för arbetslösa har arbets-
20783:         utkomstskydd för arbetslösa eller studie-        ministeriet i samarbete med undervisningsminis-
20784:         stöd?                                            teriet, social- och hälsovårdsministeriet samt ar-
20785:                                                          betsmarknadsparterna utarbetat ett brev om
20786:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            principerna för bedömning av vilka studier som
20787: anföra följande:                                         anses som heltidsstudier. 1 praktiken har det
20788:                                                          dock oavsett dessa strävanden förekommit fall
20789:    Arbetslöshetsdagpenning betalas för att tryg-         där en studerande inte kommit i åtnjutande av
20790: ga en arbetslös arbetssökandes utkomst och att           någondera lagens förmåner. Saken bör anses be-
20791: ersätta eller lindra de ekonomiska förlusterna av        klaglig med tanke på dem som får sitta emellan,
20792: arbetslöshet.                                            men mångfalden avolika studieformer gör det
20793:    Enligt 5 § lagen om utkomstskydd för arbets-          svårt att skapa ett heltäckande förmånssystem.
20794: lösa är en person som skall anses vara studerande           Arbetsministeriet förbereder som bäst i sam-
20795: på heltid inte berättigad till arbetslöshetsdagpen-      arbete med socia1- och hälsovårdsministeriet
20796: ning. Studier betraktas som studier på heltid, när       samt undervisningsministeriet en revidering av
20797: de utgör hinder för att ta emot heltidsarbete. Den       lagen om utkomstskydd för arbetslösa. Refor-
20798: som studerar på dagslinje vid ett gymnasium eller        men skall träda i kraft i början av 1997. 1 detta
20799: en grundskola betraktas som studerande på hel-           sammanhang kommer man att närmare definiera
20800: tid till terminens slut. Studier som bedrivs av en       vilka studier som kan betraktas som studier på
20801: person som tidigare har studerat på heltid betrak-       heltid. Detta ger samtidigt klarhet i den situation
20802: tas som studier på heltid tills han har slutfört eller   som nämns i spörsmålet. Man bör dock observe-
20803: bevisligen avbrutit dem. En studerande på heltid         ra att syftet med utkomstskydd för arbetslösa
20804: har inte heller rätt till arbetslöshetsdagpenning        också i fortsättningen är att trygga en arbetslös
20805: under den tid han är ledig från studierna.               arbetssökandes utkomst och att ersätta de eko-
20806:    Studerandenas utkomst tryggas i första hand           nomiska förlusterna av arbetslöshet. En stude-
20807: genom allmänt studiestöd. Som heltidsstudier             randes utkomst bör alltså i första hand försöka
20808: anses enligt förordningen om studiestöd studier i        tryggas genom studiesociala förmåner, som ut-
20809: form av dagsstudier vid gymnasier, yrkesläroan-          tryckligen stiftats i det syftet.
20810: stalter eller folkhögskolor. Annan utbildning be-
20811: 
20812:       Helsingfors den 19 december 1995
20813: 
20814:                                                                       Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
20815:                                            KK 359/1995 vp
20816: 
20817: Kirjallinen kysymys 359
20818: 
20819: 
20820: 
20821: 
20822:                                   Seppänen: Pankkikriisin yhteydessä tuomittujen vahingonkorvaus-
20823:                                      ten mahdollisesta verovähennyskelpoisuudesta
20824: 
20825: 
20826:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
20827: 
20828:    Lehtitietojen mukaan STS-Pankin entinen           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20829: toimitusjohtaja Yrjö-Olavi Aav on neuvotellut        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20830: sopimuksen, jonka mukaan hän maksaa vahin-
20831: gonkorvauksena valtiolle 1,2 miljoonaa mark-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20832: kaa. Edelleen lehdissä esiintyneiden tietojen mu-           ryhtyä, jotta pankkikriisin selvittelyjen
20833: kaan olisi muka mahdollista, että hän saisi vä-             yhteydessä asianosaisille maksuunpan-
20834: hentää korvauksen tulevien vuosien verotukses-              tavaksi määrätyt vahingonkorvaukset
20835: saan.                                                       eivät missään oloissa olisi verotuksessa
20836:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          vähennyskelpoisia?
20837: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20838:       Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1995
20839:                                            Esko Seppänen
20840: 
20841: 
20842: 
20843: 
20844:  ~50261
20845: 2                                        KK 359/1995 vp
20846: 
20847: 
20848: 
20849: 
20850:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
20851: 
20852:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     töksissä 1983 II 568ja 1988 B 555 on konkurssiin
20853: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      joutuneen osakeyhtiön hallituksen jäsen saanut
20854: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    vähentää hänen maksettavakseen määrätyn va-
20855: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko Sep-     hingonkorvauksen,joka oli aiheutunut siitä, että
20856: päsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o     yhtiö ei ollut tilittänyt ennakonpidätyksiä ja
20857: 359:                                               suorittanut työnantajan sosiaaliturvamaksuja.
20858:                                                    KHO:n päätöksessä 1991 B 527 verovelvollinen
20859:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     sai vähentää vuonna 1984 maksamansa vahin-
20860:        ryhtyä, jotta pankkikriisin selvittelyjen   gonkorvauksen, jonka suorittamiseen hänet oli
20861:        yhteydessä asianasaisille maksuunpan-       henkilökohtaisesti velvoitettu. Vahingonkor-
20862:        tavaksi määrätyt vahingonkorvaukset         vaus oli liittynyt hänen toimintaansa osakeyh-
20863:        eivät missään oloissa olisi verotuksessa    tiön hallituksen jäsenenä 1970-luvun alussa.
20864:        vähennyskelpoisia?                             Oikeuskäytännön perusteella on mahdollista,
20865:                                                    että pankkikriisin selvittämisen yhteydessä mak-
20866:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       settavaksi määrätyt vahingonkorvaukset ovat
20867: vasti seuraavaa:                                   tulon hankkimisesta aiheutuneina menoina vä-
20868:                                                    hennyskelpoisia verotuksessa. Jokaisessa yksit-
20869:    Tuloverolain 29 §:n mukaan verovelvollisella    täistapauksessa joudutaan kuitenkin selvittä-
20870: on oikeus vähentää tuloistaan niiden hankkimi-     mään, miten tuomittu vahingonkorvaus liittyy
20871: sesta tai säilyttämisestä johtuneet menot. Saman   henkilön tulonhankkimistoimintaan. Jos pank-
20872: lain 31 §:ssä on esimerkkiluettelo tulon hankki-   kikriisiin liittyvien vahingonkorvausten vähentä-
20873: misesta aiheutuneista menoista. Verovelvollisen    minen haluttaisiin ehdottomasti kaikissa tapauk-
20874: maksettavaksi tuomittua vahingonkorvausta ei       sissa kieltää, asiasta olisi otettava nimenomainen
20875: ole mainittu lainkohdan esimerkkiluettelossa,      säännös lakiin. Tällainen muutos ei ole suunnit-
20876: mutta oikeuskäytännössä on lukuisia tapauksia,     teilla, sillä tulon hankkimisesta aiheutuneiden
20877: joissa verovelvollisen maksettavaksi tuomittu      menojen vähennyskelpoisuus tulee jatkossakin
20878: vahingonkorvaus on ollut vähennyskelpoinen         ratkaista joustavasti tapaus kerrallaan.
20879: tulonhankkimismeno. Esimerkiksi KHO:n pää-
20880:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1995
20881: 
20882:                                                                               Ministeri Arja Alho
20883:                                            KK 359/1995 vp                                               3
20884: 
20885: 
20886: 
20887: 
20888:                                         Tili Riksdagens Talman
20889: 
20890:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       Tili exempel i HFD:s beslut 1983 II 568 och 1988
20891: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        B 555 har en styrelsemedlem i ett aktiebolag som
20892: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      gått i konkurs fått dra av skadestånd som han
20893: man Esko Seppänen undertecknade spörsmål nr           ålagts att betala och som medförts av att bolaget
20894: 359:                                                  inte hade redovisat förskottsinnehållningar och
20895:                                                       betalt arbetsgivarens socialskyddsavgifter. 1
20896:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        HFD:s beslut 1991 B 527 fick den skattskyldige
20897:        ta för att förhindra att de skadestånd som     dra av skadestånd som han hade betalt 1984 och
20898:        parterna ålagts betala i samband med ut-       som han hade ålagts att betala personligen. Ska-
20899:        redningen av bankkrisen inte under några       deståndet anknöt tili hans verksamhet som med-
20900:        omständigheter skall vara avdragbara i         lem i aktiebolagets styrelse i början av 1970-talet.
20901:        beskattningen?                                     På basis av rättspraxis är det möjligt att de
20902:                                                       skadestånd som skall betalas i anslutning tili ut-
20903:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         redningen av bankkrisen är avdragbara i beskatt-
20904: anföra följande:                                      ningen som utgifter för inkomstens förvärvande.
20905:                                                       1 varje enskilt fall är det dock nödvändigt att
20906:    Enligt 29 § inkomstskattelagen har den skatt-      utreda hur det utdömda skadeståndet anknyter
20907: skyldige rätt att från sin inkomst dra av utgifter-   tili personens förvärvsverksamhet. Om man i alla
20908: na för inkomstens förvärvande eller bibehållan-       sammanhang ville förbjuda att skadestånd som
20909: de. 1 31 § i samma lag finnsen exempelförteck-        hänför sig tili bankkrisen var avdragbara, skulle
20910: ning över utgifter för inkomstens förvärvande. 1      det krävas ett särskilt stadgande om dettai lag.
20911: förteckningen nämns inte skadestånd som den           En sådan ändring är inte under beredning efter-
20912: skattskyldige ålagts att betala, men rättspraxis      som avdragsgillheten i fråga om utgifter för in-
20913: omfattar många fall där skadestånd som den            komstens förvärvande även i fortsättningen bör
20914: skattskyldige ålagts att betala har ansetts vara en   avgöras smidigt från fall tili fall.
20915: avdragbar utgift för inkomstens förvärvande.
20916: 
20917:      Helsingforsden 22 december 1995
20918:                                                                                   Minister Arja Alho
20919:                                            KK 360/1995 vp
20920: 
20921: Skriftligt spörsmål 360
20922: 
20923: 
20924: 
20925: 
20926:                                   Malm m.tl.: Om missförhållanden vid beskattningen av näringsid-
20927:                                      kare
20928: 
20929: 
20930:                                        Tili Riksdagens Talman
20931: 
20932:    Privata näringsidkare, t.ex. växthusodlare, rå-   arna finns i kassan eller på banken och beroende
20933: kar vid uträkningen av kapitalinkomstandelen ut      på om fakturorna är betalda eller inte gör att de
20934: för ett missförhållande som inte borde få finnas i   neutralitets- och symmetrikrav som ställs på be-
20935: vårt skattesystem. Kontanta medel som man har        skattningen inte uppfylls. Tyvärr är detta inte det
20936: i kassan räknas som tillgångar då nettoförmö-        enda exemplet på asymmetri vid uträkningen av
20937: genheten räknas ut för fastställande av kapitalin-   kapitalinkomstandelen.
20938: komstandelen, men inte tillgodohavanden på              Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
20939: check-, bruks-, spar- eller kapitalräkning. Ford-    ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
20940: ringar räknas också som tillgång. Det här inne-      ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
20941: bär att ej betalda fakturor räknas som beskatt-      följande spörsmål:
20942: ningsbar tillgång, men så fort fakturan är betald
20943: och pengarna finns på banken kan tillgången ej                 Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
20944: räknas in i nettoförmögenheten. Det faktum att              ta för att avhjälpa de missförhållanden
20945: näringsidkarens kapitalinkomstandel och däri-               som finns då kapitalinkomstandelen för
20946: genom beskatting varierar beroende på om peng-              näringsidkare räknas ut?
20947: 
20948:      Helsingfors den 1 december 1995
20949: 
20950:                      Håkan Malm                               Ola Rosendahl
20951: 
20952: 
20953: 
20954: 
20955: 250261
20956: 2                                           KK 360/1995 vp
20957: 
20958: Kirjallinen kysymys 360                                                                     Suomennos
20959: 
20960: 
20961: 
20962: 
20963:                                    Malm ym.: Elinkeinonharjoittajan verotuksen epäkohdista
20964: 
20965: 
20966:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20967: 
20968:    Yksityisiin elinkeinonharjoittajiin kuten esim.    osuus ja näin ollen verotus vaihtelee siitä riip-
20969: kasvihuoneviljelijöihin kohdistuu pääomatulo-         puen, ovatko rahat kassassa vai pankissa ja las-
20970: osuutta laskettaessa epäkohta, jota ei saisi olla     kut maksettuina vai ei. Valitettavasti tämä ei ole
20971: verojärjestelmässämme. Kassassa olevat käteis-        ainoa esimerkki epäsymmetriasta pääomatulo-
20972: varat katsotaan varallisuudeksi pääomatulon           osuutta laskettaessa.
20973: määräämiseksi tarvittavaa nettovarallisuutta             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20974: laskettaessa, ei kuitenkaan sekki-, käyttö-, sääs-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20975: tö- tai karttuvilla talletustileillä olevia varoja.   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20976: Saatavat lasketaan myös varoiksi. Tämän mu-           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20977: kaan maksamattomat laskut lasketaan verotet-
20978: tavaksi varallisuudeksi, mutta heti kun lasku on                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20979: maksettu ja rahat pankissa, varoja ei voida las-             ryhtyä korjatakseen elinkeinonharjoitta-
20980: kea nettovarallisuuteen. Verotukselle asetettavat            jan pääomatulo-osuuden laskemiseen
20981: neutraalisuus- ja symmetriavaatimukset eivät                 liittyvät epäkohdat?
20982: täyty, koska elinkeinonharjoittajan pääomatulo-
20983:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1995
20984: 
20985:                      Håkan Malm                                Ola Rosendahl
20986:                                              KK 360/1995 vp                                                3
20987: 
20988: 
20989: 
20990: 
20991:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
20992: 
20993:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Voimassa oleva sääntely poikkeaa osakeyh-
20994: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           tiön osingon pääomatulo-osuuden laskennasta,
20995: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         mutta sääntelylle on selkeitä perusteluja. Vero-
20996: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Håkan              vapaan talletuksen tuotto on luonnolliselle hen-
20997: Malmin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-           kilölle kokonaan verovapaata tuloa silloinkin,
20998: sen n:o 360:                                            kun talletus on yrityksen liikeomaisuutta,ja olisi
20999:                                                         luonnotonta, jos verovapauteen liittyisi vielä li-
21000:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         säetu sitä kautta, että talletus kasvattaisi muun
21001:        ryhtyä korjatakseen elinkeinonharjoitta-         tulon pääomatulona verotettavaa osuutta. Läh-
21002:        jan pääomatulo-osuuden laskemiseen               deverotettavista korkotuloista menee vero, mut-
21003:        liittyvät epäkohdat?                             ta koska korkotulo ei sisälly jaettavaan yritystu-
21004:                                                         loon, olisi myös tältä osin perusteetonta, että
21005:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            talletus tai joukkovelkakirja vaikuttaisi yritystu-
21006: vasti seuraavaa:                                        lon jakoon. Mahdollisena vertailuperusteena
21007:                                                         ajateltavissa olevalla osakeyhtiöllä ei voi olla ve-
21008:    Yksityisen elinkeinonharjoittajanjaettava yri-       rovapaita käyttelytilejä tai verovapaita talletuk-
21009: tystulo katsotaan tuloverolain 38 §:n mukaan            sia.
21010: pääomatuloksi siihen määrään saakka,joka vas-              Sen lisäksi, että voimassa oleva sääntely on
21011: taa elinkeinotoimintaan verovuotta edeltäneen           systemaattisesti ja järjestelmän johdonmukai-
21012: verovuoden päättyessä kuuluneelle nettovaralli-         suuden kannalta perusteltu, pankkitalletusten si-
21013: suudelle laskettua 15 prosentin vuotuista tuot-         sällyttäminen nettovarallisuuteen pääomatulo-
21014: toa. Tuloverolain 41 §:n mukaan nettovaralli-           osuuden laskennassa olisi käytännöllisestä näkö-
21015: suus lasketaan ja varat ja velat arvostetaan täl-       kulmasta pulmallista. Yksityisen elinkeinonhar-
21016: löin varallisuusverolaissa säädetyllä tavalla.          joittajan yksityisvarallisuuden ja liikevarallisuu-
21017:     Kysymyksessä kiinnitetään huomiota siihen,          den välillä ei ole tiukkaa rajaa, ja jos verovapaat
21018: että saamiset ja käteisvarat luetaan veronalaisiin      talletukset kasvattaisivat yritystulon pääoma-
21019: varoihin ja siten nettovarallisuuden perustee-          tulo-osuutta, syntyisi varsin tuntuva kannustin
21020: seen, mutta pankkitilillä olevia rahoja ei. Varalli-    esittää yksityistalouden säästöt liiketoiminnan
21021: suusverolain 10 §:n 16 kohdan ja tuloverolain           varoina.
21022: 33 §:n 2 momentin mukaan luonnollisen henki-               Edellä esitettyyn viitaten hallitus ei pidä perus-
21023: lön veronalaisia varoja eivät ole muun muassa           teltuna sisällyttää varallisuusverotuksessa vero-
21024: niin sanottujen käyttelytilien talletukset eivätkä      vapaita talletuksia nettovarallisuuteen yritystu-
21025: korkotulon lähdeveron alaiset talletukset ja            lon pääomatulolaskennassa. Pääomatulo-osuu-
21026: joukkovelkakirjat. Tämäjohtaa siihen, että mai-         den laskennan perusteet ovat joka tapauksessa
21027:  nitut talletukset ja joukkovelkakirjat eivät sisälly   tärkeä osa eriytettyä tuloverojärjestelmää, ja täl-
21028:  pääomatulo-osuuden laskennan perusteena ole-           tä osin järjestelmän toimivuutta on jatkuvasti
21029:  vaan nettovarallisuuteen.                              tarkoin syytä seurata.
21030: 
21031:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1995
21032:                                                                                     Ministeri Arja Alho
21033: 4                                            KK 360/1995 vp
21034: 
21035: 
21036: 
21037: 
21038:                                          Tili Riksdagens Talman
21039: 
21040:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       från ett aktiebolag, men det finns klara grunder
21041: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         för regleringen. A vkastningen av en skattefri de-
21042: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       position är för en fysisk person skattefri inkomst
21043: man Håkan Malm m.fl. undertecknade spörsmål            i sin helhet även då depositionen hör till företa-
21044: nr 360:                                                gets rörelsetillgångar, och det vore onaturligt om
21045:                                                        till skattefriheten ytterligare skulle anknytas en
21046:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         extra förmån genom att depositionen ökade den
21047:        ta för att avhjälpa de missförhållanden         såsom kapitalinkomst beskattade andelen av den
21048:        som finns då kapitalinkomstandelen för          övriga inkomsten. Skatt betalas på sådana ränte-
21049:        näringsidkare räknas ut?                        inkomster som är underkastade källskatt, men
21050:                                                        eftersom ränteinkomsten inte ingår i den före-
21051:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          tagsinkomst som skall fördelas, vore det även till
21052: anföra följande:                                       denna del omotiverat att en deposition eller ett
21053:                                                        masskuldebrev påverkade fördelningen av före-
21054:     En privat näringsidkares företagsinkomst som       tagsinkomsten. Ett aktiebolag, som ger en tänk-
21055: skall fördelas betraktas enligt 38 § inkomst-          bar grund för jämförelse, kan inte ha skattefria
21056: skattelagen som kapitalinkomst till ett belopp         dagligkonton eller skattefria depositioner.
21057: som motsvarar 15 procents årlig avkastning på              Utöver att den gällande regleringen är motive-
21058: den nettoförmögenhet som vid utgången av det           rad både rent systematiskt och med tanke på
21059: föregående skatteåret hänförde sig till närings-       systemets följdriktighet skulle en inkludering av
21060: verksamheten. Enligt 41 § inkomstskattelagen           bankdepositionerna i nettoförmögenheten vid
21061: uträknas nettoförmögenheten och värderas till-         uträkningen av kapitalinkomstandelen vara pro-
21062: gångarna och sku1derna så som förmögenhets-            blematisk ur praktisk synvinkel sett. Det finns
21063: skattelagen stadgar.                                   inte någon klar gräns mellan en enskild närings-
21064:     1 spörsmålet fåsts uppmärksamhet vid det fak-      idkares privata förmögenhet och hans affårsför-
21065: tum att fordringar och kontanta medel räknas           mögenhet, och om man via skattefria depositio-
21066: som beskattningsbara tillgångar och sålunda            ner kunde öka kapitalinkomstandelen av före-
21067: som grund för nettoförmögenheten, medan                tagsinkomsten skulle detta vara en betydande
21068: pengar på bankkontot inte gör det. Enligt 10 § 16      drivfjäder för dessa näringsidkare att uppge be-
21069: punkten förmögenhetsskattelagen och 33 § 2             sparingarna inom den privata ekonomin som
21070: mom. inkomstskattelagen räknas bl.a. depositio-        tillgångar inom affårsverksamheten.
21071: ner på s.k. dagligkonton inte tili de skattepliktiga       Med hänvisning till det ovan anförda anser
21072: tiligångarna för fysiska personer, inte heller de-     regeringen att det inte är motiverat att inkludera
21073: positioner och masskuldebrev som är underkas-          de vid förmögenhetsbeskattningen skattefria de-
21074: tade källskatt på ränteinkomst. Detta leder till att   positionerna i nettoförmögenheten vid uträk-
21075: nämnda depositioner och masskuldebrev inte in-         ningen av kapitalinkomsten av företagsinkomst.
21076: kluderas i den nettoförmögenhet som ligger till        Grunderna för uträkningen av kapitalinkomst-
21077: grund för uträkningen av kapitalinkomstande-           andelen är i vilket fall som helst en viktig del av
21078: len.                                                   det differentierade inkomstskattesystemet, och
21079:     Den gällande regleringen avviker från uträk-       det är tili denna del skäl att noggrant följa upp
21080: ningen av kapitalinkomstandelen av dividend            hur systemet fungerar.
21081: 
21082:      Helsingforsden 22 december 1995
21083: 
21084:                                                                                    Minister Arja Alho
21085:                                              KK 361/1995 vp
21086: 
21087: Kirjallinen kysymys 361
21088: 
21089: 
21090: 
21091: 
21092:                                     A. Ojala ym.: Hoitavan lääkärin lausunnon merkityksestä työky-
21093:                                         vyttömyyseläkepäätöstä tehtäessä
21094: 
21095: 
21096:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
21097: 
21098:    Kansaneläkelain ja eri työeläkelakien mukai-        kuutetun kanssa keskustellaan usein myös mah-
21099: set työkyvyttömyyseläkkeen saamista koskevat           dollisuuksista hakeutua vaihtoehtoisiin työpaik-
21100: määritelmät edellyttävät, että hakijan työkyky         koihin.
21101: on sairauden, vian tai vamman johdosta alentu-            Kun vakuutetun ja häntä hoitaneen lääkärin
21102: nut. Tästä syystä hakijan terveydentilasta saata-      näkemys eroaa melko usein vakuutusyhtiön
21103: vat selvitykset ovat keskeisessä asemassa päätet-      asiantuntijalääkärin käsityksestä, tulisi tällaiset
21104: täessä hänen oikeudestaan työkyvyttömyyseläk-          riidat pystyä saattamaan asiantuntijalääkäreistä
21105: keeseen. Hoitava lääkäri antaa lausunnossaan           kokoonpannun puolueettoman elimen ratkaista-
21106: tiedot havaitsemistaan objektiivisista oireista, la-   vaksi. Julkisessa keskustelussa esitettiin 1980-lu-
21107: boratoriokokeiden tuloksista ja mahdollisista          vun alkupuolella eläkkeenhakijan lääketieteelli-
21108: muista seikoista,joiden perusteella on mahdollis-      sen työkyvyttömyyden määrittämiseen erikois-
21109: ta tehdä kokonaisarvio henkilön terveydentilas-        tuneiden asiantuntijaryhmien perustamista yli-
21110: ta. Lääkäriltä pyydetään myös henkilökohtainen         opistollisiin keskussairaaloihin. Nämä asiantun-
21111: arvio tutkittavan työkyvystä ja kuntoutusmah-          tijalääkärit tutkisivat tapaukset ja ratkaisisivat
21112: dollisuuksista.                                        ne "kirjoituspöytälääkäreiden" sijasta lopullises-
21113:     Käytännön työelämässä esiintyy yllättävän          ti. Sittemmin työkyvyttömyyseläkepäätösten
21114: usein tilanteita, joissa eläkelaitoksen asiantunti-    ratkaisujärjestelmän kehittämisestä ei ole julki-
21115: jalääkäri päätyy tutustuttuaan vakuutetun ter-         suudessa lausuttu mitään.
21116: veydentilasta annettuihin asiakirjoihin esittä-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21117: mään hylkäävää päätöstä työkyvyttömyyseläk-            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21118: keen antamisessa. Eläkelaitos tekeekin pääsään-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21119: töisesti päätöksensä oman asiantuntijalääkärin-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21120: sä lausunnon mukaisesti. Kansalaisen oikeustaju
21121: ei pysty hyväksymään tätä menettelytapaa, jossa                  Onko Hallitus tietoinen siitä, että va-
21122: häntä tutkineen ja hoitaneen lääkärin lääketie-               kuutusyhtiöissä ja valitusasteissa teh-
21123: teellinen arvio kumotaan vakuutuslaitoksen                    dään jatkuvasti työkyvyttömyyseläkkei-
21124: palkkalistoilla olevan asiantuntijalääkärin näke-             den hylkääviä päätöksiä vastoin hoitavan
21125: myksen perusteella. Yleinen käsitys on, että poti-            lääkärin lausuntoa, ja
21126: lasta tutkineella ja hänen kanssaan keskustelleel-               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21127: la lääkärillä on paremmat mahdollisuudet tehdä                ryhtyä työkyvyttömyyseläkkeiden myön-
21128: kokonaisvaltainen lääketieteellinen arvio vakuu-              tämisjärjestelmän oikeudenmukaistami-
21129: tetun mahdollisuudesta jatkaa työntekoaan. Va-                seksi?
21130: 
21131:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1995
21132: 
21133:           Arja Ojala                      Maija Rask                      Jouko Skinnari
21134: 
21135: 
21136: 
21137: 
21138: 250261
21139: 2                                           KK 361/1995 vp
21140: 
21141: 
21142: 
21143: 
21144:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
21145: 
21146:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        senteossa asiantuntijalääkäri arvioi eläkkeenha-
21147: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kijasta kirjoitetun lääkärinlausunnon perusteel-
21148: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       la, mitkä seikat ovat terveydentilan osalta vai-
21149: jäsenen vastattavaksi kansanedustajaA. Ojalan         kuttamassa eläkeratkaisuun. Hän ilmoittaa nä-
21150: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          kemyksensä muille päätöksentekoon osallistu-
21151: 361:                                                  ville, minkä jälkeen asia ratkaistaan ottaen huo-
21152:                                                       mioon kaikki muutkin asiaan vaikuttavat seikat.
21153:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että va-     Tällöin asiantuntijalääkärin on muiden päätök-
21154:        kuutusyhtiöissä ja valitusasteissa teh-        sentekoon osallistuvien kanssa varmistettava
21155:        dään jatkuvasti työkyvyttömyyseläkkei-         myös työkyvyttömyyseläkeratkaisujen tasapuo-
21156:        den hylkääviä päätöksiä vastoin hoitavan       lisuus ja oikeudenmukaisuus eläkkeenhakijoiden
21157:        lääkärin lausuntoa, ja                         kesken.
21158:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            Hoitavan lääkärin lausunnon merkitystä työ-
21159:        ryhtyä työkyvyttömyyseläkkeiden myön-          kyvyttömyyseläkkeitä koskevassa päätöksen-
21160:        tämisjärjestelmän oikeudenmukaistami-          teossa ei ole julkisuudessa käydystä keskustelus-
21161:        seksi?                                         ta huolimatta riittävästi tiedostettu. Tämän
21162:                                                       vuoksi sosiaali- ja terveysministeriössä on käyn-
21163:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          nistetty työ, jonka tarkoituksena on lääkäreille
21164: vasti seuraavaa:                                      annettavana koulutuksella ja lääkärinlausunto-
21165:                                                       jen sisällön parantamisella sekä niin sanotun B-
21166:    Eläkkeenhakijaa hoitavan lääkärin lausunto         lääkärinlausuntokaavakkeen muutoksilla ko-
21167: on yksi keskeinen selvitys eläkeoikeudesta pää-       rostaa työkyvyn ylläpidon ja kuntoutuksen mer-
21168: tettäessä. Nykyisin hoitava lääkäri antaa lausun-     kitystä jäljellä olevan työkyvyn arvioinnissa.
21169: nossaan eläkeratkaisua varten tiedot potilaas-        Tämä työ liittyy myös hallituksen esityksessä
21170: saan havaitsemistaan oireista, suoritettujen tut-     yksityisalojen työeläkejärjestelmän uudistamista
21171: kimusten tuloksista ja mahdollisista muista poti-     koskevaksi lainsäädännöksi (HE' 118/1995 vp)
21172: laan terveydentilaan vaikuttavista seikoista. Hän     ehdotettuihin työkyvyttömyyseläkkeitä ja kun-
21173: esittää lausunnossaan myös oman arvionsa poti-        toutusta koskeviin muutoksiin. Muun muassa
21174: laan työkyvystä ja kuntoutusmahdollisuuksista.        uudistukseen sisältyvän kuntoutustuen päämää-
21175:    Työkyvyttömyyseläkkeen saaminen edellyt-           ränä on, että hoitavat lääkärit kiinnittäisivät työ-
21176: tää lainsäädännön mukaan myös muiden kuin             kykyarvioissaan nykyistä enemmän huomiota
21177: hakijan terveydentilaa koskevien seikkojen sel-       eläkkeenhakijoidenjäljellä olevaan työkykyyn ja
21178: vittämistä. Hakijaa hoitaneella lääkärillä ei vält-   kuntoutusmahdollisuuksiin.
21179: tämättä ole eikä hänellä tarvitsekaan olla tiedos-        Ministeriössä käynnistetyn työn onnistumi-
21180: saan kaikkia eläkeasiaan vaikuttavia seikkoja.        sella on eläkepäätösten uskottavuudenkin kan-
21181: Työkyvyttömyyseläkkeitä koskevaan päätök-             nalta keskeinen merkitys. Se luo myös puitteet,
21182: sentekoon osallistuvat joutuvat sen sijaan otta-      jossa eläkkeenhakijan lienee helpompi ymmär-
21183: maan huomioon kaikki ne seikat, joilla eläkela-       tää se ratkaisu, johon hänen eläkeasiassaan pää-
21184: kien mukaan on merkitystä henkilön oikeuteen          dytään.
21185: saada työkyvyttömyyseläkettä. Tässä päätök-
21186: 
21187:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1995
21188: 
21189:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
21190:                                              KK 361/1995 vp                                                 3
21191: 
21192: 
21193: 
21194: 
21195:                                          Tili Riksdagens Talman
21196: 
21197:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          karutlåtande som avgetts om pensionssökanden
21198: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-           vilka omständigheter som för hälsotillståndets
21199: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-         del inverkar på pensionsbeslutet. Han meddelar
21200: man A. Ojala m.fl. undertecknade spörsmål nr             de övriga som deltar i beslutsprocessen sin åsikt,
21201: 361:                                                     varefter ärendet avgörs med beaktande av alla
21202:                                                          andra omständigheter som inverkar på ärendet.
21203:           Är Regeringen medveten om att an-              Härvid skall sakkunnigläkaren tillsammans med
21204:        sökningar om invalidpension fortgående            de andra som deltar i beslutsprocessen försäkra
21205:        avslås i försäkringsbolag och besvärsin-          sig om att besluten som gäller invalidpension är
21206:        stanser i strid med den behandlande läka-         objektiva och att pensionssökandena sinsemel-
21207:        rens utlåtande, och                               lan behandlas rättvist.
21208:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta             Vikten av utlåtandet från den läkare som vår-
21209:        för att systemet med beviljande av inva-          dat pensionssökanden då det gäller beslut om
21210:        lidpensioner skall fås rättvist?                  invalidpension har inte framgått tillräckligt tyd-
21211:                                                          ligt, trots den diskussion som har förts i massme-
21212:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            dia. Av denna an1edning har social- och hälso-
21213: anf6ra f6ljande:                                         vårdsministeriet inlett ett arbete i syfte att få
21214:                                                          1äkarna att vid bedömningen av den återstående
21215:     Utlåtandet från den läkare som vårdar pen-           arbetsförmågan fåsta större avseende vid bety-
21216: sionssökanden är en viktig utredning då beslut           delsen av upprätthållandet av arbetsförmågan
21217: om rätten tili pension fattas. Numera ger läkaren        och rehabilitering. Detta syfte skall nås genom
21218: som grund för pensionsbeslutet i detta utlåtande         att läkarna ges utbildning och genom att innehål-
21219: uppgifter om vi1ka symptom han iakttagit hos             1et i läkarutlåtandena förbättras samt genom att
21220: patienten, resu1taten från de undersökningar             formu1äret tili det s.k. B-1äkarutlåtandet ändras.
21221: som utf6rts och eventuella andra omständigheter          Detta arbete anknyter även till de ändringar som
21222: som inverkar på patientens hä1sotillstånd. Han           gäller inva1idpensioner och rehabi1itering som
21223: framför i utlåtandet även sin egen bedömning av          föreslås i regeringens proposition med förslag tili
21224: patientens arbetsförmåga och rehabi1iterings-            revision av 1agstiftningen om den privata sek-
21225: möj1igheter.                                             torns arbetspensionssystem (RP 11811995 rd).
21226:     För att en person skall få invalidpension förut-     Det huvudsakliga syftet med bl.a. det rehabilite-
21227: sätts enligt 1agstiftningen även en utredning av         ringsstöd som föreslås i propositionen är att lä-
21228: andra omständigheter än hans hälsotillstånd.             karna i större utsträckning än för närvarande
21229: Den 1äkare som har vårdat sökanden känner inte           skall fåsta avseende vid pensionssökandenas
21230: nödvändigtvis tili, och behöver inte heller känna        återstående arbetsförmåga och rehabi1iterings-
21231: till, alla omständigheter som inverkar på pen-           möjligheter.
21232: sionsärendet. De som är med om att fatta ett                Aven med tanke på trovärdigheten hos pen-
21233: bes1ut om inva1idpension är däremot tvungna att          sionsbeslut är det viktigt att det arbete som inletts
21234: beakta alla de omständigheter som enligt pen-            vid ministeriet lyckas. Det torde även göra det
21235: sions1agarna har betydelse för personens rätt att        lättare f6r pensionssökanden att förstå avgöran-
21236: erhålla inva1idpension. 1 denna bes1utsprocess           det i hans pensionsärende.
21237: bedömer en sakkunnigläkare på basis av det lä-
21238:      Helsingfors den 21 december 1995
21239: 
21240:                                                        Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
21241: 1
21242: 1
21243: 
21244: 1
21245: 1
21246: 
21247:     1
21248:     1
21249:     1
21250: 
21251:     1
21252:         1
21253: 
21254:         1
21255:         1
21256:         1
21257: 
21258:             1
21259:             1
21260: 
21261:             1
21262:                                            KK 362/1995 vp
21263: 
21264: Kirjallinen kysymys 362
21265: 
21266: 
21267: 
21268: 
21269:                                   Kankaanniemi: Osa-aikalisäjärjestelmän kehittämisestä keinona
21270:                                       työllisyyden parantamiseksi
21271: 
21272: 
21273:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
21274: 
21275:     Osa-aikalisäjärjestelmän sisältävä asetus tuli   sisiä paineita, jotka ovat viime aikoina kasva-
21276: voimaan maaliskuussa 1994. Sen mukaan koko-          neet. Osa-aikatyö vähentää pitkällä aikavälillä
21277: aikatyöstä osa-aikatyöhön siirtyvä voi vähentää      työstä poissaoloja, sairastumisia ja ennenaikais-
21278: työaikaansa 40-60 %. Valtio maksaa puolet ko-        ta eläkkeelle siirtymistä. Työnjakamisen malleja
21279: koaikatyön ja osa-aikatyön palkan erotuksesta        tulee myös kokeilla tähänastista ennakkoluulot-
21280: osa-aikalisänä. Lisää maksetaan enintään vuo-        tomammin. Esimerkiksi Jyväskylän kaupunki
21281: den ajan. Järjestelmä tarjoaa työtä työttömille,     on ilmaissut valmiutensa kokeilupaikkakunnak-
21282: sillä sijaiseksi patkattavan on oltava viimeisen     si. Jyväskylässä on paljon mm. sosiaali- ja ter-
21283: puolen vuoden aikana ollut vähintään viisi kuu-      veysalan koulutuksen saaneita työttömiä ja toi-
21284: kautta työttömänä työnhakijana.                      saalta suuret paineet supistaa sosiaali- ja terveys-
21285:     Työn jakamista osa-aikajärjestelmän mukai-       toimen menoja säästösyistä. Työnjakamisen ko-
21286: sesti ei ole käytetty kovin laajasti. Vain muutama   keileminen saattaisi parantaa myös hoidon ta-
21287: tuhat on jakanut työnsä. Määrä on hitaassa kas-      soa, joka muutoin on vaarassa laskea.
21288: vussa. Työttömyys on kuitenkin polttava ongel-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21289: ma koko yhteiskunnassa.                              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21290:      Nykyinen asetus on voimassa vuoden 1996         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21291: loppuun. Osa-aikalisäjärjestelmää tulisi jatkaa      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21292: hyvissä ajoin ja sen suomasta mahdollisuudesta
21293: tulisi tiedottaa paljon tähänastista tehokkaam-                Aikooko Hallitus jatkaa osa-aikalisä-
21294: min. Samalla tulisi harkita järjestelmän muutta-            järjestelmän voimassaoloaikaa vuoden
21295:  mista siten, että vuoden enimmäisaikaa piden-               1996 jälkeen ja tehostaa tiedotusta sen
21296:  nettäisiin esimerkiksi kahteen vuoteen. Myös vä-           käytön lisäämiseksi,
21297:  littömästi vanhempainloman jälkeen tulisi voida               aikooko Hallitus muuttaajärjestelmää
21298: jatkaa osa-aikatyössä lisän turvin, mikäli muut             siten, että työntekijä voisi heti vanhem-
21299:  edellytykset täyttyvät. Näin edistettäisiin sekä           painloman jälkeen siirtyä osa-aikatyö-
21300:  työllisyyttä että pienten lasten vanhempienjärke-          hön lisän turvin, ja
21301:  vää hoitomahdollisuutta, vaikka osa-aikalisä ei               aikooko Hallitus edistää työn jaka-
21302:  sinänsä lastenhoitojärjestelmä olekaan.                    misen kokeiluja siten, että Jyväskylän
21303:      Muutoinkin työn jakamisen edistäminen on               kaupunki olisi esimerkiksi sosiaali- ja
21304:  tärkeää työllisyyden parantamiseksi. Samalla               terveystoimen osalta kokeilupaikkakun-
21305:  voidaan helpottaa työssä olevien henkisiä ja fyy-          tana?
21306: 
21307:       Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1995
21308: 
21309:                                         Toimi Kankaanniemi
21310: 
21311: 
21312: 
21313: 
21314:  250261
21315: 2                                           KK 362/1995 vp
21316: 
21317: 
21318: 
21319: 
21320:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
21321: 
21322:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tämistukea,jota osa-aikalisäkin on, ryhdyttäisiin
21323: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         myöntämään ensisijaisesti sosiaali- ja perhepo-
21324: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       liittisin perustein.
21325: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi                Työministeriön mielestä työllistämistuen
21326: Kankaanniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy-         myöntämisen tulee jatkossakin perustua nimen-
21327: myksen n:o 362:                                       omaan työvoimapoliittisiin näkökohtiin. Osa-ai-
21328:                                                       kalisän osalta tämä tarkoittaa sitä, että osa-aika-
21329:           Aikooko Hallitus jatkaa osa-aikalisä-       lisän maksaminen on työvoimapoliittisesti pe-
21330:        järjestelmän voimassaoloaikaa vuoden           rusteltua niissä tapauksissa, joissa henkilö luo-
21331:         1996 jälkeen ja tehostaa tiedotusta sen       puu työttömän henkilön työllistämiseksi osasta
21332:        käytön lisäämiseksi,                           omaa vakiintunutta kokoaikatyötään. Sen sijaan
21333:           aikooko Hallitus muuttaajärjestelmää        työministeriön käsityksen mukaan ei edelleen-
21334:        siten, että työntekijä voisi heti vanhem-      kään ole työvoimapoliittisesti perusteltua mak-
21335:        painloman jälkeen siirtyä osa-aikatyö-         saa esimerkiksi hoitovapaalta työmarkkinoille
21336:        hön lisän turvin, ja                           palaavalle henkilölle työllisyysmäärärahoista
21337:           aikooko Hallitus edistää työn jaka-         korvausta siitä, että hän palaakin kokoaikatyön
21338:        misen kokeiluja siten, että Jyväskylän         asemesta vain osa-aikatyöhön ja samalla jatkaa
21339:        kaupunki olisi esimerkiksi sosiaali- ja        osittaista hoitovapaataan. Mikäli tällaista vaih-
21340:        terveystoimen osalta kokeilupaikkakun-         toehtoa pidetään sosiaali- ja perhepoliittisista
21341:        tana?                                          syistä tarkoituksenmukaisena, se tulisi toteuttaa
21342:                                                       hoitovapaajärjestelmää muuttamalla.
21343:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Samankaltainen periaate on omaksuttu myös
21344: vasti seuraavaa:                                      vuoden 1996 alussa voimaan tulevassa lakisäätei-
21345:                                                       sessä työvuorottelukokeilujärjestelmässä. On
21346:     Vuoden 1994 maaliskuun alussa aloitettua          tarkoituksenmukaista, että nämä kaksi työnteki-
21347: osa-aikalisäkokeilua on vuoden 1996 talousar-         jän kannalta arvioituna vaihtoehtoista järjestel-
21348: vioesityksen luvun 34.06 "Työvoimapolitiikan          mää ovat keskeisiltä periaatteiltaan samansisäl-
21349: toimeenpano" perustelujen mukaan tarkoitus            töisiä. Lisäksi myös työttömyysturvajärjestel-
21350: jatkaa vielä vuonna 1996. Päätös kokeilunjatka-       mässä on omaksuttu lähtökohtaisesti samanlai-
21351: misesta tai osa-aikalisäjärjestelmän mahdollises-     nen periaate. Viimeksi mainitun järjestelmän
21352: ta vakiinnuttamisesta vielä vuoden 1996 jälkeen       mukaan henkilöllä ei ole oikeutta soviteltuun
21353: tehdään viimeistään vuoden 1997 talousarvioesi-       työttömyyspäivärahaan niissä tapauksissa, jois-
21354: tyksen valmistelun yhteydessä kokeilusta siihen       sa hän työmarkkinoiden ulkopuolelta työmark-
21355: asti saatujen kokemusten perusteella.                 kinoille palatessaan hakeekin vain osa-aikatyö-
21356:     Osa-aikalisäjärjestelmän jatkaminen vuodek-       tä.
21357: si 1996 edellyttää työllisyysasetuksen muuttamis-         Osa-aikalisää koskeva tiedotuskampanja tul-
21358: ta. Samassa yhteydessä on tarkoitus toteuttaa         laan järjestämään heti vuoden 1996 alussa. Täl-
21359: eräitä muutoksia työpanoksestaan osittain luo-        löin työhallinto järjestää erityisen tiedotuskam-
21360: puvalle työntekijälle korvauksena suoritettavan       panjan sekä uudesta vuodenvaihteessa voimaan
21361: osa-aikalisän myöntämis- ja maksamisperustei-         tulevasta työvuorottelukokeilusta että osa-aika-
21362: siin. Suunnitellut muutokset eivät kuitenkaan         lisäkokeilun jatkamisesta, jotka molemmat toi-
21363: tarkoita sitä, että osa-aikalisää ryhdyttäisiin       menpiteet ovat työntekijän kannalta tavallaan
21364: maksamaan myös vanhempainlomalta työelä-              vaihtoehtoisia ratkaisuja. Lisäksi kaikkia työlli-
21365: mään palaavalle henkilölle. Tämä asia on tullut       syydenhoidon erityistoimenpiteitä koskeva teho-
21366: esiin useissa työministeriöönkin tehdyissä kansa-     kas tietoisku on tarkoitus järjestää työhallinnon
21367: laisaloitteissa, mutta ministeriö ei ole kuitenkaan   toimesta vuoden 1996 alussa eli heti sen jälkeen,
21368: pitänyt tarkoituksenmukaisena sitä, että työllis-     kun kaikki vuodenvaihteessa voimaan tulevat
21369:                                          KK 362/1995 vp                                             3
21370: 
21371: säännösmuutokset on lopullisesti hyväksytty ja         Vielä totean, että olemassa olevan työn jaka-
21372: vuoden 1996 talousarvio on tullut voimaan. Tä-     mista ei ole tarkoituksenmukaista kokeilla paik-
21373: män tiedotuskampanjan valmistelu on käynnis-       kakuntakohtaisesti ainakaan vain yhdellä paik-
21374: tetty työministeriössä jo alkusyksyllä 1995. Tä-   kakunnalla. Työministeriön käsityksen mukaan
21375: män yleisen tiedotuskampanjan lisäksi työminis-    työn erilaisten jakamismallien soveltuvuutta on
21376: teriön tarkoituksena on, että työvoimatoimistot    tarkoituksenmukaista kokeilla koko maassa esi-
21377: informoivat henkilökohtaisesti kaikkia niitä       merkiksi jo siitä syystä, että nykyisessä vaikeassa
21378: työnhakijoita, joita esimerkiksi työmarkkinatu-    työllisyystilanteessa alueelliset työttömyyserot
21379: kilain muutokset tulevat vuodenvaihteenjälkeen     ovat aikaisempaan verrattuna olennaisesti supis-
21380: koskemaan. Näin pyritään estämään se, ettei ku-    tuneet eikä näiden erojen perusteella ole enää
21381: kaan työtön työnhakija tulisi kokemaan omasta      tarpeellista määritellä työllisyysperusteilla vain
21382: tietämättömyydestään johtuvia etuuden mene-        yhtä paikkakuntaa alueeksi, jolle työvoimapo-
21383: tyksiä.                                            liittiset toimenpiteet tulisi kohdentaa.
21384: 
21385:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1995
21386: 
21387:                                                                   Työministeri Liisa Jaakonsaari
21388: 4                                            KK 362/1995 vp
21389: 
21390: 
21391: 
21392: 
21393:                                          Tili Riksdagens Talman
21394: 
21395:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Arbetsministeriet anser att beviljandet av sys-
21396: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         selsättningsstöd också i fortsättningen bör grun-
21397: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-       da sig på uttryckligen arbetskraftspolitiska as-
21398: man Toimi Kankaanniemi undertecknade spörs-            pekter. För deltidstilläggets vidkommande bety-
21399: mål nr 362:                                            der det här att utbetalning av deltidstillägg kan
21400:                                                        motiveras med arbetskraftspolitiska synpunkter
21401:           Ämnar Regeringen fortsätta systemet          i de fall där en person avstär frän en del av sitt
21402:        med deltidstiliägg efter 1996 samt effekti-     ordinarie he1tidsarbete för att en arbetslös person
21403:        vera informationen för att öka dess an-         skall kunna sysselsättas. Däremot föreligger det
21404:        vändning,                                       enligt arbetsministeriet inte nägra arbetskrafts-
21405:           ämnar Regeringen ändra systemet så           po1itiska grunder för att exempelvis till en person
21406:        att en arbetstagare omedelbart efter för-       som efter vårdledighet återgär till arbets1ivet av
21407:        ä1draledigheten kan återgä tili deltidsar-      sysselsättningsanslag betala en ersättning för att
21408:        bete med hjälp av tiliägget, samt               han eller hon i stället för sitt heltidsarbete endast
21409:           ämnar Regeringen främja försöken             tar deltidsarbete och samtidigt fortsätter sin par-
21410:        med arbetsdelning sä att Jyväskylä stad         tiella värdledighet. Om man anser social- och
21411:        skulle stä som försöksort t.ex. inom soci-      fami1jepolitiska skäl tala för ett sådant alternativ,
21412:        al- och hälsovårdsväsendet?                     borde det införas genom ändringar i vårdledig-
21413:                                                        hetssystemet.
21414:   Som svar pä detta spörsmål får jag vördsamt             En Iikadan princip gäller för det lagstadgade
21415: anföra följande:                                       försöket med arbetsalternering som träder i kraft
21416:                                                        i början av 1996. Att dessa två ur arbetstagarens
21417:    Det försök med deltidstiliägg som inleddes i        synvinkel alternativa system till väsentliga delar
21418: början av mars 1994 fortsätter även under 1996         sammanfaller är ändamålsenligt. Ocksä systemet
21419: enligt motiveringen tili kapitel 34.06 "Arbets-        med utkomstskydd för arbetslösa bygger pä en
21420: kraftspolitiken" i budgetpropositionen 1996. Ett       Iikadan princip. Enligt det har en person, som
21421: beslut om att fortsätta försöket även under 1996       efter att ha varit borta från arbetsmarknaden
21422: eller att eventuellt permanenta systemet med del-      återgär till arbetslivet, men som endast söker
21423: tidstiliägg fattas senast i samband med bered-         deltidsarbete, inte rätt tili jämkad arbetslöshets-
21424: ningen av budgetpropositionen för 1997 på basis        dagpenning.
21425: av de erfarenheter som man fätt tili dess.                En informationskampanj om de1tidstillägg
21426:    Att fortsätta systemet med deltidstiliägg även      kommer att ordnas genast i början av 1996. Ar-
21427: under 1996 förutsätter en ändring av sysselsätt-       betsministeriet ordnar dä en informationskam-
21428: ningsförordningen. 1 detta sammanhang skall            panj om bäde ett nytt försök med arbetsalterne-
21429: man göra vissa ändringar i grunderna för bevil-        ring, som träder i kraft vid årsskiftet, och fortsatt
21430: jande och utbetalning av deltidstillägg tili en ar-    försök med deltidstillägg, vilka egentligen bety-
21431: betstagare som överläter en del av sin arbetsin-       der alternativa lösningar för arbetstagaren. Ar-
21432: sats till en arbetslös. Planerade ändringar betyder    betsförvaltningen har dessutom för avsikt att
21433: dock inte att man skulle börja betala deltidstillägg   ordna en effektiv information om alla specialåt-
21434: ocksä tili en person som ätergår tili arbetslivet      gärder för skötseln av sysselsättningen i början av
21435: efter sin föräldraledighet. Saken har kommit           1996, dvs. strax efter det att alla stadgeändringar
21436: fram också i flera medborgarinitiativ som inläm-       som träder i kraft vid ärsskiftet slutgiltigt blivit
21437: nats tili arbetsministeriet, men ministeriet har       godkända och budgeten för 1996 harträtti kraft.
21438: inte ansett detvara ändamålsenligt att sysselsätt-     Arbetsministeriet har redan pä hösten 1995 bör-
21439: ningsstöd, som också deltidstiliägget är, skulle       jat förbereda en sådan informationskampanj.
21440: börja beviljas på företrädesvis social- och familje-   Dessutom skall arbetskraftsbyråerna enligt mi-
21441: politiska grunder.                                     nisteriets planer ge personlig information tili alla
21442:                                              KK 362/1995 vp                                              5
21443: 
21444: de arbetssökande som efter årsskiftet kommer att        olika arbetsdelningsmodellernas lämplighet prö-
21445: beröras av de nya ändringarna av lagen om ar-           vas i hela landet anser arbetsministeriet vara bäst
21446: betsmarknadsstöd. Avsikten med detta är att             redan av den orsaken att det nuvarande svåra
21447: hindra en sådan situation att en arbetslös person       sysselsättningsläget på väsentligt sätt har mins-
21448: på grund av sin okunskap går miste om förmå-            kat de regionala skillnaderna i arbetslösheten,
21449: ner.                                                    varför det inte längre finns behov att med hänvis-
21450:    Jag vill ännu konstatera att försöken att dela       ning tili sysselsättningssynpunkter definiera en
21451: på det befintliga arbetet inte bör begränsas tili       enda ort som det område som de arbetskraftspo-
21452: vissa orter, åtminstone inte tili en enda ort. Att de   litiska åtgärderna borde inriktas på.
21453:      Helsingforsden 21 december 1995
21454: 
21455:                                                                      Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
21456:                                             KK 363/1995 vp
21457: 
21458: Kirjallinen kysymys 363
21459: 
21460: 
21461: 
21462: 
21463:                                    Ihamäki: Viitostien perusparantamisesta Heinolan ja Varkauden
21464:                                       välillä
21465: 
21466: 
21467:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
21468: 
21469:    Valtakunnallinen viitostie kaipaa perusteellis-       Vaikka koko viitostie vaatii parantamista,
21470: ta parantamista lähes koko välillä Heinola-           pahimpia pullonkauloja ovat tieosuus välillä
21471: Varkaus ja monin paikoin siitä pohjoiseenkin.         Koskenmylly-Seppälänjoki, heikkokuntoinen
21472: Valtatie 5 välillä Lusi-Mikkelija edelleen Mik-       Vihantasalmen silta sekä osuus Mikkeli-Juva-
21473: keli-Juva-Varkaus on kapea ja geometrial-             Varkaus. Näiden tieosuuksien parantaminen pi-
21474: taan huono. Se ei täytä niitä vaatimuksia, joita      täisi välittömästi suorittaa perustienpidon elvy-
21475: valtakunnan pääväyliltä yleensä vaaditaan. Lii-       tyshankkeilla.
21476: kenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden             Tilastokeskuksen tilastojen mukaan Itä-
21477: edistämiseksi viitostie on parannettava koko pi-      Suomi on viime vuosina maan heikoimmin kehit-
21478: tuudeltaan. Pahimpia puutteita olisi saatava          tynyttä aluetta. Etelä-Savo on köyhin. Hallitus
21479: poistetuksi välittömästi.                             on luvannut toimenpiteitä asian johdosta. Toi-
21480:    Valtatie 5:n parantamisvaateita lisää se, että     mivat liikenneyhteydet ovat välttämättömiä elin-
21481: keväällä 1995 se otettiin yleiseurooppalaiseen lii-   keinoelämän elpymiselle. Nykyisellään viitostien
21482: kenneverkkoon eli TEN-verkkoon. Viitostie on          taso ja välityskyky on yksi Mikkelin läänin ja Itä-
21483: myös koko Itä-Suomen valtaväylä. Sitä on sa-          Suomen kehittymisen esteitä.
21484: nottu myös metsäteollisuuden valtaväyläksi, ja           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21485: lisäksi se on Suomen tärkein automatkailutie.         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21486: Viitostiellä on myös tärkeä kytkös uusiin itäyh-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21487: teyksiin, Arkangelinja Barentsin käytäviin. Tien      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21488: käyttäjät ovat viime vuosina joutuneet kartta-
21489: maanja kiertämään viitostietä, koska tien taso ja               Onko Hallitus tietoinen valtakunnalli-
21490: välityskyky eivät ole olleet muiden valtateiden              sen viitostien parantamistarpeista ja siitä,
21491: luokkaa. Ruuhkat ja rakennustyöt varsinkin tien              että viitostien kehno taso ja välityskyky
21492: eteläosissa ovat haitanneet liikennettä. Näistä              on yksi Mikkelin läänin ja Itä-Suomen
21493: syistä liikennemäärät eivät ole olleet sitä luok-            kehittymisen esteitä, ja
21494: kaa, mitä ne olisivat, mikäli tie välittäisi hyvin.             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21495:                                                              ryhtyä asian johdosta?
21496:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1995
21497: 
21498:                                              Timo Ihamäki
21499: 
21500: 
21501: 
21502: 
21503: 250261
21504: 2                                           KK 363/1995 vp
21505: 
21506: 
21507: 
21508: 
21509:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
21510: 
21511:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        arvio välillä Lusi-Hietanen on noin 300 milj.
21512: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         mk, Mikkeli-Juva 400 milj. mk ja Joroinen-
21513: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       Varkaus vajaat 200 milj. mk.
21514: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-           Infrastruktuuriin käytettävissä olevan rahoi-
21515: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             tuksen supistuttua viime vuosina on liikennemi-
21516: n:o 363:                                              nisteriön laatimassa "Suomen liikenneinfra-
21517:                                                       struktuuri 2010" -raportissa käynyt selväksi, et-
21518:           Onko Hallitus tietoinen valtakunnalli-      tei näitä kehittämishankkeita voida aloittaa ai-
21519:        sen viitestien parantamistarpeista ja siitä,   nakaan ennen vuotta 2000. Viitestien tilanteen
21520:        että viitestien kehno taso ja välityskyky      helpottamiseksi tielaitos on jo käynnistänyt pe-
21521:        on yksi Mikkelin läänin ja Itä-Suomen          rustienpidon rahoituksella pienehköjä parannus-
21522:        kehittymisen esteitä, ja                       hankkeita kuten ohituskaistoja. Näin voidaan
21523:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        ainakin jonkinverran sujuvoittaa liikennettä ja
21524:        ryhtyä asian johdosta?                         tehdä osa ohituksista turvallisiksi. Myös Vihan-
21525:                                                       tasalmen kohta on tarkoitus toteuttaa perustien-
21526:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          pidon hankkeena.
21527: vasti seuraavaa:                                          Edellytyksenä näille perustienpidon inves-
21528:                                                       toinneillekin lähivuosina kuitenkin on, että pe-
21529:    Valtatie 5:n taso on kysyjän esittämällä tavalla   rustienpidon rahoitus on lähivuosina korkeampi
21530: monin paikoin puutteellinen Lusinja Varkauden         kuin ensi vuoden rahoitustaso. Nykytason mu-
21531: välillä. Hyväksyttävää valtatiestandardia ei geo-     kaiset määrärahat sitoutuvat lähinnä hoito- ja
21532: metrisesti huonoilla jaksoilla voida järkevästi       kunnostustoimenpiteisiin sekä tielaitokselta
21533: saavuttaa nykyistä tielinjaa noudattaen, vaan         edellytettyjen liikenneturvallisuus-ja ympäristö-
21534: olisi edullisempaa rakentaa uusi linjaus. Tien        tavoitteiden toteuttamiseen.
21535: uudistaminen on kuitenkin kallista: kustannus-
21536: 
21537:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1995
21538: 
21539:                                                                Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
21540:                                             KK 363/1995 vp                                               3
21541: 
21542: 
21543: 
21544: 
21545:                                         Tili Riksdagens Talman
21546: 
21547:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      vägavsnittet mellan Lusi-Hietanen är cirka 300
21548: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        milj. mark, mellan S:t Michel-Jockas 400 milj.
21549: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      mark och Jorois-Varkaus knappt 200 milj.
21550: man Timo Ihamäki undertecknade spörsmål nr            mark.
21551: 363:                                                     På grund av nedskärningarna i finansieringen
21552:                                                       av infrastrukturen under de senaste åren har
21553:            Är Regeringen medveten om att riks-        trafikministeriet påpekat i sin utredning "Fin-
21554:        väg 5 måste förbättras, och att dess dåliga    lands trafikinfrastruktur 2010" att dessa utveck-
21555:        nivå och otillräckliga kapacitet hindrar       lingsprojekt i varje fall inte kan startas före 2000.
21556:        till sin del utvecklingen av S:t Michels Iän   För att förbättra situationen på riksväg 5 har
21557:        och Östra-Finland, och                         vägverket redan genom finansiering av basväg-
21558:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      hållning startat mindre förbättringsprojekt, som
21559:        i ärendet?                                     bl.a. omkörningsfiler. På detta sätt kan trafiken
21560:                                                       göras åtminstone något smidigare och säkerhe-
21561:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ten förbättras i en del av omkörningssituationer.
21562: anföra följande:                                      Vägavsnittet i Vihantasaimi är också avsett att
21563:                                                       förverkligas som ett basväghållningsprojekt.
21564:    Nivån för riksväg 5 mellan Lusi och Varkaus           Förutsättningen för dessa basväghållningsin-
21565: är på många håll bristfållig på det sättet som        vesteringar är att nivån för basväghållningsfi-
21566: frågeställaren framställer i sitt spörsmål. En        nansiering är under de närmaste åren högre än
21567: acceptabel riksvägsstandard kan inte på ett ratio-    nästa års nivå. De anslag som beviljas enligt den
21568: nellt sätt uppnås om den nuvarande väglinjen på       nuvarande nivån är avsedda främst för under-
21569: de geometriskt dåliga vägavsnitten följs, utan det    hålls- och förbättringsåtgärder samt för förverk-
21570: är förmånligare att anlägga en ny linjeföring.        ligandet av de trafiksäkerhets- och miljömålsätt-
21571: Detta blir emellertid dyrt: kostnadsförslaget för     ningar som krävs av vägverket.
21572:      Helsingforsden 15 december 1995
21573: 
21574:                                                                    Trafikminister Tuula Linnainmaa
21575:                                               KK 364/1995 vp
21576: 
21577: Kirjallinen kysymys 364
21578: 
21579: 
21580: 
21581: 
21582:                                     Ihamäki: Savonlinnan alueen liikennejärjestelyiden toteuttamisesta
21583: 
21584: 
21585: 
21586:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
21587: 
21588:     Valtatie 14 on Itä-Savon talousalueen pääväy-       dellinen päätös lähiaikona. Hanketta koskevat
21589: lä. Se yhdistää valtatiet 5ja 6. Se on näin ollen osa   asemakaavat ympäristökeskus on vahvistanut.
21590: keskisen Suomen poikittaisyhteyttä, jonka mer-          Lupapäätökset valmistuvat niin, että hanke voi-
21591: kitys tulevaisuudessa korostuu Parikkalan rajan-        taisiin käynnistää vuonna 1997. Hanke olisi
21592: ylityspaikan avautuessa.                                myös erittäin tervetullut Savonlinnan alueen vai-
21593:     Valtatie 14 kulkee Savonlinnan kaupungin            kean työllisyystilanteen takia.
21594: keskustan läpi. Se kulkee keskustan ainoaa itä-             Tilastokeskuksen tilastojen mukaan Etelä-
21595: länsisuuntaista väylää Olavinkatua pitkin. Val-         Savo on ollut viime vuosina maan heikoimmin
21596: tatiereitti on turvaton ja erittäin ruuhkainen.         kehittynyttä aluetta. Hallitus on luvannut toi-
21597: Liikenteen tukkoisuus talousalueen keskuksessa          menpiteitä asian johdosta. Mitään konkreettista
21598: Savonlinnassa haittaa merkittävästi Itä-Savon           ei kuitenkaan ole vielä tapahtunut. Savonlinnan
21599: elinkeinoelämän kehitystä.                              liikennejärjestelyjen edistäminen ja rakentami-
21600:     Savonlinnan osalta kysymys on ratkaisevan           nen olisi merkittävä elvytysruiske alueelle.
21601: tärkeää laatua olevasta kaupunkirakenteellisesta            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21602: ongelmasta. Savonlinnan liikennejärjestelysuun-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21603: nitelmassa on esitetty ratkaisut niin auto-, rauta-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21604:  tie- kuin vesiliikenteenkin ongelmiin. Kaupungin       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21605:  kaavoitus ja kehittäminen ovat kiinteästi sidok-
21606:  sissa suunnitelman toteuttamiseen. Tiesuunnitel-                 Aikooko Hallitus ja millä aikataululla
21607:  ma on vastikään liikenneministeriössä vahvistet-              edistää Savonlinnan liikennejärjestelyjen
21608:  tu. Aholahden syväväylästä saadaan vesioikeu-                 toteutumista?
21609: 
21610:      Helsingissä 1 päivänäjoulukuuta 1995
21611: 
21612:                                               Timo Ihamäki
21613: 
21614: 
21615: 
21616: 
21617: 250261
21618: 2                                           KK 364/1995 vp
21619: 
21620: 
21621: 
21622: 
21623:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
21624: 
21625:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         keskeinen. Tienpitoon käytettävissä olevan ra-
21626: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          hoituksen supistuttua viime vuosina tuntuvasti ei
21627: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Savonlinnan hanketta ole mahdollista käyn-
21628: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-         nistää lähivuosina. Liikenneministeriön nykyi-
21629: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          sen suuruiseen rahoitustasoon laatimassa "Suo-
21630: 364:                                                   men liikenneinfrastruktuuri 2010" -raportissa
21631:                                                        hanke ei ole mahtunut ennen vuotta 2000 aloitet-
21632:             Aikooko Hallitus ja millä aikataululla     tavien kohteiden joukkoon.
21633:          edistää Savonlinnan liikennejärjestelyjen        Ongelman ratkaisuksi ei ole löytynyt toimivia
21634:          toteutumista?                                 halvempia vaihtoehtoja. Kustannuksissa pääs-
21635:                                                        täisiin kuitenkin noin 350 milj. markkaan to-
21636:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           teuttamalla vain keskustan ohittava valtatie ja
21637: vasti seuraavaa:                                       toiselle ajoradalle rinnakkainen silta Kyrönsal-
21638:                                                        meen. Tällöin tarvittaisiin avausjärjestely myös
21639:     Savonlinnan sijainti Saimaan vesistön poikki       uuden ajoradan sillassa, ja syväväylän siirto ja
21640: suuntautuvalla saarijonolla on synnyttänyt han-        sen turvallisuuden parantuminen jäisivät toteu-
21641: kalasti ratkaistavan ongelman, johon liittyy sekä      tumatta.
21642: tie-, vesi- että rautatieverkon järjestelyjen tarve.      Savonlinnan liikennejärjestelyjen toteutumi-
21643: Pitkien suunnitteluvaiheiden jälkeen on tiesuun-       nen on nykyisessä taloudellisessa tilanteessa jää-
21644: nitelma hiljattain vahvistettu liikenneministe-        mässä ensi vuosikymmenelle. Tällöinkin on edel-
21645: riössä.                                                lytyksenä, että liikenneinfrastruktuurin kehittä-
21646:    Tarve tilanteen parantamiseen Savonlinnassa         miseen käytettävissä oleva rahoitus on nykyistä
21647: on ilmeinen. Ongelmana on hankkeen kalleus-            korkeammalla tasolla ja että hankkeeseen liitty-
21648: vajaat 600 milj. mk - suhteutettuna kohteen            vät suunnitelmat ja luvat saavuttavat lopullisen
21649: valtakunnalliseen merkitykseen, joka ei ole mm.        lain voiman.
21650: liikennevirtojen ja asukaslukujen valossa aivan
21651:        Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1995
21652:                                                                 Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
21653:                                           KK 364/1995 vp                                            3
21654: 
21655: 
21656: 
21657: 
21658:                                       Tili Riksdagens Talman
21659: 
21660:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    narantal. På grund av de radikala nedskärningar-
21661: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      na i fråga om finansieringen av väghållning un-
21662: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    der de senaste åren är det inte möjligt att starta
21663: man Timo Ihamäki undertecknade spörsmål nr          projektet i Nyslott under de närmaste åren. 1
21664: 364:                                                trafikministeriets utredning "Finlands trafikin-
21665:                                                     frastruktur 2010" som baserar sig på den nuva-
21666:            Ämnar Regeringen, och enligt vilket      rande finansieringsnivån räknas projektet inte
21667:         tidsschema, vidta åtgärder i syfte att      med de projekt som startas före 2000.
21668:         främja trafikarrangemang i Nyslott?            Man har inte lyckats lösa problemet genom
21669:                                                     förmånligare alternativ. Kostnaderna skulle
21670:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       ändå kunna skäras ned tili ca 350 milj. mark om
21671: anföra följande:                                    endast riksvägen som går förbi centret och en
21672:                                                     parallel bro tili den andra körbanan i Kyrönsalmi
21673:    Nyslotts läge på den ökedja som är belägen       anlades. Då skulle man behöva ett öppningssys-
21674: tvärs över Saima vattendrag utgör ett problem       tem också för bron på den nya körbanan och då
21675: som är svårt att lösa och som kräver nyarrange-     skulle en förflyttning av djupleden och en för-
21676: mang av såväl väg-, vatten- som järnvägsnätet.      bättring av dess säkerhet inte vara möjliga.
21677: Efter långa planeringsperioder har trafikministe-      1 den nuvarande ekonomiska situationen ser
21678: riet nyligen fastställt vägplanen.                  det ut som att trafikarrangemangen i Nyslott
21679:    Det finns ett tvingande behov att förbättra      skall förverkligas först under nästa årtionde.
21680: situationen i Nyslott. Problemet är att projektet   Även då förutsätts det att finansieringen för ut-
21681: blir dyrt- knappt 600 milj. mark-jämfört med        vecklingen av trafikinfrastrukturen är på högre
21682: projektets nationella betydelse, som inte är så     nivå än nu och att planerna och tillstånden vinner
21683: central beträffande bl.a. trafikflöden och invå-    laga kraft.
21684: 
21685:        Helsingforsden 15 december 1995
21686: 
21687:                                                                 Trafikminister Tuula Linnainmaa
21688:                                             KK 365/1995 vp
21689: 
21690: Kirjallinen kysymys 365
21691: 
21692: 
21693: 
21694: 
21695:                                    Ihamäki: Mikkelin läänin ja Etelä-Savon maakunnan kehityksen
21696:                                       elvyttämisestä
21697: 
21698: 
21699:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
21700: 
21701:     Tilastokeskuksen tilastojen mukaan Mikkelin       tokansantuote oli viime vuonna 67 446 markkaa.
21702: lääni on nykyään Suomen lääneistä köyhin ja           Esimerkiksi Lapissa se oli 80 256 markkaa. Ete-
21703: Etelä-Savo maakunnista heikoimmin kehittynyt,         läinen Savo on jäänyt väliinputoajaksi. Nykyisen
21704: kun laskentaperusteena pidetään bruttokansan-         hallituksen taholta on ilmaistu huoli itäisen Suo-
21705: tuotetta asukasta kohden. Tilastojen mukaan           men asemasta. Kuitenkin vähäiset toimet Itä-
21706: alue on köyhtynyt viimeisten seitsemän vuoden         Suomen auttamiseksi on suunnattu kovin kauak-
21707: aikana verrattuna muuhun Suomeen. Kehitys-            si Etelä-Savosta. Valtion ensi vuoden budjetissa
21708: suunta on ollut huono, eikä ole näkyvissä mi-         ei ole mitään erityispainotuksia Etelä-Savon olo-
21709: tään, joka suunnan muuttaisi.                         jen kehittämiseksi. Esimerkiksi Etelä-Savon stra-
21710:     Mikkelin läänissä ja Etelä-Savossa on alku-       tegisten liikennehankkeiden toteuttaminen aut-
21711: tuotantovaltainen elinkeinorakenne, vähän vien-       taisi aluetta ja myös Mikkelin yläpuolella olevia
21712: titeollisuutta, ikääntynyt väestö ja huono koulu-     seutuja sekä elinkeinoelämää.
21713: tuspohja.                                                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21714:     Tilastojen mukaan Lapin, Oulun, Pohjois-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21715: Karjalan, Kuopion ja Keski-Suomen lääneillä           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21716: menee paremmin kuin Mikkelin !äänillä, mutta          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21717: valtio tukee niitä paljon enemmän. Mikkelin lää-
21718: ni on mainituista lääneistä ainoa, joka jää valtion             Onko Hallitus tietoinen, että Mikkelin
21719: tasauksen jälkeen maan keskimääräisen tulota-                lääni ja Etelä-Savo ovat Suomen köyhin-
21720:  son alapuolelle. Laskelmissa on otettu mukaan               tä aluetta, kun laskentaperusteena pide-
21721:  valtion koko rahankäyttö nettona ja kuntien val-            tään bruttokansantuotetta asukasta koh-
21722:  tionosuudet kussakin läänissä. Budjetin lisäksi             den, ja
21723:  on laskettu mukaan KELAn nettomenot.                           aikooko Hallitus tehdä jotakin tilan-
21724:     Etelä-Savossa asukasta kohden laskettu brut-             teen parantamiseksi?
21725: 
21726:      Helsingissä 1 päivänäjoulukuuta 1995
21727: 
21728:                                              Timo Ihamäki
21729: 
21730: 
21731: 
21732: 
21733: 250261
21734: 2                                            KK 365/1995 vp
21735: 
21736: 
21737: 
21738: 
21739:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
21740: 
21741:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kokonaisuudessaan ns. tavoite 6 -aluetta, joka on
21742: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tärkein EU:n rakennerahastojen tukialue Suo-
21743: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        messa. Etelä-Savo on eteläisin alue, joka vas-
21744: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ihamäen           taanottaa tätä tukea. Etelä-Savoa ympäröivistä
21745: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 365:          alueista vain Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Sa-
21746:                                                        vossa on tavoite 6 -alueita.
21747:           Onko Hallitus tietoinen, että Mikkelin          Mikkelin läänin maakuntayhtymään ohjau-
21748:        lääni ja Etelä-Savo ovat Suomen köyhin-         tuu tavoite 6 -ohjelman kautta ohjelmakaudella
21749:        tä aluetta, kun laskentaperusteena pide-        1995-1999 yhteensä yli 1,1 miljardia markkaa
21750:        tään bruttokansantuotetta asukasta koh-         aluepoliittista rahoitusta, josta EU:n osuus on
21751:        den,ja                                          vajaat 50 %. Tämä on noin 6 700 markkaa asu-
21752:           aikooko Hallitus tehdä jotakin tilan-        kasta kohden.
21753:        teen parantamiseksi?                               Itä-Suomen kehityksen ongelmallisuus EU:n
21754:                                                        aluepoliittisten ohjelmien voimakkaasta panos-
21755:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tuksesta huolimatta on tiedostettu ja tästä syystä
21756: vasti seuraavaa:                                       on päätetty ryhtyä Kainuun, Pohjois-Karjalan
21757:                                                        sekä Pohjois- ja Etelä-Savon kehitystä edistäviin
21758:    Mikkelin läänin maakuntayhtymän BKT asu-            erityistoimenpiteisiin. Ensimmäisessä vaiheessa
21759: kasta kohden saa vuonna 1994 vertailuarvon 70,         sisäasiainministeriö asettaa asiantuntijatyöryh-
21760: kun EU:n keskiarvolle annetaan arvo 100. Arvo          män Itä-Suomen talouden ja yritystoiminnan
21761: on maan alhaisin, mutta ero muihin alhaisen            vauhdittamiseksi. Itä-Suomen ongelmien ratkai-
21762: BKT:n maakuntiin on pieni. Etelä-Pohjanmaan            semiseksi etsitään uusia ratkaisumalleja, joissa
21763: vastaava arvo on 72, Kainuun 73, Pohjois-Karja-        myös elinkeinoelämä olisi aikaisempaa enem-
21764: lan 74 ja Pohjois-Savon 76.                            män mukana.
21765:    Mikkelin läänin heikentynyt asema suhteessa            Hallitus tekee päätöksen Kainuun, Pohjois-
21766: muihin alueisiin on tiedostettu ja lääni on erityis-   Karjalan, Pohjois- ja Etelä-Savon kehityksen
21767: toimenpiteiden kohteena ainakin vuoteen 1999           edellyttämistä toimenpiteistä työryhmän työn
21768: asti. Mikkelin läänin maakuntayhtymän alue on          valmistuttua.
21769: 
21770:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1995
21771: 
21772:                                                                     Hallintoministeri Jouni Backman
21773:                                             KK 365/1995 vp                                             3
21774: 
21775: 
21776: 
21777: 
21778:                                         Tili Riksdagens Talman
21779: 
21780:    1 det syfte 37 § I mom. riksdagsordningen an-      ett s.k. målområde 6, som är EU-strukturfonder-
21781: ger har Ni, Fru Taiman, tili vederbörande med-        nas viktigaste stödområde i Finland. Södra Savo-
21782: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      lax är det sydligaste område som tar emot detta
21783: man Ihamäki undertecknade spörsmål nr 365:            stöd. Av de områden som omger Södra Savolax
21784:                                                       finns målområden 6 endast i Norra Karelen och
21785:           Är Regeringen medveten om att S:t           Norra Savolax.
21786:        Micheis Iän och Södra Savolax är de fatti-        Tili landskapskommunen för S:t Michels Iän
21787:        gaste områdena i Finland när man som           styrs under programperioden 1995-1999 via
21788:        beräkningsgrund använder bruttonatio-          målområde 6 sammanlagt drygt I, 1 mrd. mk
21789:        nalprodukten per invånare, och                 regionalpolitisk finansiering, varav EU:s andel
21790:           ämnar Regeringen göra något för att         är knappt 50 %. Detta utgör ca 6 700 mk per
21791:        förbättra situationen?                         invånare.
21792:                                                          Man är medveten om att det trots den kraftiga
21793:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         satsningen i EU:s regionalpolitiska program
21794: anföra föijande:                                      finns problem i anslutning till utvecklandet av
21795:                                                       östra Finland och därför har man beslutat vidta
21796:     BNP per invånare i Iandskapskommunen för          specialåtgärder i syfte att främja utvecklingen i
21797: S:t Michels Iän får I994 jämförelsetalet 70 när       Kajanaland, i Norra Karelen samt i Norra och
21798: EU:s medelvärde ges värdet 100. Värdet är det         Södra Savolax. 1 det första skedet tillsätter inri-
21799: lägsta i landet, men skilinaden mellan det och        kesministeriet en sakkunniggrupp som har till
21800: värdena i landets andra landskap Il}_ed låg BNP är    uppgift att sätta fart på ekonomin och företags-
21801: liten. Motsvarande värde i Södra Osterbotten är       verksamheten i östra Finland. För problemen i
21802: 72, i Kajanaland 73, i Norra Karelen 74 och i         östra Finland söks nya lösningsmodeller i vilka
21803: Norra Savolax 76.                                     även näringslivet är med i högre grad än tidigare.
21804:     S:t Michels läns försvagade ställning i förhål-      När arbetsgruppens arbete är klart beslutar
21805: lande tili de andra områdena är känt och länet är     regeringen om de åtgärder som är nödvändiga
21806: föremål för specialåtgärder åtminstone ända           för utvecklandet av Kajanaland, Norra Karelen
21807: fram tili 1999. Det område som landskapskom-          samt Norra och Södra Savolax.
21808: munen för S:t Michels Iän omfattar är isin helhet
21809: 
21810:      Helsingfors den 20 december 1995
21811: 
21812:                                                                Förvaltningsminister Jouni Backman
21813:                                           KK 366/1995 vp
21814: 
21815: Kirjallinen kysymys 366
21816: 
21817: 
21818: 
21819: 
21820:                                   Aittoniemi: Vaasan-Jyväskylän valtatien n:o           18 peruskor-
21821:                                       jauksesta
21822: 
21823: 
21824:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
21825: 
21826:    Vaasan-Jyväskylän valtatie kuuluu tieyhtey-      ovat kokonaisuuden kannalta tietyllä tavalla tur-
21827: teen, joka johtaa Trondheimista läpi Norjan ja      hia, koska liikenteen riittävä siirtyminen valta-
21828: Ruotsin Suomen puolelle Vaasaan ja edelleen         tielle ei tapahdu ilman työn loppuunsaattamista.
21829: Jyväskylän kautta itärajalle Pietariin. Vaasan ja       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21830: Jyväskylän välistä osuutta on toteutettu vuodes-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21831: ta 1982 tiepiirin toimenpideohjelman mukaisesti.    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21832: Viimeisissä tiepiirin suunnitelmissa kunnostuk-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21833: sen loppuunsaattamista ei kuitenkaan ole aikai-
21834: sempien aikataulujen mukaisesti esitetty toteu-                Aikooko Hallitus kiirehtiä Vaasan ja
21835: tettavaksi. Valtatien kannalta kiireellisimmät              Jyväskylän välisen valtatien n:o 18 raken-
21836: toimenpiteet olisivat viitoituksen aikaansaami-             tamisen loppuunsuorittamista aikaisem-
21837: nen sekä 25 kilometrin mittaisen osuuden raken-             pien suunnitelmien mukaisesti, niin että
21838: taminen Keski-Suomen tiepiirin puolella Mul-                tie voitaisiin mahdollisimman nopeasti
21839: tian kohdalla.                                              saattaa kokonaisuudessaan palvelemaan
21840:    On huomattava, että jos mainittua rakennus-              suunnitelmissa sille tarkoitettua, osin
21841: työtä ei suoriteta, aikaisemmatkin uhraukset                kansainvälistä liikennettä?
21842: 
21843:      Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1995
21844: 
21845:                                           Sulo Aittoniemi
21846: 
21847: 
21848: 
21849: 
21850: 250261
21851: 2                                         KK 366/1995 vp
21852: 
21853: 
21854: 
21855: 
21856:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
21857: 
21858:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          osittain parantamista vaativista seututiejak-
21859: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       soista välillä
21860: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         - Seinäjoki-Myllymäki (Ähtäri) ja
21861: Jasenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo               - Multia-Petäjävesi
21862: Aittoniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          sekä rakennettavasta tiejaksosta välillä Mylly-
21863: sen n:o 366:                                        mäki-Multia.
21864:                                                         Valtatieksi merkitsemisen edellytyksenä on
21865:           Aikooko Hallitus kiirehtiä Vaasan ja      Myllymäen-Multian puuttuvan tieyhteyden ra-
21866:        Jyväskylän välisen valtatien n:o 18 raken-   kentaminen. Hankkeen kustannusarvio siihen
21867:        tamisen loppuunsuorittamista aikaisem-       liittyvine järjestelyineen on noin 160 milj. mk.
21868:        pien suunnitelmien mukaisesti, niin että         Hanke on merkitykseensä nähden kallis.
21869:        tie voitaisiin mahdollisimman nopeasti       Vaikka uuden valtatieyhteyden muodostaminen
21870:        saattaa kokonaisuudessaan palvelemaan        on nähty tarpeelliseksi, on sekä valtakunnallisel-
21871:        suunnitelmissa sille tarkoitettua, osin      la että seudullisella liikenteellä nykytilassakin
21872:        kansainvälistä liikennettä?                  käytettävissä kohtalaisen hyvin yhdistävä tie-
21873:                                                     verkko. Tienpitoon käytettävissä olevan rahoi-
21874:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tuksen supistuttua viime vuosien aikana tuntu-
21875: vasti seuraavaa:                                    vasti ei puuttuvan valtatiejakson rakentamista
21876:                                                     ole mahdollista käynnistää lähivuosina. Liiken-
21877:    Liikenneministeriön päätösten mukainen tu-       neministeriön nykyiseen rahoitustasoon laati-
21878: leva valtatieyhteys Vaasan ja Jyväskylän välillä    massa "Suomen liikenneinfrastruktuuri 2010"
21879: koostuu olemassa olevista pääteistä välillä         -raportissa hanke ei ole mahtunut ennen vuotta
21880:    - Vaasa-Seinäjokija                              2000 aloitettavien kohteiden joukkoon.
21881:    - Petäjävesi-Jyväskylä,
21882:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1995
21883: 
21884:                                                              Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
21885:                                            KK 366/1995 vp                                           3
21886: 
21887: 
21888: 
21889: 
21890:                                        Tili Riksdagens Talman
21891: 
21892:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         av följande regionala vägavsnitt, som kräver
21893: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       delvis förbättring mellan
21894: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         - Seinäjoki-Myllymäki (Etseri) och
21895: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål               - Multia-Petäjävesi
21896: nr 366:                                                  samt av vägavsnittet mellan Myllymäki-
21897:                                                      Multia, som skall anläggas.
21898:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för            Anläggandet av den bristande vägförbindel-
21899:        att påskynda anläggandet av riksväg nr        sen mellan Myllymäki-Multia är en förutsätt-
21900:        18 mellan Vasa och Jyväskylä enligt tidi-     ning for att vägen kan betecknas som en riksväg.
21901:        gare planer så att vägen isin helhet kan så   Kostnadsförslaget tili projektet inklusive arran-
21902:        snabbt som möjligt betjäna den planera-       gemang är cirka 160 milj. mark.
21903:        de, delvis internationella trafiken?           .. Projektet är dyrt jämfört med dess betydelse.
21904:                                                      Aven om riksvägsförbindelsen anses vara nöd-
21905:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        vändig, finns det redan i den nuvarande situatio-
21906: anföra följande:                                     nen ett vägnät med tillräckligt goda förbindelser
21907:                                                      tili förfogande. På grund av de radikala nedskär-
21908:    Den blivande riksvägsförbindelsen mellan          ningarna i finansieringen av väghållning under
21909: Vasa och Jyväskylä skall enligt trafikministeriets   de senaste åren är det inte möjligt att påbörja
21910: beslut bestå av de nuvarande huvudvägarna mel-       anläggandet av det bristande riksvägsavsnittet
21911: lan                                                  under de närmaste åren. 1 trafikministeriets ut-
21912:    - Vasa-Seinäjoki och                              redning "Finlands trafikinfrastruktur 201 0" som
21913:    - Petäjävesi-Jyväskylä,                           baserar sig på den nuvarande finansieringsnivån
21914:                                                      finns projektet inte bland de projekt som startas
21915:                                                      före 2000.
21916:      Helsingforsden 15 december 1995
21917: 
21918:                                                                  Trafikminister Tuula Linnainmaa
21919:                                              KK 367/1995 vp
21920: 
21921: Kirjallinen kysymys 367
21922: 
21923: 
21924: 
21925: 
21926:                                     Aittoniemi: Poliisipartioinnin tarpeellisuudesta Tampereen rauta-
21927:                                         tieasemalla
21928: 
21929: 
21930:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
21931: 
21932:    Alkuvuodesta 1995 poliisin lääninjohto Hä-          on tyystin rauhoittanut tämän aikanaan yhden
21933: meen lääninhallituksessa päätti poliisivirkojen        kaupungin häiriö keskuksista, matkustava ja ase-
21934: kohdentamisesta Hämeen läänissä. Kohdenta-             malla muuten asioiva yleisö on asiaan ollut perin
21935: minen on karua asiaa Tampereen poliisilaitoksen        tyytyväinen. Mikäli vakinainen miehitys joudu-
21936: osalta, koska se menettää kolmessa vaiheessa           taan resurssipulan vuoksi lopettamaan, palataan
21937: yhteensä 41 poliisivirkaa läänin muihin poliisi pii-   asemalla nopeasti järjestyshäiriöiden aikaan, ja
21938: reihin. Kohdentamisen pohjana olleet laskenta-         tätä ei suuri yleisö tule hyväksymään.
21939: perusteet ovat jääneet epäselviksi, eivätkä ne ai-        Asia tulisi säällisesti saada järjestykseen.
21940: nakaan ole sopusoinnussa muissa lääneissä ta-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21941: pahtuneen kohdentamisen kanssa.                        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21942:    Kukaan ei halua kiistää sitä, ettei Hämeen          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21943: läänin muissakin piireissä olisi huutava puute         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21944: lisävakansseista. Nyt tapahtunut kohdentami-
21945: nen kuitenkin osoittaa sen, ettei peittoa hölmö-                  Aikooko Hallitus huolehtia siitä, ettei
21946: läisten tavoin voida jatkaa siirtämällä yläpäästä              Tampereen kaupungin poliisilaitos joudu
21947: pala varpaiden suojaksi. Kohdentaminen tiettä-                 poliisivakanssien virheellisen kohdenta-
21948: västi aiheuttaa Tampereella nyt sen, että rauta-               misen vuoksi jättämään Tampereen rau-
21949: tieasema jätetään kokonaan vaille nykyistä polii-              tatieasemaa vaille vakinaista poliisimie-
21950: simiehitystä ja satunnaisen partioinnin varaan.                hitystä ja vain satunnaisen partioinnin
21951: Kunjuuri vakinaisen poliisin pitäminen asemalla                varaan?
21952: 
21953:       Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1995
21954:                                              Sulo Aittoniemi
21955: 
21956: 
21957: 
21958: 
21959:  250261
21960: 2                                           KK 367/1995 vp
21961: 
21962: 
21963: 
21964: 
21965:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
21966: 
21967:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kun koko läänin keskiarvo on 56,5. Hälytysteh-
21968: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         täviä yhtä poliisimiestä kohden on koko läänissä
21969: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       keskimäärin 109,3, mutta Tampereella vähiten
21970: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        eli vain 95,3.
21971: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             Tampereen poliisilaitoksella on meneillään
21972: n:o 367:                                              organisaation ja tehtävien järjestelyjen uudelleen
21973:                                                       arviointi, johon muun muassa liittyy rautatiease-
21974:           Aikooko Hallitus huolehtia siitä, ettei     man poliisiyksikön muodostavien viiden poliisi-
21975:        Tampereen kaupungin poliisilaitos joudu        miehen työpanoksen suuntaaminen muuallakin
21976:        poliisivakanssien virheellisen kohdenta-       kuin rautatieasemalla tapahtuviin poliisitehtä-
21977:        misen vuoksi jättämään Tampereen rau-          viin. Uusi valvontajärjestelmä perustuu rautatie-
21978:        tatieasemaa vaille vakinaista poliisimie-      asemalle tarpeen mukaan suunnattuihin poliisin
21979:        hitystä ja vain satunnaisen partioinnin        erilaisiin partiointimuotoihin ja se on ilmoitettu
21980:        varaan?                                        toteutettavaksi 15.1.1996lähtien.
21981:                                                           Poliisin lääninjohdon suorittamat poliisivir-
21982:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           kojen uudelleen kohdentamiset Hämeen läänissä
21983: taen seuraavaa:                                       ovat perusteltuja. Poliisin lääninjohto vastaa pai-
21984:                                                       kallispoliisin toimintaedellytysten varmistami-
21985:     Poliisin hallinnosta annetun lain ja asetuksen    sesta ja Tampereen poliisilaitos ensisijaisesti
21986: mukaan poliisin lääninjohdon tehtävänä on             oman alueensa yleisestä järjestyksestä ja turvalli-
21987: muun muassa suunnitella, kehittää ja johtaa po-       suudesta sekä niiden ylläpitämiseksi tarpeellisis-
21988: liisi tointa läänissä sekä paikallispoliisin voima-   ta keinoista. Kansainvälisissä turvallisuustutki-
21989: varojen suuntaaminen ja toiminnan ohjaus ja           muksissa on todettu, ettei pelkkä poliisin läsnä-
21990: valvonta.                                             olo vielä luo turvallisuuden tunnetta, vaan niiden
21991:     Hämeen läänin poliisin lääninjohto on päättä-     toimintojen laatu ja tehokkuus, joita poliisi
21992: nyt läänin sisäisesti kohdentaa uudelleen poliisin    alueella suorittaa. Matkustajaliikenteen asemilla
21993: virkoja poliisipalveluiden todellista kysyntää        toteutetusta poliisin kameravalvonnasta, johon
21994: vastaavasti. Kohdentamisperusteet, joiden avul-       on yhdistetty turvallisuuspalveluiden kysyntää
21995: la poliisipalvelujen kysyntää on mitattu, ovat        vastaava poliisinjalkapartiointi, on poliisilla hy-
21996: olleet alueen asukasluku, poliisille ilmoitettujen    viä kokemuksia tehokkaana keinona ylläpitää
21997: rikoslaissa rangaistavaksi säädettyjen rikosten       yleistä järjestystä ja turvallisuutta tällaisilla
21998: määrä sekä poliisin hälytystehtävien määrä.           alueilla.
21999: Kohdentamisen ensimmäisessä vaiheessa on                  Poliisi pitää erityisen tärkeänä, että jokainen
22000: Tampereen poliisilaitokselta päätetty siirtää 20      voi liikkua ja asioida turvallisesti yleisillä paikoil-
22001: poliisin virkaa läänin muille poliisin yhteistoi-     la, mistä syystä Hämeen läänin poliisin läänin-
22002: minta-alueille, minkäjälkeen Tampereen poliisi-       johto tulee Tampereen poliisilaitoksen ohella tar-
22003: laitoksella on 286 poliisimiesvirkaa. Kohdenta-       koin seuraamaan turvallisuuden tason kehitystä
22004: misenjälkeenkin Tampereen poliisilaitoksella on       muun muassa Tampereen rautatieasemalla sekä
22005: läänin poliisialueista eniten virkoja asukaslu-       ryhtymään tarpeellisiin toimenpiteisiin, mikäli
22006: kuun suhteutettuna. Rikoslakirikosten määrä           turvallisuuden taso siellä huononee.
22007: yhtä poliisimiestä kohden on Tampereella 51,9,
22008: 
22009:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1995
22010: 
22011:                                                                Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
22012:                                             KK 367/1995 vp                                              3
22013: 
22014: 
22015: 
22016: 
22017:                                         Tili Riksdagens Talman
22018: 
22019:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      Antalet alarmuppgifter per polisman är i genom-
22020: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        snitt 109,3 i hela länet, medan antalet i Tammer-
22021: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      fors är minst, dvs. endast 95,3.
22022: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr             Vid polisinrättningen i Tammerfors pågår en
22023: 367:                                                  omvärdering av organisationen och uppgiftsför-
22024:                                                       delningen. Samtidigt skall bl.a. de fem polismän
22025:           Ämnar Regeringen se tili att polisin-       som bildar polisenheten vid järnvägsstationen
22026:        rättningen i Tammerfors stad inte på           inrikta sig på polisuppgifter också på annat håll.
22027:        grund av felaktig fördelning av polis-         Det nya övervakningssystemet på järnvägssta-
22028:        tjänster skall behöva lämna Tammerfors         tionen grundar sig på olika patrulleringsformer
22029:        järnvägsstation utan stadigvarande polis-      vid behov, och enligt uppgift skall det tiliämpas
22030:        bemanning så att den endast patrulleras        från och med den 15 januari 1996.
22031:        sporadiskt?                                        Den omfördelning av polistjänster i Tavaste-
22032:                                                       hus Iän som polisens länsledning har genomfört
22033:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         är motiverad. Polisens länsledning svarar för sä-
22034: anföra följande:                                      kerställandet av den lokala polisens verksam-
22035:                                                       hetsförutsättningar, och polisinrättningen i
22036:    Enligt polisförvaltningslagen och -förord-         Tammerfors främst för den allmänna ordningen
22037: ningen har polisens länsledning tili uppgift att      och säkerheten inom det egna området samt för
22038: bl.a. planera, utveckla och leda polisväsendet i      de metoder som behövs för att upprätthålla dem.
22039: länet samt att inrikta den lokala polisens resurser   1 internationella undersökningar beträffande sä-
22040: och leda och övervaka verksamheten.                   kerheten konstateras att det inte enbart är poli-
22041:    Polisens länsledning i Tavastehus Iän har be-      sens närvaro som ger trygghetskänsla, utan polis-
22042: slutat att inom Iänet omfördela polistjänsterna så    aktionernas art och effektivitet inom det berörda
22043: att de motsvarar den faktiska efterfrågan på po-      området. Kameraövervakning vid terminaieroa
22044: lisservice. Fördelningsgrunderna, med hjälp av        för passagerartrafik, i kombination med patrul-
22045: vilka efterfrågan beräknats, har varit områdets       lering tili fots som motsvarar efterfrågan på sä-
22046: invånarantal, antalet brott som anmälts tili poli-    kerhetsservice, är enligt polisens erfarenhet en
22047: sen och som enligt straffiagen är straffbara samt     effektiv metod att upprätthålla allmän ordning
22048: antalet alarmuppgifter. Man har beslutat att i        och säkerhet inom dessa områden.
22049: första fördelningsskedet överföra 20 polistjäns-          Polisen anser att det är särskilt viktigt att vi
22050: ter från polisinrättningen i Tammerfors tililänets    tryggt kan röra oss och uträtta våra ärenden på
22051: övriga samarbetsområden, varefter polisi~rätt        allmänna platser. Därför kommer polisens läns-
22052: ningen i Tammerfors har 286 polistjänster. Aven       Iedning i Tavastehus Iän, liksom polisinrättning-
22053: efter fördelningen har polisinrättningen i Tam-       en i Tammerfors, att noga följa med utvecklingen
22054: merfors fler tjänster i förhållande tili invånaran-   i fråga om säkerheten bl.a. påjärnvägsstationen i
22055: talet än länets övriga polisområden. 1 Tammer-        Tammerfors samt att vidta nödvändiga åtgärder
22056: fors är antalet brott mot straffiagen 51,9 per        om säkerhetsnivån sjunker.
22057: polisman medan genomsnittet i hela Iän et är 56,5.
22058: 
22059:      Helsingforsden 19 december 1995
22060: 
22061:                                                                   Inrikesminister Jan-Erik Enestam
22062:                                            KK 368/1995 vp
22063: 
22064: Kirjallinen kysymys 368
22065: 
22066: 
22067: 
22068: 
22069:                                   Aittoniemi: Golden Circle -nimisen ketjukirjepelin laillisuudesta
22070: 
22071: 
22072: 
22073:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
22074: 
22075:    Maassamme on meneillään uusi ketjukirjepeli          Tämä on pelkkää kateutta, mutta asian tultua
22076: nimeltään Golden Circle eli Kultainen kehä. Sii-     ajankohtaiseksi ja valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n
22077: nä luvataan 70 markan panoksella 153 090 mark-       1 momenttiin viitaten esitän kunnioittavasti val-
22078: kaa. Onko se puhtaana käteen, sitä ei kirjallinen    tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-
22079: esite lupaa.                                         si seuraavan kysymyksen:
22080:    Esittelylehtisessä lukee, että Saksan korkein
22081: oikeus on julistanut pelin lailliseksi kahdellakin              Katsooko Hallitus, että maassamme
22082: eri päätöksellä vuosina 1986 ja 1990. Suomalais-             meneillään oleva Golden Circle-ketjukir-
22083: ten juristien mukaan peli on laillinen Suomessa,             jepeli noudattaa lain vaatimuksia edellyt-
22084: koska se on sitä Saksassa, jos sitä ei mainosteta            täen, että se on julistettu Saksassa lailli-
22085: lehdissä vaan viedään eteenpäin henkilö henki-               seksi korkeimman oikeuden päätöksellä?
22086: löltä, kuten oli aikanaan tapana 1970-luvun ket-
22087: jukirjehuuman parhaina vuosina.
22088: 
22089:       Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1995
22090: 
22091:                                            Sulo Aittoniemi
22092: 
22093: 
22094: 
22095: 
22096:  250261
22097: 2                                           KK 368/1995 vp
22098: 
22099: 
22100: 
22101: 
22102:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22103: 
22104:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        keräyksen toimeenpanemiseen on saatava rahan-
22105: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         keräyslupa. Asetuksen 4 §:n mukaan lupa voi-
22106: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       daan antaa ainoastaan kotimaiselle rekiste-
22107: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        röidylle yhdistykselle tai muulle yhteisölle taikka
22108: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         itsenäiselle säätiölle, jolla on yksinomaan sosiaa-
22109: n:o 368:                                              linen, sivistyksellinen tai muu aatteellinen tarkoi-
22110:                                                       tus. Rahankeräyslupa voidaan antaa silloin, kun
22111:           Katsooko Hallitus, että maassamme           keräys on yleisen edun kannalta tarkoituksen-
22112:        meneillään oleva Golden Circle-ketjukir-       mukainen.
22113:        jepeli noudattaa lain vaatimuksia edellyt-        Asetuksen 2 §:n 3 momentin mukaan rahanke-
22114:        täen, että se on julistettu Saksassa lailli-   räystä ei saa toimeenpanna ketjukirjeiden avulla
22115:        seksi korkeimman oikeuden päätöksellä?         tai siihen verrattavalla tavalla siten, että Osallis-
22116:                                                       tuvalle luvataan osa rahoista tai muu taloudelli-
22117:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           nen etu. Tällaiseen keräykseen osallistuminen ja
22118: taen seuraavaa:                                       sen muunlainen edistäminen on kielletty. Rahan-
22119:                                                       keräyksen toimeenpano ketjukirjeen muodossa
22120:    Rahankeräyslain 1 §:n 1 momentin (681/83)          ei ole siis mahdollista niillekään, jotka muutoin
22121: mukaan rahankeräyksellä tarkoitetaan tässä            voivat saada luvan rahankeräyksen toimeenpa-
22122: laissa toimintaa, jossa yleisöön vetoamalla kerä-     nemiseen.
22123: tään vastikkeetta rahaa. Vastikkeena ei pidetä           Golden Circle -nimisessä ketjukirjepelissä on
22124: merkkiä, tarraa tai muuta keräyksen tai sen toi-      kysymys ketjukirjeen muodossa toteutettavasta
22125: meenpanijan tunnusta, jolla on vähäinen talou-        rahankeräyksestä.
22126: dellinen arvo taikka jonka arvo suhteessa lahjoi-        Rahankeräys ei ole sellaista taloudellista toi-
22127: tukseen on alhainen.                                  mintaa, jota Rooman sopimus koskee. Euroo-
22128:    Rahankeräyslain 2 §:n (681/83) 1 momentin          pan yhteisössä ei ole annettu rahankeräystä kos-
22129: mukaan rahankeräys saadaan toimeenpanna va-           kevia jäsenvaltioita sitovia direktiivejä tai ase-
22130: rojen hankkimiseksi sosiaalista, sivistyksellisiä     tuksia. Näin ollen perusteita lainsäädännön har-
22131: tai aatteellista tarkoitusta taikka yleistä kansa-    monisoimiselle kansallisella tasolla ei ole. Ketju-
22132: laistoimintaa varten.                                 kirjeiden laillisuus Saksassa ei tee niitä lailliseksi
22133:    Rahankeräysasetuksen 3 §:n mukaan rahan-           Suomessa.
22134: 
22135:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1995
22136: 
22137:                                                                Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
22138:                                           KK 368/1995 vp                                              3
22139: 
22140: 
22141: 
22142: 
22143:                                       Tili Riksdagens Talman
22144: 
22145:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    Ias tillstånd tili penninginsamling. Enligt lagens
22146: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      4 § kan tilistånd tili penninginsamling ges endast
22147: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    åt inhemsk registrerad förening eller annat sam-
22148: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr       fund eller självständig stiftelse med uteslutande
22149: 368:                                                socialt, kulturellt eller annat ideellt syfte. Till-
22150:                                                     stånd tili penninginsamling kan ges då insamling-
22151:           Anser Regeringen att kedjebrevsspelet     en är ändamålsenlig med hänsyn tili allmän för-
22152:        Golden Circle, som pågår i landet, följer    del.
22153:        lagbestämmelserna, om det i Tyskland            Enligt lagens 2 § 3 mom. får penninginsamling
22154:        har förklarats lagligt genom beslut av       inte föranstaltas med hjälp av kedjebrev eller på
22155:        högsta domstolen?                            därmed jämförbart sätt så att den som medverkar
22156:                                                     får löfte om en del av pengarna eller annan eko-
22157:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       nomisk fördel. Det är förbjudet att medverka i
22158: anföra följande:                                    sådana insamlingar eller att främja dem på annat
22159:                                                     sätt. Föranstaltande av penninginsamlingar i
22160:     Enligt 1 § 1 mom.lagen om penninginsamling-     form av kedjebrev är således inte möjligt ens för
22161: ar (681/83) avses med penninginsamling i denna      dem som annars kan få tillstånd att föranstalta
22162: lag verksamhet, vid viiken pengar insamlas ge-      penninginsamlingar.
22163: nom vädjan till allmänheten och utan vederlag.         1 kedjebrevsspelet Golden Circle är det fråga
22164: Såsom vederlag anses inte märke, klistermärke       om penninginsamling som föranstaltas i form av
22165: eller annan sådan symbol för insamlingen eller      kedjebrev.
22166: dess föranstaltare, som har ringa ekonomiskt           Penninginsamlingen är inte en sådan ekono-
22167: värde eller vars värde är lågt i förhållande tili   misk verksamhet som avses i Romfördraget.
22168: donationen.                                         lnom Europeiska gemenskapen har inte getts
22169:     Enligt 2 § 1 mom. lagen om penninginsamling-    några för medlemsstaterna bindande direktiv el-
22170: ar (681/83) får penninginsamling föranstaltas i     ler förordningar om penninginsamlingar. Några
22171: syfte att insamla ruedel för sociala, kulturella    grunder för en harmonisering av lagstiftningen
22172: eller ideella ändamål eller för allmän medborger-   på nationell nivå finns således inte. Kedjebrevens
22173: lig verksamhet.                                     laglighet i Tyskland gör dem inte lagliga i Fin-
22174:     Enligt 3 § lagen om penninginsamlingar skall    land.
22175: tili föranstaltande av penninginsamlingar erhål-
22176: 
22177:      Helsingforsden 20 december 1995
22178: 
22179:                                                                 lnrikesminister Jan-Erik Enestam
22180:                                             KK 369/1995 vp
22181: 
22182: Kirjallinen kysymys 369
22183: 
22184: 
22185: 
22186: 
22187:                                    Aittoniemi: Toimenpiteistä alkoholin laittoman maahantuonnin
22188:                                        rajoittamiseksi
22189: 
22190: 
22191:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22192: 
22193:    Tulliviranomaisten itärajalla päivittäin pois      pistä alkoholin välittämistä ilmenee, menettää
22194: ottamien ja maahan kaatamien viinojen määrä           toimintaoikeutensa välittömästi.
22195: osoittaa, että Suomeen onnistutaan tuomaan               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22196: päivittäin jopa tuhansia litroja alkoholia. Katu-     tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
22197: kaupassa tätä tuskin pystytään myymään, vaan          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22198: osa saattaa kulkeutua ravintoloihin, joiden mää-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22199: rä on maassamme kasvanut räjähdysmäisesti
22200: niin, että niiden valvominen on mahdotonta.                      Minkälaisiin toimiin Hallitus aikoo
22201:    Erityisesti Venäjältä Suomeen kulkeutuvien                 ryhtyä laittoman viinantuonnin esimer-
22202: viinastenjoukossa on löytynyt hengenvaarallisia               kiksi itärajan takaa hillitsemiseksi, ja
22203: aineita, kuten esimerkiksi metyylialkoholia. Tä-                 mihin toimiin se aikoo ryhtyä sen sei-
22204: mäntyyppisten aineiden kulkeutuminen ravinto-                 kan varmistamiseksi, että ajoittain myr-
22205: loiden myyntiin saattaa yhdessä illassa johtaa                kylliseksi todettu itäviina ei kulkeudu
22206: surullisiin seurauksiin. Asiaan pitää ennalta estä-           asiakkaiden käsiin tarjoilussa ravintola-
22207: västi pureutua riittävän aikaisessa vaiheessa esi-            tiskien kautta?
22208: merkiksi siten, että ravintola, jossa tämäntyyp-
22209:      Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1995
22210: 
22211:                                             Sulo Aittoniemi
22212: 
22213: 
22214: 
22215: 
22216: 250261
22217: 2                                            KK 369/1995 vp
22218: 
22219: 
22220: 
22221: 
22222:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
22223: 
22224:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          on takavarikoinut ja hävittänyt useita satoja lit-
22225: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           roja alkoholijuomia päivittäin. Poliisivalvonnan
22226: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         suuntaaminen Hietalahdentorille ja sen välittö-
22227: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-          mään läheisyyteen on aiheuttanut kuitenkin sen,
22228: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           että laiton myyntitoiminta on levittäytynyt laa-
22229: n:o 369:                                                jemmalle alueelle, kuten esimerkiksi Kamppiin ja
22230:                                                         linja-autoaseman tuntumaan. Näitä laittomia al-
22231:            Minkälaisiin toimiin Hallitus aikoo          koholijuomia ovat tuoneet lähinnä matkailijat
22232:         ryhtyä laittoman viinantuonnin esimer-          Venäjältä ja Baltian maista, mutta myös suoma-
22233:         kiksi itärajan takaa hillitsemiseksi, ja        laiset ovat syyllistyneet laittomaan alkoholin
22234:            mihin toimiin se aikoo ryhtyä sen sei-       maahantuontiin. Poliisi ja tulli ovat takavarikoi-
22235:         kan varmistamiseksi, että ajoittain myr-        neet tänä vuonna runsaasti, kaiken kaikkiaan yli
22236:         kylliseksi todettu itäviina ei kulkeudu         200 000 litraa, laitonta alkoholia, josta huomat-
22237:         asiakkaiden käsiin tarjoilussa ravintola-       tava osa on takavarikoitu Suomeen saapuvilta
22238:         tiskien kautta?                                 kotimaisilta ja ulkomaisilta matkailijoilta. Ylei-
22239:                                                         sesti arvioidaan, että viranomaiset kykenevät ta-
22240:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            kavarikoimaan korkeintaan 10 prosenttia laitto-
22241: vasti seuraavaa:                                        masti maahan tuoduista määristä.
22242:                                                            Syntynyttä tilannetta voidaan luonnehtia erit-
22243:    Alkoholijuomien tuontirajoitusten merkittä-          täin hankalaksi. Sen selvittäminen pelkästään
22244: vä väljentäminen kuluvan vuoden alussa on joh-          poliisin ja tullin käyttämin valvonnanisin keinoin
22245: tanut eräiltä osin hallitsemattomaan ja laajaan         ei liene mahdollista. Laittoman alkoholin maa-
22246: alkoholijuomien laittomaan maahantuontiin ja            hantuonnin rajoittaminen edellyttää ilmeisesti
22247: maassa levittämiseen. Tällä toiminnalla voidaan         alkoholin määrällisten ja ajallisten tuontirajoi-
22248: katsoa olevan merkittävä kielteinen valtionta-          tusten tarkistamista. Tulli onkin tiukentanut itä-
22249: loudellinen vaikutus menetettyinä verotuloina.          rajalla alkoholin maahantuontisäännösten tul-
22250: Lisäksi eräiden Alko Oy:n Itä-Suomen alkoholi-          kintaansa katsomalla matkustajatuomisina tuo-
22251: myymälöiden myynti on huomattavasti alentu-             tavien alkoholijuomien tullittomuuden ja verot-
22252: nut, minkä johdosta osa henkilöstöstä on joudut-        tomuuden ehtojen täyttyvän ainoastaan silloin,
22253: tu lomauttamaan. Näihin pääasiassa Suomen               kun tuonti tapahtuu enintään kerran viikossa.
22254: eteläisiltä ja itäisiltä lähialueilta tuotuihin alko-   Lisäksi tullittomuusasetuksen valtuutuksen mu-
22255: holijuomiin liittyy myös tuoteturvallisuuden            kaisesti eduskunnalle on annettu esitys tullilain ja
22256: vaarantuminen, sillä juomien alkuperä on usein          valmisteverotuslain 21 §:n muuttamiseksi siten,
22257: epämääräinen sekä pulloissa olevat etiketti- ja         että itärajan säännöllisesti ylittävien suomalais-
22258: muut tiedot ovat monesti harhaanjohtavia.               ten ja venäläisten työmatkalaisten tullitonta ja
22259: Eräissä tapauksissa on myyty jopa terveydelle           verotonta tuontioikeutta rajoitetaan huomatta-
22260: haitallisia alkoholijuomia.                             vasti.
22261:    Syntynyttä tilannetta on luonnehdittu Etelä-            EU :n ulkopuolelta tullittominaja verottomi-
22262: ja Itä-Suomen asutuskeskusten niin kutsuttujen          na matkustajatuomisina tuotavien alkoholijuo-
22263: punaisten torien ongelmaksi. Esimerkkeinä mai-          mien määrälliset rajoitukset on säädetty sellai-
22264: nittakoon, että Helsingissä ja varsinkin Helsingin      senaan sovellettavassa EY:n tullittomuusase-
22265: Hietalahdentorilla sekä sen lähiympäristössä on         tuksessa (ETY) n:o 918/83 ja matkustajatuomis-
22266: kuluvan vuoden keväästä alkaen harjoitettu erit-        ten valmiste- ja arvonlisäverottomuutta koske-
22267: täin näkyvästi laittomasti maahan tuodun alko-          vassa direktiivissä (69/169/ETY). On todettu,
22268: holin laitonta myyntiä. Kaikkein vilkkaimpina           että näitä rajoituksia ei kansallisin säännöksin,
22269: aikoina tällä alueella on ollut samanaikaisesti         kuten aikarajoituksin, voida laajentaa. Toisaalta
22270: jopa useita satoja myyjiä, jotka ovat saapuneet         EY:n tullittomuusasetuksenjohtolauseessa tode-
22271: paikalle pääosin linja-autoilla itärajan yli. Poliisi   taan:
22272:                                               KK 369/1995 vp                                                3
22273: 
22274:     "Tämä asetus ei estä jäsenvaltioita sovelta-         valvontaa on ravintoloissa muutenkin tehostet-
22275: masta tuonnin tai viennin perusteltuja kieltoja tai      tu. Tavoitteena on estää säännösten ja määräys-
22276: rajoituksia yleisen moraalin, järjestyksen ja tur-       ten vastainen toiminta ravintoloissa ja siten myös
22277: vallisuuden, ihmisten ja eläinten terveyden ja           alkoholijuomien laiton myynti, saattaa tällaiseen
22278: hengen suojelemiseksi tai kasvillisuuden säilyttä-       toimintaan syyllistyneet edesvastuuseen ja muu-
22279: miseksi, taiteellisia, historiallisia tai arkeologisia   tenkin varmistaa, että ravintola-asiakkaille tar-
22280: arvoja edustavan kansallisomaisuuden suojele-            joiltavat alkoholijuomat ovat riittävän turvalli-
22281: miseksi taikka teollisen tai kaupallisen omaisuu-        sia. On luonnollista, että valvontaresurssit tältä
22282: den suojelemiseksi."                                     osin ovat rajalliset, mutta näillä voimavaroilla ja
22283:     Vireillä olevan uuden tullittomuusasetuksen          niiden oikealla käytöllä on mahdollista saada
22284: valmistelun yhteydessä Suomi on neuvoston tul-           tuloksia ja ehkäistä maahan laittomasti tuotujen
22285: liliittotyöryhmässä esittänyt otettavaksi esille         alkoholijuomien käyttöä.
22286: Suomea koskevan poikkeaman, jonka mukaan                     Tuotevalvontakeskus voi alkoholilain 21 §:n
22287: matkustajalla olisi oikeus tuoda tullittomina ja         perusteella myöntää alkoholijuomien anniske-
22288: verottomina tuomisinaan Suomeen 2 litraa olut-           luun tarvittavan anniskeluluvan toistaiseksi tai
22289: ta nykyisen 15 litran sijaan.                            tilapäisesti sille, jolla harkitaan olevan tähän toi-
22290:     Maahan laittomasti tuodut, jopa myrkylliset          mintaan tarvittavat edellytykset ja vaadittava
22291: alkoholijuomat voivat kulkeutua anniskelupaik-           luotettavuus. Tuotevalvontakeskus voi lain
22292: koihin. Tätä voidaan ehkäistä valvontatoimin ja          22 §:n perusteella korvauksetta peruuttaa myön-
22293: valvontaviranomaisten yhteistyötä tehostamal-            tämänsä luvan joko määräajaksi tai pysyvästi,
22294: la. Valvontaviranomaisia ovat poliisi, rajavartio-       jos anniskelupaikassa on rikottu alkoholilakia
22295: laitos ja tulli sekä sosiaali- ja terveydenhuollon       tai sen nojalla annettuja säännöksiä, määräyksiä
22296: tuotevalvontakeskus, jäljempänä tuotevalvonta-           tai rajoituksia taijos Iuvansaajan katsotaan me-
22297: keskus ja lääninhallitukset. Anniskelupaikkojen          nettäneen luvan saamisen edellytykset tai luotet-
22298: valvonta kuuluu ensisijaisesti tuotevalvontakes-         tavuutensa. Jos anniskeluluvan haltija itse tai
22299: kukselle ja lääninhallituksille,joiden tarkastajilla     henkilökuntaan kuuluva hänen tietensä myy ra-
22300: on oikeus päästä tarkastamaan anniskelupaikan            vintolassa muuta kuin sinne laillisesti hankittua
22301: tiloja, toimintaa ja asiakirjoja, ottaa ja saada         alkoholijuomaa, hän syyllistyy lain 85 §:ssä tar-
22302: korvauksetta tarvittavat alkoholijuomanäytteet           koitettuun rikokseen. Tuotevalvontakeskus pe-
22303: ja saada valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot.         ruuttaa tällöin myöntämänsä anniskeluluvan vä-
22304: Näitä kaikkia oikeuksia ja menetelmiä on toi-            littömästi korvauksetta.
22305: mintaresurssien puitteissa käytetty ja anniskelun
22306:      Helsingissä 27 päivänäjoulukuuta 1995
22307: 
22308:                                                                        Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
22309: 4                                            KK 369/1995 vp
22310: 
22311: 
22312: 
22313: 
22314:                                          Till Riksdagens Talman
22315: 
22316:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        vikstorget och dess absoluta närhet har dock gett
22317: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          upphov till det att den illegala försäljningen har
22318: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        spritt sig på ett större område som t.ex. Kampen
22319: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr           och busstationen. Dessa illegala alkoholdrycker
22320: 369:                                                    har närmast hämtats av resenärer från Ryssland
22321:                                                         och de baltiska länderna, men också finländare
22322:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          har gjort sig skyldiga tili iliegal införsel av alko-
22323:        ta för att stävja den illegala införseln av      hoi. Polisen och tullen har beslagtagit rikligt med
22324:        sprit t.ex. österifrån och                       alkohoi detta år, sammanlagt över 200 000 liter
22325:           vilka åtgärder ämnar den vidta för att        av vilket en betydande del har beslagtagits av
22326:        säkerställa det att den tidvis giftiga spri-     inhemska och utländska resenärer som anlänt till
22327:        ten från öst inte hamnar hos klienterna          Finland. Det uppskattas allmänt att myndighe-
22328:        via serveringen vid restaurangdiskerna?          terna kan beslagta högst 10 procent av den illega-
22329:                                                         la införseln.
22330:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt               Den uppkomna situationen kan karaktärise-
22331: anföra följande:                                        ras som mycket svår. Det är antagligen inte möj-
22332:                                                         ligt att utreda den enbart med de övervaknings-
22333:    Den betydande lindringen av importbegräns-           medel som polisen och tullen använder. Begräns-
22334: ningarna för alkoholdrycker vid ingången av             ning av den iliegala införseln av alkohoi förutsät-
22335: innevarande år har lett till en till vissa delar obe-   ter uppenbarligen enjustering av de kvantitativa
22336: härskad och omfattande illegal införsel av alko-        och tidsmässiga begränsningarna för införseln a v
22337: hoi och distribution i landet. Denna verksamhet         alkohol. Tullen har också skärpt tolkningen av
22338: kan anses haen betydande negativ effekt på stats-       stadgandena för införsel av alkohoi vid östgrän-
22339: ekonomin i form av förlorade skatteintäkter.            sen genom att anse att villkoren för tullfrihet och
22340: Dessutom har försäljningen vid vissa av Alkos           skattefrihet för de alkoholdrycker som förs in
22341: alkoholbutiker i östra Finland minskat betydligt        uppfylls endast då införseln sker högst en gång i
22342: och på grund härav har man blivit tvungen att           veckan. Dessutom har enligt vissa fullmakter i
22343: permittera en del av personalen. Till dessa alko-       förordningen om tullfrihet tili riksdagen givits en
22344: holdrycker som i allmänhet har hämtats från de          framställning om ändring av 21 § tullagen och
22345: sydliga eller Östra närområdena anknyter även           accislagen så att den tullfria och skattefria rätten
22346: det att produktsäkerheten äventyras eftersom            att föra in alkohoi för finländska och ryska ar-
22347: dryckernas ursprung ofta är obestämt samt den           betsresenärer som regelbundet överskrider öst-
22348: etikett och andra uppgifter som finns på flaskor-       gränsen begränsas på ett betydande sätt.
22349: na ofta är vilseledande. 1 vissa fall har det rentav        De kvantitativa begränsningarna för alkohol-
22350: sålts alkoholdrycker som är skadliga för hälsan.        drycker som förts in från Iänder utanför EU
22351:    Den situation som uppkommit har karaktäri-           tullfritt och skattefritt av resenärer har stadgats
22352: serats som ett problem för de s.k. röda torgen i        att tillämpas som sådana i EG:s förordning om
22353: bosättningscentren i södra och östra Finland.           tullfrihet (EEG) nr 918/83 och direktivet som
22354: Som exempel kan nämnas att i Helsingfors och            gäller accis och mervärdesskatt för införsel av
22355: speciellt på Sandvikstorget har från senaste vår        passagerare (69/169/EEG). Det har konstaterats
22356: på ett mycket tydligt sätt bedrivits iliegal försälj-   att dessa begränsningar inte kan utvidgas med
22357: ning av alkohoi som förts in i landet illegalt.         nationella stadganden såsom tidsbegränsningar.
22358: Under de livligaste tiderna har det samtidigt fun-      Å andra sidan konstateras i ingressen för EG:s
22359: nits rentav flera hundra försäljare på detta områ-      förordning om tullfrihet att förordningen inte
22360: de och de har i huvudsak anlänt tili platsen med        förhindrar medlemsstaterna från att tillämpa
22361: buss över östgränsen. Polisen har beslagtagit och       motiverade förbud mot import eller export eller
22362: hällt ut flera hundra liter alkoholdrycker per dag.     begränsningar för att skydda den allmänna mo-
22363: lnriktningen av polisövervakningen till Sand-           ralen, ordningen och säkerheten, människors och
22364:                                               KK 369/1995 vp                                                  5
22365: 
22366: djurs hälsa och Iiv eller för att bevara växtlighe-      även illegal försäljning av alkoholdrycker, ställa
22367: ten, för att skydda nationell egendom som repre-         personer som gjort sig skyldiga tili sådan verk-
22368: senterar konstnärliga, historiska eller arkeologis-      samhet tili svars och också annars säkerställa att
22369: ka värden samt för att skydda industriell eller          de alkoholdrycker som serveras tili kunderna på
22370: kommersiell egendom.                                     restaurangerna är tillräckligt trygga. Det är na-
22371:     I samband med beredningen av den nu aktuel-          turligt att tilisynsresurserna tili dessa delar är
22372: la förordningen om tullfrihet har Finland i rådets       begränsade, men med dessa resurser och en riktig
22373: tullunionsarbetsgrupp föreslagit att det görs ett        användning av dem är det möjligt att få resultat
22374: undantag beträffande Finland enligt vilket rese-         och förebygga användning av alkoholdrycker
22375: närerna skulle ha rätt att tullfritt och skattefritt     som förts illegalt tililandet.
22376: föra in 2liter öl tili Finland i stället för nuvarande       Produkttilisynscentralen kan på basis av 21 §
22377:  15 liter.                                               alkohollagen bevilja det utskänkningstillstånd
22378:     Alkoholdrycker som förts iliegalt in i landet        som behövs för utskänkning av alkoholdrycker
22379: och rentav är giftiga kan nå utskänkningsplatser.        tilis vidare eller tilifålligt tili den som övervägs ha
22380: Detta kan förebyggas med tilisynsåtgärder och            de förutsättningar som behövs och den tiliförlig-
22381: genom att effektivera samarbetet mellan tillsyns-        het som krävs för denna verksamhet. Produkttili-
22382: myndigheterna. Tillsynsmyndigheter är polisen,           synscentralen kan på basis av lagens 22 § utan
22383: gränsbevakningsväsendet och tullen samt social-          ersättning dra in ett tillstånd som den beviljat
22384:  och hälsovårdens produkttilisynscentral, nedan          endera för en viss tid eller permanent om vid
22385: P.rodukttilisynscentralen och länsstyrelserna.           utskänkningsplatsen har brutits mot alkoholla-
22386:  Overvakningen av utskänkningsplatserna an-              gen eller stadganden, föreskrifter eller begräns-
22387:  kommer i första hand på produkttilisynscentra-          ningar som meddelats med stöd av den eller om
22388:  len och länsstyrelserna vilkas inspektörer har rätt     innehavaren av tiliståndet anses ha förlorat för-
22389:  att inspektera utskänkningsställenas lokaler,           utsättningarna för att erhålla tillstånd eller sin
22390:  verksamhet och handlingar, ta och få utan ersätt-       tiliförlitlighet. Om innehavaren av ett utskänk-
22391:  ning nödvändiga prov på alkoholdrycker och              ningstillstånd själv eller någon från personalen
22392:  erhålla de uppgifter som är nödvändiga för tilisy-      med hans eller hennes kännedom säljer annat än
22393:  nen. Alla dessa rättigheter och metoder har inom        lagligt skaffade alkoholdrycker i restaurangen,
22394:  ramen för verksamhetsresurserna använts och             gör han eller hon sig skyldig tili brott som avses i
22395:  tilisynen över utskänkningen i restaurangerna           lagens 85 §. Produkttillsynscentralen drar härvid
22396:  har också annars effektiverats. Målet är att för-       in det utskänkningstillstånd det beviljat omedel-
22397:  hindra verksamhet i restauranger som är i strid         bart utan ersättning.
22398:  med stadgandena och föreskrifterna och således
22399:       Helsingforsden 27 december 1995
22400: 
22401:                                                                         Minister Terttu Huttu-Juntunen
22402:                                             KK 370/1995 vp
22403: 
22404: Kirjallinen kysymys 370
22405: 
22406: 
22407: 
22408: 
22409:                                    Lahtela ym.: Vuokratakuun hyväksymisestä menoksi toimeentulo-
22410:                                       tukea maksettaessa
22411: 
22412: 
22413:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22414: 
22415:    Useat vuokranantajat ovat lähes poikkeukset-       jolloin on käynyt niin, että asunnonsaanti on
22416: ta ottaneet käyttöön ns. vuokratakuujärjestel-        ollut todella "kiven alla".
22417: män,jossa asunnon vuokralainenjoutuu maksa-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22418: maan useamman kuukauden vuokratakuun saa-             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22419: dakseen asunnon ja siten vuokrasopimuksen voi-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22420: maan.                                                 jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22421:    Tällaisesta kynnysrahajärjestelmästä on tullut
22422: ongelma ainakin sellaisille henkilöille, jotka jou-             Onko Hallitus tietoinen vuokratakui-
22423: tuvat käyttämään toimeentulotukea ja tulemaan                siin liittyvän ongelman olemassaolosta ja
22424: toimeen sen varassa. Toimeentulotuen myöntä-                 mihin toimiin se aikoo ryhtyä, että vuok-
22425: misehtojen tulkinnat vuokratakuiden osalta                   ratakuu hyväksyttäisiin menoksi toi-
22426: vaihtelevat asuinkunnittain.                                 meentulotuesta päätettäessä, jolloin
22427:    Yleisesti ottaen vuokratakuuseen ei kunnissa              asunnon hakijat olisivat yhdenmukaises-
22428: ole suhtauduttu monessakaan tapauksessa                      sa asemassa tämän asian suhteen kaik-
22429: myönteisesti toimeentulotukea myönnettäessä,                 kialla Suomessa?
22430: 
22431:       Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1995
22432: 
22433:           Esa Lahtela              Marjatta Vehkaoja          Marja-Leena Viljamaa
22434:           Marjaana Koskinen        Risto Kuisma               Pirkko Peltomo
22435:                     Jorma Kukkonen                   Ulla Juurola
22436: 
22437: 
22438: 
22439: 
22440:  250261
22441: 2                                          KK 370/1995 vp
22442: 
22443: 
22444: 
22445: 
22446:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
22447: 
22448:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kuukaudelta suoritettava vuokra on usein niin
22449: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        suuri menoerä, että silloin varsin hyvätuloinen-
22450: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kin perhe, joka ilman pakottavaa syytä haluaa
22451: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lahtelan        vaihtaa asuntoa, voisi olla toimeentulotukeen
22452: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         oikeutettu. Asunnon vaihdosta aiheutuvat kus-
22453: 370:                                                 tannukset tulisi tällaisessa tapauksessa yleensä
22454:                                                      rahoittaa muulla tavalla. Toimeentulotukea voi-
22455:           Onko Hallitus tietoinen vuokratakui-       daan myöntää asunnon hankkimiseen tai vaih-
22456:        siin liittyvän ongelman olemassaolosta ja     toon, jos se on välttämätöntä hakijan ja perheen
22457:        mihin toimiin se aikoo ryhtyä, että vuok-     asianmukaisen asumisen turvaamiseksi.
22458:        ratakuu hyväksyttäisiin menoksi toi-             Takuuvuokran ja vuokraennakon katsomi-
22459:        meentulotuesta päätettäessä, jolloin          nen poikkeuksetta toimeentulotukeen oikeutta-
22460:        asunnon hakijat olisivat yhdenmukaises-       vaksi menoksi olisi ongelmallista myös sen vuok-
22461:        sa asemassa tämän asian suhteen kaik-         si, että kyseiset maksut yleensä palautetaan
22462:        kialla Suomessa?                              vuokralaiselle. Mitä useammin toimeentulotuen
22463:                                                      saaja vaihtaisi vuokra-asuntoa, sitä suuremman
22464:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         hyödyn tuen myöntäminen tuottaisi hänelle.
22465: vasti seuraavaa:                                        Kuntien vaihtelevat käytännöt asumismeno-
22466:                                                      jen hyväksymisessä toimeentulotukeen oikeutta-
22467:    Asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain        vina menoina kävivät ilmi sosiaali- ja terveysmi-
22468: mukaan vuokranantaja ja vuokralainen voivat          nisteriön selvityksestä, joka koski toimeentulo-
22469: sopia takuuvuokran tai vuokraennakon suorit-         tukitilannetta elokuussa 1994 erityisesti asumis-
22470: tamisesta. Niiden suuruus ei kuitenkaan lain         menojen osalta. Siinä tarkasteltiin muun muassa
22471: mukaan yleensä saa ylittää kolmen kuukauden          tuen myöntämisperusteiden kehittymistä vuo-
22472: vuokraa vastaavaa määrää. Takuuvuokra ja             desta 1993 vuoteen 1994. Perusteet olivat yleensä
22473: vuokraennakko palautetaan vuokrasuhteen pää-         joko pysyneet ennallaan tai tiukentuneet, mutta
22474: tyttyä vuokralaiselle, jos tämä on hoitanut vel-     niiden lieventyminen oli harvinaisempaa. Eniten
22475: voitteensa vuokranantajaan nähden.                   oli kuitenkin lieventynyt suhtautuminen takuu-
22476:    Toimeentulotuen luonteeseen viimesijaisena        vuokriin.
22477: tukimuotona kuuluu, että tuen tarve määritel-            Toisaalta viimeaikainen lääninoikeuskäytän-
22478: lään yksilöllisesti ottaen huomioon henkilön ja      tö antaa viitteitä siitä, että joissakin tapauksissa
22479: perheen olosuhteet kokonaisuutena. Toimeentu-        takuuvuokraan ja vuokraennakkoon on toi-
22480: lotuen yleisistä perusteista annetun valtioneu-      meentulotuen myöntämisestä päätettäessä suh-
22481: voston päätöksen mukaan asumismenot otetaan          tauduttu kohtuuttoman pidättyväisesti. Kuntien
22482: huomioon tarpeellisen suuruisina. Toimeentulo-       talouden kannalta tämä onkin ymmärrettävissä,
22483: tuen myöntäminen asumismenoihin on perustel-         sillä takuuvuokran ja vuokraennakon hyväksy-
22484: tua, jos henkilöllä ja perheellä ei ole muita mah-   minen toimeentulotukeen oikeuttaviksi menoik-
22485: dollisuuksia saada asumistaan turvatuksi asun-       si merkitsee usein huomattavan suuria kustan-
22486: nossa, joka vastaa kohtuullista asumistasoa ja       nuksia kunnille.
22487: perheen välttämättömiä tarpeita. Tällaisissa ta-         Jotta toimeentulotukeen oikeuttavat takuu-
22488: pauksissa myös takuuvuokra ja vuokraennakko          vuokrat ja vuokraennakot eivät sitoisi kohtuut-
22489: tulee ottaa huomioon toimeentulotukeen oikeut-       tomasti kunnan toimeentulotukimenoja, olisi
22490: tavana asumismenona.                                 mahdollista menetellä esimerkiksi niin, että kun-
22491:    Toimeentulotuen tavoitteiden mukaisena ei         ta antaisi vuokranantajalle maksusitoumuksen,
22492: sen sijaan voida pitää tuen myöntämiskäytännön       jossa se sitoutuisi vastaamaan mahdollisesta
22493: muuttamista sellaiseksi, että takuuvuokra ja         vuokranmaksun tai vuokranantajalle maksetta-
22494: vuokraennakko katsottaisiin poikkeuksetta tu-        van vahingonkorvauksen suorittamisesta, jos
22495: keen oikeuttavaksi. Kertamaksuna kolmelta            tällainen tarve tulee esiin vuokrasuhteen päätty-
22496:                                           KK 370/1995 vp                                             3
22497: 
22498: :ssä. Joissakin kunnissa on tiettävästi otettukin   on laatia hallituksen esityksen muotoon ehdotus
22499: .:äyttöön tällainen menettely.                      toimeentulotukea koskevista lain tasoisista sään-
22500:    Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemaan     nöksistä sekä tehdä ehdotukset tarpeellisista
22501: oimeentulotukioppaaseen sisältyy lyhyt mainin-      muista toimeentulotukea koskevista säännöksis-
22502: a, jonka mukaan takuuvuokraan ja vuokraen-          tä. Työryhmän työskentelyyn liittyen on syytä
22503: lakkoon voidaan suorittaa toimeentulotukea,         selvittää toimeentulotukioppaan uudistustarpei-
22504: os henkilön tai perheen mahdollisuus saada          ta. Takuuvuokraan ja vuokraennakkoon liitty-
22505: ruokratuksi asunto voidaan näin turvata. Minis-     viä kysymyksiä olisi ehkä aiheellista käsitellä op-
22506: :eriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä       paassa nykyistä laajemmin.
22507:     Helsingissä 21 päivänäjoulukuuta 1995
22508: 
22509:                                                                   Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
22510: 4                                           KK 370/1995 vp
22511: 
22512: 
22513: 
22514: 
22515:                                          Tili Riksdagens Talman
22516: 
22517:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        gade till utkomststöd. De kostnader som försor-
22518: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         sakas i samband med byte av bostad borde i
22519: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-       sådana fall i allmänhet finansieras på annat sätt.
22520: man Lahtela m.fl. undertecknade skriftliga             Utkomststöd kan beviljas för anskaffning eller
22521: spörsmål nr 370:                                       byte av bostad om det är nödvändigt för att
22522:                                                        trygga behörig boendestandard för en person
22523:           Är Regeringen medveten om problem i          eller familj.
22524:        samband med hyresgarantier och vilka               Det skulle innebära problem att betrakta ga-
22525:        åtgärder ämnar den vidta för att hyresga-       rantihyran och förskottshyran undantagslöst
22526:        rantin skall godkännas som utgift när           som en utgift som berättigar tili utkomststöd
22527:        man fattar beslut om utkomststöd, så att        även därför att dessa avgifter i allmänhet återbe-
22528:        bostadssökande skulle i detta avseende          talas till hyresgästen. Ju oftare mottagaren av
22529:        vara i Iikadan ställning överallt i Finland?    utkomststöd skulle byta hyresbostad desto större
22530:                                                        nytta skulle han eller hon dra av utkomststödet.
22531:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             Kommunernas varierande praxis när det gäl-
22532: anföra följande:                                       ler att godkänna boendekostnader som utgifter
22533:                                                        som berättigar till utkomststöd framgick av so-
22534:    Enligt lagen om hyra av bostadslägenhet kan         cial- och hälsovårdsministeriets utredning om si-
22535: hyresvärden och hyresgästen sinsemellan kom-           tuationen i fråga om utkomststöd i augusti 1994
22536: ma överens om betalning av garantihyra eller           i synnerhet med tanke på boendekostnader. Där
22537: hyra i förskott. Deras storlek får dock enligt         granskades bl.a. utvecklingen av grunderna för
22538: 1agen i allmänhet inte överstiga ett belopp som        beviljandet av utkomststöd från 1993 till 1994.
22539: motsvarar tre månaders hyra. Garantihyran och          Grunderna hade i allmänhet antingen förblivit
22540: förskottshyran återbetalas till hyresgästen efter      oförändrade eller skärpts men sällan blivit lindri-
22541: att hyresförhållandet upphört, om denna har            gare. lnställningen till garantihyror hade dock
22542: skött sina skyldigheter gentemot hyresvärden.          klart blivit positivare.
22543:    Till utkomststödets natur som sistahandsstöd           Å andra sidan antyder den senaste tidens läns-
22544: hör att behovet av stöd definieras individuellt        rättspraxis att man i vissa fall förhållit sig oskä-
22545: med beaktande av personens eller fami1jens för-        ligt förbehållsamt till garantihyra och förskotts-
22546: hållanden i deras helhet. Enligt statsrådets beslut    hyra när man fattat beslut om beviljande av ut-
22547: om de allmänna grunderna för utkomststöd be-           komststöd. Detta är ju förståeligt med tanke på
22548: aktas boendekostnaderna i behövlig utsträck-           kommunernas ekonomi, eftersom godkännandet
22549: ning. Det är grundat att bevilja utkomststöd för       av garantihyror och förskottshyror som utgifter
22550: boendekostnader om personen eller fami1jen i           som berättigar till utkomststöd ofta innebär be-
22551: fråga inte har några andra möjligheter att få sitt     tydande kostnader för kommunen.
22552: boende tryggat i en bostad som motsvarar skä1ig            För att garantihyror och förskottshyror som
22553: boendestandard och familjens nödvändiga be-            berättigar tili utkomststöd inte skulle utgöra en
22554: hov. 1 sådana fall skall även garantihyran och         oskäligt stor del av kommunens utkomststödsut-
22555: förskottshyran tas i beaktande som en boende-          gifter borde detvara möjligt att förfara t.ex. så att
22556: kostnad som berättigar tili utkomststöd.               kommunen ger hyresvärden en betalningsförbin-
22557:    Det kan däremot inte anses vara i överens-          delse där den förbinder sig att svara för betalning
22558: stämmelse med målen för utkomststödet att änd-         av hyran eller skadestånd tili hyresvärden, om
22559: ra beviljandepraxis så att garantihyran och för-       sådant behov uppstår när hyresförhållandet upp-
22560: skottshyran undantagslöst skulle berättiga till        hör. 1 vissa kommuner har man veterligen redan
22561: stöd. En tremånadershyra som betalas på en             tagit i bruk ett sådant system.
22562: gång är ofta en så stor utgiftsrat att även familjer      1 den guide beträffande utkomststöd som so-
22563: med rätt så stora inkomster som utan tvingande         cial- och hälsovårdsministeriet utgivit ingår ett
22564: orsak vill byta bostad kunde därvid vara herätti-      kort omnämnande att utkomststöd kan betalas
22565:                                             KK 370/1995 vp                                          5
22566: 
22567: för garantihyra eller förskottshyra om personens      stadganden om utkomststöd. Med anknytning
22568: eller familjens möjlighet att hyra en bostad på       tili arbetsgruppens arbete är det också skäl att
22569: detta sätt kan tryggas. Ministeriet har tillsatt en   utreda behov att revidera guiden. Frågor som
22570: arbetsgrupp med uppgift att bereda ett förslag tili   gäller garantihyran och förskottshyran borde där
22571: stadganden på lagnivå i form av en regeringspro-      kanske behandlas i en större omfattning än i den
22572: position samt att ge förslag om andra behövliga       nuvarande guiden.
22573: 
22574:      Helsingforsden 21 december 1995
22575: 
22576:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
22577:                                            KK 371/1995 vp
22578: 
22579: Kirjallinen kysymys 371
22580: 
22581: 
22582: 
22583: 
22584:                                   Elo: Työttömyyspäivärahan sovitteluun liittyvien epäkohtien rat-
22585:                                       kaisemisesta
22586: 
22587: 
22588:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
22589: 
22590:     Työttömyyden vähentämiseksi ja työttömiksi           Sovitellun päivärahan ongelmiin on kiinnitet-
22591: joutuneiden toimeentulon parantamiseksi on pe-       ty huomiota lukuisia kertoja. Hallitus on viimek-
22592: rusteltua edistää kaikin tavoin tilapäisten ja ly-   si julkistamassaan työllisyysohjelmassa ilmoitta-
22593: hyiden työsuhteiden vastaanottamista. Voimas-        nut selvittävänsä asian kuluvan vuoden aikana.
22594: sa olevan työttömyysturvalain mukaan tilapäi-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22595: sen työn vastaanottaminenjohtaa lain viidennes-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22596: sä luvussa tarkoitettuun päivärahan sovitteluun.     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22597: Työtä vastaanottanut menettää osan työansioi-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22598: den tuomasta lisätulosta, ja päivärahan maksa-
22599:  tus katkaistaan sovitellun päivärahan määrän                  Onko Hallitus saanut sovitellun päivä-
22600:  laskemisen ajaksi. Päivärahan sovitteluosuutta             rahan ongelmien, erityisesti maksatuksen
22601:  on perusteltua pitää liian korkeana työn vastaan-          ja korkean sovitteluprosentin osalta, rat-
22602:  ottamisen kannustavuutta ajatellen. Päivärahan             kaisemiseksi tarpeelliset selvitykset teh-
22603:  maksatuksen keskeyttäminen on käytännössä                  dyksi,ja
22604:  vielä vaikeampi ongelma. Harvalla työttömäksi                 mihin toimiin Hallitus aikoo ongel-
22605: jääneellä on käytettävissään odotusajaksi riittä-           mien suhteen ryhtyä?
22606:  viä säästöjä.
22607:       Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1995
22608:                                               Mikko Elo
22609: 
22610: 
22611: 
22612: 
22613:  250261
22614: 2                                         KK 371/1995 vp
22615: 
22616: 
22617: 
22618: 
22619:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
22620: 
22621:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kassojen käsittely- ja maksatusaikatauluista
22622: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       osoittaa, että päivärahojen maksatus hoidetaan
22623: olette 5 päivänä joulukuuta 1995 päivätyn kir-      pääsääntöisesti tyydyttävässä aikataulussa siitä
22624: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    lukien, kun hakemus on tarvittavine liitteineen
22625: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Elon näin        saapunut päivärahojen maksajalle. Kokonaan
22626: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 371:            työttömien uudet päivärahahakemukset 61%
22627:                                                     työttömyyskassoista käsittelee keskimäärin alle
22628:           Onko Hallitus saanut sovitelluu päivä-    kahden viikon kuluessa ja uudet sovitelluu päivä-
22629:        rahan ongelmien, erityisesti maksatuksen     rahan hakemukset 59 % työttömyyskassoista
22630:        ja korkean sovitteluprosentin osalta, rat-   käsittelee keskimäärin alle kahden viikon kulues-
22631:        kaisemiseksi tarpeelliset selvitykset teh-   sa. Jatkohakemuksien käsittelyn ja maksatuksen
22632:        dyksi,ja                                     osalta aikataulu on parempi: 7.12.1995 mennessä
22633:           mihin toimiin Hallitus aikoo ongel-       vastanneista 58 työttömyyskassasta 82 % käsit-
22634:        mien suhteen ryhtyä?                         telee sovitelluu päivärahan jatkohakemukset
22635:                                                     keskimäärin alle kahden viikon kuluessa.
22636:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Julkisuudessa on esitetty väitteitä, että työttö-
22637: vasti seuraavaa:                                    myyspäivärahojen maksatus viivästyy kohtuut-
22638:                                                     tomasti lyhytaikaisen työn vastaanottamisen
22639:    Työttömyysturvalain täytäntöönpanosta an-        vuoksi. Tehty selvitys osoittaa, että keskimääräi-
22640: netun asetuksen mukaan sekä kokonaan työttö-        sissä käsittelyajoissa ei ole eroja kokonaan työt-
22641: mille että soviteltua työttömyyspäivärahaa saa-     tömille maksettaviin päivärahoihin verrattuna.
22642: ville henkilöille työttömyysturva maksetaan joko    Sen sijaan yksittäistapauksissa voi syntyä vii-
22643: neljän viikon tai kuukauden jaksoissa. Käytän-      veitä. Suurimpana yksittäisenä tilapäisen maksa-
22644: nössä tämä tarkoittaa sitä, ettei päivärahojen      tusviiveen aiheuttajana ansioon suhteutetun päi-
22645: maksujakso pitene tai lyhene lyhytaikaisen tai      värahan maksajat nimesivät palkkatodistuksiin
22646: osa-aikatyön vastaanottamisen vuoksi, vaan se       liittyvät seikat. Työnantajat eivät anna palkkato-
22647: on edelleen neljä viikkoa tai kuukausi. Päivära-    distuksia ajoissa tai päivärahan hakija itse jättää
22648: han maksatus ei siis rakenteellisesti katkea sen    sen toimittamatta maksajalle ajoissa.
22649: johdosta, että lyhyitä työsuhteita otetaan vas-         Työttömyyspäivärahan ja ansiotulon yhteen-
22650: taan.                                               sovituksessa mahdollisesti tarvittavat rakenteel-
22651:     Sosiaali- ja terveysministeriön toimesta mar-   liset muutokset ratkaistaan osana työttömyys-
22652: ras-joulukuussa 1995 tehty selvitys työttömyys-     turvan kokonaisuudistusta.
22653: 
22654:      Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1995
22655: 
22656:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
22657:                                              KK 371/1995 vp                                               3
22658: 
22659: 
22660: 
22661: 
22662:                                           Tili Riksdagens Talman
22663: 
22664:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          dagpenning i regel sker inom en tillfredsställande
22665: ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrivelse av den           tid efter att den som betalar ut dagpenningen har
22666: 5 december 1995 till vederbörande med1em av               fått ansökan och nödvändiga bilagor. Av arbets-
22667: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Elo           löshetskassorna handlägger 61 % nya ansök-
22668: undertecknade spörsmål nr 371:                            ningar om dagpenning av helt arbetslösa inom i
22669:                                                           genomsnitt mindre än 2 veckor och nya ansök-
22670:            Har Regeringen fårdigställt de utred-          ningar om jämkad dagpenning handlägger 59 %
22671:        ningar som är nödvändiga för en lösning            av arbetslöshetskassorna inom i genomsnitt min-
22672:        av problemen med jämkad dagpenning,                dre än 2 veckor. Handläggningen och utbetal-
22673:        och då i synnerhet vad beträffar utbetal-          ningen i fråga om fortsatta ansökningar sker
22674:        ningen och den höga jämkningsprocen-               snabbare; av de 58 arbetslöshetskassor som sva-
22675:        ten, och                                           rade före den 7 december 1995 hand1ägger 82%
22676:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta          ansökningar om fortsatt jämkad dagpenning
22677:        i fråga om dessa problem?                          inom i genomsnitt mindre än 2 veckor.
22678:                                                               1 offentligheten har framförts påståenden om
22679:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             att utbetalningen av arbetslöshetsdagpenning
22680: anföra följande:                                          fördröjs oskäligt om den arbetslösa tar emot ett
22681:                                                           kortvarigt arbete. Utredningen visar att de ge-
22682:    Enligt förordningen om verkställigheten av             nomsnittliga handläggningstiderna inte skiljer
22683: Iagen om utkomstskydd för arbetslösa betalas              sig från handläggningstiderna för de dagpen-
22684: utkomstskyddet för arbetslösa i perioder om an-           ningar som beta1as tili helt arbetslösa. Däremot
22685: tingen fyra veckor eller en månad både tili dem           kan det uppstå dröjsmå1 i enskilda fall. De som
22686: som är helt arbetslösa och dem som får jämkad             betalar ut dagpenning avvägd en1igt förtjänsten
22687: arbetslöshetsdagpenning. 1 praktiken innebär              ansåg att det oftast är omständigheter som an-
22688: detta att perioden för utbetalning av dagpenning          knyter tili 1öneintygen som är orsaken tili de
22689: inte blir längre eller kortare om en person tar           tillfålliga dröjsmålen. Arbetsgivarna ger inte lö-
22690: emot ett kortvarigt arbete eller deltidsarbete,           neintygen i tid, eller så ser den som ansöker om
22691: utan perioden är fortsättningsvis fyra veckor el-         dagpenning inte tili att utbetalaren får intyget i
22692: ler en månad. Utbetalningen av dagpenning av-             tid.
22693: bryts således inte strukturellt för att en person tar         De strukturella ändringar som eventuellt be-
22694: emot korta arbetsförhållanden.                            hövs vid samordnandet av arbetslöshetsdagpen-
22695:    En utredning som social- och hälsovårdsmi-             ningen och förvärvsinkomsten kommer att avgö-
22696: nisteriet Iät göra i november-december 1995 om            ras som en del av totalreformen av utkomstskyd-
22697: arbets1öshetskassornas hand1äggnings- och ut-             det för arbets1ösa.
22698: beta1ningstidtabeller visar att utbetalningen av
22699: 
22700:      Helsingfors den 27 december 1995
22701: 
22702:                                                         Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
22703:                                             KK 372/1995 vp
22704: 
22705: Kirjallinen kysymys 372
22706: 
22707: 
22708: 
22709: 
22710:                                    Isohookana-Asunmaa: Mäntyhuonekalujen tuotantolaitoksen ra-
22711:                                        kentamisen toteuttamisesta Muhoksella
22712: 
22713: 
22714:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22715: 
22716:    Metsähallitus aloitti keväällä 1994 mäntyhuo-         Yhteensä yli 8 miljoonan markan panostuk-
22717: nekaluprojektin, jonka oli tarkoitus keskittyä        sella metsähallitus on nyt aiheuttamassa paitsi
22718: vientimarkkinoille. Metsähallituksen tavoittee-       kyseisen yritystoiminnan alasajon myös vakaan
22719: na oli paitsi pienyritystoiminnan tukeminen           yhteisyrityksen alasajon, koska yhteistyö tuotan-
22720: myös korkeatasoisten design-tuotteiden luomi-         toyrityksen kanssa on kariutunut sopimuseri-
22721: nen. Tarkoitus oli tuottaa ekologisesti ja Iogisti-   mielisyyksiin. Koulutetut työntekijät ovat jälleen
22722: sesti taloudellisia huonekaluja,joiden menekki ei     kortistossa. Kallis tuotantokoneisto halleineen
22723: olisi sidoksissa raaka-aine- tai kuljetuskustan-      on jätetty heitteille. Yhtään markkinoitua tuotet-
22724: nuksiin. Muotoilutoimistolla teetettiin mallisto      ta ei ole saatu kaupaksi. Imago ulkomailla on
22725: sekä Y ovine-tuotemerkki ja tuotekonsepti, joita      pahasti kolhiintunut, samoin muotoutumassa
22726: tehtiin tunnetuksi voimaperäisin markkinoin-          olevan liikelaitoksen.
22727: tiesiintymisin Japanissa loppuvuodesta 1994 ja           Hankkeen kunnianhimoiset työllistämista-
22728: sekä Singaporen että Kööpenhaminan huoneka-           voitteet ovat näin kääntymässä kokonaan päin-
22729: lumessuilla keväällä 1995. Metsähallitus valitsi      vastaisiksi. Toiminnasta on vastuussa liikelai-
22730: tuotantoa varten yhteistyökumppanin, jolla oli        toksen johtokunta, jossa on myös valtiovarain-
22731: näyttöjä teknologian hallinnasta ja pitkäaikai-       ministeriön edustus. Ensi vuosi on nimetty Puu
22732: nen kokemus korkeatasoisten puutuotteiden val-        96 -vuodeksi, ja valtioneuvosto on kovin kiin-
22733: mistuksesta.                                          nostunut mekaanisen puuteellisuuden jatkoja-
22734:     Muhoksen kunta rakensi 2 miljoonan markan         lostuksen kehittämisestä Suomessa.
22735: hallin kyseistä toimintaa varten. Metsähallitus          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22736: panosti varoja projektiin huomattavasti. Noin 2       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22737: miljoonaa markkaa sijoitettiin messuesiintymi-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22738: siin ulkomailla. Tuotantoyrityksen käyttöön           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22739: hankittiin koneita ja laitteita 4,3 miljoonan mar-
22740: kan arvosta. Tuotekehitysyritykselle maksettiin                 Miten Hallitus huolehtii siitä, että
22741: metsähallituksen kassasta tietokonekalustoa                  Metsähallitus korvaa projektin myötä
22742:  800 000 markalla. Metsähallitus palkkasi projek-            ao. yritykselle ja Muhoksen kunnalle ai-
22743: tille vuokrajohtajan, jonka kustannuksiksi ar-               heuttamansa taloudellisen vahingon, ja
22744: vioidaan tälle vuodelle 700 000 markkaa muiden                  millaisin konkreettisin toimin jo Mu-
22745:  henkilöstökulujen päälle.                                   hokselle luotu valmis tuotantolaitos aio-
22746:     Oulun työvoimapiiri järjesti metsähallituksen            taan käynnistää, niin että koulutettu työ-
22747:  tarpeisiin työvoimakoulutuksen. Viisi kuukautta             voima voidaan työllistää alkuperäisten
22748:  kestävällä kurssilla koulutettiin 15 työntekijää            suunnitelmien mukaan?
22749:  tuotantoa varten. Kustannukset nousivat yli
22750:  200 000 markan.
22751: 
22752:       Helsingissä 5 päivänäjoulukuuta 1995
22753: 
22754:                                       Tytti Isohookana-Asunmaa
22755: 
22756: 
22757: 
22758: 
22759:  250261
22760: 2                                           KK 372/1995 vp
22761: 
22762: 
22763: 
22764: 
22765:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22766: 
22767:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Kirjallisessa kysymyksessä tarkoitetun huo-
22768: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         nekaluprojektin lopettamisesta ja siihen liittyvis-
22769: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-      tä toimenpiteistä on sovittu 8.12.1995 Metsähal-
22770: le jäsenelle kansanedustaja Isohookana-Asun-          lituksen ja kyseisen yrittäjän kesken. Tässä yh-
22771: maan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         teydessä osapuolten kesken sovittiin sekä projek-
22772: 372:                                                  tista aiheutuvista oikeuksista ja velvoitteista että
22773:                                                       suhteesta kolmansiin osapuoliin. Muhoksen
22774:             Miten Hallitus huolehtii siitä, että      kunnan kanssa Metsähallituksella ei ole ollut
22775:          Metsähallitus korvaa projektin myötä         minkäänlaista sopimusta.
22776:          ao. yritykselle ja Muhoksen kunnalle ai-         Kirjallisessa kysymyksessä esitettyihin yksi-
22777:          heuttamansa taloudellisen vahingon, ja       tyiskohtaisiin tietoihin valtioneuvosto ei tässä
22778:             millaisin konkreettisin toimin jo Mu-     yhteydessä voi ottaa kantaa niiden liikesalaisuus-
22779:          hokselle luotu valmis tuotantolaitos aio-    luonteen vuoksi.
22780:          taan käynnistää, niin että koulutettu työ-       Edellä olevaan viitaten hallitus toteaa, että
22781:          voima voidaan työllistää alkuperäisten       kyseisen yrittäjän suhteen ei ole syntynyt talou-
22782:          suunnitelmien mukaan?                        dellista vahinkoa eikä tuotantolaitoksen käyn-
22783:                                                       nistäminen ole Metsähallituksen asia, koska se ei
22784:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           enää ole miltään osin liikelaitoksen hallinnassa.
22785: taen seuraavaa:
22786:        Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1995
22787:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
22788:                                            KK 372/1995 vp                                              3
22789: 
22790: 
22791: 
22792: 
22793:                                        Tili Riksdagens Talman
22794: 
22795:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        Den 8 december 1995 ingick Forststyrelsen
22796: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       och ifrågavarande företagare en överenskom-
22797: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     melse om att det möbelprojekt som avses i det
22798: man lsohookana-Asunmaa undertecknade                 skriftliga spörsmålet skulle avslutas och om åt-
22799: spörsmål nr 372:                                     gärderna i anslutning därtill. 1 samband därmed
22800:                                                      kom parterna överens om dels de rättigheter och
22801:            Hur sörjer Regeringen för att företaget   skyldigheter som projektet föranleder, dels för-
22802:        i fråga och Muhos korumun får ersättning      hållandet till tredje part. Med Muhos korumun
22803:        av Forststyrelsen för den ekonomiska          har Fortstyrelsen inte ingått något som helst avtal.
22804:        skada de förorsakats i samband med pro-          Till de detaljerade uppgifter som anförs i det
22805:        jektet, och                                   skriftliga spörsmålet kan statsrådet inte i detta
22806:            genom vilka konkreta åtgärder har         sammanhang ta ställning med anledning av att de
22807:        man för avsikt att starta den produk-         har karaktären av affårshemligheter.
22808:        tionsinrättning som redan skapats i Mu-          Hänvisande till det ovanstående konstaterar
22809:        hos så att den utbildade arbetskraften        regeringen att företagaren i fråga inte lidit någon
22810:        kan sysselsättas enligt de ursprungliga       ekonomisk skada och att det inte är Forststyrel-
22811:        planerna?                                     sens sak att starta produktionsinrättningen, ef-
22812:                                                      tersom den på intet sätt längre står under affårs-
22813:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        verkets kontroll.
22814: anföra följande:
22815:      Helsingforsden 14 december 1995
22816: 
22817:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
22818:                                           KK 373/1995 vp
22819: 
22820: Kirjallinen kysymys 373
22821: 
22822: 
22823: 
22824: 
22825:                                   Ihamäki: Itä-Suomen talous- ja työllisyyskehityksen parantami-
22826:                                      sesta
22827: 
22828: 
22829:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
22830: 
22831:    Tilastokeskuksen tilastojen mukaan Itä-Suo-      ensi vuoden budjetissa ei ole mitään erityispaino-
22832: mi on nykyään maan alueista heikoimmin kehit-       tuksia itäisen Suomen olojen kehittämiseksi.
22833: tynyt, kun laskentaperusteena pidetään brutto-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22834: kansantuotetta asukasta kohden. Tilastojen mu-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22835: kaan Itä-Suomi on köyhtynyt viimeksi kulunei-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22836: den vuosien aikana verrattuna muuhun Suo-           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22837: meen. Kehityssuunta on ollut huono, eikä ole
22838: näkyvissä mitään, joka suunnan näyttäisi muut-                Onko Hallitus tietoinen, että Itä-Suo-
22839: tavan.                                                     mi on jäänyt muusta Suomesta kehityk-
22840:    Nykyisen hallituksen taholta on ilmaistu huoli          sessä jälkeen, kun arviointiperusteena pi-
22841: itäisen Suomen asemasta. Hallituksen taholta on            detään bruttokansantuotetta asukasta
22842: puheissa lupailtukin erityistä elvytysohjelmaa             kohden, ja
22843: Itä-Suomeen. Mitään selkeää ja konkreettista ei               aikooko Hallitus tehdä jotakin tilan-
22844: kuitenkaan ole tapahtunut. Esimerkiksi valtion             teen parantamiseksi?
22845: 
22846:       Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1995
22847: 
22848:                                            Timo Ihamäki
22849: 
22850: 
22851: 
22852: 
22853:  250261
22854: 2                                           KK 373/1995 vp
22855: 
22856: 
22857: 
22858: 
22859:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22860: 
22861:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tavoite 6 -aluetta, joka on tärkein EU :n rakenne-
22862: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         rahastojen tukialue Suomessa. Lisäksi Pohjois-
22863: olette toimittanut valtioneuvoston asianomai-         Savosta Nilsiän seutukunta on tavoite 6 -aluetta.
22864: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Iha-            Itä-Suomen tavoite 6 -alueille ohjautuu 6-oh-
22865: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         jelman kautta ohjelmakaudella 1995-1999 yh-
22866: 373:                                                  teensä yli 3,1 miljardia markkaa aluepoliittista
22867:                                                       rahoitusta, josta EU:n osuus on vajaat 50%.
22868:           Onko Hallitus tietoinen, että Itä-Suo-         Itä-Suomen kehityksen ongelmallisuus EU:n
22869:        mi on jäänyt muusta Suomesta kehityk-          aluepoliittisten ohjelmien voimakkaasta panos-
22870:        sestä jälkeen, kun arviointiperusteena pi-     tuksesta huolimatta on tiedostettu ja tästä syystä
22871:        detään bruttokansantuotetta asukasta           on päätetty ryhtyä Kainuun, Pohjois-Karjalan
22872:        kohden, ja                                     sekä Pohjois- ja Etelä-Savon kehitystä edistäviin
22873:           aikooko Hallitus tehdä jotakin tilan-       erityistoimenpiteisiin. Ensimmäisessä vaiheessa
22874:        teen parantamiseksi?                           sisäasiainministeriö asettaa asiantuntijatyöryh-
22875:                                                       män Itä-Suomen talouden ja yritystoiminnan
22876:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          vauhdittamiseksi. Itä-Suomen ongelmien ratkai-
22877: vasti seuraavaa:                                      semiseksi etsitään uusia ratkaisumalleja, joissa
22878:                                                       myös elinkeinoelämä olisi aikaisempaa enem-
22879:    Itä-Suomen heikentynyt asema suhteessa mui-        män mukana.
22880: hin alueisiin on tiedostettu ja alue on erityistoi-      Hallitus tekee päätöksen Kainuun, Pohjois-
22881: menpiteiden kohteena ainakin vuoteen 1999 asti.       Karjalan, Pohjois- ja Etelä-Savon kehityksen
22882: Itä-Suomen maakunnista Etelä-Savo, Pohjois-           edellyttämistä toimenpiteistä työryhmän työn
22883: Karjala ja Kainuu ovat kokonaisuudessaan ns.          valmistuttua.
22884: 
22885:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1995
22886: 
22887:                                                                    Hallintoministeri Jouni Backman
22888:                                            KK 373/1995 vp                                             3
22889: 
22890: 
22891: 
22892: 
22893:                                        Tili Riksdagens Talman
22894: 
22895:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      land. Tili målområde 6 hör vidare den ekonomis-
22896: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-       ka regionen Nilsiä i Norra Savolax .
22897: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-        Tili målområdena 6 i östra Savolax fördelas
22898: man Ihamäki undertecknade spörsmål nr 373:           under programperioden 1995-1999 via 6-pro-
22899:                                                      grammet sammanlagt över 3,1 mrd. mk regional-
22900:            Är Regeringen medveten om att Östra       politisk finansiering, varav EU:s andel är knappt
22901:        Finland har blivit efter det övriga Finland   50%.
22902:        i utveckling när bruttonationalprodukten         Man är medveten om att det trots den kraftiga
22903:        per invånare används som värderings-          satsningen i EU:s regionalpolitiska program
22904:        grund och                                     finns problem i anslutning tili utvecklandet av
22905:            ämnar Regeringen göra något för att       östra Finland och därför har man beslutat vidta
22906:        förbättra situationen?                        specialåtgärder i syfte att främja utvecklingen i
22907:                                                      Kajanaland, i Norra Karelen samt i Norra och
22908:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        Södra Savolax. 1 det första skedet tillsätter inri-
22909: anföra följande:                                     kesministeriet en sakkunniggrupp som har tili
22910:                                                      uppgift att sätta fart på ekonomin och företags-
22911:    Östra Finlands försvagade ställning i förhål-     verksamheten i östra Finland. För problemen i
22912: lande tili de andra omrädena är känt och området     östra Finland söks nya lösningsmodeller i vilka
22913: är föremål för specialåtgärder åtminstone ända       även näringslivet är med i högre grad än tidigare.
22914: fram till1999. Av landskapen i östra Finland hör        När arbetsgruppens arbete är klart beslutar
22915: Södra Savolax, Norra Karelen och Kajanaland i        regeringen om de åtgärder som är nödvändiga
22916: sin helhet tili det s.k. målområde 6, som är EU-     för utvecklandet av Kajanaland, Norra Karelen
22917: strukturfondernas viktigaste stödområde i Fin-       samt Norra och Södra Savolax.
22918: 
22919:      Helsingforsden 20 december 1995
22920: 
22921:                                                               Förvaltningsminister Jouni Backman
22922:                                            KK 374/1995 vp
22923: 
22924: Kirjallinen kysymys 374
22925: 
22926: 
22927: 
22928: 
22929:                                   Kankaanniemi: Aung San Suu Kyin kutsumisesta vierailulle
22930:                                      Suomeen
22931: 
22932: 
22933:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
22934: 
22935:    Myanmarissa vallassa oleva sotilasjuntta va-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22936: pautti taannoin kuusi vuotta kotiarestissa olleen    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22937: maan demokratialiikkeen johtajan Aung San            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22938: Suu Kyin. Nobelin rauhanpalkinnon vuonna             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22939: 1991 saanut Suu Kyi on saanut Norjan hallituk-
22940: selta vierailukutsun Norjaan.                                 Onko Hallituksella aikomusta kutsua
22941:    Burmalainen demokratialiike tarvitsee mah-               Aung San Suu Kyi vierailulle Suomeen ja
22942: dollisimman laajan tuen pyrkiessään rauhan-                 näin osoittaa tukea Burman kansan de-
22943: omaiseen muutokseen maassaan. Tämänjohdos-                  mokratialiikkeelle, ja
22944: ta olisi paikallaan, että myös Suomen hallitus                pyrkiikö Hallitus samalla siihen, että
22945: esittäisi Suu Kyille vierailukutsun ja pyrkisi li-          myös Ruotsi esittäisi vastaavan kutsun?
22946: säksi vaikuttamaan siihen, että myös Ruotsi teki-
22947: si samoin, ellei näin jo ole tapahtunut.
22948:      Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1995
22949: 
22950:                                         Toimi Kankaanniemi
22951: 
22952: 
22953: 
22954: 
22955: 250261
22956: 2                                        KK 374/1995 vp
22957: 
22958: 
22959: 
22960: 
22961:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
22962: 
22963:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     unioni vetosi Myanmarin hallitukseen vuoropu-
22964: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      helun aloittamiseksi kaikkien poliittisten ja etnis-
22965: olette 7 päivänäjoulukuuta 1995 päivätyn lähet-    ten ryhmien kanssa. Samalla Euroopan unioni
22966: teenne n:o 1588 ohella toimittanut valtioneuvos-   kehotti osapuolia tekemään kaikkensa välttääk-
22967: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja        seen paluuta väkivaltaan.
22968: Kankaanniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy-         Suomi on ottanut kantaa Myanmarin ihmis-
22969: myksen n:o 374:                                    oikeustilanteeseen myös YK:n yleiskokouksen
22970:                                                    3. komitean yhteydessä annettavassa päätöslau-
22971:          Onko Hallituksella aikomusta kutsua       selmassa samoin kuin YK:n ihmisoikeustoimi-
22972:        Aung San Suu Kyi vierailulle Suomeen ja     kunnan vuosittaisessa istunnossa Genevessä.
22973:        näin osoittaa tukea Burman kansan de-       Joulukuussa YK:n yleiskokous kehotti Myan-
22974:        mokratialiikkeelle, ja                      marin hallitusta täyttämään sitoumuksensa de-
22975:          pyrkiikö Hallitus samalla siihen, että    mokratiaan siirtymisen edistämiseksi, vapautta-
22976:        myös Ruotsi esittäisi vastaavan kutsun?     maan ehdoitta poliittiset vangit sekä takaa-
22977:                                                    maan heidän koskemattomuutensa ja kunnioit-
22978:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tamaan ihmisoikeuksia sekä kansalaisten perus-
22979: vasti seuraavaa:                                   vapauksia.
22980:                                                       Suomi on valmis yhteydenottoon Aung San
22981:    Suomi on kiinnittänyt jatkuvasti huomiota       Suu Kyin kanssa sopivan tilaisuuden tarjoutues-
22982: Myanmarin ihmisoikeustilanteeseen ja puuttu-       sa. Suomi jatkaa myös linjansa mukaisesti kes-
22983: nut tilanteeseen yhdessä muiden Pohjoismaiden      kustelua Myanmarin ihmisoikeustilanteesta
22984: ja ED-maiden kanssa mm. yhteisin julkilausu-       muiden EU-maiden ja Pohjoismaiden kanssa ja
22985: min. Kun Aung San Suu Kyi vapautettiin koti-       osallistuu yhteisten, tilanteen parantamiseksi
22986: arestista viime kesänä, Euroopan unioni lausui     suunnattujen toimenpiteiden suunnitteluun ja
22987: pitävänsä äärimmäisen toivottavana, että tapah-    toteuttamiseen. Samoin Suomi tulee keskustele-
22988: tuma vaikuttaisi myönteisesti kehitykseen          maan ihmisoikeuksista kahdenvälisesti Myan-
22989: Myanmarissa. Viimeksi joulukuussa Euroopan         marin viranomaisten kanssa.
22990: 
22991:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1995
22992:                                                               Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
22993:                                           KK 374/1995 vp                                             3
22994: 
22995: 
22996: 
22997: 
22998:                                       Tili Riksdagens Talman
22999: 
23000:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    en i december om inledande av en dialog med alla
23001: ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrive1se av den     politiska och etniska grupperingar. Samtidigt
23002: 7 december 1995 nr 1588 tili vederbörande med-      uppmanade Europeiska unionen parterna att
23003: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-    göra sitt yttersta för att undvika en återgång tili
23004: man Kankaanniemi undertecknade spörsmå1 nr          våldet.
23005: 374:                                                    Finland har också tagit ställning i frågan om
23006:                                                     de mänskliga rättigheterna i Burma dels i resolu-
23007:           Ämnar Regeringen inbjuda Aung San         tionen från tredje kommitten i samband med FN-
23008:        Suu Kyi tili Finland och på detta sätt       generalförsamlingens session, dels under FN-
23009:        stödja det burmesiska folkets demokrati-     kommissionens för de mänskliga rättigheterna
23010:        seringsrörelse, och                          årliga session i Geneve. 1 december uppmanade
23011:           strävar Regeringen samtidigt efter att    generalförsamlingen regeringen i Burma att upp-
23012:        motsvarande inbjudan kunde framföras         fylla utfåstelserna om främjande av övergången
23013:        också av Sverige?                            tili demokrati, att frige de politiska fångarna
23014:                                                     villkorslöst samt att garantera deras integritet
23015:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       och respektera de mänskliga rättigheterna och
23016: anföra följande:                                    medborgarnas grundläggande friheter.
23017:                                                         Finland är redo för kontakt med Aung San
23018:    Finland har fortlöpande fåst uppmärksamhet       Suu Kyi när lämpligt tillfälle erbjuds. Enligt sin
23019: vid de mänskliga rättigheterna i Burma och har      linje fortsätter Finland diskussionen om situatio-
23020: ingripit i situationen tilisammans med de andra     nen för de mänskliga rättigheterna i Burma tili-
23021: nordiska länderna och EU-Iänderna bl.a. i form      sammans med de andra EU-länderna och de nor-
23022: av gemensamma resolutioner. När Aung San Suu        diska länderna samt deltar i planeringen och gen-
23023: Kyi släpptes ur husarresten senaste sommar, ut-     omförandet av gemensamma åtgärder som är
23024: talade Europeiska unionen att den finner det        avsedda att förbättra situationen. Finland kom-
23025: ytterst önskvärt att det skedda kunde bidra posi-   mer också att föra bilaterala samtai om de
23026: tivt tili utvecklingen i Burma. Senast vädjade      mänskliga rättigheterna med burmesiska
23027: Europeiska uni onen tiii den burmesiska regering-   myndigheter.
23028: 
23029:      Helsingforsden 22 december 1995
23030:                                                                    Utrikesminister Tarja Halonen
23031:                                   KK 375/1995 vp
23032: 
23033: Kirjallinen kysymys 375
23034: 
23035: 
23036: 
23037: 
23038:                           Hassi: Mahdollisuudesta pitää lakisääteinen äitiysloma ns. tutkija-
23039:                              kouluissa
23040: 
23041: 
23042: 
23043: 
23044:                                      Peruutettu
23045: 
23046: 
23047: 
23048: 
23049: 260138
23050:                                            KK 376/1995 vp
23051: 
23052: Kirjallinen kysymys 376
23053: 
23054: 
23055: 
23056: 
23057:                                   Komi: Liikuntavammaisten mahdollisuuksista saada alennusta
23058:                                      linja-automatkoista
23059: 
23060: 
23061:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
23062: 
23063:    Vaikeasti liikuntavammaiset henkilöt eivät        automatkan samaan hintaan kuin junamatkan
23064: voi käyttää Valtionrautateiden palveluksia ilman     silloin, kun hän ei vammansa vuoksi voi käyttää
23065: avustajaa ainakaan silloin, kun matkan aikana        Valtionrautateiden palveluksia.
23066: joutuu vaihtamaan junaa. Junat pysähtyvät ny-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23067: kyisin vain muutamaksi minuutiksi eikä asemilla      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23068: säästöpolitiikan seurauksena ole henkilökuntaa,      nioittavasti valtioneuvoston         asianomaisen
23069: joka huolehtisi matkustajien ja heidän matkata-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23070: varoittensa siirtämisestä junasta toiseen. Tämän
23071: vuoksi linja-auto on liikuntavammaiselle mat-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23072: kustajalle käytännössä ainoa julkisen liiken-               ryhtyä, jotta liikuntavammainen matkus-
23073: teen matkustusvaihtoehto. Linja-autolippu on                taja saisi linja-automatkan junamatkan
23074: kuitenkin kalliimpi kuin VR:n alennuslippu.                 hinnalla silloin, kun hän ei ilman avusta-
23075: Hintaero on merkittävä etenkin pelkän kan-                  jaa pysty käyttämään Valtionrautateiden
23076:  saneläkkeen varassa elävälle matkustajalle. Olisi          palveluksia?
23077:  oikeudenmukaista, että matkustaja saisi linja-
23078: 
23079:      Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1995
23080:                                              Armas Komi
23081: 
23082: 
23083: 
23084: 
23085:  250261
23086: 2                                           KK 376/1995 vp
23087: 
23088: 
23089: 
23090: 
23091:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23092: 
23093:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        työssä sidosryhmiensä kanssa käynnistänyt
23094: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         myös joukkoliikenteen henkilökohtaista palve-
23095: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       lua edistävän hankkeen, jossa erityisesti liikunta-
23096: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Armas            esteiset otetaan huomioon.
23097: Komin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           Linja-autoliikennettä koskeva lainsäädäntö
23098: 376:                                                  on sopeutettu EU-säädöksiin. Viranomaiset ei-
23099:                                                       vät enää voi esimerkiksi estää liikenteen lakkau-
23100:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tuksia. Mikäli liiketaloudellisesti kannattamat-
23101:        ryhtyä, jotta liikuntavammainen matkus-        tomat palvelut halutaan turvata, julkisen vallan
23102:        taja saisi linja-automatkan junamatkan         tulee ostaa nämä palvelut. Julkinen valta ei
23103:        hinnalla silloin, kun hän ei ilman avusta-     myöskään voi määrätä yrityksille taksoja, joita
23104:        jaa pysty käyttämään Valtionrautateiden        ne eivät käyttäisi liiketaloudellisin perustein. Y ri-
23105:        palveluksia?                                   tykset voivat luonnollisesti ottaa käyttöön itse
23106:                                                       haluamiaan taksoja.
23107:                                                           Liikenneministeriön mahdollisuudet vaikut-
23108:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          taa junataksan käyttämiseen linja-autoliiken-
23109: vasti seuraavaa:                                      teessä ovat rajalliset. Siltä osin kuin liikennemi-
23110:                                                       nisteriö tai lääninhallitukset ostavat suoraan pal-
23111:     Liikenneministeriö pyrkii monin keinoin pa-       veluja tai kaupunkien bussiliikennettä rahoite-
23112: rantamaan liikuntaesteisten kulkumahdolli-            taan valtionapumenettelyn kautta, rahoitukselle
23113: suuksia. Ministeriö on muun muassa valtionapu-        voidaan asettaa taksoja koskevia ehtoja. Liiken-
23114: menettelyllä vaikuttanut matalalattiaisen bussi-      neministeriön määrärahoilla rahoitettava liiken-
23115: kaluston ja liikuntaesteisiä palvelevien junavau-     ne koskettaa kuitenkin vain osaa maamme bussi-
23116: nujen yleistymiseen. Liikuntaesteisiä palvelevia      liikenteestä. Ongelmana on myös määrärahojen
23117: vaihtoehtoisvarustettuja takseja ja invatakseja       rajallisuus, sillä jo olemassa olevan liikenteen
23118: on maassamme yli 1 300. Suomi lienee tässä suh-       turvaaminen nykytaksoilla on vaikeaa.
23119: teessa yksi Euroopan edistyksellisimmistä mais-           Suurimmat kaupunkimme - pääkaupunki-
23120: ta.                                                   seudun kaupungit, Tampere ja Turku - jotka
23121:     VR Osakeyhtiön kaikki uudet kalustohankin-        ovat ottaneet taloudellisen vastuun paikallislii-
23122: nat on suunniteltu siten, että ne palvelevat samal-   kenteestään, voivat luonnollisesti ottaa käyttöön
23123: la myös liikuntaesteisiä. Suomenjohdolla on juu-      tuottamassaan tai ostamassaan liikenteessä ha-
23124: ri käynnistetty kuusi maata käsittävä EU-hanke        luamiaan taksoja, mikäli tähän löytyy riittävä
23125: SAMPO-projekti, jonka tarkoituksena on luoda          rahoitus.
23126: kokonaan uudenlainen paikallisia tarpeita palve-          Liikenneministeriön tavoitteena on parantaa
23127: leva ja telematiikkaa hyväksi käyttävä kutsuoh-       liikuntaesteisten kulkumahdollisuuksia kaikille
23128: jattu joukkoliikenne. Kutsuohjattua joukkolii-        avoimessa joukkoliikenteessä. Käynnissä olevis-
23129: kennettä hoidetaan vammaisvarusteisella pikku-        sa hankkeissa myös taksoihin liittyvät asiat ote-
23130: bussikalustolla. Liikenneministeriö on yhteis-        taan huomioon.
23131: 
23132:      Helsingissä 28 päivänä joulukuuta l 995
23133: 
23134:                                                                 Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
23135:                                              KK 376/1995 vp                                              3
23136: 
23137: 
23138: 
23139: 
23140:                                          Tili Riksdagens Talman
23141: 
23142:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        med småbussar som är utrustade för rörelsehäm-
23143: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         made. Trafikministeriet har tillsammans med in-
23144: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       tesseorganisationerna startat en utredning om
23145: man Armas Komi undertecknade spörsmål nr               kollektivtrafikens personliga service som tar
23146: 376:                                                   hänsyn speciellt till rörelsehämmade.
23147:                                                            Lagstiftningen som berör busstrafik har an-
23148:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        passats till EU-stadganden. Myndigheterna kan
23149:         ta för att en rörelsehämmad passagerare        t.ex. inte längre hindra indragning av trafik. Om
23150:         skall få använda buss till priset av tåg, då   man vill säkerställa icke-lönande service, bör den
23151:         han inte kan använda Statsjärnvägarnas         köpas med offentliga medel. Den offentliga mak-
23152:         tjänster utan ledsagare?                       ten kan inte heller bestämma taxor som företagen
23153:                                                        inte skulle använda på ekonomiska grunder. Fö-
23154:                                                        retagen kan givetvis själva tai bruk nya taxor.
23155:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              Trafikministeriets möjligheter att påverka
23156: anföra följande:                                       ibruktagandet av tågtaxa inom busstrafiken är
23157:                                                        begränsade. Till den del trafikministeriet eller
23158:    Trafikministeriet strävar på många sätt att         1änsstyrelserna direkt köper service eller finansie-
23159: förbättra de rörelsehämmades möjligheter att           rar busstrafik i städerna med statsbidrag, kan
23160: röra sig. Ministeriet har bl.a. med statsbidrag        man ställa villkor för prissättningen. Det är dock
23161: befrämjat låggolvsbussar samt tågvagnar som            endast en del av vårt lands busstrafik som finan-
23162: 1ämpar sig för rörelsehämmade. 1 vårt land har vi      sieras med offentliga medel. De begränsade med-
23163: över 1 300 taxin och invataxin som är utrustade        len är ett problem som gör det svårt att ens trygga
23164: för att betjäna rörelsehämmade. Finland torde i        trafiken på nuvarande nivå.
23165: detta avseende vara ett av de mest framåtsträvan-          Våra största städer - huvudstadsregionens
23166: de länderna i Europa.                                  städer, Tammerfors och Åbo- som har ekono-
23167:    VR Aktiebolagetsalla nyanskaffningar är pla-        miskt ansvar för sin lokaltrafik, kan givetvis ta i
23168: nerade så att de även betjänar rörelsehämmade.         bruk taxor enligt eget önskemål såvitt det finns
23169: SAMPO-projektet som är ett sex Iänder omfat-           tillräcklig finansiering för ändamålet.
23170: tande EU-projekt har nyligen startats och Fin-             Trafikministeriet strävar till att förbättra de
23171: land har dragaransvaret. Projektets mål är att         rörelsehämmades möjligheter att utnyttja kollek-
23172: utveckla ett helt nytt anropsbaserat kollektiv-        tivtrafiken som är öppen för alla. 1de projekt som
23173: trafiksystem, som utnyttjar telematiska lösning-       pågår tas även taxaärenden i betraktande.
23174: ar och tillgodoser lokala behov. Trafiken sköts
23175: 
23176:        Helsingforsden 28 december 1995
23177: 
23178:                                                                    Trafikminister Tuula Linnainmaa
23179:                                            KK 377/1995 vp
23180: 
23181: Kirjallinen kysymys 377
23182: 
23183: 
23184: 
23185: 
23186:                                   H. Koskinen ym.: Keskisen Suomen poikittaisliikenteen parantami-
23187:                                       sesta
23188: 
23189: 
23190:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
23191: 
23192:    Liikenneinfrastruktuurin kehittäminen on          kevien poikittaisten monimuotoisten liikenneyh-
23193: olennainen osa yhteiskunnan kokonaisvaltaista        teyksien kehittäminen varmistaa tulevaisuudes-
23194: kehittämistä. Yhteyksien tulee olla sujuvia, no-     sakin pohjoismaisen ja kansainvälisen yhteistyön
23195: peitaja riittävän kattavia valtakunnallisesti mut-   olemassaolon, elinkeinoelämän suotuisan kehit-
23196: ta myös laajemminkin tarkasteltuna. Elinkeino-       tymisen sekä alueiden välisen yhteistyön jatku-
23197: elämän intressit, aluepoliittiset näkökohdat, li-    misen.
23198: sääntyvät kansainväliset ja pohjoismaiset yhtey-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23199: det sekä maamme läntisten ja itäisten alueiden       tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
23200: yhteistyön lisääntyminen edellyttävät toimivia       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23201: liikenneyhteyksiä. Tämä koskee niin rautatie-,       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23202: maantie-, lento- kuin teleliikennettäkin.
23203:     Poikittaisliikenteen kehittämiseen tunnetaan               Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
23204: suurta mielenkiintoa myös Norjassa, Ruotsissa               tynyt tai aikoo ryhtyä parantaakseen ko-
23205: ja Venäjän Karjalassa sekä Pietarin alueella.               konaisvaltaisia liikennemahdollisuuksia
23206: Merenkurkun laivaliikenteen toimintaedellytys-              keskisen Suomen alueella?
23207: ten turvaaminen sekä läpi keskisen Suomen kul-
23208:       Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1995
23209: 
23210:                      Heikki Koskinen                          Kirsti Ala-Harja
23211:                      Juha Karpio                              Riitta Korhonen
23212:                                             Anne Knaapi
23213: 
23214: 
23215: 
23216: 
23217:  250261
23218: 2                                          KK 377/1995 vp
23219: 
23220: 
23221: 
23222: 
23223:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
23224: 
23225:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       infrastruktuuria. Myös ns. TEN-verkotja niihin
23226: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        liittyvät kansainväliset yhteydet etenkin Venäjäl-
23227: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      le ovat käsittelyssä olleet päätösten lähtökohti-
23228: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Heikki          na.
23229: Koskisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-             Liikenneverkkomenot ovat pudonneet 1990-
23230: myksen n:o 377:                                      luvulla yli viidenneksen. Samanaikaisesti liiken-
23231:                                                      ne ei ole vähentynyt, vaan on viime aikoina kas-
23232:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-     vanut erittäin voimakkaasti. Nykyrahoitustasol-
23233:        tynyt tai aikoo ryhtyä parantaakseen ko-      la keskitytään perusväylänpitoon väylien kun-
23234:        konaisvaltaisia liikennemahdollisuuksia       non ja liikennöitävyyden säilyttämiseksi. Kehit-
23235:        keskisen Suomen alueella?                     tämistä joudutaan supistamaan. Rahoitustason
23236:                                                      jatkuminen alhaisena aiheuttaa liikenteen kas-
23237:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         vaessa tarpeiden patoutumista ja edellyttää tä-
23238: vasti seuraavaa:                                     män vuosikymmenen jälkeen suurempaa panos-
23239:                                                      tusta liikenneverkkojen kehittämiseen tai laa-
23240:    Hallitusohjelmassa korostetaan, että liikenne-    jempia uudelleenarviointeja liikenneverkkoja
23241: verkot on pidettävä koko maassa liikenteen tar-      koskevissa tavoitteissa.
23242: vetta vastaavassa ja elinkeinoelämän kilpailuky-         Keskisen Suomen poikittaisliikenteen paran-
23243: kyä tukevassa kunnossa. Investoinneissa keski-       taminen on käsitelty ja otettu huomioon edellä
23244: tytään erityisesti laajempiin kansainvälisiin lii-   mainitussa mietinnössä ja hallituksen käsittelys-
23245: kenneverkkoihin.                                     sä. Poikki-Suomen liikenne on varsin vähäistä, ja
23246:    Liikenneverkostoja koskevia suuntaviivoja         liikennepotentiaalikin pysyy jatkossa alueella al-
23247: käsiteltiin hallituksen iltakoulussa 1.11.1995 ja    haisena. Liikenneverkkojen laajuus ja laatu ei
23248: käsittelyä on tarkoitus jatkaa tammikuussa 1996.     rajoita alueen elinkeinoelämän toimintaedelly-
23249: Käsittely on perustunut viime maaliskuussa val-      tyksiä. Hallitus pyrkii pitkäjänteiseen liikenne-
23250: mistuneeseen laajapohjaiseen ja yksimieliseen        verkkojen kehittämiseen koko Suomen osalta.
23251: mietintöön "Suomen liikenneinfrastruktuuri           Kaikkien eri liikennemuotojen kehittämishank-
23252: 201 0". Mietinnössä on tarkasteltu samanaikai-       keita käsitellään jatkossa yhtenäisin kriteerein.
23253: sesti eri liikennemuotojen tarvitsemaa Iiikenne-
23254:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1995
23255: 
23256:                                                               Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
23257:                                             KK 377/1995 vp                                              3
23258: 
23259: 
23260: 
23261: 
23262:                                         Tili Riksdagens Talman
23263: 
23264:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      till Ryssland, som ansluter sig tili dem utgjorde
23265: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        utgångspunkten för behandlingen.
23266: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-          Utgifterna i fråga om transportnäten har
23267: man Heikki Koskinen m.fl. undertecknade               minskat mer än en femtedel under 1990-talet.
23268: spörsmål nr 377:                                      Samtidigt har trafiken emellertid inte minskat
23269:                                                       utan den har under de senaste tiderna ökat kraf-
23270:           Vilka åtgärder har Regeringen vidtagit      tigt. Den nuvarande finansieringsnivån är avsedd
23271:        eller ämnar vidta i syfte att förbättra de     främst för basväghållning för att bevara trans-
23272:        allomfattande möjligheterna för trafiken       portledernas skick och trafikens smidighet. Ned-
23273:        i Mellersta-Finland?                           skärningarna är oundvikliga i fråga om utveck-
23274:                                                       ling. Om finansieringsnivån fortsätter att vara på
23275:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         en låg nivå och om trafikvolymen ökar, leder
23276: anföra följande:                                      detta tili behovsstockningar samt forutsätter ef-
23277:                                                       ter detta årtionde större insatser i utvecklingen av
23278:    Det betonas i regeringsprogrammet att trans-       transportnät eller mer omfattande omvärdering-
23279: portnäten måste hållas i sådant skick som mot-        ar i fråga om transportnätens målsättningar.
23280: svarar trafikens behov och främjar konkurrens-            Förbättringen av den tvärgående trafiken i
23281: förmågan inom näringslivet i hela landet. lnves-      Mellersta-Finland har behandlats och tagits hän-
23282: teringarna koncentrerar sig främst på de större       syn tili i den ovan nämnda promemorian och vid
23283: internationella transportnäten.                       behandlingen i regeringen. Volymen av tvärgåen-
23284:    Regeringens aftonskola behandlade trafik-          de trafik är relativt liten och även trafikpotentia-
23285: nätens riktlinjer 1.11.1995 och avsikten är att       len i området förblir på en låg nivå. Vidden och
23286: fortsätta behandlingen i januari 1996. Behand-        kvaliteten av transportnäten begränsar inte för-
23287: lingen baserade på en bred och samstämmig pro-        utsättningarna för områdets näringsliv. Rege-
23288: memoria "Finlands trafikinfrastruktur 2010",          ringen eftersträvar en långsiktig utveckling av
23289: som blev fårdig i mars 1995. 1 promemorian            transportnäten i hela Finland. Utvecklingspro-
23290: betraktas samtidigt den trafikinfrastruktur som       jekten för olika transportsätt skall i fortsättning-
23291: olika transportsätt behöver. De så kallade TEN-       en behandlas med enhälliga kriterier.
23292: näten och de internationella förbindelser, särskilt
23293:      Helsingforsden 19 december 1995
23294: 
23295:                                                                    Trafikminister Tuula Linnainmaa
23296:                                             KK 378/1995 vp
23297: 
23298: Kirjallinen kysymys 378
23299: 
23300: 
23301: 
23302: 
23303:                                    U. Anttila: Suurpetojen määrää Suomessa koskeneesta hallituksen
23304:                                        tiedotteesta
23305: 
23306: 
23307:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23308: 
23309:    Suomen suurlähetystöille on lähetetty                 Mainitun tiedotteen tueksi ei ole siis olemassa
23310: 1.11.1995 ulkoasiainministeriön tiedotteen liit-      tieteellistä näyttöä. Tiedotteella voi olla hyvinkin
23311: teenä muistio, joka käsittelee Suomen suurpeto-       haitallisia vaikutuksia Suomen maineelle suurpe-
23312: politiikkaa ja jonka maa- ja metsätalousministe-      toasioissa.
23313: riön riista- ja kalastusosasto on laatinut. Tiedot-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23314: teesta saa sellaisen vaikutelman, kuin Suomen         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23315: suurpetokannat olisivat elinvoimaiset. Tämä on        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23316: harhaanjohtavaa.                                      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23317:    Suomessa ei ole yli sataan vuoteen ollut elin-
23318: voimaista susikantaa. Kanta on edelleen Venä-                  Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
23319: jältä vaeltavien yksilöiden varassa. Suomen susi-            suurlähetystöille levitetyn suurpetoinfor-
23320: ja ahmakannat alittavat pohjoisamerikkalaiset                maation oikaisemiseksi?
23321: laskelmat elinvoimaisista minimikannoista. Sekä
23322: susi että ahma luokitellaan maassamme uhan-
23323: alaisiksi.
23324:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1995
23325: 
23326:                                               Ulla Anttila
23327: 
23328: 
23329: 
23330: 
23331: 250261
23332: 2                                          KK 378/1995 vp
23333: 
23334: 
23335: 
23336: 
23337:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
23338: 
23339:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Tiedotteen arviot suurpetokantojen vähim-
23340: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        mäiskantojen kehityksestä perustuvat riista- ja
23341: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kalatalouden tutkimuslaitoksen suorittamiin
23342: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja U. Antti-       tutkimuksiin, ja samat tiedot on esitetty mm.
23343: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         Riistantutkimuksen tiedotteessa n:o 135/1995.
23344: 378:                                                 Laitoksen laskennat pohjautuvat puolestaan
23345:                                                      koko maan kattavan laajan havainnontekijä
23346:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       verkoston tietoihin ja näiden tietojen vakiintu-
23347:        ryhtyä suurlähetystöille levitetyn suurpe-    nein menetelmin suoritettuun tieteelliseen käsit-
23348:        toinformaation oikaisemiseksi?                telyyn. Mitään muuta suurpetokantojen lasken-
23349:                                                      taa ei maassamme suoriteta.
23350:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Tiedotteen tiedot suurpetojen metsästyksestä
23351: vasti seuraavaa:                                     ovat voimassa olevien säännösten mukaiset.
23352:                                                         Tiedotteessa esitetyt käsitykset suurpetokan-
23353:    Kuluvana vuonna tuli maa- ja metsätalousmi-       tojen tilasta ovat yhdenmukaiset riista- ja kalata-
23354: nisteriölle eri lähetystöjen kautta tietoja ulko-    louden tutkimuslaitoksen eri yhteyksissä esittä-
23355: mailla levitetystä, Suomen suurpetokantoja kos-      mien käsitysten kanssa. Mm. odotukset susikan-
23356: kevasta virheellisestä informaatiosta. Virheellis-   nan merkittävästä kasvusta poronhoitoalueen
23357: ten tietojen oikaisemiseksi maa- ja metsätalous-     eteläpuolella ovat viime marraskuun lopulla suo-
23358: ministeriön kala- ja riistaosasto lähetti lähetys-   ritetuissa laskennoissa osoittautuneet oikeiksi.
23359: töille 6.10.1995 päivätyn tiedotteen Suomen             Edellä olevan perusteella maa- ja metsätalous-
23360: suurpetopolitiikasta. Tämä tiedote sisälsi mm.       ministeriön kala- ja riistaosaston 6.10.1995 päi-
23361: arvion suurpetojen vähimmäiskantojen kehityk-        vättyä tiedotetta lähetystöille ei ole aihetta muut-
23362: sestä 1978-1993, tiedot suurpetojen metsästyk-       taa.
23363: sestä sekä käsityksen kantojen tilasta ja etenkin
23364: susikannan odotetusta kehityksestä.
23365: 
23366:      Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1995
23367: 
23368:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
23369:                                            KK 378/1995 vp                                             3
23370: 
23371: 
23372: 
23373: 
23374:                                        Tili Riksdagens Talman
23375: 
23376:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        Uppskattningen av utvecklingen i fråga om de
23377: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       stora rovdjurens lägsta antal grundar sig på un-
23378: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-   dersökningar som utförts av vilt- och fiskeri-
23379: damot U. Anttila undertecknade spörsmål nr           forskningsinstitutet och samma uppgifter har in-
23380: 378:                                                 gått i bland annat Vilt- och fiskeriforskningsin-
23381:                                                      stitutets meddelande nr 135/1995. lnstitutets be-
23382:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-      räkningar är baserade på information som in-
23383:        sikt att vidta för att tillrättalägga den     samlats via ett riksomfattande nät av iakttagare
23384:        information om stora rovdjur som spri-        som med vetenskapliga metoder samlar in upp-
23385:        dits till ambassaderna?                       gifter för vetenskapliga ändamål. Någon annan
23386:                                                      taxering av stora rovdjur görs inte i vårt land.
23387:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        De uppgifter om jakten på stora rovdjur som
23388: framföra följande:                                   ingick i informationen följer gällande lagstift-
23389:                                                      ning.
23390:    Under innevarande år har tilljord- och skogs-         Den uppskattning av de stora rovdjurens be-
23391: bruksministeriet genom olika ambassader kom-         ståndssituation som ingick i informationen sam-
23392: mit uppgifter om spridning av felaktig informa-      manfaller med de uppskattningar vilt- och fiske-
23393: tion utomlands beträffande bestånden av stora        riforskningsinstitutet har presenterat i olika sam-
23394: rovdjur i Finland. För att korrigera de felaktiga    manhang. Bland annat har man vid bestånds-
23395: uppgifterna har jord- och skogsbruksministeriets     taxeringen i oktober kunnat konstatera att prog-
23396: fiske- och viltavdelning den 6.10.1995 tili ambas-   nosen om vargstammens betydande ökning sö-
23397: saderna sänt information om Finlands politik i       der om renbetesområdena varit riktig.
23398: fråga om stora rovdjur. Informationen omfatta-           Med stöd av det ovan nämnda kan det konsta-
23399: de bland annat materia! om utvecklingen av de        teras att det inte finns orsak att ändra på den
23400: stora rovdjurens lägsta antal 1978-1993, upp-        information som jord- och skogsbruksministeri-
23401: gifter om jakten på stora rovdjur samt en upp-       ets avdelning för fiske och vilt sände till ambas-
23402: skattning av beståndens situation och en prognos     saderna 6.10.1995.
23403: för vargstammens utveckling.
23404: 
23405:      Helsingforsden 14 december 1995
23406: 
23407:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
23408:                                             KK 379/1995 vp
23409: 
23410: Kirjallinen kysymys 379
23411: 
23412: 
23413: 
23414:                                    Viitanen ym.: Opintotukikuukausien riittävyydestä opintojen lop-
23415:                                        puun saattamiseksi
23416: 
23417: 
23418:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23419: 
23420:     Opintotukilain mukaan opintotukea myönne-            Opintokuukausien loppuminen on toistaisek-
23421: tään päätoimisten opintojen ajaksi. Korkea-           si vain seitsemän vuoden säännön piiriin kuulu-
23422: kouluopiskelua varten opintotukea voi saada           vien ongelma. Ensimmäiset 12 kuukautta vuo-
23423: enintään 70 kuukaudeksi. Yhden ylemmän kor-           dessa opintotukea nostaneet kuluttavat tukikuu-
23424: keakoulututkinnon suorittamista varten opinto-        kautensa loppuun maaliskuussa 1997, lääketie-
23425: tukea voi saada kuitenkin enintään 55 kuukau-         teellisessä jo helmikuussa 1997. Ongelma on va-
23426: deksi. Ennen 1.6.1992 opintotukea saaneena            kava, sillä tukiajan loppuunkäyttäneet voivat
23427: enimmäistukiaika määräytyy vanhan opintotu-           jäädä ilman mitään toimeentuloturvaa. Toi-
23428: kilain mukaan, jolloin tukiaika on 7 lukuvuotta       meentulotuen määräytymisperusteet vaihtelevat
23429: tai 14lukukautta. Nykyinenjärjestelmä on hyvin        kunnittain, eivätkä opiskelijat pääsääntöisesti
23430: tiukka eikä mahdollista opintoalan vaihtamista.       saa puolta vuotta kauempaa toimeentulotukea
23431: Esimerkiksi opiskelijalla, joka on käyttänyt 9        opintojen loppuunviemiseksi. Jollei tukikuukau-
23432: opintotukikuukautta kemian opiskeluun ja vaih-        tensa loppuunkäyttänyt opiskelija onnistu muu-
23433: taa sitten lääketieteelliseen, on jäljellä 46 tuki-   ten turvaamaan toimeentuloaan, on hänen vii-
23434: kuukautta lääketieteen lisensiaatin tutkintoon.       meinen vaihtoehtonsa ollut opintojen keskeyttä-
23435:     Tavallisesti ylempi korkeakoulututkinto on        minen ja siirtyminen työttömyysturvalle. Opin-
23436: 160 opintoviikkoa. Tärkeimmät poikkeukset täs-        tojen keskeyttäminen tässä tapauksessa tarkoit-
23437: tä ovat lääketieteen lisensiaatin tutkinto 250        taa, ettei tutkinto tule suoritetuksi. Opiskelijan
23438: opintoviikkoa, hammaslääketieteen lisensiaatin        kannalta tämä on umpikuja. Yhteiskunnan kan-
23439: tutkinto 200 opintoviikkoaja diplomi-insinöörin       nattaa ehdottomasti tukea kalliiden opintojen
23440: tutkinto 180 opintoviikkoa. Korkeakoulututkin-        loppuunsaattamista, sillä ei ole kannattavaa heit-
23441: toa suorittavat ovat usein halunneet lisätä 160       tää hukkaan useiden kymmenien tuhansien
23442: opintoviikon tutkintoon lisäopintoja, jotta he        markkojen panostusta koulutukseen muutaman
23443: muodollisen pätevyyden lisäksi olisivat vahvem-       puuttuvan opintotukikuukauden vuoksi.
23444: massa asemassa työmarkkinoille siirtyessään.             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23445: Tutkinnot vaihtelevat sekä opintoviikkomäärän         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23446: että sisällön osalta, mutta tukikuukausien määrä      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23447: on opintotukilain mukaan kaikille sama.               jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23448:      Yleisesti opintotukea nostetaan yhdeksän
23449: kuukautta vuodessa kesäkuukaudet pois lukien.                   Onko Hallitus tietoinen opintotuki-
23450: Tällöin tukiaika riittää kuuden lukuvuoden                   kuukausien määrän riittämättömyydes-
23451: opintoihin. Viime vuosien huono työtilanne on                tä,ja
23452: pakottanut monet opiskelijat opiskelemaan                       mitä Hallitus aikoo tehdä varmistaak-
23453: myös ympärivuotisesti ja nostamaan opintotu-                 seen tukikuukausien riittävyyden opinto-
23454: kea kesäkuukausina. Päämotiivi on ollut toi-                 jen loppuunviemiseen etenkin niissä tut-
23455: meentulon turvaaminen, koska usein kesäopin-                 kinnoissa, jotka ovat laajuudeltaan yli
23456:  not eivät suoraan edistä tutkinnon valmistumis-              160 opintoviikkoa?
23457:  ta.
23458: 
23459:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1995
23460: 
23461:           Pia Viitanen                   Säde Tahvanainen                Reino Ojala
23462:           Pertti Virtanen                Janne Viitamies                Tarja Filatov
23463:                      Tuija Pohjola                             Riitta Prusti
23464: 
23465: 250261
23466: 2                                       KK 379/1995 vp
23467: 
23468: 
23469: 
23470: 
23471:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
23472: 
23473:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    kaudeksi. Kuten kysymyksen esittäjä toteaa, on
23474: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,     ilmennyt, että tämä määräaika ei erityisesti ta-
23475: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen   vanomaista laajempia tutkintoja suorittavien
23476: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Viitasen     opiskelijoiden kohdalla ole riittävä. Opetusmi-
23477: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      nisteriö on 12 päivänäjoulukuuta 1995 asettanut
23478: 379:                                              työryhmän, jonka keskeisenä tehtävänä on sel-
23479:                                                   vittää korkeakouluopiskelijoiden opintotuen
23480:           Onko Hallitus tietoinen opintotuki-     enimmäisaikaa koskevien säännösten kehittä-
23481:        kuukausien määrän riittämättömyydes-       mistarpeita. Työryhmän määräaika päättyy 31
23482:        tä, ja                                     päivänä maaliskuuta 1996, ja tarkoituksena on,
23483:           mitä Hallitus aikoo tehdä varmistaak-   että opintotukilakia voitaisiin työryhmän ehdo-
23484:        seen tukikuukausien riittävyyden opinto-   tusten pohjalta muuttaa vuoden 1997 alusta lu-
23485:        jen loppuunviemiseen etenkin niissä tut-   kien siten, että opintojen rahoitus yleensä olisi
23486:        kinnoissa, jotka ovat laajuudeltaan yli    turvattu opintotuella tutkinnon suorittamiseen
23487:        160 opintoviikkoa?                         asti. Kysymyksessä sivutaan myös toimeentulo-
23488:                                                   tuen myöntämiseen liittyviä ongelmia. Kun
23489:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      opintotukilain muutostarve on kartoitettu, on
23490: vasti seuraavaa:                                  tarkoitus erikseen neuvotella sosiaali- ja terveys-
23491:                                                   ministeriön kanssa periaatteista, joilla opintotu-
23492:   Opintotukeen oikeuttavasta enimmäisajasta       kea enimmäisajan saaneet henkilöt, jotka eivät
23493: säädetään opintotukilain 7 §:ssä. Sen mukaan      ole suorittaneet tutkintoa, voivat saada toimeen-
23494: yhden ylemmän korkeakoulututkinnon suoritta-      tulotukea opintojensa loppuunsaattamiseen.
23495: miseen opintotukea voi saada enintään 55 kuu-
23496: 
23497:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1995
23498: 
23499:                                                                       Ministeri Claes Andersson
23500:                                             KK 379/1995 vp                                            3
23501: 
23502: 
23503: 
23504: 
23505:                                         Tili Riksdagens Talman
23506: 
23507:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       denna tid inte är tillräck1ig i synnerhet för de
23508: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        studerande som av1ägger examina som är mer
23509: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      omfattande än normalt. Den 12 december 1995
23510: man Viitanen m.fl. undertecknade spörsmål nr          tillsatte undervisningsministeriet en arbetsgrupp
23511: 379:                                                  vars centrala uppgift består i att utreda utveck-
23512:                                                       lingsbehoven när det gäller stadgandena om
23513:           Är Regeringen medveten om att anta-         maximitiden för studiestöd f6r högskolestude-
23514:        let studiestödsmånader är otillräckligt,       rande. Arbetsgruppens mandattid går ut den 31
23515:        och                                            mars 1996. Avsikten är att lagen om studiestöd
23516:           vad ämnar Regeringen göra för att sä-       på basis av arbetsgruppens förslag skall kunna
23517:        kerställa att stödmånaderna är tillräckli-     ändras från ingången av 1997 så att finansiering-
23518:        ga för att studierna skall kunna slutföras i   en av studierna i allmänhet skall tryggas med
23519:        synnerhet i fråga om sådana examina som        studiestöd ända tills examen har avlagts. 1 spörs-
23520:        omfattar mer än 160 studieveckor?              målet tangeras också de problem som hänger
23521:                                                       samman med beviljande av utkomststöd. Avsik-
23522:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ten är att när behovet av utveckling av lagen om
23523: anföra följande:                                      studiestöd har kartlagts separat förhandla med
23524:                                                       social- och hälsovårdsministeriet om de principer
23525:    Om maximitiden f6r erhållande av studiestöd        som skall göra det möjligt för personer som fått
23526: stadgas i 7 § lagen om studiestöd. Enligt den kan     studiestöd under maximal tid och inte avlagt
23527: studiestöd f6r avläggande av en högre högskole-       examen att få utkomststöd för att slutföra studi-
23528: examen fås för högst 55 månader. Såsom spörs-         erna.
23529: målsställaren konstaterar har det visat sig att
23530: 
23531:      Helsingforsden 22 december 1995
23532: 
23533:                                                                            Minister Claes Andersson
23534:                                            KK 380/1995 vp
23535: 
23536: [{irjallinen kysymys 380
23537: 
23538: 
23539: 
23540: 
23541:                                   Mölsä ym.: Rikoksen uhrin oikeudesta puolustaa itseään
23542: 
23543: 
23544: 
23545:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
23546: 
23547:    Suomalaisten yleisen oikeustajun mukaan ri-       tai silta. Lainkuulijaiset kansalaiset eivät enää tie-
23548: koksen kohteeksi joutuneella on oikeus puolus-       dä, saavatko he puolustaa itseään. Oikeusminis-
23549: taa itseään ja omaisuuttaan. Hätävarjelulla on       teriön tulisikin antaa selvät ohjeet siitä, mitkä
23550: luonnollisestikin rajansa, eli omenavarasta ei saa   ovat rikoksen uhrin oikeudet. Lehtitietojen va-
23551: tappaa. Sen sijaan aseellinen puolustautuminen       lossa rikollisen oikeusturva on ainakin vahvasti
23552: on ymmärrettävää silloin, kun rikoksen uhrin         turvattu.
23553: turvallisuus ja ruumiillinen koskemattomuus on           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23554: vakavasti uhattu.                                    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23555:    Julkisuudessa on viime aikoina kerrottu ta-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23556: pauksista,joissa rikoksen uhri on joutunut syyte-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23557: tyksi hätävarjelun liioittelusta. Toisessa tapauk-
23558: sessa nainen puukotti raiskaajansa. Asia on vielä               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23559: kesken hovioikeudessa. Mäntsälässä puolestaan                ryhtyä, jotta rikoksen uhrin asema saatai-
23560: kauppias sai tuomion siitä, että hän ampui ryös-             siin itsepuolustustapauksissa vastaa-
23561: täjää jalkaan.                                               maan yleistä oikeustajua?
23562:    Mainitut esimerkit tuntuvat oikeustajun vas-
23563: 
23564:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1995
23565: 
23566:          Tero Mölsä                     Aino Suhola                  Olavi Ala-Nissilä
23567:          Markku Vuorensola              Armas Komi                   Matti Väistö
23568:          Markku Lehtosaari              Mauri Salo                   Raimo Liikkanen
23569:                   Liisa Hyssälä                               Vuokko Rehn
23570: 
23571: 
23572: 
23573: 
23574: 250261
23575: 2                                           KK 380/1995 vp
23576: 
23577: 
23578: 
23579: 
23580:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
23581: 
23582:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         myksessä mainittujen tapausten, joiden oikeus-
23583: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          käsittely on vielä kesken, oikeudellinen arviointi
23584: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        perustuu muun ohessa tämänkaltaisten seikko-
23585: jäsenen vastattavaksi kansanedustajaTero Möl-          jen yksityiskohtaiseen punnintaan.
23586: sän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen              Rikoslain hätävarjelusäännöksiä uudistet-
23587: n:o 380:                                               taessa lähtökohtana on, että hätävarjelu on edel-
23588:                                                        leen sallittu aloitetun tai välittömästi uhkaavan
23589:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        oikeudettoman hyökkäyksen torjumiseksi. Toi-
23590:         ryhtyä, jotta rikoksen uhrin asema saatai-     seksi edellytetään, että puolustusteko on hyök-
23591:         siin itsepuolustustapauksissa vastaa-          käyksen torjumiseksi tarpeellinen. Yleisenä ran-
23592:         maan yleistä oikeustajua?                      kaisemattomuuden edellytyksenä on edelleen,
23593:                                                        ettei teko ilmeisesti ylitä, mitä hyökkäyksen laa-
23594:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            tuun ja voimakkuuteen, hyökkääjän henkilöön
23595: taen seuraavan:                                        sekä muihin olosuhteisiin nähden kokonaisuute-
23596:                                                        na arvioiden on pidettävä puolustettavana. Koh-
23597:    Rikoksen uhriksi joutuneen oikeudesta puo-          tuullinen ja järkevä hätävarjeluoikeuden rajojen
23598: lustaa itseään säädetään rikoslain hätävarjelu-        määrittely edellyttää siis uhratun ja pelastetun
23599: säännöksissä. Nämä säännökset on pyritty laati-        edun välistä vertailua. Voimankäytön puolustet-
23600: maan siten, että niillä annetaan jokaiselle riittävä   tavuutta arvioitaessa on otettava huomioon,
23601: oikeus itseensä tai toiseen kohdistuvan oikeudet-      paitsi suojeltavan edun merkitys ja hyökkäyksen
23602: toman hyökkäyksen torjumiseksi. Vaikka nykyi-          vaarallisuus, myös puolustuksessa käytetyn vä-
23603: nen hätävarjelutilanteiden sääntely on pääpiir-        kivallan ja sen aiheuttamien vahinkojen suuruus.
23604: teissään onnistunut, on yli sata vuotta vanhojen          Jos puolustuksessa on ylitetty näin määritel-
23605: säännöstenjäykkä ja vanhahtava sanamuoto ai-           lyn hätävarjelun rajat, kyse ei ole sallitusta hätä-
23606: heuttanut käytännössä tulkintaongelmia. Rikos-         varjeluteosta. Tällöinkin tekijä voidaan poik-
23607: lain hätävarjelusäännökset uudistetaankin me-          keuksellisesti vapauttaa rangaistusvastuusta, jos
23608: neillään olevan rikoslain kokonaisuudistuksen          olosuhteet olivat hyökkäyksen vaarallisuus ja yl-
23609: yhteydessä. Tavoitteena on nykyistä joustavam-         lätyksellisyys sekä tilanne muutoinkin huomioon
23610: pi ja oikeuselämän tarpeita paremmin vastaava          ottaen sellaiset, ettei tekijäitä kohtuudella olisi
23611: hätävarjeluoikeuden sääntely.                          voinut vaatia muunlaista suhtautumista.
23612:    Hätävarjelutilanteiden oikeasuhtainen ar-              Näille näkökohdille rakentuva hätävarjelu-
23613: viointi edellyttää lukuisten seikkojen ja arvoste-     säännös antaa kansalaisille riittävän oikeuden
23614: luperusteiden samanaikaista huomioon ottamis-          oikeuksiensa suojaamiseksi. Samalla säännös
23615: ta. On oltava tieto käytettävissä olevista muista      toimii tarpeellisena rajoittimena laitonta oman-
23616: keinoista, hyökkäyksen laadusta, kestosta sekä         kädenoikeutta vastaan. Säännöksen tausta-aja-
23617: hyökkäyksellä uhatusta intressistä, puolustuk-         tuksia tullaan aikanaan täsmentämään lain esi-
23618: seen sisältyvän intressiloukkauksen riskistä,          töissä. Lopullisen sisällön hätävarjelusäännös
23619: hyökkäyksen ennalta-arvattavuudesta ja tausta-         saa kuitenkin vasta oikeuskäytännön ja laintul-
23620: syistä, hyökkääjän ja puolustajan henkilöistä ja       kinnan kautta.
23621: henkilökohtaisista ominaisuuksista jne. Kysy-
23622: 
23623:     Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1995
23624: 
23625:                                                                         Oikeusministeri Sauli Niinistö
23626:                                              KK 380/1995 vp                                                3
23627: 
23628: 
23629: 
23630: 
23631:                                          Tili Riksdagens Talman
23632: 
23633:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        en detaljerad avvägning av dylika omständighe-
23634: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          ter.
23635: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-           Utgångspunkten för revideringen av straffla-
23636: man Tero Mölsä m.fl. undertecknade spörsmål             gens stadganden om nödvärn är att nödvärn ock-
23637: nr 380:                                                 så i fortsättningen är tiliåtet för att avvärja ett
23638:                                                         påbörjat eller omedelbart förestående orättmä-
23639:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          tigt angrepp. För det andra förutsätts att för-
23640:        ta för att ett brottsoffers ställning i själv-   svarsgärningen är nödvändig för att avvärja an-
23641:        försvarssituationer skall fås att motsvara       greppet. En allmän förutsättning för straffrihet
23642:        det allmänna rättsmedvetandet?                   är vidare att gärningen uppenbarligen inte går ut
23643:                                                         över vad som, bedömt som en helhet, kan anses
23644:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           försvarligt med tanke på angreppets natur och
23645: anföra följande:                                        kraft, angriparens person samt övriga omstän-
23646:                                                         digheter. En skälig och förnuftig definition av
23647:    Rätten för en person som faller offer för ett        gränserna för nödvärnsrätten förutsätter alltså
23648: brott att försvara sig själv regleras i strafflagens    enjämförelse mellan det intresse som offrats och
23649: stadganden om nödvärn. Man har försökt skriva           det som räddats. Vid en bedömning av oman-
23650: dessa stadganden så att genom dem ges var och           vändningen av kraftmedel kan anses försvarbart
23651: en en tillräcklig rätt att avvärja ett orättmätigt      måste man, förutom betydelsen av det intresse
23652: angrepp som riktas mot honom själv eller någon          som skyddats och angreppets farlighet, också
23653: annan. Trots att gällande reglering av nödvärns-        beakta storleken av det våld som använts vid
23654: situationer i huvudsak är lyckad, har den styva         försvaret och de skador som detta våld förorsa-
23655: och ålderdomliga språkdräkten i de över ett             kat.
23656: hundra år gamla stadgandena i praktiken lett tili          Om man vid försvaret har överskridit gränser-
23657: tolkningsproblem. Strafflagens stadganden om            na för nödvärn enligt denna definition, är det inte
23658: nödvärn revideras därför i samband med den              fråga om en tillåten nödvärnshandling. Också i
23659: pågående totalrevideringen av strafflagstiftning-       sådana fall kan gärningsmannen exceptionellt
23660: en. Målet är en mer flexibel reglering av rätten till   befrias från straffansvar, om omständigheterna
23661: nödvärn som bättre svarar mot rättslivets behov.        med beaktande av angreppets farlighet och plöts-
23662:    En rätt proportionerad bedömning av nöd-             lighet samt situationen i övrigt var sådana att
23663: värnssituationerna förutsätter att man samtidigt        man av gärningsmannen med skälighet inte hade
23664: beaktar ett flertal omständigheter och bedöm-           kunnat kräva ett annat förhållningssätt.
23665: ningsgrunder. Det måste finnas uppgifter om öv-             Ett nödvärnsstadgande som bygger på dessa
23666: riga tilibudsstående medel, om angreppets natur         synpunkter ger medborgarna en tiliräcklig rätt
23667: och omfattning samt om de intressen som hotats          att skydda sina rättigheter. Samtidigt fungerar
23668: genom angreppet, om risken för kränkning av             stadgandet som en nödvändig gräns mot olaglig
23669: intressen som ingår i försvaret, om angreppets          egenhandsrätt. Bakgrundstankarna till stadgan-
23670: oberäknelighet och bakgrundsorsaker, om angri-          det kommer i sinom tid att preciseras i förarbete-
23671: parens och försvararens person och deras per-           na till lagen. Sitt slutliga innehåll får nödvärns-
23672: sonliga egenskaper osv. Den juridiska bedöm-            stadgandet emellertid först i rättspraxis och ge-
23673: ningen av de fall som nämns i spörsmålet, vilka         nom lagtolkning.
23674: ännu behandlas vid domstol, baserar sig bl.a. på
23675: 
23676:      Helsingforsden 21 december 1995
23677:                                                                          Justitieminister Sauli Niinistö
23678:                                            KK 381/1995 vp
23679: 
23680: Kirjallinen kysymys 381
23681: 
23682: 
23683: 
23684: 
23685:                                   Piha: Kirkollisveron perimisestä yrityksiltä
23686: 
23687: 
23688: 
23689:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
23690: 
23691:    Suomessa kirkollisveroa kannetaan kaikilta        listä kilpailukykyä sellaisiin kilpailijamaihin ver-
23692: yksityisiltä henkilöiltä, jotka haluavat kuulua      rattuna,joissa yhteisöiltä ei peritä kymmenyksiä.
23693: kirkkoon ja siten osallistua myös kirkon toimin-     Yhteisöveron tuotolla on kirkko voinut kuiten-
23694: tojen ylläpitämiseen. Suomessa kuitenkin kirkol-     kin tuottaa yhteiskunnalle palveluja esimerkiksi
23695: lisveroa kannetaan myös yrityksiltä, jotka siis      tarjoamalla sosiaalista apua kaikille tarvitseville.
23696: eivät pääse valitsemaan, haluavatko kuulua kir-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23697: kollisen toiminnan piiriin.                          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23698:    Suomessa vallitsee uskonvapaus ja henkilöt        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23699: voivat itse päättää halunsa kuulua tai olla kuulu-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23700: matta kirkkoon. Ilmeisesti lähes 90 % suomalai-
23701: sista kuuluu kirkkoon ja haluaa kirkollisveronsa               Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta yri-
23702: maksaa. Muun verotuksen yhteydessä kerättävä                tyksiltä ei tarvitsisi jatkossa periä kirkol-
23703: kirkollisvero on siis eräänlainen jäsenmaksu.               lisveroa, joka sopii varsin huonosti yri-
23704:    Yritysten kirkollisvero ei ole jäsenmaksuluon-           tyksiltä perittäväksi maksuksi, ja
23705: teinen eivätkä yrityksetjuuri käytä kirkon palve-              onko silloin tarpeen ainakin osittain
23706: luja. Vero kuitenkin lisää yritysten kustannuksia           kompensoida yhteisöveron tuottoa seu-
23707: ja omalta osaltaan heikentää niiden kansainvä-              rakunnille?
23708: 
23709:       Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1995
23710: 
23711:                                               Kirsi Piha
23712: 
23713: 
23714: 
23715: 
23716:  250261
23717: 2                                           KK 381/1995 vp
23718: 
23719: 
23720: 
23721:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23722: 
23723:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         konnollisille yhdyskunnille. Tästä ei kuitenkaan
23724: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          sinänsä seuraa, että seurakunnille menevä osuus
23725: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        yhteisön tuloveron tuotosta heikentäisi suoma-
23726: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kirsi Pi-         laisyhtiöiden kansainvälistä kilpailukykyä. Yh-
23727: han näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           teisön tuloveroprosentti 28 seuraa nimittäin eriy-
23728: 381:                                                   tetyn tuloverojärjestelmän yleisen rakenteen mu-
23729:                                                        kaisesti pääomatulon veroprosenttia, eikä veron
23730:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta yri-        taso määräydy siitä, miten yhteisöveron tuotto
23731:        tyksiltä ei tarvitsisi jatkossa periä kirkol-   jaetaan eri veronsaajien kesken. Kansainvälisen
23732:        lisveroa, joka sopii varsin huonosti yri-       kilpailukyvyn näkökulmasta on syytä todeta,
23733:        tyksiltä perittäväksi maksuksi, ja              että missään Euroopan unionin jäsenvaltiossa
23734:           onko silloin tarpeen ainakin osittain        pääsääntöinen yhtiöverokanta ei ole matalampi
23735:        kompensoida yhteisöveron tuottoa seu-           kuin Suomen 28 prosenttia.
23736:        rakunnille?                                        Korkein hallinto-oikeus ratkaisi vuoden 1994
23737:                                                        lopussa verovuotta 1990 koskeneen valituksen,
23738:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           jonka aiheena oli osakeyhtiön silloisen kirkollis-
23739: vasti seuraavaa:                                       verovelvollisuuden suhde Suomea velvoittaviin
23740:                                                        kansainvälisiin sopimuksiin. Tapauksessa yhtiön
23741:    Tuloverolain 1 §:n mukaan ansiotulosta suori-       osakkaina olleiden rekisteröityjen yhdistysten jä-
23742: tetaan veroa valtiolle, kunnalle ja seurakunnalle.     senet kuuluivat siviilirekisteriin. KHO:n mukaan
23743: Velvollisuus suorittaa ansiotulosta kirkollisve-       (1994/6823) kirkollisverolla ei rajoitettu kansa-
23744: roa on evankelisluterilaisten ja ortodoksisten         laisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan
23745: seurakuntien jäsenillä. Näin ollen yksityisten         kansainvälisen yleissopimuksen eikä ihmisoi-
23746: elinkeinonharjoittajien ansiotulosta samoin kuin       keuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi teh-
23747: avointen ja kommandiittiyhtiöiden osakkaiden           dyn yleissopimuksen mukaisia oikeuksia.
23748: ansiotulo-osuudesta suoritetaan kirkollisveroa            Sen jälkeen, kun Suomen lainsäädäntö on
23749: niissä tapauksissa, joissa elinkeinonharjoittaja       vuoden 1993 alusta muuttunut edellä kuvatulla
23750: tai osakas on seurakunnan jäsen.                       tavalla, seurakuntien veronsaaja-asemaa voi-
23751:    Tuloverolain 1 §:n mukaan myös yhteisön tu-         daan pitää lähinnä muodollisena. Yhteisön tulo-
23752: losta suoritetaan veroa valtiolle, kunnalle ja seu-    veron tuotosta seurakunnille menevä osuus voi-
23753: rakunnalle. Verovuodesta 1993 alkaen yhteisön          daankin tosiasialliselta luonteeltaan pikemmin-
23754: tulosta suoritetaan ainoastaan yhtenäinen yhtei-       kin rinnastaa valtion varoista seurakunnille
23755: sön tulovero, jonka suuruus vuonna 1996 on 28          maksettavaan tukeen. Hallitusohjelman mukaan
23756: prosenttia. Yhteisön tuloveron tuotto jaetaan tu-      yhteisöjen tuloveron tuotosta kunnille menevän
23757: loverolain 124 §:n mukaan eri veronsaajille siten,     osuuden jakoperusteet uudistetaan ja siirretään
23758: että seurakuntien osuus on 0,9408 prosenttiyk-         otettavaksi huomioon valtionosuusjärjestelmää
23759: sikköä. Näin ollen yhteisöt eivät aikaisemmasta        uudistettaessa. Tähän pyrkivä selvitystyö on par-
23760: poiketen enää suorita erillistä kirkollisveroa,        haillaan vireillä. Kun kuntien ja seurakuntien
23761: mutta osa yhteisön tuloveron tuotosta tilitetään       osuudet yhteisön tuloveron tuottoon on tulove-
23762: seurakunnille. Asianomaisen uudistuksen yhtey-         rolaissa määritelty samalla tavalla, on selvää,
23763: dessä seurakuntien veronsaaja-asemassa tapah-          että myös seurakuntien asema yhteisöiltä perittä-
23764: tuneiden muutosten taloudelliset vaikutukset sel-      vän tuloveron veronsaajana tulee tässä yhteydes-
23765: vitettiin perusteellisesti.                            sä tarkasteltavaksi. Jos veronsaaja-asema pois-
23766:    Kansainvälisessä vertailussa on epätavallista,      tuu, tulee ratkaistavaksi myös kysymys tulonme-
23767: että yhteisöt joutuvat suorittamaan veroa us-          netyksen kompensoimisesta.
23768: 
23769:      Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1995
23770: 
23771:                                                                   Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
23772:                                              KK 381/1995 vp                                               3
23773: 
23774: 
23775:                                           Tili Riksdagens Talman
23776: 
23777:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             finska bolagens internationella konkurrenskraft.
23778: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande             Inkomstskatteprocenten för samfund, som är 28,
23779: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         följer nämligen enligt den allmänna strukturen
23780: dagsman Kirsi Piha undertecknade spörsmål nr            hos det differentierade inkomstskattesystemet
23781: 381:                                                    skatteprocenten för kapitalinkomster, varför ni-
23782:                                                         vån på skatten inte bestäms enligt hur intäkterna
23783:           Vad ämnar Regeringen göra för att av          av samfundsskatten fördelas mellan de olika
23784:        företagen framöver inte skall behöva             skattetagarna. Sett ur den internationella kon-
23785:        uppbäras kyrkoskatt, som är en avgift            kurrenskraftens synvinkel är det skäl att fram-
23786:        som lämpar sig dåligt för företag, och           hålla att den normala skattesatsen för bolag inte
23787:           är det i så fall nödvändigt att åtminsto-     i någon av Europeiska unionens medlemsstater
23788:        ne delvis kompensera församlingarna för          är lägre än Finlands 28 %.
23789:        intäkterna av samfundsskatten?                      Högsta förvaltningsdomstolen avgjorde vid
23790:                                                         utgången av 1994 besvär som anförts för skatte-
23791:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           året 1990 och som gällde hur den dåvarande
23792: anföra följande:                                        skyldigheten för aktiebolag att betala kyrkoskatt
23793:                                                         förhöll sig till sådana internationella avtal som är
23794:    Enligt 1 § inkomstskattelagen skall för för-         förpliktande för Finland. I det aktuella fallet
23795: värvsinkomst betalas skatt till staten, kommunen        hörde medlemmarna av de registrerade förening-
23796: och församlingen. Medlemmarna av de evange-             ar som var delägare i bolaget tili civilregistret.
23797: lisk-lutherska och ortodoxa församlingarna är           Enligt HFD (1994/6823) begränsades genom
23798: skyldiga att betala kyrkoskatt på förvärvsin-           kyrkoskatten inte rättigheterna enligt den inter-
23799: komst. Kyrkoskatt skall således betalas för en-         nationella konventionen om medborgerliga och
23800: skilda näringsidkares förvärvsinkomst liksom            politiska rättigheter eller enligt konventionen om
23801: även för förvärvsinkomstandelen för delägare i          skydd för de mänskliga rättigheterna och de
23802: öppna bolag och kommanditbolag i sådana fall            grundläggande friheterna.
23803: när näringsidkaren eller delägaren är medlem av            Efter att den finländska lagstiftningen fr.o.m.
23804: en församling.                                          ingången av 1993 har ändrats så som beskrivits
23805:     Enligt 1 § inkomstskattelagen skall också för       ovan kan församlingarnas ställning som skatte-
23806: samfunds inkomster betalas skatt till staten,           tagare närmast betecknas som formell. Den an-
23807: kommunen och församlingen. Sedan skatteåret             del av intäkterna av inkomstskatten för samfund
23808:  1993 betalas för samfunds inkomster endast en          som församlingarna erhåller kan också tili sin
23809: enhetlig inkomstskatt för samfund, vars storlek         faktiska natur snarare jämställas med stöd som
23810:  1996 är 28 %. Intäkterna av inkomstskatten för         av statens medel betalas tili församlingarna. En-
23811: samfund fördelas enligt 124 § inkomstskattelagen        ligt regeringsprogrammet kommer fördelnings-
23812: mellan de olika skattetagarna så att församling-        grunderna i fråga om den andel av intäkterna av
23813: arnas andel är 0,9408 procentenheter. Samfun-           inkomstskatten för samfund som kommunerna
23814: den betalar således tili skillnad från förut inte       erhåller att revideras och beaktas när statsandels-
23815: längre någon separat kyrkosk;att, men en del av         systemet reformeras. Ett utredningsarbete som
23816: intäkterna av inkomstskatten för samfund redo-          syftar tili detta pågår som bäst. Eftersom kom-
23817:  visas tili församlingarna. I samband med denna         munernas och församlingarnas andelar av intäk-
23818:  reform utreddes de ekonomiska verkningarna av          terna av inkomstskatten för samfund i inkomst-
23819:  förändringarna som gäller församlingarnas ställ-       skattelagen har definierats på samma sätt, är det
23820:  ning som skattetagare grundligt.                       klart att också församlingarnas ställning som
23821:     Vid en internationelljämförelse är det ovanligt     skattetagare med avseende på den inkomstskatt
23822:  att samfund tvingas betala skatt tili religiösa sam-   som uppbärs av samfund kommer att utredas i
23823:  fund. Av detta följer i sig dock inte att den andel    detta sammanhang. Om ställningen som skatte-
23824:  av intäkterna av inkomstskatten för samfund            tagare går förlorad måste också frågan om kom-
23825:  som går tili församlingarna skulle försämra de         pensering av inkomstbortfallet avgöras.
23826: 
23827:       Helsingforsden 28 december 1995
23828: 
23829:                                                                           Finansminister Iiro Viinanen
23830:                                             KK 382/1995 vp
23831: 
23832: Kirjallinen kysymys 382
23833: 
23834: 
23835: 
23836: 
23837:                                    Kuoppa ym.: Työkyvyttömyyseläkehakemusten käsittelystä
23838: 
23839: 
23840: 
23841:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23842: 
23843:    Työn määrä ja kiire työelämässä aiheuttavat        markkinoilla, ja he joutuvat työkyvyttömyytensä
23844: lisääntyviä terveydellisiä paineita työntekijöille.   vuoksi työttömyyskortistoon pitkäaikaistyöttö-
23845: Hoitavien lääkärien työkyvyttömyyden määrit-          miksi tai hankkimaan toimeentulonsa kunnalli-
23846: telykriteereissä ei ole tapahtunut lievennyksiä.      sesta toimeentulotuesta.
23847: Työkyvyttömyyseläkehakemuksia on yksityisel-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23848: lä sektorilla tehty aikaisempaa vähemmän. Kui-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23849: tenkin niistä on prosentuaalisesti entistä suurem-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23850: pi osa hylätty. Tästä ei voi tulla muuhun johto-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23851: päätökseen, kuin että työkyvyttömyyseläkkei-
23852: den myöntämisperusteita on kiristetty, vaikkei                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23853: lainsäädäntöä ole muutettu.                                  ryhtyä, että nykyistä suurempi määräjä-
23854:    Työkyvyttömiä ihmisiä pidetään perusteetto-               tetyistä työkyvyttömyyseläkehakemuk-
23855: masti kilpailemassa työkykyisten kanssa työ-                 sista voitaisiin hyväksyä?
23856: 
23857:       Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1995
23858:                      Mikko Kuoppa                              Esko-Juhani Tennilä
23859:                      Pentti Tiusanen                           Veijo Puhjo
23860: 
23861: 
23862: 
23863: 
23864:  250261
23865: 2                                             KK 382/1995 vp
23866: 
23867: 
23868: 
23869: 
23870:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
23871: 
23872:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Viime vuosien suurtyöttömyys sekä työttö-
23873: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            myyseläkkeen ikärajan nostaminen 60 vuoteen ja
23874: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          muutenkin työttömyyseläkkeen saamisedellytys-
23875: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kuopan              ten tiukentaminen näyttää myös vaikuttaneen
23876: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o             työkyvyttömyyseläkkeen hakijakuntaan siten,
23877: 382:                                                     että työttömyyseläkkeen sijasta työkyvyttö-
23878:                                                          myyseläkettä haetaan suhteellisesti entistä vähäi-
23879:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          sempien terveydellisten syiden perusteella. Toi-
23880:         ryhtyä, että nykyistä suurempi määrä jä-         saalta suurtyöttömyys on vähentänyt työkyvyt-
23881:         tetyistä työkyvyttömyyseläkehakemuk-             tömyyseläkkeiden hakemista ikääntyneempien
23882:         sista voitaisiin hyväksyä?                       henkilöiden kohdalla, koska suhteellisesti suu-
23883:                                                          remmalla osalla heistä on oikeus työttömyys-
23884:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             eläkkeeseen.
23885: vasti seuraavaa:                                            Hallitusohjelman mukaisesti vuoden 1996
23886:                                                          alusta toteutetaan laajat eläkeuudistukset,joiden
23887:     Kysymyksessä on todettu, että yksityisalojen         tavoitteena on pitää työikäiset ihmiset työelä-
23888: työeläkelakien mukaisia työkyvyttömyyseläke-             mässä eläkeikään saakka. Uudistukset perustu-
23889: hakemuksia on tehty aikaisempaa vähemmän,                vat työmarkkinaosapuolten tämän vuoden ke-
23890: mutta samalla hakemuksista on hylätty prosen-            väällä tekemään sopimukseen yksityisalojen työ-
23891: tuaalisesti entistä enemmän. Tilastotietojen va-         eläkejärjestelmän rahoituksesta ja etujen tasa-
23892: lossa väite näyttää pitävän paikkansa. Tästä ei          painottamisesta. Varhaiseen eläkkeelle siirtymi-
23893: kuitenkaan voida tehdä sellaista johtopäätöstä,          seen liittyvät kysymykset ovat uudistuksessa kes-
23894: että työkyvyttömyyseläkkeiden myöntämiskäy-              keisesti esillä. Siinä on pyritty tehostamaan työ-
23895: täntöä olisi kiristetty. Ainakin osittain ilmiö selit-   kyvyn ylläpitoa ja kuntoutusta muun muassa
23896: tynee sillä, että vanhempien ikäryhmien eläkkeel-        kuntoutustuella ja osatyökyvyttömyyseläkkeen
23897: le siirtymisen myötä uudet työkyvyttömyyseläk-           käytön lisäämiseen tähtäävillä muutoksilla.
23898: keen hakijat ovat entistä nuorempia ja ilmeisesti           Edellä mainittujen eläkeuudistusten yksi joh-
23899: myös entistä parempikuntoisia. Kun näiden ha-            tava ajatus on, että työkyvyn ylläpitämisen, työ-
23900: kijoiden suhteellinen osuus kaikista eläkkeenha-         hönpaluun ja työelämään pääsemisen edistämi-
23901: kijoista nousee, myös hakemusten kokonaishyl-            nen ovat aina ensisijaisia keinoja jälkikäteiseen
23902: käysosuus nousee, vaikka ratkaisulinja pysyy sa-         sosiaaliturvaan verrattuna. Uudistukset takaa-
23903: mana. Eläkeratkaisujen hylkäysosuuteen kohot-            vat sen, että koulutuksella ja työkyvyn ylläpidol-
23904: tavasti vaikuttavat myös saman henkilön uusin-           la pystytään varmistamaan ikääntyneille työnte-
23905: tahakemukset.                                            kijöille työeläketurvan karttuminen myös työ-
23906:    Yksilöllisen varhaiseläkkeen alaikärajan nos-         uran loppuvaiheessa. Samajärjestelmä vähentää
23907: taminen vuoden 1994 alusta 55 vuodesta 58 vuo-           myös nykyistä nuorten työttömien vaikutusta
23908: teen on myös lisännyt paineita varsinaiselle työ-        eläketurvan karttumiseen.
23909: kyvyttömyyseläkkeelle hakeutumiseen, vaikka                 Eläkeuudistusten mukaisesti jatkossa pyri-
23910: edellytyksiä eläkkeen saamiseen terveydellisistä         tään myös entistä tarkemmin arvioimaan henki-
23911: syistä ei olisikaan. Työkyvyttömyyseläkehake-            löiden mahdollisuudet työkyvyn ylläpitoon tai
23912: musten hylkäysprosentteja tarkasteltaessa on             palauttamiseen. Tämän seurauksena työkyvyt-
23913: myös otettava huomioon, että aikaisempina vuo-           tömyyseläkkeiden myöntämiskäytäntöön myös
23914: sina, kun yksilöllinen varhaiseläkejärjestelmä oli       tullaan kiinnittämään nykyistä enemmän huo-
23915: vielä uusi, eläkkeen hakijat olivat keskimääräi-         miota.
23916: sesti sairaampia kuin viime vuosina ja täten hake-
23917: muksia voitiin aiemmin hyväksyä enemmän kuin
23918: nykyisin.
23919: 
23920:      Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1995
23921: 
23922:                                                          Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
23923:                                              KK 382/1995 vp                                                3
23924: 
23925: 
23926: 
23927: 
23928:                                          Tili Riksdagens Talman
23929: 
23930:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-              Under de senaste åren har massarbetslösheten
23931: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-           jämte höjningen av åldersgränsen fOr arbetslös-
23932: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-         hetspension till60 år och även en allmän skärp-
23933: man Kuoppa m.fl. undertecknade spörsmå1 nr               ning av förutsättningarna för erhållande av ar-
23934: 382:                                                     betslöshetspension påverkat sökandena så att de
23935:                                                          i stället för arbetslöshetspension ansöker om in-
23936:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-           va1idpension på allt svagare grunder. Å andra
23937:        ta för att en större ande1 av de ansökning-       sidan har massarbetslösheten lett tili att äldre
23938:        ar om inva1idpension som 1ämnas in skall          personer i mindre grad ansöker om inva1idpen-
23939:        kunna godkännas?                                  sion eftersom en procentuellt sett större andel av
23940:                                                          dem har rätt tili arbetslöshetspension.
23941:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt                Enligt regeringsprogrammet genomförs från
23942: anföra fö1jande:                                         och med ingången av 1996 en stor pensionsre-
23943:                                                          form vars syfte är att hålla dem som är i arbetsför
23944:    1 spörsmå1et konstateras att anta1et ansök-           ålder i arbetslivet fram tili pensionsåldern. Refor-
23945: ningar om inva1idpension som baserar sig på              men baserar sig på det avtal om finansiering av
23946: arbetspensionslagarna för den privata sektorn            arbetspensionssystemet inom den privata sek-
23947: har minskat samtidigt som procentuellt sett allt         torn och utjämning av förmånerna som arbets-
23948: flera ansökningar har avslagits. En1igt statistiken      marknadsparterna ingick i våras. Frågor som
23949: verkar påståendet stämma. Av detta kan dock              gäller tidig pensionering har varit mycket centra-
23950: inte dras sådana slutsatser att praxis då det gäller     la vid utarbetandet av reformen. A vsikten är att
23951: bevi1jandet av invalidpension skulle ha skärpts.         effektivera upprätthållandet av arbetsförmågan
23952: Fenomenet kan åtminstone de1vis förk1aras med            och rehabiliteringen bl.a. genom ändringar som
23953: att allt yngre personer, som uppenbarligen också         syftar tili att öka användningen av rehabilite-
23954: är i bättre kondition, ansöker om inva1idpension         ringsstöd och de1invalidpension.
23955: i och med att de ä1dre åldersgrupperna redan                 En av grundtankarna då det gäller ovan
23956: pensionerats. Då den procentuella andelen unga           nämnda pensionsreform är att upprätthållandet
23957: ökar b1and dem som ansöker om inva1idpension             av arbetsförmågan, återupptagande av arbete
23958: stiger också den totala andelen av avs1agna an-          och främjande av möjligheterna för arbetstagare
23959: sökningar även om principen för besluten är den-         att komma in på arbetsmarknaden är åtgärder
23960: samma. Ande1en avslagna ansökningar ökar                 som bör prioriteras framom socialskydd i efter-
23961: också tili följd av att samma personer ansöker om        hand. Reformen garanterar att man genom ut-
23962: pension upprepade gånger.                                bi1dning och upprätthållande av arbetsförmågan
23963:    Det faktum att den nedre å1dersgränsen för            säkerställer att arbetspensionsskyddet tjänas in
23964: individuell förtidspension höjdes från 55 tili 58 år     även för ä1dre arbetstagare som befinner sig i
23965: vid ingången av 1994 har dessutom lett tili att          s1utet av sin arbetshistoria. Systemet minskar
23966: arbetstagare ansöker om egentlig invalidpension          också den nuvarande effekt som unga arbetslösa
23967: även om det inte föreligger tillräckliga hälsoskäl       har på pensionsskyddets tillväxt.
23968: för invalidpension. Vid granskning av avslags-               Enligt pensionsreformen kommer man även i
23969: procenterna för invalidpensionsansökningarna             fortsättningen att allt noggrannare uppskatta en
23970: bör även beaktas att sökandena i genomsnitt var          persons möjligheter att upprätthålla och få tiliha-
23971: sjukare under tidigare år, när det individuella          ka sin arbetsfOrmåga. På grund härav kommer
23972: förtidspensionssystemet ännu var nytt, och att           man också att fåsta allt större uppmärksamhet
23973: flera ansökningar än för närvarande därför kun-          vid praxis för beviljande av invalidpension.
23974: de godkännas.
23975: 
23976:      Helsingforsden 28 december 1995
23977: 
23978:                                                        Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
23979:                                            KK 383/1995 vp
23980: 
23981: Skriftligt spörsmål 383
23982: 
23983: 
23984: 
23985: 
23986:                                   Kallis: Om överlåtande av fiskebåtar tili ideella föreningar
23987: 
23988: 
23989: 
23990:                                        Tili Riksdagens Talman
23991: 
23992:    1 syfte att minska fiskeflottan, kan ersättning   viliiga att ställa garantier för att inte båtarna
23993: erläggas tili fiskare som upphör med sin verksam-    överlåtes tili tredje man eller eljest användes i
23994: het och skrotar ner fiskebåten. Ofta rör det sig     fiskesyfte, men enligt EU:s bestämmelser finns
23995: om belopp på flera hundratusentals mark. 1 un-       det för närvarande inga möjligheter att mot dessa
23996: dantagsfall kan båten säljas tili att användas i     garantier överlåta båtarna tili att användas i
23997: annat ändamål än fiske, men försäljningspriset       ideellt syfte.
23998: måste uppgå tili minst 50% av skrotningsvärdet.         Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
23999: Ett vederlagsfritt överlåtande är däremot inte       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
24000: möjligt ifall ersättning för nedläggandet av verk-   ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
24001: samheten önskas.                                     följande spörsmål:
24002:    Båtarna, som skall skrotas är ofta i mycket
24003: sjödugligt skick och kunde lämpligen användas                  Är Regeringen medveten om det miss-
24004: av ideella föreningar i annat än fiskesyfte, men            förhållande som nämns i motiveringen
24005: föreningarna har inte möjlighet att erlägga 50%             och
24006: av skrotningsvärdet. Att skrota båtar istället för             ämnar Regeringen vidta åtgärder för
24007: att använda dem i sjöräddningsverksamhet eller              att påbörja förhandlingar med EU i syfte
24008: annan meningsfull verksamhet, förefaller dumt               att möjliggöra överlåtandet av fiskebåtar
24009: och är direkt oekonomiskt. ldeella föreningar är            vederlagsfritt tili ideella föreningar?
24010: 
24011:      Helsingforsden 8 december 1995
24012: 
24013:                                             Bjarne Kallis
24014: 
24015: 
24016: 
24017: 
24018: 250251
24019: 2                                          KK 383/1995 vp
24020: 
24021: Kirjallinen kysymys 383                                                                    Suomennos
24022: 
24023: 
24024: 
24025: 
24026:                                   Kallis: Kalastusveneiden luovuttamisesta aatteellisille yhdistyksille
24027: 
24028: 
24029: 
24030:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
24031: 
24032:    Kalastuslaivaston vähentämiseksi toimintan-       set ovat halukkaita antamaan takuut siitä, että
24033: sa lopettaville ja kalastusveneensä romuttaville     veneitä ei luovuteta kolmannelle henkilölle tai
24034: kalastajille voidaan maksaa korvausta. Usein         muutoin käytetä kalastukseen. EU :n määräysten
24035: kyse on useista sadoistatuhansista markoista.        mukaan tällä hetkellä kuitenkaan ei ole min-
24036: Poikkeustapauksessa vene voidaan myydä käy-          käänlaisia mahdollisuuksia luovuttaa veneitä
24037: tettäväksi muuhun tarkoitukseen kuin kalastuk-       käytettäväksi aatteelliseen tarkoitukseen näitä
24038: seen, mutta myyntihinnan on oltava vähintään         takuita vastaan.
24039: 50% romutusarvosta. Vastikkeeton luovuttami-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24040: nen ei sen sijaan ole mahdollista, jos toiminnan     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24041: lopettamisesta halutaan korvaus.                     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24042:    Romutettavat veneet ovat usein varsin meri-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24043: kelpoisessa kunnossa, ja aatteelliset yhdistykset
24044: voisivat käyttää niitä muuhun tarkoitukseen                      Onko Hallitus tietoinen perusteluissa
24045: kuin kalastukseen. Yhdistyksillä ei kuitenkaan               mainitusta epäkohdasta, ja
24046: ole mahdollisuutta maksaa 50 % romutusarvos-                     aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
24047: ta. Veneiden romuttaminen niiden käyttämisen                 siin käynnistääkseen neuvottelut EU:n
24048: sijasta meripelastustoiminnassa tai muussa mie-              kanssa, jotta kalastusveneiden vastikkee-
24049: lekkäässä toiminnassa vaikuttaa tyhmältäja suo-              ton luovuttaminen aatteellisille yhdistyk-
24050: rastaan epätaloudelliselta. Aatteelliset yhdistyk-           sille mahdollistettaisiin?
24051: 
24052:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1995
24053: 
24054:                                              Bjarne Kallis
24055:                                           KK 383/1995 vp                                             3
24056: 
24057: 
24058: 
24059: 
24060:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
24061: 
24062:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tapahtuvasta ylikapasiteetin poistamisesta on
24063: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       annettu jäsenvaltioita sitovat määräykset neu-
24064: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     voston asetuksella (EY) n:o 3699/93. Asetuksessa
24065: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Bjarne         määritellään romutuspalkkion enimmäismäärä.
24066: Kalliksen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      Asetuksessa määrätään myös, että romutuspalk-
24067: n:o 383:                                            kion enimmäismäärää alennetaan 50 prosentilla,
24068:                                                     jos alus fyysisen romutuksen sijasta siirretään
24069:            Onko Hallitus tietoinen perusteluissa    pysyvästi muuhun kuin kalastuskäyttöön. Val-
24070:        mainitusta epäkohdasta, ja                   vontateknisistä syistä on lisäksi määrätty, että
24071:            aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     alle 25 rekisteritonnin alukset on aina romutetta-
24072:        siin käynnistääkseen neuvottelut EU:n        va.
24073:        kanssa, jotta kalastusveneiden vastikkee-       Kalastusalusten vastikkeeton luovuttaminen
24074:        ton luovuttaminen aatteellisille yhdistyk-   EU :n rakennetuella aatteellisille yhdistyksille ei
24075:        sille mahdollistettaisiin?                   näin ollen ole mahdollista EU:n säännösten mu-
24076:                                                     kaan. Säännösten muuttaminen ei myöskään ole
24077:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         perusteltua, koska kalastuslaivastojen ylikapasi-
24078: taen seuraavaa:                                     teetin pysyvä purkaminen edellyttää, ettei pois-
24079:                                                     tettava kapasiteetti palaa kalastuskäyttöön.
24080:    EU :n rahoitustuen avulla poistetaan kalastus-   EU:n alueella romutetaan satoja kalastusaluksia
24081: aluksia kaikissa jäsenvaltioissa. Tarkoituksena     vuosittain, eikä niiden kulkeutumista takaisin
24082: on sopeuttaa kalastuslaivaston pyyntiteho ole-      kalastukseen pystyttäisi tehokkaasti estämään.
24083: massa oleviin kalavaroihin. Sopeuttamisen peri-     Vastikkeeton luovuttaminen saattaisi lisäksi vai-
24084: aatteista on säädetty Euroopan yhteisön yhteistä    kuttaa käytettyjen kalastusalusten ja muiden ve-
24085: kalastuspolitiikkaa koskevassa neuvoston ase-       neiden markkinahintoihin.
24086: tuksessa (ETY) n:o 3760/92. Rahoitustuen avulla
24087:      Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1995
24088:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
24089: 4                                          KK 383/1995 vp
24090: 
24091: 
24092: 
24093: 
24094:                                        Tili Riksdagens Talman
24095: 
24096:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     fiskeripolitik. Detaljerade, för medlemsstaterna
24097: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-       bindande bestämmelser om minskning av över-
24098: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-   kapaciteten med finansiellt stöd ges i rädets för-
24099: damot Bjarne Kallis undertecknade spörsmäl nr        ordning (EG) nr 3699/93. 1 förordningen anges
24100: 383:                                                 det maximala stödet för skrotningen och där
24101:                                                      stadgas ocksä att stödet minskas med 50 % ifall
24102:           Är Regeringen medveten om det miss-        man i stället för fysisk skrotning av fartyget väljer
24103:        förhällande som nämns i motiveringen          att överföra dettili annat bruk än fiske. Av över-
24104:        och                                           vakningstekniska skäl har dessutom stad-
24105:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för        gats att fartyg pä mindre än 25 registerton alltid
24106:        att päbörja förhandlingar med EU i syfte      måste skrotas.
24107:        att möj1iggöra överlätandet av fiskebätar         Ett vederlagsfritt överlätande av fiskefartyg
24108:        vederlagsfritt tili ideella föreningar?       tili ideella föreningar är sålunda inte möjligt en-
24109:                                                      ligt EU :s regler. En ändring av reglerna är inte
24110:    Säsom svar på detta spörsmäl får jag vördsamt     heller befogad eftersom den kontinuerliga ned-
24111: framföra följande:                                   skärningen av fiskeflottorna förutsätter att den
24112:                                                      avlägsnade fiskekapaciteten inte återvänder tili
24113:    Med finansiellt stöd från EU skrotas fiskefar-    fisket. lnom EU skrotas är1igen hundratals fiske-
24114: tyg i alla medlemsstater. Avsikten är att anpassa    fartyg och det skulle bli omöj1igt att effektivt
24115: fiskeflottans fängstkapacitet till de tillgängliga   övervaka att de inte via omvägar ätergår tili fis-
24116: fiskresurserna. Principerna för anpassningen är      ket. Dessutom skulle ett veder1agsfritt överlåtan-
24117: stadgade i rädets förordning (EEG) nr 3760/92        de inverka på marknaden för begagnade fiskefar-
24118: om den Europeiska gemenskapens gemensamma            tyg och andra bätar.
24119: 
24120:      Helsingfors den 27 december 1995
24121: 
24122:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
24123:                                               KK 384/1995 vp
24124: 
24125: Kirjallinen kysymys 384
24126: 
24127: 
24128: 
24129: 
24130:                                     Luhtanen: Valmismatkaliikelain soveltamisesta vaihto-oppilastoi-
24131:                                        mintaan
24132: 
24133: 
24134:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
24135: 
24136:     Heinäkuun alussa tulivat voimaan valmismat-            Vaihto-oppilasohjelmaan osallistuja käy täy-
24137: kalaki ja valmismatkaliikelaki. Hämmästystä on          sipäiväisenä oppilaana paikallisessa koulussa
24138: herättänyt kuluttajaviraston valmismatkaliike-          vaihto-oppilasvuoden aikana. Asialla on suuri
24139: lain määräysten tulkinta, jonka mukaan valmis-          merkitys aatteellisella pohjalla toimiville vaihto-
24140: matkaliikelakia tulisi soveltaa myös yleishyödyl-       oppilasjärjestöille ja näiden järjestöjen palveluk-
24141: listen yhteisöjen järjestämään vaihto-oppilasjär-       sia käyttäville opiskelijoille ja perheille. Koska
24142: jestöjen toimintaan. Käytännössä tämä tarkoit-          asialla on myös koulutuspoliittista merkitystä, ei
24143: taisi sitä, että esimerkiksi sellaiset yleishyödylli-   ole yhdentekevää, miten näitä järjestöjä kohdel-
24144: set vaihto-oppilasjärjestöt kuin AFS-Finland,           laan.
24145: Suomen Youth For Understanding ry sekä Kan-                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24146: sainvälinen Kristillinen Nuorisovaihto ry jou-          tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
24147: tuisivat rekisteröitymään valmismatkaliikkeen           nioittavasti valtioneuvoston          asianomaisen
24148: harjoittelijana niille kuulumattomien velvoittei-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24149: den kohteeksi.
24150:     Myös kuluttajaviraston virkamiehenjulkisuu-                   Aikooko Hallitus ottaa kantaa siihen,
24151:  dessa antama lausunto siitä, että vaihto-oppilas-             että yleishyödyllisten yhteisöjen järjestä-
24152:  toiminta olisi matkailua eikä koulutusta, on to-              mä vaihto-oppilastoiminta on koulutus-
24153:  tuudenvastainen ja on tyrmistyttänyt niitä per-               palvelua, ja
24154:  heitä ja opiskelijoita, jotka tuntevat käytännössä               mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
24155:  vaihto-oppilasjärjestöjen toiminnan.                          kuluttajaviraston tulkinnan muuttami-
24156:     Valmismatkaliikelaki on säädetty koskemaan                 seksi siten, että em. yleishyödyllisten yh-
24157:  ennen kaikkea seuramatkanjärjestäjiä. Lain pe-                teisöjen järjestämään vaihto-oppilastoi-
24158:  rustelujen mukaan koulutus- ja terveyspalveluita              mintaan ei sovelleta valmismatkalakia?
24159:  ei voida pitää matkailupalveluina.
24160: 
24161:      Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1995
24162: 
24163:                                              Leena Luhtanen
24164: 
24165: 
24166: 
24167: 
24168: 250261
24169: 2                                           KK 384/1995 vp
24170: 
24171: 
24172: 
24173: 
24174:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
24175: 
24176:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        nön soveltamisessa vaihto-oppilasvuoden järjes-
24177: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tämiseen on se, onko toiminta matkailupalvelun
24178: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       vai koulutuspalvelun tuottamista.
24179: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Leena               Vaikka vaihto-oppilasvuoden järjestäminen ei
24180: Luhtasen näin kuuluvan kysymyksen n:o 384:            sisällä normaaliin matkailuun liittyviä piirteitä,
24181:                                                       toiminnalla on selviä yhtymäkohtia valmismat-
24182:           Aikooko Hallitus ottaa kantaa siihen,       kalainsäädän töön. Valmismatkaliiketoimintaa
24183:        että yleishyödyllisten yhteisöjen järjestä-    ja valmismatkalainsäädäntöä koskevissa asiois-
24184:        mä vaihto-oppilastoiminta on koulutus-         sa kuluttajaviraston yhteydessä neuvoa-antava-
24185:        palvelua, ja                                   na elimenä toimiva valmismatka-asiain neuvot-
24186:           mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy       telukunta onkin 30.11.1995 kuluttajaviraston
24187:        kuluttajaviraston tulkinnan muuttami-          lausuntopyyntöön antamassaan vastauksessa
24188:        seksi siten, että em. yleishyödyllisten yh-    katsonut vaihto-oppilasmatkojen järjestämisen
24189:        teisöjen järjestämään vaihto-oppilastoi-       valmismatkaliikkeistä annetun lain mukaiseksi
24190:        mintaan ei sovelleta valmismatkalakia?         liikkeen harjoittamiseksi, joka edellyttää rekiste-
24191:                                                       röitymistä valmismatkaliikerekisteriin. Lausun-
24192:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tonsa perusteluissa neuvottelukunta on todennut
24193: vasti seuraavaa:                                      vaihto-oppilastoiminnan sisältävän piirteitä sekä
24194:                                                       matkailu- että koulutuspalvelun tuottamisesta,
24195:     Euroopan yhteisöjen matkapakettidirektiiviin      joista matkailupalvelupiirteet ovat kuitenkin
24196: (90/314/ETY)        perustuvat    valmismatkalaki     mm. valmismatkalain perusteluiden ja toimintaa
24197: (1 079/94) ja laki valmismatkaliikkeistä ( 1080/94)   järjestävien yhteisöjen omien esitetietojen perus-
24198: tulivat voimaan 1.7.1995. Laajan valmismatka-         teella korostuneemmin esillä. Lisäksi vaihto-op-
24199: lainsäädännön tarkoituksena on direktiivin peri-      pilasmatkojen järjestäminen ei ole neuvottelu-
24200: aatteiden mukaisesti suojata valmismatkojen           kunnan mielestä sellaista palvelun tarjoamista,
24201: (pakettimatkojen) ostajia odottamattomilta ta-        joka jäisi ammattiin valmentavana tai ammatil-
24202: loudellisilta menetyksiltä. Valmismatkalaki si-       lista koulutusta edistävänä koulutuspalveluna
24203: sältää valmismatkoja koskevan sopimusoikeu-           valmismatkalain soveltamisalan ulkopuolelle.
24204: dellisen sääntelyn ja laki valmismatkaliikkeistä      Valmismatka-asiain neuvottelukunnan kanta
24205: elinkeino-oikeudellisen sääntelyn.                    vastaa kuluttajaviraston ja kuluttaja-asiamiehen
24206:     Valmismatkalla tarkoitetaan valmismatka-          aikaisemmin ottamaa kantaa asiassa. Tulkinta-
24207: lain 2 §:n mukaan etukäteenjärjestettyä ja yhdis-     linjaa tukee kuluttajavalituslautakunnan omak-
24208: tettyyn hintaan tarjottua matkailupalvelujen yh-      suma kanta käsitellessään vaihto-oppilasvuoden
24209: distelmää, johon kuuluu kuljetus, majoitus tai        toteutukseen liittyneitä vaihto-oppilasmatkoja
24210: toinen niistä ja jokin muu olennainen matkailu-       järjestävien yhdistysten ja kuluttajien välisiä rii-
24211: palvelu. Laaja valmismatkan (matkailupalvelu-         ta-asioita. Myös kuluttajaviraston Ruotsin,
24212: jen) määritelmä perustuu direktiivin matkapake-       Tanskan ja Norjan valmismatka-asioita käsitte-
24213: tin määritelmään, jota ei ole itse valmismatkalle     leviltä viranomaisilta saadut vastaukset ovat sa-
24214: asetettujen edellytysten lisäksi rajoitettu matkan    mansisältöiset neuvottelukunnan lausunnon
24215: tarkoituksen mukaan. Sekä kuljetuksen että ma-        kanssa.
24216: joituksen sisältävät palveluyhdistelmät kuuluvat          Valmismatkalainsäädännössä ei eroteta yhtei-
24217: aina lain soveltamisalan piiriin. Olennaisena         söjä niiden luonteen perusteella. Valmismatkala-
24218: matkailupalveluna ei pidetä kuljetukseen tai ma-      kia sovelletaan kuluttajansuojalain (38178) 5 §:n
24219: joitukseen liittyvää oheispalvelua, joka ei vaiku-    mukaiseen elinkeinonharjoittajaan, joka tarjoaa
24220: ta määräävästi kokonaisuuden sisältöön ja hin-        matkailupalveluja muutoin kuin satunnaisesti
24221: taan. Lain perusteluiden mukaan koulutuspalve-        vastiketta vastaan. Elinkeinonharjoittajalla tar-
24222: luja ei voida yleensä pitää matkailupalveluina.       koitetaan paitsi yrityksiä myös julkisyhteisöjä,
24223: Olennainen kysymys valmismatkalainsäädän-             aatteellisia yhdistyksiä, muita yksityisiä yhteisö-
24224:                                            KK 384/1995 vp                                               3
24225: 
24226: jä sekä luonnollisia henkilöitä. Vaihto-oppilas-      miseksi tarkoituksellisesti säädetty matkapaket-
24227: toimintaa järjestävät yhdistykset on yleishyödyl-     tidirektiivin tavoin laajaksi, hallituksen mielestä
24228: lisestä luonteestaan huolimatta katsottu saman-       edellytyksiä sääntelyn soveltamisalan muuttami-
24229: kaltaista toimintaa harjoittavien yritysten kanssa    seen valmismatkan ja elinkeinonharjoittajan kä-
24230: kuluttajansuojalain 5 §:n mukaisiksi elinkeinon-      sitteiden osalta ei valmismatka-ja valmismatka-
24231: harjoittajiksi, joiden on valmismatkoja järjes-       liikelain perustelut sekä edellä mainitut kulutta-
24232: tääkseen rekisteröidyttävä kuluttajaviraston pi-      javiranomaisten kannanotot huomioon ottaen
24233: tämään valmismatkaliikerekisteriinja asetettava       näytä tältä osin olevan tällä hetkellä. Soveltamis-
24234: viraston määräämä vakuus toimintansa varalle.         alan supistaminen johtaisi aukkoon kuluttajan-
24235:  Elinkeinonharjoittajalla on kuitenkin oikeus ha-     suojassa mahdollistaessaan tasoltaan hyvinkin
24236: kea muutosta kuluttajaviraston toimivaltansa          erilaisten, usein hinnaltaan kalliiden palvelujen
24237: nojalla tekemiin, valmismatkalainsäädäntöön           tarjoamisen kuluttajille ilman heidän taloudelli-
24238:  perustuviin hallintopäätöksiin.                      sen asemansa riittävää huomioonottamista. Hal-
24239:     Uuden valmismatkalainsäädännön tarkoituk-         litus kuitenkin seuraa edelleen uuden valmismat-
24240:  sena on nimenomaan valmismatkojen ostajien           kalainsäädännön toimivuutta ja vaikutuksia
24241:  (kuluttajien) suojaaminen. Koska valmismatka-        sekä päättää saadun palautteen perusteella mah-
24242:  lain soveltamisala on tämän tavoitteen toteutta-     dollisesti tarvittavista jatkotoimenpiteistä.
24243: 
24244:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1995
24245:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomiiki
24246: 4                                           KK 384/1995 vp
24247: 
24248: 
24249: 
24250: 
24251:                                              Tili Riksdagen
24252: 
24253:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      het inte anses vara turisttjänster. En väsentlig
24254: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        fråga vid tillämpningen av paketreselagstiftning-
24255: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      en på ordnandet av ett år som utbyteselev är
24256: man Leena Luhtanen undertecknade spörsmål             huruvida verksamheten består i tillhandahållan-
24257: nr 384:                                               de ~v en turisttjänst eller av en utbildningstjänst.
24258:                                                          Aven om ordnandet av ett år som utbyteselev
24259:            Har Regeringen för avsikt att ta ställ-    inte har karaktären av normal turism, har verk-
24260:        ning tili om den utbyteselevverksamhet         samheten klara beröringspunkter med lagstift-
24261:        som allmännyttiga sammanslutningar             ningen om paketresor. Delegationen för paketre-
24262:        ordnar utgör en utbildningstjänst, och         sefrågor, som är ett rådgivande organ i anslut-
24263:            vilka åtgärder kommer Regeringen att       ning till konsumentverket i frågor som gäller
24264:        vidta för att ändra konsumentverkets           paketreserörelsers verksamhet och lagstiftningen
24265:        tolkning så att lagen om paketresor inte       om paketresor, har följaktligen i sitt svar
24266:        tillämpas på utbyteselevverksamhet som         30.11.1995 på konsumentverkets begäran om ut-
24267:        ordnas av de allmännyttiga sammanslut-         låtande ansett att ordnandet av utbyteselevresor
24268:        ningarna?                                      utgör idkande av rörelse enligt lagen om paketre-
24269:                                                       serörelser och förutsätter registrering i registret
24270:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         över paketreserörelser. I motiveringen till sitt ut-
24271: anföra följande:                                      låtande konstaterar delegationen att utbyteselev-
24272:                                                       verksamheten har drag av både turist- och utbild-
24273:    Lagen om paketresor (1079/94) och lagen om         ningstjänster, av vilka dragen hos turisttjänster
24274: paketreserörelser (1080/94), som grundar sig på       dock framträder tydligare med tanke på bl.a.
24275: Europeiska gemenskapernas paketresedirektiv           motiveringen till paketreselagen och de uppgifter
24276: (90/314/EEG), trädde i kraft 1.7.1995. Avsikten       som arrangörerna själva ger i sina broschyrer.
24277: med den omfattande lagstiftningen om paketre-         Vidare anser delegationen att ordnandet av utby-
24278: sor är att enligt direktivets principer skydda dem    teselevresor inte utgör sådant tillhandahållande
24279: som köper paketresor mot oväntade ekonomiska          av tjänster som i egenskap av en utbildningstjänst
24280: förluster. Paketreselagen innehåller den avtals-      som förbereder för ett yrke eller främjar yrkesut-
24281: rättsliga regleringen och lagen om paketreserö-       bildning inte hör tili paketreselagens tiliämp-
24282: relser den näringsrättsliga regleringen i fråga om    ningsområde. Den ståndpunkt som delegationen
24283: paketresor.                                           för paketresefrågor har fattat motsvarar konsu-
24284:    Med paketresa avses enligt 2 § lagen om paket-     mentverkets och konsumentombudsmannens
24285: resor en i förväg ordnad kombination av tjänster      syn på saken. För samma tolkning talar konsu-
24286: som bjuds ut tili ett gemensamt pris och som          mentklagonämndens ställningstagande vid be-
24287: består av transport och inkvartering eller endera     handlingen av tvistemål beträffande arrange-
24288: av dessa samt någon annan väsentlig turisttjänst.     mang för utbyteselevtvistelser mellan konsumen-
24289: Den vida definitionen av begreppet paketresa          ter och de föreningar som ordnar sådana resor.
24290: (turisttjänster) baserar sig på direktivets defini-   Också de svar som konsumentverket har fått av
24291: tion, som utöver de förutsättningar som gäller för    de myndigheter i Sverige, Danmark och Norge
24292: själva paketresan inte har begränsats enligt re-      som behandlar paketresefrågor motsvarar tili sitt
24293: sans syfte. Sådana kombinationer av tjänster          innehåll delegationens utlåtande.
24294: som inbegriper både transport och inkvartering           I lagstiftningen om paketresor åtskiljs inte
24295: hör därför alltid tilllagens tillämpningsområde.      sammanslutningar enligt art. Lagen om paketre-
24296: Såsom en väsentlig turisttjänst betraktas inte        sor tiliämpas på sådana näringsidkare som avses
24297: tjänster som är förknippade med transport eller       i 5 § konsumentskyddslagen (38/78) vilka annat
24298: inkvartering och som inte i avgörande grad på-        än tilifålligt erbjuder turisttjänster mot vederlag.
24299: verkar helhetens innehåll och pris. Enligt motive-    Med näringsidkare avses förutom företag också
24300: ringen tilllagen kan utbildningstjänster i allmän-    offentliga samfund, ideella föreningar, andra pri-
24301:                                              KK 384/1995 vp                                              5
24302: 
24303: vata sammanslutningar samt fysiska personer.            sedirektivet, och regeringen anser därför att det
24304: Föreningar som ordnar utbyteselevverksamhet             med beaktande av motiveringarna tilllagen om
24305: har, trots sin allmännyttiga karaktär, vid sidan        paketresor och lagen om paketreserörelser samt
24306: av företag som utövar verksamhet av samma slag          ovan nämnda ställningstaganden av konsument-
24307: ansetts vara näringsidkare enligt 5 § konsument-        myndigheterna inte för närvarande tycks finnas
24308: skyddslagen, vilka för att få ordna paketresor          några förutsättningar för att ändra tillämpnings-
24309: måste införas i konsumentverkets register över          området för regleringen tili den del det gäller
24310: paketreserörelser och ställa en säkerhet för sin        begreppen paketresa och näringsidkare. En in-
24311: verksamhet enligt vad verket bestämmer. Nä-             skränkning av tillämpningsområdet skulle inne-
24312: ringsidkaren har dock rätt att söka ändring i           bära en lucka i konsumentskyddet i och med att
24313: förvaltningsbeslut som konsumentverket med              den gör det möjligt att erbjuda konsumenterna
24314: stöd av sin behörighet har fattat på basis av           tjänster av mycket varierande standard, ofta tili
24315: paketreselagstiftningen.                                ett högt pris, utan att konsumenternas ekonomis-
24316:    Syftet med den nya paketreselagstiftningen är        ka ställning beaktas i tillräcklig grad. Regeringen
24317: uttryckligen att skydda dem som köper paketre-          fortsätter dock att iaktta den nya paketreselag-
24318: sor (konsumenterna). Med tanke på detta syfte           stiftningens ändamålsenlighet och verkningar
24319: har tillämpningsområdet för lagen om paketre-           samt beslutar på basis av återkopplingen om det
24320: sor avsiktligt gjorts brett efter modell av paketre-    behövs ytterligare åtgärder.
24321: 
24322:      Helsingforsden 21 december 1995
24323: 
24324:                                                        Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
24325:                                             KK 385/1995 vp
24326: 
24327: Skriftligt spörsmål 385
24328: 
24329: 
24330: 
24331: 
24332:                                    Biaudet m.fl.: Om att göra motiv som har med rasism och främlings-
24333:                                        fientlighet till straffskärpningsgrund
24334: 
24335: 
24336:                                         Tili Riksdagens Talman
24337: 
24338:    Rasismen och främlingsfientligheten samt den       nog har det från polishåll uttryckts förståelse för
24339: därmed förknippade brottsligheten har blivit ett      de brott med rasistiska förtecken som har ägt
24340: brännande tema den här hösten. Trakasserier           rum i höst. Den här förståelsen får inte sprida sig
24341: och förföljelse av utlänningar är skrämmande          till vårt rättsväsende.
24342: fenomen som vi inte borde tillåta att sprider sig i       Hänvisande till det ovan anförda får jag i den
24343: vårt land.                                            ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
24344:    1 Sverige kan det beaktas som försvårande          ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
24345: omständighet om motivet för ett brott har varit       följande spörsmål:
24346: att kränka en person eller grupp på grund av ras,
24347: hudfårg, nationellt eller etniskt ursprung, trosbe-             Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
24348: kännelse eller annan liknande omständighet. 1                ta för att ändra strafflagen så att motivet
24349: USA har man myntat begreppet "hat-brott" för                 att kränka en person eller grupp på grund
24350: brott vars motiv har varit t.ex. rasism eller homo-          av ras, ursprung eller motsvarande om-
24351: fobi. Den här typen av brott är det skäl att se              ständighet skall kunna beaktas som
24352: mycket strängt på också i Finland. Oroväckande               straff-skärpningsgrund?
24353: 
24354:      Helsingforsden 12 december 1995
24355: 
24356:                                               Eva Biaudet
24357: 
24358: 
24359: 
24360: 
24361: 250261
24362: 2                                          KK 385/1995 vp
24363: 
24364: Kirjallinen kysymys 385                                                                     Suomennos
24365: 
24366: 
24367: 
24368: 
24369:                                   Biaudet: Rasismiin ja muukalaisvihaan liittyvien motiivien ottami-
24370:                                       sesta rangaistuksen koventamisperusteeksi
24371: 
24372: 
24373:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
24374: 
24375:    Rasismi ja muukalaisviha sekä niihin liittyvä     neille rasismin aineksia omaaville rikoksille. Täl-
24376: rikollisuus on noussut polttavaksi aiheeksi tänä     lainen ymmärtämys ei saa levitä oikeuslaitok-
24377: syksynä. Ulkomaalaisten ahdisteluja vaino ovat       seemme.
24378: pelottavia ilmiöitä, joiden leviämistä emme voi         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24379: sallia maassamme.                                    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24380:    Ruotsissa otetaan huomioon raskauttavana          nioittavasti    valtioneuvoston      asianomaisen
24381: seikkana se, että rikoksen motiivina on ollut hen-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24382: kilön tai ryhmän loukkaaminen rodun, ihonvä-
24383: rin, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskontun-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24384: nustuksen tai muun vastaavan seikan perusteel-              ryhtyä muuttaakseen rikoslakia siten,
24385: la. Yhdysvalloissa on luotu käsite "viharikos"              että rotuun, alkuperään tai vastaavaan
24386: rikoksille,joiden motiivina on ollutesim. rasismi           seikkaan perustuva henkilön tai ryhmän
24387: tai homofobia. Tämäntyyppisiin rikoksiin on                 loukkaamisen motiivi voitaisiin ottaa
24388: syytä suhtautua hyvin ankarasti myös Suo-                   huomioon rangaistuksen koventamispe-
24389: messa. Huolestuttavaa kyllä poliisin taholta on             rusteena?
24390: ilmaistu ymmärtämystä tänä syksynä tapahtu-
24391: 
24392:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1995
24393: 
24394:                                              Eva Biaudet
24395:                                               KK 385/1995 vp                                                3
24396: 
24397: 
24398: 
24399: 
24400:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
24401: 
24402:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           maalirangaistusta ankarampi seuraamus.
24403: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,               Nykyisiä säännöksiä voidaan käytännön tar-
24404: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          peiden kannalta pitää toimivina. Tuomioistui-
24405: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Eva Biau-           milla on yleinen mahdollisuus koventaa rasisti-
24406: detin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           sista motiiveista tehtyjen rikosten rangaistuksia.
24407: 385:                                                     Esillä ovat lähinnä olleet pahoinpitelyrikokset
24408:                                                          Sentyyppiset tapaukset, joihin julkisuudessa
24409:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          usein viitataan, tulevat lain mukaan arvioitaviksi
24410:         ryhtyä muuttaakseen rikoslakia siten,            yleensä törkeinä pahoinpitelyinä. Tällöin enim-
24411:         että rotuun, alkuperään tai vastaavaan           mäisrangaistus on kymmenen vuotta vankeutta.
24412:         seikkaan perustuva henkilön tai ryhmän           Jos yksikään törkeän pahoinpitelyn kvalifiointi-
24413:         loukkaamisen motiivi voitaisiin ottaa            perusteista ei ole käsillä (rikoksessa ei esimerkiksi
24414:         huomioon rangaistuksen koventamispe-             ole käytetty ampuma- tai teräasetta taikka muu-
24415:         rusteena?                                        ta näihin rinnastettavaa hengenvaarallista väli-
24416:                                                          nettä), ankarin lain sallima rangaistus on kaksi
24417:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              vuotta vankeutta. Lain suomaa liikkumavaraa
24418: taen seuraavaa:                                          voidaan tässä pitää riittävänä siihen nähden, että
24419:                                                          tavallisen pahoinpitelyn normaalirangaistus on
24420:    Rangaistuksen mittaamisen lähtökohtana ri-            sakko.
24421: koslain 6 luvun 1 §:n mukaan on rikoksen vahin-             Vaikka vastaus itse peruskysymykseen siis on,
24422: gollisuus, vaarallisuus sekä rikoksesta ilmenevä         että "rotuun, alkuperään tai vastaavaan seik-
24423: tekijän syyllisyys. Syyllisyysarvostelun yhtenä          kaan perustuva henkilön tai ryhmän loukkaami-
24424: elementtinä on tekijän motiivien arviointi. Motii-       sen motiivi" voidaan jo nykyisen lain nojalla ot-
24425: vien arvottaminen ja niiden luonnehtiminen hy-           taa huomioon rangaistusta ankaroittavana seik-
24426: lättäviksi tai hyväksytyiksi on vaikea arvostus-         kana, tullaan rikoslain uudistamisen yhteydessä
24427: ratkaisu, joka tulee mahdollisuuksien mukaan             edelleen pohtimaan, voidaanko nykyistäjärjeste-
24428: ankkuroida rikoslaista ilmeneviin ja yhteiskun-          lyä pitää riittävänä. Rikoslain kannanottoa
24429: nassa yleisesti hyväksyttyihin eettisiin periaattei-     asiaan olisi periaatteessa mahdollista terävöit-
24430: siin. Tässä suhteessa oikeusjärjestyksen kanta on        tää, joko ottamalla asiaa koskeva säännös rikos-
24431: selvä. Rikoslaki on muissa yhteyksissä osoitta-          lain yleisiin mittaamisperusteisiin taikka muut-
24432: nut selkeästi tuomitsevan suhtautumisen rasis-           tamalla keskeisten väkivaltarikosten törkeiden
24433: miin mm. kieltämällä erillisillä kriminalisoinneil-      tekomuotojen tunnusmerkistöjä. Molempiinjär-
24434: la kiihottamisen kansanryhmää vastaan sekä syr-          jestelyihin liittyy ongelmia, jotka tulevat selvite-
24435: jinnän (rikoslain II luvun 8 ja 9 §). Näiden kri-        tyiksi rikoslain kokonaisuudistuksen yhteydessä.
24436: minalisointien taustalla on Suomen vuonna                Välitöntä tarvetta lainsäädännön muuttamiseen
24437:  1970 ratifioima kaikkinaisen rotusyrjinnän pois-        ei nykytilanteessa kuitenkaan ole, sillä kysymyk-
24438: tamista koskeva yleissopimus. Rasistiset motiivit        sessä kaivattu suhtautumisen tiukennus on saa-
24439: voidaan Suomen oikeuden mukaan epäilyksettä              vutettavissa laintulkinnan kautta tuomioistuin-
24440: tulkita sellaisiksi syyllisyyttä lisääviksi seikoiksi,   käytännössä.
24441: joiden perusteella tekijälle voidaan tuomita nor-
24442: 
24443:        Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 1996
24444: 
24445:                                                                           Oikeusministeri Sauli Niinistö
24446: 4                                            KK 385/1995 vp
24447: 
24448: 
24449: 
24450: 
24451:                                          Tili Riksdagens Talman
24452: 
24453:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Med tanke på behoven i praxis kan de gällande
24454: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         stadgandena anses vara fungerande. Domstolar-
24455: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-       na har en allmän möjlighet att skärpa straffen för
24456: man Eva Biaudet undertecknade spörsmål nr              brott som har begåtts av rasistiska motiv. När-
24457: 385:                                                   mast misshandelsbrott har varit aktuella. Gär-
24458:                                                        ningar av den typ, som man i offentligheten ofta
24459:             Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       hänvisar tili, blir enligt lag i allmänhet bedömda
24460:          ta för att ändra strafflagen så att motivet   som grov misshandel. Maximistraffet är då tio år
24461:          att kränka en person eller grupp på grund     fångelse. Om ingen av kvalifikationsgrunderna
24462:          av ras, ursprung eller motsvarande om-        för grov misshandel är för handen (vid brottet
24463:          ständighet skall kunna beaktas som            har t.ex inte använts skjut- eller eggvapen eller
24464:          straffskärpningsgrund?                        något annat jämförbart livsfarligt hjälpmedel),
24465:                                                        är det strängaste straffet i lag två år fångelse. Det
24466:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          spelrum som lagen medger kan i detta fall anses
24467: anföra följande:                                       tillräckligt med beaktande av att normalstraffet
24468:                                                        för vanlig misshandel är böter.
24469:    Enligt 6 kap. 1 § strafflagen är utgångspunkten         Trots att svaret på själva grundfrågan således
24470: vid straffmätning brottets skadlighet och farlig-      är, att "motivet att kränka en person eller grupp
24471: het samt den skuld gärningsmannen ådagalagt i          på grund av ras, ursprung eller motsvarande
24472: brottet. Ett element vid skuldbedömningen är           omständighet" redan med stöd av gällande lag
24473: bedömningen av gärningsmannens motiv. Vär-             kan beaktas som en straffskärpningsgrund, kom-
24474: deringen av motiven och deras klassificering i         mer man ännu i samband med revideringen av
24475: förkastliga och godtagbara är ett svårt bedöm-         strafflagen att dryfta huruvida det nuvarande
24476: ningsavgörande, som i mån av möjlighet bör             arrangemanget kan anses tillräckligt. I princip
24477: förankras i de etiska principer som framgår av         skulle det vara möjligt att skärpa strafflagens
24478: strafflagen och som är allmänt godtagna i sam-         ståndpunkt i denna fråga, antingen genom att ta
24479: hället. I detta avseende är rättsordningens stånd-     in ett stadgande om denna sak i strafflagens all-
24480: punkt klar. Strafflagen ger i andra sammanhang         männa straffmätningsgrunder eller genom att
24481: klart uttryck för en fördömande inställning tili       ändra rekvisiten för de centra1a våldsbrottens
24482: rasism bl.a. genom att med olika kriminalisering-      grova gärningsformer. Vartdera tillvägagångs-
24483: ar förbjuda hets mot folkgrupp samt diskrimine-        sättet är förknippat med problem som kommer
24484: ring (11 kap. 8 och 9 §§ strafflagen). Grunden för     att utredas i samband med totalrevideringen av
24485: dessa kriminaliseringar är den internationella         strafflagstiftningen. Något omedelbart behov att
24486: konventionen om avskaffande av alla former av          ändra lagstiftningen föreligger emellertid inte i
24487: rasdiskriminering som Finland ratificerade 1970.       dagens läge, eftersom den skärpta inställning
24488: Enligt finsk lag kan rasistiska motiv utan tvivel      som efterlyses i spörsmålet kan uppnås genom
24489: toikas som sådana omständigheter som ökar gär-         lagtolkning i domstolspraxis.
24490: ningsmannens skuld och på grundval av vilka
24491: han kan ådömas en påföljd som är strängare än
24492: normalstraffet.
24493: 
24494:        Helsingforsden 3 januari 1996
24495: 
24496:                                                                         Justitieminister Sauli Niinistö
24497:                                           KK 386/1995 vp
24498: 
24499: Kirjallinen kysymys 386
24500: 
24501: 
24502: 
24503: 
24504:                                   Lahtela: Yrittäjinä toimivien metsureiden tukemisesta
24505: 
24506: 
24507: 
24508:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
24509: 
24510:     Muutaman viime vuoden aikana metsänhoi-              Monessa tapauksessa näille yrittäjiksi ryhty-
24511: toyhdistykset ja metsäyhtiöt ovat olleet houkut-     ville metsureille on maksettu starttirahaa. Start-
24512: telemassa, jopa jossakin tapauksessa painostaen      tirahakauden loputtua moni näistä yrityksistä ei
24513: metsureitaan ryhtymään metsuriyrittäjiksi. Tällä     ole enää voinut jatkaa, ja ne ovat tehneet kon-
24514: tavoin metsäyhtiöt ja metsänhoitoyhdistykset         kurssin.
24515: ovat saaneet lopetettua terveitä työpaikkoja sa-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24516: malla saaden mahdollisuuden työn hinnoittami-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24517: seen ilman työehtosopimuksen määräyksiä ja           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24518: välttäen työn sivukuluina olevat sosiaaliturva-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24519: maksut.
24520:      Metsäyhtiö on hinnoitellut metsätyön yrittä-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24521: jämetsurille metsäkonehinnoittelun perustein,               ryhtyä, jottei starttirahoja jatkossa
24522: ottamatta huomioon sitä, ettei ihminen koskaan              myönnettäisi tällaisen epäterveen yrittä-
24523: voi työsuorituksen määrässä päästä koneen ta-               jämetsuritoiminnan tukemiseen, jolla on
24524: solle. Sen sijaan hinnoittelussa ei millään tavoin          tarkoitus lopettaa metsäalalta terveitä
24525:  ole otettu huomioon työn paremmuutta, eten-                työpaikkoja sekä pyrkiä kiertämään työ-
24526:  kään harvennuksilla runko- ja juurivaurioiden              ehtosopimuksen määräyksiä?
24527:  vähenemistä ja metsurityönä aikaansaatua pa-
24528:  rempaa monimuotoisuuden huomioon ottamis-
24529:  ta.
24530:       Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1995
24531:                                              Esa Lahtela
24532: 
24533: 
24534: 
24535: 
24536:  250261
24537: 2                                           KK 386/1995 vp
24538: 
24539: 
24540: 
24541: 
24542:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
24543: 
24544:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ta ei vielä saada varsinaista taloudellista tulosta
24545: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          esimerkiksi sen johdosta, että yrityksen tuotan-
24546: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tosuoritukset voidaan laskuttaa vasta jälkikä-
24547: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-        teen. Starttirahan avulla ei siis ole tarkoitus jär-
24548: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           jestää aloittavalle yrittäjälle kannattavia edelly-
24549: 386:                                                   tyksiä.
24550:                                                           Hakijan oman arvion lisäksi hänen itsensä
24551:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         suunnitteleman yritysidean taloudellisen kannat-
24552:        ryhtyä, jottei starttirahoja jatkossa           tavuuden arvioi myös työvoimatoimisto ja useis-
24553:        myönnettäisi tällaisen epäterveen yrittä-       sa tapauksissa myös jokin työhallinnon ulkopuo-
24554:        jämetsuritoiminnan tukemiseen, jolla on         linen taho, kuten esimerkiksi asianomaisen kun-
24555:        tarkoitus lopettaa metsäalalta terveitä         nan elinkeinoasiamies tai alueella toimiva uusyri-
24556:        työpaikkoja sekä kiertämään työehtoso-          tyskeskus. Näiden työhallinnon ulkopuolisten
24557:        pimuksen määräyksiä?                            selvitysten hankkimiseen on valtion talousar-
24558:                                                        viossa varattu jopa erillinen määräraha. Yleisesti
24559:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           ottaen voidaan todeta, että starttirahayritykset
24560: vasti seuraavaa:                                       ovat menestyneet vähintäänkin yhtä hyvin kuin
24561:                                                        muutkin uudet alkavat yritykset. Tämän voidaan
24562:    Edustaja Lahtelan kysymyksen perusteluissa          katsoa olevan seurausta varsin perusteellisesta
24563: todetaan, että muutaman viime vuoden aikana            kannattavien toimintaedellytysten harkinnasta
24564: metsänhoitoyhdistykset ja metsäyhtiöt ovat ol-         ennen starttirahan myöntämistä.
24565: leet houkuttelemassa ja jopa joissakin tapauksis-         Starttirahayritysten ja näiden asiakkaiden vä-
24566: sa painostamassakin metsureitaan ryhtymään             liset toimeksiantosopimukset ja niihin sisältyvä
24567: metsäyrittäjiksi. Kysymyksen perustelujen mu-          työsuoritusten hinnoittelu eivät kuulu työvoima-
24568: kaan metsäyhtiöt ja metsänhoitoyhdistykset             viranomaisille. Starttirahan myöntänyt työvoi-
24569: ovat tällä tavoin toimien saaneet lopetettua ter-      matoimisto ei voi puuttua esimerkiksi metsän-
24570: veitä työpaikkoja ja samalla saaneet mahdolli-         hoitoyhdistysten tai metsäyhtiöiden ja metsuri-
24571: suuden työn hinnoittelemiseen ilman työehtoso-         yrittäjien välisiin toimeksiantosopimuksiin. Työ-
24572: pimusten määräyksiä ja välttäen työn sivukului-        hallinnolla ei myöskään ole mahdollisuutta
24573: na olevat sosiaaliturvamaksut. Kysymyksen pe-          vaikuttaa siihen, mitenjoku metsäyhtiö järjestää
24574: rusteluissa todetaan edelleen, että monessa ta-        oman puunhankintansa. Yhtiö voi käyttää
24575: pauksessa näille yrittäjiksi ryhtyville metsureille    puunhankinnassa omaa metsäorganisaatiotaan,
24576: on myönnetty starttirahaa ja että starttirahakau-      suorittaa puunhankinnan ns. pystyhankintana,
24577: den loputtua moni näistä yrityksistä ei ole voinut     jolloin metsänomistaja suorittaa tai suorituttaa
24578: jatkaa, ja ne ovat tehneet konkurssin.                 varsinaisen puunkorjuun, tai sitten yhtiö voi
24579:    Ns. starttirahan myöntämisen osalta voidaan         käyttää jotakin ulkopuolista urakoitsijaa puun-
24580: todeta, että myöntäminen perustuu aina työttö-         hankintansa suorittajana. Tässä yhteydessä on
24581: män työnhakijan omaan hakemukseen. Hakijan             syytä korostaa myös sitä, etteivät minkään alan
24582: on siis aina oltava starttirahaa hakiessaan työtön     työehtosopimukset sääntele eivätkä voikaan
24583: työnhakija, jota ei ole mahdollista työllistää var-    säännellä alalla toimivien yritysten ja niiden
24584: sinaisten työvoimapalvelujen avulla. Hakija on         käyttämien urakoitsijoiden välisten toimeksian-
24585: kaikissa tapauksissa hakemusta laatiessaan itse        tosopimusten hinnoittelua, koska näillä työehto-
24586: arvioinut oman tilanteensa sellaiseksi, että hän       sopimuksilla säännellään ainoastaan työnanta-
24587: haluaa perustaa toimeentulonsajatkossa omasta          jan ja työntekijän välistä työsopimussuhdetta.
24588: yritystoiminnastaan saataviin tuloihin. Starttira-        Työministeriö katsoo, että työttömän työnha-
24589: halla on tarkoitus turvata yrittäjäksi ryhtyvän        kijan oma tahdonilmaus halusta ryhtyä yrittä-
24590: työttömän toimeentulo yritystoiminnan alkuvai-         jäksi millä tahansa toimialalla ilmaisee hänen
24591: heessa eli siinä tilanteessa, jossa yritystoiminnas-   oman vapaan tahtonsa ja itsenäisen arvionsa
24592:                                              KK 386/1995 vp                                            3
24593: 
24594: omien toimeentulomahdollisuuksiensa järjestä-          tömiksi jääneet metsurit ryhtymään itsenäisiksi
24595: misestä tulevaisuudessa. Kun hakijan itsensä laa-      yrittäjiksi. Näin ollen työministeriö ei pidä tar-
24596: timan yritysidean taloudellinen kannattavuus           peellisena starttirahan myöntämisperusteiden
24597: vielä harkitaan kaikissa tapauksissa ainakin työ-      erityisohjeistamista metsuriyrittäjiksi ryhtyvien
24598: voimatoimistossa ja useimmissa tapauksissa             työttömien osalta varsinkaan, kun tällaista oh-
24599: myös ulkopuolisen arvioitsijan toimesta, ei mi-        jeistusta ei ole tapahtunut millään muullakaan
24600: nisteriöllä ole syytä epäillä, että esimerkiksi met-   toimialalla.
24601: säyhtiöt pakottaisivat starttirahaa hakevat työt-
24602: 
24603:      Helsingissä 2 päivänä tammikuuta 1996
24604: 
24605:                                                                       Työministeri Liisa Jaakonsaari
24606: 4                                           KK 386/1995 vp
24607: 
24608: 
24609: 
24610: 
24611:                                          Tili Riksdagens Talman
24612: 
24613:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       miskt resultat t.ex. därför att man först efteråt
24614: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         kan fakturera för företagets produktionspresta-
24615: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       tioner. Syftet med startpeng är således inte att
24616: man Esa Lahtela undertecknade spörsmål nr              ordna blivande företagare förutsättningar för
24617: 386:                                                   lönsam verksamhet.
24618:                                                           Räntabiliteten av sökandens egen företagside
24619:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         bedöms förutom av sökanden själv också av ar-
24620:        ta för att startpeng i fortsättningen inte      betskraftsbyrån och i många fall dessutom av
24621:        skall beviljas för en osund skogsarbetar-       någon utomstående instans, såsom kommunens
24622:        företagarverksamhet med syfte att lägga         näringsombudsman eller en nyföretagarcentral
24623:        ned sunda arbetsplatser inom skogsbran-         som verkar i området. I statsbudgeten finns till
24624:        schen och kringgå bestämmelser i kollek-        och med ett separat anslag för anskaffning av
24625:        tivavtalet?                                     dessa utredningar utanför arbetsförvaltningen.
24626:                                                        Allmänt taget kan man konstatera att startpeng-
24627:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          företagen har lyckats minst lika bra som andra
24628: anföra följande:                                       nya företag. Detta kan anses till stor del bero på
24629:                                                        att förutsättningarna för en lönsam verksamhet
24630:    I motiveringen till riksdagsman Lahtelas            blivit grundligt övervägda innan startpeng bevil-
24631: spörsmål konstateras att skogsvårdsföreningar-         jats.
24632: na och skogsbolagen under de par senaste åren             Uppdragsavtalen mellan startpengföretagen
24633: har lockat sina skogsarbetare och i vissa fall till    och kunderna, i vilka ingår prissättning av ar-
24634: och med utövat påtryckning på dem för att få           betsprestationer angår inte arbetsmyndigheter-
24635: dem att inleda företagsverksamhet. Enligt spörs-       na. Arbetskraftsbyrån kan t.ex. inte ingripa i de
24636: målets motivering har skogsbolagen och skogs-          uppdragsavtal som skogsvårdsföreningarna eller
24637: vårdsföreningarna på detta sätt lyckats nedlägga       skogsbolagen ingått med skogsarbetarföretagar-
24638: sunda arbetsplatser och samtidigt fått en möj-         na. Arbetsförvaltningen har inte heller möjlighet
24639: lighet att prissätta arbetet utan att beakta kol-      att påverka hur ett skogsbolag ordnar sin virkes-
24640: lektivavtalens bestämmelser och undvika arbets-        anskaffning. Bolaget kan sköta sin virkesan-
24641: kraftsbikostnader i form av socialskyddsavgif-         skaffning via sin egen skogsorganisation i form
24642: ter. I motiveringen konstateras vidare att de          av s.k. rotköp, då skogsägaren utför eller låter
24643: skogsarbetare som ämnar bli företagare i många         utföra den egentliga drivningen, eller så kan bola-
24644: fall har beviljats startpeng och att många av          get anlita någon utomstående entreprenör för sin
24645: dessa företag efter startpengperiodens slut inte       virkesanskaffning. I detta sammanhang är det
24646: kunnat fortsätta med sin verksamhet utan har           skäl att framhålla att några kollektivavtal varken
24647: gått i konkurs.                                        reglerar eller kan reglera prissättningen i bran-
24648:    Vad beträffar beviljandet av s.k. startpeng kan     schens företagares och deras entreprenörers upp-
24649: man konstatera att startpeng alltid beviljas på        dragsavtal, eftersom kollektivavtalen endast reg-
24650: den arbetslösa arbetssökandens egen ansökan.           lerar arbetsavtalsförhållandet mellan arbetsgiva-
24651: Sökande skall således alltid vara en arbetslös         ren och arbetstagaren.
24652: arbetssökande som inte kan sysselsättas genom             Arbetsministeriet anser att den arbetslösa ar-
24653: vanlig arbetskraftsservice. När sökanden utarbe-       betssökandens egen viljeyttring om sin vilja att
24654: tar sin ansökan har han i varje fall själv bedömt      bli företagare, oavsett bransch, också uttrycker
24655: sin situaton så att han i fortsättningen vill grunda   att sökanden självständigt bedömt sina framtida
24656: sin utkomst på inkomster från egen företagar-          utkomstmöjligheter. Då räntabiliteten av sökan-
24657: verksamhet. Startpengen skall trygga utkomsten         dens egen företagside dessutom i samtliga fall
24658: för en arbetslös person som ämnar bli företagare       övervägs av åtminstone arbetskraftsbyrån och i
24659: i företagsverksamhetens inledningsskede, dvs.          de flesta fallen även av en utomstånde bedömare,
24660: när företagsverksamheten ännu inte ger ekono-          har ministeriet ingen anledning att misstänka att
24661:                                          KK 386/1995 vp                                           5
24662: 
24663: de arbetslösa skogsarbetare som ansökt om start-   grunderna för beviljande av startpeng när det
24664: peng hade t.ex. av skogsbolagen tvingats att bli   gäller de arbetslösa som blivit skogsarbetarfOre-
24665: egna företagare. Således ser arbetsministeriet     tagare, i synnerhet som sådana specialanvisning-
24666: inget behov av att ge särskilda anvisningar om     ar inte getts för någon annan bransch heller.
24667: 
24668:   Helsingforsden 2januari 1996
24669: 
24670:                                                                Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
24671:                                               KK 387/1995 vp
24672: 
24673: Kirjallinen kysymys 387
24674: 
24675: 
24676: 
24677: 
24678:                                      Hassi ym.: Mahdollisuudesta pitää lakisääteinen äitiysloma ns.
24679:                                         tutkijakouluissa
24680: 
24681: 
24682:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
24683: 
24684:     Tohtoriksi väittelevien korkeahko keski-ikä          le että miehille, ja helpottaa työelämän ja perheen
24685: on Suomessa pitkään koettu ongelmaksi. Monis-            yhteensovittamista sekä naisille että miehille.
24686: sa puheenvuoroissa on asetettu tavoitteeksi väit-            "Tohtorikouluissa" omaksuttu käytäntö on
24687: telijäiden keski-iän laskeminen 30 vuoteen tai sen       siis selkeästi voimassa olevan tasa-arvolain vas-
24688: alle.                                                    tainen.
24689:     Väittelijäiden keski-iän alentamiseksi on jois-          Samantyyppisiä ongelmia on ilmennyt myös
24690: sakin yliopistoissa käynnistetty erityisiä tutkija-      Suomen Akatemian projektitutkijoiden äitiyslo-
24691: koulutusohjelmia, ns. tohtorikouluja. Niiden             mi~p yhteydessä.
24692: käynnistyttyä on käynyt ilmi, että toimintasään-             Aidiksi tulevien syrjintä tohtorikoulutuksessa
24693: töjen laadinnassa ei ole taattu äitiyslomalle jää-       haittaa myös "tohtorikoulujen" pää ta voitteen eli
24694: vien asemaa. Rahat ohjelmiin myönnetään vuo-             väittelijäiden määrän kasvattamisen ja heidän
24695: sittain. Siksi on katsottu äitiysloman lyhentävän        keski-ikänsä laskemisen saavuttamista. Vuonna
24696: koulutusohjelmaan osallistumista ja siihen liitty-       1993 kaikista ylemmän kandidaattitason tutkin-
24697: vää rahoitusta. Jos äitiyslomalaisen tilalle ei pal-     non suorittaneista 55,5 %oli naisia. Yliopistoista
24698: kata sijaista, äitiyslomalle jäänyt menettää pai-        valmistuvat naiset ovat ~äytännöllisesti katsoen
24699: kallisesta tulkinnasta riippuen parhaassa ta-            kaikki synnytysikäisiä. Aidiksi tulevien syrjintä
24700: pauksessa "vain" kolmen kuukauden jakson                 tohtorikoulutuksessa syrjii siis suurinta ihmis-
24701: koulutusohjelmasta. Mutta jos sijainen palka-            ryhmää, josta uusia tohtoreita on mahdollista
24702: taan, äitiyslomalle jäävä menettää koulutusoh-           kouluttaa. Jatkokoulutettavista olikin naisia
24703: jelmasta koko äitiysloman pituisen jakson. Pa-           41 %, ja joka toisella opintoalalla naiset olivat
24704: himmassa tapauksessa osallistuminen tohtori-             jatkokoulutettavien enemmistönä. Outi Raehal-
24705: koulutukseen katkeaa kokonaan äitiyslomaan.              meen väitöskirjatutkimuksen mukaan Suomen
24706:     Tasa-arvolain 8 §:ssä todetaan nimenomaises-         väittelevistä naisista enemmistö onkin äitejä.
24707: ti, että "työnantajan menettelyä on pidettävä syr-           Mainittakoon myös se, että 14.12.1995 tulee
24708: jintänä, jos työnantaja työhön ottaessaan taikka         kuluneeksi sata vuotta siitä, kun ensimmäinen
24709: tehtävään tai koulutukseen valitessaan syrjäyt-          nainen Suomessa väitteli tohtoriksi. Hän oli lää-
24710: tää henkilön raskauden, synnytyksen tai muun             ketieteen tohtoriksi väitellyt Karolina Eskolin.
24711:  sukupuoleen liittyvän syyn perusteella tai tällai-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24712:  sen syyn perusteella rajoittaa työntekijän palve-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24713:  lussuhteen kestoa tai sen jatkumista".                  kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24714:      Koulutusta koskevassa lain 5 §:ssä veivoite-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24715:  taan koulutusta järjestäviä viranomaisia, oppi-
24716:  laitoksia ja yhteisöjä huolehtimaan siitä, että nai-              Onko Hallitus tietoinen siitä, että tut-
24717:  silla ja miehillä on samat mahdollisuudet koulu-               kijakoulutusohjelmien, ns. tohtorikoulu-
24718:  tukseen ja ammatilliseen kehitykseen, sekä siitä,              jen, toiminnassa syrjitään äitiyslomalle
24719:  että opetus, tutkimus ja oppiaineisto tukevat tä-              jääviä naisia, ja
24720:  män tavoitteen toteutumista. Lain 6 §:ssä asete-                  mitä Hallitus aikoo tehdä tämän asian
24721:  taan myös työnantajalle velvollisuus kehittää                  oikaisemiseksi?
24722:  työoloja sellaisiksi, että ne soveltuvat sekä naisil-
24723: 
24724: 250261
24725: 2                                      KK 387/1995 vp
24726: 
24727:     Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1995
24728: 
24729:         Satu Hassi                   Outi Ojala                Anne Huotari
24730:         Eila Rimmi                   Tuulikki Hämäläinen       Marjaana Koskinen
24731:         Marjatta Vehkaoja            Ulla Anttila              Tuija Maaret Pykäläinen
24732:         Irina Krohn                  Riitta Prusti             Tuija Pohjola
24733:         Janina Andersson             Risto Penttilä            Sirpa Pietikäinen
24734:         Anneli Jäätteenmäki          Maria Kaisa Aula          Arja Ojala
24735:         Irja Tuloneo                 Markku Markkula           Margareta Pietikäinen
24736:         Marja-Leena Viljamaa         Tarja Filatov             Tuija Brax
24737:                    Eva Biaudet                         Paavo Nikula
24738:                                              KK 387/1995 vp                                                3
24739: 
24740: 
24741: 
24742: 
24743:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
24744: 
24745:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Tutkijakoulut perustettiin perinteisten tutki-
24746: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           jankoulutusjärjestelyjen rinnalle. Uuteen järjes-
24747: olette 12 päivänä joulukuuta 1995 päivätyn kir-         telmään kuuluu tällä hetkellä 93 yliopistojen yh-
24748: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston               teydessä toimivaa tutkijakoulua, joissa on yh-
24749: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Hassin          teensä 949 päätoimista jatkokoulutuspaikkaa.
24750: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o            Nämä jatkokoulutuspaikat tarjoavat opiske-
24751: 387:                                                    lumahdollisuuden noin 7 %:lle kaikista jatko-
24752:                                                         opiskelijoista. Tutkijakouluissa on opiskelijoita
24753:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että tut-      myös muulla rahoituksella lähinnä Suomen Aka-
24754:        kijakoulutusohjelmien, ns. tohtorikoulu-         temian ja säätiöiden palkkaamina.
24755:        jen, toiminnassa syrjitään äitiyslomalle             Uudistuksen tarkoituksena on nostaa jatko-
24756:        jääviä naisia, ja                                koulutuksen laatua ja lisätä tehokkuutta niin,
24757:           mitä Hallitus aikoo tehdä tämän asian         että tohtorin tutkinto voidaan suorittaa huomat-
24758:        oikaisemiseksi?                                  tavasti nykyistä lyhyemmässä ajassa. Tavoit-
24759:                                                         teeksi on asetettu, että väitöskirja valmistuisi nel-
24760:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            jässä vuodessa päätoimisesti opiskellen. Samalla
24761: vasti seuraavaa:                                        keskimääräinen väittelyikä alenisi niin, että mm.
24762:                                                         Euroopan unionin alle 35-vuotiaille tohtoreille
24763:     Suomessa tohtorin tutkinnon suorittaneiden          tarkoitetut tutkimusapurahat tulisivat myös suo-
24764: määrä on 1990-luvulla kasvanut asetettujen ta-          malaisten tutkijoiden ulottuville.
24765: voitteiden mukaisesti. Vuonna 1994 suoritettiin             Tutkijakoulut tarjoavat aiempaa paremmat
24766: ennätykselliset 698 tohtorin tutkintoa. Myöntei-        mahdollisuudet kokopäivätoimiseen jatko-opis-
24767: sestä kehityksestä huolimatta jatko-opiskelulle         keluun ja korkeatasoista tutkimustyön ohjausta
24768: ja siihen liittyvälle tutkimustyölle on ollut tyypil-   Suomen parhaissa tutkimusryhmissä sekä yhtei-
24769: listä hajanaisuus, koulutuksen suunnittelematto-        sesti järjestettyä opetusta, jossa keskeisen osan
24770: muus ja ehkä myös päämäärättömyys. Seurauk-             muodostavat valtakunnalliset tai kansainväliset
24771: sena on usein ollut jatko-opintojen pitkittymi-         intensiivikurssit.
24772: nen.                                                        Korkeakoulualan assistenttien ja tutkijoiden
24773:     Suomessa väitellään kansainvälisen mitta-           liittoon kuuluva Suomen Akatemian tutkijoiden
24774: puun mukaan varsin myöhään, keskimäärin 37-             yhdistys, SATY, on selvittänyt tekemällään ky-
24775: vuotiaina. Korkeaan väittelyikään on kiinnitetty         selyllä opiskelijoiden kokemuksia tutkijakoulu-
24776: huomiota useissa kansainvälisissä arvioinneissa,        jen alkutaipaleesta. Selvitys tehtiin viime kevää-
24777: mm. vuonna 1986 OECD:ntiede-ja teknologia-              nä, jolloin kaikki tutkijakoulut eivät olleet vielä
24778: politiikan maatutkinnassa, vuonna 1992 Suomen           aloittaneet toimintaansa. Osa kouluista sai ra-
24779: Akatemian kansainvälisessä arvioinnissa ja vii-         hoituksensa vasta syyskuun alussa. Kevät oli
24780:  meksi vuonna 1994 OECD:njärjestämässä Suo-             muutenkin varsin aikainen ajankohta selvittää
24781:  men korkeakoulupolitiikan maatutkinnassa.              uuden järjestelmän toimivuutta, olivathan kou-
24782:  Kansainvälisten vertailujen perusteella keski-iän      lut olleet käynnissä vasta muutaman kuukauden.
24783:  tulisi laskea 30 vuoteen tai sen alle.                     Selvitys on kuitenkin tuonut esiin ongelmia,
24784:     Toimivia ratkaisuja jatko-opiskelun järjestä-       joiden kanssa tutkijakoulut ovat saaneet alku tai-
24785:  miseksi sekäjatko-opiskelun ja opiskelijan tutki-      paleeliaan kamppailla. Edustaja Hassin ym. te-
24786:  mustyön järjestämiseksi on viime vuosina etsitty       kemässä kirjallisessa kysymyksessä esitetty epäi-
24787:  monissa työryhmissä ja komiteoissa. Tärkeä as-         ly siitä, onko tutkijakouluissa mahdollisuutta pi-
24788:  kel kohti systemaattista ja ammattimaista tutki-       tää lakisääteinen äitiysloma, on ollut yksi selvi-
24789:  jankoulutusta otettiin, kun vuoden 1995 alussa         tyksessä paljastunut ja paljon julkista keskuste-
24790:  käynnistettiin uusi tutkijakoulujärjestelmä (gra-      lua aiheuttanut ongelma.
24791:  duate school).                                             Tutkijakouluissa jatko-opiskelijat työskente-
24792: 4                                          KK 387/1995 vp
24793: 
24794: levät..aina työ- tai virkasuhteessa korkeakoului-       Opetusministeriö tulee edellä mainitun eriar-
24795: hin. Aitiys- ja vanhempainlomat määräytyvät si-      voisuuden ja virhetulkintojen estämiseksi sekä
24796: ten voimassa olevan lainsäädännön sekä työ- ja       äitiys- ja vanhempainlomaan liittyvien käytän-
24797: virkaehtosopimusmääräysten nojalla. Osapuol-         töjen yhtenäistämiseksi antamaan korkeakou-
24798: ten muutkin oikeudet ja velvollisuudet määräy-       luille ohjeet, joiden mukaan virkakautensa ai-
24799: tyvät oikeusjärjestyksen edellyttämällä tavalla.     kana äitiys- tai vanhempainlomalla olleille jat-
24800: Joten kysymykseen, onko tutkijakouluissa mah-        ko-opiskelijoille tulee hakemuksesta myöntää
24801: dollista pitää äitiys- tai vanhempainlomaa, voin     virkakauteen vastaava pidennys. Pidennyksestä
24802: vas1ata, että kyllä voi.                             aiheutuvat kustannukset otetaan huomioon tut-
24803:    Aitiys- tai vanhempainlomalle jäävä jatko-        kijakouluille osoitettavan määrärahan mitoi-
24804: opiskelija saattaa kuitenkin nelivuotisessa tutki-   tuksessa.
24805: jakoulussa menettää äitiysloman mittaisen jak-           Edustaja Hassin ym. kysymyksessä todetaan
24806: son virkakaudestaan, mikäli tutkijakoululle ei       edelleen, että myös Suomen Akatemian projekti-
24807: myönnetä jatkokautta, vaan koulu päättyy en-         tutkijoiden äitiyslomien yhteydessä on ilmennyt
24808: simmäisen nelivuotiskauden jälkeen. Tällaisessa      edellä mainitun tyyppisiä ongelmia. Akatemiasta
24809: tapauksessa äitiys- tai vanhempainloma lyhentää      saadun tiedon mukaan akatemian rahoittama
24810: rahoituskautta ja mahdollisuutta osallistua kou-     tutkimushanke voi aina saada rahoituskauden
24811: lutusohjelmaan. Voidaan siis sanoa, että äitiys-     pidennystä tutkijan äitiys- tai vanhempainloman
24812: tai vanhempainloma saattaa asettaa jatko-opis-       vuoksi.
24813: kelijat eriarvoiseen asemaan.
24814:      Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 1996
24815: 
24816:                                                              Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
24817:                                             KK 387/1995 vp                                              5
24818: 
24819: 
24820: 
24821: 
24822:                                         Tili Riksdagens Talman
24823: 
24824:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      platser för påbyggnadsutbildning på heltid.
24825: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        Dessa påbyggnadsutbildningsplatser erbjuder
24826: lem av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-      studiemöjligheter för ca 7 % av alla dem som
24827: man Hassi m.fl. undertecknade spörsmål nr 387:        bedriver fortsatta studier. Vid forskarskolorna
24828:                                                       finns det också studerande med annan finansie-
24829:           Är Regeringen medveten om att kvin-         ring, främst anställda av Finlands Akademi och
24830:        nor som håller moderskapsledighet dis-         stiftelser.
24831:        krimineras i forskarutbildningsprogram-            A vsikten med reformen är att höja kvaliteten
24832:        men, i de s.k. doktorsskolorna, och            på påbyggnadsutbildningen och öka effektivite-
24833:           vad ämnar Regeringen göra för att rät-      ten så att doktorsexamen skall kunna avläggas på
24834:        ta tili detta?                                 betydligt kortare tid än för närvarande. Målet är
24835:                                                       att en doktorsavhandling skall bli klar på fyra år
24836:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         om studierna bedrivs på heltid. Samtidigt skulle
24837: anföra följande:                                      den genomsnittliga disputationsåldern sjunka så
24838:                                                       att bl.a. Europeiska unionens forskningsstipen-
24839:     Under 1990-talet har antalet personer som av-     dier avsedda för doktorer under 35 år kunde bli
24840: lagt doktorsexa~en i Finland vuxit enligt de upp-     tillgängliga också för finländska forskare.
24841: ställda målen. Ar 1994 avlades rekordartat 698            Forskarskolorna erbjuder bättre möjligheter
24842: doktorsexamina. Trots den positiva utvecklingen       än tidigare tili påbyggnadsutbildning på heltid,
24843: har de fortsatta studierna och forskningsarbetet i    kvalitativ handledning i forskningsarbetet i de
24844: anslutning tili dem karaktäriserats av splittring,    bästa forskningsgrupperna i Finland samt ge-
24845: bristande utbildningsplanering och kanske också       mensamt ordnad undervisning, där den centrala
24846: bristande målmedvetenhet. Tili följd av detta har     delen består av riksomfattande eller internatio-
24847: de fortsatta studierna ofta förlängts.                nella intensivkurser.
24848:     Enligt internationell måttstock är disputa-           Forskarnas förening vid Finlands Akademi,
24849: tionsåldern i Finland rätt hög, i genomsnitt 37 år.   SATY, som hör tili Förbundet för högskolesek-
24850: Denna höga ålder har uppmärksammats i                 torns assistenter och forskare har genom en för-
24851: flera internationella utvärderingar, bl.a. 1986 i     frågan kartlagt studerandenas erfarenheter av
24852: OECD:s vetenskaps- och teknologipolitiska             forskarskolorna under deras första tider. Utred-
24853: landsundersökning, 1992 i en internationell ut-       ningen gjordes senaste vår då alla forskarskolor
24854: värdering av Finlands Akademi och senast 1994 i       ännu inte inlett sin verksamhet. En del av skolor-
24855: den av OECD ordnade landsundersökningen               na fick sin Qnansiering så sent som i början av
24856: som gällde högskolepolitiken i Finland. På basis      september. Aven i övrigt var det då rätt tidigt att
24857: av de internationella jämförelserna borde medel-      utreda hur väl det nya systemet fungerar eftersom
24858: åldern sjunka tili 30 år eller under det.             skolorna endast hunnit arbeta några få månader.
24859:     Under de senaste åren har många arbetsgrup-           Utredningen har dock fårt fram de problem
24860: per och kommitteer försökt finna fungerande           som forskarskolorna haft att kämpa med i bör-
24861: lösningar när det gäller att ordna de fortsatta       jan. I det spörsmål som riksdagsman Hassi m.fl.
24862: studierna samt de fortsatta studierna och stude-      ställt förhåller man sig tvivlande tili om forskar-
24863: randens forskningsarbete. När det nya forskar-        skolorna ger möjlighet att hålla lagstadgad mo-
24864: skolsystemet (graduate school) startades i början     derskapsledighet. Detta är ett av de problem som
24865: av 1995 togs ett viktigt steg mot en systematisk      framkommit i utredningen och som förorsakat
24866: och yrkesmässig forskarutbildning.                    mycket diskussion i offentligheten.
24867:     Forskarskolorna inrättades vid sidan av de            I forskarskolorna står de som bedriver fortsat-
24868: traditionella forskarutbildningsarrangemangen.        ta studier alltid i arbets- eller tjänsteförhållande
24869:  I det nya systemet ingår får närvarande 93 for-      tili högskolorna. Moderskaps- och föräldraledig-
24870: skarskolor som fungerar i samband med univer-         heterna bestäms således med stöd av gällande
24871:  siteten. Dessa forskarskolor har sammanlagt 949      lagstiftning samt bestämmelserna i kollektiv- och
24872: 6                                            KK 387/1995 vp
24873: 
24874: tjänstekollektivavtalen. Även parternas ovnga          anslutning tili moderskaps- och föräldraledighe-
24875: rättigheter och skyldigheter bestäms så som            ter kommer undervisningsministeriet att tili hög-
24876: rättsordningen förutsätter. På frågan om det är        skolorna utfårda anvisningar enligt vilka stude-
24877: möjligt att hålla moderskaps- eller föräldraledig-     rande som varit moderskaps- eller föräldralediga
24878: het i forskarskolorna blir svaret ja.                  under sin tjänsteperiod på ansökan skall beviljas
24879:    En studerande som håller moderskaps- eller          motsvarande förlängning av sin tjänsteperiod.
24880: föräldraledighet kan dock i en fyraårig forskar-       De kostnader som föranleds av förlängningen
24881: skola förlora den tid moderskapsledigheten va-         skall beaktas vid dimensioneringen av anslaget
24882: rar av sin tjänsteperiod om forskarskolan inte         för forskarskolorna.
24883: beviljas förlängd tid utan avslutas efter den första      I spörsmålet av riksdagsman Hassi m.fl. kon-
24884: fyraårsperioden. I sådana fall förkortar moder-        stateras vidare att problem av ovan nämnd art
24885: skaps- eller föräldraperioden finansieringsperio-      framkommit också i samband med moderskaps-
24886: den och möjligheten att delta i utbildningspro-        ledigheter för projektforskare vid Finlands Aka-
24887: grammet. Man kan alltså säga att moderskaps-           demi. Enligt uppgift från akademin kan ett forsk-
24888: eller föräldraledighet kan försätta studerandena i     ningsprojekt som akademin finansierar alltid få
24889: olika ställning.                                       finansieringsperioden förlängd på grund av mo-
24890:    F ör att sätta stopp för nämnda ojämlikhet och      derskaps- eller föräldraledighet.
24891: feltolkningar samt för att förenhetliga praxis i
24892: 
24893:      Helsingfors den 3 januari 1996
24894: 
24895:                                                         Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
24896:                                             KK 388/1995 vp
24897: 
24898: Kirjallinen kysymys 388
24899: 
24900: 
24901: 
24902: 
24903:                                    Mölsä ym.: Keinoista leipäjonojen lyhentämiseksi
24904: 
24905: 
24906: 
24907:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
24908: 
24909:    Hallituksen noudattama valtiontalouden va-         neet hyväntekeväisyysjärjestöjen puoleen näl-
24910: kauttamislinja on epäsosiaalinen. Se jakaa kan-       käisten ruokkimiseksi.
24911: saa kahtia. Se lisää entisestään työttömyyttä.           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24912: Lapsilisien, opintorahan, sairauspäivärahan ja        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24913: työmarkkinatukien leikkaukset tuovat vain lisää       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24914: työttömiä ja pidentävät entisestään leipäjonoja.      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24915:    Kuntien valtionosuuksien leikkaukset johta-
24916: vat myös kunnissa entistä suurempiin vaikeuk-                   Mitä Hallitus aikoo tehdä leipäjonojen
24917: siin. Sosiaalipalvelut eivät kerta kaikkiaan riitä.          lyhentämiseksi?
24918: Kuntien sosiaaliviranomaiset ovatkin jo käänty-
24919:      Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1995
24920:                      Tero Mölsä                                Liisa Hyssälä
24921: 
24922: 
24923: 
24924: 
24925:  250261
24926: 2                                            KK 388/1995 vp
24927: 
24928: 
24929: 
24930: 
24931:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
24932: 
24933:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 pykälän 1 momen-          siaaliturvan uudistaminen ja säästöt on pyritty
24934: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhe-         toteuttamaan niin, että niistä kärsisivät vähiten
24935: mies, olette toimittanut valtioneuvoston asian-         kaikkein pienituloisimmat. Tulonsiirtojen leik-
24936: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja            kaukset on pyritty panemaan toimeen siten, että
24937: Mölsän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-           niillä olisi mahdollisimman vähän toimeentulo-
24938: sen n:o 388:                                            tukitarpeen lisääntymisenä ilmeneviä seurauk-
24939:                                                         sia. Sekä terveyspolitiikassa että sosiaalipolitii-
24940:            Mitä Hallitus aikoo tehdä leipäjonojen       kassa on pyritty epäkohtien varhaiseen havaitse-
24941:         lyhentämiseksi?                                 miseen ja ongelmien ennaltaehkäisyyn eri kei-
24942:                                                         noin.
24943:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               Tärkeitä tekijöitä tässä tilanteessa ovat työlli-
24944: vasti seuraavaa:                                        syyden kohentamisen ohella korkotason ja in-
24945:                                                         flaation pitäminen matalalla tasolla. Tilastokes-
24946:    Kysymyksen perusteluissa kerrotaan kuntien           kuksen antamien uusimpien tietojen mukaan
24947: sosiaaliviranomaisten kääntyneen erilaisten jär-        elintarvikkeiden kuluttajahinnat ovat laskeneet,
24948: jestöjen puoleen saadakseen apua kaikkein vai-          samoin kuin kuluttajahinnat yleensä.
24949: keimmassa asemassa olevien kuntalaisten toi-               Osana menosupistuksia on myös kunnille
24950: meentulon turvaamiseen. Sosiaali- ja terveysmi-         maksettavia sosiaali- ja terveydenhuollon käyt-
24951: nisteriön tietoon ei ole tullut, että kunnat olisivat   tökustannusten valtionosuuksia vähennetty.
24952: kääntyneet sosiaalialan järjestöjen puoleen toi-        Tällöin on huomioon otettu muun muassa se,
24953: meentuloturvan järjestämiseksi kuntalaisille,           että kuntien verotulot ovat lisääntyneet mm. per-
24954: eikä tällainen käytäntö ministeriön mielestä olisi      hetukiuudistuksen johdosta. Valtionosuuksien
24955: suomalaisen turvajärjestelmän luonteen mukai-           vähentäminen ei tarkoita sitä, että sosiaali- ja
24956: nen ratkaisu.                                           terveydenhuollon erityislainsäädännön mukai-
24957:    Erilaisilla sosiaali- ja terveysalan kansalaisjär-   sia palveluja voitaisiin supistaa esimerkiksi suh-
24958: jestöillä ja vapaaehtoisjärjestöillä on perinteinen,    teessa valtionosuuksien supistamiseen.
24959: vakiintunut ja tunnustettu rooli Suomen sosiaali-          Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne-
24960: turvajärjestelmässä. Järjestöt ovat itsenäisiä toi-     muutosta on edistetty johdonmukaisesti avopal-
24961: mintapolitiikassaan,ja ne ovat usein yhteistyössä       veluita ja välimuotoisia palveluita kehittämällä.
24962: kunnan palvelujärjestelmän kanssa. Raha-auto-           Erityisesti kiinnitetään huomiota syrjäytymisen
24963: maattiyhdistys tukee järjestöjen toimintaa mer-         ehkäisemiseen ja heikoimmassa asemassa oleviin
24964: kittävällä panoksella.                                  ryhmiin.
24965:    Suomessa vastuu sosiaali- ja terveydenhuol-             Sosiaalihuoltolain mukainen toimeentulotuki
24966: lon järjestämisestä on kunnilla. Sosiaali- ja ter-      on viimesijainen toimeentuloturvan muoto, jo-
24967: veydenhuollon lainsäädäntö ei sääntele yksityis-        hon yksilöllä tai perheellä on oikeus, jos tarpeen
24968: kohtaisesti toiminnan laajuutta, sisältöäjajärjes-      mukainen toimeentulo ei muulla tavoin tule tur-
24969: tämistapaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon henki-        vatuksi. Kunta voi lisäksi myöntää määräämien-
24970: löstöllä sekä kunnallisilla luottamushenkilöillä        sä perusteiden mukaan ehkäisevää toimeentulo-
24971: on edelleen vastuu siitä, että palvelujen laatu ja      tukea.
24972: määrä vastaavat kunnan asukkaiden tarpeita.                Valtakunnallisessa suunnitelmassa sosiaali-
24973:    Hallituksen keskeisinä tavoitteina on työlli-        ja terveydenhuollon järjestämisestä vuosina
24974: syyttä luova taloudellinen kasvu ja valtionvelan        1996-1999 valtioneuvosto on edellyttänyt kun-
24975: kääntäminen laskuun etupainotteisin ja sosiaali-        tien varaavan toimeentulotukimenoihin kunnas-
24976: sesti oikeudenmukaisin valtion menojen supis-           sa riittävät määrärahat. Toimeentulotuen myön-
24977: tuksin. Jotta voitaisiin säilyttää hyvinvointiyh-       tämistä koskevat asiat on kunnassa käsiteltävä
24978: teiskunnan ydin, johon myös vähimmäisturva              viivytyksettä.
24979: sisältyy, on karsittu menoja kohdistetulla tavalla         Työttömyyden kasvu ja ensisijaisten sosiaali-
24980: ja suoritetaan rakenteellisia uudistuksia. So-          turvaetuuksien riittämättömyys on aiheuttanut
24981:                                              KK 388/1995 vp                                               3
24982: 
24983: toimeentulotuen tarpeen ja hakijamäärien hyvin              Kysyjien esiin ottamat kaupunkien leipäjo-
24984: voimakkaan nousun viime vuosina. Toimeentu-             not ovat olleet vaikeaselkoinen ilmiö. Ne saat-
24985: lotuen uusimpien seurantatietojen mukaan toi-           tavat osoittaa toimeentulo-ongelmien olevan
24986: meentulotukimenojen kasvu on hidastunut                 vaikeimmat juuri kaupungeissa, pitkäaikais-
24987: vuonna 1995.                                            työttömien ja perheettömien miesten ryhmissä.
24988:     Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on kun-            Tähän viittaavat myös tutkimukset. Toimeen-
24989: tien toimeentulotukea koskevista soveltamisoh-          tulotukijärjestelmän toimintavaikeuksia kuvaa,
24990: jeista antamassaan päätöksessä edellyttänyt, että       että toimeentulotukijonot ovat pisimmät kau-
24991: sosiaalihuoltolain 30 §:ää,jossa säädetään oikeu-       pungeissa, joissa tukipäätöksen saaminen on
24992: desta toimeentulotukeen, tulee täsmentää. Apu-          saattanut kestää jopa 3-6 viikkoa. Toimeen-
24993: laisoikeusasiamiehen mukaan ko. pykälän tul-            tulotuen hakijoissa on laman johdosta aikai-
24994: kinnanvaraisuus aiheuttaa eriarvoisuutta eri            sempaa huomattavasti enemmän yrittäjiä ja
24995: kunnissa asuvien toimeentulotukiasiakkaiden             opiskelijoita.
24996: välillä. Erilaiset toimeentulotukikäytännöt puo-            On selvää, ettei sellainenkaan tulonsiirtojen
24997: lestaan ovat ristiriidassa hallitusmuodon 5 §:n         supistaminen, joka pyrkii kaikkein huono-osai-
24998: yhdenvertaisuussäännöksen kanssa. Sosiaali- ja          simpien suojaamiseen, voi ottaa kaikkia yksilölli-
24999: terveysministeriö on asettanut 1.12.1995 työryh-        siä elämäntilanteita huomioon. Edelleen erot
25000: män selvittämään toimeentulotukea koskevan              kuntien toimeentulotukikäytännöissä saattavat
25001: säädöspohjan tarkistamista. Työryhmän tehtä-            heijastua äärimmäisessä muodossa leipäjonois-
25002: vänä on laatia hallituksen esityksen muotoon            sa. Yhtäältä ilmaiseksi jaettavilla elintarvikkeilla
25003: saatettu ehdotus toimeentulotukea koskevista            voidaan täydentää vajaaksi jäävää menotalout-
25004: lain tasoisista säännöksistä sekä tehdä yksilöidyt      ta, ja toisaalta sillä keinoin saadaan mahdolli-
25005: ehdotukset tarpeellisista muista toimeentulotu-         suus maksaa sellaisia menoja, joita viimesijainen-
25006: kea koskevista säännöksistä siten, että tarpeelli-      kaan turva ei kata, esimerkiksi lainojen lyhen-
25007:  set muutokset voidaan toteuttaa vuoden 1997            nykset.
25008:  alusta lukien. Työryhmän määräaika päättyy                 Usein toimeentulo-ongelmien syynä ovat ve-
25009: 29.4.1996.                                              lat, joista velallisen ei ole mahdollista selviytyä
25010:     Sosiaalipalvelujen käyttäjien asemaan vaikut-       työttömyyden, epäonnistuneen yritystoiminnan,
25011: tavat myös säännökset, joilla määritellään asiak-       sairauden tai muun syyn takia. Yksityishenkilöt
25012: kaan oikeusturvaa. Sosiaalihuollon asiakkaan            ovat 8.2.1993 voimaan tulleen lain perusteella
25013: oikeuksia sääntelevää lainsäädäntöä ollaan par-         voineet hakea tuomioistuimilta velkajärjestelyä,
25014: haillaan valmistelemassa, ja tavoitteena on, että       jossa velkojen hoito sopeutetaan maksukyvyn
25015: uudet säännökset voisivat tulla voimaan jo vuo-         mukaiseksi. Tuomioistuimiin on 30.11.1995
25016: den 1996 aikana.                                        mennessä tullut yhteensä 36 200 hakemusta. Vel-
25017:     Kysyjien tarkoittama toiminta, jossa maa- ja        kajärjestelyn aloittamispäätöksiä on tehty 27 000
25018: metsätalousministeriö on kutsunut eräitä sosiaa-        ja maksuohjelman vahvistamisia 20 700. Hake-
25019: lialan järjestöjä ja seurakuntia EU:n maatalou-         musten määrä näyttää vakiintuneen noin
25020: den ylijäämäruokatarpeiden jakeluun, on pantu           1 lOO:ksi kuukaudessa. Velkajärjestelyyn ja
25021: alulle edeltävän hallituksen aikana. Maa- ja met-       -neuvontaan tarvitaankin toistaiseksi taloudel-
25022: sätalousministeriö päätti tuolloin osallistua yh-       lista tukea nykyisessä laajuudessa. Oikeusminis-
25023: teisön maatalouspolitiikkaan kuuluvaan ylijää-          teriö on asettanut työryhmän selvittämään vel-
25024: märuokatarpeiden toimittamiseen avustusjärjes-          kajärjestelylain uudistamistarvetta.
25025: töille, jotka jakelisivat ruuan edelleen tarvitsevil-       Takuu-säätiön yhteydessä on helmikuussa
25026: le. Jakelusta vastaava toimivaltainen viranomai-        1995 aloittanut toimintansa erityinen velkasa-
25027: nen Suomessa on maa- ja metsätalousministeriö,          neerausrahasto,josta voidaan Raha-automaatti-
25028: joka on pyynnöstä toimittanut sosiaali- ja ter-         yhdistyksen rahoittamana myöntää määräaikai-
25029: veysministeriölle alkamassa olevaa elintarvike-         sia takauksia velanhoitovaikeuksiin joutuneille
25030: jakelua koskevan muistion 30.10.1995.                   henkilöille. Toiminta on käynnistynyt hyvin. Ta-
25031:     Maa- ja metsätalousministeriö ilmoittaa hake-       kauksen turvin velallinen on monesti voinut säi-
25032: neensa EU:lta elintarvikkeita noin 13 miljoonan         lyttää asuntonsa, ulosottokierre on voitu kat-
25033: markan arvosta. Saadun tiedon mukaan uusista            kaista ja useita velan takaajia on pelastunut ah-
25034: yhteisöjäsenmaista elintarvikejakelua aiotaan           dingosta. Tähän mennessä on myönnetty 300
25035: harjoittaa vain Suomessa talousvuonna 1995-             takausta, ja takauskanta on noin 29 miljoonaa
25036: 1996.                                                   markkaa.
25037: 4                                            KK 388/1995 vp
25038: 
25039:    Taloudellisissa vaikeuksissa olevilla asuntove-     ei heikennetä kaikkein heikko-osaisimpien tur-
25040: lallisilla on ollut mahdollisuus hakea korkotukea      vaa. Sosiaali- ja terveysministeriö pitää viimeksi
25041: asuntovelallisille myönnettävästä korkotuesta          mainitun tavoitteen käytännön toteuttamista
25042: annetun lain (408/92) ja maksuvaikeuksissa ole-        erittäin tärkeänä. Työryhmän ehdotukset val-
25043: ville asuntovelallisille myönnettävästä korko-         mistunevat vuoden 1996 alkupuolella.
25044: tuesta annetun lain (621/93) perusteella. Myön-            Lisäksi valtioneuvoston Suomen työllisyysoh-
25045: netyn korkotuen maksamiseen arvioidaan val-            jelman edellyttämistä toimenpiteistä 18.10.1995
25046: tion vuoden 1996 talousarviossa kuluvan 65 mil-        antaman periaatepäätöksen mukaisesti sosiaali-
25047: joonaa markkaa.                                        ja terveysministeriö on 16.11.1995 asettanut työ-
25048:     Velkajärjestelyn, velkojen takauksen ja mui-       ryhmän selvittämään työmarkkinatuen, toi-
25049: den toimeentulo-ongelmien lievittämiseksi tehty-       meentulotuen ja opintotuen yhteensovittamista
25050: jen toimenpiteiden toteutumista on seurattu so-        siten, että näistä muodostuu nykyistäjohdonmu-
25051: siaali- ja terveysministeriön työryhmässä, joka        kaisempi vähimmäisturva. Työryhmän ehdotuk-
25052: jätti muistionsa 15.6.1995.                            set ovat käytettävissä vuoden loppuun mennessä.
25053:     Mitä muutoin tulee viimesijaisen toimeentulo-          Muun muassa näihin hankkeisiin liittyen so-
25054: turvan muodon, toimeentulotuen ja muiden               siaali- ja terveysministeriö ja Sosiaali- ja terveys-
25055: etuusjärjestelmien välisiin suhteisiin, totean, että   alan tutkimus- ja kehittämiskeskus suorittavat
25056: tämä hyvin moniulotteinen ongelma on perus-            selvityksiä sosiaaliturvaetuuksien leikkausten
25057: teellisen selvitystyön kohteena ns. kannustin-         vaikutuksista ja kohdentumisesta yksittäisten
25058: loukkuja selvittävässä ministeri Alhonjohtamas-        kansalaisten ja perheiden kannalta. Ministeriö
25059: sa työryhmässä. Hallitusohjelman mukaan so-            on jatkuvasti seurannut kunnallisten palveluiden
25060: siaalisten tulonsiirtojen, maksujen ja verotuksen      saatavuutta ja tasoa lääninhallitusten kautta
25061: yhteensovittamisesta tehdään kokonaisarviointi,        kuntiin suuntautuvilla niin sanotuilla ajantasa-
25062: ja tarvittavat toimenpiteet toteutetaan siten, että    seurannoilla.
25063: 
25064:      Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1995
25065: 
25066:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
25067:                                             KK 388/1995 vp                                               5
25068: 
25069: 
25070: 
25071: 
25072:                                         Tili Riksdagens Talman
25073: 
25074:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       fårdssamhällets kärna, som också innefattar bas-
25075: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        utkomsttryggheten, kan bevaras. A vsikten har
25076: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-    varit att genomföra nedskärningarna och refor-
25077: damot Mölsä m.fl. undertecknade spörsmål nr           men av socialskyddet så att de skulle ha de minsta
25078: 388:                                                  följderna för personer med de minsta inkomster-
25079:                                                       na. Vi har strävat efter att genomföra nedskär-
25080:           Vad ämnar Regeringen göra för att           ningarna av inkomstöverföringarna på ett sätt
25081:        förkorta brödköerna?                           som skulle ha så obetydliga verkningar som möj-
25082:                                                       ligt i form av ökning i behovet av utkomststöd.
25083:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         Både i hälsovårdspolitiken och i socialpolitiken
25084: anföra följande:                                      har vi strävat efter att lägga märke tili missförhål-
25085:                                                       landen tidigt och att på olika sätt förebygga pro-
25086:     1 motiveringen för spörsmålet berättas att        blem.
25087: korumunala socialvårdsmyndigheter har vänt sig           Viktiga faktorer i denna situation är förutom
25088: till olika organisationer för att med deras hjälp     att förbättra sysselsättningen också att hålla rän-
25089: kunna trygga utkomsten för de kommuninvåna-           tenivån och inflationen på en låg nivå. Enligt de
25090: re vilkas situation är svårast. Det har inte kommit   nyaste uppgifterna från statistikcentralen har
25091: tili social- och hälsovårdsministeriets vetskap att   konsumentpriserna på livsmedel sjunkit, liksom
25092: kommunerna skulle ha vänt sig tili organisatio-       konsumentpriserna i allmänhet.
25093: ner inom socialvårdsbranschen för att ordna ut-          Som en del av nedskärningarna av utgifterna
25094: komstskydd för kommuninvånarna, och enligt            har också statsandelarna tili kommunerna för
25095: ministeriets uppfattning skulle en sådan praxis       driftkostnaderna inom social- och hälsovården
25096: inte heller vara förenlig med det finländska          minskats. Då har det beaktats bl.a. att kommu-
25097: socialskyddssystemets natur.                          nernas skatteintäkter har ökat bland annat på
25098:     Olika medborgarorganisationer och frivilliga      grund av reformen av familjestöden. Minsk-
25099: organisationer inom social- och hälsovårdsbran-       ningen av statsandelarna betyder inte att tjäns-
25100: schen har en traditionell, vedertagen och erkänd      ter som stadgas om i speciallagstiftningen om
25101: roll i det finländska socialskyddssystemet. Orga-     social- och hälsovården kan skäras ned t.ex. i
25102: nisationerna bedriver en självständig verksam-        förhållande tili nedskärningarna av statsande-
25103: hetspolitik och samarbetar ofta med kommunens         larna.
25104: servicesystem. Penningautomatföreningen stö-             Servicestrukturändringen inom social- och
25105: der organisationernas verksamhet med en bety-         hälsovården har konsekvent främjats genom att
25106:  dande insats.                                        utveckla öppen service och olika mellanformer
25107:      1 Finland är det kommunerna som är ansvari-      av service. Särskilt fåsts uppmärksamhet vid fö-
25108:  ga för anordnandet av social- och hälsovården.       rebyggandet av social utslagning och vid grupper
25109:  Lagstiftningen om social- och hälsovården regle-     vilkas situation är svagast.
25110:  rar inte i detalj verksamhetens utsträckning och        Utkomststödet enligt socialvårdslagen är ett
25111:  innehåll eller sättet att anordna den. Social- och   sista alternativ inom utkomstskyddet. En individ
25112:  hälsovårdspersonalen och de korumunala förtro-       eller en familj har rätt tili detta stöd om utkom-
25113:  endepersonerna är fortfarande ansvariga för att      sten enligt behovet inte kan tryggas på annat sätt.
25114:  kvaliteten på och mängden av tjänsterna motsva-      Dessutom kan en kommun bevilja förebyggande
25115:  rar kommuninvånarnas behov.                          utkomststöd enligt grunder som den själv fast-
25116:      Viktiga mål för regeringen är att åstadkomma     ställer.
25117:  en ekonomisk tiliväxt som skapar sysselsättning         1 den riksomfattande planen för anordnandet
25118:  och att minska statsskulden genom socialt rättvi-    av social- och hälsovården 1996-1999 förutsät-
25119:  sa nedskärningar av statsutgifterna. Nedskär-        ter statsrådet att kommunerna reserverar tili-
25120:  ningarna har riktats så och strukturella reformer    räckliga ans~!lg för utkomststödsutgifterna i
25121:  kommer att genomföras på det sättet att väl-         kommunen. Arenden som gäller beviljandet av
25122: 6                                           KK 388/1995 vp
25123: 
25124: utkomststödet skall behandlas i kommunen utan         gift är Finland det enda av de nya medlemslän-
25125: dröjsmål.                                             derna där man ämnar dela ut dessa livsmedel
25126:    Den ökade arbetslösheten och otillräcklighe-       under det ekonomiska året 1995-1996.
25127: ten av de primära sociala förmånerna har orsakat         Brödköerna i städerna, som undertecknarna
25128: en mycket kraftig ökning i behovet av utkomst-        av spörsmålet avser, är ett svårförklarligt feno-
25129: stöd och antalet dem som ansöker om denna             men. De kan vara ett bevis på att de svåraste
25130: förmån. Enligt de nyaste uppföljningsuppgifter-       utkomstsproblemen förekommer i städerna,
25131: na om utkomststödet ökar utkomststödsutgifter-        bland långtidsarbetslösa och män utan familj.
25132: na 1995 inte lika snabbt som tidigare.                Undersökningar tyder också på detta. Svårighe-
25133:     Biträdande justitieombudsmannen förutsätter       terna i att få utkomststödssystemet att fungera
25134: i sitt beslut om anvisningarna för tillämpningen      effektivt reflekteras i att utkomststödsköerna är
25135: av kommunernas utkomststöd att 30 § social-           de längsta i städerna, där det har kunnat ta tili
25136: vårdslagen, som stadgar om rätten till utkomst-       och med 3-6 veckor att få bes1ut om stödet.
25137: stöd, skall preciseras. Enligt biträdande justitie-   Bland dem som söker utkomststöd finns på
25138: ombudsmannen orsakar denna paragrafs tolk-            grund av recessionen betydligt mer företagare
25139: ningsmöjlighet ojämlikhet mellan utkomststöds-        och studerande än tidigare.
25140: klienter som bor i olika kommuner. Olika praxis          Det är klart att inte ens en sådan nedskärning
25141: vid beviljandet av utkomststödet strider också        av inkomstöverföringarna som strävar efter att
25142: mot likställdhetsstadgandet i 5 § regeringsfor-       trygga utkomsten för personerna i det svagaste
25143: men. Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte      läget kan beakta alla individuella situationer i
25144: 1.12.1995 en arbetsgrupp för att utreda ändring       livet. Fortfarande kan skillnaderna i kommuner-
25145: av författningarna om utkomststödet. Arbets-          nas utkomststödsförfaranden i en ytterlig form
25146: gruppen har som uppgift att upprätta ett förslag      leda till brödköer. Å ena sidan kan den otillräck-
25147: om stadgandena om utkomststödet på lagnivå i          1iga ekonomin komp1etteras genom livsmedel
25148: form av en regeringens proposition samt att ge        som delas ut gratis, och å andra sidan kan en
25149: specificerade förslag om övriga relevanta stad-       person eller familj på det sättet få möjlighet att
25150: ganden om utkomststödet så att ändringar som          betala utgifter som inte ens det sista alternativet
25151: behövs kan genomföras från början av 1997.            inom utkomstskyddet täcker, t.ex. avbetalningar
25152: Tidsfristen för arbetsgruppen slutar 29.4.1996.       på lån.
25153:     Socialvårdsklienternas ställning påverkas            Ofta orsakas utkomstprob1emen av skulder
25154: också av stadganden som definierar klientens          som det inte är möjligt för den skuldsatta att
25155: rättsskydd. Lagstiftning som reglerar social-         klara av på grund av arbetslöshet, miss1yckad
25156: vårdsklienternas rättigheter håller på att beredas    företagsverksamhet, sjukdom eller någon annan
25157: och målet är att de nya stadgandena skulle kunna      orsak. På basis av en lag som trädde i kraft
25158: träda i kraft 1996.                                   8.2.1993 har privatpersoner hos domstolen kun-
25159:     Den verksamhet som undertecknarna av              nat ansöka om sku1dsanering, där betalningen av
25160: spörsmålet avser, dvs. att jord- och skogsbruks-      skulderna anpassas till personens betalningsför-
25161: ministeriet har inkallat några organisationer         måga. Tili domstolarna hade fram till30.11.1995
25162: inom socialvårdsbranschen och församlingar tili       kommit sammanlagt 36 200 ansökningar. Anta-
25163: att dela ut EU:s överskottsmatvaror från jord-        let beslut om att in1eda skuldsanering är 27 000,
25164: bruket, startades under den förra regeringen.         och 20 700 beta1ningsprogram har fastställts.
25165: Jord- och skogsbruksministeriet beslöt då att en-     Antalet ansökningar tycks ha stabiliserats tili ca
25166: ligt gemenskapens jordbrukspolitik delta i sänd-      1 100 per månad. I sin nuvarande utsträckning
25167: ningen av överskottsmatvarorna till biståndsor-       behövs för skuldsaneringen och -rådgivningen
25168: ganisationer, som skulle sedan de1a ut maten          ekonomiskt stöd. Justitieministeriet har tillsatt
25169: vidare till de behövande. Den behöriga myndig-        en arbetsgrupp för att utreda behovet att refor-
25170: heten som i Finland är ansvarig för utdelningen       mera lagen om skuldsanering.
25171: är jord- och skogsbruksministeriet, som på begä-         I samband med Garanti-Stiftelsen startade en
25172: ran tillställde social- och hälsovårdsministeriet     särskild skuldsaneringsfond sin verksamhet i fe-
25173: 30.10.1995 en promemoria om livsmedelsutdel-          bruari 1995. Med hjälp av finansiering av Pen-
25174: ningen, som då höll på att inledas.                   ningautomatföreningen kan ur denna fond bevil-
25175:     Jord- och skogsbruksministeriet meddelar att      jas tidsbundna garantier tili personer som har
25176: det har av EU skaffat livsmedel vilkas samman-        råkat i svårigheter med sina sku1der. Verksamhe-
25177: lagda värde är ca 13 miljoner mark. En1igt upp-       ten har startats bra. Med hjälp av garantin har
25178:                                              KK 388/1995 vp                                            7
25179: 
25180: skuldsatta personer ofta kunnat bevara sin bo-         ning som helhet och de åtgärder som behövs
25181: stad, den onda cirkeln av utmätning har kunnat         genomförs så att tryggheten för personerna i den
25182: brytas och flera borgenärer har undgått nöd.           svåraste situationen inte försvagas. Social- och
25183: Hittills har 300 garantier beviljats, och garanti-     hälsovårdsministeriet anser detvara mycket vik-
25184: stocken är ca 29 miljoner mark.                        tigt att det sistnämnda målet förverkligas i prak-
25185:     Personer som har bostadslån och är i ekono-        tiken. Arbetsgruppens förslag torde bli fårdiga
25186: miska svårigheter har haft möjligheten att ansö-       under första hälften av 1996.
25187: ka om räntestöd på basis av lagen om räntestöd            Dessutom tilisatte social- och hälsovårdsmi-
25188: tili dem som har bostadsskulder och är i ekono-        nisteriet 16.11.1995 en arbetsgrupp enligt ett
25189: miska svårigheter (408/92) och lagen om ränte-         principbeslut som statsrådet gav 18.10.1995 om
25190: stöd tili dem som har bostadsskulder och betal-        åtgärder som förutsätts av sysselsättningspro-
25191: ningssvårigheter (621193). 1 statsbudgeten för         grammet i Finland. Arbetsgruppens uppgift är
25192: 1996 uppskattas att betalningen av det beviljade       att utreda koordineringen av arbetsmarknads-
25193: räntestödet tar 65 miljoner mark.                      stödet, utkomststödet och studiestödet så att
25194:     Genomförandet av skuldsaneringen, garan-           dessa utgör en mera konsekvent basutkomst-
25195: tierna för skulder och andra åtgärder som vidta-       trygghet än för närvarande. Arbetsgruppens för-
25196: gits för att lindra utkomstproblemen har upp-          s1ag kommer att vara tili förfogande fram tili
25197: följts av social- och hälsovårdsministeriets ar-       s1utet av året.
25198: betsgrupp, som lämnade sin promemoria                     1 samband med bl.a. dessa projekt gör socia1-
25199:  15.6.1995.                                            och hälsovårdsministeriet och F orsknings- och
25200:     Angående förhållandet mellan utkomststödet,        utvecklingscentralen för social- och hälsovården
25201: alltså det sista alternativet inom utkomstskydds-      utredningar om hurudana verkningar nedskär-
25202: systemet, och de övriga förmånssystemen, kon-          ningarna av sociala förmåner har och hur de
25203:  staterar jag att detta mycket mångdimensionella       riktas ur de individuella medborgarnas och fa-
25204:  problem är föremål för ett grundligt utrednings-      mi1jernas synpunkt. Ministeriet har hela tiden
25205:  arbete i en arbetsgrupp som leds av minister Alho     uppföljt tillgången tili de kommunala tjänsterna
25206:  och utreder de s.k. flitfållorna. Enligt regerings-   och deras nivå genom så kallade uppdaterings-
25207:  programmet utreds koordineringen av sociala           uppföljningar som inriktas till kommunerna ge-
25208:  inkomstöverföringar, betalningar och beskatt-         nom länsstyrelserna.
25209:       Helsingforsden 28 december 1995
25210: 
25211:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
25212:                                             KK 389/1995 vp
25213: 
25214: Kirjallinen kysymys 389
25215: 
25216: 
25217: 
25218: 
25219:                                    Kemppainen ym.: Suomalais-ugrilaisen kielitutkimuksen turvaami-
25220:                                        sesta
25221: 
25222: 
25223:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25224: 
25225:    Viime vuosien suuri murros Venäjällä on anta-         Näistä näkökulmista tuntuu käsittämättö-
25226: nut suomalais-ugrilaiselle kielelle ja kulttuurille   mältä, että Helsingin yliopiston humanistisessa
25227: uudelleenkehittymismahdollisuuden. Huolimat-          tiedekunnassa suomalais-ugrilaisen kielitutki-
25228: ta yhteiskunnallisista ja taloudellisista vaikeuk-    muksen professuurin säilyttäminen ollaan teke-
25229: sista Venäjän alueella sukulaiskieltemme kehitys      mässä kyseenalaiseksi.
25230: on lähtenyt myönteiseen alkuun. Juuri nyt se             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25231: kuitenkin kohtaa venäläisen monakulttuurin pu-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25232: ristuksessa myös suuria uhkia ja haasteita.           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25233:    Rajan avautuminen on antanut ensimmäisen           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25234: kerran kahdeksaankymmeneen vuoteen suoma-
25235: laisille kielen- ja kulttuurintutkijoille mahdolli-             Aikooko Hallitus turvata Suomessa
25236: suuden vahvistaa kulttuuriemme yhteyksiä. Suo-               suomalais-ugrilaisen kielitieteen tutki-
25237: men toteuttama kolmivuotinen sukukansaohjel-                 muksen tulevaisuuden niin, että Helsin-
25238: ma on aloittanut kieli- ja kulttuuriyhteistyön uu-           gin yliopistossa säilyy suomalais-ugrilai-
25239: delleen. Suomen ja Venäjän valtiosopimuksessa                sen kielitutkimuksen professuuri?
25240: on artikla, joka mahdollistaa ja myös tavallaan
25241: velvoittaa sukulaiskielen ja kulttuurin edistämi-
25242: seen.
25243:      Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1995
25244: 
25245:                      Hannu Kemppainen                          Juhani Alaranta
25246:                      Pertti Virtanen                           Esko Seppänen
25247:                                            Jorma Kukkonen
25248: 
25249: 
25250: 
25251: 
25252: 250261
25253: 2                                         KK 389/1995 vp
25254: 
25255: 
25256: 
25257: 
25258:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
25259: 
25260:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kielentutkimuksen professuurin muuttamista
25261: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       määräaikaiseksi viran nykyisen haltijan ollessa
25262: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     siirtymässä eläkkeelle. Tämä noudattaa yliopis-
25263: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu          ton nykyisiä organisaation kehittämispyrkimyk-
25264: Kemppaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-      siä. Yliopistolla on myös vapaus päättää sisäises-
25265: myksen n:o 389:                                     tä virkojen kohdentamisestaan.
25266:                                                        Yliopiston antaman selvityksen mukaan ky-
25267:           Aikooko Hallitus turvata Suomessa         seistä virkaa ei olla kuitenkaan siirtämässä jolle-
25268:        suomalais-ugrilaisen kielitieteen tutki-     kin muulle alueelle, vaan tarkoitus on saada vir-
25269:        muksen tulevaisuuden niin, että Helsin-      ka liikkuvaksi laitoksen sisällä. Siten kyse ei ole
25270:        gin yliopistossa säilyy suomalais-ugrilai-   mainitun alan mahdollisuuksien heikentämises-
25271:        sen kielitutkimuksen professuuri?            tä, vaan tavoitteena on päinvastoin kohentaa
25272:                                                     tämän tärkeän alan kehittämisen edellytyksiä.
25273:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Laitoksella on vapautumassa myöhemmin
25274: vasti seuraavaa:                                    myös muita professuureja. Tällöin professuurien
25275:                                                     opetusaloja voidaan tarkastella kokonaisuutena
25276:   Yliopiston antaman selvityksen mukaan yli-        ja luoda niistä sellainen yhdistelmä, joka parhai-
25277: opisto on harkitsemassa suomalais-ugrilaisen        ten palvelee alan kehittämistä.
25278: 
25279:      Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 1996
25280: 
25281:                                                             Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
25282:                                           KK 389/1995 vp                                              3
25283: 
25284: 
25285: 
25286: 
25287:                                        Tili Riksdagens Talman
25288: 
25289:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    tidsbunden tjänst, när den nuvarande innehava-
25290: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      ren går i pension. Detta överensstämmer med
25291: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    universitetets nuvarande ansträngningar att ut-
25292: man Hannu Kemppainen m.fl. undertecknade            veckla organisationen. Universitetet har även fri-
25293: spörsmål nr 389:                                    het att besluta om interna tjänsteutnämningar.
25294:                                                        Enligt universitetets förklaring skall tjänsten i
25295:           Ämnar Regeringen trygga framtiden         fråga inte flyttas tili någon annan instans, utan
25296:        för den finsk-ugriska språkvetenskapliga     avsikten är att den skall ambulera inom institu-
25297:        forskningen så att professuren i finsk-      tionen. Det är sålunda inte fråga om att försämra
25298:        ugrisk språkforskning bibehålls vid Hel-     betingelserna inom nämnda område, utan målet
25299:        singfors universitet?                        är tvärtom att förbättra vilikoren för dem inom
25300:                                                     denna viktiga sektor.
25301:   Som svar på spörsmålet får jag vördsamt              Vid institutionen blir också andra professurer
25302: anföra följande:                                    vakanta. Därvid kan dessa professurers under-
25303:                                                     visningsområden granskas som en helhet och en
25304:    Enligt den förklaring som Helsingfors univer-    sådan kombination skapas som bäst främjar ut-
25305: sitet har gett överväger universitetet att ändra    vecklingen inom detta område.
25306: professuren i finsk-ugrisk språkforskning tili en
25307: 
25308:      Helsingfors den 3 januari 1996
25309: 
25310:                                                      Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
25311:                                           KK 390/1995 vp
25312: 
25313: Skriftligt spörsmål 390
25314: 
25315: 
25316: 
25317: 
25318:                                   Nyby: Om ersättningen för bestående lyte och men
25319: 
25320: 
25321: 
25322:                                       Tili Riksdagens Talman
25323: 
25324:    För att beräkna ersättningen för sveda och          Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
25325: värk tillämpas i Finland allmänt Trafikskade-       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
25326: nämndens rekommendationer. Den egentliga er-        ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
25327: sättningen för bestående lyte och men betalas       följande spörsmål:
25328: som det heter "enligt vedertagen praxis", då den
25329: skadade fyllt 18 år. Denna praxis, framtagen av               Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
25330: försäkringsbolagen, följs i domstolarna närmast            ta för att ersättningen för bestående lyte
25331: som lag. 1 praktiken betyder denna praxis en stor          och men betalas tili fullo också åt skadade
25332: orättvisa. T.ex. ett barn med svåra förlossnings-          som inte fyllt 18 år?
25333: skador kunde behöva träning och terapi under de
25334: tidiga barnaåren och det kan också hända att
25335: barnet avlider före det fyllt 18 år.
25336:      Helsingfors den 13 december 1995
25337: 
25338:                                             Mats Nyby
25339: 
25340: 
25341: 
25342: 
25343: 250261
25344: 2                                            KK 390/1995 vp
25345: 
25346: Kirjallinen kysymys 390                                                                      Suomennos
25347: 
25348: 
25349: 
25350: 
25351:                                     Nyby: Pysyvästä viasta ja haitasta maksettavasta korvauksesta
25352: 
25353: 
25354: 
25355:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
25356: 
25357:    Kivusta ja särystä maksettavan korvauksen           haislapsuusvuosina, ja lapsi saattaa myös kuolla
25358: laskemiseen sovelletaan Suomessa yleisesti lii-        ennen kuin on täyttänyt 18 vuotta.
25359: kennevahinkolautakunnan suosituksia. Varsi-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25360: nainen korvaus pysyvästä viasta ja haitasta mak-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25361: setaan, kuten asia ilmaistaan, "vakiintuneen käy-      nioittavasti   valtioneuvoston      asianomaisen
25362: tännön" mukaisesti, kun vahingon kärsinyt on           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25363: 18-vuotias. Tuomioistuimet noudattavat lähes
25364: lainomaisesti tätä vakuutusyhtiöiden kehittä-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25365: mää käytäntöä. Todellisuudessa tästä käytän-                  ryhtyä täyden korvauksen maksamiseksi
25366: nöstä aiheutuu suuri epäoikeudenmukaisuus.                    pysyvästä viasta ja haitasta myös alle 18-
25367: Esimerkiksi pahoja synnytysvaurioita saanut                   vuotiaille?
25368: lapsi saattaisi tarvita harjoitusta ja terapiaa var-
25369:      Helsingissä 13 päivänäjoulukuuta 1995
25370: 
25371:                                                Mats Nyby
25372:                                             KK 390/1995 vp                                               3
25373: 
25374: 
25375: 
25376: 
25377:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25378: 
25379:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        välttämiseksi tuomioistuimet ovat viasta tai
25380: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         muusta pysyvästä haitasta korvauksia tuomites-
25381: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       saan vakiintuneesti käyttäneet ohjeena valtio-
25382: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mats Ny-         neuvoston asettaman liikennevahinkolautakun-
25383: byn näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          nan antamia normeja ja ohjeita.
25384: 390:                                                      Liikennevahinkolautakunnan normien mu-
25385:                                                       kaan alle 18-vuotiaalle vahingonkärsijälle suori-
25386:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         tetaan täysi korvaus viasta tai muusta pysyvästä
25387:        ryhtyä täyden korvauksen maksamiseksi          haitasta kahdessa erässä. Korvauksen ensimmäi-
25388:        pysyvästä viasta ja haitasta myös alle 18-     nen erä, joka maksetaan välittömästi vahingon
25389:        vuotiaille?                                    aiheutumisenjälkeen, on tarkoitettu hyvityksek-
25390:                                                       si niistä rajoituksista, joita lapselle lapsuusaikana
25391:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          vammasta aiheutuu. Kun vahingonkärsijä täyt-
25392: vasti seuraavaa:                                      tää 18 vuotta, hänelle maksetaan toinen korvaus-
25393:                                                       erä, joka vastaa määrältään täysi-ikäiselle vahin-
25394:     Ruumiinvamman tai muun henkilövahingon            gonkärsijälle suoritettavaa niin sanottua perus-
25395: kärsineellä on vahingonkorvauslain (412/74)           korvausta.
25396: 5 luvun 2 §:n nojalla oikeus saada korvaus sai-           Alaikäiselle vahingonkärsijälle kuuluva kor-
25397: raanhoitokustannuksista ja muista vahingosta          vaus suoritetaan kahdessa erässä lähinnä sen var-
25398: aiheutuneista kuluista, tulojen tai elatuksen vä-     mistamiseksi, että lapsena vammautunut saisi
25399: hentymisestä, kivusta ja särystä sekä viasta tai      täysi-ikäiseksi tultuaan itsenäisesti päättää ta-
25400: muusta pysyvästä haitasta. Vialla tai muulla          vasta, jolla hän käyttää itselleen kuuluvan kor-
25401: pysyvällä haitalla tarkoitetaan säännöksessä          vauksen. Vaikka vammautuneen lapsen hol-
25402: elinikäistä vikaa tai haittaa, joka rajoittaa va-     hooja epäilemättä pääsääntöisesti käyttää lap-
25403: hingonkärsijän mahdollisuuksia normaaliin             selle suoritetun korvauksen kokonaisuudessaan
25404: elämään.                                              lapsen hyväksi, on mahdollista, että korvausra-
25405:     Viasta tai muusta pysyvästä haitasta tuomitta-    hoja käytetään muihinkin tarkoituksiin. Tällai-
25406: va korvaus on rahallinen hyvitys niistä rajoituk-     sia väärinkäytöksiä on epäilty tapahtuneen
25407: sista, joita vahingonkärsijälle aiheutuu viasta tai   muun muassa rikosvahinkojen korvaamisesta
25408: haitasta hänen loppuelämänsä aikana. Korvaus          valtion varoista annetun lain (935/73) perusteella
25409: on siis luonteeltaan koko vahingonkärsijän jäl-       maksettujen korvausten osalta. Rikosvahinko-
25410: jellä olevaan elinikään kohdistuva hyvitys, vaik-     jen korvausjärjestelmän eräänä epäkohtana on
25411: ka se yleensä tuomitaan maksettavaksi yhtenä          pidetty nimenomaan sitä, että alaikäiselle vahin-
25412: eränä. Tätä ilmentää muun muassa se, että viasta      gonkärsijälle valtion varoista suoritettavan kor-
25413: tai pysyvästä haitasta tuomittua korvausta on         vauksen maksamista ei ole edes osittain mahdol-
25414: oikeuskäytännössä alennettu, kun vahingonkär-         lista lykätä siihen saakka, kunnes vahingonkär-
25415: sijä on kuollut lyhyen ajan kuluttua vammautu-        sijä on täysi-ikäinen.
25416: misestaan (KKO 1983 II 6).                                Alaikäiselle vahingonkärsijälle viasta tai
25417:     Korvaus viasta tai muusta pysyvästä haitasta      muusta pysyvästä haitasta maksettavan kor-
25418:  on tuomittava rahamääräisenä, vaikka viasta tai      vauksen suorittaminen kahdessa erässä ei yleen-
25419:  haitasta aiheutuvien rajoitusten suuruutta ei ole    sä voine johtaa korvauksen saajankannalta koh-
25420:  mahdollista rahassa määritellä. Kun objektiivi-      tuuttomuuteen, kun otetaan huomioon, että kor-
25421:  sia perusteita täyden korvauksen suuruuden           vaus on tarkoitettu koko jäljellä olevaa elinaikaa
25422:  määräämiselle ei ole, on mahdollista, että eri       koskevaksi hyvitykseksi. Vamman hoitamisesta
25423:  tuomioistuimissa tuomitaan samanlaisesta vias-       aiheutuvista sairaanhoitokustannuksista tai
25424:  ta tai haitasta erisuuruisia korvauksia. Tämän       muista vastaavista kuluista vahingonkärsijällä
25425: 4                                         KK 390/1995 vp
25426: 
25427: on mahdollisuus saada vahingonkorvauslain 5         vaittuihin epäkohtiin on perusteltua puuttua.
25428: luvun 2 §:n nojalla erillinen korvaus.              Alaikäiselle vahingonkärsijälle viasta tai muusta
25429:    Korvausasiaa käsittelevä tuomioistuin ei ole     pysyvästä haitasta maksettavien korvausten
25430: sidottu liikennevahinkolautakunnan normeihin        osalta oikeusministeriö kuitenkin katsoo, että
25431: ja ohjeisiin täyttä korvausta arvioidessaan. Kos-   korvausten maksamista kahdessa erässä ei voida
25432: ka normeilla ja ohjeilla kuitenkin tosiasiassa on   pitää yleisesti epäoikeudenmukaisena. Sen vuok-
25433: korvauskäytäntöä ohjaava vaikutus, niissä ha-       si asia ei myöskään anna aihetta toimenpiteisiin.
25434: 
25435:      Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 1996
25436: 
25437:                                                                     Oikeusministeri Sauli Niinistö
25438:                                            KK 390/1995 vp                                             5
25439: 
25440: 
25441: 
25442: 
25443:                                        Tili Riksdagens Talman
25444: 
25445:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      och anvisningar som utfårdas av den av statsrå-
25446: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       det tillsatta trafikskadenämnden.
25447: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         Enligt trafikskadenämndens normer erläggs
25448: man Mats Nyby undertecknade spörsmål nr 390:         åt en skadelidande som är under 18 år full ersätt-
25449:                                                      ning för lyte eller annat bestående meni två rater.
25450:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       Den första raten av ersättningen, som betalas
25451:        ta för att ersättningen för bestående lyte    omedelbart efter skadan, är avsedd som en gott-
25452:        och men betalas tili fulio också åt skadade   görelse för de begränsningar som barnet orsakas
25453:        som inte fylit 18 år?                         av skadan under barndomen. Då den skadelidan-
25454:                                                      de fyller 18 år betalas åt honom den andra ersätt-
25455:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ningsraten, som tili sitt belopp motsvarar den s.k.
25456: anföra följande:                                     grundersättningen som betalas åt en myndig ska-
25457:                                                      delidande.
25458:     Den som tillfogats kroppsskada elier annan           Den ersättning som tillkommer en minderårig
25459: personskada har med stöd av 5 kap. 2 § skade-        skadelidande betalas i två rater närmast för att
25460: ståndslagen (412/74) rätt att få ersättning för      säkerställa att en person som skadats som barn
25461: sjukvårdskostnader och andra utgifter tili följd     då han blir myndig självständigt får besluta på
25462: av skadan, för minskning i inkomst elier uppehäl-    vilket sätt han använder den ersättning som till-
25463: le, för sveda och värk samt lyte och annat bestå-    kommer honom. Trots att förmyndaren för ett
25464: ende men. Med lyte eller annat bestående men         skadat barn otvivelaktigt som regel använder den
25465: avses i lagrummet livslångt lyte elier men som       ersättning som betalts åt barnet i sin helhet tili
25466: begränsar den skadelidandes möjligheter att föra     barnets bästa är det möjligt att ersättningen ock-
25467: ett normalt Iiv.                                     så används för andra syften. Det finns misstan-
25468:     Den ersättning som utdöms för lyte elier an-     kar om att dylikt missbruk har skett bl.a. i fråga
25469: nat bestående men är en penninggottgörelse för       om ersättningar som betalts med stöd av lagen
25470: de begränsningar som lytet eller menet orsakar       om ersättning för brottsskador av statsmedel
25471: den skadelidande under resten av hans liv. Er-       (935/73). Det har ansetts att ett av missförhållan-
25472: sättningen är alltså tili sin natur en gottgörelse   dena i systemet med ersättning för brottsskador
25473: som riktar sig mot den skadelidandes hela åter-      uttryckligen är att det inte ens delvis är möjligt
25474: stående livstid, trots att den i alimänhet utdöms    att skjuta upp utbetalningen av en ersättning som
25475: att betalas i en rat. Detta kommer tili uttryck      av statsmedel skali erläggas åt en minderårig
25476: bl.a. i att ersättningen för lyte eller bestående    skadelidande tills den skadelidande har blivit
25477: men har nedsatts i rättspraxis då den skadeli-       myndig.
25478: dande har avlidit en kort tid efter att ha skadats     · Då en ersättning som skall erläggas åt en min-
25479: (HD 1983 II 6).                                      derårig skadelidande för lyte elier annat beståen-
25480:     Ersättningen för lyte elier annat bestående      de men utbetalas i två rater, torde dettai alimän-
25481: men skall utdömas i pengar, trots att det inte är    het inte kunna leda till oskäligheter för den er-
25482: möjligt att i pengar fastställa storleken av de      sättningsberättigade då man beaktar att ersätt-
25483: begränsningar som orsakas av lytet eller menet.      ningen är avsedd som en gottgörelse för hela den
25484:  Då det inte finns objektiva grunder för att be-     återstående livstiden. Den skadelidande har med
25485: stämma storleken på full ersättning är det möj-      stöd av 5 kap. 2 § skadeståndslagen möj1ighet att
25486: ligt att skilda domstolar utdömer olika stora        få en skild ersättning för de sjukvårdskostnader
25487: ersättningar för samma slags 1yte eller men. För     elier andra motsvarande kostnader som vården
25488: att undvika detta har domstolarna, då de utdö-       av skadan förorsakar.
25489: mer ersättningar för lyte eller annat bestående          Den domstol som handlägger ett ersättnings-
25490:  men, av hävd som anvisning tillämpat de normer      ärende är inte bunden vid trafikskadenämndens
25491: 6                                          KK 390/1995 vp
25492: 
25493: normer och anvisningar vid bedömningen av            dande för lyte eller annat bestående men anser
25494: storleken på full ersättning. Eftersom normerna      justitieministeriet emellertid att det inte kan an-
25495: och anvisningarna emellertid de facto styr ersätt-   ses allmänt orättvist att ersättningarna utbetalas
25496: ningspraxis, är det motiverat att åtgärda missför-   i två rater. Spörsmålet föranleder därför heller
25497: hållanden som uppdagats i dem. I fråga om er-        inga vidare åtgärder.
25498: sättningar som betalas år minderåriga skadeli-
25499: 
25500:      Helsingforsden 3 januari 1996
25501: 
25502:                                                                       Justitieminister Sauli Niinistö
25503:                                             KK 391/1995 vp
25504: 
25505: Kirjallinen kysymys 391
25506: 
25507: 
25508: 
25509: 
25510:                                    H. Koskinen ym.: Eläkkeen määrään vaikuttavien tietojen säilyttä-
25511:                                        misestä eläkeläisten oikeusturvan parantamiseksi
25512: 
25513: 
25514:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25515: 
25516:    Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityk-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25517: sen, jonka mukaan myös kansaneläkkeen pohja-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25518: osa tulee eläkevähenteiseksi. Sosiaali- ja terveys-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25519: ministeriön muistion mukaan maassamme oli
25520: vuonna 1993 runsaat 7 % eläkkeitä, joissa on jo                 Onko Hallitus tietoinen, että eläkkeis-
25521: aikaisemmin käytetty ns. yhteensovitusta kan-                tä vastuussa olevilla laitoksilla ei ole ar-
25522: saneläkkeen pohjaosan määrällä.                              kistoituina enintään muutaman kymme-
25523:    Kansaneläkkeen kahteen kertaan tapahtuvan                 nen vuoden aikana tehtyjä eläkepäätök-
25524: leikkauksen välttämiseksi on pyritty löytämään               siä eikä niiden perusteluita, ja miten aio-
25525: ratkaisu. Esteeksi on muodostunut, ettei eläke-              taan varmistaa, että tulevaisuudessa elä-
25526: yhtiöillä tai E1äketurvakeskuksella enää ole riit-           keläisten oikeusturvan kannalta tärkeät
25527: täviä perustietoja yhteensovitetuista eläkkeistä.            tiedot säilytetään riittävän pitkän, so. ai-
25528:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           nakin eläkeläisten eliniän ajan?
25529: 
25530:      Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1995
25531: 
25532:           Heikki Koskinen                Tuija Nurmi                    Ville Itälä
25533:           Osmo Kurola                    Kari Kantalainen               Pekka Kuosmanen
25534: 
25535: 
25536: 
25537: 
25538: 250261
25539: 2                                           KK 391/1995 vp
25540: 
25541: 
25542: 
25543: 
25544:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25545: 
25546:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Kysymyksessä herätetään esiin epäilys, että
25547: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         nämä eduskunnan hyväksymät muutokset eivät
25548: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       olisi mahdollisia toteuttaa eläkejärjestelmien
25549: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja H. Koski-        vajavaisten arkistointisäännösten johdosta.
25550: sen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          Sosiaali- ja terveysministeriö on kuullut asiassa
25551: n:o 391:                                              Eläketurvakeskusta ja Kansaneläkelaitosta.
25552:                                                          Eläketurvakeskus toteaa, että sosiaali- ja ter-
25553:           Onko Hallitus tietoinen, että eläkkeis-     veysministeriö on antanut työntekijäin eläkease-
25554:        tä vastuussa olevilla laitoksilla ei ole ar-   tuksen 23 a §:n nojalla ohjeet eläkeasiaan liitty-
25555:        kistoituina enintään muutaman kymme-           vien asiakirjojen säilyttämisestä (8 .12.1978 1598/
25556:        nen vuoden aikana tehtyjä eläkepäätök-         499178). Näiden ohjeiden perusteella Eläketurva-
25557:        siä eikä niiden perusteluita, ja miten aio-    keskus on antanut työeläkelaitoksille tarkemmat
25558:        taan varmistaa, että tulevaisuudessa elä-      ohjeet siitä, miten pitkään eläkeasiakirjat on säi-
25559:        keläisten oikeusturvan kannalta tärkeät        lytettävä (yleiskirje A 28/92). Ohjeiden mukaan
25560:        tiedot säilytetään riittävän pitkän, so. ai-   ne tulee säilyttää vakuutetun elossaoloaikana li-
25561:        nakin eläkeläisten eliniän ajan?               sättynä kolmella vuodella ja yleensä alkuperäi-
25562:                                                       sen muotoisina. Näin ollen tiedot on saatavissa
25563:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          alkuperäisessä muodossaan eläkelaitoksessa ole-
25564: vasti seuraavaa:                                      vista asiakirjoista eikä mitään yhteensovitukseen
25565:                                                       vaikuttavaa tietoa ole hävitetty.
25566:    Hallitusohjelman mukaisesti eläketurvaan on           Kansaneläkelaitoksen lausunnon mukaan sil-
25567: tehty muutoksia, joiden tarkoituksena on ollut        lä on hallussaan tiedot maksussa olevista kan-
25568: kohdentaa eläketurvaa entistä tarkoituksenmu-         saneläkkeistä ja maksetuista markkamääristä.
25569: kaisemmin vastaamaan työstä saatavaa ansiotu-         Kansaneläkelaitoksessa tiedot arkistoidaan joko
25570: loa. Samalla kun on jouduttu kiinnittämään huo-       atk:lle tai asiakirjoihin. Tiedot säilytetään pää-
25571: miota eläkemenojen supistamiseen, on pyritty          sääntöisesti vielä viisi vuotta etuuden päättymi-
25572: yksinkertaistamaan eläkejärjestelmien yhteenso-       sen jälkeen. Kansaneläkelaitoksen näkemyksen
25573: vitusta. Sen vuoksi uusille eläkkeen hakijoille,      mukaan tietosuojasäännökset edellyttävät, että
25574: joiden työeläketulot ylittävät yksinäisenä henki-     tarpeettomat taikka vanhentuneet tiedot hävite-
25575: löllä 1 kuntakalleusryhmässä 5 188 markkaa            tään.
25576: kuukaudessa ja II kuntakalleusryhmässä 4 973             Sosiaaliturvan oikean kohdentumisen kannal-
25577: markkaa kuukaudessa ja naimisissa olevalla hen-       ta on välttämätöntä, että eduskunnan hyväksy-
25578: kilöllä 1 kuntakalleusryhmässä 4 564 markkaa          mät lainmuutokset toteutuvat myös teknisesti
25579: kuukaudessa ja II kuntakalleusryhmässä 4 380          oikein. Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa uu-
25580: markkaa kuukaudessa, ei myönnetä kansaneläk-          distuksen toimeenpanoa ja ryhtyy tarvittaessa
25581: keen pohjaosaa. Tähän liittyen myös työeläke-         toimenpiteisiin järjestelmän tehostamiseksi.
25582: järjestelmässä kansaneläkkeen pohjaosan vaiku-
25583: tus poistetaan työeläkkeiden yhteensovituspe-
25584: rusteista.
25585: 
25586:      Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 1996
25587: 
25588:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
25589:                                              KK 391/1995 vp                                             3
25590: 
25591: 
25592: 
25593: 
25594:                                          Tili Riksdagens Talman
25595: 
25596:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          . 1 spörsmålet befaras att dessa ändringar som
25597: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          nksdagen har godkänt inte skall kunna genom-
25598: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        föras på grund av de bristfålliga arkiveringsstad-
25599: man H.Koskinen m.fl. undertecknade spörsmål             gandena beträffande pensionssystemen. Social-
25600: nr 391:                                                 och hälsovårdsministeriet har hört pensions-
25601:                                                         skyddscentralen och folkpensionsanstalten i
25602:           Är Regeringen medveten om att de in-          ärendet.
25603:        rättningar som svarar för pensionerna                Pensionsskyddscentralen konstaterar att soci-
25604:        inte arkiverar pensionsbesluten och grun-        a.~- och ~älsovårdsmini~teriet med stöd av 23 a §
25605:        derna för dessa längre än på sin höjd            f<;>r?rdnm.ge~ om penswn för arbetstagare har
25606:        några tiotal år, och hur kan man säker-          giVIt 1l:!lvl~nm.gar. om f~rvaring av handlingar
25607:        ställa att de uppgifter som är viktiga med       som hanfor s1g t1ll penswnsärenden (8.12.1978
25608:        tanke på pensionärernas rättsskydd i             1.598/499/78). På basis av anvisningarna har pen-
25609:        fortsättningen förvaras tillräckligt länge,      swnsskyddscentralen givit arbetspensionsanstal-
25610:        dvs. åtminstone under pensionärernas             t~rna när~are anvisningar om hur länge pen-
25611:        hela livstid?                                    swnshandhngarna skall förvaras (cirkulär A 28/
25612:                                                         92). Enligt anvisningarna skall de förvaras minst
25613:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           tre år eft~r den försäkrades död och i regel i
25614: anföra följande:                                        ursp.runghg form. Uppgifterna är alltså disponi-
25615:                                                         bla 1 ursprunglig form i pensionsinrättningens
25616:    Utgående från regeringsprogrammet har pen-           handling~r och inga uppgifter som inverkar på
25617: sionsskyddet justerats i syfte att fördela det så att   samordnmgen har således förstörts.
25618: det på ett ändamålsenligare sätt än tidigare mot-           Enligt folkpensionsantaltens utlåtande dispo-
25619: svarar förvärvsinkomsten av arbete. Avsikten            nerar den över uppgifter om löpande folkpensio-
25620: har varit att förenkla samordningen av pensions-        ner och utbetalda belopp. Vid folkpensionsan-
25621: systemen och att samtidigt beakta reduceringen          stalt~n arki~eras uppgifterna antingen på ADB
25622: av pensionsutgifterna. Av detta följer att folk-        eller 1handlmgarna. De förvaras i regel ytterliga-
25623: pensionens basdel inte beviljas sådana nya pen-         re fem år efter det att förmånen har upphört att
25624: sionssökande, vilkas arbetspensionsinkomster i          gälla. Enligt folkpensionsanstaltens uppfattning
25625: den korumunala dyrortsklassen 1 överstiger              förutsätter stadgandena om datasekretess att
25626: 5 188 mk och i dyrortsklass II 4 973 mk i måna-         onödiga eller föråldrade uppgifter utplånas.
25627: den för ensamstående personer samt i dyrorts-               Med tanke på en korrekt fördelning av social-
25628: klass 1 4 564 mk och i dyrortsklass II 4 380 mk i       skydd~t är det nödvändigt att de lagändringar
25629: månaden för gifta personer. I arbetspensionssys-        som nksdagen har antagit förverkligas korrekt
25630: temet slopas samtidigt den effekt som basdelen          även tekniskt sett. Social- och hälsovårdsministe-
25631: haft på samordningsgrunden för arbetspensio-            riet följer med hur reformen verkställs och vidtar
25632: nerna.                                                  vid behov åtgärder för att systemet skall kunna
25633:                                                         effektiveras.
25634: 
25635:      Helsingforsden 3 januari 1996
25636: 
25637:                                                                       Minister Terttu Huttu-Juntunen
25638:                                           KK 392/1995 vp
25639: 
25640: Kirjallinen kysymys 392
25641: 
25642: 
25643: 
25644: 
25645:                                   Räsänen: Valtioneuvoston suhtautumisesta TV:nlastenohjelmien
25646:                                      väkivaltaan
25647: 
25648: 
25649:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
25650:     TV:n lastenohjelmistoa leimaavat yhä vah-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25651: vemmin väkivaltaiset toimintapiirrossarjat, joi-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25652: den pääasiallinen tarkoitus näyttää olevan niihin   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25653: liittyvien tuotteiden markkinointi.                 nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25654:     Monet vanhemmat kokevat parhaillaan jou-
25655: lun lähestyessä paineita hankkia joulupukin                   Aikooko Hallitus puuttua television
25656: konttiin ylihinnoiteltuja Prätkähiiriä ja Power            lastenohjelmien kehitykseen, ja
25657: Rangereita.                                                   millä tavoin Hallitus omalta osaltaan
25658:     Päiväkodeissa ja kouluissa on tehty havainto-          pyrkii varmistamaan lapsen edun ensi-
25659: ja lasten levottomasta käyttäytymisestä näiden             sijaisuuden television lastenohjelmiston
25660: ohjelmaesitysten jälkeen. Väkivaltaisten ohjel-            kehittämisessä?
25661: mien on epäilty lisäävän lasten väkivaltaista
25662: käyttäytymistä.
25663:      Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1995
25664:                                            Päivi Räsänen
25665: 
25666: 
25667: 
25668: 
25669:  250261
25670: 2                                        KK 392/1995 vp
25671: 
25672: 
25673: 
25674: 
25675:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
25676: 
25677:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa     me mukaisesti esimerkiksi Yleisradio Oy:llä (hal-
25678: mainitussa tarkoituksessa, Te, Rouva Puhemies,     lintoneuvostolla) itsellään. Suomea sitovat myös
25679: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    kansainväliset sopimukset, kuten esimerkiksi
25680: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Räsäsen       Euroopan unionin televisiodirektiivi.
25681: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 392.         Yleisesti lastenohjelmien toimituspolitiikan
25682:                                                    kulmakivenä on väkivallattomuus. Suomessa ei
25683:           Aikooko Hallitus puuttua television      olekaan toistaiseksi ilmennyt tällä alueella eri-
25684:        lastenohjelmien kehitykseen, ja             tyisen huolestuttavia asiaan liittyviä piirteitä,
25685:           millä tavoin Hallitus omalta osaltaan    mutta ongelma on meilläkin tiedostettu. On
25686:        pyrkii varmistamaan lapsen edun ensi-       varmasti syytä yhteiskunnalliseen pohdintaan ja
25687:        sijaisuuden television lastenohjelmiston    mahdollisesti myös pelisääntöjen kehittämiseen.
25688:        kehittämisessä?                             Liikenneministeriön tarkoituksena onkin käyn-
25689:                                                    nistää asiasta asiantuntijoiden, yleisradiotoi-
25690:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        minnan harjoittajien ja viranomaisten välinen
25691: taen seuraavaa:                                    keskustelu, jonka pohjalta voitaisiin ottaa kan-
25692:                                                    taa, onko asiassa aihetta ryhtyä erityistoimen-
25693:    Ohjelmapoliittinen vastuu televisiotoiminnas-   piteisiin.
25694: sa ei ole valtioneuvostolla, vaan lainsäädäntöm-
25695:      Helsingissä 22 päivänä joulukuu ta 1995
25696: 
25697:                                                             Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
25698:                                           KK 392/1995 vp                                              3
25699: 
25700: 
25701: 
25702: 
25703:                                       Tili Riksdagens Talman
25704: 
25705:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    skall också iaktta vissa internationella överens-
25706: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-      kommelser, såsom Europeiska unionens televi-
25707: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    sionsdirektiv.
25708: man Räsänen undertecknade spörsmål nr 392:             Den allmänna utgångspunkten för redigering-
25709:                                                     en av barnprogram är att våld inte skall få före-
25710:           Ämnar Regeringen ingripa i den ut-        komma i dessa program. 1 Finland har inom det
25711:        veckling som avser televisionens pro-        här programsegmentet tills vidare inte heller
25712:        gramutbud för barn och                       framkommit drag av direkt alarmerande karak-
25713:           på vilket sätt försöker Regeringen för    tär, men också hos oss är man givetvis medveten
25714:        sin del säkerställa att barnens intressen    om problematiken i fråga. Det finns säkert anled-
25715:        prioriteras i denna utveckling?              ning att dryfta dessa frågor i vårt samhälle och att
25716:                                                     eventuellt också se över spelreglerna. Trafikmi-
25717:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       nisteriet har för avsikt att sammankalla olika
25718: anföra följande:                                    sakkunniga och personer som är aktiva inom
25719:                                                     rundradioverksamheten samt myndigheterna tili
25720:   lnom televisionsverksamheten bärs det pro-        en gemensam diskussion som sedan kan utgöra
25721: grampolitiska ansvaret inte av statsrådet. Enligt   underlag för ett beslut om eventuella specialåt-
25722: vår lagstiftning vilar detta ansvar på exempelvis   gärder i frågan.
25723: Rundradion Ab (på förvaltningsrådet). Finland
25724:      Helsingforsden 22 december 1995
25725:                                                                  Trafikminister Tuula Linnainmaa
25726:                                            KK 393/1995 vp
25727: 
25728: Kirjallinen kysymys 393
25729: 
25730: 
25731: 
25732: 
25733:                                   Rauramo ym.: Veikkausvoittovarojen osoittamisesta liikuntakult-
25734:                                      tuurin käyttöön
25735: 
25736: 
25737:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
25738: 
25739:    Eduskuntaryhmien puheenjohtajat sopivat              Sopimusta ei toteutettu, koska lisätalousar-
25740: 16.12.1994, että vuoden 1995 ensimmäiseen lisä-      vioon ei sisällytetty varoja liikuntakulttuurille.
25741: talousarvioon sisällytetään urheilun ja liikun-      Sen sijaan liikunta sai keväällä 1995 käyttöönsä
25742: nan tukemiseen ylimääräinen 25 miljoonan mar-        omia säästövarojaan 25 miljoonaa markkaa. Lii-
25743: kan määräraha veikkausvoittovaroista. Tarkoi-        kunnalle annettiin siis jälleen kerran katteeton
25744: tus oli kompensoida liikuntakulttuuria siitä, että   lupaus.
25745: veikkausvoittovarojen jakosuhdetta oli taas             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25746: muutettu liikunnan kannalta kielteiseen suun-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25747: taan. (Vaihtoehto: Tarkoitus oli taivuttaa edus-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25748: kunnassa syntymässä ollut enemmistö luopu-           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25749: maan arpajaislain muutoshankkeesta,jonka mu-
25750: kaan liikunnan ja muiden edunsaajien osuudet                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25751: olisi säädetty lailla. Liikunnan osuudeksi olisi            ryhtyä 25 miljoonan markan ylimääräis-
25752: tullut 36,6% veikkausvoittovaroista. Hallituk-              ten veikkausvoittovarojen osoittamiseksi
25753: sen talousarvioesityksessä osuus oli pudonnut               liikuntakulttuurin käyttöön?
25754: 24,2 %:iin.)
25755:       Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1995
25756:                      Anssi Rauramo                          Pauli Saapunki
25757:                      Matti Saarinen                         Arto Bryggare
25758:                                         Maija-Liisa Lindqvist
25759: 
25760: 
25761: 
25762: 
25763:  250261
25764: 2                                         KK 393/1995 vp
25765: 
25766: 
25767: 
25768: 
25769:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
25770: 
25771:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Valtioneuvoston päätökseen perustuen opetus-
25772: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       ministeriö myönsi päätöksellään 7.4.1995
25773: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     25 000 000 markkaa liikuntapaikkarakentami-
25774: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Rauramon       seen.
25775: ym. näin kuuluvan kysymyksen n:o 393:                  Kyseisen päätöksen esittelymuistiossa viita-
25776:                                                     taan vastattavana olevassa kysymyksessä (393/
25777:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      1995 vp) mainittuun eduskuntaryhmien sopi-
25778:        ryhtyä 25 miljoonan markan ylimääräis-       mukseen,jonka mukaan vuoden 1 lisätalousarvi-
25779:        ten veikkausvoittovarojen osoittamiseksi     ossa osoitetaan vuoden 1995 varsinaisessa ta-
25780:        liikuntakulttuurin käyttöön?                 lousarviossa olevan määrärahan lisäksi 25 mil-
25781:                                                     joonaa markkaa liikunnan edistämiseen.
25782:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Koska pääministeri Ahon johtama hallitus ei
25783: vasti seuraavaa:                                    keväällä enää antanut lisätalousarvioesitystä,
25784:                                                     asia ratkaistiin siten, että opetusministeriö oikeu-
25785:    Valtioneuvosto oikeutti (6.4.1995) opetusmi-     tettiin ylittämään vuoden 1995 talousarvion
25786: nisteriön ylittämään vuoden 1995 talousarvion       määrärahaa käyttämällä tarkoitukseen veik-
25787: momenttia 29.98.50 (veikkauksen ja raha-arpa-       kauspelitoiminnan ylijäämästä kertyneitä liikun-
25788: jaisten voittovarat liikunnan ja nuorisokasvatus-   ta- ja nuorisotoimen säästövaroja.
25789: työn tukemiseen) 25 000 000 markalla käyttä-           Tulevat määrärahatarpeet ja valtion avustus-
25790: mällä ylitykseen sitomattomia säästövaroja.         mahdollisuudet arvioidaan päätettäessä hallitus-
25791:    Määräraha oli tarkoitettu valtionavustusten      kauden loppuvuosien menokehyksistä.
25792: myöntämiseksi liikuntapaikkarakentamiseen.
25793: 
25794:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1995
25795: 
25796:                                                                          Ministeri Claes Andersson
25797:                                           KK 393/1995 vp                                                 3
25798: 
25799: 
25800: 
25801: 
25802:                                        Tili Riksdagens Talman
25803: 
25804:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    Med stöd av statsrådets beslut beviljade under-
25805: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-      visningsministeriet genom sitt beslut 7.4.1995
25806: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    25 000 000 mark för byggande av idrottsanlägg-
25807: man Rauramo m.fl. undertecknade spörsmål            ningar.
25808: nr 393:                                                1 föredragningspromemorian tili beslutet i frå-
25809:                                                     ga hänvisas tili det avtal mellan riksdagsgrupper-
25810:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      na som nämns i det aktuella spörsmålet (393/
25811:        ta för att anvisa idrottskulturen extra      1995 rd) och enligt vilket det i årets första tilläggs-
25812:        tippningsvinstmedel om 25 miljoner           budget utöver anslaget i den egentliga budgeten
25813:        mark?                                        för 1995 skall anvisas 25 miljoner mark för främ-
25814:                                                     jandet av idrotten.
25815:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Eftersom den av statsminister Aho ledda re-
25816: anföra följande:                                    geringen inte avlät någon tilläggsbudgetproposi-
25817:                                                     tion på våren löstes frågan så att undervisnings-
25818:    Statsrådet bemyndigade (6.4.1995) undervis-      ministeriet bemyndigades att överskrida anslaget
25819: ningsministeriet att överskrida momentet            i budgeten för 1995 genom att för ändamålet
25820: 29.98.50 (tippnings- och penninglotterivinstme-     använda sparade medel inom idrotts- och ung-
25821: del för stödjande av idrott och ungdomsfost-        domsverksamheten vilka uppstått genom över-
25822: ringsarbete) i budgeten för 1995 med 25 000 000     skott i tippningsspelverksamheten.
25823: mark genom att använda obundna sparmedel för           De kommande anslagsbehoven och statens
25824: överskridningen.                                    understödsmöjligheter bedöms när utgiftsramar-
25825:    Anslaget var avsett för beviljande av statsun-   na för de återstående åren av regeringsperioden
25826: derstöd för byggande av idrottsanläggningar.        fastställs.
25827: 
25828:      Helsingfors den 22 december 1995
25829: 
25830:                                                                            Minister Claes Andersson
25831:                                                                                     j
25832:                                                                                 j
25833:                                                                             j
25834:                                                                             j
25835:                                                                         j
25836:                                                                     j
25837:                                                                 j
25838:                                                             j
25839:                                                         j
25840:                                                     j
25841:                                                 j
25842:                                             j
25843:                                         j
25844:                                     j
25845:                                 j
25846:                             j
25847:                             j
25848:                         j
25849:                     j
25850:                 j
25851:             j
25852:             j
25853:         j
25854:     j
25855: j
25856:                                            KK 394/1995 vp
25857: 
25858: Kirjallinen kysymys 394
25859: 
25860: 
25861: 
25862: 
25863:                                   Lahtela: Valtiollisten vaalien tulosten ilmoittamisesta aiheutuvien
25864:                                      atk-kulujen korvaamisesta kunnille
25865: 
25866: 
25867:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
25868: 
25869:    Tiedonsiirron ja tietojärjestelmien nopea kehi-   sille vaaliorganisaatiolle,joka on kuntien keskus-
25870: tys on johtanut siihen, että vaalien tuloslasken-    vaalilautakuntien ulkopuolella. Tästä syystä
25871: nan edistymistä seurataan reaaliajassa. Niin sa-     olisikin kohtuullista, että valtiollisten vaalien
25872: notuista vaalivalvojaisista on tullut mediatapah-    atk-kustannukset korvattaisiin kunnille valtion
25873: tumia, joissa näyttävään osaan nousevat uuden        varoista.
25874: tietotekniikan avulla aikaansaadut ennusteet,            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25875: pylväiköt, käyrät ja muut tilanteen kehitystä ha-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25876: vainnollistavat tietotekniikan taidonnäytteet        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25877:    Tämä taas on johtanut siihen, että kunnille on    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25878: synnytetty eräänlainen pakottava tarve käyttää
25879: vaalitulosten tiedottamisessa konekielisiä yh-                 Aikooko Hallitus toimia siten, ettäjat-
25880: teyksiä. Tästä on kunnille syntynyt lisäkustan-             kossa valtiollisten vaalien atk-yhteyskus-
25881: nus, joka jää yksin kunnan kustannettavaksi,                tannukset tultaisiin korvaamaan kunnille
25882: vaikka hyöty tästä laskentajärjestelmästä koituu            valtion varoista?
25883:      Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1995
25884:                                              Esa Lahtela
25885: 
25886: 
25887: 
25888: 
25889: 250261
25890: 2                                         KK 394/1995 vp
25891: 
25892: 
25893: 
25894: 
25895:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
25896: 
25897:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tokset, jotka tulivat voimaan 1.1.1996. Kansan-
25898: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       edustajain vaaleista annetun lain muutetussa
25899: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     102 §:ssä säädetään muun muassa, että oikeusmi-
25900: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-     nisteriö vastaa äänioikeusrekisterin ja valtakun-
25901: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        nallisen ehdokasrekisterin sekä muiden vaaleissa
25902: 394:                                                käytettävien oikeusministeriön tietojärjestel-
25903:                                                     mien kustannuksista. Vastaava muutos on tehty
25904:           Aikooko Hallitus toimia siten, ettäjat-   myös kunnallisvaalilain 100 §:ään.
25905:        kossa valtiollisten vaalien atk-yhteyskus-       Vaalien ja kansanäänestysten tuloksen lasken-
25906:        tannukset tultaisiin korvaamaan kunnille     nassa käytettävä tietojärjestelmä on yksi edellä
25907:        valtion varoista?                            mainituissa säännöksissä tarkoitetuista oikeus-
25908:                                                     ministeriön tietojärjestelmistä.
25909:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             Edellä sanotusta seuraa, että kuntien atk-yh-
25910: taen seuraavaa:                                     teyskustannukset niin valtiollisissa kuin kunnal-
25911:                                                     lisissakin vaaleissa korvataan jatkossa valtion
25912:   Tasavallan presidentti vahvisti 22.12.1995        varoista.
25913: vaaleja ja kansanäänestyksiä koskevat lainmuu-
25914:      Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 1996
25915:                                                                     Oikeusministeri Sauli Niinistö
25916:                                             KK 394/1995 vp                                                3
25917: 
25918: 
25919: 
25920: 
25921:                                          Tili Riksdagens Talman
25922: 
25923:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       ändrade 102 § i lagen om riksdagsmannaval stad-
25924: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         gas bl.a. att justitieministeriet svarar för kostna-
25925: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       derna för röstträttsregistret och det riksomfat-
25926: man Esa Lahtela undertecknade spörsmål nr              tande kandidatregistret samt för justitieministe-
25927: 394:                                                   riets andra datasystem som används i valet. Mot-
25928:                                                        svarande ändring har gjorts i den kommunala
25929:           Ämnar Regeringen verka för att ersätt-       vallagens 100 §.
25930:        ning för kostnaderna för ADB-förbindel-            Det datasystem som används vid resultaträk-
25931:        serna vid statliga vai i fortsättningen skall   ningen vid vai och folkomröstningar är ett av de
25932:        betalas kommunerna med statliga medel?          datasystem som avses i ovan nämnda stadgan-
25933:                                                        den.
25934:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt              Av det som nämnts ovan följer att ersättning
25935: följande:                                              för kostnaderna för kommunernas ADB-förbin-
25936:                                                        delser i fortsättningen kommer att betalas med
25937:    Republikens president stadfåste 22.12.1995          statliga medel både vid statliga och kommunala
25938: lagä!)dringar som gällde vai och folkomröstning-       vai.
25939: ar. Andringarna trädde i kraft 1.1.1996. 1 den
25940: 
25941:      Helsingforsden 3 januari 1996
25942: 
25943:                                                                         Justitieminister Sauli Niinistö
25944:                                              KK 395/1995 vp
25945: 
25946: Kirjallinen kysymys 395
25947: 
25948: 
25949: 
25950: 
25951:                                     Linden: Alle kouluikäisten lasten esiopetuksesta
25952: 
25953: 
25954: 
25955:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
25956: 
25957:     Ensimmäiset alle kouluikäisten lasten esiope-      vaikka kansainvälisesti esiopetuksella tarkoite-
25958: tukseen liittyvät kokeilut aloitettiin jo 1960-lu-     taan yli 3-vuotiaille lapsille tarkoitettua toimin-
25959: vulla. Alle kouluikäisten lasten esiopetusta käsi-     taa, systemaattista opetusta ja kasvatusta.
25960: teltiin 1970-luvulla lukuisissa työryhmissä. Tällä        Vuoden 1996 alusta voimaan tuleva päivähoi-
25961: vuosikymmenellä esiopetuksen järjestäminen on          tolaki antaa edelleen mahdollisuuden kehittää
25962: jälleen noussut esille. Asiaa pohditaan tällä het-     esiopetusta osana päiväkotien toimintaa. Kui-
25963: kellä myös koulutuksen lainsäädännön kehittä-          tenkin valitettavasti näyttää siltä, että monissa
25964: mishankkeen poliittisessa työryhmässä. Kaikista        kunnissa on kehitelty erilaista lyhytaikaista ja
25965: kokeiluista ja työryhmien mietinnöistä huoli-          -kestoista kerhotoimintaa, josta käytetään kui-
25966: matta esiopetus, sen tavoitteet ja toteuttamisen       tenkin nimeä esiopetus tai esikoulu. Näissä ker-
25967:  reunaehdot ovat yhä selkiyttämättä lainsäädän-        hoissa annetusta toiminnasta ei edes yleensä vas-
25968: nössä.                                                 taa pedagogisen koulutuksen saanut henkilö.
25969:     Tällä hetkellä esiopetusta päiväkodeissa saa       Tällöin on olemassa vaara, että esiopetuksen
25970:  noin 50% kuusivuotiaiden ikäluokasta ja perus-        opetukselliset tavoitteet ja toiminta hämärtyvät.
25971:  koulun alaisessa esiopetuksessa on 3 000 lasta.          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25972:  Tämä on erittäin vähän siihen nähden, miten           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25973:  paljon esiopetuksen järjestämistä on pohdittu eri     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25974:  tahoilla yli kahdenkymmenen vuoden aikana.            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25975:  Molempien hallintokuntien antama esiopetus
25976:  perustuu samoihin opetussuunnitelman perustei-                  Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta lasten
25977:  siin ja toiminnallisiin lähtökohtiin. Kuitenkin              ja perheiden yhdenvertaisuus ja tasa-arvo
25978:  peruskoulun alainen esiopetus on lapsille maksu-             esiopetuksessa taataan, kun esiopetusta
25979:  tonta ja päivähoidon alainen esiopetus maksul-               järjestää kaksi eri hallintokuntaa, ja
25980:  lista. Myös opettajien kelpoisuudet poikkeavat                  miten alle kouluikäisten lasten esiope-
25981:  perusteettomasti eri hallintokuntien alaisessa esi-          tus saadaan vastaamaan määrältään ja
25982:  opetuksessa. Toisaalta Suomessa on yhä juututtu              toimintatavoiltaan eurooppalaista tasoa?
25983:  pohtimaan vain yhden ikäluokan esiopetusta,
25984: 
25985:      Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1995
25986: 
25987:                                                Suvi Linden
25988: 
25989: 
25990: 
25991: 
25992: 250261
25993: 2                                           KK 395/1995 vp
25994: 
25995: 
25996: 
25997: 
25998:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
25999: 
26000:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         sen käynnistysvaiheen ratkaisu, jolloin lasten
26001: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          alkuopetus jätettiin kotien tehtäväksi.
26002: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Lastentarhatoimintaa oli alkuaikoina pää-
26003: Jasenen vastattavaksi kansanedustaja Suvi              asiassa vain kaupungeissa. Näiden lukumäärän
26004: Lindenin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          kasvaessa ja toiminnan kehittyessä siirrettiin
26005: n:o 395:                                               lastentarhat sosiaalitoimen alaisuuteen jo 1920-
26006:                                                        luvulla. Raja eri hallintokuntien välillä pysyi
26007:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta lasten      selkeänä siihen asti, kunnes tuli tarvetta siirtyä
26008:        ja perheiden yhdenvertaisuus ja tasa-arvo       varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen. Esiope-
26009:        esiopetuksessa taataan, kun esiopetusta         tuksen maksuttomuus peruskoulussa ja maksul-
26010:        järjestää kaksi eri hallintokuntaa, ja          lisuus päivähoidossa on asettanut huoltajat eri-
26011:           miten alle kouluikäisten lasten esiope-      arvoiseen asemaan.
26012:        tus saadaan vastaamaan määrältään ja               Viimeisin esiopetusratkaisua koskeva kan-
26013:        toimintatavoiltaan eurooppalaista tasoa?        nanotto on esitetty koulutuksen ja korkeakou-
26014:                                                        luissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämis-
26015:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           suunnitelmassa vuosille 1995-2000. Tämän
26016: vasti seuraavaa:                                       mukaan peruskoulun pituus ja pääsääntöinen
26017:                                                        alkamisikä säilyvät nykyisellään. Kouluuntuloa
26018:    Esiopetuksella tarkoitetaan suunnitelmalli-         joustavoitetaan nykyisestään siten, että oppilai-
26019: sesti toteutettua ryhmämuotoista opetustoimin-         den koulukypsyyden ja huoltajien toivomusten
26020: taa, jonka avulla ennen varsinaisen koulunkäyn-        perusteella kouluuntuloikä vaihtelee jonkin ver-
26021: nin alkua pyritään edistämään lapsen henkistä          ran nykyistä enemmän.
26022: kehitystä ja samalla lisäämään hänen koulu val-           Tavoitteena esiopetuksen järjestämisessä on
26023: miuttaan. Esiopetuksen tulee olla lapsen lähtö-        pidemmällä aikavälillä tilanne, jossa käytännös-
26024: kohdista lähtevää ja leikin avulla tapahtuvaa          sä koko ikäluokka osallistuu vuoden pituiseen
26025: kasvatusta.                                            esiopetukseen ennen peruskoulun alkua. Kunta
26026:    Nykyisin esiopetuksen piirissä on noin 35 000       päättää, annetaanko esiopetus peruskoulun vai
26027: lasta, mikä on noin 57 %ikäluokasta. Peruskou-         päivähoidon yhteydessä.
26028: lun esiopetuksessa näistä lapsista on kolmisen            Alle kouluikäisten lasten hoitojärjestelmä
26029: tuhatta. Esiopetukseen osallistuvien kuusivuo-         suunnitellaan tulevaisuudessa kokonaisuutena,
26030: tiaiden osuus vaihtelee alueittain. Vuoden 1994        johon sisältyy varhaiskasvatus ja esiopetus. So-
26031: alussa Uudellamaalla oli esiopetuksessa 72%            siaali- ja terveysministeriö tulee asettamaan tätä
26032: ikäluokasta. Alhaisin osuus oli Pohjois-Karja-         työtä varten työryhmän. Opetushallituksen teh-
26033: lassa 41 %.                                            tävänä on ollut vuoden 1995 loppuun mennessä
26034:    Koulunkäynnin aloittamisikäraja on Pohjois-         muuttaa peruskoulun antaman kuusivuotiaiden
26035: maissa ollut perinteisesti korkeampi kuin Euroo-       esiopetuksen opetussuunnitelman perusteita ja
26036: passa yleensä. Yhtenä syynä tähän ovat olleet          yhdenmukaistaa ne päiväkotien kuusivuotiaiHe
26037: maantieteelliset tekijät: harva asutus ja siitä joh-   antaman esiopetuksen kanssa. Esiopetuskysy-
26038: tuvat pitkät koulumatkat. Aloittamisikään on           mys tulee esille myös opetustoimen lainsäädän-
26039: myös saattanut vaikuttaa myös kansanopetuk-            nön kokonaisuudistuksen yhteydessä.
26040: 
26041:      Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 1996
26042: 
26043:                                                                Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
26044:                                             KK 395/1995 vp                                              3
26045: 
26046: 
26047: 
26048: 
26049:                                          Tili Riksdagens Talman
26050: 
26051:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          1 begynnelsen fanns barnträdgårdar endast i
26052: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         städerna. När de ökade i antal och verksamhe-
26053: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       ten utveck1ades underställdes barnträdgårdarna
26054: man Suvi Linden undertecknade spörsmål nr              socia1vården redan på 1920-ta1et. Gränserna
26055: 395:                                                   mellan de olika förvaltningsområdena var tyd-
26056:             Vad ämnar Regeringen göra för att          liga tills det uppstod ett behov av att övergå från
26057:         familjers jämbördighet och jämställdhet        barnafostran tili förskoleundervisning. Det fak-
26058:         garanteras i förskoleundervisningen, då        tum att förskoleundervisningen i grundskolan
26059:         den ordnas av två olika förvaltningsom-        är avgiftsfri och inom dagvården är avgiftsbe-
26060:         råden, och                                     1agd har satt vårdnadshavarna i en ojämlik ställ-
26061:             hur skall förskoleundervisningen av        ning.
26062:         barn yngre än skolåldern fås att tili arten       Det senaste ställningstagandet i fråga om för-
26063:          och beskaffenheten matsvara en europe-        skoleundervisningen har tagits i planen 1995-
26064:          isk nivå?                                     2000 för utveck1ing av utbildningen och den
26065:                                                        forskning som bedrivs vid högskolorna. Enligt
26066:   Som svar på spörsmålet får jag vördsamt              den skalllängden på grundsko1an och begynnel-
26067: anföra följande:                                       seå1dern en1igt huvudregeln vara oförändrad.
26068:                                                        Skolgången görs mera flexibel så att på basis av
26069:     Med förskoleundervisning avses en systema-         e1evernas sko1gång och vårdnadshavarnas ön-
26070: tisk undervisning i gruppform, genom viiken            skemå1 varierar e1evernas inträde tili sko1an i
26071: man före den egentliga skolgången försöker             någon mån mera än tidigare.
26072: främja barns intellektuella utveckling och samti-         1 försko1gångens arrangemang är må1et på
26073: digt öka deras beredskap för skolgången. För-          längre sikt en situation där i praktiken hela ål-
26074: skoleundervisningen bör utgå från barnen själva        dersklassen deltar i en förskoleundervisning på
26075: och fostran bör ske med hjälp av lekar.                ett år före grundskolan. Kommunen beslutar om
26076:     För närvarande omfattar förskoleundervis-          förskoleundervisningen sker i samband med
26077: ningen ca 35 000 barn, vilket är ca 57 % av ålders-    grundsko1an eller dagvården.
26078: klassen. Av dem är ca 3 000 i grundskolans för-           Skötseln av barn under skolåldern planeras
26079: skoleundervisning. Andelen sexåringar som del-         framdeles som en helhet, i viiken ingår barnafost-
26080: tar i förskoleundervisning varierar regionalt. Vid     ran och försko1eundervisning. Social- och hälso-
26081: ingången av 1994 deltog i Nyland 72 % av ålders-       vårdsministeriet kommer i detta syfte att tillsätta
26082: klassen i förskoleundervisning. Den lägsta ande-       en arbetsgrupp. Utbi1dningsstyrelsen har tili
26083: len, 41 %, hade Norra Karelen.                         uppgift att före utgången av 1995 att i fråga om
26084:     Åldern då skolgången inleds har i Norden           den f6rskoleundervisning som grundskolan ger
26085:  traditionellt varit högre än i Europa i genomsnitt.   barn under sex år ändra grunderna för lärop1a-
26086:  En orsak har varit de geografiska faktorerna;         nen och förenhet1iga den med den förskoleunder-
26087:  glesbygderna och de långa skolresorna. På be-         visning som dagvården ger. Frågan om försko1e-
26088:  gynnelseåldern har även antagligen verkat folk-       undervisning kommer upp även i samband med
26089:  bildningens inledningsstadium då den första un-       tota1reformen av skollagstiftningen.
26090:  dervisningen av barn överläts på hemmen.
26091: 
26092:       Helsingfors den 4 januari 1996
26093: 
26094:                                                         Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
26095:                                             KK 396/1995 vp
26096: 
26097: Kirjallinen kysymys 396
26098: 
26099: 
26100: 
26101: 
26102:                                    Linden: Kansaneläkelaitoksen päätösvallan käytöstä sen valitessa
26103:                                        kuntoutuslaitoksia yhteistyölaitoksiksi
26104: 
26105: 
26106:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26107: 
26108:     Vuonna 1992 tuli voimaan kilpailunrajoitus-       siin kuuluu Kelan itse omistamia ja yksityisiä
26109: laki (480/92). Uusi kilpailunrajoituslaki koskee      kuntoutuslaitoksia. Kuntoutustoimintaa koske-
26110: ensimmäistä kertaa myös julkishallinnon yksi-         vat vuotuiset tarjouspyynnöt Kela lähettää vain
26111: köitä, kuten valtiota, valtion laitoksia, kuntia,     ns. yhteistyölaitoksilleen. Nykyisessä tarjousme-
26112: kuntayhtymiä, sairaaloita jne.                        nettelyssä osa kuntoutuslaitoksista jää tarjous-
26113:     Lain yksi merkittävä pääperiaate kieltää mää-     kilpailun ulkopuolelle. Kansaneläkelaitoksen
26114: räävän markkina-aseman hyväksikäytön kilpai-          tulkinta yhteistyölaitoksista on jopa niin tiuk-
26115: lutilanteessa. Kilpailunrajoituslain 7 §:n mukaan     kaa, että saman yhteisön omistamia eri kiinteis-
26116: määräävän aseman väärinkäyttönä pidetään              töjä ei ole voitu käyttää sen hyväksymään kun-
26117: mm. yksinmyynti-tai yksinostosopimusten käyt-         toutukseen. Kelan tarjousmenettelyn piiriin hy-
26118: tämistä ilman erityistä syytä.                        väksyttävien laitosten valinta ei perustu kuntou-
26119:     Laki kieltää yksiselitteisesti myös osto- ja      tuslaitosten laatu- tai tehokkuuskriteereihin,
26120: myyntikartellit. Kielto ulottunee myös tarjous-       vaan se nimeää yksipuolisesti yhteistyölaitoksen-
26121: kartelleihin. Suomen kilpailunrajoituslaki nou-       sa. Osa mahdollisista toimittajista rajataan tar-
26122: dattelee myös samoja yleisperiaatteita kuin EU :n     jouskilpailun ulkopuolelle ja siten vaikeutetaan
26123: kilpailulainsäädäntö. Tietyiltä kohdiltaan EU         näiden yksiköiden elinkeinon harjoittamista ja
26124: lainsäädäntö ja määräykset ovat vieläkin sito-        samalla asetetaan elinkeinonharjoittajat eriar-
26125: vampia.                                               voiseen asemaan. Näin rajattu tarjousmenettely
26126:     Kansaneläkelaitos saa kuntoutusmäärära-           vaikuttaa hinnanmuodostukseen ja vähentää te-
26127:  hansa osuutena sairausvakuutus- ja kansanelä-        hokkuutta kuntoutustoiminnan piirissä.
26128:  kevakuutustuloista sekä valtion budjetista. Kun-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26129:  toutuslainsäädännössä on säädetty Kansanelä-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26130:  kelaitoksen velvollisuudeksi koko maassa mm.         nioittavasti valtioneuvoston         asianomaisen
26131:  vaikeavammaisten kuntoutus, mikä merkitsee           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26132:  sitä, että se vastaa Suomessa yksin yhdestä mer-
26133:  kittävimmistä kuntoutuksen osa-alueista ja sillä               Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta myös
26134:  on mm. tältä osin määräävä markkina-asema.                  Kansaneläkelaitos määräävässä markki-
26135:     Kansaneläkelaitos määrää yksipuolisella pää-             na-asemassaan täyttäisi kilpailunrajoi-
26136:  töksellä kuntoutustoimintaa harjoittavat yhteis-            tuslain asettamat vaatimukset ja asettaisi
26137:  työlaitoksensa. Näiden laitosten valinta ei perus-          kuntoutuslaitokset tasavertaiseen ase-
26138:  tu objektiivisesti asetettuihin palveluiden laatu-          maan valitessaan yhteistyölaitoksia?
26139:  kriteereihin tai kilpailukykyyn. Yhteistyölaitok-
26140: 
26141:      Helsingissä 14päivänäjoulukuuta 1995
26142: 
26143:                                               Suvi Linden
26144: 
26145: 
26146: 
26147: 
26148: 250261
26149: 2                                          KK 396/1995 vp
26150: 
26151: 
26152: 
26153: 
26154:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
26155: 
26156:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       man palvelun laatua ja laitoksen kykyä muuten-
26157: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kin tuottaa asiakkaille tarvittavat palvelut hinnal-
26158: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      la, jota monivuotisen kokemuksen ja vertailun
26159: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lindenin        perusteella pidetään kohtuullisena. Kansaneläke-
26160: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 396:        laitos käyttää palveluja ostaessaan noin 70 palve-
26161:                                                      luntuottajaa, jotka ovat eri puolilla maata. Kan-
26162:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta myös      saneläkelaitos ei ole viime aikoina ottanut uusia
26163:        Kansaneläkelaitos määräävässä markki-         palveluntuottajia toiminnan piiriin, sillä palve-
26164:        na-asemassaan täyttäisi kilpailunrajoi-       luntuottajia on tällä hetkellä enemmän kuin on
26165:        tuslain asettamat vaatimukset ja asettaisi    tarvetta. Kansaneläkelaitoksen näkemyksen mu-
26166:        kuntoutuslaitokset tasavertaiseen ase-        kaan pitkäaikainen taloudellisten ja henkisten
26167:        maan valitessaan yhteistyölaitoksia?          voimavarojen käyttö palvelujen kehittämiseen
26168:                                                      vastaamaan kuntoutujien erilaisia tarpeita saat-
26169:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         taisi kärsiä siitä, jos hankinnat lyhytjänteisesti
26170: vasti seuraavaa:                                     osoitetaan eri tuottajille.
26171:                                                         Kysymyksessä mainittu laki kilpailun rajoituk-
26172:    Kansaneläkelaitos toteuttaa ja järjestää kun-     sesta (480/92) koskee elinkeinotoimintaa. Lain
26173: toutusta kansaneläkelaitoksen järjestämästä          3 §:n mukaan elinkeinonharjoittajalla tarkoite-
26174: kuntoutuksesta annetun lain (610/91) ja kansan-      taan luonnollista henkilöä tai yksityistä taijulkis-
26175: eläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta an-      ta oikeushenkilöä, joka ammattimaisesti pitää
26176: netun asetuksen (1161/91) nojalla. Asetuksen         kauppaa, ostaa, myy tai muutoin vastinetta vas-
26177: 7 §:n mukaan kansaneläkelaitos voi järjestää         taan hankkii tai luovuttaa tavaroita tai palveluk-
26178: kuntoutuksenjoko tuottamalla kuntoutuspalve-         sia.
26179: lut itse tai hankkimalla niitä muilta palvelujen         Hallituksen esityksen (HE 148/1987 vp) perus-
26180: tuottajilta. Kuntoutujane tai hankitun kuntou-       telujen mukaan määritelmässä on elinkeinonhar-
26181: tuspalvelun tuottajalle korvataan kuntoutukses-      joittajan käsite tarkoitettu laajaksi. Lähinnä edel-
26182: ta aiheutuvat tarpeelliset ja kohtuulliset kustan-   lytetään elinkeinonharjoittajan toiminnan olevan
26183: nukset. Kuntoutuspalveluista ei kuitenkaan suo-      taloudelliseen tulokseen tähtäävää toimintaa, jo-
26184: riteta korvausta, jos palvelun tuottajalle makse-    hon liittyy yrittäjäriski.
26185: taan valtionapua tai valtionosuutta kyseiseen            Perustelujen mukaan lakia sovellettaisiin esi-
26186: toimintaan.                                          merkiksi valtion kokonaan tai osaksi omistaman
26187:    Menettely kuntoutuksen toteuttamisessa on         osakeyhtiön elinkeinotoimintaan. Lakia voitai-
26188: vastaavan kaltainen kuin kunnallisessa sosiaali-     siin soveltaa myös julkisyhteisöjen eräisiin toi-
26189: ja terveydenhuollossa. Kansaneläkelaitos tuot-       mintoihin, kuten kaupunkien sähkölaitoksiin ja
26190: taa itse kuntoutuspalveluja Turussa sijaitsevassa    teurastamoihin. Sitä vastoin terveys- ja sosiaali-
26191: yksikössään. Kuntoutuksen järjestämiseksi kan-       huollon tai koulutoimen kaltainen julkisyhteisö-
26192: saneläkelaitos kuitenkin pääosin ostaa tarvitta-     jen lakisääteinen toiminta ei perustelujen mukaan
26193: vat kuntoutuspalvelut.                               ole elinkeinon harjoittamista. Kyseinen laki ei
26194:    Sosiaali- ja terveysministeriö on kuullut kan-    soveltuisi näin ollen kansaneläkelaitoksen järjes-
26195: saneläkelaitosta. Kansaneläkelaitokselta saadun      tämän velvollisuuden piiriin kuuluvaan kuntou-
26196: selvityksen mukaan avomuotoisesti toteutetut         tukseen.
26197: kuntoutuspalvelut vaikeavammaisille kansan-              Julkisista hankinnoista annettu laki (1505/92)
26198: eläkelaitos ostaa avoimen lehdissä julkaistavan      koskee myös palvelujen ostoa ja velvoittaa kan-
26199: tarjouskilpailun perusteella.                        saneläkelaitoksen ostamaan myös tarvittavat
26200:    Laitosmuotoisesti toteutettavan kuntoutuk-        kuntoutuspalvelut kilpailumenettelyä noudat-
26201: sen kansaneläkelaitos ostaa noudattaen edellä        taen. Kuntoutuspalvelut ostetaan kullekin kun-
26202: mainitun asetuksen periaatetta. Selvityksen mu-      toutujalle yksilöllisesti sopivinaja hänen kuntou-
26203: kaan kansaneläkelaitos arvioi laitoksen tuotta-      tustarpeensa tyydyttävinä. Kansaneläkelaitoksen
26204:                                              KK 396/1995 vp                                              3
26205: 
26206: järjestämä kuntoutus koskee kaikkia sairaus-,             Sosiaali- ja terveysministeriö on tietoinen, että
26207: ikä- ja väestöryhmiä koko Suomessa. Nämä ai-           kuntoutuspalveluja tuottavat laitokset saavat
26208: heuttavat kansaneläkelaitoksen näkemyksen              erilaisia julkisia avustuksia eri lähteistä. Näitä
26209: mukaan tarjouspyynnön laatimiselle, tarjousten         ovat muun muassa Raha-automaattiyhdistys,
26210: käsittelylle ja vertailulle niin moninaisia ongel-     työllisyysmäärärahat, opetusministeriö, kaup-
26211: mia, että hallinnolliset kustannukset nousevat         pa- ja teollisuusministeriö, laitosten sijaintikun-
26212: helposti kohtuuttamiksi ottaen huomioon saa-           nat tai kuntayhtymät sekä laitoksia ylläpitävät
26213: vutettavissa olevan mahdollisen hyödyn. Valtion        järjestöt. Myös kansaneläkelaitos tukee yhteis-
26214: hankinnoista annetun asetuksen mukaan han-             toimintasäätiöitään suorilla avustuksilla siten
26215: kinnat voidaan tehdä ilman tarjouskilpailua, jos       kuin kansaneläkelaitoksen kuntoutusta koske-
26216: tarjouskilpailussa mahdollisesti saavutettavat         van lainsäädännön 4 §:ssä on säädetty. Varsinai-
26217: paremmat hinta- tai muut ehdot eivät ilmeisesti        seen laitospalveluja koskevaan tarjouskilpailuun
26218: ylitä kilpailun järjestämisestä aiheutuneita kus-      mentäessä on ratkaistava, miten mainittujen
26219: tannuksia. Kansaneläkelaitoksen menettely ei           avustusten vaikutus voidaan ottaa tasapuolisesti
26220: ole ristiriidassa edellä mainitun kanssa.              huomioon.
26221:     Saadun selvityksen mukaan kansaneläkelai-              Kansaneläkelaitoksen järjestämä kuntoutus
26222:  toksessa harkitaan siirtymistä palvelujen ostoon      ja sen rahoitus sekä valtionosuuslainsäädännön
26223: varsinaisen tarjouskilpailun kautta myös laitos-       uudistus kytkeytyvät osaltaan toisiinsa. Sosiaali-
26224:  muotoisesti toteutettavien kuntoutuspalvelujen        ja terveysministeriö on myös asettanut selvitys-
26225:  osalta niin pitkälle kuin se käytännössä on mah-      miehet selvittämään 31.1.1996 mennessä kunnal-
26226:  dollista. Edellä mainituista syistä tarjouskilpai-    lisen terveydenhuollon ja kansaneläkelaitoksen
26227:  lun laatiminen tulee olemaan vaativaa. Tästä          tehtävienjaossa ja yhteistyössä esiintyneitä on-
26228:  syystä kansaneläkelaitoksen kuntoutuslinjalla         gelmia vaikeavammaisten lääkinnällisen kun-
26229:  on aloittanut toimintansa vuoden 1995 kevättal-       toutuksen järjestämisessä ja tekemään tarvitta-
26230:  vella laadunarviointiprojekti. Siinä tullaan mää-     vat ehdotukset ongelmien ratkaisemiseksi.
26231:  rittelemään ne laatuvaatimukset, joita kansan-            Selvitysten valmistuttua sosiaali- ja terveysmi-
26232:  eläkelaitos eri kuntoutuspalveluille ja niiden eri-   nisteriöllä on paremmat mahdollisuudet ottaa
26233:  laisille toimintalinjoille asettaa. Näiden laatu-     uudelleen tarkasteluun kansaneläkelaitoksen
26234:  vaatimusten määrittämisen jälkeen arvioidaan,         järjestämän kuntoutuksen toteuttamistavat ja
26235:  missä laajuudessa kilpailuttamiseen on mahdol-        ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin.
26236:  lista lähteä.
26237:      Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 1996
26238:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
26239: 4                                           KK 396/1995 vp
26240: 
26241: 
26242: 
26243: 
26244:                                         Tili Riksdagens Talman
26245: 
26246:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       och anstaltens förmåga att även i övrigt produce-
26247: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        ra de tjänster klienterna behöver tili ett pris som
26248: 1em av statsrådet översänt f61jande av riksdags-      på basis av mångårig erfarenhet och jämförelser
26249: man Linden undertecknade spörsmål nr 396:             kan anses skäligt. Folkpensionsanstalten köper
26250:                                                       tjänster av ca 70 serviceproducenter runt om i
26251:           Vad ämnar Regeringen göra för att           landet. Under den senaste tiden har folkpen-
26252:        även folkpensionsanstalten, som innehar        sionsanstalten inte anlitat några nya servicepro-
26253:        dominerande ställning på marknaden,            ducenter, eftersom utbudet på dem för närvaran-
26254:        skall uppfylla kraven i 1agen om konkur-       de är större än efterfrågan. Folkpensionsanstalt-
26255:        rensbegränsningar och behand1a rehabi-         ens ståndpunkt i frågan är att utvecklingen av
26256:        literingsinrättningarna jämbördigt vid         servicen så att den motsvarar rehabiliteringskli-
26257:        valet av samarbetspartner?                     enternas behov kan bli lidande, om uppdragen
26258:                                                       kortsiktigt tilldelas olika serviceproducenter i
26259:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         stället för att de ekonomiska och intellektuella
26260: anföra följande:                                      resurserna används långvarigt.
26261:                                                          Lagen om konkurrensbegränsningar (480/92)
26262:    Folkpensionsanstalten genomför och ordnar          som nämns i spörsmålet gäller näringsverksam-
26263: rehabilitering med stöd av lagen (610/91) och         het. Enligt lagens 3 § avses med näringsidkare en
26264: förordningen (1161191) om rehabilitering som          fysisk person eller en privat eller offentligrättslig
26265: ordnas av folkpensionsanstalten. Enligt 7 § i för-    person som yrkesmässigt saluför, köper, säljer
26266: ordningen kan folkpensionsanstalten ordna re-         eller annars mot vederlag förvärvar eller överlå-
26267: habiliteringen antingen genom att själv produce-      ter varor eller tjänster.
26268: ra rehabiliteringstjänsterna eller skaffa dem hos        Enligt motiveringen tili regeringens proposi-
26269: andra serviceproducenter. Rehabiliteringsklien-       tion (RP 148/1987 rd) är begreppet näringsidkare
26270: ten eller producenten av den anskaffade rehabili-     avsett att vara vidsträckt. Närmast förutsätts att
26271: teringstjänsten ersätts för de behövliga och skäli-   näringsidkarens verksamhet skall syfta tili eko-
26272: ga kostnaderna för rehabiliteringen. Rehabilite-      nomiskt resultat och vara förenad med företagar-
26273: ringstjänsterna ersätts dock inte, om servicepro-     risk.
26274: ducenten får statsbidrag eller statsandel för den-       Enligt motiveringen skalllagen tillämpas ex-
26275: na verksamhet.                                        empelvis på näringsverksamhet som bedrivs av
26276:    Rehabiliteringen genomförs enligt motsva-          ett helt eller delvis statsägt aktiebolag. Lagen kan
26277: rande förfarande som inom den kommunala so-           även tillämpas på offentliga samfunds vissa funk-
26278: cial- och hälsovården. Folkpensionsanstalten          tioner, såsom städernas elverk och slakterier.
26279: producerar själv rehabiliteringstjänster vid sin      Däremot anses lagstadgad verksamhet som of-
26280: enhet i Åbo. Huvudsakligen ordnar folkpen-            fentliga samfund bedriver, t.ex. social- och hälso-
26281: sionsanstalten dock rehabiliteringen genom att        vård eller skolväsende, inte vara näringsutövning
26282: köpa de tjänster som behövs.                          enligt motiveringen. Sålunda kan lagen om kon-
26283:    Social- och hälsovårdsministeriet har hört         kurrensbegränsningar inte tillämpas på den reha-
26284: folkpensionsanstalten. Enligt den utredning som       bilitering som folkpensionsanstalten är skyldig
26285: folkpensionsanstalten har lämnat köper den re-        att ordna.
26286: habiliteringstjänster för gravt handikappade             Lagen om offentlig upphandling ( 1505/92)
26287: inom den öppna vården utifrån en öppen anbuds-        gäller även köp av tjänster, och den förpliktar
26288: tävling som publiceras i tidningarna.                 folkpensionsanstalten att beakta konkurrensför-
26289:    Den rehabilitering som sker på anstalt köper       farandet vid köp av behövliga rehabiliterings-
26290: folkpensionsanstalten med beaktande av princi-        tjänster. Rehabiliteringstjänsterna skall köpas
26291: pen i den ovan nämnda förordningen. Enligt            för varje rehabiliteringsklient individuellt, och de
26292: utredningen utvärderar folkpensionsanstalten          skall tillgodose klientens rehabiliteringsbehov.
26293: kvaliteten på den service anstalten producerar        Den rehabilitering som folkpensionsanstalten
26294:                                            KK 396/1995 vp                                            5
26295: 
26296: ordnar omfattar alla sjukdoms-, ålders- och be- rehabiliteringstjänster får offentligt understöd
26297: folkningsgrupper i hela Finland. Enligt folkpen- från olika håll, bl.a. från Penningautomatför-
26298: sionsanstalten medför detta så mångahanda pro- eningen, sysselsättningsanslag, undervisningsmi-
26299: blem med tanke på utformandet av anbudsbegä- nisteriet, handels- och industriministeriet, inrätt-
26300: ran, behandlingen av anbud och jämförelsen av ningarnas förläggningskommuner eller samkom-
26301: dem att förvaltningskostnaderna lätt blir oskäli- muner samt de organisationer som är huvudmän
26302: ga i förhållande tili den nytta som eventuellt för inrättningarna. Också folkpensionsanstalten
26303: uppnås. Enligt upphandlingsförordningen för stöder sina samarbetsstiftelser med direkta bi-
26304: staten kan upphandling göras utan anbudstäv- . drag enligt 4 § lagen om rehabilitering som ord-
26305: ling, om de bättre prisvillkor eller andra villkor nas av folkpensionsanstalten. Vid egentlig an-
26306: som eventuellt kan fås genom en anbudstävling budstävling om service som ges i form av an-
26307: uppenbarligen inte överskrider kostnaderna för staltsvård skall det avgöras hur effekterna av de
26308: att ordna tävlingen. Folkpensionsanstaltens för- nämnda understöden kan beaktas rättvist.
26309: farande strider inte mot det ovan nämnda.               Den rehabilitering som folkpensionsanstalten
26310:     Enligt den erhållna utredningen överväger ordnar och finansieringen av den samt reformen
26311: folkpensionsanstalten att övergå tili att köpa av statsandelslagstiftningen är förbundna med
26312: även rehabiliteringstjänster i form av anstalts- varandra. Social- och hälsovårdsministeriet har
26313: vård på basis av egentliga anbudstävlingar i så även tillsatt utredningsmän som före den 31 ja-
26314: stor utsträckning som det är praktiskt möjligt. nuari 1996 skall förete en utredning om proble-
26315: Av de nämnda orsakerna kommer utformningen men i uppgiftsfördelningen och samarbetet mel-
26316: av anbudstävlingar att vara krävande. Därför lan den korumunala hälso- och sjukvården och
26317: inleddes ett projekt för kvalitetsbedömning på folkpensionsanstalten i fråga om den medicinska
26318: folkpensionsanstaltens rehabiliteringslinje vår- rehabiliteringen av gravt handikappade. Utred-
26319: vintern 1995. Där kommer det att preciseras vilka ningsmännen skall dessutom komma med för-
26320: kvalitetskrav folkpensionsanstalten skall ställa slag tilllösning av problemen.
26321: på rehabiliteringstjänsterna och på de olika verk-      När utredningarna är klara har social- och
26322: samhetslinjerna. Sedan kvalitetskraven har fast- hälsovårdsministeriet bättre förutsättningar att
26323: ställts skall det utvärderas i viiken omfattning det på nytt granska på vilket sätt folkpensionsanstal-
26324:  är möjligt att konkurrensutsätta tjänsterna.        ten ordnar rehabilitering och vidta behövliga åt-
26325:     Vid social- och hälsovårdsministeriet är man gärder.
26326:  medveten om att de inrättningar som producerar
26327:      Helsingfors den 4 januari 1996
26328: 
26329:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
26330: 1
26331: 1
26332: 
26333: 1
26334: 1
26335: 
26336:     1
26337:     1
26338:     1
26339: 
26340:     1
26341:         1
26342: 
26343:         1
26344:         1
26345:         1
26346: 
26347:             1
26348:             1
26349: 
26350:             1
26351:                                           KK 397/1995 vp
26352: 
26353: Kirjallinen kysymys 397
26354: 
26355: 
26356: 
26357: 
26358:                                   Nurmi ym.: Eläkkeen ulosotosta takausvelan maksamiseksi
26359: 
26360: 
26361:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
26362: 
26363:    Sotiemme veteraanit ovat ansainneet rintama-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
26364: mieseläkkeensä ja rintamalisänsä sodissamme.        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26365: Monesti nämä samat miehet ovat halunneet tur-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26366: vata ja taata lapsilleen ja omaisilleen mahdolli-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26367: suuden työhön ja perheensä elatukseen tukemal-
26368: la esim. lapsiaan näiden hankkiessa itselleen                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26369: asuntoa taikka tukemalla heitä yritystoiminnas-            ryhtyä, jotta sotiemme veteraanit eivät
26370: saan, molemmissa tapauksissa lainan takaajina.             joutuisi lastensa velkojen takaajina luo-
26371: On saattanut käydä, että olosuhteiden pakosta              pumaan eläkkeistään,jotka ovat kunnia-
26372: lapset ovat sitten kärsineet konkurssin, ja näin           velkamme veteraaneille vapaasta isän-
26373: ollen sotiemme veteraanit joutuvat korvaamaan              maastamme?
26374: lainan takauksen. Tässä tapauksessa ko. eläk-
26375: keet ulosmitataan.
26376:      Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1995
26377: 
26378:          Tuija Nurmi                    Osmo Kurola                  Heikki Koskinen
26379: 
26380: 
26381: 
26382: 
26383: 250261
26384: 2                                          KK 397/1995 vp
26385: 
26386: 
26387: 
26388: 
26389:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
26390: 
26391:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       määrästä on jätettävä ulosmittaamaHa 2/3. Ase-
26392: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tuksella on erikseen vahvistettu se suojaosuus,
26393: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      joka pienituloiselle velalliselle kuitenkin on vä-
26394: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija Nur-      hintään jäätävä.
26395: men ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            Niissä tapauksissa, joissa eläkkeensaaja saa
26396: n:o 397:                                             sekä ulosmittauskelpoista työeläkettä että rinta-
26397:                                                      masotilaseläkettä, ne molemmat otetaan huo-
26398:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       mioon määrättäessä, kuinka suuri osa eläkkeestä
26399:        ryhtyä, jotta sotiemme veteraanit eivät       on jätettävä ulosmittaamatta. Velallisten yhden-
26400:        joutuisi lastensa velkojen takaajina luo-     vertainen kohtelu ja velkojien oikeussuoja edel-
26401:        pumaan eläkkeistään, jotka ovat kunnia-       lyttävät, että velallisen erilaisista eläkkeistä
26402:        velkamme veteraaneille vapaasta isän-         koostuvat tulot otetaan tällöin kokonaisuudes-
26403:        maastamme?                                    saan huomioon.
26404:                                                         Maksukyvytön yksityishenkilö voi yksityis-
26405:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         henkilön velkajärjestelystä annetun lain mukai-
26406: vasti seuraavaa:                                     sesti hakea tuomioistuimelta velkajärjestelyä.
26407:                                                      Jos velallinen täyttää velkajärjestelyn edellytyk-
26408:    Laman johdosta monet takaajat ovat joutu-         set, hänelle vahvistetaan hänen kaikkia velko-
26409: neet antamansa takauksen perusteella maksuvel-       jaan koskeva, yleensä viisi vuotta kestävä maksu-
26410: vollisiksi velallisen osoittauduttua maksukyvyt-     ohjelma. Velallisen tuloistajätetään hänen käyt-
26411: tömäksi. Jos takaaja ei pysty maksamaan takaus-      töönsä rahamäärä, joka kattaa asumiskustan-
26412: sitoumukseen perustuvaa velkaa, velkoja voi          nukset ja välttämättömän toimeentulon. Käy-
26413: asianmukaisen täytäntöönpanoperusteen han-           tännössä on tullut esiin useita tapauksia, joissa
26414: kittuaan ryhtyä perimään velkaa ulosottoteitse.      lähisukulaisen elinkeinotoiminta- tai asuntove-
26415:    Palkan ja elinkeinotulon perusteella maksetta-    loista annetusta takaussitoumuksesta on aiheu-
26416: vat eläkkeet (ansioeläkkeet) ovat olleet ulosmit-    tunut niin huomattava maksuvelvollisuus, että
26417: tauskelpoisia 1.1.1990 alkaen. Eräitä perustoi-      velkajärjestely on ollut takaajalle välttämätön
26418: meentuloa turvaavia etuuksia ja eläkkeitä ei kui-    velkaongelmista selviytymiseksi.
26419: tenkaan saada ulosmitata. Näihin kuuluvat               Oikeusministeriössä on valmisteilla ulosotto-
26420: muun muassa rintamasotilaseläke samoin kuin          lain kokonaisuudistus, jonka yhteydessä arvioi-
26421: kansaneläke ja rintamalisä.                          daan palkan ja eläkkeen ulosmittausta koskevien
26422:    Velallisen perustoimeentuloa ulosmittaukses-      säännösten muutostarve.
26423: sa suojataan siten, että palkan ja eläkkeen netto-
26424: 
26425:      Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 1996
26426: 
26427:                                                                      Oikeusministeri Sauli Niinistö
26428:                                              KK 397/1995 vp                                              3
26429: 
26430: 
26431: 
26432: 
26433:                                          Tili Riksdagens Talman
26434: 
26435:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        komst genom att 2/3 av lönens eller pensionens
26436: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         nettobelopp inte får mätas ut. Genom förordning
26437: Iem av statsrådet översänt följande av riksdags-       fastställs skilt det skyddade belopp som Iikväl
26438: man Tuija Nurmi m.fl. undertecknade spörsmål           minst måste bli kvar åt en gäldenär med små
26439: nr 397:                                                inkomster.
26440:                                                           I de fall då pensionstagaren erhåller både ut-
26441:              Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      mätningsbar arbetspension och frontmannapen-
26442:           ta för att våra krigsveteraner som bor-      sion tas båda två i beaktande då det bestäms hur
26443:           gensmän för sina barns Iän inte skall be-    stor del av pensionen som inte får mätas ut. Ett
26444:           höva avstå från sina pensioner, som utgör    Iikvärdigt bemötande av gäldenärerna samt bor-
26445:           vår hedersskuld tili veteranerna för ett     genärernas rättsskydd förutsätter att gäldenä-
26446:           fritt fosterland?                            rens inkomster som består av olika pensioner då
26447:                                                        beaktas i sin helhet.
26448:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             En privatperson som är betalningsoförmögen
26449: anföra följande:                                       kan enligt lagen om skuldsanering för privatper-
26450:                                                        soner ansöka om skuldsanering hos domstol. Om
26451:    På grund av denekonomiskadepression en har          gäldenären uppfyller vilikoren för skuldsanering,
26452: många borgensmän på grundval av sin borgens-           fastställs för honom ett betalningsprogram för i
26453: utfåstelse blivit betalningsskyldiga då det har vi-    allmänhet fem år som gäller hans samtliga skul-
26454: sat sig att gäldenären är betalningsoförmögen.         der. Av sina inkomster får gäldenären ha kvar ett
26455: Om en borgensman inte kan betala en skuld som          belopp som täcker boendekostnaderna och de
26456: grundar sig på en borgensförbindelse, kan bor-         oundgängliga Ievnadskostnaderna. I praktiken
26457: genären börja driva in skulden i utsökningsväg         har det framkommit flera fall då en borgensför-
26458: efter att ha skaffat en vederbörlig verkställighets-   bindelse för en nära släktings närings- eller bo-
26459: grund.                                                 stadsskulder har Iett tili en så betydande betal-
26460:    Pensioner som betalas på grundval av Iön och        ningsskyldighet att skuldsanering har varit nöd-
26461: inkomst av näringsverksamhet (förtjänstpensio-         vändig för att borgensmannen skall klara av sitt
26462: ner) har varit utmätningsbara från 1.1.1990. Vis-      skuldproblem.
26463: sa förmåner och pensioner som tryggar basut-              Vid justitieministeriet bereds som bäst en to-
26464: komsten får likväl inte mätas ut. Tili dessa hör       talrevidering av utsökningslagen. I detta sam-
26465: bl.a. frontmannapensionen samt folkpensionen           manhang kommer man också att dryfta behovet
26466: och fronttillägget.                                    av ändringar i stadgandena om utmätning av Iön
26467:    Vid utmätning tryggas gäldenärens basut-            och pension.
26468: 
26469:      Helsingfors den 3 januari 1996
26470: 
26471:                                                                        Justitieminister Sauli Niinistö
26472:                                          KK 398/1995 vp
26473: 
26474: Kirjallinen kysymys 398
26475: 
26476: 
26477: 
26478: 
26479:                                  Nurmi ym.: Sosiaali- ja terveydenhuollon säästötoimenpiteiden
26480:                                     kohdentamisesta
26481: 
26482: 
26483:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
26484: 
26485:    On tosiasia, että kuntien suurimmat lakisää-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26486: teiset menot kohdistuvat sosiaali- ja terveyden-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26487: huoltoon sekä opetustoimeen. Säästötoimintoi-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26488: hin on käytetty pääsääntöisesti juustohöylä-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26489: periaatetta nipistämällä kaikilta jotakin sen
26490: kummemmin seuraamuksia tarkkaamatta. Ke-                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26491: hityksen myötä on tullut tarkoituksenmukaisek-            ryhtyä terveydenhuollon säästöjen koh-
26492: si tarkastella terveydenhuollon kustannuksia,             dentamiseksi oikeudenmukaisella taval-
26493: porrastettua ja tehokasta hoitoa sekä sitä, että          la?
26494: tarjotaan tarpeen kattavia terveydenhuollon pal-
26495: veluja. Nämä seikat tulisi voida toteuttaa yhden
26496: yhteisen puitelain nojalla.
26497:       Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1995
26498: 
26499:           Tuija Nurmi                  Osmo Kurola                   Heikki Koskinen
26500: 
26501: 
26502: 
26503: 
26504:  250261
26505: 2                                           KK 398/1995 vp
26506: 
26507: 
26508: 
26509: 
26510:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26511: 
26512:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        maatio-ohjauksen avulla. Jo 1980-luvun lopulta
26513: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         alkaneen johdonmukaisen poliittisen kehityksen
26514: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       perusteella viimeksi mainitun ohjausmuodon
26515: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija Nur-       merkitys on koko ajan korostunut. Tavoitteena
26516: men ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          on luonnollisesti turvata kansalaisten yhdenver-
26517: n:o 398:                                              taisuus eri puolilla maata ja erilaisissa kunnissa.
26518:                                                       Kuntia on viime vuosina pyritty ohjaamaan
26519:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       muun muassa palvelurakenteen ja hoitomenetel-
26520:        ryhtyä terveydenhuollon säästöjen koh-         mien uudistamiseen. Näitä keinoja hyväksi käyt-
26521:        dentamiseksi oikeudenmukaisella taval-         täen kunnat voivat saavuttaa merkittäviä säästö-
26522:        la?                                            jä palvelujen heikentymättä tai jopa palvelujen
26523:                                                       samalla parantuessa. Esimerkkinä tästä ovat
26524:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          monet erikoissairaanhoidon erikoisalat, joilla
26525: vasti seuraavaa:                                      hoidettavien potilaiden määrät ovat lisääntyneet
26526:                                                       samalla kun toiminnassa on saavutettu merkittä-
26527:     1. Sosiaali- ja terveydenhuolto on osa kunnal-    viä säästöjä.
26528: lista itsehallintoa. Palvelujen järjestämistä kos-       Erikoissairaanhoidossa hoitopäivien määrät
26529: kevat päätökset tehdään kunnissa ja kuntayhty-        ovat vuoteen 1995 mennessä vähentyneet. Vuon-
26530: missä, jotka ovat myös ensisijaisesti vastuussa       na 1994 hoitopäiviä oli kuntien ja kuntayhtymien
26531: niistä.                                               sairaaloissa 6,5 miljoonaa. Viime vuosina psy-
26532:     Palvelut rahoitetaan verovaroin ja asiakas-       kiatristen sairaaloiden hoitopäivät ovat vähenty-
26533: maksuin. Kunnilla on itsenäinen verotusoikeus.        neet nopeammin kuin muiden sairaaloiden.
26534: Palvelut rahoitetaan pääasiassa juuri kunnallis-         Erikoissairaanhoidon avohoitokäyntien mää-
26535: veroista saatavilla varoilla, joten kunnat voivat     rä lisääntyi vastaavasti vuoden 1979 3,2 miljoo-
26536: ratkaisevasti vaikuttaa sekä palvelujen järjestä-     nasta käynnistä 4,3 miljoonaan käyntiin vuonna
26537: miseen että niiden rahoitukseen.                      1989 ja ne ovat edelleen sen jälkeen lisääntyneet.
26538:     2. Lukuun ottamatta vuotta 1992 kuntien ko-       Vuonna 1994 avohoitokäyntejä sairaaloiden po-
26539: konaistulot ovat kasvaneet koko 1990-luvun            liklinikoille tehtiin 5 miljoonaa.
26540: ajan. Vuodesta 1990 vuoteen 1992 verotulot pie-          Muutokset erikoissairaanhoidossa ovat olleet
26541: nenivät 4,9 miljardilla markalla 51,1 miljardista     suurempia kuin millään muulla sosiaali- ja ter-
26542: markasta 46,2 miljardiin markkaan. Kuntien            veydenhuollon sektorilla. Samalla kun hoitopai-
26543: valtionosuudet kasvoivat vastaavasti noin 4 mil-      kat ovat vähentyneet, on hoidettujen potilaiden
26544: jardilla markalla vuodesta 1990 vuoteen 1992 ja       määrä kasvanut. Lähetteiden määrä on kasva-
26545: kasvu jatkui vielä vuonna 1993. Vuodesta 1993         nut. Sairaaloiden tuottavuus on parantunut mer-
26546: verotulot ovat kasvaneet, ja vuoden 1995 verotu-      kittävästi. Potilaat ovat olleet sairaalassa aiem-
26547: lojen arvioidaan olevan 57 miljardia markkaa eli      paa selvästi lyhyemmän ajan. Poliklinikkakäyn-
26548: noin 11 prosenttia korkeammat kuin vuonna             nit, sairaalahoitojaksot ja useimmat operatiiviset
26549: 1990. Vuonna 1996 kuntien verotulojen arvioi-         toimenpiteet ovat lisääntyneet.
26550: daan olevan lähes 5 miljardia eli 8 prosenttia           Vaikka somaattisen erikoissairaanhoidon me-
26551: suuremmat kuin tänä vuonna. Tehtyjen leik-            not ovat supistuneet, on palvelujen saatavuus
26552: kausten vuoksi valtionosuudet ovat pienentyneet       joiltakin osin kehittynyt myönteiseen suuntaan.
26553: vuodesta 1994. Vuonna 1996 verotulojen kasvun         Esimerkiksi jonotusajat leikkauksiin ovat lyhen-
26554: arvioidaan ylittävän valtionosuusleikkausten          tyneet kautta linjan. Palvelujen laatuun on alettu
26555: määrän. Vain kolmessa kunnassa arvioidaan ve-         kiinnittää entistä enemmän huomiota. Esimer-
26556: rotulojen ja valtionosuuksien yhteenlasketun          kiksi hoidon laadullinen arviointi (auditointi) on
26557: muutoksen olevan negatiivinen.                        yleistynyt.
26558:     3. Sosiaali- ja terveydenhuollossa valtio ohjaa      Viime vuosien tavoitteena on ollut oikaista
26559: kuntia ennen kaikkea rahoitus-, normi- ja infor-      hoidonporrastuksen vinoumia. Liian usein poti-
26560:                                             KK 398/1995 vp                                                3
26561: 
26562: laita hoidettiin erityistason sairaaloissa silloin-   mitkä alueet ja asiat sisältyisivät tällaiseen lakiin.
26563: kin, kun se ei hoidon kannalta ollut välttämätön-     Joka tapauksessa voidaan todeta, että sosiaali- ja
26564: tä. Hoitomahdollisuudet keskus- ja aluesairaa-        terveysministeriön vuoden 1996 toimintasuunni-
26565: loissa ovat kohentuneet ja potilaat tarvitsevat       telmassa mainitaan terveydenhuollon palvelu-
26566: yhä harvemmin erityistason (yliopistollisten kes-     lainsäädännön uudistaminen yhtenä selvitettä-
26567: kussairaaloiden) hoitoa.                              vänä alueena. Tämä voisi ainakin merkitä kan-
26568:    4. Normiohjauksen osalta kysymyksessä eh-          santerveyslain, erikoissairaanhoitolain, HYKS-
26569: dotetaan "yhden yhteisen puitelain" säätämistä.       lain ja osaksi mielenterveyslain yhdistämistä yh-
26570: Kysymyksestä ei aivan yksiselitteisesti käy ilmi,     deksi yhteiseksi laiksi.
26571:      Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 1996
26572: 
26573:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
26574: 4                                           KK 398/1995 vp
26575: 
26576: 
26577: 
26578: 
26579:                                         Tili Riksdagens Talman
26580: 
26581:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      delsen av den sistnämnda styrningsformen hela
26582: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        tiden vuxit. A vsikten är givetvis att trygga med-
26583: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      borgarnas jämlikhet på olika håll i landet och i
26584: man Tuija Nurmi m.fl. undertecknade spörsmål          olika kommuner. Målet har under de senaste
26585: nr 398:                                               åren varit att styra kommunerna bl.a. tili en re-
26586:                                                       formering av servicestrukturen och vårdmeto-
26587:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        derna. Med dessa medel kan kommunerna få till
26588:        ta för att besparingarna inom hälso- och       stånd betydande besparingar utan att servicen
26589:        sjukvården skall fördelas på ett rättvist      försämras eller t.o.m. så att servicen på samma
26590:        sätt?                                          gång förbättras. Som ett exempel kan nämnas
26591:                                                       flera specialområden inom den specialiserade
26592:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         sjukvården, inom vilka antalet patienter har ökat
26593: anföra följande:                                      samtidigt som man har lyckats göra betydande
26594:                                                       besparingar.
26595:     1. Social- och hälsovården är en del av den           Inom den specialiserade sjukvården har anta-
26596: korumunala självstyrelsen. Besluten om hur ser-       let vårddagar minskat fram ti111995. År 1994 var
26597: vicen skall ordnas fattas i kommunerna och sam-       antalet vårddagar i kommunernas och samkom-
26598: kommunerna och dessa bär också i första hand          munernas sjukhus 6,5 milj. Under de senaste åren
26599: ansvar för dem.                                       har vårddagarna på psykiatriska sjukhus mins-
26600:     Servicen finansieras med skattemedel och          kat snabbare än på andra sjukhus.
26601: klientavgifter. Kommunerna har en självständig            Antalet besök inom öppenvården i den specia-
26602: beskattningsrätt. Servicen finansieras huvudsak-      liserade sjukvården ökade på motsvarande sätt
26603: ligen just med kommunalskattemedel, så kom-           från 3,2 milj. besök 1979 ti114,3 milj. besök 1989
26604: munerna kan på ett avgörande sätt påverka både        och de har ytterligare ökat efter det. År 1994
26605: hur servicen ordnas och hur den finansieras.          gjordes 5 milj. besök inom öppenvården på sjuk-
26606:     2. Bortsett från 1992 har kommunernas total-      husens polikliniker.
26607: inkomster ökat under hela 1990-talet. Från 1990           Förändringarna inom den specialiserade sjuk-
26608: tili 1992 minskade skatteinkomsterna med 4,9          vården har varit större än inom någon annan
26609: mrd. mk från 51,1 mrd. mk till 46,2 mrd. mk.          sektor av social- och hälsovården. Samtidigt som
26610: Kommunernas statsandelar växte å sin sida med         vårdplatserna har blivit fårre har antalet patien-
26611: ca 4 mrd. mk från 1990 tili 1992 och ökningen         ter som fått vård ökat. Antalet remisser har ökat.
26612: fortsatte ännu 1993. Från 1993 har skattein-          Sjukhusens produktivitet har blivit betydligt
26613: komsterna ökat och skatteinkomsterna för 1995         bättre. Patienterna har vistats en klart kortare tid
26614: beräknas uppgå till 57 mrd. mk, dvs. bli ca 11 %      på sjukhus. Poliklinikbesöken, vårdperioderna
26615: högre än 1990. År 1996 beräknas kommunernas           på sjukhus och de flesta operativa åtgärderna har
26616: skatteinkomster bli nästan 5 mrd. mk, dvs. 8 %        ökat.
26617: högre än detta år. På grund av de nedskärningar           Ä ven om utgifterna inom den somatiska speci-
26618: som gjorts har statsandelarna minskat från 1994.      aliserade sjukvården har minskat, har tillgången
26619: År 1996 beräknas ökningen av skatteinkomster-         på service i vissa avseenden utvecklats i en positiv
26620: na överstiga beloppet för nedskärningarna i           riktning. T.ex. väntetiden för operationer har
26621: statsandelarna. Endast i tre kommuner beräknas        över lag blivit kortare. Man har börjat fåsta allt
26622: den sammanslagna ändringen av skattein-               större uppmärksamhet vid kvaliteten på servi-
26623: komsterna och statsandelarna vara negativ.            cen. En kvalitativ bedömning av vården (audite-
26624:     3. När det gäller social- och hälsovården styr    ring) har t.ex. blivit mera allmän.
26625: staten kommunerna framför allt genom finansie-            Under de senaste åren har målet varit att rätta
26626: rings-, norm- och informationsstyrning. Utgåen-       till snedvridningar i nivåstruktureringen. Alltför
26627: de från en konsekvent politisk utveckling som         ofta fick patienter vård på högspecialiserade
26628: började redan under slutet a v 1980-talet har bety-   sjukhus också i sådana fall när detta inte var
26629:                                             KK 398/1995 vp                                          5
26630: 
26631: nödvändigt med tanke på vården. Vårdmöjlighe-         reform av lagstiftningen om servicen inom hälso-
26632: terna på central- och kretssjukhus har blivit bätt-   och sjukvården nämns i social- och hälsovårds-
26633: re och patienterna behöver alltmer sällan högspe-     ministeriets verksamhetsplan för 1996 som ett
26634: cialiserad vård (på universitetscentralsjukhus).      område som skall utredas. Det här kunde åtmin-
26635:    4. Beträffande normstyrningen föreslås i           stone innebära att folkhälsolagen, lagen om spe-
26636: spörsmålet att "en gemensam ramlag" skall stif-       cialiserad sjukvård, lagen om HUCS och en del
26637: tas. Det framgår inte helt entydigt av spörsmålet     av mentalvårdslagen fårenas till en gemensam
26638: vilka områden och frågor som skulle ingå i en         lag.
26639: sådan lag. 1 alla fall kan det konstateras att en
26640: 
26641:      Helsingfors den 3 januari 1996
26642: 
26643:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
26644:                                             KK 399/1995 vp
26645: 
26646: Kirjallinen kysymys 399
26647: 
26648: 
26649: 
26650: 
26651:                                    Nurmi ym.: Toimenpiteistä asuntokaupan elvyttämiseksi
26652: 
26653: 
26654: 
26655:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26656: 
26657:    Kotimaan kaupan pyörät tulee saada pyöri-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26658: mään. Jotain täytyisi tehdä, jotta esimerkiksi        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26659: asuntokauppa vilkastuisi. Nythän asuntokaup-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26660: pa on hiljaista. Lääkkeitä voisivat olla: 1. Leima-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26661: vero tulisi poistaa heti esim. kahdeksi vuodeksi,
26662: jotta kauppa vilkastuisi. 2. Suunnitellut viimeiset            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26663: asuntokorkovähennykset tulisi peruuttaa.                     ryhtyä edesauttaakseen asuntokaupan el-
26664:                                                              pymistä?
26665:      Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1995
26666: 
26667:           Tuija Nurmi                    Osmo Kurola                    Heikki Koskinen
26668: 
26669: 
26670: 
26671: 
26672:  250261
26673: 2                                           KK 399/1995 vp
26674: 
26675: 
26676: 
26677: 
26678:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26679: 
26680:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kauppahinnasta. Sen merkitys on siten asunto-
26681: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          kauppaa harkittaessa marginaalinen. Nuorille
26682: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        ensimmäisen oman asuntonsa hankkiville on
26683: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija Nur-        kuitenkin katsottu tarkoituksenmukaiseksi an-
26684: men ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           taa tukea myös leimaverovapauden muodossa,
26685: n:o 399:                                               sillä leimaverosta on kokonaan vapautettu sellai-
26686:                                                        nen ensimmäisen oman asuntonsa hankkiva,
26687:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          joka on täyttänyt 18 vuotta mutta ei 40 vuotta.
26688:        ryhtyä edesauttaakseen asuntokaupan el-         Asunnon vaihtajien ei ole katsottu olevan huo-
26689:        pymistä?                                        jennuksen tarpeessa paremman taloudellisen
26690:                                                        asemansa vuoksi.
26691:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               Vuoden 1993 alusta toteutetussa tulovero-
26692: vasti seuraavaa:                                       uudistuksessa korkovähennys muuttui verosta
26693:                                                        tehtäväksi prosentuaaliseksi vähennykseksi.
26694:     Viime vuosien hiljaiseloon asuntomarkkinoil-       Muutos on poistanut korkovähennyksestä sen
26695: la on monia syitä, joista keskeisin lienee monen       aiemmin suurituloisia suosineen piirteen. Prog-
26696: eri tekijän yhteisvaikutuksesta syntynyt yleinen       ressioedun menetystä on kuitenkin pehmennetty
26697: epävarmuus: edelleen heikon työllisyystilanteen        siirtymäkaudeksi myönnettävällä ylimääräisenä
26698: vuoksi työpaikan ja ansiotason pysyvyyteen ei          korkovähennyksellä. Toistaiseksi korkovähen-
26699: luoteta siinä määrin, että rohkeutta velkaantu-        nyksen taloudellinen merkitys onkin ollut kuta-
26700: miseen ilman pakottavaa syytä olisi. Tuoreessa         kuinkin verouudistusta edeltäneenä tasolla. Yli-
26701: muistissa on myös moniin ongelmiin johtanut            määräistä korkovähennystä tosin supistetaan
26702: ylikuumentunut vaihe asuntomarkkinoilla viime          ensi vuonna jonkin verran, ja keskimääräinen
26703: vuosikymmenen lopulla. Hinnat nousivat ensin           menetys on noin 700 markkaa. Menetys koskee
26704: ennätyskorkealle ja romahtivat sen jälkeen täy-        vain niitä, joilla oli asuntovelkaa vuonna 1992.
26705: dellisesti. Syntyi kahden asunnon loukkuja ja          Uusia velallisia vähennyksen supistus ei koske.
26706: vakuusongelmia. Yleinen ilmapiiri on muuttu-           Toisaalta korkovähennyksen merkitys tulee ensi
26707: nut myös siinä suhteessa, ettei omistusasumista        vuonna kasvamaan, sillä pääomatulojen vero-
26708: koeta enää ainoaksi mahdolliseksi asumistavak-         prosentin nousu 25 prosentista 28 prosenttiin
26709: si. Elpyneiltä vuokramarkkinoilta on saatavissa        korottaa samalla prosenttimäärällä myös korko-
26710: asuntoja, ja varsinkin nuoret hakeutuvat entistä       vähennystä.
26711: halukkaammin vuokralle.                                    Kaiken kaikkiaan asuntolainakorkojen vero-
26712:     Asuntojen hinnat ovat tällä hetkellä reaalisesti   vähennykseen tulevat muutokset ovat niin pieniä
26713: niin alhaiset, ettei hintatasoa ainakaan ole pidet-    ja osittain toistensa vaikutukset kompensoivia,
26714: tävä asuntokauppojen syntymisen esteenä. Myös          ettei niistä luopumisella vaikutettaisi asunto-
26715: korkotaso on varsin kohtuullinen. Syyt ovat il-        markkinoihin millään tavoin. Myöskään leima-
26716: meisesti syvemmällä ja niihin on myös vaikea           veron poistamisella esimerkiksi kahdeksi vuo-
26717: kuvitella vaikutettavan entisin keinoin, joihin        deksi ei saataisi asuntokauppaa tosiasiassa vil-
26718: myös kysymyksen perusteluissa ehdotetut leima-         kastumaan. Verotuksen neutraalisuutta ja tasa-
26719: verotusta ja korkovähennystä koskevat verohel-         puolisuutta ei pidä heikentää toimenpiteillä, joi-
26720: potukset kuuluvat.                                     den tavoittelemat vaikutukset jo etukäteen tiede-
26721:     Leimaverolla ei ole havaittu olevan vaikutusta     tään tehottomiksi. Tämän vuoksi kysymyksen
26722: asuntomarkkinoiden vilkkauteen, onhan vero             perusteluissa ehdotettuja muutoksia verotukseen
26723: kertaluonteinenja yleisimmin vain 1,6 prosenttia       ei olla toteuttamassa.
26724: 
26725:      Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1995
26726:                                                                   Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
26727:                                              KK 399/1995 vp                                              3
26728: 
26729: 
26730: 
26731:                                          Tili Riksdagens Talman
26732: 
26733:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            stadsmarknaden, eftersom det är fråga om en
26734: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande            skatt av engångsnatur som dessutom i allmänhet
26735: med1em av statsrådet översänt f61jande av riks-        utgör endast 1,6% av köpesumman. Dess inver-
26736: dagsman Tuija Nurmi m.fl. undertecknade                kan är så1edes marginell när någon överväger att
26737: spörsmål nr 399:                                       göra ett bostadsköp. Det har dock ansetts ända-
26738:                                                        målsenligt att unga som skaffar sin första egna
26739:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         bostad skall ges stöd också i form av befrielse
26740:        ta för att främja ett uppsving på bostads-      från stämpelskatten, och personer mellan 18 och
26741:        marknaden?                                      40 år som skaffar sin första bostad har helt be-
26742:                                                        friats från denna. De som byter bostad har inte
26743:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt          ansetts behöva några 1ättnader på grund av att
26744: anföra följande:                                       deras ekonomiska ställning är bättre.
26745:                                                            Vid den inkomstskattereform som genomför-
26746:    Det finns många orsaker tili den stiltje som rått   des vid ingången av 1993 ändrades ränteavdraget
26747: på bostadsmarknaden under de senaste åren, av          tili ett procentuellt avdrag, som görs från skatten.
26748: vilka den viktigaste torde vara den allmänna osä-      Genom ändringen har ränteavdragets karaktär
26749: kerhet som uppstått tili följd av många olika          ändrats så att det inte längre gynnar höginkomst-
26750: samverkande faktorer. På grund av att sysselsätt-      tagare som tidigare. Den förlorade progressions-
26751: ningsläget fortsätter att vara dåligt litar man inte   förmånen har dock lindrats genom ett extra rän-
26752: på att få behålla sin arbetsplats och sin förtjänst-   teavdrag som bevi1jas under en övergångsperiod.
26753: nivå i så hög grad att man skulle våga skuldsätta      Tills vidare har ränteavdragets ekonomiska bety-
26754: sig utan tvingande skäl. Perioden av överhettning      delse också i stort sett varit på samma nivå som
26755: på bostadsmarknaden under slutet av föregående         före skattereformen. Det extra ränteavdraget
26756: årtionde, viiken orsakade många problem, är            kommer dock att minskas något nästa år så att
26757: också i fårskt minne. Priserna steg först tili en      förlusten i genomsnitt är ca 700 mk. Förlusten
26758: rekordhög nivå och rasade sedan tota1t. Bostads-       gäller endast dem som hade bostadsskuld 1992.
26759: köpare hamnade i en skuldfålla då de inte kunde        Minskningen av avdraget gäller inte nya låntaga-
26760: få den tidigare bostaden såld, och det uppstod         re. Å andra sidan kommer ränteavdragets bety-
26761: problem med säkerheter. Den allmänna opinio-           delse att öka nästa år, eftersom höjningen av
26762: nen har ändrats också i det avseendet att boende       skatteprocenten för kapitalinkomster från 25 tili
26763: i en ägarbostad inte 1ängre anses som den enda         28% höjer också ränteavdraget med samma pro-
26764: möjliga boendeformen. På hyresmarknaden, där           cent.
26765: det skett ett uppsving, finns bostäder att få, och i       Allt som allt är de ändringar som kommer att
26766: synnerhet de unga vill i allt högre grad bo på         göras i fråga om rätten att dra av bostads1ånerän-
26767: hyra.                                                  tor vid beskattningen så små och dessutom kom-
26768:     Bostadspriserna är för närvarande reellt sett så   penserar de de1vis varandras verkningar, att det
26769: låga att prisnivån åtminstone inte kan anses ut-       inte skulle ha någon som helst inverkan på bo-
26770: göra ett hinder för bostadsköp. Också räntenivån       stadsmarknaden om man Iät bli att göra dem.
26771: är förhållandevis skä1ig. Orsakerna 1igger uppen-      Inte heller ett s1opande av stämpe1skatten t.ex.
26772: barligen djupare, och det är också svårt att före-     för två år skulle de facto få i gång bostadsköpen.
26773: ställa sig att man skulle kunna inverka på dem         Neutraliteten och opartiskheten vid beskattning-
26774: med samma medel som förut, t.ex. genom sådana          en skall inte försämras genom åtgärder som man
26775:  skattelättnader beträffande stämpelbeskattning-       på f6rhand vet att är utan effekt. Därför kommer
26776: en och ränteavdragen som föreslås i motivering-        några sådana ändringar i beskattningen som fö-
26777: en till spörsmålet.                                    reslås i motiveringen tili spörsmålet inte att gö-
26778:     Det har inte kunnat märkas att stämpelskatten      ras.
26779:  skulle ha någon inverkan på aktiviteten på bo-
26780: 
26781:      Helsingfors den 28 december 1995
26782: 
26783:                                                                          Finansminister Iiro Viinanen
26784:                                           KK 400/1995 vp
26785: 
26786: Kirjallinen kysymys 400
26787: 
26788: 
26789: 
26790: 
26791:                                   Lahtela ym.: Keliakiaa sairastavien erityisruokavaliosta aiheutu-
26792:                                      vien lisäkustannusten korvaamisesta
26793: 
26794: 
26795:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
26796: 
26797:     Keliakiaa sairastavia arvioidaan Suomessa       sairastavien ylimääräinen elinkustannusten kal-
26798: olevan noin 10 000 henkilöä. Nämä henkilöt ei-      leus tasattaisiin yhteisesti.
26799: vät pysty käyttämään ruokailussaan kotimaisia          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26800: viljoja kauraa lukuun ottamatta. Tästä syystä       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26801: erityisruokavalion käyttö on välttämätöntä.         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26802:     Korvaavat ulkomaiset viljatuotteet ovat kal-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26803: liita ja aiheuttavat siten keliakiasta kärsiville
26804: noin 5 000-6 000 markan lisäkustannuksen                      Onko Hallitus tietoinen siitä ylimää-
26805: vuodessa.                                                  räisestä kustannuksesta, joka keliakiaa
26806:     Tähän asti jotkut kunnat ovat vielä vammais-           Sairastavalle vuosittain tästä sairaudesta
26807: tukilain perusteella harkinnanvaraisesti korvan-           aiheutuu, ja
26808: neet näitä ylimääräisiä kustannuksia, mutta yhä               aikooko Hallitus valmistella vammais-
26809: useampi kunta on ollut talousvaikeuksiin vedo-             palvelu- tai sairausvakuutuslakiin kor-
26810: ten !opettamassa korvausten maksun.                        jauksen, jolla keliaakikoille erityisruoka-
26811:     Onkin tärkeää kansalaisten yhdenvertaisuu-             valiosta aiheutuva lisäkustannus tultai-
26812: den vuoksi, että vammaispalvelu- tai sairausva-            siin jatkossa korvaamaan?
26813: kuutuslakia muutettaisiin siten, että keliakiaa
26814: 
26815:       Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1995
26816: 
26817:           Esa Lahtela                   Jorma Kukkonen                Marjaana Koskinen
26818: 
26819: 
26820: 
26821: 
26822:  250261
26823: 2                                          KK 400/1995 vp
26824: 
26825: 
26826: 
26827: 
26828:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26829: 
26830:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        loudellista ja muuta rasitusta. Hoitotukea mak-
26831: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         setaan yleensä korotettuna hoitotukena, jonka
26832: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       määrä on 967 markkaa kuukaudessa. Lapsen
26833: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lahtelan         hoitotukea saavia keliakiaa sairastavia lapsia on
26834: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          noin 800.
26835: 400:                                                     Vammaistuki- ja eläkkeensaajien hoitotuki-
26836:                                                       säännöksien tavoitteena on korvata sairauden tai
26837:           Onko Hallitus tietoinen siitä ylimää-       vamman vuoksi toimintakyvyn alentumisesta ai-
26838:        räisestä kustannuksesta, joka keliakiaa        heutuvaa avuntarvetta ja erityiskustannuksia.
26839:        Sairastavalle vuosittain tästä sairaudesta     Koska tuen maksaminen edellyttää toimintaky-
26840:        aiheutuu, ja                                   vyn alentumista, sitä ei ole maksettu keliakiaa
26841:           aikooko Hallitus valmistella vammais-       sairastaville. Jos keliakiaa sairastavien ruokava-
26842:        palvelu- tai sairausvakuutuslakiin kor-        liosta aiheutuvia kustannuksia korvattaisiin
26843:        jauksen, jolla keliaakikoille erityisruoka-    vammaistuella ja eläkkeensaajien hoitotuella,
26844:        valiosta aiheutuva lisäkustannus tultai-       edellyttäisi se erityissäännösten ottamista tämän
26845:        siin jatkossa korvaamaan?                      sairausryhmän osalta vammaistukilakiin ja kan-
26846:                                                       saneläkelakiin. Tällöin on arvioitava myös mui-
26847:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          den vastaavien sairausryhmien osalta erillissään-
26848: vasti seuraavaa:                                      nösten tarvetta. Esimerkiksi munuaistautipoti-
26849:                                                       laiden ruokavaliosta aiheutuu ylimääräisiä kus-
26850:    Keliakiaa sairastavia henkilöitä on arvioitu       tannuksia. Sama koskee myös diabetesta ja lak-
26851: olevan Suomessa noin 10 000, joista noin 5 000        toosi-into leranssia.
26852: henkilön diagnoosi on varmistettu. Keliakiasta            Myös vammaispalvelulain (380/87) 9 §:n no-
26853: aiheutuvat ylimääräiset ravintokustannukset           jalla korvataan erityisravintokustannuksia.
26854: ovat potilasta kohden noin 500 markkaa kuu-           Vammaispalvelulain soveltamisessa on ollut
26855: kaudessa.                                             kuntakohtaisesti joitakin eroja, eikä yhtenäistä
26856:    Sairausvakuutuksen lääkekorvausjärjestel-          käytäntöä kaikilta osin ole vielä muodostunut.
26857: män kautta korvataan kliinisiä ravintovalmistei-      Sosiaali- ja terveysministeriö sekä lääninhalli-
26858: ta tiettyjen valtioneuvoston päätöksessä mainit-      tukset viranomaisina valvovat ja ohjaavat osal-
26859: tujen sairauksien hoidossa. Näissä sairauksissa       taan lain käytännön soveltamista.
26860: kliinisten ravintovalmisteiden käyttö voidaan             Sosiaali- ja terveysministeriö on asettamassa
26861: rinnastaa välttämättömiin lääkeaineisiin, joita il-   toimikuntaa, jonka tehtävänä on käsitellä vam-
26862: man potilas ei tule toimeen. Sairausvakuutuslain      maisten asiaa laajana kokonaisuutena. Toimi-
26863: mukaan edellytyksenä korvauksille on, että val-       kunnan tehtävänä olisi muun muassa selvittää
26864: misteelle on vahvistettu korvausperusteeksi hy-       nykyisen järjestelmän mahdolliset väliinpu-
26865: väksyttävä kohtuullinen tukkuhinta ja että val-       toajat, muutostarpeet liikkumisen, vaatetuksen
26866: misteon ostettu reseptillä. Keliaakikkojen käyt-      ja ravinnon erityiskustannusten korvausjärjestel-
26867: tämien soijan, riisin, maissin ja hirssin tuominen    mien osalta, palvelumaksujen suhde erityisesti
26868: tähän korvausjärjestelmään on lääkkeiden kor-         vammaisetuuksiin sekä arvonlisäverojärjestel-
26869: vattavuusperiaatteille vierasta.                      mästä aiheutuvat muutokset vammaisille. Sa-
26870:    Keliakiaa sairastavista potilaista lapset saavat   massa yhteydessä on tarkoitus ottaa huomioon
26871: kansaneläkelaitoksen myöntämää lapsen hoito-          myös verotuksellinen näkökulma, erityisesti
26872: tukea. Se korvaa lapsen hoidosta aiheutuvaa ta-       tuloverojärjestelmän ja sen vähennysten osalta.
26873: 
26874:      Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 1996
26875: 
26876:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
26877:                                            KK 400/1995 vp                                             3
26878: 
26879: 
26880: 
26881: 
26882:                                        Tili Riksdagens Talman
26883: 
26884:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Syftet med stadgandena om handikappbidrag
26885: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-       och vårdbidrag för pensionstagare är att ersätta
26886: lem av statsrädet översänt fö1jande av riksdags-     det vårdbehov och de extra kostnader som föran-
26887: man Lahtela m.fl. undertecknade spörsmål nr          leds av nedsatt funktionsförmåga på grund av
26888: 400:                                                 sjukdom eller skada. Då det för betalning av
26889:                                                      bidraget förutsätts att funktionsförmågan är
26890:           Är Regeringen medveten om de extra         nedsatt har bidraget inte betalts tili personer som
26891:        kostnader som celiaki år1igen föran1eder      lider av celiaki. Om kostnaderna för den diet som
26892:        dem som lider av denna sjukdom och            personer vilka lider av celiaki för skulle ersättas
26893:           ämnar Regeringen bereda en ändring         med handikappbidrag och vårdbidrag för pen-
26894:        av lagen om service och stöd på grund av      sionstagare skulle det förutsätta att särskilda
26895:        handikapp eller av sjukförsäkringslagen       stadganden om denna patientgrupp tas in i lagen
26896:        så att den extra kostnad som specialdieten    om handikappbidrag och i folkpensionslagen.
26897:        förorsakar personer som lider av celiaki      Härvid bör man också överväga behovet av sär-
26898:        ersätts i framtiden?                          skilda stadganden för andra motsvarande pa-
26899:                                                      tientgrupper. T.ex. njurpatienternas diet för-
26900:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        anleder också extra kostnader. Detsamma gäller
26901: anföra följande:                                     diabetespatienter och personer som lider av lak-
26902:                                                      tosintolerans.
26903:    Det beräknas att det finns ca 10 000 personer i       Kostnader för specialdiet ersätts också med
26904: Finland som lider av celiaki. För ca 5 000 har       stöd av 9 § lagen om service och stöd på grund av
26905: diagnosen fastställts. De extra matkostnader         handikapp (380/87). Det har förekommit vissa
26906: som förorsakas av celiaki uppgär tili ca 500 mk      skillnader mellan kommunerna vid tillämpning-
26907: per patient och mänad.                               en av lagen om service och stöd på grund av
26908:    Via sjukförsäkringens läkemedelsersättnings-      handikapp, och någon enhetlig praxis har ännu
26909: system ersätts kliniska näringspreparat vid be-      inte uppkommit. Social- och hälsovårdsministe-
26910: handlingen av vissa sjukdomar som nämns i ett        riet samt länsstyrelserna i egenskap av myndighe-
26911: statsrådsbeslut. Vid dessa sjukdomar kan an-         ter övervakar och styr tillämpningen av lagen i
26912: vändningen av kliniska näringspreparat jämstäl-      praktiken.
26913: las med nödvändiga läkemedel som patienten               Social- och hälsovårdsministeriet kommer att
26914: inte klarar sig utan. Enligt sjukförsäkringslagen    tillsätta en kommission med uppgift att som hel-
26915: förutsätts för ersättning att som ersättnings-       het behandla frågor som gäller handikappade.
26916: grund för preparatet har fastställs ett godtagbart   Kommissionens uppgift kommer bl.a. att vara
26917: skäligt partipris och att preparatet har köpts på    att utreda vilka som eventuellt blir utanför det
26918: recept. Det är inte förenligt med principerna för    nuvarande systemet, om systemen för ersättning
26919: läkemedelsersättning att i ersättningssystemet ta    av särskilda kostnader för transport, kläder och
26920: med soja, ris, majs och hirs som används av          mat kräver en ändring, i viiken proportion servi-
26921: personer vilka lider av celiaki.                     cekostnaderna står i synnerhet tili handikappför-
26922:    Barn som lider av celiaki får vårdbidrag som      mänerna samt vilka förändringar som mervär-
26923: beviljas av folkpensionsanstalten. Det ersätter      desskattesystemet innebär för handikappade.
26924: den ekonomiska och annan belastning som för-         A vsikten är att man i detta sammanhang också
26925: anleds av vården av barnet. Vårdbidraget betalas     skall beakta beskattningen, särskilt i fråga om
26926: i allmänhet som förhöjt vårdbidrag, vilket upp-      inkomstskattesystemet och avdragen inom det.
26927: går tili 967 mk i månaden. Vårdbidrag för barn
26928: som lider av celiaki betalas för ca 800 barn.
26929: 
26930:      Helsingfors den 3 januari 1996
26931: 
26932:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
26933:                                              KK 401/1995 vp
26934: 
26935: Kirjallinen kysymys 401
26936: 
26937: 
26938: 
26939: 
26940:                                     Vähänäkki: Valtion tyhjillään olevien koulu- ja opistorakennusten
26941:                                        hyötykäytöstä
26942: 
26943: 
26944:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
26945: 
26946:     Viime vuosina on useita valtion omistamia          teraaneille ja myös järjestäytymättömille rinta-
26947: koulu- ja opistorakennuksia jäänyt tyhjilleen.         matunnuksen omaaville veteraaneille käyvästä
26948: Syinä koulujen ja opistojen lakkauttamiseen on         vuokrasta. Ruokala- ja keittiötilat vuokrattaisiin
26949: ollut muuttunut lainsäädäntö, säästötoimet,            ravitsemusalan yrittäjälle ja luokkatilat vuokrat-
26950: koulujen kunnallistaminen yms. Tiettävästi on          taisiin kokous-, askartelu- ym. tiloiksi järjestöille
26951: rakennushallituksen isännyydessä suurehko              ja yhdistyksille. Rintamaveteraanien keskuudes-
26952: joukko koulu- tai opistorakennuksia, joita ei ole      sa on koettu ongelmana, että yksin asuvat, var-
26953: saatu myydyiksi tai vuokratuiksi. Rakennuksia          sinkin miespuoliset ja usein hyväkuntoisetkin ve-
26954: pidetään kunnossa ja riittävässä määrin niitä          teraanit eivät itse kykene tyydyttävästi järjestä-
26955: myös lämmitetään vaurioitumisvaaran vuoksi.            mään ruokahuoltoaan. Usein heitä vaivaa myös
26956:     Yhtenä esimerkkinä voi mainita Kymenlaak-          seuran eli juttukaverin puute ja tekemisen, mm.
26957: son kotitalousoppilaitoksen, joka on lopettanut        askartelun tarve. Useimmat heistä kykenisivät
26958: toimintansa lähimenneisyydessä ja jonka raken-         maksamaan asunnosta käyvän vuokran, samoin
26959: nukset ovat nyt tyhjillään. Rakennukset sijaitse-      kuin maksamaan ruokahuoltonsa, kuten he teke-
26960:  vat Vehkalahden kunnassa, muutaman kilomet-           vät nytkin erillään asuessaan.
26961:  rin päässä Haminan kaupungista. Koulun päära-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26962: kennus sisältää useita Iuokkahuoneita, suuren          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
26963:  ruokasalin suurkeittiöineen, toimistotiloja sekä      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26964:  aputiloja. Päärakennuksen läheisyydessä,joenja        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26965:  kosken rannalla on rivitaloryhmä,jossa on muu-
26966:  tama opettajan asunto, talonmies-vahtimestarin                   Aikooko Hallitus suunnitella valtion
26967:  asunto ja lähes 40-huoneinen oppilasasuntola.                omistamien, tyhjilleen jääneiden koulu-
26968:     Yhtenä vaihtoehtona ko. tilojen järkeväksi                ja opistorakennusten järkevää uuskäyt-
26969:  uuskäytöksi on Haminan seudulla asuvien rinta-               töä,ja
26970:  matunnuksen omaavien veteraanien taholta esi-                    hyväksyykö Hallitus tuleville suunni-
26971:  tetty, että lakkautettujen koulujen tai opistojen            telmille yleisohjeena ajatuksen, että ko.
26972:  rakennuksia vuokrattaisiin lähikuntien rintama-              tiloja tulisi vuokrata myös rintamatun-
26973:  veteraanien järjestöille. Ajatuksena on ollut, että          nuksen omaavien veteraanien paikallisil-
26974:  ao. yhdistykset vuokraisivat oppilas- ym. asun-              le järjestöille edelleen vuokrattavaksi ve-
26975:  not edelleen lähikuntien sota- ja rintamamiesve-             teraaneille mm. asunnoiksi?
26976:       Helsingissä 15 päivänäjoulukuuta 1995
26977: 
26978:                                             Matti Vähänäkki
26979: 
26980: 
26981: 
26982: 
26983:  250261
26984: 2                                           KK 401/1995 vp
26985: 
26986: 
26987: 
26988: 
26989:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26990: 
26991:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        valtion oppilaitosten kiinteistöt lukuun ottamat-
26992: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ta lähinnä metsäoppilaitosten opetusmetsiä siir-
26993: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       rettiin rakennushallituksen rakennus- ja kiinteis-
26994: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Vä-        töhallintatehtäviä jatkamaan perustetun valtion
26995: hänäkin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          kiinteistölaitoksen hallintaan. Siten valtion kiin-
26996: n:o 401:                                              teistölaitoksella on ensisijainen vastuu lakkau-
26997:                                                       tettujen valtion oppilaitosten tulevasta käytöstä.
26998:            Aikooko Hallitus suunnitella valtion          Lakkautetut oppilaitokset ovat titoiltaan ja
26999:        omistamien, tyhjilleen jääneiden koulu-        sijainnUtaan siinä määrin erillisiä, ettei niiden
27000:        ja opistorakennusten järkevää uuskäyt-         käytöstä ole katsottu perustelluksi laatia yhte-
27001:        töä, ja                                        näistä tilojen uuskäyttöä koskevaa suunnitelmaa
27002:            hyväksyykö Hallitus tuleville suunni-      eikä vuokraustoiminnasta kysymyksessä mainit-
27003:        telmille yleisohjeena ajatuksen, että ko.      tuja yleisohjeita. Tavoitteena on ollut, että mikäli
27004:        tiloja tulisi vuokrata myös rintamatun-        rakennuksilla ei ole valtion omaa käyttöä, ne
27005:        nuksen omaavien veteraanien paikallisil-       pyritään ensisijaisesti myymään. Mikäli myynti
27006:        le järjestöille edelleen vuokrattavaksi ve-    ei ole ollut mahdollista, rakennuksia on pyritty
27007:        teraaneille mm. asunnoiksi?                    vuokraamaan. Tällöin lähtökohtana on ollut,
27008:                                                       että vuokrauksen tulee olla edullisempaa kuin
27009:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          rakennusten pitäminen tyhjillään, jolloin otetaan
27010: vasti seuraavaa:                                      huomioon myös vuokrauksen edellyttämät kor-
27011:                                                       jausinvestoinnit ja niiden kuolettaminen. Näitä
27012:    Viime vuosina valtion ammatillisten oppilai-       periaatteita noudattaen pyritään tyhjilleen jää-
27013: tosten hallinnan järjestelyissä on pääpaino ollut     neille valtion omistamille oppilaitosrakennuksil-
27014: oppilaitosten kunnallistamisessa. Oppilaitosver-      le samoin kuin myös muille tyhjilleen jääneille ja
27015: koston rationalisoimiseksi on myös eräitä val-        jääville valtion rakennuksille löytämään järkevä
27016: tion ammatillisia oppilaitoksia lakkautettu. Mi-      uuskäyttö.
27017: käli lakkautetuille oppilaitoskiinteistöille ei ole      Mikäli lakkautetun oppilaitoksen tyhjilleen
27018: opetusministeriön hallinnonalalta löytynyt uutta      jääneitä rakennuksia ei saada myydyksi, voidaan
27019: käyttöä, kiinteistöt on valtion rakennusmaan          oppilaitosten asuin- ja myös muita tiloja vuok-
27020: hallinnosta annetun asetuksen perusteella siirret-    rata asunnoiksi ja asuntolatoimintaan. Tällöin
27021: ty valtiovarainministeriön hallintaan, joka ne on     vuokralaisina tulevat kyseeseen kysymyksessä
27022: edelleen siirtänyt rakennushallituksen hallin-        mainitut rintamatunnuksen omaavien veteraa-
27023: taan. Valtion kiinteistöhallintoa koskevan,           nien paikalliset järjestöt.
27024: 1.5.1995 voimaan tulleen uudistuksen yhteydessä
27025: 
27026:      Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1996
27027: 
27028:                                                                Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
27029:                                             KK 401/1995 vp                                             3
27030: 
27031: 
27032: 
27033: 
27034:                                         Tili Riksdagens Talman
27035: 
27036:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      fördes de statliga läroanstalternas fastigheter,
27037: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        med undantag närmast för forstläroanstalternas
27038: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      observationsskogar, tili statens fastighetsverk,
27039: man Matti Vähänäkki undertecknade spörsmål            som hade inrättats för att fortsätta byggnadssty-
27040: nr 401:                                               relsens byggnads- och fastighetsförvaltningsupp-
27041:                                                       gifter. Statens fastighetsverk bär således det pri-
27042:           Ämnar Regeringen planera en förnuf-         mära ansvaret för hur de indragna statliga 1äro-
27043:        tig nyanvändning av statsägda skol- och        anstalterna skall utnyttjas i framtiden.
27044:        institutbyggnader som står tomma, och             De indragna läroanstalterna skiljer sig i den
27045:           godkänner Regeringen i kommande             mån från varandra vad lokaler och läge beträffar
27046:        planer som allmän anvisning tanken att         att det inte ansetts motiverat att utarbeta en en-
27047:        dessa lokaler bör hyras ut också åt Jo kala    hetlig pian för deras nyanvändning eller sådana
27048:        organisationer för veteraner med front-        allmänna anvisningar för hyresverksamhet som
27049:        mannatecken för vidareuthyrning åt vete-       nämns i spörsmålet. Målet har varit att man i
27050:        ranerna bl.a. som bostäder?                    första hand skall försöka sä1ja byggnaderna om
27051:                                                       staten inte har bruk för dem. Om försäljning inte
27052:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         varit möjlig har byggnaderna i mån av möjlighet
27053: anföra följande:                                      hyrts ut. Utgångspunkten har då varit att uthyr-
27054:                                                       ning skall vara förmånligare än att byggnaderna
27055:    När det gäller arrangemangen kring innehavet       står tomma, varvid också de reparationsinveste-
27056: av de statliga yrkesläroanstalterna har huvudvik-     ringar som uthyrningen förutsätter och amorte-
27057: ten under de senaste åren 1egat vid kommunalise-      ringarna på dem beaktas. Med beaktande av
27058: ring av läroanstalterna. 1 syfte att rationalisera    dessa principer försöker man finna en förnuftig
27059: läroanstaltsnätet har också vissa statliga yrkeslä-   nyanvändning av de statsägda läroanstaltsbygg-
27060: roanstalter dragits in. Om fastigheterna för de       nader som b1ivit stående tomma liksom även för
27061: indragna läroansta1terna inte kunnat utnyttjas        andra statliga byggnader som har blivit eller
27062: på annat sätt på undervisningsministeriets för-       kommer att bli tomma.
27063: valtningsområde, har innehavet av fastigheterna          Om de tomma byggnaderna vid en indragen
27064: enligt förordningen om förvaltningen av statens       läroanstalt inte b1ir sålda, kan bostads- och även
27065: byggnadsmark överförts tili finansministeriet,        andra utrymmen i läroanstalten hyras ut som
27066: som överfört innehavet vidare tili byggnadssty-       bostader och internat. Som hyresgäster kommer
27067: relsen. 1 samband med reformen av statens fastig-     då i fråga de lokala organisationer för veteraner
27068: hetsförvaltning som trädde i kraft 1.5.1995 över-     med frontmannatecken som nämns i spörsmålet.
27069: 
27070:      Helsingfors den 8 januari 1996
27071: 
27072:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
27073:                                              KK 402/1995 vp
27074: 
27075: Skriftligt spörsmål 402
27076: 
27077: 
27078: 
27079: 
27080:                                     Löv m.fl.: Om den osunda konkurrensen mellan apoteken
27081: 
27082: 
27083: 
27084:                                           Tili Riksdagens Talman
27085: 
27086:    Helsingfors Universitets apoteksprivilegium          Åbo ifjol. En privat apotekare får hålla filialapo-
27087: är ett privilegium som fortsättningsvis lever kvar      tek där ett självständigt apotek inte skulle klara
27088: trots att t.ex. kalenderprivilegiet inte längre exis-   av att fungera. En privat apotekare får dessutom
27089: terar. Universitetsapoteket har mycket större           ha högst tre filialapotek. Dessa begränsningar
27090: möjligheter än andra apotek i.o.m. att det inte         gäller inte Universitetsapoteket. Genom dessa
27091: binds av samma regler som övriga apotek. Uni-           fördelar kan Universitetsapoteket konkurrera
27092: versitetsapoteket betalar ingen apoteksavgift,          med de privata apoteken på ett osunt sätt.
27093: stats-, kommunal- eller kyrkoskatt. Det behöver            Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
27094: inte beakta gränser så som andra apotek, utan           ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
27095: kan flytta sitt apotek eller filialapotek vart som      ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
27096: helst. T.ex. i Jyväskylä finns två filialapotek på      följande spörsmål:
27097: ett annat apoteks område. Universitetsapotekets
27098: filialapotek får växa sig hur stora som helst, me-                Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
27099: dan om ett privat apoteks filialapotek blir för                ta för att konkurrenssituationen bland
27100: stort tas det ifrån apotekaren och ges åt en annan             apoteken skulle fås rättvisare?
27101: apotekare. Detta inträffade vid två tillfållen i
27102:      Helsingfors den 15 december 1995
27103: 
27104:           Pehr Löv                         Raimo Tiilikainen               Gunnar Jansson
27105:           Håkan Malm                       Margareta Pietikäinen           Ulla-Maj Kukkonen
27106:                                            Klaus Bremer
27107: 
27108: 
27109: 
27110: 
27111: 250261
27112: 2                                            KK 402/1995 vp
27113: 
27114: Kirjallinen kysymys 402                                                                      Suomennos
27115: 
27116: 
27117: 
27118: 
27119:                                     Löv ym.: Apteekkien välisestä epäterveestä kilpailutilanteesta
27120: 
27121: 
27122: 
27123:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
27124: 
27125:     Helsingin yliopiston apteekkioikeus on edel-       Turussa kaksi kertaa viime vuonna. Yksityinen
27126: leen voimassa oleva erioikeus, vaikka esim. ka-        apteekkari saa pitää sivuapteekkia alueella, jolla
27127: lentereja koskevaa erioikeutta ei enää ole. Yli-       itsenäisen apteekin toiminta ei onnistuisi. Yksi-
27128: opiston apteekilla on muihin apteekkeihin ver-         tyisellä apteekkarilla saa lisäksi olla enintään
27129: rattuna paljon parempi asema, koska muita ap-          kolme sivuapteekkia. Nämä rajoitukset eivät
27130: teekkeja koskevat määräykset eivät sido sitä. Yli-     koske Yliopiston apteekkia. Näiden etujen tur-
27131: opiston apteekki ei maksa apteekkimaksua eikä          vin Yliopiston apteekki voi kilpailla epäterveellä
27132: valtion-, kunnallis- tai kirkollisveroa. Sen ei tar-   tavalla yksityisten apteekkien kanssa.
27133: vitse muiden apteekkien tavoin välittää rajoista,         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27134: vaan se voi siirtää apteekkinsa tai sivuapteekkin-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27135: sa minne tahansa. Esimerkiksi Jyväskylässä Yli-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27136: opiston apteekilla on kaksi sivuapteekkia toisen       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27137: apteekin alueella. Yliopiston apteekin sivuaptee-
27138: kit saavat kasvaa miten suuriksi tahansa. Jos                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27139: kuitenkin yksityisen apteekin sivuapteekki tulee              ryhtyä tehdäkseen apteekkien välisen kil-
27140: liian suureksi, se otetaan pois apteekkarilta ja              pailutilanteen oikeudenmukaisemmaksi?
27141: annetaan toiselle apteekkarille. Näin tapahtui
27142: 
27143:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1995
27144: 
27145:           Pehr Löv                        Raimo Tiilikainen               Gunnar Jansson
27146:           Håkan Malm                      Margareta Pietikäinen           Ulla-Maj Kukkonen
27147:                                           Klaus Bremer
27148:                                              KK 402/1995 vp                                             3
27149: 
27150: 
27151: 
27152: 
27153:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
27154: 
27155:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         hylkäsi kaksi Helsingin yliopiston apteekin hake-
27156: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          musta sivuapteekkien avaamiseksi Itäkeskuksen
27157: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        kauppakeskukseen sekä Helsingin ydinkeskus-
27158: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lövin ym.         taan.
27159: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 402:              Sosiaali- ja terveysministeriössä on pidetty
27160:                                                        tärkeänä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelura-
27161:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          kenteen kehittämistä ja potilaiden hoidon por-
27162:        ryhtyä tehdäkseen apteekkien välisen kil-       rastuksen tarkoituksenmukaisuutta, mikä on
27163:        pailutilanteen oikeudenmukaisemmaksi?           pyritty ottamaan huomioon valmisteilla olevassa
27164:                                                        lääkelain ja apteekkimaksusta annetun lain muu-
27165:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tosesityksessä. Lakiehdotusta laadittaessa lähtö-
27166: vasti seuraavaa:                                       kohtana on ollut parantaa lääkkeiden toimitta-
27167:                                                        mista sosiaali- ja terveydenhuollon laitosten vä-
27168:    Helsingin yliopiston apteekin lainsäädännölli-      lillä sekä helpottaa potilaiden jatkohoitoon tar-
27169: nen ja hallinnollinen erityisasema on kehittynyt       vittavien lääkkeiden luovuttamista sairaala-ap-
27170: nykyiseen muotoonsa hyvin pitkän ajanjakson            teekista ja lääkekeskuksesta. Esitysluonnoksessa
27171: kuluessa. Ennen kaikkea vuosikymmenten aika-           Helsingin yliopiston apteekin vapautus apteekki-
27172: na noudatetun sivuapteekkilupien myöntämis-            maksun suorittamisesta ehdotetaan poistetta-
27173: käytännön tuloksena Helsingin yliopistolla on          vaksi. Ministeriö on myös käynyt neuvotteluja
27174: Helsingissä sijaitsevan apteekkinsa lisäksi 16 si-     valtiovarainministeriön kanssa apteekin verotus-
27175: vuapteekkia ympäri maata. Vuonna 1987 perus-           kohtelusta. Kysymys kuuluu kuitenkin valtiova-
27176: tettua Eläinlääketieteellisen korkeakoulun sivu-       rainministeriön toimialaan.
27177: apteekkia lukuun ottamatta kaikki ovat olleet              Syvemmälle käyvien muutosten tekeminen
27178: toiminnassa jo yli 20 vuotta. Vaikka ne muodol-        Helsingin yliopiston apteekin asemaan ja vakiin-
27179: lisesti ovat sivuapteekkeja, jokainen niistä kuu-      tuneeseen toimintaan edellyttää vahvaa ja yksi-
27180: luu erikseenkin maamme suurimpien lääkkeiden           mielistä näkemystä. Koko kysymyksen lähtö-
27181: vähittäismyyntipaikkojen joukkoon. Apteekin            kohtana tulisi olla terveyspolitiikkaan perustuva
27182: kokonaisliikevaihto oli noin 467 miljoonaa             harkinta. Lääkkeiden myynnin lisääminen voi-
27183: markkaa vuonna 1994, ja sen palveluksessa oli          makkaan markkinoinnin tai esimerkiksi alen-
27184: yhteensä 568 henkilöä.                                 nuskampanjoiden avulla ei ole välttämättä ter-
27185:     Sosiaali- ja terveysministeriössä on hyvin ym-     veyspoliittisesti kannatettavaa. Opetuksen ja tut-
27186: märretty Helsingin yliopiston apteekin lainsää-        kimuksen kannalta on yhtä perusteltua, että
27187: dännöllisestä erityisasemasta ja suuresta koosta       myös muilla farmasian opetusta autavilla kor-
27188: johtuvat ongelmat. Ongelmaksi on koettu muun           keakouluilla olisi apteekki. Tämä edellyttäisi
27189: muassa apteekin harjoittama yleisöön kohdistu-         uutta lainsäädäntöä.
27190: va hintakilpailu. Tästä edelleen seuraavat vaiku-          Yliopistoapteekkikysymystä koskevan pää-
27191: tukset, kuten lääkkeiden myynnin lisääntymi-           töksenteon tueksi tarvitaan kuitenkin tarkem-
27192: nen, voivat olla terveyspoliittisesti ongelmallisia.   mat selvitykset, joita sosiaali- ja terveysministe-
27193: Vaikka lainsäädännöllisiä muutoksia ei olekaan         riö tekee parhaillaan yhdessä lääkelaitoksen
27194: tehty, ei uusia sivuapteekkilupia ole myönnetty        kanssa.
27195: vuoden 1987 jälkeen. Vuonna 1993 lääkelaitos
27196: 
27197:      Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1996
27198: 
27199:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
27200: 4                                            KK 402/1995 vp
27201: 
27202: 
27203: 
27204: 
27205:                                          Tili Riksdagens Talman
27206: 
27207:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       ansökningar av Helsingfors universitetsapotek
27208: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         om öppnande av ett filialapotek i Köpcentrumet
27209: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       Östra Centrum och ett i Helsingfors centrum.
27210: man Löv m.fl. undertecknade spörsmål nr 402:               Social- och hälsovårdsministeriet anser det
27211:                                                        vara viktigt att utveckla social- och hälsovårdens
27212:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        servicestruktur och att göra nivåstruktureringen
27213:         ta för att konkurrenssituationen bland         av patientvården ändamålsenlig, vilket man för-
27214:         apoteken skulle fås rättvisare?                sökt beakta i det förslag tili ändring av läkeme-
27215:                                                        delslagen och lagen om apoteksavgift som är
27216:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          under beredning. 1 utarbetandet av lagförslaget
27217: anföra följande:                                       har utgångspunkten varit att förbättra leveran-
27218:                                                        sen av läkemedel mellan social- och hälsovårdens
27219:    Den särställning som Helsingfors universitets-      inrättningar samt att underlätta överlåtandet av
27220: apotek har i dag vad gäller lagstiftning och admi-     läkemedel som behövs för patienternas fortsatta
27221: nistration har utvecklats under en mycket lång         vård från sjukhusapoteket och läkemedelscen-
27222: tid. Framför allt har det förfarande med att bevil-    tralen. 1 utkastet tili förslag föreslås att Helsing-
27223: ja tillstånd för filialapotek som tillämpats under     fors universitetsapotek inte längre skall vara be-
27224: årtionden lett till att Helsingfors universitet ut-    friat från apoteksavgiften. Ministeriet har även
27225: över apoteket i Helsingfors håller 16 filialapotek     förhandlat med finansministeriet om den skatte-
27226: runt om i landet. Bortsett från veterinärmedicin-      mässiga behandlingen av apoteket. Ärendet hör
27227: ska högskolans filialapotek, som inrättades 1987,      dock till finansministeriets verksamhetsområde.
27228: har alla apotek varit verksamma redan i över 20            För att det skall vara möjligt att genomföra
27229: år. Trots att de formellt är filialapotek, hör de      genomgripande ändringar i universitetsapote-
27230: också var för sig tili vårt lands största detaljhan-   kets ställning och stadgade verksamhet förutsätts
27231: delsställen för läkemedel. Apotekets totala om-        ett starkt och enhälligt sätt att se på saken. Ut-
27232: sättning uppgick till ca 467 milj. mk 1994 och         gångspunkten för frågan bör vara prövning som
27233: antalet anställda var sammanlagt 568.                  grundar sig på hälsovårdspolitik. Hälsovårdspo-
27234:    Vid social- och hälsovårdsministeriet är man        litiskt sett är det inte nödvändigtvis lönsamt att
27235: väl medveten om problemen till följd av Helsing-       försäljningen av läkemedel ökas genom omfat-
27236: fors universitetsapoteks särställning i lagstift-      tande marknadsföring eller t.ex. genom realisa-
27237: ningen och apotekets omfattande storlek. Ett           tionskampanjer. Ur undervisningens och forsk-
27238: problem har bl.a. ansetts vara den priskonkur-         ningens synvinkel är detlika motiverat att också
27239: rens som apoteket utövar och som riktar sig tili       andra högskolor som ger farmacieundervisning
27240: allmänheten. Verkningarna av detta, t.ex. en ut-       skall hålla apotek. Detta skulle förutsätta en revi-
27241: ökad försäljning av läkemedel, kan hälsopoli-          sion av lagstiftningen.
27242: tiskt sett vara problematiska. Trots att det inte          Som stöd för ett avgörande i frågan om univer-
27243: gjorts några ändringar i lagstiftningen har det        sitetsapoteket behövs dock närmare utredningar,
27244: inte beviljats några nya tillstånd för filialapotek    som social- och hälsovårdsministeriet som bäst
27245: sedan 1987. Läkemedelsverket avslog 1993 två           genomför tillsammans med läkemedelsverket.
27246: 
27247:      Helsingfors den 5 januari 1996
27248: 
27249:                                                                       Minister Terttu Huttu-Juntunen
27250:                                          KK 403/1995 vp
27251: 
27252: Kirjallinen kysymys 403
27253: 
27254: 
27255: 
27256: 
27257:                                  Tahvanainen: Koulukiusaamisesta
27258: 
27259: 
27260: 
27261:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
27262: 
27263:    Koulukiusaaminen on ollut kautta aikojen        dollisuutta. Yhtenä vaihtoehtona koulukiusaa-
27264: ongelma koulumaailmassa. Poikkeavia, olivat he     misen vähentämiseksi on pidetty mahdollisten
27265: sitten lahjakkaita, vammaisia tai muuten vaan      oikeudellisten seuraamusten käyttöön ottamista,
27266: erilaisia kuin muut, on sorrettu kautta aikojen    esimerkiksi sakkoa. Toisaalta on haluttu hoitaa
27267: sekä fyysisesti että psyykkisesti. Peruskoulu on   asiat mahdollisimman pehmein keinoin ja yhdes-
27268: muuttunut sekä opetusmetodeiltaan että opetus-     sä sopien.
27269: sisällöltään aikojen saatossa, kuitenkaan koulu-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27270: kiusaaminen ei ole kiteytynyt pois kampanjoin-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27271: nistakaan huolimatta.                              nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27272:     Yhteiskuntamme on yleisesti koettu koventu-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27273: neen lama-aikana. Arvojen kovetessa pinnan alla
27274: kytevä rasismi ja suvaitsemattomuus kanssaih-                Miten koulukiusaamista on aiottu vä-
27275: misiä kohtaan lisääntyvät. Kun entiset metodit            hentää, ja
27276: eivät enää kaikissa suhteissa auta koulumaail-               aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
27277: massa, on alettu pohtia uusien ja samalla myös            siin koulukiusaamisen sanktioiden ko-
27278: astetta kovempienkin sanktioiden käyttömah-               ventamiseksi?
27279: 
27280:       Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1995
27281: 
27282:                                         Säde Tahvanainen
27283: 
27284: 
27285: 
27286: 
27287:  250261
27288: 2                                           KK 403/1995 vp
27289: 
27290: 
27291: 
27292: 
27293:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
27294: 
27295:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        toin kiusaaminen voi sattua harvemmin heidän
27296: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kohdalleen. Suuret koulut eivät ole pieniä kou-
27297: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       luja turvattomampia.
27298: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Säde Tah-           Opetushallitus on yrittänyt monin tavoin vä-
27299: vanaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         hentää koulukiusaamista. Ratkaisuina ovat ol-
27300: n:o 403:                                              leet mm. kouluneuvottelut, koulusiirrot, rankai-
27301:                                                       semiset sekä oppilashuoltopalvelujen ja koko
27302:           Miten koulukiusaamista on aiottu vä-        kouluyhteisön kehittäminen. Siitä huolimatta
27303:        hentää, ja                                     opetushallitukseen tulee runsaasti vanhemmilta,
27304:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        oppilailta ja opettajilta puheluja, joissa kysytään
27305:        siin koulukiusaamisen sanktioiden ko-          neuvoja menettelytavoista ongelman ratkaisemi-
27306:        ventamiseksi?                                  seksi. Vakavimmat väkivaltatapaukset on annet-
27307:                                                       tu poliisin hoidettavaksi. Kiusaamisen ehkäisyä
27308:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          koskevissa keskusteluissa on kiinnitetty erityistä
27309: vasti seuraavaa:                                      huomiota siihen, että kouluyhteisön tulisi seura-
27310:                                                       ta valppaasti turvallisuutta koulussa ja löytää
27311:    Koulukiusaamiseen ja erilaisuuden ymmärtä-         juuri omalle koululle sopivat keinot. Koulun ja
27312: miseen liittyvät kysymykset ovat olleet viime         kodin yhteistyön välttämättömyyttä on koros-
27313: vuosina voimakkaan julkisen keskustelun koh-          tettu kiusaamisen ehkäisemisessä.
27314: teena. Asiaa tutkineen selvitysmiehen raportista         Viranomaisten lisäksi myös opettaja- ja rehto-
27315: vuodelta 1993 käy ilmi se, että koulukiusaamista      rijärjestöt sekä Kuntaliitto ovat kiinnittäneet
27316: ja kouluväkivaltaa ilmenee Suomessa kaikissa          huomiota koulukiusaamiseen ja tukeneet selvi-
27317: koulumuodoissa. Koulun koolla tai alueen väen-        tysmiehen työhön liittyneen kampanjan toteutta-
27318: tiheydellä ei ole merkittävää vaikutusta. Kiusaa-     mista kouluissa. Vapaan kansalaistoiminnan
27319: misessa osallisina, kiusaajina tai kiusattuina, on    osalta on ollut ilahduttavaa se työ ,jota Kiusattu-
27320: noin 15 % oppilaista koko koulunkäynnin aika-         jen Tuki ry. on tehnyt tämän ilmiön estämiseksi
27321: na.                                                   ja vähentämiseksi. Hallitus pitää tärkeänä myös
27322:    WHO:n koululaistutkimuksessa tiedusteltiin         sitä, että riittävästi voimavaroja suunnataan tut-
27323: peruskoulun 11-, 13- ja 15-vuotiailta oppilailta      kimukseen, jonka tehtävänä on selvittää koulu-
27324: 22 maassa koulukiusaamisesta. Tulokset osoitti-       kiusaamisen syitä ja taustoja sekä niihin liittyviä
27325: vat, että Suomi asettui vertailussa 12. sijalle ja    tekijöitä.
27326: muihin maihin verrattuna keskitasolle siten, että        Koulutuksen perusturva on yhtenä painopis-
27327: 9 % pojista ja 6 % tytöistä vastasi joutuneensa       tealueena koulutuksen kehittämisessä. Hiljattain
27328: vähintään kerran viikossa kiusatuksi koulussa.        valtioneuvostossa hyväksytyn vuosia 1995-
27329:    Opetushallitus keräsi vuonna 1993 palvelevas-      2000 koskevan kehittämissuunnitelman mukaan
27330: ta puhelimesta kahdeksan päivän ajan kansalais-       lähivuosina tullaan kehittämään toimintamalleja
27331: ten mielipiteitä ja kokemuksia koulukiusaami-         koulukiusaamisen vähentämiseksi, koulussa
27332: sesta. Tällöin keskeiset viestit oppilailta ja van-   viihtymisen parantamiseksi ja oppilaiden itse-
27333: hemmilta olivat seuraavat:                            tunnon vahvistamiseksi. Opettajien on kiinnitet-
27334:    - kiusaamista ja syrjimistä ei tiedostettu         tävä huomiota näihin ongelmiin ja kyettävä en-
27335:    - tietoon tullutta kiusaamista ei uskottu to-      tistä paremmin tunnistamaan koulukiusaamisen
27336: deksi ja                                              oireet.
27337:    - näkyväänkään kiusaamiseen ei välttämät-             Opetushallitus on järjestänyt lukuisia koulu-
27338: tä puututtu.                                          tustilaisuuksia, joissa on käsitelty koulukiusaa-
27339:    Suomalaisissa selvityksissä ei ole ilmennyt mi-    mista. Tämän vuoden aikana järjestetään neljä
27340: tään erityisryhmää, joka olisi kiusaamisen koh-       koulutustilaisuutta, joiden aiheina ovat koulu-
27341: teena. Kuka tahansa voi tulla kiusatuksi. Vam-        kiusaamisen ohella mm. koulujen kriisinhallin ta,
27342: maiset eivät mitenkään erotu joukosta, päinvas-       tapakasvatus, käyttäytyminen ja toisten huo-
27343:                                           KK 403/1995 vp                                            3
27344: 
27345: mioon ottaminen. Opetushallitus on lisäksi tuot-    on jo ollutkin oikeudessa tuomittavina. Oppi-
27346: tanut opetusmateriaalia, joka liittyy kiusaami-     laan erottamista ja siihen liittyvää muutoksenha-
27347: seen, syrjintään, kouluviihtyvyyteen ja suvaitse-   kua koskevat säännökset saivat nykyisen sana-
27348: vuuteen.                                            muotonsa 1.9.1995 voimaan tulleella lailla. Tä-
27349:    On kuitenkin muistettava, että vanhemmat         män mukaan mahdollinen valitus tehdään riip-
27350: ovat ensisijaisesti vastuussa lastensa kasvatuk-    pumattamaan tuomioistuimeen eli tässä tapauk-
27351: sesta, vaikka yhteiskunta tarjoaakio laajoja kou-   sessa lääninoikeuteen. Koska muutoksenhausta
27352: lutuspalveluja. Kodin on nähtävä oma vastuunsa      hallintoasioissa annetun lain perusteella valituk-
27353: ja samalla tavoin kuin koulussa tartuttava lasten   sella on pääsääntöisesti täytäntöönpanoa lyk-
27354: ongelmiin ajoissa. Nykyisessä tiukasti tulosta-     käävä vaikutus, ei näin ollen oppilaan välitöntä
27355: voitteisessa koulussa ei menesty sellainen oppi-    erottamista voida tehdä.
27356: las,joka ei saa tarvittavaa huolenpitoa kotona ja      Erottaminen on aina äärimmäinen toimenpi-
27357: jolta ei vaadita mitään kotona.                     de. Ongelmatapaukset tulisi, kuten eduskunnan
27358:    Sanktioiden koventaminen ei välttämättä tuo      sivistysvaliokuntakin em. lain käsittelyn yhtey-
27359: ratkaisua koulukiusaamiseen. Oppilaat, jotka        dessä totesi, pyrkiä ratkaisemaan oppilashuollon
27360: ovat täyttäneet 15 vuotta, ovat rikosoikeudelli-    eri toimenpiteiden avulla.
27361: sesti vastuussa teoistaan. Muutamia tapauksia
27362: 
27363:      Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1996
27364: 
27365:                                                             Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
27366: 4                                          KK 403/1995 vp
27367: 
27368: 
27369: 
27370: 
27371:                                        Tili Riksdagens Talman
27372: 
27373:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     dikappade skiljer sig inte på något sätt från grup-
27374: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       pen, tvärtom drabbar mobbning dem mer sällan.
27375: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     Större skolor är inte otryggare än små.
27376: man Säde Tahvanainen undertecknade spörsmål             Utbildningsstyrelsen har på många sätt för-
27377: nr 403:                                              sökt minska på mobbningen. Lösningarna har
27378:                                                      bl.a. bestått av diskussioner i skolan, flyttning
27379:           Hur har man tänkt få mobbningen att        från en skola till en annan, bestraffning samt
27380:        minska och                                    utvecklande av elevvårdstjänsterna och hela
27381:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för        skolgemenskapen. Trots det får utbildningssty-
27382:        att göra sanktionerna vid mobbning            relsen motta en mängd telefonsamtal från föräld-
27383:        strängare?                                    rar, elever och lärare som ber om råd för hur de
27384:                                                      skall gå till väga för att lösa problemet. De mest
27385:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        grava våldsfallen har överlämnats tili polisen. 1
27386: anföra följande:                                     diskussioner som gäller att hindra mobbning har
27387:                                                      man fåst särskild uppmärksamhet vid att skolan
27388:    Frågor som gäller mobbning och förståelse för     aktivt skall ge akt på säkerheten i skolan och
27389: det som är annorlunda har varit föremål för ivrig    försöka finna de metoder som passar just för den.
27390: diskussion i offentligheten under de senaste åren.   Nödvändigheten av samarbete mellan hem och
27391: Av en rapport avgiven av en utredningsman som        skola har betonats i arbetet för att hindra mobb-
27392: undersökte frågan 1993 framgår att mobbning          ning.
27393: och våld i skolan förekommer i alla skolformer i        Förutom myndigheterna har också lärar- och
27394: Finland. Storleken på skolan eller befolknings-      rektorsorganisationerna samt Kommunförbun-
27395: tätheten i området har ingen nämnvärd betydel-       det fåst uppmärksamhet vid mobbning och stött
27396: se. Ca 15 % av eleverna är delaktiga i mobbning      den kampanj som åtföljde utredningsmannens
27397: under sin skolgång, antingen som mobbare eller       arbete. När det gäller fri medborgaraktivitet har
27398: som mobbade.                                         det varit glädjande att se det arbete som Kiu-
27399:    1 WHO:s elevundersökning tillfrågades 11-,        sattujen Tuki ry. har gjort för att hindra och
27400: 13- och 15-åriga grundskoleelever i 22 Iänder om     dämpa detta fenomen. Regeringen finner det
27401: mobbning. Resultaten visade att Finland vid en       också viktigt att det allokeras tillräckligt med
27402: jämförelse intog 12:e plats och befanns vara på      medel tili sådan forskning som har till uppgift att
27403: medelnivå i förhållande tili andra land så att 9 %   utreda orsakerna och bakgrunden tili mobbning
27404: av pojkarna och 6% av flickorna svarade att de       samt faktorer i anslutning tili detta.
27405: blivit utsatta för mobbning i skolan minst en           Grundtryggheten i skolan är ett av insatsom-
27406: gån,g i veckan.                                      rådena vid utvecklandet av utbildningen. Enligt
27407:    Ar 1993 Iät utbildningsstyrelsen under åtta       den utvecklingsplan för åren 1995-2000 som
27408: dagars tid medborgarna ringa upp ett service-        nyligen godkändes av statsrådet kommer man
27409: nummer och berätta om sina åsikter om och            under de närmaste åren att utveckla handlings-
27410: erfarenheter av mobbning. Det som eleverna och       modeller för att minska mobbningen, för att få
27411: föräldrarna främst ville få fram var följande:       eleverna att trivas bättre i skolan och för att
27412:    - man är inte medveten om mobbning och            stärka elevernas självkänsla. Lärarna skall fåsta
27413: diskriminering                                       uppmärksamhet vid dessa problem och bättre än
27414:    - man vill intetro att mobbning förekommer        tidigare kunna känna igen symptom på mobb-
27415: trots att det talas om det och                       ning.
27416:    - trots att mobbningen är uppenbar är det            Utbildningsstyrelsen har ordnat ett otal kurser
27417: inte säkert att någon griper in.                     där man behandlat mobbning. Under detta år
27418:    1 finska undersökningar har det inte framkom-     ordnas fyra kurser som förutom mobbning tar
27419: mit någon grupp som särskilt är föremål för          upp bl.a. krishantering i skolan, fostran tili goda
27420: mobbning. Vem som helst kan bli mobbad. Han-         seder, uppträdande och hänsynstagande. Utbild-
27421:                                             KK 403/1995 vp                                            5
27422: 
27423: ningsstyrelsen har dessutom producerat under-         1ats i rätten. Stadgandena om avstängning av en
27424: visningsmateria1 som anknyter tili mobbning,          e1ev och ändringssökande i samband med detta
27425: diskriminering, sko1trivse1 och to1erans.             fick sin nuvarande orda1yde1se i de 1agar som
27426:    Det gäller dock att minnas att förä1drarna i       trädde i kraft 1.9.1995. En1igt det anförs eventu-
27427: första hand bär ansvaret för sina barns uppfost-      ella besvär hos en obunden domsto1, dvs. i detta
27428: ran även om samhället erbjuder omfattande ut-         fall hos 1änsrätten. Eftersom besvär en1igt 1agen
27429: bi1dningstjänster. Hemmet skall inse sitt ansvar      om ändringssökande i förva1tningsärenden i re-
27430: och på samma sätt som sko1an ingripa i barnens        ge1 medför att bes1utets verkställbarhet upp-
27431: prob1em i tid. I dagens sko1a med stränga resu1-      skjuts, kan en omede1bar avstängning av e1even
27432: tatmå1 k1arar sig inte en sådan e1ev som inte         alltså inte göras.
27433: hemma får den omvårdnad han behöver och som              A vstängning är alltid en extrem åtgärd. Pro-
27434: ingen kräver något av hemma.                          b1emfall bör alltid, vi1ket också riksdagens ku1-
27435:    Strängare sanktioner innebär inte nödvän-          turutskott konstaterade i samband med behand-
27436: digtvis någon utväg i fråga om mobbningen. De         lingen av ovan nämnda 1ag, i mån av möj1ighet
27437: e1ever som fyllt 15 år är straffrätts1igt ansvariga   1ösas med hjä1p av o1ika e1evvårdsåtgärder.
27438: för sina hand1ingar. Några fall har redan behand-
27439: 
27440:      Helsingfors den 9 januari 1996
27441: 
27442:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
27443:                                            KK 404/1995 vp
27444: 
27445: Kirjallinen kysymys 404
27446: 
27447: 
27448: 
27449: 
27450:                                   Tahvanainen: Virosta muuttavien venäläisupseerien tukemisesta
27451: 
27452: 
27453: 
27454:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
27455: 
27456:    Suomi tukee Virosta muuttavien eläkkeelle         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27457: jääneiden venäläisupseerien kotimaahan paluuta       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27458: tänä vuonna kahdella miljoonalla markalla ja         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27459: tulevaisuudessakin kaiken kaikkiaan kymmenel-
27460: lä miljoonalla markalla. Venäläisupseerien koti-               Miten Virossa asuvien jo eläkkeelle
27461: maahan paluun helpottamiseen on perustettu ra-              jääneiden venäläisupseerien muuttoa tue-
27462: hasto sen jälkeen, kun Viro itsenäistyi.                    taan ja mihin tällainen tukimuoto perus-
27463:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          tuu?
27464: 
27465:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1995
27466: 
27467:                                           Säde Tahvanainen
27468: 
27469: 
27470: 
27471: 
27472: 250261
27473: 2                                          KK 404/1995 vp
27474: 
27475: 
27476: 
27477: 
27478:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
27479: 
27480:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       markan erän siirtämisestä Viron paluumuuttovi-
27481: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        raston yhteyteen perustettuun rahastoon alle-
27482: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kirjoitettiin Suomen ulkoministeriön ja Viron
27483: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tahvanai-       sotilaseläkeläisrahaston välillä Tallinnassa
27484: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         7.11.1995. Jäljelle jäävien 8 miljoonan Suomen
27485: 404:                                                 markan osalta on jatkorahoituspäätökset tarkoi-
27486:                                                      tus tehdä myöhemmin.
27487:           Miten Virossa asuvien jo eläkkeelle            Tavoitteena on Suomen tuella avustaa rahalli-
27488:        jääneiden venäläisupseerien muuttoa tue-      sesti niitä sotilaseläkeläisiä, jotka ovat halukkai-
27489:        taan ja mihin tällainen tukimuoto perus-      ta muuttamaan takaisin Venäjälle, mutta joilta
27490:        tuu?                                          puuttuvat taloudelliset mahdollisuudet siihen.
27491:                                                          Avustukseen oikeutettuja ovat ne 10 700 elä-
27492:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         keläistä, joiden nimet ovat Venäjän viranomais-
27493: vasti seuraavaa:                                     ten Viron viranomaisille antamassa luettelossa,
27494:                                                      sekä heidän perheenjäsenensä. Luettelo sisältyi
27495:    Viron ja Venäjän presidenttien heinäkuussa        liitteenä heinäkuussa 1994 allekirjoitettuun Vi-
27496: 1994 allekirjoittaman sopimuksen perusteella ve-     ron ja Venäjän väliseen sotilaseläkeläisten so-
27497: näläiset joukot poistuivat Virosta 31.8.1994.        siaalitakuita koskevaan sopimukseen.
27498: Joukkojen vetäytymisen jälkeen Viroon jäi asu-           Rahasto voi myöntää sotilaseläkeläisille hake-
27499: maan huomattava määrä eri-ikäisiä Venäjän ase-       muksesta ns. starttirahan, jonka suuruus määri-
27500: voimista eläkkeelle siirtyneitä sotilashenkilöitä.   tellään erillisten kriteeri en perusteeliaja joka kat-
27501:    Suomen eduskunta hyväksyi vuoden 1994 kol-        taa paluumuuttajien matka- ja muuttokustan-
27502: mannessa lisätalousarviossaan 10 miljoonan           nukset.
27503: markan määrärahan, jolla Suomi osallistuu Vi-            Avustamalla venäläisten sotilaseläkeläisten
27504: rossa asuvien Venäjän armeijan sotilaseläkeläis-     vapaaehtoista paluumuuttoa Virosta Venäjälle
27505: ten vapaaehtoista paluumuuttoa tukevaan kan-         Suomi edistää omien lähialueidensa vakautta ja
27506: sainväliseen rahastoon.                              turvallisuutta. Vastaavaa tukea antavat myös
27507:    Sopimus ensimmäisen 2 miljoonan Suomen            Yhdysvallat, Ruotsi sekä Alankomaat.
27508: 
27509:      Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1996
27510: 
27511:                                                                  Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
27512:                                             KK 404/1995 vp                                              3
27513: 
27514: 
27515: 
27516: 
27517:                                          Tili Riksdagens Talman
27518: 
27519:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       vid det estniska återflyttningsverket, underteck-
27520: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         nades i Tallinn mellan Finlands utrikesministeri-
27521: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       um och den estniska fonden för pensionerade
27522: man Tahvanainen undertecknade spörsmål nr              militärer 7.11.1995. Meningen är att senare be-
27523: 404:                                                   sluta om det resterande beloppet som uppgår tili
27524:                                                        8 milj. finska mark.
27525:           På vilket sätt bistås de pensionerade           Syftet är att genom det finska bidraget ge ett
27526:        ryska officerare som är bosatta i Estland       finansiellt stöd tili de pensionerade militärer som
27527:        vid deras flyttning, och vad grundar sig        är villiga att återflytta tili Ryssland men som
27528:        denna stödform på?                              saknar ekonomiska möjligheter därtill.
27529:                                                           Berättigade att erhålla stöd är de 10 700 pen-
27530:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          sionärer som upptagits på en förteckning som de
27531: anföra följande:                                       ryska myndigheterna har överlämnat tili de est-
27532:                                                        niska myndigheterna, samt dessa pensionärers
27533:     De ryska trupperna lämnade Estland                 familjemedlemmar. Förteckningen ingick som
27534: 31.8.1994 enligt en överenskommelse som hade           bilaga i en estnisk-rysk överenskommelse om So-
27535: undertecknats av den estniske och den ryske pre-       cial trygghetsgaranti för pensionerade militärer,
27536: sidenten i juli 1994. Sedan trupperna dragit sig       viiken undertecknades i juli 1994.
27537: tilihaka blev ett betydande antal, ur den ryska           Fonden kan på ansökan bevilja en s.k. start-
27538: armen pensionerade militärer i olika åldrar kvar-      peng tili pensionerade militärer. Storleken av det-
27539: boende i Estland.                                      ta stöd fastställs en1igt särskilda kriterier och
27540:     Finlands riksdag godkände ett anslag av 10         skall täcka rese- och flyttkostnader fOr återflyt-
27541: milj. mk i den tredje tilläggsbudgeten för 1994.       tarna.
27542: Beloppet utgör ett bidrag tili en internationell          Genom att stöda de pensionerade ryska mili-
27543: fond som avser att stöda den frivilliga återflytt-     tärernas frivilliga återflyttning från Estland tili
27544: ningen för militärer som pensionerats ur den rys-      Ryssland främjar Finland stabiliteten och säker-
27545: ka armen och som är bosatta i Estland.                 heten i sitt eget närområde. Motsvarande stöd
27546:     Ett avtal om att överföra ett första belopp av 2   lämnas också av Förenta Staterna, Sverige och
27547: milj. finska mark tili fonden, viiken upprättats       Nederländerna.
27548: 
27549:      Helsingfors den 8 januari 1996
27550: 
27551:                                                                       Utrikesminister Tarja Halonen
27552:                                          KK 405/1995 vp
27553: 
27554: Kirjallinen kysymys 405
27555: 
27556: 
27557: 
27558: 
27559:                                  Nurmi: Hallituksen EU-jäsenvaltioiden lainsäädäntöä koskevasta
27560:                                     tiedottamisesta
27561: 
27562: 
27563:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
27564: 
27565:    Suomen ED-jäsenyyden myötä on myös kan-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27566: sallisessa lainsäädännössä enenevässä määrin       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27567: huomioitava muiden ED-maiden kehitystä ja          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27568: varsinkin lainsäädäntöä. Päätöksenteon tullessa    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27569: yhä enemmän yhteneväksija yleisen tiedonkulun
27570: nopeutuessa jopa globaalinen kehitys on otetta-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27571: va huomioon (kauppamarkkinat, terveyden-                  ryhtyä, jotta edustajilla olisi mahdolli-
27572: huolto, ympäristöongelmat, rikollisuus, mm.               suus saada nopeasti ja riittävästi tietoa
27573: huumeet). Siksi eduskunnalla on oltava nopeasti           EU -maiden lainsäädännöstä?
27574: käytettävissä riittävästi tietoa ainakin eri ED-
27575: maiden lainsäädännöstä.
27576: 
27577:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1995
27578:                                            Tuija Nurmi
27579: 
27580: 
27581: 
27582: 
27583: 250261
27584: 2                                            KK 405/1995 vp
27585: 
27586: 
27587: 
27588: 
27589:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
27590: 
27591:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         vat tai toteutetut ratkaisut Pohjoismaissa sekä
27592: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          Euroopan vapaakauppaliittoon (EFTA) kuulu-
27593: olette 18 päivänä joulukuuta 1995 päivätyn kir-        vissa maissa ja Euroopan yhteisöissä (EY)."
27594: jeenne n:o 1705 ohella toimittanut valtioneuvos-           Lainvalmisteluhankkeissa on siten huolehdit-
27595: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja            tava siitä, että eduskunta saa relevantin tiedon
27596: Tuija Nurmen näin kuuluvan kirjallisen kysy-           EU-maiden lainsäädännöstä. Tieto muiden mai-
27597: myksen n:o 405:                                        den lainsäädännöstä selvitetään ja kerrotaan hal-
27598:                                                        lituksen esitysten perusteluosassa. Lähtökohta-
27599:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         na tulee olla, että tieto kerätään ja muokataan
27600:        ryhtyä, jotta edustajilla olisi mahdolli-       asiayhteyden mukaan siten, että valtavasta tieto-
27601:        suus saada nopeasti ja riittävästi tietoa       määrästä voidaan antaa kansanedustajien tarvit-
27602:        EU-maiden lainsäädännöstä?                      sema informaatio hallittavissa ja ymmärrettävis-
27603:                                                        sä olevassa muodossa.
27604:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-               Suomen monipuolisin tietopalvelu lainsää-
27605: taen seuraavaa:                                        däntöasioissa on Eduskunnan kirjasto. Kirjas-
27606:                                                        tossa on valtiopäiväasiakirjoja sekä lakikokoel-
27607:    Hyvään lainvalmisteluun on perinteisesti kuu-       mat mm. kaikista EU-jäsenvaltioista paitsi Krei-
27608: lunut kansainvälinen vertailu. Jo ennen varsinai-      kasta ja Portugalista. Kansanedustajilla on mah-
27609: sen integraatioprosessin alkua oikeusministeriö        dollisuus saada nopeasti käyttöönsä tietoa eri
27610: antoi ohjeet, joiden mukaan lainvalmistelussa          EU-maiden lainsäädännöstä Eduskunnan kir-
27611: olisi kiinnitettävä huomiota Euroopan maiden           jastosta, EU-tietopalvelusta sekä keskuskanslian
27612: lainsäädäntöön. Valtioneuvoston hyväksymissä           tietopalvelusta.
27613: hallituksen esitysten laatimisohjeissa sanotaan:           Euroopan yhteisöissä on vireillä EY-lainsää-
27614: "Kansainvälisessä lainsäädäntökatsauksessa se-         dännön konsolidointia koskeva hanke sekä eri-
27615: lostetaan esillä olevaan asiaan liittyvää ulko-        laisia säädöstietokantojen rakentamista ja kehit-
27616: maista lainsäädäntöä sekä mahdollisesti vireillä       tämistä koskevia hankkeita. Suomen hallitus tu-
27617: olevia lainsäädäntöhankkeita. -Esityksessä on          kee näitä hankkeita sekä säädösten päivittämistä
27618: erityisesti selostettava vastaavat valmisteilla ole-   koskevia hankkeita.
27619:      Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1996
27620: 
27621:                                                                        Oikeusministeri Sauli Niinistö
27622:                                             KK 405/1995 vp                                               3
27623: 
27624: 
27625: 
27626: 
27627:                                         Tili Riksdagens Talman
27628: 
27629:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           som hör tili Europeiska frihandelssammanslut-
27630: anger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse nr         ningen (EFTA) och Europeiska gemenskaperna
27631: 1705 av den 18 december 1995 tili vederbörande        (EG).
27632: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          1 lagberedningen skall det således ses tili att
27633: dagsledamot Tuija Nurmi undertecknade spörs-          riksdagen får relevant information om lagstift-
27634: mål nr 405:                                           ningen i EU-länderna. lnformationen om andra
27635:                                                       länders lagstiftning utreds och presenteras i moti-
27636:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        veringen tili propositionerna. Utgångspunkten
27637:        ta så att riksdagsledamöterna har möj-         bör vara att informationen inhämtas och bearbe-
27638:        lighet att snabbt få tillräcklig information   tas enligt saksammanhanget så att riksdagsleda-
27639:        om EU-ländernas lagstiftning?                  möterna ur den väldiga informationsmängden
27640:                                                       kan ges den information de behöver i en hanterlig
27641:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         och begriplig form.
27642: anföra följande:                                         Finlands mångsidigaste informationstjänst i
27643:                                                       lagstiftningsfrågor är Riksdagsbiblioteket. 1 bib-
27644:    Tili god lagberedning hör av tradition interna-    lioteket finns riksdagshandlingar samt lagsam-
27645: tionella jämförelser. Redan innan den egentliga       lingar från bl.a. alla EU:s medlemsstater utom
27646: integrationsprocessen började gav justitieminis-      Grekland och Portugal. Riksdagsledamöterna
27647: teriet anvisningar, enligt vilka man i lagbered-      har möjlighet att snabbt få information om lag-
27648: ningen skall fåsta avseende vid lagstiftningen i de   stiftningen i olika EU-länder från Riksdagsbib-
27649: europeiska länderna. 1 statsrådets anvisningar        lioteket, EU-informationstjänsten samt från
27650: för propositionsskrivning står att det i den inter-   centralkansliets upplysningstjänst.
27651: nationella lagstiftningsöversikten skall redogö-          lnom Europeiska gemenskaperna pågår ett
27652: ras för i sammanhanget relevant utländsk lag-         projekt som avser konsolidering av EG-lagstift-
27653: stiftning samt för eventuella lagstiftningsprojekt.   ningen samt olika projekt som gäller inrättande
27654: Ytterligare nämns att i propositionerna särskilt      och utvecklande av författningsdatabaser. Fin-
27655: skall redogöras för motsvarande planerade eller       lands regering stöder dessa projekt samt projekt
27656: förverkligade avgöranden i Norden samt i Iänder       som gäller uppdatering av författningar.
27657: 
27658:      Helsingfors den 5 januari 1996
27659: 
27660:                                                                        Justitieminister Sauli Niinistö
27661: 1
27662: 1
27663:  1
27664:  1
27665:   1
27666:   1
27667:    1
27668:    1
27669:     1
27670:     1
27671:      1
27672:       1
27673:       1
27674:        1
27675:        1
27676:      . 1
27677:         1
27678:          1
27679:          1
27680:           1
27681:           1
27682:            1
27683:            1
27684:             1
27685:             1
27686:              1
27687:                                             KK 406/1995 vp
27688: 
27689: Kirjallinen kysymys 406
27690: 
27691: 
27692: 
27693: 
27694:                                    Komi: Tiekuntien velvollisuudesta maksaa arvonlisäveroajärjestä-
27695:                                       mistään palveluista
27696: 
27697: 
27698:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
27699: 
27700:    Tiekuntien kustannukset ovat kohonneet ar-         verotuksessa sellaisena myöskään käsitellä. Ne
27701: vonlisäverouudistuksen myötä. Tiekunnat jou-          osakkaat, jotka käyttävät tietä elinkeinotoimin-
27702: tuvat maksamaan kaikista hankkimistaan palve-         nassaan, voisivat puolestaan vähentää osakas-
27703: luista arvonlisäveroa ilman vähennysmahdolli-         maksuihin siirtyneet arvonlisäverot, mikäli tie-
27704: suutta. Tämä on vastoin arvonlisäverouudistuk-        palveluja kohdeltaisiin arvonlisäverotuksessa
27705: sen perusperiaatetta.                                 kuten muitakin palveluja.
27706:    Uudistuksen kantavana ajatuksena oli se, että         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27707: arvonlisäverotuksessa laaja vähennysoikeus es-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27708: tää veron kertaantuvuuden ja toteuttaa verojär-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27709: jestelmän nimen mukaisesti sen, että kukin hyö-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27710: dykkeiden veronalaiseen vaihdantaan osallistu-
27711: va verovelvollinen yritys tilittää veron ainoas-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27712: taan siitä arvonlisästä, joka on syntynyt kyseises-          ryhtyä,jotta tiekuntienjärjestämiä palve-
27713: sä yrityksessä.                                              luita kohdeltaisiin arvonlisäverotuksessa
27714:    Tiekuntaa voidaan pitää yrittäjänä, joka mak-             yhdenvertaisesti muiden palvelujen kans-
27715: sua vastaan järjestää tiepalvelut osakkaille. Tie-           sa?
27716:  ku.nta ei ole loppukäyttäjä, joten sitä ei pidä
27717: 
27718:       Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1995
27719: 
27720:                                              Armas Komi
27721: 
27722: 
27723: 
27724: 
27725:  250261
27726: 2                                         KK 406/1995 vp
27727: 
27728: 
27729: 
27730: 
27731:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
27732: 
27733:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      hankittava arvonlisäverolliseen hintaan ilman
27734: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       vähennysoikeutta. Tällaisen toiminnan harjoit-
27735: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     taja rinnastetaan arvonlisäverotuksessa kulutta-
27736: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Armas          jaan. Vähennysoikeuden puuttumisen vuoksi
27737: Komin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      hankintoihin sisältyvä arvonlisävero muodostuu
27738: 406:                                                kustannukseksi, joka sisältyy piilevänä toimin-
27739:                                                     nasta perittäviin maksuihin.
27740:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         Verotuskäytännössä tiekuntien harjoittaman
27741:        ryhtyä, jotta tiekuntienjärjestämiä palve-   toiminnan on katsottu jäävän verotuksen ulko-
27742:        luita kohdeltaisiin arvonlisäverotuksessa    puolelle. Tämän vuoksi tiekunnatjoutuvat hank-
27743:        yhdenvertaisesti muiden palvelujen kans-     kimaan tarvitsemansa tavarat ja palvelut verolli-
27744:        sa?                                          seen hintaan ilman vähennysoikeutta vastaavalla
27745:                                                     tavalla kuin kuluttajat. Hankintoihin sisältyvä
27746:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        verokustannus sisältyy piilevänä tiekunnan
27747: vasti seuraavaa:                                    osakkailta perittyihin tiemaksuihin. Tiekunnan
27748:                                                     jäseninä olevat arvonlisäverovelvolliset yritykset
27749:    Arvonlisäverolain 1 §:n mukaan arvonlisäve-      eivät voi vähentää tätä piilevää veroa, minkä
27750: roa on suoritettava liiketoiminnan muodossa         vuoksi vero kertaantuu niiden myymien hyödyk-
27751: Suomessa tapahtuvasta tavaran ja palvelun           keiden verollisissa hinnoissa.
27752: myynnistä. Veron kertaantuminen on estetty vä-         Tiekuntien verokohtelu on arvonlisäverotuk-
27753: hennysoikeuden avulla. Vähennysoikeutta kos-        sen yleisten periaatteiden mukainen. Piilevästä
27754: kevan pääsäännön mukaan verovelvollinen saa         verokustannuksesta tiekunnan osakkaina olevil-
27755: valtiolle tilitettävää veroa laskiessaan vähentää   le arvonlisäverovelvollisille yrityksille aiheutu-
27756: arvonlisäverollista liiketoimintaa varten hankit-   valla veron kertaantumisella ei ole järjestelmän
27757: tujen tuotantopanosten ostohintoihin sisältyvän     toimivuuden kannalta käytännössä merkittäviä
27758: veron. Verovelvollisille yrityksille myönnetyn      haittavaikutuksia. Vähennyskelpoisen osuuden
27759: vähennysoikeuden johdosta vero muodostuu            määrittäminen olisi lisäksi käytännössä hanka-
27760: kustannukseksi vasta, kun hyödyke myydään lo-       laa, koska teitä käytetään yleisesti myös verovel-
27761: pulliselle kuluttajalle.                            vollisten alkutuottajien yksityiskulutukseen liit-
27762:    Arvonlisäverotuksen ulkopuolelle jäävässä        tyviin ajoihin. Edellä esitetyn perusteella arvon-
27763: toiminnassa käytettävät tavarat ja palvelut on      lisäverolain muuttamiseen ei ole aihetta.
27764: 
27765:      Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1996
27766: 
27767:                                                                                Ministeri Arja Alho
27768:                                             KK 406/1995 vp                                             3
27769: 
27770: 
27771: 
27772: 
27773:                                         Tili Riksdagens Talman
27774: 
27775:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      värdesbeskattningen. På grund av frånvaron av
27776: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        rätt tili avdrag blir den mervärdesskatt som ingår
27777: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      i anskaffningarna en dold kostnad i de avgifter
27778: man Armas Komi undertecknade spörsmål nr              som uppbärs för verksamheten.
27779: 406:                                                     1 beskattningspraxis har den verksamhet som
27780:                                                       väglagen bedriver ansetts stå utanför beskatt-
27781:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        ningen. På grund härav måste väglagen, på sam-
27782:        ta för att de tjänster som väglagen ordnar     ma sätt som konsumenterna, skaffa nödvändiga
27783:        i mervärdesbeskattningen skall behand-         varor och tjänster tili ett pris där mervärdesskat-
27784:        las lika som andra tjänster?                   ten ingår och utan rätt tili avdrag. Den skatteut-
27785:                                                       gift som ingår i anskaffningarna utgör en dold
27786:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         kostnad i de vägavgifter som väglaget uppbär av
27787: anföra följande:                                      sina medlemmar. De mervärdesbeskattade före-
27788:                                                       tag som ingår i väglaget kan inte dra av denna
27789:   Enligt 1 § mervärdesskattelagen skall mervär-       dolda skatt, varfår skatten kumuleras i fråga om
27790: desskatt betalas på rörelsemässig försäljning av      skattebelagda priser på förnödenheter som de
27791: varor och tjänster i Finland. Skattekumulation        säljer.
27792: har förhindrats genom rätt tili avdrag. Enligt           Behandlingen av väglagen i skattehänseende
27793: huvudregeln som gäller rätt tili avdrag får den       följer de allmänna principerna. Den skattekumu-
27794: skattskyldige vid beräkning av den skatt som          lation som på grund av den dolda skatteutgiften
27795: skall inlevereras tili staten dra av den skatt som    drabbar de mervärdesbeskattade företag som är
27796: ingår i inköpspriset på insatsvaror som han har       medlemmar i ett väglag är inte i praktiken någon
27797: anskaffat för sin skattepliktiga rörelse. På grund    betydande olägenhet med tanke på systemets
27798: av den rätt tili avdrag som beviljats skattskyldiga   funktionsduglighet. Dessutom vore de svårt att i
27799: företag blir skatten en kostnad först då förnöden-    praktiken bestämma den andel som är avdragbar
27800: heten säljs tili den slutliga konsumenten.            eftersom vägarna i allmänhet används också för
27801:    Varor och tjänster som används i en verksam-       körningar som hänför sig tili primärproducenter-
27802: het som inte berörs av mervärdesbeskattningen         nas privata konsumtion. På grund av det ovan
27803: skall anskaffas tili ett mervärdesbeskattat pris      stående finns det inte någon orsak att ändra mer-
27804: utan rätt tili avdrag. Den som bedriver sådan         värdesskattelagen.
27805: verksamhet jämställs med en konsument vid mer-
27806: 
27807:      Helsingfors den 8 januari 1996
27808: 
27809:                                                                                   Minister Arja Alho
27810:                                           KK 407/1995 vp
27811: 
27812: Kirjallinen kysymys 407
27813: 
27814: 
27815: 
27816: 
27817:                                   Lahtela ym.: Ulkomaalaisten liikennerikkomuksista saamien sak-
27818:                                      kojen perimisestä
27819: 
27820: 
27821:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
27822: 
27823:    Vuosittain Suomen teillä liikkuvat ulkomaa-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27824: laiset saavat parkki- ja ylinopeusrikkomuksista     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27825: huomattavan määrän sakkoja. Lähes poikkeuk-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27826: setta nämä sakot jäävät maksamatta, koska tie-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27827: detään, ettei ole sopimuksia eikä pakottavia jär-
27828: jestelmiä, millä nämä sakot voitaisiin periä.                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27829:    Tällainen tilanne onkin johtanut ulkomaalais-           ryhtyä, että saataisiin aikaan sopimukset
27830: ten taholta piittaamattomuuteen ja joissakin ta-           EU:n sisällä ja mahdollisesti laajemmin-
27831: pauksissa holtittomuuteen suomalaisia liikenne-            kin, niin että ulkomaalaisten liikenne-
27832: sääntöjä kohtaan, koska tiedetään, ettei rangais-          rikkomuksista saarnat sakkorangaistuk-
27833: tusta pystytä toimeenpanemaan. Vain Pohjois-               set saataisiin perityksi?
27834: maiden osalta on olemassa sopimukset, joilla pe-
27835: rintä voidaan hoitaa.
27836: 
27837:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1995
27838: 
27839:           Esa Lahtela                  Jukka Mikkola            Risto Kuisma
27840:           Mikko Immonen                Marjaana Koskinen        Janne Viitamies
27841:           Reijo Kallio                 Raimo Mähönen            Valto Koski
27842:           Reino Ojala                  Kalevi Olin              Jorma Kukkonen
27843:           Pirkko Peltomo               Arto Bryggare            Klaus Heliberg
27844:                      Tapio Karjalainen                   Kimmo Kiljunen
27845: 
27846: 
27847: 
27848: 
27849:  250261
27850: 2                                         KK 407/1995 vp
27851: 
27852: 
27853: 
27854: 
27855:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
27856: 
27857:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      annettu tuomio tai päätös, jota 1 §:ssä tarkoite-
27858: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       taan, voidaan jättää pantavaksi täytäntöön Is-
27859: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     lannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa.
27860: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-     Vaikka täytäntöönpanopyyntöön suostuminen
27861: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        on harkinnanvaraista (A 620/64, 3 § 1 momentti),
27862: n:o 407:                                            on sakkojen perintä osoittautunut käytännössä
27863:                                                     verraten tehokkaaksi.
27864:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden kesken on
27865:        ryhtyä, että saataisiin aikaan sopimukset    tehty Brysselissä 13.11.1991 yleissopimus rikos-
27866:        EU:n sisällä ja mahdollisesti laajemmin-     tuomioistuinten tuomioiden tunnustamisesta ja
27867:        kin, niin että ulkomaalaisten liikenne-      täytäntöönpanosta. Sopimus käsittää myös sak-
27868:        rikkomuksista saarnat sakkorangaistuk-       korangaistusten tunnustamisen ja täytäntöönpa-
27869:        set saataisiin perityksi?                    non. Sopimus ei kuitenkaan vielä ole tullut voi-
27870:                                                     maan.
27871:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Käytännössä sakkojen perintää ulkomaalai-
27872: vasti seuraavaa:                                    silta on Suomessa tehostettu eräin hallinnollisin
27873:                                                     keinoin, jotka ovat tehokkaimmillaan ulkomaa-
27874:    Pohjoismaisen lainsäädäntöyhteistyön tulok-      laisen pyrkiessä uudelleen Suomeen.
27875: sena on Suomen ja kunkin muun pohjoismaan               Ulkomaalaisten liikennerikkomuksista saa-
27876: kesken sovittu lainsäädännöstä, joka tähtää Suo-    mien sakkojen perintään liittyvät ongelmat ovat
27877: men ja muidenpohjoismaidenväliseen yhteistoi-       tiedossa. Asiantilaan tullaan hakemaan korjaus-
27878: mintaan rikosasioissa annettujen tuomioiden         ta työryhmässä, joka asetetaan tutkimaan kysy-
27879: täytäntöönpanossa (326/63). Tätä ns. yhteistoi-     mystä lähiaikoina. Työryhmä tulee selvittämään
27880: mintalakia on sovellettu 1.1.1964 alkaen. Yhteis-   eri mahdollisuuksia epäkohdan korjaamiseksi.
27881: toimintalain 1 §:n mukaan Islannin, Norjan,         Eräissä muissa maissa on ulkomaalaisella kysy-
27882: Ruotsin tai Tanskan tuomioistuimen antama           myksessä esitetyn kaltaisissa tapauksissa velvol-
27883: tuomio tai päätös, jolla joku on tuomittu sak-      lisuus maksaa sakko välittömästi tai asettaa sa-
27884: koon, voidaan pyynnöstä panna täytäntöön            kon määrää vastaava vakuus.
27885: Suomessa. Lain 4 §:n mukaan sellainen Suomessa
27886: 
27887:      Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1996
27888: 
27889:                                                                    Oikeusministeri Sauli Niinistö
27890:                                             KK 407/1995 vp                                               3
27891: 
27892: 
27893: 
27894: 
27895:                                         Tili Riksdagens Talman
27896: 
27897:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           som avses i 1 § och givits i Finland, överlåtas att
27898: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           verkställas i Danmark, lsland, Norge eller
27899: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       Sverige. Frågan om en begäran skall bifallas är
27900: dagsman Esa Lahtela m.fl. undertecknade spörs-        visserligen beroende på prövning (F 620/64, 3 § 1
27901: mål nr 407:                                           mom.), meni praktiken har indrivningen av bö-
27902:                                                       ter visat sig vara jämförelsevis effektiv.
27903:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-           Medlemsstaterna i den Europeiska gemenska-
27904:        ta för att få tili stånd avtal inom EU och     pen har i Bryssell3.11.1991 ingått en konvention
27905:        eventuellt också mera vidsträckta avtal,       om erkännande och verkställighet av domar giv-
27906:        så att det blir möjligt att driva in böter     na av brottmålsdomstolar. Konventionen gäller
27907:        som utlänningar ådöms för trafikförseel-       också erkännande och verkställighet av bötes-
27908:        ser?                                           straff. Konventionen har emellertid ännu inte
27909:                                                       trätt i kraft.
27910:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt             1 praktiken har indrivningen av böter hos ut-
27911: följande:                                             länningar effektiverats i Finland genom vissa
27912:                                                       administrativa medel, som är allra effektivast när
27913:     Som ett resultat av det nordiska lagstiftnings-   en utlänning försöker komma tilihaka tili Fin-
27914: samarbetet har Finland och de övriga nordiska         land.
27915: Iänderna kommit överens om lagstiftning som              Problemen i samband med indrivningen av
27916: syftar tili samarbete mellan Finland och de övri-     böter som utlänningar har fått för trafikförseel-
27917: ga nordiska länderna vid verkställighet av domar      ser är välbekanta. En arbetsgrupp, som tillsätts
27918: i brottmål (326/63). Denna s.k. samarbetslag har      inom den närmaste framtiden för att undersöka
27919: tillämpats sedan 1.1.1964. Enligt samarbetslag-       saken, kommer att försöka få tili stånd en änd-
27920: ens 1 § kan en dom eller ett beslut, varigenom        ring av sakförhållandet. 1 vissa Iänder är utlän-
27921: någon av dansk, isländsk, norsk eller svensk          ningar i sådana fall som avses i spörsmålet skyldi-
27922: domstol dömts tili böter, på begäran verkställas i    ga att omedelbart betala böterna eller att ställa en
27923: Finland. Enligt 4 § kan en dom eller ett beslut,      säkerhet som motsvarar böternas belopp.
27924: 
27925:      Helsingforsden 9 januari 1996
27926: 
27927:                                                                        Justitieminister Sauli Niinistö
27928:                                           KK 408/1995 vp
27929: 
27930: Kirjallinen kysymys 408
27931: 
27932: 
27933: 
27934: 
27935:                                   Laaksonen ym.: Rintamatunnuksen hakuajan pidentämisestä
27936: 
27937: 
27938: 
27939:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
27940: 
27941:    Rintamatunnuksen hakuaika on päättynyt           merkittävästi hallintokustannuksia, mutta sen
27942: 31.12.1994 sen jälkeen, kun tämä määräaika kir-     sijaan olevan asianomaisille taloudellisesti tär-
27943: jattiin rintamasotilastunnuksesta annetun ase-      keä, olisi mielestämme syytä jatkaa hakuaikaa.
27944: tuksen 2 §:ään 12.2.1994 (Säädöskokoelma 172/          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27945: 93). Hallinnon yksinkertaistamisen näkökulmas-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27946: ta lienee tuntunut järkevältä saattaa päätökseen    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27947: tunnusten myöntäminen. On kuitenkin käynyt          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27948: ilmi, etteivät suinkaan kaikki kiistatta tunnuk-
27949: seen oikeutetut ole sitä hakeneet. Tällöin asian-               Aikooko Hallitus jatkaa rintamatun-
27950: omainenjää vaille rintamalisää, kuntoutuspalve-            nuksen hakuaikaa niin, että ne, jotka ei-
27951: luetuutta, hammashoitoa sekä alennusta liiken-             vät ole 31.12.1994 mennessä huomanneet
27952: nevälineissä. Kun tunnuksen myöntämisen uu-                sitä hakea, voisivat sen nyt kuitenkin teh-
27953: delleen aloittamisen ei voi katsoa aiheuttavan               .. ?
27954:                                                            d a.
27955: 
27956:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1995
27957: 
27958:          Timo Laaksonen                 Jorma Vokkolainen             Martti Korhonen
27959:          Pekka Leppänen                 AskoApukka                    Jarmo Wahlström
27960:                                         Esko Helle
27961: 
27962: 
27963: 
27964: 
27965: 250261
27966: 2                                          KK 408/1995 vp
27967: 
27968: 
27969: 
27970: 
27971:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
27972: 
27973:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sekä toisaalta eräät eduskunnan lausumat, joissa
27974: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        edellytettiin selvitystä siitä, tulisiko lausumissa
27975: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      mainitut henkilöryhmät saattaa veteraanietuuk-
27976: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Laaksosen       sien piiriin.
27977: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o             Työryhmä ehdotti, että rintamapalvelus- ja
27978: 408:                                                 rintamatunnuksen myöntämiselle asetetaan kah-
27979:                                                      den vuoden ja rintamasotilastunnuksen myöntä-
27980:             Aikooko Hallitus jatkaa rintamatun-      miselle kolmen vuoden määräaika 1.1.1991 lu-
27981:        nuksen hakuaikaa niin, että ne, jotka ei-     kien.
27982:        vät ole 31.12.1994 mennessä huomanneet            Puolustusministeriö       esitti    toistamiseen
27983:        sitä hakea, voisivat sen nyt kuitenkin teh-   23.12.1992 tunnusten myöntämiselle määräai-
27984:          .. ?
27985:        d a.                                          kaa. Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunta,
27986:                                                      jossa on veteraanijärjestöjen edustus, esitti myös
27987:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         29.11.1992 tunnusten myöntämisen lopettamis-
27988: vasti seuraavaa:                                     ta.
27989:                                                          Vuoden 1994loppuun mennessä rintamasoti-
27990:    Rintamasotilastunnusten, rintamapalvelus-         lastunnuksia oli myönnetty runsaat 457 000, rin-
27991: tunnusten ja rintamatunnusten hakuaika on            tamapalvelustunnuksia 66 452, rintamatunnuk-
27992: päättynyt 31.12.1994. Asiasta annettiin asetus-      sia vajaat 800 ja ulkomaalaisen rintamatunnuk-
27993: ten muutokset 12.2.1993 (172-174/93). Ne pe-         sia noin 1 800.
27994: rustuivat veteraanijärjestöjen ja viranomaisten          Sosiaali- ja terveysministeriön näkemyksen
27995: täydelliseen yksimielisyyteen. Myös ulkomaalai-      mukaan kaikilla henkilöillä, jotka kiistattomasti
27996: sen rintamasotilastunnuksen hakuaika päättyi         ovat osallistuneet rintamaveteraanitunnusase-
27997: samaan ajankohtaan (418/92).                         tuksissa tarkoitetulla tavalla rintamapalveluk-
27998:    Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman         seen, on ollut mahdollisuus hakea tunnusta. Par-
27999: rintamaveteraanitunnusten selvitystyöryhmän          haillaan selvitysmies selvittää, onko sotiin liitty-
28000: (STM 1990: 19) tehtävänä oli tehdä kokonaisesi-      neissä erityistehtävissä palvelleiden kansalais-
28001: tys rintamaveteraanitunnusten vastaisesta järjes-    ryhmien osalta aihetta toimenpiteisiin. Tämän
28002: telystä. Työryhmän tuli ottaa huomioon puolus-       vuoksi sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, ettei
28003: tusministeriön tekemä esitys rintamatunnusten        tässä vaiheessa ole enää tarkoituksenmukaista
28004: myöntämisen lopettamisesta ja rintamaveteraa-        avata uudelleen rintamaveteraanitunnusten ha-
28005: niasiain neuvottelukunnan sitä tukeva lausunto       kujärjestelmää.
28006: 
28007:      Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1996
28008: 
28009:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
28010:                                            KK 408/1995 vp                                                3
28011: 
28012: 
28013: 
28014: 
28015:                                        Tili Riksdagens Talman
28016: 
28017:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       för frontveteranfrågor utlåtande som stödde mi-
28018: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         nisteriets förslag samt å andra sidan vissa utta-
28019: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       Ianden av riksdagen, vilka förutsatte att det bör
28020: man Laaksonen undertecknade spörsmål nr 408:           utredas om de grupper som nämns i uttalandena
28021:                                                        skall omfattas av veteranförmånerna.
28022:           Ämnar Regeringen förlänga tiden för             Arbetsgruppen föreslog att det för beviljande
28023:        ansökan om fronttecken så att de som            av fronttjänsttecken och fronttecken uppställs en
28024:        inte före utgången av december 1994             tidsfrist på två år och för beviljande av frontman-
28025:        hann ansöka om fronttecknet kunde göra          natecken en tidsfrist på tre år fr.o.m. den 1janua-
28026:        det i alla fall?                                ri 1991.
28027:                                                            Försvarsministeriet föreslog igen den 23 de-
28028:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          cember 1992 en tidsfrist för beviljandet a v teeken.
28029: anföra följande:                                       Delegationen för frontveteranfrågor, i viiken ve-
28030:                                                        teranorganisationerna är representerade, före-
28031:    Ansökningstiden för frontmannatecken,               slog likaså den 29 november 1992 att man skulle
28032: fronttjänsttecken och fronttecken gick ut den 31       upphöra att bevilja tecken.
28033: december 1994. 1 anslutning tili detta gavs änd-           Vid utgången av 1994 hade drygt 457 000
28034: ringar av förordningarna i fråga den 12 februari       frontmannatecken, 66 452 fronttjänsttecken,
28035: 1993 (1 72-1 74/93). Dessa grundade sig på vete-       knappt 800 fronttecken och ca 1 800 frontman-
28036: ranorganisationerna~ och myndigheternas full-          natecken för utlänningar beviljats.
28037: ständiga enighet. A ven ansökningstiden för                Enligt social- och hälsovårdsministeriets åsikt
28038: frontmannatecken för utlänningar gick ut vid           haralla personer som obestridligt har tjänstgjort
28039: samma tidpunkt (418/92).                               vid fronten så som avses i de förordningar som
28040:    Den av social- och hälsovårdsministeriet till-      rör frontveterantecken haft möjlighet att ansöka
28041: satta arbetsgruppen som skulle utreda frågan om        om tecknet. Man utreder som bäst om det finns
28042: frontveterantecken (STM 1990:19) hade tili upp-        fog för några åtgärder i fråga om de medborgar-
28043: gift att göra en heltäckande framställning om de       grupper som i anknytning till krigen tjänstgjorde
28044: framtida arrangemangen för frontveterantecken.         i specialuppgifter. Därför anser social- och hälso-
28045: Arbetsgruppen skulle beakta försvarsministe-           vårdsministeriet att det inte i detta skede längre
28046: riets förslag om att man skulle upphöra att bevil-     är ändamålsenligt att på nytt öppna systemet för
28047: ja fronttecken och det utlåtande av delegationen       ansökan om frontveterantecken.
28048: 
28049:      Helsingforsden 9 januari 1996
28050:                                                      Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
28051:                                              KK 409/1995 vp
28052: 
28053: Kirjallinen kysymys 409
28054: 
28055: 
28056: 
28057: 
28058:                                     Räsänen: Suomalaisten suhtautumisesta ulkomaalaisiin
28059: 
28060: 
28061: 
28062:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
28063: 
28064:    Ministerit ovat ansiokkaasti ja terävin sanoin         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28065: tuominneet rasismin ja muukalaisvihamielisyy-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28066: den. Suvaitsevuuskampanja on käynnistynyt,             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28067: mutta sen kohdentuminen rasismille alttiisiin          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28068: ryhmiin jää avoimeksi. Suvaitsevaisuusjunaan
28069: tuskin skinheadit lähtevät valistautumaan. Muu-                  Onko Hallitus hyödyntänyt tai edistä-
28070: kalaisvihaan ja suvaitsemattomuuteen liittyvä                 nyt tutkimustietoa suomalaisten asenne-
28071: tutkimustyö tai sitten niistä tiedottaminen on                muutoksista ja siihen vaikuttavista teki-
28072: ollut mielestäni melko laihaa.                                jöistä täällä asuvien ulkomaalaisten suh-
28073:    Eräässä selvityksessä todettiin, että naiset,              teen, ja
28074: vanhempi sukupolvi ja uskonnolliset ihmiset                      mitä Hallituksen mielestä ovat ne ajan-
28075: suhtautuvat ulkomaalaisiin myönteisemmin                      kohtaiset yhteiskunnalliset tekijät, jotka
28076: kuin miehet, nuoret ja uskontoon kielteisesti suh-            erityisesti provosoivat kielteisiä asentei-
28077: tautuvat. Toisen selvityksen mukaan suomalais-                ta?
28078: ten nuorten kielteisiä asenteita lietsoi erityisesti
28079: huoli työttömyydestä, ja siksi nuorten keskuu-
28080: dessa rasismi on lisääntynyt.
28081: 
28082:       Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1995
28083: 
28084:                                               Päivi Räsänen
28085: 
28086: 
28087: 
28088: 
28089:  250261
28090: 2                                          KK 409/1995 vp
28091: 
28092: 
28093: 
28094: 
28095:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
28096: 
28097:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Edellä todettu kehitysvaihe alkoi hyvän työlli-
28098: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        syyden ja alueittaisen työvoimapulan merkeissä,
28099: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      mistä kehitys kääntyi suurtyöttömyyteen. Suomi
28100: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä-       on lisäksi ollut suuren mittakaavan maastamuut-
28101: säsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       tomaa,josta se on muuttunut sekä maahanmuut-
28102: 409:                                                 to- että maastamuuttomaaksi, joskin maahan-
28103:                                                      muuttoluvut ovat kansainvälisessä vertailussa
28104:           Onko Hallitus hyödyntänyt tai edistä-      hyvin alhaisia. Työministeriön yhteydessä toimi-
28105:        nyt tutkimustietoa suomalaisten asenne-       va pakolais- ja siirtolaisuusasiain neuvottelukun-
28106:        muutoksista ja siihen vaikuttavista teki-     ta luovutti pääministeri Ahon johtamalle halli-
28107:        jöistä täällä asuvien ulkomaalaisten suh-     tukselle keväällä 1994 laatimansa periaatemie-
28108:        teen, ja                                      tinnön "Suomen pakolais- ja siirtolaisuuspolitii-
28109:           mitä Hallituksen mielestä ovat ne ajan-    kan periaatteet" ja asennekasvatukseen liittyvän
28110:        kohtaiset yhteiskunnalliset tekijät, jotka    "Suvaitsevaan Suomeen" -toimintaohjelman.
28111:        erityisesti provosoivat kielteisiä asentei-   Neuvottelukunta piti välttämättömänä sitä, että
28112:        ta?                                           Suomella on maahanmuuttopoliittinen ohjelma
28113:                                                      ja vahvistetut toimintalinjat Lisäksi neuvottelu-
28114:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kunta näki, että asennekasvatustyötä hyvien et-
28115: vasti seuraavaa:                                     nisten suhteiden edistämiseksi tulee tehdä useilla
28116:                                                      eri tasoilla sekä akuuteista tarpeista lähtien että
28117:    Työministeriön rahoittama tri Magdalena           toimenpitein, joilla on pitempiaikaiset ja pysyvät
28118: Jaakkolan tutkimus suomalaisten asennoitumi-         vaikutukset. Lisäksi neuvottelukunta totesi, että
28119: sesta maahanmuuttoon ja maahanmuuttajiinjul-         asennekasvatustyötä on tehtävä kaikilla viran-
28120: kaistiin v. 1989. Kyseessä oli ensimmäinen maas-     omaistahoilla ja harjoittamalla yhteistyötä kan-
28121: samme tehty tieteellinen ja riittävän suureen        salaisjärjestöjen, maahanmuuttajien omien jär-
28122: haastatteluotokseen perustuva asennetutkimus.        jestöjen ja tiedotusvälineiden kanssa. Ohjelman
28123: Sama tutkija teki työministeriön rahoittaman v.      puitteissa neuvottelukunta käynnisti vastuumi-
28124: 1991 julkaistun tutkimuksen, jossa selvitetään       nisteriöiden rahoittamana Suvaitsevaan Suo-
28125: ulkomaalaisten työtä ja tuloja. Asennekasvatus-      meen -toimintaohjelman 1. vaiheen syksyllä 1994
28126: työlle ja päätöksenteolle antaa hyvää taustatie-     ja 2. vaiheen vuoden 1995 alussa.
28127: toa työministeriön, sosiaali- ja terveysministe-        Suomi osallistui v. 1995 sekä Euroopan neu-
28128: riön, Helsingin kaupungin ja Kuntoutussäätiön        voston että Pohjoismaiden ministerineuvoston
28129: yhteisesti rahoittama keväällä 1995 julkistettu      rasismin, muukalaisvihan, antisemitismin ja näi-
28130: dosentti Jaakkolan tutkimus "Suomalaisten ki-        hin liittyvän suvaitsemattomuuden vastaisiin
28131: ristyvät ulkomaalaisasenteet". Tutkimuksessa         kampanjoihin. Pakolais- ja siirtolaisuusasiain
28132: vertaillaan myös asennemuutoksia vuosina             neuvottelukunta tulee jatkamaan koko vuoden
28133: 1987-1993. Tutkimukset kattavat Suomen ke-            1996 Suvaitsevaan Suomeen -toimintaohjelmaa
28134: hityksessä uuden ajanjakson, jolloin aikaisem-       yhteistyössä vastuuministeriöiden ja kansalais-
28135: man, lähinnä ruotsinsuomalaisten, paluumuu-          järjestöjen kanssa. Rahoitukseen osallistumises-
28136: ton lisäksi Suomeen tuli nyt maahanmuuttajia         ta on tehnyt myönteisen päätöksen sosiaali- ja
28137: siirtolaisina ja pakolaisina aikaisempaa enem-       terveysministeriö, sisäasiainministeriö, opetus-
28138: män, joskin maahanmuuttoluvut olivat maam-           ministeriö ja työministeriö. EN:n nuorisokam-
28139: me väestöön suhteutettuina alhaisia. Uutena il-      panjavuoden 1995 toimikunta tulee jatkamaan
28140: miönä Suomi kohtasi turvapaikkakysymyksen            työtään kansallisena toimikuntana vuoden 1996
28141: ensimmäisten suurempien turvapaikanhakija-           ajan, ja kampanjan rahoituksesta vastaa opetus-
28142: ryhmien tultua Suomeen. Samaan ajanjaksoon           ministeriö. Kansallisten hankkeiden suunnitte-
28143: sisältyi myös entisen Neuvostoliiton suomalais-      lussa on hyödynnetty olemassa olevaa tutkimus-
28144: ten alkanut paluumuutto Suomeen.                     tietoa. On tärkeää, että maahanmuuttoon ja etni-
28145:                                              KK 409/1995 vp                                              3
28146: 
28147: iin suhteisiin liittyvällä tutkimuksella on luon-       neet kielteisten asenteiden voimistumiseen Suo-
28148: ollinenja pysyvä paikka kansallisessa tutkimus-         messa kuten muissakin EU-maissa. Suomi poik-
28149: :>iminnassa, mitä myös kansainväliset sitou-            keaa muista maahanmuuttomaista kuitenkin sii-
28150: mksemme ja veivoitteemme meiltä edellyttävät.           nä, että asenteet ovat niissä muuttuneet kieltei-
28151:    Kielteisten asenteiden konkreettiset ilmene-         semmiksi tilanteessa, jossa maahanmuuttajien
28152: lismuodot eivät juuri olleet mahdollisia, ennen         suhteellinen ja absoluuttinen määrä on koko-
28153:  uin Suomeen suuntautui aikaisemman paluu-              naan toista luokkaa kuin Suomessa.
28154: muton lisäksi uutta maahanmuuttoa, mukaan                  Maahanmuuttajien korkean työttömyysas-
28155: 1kien uutena ilmiönä turvapaikanhakijat. Tä-            teen ja työllistymiskynnysten alentaminen sekä
28156:  än uuteen kehitysvaiheeseen Suomi joutui huo-          syrjinnän ehkäiseminen edellyttävät erityistoi-
28157:  osti valmistautuneena. Yhteiskunnassamme ei            menpiteitä. Mitä paremmin yhteiskuntamme ky-
28158: le riittävässä määrin vielä nähty, että huomatta-       kenee huolehtimaan maahanmuuttajien kuten
28159: a osa maahanmuuttajista muodostaa käyttä-               Suomen kansalaistenkin työllisyydestä, sitä pa-
28160: 1ättömän voimavaran, jonka kielitaitoja ja esi-         rempiin tuloksiin on päästävissä myös asenne-
28161: 1erkiksi etäisempien kulttuurien tuntemusta on          puolella yleensä.
28162: 1ahdollista hyödyntää kansainvälisessä ja kah-             Hallitus on asettanut laajapohjaisen toimi-
28163:  envälisessä kanssakäymisessämme. Uhkakuva-             kunnan laatimaan esityksenmaahanmuutto-ja
28164: ainotteinen, pakolaisten vastaanotosta aiheu-           pakolaispoliittiseksi ohjelmaksi ja kansanisiksi
28165:  llVia kustannuksia korostava ja kokonaisia etni-       suuntaviivoiksi, ottaen huomioon kansainväli-
28166:  iä ryhmiä yksittäisten tapausten perusteella           syyden ja vastavuoroisuuden asettamat vaati-
28167:  leistävä ja syyllistävä uutisointi ja kirjoittelu ei   mukset sekä sen, että suomalaisia tulee myös
28168:  le myöskään voinut olla vaikuttamatta asen-            koko ajan valikoivasti muuttamaan ulkomaille.
28169:  ~isiin. Ilmapiiriä tasapainottavia humaaneja           Toimikunta tulee esityksessään ottamaan kantaa
28170:  rvoja ja toisten kunnioittamista korostavia pu-        niihin ajankohtaisiin ja pitemmän aikavälin yh-
28171:  eenvuoroja ja kannanottoja on vastaavasti ollut        teiskunnallisiin tekijöihin, jotka tulee hyvien et-
28172:  alitettavan harvassa. Suomalaisten asenteissa          nisten suhteiden ylläpitämiseksi ja saavuttami-
28173:  n tapahtunut kiristymistä verrattaessa vuosina         seksi ottaa päätöksenteossa ja suunnittelussa
28174:  987 ja 1993 tehtyjä edellä mainittujen asennetut-      huomioon. Me olemme nyt uuden ja osittain
28175:  imusten kansalaishaastatteluja toisiinsa. Työt-        pitkän tien alussa kohti monikulttuurisempaa
28176:  5myyden kasvu ja suuressa osassa väestöä koet-         Suomea.
28177:  ll sosiaalinen ja muu epävarmuus ovat vaikutta-
28178: 
28179:     Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1996
28180: 
28181:                                                                        Työministeri Liisa Jaakonsaari
28182: 4                                           KK 409/1995 vp
28183: 
28184: 
28185: 
28186: 
28187:                                         Till Riksdagens Talman
28188: 
28189:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      mot en massarbetslöshet. Från att ha varit ett
28190: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        utpräglat utvandringsland har Finland blivit ett
28191: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      land med både invandring och utvandring, även
28192: man Päivi Räsänen undertecknade spörsmål nr           om våra invandringssiffror enligt internationell
28193: 409:                                                  jämförelse verkar mycket låga. Delegationen för
28194:                                                       flykting- och migrationsärenden som verkar vid
28195:            Har Regeringen utnyttjat och främjat       arbetsministeriet överlämnade våren 1994 till
28196:        forskningsrön om finländarnas attityder        statsminister Ahos regering sitt principbetänkan-
28197:        till i landet bosatta utlänningar och om       de "Principer för Finlands flykting- och migra-
28198:        faktorer som påverkar attityderna, samt        tionspolitik" och ett åtgärdsprogram "Mot ett
28199:            vilka aktuella samhälleliga fenomen        tolerant Finland" som handlar om attitydfost-
28200:        anser Regeringen vara sådana som sär-          ran. Degationen anser att Finland måste ha ett
28201:        skilt provoserar fram negativa attityder?      invandringspolitiskt program och fastslagna
28202:                                                       riktlinjer för sin politik. Delegationen betonade
28203:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         också vikten av ett omfattande arbete för attityd-
28204: anföra fö1jande:                                      fostran och främjande av goda etniska relationer
28205:                                                       på olika nivåer i samhället, vilket sker genom att
28206:    Dr Magdalena Jaakkolas undersökning om             såväl akuta behov som åtgäder med långsiktigare
28207: finländarnas attityder till invandring och invand-    verkan beaktas. Enligt delegationen bör myndig-
28208: rare publicerades 1989 med finansiering från ar-      heterna, också i samarbete med medborgarorga-
28209: betsministeriet. Det var den första vetenskap1iga     nisationer, invandrarnas egna organisationer
28210: attitydundersökningen i vårt 1and som baserar         och massmedia arbeta för attitydfostran. Med
28211: sig på ett tillräck1igt stort intervjusampel. En      hjä1p av de ansvariga ministeriernas finansiering
28212: undersökning av samma forskare som hand1ade           in1edde delegationen första skedet a v åtgärdspro-
28213: om utlänningarnas arbete och inkomster utkom          grammet Mot ett tolerant Finland hösten 1994
28214: 1991 med arbetsministeriets finansiering. Goda        och andra skedet i början av 1995.
28215: bakgrundsfakta för attityduppfostran och be-              Under 1995 deltog Finland i såväl Europarå-
28216: s1utsfattande ges också i doktor Jaakkolas under-     dets som Nordiska ministerrådets kampanjer
28217: sökning om finländarnas polariserade attityder        mot rasism, främlingshat, antisemitism och into-
28218: mot utlänningar som kom ut våren 1995 med             lerans. Delegationen för flykting- och migra-
28219: finansiering från arbetsministeriet, social- och      tionsärenden kommer att under 1996 i samarbete
28220: hälsovårdsministeriet, Helsingfors stad och           med de ansvariga ministerierna och medborgar-
28221: Kuntoutussäätiö. Utredningen be1yser också de         organisationerna arbeta vidare med åtgärdspro-
28222: attitydförändringar som skett mellan åren 1987        grammet mot ett tolerant Finland. Social- och
28223: och 1993. Nämnda undersökningar handlar om            hälsovårdsministeriet, inrikesministeriet, under-
28224: en ny period i Finlands utveckling, då landet         visningsministeriet och arbetsministeriet har fat-
28225: fortfarande fick ta emot återflyttare, främst sve-    tat ett positivt beslut om att deltai finansieringen.
28226: rigefinländade, men dessutom ett ökande antal         Kommissionen för Europarådets år 1995:s ung-
28227: invandrare och flyktingar, även om våra invand-       domskampanj mot rasism kommer att fortsätta
28228: ringssiffror var relativt låga i jämförelse med in-   sitt arbete som nationell kommission under 1996
28229: vånarantalet. Ett nytt fenomen var asylfrågan,        med finansiering från undervisningsministeriet.
28230: som aktualiserades när de första större grupper-      Vid planeringen av nationella projekt har befint-
28231: na av asylsökande kom till Finland. Under sam-        liga forskningsrön utnyttjats. Forskningen kring
28232: ma period inleddes också en återflyttning av fin-     invandring och etniska relationer har naturligtvis
28233: nar från det forna Sovjetunionen.                     en bestående plats i det nationella forskningsar-
28234:    Utvecklingsskedet började i tecknet av en god      betet, något som också våra nationella utfåstelser
28235: sysselsättning och brist på arbetskraft i vissa       och förpliktelser förutsätter.
28236: regioner, men utvecklingen vände småningom                Några konkreta uttrycksformer för eventuella
28237:                                             KK 409/1995 vp                                                5
28238: 
28239: negativa attityder förekom knappast innan Fin-        ändringen i negativare riktning i de övriga län-
28240: land blev föremål för återflyttning och något         derna skett under omständigheter där invandrar-
28241: senare ställdes inför det nya fenomenet invand-       nas relativa och absoluta antal är av helt annan
28242: ring av bl.a. asylsökande. Landet var ilia förbe-     klass än i Finland.
28243: rett för den nya utvecklingen. Vårt samhälle har         Det krävs specialåtgärder för att sänka den
28244: ännu inte tiliräckligt väl insett att en betydande    höga arbetslöshetsgraden och anställningsgtrös-
28245: del av invandrarna utgör en outnyttjad resurs,        keln för invandrarna samt att förebygga diskri-
28246: vars språkkunskaper och kännedom om främ-             minering. Ju bättre vårt samhälle kan sörja för
28247: mande kulturer kan utnyttjas i vårt internationel-    invandrarnas liksom också de finska medborgar-
28248: la och bilaterala umgänge. Sådan nyhetsbevak-         nas sysselsättning dess bättre resultat kan man nå
28249: ning som ensidigt betonar hotbilder, kostnader        också vad gäller attityder i allmänhet.
28250: för mottagandet av flyktingar och som generali-          Regeringen har tillsatt en kommission på bred
28251: serar och gör en etnisk grupp i sin helhet skyldig    basis för att utarbeta ett förslag tili ett invandrar-
28252: tili enskilda individers handlingar har inte heller   och flyktingpolitiskt program och nationella
28253: denkunnat låta bli att påverka attityderna. Ba-       riktlinjer. Här bör man utgå ifrån de krav som
28254: lanserande inlägg och ställningstaganden för hu-      internationalism och ömsesidighet ställer och det
28255: mana värden och respekt för andra har varit           faktum att det hela tiden pågår en viss selektiv
28256: beklagligt få. Finländarnas polariserade attity-      utvandring av finländare tili andra länder. I sitt
28257: der kommer fram, om man jämför undersök-              förslag kommer kommissionen att ta ställning tili
28258: ningarnas medJ?orgarintervjuer från 1987 med          sådana aktuella och på längre sikt verkande sam-
28259: dem från 1993. Okad arbetslöshet och den sociala      hällsfaktorer som bör beaktas vid beslutsfattan-
28260: och allmänna osäkerhet som en stor del av be-         de och planering i syfte att uppnå och upprätthål-
28261: folkningen känner har medverkat tili skärpta ne-      la goda etniska relationer. Vi har kommit en bit
28262: gativa attityder i Finland och i de övriga EU-        på en lång väg mot ett mångkulturellt Finland.
28263: länderna. I motsats tili Finland har attitydför-
28264: 
28265:      Helsingforsden 9 januari 1996
28266: 
28267:                                                                    Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
28268:                                             KK 410/1995 vp
28269: 
28270: Kirjallinen kysymys 410
28271: 
28272: 
28273: 
28274: 
28275:                                    Koski ym.: Ketjukirjepelien laiiiistamisesta
28276: 
28277: 
28278: 
28279:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28280: 
28281:    Suomessa on käynnissä laajalle levinnyt ketju-     ranomaisten on toisaalta lähes mahdoton estää
28282: kirjepeli, jonka osallistumispanos on 210 mark-       laittoman pelin etenemistä. Mikäli ketjukirjepelit
28283: kaa. Pelin järjestäjä on saksalainen. Suomen ra-      laiiiistettaisiin ja tehtäisiin luvanvaraisiksi, niitä
28284: hankeräyslain mukaan rahankeräystä ei saa toi-        voitaisiin myös valvoa ja puuttua mahdollisiin
28285: meenpanna ketjukirjeiden avulla. Vastoin lain         epäkohtiin nykyistä tehokkaammin.
28286: säännöksiä kerätyt varat on tuomittava menete-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28287: tyksi, ja pelin toimeenpanija syyllistyy rahanke-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28288: räysrikokseen, josta voi saada rangaistuksena         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28289: sakkoa tai vankeutta enintään kuusi kuukautta.        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28290:    Saksassa ketjukirjepelit ovat laillisia ja niitä
28291: valvotaan. Suomessakin on laillistettu monia pe-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28292: lejä, joissa panokset saattavat olla huomattavia              ryhtyä laillistaakseen kohtuullisiiia pa-
28293: ja voittomahdollisuus on olematon. Kansalais-                 noksilla tapahtuvat ketjukirjepelit ja
28294: ten on tämän vuoksi vaikea ymmärtää, että he                  saattaakseen ne valvonnan alaisiksi?
28295: osallistumalla ketjukirjepeliin rikkovat lakia. Vi-
28296: 
28297:       Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1995
28298: 
28299:                      Markku Koski                              Raimo Liikkanen
28300: 
28301: 
28302: 
28303: 
28304:  250261
28305: 2                                           KK 410/1995 vp
28306: 
28307: 
28308: 
28309: 
28310:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28311: 
28312:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        noastaan kotimaiselle rekisteröidylle yhdistyk-
28313: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         selle tai muulle yhteisölle taikka itsenäiselle sää-
28314: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tiölle, jolla on yksinomaan sosiaalinen, sivistyk-
28315: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kosken           sellinen tai muu aatteellinen tarkoitus. Rahanke-
28316: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen              räyslupa voidaan antaa silloin, kun keräys on
28317: n:o 410:                                              yleisen edun kannalta tarkoituksenmukainen.
28318:                                                           Lain 2 §:n 3 momentin mukaan rahankeräystä
28319:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        ei saa toimeenpanna ketjukirjeiden avulla tai sii-
28320:        ryhtyä laillistaakseen kohtuullisilla pa-      hen verrattavalla tavalla siten, että Osallistuvalle
28321:        noksilla tapahtuvat ketjukirjepelit ja         luvataan osa rahoista tai muu taloudellinen etu.
28322:        saattaakseen ne valvonnan alaisiksi?           Tällaiseen keräykseen osallistuminen ja sen
28323:                                                       muunlainen edistäminen on kielletty. Rahanke-
28324:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           räyksen toimeenpano ketjukirjeen muodossa ei
28325: taen seuraavaa:                                       ole siis mahdollista niillekään, jotka muutoin
28326:                                                       voivat saada luvan rahankeräyksen toimeenpa-
28327:    Suomessa arpajais- ja rahankeräystoiminta on       nemiseen.
28328: ollut yleishyödyllisten yhteisöjen varainhankin-          Ketjukirjeen muodossa tapahtuvassa rahan-
28329: takeino. Erityisesti rahapelitoiminnalla on ollut     keräyksessä ei varojakerrylainkaan yleishyödyl-
28330: keskeinen asema yleishyödyllisen toiminnan ra-        liseen tarkoitukseen, vaan varat siirtyvät osallis-
28331: hoittamisessa.                                        tujalta toiselle. Myös ketjukirjeen toimeenpanija
28332:    Rahapelitoimikunta on mietinnössään (Ko-           saa jokaiselta osallistujalta osallistumismaksun.
28333: miteanmietintö 1995:5) esittänyt, että rahapeli-      Näin ollen ketjukirjeen muodossa tapahtuva toi-
28334: toimintaa saisi harjoittaa edelleenkin vain valtio-   minta on vastoin sekä rahankeräyslaissa että ar-
28335: neuvoston myöntämän toimiluvan nojalla. Suo-          pajaislaissa omaksuttua periaatetta siitä, että ra-
28336: malaisen yhteiskunnan kannalta on perusteltua         hankeräyksenja rahapelitoimintojen avulla han-
28337: järjestää rahapelitoiminta kolmen yksinoikeus-        kitaan varoja aatteellisen ja muun yleishyödylli-
28338: yhteisön pohjalta.                                    sen toiminnan tukemiseen.
28339:    Rahankeräyslain 2 §:n (681/83) 1 momentin              Käytännössä lienee mahdotonta luoda järjes-
28340: mukaan rahankeräys saadaan toimeenpanna va-           telmä, jossa ketjukirjeellä tapahtuvaa rahan-
28341: rojen hankkimiseksi sosiaalista, sivistyksellistä     keräystä voitaisiin tehokkaasti valvoa. Vaikka
28342: tai aatteellista tarkoitusta taikka yleistä kansa-    kohtuullisilla panoksilla tapahtuvat ketjukirjeet
28343: laistoimintaa varten.                                 laillistettaisiin, olisi luvallisten ketjukirjeiden
28344:    Rahankeräyslain 4 §:n mukaan lupa rahanke-         ohella kuitenkin aina tarjolla valvonnan ulko-
28345: räyksen toimeenpanemiseen voidaan antaa ai-           puolella olevia laittomia ketjukirjeitä.
28346: 
28347:      Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1996
28348: 
28349:                                                                Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
28350:                                            KK 410/1995 vp                                                 3
28351: 
28352: 
28353: 
28354: 
28355:                                        Till Riksdagens Talman
28356: 
28357:    l det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     hemsk registrerad förening eller ett annat sam-
28358: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       fund eller en självständig stiftelse med uteslutan-
28359: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     de socialt, kulturellt eller annat ideellt syfte. Till-
28360: man Koski m.fl undertecknade spörsmål nr 410:        stånd till penninginsamling kan ges då insamling-
28361:                                                      en är ändamålsenlig med hänsyn tili det allmän-
28362:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       nas intresse.
28363:        ta för att legalisera kedjebrevsspel med          Enligt 2 § 3 mom. får penninginsamling inte
28364:        skäliga insatser och ställa dem under         föranstaltas med hjälp av kedjebrev eller på nå-
28365:        övervakning?                                  got annat jämförbart sätt så att den som medver-
28366:                                                      kar får löfte om en del av pengarna eller någon
28367:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        annan ekonomisk fördel. Det är förbjudet att
28368: anföra följande:                                     medverka i en sådan insamling eller att främja
28369:                                                      den på något annat sätt. lnte ens de som annars
28370:     I Finland har lotterier och penninginsamling-    kan få tillstånd tiii penninginsamling får alltså
28371: ar varit ett sätt för allmännyttiga samfund att      samlain pengar med hjälp av kedjebrev.
28372: samla in medel. 1 synnerhet penningspelen har            Vid penninginsamling som sker med hjälp av
28373: haft en central ställning i finansieringen av all-   kedjebrev inflyter inga medel för allmännyttiga
28374: männyttig verksamhet.                                ändamål, utan pengarna går från en deltagare tili
28375:     Kommissionen för spel om pengar har i ett        en annan. Den som startar kedjebrevet får även
28376: betänkande (Kommittebetänkande 1995:5) före-         en deltagaravgift av alla deltagare. Sålunda stri-
28377: slagit att spel om pengar även i fortsättningen      der kedjebreven mot principen i både lagen om
28378: skall få bedrivas endast med stöd av tillstånd som   penninginsamlingar och lotterilagen, dvs. att
28379: beviljas av statsrådet. Från det finländska sam-     penninginsamlingar och spel om pengar skall
28380: hällets synpunkt är det motiverat att spelen om      användas för att samla in pengar tili stöd för
28381: pengar organiseras utgående från tre samman-         ideell och annan allmännyttig verksamhet.
28382: slutningar som har monopol på denna verksam-             1 praktiken är det antagligen omöjligt att ska-
28383: het.                                                 pa ett system för effektiv övervakning av pen-
28384:     Enligt 2 § 1 mom. lagen om penninginsamling-     l!inginsamling som sker med hjälp av kedjebrev.
28385: ar (681/83) får penninginsamling föranstaltas i      Aven om kedjebrevsspel med skäliga insatser
28386: syfte att samla in medel för sociala, kulturella     skulle legaliseras kommer det vid sidan av dessa
28387: eller ideella ändamål eller för allmän medborger-    tillåtna kedjebrev ändå alltid att finnas ett utbud
28388: lig verksamhet.                                      av illegala kedjebrev som står utanför all kon-
28389:     Enligt 4 § lagen om penninginsamlingar kan       troll.
28390: tillstånd tili penninginsamling endast ges en in-
28391: 
28392:      Helsingforsden 8 januari 1996
28393: 
28394:                                                                   lnrikesminister Jan-Erik Enestam
28395:                                              KK 411/1995 vp
28396: 
28397: Kirjallinen kysymys 411
28398: 
28399: 
28400: 
28401: 
28402:                                     Kuoppa ym.: Osa-aikatyön käsitteen uudelleen määrittämisestä
28403:                                        työttömyysturvaa myönnettäessä
28404: 
28405: 
28406:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
28407: 
28408:    Työntekijät joutuvat yhä useammin työsken-          Ainakin yhdellä alalla (Kiinteistötyöntekijäin
28409: telemään niin sanotuissa epätyypillisissä työsuh-      työttömyyskassa) työttömyyskassa ei katso esi-
28410: teissa. Erityisesti palvelualoilla työntekijät työs-   merkiksi 7 tunnin 45 minuutin päivittäistä työai-
28411: kentelevät usein osa-aikaisina työntekijöinä.          kaa normaaliksi täydeksi työajaksi, joka kestet-
28412: Työaika voi myös vaihdella siten, että tehdään         tyään yli kuusi kuukautta oikeuttaisi työntekijän
28413: määrätyn aikaa kokoaikaista ja määrätyn aikaa          ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin, mi-
28414: osa-aikaista työtä. Osa-aikaistetut työntekijät        käli hän joutuu uudelleen osa-aikaiseen työhön.
28415: saavat määrätyissä tapauksissa soviteltua työttö-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28416: myyspäivärahaa. Soviteltua päivärahaa on mah-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28417: dollista saada enintään 150 päivää vastaavalta         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28418: ajalta. Ajan tultua täyteen ei oikeutta työttö-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28419: myysturvaan synny, ennen kuin työntekijä on
28420: työskennellyt vähintään kuusi kuukautta täysiai-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28421: kaisessa työsuhteessa.                                        ryhtyä täyden työajan käsitteen tulkitse-
28422:    Nyt eräillä aloilla ns. pekkasvapaat annetaan              miseksi niin, että se vastaa työelämässä
28423: niin, että päivittäistä tai viikoittaista työaikaa            nykyisin käytössä olevia työaikoja, jotta
28424: lyhennetään vapaita vastaavasti. Näin menetel-                voidaan turvata työntekijöiden työttö-
28425: täessä työntekijälle ei synny kahdeksan tunnin                myysturva niissä tapauksissa, jolloin tosi-
28426: päivittäistä tai 40 tunnin viikoittaista työaikaa.            asiallisesti on tehty täyttä työaikaa?
28427: 
28428:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1995
28429:           Mikko Kuoppa                    Esko-Juhani Tennilä            Annika Lapintie
28430: 
28431: 
28432: 
28433: 
28434: 250261
28435: 2                                           KK 411/1995 vp
28436: 
28437: 
28438: 
28439: 
28440:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28441: 
28442:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Työttömyysturvalain 19 §:n 5 momentin mu-
28443: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kaan, jos henkilö on työskennellyt yhdenjaksoi-
28444: olette 19 päivänä joulukuuta 1995 päivätyn kir-       sesti vähintään kuuden kuukauden ajan työssä,
28445: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      jossa työaika on alalla normaalisti sovellettavan
28446: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Kuopan ym.         enimmäistyöajan pituinen, työttömyyspäivien
28447: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 411:         sekä 18 ja 24 kuukauden laskentajaksot aloite-
28448:                                                       taan alusta.
28449:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           Enimmäistyöaikaa tarkastellaan suhteessa
28450:        ryhtyä täyden työajan käsitteen tulkitse-      työ-, toimi- tai virkaehtosopimuksissa sovittui-
28451:        miseksi niin, että se vastaa työelämässä       hin enimmäistyöaikoihin. Henkilön työehtoso-
28452:        nykyisin käytössä olevia työaikoja, jotta      pimuksen mukaisesti pitämät vapaat, mukaan
28453:        voidaan turvata työntekijöiden työttö-         lukien ns. pekkasvapaat, eivät aiheuta sitä, ettei
28454:        myysturva niissä tapauksissa, jolloin tosi-    edellä tarkoitettu enimmäistyöaikaedellytys täy-
28455:        asiallisesti on tehty täyttä työaikaa?         ty, jos henkilö muutoin on työskennellyt yhden-
28456:                                                       jaksoisesti vähintään kuuden kuukauden ajan
28457:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          työssä, jossa työaika on ollut alalla normaalisti
28458: vasti seuraavaa:                                      sovellettavan enimmäistyöajan pituinen. Mikäli
28459:                                                       ajanjaksoon sisältyy esim. vapaaehtoista työajan
28460:    Soviteltua päivärahaa maksetaan enintään           lyhentämistä, ei mainittu edellytys täyty.
28461: 150 täyden työttömyyspäivärahan suuruinen                 Alalla sovellettavalla kokoaikaisen työnteki-
28462: määrä ja vähintään 18 kuukaudelta. Soviteltua         jän enimmäistyöajalla tarkoitetaan työehtosopi-
28463: päivärahaa ei kuitenkaan makseta pidemmältä           muksen mukaisesti määräytyvää työsopimuksen
28464: kuin 24 kuukauden ajalta, vaikka 150 päivän           mukaista työaikaa. Jos työalalla on useita työeh-
28465: enimmäismäärä ei olisikaan täyttynyt. Mainit-         tosopimuksia, joissa enimmäistyöajat poikkea-
28466: tuihin enimmäismääriin ei kuitenkaan lueta hei-       vat toisistaan, sovelletaan enimmäistyöajan tar-
28467: näkuun 1 päivän 1994 ja joulukuun 31 päivän           kastelussa sitä työehtosopimusta, jota henkilöön
28468: 1996 väliseltä ajalta maksettuja soviteltuja päivä-   on sovellettu.
28469: rahoja.
28470:      Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1996
28471: 
28472:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
28473:                                            KK 411/1995 vp                                               3
28474: 
28475: 
28476: 
28477: 
28478:                                        Tili Riksdagens Talman
28479: 
28480:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Om någon fortgående under minst sex måna-
28481: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den        der har ett arbete där arbetstiden är lika läng som
28482: 19 december 1995 till vederbörande medlem av           den maximiarbetstid som normalt tillämpas
28483: statsrådet översänt f6ljande av riksdagsman            inom branschen, skall enligt 19 § 5 mom. lagen
28484: Kuoppa m.fl. undertecknade spörsmål nr 411:            om utkomstskydd för arbetslösa beräkningen av
28485:                                                        antalet arbetslöshetsdagar och perioderna på 18
28486:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         respektive 24 mänader börja på nytt.
28487:        ta för att begreppet full arbetstid skall           Maximiarbetstiden betraktas i relation till de
28488:        toikas så att det motsvarar de arbetstider      maximiarbetstider som överenskommits i kollek-
28489:        som nuförtiden tillämpas inom arbetsli-         tiv-, funktionärskollektiv- eller tjänstekollektiv-
28490:        vet så att arbetstagarnas utkomstskydd          avtal. Ledigheter enligt kollektivavtalen, med-
28491:        vid arbetslöshet kan tryggas i de fall då       räknat sk. pekkasledigheter, föranleder inte att
28492:        arbetstagaren faktiskt har arbetat full ar-     den ovan avsedda förutsättningen för maximal
28493:        betstid?                                        arbetstid inte uppfylls, om personen i övrigt un-
28494:                                                        der minst sex mänader fortgäende har varit i
28495:   Som svar på detta spörsmäl får jag vördsamt          sädant arbete där arbetstiden har varit lika lång
28496: anföra följande:                                       som denmaximala arbetstid som normalt tilläm-
28497:                                                        pas inom branschen. Om t.ex. frivillig förkort-
28498:    Jämkad dagpenning betalas tili ett belopp som       ning av arbetstiden ingår i tidsperioden uppfylls
28499: motsvarar högst 150 fulla arbetslöshetsdagpen-         den nämnda förutsättningen inte.
28500: ningar och för minst 18 mänader. Jämkad dag-               Med maximiarbetstid i heltidsarbete som till-
28501: penning betalas dock inte för längre tid än 24         lämpas inom branschen avses den kollektivav-
28502: mänader, även om maximibeloppet för 150 dagar          talsenliga arbetstid som fastställts enligt kollek-
28503: inte har blivit fullt. I nämnda maximibelopp in-       tivavtalet. Om det inom branschen finns flera
28504: räknas dock inte en jämkad dagpenning som              kollektivavtal där maximiarbetstiderna avviker
28505: utbetalas för tiden mellan den 1juli 1994 och den      från varandra, tillämpas vid bedömningen av
28506: 31 december 1996.                                      maximiarbetstiden det kollektivavtal som har
28507:                                                        tillämpats pä personen i fråga.
28508:      Helsingforsden 9 januari 1996
28509: 
28510:                                                      Social- och hälsovärdsminister Sinikka M önkäre
28511:                                               KK 412/1995 vp
28512: 
28513: 
28514: Kirjallinen kysymys 412
28515: 
28516: 
28517: 
28518: 
28519:                                     Aaltonen: Valtion asuntorahaston kunnille antamista ohjeista
28520: 
28521: 
28522: 
28523:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
28524: 
28525:    Lailla viranomaisten määräyksiä ja ohjeita           sessa sekä edellytetään mm. kaavoitukseen liitty-
28526: wskevista toimenpiteistä 16.6.1989/573 rajoitet-        viä toimia. Ehdolliseen lainapäätökseen sisältyy
28527: :iin, selkeytettiin ja uudistettiin valtion hallinto-   ehto siitä, että mikäli em. puitesopimusta ei teh-
28528: viranomaisten määräysten ja ohjeiden antoa.             dä, määräraha peruutetaan. Tämä on katsottava
28529: Lain tavoitteena on vähentää erityisesti kuntiin        lain tarkoittamaksi määräykseksi.
28530:  a kuntainliittoihin kohdistuvia määräyksiä.               Antamalla em. määräyksen valtion asuntora-
28531:    Laissa määräyksillä tarkoitetaan viranomais-         hasto on puuttunut kunnalliseen itsehallintoon.
28532: ;en päättämiä yleisiä sääntöjä, joita on velvoitta-     Samalla asuntorahasto jatkaa perinnettä, jossa
28533: vina noudatettava niissä tarkoitetuissa yksittäis-      valtion viranomainen haluaa määräyksillään oh-
28534: ;apauksissa. Määräysten ollessa kyseessä niistä         jata ja kontrolloida määrärahojen jakoa maan
28535: ;ulee lain mukaan käydä ilmi säännökset, joihin         eri osiin myös muilla kuin lähiöiden määräraho-
28536:  viranomaisen toimivalta määräysten antamiseen          jen tarpeeseen liittyvillä perusteilla.
28537:  )erustuu. Kuntia ja kuntainliittoja koskevia              Edellä olevan perusteella ja valtiopäivä-
28538:  nääräyksiä saa antaa, jollei hallitusmuodosta          järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
28539:  nuuta johdu, vain laissa olevan, yksilöidyn val-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28540:  :uutuksen nojalla.                                     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28541:     Valtion asuntorahasto on myöntäessään eh-
28542:  lollisia lainapäätöksiä lähiöprojektiin hyväksy-                 Onko Hallitus tietoinen siitä, että
28543:  yille kuntien lähiöille edellyttänyt asuntorahas-             asuntorahasto on antanut määräyksiä,
28544:  .on ja kunnan välisen puhesopimuksen allekir-                 joilla puututaan kunnalliseen itsehallin-
28545:  oittamista. Puitesopimuksessa edellytetään kun-               toon, sekä
28546:  lilta sitoutumista kuntasuunnitelmissaanja vuo-                  aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
28547:   uisissa talousarvioissaan määrärahoihin liiken-              siin, jotta epäkohta saadaan korjatuksi?
28548:  le-, puisto- ym. rakennushankkeiden rahoituk-
28549: 
28550:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1995
28551: 
28552:                                              Markus Aaltonen
28553: 
28554: 
28555: 
28556: 
28557:  50261
28558: 2                                           KK 412/1995 vp
28559: 
28560: 
28561: 
28562: 
28563:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28564: 
28565:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Lähiöprojektiin vapaaehtoisesti mukaan tul-
28566: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         lut kunta on saanut pienehkön lisäyksen omaan
28567: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       myöntämisvaltuusosuuteensa projektialueelle
28568: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markus           myönnettäviin perusparannuslainoihin. Tarkoi-
28569: Aaltosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         tuksena on, että vuosina 1996-1999 jatketaan
28570: n:o 412:                                              tätä menettelyä. Lähiöprojektiin mukaan valit-
28571:                                                       tujen alueiden määrä on nyt 33 kaikkiaan 31
28572:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että         kunnassa, ja valintaperusteena on käytetty kul-
28573:        asuntorahasto on antanut määräyksiä,           loisellakin alueella olevaa valmiutta asuntojen
28574:        joilla puututaan kunnalliseen itsehallin-      peruskorjaukseen. Vuonna 1995 mainittua lisä-
28575:        toon, sekä                                     valtuusosuutta myönnettiin valituille alueille yh-
28576:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        teensä 135 milj. markkaa, kun kunnille osoitetun
28577:        siin, jotta epäkohta saadaan korjatuksi?       valtuuden kokonaismäärä oli noin 4,3 miljardia
28578:                                                       markkaa. Tarkoitus on, että kunnat käyttävät
28579:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          pääasiassa normaalia aravalainojen myöntämis-
28580: vasti seuraavaa:                                      valtuutta lähiöhankkeiden lainoittamiseen. Li-
28581:                                                       säksi kunnan käytössä ovat korkotukilainat ja
28582:    Valtion vuoden 1995 talousarviossa on perus-       korjausavustukset. On painotettava sitä, että nyt
28583: parannustoiminnan edistämiseksi todettu, että         esillä oleva lähiöuudistusprojekti on pilottiluon-
28584: lähiöiden projektiluonteinen perusparantaminen        teinen ja siihen liittyvän tutkimus- ja seuranta-
28585: aloitetaan erikseen valittavilla alueilla. Asiaa on   työn avulla kerätään kokemuksia laajempaa ja
28586: valmisteltu kuntien kanssa käytyjen neuvottelu-       jatkuvaa lähiöuudistusta varten. Näin ollen ei
28587: jen pohjalta ympäristöministeriössä ja valtion        olekaan tarkoitus, että maamme kaikki lähiöt
28588: asuntorahastossa, minkä tuloksena on käynnis-         tulisivat mukaan tähän projektiin. Muiden
28589: tynyt lähiöprojekti. Kuntien vapaaehtoisesti te-      lähiöiden uudistamista hoidetaan normaalina
28590: kemien suunnitelmien perusteella on tarkoitus         perusparannustoimintana hyödyntäen tämän
28591: panostaa kiinteistöjen korjauksen lisäksi ympä-       projektin tuomia tietoja ja kokemuksia.
28592: ristönja palvelujen parantamiseen. Kunnat laati-         Valtion asuntorahasto ja lähiöprojektiin mu-
28593: vat oman lähiöalueensa parantamissuunnitel-           kaan tulleet kunnat ovat tehneet vapaaehtoisesti
28594: man ja vastaavat sen toteutuksesta. Valtion           yleisluonteisia aie- ja puitesopimuksia, joiden
28595: asuntorahaston tehtävänä on osoittaa kunnille         tarkoituksena on lähiöalueen kokonaisvaltainen
28596: myöntämisvaltuusosuutta ja päättää peruspa-           kehittäminen asuntojen, rakennusten ja ympäris-
28597: rannuslainoista kuntien tekemien lainavarausten       tön parantamisena sekä palvelujen lisäämisenä.
28598: pohjalta.                                             Olennainen osa sopimusta on kunnassa laadittu
28599:    Valtion asuntorahasto ei ole tehnyt ehdollisia     lähiön kehittämisohjelma. Valtion asuntorahas-
28600: aravalainapäätöksiä sen enempää lähiöalueille         to on pitänyt mainitun sopimuksen solmimista
28601: kuin muillekaan kunnan alueille. Lainavarauk-         edellytyksenä sille, että lisämyöntämisvaltuus-
28602: set kunta tekee täysin itsenäisesti sen myöntämis-    osuus voidaan osoittaa ao. kunnalle. Kunnat
28603: valtuusosuuden rajoissa, minkä asuntorahasto          ovat pitäneet sopimusmenettelyä hyvänä, koska
28604: on kunnalle osoittanut. Myöntämisvaltuusosuus         sen avulla voidaan eri hallinnonalojen toimintoja
28605: määritellään asunnontarpeen ja asuntomarkki-          sovittaa yhteen lähiöalueen parantamiseksi ja
28606: natilanteen perusteella, minkä arviointi perustuu     kunnan poliittiset päättäjät sitoutuvat omalta
28607: osaksi kunnan itsensä asuntorahastolle antamiin       osaltaan uudistukseen. On korostettava, että so-
28608: lainoitusesityksiinja muihin tietoihin. Näin kun-     pimus on vapaaehtoinen ja hyvin yleispiirteinen.
28609: ta voi tehdä lainavarauksia myös mainituille lä-      Mikäli kunta ei näe tarpeelliseksi solmia sopi-
28610: hiöalueille ilman mitään sopimuksia.                  musta, se ei tule mukaan tähän hankkeeseen ja
28611:                                          KK 412/1995 vp                                          3
28612: 
28613: varaa perusparannuslainoja normaalin myöntä-       päättäessä kunnan vuotuisesta talousarviosta.
28614: misvaltuusosuutensa rajoissa. Aieluonteisena so-   Näin ollen sopimusta ei voida pitää määräyksenä
28615: pimus ei myöskään sido kunnanvaltuustoa sen        eikä kunnalliseen itsehallintoon puuttumisena.
28616: 
28617:     Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1996
28618: 
28619:                                                                      Ministeri Sinikka Mönkäre
28620: 4                                           KK 412/1995 vp
28621: 
28622: 
28623: 
28624: 
28625:                                          Tili Riksdagens Talman
28626: 
28627:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          En korumun som frivilligt gått med i ett för-
28628: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        ortsprojekt har fått ett litet tillägg till sin egen
28629: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      bevillningsfullmaktsandel när det gäller de om-
28630: man Markus Aaltonen undertecknade spörsmål            byggnadslån som beviljas för projektområdet.
28631: nr 412:                                               Avsikten är att förfarandet skall fortsätta under
28632:                                                       1996---1999. Antalet områden som valts ut till
28633:              Är Regeringen medveten om att bo-        förortsprojektet är för tillfållet 33 i sammanlagt
28634:           stadsfonden har meddelat föreskrifter ge-   31 kommuner och urvalsprincipen för varje om-
28635:           nom vilka man ingriper i den korumunala     råde har varit beredskapen att bygga om bostä-
28636:           självstyrelsen samt                         der. Under 1995 beviljades de utvalda områdena
28637:              ämnar Regeringen vidta åtgärder för      tilläggsfullmaktsandel till ett sammanlagt belopp
28638:           att avhjälpa missförhållandet?              av 135 milj. mk och det totala beloppet av den
28639:                                                       fullmakt som beviljades kommunerna var ca 4,3
28640:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         mrd. mk. A vsikten är att kommunerna när de
28641: anföra följande:                                      beviljar lån för förortsprojekt i huvudsak skall
28642:                                                       använda den normala bevillningsfullmakten för
28643:    1 statsbudgeten för 1995 konstateras i fråga       arava1ån. Kommunerna kan dessutom utnyttja
28644: om främjande av ombyggnadsverksamheten att            räntestödslånen och reparationsunderstöden.
28645: den projektmässiga ombyggnaden av hus i ~9ror        Det bör betonas att det aktuella förortsprojektet
28646: ter inleds inom områden som utses särskilt. Aren-     är av pilotkaraktär och att man genom undersök-
28647: det har utgående från förhandlingar som förts         nings- och uppföljningsarbete som hänför sig till
28648: med kommunerna beretts vid miljöministeriet           projektet samlar erfarenheter för en mer omfat-
28649: och statens bostadsfond och resultatet är att ett     tande och fortgående ombyggnad av förorterna.
28650: förortsprojekt inletts. På basis av de planer som     Därför är det heller inte meningen att alla föror-
28651: kommunerna frivilligt gjort upp är det meningen       ter i landet skall deltai projektet. Ombyggnaden
28652: att man förutom på reparation av fastigheterna        av andra förorter sköts som normal ombygg-
28653: även skall satsa på förbättring av miljön och         nadsverksamhet där de uppgifter och erfarenhe-
28654: servicen. Kommunerna gör upp en plan över hur         ter som fåtts från projektet utnyttjas.
28655: förortsområdet i kommunen skall förbättras och            Statens bostadsfond och de kommuner som
28656: ansvarar för att planen genomförs. Statens bo-        kommit med i förortsprojektet har frivilligt in-
28657: stadsfonds uppgift är att anvisa kommunerna en        gått avsikts- och ramavtal av allmän karaktär
28658: bevillningsfullmaktsandel och besluta om om-          som syftar till en övergripande utveckling av för-
28659: byggnads1ån utgående från de lånereserveringar        ortsområdet genom att bostäderna, byggnader-
28660: som kommunerna gjort.                                 na och miljön förbättras samt servicen utökas.
28661:    Statens bostadsfond har inte fattat några vill-    En väsentlig del av avtalet är det program för
28662: korliga aravalånebeslut när det gäller områden        utvecklande av förorter som sammanställts i
28663: med förorter eller andra områden som tillhör          kommunen. Statens bostadsfond har ansett att
28664: kommunerna. Kommunen gör lånereserve-                 ett sådant avta1 bör ingås för att tilläggsfull-
28665: ringarna självständigt inom ramen för den bevill-     maktsandel skall beviljas kommunen. Kommu-
28666: ningsfullmaktsandel som bostadsfonden anvisat         nerna har ansett avtalsförfarandet vara bra efter-
28667: kommunen. Andelen fastställs utgående från bo-        som de olika förvaltningsområdenas funktioner
28668: stadsbehovet och situationen på bostadsmarkna-        på detta sätt kan samordnas i syfte att förbättra
28669: den och bedömningen baserar sig delvis på de          förortsområdet, och kommunens politiska be-
28670: låneförslag och andra uppgifter som kommunen          slutsfattare förbinder sig för sin del till projektet.
28671: själv gett bostadsfonden. På detta sätt kan kom-      Det bör betonas att avtalet är frivilligt och av
28672: munen utan några avtal göra lånereserveringar         mycket allmän karaktär. lfall en korumun inte
28673: även i fråga om de nämnda förortsområdena.            anser detvara nödvändigt att ingå avtalet deltar
28674:                                            KK 412/1995 vp                                                5
28675: 
28676: den inte i projektet och reserverar således om-      heller kommunalfullmäktige i besluten om kom-
28677: byggnadslånen inom ramen för sin normala be-         munens årliga budget. Tili följd av detta kan
28678: villningsfullmaktsandel. Eftersom avtalet till ka-   avtalet inte anses vara en föreskrift eller ett ingri-
28679: raktären är en avsiktsförklaring binder det inte     pande i den kommunala självstyrelsen.
28680: 
28681:      Helsingforsden 10 januari 1996
28682: 
28683:                                                                           Minister Sinikka Mönkäre
28684:                                              KK 413/1995 vp
28685: 
28686: Kirjallinen kysymys 413
28687: 
28688: 
28689: 
28690: 
28691:                                     Hyssälä: Hampaiden oikomishoidon järjestämisestä terveyskes-
28692:                                        kuksissa
28693: 
28694: 
28695:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
28696: 
28697:     Maamme terveyskeskusten hammashuollossa             sairaanhoitolain tarkoittamaan potilasryhmään
28698: on vuoden 1972 kansanterveyslain mukaisesti             joutuisi sellaisia potilaita, joiden pureotavirhe on
28699: painotettu perusterveydenhuoltoon kuuluvien             vaikeutunut perusterveydenhuoltoon kuuluvan
28700: sairauksien ennaltaehkäisyä ja hoitoa. Kansan-          oikomishoidon laiminlyöntien takia.
28701: terveyslain tullessa voimaan hampaiden reikiin-             Hoitoa vaativia pureotavirheitä on noin joka
28702: tyminen oli niin yleistä, että hammassairauksien        kolmannella lapsella. Tarkoituksenmukaista oli-
28703: ennaltaehkäisy nähtiin ensisijaisesti taisteluna        si käyttää terveyskeskusten karieksen hoidosta
28704: kariesta, hampaiden reikiintymistä vastaan. Ke-         vapautuvaa kapasiteettia pureotavirheiden hoi-
28705: hittyvän hampaiston pureotavirheet jäivät               toon. Pelkään, että terveyskeskusten taloudellis-
28706: olosuhteiden pakosta kansanterveyslain tarkoit-         ten ongelmien myötä oikomishoitojen tarjontaa
28707: taman perushammashuollon ulkopuolelle. Lää-             ollaan supistamassa.
28708: kintöhallituksen kansanterveyslain 2 §:n (684/82)           Perushammashoitoon kuuluva oikomishoito
28709: nojalla antamassa suosituksessa n:o 6/1988 ham-         on diagnostiikaltaan vaativaa, mutta se voidaan
28710: paiston oikomishoidosta todetaan, että "ham-            suorittaa yksinkertaisin ja suhteellisen alhaisin
28711: paiston oikomishoidonjärjestämiseen kunnilla ei         kustannuksin, osittain peruskoulutettujen ham-
28712: toistaiseksi ole lakisääteistä velvoitetta". Tämä       maslääkäreiden toimesta erikoishammaslääkä-
28713: suositus, vaikka se onkin kumottu, ohjaa edel-          rin ohjauksessa. Kehittyvän purennan diagnos-
28714: leen terveyskeskusten toimintaa oikomishoidon           tiikka vaatii pääasiassa karieshoitoon keskitty-
28715:  osalta. Lääkintöhallitus tulkitsi kansanterveys-       neeltä terveyskeskushammaslääkäriltä täyden-
28716: lakia painottaen kariologisia seikkoja ja jätti pu-     nyskoulutusta, mutta perushoitoon kuuluvan oi-
28717: rennankehityksen toisarvoiseksi hampaiston pe-          komishoidon hoitotoimenpiteet ovat peruskou-
28718:  rusterveyden kannalta.                                 lutetun hammaslääkärin hallittavissa. Hammas-
28719:     Mikäli perushammashoitoon kuuluva oiko-             lääkärit, jotka ovat itseopiskellen hankkineet
28720:  mishoito jää tekemättä, osa lapsuudessa lievinä        valmiuksia diagnosoida ja suorittaa myös ham-
28721:  ilmenevistä ja silloin helposti hoidettavista pu-      paiston oikomishoitoa, kokevat lähes poikkeuk-
28722:  rentavirheistä kehittyy erikoissairaanhoitolain        setta tekevänsä mielekkäämpää perushammas-
28723:  tarkoittamiksi, jopa leikkaushoitoa vaativiksi         huoltoa kuin toimiessaan vain paikkaustyötä te-
28724:  purentavirheiksi.                                      kevänä hammaslääkärinä.
28725:     Potilaat hakeutuvat aikuisena hoitoon leu-              Turun terveyskeskuksessa suunnitellaan oiko-
28726:  kanivelen toimintahäiriön, hampaiden kiinnitys-        mishoidon uudelleenjärjestelyä siten, että miltei
28727:  kudosten vaurioitumisen, pureskelu- ja puhu-           kaiken oikomishoidon antaisi perustettava yksi-
28728:  misvaikeuksien tai ulkonäöllisten haittojen ta-        tyinen yhtiö. Näin myös alle 19-vuotiaiden lasten
28729:  kia. Erikoissairaanhoitolain tarkoittamien pu-         ja nuorten oikomishoito tulisi maksulliseksi, ja
28730:  rentavirheiden oikomishoidot tulevat joko Ke-          sitä ei sairausvakuutus korvaa. Jos perheessä on
28731:  lan tai keskussairaalapiirin kautta osittain poti-     useampia lapsia, voivat hoitokulut perhettä koh-
28732:  Iaan kotikunnan maksettaviksi. Leukojen leik-          ti olla useita tuhansia markkoja, vaikka kaupun-
28733:  kaushoitojen kustannukset lankeavat potilaan           ki subventoisikin osaltaan hoitoa. Saattaa käydä
28734:  kotikunnan maksettaviksi lähes kokonaan, kos-          niin, että hoitoon hakeutumisen kynnys nousee
28735:  ka leikkaukset tehdään pääsääntöisesti keskus-         niin korkeaksi, että oikomishoito jää lapsena te-
28736:  sairaaloissa.                                          kemättä tai siirtyy myöhäisempään ajankohtaan.
28737:     Niin potilaiden kuin hoidon kustannuksista              Kiistatta voidaan sanoa, että lapsen kasvaessa
28738:   vastaavien etujen mukaista olisikin, ettei erikois-   pureotavirhe pahenee ja hoito siten vaikeutuu.
28739:  250261
28740: 2                                           KK 413/1995 vp
28741: 
28742: Oikomishoito nuorilla lapsilla on lähes yksin-        toiminnan todellinen kehittäminen eikä pelkäs-
28743: omaan purentavirheeseen johtavan tapahtuma-           tään kustannusten sälyttäminen niiden lasten
28744: ketjun pysäyttämistä ja purennan harmoniselle         vanhempien harteille, joiden lapsilla on oikomis-
28745: kehitykselle suotuisien olosuhteiden luomista ja      hoidon tarvetta.
28746: turvaamista eli juuri kansanterveyslain mukais-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28747: ten tavoitteiden toteuttamista, ennaltaehkäisyä.      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28748: Tästä terveyskeskusten kuuluisi vastata. Turun        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28749: suunnitelmat asettavat perheet eriarvoiseen ase-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28750: maan, ja tämä on terveydenhuollossa yleisesti
28751: omaksutun tasa-arvoperiaatteen vastaista. Juuri                Onko Hallitus tietoinen oikomishoi-
28752: kun oikomishoito oltiin saamassa toimivaksi,                 don järjestelyistä Turussa, ja
28753: palataan siihen aikaan, jolloin oikomishoitoa                  mitä se aikoo tehdä eriarvoisuuden
28754: saivat vain harvat ja valitut. Kunjärjestelyjä teh-          poistamiseksi ja potilaiden aseman tur-
28755: dään, olisi mielestäni syytä pitää mielessä hoito-           vaamiseksi oikomishoidon osalta?
28756:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1995
28757: 
28758:                                              Liisa Hyssälä
28759:                                            KK 413/1995 vp                                              3
28760: 
28761: 
28762: 
28763: 
28764:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
28765: 
28766:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       dollisuuksista. Ongelmaan on pyritty vaikutta-
28767: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        maan informaatio-ohjauksen keinoin.
28768: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Suurimman osan oikomishoidon toimenpi-
28769: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hyssälän        teistä suorittavat peruskoulutetut terveyskeskus-
28770: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 413:        hammaslääkärit. Joka viidennessä terveyskes-
28771:                                                      kuksessa työskentelee yksi tai useampi oikomis-
28772:          Onko Hallitus tietoinen oikomishoi-         hoidon erikoishammaslääkäri. Työikäisiä oiko-
28773:        don järjestelyistä Turussa, ja                mishoidon erikoishammaslääkäreitä on koko
28774:          mitä se aikoo tehdä eriarvoisuuden          maassa kaikkiaan runsaat sata, ja heistä puolet
28775:        poistamiseksi ja potilaiden aseman tur-       työskentelee terveyskeskuksissa.
28776:        vaamiseksi oikomishoidon osalta?                 Hoidon vuosikustannukset oikomispotilasta
28777:                                                      kohden ovat keskimäärin 1 500 mk. Kustannuk-
28778:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sissa on suuria eroja eri terveyskeskusten välillä
28779: vasti seuraavaa:                                     oikomishoitotoiminnan erilaisten järjestämista-
28780:                                                      pojen johdosta.
28781:    Oikomishoitoa voidaan nykyisin pitää osana           Viime vuosina useat terveyskeskukset ovat
28782: lasten ja nuorten normaalia suun perustervey-        esittäneet perittäväksi erillisiä potilasmaksuja oi-
28783: denhoitoa. V seimpien purennan poikkeamien ja        komishoitoon osallistuvilta. Terveyskeskusten
28784: virheellisten toimintojen korjaaminen lapsen         taloudellisen tilanteen kohentamisen kannalta
28785: kasvun aikana on helpompaa ja edullisempaa           tällaisilla maksuilla ei ole suurtakaan merkitystä.
28786: kuin purennan korjaus myöhemmin tai vasta ai-        Yksittäisen potilaan kohdalla potilasmaksut
28787: kuisiässä.                                           saattaisivat muodostua korkeiksi, ja maksujen
28788:    Vuonna 1994 alle 19-vuotiaitten hampaistojen      perimiseen alle 19-vuotiailta onkin ministeriössä
28789: oikomishoitoja suoritettiin kaikissa terveyskes-     otettu kielteinen kanta.
28790: kuksissa. Oikomishoidossa olleiden osuus tässä          Kirjallisessa kysymyksessä esille otetusta "Tu-
28791: ikäryhmässä oli koko maassa keskimäärin 7,6 %,       run tapauksesta" on käytettävissä hyvin vähän
28792: mutta luku vaihteli eri terveyskeskuksissa välillä   asiatietoa, eikä toimintaa ole vielä aloitettu.
28793: 1-19%.                                               Kuntien toimintavapauksia palvelujen järjestä-
28794:    On arvioitu, että oikomishoitoa ei vielä toteu-   mistapojen suhteen on valtionosuusuudistuksen
28795: teta riittävässä määrin kaikissa terveyskeskuksis-   myötä lisätty muuttamatta kuitenkaan kuntien
28796: sa ja että joissakin terveyskeskuksissa saattaa      lakisääteistä velvollisuutta järjestää asukkailleen
28797: esiintyä ylihoitoa. Oikomishoidon laajuuden          suun terveydenhuollon palvelut. Sosiaali- ja ter-
28798: vaihtelu kuvastaa niitä näkemyseroja, joita eri      veysministeriö seuraa aktiivisesti hammashoi-
28799: terveyskeskuksissa ja eri hammaslääkäreillä on       don toteutumista ja tuloksia, myös oikomishoi-
28800: oikomishoidon merkityksestä, tarpeesta ja mah-       don osalta, koko maassa.
28801:      Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1996
28802: 
28803:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
28804: 4                                            KK 413/1995 vp
28805: 
28806: 
28807: 
28808: 
28809:                                           Tili Riksdagens Talman
28810: 
28811:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        ringens betydelse samt behovet av och möjlighe-
28812: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          terna för sådan vård. Med hjälp av informations-
28813: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        styrning har man försökt påverka problemet.
28814: man Hyssälä undertecknade spörsmål nr 413:                 De grundutbildade tandläkarna vid hälso-
28815:                                                         vårdscentralerna utför den största delen av de
28816:            Är Regeringen medveten om hur tand-          ortodontiska åtgärderna. Vid var femte hälso-
28817:         regleringen ordnats i Åbo, och                  vårdscentral arbetar en eller flera specialtandlä-
28818:            vad ämnar Regeringen göra för att lik-       kare inom ortodonti. Det finns sammanlagt
28819:         ställighet skall uppnås och för att trygga      drygt hundra specialtandläkare inom ortodonti i
28820:         patienternas ställning i fråga om tandreg-      arbetsför ålder och av dessa arbetar hälften vid
28821:         lering?                                         hälsovårdscentralerna.
28822:                                                            De årliga kostnaderna för vården är i genom-
28823:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           snitt 1 500 mk per tandreg1eringspatient. Kost-
28824: anföra följande:                                        naderna varierar stort mellan o1ika hälsovårds-
28825:                                                         centraler beroende på att man valt olika sätt att
28826:    Tandreglering kan i dagens läge anses vara en        ordna tandregleringsverksamheten.
28827: del av den normala grundläggande mun- och                  Under de senaste åren har ett flertal hälso-
28828: tandvården för barn och ungdom. Oftast är det           vårdscentraler föreslagit särskilda avgifter för
28829: lättare och billigare att korrigera avvikelser i bet-   patienter som genomgår tandreglering. För häl-
28830: tet och felaktiga funktioner under barnets upp-         sovårdscentralernas ekonomiska situation har
28831: växttid än det är att göra det senare eller först i     dylika avgifter ingen större betydelse. För den
28832: vuxen ålder.                                            enskilda patienten kunde avgifterna däremot bli
28833:    År 1994 gjordes tandregleringar på barn och          alltför höga och ministeri et har förhållit sig nega-
28834: ungdomar under 19 år vid alla hä1sovårdscentra-         tivt till att det tas ut sådana avgifter av personer
28835: ler. Av landets alla barn och ungdomar i denna          under 19 år.
28836: åldersgrupp genomgick i genomsnitt 7,6% tand-              Beträffande fallet i Åbo som tas upp i spörs-
28837: reglering, men procenten varierade vid de olika         målet finns alltför litet sakinformation att tillgå,
28838: hälsovårdscentralerna mellan 1 och 19 %.                och verksamheten har inte ens påbörjats. Kom-
28839:     Det har uppskattats att tandreglering ännu          munernas frihet att ordna sina tjänster har ökats
28840: inte görs i tillräcklig utsträckning vid alla hälso-    i och med statsandelsreformen, dock utan att
28841: vårdscentraler, och att det vid vissa hä1sovårds-       deras lagstadgade sky1dighet att ordna mun- och
28842: centraler igen ges för mycket sådan vård. Varia-        tandvård för sina invånare ändrats. Social- och
28843: tionerna i tandregleringens omfattning avspeglar        hälsovårdsministeriet följer aktivt tandvårdens
28844: de olika åsikter som hälsovårdscentra1erna och          genomförande och resultat i hela landet, även i
28845: tandläkarna har omfattat beträffande tandregle-         fråga om tandreg1eringen.
28846: 
28847:      Helsingfors den 10 januari 1996                         1\
28848: 
28849: 
28850: 
28851:                                                                        Minister Terttu Huttu-Juntunen
28852:                                               KK 414/1995 vp
28853: 
28854: Kirjallinen kysymys 414
28855: 
28856: 
28857: 
28858: 
28859:                                      Aula: Koskiensuojelulain mukaisten korvausten maksamisesta
28860: 
28861: 
28862: 
28863:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
28864: 
28865:     Lapissa useita vesistöalueita on suojeltu kos-       keus ei hyväksynyt heidän vaatimustaan uudesta
28866: kiensuojelulain sekä Ounasjoen erityissuojelusta         toimitusmenettelystä.
28867: annetun lain nojalla. Molempien lakien mukaan               Hakemusten tekemättä jättämisen taustalla
28868: vesivoiman omistajille ja käyttöoikeuden haiti-          on siis se, etteivät kaikki asianosaiset ole tienneet
28869: joille suoritetaan vaatimuksesta korvaus, jos            sen paremmin koko korvausmenettelyn vireillä-
28870: omistaja tai haltija ei voi käyttää suojelun joh-        olosta kuin siitäkään, kuuluvatko asianosaisen
28871: dosta hyväkseen omistamaansa vesivoimaa.                 omistamat vesioikeudet korvattavien piiriin.
28872: Korvaustoimitusta on vaadittava viiden vuoden               Ongelman syynä on se, että koskiensuojelu-
28873: kuluessa lain voimaantulosta.                            lain mukaan vesioikeuden omistajan on itse haet-
28874:     Koskiensuojelulain korvausprosessin päätyt-          tava korvausta eikä valtio käynnistä korvausme-
28875: tyä on Lapissa käynyt ilmi, että satoja vesivoi-         nettelyä automaattisesti. Jo lakia säädettäessä
28876:  man omistajia on lähinnä tietämättömyyttään tai         eduskunnassa oli toisenlaistakin kantaa. Vähem-
28877:  muun syyn vuoksi jäänyt vaille suojelulakien lu-        mistöön jääneet epäilivät maanomistajien
28878:  paamia korvauksia. Sen lisäksi on joukko Ou-            oikeusturvaa tässä tilanteessa, kun kyseessä on
28879:  nasjoen vesistöön kuuluvia pienempiä jokia              tuhansien korvaukseen oikeutettujen ryhmä.
28880: jäänyt vaille asianmukaista vesivoiman nimellis-            Asiasta tiedottaminen on täyttänyt lain kirjai-
28881:  tehon määrittelyä eivätkä myöskään näiden ve-           men, mutta tuskin sitä asianosaisten kaikinpuo-
28882:  sistöjen paikalliset vesivoiman omistajat ole           lista kuulemista korostavaa henkeä, joka viime
28883:  osanneet hakea korvauksia.                              vuosien aikana on ympäristölainsäädännössä
28884:     Lapin liiton keräämien tietojen mukaan kor-          vahvistunut. Kansalaisten kuulemista on joka
28885:  vauksia on jäänyt maksamatta lähinnä eräiden            taholla korostettu ja haluttu lisätä.
28886:  Tornion-Muonionjokeen laskevien sivujokien,                Jotta koskiensuojelulain mukaiset korvaukset
28887:  eräiden Ounasjokeen laskevien sivujokien sekä           voidaan kaikille oikeudenmukaisesti maksaa, se
28888:  Ranualla Simojärveen laskevien jokien vesivoi-          edellyttäisi koskiensuojelulain 7 §:n muuttamista
28889:  masta.                                                  siten, että laissa määrättyä viiden vuoden haku-
28890:     Pääosa maksamatta jääneistä korvauksista on          aikaa jatkettaisiin kymmeneksi vuodeksi ja kor-
28891:  ilmeisesti pieniä, mutta joukossa on suuriakin          vaushakemus käynnistettäisiin viranomaisten
28892:  korvauksia. Suurin yksittäistä tilaa kohden mak-        toimesta. Rovaniemen maalaiskunnan kunnan-
28893:  samatta jäänyt korvaus on hieman yli 100 000            hallitus on tehnyt asiaa koskevan esityksen ym-
28894:  markkaa. Kokonaisuudessaan kysymys lienee               päristöministeriölle jo vuonna 1993.
28895:  noin 1-2 miljoonasta maksamatta jääneestä                   Jokien suojelusta aiheutuvien korvausten saa-
28896:  markasta.                                               matta jääminen on omalta osaltaan ollut lisää-
28897:      Asiaa on käsitelty esimerkiksi Pohjois-Suo-         mässä suojelukriittistä ilmapiiriä Lapissa. Siitä
28898:   men maaoikeudessa vuonna 1994 neljänkymme-             syystä tätäkin asiaa on käsitelty Lapin maakun-
28899:   nen hakijan toimesta. He olivat tyytymättömiä          taliiton ja ympäristö- sekä maa- ja metsätalous-
28900:   tapaan, jolla Ounasjoen korvaustoimitusta oli          ministeriön välisissä Lapin suojelukohteiden
28901:   suoritettu. Heidän mielestään korvaustoimituk-         kompensaatioista käydyissä neuvotteluissa vuo-
28902:   sesta ja vaadittavista menettelytavoista tiedotta-     den 1994 aikana.
28903:   minen oli puutteellista, niin että kaikki asianosai-       Neuvotteluja käytiin ympäristöministeriön
28904:   set eivät tulleet määräajassa kuulluiksi. Maaoi-       kansliapäällikön Sirkka Hautojärven johtamas-
28905: 
28906:  250261
28907: 2                                          KK 414/1995 vp
28908: 
28909: sa työryhmässä. Työryhmässä päädyttiin tältä         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28910: osin yksimielisesti siihen, että ympäristöministe-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28911: riö selvittää koskiensuojelulain soveltamistilan-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28912: teen ja siihen liittyen mm. Ounasjokialueen kor-
28913: vauskysymysten toteutumisen.                                   Onko Hallitus tehnyt tai aikooko se
28914:    Olisikin perusteltua, että ympäristöministeriö           tehdä selvityksen siitä, miten koskiensuo-
28915: laatisi selvityksen koskiensuojelulain toteutumi-           jelulaki ja sen mukaiset korvausmenette-
28916: sesta niin, että samalla selvitettäisiin myös kor-          lyt, mukaan lukien Ounasjokialueen kor-
28917: vausmenettelyjen toteutuminen. Mikäli siinä                 vaukset, ovat toteutuneet, ja
28918: osoittautuu, että tiedottamisen puutteiden takia               aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
28919: yksityiset henkilöt ovat kokeneet kohtuuttomia              siin niin, että lain mukaiset korvaukset
28920: menetyksiä, tulisi asia vielä voida korjata.                voitaisiin maksaa kaikille asianosaisille
28921:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          oikeudenmukaisesti?
28922: 
28923:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1995
28924: 
28925:                                           Maria Kaisa Aula
28926:                                              KK 414/1995 vp                                            3
28927: 
28928: 
28929: 
28930: 
28931:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28932: 
28933:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         markkaa. Korvauksista valtaosa on siten tähän
28934: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          mennessä jo maksettu, ja korvausten saajia on
28935: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        ollut useita tuhansia.
28936: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aulan                Siitä, minkä verran korvauksia on mahdolli-
28937: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 414:          sesti jäänyt hakematta ja maksamatta, ei ole teh-
28938:                                                        ty tarkkaa selvitystä. Arvion mukaan niiden
28939:           Onko Hallitus tehnyt tai aikooko se          määrä Lapin läänin alueella on noin 2 miljoonaa
28940:        tehdä selvityksen siitä, miten koskiensuo-      markkaa. Kun tällä alueella korvauksia on kai-
28941:        jelulaki ja sen mukaiset korvausmenette-        ken kaikkiaan maksettu noin II 0 miljoonaa
28942:        lyt, mukaan lukien Ounasjokialueen kor-         markkaa, olisi maksamatta jääneiden korvaus-
28943:        vaukset, ovat toteutuneet, ja                   ten määrä siten noin 2 % kokonaissummasta.
28944:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         Lisäksi on huomattava, että kaikki asianosaiset
28945:        siin niin, että lain mukaiset korvaukset        eivät välttämättä ole edes halunneet hakea kor-
28946:        voitaisiin maksaa kaikille asianasaisille       vausta. Muun muassa Ounasjokea koskevassa
28947:        oikeudenmukaisesti?                             toimituksessa on toimituskokouksessa koettu
28948:                                                        ristiriitaiseksi korvauksen hakeminen, kun aika-
28949:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           naan on tuettu Ounasjoen suojelupäätöksen te-
28950: vasti seuraavaa:                                       kemistä. Toinen syy siihen, miksei korvauksia ole
28951:                                                        haettu, on omistussuhteiden monisäikeisyys ja
28952:     Virtaavien vesien suojelua on maassamme to-        omistajien muutot toisille paikkakunnille, jopa
28953: teutettu lailla Ounasjoen erityissuojelusta (703/      ulkomaille.
28954: 83), koskiensuojelulailla (35/87) ja lailla Kyrön-        Lapin läänin alueella korvaustoimituksia suo-
28955: joen erityissuojelusta (1139/91). Koskiensuojelu-      rittavalta toimitusinsinööriitä saadun tiedon
28956: lailla on suojeltu yhteensä 53 vesistöä tai vesistön   mukaan toimituksista on tiedotettu kirjeitse lu-
28957: osaa siten, että uuden voimalaitoksen rakentami-       nastuslain mukaisessa järjestyksessä ja lisäksi
28958: seen näille kohteille ei saa myöntää lupaa. Suoje-     toimituskokouksista on tiedotettu maakuntaleh-
28959: lu koskee, paitsi yksittäisiä koskia ja jokiosuuk-     dissä julkaistuilla kuulutuksilla, vaikka koskien-
28960: sia, myös laajoja kokonaisia vesistöalueita. Näin      suojelulaki ei tätä ole edellyttänyt. Menettely on
28961: ollen suojelu kohdistuu hyvin suureen joukkoon         kuitenkin katsottu perustelluksi, jotta mahdolli-
28962: vesivoiman omistajia.                                  simman moni korvauksiin oikeutetuista olisi saa-
28963:     Määräystä koskiensuojelulaissa tarkoitettuun       nut tiedon asiasta. Myös itse toimituskokouksis-
28964: korvaustoimitukseen, johon myös Ounasjoen              sa on annettu mahdollisuus siihen, että ne asian-
28965: suojelusta johtuvia korvauksia sovelletaan, oli        osaiset, jotka eivät olleet esittäneet vaatimuk-
28966: haettava viiden vuoden kuluessa lain voimaantu-        siaan ennen toimituksen alkukokousta, ovat toi-
28967: losta eli 1.2.1992 mennessä. Vireillä olevissa kor-    mituksen myöhemmässä vaiheessa voineet vielä
28968: vaustoimituksissa on kuitenkin käsitelty ja käsi-      esittää vaatimuksensa. Lisäksi eräiden Lapissa
28969: tellään myös edellä mainitun päivämäärän jäl-          olevien vesistöjen osalta toimitukset ovat vielä
28970: keen tehtyjä korvausvaatimuksia, mikäli ne koh-        kesken, joten korvausvaatimusten esittäminen
28971: distuvat samaan suojelukohteeseen. Laki edellyt-       näiltä osin on vielä mahdollista. Näitä vesistöjä
28972: tää, että korvausta on nimenomaan vaadittava.          ovat Tornion-Muonionjoen sekä Simojoen si-
28973:  Korvausperusteet ja korvausten määrät selvite-        vuvesistöt.
28974:  tään toimituksessa viran puolesta.                       Koskiensuojelulain mukaiset korvaustoimi-
28975:     Ensimmäiset koskiensuojelukorvaukset on            tukset ovat kokonaisuutena edenneet varsin pit-
28976:  maksettu vuonna 1988 ja arvion mukaan viimei-         källe, lakiin perustuvia korvauksia on maksettu
28977:  set tullaan maksamaan vuonna 1998. Korvauk-           tuhansille asianasaisille ja korvauksia on jäänyt
28978:  sia on tähän mennessä määrätty maksettavaksi          hakematta arviolta 2 % kokonaissummasta.
28979:  yhteensä noin 290 miljoonaa markkaa, ja loppu-        Näin ollen tieto korvauksen saamisen mahdolli-
28980:  korvauksiin tarvitaan arviolta vielä 70 miljoonaa     suudesta on saavuttanut kokonaisuudessaan
28981: 4                                        KK 414/1995 vp
28982: 
28983: erittäin hyvin korvauksiin oikeutetut, varsinkin   kannalta. Kun kaikki korvaustoimitukset on
28984: kun otetaan huomioon korvausten saajien suuri      saatu päätökseen ja korvaukset suoritettu, on
28985: joukko ja kohteiden suuri lukumäärä. Täten kor-    tarkoitus laatia yhteenveto lain toteuttamisesta
28986: vausvaatimuksen tekemiseen säädettyä viiden        valtiolle aiheutuneista kustannuksista, johon si-
28987: vuoden määräaikaa, joka käytännössä on saatta-     sältyisi myös tarkempi arvio korvausten toteutu-
28988: nut pidentyä vielä usealla vuodella, voidaan pi-   misesta.
28989: tää riittävänä aikana hakemusten jättämisen
28990: 
28991:      Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1996
28992: 
28993:                                                             Ympäristöministeri Pekka Haavisto
28994:                                             KK 414/1995 vp                                               5
28995: 
28996: 
28997: 
28998: 
28999:                                          Tili Riksdagens Talman
29000: 
29001:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen         vis ytterligare 70 miljoner mark. Detta innebär
29002: föreskriver har Ni, Fru Talman, tili vederböran-       att största delen av ersättningarna redan har be-
29003: de medlem av statsrådet översänt följande av           talts, och ersättningstagarna har varit flera tusen.
29004: riksdagsman Aula undertecknade spörsmål nr                Det finns ingen noggrann undersökning av i
29005: 414:                                                   viiken utsträckning ansökningar blivit oinlämna-
29006:                                                        de och obetalda. Uppskattningsvis kan beloppet
29007:           Har Regeringen gjort, eller avser den        i Lapplands Iän uppgå till ca 2 miljoner mark. Då
29008:        att göra, en undersökning om hur fors-          ca 110 miljoner mark redan har betalts i ersätt-
29009:        skyddslagen och dess ersättningsförfa-          ning i detta område, kan de obetalda ersättning-
29010:        randen, inklusive ersättningarna i Ou-          arna uppskattas tili ca 2 % av hela summan. Det
29011:        nasjokiområdet, har omsatts i praktiken,        är också skäl att lägga märke till att alla berörda
29012:        och                                             inte nödvändigtvis har velat ansöka om ersätt-
29013:           ämnar Regeringen vidta åtgärder så att       ning. Bl.a. vid förrättningen för Ounasjoki har
29014:        de lagenliga ersättningarna betalas tili        det vid förrättningsmötet konstaterats att det
29015:        alla vederbörande på ett rättvist sätt?         finns vissa motstridigheter mellan att ansöka om
29016:                                                        ersättning, om man tidigare stött beslutet att
29017:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          skydda Ounasjoki. En annan orsak tili att ersätt-
29018: anföra följande:                                       ning inte har sökts är de mångförgrenade ägoför-
29019:                                                        hållandena i området och det faktum att ägarna
29020:     I Finland har skyddet av strömmande vatten         flyttat tili annan ort, rentav utomlands.
29021: genomförts medelst lagen om specialskydd för              Enligt uppgift av den förrättningsingenjör
29022: Ounasjoki (703/83), forsskyddslagen (35/87) och        som i Lapplands Iän sköter ersättningsförrätt-
29023: lagen om specialskydd för Kyro älv (1139/91).          ningarna har information om förrättningarna
29024: Medelst forsskyddslagen har inalies 53 vatten-         meddelats skriftligen i den ordning som inlös-
29025: drag eller delar av vattendrag skyddats så att         ningslagen stadgar om. Dessutom har kungörel-
29026: tilistånd tili att bygga nya kraftverk där inte får    ser publicerats i ortspressen om förrättningsmö-
29027: beviljas. Skyddet gäller inte bara enskilda forsar     tena, även om forsskyddslagen inte påkallar det-
29028: och avsnitt av älvarna utan också stora stråthel-      ta. Förfarandet har dock ansetts motiverat för att
29029: heter. Detta leder tili att skyddet aktualiseras för   så många som möjligt av de ersättningsberättiga-
29030: ett mycket stort antal köpare av vattenkraft.          de skall få information i saken. Också vid förrätt-
29031:     Ansökan om ett förordnande om ersättnings-         ningsmötena har tillfålle erbjudits de berörda
29032: förrättning enligt forsskyddslagen, som tiliäm-        som inte före det inledande förrättningsmötet
29033: pas också i fråga om skyddet av Ounasjoki, måste       inlämnat någon ansökan att framställa sina krav
29034: lämnas in inom fem år efter det lagen trädde i         i ett senare skede av förrättningen. Ytterligare
29035: kraft, alitså före 1.2.1992. Vid de ersättningsför-    pågår förrättningarna alltjämt för vissa vatten-
29036: rättningar som nu är anhängiga har dock också          drag i Lappland, vilket betyder att ersättningsan-
29037: sådana ersättningsanspråk behandlats, och be-          språk för dessa alltjämt kan ställas. Detta gäller
29038: handlas alltjämt som kommit in efter nämnda            vattendrag som utmynnar i Torne och Muonio
29039: datum, under förutsättning att de gälier samma         älvar samt i Simojoki älv.
29040: skyddade objekt. Lagen förutsätter uttryckligen            Ersättningsförrättningarna enligt forsskydds-
29041: att krav på ersättning skall anföras. Ersättnings-     lagen har i stort sett framskridit väl, lagenliga
29042: grunderna och ersättningsbeloppen reds ut i            ersättningar har betalts ut tili tusentals berörda,
29043: tjänsten i samband med förrättningen.                  och på uppskattningsvis 2 % av den totala sum-
29044:     De första forsskyddsersättningarna betalades       man har krav inte framställts. Detta innebär att
29045:  1988, och man räknar med att de sista betalas ut      informationen om möjligheten att få ersättning
29046:  1998. Tilis vidare har ersättningar tili ett belopp   på dethela taget mycket väl har nått fram tili dem
29047: av ca 290 miljoner mark betalts ut, och för de         som är berättigade till ersättning, i synnerhet med
29048:  resterande ersättningarna behövs uppskattnings-       beaktande av det stora antalet ersättningstagare
29049: 6                                          KK 414/1995 vp
29050: 
29051: och objekt. Därför har den stadgade fem års          arna har betalts ut, kommer ett sammandrag att
29052: tiden under viiken ersättningsanspråk får fram-      göras upp över de kostnader som genomförandet
29053: ställas i praktiken kunnat förlängas med åtskilli-   av Iagen har orsakat staten, och där ingår också
29054: ga år och kan anses tillräcklig med tanke på         en närmare uppskattning av hur ersättningarna
29055: inlämningen av ersättningsansökningar. Då alla       skett.
29056: ersättningsförrättningar slutförts och ersättning-
29057: 
29058:      Helsingforsden II januari I996
29059: 
29060:                                                                     Miijöminister Pekka Haavisto
29061:                                              KK 415/1995 vp
29062: 
29063: Kirjallinen kysymys 415
29064: 
29065: 
29066: 
29067: 
29068:                                     Lahtela ym.: Metsämarjojen ja sienten poimintatuesta
29069: 
29070: 
29071: 
29072:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
29073: 
29074:     Maa- ja metsätalousministeriö on päättänyt         taan. Välittäjät myivät puolukat sisällyttäen
29075: joulukuun alussa metsämarjojen ja -sienten poi-        myyntihintaan kaikki mahdolliset lisät ja liike-
29076: minta tuesta. Jaettavan tuen yhteismäärä on 5          voitot tietämättä tulevasta tukimahdollisuudes-
29077: miljoonaa markkaa. Tuki maksettaisiin niiiie           ta. Samoin kävi myös muiden marjojen ja sienten
29078: elinkeinon harjoittajille, jotka ovat ostaneet poi-    osalta. Nyt hakuun julistettu tukimahdollisuus
29079: mijoilta aikana 1.7.-31.10.1995 Suomesta ke-           on siis ylimääräinen voitto välittäjille.
29080: rättyjä mustikoita, puolukoita, herkkutatteja,            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29081: rouskuja tai keltavahveroita. Poimintatuen ha-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
29082: kuaika on alkanut 5.12.1995 ja päättyy                 kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29083: 29.12.1995.                                            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29084:     Poimintatuen nimellä jaettavassa tuessa ei ole
29085: mitään logiikkaa, koska se on kohdennettu an-                    Onko Hallitus ollut tietoinen metsä-
29086: nettavaksi välittäjille Qobbareille). Tuen alkupe-            marjojen ja -sienten poimintatuen koh-
29087: räinen tarkoitus lienee ollut, että se olisi kohden-          distaruispäätöksen       epäloogisuudesta,
29088: tunut poimijoille, jotka olisivat saaneet marjoista           minkä vuoksi tuki tulee valumaan yli-
29089: ja sienistä korkeamman hinnan. Mutta ministe-                 määräisenä voittona välittäjille eikä mar-
29090:  riön päätöksen mukaisesti toteutettuna koko                  jojen ja sienten poimijoille, mihin se alun
29091:  raha tulee valumaan välittäjien käsiin itse poimi-           perin lienee ollut tarkoitettu, ja
29092: joiden siitä yhtään hyötymättä. Hyvänä esimerk-                  aikooko Hallitus jäädyttää poiminta-
29093:  kinä on puolukka, jota välittäjät ostivat koko               tuen jakamisen sillä perusteella, ettei tuki
29094:  maassa etukäteen sopimaansa 5 markan kilohin-                kohdennu niille, joille se olisi kuulunut?
29095: 
29096:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1995
29097: 
29098:           Esa Lahtela                     Tuija Pohjola                  Janne Viitamies
29099:           Matti Vähänäkki                 Reino Ojala                    Eero Lämsä
29100:           Klaus Heliberg                  Jorma Kukkonen                 Risto Kuisma
29101:           Tapio Karjalainen               Heikki Rinne                   Arto Bryggare
29102:           Marjatta Vehkaoja               Kimmo Kiljunen                 Tarja Filatov
29103:           Anu Vehviläinen                 Säde Tahvanainen               Pia Viitanen
29104:           Pertti Virtanen                 Ulla Anttila                   Tuija Maaret Pykäläinen
29105:           Erkki Pulliainen                Janina Andersson               Irina Krohn
29106:           Pirkko Peltomo                  Riitta Prusti                  Raimo Mähönen
29107:           Marja-Leena Viljamaa            Mikko Kuoppa                   Esko-Juhani Tennilä
29108:           Annika Lapintie                 Matti Saarinen                 Ulla Juurola
29109:           Reijo Kallio                    Jukka Roos                     Kari Rajamäki
29110:           Marja-Liisa Tykkyläinen         Reijo Lindroos                 Eila Rimmi
29111:           Kari Uotila                     Kari Myllyniemi                Aulis Ranta-Muotio
29112:           Hannes Manninen                 Tauno Pehkonen                 Jouko Jääskeläinen
29113: 
29114: 
29115: 
29116: 
29117: 250261
29118: 2                                           KK 415/1995 vp
29119: 
29120: 
29121: 
29122: 
29123:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29124: 
29125:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sen metsämarjojen ja -sienten alkutuotevähen-
29126: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         nyksen poistumista korvaavasta poimintatuesta
29127: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       1. joulukuuta 1995 heti sen jälkeen kun komissio
29128: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lahtelan         oli hyväksynyt tuen. Komissio on päätöksessään
29129: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          määritellyt, että Suomi voi maksaa tukea enin-
29130: 415:                                                  tään ennen ED-jäsenyyttä olleen vähimmäistul-
29131:                                                       lin verran kiloa kohden.
29132:           Onko Hallitus ollut tietoinen metsä-            Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen
29133:        marjojen ja -sienten poimintatuen koh-         mukaisesti tukea ei kohdenneta suoraan poimi-
29134:        distamispäätöksen        epäloogisuudesta,     joille. Tuen maksaminen suoraan poimijoille oli-
29135:        minkä vuoksi tuki tulee valumaan yli-          si ollut käytännössä mahdotonta toteuttaa poi-
29136:        määräisenä voittona välittäjille eikä mar-     mijoiden suuren määrän takia. Hallitus koros-
29137:        jojen ja sienten poimijoille, mihin se alun    taa, että itse poimintatulot ovat edelleen säilyneet
29138:        perin lienee ollut tarkoitettu, ja             Verottornina 50 000 markkaan asti.
29139:           aikooko Hallitus jäädyttää poiminta-            Kuitenkin tuki on hyödyttänyt myös poimijoi-
29140:        tuen jakamisen sillä perusteella, ettei tuki   ta, koska ilman tietoa mahdollisesta tuesta poi-
29141:        kohdennu niille, joille se olisi kuulunut?     mijan saama hinta olisi entisestään pudonnut ja
29142:                                                       osa keräilyliikkeistä olisi kokonaan lopettanut
29143:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           marjojen ja sienten sisäänostot kannattamatto-
29144: taen seuraavaa:                                       mina. Keräilytuotteiden hintoja ei ole määritelty
29145:                                                       ennakkoon, vaan ne vaihtelevat samoin kuin
29146:     Metsämarjojen ja -sienten poimintatuki on         sato vuosittain hyvinkin paljon kysynnän ja tar-
29147: alun perin tarkoitettu keräilytuotealalla toimivil-   jonnan mukaan.
29148: le yrityksille niiden kilpailukyvyn säilyttämisek-        Hallitus toteaa lisäksi, että maa- ja metsäta-
29149: si. Tuki osoittautui viime vuonna tarpeelliseksi,     lousministeriö on maaseutuelinkeinopiireille lä-
29150: koska Suomen ja Ruotsin arvonlisäverokohtelut         hettämässään kirjeessä kehottanut niitä tarkas-
29151: metsämarjoille ja sienille muuttuivat eri tahdissa.   tamaan, että hakemuksissa annetut tiedot osto-
29152: Tämä aiheutti noin 20 prosentin hintaedun ruot-       määristä ovat oikeita ja että hakijat kuuluvat
29153: salaisille marjoille ja sienille tällä poimintakau-   ALV-rekisteriin. Näin pyritään varmistamaan,
29154: della. Kilpailukykyä heikensi viime vuonna myös       että tuki maksetaan niille keräilytuotealalla toi-
29155: rajasuojan alentuminen. ED-jäsenyydessä tulli-        miville elinkeinonharjoittajille, joille se päätök-
29156: taso laski esimerkiksi tuoreilla marjoilla 28 %:sta   sen mukaan kuuluu.
29157: lähes 0-tulliin.                                          Hallitus katsoo, että sillä ei ole syytä jäädyttää
29158:     Maa- ja metsätalousministeriö antoi päätök-       tuen maksamista.
29159: 
29160:      Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1996
29161: 
29162:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
29163:                                            KK 415/1995 vp                                             3
29164: 
29165: 
29166: 
29167: 
29168:                                        Tili Riksdagens Talman
29169: 
29170:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     beslutet om plockningsstöd som kompensation
29171: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       för slopandet av primärproduktavdraget för
29172: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     skogsbär och -svampar den 1 december 1995 så
29173: man Lahtela m.fl. undertecknade spörsmål nr          snart kommissionen hade godkänt stödet. Kom-
29174: 415:                                                 missionen har i sitt beslut slagit fast att Finland
29175:                                                      kan betala stöd per kilo tili ett belopp av högst
29176:           Har Regeringen varit medveten om att       den ruinimituli som gällde före EU-medlemska-
29177:        beslutet som gäller fördelningen av plock-    pet.
29178:        ningsstöd i fråga om skogsbär och svam-          Enligt jord- och skogsbruksministeriets beslut
29179:        par är ologiskt, eftersom stödet kommer       delas stödet inte direkt tili plockarna. Det hade i
29180:        förmedlarna tili godo som en extra vinst      praktiken varit omöjligt att betala ut stödet di-
29181:        och inte själva bär- och svampplockarna,      rekt tili plockarna på grund av det stora antalet
29182:        för vilka det väl ursprungligen var avsett,   plockare. Regeringen betonar att själva inkom-
29183:        och                                           sterna för plockning fortfarande är skattefria
29184:           ämnar Regeringen upphöra med betal-        upp tili 50 000 mk.
29185:        ningen av plockningsstödet på den grun-          Stödet har likväl gagnat också plockarna, ef-
29186:        den att stödet inte når dem som det borde     tersom det pris som plockarna fick skulle ha
29187:        ha tillfallit?                                sjunkit ytterligare om man inte haft kännedom
29188:                                                      om ett eventuellt stöd och en del av uppsamlings-
29189:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        affårerna hade helt upphört med att köpa in bär
29190: anföra följande:                                     och svampar av lönsamhetsskäl. Prisen på upp-
29191:                                                      samlingsprodukterna har inte fastställts på för-
29192:    Plockningsstödet i fråga om skogsbär och          hand utan de varierar, liksom också skörden,
29193: skogssvampar var ursprungligen avsett för före-      t.o.m. i mycket hög grad från år tili år beroende
29194: tag verksamma inom branschen för uppsam-             på efterfrågan och utbud.
29195: lingsprodukter i syfte att trygga dessa företags        Regeringen konstaterar vidare att jord- och
29196: konkurrensförmåga. Stödet visade sig vara nöd-       skogsbruksministeriet i ett brev tili landsbygds-
29197: vändigt i fjol, eftersom mervärdesskattebehand-      näringsdistrikten uppmanat dessa att kontrollera
29198: lingen av skogsbär och svampar inte ändrades i       att de uppgifter om köpta mängder som uppges i
29199: samma takt i Finland och i Sverige. Det här          ansökningarna är korrekta och att de sökande
29200: innebar att priset på svenska bär och svampar        hör tili registret över mervärdesskatteskyldiga.
29201: kunde hållas ca 20% lägre under denna plock-         På det sättet försöker man förvissa sig om att
29202: ningsperiod. Konkurrenskraften försvagades i         stödet betalas tili de näringsidkare inom bran-
29203: fjol också på grund av det sänkta gränsskyddet. 1    schen för uppsamlingsprodukter som det enligt
29204: och med EU-medlemskapet sjönk tullen t.ex på         beslutet skall tillfalla.
29205: fårska bär från 28 %, tili nästan ingen tuli alls.      Regeringen anser att det inte finns någon an-
29206:    Jord- och skogsbruksministeriet utfårdade         ledning att upphöra med betalningen av stödet.
29207: 
29208:      Helsingfors den 5 januari 1996
29209: 
29210:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
29211:                                             KK 416/1995 vp
29212: 
29213: Kirjallinen kysymys 416
29214: 
29215: 
29216: 
29217: 
29218:                                    Tarkka ym.: Kotihoidon tuen leikkauksen vaikutuksesta hoitova-
29219:                                       paan keskeyttämiseen
29220: 
29221: 
29222:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29223: 
29224:    Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityk-        viin työpaikoille on palkattu sijaisia ja tuuraajia,
29225: sen, joka vähentää kotihoidon tukea 22 %:lla          jolloin kotihoidon tuen leikkaus aiheuttaa pai-
29226: vuoden 1996 alusta. Tämän mittainen leikkaus          neita suoraan myös heidän työsuhteisiinsa. Hoi-
29227: lisää huolestuttavasti monen lapsiperheen ahdin-      tovapaan keskeyttävien tai hoitovapaasta koko-
29228: koa. Tuhannet vanhemmat haluavat keskeyttää           naan luopuvien suuri määrä ei ainakaan edistä
29229: hoitovapaansa taloudellisen tilanteen käydessä        työllisyyden paranemista.
29230: yhä painostavammaksi.                                    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29231:    Hoitovapaan voi keskeyttää yleensä vain lap-       tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
29232: sen tai puolison kuoleman tai avioeron vuoksi.        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29233: Nykyisten säännösten mukaan ei ole mahdollista        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29234: keskeyttää hoitovapaata suunniteltua aikaisem-
29235: min, vaikka perheen taloudellinen tilanne olisi                 Katsooko Hallitus työnantajajärjestö-
29236: muuttunut oleellisesti hoitovapaan alkaessa val-             jen lailla, että kotihoidon tuen tuntuva
29237: linneesta. Työnantajajärjestöjen yleinen kanta               pienentyminen ei ole hoitovapaan kes-
29238: on se, että kotihoidon tuen leikkaus ei ole sovitun          keyttämisperusteeksi riittävä syy, ja
29239: hoitovapaan keskeyttämiseen riittävä syy.                       onko Hallitus tietoinen kotihoidon
29240:     Kotihoidon tuen leikkauksella on myös                    tuen leikkauksen ja tästä seuraavien hoi-
29241: kauaskantoisempia vaikutuksia kuin pelkkä                    tovapaan keskeyttämispaineiden vaiku-
29242: tuen markkamääräinen väheneminen. Hoitova-                   tuksista työllisyyteen?
29243: paalla olevien pienten lasten vanhempien tehtä-
29244: 
29245:    Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1995
29246:                      Jukka Tarkka                              Risto E. J. Penttilä
29247: 
29248: 
29249: 
29250: 
29251: 250261
29252: 2                                             KK 416/1995 vp
29253: 
29254: 
29255: 
29256: 
29257:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
29258: 
29259:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           ennalta-arvaamaton muutos, jota työntekijä ei
29260: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            ole voinut ottaa huomioon tehdessään ilmoitusta
29261: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          kyseisen loman ajankohdasta. Esimerkkinä pe-
29262: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tarkan              rustellusta syystä on hallituksen esityksessä mai-
29263: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o             nittu lapsen tai toisen vanhemman sairastuminen
29264: 416:                                                     tai kuolema taikka lapsen vanhempien avioero
29265:                                                          tai muu lapsen hoitoedellytyksissä tapahtunut
29266:            Katsooko Hallitus työnantajajärjestö-         olennainen muutos. Hallituksen esityksessä hoi-
29267:         jen lailla, että kotihoidon tuen tuntuva         tovapaan keskeyttämisoikeus on toisin sanoen
29268:         pienentyminen ei ole hoitovapaan kes-            rajattu koskemaan nimenomaan lapsen hoitoa
29269:         keyttämisperusteeksi riittävä syy, ja            koskevissa edellytyksissä tapahtuneita olennai-
29270:            onko Hallitus tietoinen kotihoidon            sia muutoksia.
29271:         tuen leikkauksen ja tästä seuraavien hoi-           Korkein oikeus on päätöksessään 1994:65 tul-
29272:         tovapaan keskeyttämispaineiden vaiku-            kinnut työsopimuslain 34 b §:n 2 momentissa
29273:         tuksista työllisyyteen?                          hoitovapaan keskeyttämiseltä edellytettyä pe-
29274:                                                          rusteltua syytä. Päätöksessä on todettu, että hoi-
29275:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             tovapaalle jääneen työntekijän puolison työttö-
29276: vasti seuraavaa:                                         myydestä johtuneita taloudellisia toimeentulo-
29277:                                                          vaikeuksia ei olosuhteet huomioon ottaen pidet-
29278:    Eduskunta hyväksyi 28.11.1995 hallituksen             ty työsopimuslain 34 b §:n 2 momentissa tarkoi-
29279: esityksen (121/1995 vp) kotihoidon tuen leikkaa-         tettuna perusteltuna syynä hoitovapaan keskeyt-
29280: misesta. Hallituksen esityksessä ei ole otettu kan-      tämiseen. Puolison harjoittaman liiketoiminnan
29281: taa kotihoidon tuen pienentämisen vaikutuksiin           kannattamattomuutta ja työttömäksijoutumista
29282: työsopimuslaissa säädettyihin työntekijän hoito-         ei korkeimman oikeuden mukaan pidetty sellai-
29283: vapaaoikeuksiin eikä erityisesti työntekijän oi-         sena ennalta arvaamattomana ja välittömästi
29284: keuteen keskeyttää hoitovapaa ennen sovitun              lapsen hoitoedellytyksiin vaikuttavana tapahtu-
29285: hoitovapaakauden päättymistä.                            mana, joka olisi oikeuttanut keskeyttämään hoi-
29286:    Työsopimuslain 34 §:ssä säädetään työnteki-           tovapaan.
29287: jän oikeudesta erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja van-      Sekä hallituksen esityksen 203/1984 vp perus-
29288: hempainlomaan sekä hoitovapaaseen. Työsopi-              telut että oikeuskäytäntö viittaavat siihen, että
29289: muslain mukaan ko. ajat ovat palkattornia va-            työntekijän toimeentuloedellytyksissä tapahtu-
29290: paita. Lain 34 b §:ssä säädetään puolestaan hoi-         nut muutos esimerkiksi kotihoidontuen pienen-
29291: tovapaan jaksottamisesta ja työntekijän ilmoi-           tymisenjohdosta ei oikeuta työntekijää keskeyt-
29292: tusvelvollisuudesta hänen käyttäessään kyseessä          tämään aiemmin sovittua hoitovapaata. Toisaal-
29293: olevaa oikeutta. Viimeksi mainitun säännöksen 2          ta työnantaja ja työntekijä voivat aina keskinäi-
29294: momentin mukaan työntekijällä on oikeus pe-              sin sopimuksin muuttaa alkuperäisen hoitova-
29295: rustellusta syystä muuttaa hoitovapaan ajankoh-          paan ajankohtaa, mikäli siihen on kummankin
29296: taa ilmoittamalla siitä työnantajalle viimeistään        sopijapuolen taholta edellytyksiä.
29297: kuukautta ennen muutoksen toteutumista tai                  Työntekijän perhepoliittisiin syihin perustu-
29298: niin pian kuin mahdollista.                              vat oikeudet jättäytyä vapaalle työsuhteen kes-
29299:    Hallituksen esityksessä 203/1984 vp hoitova-          täessä tulevat perusteellisesti harkittaviksi työso-
29300: paan ajankohdan muuttamisoikeus katsottiin               pimuslain kokonaisuudistuksen yhteydessä.
29301: perustelluksi tapauksissa, joissa lapsen hoitami-        Työsopimuslakikomitea 1995:n tulee saada
29302: sedellytyksissä tapahtuu sellainen olennainen ja         työnsä päätökseen 31.10.1997 mennessä.
29303: 
29304:      Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1996
29305: 
29306:                                                                         Työministeri Liisa Jaakonsaari
29307:                                              KK 416/1995 vp                                              3
29308: 
29309: 
29310: 
29311: 
29312:                                          Tili Riksdagens Talman
29313: 
29314:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       en sådan väsentlig och oförutsedd ändring i möj-
29315: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         ligheterna att vårda barnet, som arbetstagaren
29316: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-       inte har kunnat ta i beaktande när han eller hon
29317: man Tarkka m.fl. undertecknade spörsmå1 nr             lämnade sin anmälan om tidpunkten för ledighe-
29318: 416:                                                   ten. Som exempel på grundad anledning nämner
29319:                                                        propositionen barnets eller den ena förälderns
29320:           Anser Regeringen på samma sätt som           insjuknande eller död eller föräldrarnas skilsmäs-
29321:        arbetsgivarorganisationerna att en avse-        sa eller en annan väsentlig förändring i möjlighe-
29322:        värd minskning av hemvårdsstödet inte           terna att vårda barnet. Med andra ord avgränsas
29323:        är någon tiliräcklig grund för att avbryta      rätten att avbryta vårdledighet enligt propositio-
29324:        vårdledighet, samt                              nen till att uttryckligen gälla eventuella väsentli-
29325:           är Regeringen medveten om de verk-           ga förändringar i nämnda vårdmöjligheter.
29326:        ningar som en nedskärning av hem-                   Högsta domstolen ger i sitt utslag 1994:65 en
29327:        vårdsstödet och det därav följande              tolkning av sådan grundad anledning som förut-
29328:        trycket mot att avbryta vårdledighet            sätts för avbrytande av vårdledighet. I utslaget
29329:        kommer att ha på sysselsättningen?              konstateras att sådana ekonomiska utkomstsvå-
29330:                                                        righeter som orsakas av den vårdlediga arbetsta-
29331:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          garens makes arbetslöshet har med beaktande av
29332: anföra följande:                                       omständigheterna inte betraktats som i 34 b § 2
29333:                                                        mom. avsedd grundad anledning som ger rätt att
29334:     Riksdagen godkände 28.11.1995 en regerings-        avbryta vårdledigheten. Makens olönsamma af-
29335: proposition (121/1995 rd) om nedskärning av            fårsverksamhet och arbetslöshet ansågs av hög-
29336: hemvårdsstödet. 1 propositionen tas inte ställ-        sta domstolen inte som sådan oförutsedd händel-
29337: ning tili de verkningar som det minskade hem-          se som omedelbart inverkar på vårdmöjligheter-
29338: vårdsstödet kommer att ha på arbetstagarnas i          na och som skulle ha gett rätt tili att avbryta
29339: lagen om arbetsavtal stadgade rättigheter tili         vårdledigheten.
29340: vårdledighet och i synnerhet arbetstagarens rätt           Såväl motiveringen till regeringens proposi-
29341: att avbryta vårdledigheten innan den avtalade          tion 203/1984 rd som rättspraxis tyder på att en
29342: vårdledighetsperioden upphör.                          förändring i arbetstagarens utkomstmöjligheter
29343:     1 34 § lagen om arbetsavtal stadgas om arbets-     t.ex. på grund av minskat hemvårdsstöd inte ger
29344: tagares rätt tili särskild moderskapsledighet, mo-     arbetstagaren rätt att avbryta en tidigare avtalad
29345: derskaps-, faderskaps- och föräldra1edighet samt       vårdledighet. Å andra sidan kan arbetsgivaren
29346: vårdledighet. Dessa tider är enligt 1agen om ar-       och arbetstagaren alltid genom ömsesidig över-
29347: betsavta11edigheter utan lön. 1 lagens 34 b § stad-    enskommelse ändra tidpunkten för den ur-
29348: gas om uppdelning av vårdledighet och arbetsta-        sprungliga vårdledigheten, om båda avtalspar-
29349: gares anmälningsskyldighet när de utnyttjar den-       terna anser att det finns f6rutsättningar för detta.
29350: na rättighet. Enligt 2 mom. har arbetstagaren rätt         Arbetstagarens rättigheter att med hänvisning
29351: att av grundad anledning ändra tidpunkten för          tili familjepolitiska skäl ta ledigt medan arbets-
29352: vårdledigheten genom att anmäla saken tili ar-         förhållandet pågår kommer att bli grundligt
29353: betsgivaren senast en månad innan ändringen            övervägda i samband med en totalrevidering av
29354: sker eller så snart som möjligt.                       lagen om arbetsavtal. 1995 års kommitte för revi-
29355:     Enligt regeringens proposition 203/1984 rd an-     sion av lagen om arbetsavtal skall slutföra sitt
29356:  ses det föreligga grundad anledning tili att ändra    arbete före 31.10.1997.
29357:  tidpunkten f6r vårdledighet i de fall där det skett
29358: 
29359:      Helsingforsden 11 januari 1996
29360: 
29361:                                                                     Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
29362:                                             KK 417/1995 vp
29363: 
29364: Kirjallinen kysymys 417
29365: 
29366: 
29367: 
29368: 
29369:                                    Vistbacka: Jokimäen paikallistien 17059 peruskorjauksesta
29370: 
29371: 
29372: 
29373:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
29374: 
29375:     Honkajoen, Isojoen, Karijoen, Karvian, Kau-       tyksiä, joiden raaka-aine- ja tavarankuljetukset
29376: hajoen, Teuvanja Siikaisten kunnat sekä Kristii-      kärsivät heikosta tieyhteydestä.
29377: nankaupungin maaseutu muodostavat yhtenäi-               Suoritetut liikennetiheysmittaukset eivät ker-
29378: sen monipuolisen matkailualueen. Länsi-Suo-           ro koko totuutta tien käytöstä, koska Jokimäen
29379: men Luontomatkailuhanke käynnistyi Isojoen ja         paikallistien heikkokuntoisuuden takia osa lii-
29380: Kauhajoen kuntien yhteisenä luonto- ja maaseu-        kenteestä suuntautuu vaihtoehtoisille reiteille.
29381: tumatkailun kehittämishankkeena vuonna 1992           Mikäli tien kuntoa parannettaisiin, palautuisi
29382: ja laajeni kahdeksan kunnan alueelle kuluvan          tämäkin liikenne kyseiselle, paremmin käyttäjiä
29383: vuoden alussa. Hankejatkuu vuoteen 1997,jon-          palvelevalle reitille.
29384: ka jälkeen tehtäviä alkaa hoitaa Länsi-Suomen            Taloudellisesti paikallistien 17059 kunnosta-
29385: Luontomatkailu Oy. Matkailijamäärät alueella          minen tulisi edulliseksi, sillä vanhoista linjauksis-
29386: ovat olleet kasvamassa. Mainittakoon, että mm.        ta ei tarvitsisi merkittävästi poiketa. Kunnoste-
29387: Lauhanvuoren kansallispuiston vuotuinen kävi-         tun ja öljysoratun tien kunnossapito olisi olen-
29388: jämäärä on ollut noin 40 000.                         naisesti edullisempaa kuin nykyisen heikkokun-
29389:     Kauhajoen kunnan alueella sijaitsee mm. kak-      toisen soratien.
29390: si luonnonpuistoa, pohjalaistalo Hämes-Havu-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29391: sesta alkava Hyypänlaakson valtakunnallisesti         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29392: merkittävä maisemakokonaisuus ja Katikan              nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29393: kanjoni. Matkailijat kulkevat kyseisiin luonto-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29394: kohteisiin sekä alueen muihin matkailupalvelui-
29395: hin Hyypänlaakson molemmin puolin kulkevia                       Mihin toimiin ja millä aikataululla
29396: teitä.                                                        Hallitus aikoo ryhtyä varatakseen mää-
29397:     Jokimäen paikallistie 17059 välillä Hämes-                rärahat paikallistien 17059 Hämes-Havu-
29398:  Havunen-Kauhajärvi on kunnoltaan heikko.                     nen-Kauhajärvi perusparantamiseksija
29399: Varsinkin kesäkauden ulkopuolella ovat tien                   päällystämiseksi Länsi-Suomen luonto-
29400:  varrella sijaitsevat kohteet vaikeasti tavoitetta-           matkailun edellytysten parantamiseksi ja
29401:  vissa tien huonokuntoisuuden takia. Lisäksi tien             alueen asukkaiden elinolosuhteiden ko-
29402:  varrella on mittavaa asutusta ja lukuisia pienyri-           hentamiseksi?
29403: 
29404:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1995
29405: 
29406:                                            Raimo Vistbacka
29407: 
29408: 
29409: 
29410: 
29411: 250261
29412: 2                                       KK 417/1995 vp
29413: 
29414: 
29415: 
29416: 
29417:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
29418: 
29419:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
29420: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,     vasti seuraavaa:
29421: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen
29422: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo           Jokimäen paikallistien 17059 ja Kiviluoman
29423: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-     paikallistien 17039 muodostama noin 22 kilo-
29424: sen n:o 417:                                      metrin pituinen tiejakso saattaa aikanaan olla
29425:                                                   osa kantatiestä 44 Äetsä-Kauhajoki. Vaasan
29426:           Mihin toimiin ja millä aikataululla     tiepiirissä on asiasta tekeillä pääsuuntaselvitys,
29427:        Hallitus aikoo ryhtyä varatakseen mää-     joka valmistuu vuoden 1997 aikana. Selvityksen
29428:        rärahat paikallistien 17059 Hämes-Havu-    perusteella tehdään päätös siitä, sisällytetäänkö
29429:        nen-Kauhajärvi perusparantamiseksija       hanke tienpidon toimenpideohjelmiin. Siihen
29430:        päällystämiseksi Länsi-Suomen luonto-      asti tietä tullaan pitämään kunnossa normaalein
29431:        matkailun edellytysten parantamiseksi ja   kunnossapitotoimin.
29432:        alueen asukkaiden elinolosuhteiden ko-
29433:        hentamiseksi?
29434: 
29435:      Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 1996
29436: 
29437:                                                            Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
29438:                                           KK 417/1995 vp                                           3
29439: 
29440: 
29441: 
29442: 
29443:                                       Tili Riksdagens Talman
29444: 
29445:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
29446: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande         anföra följande:
29447: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-
29448: dagsman Raimo Vistbacka undertecknade                  Den ca 22 km långa vägsträckan som omfattar
29449: spörsmål nr 41 7:                                   Jokimäki lokalväg 17059 och Kiviluoma lokal-
29450:                                                     väg 17039 torde i framtiden vara en del av
29451:           Vilka åtgärder och enligt viiken tidta-   Äetsä-Kauhajoki stamväg 44. I Vasa väg-
29452:        bell ämnar Regeringen vidta åtgärder för     distrikt är en utredning under arbete som väntas
29453:        att anslå medel för grundreparation och      bli fårdig 1997. På basis av denna utredning fat-
29454:        beläggning av lokalväg 17059 Hämes-          tas beslut om projektet tas med i verksamhets-
29455:        Havunen-Kauhajärvi, vilket skulle för-       programmen. Tili dess kommer vägen att hållas i
29456:        bättra både förutsättningarna för natur-     skick med normala väghållningsmedel.
29457:        turism och befolkningens levnadsförhål-
29458:        landen i västra Finland?
29459: 
29460:      Helsingfors den 3 januari 1996
29461: 
29462:                                                                 Trafikminister Tuula Linnainmaa
29463:                                              KK 418/1995 vp
29464: 
29465: Kirjallinen kysymys 418
29466: 
29467: 
29468: 
29469: 
29470:                                     Vistbacka: Lehtomäen paikallistien 16853 peruskorjauksesta
29471: 
29472: 
29473: 
29474:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
29475: 
29476:     Paikallistie 16853 (Kangasaho-Lehtomä-             ovat vaikeuksissa kyseisessä tienkohdassa. Paik-
29477: ki-Autio) on tällä hetkellä paikoin erittäin ka-       kaan tulisi rakentaa uusi oikotie (noin 1,2 km)
29478: pea, sillä on jyrkkiä mutkia, vaikeita mäkikohtia      ko. alueiden pohjoispuolitse, mihin tarkoituk-
29479: ja liian kapea silta (Vihurinjoen silta). Koska        seen maanomistajat ovat valmiita luovuttamaan
29480: varsinkin raskas liikenne on kasvanut ja edelleen      maa-alueet korvauksetta.
29481: voimakkaasti kasvaa kyseisellä tiellä, olisi ryh-         Edellä lueteltujen kohteiden korjaamisella oli-
29482: dyttävä pikaisiin toimiin tien kaikkein ongelmal-      si kiire, ettei enää sattuisi lisää pahoja onnetto-
29483: lisimpien kohtien kunnostamiseksi ja muuttami-         muuksia ja että hyötyliikenne sujuisi nopeammin
29484: seksi turvallisemmiksi. Tärkeimpiä kohteita oli-       ja turvallisemmin tietä pitkin. Kustannuksiltaan
29485: sivat seuraavat tien kohdat:                           edellä luetellut toimenpiteet eivät nouse kohtuut-
29486:     - Suomenselkätien (kt 58) ja Lehtomäen             toman korkeiksi verrattuna saavutettavaan hyö-
29487: paikallistien liittymä, joka on ahdas ja liikenteel-   tyyn.
29488: lisesti vaarallinen. Etenkin suurten turvarekko-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29489: jen liikennöiminen on vaikeaa. Kyseistä liitty-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29490: mää tulisi leventää ja tien korkeutta pudottaa.        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29491:     - Vihurinjoen silta on tällä hetkellä kapea ja     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29492: sen näkemäalueet ovat huonot, minkä takia sil-
29493:  lalla on tapahtunut vaikeitakin onnettomuuksia.                  Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
29494:  Siltaa tulisi leventää ja näkemäaluetta tulisi pa-           varatakseen riittävät määrärahat paikal-
29495:  rantaa.                                                      listien 16853 Kangasaho-Lehtomäki-
29496:     - Nytkimenmäki ja Martinmäen kohta on                     Autio liikenteellisesti vaikeimpien koh-
29497:  ongelmallinen, koska siinä on jyrkkä mäki, jossa             tien korjaamiseksi mahdollisimman
29498:  on samalla mutka. Suuret ja pitkät ajoneuvot                 pian?
29499: 
29500:       Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1995
29501: 
29502:                                             Raimo Vistbacka
29503: 
29504: 
29505: 
29506: 
29507:  250261
29508: 2                                            KK 418/1995 vp
29509: 
29510: 
29511: 
29512: 
29513:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29514: 
29515:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         nossa. Ongelmia on syntynyt lähinnä lisäänty-
29516: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          neistä turpeenkuljetuksista Keski-Suomen tiepii-
29517: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        rin puolella.
29518: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo                 Keski-Suomen tiepiirin edustajat tutustuivat
29519: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          kyläläisten pyynnöstä tilanteeseen Lehtomäen
29520: sen n:o 418:                                           paikallistiellä 18.10.1995. Silloin sovittiin siitä,
29521:                                                        että Karstulan tiemestaripiiri suorittaa Vihuri-
29522:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         joen sillan näkemäraivaukset ja että kyläläiset
29523:        varatakseen riittävät määrärahat paikal-        hankkivat maanomistajien luvan tarpeellisiin
29524:        listien 16853 Kangasaho-Lehtomäki-              raivauksiin tiealueen ulkopuolella. Karstulan
29525:        Autio liikenteellisesti vaikeimpien koh-        tiemestaripiiri on suorittanut sovitut näkemärai-
29526:        tien korjaamiseksi mahdollisimman               vaukset tiealueella, mutta maanomistajien lupaa
29527:        pian?                                           tiealueen ulkopuoliseen raivaukseen ei ole vielä
29528:                                                        saatu.
29529:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               Lehtomäen paikallistien liittymän parantami-
29530: vasti seuraavaa:                                       nen kantatiellä 58 sisältyy Keski-Suomen tiepii-
29531:                                                        rin toteuttamisohjelmaan vuodelle 1996. Vihurin
29532:    Paikallistie 16853 sijaitsee Soininja Karstulan     sillan leventämisestä ja Nytkimenmäen ja Mar-
29533: kunnissa Vaasan ja Keski-Suomen tiepiirien             tinmäen kiertämismahdollisuuksista laaditaan
29534: alueilla. Paikallistien liikenne on vähäistä (keski-   vuoden 1996 alkupuolella selvitys, jonka perus-
29535: määrin 120--130 autoa vuorokaudessa) ja pää-           teella päätetään mahdollisistajatkotoimenpiteis-
29536: osin tie on tämän liikenteen edellyttämässä kun-       tä.
29537: 
29538:      Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 1996
29539: 
29540:                                                                  Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
29541:                                              KK 418/1995 vp                                             3
29542: 
29543: 
29544: 
29545: 
29546:                                          Tili Riksdagens Talman
29547: 
29548:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             mängd. Det är de ökade transporterna av torv
29549: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             inom Mellersta Finlands vägdistrikt som när-
29550: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         mast har gett upphov tili problem.
29551: dagsman Raimo Vistbacka undertecknade                      Representanter för Mellersta Finlands väg-
29552: spörsmål nr 418:                                        distrikt bekantade sig den 18 oktober 1995 enligt
29553:                                                         bybornas önskan med situationen på Lehtomäki
29554:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          lokalväg. Man kom överens om att Karstula
29555:        ta i syfte att anslå tillräckliga medel för en   vägmästardistrikt utför röjningsarbeten för att
29556:        så snabb reparation som möjligt av de            förbättra den fria sikten och att byborna anhåller
29557:        trafikmässigt besvärligaste delarna av lo-       om lov av markägarna för nödvändiga röjningar
29558:        kalväg 16853 Kangasaho-Lehtomäki-                utanför vägområdet. Karstula vägmästardistrikt
29559:        Autio?                                           har enligt överenskommelse utfört röjningsar-
29560:                                                         betena för att förbättra sikten, men lov av mark-
29561:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           ägarna för röjning utanför vägområdet har ännu
29562: anföra följande:                                        inte erhällits.
29563:                                                            Förbättring av Lehtomäki lokalvägsanslut-
29564:    Lokalväg 16853 är belägen i kommunerna               ning på stamväg 58 ingår i Mellersta Finlands
29565: Soini och Karstula, på områden inom Vasa väg-           vägdistrikts verksamhetsprogram för 1996. 1
29566: distrikt och Mellersta Finlands vägdistrikt. Tra-       början av 1996 kommer man att utreda och be-
29567: fiken på lokalvägen är ringa (i medeltall20-130         sluta om möjliga fortsatta åtgärder beträffande
29568: bilar per dygn) och vägen är i huvudsak i sådant        breddning av bron i Vihuri och möjligheten tili
29569: skick som förutsätts för vägar med denna trafik-        omfart vid Nytkinmäki och Martinmäki.
29570: 
29571:      Helsingforsden 3 januari 1996
29572: 
29573:                                                                     Trafikminister Tuula Linnainmaa
29574:                     j
29575:                    j
29576:                   j
29577:                  j
29578:                 j
29579:                j
29580:               j
29581:              j
29582:             j
29583:            j
29584:           j
29585:          j
29586:         j
29587:        j
29588:       j
29589:      j
29590:     j
29591:    j
29592:   j
29593:  j
29594: j
29595:                                            KK 419/1995 vp
29596: 
29597: Kirjallinen kysymys 419
29598: 
29599: 
29600: 
29601: 
29602:                                   Kallis: Sisu-konsernin traktorituotannon myymisestä
29603: 
29604: 
29605: 
29606:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
29607: 
29608:    Valmetin kuljetusväline- ja traktoriliiketoi-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29609: minnot liitettiin valtioenemmistöiseen Sisu-kon-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29610: serniin keväällä 1994. Nyt amerikkalainen            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29611: AGCO-yhtiö on kiinnostunut ostamaan Sisun            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29612: traktorituotannon ja lupailee Valmet-traktorei-
29613: den tuotannon lisäämistä noin viidenneksellä.                   Onko Hallitus tietoinen siitä levotto-
29614: Valtiolla Sisun pääomistajana on ollut myynti-               muudesta, joka on syntynyt Valmetin tu-
29615: haluja, muttei Sisun toimivalla johdolla.                    levasta kohtalosta, ja
29616:    Epätietoisuus Sisun traktorituotannon kohta-                 aikooko Hallitus kiirehtiä päätöstä
29617: losta vaivaa nyt traktorituotantoon osallistuvia             Sisu-konsernin traktorituotannon myy-
29618: yhtiön osia ja alihankkijoita sekä Valmet-tuottei-           misestä tai myymättä jättämisestä?
29619: den ostajia. Valtion tulisikin konsernin pääomis-
29620: tajana tehdä pikaisesti päätös traktorituotannon
29621: myymisestä tai myymättä jättämisestä.
29622:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1995
29623:                                              Bjarne Kallis
29624: 
29625: 
29626: 
29627: 
29628: 250261
29629: 2                                         KK 419/1995 vp
29630: 
29631: 
29632: 
29633: 
29634:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
29635: 
29636:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Kuten muissakin valtionyhtiöissä myös Sisus-
29637: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        sa arvioidaan tulevaisuuden liiketoimintastrate-
29638: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      giaa. Tämä työ kuuluu ensi sijassa yhtiönjohdon
29639: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kalliksen       ja hallintoelinten toimivaltaan. Mutta koska lii-
29640: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 419:        ketoimintastrategian valinta vaikuttaa edelly-
29641:                                                      tyksiin turvata yhtiön rahoitushuolto pääoma-
29642:           Onko Hallitus tietoinen siitä 1evotto-     markkinoilla ja laajentaa yhtiön omistuspohjaa,
29643:        muudesta,joka on syntynyt Valmetin tu-        kauppa- ja teollisuusministeriö seuraa yhtiön sel-
29644:        levasta kohtalosta, ja                        vitys- ja arviointityötä hyvin tarkasti. Tavoittee-
29645:           aikooko Hallitus kiirehtiä päätöstä        na tulee olla vahva ja kilpailukykyinen Sisu-
29646:        Sisu-konsernin traktorituotannon myy-         konserni, joka siis herättää luottamusta ja kiin-
29647:        misestä tai myymättä jättämisestä?            nostusta myös sijoituskohteena.
29648:                                                         Sisun toimiva johto ja hallitus selvittävät par-
29649:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         haillaan yhtiön tulevaa liiketoimintastrategiaa,
29650: vasti seuraavaa:                                     joten sitä on tässä vaiheessa ennenaikaista arvioi-
29651:                                                      da. Myöskään traktoriliiketoiminnan asemasta
29652:    Sisu Oy on valtionyhtiö, jonka konserniraken-     Sisu-konsernissa ei tässä vaiheessa voida sanoa
29653: ne syntyi vuonna 1994 Valmet Oy:n kanssa toteu-      mitään strategiatyön keskeneräisyyden vuoksi.
29654: tetun toimialajärjestelyn tuloksena. Sisu-konser-    Hallitus kuitenkin lähtee siitä, että yhtiön liike-
29655: nissa traktoriliiketoiminnalla on suurin osuus:      toimintastrategiaa koskeva työ saadaan valmiik-
29656: vuonna 1995 sen osuus konsernin liikevaihdosta       si niin pian kuin se on mahdollista.
29657: oli ennakkotietojen mukaan 40 %ja henkilöstös-
29658: tä 37%.
29659:      Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1996
29660: 
29661:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
29662:                                           KK 419/1995 vp                                              3
29663: 
29664: 
29665: 
29666: 
29667:                                       Tili Riksdagens Talman
29668: 
29669:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Såsom i andra statsbolag avvägs också i Sisu
29670: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-       den framtida strategin för affårsverksamheterna.
29671: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-     Detta arbete faller i första hand inom ramen för
29672: man Kallis undertecknade spörsmå1 nr 419:            bolags1edningens och förvaltningsorganens be-
29673:                                                      hörighet. Men eftersom valet av affårsverksam-
29674:           Är Regeringen medveten om den oro          hetsstrategi inverkar på möjligheterna att trygga
29675:        som uppstått i fråga om Va1mets kom-          bolagets finansförsörjning på kapitalmarknaden
29676:        mande öde, och                                och bredda bolagets ägarbas, följer handels- och
29677:           har Regeringen för avsikt att påskynda     industriministeriet mycket noggrant bolagets ut-
29678:        bes1utet om huruvida Sisu-koncernens          rednings- och värderingsarbete. Målet skall vara
29679:        traktorproduktion skall säljas eller inte?    en stark och konkurrenskraftig Sisu-koncern,
29680:                                                      som med andra ord väcker förtroende och intres-
29681:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        se också som investeringsobjekt.
29682: anföra följande:                                        Sisus sittande ledning och styrelse utreder som
29683:                                                      bäst bolagets kommande affårsverksamhetsstra-
29684:    Oy Sisu Ab är ett statsbo1ag, vars koncern-       tegi, och det är därför för tidigt att bedöma den.
29685: struktur utformades 1994 som ett resultat av ett     1 och med att strategiarbetet är på hälft kan inte
29686: branscharrangemang med Valmet Ab. 1 Sisu-            heller något sägas i detta skede om traktorverk-
29687: koncernen utgör traktorverksamheten den stör-        samhetens läge i Sisu-koncernen. Regeringen ut-
29688: sta delen: enligt preliminära uppgifter för 1995     går dock ifrån att arbetet på strategin s1utförs så
29689: var dess andel av koncernens omsättning 40 %         snart som möjligt.
29690: och av personalen 37 %.
29691:      Helsingforsden 10 januari 1996
29692: 
29693:                                                     Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
29694:                                              KK 420/1995 vp
29695: 
29696: Kirjallinen kysymys 420
29697: 
29698: 
29699: 
29700: 
29701:                                     Räsänen: Vihjepalkkiomenettelyn verotuskohtelusta rikoksia selvi-
29702:                                        tettäessä
29703: 
29704: 
29705:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
29706: 
29707:    Sisäasiainministeriön poliisiosasto on esittä-         Yleinen etu ei vaadi vihjepalkkioiden veron-
29708: nyt valtiovarainministeriölle, että poliisi voisi      alaisuutta, vaan sitä, että rikokset saadaan selvi-
29709: maksaa vihjepalkkiot verottomasti. Julkisuudes-        tetyksi.
29710: sa olleiden tietojen mukaan hanke on kuitenkin            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
29711: kariutumassa, mikä on erittäin valitettavaa.           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
29712:    Vihjepalkkiot on nykyisen käytännön mu-             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29713: kaan ilmoitettava veroilmoituksessa, mikä joh-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29714: taa myöhemmin vihjeiden antajien henkilöllisyy-
29715: den paljastumiseen. Se ei ole hyvä asia, koska                   Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
29716: rikollisuuden ammattimaistumisenja kansainvä-                 jotta vihjepalkkiot tulisivat verottomiksi?
29717: listymisen takia vihjeiden antajia on alettu entistä
29718: enemmän painostaa ja uhkailla, ja heille on jopa
29719: kostettu.
29720:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1995
29721: 
29722:                                               Päivi Räsänen
29723: 
29724: 
29725: 
29726: 
29727: 250261
29728: 2                                          KK 420/1995 vp
29729: 
29730: 
29731: 
29732: 
29733:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
29734: 
29735:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sessä on tähän asti ollut Suomen rikostutkinnalle
29736: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        melko vierasta. Ammattimaisen rikollisuuden li-
29737: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      sääntyminen ja rikollisten otteiden koventumi-
29738: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Räsäsen         nen ovat kuitenkin johtaneet siihen, että asian
29739: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 420:        uudelleenarviointi on tullut ajankohtaiseksi. Jat-
29740:                                                      kossa noudatettava käytäntö ja toimintaperiaat-
29741:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,       teet eivät ole kuitenkaan vielä täysin selkiinty-
29742:        jotta vihjepalkkiot tulisivat verottomiksi?   neet. Myöskään laajempaa keskustelua asiasta ei
29743:                                                      ole edes viranomaisten kesken käyty. Esimerkik-
29744:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         si oikeusministeriön kanta asiaan ei ole valtiova-
29745: vasti seuraavaa:                                     rainministeriön tiedossa. Kunjärjestelmä on vie-
29746:                                                      lä valinkauhassa, palkkioiden verokohtelusta
29747:    Sisäasiainministeriön poliisiosaston suunni-      päättäminen ehdotetuna erittäin pikaisella aika-
29748: telmat vihjepalkkioiden nykyistä laajemmasta         taululla olisi ollut hätiköityä.
29749: käyttöönotosta rikosten selvittelyssä tulivat val-       Mitään yksittäistä tuloa ei ole syytä säätää
29750: tiovarainministeriön tietoon syksyllä 1995. Pian     verovapaaksi ilman painavia perusteita. Toistai-
29751: ensimmäisten yhteydenottojen jälkeen sisäasi-        seksi vihjepalkkioiden verottomuutta on perus-
29752: ainministeriö esitti palkkioiden säätämistä vero-    teltu muun muassa sillä, että palkkion verollisuus
29753: vapaaksi tuloksi, sillä voimassa olevan lain mu-     johtaa vihjeiden antajien henkilöllisyyden paljas-
29754: kaan vihjepalkkiot ovat ansiotuloina veronalai-      tumiseen ja sitä tietä mahdollisesti kostotoimiin.
29755: sia. Sitä vastoin verotuskäytännössä on katsottu,    Tiedot yksittäisistä tuloeristä eivät ole kuiten-
29756: etteivät ne satunnaisina tuloina ole ennakonpi-      kaan julkisia. Valtiovarainministeriössä on myös
29757: dätyksen alaista palkkaa. Toistaiseksi verotus ei    vireillä uudistushanke, jonka tarkoituksena on
29758: ole ollut käytännössä ongelma, koska ainakaan        luopua nykyisistä verotuksenjulkisista tiedoista,
29759: merkittäviä vihjepalkkioita ei ole maksettu.         jolloin mitkään tulotiedot eivät olisi julkisia.
29760:    Vihjepalkkioiden käyttö rikosten selvittämi-
29761: 
29762:      Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1996
29763: 
29764:                                                                                 Ministeri Arja Alho
29765:                                             KK 420/1995 vp                                                3
29766: 
29767: 
29768: 
29769: 
29770:                                         Tili Riksdagens Talman
29771: 
29772:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Hittills har det varit rätt ovanligt att belöning-
29773: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande           ar för tips används vid brottsutredningar i Fin-
29774: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       land. Den ökade yrkesbrottsligheten och brotts-
29775: dagsman Räsänen undertecknade spörsmål nr             lingarnas hårdare tag har dock aktualiserat en
29776: 420:                                                  omvärdering av saken. Det är dock fortfarande
29777:                                                       oklart viiken praxis och vilka verksamhetsprinci-
29778:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        per som skall iakttas i fortsättningen. Inte ens
29779:        ta för att belöningarna för tips skall bli     myndigheterna emellan har saken diskuterats i
29780:        skattefria?                                    någon större utsträckning. Finansministeriet
29781:                                                       känner exempelvis inte till justitieministeriets
29782:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ståndpunkt i ärendet. Eftersom systemet fortfa-
29783: anföra följande:                                      rande är i stöpsleven, hade ett beslut om den
29784:                                                       skattemässiga behandlingen av belöningarna va-
29785:    Hösten 1995 fick finansministeriet kännedom        rit oövertänkt om det fattats inom en så stram
29786: om att polisavdelningen vid inrikesministeriet        tidtabell som föreslagits.
29787: planerar att i större utsträckning än hittills an-       Det finns ingen orsak att utan vägande skäl
29788: vända sig av belöningar för tips vid utredning av     stadga att någon enskild inkomst skall vara skat-
29789: brott. Kort efter den första kontakten föreslog       tefri. Tills vidare har skattefriheten för belöning-
29790: inrikesministeriet stadganden om att belöningar-      ar för tips motiverats med bl.a. att skattepliktig-
29791: na skall vara skattefri inkomst, ty enligt gällande   het skulle leda tili att tipsgivarnas identitet avslö-
29792: lag är belöningarna för tips såsom förvärvsin-        jas och den vägen tili eventuella hämndaktioner.
29793: komster skattepliktiga. Däremot har man enligt        Uppgifterna om enskilda inkomster är dock inte
29794: beskattningspraxis ansett att de såsom tillfålliga    offentliga. Inom finansministeriet pågår även ett
29795: inkomster inte utgör innehållspliktig lön. Tills      reformprojekt i syfte att frångå de nuvarande
29796: vidare har beskattningen inte utgjort något pro-      offentliga uppgifterna om beskattningen, varvid
29797: blem i praktiken, eftersom några betydande belö-      inga inkomstuppgifter skulle vara offentliga.
29798: ningar för tips inte har betalts.
29799: 
29800:      Helsingforsden 11 januari 1996
29801: 
29802:                                                                                    Minister Arja Alho
29803: 1
29804: 
29805: 1
29806: 
29807: 1
29808: 
29809:     1
29810: 
29811:     1
29812: 
29813:     1
29814: 
29815:         1
29816: 
29817:         1
29818: 
29819:         1
29820: 
29821:             1
29822: 
29823:             1
29824: 
29825:             1
29826: 
29827:                 1
29828: 
29829:                 1
29830: 
29831:                 1
29832:                                            KK 421/1995 vp
29833: 
29834: (irjallinen kysymys 421
29835: 
29836: 
29837: 
29838: 
29839:                                   Komi: Nuohouspalvelujen kilpailuvapaudesta
29840: 
29841: 
29842: 
29843:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
29844: 
29845:    Nuohouspalvelut on järjestetty tavalla, joka ei   palvelujen ja tavaroiden laatuvaatimusten avul-
29846: äytä virkatyön eikä yrittäjyyden kriteereitä.        la. Samalla tavoin voitaisiin toimia nuohouspal-
29847: (unta valitsee nuohoojan, joka toimii yksityis-      velujen osalta.
29848: rrittäjänä omalla alueellaan. Yrittäjätoiminnas-         Kuluttajan etu olisi saada vapaasti hankkia
29849: a nuohoojan työ kuitenkin poikkeaa olennaises-       nuohouspalvelut aidossa kilpailutilanteessa ole-
29850: i. Kiinteistön omistajan on ostettava palvelut       vilta yrittäjiltä.
29851: isäasiainministeriön määräysten mukaisesti.              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29852: ;isäasiainministeriö määrittää myös taksat, joita    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29853: toudatetaan.                                         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29854:    Nuohousta koskeva säännökset ovat jäänne          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29855: nenneeltä ajalta, jolloin paloturvallisuuden pa-
29856:  antamiseksi perustettiin nuohoustoimi. Nykyai-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29857: :aisempi lainsäädäntö lähtee aivan eri pohjalta.            ryhtyä saattaakseen nuohouspalvelut va-
29858: :simerkiksi sähköturvallisuudesta huolehditaan              paaksi yritystoiminnaksi?
29859: 
29860:     Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1995
29861:                                             Armas Komi
29862: 
29863: 
29864: 
29865: 
29866:  50261
29867: 2                                         KK 421/1995 vp
29868: 
29869: 
29870: 
29871: 
29872:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
29873: 
29874:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      sisäasiainministeriön määräysten mukaan. Nuo-
29875: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       housmaksun laskemista varten sisäasiainminis-
29876: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     teriö on määrännyt kunkin nuohouskohteen yk-
29877: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Armas          sikköluvun. Yksikön hinnan päättää lain mu-
29878: Komin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      kaan kunnanvaltuusto.
29879: 421:                                                   Sisäasiainministeriössä on valmisteltavana
29880:                                                     palo- ja pelastustoimesta annetun lain uudista-
29881:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       mishanke. Hankkeeseen liittyen on useilta eri
29882:        ryhtyä saattaakseen nuohouspalvelut va-      tahoilta pyydetty kannanottoja muun ohella
29883:        paaksi yritystoiminnaksi?                    nuohouksen kehittämistarpeista ja -tavoista.
29884:                                                     Kannanotot jakaantuvat varsin tasaisesti nykyi-
29885:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       sen järjestelmän ja kysymyksessäkin esitetyn va-
29886: vasti seuraavaa:                                    paamman järjestelmän kesken.
29887:                                                        Nuohousjärjestelmän kehittämiseen hallitus
29888:    Nuohous on osa kunnan hoitamaa paloneh-          tulee ottamaan kantaa palo- ja pelastustoimesta
29889: käisytointa. Nuohousta on hoidettu perinteisesti    annetun lain uudistamisen yhteydessä. On sel-
29890: maassamme kahdella eri tavalla. Nuohous voi         vää, että tässä yhteydessä harkitaan mahdolli-
29891: olla järjestetty kunnan suoraan palkkaamien         suuksia lisätä kunnan vapautta valita itselleen ja
29892: nuohoojien avulla tai sopimusperusteisesti piiri-   kunnan olosuhteisiin parhaiten soveltuva vaihto-
29893: nuohoojien toimesta. Palo- ja pelastustoimesta      ehto.
29894: annetun lain mukaan savuhormit on nuohottava
29895: 
29896:      Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1996
29897: 
29898:                                                             Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
29899:                                              KK 421/1995 vp                                             3
29900: 
29901: 
29902: 
29903: 
29904:                                          Tili Riksdagens Talman
29905: 
29906:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        Inrikesministeriet har för varje sotningsuppgift
29907: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         bestämt ett enhetstal för uträknandet av sot-
29908: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-       ningsavgift. Priset per enhet bestäms av kom-
29909: man Armas Komi undertecknade spörsmål nr               munfullmäktige.
29910: 421:                                                       Vid inrikesministeriet bereds som bäst ett pro-
29911:                                                        jekt för revidering av lagen om brand- och rädd-
29912:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         ningsväsendet. I anslutning tili projektet har man
29913:        ta för att ändra systemet med sot-              av flera olika instanser begärt ställningstaganden
29914:        ningstjänster så att dessa tjänster omfat-      om bl.a. behoven och sätten att utveckla sot-
29915:        tas av den fria företagsverksamheten?           ningsverksamheten. Ställningstagandena förde-
29916:                                                        Iar sig relativt jämnt mellan det nuvarande syste-
29917:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt          met och det mer fria system som avses i spörsmå-
29918: anföra följande:                                       let.
29919:                                                            Regeringen kommer att ta ställning tili utveck-
29920:    Sotning är en av de brandskyddsåtgärder som         Jandet av sotningssystemet i samband med revi-
29921: handhas av kommunen. Sotningen har traditio-           sionen av lagen om brand- och räddningsväsen-
29922: nellt skötts på två o1ika sätt i vårt 1and, antingen   det. Det är uppenbart att man i detta samman-
29923: så att kommunen direkt anställer sotare eller så       hang överväger möjligheterna att öka kommu-
29924: att avtal ingås med distriktssotare. En1igt Iagen      nernas frihet att välja det alternativ som passar
29925: om brand- och räddningsväsendet skall rökkana-         kommunen och kommunens förhållanden bäst.
29926: ler sotas en1igt inrikesministeriets bestämmelser.
29927: 
29928:      Helsingfors den 8 januari 1996
29929: 
29930:                                                                    Inrikesminister Jan-Erik Enestam
29931:                                           KK 422/1995 vp
29932: 
29933: Kirjallinen kysymys 422
29934: 
29935: 
29936: 
29937: 
29938:                                   Jäätteenmäki: Kansanopistojen toiminnan turvaamisesta
29939: 
29940: 
29941: 
29942:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
29943: 
29944:    Kansanopistojen 1980-luvun loppupuolen           seen on varattu vuoden 1996 rakentamismäärä-
29945: voimakas rakentamistoiminta on velkaannutta-        rahasta yksilöimätön määräraha, jonka käyttö
29946: nut erityisen paljon rakennustoimintaan panos-      edellyttää velkajärjestelyä opiston talouden saat-
29947: taneita opistoja. Koska valtionosuusjärjestel-      tamiseksi terveelle pohjalle. Nämä tiedot kerto-
29948: mään on muutoinkin liittynyt huomattavia muu-       vatkin siitä, että opetusministeriö on kiristänyt
29949: toksia, osa kansanopistoista on joutunut suuriin    avustusehtojaan, mikä voi vaarantaa monen
29950: vaikeuksiin.                                        kansanopiston tulevaisuuden.
29951:    Eduskunta edellytti 13.1.1995 vastauksessaan        Onkin vakavasti kysyttävä, toteutuuko em.
29952: hallituksen esitykseen laiksi valtionosuutta saa-   linjauksilla eduskunnan alkuvuonna edellyttämä
29953: vistakansanopistoista, että niiden kansanopisto-    tahto vanhojen rakennusinvestointien takia vel-
29954: jen toimintaedellytykset, joilla on huomattavia     kaantuneiden kansanopistojen toiminnan tur-
29955: rakentamisesta aiheutuneita velkoja, turvataan      vaamisesta.
29956: myös siirtymäkauden jälkeen ylimääräisillä ra-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29957: kennusavustuksilla.                                 tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29958:     Kuitenkin opetusministeriö on linjannutavus-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29959: tuskäytäntöään vuosille 1996-1999 siten, että       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29960: uusien hankkeiden valtionavustukset tulevat ole-
29961:  maan yleensä enintään 40 prosenttia. Vanhojen                Miten Hallitus aikoo huolehtia vanho-
29962:  vuokra-arvojärjestelmän mukaisten hankkeiden              jen rakennusinvestointien takia velkaa
29963:  avustustaso on 20---30 prosenttia hankkeen kus-           ottaneiden, mutta muutoin taloudellisesti
29964:  tannusarvioista riippuen. Lisäksi pahasti vel-            ja terveesti toimivien kansanopistojen
29965:  kaantuneiden opistojen talouden tervehdyttämi-            toiminnan turvaamisesta?
29966: 
29967:       Helsingissä21 päivänäjoulukuuta 1995
29968:                                         Anneli Jäätteenmäki
29969: 
29970: 
29971: 
29972: 
29973:  250261
29974: 2                                            KK 422/1995 vp
29975: 
29976: 
29977: 
29978: 
29979:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
29980: 
29981:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ten erotuksesta riippuen siitä, onko kyse puu- vai
29982: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          kivirakennuksesta ja onko rakennuksen valmis-
29983: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tumisesta kulunut yli vai alle kymmenen vuotta.
29984: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anneli            Mahdollinen rakennusavustus on usein myön-
29985: Jäätteenmäen näin kuuluvan kirjallisen kysy-           netty vasta rakennustöiden aloittamisen jälkeen
29986: myksen n:o 422:                                        tai myös rakennustöiden valmistumisen jälkeen.
29987:                                                           Valtionosuuttasaavista kansanopistoista an-
29988:           Miten Hallitus aikoo huolehtia vanho-        netun lain (1218/93) perusteella ennen vuotta
29989:        jen rakennusinvestointien takia velkaa          1994 hyväksyttyjä hankkeita ei voida käsitellä
29990:        ottaneiden, mutta muutoin taloudellisesti       uusina perustamishankkeina. Kuitenkin lain
29991:        ja terveesti toimivien kansanopistojen          28 §:n 3 momentin mukaisen siirtymäsäännöksen
29992:        toiminnan turvaamisesta?                        perusteella kansanopistoille voidaan aikaisem-
29993:                                                        masta rakentamisesta aiheutuneiden velkojen
29994:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           hoitamiseen myöntää rakennusavustusta valtion
29995: vasti seuraavaa:                                       talousarviossa osoitetun määrärahan rajoissa.
29996:                                                        Tämän perusteella voidaan näiden ennen vuotta
29997:    Opetusministeriön perustamishankkeiden ra-          1994 hyväksyttyjen rakennus- ja peruskorjaus-
29998: hoitussuunnitelmassa vuosille 1996-1999 on             hankkeiden toteutuksesta aiheutuneiden laino-
29999: oppilaitosten harkinnanvaraisten rakennusavus-         jen lyhentämiseen myöntää valtionavustusta.
30000: tusten suuruus pääsääntöisesti suunniteltu             Koska näille hankkeille uusista hankkeista poi-
30001: 40 %:n suuruiseksi arvioiduista hyväksyttävistä        keten maksetaan valtionosuutta myös vuokra-
30002: kustannuksista, ja tästä on katsottu voitavan          arvon pääomakorvauksen perusteella em. lain
30003: poiketa vain erityisperustein, esim. rakennussuo-      29 §:n 1 momentin perusteella rakentamista tai
30004: jelun aiheuttamien lisäkustannusten johdosta.          perusparantamista seuraavien kymmenen vuo-
30005: Lähtökohtana on eri oppilaitosmuotojen tasa-           den ajan, kansanopistojen tasapuolisen kohtelun
30006: puolinen kohtelu oppilaitosten keskinäisessä kil-      mukaan valtionavustuksen tulee olla pienempi
30007: pailutilanteessa ja tällöin harkinnanvarainen          kuin valtionavustus uusille hankkeille. Tämän
30008: avustus suuruusluokaltaan vastaa keskimääräis-         perusteella em. opetusministeriön perustamis-
30009: tä perustamishankkeiden lakisääteista valtion-         hankkeiden rahoitussuunnitelmassa näiden van-
30010: osuutta. Mahdollinen valtionavustus kansan-            hojen hankkeiden rakennusavustuksiksi on
30011: opiston perustamishankkeeseen on tarkoitus             suunniteltu 20-30% hyväksyttävistä kustan-
30012: myöntää oppilaitoksen ylläpitäjälle ennen raken-       nuksista em. kustannusarviosta riippuen siten,
30013: nustöiden aloittamista, jotta oppilaitoksen yllä-      että kustannusarvion ollessa noin 2-3 milj. mk
30014: pitäjällä on tieto valtion rahoituksesta tuotettavi-   avustus on noin 20 %, kustannusarvion ollessa
30015: en rahoituslaskelmien tekemiseksi riittävän            noin 6-10 milj. mk avustus on noin 25% ja
30016: ajoissa. Rakennusavustuksen myöntämisen edel-          kustannusarvion ollessa noin 16-20 milj. mk
30017: lytyksenä pidetään myös sitä, että rakennus-           avustus on noin 30 %.
30018: hankkeen johdosta kansanopiston talous ei vaa-            Mikäli kansanopiston talous vanhojen hyväk-
30019: rannu.                                                 syttyjen rakennushankkeiden johdosta on men-
30020:    Ennen vuotta 1994 kansanopistojen raken-            nyt niin kireälle, että opiston toiminnan turvaa-
30021: nushankkeiden hyväksymispäätöksiin useimmi-            minen edellyttää edellä esitettyä suurempaa
30022: ten sisältyi vain valtionosuuden suorittaminen         avustusta, opetusministeriössä tätä pidetään
30023: vuokra-arvon pääomakorvaukseen, mutta ei               mahdollisena, jos myös muut tahot, kuten lai-
30024: muuta rakennusavustusta. Vuokra-arvon pää-             nanantajat ja/tai · takaajat, osallistuvat tähän
30025: omakorvaus on rakennushankkeesta johtuva               kansanopiston talouden tervehdyttämiseen ja
30026: laskennallinen käyttökustannus, jonka suuruus          näillä toimenpiteillä kansanopiston talous saa-
30027: vuodessa on 5-9 % hyväksyttävien rakennus-             daan vakaalle pohjalle. Tähän on varauduttu
30028: kustannusten ja suoritettujen rakennusavustus-         vuosien 1996-1999 rahoitussuunnitelmassa.
30029:                                          KK 422/1995 vp                                           3
30030: 
30031:    Vuoden 1996 valtion talousarviossa kansan-      toiminnallisista edellytyksistä, mitä tietoa saa-
30032: opistojen rakennusavustuksiin on varattu 21        daan myös muun seurannan kautta. Näin raken-
30033: milj. mk:n määräraha, joka on aiempia vuosia       nusavustusten kohdalla on mahdollista päätök-
30034: suurempi. Koska uusia rakennushankkeita on         sissä ottaa huomioon kysymyksessä esitetyt
30035: melko vähän, tämä mahdollistaa aiempaa suu-        näkökannat ja eduskunnan lakiin liittämä lausu-
30036: remmassa määrin rakennusavustusten ohjaami-        ma. Lausumiin liittyen opetusministeriö on aset-
30037: sen myös aiemman rakentamisen vuoksi vel-          tanut kansanopistolain seurantatyöryhmän,jon-
30038: kaantuneille kansanopistoille. Opetusministe-      ka määräaika kestää kesäkuun 1996 loppuun.
30039: riöllä on myös vuoden 1994 lopulla tehdyn ns.      Sen eräänä tehtävänä on seurata juuri rakenta-
30040: velkaselvityksen vuoksi varsin kattava kuva kan-   misen vaikutuksia opistojen toimintaan ja talou-
30041: sanopistojen taloudellisesta tilanteesta ja myös   teen.
30042: 
30043:      Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1996
30044: 
30045:                                                            Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
30046: 4                                           KK 422/1995 vp
30047: 
30048: 
30049: 
30050: 
30051:                                          Tili Riksdagens Talman
30052: 
30053:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       än tio år sedan byggnaden fårdigställts. Ett even-
30054: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         tuellt byggnadsunderstöd har ofta beviljats först
30055: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-       efter det att byggnadsarbetena har inletts eller
30056: man Anneli Jäätteenmäki undertecknade spörs-           även efter det att de har avslutats.
30057: mål nr 422:                                               Med stöd av lagen om folkhögskolor med
30058:                                                        siatsandel (1218/93) kan projekt som godkänts
30059:           Hur ämnar Regeringen se till verksam-        före 1994 inte behandlas som nya anläggnings-
30060:        heten vid folkhögskolor, som är skuldsat-       projekt. Enligt ett övergångsstadgande i lagens
30061:        ta på grund av gamla byggnadsinveste-           28 § 3 mom. kan, inom ramen för anslaget i
30062:        ringar, men som i övrigt fungerar ekono-        statsbudgeten, byggnadsunderstöd dock beviljas
30063:        miskt och sunt?                                 folkhögskolor för skötseln av skulder för tidigare
30064:                                                        byggande. Enligt dettakan statsunderstöd bevil-
30065:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anfö-       jas för amortering av lån för genomförda bygg-
30066: ra följande:                                           nadsprojekt. Eftersom dessa projekt avvikande
30067:                                                        från nya enligt lagens 29 § 1 mom. betalas stats-
30068:    I undervisningsministeriets pian för finansie-      andel även på grund av kapitalersättning för
30069: ring av anläggningsprojekt för 1996-1999 har           hyresvärdet under de följande tio åren efter bygg-
30070: de prövning underkastade byggnadsunderstöden           naden eller ombyggnaden fårdigställts, skall
30071: för läroanstalter i huvudsak planerats ti1140 % av     statsunderstödet vara mindre än statsandelen får
30072: de beräknade godtagbara kostnaderna. Endast            nya projekt enligt principen om jämlik behand-
30073: på särskilda grunder har avvikelser ansetts vara       ling av folkhögskolor. Därför har i nämnda un-
30074: möjliga, exempelvis på grund av tilläggskostna-        dervisningsministeriets finansieringsplan bygg-
30075: der för byggnadsskydd. Utgångspunkten är en            nadsunderstöden för dessa gamla projekt plane-
30076: jämlik behandling av de olika läroanstaltstyper-       rats till20-30% av de godtagbara kostnaderna
30077: na i deras interna konkurrenssituation, och här-       i nämnda kostnadskalkyl så att när den uppgår
30078: vid motsvarar det prövning underkastade un-            ti112-3 milj. mk är understödet ca 20 %, när den
30079: derstödet till sin storlek den genomsnittliga lag-     är 6-10 milj. mk är understödet ca 25 % och när
30080: stadgade statsandelen för anläggningsprojekt.          kostnadskalkylen är 16-20 milj. mk är under-
30081: Avsikten är att ett eventuellt statsunderstöd för      stödet ca 30 %.
30082: en folkhögskolas anläggningsprojekt beviljas hu-          Om en folkhögskolas ekonomi på grund av
30083: vudmannen innan byggnadsarbetena inleds, för           gamla godkända byggnadsprojekt har blivit så
30084: att han i god tid skall kunna veta om statsfinan-      ansträngd att ett säkerställande av skolans verk-
30085: sieringen i syfte att göra tillförlitliga finansier-   samhet förutsätter det föreslagna större under-
30086: ingskalkyler. Förutsättningen för att byggnads-        stödet, anser man vid undervisningsministeriet
30087: understöd skall beviljas är att folkhögskolans         dettavara möjligt, om även de övriga instanserna
30088: ekonomi inte äventyras på grund av byggnads-           såsom långivarna och/eller garanterna deltar i
30089: projektet.                                             ansträngningarna att förbättra folkhögskolans
30090:    I besluten före 1994 om godkännande av folk-        ekonomi och dessa åtgärder leder till att ekono-
30091: högskolors byggnadsprojekt ingick ofta endast          min fås på fötter. Detta har undervisningsminis-
30092: betalning av statsandel för kapitalersättning av       teriet förberett sig på i finansieringsplanen för
30093: hyresvärdet, men inte något annat byggnadsun-          1996-1999.
30094: derstöd. Kapitalersättning för hyresvärdet är en          I statsbudgeten 1996 har för byggnadsunder-
30095: kalkylerad driftskostnad som byggnadsprojektet         stöd till folkhögskolor reserverats ett anslag på
30096: har föranlett, vars storlek per år är 5-9 % av         21 milj. mk, vilket är större än under tidigare år.
30097: skillnaden mellan de godtagbara byggnadskost-          Eftersom det finns rätt få nya byggnadsprojekt,
30098: naderna och de betalda byggnadsunderstöden             är det möjligt att i större omfattning inrikta bygg-
30099: beroende på om det är fråga om trä- eller sten-        nadsunderstöden på folkhögskolor som skuld-
30100: byggnader och om det har gått mera eller mindre        satt sig på grund av tidigare byggande. Efter en
30101:                                          KK 422/1995 vp                                            5
30102: 
30103: s.k. sku1dutredning som gjordes i s1utet av 1994   gens ti111agen fogade yttrande i beaktande. När
30104: har undervisningsministeriet en rätt heltäckande   det gäller yttrandet har undervisningsministeriet
30105: bi1d av fo1khögsko1ornas ekonomiska situation      tillsatt en uppfö1jningsgrupp. Dess mandat går ut
30106: och även av verksamhetsbetinge1serna, vilket       vid utgången av juni 1996. En av dess uppgifter är
30107: man får även av annan uppfå1jning. I fråga om      just att fö1ja hur byggandet inverkar på fo1khög-
30108: byggnadsunderstöd är det möj1igt att ta de i       sko1ornas verksamhet och ekonomi.
30109: spörsmå1et fram1agda synpunkterna och riksda-
30110: 
30111:      He1singfors den 12 januari 1996
30112: 
30113:                                                     Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
30114:                                             KK 423/1995 vp
30115: 
30116: Kirjallinen kysymys 423
30117: 
30118: 
30119:                                    J. Koskinen: Alkoholintuonnin aikarajoituksista
30120: 
30121:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
30122: 
30123:     Suomi noudatti pitkään pohjoismaista käy-             Myynnin supistuminen Helsingissä noin vii-
30124: täntöä, jonka mukaan matkustaja ei saanut tuo-        dellä prosentilla (ml. keskiolut) aiheuttaa vuosi-
30125: da maahan verotonta alkoholijuomaa alle 24            tasolla lähes 200 miljoonan markan verotulojen
30126: tuntia kestäneeltä ulkomaanmatkalta. Suomen           menetykset. Koko pääkaupunkiseudun huo-
30127: ED-jäsenyyteen liittyneen valmisteverolainsää-        mioon ottaen menetys on noin 300 miljoonaa
30128: dännön uudistamisen yhteydessä alkoholilakia          markkaa.
30129: muutettiin niin, että aikarajat poistuivat. Muu-          Alkoholijuomien laajamittaiseen tuontiin liit-
30130: tos tuli voimaan 15. helmikuuta 1995. Käytän-         tyy monia epäkohtia. Juomia tuodaan edelleen
30131: nössä se merkitsi sitä, että matkustaja voi tuoda     myytäväksi. Niitä myydään myös alaikäisille ja
30132: kolmansista maista Suomeen alkoholijuomia             päihderiippuvaisille. Lieveilmiöt näkyvät myös
30133: määrän, joka vastaa Suomen ja EU :n välisessä         poliisin työssä. Tammi-syyskuussa poliisin tie-
30134: sopimuksessa mainittuja määriä.                       toon tulleiden pahoinpitelyrikosten määrä kas-
30135:     Alkoholijuomien hintataso on Venäjällä ja         voi Kymen läänissä yli 19 prosenttia ja säilöönot-
30136: Virossa erittäin matala Suomen hintatasoon ver-       tojen 6,5 prosenttia. Koko maassa kasvuprosen-
30137: rattuna. Tämä on johtanut näistä maista matkai-       tit olivat 15 ja 1.
30138: lun yhteydessä tapahtuvan alkoholijuomien                 Erittäin vahvojen alkoholijuomien käytön
30139: tuonnin nopeaan kasvuun. Juomia tuovat sekä           yleistyminen on johtanut alkoholimyrkytyskuo-
30140: suomalaiset että Suomeen saapuvat venäläiset ja       lemien kasvuun. Poliisin kokoamat tiedot osoit-
30141: virolaiset. Myös savukkeiden tuonti on laajaa ja      tavat, että vuoden 1995 aikana Imatran poliisi-
30142: näkyy selvästi kotimaisen myynnin supistumise-        alueella kuolemansyyntutkimusten ja alkoholi-
30143: na.                                                   myrkytyskuolemien määrä nousi tuntuvasti.
30144:     Suomen Gallupin elokuussa 1995 tekemän                Yksi syy Kymen läänin keskimääräistä syn-
30145: tutkimuksen mukaan haastatellut ilmoittivat           kempään kehitykseen saattavat olla itäviinaan
30146: tuoneensa ulkomailta- muualtakin kuin Viros-          liittyvät lieveilmiöt. Nämä kuten muutkin alko-
30147: ta ja Venäjältä- viiniä 33, väkeviä 69 ja olutta      holihaitat jäävät viime kädessä julkisen vallan
30148:  255 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin           maksettaviksi.
30149: tehdyssä tutkimuksessa.                                   Mikäli aiempia aikarajoja sovellettaisiin mat-
30150:     Venäjältä ja Virosta tuleva huokea alkoholi       kustajia koskevan alkoholijuomien tuonnin osal-
30151:  näkyy selvästi Alkon myynnissä Kymenlaaksos-         ta, valtion verotulojen menetykset supistuisivat
30152:  sa, mutta myös Helsingissä. Heinä-marraskuus-        nykytilaan verrattuna huomattavasti. Samalla
30153:  sa 1995 Alkon myymälöiden myynnin arvo aleni         myös muut tuontiin liittyvät kielteiset ilmiöt vä-
30154:  Helsingissä lähes 8 prosenttia ja Kymen piirissä     henisivät.
30155:  noin viidenneksen. Muualla Suomessa aleneroa             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30156:  oli runsaat 4 prosenttia.                            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30157:     Kymen läänissä lähimpänä Venäjän rajaa ole-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30158:  vien Alkon myymälöiden myynti on laskenut            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30159:  jopa 35 prosenttia. Läänissä kokonaisuutena
30160:  myynnin lasku on keskiolut mukaan luettuna                     Mitä Hallitus aikoo mahdollisimman
30161:  noin 15 prosenttia. Yksin alkoholin osalta se               pikaisesti tehdä naapurimaistamme ta-
30162:  merkitsee valtiolle vuositasolla yli 100 miljoonan          pahtuvan laajamittaisen ns. turistialko-
30163:  markan verotulojen menetystä. Alko Oy on myös               holijuomien tuonnin ja siitä aiheutuvien
30164:  joutunut vähentämään merkittävästi henkilös-                haittojen rajoittamiseksi?
30165:  tönsä työpäiviä.
30166:      Helsingissä 21 päivänäjoulukuuta 1995
30167: 
30168:                                           Johannes Koskinen
30169: 250261
30170: 2                                             KK 423/1995 vp
30171: 
30172: 
30173: 
30174: 
30175:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
30176: 
30177:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa           määrät on säädetty EU:n tullittomuusasetukses-
30178: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            sa (ETY) N:o 918/83, joka on Suomessa EU:n
30179: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          jäsenenä suoraan sovellettava lain tasoinen sää-
30180: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja J. Koski-           dös. Matkustajatuomisten valmiste-ja arvonlisä-
30181: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o             verottomuudesta säädetään asiaa koskevassa di-
30182: 423:                                                     rektiivissä (69/169/ETY), joka asiallisesti määrä-
30183:                                                          rajoitusten ja verottomuutta koskevien ehtojen
30184:            Mitä Hallitus aikoo mahdollisimman            osalta vastaa tullittomuusasetusta. Direktiivin
30185:         pikaisesti tehdä naapurimaistamme ta-            mukaisesta verottomuudesta säädetään kansalli-
30186:         pahtuvan laajamittaisen ns. turistialko-         sissa verolaeissa.
30187:         holijuomien tuonnin ja siitä aiheutuvien             Liittymissopimuksensa mukaisesti Suomi sai
30188:         haittojen rajoittamiseksi?                       oikeuden rajoittaa kolmansista maista tapahtu-
30189:                                                          van oluen matkustajatuonnin 15 litraan. Oluen
30190:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             tuontioikeus kuitenkin kasvoi merkittävästijäse-
30191: vasti seuraavaa:                                         nyyttä edeltäneeseen aikaan verrattuna. Väke-
30192:                                                          vien alkoholijuomien tuontioikeus sen sijaan vä-
30193:    Uuden alkoholilain 8 päivänä joulukuuta               heni määrällisesti hieman.
30194: 1994 annetun (1143/94) alkuperäisen 10 §:n pe-               Tullittomuusasetuksen, samoin kuin matkus-
30195: rusteella asetuksella säädettiin ulkomailta saa-         tajatuomisten verottomuutta koskevan direktii-
30196: puvan alkoholijuomia omaa tarvettaan varten              vin mukaan matkustajatuomisten tullittomuu-
30197: tuomista alkoholijuomista. Alkoholijuomista ja           den ja verottomuuden edellytyksenä on, että
30198: väkiviinasta annetun asetuksen (1344/94) 8 §:n 2         tuonti ei ole luonteeltaan kaupallista. Tuonnin
30199: momentissa säädettiin, että sosiaali- ja terveys-        täytyy tällöin olla satunnaista ja tavaroiden tulee
30200: ministeriö voi rajoittaa matkustajien alkoholi-          olla tarkoitettuja matkustajan henkilökohtai-
30201: juomien maahantuontioikeutta kestoltaan tai              seen tai hänen perheensä käyttöön tai annetta-
30202: muutoin lyhyiden ulkomaanmatkojen osalta.                vaksi lahjaksi. Tämän perusteella itäinen tullipii-
30203: Sosiaali- ja terveysministeriö antoi päätöksen           ri on selkeyttänyt tilannetta 8.5.1995lukien siten,
30204: (3/95) näistä asioista 29 päivänä joulukuuta             ettei ainakaan useammin kuin yhden kerran sa-
30205: 1994.                                                    man vuorokauden aikana Venäjältä tuoduille
30206:    Alkoholilain 10 §:ää muutettiin ED-jäsenyys-          tuomisille myönnetä tullittomuutta ja verotto-
30207: sopimuksen johdosta jo 29 päivänä joulukuuta             muutta. Sääntö on poistanut pahimpia epäkoh-
30208: 1994 (1477/94). Muutetun alkoholilain 10 §:n             tia laittomassa tuonnissa. Lisäksi tullitto-
30209: mukaan maahan matkustavien verottomasti                  muusasetuksen valtuutuksen mukaisesti edus-
30210: omaa tarvetta varten tuomista alkoholijuomista           kunnalle on annettu esitys tullilain ja valmisteve-
30211: sekä ulkomailta saapuvista alkoholijuomia sisäl-         rotuslain 21 §:n muuttamiseksi siten, että itärajan
30212: tävistä lähetyksistä säädetään erikseen. Sään-           säännöllisesti ylittävien työmatkalaisten tulliton-
30213: nökset alkoholituomisista sisältyvät valmisteve-         ta ja verotonta tuontioikeutta rajoitetaan huo-
30214: rotuslain 18-20 §:ään. Valtuutussäännöksen               mattavasti. Valtiovarainministeriön vero-osasto
30215: kumouduttua alkoholilaista kumottiin myös                on myös esittänyt vireillä olevan uuden tullitto-
30216: edellä mainittu alkoholijuoma-asetuksen 8 §:n 2          muusasetuksen valmistelun yhteydessä neuvos-
30217: momentti sekä sosiaali- ja terveysministeriön            ton tulliliittotyöryhmässä otettavaksi esille Suo-
30218: päätös. Muutokset tehtiin, koska alkuperäisten           mea koskevan poikkeaman, jonka mukaan
30219: säädösten arveltiin olevan ristiriidassa EU:n di-        matkustajalla olisi oikeus tuoda kolmansista
30220: rektiivien kanssa. Muutosten aiheuttamat ter-            maista tullittomina ja verottomina tuomisinaan
30221: veydelliset ja sosiaaliset haitat eivät tässä vaihees-   Suomeen 2litraa olutta nykyisen 15litran sijaan.
30222: sa myöskään olleet vielä tiedossa.                       Tullitta ja veroitta tuotujen alkoholijuomien
30223:    EU:n ulkopuolelta tullittomina tuotavien al-          myynti maassa on edelleen rikollista toimintaa,
30224: koholijuomien ja tupakkatuotteiden enimmäis-             johon voidaan puuttua.
30225:                                         KK 423/1995 vp                                            3
30226: 
30227:    Hallitus aikoo mahdollisimman nopeasti ar-     vittavat lisätoimenpiteet EU:n ulkopuolelta ta-
30228: vioida jo tehtyjen toimenpiteiden riittävyyttä,   pahtuvan alkoholin matkustajatuonnin ja sen ai-
30229: valmistella mahdolliset muutokset kansalliseen    heuttamien sosiaalisten ja terveydellisten haitto-
30230: alkoholilainsäädäntöön ja käynnistää muut tar-    jen vähentämiseksi.
30231:     Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 1996
30232: 
30233:                                                                Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
30234: 4                                           KK 423/1995 vp
30235: 
30236: 
30237: 
30238: 
30239:                                          Tili Riksdagens Talman
30240: 
30241:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       ning är en författning på lagnivå, som tillämpas
30242: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         direkt i Finland som medlem av EU. Om accis-
30243: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-     och mervärdesskattefriheten av varor som passa-
30244: damot J. Koskinen undertecknade spörsmål nr            gerare för in med sig stadgas i direktiv 69/169/
30245: 423:                                                   EEG, som beträffande begränsningen av mäng-
30246:                                                        derna och villkoren för skattefriheten till sitt
30247:           Vad ämnar Regeringen så fort som             innehåll motsvarar förordningen om tullfrihet.
30248:        möjligt göra för att begränsa den omfat-        Om skattefrihet enligt direktivet stadgas i de na-
30249:        tande införingen av s.k. turistalkohol-         tionella skattelagarna.
30250:        drycker från våra grannländer och de olä-          Enligt fördraget om Finlands anslutning till
30251:        genheter som detta medför?                      EU fick Finland rätt att begränsa passagerarnas
30252:                                                        införing av öl från de tredje länderna till 15 liter
30253:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          per person. Detta betyder dock att betydligt mera
30254: anföra följande:                                       öl får införas i jämförelse med tiden före medlem-
30255:                                                        skapet. 1 stället blev maximimängden av starka
30256:    På basis av den nya alkohollagens ursprungli-       alkoholdrycker som en passagerare hade rätt att
30257: ga 10 §, som givits den 8 december 1994 (1143/94)      införa något mindre.
30258: stadgades genom förordning om alkoholdrycker              Enligt tullfrihetsförordningen och direktivet
30259: som en person vid inresa till Finland får införa för   om skattefriheten för varor som passagerare för
30260: eget bruk. 1 8 § 2 mom. förordningen om alkohol-       in är förutsättningen för tullfriheten och skatte-
30261: drycker och sprit (1344/94) stadgades att social-      friheten för dessa varor att införingen inte är
30262: och hälsovårdsministeriet i fråga om kortvariga        kommersiell till naturen. Detta betyder att infö-
30263: eller annars korta besök kan begränsa rätten att       ringen skall vara sporadisk och att varorna skall
30264: införa alkoholdrycker tilllandet. Social- och häl-     vara avsedda för passagerarens eget eller hans
30265: sovårdsministeriet utfårdade ett beslut (3/95) om      familjs bruk eller för att ges som gåva. På grund
30266: dessa ärenden den 29 december 1994.                    av detta klargjorde Östra tulldistriktet situatio-
30267:    Med anledning av fördraget om Finlands an-          nen från och med 8.5.1995 så att en person inte
30268: slutning till EU ändrades alkohollagens 10 § re-       får införa a1koholprodukter från Ryssland tull-
30269: dan den 29 december 1994 (1477/94). Enligt al-         fritt eller skattefritt oftare än en gång per dygn.
30270: kohollagens ändrade 10 § ges särski1da stadgan-        Denna rege1 har av1ägsnat några av de värsta
30271: den om alkoholdrycker som resande får införa           olägenheterna i fråga om olaglig införing av al-
30272: skattefritt för eget behov och om försände1ser         koholprodukter. Dessutom har riksdagen enligt
30273: från utlandet som innehåller a1koholdrycker.           fullmakten i tullfrihetsförordningen givits en
30274: Dessa stadganden ingår i 18-20 §§ lagen om             proposition om ändring av tullagen och 21 § la-
30275: påförande av accis. Då fullmaktsstadgandet             gen om påförande av accis så att rätten att införa
30276: upphävdes, upphävdes också ovan nämnda 8 §             varor tullfritt och skattefritt skulle begränsas be-
30277: 2 mom. förordningen om alkoholdrycker och              tydligt för personer som regelbundet passerar
30278: sprit s~.mt social- och hälsovårdsministeriets be-     Finlands östra gräns. Skatteavdelningen vid fi-
30279: slut. Andringarna gjordes eftersom de ur-              nansministeriet har också i samband med bered-
30280: sprungliga stadgandena ansågs strida mot EUs           ningen av en ny skattefrihetsförordning föresla-
30281: direktiv. De skadliga verkningarna på hälsa och        git att ett undantag för Finland skulle tas upp i
30282: de sociala problemen som ändringarna medför-           rådets tullunionsarbetsgrupp. Detta undantag
30283: de var inte heller kända vid tidpunkten för änd-       skulle innebära att en passagerare skulle ha rätt
30284: ringarna.                                              att i stället för 15 liter införa endast 2 liter öl
30285:    Maximimängderna för alkoholdrycker och              tullfritt och skattefritt från tredje Iänder till Fin-
30286: tobaksprodukter som kan införas tullfritt från         land. Försäljning av tullfritt och skattefritt inför-
30287: länderna utanför EU stadgas om i EUs tullfri-          da alkoholdrycker i Finland är fortfarande
30288: hetsförordning (EEG) nr 918/83. Denna förord-          brottslig verksamhet, som kan ingripas i.
30289:                                              KK 423/1995 vp                                          5
30290: 
30291:    Regeringen ämnar så fort som möjligt upp-           som behövs fOr att minska passagerarnas infö-
30292: skatta tillräckligheten av de redan vidtagna åt-       ring av alkohoi från Iänder utanför EU samt de
30293: gärderna, bereda eventuella ändringar i vår na-        sociala problem och hälsorisker som denna infö-
30294: tionella lagstiftning och vidta ytterligare åtgärder   ring medför.
30295: 
30296:      Helsingfors den 17 januari 1996
30297:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
30298:                                             KK 424/1995 vp
30299: 
30300: Kirjallinen kysymys 424
30301: 
30302: 
30303: 
30304: 
30305:                                    Ala-Nissilä: Työmatkakustannusten verovähennysoikeuden lisää-
30306:                                        misestä
30307: 
30308: 
30309:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
30310: 
30311:    Työmatkakustannukset ovat merkittävästi            tusasunnon myynnin vaikeus, perheen lasten
30312: nousseet polttoaineiden verotuksen korottamis-        koulun ja sosiaalisen ympäristön vaihtuminen
30313: ta koskevan hallituksen esityksen toteuduttua.        sekä toisen puolison mahdollinen työpaikka
30314: Bensiinin hinta nousi edellisvuonna, ja nyt nousu     yleensä estävät koko perheen siirtymisen paikka-
30315: on 50 penniä litralta. Matkakustannuksia lisää-       kunnalta toiselle.
30316: västi ovat vaikuttamassa myös muun muassa ns.            Nykyisessä työttömyystilanteessa olisi kuiten-
30317: ajoneuvovero ja yksityisteiden valtionosuuden         kin erittäin suotavaa, että edistettäisiin ammatti-
30318: loppuminen. Vaikutukset ovat suurimmat haja-          taitoisen työvoiman hakeutumista mieluummin
30319: asutusalueilla ja taajamissa, joissa on pitkät työ-   töihin toiselle paikkakunnalle kuin jäämistä
30320: matkat.                                               avustusten varaan kotikuntaansa. Työmatkaku-
30321:    Tulo- ja varallisuusverolaissa ei sen alkuperäi-   lujen vähennysoikeus ilman ylärajaa, tai ainakin
30322: sessä muodossa rajoitettu työmatkakulujen vä-         ylärajan merkittävä nostaminen, olisi yksilön
30323: hentämistä muutoin kuin rajaamalla vähennys           kannalta merkittävä helpotus, mutta verokerty-
30324: halvimman käytettävissä olevan kulkuneuvon            män kannalta sillä olisi vähäinen negatiivinen
30325: kustannuksiin.                                        vaikutus. Tehty lakialoite työmatkavähennyk-
30326:    Vuoden 1981 verotuksesta alkaen on matka-          sen korottamisesta ei tullut syysistuntokaudella
30327: kustannusten vähennyksen enimmäismääräksi             hyväksytyksi.
30328: säädetty 15 000 markkaa. Vuoden 1986 verotuk-            Vuoden 1993 maksuunpanotilaston mukaan
30329: sesta lähtien työmatkakulujen enimmäismäärä           enimmäismääräisenä työmatkavähennyksen on
30330: on ollut 16 000 markkaa. Vuoden 1989 verotuk-         tehnyt 30 660 verovelvollista.
30331: sessa otettiin käyttöön 2 000 markan suuruinen           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30332: omavastuu. Omavastuu korotettiin 2 500 mark-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30333: kaan vuoden 1995 verotuksessa. Reaalisesti työ-       nioittavasti    valtioneuvoston       asianomaisen
30334: matkavähennyksen merkitys on vuodesta 1981            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30335:  puolittunut.
30336:    Työmatkavähennysten enimmäismäärän sää-                        Aikooko Hallitus työllisyyden ja työ-
30337:  täminen varsin alhaiselle tasolle on omiaan eh-               voiman liikkumisen edistämiseksi ryhtyä
30338:  käisemään aktiivista työnhakua toiselta paik-                 toimiin kodin ja työpaikan välisten päi-
30339:  kakunnalta. Työsuhteiden ollessa entistä useam-               vittäisten matkojen kustannusten vähen-
30340:  min lyhytaikaisia ei voida kohtuudella vaatia                 tämisen ylärajan korottamiseksi tulove-
30341:  työntekijän perhettä muuttamaan paikkakun-                    rotuksessa?
30342:  nalta toisen puolison työpaikan perässä. Omis-
30343: 
30344:       Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 1995
30345: 
30346:                                            Olavi Ala-Nissilä
30347: 
30348: 
30349: 
30350: 
30351:  250261
30352: 2                                            KK 424/1995 vp
30353: 
30354: 
30355: 
30356:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
30357: 
30358:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          sa lisäämällä verotuksen monimutkaisuutta sekä
30359: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           sen toimittamisen kustannuksia, on kaavailuista
30360: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         luovuttu.
30361: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Olavi Ala-             Asunnon ja työpaikan välisten matkakustan-
30362: Nissilän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           nusten vähentäminen verotuksessa koskee noin
30363: n:o 424:                                                kolmannesta palkansaajista. Julkisia kulkuneu-
30364:                                                         voja lyhyillä työmatkoilla käyttävän verovelvol-
30365:            Aikooko Hallitus työllisyyden ja työ-        lisen matkakustannukset eivät yleensä ylitä oma-
30366:         voiman liikkumisen edistämiseksi ryhtyä         vastuuosuuden määrää, millä on huomatta-
30367:         toimiin kodin ja työpaikan välisten päivit-     va verotusta yksinkertaistava vaikutus. Sekä ve-
30368:         täisten matkojen kustannusten vähentä-          rohallinnon että verovelvollisen näkökulmasta
30369:         misen korottamiseksi tuloverotuksessa?          matkakuluvähennys on henkilöverotuksen han-
30370:                                                         kalimpia yksityiskohtia silloin, kun joudutaan
30371:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            selvittelemään vähennyksen perusteita, esimer-
30372: vasti seuraavaa:                                        kiksi tilanteessa, jossa julkisten kulkuneuvojen
30373:                                                         käyttö ei syystä tai toisesta ole mahdollista.
30374:    Tuloverolain (1535/92) 93 §:n mukaan ansio-              Vaikka matkakuluvähennys myönnetään
30375: tulon hankkimisesta johtuneina menoina pide-            vain osalle palkansaajista, vähennyksen tekee
30376: tään matkakustannuksia asunnosta työpaikkaan            edelleen runsaasti yli 800 000 verovelvollista.
30377: ja takaisin halvimman kulkuneuvon käyttökus-            Vähennyksen yhteisarvo vuodelta 1994 toimitet-
30378: tannusten mukaan laskettuina. Näitä matkakus-           tavassa verotuksessa oli yli 3 miljardia markkaa.
30379: tannuksia voidaan kuitenkin vähentää enintään           Jos vähennyksen ylärajaa korotettaisiin merkit-
30380: 16 000 markkaa ja vain siltä osin, kuin ne ylittä-      tävästi tai enimmäismäärä poistettaisiin koko-
30381: vät verovuonna 2 500 markkaa.                           naan, kuten kysyjä ehdottaa, toimenpide olisi
30382:    Jos halvimpana kulkuneuvona pidetään muu-            erittäin kallis. Niille runsaalle 30 000 verovelvol-
30383: ta kuin julkista kulkuneuvoa, vähennys laske-           liselle, jotka tekevät enimmäismääräisen matka-
30384: taan siten kuin verohallitus vuosittain tarkem-         kulu vähennyksen, myönnetään verotuksessa jo
30385: min määrää ottaen huomioon sen kohtuullisen             tällä hetkellä yhteensä lähes puolen miljardin
30386: kustannusten lisäyksen, joka aiheutuu kulkuneu-         markan arvoinen vähennys.
30387: von käytöstä asunnon ja työpaikan välisiin mat-             Nykyisessä työttömyystilanteessa työvoiman
30388: koihin.                                                 hakeutuminen toiselle paikkakunnalle ei toden-
30389:    Verohallituksen päätös matkakuluvähennyk-            näköisesti esty matkakuluvähennyksen enim-
30390: sen määrästä vuodelta 1995 toimitettavassa ve-          mäismäärän vuoksi, kuten kysymyksessä esite-
30391: rotuksessa (1263/95) annettiin 20 päivänä loka-         tään. Työvoiman liikkumisen lyhytaikaisen tai
30392: kuuta 1995. Sen mukaan esimerkiksi oman auton           tilapäisen työn perässä estänevät pikemminkin
30393: käytöstä johtuva vähennys lasketaan yhden mar-          työttömyysturvajärjestelmän eräät säännökset ja
30394: kan kilometrikustannuksen mukaisesti. Työnan-           se seikka, että vapaata työvoimaa on myös koh-
30395: tajan autolla tehdystä työmatkasta vähennys las-        tuullisella etäisyydellä avoimista työpaikois-
30396: ketaan 85 pennin kilometrikustannuksen mu-              ta. Jos tilapäinen työtilaisuus muualla kuin koti-
30397: kaan.                                                   paikkakunnalla kuitenkin houkuttelee, työstä
30398:    Matkakuluvähennyksen laajentaminen joko              johtuva oleskelu toisella paikkakunnalla lienee
30399: omavastuuosuutta supistamalla tai enimmäis-             järjestettävissä niinkin, ettei päivittäinen mat-
30400: määrää korottamalla on ollut eräänä kiinnostuk-         kustaminen kodin ja työpaikan välillä ole tar-
30401: sen kohteena niissä pohdinnoissa, joita viime ai-       peen. Myös tilapäisen asumisen kustannukset
30402: koina on käyty etsittäessä keinoja palkkatulon          voidaan verotuksessa vähentää tulon hankinnas-
30403: verotuksen keventämiseksi. Koska molemmat               ta johtuvina menoina. Hallituksen ei todennä-
30404: toimenpiteet kuitenkin kohdistuisivat vain osaan        köisesti ole tarpeen puuttua matkakuluvähen-
30405: palkansaajista, olisivat kalliita toteuttaa ja risti-   nykseen työllisyyden ja työvoiman liikkumisen
30406: riidassa verotuksen kehittämishankkeiden kans-          edistämiseksi.
30407:      Helsingissä 23 päivänä tammikuuta 1996
30408: 
30409:                                                                                     Ministeri Arja Alho
30410:                                              KK 424/1995 vp                                              3
30411: 
30412: 
30413: 
30414:                                          Tili Riksdagens Talman
30415: 
30416:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            plicera beskattningen och öka kostaderna för
30417: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            verkställandet av den, har dessa planer frångåtts.
30418: medlem av statsrådet översänt följande av riks-            Avdraget för kostnader för resor mellan bo-
30419: dagsman Olavi Ala-Nissilä undertecknade spörs-         staden och arbetsplatsen i beskattningen gäller
30420: mål nr 424:                                            ungefår en tredjedel av löntagarna. Resekost-
30421:                                                        naderna för skattskyldiga som anlitar allmänna
30422:           Ämnar Regeringen, för att främja sys-        trafikmedel för korta arbetsresor överstiger i all-
30423:        selsättningen och arbetskraftens rörlig-        mänhet inte självriskandelen, vilket förenklar
30424:        het, vidta åtgärder för att i inkomstbe-        beskattningen avsevärt. Både ur skattestyrelsens
30425:        skattningen höja den övre gränsen för           och den skattskyldiges synvinkel är resekost-
30426:        avdrag för kostnader för dagliga resor          nadsavdraget en av de besvärligaste punkterna i
30427:        mellan hemmet och arbetsplatsen?                personbeskattningen i sådana fall då grunderna
30428:                                                        för avdraget måste utredas, t.ex. i situationer då
30429:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          den skattskyldige av någon orsak inte kan anlita
30430: anföra följande:                                       allmänna trafikmedel.
30431:                                                            Även om resekostnadsavdraget beviljas en-
30432:    Enligt 93 § inkomstskattelagen anses som ut-        dast en del av löntagarna görs avdraget fortfa-
30433: gift för inkomstens förvärvande även kostnader         rande av drygt 800 000 skattskyldiga. Summan
30434: för resor mellan bostaden och arbetsplatsen, be-       av avdragen i beskattningen för 1994 uppgick tili
30435: räknade enligt kostnaderna för anlitande av det        över 3 mrd. mk. Om den övre gränsen för avdra-
30436: billigaste fortskaffningsmedlet. Sådana kostna-        get höjdes avsevärt eller maximibeloppet helt slo-
30437: der kan dock dras av tili ett belopp av högst          pades, såsom spörsmålsställaren föreslår, skulle
30438: 16 000 mk och endast tili den del de under skatte-     åtgärden bli mycket dyr. De drygt 30 000 skatt-
30439: året överstiger 2 500 mk.                              skyldiga som gör ett maximalt resekostnadsav-
30440:     Anses något annat än ett allmänt fortskaff-        drag beviljas redan nu i beskattningen ett avdrag
30441: ningsmedel som biliigaste fortskaffningsmedel          motsvarande sammanlagt inemot en halv miljard
30442: räknas avdraget ut så som skattestyrelsen årligen      mark.
30443: närmare bestämmer med beaktande av den skäli-              Med beaktande av den nuvarande arbetslös-
30444: ga kostnadsökning som användningen av fort-            hetssituationen torde den övre gränsen för rese-
30445: skaffningsmedlet för resor mellan bostaden och         kostnadsavdraget inte hindra arbetskraft från att
30446: arbetsplatsen medför.                                  söka sig tili andra orter, såsom det antyds i spörs-
30447:     Skattestyrelsens beslut om storleken av rese-      målet. Det är då snarare vissa stadganden i ut-
30448: kostnadsavdrag vid beskattningen för 1995              komstskyddssystemet samt det faktum att det
30449: (1263/95) utfårdades den 20 oktober 1995. Enligt       finns ledig arbetskraft även på rimligt avstånd
30450: beslutet är avdraget t.ex. vid användning av egen      från de lediga arbetsplatserna som utgör hinder
30451: bil en mark per kilometer. För arbetsresa som          för arbetskraftens rörlighet när det gäller korta
30452: görs med en bil som ägs av arbetsgivaren är            arbetsförhållanden eller tillfålligt arbete. Om ett
30453: avdraget 85 penni per kilometer.                       tilifålligt arbete utanför hemorten ändå lockar,
30454:     En utvidgning av resekostnadsavdraget an-          torde det dock vara möjligt att ordna en vistelse
30455: tingen så att självriskandelen sänks eller att den     på annan ort på grund av arbete även så att
30456:  övre gränsen för avdraget höjs har dryftats under     arbetstagaren inte dagligen b<?.höver resa mellan
30457:  de överläggningar som under den senaste tiden         hemmet och arbetsplatsen. A ven kostnaderna
30458:  hållits om alternativa sätt att lindra beskattning-   för tillfålligt boende kan dras av i beskattningen
30459:  en av löneinkomster. Eftersom de båda åtgärder-       såsom utgifter för inkomstens förvärvande. Re-
30460:  na ändå skulle gynna endast en del av löntagarna      geringen torde inte behöva befatta sig med rese-
30461:  och vara dyra att genomföra och dessutom stå i        kostnadsavdraget för att främja sysselsättningen
30462:  strid med utvecklingsprojekten som gäller be-         och arbetskraftens rörlighet.
30463:  skattningen genom att de ytterligare skulle kom-
30464:      Helsingfors den 23 januari 1996
30465: 
30466:                                                                                    Minister Arja Alho
30467:                                            KK 425/1995 vp
30468: 
30469: Skriftligt spörsmål 425
30470: 
30471: 
30472: 
30473: 
30474:                                   Lax: Om åtgärder för att avlägsna den oskälighet som ändringen av
30475:                                      arvs- och gåvoskattelagen medför
30476: 
30477: 
30478:                                        Till Riksdagens Ta/man
30479: 
30480:    Skärpningen av arvsskatten som trädde i kraft     betalda skatten enligt tidigare skattesats, medan
30481: 1.1.1996 var en del av de skattepolitiska åtgärder   man för den sammanlagda gåvan fastställer skat-
30482: som regeringspartierna kom överens om i reger-       ten enligt den nya skattesatsen. På det här sättet
30483: ingsprogrammet. Nu har det visat sig att ändring-    får beskattningen ett drag av retroaktivitet, vilket
30484: en har en bieffekt som man inte var medveten om      kan leda tili ovan nämnda oskälighet.
30485: då lagen stiftades. Om någon fått en gåva som           Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
30486: beskattats enligt den gamla lagen och den här        ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
30487: gåvan, på grund av stadgandena som finns tili för    ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
30488: att förhindra kringgående av progressiviteten,       följande spörsmål:
30489: skall beaktas då en ny gåva eller ett arv skall
30490: beskattas enligt den ändrade lagen kan det hända               Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
30491: att skatten överskrider gåvans eller arvets be-             ta för att snarast avlägsna den oskälighet
30492: lopp. Det här beror på att då den gamla gåvans              som ändringen av arvs- och gåvoskattela-
30493: skatt avdras från den sammanlagda gåvans skatt,             gen kan förorsaka?
30494: beaktas för den gamla gåvans del den faktiskt
30495: 
30496:      Helsingforsden 8 januari 1995
30497: 
30498:                                              Henrik Lax
30499: 
30500: 
30501: 
30502: 
30503: 250261
30504: 2                                         KK 425/1995 vp
30505: 
30506: Kirjallinen kysymys 425                                                                   Suomennos
30507: 
30508: 
30509: 
30510: 
30511:                                  Lax: Perintö- ja lahjaverolain muutoksen aiheuttaman kohtuutto-
30512:                                       muuden korjaamisesta
30513: 
30514: 
30515:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
30516: 
30517:    Perintöveron 1.1.1996 voimaan tullut kiristys    taas kokonaislahjan osalta määrätään uuden ve-
30518: oli osa hallituspuolueiden hallitusohjelmassa so-   ro kannan mukainen vero. Tällä tavalla verotus
30519: pimia veropoliittisia toimenpiteitä. Nyt on il-     saa taannehtivan piirteen, mikä voi johtaa edellä
30520: mennyt, että muutoksella on sivuvaikutus, joka      mainittuun kohtuuttomuuteen.
30521: ei ollut tiedossa lakia säädettäessä. Jos joku on      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30522: saanut lahjan, jota on verotettu vanhan lain mu-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30523: kaan, ja tämä lahja progressiivisuuden kiertämi-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30524: sen estämiseksi annettujen säännösten mukaan        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30525: on otettava huomioon uutta lahjaa tai perintöä
30526: muuttuneen lain mukaan verotettaessa, vero                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30527: saattaa ylittää lahjan tai perinnön määrän. Tämä           ryhtyä poistaakseen mahdollisimman no-
30528: johtuu siitä, että vähennettäessä vanhan lahjan            peasti perintö- ja lahjaverolain muutok-
30529: vero kokonaislahjan verosta vanhan lahjan osal-            sen mahdollisesti aiheuttaman kohtuut-
30530: ta otetaan huomioon todellisuudessa aikaisem-              tomuuden?
30531: man verokannan mukaisesti maksettu vero, kun
30532: 
30533:      Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1996
30534: 
30535:                                             Henrik Lax
30536:                                             KK 425/1995 vp                                             3
30537: 
30538: 
30539: 
30540: 
30541:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
30542: 
30543:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Uusia asteikkoja sovelletaan tapauksiin, joissa
30544: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         verovelvollisuus on alkanut 1 päivänä tammi-
30545: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kuuta 1996 tai sen jälkeen. Kun lain tarkoitukse-
30546: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Henrik           na on, että ennakkoperinnöt lisätään perintö-
30547: Laxin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        osuuteen ilman aikarajoitusta, on periaatteessa
30548: 425:                                                  johdonmukaista, että kaikkien lain voimaantu-
30549:                                                       lon jälkeen kuolleiden henkilöiden perintöihin
30550:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        sovelletaan uusia asteikkoja siitä riippumatta,
30551:        ryhtyä poistaakseen mahdollisimman no-         onko perinnönjättäjä antanut ennakkoperinnön
30552:        peasti perintö- ja lahjaverolain muutok-       vai ei. Samoin on menetelty myös perintö- ja
30553:        sen mahdollisesti aiheuttaman kohtuut-         lahjaverolakiin aikaisemmin tehtyjen asteikko-
30554:        tomuuden?                                      muutosten yhteydessä. Vaikka pesän varoihin on
30555:                                                       lisätty ennakkoperintö tai muu lahja, perintöve-
30556:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          rotuksessa on sovellettu asteikkoja, jotka ovat
30557: vasti seuraavaa:                                      voimassa verovelvollisuuden alkaessa. Kun ai-
30558:                                                       kaisemmin maksettu lahjavero saadaan vähen-
30559:     Perintö- ja lahjaverolakiin hallitusohjelmassa    tää perintöverosta, ennakkoperintöä ja lahjaa
30560: edellytetyn asteikkojen kiristämistä koskevan         jäämistöön lisättäessä ei ole otettu huomioon
30561: muutoksen lisäksi muutettiin myös lain lahjojen       sitä, että näistä on lahjavero suoritettu ehkä ki-
30562: yhdistämistä koskevia säännöksiä. Ajan pidentä-       reämmän asteikon mukaan. Tällöin ennakkope-
30563: minen kahdesta vuodesta kolmeen vuoteen kos-          rinnön tai lahjan saaneet ovat saattaneet hyötyä
30564: kee sekä perintöverotusta että lahjaverotusta.        asteikon muuttuessa.
30565: Perintöverotusta toimitettaessa pesän varoihin           Lahjanantaja voi vaikuttaa perintöverotuk-
30566: on lisättävä lahja, jota perintökaaren mukaan on      seen mainitsemaila lahjakirjassa, että se ei ole
30567: pidettävä ennakkoperintönä, sekä muu lahja,           ennakkoperintö. Jo annettu, ennakkoperinnöksi
30568: jonka perillinen tai testamentinsaaja on saanut       tarkoitettu lahja voidaan muuttaa tavalliseksi
30569: perinnönjättäjältä kolmen viimeisen vuoden ku-        lahjaksi milloin tahansa kirjallisella tahdonilmai-
30570: luessa ennen tämän kuolemaa. Lahjaverotusta           sulla tai testamentissa. Käytännössä tuskin en-
30571: toimitettaessa lahjat, jotka sama antaja on anta-     nakkoperintönä annetaan pääosaa jäämistöstä,
30572: nut kolmen vuoden kuluessa, on laskettava yh-         joten tilanteet, joissa perinnöstä tulisi maksetta-
30573: teen. Lain voimaantulosäännöksen mukaan lah-          vaksi huomattavan suuri vero perintöosuuteen
30574: joja, jotka on annettu ennen 1 päivää tammikuu-       verrattuna, lienevät harvinaisia. Näissä tapauk-
30575: ta 1994, ei oteta huomioon kolmea vuotta lasket-      sissa voi kysyä, onko perusteltua, että veron pi-
30576: taessa. Kun perintö- ja lahjaverolakiin ei tehty      täisi olla pienempi kuin jos perintö olisi saatu
30577: rakenteellisia muutoksia, muutosta ei tehty en-       vasta perinnönjättäjän kuollessa.
30578: nakkoperintöä koskevaan säännökseen, joka on             Lahjaverotuksen yhtenä tarkoituksena on es-
30579:  ollut laissa alun perin.                             tää perintöverotuksen kiertäminen elinaikana ta-
30580:     Eduskunnassa hallituksen esitystä käsiteltäes-    pahtuvilla luovutuksilla. Lahjaverotuksella ei
30581:  sä asiaan ei kiinnitetty mitään huomiota eikä lain   kuitenkaan voida kokonaan estää sitä, että elin-
30582:  taannehtivuuteen edes viitattu. Muutoksen syy-       aikana tapahtuvilla luovutuksilla saadaan hyö-
30583:  nä oli käytännössä yleistynyt lahjojen antamisen     tyä perintöverotuksessa. Lahjaverotuksessa so-
30584: jaksottaminen siten, että kumulointia ei voida        vellettavan lahjojen kumulointiajan pidentämi-
30585:  enää tehdä. Kansainvälisesti katsoen kolmen          sen tarkoituksena oli nimenomaan, että lahjoit-
30586:  vuoden kumulointiaika on lyhyt, sillä useissa        tamisella ei voitaisi kiertää perintöverotusta.
30587:  maissa aika on pidempi. Joissakin maissa perin-      Tarkoituksena oli, ettäjos vuonna 1994 ja 1995
30588:  töön lisätään kaikki elinaikana annetut lahjat.      on annettu lahja, vuonna 1996 ei voi antaa lahjaa
30589:     Perintö- ja lahjaverolain mukaan perintövero-     ilman, että lahjat lasketaan yhteen. Kun kuole-
30590:  velvollisuus alkaa perinnönjättäjän kuolemasta.      maa ei voi suunnitella, ennakkoperinnön tai
30591: 4                                          KK 425/1995 vp
30592: 
30593: muun lahjan antaja ei ylipäänsä voi tietää, min-     ron määrä voisi ylittää saadun perintöosuuden
30594: kälaisen asteikon voimassa ollessa hän kuolee,       tai lahjan, ei käytännössä juuri ilmaannu. Teo-
30595: yhtä vähän kuin sitäkään, ehtiikö lahjan antami-     riassa on kuitenkin mahdollista, että joissakin
30596: sesta hänen kuolemaansa kulua kolme vuotta.          tapauksissa vero voi nousta kohtuuttoman kor-
30597: Kun tarkoituksena oli kiristää perintöverotusta,     keaksi suhteessa saatuun perintöosuuteen tai
30598: voidaan periaatteessa lähteä siitä, että vuoden      lahjaan. Tällaisessa tapauksessa verovelvollinen
30599: 1996 jälkeen perintöveroa maksetaan sama mää-        voi perintö- ja lahjaverolain 53 §:n mukaan hake-
30600: rä riippumatta siitä, onko ennakkoperintö tai        muksesta saada osittaisen tai täydellisen vapau-
30601: perintöosuuteen lisättävä lahja annettu ennen        tuksen verosta. Kun asian esille nostaminen jul-
30602: lain voimaantuloa vai lain voimaantulon jälkeen.     kisuudessa on kuitenkin saattanut aiheuttaa epä-
30603: Lahjojen antaminen on vapaaehtoista, ja laissa       varmuutta verovelvollisten keskuudessa, valtio-
30604: oleva siirtymäsäännös on ollut yleisesti tiedossa.   varainministeriössä on ryhdytty toimenpiteisiin
30605: Jos vuoden 1994 alun jälkeen on antanut vähin-       lain muuttamiseksi siten, että asteikon muutok-
30606: tään 20 000 markan arvoisen lahjan, vuonna           sen vaikutus otetaan verotusta lieventävällä ta-
30607: 1996 ei tule antaa lahjaa, jos tarkoituksena on,     valla huomioon niissä tapauksissa, joissa aikai-
30608: että lahjansaaja välttyy kokonaan lahjaverolta.      semmin annettu ennakkoperintö tai lahja yhdis-
30609:    On todennäköistä, että tapauksia, joissa ve-      tetään perintöön tai lahjaan.
30610:      Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 1996
30611: 
30612:                                                                                Ministeri Arja Alho
30613:                                              KK 425/1995 vp                                               5
30614: 
30615: 
30616: 
30617: 
30618:                                          Tili Riksdagens Talman
30619: 
30620:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        arv skalliäggas tili arvsiotten utan tidsbegräns-
30621: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         ningar, är det i princip föijdenligt att de nya
30622: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-       skaiorna tillämpas på arv efter alla personer som
30623: man Henrik Lax undertecknade spörsmåi nr 425:          aviidit efter att Iagen trätt i kraft, oberoende av
30624:                                                        om arviåtaren gett ett förskottsarv eller inte. Till-
30625:           Viika åtgärder ämnar Regeringen vid-         vägagångssättet har varit detsamma i samband
30626:        ta för att snarast aviägsna den oskäiighet      med de ändrigar av skaiorna som tidigare har
30627:        som ändringen av arvs- och gåvoskatteia-        gjorts i Iagen om skatt på arv och gåva. A ven om
30628:        gen kan förorsaka?                              ett förskottsarv eller en annan gåva har 1agts tili
30629:                                                        dödsboets mede1, har vid arvsbeskattningen till-
30630:   Som svar på detta spörsmåi får jag vördsamt          Iämpats de skaior som gäller när skattskyidighet
30631: anföra följande:                                       inträder. Eftersom en tidigare betaid gåvoskatt
30632:                                                        får dras av från arvsskatten, har det, när för-
30633:     Utom den ändring som gällde den i regerings-       skottsarv och gåvor 1agts tili kvariåtenskapen,
30634: programmet förutsatta skärpningen av skaiorna          inte beaktats att gåvoskatt har betaits för dem
30635: i Iagen om skatt på arv och gåva, gjordes även en      enligt en eventuellt strängare skala. Då har den
30636: ändring av Iagens stadganden om sammanräk-             som erhållit ett förskottsarv eller en gåva kunnat
30637: ning av gåvor. Föriängningen av tiden från två         dra nytta av förändringen i skaian.
30638: till tre år gäller såväi arvsbeskattningen som gå-        Gåvogivaren kan inverka på arvsbeskattning-
30639: vobeskattningen. Vid verkställandet av arvsbe-         en genom att i gåvobrevet nämna att gåvan inte
30640: skattning skall tili boets medeiiäggas gåvor som       är ett förskottsarv. En redan given gåva som varit
30641: eniigt ärvdabaiken skall betraktas som förskotts-      avsedd som förskottsarv kan när som heist i en
30642: arv samt annan gåva som en arvinge eller testa-        skiftligt viljeförkiaring eller i ett testamente änd-
30643: mentstagare har erhållit av arviåtaren under de        ras tili en vaniig gåva. 1 praktiken ges knappast
30644: tre senaste åren före hans död. Vid verkställandet     huvuddeien av kvariåtenskapen som ett för-
30645: av arvsbeskattning skall de gåvor som samma            skottsarv, varför det torde vara sällsynt att det
30646: givare gett under tre år sammanräknas. Eniigt          uppstår situationer där man biir tvungen att be-
30647: Iagens ikraftträdeisestadgande skall vid beräk-        taia en skatt som är anmärkningsvärt hög i för-
30648: ningen av dessa tre år inte beaktas gåvor som          hållande tili arvsiotten. 1 dessa fall kan man fråga
30649: givits f6re den 1 januari 1994. Eftersom några         sig om det är motiverat att skatten måste vara
30650: strukturella ändringar inte gjordes i Iagen om         mindre än om arvet hade fåtts först när arviåta-
30651: skatt på arv och gåva, ändrades inte heller det        ren dör.
30652: stadgande om förskottsarv som funnits i Iagen             Ett syfte med gåvobeskattningen är att hindra
30653:  från början.                                          att arvsbeskattningen kringgås genom överlåtel-
30654:      När regeringens proposition behandiades i         ser under 1ivstiden. Det är dock inte möj1igt att
30655:  riksdagen ägnades saken ingen uppmärksamhet           genom gåvobeskattning he1t förhindra att man
30656:  och Iagens retroaktivitet påpekades inte ens. Or-     vid arvsbeskattningen drar nytta av överlåte1ser
30657:  saken tili ändringen var att det i praktiken biivit   under 1ivstiden. Avsikten med förlängningen av
30658:  allt allmännare att ge gåvor periodvis så att nå-     den kumuiationstid som skall tillämpas vid gåvo-
30659:  gon kumu1ation inte Iängre är möjiig. lnternatio-     beskattningen var uttryckligen att arvsbeskatt-
30660:  nellt sett är en tre års kumuiationstid kort, ty i    ningen inte skall kunna kringgås genom gåvor.
30661:  många Iänder är tiden Iängre. 1en deiiänder Iäggs     A vsikten var att ifall en gåva givi ts 1994 och 1995
30662:  alla gåvor som getts under Iivstiden tili arvet.      skall en gåva inte kunna ges 1996 utan att gåvor-
30663:      Eniigt Iagen om skatt på arv och gåva börjar      na sammanräknas. Eftersom det är omöj1igt att
30664:  arvsskatteskyidigheten vid arviåtarens död. De        p1anera sin död, kan givaren av förskottsarv eller
30665:  nya skaiorna tiliämpas på fall där skattskyidighe-    gåva inte över huvud taget veta viiken skaia som
30666:  ten har börjat den 1 januari 1996 eller därefter.     gäller när han av1ider, lika 1ite som han kan veta
30667:  Eftersom ändamå1et med Iagen är att förskotts-        ifall tre år hinner förflyta mellan givandet av
30668: 6                                             KK 425/1995 vp
30669: 
30670: gåvan och hans död. Eftersom avsikten var att           ken. I teorin är det dock möjligt att skatten i vissa
30671: skärpa arvsbeskattningen kan man i princip utgå         fall kan stiga oskäligt högt i förhållande till den
30672: ifrån att samma belopp betalas i arvsskatt efter        erhållna arvslotten eller gåvan. I ett sådant fall
30673: 1996, oberoende av om ett förskottsarv eller en         kan den skattskyldige enligt 53§ lagen om skatt
30674: gåva som skall sammanräknas med arvslotten              på arv och gåva på ansökan bli partiellt eller
30675: givits innan lagen trädde i kraft eller efter att den   fullständigt befriad från skatten. Eftersom frå-
30676: trätt i kraft. Det är frivilligt att ge gåvor och       gan dock har väckt diskussion i offentligheten
30677: övergångsstadgandet i lagen har varit allmänt           och det kan ha lett till osäkerhet bland de skatt-
30678: känt. Om en gåva värd minst 20 000 mark har             skyldiga, har åtgärder vidtagits inom finansmi-
30679: givits efter ingången av 1994, skall någon gåva         nisteriet i syfte att ändra lagen så att inverkan av
30680: inte ges 1996 om det är meningen att gåvotagaren        ändringen av skatteskalan beaktas på ett sådan
30681: helt skall undgå gåvoskatt.                             sätt att det lindrar beskattningen i sådana fall där
30682:    Det är sannolikt att sådana fall där skattebe-       tidigare givna förskottsarv eller gåvor samman-
30683: loppet kunde överstiga arvslotten eller gåvan           räknas med ett arv eller en gåva.
30684: knappast alls kommer att förekomma i prakti-
30685:      Helsingfors den 26 januari 1996
30686: 
30687:                                                                                      Minister Arja Alho
30688:                                              KK 426/1995 vp
30689: 
30690: Kirjallinen kysymys 426
30691: 
30692: 
30693: 
30694: 
30695:                                     Lahtela: Toimenpiteistä suurpetokantojen vähentämiseksi Itä-
30696:                                        Suomessa
30697: 
30698: 
30699:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
30700: 
30701:     Suden totaalinen rauhoitus on nostanut itäi-       neuvotteluissa Suomen metsästyssäännösten to-
30702: sessä Suomessa susikannan ennätyksellisen suu-         dettiin silloisilla kannoilla niin suden, karhun
30703: reksi. Pohjois-Karjalassa viimeisen jälkilasken-       kuin ilveksenkin metsästyksen osalta täyttävän
30704: nan mukaan susien määräksi on saatu lähes kah-         direktiivin vaatimukset. Tätä taustaa vasten tar-
30705: deksankymmentä yksilöä. Koska kaikkia paik-            kasteltuna liittymissopimuksen aikaisesta tilan-
30706: koja ei vielä aukottomasti ole laskettu, voi todel-    teesta susikanta on merkittävästi kasvanut, jol-
30707: linen määrä joidenkin arvioiden mukaan olla            loin susikannan harventamiseen voitaisiin ryhtyä
30708: jopa yli sadan yksilön.                                rikkomatta edes direktiivin henkeä. Ja jos jotkut
30709:     Kotieläinpuolella suurin yksittäiseen lammas-      "ED-pilkun viilaajat" löytävät toisenlaisen tul-
30710: katraaseen kohdistunut vahinko tapahtui kesällä        kinnan, Suomen tulee ryhtyä toimiin, joilla di-
30711:  1995,jolloin sudet tappoivat yhteensä yli kolme-      rektiiviä muutettaisiin siten, että Suomessa voi-
30712: kymmentä lammasta. Laiduntamiskauden aika-             daan hoitaa järkevää ja syrjäseutujenkin ihmiset
30713: na pienempiä yksittäisiä kotieläimiin kohdistu-        huomioon ottavaa suurpetopolitiikkaa.
30714: neita susien aiheuttamia vahinkoja tuli tietoon           Susien määrän vähentämiseen tulisi antaa
30715: viikoittain useita, ja nyt talvikaudella susien uh-    lupa tämän talven aikana, sillä jos sen suuruinen
30716: reina ovat olleet koirat ja kissat. Monissa paikoin    kanta, mikä jo tällä hetkellä on, jää ensi kesälle,
30717: koiria ei uskalla jättää yöksi ulos eikä edes laskea   tulee laiduntamisaikana tapahtumaan ennen nä-
30718: vapaaksi metsästämässä oltaessa susien aiheutta-       kemätön tuhojen määrä.
30719:  man vaaran vuoksi. Useilta alueilta sudet ovat           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30720:  hävittäneet hirvikannan lähes kokonaisuudes-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30721:  saan.                                                 nioittavasti     valtioneuvoston     asianomaisen
30722:     Väkisinkin Itä-Suomessa salomailla asuvien         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30723:  ihmisten mieleen on tullut ajatus, että heidän
30724:  alueestaan ollaan tekemässä petoeläinreservaat-                 Onko Hallitus ollut tietoinen siitä kes-
30725:  tia, jossa kotieläimet, hirvet, metsän pieneläimet           tämättömästä tilanteesta ja vahinkojen
30726: ja ihmiset ovat suurpetoalisteisia. Tärkeintä                 määrästä, mikä merkittävässä määrin yli-
30727:  näyttää olevan, että suurpedot voivat hyvin, ih-             suureksi kasvanut susikanta aiheuttaa,
30728:  misistä tai koti- ja riistaeläimistä piittaamatta.           sekä
30729:      EU:n ns. elinympäristödirektiivin (92/43/                   aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti toi-
30730:  ETY) 12 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on to-               miin, niin että vielä tämän talven aikana
30731:  teutettava tarpeelliset toimenpiteet eräitä eläin-           susikantaa voitaisiin harventaa tihenty-
30732:  lajeja koskevan tiukan suojelujärjestelmän käyt-             mäalueilla, ja
30733:  töön ottamiseksija kiellettävä mm. näiden lajien                onko Hallituksella tarkoitus tehdä pi-
30734:  tahallinen pyydystäminen ja tappaminen luon-                 temmän aikavälin suurpeto-ohjelma suo-
30735:  nossa. Susi kuuluu direktiivissä mainittujen                 malaisista näkökohdista lähtien, niin että
30736:  eläinten ryhmään.                                            suurpetokannat voitaisiin jatkossa pitää
30737:      Liittymissopimuksen yhteydessä käydyissä                 järkevällä tasolla?
30738: 
30739:       Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 1996
30740: 
30741:                                                Esa Lahtela
30742: 
30743: 250261
30744: 2                                          KK 426/1995 vp
30745: 
30746: 
30747: 
30748: 
30749:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
30750: 
30751:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       na samoilla menetelmillä lasketut vähimmäis-
30752: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kannat osoittavat kantojen kehityksen suunnan
30753: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      (runsausindeksin). Sen sijaan kantojen todellista
30754: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lahtelan        määrää vähimmäiskantojen perusteella ei voida
30755: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 426:        sanoa. Näiden selvitysten perusteella susikanta
30756:                                                      on pysynyt melko vakaana vuoteen 1994 saakka,
30757:           Onko Hallitus ollut tietoinen siitä kes-   jolloin vähimmäiskannan määräksi laskettiin
30758:        tämättömästä tilanteesta ja vahinkojen        hieman yli sata yksilöä. Tämänjälkeen susikanta
30759:        määrästä, mikä merkittävässä määrin yli-      on etenkin maan itäosissa selvästi lisääntynyt.
30760:        suureksi kasvanut susikanta aiheuttaa,        Mm. riistanhoitopiirien maastolaskennoissa
30761:        sekä                                          marraskuussa 1995 arvioitiin susikannan todelli-
30762:           aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti toi-    seksi määräksi Kainuussa n. 20, Pohjois-Karja-
30763:        miin, niin että vielä tämän talven aikana     lassa n. 80 ja Kymessä n. 15 kpl.
30764:        susikantaa voitaisiin harventaa tihenty-         Metsästysasetuksen (666/93) 24 §:n mukaan
30765:        mäalueilla, ja                                susi on rauhoitettu poronhoitolaissa (848/90) tar-
30766:           onko Hallituksella tarkoitus tehdä pi-     koitetulla poronhoitoalueena huhtikuun alusta
30767:        temmän aikavälin suurpeto-ohjelma suo-        lokakuun loppuun sekä muualla maassa koko
30768:        malaisista näkökohdista lähtien, niin että    vuoden. Metsästyslain (615/93) 41 §:n 2 momen-
30769:        suurpetokannat voitaisiin jatkossa pitää      tissa sanottuja tarkoituksia varten maa- ja metsä-
30770:        järkevällä tasolla?                           talousministeriö voi myöntää rauhoituksesta
30771:                                                      poikkeuksia. Säännöksiin ei ole suunnitteilla
30772:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         muutoksia.
30773: vasti seuraavaa:                                         Suurpetopolitiikan lähtökohta Suomessa on,
30774:                                                      että kaikista pedoista on olemassa elinvoimainen
30775:    Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen määrät       kanta. Alueellisesti kannat pyritään saamaan
30776: ovat viime vuosina merkittävästi lisääntyneet.       mahdollisimman tasaisiksi siten, että suurpedois-
30777: Samalla ovat lisääntyneet vahinkojen johdosta        ta ei aiheudu millekään alueelle tai väestöryhmäl-
30778: valtion varoista maksettavat korvaukset. Kun         le kohtuutonta rasitusta. Toisaalta kannat säily-
30779: korvauksia maksettiin vuonna 1985 n. 2,2 milj.       tetään sellaisella tasolla, että aiheutuneet vahin-
30780: mk, oli niiden määrä vuonna 1995 n. 6,5 milj. mk.    got voidaan käytettävissä olevien määrärahojen
30781: Korvauksista yli 90 % aiheutuu petoeläinten po-      puitteissa korvata.
30782: roille aiheuttamista vahingoista. Suden aiheutta-       Petoeläinten kantojen sääntely edellyttää tie-
30783: mien vahinkojen johdosta maksettiin vuonna           toja kannoista ja niiden kasvusta. Mm. ympäris-
30784: 1995 korvauksia porotaloudelle n. 869 000 mk ja      tö- ja luonnonvarainneuvosto on asettanut työ-
30785: muulle eläinten pidolle n. 177 000 mk. Valtion       ryhmän, jonka tehtävänä on esittää arvio peto-
30786: kuluvan vuoden talousarviossa petoeläinten ai-       eläinten kantojen suuruudesta, tavoitesuuruuk-
30787: heuttamien vahinkojen korvauksia varten on va-       sista ja tähän liittyvistä näkökohdista, kuten alu-
30788: rattu 8 milj. mk ja toistaiseksi vahingot on voitu   eellisesta jakaumasta perusteluineen, petovahin-
30789: korvata täysimääräisesti.                            kojen torjumiseksi tarvittavista toimenpiteistä
30790:    Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on sel-    sekä mahdollisista kannan sääntelyyn liittyvistä
30791: vittänyt petoeläinten vähimmäiskannat ts. var-       näkökohdista. Työn määräaika päättyy kuluvan
30792: masti havaittujen eläinten määrät. Eri ajankohti-    vuoden syyskuun lopussa.
30793: 
30794:      Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1996
30795: 
30796:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
30797:                                             KK 426/1995 vp                                              3
30798: 
30799: 
30800: 
30801: 
30802:                                         Tili Riksdagens Talman
30803: 
30804:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      utförda räkningarna av minimistammarna visar
30805: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        trenden för stammarnas utveckling (förekomst-
30806: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      frekvensen). Däremot kan man inte utgående
30807: man Lahtela undertecknade spörsmål nr 426:            från minimistammarna fastslå stammarnas fak-
30808:                                                       tiska storlek. Enligt dessa utredningar har varg-
30809:           Är Regeringen medveten om den               stammen hållits relativt stabil fram tili 1994 då
30810:        ohållbara situation och stora skada som        minimistammen beräknades uppgå tili något
30811:        den numera märkbart för stora vargstam-        över hundra individer. Efter detta har vargstam-
30812:        men orsakar, och                               men särskilt i landets östra delar klart ökat. Bl.a.
30813:           har Regeringen för avsikt att i bråd-       uppskattades vargstammens reella storlek vid
30814:        skande ordning vidta åtgärder så att varg-     jaktvårdsdistriktens terrängräkningar i novem-
30815:        stammen ännu under innevarande vinter          ber 1995 i Kajanaland tili ca 20, i Norra Karelen
30816:        kunde decimeras inom de områden där            tili ca 80 och i Kymmene tili ca 15 individer.
30817:        vargar förekommer tätast, samt                     Enligt 24 §jaktförordningen (666/93 är vargen
30818:           har Regeringen för avsikt att utgående      fridlyst inom det i lagen om renskötsel (848/90)
30819:        från finländska premisser låta utarbeta        avsedda renskötselområdet från början av april
30820:        ett långsiktigt program för de stora rov-      tili utgången av oktober samt i den övriga delen
30821:        djuren så att stammarna av stora rovdjur       av Jandet hela året. För i 41 § 2 mom. jaktlagen
30822:        i framtiden kan hållas på en förnuftig         (615/93) nämnda syften kan jord- och skogs-
30823:        nivå?                                          bru~sministeriet bevilja undantag från fredning-
30824:                                                       en. Andringar av dessa lagrum är inte planerade.
30825:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Utgångspunkten för storrovdjurspolitiken i
30826: anföra följande:                                      Finland är att det skall finnas en livskraftig stam
30827:                                                       av alla rovdjur. Regionalt strävar man tili att
30828:    Omfattningen av rovdjurens skadegörelse har        hålla stammarna möjligast jämna så att de stora
30829: under de senaste åren ökat påtagligt. Samtidigt       rovdjuren inte inom något specifikt område eller
30830: har även de ersättningar som på grund av skador-      för någon befolkningsgrupp blir en oskälig be-
30831: na betalts med statsmedel ökat. Mot att det 1985      Iastning. Å andra sidan skall stammarna bevaras
30832: betalades ca 2,2 milj. mk i ersättningar uppgick      på en sådan nivå att de skador som uppstår kan
30833: dessa 1995 tili ca 6,5 milj. mk. Av ersättningarna    ersättas inom ramen för disponibla anslag.
30834: utgör över 90 % ersättningar för skador som rov-          Regleringen av rovdjursstammarna förutsät-
30835: djur åsamkat renar. Beloppet för ersättningar         ter fakta om stammarna och deras tillväxt. Bl.a.
30836: som 1995 utbetalades för skador som vargar            har miljö- och naturresursrådet tillsatt en arbets-
30837: åsamkat rennäringen uppgick tili ca 869 000 mk        grupp med uppgift att presentera en uppskatt-
30838: och för vad de åsamkat annan djurhållning tili ca     ning av storleken på stammarna av stora rovdjur
30839: 177 000 mk. 1 statsbudgeten för innevarande år        ävensom av en målsatt storlek på stammarna
30840: har för ersättande av skador som rovdjur orsakat      jämte synpunkter på och motiveringar av hur
30841: reserverats 8 milj. mk. Tilisvidare har skadorna      stammarnas regionala fördelning skall se ut, vil-
30842: kunnat ersättas tili sitt fulla belopp.               ka åtgärder som bör vidtas för att rovdjursska-
30843:    Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet har utrett   dor skall kunna förebyggas samt eventuella syn-
30844: rovdjurens minimistammar, med andra ord anta-         punkter på regleringen av stammarna. Den före-
30845: Iet djur för vars del det gjorts säkra observatio-    lagda tiden för arbetet utgår vid utgången av
30846: ner. De vid olika tidpunkter med samma metoder        september månad innevarande år.
30847: 
30848:      Helsingforsden 2 februari 1996
30849: 
30850:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
30851:                                            KK 427/1995 vp
30852: 
30853: Kirjallinen kysymys 427
30854: 
30855: 
30856: 
30857: 
30858:                                   Kemppainen: Tietoverkoissa levitettävien tietojen lainmukaisuuden
30859:                                      valvonnasta
30860: 
30861: 
30862:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
30863: 
30864:    Viime aikoina on julkisuudessa ollut keskuste-    joudu asiattomien käsiin. Suomessa viranomai-
30865: lua viranomaisten mahdollisuudesta valvoa            set pitävät kirjaa ja muutenkin kontrolloivat,
30866: uusien tietoverkkojen kautta tapahtuvaa haitalli-    ettei näitä tavaroita joudu asiattorniin käsiin.
30867: sen materiaalin levittämistä. Esillä ovat olleet     Tietoverkoissa tietosuoja estää tällaisen tiedon
30868: esimerkiksi lapsipomon ja huumausaineinfor-          levittämisen jäljittämisen ja syyllisten saattami-
30869: maation välittäminen. Julkisuudessa olleiden tie-    sen edesvastuuseen.
30870: tojen mukaan poliisi on voinut jäljittää ja näin        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30871: myös ennalta ehkäistä näitä yhteiskunnalle hai-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30872: tallisia ilmiöitä.                                   nioittavasti' Valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30873:    Internetin tietoverkoissa on myös alkanut liik-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30874: kua astetta vakavampia yhteiskuntavaarallisia
30875: tietoja. Tietoverkosta on löytynyt satoja sivuja               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30876: pomminteko-ohjeita ja neuvoja pienempien ter-               ryhtyä, että tietoverkkojen kautta tapah-
30877: roritekojen aikaansaamista varten. Välityksessä             tuvan yhteiskuntavaarallisen materiaalin
30878: on jopa englanninkielinen terroristin käsikirja             lähettäminen voidaan kieltää ja estää ja
30879: The Terrorist's Handbook.                                   että poliisiviranomaisille turvataan mah-
30880:     Useimmat sivistysmaat huolehtivat lainsää-              dollisuudet kyseisten toimintojen selvit-
30881: dännöllä, että aseita, ammuksia ja räjähteitä ei            tämiseen?
30882: 
30883:       Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 1996
30884: 
30885:                                          Hannu Kemppainen
30886: 
30887: 
30888: 
30889: 
30890:  250261
30891: 2                                           KK 427/1995 vp
30892: 
30893: 
30894: 
30895: 
30896:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
30897: 
30898:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         neesta hallituksen esityksestä antamassaan mie-
30899: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tinnössä. Rajoitusperusteiden tulee siten olla hy-
30900: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        väksyttäviä ja itse rajoitusten tarkkarajaisiasekä
30901: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu             suhteellisuusvaatimuksen mukaisia. Rajoitusten
30902: Kemppaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          tulee olla välttämättömiä hyväksyttävän tarkoi-
30903: sen n:o 427:                                           tuksen saavuttamiseksi.
30904:                                                           Viestintäteknologian kehitys on kiistatta tuo-
30905:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         nut mukanaan myös uusia oikeudellisia ongel-
30906:        ryhtyä, että tietoverkkojen kautta tapah-       mia, joiden selvittämiseksi oikeusministeriössä
30907:        tuvan yhteiskuntavaarallisen materiaalin        on vireillä useampiakin lainvalmisteluhankkeita.
30908:        lähettäminen voidaan kieltää ja estää ja        Ministeriö on asettanut 24.8.1995 toimikunnan,
30909:        että poliisiviranomaisille turvataan mah-       jonka tehtävänä on laatia ehdotus sananvapau-
30910:        dollisuudet kyseisten toimintojen selvit-       den käyttämistä koskevaksi uudeksi lainsäädän-
30911:        tämiseen?                                       nöksi, jolla korvattaisiin voimassa oleva paino-
30912:                                                        vapauslaki. Toimikunnan tavoitteena on uusi
30913:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           laki, joka siinä säänneltävien asiaryhmien osalta
30914: vasti seuraavaa:                                       olisi sovellettavissa kaikkeen viestintään julkai-
30915:                                                        su- ja jakelutekniikasta riippumatta.
30916:    Hallitusmuodon 10 §:n mukaan jokaisella on              Useimmat sananvapauden rajoitukset sisälty-
30917: sananvapaus, johon sisältyy oikeus ilmaista, jul-      vät rikoslakiin tai muuhun rikoslainsäädäntöön.
30918: kistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja mui-   Rangaistavaa on muun muassajulkinen kehotta-
30919: ta viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Pe-         minen rikokseen (rikoslain 16 luvun 8 §)ja väki-
30920: rusoikeusuudistuksen valmistelun yhteydessä-           valtakuvauksen levittäminen (rikoslain 16luvun
30921: samoin kuin perustuslakivaliokunnan aikaisem-          26 §). Lisäksi on rajoitettu esimerkiksi epäsiveel-
30922: massa lausuntokäytännössä-on lähdetty siitä,           listen julkaisujen levittämistä (laki epäsiveellisten
30923: että perustuslaissa turvattu sananvapaus suojaa        julkaisujen levittämisen ehkäisemisestä). Rikos-
30924: kaikkea viestintää. Teknisellä menetelmällä ei         lain säännökset yleensä soveltuvat myös tietover-
30925: tässä suhteessa ole merkitystä. Siten tietojen il-     kon välityksellä tehtyyn rikokseen. Rikoslain
30926: maiseminen, julkistaminen ja vastaanottaminen          kokonaisuudistuksen yhteydessä on nimenomai-
30927: myös tietoverkkojen välityksellä kuuluu sanan-         sesti pyritty varmistautumaan siitä, että uuden
30928: vapaussäännöksen soveltamisalan piiriin. Jokai-        teknologian käyttäminen perinteisen rikoksen
30929: sella on oikeus ilmaista tietoja ja käyttää muita-     tekemiseen ei estä tekoon muuten soveltuvan
30930: kin sananvapauteen sisältyviä oikeuksiaan ke-          rangaistussäännöksen soveltamista.
30931: nenkään ennakolta estämättä.                               Myös rikosten selvittämisessä tarvittavia pak-
30932:    Sananvapaus ja oikeus vapaaseen tiedonväli-         kokeinoja koskevaa lainsäädäntöä kehitettäessä
30933: tykseen kuuluvat demokraattisen yhteiskunnan           on pyritty ottamaan huomioon tietoverkko ri-
30934: perusarvoihin. Sananvapauden rajoituksiin on           koksentekoympäristönä. Esimerkiksi telekuun-
30935: näin ollen suhtauduttava lähtökohtaisen pidät-         telua koskevat uudet säännökset soveltuvat
30936: tyvästi. Tiedonvälityksen oikeudellisessa säänte-      myös tietoverkossa tapahtuvan datasiirron seu-
30937: lyssä on otettava huomioon myös ne perusoi-            raamiseen. Lisäksi vireillä on laajempi hanke
30938: keuksien rajoittamista koskevat yleiset opit, joita    pakkokeinolain uudistamiseksi, ja sen yhteydes-
30939: eduskunnan perustuslakivaliokunta hahmotteli           sä tullaan selvittämään myös tarve uudistaa tie-
30940: perusoikeusuudistuksen toteutumiseen johta-            tojärjestelmiin kohdistuvia pakkokeinoja.
30941: 
30942:      Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 1996
30943: 
30944:                                                                         Oikeusministeri Sauli Niinistö
30945:                                             KK 427/1995 vp                                                3
30946: 
30947: 
30948: 
30949: 
30950:                                          Tili Riksdagens Talman
30951: 
30952:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       godtagbara och själva begränsningarna skarpt
30953: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         avgränsade samt förenliga med proportionali-
30954: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       tetskravet. Begränsningarna bör vara nödvändi-
30955: man Hannu Kemppainen undertecknade spörs-              ga för att uppnå ett godtagbart syfte.
30956: mål nr 427:                                                Den kommunikationsteknologiska utveck-
30957:                                                        lingen har utan tvivel fört med sig även nyajuri-
30958:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         diska problem. 1 syfte att utreda dessa är ett
30959:        ta för att sändning av samhällsfarligt ma-      flertallagberedningsprojekt aktuella vid justitie-
30960:        teria! via datanät kan förbjudas och för-       ministeriet. Ministeriet tillsatte 24.8.1995 en
30961:        hindras och att polismyndigheterna ga-          kommission med uppgift att utarbeta ett förslag
30962:        ranteras möjligheter att utreda ifrågava-       tili en ny lagstiftning om utövande av yttrandefri-
30963:        rande verksamhet?                               heten, som skall ersätta den gällande tryckfri-
30964:                                                        hetslagen. Kommissionen har som mål en ny lag,
30965:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          som ifråga om de grupper av ärenden som skall
30966: anföra följande:                                       regleras i lagen kunde tiliämpas på all kommuni-
30967:                                                        kation oberoende av publicerings- och distribu-
30968:    Enligt 10 § regeringsformen har var och en          tionsteknik.
30969: yttrandefrihet, tili viiken hör rätten att framföra,       De flesta begränsningar av yttrandefriheten
30970: sprida och ta emot uppgifter, åsikter och andra        ingår i straffiagen eller i annan straffiagstiftning.
30971: meddelanden utan att hinder läggs i förväg. 1          Straftbart är bl.a. offentlig uppmaning tili brott
30972: samband med beredningen av reformen av de              (16 kap. 8 § straffiagen) och spridning av vålds-
30973: grundläggande fri- och rättigheterna - liksom          skildring (16 kap. 26 § straffiagen). Dessutom
30974: också i grundlagsutskottets tidigare utlåtande-        begränsas t.ex. spridningen av osedliga publika-
30975: praxis - har man utgått ifrån att yttrandefrihe-       tioner (lagen angående undertryckande av osed-
30976: ten som garanteras i grundlagen skyddar all slags      liga publikationers spridning). Straffiagens stad-
30977: kommunikation. Den tekniska metoden har i              ganden kan i allmänhet också tiliämpas på ett
30978: detta avseende ingen betydelse. Rätten att fram-       brott som begåtts med användning av ett data-
30979: föra, sprida och ta emot uppgifter också genom         nät. 1 samband med totalrevideringen av straff-
30980: förmedling av datanät hör således tili tiliämp-        lagstiftningen har man uttryckligen strävat efter
30981: ningsområdet för yttrandefrihetsstadgandet. Var        att försäkra sig om att användningen av ny tek-
30982: och en har rätt att framfOra uppgifter och också       nologi för att begå ett traditionellt brott inte
30983: utöva sina andra rättigheter som ingår i yttrande-     utgör ett hinder för tiliämpningen av ett straff-
30984: friheten utan att hinder läggs i förväg.               stadgande som i övrigt kan tillämpas på gärning-
30985:    Yttrandefriheten och rätten tili fri informa-       en.
30986: tionsförmedling hör tili de grundläggande värde-           Ä ven vid utvecklandet av lagstiftningen om
30987: ringarna i ett demokratiskt samhälle. Utgångs-         tvångsmedel som behövs för att utreda brott har
30988: punkten är således att man bör förhålla sig res-       man strävat efter att ta i beaktande datanätet
30989: triktivt tili begränsningar av yttrandefriheten. 1     som en miljö för begående av brott. T.ex. de nya
30990: den juridiska regleringen av informationsför-          stadgandena om teleavlyssning lämpar sig också
30991: medlingen bör man också beakta de allmänna             för att följa en dataöverföring som sker i ett
30992: läror som berör begränsningen av de grundläg-          datanät. Dessutom är ett större projekt fOr revi-
30993: gande fri- och rättigheterna, som riksdagens           dering av tvångsmedelslagen under arbete, och i
30994: grundlagsutskott skisserade upp i sitt betänkan-       samband med detta kommer man också att utre-
30995: de med anledning av regeringens proposition om         da behovet att revidera de tvångsmedel som rik-
30996: revidering av de grundläggande fri- och rättighe-      tar sig mot datasystem.
30997: terna. Begränsningsgrunderna bör således vara
30998: 
30999:      Helsingforsden 31 januari 1996
31000: 
31001:                                                                         Justitieminister Sauli Niinistö
31002:                                               KK 428/1995 vp
31003: 
31004: Kirjallinen kysymys 428
31005: 
31006: 
31007: 
31008: 
31009:                                      Jäätteenmäki: Keinoista työllisyyden parantamiseksi ja työttömien
31010:                                          toimeentuloturvasta
31011: 
31012: 
31013:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
31014: 
31015:     Työministeri Liisa Jaakonsaari on Kotimaa-               Ihmettely työttömyysturvasta toimeentulo-
31016: lehden laajassa haastattelussa (l2.l.l996) esittä-       turvana on ristiriidassa voimassa olevan lain-
31017: nyt eräitä näkemyksiä, jotka kaipaavat täsmen-           säädännön         kanssa.      Työttömyysturvalain
31018: tämistä.                                                 (24.8.1984/602) 2 §:n l momentti nimittäin toteaa
31019:     Haastattelussa todetaan: "Työttömyysasteen           työttömyysturvana maksettavasta etuudesta:
31020: hidas lasku selittyy ministeri Jaakonsaaren mu-          "Työttömän työnhakijan toimeentulon turvaa-
31021: kaan sillä, että työmarkkinoille suorastaan tulvii       miseksi ja työttömyydestä aiheutuvien taloudel-
31022: väkeä. Normaalitarjonnan lisäksi syvimmän la-            listen menetysten korvaamiseksi tai lieventämi-
31023: man aikana koulutukseen hakeutuneet ihmiset              seksi maksetaan työttömyyspäivärahaa."
31024: pyrkivät nyt kynnet syyhyten työn syrjään                    Haastattelun perusteella on myös ilmeistä,
31025: kiinni."                                                 että hallitus ei tunnista ja tunnusta niitä seurauk-
31026:     Ministerin haastattelussa esiintyy myös virka-       sia, mitä sen muuhun sosiaaliturvaan kohdista-
31027: miesarvio, että työttömyysturvaa saavien jou-            mat leikkaukset vaikuttavat kansalaisten toi-
31028: kossa olisi noin l 0 prosenttia sellaisia, jotka eivät   meentulomahdollisuuksiin ja työvoiman tarjon-
31029: halua tai kykene työhön, vaan kuuluisivat muun           taan.
31030: sosiaaliturvan piiriin. Käsitys jää täsmentämättä            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31031: yhtä väestöryhmää, maatalouselinkeinon paris-            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31032: sa toimineita, lukuun ottamatta.                         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31033:     Kolmanneksi ministeri toteaa: "Kyse on siitä,        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31034: että työttömyysturvasta on tullut toimeentulo-
31035:  turvaa, mikä ei ole asian idea. Silti jopa kuntou-                Onko Hallitus luopunut työttömyys-
31036:  tusvaiheessa olevia ihmisiä ohjataan työnhaki-                 turvalain määrittelemästä työttömyys-
31037: joiksi, koska sitä kautta saadaan heille minimi-                turvan tarkoituksesta, ja
31038:  toimeentulo. Korostan, etten halua syyllistää                     eikö kansalaisten koulutuksella ja
31039:  mitään ryhmää."                                                kuntoutuksella pidäkään Hallituksen
31040:     Jos mainitut arviot edustavat hallituksen ja                mielestä olla työllistymiseen tähtääviä ta-
31041:  työministeriön linjaa, voidaan kysyä, mikä mo-                 voitteita, sekä
31042:  tivaatio kansalaisilla on koulutukseen tai kun-                   mitä Hallituksen mielestä voidaan pi-
31043:  toutukseen, jos sen tavoitteena ei ole mahdolli-               tää normaalina ja mitä epänormaalina
31044:  suus pyrkiä työelämään ja ilmoittautua siksi                   työvoiman tarjontana, ja
31045:  työnhakijaksi. Ellei tätä tavoitetta ole, ko. toi-                mitkä ovat ne väestö- tai ammattiryh-
31046:  menpiteet jäävät vain keinoiksi siistiä työttö-                mät, joissa erityisesti esiintyy työhalutto-
31047:  myystilastoja.                                                 muutta ja millaisessa määrin tätä esiin-
31048:                                                                 tyy?
31049:       Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 1996
31050: 
31051:                                             Anneli Jäätteenmäki
31052: 
31053: 
31054: 
31055: 
31056: 250261
31057: 2                                            KK 428/1995 vp
31058: 
31059: 
31060: 
31061: 
31062:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
31063: 
31064:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          ja työttömänä 429 000 henkilöä. Vaikka työvoi-
31065: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           ma lisääntyi 43 000 henkilöllä, niin silti työttö-
31066: olette toimittanut valtioneuvostonasianomaisen          mien määrä väheni, kun verrataan joulukuun
31067: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anneli             1995 tilannetta vastaavaan kuukauteen v. 1994.
31068: Jäätteenmäen näin kuuluv.an kirjallisen kysy-           Tilanne on silti surkea. Tammi-maaliskuu 1996
31069: myksen n:o 428:                                         on vielä raskasta aikaa, mutta sen jälkeen halli-
31070:                                                         tuksen toimenpiteillä on mahdollisuus vaikuttaa
31071:            Onko Hallitus luopunut työttömyys-           tilanteeseen, mutta se taas edellyttää sitä, että
31072:         turvalain määrittelemästä työttömyys-           usko nousuun säilyy. Kansanedustajilla on mel-
31073:         turvan tarkoituksesta, ja                       koinen vastuu siitä, että se säilyy. Syksyn kunnal-
31074:            eikö kansalaisten koulutuksella ja           lisvaalit houkuttelevat helposti itsekkäisiin te-
31075:         kuntoutuksella pidäkään Hallituksen             koihin. Normaalilla tarjonnalla tarkoitin käytet-
31076:         mielestä olla työllisyyteen tähtääviä ta-       tävissä olevan työvoiman määrällistä tasoa en-
31077:         voitteita, sekä                                 nen lamaa.
31078:            mitä Hallituksen mielestä voidaan pi-            Tältä pohjalta vastaukset kansanedustaja
31079:         tää normaalina ja mitä epänormaalina            Jäätteenmäen kyselyyn ovat lyhyet ja selkeät. On
31080:         työvoiman tarjontana, ja                        selvää, että hallitus noudattaa voimassa olevaa
31081:            mitkä ovat ne väestö- tai ammattiryh-        työttömyysturvalakia ja että eräs tärkeimmistä
31082:         mät, joissa erityisesti esiintyy työhalutto-    kansalaisen koulututtamisen ja kuntoutuksen
31083:         muutta ja millaisessa määrin tätä esiin-        tavoitteista on työllistyminen. Työhaluttomuut-
31084:         tyy?                                            ta ja sen esiintymistiheyttä voi määritellä ja pe-
31085:                                                         rustella monellakin tavalla, mutta kysymys on
31086:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            aina arviosta. Ei ole mitään mieltä edes eduskun-
31087: vasti seuraavaa:                                        takyselyyn vastattaessa luokitella ammattiryh-
31088:                                                         miä kysyjän ehdottamaan työhaluttomuusjärjes-
31089:    Kyselyn perusteluosassa kansanedustaja Jäät-         tykseen. On tietenkin suhtauduttava vakavasti
31090: teenmäki tulkitsee allekirjoittaneen haastattelua       siihen, että on ihmisiä, joille työn saaminen, työn
31091: Kotimaa-lehdessä varsin erikoisella tavalla. Ko.        saamisen ehdot ym. vastaavat seikat ovat vaikut-
31092: lehtikirjoituksen sanoma lukijoille oli, ettei tilan-   taneet paitsi toimeentuloon myös uskoon ja ha-
31093: ne ole niin synkkä kuin miltä se tilastojen valossa     luun tehdä työtä. Työhallinnon on sen lisäksi
31094: näyttää. Työmarkkinoilla eli tarjolla työhön oli        viranomaisena otettava tähän asiaan kantaa päi-
31095: viime vuonna keskimäärin 2,5 miljoonaa henki-           vittäin eli arvioitava, miten työnhakijat yksilöta-
31096: löä eli 43 000 enemmän kuin v. 1994. Tästä kas-         solla ovat työmarkkinoiden käytettävissä.
31097: vaneesta työnhakijajoukosta oli työssä 2 068 000
31098: 
31099:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1996
31100: 
31101:                                                                        Työministeri Liisa Jaakonsaari
31102: 
31103: 
31104: 
31105: 
31106:                           ~-'
31107:                             ( f   .,
31108:                                              KK 428/1995 vp                                              3
31109: 
31110: 
31111: 
31112: 
31113:                                          Tili Riksdagens Talman
31114: 
31115:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        ner, minskade ändå antalet arbetslösa då man
31116: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-          jämför situationen i december 1995 med motsva-
31117: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        rande tidpunkt 1994. Situationen är ändå be-
31118: man Anneli Jäätteenmäki undertecknade spörs-            drövlig. Januari-mars 1996 kommer ännu att
31119: mål nr 428:                                             vara en tung tid, men därefter är det möjligt att
31120:                                                         genom regeringens åtgärder påverka situationen.
31121:           Har Regeringen avstått från det syfte         Detta förutsätter dock att tron på ett uppsving
31122:        med utkomstskyddet för arbetslösa som            bevaras. Riksdagsmännen har ett betydligt an-
31123:        definieras i lagen om utkomstskydd för           svar för att denna tro skall kunna bibehållas.
31124:        arbetslösa,                                      Kommunalvalet i höst lockar lätt tili själviska
31125:           bör inte utbildningen och rehabilite-         gärningar. Med normalt utbud avsåg jag den
31126:        ringen av medborgare enligt Regeringen           tillbudsstående arbetskraftens kvantitativa nivå
31127:        syfta tili att främja sysselsättningen,          före depressionen.
31128:           vad kan enligt Regeringen anses som               Utgående från detta är svaren på riksdagsman
31129:        normalt och onormalt utbud på arbets-            Jäätteenmäkis spörsmål korta och entydiga. Det
31130:        kraft, och                                       är klart att regeringen iakttar gällande lag om
31131:           vilka är de befolknings- eller yrkes-         utkomstskydd för arbetslösa och att sysselsätt-
31132:        grupper där det förekommer speciellt stor        ning är ett av de viktigaste målen vid utbildning-
31133:        arbetsovillighet och i viiken utsträckning       en och rehabiliteringen av medborgarna. Arbets-
31134:        förekommer sådan?                                ovillighet och i viiken utsträckning sådan före-
31135:                                                         kommer kan definieras och motiveras på många
31136:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           sätt, men det är alltid fråga om en bedömning.
31137: anföra följande:                                        Det är ingen mening med att ens vid besvarandet
31138:                                                         av riksdagsspörsmålet indela yrkesgrupper enligt
31139:     1 motiveringen tili spörsmålet tolkar riksdags-     den arbetsoviliighetsordning som spörsmålsstäl-
31140: man Jäätteenmäki intervjun med undertecknad i           laren foreslår. Man bör givetvis förhålla sig all-
31141: tidningen Kotimaa på ett synnerligen speciellt          varligt tili det faktum att det finns människor för
31142: sätt. Tidningsartikelns budskap tili läsarna var        vilka mottagandet av arbete, villkoren för motta-
31143: att situationen inte är så dyster som den enligt        gandet av arbete och andra motsvarande fakto-
31144: statistikerna förefaller. Utbudet på arbetskraft        rer har inverkat inte endast på deras utkomst
31145: på arbetsmarknaden uppgick i fjol i genomsnitt          utan också på deras tro och vilja att arbeta.
31146: till2,5 miljoner personer, dvs. tili43 000 fler än år   Arbetsförvaltningen skall dessutom i egenskap
31147: 1994. Bland denna utökade grupp av arbetssö-            av myndighet ta ställning tili detta dagligen, dvs.
31148: kande uppgick anta1et yrkesverksamma tili               bedöma hur de individuella arbetssökandena
31149: 2 068 000 och antalet arbetslösa tili 429 000.          står tili arbetsmarknadens förfogande.
31150: Ä ven om arbetskraften ökade med 43 000 perso-
31151: 
31152:      Helsingfors den 9 februari 1996
31153: 
31154:                                                                      Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
31155:                                              KK 429/1995 vp
31156: 
31157: Kirjallinen kysymys 429
31158: 
31159: 
31160: 
31161: 
31162:                                     Aittoniemi: Terveydenhoitoalan oppilaiden työharjoittelusta van-
31163:                                         husten avohoidossa
31164: 
31165: 
31166:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
31167: 
31168:    Terveydenhuolto-oppilaitosten ohjelmassa on         vonmukaan taloudellisestikin mielekästä, mikäli
31169: moninaisia kurssimuotoja,joilla oppilaita koulu-       siitä maksetaan harjoittelurahaa. (Hara).
31170: tetaan erimuotoisiin sairaanhoidon ja vanhus-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
31171: tenhuollon tehtäviin, muun muassa ns.lähihoita-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
31172: jiksi. Useista oppilaitoksista oppilaat osallistu-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31173: vat vanhusten avohoitoon muun muassa siten,            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31174: että yhdessä asuvien vanhusten ollessa kysymyk-
31175: sessä paremmassa kunnossa oleva ja näin hoito-                    Aikooko Hallitus toimia niin, että ter-
31176: vastuuta kantava vanhus saa aikaa lepäämiseen                  veydenhuolto-oppilaitoksissa opiskele-
31177: ja asioiden hoitoon. Oppilaalle maksetaan työstä               vien kenttäharjoittelua lisätään vanhus-
31178: harjoittelurahaa ja oppilaat ovat tunteneet tehtä-             ten avohuollossa ja harjoittelurahaa
31179: vät valtaosin mielekkäiksi. Vanhusten ja yhteis-               maksaen, jolloin helpotetaan vanhusten
31180: kunnan kannalta menettely on ensiarvoista, kos-                elämää avohuollossa ja estetään heidän
31181: ka tällä tavalla estetään kumppaniaan hoitavan                 ennenaikainen joutumisensa kalliiseen
31182:  vanhuksen ennenaikainen väsyminen, jonka seu-                 laitoshoitoon, ja
31183:  rauksena kumpikinjoutuisi yhteiskunnan laitok-                   katsooko Hallitus, että toimintaa voi-
31184:  seen huomattavasti suuremmin kustannuksin.                    taisiin laajentaa myös koskemaan nuoria
31185:     Toimintaa pitäisi merkittävästi lisätä. Se olisi           työttömiä?
31186:  oppilaalle tutustumista alan kenttätyöhön ja toi-
31187: 
31188:      Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 1996
31189:                                              Sulo Aittaniemi
31190: 
31191: 
31192: 
31193: 
31194: 250261
31195: 2                                          KK 429/1995 vp
31196: 
31197: 
31198: 
31199: 
31200:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
31201: 
31202:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tietoa käytännön tilanteissa. Tällöin hän pystyy
31203: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        syventämään tiedollisia, taidollisia, sosiaalisia ja
31204: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      eettisen osaamisen alueita. Opettajat ja työelä-
31205: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittanie-       mässä työskentelevät ohjaavat käytännön opis-
31206: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         kelua.
31207: 429:                                                    Kirjallisessa kysymyksessä otetaan esille lähi-
31208:                                                      hoitajakoulutus. Ammatillisen koulutuksen ope-
31209:           Aikooko Hallitus toimia niin, että ter-    tussuunnitelman valtakunnallisissa perusteissa
31210:        veydenhuolto-oppilaitoksissa opiskele-        lähihoitajan tutkintoon sisältyy 20 opintoviikon
31211:        vien kenttäharjoittelua lisätään vanhus-      laajuinen vanhustenhuollon opintokokonaisuus
31212:        ten avohuollossa ja harjoittelurahaa          sekä vähintään 25 opintoviikon laajuinen käy-
31213:        maksaen, jolloin helpotetaan vanhusten        tännön opiskelu. Oppilaitosten tutkintokohtai-
31214:        elämää avohuollossa ja estetään heidän        sissa opetussuunnitelmissa ratkaistaan, millaisin
31215:        ennenaikainen joutumisensa kalliiseen         järjestelyin opetus toteutetaan.
31216:        laitoshoitoon, ja                                Opetusministeriön hallinnonalan koulutuk-
31217:           katsooko Hallitus, että toimintaa voi-     senja korkeakouluissa harjoitettavan tutkimuk-
31218:        taisiin laajentaa myös koskemaan nuoria       sen kehittämissuunnitelma vuosille 1995-2000
31219:        työttömiä?                                    mukaan toisen asteen ammatilliset tutkinnot uu-
31220:                                                      distetaan suunnittelukaudella. Niihin liitetään
31221:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         vähintään puolen vuoden työssä oppimisen jak-
31222: vasti seuraavaa:                                     so. Tämä saattaa lisätä käytännön opiskelua
31223:                                                      myös vanhusten avohuollossa.
31224:    Sosiaali- ja terveysalan työssä keskeisiä osaa-      Sosiaali- ja terveysalalla käytännön opiskelu
31225: misalueita ovat kyky vuorovaikutukseen erilais-      sisältyy osana koulutukseen. Opiskelija saa sää-
31226: ten ja eri-ikäisten ihmisten kanssa. Työ vaatii      detyt opintososiaaliset etuudet opiskelua varten.
31227: käytännön valmiuksia ihmisten ja heidän läheis-      Tällöin opiskelijalle ei makseta harjoittelurahaa
31228: tensä auttamisessa, ohjaamisessa ja aktivoimi-       opiskelusta.
31229: sessa päivittäisessä elämässä. Näihin taitoihin          Lähes kaikkien kuntien sosiaali- ja terveystoi-
31230: opiskelija harjaantuu ohjatun käytännön opiske-      messa on työllistämisvaroin palkattua henkilös-
31231: lun aikana.                                          töä. Koska lähes joka kymmenes terveydenhuol-
31232:    Opetusministeriön koulutuspoliittisissa lin-      toalan koulutuksen saanut on työttömänä, työ-
31233: jauksissa korostetaan koulutuksen ja työelämän       tön saa näin mahdollisuuden ylläpitää ammatti-
31234: yhteistyötä. Linjauksen mukaisesti hoitotyön         taitoaan. Sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti
31235: tutkintoihin sisältyy käytännön opiskelua ter-       kesällä 1995 työnjakamisen kehittämishankkeen
31236: veydenhuollon kuntakentällä. Monipuolisen            yhdessä sosiaali- ja terveydenhuollon kuntaken-
31237: ammattitaidon saavuttamiseksi opiskelijan täy-       tän kanssa. Hankkeen tarkoituksena on osaltaan
31238: tyy toimia aidoissa työtilanteissa. Käytännön        saada aikaan alan koulutuksen saaneiden työllis-
31239: opiskelun aikana opiskelija soveltaa teoreettista    tymistä.
31240: 
31241:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1996
31242: 
31243:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
31244:                                             KK 429/1995 vp                                            3
31245: 
31246: 
31247: 
31248: 
31249:                                         Tili Riksdagens Talman
31250: 
31251:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      tiken. Då kan han eller hon fördjupa sitt kunnan-
31252: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        de på de teoretiska, kunskapsmässiga, socia1a
31253: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      och etiska områdena. Lärarna och de anställda
31254: man Aittaniemi undertecknade spörsmål nr 429:         handleder de praktiska studierna.
31255:                                                          1 spörsmålet berörs närvården. 1 de riksomfat-
31256:           Ämnar Regeringen handla så att de           tande grunderna för undervisningsplanen för yr-
31257:        som studerar vid hälsovårdsläroanstalter       kesutbildning ingår i närvårdarexamen en studie-
31258:        får mera praktik inom den öppna vården         helhet som omfattar 20 studieveckor i åldrings-
31259:        för åldringar och betalas praktikantpen-       vård samt minst 25 studieveckor praktiska stu-
31260:        ning, varigenom åldringarnas liv i den         dier. 1 läroplanerna för läroanstalternas enskilda
31261:        öppna vården underlättas och en onödigt        examina fastställs arrangemangen för genomfö-
31262:        tidig dyr anstaltsvård undviks, och            rande av undervisningen.
31263:           anser Regeringen att verksamheten              Enligt utveck1ingsplanen för 1995-2000, som
31264:        kunde utvidgas att gälla även unga ar-         utarbetats för den utbildning och den forskning
31265:        bets1ösa?                                      inom högskolarna som hör tili undervisningsmi-
31266:                                                       nisteriets förvaltningsområde, skall yrkesexa-
31267:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         mina inom den utbildning som följer efter grund-
31268: anföra fö1jande:                                      skolan reformeras. Till examina ansluts en ar-
31269:                                                       betsorienteringsperiod om minst ett ha1vår. Det-
31270:    Inom allt social- och hälsovårdsarbete är för-     ta kan öka de praktiska studierna även när det
31271: mågan till interaktion med olika människor i          gäller öppen vård för åldringar.
31272: olika ålder ett av de centrala områdena när det          De praktiska studierna är ett led i social- och
31273: gäller kunnighet. Arbetet kräver praktisk fårdig-     hälsovårdsutbildningen. E1even får de stadgade
31274: het i att hjä1pa, hand1eda och aktivera människor     studiesocia1a förmånerna för studierna. Då beta-
31275: och deras anhöriga i det dag1iga 1ivet. Dessa         las eleven ingen praktikantpenning.
31276: fårdigheter får eleven träna upp under den hand-         lnom nästan alla kommuners social- och häl-
31277: ledda praktiska studietiden.                          sovårdsväsen finns personai som av1önats med
31278:     I undervisningsministeriets utbildningspolitis-   sysselsättningsmedel. Eftersom nästan var tionde
31279: ka linjedragningar poängteras samarbetet mellan       hä1sovårdsutbildad är arbetslös, får den arbets-
31280: utbildningen och arbetslivet. Enligt linjedrag-       lösa på detta sätt möjlighet att upprätthålla sina
31281: ningen ingår praktiska studier i hälso- och sjuk-     yrkeskunskaper. Sommaren 1995 startade social-
31282: vård inom det kommuna1a få1tet i examina för          och hälsovårdsministeriet tillsammans med
31283: vårdarbetet. För att få en mångsidig yrkesskick-      social- och hälsovården på det kommunala pla-
31284: lighet måste eleven dessutom arbeta i realistiska     net ett utvecklingsprojekt för en fördelning av
31285: arbetssituationer. Under de praktiska studierna       arbetet. Projektets syfte är att få de utbildade i
31286: tillämpar eleven sina teoretiska kunskaper i prak-    branschen sysselsatta.
31287: 
31288:      Helsingfors den 8 februari 1996
31289: 
31290:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
31291:                                              KK 430/1995 vp
31292: 
31293: Kirjallinen kysymys 430
31294: 
31295: 
31296: 
31297: 
31298:                                     Aittoniemi: Terveydenhoitohenkilökunnan kasvavista työpaineista
31299:                                         sairaaloissa
31300: 
31301: 
31302:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
31303: 
31304:    Sairaaloiden ja terveyskeskusten henkilökun-        lökunnan itsensä sairastumisen riski asettaa ky-
31305: taa nimenomaan hoitotyön osalta on laman ai-           seenalaiseksi tavoitellut säästöt. Asialle pitäisi
31306: kana vähennetty merkittävästi. Tämä on merkin-         nopeasti tehdä jotakin.
31307: nyt sitä, että työn rasitus on työssä olevien osalta      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31308: kasvanut ja se on lisääntymässä sietämättömiin         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31309: mittoihin. Tämä tieto ei ole tullut esille niinkään    nioittavasti   valtioneuvoston      asianomaisen
31310: henkilökunnan itsensä taholta, vaan havaintoina        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31311: ja lausumina sairaaloissa hoidettavana olleiden
31312: kertomana. Potilaat ovat selkeästi osoittaneet                    Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
31313: ymmärtämystä, jopa sääliä hoitohenkilökunnan                   hoitohenkilökunnan kasvavan työtaa-
31314: työtaakkaa koskien. Samalla on tuotu esille kas-               kan vähentämiseksi sairaaloissa, jotta
31315: vava epäilys ensinnäkin siitä, voiko ylirasitettu              heikentynyt potilasturvallisuus ja työnte-
31316: henkilökunta enää vastata potilasturvallisuudes-               kijöiden oman sairastumisen vaara ote-
31317: ta, ja toisaalta siitä, että tätä menoa hoitohenki-            taan huomioon?
31318: 
31319:      Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 1996
31320:                                              Sulo Aittoniemi
31321: 
31322: 
31323: 
31324: 
31325:  250261
31326: 2                                           KK 430/1995 vp
31327: 
31328: 
31329: 
31330: 
31331:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
31332: 
31333:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Iiseen vuoteen verrattuna. Samanaikaisesti pit-
31334: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          kät, yli kolmen päivän sairauspoissaolot sekä
31335: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        pyrkimys päästä ennenaikaiselle eläkkeelle li-
31336: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittanie-         sääntyivät monissa kunnissa.
31337: men näin kuuluvan kitjallisen kysymyksen n:o               Suurimmassa osassa kuntia käynnistettiin
31338: 430:                                                   työkykyä ylläpitäviä toimia. Näitä olivat esimer-
31339:                                                        kiksi henkilökohtaiset liikuntaohjelmat tai muu
31340:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          varhaiskuntoutus sekä erilaiset työpaikkaselvi-
31341:        hoitohenkilökunnan kasvavan työtaa-             tykset Puolet kunnista järjesti työnohjausta sa-
31342:        kan vähentämiseksi sairaaloissa, jotta          maan tapaan kuin vuotta aikaisemmin.
31343:        heikentynyt potilasturvallisuus ja työnte-          Henkilöstömäärästä päättäminen kuuluu
31344:        kijöiden oman sairastumisen vaara ote-          kunnallisen itsehallinnon piiriin. Aikaisemman
31345:        taan huomioon?                                  valtionosuuskäytännön aikana keskitetyn suun-
31346:                                                        nittelujärjestelmän avulla luotiin kuntiin melko
31347:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           yhdenmukainen henkilöstömitoitus. Tällöin
31348: vasti seuraavaa:                                       myös lääkintöhallitus antoi terveydenhuollon
31349:                                                        yksiköille yleis- ja ohjekirjeitä, joilla ohjattiin
31350:    Sosiaali- ja terveydenhuollon työllistetyn työ-     palvelujen järjestämistä ja voimavarojen mitoi-
31351: voiman määrä kasvoi 1980-luvun loppupuolis-            tusta. Nykyisin yleis- ja ohjekirjeillä voi olla mer-
31352: kolla. Työvoiman määrä laski 6 % vuosina               kitystä suosituksina hyvänä pidetyistä menette-
31353: 1990-1993. Vuonna 1993 työvoiman määrä                 lyistä.
31354: 277 000 oli 1980-luvun puolivälin tasolla. Työ-           Valtionosuusuudistuksella vähennettiin val-
31355: voiman määrä kääntyi lievään kasvuun vuonna            tiovallan normiohjausta. Nyt kunnat päättävät
31356: 1994. Kuntien sosiaali- ja terveystoimen henki-        itse palvelujen painopistealueista ja järjestämis-
31357: löstöstä 30 %työskenteli erikoissairaanhoidossa        tavoista. Määrällisen kasvun asemasta tervey-
31358: ja 22 % perusterveydenhuollossa vuonna 1994.           denhuollossa panostetaan toiminnan vaikutta-
31359:    Erikoissairaanhoidon hoitojaksojen, avohoi-         vuuteen, tehokkuuteen, tuloksellisuuteen ja laa-
31360: tokäyntien sekä useiden tutkimusten ja toimen-         tuun.
31361: piteiden määrät lisääntyivät 1990-luvulla. Kun             Lähes kaikkien kuntien sosiaali- ja terveyden-
31362: verrataan suoritteiden määrän lisääntymistä            huollossa työskentelee tällä hetkellä työllisyysva-
31363: henkilöstön määrälliseen muutokseen, voidaan           roin palkattua henkilöstöä. Heitä työskentelee
31364: todeta, että aikaisempaa pienemmällä henkilös-         sekä ammatillisissa että avustavissa tehtävissä.
31365: töllä hoidetaan entistä useampi potilas.               Työllistettyjen osuus sosiaali- ja terveydenhuol-
31366:    Kuntien työolobarometrin 1994 mukaan työ-           lon kuukausipaikkaisesta henkilöstöstä oli 9 %
31367: tahdin kiristyminen näkyy työn henkisenja fyysi-       vuonna 1994. Potilasturvallisuuden kannalta on
31368: sen rasittavuuden lisääntymisenä. Työn rasitta-        kuitenkin tärkeää, että terveydenhuollossa työs-
31369: vuus lisääntyi kuntasektorilla enemmän kuin            kenteleväliä työllistetyllä on alan koulutus ja että
31370: valtion tai yksityisen palveluksessa. Työn rasitta-    hän saa riittävästi ohjausta vakituisilta työnteki-
31371: vuuden lisääntyminen keskittyi kuntasektorin si-       jöiltä.
31372: sällä tietyille aloille. Rasittavuuden lisääntymi-         Sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti kesällä
31373: nen oli erityisen selvää sosiaali- ja terveydenhuol-   1995 työn jakamista koskevan kehittämishank-
31374: lossa sekä opetus- ja sivistystoimessa.                keen yhdessä sosiaali- ja terveydenhuollon kun-
31375:    Sosiaali- ja terveysministeriö selvitti vuonna      takentän kanssa. Kunnat osallistuvat hankkee-
31376: 1994 henkilöstön työssä jaksamista sekä työky-         seen laajasti. Kunnissa pyritään näin paranta-
31377: kyä ylläpitävien toimien yleisyyttä kuntien so-        maan työllistymistä ja lisäämään koulutettujen
31378: siaali- ja terveystoimessa. Tulosten mukaan ter-       työttömien ammattitaidon ylläpitämistä sekä sa-
31379: veydenhuoltohenkilöstön lyhytaikaisissa sai-           malla vähentämään kireästä työtahdista työnte-
31380: rauspoissaoloissa ei tapahtunut muutoksia edel-        kijöille aiheutuvaa rasitusta.
31381:                                              KK 430/1995 vp                                            3
31382: 
31383:    Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa jatkuvasti    kehittää sosiaali- ja terveyspalveluja sekä niiden
31384: selvitysten sekä lääninhallitusten sosiaali- ja ter-   käyttöä ja resurssointia koskevien tilastotieto-
31385: veysosastojen avulla palvelujen saatavuutta ja         kantojen hyödyntämistä ja tiedon välittämistä
31386: henkilöstön muutoksia. Sosiaali- ja terveysalan        päätöksenteon eri tasoille.
31387: tutkimus- ja kehittämiskeskuksen tehtävänä on
31388:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1996
31389: 
31390:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
31391: 4                                          KK 430/1995 vp
31392: 
31393: 
31394: 
31395: 
31396:                                        Tili Riksdagens Talman
31397: 
31398:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     sjukvårdspersonalens kortvariga sjukfrånvaro
31399: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       jämfört med året innan. Samtidigt ökade den
31400: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     långvariga sjukfrånvaron, dvs. den sjukfrånvaro
31401: man Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 430:        som räckte i över tre dagar, och likaså strävan att
31402:                                                      gå i förtidspension i flera kommuner.
31403:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          1 de flesta kommuner började man vidta åtgär-
31404:        ta för att minska vårdpersonalens ökande      der för att upprätthålla arbetsförmågan. Tilidem
31405:        arbetsbörda på sjukhusen så att den för-      hörde t.ex. personliga motionsprogram eller an-
31406:        sämrade patientsäkerheten och arbetsta-       nan tidig rehabilitering samt olika arbetsplatsut-
31407:        garnas risker att själva insjukna beaktas?    redningar. 1 hä1ften av kommunerna ordnades
31408:                                                      arbetshandledning på samma sätt som ett år tidi-
31409:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt        gare.
31410: anföra följande:                                        Det beslutsfattande som gäller antalet anställ-
31411:                                                      da omfattas av den kommuna1a självstyrelsen.
31412:    Den sysselsatta arbetskraften inom social- och    När den tidigare statsandelspraxisen var rådande
31413: hälsovården ökade under senare hälften av 1980-      uppkom en ganska enhetlig personaldimensione-
31414: talet. Arbetskraften minskade med 6 % under          ring i kommunerna med hjälp av ett centraliserat
31415: perioden 1990-1993. År 1993 omfattade arbets-        planeringssystem. Då utfårdade också medici-
31416: kraften 277 000 personer och var på samma nivå       nalstyrelsen cirkulär och instruktionsbrev tili en-
31417: som i mitten av 1980-talet. Arbetskraften började    heterna för hälso- och sjukvård och med hjälp av
31418: öka något 1994. Av de anställda inom det kom-        dem styrdes organiseringen av servicen och di-
31419: muna1a social- och hälsovårdsväsendet arbetade       mensioneringen av resurserna. Numera kan cir-
31420: 30 % inom den specialiserade sjukvården och          ku1ären och instruktionsbreven ha betydelse som
31421: 22% inom primärvården 1994.                          rekommendationer som gäller fungerande proce-
31422:    Vårdperioderna inom den specialiserade sjuk-      durer.
31423: vården, besöken inom öppenvården och olika              Genom statsandelsreformen minskades stats-
31424: undersökningar och åtgärder ökade i antal på         maktens normstyrning. Nu beslutar kommuner-
31425: 1990-talet. Då man jämför ökningen i antalet         na själva om prioritetsområden och sätten att
31426: prestationer med den kvantitativa förändringen       ordna servicen. 1 stället för kvantitativ tillväxt
31427: när det gäller personalen kan man konstatera att     satsar man inom hälso- och sjukvården på en
31428: ett mindre antal anställda än tidigare sköter allt   effektiv och resultatrik verksamhet av god kvali-
31429: flera patienter.                                     tet.
31430:    Enligt kommunernas arbetsmiljöbarometer              Personer som anställts med sysselsättnings-
31431: 1994 kommer den hårdare arbetstakten tili ut-        medel arbetar för närvarande inom social- och
31432: tryck så att arbetet blir mera betungande såväl      hälsovården i nästan alla kommuner. De sköter
31433: psykiskt som fysiskt. Stressen ökade mera inom       såväl yrkesuppgifter som biträdande uppgifter.
31434: den kommunala sektorn än inom den statliga och       Andelen sysselsatta bland personalen med må-
31435: den privata sektorn. lnom den kommunala sek-          nads1ön inom social- och hälsovården var 9 % år
31436: torn ökade stressen mest inom vissa branscher.        1994. Med tanke på patientsäkerheten är det
31437: Speciellt tydlig var denna ökning inom social-       dock viktigt att de sysselsatta som arbetar inom
31438: och hälsovården samt undervisnings- och bild-        hälso- och sjukvården har utbildning i branschen
31439: ningsväsendet.                                        och att de får tillräcklig handledning av de ordi-
31440:    Ar 1994 utredde social- och hälsovårdsmini-       narie arbetstagarna.
31441: steriet hur personalen orkar med sitt arbete och         Sommaren 1995 inledde social- och hälso-
31442: hur van1igt det är med åtgärder för upprätthål-       vårdsministeriet tillsammans med social- och
31443: lande av arbetsförmågan inom det kommunala           hälsovårdens kommunsektor ett utvecklingspro-
31444: social- och hälsovårdsväsendet. Enligt resultaten    jekt som gäller fördelning av arbetet. Kommu-
31445: skedde det inte någon förändring i hälso- och         nerna deltar aktivt i projektet. Kommunerna för-
31446:                                            KK 430/1995 vp                                           5
31447: 
31448: söker på detta sätt förbättra sysselsättningen och   tillgången tili service och personalförändringar-
31449: upprätthållandet av utbildade arbetslösas yrkes-     na. Forsknings- och utvecklingscentralen för so-
31450: skicklighet och samtidigt minska den stress som      cial- och hälsovården skall utveckla social- och
31451: den hårda arbetstakten innebär for arbetstagar-      hälsovårdstjänsterna och utnyttjandet av de sta-
31452: na.                                                  tistikdatabaser som gäller användningen av dem
31453:    Med hjälp av utredningar och social- och häl-     och fördelningen av resurser samt förmedlingen
31454: sovårdsavdelningarna vid länsstyrelserna ger so-     av information tili de olika nivåerna inom be-
31455: cial- och hälsovårdsministeriet oavbrutet akt på     slutsprocessen.
31456: 
31457:      Helsingforsden 8 februari 1996
31458: 
31459:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
31460:                                           KK 431/1995 vp
31461: 
31462: irjallinen kysymys 431
31463: 
31464: 
31465: 
31466: 
31467:                                  Aittoniemi: Pakolaiskiintiön lisäämisestä
31468: 
31469: 
31470: 
31471:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
31472: 
31473:  YK:n hyväksymä ja Naton johdolla toteutet-            Asia on herättänyt hämmennystä jopa viran-
31474: tva rauhanturvaoperaatio Jugoslaviassa on läh-      omaispiireissä.
31475: :nyt käyntiin sotaan osallistuneiden eri osapuol-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31476: :n tekemän sopimuksen ja hyväksymisen poh-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31477: clta. Samalla sotatoimet ovat vähäisiä välikoh-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31478: mksia lukuun ottamatta tauonneet. Suomi osai-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31479: stuu omalta osaltaan operaatioon.
31480:   Julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan                  Aikooko Hallitus lisätä pakolaiskiin-
31481: uomen hallitus on kuitenkin valmistelemassa                 tiötä 500 hengellä nimenomaan Jugosla-
31482: uden pakolaiskiintiön käyttöön ottamista ni-                vian alueelta, vaikka maahan on rauha
31483: tenomaan Jugoslavian alueelta tänne vastaao-                palaamassa YK:n valvomana, ja mihin
31484: tettavia pakolaisia koskien. Kyseessä olisi 500             hallituksen suunnitelma perustuu?
31485: akolaisen kiintiö.
31486:     Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 1996
31487:                                           Sulo Aittoniemi
31488: 
31489: 
31490: 
31491: 
31492:  i0261
31493: 2                                          KK 431/1995 vp
31494: 
31495: 
31496: 
31497: 
31498:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
31499: 
31500:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       t01m1ston UNHCR:n käsityksen mukaan
31501: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        10 000-26 000 vähemmistöihin kuuluvaa hen-
31502: olette 19 päivänä tammikuuta 1996 päivätyn kir-      kilöä. Osa näistä henkilöistä joudutaan sijoitta-
31503: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     maan kokonaan pois entisen Jugoslavian alueel-
31504: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Aittoniemen       ta. Tällaisia henkilöitä voivat olla mm. kidutus-
31505: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 431:        ten tai muuten traumaattisen kohtelun kohteeksi
31506:                                                      joutuneet ihmiset, joiden ei kohtuudella voida
31507:           Aikooko Hallitus lisätä pakolaiskiin-      edellyttää löytävän sijaa jaetussa maassa. Sa-
31508:        tiötä 500 hengellä nimenomaan Jugosla-        moin muualle sijoitusta voivat tarvita potilaat,
31509:        vian alueelta, vaikka maahan on rauha         joita ei voida hoitaa tuhoutuneessa maassa. Mo-
31510:        palaamassa YK:n valvomana, ja mihin           net seka-avioliitoissa elävät eivät tule löytämään
31511:        hallituksen suunnitelma perustuu?             omasta maastaan asuinpaikkaa, jossa kumpi-
31512:                                                      kaan aviopuolisoista ei joutuisi vainon ja syrjin-
31513:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          nän kohteeksi. Tämän johdosta UNHCR on
31514: taen seuraavaa:                                      pyytänyt entisen Jugoslavian alueen pakolaisia
31515:                                                      vastaanottaneita maita varautumaan edelleen
31516:    Valtion vuoden 1996 talousarviossa on varau-      uusiin sijoittamisiin.
31517: duttu n. 1 000 uuden kiintiöpakolaisen vastaan-         UNHCR:n vastuulla on Daytonin rauhanso-
31518: ottoon, näistä puolen on suunniteltu olevan enti-    pimuksen mukaan alueen pakolaiskysymysten
31519: sen Jugoslavian pakolaisia.                          hoito. Tällä hetkellä tärkein tavoite on vakiin-
31520:    Monivuotisen sodan jälkeen entisen Jugosla-       nuttaa vastasolmittu rauha Bosnia-Hertsegovi-
31521: vian alueen asutus ja infrastruktuuri on monin       nassa. Kun YK:n pakolaisjärjestö vielä toistai-
31522: paikoin tuhottu. Erityisen vaikea tilanne on Bos-    seksi pitää tärkeänä myös pakolaisten uudelleen
31523: nia-Hertsegovinassa, josta Suomessa on tällä         sijoittamista, ei sosiaali- ja terveysministeriön
31524: hetkellä n. 1 100 pakolaista.                        mielestä tule tehdä hätiköityjä tai nopeita uusia
31525:    Daytonin rauhansopimuksessa Bosnia-Hert-          ratkaisuja, ennen kuin rauhantila on vakaa. Näin
31526: segovina jaettiin niin, että esimerkiksi Banja Lu-   ollen sosiaali- ja terveysministeriö on edelleen
31527: kan alue, joka aiemmin oli pääosin muslimien         valmis pakolaisten vastaanottoon talousarviossa
31528: asuttama, jäi serbien hallintaan. Yksin tuolta       vahvistetun kiintiön puitteissa.
31529: alueeltajoudutaan evakuoimaan YK:n pakolais-
31530:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1996
31531: 
31532:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
31533:                                           KK 431/1995 vp                                                   3
31534: 
31535: 
31536: 
31537: 
31538:                                        Tili Riksdagens Talman
31539: 
31540:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      personer som tillhör olika minoriteter, enligt
31541: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den       FN:s flyktingkommissiariat UNHCR:s bedöm-
31542: 19 januari 1996 till vederbörande medlem av           ning. En del av dessa personer måste evakueras
31543: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ait-      helt från det forna Jugoslaviens område. Dessa
31544: toniemi undertecknade spörsmål nr 431:                personer kan t.ex. vara människor som råkat ut
31545:                                                       för tortyr eller andra traumatiska upplevelser och
31546:           Ämnar Regeringen öka flyktingkvo-           som inte skäligen kan förutsättas finna sin plats i
31547:        ten med 500 personer uttryckligen från         det uppdelade landet. Det kan också finnas be-
31548:        det jugoslaviska området, trots att det        hov av att flytta sådana patienter utomlands som
31549:        håller på att bli fred i Jandet under FN:s     inte kan få vård i det förstörda landet. Många
31550:        övervakning och på vad grundar sig re-         människor som lever i blandäktenskap kommer
31551:        geringens pian?                                inte att kunna hitta en sådan boningsort i sitt eget
31552:                                                       land, där ingendera parten skulle råka ut för
31553:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         förföljelse eller diskriminering. Därför har
31554: anföra följande:                                      UNHCR bett de Iänder som har tagit emot flyk-
31555:                                                       tingar från det forna Jugoslavien att bereda sig på
31556:    1 statsbudgeten för 1996 har medel reserverats     att ta emot ytterligare flyktingar.
31557: för mottagande av ca 1 000 nya kvotflyktingar.           Enligt Dayton-fredsavtalet är det UNHCR
31558: Enligt planerna kommer hälften av dem att bestå       som ansvarar för flyktingfrågorna inom områ-
31559: av flyktingar från det forna Jugoslavien.             det. Det viktigaste syftet för tillfållet är att stabi-
31560:    Efter de många krigsåren är bosättningen och       lisera den nyslutna freden i Bosnien-Hercegovi-
31561: infrastrukturen inom det forna Jugoslaviens om-       na. Eftersom FN:s flyktingkommissariat tillsvi-
31562: råde på många ställen utplånad. Särskilt svårt är     dare anser det viktigt att också omplacera flyk-
31563: Iäget i Bosnien-Hercegovina. 1 detta nu finns det     tingar, anser social- och hälsovårdsministeriet att
31564: ca 1 100 flyktingar i Finland från det området.       man inte skall fatta förhastade eller snabba, nya
31565:    1 Dayton-fredsavtalet delades Bosnien-Herce-       beslut förrän fredstillståndet är stabilt. Social-
31566: govina upp så att t.ex. området Banja Luka, som       och hälsovårdsministeriet är således fortfarande
31567: tidigare befolkades i huvudsak av muslimer, nu        redo att ta emot flyktingar inom ramen för den
31568: kontrolleras av serberna. Enbart från det områ-       kvot som fastställts i budgeten.
31569: det är man tvungen att evakuera 10 000-26 000
31570:      Helsingforsden 12 februari 1996
31571: 
31572:                                                     Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
31573:                                              KK 432/1995 vp
31574: 
31575: Kirjallinen kysymys 432
31576: 
31577: 
31578: 
31579: 
31580:                                     Aittoniemi: Omakoti- ym. yksityisrakentajien ulkopuolisen työvoi-
31581:                                         man käytön selvittämisestä
31582: 
31583: 
31584:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
31585:    Työvoiman käytön harrnaista markkinoista,              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31586: etupäässä ns. kuutamourakoinnista aiheutuu             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31587: valtiolle vuosittain mittavat verotappiot Tap-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31588: pioita aiheuttavat merkittävästi yksityiset raken-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31589: tajat omakoti-, huvila- ym. työmailla. Työtä tee-
31590: tetään ns. kuutamourakointina ilman, että pal-                    Aikooko Hallitus panna yksityisillä
31591: kasta peritään veroja tai muita asiaan kuuluvia                rakennustyömailla, esimerkiksi omakoti-
31592: maksuja, ja samalla säästetään myös omissa                     ja huvilarakennuksilla tapahtuvan kuu-
31593: maksuvelvoituksissa. Asia täytyisi saada kuriin,               tamourakoinnin kuriin vaatimalla raken-
31594: ja yksi keino olisi vaatia rakennusluvan varaisen              nuksen lopputarkastuksen yhteydessä
31595: rakentamisen osalta tarkka selvitys rakennus-                  tarkat selvitykset työhön käytetyistä ul-
31596: työn valmistuttua työhön käytetystä työvoimas-                 kopuolisista työntekijöistä ja heidän pai-
31597: ta todistettavin perustein. Selvityksen pitäisi olla           koistaan?
31598: ehto rakennustyön loppuhyväksynnälle.
31599: 
31600:      Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 1996
31601: 
31602:                                              Sulo Aittoniemi
31603: 
31604: 
31605: 
31606: 
31607: 250261
31608: 2                                           KK 432/1995 vp
31609: 
31610: 
31611: 
31612: 
31613:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
31614: 
31615:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ilmoittanut asianomaiset tulot. Projektin tavoit-
31616: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         teena on löytää uusia toimintatapoja pienraken-
31617: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       nustoimintaan liittyvän harmaan talouden pal-
31618: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        jastamiseksi erityisesti verotoimistojen työn
31619: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         avulla. Projektin loppuraporttia ei ole vielä käy-
31620: n:o 432:                                              tettävissä.
31621:                                                           Verohallitus on useamman vuoden ajan yh-
31622:           Aikooko Hallitus panna yksityisillä         dessä Tapaturmavakuutuslaitosten liiton ja
31623:        rakennustyömailla, esimerkiksi omakoti-        LEL-Työeläkekassan kanssa julkaissut opasta
31624:        ja huvilarakennuksilla tapahtuvan kuu-         pienrakentajille: Pienrakennuttaja työnantaja-
31625:        tamourakoinnin kuriin vaatimalla raken-        na. Opasta on jaettu mm. rakennusvalvontavi-
31626:        nuksen lopputarkastuksen yhteydessä            ranomaisten välityksellä. Omalta osaltaan opas
31627:        tarkat selvitykset työhön käytetyistä ul-      on vähentänyt ainakin tietämättömyydestä joh-
31628:        kopuolisista työntekijöistä ja heidän pai-     tuvia väärinkäytöksiä.
31629:        koistaan?                                          Mahdollisen harmaan talouden selvittäminen
31630:                                                       rakennuksen lopputarkastuksen yhteydessä on
31631:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          periaatteessa mahdollista. Tämä edellyttäisi ra-
31632: vasti seuraavaa:                                      kennusvalvontaviranomaisten tulemista mu-
31633:                                                       kaan harmaan talouden valvontatyöhön. Heillä
31634:     Tehtyjen selvitysten mukaan rakennusalalla        saattaisi olla paremmat valmiudet kuin verovi-
31635: harmaan talouden osuus on huomattava. Selvi-          ranomaisilla arvioida eri työvaiheiden työme-
31636: tyksiä on esitetty mm. VM:n työryhmämuistios-         nekki, minkälaista ammattitaitoa eri työvaiheet
31637: sa 1995:6 Harmaan talouden selvitystyöryhmän          vaativat, onko rakennus voinut syntyä ns. tai-
31638: loppuraportti ja Tilastokeskuksen muistiossa          kootyöllä ja muita senkaltaisia seikkoja. Kuiten-
31639: 1995:5 Pekka Rytkönen: Näkymättömästä nä-             kin rakennusvalvonnan kytkeminen systemaatti-
31640: kyväksi- selvitys piilotalouden toimialoista.         sesti mukaan harmaan talouden selvittelytyöhön
31641:     Selvitysten mukaan harmaan talouden osuus         vaatisi runsaasti koulutusta sekä sen toimival-
31642: on huomattavasti merkittävämpää muussa ra-            tuuksien tarkistamista. Tarvittaessa veroviran-
31643: kennustoiminnassa kuin omakoti- ja huvilara-          omaisilla on mahdollisuus saada verotusmenet-
31644: kennuksilla. Esimerkiksi Tilastokeskuksen em.         telylain 20 §:n nojalla tietoja rakennusvalvonnas-
31645: muistion mukaan talonrakennusalan piilotalous         ta.
31646: on 15 000-18 000 miestyövuotta, josta vain pie-           Hallitus on jo hallitusohjelmassaan kiinnittä-
31647: ni osa on syntynyt omakoti- ja huvilarakennuk-        nyt erityistä huomiota talousrikollisuuden ja
31648: silla. Niinpä verohallinnon harmaan talouden          harmaan talouden torjuntaan. Hallituksen
31649: torjunnassa ovat keskeisellä sijalla rakennus-         1.2.1996 tekemän periaatepäätöksen mukaan
31650: alaan kohdistuvat valvontatoimet. Näissä toi-         toimintaohjelman keskeiset päämäärät ovat jul-
31651: missa on lähinnä keskitytty ammattimaisen ra-         kiseen tulo- ja menorahoitukseen kohdistuvien
31652: kentamisen valvontaan, ei niinkään yksityiseen        väärinkäytösten torjuminen ja elinkeinoelämän
31653: pientalorakentamiseen. Turun lääninveroviras-         terveen kilpailun ja toimintaedellytysten paran-
31654: tossa on kuitenkin toiminut Hirsi-94 -projekti,       taminen. Strategisena tavoitteena on paino-
31655: jossa on kerätty vertailutietoja hirsitalon valmis-   pisteen siirtäminen ennalta estäviin toimenpitei-
31656: tajilta, energiayhtiöiltä ja kunnilta. Lisäksi on     siin.
31657: vaadittu rakennuksen hankkineilta verovelvolli-           Hallituksella on käytettävissään useita kei-
31658: silta selvitystä suunnittelijoista, rakentajista ja   noja torjua talousrikollisuutta. Toimiin on jo
31659: asentajista. Näiden tietojen perusteella verotoi-     ryhdyttykin. Verotuksessa on muun ohessa sivul-
31660: mistot ovat tutkineet, onko työntekijä tai yrittäjä   liselta saatavien tarkkailutietojen antamisvelvol-
31661:                                         KK 432/1995 vp                                            3
31662: 
31663: lisuutta laajennettu aikaisemmasta. Ottaen huo-   heessa ei ole tarkoituksenmukaista ryhtyä kir-
31664: mioon pienrakentamisen vähäisen osan koko         j~!lisessa kysymyksessä esitettyihin toimenpitei-
31665: rakennusalan harmaasta taloudesta sekä raken-     snn.
31666: nusvalvonnan pääasiallisen tehtävän tässä vai-
31667:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1996
31668:                                                                             Ministeri Arja Alho
31669: 4                                           KK 432/1995 vp
31670: 
31671: 
31672: 
31673: 
31674:                                         Tili Riksdagens Talman
31675: 
31676:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      ter har skattebyråerna undersökt om arbetstaga-
31677: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        ren eller företagaren har uppgett sina inkomster.
31678: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      Syftet med projektet är att hitta nya tillväga-
31679: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr         gångssätt för att uppdaga den ekonomiska grå-
31680: 432:                                                  zon som anknyter tili småhusbyggande, i synner-
31681:                                                       het med skattebyråernas hjälp. Slutrapporten
31682:          Ämnar Regeringen sätta pli på det            från projektet finns ännu inte att tillgå.
31683:        svartjobbande som förekommer på pri-              Skattestyrelsen har under ett flertal år tillsam-
31684:        vata byggnadsarbetsplatser, t.ex. på eg-       mans med Olycksfallsförsäkringsanstalternas
31685:        nahems- och stugbyggen, genom att i            Förbund r.f. och LEL Arbetspensionskassan
31686:        samband med slutinspektionen av bygg-          publicerat en guide för småhusbyggare: Pienra-
31687:        naden kräva noggranna utredningar om           kennuttaja työnantajana. Guiden har delats ut
31688:        sådana utomstående arbetstagare som            bl.a. genom förmedling av byggnadstillsynsmyn-
31689:        har anlitats i arbetet och om deras löner?     digheterna. Guiden har bidragit tili att minska
31690:                                                       åtminstone sådant missbruk som beror på okun-
31691:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         nighet.
31692: anföra följande:                                         Det är i princip möjligt att i samband med
31693:                                                       slutinspektionen av en byggnad reda ut eventu-
31694:    Enligt utredningar som gjorts är den ekono-        ellt svartjobb. Detta förutsätter att byggnadstill-
31695: miska gråzonen betydande inom byggnadsbran-           synsmyndigheterna deltar i övervakningen.
31696: schen. Utredningar har presenterats i bl.a. FM:s      Dessa kunde eventuellt haen bättre beredskap än
31697: arbetsgruppspromemoria 1995:6 Harmaan                 skattemyndigheterna att uppskatta arbetsåt-
31698: talouden selvitystyöryhmän loppuraportti och i        gången för olika arbetsmoment, hurdan yrkes-
31699: Statistikcentralens promemoria 1995:5 Pekka           kunskap olika arbeten kräver, om byggnaden har
31700: Rytkönen: Näkymättömästä näkyväksi- selvi-            kunnat byggas med s.k. talkoarbete och andra
31701: tys piilotalouden toimialoista.                       dylika frågor. Om byggnadstillsynen systema-
31702:    Enligt utredningarna är den ekonomiska grå-        tiskt skall kopplas tili det utredningsarbete som
31703: zonen avsevärt större i annan byggnadsverksam-        gäller den grå ekonomin, kräver detta dock
31704: het än i fråga om egnahems- och stugbyggena.          mycket utbildning samt justering av dess befo-
31705: Enligt Statistikcentralens ovan nämnda prome-         genheter. Vid behov har skattemyndigheterna
31706: moria omfattar den dolda ekonomin inom hus-           möjlighet att med stöd av 20 § lagen om beskatt-
31707: byggnadsbranschen 15 000-18 000 årsverken,            ningsförfarande få uppgifter om byggnadstillsy-
31708: varav endast en liten del hänför sig tili egnahems-   nen.
31709: och stugbyggen. Därför spelar sådana övervak-            Regeringen har redan i sitt regeringsprogram
31710: ningsåtgärder som riktar sig mot byggnadsbran-        fåst särskild uppmärksamhet vid bekämpningen
31711: schen en central roll i skatteförvaltningens be-      av den ekonomiska brottsligheten och den eko-
31712: kämpning av den grå ekonomin. Man har främst          nomiska gråzonen. Enligt regeringens principbe-
31713: koncentrerat sig på övervakning av professio-         slut av den l februari 1996 är verksamhetspro-
31714: nellt byggande och i mindre utsträckning på pri-      grammets centrala mål att bekämpa det missbruk
31715: vat småhusbyggande. Vid Åbo länsskatteverk            som riktar sig mot den offentliga budgetfinansie-
31716: har man dock inom ramen för projektet Hirsi-94        ringen samt att förbättra den sunda konkurren-
31717: samlat in jämförelseuppgifter av stockhustiliver-     sen och verksamhetsförutsättningarna inom nä-
31718: kare, energibolag och kommuner. Därtill har           ringslivet. Det strategiska målet är att flytta över
31719: man av sådana skattskyldiga som har skaffat en        tyngdpunkten på preventiva åtgärder.
31720: byggnad krävt utredningar om projektörer, byg-            Regeringen har tili sitt förfogande ett flertal
31721: gare och montörer. På grundval av dessa uppgif-       sätt att bekämpa den ekonomiska brottsligheten.
31722:                                           KK 432/1995 vp                                            5
31723: 
31724: Vissa åtgärder har redan vidtagits. Inom beskatt-   nen inom byggbranschen samt byggnadstillsyn-
31725: ningen har bl.a. skyldigheten för utomstående att   ens huvudsakliga uppgift är det i detta skede inte
31726: ge uppgifter om iakttagelser utvidgats från det     ändamålsenligt att vidta de åtgärder som avses i
31727: tidigare. Med beaktande av hur liten del småhus-    spörsmålet.
31728: byggandet utgör av hela den ekonomiska gråzo-
31729: 
31730:      Helsingfors den 13 februari 1996
31731: 
31732:                                                                                Minister Arja Alho
31733:                                              KK 433/1995 vp
31734: 
31735: Kirjallinen kysymys 433
31736: 
31737: 
31738: 
31739: 
31740:                                     Aittoniemi: Taloudellisen laman pysyvyydestä
31741: 
31742: 
31743: 
31744:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
31745: 
31746:     Suomen väitetään olevan lamassa. Arviointi         ten, että se tapahtuu jo tuotantovaiheessa eli ja-
31747: on osoittautunut yhä varmemmin virheelliseksi,         kamalla työ kaikkien kesken, vai siten, että työs-
31748: sillä kysymys ei ole tilapäisestä lamasta vaan         sä olevat pitävät työnsä täysimääräisenä ja tuo-
31749: pysyvästä olotilasta. Tämän seurauksena maas-          tos jaetaan myös työn ulkopuolella oleville siten
31750: samme tulee olemaan pysyvästi 400 000-                 kuin nykyisin tavallaan tapahtuu työttömyys-
31751: 500 000 työtä vailla olevaa henkilöä. Keskeinen        korvausten ja toimeentulotuen kautta, mutta
31752: syy tämän olotilan muodostumiseen on se, että          varsin epäoikeudenmukaisesti.
31753: viime vuosikymmeninä maa on tavallaan raken-              Nämä realiteetit pitäisi hyväksyä ja ryhtyä
31754: nettu valmiiksi ja ylikin. Maassamme on suunna-        mitä nopeimmin ns. suureen reformiin sen sijaan,
31755: ton määrä ylikapasiteettia tehdaskiinteistöistä,       että unelmissa pidetään esillä niin utopistista ai-
31756: liiketiloista, toimistotiloista, marketeista ja kyl-   hetta kuin työttömyyden puolittamista tämän
31757: pylöistä. Jopa asuinhuoneistoja on riittävästi, eri    vaalikauden aikana.
31758: asia sitten on, kohtaavatko ne asunnon tarvitsi-          Todeten selvyyden vuoksi, että olen jättänyt
31759: joita. Vientituotteiden, kulutushyödykkeiden ja        työn ulkopuolelle jääneiden joukosta pois eläke-
31760: palvelujen tuottamisen osalta taas nopeasti kas-       läiset tarkoituksellisesti, koska he eivät ole ongel-
31761: vava automaatio ja työn tuottavuuden kasvu vai-        man osa, kysyn valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1
31762: kuttavat siten, että niiden tuottamiseen tarvitaan     momenttiin viitaten:
31763: enintään nykyinen työmäärä, joka sekin tulee
31764: todennäköisesti vielä laskemaan tulevien vuosien                   Milloin Hallitus aikoo herätä prinses-
31765: aikana.                                                        sa ruususen unestaan ja todeta, että ny-
31766:     Edellyttäen, että maan vienti pystyy pitämään              kyinen lamaksi kutsuttu ilmiö on pysyvä
31767: ulkoisen taseen tasapainossa, kysymys on kui-                  olotila, ja ryhtyä tältä pohjalta valmiste-
31768: tenkin vain siitä, pystyykö maa sisäisesti tuotta-             lemaan suurta reformia, jonka kautta in-
31769: maan ne tavarat, palvelut ja hyödykkeet, jotka                 himillisen elämän kannalta välttämätön
31770: tarvitaan myös työn ulkopuolella olevien tarpeet               yhteiskunnallinen tuotos jaetaan joko
31771: huomioon ottaen. Jos näin on, jäljellä on vain                 kokonaisvaltaisen työn jakamisen kautta
31772: jako-ongelma, eli miten tuotos jaetaan työssä                  tai siten, että työn ulkopuolelle pysyvästi
31773:  käyvien ja työn ulkopuolella olevien kesken. Jos              jäänyt kansanosa saa oikeudenmukaises-
31774:  tähän saakka olemme olleet yksimielisiä, tullaan              ti jaetun osan yhteiskunnan tuotoksesta
31775:  viimeiseen kysymykseen. Suoritetaanko jako si-                työelämään osallistumatta?
31776:      Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 1996
31777: 
31778:                                              Sulo Aittoniemi
31779: 
31780: 
31781: 
31782: 
31783: 250261
31784: 2                                          KK 433/1995 vp
31785: 
31786: 
31787: 
31788: 
31789:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
31790: 
31791:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       melkein täsmälleen samansuuruinen kuin 1990-
31792: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        luvun laman vaikutus. Yhteenvetona voi todeta,
31793: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      että vuosina 1960-1990 työajan jakaminen to-
31794: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       teutui elinkaaren koulutus- ja eläkeajan pidenty-
31795: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        misellä, yksittäisen työntekijän vuosityöajan ly-
31796: n:o 433:                                             hentymisellä sekä toisaalta naisten työmarkki-
31797:                                                      noille osallistumisen kasvulla. Vuoden 1990 jäl-
31798:            Milloin Hallitus aikoo herätä prinses-    keen työajan jakaminen on toteutunut melkein
31799:        sa ruususen unestaan ja todeta, että ny-      pelkästään työttömyyden kasvuna.
31800:        kyinen lamaksi kutsuttu ilmiö on pysyvä          Kysymyksen perustetussa katsotaan, että kas-
31801:        olotila, ja ryhtyä tältä pohjalta valmiste-   vaneen tuotannon käyttö on vain jako-ongelma
31802:        lemaan suurta reformia, jonka kautta in-      ja että Suomi on jo rakennettu valmiiksi. Peruste-
31803:        himillisen elämän kannalta välttämätön        lujen mukaan nyky-yhteiskunnassa tulokset jae-
31804:        yhteiskunnallinen tuotos jaetaan joko         taan ensi sijassa työpanoksen perusteella ja tä-
31805:        kokonaisvaltaisen työnjakamisen kautta        män vuoksi tavoitellaan korkeampaa työllisyyttä
31806:        tai siten, että työn ulkopuolelle pysyvästi   valmiiksi rakennetussa maassa. Kysymyksessä
31807:        jäänyt kansanosa saa oikeudenmukaises-        väitetään kansantaloutemme olevan pysyvässä
31808:        ti jaetun osan yhteiskunnan tuotoksesta       lamassa ja ratkaisuksi esitetään työn jakamista
31809:        työelämään osallistumaHa?                     uudella tavalla tai sen takaamista, että työn ulko-
31810:                                                      puolelle pysyvästi jäävät saavat kohtuullisen
31811:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         osuuden kansantalouden tuotannosta.
31812: vasti seuraavaa:                                        Suomen kansantalous ei ole lamassa, sillä tuo-
31813:                                                      tanto kasvaa eikä näköpiirissäkään ole vuosina
31814:     Kysymyksessä on kiinnitetty huomiota Suo-        1991-1993 toteutuneen kaltaista taloudellisen
31815: men ja muiden kehittyneiden kansantalouksien         aktiviteetin vähenemistä. Pitkä kasvuhistoria
31816: tärkeään piirteeseen. Kansantuote on, kriisikau-     osoittaa, että kansalaiset ovat olleet halukkaita
31817: sia lukuun ottamatta, kasvanut jatkuvasti, ja        tavoittelemaan korkeampaa elintasoa ja myös
31818: reaalinen bruttokansantuote asukasta kohti on        kyenneet tavoitettaan toteuttamaan. Hallituksen
31819: Suomessa 2,5-kertaistunut vuodesta 1960 vuo-         käsitys on, että kansalaiset eivät ole muuttaneet
31820: teen 1995. Koko kansantaloudessa tehtiin vuon-       tavoitteitaan korkeamman elintason suhteen,
31821: na 1960 työtä 4 178 miljoonaa tuntia ja vuonna       vaikka laadullisia muutoksia onkin tapahtunut
31822: 1995 3 453 miljoonaa tuntia. Tämä merkitsee          ja olemme kaikki tulleet aikaisempaa tietoisem-
31823: sitä, että työtuntien määrä asukasta kohti on        miksi muun muassa taloudellisen toiminnan ym-
31824: samana aikana vähentynyt noin 28 prosenttia.         päristövaikutuksista. Korkeamman elintason ta-
31825: Taloudellisen edistymisen siunausta on siis ensi     voite ja ympäristön laadun yhdistäminen muo-
31826: sijassa käytetty elintason nostamiseen, mutta        dostavat yhden kokonaisuuden, jonka takia Suo-
31827: myös työntekoon käytetyn ajan vähentämiseen.         mea ei voida pitää edustaja Aittoniemen tarkoit-
31828: Tämä työn jakaminen on toteutunut sekä työlli-       tamassa mielessä valmiiksi rakennettuna. Kor-
31829: sen keskimäärin vuodessa tekemien työtuntien         keamman elintason tavoite ja tarjolla olevan työ-
31830: että työllisten väestöosuuden vähenemisenä.          panoksen ylimäärä ovat perusteet sille, että on
31831:     Työtuntien vähenemistä kuvaa se, että teolli-    järkevää tavoitella korkeampaa työllisyyttä kas-
31832: suustyöntekijän säännöllinen vuosityöaika on         vun kautta eikä pitää nykyistä tilaa pysyvänä.
31833: vuodesta 1960 vuoteen 1995 lyhentynyt 18 pro-            Lyhyellä aikavälillä työttömien ongelmaa on
31834: senttia eli noin 1 720 tuntiin. Työllisten väestö-   hoidettava myös edustaja Aittoniemen mainitse-
31835: osuus puolestaan on alentunut vuoden 1960 noin       min keinoin. Hallitus on pyrkinyt edistämään
31836: 47 prosentista vuoden 1995 noin 40 prosenttiin,      työn jakamista muun muassa osa-aikalisäjär-
31837: eli työssä olevien "tiheys" väestössä on laskenut    jestelmällä, ns. 6+6 -työaikamallikokeilulla sekä
31838: noin 15 prosenttia. Viimeksi mainittu muutos on      vuorotteluvapaakokeilulla. Hallitus valmistelee
31839:                                           KK 433/1995 vp                                               3
31840: 
31841: lainsäädäntöä, jolla mahdollistetaan työajan ny-    joittaa korkea veroasteemme ja julkisen sektorin
31842: kyistä joustavampi käyttö. Työn uudelleenjaka-      velan kasvu. Korkea veroaste aiheuttaa osaltaan
31843: mista ei ole kuitenkaan järkevää harjoittaa liian   koko talouteen kannustinongelmia ja lisää har-
31844: voimakkaalla säännöspohjaisella puuttumisella       maan talouden houkuttelevuutta. Pitkällä aika-
31845: työmarkkinoiden toimintaan, koska se voi vä-        välillä tällaiset järjestelmäongelmat vähentävät
31846: hentää tehokkuuden kannalta tärkeää jousta-         tehokkuutta ja laskevat elintasoa koko taloudes-
31847: vuutta ja aiheuttaa sopeutumiskustannuksia.         sa siitä, mihin ilman näitä piirteitä olisi mahdolli-
31848: Liittyen kysymyksessä esitettyyn ajatukseen py-     suuksia. Hallituksen valmisteilla olevalla ns. tu-
31849: syvästi työmarkkinoiden ulkopuolella olevista,      loloukkuselvityksellä sekä harmaan talouden su-
31850: voidaan todeta, että pitkäaikaistyöttömätkään       pistamiseen tähtääväliä toimintaohjelmalla pyri-
31851: eivät välttämättä ole pysyvästi työmarkkinoiden     tään poistamaan näitäjärjestelmäongelmia. Toi-
31852: ulkopuolella. Vaihtuvuus työttömien joukossa        saalta valtionvelan kasvattaminen siirtäisi vero-
31853: on suuri ja esimerkiksi tietyn vuoden aikana jon-   rasitusta tulevaisuuteen, myös tulevien sukupol-
31854: kin ajan työttömänä olleiden voidaan sanoa jou-     vien kannettavaksi.
31855: tuvan eräällä tavalla jakamaan työaikaa keske-         Hallitus antaa eduskunnalle tulevaisuusselon-
31856: näänkin.                                            teon kevättalvella 1997 ja käsittelee selonteossa
31857:    Työttömille maksetut tulonsiirrot ovat tapa      tarkemmin ja tutkimukseen perustuen kysymyk-
31858: kanavoida tuotannon tuloksia myös niille,joiden     sessäja sen perusteluissa lyhyesti sivuttuja talou-
31859: työpanokselle ei ole löytynyt heidän haluamas-      den ja työelämän pitkän aikavälin kysymyksiä.
31860:  saan määrin käyttöä. Tulonsiirtojen käyttöä ra-
31861: 
31862:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1996
31863: 
31864:                                                                                 Ministeri Arja Alho
31865: 4                                           KK 433/1995 vp
31866: 
31867: 
31868: 
31869: 
31870:                                         Tili Riksdagens Talman
31871: 
31872:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      de arbetandes frekvens bland befolkningen har
31873: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        alltså minskat med ca 15 %. Nämnda ändring är
31874: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      nästan exakt lika stor som verkningarna av de-
31875: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr         pressionen under 1990-talet. Kontentan av detta
31876: 433:                                                  är att åren 1960-1990 delades arbetstiden i
31877:                                                       praktiken genom att den individuella utbild-
31878:           När ämnar Regeringen vakna upp ur           nings- och pensionstiden förlängdes, årsarbetsti-
31879:        sin törnrosasömn och inse att den rådan-       den för enskilda arbetstagare förkortades och
31880:        de företeelse som kaUas depression är ett      dessutom genom att kvinnornas andel på arbets-
31881:        permanent tillstånd och utgående frän          marknaden ökade. Efter år 1990 har delningen av
31882:        detta börja bereda en stor reform genom        arbetstiden nästan enbart skett i form av ökad
31883:        viiken den samhälleliga avkastning som         arbetslöshet.
31884:        är nödvändig med tanke på ett mänskligt           I motiveringen till spörsmålet anses det att
31885:        liv fördelas, antingen genom en helhets-       användningen av den ökade produktionen en-
31886:        betonad fördelning av arbetet eller på så      dast utgör ett fördelningsprob1em och att Fin-
31887:        sätt att den del av befolkningen som var-      land redan är fårdigbyggt. Enligt motiveringen
31888:        aktigt blivit utan arbete får en rättvist      fördelas resultaten i dagens samhälle i första
31889:        fördelad andel av avkastningen i samhäl-       hand utgående från arbetsinsats och därför efter-
31890:        let utan att delta i arbetslivet?              strävas en högre sysselsättning i ett fårdigbyggt
31891:                                                       land. I spörsmålet påstäs att vår samhällsekono-
31892:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         mi är i ett tillstånd av varaktig depression och
31893: anföra följande:                                      som en lösning på detta föresläs att arbetet förde-
31894:                                                       las på ett nytt sätt eller att de som bestående blir
31895:     I spörsmålet har man fåst uppmärksamhet vid       utanför arbetslivet garanteras en rimlig andel av
31896: ett viktigt drag hos Finland och andra samhälls-      samhällsekonomins avkastning.
31897: ekonomiskt utvecklade länder. Nationalproduk-             Samhällsekonomin i Finland lider inte av de-
31898: ten har med undantag av krisperioderna ökat           pression eftersom produktionen ökar och ingen-
31899: konstant och den reella bruttonationalproduk-         ting tyder på att en minskning av den ekonomiska
31900: ten per invånare i Finland har från år 1960 tili år   aktiviteten i stil med den som inträffade ären
31901: 1995 blivit 2,5 gånger större. Inom hela samhälls-    1991-1993 är på kommande. De 1ånga tillväxts-
31902: ekonomin uppgick mängden utfört arbete år             anorna antyder att medborgarna har varit villiga
31903: 1960 tili 4 178 miljoner timmar och är 199 5 tili     att eftersträva en högre 1evnadsstandard och att
31904: 3 453 miljoner timmar. Detta innebär att antalet      de också 1yckats uppnå sina mål. Regeringen är
31905: arbetstimmar per invånare under samma tid har         av den uppfattningen att medborgarna inte har
31906: minskat med ca 28 %. De ekonomiska framste-           ändrat sin må1sättning beträffande en högre 1ev-
31907: gen har sålunda i första hand lett tili en höjning    nadsstandard fastän det har skett kva1itetsmässi-
31908: av levnadsstandarden, men också tili en minsk-        ga förändringar och vialla har b1ivit mer medvet-
31909: ning av den tid som används tili arbete. Denna        na om bl.a. de verkningar på mi1jön som den
31910: fördelning av arbetet är en följd av att säväl det    ekonomiska verksamheten medför. Förenandet
31911: genomsnittliga antalet arbetstimmar per är för en     av må1et på en högre 1evnadsnivä och kva1iteten
31912: arbetande som de arbetandes andel av befolk-          av mi1jön bildar en helhet på grund av viiken
31913: ningen har minskat.                                   Finland inte kan anses som fårdigbyggt i den
31914:     Minskningen av antalet arbetstimmar karak-        mening som riksdagsman Aittoniemi avser. Må-
31915: teriseras av att den ordinarie arbetstiden per år     let på en högre levnadsstandard och det rådande
31916: för industriarbetare har minskat med 18 %, dvs.       överskottet av arbetsinsatser utgör grund för att
31917: tili 1 720 timmar från år 1960 tili år 1995. De       det är ändamålsenligt att eftersträva en högre
31918: arbetandes andel av befolkningen har i sin tur        sysselsättning genom tillväxt i stället för att be-
31919: sjunkit frän ca 47% år 1960 tili ca 40% år 1995,      trakta den rådande situationen som permanent.
31920:                                               KK 433/1995 vp                                             5
31921: 
31922:    På kort sikt är det viktigt att åtgärda arbetslös-   sa är ett sätt att kanalisera produktionsresultaten
31923: hetsproblemet även med sådana medel som riks-           även tili dem, vars arbetsinsatser det inte i till-
31924: dagsman Aittoniemi nämner. Regeringen har               räcklig mån har funnits användning för. An-
31925: försökt främja fördelningen av arbete bl.a. ge-         vändningen av inkomstöverföringar begränsas
31926: nom ett system med deltidstillägg, nämligen för-        av vår höga skattegrad och den offentliga sek-
31927: söket med den s.k. arbetstidsmodellen 6+6, samt         torns ökade skuldsättning. Den höga skattegra-
31928: genom försöket med alterneringsledighet. Reger-         den för sin del medför stimulansproblem för hela
31929: ingen håller på att bereda en sådan lagstiftning        ekonomin och ökar den ekonomiska gråzonens
31930: som möjliggör en mer flexibel användning av             frestelser. På lång sikt leder dylika problem i
31931: arbetstiden. Det är dock inte skäl att genomföra        systemen till en minskad effektivitet och sänker
31932: en sådan omfördelning av arbetet som i alltför          levnadsstandarden inom hela ekonomin från den
31933: stor grad stöder sig på ett regelmässigt ingripande     nivå som utan dessa särdrag hade varit möjlig att
31934: i arbetsmarknadsverksamheten eftersom detta             uppnå. Syftet med den utredning om s.k. in-
31935: kan minska den flexibilitet som är viktig med           komstfållor som regeringen som bäst håller på att
31936: tanke på effektiviteten och medföra anpassnings-        bereda samt det verksamhetsprogram som har
31937: kostnader. Med anledning av den tanke som               som mål att minska den ekonomiska gråzonen är
31938: framförs i spörsmålet om att en del av befolk-          att eliminera de problem som hänför sig till dessa
31939: ningen varaktigt är utanför arbetsmarknaden             system. Å andra sidan innebär en ökning av stats-
31940: kan det konstateras att inte ens de långtidsarbets-     skulden att skattebördan förflyttas framåt i tiden
31941: lösa nödvändigtvis har uteslutits från arbets-          så att den även drabbar kommande generationer.
31942: marknaden. Omsättningen bland de arbetslösa                Regeringen avger vårvintern 1997 tili riksda-
31943: är stor och man kan t.ex. säga att de personer som      gen en framtidsredogöre1se och behandlar i den
31944: under ett visst år varit arbetslösa en tid på sätt      mer ingående och med stöd av undersökningen
31945:  och vis är tvungna att dela arbetstiden även sinse-    de frågor på 1ång sikt gällande ekonomin och
31946:  mellan.                                                sysselsättningen som har tangerats i detta spörs-
31947:    Inkomstöverföringar som betalas tili arbetslö-       mål och motiveringen tili det.
31948: 
31949:       Helsingforsden 12 februari 1996
31950: 
31951:                                                                                     Minister Arja Alho
31952:                                            KK 434/1995 vp
31953: 
31954: Kirjallinen kysymys 434
31955: 
31956: 
31957: 
31958: 
31959:                                   Pulliainen ym.: Tietokirjallisuuden tukemisesta
31960: 
31961: 
31962: 
31963:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
31964: 
31965:     Vastatessaan kirjalliseen kysymykseen 345/          Vastauksessaan arvoisa kulttuuriministeri to-
31966: 1995 vp kunnioitettu kulttuuriministeri suhtau-      teaa edelleen, "ettei Suomen Tietokirjailijat ry:tä
31967: tuu yllättävän kielteisesti kansalaisten lukuhar-    voida pitää kokonaisuudessaan keskeisenä taide-
31968: rastuksessa edelleen jatkuvaan tietokirjallisuu-     alan järjestönä". Tähän voidaan todeta, että ai-
31969: den hyväksi tapahtuvaan muutokseen ja tämän          nakin tietokirjailijoiden tuottamia teoksia luke-
31970: muutoksen huomioon ottamiseen jaettaessa ns.         vat ja lainaavat kansalaiset ovat osoittaneet eri-
31971: kirjasto(korvaus)apurahoja sekä tuettaessa kir-      tyistä arvostustaan tätä taiteen alaa kohtaan
31972: jailijoita edustavia järjestöjä. Suomen Tietokir-    omilla, suhteellisesti kasvavilla valinnoillaan.
31973: jailijat ry:hän edustaa auktorisoidusti jatkuvasti      Pääministeri Paavo Lipposen hallitus on lu-
31974: kasvavaa tietokirjailijoiden joukkoa ja lukuhar-     vannut puolittaa työttömyyden toimikautensa
31975: rastuksena (lainaustilastojenkin mukaan) kasva-      aikana ja on ohjelmassaanjulistautunut kulttuu-
31976: vaa tietokirjallisuutta.                             rihallitukseksi. Taiteellisesti korkeatasoinen tie-
31977:     Vastauksessaan kulttuuriministeri toteaa         tokirjallisuus auttaa kansalaisia, myös ja jopa
31978: mm., että "Suomen Tietokirjailijat ry. on saanut     erityisesti työttömiä, kehittämään itseään ja val-
31979: aikaisempina vuosina valtionavustusta toimin-        miuksiaan. On suorastaan hallitusohjelman vas-
31980: taansa opetusministeriön korkeakoulu- ja tiede-      taista, jollei tällainen hallitus osoita erityistä
31981:  osastolta" ja että "opetusministeriö on kuitenkin   kiinnostusta tietokirjallisuuden tuottamisen tu-
31982: pyrkinyt helpottamaan Suomen Tietokirjailijat        kemiseen ja tietokirjailijoita edustavan järjestön
31983:  ry:n tilannetta myöntämällä järjestölle neljänä     taloudellisten toimintaedellytysten parantami-
31984: perättäisenä vuotena (1992-1995) toiminta-           seen.
31985:  avustukset kulttuuriosaston käyttö varoista".          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31986:  Näihin komealta kalskahtaviin ilmoituksiin on       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31987:  pakko reagoida seuraavilla toteamuksilla:           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31988:     1) Suomen Tietokirjailijat ry. ei ole saanut     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31989:  valtionavustusta korkeakoulu- ja tiedeosastolta
31990:  lukuun ottamatta joitakin tilapäisiä (kaksi tai               Aikooko pääministeri Paavo Lippo-
31991:  kolme kertaa 15 vuoden aikana) muutaman tu-                sen kulttuurihallitus kohottaa tietokir-
31992:  hannen markan suuruisia kohderahoja pohjois-               jallisuuden tuottamisen ja tietokirjaili-
31993:  maisten kokousten järjestämiseen.                          joita edustavan järjestön, Suomen Tieto-
31994:     2) Opetusministeriö on myöntänyt vuosina                kirjailijat ry:n, tukemisen niille nyky-yh-
31995:  1992-1995 Suomen Tietokirjailijat ry:lle vuosit-           teiskunnassa kuuluvaan arvoon, mikä
31996:  tain 20 000 markan avustuksen, mitä voitaneen              näkyy mm. korotettuina määräraha-
31997:  pitää kaikilla mittareilla mitattuna mitättömän            osuuksina?
31998:  vähäisenä tukemisena.
31999: 
32000:      Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 1996
32001: 
32002:           Erkki Pulliainen               Paavo Nikula                   Tuija Brax
32003: 
32004: 
32005: 
32006: 
32007: 250261
32008: 2                                           KK 434/1995 vp
32009: 
32010: 
32011: 
32012: 
32013:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
32014: 
32015:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        joihin apurahojen kokonaismarkkamäärä on
32016: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         sidottu. Näin ollen myös ns. kirjastoapurahoi-
32017: olette 22 päivänä tammikuuta 1996 päivätyn kir-       hin on kohdistunut säästötoimia, vuonna 1993
32018: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      -10%, 1994 -4%ja 1995-7%. Korkeimmillaan
32019: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Erkki Pulliai-     määräraha oli vuonna 1991 (18 miljoonaa mark-
32020: sen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          kaa),josta se on laskenut 14,1 miljoonaan mark-
32021: n:o 434:                                              kaan vuonna 1995.
32022:                                                          Hallituksella ei ole tällä hetkellä suunnitelmia
32023:           Aikooko pääministeri Paavo Lippo-           muuttaa ns. kirjastoapurahojen jakosuhdetta
32024:        sen kulttuurihallitus kohottaa tietokir-       kauno- ja tietokirjallisuuden välillä. Muutos
32025:        jallisuuden tuottamisen ja tietokirjaili-      edellyttäisi määrärahan tason korottamista, kos-
32026:        joita edustavan järjestön, Suomen Tieto-       ka muutoin kaunokirjallisuuden eäustajien ase-
32027:        kirjailijat ry:n, tukemisen niille nyky-yh-    ma heikentyisi merkittävästi. Lisärahoitukseen
32028:        teiskunnassa kuuluvaan arvoon, mikä            ei ole nyt taloudellisia mahdollisuuksia.
32029:        näkyy mm. korotettuina määräraha-                 Suomen Tietokirjailijat ry. on hakenut vuo-
32030:        osuuksina?                                     desta 1992 lähtien toiminta-avustusta kirjailija-
32031:                                                       järjestöille osoitetusta määrärahasta, joka sisäl-
32032:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           tyy talousarvion momenttiin 29.90.52 (veikkauk-
32033: taen seuraavaa:                                       sen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen tuke-
32034:                                                       miseen). Esityksen ko. määrärahan jaosta tekee
32035:    Ns. kirjastoapurahat syntyivät 1960-luvun          valtion kirjallisuustoimikunta, jossa myös Suo-
32036: alussa (Laki eräistä kirjailijoille ja kääntäjille    men Tietokirjailijat ry. on edustettuna. Taiteen
32037: suoritettavista apurahoista ja avustuksista 236/      tukemiseen osoitettujen määrärahojen pienen-
32038: 61) edistämään nimenomaan kaunokirjallista            nyttyä vuosi vuodelta ministeriö on katsonut ai-
32039: luovaa työtä. Vasta vuonna 1984 järjestelmään         heelliseksi noudattaa valtion kirjallisuustoimi-
32040: otettiin mukaan yleinen tietokirjallisuus. Samal-     kunnan esitystä ja turvata määrärahasta jo aikai-
32041: la määriteltiin uudelleen määrärahan määräyty-        semmin tukea saaneiden taidealanjärjestöjen toi-
32042: misperuste, minkä seurauksena jaettava määrä-         minnan.
32043: raha kasvoi aikaisemmasta tasosta.                        Mitä Suomen Tietokirjailijat ry:n jäsenistön
32044:    Oppikirjat ja tieteelliset tutkimukset on rajat-   kokoonpanoon tulee, on suurin osa heistä oppi-
32045: tu tämän apurahajärjestelmän ulkopuolelle. Op-        kirjantekijöitä. Tämän johdosta järjestön ei ole
32046: pikirjat eivät ole tyypillistä yleisten kirjastojen   katsottu kuuluvan keskeisiin taidealan järjestöi-
32047: lainattavaa aineistoa. Opetushallitus tukee eri-      hin. Lisäksi taide- ja kulttuurijärjestöjen toimin-
32048: tyistapauksissa oppikirjojen tekoa, mutta muu-        nan tukemisen periaatteena on pidetty sitä, ettei
32049: ten oppikirjojen myynnin katsotaan olevan kau-        tukea myönnetä järjestöjen varsinaiseen edun-
32050: pallisesti kannattavaa toimintaa ja tuottavan te-     valvontaan, vaan lähinnä niiden toiminnan sii-
32051: kijöilleen tekijänpalkkioina tyydyttävän kor-         hen osaan, joka liittyy yleiseen kulttuuritoimin-
32052: vauksen työstä. Kirjastoapurahajärjestelmässä         taan. Samalla on katsottu, että jäsenmaksutuo-
32053: ei myöskään oteta huomioon koulukirjastojen ja        toilla tulisi kattaa huomattava osa järjestöjen
32054: tieteellisten kirjastojen kirjahankintoja ja niiden   toimintamenoista. Opetusministeriön näkemyk-
32055: käyttöä.                                              sen mukaan Suomen Tietokirjailijat ry:llä ei ole
32056:     1990-luvulla kirjastoapurahoihin osoitettu        tähän mennessä ollut riittävässä määrin sentyyp-
32057: määräraha on kokonaisuudessaan pienentynyt,           pistä kulttuuritoimintaa, että sille olisi voitu
32058: koska kuntien säästötoimet ovat supistaneet           myöntää toiminta-avustusta kirjailijajärjestöille
32059: yleisten kirjastojen kirjahankintamäärärahoja,        osoitetusta määrärahasta.
32060: 
32061:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1996
32062: 
32063:                                                                           Ministeri Claes Andersson
32064:                                             KK 434/1995 vp                                                 3
32065: 
32066: 
32067: 
32068: 
32069:                                         Tili Riksdagens Talman
32070: 
32071:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      år 1994 -4% och år 1995 -7%. År 1991 var
32072: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        anslaget som störst (1 8 miljoner mark) och har
32073: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      sedan sjunkit så att det år 1995 uppgick till 14,1
32074: man Erkki Pulliainen m.fl. undertecknade spörs-       miljoner mark.
32075: må1 nr434:                                               Regeringen har för närvarande inga planer på
32076:                                                       att ändra fördelningen av de s.k. bibliotekssti-
32077:           Ämnar statsminister Paavo Lipponens         pendierna mellan skön- och facklitteraturen. En
32078:        kulturregering höja stödet för produk-         ändring skulle förutsätta en högre nivå på ansla-
32079:        tion av fack1itteratur och till Finlands       get, eftersom ställningen för skönlitteraturens
32080:        facklitterära författare rf, som är en orga-   företrädare annars skulle försvagas betydligt.
32081:        nisation som företräder de facklitterära       Det finns inga ekonomiska möjligheter tili till-
32082:        författarna, på ett sätt som motsvarar den     läggsfinansiering i dagens läge.
32083:        status dessa åtnjuter i dagens samhälle,          Fin1ands facklitterära författare rf har sedan
32084:        bl.a. i form av höjda anslagsandelar?          1992 ansökt om verksamhetsunderstöd av det
32085:                                                       anslag som anvisats författarorganisationerna.
32086:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         Detta anslag ingår i moment 29.90.52 (tippnings-
32087: anföra följande:                                      och penninglotterivinstmedel för främjande av
32088:                                                       konsten). En framställning om fördelningen av
32089:     De s.k. biblioteksstipendierna uppstod i bör-     anslaget görs av statens litteraturkommission,
32090: jan av 1960-talet (Lagen om vissa stipendier och      där också Finlands fack1itterära författare rf är
32091: understöd åt författare och översättare 236/61)       representerad. Sedan anslaget för understödande
32092: uttryckligen för att främja skapande skönlitte-       av konsten år för år minskat, har ministeriet
32093: rärt arbete. F örst 1984 togs allmän facklitteratur   funnit det motiverat att följa statens litteratur-
32094: med i systemet. Samtidigt fastställdes grunden        kommissions framställning och trygga verksam-
32095: för bestämmande a v anslaget på nytt, vilket ledde    heten för de konstorganisationer som redan tidi-
32096: till att det anslag som utdelas växte jämfört med     gare fått stöd.
32097: tidigare.                                                Vad gäller medlemmarna i Finlands facklitte-
32098:     Läroböcker och vetenskapliga undersökning-        rära författare rf är största delen av dem läro-
32099: ar står utanför detta stipendiesystem. Läroböck-      boksförfattare. Av denna anledning har organi-
32100: er utgör inte sådant typiskt materia! som utlånas     sationen inte ansetts höra tili de centrala konstor-
32101: på allmänna bibliotek. Utbildningsstyrelsen stö-      ganisationerna. En princip vid understödande
32102: der i särskilda fall läroboksproduktion, men i        av konst- och kulturorganisationernas verksam-
32103:  övrigt anses försäljningen av läroböcker vara en     het har dessutom varit att stöd inte beviljas för
32104: ekonomiskt lönsam verksamhet som ger upp-             den egentliga intressebevakningsverksamheten i
32105:  hovsmännen en tillfredsställande ersättning för      organisationerna utan närmast för den del av
32106:  deras arbete i form av författararvode. I systemet   deras verksamhet som hänför sig tili allmän kul-
32107:  med biblioteksstipendier beaktas inte heller bok-    turell verksamhet. Samtidigt har man ansett att
32108:  anskaffningarna vid skolbibliotek och veten-         medlemsintäkterna borde täcka en betydande del
32109:  skapliga bibliotek och deras användning.             av organisationernas omkostnader. Enligt un-
32110:      Under 1990-talet har anslaget för biblioteks-    dervisningsministeriets uppfattning har Finlands
32111:  stipendierna minskat som helhet, eftersom spar-      facklitterära författare rf hittills inte i tillräcklig
32112:  åtgärderna i kommunerna har sänkt anslagen för       utsträckning bedrivit sådan kulturell verksamhet
32113:  de allmänna bibliotekens bokanskaffningar. Det       att den skulle kunna beviljas verksamhetsunder-
32114:  totala stipendiebeloppet är nämligen bundet till     stöd av det anslag som anvisas författarorganisa-
32115:  dessa anslag. De s.k. biblioteksstipendierna har     tioner.
32116:  således drabbats av sparåtgärder, år 1993-10%,
32117: 
32118:      Helsingforsden 12 februari 1996
32119: 
32120:                                                                              Minister Claes Andersson
32121:                                           KK 435/1995 vp
32122: 
32123: Kirjallinen kysymys 435
32124: 
32125: 
32126: 
32127: 
32128:                                   Aittoniemi: Pekkasen työryhmän ehdotusten toteutumisesta
32129: 
32130: 
32131: 
32132:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
32133: 
32134:     Ennen nykyisen hallituksen muodostamista ja        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32135: sen alkutaipaleen aikana hallitukseen osallistu-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32136: vat puolueet sekä hallitus yleensä vannoivat ns.    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32137: Pekkasen työryhmän toteuttamisen nimiin             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32138: ainoanajärkeenkäypänä keinona maan talouden
32139: kohentamiseksi ja työttömyyden puo1ittamisek-                  Mitkä osat Hallitus on toteuttanut ns.
32140: si.                                                         Pekkasen työryhmän ehdotuksesta ja mi-
32141:     Hallitus on lähikuukausina ollut vallassa ko-           ten niiden vaikutukset näkyvät talouden
32142: konaisen vuoden.                                            ja työllisyyden kehityksessä?
32143: 
32144:      Helsingissä 23 päivänä tammikuuta 1996
32145:                                           Sulo Aittoniemi
32146: 
32147: 
32148: 
32149: 
32150: 250261
32151: 2                                           KK 435/1995 vp
32152: 
32153: 
32154: 
32155: 
32156:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
32157: 
32158:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        olemassa. Talouden vahvistumisen odotetaan
32159: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tietyllä viiveellä vaikuttavan entistä voimak-
32160: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kaammin työllisyyden suotuisaan kehitykseen.
32161: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittonie-            Lokakuussa 1995 hallitus teki Suomen työlli-
32162: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          syysohjelma 1996--1999 -nimisen periaatepää-
32163: 435:                                                  töksen. Siinä esitetyt toimenpiteet työllisyyden
32164:                                                       parantamiseksi perustuvat suurelta osin Tasaval-
32165:             Mitkä osat Hallitus on toteuttanut ns.    lan Presidentin työllisyystyöryhmän esityksiin.
32166:          Pekkasen työryhmän ehdotuksesta ja mi-       Tällaisia ovat mm. esitykset työvoiman käytön
32167:          ten niiden vaikutukset näkyvät talouden      verotuksen lieventämisestä, työelämän kehittä-
32168:          ja työllisyyden kehityksessä?                misestä ja työaikojen monipuolistamisesta, am-
32169:                                                       matillisen koulutuksen lisäämisestä, yrittäjyyden
32170:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kannustamisesta, rakentamisen elvyttämisestä ja
32171: vasti seuraavaa:                                      ympäristönsuojelun parantamisesta sekä paikal-
32172:                                                       lisen aloitteellisuuden kannustamisesta.
32173:     Kysymyksessä mainittu Tasavallan Presiden-            Hallituksen työllisyysohjelman toteuttaminen
32174: tin työllisyystyöryhmä hahmotteli Matti Pekka-        on jaettu valmisteleville ja toteuttaville viran-
32175: sen johdolla sellaisen kansallisen talous-, sosiaa-   omaisille,ja sen toteutumista kaikilta osin seura-
32176: li- ja työvoimapoliittisen toimintalinjan, jonka      taan järjestelmällisesti. Tammikuun lopussa pe-
32177: toteutuminen alentaisi työttömyyden vuoteen           riaatepäätöksen 52 kohdasta 30 on pääosin to-
32178: 2000 mennessä 200 OOO:een ja kääntäisi valtion-       teutettu. Toistaiseksi toteutumattomien toimen-
32179: talouden alijäämän ja kansakunnan ulkomaisen          pidekohtienjatkovalmistelun aikataulu on sellai-
32180: velan selvään laskuun. Velkakierteen katkaise-        nen, että lähes kaikista kohdista saadaan esityk-
32181: misen katsottiin olevan välttämätön edellytys         set kevätkauden aikana.
32182: korkotason tuntuvalle laskulle ja henkilöstöve-           Toteutetuista työllisyyttä tukevista toimenpi-
32183: rotuksen keventämiselle, joita tarvitaan inves-       teistä mainittakoon työnantajan työttömyysva-
32184: tointien ja kulutuksen kasvun vauhdittamiseen.        kuutusmaksun alennus, työnvuorottelujärjestel-
32185: Edellä mainitut työryhmän selvityksen keskeiset       män käyttöönotto sekä tutkimus- ja kokeilutoi-
32186: piirteet siirtyivät huhtikuussa virkaan astuneen      minnan käynnistäminen työaikamallien moni-
32187: pääministeri Paavo Lipposen hallituksen ohjel-        puolistamiseksi, aktiivisten vaihtoehtojen tarjoa-
32188: maan. Ohjelman mukaisesti hyväksytty valtion-         minen työttömille koulutusta lisäämällä ja työ-
32189: talouden säästöohjelma merkitsee noin 20 miljar-      markkinatukea aktivoimalla, yrittäjyyden tuke-
32190: din markan leikkauksia valtion menoihin jo            miseen liittyvät toimenpiteet sekä toimenpiteet,
32191: aiemmin hyväksyttyjen runsaan 30 miljardin            joilla rakennustoiminnan elpymiselle on luotu
32192: markan säästötoimienjatkamisen lisäksi. Talou-        edellytyksiä. Hallituksen tavoitteena on työvoi-
32193: den kasvua ja vakaata rahan arvoa tukee keskei-       mapoliittisten toimenpiteiden tason nostaminen
32194: sellä tavalla alkusyksyllä 1995 tehty yli kaksivuo-   keskimäärin 125 000 henkilöön, eli viiteen pro-
32195: tinen poikkeuksellisen maltillinen tulosopimus,       senttiin työvoimasta, mihin on myös varattu mää-
32196: johon liittyi myös valtiovallan toimia.               räraha valtion kuluvan vuoden talousarviossa.
32197:     Kansantalouden kasvu onkin ollut tyydyttä-            Hallituksen määrätietoisella ja johdonmukai-
32198: vä, rahan arvo vakaa ja korkotaso alentunut           sella politiikalla ja tähän mennessä tehdyillä pää-
32199: olennaisesti hallituksen virkakautena. Valtion        töksillä onkin luotu luja perusta kestävälle kas-
32200: velkaantuminen on hidastunut ja nettovelan kas-       vulle ja työttömyyden alentumiselle. Hallitus tu-
32201: vu on pysähtymässä ennakoidulla tavalla. Edel-        lee vauhdittamaan edelleen talouskasvua mm.
32202: lytykset työttömyyden alenemiselle ovat siten         rakentamista el vyttämällä.
32203:        Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1996
32204: 
32205:                                                                      Työministeri Liisa Jaakonsaari
32206:                                             KK 435/1995 vp                                              3
32207: 
32208: 
32209: 
32210:                                         Tili Riksdagens Talman
32211: 
32212:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      kraftigare medverka till en gynnsam sysselsätt-
32213: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        ningsutveckling.
32214: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-          1 oktober 1995 fattade regeringen ett princip-
32215: man Aittaniemi undertecknade spörsmål nr 435:         beslut om sysselsättningsprogrammet för Fin-
32216:                                                       land 1996-1999. De åtgärder för förbättring av
32217:           Vilka delar av den s.k. Pekkanen-ar-        sysselsättningen som föreslås i det bygger till stor
32218:        betsgruppens förslag har Regeringen ge-        del på de förslag som Republikens Presidents
32219:        nomfört och hur syns deras verkningar i        sysselsättningsarbetsgrupp lagt fram. De omfat-
32220:        utvecklingen av ekonomin och sysselsätt-       tar bl.a. lindrad beskattning vid användning av
32221:        ningen?                                        arbetskraft, utvecklande av arbetslivet och
32222:                                                       mångsidigare arbetstider, ökad yrkesutbildning,
32223:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         sporrad företagsamhet, stimulering av byggan-
32224: anföra följande:                                      det och förbättring av miljövården samt upp-
32225:                                                       muntrande av lokala initiativ.
32226:     Republikens Presidents sysselsättningsarbets-         Genomförandet av regeringens sysselsätt-
32227: grupp, som nämns i spörsmålet, utformade under        ningsprogram har uppdragits åt förberedande
32228: ledning av Matti Pekkanen en nationell ekono-         och verkställande myndigheter, och man beva-
32229: misk- social- och arbetskraftspolitisk strategi       kar systematiskt att programmets alla delar full-
32230: som, om den förverkligas, skulle minska arbets-       följs. I slutet av januari hade 30 av principbeslu-
32231: lösheten till 200 000 fram till år 2000 och vända     tets 52 punkter huvudsakligen genomförts. Tid-
32232: underskottet i statsekonomin och nationens ut-        tabellen för fortsatt beredning av de åtgärds-
32233: ländska skuld till en klar minskning. Att bryta       punkter som ännu inte förverkligats är sådan, att
32234: skuldspiralen ansågs vara en nödvändig förut-         framställningar om så gott som alla punkter fås
32235: sättning för att betydligt kunna sänka räntenivån     under vårsessionen.
32236: och lindra personbeskattningen, vilka behövs för          Av de sysselsättningsfrämjande åtgärderna
32237: att stimulera investeringar och konsumtionen.         som genomförts kan nämnas en sänkning av ar-
32238: Ovannämnda centrala principer i arbetsgrup-           betsgivarens arbetslöshetsförsäkringspremie, in-
32239: pens utredning fördes över till programmet för        förande av systemet med arbetsalternering, in-
32240: statsminister Paavo Lipponens regering som in-        ledd forsknings- och försöksverksamhet för
32241: ledde sitt arbete i april. Det sparprogram för        mångsidigare arbetstidsmodeller, aktiva alterna-
32242: statsekonomin som godkändes enligt program-           tiv för de arbetslösa i form av ökad utbildning
32243: met innebär ca 20 miljarder marks nedskärningar       och arbetspraktik med arbetsmarknadsstöd, åt-
32244: i statsutgifterna utöver de redan godkända spar-      gärder som stöder företagsamhet samt åtgärder
32245: åtgärderna på ca drygt 30 miljarder mark som          som skapar förutsättningar för stimulering av
32246: fortsätter. Den tvååriga, exceptionellt måttliga      byggverksamheten. Regeringen har som mål att
32247:  inkomstuppgörelsen, som ingicks på hösten 1995       höja nivån för de arbetskraftspolitiska åtgärder-
32248:  och till viiken också åtgärder från statsmaktens     na tili i genomsnitt 125 000 personer, dvs. fem
32249:  sida anknöt, stöder på ett väsentligt sätt ekono-    procent av arbetskraften, för vilket ändamål det
32250:  misk tillväxt och ett stabilt penningvärde.          har reserverats ett anslag i innevarande års stats-
32251:     Tillväxten i nationalekonomin har varit till-     budget.
32252:  fredsställande, penningvärdet har varit stabilt          Tack vare regeringens målmedvetna och kon-
32253:  och räntenivån har sjunkit avsevärt under den tid    sekventa politik och de hittills fattade besluten
32254:  som regeringen har suttit. Statens skuldsättning     har man skapat en stabil grund för en hållbar
32255:  sker i långsammare takt och ökningen av netto-       tillväxt och minskning av arbetslösheten. Reger-
32256:  skulden håller på att avstanna enligt prognoser-     ingen kommer att sätta ytterligare fart på den
32257:  na. Således finns det förutsättningar för att kun-   ekonomiska tillväxten bl.a. genom att stimulera
32258:  na dra ned arbetslösheten. En förstärkning av        byggverksamheten.
32259:  ekonomin förväntas med en viss eftersläpning
32260: 
32261:      Helsingforsden 14 februari 1996
32262: 
32263:                                                                    Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
32264:                                              KK 436/1995 vp
32265: 
32266: Kirjallinen kysymys 436
32267: 
32268: 
32269: 
32270: 
32271:                                     Aittoniemi: Metsäojitusten vaikutuksesta vesistöjen pilaantumiseen
32272: 
32273: 
32274: 
32275:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
32276: 
32277:     Suomessa on lukematon määrä erityisesti ve-         ja tuhoaa koko järven. Korjaavat toimenpiteet
32278: sistöjen yläjuoksulla sijaitsevia pienehköjä mutta      kuten ruoppaus ovat liian kalliitaja myös tehot-
32279: myös suurempia järviä, joiden veden laatu ja            tomia toimia syntyneen tilanteen korjaamiseksi.
32280: vesistön muu olotila on kärsinyt metsäojitusten            Vaikka monenkaan järven kohdalla ei ole
32281: vaikutuksista. Erityisiä ongelmia on sellaisten         enää mitään tehtävissä, kysyn valtiopäiväjärjes-
32282: järvien kohdalla, joihin veden virtaus tapahtuu         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten ja myös val-
32283: pelkästään metsistä ja soilta erilaisia ojia ja puro-   miina kesän tullessa esittelemään tyyppiesimerk-
32284: ja pitkin.                                              kejä pilaantuneista järvistä:
32285:     Aikaisempina vuosikymmeninä asiaan ei met-
32286: säojitusten yhteydessä kiinnitetty minkäänlaista                   Onko Hallitus tietoinen, että huolima-
32287: huomiota siten, että vesi olisi ennen järveen las-              ton ja välinpitämätön metsäojitus on
32288: kemista pyritty siivilöimään pahimmasta mudas-                  maassamme pilannut lukemattomia eri-
32289: taja liejusta. Uudemmissa ojituksissa on pyritty                tyisesti vesistöjen yläjuoksun pieniä jär-
32290: näin tekemään, mutta pelkästään muodollisesti,                  viä, kun lietteen järviin kulkeutumisen
32291: ja useissa tapauksissa näistä muodollisistakin                  estämiseksi ei ole ryhdytty riittäviin toi-
32292:  määräyksistä on tingitty esimerkiksi silloin, kun              menpiteisiin, ja
32293:  kysymys on ollut vanhan ojituksen perkaamises-                    aikooko Hallitus asianomaisia viran-
32294:  ta. Tämän seurauksena erityisesti matalissa jär-               omaisia kuultuaan perehtyä tähän asiaan
32295:  vissä yläpuolineo osa puoleen järveen on täyn-                 ja ryhtyä toimenpiteisiin ongelman kor-
32296:  nään lietettä, joka koko ajan siirtyy alajuoksulle             jaamiseksi?
32297: 
32298:      Helsingissä 23 päivänä tammikuuta 1996
32299:                                               Sulo Aittoniemi
32300: 
32301: 
32302: 
32303: 
32304: 250261
32305: 2                                          KK 436/1995 vp
32306: 
32307: 
32308: 
32309: 
32310:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
32311: 
32312:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       1993 alusta lähtien ole voinut hyväksyä rahoitet-
32313: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tavaksi.
32314: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Metsänparannusvaroista voidaan korvata ta-
32315: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittonie-       pauskohtaisesti metsänparannushankkeista ai-
32316: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         heutuneita vahinkoja. Esimerkiksi liettymisestä
32317: 436:                                                 syntyneitä vesistövahinkoja onkin korvattu ja
32318:                                                      hankkeita näiltä osin korjattu. Toisaalta latvave-
32319:           Onko Hallitus tietoinen, että huolima-     sien pienet järvet ovat usein hyvin humuspitoisia
32320:        ton ja välinpitämätön metsäojitus on          jo luonnostaan, joten metsäojituksen vaikutusta
32321:        maassamme pilannut lukemattomia eri-          humuspitoisuuden lisääntymiseen ei ole aina
32322:        tyisesti vesistöjen yläjuoksun pieniä jär-    helppo erottaa luontaisesta.
32323:        viä, kun lietteen järviin kulkeutumisen          Erityisen perustelluista syistä metsäojitusten
32324:        estämiseksi ei ole ryhdytty riittäviin toi-   liettämien vesistöjen kunnostustöitä on toteutet-
32325:        menpiteisiin, ja                              tu käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa
32326:           aikooko Hallitus asianomaisia viran-       harkinnanvaraisina pienehköinä vesistötöinä.
32327:        omaisia kuultuaan perehtyä tähän asiaan          Vesilainsäädäntöä on tiukennettu tällä vuosi-
32328:        ja ryhtyä toimenpiteisiin ongelman kor-       kymmenellä niin, että metsäojitus on nykyisin
32329:        jaamiseksi?                                   yhä useammin vesioikeuden luvan varaista. Pien-
32330:                                                      vesien osalta ympäristöhallinnossa on käynnissä
32331:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         inventointi- ja selvitystutkimus, josta saatavia
32332: vasti seuraavaa:                                     tietoja voidaan käyttää myös kunnostusojituksia
32333:                                                      suunniteltaessa.
32334:    Ojituksen vesistöhaittojen tutkimusta on te-         Metsätalouden eri organisaatiot ovat viime
32335: hostettu 1980-luvun alusta lähtien. Samanaikai-      vuosina laatineet tutkimustietoon perustuen oh-
32336: sesti on kehitetty toimenpiteitä haittojen vähen-    jeita ja suosituksia ei ainoastaan ojitukseen vaan
32337: tämiseksi. 1990-luvun alussa perustettiin yhteis-    yleensä metsätalouden toimenpiteisiin liittyvien
32338: tutkimusprojekti, ns. METVE-projekti, tutki-         vesistöhaittojen ehkäisemiseksi. Vesistöjen ran-
32339: maan metsätalouden vesistövaikutuksia ja nii-        noille jätetään riittävä kaista, jotta ympäröiviltä
32340: den torjuntaa sekä tekemään metsätalouden            metsäalueilta ei pääse haitallisia valumavesiä
32341: käyttöön ehdotuksia ja esittämään käytännön          suoraan vesistöihin. Pintavalutuskentät ja las-
32342: keinoja vesistöhaittojen torjumiseksi. Tutkimuk-     keutusaltaat mitoitetaan siten, että niillä voidaan
32343: sessa ovat mukana maa- ja metsätalousministe-        estää ojituksen seurauksena liikkeelle lähtevän
32344: riö, ympäristöministeriö, Suomen ympäristö-          kiinteän aineksen joutuminen vesistöön.
32345: keskus, Metsäntutkimuslaitos ja Helsingin yli-          Hallitus valmistelee parhaillaan metsälakien
32346: opisto. Projektin loppuraporttia ollaan parhail-     kokonaisuudistusta, jonka se tulee esittämään
32347: laan valmistelemassa.                                eduskunnalle lähiviikkoina. Valmisteilla olevaan
32348:    Ympäristöviranomaiset ovat myös tehosta-          metsälakiin esitetään sisällytettäväksi lakiuudis-
32349: neet ojitukseen liittyvää valvontaa. Metsänpa-       tusta pohtineen toimikunnan mietinnön mukai-
32350: rannusvaroin tehtävät kunnostusojitussuunni-         sesti maanomistajien velvollisuus toteuttaa luon-
32351: telmat lähetetään ympäristöviranomaisten tar-        nontilaisten lähteiden, purojen ja muiden pien-
32352: kastettavaksi etukäteen ennen töiden toteutta-       vesien välittömässä lähiympäristössä hoito- ja
32353: mista siten kuin metsälautakunnat ja ympäris-        käyttötoimenpiteet näiden elinympäristön omi-
32354: töviranomaiset ovat alueillaan yhdessä sopineet.     naispiirteet säilyttäen. Esitettävään kestävän
32355: Kunnostusojitussuunnitelmiin liitetään aina          metsätalouden rahoituslakiin tullaan sisällyttä-
32356: hankekohtainen vesiensuojelusu unnitelma, jossa      mään mahdollisuus käyttää valtion varoja met-
32357: esitetään ne toimenpiteet, joilla ojituksen mah-     säojitusalueiden laskeutusaltaiden tyhjentämi-
32358: dolliset haittavaikutukset estetään. Metsänpa-       seen ja metsäojituksista aiheutuneiden vesistö-
32359: rannusvaroista ei uudisojituksia enää vuoden         haittojen estämiseen ja korjaamiseen, mikäli toi-
32360:                                          KK 436/1995 vp                                           3
32361: 
32362: menpiteellä on tavanomaista laajempi merkitys         Edellä esitetty huomioon ottaen hallitus kat-
32363: vesien ja vesiluonnon hoidon kannalta eikä kus-    soo, että kysymys ei tässä vaiheessa anna halli-
32364: tannuksia voida osoittaa tietylle aiheuttajalle.   tuksen taholta aihetta enempiin toimenpiteisiin.
32365:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1996
32366: 
32367:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
32368: 4                                          KK 436/1995 vp
32369: 
32370: 
32371: 
32372: 
32373:                                         Tili Riksdagens Talman
32374: 
32375:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      har man inte längre kunnat godkänna att nydik-
32376: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        ning finansieras med skogsförbättringsmedel.
32377: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-          Av skogsförbättringsmedlen kan man från fall
32378: man Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 436:         tili fall ersätta skador som förorsakats av skogs-
32379:                                                       förbättringsprojekt. Sådana skador på vatten-
32380:           Är Regeringen medveten om att en            drag som har uppstått t.ex. genom igenslamning
32381:        slarvig och hänsynslös skogsdikning i          har ersatts och projekten har tili dessa delar kor-
32382:        vårt land har förorenat ett otal små sjöar     rigerats. Å andra sidan är små sjöar i mindre
32383:        i synnerhet vid vattendragens övre lopp,       vattendrag ofta mycket humusrika redan i sig
32384:        då tiliräckliga åtgärder inte har vidtagits    själva och därför är det inte alltid lätt att skilja
32385:        för att slam skall förhindras att rinna ut i   skogsdikningens verkningar på en ökad humus-
32386:        sjöarna, och                                   halt från en naturlig ökning.
32387:           ämnar Regeringen efter att ha hört              Av synnerligen vägande skäl har iståndsätt-
32388:        vederbörande myndigheter göra sig för-         ning av sådana vattendrag som på grund av
32389:        trogen med frågan och vidta åtgärder för       skogsdikning har slammat igen genomförts inom
32390:        att problemet skall korrigeras?                ramen för till buds stående anslag såsom mindre
32391:                                                       arbeten som enligt prövning utförs i vattendrag.
32392:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             Vattenlagstiftningen har under detta årtionde
32393: anföra följande:                                      skärpts så att skogsdikning numera allt oftare
32394:                                                       kräver tillstånd av vattendomstolen. 1 fråga om
32395:     Undersökningen av de olägenheter som dik-         små vattendrag har miljöförvaltningen satt i
32396: ning medför för vattendrag har effektiverats          gång en inventerings- och utredningsundersök-
32397: fr.o.m. början av 1980-talet. Samtidigt har man       ning, och uppgifterna från denna kan även an-
32398: utvecklat åtgärder som skall minska dessa olä-        vändas vid planeringen av iståndsättningsdik-
32399: genheter. 1 början av 1990-talet startades ett ge-    ning.
32400: mensamt forskningsprojekt, det s.k. METVE-                De olika organisationerna inom skogsbruket
32401: projektet, med uppgift att undersöka skogsbru-        har under de senaste åren på grundval av forsk-
32402: kets verkningar på vattendragen och bekämp-           ningsresultat gjort upp anvisningar och rekom-
32403: ningen av dessa samt att lägga fram förslag för       mendationer inte enbart för dikning utan i all-
32404: skogsbruket och att föreslå praktiska medel för       mänhet för förhindrande av sådana olägenheter
32405: bekämpningen av de olägenheter som drabbar            för vattendragen som hör ihop med åtgärder
32406: vattendrag. 1 undersökningen deltar jord- och         inom skogsbruket. På stränderna tili vattendra-
32407: skogsbruksministeriet, miljöministeriet, Fin-         gen lämnas en tiliräckligt bred remsa, för att
32408: lands miljöcentral, skogsforskningsinstitutet och     skadligt avrinningsvatten inte skall rinna direkt
32409: Helsingfors universitet. Projektets slutrapport       ut i vattendragen från de omkringliggande skogs-
32410: fårdigställs som bäst.                                områdena. Sedimenteringsområden och -bas-
32411:     Miljömyndigheterna har även effektiverat den      sänger skall dimensioneras så att de kan förhin-
32412: tilisyn som anknyter tili dikningen. De planer för    dra att fasta ämnen som sätts i rörelse till följd av
32413: iståndsättningsdikning som genomförs med              dikningen på detta sätt hamnar i vattendragen.
32414: skogförbättringsmedel skickas på förhand tili             Regeringen bereder som bäst ett förslag tili en
32415: miljömyndigheterna för granskning innan arbe-         totalreform av skogslagarna som kommer att
32416: tena utförs såsom skogsnämnderna och miljö-           föreläggas riksdagen under de närmaste veckor-
32417: myndigheterna tilisammans har kommit överens          na. Det föreslås att i skogslagen, som är under
32418: inom sina områden. Tili pianeroa för iståndsätt-      beredning, enligt ett betänkande av den kommis-
32419: ningsdikning fogas alltid en projektbestämd vat-      sion som har utarbetat lagreformen, skall tas in
32420: tenvårdsplan, i viiken presenteras de åtgärder        ett omnämnande av markägarnas skyldighet att
32421: som skall förhindra eventuella olägenheter som        vidta åtgärder i fråga om vård och användning i
32422: dikningen kan medföra. Sedan ingången av 1993         omedelbar närhet tili källor, bäckar och andra
32423:                                            KK 436/1995 vp                                              5
32424: 
32425: små vattendrag i naturtilistånd med bevarande        följd av skogsdikning, ifall åtgärden i fråga har en
32426: av särdragen för dessa miljöer. I det förslag tili   mer omfattande betydelse för vattenvården och
32427: finansieringslag för bärkraftigt skogsbruk som       vården av vattennaturen och kostnaderna inte
32428: skall föreläggas riksdagen tas in en möjlighet att   kan hänföras tili en bestämd upphovsman.
32429: använda statliga medel för tömning av sedimen-          Med beaktande av det ovan anförda anser
32430: teringsbassänger inom skogsdikningsområden           regeringen att spörsmålet i detta skede inte föran-
32431: och för förhindrande och korrigering av sådana       leder några ytterligare åtgärder av regeringen.
32432: olägenheter som har drabbat vattendragen tili
32433: 
32434:      Helsingforsden 8 februari 1996
32435: 
32436:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
32437:                                              KK 437/1995 vp
32438: 
32439: Skriftligt spörsmål 437
32440: 
32441: 
32442: 
32443: 
32444:                                     M. Pietikäinen: Om människorättssituationen i Kina
32445: 
32446: 
32447: 
32448:                                          Tili Riksdagens Ta/man
32449: 
32450:    Nya avslöjanden om avskyvärda förhållan-               Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
32451: den på daghem i Kina har nått oss. Bl.a. de            ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
32452: nordiska utrikesministrarna har gemensamt ut-          ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
32453: tryckt oro över behandlingen av barnhemsbarn           följande spörsmål:
32454: i Kina på sitt möte i Helsingfors den 23 januari.
32455: Frågan är nu hur Finland kommer att agera i                      Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
32456: framtiden.                                                    ta för att påverka människorättssituatio-
32457:    Kina är en viktig handelspartner för Finland.              nen i Kina, speciellt i fråga om barnhems-
32458: Vårt land har, som enda EU-land, överskott isin               barnens situation, och
32459: handel med Kina. Senaste år exporterades fin-                    är Regeringen beredd att, som sista
32460: ländska varor tili Kina för ett värde av 2,6 miljar-          utväg, överväga en handelsbojkott av
32461: der mark.                                                     Kina?
32462:    Finland bör inte blunda för kränkningarna av
32463: de mänskliga rättigheterna någonstans i världen
32464: utan aktivt arbeta emot dessa kränkningar.
32465:      Helsingforsden 24 januari 1996
32466: 
32467:                                          Margareta Pietikäinen
32468: 
32469: 
32470: 
32471: 
32472: 250261
32473: 2                                          KK 437/1995 vp
32474: 
32475: Kirjallinen kysymys 437                                                                       Suomennos
32476: 
32477: 
32478: 
32479: 
32480:                                   M. Pietikäinen: Kiinan ihmisoikeustilanteesta
32481: 
32482: 
32483: 
32484:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
32485:    Tietoon on tullut uusia paljastuksia kiinalais-   silta, vaan sen pitää vastustaa aktiivisesti tällaisia
32486: ten lastenkotien kauhistuttavista oloista. Muun      loukkauksia.
32487: muassapohjoismaidenulkoministerit ovat yhtei-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32488: sesti ilmaisseet huolensa Kiinan lastenkotilasten    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32489: kohtelusta Helsingissä 23. päivänä tammikuuta        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32490: pitämässään kokouksessa. Nyt on kyse siitä, mi-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32491: ten Suomi tulee toimimaan jatkossa.
32492:    Kiina on Suomen merkittävä kauppakump-                       Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32493: pani. Maallamme on ainoana EU-maana ylijää-                  ryhtyä vaikuttaakseen Kiinan ihmisoi-
32494: mä Kiinan kanssa käytävässä kaupassa. Viime                  keustilanteeseen, erityisesti lastenkotilas-
32495: vuonna suomalaisia tavaroita vietiin Kiinaan 2,6             ten tilanteeseen, ja
32496: miljardin markan arvosta.                                       onko Hallitus valmis harkitsemaan
32497:    Suomen ei pidä ummistaa silmiään missään                  Kiinan kaupan boikotoimista?
32498: maailmassa tapahtuvilta ihmisoikeusloukkauk-
32499: 
32500:      Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 1996
32501: 
32502:                                         Margareta Pietikäinen
32503:                                             KK 437/1995 vp                                            3
32504: 
32505: 
32506: 
32507: 
32508:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
32509: 
32510:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        nustamisessa. Euroopan unioni pitää tärkeänä
32511: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         yhteyksien vahvistamista Aasiaanja ennen kaik-
32512: olette 24 päivänä tammikuuta 1996 päivätyn kir-       kea Kiinaan. EU:lla on Kiinan kanssa käynnissä
32513: jeenne n:o 1755 ohella toimittanut valtioneuvos-      ihmisoikeuskeskustelu, jonka toinen tapaaminen
32514: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja M.        oli Pekingissä 22.-24.1.1996.
32515: Pietikäisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-            Kiinan orpokodeista nyt tiedotusvälineissä
32516: sen n:o 437:                                          esille tuodut selvitykset ovatjatkoa viime kesänä
32517:                                                       alkaneelle keskustelulle. Tilanteen taustalla on
32518:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        väestönkasvun kanssa kamppaileva Kiina. Väes-
32519:        ryhtyä vaikuttaakseen Kiinan ihmisoi-          tön arvioidaan ylittävän maan ekologisen kanto-
32520:        keustilanteeseen, erityisesti lastenkotilas-   kyvyn rajana pidetyn 1,7 miljardin rajan vuonna
32521:        ten tilanteeseen, ja                           2040. Kiinassa ryhdyttiin toteuttamaan väestön-
32522:           onko Hallitus valmis harkitsemaan           säännöstelyohjelmaa - vain yksi lapsi perhee-
32523:        Kiinan kaupan boikotoimista?                   seen- 1970-luvun lopulla, ja ohjelmaa toteute-
32524:                                                       taan melko tiukasti kaupungeissa ja koulutetun
32525:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          väestön keskuudessa, mutta alueellisesti saate-
32526: vasti seuraavaa:                                      taan sallia poikkeuksia.
32527:                                                          Tyttölasten ja vammaisten lasten heitteillejät-
32528:     Suomen hallitus uskoo, että muutoksia saa-        tää Kiinan väestöpolitiikan lieveilmiönä ei tie-
32529: daan aikaan paremmin kriittisellä vuoropuhelul-       tenkään voida hyväksyä, ja Suomi on tuonut
32530: la kuin eristämisellä. Suomi on käynyt kahdenvä-      kantansa asiasta selkeästi esille. Samoin viimei-
32531: lisiä keskusteluja eri tasoilla Kiinan kanssa ih-     sen pohjoismaisen ulkoministerikokouksen yh-
32532: misoikeuskysymyksistä ja aikoo jatkaa niitä.          teydessä katsoimme kaikki viisi ulkoministeriä
32533: Suomella on myös oikeusalan yhteistyötä Kiinan        yhdessä tarpeelliseksi korostaa avoimuutta ja
32534: kanssa. Sen puitteissa käsitellään oikeusjärjestel-   asian esille ottamista kansainvälisten järjestöjen
32535: mää ja oikeuskäsityksiä asiantuntijoiden keskus-      toimesta. Tietojeni mukaan tähän ollaankin pää-
32536: telujen ja tutustumisvierailujen avulla. Aiheina      semässä UNICEFin kanssa. Myös EU seuraa
32537: ovat mm. ihmisoikeudet oikeusvaltion periaat-         orpolapsitilannetta, ja ihmisoikeuskeskustelun
32538: teina.                                                yhteydessä tammikuussa on tehty Shanghain las-
32539:     Suomi toimii aktiivisesti myös monenvälisessä     tentarhan tarkastus. Orpolasten asemaa käsitel-
32540: yhteistyössä samojen päämäärien hyväksi, kuten        lään myös keväällä YK:n ihmisoikeustoimikun-
32541: YK:n ihmisoikeustoimikunnassa ja lastenoi-            nassa ja lastenoikeuskomiteassa.
32542: keuskomiteassa. Pekingissä viime syyskuussa pi-          Hallitus pyrkii suhteissaan Kiinaan eristämi-
32543: detyssä YK:n IV maailmankonferenssissa nais-          sen sijasta uudistavaan yhteistyöhön ja vuoropu-
32544: ten asemasta kirjattiin merkittäviä tuloksia nais-    heluun. Sen laajuus osoittaa, ettei yhteistyössä
32545:  ten ja nimenomaan tyttölasten oikeuksien tun-        Kiinan kanssa vaieta ihmisoikeuksista.
32546:      Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1996
32547: 
32548:                                                                  Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
32549: 4                                         KK 437/1995 vp
32550: 
32551: 
32552: 
32553: 
32554:                                        Tili Riksdagens Talman
32555: 
32556:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    andra mötet inom ramen för detta samtai ägde
32557: ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrive1se av den     rum i Peking 22-24.1.1996.
32558: 24 januari 1996 nr 1755 till vederbörandemedlem         De utredningar om de kinesiska barnhemmen
32559: av statsrådet översänt följande av riksdagsman      som nu varit aktuella i massmedierna utgör en
32560: M. Pietikäinen undertecknade spörsmål nr 437:       fortsättning på samtalen som inleddes senaste
32561:                                                     sommar. Situationen utgår från ett Kina som
32562:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      kämpar med en allt större befolkningsmängd.
32563:        ta för att påverka människorättssituatio-    Enligt beräkningar kommer befolkningen år
32564:        nen i Kina, speciellt i fråga om barnhems-   2040 att överskrida 1,7 miljarder, vilket har an-
32565:        barnens situation, och                       setts vara den övre gränsen för landets ekologiska
32566:           är Regeringen beredd att, som sista       bärkraft. I slutet av 1970-talet började tillämp-
32567:        utväg, överväga en handelsbojkott av         ningen av ett befolkningsberänsningsprogram i
32568:        Kina?                                        Kina - endast ett barn per familj - och pro-
32569:                                                     grammet tillämpas rätt strängt i städerna och
32570:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       bland den utbildade delen av befolkningen, men
32571: anföra följande:                                    regionala avvikelser kan tillåtas.
32572:                                                         Att flickor och handikappade barn överges
32573:    Finlands regering menar att kritisk dialog är    som en följd av den kinesiska befolkningspoliti-
32574: bättre än isolation för att åstadkomma föränd-      ken kan självfallet inte godkännas och Finland
32575: ring. Finland har fört bilaterala människorätts-    har tydligt fört fram sin ståndpunkt i denna frå-
32576: samtal på olika nivåer med Kina och kommer att      ga. Också i samband med det senaste nordiska
32577: fortsätta med dessa. Dessutom har Finland sam-      utrikesministermötet ansåg vi, alla fem utrikes-
32578: arbete på det rättsliga området med Kina. Inom      ministrar tillsammans, det nödvändigt att betona
32579: ramen för detta behandlas rättssystem och rätts-    öppenhet och att frågan tas upp av internationel-
32580: uppfattning i expertsamtal och under olika be-      la organisationer. Enligt de uppgifter jag fått
32581: sök. Teman är bl.a. de mänskliga rättigheterna      håller detta på att ske inom UNICEF. EU följer
32582: som principer för rättsstaten.                      också med situationen för de föräldralösa bar-
32583:    Inom det multilatera1a samarbetet arbetar        nen, och i samband med människorättssamtalen
32584: Finland också aktivt för dessa mål, t.ex. i FN:s    i januari inspekterades en barnträdgård i Shang-
32585: kommission för mänskliga rättigheter och kom-       hai. Under våren tas de föräldralösa barnens
32586: mitte för barnets rättigheter. Vid FN:s fjärde      ställning dessutom upp i FN:s kommission för
32587: världskonferens om kvinnans ställning i Peking i    mänskliga rättigheter och i FN:s kommitte för
32588: september förra året antecknades betydande re-      barnets rättigheter.
32589: sultat i fråga om erkännandet av kvinnors, sär-         I förbindelserna med Kina eftersträvar reger-
32590: skilt flickors, rättigheter. Europeiska unionen     ingen nyskapande samarbete och dialog i stället
32591: anser det viktigt att stärka kontakterna med        för isolation. Bredden hos detta visar att samar-
32592: Asien och framför allt med Kina. EU och Kina        betet med Kina inte betyder tigande om de
32593: för samtai om de mänskliga rättigheterna. Det       mänskliga rättigheterna.
32594: 
32595:      Helsingforsden 14 februari 1996
32596: 
32597:                                                                    Utrikesminister Tarja Halonen
32598:                                            KK 438/1995 vp
32599: 
32600: Kirjallinen kysymys 438
32601: 
32602: 
32603: 
32604: 
32605:                                   Peltomo: Broilerintuotannon turvaamisesta Eurassa
32606: 
32607: 
32608: 
32609:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
32610: 
32611:    ED-jäsenyys toi mukanaan melkoisen uhkate-        kymmenen vuoden aikana, ja kasvua on edelleen,
32612: kijän Euran seudun broilerintuotannolle ja sen       joten myös Euran seudun broilerintuotantoa tar-
32613: noin 600 työntekijälle. ED-jäsenyyden myötä          vitaan jatkossakin.
32614: maatalous jaettiin 62 leveyspiirin pohjoispuolen        Eteläsuomalaisten broilerinkasvattajien toi-
32615: tukea saaviin alueisiin ja eteläpuolen ilman tukea   mintaedellytysten turvaamiseksi tulisi myöntää
32616: jääviin alueisiin. Jako pohjoisiin ja eteläisiin     niin sanottua vakavien vaikeuksien tukea. Tuki
32617: alueisiin tarkoittaa muun muassa sitä, että broi-    perustuu liittymissopimuksen artiklaan 141,jon-
32618: leritaloudelta Eurassa tuki loppuu vähitellen        ka tavoitteena on tukea sellaisia alueita tai tuo-
32619: vuoteen 2000 mennessä. Pohjanmaalla sen sijaan       tantosuuntia, jotka ovat kärsineet liittymisestä
32620: broilerin kasvattajat tulevat saamaan pohjoisten     eniten.
32621: alueiden tukea. Kummallakin alueella kuitenkin          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32622: kustannukset ovat yhtäläiset. Broilerintuotan-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32623: nossa tukiraja on täysin käsittämätön.               nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32624:    Broileritaloudella on Euran seudulla huomat-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32625: tava merkitys. Broileritalossa on noin 350 työn-
32626: tekijää ja broilerin kasvattajia 150, ja nämä tar-             Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
32627: joavat kuljetus- ja muine oheispalveluineen kaik-           tus ryhtyy, jotta Euran seudun broilerin-
32628: kiaan yhteensä lähes 600 työpaikkaa.                        tuotanto ja siihen liittyvät lähes 600 työ-
32629:    Broilerin kulutus kaksinkertaistui viimeisten            paikkaa voidaan jatkossakin turvata?
32630:      Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 1996
32631:                                            Pirkko Peltomo
32632: 
32633: 
32634: 
32635: 
32636: 250261
32637: 2                                           KK 438/1995 vp
32638: 
32639: 
32640: 
32641: 
32642:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
32643: 
32644:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Vuodesta 1997 alkaen siirtymäkauden tuki
32645: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          alenee vuosittain nopeammin kuin kahtena en-
32646: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        simmäisenä vuonna. Ensi vuodesta alkaen broi-
32647: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Peltomon          lerintuottajien tulonmenetyksiä korvataan kai-
32648: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 438:          killa pohjoisilla alueilla artiklan 142 mukaisella
32649:                                                        tuella, joka kasvaa vuosittain siirtymäkauden
32650:           Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-       tuen alentuessa.
32651:        tus ryhtyy, jotta Euran seudun broilerin-           Hallitusohjelman mukaisesti maa- ja metsäta-
32652:        tuotanto ja siihen liittyvät lähes 600 työ-     lousministeriö neuvottelee parhaillaan liittymis-
32653:        paikkaa voidaan jatkossakin turvata?            sopimuksen artiklan 141 mukaisen vakavien vai-
32654:                                                        keuksien tuen käyttöönotosta vuoden 1997 alus-
32655:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           ta alkaen. Neuvottelut on tarkoitus saattaa pää-
32656: vasti seuraavaa:                                       tökseen kevään 1996 kuluessa.
32657:                                                            Liittymissopimuksen artiklan 141 mukaista
32658:    Viitenä ensimmäisenä Euroopan unionin jä-           tukea on tarkoitus maksaa erityisesti pohjoisen
32659: senvuotena Suomen siipikarjanlihantuotannolle          tuen ulkopuolella olevalla Etelä-Suomen alueel-
32660: maksetaan liittymissopimuksen artiklan 138 mu-         la, johon Eurakin kuuluu. Vakavien vaikeuksien
32661: kaista siirtymäkauden tukea. Tuki on samansuu-         tuen taso on jo alustavien, vuonna 1994 tehtyjen
32662: ruinen koko maassa.                                    suunnitelmien mukaan sellainen, että broilerin-
32663:    Vuonna 1995 tuki maksettiin lisähintana,jon-        tuottajien tuessa ei ole jatkossakaan merkittävää
32664: ka teurastamo maksoi tuottajalle normaalin tili-       alueellista eroa.
32665: tyksen yhteydessä. Tänä vuonna tuki maksetaan              Suomenjako A-, B- ja C-alueisiinjohtuu liitty-
32666: edelleen teurastamon tilityksen yhteydessä, mut-       misneuvottelujen tuloksesta. Unioni ei hyväksy-
32667: ta tuen perusteena on teurastettujen lintujen lu-      nyt koko Suomen kuulumista pohjoisen tuen tai
32668: kumäärä.                                               EU :n osittain korvaaman epäsuotuisten alueiden
32669:    Liittymissopimuksen artiklan 142 mukaista           tuen piiriin. Tällä perusteella neuvotteluissa pää-
32670: pohjoista tukea maksetaan kahtena ensimmäise-          dyttiin ratkaisuun, jossa koko maan broilerin-
32671: nä jäsenvuonna broilerintuottajille ainoastaan         tuotannon tuki perustuu kaksi ensimmäistä jä-
32672: alueella C2 pohjoinen ja sen pohjoispuolella.          senvuotta siirtymäkauden tukeen, tämänjälkeen
32673: Käytännössä näiden alueiden broilerintuotanto          otetaan käyttöön pohjoinen tuki C-alueella ja
32674: on olematonta, joten pohjoisella tuella ei toistai-    neuvottelutuloksen mukainen vakavien vaikeuk-
32675: seksi ole ollut merkitystä tälle tuotantosektorille.   sien tukiA- ja B-alueilla.
32676: 
32677:      Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1996
32678: 
32679:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
32680:                                               KK 438/1995 vp                                              3
32681: 
32682: 
32683: 
32684: 
32685:                                           Tili Riksdagens Talman
32686: 
32687:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        ingången av nästa år betalas broilerproducenter-
32688: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-          na i alla de nordliga regionerna kompensation för
32689: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        inkomstbortfall genom stöd enligt artikel 142,
32690: man Peltomo undertecknade spörsmål nr 438:              som ökar årligen medan stödet under övergångs-
32691:                                                         perioden minskar.
32692:            Vilka brådskande åtgärder ämnar Re-             Jord- och skogsbruksministeriet förhandlar
32693:         geringen vidta för att broilerproduktio-        som bäst i enlighet med regeringsprogrammet om
32694:         nen i trakten av Eura och de nästan 600         huruvida sådant stöd som betalas enligt artikel
32695:         arbetsplatserna i anslutning tili produk-       141 i anslutningsfördraget på grund av allvarliga
32696:         tionen skall kunna tryggas även i framti-       svårigheter skall införas från och med ingången
32697:         den?                                            av 1997. Det är meningen att förhandlingarna
32698:                                                         skall slutföras våren 1996.
32699:    Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             Avsikten är att stöd enligt artikel 141 i anslut-
32700: arföra följande:                                        ningsfördraget skall betalas framför allt inom det
32701:                                                         område i södra Finland som inte omfattas av det
32702:    Enligt artikel 138 i anslutningsfördraget får        nordliga stödet. Tili detta område hör också
32703: produktionen av fjäderfåkött i Finland stöd un-         Eura. Enligt preliminära planer som gjorts upp
32704: der övergångsperioden under de fem första åren          redan 1994 är nivån för det stöd som betalas på
32705: som landet är medlem i Europeiska unionen.              grund av allvarliga svårigheter sådan att det inte
32706: Stödet är lika stort i hela landet.                     heller i fortsättningen skall vara någon betydan-
32707:    Under 1995 betalades stödet som ett tiliäggs-        de regional skilinad på det stöd som betalas tili
32708: pris som slakteriet betalade tili producenten i         broilerproducenterna.
32709: samband med den normala redovisningen. 1 år                lndelningen av Finland i regionerna A, B och
32710: betalas stödet fortsättningsvis i samband med           C följer av resultatet av anslutningsförhandling-
32711: slakteriets redovisning, men grunden för stödet         arna. Unionen godkände inte att hela Finland
32712: är antalet slaktade fåglar.                             skulle omfattas av det nordliga stödet eller av det
32713:    Nordligt stöd enligt artikel 142 i anslutnings-      stöd för mindre gynnade områden som EU delvis
32714: fördraget betalas tili broilerproducenterna under       kompenserar. Utgående från detta kom man vid
32715: de två första medlemsåren endast i region C2            förhandlingarna fram tili en lösning där stödet
32716: norr samt norr om den. 1praktiken är broilerpro-        för broilerproduktionen i hela landet under de
32717: duktionen i dessa regioner obefintlig, så det nord-     två första medlemsåren grundar sig på stöd under
32718: liga stödet har tills vidare inte haft någon betydel-   övergångsperioden. Därefter införs i region C det
32719: se för denna produktionssektor.                         nordliga stödet och, i enlighet med förhandlings-
32720:    Från och med 1997 sjunker det stöd som beta-         resultatet, i regionerna A och B stödet på grund
32721: las under övergångsperioden årligen i snabbare          av allvarliga svårigheter.
32722: takt än under de två första åren. Räknat från
32723: 
32724:      Helsingforsden 19 februari 1996
32725: 
32726:                                                          Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
32727:                                              KK 439/1995 vp
32728: 
32729: Kirjallinen kysymys 439
32730: 
32731: 
32732: 
32733: 
32734:                                     Tiusanen: Sotainvalidien kuntoutuksesta
32735: 
32736: 
32737: 
32738:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
32739: 
32740:    Sotainvalidien lukumäärä vähenee vuosi vuo-         yli 30 prosentin vammautumisaste on hyväksytty
32741: delta. Heitä on tällä hetkellä n. 34 000. Invalidien   45 prosentille sotainvalideista. Alle 30 prosentin
32742: yleiskunto heikkenee iän lisääntyessä. Sotavam-        haitta-asteen sotainvalidit saavat yhden 2 viikon
32743: man terveyttä heikentävät vaikutukset lisäänty-        kuntoutusjakson joka toinen vuosi. Yli 30 pro-
32744: vät nimenomaan heikkenevän yleiskunnon myö-            sentin haitta-asteen omaavat taas saavat 4 viikon
32745: tä. Runsas puoli vuosisataa takaperin saadut           kuntoutusjakson vuosittain.
32746: vammat nopeuttavat vanhenemiseen liittyviä                 Yhä pienenevän sotainvalidijoukon tervey-
32747: muutoksia kuten nivelrappeutumaa, osteopo-             destä huolehtiminen tapahtuu tehokkaimmin
32748: roosia ja yleensä tuki- ja liikuntaelinten rappeu-     kuntoutusta tehostamalla. Näin samalla tuetaan
32749: tumamuutoksia.                                         invalidien mahdollisuuttajatkaa elämäänsä koti-
32750:    Huolimatta sotainvalidien terveydentilan ja         kuntoisena.
32751: vammojenjälkitilojen pahenemisesta on invalidi-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32752: teettiprosentin nostaminen usein vaikeaa taijopa       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32753: mahdotonta.                                            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32754:    Yhteiskunta on päättänyt lunastaa velkaansa         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32755: sotainvalideille kuntouttamalla heitä. Kuntou-
32756: tus onkin tehokas ja osaava keino helpottaa vam-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
32757: mautumisen jälkitiloja ja niiden seurauksia.                   laajentaakseen lievän haitta-asteen so-
32758:    Tällä hetkellä 57 prosentilla sotainvalideista              tainvalidien kuntoutuksen kahdeksi vii-
32759: on ns.lievä 10-30 prosentin haitta-aste. Vaikea                koksi vuosittain?
32760: 
32761:      Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 1996
32762: 
32763:                                              Pentti Tiusanen
32764: 
32765: 
32766: 
32767: 
32768: 250261
32769: 2                                        KK 439/1995 vp
32770: 
32771: 
32772: 
32773: 
32774:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
32775: 
32776:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Lievävammaisille invalideille annettiin vuon-
32777: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      na 1995 yhteensä 6 161 maksusitoumusta, joista
32778: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    kaksiviikkoisia oli noin 5 600. Kahden viikon
32779: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tiusasen      laitoskuntoutusjakso maksoi keskimäärin 8 204
32780: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 439:      markkaa, joten lievävammaisten kuntoutuskus-
32781:                                                    tannukset olivat vuonna 1995 noin 46 miljoonaa
32782:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy    markkaa. Vuosittain lievävammaisista käy kun-
32783:        laajentaakseen lievän haitta-asteen so-     toutuksessa noin 33 %kokonaismäärästä.
32784:        tainvalidien kuntoutuksen kahdeksi vii-         Jos lievävammaisille invalideille myönnettäi-
32785:        koksi vuosittain?                           siin kahden viikon laitoskuntoutus vuosittain,
32786:                                                    merkitsisi se vuositasolla 41--45 miljoonan mar-
32787:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kan lisäkustannuksia riippuen siitä, kuinka moni
32788: vasti seuraavaa:                                   lievävammainen invalidi käyttäisi oikeutta hy-
32789:                                                    väkseen. Tällöin sotainvalidien vuosittaiset kun-
32790:    Sotilasvammalain mukaista elinkorkoa saa        toutuskustannukset kohoaisivat yhteensä 87-
32791: tällä hetkellä yhteensä noin 36 200 invalidia.     91 miljoonaan markkaan vuodessa.
32792: Heistä on sotainvalideja noin 33 000. Lievävam-        Sotainvalidien jo varsin suuren poistuman
32793: maisia sotainvalideja (työkyvyttömyysaste 10-      vuoksi (lievävammaisten invalidien poistuma on
32794: 25 %) on tällä hetkellä 18 900 eli noin 57% so-    lähivuosina noin 1 400 vuosittain) kuntoutuk-
32795: tainvalideista ja noin 52 % kaikista korvauksen    seen tarvittava määrärahatarve vähenee vuosit-
32796: saajista.                                          tain noin 3,4 miljoonaa markkaa.
32797:    Sotilasvammalain mukaan sotainvalidilla,            Maamme itsenäisyyden 80-vuotisjuhlavuoden
32798: jonka työkyvyttömyysaste on vähintään 30 %,        hankkeiden yhteydessä sosiaali- ja terveysminis-
32799: on oikeus saada vuosittain neljän viikon laitos-   teriö on 25.10.1995 asettanut työryhmän (Vete-
32800: kuntoutusjakso. Jos invalidin työkyvyttömyys-      raaniprojekti -97), jonka tehtävänä on laatia eh-
32801: aste on 10--25 %, hänellä on oikeus kahden vii-    dotuksia muun muassa kuntoutuksen sisällön ja
32802: kon laitoskuntoutusjaksoon kahden vuoden vä-       lainsäädännön uudistamisesta vastaamaan vete-
32803: lein. Poikkeuksen muodostavat tapaukset, joissa    raanien muuttuneita tarpeita. Tässä yhteydessä
32804: kuntoutuksen tarpeen voidaan katsoa johtuvan       tullaan käsittelemään myös kysymystä lievävam-
32805: invalidin korvatusta vammasta. Tällöin myös        maisten sotainvalidien kuntoutuskierron no-
32806: lievävammainen invalidi voi saada neljän viikon    peuttamisesta. Työryhmä jättää esityksensä so-
32807: laitoskuntoutusjakson vuosittain. Tällaisia ta-    siaali- ja terveysministeriölle 31.5.1996 mennes-
32808: pauksia on noin 500.                               sä.
32809:      Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1996
32810:                                                                 Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
32811: 
32812: 
32813: 
32814:                                                                          •
32815:                                             KK 439/1995 vp                                               3
32816: 
32817: 
32818: 
32819: 
32820:                                         Tili Riksdagens Talman
32821: 
32822:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       de1ser av vi1ka ca 5 600 gällde två veckors rehabi-
32823: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        1itering. En två veckors rehabi1iteringsperiod
32824: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-      kostade i mede1ta1 8 204 mk, varvid rehabi1ite-
32825: man Tiusanen undertecknade spörsmå1 nr 439:           ringskostnaderna för inva1ider med 1indrig skada
32826:                                                       under 1995 uppgick tili ca 46 mi1j. mk. Av alla
32827:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-        inva1ider med 1indrig skada de1tar ca 33 % årligen
32828:        ta för att utsträcka rehabi1iteringen av       i rehabilitering.
32829:        krigsinva1ider med 1indrig inva1iditets-           Om alla invalider med 1indrig skada år1igen
32830:        grad tili två veckor årligen?                  skulle bevi1jas två veckors rehabilitering på an-
32831:                                                       stalt, innebär det tiliäggskostnader om 41-45
32832:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt         mi1j. mk på årsnivå, beroende på hur många av
32833: anföra fö1jande:                                      dessa invalider som utnyttjar denna rättighet.
32834:                                                       Härvid skulle de år1iga rehabi1iteringskostnader-
32835:    För närvarande får ca 36 200 inva1ider 1ivrän-     na för krigsinva1ider totalt uppgå tili 87-91
32836: ta en1igt 1agen om skada, ådragen i militärtjänst.    mi1j. mk.
32837: Av dem är ca 33 000 krigsinva1ider. Anta1et               Beroende på att anta1et krigsinva1ider redan i
32838: krigsinvalider med 1indrig skada (inva1iditets-       dag minskar ganska snabbt (under de närmaste
32839: grad 10-25 %) uppgår för närvarande tili              åren minskar de krigsinva1ider som har en 1indrig
32840: 18 900, dvs. ca 57% av krigsinva1iderna och ca        skada med ca 1 400 årligen), minskar också beho-
32841: 52% av alla dem som får ersättning.                   vet av rehabiliteringsans1ag varje år med ca 3,4
32842:    En1igt 1agen om skada, ådragen i mi1itärtjänst     mi1j. mk.
32843: har en krigsinvalid vars inva1iditetsgrad är minst        1 ans1utning tili o1ika projekt med an1edning
32844: 30 % år1igen rätt tili en fyra veckors rehabi1ite-    av vårt 1ands 80-års sjä1vständighetsjubi1eum
32845: ringsperiod på anstalt. Om inva1iditetsgraden är      tillsatte socia1- och hä1sovårdsministeriet 25.10.
32846: 10-25 % har inva1iden rätt tili en två veckors        1995 en arbetsgrupp (Veteranprojektet -97) med
32847: rehabi1iteringsperiod på ansta1t en gång vartan-      uppgift att utarbeta förs1ag tili hur rehabi1itering-
32848: nat år. Undantaget utgörs av de fall då rehabi1ite-   ens innehåll samt 1agstiftningen kunde revideras
32849: ringsbehovet kan anses bero på den skada som          för att motsvara veteranernas förändrade behov.
32850: ersätts. Härvid kan också en inva1id med 1indrig      1 detta sammanhang kommer man också att
32851: skada få en fyra veckors rehabi1iteringsperiod på     överväga om anta1et rehabi1iteringsperioder för
32852: anstalt årligen. Anta1et sådana fall uppgår tili ca   krigsinvalider med 1indrig skada eventuellt kun-
32853: 500.                                                  de utökas. Arbetsgruppen överlämnar sitt för-
32854:    1 fråga om inva1ider med 1indrig skada ingicks     s1ag tili socia1- och hä1sovårdsministeriet senast
32855: under 1995 samman1agt 6 161 beta1ningsförbin-         31.5.1996.
32856: 
32857:      He1singfors den 19 februari 1996
32858: 
32859:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
32860:                                             KK 440/1995 vp
32861: 
32862: Skriftligt spörsmål 440
32863: 
32864: 
32865: 
32866: 
32867:                                    M. Pietikäinen m.fl.: Om sänkning av självrisken för räntan på
32868:                                       gamla BSP-lån
32869: 
32870: 
32871:                                         Tili Riksdagens Ta/man
32872: 
32873:     1 det s.k. BSP-systemet ingår stadganden om       november 1995. 1 beslutet ingår också en sänk-
32874: maximiränta som får uppbäras av kreditgivaren         ning av självriskräntan från 4,5 till4 %, också för
32875: och om storleken på det räntestöd som staten          s.k. gamla BSP-avtal som gjorts före 1993, men
32876: erlägger. På förordningsnivå har man bestämt          enligt uppgift gäller sänkningen dock bara de nya
32877: om maximiräntan, som kopplats till Finlands           köpen (1.11.1995-31.12.1996). Självriskräntan
32878: Banks grundränta, och om storleken samt tiden         för övriga är alltså fortfarande 4,5 %. Det här har
32879: för det räntestöd staten betalar tilllåntagaren.      upplevts som orättvist bland gamla låntagare.
32880:     1 räntestödsbestämmelserna har slagits fast,         Hänvisande till det ovan anförda får vi i den
32881: att låntagaren under räntestödstiden i vilket fall    ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
32882: som helst skall betala en ränta om minst 4,5 %        ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
32883: (självriskandel). Det här har i praktiken innebu-     följande spörsmål:
32884: rit, att de senaste grundräntesänkningarna inte
32885: sänkt räntan för de BSP-låntagare som erhåller                  Ämnar Regeringen vidta åtgärder för
32886: räntestöd.                                                   att sänkningarna av grundräntan skall
32887:     En av åtgärderna i regeringens sysselsättnings-          komma alla BSP-låntagare till godo, dvs.
32888: paket var att höja det statliga räntestödet för              att självriskräntan sänks också för gamla
32889: BSP-bostadsköp som sker under tiden                          lån?
32890: 1.11.1995-31.12.1996. Förordningen har getts i
32891: 
32892:      Helsingforsden 29 januari 1996
32893: 
32894:                      Margareta Pietikäinen                     Pehr Löv
32895: 
32896: 
32897: 
32898: 
32899: 250261
32900: 2                                          KK 440/1995 vp
32901: 
32902: Kirjallinen kysymys 440                                                                    Suomennos
32903: 
32904: 
32905: 
32906: 
32907:                                   M. Pietikäinen ym.: Vanhojen ASP-lainojen korkojen omavastuu-
32908:                                      osuuden alentamisesta
32909: 
32910: 
32911:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
32912: 
32913:    Ns. ASP-järjestelmään sisältyy säännöksiä         sisältyy myös omavastuukoron alentaminen 4,5
32914: enimmäiskorosta,jota lainanmyöntäjä saa periä,       prosentista 4 prosenttiin myös ennen vuotta 1993
32915: ja valtion maksaman korkotuen suuruudesta.           tehtyjen ns. vanhojen ASP-sopimusten osalta,
32916: Asetuksella on säädetty Suomen Pankin perus-         mutta saatujen tietojen mukaan alennus koskee-
32917: korkoon sidotusta enimmäiskorosta sekä valtion       kin vain uusia asuntohankintoja (1.11.1995-
32918: lainansaajalle maksaman korkotuen määrästä ja        31.12.1996). Omavastuukorko on siis yhä edel-
32919: maksuaj asta.                                        leen 4,5 prosenttia muiden ASP-lainojen osalta,
32920:    Korkotukisäännösten mukaan lainansaajan           mikä vanhojen lainansaajien mielestä on epäoi-
32921: on joka tapauksessa maksettava vähintään 4,5         keudenmukaista.
32922: prosentin korkoa (omavastuuosuus) korkotuen             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32923: maksuajalta. Tämä on käytännössä merkinnyt,          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
32924: että viimeaikaiset peruskoron alennukset eivät       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32925: ole pienentäneet niiden ASP-lainansaajien kor-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32926: koa, joille maksetaan korkotukea.
32927:    Työllisyyspaketissaan hallitus ilmoitti mm. ai-             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
32928: kovansa korottaa valtion maksamaa korkotukea                siin, jotta kaikki ASP-lainansaajat hyö-
32929: 1.11.1995-31.12.1996 tehtävien ASP-asunto-                  tyisivät peruskoron alennuksista, eli että
32930: kauppojen osalta. Asiaa koskeva asetus on an-               korkojen omavastuuosuutta alennettai-
32931: nettu marraskuussa vuonna 1995. Päätökseen                  siin myös vanhojen lainojen osalta?
32932: 
32933:      Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1996
32934: 
32935:                      Margareta Pietikäinen                    Pehr Löv
32936:                                             KK 440/1995 vp                                            3
32937: 
32938: 
32939: 
32940: 
32941:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
32942: 
32943:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kitsee sitä, että valtion tällaiselle ASP-lainalle
32944: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         maksama tosiasiallinen korkotuki on tällä het-
32945: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kellä 1,5 prosenttia.
32946: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Margareta            Muutosta perusteltiin sillä, että ASP-lainan-
32947: Pietikäisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-       saajien asumismenot olivat yleisesti kohtuullisel-
32948: myksen n:o 440:                                       la tasolla, jolloin lainansaajien maksettavaksi
32949:                                                       jäävän koron osuuden tulisi pysyä ennallaan
32950:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        myös korkotason mahdollisesti alentuessa.
32951:        siin, jotta kaikki ASP-lainansaajat hyö-       Myöskään huomattavan korkotuen maksamista
32952:        tyisivät peruskoron alennuksesta, eli että     korkotasoltaan erityisen edullisia lainoja varten
32953:        korkojen omavastuuosuutta alennettai-          ei perustelujen mukaan voitu pitää tarkoituksen-
32954:        siin myös vanhojen lainojen osalta?            mukaisena.
32955:                                                           Valtioneuvoston 19.10.1995 tekemän Suomen
32956:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          työllisyysohjelman edellyttämiä toimenpiteitä
32957: vasti seuraavaa:                                      koskevan periaatepäätöksen mukaisesti korotet-
32958:                                                       tiin asetuksella (1271/95) omistusasuntokysyn-
32959:    Nuorille ensiasunnon hankkijoille tarkoitetun      nän vilkastuttamiseksi ASP-korkotuki 35 pro-
32960: asuntosäästöpalkkiojärjestelmän uudistuksen           sentista 40 prosenttiin korkotukilainasta perittä-
32961: yhteydessä vuoden 1993 alusta luovuttiin lainas-      västä korosta, jos asunto hankitaan 1.11.1995 ja
32962: ta perittävän koron määrittelyssä peruskorosta.       31.12.1996 välisenä aikana. Korotus koskee vuo-
32963: Ennen vuotta 1993 tehtyjen asuntosäästösopi-          den 1993 alusta tulleen ASP-järjestelmän mukai-
32964: musten mukaisten korkotukilainojen enimmäis-          sia lainoja. Lisäksi lainansaajan maksettavaksi
32965: korko saa oman asunnon hankintaan myönnet-            jäävää omavastuukorkoa alennettiin 4,5 prosen-
32966: tävien lainojen korkotuen edellytyksistä annetun      tista 4 prosenttiin korkotukilainan jäljellä ole-
32967: valtioneuvoston päätöksen (1100/88) mukaan            vasta pääomasta. Omavastuukoron alentamisen
32968: ylittää pääsääntöisesti 1,5 prosenttiyksiköllä        osalta muutos koskee myös ennen vuotta 1993
32969: Suomen Pankin peruskoron määrän. Perusko-             tehtyjen sopimusten nojalla myönnettäviä kor-
32970: ron nykyisellä tasolla enimmäiskorko on siis 6        kotukilainoja, jos asunto hankitaan mainittuna
32971: prosenttia.                                           aikana.
32972:    Peruskorko laski vuonna 1993 kuusi kertaa,             Edellä mainitun korkotuen korottamisen pe-
32973: 8,5 prosentista 5,5 prosenttiin. ASP-lainan enim-     rusteena on nimenomaan omistusasuntokysyn-
32974: mäiskoron alentumisenja asuntolainojen korko-         nän vilkastuttaminen, joten ei ole perusteltua
32975: jen yleisenkin alentumisen johdosta oman asun-        säätää muutosta koskemaan myös jo tehtyjä
32976: non hankintaan myönnettävien lainojen korko-          asuntokauppoja, varsinkin kun 4,5 prosentin
32977: tuesta annetun asetuksen muutoksella (783/93)         omavastuukorkoa-korkojen verovähennysoi-
32978: alennettiin ASP-korkotukea 5 prosentista 3,5          keus vielä huomioon ottaen - voidaan pitää
32979: prosenttiin 1.9.1993lukien. Lisäksi 1.12.1993lu-      varsin kohtuullisena.
32980: kien korkotuen suuruutta rajattiin siten, että lai-       Edellä kerrotunjohdosta hallitus ei aio ryhtyä
32981: nansaajan maksettavaksi jäävän koron osuuden          toimenpiteisiin omavastuukoron alentamiseksi
32982: tulee olla aina vähintään 4,5 prosenttia vuodessa.    kaikkien ASP-lainojen osalta.
32983: Omavastuukorkosäännöksen soveltaminen mer-
32984: 
32985:      Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1996
32986: 
32987:                                                                          Ministeri Sinikka Mönkäre
32988: 4                                         KK 440/1995 vp
32989: 
32990: 
32991: 
32992: 
32993:                                        Tili Riksdagens Talman
32994: 
32995:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    Tillämpningen av stadgandet om självriskränta
32996: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse till       innebär att det verkliga räntestöd som staten
32997: vederbörande medlem av statsrådet översänt          betalar för dylika BSP-lån är 1,5% för tillfållet.
32998: följande av riksdagsman Margareta Pietikäinen          Ändringen motiverades med att BSP-lånta-
32999: m.fl. undertecknade spörsmål nr 440:                garnas boendekostnader i allmänhet är skäliga,
33000:                                                     varvid den ränteandel som låntagaren skall beta-
33001:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       la bör bibehållas även om räntenivån eventuellt
33002:        att sänkningarna av grundräntan skall        sjunker. Enligt motiveringen kunde det inte hel-
33003:        komma alla BSP-låntagare till godo, dvs.     ler anses ändamålsenligt att betala betydande
33004:        att självriskräntan sänks också för gamla    räntestöd för lån som är synnerligen förmånliga i
33005:        lån?                                         fråga om räntenivån.
33006:                                                        1 enlighet med statsrådets principbeslut
33007:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       19.10.1995 som gäller åtgärder som sysselsätt-
33008: anföra följande:                                    ningsprogrammet för Finland kräver höjdes
33009:                                                     BSP-räntestödet genom en förordning (1271/95)
33010:    1 samband med reformen av systemet med           från 35 % ti1140 % av den ränta som bärs upp för
33011: bostadssparpremier avsett för unga som skaffar      räntestödslån, om bostaden skaffas under tiden
33012: sin första bostad utgår man från början av år       1.11.1995-31.12.1996. Avsikten med detta var
33013: 1993 inte längre från grundräntan när man be-       att öka efterfrågan på ägarbostäder. Förhöjning-
33014: stämmer den ränta som skall bäras upp för lånet.    en gäller lån som upptagits inom ramen för det
33015: Den maximala räntan för räntestödslån enligt        BSP-system som trädde i kraft vid ingången av år
33016: bostadssparavtal som ingåtts före år 1993 får i     1993. Dessutom sänktes den självriskränta som
33017: regel överstiga Finlands Banks grundräntebe-        låntagaren skall betala från 4,5 % till4% av det
33018: lopp med 1,5 procentenheter enligt statsrådets      återstående räntestödslånets kapital. 1 fråga om
33019: beslut om förutsättningarna för räntestödslån       sänkningen av självriskräntan gäller ändringen
33020: för anskaffande av ägarbostad (11 00/88). Enligt    också sådana räntestödslån som beviljats med
33021: grundräntans nuvarande nivå är den maximala         stöd av avtal ingångna före år 1993, om bostaden
33022: räntan således 6 %.                                 skaffas under nämnda tid.
33023:    Grundräntan sjönk sex gånger under år 1993,         En ökad efterfrågan på ägarbostäder utgör
33024: från 8,5 % till 5,5 %. Med anledning av att den     grunden för att det ovan nämnda räntestödet
33025: maximala räntan för BSP-lån sjönk och räntorna      skall kunna höjas. Det är således inte motiverat
33026: på bostadslån sjönk generellt, sänktes BSP-         att stadga att ändringen också skall gälla redan
33027: räntestödet från 5 % till 3,5 % räknat från         gjorda bostadsaffårer, i synnerhet då självrisk-
33028: 1.9.1993 genom en ändring av förordningen om        räntan på 4,5 % kan anses synnerligen skälig,
33029: räntestödslån för anskaffande av ägarbostad         med beaktande av rätten till skatteavdrag.
33030: (783/93). Därutöver begränsades räntestödets           Med anledning av vad som anförts ovan äm-
33031: storlek från 1.12.1993 så att låntagaren alltid     nar regeringen inte vidta åtgärder för att sänka
33032: skall betala en ränta om minst 4,5 % årligen.       självriskräntan för alla BSP-lån.
33033: 
33034:      Helsingforsden 19 februari 1996
33035: 
33036:                                                                        Minister Sinikka Mönkäre
33037:                                            KK 441/1995 vp
33038: 
33039: Kirjallinen kysymys 441
33040: 
33041:                                   Kiljunen ym.: Ajokortin hankkimiskustannusten kalleudesta Suo-
33042:                                       messa
33043: 
33044: 
33045:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
33046: 
33047:    Henkilöautolla liikkumisesta on muodostu-         tusluvalla, jonka nojalla yleensä perheen isä
33048: nut olennainen osa nykyisen yhteiskunnan toi-        opettaa lapsiaan. Luvan saaminen edellyttää
33049: minnoista. Nelihenkisistä tai sitä suuremmista       opettajana toimivalta määrättyä ajokokemusta
33050: perheistä yli 95 prosentilla on vähintään yksi       ja tutkinnon läpäisemistä sekä lisäjarrupolkimen
33051: auto käytettävissä. Autolla ajamista pidetään        ja lisäpeilin asentamista opetusautoon. Ajokor-
33052: nykyisin jo kansalaistaitona. Niinpä esimerkiksi     tin suorittaminen tulee tällä keinoin huomatta-
33053: vuonna 1995 maassamme suoritettiin noin 60 000       van paljon halvemmaksi. Tehdyt investoinnit tu-
33054: ajotutkintoa. Tutkinnon suorittaneista oli valta-    levat useampilapsisessa perheessä edullisiksi.
33055: osa 18-vuotiaita. Arvioiden mukaan nykyisistä        Kiinnostus opetuslupien anomiseen onkin alati
33056: ikäluokista noin 90 prosenttia suorittaa vähin-      kasvamassa. Seurantatutkimuksissa ajolupaope-
33057: täänkin henkilöauton ajamiseen oikeuttavan tut-      tuksella ajotutkinnon suorittaneet ovat joutu-
33058: kinnon.                                              neet jopa autokoulun käyneitä ajajia vähäisem-
33059:     Ajokortin suorittaminen on Suomessa huo-         min onnettomuuksiin. Ajokoulusäännöstön va-
33060: mattavan kallista verrattuna useimpiin vertailu-     pauttamisen jälkeen on useisiin lukioihin ja mui-
33061: kelpoisiin maihin. Voimassa olevan ajokorttiase-     hin keskiasteen kouluihin perustettu lisäksi omia
33062: tuksen (845/90) nojalla ajoneuvohallinnon anta-      ajokouluja, joiden hinnat ovat jossain määrin
33063: mien ohjeiden mukaan tulee henkilöauton kuljet-      alhaisempia.
33064: tajatutkinnon suorittamiseksi osallistua 20 teo-         Tapahtunut kehitys ei ole kuitenkaan pidem-
33065: riatunnille ja ajaa vähintään 28 ajokertaa, jotka    mällä aikajänteellä pelkästään myönteinen. Ajo-
33066: ovat 25 minuutin pituisia. Kuluttajaviranomais-      korttiopetuksen tulisi voida tapahtua kohtuulli-
33067: ten tekemien selvitysten mukaan autokoulujen         seen hintaan ammattihenkilöiden toimesta. Au-
33068: hinnat vaihtelevat maan eri osissa, mutta keski-     tokoulujen nykyinen hintataso pakottaa tiukas-
33069: hinnaksi muodostuu noin 6 000 markkaa.               sa taloudellisessa tilanteessa kuitenkin käyttä-
33070: Useimmat autokoulut ajattavat lisäksi lisätun-       mään yhä laajemmissa määrin mm. opetuslupia.
33071: teja, jolloin ns. lyhytaikaisen ajokortin hinta          Kansainvälisesti verrattuna ajokortin suorit-
33072: muodostuu vielä korkeammaksi.                        taminen on meillä kohtuuttoman kallista. Esi-
33073:     Lyhytaikaisen ajokortin lisäksi nykyisten        merkiksi Yhdysvalloissa, missä henkilöauton
33074: säännösten nojalla tulee lyhytaikaisen ajokortin     ajokortin voi suorittaa jo 16-vuotiaana, ajokor-
33075: haltijan osallistua pysyvän ajokortin saamiseksi     tin hankkiminen maksaa käytännössä vain va-
33076: puolen- kahden vuoden kuluessa lyhytaikaisen         jaat 2 000 markkaa. Samoin ajokortin suoritta-
33077: kortin saamisesta ns. kakkosvaiheenajatko-ope-       minen on muissa Pohjoismaissa meitä selvästi
33078: tukseen, joka muodostuu neljästä teoriatunnista      halvempaa. Näiden halvempien ajokortin suorit-
33079: ja kahdeksasta ajo kerrasta. Ajokertoihin sisälty-   tamisen maiden liikenneturvallisuustilanne ei ole
33080: vät pimeässä ajo ja liukkaalla radalla ajo. Näistä   kuitenkaan huonompi kuin Suomessa, osassa
33081: muodostuu yhteensä lisähinnaksi noin 1 500           jopa parempi.
33082: markkaa. Näin ollen pysyvän ajokortin hankki-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33083: minen voi tulla kaikkiaan maksamaan jopa             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33084:  10 000 markkaa. Varsinkin jälkimmäinen ope-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33085:  tusvaihe koetaan usein perusteettomaksi rahas-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33086: tukseksi varsinkin, kun vaiheen käyneiden ja
33087:  aiempien vertailuryhmien liikenneturvallisuu-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33088:  dessa ei ole havaittavissa mainittavia eroja.               ryhtyä ajotutkinnon suorittamisen kus-
33089:     Ajokortin voi suorittaa myös erillisenä ope-             tannusten alentamiseksi?
33090: 
33091:      Helsingissä 1 päivänä helmikuuta 1996
33092: 
33093:                                            Kimmo Kiljunen
33094: 250261
33095: 2                                          KK 441/1995 vp
33096: 
33097: 
33098: 
33099: 
33100:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
33101: 
33102:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       liikennekuolemien suhteellinen osuus keskimää-
33103: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        räistä pienempi.
33104: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Suomessa on nuorten kuljettajien aiheutta-
33105: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kiljusen        mien liikennevahinkojen määrä alentunut huo-
33106: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 441:        mattavasti vuodesta 1989 (6 089), jolloin kuljet-
33107:                                                      tajaopetusuudistus toteutettiin, vuoteen 1993
33108:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       (3 401). Vuosien 1994ja 1995 määrät ovatennak-
33109:        ryhtyä ajotutkinnon suorittamisen kus-        kotietojen mukaan jatkaneet samansuuntaista
33110:        tannusten alentamiseksi?                      kehitystä. Nuorten kuljettajien liikenneturvalli-
33111:                                                      suus on toki valtaosaltaan sidoksissa kunkin
33112:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         maan yleiseen liikenneturvallisuustasoon ja sen
33113: vasti seuraavaa:                                     muutoksiin, mutta systemaattisen ja ammattitai-
33114:                                                      toisen kuljettajaopetuksen merkitystä ei tule mis-
33115:     Ajokortin hankkimisen kustannuksissa ei ole      sään tapauksessa vähätellä.
33116: suuria eroja niiden Pohjoismaiden välillä, joissa        On valitettavaa, että vieläkin ns. toinen vaihe
33117: kuljettajaopetus annetaan verrattain saman-          voidaan kokea pelkkänä autokoulujen rahastus-
33118: tasaisena sekä teoria- että ajo-opetuksen osalta.    automaattina. Kuljettajaopetuksen jakamisella
33119: OECD:n kyselyn mukaan keskimääräiset ajo-            kahteen tai oikeastaan kolmeen vaiheeseen py-
33120: kortin hankkiruiskustannukset olivat v. 1995 il-     rittiin siihen, että opetuksen perimmäiset tavoit-
33121: man tutkintomaksuja ja leimaveroja Suomessa          teet (riskien tunnistaminen, vaaratilanteiden
33122: 5 700 mk. Vastaavat kustannukset olivat esimer-      välttäminen ja oikea toiminta vaaratilanteissa)
33123: kiksi Tanskassa 8 200 mk ja Norjassa 7 200 mk.       voidaan paremmin saavuttaa, jos oppilaalla on
33124:     Keskusteltaessa ajokortin hinnasta on vielä      välivaiheen aikana hankittua kokemusta liiken-
33125: muistettava, että vaikka ajokortin hankkiminen       teestä. Toista vaihetta on kehitetty sekä sisällöl-
33126: on kertainvestointina suhteellisen iso, niin ajo-    lisesti että menetelmällisesti. Viime lokakuussa
33127: oikeus on voimassa suurimmalla osalla nuoria         otettiin käyttöön uusittu ohjelma, johon on liit-
33128: 50:n vuoden ajan (18-70 v.) ja näin laskettuna       tynyt laaja opettajien koulutuskierros. Todetta-
33129: hankkiruiskustannus vuotta kohti ei liene koh-       koon, että mm. ruotsalaiset ja saksalaiset alan
33130: tuuton.                                              ammattilaiset ovat kiinnostuneet toisen vaiheen
33131:     Laajemmassa hintavertailussa tulee opetus-       ottamisesta mukaan maittensa kuljettajaopetus-
33132: määrien lisäksi ottaa huomioon keskiansiot, ylei-    ohjelmiin.
33133: nen kustannustaso ja mm., paljonko muut koulu-           Opetuslupalaisten osuus B-luokan ajokorttien
33134: tuspalvelut maksavat. Erityisen ongelmallinen        suorittajista on vuosikymmenen mittaan noussut
33135: on Yhdysvaltojen ottaminen mukaan vertailuun,        n. 11 %:sta 20 %:iin, mutta on kolmen viime vuo-
33136: sillä vaihdellen osavaltioittain ajokortin hankki-   den aikana vakiintunut tälle tasolle vaihdellen 19
33137: minen saattaa siellä olla pelkkä rekisteröitymis-    ja 21 %:n välillä.
33138: toimenpide. Todettakoon, että Yhdysvalloissa             Vaikkakaan opetusmuotojen paremmuudesta
33139: annettuja ajokortteja ei voi Euroopassa vaihtaa      toisiinsa nähden turvallisuuskriteerillä mitattuna
33140: suoraan kansanisiksi ajokorteiksi koulutuksen        ei ole saatu tilastollisesti merkitsevää näyttöä,
33141: vähäisyyden ja kirjavuuden vuoksi.                   niin voidaan havaita, että mikäli mittarina pide-
33142:     Järjestömuotoista liikenneturvallisuustyötä      tään tutkintomenestystä, opetuslupalaiset me-
33143: tekevien kansallisten keskusjärjestöjen yhteis-      nestyvät heikommin tullessaan ensimmäisen ker-
33144: työelimen PRI:n (La Prevention Routiere Inter-       ran tutkintoon; ajokokeessa hylätään opetuslu-
33145: nationale) 45 jäsenmaasta keräämien tietojen         palaisista n. 33 %ja autokoulun kautta tulleista
33146: mukaan näissä systemaattista kuljettajaopetusta      n. 18 %. Teoriakokeessa vastaavat hylkäysmää-
33147: edellyttävissä ja ajokortin hankkiruiskustannuk-     rät ovat 29 %ja 24 %.
33148: siltaan "kalliissa" maissa on nuorten kuljettajien       Kuljettajaopetusta ja erityisesti kuljettajan-
33149:                                            KK 441/1995 vp                                            3
33150: 
33151: tutkintoa kehitetään ja evaluoidaan jatkuvasti       mattitaito sekä perheopetuksen mahdollisuudet
33152: sekä alan viranomaisten ja järjestöjen yhteistyö-    läheiseen ja turvallisuushakuiseen vuorovaiku-
33153: nä että yliopistoissa ja korkeakouluissa käynnis-    tukseen opetustilanteissa. Yhteisopetusmalli
33154: sä olevissa liikenneministeriön rahoittamissa tut-   mahdollistaisi myös entistä joustavamman pal-
33155: kimushankkeissa.                                     velujen oston autokouluilta ja opetusyhteistyös-
33156:     Liikenneministeriössä on harkittavana eräänä     tä sopimisen perheen tarpeiden mukaan.
33157: vaihtoehtona ns. yhteisopetusmalli, jossa van-          Yhteisopetus alentaisi ajokortin hankkimis-
33158: hemmatja autokoulu antavat yhteisvoimin nuo-         kustannuksia verrattuna nykyiseen autokoulu-
33159: relle turvallisen liikennekäyttäytymisen edellyt-    opetukseen, mutta tarkempia lukuja voidaan
33160: tämät tiedot ja taidot. Yhteisopetuksessa yhdis-     esittää vasta liikenneministeriössä käynnissä ole-
33161: tettäisiin molempien opetusmuotojen hyvät puo-       van opetusmallin jatkokehittelyn jälkeen.
33162: let: autokouluopetuksen systemaattisuus ja am-
33163: 
33164:      Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1996
33165: 
33166:                                                               Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
33167: 4                                           KK 441/1995 vp
33168: 
33169: 
33170: 
33171: 
33172:                                          Tili Riksdagens Talman
33173: 
33174:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       dervisning och som är "dyra" när det gäller att
33175: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         skaffa körkort.
33176: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-           1 Finland har antalet trafikskador förorsaka-
33177: man Kiljunen undertecknade spörsmål nr 441:            de av unga förare minskat märkbart från 1989
33178:                                                        (6 089), då förarundervisningsreformen genom-
33179:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         fördes, till 1993 (3 401). Antalet skador under
33180:        ta för att kostnaderna för avläggande av        1994 och 1995 har enligt förhandsuppgifter fort-
33181:        förarexamen skall sjunka?                       satt att utvecklas i samma riktning. Unga förares
33182:                                                        trafiksäkerhet är naturligtvis till stor del bunden
33183:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          till den allmänna trafiksäkerhetsnivån i varje
33184: anföra följande:                                       land och till förändringar i denna nivå, men den
33185:                                                        systematiska och yrkeskunniga förarutbildning-
33186:    Kostnaderna för anskaffande av körkort va-          ens betydelse skall på inga villkor underskattas.
33187: rierar inte särdeles mycket i de nordiska länder-          Det är beklagligt att förarundervisningens an-
33188: na, där förarundervisning ges på ungefår samma         dra skede fortfarande upplevs enbart som en
33189: nivå i fråga om både teori- och körundervisning.       inkassoautomat för bilskolorna. Syftet med att
33190: Enligt en förfrågan från OECD uppgick de ge-           förarundervisningen delades upp i två eller egent-
33191: nomsnittliga kostnaderna för anskaffande av            ligen i tre skeden var att undervisningens främsta
33192: körkort 1995 till 5 700 mk i Finland utan exa-         mål (riskidentifiering undvikande av farositua-
33193: mensavgifter och stämpelskatt. Motsvarande ut-         tioner och rätt förfarande i farosituationer) bätt-
33194: gifter var t.ex. i Danmark 8 200 mk och i Norge        re kan uppnås om eleven har fått erfarenhet av
33195: 7 200mk.                                               trafiken under mellanskedet. Det andra skedet
33196:    När man diskuterar körkortets pris bör man          har utvecklats både till innehåll och metoder. 1
33197: dessutom komma i håg att fastän körkortet är en        oktober i fjol togs ett förnyat program i bruk, och
33198: relativt stor engångsinvestering gäller körrätten      till detta har hört en omfattande utbildning för
33199: för de flesta ungdomar i 50 år (18-70 år), och på      lärarna. Man kan konstatera att bl.a. svenska
33200: detta sätt torde anskaffninskostnaderna per år         och tyska proffessionella inom branschen är in-
33201: inte vara oskäliga.                                    tresserade att ta med det andra skedet i sina
33202:    1 en mer omfattande prisjämförelse bör man          länders förarundervisningsprogram.
33203: utöver undervisningens omfattning dessutom be-             Antalet personer som avlägger förarexamen
33204: akta genomsnittsinkomsten, den allmänna kost-          för fordon i klass B och som har undervisats av
33205: nadsnivån och bl.a. hur mycket andra utbild-           någon med undervisningstillstånd har under det
33206: ningstjänster kostar. Det är särdeles problema-        senaste årtiondet stigit från 11 % till 20 %, men
33207: tiskt att ta med USA i jämförelsen, eftersom           under de senaste tre åren har antalet stabiliserats
33208: anskaffandet av körkort, beroende på delstat,          på denna nivå och varierar nu mellan 19 och
33209: kan vara en enkel registreringsåtgärd. Det kan         21%.
33210: konstateras att körkort som har utfårdats i USA            Fastän man inte statistiskt har kunnat påvisa
33211: inte kan bytas ut direkt till nationella körkort i     att någon undervisningsform är bättre än en an-
33212: Europa beroende på att undervisningen i USA är         nan mätt med säkerhetskriterier, kan man se att
33213: obetydlig och brokig.                                  ifall såsom mätare betraktas examensframgång,
33214:    Enligt uppgifter som insamlats från de 45 med-      lyckas de som undervisats av någon med under-
33215: lemsstaterna i PRI (La Prevention Routiere ln-         visningstillstånd sämre då de första gången deltar
33216: ternationale), samarbetsorganet för nationella         i examen; i körprovet underkänns ca 33% av dem
33217: centralorganisationer som utför organiserat tra-       som undervisats av någon med undervisningstill-
33218: fiksäkerhetsarbete, är risken för att unga förare      stånd och ca 18 % av dem som genomgått bilsko-
33219: skall råka ut för dödsfall i trafiken proportionellt   la. 1teoriprovet är motsvarande siffror för under-
33220: mindre i Iänder som kräver systematisk förarun-        kända prov 29 % och 24 %.
33221:                                            KK 441/1995 vp                                              5
33222: 
33223:    Förarundervisningen och i synnerhet förar-        och yrkeskunnighet samt familjeundervisningens
33224: examen utvecklas och utvärderas oavbrutet både       möjligheter tili en nära och trygg växelverkan i
33225: i form av samarbete mellan myndigheter och           undervisningssituationen. Samundervisnings-
33226: organisationer i branschen och i sådana forsk-       mallen skulle också göra det möjligt att man på
33227: ningsprojekt vid universitet och högskolor som       ett flexiblare sätt kunde köpa tjänster av bilsko-
33228: finansieras av trafikministeriet.                    lorna och att överenskommelser kan ingås om
33229:    Vid trafikministeriet överväger man som bäst      undervisningssamarbetet beroende på familjens
33230: såsom ett alternativ en s.k. samundervisnings-       behov.
33231: mall, där föräldrarna och bilskolan med gemen-          Samundervisningen skulle sänka kostnaderna
33232: samma krafter förser den unga med den kunskap        för anskaffande av körkortjämfört med den nu-
33233: och skicklighet som krävs för ett tryggt trafikbe-   varande bilskolundervisningen, men exaktare
33234: teende. 1 samundervisningen förenas de goda si-      siffror kan presenteras först efter att trafikminis-
33235: dorna hos de båda undervisningsformerna: bil-        teriet blir klart med det fortsatta utvecklandet av
33236: skolundervisningens systematiska egenskaper          undervisningsmallen.
33237: 
33238:      Helsingforsden 22 februari 1996
33239: 
33240:                                                                   Trafikminister Tuula Linnainmaa
33241:                                             KK 442/1995 vp
33242: 
33243: Kirjallinen kysymys 442
33244: 
33245: 
33246: 
33247: 
33248:                                    Väistö: Työvoimakoulutuksen ostojärjestelmän kehittämisestä
33249: 
33250: 
33251: 
33252:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
33253: 
33254:    Työvoimapoliittisen koulutuksen keskeisenä            Sittemmin eri tahojen yhteistyön tarve on
33255: tavoitteena on turvata ammattitaitoisen työvoi-       edelleen korostunut uuden ohjelmaperusteisen
33256: man saatavuus työmarkkinoiden tarpeita vas-           aluepoliittisen lainsäädännön vuoksi. Samalla
33257: taavasti. Koulutuksella tulee lisäksi edistää työl-   vaikean työttömyyden voittamisessa on entistä
33258: listymistä ja ehkäistä pitkäaikaistyöttömyyttä        keskeisempää koulutuksen laatu ja tuloksek-
33259: sekä tukea yrittäjyyttä ja uusien työpaikkojen        kuus: on tärkeää, että koulutus johtaa työllisty-
33260: syntymistä.                                           miseen.
33261:    Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen han-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33262: kinnasta ja rahoituksesta vastuu kuuluu työvoi-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33263: maviranomaisille. Käytännössä tämän pääasias-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33264: sa ammatillisen koulutuksen oston keskeiseksi ja      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33265: miltei yksinomaiseksi hankintaperusteeksi näyt-
33266: tää tulosohjatussa työhallinnossa nousseen oppi-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33267: lastyöpäivän hinta.                                          ryhtyä työvoimapoliittisen koulutuksen
33268:     Koulutuksen ostojärjestelmää koskevaa lain-              ostojärjestelmän kehittämiseksi niin, että
33269: säädäntöä käsitellessään eduskunta kuitenkin                 hankintaperusteena on myös laatu ja että
33270: painotti, että työvoimaviranomaisten on kiinni-              hankittava koulutus edesauttaa mahdol-
33271: tettävä huomiota hinnan ohella myös koulutuk-                lisimman tuloksekkaasti pysyvää työllis-
33272: sen laatuun ja käytettävä myös sitä ostopäätös-              tymistäja tukee elinkeinoelämän, aluepo-
33273: tensä perusteena. Samassa yhteydessä eduskunta               liittisen ohjelmatyön, yrittäjyyden ja eri
33274: korosti eri oppilaitosten sekä opetus- ja työvoi-            tahojen alueellisen yhteistyön pitkäjän-
33275:  maviranomaisten, elinkeinoelämän ja työmark-                teistä kehittämistä?
33276:  kinajärjestöjen yhteistyötä.
33277: 
33278:       Helsingissä 1 päivänä helmikuuta 1996
33279: 
33280:                                               Matti Väistö
33281: 
33282: 
33283: 
33284: 
33285:  ~50261
33286: 2                                           KK 442/1995 vp
33287: 
33288: 
33289: 
33290: 
33291:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
33292: 
33293:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tehtävän työharjoittelun laatupalautekyselyn
33294: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         avulla. Niiden perusteella arvioidaan yksittäisten
33295: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       hankintojen toteutunutta laatutasoa. Tietoja
33296: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Väistön          käytetään hyväksi hankintatoiminnan kehittä-
33297: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 442:         misessä. Koulutuksen laadunvarmistuksena am-
33298:                                                       mattitutkintojärjestelmän merkitys korostuu.
33299:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       Työvoimakoulutuksesta on tutkintoihin tähtää-
33300:        ryhtyä työvoimapoliittisen koulutuksen         vää tai niihin kuuluvaa yhä suurempi osuus. Kun
33301:        ostojärjestelmän kehittämiseksi niin, että     valtaosa koulutuksesta on ammatillisten oppilai-
33302:        hankintaperusteena on myös laatuja että        tostenja korkeakoulujen antamaa, ei työvoima-
33303:        hankittava koulutus edesauttaa mahdol-         koulutuksen laatutaso poikkea niiden antaman
33304:        lisimman tuloksekkaasti pysyvää työllis-       opetuksen laadusta.
33305:        tymistä ja tukee elinkeinoelämän, aluepo-          Koulutuksenjälkeinen välitön työhönsijoittu-
33306:        liittisen ohjelmatyön, yrittäjyyden ja eri     minen on vahvasti työmarkkinoiden tilanteesta
33307:        tahojen alueellisen yhteistyön pitkäjän-       johtuvaa. Lamaa edeltäneessä vuoden 1989 tilan-
33308:        teistä kehittämistä?                           teessa työhön sijoittuneiden osuus oli yli 80 %.
33309:                                                       Laman aikana välitön työhönsijoittuminen on
33310:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          pudonnut. Ennakkotietojen mukaan vuonna
33311: vasti seuraavaa:                                      1995 noin 40% koulutetuista oli työssä kaksi
33312:                                                       kuukautta suorittamisen jälkeen. Sijoittuminen
33313:     Työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta         parani selvästi jo toisena peräkkäisenä vuotena.
33314: vuonna 1990 annetun lain nojalla asetusta työ-        Näin on tapahtunut, vaikka työvoimakoulutuk-
33315: voimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta muutet-        sen määrää on voimakkaasti lisätty ja kohde-
33316: tiin vuonna 1994 siten, että koulutuksen hankin-      ryhmä on painottunut aiempaa enemmän henki-
33317: taperusteena on kokonaistaloudellinen edulli-         löihin, joilla on pitempikestoinen työttömyys
33318: suus siten kuin julkisista hankinnoista erikseen      taustalla eli kohderyhmän työmarkkinaongel-
33319: säädetään. Tämä merkitsee sitä, että koulutuk-        mat ovat vaikeutuneet. Koulutuksen tulokselli-
33320: sen keskeisenä hankintaperusteena on hinta-laa-       suutta on vallinneissa työmarkkinaolosuhteissa
33321: tu-suhde, eikä alin hinta. Työvoimaviranomai-         pidettävä kohtuullisena. Pysyväisluonteisen työ-
33322: nen tekee päätöksen suunnitellun koulutuksen          hönsijoittumisen lisäksi on välttämättä pyrittävä
33323: hankkimisesta kokonaistaloudellisen edullisuu-        mahdollisimman hyvään kokonaisvaikuttavuu-
33324: den näkökulmasta.                                     teen, missä keskeiset osatekijät ovat koulutuksen
33325:     Työvoimakoulutuksen opiskelijatyöpäivän           tehokas kohdentuminen työttömiin, suhdanne-
33326: hinnan ja koulutuksen laadun yhteydet eivät ole       tilanteeseen sopiva mitoitustaso ja riittävä työ-
33327: yksiselitteisiä. Vaikuttavina tekijöinä ovat mm.      hönsijoittuminen.
33328: käytetyt opetusjärjestelyt ja -menetelmät sekä            Työvoimakoulutuksen suunnittelussa toi-
33329: tarvittavat koneet ja laitteet. Myös alueelliset ja   meenpannaan valtakunnallista työvoimapolitii-
33330: paikalliset markkinaolosuhteet vaikuttavat hin-       kan strategiaa alueellisiin kehitysnäkymiin ja
33331: toihin. Työvoimaviranomainen pyrkii koulutus-         -suunnitelmiin sekä elinkeinoelämän ja yritysten
33332: ta hankkiessaan siihen, että koulutus on paitsi       työvoiman käytön muutoksiin kytkeytyen. Kou-
33333: työvoimapoliittisesti      tarkoituksenmukaista,      lutuksen suunnittelu ja toimeenpano on voimak-
33334: myös kustannus-laatu-suhteeltaan oikea. Keski-        kaasti alueellisesti hajautettu, jolloin aluekehi-
33335: määräisen opiskelijatyöpäivän hintatason pu-          tykseen, elinkeinorakenteeseen ja yritysten sekä
33336: toaminen vuodesta 1991 vuoteen 1994 on mer-           työvoiman koulutuskysyntään voidaan vastata
33337: kinnyt huomattavia valtiontalouden kustannus-         parhaalla mahdollisella tavalla. Työvoimakou-
33338: säästöjä.                                             lutus on tärkeä keino yrittäjyyden edistämisessä
33339:     Työhallinto seuraa toteutetun koulutuksen         toisaalta palvelemalla yritysten ilmaisemia am-
33340: laatua mm. opiskelijapalautteen ja työnantajille      mattitaitotarpeita, toisaalta voimakkaan yrittä-
33341:                                           KK 442/1995 vp                                           3
33342: 
33343: jäkoulutukseen panostuksen kautta. Uudenlai-        viranomaisten, järjestöjen ja oppilaitosten sekä
33344: sia alueellisen yhteistyön malleja on perinteisen   kansalaisten kesken. Näillä keinoin työvoima-
33345: kolmikantayhteistyön lisäksi toteutettu työvoi-     koulutus panostamalla inhimilliseen pääomaan
33346: makoulutuksessa mm. Euroopan unionin sosiaa-        parantaa pitkäjänteistä alueellista kehitystyötä,
33347: lirahaston osarahoittamissa hankkeissa, joissa      yritystoiminnan edellytyksiä ja työvoiman osaa-
33348: toteutuu uudenlainen kumppanuus yritysten, eri      mistasoa.
33349: 
33350:      Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1996
33351: 
33352:                                                                   Työministeri Liisa Jaakonsaari
33353: 4                                               KK 442/1995 vp
33354: 
33355: 
33356: 
33357: 
33358:                                             Tili Riksdagens Talman
33359: 
33360:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           om kvaliteten på den arbetspraktik som utförs
33361: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-             hos arbetsgivarna. De läggs tili grund för bedöm-
33362: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-           ningar av kvalitetsnivån på enskilda köp. Upp-
33363: man Väistö undertecknade spörsmål nr 442:                  gifterna nyttiggörs vid utveckling av upphand-
33364:                                                            lingen. Systemet med yrkesexamina spelar en allt
33365:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-            viktigare roll när det gäller att säkerställa kvalite-
33366:         ta för att utveckla upphandlingen av ar-           ten på utbildningen. En allt större del av den
33367:         betskraftspolitisk vuxenutbildning så att          arbetskraftspolitiska utbildningen är examensin-
33368:         den även beaktar kvalitetsaspekter och             riktad eller ingår i en viss examen. Utbildningen
33369:         att utbildningen så effektivt som möjligt          ges tili största delen av yrkesläroanstalter och
33370:         bidrar tili bestående sysselsättning samt          högskolor, vilket betyder att kvalitetsnivån på
33371:         stöder en långsiktig utveckling av regio-          den arbetskraftspolitiska vuxenutbildningen inte
33372:         nal samverkan mellan näringslivet, det             skiljer sig från nivån på den utbildning dessa
33373:         regionalpolitiska programarbetet, före-            inrättningar ger normalt.
33374:         tagsamheten och andra berörda parter?                  Möjligheterna att direkt placera sig på arbets-
33375:                                                            marknaden efter avslutad utbildning är starkt
33376:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              beroende av läget på arbetsmarknaden. Under
33377: anföra följande:                                           1989 strax före lågkonjunkturen placerade sig
33378:                                                            80 %avdeutbildadeiarbete. Underlågkonjunk-
33379:    Förordningen om arbetskraftspolitisk vuxen-             turen har det varit sämre med placeringen. Enligt
33380: utbildning ändrades 1994 med stöd av lagen om              förhandsuppgifter för 1995 var omkring 40% av
33381: arbetskraftspolitisk vuxenutbildning av 1990 i             de utbildade i arbete två månader efter utbild-
33382: syfte att göra upphandlingen helhetsekonomiskt             ningen. Möjligheterna tili placering på arbets-
33383: fördelaktig enligt vad som stadgas om offentlig            marknaden har klart förbättrats redan under två
33384: upphandling. Vid upphandling av utbildnings-               år i följd. Detta trots att den arbetskraftspolitiska
33385: tjänster skall hänsyn följaktligen först och främst        vuxenutbildningen har ökat betydligt och i allt
33386: tas tili pris och kvalitet, inte tili det lägsta erbjud-   högre grad riktats tili dem som varit arbetslösa en
33387: na priset. Arbetskraftsmyndigheten skall fatta             1ängre tid, dvs. dem som har allt svårare att
33388: beslut om upphandling av planerade utbildnings-            placera sig på arbetsmarknaden. Under rådande
33389: tjänster utifrån helhetsekonomiska lönsamhets-             förhållanden på arbetsmarknaden måste utbild-
33390: hänsyn.                                                    ningens resultat anses helt skäliga. Utöver bestå-
33391:    Förhållandet mellan priset på en elevarbets-            ende placering på arbetsmarknaden bör vi nöd-
33392: dag i arbetskraftspolitisk utbildning och utbild-          vändigt sträva efter största möjliga totaleffektivi-
33393: ningens kvalitet är inte helt entydigt. Det påver-         tet framför allt genom att vi effektivt inriktar
33394: kas av faktorer som undervisningsarrangemang               utbildningen på de arbetslösa, stämmer av ut-
33395: och undervisningsmetoder samt behövliga ma-                bildningsvolymen mot konjunkturläget och ser
33396: skiner och anordningar. Också regionala och lo-            tili att det finns tiliräckliga möjligheter att få
33397: kala marknadsförhållanden inverkar på priser-              arbete.
33398: na. Arbetskraftsmyndigheten skall vid köp av                   I planeringen av den arbetskraftspolitiska
33399: utbildningstjänster se tili att utbildningen är ar-        vuxenutbildningen tiliämpas en rikstäckande ar-
33400: betskraftspolitiskt motiverad och att det råder en         betskraftspolitisk strategi som anknyter tili re-
33401: lämplig balans mellan kostnader och kvalitet.              gionala utvecklingsutsikter och utvecklingspla-
33402: Priset på en genomsnittlig elevarbetsdag har               ner samt förändringar i användningen av arbets-
33403: sjunkit från 1991 tili 1994 och därmed åstadkom-           kraft inom näringsliv och företag. Planeringen
33404: mit betydande kostnadsbesparingar inom stats-              och verkställigheten av utbi1dningen är starkt
33405: ekonomin.                                                  splittrad i ett regionalt perspektiv för att behoven
33406:    Arbetsförvaltningen bevakar utbildningens               inom regionalpolitiken, näringsstrukturen och
33407: kvalitet bl.a. genom elevåterbäringar och enkäter          företagen samt efterfrågan på arbetskraft skall
33408:                                            KK 442/1995 vp                                             5
33409: 
33410: kunna tillgodoses på bästa möjliga sätt. Den ar-     projekt som delfinaniserats av Europeiska unio-
33411: betskraftspolitiska vuxenutbildningen är ett vik-    nens socialfond. I dem förverkligas ett nytt slags
33412: tigt sätt att gynna företagsamhet genom att den      kompanjonskap mellan företag, myndigheter,
33413: dels tillgodoser företagens behov av yrkeskunnig     organisationer och läroanstalter samt medborga-
33414: arbetskraft, dels gör en stark satsning på företa-   re. Genom en sådan satsning på humankapitalet
33415: garutbildning. Vid sidan av det traditionella tre-   bidrar den arbetskraftspolitiska vuxenutbild-
33416: partssamarbetet har nya modeller för regional        ningen tili att f6rbättra det långsiktiga regionala
33417: samverkan genomförts inom den arbetskraftspo-        samarbetet och villkoren för företagsamhet samt
33418: litiska vuxenutbildningen bl.a. inom ramen för       till att höja arbetskraftens kunskapsnivå.
33419: 
33420:      Helsingforsden 23 februari 1996
33421: 
33422:                                                                   Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
33423:                                           KK 443/1995 vp
33424: 
33425: Kirjallinen kysymys 443
33426: 
33427: 
33428: 
33429: 
33430:                                   H. Koskinen: Kansaneläkkeen pohjaosan leikkauksesta
33431: 
33432: 
33433: 
33434:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
33435: 
33436:    Kiitän ministeri Terttu Huttu-Juntusta vas-      tuna kyse on keskimääräistä parempituloisista
33437: tauksesta kirjalliseen kysymykseen n:o 391/1995     eläkeläisistä. Ongelmaan on yritetty etsiä ratkai-
33438: vp.                                                 sua, mutta keskeiseksi esteeksi on muodostunut
33439:    Sosiaali- ja terveysministeriön muistiossa       se, ettei eläkeyhtiöillä tai Eläketurvakeskuksella
33440: 30.8.1995 todetaan sivulla 5 mm. seuraavaa:         enää ole riittäviä perustietoja,joilla yhteensovite-
33441:    "Eläkkeissä on sovellettu ns. yhteensovitusta.   tut eläkkeet voitaisiin rajata."
33442: Tässä pohjaosa on otettu huomioon alkaen ta-           Mielestäni ministerin vastaus ja ministeriön
33443: solta, jossa eläkepalkka on ollut 7 065 mk/kk.      muistio 30.8.1995 ovat keskenään täysin ristirii-
33444: Täysimääräisesti pohjaosa on vaikuttanut yh-        dassa.
33445: teensovituksessa eläkepalkan saavuttaessa tason        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33446: 14 348 mk/kk. Tällä alueella pohjaosa on siis jo    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33447: vaikuttanut eläketasoon pienentäen työeläkkeen      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33448: osuutta. Ongelma kohdistuu kuitenkin rajalli-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33449: seenjoukkoon eläkkeensaajia. Vuonna 1993 yh-
33450: teensovituksen pienentämien TEL-eläkkeiden                     Aikooko Hallitus ja miten turvata, et-
33451: osuus vanhuuseläkkeissä oli 1,1 %, työkyvyttö-              tei keneltäkään eläkeläiseltä leikata kan-
33452: myyseläkkeissä 19,1 %, perhe-eläkkeissä 8,4 %ja             saneläkkeen pohjaosaa kahteen kertaan,
33453: kaikissa eläkkeissä 7,1 %. Jatkossa yhteensovi-             ja
33454: tuksen pienentämien eläkkeiden osuuden olete-                  jos leikkaus on jo tapahtunut, miten
33455: taan kohoavan noin 15-30 %:iin kaikista eläk-               epäoikeudenmukaisuus korjataan?
33456: keistä. Keskimääräiseen eläketasoon suhteutet-
33457: 
33458:      Helsingissä 1 päivänä helmikuuta 1996
33459: 
33460:                                           Heikki Koskinen
33461: 
33462: 
33463: 
33464: 
33465: 250261
33466: 2                                             KK 443/1995 vp
33467: 
33468: 
33469: 
33470: 
33471:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
33472: 
33473:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           määräisesti huomioon työeläkkeen yhteensovi-
33474: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            tuksessa, kun palkka on ylittänyt yli 14 348
33475: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          markkaa kuukaudessa. Tällöin kokonaiseläket-
33476: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja H. Koski-           tä on vähennetty pohjaosan määrällä. Jos palkka
33477: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o             on ollut alle 7 065 markkaa kuukaudessa, pohja-
33478: 443:                                                     osaa ei ole otettu yhteensovituksessa huomioon
33479:                                                          lainkaan. Palkan ylittäessä edellä mainitun alem-
33480:             Aikooko Hallitus ja miten turvata, et-       man tulorajan työeläkettä vähentävänä on otettu
33481:         tei keneltäkään eläkeläiseltä leikata kan-       huomioon 6 prosenttia ylitteestä.
33482:         saneläkkeen pohjaosaa kahteen kertaan,              Työeläkkeen ja kansaneläkkeen yhteensovitus
33483:         ja                                               perustuu siihen, että kansaneläkettä on aikoi-
33484:            jos leikkaus on jo tapahtunut, miten          naan päätetty maksaa kaikille eläkkeensaajille
33485:         epäoikeudenmukaisuus korjataan?                  ainakin pohjaosan verran. Koska henkilö voi
33486:                                                          saada eläkettä usean järjestelmän piiristä, laki-
33487:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             sääteiselle eläkkeelle ei ole asetettu markkamää-
33488: vasti seuraavaa:                                         räistä kattoa, vaan työeläkkeen enimmäistasoksi
33489:                                                          on säädetty 60 ja julkisen sektorin eläkkeissä 66
33490:    Eduskunnan 18 päivänä joulukuuta 1995 hy-             prosenttia palkasta. Jotta kokonaiseläke, joka
33491: väksymässä hallituksen esityksessä (119/1995 vp)         muodostuu sekä kansaneläkkeestä että työeläk-
33492: laiksi kansaneläkelain muuttamisesta (1491/95)           keestä, ei ylittäisi mainittua 60-66 prosentin
33493: kansaneläkkeen pohjaosa muutettiin eläkevä-              tasoa, on työeläkettä pitänyt vastaavasti alentaa.
33494: henteiseksi. Tämän mukaisesti kansaneläkkeen                 Kun kansaneläkkeen pohjaosaa ei vuoden
33495: pohjaosan vaikutus myös työeläkkeen yhteenso-            1996 alusta myönnetä enää kaikille, myös koko-
33496: vituksessa poistuu.                                      naiseläkkeen suhteellinen suuruus alenee. Tä-
33497:    Kansaneläkkeen pohjaosan muuttaminen                  män vuoksi eduskunta hyväksyi yhteensovitus-
33498: työeläkevähenteiseksi perustui valtiontalouden           säännön muuttamisen uusien eläkkeensaajien
33499: säästötarpeisiin. Uusille eläkkeenhakijoille, joi-       kohdalla. Vuoden 1996 alusta kansaneläke ei
33500: den työeläketulot ylittävät puolisoilla 4 380 tai        enää vaikuta yhteensovitusrajaan, mutta työ-
33501: 4 564 markkaa kuukaudessa ja yksinäisellä hen-           eläkkeen yhteensovitusraja on edelleen 60 pro-
33502: kilöllä 4 973 tai 5 188 markkaa kuukaudessa              senttia yhteensovitusperusteesta.
33503: kuntaryhmästä riippuen, ei myönnetä kansan-                  Kansaneläkkeen pohjaosasta johtuva yhteen-
33504: eläkkeen pohjaosaa enää lainkaan.                        sovitusperusteen muutos on toteutettu myös jul-
33505:    Jo maksussa oleviin kansaneläkkeisiin tehtiin         kisella sektorilla. Kysymyksessä on väitetty, että
33506: myös muutos siten, että pelkkää pohjaosaa saa-           kansaneläkkeen pohjaosa olisi vähennetty poh-
33507: vien pohjaosaa maksetaan 59 markalla vähen-              jaosan eläkevähenteisyyden johdosta kahteen
33508: nettynä, eli 386 markan suuruisena kuukaudessa           kertaan. Näin ei kuitenkaan ole. Jos henkilö on
33509: vuonna 1996. Tämän jälkeen pohjaosa pienenee             saanut varhennettua eläkettä ennen 65 ikävuot-
33510: 20 prosentilla vuosittain. Sen sijaan sekä kansan-       taan, hänelle on yleensä maksettu Kansaneläke-
33511: eläkkeen lisäosaa että pohjaosaa saavien pohja-          laitoksesta kansaneläkkeen pohjaosaa. Toisaal-
33512: osa pysyy ennallaan.                                     ta, jos hänelle on myönnetty julkiselta sektorilta
33513:    Kuten hallituksen esityksessä on todettu, eläk-       vanhuuseläke, hän on yleensä saanut täydennys-
33514: keensaajien kannalta pohjaosan suhteellinen              osana kansaneläkkeen pohjaosan suuruisen
33515: osuus kokonaiseläkkeestä on jatkuvasti pienen-           etuuden.
33516: tynyt. Henkilöillä, joilla ei ole ollut oikeutta lisä-       Kun valtiontaloudellisista syistä kansanelä-
33517: osaan, pohjaosan määrä on ollut korkeimmil-              kettä ei enää myönnetä kaikille eläkkeensaajille,
33518: laankin noin 11 prosenttia työeläkkeestä.                ei ole tarkoituksenmukaista, että edellä mainitut
33519:    Hallituksen esityksessä todettiin, että kansan-       suurta työeläkettä saavat henkilöt saisivat säilyt-
33520: eläkkeen pohjaosa on otettu aikaisemmin täysi-           tää kansaneläkkeestä tulevan hyödyn.
33521:                                          KK 443/1995 vp                                            3
33522: 
33523:   Eduskunta lievensi kuitenkin valtion eläkelain   tokset merkitsevät uusille eläkkeensaajille van-
33524: äydennysosan poistumaa siten, että täydennys-      hoihin eläkkeensaajiin verrattuna eläketurvan
33525: •sa poistuu asteittain vuoteen 2001 mennessä.      alenemista niissä tapauksissa, joissa eläkkeelle
33526: >oistumassa noudatetaan samaa toteuttamista-       jäädään ennen vanhuuseläkeikää. Kansaneläk-
33527: •aa, millä maksussa olevat kansaneläkkeen poh-     keen pohjaosan vähentämistä työeläkkeen yh-
33528: :wsat vähenevät lainmuutoksen voimaantulo-         teensovituksessa ei ole tältäkään puolelta pidet-
33529: aiheessa.                                          tävä kohtuuttomana.
33530:   Vuoden 1996 alusta toteutuneet työeläkemuu-
33531: 
33532:     Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1996
33533: 
33534:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
33535: 4                                           KK 443/1995 vp
33536: 
33537: 
33538: 
33539: 
33540:                                         Tili Riksdagens Talman
33541: 
33542:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      folkpensionens basdel tidigare har beaktats tili
33543: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        sitt fulla belopp vid samordningen av arbetspen-
33544: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      sionen när lönen har överstigit 14 348 mk i måna-
33545: man H. Koskinen undertecknade spörsmål nr             den. I sådana fall har den totala pensionen mins-
33546: 443:                                                  kats med beloppet av basdelen. Om lönen har
33547:                                                       varit lägre än 7 065 mk i månaden, har basdelen
33548:           Ämnar Regeringen, och i så fall på          inte alls beaktats vid samordningen. Då lönen
33549:        vilket sätt, se till att inte folkpensionens   överstiger ovan nämnda lägre inkomstgräns har
33550:        basdel minskas för någon enda pensionär        6% av den överskjutande delen beaktats som en
33551:        två gånger, och                                minskning i arbetspensionen.
33552:           om nedskärningen redan har skett, hur           Samordningen av arbetspensionen och folk-
33553:        skall orättvisan rättas till?                  pensionen grundar sig på att man en gång i tiden
33554:                                                       bestämde att folkpension betalas tili alla pen-
33555:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         sionstagare, åtminstone så mycket som basdelen
33556: anföra följande:                                      utgör. Eftersom en pensionstagare kan få pen-
33557:                                                       sion genom flera olika system har inget övre
33558:    I den regeringsproposition (RP 11911995 rd)        markbelopp fastställts för den lagstadgade pen-
33559: med förslag tililag om ändring av folkpensions-       sionen, utan arbetspensionens maximinivå har
33560: lagen (1491/95) som riksdagen godkände den 18         fastställts tili 60 % av lönen och i den offentliga
33561: december 1995 ändrades folkpensionens basdel          sektorns pensioner ti1166% av lönen. För att den
33562: så att den blev pensionsavhängig. Sålunda påver-      totala pensionen, som består av såväl folkpen-
33563: kar inte heller folkpensionens basdellängre sam-      sion som arbetspension, inte skall överstiga ovan
33564: ordningen av arbetspensionen.                         nämnda nivå på 60-66 %, har man varit tvung-
33565:    Orsaken tili att folkpensionens basdel ändra-      en att minska arbetspensionen i motsvarande
33566: des tili arbetspensionsavhängig var sparbehovet       grad.
33567: inom statsekonomin. Nya pensionstagare som i              Eftersom folkpensionens basdel från ingången
33568: fråga om makar har större arbetspensionsin-           av 1996 inte längre beviljas alla pensionstagare,
33569: komster än 4 380 mk eller 4 564 mk i månaden          minskar också den totala pensionens relativa
33570: och i fråga om ensamstående större arbetspen-         storlek. Riksdagen godkände därför en ändring
33571: sionsinkomster än 4 973 eller 5 188 mk i måna-        av stadgandet om samordning när det gäller nya
33572: den, beroende på kommungrupp, beviljas inte           pensionstagare. Från ingången av 1996 påverkar
33573: längre någon folkpensionsbasdel.                      folkpensionen inte längre samordningsgränsen,
33574:    Också i folkpensioner som redan utbetalas          men samordningsgränsen för arbetspension är
33575: gjordes en ändring som innebär att basdelen för       for~.farande 60 % av samordningsgrunden.
33576: dem som erhåller endast basdel sjunker med 59             Andringen av samordningsgrunden har med
33577: mk, dvs. tili ett belopp av 386 mk i månaden 1996.    anledning av folkpensionens basdel genomförts
33578: Härefter minskar basdelen med 20 % om året.           också inom den offentliga sektorn. I spörsmålet
33579: Däremot förblir basdelen oförändrad för dem           hävdas att folkpensionens basdel har skurits ned
33580: som får både folkpensionens tiliäggsdel och bas-      två gånger på grund av att basdelen blir avhängig
33581: del.                                                  av den försäkrades andra pensioner. Detta stäm-
33582:    Som det konstaterades i regeringens proposi-       mer likväl inte. Om en person har beviljats förtida
33583: tion har ur pensionstagarens synvinkel basdelens      pension innan han fyllt 65, har Folkpensionsan-
33584: relativa andel av den totala pensionen hela tiden     stalten i allmänhet betalt honom folkpensionens
33585: minskat. Hos personer som inte har varit berätti-     basdel. Om han däremot har beviljats ålderspen-
33586: gade tili tilläggsdel har basdelens belopp t.o.m.     sion inom den offentliga sektorn, har han i all-
33587: när det varit som störst utgjort ca 11 % av arbets-   mänhet som kompletteringsdel fått en förmån
33588: pensionen.                                            som är i samma storleksklass som folkpensionens
33589:    I regeringens proposition konstaterades att        basdel.
33590:                                             KK 443/1995 vp                                             5
33591: 
33592:    Då folkpension inte längre av statsekonomis-         pensionsbasdelar som inleds när lagändringen
33593: ka orsaker beviljas alla pensionstagare är det inte     träder i kraft.
33594: ändamålsenligt att ovan nämnda personer som                 De ändringar i arbetspensionerna som genom-
33595: får en stor arbetspension skall få behålla denna        fördes vid ingången av 1996 innebär att nya pen-
33596: förmån av folkpensionen.                                sionstagare får ett sämre pensionsskydd jämfört
33597:    Riksdagen lindrade emellertid nedskärningen          med gamla pensionstagare i de fall när någon går
33598: i kompletteringsdelen enligt lagen om statens           i pens~_on innan han uppnår åldern för ålderspen-
33599: pensioner på så sätt att kompletteringsdelen av-        sion. Andringen i samordningen av arbetspensio-
33600: skaffas successivt fram tili 2001. När det gäller       nen kan inte heller ur denna synvinkel anses
33601: denna nedskärning genomförs den på samma                oskälig.
33602: sätt som de minskningar av redan beviljade folk-
33603: 
33604:      Helsingfors den 22 februari 1996
33605: 
33606:                                                       Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
33607:                                             KK 444/1995 vp
33608: 
33609: Kirjallinen kysymys 444
33610: 
33611: 
33612: 
33613: 
33614:                                    Vokkolainen ym.: Pysäköintivirhemaksun suorittamisesta
33615: 
33616: 
33617: 
33618:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
33619: 
33620:     Pysäköintivirheeseen syyllistynyt autoilija saa   maksuaikaa 14 päivää, mikäli ei vaadita käteis-
33621: pysäköinninvalvojalta pysäköintivirhemaksuke-         suoritusta. Kun kansalainen syyllistyy niinkin
33622: hotuksen. Kuljettaja ja omistaja ovat velvollisia     arkipäiväiseen virheeseen kuin auton virheelli-
33623: suorittamaan viikon kuluessa maksukehotuksen          seen pysäköintiin ja tuosta seuraavan maksun
33624: antamisesta pysäköintivirhemaksun. Pysäköin-          viivästymiseen, on viivästysseuraamus asetettu
33625: tivirhemaksusta annettu laki sallii järjestelyn,      selvästi ankarammaksi kuin esimerkiksi veron-
33626: jossa maksu kerätään kunnan toimesta ja kun-          maksun viivästystilanteissa (1 markka sadalta
33627: nan kassaan. Tällöin maksu voidaan määrätä            jokaista alkavaa kuukautta kohden). Kun pysä-
33628: laissa olevaa, valtiolle menevää 50 markan perus-     köintivirhemaksua todennäköisesti edelleenkin
33629: tasoa korkeammaksi. Esimerkiksi Helsingin             tullaan korottamaan kuntien varojenhankinnan
33630: kunnallinen pysäköintivalvonta perii 200 mar-         tarpeen mukaan, olisi kohtuullista maksajien
33631: kan maksua, ja useilla muillakin paikkakunnilla       kannalta pidentää maksuaikaa nykyisestä. Täl-
33632: maksu peritään perusmaksutasoa korkeampana.           löin maksuajan pidentäminen esimerkiksi nel-
33633:  Kaikissa näissäkin tapauksissa maksuaikaa on         jääntoista päivään ja korkoseuraamuksen yh-
33634: ainoastaan maksukehotuksen saamispäiväja sen          denmukaistaminen muiden julkismaksun viiväs-
33635: jälkeiset seitsemän päivää, mikäli määräaikojen       tysseuraamusten kanssa olisi harkittava malli
33636:  laskemista koskevan lain (150/30) 3 §:n määräys-     nykyisen pysäköintimaksulain epäkohtien kor-
33637:  tä sovelletaan pysäköintivirhemaksulain määrä-       jaamiseksi.
33638:  aikaan.                                                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33639:     Pulma ei ole suuren suuri, mutta nykyinen         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
33640:  tilanne on maksajankannalta epätyydyttävä. Ti-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
33641:  lanteen tekee osin kohtuuttomaksi se, että suori-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33642:  tus on tehtävä käteissuorituksena ja vähäisestä-
33643:  kin maksun viivästymisestä seuraa maksun ko-                   Onko Hallitus tietoinen pysäköintivir-
33644:  rottuminen puolitoistakertaiseksi eli viivästys-            hemaksulain epäkohdista, ja jos on, niin
33645:  korko on 50 %.                                              milloin Hallitus tuo eduskuntaan lakiesi-
33646:      Tavanomaisessa, yleiseen kauppatapaan poh-              tyksen edellä mainittujen lakiin sisälty-
33647: jaavassa tavarakaupassa ostajalle annetaan                   vien epäkohtien korjaamiseksi?
33648: 
33649:      Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1996
33650: 
33651:           Jorma Vokkolainen              Kari Uotila                    Jarmo Wahlström
33652:           Anne Huotari                   Mikko Immonen                  Martti Korhonen
33653:           Eila Rimmi                     Pentti Tiusanen                Iivo Polvi
33654: 
33655: 
33656: 
33657: 
33658: 250261
33659: 2                                         KK 444/1995 vp
33660: 
33661: 
33662: 
33663: 
33664:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
33665: 
33666:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      täntöä. Useimmiten kohtuulliseen syyhyn- ku-
33667: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       ten sairaus, työttömyys tai varusmiespalvelus-
33668: olette toimittanut valtioneuvoston asianomai-       perustuvaan pyyntöön suostutaan. Kohtuushar-
33669: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jorma      kinta on siis lain mukaan mahdollista ja sitä
33670: Vokkolaisen ym. kirjallisen kysymyksen n:o          myös käytetään.
33671: 444:                                                    Laissa säädetyn määräajan ylittäminen ei
33672:                                                     myöskään aina johda automaattisesti korotuk-
33673:           Onko Hallitus tietoinen pysäköintivir-    seen. Käytännön näkökohtien huomioon otta-
33674:        hemaksulain epäkohdista, ja jos on, niin     minen pysäköinninvalvojan työssä on aiheutta-
33675:        milloin Hallitus tuo eduskuntaan lakiesi-    nut tiettyä joustavuutta maksuajan noudattami-
33676:        tyksen edellä mainittujen lakiin sisälty-    sen valvonnassa. Etenkin suurilla paikkakunnil-
33677:        vien epäkohtien korjaamiseksi?               la, joissa pysäköintivirheitä on paljon, ei ole pi-
33678:                                                     detty tarkoituksenmukaisena ryhtyä perimistoi-
33679:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        miin maksun pienen myöhästymisen vuoksi. Esi-
33680: vasti seuraavaa:                                    merkiksi Helsingissä tosiasiallinen maksuaika on
33681:                                                     kaksi viikkoa ja Turussa yhdeksän päivää. Tam-
33682:    Laissa pysäköintivirhemaksusta (248/70) on       pereella tosiasiallinen maksuaika on kahdeksan
33683: säännökset muun muassa pysäköintivirhemak-          päivää. Jos pysäköintivirhemaksu maksetaan
33684: sun suuruudesta, sen suorittamisesta ja seuraa-     tuossa ajassa, ei korotusta ryhdytä erikseen peri-
33685: muksista maksun viivästyessä.                       mään. Lain soveltamisessa on siis omaksuttu jon-
33686:    Pysäköintivirheen vähimmäismaksu on tällä        kin verran liikkumavaraa.
33687: hetkellä 50 markkaa. Sisäasiainministeriö saa           On totta, että viikon määräaika on lyhyempi
33688: kuitenkin, milloin liikenteellisten syiden katso-   kuin tavanomainen yksityisoikeudellisen suori-
33689: taan vaativan, korottaa maksun määrän enin-         tuksen maksuaika. Pysäköintivirhemaksu on
33690: tään 200 markaksi. Esimerkiksi Helsingissä mak-     kuitenkin julkisoikeudellinen rangaistuksen-
33691: su on tällä hetkellä 200 markkaa ja Tampereella     luonteinen seuraamus, jolloin viikon määräaika
33692: 180 markkaa. Kuopiossa maksu on 150 markkaa         ei ole kovin tavaton. Esimerkiksi joukkoliiken-
33693: ja Haminassa 60 markkaa. Maksu on suoritetta-       teen tarkastusmaksu on maksettava viikon ku-
33694: va viikon kuluessa kehotuksen antamispäivästä.      luessa. Lisäksi pysäköintivirhemaksun suoritta-
33695: Ellei maksua suoriteta määräajassa, se on suori-    miseen sovelletaan määräaikalakia,jonka perus-
33696: tettava puolitoistakertaisena. Maksun viivästyt-    teella määräaika pitenee, jos määräajan viimei-
33697: tyä pysäköinninvalvoja antaa kirjallisen määrä-     nen päivä on arkilauantai, sunnuntai tai muu lain
33698: yksen suorittaa maksu viikon kuluessa määräyk-      5 §:ssä lueteltu pyhäpäivä.
33699: sen tiedoksisaamisesta uhalla, että maksu muu-          Pysäköintivirhemaksu on enimmilläänkin
33700: toin peritään ulosottoteitse. Maksukehotukseen,     suhteellisen pieni summa, jota ei voida katsoa
33701: maksumääräykseen tai maksun korotukseen voi         kohtuuttomaksi. Vastaavasti viivästyskorotuk-
33702: hakea muutosta esittämällä pysäköinninvalvo-        sen ollessa sidoksissa pysäköintivirhemaksuun
33703: jalle vastalauseen. Pysäköinninvalvojan päätök-     on maksun laiminlyönnistä aiheutuva seuraamus
33704: seen voi edelleen hakea muutosta valittamalla       markkamääräisesti varsin vähäinen. Ellei varsi-
33705: lääninoikeuteen. Maksukehotuksessa on selos-        naisiin perimistoimiin tarvitse ryhtyä, ei maksu-
33706: tettu muun muassa nämä seuraamukset ja oi-          velvolliselle aiheudu muita seuraamuksia, kuten
33707: keusturvakeinot.                                    korkoja tai kuluja. Lisäksi maksun suorittami-
33708:    Pysäköinninvalvoja voi, milloin siihen on pa-    nen on pyritty tekemään mahdollisimman vai-
33709: kottavia syitä, myöntää maksuajan pidennystä.       vattomaksi: sen voi suorittaa esitäytetyllä tilille-
33710: Pyyntö on kuitenkin esitettävä viikon maksuajan     panokortilla jokaiseen pankkiin tai postiin. Yh-
33711: kuluessa. Koska pidennyksen myöntäminen on          den viikon maksuaikaa ei voine myöskään tästä
33712: pysäköinninvalvojan harkinnassa, eri paikka-        syystä pitää liian lyhyenä.
33713: kunnilla voi tässä kohden esiintyä erilaista käy-       Pysäköintivirhemaksun korotuksen tarkoi-
33714:                                          KK 444/1995 vp                                           3
33715: 
33716: tuksena on, että maksut maksettaisiin sään-           Arvioitaessa lain muutostarvetta on punnitta-
33717: nönmukaisesti kehotuksen johdosta ilman eri-       va eri näkökohtia sekä vertailtava niiden hyötyjä
33718: tyisiä perimistoimenpiteitä. Korotus on siis ta-   ja haittoja. Pysäköintivirhemaksulain tavoittee-
33719: vanomainen maksun noudattamista tehostava          na on tehokas ja toimiva järjestelmä, joka toi-
33720: viivästysseuraamus. Ollakseen tarkoituksenmu-      saalta on kohtuullinen ja riittävän joustava.
33721: kainen viivästysseuraamuksen tulee olla selkeä,    Edellä kerrotun perusteella voidaan päätellä,
33722: helposti täytäntöönpantavissa sekä riittävän       että voimassa olevassa laissa tämä tavoite on
33723: tuntuva olematta silti kohtuuton. Tämä on eri-     riittävästi saavutettu ja kysymyksessä tarkoitet-
33724: tyisen tärkeää pysäköintivirhemaksun kaltais-      tua muutostarvetta ei ole.
33725: ten, markkamääräisesti pienten mutta suurta
33726: ihmisjoukkoa koskevien seuraamusten osalta.
33727:      Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1996
33728: 
33729:                                                                  Oikeusministeri Kari Häkämies
33730: 4                                              KK 444/1995 vp
33731: 
33732: 
33733: 
33734: 
33735:                                            Till Riksdagens Talman
33736: 
33737:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          betslöshet eller fullgörande av värnplikt. Enligt
33738: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-            lagen är skälighetsprövning möjlig, och den ut-
33739: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-          övas också.
33740: man Jorma Vokko1ainen m.fl. undertecknade                    Även om den i lagen stadgade tiden över-
33741: spörsmå1 nr 444:                                          skrids, förhöjs boten inte alltid automatiskt.
33742:                                                           Praktiska synpunkter i fråga om parkeringsöver-
33743:           Är Regeringen medveten om missför-              vakarens arbete har medfört en viss flexibilitet i
33744:        hållandena i 1agen om parkeringsbot, och           övervakningen av betalningstiden. Särskilt på
33745:        om så är fallet, när avlåter Regeringen ett        större orter, där det förekommer rikligt med par-
33746:        lagförslag till riksdagen i syfte att rätta till   keringsfel, har man inte ansett det ändamålsen-
33747:        nämnda missförhållanden i lagen?                   ligt att vidta indrivningsåtgärder vid en liten be-
33748:                                                           talningsförsening. T.ex. i Helsingfors är den fak-
33749:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             tiska betalningstiden två veckor och i Åbo nio
33750: anföra följande:                                          dagar. I Tammerfors är den faktiska betalnings-
33751:                                                           tiden åtta dagar. Om parkeringsboten betalas
33752:    Lagen om parkeringsbot (248/70) innehåller             inom nämnda tid vidtas inga åtgärder för att
33753: stadganden om bl.a. parkeringsbotens storlek,             särskilt driva in förhöjningen. I tillämpningen av
33754: om erläggandet av boten och om påfö1jder vid              lagen har man alltså anammat en viss flexibilitet.
33755: dröjsmål med betalningen.                                     Det är sant att tidsfristen på en vecka är kor-
33756:    Minimiavgiften för ett parkeringsfel är för till-      tare än den sedvanliga betalningstiden för en
33757: fållet 50 mark. Inrikesministeriet får dock höja          privaträttslig prestation. Parkeringsboten är
33758: botens belopp till högst 200 mark, om detta anses         emellertid en offentligrättslig påföljd av straffna-
33759: nödvändigt av trafikskäl. T.ex. i Helsingfors är          tur, varvid tidsfristen på en vecka inte är särskilt
33760: boten för närvarande 200 mark och i Tammer-               sällsynt. T.ex. kontrollavgiften i kollektivtrafik
33761: fors 180 mark. I Kuopio är boten 150 mark och i           skall betalas inom en vecka. På betalandet av
33762: Fredrikshamn 60 mark. Boten skall beta1as inom            parkeringsbot tillämpas dessutom lagen om be-
33763: en vecka från betalningsanmaningen. Betalas               räknande av laga tid. Med stöd av denna lag
33764: inte parkeringsboten inom utsatt tid höjs parke-          förlängs tidsfristen om den sista betalningsdagen
33765: ringsbotens belopp med hälften. Om betalningen            infaller på en söckenlördag, söndag eller någon
33766: dröjer meddelar parkeringsövervakaren skrift-             an~.an helgdag som nämns i 5 § i lagen.
33767: ligt föreläggande att betala boten inom en vecka              Aven när den är som störst är parkeringsboten
33768: från delfåendet av betalningsföreläggandet, vid           en relativt liten summa som inte kan anses oskä-
33769: äventyr att boten annars drivs in i utsökningsväg.        lig. Eftersom även höjningen till följd av förse-
33770: Ändring i betalningsanmaning, betalningsföre-             ning är bunden till parkeringsboten, är också
33771: läggande eller förhöjd bot kan sökas genom att            påföljden för betalningsunderlåtelse relativt liten
33772: inlägga en protest hos parkeringsövervakaren.             mätt i mark. Om egentliga indrivningsåtgärder
33773: Parkeringsövervakarens beslut får vidare över-            inte behöver vidtas, drabbas den betalningsskyl-
33774: klagas hos länsrätten. I betalningsanmaningen             dige inte av några andra påföljder såsom räntor
33775: redogörs bl.a. för dessa påföljder och rätts-             eller kostnader. Man har också strävat efter att
33776: skyddsmedel.                                              boten skall kunna betalas så behändigt som möj-
33777:    Av tvingande skäl kan parkeringsövervakaren            ligt. Boten kan betalas med ett förhandsifyllt
33778: bevilja förlängning av betalningstiden. Begäran           kontoinbetalningskort i alla banker eller på pos-
33779: skall dock framställas inom betalningstiden på en         ten. Betalningstiden på en vecka torde inte heller
33780: vecka. Eftersom beviljande av förlängning av              av denna orsak kunna anses för kort.
33781: betalningstiden är beroende av parkeringsöver-                Syftet med höjningen av parkeringsboten är
33782: vakarens prövning kan det på olika orter i denna          att boten som regel betalas på anmaning utan
33783: fråga förekomma olika praxis. I allmänhet bifalls         särskilda indrivningsåtgärder. Höjningen är allt-
33784: en begäran på skälig grund, såsom sjukdom, ar-            så en sedvanlig dröjsmålspåföljd som förstärker
33785:                                             KK 444/1995 vp                                            5
33786: 
33787: betalningen. För att vara ändamålsenlig måste         olika synpunkter samt göra enjämförelse mellan
33788: dröjsmålspåföljden vara klar, lätt att verkställa     deras för- och nackdelar. Målet för lagen om
33789: samt tillräckligt kännbar utan att för den skull      parkeringsbot är ett effektivt och fungerande sys-
33790: vara oskälig. Detta är särskilt viktigt vid påfölj-   tem, som å andra sidan är skäligt och tillräckligt
33791: der såsom parkeringsbot som är ringa till sitt        flexibelt. Med stöd av vad som anförts ovan kan
33792: belopp men som gäller ett stort antal människor.      man dra slutsatsen att i gällande lag har målet
33793:    Då man gör en bedömning av om det förelig-         uppfyllts tillräckligt och något sådant ändrings-
33794: ger behov att ändra lagen måste man överväga          behov som framförs i spörsmålet föreligger inte.
33795: 
33796:      Helsingforsden 20 februari 1996
33797: 
33798:                                                                      Justitieminister Kari Häkämies
33799:                                              KK 445/1995 vp
33800: 
33801: Kirjallinen kysymys 445
33802: 
33803: 
33804: 
33805: 
33806:                                     Prusti: Rakennushallinnon työntekijöiden siirtymisestä Engel Oy:n
33807:                                         palvelukseen
33808: 
33809: 
33810:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
33811: 
33812:     Edellisen hallituksen toimesta muodostettiin           Näin sovittiin. Käytännön toimet kuitenkin
33813: valtion rakennushallinnosta Engel kiinteistö- ja        poikkesivat sopimuksesta. Uudelleenjärjestely-
33814: siivouspalvelut 1.1.1995.                               jen aikana suoritettiin perusteilla olevan yhtiön
33815:     Uuden yhtiön perustamistoimet aloitettiin en-       toimesta kirjallinen tiedustelu rakennushallin-
33816: nen lain lopullista hyväksymistä. Eduskuntakes-         non palveluksessa oleville halukkuudesta siirtyä
33817: kustelussa esiintyi erilaisia näkemyksiä siitä,         uuden yhtiön palvelukseen. Tiedusteluun tuli
33818: onko kyseessä liikkeenluovutus ja voivatko ra-          vastata 7.12.1994 mennessä. Rakennushallinnon
33819: kennushallinnon palveluksessa olevat työnteki-          alaisissa Kymen-Mikkelin alueen toimipisteis-
33820: jät siirtyä vanhoina työntekijöinä palkka- ym.          sä toimineet vastasivat tiedusteluun aikarajan
33821: etuineen uuden yhtiön palvelukseen.                     puitteissa ilmoittaen halukkuutensa. Samoille
33822:     Perustettavan yhtiön taholla otettiin tulkinta,     työntekijöille tuli 19.12.1994 kirje, jossa vaadit-
33823: ettei kyseessä ole liikkeenluovutus ja henkilöstö       tiin avaimien, työasujen, hakulaitteiden ym. työ-
33824: otetaan työsuhteeseen uusina työntekijöinä,             tehtävien hoitoon kuuluvien varusteiden luovut-
33825: mikä käytännössä merkitsisi 30 prosentin pal-           tamista rakennuspiirille. Edelleen irtisanomiset
33826: kanalennusta. Sittemmin tilanne johti työtaiste-        suoritettiin lakon aikana. Työtaistelu loppui
33827: luun, joka alkoi 26.12.1994 ja päättyi 3.1.1995         3.1.1995 ja uudet työntekijät palkattiin jo
33828: valtakunnansovittelijan sovintoehdotukseen.             2.1.1995. Solmittu sopimus antoi aikaa 31.1.1995
33829:      Engel kiinteistö- ja siivouspalvelut Oy:n ja       asti palata työhön. Saman kohtalon kokivat niin
33830: Valtion erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n        aktiivisesti etujaan ajaneet työntekijät kuin luot-
33831: kesken sovittiin mm. seuraavaa:                         tamusmiehetkin.
33832:      "Engel kiinteistö- ja siivouspalvelut Oy palk-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33833:  kaa tarvittavat työntekijät rakennushallinnon          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33834:  työntekijöistä aina kun työntekijät täyttävät työ-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33835: tehtävien asettamat kohtuulliset vaatimukset.           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33836:  Yhtiö tarjoaa työtä 31.12.1994 rakennushallin-
33837:  non palveluksessa olevalle pääluottamusmiehel-                    Ottaen huomioon, että kyseessä on
33838:  le sekä vastaavasti kaikille piiriluottamusmiehille            valtioenemmistöinen yhtiö, onko Engel
33839:  edellyttäen, että työsopimus syntyy kohdissa 3.1.              kiinteistö- ja siivouspalvelut Oy:n menet-
33840:  tai 3.2. mainituissa aikarajoissa. Lisäksi yhtiö               tely rakennushallinnon työntekijöiden
33841:  tarjoaa mahdollisuuksiensa mukaan työtä muille                 siirtymisessä yhtiön palvelukseen halli-
33842:  luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille.                 tuksen mielestä hyvän työmarkkinakäy-
33843:  Sovittiin, että Engel kiinteistö- ja siivouspalvelut           tännön mukainen ja onko valtio siis luo-
33844:  Oy tekee työsopimukset edellä tarkoitettujen sii-              tettava sopimuskumppani?
33845:  voojien kanssa edellyttäen, että työsopimus syn-
33846:  tyy viimeistään 31.1.1995."
33847: 
33848:       Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1996
33849: 
33850:                                                 Riitta Prusti
33851: 
33852: 
33853: 
33854: 
33855: 250261
33856: 2                                           KK 445/1995 vp
33857: 
33858: 
33859: 
33860: 
33861:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
33862: 
33863:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kana toimeenpanema työtaistelu. Henkilöstön
33864: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          asemasta uudessa yhtiössä tehtiin tarvittavat,
33865: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        em. linjan mukaiset päätökset hallituksessa ja
33866: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Prustin           eduskunnassa 16.12.1994lähtien,joten menette-
33867: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 445:          ly ei ole perustunut vain perustetun yhtiön tulkin-
33868:                                                        taan.
33869:            Ottaen huomioon, että kyseessä on               Kymen-Mikkelin alueella uuden yhtiön hen-
33870:         valtioenemmistöinen yhtiö, onko Engel          kilöstön rekrytointi rakennushallinnosta aloitet-
33871:         kiinteistö- ja siivouspalvelut Oy:n menet-     tiin marraskuun lopussa,jolloinjokaiselle siivoo-
33872:         tely rakennushallinnon työntekijöiden          jalle lähetettiin kirje. Kirjeen mukana oli liite,
33873:         siirtymisessä yhtiön palvelukseen halli-       jonka palauttamaHa siivoojat voivat ilmoittaa
33874:         tuksen mielestä hyvän työmarkkinakäy-          halukkuutensa siirtyä Engel-yhtiöön. Osa henki-
33875:         tännön mukainen ja onko valtio siis luo-       löstöstä jätti vastaamatta, osa ilmoitti jäävänsä
33876:         tettava sopimuskumppani?                       ns. eläkeputkeen ja osa ilmoitti olevansa kiinnos-
33877:                                                        tunut tulemaan Engel-yhtiöön ainoastaan entisin
33878:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            palkkaehdoin.
33879: taen seuraavaa:                                            Joulukuussa pidettiin Kotkassa, Kouvolassa,
33880:                                                        Lappeenrannassa ja Mikkelissä siivoojille infor-
33881:     Rakennushallinnon organisaation uudistami-         maatiotilaisuudet, joissa pyrittiin rekrytoimaan
33882: nen nähtiin tarkoituksenmukaiseksi toteuttaa           yhtiön siivoojat rakennushallinnosta. Tilaisuuk-
33883: suhteellisen nopeassa aikataulussa vuoden 1995         sissa kerrottiin siivoojien palkkausehdot. Tuol-
33884: alusta lukien. Siivoustoiminnan siirtymisessä          loin todettiin myös, että Engel-yhtiön toiminta
33885: Engel kiinteistö- ja siivouspalvelut Oy:lle oli läh-   alkaa 2.1.1995 ja mikäli halukkuutta siirtymisiin
33886: tökohtana, että mahdollisimman laajasti sovit-         ei ole riittävästi rakennushallinnon siivoojien
33887: taisiin rakennushallinnon palveluksessa olevien        keskuudessa, on henkilöstöä palkattava ulko-
33888: siivoojien siirtymisistä perustettavan yhtiön pal-     puolelta. Samalla todettiin, että jos tuolloin esite-
33889: velukseen. Jotta yhtiö olisi voinut katkeamatto-       tyt palkkausehdot tulevat erillispäätöksellä para-
33890: masti aloittaa sopimiensa kohteiden siivoamisen,       nemaan, näitä parempia ehtoja tullaan sovelta-
33891: tuli pyrkiä hoitamaan muun ohella tarvittavat          maan myös nyt palkattavaan henkilöstöön. In-
33892: henkilöstö- ja työjärjestelyt hyvissä ajoin ennen      formaatiotilaisuuksien lisäksi soitettiin osalle sii-
33893: vuodenvaihdetta. Jotta perustettavalla yhtiöllä        voojia vielä kotiin ja kysyttiin, eivätkö he todella-
33894: olisi samat toimintaedellytykset kuin kilpailijoil-    kaan ole kiinnostuneita tulemaan Engel-yhtiön
33895: la ja ylipäätään mahdollisuuksia olemassaoloon,        palvelukseen.
33896: tuli palkka- ja muut työehdot sopia alan yleisen           Huolimatta edellä kuvatosta aktiivisesta toi-
33897: tason mukaisiksi. Käytännössä tämä merkitsi            minnasta ko. alueella Engel-yhtiön kanssa työ-
33898: sitä, että henkilöstö palkattiin yhtiöön uusina        sopimuksen teki 34 siivoojaa. Yhtiö palkkasi jo-
33899: työntekijöinä. Koska järjestely johti palkkojen        kaisen rakennushallinnon siivoojan, joka halusi
33900: alenemiseen ja eräiden muiden palvelussuhteen          tehdä sopimuksen. Koska palvelutuotanto oli
33901: ehtojen heikkenemiseen, syntyi tästä erimieli-         aloitettava 2.1.1995 tehtyjen siivoussopimusten
33902: syyksiä henkilöstön ja heitä edustavien järjestö-      mukaisesti, jouduttiin joulukuun lopulla palk-
33903: jen kanssa. Tilanne heijastui asian eduskuntakä-       kaamaan henkilöstöä myös ulkopuolelta.
33904: sittelyyn siten, että tarvittava lainsäädäntö ja           VAL ry:n kanssa yhtiön palvelussuhteen eh-
33905: asiaa koskevat budjettiratkaisut toteutettiin vas-     doista syntyneen sopimuksen jälkeen palkattiin
33906: ta joulukuun loppupuolella ja tammikuun 1995            alueella vielä kuusi siivoojaa. Kymen-Mikkelin
33907: alussa. Ratkaisuja ja toiminnan järjestelyjä vai-      alueella toteutettu menettely oli palvelussuhtei-
33908: keutti erityisesti Valtion ja erityisalojen ammatti-    den jatkamisperiaatteen ja tehdyn sopimuksen
33909: liitto VALry:n 26.12.1994-3.1.1995 välisenä ai-         mukainen.
33910:                                          KK 445/1995 vp                                             3
33911: 
33912:    Mitä tulee 19.12.1994 lähetettyyn kirjeeseen,   enää ollut, joten se ei tarvinnut ko. varusteita.
33913: joka koski avaimien, työasujen ym. tehtävien       Asiakasyritysten avaimet luovutettiin joko En-
33914: hoitoon kuuluvien varusteiden luovuttamista, oli   gel-yhtiön tai tarjouskilpailuissa voittaneiden
33915: kysymys luonnollisesta toimenpiteestä. Nämä        kilpailevien yhtiöiden henkilöstölle.
33916: henkilöt eivät siirtyneet Engel-yhtiön palveluk-      Edellä selvitetyn perusteella totean, että Engel
33917: seen. Koska rakennushallinnolla ei ollut enää      kiinteistö- ja siivouspalvelut Oy:n menettely on
33918: vuodenvaihteesta siivoustoimintaa, irtisanottu     valtiovallan sekä yhtiön ja VAL ry:n tekemän
33919: henkilöstö siirtyi rakennushallinnon ns. sopeu-    sopimuksen mukainen.
33920: tusorganisaatioon. Työtehtäviä ei henkilöstöllä
33921:      Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1996
33922: 
33923:                                                                               Ministeri Arja Alho
33924: 4                                           KK 445/1995 vp
33925: 
33926: 
33927: 
33928: 
33929:                                          Till Riksdagens Talman
33930: 
33931:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       seringen av verksamheten försvårades särskilt
33932: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         genom den arbetsstrid som Valtion ja erityis-
33933: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-     palvelujen ammattiliitto VAL ry verkställde un-
33934: damot Prusti undertecknade spörsmål nr 445:            der tiden 26.12.1994-3.1.1995. 1 regeringen och
33935:                                                        i riksdagen har fr.o.m. den 16 december 1994
33936:           Anser Regeringen att Engel fastighets-       fattats nödvändiga beslut om personalens ställ-
33937:        och städservice Ab:s förfarande i sam-          ning vid det nya bolaget, vilka följer den ovan
33938:        band med överflyttningen av arbetstaga-         nämnda linjen. Förfarandet har alltså inte grun-
33939:        re från byggnadsförvaltningen till bola-        dat sig endast på det bildade bolagets tolkning.
33940:        gets tjänst motsvarar god arbetsmark-              lnom området Kymmene-S:t Michel inled-
33941:        nadspraxis med beaktande av att det är          des rekryteringen av personai från byggnadsför-
33942:        fråga om ett bolag med statlig majoritet,       valtningen till det nya bolaget i slutet av novem-
33943:        och är staten alltså en tillförlitlig avtals-   ber, då ett brev sändes till alla städare. Med
33944:        part?                                           brevet följde en bilaga som skulle returneras med
33945:                                                        ett meddelande om huruvida städarna var villiga
33946:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          att flytta över till bolaget Engel. En del av de
33947: anföra följande:                                       anställda lämnade inget svar, andra medde1ade
33948:                                                        att de håller sig till sitt tidigare pensionssystem
33949:    Det ansågs vara ändamålsenligt att genomfö-         och de övriga meddelade att de var intresserade
33950: ra organisationsreformen inom byggnadsför-             av att komma till bolaget endast på tidigare 1öne-
33951: valtningen i relativt snabb takt fr.o.m. ingången      villkor.
33952: av 1995. Utgångspunkten för överföringen av               1 Kotka, Kouvola, Villmanstrand och S:t
33953: städningsverksamheten till Engel fastighets- och       Michel ordnades i december informationstillfå1-
33954: städservice Ab var att man i så stor omfattning        len, där man försökte rekrytera städare till bola-
33955: som möj1igt skulle avtala om att de städare som        get från byggnadsförvaltningen. Vid dessa tillfål-
33956: var anställda inom byggnadsförvaltningen skulle        len informerades städarna om av1öningsvillko-
33957: övergå till det bolag som bildas. För att bolaget      ren. Då konstaterades också att bolaget Engel
33958: utan uppehåll skulle kunna börja städningen på         inleder sin verksamhet den 2 januari 1995, och
33959: de avtalade ställena var det nödvändigt att i god      om inte tillräckligt många städare inom bygg-
33960: tid före årsskiftet vid sidan av annat försöka         nadsförvaltningen är villiga att flytta över till
33961: sköta de nödvändiga personal- och arbetsar-            bolaget, måste personai avlönas utifrån. Samti-
33962: rangemangen. F ör att det nya bolaget skulle ha        digt konstaterades att om de nämnda lönevillko-
33963: samma verksamhetsförutsättningar som kon-              ren förbättras genom ett separat beslut, tillämpas
33964: kurrenterna och existensmöjligheter överhuvud-         dessa bättre villkor också på den personai som
33965: taget var det nödvändigt att avtala om sådana          anställs nu. Dessutom kontaktades en del av stä-
33966: löne- och övriga arbetsvillkor som motsvarade          darna per telefon och tillfrågades, om de verkli-
33967: den allmänna nivån inom branschen. Det inne-           gen inte var intresserade av att bli anställda hos
33968: bar i praktiken att personalen anställdes som nya      bolaget Engel.
33969: arbetstagare. Då systemet ledde till att lönerna          Trots den ovan nämnda aktiva verksamheten
33970: sjönk och vissa andra villkor för arbetsförhål-        inom området i fråga var det endast 34 städare
33971: landet försämrades, uppstod det meningsskiljak-        som ingick arbetsavtal med bolaget Engel. Bola-
33972: tigheter med de anställda och de organisationer        get avlönade från byggnadsförvaltningen varje
33973: som företrädde dem. Läget avspeglades i riks-          städare som ville ingå ett avtal. Då servicepro-
33974: dagsbehandlingen så att den nödvändiga lagstift-       duktionen måste inledas enligt de städavtal som
33975: ning och de budgetlösningar som gällde ärendet         hade ingåtts den 2januari 1995, var det nödvän-
33976: genomfördes först i slutet av december och i           digt att i slutet av december avlöna personai även
33977: början av januari 1995. Lösningarna och organi-        utifrån.
33978:                                            KK 445/1995 vp                                            5
33979: 
33980:    Efter det avtal om vilikoren för anställnings-    uppsagda personalen till en s.k. anpassningsor-
33981: förhållandet som hade ingåtts med VAL ry an-         ganisation inom byggnadsfårvaltningen. Per-
33982: ställdes inom området ytterligare sex städare.       sonalen hade inte längre några arbetsuppgifter
33983: Förfarandet inom området Kymmene-S:t                 och behövde därför inte utrustningen. Kundföre-
33984: Michel motsvarade principen för fortsatt anställ-    tagens nycklar lämnades antingen tili bolaget
33985: ningsfårhållande och det ingångna avtalet.           Engels personai eller tili personalen vid de kon-
33986:    När det gäller brevet av den 19 december 1994     kurrerande bolag som hade vunnit anbudstäv-
33987: om överlåtelse av den utrustning som hörde tili      lingen.
33988: skötseln av uppgifterna, såsom nycklar, arbets-         På grund av det ovan anfårda konstaterar jag
33989: kläder m.m. var detta en naturlig åtgärd. Dessa      att Engel fastighets- och städservice Ab:s förfa-
33990: personer övergick inte i bolaget Engels tjänst. Då   rande motsvarar avtalet mellan staten samt bola-
33991: byggnadsförvaltningen efter årsskiftet inte läng-    get och VAL ry.
33992: re hade någon städverksamhet, övergick den
33993: 
33994:      Helsingforsden 26 februari 1996
33995: 
33996:                                                                                 Minister Arja Alho
33997:                                           KVN 1/1995 vp
33998: 
33999: Kysymys valtioneuvostolle 1
34000: 
34001: 
34002: 
34003: 
34004:                                  Tiusanen ym.: Pääkaupungista itään suuntautuvan radan rakenta-
34005:                                      misesta
34006: 
34007: 
34008:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
34009: 
34010:    Onko liikenneministeriö valmis tarkastamaan               Arvoisa ministeri, näettekö tulevai-
34011: liikenneministeriön päätöstä helmikuulta 1994,            suuden ja Suomen kansainvälisen ase-
34012: jossa Helsingistä itään suuntautuva uusi rata-            man ja logistiikan kehittämisen kannalta
34013: vaihtoehto haudattiin ja uuden, nykyaikaisen,             tärkeänä toimivan, nykyaikaisen ja suo-
34014: kansainvälisen ratalinjauksen sijasta päätettiin          ran ratalinjauksen suunnittelun käynnis-
34015: ainoastaan rataosan Kerava-Lahti oikaisusta               tämisen pääkaupunkiseudulta itään?
34016: ja ns. Savonradan kehittämisestä.
34017:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1995
34018: 
34019:           Pentti Tiusanen              Veijo Puhjo                 Matti Vähänäkki
34020:           Kari Häkämies                Esa Lahtela                 Sinikka Hurskainen
34021:                      Sakari Smeds                          Risto Kuisma
34022: 
34023: 
34024: 
34025: Ei vastausta, rauennut
34026: 
34027: 
34028: 
34029: 
34030:  260007
34031: 2                                           KVN 2/1995 vp
34032: 
34033: Kysymys valtioneuvostolle 2
34034: 
34035: 
34036: 
34037: 
34038:                                    Immonen ym.: Pitkäaikaistyöttömiä työllistävien hankkeiden käyn-
34039:                                       nistämisestä
34040: 
34041: 
34042:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34043:    Tuoreet tilastotiedot kertovat työllisyyden lie-   aikaistyöttömiä ja pyrittäisiin löytämään ja ke-
34044: västi parantuneen. Laman myötä pitkäaikais-           hittämään työpaikkoja. Eri puolille maata muo-
34045: työttömien määrä on kuitenkin noussut suureksi        dostettaisiin 5-10 hengen ryhmiä, joiden toi-
34046: eikä nopeakaan talouden kasvu yksin auta työl-        mintatapa muistuttaisi yritysten toimintaa.
34047: listämään laman kasvattamaa työttömien jouk-
34048: koa. Turun Seudun Työttömät ry on kehitellyt                   Katsooko työministeriö, että olisi
34049: maanlaajuiseksi tarkoitettua "Finnovator" -han-              mahdollista nopeasti käynnistää Finno-
34050: ketta, jossa samanaikaisesti aktivoitaisiin pitkä-           vator-hanke osana työllistämistoimia?
34051: 
34052:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1995
34053: 
34054:                      Mikko Immonen                     Pekka Leppänen
34055:                      Eila Rimmi                        Pentti Tiusanen
34056:                                   Tuija-Maaret Pykäläinen
34057: 
34058: 
34059: 
34060: Ei vastausta, rauennut
34061:                                               KVN 3/1995 vp                                              3
34062: 
34063: Kysymys valtioneuvostolle 3
34064: 
34065: 
34066: 
34067: 
34068:                                     Rimmi ym.: Ylitöiden rajoittamiseksi tarvittavista toimenpiteistä
34069: 
34070: 
34071:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
34072: 
34073:    Lähes kaikilla toimialoilla tuotantolaitokset        rajoittaa niin, että tehtävää työtä voitaisiinjakaa
34074: ja yritykset toimivat täydellä kapasiteetilla ja töi-   useammalle. Yritykset eivät ryhdy vapaaehtoi-
34075: tä teetetään yrityksissä laajasti ylitöinä. Saman-      sesti ylitöiden rajoittamiseen, ja ylitöitä tekevät
34076: aikaisesti vastaavien alojen työntekijöitä on run-      työntekijät ovat käytännössä pakon sanelemassa
34077: saasti työttöminä. Tuotantoprosessien käyttämi-         tilanteessa.
34078: nen ylitöiden avulla käy kalliiksi myös valtion ta-
34079: loudelle, koska työttömyyden aikainen toimeen-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34080: tulo kustannetaan julkisilla varoilla. Ylitöiden               ryhtyä, jotta ylitöiden teettämistä yrityk-
34081: teettämistä tulisi voida väliaikaisilla säännöksillä           sissä voitaisiin rajoittaa?
34082: 
34083:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1995
34084: 
34085:                       Eila Rimmi                                 Timo Laaksonen
34086:                       Iivo Polvi                                 Jorma Vokkolainen
34087:                                                Anne Huotari
34088: 
34089: 
34090: 
34091: Ei vastausta, rauennut
34092: 4                                        KVN 4/1995 vp
34093: 
34094: Kysymys valtioneuvostolle 4
34095: 
34096: 
34097: 
34098: 
34099:                                  Lahtela ym.: Susien määrän vähentämisestä raja-alueen kunnissa
34100: 
34101: 
34102:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
34103: 
34104:    Suden rauhoitus tuli voimaan keväällä 1994.     tänäkään vuonna vahinkojen lisääntymisen joh-
34105: Rauhoitus on aiheuttanut erityisesti itärajan      dosta.
34106: kunnissa sen, että susikannat ovat kasvaneet no-      Pelättävissä on, että tulevan kesän aikana, kun
34107: peassa aikataulussa.                               laiduntamiskausi alkaa, vahinkojen määrä tulee
34108:    Pohjois-Karjalassakin on nähty usean suden      kasvamaan räjähdysmäisesti.
34109: laumoja monissa kunnissa. Ne ovat aiheuttaneet
34110: vahinkoa kuluvan talven aikana syömällä kissoja              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34111: ja koiria.                                                ryhtyä susikannan vähentämiseksi ja
34112:    Saamani tiedon mukaan myöskään petoeläin-              onko mahdollista väliaikaisesti purkaa
34113: tuhoihin varatut määrärahat eivät ole riittäneet          rauhoitus rajakuntien osalta?
34114: viime vuonna eivätkä luultavasti tule riittämään
34115: 
34116:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1995
34117: 
34118:          Esa Lahtela                   Kerttu Törnqvist              Marja-Liisa Tykkyläinen
34119:          Erkki J. Partanen             Esko-Juhani Tennilä           Asko Apukka
34120: 
34121: 
34122: 
34123: Ei vastausta, rauennut
34124:                                             SSR 5/1995 rd                                             5
34125: 
34126: Spörsmål tili statsrådet 5
34127: 
34128: 
34129: 
34130: 
34131:                                   Tiilikainen m.fl.: Om Finlands säkerhetspolitiska alternativ
34132: 
34133: 
34134:                                        Tili Riksdagens Talman
34135: 
34136:    Den säkerhetspolitiska diskussionen har ty-              för att vår säkerhetspolitik i fortsättning-
34137: värr under senare tid allt mera präglats av rykten          en skall bygga på en heltäckande säker-
34138: och dementier kring vår alliansfrihet, vilket ger           hetsanalys och utgå från såväl preventiv
34139: en alltför smal och vinddriven bild av vår säker-           som trovärdig kris- och katastrotbered-
34140: hetspolitik.                                                skap, samt utom att den beaktar de tradi-
34141:                                                             tionella säkerhets- och försvarspolitiska
34142:             Tänker Regeringen, i den säkerhetspo-           synpunkterna också tar hänsyn tili syn-
34143:         litiska redogörelse, som inom kort skall            punkter som hänför sig tili interna hot
34144:         föreläggas riksdagen, skrida tili åtgärder          och miljöhot?
34145: 
34146:      Helsingforsden 5 maj 1995
34147: 
34148:           Raimo Tiilikainen              Henrik Lax                    HåkanMalm
34149:           Ulla-Maj Kukkonen              Margareta Pietikäinen         Eva Biaudet
34150: 
34151: 
34152: 
34153: Inget svar, förfallit
34154: 6                                          KVN 5/1995 vp
34155: 
34156: Kysymys valtioneuvostolle 5                                                               Suomennos
34157: 
34158: 
34159: 
34160: 
34161:                                   Tiilikainen ym.: Suomen turvallisuuspoliittisten vaihtoehtojen mää-
34162:                                        rittelemisestä
34163: 
34164: 
34165:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
34166:     Turvallisuuspoliittista keskustelua ovat vali-         menpttelSlm, että turvallisuuspolitiik-
34167: tettavasti viime aikoina enenevästi leimanneet             kamme jatkossa perustuisi kattavaan tur-
34168: liittoutumattomuuttamme koskevat huhut ja nii-             vallisuusanalyysiin ja olisi sekä ennalta
34169: den kumoaminen, mikä antaa turvallisuuspolitii-            ehkäisevää että uskottavaan kriisi- ja ka-
34170: kastamme liian kapea-alaisen ja tuuliajolla ole-           tastrofiajan valmiuteen perustuvaa ot-
34171: van kuvan.                                                 taen huomioon perinteisten ulko- ja puo-
34172:                                                            lustuspoliittisten näkökohtien ohella
34173:           Aikooko Hallitus eduskunnalle lähiai-            myös sisäisiin ja ympäristöuhkiin liittyvät
34174:        koina annettavassa turvallisuuspoliitti-            näkökohdat?
34175:        sessa selonteossa kertoa ryhtyvänsä toi-
34176: 
34177:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1995
34178: 
34179:          Raimo Tiilikainen               Henrik Lax                   Håkan Malm
34180:          Ulla-Maj Kukkonen               Margareta Pietikäinen        Eva Biaudet
34181: 
34182: 
34183: 
34184: Ei vastausta, rauennut
34185:                                           KVN 6/1995 vp                                         7
34186: 
34187: Kysymys valtioneuvostolle 6
34188: 
34189: 
34190: 
34191: 
34192:                                  M. Koskinen ym.: Opintotuen leikkausten kohdentumisesta
34193: 
34194: 
34195:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
34196: 
34197:   Hallitus on ilmoittanut, että opintotukea lei-             miten Hallitus on ottanut huomioon
34198: kataan 125 miljoonaa markkaa vuodelta 1995.               sen, että esim. opiskelevan lapsiperheen
34199:                                                           kohdalla tulonsiirtojen kokonaisvaiku-
34200:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, että opinto-         tus voi kohdistua kasautuvasti?
34201:        tukeen tehtävä leikkaus kohdistuu mah-
34202:        dollisimman oikeudenmukaisesti eri
34203:        opiskelijaryhmiin, ja
34204: 
34205:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1995
34206:                     Marjaana Koskinen                      Tarja Filatov
34207:                     Tuija Pohjola                          Pia Viitanen
34208: 
34209: 
34210: 
34211: Ei vastausta, rauennut
34212: 8                                        KVN 7/1995 vp
34213: 
34214: Kysymys valtioneuvostolle 7
34215: 
34216: 
34217: 
34218: 
34219:                                  Smeds ym.: Työmarkkinoiden toimivuuden edistämisestä
34220: 
34221: 
34222:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
34223: 
34224:    Hallitusohjelmassa korostetaan voimakkaasti              Millaisessa aikataulussa näitä kolmi-
34225: yhteisvastuuta ja yhteistyötä työmarkkinaosa-            kantaneuvotteluja käydään ja voiko
34226: puolten kanssa. Hallituksen tarkoituksena on             eduskunta odottaa ennen kesää hallituk-
34227: yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa parantaa           sen työllisyyttä parantavia esityksiä kos-
34228: työmarkkinoiden toimivuutta huomioiden eri-              kien edellä mainittuja tavoitteita?
34229: tyisesti pk-yritysten toimintaedellytykset. Ta-
34230: voitteena on uudistaa työlainsäädäntöä ja laatia
34231: kansallinen työelämän kehittämisohjelma työl-
34232: listymisedellytysten parantumiseksi.
34233: 
34234:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1995
34235: 
34236:          Sakari Smeds                  Pentti Tiusanen              Sulo Aittoniemi
34237:          Erkki Pulliainen              Maija-Liisa Veteläinen       Jouko Jääskeläinen
34238:          Jukka Tarkka                  Riitta Korhonen              Risto Kuisma
34239:          Hannu Takkula                 Bjarne Kallis                Päivi Räsänen
34240: 
34241: 
34242: 
34243: Vastattu 11.5.1995
34244:                                             KVN 8/1995 vp                                         9
34245: 
34246: Kysymys valtioneuvostolle 8
34247: 
34248: 
34249: 
34250: 
34251:                                    Räsänen ym.: Harmaan talouden kuriin saattamiseksi tarvittavista
34252:                                       toimenpiteistä
34253: 
34254: 
34255:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34256: 
34257:    Ennen eduskuntavaaleja painotettiin ns. har-               Onko Hallituksella selkeitä suunnitel-
34258: maan talouden kuriin saattamisen tärkeyttä. Eri             mia harmaan talouden taltuttamiseksi ja
34259: arvioiden mukaan harmaasta taloudesta valtiolle             näin myös lisätulojen aikaansaamiseksi
34260: aiheutuvat menetykset ovat vuosittain 15 miljar-            valtiolle, ja
34261: dista markasta jopa aina 50 miljardiin mark-                  missä aikataulussa Hallitus aikoo
34262: kaan.                                                       mahdollisiin toimenpiteisiin ryhtyä?
34263:    Hallitus ei ole esiintyneistä vaatimuksista huo-
34264: limatta kirjannut ohjelmaansa konkreettisia toi-
34265: menpiteitä harmaan talouden vähentämiseksi.
34266: 
34267:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1995
34268: 
34269:                      Päivi Räsänen                           Tauno Pehkonen
34270:                      Mikko Kuoppa                            Risto Penttilä
34271: 
34272: 
34273: 
34274: Vastattu 11.5.1995
34275: 
34276: 
34277: 
34278: 
34279:  2 260007
34280: 10                                        KVN 9/1995 vp
34281: 
34282: Kysymys valtioneuvostolle 9
34283: 
34284: 
34285: 
34286: 
34287:                                  Vehviläinen ym.: Kuntien valtionosuuksien leikkausten vaikutuk-
34288:                                     sista ja kohdentamisesta
34289: 
34290: 
34291:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
34292:    Hallitus lupaa turvata hyvinvointiyhteiskun-        Kunta-ala on työvoimavaltainen. Leikkauk-
34293: nan peruspalvelut koko maassa. Tavoite on kan-      set kohdistuvat suoraan palveluita tuottaviin ih-
34294: natettava, mutta hallitusohjelman keinot ovat       misiin. Valtionosuuksien raju leikkaus johtaa
34295: kyseenalaisia. Tavoitteen toteutumista uhkaa        väistämättä työntekijöiden irtisanomisiin.
34296: pahiten ylimitoitettu 3,8 miljardin markan leik-
34297: kaus kuntien valtionosuuksiin vuonna 1996.                     Miten Hallitus aikoo turvata kuntalai-
34298: Hallitus ilmoittaa leikkausten tapahtuvan hallin-          sille välttämättömät sosiaali-, terveys-,
34299: nonalojen valtionosuuksien suhteessa. Se mer-              koulu- ja muut peruspalvelut sekä estää
34300: kitsee suurinta menetystä sosiaali-, terveys- ja           työttömyyden pahenemisen kunta-alalla?
34301: koulupalveluissa. Kunnallisten peruspalvelujen
34302: merkitys on suurin vähävaraisille perheille ja
34303: apua tarvitseville vanhuksille.
34304: 
34305:      Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1995
34306:          Anu Vehviläinen                Aino Suhola                Tytti lsohookana-Asunmaa
34307:          Matti Väistö                   Juhani Alaranta            Aulis Ranta-Muotio
34308:                    Mari Kiviniemi                           Armas Komi
34309: 
34310: 
34311: 
34312: Ei vastausta, rauennut
34313:                                            KVN 10/1995 vp                                          II
34314: 
34315: Kysymys valtioneuvostolle 10
34316: 
34317: 
34318: 
34319: 
34320:                                    Huotari ym.: Nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi tarvittavista
34321:                                       toimenpiteistä
34322: 
34323: 
34324:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34325:     Alle 30-vuotiaita työttömiä oli helmikuun lo-              Aikooko Hallitus esittää jatkettavaksi
34326: pussa 141 000, näistä alle 25-vuotiaita oli 78 709.         vuoden vaihteessa päättyvää lakia ja siten
34327: Yli puoli vuotta työttömänä olleita oli 52 859 eli          antaa mahdollisuuden kokoaikatyössä
34328: siis yli kolmannes alle 30-vuotiaista työttömistä.          oleville jakaa oma työkokemuksensa ja
34329: Nuorten jääminen ilman koulutuspaikkaa tai                  osa palkastaan nuoren vastavalmistu-
34330: syrjäytyminen työelämästä koulutuksen jälkeen               neen kanssa ja
34331: aiheuttaa turhautumista ja on vaarana, että                    mitä konkreettisia toimia Hallitus ai-
34332: pitkäaikaistyöttömyyden myötä nuori menettää                koo tehdä nuorisotyöttömyyden vähen-
34333: uskonsa tulevaisuuteen.                                     tämiseksi ja varsinkin nuorten pitkäai-
34334:     Osa-aikalisä on ollut käytössä 1,5 vuotta. Nyt          kaistyöttömyyden katkaisemiseksi sekä
34335: vasta tämä työnjakamismuoto alkaa tulla tutuksi                aikooko Hallitus toteuttaa Nuoriso-
34336: työpaikoilla ja se on ollut myös toimiva tapa               kansliapäällikkötyöryhmän loppurapor-
34337: työllistää esim. vastavalmistuneita nuoria.                 tissa "Vaihtoehto työttömyydelle 2" esi-
34338:                                                             tettyjä malleja?
34339:      Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1995
34340: 
34341:                      Anne Huotari                            Esko Helle
34342:                      Jarmo Wahlström                         Mikko Kuoppa
34343: 
34344: 
34345: 
34346: Ei vastausta, rauennut
34347: 12                                       KVN 11/1995 vp
34348: 
34349: Kysymys valtioneuvostolle 11
34350: 
34351: 
34352: 
34353: 
34354:                                  Kukkonen ym.: Pörssissä tehtyjen osakekauppojen leimaverova-
34355:                                     paudesta
34356: 
34357: 
34358:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
34359: 
34360:    Pörssissä tehtyjen osakekauppojen leimavero-    vero on 1,6 %,jos ne tehdään pörssin ulkopuolel-
34361: vapaudesta on säännökset leimaverolain 8luvus-     la. Em. esimerkin perusteella leimaveron tuotto
34362: sa. Ne on tehty ajatuksella "pörssissä tehdystä    valtiolle voisi olla 800-1 000 milj. mk vuodessa.
34363: arvopaperikaupasta ei mene leimaveroa". Näin       Nyt nämä tulot jäävät siis saamatta.
34364: pörssiosakkeiden leimaverokohtelu on muista
34365: poikkeava. Kun kaupat, suuretkin, tehdään                     Eikö pörssin osakekauppa tulisi saada
34366: pörssipäivän päätyttyä päivän aikana tehtyihin            tasavertaiseen asemaan muun osakekau-
34367: hintoihin, on mahdollista välttää suuriakin lei-          pan kanssa ja eikö valtiontalouden tasa-
34368: maveromääriä. Tästä on esimerkkejä viimeisen              painottamisen vuoksi olisi syytä nyt nou-
34369: vuoden ajalta.                                            susuhdanteessa tarkistaa pörssin sääntö-
34370:    Esimerkiksi sopinee seuraava arvio: Pörssin            jä ja poistaa tämä määräajan ollut leima-
34371: päivittäisen myynnin arvo on noin 250 milj. mk.           verovapautus, jolloin valtiolle saataisiin
34372: Pörssi käy kauppaa noin 220 päivänä vuodessa.             merkittävä määrä lisätuloja ja säästöpai-
34373: Näin pörssikaupan arvo vuodessa on noin 55                nekin vähenisi?
34374: miljardia. Yleinen vastaavien kauppojen leima-
34375: 
34376:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1995
34377: 
34378:                     Jorma Kukkonen                         Raimo Mähönen
34379:                     Erkki J. Partanen                      Janne Viitamies
34380:                                            Pia Viitanen
34381: 
34382: 
34383: 
34384: Ei vastausta, rauennut
34385:                                            KVN 12/1995 vp                                            13
34386: 
34387: Kysymys valtioneuvostolle 12
34388: 
34389: 
34390: 
34391: 
34392:                                    Sasi ym.: Verotuksen kehittämisestä työntekoa ja yrittämistä kan-
34393:                                        nustavaksi
34394: 
34395: 
34396:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34397: 
34398:    Viime vuosina kiristynyt tulo verotus, sosiaali-      Lipposen hallituksen ohjelmassa luvataan yh-
34399: set tulonsiirrot ja päivähoitomaksujen porrastus      teensovittaa verot, tulonsiirrot ja palvelumaksut
34400: ovat oleellisesti pahentaneet ns. tuloloukkuon-       siten, että ne kannustavat aina työntekoon. Esi-
34401: gelmaa. Lapsiperheiden käytettävissä oleva tulo       tykset luvataan antaa siten, että ne voidaan käsi-
34402: ei palkkatulon nousun johdosta lisäänny vaan          tellä viimeistään kevätistuntokaudella 1996.
34403: saattaa suorastaanjopa alentua. Toinen epäkoh-
34404: ta on se, että monissa tilanteissa sosiaaliturva                Mihin toimenpiteisiin ja millä aikatau-
34405: antaa perheelle paremman nettoansiotason kuin                lulla Hallitus ryhtyy verotuksen ja tulon-
34406: työssäkäynti. Eduskunta edellytti joulukuussa                siirtojen yhteensovittamiseksi siten, että
34407: 1994 hallitukselta tuloloukkuongelman pikaista               ne aina kannustavat työtekoon ja yrittä-
34408: ratkaisemista.                                               miseen?
34409: 
34410:      Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1995
34411:                      Kimmo Sasi                                Kirsti Ala-Harja
34412:                      Ben Zyskowicz                             Kirsi Piha
34413: 
34414: 
34415: 
34416: Vastattu 11.5.1995
34417: 14                                         KVN 13/1995 vp
34418: 
34419: Kysymys valtioneuvostolle 13
34420: 
34421: 
34422: 
34423: 
34424:                                   Pulliainen ym.: Tulevissa virkanimityksissä noudatettavista peri-
34425:                                       aatteista
34426: 
34427: 
34428:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34429:    Edellinen hallitus lupasi työkautensa alussa      virkanimityspolitiikka. Tämän vuoksi on paikal-
34430: pidättäytyä niin sanotuista poliittisista virkani-   laan esittää arvoisan pääministerin vastattavaksi
34431: mityksistä ja päätti työkautensa näyttävästi sel-    seuraava kysymys:
34432: laisiin. Uuden hallituksen työn alkupäivinä on
34433: keskusteltu uudesta valtion virkamieskategorias-               Aikooko Hallitus lukuisista edeltäjis-
34434: ta, valtioneuvostoa avustavista poliittisista val-          tään poiketen pidättäytyä niin sanotuista
34435: tiosihteereistä. Tällöin on jäänyt vähemmälle               poliittisista virkanimityksistä vakinaisia
34436: huomiolle uuden hallituksen odotettavissa oleva             valtion virkoja täytettäessä?
34437: 
34438:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1995
34439:                     Erkki Pulliainen                         Ulla Anttila
34440:                     Irina Krohn                              Janina Andersson
34441: 
34442: 
34443: 
34444: Ei vastausta, rauennut
34445:                                           KVN 14/1995 vp                                           15
34446: 
34447: Kysymys valtioneuvostolle 14
34448: 
34449: 
34450: 
34451: 
34452:                                   Tiusanen ym.: Sosiaalisten tulonsiirtojen, maksujen ja verotuksen
34453:                                       yhteensovittamisesta
34454: 
34455: 
34456:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
34457:    Miten Hallitus toteuttaa käytännössä hallitus-   menpiteet toteutetaan mahdollisimman pikaises-
34458: ohjelmansa lausuman: "Sosiaalisten tulonsiirto-     ti siten, että ei heikennetä kaikkein heikko-osai-
34459: jen, maksujen ja verotuksen yhteensovittamises-     simpien turvaa", ja mikä on näiden toimenpitei-
34460: ta tehdään kokonaisarviointi ja tarvittavat toi-    den aikataulu?
34461: 
34462:      Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1995
34463: 
34464:          Pentti Tiusanen                Risto Kuisma                  Pauli Saapunki
34465:          Veijo Puhjo                    Erkki Pulliainen              Hanna Markkula
34466: 
34467: 
34468: 
34469: Ei vastausta, rauennut
34470: 16                                      KVN 15/1995 vp
34471: 
34472: Kysymys valtioneuvostolle 15
34473: 
34474: 
34475: 
34476: 
34477:                                 Elo ym.: Kotimaisen energiantuotannon kilpailukyvyn parantami-
34478:                                     sesta
34479: 
34480: 
34481:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
34482:    Viimeaikaiset tapahtumat osoittavat, ettei     tärkeimmistä tekijöistä esim. tuontisähkön hin-
34483: Suomessa tuotettu sähkö nykyisellä verotuksella   nan määrityksessä.
34484: ole kilpailukykyistä esim. Ruotsista tuotavan
34485: sähkön kanssa. Kuitenkin tiedämme, että kilpai-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34486: lukykyinen kotimainen energiantuotanto on eräs           ryhtyä kotimaisen energiantuotannon
34487:                                                          kilpailukyvyn parantamiseksi?
34488:      Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1995
34489: 
34490:                    Mikko Elo                              Pirkko Peltomo
34491:                    Jorma Rantanen                         Markku Pohjola
34492: 
34493: 
34494: 
34495: Ei vastausta, rauennut
34496:                                           KVN 16/1995 vp                                           17
34497: 
34498: Kysymys valtioneuvostolle 16
34499: 
34500: 
34501: 
34502: 
34503:                                   Vokkolainen ym.: Harmaan talouden vähentämiseksi tarvittavista
34504:                                       toimenpiteistä
34505: 
34506: 
34507:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
34508: 
34509:    Viranomaisarvion mukaan vuonna 1995 Suo-         keikkatyön siirtämisellä sovitelluo päivärahan
34510: messa jää 13 miljardia markkaa verotuloja saa-      piiriin luotiin normaalia työllistymistä haittaava
34511: matta ns. harmaan talouden liike- ja ansiotulos-    kynnys. Esityksellä arveltiin säästettävän 60 mil-
34512: ta. Työttömyysturvan sovitelluo päivärahan          joonaa markkaa. Säästöjen ohella systeemi vä-
34513: maksatusjärjestelmä osaltaan johtaa työttömien      hentää verollisen työn määrää.
34514: kuutamourakointiin. Työttömänä vastaanotet-
34515: tu, alle kuukauden keikkatyö johtaa lähes aina               Miten Hallitus aikoo ratkaista tämän
34516: alempaan, ns. soviteltuun päivärahaan laskenta-            epäkohdan työllisyyden hoidossa?
34517: jaksolla. Vuoden 1994 uudistuksella, osa-aika- ja
34518: 
34519:      Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1995
34520:            Jorma Vokkolainen            Eila Rimmi                    Timo Laaksonen
34521:            Kari Uotila                  Mikko Immonen                 Anne Huotari
34522: 
34523: 
34524: 
34525: Ei vastausta, rauennut
34526: 
34527: 
34528: 
34529: 
34530: 3 260007
34531: 18                                        KVN 17/1995 vp
34532: 
34533: Kysymys valtioneuvostolle 17
34534: 
34535: 
34536: 
34537: 
34538:                                   Vehviläinen ym.: Kuntien valtionosuuksien leikkausten vaikutuk-
34539:                                      sista ja kohdentamisesta
34540: 
34541: 
34542:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
34543:    Hallitus lupaa turvata hyvinvointiyhteiskun-        Kunta-ala on työvoimavaltainen. Siten leik-
34544: nan peruspalvelut koko maassa. Tavoite on kan-      kaukset kohdistuvat suoraan näitä palveluita
34545: natettava, mutta hallitusohjelman keinot ovat       tuottaviin ihmisiin. Valtionosuuksien raju leik-
34546: kyseenalaisia. Tavoitteen toteutumista uhkaa        kaus johtaa väistämättä työntekijöiden irtisano-
34547: pahiten ylimitoitettu 3,8 miljardin markan leik-    misiin.
34548: kaus kuntien valtionosuuksiin vuonna 1996.
34549:    Hallitus ilmoittaa leikkausten tapahtuvan hal-              Miten Hallitus aikoo turvata kuntalai-
34550: linnonalojen valtionosuuksien suhteessa. Se mer-           sille välttämättömät sosiaali-, terveys-,
34551: kitsee suurinta menetystä sosiaali-, terveys- ja           koulu- ja muut peruspalvelut sekä estää
34552: koulupalveluissa.                                          työttömyyden pahenemisen kunta-alalla?
34553: 
34554:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1995
34555: 
34556:          Anu Vehviläinen                Mari Kiviniemi                Seppo Kääriäinen
34557:          Jorma Huuhtanen                Ossi Korteniemi               Mauri Pekkarinen
34558: 
34559: 
34560: 
34561: Vastattu 1.6.1995
34562:                                            KVN 18/1995 vp                                            19
34563: 
34564: Kysymys valtioneuvostolle 18
34565: 
34566: 
34567: 
34568: 
34569:                                   Huuhtanen ym.: Terveydenhuollon palvelujen turvaamisesta vähä-
34570:                                      varaisille henkilöille
34571: 
34572: 
34573:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
34574:    Valtion- ja kunnallistalouden kiristymisen        miseksi valmis malli: ehdotus, jonka tärkein esi-
34575: vuoksi on viime vuosina jouduttu lisäämään           tys on julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon asia-
34576: käyttäjämaksujen osuutta julkisen terveyden-         kasmaksujen vuotuisen katon säätäminen.
34577: huollon rahoituksessa. Eräät muutkin sairasta-
34578: miseen liittyvät kustannukset ovat kasvaneet.                  Milloin Hallitus aikoo toteuttaa uudis-
34579: STAKES:n tutkimuksen mukaan runsaasti sai-                  tuksen, joka parantaisi runsaasti sairasta-
34580: rastavat kuuluvat usein pienituloisiin väestöryh-           vien ja vähävaraisten henkilöiden mah-
34581: miin.                                                       dollisuuksia saada tarvitsemansa tervey-
34582:    Ongelma on tiedostettu jo aikaisemmin. So-               denhuollon palvelut?
34583: siaali- ja terveysministeriössä on asian ratkaise-
34584: 
34585:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1995
34586: 
34587:                     Jorma Huuhtanen                           Seppo Kääriäinen
34588:                     Ossi Korteniemi                           Mari Kiviniemi
34589:                                           Anu Vehviläinen
34590: 
34591: 
34592: 
34593: Ei vastausta, rauennut
34594: 20                                       KVN 19/1995 vp
34595: 
34596: Kysymys valtioneuvostolle 19
34597: 
34598: 
34599: 
34600: 
34601:                                  Juurola ym.: Oppisopimuskiintiöiden poistamisesta nuorten täy-
34602:                                     dennyskoulutuksesta
34603: 
34604: 
34605:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
34606:    Oppisopimuskoulutus on tulossa yhä tär-         25-vuotiaiden peruskoulutus ja täydennyskoulu-
34607: keämmäksi koulutusmuodoksi. Työnantajat            tus on sen sijaan kiintiöity.
34608: ovat myös viime aikoina laajemmassa määrin
34609: havainneet oppisopimuskoulutuksen hyödylli-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34610: syyden. Oppisopimuksella voi hankkia sekä am-             ryhtyä kiintiöiden poistamiseksi oppiso-
34611: mattitutkintoon tähtäävää peruskoulutusta että            pimuskoulutuksesta nuorten täydennys-
34612: ammatillista täydennyskoulutusta.                         koulutuksenjaaikuisten perus- ja täyden-
34613:    Nuorten peruskoulutuksen osalta opetusta ei            nyskoulutuksen osalta?
34614: ole kiintiöity. Nuorten täydennyskoulutus ja yli
34615: 
34616:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1995
34617: 
34618:                     Ulla Juurola                           Arto Bryggare
34619:                     Jukka Mikkola                          Riitta Prusti
34620:                                             Arja Ojala
34621: 
34622: 
34623: 
34624: Ei vastausta, rauennut
34625:                                           KVN 20/1995 vp                                       21
34626: 
34627: Kysymys valtioneuvostolle 20
34628: 
34629: 
34630: 
34631: 
34632:                                   Polvi ym.: Yksityisteiden valtionosuusjärjestelmän kumoamisesta
34633: 
34634: 
34635:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
34636: 
34637:    Edellisen hallituksenjälkeensäjättämä massa-     kohtuuttomasti yksityisteiden varrella asuvien
34638: työttömyys ja valtiontalouden valtava epätasa-      tienpitokustannuksia.
34639: paino pakottaa valtion menojen mittaviin leik-
34640: kauksiin. Eräänä "säästötoimenpiteenä" halli-                 Millä keinoilla valtioneuvosto aikoo
34641: tusohjelmaan sisältyy yksityisteiden valtion-              yksityisteiden valtionosuusjärjestelmän
34642: osuusjärjestelmän kumoaminen. Valtion rahoi-               kumoamisenjälkeen turvata teollisuuden
34643: tusosuuden puuttuminen voi johtaa yksityistien             puuhuollon kitkattomuuden, nykyisen
34644: käytön kieltämiseen ulkopuolisilta. Se saattaa             laajuisten jokamiehen oikeuksien toteu-
34645: vaikeuttaa teollisuuden puuhuoltoa, heikentää              tumisen ja estää asukkaiden kohtuutto-
34646: nykyisen laajuisia jokamiehen oikeuksia ja lisätä          man tienpitokustannusten nousun?
34647: 
34648:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1995
34649:                     Iivo Polvi                              AskoApukka
34650:                     Eila Rimmi                              Jorma Kukkonen
34651: 
34652: 
34653: 
34654: Vastattu 1.6.1995
34655: 22                                         KVN 21/1995 vp
34656: 
34657: Kysymys valtioneuvostolle 21
34658: 
34659: 
34660: 
34661: 
34662:                                   Räsänen ym.: Perusturvan kokonaisuudistuksen toteuttamisesta
34663: 
34664: 
34665:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
34666: 
34667:    Hallitus on luvannut tehdä perusturvan koko-      ja työttömyysturvan päivärahoja, kotihoidon tu-
34668: naisuudistuksen, joka merkitsisi sosiaalisten tu-    kea ja asumistukea. Näin erot eri elämäntilan-
34669: lonsiirtojen, maksujen ja verotuksen yhtenäistä-     teissa olevien henkilöiden perusturvassa ovat
34670: mistä. Tavoitteena hallitusohjelmassa on, ettei      kasvamassa.
34671: kaikkein heikko-osaisimpien turvaa heikennetä.
34672: Kuitenkin hallituksen antamassa lisätalousar-                  Missä aikataulussa ja miten Hallitus
34673: viossa leikataan lapsilisiä ja opintotukea. Halli-          aikoo uudistaa ja yhtenäistää perustur-
34674: tus aikoo leikata myös mm. sairausvakuutuksen               vaa?
34675: 
34676:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1995
34677: 
34678:          Päivi Räsänen                  Risto Penttilä                Bjarne Kallis
34679:          Matti Ryhänen                  Tauno Pehkonen                Sakari Smeds
34680: 
34681: 
34682: 
34683: Ei vastausta, rauennut
34684:                                            KVN 22/1995 vp                                        23
34685: 
34686: Kysymys valtioneuvostolle 22
34687: 
34688: 
34689: 
34690: 
34691:                                   Rauramo ym.: Merenkulun turvallisuuden parantamisesta
34692: 
34693: 
34694:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
34695: 
34696:    Merenkulun henkilöliikenne on lisääntynyt         kulku on tärkeä osa joukkoliikennettä, jonka
34697: viime vuosina huomattavasti maamme lähivesil-        turvallisuudesta ja luotettavuudesta on syytä
34698: lä. Liikenteeseen ei ole odotettavissa laskua jat-   kantaa huolta kaiken aikaa.
34699: kossakaan. Lähivesillämme on sattunut lyhyellä
34700: aikavälillä useita onnettomuuksia ja "läheltä                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
34701: piti" -tilanteita, puhumattakaan viime syksyn               merenkulun turvallisuuden kohentami-
34702: Estonia-onnettomuudesta. Liikenteen kasvu on                seksi?
34703: näin lisännyt myös onnettomuusriskiä. Meren-
34704: 
34705:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1995
34706: 
34707:                      Anssi Rauramo                           Minna Karhunen
34708:                      Ben Zyskowicz                           Hanna Markkula
34709: 
34710: 
34711: 
34712: Vastattu 1.6.1995
34713: 24                                       KVN 23/1995 vp
34714: 
34715: Kysymys valtioneuvostolle 23
34716: 
34717: 
34718: 
34719: 
34720:                                  Lapintie ym.: Konkurssipesien valvonnan tehostamisesta
34721: 
34722: 
34723:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
34724: 
34725:    Vuonna 1994 konkursseja tapahtui yli 5 000      kaan konkursseihin liittyy huomattavan usein
34726: kpl. Huomattava osa niistä raukesi varojen vä-     taloudellista rikollisuutta ja omaisuuden siirtoa
34727: häisyyden vuoksi. Rauenneen konkurssipesän         pois velkojien ulottuvilta. Taloudelliset arvot
34728: toimintaa ei enää konkurssin päättymisen jäl-      ovat myös usein huomattavan suuria, joten näi-
34729: keen tutkita, joten konkurssirikokset ja omai-     den tapausten selvittäminen tuottaa myös talou-
34730: suudensiirrot jäävät selvittämättä. Esimerkiksi    dellista hyötyä valtiolle, kun maksamattomat
34731: Ruotsissa rauenneet konkurssit tutkitaan järjes-   verot, työnantajamaksut ja muut velat saadaan
34732: telmällisesti viranomaisten toimesta.              perittyä.
34733:    Suomeen on tämän vuoden maaliskuusta al-
34734: kaen perustettu konkurssiasiamiehen toimisto.                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34735: Toimiston palveluksessa on neljä työntekijää,             ryhtyä konkurssien valvonnan ja niihin
34736: joten minkäänlaista systemaattista konkurssipe-           liittyvän taloudellisen rikollisuuden ai-
34737: sien viranomaistutkintaa ei edelleenkään ole              heuttaman hyödyn takaisinperinnän te-
34738: mahdollista suorittaa. Useiden eri arvioiden mu-          hostamiseksi?
34739:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1995
34740: 
34741:                     Annika Lapintie                         Mauri Salo
34742:                     Heikki Rinne                            Matti Vähänäkki
34743: 
34744: 
34745: 
34746: Ei vastausta, rauennut
34747:                                             KVN 24/1995 vp                                          25
34748: 
34749: Kysymys valtioneuvostolle 24
34750: 
34751: 
34752: 
34753: 
34754:                                     Aula ym.: Pkt-yritysten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä työ-
34755:                                        lainsäädäntöä uudistettaessa
34756: 
34757: 
34758:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
34759: 
34760:    Uusien työpaikkojen luomisessa toivo on ase-                 Aikooko Hallitus uudistaa työelämän
34761: tettava pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Eräänä           lainsäädännön ja sosiaaliturvan rahoi-
34762: esteenä työpaikkojen syntymiselle pieniin yrityk-            tuksen valmistelua siten, että pieniä ja
34763: siin on ollut se, että työlainsäädäntöä ja sosiaali-         keskisuuria yrityksiä edustavat tahot ote-
34764: turvan rahoitusta on kehitetty lähinnä suurten               taan mukaan ns. kolmikantaneuvottelui-
34765: yritysten näkökulmasta käsin. Jotta pienten yri-             hin?
34766: tysten tarpeet tulisivat huomioiduiksi, tulisi pk-
34767: yritysten edustajien olla mukana työelämän lain-
34768: säädännön valmistelussa jo varhaisessa vaihees-
34769: sa.
34770:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1995
34771: 
34772:            Maria Kaisa Aula               Kyösti Karjula                Matti Väistö
34773:            Erkki Pulliainen               Vuokko Rehn                   Mauri Salo
34774: 
34775: 
34776: 
34777: Ei vastausta, rauennut
34778: 
34779: 
34780: 
34781: 
34782: 4 260007
34783: 26                                          KVN 25/1995 vp
34784: 
34785: Kysymys valtioneuvostolle 25
34786: 
34787: 
34788: 
34789: 
34790:                                     M. Koskinen ym.: Poliittisesti sitoutumattomien paikallislehtien
34791:                                         toimintaedellytysten turvaamisesta
34792: 
34793: 
34794:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
34795:     Liikenneministeriön jakaman vuotuisen vali-        kilpailutilannetta suurten ja pienten lehtien välil-
34796: koivan lehdistötuenjakoperusteet ovat aikakau-         lä. Paikallislehdistö on pystynyt kehittymään sii-
34797: delta, joka ei enää vastaa todellisuutta. Samalla      tä huolimatta, vaikka se ei täytä lehdistötukilau-
34798: tavalla kuin äänestäjistä vain murto-osa on puo-       takunnan tukiehtoja ja siitä huolimatta, että
34799: lueiden jäseniä, suurimman tuen saavilla ns. po-       eräät maakuntalehdet ovat voineet käyttää epä-
34800: liittisilla lehdillä on kovin vähän lukijoita/tilaa-   tervettä hintakilpailua sillä alueella, missä pienet
34801: jia. Halki vuosikymmenien tuki lehdistölle on          lehdet toimivat.
34802: kanavoitunut valtaosin poliittiselle ns. maakun-
34803: nalliselle kakkoslehdistölle. Niiltä osin, missä                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34804: lehdistötukilautakunta on poikennut tiukasta                   ryhtyä, jotta poliittisesti sitoutumatto-
34805: perinteisestä jakoperusteesta, on tuki kanavoitu-              man paikallislehdistön asemaa ei enää li-
34806: nut maakuntien valtalehdille, lehtikonserneille,               sää vaikeuteta liikenneministeriön vali-
34807: vaikka tuki on tarkoitettu myös lieventämään                   koivalla lehdistötuella?
34808: 
34809:      Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 1995
34810: 
34811:                      Marjaana Koskinen                          Esa Lahtela
34812:                      Janina Andersson                           Pertti Virtanen
34813:                                               Risto Kuisma
34814: 
34815: 
34816: 
34817: Ei vastausta, rauennut
34818:                                           KVN 26/1995 vp                                         27
34819: 
34820: Kysymys valtioneuvostolle 26
34821: 
34822: 
34823: 
34824: 
34825:                                   Törnqvist ym.: Teollisuuden energiansaannin turvaamisesta
34826: 
34827: 
34828:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
34829: 
34830:    Kauppa- ja teollisuusministeriön energiaosas-    on jo johtanut työllisyystilanteenkin kannalta
34831: ton laskelmien mukaan maamme ja etenkin teol-       tärkeiden teollisuuden investointien tekemättä
34832: lisuuden energiantarve kasvaa tulevina vuosina      jättämiseen.
34833: useilla tuhansilla megawateilla. Eduskunnan teh-
34834: tyä kielteisen päätöksen lisäydinvoiman rakenta-               Mitä Hallitus aikoo tehdä energian-
34835: misen osalta vallitsee tietämättömyys, millä ta-            saannin turvaamiseksi etenkin teollisuu-
34836: voin ja mihin energialähteisiin nojautuen lisään-           den kasvava energiantarve huomioon ot-
34837: tyvä energiantarve aiotaan tyydyttää. Varmuu-               taen?
34838: den puuttuminen energiansaanninturvaamiselta
34839:      Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1995
34840: 
34841:          Kerttu Törnqvist               Maija Rask                    Jorma Rantanen
34842:          Mikko Elo                      Erkki J. Partanen             Reijo Lindroos
34843: 
34844: 
34845: 
34846: Vastattu 14.9.1995
34847: 28                                        KVN 27/1995 vp
34848: 
34849: Kysymys valtioneuvostolle 27
34850: 
34851: 
34852: 
34853: 
34854:                                   Rajamäki ym.: Osa-aikaisten työntekijöiden sosiaaliturvan paran-
34855:                                      tamisesta
34856: 
34857: 
34858:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
34859:    Lama ja suurtyöttömyys ovat perusteellisesti               Mitä Hallitus aikoo tehdä uudistaak-
34860: muuttaneet työmarkkinoiden rakenteita lisäten              seen sosiaaliturvaa siten, että myös epä-
34861: ns. epätyypillisiä työsuhteita. Työvoimasta noin           tyypillisissä työsuhteissa olevat henkilöt
34862: puolet on pysyvässä ja kokoaikaisessa työsuh-              voisivat saada työsuhteeseen kuuluvat
34863: teessa, uusista työsuhteista tällaisiksi solmitaan         sosiaaliset oikeudet ja sosiaaliturvan?
34864: enää vain pieni osa. Kuitenkin sosiaaliset etuudet
34865: on pääosin suunniteltu pysyvien työsuhteiden
34866: varaan.
34867: 
34868:      Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1995
34869: 
34870:                     Kari Rajamäki                           Jukka Gustafsson
34871:                     Kerttu Törnqvist                        Jorma Vokkolainen
34872: 
34873: 
34874: 
34875: Ei vastausta, rauennut
34876:                                             KVN 28/1995 vp                                            29
34877: 
34878: Kysymys valtioneuvostolle 28
34879: 
34880: 
34881: 
34882: 
34883:                                     U. Anttila ym.: Perusoikeuksien toteutumisesta valtiontaloudellisia
34884:                                         säästöjä tehtäessä
34885: 
34886: 
34887:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
34888: 
34889:    Perusoikeusuudistus tuli voimaan viime elo-         Menojen leikkauksilla pyritään kääntämään val-
34890: kuun alusta. Uudistuksella vahvistettiin talou-        tion velkaantuneisuus laskuun. On kuitenkin
34891: dellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuk-   keskeistä, että hallitus tarkastelee säästöpäätök-
34892: sien asemaa. Perusoikeuksien periaatteellinen          siä myös perusoikeuksien toteutumisen kannal-
34893: merkitys on suuri, vaikka ne eivät ole sidoksissa      ta.
34894: yksittäiseen etuus- tai palvelujärjestelmään.
34895:    Eduskunnan saamaa valtion ensi vuoden ta-                     Millä tavoin Hallitus huolehtii perus-
34896: Iousarvioesitystä seuraa lukuisia lakiesityksiä,              oikeuksien toteutumisesta valtiontalou-
34897: joilla leikataan menoja mm. sosiaaliturvasta.                 dellisia säästöpäätöksiä tehtäessä?
34898: 
34899:      Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1995
34900: 
34901:           Ulla Anttila                    Riitta Prusti                  Tarja Filatov
34902:           Satu Hassi                      Risto Penttilä                 Hannu Takkula
34903:           Jukka Tarkka                    Tuija Brax                     Irina Krohn
34904:           Janina Andersson                Paavo Nikula                   Erkki Pulliainen
34905:           Pekka Leppänen                  Marja-Liisa Tykkyläinen        Maria Kaisa Aula
34906:                                           Kari Uotila
34907: 
34908: 
34909: 
34910: Ei vastausta, rauennut
34911: 30                                         KVN 29/1995 vp
34912: 
34913: Kysymys valtioneuvostolle 29
34914: 
34915: 
34916: 
34917: 
34918:                                   Bremer ym.: Piennaralueelle väistämisen sallimisesta tieliikenteessä
34919: 
34920: 
34921:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
34922: 
34923:    Suomessa poliisi rankaisee piennaralueelle        nen tieliikenteeseemme tulee korostamaan yh-
34924: väistämisestä. Muissa Pohjoismaissa piennaralu-      teispelin merkitystä liikenneturvallisuuden var-
34925: eelle väistämistä pidetään suositeltavana, liiken-   mistamiseksi. Piennaralueen käyttö muiden Poh-
34926: neturvallisuutta lisäävänä yhteispelinä tieliiken-   joismaiden tapaan tulee hyvin ratkaisevaksi teki-
34927: teessä. Tieliikennelain 19 §:n 3 momentti määrää     jäksi.
34928: pientareen käytöstä. Säännös on samansisältöi-
34929: nen muiden Pohjoismaiden vastaavien säännös-                   Mitä Hallitus aikoo tehdä poliisimme
34930: ten kanssa. Suomen poliisin tulkinta poikkeaa               tulkinnan viemiseksi samaan joustavaan
34931: käytännössä täydellisesti muiden Pohjoismaiden              ja liikenneturvalliseen käytäntöön kuin
34932: poliisien tulkinnasta. EU on juuri hyväksymässä             esimerkiksi Ruotsissa?
34933: yli 25 m pitkät moduli-rekat. Niitten ilmestymi-
34934: 
34935:      Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1995
34936: 
34937:          Klaus Bremer                    Kalevi Lamminen               Pauli Saapunki
34938:          Kari Myllyniemi                 Hannes Manninen               Eero Lämsä
34939:          Risto Kuisma                    Jorma Kukkonen                Pentti Tiusanen
34940:          Raimo Tiilikainen               Pekka Kuosmanen               Ola Rosendahl
34941: 
34942: 
34943: 
34944: Ei vastausta, rauennut
34945:                                             KVN 30/1995 vp                                             31
34946: 
34947: Kysymys valtioneuvostolle 30
34948: 
34949: 
34950: 
34951: 
34952:                                    Ala-Nissilä ym.: Työnantajamaksuihin tarvittavista muutoksista
34953:                                          työllisyyden parantamiseksi
34954: 
34955: 
34956:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34957: 
34958:    Työnantajan työntekijän työpanoksesta mak-         tavia uudistuksia verotuksen ja ansiosidonnaisen
34959: saman bruttokustannuksen ja työntekijän saa-          sosiaaliturvajärjestelmän osalta.
34960: man nettopalkan erotus muodostaa suuren ns.
34961: verokiilan. Tästä verokiilasta on muodostunut                     Aikooko Hallitus ryhtyä todellisiin
34962: pahin työllistämisen este ja myös este työllistymi-            uudistuksiin työllistämisen ja työllistymi-
34963: seen.                                                          sen esteenä olevan verokiilan alentami-
34964:    Hallitusohjelma ja talousarvio eivät kuiten-                seksi?
34965: kaan sisällä mitään merkittäviä verokiilaa alen-
34966:      Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1995
34967:                      Olavi Ala-Nissilä                          Kari Kantalainen
34968:                      Kyösti Karjula                             Ossi Korteniemi
34969:                                             Seppo Kääriäinen
34970: 
34971: 
34972: 
34973: Ei vastausta, rauennut
34974: 32                                      KVN 31/1995 vp
34975: 
34976: Kysymys valtioneuvostolle 31
34977: 
34978: 
34979: 
34980: 
34981:                                 Vehkaoja ym.: ED-säännösten kääntämisestäsuomenkielelle
34982: 
34983: 
34984:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
34985: 
34986:    ED-direktiivien myötä koko Suomen säädös-      maisutja rakenteet ohitetaan. Huono kapulakie-
34987: kielen kehitys on kääntymässä vaikeaselkoisem-    li jättää ED :n vieraaksi kansalaisille.
34988: maksi kaiken sen myönteisen kehityksen jälkeen,
34989: joka tähän saakka on koskenut säädöstekstejä                Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto
34990: maassamme. Direktiivejä käännetään orjallisen            aikoo ryhtyä kielenhuollon suhteen, että
34991: tarkasti lähtökielen muodollisen mallin mukaan           ED-säännösten käännökset saataisiin hy-
34992: vastoin kääntämisen normaaleja periaatteita,             välle suomen kielelle?
34993: jolloin merkityksen vastaavuus, kohdekielen il-
34994: 
34995:      Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1995
34996: 
34997:                    Marjatta Vehkaoja                      Johannes Leppänen
34998:                    Veijo Puhjo                            Riitta Prusti
34999: 
35000: 
35001: 
35002: Ei vastausta, rauennut
35003:                                              KVN 32/1995 vp                                          33
35004: 
35005: Kysymys valtioneuvostolle 32
35006: 
35007: 
35008: 
35009: 
35010:                                     Hyssälä ym.: Kotihoidon tuen säilyttämisestä nykyisessä laajuu-
35011:                                        dessa
35012: 
35013: 
35014:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
35015: 
35016:    Kotiäidit olivat viime viikolla liikkeellä koti-           ten korkean työttömyyden aikana ja
35017: hoidon tuen puolesta Helsingissä järjestetyssä                onko mietitty, mitä tapahtuu, jos nämä
35018: mielenosoituksessa. Kotihoidon tuen piirissä on               äidit siirtyvätkin työttömyyskortistoon ja
35019: yli 150 000 lasta; ensin leikattiin lapsilisistä, nyt         vievät lapsensa päiväkotiin ja mitkä ovat
35020: näiltä samoilta perheiltä viedään lisää, kun koti-            silloin yhteiskunnalle tulevat kustannuk-
35021: hoidon tukea leikataan.                                       set ja arvioidut toimeentulotuen menojen
35022:     Kun tukea leikataan, estyy pieni- ja keskitu1oi-          lisäykset, jos kotihoidon tukea kaikki-
35023: silta perheiltä yksi onnellinen lasten hoitomuoto,            neen vähennetään 700 miljoonaa mark-
35024: joka on myös yhteiskunnalle halvin hoitomuoto.                kaa?
35025: 
35026:           Onko Hallitus ottanut huomioon koti-
35027:         hoidon työllistämisvaikutukset näin nais-
35028: 
35029:      Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1995
35030: 
35031:                       Liisa Hyssälä                            Hannes Manninen
35032:                       Kari Myllyniemi                          Kyösti Karjula
35033: 
35034: 
35035: 
35036: Ei vastausta, rauennut
35037: 
35038: 
35039: 
35040: 
35041:  5 260007
35042: 34                                          KVN 33/1995 vp
35043: 
35044: Kysymys valtioneuvostolle 33
35045: 
35046: 
35047: 
35048: 
35049:                                     Prusti ym.: Suunniteltujen säästöpäätösten ja tupo-ratkaisun tulon-
35050:                                        jakovaikutuksista
35051: 
35052: 
35053:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
35054:     Hallitus on toteuttanut ripeästi valtion talout-            Mitä Hallitus aikoo tehdä sen varmis-
35055: ta vakauttavia suunnitelmia lisätalousarviossa               tamiseksi, etteivät toteutettavat säästö-
35056: sekä eduskunnalle annetussa valtion talousarvio-             päätökset yhdessä työmarkkinaratkai-
35057: esityksessä vuodelle 1996. Alkuviikosta on myös              sun kanssa johda tuloerojen kasvuun
35058: allekirjoitettu neuvottelutulos työmarkkinarat-              sekä erityisesti naisten työmarkkina-ase-
35059: kaisuksi. Kansanedustajan ei ole ollut mahdol-               man heikkenemiseen?
35060: lista arvioida tiedossa olevien eri päätösten yh-
35061: teisvaikutuksia tulonjaon tai tasa-arvon näkö-
35062: kulmasta.
35063: 
35064:      Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1995
35065: 
35066:           Riitta Prusti               Tuija Pohjola                    Veijo Puhjo
35067:           Marjatta Vehkaoja           Paavo Nikula                     Johannes Koskinen
35068:           Juha Korkeaoja              Ola Rosendahl                    Pirkko Peltomo
35069:                      Johannes Leppänen                         Kari Uotila
35070: 
35071: 
35072: 
35073: Vastattu 14.9.1995
35074:                                             KVN 34/1995 vp                                         35
35075: 
35076: Kysymys valtioneuvostolle 34
35077: 
35078: 
35079: 
35080: 
35081:                                     Kiljunen ym.: Maamiinojen valmistuksen, varastoinoin ja viennin
35082:                                         kieltämisestä
35083: 
35084: 
35085:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
35086:    Syyskuun 25. päivänä alkaa Wienissä YK:n            miinojen raivaukseen. Euroopan unionin parla-
35087: vuoden 1980 asesopimuksen "Summittaista ja             mentti teki kesällä päätöslauselman, jossa tue-
35088: kohtuutonta kärsimystä tuottavien tavanomais-          taan vaatimusta maamiinojen täyskiellosta. Bel-
35089: ten aseiden käyttöä rajoittava tai kieltävä sopi-      gia on ensimmäisenä valtiona hyväksynyt kan-
35090: mus" seurantakokous, jossa käsitellään maail-          sallisen maamiinat kieltävän lain. Yhdysvaltain
35091: manlaajuista maamiinojen täyskieltoa.                  senaatti on hyväksynyt maamiinojen väliaikai-
35092:    Arviolta 100 miljoonaa maamiinaa on levitet-        sen käyttökiellon. Myös Ruotsin, Norjan ja
35093: ty lähes 70 valtion alueelle ja niiden määrä lisään-   Tanskan hallitukset kannattavat henkilömiino-
35094: tyy vuodessa 2,5 miljoonalla. Vuodessa maamii-         jen täyskieltoa.
35095: nojen uhreiksijoutuu yli 10 000 ihmistä. Kuolleet
35096: ja vammautuneet ovat lähes yksinomaan siviile-                   Mikä on Hallituksen kanta maamiino-
35097: jä: naisia, lapsia ja vanhuksia.                              jen täyskiellon suhteen ja tuleeko Suomi
35098:     YK-järjestöjen,     kuten      UNICEF:n ja                kannattamaan Wienissä YK:n vuoden
35099: UNHCR:n sekä Kansainvälisen Punaisen Ristin                   1980 asesopimuksen seurantakokoukses-
35100: kokemukset osoittavat, että ainoa inhimillisesti              sa maamiinojen valmistuksen, varastoin-
35101: toimiva ratkaisu on täydellinen maamiinoja kos-               oin ja viennin täydellistä kieltämistä?
35102: keva kielto sekä voimavarojen suuntaaminen
35103: 
35104:      Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1995
35105: 
35106:           Kimmo Kiljunen                  Eva Biaudet                   Riitta Prusti
35107:           Marjatta Vehkaoja               Sirpa Pietikäinen             Pertti Paasio
35108:           Satu Hassi                      Antero Kekkonen               Matti Vanhanen
35109:                                           Anu Vehviläinen
35110: 
35111: 
35112: 
35113: Ei vastausta, rauennut
35114: 36                                       KVN 35/1995 vp
35115: 
35116: Kysymys valtioneuvostolle 35
35117: 
35118: 
35119: 
35120: 
35121:                                  Kankaanniemi ym.: Tuloerojen kasvun estämiseksi tarpeellisista
35122:                                      toimenpiteistä
35123: 
35124: 
35125:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
35126:    Vastikään syntynyt tulopoliittinen sopimus      heikommin pärjääviin. Erot ilmenevät myös mm.
35127: yhdessä hallituksen suunnittelemien työttömyys-    alueellisesti sekä sukupuolen ja erityisesti sen
35128: turvan, opintotuen ja muiden sosiaalisten tulon-   suhteen, onko ihmisellä työtä vai ei.
35129: siirtojen ja mm. elintarviketalouden kansallisen
35130: tukipaketin leikkausten kanssa kasvattavat tu-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
35131: loeroja nopeasti. Kehitystä kärjistävät verorat-          ryhtyä kansan kahtiajaon syvenemisen
35132: kaisut ja kuntien valtionosuuksien voimakkaat             estämiseksi ja tuloerojen supistamiseksi
35133: supistukset. Kansa jakautuu menestyviin ja yhä            koko yhteiskunnassa?
35134: 
35135:      Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1995
35136: 
35137:                      Toimi Kankaanniemi                    Tauno Pehkonen
35138:                      Sakari Smeds                          Raimo Vistbacka
35139: 
35140: 
35141: 
35142: Vastattu 14.9.1995
35143:                                            KVN 36/1995 vp                                         37
35144: 
35145: Kysymys valtioneuvostolle 36
35146: 
35147: 
35148: 
35149: 
35150:                                   Vanhanen ym.: Postipalvelujen saatavuuden turvaamisesta
35151: 
35152: 
35153:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
35154: 
35155:    Suoramainonta Oy on jättänyt anomuksen            kelulle tulee vaikeuksia. Samalla postitoiminta-
35156: postitoimintaluvaksi. Yhtiöllä on tarkoitus lu-      lain edellytys postin jakamisesta koko maassa
35157: van saatuaan keskittyä pääkaupunkiseudun yri-        tasapuolisin hinnoin vaarantuu.
35158: tyspostien jakeluun.
35159:    Jos tämä hanke toteutuu, niin se romahduttaa                Miten Hallitus aikoo suhtautua jätet-
35160: pääkaupunkiseudun postitariffin. Tämä taas                  tyyn postitoimintalupahakemukseen?
35161: merkitsee sitä, että haja-asutusalueiden postinja-
35162: 
35163:      Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1995
35164:                      Matti Vanhanen                          Tero Mölsä
35165:                      Markku Vuorensola                       Armas Komi
35166: 
35167: 
35168: 
35169: Ei vastausta, rauennut
35170: 38                                          KVN 37/1995 vp
35171: 
35172: Kysymys valtioneuvostolle 37
35173: 
35174: 
35175: 
35176: 
35177:                                     Ihamäki ym.: Rion ilmastosopimuksen täytäntöönpanosta
35178: 
35179: 
35180:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
35181: 
35182:    Suomi on allekirjoittanut ns. Rion sopimuk-         sia häiriöitä, happosateita ja terveyshaittoja.
35183: sen, jonka mukaan hiilidioksidipäästöt on rajoi-       Toisaalta perusenergiaa tarvitaan lisää, jotta
35184: tettava vuoteen 2000 mennessä vuoden 1990 ta-          Suomen talous pääsisi kasvuun ja voitaisiin lie-
35185: solle. Jos fossiilisten polttoaineiden (hiilen, maa-   vittää mm. työttömyyttä.
35186: kaasun, öljyn ja turpeen) polttoa jatketaan ny-
35187: kyisellään, ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kas-                Aikooko Hallitus pitää kiinni Rion
35188: vaa jatkuvasti ja maapallon keskilämpötila nou-               sopimuksesta, ja miten siinä tapauksessa
35189: see, ja se aiheuttaa ilmastonmuutoksia, ekologi-              turvataan Suomen energiantarve?
35190: 
35191:      Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1995
35192: 
35193:                      Timo Ihamäki                              Kari Häkämies
35194:                      Maija Perho                               Paula Kokkonen
35195: 
35196: 
35197: 
35198: Vastattu 14.9.1995
35199:                                          KVN 38/1995 vp                                           39
35200: 
35201: Kysymys valtioneuvostolle 38
35202: 
35203: 
35204: 
35205: 
35206:                                  Liikkanen ym.: Työpaikkojen lisäämiseksi tarvittavista toimenpi-
35207:                                      teistä
35208: 
35209: 
35210:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
35211: 
35212:    Suomen Yrittäjäin Keskusliiton tuore kysely-    distamiseksi sekä sosiaaliturvajärjestelmän ja ve-
35213: tutkimus kertoo, että pk-yritysten tulevaisuuden   rotuksen kehittämiseksi niin, että työn tarjoa-
35214: odotukset ovat viime keväästä laimentuneet. Kii-   mista ja tekemistä kannustetaan.
35215: reisimmäksi toimenpiteeksi yrittäjät odottavat
35216: työelämän rakenteellista uudistamista.                       Mitä Hallitus aikoo tehdä työn tarjoa-
35217:    Työttömyyden alentaminen vaatii nopeita ja             misen helpottamiseksi ja työllistymisen
35218: radikaaleja toimia työelämän lainsäädännön uu-            esteiden vähentämiseksi?
35219:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1995
35220: 
35221:          Raimo Liikkanen               Seppo Kääriäinen              Väinö Saario
35222:          Pauli Saapunki                Tero Mölsä                    Markku Koski
35223:                                        Pentti Tiusanen
35224: 
35225: 
35226: 
35227: Vastattu 5.10.1995
35228: 40                                       KVN 39/1995 vp
35229: 
35230: Kysymys valtioneuvostolle 39
35231: 
35232: 
35233: 
35234: 
35235:                                  Kankaanniemi ym.: Maaseudulta kaupunkeihin suuntautuvan
35236:                                     muuttoliikkeen hillitsemisestä
35237: 
35238: 
35239:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
35240:    Vakavasti otettavien ennusteiden mukaan en-     autioituvilla taantuma-alueilla että kasvavalla
35241: nen vuotta 2000 maakunnista muuttaa mm.            pääkaupunkiseudulla.
35242: suurtyöttömyyden, maatalouden nopean alas-
35243: ajon ja palvelujen heikkenemisen johdosta pää-               Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
35244: kaupunkiseudulle yli 100 000 ihmistä. Näin mit-           tus aikoo ryhtyä pääkaupunkiseutua uh-
35245: tava maassamuutto aiheuttaa kipeitä sosiaalisia,          kaavan rajun kasvun ja maakuntia uh-
35246: ympäristö-, turvallisuus- ym. ongelmia sekä               kaavan nopean autioitumisen hillitsemi-
35247:                                                           seksi?
35248:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1995
35249: 
35250:          Toimi Kankaanniemi        Osmo Kurola                      Erkki Pulliainen
35251:          Maija-Liisa Veteläinen    Reijo Kallio                     Veijo Puhjo
35252:          Matti Väistö              Sakari Smeds                     Tauno Pehkonen
35253:          Jouko Jääskeläinen        Suvi Linden                      Satu Hassi
35254:          Raimo Vistbacka           Janina Andersson                 Pertti Virtanen
35255:                    Markku Vuorensola                       Olavi Ala-Nissilä
35256: 
35257: 
35258: 
35259: Ei vastausta, rauennut
35260:                                            KVN 40/1995 vp                                           41
35261: 
35262: Kysymys valtioneuvostolle 40
35263: 
35264: 
35265: 
35266: 
35267:                                    Ala-Nissilä ym.: Työnantajamaksuihin tarvittavista muutoksista
35268:                                        työllisyyden parantamiseksi
35269: 
35270: 
35271:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
35272: 
35273:    Verotuksen negatiiviset vaikutukset on uu-         mitään merkittäviä verokiilaa alentavia uudis-
35274: simmissa selvityksissä todettu keskeisiksi esteiksi   tuksia verotuksen tai sosiaaliturvajärjestelmien
35275: työllisyyden parantamiselle. Työnantajan työn-        osalta.
35276: tekijän työpanoksesta maksaman bruttokustan-
35277: nuksen ja työntekijän saaman nettopalkan ero-                   Millaisia suunnitelmia Hallituksella
35278: tus muodostaa suuren ns. verokiilan. Tästä vero-             on todellisiksi uudistuksiksi työllistämi-
35279: kiilasta on muodostunut paha työllistämisen este             sen ja työllistymisen esteenä olevan ns.
35280: ja myös este työllistymiselle.                               verokiilan lieventämiseksi?
35281:    Tällä hetkellä ei ole kuitenkaan meneillään
35282: 
35283:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1995
35284: 
35285:             Olavi Ala-Nissilä        Markku Vuorensola            Matti Vanhanen
35286:             Aino Suhola              Maija-Liisa Lindqvist        Timo Kalli
35287:             Jouko Jääskeläinen       Toimi Kankaanniemi           Tauno Pehkonen
35288:             Mauri Pekkarinen         Seppo Kääriäinen             Kari Kantalainen
35289:                       Paula Kokkonen                     Riitta Korhonen
35290: 
35291: 
35292: 
35293: Vastattu 5.10.1995
35294: 
35295: 
35296: 
35297: 
35298:  6 260007
35299: 42                                         KVN 41/1995 vp
35300: 
35301: Kysymys valtioneuvostolle 41
35302: 
35303: 
35304: 
35305: 
35306:                                   Elo ym.: Pkt-yritysten toimintaedellytysten parantamisesta
35307: 
35308: 
35309:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
35310: 
35311:    Hallitusohjelmassa kiinnitetään suurta huo-       tusohjelmassa sovittujen pkt-yrityksiä koskevien
35312: miota pienten ja keskisuurten yritysten toiminta-    kohtien toteuttamiseksi.
35313: edellytysten parantamiseen. Yleinen käsitys on-
35314: kin, että työllisyyttä voidaan parhaiten parantaa                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
35315: pkt-yritysten toimintamahdollisuuksia kehittä-                ryhtyä pkt-yritysten toimintaedellytysten
35316: mällä. On välttämätöntä, että hallitus ryhtyy                 parantamiseksi mahdollisimman pikai-
35317: mahdollisimman nopeasti toimenpiteisiin halli-                sesti?
35318: 
35319:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1995
35320: 
35321:                      Mikko Elo                                 Kimmo Kiljunen
35322:                      Reino Paasilinna                          Johannes Koskinen
35323:                                             Pentti Tiusanen
35324: 
35325: 
35326: 
35327: Vastattu 5.10.1995
35328:                                           KVN 42/1995 vp                                         43
35329: 
35330: Kysymys valtioneuvostolle 42
35331: 
35332: 
35333: 
35334: 
35335:                                  Tiusanen ym.: Poliisin mahdollisuuksista valvoa eräitä moottori-
35336:                                      pyöräkerhoja ja niiden toimintaa
35337: 
35338: 
35339:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
35340: 
35341:    Kansalaisten turvallisuuden tunne ja luotta-     nen ja tappelut sekä huumausaineiden hallussa-
35342: mus oikeus- sekä poliisiviranomaisten toiminta-     pito.
35343: mahdollisuuksiin on viime kuukausien aikana
35344: heikentynyt. Julkisuudessa eräät moottoripyörä-               Onko olemassa näyttöä siitä, että joi-
35345: harrastukseen liittyvät kerhot tai ainakin jotkut          denkin yhdistysten voitaisiin suorastaan
35346: niiden jäsenet on yhdistetty toimintaan, josta             katsoa harjoittaneen lainvastaista toi-
35347: saattaa olla rikosoikeudellisia seuraamuksia.              mintaa, ja mihin toimiin siinä tapaukses-
35348: Julkisuudessa on mainittu mm. singolla ampumi-             sa ryhdyttäisiin?
35349:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1995
35350: 
35351:          Pentti Tiusanen                Esa Lahtela                  Raimo Liikkanen
35352:          Martti Korhonen                Sakari Smeds                 Jouko Skinnari
35353:          Paula Kokkonen                 Eva Biaudet                  Raimo Vistbacka
35354: 
35355: 
35356: 
35357: Ei vastausta, rauennut
35358: 44                                         KVN 43/1995 vp
35359: 
35360: Kysymys valtioneuvostolle 43
35361: 
35362: 
35363: 
35364: 
35365:                                    Hyssälä ym.: Sosiaali- ja terveydenhuollon säästötoimenpiteiden
35366:                                       vaikutuksesta hoidon tasoon
35367: 
35368: 
35369:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
35370:    Hallitus väittää, että "sosiaali- ja terveyden-    lisäykseksi arvioidaan vaatimattomat 500 paik-
35371: huollon toimivuutta ja taloudellisuutta paranne-      kaa. Erikoissairaanhoidon sairaansijojen taas
35372: taan muuttamalla palvelurakennetta avohuolto-         oletetaan laskevan.
35373: painotteiseksi, yhteensovittamalla toimintoja,
35374: tehostamalla voimavarojen käyttöä sekä lisää-                   Miten Hallituksen tavoite on esitetyllä
35375: mällä tarkoituksenmukaista hoidon porrastus-                 keinovalikoimalla saavutettavissa ja mi-
35376: ta". Budjettiesityksen perusteluista löytyy kui-             ten esimerkiksi avainasemassa olevalla
35377: tenkin varsin niukasti tätä tavoitetta tukevia tun-          alueella eli kotiavussa kotihoitoapua tar-
35378: nuslukuja. Omaishoidon tuen saajien oletetaan                vitsevien kotitalouksien tarpeet pysty-
35379: kasvavan tuhannella, samoin vanhusten pal-                   tään täyttämään?
35380: veluasuntojen määrän. Vanhainkotipaikkojen
35381: 
35382:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1995
35383: 
35384:                      Liisa Hyssälä                            Maija-Liisa Veteläinen
35385:                      Olavi Ala-Nissilä                        Vuokko Rehn
35386: 
35387: 
35388: 
35389: Ei vastausta, rauennut
35390:                                           KVN 44/1995 vp                                            45
35391: 
35392: Kysymys valtioneuvostolle 44
35393: 
35394: 
35395: 
35396: 
35397:                                   M. Koskinen ym.: Toimeentulotuen varassa elävien ruokakuntien
35398:                                      määrän kasvusta
35399: 
35400: 
35401:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
35402:    Kuntien maksama toimeentulotuki kasvaa           eräiltä osin liian korkea suhteessa palkkatasoon.
35403: koko maassa kymmenen prosentin vuosivauhtia.        Toisaalta voidaan ajatella myös, että nettopalk-
35404: Toimeentulotukiasiakkaiksi on viime vuosien ai-     kataso on aivan liian alhainen pienipaikkaisessa
35405: kana tullut uusia asiakasryhmiä kuten ylivel-       työssä, jotta perhe tulisi palkallaan toimeen. Hal-
35406: kaantuneet, suojaosuuksilla elävät, pienituloiset   lituksen olisikin pikaisesti ryhdyttävä toimenpi-
35407: eläkeläiset, lapsiperheet ja varsinkin yksinhuol-   teisiin, ettei toimeentulotukiasiakkaiden määrä
35408: tajaperheet.                                        enää entisestään lisäänny ja että pienilläkin palk-
35409:    Osa-aikaiset ja epätyypilliset työsuhteet ja     katuloilla tulisi toimeen.
35410: velvoitetyöllistäminen yhdistettynä heikkoon
35411: nettopalkkatasoon ovat lisänneet työssä käyvien              Mitä Hallitus aikoo tehdä, ettei toi-
35412: toimeentulotukiasiakkaiden määrää. Kun halli-              meentulotukiasiakkaiden määrä enää li-
35413: tus on iltakoulussaan 14.6.1995 käsitellyt kan-            säänny,ja aikooko yhteiskunta huolehtia
35414: nustinloukkuongelmaa, on selonteossa todettu               köyhistä tulevaisuudessakin vaijätetään-
35415: ongelman olevan se, että sosiaaliturvan taso on            kö heidät "oman onnensa sepiksi"?
35416: 
35417:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1995
35418: 
35419:          Marjaana Koskinen           Marja-Leena Viljamaa      Reijo Laitinen
35420:          Tarja Kautto                Mikko Immonen             Ulla Anttila
35421:          Esko Helle                  Jouko Skinnari            Pirkko Peltomo
35422:          Kalevi Olin                 Jaakko Laakso             Mauri Salo
35423:          Hannu Takkula               Markku Koski              Klaus Bremer
35424:          Reijo Lindroos              Esko Seppänen             Anu Vehviläinen
35425:                    Tapio Karjalainen                   Matti Vähänäkki
35426: 
35427: 
35428: 
35429: Ei vastausta, rauennut
35430: 46                                         KVN 45/1995 vp
35431: 
35432: Kysymys valtioneuvostolle 45
35433: 
35434: 
35435: 
35436: 
35437:                                   Räsänen ym.: Lasten seksuaalisen hyväksikäytön estäruisestä
35438: 
35439: 
35440:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
35441: 
35442:    Lapsen suojaamista seksibisnekseltäja muulta      maat, ovatkin lähteneet tiukentamaan lapsen
35443: seksuaaliselta hyväksikäytöitä ei maamme lain-       koskemattomuutta suojaavaa lainsäädäntöä.
35444: säädännössä ole järjestetty Suomen ratifioiman
35445: YK:n Lapsen oikeuksien yleissopimuksen edel-                    Miten pikaisesti Hallitus aikoo ryhtyä
35446: lyttämällä ja yleistä eurooppalaista tasoa vastaa-          toimenpiteisiin lapsen koskemattomuu-
35447: valla tavalla. Kuitenkin seksibisnes laajenee               den suojan parantamiseksi, ja aikooko
35448: maassamme jatkuvasti. Myös pedofiilien solut-               Hallitus esittää kiellettäväksi esimerkiksi
35449: tautuminen kansainvälisiin tietoverkkoihin ja               lapsen käytön pornografisessa tuottees-
35450: pedofiilien toimintansa laillistamiseksi esittämät          sa, lapsipornografian hallussapidon ja
35451: vaatimukset ovat hälyttäviä. Useat muut Euroo-              pornografisten esitysten näyttämisen lap-
35452: pan maat, mukaan lukien kaikki muut pohjois-                sille?
35453:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1995
35454: 
35455:                     Päivi Räsänen                            Ulla Juurola
35456:                     Anne Huotari                             Pertti Virtanen
35457: 
35458: 
35459: 
35460: Ei vastausta, rauennut
35461:                                          KVN 46/1995 vp                                           47
35462: 
35463: Kysymys valtioneuvostolle 46
35464: 
35465: 
35466: 
35467: 
35468:                                  T. Pohjola ym.: Veneilyn turvallisuuden edistämisestä
35469: 
35470: 
35471:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
35472: 
35473:    Vesiliikenneonnettomuuksista saatujen en-       että hukkumiskuolemien lukumäärä nousee enti-
35474: nakkotietojen perusteella veneilyliivien käyttö    sestään.
35475: olisi pelastanut kuluvana vuonna jo noin 60 ih-
35476: mishenkeä. Onnettomuuksien ehkäisyssä on                     Mitä Hallitus aikoo tehdä turvatak-
35477: avainasemassa valistustyö, jonka rahoittamises-           seen rahoituksen vesillä liikkuvien valis-
35478: ta on tähän asti suurelta osin vastannut Oy Alko          tukseenja erityisesti veneilyliivien käytön
35479: Ab. Oy Alko Ab:n ollessa nyttemmin luopumas-              edistämiseen?
35480: sa valistustyön rahoituksesta on pelättävissä,
35481: 
35482:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1995
35483: 
35484:                     Tuija Pohjola                          Erkki J. Partanen
35485:                     Klaus Bremer                           Hannu Takkula
35486: 
35487: 
35488: 
35489: Ei vastausta, rauennut
35490: 48                                         KVN 47/1995 vp
35491: 
35492: Kysymys valtioneuvostolle 47
35493: 
35494: 
35495: 
35496: 
35497:                                   Immonen ym.: Työharjoittelutuen käyttämisestä ammattihenkilös-
35498:                                      tön työllistämiseen
35499: 
35500: 
35501:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
35502:    Työllistämistukia uudistettiin huhtikuun alus-    saa tukea jo tukiaikana normaaliin työpanok-
35503: ta lukien siten, että palkkaperusteisissa tuissa     seen kykenevän ammattihenkilöstön palkkaami-
35504: yksityinen sektori velvoitettiin jatkamaan työ-      seen eikä siis enää korvaamaan harjoitteluajan
35505: suhdetta toistaiseksi voimassa olevana. Tämä         vähäisempää työpanosta.
35506: johti näiden tukien käytön romahtamiseen. Nyt
35507: näyttää siltä, että ammatillisten valmiuksien pa-              Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
35508: rantamiseen ja ylläpitämiseen tarkoitettu työhar-           työharjoittelutukea käytettäisiin sen al-
35509: joittelutuki on muodostunut keinoksi, jolla yritys          kuperäiseen tarkoitukseen?
35510: 
35511:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1995
35512: 
35513:          Mikko Immonen                   Esko Seppänen                Aino Suhola
35514:          Mauri Salo                      Marjaana Koskinen            Martti Korhonen
35515: 
35516: 
35517: 
35518: Ei vastausta, rauennut
35519:                                           KVN 48/1995 vp                                        49
35520: 
35521: Kysymys valtioneuvostolle 48
35522: 
35523: 
35524: 
35525: 
35526:                                   M. Koski ym.: EU-tukien ulosottokelpoisuudesta verrattuna palk-
35527:                                      katuloihin
35528: 
35529: 
35530:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
35531:    Euroopan unioninjäsenyyden myötä viljelijän                Onko Hallituksella suunnitelmia kor-
35532: palkka muodostuu entistä enemmän eri tuista.               jata tämä epäkohta eli muuttaa säännök-
35533: Tukien maksatuksen viivästymisen seurauksena               siä siten, että ulosmittaukseen voidaan
35534: viljelijät ovat joutuneet tekemisiin ulosottotoi-          ottaa korkeintaan kolmannes maatalous-
35535: men kanssa. Aiempi käytäntö maataloustukien                tulosta tai soveltaa niiden osalta samaa
35536: osalta on ollut sellainen, että tuki on ollut ko-          käytäntöä kuin elinkeinotukien ulosotos-
35537: konaisuudessaan ulosottokelpoinen, kun taas                sa?
35538: palkkatulosta voidaan ulosottolain mukaan lei-
35539: kata korkeintaan kolmasosa ja elinkeinotoista
35540: kuudesosa.
35541: 
35542:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1995
35543:                     Markku Koski                            Raimo Liikkanen
35544:                     Olavi Ala-Nissilä                       Mauri Salo
35545: 
35546: 
35547: 
35548: Ei vastausta, rauennut
35549: 
35550: 
35551: 
35552: 
35553: 7 260007
35554: 50                                       KVN 49/1995 vp
35555: 
35556: Kysymys valtioneuvostolle 49
35557: 
35558: 
35559: 
35560: 
35561:                                  Rimmi ym.: Vuokra-asuntojen tuotannon lisäämisestä
35562: 
35563: 
35564:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
35565: 
35566:    Tuore tieto vuokratason nousemisesta osoit-     noja on lyhennetty ennakoitua nopeammin.
35567: taa, että näiden asuntojen kysyntä on nousemas-    Näin ollen vuokra-asuntojen rakentamiseen olisi
35568: sa selvästi tarjontaa suuremmaksi. Vuokra-asun-    myös osoitettavissa rahoitusta.
35569: not ovat tulleet epävarmoissa oloissa suositum-
35570: miksi ja toisaalta vuokra-asuminen helpottaa                 Aikooko Hallitus lisätä vuokra-asun-
35571: työvoiman liikkuvuutta. Näin ollen niiden lisää-          tojen rakentamista, kun siihen on rahoi-
35572: minen olisi myös työmarkkinoidenjoustavuuden              tuksellisia edellytyksiä, näin vaimentaak-
35573: kannalta perusteltua. Asuntorahastoon on pa-              seen vuokran korotuspaineita ja lievit-
35574: lautunut 400 miljoonaa markkaa, siksi että lai-           tääkseen asuntopulaa?
35575:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1995
35576: 
35577:                      Eila Rimmi                            Iivo Polvi
35578:                      Jarmo Wahlström                       Asko Apukka
35579:                                        Jorma Vokkolainen
35580: 
35581: 
35582: 
35583: Vastattu 5.10.1995
35584:                                           KVN 50/1995 vp                                           51
35585: 
35586: Kysymys valtioneuvostolle 50
35587: 
35588: 
35589: 
35590: 
35591:                                   0. Ojala ym.: Naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistämiseksi
35592:                                       tarvittavista toimenpiteistä
35593: 
35594: 
35595:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
35596: 
35597:    Hallitus on ohjelmassaan ilmoittanut toimi-                 Millä toimenpiteillä Hallitus aikoo
35598: vansa siten, että sukupuolten tasa-arvo vahvis-             konkreettisesti edistää sukupuolten välis-
35599: tuu. Hallitus on myös antanut kansalliset sitou-            tä tasa-arvoa ja miten se huolehtii siitä,
35600: mukset toteuttaakseenYK:nneljännen Naisten                  etteivät säästötoimenpiteistä aiheutuvat
35601: maailmankonferenssin toimintaohjelmaa Suo-                  tulonjakovaikutukset heikennä naisten
35602: messa. Näissä sitoumuksissa luvataan mm. edis-              asemaa?
35603: tää työelämän tasa-arvoaja samapalkkaisuuspe-
35604: riaatteen toteutumista sekä naisten osallistumis-
35605: ta julkishallinnon valmisteluun ja päätöksente-
35606: koon.
35607:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1995
35608:          Outi Ojala                     Ulla-Maj Kukkonen             Maija-Liisa Veteläinen
35609:          Arja Ojala                     Ulla Anttila                  Päivi Räsänen
35610:                                         Tuija Maaret Pykäläinen
35611: 
35612: 
35613: 
35614: Ei vastausta, rauennut
35615: 52                                         KVN 51/1995 vp
35616: 
35617: Kysymys valtioneuvostolle 51
35618: 
35619: 
35620: 
35621: 
35622:                                    Zyskowicz ym.: Työllisyyden parantamisesta työelämän joustoja
35623:                                       lisäämällä ja verokiilaa kaventamalla
35624: 
35625: 
35626:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
35627:    Solmittu tulopoliittinen kokonaisratkaisu          voimakustannusten ja työntekijän käteen jäävän
35628: vahvistaa talouskasvua ja parantaa siten työlli-      palkan välille muodostuva ns. verokiila.
35629: syyttä. On kuitenkin selvää, että työllisyyden rat-
35630: kaiseva paraneminen edellyttää myös sellaisia                    Millä keinoin ja millä aikataululla Hal-
35631: toimenpiteitä, jotka alentavat ns. työllistämis-             litus aikoo työllisyyden parantamiseksi
35632: kynnystä. Tällöin avainasemassa ovat yhtäältä                lisätä työelämän joustoja ja kaventaa ve-
35633: työelämän joustot ja toisaalta työnantajan työ-              ro kiilaa?
35634: 
35635:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1995
35636: 
35637:                      Ben Zyskowicz                            Kari Häkämies
35638:                      Ville Itälä                              Hanna Markkula-Kivisilta
35639:                                              Bjarne Kallis
35640: 
35641: 
35642: 
35643: Vastattu 5.10.1995
35644:                                           KVN 52/1995 vp                                          53
35645: 
35646: Kysymys valtioneuvostolle 52
35647: 
35648: 
35649: 
35650: 
35651:                                   J. Kukkonen ym.: Henkisen ilmapiirin militarisoitumisesta Suo-
35652:                                       messa
35653: 
35654: 
35655:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
35656:    Ulko- ja turvallisuuspoliittinen keskustelu on   tamaan kunnittain paikallisosastoja, jotka puo-
35657: maassamme viime aikoina vilkastunut. Tämän          lestaan järjestävät valmiuskursseja sekä miehille
35658: myönteisen seikan ohella yhteiskunnassamme on       että naisille. Eräissä kouluissa liikuntatuntien
35659: havaittavissa selvä militarismin nousu. Maamme      ohjelmaan on haluttu sisällyttää ammuntahar-
35660: puolustusvalmius on korkealla tasolla, kun en-      joituksia,ja koululaisille halutaan tehdä mahdol-
35661: simmäiset Hornet-hävittäjät ovat juuri saapu-       liseksi seurata sotaharjoituksia.
35662: massa maahamme. Vanhoja aseita on hankittu
35663: runsaasti Venäjältä, ja monilla tahoilla puhutaan              Onko Hallitus tietoinen maamme hen-
35664: jopa sukellusveneiden tarpeellisuudesta. Saman-             kisen ilmapiirin militarisoitumisesta,
35665: aikaisesti naisille on tullut mahdolliseksi mennä           mitä se aikoo tehdä käytännössä sen vä-
35666: armeijaan. Reserviläisjärjestöt tehostavat toi-             hentämiseksi ja esimerkiksi rauhankas-
35667: mintaansa, ja armeijan tuella ne pyrkivät perus-            vatuksen edistämiseksi kouluissamme?
35668: 
35669:      Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1995
35670: 
35671:          Jorma Kukkonen                 Tapio Karjalainen             Erkki Tuomioja
35672:          Pertti Paasio                  Mats Nyby                     Tarja Filatov
35673:          Risto Kuisma                   Reino Paasilinna              Janne Viitamies
35674: 
35675: 
35676: 
35677: Ei vastausta, rauennut
35678: 54                                         KVN 53/1995 vp
35679: 
35680: Kysymys valtioneuvostolle 53
35681: 
35682: 
35683: 
35684: 
35685:                                    Tykkyläinen ym.: Työelämän tarpeiden nykyistä paremmasta huo-
35686:                                       mioon ottamisesta ammatillisessa koulutuksessa
35687: 
35688: 
35689:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
35690:     Ammatillisen koulutuksemme työelämänlä-           pisopimussuhteessa yrityksessä, mutta käy sa-
35691: heisyys ei ole riittävä. Tilastokeskuksen mukaan      maan aikaan osa-aikaisesti yhteiskunnan ylläpi-
35692: vuosina 1988-1992 tutkinnon suorittaneista oli        tämää ammattikoulua.
35693: vuonna 1992 avoimilla työmarkkinoilla työssä
35694: vain vähän yli puolet. Saksassa ja useissa muissa               Mitä Hallitus aikoo tehdä ammatilli-
35695: Keski-Euroopan maissa ammattityöntekijät                     sen koulutusjärjestelmämme ja työelä-
35696: koulutetaan eri tavalla eli ns. duaalijärjestelmäl-          män tarpeiden lähentämiseksi?
35697: lä. Siinä oppilas työskentelee ja saa opetusta op-
35698: 
35699:      Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1995
35700:                      Marja-Liisa Tykkyläinen               Tapio Karjalainen
35701:                      Kirsti Ala-Harja                      Kari Uotila
35702:                                       Tuija Maaret Pykäläinen
35703: 
35704: 
35705: 
35706: Ei vastausta, rauennut
35707:                                           KVN 54/1995 vp                                         55
35708: 
35709: Kysymys valtioneuvostolle 54
35710: 
35711: 
35712: 
35713: 
35714:                                   Uotila ym.: Asuntorakentamisen lisäämisestä työllisyystilanteen
35715:                                       parantamiseksi
35716: 
35717: 
35718:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
35719:    Tasavallan presidentin työllisyystyöryhmä        ta, asuntotuotannon siirtämistä alemman arvon-
35720: esitti työttömyyden puolittamiseen tähtäävän        lisäverokannan piiriin sekä ensiasunnon hankki-
35721: strategian. Uusi hallitus sitoutui ohjelmassaan     joille kohdistettua asuntolainojen korkovähen-
35722: tähän työllisyystavoitteeseen. Budjetin meno-       nysoikeuden lisäämistä.
35723: leikkaukset, tulopoliittinen kokonaisratkaisu
35724: sekä rahapolitiikan keventäminen tukevat työlli-              Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
35725: syyden kasvua. Sen sijaan hallituksen toimet ra-           yhteiskunnan osalainoittaman uudistuo-
35726: kentamisen elvyttämiseksi eivät takaa työllisyys-          tannon nostamiseksi tasavallan presiden-
35727: työryhmän esittämän asuntotuotannon toteutu-               tin asettaman työllisyystyöryhmän esittä-
35728: mista, vaikka rakentamisen lama on osoittautu-             mälle 20 000 asunnon tasolle ja vapaara-
35729: nut syvemmäksi kuin työllisyystyöryhmä arvioi.             hoitteiseen uudistuotantoon kohdistuvan
35730: Asuntotuotannon elpyminen edellyttää asumis-               kysynnän tukemiseksi?
35731: oikeusasuntojen korkotukiehtojen parantamis-
35732: 
35733:      Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1995
35734: 
35735:          Kari Uotila                    Pentti Tiusanen              Outi Ojala
35736:          Iivo Polvi                     Veijo Puhjo                  Ilkka Joenpalo
35737: 
35738: 
35739: 
35740: Ei vastausta, rauennut
35741: 56                                        KVN 55/1995 vp
35742: 
35743: Kysymys valtioneuvostolle 55
35744: 
35745: 
35746: 
35747: 
35748:                                   0. Ojala ym.: Naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistämiseksi
35749:                                      tarvittavista toimenpiteistä
35750: 
35751: 
35752:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
35753:    Hallitus on ohjelmassaan ilmoittanut toimi-                Millä toimenpiteillä Hallitus aikoo
35754: vansa siten, että sukupuolten tasa-arvo vahvis-            konkreettisesti edistää sukupuolten välis-
35755: tuu. Hallitus on myös antanut kansalliset sitou-           tä tasa-arvoa ja miten se huolehtii siitä,
35756: mukset toteuttaakseenYK:nneljännen Naisten                 etteivät säästötoimenpiteistä aiheutuvat
35757: maailman konferenssin toimintaohjelmaa Suo-                tulonjakovaikutukset heikennä naisten
35758: messa. Näissä sitoumuksissa luvataan mm. edis-             asemaa?
35759: tää työelämän tasa-arvoaja samapalkkaisuuspe-
35760: riaatteen toteutumista sekä naisten osallistumis-
35761: ta julkishallinnon valmisteluun ja päätöksente-
35762: koon.
35763: 
35764:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1995
35765: 
35766:          Outi Ojala                     Päivi Räsänen                 Ulla-Maj Kukkonen
35767:          Tuija Maaret Pykäläinen        Paula Kokkonen                Maija-Liisa Veteläinen
35768:                                         Riitta Prusti
35769: 
35770: 
35771: 
35772: Vastattu 9.11.1995
35773:                                              SSR 56/1995 rd                                           57
35774: 
35775: Spörsmål tili statsrådet 56
35776: 
35777: 
35778: 
35779: 
35780:                                     Biaudet m.fl.: Om en branschvis fördelning av nya arbetsplatser
35781: 
35782: 
35783:                                          Tili Riksdagens Talman
35784: 
35785:    Banksektorn mä tjäna som tråkigt exempel på                   Hur pass detaljerade branschvisa be-
35786: att vi när det gäller antalet f6rlorade och hotade            räkningar och/eller önskemål om var de
35787: arbetsplatser har tillgång tili rätt exakta bransch-          nya arbetstillfållena skall uppstå har re-
35788: visa uppgifter. Detsamma gäller tyvärr inte till-             geringen, bl.a med tanke på omskolnings-
35789: tänkta nya arbetsplatser, där uppskattningarna                behov och de friställdas hopp om en ny
35790: om en fördelning oftast är på en mycket allmän                bestående arbetsplats?
35791: nivå. Ändå innebär regeringens mål för perioden
35792: en nettoökning av arbetsplatserna med över
35793: 200 000.
35794: 
35795:      Helsingforsden 7 november 1995
35796: 
35797:                         Eva Biaudet                             Ulla-Maj Kukkonen
35798:                         Håkan Malm                              Ola Rosendahl
35799:                                             Raimo Tiilikainen
35800: 
35801: 
35802: 
35803: Inget svar, förfallit
35804: 
35805: 
35806: 
35807: 
35808:  8 260007
35809: 58                                          KVN 56/1995 vp
35810: 
35811: Kysymys valtioneuvostolle 56                                                                Suomennos
35812: 
35813: 
35814: 
35815: 
35816:                                     Biaudet ym.: Uusien työpaikkojen toimialakohtaisesta jakautumi-
35817:                                         sesta
35818: 
35819: 
35820:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
35821:     Pankkisektori olkoon ikävänä esimerkkinä                    Kuinka tarkkoja alakohtaisia laskel-
35822: siitä, että meillä on menetettyjen ja uhanalaisten           mia ja/tai toiveita hallituksella on siitä,
35823: työpaikkojen määrän osalta saatavana hyvin                   mihin uudet työpaikat syntyisivät, kun
35824: tarkkoja alakohtaisia tietoja. Tämä ei valitetta-            otetaan huomioon mm. uudelleenkoulu-
35825: vasti koske mahdollisia uusia työpaikkoja, joi-              tustarpeet ja työtä vailla olevien toiveet
35826: denjakautumista koskevat arviot ovat usein hy-               uudesta pysyvästä työpaikasta?
35827: vin yleisellä tasolla. Kuitenkin hallituksen tavoit-
35828: teena on yli 200 000 työpaikan nettolisäys tällä
35829: kaudella.
35830: 
35831:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1995
35832: 
35833:                      Eva Biaudet                               Ulla-Maj Kukkonen
35834:                      Håkan Malm                                Ola Rosendahl
35835:                                            Raimo Tiilikainen
35836: 
35837: 
35838: 
35839: Ei vastausta, rauennut
35840:                                           KVN 57/1995 vp                                          59
35841: 
35842: Kysymys valtioneuvostolle 57
35843: 
35844: 
35845: 
35846: 
35847:                                   Ranta-Muotio ym.: Alueellisten tavoiteohjelmien ED-rahoituksen
35848:                                       toteutumisesta
35849: 
35850: 
35851:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
35852:    Euroopan unionin jäsenyyteen liittyen maa-                 Missä vaiheessa alueellisten tavoiteoh-
35853: hamme on laadittu alueelliset tavoiteohjelmat              jelmien toteutuksen ED-rahoitus on, ja
35854: Niissä esitettyjen tavoitteiden toteuttamiseen on          onko kansallisen rahoituksen järjestämi-
35855: saatavissa rahoitusta ED:n rakennerahastoista.             seen täysimääräisesti varauduttu?
35856: Rahoituksen saaminen edellyttää kuitenkin kan-
35857: sallista osarahoitusta.
35858: 
35859:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1995
35860:                      Aulis Ranta-Muotio                     Tytti lsohookana-Asunmaa
35861:                      Juhani Alaranta                        Sakari Smeds
35862: 
35863: 
35864: 
35865: Vastattu 9.11.1995
35866: 60                                         KVN 58/1995 vp
35867: 
35868: Kysymys valtioneuvostolle 58
35869: 
35870: 
35871: 
35872: 
35873:                                     Juurola ym.: Työntekijöiden mahdollisuuksista ns. harmaan talou-
35874:                                        den vähentämiseen
35875: 
35876: 
35877:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
35878:    Viime aikoina ovat viranomaiset onnistuneet        taminen pidennetyllä työttömyyskorvauksen ka-
35879: selvittämään tapauksia, joissa työnantajat ovat       renssiajalla.
35880: teettäneet työtä maksamatta veroja ja muita laki-
35881: sääteisiä maksuja. Jotta ns. harmaan työn mää-                 Mitä Hallitus aikoo tehdä uudistaak-
35882: rää voitaisiin todella tehokkaasti vähentää, tulisi         seen työttömyysturvaa siten, että se kan-
35883: työntekijöiden omalta osaltaan kieltäytyä osal-             nustaisi työntekijöitä ottamaan vastaan
35884: listumasta siihen. Tätä voitaisiin kannustaa esi-           vain sellaista työtä, josta lainmukaiset
35885: merkiksi sanktioimalla tällaisen työn vastaanot-            verot ja maksut on hoidettu?
35886: 
35887:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1995
35888: 
35889:                      Ulla Juurola                             Virpa Puisto
35890:                      Mats Nyby                                Jukka Roos
35891: 
35892: 
35893: 
35894: Vastattu 9.11.1995
35895:                                            KVN 59/1995 vp                                             61
35896: 
35897: Kysymys valtioneuvostolle 59
35898: 
35899: 
35900: 
35901: 
35902:                                    Lahtela ym.: Metsäteollisuuden ja metsiensuojelun tavoitteiden yh-
35903:                                       teensovittamisesta
35904: 
35905: 
35906:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
35907: 
35908:    Suomen metsiensuojeluvouhotus on saanut            metsurityönä hakkuita suoritettaessa. Kun näin
35909: ylisuuret mittasuhteet.                               on, mahdollistaisi se järkevän puunkorjuun jos-
35910:    Itä- ja Pohjois-Suomessa jo entiset ja nyt suun-   sakin mitassa myös suojelualueilla, jos niin halut-
35911: nitellut uudet suojelualueet ovat vähentäneet ja      taisiin, vaarantamatta ympäristöarvoja tai työlli-
35912: tulevat vielä vähentämään metsissä satojen, jopa      syyttä. Hakkuut ja suojelu ovat täysin yhdistettä-
35913: tuhansien ihmisten työpaikat. Samalla se omalta       vissä.
35914: osaltaan on aiheuttamassa maaseudun autioitu-
35915: mista. Lisäksi alueilla olevan puunjalostusteolli-              Mihin sellaisiin toimiin Hallitus on ai-
35916: suuden puuraaka-aineen saanti vaarantaa joissa-              konut ryhtyä, joilla metsiensuojelun työt-
35917: kin tapauksissa koko tuotannon jatkumisen ja                 tömyyttä lisääviä vaikutuksia minimoi-
35918: ainakin kehittämis- ja laajentamismahdollisuu-               taisiin, ja
35919: det kapenevat, mikä auttamattomasti heikentää                   onko Hallitus selvittänyt myös sellai-
35920: työllistämismahdollisuuksia.                                 sen mahdollisuuden, että joiltakin suoje-
35921:    Ympäristön- ja metsänhoidollisesti kuitenkin              lualueilta aluksi vaikka kokeenomaisesti
35922: Suomen talousmetsien käsittely on saavuttanut                sallittaisiin puunkorjuuta metsurityönä
35923: sellaisen tason, että luonnonarvot ja monimuo-               luonnon arvoja kunnioittaen?
35924: toisuus voidaan ottaa jo huomioon erityisesti
35925: 
35926:      Helsingissä 11 päivänäjoulukuuta 1995
35927: 
35928:           Esa Lahtela                    Erkki J. Partanen               Raimo Mähönen
35929:           Jorma Rantanen                 Reino Ojala                     Matti Väistö
35930: 
35931: 
35932: 
35933: Ei vastausta, rauennut
35934: 62                                         KVN 60/1995 vp
35935: 
35936: Kysymys valtioneuvostolle 60
35937: 
35938: 
35939: 
35940: 
35941:                                    H. Koskinen ym.: Eläkkeen määrään vaikuttavien tietojen säilyttä-
35942:                                       misestä eläkeläisten oikeusturvan parantamiseksi
35943: 
35944: 
35945:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
35946: 
35947:     Eduskunnan hyväksymän lain mukaan myös                     Onko Hallitus tietoinen, että eläkkeis-
35948: kansaneläkkeen pohjaosa tulee eläkevähentei-                tä vastuussa olevilla laitoksilla ei ole tie-
35949: seksi. Aikaisemmin yli 7 %:n eläkkeistä on käy-             toja muutaman kymmenen vuoden aikai-
35950: tetty yhteensovitusta.                                      sista eläkepäätöksistä, ja miten Hallitus
35951:     Esteenä kansaneläkkeen kahteen kertaan ta-              varmistaa, että tulevaisuudessa eläkeläis-
35952: pahtuvan leikkauksen välttämiseksi on, että elä-            ten oikeusturvan kannalta tärkeät tiedot
35953: keyhtiöillä tai Eläketurvakeskuksella ei enää ole           säilytetään vähintään eläkeläisen eliniän
35954: riittäviä perustietoja yhteensovitetuista eläkkeis-         ajan?
35955: tä.
35956:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1995
35957: 
35958:                      Heikki Koskinen                         Tuija Nurmi
35959:                      Kari Kantalainen                        Osmo Kurola
35960: 
35961: 
35962: 
35963: Ei vastausta, rauennut
35964:                                           KVN 61/1995 vp                                          63
35965: 
35966: Kysymys valtioneuvostolle 61
35967: 
35968: 
35969: 
35970: 
35971:                                   Räsänen ym.: Valtioneuvoston suhtautumisesta TV:n lastenohjel-
35972:                                      mien väkivaltaan
35973: 
35974: 
35975:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
35976: 
35977:     TV:n lasten ohjelmistoa leimaavat yhä vah-      ohjelmaesitysten jälkeen. Väkivaltaisten ohjel-
35978: vemmin väkivaltaiset toimintapiirrossarjat, joi-    mien on epäilty lisäävän lasten väkivaltaista
35979: den pääasiallinen tarkoitus näyttää olevan niihin   käyttäytymistä.
35980: liittyvien tuotteiden markkinointi.
35981:     Monet vanhemmat kokevat parhaillaan jou-                  Aikooko valtioneuvosto puuttua tä-
35982: lun lähestyessä paineita hankkia joulupukin                hän kehitykseen ja millä tavoin valtioneu-
35983: koottiin ylihinnoiteltuja Prätkähiiriä ja Power            vosto omalta osaltaan pyrkii varmista-
35984: Rangereita.                                                maan lapsen edun ensisijaisuuden TV:n
35985:     Päiväkodeissa ja kouluissa on tehty havain-            lastenohjelmiston kehittämisessä?
35986: toja lasten levottomasta käyttäytymisestä näiden
35987: 
35988:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1995
35989: 
35990:          Päivi Räsänen                  Sakari Smeds                 Jorma Rantanen
35991:          Ossi Korteniemi                Irina Krohn                  Satu Hassi
35992:          Pertti Virtanen                Hannu Takkula                Tauno Pehkonen
35993: 
35994: 
35995: 
35996: Ei vastausta, rauennut
35997: 64                                        KVN 62/1995 vp
35998: 
35999: Kysymys valtioneuvostolle 62
36000: 
36001: 
36002: 
36003: 
36004:                                   M. Koskinen ym.: Pankkitoimihenkilöiden työllisyyden turvaami-
36005:                                      seksi tarvittavista toimenpiteistä
36006: 
36007: 
36008:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
36009: 
36010:     Pankit ovat saaneet valtiolta 63 miljardia      taa satamäärin ja pankkiasiakkaiden palvelua
36011: markkaa pankkitukea ja valtion omaisuushoito-       heikentää entisestään.
36012: yhtiö Arsenal Oy:tä on tuettu suoraan 19 miljar-       Valtiovalta voisi puuttua esim. Meritao sanee-
36013: dilla markalla ja takauksia myönnetty 28 miljar-    raushankkeisiin, koska erinäisten osakeomistus-
36014: dia markkaa. Pelkästään pankkituen korkome-         ten kautta Arsenal Oy on suurosakas Merita-
36015: noihin heinäkuun loppuun mennessä on kulunut        pankissa.
36016: 8 miljardia markkaa ja nyt pankit aikovat vielä
36017: irtisanoa 10 000 toimihenkilöä (Merita 6 000 +                Mitä Hallitus aikoo tehdä, että turva-
36018: Postipankki 1 000 +Osuuspankki 3 000) niiden               taan 10 000 pankkitoimihenkilön työsuh-
36019: 18 000 toimihenkilön lisäksi, jotka on jo irtisa-          teet työllistämisohjelmassa noudatetta-
36020: nottu. Asiakaspalvelukonttoreita aiotaan lopet-            vien periaatteiden mukaisesti?
36021:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1995
36022:          Marjaana Koskinen              Arto Bryggare                Matti Vähänäkki
36023:          Iivo Polvi                     Valto Koski                  Janina Andersson
36024:          Jorma Kukkonen                 Tuija Pohjola                Virpa Puisto
36025:          Jouko Skinnari                 Risto Kuisma                 Reino Ojala
36026:          Kalevi Olin                    Jukka Mikkola                Olavi Ala-Nissilä
36027:          Kalevi Lamminen                Vuokko Rehn                  Esa Lahtela
36028:          Päivi Räsänen                  Sakari Smeds                 Pia Viitanen
36029:          Raimo Mähönen                  Mikko Elo                    Reijo Lindroos
36030:          Jukka Roos                     Reino Paasilinna             Pentti Tiusanen
36031:          Marja-Liisa Tykkyläinen        Riitta Prusti                Arja Ojala
36032:          Ilkka Joenpalo                 Eila Rimmi                   Tapio Karjalainen
36033:          Erkki Pulliainen               Ulla Juurola                 Matti Saarinen
36034:          Mikko Immonen                  Annika Lapintie              Leena Luhtanen
36035:          Heikki Rinne                   Maija Rask                   Tarja Kautto
36036:          Tuija Brax                     Satu Hassi                   Raimo Vistbacka
36037:          Toimi Kankaanniemi             Anne Huotari                 Jaakko Laakso
36038:                     Klaus Bremer                             Matti Puhakka
36039: 
36040: 
36041: 
36042: Ei vastausta, rauennut
36043:                                          KVN 63/1995 vp                                         65
36044: 
36045: Kysymys valtioneuvostolle 63
36046: 
36047: 
36048: 
36049: 
36050:                                  Kankaanniemi ym.: Maan sisäisen muuttoliikkeen kasvun hillitse-
36051:                                     misestä
36052: 
36053: 
36054:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
36055: 
36056:    Vakavasti otettavien ennusteiden mukaan en-               Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
36057: nen vuotta 2000 maakunnista muuttaa mm.                   tus aikoo ryhtyä pääkaupunkiseutua uh-
36058: suurtyöttömyyden, maatalouden nopean alas-                kaavan rajun kasvun ja maakuntia uh-
36059: ajon ja palvelujen heikkenemisen johdosta pää-            kaavan nopean autioitumisen hillitsemi-
36060: kaupunkiseudulle yli 100 000 ihmistä. Näin mit-           seksi?
36061: tava maassamuutto aiheuttaa kipeitä sosiaalisia,
36062: ympäristö-, turvallisuus- ym. ongelmia sekä
36063: autioituvilla taantuma-alueilla että kasvavalla
36064: pääkaupunkiseudulla.
36065:      Helsingissä 8 päivänäjoulukuuta 1995
36066: 
36067:            Toimi Kankaanniemi          Kyösti Karjula               Raimo Mähönen
36068:            Irina Krohn                 Erkki Pulliainen             Matti Ryhänen
36069:                                        Kari Myllyniemi
36070: 
36071: 
36072: 
36073: Ei vastausta, rauennut
36074: 
36075: 
36076: 
36077: 
36078: 9 260007
36079: 66                                       KVN 64/1995 vp
36080: 
36081: Kysymys valtioneuvostolle 64
36082: 
36083: 
36084: 
36085: 
36086:                                  Vehviläinen ym.: Työelämän tarpeiden huomioon ottamisesta kou-
36087:                                     lutusta kehitettäessä
36088: 
36089: 
36090:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
36091: 
36092:    Hallitus on lisäämässä ammatillista koulutus-      Koulutustarjonnan määrän kasvaessa voi kui-
36093: ta ja aikuiskoulutusta. Myös työllisyyskoulutus    tenkin koulutuksen laatu kärsiä. Ongelmaksi voi
36094: ja avoin korkeakouluopetus ovat kasvussa. On       tulla myös koulutuksen ja työelämän kohtaantu-
36095: myönteistä, että työttömyyden sijasta tarjotaan    mattomuus.
36096: mahdollisuus itsensä kehittämiseen ja kouluttau-
36097: tumiseen.                                                    Miten Hallitus aikoo turvata koulu-
36098:                                                           tuksen laadun sekä varmistaa koulutuk-
36099:                                                           sen ja työelämän kohtaantumisen?
36100:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1995
36101: 
36102:          Anu Vehviläinen               Maria Kaisa Aula             Tero Mölsä
36103:          Mauri Pekkarinen              Matti Väistö                 Raimo Liikkanen
36104:                                        Aino Suhola
36105: 
36106: 
36107: 
36108: Ei vastausta, rauennut
36109:                                           SSR 65/1995 rd                                          67
36110: 
36111: Spörsmål tili statsrådet 65
36112: 
36113: 
36114: 
36115: 
36116:                                   Rosendahl m.fl.: Om koncentrationen av försäkringsbranschen
36117: 
36118: 
36119: 
36120:                                        Tili Riksdagens Talman
36121: 
36122:    Planerna på en fusion mellan Pensions-Varma                Anser Regeringen att en koncentration
36123: och Pensions-Sampo fortlever. Det har också                skulle öka eller minska riskerna inom för-
36124: föreslagits att arbetspensionsfonderna i avsevärt          säkringssektorn och har bankkrisen samt
36125: högre grad borde få rikta sina investeringar på            erfarenheterna från andra bolag gett lär-
36126: aktier. Hela aktiviteten kan ses så att försäk-            domar som garanterar att liknande pro-
36127: ringsjättarna försöker fylla det maktvakuum                blem kan undvikas?
36128: som skapats genom affårsbankernas problem,
36129: vilket väcker både frågor och farhågor.
36130:      Helsingforsden 12 december 1995
36131:           Ola Rosendahl                 Gunnar Jansson                Ulla-Maj Kukkonen
36132:           Margareta Pietikäinen         Henrik Lax                    Håkan Malm
36133: 
36134: 
36135: 
36136: Inget svar, förfallit
36137: 68                                        KVN 65/1995 vp
36138: 
36139: Kysymys valtioneuvostolle 65                                                             Suomennos
36140: 
36141: 
36142: 
36143: 
36144:                                   Rosendahl ym.: Vakuutusalan keskittymisestä
36145: 
36146: 
36147: 
36148:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
36149: 
36150:    Eläke-Varman ja Eläke-Sammon fuusiosuun-                   Katsooko Hallitus keskittymisen li-
36151: nitelmat elävät. On myös esitetty, että työeläke-          säävän vai vähentävän vakuutussektorin
36152: rahastot saisivat suunnata suuremmassa määrin              riskejä, ja onko pankkikriisistä ja muista
36153: investointinsa osakkeisiin. Koko toiminta voi-             yhtiöistä saatu oppia, jolla vastaavat on-
36154: daan nähdä vakuutusjättien yrityksenä täyttää              gelmat vältetään?
36155: liikepankkien ongelmien myötä syntynyt valta-
36156: tyhjiö, mikä herättää niin kysymyksiä kuin pel-
36157: koakin.
36158:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1995
36159: 
36160:          Ola Rosendahl                  Gunnar Jansson                Ulla-Maj Kukkonen
36161:          Margareta Pietikäinen          Henrik Lax                    Håkan Malm
36162: 
36163: 
36164: 
36165: Ei vastausta, rauennut
36166:                                            KVN 66/1995 vp                                            69
36167: 
36168: Kysymys valtioneuvostolle 66
36169: 
36170: 
36171: 
36172: 
36173:                                   Huuhtanen ym.: Mahdollisen EMO-jäsenyyden vaikutuksista työl-
36174:                                      lisyyteen ja sosiaaliturvaan
36175: 
36176: 
36177:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
36178:    Laajat lakot ovatjatkuneet Ranskassa kolmi-       palveluja. Samaan aikaan hallitus ilmoittaa pyr-
36179: sen viikkoa. Niillä pyritään vaikuttamaan halli-     kivänsä toteuttamaan EMO:n kriteerit ilmeisesti
36180: tukseen, joka on päättänyt merkittävistä sosiaa-     suositellakseen liittymistä talous- ja rahaliittoon
36181: lipuolen ja julkisen sektorin säästöistä. Hallitus   jäsenvaltioiden ensimmäisten joukossa.
36182: perustelee säästöjen tarvetta EMO-kuntoon pää-
36183: semiseksi.                                                     Onko Hallitus selvittänyt, mitä muu-
36184:    Suomessa pääministeri Lipposen hallitus on jo            toksia mahdollinen EMO-jäsenyys ai-
36185: toteutetuilla ja ensi vuoden talousarvioon liitty-          heuttaa suomalaiselle työllisyydelle, Sosi-
36186: villä päätöksillä leikkaamassa suomalaista sosi-            aaliturvalie ja peruspalveluille erityisesti
36187: aaliturvaa - varsinkin perusturvaa -ja perus-               suhdannevaihteluihin liittyen?
36188: 
36189:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1995
36190: 
36191:          Jorma Huuhtanen                 Raimo Liikkanen                Vuokko Rehn
36192:          Erkki Pulliainen                Juha Korkeaoja                 Liisa Hyssälä
36193:                                          Eero Lämsä
36194: 
36195: 
36196: 
36197: Vastattu 14.12.1995
36198: 70                                          KVN 67/1995 vp
36199: 
36200: Kysymys valtioneuvostolle 67
36201: 
36202: 
36203: 
36204: 
36205:                                    T. Pohjola ym.: Osa-aikatyön lisäämiseksi tarvittavista toimenpi-
36206:                                         teistä
36207: 
36208: 
36209:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
36210:    Työmarkkinoitamme vaivaa jakautuminen               toimistot eivät ole kyenneet osoittamaan tai eivät
36211: kahtia. Toisilla ei ole lainkaan työtä samalla kun     ole olleet valmiita osoittamaan viereisen työvoi-
36212: toiset kokevat, että heillä on liikaa töitä. Jälkim-   matoimiston kautta nuoria työttömiä niihin töi-
36213: mäisessä ryhmässä esiintyykin valmiutta käyttää        hin, joissa olisi haluttu jäädä osa-aikatyöhön. On
36214: oikeutta vapaaehtoiseen osa-aikatyöhön, josta          syntynyt epäilys, että osa-aikatyöllistämiselle on
36215: on säädetty mm. valtion virastoissa ja laitoksissa     asetettu liian tiukat edellytykset.
36216: nuorisotyöttömyyden lieventämiseksi järjestet-
36217: tävästä osa-aikatyöstä annetussa asetuksessa                     Mitä Hallitus aikoo tehdä osa-aika-
36218: (1341/88).                                                    työn lisääntymisen edistämiseksi ja sitä
36219:    Käytännön työmarkkinoilta on kuitenkin                     kautta työn tasaisemmaksi jakamiseksi?
36220: kantautunut tietoja, joiden mukaan työvoima-
36221:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1995
36222: 
36223:                      Tuija Pohjola                              Reijo Laitinen
36224:                      Mats Nyby                                  Raimo Liikkanen
36225:                                             Jorma Kukkonen
36226: 
36227: 
36228: 
36229: Ei vastausta, rauennut
36230:                                            SSR 68/1995 rd                                          71
36231: 
36232: 
36233: Spörsmål tili statsrådet 68
36234: 
36235: 
36236: 
36237: 
36238:                                   Jansson m.tl.: Om åtgärder för att motverka intolerans
36239: 
36240: 
36241:                                        Tili Riksdagens Talman
36242: 
36243:    FN har utlyst 1995 tili toleransens år. Utveck-             Ämnar Regeringen öka ansträngning-
36244: lingen i Finland tycks tyvärr gå i en helt annan            arna för att öka toleransen och motverka
36245: riktning. Flera exempel på öppen främlingsfient-            främlingsfientlighet samt andra för en li-
36246: lighet, intolerans och nynazism har under senare            beral demokrati ovärdiga fenomen?
36247: tid väckt stor uppmärksamhet.
36248:      Helsingforsden 12 december 1995
36249: 
36250:           Gunnar Jansson                 Ulla-Maj Kukkonen             Ola Rosendahl
36251:           Margareta Pietikäinen          Henrik Lax                    Håkan Malm
36252:                                          EvaBiaudet
36253: 
36254: 
36255: 
36256: Svar 14.12.1995
36257: 72                                       KVN 68/1995 vp
36258: 
36259: Kysymys valtioneuvostolle 68                                                            Suomennos
36260: 
36261: 
36262: 
36263: 
36264:                                  Jansson ym.: Suvaitsevaisuuden lisäämiseksi tarvittavista toimenpi-
36265:                                      teistä
36266: 
36267: 
36268:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
36269:    YK on julistanut vuoden 1995 suvaitsevaisuu-                 Aikooko Hallitus lisätä ponnistelu-
36270: den vuodeksi. Kehitys Suomessa näyttää valitet-           jaan suvaitsevaisuuden lisäämiseksi ja
36271: tavasti kulkevan täysin eri suuntaan. Useat esi-          vastustaa muukalaisvihaa ja muita Iibe-
36272: merkit avoimesta muukalaisvihasta, suvaitse-              raalilie demokratialle arvottomia ilmiöi-
36273:                                                             .. ?
36274: mattomuudesta ja uusnatsismista ovat viime ai-            t a.
36275: koina herättäneet suurta huomiota.
36276: 
36277:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1995
36278: 
36279:          Gunnar Jansson                Ulla-Maj Kukkonen             Ola Rosendahl
36280:          Margareta Pietikäinen         Henrik Lax                    Håkan Malm
36281:                                        Eva Biaudet
36282: 
36283: 
36284: 
36285: Vastattu 14.12.1995
36286:                                            KVN 69/1995 vp                                          73
36287: 
36288: Kysymys valtioneuvostolle 69
36289: 
36290: 
36291: 
36292: 
36293:                                   Ala-Nissilä ym.: Rakennusalan työllisyyden parantamiseksi tarvit-
36294:                                       tavista toimenpiteistä
36295: 
36296: 
36297:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
36298:    Rakennusalan työllisyystilanne on hyvin heik-     veroratkaisut vaikuttavat negatiiviseen suun-
36299: ko. Viimeisimpien tietojen mukaan rakentami-         taan.
36300: nen nyt talvella on huolestuttavan vähäistä. Kui-
36301: tenkinjuuri rakennusalan elpymisellä olisi työlli-             Millaisia konkreettisia toimia Hallitus
36302: syyttä laajemminkin parantava vaikutus.                     aikoo toteuttaa rakennusalan työllisyy-
36303:    Rakennusalan elvyttämiseksi ei ole tehty eri-            den parantamiseksi ja rakennusalan el-
36304: tyisiä konkreettisia toimia. Päinvastoin, eräät             vyttämiseksi?
36305: 
36306:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1995
36307: 
36308:                     Olavi Ala-Nissilä                        Sulo Aittoniemi
36309:                     Maria Kaisa Aula                         Klaus Bremer
36310: 
36311: 
36312: 
36313: Ei vastausta, rauennut
36314: 
36315: 
36316: 
36317: 
36318: 10 260007
36319: 74                                        KVN 70/1995 vp
36320: 
36321: Kysymys valtioneuvostolle 70
36322: 
36323: 
36324: 
36325: 
36326:                                  Tahvanainen ym.: Nuorten toimeentulon turvaamiseksi tarvittavis-
36327:                                     ta toimenpiteistä
36328: 
36329: 
36330:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
36331:    Tuoreimpien tilastokeskuksen tekemien selvi-     kattu. Säästöjä toteutettaessa ongelmat nuorten
36332: tysten mukaan alle 30-vuotiaiden nuorten toi-       toimeentulolähteiden tason ja tarkoituksenmu-
36333: meentulo on romahtanut tämän vuosikymmenen          kaisuuden kohdalla on vihdoin huomattu ja
36334: alkuvuosina. Kun vuonna 1989 alle 30-vuotiai-       nuorten toimeentuloa koskeva lakiuudistus on
36335: den yhteenlasketut työtulot olivat 50 miljardia     luvattu ensi vuonna saapuvaksi eduskuntaan.
36336: markkaa, oli vastaava luku 1993 noin 23 miljar-
36337: dia markkaa. Yli 30-vuotiaiden yhteenlasketut                 Mitä Hallitus aikoo tehdä, että suku-
36338: työtulot putosivat samana aikana 204 miljardista           polvien välinenjyrkkä tuloerojen kasvu ei
36339: 194 miljardiin markkaan. Prosenteiksi muutet-              enää jatkuisi, ja
36340: tuina nuorten työtulot laskivat 50% mutta yli 30-             aikooko Hallitus uudistaa nuorten toi-
36341: vuotiaiden vain noin 5 %.                                  meentuloa niin, että ns. kannustavuuden
36342:    Työtulon vähentymisen lisäksi yhteiskunnan              lisäämiseksi kaikki korkeammat etuudet
36343: nuorille tarjoamia muita toimeentulon muotoja,             lasketaan opintotuen tasolle?
36344: kuten opintotukea ja työmarkkinatukea, on lei-
36345:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1995
36346: 
36347:          Säde Tahvanainen               Janne Viitamies             Pia Viitanen
36348:          Marjaana Koskinen              Irina Krohn                 Tuija Brax
36349:          Janina Andersson               Ulla Anttila                Kirsi Piha
36350:                   Hannu Takkula                             Mari Kiviniemi
36351: 
36352: 
36353: 
36354: Ei vastausta, rauennut
36355:                                          KVN 71/1995 vp                                            75
36356: 
36357: Kysymys valtioneuvostolle 71
36358: 
36359: 
36360: 
36361: 
36362:                                  Aula ym.: Suvaitsevaisuuden lisäämiseksi tarvittavista toimenpi-
36363:                                      teistä
36364: 
36365: 
36366:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
36367:    Korkeasta työttömyydestä johtuvan syrjäyty-        Vierasvihaa ja suvaitsemattomuutta ei pidä
36368: misenja voimakkaan yhteiskunnallisen murrok-       hyväksyä. Erityisen paljon ulkomaalaisvihamie-
36369: sen johdosta monet ihmiset ovat tänään epävar-     lisyyden vähentämiseksi voidaan tehdä kouluissa
36370: moja tulevaisuudestaan. Epävarmuus heijastuu       sekä nuorisotyön parissa.
36371: vihamielisenä ja jopa väkivaltaisena suhtautumi-
36372: sena ulkomaalaisiin. Taustalla on myös heikkoa                 Kysynkin mihin toimenpiteisiin Halli-
36373: itsetuntoa, vieraiden kulttuurien ymmärtämisen              tus on suunnitellut ryhtyä suvaitsevaisuu-
36374: puutetta sekä myös ulkomaalaispolitiikkamme                 den lisäämiseksi suomalaisessa yhteis-
36375: ongelmia. Pakolainen joutuu liian usein syrjään             kunnassa?
36376: myös suomalaisessa yhteiskunnassa.
36377: 
36378:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1995
36379: 
36380:                     Maria Kaisa Aula                         Seppo Kääriäinen
36381:                     Heikki Rinne                             Olavi Ala-Nissilä
36382:                                           Pentti Tiusanen
36383: 
36384: 
36385: 
36386: Ei vastausta, rauennut
36387: 76                                         KVN 72/1995 vp
36388: 
36389: Kysymys valtioneuvostolle 72
36390: 
36391: 
36392: 
36393: 
36394:                                   Kallis ym.: Ulkomaalaisvastaisuuden poistamiseksi tarvittavista
36395:                                       toimenpiteistä
36396: 
36397: 
36398:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
36399:    Suomessa on jouduttu uudenlaiseen tilantee-       olisivat auttaneet kansalaisia sopeutumaan ja
36400: seen, kun eri suunnilta on maahamme muuttanut        ymmärtämään erilaisia kansallisuuksia maas-
36401: toisten kulttuurien edustajia enemmän kuin vuo-      samme.
36402: sikymmeniin. Havaittavissa on nousevaa ulko-
36403: maalaisvastaisuutta ja jopa rasismia.                          Miten Hallitus aikoo vaikuttaa, jotta
36404:    Poliitikot ja viranomaiset eivät ole juurikaan           myönteinen suhtautuminen ulkomaalai-
36405: käyneet julkisuudessa keskustelua aiheesta eivät-           sia ja heidän kulttuurejaan kohtaan kas-
36406: kä ole ryhtyneet sellaisiin toimenpiteisiin, jotka          vaisi?
36407: 
36408:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1995
36409: 
36410:                     Bjarne Kallis                            Toimi Kankaanniemi
36411:                     Jouko Jääskeläinen                       Sakari Smeds
36412: 
36413: 
36414: 
36415: Ei vastausta, rauennut
36416:                                           KVN 73/1995 vp                                             77
36417: 
36418: Kysymys valtioneuvostolle 73
36419: 
36420: 
36421: 
36422: 
36423:                                   Kiljunen ym.: Rasismin ja muukalaisvihan vastaisen ohjelman laati-
36424:                                       misesta
36425: 
36426: 
36427:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
36428:    Suomessa ovat rasismi ja muukalaisviha yllät-       Omat vastoinkäymiset selittävät muukalais-
36429: tävällä tavalla nostaneet päätään viime aikoina.    vastaisuutta. Heikko itsetunto on aina kansalli-
36430: Pelot ja tietämättömyys ovat ruokkimassa en-        sen uhon ja suvaitsemattomuuden taustalla.
36431: nakkoluuloja ja suvaitsemattomuutta vieraita ja
36432: erilaisuutta kohtaan. Ankeat ajat ja työttömyys                Useat ministerit ovat ilmaisseet huo-
36433: ovat osaltaan vielä lisänneet kylmäkiskoisuutta             lensa kasvaneen muukalaisvihan ja rasis-
36434: ulkomaalaisia kohtaan.                                      min suhteen ja ovat esittäneet, että halli-
36435:    Tämä näkyy mm. monien jyrkän kielteisessä,               tuksen tulisi laatia oma rasismin ja vieras-
36436: jopa vihamielisessä suhtautumisessa pakolaisiin.            vihan vastainen ohjelmansa. Onko tällai-
36437: Järkyttävintä on ollut skinheadien avoin väkival-           nen ohjelmatyö käynnistetty ja millä ai-
36438: ta ulkomaalaisia kohtaan. Jopa arvokkaimmat                 kataululla se saadaan eduskunnan käsit-
36439: kansalliset tunnuksemme on uhrattu vierasvihan              telyyn?
36440: alttarille.
36441:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1995
36442: 
36443:                     Kimmo Kiljunen                           Sinikka Hurskainen
36444:                     Kimmo Sasi                               Ulla Anttila
36445:                                           Annika Lapintie
36446: 
36447: 
36448: 
36449: Ei vastausta, rauennut
36450: 78                                        KVN 74/1995 vp
36451: 
36452: Kysymys valtioneuvostolle 74
36453: 
36454: 
36455: 
36456: 
36457:                                  Tiusanen ym.: Rajoilla tapahtuvan valvonnan tehostamisesta huu-
36458:                                      mausaineiden salakuljetuksen estämiseksi
36459: 
36460: 
36461:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
36462:    Suomen liityttyä vuoden 1995 alusta Euroo-       kavarikot ovat olleet ennätyksellisiä niiden pu-
36463: pan unionin jäseneksi on pääosa rajoistamme         huessa enemmän lisääntyneen salakuljetuksen
36464: myös EU:n ulkorajana. Samalla kansainvälinen        kuin tehostuneen valvonnan puolesta.
36465: liikenne maahamme ja maamme läpi on voimak-
36466: kaasti kasvanut. Suomessa on keskusteltu myös                Onko Suomen valtion resurssit riittä-
36467: Schengenin sopimuksen jäsenyydestä, mikä enti-             vät huolehtimaan rajojemme asianmu-
36468: sestään lisäisi rajoillamme suoritettavan tarkas-          kaisesta valvonnasta ajatellen erityisesti
36469: tuksen merkittävyyttä. Samalla tiedämme, että              kasvanutta huumausaineiden ja muiden
36470: huumeiden ja muiden päihdyttävien aineiden ta-             päihdyttävien aineiden salakuljetusta?
36471:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1995
36472: 
36473:          Pentti Tiusanen                Veijo Puhjo                   Annika Lapintie
36474:          Ulla Anttila                   Toimi Kankaanniemi            Matti Vähänäkki
36475:                                         Pekka Kuosmanen
36476: 
36477: 
36478: 
36479: Ei vastausta, rauennut
36480:                                            KVN 75/1995 vp                                         79
36481: 
36482: Kysymys valtioneuvostolle 75
36483: 
36484: 
36485: 
36486: 
36487:                                    Tolonen ym.: Oleskeluluvan myöntämisperusteista inkeriJäisille pa-
36488:                                        luumuuttajille
36489: 
36490: 
36491:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
36492:    Inkerinsuomalaisten paluumuuttajien oleske-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
36493: lulupahakemukset ovat ruuhkautuneet edustus-                inkeriläisten paluumuuttajien suomalai-
36494: toihin. Suuri osa Suomeen hakeutuvista inkeri-              sen syntyperän tarkentamiseksi ja onko
36495: läisistä on nykyisin jo venäläisiä, jotka ovat suo-         Suomen pakolaispolitiikka ajan tasalla?
36496: malaiselta syntyperältään jo kolmannessa suku-
36497: polvessa. He puhuvat vain venäjää. Näin ollen
36498: alkuperäinen tarkoitus paluumuuton kriteereistä
36499: ei täyty.
36500:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1995
36501:                      Irja Tulonen                            Timo Ihamäki
36502:                      Pekka Kuosmanen                         Pentti Tiusanen
36503: 
36504: 
36505: 
36506: Ei vastausta, rauennut
36507:                                               KA 1/1995 vp                                             81
36508: 
36509: Keskustelualoite 1
36510: 
36511: 
36512: 
36513: 
36514:                                     Salo ym.: Pk-yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi tarvit-
36515:                                         tavista toimenpiteistä
36516: 
36517:                                               Eduskunnalle
36518: 
36519:    Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan toimin-          Toiseen tavoitteeseen eli mahdollisimman
36520: taedellytysten turvaaminen on maamme tulevai-          asiallisen ja rakentavan keskustelun aikaansaa-
36521: suuden kannalta ensiarvoisen tärkeätä. Pk-sek-         miseen voimme me itse vaikuttaa. Siinä meitä
36522: tori on merkittävä työllistäjä, sillä 2/3 yritysten    auttavat omakohtaiset kokemukset tai muutoin
36523: henkilöstöstä työskentelee näissä yrityksissä.         hankittu tieto yrittäjänä olemisen todellisuu-
36524:    Toimivien pk-yritysten laajentamisella ja           desta.
36525: uusien yritysten perustamisella luodaan edelly-           Omasta puolestamme ilmoittaudumme jo täs-
36526: tyksiä uusien työpaikkojen perustamiseksi.             sä vaiheessa keskusteluun ja olemme ehdotuksen
36527:    Ensi vuoden talousarvioesitys ja siihen liitty-     tekijöinä - puhemiesneuvoston niin halutessa
36528: vät hallituksen esitykset on nyt annettu eduskun-      - valmiit esittämään asiasta lyhyen alustuspu-
36529: nalle. Työmarkkinapuolella hyväksyttiin kaksi-         heenvuoron.
36530: vuotinen maltillinen tuloratkaisu. Nyt olisi oiva         Edellä olevan perusteella esitämme,
36531: ajankohta käydä pk-yritysten tilannetta ja tule-
36532: vaisuutta koskeva keskustelu eduskunnassa.                          että ko. ajankohtaiskeskustelu järjes-
36533:    Täysistuntokeskustelussa valtioneuvoston jä-                  tettäisiin suullisen kyselytunnin sijasta
36534: senten tulisi esitellä pientä ja keskisuurta yritys-             loka- tai marraskuussa ja että keskuste-
36535: toimintaa koskevat tavoitteet ja toimenpiteet                    luun varattaisiin kaksi -kolme tuntia.
36536: oman hallinnonalansa osalta.
36537:        Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1995
36538: 
36539:            Mauri Salo                     Pekka Kuosmanen                  Matti Ryhänen
36540: 
36541: 
36542: 
36543: 
36544:  II   260007
36545: 82                                           KA 2/1995 vp
36546: 
36547: Keskustelualoite 2
36548: 
36549: 
36550: 
36551: 
36552:                                    Pekkarinen ym.: Lähiajan talous- ja työllisyyspolitiikasta
36553: 
36554: 
36555: 
36556:                                              Eduskunnalle
36557: 
36558:    Hallitus ilmoitti liikkeelle lähtiessään ajavan-      Keskusta julkisti 22.11.1995 oman talous- ja
36559: sa työttömyyden nopeasti alenevalle uralle. Vii-      työllisyyslinjansa. Pääministeri Lipponen väisti
36560: me kuukausien kehitys osoittaa, että työttömyy-       eduskunnan kyselytunnilla asiallisen keskuste-
36561: den laskuvauhti on hidastunut jo alle puoleen         lun Keskustan vaihtoehdosta ja väitti epäasialli-
36562: alkuvuoden laskutasosta. Kun työttömyys vähe-         sesti sen johtavan 8 miljardin markan suuruisen
36563: ni tammikuusta 1994 tammikuuhun 1995 45 900           budjettiaukon syntymiseen.
36564: henkilöllä, olivat vastaavat lukemat lokakuusta          Kun Keskustan budjettivaihtoehtoa on vaa-
36565: 1994 lokakuuhun 1995 enää noin 20 000 henki-          dittu monta kertaa juuri pääministerin toimesta
36566: löä.                                                  eduskuntakeskusteluun ja kun uudet työttö-
36567:     Edellytykset työttömyyden nopeaan puolitta-       myysluvut ovat edellä kerrotun kaltaisia, on ta-
36568: miseen ovat hupenemassa, ellei politiikan suun-       lous- ja työllisyyspoliittiseen ajankohtaiskeskus-
36569: taa muuteta.                                          teluun nyt perusteltu aihe ja aika.
36570:     Keskusta on toistuvasti osoittanut, että halli-      Edellä olevan perusteella esitämme,
36571: tus aiheuttaa omalla säästölinjallaan runsaasti
36572: uusia työttömiä. Toisaalta hallitus on ummista-                 että eduskunta kävisi ensi tilassa ta-
36573: nut silmänsä näkemästä pienen ja keskisuuren                 lous- ja työllisyyspoliittisen ajankohtais-
36574: yrittäjyyden mahdollisuuksia uusien työpaikko-               keskustelun.
36575: jen tarjoamiseen, kunhan työllistämiskynnystä
36576: lasketaan.
36577: 
36578:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1995
36579:           Mauri Pekkarinen         Jukka Vihriälä              Olavi Ala-Nissilä
36580:           Markku Lehtosaari        Maija-Liisa Lindqvist       Hannu Kemppainen
36581:                    Markku Vuorensola                   Raimo Liikkanen
36582: