<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
85 Käyttäjää paikalla! 0.0042729377746582
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Herra_Snellman
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
A_1996_1 | A_1996_2 | A_1996_3 | A_1996_4 | A_1996_5 | A_1996_6 | B_1996_1 | B_1996_2 | C_1996_1 | C_1996_2 | D_1996_1 | D_1996_2 | E_1996_1 | E_1996_2 | F_1996_1 | F_1996_2 | F_1996_3 | F_1996_4 | Hak_1996 | PTK_1996_1 | PTK_1996_2 | PTK_1996_3 | PTK_1996_4 | PTK_1996_5 |
1: Vuoden 1996
2:                          ••   ••
3: VALTIOPAIVAT
4: 
5: 
6: 
7: 
8: Asiakirjat
9: F1
10: Kirjalliset kysymykset
11: 1-290
12: 
13: 
14: 
15: EDUSKUNTA
16: HELSINKI
17:  ISSN 0783-991X
18: OY EDITA AB. HELSINKI1997
19: SISÄLLYSLUETTELO
20: 
21: 
22: 
23: Kirjalliset kysymykset 1-290
24: 
25: 
26:      Sulo Aittoniemi /kesk: Todistajan asemasta oi-      16   Toimi Kankaanniemi /skl: Puun tuonnin rajoit-
27:      keudenkäynnissä                                          tamisesta
28: 
29:  2 Sulo Aittoniemi /kesk: Velkasaneerauslain pe-         17   Toimi Kankaanniemi /skl: Kansainvälisen ym-
30:    rusteluiden ja ministeriön lain osalta laatimien           päristövalmiusjoukon perustamisesta
31:    tulkintaohjeiden yhdenmukaisuudesta
32:                                                          18   Tapio Karjalainen /sd: Urheilukalastuksen säi-
33:  3 Jukka Tarkka /nuors ym.: Ilmapuolustuksen                  lyttämisestä Tenojoella
34:    huoltokapasiteetin ylläpidosta
35:                                                          19   Sulo Aittoniemi /kesk: Vientiteollisuuden deval-
36:                                                               vaatiovoittojen verottamisesta
37:  4 Risto Penttilä /nuors ym.: Redigo-koulutusko-
38:    neen valmistusoikeuksien myymisestä                   20   Sulo Aittoniemi /kesk: Euroopan unionin jäse-
39:                                                               nyyden maahan tuomista investoinneista
40:  5 Kari Rajamäki /sd: Puukauppojen arvonlisäve-
41:    ron suorittamisesta                                   21   Kari Rajamäki /sd: Maitokiintiöiden vapaan
42:                                                               kaupan seurauksista
43:  6 Sulo Aittoniemi /kesk: Kiinteistöjen veivoittami-
44:    sesta saneeraamaan julkisivunsa                       22   Jukka Vihriälä /kesk ym.: Perintö- ja lahjavero-
45:                                                               lain soveltamisesta maatilojen sukupolvenvaih-
46:  7 Sulo Aittoniemi /kesk: Työnvälitykseen ja työllis-         dosten yhteydessä
47:    tämiseen liittyvien ongelmien ratkaisemisesta
48:                                                          23   Eila Rimmi /vas ym.: Vuorotteluvapaan vaiku-
49:  8 Sulo Aittoniemi /kesk: Inflaation kansantalou-             tuksesta eläkkeeseen
50:    dellisesta merkityksestä
51:                                                          24   Esko-Juhani Tennilä/va-r: Talousyhteistyön laa-
52:  9 Sulo Aittoniemi /kesk: Poliittisista virkanimityk-         jentamisesta Murmanskin alueen kanssa
53:    sistä
54:                                                          25   Väinö Saario /kok ym.: Vakuutuskorvauksen ar-
55: 10   Sulo Aittoniemi /kesk: Valtion budjettivajeen su-        vonlisävero-osuuden palauttamisesta vakuutus-
56:      pistamisesta menoja Ieikkaamalla                         laitoksille
57: 
58: II   Sulo Aittoniemi /kesk: Hallituksen kihlakuntaja-    26   Päivi Räsänen Iski: Vammaislain soveltamisesta
59:      koa koskevista suunnitelmista                            kunnissa
60: 
61: 12   Matti Vanhanen /kesk: Uudenmaan sotilassoit-        27   Päivi Räsänen /skl: Varhaiseläkkeen markka-
62:      tokunnan toiminnan jatkuvuudesta                         määrän nostamisesta
63: 
64: 13   Timo Ihamäki /kok: Uuden lääkkeen erityiskor-       28   Päivi Räsänen /skl: Pienimuotoisen yrittämisen
65:      vattavuuskäsittelyn nopeuttamisesta                      sallimisesta työttömyysturvaa menettämättä
66: 
67: 14   Timo Ihamäki /kok: Elintarvikkeiden sisältämän      29   Päivi Räsänen /skl: Hätävarjelun oikeutuksen
68:      natriumin käytön valvonnasta                             uudelleenarvioimisesta
69: 
70: 15   Arto Bryggare /sd ym.: Lasten kuljettamisesta       30   Tarja Kautto /sd ym.: Lääkekulujen nykyistä
71:      polkupyörän perävaunussa                                 kattavammasta korvaamisesta
72: 
73: 
74: 270177
75: 4                                                 Sisällysluettelo
76: 
77: 
78: 31   Talja Kautto /sd ym.: Viivästyskoron perinnän         47    Matti Väistö /kesk: Työvoimakoulutuksen suun-
79:      porrastamisesta                                             taamisesta yritysten työvoimatarpeiden mukaan
80: 
81: 32   Talja Kautto /sd ym.: Käytettyjen autonrenkai-        48    Sakari Smeds /skl: Vaikeavammaisten yrittäjien
82:      den uudelleenkäytöstä                                       tukemisesta veronhuojennuksin
83: 
84: 33   Päivi Räsänen /skl: Syntymättömän lapsen suoje-       49    Sakari Smeds /skl: Valtionenemmistöisten yhtiöi-
85:      lemisesta äidin päihdeongelmien vaikutuksilta               den investointien kohdistamisesta kotimaahan
86: 
87: 34   Marja-Liisa Tykkyläinen /sd ym.: Vesihuolto-           50   Marjatta Vehkaoja /sd: Kansaneläkelaitoksen
88:      osuuskuntien osakkaiden oikeudellisesta ase-                vastuusta työllistämisessä
89:      masta
90:                                                             51   Jouko Jääskeläinen /skl: Opetustoimessa käytet-
91: 35   Säde Tahvanainen /sd: Sähkölinjoilla ja teiden              tävästä oheismateriaalista
92:      varsilla kasvavien puuntaimien uudelleen istutta-
93:      misesta                                                52   Raimo Mähönen /sd: Pieksämäen ja Varkauden
94:                                                                  välisen rataosuuden perusparantamisesta
95: 36   Päivi Räsänen /skl: Kotitalouksien työllistämis-
96:      tuen ehdoista                                          53   Annikki Koistinen /kesk ym.: Metsien suojelua
97:                                                                  koskevien päätösten tekemisestä ja toteutuksesta
98: 37   Matti Ryhänen /skl: Peruskoulun opetuksen ta-
99:      son nostamisesta                                       54   Liisa Hyssälä /kesk ym.: Aikuisten hammashuol-
100:                                                                  toa koskevan uudistuksen toteuttamisesta
101: 38   Sulo Aittoniemi /kesk: Puoluetuen määrän alen-
102:      tamisesta                                              55   Liisa Hyssälä /kesk ym.: Saariston ympärivuoti-
103:                                                                  sen asutuksen turvaamisesta
104: 39   Sulo Aittoniemi /kesk: Talous- ja työllisyyspoliit-
105:      tisen työryhmän asettamisesta valtioneuvoston          56   Sakari Smeds /skl: Lyhytaikaisen vapaaehtois-
106:      tueksi                                                      työn suorittamisen vaikutuksesta työttömyys-
107:                                                                  korvauksen maksamiseen
108: 40   Sulo Aittoniemi /kesk: Yliopiston apteekin eriva-
109:      pauksista                                              57   Klaus Bremer /sv: Om fordonsbeskattningen
110: 
111: 41   Sulo Aittoniemi /kesk: Puolustusvoimien vari-          57   Klaus Bremer /r: Ajoneuvoverotuksen toimitta-
112:      koiden rakennus- ja kunnostustöistä Pirkan-                 misesta
113:      maalla
114:                                                             58   Vuokko Rehn /kesk: Kotimaisen energian käy-
115: 42   Sulo Aittoniemi /kesk: Turkistarhoissa olevien              tön turvaamisesta
116:      eläinten elinolosuhteista
117:                                                             59   Esko-Juhani Tennilä /va-r: Metsähallituksen
118: 43   Sulo Aittoniemi /kesk: Laulaja Laila Kinnusen               maitten käytöstä Simossa
119:      taiteilijaeläkkeestä. Peruotettu
120:                                                             60   Erkki Pulliainen /vihr: Siirtomaksujen perimises-
121: 44   Henrik Lax /sv: Om åtgärder för att trygga den              tä jalkapalloseurojen välillä
122:      inhemska tillverkningen av transportmateriel för
123:      försvaret                                              61   Liisa Hyssälä /kesk: Sairaanhoitajien työn ras-
124:                                                                  kauteen vaikuttavista tekijöistä
125: 44   Henrik Lax /r: Puolustuslaitoksen tarvitseman
126:      kuljetuskaluston kotimaisen tuotannon turvaa-          62   Liisa Hyssälä /kesk: Terveydenhuollossa asiak-
127:      misesta                                                     kaalta perittävien maksujen vaikutuksesta hoi-
128:                                                                  toon hakeutumiseen
129: 45   Esa Lahtela /sd: Vakuutusyhtiön korvausmenet-
130:      telystä suhteessa potilasta hoitaneen lääkärin an-     63   Liisa Hyssälä /kesk: Toimeentulotuen myöntä-
131:      tamaan lausuntoon                                           misestä opiskelijoille
132: 
133: 46   Maljatta Vehkaoja/sd: Toimeentulotuen maksa-           64   Liisa Hyssälä /kesk: Omaishoitajien tukemisesta
134:      tuksessa käytettävästä menettelystä                         omaishoitojärjestelmää kehittämällä
135:                                                   Sisällysluettelo                                             5
136: 
137: 65   Liisa Hyssälä /kesk: Yliopiston assistentuurin         82   Klaus Bremer /sv m.fl.: Om åtgärder för att
138:      jatkumisesta äitiysloman aikana                             ändra stadgandena om rättsforum i ordnings-
139:                                                                  botslagen
140: 66   Sulo Aittoniemi /kesk: Pälkäneen yläasteen ja
141:      lukion korjaustöiden ottamisesta valtion vuoden        82   Klaus Bremer /r ym.: Toimenpiteistä rikesakko-
142:      1996 työllisyysohjelmaan                                    lain oikeuspaikkaa koskevien säännösten muut-
143:                                                                  tamiseksi
144: 67   Pentti Tiusanen /vas: Kansaneläkkeen pohjaosan
145:      leikkaamisesta kansaneläkelain uudistuksen yh-         83   Sulo Aittoniemi /kesk: Ylitöiden korvaamisesta
146:      teydessä                                                    paikallisella vapaalla
147: 
148: 68   Henrik Lax /sv: Om behandlingen av företagare          84   Irina Krohn /vihr ym.: Teatterialan vapaiden am-
149:      som arbetstagare i beskattningen                            mattilaisten ja muiden epätyypillisissä työsuh-
150:                                                                  teissa työskentelevien oikeudesta työttömyystur-
151: 68   Henrik Lax /r: Yrittäjien kohtelemisesta työnte-            vaan
152:      kijöinä verotuksessa
153:                                                             85   Heikki Rinne /sd: Outokummun eläkkeellä ollei-
154: 69   Sulo Aittoniemi /kesk: Haverin kultakaivoksen               den työntekijöiden eläkeratkaisun tutkimisesta
155:      kunnostamisesta kaivosmuseoksi
156:                                                             86   Riitta Prusti /sd: Huumausainepolitiikan tarkis-
157: 70   Janina Andersson /vihr ym.: Haittaveron asetta-             tamisesta
158:      misesta pikikiekoille ja lyijyhaulien kieltämisestä
159:                                                             87   Matti Ryhänen /skl: Tapakulttuurin kohentami-
160: 71   Päivi Räsänen /skl: Atsoväriaineiden käytön                 sesta
161:      kieltämisestä
162:                                                             88   Juhani Alaranta /kesk ym.: EU:n osarahoitta-
163: 72   Päivi Räsänen Iski: Down-lasten sikiöseulonnas-             mien maatalouden investointien rajoituksista
164:      ta äitiyshuollon rutiinitoimenpiteenä
165:                                                             89   Juhani Alaranta /kesk ym.: Kansaneläkkeen
166: 73   Päivi Räsänen /skl: Freonittomien tuotteitten               pohjaosan leikkaamisesta
167:      suosimisesta lääketieteellisessä käytössä
168:                                                             90   Marjaana Koskinen /sd ym.: Perusturvan hei-
169: 74   Päivi Räsänen /skl: Toimenpiteistä lapsityövoi-             kennyksistä
170:      man kansainvälisen käytön rajoittamiseksi
171:                                                             91   Sinikka Hurskainen /sd: Kansalaisuuslain sovel-
172: 75   Jouko Jääskeläinen /skl: Oikeudenkäyntikustan-              tamisesta
173:      nusten suuruudesta ja niiden korvaamisesta
174:                                                             92   Timo Ihamäki /kok ym.: Yritysten poistojärjes-
175: 76   Marjaana Koskinen /sd ym.: Suunnitelmasta                   telmän uudistamisesta
176:      muuttaa tielaitos liikelaitokseksi
177:                                                             93       Maija-Liisa Veteläinen /kesk: Ammattikorkea-
178: 77   Matti Väistö /kesk: Tuhkan hyötykäytön edistä-                  koulujen aloituspaikkojen mitoituksesta
179:      misestä
180:                                                             94   Ulla-Maj Kukkonen /sv m.fl.: Om försämringen
181: 78   Pentti Tiusanen /vas: Suomen Posti Oy:n tarjoa-             av servicenivån på fårjtrafiken
182:      mista postipalveluista
183:                                                             94   Ulla-Maj Kukkonen /r ym.: Lossiliikenteen pal-
184: 79   Liisa Hyssälä /kesk: Ravintola-alaan liittyvän ri-          velutason heikentämisestä
185:      kollisuuden tutkinnan tehostamisesta
186:                                                             95   Esko-Juhani Tennilä /va-r: Vapon Peuravuonon
187: 80   Liisa Hyssälä /kesk: Terveydenhuoltopalvelui-               sahan toiminnan turvaamisesta Inarin kunnas-
188:      den turvaamisesta kouluissa ja neuvoJoissa                  sa
189: 
190: 81   Hannes Manninen /kesk ym.: Kunnallisten per-           96   Kimmo Kiljunen /sd ym.: Maakaasuputken ra-
191:      hepäivähoitajien kustannuskorvauksen verotta-               kentamisesta Venäjältä Suomen kautta Keski-
192:      misesta                                                     Eurooppaan
193: 6                                             Sisällysluettelo
194: 
195: 97 Esa Lahtela/sd: Viranomaisen vastineen antami-            eläkkeiden maksun vaikutuksista työttömyys-
196:    sesta valittajalle tiedoksi kanteluasioissa               turvaan
197: 
198: 98 Arja Ojala /sd ym.: Luottamushenkilöiden eläk-       113 Päivi Räsänen /skl: Lastensuojelutoimenpiteiden
199:    keiden kertasuorituksina maksamisen vaikutuk-            turvaamisesta kaikissa kunnissa
200:    sesta työttömyysturvaan ja työttömyyseläkkei-
201:    siin                                                 114 Päivi Räsänen /skl: Erityispäivähoidon järjestä-
202:                                                             misestä ns. sopeutumattomille lapsille
203: 99 Bjarne Kallis /skl ym.: Vahingonkorvauskanteis-
204:    ta säästöpankkien hallituksen jäseniä vastaan        115 Eva Biaudet /sv m.fl.: Om åtgärder för att göra
205:                                                             faderskapsledigheten obligatorisk
206: 100 Reijo Kallio /sd: Teknologiayritysten pääoma-
207:     huollon turvaamisesta                               115 Eva Biaudet /r ym.: Isyysloman tekemisestä pa-
208:                                                             kolliseksi
209: 101 Arto Bryggare /sd ym.: Henkilöautojen verotus-
210:     kohtelun muuttamisesta                              116 Matti Väistö /kesk: Lihan alkuperämaan ilmoit-
211:                                                             tamisestaja kotimaisen tuotannon turvaamisesta
212: 102 Suvi Linden /kok: Päivähoidon ja peruskoulun
213:     esiopetusta koskevien säädösten yhtenäistämi-       117 Markus Aaltonen /sd: Keksintöjen arvonlisäve-
214:     sestä                                                   roista
215: 
216: 103 Säde Tahvanainen /sd: Vammaisen itsemäärää-         118 Pehr Löv /sv m.fl.: Om bättre villkor för när-
217:     misoikeuden toteutumisesta                              stäendevärdare
218: 
219: 104 Säde Tahvanainen /sd: Työkyvyttömyyseläkkei-        118 Pehr Löv /r ym.: Omaishoitajien aseman paranta-
220:     den myöntämisessä noudatettavista periaatteista         misesta
221: 
222: 105 Säde Tahvanainen /sd: Määräaikaisella työky-        119 Erkki Pulliainen /vihr ym.: Sähköautojen vero-
223:     vyttömyyseläkkeellä olevien aseman parantami-           tuskohtelun muuttamisesta
224:     sesta
225:                                                         120 Hannes Manninen /kesk: Peruskoulun valtion-
226: 106 Eva Biaudet /sv: Om infOrande av benämningen            osuuden yksikköhinnan korotuksesta
227:     riksdagsledamot
228:                                                         121 Anu Vehviläinen /kesk: Ammatillisen koulutuk-
229: 106 Eva Biaudet/r: Kansanedustajan ruotsinkielises-         sen suuntaamisesta työelämän tarpeita vastaa-
230:     tä nimikkeestä                                          vaksi
231: 
232: 107 Eva Biaudet /sv: Om skolning av hundekipage för     122 Anu Vehviläinen /kesk: Luottohäiriömerkinnäs-
233:     minröjning i Bosnien                                    tä opintolainan myöntämisen esteenä
234: 
235: 107 Eva Biaudet /r: Koirakkojen kouluttamisesta         123 Anu Vehviläinen /kesk: Avoimen yliopiston teh-
236:     miinanraivaukseen Bosniassa                             tävien selkiyttämisestä
237: 
238: 108 Raimo Mähönen /sd: Talvinopeusrajoitusten lin-      124 Mikko Kuoppa/va-r: Luottamusmiesten työsuh-
239:     ja-autoliikenteelle aiheuttamista ongelmista            deturvan takaamisesta
240: 
241: 109 Esko-Juhani Tennilä /va-r ym.: Pohjois-Suomen       125 Henrik Lax /sv: Om åtgärder för att förbättra
242:     rataosuuksien peruskorjaamisesta                        trafiksäkerheten
243: 
244: 110 Antero Kekkonen /sd: Kuorma- ja linja-auton-        125 Henrik Lax /r: Liikenneturvallisuuden paranta-
245:     kuljettajan tullikirjajärjestelmän poistamisesta        miseksi tarvittavista toimenpiteistä
246: 
247: 111 Kari Uotila /vas: Akkutuotannon jatkumisesta        126 Matti Vanhanen /kesk: Polttoainevaihtoehtojen
248:     Suomessa                                                turvaamisesta pien- ja rivitalojen lämmityksessä
249: 
250: 112 Mikko Kuoppa /va-r ym.: Luottamushenkilö-           127 Markku Vuorensola /kesk ym.: Vanhojen sopi-
251:                                                Sisällysluettelo                                             7
252: 
253:     musten noudattamisesta maataloustuotannosta          142 Sulo Aittoniemi /kesk: Homojen ja lesbojen pari-
254:     luopumiseksi                                             suhteen rekisteröinnistä
255: 
256: 128 Timo Laaksonen /vas ym.: Työmarkkinatukilain         143 Sulo Aittoniemi /kesk: Hallinnollisten ohjeiden
257:     soveltamisesta 18-19-vuotiaisiin abiturienttei-          laatimisesta virkamiehille koskien lahjoman vas-
258:     hin                                                      taanottamista
259: 
260: 129 Pentti Tiusanen /vas ym.: Kevyen liikenteen tur-     144 Sulo Aittoniemi /kesk: Oikeudenkäyntikulujen
261:     vallisuudesta ja jalankulkijan väistämisvelvolli-        harkinnanvaraisesta korvaamisesta
262:     suudesta
263:                                                          145 Sulo Aittoniemi /kesk: Poliisin toimintavaltuuk-
264: 130 Esko Seppänen /vas: Pudasjärven voimalalle va-           sien lisäämisestä
265:     rattujen turvesoiden käyttöönotosta
266:                                                          146 Sulo Aittoniemi /kesk: Poliisin oikeudesta saada
267: 131 Esko Seppänen /vas: Transseksuaalien sukupuo-            häiriöpuheluita koskevat tunnistetiedot
268:     Ienvaihdoksiin liittyvästä lupakäytännöstä
269:                                                          147 Sulo Aittoniemi /kesk: Taloudellista tilannetta
270: 132 Matti Saarinen /sd ym.: Rataverkon heikosta              koskevista julkisuudessa esitetyistä lausunnois-
271:     kunnosta erityisesti rataosuudella Karjaa-Han-           ta
272:     ko
273:                                                          148 Sulo Aittoniemi /kesk: Harjoitetun korkopolitii-
274: 133 Matti Saarinen /sd ym.: Inkoon kivihiilivoimalan         kan vaikutuksesta talouselämän elpymiseen
275:     käyttöä koskevista suunnitelmista
276:                                                          149 Sulo Aittoniemi /kesk: Markan ulkoisesta arvos-
277: 134 Margareta Pietikäinen /sv m.fl.: Om ombyggnad            ta ja sen määrittämisestä
278:     av Karis-Hangö-banan
279:                                                          150 Sulo Aittoniemi /kesk: Valtion menettelystä Le-
280: 134 Margareta Pietikäinen /r ym.: Karjaan-Hangon             catron-nimisen yrityksen tukemisessa
281:     radan perusparantamisesta
282:                                                          151 Päivi Räsänen /skl: Päihderiippuvaisten lasten ja
283: 135 Kari Rajamäki /sd: Luvan myöntämisestä soran-            nuorten hoitomahdollisuuksien turvaamisesta
284:     ottoon pohjavesialueella
285:                                                          152 Marjaana Koskinen /sd ym.: Varusmiesten ja si-
286: 136 Raimo Vistbacka /ps: TyösiirtoJoiden säilyttämi-         viilipalvelusmiesten päivärahan korottamisesta
287:     sestä
288:                                                          153 Raimo Mähönen /sd: Pienten palvelualan yritys-
289: 137 Raimo Vistbacka /ps: Poliisien avustuskassan             ten arvonlisäverokohtelusta
290:     toiminnasta
291:                                                          154 Esa Lahtela /sd ym.: Valtion omistamien tyhjien
292: 138 Matti Väistö /kesk: Liperin työvoimatoimiston            virasto- ja muiden tilojen käyttämisestä
293:     toiminnan jatkumisen turvaamisesta
294:                                                          155 Sulo Aittoniemi /kesk: Huumeiden käytön vai-
295: 139 Håkan Malm /sv: Om regeringens inställning tili          vonnasta kouluissa
296:     jordbruksproduktion i norra och mellersta Fin-
297:     Iand                                                 156 Sulo Aittoniemi /kesk: Valtion korjaamo RAS-
298:                                                              KONEen yhtiöittämisestä
299: 139 Håkan Malm /r: Hallituksen suhtautumisesta
300:     maataloustuotannon harjoittamiseen Pohjois- ja       157 Antero Kekkonen /sd: Työmarkkinatuen tarve-
301:     Keski-Suomessa                                           harkinnasta
302: 
303: 140 Sulo Aittoniemi /kesk: Työttömyyttä koskevan         158 Juha Korkeaoja /kesk ym.: Maidontuotannon
304:     välikysymyskeskustelun yhteydessä esitettyjen            lopettamisesta maksettavan korvauksen arvon-
305:     ehdotusten toteuttamisesta                               lisäverokohtelusta
306: 
307: 141 Sulo Aittoniemi /kesk: Yrittäjien kokemusten         159 Hannu Kemppainen /kesk: InkeriJäisten paluu-
308:     hyödyntämisestä valtion tukeman yritystoimin-            muuttajien arkistotodistuksista perittävistä mak-
309:     nan kannattavuutta arvioitaessa                          suista. Peruutettu
310: 8                                              Sisällysluettelo
311: 
312: 160 Ola Rosendahl /sv m.fl.: Om ökad användning av       175 Raimo Vistbacka /ps: Pakkohuutokaapatun
313:     inhemskt virke inom träförädlingsindustrin               omaisuuden luovutukseen liittyvästä verotukses-
314:                                                              ta
315: 160 Ola Rosendahl /r ym.: Kotimaisen puutavaran
316:     käytön lisäämisestä puunjalostusteollisuudessa       17 6 Raimo Vistbacka /ps: Harrin paikallistien 1707 5
317:                                                               päällystämisestä Kauhajoella
318: 161 Matti Vähänäkki /sd: Valtionrautateiden henki-
319:     löstöpolitiikasta                                    177 Bjarne Kallis /skl ym.: Hallituksen kannasta
320:                                                              YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistus-
321: 162 Säde Tahvanainen /sd: Keinoista pitkäaikais-             luonnokseen
322:     työttömien työllistämisen helpottamiseksi
323:                                                          178 Liisa Hyssälä /kesk: Työllistämiseen liittyvän by-
324: 163 Aulis Ranta-Muotio /kesk: Polttoaine-etanolin            rokratian vähentämisestä
325:     valmistuksen käynnistämisestä Suomessa
326:                                                          179 Armas Komi /kesk: Yritysten työllistämismah-
327: 164 Maija Rask /sd ym.: Sosiaali- ja terveysalan pe-         dollisuuksien helpottamisesta
328:     rustutkinnon määrittelemisestä ammattitutkin-
329:     tolaissa                                             180 Klaus Bremer /r: Museoautojen rekisterikilvistä
330: 
331: 165 Jaakko Laakso /vas ym.: Alle 20-vuotiaiden           181 Mikko Elo /sd ym.: Venäjän ja Suomen välisestä
332:     opintotuen määrästä                                      rekka-autoliikenteestä
333: 
334: 166 Toimi Kankaanniemi /skl: Rattijuopumuksesta          182 Säde Tahvanainen /sd: Kodinhoitopalvelujen
335:     tuomittavista rangaistuksista                            maksuista
336: 
337: 167 Olavi Ala-Nissilä /kesk ym.: Makeisveron poista-     183 Esa Lahtela /sd ym.: Perusoikeuksien huomioon
338:     misesta ja ksylitolimakeisten verovapauden säi-          ottamisesta mielenterveyslaissa
339:     lyttämisestä
340:                                                          184 Ben Zyskowicz /kok: Vankiloiden ilmoitusvel-
341: 168 Olavi Ala-Nissilä /kesk ym.: Eri tuotantoalueilla        vollisuudesta työttömyysturva-asioissa
342:     kesantohehtaarille maksettavan korvauksen
343:     suuruudesta                                          185 Raimo Vistbacka /ps: Työvoimapalveluiden säi-
344:                                                              lyttämisestä Vimpelissä
345: 169 Maria Kaisa Aula /kesk: Avoimessa korkeakou-
346:     lussa opiskelevien toimeentulon turvaamisesta        186 Hannu Kemppainen /kesk: InkeriJäisten paluu-
347:                                                              muuttajien arkistotodistuksista perittävistämak-
348: 170 Klaus Bremer /r: Viranomaistoiminnan tehosta-            suista
349:     misesta Suomen ja Venäjän välisten maantie-
350:     kuljetusten liikenneturvallisuuden parantami-        187 Jorma Vokkolainen /vas ym.: Työntekijän oikeu-
351:     seksi                                                    desta saada vahingonkorvausta laittoman irtisa-
352:                                                              nomisen vuoksi
353: 171 Klaus Bremer /r: Suomen ja Venäjän välisten
354:     maantiekuljetuksia koskevien sopimusten nou-         188 Mikko Elo /sd: Kaupparekisteritehtävien säilyt-
355:     dattamisesta                                             tämisestä paikallishallinnossa
356: 
357: 172 Margareta Pietikäinen /sv m.fl.: Om att underlät-    189 Matti Väistö /kesk: Toimenpiteistä vanhojen ara-
358:     ta avlönande av hjälp i hemmet                           valainojen korkotason alentamiseksi
359: 
360: 172 Margareta Pietikäinen /r ym.: Kotiavun palkkaa-      190 Matti Väistö /kesk: Polttopuun arvonlisäveron
361:     misen helpottamisesta                                    alentamisesta
362: 
363: 173 Ossi Korteniemi /kesk: Kunnallisesta luottamus-      191 Suvi Linden /kok ym.: Sotaveteraanien huo-
364:     tehtävästä saadun eläkkeen ja työttömyyskor-             mioon ottamisesta itsenäisyytemme juhlavuonna
365:     vauksen yhteensovittamisesta                             1997
366: 
367: 174 Raimo Vistbacka /ps: Pienyrittäjien verotuksen       192 Tuija Pohjola /sd: Asumistuen myöntämisestä
368:     keventämisestä                                           lähisukulaisten välisissä vuokrasuhteissa
369:                                                 Sisällysluettelo                                              9
370: 
371: 193 Esa Lahtela /sd ym.: Paperitehtaan rakentami-         209 Margareta Pietikäinen /r: Etelä-Suomen satama-
372:     sesta Uimaharjuun                                         hankkeita koskevan lisäselvityksen tekemisestä
373: 
374: 194 Hanna MarkkuJa-Kivisilta /kok: Suomen ja Ve-          210 Mikko Kuoppa /va-r: Tampereen ja Toijalan vä-
375:     näjän välisestä rekka-autoliikenteestä                    Iisen rataosuuden peruskorjauksesta
376: 195 Pirkko Peltomo /sd: Kaupparekisterin pidon siir-      211 Mikko Kuoppaiva-r ym.: Ruotsista palanneiden
377:     tämisestä kihlakuntien rekisteritoimistoilta elin-        eläkeläisten verotuksesta
378:     keinokeskuksille
379:                                                           212 Vuokko Rehn /kesk: Palvelualan yritysten ar-
380: 196 Klaus Heliberg /sd: Väliaikaisesti lyhennettyä            vonlisä verokohtelusta
381:     työaikaa tekevän henkilön oikeudestajäädä vuo-
382:     rotteluvapaalle                                       213 Riitta Prusti /sd ym.: Osatyökyvyttömyyseläk-
383:                                                               keellä olevien taloudellisen aseman parantami-
384: 197 Raimo Vistbacka /ps: Maahan tuotaville käyte-             sesta
385:     tyille autoille asetettavista teknisistä vaatimuk-
386:     sista
387:                                                           214 Tarja Kautto /sd ym.: Pitkäaikaistyöttömyyttä
388:                                                               koskevasta tilastoinnista
389: 198 Raimo Holopainen /sd ym.: Työssäkäyviin koh-
390:     distuvien kasvavien työpaineiden terveydellisistä
391:     vaikutuksista                                         215 Raimo Vistbacka /ps: Nimilain sove1 tamisesta
392:                                                               lasten sukunimistä päätettäessä
393: 199 Raimo Holopainen /sd ym.: Palvelupuhelujen ai-
394:     heuttamista ylivelkaantumisongelmista                 216 Tytti lsohookana-Asunmaa /kesk ym.: Poltto-
395:                                                               puun arvonlisäverosta
396: 200 Sulo Aittoniemi !kesk: Veikkaus Oy:njokeripelin
397:     myyntikeinoista                                       217 Klaus Bremer /r: Autoveroa koskevien säännös-
398:                                                               ten uudistamisesta
399: 201 Sulo Aittoniemi /kesk: Asumismuodon määritte-
400:     Iystä toimeentulotukea haettaessa                     218 Raimo Holopainen /sd: Velallisen aseman paran-
401:                                                               tamisesta velkojen perinnässä
402: 202 Sulo Aittoniemi /kesk: Minjingun fosfaattilou-
403:     hoksen toiminnan käynnistämisestä Tansaniassa         219 Raimo Vistbacka /ps: Opiskelun vaikutuksesta
404:                                                               työttömyyspäivärahan maksamiseen
405: 203 Sulo Aittoniemi /kesk: Aseiden myyntiin kohdis-
406:     tuvan valvonnan tehostamisesta                        220 Matti Louekoski /sd ym.: Lähialueyhteistyöstä
407: 204 Sulo Aittoniemi /kesk: Sotaveteraanien kuntou-
408:     tuksesta                                             221 Erkki Tuomioja /sd ym.: Käytöstä poistettujen
409:                                                              puolustusvoimien sarjatuliaseiden myynnistä ke-
410: 205 Sulo Aittoniemi /kesk: Näkyvän liikennevalvon-           räilijöille
411:     nan lisäämisestä
412:                                                           222 Maija-Liisa Veteläinen /kesk ym.: Takaajan oi-
413: 206 Pehr Löv /sv: Om lindrigare bestämmelser för              keudesta vähentää takausvelan korot verotuk-
414:     Iegitimation av utländska läkare                          sessa
415: 
416: 206 Pehr Löv /r: Ulkomaalaisten lääkäreiden laillis-      223 Esa Lahtela /sd ym.: Venäjälle matkustavien vii-
417:     tamista koskevien määräysten Iieventämisestä              suminhankinnan selkeyttämisestä
418: 
419: 207 Reijo Kallio /sd: Konkurssilainsäädännön uudis-       224 Mats Nyby /sd m.fl.: Om erhållande av finskt
420:     tamistarpeista                                            medborgarska p
421: 
422: 208 Säde Tahvanainen /sd: Spraymaalien myynnin            224 Mats Nyby /sd ym.: Suomen kansalaisuuden saa-
423:     rajoittamisesta                                           misesta
424: 
425: 209 Margareta Pietikäinen /sv: Om en ytterligare ut-     225 Matti Vanhanen lkesk: Perhepäivähoitajien pää-
426:     redning av hamnprojekt i södra Finland                   semisestä lähihoitajakoulutukseen
427: 10                                               Sisällysluettelo
428: 
429: 
430: 226 Riitta Prusti /sd: Aikuisopiskelijoiden aseman        243 Tapio Karjalainen /sd: Aseiden rekisteröinnin te-
431:     parantamisesta                                            hostamisesta
432: 
433: 227 Esa Lahtela /sd: Polttopuuksi myytävien halko-        244 Esa Lahtela /sd ym.: Syytetyn oikeusturvan pa-
434:     jen ja pilkkeiden arvonlisäveron alentamisesta            rantamisesta
435: 
436: 228 Ossi Korteniemi /kesk: Lyhytaikaisten työsuhtei-      245 Eila Rimmi /vas ym.: EU-maista saapuvien elin-
437:     den käyttämisestä opettajien paikkaamisessa               tarvikkeiden valvonnan tehostamisesta
438: 
439:                                                           246 Reijo Kallio /sd: Telakkatuen jatkamisesta
440: 229 Jorma Rantanen /sd: Lyijyn aiheuttamien ympä-
441:     ristövahinkojen ehkäisemisestä                        247 Jukka Vihriälä /kesk ym.: Maailman elintarvike-
442:                                                               huoltoa käsittelevään Rooman huippukokouk-
443: 230 Antero Kekkonen /sd: Tullin vakuuskäytännöstä             seen valmistautumisesta
444:     passitettaessa alkoholijuomia ja tupakkatuottei-
445:     ta Suomeen                                            248 Matti Saarinen /sd ym.: Maakunnan kehittämis-
446:                                                               rahojen jakautumisesta
447: 231 Klaus Heliberg /sd: Synnytystoiminnan säilyttä-
448:     misestä Porvoon sairaalassa                           249 Matti Väistö /kesk: Luontaistaotekauppojen
449:                                                               tuotteiden valvonnasta
450: 232 Henrik Lax /sv m.fl.: Om oskäligheter vid skatte-
451:     tillägg och förseningsränta                           250 Matti Väistö /kesk: Keliakiaa sairastavien ruoka-
452:                                                               valiosta aiheutuvien lisäkustannusten korvaami-
453:                                                               sesta
454: 232 Henrik Lax /r ym.: Veronlisäykseen ja viivekor-
455:     koon liittyvistä kohtuuttomuuksista                   251 Juha Korkeaoja /kesk: Ennakkoäänestysmah-
456:                                                               dollisuuden turvaamisesta syrjäseuduilla
457: 233 Päivi Räsänen /skl: Toimenpiteistä hullun leh-
458:     män taudin torjumiseksi                               252 Markus Aaltonen /sd: Luomamaidon tuotanto-
459:                                                               edellytysten parantamisesta
460: 234 Sulo Aittoniemi /kesk: Eläkkeellä olevien osallis-
461:     tumisesta työelämään                                  253 Sulo Aittoniemi /kesk: Mopon ja moottorikelkan
462:                                                               pitämisestä seisontavakuutuksessa
463: 235 Sulo Aittoniemi /kesk: Lahden moottoritien ra-
464:     kentamisesta yksityisellä rahoituksella               254 Sulo Aittoniemi /kesk: Rakennushallinnon työn-
465:                                                               tekijöiden siirtymisestä Engel Oy:n palvelukseen
466: 236 Sulo Aittoniemi /kesk: Eteläisen Suomen maan-
467:     viljelijöille kansallisista varoista myönnettävästä   255 Sulo Aittoniemi /kesk: Suomen upseeriluettelon
468:     tuesta                                                    ylläpidosta
469: 
470: 237 Sulo Aittoniemi /kesk: Valtion kassavarannon          256 Sulo Aittoniemi /kesk: Monnin seisakkeen säilyt-
471:     suuruudesta                                               tämisestä Hausjärvellä
472: 
473: 238 Sulo Aittoniemi /kesk: Ulkoasiainministeri Ha-        257 Erkki Pulliainen /vihr: Suomalaisen luonnonka-
474:     losen Perun matkan yhteydessä tapahtuneesta               lan viennin tehostamisesta
475:     lainan anteeksiannosta
476:                                                           258 Esko Seppänen /vas: Yleishyödyllisten kierrätys-
477: 239 Sulo Aittoniemi /kesk: Kirjallisiin kysymyksiin           tä harjoittavienjärjestöjen arvonlisäverovelvolli-
478:     annetuista vastauksista                                   suudesta
479: 
480: 240 Sulo Aittoniemi /kesk: Moottoripyöräkerhojen          259 Mikko Kuoppa /va-r: Killon postin toiminnan
481:     toiminnasta                                               turvaamisesta Pirkkalassa
482: 
483: 241 Sulo Aittoniemi /kesk: Läänien, kuntien ja kihla-     260 Sakari Smeds/skl: Vuorotteluvapaakokeilun laa-
484:     kuntien vähentämisen työllisyysvaikutuksista              jentamisesta
485: 
486: 242 Esa Lahtela /sd: Ulkomaalaisten lasten adop-          261 Raimo Holopainen/sd: Käsityöammatin harjoit-
487:     toinnin helpottamisesta                                   tajien arvonlisäverovelvollisuudesta
488:                                               SisällysJuetteJo                                          II
489: 
490: 262 Hannes Manninen /kesk ym.: Kertasuorituksena        277 Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk ym.: Multime-
491:     maksetun luottamushenkilöeläkkeen verotuk-              diatuotannon tukemisesta
492:     sesta
493:                                                         278 Kirsi Piha /kok: Kunnan- ja kaupunginjohtajien
494: 263 Hannes Manninen /kesk: Terveyspalvelujen kor-           valitsemisesta suoralla kansanvaalilla
495:     vaamisesta Pohjoismaiden välisellä raja-alueella
496:                                                         279 Mikko Elo /sd ym.: Työntekijöiden sosiaali-
497: 264 Ulla Juurola /sd ym.: Kunnallisten virkamiesten         etuuksien turvaamisesta
498:     eläke-etujen pienentymisestä kansaneläkeuudis-
499:     tuksen yhteydessä                                   280 Klaus Bremer /r: Kirjallisten kysymysten ohjaa-
500:                                                             misesta oikeaan ministeriöön ja vastausten laa-
501: 265 Margareta Pietikäinen /sv m.fl.: Om tryggad             dun parantamisesta
502:     verksamhet för Åminnefors valsverk
503:                                                         281 Kari Kantalainen /kok ym.: Työttömyyskassojen
504: 265 Margareta Pietikäinen /r ym.: Åminneforsin vals-        toiminnan valvonnasta
505:     saamon toiminnan turvaamisesta
506: 
507: 266 Mikko Elo /sd ym.: Korjausavustusten myöntä-        282 Tuija Nurmi /kok ym.: Palvelualojen työllistä-
508:     misestä pientalokohteisiin                              mismahdollisuuksien parantamisesta verotusta
509:                                                             keventämällä
510: 267 Esko-Juhani Tennilä /va-r ym.: Television näky-
511:     vyysalueen parantamisesta Pellossa                  283 Tuija Nurmi /kok ym.: Kirpputorikaupan lain-
512:                                                             mukaisuuden valvonnasta
513: 268 Kimmo Kiljunen /sd ym.: Takojan, Palopuron ja
514:     Monnin seisakkeiden säilyttämisestä                 284 Janne Viitamies /sd: Rakennushallinnon työnte-
515:                                                             kijöiden siirtymisestä Engel Oy:n palvelukseen
516: 269 Erkki Pulliainen /vihr: Tenojoen kunnostamises-
517:     ta ja säilyttämisestä lohijokena                    285 Matti Väistö /kesk: Toimenpiteistä nuorten ter-
518:                                                             veyttä vaarantavan alkoholinkäytön vähentämi-
519: 270 Esa Lahtela /sd: Keksijöiden työedellytysten pa-        seksi
520:     rantamisesta
521:                                                         286 Pertti Paasio /sd: Matkailuperävaunun käyttöön
522: 271 Esa Lahtela /sd ym.: Yksityisteiden kunnossapi-         liittyvästä ajokorttiasetuksen muutoksesta
523:     don turvaamisesta
524: 
525: 272 Liisa Hyssälä /kesk: Sairauspäivärahan määräy-      287 Päivi Räsänen /skl: Lapsiperheiden omassa käy-
526:     tymisestä eräissä tapauksissa                           tössä olevan auton dieselveron alentamisesta
527: 
528: 273 Klaus Bremer /r: Tullin toiminnan tehostamises-     288 Klaus Bremer /r: Saariston ympärivuotisten
529:     ta liikenneturvallisuuden parantamiseksi                asukkaiden välttämättömästä liikennetarpeesta
530: 
531: 274 Marja-Leena Viljamaa /sd: Psykologisen hoidon       289 Janina Andersson /vihr: Matkapuhelinyhtiöiden
532:     korvaamisesta sairausvakuutuksesta                      yhteistyöstä linkkimastojen rakentamisessa
533: 
534: 275 Suvi Linden /kok: Autonmoottoreiden lohko-          290 Ulla Anttila /vihr ym.: Kunnille myönnettävien
535:     lämmittimien käytön ympäristövaikutuksista              valtionosuuksien kytkemisestä ympäristöhank-
536:                                                             keiden toteuttamiseen
537: 276 Anu Vehviläinen /kesk: Lähialueyhteistyön
538:     koordinoinnista eri ministeriöiden kesken
539:                                              KK 1/1996 vp
540: 
541: Kirjallinen kysymys 1
542: 
543: 
544: 
545: 
546:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Todistajan asemasta oikeudenkäynnissä
547: 
548: 
549: 
550:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
551: 
552:    Todistajan asema esimerkiksi rikosoikeuden-        tein tulemaan ilmoitettuna päivänä ehdolla, että
553: käynnissä ei ole kadehdittava, mutta tärkeä. En-      hänet noudetaan. Ei muuta kuin takaisin sadat
554: tistä enemmän väitellään tietojen kertomista ja       kilometrit ja taas sama uudelleen.
555: todistelua muun muassa syystä, joka ilmenee seu-         Ei ole ihme, että todistajia on vaikea löytää
556: raavasta esimerkistä:                                 puhumattakaan siitä, että henkilö oma-aloittei-
557:    Läntisessä Suomessa tapahtuneen murtojutun         sesti kertoisi poliisille havainnoistaan.
558: tekijät saatiin kiinni yövartijan auton rekisteri-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
559: numeroonja itse autoon kohdistamien havainto-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
560: jen perusteella. Vartijaa kuulusteltiin ja myö-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
561: hemmin hänet haastettiin todistajaksi itäisessä       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
562: Suomessa pidettyyn oikeudenkäyntiin, jossa sa-
563: mojen tekijöiden useat rikokset olivat samalla                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
564: kertaa esillä. Todistaja lähti satojen kilometrien           siin oikeudenkäynnissä tapahtuvaa todis-
565: matkalle omalla autolla aamuneljältä ollakseen               telua koskevan lainsäädännön ja ohjei-
566: perillä haasteen mukaisesti kello 9.00. Jutun kä-            den muuttamiseksi siten, että oikeuspai-
567: sittely alkoi vähän yli kello 10 ja todistajat kut-          kalle satojenkin kilometrien päästä saa-
568: suttiin sisään samanaikaisesti kello 11. Ilmoitet-           puneen todistajan lausuma on otettava
569: tiin, että todistajien kuuleminen tapahtuu run-              oikeuden pöytäkirjaan siinä oikeuden-
570:  saan kuukauden kuluttua.                                    käynnissä, johon todistaja on kutsuttu,
571:     Tarkoittamani vartijan todistus olisi ollut se,          sen sijaan, että todistajaa palloteliaan esi-
572: että hän olisi vahvistanut poliisikuulustelussa an-          tetyn esimerkin mukaisesti turhia kustan-
573:  tamansa tiedot oikeiksi. Hän pyysi saada todis-             nuksia ja vaivaa aiheuttaen?
574:  taa, mutta häntä kehotettiin ärtynein sanakään-
575: 
576:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1996
577: 
578:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
579: 
580: 
581: 
582: 
583: 260017
584: 2                                               KK 1/1996 vp
585: 
586: 
587: 
588: 
589:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
590: 
591:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           ruiskaaren 6luvun 5 §:n 1 momentin mukaan asia
592: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            on käsiteltävä pääkäsittelyssä yhtäjaksoisesti.
593: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Pääkäsittelyyn asia voidaan siirtää vasta, kun
594: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-           valmistelussa on selvitetty riidan kohde, sovin-
595: toniemen kirjallisen kysymyksen n:o 1:                   non mahdollisuus ja mitä todistelua tullaan esit-
596:                                                          tämään. Näin ollen riita-asiassa ei enää ole sitä
597:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-          ongelmaa, että todistaja kutsuttaisiin oikeuteen
598:         siin oikeudenkäynnissä tapahtuvaa todis-         eikä häntä siinä tilaisuudessa kuitenkaan kuul-
599:         telua koskevan lainsäädännön ja ohjei-           taisi.
600:         den muuttamiseksi siten, että oikeuspai-             Rikosasioiden osalta on eduskunnan käsitel-
601:         kalle satojenkin kilometrien päästä saa-         tävänä hallituksen esitys rikosasioiden oikeuden-
602:         puneen todistajan lausuma on otettava            käyntimenettelyn uudistamista alioikeuksissa
603:         oikeuden pöytäkirjaan siinä oikeuden-            koskevaksi lainsäädännöksi (HE 82/1995 vp).
604:         käynnissä, johon todistaja on kutsuttu,          Siinä ehdotetaan vastaavanlaista valmistelu- ja
605:         sen sijaan, että todistajaa palloteliaan esi-    pääkäsittelysäännöstöä kuin riita-asioiden osal-
606:         tetyn esimerkin mukaisesti turhia kustan-        ta on jo voimassa. Ehdotuksen mukaan rikos-
607:         nuksia ja vaivaa aiheuttaen?                     asiassakin olisi näin ollen kuultava todistajat yh-
608:                                                          täjaksoisessa pääkäsittelyssä, eikä heitä kutsut-
609:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             taisi oikeuteen asian aikaisempiin käsittelyvai-
610: vasti seuraavaa:                                         heisiin. Uudistus on tarkoitettu tulemaan voi-
611:                                                          maan vuoden 1997 alussa. Rikosasiain käsitte-
612:     Oikeudenkäyntimenettelyn tavoitteina on              lyssä vielä voimassa olevan lain mukaan on ollut
613: muun muassa käsittelyn välittömyys ja keskitys.          mahdollista, että todistaja on kutsuttu asian kä-
614: Välittömyys merkitsee kysymyksessä tarkoitetun           sittelyn liian varhaisessa vaiheessa pidettävään
615: asian kannalta sitä, että oikeudenkäyntiaineisto         istuntoon, jossa häntä ei sitten olekaan voitu
616: esitetään tuomioistuimelle suoraan ja asianosai-         kuulla lähinnäjuuri vastaajan ollessa haastamat-
617: silla on tilaisuus esittää ne lausumat, joihin oi-       ta poissa oikeudesta. Asiantilaan on kuitenkin
618: keudenkäyntiaineisto antaa aihetta. Erityisesti          rikosasioiden oikeudenkäyntimenettelyn uudis-
619: todistajat on kuultava oikeuden istunnossa, jo-          tamisen myötä tulossa korjaus.
620: hon molemmat asianosaiset on laillisesti kutsuttu            Todistajan kuuleminen pääkäsittelyn ulko-
621: saapuville, jotta heillä olisi tilaisuus kuulla todis-   puolella eli tilanteissa, joissa pääkäsittely on jou-
622: tajankertomus ja esittää todistajalle kysymyksiä.        duttu peruuttamaan asianosaisen poissaolon
623: Todistajaa ei siten voida kuulla esimerkiksi sil-        vuoksi tai muusta syystä mutta todistaja on kut-
624: loin, kun rikosasian vastaajaa ei ole haastettu          suttuna tullut saapuville, on lain mukaan mah-
625: istuntoon, johon todistaja kuitenkin on kutsuttu         dollista. Kuuleminen pääkäsittelyn ulkopuolella
626: saapumaan. Todistajan kuuleminen ilman, että             voisi tapahtua muussakin kuin asian ratkaisevas-
627: asianosaiset on kutsuttu istuntoon, ei täytä Eu-         sa tuomioistuimessa. Näin kuultua todistajaa on
628: roopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklassa il-            kuitenkin aluksi selostetun oikeudenkäynnin vä-
629: maistuja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin                littömyysajatuksen toteutumiseksi oikeudenkäy-
630: vaatimuksia.                                             ruiskaaren 17 luvun 8 e §:n mukaan lähtökohtai-
631:     Oikeudenkäynti tulee toimittaa keskitetysti          sesti kuultava uudelleen pääkäsittelyssä, sitten
632: niin, että turhia käsittelykertoja vältetään. Lain-      kun se pidetään asian ratkaisevassa tuomiois-
633: säädännössä tämä keskitysperiaate on Suomessa            tuimessa, eikä menettelyllä siten voida säästää
634: jo toteutettu riita-asiain osalta joulukuun 1993         todistajan vaivoja. Lisäksi todistajan kuulemi-
635: alusta voimaan saatetuna oikeudenkäyntimenet-            nen näin pääkäsittelyn ulkopuolella lisää helpos-
636: telyn uudistuksella. Asian oikeuskäsittely ja-           ti oikeudenkäynnin kokonaiskustannuksia, kun
637: kaantuu valmisteluun ja pääkäsittelyyn, jossa            asianosaisille ja heidän avustajilleen olisi varatta-
638: vasta otetaan vastaan todistelu. Oikeudenkäy-            va tilaisuus tulla saapuville esittämään kysymyk-
639:                                                KK 1/1996 vp                                             3
640: 
641: siä todistajalle ja siitä aiheutuisi heille ajanhuk-    oleva oikeudenkäyntimenettelyn uudistus mer-
642: kaaja matkakustannuksia enemmänkin kuin to-             kitsee, että todistajat kuullaan keskitetysti pää-
643: distajan saapumisesta pääkäsittelyyn kuultavak-         käsittelyssä. Pääkäsittely on yhtäjaksoinen eli
644: si.                                                     asian käsittelyä ei enää lykätä. Toisaalta asian-
645:     Todistajana on oikeus saada palkkio hänet           osaisilla on Suomea velvoittavien ihmisoikeusso-
646: todistamaan nimenneen asianosaisen varoista.            pimuksien jobdostakin oikeus olla saapuvilla ja
647: Virallisen syyttäjän tai maksuttoman oikeuden-          tehdä kysymyksiä todistajaa kuultaessa. Tästä
648: käynnin saaneen asianosaisen nimeämälle todis-          syystä ei voida täysin välttää tilanteita, joissa
649: tajaile maksetaan valtion varoista korvaus mat-         todistaja on kutsuttava toistamiseen kuultavak-
650: kakuluista ja ansionmenetyksestä sekä päivära-          si, mutta selostetut lainsäädäntötoimet ja -hank-
651: haa.                                                    keet korjaavat osaltaan huomattavasti kysymyk-
652:     Edellä esitetystä ilmenee, että riita-asioiden      sessä viitattuja epäkohtia.
653: osalta jo toteutettu ja rikosasioiden osalta vireillä
654:      Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1996
655: 
656:                                                                       Oikeusministeri Kari Häkämies
657: 4                                               KK 1/1996 vp
658: 
659: 
660: 
661: 
662:                                           Till Riksdagens Talman
663: 
664:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         ling, vid viiken bevisningen först tas emot. Enligt
665: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-           6 kap. 5 § 1 mom. rättegängsbalken skall mälet
666: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         vid huvudförhandlingen behandlas i ett samman-
667: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål               hang. Mälet kan överföras tili huvudförhandling
668: nr 1:                                                    först när man under förberedelsen har klarlagt
669:                                                          vad parterna är oense om, om det finns förutsätt-
670:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för           ningar för förlikning samt vilka bevis som kom-
671:         att ändra lagstiftningen och anvisningar-        mer att läggas fram. 1 fräga om tvistemäl finns
672:         na om bevisning vid rättegång så att en          således inte längre det problemet att ett vittne
673:         vittnesutsaga av ett vittne som kan ha rest      kallas tili domstolen utan att höras vid det sam-
674:         t.o.m. flera hundra kilometer för att kom-       manträdet.
675:         ma till tingsplatsen skall tas in i rättens         1 fräga om brottmål behandlar riksdagen som
676:         protokoll vid det sammanträde tili vilket        bäst regeringens proposition med förslag tilllag-
677:         vittnet har kallats, i stället för att vittnet   stiftning om revision av rättegängsförfarandet i
678:         bollas fram och tillbaka enligt det fram-        brottmäl i underrätterna (RP 82/1995 rd). 1 pro-
679:         förda exemplet med förorsakande av               positionen föresläs ett liknande system med för-
680:         onödiga kostnader och besvär?                    beredelse och huvudförhandling som redan är i
681:                                                          kraft beträffande tvistemäl. Enligt propositionen
682:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            skall således vittnen också i brottmål höras vid en
683: anföra följande:                                         sammanhängande huvudförhandling, och de
684:                                                          kommer inte att kallas till de tidigare sammanträ-
685:     Rättegångsförfarandet har bl.a. som mål att          dena. Reformen avses träda i kraft i början av
686: behandlingen skall vara omedelbar och koncen-            1997. Enligt den lag som ännu gäller i fråga om
687: trerad. Beträffande den omständighet som fram-           handläggningen av brottmål har det varit möjligt
688: förs i spörsmålet innebär behandlingens omedel-          att ett vittne i ett för tidigt skede har kallats tili ett
689: barhet att rättegångsmaterialet läggs fram direkt        sammanträde, där han sedan inte har kunnat
690: för domstolen och att parterna har möjlighet att         höras närmast just på grund av att svaranden har
691: framföra de yttranden som rättegångsmaterialet           uteblivit från rätten såsom ostämd. 1 och med
692: ger anledning till. Särskilt vittnen skall höras vid     revisionen av rättegångsförfarandet i brottmål
693: ett sammanträde tili vilket vardera parten lagli-        kommer denna sak emellertid att rättas tili.
694: gen har kallats, för att de skall haen möjlighet att        Hörande av ett vittne utom huvudförhand-
695: åhöra vittnesberättelsen och ställa frågor tili vitt-    lingen, dvs. i en situation när man har varit
696: net. Ett vittne kan således inte höras när t.ex.         tvungen att inställa huvudförhandlingen på
697: svaranden i ett brottmäl inte har kallats tili det       grund av en parts utevaro eller av någon annan
698: sammanträde tili vilket vittnet har kallats. Hö-         orsak men vittnet har infunnit sig på kallelse, är
699: rande av ett vittne utan att parterna har kallats        enligt lag möjligt. Hörande utom huvudförhand-
700: tili sammanträdet uppfyller inte kraven pä en            lingen kan också ske vid någon annan domstol än
701: rättvis rättegång sä som de framgär av artikel6 i        den som skall avgöra målet. Enligt 17 kap. 8 e §
702: den europeiska människorättighetskonventio-              rättegångsbalken skall emellertid ett sålunda av-
703: nen.                                                     hört vittne, för att den i början redogjorda rätte-
704:     Rättegången skall genomföras koncentrerat            gångens koncentreringsprincip skall förverkli-
705: sä att man undviker onödiga handläggningar. I            gas, som regel höras på nytt vid huvudförhand-
706: lagstiftningen i Finland har denna koncentre-            lingen när den sedan hålls vid den domstol som
707: ringsprincip redan genomförts i fräga om rätte-          skall avgöra målet, och genom detta förfarande
708: gängen i tvistemäl genom en reform av rätte-             kan man således inte spara på vittnets besvär.
709: gångsförfarandet som trädde i kraft i början av          Dessutom leder hörandet av ett vittne utom hu-
710: december 1993. Domstolsbehandlingen av ett               vudförhandlingen på detta sätt lätt tili att de
711: mål indelas i förberedelse samt huvudförhand-            totala kostnaderna för rättegången ökar, emedan
712:                                              KK 1/1996vp                                               5
713: 
714: parterna och deras biträden skall beredas tillfålle   gats i fråga om tvistemål och som är anhängig i
715: att infinna sig och ställa frågor till vittnet, och   fråga om brottmål, innebär att vittnena hörs
716: detta förorsakar dem tidsspillan och resekostna-      koncentrerat vid huvudförhandlingen. Huvud-
717: der i högre grad än vad som skulie förorsakas av      förhandlingen är sammanhängande, dvs. upp-
718: att vittnet kommer tili huvudförhandlingen för        skov beviljas inte längre. Å andra sidan har par-
719: att höras.                                            terna redan på grundval av konventionerna om
720:    Ett vittnehar rätt att få arvodeavden part som     de mänskliga rättigheterna som är förpliktande
721: har åberopat honom. Tili ett vittne som åbero-        för Finland rätt att vara närvarande och att stälia
722: pats av allmänna åklagaren eller en part som har      frågor när ett vittne hörs. På grund av detta kan
723: beviljats fri rättegång betalas av statens medel      man inte helt och håliet undvika situationer då ett
724: ersättning för kostnader för resa och för ekono-      vittne måste kalias på nytt för att höras, men de
725: misk förlust samt dagtraktamente.                     redovisade lagstiftningsåtgärderna och -projek-
726:    Av det ovan anförda framgår att revisionen a v     ten kommer märkbart att rätta tili de i spörsmålet
727: rättegångsförfarandet, som redan har förverkli-       påtalade missförhåliandena.
728:      Helsingfors den 23 februari 1996
729: 
730:                                                                      Justitieminister Kari Häkämies
731:                                                  KK 2/1996vp
732: 
733: Kirjallinen kysymys 2
734: 
735: 
736: 
737: 
738:                                       Sulo Aittoniemi /kesk: Velkasaneerauslain perusteluiden ja minis-
739:                                           teriön lain osalta laatimien tulkintaohjeiden yhdenmukaisuu-
740:                                           desta
741: 
742: 
743:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
744: 
745:     Velkasaneerauslakeja tulee toteuttaa lain kir-        kiaan menettely näyttää olevan kirjavaa ja minis-
746: jaimen sekä eduskunnan hyväksymien peruste-               teriön soveltamisohjeet edesauttavat tätä kirja-
747: luiden mukaan. Perustelut on kirjoitettu halli-           vuutta. Voidaan asettaa kyseenalaiseksijopa se,
748: tuksen esitykseen sekä eduskunnan asianomai-              miten laajasti oikeusministeriö voi soveltamisoh-
749: sen valiokunnan mietintöön, jotka eduskunta on            jeilla puuttua eduskunnan säätämien lakien tar-
750: hyväksynyt.                                               koitukseen.
751:     Lakien soveltamisesta on oikeusministeriö                 Olen toimittanut oikeusministeriölle nipun
752: antanut ohjeita, jotka on ilmeisesti suunnattu            asiaa selventäviä asiakirjoja.
753: lakia soveltaville tuomioistuimille sekä muille vi-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
754:  ranomaisille kuten ulosottoviranomaisille, selvi-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
755:  tysmiehille ja neuvontaa suorittaville. Yksi tällai-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
756:  nen soveltamisohje on oikeusministeriön lain-            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
757:  valmisteluosastossa Liisa Lehtimäen toimesta
758:  5.1.1995 päivätty muistio, joka koskee sanee-                      Katsooko Hallitus, että eri velkasanee-
759:  rauksen ja verotusmenettelyn välistä suhdetta.                  rausmuotojen toteuttaminen on maas-
760:  Esittämäni esimerkki on tarkoitettu viittaukseksi               samme pysynyt eduskunnan hyväksy-
761:  tämäntyyppisiin ohjeisiin.                                      mien lakien ja niihin liittyvien perustelui-
762:     Kasvavassa määrin ollaan sitä mieltä, että                   den linjalla, ja jos ei, niin johtuuko tämä
763:  useissa tapauksissa ministeriön soveltamisoh-                   mahdollisesti oikeusministeriön taholta
764:  jeet, lakiteksti ja lain perustelut ovat ristiriidassa          eri viranomaisille annettujen ohjeiden
765:  toistensa kanssa ja että soveltamisohjeet olisivat              mahdollisista ristiriitaisuuksista voimas-
766:  enemmän tai vähemmän lakiin perustumatto-                       sa olevaan lakiin nähden, ja
767:  mia. Kysymys on esimerkiksi ristiriidoista sen                     mitä Hallitus aikoo tehdä, että velka-
768:  suhteen, missä tapauksissa saneerauksen kohtee-                 saneerauksen toteuttaminen tapahtuisi
769:  na olevan omaisuus voi olla ulosmittauksen koh-                 eduskunnan säätämän lain ja sen yhtey-
770:  teena velkasaneerauksen vireillepanon jälkeen ja                dessä vahvistamien perustelujen tarkoit-
771:  minkätyyppiset verorästit tulee sisällyttää vireil-             tamassa laajuudessa ja tasapuolisesti eri
772:  lä olevaan maksusuunnitelmaan. Kaiken kaik-                     viranomaisissa ja maan eri osissa?
773: 
774:       Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1996
775: 
776:                                             Sulo Aittoniemi /kesk
777: 
778: 
779: 
780: 
781:  260017
782: 2                                             KK 2/1996vp
783: 
784: 
785: 
786: 
787:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
788: 
789:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         nimenomaisesti viitattu, on esitetty perusteltu
790: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          käsitys siitä, miten veronpalautus ja verovelka
791: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tulisi ottaa velkajärjestelyssä huomioon. Muis-
792: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         tion laatimisen tarpeeseen vaikuttivat yhtäältä
793: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          lukuisat pyynnöt ja toisaalta se seikka, että vero-
794: n:o 2:                                                 tuksesta johtuvat vahvistettujen maksuohjel-
795:                                                        mien muutoshakemukset uhkasivat ruuhkauttaa
796:           Katsooko Hallitus, että eri velkasanee-      tuomioistuimet ja viivästyttää muiden asioiden
797:        rausmuotojen toteuttaminen on maas-             käsittelyä. Muistio ei ole sitova ohje eikä sitä ole
798:        samme pysynyt eduskunnan hyväksy-               sellaiseksi tarkoitettu. Muistionjohdantojaksos-
799:        mien lakien ja niihin liittyvien perustelui-    sa todetaankin nimenomaisesti seuraavaa: "Oi-
800:        den linjalla, ja jos ei, niin johtuuko tämä     keusministeriö ei voi kuitenkaan antaa tuomiois-
801:        mahdollisesti oikeusministeriön taholta         tuimia sitovia ohjeita lain tulkinnasta eikä mil-
802:        eri viranomaisille annettujen ohjeiden          lään tavoin rajoittaa asiaan osallisten oikeutta
803:        mahdollisista ristiriitaisuuksista voimas-      saattaa asia tuomioistuimen käsiteltäväksi."
804:        sa olevaan lakiin nähden, ja                       Kirjalliseen kysymykseen liittyen oikeusmi-
805:           mitä Hallitus aikoo tehdä, että velka-       nisteriöön on toimitettu asiakirjoja, joissa viita-.
806:        saneerauksen toteuttaminen tapahtuisi           taan siihen, että kysymyksessä olevassa muistios-
807:        eduskunnan säätämän lain ja sen yhtey-          sa olisi esitetty lain perustelujen vastainen kan-
808:        dessä vahvistamien perustelujen tarkoit-        nanotto rajanvedosta sen suhteen, mitkä verove-
809:        tamassa laajuudessa ja tasapuolisesti eri       lat kuuluvat velkajärjestelyn piiriin ja mitkä jää-
810:        viranomaisissa ja maan eri osissa?              vät sen ulkopuolelle. Velkajärjestelyssä järjestet-
811:                                                        täviin velkoihin kuuluvat velat, joiden peruste on
812:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           syntynyt ennen velkajärjestelyn aloittamista ja
813: vasti seuraavan:                                       näistä veloista myös muun muassa sellaiset, joi-
814:                                                        den määrä ei ole tiedossa. Hallituksen esityksessä
815:    Yksityishenkilön velkajärjestelyä koskevan          (HE 183/1992 vp., s. 40) todetaan seuraavaa:
816: lainsäädännön voimaantulo merkitsi kokonaan            "Verosaaminen voi olla sellainen velka, joka on
817: uudenlaisen oikeudellisen instituution käyttöön-       syntynyt jo ennen velkajärjestelyn hakemista,
818: ottoa. Velkajärjestely on maksukyvyttömyysme-          mutta jonka määrää ei vielä ole vahvistettu."
819: nettely, jolla on yhtymäkohtia moneen muuhun           Esityksen perusteluissa ei ole otettu kantaa siihen
820: lainsäädännön alaan, kuten aviovarallisuus- ja         kysymykseen, tulisiko velkajärjestelyn alkamis-
821: yleensäkin perheoikeuteen, perintöoikeuteen,           vuoden ansiotuloveroa pitää velkajärjestelyn pii-
822: velvoiteoikeuteen ja erityisesti esinevakuusoi-        riin kuuluvana veikana sen ajanjakson osalta,
823: keuteen. Sekä tapausten suuren määrän että nii-        joka kyseisenä vuonna on kulunut ennen velka-
824: den laadun kuin myös lainsäädännön uutuuden            järjestelyn alkamista.
825: vuoksi on velkajärjestelyasioita käytännössä hoi-          Muistiossa esitetyn kannanoton mukaan an-
826: taville eri tahoille tullut esiin tulkintakysymyk-     siotulosta perittävä vero velkajärjestelyn alka-
827: siä, jotka ovat aiheutuneet erilaisiin yksittäista-    misvuodelta ei kuulu velkajärjestelyn piiriin. Tä-
828: pauksiin liittyvistä erityispiirteistä. Kysymyksiä     män näkemyksen perusteena on se, että ansiotu-
829: on aiheutunut erityisesti velkaneuvojille ja selvit-   losta perittävä vero määräytyy koko verovuoden
830: täjille myös sellaisista aiheista, jotka koskevat      aikana kertyneen verotettavan tulon mukaan
831: merkittävää osaa velkajärjestelyvelallisia. Jäl-       eikä tulojen ja vähennyskelpoisten menojen
832: kimmäisistä tyypillisiä ovat verotukseen liittyvät     ajoittumisella verovuoden sisällä ole merkitystä.
833: kysymykset. Kysymyksiä on esitetty myös                Verotus toimitetaan verovuoden päätyttyä, jol-
834: oikeusministeriön virkamiesten vastattaviksi.          loin verovuoden aikana kertyneestä verovelvolli-
835:    Oikeusministeriön        lainvalmisteluosastolla    sen kokonaistalosta tehdään kyseiseen verovuo-
836: laaditussa muistiossa, johon kysymyksessä on           teen kohdistuneet vähennykset ja vero määrä-
837:                                              KK 2/1996vp                                               3
838: 
839: tään tämän tuloksen mukaan. Enoakanpidätyk-           mtssa tilaisuuksissa. Oikeuspoliittisella tutki-
840: sen määrää voidaan verovuoden kuluessa muut-          muslaitoksella on valmistunut useita velkajärjes-
841: taa niin, että se mahdollisimman hyvin vastaa         telyn sisältöä ja oikeuskäytäntöä koskevia tutki-
842: lopullista veroa. Käytännössä olisi siis erittäin     muksia. Ministeriö on myötävaikuttanut siihen,
843: ongelmallista velkajärjestelyn yhteydessä määri-      että velkajärjestelyasioiden kanssa toimivien eri
844: tellä, miltä osin vero kohdistuisi velkajärjestelyn   tahojen käytettäväksi on toimitettu muutoksen-
845: alkamista edeltäneisiin kuukausiin.                   hakutuomioistuinten antamia ratkaisuja erityi-
846:    Oikeusministeriö on pyrkinyt parhaalla mah-        sesti sellaisissa asioissa, joissa on käytännössä
847: dollisella tavalla huolehtimaan velkajärjestely-      esiintynyt lain tulkintaan liittyviä ongelmia. Täl-
848: lain toteutumisen seurannasta ja edistämään oi-       lä on pyritty edistämään oikeudenkäytön yhtene-
849: keuskäytännön yhdenmukaisuutta. Oikeusmi-             vyyttä. Tätä toimintaa on edelleen tarkoitus jat-
850: nisteriö on järjestänyt lukuisia keskustelu- ja       kaa niiden tavoitteiden saavuttamiseksi, joihin
851: koulutustilaisuuksia ja ministeriön virkamiehet       kysymyksessä on viitattu.
852: ovat toimineet luennoitsijoina muiden järjestä-
853:      Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1996
854: 
855:                                                                     Oikeusministeri Kari Häkämies
856: 4                                             KK 2/1996vp
857: 
858: 
859: 
860: 
861:                                          Tili Riksdagens Talman
862: 
863:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       ministeriets lagberedningsavdelning, som det i
864: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         spörsmålet explicit hänvisas tili, framförs en mo-
865: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       tiverad uppfattning om hur skatteäterbäring och
866: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål             skatteskuld borde beaktas i ett skuldsanerings-
867: nr 2:                                                  ärende. På uppgörandet av promemorian inver-
868:                                                        kade dels ett stort antal önskemål och dels det
869:            Anser Regeringen att förverkligandet        faktum att ansökningar om ändring av fastställ-
870:         av de olika skuldsaneringsformerna i vårt      da betalningsprogram på grundval av beskatt-
871:         land har hållit sig på den linje som fram-     ningen hotade att förorsaka en anhopning av
872:         går av de av riksdagen antagna lagarna         ärenden vid domstolarna och fördröja behand-
873:         och deras motiveringar, och om så inte är      lingen av andra ärenden. Promemorian är inte en
874:         fallet, beror detta eventuellt på de eventu-   bindande anvisning och är inte heller avsett som
875:         ella motstridigheterna jämfört med gäl-        en sådan. 1 det inledande kapitlet tili promemori-
876:         lande lag i de anvisningar som justitiemi-     an konstateras uttryckligen följande: "Justitie-
877:         nisteriet har utfårdat till olika myndighe-    ministeriet kan emellertid inte utfårda bindande
878:         ter, och                                       anvisningar för domstolarna om tolkningen av
879:            vad ämnar Regeringen göra för att för-      lagen eller på något sätt begränsa en parts rätt att
880:         verkligandet av skuldsaneringen skall ske      föra ärendet tili domstol."
881:         i den omfattning som avses i den av riks-          1 anknytning till det skriftliga spörsmålet har
882:         dagen stiftade lagen och i de motiveringar     till justitieministeriet insänts handlingar i vilka
883:         som då fastställdes och opartiskt vid olika    det hänvisas tili att det i ifrägavarande promemo-
884:         myndigheter och i olika delar av landet?       ria skulle ha framförts ett ställningstagande som
885:                                                        strider mot motiveringarna tililagen beträffande
886:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          gränsdragningen mellan vilka skatteskulder som
887: anföra följande:                                       omfattas av skuldsaneringen och vilka som faller
888:                                                        utanför den. Till skulder som omfattas av skuld-
889:     lkraftträdandet av lagstiftningen om skuldsa-      saneringen hör de skulder vilkas grund har upp-
890: nering för privatpersoner innebar att en helt ny       kommit innan skuldsaneringen inleddes och av
891: rättslig institution togs i bruk. Skuldsaneringen      dessa skulder bl.a. också sådana för vilka belop-
892: är ett insolvensförfarande som har anknytning          pet är oklart. 1 regeringens proposition (RP 183/
893: tili många andra områden inom lagstiftningen,          1992 rd, s.42) konstateras följande: "En skatte-
894: t.ex. lagstiftningen om makars egendomsförhål-         skuld kan vara en sådan skuld som har uppkom-
895: landen och familjerätten i allmänhet, arvsrätten,      mit innan ansökan om skuldsanering görs men
896: obligationsrätten och speciellt realsäkerhetsrät-      vars belopp ännu inte fastställts." 1 proposition-
897: ten. Såväl pä grund av det stora antalet ärenden       ens motiveringar har man inte tagit ställning till
898: och deras natur som på grund av nyheten i lag-         frågan om huruvida inkomstskatten för för-
899: stiftningen har de olika instanser som i praktiken     värvsinkomsten under det är då skuldsaneringen
900: sköter skuldsaneringsärenden ställts inför tolk-       inleds skall anses som en skuld som omfattas av
901: ningsfrägor som har förorsakats av särdrag i           skuldsaneringen för den tidsperiod som under
902: anknytning tili olika enskilda fall. Särskilt skuld-   ifrågavarande år har förlöpt innan skuldsane-
903: rädgivare och utredare har också ställts inför         ringen inleddes.
904: frägor föranledda av omständigheter som berör              Enligt den ståndpunkt som framförs i prome-
905: en betydande del av skuldsaneringsgäldenärerna.        morian omfattas den skatt som uppbärs för för-
906: Av de sist nämnda är frågor med anknytning till        värvsinkomsten under det år dä skuldsaneringen
907: beskattningen typiska. Frågor har också ställts        inleds inte av skuldsaneringen. Motiveringen för
908: tili justitieministeriets tjänstemän.                  denna ståndpunkt är att den skatt som uppbärs
909:     1 den promemoria som uppgjorts vid justitie-       för förvärvsinkomsten bestäms enligt den be-
910:                                                KK 2/1996 vp                                               5
911: 
912: skattningsbara inkomsten under hela skatteåret,         förverkligats och främja en enhetlig rättspraxis.
913: medan det saknar betydelse när inkomster och            Justitieministeriet har ordnat ett flertal diskus-
914: avdragbara utgifter har uppkommit under skat-           sions- och utbildningstillfållen och ministeriets
915: teåret. Beskattningen verkställs efter skatteårets      tjänstemän har verkat som föreläsare vid tillställ-
916: utgång, varvid det från den skattskyldiges hel-         ningar som ordnats av andra instanser. Vid rätts-
917: hetsinkomst under skatteåret görs de avdrag som         politiska forskningsinstitutet har man fårdig-
918: riktar sig mot berörda skatteår och skatten på-         ställt flera utredningar om skuldsaneringens
919: förs enligt detta slutresultat. Förskottsinnehåll-      innehåll och rättspraxisen. Ministeriet har med-
920: ningens belopp kan under skatteåret ändras så           verkat tili att det tili olika instanser som arbetar
921: att det så bra som möjligt motsvarar den slutliga       med skuldsaneringsfrågor har skickats fullföljds-
922: skatten. I praktiken skulle det alltså i samband        domstolarnas avgöranden speciellt i sådana
923: med skuldsaneringen vara ytterst problematiskt          ärenden i vilka det i praktiken har förekommit
924: att fastställa tili viiken del skatten riktar sig mot   problem med hur lagen skall tolkas. Genom detta
925: månader som föregår inledandet av skuldsane-            har man försökt främja en enhetlig rättspraxis.
926: ringen.                                                 Avsikten är att denna verksamhet skall fortgå
927:    Justitieministeriet har på bästa möjliga sätt        också i fortsättningen i syfte att uppnå de mål
928: försökt följa upp hur skuldsaneringslagen har           som det i spörsmålet hänvisas till.
929:      Helsingforsden 27 februari 1996
930: 
931:                                                                        Justitieminister Kari Häkämies
932:                                              KK 3/1996 vp
933: 
934: Kirjallinen kysymys 3
935: 
936: 
937: 
938: 
939:                                    Jukka Tarkka /nuors ym.: Ilmapuolustuksen huoltokapasiteetin
940:                                       ylläpidosta
941: 
942: 
943:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
944: 
945:    Tietoomme on tullut, että Kuorevedellä ole-        si tarvinnut muuttaa pyrkimystä mahdollisim-
946: valta lentokonetehtaalta on lentoteknistä suun-       man itsenäiseen ilmapuolustuksen huoltokapasi-
947: nittelijakuntaa poistettu ja poistunut siinä mää-     teettiin.
948: rin, että tehtaan lentotekniikan osaamisen taso          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
949: on laskenut merkittävästi.                            tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
950:    Kuoreveden lentokonetehtaan lentoteknisellä        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
951: osaamisella on ollut merkittävä osuus maamme          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
952: itsenäisen ilmapuolustuksen ylläpitäjänä. Lento-
953: konetehdas on kyennyt mm. tekemään itsenäi-                     Onko Hallitus tietoinen siitä, että
954: sesti modifikaatioita ilmavoimiemme käytössä                 Kuoreveden lentokonetehtaan lentotek-
955: oleviin hävittäjiin ja on siten estänyt tarpeetto-           nisen osaamistasen laskemisella on tehty
956: man riippuvuuden syntymisen hävittäjiä toimit-               ilmapuolustus tarpeettoman riippuvai-
957: taneisiin valtioihin.                                        seksi lentokalustoa toimittavista valtiois-
958:    Eduskunnassa ei ole käyty sellaista turvalli-             ta?
959: suuspoliittista keskustelua, jonka perusteella oli-
960: 
961:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1996
962:                      Jukka Tarkka /nuors                       Risto Penttilä /nuors
963: 
964: 
965: 
966: 
967:  260017
968: 2                                           KK 3/1996vp
969: 
970: 
971: 
972: 
973:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
974: 
975:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Lentokoneteollisuus Oy on ollut mukana ilma-
976: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        voimienja muun kotimaisen teollisuuden kanssa.
977: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Ilmavoimien kannalta katsottuna Valmetin
978: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jukka Tar-      Kuoreveden tehtailla on henkilöstörakennetta
979: kan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         muutettu tulevaisuuden tarpeiden kannalta hy-
980: n:o 3:                                               vään suuntaan tukemaan asejärjestelmähallin-
981:                                                      nan kehittämistä. Lentokaluston huolto- ja kehi-
982:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että        tystyön vaatimien resurssien uudelleenkohdista-
983:        Kuoreveden lentokonetehtaan lentotek-         misestaja/tai lisäämisestä käydäänjatkuvaa kes-
984:        nisen osaamistasen laskemisella on tehty      kustelua ilmavoimien ja Valmet Lentokoneteol-
985:        ilmapuolustus tarpeettoman riippuvai-         lisuus Oy:n välillä. F-18 Hornet-kaluston osalta
986:        seksi lentokalustoa toimittavista valtiois-   tavoitteena on varsinaisen ylläpitävän huolto- ja
987:        ta?                                           korjaustoiminnan lisäksi luoda valmiudet koko
988:                                                      asejärjestelmän itsenäiselle kehityskyvylle, missä
989:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         työssä Valmet Lentokoneteollisuus Oy:llä on
990: vasti seuraavaa:                                     avainasema.
991:                                                         Ilmavoimissa yhteyskäytössä olevan Redigo-
992:    Valmet Lentokoneteollisuus Oy:llä on keskei-      lentokoneen valmistusoikeuksien myynti ei vai-
993: nen rooli ilmavoimien lentokaluston ylläpito- ja     kuta Valmet Lentokoneteollisuus Oy:n kykyyn
994: kehitystoiminnassa. Myös torjuntahävittäjien         huoltaa, korjata ja modifioida ilmavoimien pää-
995: uusinnassa Valmetin Kuoreveden ja Linnavuo-          kalustoa, torjuntahävittäjiä.
996: ren tehtaat ovat olleet kiinteästi mukana. F -18        Torjuntahävittäjäkaluston huoltojen, kor-
997: Hornet-koneiden osavalmistus- ja kokoonpano-         jausten ja modifiointien osalta ei Valmet Lento-
998: työn kautta Valmet lisää sellaista taitotietoa,      koneteollisuus Oy:n lentoteknisen osaamisen ta-
999: joka edesauttaa kaluston kotimaisen huoltoval-       soa ole laskettu, vaan päinvastoin Valmet Lento-
1000: miuden kehittämistä.                                 koneteollisuus Oy:tä on ilmavoimien kannalta
1001:    Modernina ohjelmistopohjaisena asejärjestel-      kehitetty oikeaan suuntaan vastaamaan tulevai-
1002: mänä F-18 Hornet edellyttää osa-alueiltaan eri-      suuden haasteisiin. Ilmavoimien pääkalusto hoi-
1003: lailla painotettua huolto- ja ylläpitojärjestelmää   detaan nyt ja tulevaisuudessa kotimaassa, ilma-
1004: kuin vanhemmat konetyypit Näiden valmiuk-            voimien tai kotimaisten yritysten toimesta.
1005: sien suunnittelussa ja kehittämisessä Valmet
1006: 
1007:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1996
1008: 
1009:                                                                    Puolustusministeri Anneli Taina
1010:                                                KK3/1996vp                                                3
1011: 
1012: 
1013: 
1014: 
1015:                                          Tili Riksdagens Talman
1016: 
1017:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-             Sett från luftstridskrafternas synpunkt har
1018: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          personalstrukturen vid Valmets fabriker i Kuo-
1019: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        revesi ändrats i en med tanke på framtida behov
1020: man Jukka Tarkka m.fl. undertecknade spörs-             positiv riktning och på ett sådant sätt att det kan
1021: mål nr 3:                                               bidra tili att stöda vapensystemförvaltningens
1022:                                                         utveckling. Luftstridskrafterna och Valmet Flyg-
1023:           Är Regeringen medveten om att den             industri för en fortgående diskussion om omdis-
1024:        sänkta nivån på det flygtekniska kunnan-         poneringen och/eller ökningen av de resurser som
1025:        det vid flygplansfabriken i Kuorevesi har        flygmaterielens underhålls- och utvecklingsarbe-
1026:        lett till att luftf6rsvaret blivit onödigt be-   te kräver. Vad F-18 Hornet-materielen beträffar
1027:        roende av stater som levererar flygmate-         är målet förutom den egentliga underhålls- och
1028:        riel?                                            reparationsverksamheten också att skapa förut-
1029:                                                         sättningar för att hela vapensystemet skall kunna
1030:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           utvecklas självständigt. 1 detta arbete har Valmet
1031: anföra följande:                                        Flygindustri Ab en nyckelställning.
1032:                                                             Försäljningen av tillverkningsrättigheterna
1033:    Valmet Flygindustri Ab har en central roll när       tili flygplanet Redigo, som inom luftstridskraf-
1034: det gäller underhåll och utvecklande av luft-           terna används för sambandsuppgifter, inverkar
1035: stridskrafternas flygmateriel. Också i samband          inte på Valmet Flygindustri Ab:s förmåga att
1036: med förnyandet av jaktplanen har Valmets fabri-         underhålla, reparera och modifiera luftstrids-
1037: ker i Kuorevesi och Linnavuori varit aktivt invol-      krafternas huvudmateriel, jaktplanen.
1038: verade. Viaden partiella tillverkningen och mon-            Vad underhållet, reparationerna och modifie-
1039: teringsarbetet får Valmet ökat kunnande av ett          ringen av jaktplansmaterielen beträffar har det
1040: slag som bidrar tili att utveckla den inhemska          flygtekniska kunnandet vid Valmet Flygplansin-
1041: beredskapen för service av materielen.                  dustri Ab inte försämrats. Sett från luftstrids-
1042:    Genom att F-18 Hornet är ett modernt pro-            krafternas synpunkt har Valmet Flygplansindu-
1043: gramvarubaserat vapensystem förutsätter det ett         stri Ab tvärtom utvecklats i rätt riktning och så
1044: service- och underhållssystem där de enskilda           att framtida utmaningar kan bemötas. Luft-
1045: delområdena betonas på ett annat sätt än i fråga        stridskrafternas huvudmateriel sköts nu och i
1046: om äldre maskintyper. Valmet Flygindustri Ab            framtiden i hemlandet, på försorg av luftstrids-
1047: har tillsammans med luftstridskrafterna och den         krafterna eller inhemska företag.
1048: övriga inhemska industrin varit med om att pla-
1049: nera och utveckla dessa fårdigheter.
1050: 
1051:      Helsingforsden 28 februari 1996
1052:                                                                         F örsvarsminister Anneli Taina
1053:                                              KK 4/1996 vp
1054: 
1055: Kirjallinen kysymys 4
1056: 
1057: 
1058: 
1059: 
1060:                                   Risto Penttilä /nuors ym.: Redigo-koulutuskoneen valmistusoike-
1061:                                       uksien myymisestä
1062: 
1063: 
1064:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
1065: 
1066:    Tietoomme on tullut, että Suomessa suunni-        ole muutenkaan saaneet hankituksi varmaa tie-
1067: :ellun ja valmistetun sotilaslentäjien alkeis- ja    toa siitä, kenen päätöksellä ja milloin kauppa on
1068: Jeruskoulutukseen tarkoitetun Redigo-nimisen         tehty ja kuka on ollut myyjänä.
1069: entokoneen valmistusoikeudet on myyty italia-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1070:  aiselle Aermacchi-yhtiölle.                         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
1071:    Suomalaisten sotilaslentäjien alkeis- ja perus-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1072: coulutuskoneiden suunnittelu ja valmistus on         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1073: Jerustunut useiden komiteoiden mietintöihin.
1074: )man tämäntasoisen lentokoneen suunnittelua                   Onko Hallitus tietoinen siitä, kenen
1075:  a valmistusta on perusteltu mm. itsenäisen puo-            päätöksellä ja milloin Redigo-koulutus-
1076:  ustuskyvynja uskottavan turvallisuuspoliittisen            koneen valmistusoikeuksien myynti on
1077:  injan säilyttämisellä.                                     tapahtunut, kuka on ollut myyjänä ja
1078:     Redigon valmistusoikeuksien myyntiä ei ole              mitkä ovat myynnin perusteet?
1079:  <äsitelty eduskunnassa, eivätkä allekirjoittaneet
1080: 
1081:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1996
1082: 
1083:                      Risto Penttilä /nuors                    Jukka Tarkka /nuors
1084: 
1085: 
1086: 
1087: 
1088:  :60017
1089: 2                                           KK4/1996vp
1090: 
1091: 
1092: 
1093: 
1094:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
1095: 
1096:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Tuotannon lopettamispäätöksen jälkeen Val-
1097: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        metin Lentokoneteollisuuden tavoitteena on ol-
1098: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      lut lähinnä minimoida tappiot vaarantamatta
1099: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Risto           kohtuuttomasti niiden asiakkaiden lentotoimin-
1100: Penttilän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-        taa, joille Redigoja on myyty. Lentokoneteolli-
1101: myksen n:o 4:                                        suus on toimittanut koulutuskoneita Suomen il-
1102:                                                      mavoimille, Eritrean ilmavoimille ja Meksikon
1103:           Onko Hallitus tietoinen siitä, kenen       merivoimille. Lentokoneteollisuuden kannalta
1104:        päätöksellä ja milloin Redigo-koulutus-       jo toimitettujen koneiden tukitoiminta on kui-
1105:        koneen valmistusoikeuksien myynti on          tenkin pitkän päälle vain kustannustekijä, sillä
1106:        tapahtunut, kuka on ollut myyjänä ja          nykyinen asiakaskunta ei riitä luomaan riittävää
1107:        mitkä ovat myynnin perusteet?                 asiakaspohjaa kannattavaan varaosien ja erilais-
1108:                                                      ten palvelujen kauppaan.
1109:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Redigon valmistusoikeuksien myynti vakiin-
1110: vasti seuraavaa:                                     tuneelle lentokonevalmistajalle Aermacchille ja
1111:                                                      tuotannon jatkuminen sitä kautta palvelevat
1112:    Valmet Lentokoneteollisuus Oy:n hallitus val-     näin nykyisiä asiakkaita ja heidän koneidensa
1113: tuutti kokouksessaan 30.1.1996 toimivanjohdon        täysipainoisen käytön jatkumista. Myynti oli
1114: allekirjoittamaan Redigon valmistusoikeuksia         myös Valmetin Lentokoneteollisuuden kannalta
1115: koskevan sopimuksen. Sopimus allekirjoitettiin       liiketaloudellisesti paras vaihtoehto. Ostajalla
1116: Varesessa Italiassa 31.1.1996. Valmistusoikeuk-      Aermachilla on puolestaan kokemuksensa ja laa-
1117: sien ostaja oli Aermacchi S.p.A, jolla on vuosi-     jempien resurssiensa ansiosta selkeästi Valmetin
1118: kymmenten kokemus sotilaskoulukoneiden val-          Lentokoneteollisuutta paremmat mahdollisuu-
1119: mistamisesta ja myynnistä maailmanlaajuisille        det hyödyntää Redigon ominaisuuksia ja mark-
1120: markkinoille.                                        kinapotentiaa1ia.
1121:    Valmet Lentokoneteollisuus Oy:n hallitus              Valmet Lentokoneteollisuus säilyttää kaupan
1122: päätti jo toista vuotta sitten 14.12.1994 lopettaa   yhteydessä oikeuden hyödyntää keräämäänsä
1123: Redigon valmistamisen. Päätös perustui huolelli-     taitotietoa haluamiinsa tarkoituksiin. Koska ky-
1124: seen analyysiin koneen tuotannon jatkamismah-        seessä ei ole sotilaallisesti merkittävä tuote ja
1125: dollisuuksista. Tuotanto ei ollut kannattavaa,       ostaja on eurooppalainen hyvämaineinen yritys,
1126: eikä lähivuosinakaan ollut näköpiirissä mahdol-      ei ole vaaraa, että maanpuolustuksen kannalta
1127: lisuuksia päästä edes sellaiseen tulokseen, jonka    avainasemassa olevaa tietoa tai teknologiaa jou-
1128: tappio olisi voitu kompensoida muilta Valmetin       tuisi vieraisiin käsiin.
1129: Lentokoneteollisuuden tuotantosektoreilta saa-
1130: tavalla katteella.
1131:      Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1996
1132: 
1133:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
1134:                                              KK 4/1996 vp                                               3
1135: 
1136: 
1137: 
1138: 
1139:                                         Tili Riksdagens Talman
1140: 
1141:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Efter beslutet att upphöra med produktionen
1142: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         har Valmets flygplansindustris mål främst varit
1143: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       att minimera förlusterna utan att i oskälig grad
1144: man Risto Penttilä m.fl. undertecknade spörsmål        riskera flygverksamheten för de kundertili vilka
1145: nr4:                                                   Redigo-plan har sålts. Flygplansindustrin har le-
1146:                                                        vererat utbildningsplan tili de finska luftstrids-
1147:           Är Regeringen medveten om genom              krafterna, tili de eritreanska luftstridskrafterna
1148:        vems beslut och när rättigheterna tili tili-    och tili de mexikanska sjöstridskrafterna. Med
1149:        verkningen av utbildningsplanet Redigo          tanke på flygplansindustrin är stödverksamheten
1150:        såldes, vem som var säljare och vilka mo-       för redan levererade pian dock på lång sikt endast
1151:        tiven tili försäljningen var?                   en kostnadsfaktor, eftersom den nuvarande
1152:                                                        kundkretsen inte räcker tili för att skapa en tili-
1153:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          räcklig kundbas för lönsam handel med reservde-
1154: anföra följande:                                       lar och olika tjänster.
1155:                                                           Försäljningen av rättigheterna att tiliverka
1156:    Styrelsen för Valmets flygplansindustri gav         Redigo tili den etablerade flygplanstillverkaren
1157: vid sitt möte den 30 januari 1996 den operativa        Aermacchi och en fortsatt tillverkning i och med
1158: Iedningen fullmakt att underteckna ett avtal om        detta betjänar följaktligen de nuvarande kunder-
1159: försäljning av rättigheterna att tillverka Redigo.     na och möjliggör att deras pian kan användas i
1160: Avtalet undertecknades den 31 januari 1996 i           full skala också i fortsättningen. Försäljningen
1161: Varese i Italien. Tillverkningsrättigheterna köp-      var också företagsekonomiskt det bästa alterna-
1162: tes av Aermacchi S. p.A., som har flera decenniers     tivet för Valmets flygplansindustri. Köparen
1163: erfarenheter av att tillverka pian för militär ut-     Aermacchi har tack vare sina erfarenheter och
1164: bildning och sälja dem på en marknad som om-           större resurser klart bättre möjligheter än Val-
1165: fattar hela världen.                                   mets flygplansindustri att utnyttja Redigos egen-
1166:    Styrelsen för Valmets flygplansindustri beslu-      skaper och marknadspotential.
1167: tade redan den 14 december 1994 att upphöra               Valmets flygplansindustri behåller i samband
1168: med tillverkningen av Redigo. Beslutet baserade        med affåren rätten att för egna syften utnyttja
1169: sig på en omsorgsfull analys av möjligheterna att      den know-how som bolaget har samlat. Eftersom
1170: fortsätta med tiliverkningen av planet. Produk-        det inte är fråga om en produkt med någon större
1171: tionen var inte lönsam och det fanns inte heller       militär betydelse och köparen är ett europeiskt
1172: under de närmaste åren inom synhåll några möj-         företag med gott rykte, finns det ingen risk att
1173: ligheter att ens komma tili ett sådant resultat att    kunskap eller teknologi som med tanke på lan-
1174: förlusten hade kunnat kompenseras med täck-            dets försvar är i nyckelställning skulle hamna i
1175: ning från Valmets flygplansindustris övriga pro-       främmande händer.
1176: duktionssektorer.
1177:      Helsingforsden 22 februari 1996
1178: 
1179:                                                       Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
1180:                                           KK 5/1996 vp
1181: 
1182: Kirjallinen kysymys 5
1183: 
1184: 
1185: 
1186: 
1187:                                  Kari Rajamäki /sd: Puukauppojen arvonlisäveron suorittamisesta
1188: 
1189: 
1190: 
1191:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
1192: 
1193:    Puukaupoissa on myyjä saanut arvonlisävero-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1194: osuuden kaupan yhteydessä, ja hänen tulee mak-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1195: saa se seuraavan vuoden alussa. Hakkuiden mää-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1196: rien perusteella on pääteltävissä, että myyjille   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1197: jäänyt arvonlisäveroa vastaava rahamäärä on
1198: merkittävä, jopa 800 Mmk.                                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1199:    Valtiontalouden tilanteen huomioon ottaen              ryhtyä, jotta valtiontalouden kannalta
1200: kyse on valtion velalla hoidettavasta osuudesta.          tärkeä, nopea ja varma puukauppojen
1201: Toisaalta on myös vaarana, että puukauppojen              arvonlisäveron maksatus toteutetaan?
1202: yhteydessä olevaa vero-osuutta voi olla vaikeaa
1203: löytää maksuajan koittaessa.
1204: 
1205:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1996
1206: 
1207:                                         Kari Rajamäki /sd
1208: 
1209: 
1210: 
1211: 
1212: 260017
1213: 2                                          KK 5/1996 vp
1214: 
1215: 
1216: 
1217: 
1218:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
1219: 
1220:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kataululla toteutettu uudistus edellytti sellaista
1221: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       menettelyllistä ratkaisua, että verohallinto kyke-
1222: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     ni selviytymään sekä verotuksen teknisestä osuu-
1223: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Ra-       desta että laajasta omaan hallintoon ja asiakkai-
1224: jamäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         siin kohdistuvasta aineellisesta ohjauksesta. Tä-
1225: n:o 5:                                              män vuoksi alkutuottajille säädettiin arvonlisä-
1226:                                                     verodirektiivin sallima pisin mahdollinen, kalen-
1227:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      terivuoden mittainen verokausi. Myös alkutuot-
1228:        ryhtyä, jotta valtiontalouden kannalta       tajat saivat aikaa uuden asian omaksumiseen.
1229:        tärkeä, nopea ja varma puukauppojen             Vuoden mittainen verokausi koskee kaikkea
1230:        arvonlisäveron maksatus toteutetaan?         alkutuotantoa, ei yksinomaan puukauppaa.
1231:                                                     Puukaupalle ei voida säätää muusta alkutuotan-
1232:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        nosta poikkeavaa menettelyä. Alkutuottaja on
1233: vasti seuraavaa:                                    voinut vuoden 1996 alusta alkaen hakeutua ve-
1234:                                                     rollisesta toiminnastaan kuukausimenettelyn pii-
1235:    Suomen liittyminen Euroopan unionin jäse-        riin. Hakeutujia on ollut vain muutamia kymme-
1236: neksi vuoden 1995 alussa edellytti arvonlisävero-   niä. Verohallitus seuraa ensimmäisellä alkutuot-
1237: tuksen kohdistamista myös maa- ja metsätalou-       tajien arvonlisäverotuskierroksella puukaupan
1238: den harjoittajiin sekä muihin alkutuottajiin. Tä-   arvonlisäverojen maksamista ja ryhtyy tarvitta-
1239: män arvioitiin lisäävän arvonlisäverovelvollisten   viin menettelyn kehittämistoimiin, jos veron tili-
1240: määrää usealla sadalla tuhannella. Nopealla ai-     tyksissä ilmenee ongelmia.
1241: 
1242:      Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1996
1243: 
1244:                                                                                Ministeri Arja Alho
1245:                                            KK 5/1996 vp                                             3
1246: 
1247: 
1248: 
1249: 
1250:                                        Tili Riksdagens Talman
1251: 
1252:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     av såväl den tekniska sidan av beskattningen som
1253: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-      en omfattande materiell Iedning inom den egna
1254: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-    förvaltningen och i fråga om kunderna. För pri-
1255: man Kari Rajamäki undertecknade spörsmål nr         märproducenterna fastställdes därför en skatte-
1256: 5:                                                  period som omfattade ett kalenderår, viiken var
1257:                                                     den Iängsta möjliga ska.~teperiod som mervärdes-
1258:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      skattedirektivet tillät. A ven primärproducenter-
1259:        ta för att den från statsekonomisk syn-      na fick tid på sig att tillägna sig det nya.
1260:        punkt viktiga, snabba och säkra betal-          Den ettåriga skatteperioden gäller all primär-
1261:        ningen av mervärdesskatt på virkeshan-       produktion, inte enbart virkeshandeln. För vir-
1262:        deln skall kunna verkställas?                keshandeln kan inte fastställas något avvikande
1263:                                                     förfarande jämfört med den övriga primärpro-
1264:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       duktionen. Från och med ingången av 1996 har
1265: anföra följande:                                    primärproducenterna haft möjlighet att ansöka
1266:                                                     om att isin skattebelagda verksamhet komma att
1267:    Av Finlands medlemskap i Europeiska uni o-       omfattas av ett månatligt förfarande. Antalet
1268: nen vid ingången av 1995 följde attäven idkare av   sökande har varit endast några tiotal. Skattesty-
1269: jord- och skogsbruk och andra primärproducen-       relsen följer med hur primärproducenternas för-
1270: ter kom att omfattas av mervärdesbeskattningen.     sta mervärdesskatteomgång utlöper i fråga om
1271: Detta beräknades öka antalet mervärdesskatte-       betalningen av mervärdesskatt på virkeshandel
1272: skyldiga med flera hundratusen. Den i snabb takt    och vidtar vid behov åtgärder för att utveckla
1273: genomförda reformen förutsatte ett sådant tillvä-   förfarandet om det visar sig att redovisningen av
1274: gagångssätt att skatteförvaltningen kunde klara     skatten medför problem.
1275: 
1276:      Helsingforsden 27 februari 1996
1277: 
1278:                                                                                Minister Arja Alho
1279:                                                KK 6/1996 vp
1280: 
1281: Kirjallinen kysymys 6
1282: 
1283: 
1284: 
1285: 
1286:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Kiinteistöjen veivoittamisesta saneeraamaan
1287:                                         julkisivuosa
1288: 
1289: 
1290:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
1291: 
1292:    Kun ajaa Helsingin Mannerheimintietä Haa-            tientukea ja korkotukilainaa. Jos tähän mentäi-
1293: gasta kohti Erottajaa, on kuin ajelisi entisen so-      siin, työpaikkoja syntyisi alalla rutosti ja yhteis-
1294: sialismin piinaamassa kaupungissa. Talojen jul-         kunnan kannalta vielä hyötyyn nähden kohtuul-
1295: kisivut ovat likaisia ja harmaita. Rappaukset           lisin kustannuksin.
1296: ovat lohkeilleet ja maali hilseillyt pois. Ei uskoisi       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1297: olevansa Pohjolan vaikeassa kaupungissa. Jos            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1298: menee Eiraan, Rööperiin tai vaikkapa johonkin           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1299: toiseen kaupunkiin Suomessa, ongelma on sama.           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1300:    Yhteiskunta on hyvin tarkka julkisivujen suh-
1301: teen rakennusvaiheessa ja jopa määrää käytettä-                   Mitä mieltä Hallitus on lainsäädäntö-
1302: vät värisävyt Miksi yhteiskunnan kiinnostus ja                 toimenpiteistä,joiden kautta kaupunkien
1303: määräysvalta hiipuvat tämän jälkeen?                           rapistuneet kiinteistöt määrättäisiin sa-
1304:    Olisikin säädettävä laki, jolla kiinteistöt vel-            neeraamaan julkisivuosa sillä edellytyk-
1305: voitettaisiin huolehtimaan julkisivustaan myös                 sellä, että valtio ja asianomainen kaupun-
1306: rakentamisen jälkeen edellyttäen, että valtio ja               ki antavat asiaan tietyn määrän avustusta
1307: asianomainen kunta antavat saneeraukseen vai-                  ja korkotukilainaa?
1308: 
1309:       Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1996
1310: 
1311:                                            Sulo Aittaniemi /kesk
1312: 
1313: 
1314: 
1315: 
1316:  260017
1317: 2                                             KK 6/1996vp
1318: 
1319: 
1320: 
1321: 
1322:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
1323: 
1324:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ristökuvaan, ovat asianmukaisessa kunnossa ei-
1325: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          vätkä rumenna ympäristöä.
1326: olette 8 päivänä helmikuuta 1996 päivätyn kir-            Lainsäädännöllinen perusta kiinteistöjen jul-
1327: jeenne n:o 45 ohella toimittanut valtioneuvoston       kisivujen kunnostamiseksi on siten olemassa.
1328: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo           Helsingin kaupungissa, johon kysymyksessä vii-
1329: Aittaniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         tataan, rakennusvalvontaviranomaiset ovat an-
1330: sen n:o 6:                                             taneet edellä olevien säännösten nojalla julkisi-
1331:                                                        vujen kunnostuskehotuksia. Asuntojen ja asuin-
1332:           Mitä mieltä Hallitus on lainsäädäntö-        rakennusten korjaustoimintaan myönnettävät
1333:        toimenpiteistä,joiden kautta kaupunkien         avustukset voivat koskea muun ohessa raken-
1334:        rapistuneet kiinteistöt määrättäisiin sa-       nusten ulkoistakin kuntoa. Näiden myöntämistä
1335:        neeraamaan julkisivunsa sillä edellytyk-        ei ole yhdistetty hallinnolliseen määräykseen
1336:        sellä, että valtio ja asianomainen kaupun-      kiinteistön saneeraamisesta.
1337:        ki antavat asiaan tietyn määrän avustusta          Ympäristöministeriössä on vuodesta 1992 to-
1338:        ja korkotukilainaa?                             teutettu korjausrakentamisen laajahkoa tutki-
1339:                                                        mus- ja kehittämisohjelmaa. Kiinteistönhoidon,
1340:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           rakennusten kuntotutkimusten ja rakennuksilta
1341: vasti seuraavaa:                                       vaadittavan huoltokirjan yhteydessä selvitetään
1342:                                                        myös julkisivukorjausten osuus rakennuksen jär-
1343:    Rakennuksen kunnossapito on vanhastaan              kevässä kunnossapidossa. Näiden pohjalta on
1344: kuulunut kiinteistönomistajalle. Rakennuslain          edellytyksiä myös lainsäädännöllisiin ja viran-
1345: 124 §:n mukaan rakennus ympäristöineen on pi-          omaismääräyksiä koskeviin uudistuksiin.
1346: dettävä sellaisessa kunnossa, että se tyydyttää           Rakennusten kunnossapitoa koskevien sään-
1347: terveellisyyden, lujuuden ja paloturvallisuuden        nösten ajanmukaistaminen on mahdollista sisäl-
1348: vaatimukset eikä aiheuta epäsiisteyttä tai rumen-      lyttää rakennuslain vireillä oleviin uudistuksiin.
1349: na ympäristöä. Kunnossapitovelvollisuuden val-         Korjausrakentamisen edistämiseksi hallitus on
1350: vominen on kunnan rakennuslautakunnan asia-            päättänyt varata vuosille 1996-1999 korjaus-
1351: na. Rakennusasetuksen 13 §:n mukaan raken-             avustuksiin määrärahoja niin, että avustuskel-
1352: nuslautakunnan tulee paikallisten olojen mukai-        poiset hankkeet voidaan rahoittaa. Tarkoitukse-
1353: sesti valvoa, että rakennukset, niiden julkisivut ja   na on käynnistää erityinen tiedotuskampanja
1354: muut ulkopuoliset osat sekä sellaiset piha-alueet,     korjaustoiminnan aktivoimiseksi.
1355: rakennelmat ja laitteet, jotka vaikuttavat ympä-
1356: 
1357:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1996
1358: 
1359:                                                                           Ministeri Sinikka Mönkäre
1360:                                               KK 6/1996 vp                                              3
1361: 
1362: 
1363: 
1364: 
1365:                                          Tili Riksdagens Talman
1366: 
1367:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Det existerar således en grund i lagstiftnings-
1368: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse nr 45 av      hänseende för iståndsättning av fastigheters fasa-
1369: den 8 februari 1996 tili vederbörande medlem av        der. I Helsingfors stad, som det i spörsmålet
1370: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo       hänvisas tili, har byggnadstilisynsmyndigheterna
1371: Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 6:                med stöd av ovan nämnda stadganden uppmanat
1372:                                                        tili iståndsättning av fasader. De understöd som
1373:            Vad anser Regeringen om sådana lag-         beviljas för reparationsverksamhet i fråga om
1374:        stiftningsåtgärder genom vilka städernas        bostäder och bostadsbyggnader kan även gälla
1375:        förfallna fastigheter skulle åläggas att sa-    bl.a. byggnadernas yttre skick. Beviljandet av
1376:        nera sina fasader under förutsättning att       dylika understöd har inte förenats med den admi-
1377:        staten och staden i fråga för ändamålet         nistrativa bestämmelsen om sanering av fastighe-
1378:        bistår med understöd och räntestödslån          ter.
1379:        till ett visst belopp?                              Vid miljöministeriet har fr.o.m. 1992 genom-
1380:                                                        förts ett rätt omfattande forsknings- och utveck-
1381:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          lingsprogram för reparationsbyggande. 1 sam-
1382: anföra följande:                                       band med fastighetsskötseln, undersökningar av
1383:                                                        byggnaders skick och den servicebok som fordras
1384:     Underhåll av byggnader har sedan gammalt           för byggnader utreds även fasadreparationernas
1385: hört tili fastighetsägarens uppgifter. Enligt 124 §    andel av ett förnuftigt underhåll av en byggnad.
1386: byggnadslagen skall en byggnad jämte omgiv-            Utgående från dessa finns det förutsättningar
1387: ning hållas i sådant skick att den fyller hygienens,   även för revidering av lagstiftning och myndig-
1388: hållfasthetens och brandsäkerhetens krav och           hets bestämmelser.
1389: inte förorsakar osnygghet eller förfular omgiv-            Det är möjligt att ta in en modernisering av de
1390: ningen. Den kommunala byggnadsnämnden har              stadganden som gäller underhåll av byggnader i
1391: till uppgift att övervaka underhållsskyldigheten.      den revidering av byggnadslagen som är under
1392: Enligt 13 § byggnadsförordningen skall bygg-           arbete. Regeringen har för främjande av repara-
1393: nadsnämnden enligt de lokala förhållandena             tionsbyggandet beslutat reservera anslag för re-
1394: övervaka att byggnaderna, deras fasader och            parationsunderstöd för 1996-1999 så att så-
1395: andra yttre delar samt sådana gårdsområden,            dana projekt som är värda understöd kan finan-
1396: konstruktioner och anläggningar som påverkar           sieras. Syftet är att starta en särskild informa-
1397: miljöbilden är i behörigt skick och att de inte        tionskampanj för aktivering av reparationsverk-
1398: förfular miljön.                                       samheten.
1399: 
1400:      Helsingforsden 28 februari 1996
1401: 
1402:                                                                            Minister Sinikka Mönkäre
1403: 1
1404: 1
1405: 1
1406:     1
1407:     1
1408:     1
1409:         1
1410:         1
1411:         1
1412:             1
1413:             1
1414:             1
1415:                 1
1416:                 1
1417:                 1
1418:                     1
1419:                     1
1420:                     1
1421:                         1
1422:                         1
1423:                         1
1424:                             1
1425:                                              KK 7/1996 vp
1426: 
1427: Kirjallinen kysymys 7
1428: 
1429: 
1430: 
1431: 
1432:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Työnvälitykseen ja työllistämiseen liittyvien
1433:                                        ongelmien ratkaisemisesta
1434: 
1435: 
1436:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
1437: 
1438:    Työllistämisen esteenä on usein perusteltu yli-    man sanktioita pitäisi olla mahdollista, samoin
1439: varovaisuus niin työpaikkaa tarjoavan kuin sii-       työntekijän palaamisen työvoimareserviin kor-
1440: hen halukkaankin osalta. Kun työnantaja tarvit-       tistoon. Näiden asioiden joustavoittaminen enti-
1441: see työntekijän ja ilmoittaa siitä työvoima toimis-   sestään avaisi mahdollisuuksia työpaikkoihin.
1442: toon, hän saa useita haastateltavia, mikäli nämä         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1443: nyt sitten yleensä viitsivät haastatteluun mennä.     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1444: Työn tarjoaja valitsee monta kertaa hyvin vähäi-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1445: sillä tiedoilla työntekijän ja huomaa suhteellisen    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1446: nopeasti tehneensä huonon valinnan. Eroon pää-
1447: seminen ei kuitenkaan ole niinkään helppoa ja                   Mitä Hallitus aikoo tehdä,jotta kortis-
1448: toisaalta työntekijällä ovat takaisinpaluussa vas-           tosta työelämään pyrkivien ja toisaalta
1449: tassa karanteenisäännökset.                                  työpaikkaa tarjoavien välinen sopimus-
1450:     Joustavuus olisi paikallaan. Toisaalta epäon-            suhde saataisiin entistä joustavammaksi,
1451: nistuneen työsuhteen katkaisemisen nopeasti il-              mikä hyödyttäisi kumpaakin osapuolta?
1452: 
1453:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1996
1454: 
1455:                                          Sulo Aittaniemi /kesk
1456: 
1457: 
1458: 
1459: 
1460:  260017
1461: 2                                              KK 7/1996 vp
1462: 
1463: 
1464: 
1465: 
1466:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
1467: 
1468:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          aika voidaan sopia enintään kuuden kuukauden
1469: tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, olette toi-          mittaiseksi.
1470: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen              Koeaikana työsopimus voidaan siten purkaa
1471: vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aittaniemen           työsopimuslain 37 ja 43 §:ssä mainituista työsopi-
1472: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 7:             muksen lakkauttamisperusteista riippumatta il-
1473:                                                         man irtisanomisaikaa. Esimerkiksi työntekijän
1474:            Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta kor-        soveltumattomuus työhönsä tai puutteellinen
1475:         tistosta työelämään pyrkivien ja toisaalta      ammattitaito ovat riittäviä perusteita työsopi-
1476:         työpaikkaa tarjoavien välinen sopi-             muksen purkamiseen koeaikana.
1477:         mussuhde saataisiin entistä joustavam-             Työttömyysturvalain 9 §:n mukaan henkilö,
1478:         maksi, mikä hyödyttäisi kumpaakin osa-          joka on itse aiheuttanut työsuhteen päättymisen,
1479:         puolta?                                         ei ole oikeutettu työttömyyspäivärahaan kah-
1480:                                                         deksan viikon ajalta, eli työntekijä saa kahdek-
1481:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             san viikon karenssin. Työttömyysturvalauta-
1482: taen seuraavaa:                                         kunta on kuitenkin vakiintuneesti katsonut, ettei
1483:                                                         työntekijä ole aiheuttanut työsuhteen päättymis-
1484:     Työsopimuslain 3 §:n mukaan työsopimukses-          tä omalla menettelyllään, jos työnantaja on pur-
1485: sa voidaan sopia enintään neljän kuukauden mit-         kanut työsuhteen koeaikana esimerkiksi juuri
1486: taisesta koeajasta, jonka aikana sekä työnantaja        työntekijän puutteellisen ammattitaidon vuoksi.
1487: että työntekijä voivat purkaa sopimuksen. Pur-             Edellä esittämillään perusteilla hallitus kat-
1488: kaminen ei kuitenkaan saa tapahtua syrjivillä tai       soo, että jo nykyiset säännökset turvaavat toi-
1489: muutoin epäasiallisilla perusteilla. Jos työnanta-      saalta riittävän joustavuuden työnantajalle ja sa-
1490: ja järjestää työntekijälle erityistä työhön liittyvää   malla kuitenkin turvan työntekijälle uutta työ-
1491: koulutusta, joka kestää yli neljä kuukautta, koe-       suhdetta solmittaessa.
1492:      Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1996
1493: 
1494:                                                                        Työministeri Liisa Jaakonsaari
1495:                                             KK 7/1996 vp                                               3
1496: 
1497: 
1498: 
1499: 
1500:                                        Tili Riksdagens Talman
1501: 
1502:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Under prövotiden kan arbetsavtalet således
1503: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          hävas utan uppsägningstid oberoende av vad 37
1504: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      och 43 §§ lagen om arbetsavtal föreskriver om
1505: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade                grunderna för upphörande av ett arbetsavtal. Så
1506: spörsmål nr 7:                                       är tili exempel arbetstagarens olämplighet för
1507:                                                      arbetet eller hans bristande yrkesskicklighet till-
1508:           Vad tänker Regeringen göra för att de      räckliga grunder för att häva arbetsavtalet under
1509:        arbetslösa som vill ut i arbetslivet och de   prövotiden.
1510:        som har arbete att erbjuda skall kunna           Enligt 9 § lagen om utkomstskydd för arbetslö-
1511:        ingå ett flexiblare avtalsförhållande som     sa har en person som själv har varit orsak tili att
1512:        gagnar båda parterna?                         anställningsförhållandet upphört under åtta
1513:                                                      veckor inte rätt tili arbetslöshetsdagpenning.
1514:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        Med andra ord har han åtta veckors karens.
1515: anföra följande:                                     Arbetslöshetsnämnden har dock av hävd ansett
1516:                                                      att en arbetstagare själv genom sitt eget beteende
1517:    Enligt 3 § lagen om arbetsavtal kan det över-     inte har varit orsak tili att anställningsförhållan-
1518: enskommas om en prövotid om högst fyra måna-         det upphört, om arbetsgivaren har hävt avtalet
1519: der under viiken både arbetsgivaren och arbets-      under prövotiden tili exempel just på grund av
1520: tagaren kan häva avtalet. Det får dock inte hävas    arbetstagarens bristfålliga yrkesskicklighet.
1521: på diskriminerande eller andra osakliga grunder.        På dessa grunder anser regeringen att redan de
1522: Om arbetsgivaren anordnar sådan särskild ut-         gällande stadgandena tiliförsäkrar arbetsgivaren
1523: bildning för arbetstagaren som hänför sig tili       en tillräcklig flexibilitet samtidigt som de tryggar
1524: arbetet och som utan avbrott räcker längre än        arbetstagarens ställning då parterna gör upp om
1525: fyra månader, kan överenskommelse träffas om         ett nytt anställningsförhållande.
1526: en prövotid om längst sex månader.
1527:      Helsingfors den 7 mars 1996
1528:                                                                   Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
1529:                                                 KK 8/1996 vp
1530: 
1531: Kirjallinen kysymys 8
1532: 
1533: 
1534: 
1535: 
1536:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Inflaation kansantaloudellisesta merkityk-
1537:                                         sestä
1538: 
1539: 
1540:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
1541: 
1542:    Kohtuullinen inflaatio on yhteiskunnan rat-         siin kadunkulmissa ihmisille rahaa, koska he
1543: taiden rasva ja kasvavan kehityksen liikkeelläpi-      ryntäisivät välittömästi rahanipun kanssa pank-
1544: täjä. Deflaatio taas on este talouden ja työllisyy-    kiinja maksaisivat velastaan ylimääräisen lyhen-
1545: den positiiviselle kehitykselle.                       nyksen.
1546:     Hallitus ja Suomen Pankki ovat erityisesti vii-       Esitän valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mo-
1547: me ajat suorittaneet varjonyrkkeilyä deflaation        menttiin viitaten valtioneuvoston asianomaisen
1548: puolesta ja inflaatiota vastaan. Kaikkien positii-     jäsenen vastattavaksi ehkä vähän erikoislaatui-
1549: visten toimien esteenä on ollut pelko inflaation       sen, mutta asiaa selventävän kysymyksen:
1550: liikkeelle lähtemisestä. Se on ollutjopa korkojen
1551: alentamisen hidastaja, koska on pelätty, että vel-                Jos Hallitus jostakin syystä katsoisi in-
1552: kaiset syytävät syntyvän 0,25 prosentin margi-                 flaation liikkeelle saamisen tarpeelliseksi,
1553: naalin hulvattomaan kulutukseen.                               millä keinoilla Hallitus saisi sen aikaiseksi
1554:     Väitän, että Suomessa ei inflaatiota saada liik-           niissä olosuhteissa, joihin maamme on
1555: keelle enää räjäyttämälläkään. Ei vaikka jaettai-              ajautunut?
1556: 
1557:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1996
1558: 
1559:                                           Sulo Aittaniemi /kesk
1560: 
1561: 
1562: 
1563: 
1564:  260017
1565: 2                                             KK 8/1996 vp
1566: 
1567: 
1568: 
1569: 
1570:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
1571: 
1572:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tohalukkuuteen vaikuttaa ratkaisevasti se, kuin-
1573: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          ka hyvin korkojen tuleva kehitys on ennustetta-
1574: olette 8 päivänä helmikuuta 1996 päivätyn kir-         vissa. Viime viikkojen tapahtumat osoittavat sel-
1575: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       västi, että jo varomattomat puheet tai epämää-
1576: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo Aitta-         räiset huhut palauttavat herkästi markkinoiden
1577: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            mieliin maamme ankean inflaatiohistorian ja
1578: n:o 8:                                                 saavat korot heilumaan. Korkojen heilahtelu
1579:                                                        puolestaan vähentää lainanottohalukkuutta ja
1580:           Jos Hallitusjostakin syystä katsoisi in-     siten osaltaan haittaa kotimaisen kysynnän elpy-
1581:        flaation liikkeelle saamisen tarpeelliseksi,    mistä.
1582:        millä keinoilla Hallitus saisi sen aikaiseksi      Hallitus on talouspolitiikassaan lähtenyt siitä,
1583:        niissä olosuhteissa, joihin maamme on           että ns. EMUn lähentymiskriteerit täytetään ja
1584:        ajautunut?                                      Suomi voisi olla niiden maiden joukossa, jotka
1585:                                                        ensimmäisinä siirtyvät talous- ja rahaliiton kol-
1586:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            manteen vaiheeseen. Sitoutuminen EMU-kritee-
1587: taen seuraavaa:                                        rien täyttämiseen on samalla viesti markkinavoi-
1588:                                                        mille siitä, että Suomi ei pitkälläkään tähtäimellä
1589:     Kuten edustaja Aittoniemi itsekin toteaa, hal-     aio irtautua taloudeltaan vahvimpien ED-mai-
1590: litukselle esitetty kysymys keinoista inflaation       den inflaatiokehityksestä. Tämä on selvästi jo
1591: liikkeelle saamiseksi on lievästi sanottuna eri-       nyt vaimentanut pidemmän ajan inflaatio-odo-
1592: kaislaa tuinen.                                        tuksia, mikä on käytännössä näkynyt pitkien
1593:     Hallituksen talouspolitiikan perimmäisenä ta-      korkojen alenemisena. Mainittakoon tässä yh-
1594: voitteena on kestävän ja työllisyyttä parantavan       teydessä, että Ruotsin epäilevämpi suhtautumi-
1595: taloudellisen kasvun aikaansaaminen. Tämän             nen EMUun on siellä johtanut myös korkeam-
1596: politiikan peruspilareina ovat valtiontalouden         piin korkoihin.
1597: velkaantumisen vähentäminen sekä pysyvästi hi-            Lopuksi toteaisin edustaja Aittoniemelle, että
1598: das inflaatio, jotta kilpailuasemamme voitaisiin       työllisyystilannetta ei auta tippaakaan se, että
1599: kaikissa oloissa turvata. Samalla on pyritty edis-     ruvetaan keksimällä keksimään keinoja inflaa-
1600: tämään talouden rakenteellista sopeutusta.             tiokehityksen käynnistämiseksi. Pikemminkin
1601: Tämä toimintalinja onkin tuottanut tulosta, sillä      tulisi pitää huoli siitä, että hallituksen omaksu-
1602: talouskehitys on monelta osin huomattavasti            masta inflaation vastaisesta linjasta ei missään
1603: kohentunut. Kotimaisen kysynnän elpymisen              oloissa livetä, koska tämä on ainoa kestävä tie
1604: kannalta keskeistä on, että korot ovat merkittä-       vakaaseen talouden kasvuun. Samalla tulisi kui-
1605: västi alentuneet.                                      tenkin myös kiinnittää huomiota siihen, mitä
1606:     Hallituksen valitsemalle toimintalinjalle ei       mahdollisia rakenteellisia uudistuksia lisäksi tar-
1607: juuri ole vaihtoehtoa. Kun finanssipolitiikka jou-     vitaan työttömyyden vähentämiseksi. Ehkä
1608: dutaan pitämään kireänä, kotimaisen kysynnän           myös edustaja Aittoniemen olisi syytä suunnata
1609: elpymisen jatkumisen kannalta erityisesti korko-       mielenkiintoaan inflaatiohaaveista näihin kysy-
1610: kehitys on avainasemassa. Paitsi korkotaso, yri-       myksiin.
1611: tysten samoin kuin kotitalouksienkin luotonot-
1612: 
1613:      Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1996
1614: 
1615:                                                                  Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
1616:                                              KK 8/1996 vp                                               3
1617: 
1618: 
1619: 
1620: 
1621:                                         Tili Riksdagens Talman
1622: 
1623:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          mande ränteutvecklingen kan förutsägas. De se-
1624: anger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av         naste veckornas händelser visar tydligt att redan
1625: den 8 februari 1996 till vederbörande medlem av       oförsiktiga uttalanden eller osäkra rykten lätt får
1626: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo      landets dystra inflationshistoria att återkallas i
1627: Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 8:               marknadens minne och åstadkommer ränte-
1628:                                                       fluktuationer. Räntefluktuationerna i sin tur
1629:           Om Regeringen av någon anledning            minskar benägenheten för upplåning och har
1630:        skulle anse det nödvändigt att sätta fart      därmed en menlig inverkan på ökningen av den
1631:        på inflationen, med vilka medel kan Re-        inhemska efterfrågan.
1632:        geringen då åstadkomma detta i den                 Regeringen har isin ekonomiska politik utgått
1633:        situation som vårt land har hamnat i?          ifrån att vårt land skall uppfylla konvergenskrite-
1634:                                                       rierna inför EMU och att Finland skall kunna
1635:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         vara bland de Iänder som först övergår till den
1636: anföra följande:                                      ekonomiska och monetära unionens tredje fas.
1637:                                                       Det faktum att Finland har förbundit sig att
1638:     Såsom riksdagsman Aittoniemi själv konsta-        uppfylla EMU-kriterierna är samtidigt en signal
1639: terar, är hans spörsmål tili regeringen gällande      till marknadskrafterna om att vårt land inte ens
1640: medel för att få fart på inflationen lindrigt sagt    på lång sikt ämnar frigöra sig från inflationsut-
1641: speciellt.                                            vecklingen i de ekonomiskt starkaste EU-länder-
1642:     Det yttersta målet för regeringens ekonomiska     na. Detta har redan nu betydligt dämpat infla-
1643: politik är att åstadkomma en hållbar och syssel-      tionsförväntningarna för en längre tid framåt,
1644: sättningsfrämjande ekonomisk tillväxt. Grund-         vilket i praktiken framgått av att de långa räntor-
1645: pelarna i denna politik utgörs av en minskad          na sjunkit. Nämnas kan i detta sammanhang att
1646: skuldsättning inom statsekonomin samt en kon-         Sveriges mera tveksamma inställning till EMU
1647: stant låg inflation för att vårt konkurrensläge       där har lett till högre räntor.
1648: skall kunna tryggas under alla förhållanden.              Till sist villjag framhålla för riksdagsman Ait-
1649: Samtidigt har man strävat efter att främja en         taniemi att sysselsättningsläget inte förbättras ett
1650: anpassning av den ekonomiska strukturen. Den-         dyft av att man på alla upptänkliga sätt försöker
1651: na handlingslinje har också gett resultat, efter-     finna medel för att sätta fart på inflationsutveck-
1652: som den ekonomiska utvecklingen i många avse-         lingen. Man bör hellre se till att regeringen i alla
1653: enden har förbättrats avsevärt. Det centrala med      lägen håller fast vid den antiinflatoriska linje den
1654: avseende på en ökad inhemsk efterfrågan är att        slagit in på utan att göra några avsteg, eftersom
1655: räntorna märkbart har sjunkit.                        detta är den enda säkra vägen till en stabil ekono-
1656:     Det finns egentligen inga alternativ till den     misk tillväxt. Samtidigt bör dock uppmärksam-
1657:  handlingslinje regeringen har valt. Då man tving-    het fåstas även vid vilka eventuella konstruktiva
1658:  as bedriva en stram finanspolitik, intar i synner-   reformer som ytterligare krävs för att minska
1659:  het ränteutvecklingen en nyckelposition med av-      arbetslösheten. Kanske det vore skäl också för
1660:  seende på en fortsatt ökning av den inhemska         riksdagsman Aittoniemi att rikta sitt intresse mot
1661:  efterfrågan. Förutom räntenivån har såväl före-      dessa frågor i stället för att drömma om en ökad
1662:  tagens som hushållens benägenhet till kredittag-     inflation.
1663:  ning en avgörande inverkan på hur väl den kom-
1664: 
1665:      Helsingforsden 21 februari 1996
1666: 
1667:                                                                        Finansminister Sauli Niinistö
1668:                                               KK 9/1996 vp
1669: 
1670: Kirjallinen kysymys 9
1671: 
1672: 
1673: 
1674: 
1675:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Poliittisista virkanimityksistä
1676: 
1677: 
1678: 
1679:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
1680: 
1681:     Poliittiset virkanimitykset ovat aina hiertäneet      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1682: suomalaista yhteiskuntaa. Oppositiossa olles-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1683: saan valtapuolueet ovat aina jyrkästi arvostelleet     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1684: poliittisia virkanimityksiä, mutta valtaan pääs-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1685: tyään olleet aikaisempaakin härskimpiä.
1686:     Kansaneläkelaitokseen ollaan taas nimittä-                    Kun kaikki nykyisen hallituksen po-
1687: mässä johtajaksi poliittisin perustein henkilöä,              liittiset puolueet ovat ilmoittaneet aika-
1688: jolla ei ole minkäänlaista koulutusta eikä alan               naan olevansa poliittisia virkanimityksiä
1689: kokemusta. Samanaikaisesti yhteiskunnasssa on                 vastaan, niin mitä mieltä on mainittujen
1690: työttömänä korkeasti koulutettua väkeä ja myös                puolueiden tukeen nojaava Hallitus me-
1691: kansaneläkelaitoksessa odottavat korkeasti kou-               neillään olevista poliittisista virkanimi-
1692: lutetut ja siellä pitkään työskennelleet henkilöt             tyksistä?
1693: nimityskiertoa, joka mahdollistaisi uralla etene-
1694: misen. Siihen ei ole mahdollisuutta, koska poliit-
1695:  tiset nimitykset astuvat kaiken edelle.
1696:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1996
1697:                                           Sulo Aittaniemi /kesk
1698: 
1699: 
1700: 
1701: 
1702:  260017
1703: 2                                            KK 9/1996vp
1704: 
1705: 
1706: 
1707: 
1708:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
1709: 
1710:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        laissa (7 50/94). Yleisiä kelpoisuusvaatimuksia
1711: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ovat kansalaisuus, ikä ja kielitaito. Virkakohtai-
1712: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       set erityiset kelpoisuusvaatimukset säädetään
1713: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        yleensä virastoja koskevissa asetuksissa. Erityi-
1714: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         siä kelpoisuusvaatimuksia ovat esimerkiksi vaa-
1715: n:o 9:                                                dittava koulutus tai tutkinto sekä tehtävien edel-
1716:                                                       lyttämä kokemus tai perehtyneisyys viran tehtä-
1717:            Kun kaikki nykyisen hallituksen po-        väalaan.
1718:        liittiset puolueet ovat ilmoittaneet aika-         Koulutuksen osalta voidaan todeta, että kel-
1719:        naan olevansa poliittisia virkanimityksiä      poisuusvaatimuksena valtion ylimpiin virkoihin
1720:        vastaan, niin mitä mieltä on mainittujen       on lähes poikkeuksetta ylempi korkeakoulutut-
1721:        puolueiden tukeen nojaava Hallitus me-         kinto.
1722:        neillään olevista poliittisista virkanimi-         Harkittaessa, kuka valtion virkaa hakeneista
1723:        tyksistä?                                      henkilöistä nimitetään virkaan, arvioidaan kel-
1724:                                                       poisuusvaatimuksetjokaisen hakijan osalta erik-
1725:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           seen. Hallitusmuodon virkaylennysperusteita
1726: taen seuraavaa:                                       taas sovelletaan hakijoiden keskinäisessä vertai-
1727:                                                       lussa. Tasa-arvolain edellytykset otetaan huo-
1728:    Kysymyksenjohdanto-osassa on viitattu kan-         mioon hakijoiden keskinäisessä vertailussa sil-
1729: saneläkelaitoksen johtajan nimitykseen. Kan-          loin, kun hakijoina on sekä naisia että miehiä.
1730: saneläkelaitos on eduskunnan valvonnassa toi-             Hallitusmuodon 86 §:n virkaylennysperusteis-
1731: miva valtionhallinnosta erillinen laitos. Kansan-     ta taidolla tarkoitetaan muun muassa koulutuk-
1732: eläkeasetuksen (594/56) mukaan eläkelaitoksen         sen avulla hankittuja tietoja ja taitoja sekä muul-
1733: hallituksen puheenjohtaja on eläkelaitoksen pää-      la tavoin osoitettua tietopuolista perehtyneisyyt-
1734: johtaja ja muut hallituksen jäsenet ovat sen joh-     tä virkaan kuuluviin asioihin. Kyvyllä tarkoite-
1735: tajia. Asetuksen 2 §:n mukaan hallituksen pu-         taan henkilökohtaisia ominaisuuksia kuten esi-
1736: heenjohtajalta ja muultajäseneltä vaaditaan, että     merkiksi kyky tulokselliseen työskentelyyn, kou-
1737: hän aikaisemmalla toiminnallaan on osoittanut         luttautuneisuus erilaisiin tehtäviin, johtamisky-
1738: saavuttaneensa sellaisen taidon ja kokemuksen,        ky sekä kansainvälistymiskehitykseen liittyvät
1739: jota viran menestyksellinen hoitaminen edellyt-       valmiudet. Koeteltu kansalaiskunto puolestaan
1740: tää. Asetuksen 3 §:n mukaan hallituksen puheen-       tarkoittaa yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja
1741: johtajan ja jäsenet nimittää tasavallan presidentti   viran hoitamisen kannalta merkityksellisiä an-
1742: avoimella kirjeellä. Kun virka joutuu avoimeksi,      sioita sekä nuhteetonta käytöstä.
1743: tulee valtuutettujen ryhtyä toimenpiteisiin viran        Virkaan nimitettäväitä vaadittavat edellytyk-
1744: täyttämiseksi ja tehdä esitys sopivan henkilön        set riippuvat asianomaisten tehtävien laadusta ja
1745: nimittämiseksi siihen.                                sisällöstä. Tällä on merkitystä, kun harkitaan
1746:    Kansaneläkelaitoksen johtajan kelpoisuus-          nimitysperusteiden keskinäistä painotusta ja pai-
1747: vaatimukset ja nimittämismenettely poikkeavat         notuksen vaikutusta viran hakijoiden ansioiden
1748: olennaisesti vastaavista valtion viroista.            vertailussa. Nimitysharkinnan päämääränä on,
1749:    Sovellettava perussäännös nimitettäessä val-       että ansioitunein hakija tulee valituksi virkaan.
1750: tion virkaan on hallitusmuodon 86 §,jonka mu-            Hallitus toimii virkanimityksistä päättäessään
1751: kaan yleisiä virkaylennysperusteita ovat taito,       ja päätöksiä tasavallan presidentille esitellessään
1752: kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Yleisistä kel-       hallitusmuodon ja alemmanasteisen säännöstön
1753: poisuusvaatimuksista, jotka virkaan nimitettä-        edellyttämällä tavalla.
1754: vän tulee täyttää, säädetään valtion virkamies-
1755: 
1756:      Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1996
1757: 
1758:                                                                                  Ministeri Arja Alho
1759:                                               KK 9/1996 vp                                              3
1760: 
1761: 
1762: 
1763: 
1764:                                          Tili Riksdagens Talman
1765: 
1766:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       särskilda behörighetsvillkor för en viss tjänst
1767: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         stadgas i allmänhet i förordningar för äm betsver-
1768: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       ken. Till särskilda behörighetsvillkor räknas t.ex.
1769: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål             erfordrad utbildning eller examen samt sådan
1770: nr 9:                                                  erfarenhet som krävs för handhavande av upp-
1771:                                                        gifterna eller förtrogenhet med tjänstens upp-
1772:           Eftersom alla politiska partier i den        giftsområde.
1773:        nuvarande regeringen i tiden har uppgett           1 fråga om utbildningen kan man konstatera
1774:        att de motsätter sig politiska utnämning-       att behörighetsvillkoret för statens högre tjänster
1775:        ar, vad anser Regeringen, som stöder sig        nästan undantagslöst är högre högsko1eexamen.
1776:        på de nämnda partierna, om de politiska            Då man överväger viiken av de personer som
1777:        utnämningar som är aktuella för tillfållet?     har sökt en statlig tjänst som skall väljas tili
1778:                                                        tjänsten bedömer man behörighetsvillkoren se-
1779:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          parat för varje sökande. Regeringsformens grun-
1780: anföra fö1jande:                                       der för befordran tili en tjänst tiliämpas när de
1781:                                                        sökande jämförs med varandra. Vilikoren i jäm-
1782:    1 inledningen tili spörsmå1et har hänvisats tili    ställdhets1agen beaktas i jämföre1sen mellan sö-
1783: utnämningen av folkpensionsanstaltens direk-           kandena när dessa består av både kvinnor och
1784: tör. Fo1kpensionsanstalten är en från statsför-        män.
1785: valtningen fristående inrättning som övervakas            Av de grunder för befordran tili tjänst som
1786: av riksdagen. Enligt fo1kpensionsförordningen          nämns i 86 § regeringsformen avses med skick1ig-
1787: (594/56) är ordföranden för pensionsanstaltens         het bl.a. sådana kunskaper och fårdigheter som
1788: styrelse generaldirektör för pensionsanstalten         skaffats genom utbi1dning samt på annat sätt
1789: och styrelsens 1edamöter direktörer vid anstalten.     uppvisad kunskapsmässig förtrogenhet med frå-
1790: En1igt 2 § fordras av en ordförande och ledamot i      gor som är förknippade med tjänsten. Med för-
1791: pensionsanstaltens styrelse att han genom sin          måga avses personliga egenskaper såsom förmå-
1792: tidigare verksamhet har visat sig ha förvärvat en      ga tili arbete som ger resultat, vana vid olika
1793: sådan skick1ighet och erfarenhet som ett fram-         uppgifter, ledarförmåga samt fårdigheter i an-
1794: gångsrikt handhavande av tjänsten förutsätter.         knytning tili den pågående internationa1isering-
1795: Enligt 3 § utnämns styrelsens ordförande och 1e-       en. Beprövad medborger1ig dygd innebär för sin
1796: damöter av republikens president genom öppet           del meriter som är viktiga med tanke på skötseln
1797: brev. Då tjänsten b1ir 1edig skall fullmäktige vidta   av tjänsten och som har erhållits genom allmän
1798: åtgärder för tjänstens besättande och göra fram-       medborgarverksamhet samt ett oklanderligt be-
1799: ställning om utnämnande av en lämplig person.          teende.
1800:    Behörighetsvillkoren och utnämningsförfa-              De krav som ställs på den som utnämns till en
1801: randet för fo1kpensionsansta1tens direktör avvi-       tjänst beror på de aktuella uppgifternas natur och
1802: ker väsentligt från motsvarande statliga tjänster.     innehå11. Detta är av stor betydelse när man över-
1803:    Det grundläggande stadgande som skall till-         väger utnämningsgrundernas inbördes vikt och
1804: lämpas då en person utnämns tili en statlig tjänst     dennas verkan ijämföre1sen av de sökandes meri-
1805: är 86 § regeringsformen, enligt vilket de allmänna     ter. Syftet med utnämningsprövningen är att den
1806: grunderna för befordran är skicklighet, förmåga        mest meriterade sökanden skall bli vald tili tjäns-
1807:  och beprövad medborgerlig dygd. 1 statstjänste-       ten.
1808: mannalagen (750/94) stadgas om de allmänna                När regeringen fattar beslut om utnämningar
1809:  behörighetsvillkor som den som väljs tili en tjänst   och föredrar beslut för repub1ikens president för-
1810:  skall uppfylla. Allmänna behörighetsvillkor är        far den så som förutsätts i regeringsformen och i
1811:  medborgarskap, ålder och språkkunskap. Om             stadganden av lägre rang.
1812: 
1813:      Helsingforsden 1 mars 1996
1814: 
1815:                                                                                    Minister Arja Alho
1816:                                                                                                             j
1817:                                                                                                         j
1818:                                                                                                     j
1819:                                                                                                 j
1820:                                                                                             j
1821:                                                                                         j
1822:                                                                                     j
1823:                                                                                 j
1824:                                                                             j
1825:                                                                         j
1826:                                                                     j
1827:                                                                 j
1828:                                                             j
1829:                                                         j
1830:                                                     j
1831:                                                 j
1832:                                             j
1833:                                         j
1834:                                     j
1835:                                 j
1836:                             j
1837:                         j
1838:                     j
1839:                 j
1840:             j
1841:         j
1842:     j
1843: j
1844:                                             KK 10/1996 vp
1845: 
1846: Kirjallinen kysymys 10
1847: 
1848: 
1849: 
1850: 
1851:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Valtion budjettivajeen supistamisesta me-
1852:                                       noja Ieikkaamalla
1853: 
1854: 
1855:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
1856: 
1857:     Nykyinen hallitus on omaksunut linjan, jonka     valtion tulojen kasvu yhdessä maltillisten leik-
1858: mukaan valtion tulojen ja menojen välinen ero-       kausten kanssa supistamaan budjettivajetta.
1859: tus on poistettavissa pelkästään menoja Ieikkaa-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1860: malla. Pyrkimys on perin virheellinen, sillä anka-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1861: rat menojen leikkaukset merkitsevät samalla          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1862: väistämättä valtion tulojen alenemista vastaaval-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1863: la määrällä ja todennäköisesti enemmänkin ta-
1864: louden ja kotimarkkinoiden halvaantuessa. Höl-                 Aikooko Hallitus kiireesti muuttaa ta-
1865: möläisten satua siteeraten peitto pysyy yhtä pit-           louspoliittista linjaansa siten, että valtion
1866: känä, vaikka jalkapäästä leikattu pala siirretään           budjettivajetta ryhdytään supistamaan,
1867: yläpäähän. Lyheneekin, sillä saumat vievät aina             ei pelkästään menoja leikkaamalla, vaan
1868: sentin tai pari.                                            niistä osaksi luopuenja pyrkien saamaan
1869:     Oikea tapa olisi leikata vähemmän ja harkitus-          halvaantuneet markkinat toimintaan ja
1870: ti ja näin mahdollistaa edes jonkinasteinen mark-           valtion tulokertymä kasvuun positiivisen
1871: kinoiden ja työllisyyden elpyminen ja sitä kautta           kehityksen kautta?
1872: 
1873:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1996
1874: 
1875:                                         Sulo Aittaniemi /kesk
1876: 
1877: 
1878: 
1879: 
1880: 260017
1881: 2                                            KK 10/1996 vp
1882: 
1883: 
1884: 
1885: 
1886:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
1887: 
1888:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kuuden parantaminen. Pian säästöpäätösten jäl-
1889: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          keen hallitus käynnisti useita perusteellisia selvi-
1890: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tystöitä, joiden pohjalta talouden rakenteellisia
1891: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         ongelmia on lähdetty ratkomaan. Valtion vel-
1892: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          kaantumisvauhti ja menojen kasvupaineet huo-
1893: n:o 10:                                                mioon ottaen on ilmeistä, että jo tehtyjen säästö-
1894:                                                        jen mittaluokka ei ole ollut ainakaan liian suuri.
1895:           Aikooko Hallitus kiireesti muuttaa ta-       Säästöistä huolimatta valtion velkaantuminen
1896:        louspoliittista linjaansa siten, että valtion   jatkuu huolestuttavan nopeana ja finanssipolitii-
1897:        budjettivajetta ryhdytään supistamaan,          kan liikkumavara tulee siksi vielä useita vuosia
1898:        ei pelkästään menoja leikkaamalla, vaan         olemaan hyvin rajallinen. Toteutettavia vähäi-
1899:        niistä osaksi luopuen ja pyrkien saamaan        semmät säästöt johtaisivat valtiontalouden en-
1900:        halvaantuneet markkinat toimintaan ja           nestäänkin ylisuuren alijäämän kasvamiseen ja
1901:        valtion tulokertymä kasvuun positiivisen        epävarmuuteen valtion velkaantumisen taittumi-
1902:        kehityksen kautta?                              sesta.
1903:                                                           Rakenteellisten ongelmien ratkominen on vie-
1904:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           lä osittain kesken, mutta selvitysten pohjalta on
1905: vasti seuraavaa:                                       jo pystytty etenemään helmikuussa annettujen
1906:                                                        vuosien 1997-1999 menokehysten yhteydessä
1907:     Suomen valtiontalouden ongelmat ovat syvän         sekä vuoden 1996 ensimmäisen lisäbudjetin val-
1908: laman ja ennätysmäisen työttömyyden aikaan-            mistelun yhteydessä.
1909: saamia ja siksi mittavia. Laman jäljiltä paljastui        Merkittäviä rakenteellisia uudistuksia on jo
1910: useita rakenteellisia ongelmia niin teollisuudesta,    toteutettu tämän hallituskauden aikana. Esi-
1911: palvelusektorilta, työmarkkinoilta kuin julkises-      merkkeinä mainittakoon työeläketurvan uu-
1912: ta taloudestakin. Oli selvää, että talouden kään-      distukset, työelämän joustojen vauhdittaminen
1913: tyminen kasvuun ei parantaisi nopeasti työlli-         ja työttömyysvakuutusmaksujen alentaminen.
1914: syyttä eikä valtion taloutta. Paavo Lipposen hal-      Kuntien valtionosuuksien leikkaukset ovat joh-
1915: lituksen astuessa virkaansa nopeat uudet päätök-       taneet palvelurakenteen ja toimintojen uudel-
1916: set valtiontalouden vakauttamiseksi olivat tar-        leenarviointiin kunnissa ja tehokkuusparannuk-
1917: peen ja samanaikaisesti oli myös uudistettava          siin mm. terveydenhuoltosektorilla. Leikkauk-
1918: perusteellisesti talouden rakenteita.                  sista huolimatta kuntien rahoitusasema on ko-
1919:     Hallitus päätti mittavista säästöistä erittäin     hentunut viime vuosina.
1920: nopeassa aikataulussa, mikä antoi hyvän pohjan            Vielä kesken olevat valmistelut työttömyys-
1921: markkinoiden luottamuksen ylläpitämiselle. Ko-         turvan uudistamiseksi ja kannustinloukkujen
1922: rot laskivatkin voimakkaasti ja inflaatio pysyi        purkamiseksi ovat myös askelia rakenteellisten
1923: alhaisena. Korkojen aleneminen ja inflaation hil-      uudistusten suuntaan. Helmikuun 1996 kehys-
1924: lintä muodostavat pohjan myös kotimarkkinoi-           päätösten yhteydessä valtiontalouden tasapai-
1925: den elpymiselle useiden vuosien supistumisen jäl-      noa parannettiin myös tulonlisäysten kautta.
1926: keen.                                                  Koko ajan on kuitenkin pidetty mielessä hallitus-
1927:    Valtion menojen supistamista ei ole toteutettu      ohjelman periaate, jonka mukaan veroasteen
1928: karkeilla leikkauksilla. Säästöjä päätettäessä on      nousu estetään ja ansiotulojen verotusta pyritään
1929: ollut lähtökohtana kansantaloutemme tehok-             keventämään.
1930: 
1931:      Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1996
1932: 
1933:                                                                                    Ministeri Arja Alho
1934:                                              KK 10/1996 vp                                              3
1935: 
1936: 
1937: 
1938: 
1939:                                          Tili Riksdagens Talman
1940: 
1941:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        samhällsekonomi. Inom kort efter att sparbeslu-
1942: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         ten var fattade satte regeringen igång flera grund-
1943: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       liga utredningar som nu utgör grunden för försö-
1944: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr          ken att lösa de strukturella problemen i vår eko-
1945: 10:                                                    nomi. Med beaktande av den takt i viiken statens
1946:                                                        skuldsättning ökar och trycket på ökade utgifter
1947:           Ämnar Regeringen snarast ändra sin           står det klart att de inbesparingar som gjorts
1948:        ekonomisk-politiska linje så att åtgärder       åtminstone inte har gjorts i alltför stor skala.
1949:        vidtas för att minska statens budgetun-         Trots inbesparingarna fortsätter statens skuld-
1950:        derskott, inte enbart genom att skära ned       sättning att öka i oroväckande takt och rörelse-
1951:        utgifterna utan genom att delvis avstå          friheten inom finanspolitiken kommer därför att
1952:        från sådana och samtidigt få fart på den        vara mycket begränsad flera år framåt. Inbespa-
1953:        lamslagna marknaden och få de inkom-            ringar som är mindre än de som genomförs skulle
1954:        ster som flyter in tili staten att öka genom    leda till att det redan förut överstora underskot-
1955:        en positiv utveckling?                          tet växer och till en osäkerhet beträffande statens
1956:                                                        förmåga att bryta skuldsättningen.
1957:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             Man håller fortfarande på att lösa de struktu-
1958: anföra följande:                                       rella problemen, men på basis av utredningarna
1959:                                                        har man redan kunnat gå framåt i samband med
1960:     Problemen i Finlands statsekonomi är resulta-      utarbetandet av utgiftsramarna för 1997-1999,
1961: tet av en djup lågkonjunktur och en rekordartad        som gavs i februari, och i samband med bered-
1962: arbetslöshet och därför omfattande. I lågkon-          ningen av den första tilläggsbudgeten för 1996.
1963: junkturens spår framkom ett flertal strukturella          Viktiga strukturreformer har redan genom-
1964: problem då det gäller såväl industrin, servicesek-     förts under denna regering. Som exempel kan
1965: torn och arbetsmarkaden som den offentliga             nämnas de reformer som genomförts i arbetspen-
1966: ekonomin. Det stod klart att en vändning av            sionsskyddet, påskyndandet av en ökad flexibili-
1967: lågkonjunkturen i ekonomisk tillväxt inte skulle       tet i arbetslivet och sänkningen av arbetslöshets-
1968: leda tili någon snabb ökning av sysselsättningen       försäkringsavgifterna. Nedskärningen av stats-
1969: eller förbättring av den offentliga ekonomin. När      andelarna tili kommunerna har lett tili en omvär-
1970: Paavo Lipponens regering tillträdde var snabba         dering av kommunernas servicestruktur och
1971: beslut nödvändiga för att stabilisera statsekono-      funktioner och tili förbättringar i effektiviteten
1972:  min och samtidigt var det nödvändigt att grund-       inom bl.a. hälsovårdssektorn. Trots nedskär-
1973:  ligt revidera ekonomins strukturer.                   ningarna har kommunernas finansiella ställning
1974:     Regeringen fattade beslut om omfattande in-        förbättrats under de senaste åren.
1975:  besparingar inom ramen för en snäv tidtabell,             Den pågående revideringen av utkomstskyd-
1976:  vilket skapade en god grund för att upprätthålla      det för arbetslösa och slopandet av stimulans-
1977:  marknadens förtroende. Räntorna sjönk också           fållorna är även de steg i riktning mot strukturre-
1978:  kraftigt och inflationen hölls nere. Räntened-        former. 1 samband med rambeslutet i februari
1979:  gången och den dämpade inflationen utgör en           1996 förbättrades balansen i statsekonomin ock-
1980:  grund också för en livligare hemmamarknad ef-         så genom inkomstökningar. Man har dock hela
1981:  ter flera år av nedtrappning.                         tiden hållit i minnet principen i regeringspro-
1982:      Statens utgifter har inte minskats med kraftiga   grammet, enligt viiken man skall förhindra att
1983:  nedskärningar. Utgångspunkten för sparbeslu-          skattegraden stiger och sträva efter att lindra
1984:  ten har varit en förhöjning av effektiviteten i vår   beskattningen av förvärvsinkomster.
1985: 
1986:       Helsingforsden 26 februari 1996
1987: 
1988:                                                                                    Minister Arja Alho
1989:                                             KK 11/1996 vp
1990: 
1991: Kirjallinen kysymys 11
1992: 
1993: 
1994: 
1995: 
1996:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Hallituksen kihlakuntajakoa koskevista
1997:                                        suunnitelmista
1998: 
1999: 
2000:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2001: 
2002:    Suunnitellun kihlakuntajaon mukaan Suo-            erikoinen sikäli, että sen suuntaviivoja tuodaan
2003: meen on tulossa 95 kihlakuntaa, mikäli kihla-         esille jo ennen kuin kihlakuntauudistuksen poh-
2004: kuntauudistusta koskevat lait lopullisesti hy-        jana olevat lait ovat tulleet eduskunnassa hyväk-
2005: väksytään eduskunnan kolmannessa käsittelys-          sytyiksi.
2006: sä. Jo ennen lain voimaantuloa ja edes lopullis-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2007: ta hyväksymistä eduskunnassa on ainakin hal-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2008: lintoministeri Backman puheissaan Pohjan-             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2009: maalla väläytellyt sitä, että kihlakuntajaotusta      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2010: tullaan rukkaamaan. Kysymys on todennäköi-
2011: sesti sen suunnitelman toteuttamisesta, jonka                   Onko Hallituksella jo ennen kihlakun-
2012: tarkoituksena on pyrkiä maan jakamiseen 40                   tauudistusta koskevien lakien hyväksy-
2013: kihlakuntaan.                                                mistä eduskunnassa suunnitelmat kihla-
2014:    Tämäntyyppinen jako olisi ehdottomasti pui-               kuntajaon muuttamisesta kihlakuntia
2015: telain vastaista ja palveluja heikentävää ja mer-            yhdistämällä, ja
2016: kitsisi myös sitä, että nykyään muutoksenalaisis-               voiko Hallitus ilmoittaa näiden suun-
2017: sa viroissa olevista osa menettäisi lupausten vas-           nitelmien perustan sekä vaikutuksen kih-
2018: taisesti virkansa tai sen, jonka on sijaan saanut.           lakuntauudistuksessa taattuun virkojen
2019:  Kyseessä olisi poliittinen petos pahinta laatua ja          pysyvyyteen?
2020: 
2021:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1996
2022: 
2023:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
2024: 
2025: 
2026: 
2027: 
2028:  260017
2029: 2                                           KK 11/1996 vp
2030: 
2031: 
2032: 
2033: 
2034:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2035: 
2036:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        (Ha VM 13/1995 vp) korostetaan, että mikäli täl-
2037: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         laisen viran perustaminen ei ole järkevää, on kih-
2038: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       lakuntajakoa tarpeen muuttaa, ellei sitten sovel-
2039: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        leta nimismiesjärjestelmää. Hyväksyessään toi-
2040: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         mialalait eduskunta on edellyttänyt hallituksen
2041: n:o 11:                                               huolehtivan siitä, että nimismiehen virkojen pe-
2042:                                                       rustamisessa noudatetaan suurta pidättyvyyttä
2043:           Onko Hallituksella jo ennen kihlakun-       ja että siihen ryhdytään vasta, kun ulosotto- ja
2044:        tauudistusta koskevien lakien hyväksy-         syyteasioiden määrä on vähäinen ja kun yhteis-
2045:        mistä eduskunnassa suunnitelmat kihla-         toimintajärjestelyt eivät ole tarkoituksenmukai-
2046:        kuntajaon muuttamisesta kihlakuntia            sia.
2047:        yhdistämällä, ja                                   Eräissä osissa maata, lähinnä Itä-ja Pohjois-
2048:           voiko Hallitus ilmoittaa näiden suun-       Suomen ja myös maan keskiosien harvaan asu-
2049:        nitelmien perustan sekä vaikutuksen kih-       tuilla seuduilla eräät kihlakunnat ovat alueeltaan
2050:        lakuntauudistuksessa taattuun virkojen         ja väestömäärältään sellaisia, ettei eri osastojen
2051:        pysyvyyteen?                                   päälliköiden täyden työmäärän saavuttaminen
2052:                                                       aina yhteistoimintajärjestelyinkään ole mahdol-
2053:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          lista.
2054: vasti seuraavaa:                                          Kihlakuntauudistuksen toimeenpanon val-
2055:                                                       mistelussa on, huomioon ottaen eduskunnan hy-
2056:     Valtion paikallishallinto järjestetään 1.12.      väksymät toimialalait ja kannanotot, todettu,
2057: 1996 lukien kihlakunnittain perustamalla niihin       että hyväksytyllä kihlakuntajaolla on syntymäs-
2058: joko yhtenäisjärjestelmän mukaiset kihlakun-          sä tehtäviltään varsin suppeita kihlakunnanvi-
2059: nanvirastot tai erilliset virastot. Kih1akuntajako-   rastoja. Erityisesti ulosottotoimen ja syyttäjän-
2060: päätöksen (1464/92) mukaan maa jaetaan 95 kih-        toimen osaltajouduttaisiin turvautumaan laajoi-
2061: lakuntaan. Vuoden 1995 joulukuussa muutetun           hin yhteistoimintajärjestelyihin. Laajojen yhteis-
2062: kihlakuntien virastotyyppipäätöksen (1438/95)         toiminta-alueiden muodostaminen rikkoisi pai-
2063: mukaan kihlakunnanvirasto perustetaan 82 kih-         kallishallintolaissa sekä toimialalaeissa todettua
2064: lakuntaan ja erilliset virastot 13 kihlakuntaan.      periaatetta, jonka mukaan valtion paikallishal-
2065:     Kihlakuntauudistukseen liittyen hallitus antoi    linto järjestetään kihlakunnittain. Myös palvelu-
2066: eduskunnalle syksyllä 1995 esitykset rekisterihal-    jen määrän ja tason turvaaminen väestömääräl-
2067: lintolaiksi (HE 9711995 vp) ja laiksi poliisin hal-   tään pienimmissä kihlakunnissa olisi varsin han-
2068: linnosta annetun lain muuttamisesta (HE 86/           kalaa.
2069: 1995 vp) sekä esitykset laiksi kihlakunnansyyttä-         Hallinnon kehittämisen ministerityöryhmän
2070: jistä (HE 83/1995 vp) ja laiksi ulosottotoimesta      käsiteltyä asiaa sisäasiainministeriö on 27.2.1996
2071: (HE 106/1995 vp). Eduskunta hyväksyi toimiala-        pyytänyt viittä lääninhallitusta kiireellisesti vielä
2072: lakiesitykset 13.2.1996 muuttaen niitä eräiltä        arvioimaan lääninsä kihlakuntajakoa. Sisä-
2073: osin sekä lakitekstin että perustelujen osalta.       asiainministeriön alustavan näkemyksen mu-
2074:     Eduskunta muutti esitystä laiksi poliisin hal-    kaan yksitoista toimintaedellytyksiltään ja pal-
2075: linnosta annetun lain muuttamisesta siten, että       velutasoltaan hyvin heikoksi muodostuvaa kih-
2076: jokaisessa kihlakunnassa tulee olla ainakin kih-      lakuntaa tulisi liittää toisiin kihlakuntiin. Näin
2077: lakunnan poliisipäällikön virka. Eduskunnan           maahan muodostuisi 84 kihlakuntaa.
2078: hyväksymässä hallintovaliokunnan mietinnössä
2079: 
2080:      Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 1996
2081: 
2082:                                                                             Ministeri Jouni Backman
2083:                                              KK 11/1996 vp                                                 3
2084: 
2085: 
2086: 
2087: 
2088:                                          Tili Riksdagens Talman
2089: 
2090:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        de av förvaltningsutskottet (FvUB 13/1995 rd)
2091: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         som riksdagen godkänt poängteras att om det
2092: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       inte är förnuftigt att inrätta en dylik tjänst, är det
2093: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr          skäl att ändra häradsindelningen, såvida inte
2094: II:                                                    Iänsmanssystemet tillämpas. Då riksdagen antog
2095:                                                        branschlagarna förutsatte den att regeringen ser
2096:           Har Regeringen, redan innan lagarna          tili att man är mycket återhållsam med att inrätta
2097:        om häradsreformen antas i riksdagen,            länsmanstjänster och att sådant inrättande blir
2098:        planer på att ändra häradsindelningen           aktuellt först då antalet utsökningsärenden och
2099:        genom att sammanslå häraden, och                mål är Iitet och då samarbetsarrangemang inte är
2100:           kan Regeringen ange bakgrunden tili          ändamålsenliga.
2101:        dessa planer samt effekten på de tjänster           I vissa delar av Iandet, närmast i glest bebodda
2102:        vilka har garanterats en fortsatt existens i    trakter i östra och norra Finland samt i mellersta
2103:        samband med häradsreformen?                     Finland, är en del häraden i fråga om sitt område
2104:                                                        och invånarantal sådana att det inte är möjligt att
2105:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          uppnå full arbetsmängd för cheferna vid olika
2106: anföra föjande:                                        avdelningar ens genom samarbetsarrangemang.
2107:                                                            Vid beredningen av genomförandet av härads-
2108:    Statens Iokalförvaltning ordnas från och med        reformen har man, med beaktande av de av riks-
2109: den 1 december 1996 häradsvis genom att i hä-          dagen antagna branschlagarna och riksdagens
2110: radena inrättas antingen häradsämbeten enligt          ståndpukter, konstaterat att den godkända hä-
2111: ett enhetssystem eller fristående ämbetsverk. En-      radsindelningen ger upphov tili i fråga om upp-
2112: Iigt beslutet om häradsindelningen (1464/92) de-       giftsfåltet rätt små häradsämbeten. I synnerhet
2113: las Jandet in i 95 häraden. Enligt det beslut om       när det gäller utsöknings- och åklagarväsendet
2114: häradens ämbetsverkstyp (1438/95) som ändra-           skulle man bli tvungen att ta tili omfattande
2115: des i december 1995 inrättas ett häradsämbete i        samarbetsarrangemang. Omfattande samarbets-
2116: 82 häraden och fristående ämbetsverk i 13 hära-        områden skulle strida mot den princip i Iokalför-
2117: den.                                                   valtningslagen och branschlagarna enligt viiken
2118:    I anslutning tili häradsreformen avlät reger-       statens lokalförvaltning skall ordnas häradsvis.
2119: ingen tili riksdagen hösten 1995 propositioner         Det vore också mycket besvärligt att kunna tryg-
2120: med förslag tili lag om registerförvaltningen (RP      ga serviceutbudet och -nivån i häraden med det
2121: 97/1995 rd) och lag om ändring av polisförvalt-        minsta invånarantalet.
2122: ningen (RP 86/1995 rd) samt propositioner med              Sedan ärendet behandlats av ministerarbets-
2123: förslag tili lag om häradsåklagare (RP 83/1995         gruppen för utvecklande av förvaltningen har
2124: rd) och lag om utsökningsväsendet (RP 10611995         inrikesministeriet 27.2.1996 bett fem länsstyrel-
2125: rd). Riksdagen antog lagförslagen den 13 februa-       ser i brådskande ordning en gång tili utvärdera
2126: ri 1996 efter diverse ändringar såväl i Iag- och       häradsindelningen i sitt Iän. Enligt inrikesminis-
2127: motiveringstexten.                                     teriets preliminära uppfattning borde elva hära-
2128:     Riksdagen ändrade propositionen med för-           den som i fråga om verksamhetsförutsättningar-
2129: slag tilllag om ändring av polisförvaltningen på       na och servicenivån blir mycket svaga samman-
2130: så sätt att det i varje härad skall finnas åtminsto-   slås med andra häraden. På detta sätt skulle i
2131:  ne en tjänst som häradspolischef. I det betänkan-     Jandet bildas 84 häraden.
2132: 
2133:       Helsingfors den 29 februari 1996
2134: 
2135:                                                                               Minister Jouni Backman
2136:                                         KK 12/1996 vp
2137: 
2138: Kirjallinen kysymys 12
2139: 
2140: 
2141: 
2142: 
2143:                                 Matti Vanhanen /kesk: Uudenmaan sotilassoittokunnan toiminnan
2144:                                    jatkuvuudesta
2145: 
2146: 
2147:                                    Eduskunnan Puhemiehelle
2148: 
2149:    Sotilassoittokunnilla on merkittävä asema        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2150: alueellisen musiikkiopetuksen kehittämisessä.    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2151: Uudellamaalla sotilassoittokunta toimii Uuden-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2152: maan prikaatin yhteydessä Tammisaaressa.         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2153:    Dragsvikissa toimivalla soittokunnalla on
2154: suuri vaikutus myös maakunnan ulkopuolella.                Aikooko Hallitus turvata Uudenmaan
2155: Esimerkiksi viime vuonna soittokunta esiintyi           sotilassoittokunnan toiminnan jatkumi-
2156: 237 konsertissa, joista melkoinen osa oli maa-          sen?
2157: kunnan ulkopuolella.
2158:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1996
2159:                                      Matti Vanhanen /kesk
2160: 
2161: 
2162: 
2163: 
2164: 260017
2165: 2                                          KK 12/1996 vp
2166: 
2167: 
2168: 
2169: 
2170:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
2171: 
2172:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      turvaaminen puolustusvoimien vähenevissä ra-
2173: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       hoitusresursseissa.
2174: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Puolustusministeriö on antanut pääesikunnal-
2175: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti          le luvan käynnistää esityksen pohjaltajatkosuun-
2176: Vanhasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       nittelun sotilasmusiikkialan henkilöstö- ja koulu-
2177: n:o 12:                                             tusjärjestelmän uudistamisen sekä Uudenmaan
2178:                                                     sotilassoittokunnan lakkauttamisen osalta. Lak-
2179:           Aikooko Hallitus turvata Uudenmaan        kauttamalla kokonainen toiminnallinen yksikkö
2180:        sotilassoittokunnan toiminnan jatkumi-       voidaan parantaa jäljelle jäävien yksikköjen hen-
2181:        sen?                                         kilöstötilannetta ja toimintaedellytyksiä.
2182:                                                         Läntisen Uudenmaan soittotoiminnasta voi-
2183:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        daan pääesikunnan mukaan huolehtia Kaartin
2184: vasti seuraavaa:                                    Soittokunnan, Laivaston Soittokunnan ja Pans-
2185:                                                     sarisoittokunnan kesken. Tämän lisäksi tehdään
2186:    Pääesikunta jätti puolustusministeriölle viime   selvitystä vapaaehtoiseen maanpuolustusjärjes-
2187: vuoden heinäkuussa esityksen sotilasmusiikki-       telmään liittyen perustaa Uudenmaan Prikaatin
2188: toiminnan kehittämisestä. Esityksen tavoitteena     Killan yhteyteen reservisoittokunta. Näillä jär-
2189: on puolustusvoimien sotilasmusiikkitoiminnan        jestelyillä voidaan taata alueen sotilassoiton
2190: pitkäjänteisen ja kokonaisvaltaisen kehittämisen    määrällinen riittävyys ja korkeatasoisuus.
2191: 
2192:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1996
2193: 
2194:                                                                   Puolustusministeri Anneli Taina
2195:                                              KK 12/1996 vp                                            3
2196: 
2197: 
2198: 
2199: 
2200:                                          Tili Riksdagens Talman
2201: 
2202:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Försvarsministeriet har gett huvudstaben lov
2203: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         att på grundval av förslaget inleda den fortsatta
2204: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-       planeringen av reformen som gäller personal-
2205: man Matti Vanhanen undertecknade spörsmål              och utbildningsorganisationen på militärmusik-
2206: nr 12:                                                 området samt indragningen av Nylands militär-
2207:                                                        musikkår. Genom att dra in en hei verksamhets-
2208:             Ämnar Regeringen trygga den fortsat-       enhet kan man förbättra de återstående enheter-
2209:          ta verksamheten för Ny1ands militärmu-        nas personalsituation och verksamhetsförutsätt-
2210:          sikkår?                                       ningar.
2211:                                                           Enligt huvudstaben kan Gardets Musikkår,
2212:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Flottans musikkår och Pansarmusikkåren ge-
2213: anföra fö1jande:                                       mensamt sköta musikverksamheten i västra Ny-
2214:                                                        land. Dessutom görs med anknytning tili det fri-
2215:    Huvudstaben överlämnade ijuli förra året ett        villiga försvarssystemet en utredning av möjlig-
2216: förslag tili försvarsministeriet om utvecklande av     heten att grunda en reservmusikkår i samband
2217: militärmusikverksamheten. Avsikten med för-            med Nylands Brigads Gilie. Genom dessa ar-
2218: slaget är att se tili att försvarsmaktens militärmu-   rangemang kan man se tili att det kvantitativa
2219: sikverksamhet utvecklas på ett långsiktigt och         utbudet av militärmusik på området är tillräckigt
2220: helhetsbetonat sätt inom ramen för försvarsmak-        stort och att musiken kvalitativt sett är på hög
2221: tens minskande finansieringsresurser.                  nivå.
2222: 
2223:      Helsingforsden 28 februari 1996
2224:                                                                       Försvarsminister Anneli Taina
2225:                                               KK 13/1996 vp
2226: 
2227: Kirjallinen kysymys 13
2228: 
2229: 
2230: 
2231: 
2232:                                     Timo Ihamäki /kok: Uuden lääkkeen erityiskorvattavuuskäsittelyn
2233:                                        nopeuttamisesta
2234: 
2235: 
2236:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
2237: 
2238:     Suomen Iiityttyä Euroopan unianiin direktiivi           Ruotsissa korvattavuuskäsittely hoidetaan re-
2239: n:o 93/39/EEC asettaa määräajan uuden lääk-             kisteröintiprosessin yhteydessä, jolloin lääkkeen
2240: keen hyväksymiskäsittelylle ("tehokas" käsitte-         tullessa markkinoille sillä on myös asianmukai-
2241: lyaika 210 vuorokautta). Lääkelaitoksemme on-           nen korvattavuus. Ajallisesti koko käsittely vie
2242: kin kiitettävästi pystynyt noudattamaan nimen-          Ruotsissa suurin piirtein sen ajan, mitä on varat-
2243: omaan uusien lääkkeiden kohdalla käsittelyajan          tu EU-säännöstön edellyttämälle lääketieteelli-
2244: enimmäismääriä, mutta suuren pulman muodos-             selle hyväksynnälle, eli 210 vuorokautta.
2245: taa tällä hetkellä korvattavuuskäsittely silloin,           Miksi Suomessa rekisteröintianomus ei voisi
2246: kun kysymyksessä ovatjoko alempaan 75 %:n tai           toimia seuraavasti: Samaan aikaan kun uuden
2247: ylempään 100 %:n korvausluokkaan hyväksyt-              lääkkeen rekisteröintianomus lääketieteellistä
2248: täväksi tarkoitetut uudet lääkkeet.                     hyväksyntää varten jätetään lääkelaitokselle,
2249:     Lääkelaitoksen lääketieteellisen hyväksynnän        voitaisiin jättää myös korvattavuusanomus lää-
2250: jälkeen anomus kohtuullisen tukkuhinnan hy-             kekorvauslautakunnalle. Lääkekorvauslauta-
2251: väksymiseksi jätetään Iääkekorvauslautakun-             kunnan 90 päivän käsittelyn jälkeen Kansanelä-
2252: nalle. Lääkekorvauslautakunnan tulee käsitellä          kelaitoksen tulisi pystyä kahdessa kuukaudessa
2253: hinta-anomus 90 päivässä mukaan lukien Kan-             ottamaan kantaa erityiskorvattavuuteen ja so-
2254: saneläkelaitoksen lausunto ,jonka antamiseen on         siaali- ja terveysministeriölle annettaisiin myös
2255: varattu 30 päivää. Tässäkin tapauksessa kysy-           kaksi kuukautta erityiskorvattavuuspäätöksen
2256: myksessä on ns. tehokas käsittelyaika.                  vahvistamiseksi. Tällä menettelyllä erityiskor-
2257:     Kun kohtuullinen tukkuhinta on vahvistettu          vattavuuspäätös saataisiin suurin piirtein sa-
2258: Iääkekorvauslautakunnassa, kyseisellä Iääkkeei-         maan aikaan kuin lääketieteellinen hyväksyntä,
2259: Iä on 50 %:n peruskorvattavuus. Erityiskorvatta-        ja uusi lääke voitaisiin saada suomalaisten poti-
2260: vuuden hakemiseksi esimerkiksi uudelle veren-           laitten käyttöön kohtuullisessa ajassa samalla
2261: painetautilääkkeelle anomus tulee lähettää sen          tavoin kuin läntisessä naapurimaassamme.
2262: jälkeen Kansaneläkelaitokselle, joka käsittelee            On totta, että korvattavuuspäätökset ovat
2263: anomusta ensin sosiaalilääketieteellisen neuvot-        paikallisia, kansallisia päätöksiä eivätkä ole si-
2264: telukunnan lääkejaoksessa.                              dottuja EU-direktiiveihin, mutta esimerkiksi
2265:     Mikäli erityiskorvattavuudesta aiheutuva ar-        teollisuuden kannalta on äärimmäisen ongelmal-
2266:  vioitu kustannus on "miljoonaluokkaa", anomus          lista se, että maassamme vallitsevan systeemin
2267: käsitellään vielä itse sosiaalilääketieteellisen neu-   vuoksi lääketehdas ei voi vakavasti tehdä min-
2268:  vottelukunnan suuressa kokouksessa, jonka jäl-         käänlaista suunnitelmaa lääkkeen valmistami-
2269:  keen anomus menee Kansaneläkelaitoksen halli-          seksi tuotantolaitoksessa, saati sen markkinoin-
2270:  tuksen hyväksyttäväksi. Anomus toimitetaan             nin suunnittelemiseksi ja budjetoimiseksi.
2271:  yhdessä muiden vastaa vankaltaisten hakemusten            Kaiken kaikkiaan edellä mainittujen korvat-
2272:  kanssa kerran tai kahdesti vuodessa sosiaali- ja       tavuuspäätösten tekemiseksi riittävä asiantunte-
2273:  terveysministeriön vakuutusosaston käsiteltä-          mus on Kansaneläkelaitoksessa, ja näin ollen
2274:  väksi. Päätöksen tultua sieltä korvattavuuden          jopa sosiaali- ja terveysministeriön osuuden mi-
2275:  saaminen edellyttää valtioneuvoston päätöstä.          nimointi tehostaisi hallintoa merkittävästi.
2276:     Ongelmallista tässä on se, että lääkekorvaus-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2277:  lautakunnan jälkeen käsittelyajoille ei ole min-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2278:  käänlaista kattoa ja käsittely saattaa venyä rei-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2279:  lusti yli vuoden mittaiseksi.                          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2280: 
2281: 260017
2282: 2                                        KK 13/1996 vp
2283: 
2284:         Onko Hallitus tietoinen uuden lääk-              hyötyä uusista innovatiivisista lääkekek-
2285:       keen erityiskorvattavuuskäsittelyn hitau-          sinnöistä ajallisesti tasavertaisena esimer-
2286:       desta, ja milloin suomalainen potilas voi          kiksi ruotsalaisen potilaan kanssa?
2287:     Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1996
2288: 
2289:                                       Timo Ihamäki /kok
2290:                                             KK 13/1996 vp                                                3
2291: 
2292: 
2293: 
2294: 
2295:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2296: 
2297:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        noille tulonjälkeen saattaa osassa tapauksia olla
2298: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         perusteltua, vaikka suurten lääkekustannusten
2299: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       korvausmenettely takaa, ettei kenellekään aiheu-
2300: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-        du lääkehoidosta kohtuuttoman suuria kustan-
2301: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         nuksia. Osa uusista lääkeaineista on markkinoil-
2302: 13:                                                   le tullessaan vaiheessa, jossa käsitys niiden hoi-
2303:                                                       dollisesta arvosta ei ole vielä selkiintynyt. Tällöin
2304:           Onko Hallitus tietoinen uuden lääk-         on perusteltua lykätä erityiskorvattavuuden
2305:        keen erityiskorvattuuskäsittelyn hitau-        myöntämistä, kunnes tarvittava tieto on käytet-
2306:        desta, ja milloin suomalainen potilas voi      tävissä.
2307:        hyötyä uusista innovatiivisista lääkekek-          Suhteellisen korkea erityiskorvattavien lääk-
2308:        sinnöistä ajallisesti tasavertaisena esimer-   keiden korvaustaso ohjaa käyttöä uusiin, aiem-
2309:        kiksi ruotsalaisen potilaan kanssa?            paa kalliimpiin lääkkeisiin ja hoitokustannuksil-
2310:                                                       taan halvempien, usein edelleen hoidollisesti ar-
2311:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          vokkaiden lääkkeiden käyttö jää suhteellisesti
2312: vasti seuraavaa:                                      vähäisemmäksi. Seurauksena lääkeaineen lisää-
2313:                                                       misestä valtioneuvoston päätökseen on lähes
2314:     Sairausvakuutuslain perusteella vakuutetulle      aina valmisteen käytön lisääntyminen ja lääke-
2315: korvataan lääkärin määräämät sairauden hoi-           korvausmenojen kasvu. Tämän vuoksi on perus-
2316: toon tarpeelliset lääkkeet. Peruskorvaus on 50        teltua, että päätös uuden lääkeaineen erityiskor-
2317: markan omavastuun ylittävältä osalta puolet os-       vattavuudesta tehdään valtioneuvostossa.
2318: tokertaa kohden. Eräissä vaikeissa ja pitkäaikai-         Ruotsin lääkekorvausjärjestelmässä lääkkeet
2319: sissa sairauksissa korvataan lääkehoito joko 75-      voivat olla joko kokonaan tai osittain korvattu-
2320: tai JOO-prosenttisesti 25 markan omavastuun           ja. Potilas maksaa saman ostokerran ensimmäi-
2321: ylittävältä osalta. Valtioneuvosto päättää viime      sestä, osittain korvattavasta lääkkeestä 160
2322: mainituista sairauksista ja niissä korvattavista      Ruotsin kruunua ja muista samalla kertaa oste-
2323: lääkkeistä. Lisäksi vakuutetulla on oikeus saada      tuista lääkkeistä kustakin 60 kruunua. Suurten
2324: tarpeelliset lääkkeet kokonaan korvattuina, kun       lääkekustannusten omavastuuraja on 1 800
2325: vuotuinen omavastuuosuus, 3 166,24 markkaa            kruunua 12 kuukauden jakso! ta. Ilmaislääkesai-
2326: vuonna 1996, on ylittynyt.                            rauksiin kuuluu 32 pitkäaikaissairautta.
2327:     Lääkekorvaukset olivat 2,7 miljardia mark-            Ruotsissa pohditaan lääkekorvausmenojen
2328: kaa vuonna 1995. Ne kasvoivat 10 prosenttia           merkittävän kasvun vuoksi koko lääkekorvaus-
2329: edellisestä vuodesta.                                 järjestelmän uudistamista ja ilmaislääkesairauk-
2330:     Reseptilääke tulee peruskorvauksen ja suur-       sista luopumista. Vain insuliinia tarvitsevat dia-
2331: ten lääkekustannusten korvausmenettelyn pii-          beetikot saisivat lääkkeen maksutta. Uudistusta
2332: riin, kun lääkekorvauslautakunta vahvistaa sille      pohtineen komitean mukaan korvausjärjestel-
2333: kohtuullisen tukkuhinnan. Erityiskorvattaviin         mää tulisi kehittää niin, että kustannustekijät
2334: lääkkeisiin oikeuttavat sairaudet ja niiden hoi-      otettaisiin nykyistä enemmän huomioon, potilai-
2335: dossa käytettävät lääkkeet on määritelty valtio-      den maksamaa osuutta lääkekustannuksista li-
2336: neuvoston päätöksessä. Uuden lääkeaineen hy-          sättäisiin ja lääkekorvaukset porrastettaisiin po-
2337: väksyminen erityiskorvattavaksi edellyttää val-       tilaan lääkekustannusten mukaan. Myös lääk-
2338:  tioneuvoston päätöksen muuttamista. Esityksen        keiden käytön rationaalisuutta on tarkoitus lisä-
2339: tästä tekee kansaneläkelaitos selvitettyään asian-    tä.
2340:  tuntijaelimissä Iääkeaineella saatavat terveys-          Suomessa erityiskorvattavuuskäsittelyä ei
2341:  hyödyt verrattuna käytössä oleviin Iääkeainei-       voida pitää hitaana esimerkiksi Ruotsiin verrat-
2342:  siin.                                                tuna. Ruotsissa ylimmän korvausryhmän lääk-
2343:     Potilaiden hoidon kannalta valmisteen erityis-    keiden luettelo on pysynyt lähes muuttumatto-
2344:  korvattavaksi tuleminen pian lääkkeen markki-        mana vuodesta 1984. Tämän ajankohdan jäi-
2345: 4                                          KK 13/1996 vp
2346: 
2347: keen tulleet uudet, innovatiiviset lääkeaineet on   mukaisiin ylempiin korvausryhmiin. Lääkkeen
2348: korvattu Ruotsin järjestelmän peruskorvausta-       kuuluminen Suomessa peruskorvausryhmään ei
2349: son mukaisesti. Suomen erityiskorvausryhmien        merkitse, ettei potilas voisi hyötyä uusista, in-
2350: sairauksien ja lääkeaineiden luettelot uusittiin    novatiivisista lääkkeistä. Peruskorvausryhmäs-
2351: laajemmin vuonna 1994 ja eräiden sairauksien        sä keskimääräinen korvaus on 38 prosenttia
2352: lääkeaineiden osalta muutoksia tehtiin viimeksi     lääkkeen hinnasta. Esimerkiksi uusimman ve-
2353: keväällä 1995. Lääkeaineluetteloiden perusteel-     renpainelääkkeen kolmen kuukauden lääke-
2354: la näyttää, että Suomessa erityiskorvausryh-        määrän hinnasta korvaus on lääkkeen hinta ja
2355: miin kuuluu uudempia lääkeaineita kuin eräissä      potilaan omavastuuosuus huomioon ottaen 46
2356: muissa ED-maissa niiden korvausjärjestelmien        prosenttia.
2357: 
2358:      Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 1996
2359: 
2360:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
2361:                                             KK 13/1996 vp                                              5
2362: 
2363: 
2364: 
2365: 
2366:                                        Tili Riksdagens Talman
2367: 
2368:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      medelssubstansen jämfört med de läkemedels-
2369: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       substanser som redan är i bruk.
2370: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-        Med tanke på vården av en patient kan det i en
2371: man Timo Ihamäki undertecknade spörsmål nr           del fall vara motiverat att ett preparat blir speci-
2372: 13:                                                  alersättningsgillt så fort det har kommit ut på
2373:                                                      marknaden, även om förfarandet med ersättning
2374:           Är Regeringen medveten om den 1ång-        för höga läkemedelskostnader garanterar att lä-
2375:        samma behandlingen av beslut om nya           kemedelsbehandlingen inte åsamkar någon
2376:        specialersättningsgilia läkemedel och när     oskäligt höga kostnader. Då nya läkemedelssub-
2377:        kan en finländsk patient dra nytta av nya     stanser kommer ut på marknaden är en del av
2378:        innovativa läkemedelsuppfinningar på          dem i ett sådant skede då deras terapeutiska
2379:        ett tidsmässigt jämbördigt sätt jämfört       värde ännu inte är helt klarlagt. Då är det motive-
2380:        med t.ex. en svensk patient?                  rat att skjuta upp beslutet om att de skall vara
2381:                                                      specialersättningsgilla tills nödvändig informa-
2382:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        tion finns tillgänglig.
2383: anföra följande:                                        Den relativt höga nivån på ersättningarna för
2384:                                                      specialersättningsgilla läkemedel styr använd-
2385:    Med stöd av sjukförsäkringslagen får den för-     ningen i riktning mot nya, dyrare läkemedel så att
2386: säkrade ersättning för läkemedel som en läkare       de läkemedel med vilka kostnaderna för behand-
2387: ordinerat och som behövs för behandling av en        lingen blir lägre och vilka ofta fortfarande har ett
2388: sjukdom. Grundersättningen är hälften av det         terapeutiskt värde relativt sett används i mindre
2389: belopp som vid varje inköpstillfålle överstiger en   utsträckning. En följd av att en läkemedelssub-
2390: självriskandel om 50 mk. Vid vissa svåra och         stans fogas tili statsrådets beslut är nästan alitid
2391: långvariga sjukdomar ersätts läkemedelsbehand-       att användningen av preparatet och utgifterna
2392: lingen antingen med 75 eller 100% av det belopp      för läkemedelsersättningarna ökar. Därför är det
2393: som överstiger en självriskandel om 25 mk. Stats-    motiverat att beslut om nya specialersättningsgil-
2394: rådet fattar beslut om de sistnämnda sjukdomar-      la läkemedelssubstanser fattas av statsrådet.
2395: na och om de läkemedel för dem som skall ersät-         Inom det rikssvenska systemet med läkeme-
2396: tas. Den försäkrade har dessutom rätt tili full      delsersättningar kan läkemedlen ersättas anting-
2397: ersättning för nödvändiga läkemedel då den årli-     en helt elier delvis. Vid samtidigt inköp av läke-
2398: ga självriskandelen, som 1996 är 3 166,24 mk, har    medel betalar patienten 160 kr för det första av de
2399: överskridits.                                        läkemedel som ersätts delvis och 60 kr för varje
2400:     Läkemedelsersättningarna uppgick tili 2, 7       ytterligare läkemedel. Självriskgränsen för höga
2401: mrd. mk 1995. De ökade med 10 %jämfört med           läkemedelskostnader är 1 800 kr för en period av
2402: året innan.                                          12 månader. Tili de sjukdomar som berättigar tili
2403:     Ett receptläkemedel omfattas av grundersätt-     kostnadsfria läkemedel hör 32 långvariga sjuk-
2404: ningen och förfarandet med ersättning för höga       domar.
2405: läkemedelskostnader när läkemedelsersättnings-          På grund av den betydande ökningen i utgif-
2406: nämnden har fastställt ett skäligt partipris för     terna för läkemedelsersättningar övervägs i
2407: Iäkemedlet. De sjukdomar som berättigar tili         Sverige en revidering av hela systemet med läke-
2408: specialersättningsgilla läkemedel och de läkeme-     medelsersättningar och ett slopande av systemet
2409:  del som används vid behandlingen av sådana          med sjukdomar som berättigar till kostnadsfria
2410:  sjukdomar fastställs i statsrådets beslut. God-     läkemedel. Endast diabetiker som behöver insu-
2411:  kännandet av en ny specialersättningsgili läke-     lin skulle få sin medicin gratis. Enligt den kom-
2412:  medelssubstans kräver att statsrådets beslut änd-   mitte som har behandlat frågan om revideringen
2413:  ras. Ett förslag om detta framställs av folkpen-    bör ersättningssystemet utvecklas så att kost-
2414:  sionsanstalten efter det att sakkunnigorgan har     nadsfaktorerna beaktas i högre grad än för när-
2415:  utrett den hälsonytta som kan uppnås med läke-      varande, den andel av läkemedelskostnaderna
2416: 6                                           KK 13/1996 vp
2417: 
2418: som patienterna betalar höjs och läkemedelser-          des de senaste ändringarna våren 1995. På basis
2419: sättningarna graderas enligt patientens läkeme-         av förteckningarna över läkemedelssubstanser
2420: delskostnader. Avsikten är också att använd-            ser grupperna som berättigar till specialersätt-
2421: ningen av läkemedel skall bli mera rationell.           ning i Finland ut att omfatta nyare läkemedels-
2422:    Behandlingen av ärenden som gäller special-          substanser än de grupper som berättigar till hö-
2423: ersättningsgilla läkemedel kan inte anses vara          gre ersättningar enligt ersättningssystemen i vis-
2424: långsam i Finland jämfört med t.ex. Sverige. I          sa andra EU-länder. Att ett läkemedel i Finland
2425: Sverige har förteckningen över kostnadsfria lä-         hör tili den grupp som berättigar tili grunder-
2426: kemedel knappast ändrats alls sedan 1984. Nya,          sättning innebär inte att patienterna inte skulle
2427: innovativa läkemedelssubstanser som har kom-            kunna dra nytta av nya, innovativa läkemedel.
2428: mit ut på marknaden efter nämnda tidpunkt               Den genomsnittliga ersättningen i gruppen som
2429: har ersatts enligt grundersättningsnivån i det          berättigar tili grundersättning är 38% av läke-
2430: rikssvenska systemet. Förteckningarna över              medlets pris. T.ex. för det nyaste blodtryckslä-
2431: sjukdomar och läkemedelssubstanser som be-              kemedlet är ersättningen för den mängd läke-
2432: rättigar till specialersättning i Finland revidera-     medel som behövs för tre månader 46% av pri-
2433: des i större omfattning 1994 och när det gäller         set med beaktande av läkemedlets pris och pa-
2434: läkemedelssubstanser för vissa sjukdomar gjor-          tientens självriskandel.
2435:      Helsingforsden 29 februari 1996
2436: 
2437:                                                       Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
2438:                                              KK 14/1996 vp
2439: 
2440: Kirjallinen kysymys 14
2441: 
2442: 
2443: 
2444: 
2445:                                     Timo Ihamäki /kok: Elintarvikkeiden sisältämän natriumin käytön
2446:                                        valvonnasta
2447: 
2448: 
2449:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
2450: 
2451:     Suomalaisten ruokasuolan saanti on tunne-          keiden ravintoarvomerkinnöissä ei puhuta enää
2452: tusti haitallisen suurta ja suola on yksi keskeisim-   ruokasuolasta, vaan sen vaikuttavasta aineesta
2453: piä syitä suomalaisten suureen verenpainetauti-,       natriumista. Sana natrium kattaa kaikki nat-
2454: sepelvaltimotauti- ja aivohalvaussairastavuu-          riumyhdisteet, mikä on kuluttajan kannalta hyvä
2455: teen.                                                  asia. Ravintoarvosisällöstä kertominen on vain
2456:     Suomalaisten suurin suolanlähde ovat teolli-       valitettavasti vapaaehtoista.
2457: set elintarvikkeet. Suomalaiset saavat kaikesta           Toisaalta saman kauppa- ja teollisuusministe-
2458: suolastaan 70-80 % teollisista elintarvikkeista.       riön päällysmerkintäpäätöksessä puhutaan taas
2459:     Suolan haitallisten vaikutusten vähentämisek-      ruokasuolasta ja sen pakollisesta ilmoittamises-
2460: si teollisten elintarvikkeiden suolapitoisuuksia       ta. Päätöksen mukaan elintarvikkeen ruokasuo-
2461: on säädelty ja säännösten noudattamista valvot-        lasisältö on kerrottava kuluttajalle. Asia on ollut
2462: tu tarkasti.                                           hyvä, mutta muuttumassa onnettomaksi, koska
2463:     Äskettäin julkaistut ja suurta julkisuutta saa-    teollisuus on alkanut käyttää enenevässä määrin
2464: neet Helsingin yliopiston biolääketieteen laitok-      ilmoittamisvelvollisuuden ulkopuolella olevia
2465:  sen leipä- ja makkarasuolatutkimukset osoitta-        natriumvalmisteita ruokasuolan sijasta. Tilan-
2466: vat, että elintarviketeollisuus on alkanut lisätä      netta huonontaa vielä se, että elintarvikkeiden
2467:  tuotteisiinsa natriumia muussa muodossa kuin          turvallisuusvalvonta edelleen mittaa ja valvoo
2468:  ruokasuolana. Lisäykset ovat olleet varsin huo-       vain elintarvikkeiden ruokasuola- eli natrium-
2469:  mattavia: jopa yli puolet elintarvikkeiden natriu-    kloridipitoisuuksia.
2470:  mista on ollut lähtöisin muista yhdisteistä kuin         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2471:  ruokasuolasta. Surullisinta asiassa on, että elin-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2472:  tarviketeollisuus on kuuluvasti kertonut terveys-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2473:  myönteisyydestään ja ruokasuolan käytön vä-           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2474:  hentämisestään.
2475:     Natrium on sekä ruokasuolan että muiden                      Onko Hallitus tietoinen muiden nat-
2476:  yhdisteiden terveyteen vaikuttava osa. Muiden                riumyhdisteiden kuin ruokasuolan li-
2477:  natriumyhdisteiden käyttäminen ruokasuolan si-               sääntyvästä terveyttä vaarantavasta käy-
2478:  jasta näyttää johtavan siihen, että teolliset elin-          töstä teollisissa elintarvikkeissa,ja jos on,
2479:  tarvikkeet ovat muuttumassa yhä enemmän uh-                  mitä se aikoo tehdä suomalaisten teollis-
2480:  kaksi suomalaisten terveydelle.                              ten elintarvikkeiden natriumturvallisuu-
2481:     Kauppa- ja teollisuusministeriön elintarvik-              den parantamiseksi?
2482: 
2483:       Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1996
2484: 
2485:                                            Timo Ihamäki /kok
2486: 
2487: 
2488: 
2489: 
2490:  t60017
2491: 2                                              KK 14/1996 vp
2492: 
2493: 
2494: 
2495: 
2496:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
2497: 
2498:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            taatin sijasta kalium- ja kalsiumlaktaatteja
2499: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,             (E 326, E 327).
2500: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen               Leipomopuolella natrinmlaktaatin käyttö on
2501: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-            vähäistä. Leipomoiden mukaan leipien natrium-
2502: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o             määrää on pyritty vähentämään lähinnä ruoka-
2503: 14:                                                       suolaa vähentämällä tai korvaamalla sitä mine-
2504:                                                           raalisuolavalmisteilla.
2505:            Onko Hallitus tietoinen muiden nat-                Ravintoarvomerkintöjä ja muita pakkaus-
2506:         riumyhdisteiden kuin ruokasuolan li-              merkintöjä koskevat Suomen säännökset on har-
2507:         sääntyvästä terveyttä vaarantavasta käy-          monoitu yhteisölainsäädännön kanssa. Niiden
2508:         töstä teollisissa elintarvikkeissa, ja jos on,    mukaisesti elintarvikkeen ravintoarvon mm. nat-
2509:         mitä se aikoo tehdä suomalaisten teollis-         riumin ilmoittaminen on vapaaehtoista. Sitä ei
2510:         ten elintarvikkeiden natriumturvallisuu-          näin ollen ole mahdollista saattaa pakolliseksi
2511:         den parantamiseksi?                               myöskään Suomessa. Kuluttajat ovat myös tot-
2512:                                                           tuneet suolamerkintään ja voivat itse vaikuttaa
2513:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              suolan käyttöönsä. Natriumin ilmoittamista olisi
2514: vasti seuraavaa:                                          vaikeampi ymmärtää. Ruokasuolan ilmoittamis-
2515:                                                           velvollisuus johtuu kansallisista säännöksistä ja
2516:    Suomessa ovat sekä terveysviranomaiset että            sitä perustellaan kansanterveydellisillä syillä
2517: kuluttajat ja elintarviketeollisuus pitäneet suolan       (Suomen suuri sydän- ja verisuonitautisairasta-
2518: pakollista ilmoittamista hyvänä ohjauskeinona             vuus).
2519: vähäsuolaiseen ruokavalioon. Ensimmäisen ker-                 Elintarvikkeiden suolapitoisuusvalvonnassa
2520: ran rajat voimakassuolaisuuden ilmoittamiselle            käytetään kloridin määritykseen perustuvaa hal-
2521: asetettiin jo 1980-luvun puolivälissä (aluksi lisä-       paa ja nopeaa analyysimenetelmää. Tällä analyy-
2522: aine-, sittemmin pakkausmerkintämääräyksis-               simenetelmällä on aikaisemmin saatu luotettavia
2523: sä). Tehtyjen tutkimusten mukaan niillä on ollut          tuloksia, koska elintarvikeviraston tutkimusten
2524: suolapitoisuutta alentava vaikutus. "Voimakas-            mukaan 95 % elintarvikkeiden natriumista oli
2525: suolainen" -merkintää ei juurikaan ole näkynyt,           peräisin ruokasuolasta. Nyttemmin muiden nat-
2526: koska valmistajat ovat pyrkineet sitä välttämään          riumlähteiden käytön lisääntyessä on kehitetty
2527: ja alentaneet valmisteidensa suolapitoisuuksia il-        natriumiin perustuva määritysmenetelmä, joka
2528: moittamisrajan alapuolelle.                               on tarkoitus saada kuntalaboratorioiden rutiini-
2529:    Useiden elintarvikkeiden suolapitoisuutta on-          käyttöön kuluvan vuoden aikana.
2530: kin näin pystytty alentamaan. Kun ruokasuola-                 Hallitus ei tällä hetkellä pidä tarkoituksenmu-
2531: säännöksiä 1990-luvun taitteessa kiristettiin, li-        kaisena pyrkiä muuttamaan suolapitoisuuden il-
2532: hanjalostusteollisuus siirtyi mm. happamuuden             moittamista koskevia säännöksiä. Sen sijaan hal-
2533: säätäaineena käyttämään lähinnä natriumlak-               litus käyttäen uusia analyysimenetelmiä tulee sel-
2534: taattia (E 325). Teollisuuden mukaan makkaralle           vittämään natriumin saantia eri elintarvikkeista.
2535: tyypillinen rakenne edellyttää aina jonkinlaista          Hallituksen tavoitteena on lisätä kuluttajiin
2536: suolojen käyttöä. Kun EU:n uudet lisäainesään-            suuntautuvaa informaatiota, jotta kuluttajat
2537: nökset tulevat meillä voimaan ensi syksyyn men-           pakkausmerkintöjä lukemalla pystyisivät pa-
2538: nessä, ne tulevat antamaan valmistajille uusia            remmin löytämään omalle terveydelleen sopivat
2539: mahdollisuuksia makkaroiden rakenteen sääte-              valmisteet. Hallituksen mielestä teollisuuden tu-
2540: lyyn ja ovat näin omiaan vähentämään natrium-             lisi nähdä vapaaehtoinen ravintosisällön ilmoit-
2541: valmisteiden käyttöä. Jo nyt voitaisiin kuitenkin         taminen kilpailukeinona ja pyrkiä sitä kaikin kei-
2542: makkaran valmistuksessa käyttää natriumlak-               noin lisäämään.
2543: 
2544:       Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1996
2545: 
2546:                                                          Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
2547:                                              KK 14/1996 vp                                                 3
2548: 
2549: 
2550: 
2551: 
2552:                                          Till Riksdagens Talman
2553: 
2554:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        använda kalium- och kalciumlaktater (E 326,
2555: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          E 327) i stället för natriumlaktat.
2556: lem av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-           Pä bagerisidan används natriumlaktat i ringa
2557: man Timo Ihamäki undertecknade spörsmål nr              utsträckning. Enligt bagerierna har man försökt
2558: 14:                                                     minska natriummängden i bröd främst genom
2559:                                                         att koksaltet har minskats eller ersatts med mine-
2560:           Är Regeringen medveten om den                 ralsaltsprodukter.
2561:        ökande användningen av andra natrium-               De finska stadganden som gäller påskrifter om
2562:        föreningar än koksalt i industriellt tillver-    näringsvärdet och andra förpackningspåskrifter
2563:        kade livsmede1, något som äventyrar häl-         har harmoniserats med gemenskapslagstiftning-
2564:        san, och om den är medveten om detta,            en. Enligt den är det frivilligt att ange näringsvär-
2565:        vad har den för avsikt att göra för att          det för ett livsmedel, bl.a. natrium. Detta kan
2566:        förbättra natriumsäkerheten i de inhem-          följaktligen inte heller i Finland göras obligato-
2567:        ska industriella livsmedlen?                     riskt. Konsumenterna har också vant sig vid på-
2568:                                                         skriften om sait och de kan själva päverka sin
2569:   Som svar på detta spörsmål anför jag vörd-            saltanvändning. Det vore svärare att förstä sig på
2570: samt fö1jande:                                          en påskrift om natrium. Skyldigheten att ange
2571:                                                         koksalt beror på nationella bestämmelser och
2572:    Här i Finland har såväl hälsovårdsmyndighe-          den motiveras med folkhälsoskäl (den höga
2573: terna som konsumenterna och livsmedelsindu-             hjärt- och kärlsjukdomsfrekvensen i Finland).
2574: strin ansett att obligatorisk anmälan av sait är ett       Vid övervakningen av livsmedels salthait an-
2575: bra styrmedel i riktning mot en saltfattig diet.        vänds en billig och snabb analysmetod som base-
2576: Redan vid mitten av 1980-talet ställdes för första      rar sig på bestämningen av klorid. Med denna
2577: gången gränser för när det skall anges att ett          analysmetod har tidigare erhållits pålitliga resul-
2578: livsmedel är kraftigt saltat (i början i tillsatsbe-    tat, eftersom 95% av natrium i livsmedlen enligt
2579: stämme1serna, sedermera i bestämmelserna om             livsmedelsverkets undersökningar härstammade
2580: förpackningspåskrifter). Enligt gjorda under-           från koksalt. Numera, sedan användningen av
2581: sökningar har dessa inverkat sänkande på salt-          andra natriumkällor har ökat, har det utvecklats
2582: halten. Päskriften "kraftigt saltad" har inte just      en bestämningsmetod som baserar sig på natrium
2583: alls kunnat ses, eftersom tillverkarna har försökt      och där avsikten är att kommunlaboratorierna
2584: undvika denna och sänkt salthalten i sina pro-          skall ta den i rutinanvändning under detta år.
2585: dukter under gränsen för vad som mäste anges.              Regeringen anser att det i detta Iäge inte är
2586:    På detta sätt har salthalten i flera livsmedel       ändamålsenligt att försöka ändra de bestämmel-
2587: kunnat sänkas. När stadgandena om koksalt               ser som gäller angivande av salthalten. Däremot
2588: skärptes, vid det senaste decennieskiftet, över-        kommer regeringen med nya analysmetoder att
2589: gick köttförädlingsindustrin tili att använda           utreda hur mycket natrium man får i sig avolika
2590: främst natriumlaktat (E 325) bl.a. som surhets-         livsmedel. Regeringen har som mål att öka den
2591: reglerande ämne. Enligt industrin förutsätter den       information som riktas tili konsumenterna, så att
2592: typiska strukturen för korv alltid någon form av        de genom att läsa påskrifterna på förpackningar-
2593: salter. När EU:s nya regler om tillsatsämnen hos        na bättre kan hitta de produkter som passar deras
2594: oss träder i kraft nästa höst kommer de att ge          hälsa. Enligt regeringens äsikt borde industrin se
2595: tillverkarna nya möjligheter att reglera korvar-        det frivilliga angivandet av näringsinnehället
2596: nas struktur och de är därmed väl ägnade att            som ett konkurrensmedel och sträva efter att
2597: minska bruket av natriumprodukter. Redan nu             utöka det på alla sätt.
2598: kunde man dock vid framställningen av korv
2599: 
2600:       Helsingforsden 22 februari 1996
2601: 
2602:                                                        Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
2603:                                              KK 15/1996 vp
2604: 
2605: Kirjallinen kysymys 15
2606: 
2607: 
2608: 
2609: 
2610:                                     Arto Bryggare /sd ym.: Lasten kuljettamisesta polkupyörän perä-
2611:                                         vaunussa
2612: 
2613: 
2614:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
2615: 
2616:     Lasten kuljettaminen polkupyörän perävau-          törmäyssuojaja että lapsi on kiinnitetty perävau-
2617: nussa on monista muista maista poiketen kiellet-       nuun vähintään kolmen pisteen turva vyöllä. Täl-
2618: tyä Suomessa. Ajoneuvojen käytöstä tiellä anne-        laisia perävaunuja on jo markkinoilla ja ne ovat
2619: tun asetuksen (1257/92) 44 §:n 4 momentissa to-        sallittuja lasten kuljettamiseen mm. Saksassa ja
2620: detaan, että ajoneuvon perävaunua ei saa käyt-         Tanskassa.
2621: tää muihin kuin erikseen mainittuihin henkilö-            Polkupyöräilyn suosiota lisääviä toimenpitei-
2622: kuljetuksiin. Polkupyörän perävaunu ei ole erik-       tä tulisi edistää myös lainsäädännönisin toimen-
2623: seen mainittujen henkilökuljetusten joukossa.          pitein. Käytännön elämän kehityksestä jälkeen
2624:     Polkupyöräilyn suosio on jatkuvassa kasvussa       jääneet turhat esteet tulee poistaa. Lisäksi polku-
2625: ja useat perheet haluavat pyöräillä yhdessä va-        pyöräilyn turvallisuutta tulee edistää mm. raken-
2626: paa-aikanaan. Pienemmät lapset, jotka eivät vie-       tamalla entistä enemmän yhtäjaksoisia polku-
2627: lä itse hallitse polkupyörällä ajoaja muun liiken-     pyöräteitä ja eriyttämällä täten toisistaan moot-
2628: teen hahmottamista, tulee nykyisten säännösten         toriajoneuvoliikenne ja kevyt liikenne.
2629: nojalla kuljettaa polkupyörän ta varatelineellä tai       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2630: sille kiinnitetyllä erillisenä turvaistuimella. Pol-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2631: kupyörän kaatuessa tai joutuessa liikenneonnet-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2632: tomuuteen tulee myös lapsesta väistämättä on-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2633: nettomuuden osapuoli.
2634:     Mikäli lapsia kuljetetaan siten vetoakseloidus-              Onko Hallitus tietoinen, että lasten
2635: sa perävaunussa, joka jää pystyasentoon pyörän                kuljettaminen polkupyörän perävaunus-
2636: kaatuessakin, selviää lapsi selvästi vähäisemmin              sa on sallittua useissa muissa EU -maissa,
2637:  vammoin tai vammoitta. Lapsien kuljettamiseen                ja
2638: tarkoitettujen perävaunujen tulee olla luonnolli-                aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
2639:  sesti asetettavat turvallisuusedellytykset täyttä-           siin sen sallimiseksi myös Suomessa?
2640:  viä mm. siten, että niiden kuorella on riittävä
2641: 
2642:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1996
2643: 
2644:                      Arto Bryggare /sd                          Jorma Kukkonen /sd
2645:                      Risto Kuisma /sd                           Klaus Bremer /r
2646: 
2647: 
2648: 
2649: 
2650: 260017
2651: 2                                            KK 15/1996 vp
2652: 
2653: 
2654: 
2655: 
2656:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2657: 
2658:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Tieliikenneasetus osaltaan edellyttää, että pol-
2659: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          kupyörää on kuljetettava pyörätiellä, jos sellai-
2660: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        nen on polkupyörän kulkusuunnassa. Kaksi-
2661: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Arto Bryg-        suuntaisten pyöräteiden mitoituksessa ovat tievi-
2662: garen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         ranomaiset pitäneet vähimmäisleveytenä 2 met-
2663: n:o 15:                                                riä.
2664:                                                           Ajoneuvojen käytöstä tiellä annetussa asetuk-
2665:           Onko Hallitus tietoinen, että lasten         sessa enimmäisleveydeksi polkupyörille on sallit-
2666:        kuljettaminen polkupyörän perävaunus-           tu 0,8 m ja polkupyörien perävaunuille 1,25 m.
2667:        sa on sallittua useissa muissa EU-maissa,          Koska polkupyörien kulkutiet on leveydel-
2668:        ja                                              tään suunniteltu silmällä pitäen pääasiassa kak-
2669:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         sipyöräisiä polkupyöriä ja tavarankuljetukseen
2670:        siin sen saliimiseksi myös Suomessa?            käytetyt polkupyörien perävaunut ovat tähän
2671:                                                        asti olleet harvinaisia, eivät monetkaan polku-
2672:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           pyörien kulkureitit sovellu hyvin kaksipyöräisiä
2673: vasti seuraavaa:                                       polkupyöriä jonkin verran enemmän leveyttä
2674:                                                        vaativien perävaunuyhdistelmien käyttöön.
2675:    Hallitus on tietoinen siitä, että eräissä ED-          Tähän asti lasten kuljettamisessa polkupyö-
2676: maissa ei ole erikseen kielletty lasten kuljettamis-   rien perävaunuissa turvallisesti on ollut ongel-
2677: ta polkupyörien perävaunuissa. Useissa ED-             mana myös perävaunujen rakenteen ja polku-
2678: maissa ei ole lainkaan erityisiä säännöksiä lasten     pyörään kiinnityksen heikko soveltuvuus turval-
2679: kuljettamisesta polkupyörien perävaunuissa.            liseen henkilökuljetukseen.
2680: EU:lla ei ole harmonisoituja säännöksiä polku-             Suomessa polkupyöriä käytetään jossain
2681: pyörille tai niiden perävaunuille eikä näiden käy-     määrin myös kesäajan ulkopuolella. Polkupyö-
2682: tölle.                                                 rän ja perävaunun yhdistelmä ei varsinkaan ke-
2683:    Liikenneturvallisuussyistä henkilöiden kuljet-      säajan ulkopuolella mahdollisesti liukkaissa olo-
2684: taminen perävaunuissa on pääsääntöisesti kiel-         suhteissa ajettaessa ole turvallisesti hallittavissa
2685: letty. Sääntö, johon on eräitä poikkeuksia, kos-       äkkijarrutustilanteissa. Tällöin perävaunu jar-
2686: kee myös polkupyörän perävaunua. Tällaista             ruttomana yleensä pyrkii puskemaan yhdistel-
2687: kuljetustapaa ei ole pidetty liikenneturvallisena.     män hallitsemattomasti linkkuun.
2688: On katsottu, että kuljetusten turvallisuutta hei-          Mikäli polkupyörän perävaunuissa kuljetet-
2689: kentää se, että kulkuväylät on pääasiassa mitoi-       taisiin lapsia, tulisi lasten iälle tai koolle asettaa
2690: tettu kaksipyöräisille polkupyörille ja ne ovat        tarkoituksenmukaiset rajoitukset sekä perävau-
2691: näin ollen kapeita perävaunujen vetämiseen. Li-        nulle erityisiä vaatimuksia, mm. sen kiinnityksen
2692: säksi tavarankuljetusmallisten perävaunujen ra-        luotettavuudelle ja henkilökuljetusvarustukselle.
2693: kenne ja varustus on soveltumaton lasten kulje-        Turvallisuuden kannalta perävaunun kiinnityk-
2694: tukseen.                                               sen polkupyörään tulisi olla sellainen, ettei pol-
2695:    Tieliikennelain mukaan ajoneuvoa, kuten pol-        kupyörän mahdollisesti kaatuessa perävaunu
2696: kupyörää tulee kuljettaa niin lähellä ajoradan         kaatuisi mukana. Samoin tavanomaista tavaran-
2697: reunaa kuin turvallisuutta vaarantamatta on            kuljetukseen tarkoitettua polkupyörän perävau-
2698: mahdollista. Jos ajoradan oikealla puolella on         nua ei voida sellaisenaan pitää henkilökuljetuk-
2699: piennar,jolla ajo käy haitatta päinsä, polkupyö-       seen soveliaana, vaan perävaunussa tulisi vaatia
2700: rää on kuljetettava sillä.                             asianmukainen lastenistuin ja muu turvavarus-
2701:     Suomessa piennarten vähimmäisleveytenä tie-        tus lapsikuljetusta varten.
2702: viranomaiset ovat käyttäneet tietyypistä riip-             Nykyisin on alettu eri sektoreilla entistä pa-
2703: puen jopa 0,5 m, josta 25 cm on yleensä päällys-       remmin ottaa huomioon kevyen liikenteen tar-
2704: tettyä ja 25 cm maapohjaista.                          peita. Uusia pyöräteitä ja kulkureittejä perustet-
2705:                                             KK 15/1996 vp                                              3
2706: 
2707: taessa pyritään jatkossa entistä paremmin va-         omalta osaltaan mahdollisuuksia lasten kuljetta-
2708: rautumaan polkupyörien tilan tarpeen lisäänty-        miseen turvallisemmin perävaunulla.
2709: miseen pyöräilyn kasvun myötä. Tällöin myös              Hallitus on valmis tutkimaan polkupyörän
2710: polkupyörille varattujen kulkutilojen mitoituk-       perävaunun käyttösäännöksiä yhteistyössä käyt-
2711: sessa ei enää useinkaan tyydytä vähimmäisle-          täjä- ja valmistajatahojen kanssa. Jos perävau-
2712: veyksien käyttöön. Tämä kehityssuunta antaa           nuun kohdistuvilla lapsen kuljetuksen huomioon
2713: jatkossa turvallisemmat olosuhteet polkupyö-          ottavilla erityisillä varustevaatimuksilla sekä
2714: rien perävaunujen käyttämiseen.                       mahdollisilla käyttösäännösmuutoksilla voi-
2715:    Samoin polkupyörien perävaunujen kehityk-          daan lasten kuljettaminen polkupyörän perävau-
2716: sen myötä on markkinoille ilmaantunut jo muu-         nussa saada riittävän turvalliseksi, hallitus tulee
2717: tamia erityisesti lasten kuljetukseen suunniteltuja   harkitsemaan lasten kuljetusten sallimista polku-
2718: ja turvavälinein varustettuja perävaunuja. Täl-       pyörien perävaunuissa.
2719: lainen perävaunujen erikoistumiskehitys edistää
2720: 
2721:      Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1996
2722: 
2723:                                                                Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
2724: 4                                           KK 15/1996 vp
2725: 
2726: 
2727: 
2728: 
2729:                                         Tili Riksdagens Talman
2730: 
2731:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          1 förordningen om användning av fordon på
2732: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        väg tilläts 0,8 m som maximibredd för cyk1ar och
2733: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      1,25 m för släpvagnar till cyklar.
2734: man Arto Bryggare m.fl. undertecknade spörs-              Eftersom bredden av fårdvägarna för cyklar
2735: mål nr 15:                                            har konstruerats med tanke pä tvähjuliga cyklar
2736:                                                       och släpvagnar till cyk1ar som är avsedda för
2737:           Är Regeringen medveten om att befor-        godsbefordran har hittills varit sällsynta lämpar
2738:        dran av barn i släpvagn tili cykel tiliåts i   sig enbart fä cykelvägar för släpvagnskombina-
2739:        flera EU-länder, och                           tioner som kräver bredare fårdvägar än tvåhjuli-
2740:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för         ga cyklar.
2741:        att tiliåta detsamma även i Finland?               1 fråga om befordran av barn i släpvagn tili
2742:                                                       cykel har släpvagnskonstruktionen eller dess
2743:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         fastsättande till cykeln hittills orsakat problem
2744: anföra följande:                                      för säker personbefordran.
2745:                                                           1 Finland används cyklarna i någon män även
2746:    Regeringen är medveten om att befordran av         utanför sommartid. En kombination av cykel
2747: barn i släpvagn tili cyke1 inte särskilt förbjuds i   och släpvagn, speciellt utanför sommartid, och
2748: vissa EU-länder. 1 flera EU-länder finns inga         möjligen under omständigheter med ha1ka, kan
2749: särskilda bestämmelser beträffande befordran av       inte pä ett säkert sätt manövreras vid tvär in-
2750: barn i släpvagn tili cykel. EU har inte harmonise-    bromsning. Då tycks det vara så att s1äpvagnen,
2751: rade bestämmelser för cyk1ar eller deras släpvag-     som är utan bromsar, trycker bakifrån på kombi-
2752: nar och inte heller för användning av dem.            nationen sä att den viker sig.
2753:    Pä grund av trafiksäkerhetsskäl är personbe-           Om det befordrades barn i släpvagn till cykel
2754: fordran i släpvagn huvudsakligen förbjuden.           borde ändamälsenliga begränsningar sättas på
2755: Samma regel, med vissa undantag, gäller även          barnens ålder eller storlek samt ställas speciella
2756: släpvagn tili cykel. Detta sätt att transportera      krav på släpvagnen, bl.a. på fastsättningens på-
2757: har inte ansetts vara säkert ur trafikens synvin-     litlighet och utrustning för personbefordran.
2758: kel. Säkerheten vid transporterna anses bli säm-      Med tanke på säkerheten skall släpvagnen fast-
2759: re av att fårdvägarna är huvudsakligen dimen-         sättas till cykeln så att om cykeln faller, gör
2760: sionerade för cyke1 med tvä hjul och de är såle-      släpvagnen inte det. På samma sätt kan en vanlig
2761: des för smala för framförande av släpvagnar.          släpvagn till cykel som är avsedd för godstran-
2762: Därtill är släpvagnarna inte lämpligt konstrue-       sporter inte anses vara lämplig för personbeford-
2763: rade och utrustade för befordran av barn.             ran, utan att en behörig barnsits och annan säker-
2764:    Enligt vägtrafiklagen skall ett fordon, såsom      hetsutrustning finns i s1äpvagnen.
2765: en cykel, framföras sä nära körbanan som är               Nuförtiden uppmärksammas den lätta trafi-
2766: möj1igt utan fara för trafiksäkerheten. Om det på     kens behov pä olika sektorer bättre än förr. Då
2767: högra sidan av körbanan finns en vägren, där          man anlägger nya cykel- och fårdvägar ses det
2768: man utan fara kan köra, skall cyke1n framföras        som mä1 att uppmärksamma det ökade behovet
2769: på den.                                               av utrymme för det växande antalet cyk1ister. Då
2770:    1 Finland tillämpar myndigheterna en minimi-       kan man inte längre nöja sig med den minimala
2771: bredd pä upp till 0,5 m för vägrenarna varav 25       dimensioneringen av fårdvägarnas bredd. Denna
2772: cm i allmänhet är belagd och 25 cm är utan            trend ger i framtiden säkrare förutsättningar att
2773: beläggning.                                           använda släpvagnar till cyklar.
2774:    Enligt vägtrafikförordningen förutsätts att            1 samband med att släpvagnar tili cyklar ut-
2775: cykel skall framföras pä cykelvägen om sådan          vecklas har några särskilt för barn konstruerade
2776: finns i cykelns fårdriktning. Vid dimensionering-     släpvagar med säkerhetsutrustning redan kom-
2777: en av dubbelriktade cykelvägar har myndigheter-       mit pä marknaden. Denna specialisering beträf-
2778: na sedan länge tillämpat två meter som minimi-        fande släpvagnarna främjar å sin del möjligheter-
2779: bredd.                                                na att säkrare befordra barn i släpvagn.
2780:                                             KK 15/1996 vp                                            5
2781: 
2782:     Regeringen är beredd att undersöka bestäm-       rustning, som iakttar befordran av barn, samt
2783: melserna om användning av släpvagn tili cykel i      eventuella ändringar i stadgandena beträffande
2784: samarbete med representar för användarna och         deras användning kan göras tiliräckligt säker,
2785: tillverkarna. Om befordran av barn i släpvagn tili   skall regeringen överväga att tillåta befordran av
2786: cykel genom specialkraven på släpvagnarnas ut-       barn i släpvagn tili cykel.
2787: 
2788:      Helsingforsden 27 februari 1996
2789: 
2790:                                                                  Trafikminister Tuula Linnainmaa
2791:                                             KK 16/1996 vp
2792: 
2793: Kirjallinen kysymys 16
2794: 
2795: 
2796: 
2797: 
2798:                                   Toimi Kankaanniemi /skl: Puun tuonnin rajoittamisesta
2799: 
2800: 
2801: 
2802:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
2803: 
2804:    Suomeen tuotiin ulkomailta viime vuonna pe-       pysyy erityisesti maaseutualueilla tämänkin ta-
2805: räti 12 miljoonaa kuutiometriä puuta. Todelli-       kia korkeana. Kansantalouden menetykset ovat
2806: seksi tuonnin tarpeeksi on arvioitu noin 4 miljoo-   mittavat.
2807: naa kuutiometriä. Rahaa puuntuonti vei maasta           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2808: reilut 1,5 mrd mk. Tämä raha on huomattavalta        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2809: osin poissa maaseudulta, jossa myös maatalou-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2810: den menetykset ovat olleet kipeitä. Puuntuonti       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2811: aiheutti myös hakkuu- ja kuljetustyöpaikkojen
2812: menetyksiä. Sillä on vaikutusta myös mm. inves-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2813: tointeihin.                                                 ryhtyä poikkeuksellisen mittavaksi kas-
2814:    Metsäteollisuus jatkaa puuntuontia kuluvana              vaneen puuntuonnin rajoittamiseksi?
2815: vuonna, ellei asialle tehdä jotakin. Työttömyys
2816:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1996
2817:                                       Toimi Kankaanniemi /skl
2818: 
2819: 
2820: 
2821: 
2822:  260017T
2823: 2                                          KK 16/1996 vp
2824: 
2825: 
2826: 
2827: 
2828:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
2829: 
2830:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       mistettujen tuotteiden kysynnän lasku on kuiten-
2831: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kin aiheuttanut vastaavalle kotimaiselle puulle
2832: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      menekkivaikeuksia. Työllisyys metsänkorjuussa
2833: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi           on säilynyt suurin piirtein muuttumattomana
2834: Kankaanniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy-        useita vuosia. Nyt tilanne on kuitenkin heikenty-
2835: myksen n:o 16:                                       nyt viimeisen vuoden aikana. Työttömyyspro-
2836:                                                      sentti on alalla tällä hetkellä varsin korkea eli n.
2837:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        30 prosenttia.
2838:        ryhtyä poikkeuksellisen mittavaksi kas-           Työttömyys ei johdu puun tuonnista, vaan
2839:        vaneen puuntuonnin rajoittamiseksi?           siihen ovat vaikuttaneet monet muut tekijät.
2840:                                                      Työllisyyden selvä heikkeneminen viimeisen
2841:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         vuoden aikana on suurelta osinjohtunut saha- ja
2842: vasti seuraavaa:                                     levyteollisuuden ylikapasiteetista ja kysynnän
2843:                                                      vaikeutumisesta päävientimaissamme.
2844:     Ennakkotietojen mukaan Suomeen tuotiin               Jossain määrin ongelmia on mm. pohjoisessa
2845: raakapuuta v. 1995 noin 11,5 miljoonaa kuutio-       aiheuttanut se, että lisääntyneiden hakkuukielto-
2846: metriä. Tästä määrästä valtaosa eli 76% tuotiin      alueiden takia raaka-aineen saanti on vaikeutu-
2847: Venäjältä. Toinen merkittävä tuontilähde olivat      nut. Metsäteollisuuden muutosten ja metsänsuo-
2848: Baltian maat ja lähinnä Viro, jonka tuontiosuus      jelutoimien voidaan myös todeta vaikuttavan
2849: oli 17%.                                             työllisyyteen. Lisäksi on huomattava, että Suomi
2850:     Koko tuontipuusta koivukuitupuun osuus oli       ei vain tuo puuta vaan myös vie sitä. Raakapuun
2851: lähes 70 %, mänty- ja kuusikuitupuun noin 20 %,      vienti oli vuonna 1995 noin miljoona kuutiomet-
2852: tukkipuun noin 5 % sekä hakkeen ja jätepuun          riä.
2853: osuus noin 5 %.                                          Rooman sopimuksen 113 artiklan mukaan
2854:     Teollisuuden arvioitu koivukuitupuun tarve       EY:n jäsenvaltiot käyttävät kauppapoliittista
2855: vuodelle 1995 oli noin 12 miljoonaa kuutiomet-       toimivaltaa yhdessä. Koska jäsenvaltioiden
2856: riä. Tästä määrästä kotimaista koivua arvioitiin     omat kauppapolitiikan alaan kuuluvat toimenpi-
2857: saatavan vain 5 miljoonaa kuutiometriä, joten        teet ovat täten kiellettyjä, Suomella ei ole enää,
2858: yksistään koivukuitupuun tuontitarve oli noin 7      kuten ennen ED-jäsenyyttä, toimivaltaa kansal-
2859: miljoonaa kuutiometriä.                              lisiin tuontia rajoittaviin toimenpiteisiin.
2860:     Sellumarkkinoiden nopean huonontumisen               Suomella on yleisten tuontisääntöjen mukai-
2861: johdosta tehtaat joutuivat rajoittamaan loppu-       nen oikeus pyytää yhteisöä ryhtymään puun-
2862: vuodesta 1995 tuotantoaan 2-3 viikon seiso-          tuonnin rajoittamiseen. Mahdollisuus on kuiten-
2863: keilla, jotka jatkuvat myös vuoden 1996 puolella.    kin ainoastaan tilanteessa, jossa tuonnin määrä
2864: Tämän johdosta myös raaka-aineen tarve supis-        tai sen hintataso aiheuttaa vakavaa vahinkoa
2865: tui alun perin arvioidusta 4-5 miljoonaa kuutio-     kyseisen tuotteen tuottajille yhteisössä. Vahin-
2866: metriä, josta koivun osuus oli puolet. Kun ulko-     koa ja sen vakavuutta arvioitaisiin yhteisön
2867: maiset myyjät toimittivat sopimuksensa täysi-        puuntuottajien taloudellista asemaa kuvaavien
2868: määräisenä, tuonti olijossain määrin ylimitoitet-    seikkojen perusteella. Mahdollinen suojatoimen-
2869: tua. Tämän seurauksena tuontia joudutaan kulu-       pide koskisi koko yhteisöä tai hyvin rajatussa
2870: vana vuonna supistamaan huomattavasti, ar-           poikkeustapauksessa osaa yhteisön alueesta. Mi-
2871: violta 30-50 prosenttia edellisen vuoden tasos-      käli tuonti on polkuhintaista ja aiheuttaa olen-
2872: ta.                                                  naista vahinkoa yhteisötuottajille, yhteisön
2873:     Puun tuonnin ei ole todettu aiheuttaneen ylei-   puuntuottajilla on mahdollisuus jättää hakemus
2874: sesti markkinahäiriöitä tai olleen alihintaista ja   polkumyynnin vastaisiin toimenpiteisiin ryhty-
2875: näin uhanneen kotimaista puun tuotantoa tai          misestä.
2876: metsänomistajien tulonmuodostusta. Maahan                On lisäksi huomattava, että valtaosa puun
2877: tuodun koivukuitupuun suuri määrä ja siitä val-      tuonnista tapahtuu Venäjältä. Suomi on EU:n
2878:                                              KK 16/1996 vp                                             3
2879: 
2880: sisällä ajanut voimakkaasti sitä linjaa, että Venä-   Tätäkin taustaa vasten puun tuonnin rajoittami-
2881: jä olisi saatava mukaan kansainvälisen kauppa-        nen olisi täysin vastoin omaksuttua yleispoliittis-
2882: järjestelmän (WTO) piiriin ja EU :n itsensä tulisi    ta linjaa. Suomi kannattaa vapaakauppaa ja pi-
2883: antaa Venäjälle riittävä markkinoillepääsy sen        tää normaalien kaupallisten yhteyksien kehittä-
2884: taloudellisen kehityksen turvaamiseksi. Lisäksi       mistä parempana kuin avun antamista.
2885: Suomi antaa kahdenvälistä apua eri muodoissa             Edellä mainitun perusteella hallitus ei näe täs-
2886: erityisesti Venäjän lähialueille. Raakapuun vien-     sä tilanteessa tarpeelliseksi pyrkiä rajoittamaan
2887: nin arvioidaan olevan ehkä tärkein Luoteis-Ve-        puun tuontia.
2888: näjän vientiartikkeli ja talouden elvytyskeino.
2889:      Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 1996
2890: 
2891:                                                            Eurooppaministeri,
2892:                                                            ulkomaankauppaministeri Ole Norrback
2893: 4                                            KK 16/1996vp
2894: 
2895: 
2896: 
2897: 
2898:                                          Tili Riksdagens Talman
2899: 
2900:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       frågan på varor som tillverkas av denna råvara
2901: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         har dock medfört avsättningssvårigheter för
2902: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       motsvarande inhemsk trävara. Sysselsättningslä-
2903: man Toimi Kankaanniemi undertecknade spörs-            get inom skogsavverkningen har varit så gott
2904: mål nr 16:                                             som oförändrat under flera års tid. Under det
2905:                                                        senaste året har situationen dock försämrats. 1
2906:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         dag är arbetslösheten mycket hög i branschen,
2907:        ta för att begränsa trävaruimporten som         dvs. ca 30%.
2908:        vuxit sig exceptionellt stor?                       Arbetslösheten är inte en följd av trävaruim-
2909:                                                        porten, utan den har påverkats av många andra
2910:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          faktorer. Den klara nedgången i sysselsättningen
2911: anföra följande:                                       under det senaste året har tili stor del berott på
2912:                                                        överkapacitet inom såg- och skivindustrin och
2913:    Enligt preliminära uppgifter uppgick Finlands       svårigheterna i samband med efterfrågan i våra
2914: import av träråvaror till ca 11,5 milj. kubikmeter     viktigaste exportländer.
2915: 1995. Mest, dvs. 76 %, importerades från Ryss-             Problemen i bl.a. norra Finland har till en del
2916: land. De baltiska länderna, främst Estland, ut-        föranletts av att tillgången på råvara har försvå-
2917: gjorde med sina 17 % en annan betydande im-            rats genom de allt flera områdena med avverk-
2918: portkälla.                                             ningsförbud. Dessutom kan det konstateras att
2919:    Nästan 70 % av importen bestod av massaved          dels förändringarna inom skogsindustrin, dels
2920: av björk, ca 20% av massaved av tall- och gran,        skogsvårdsåtgärderna påverkar sysselsättning-
2921: ca 5% av timmerstock och ca 5% av flis och             en. Ytterligare bör det noteras att Finland inte
2922: spillvirke.                                            endast ill}porterar trävaror utan även exporterar
2923:    Det kalkylerade behovet av björkmassaved            sådana. Ar 1995 uppgick exporten av träråvaror
2924: 1995 uppgick tili ca 12 milj. kubikmeter. Man          till ca 1 milj. kubikmeter.
2925: räknade med att få endast 5 milj. kubikmeter av            Enligt artikel 113 i Romfördraget är EG-län-
2926: denna volym i form av inhemskt trä, vilket betyd-      dernas handelspolitiska behörighet en gemen-
2927: de att importbehovet av massaved enbart i fråga        skapsfråga. Eftersom nationella handelspolitiska
2928: om björk uppgick till ca 7 mi1j. kubikmeter.           åtgärder sålunda är förbjudna för medlemslän-
2929:    Tili följd av den snabba nedgången på cellulo-      derna, har Finland inte längre, såsom före med-
2930: samarknaden blev fabrikerna tvungna att dra            lemskapet i EU, behörighet till nationella im-
2931: ned produktionen i slutetav 1995 genom produk-         portrestriktioner.
2932: tionsstopp om 2 tili 3 veckor, vilket kommer att           Enligt de allmänna importreglerna kan Fin-
2933: fortsätta även 1996. Detta betydde också ett           land hos gemenskapen framställa om restriktio-
2934: minskat behov av råvara. Minskningen var 4-5           ner för trävaruimporten. Denna möjlighet före-
2935: milj. kubikmeter jämfört med den ursprungligen         ligger dock endast i ett läge där importvolymen
2936: beräknade volymen, varav björkens andel ut-            eller prisnivån medför allvarlig skada för produ-
2937: gjorde ca hälften. Då de utländska säljarna leve-      centerna av ifrågavarande vara inom gemenska-
2938: rerade sina kontrakt fullt ut, var importen något      pen. Skadan och dess verkningar bedöms i ett
2939: överdimensionerad. Tili följd härav måste im-          sådant fall med utgångspunkt i faktorer som be-
2940: porten skäras ned betydligt i år, uppskattningsvis     skriver trävaruproducenternas ekonomiska si-
2941: med 30-50% av fjolårsvolymen.                          tuation inom gemenskapen. Eventuella skydds-
2942:    Generella marknadsstörningar tili följd av im-      åtgärder gäller hela gemenskapen eller i klart
2943: porten har inte kunnat konstateras, inte heller att    avgränsade specialfall en del av gemenskapsom-
2944: den skett tili underpris och på detta sätt hotat den   rådet. Om importen sker tili dumpade priser och
2945: inhemska trävaruproduktionen eller skogsägar-          medför väsentlig skada för trävaruleverantörer-
2946: nas inkomstbildning. De stora volymerna av im-         na, kan leverantörerna inom gemenskapen göra
2947: porterad björkmassaved och den minskade efter-         en framställning om åtgärder mot dumpning.
2948:                                             KK 16/1996 vp                                            5
2949: 
2950:    Det är också skäl att observera att största       tikeln i nordvästra Ryssland och som ett sätt att
2951: delen av trävaruimporten sker från Ryssland.         hjälpa upp ekonomin. Också mot denna bak-
2952: Inom EU har Finland aktivt drivit linjen att         grund skulle importrestriktioner stå helt i strid
2953: Ryssland bör inlämmas i det internationella han-     med den allmänpolitiska linjen. Finland är för
2954: delssystemet (WTO) och att EU bör erbjuda Jan-       frihandel och anser att det är bättre att utveckla
2955: det tillräckligt rum på marknaden för att trygga     normala handelsförbindelser än att lämna bi-
2956: den ekonomiska utvecklingen i Ryssland. Dess-        stånd.
2957: utom lämnar Finland bilateralt bistånd i olika          Med stöd av det anförda anser regeringen det
2958: former, särskilt tili det ryska närområdet. Träva-   inte nödvändigt att försöka begränsa importen
2959: ra betraktas som den kanske viktigaste exportar-     av trävaror i detta läge.
2960: 
2961:      Helsingforsden 29 februari 1996
2962: 
2963:                                                              Europaminister,
2964:                                                              utrikeshandelsminister Ole Norrback
2965:                                             KK 17/1996 vp
2966: 
2967: Kirjallinen kysymys 17
2968: 
2969: 
2970: 
2971: 
2972:                                    Toimi Kankaanniemi /skl: Kansainvälisen ympäristövalmiusjoukon
2973:                                       perustamisesta
2974: 
2975: 
2976:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2977: 
2978:    Eduskunta hyväksyi 2.11.1995 hallituksen              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2979: turvallisuuspoliittisen selonteon käsittelyn yh-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2980: teydessä lausuman, jonka mukaan "eduskunta            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2981: edellyttää, että hallitus ryhtyy selvittämään mah-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2982: dollisuuksia kansainvälisen ympäristövalmius-
2983: joukon perustamiseksi ja että hallitus lisää Suo-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus on jo
2984: men panostusta väestönkasvun hillitsemiseksi ja              ryhtynyt tai pikaisesti aikoo ryhtyä edus-
2985: köyhyyden vähentämiseksi sekä kehitysmaissa                  kunnan edellyttämän kansainvälisen
2986: että muilla ongelma-alueilla".                               ympäristövalmiusjoukon perustamisen
2987:    Lausuma hyväksyttiin äänin 173 puolesta, 12               mahdollisuuksien selvittämiseksi?
2988: vastaan, tyhjiä 3 ja poissa oli II kansanedustajaa.
2989:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1996
2990: 
2991:                                        Toimi Kankaanniemi /skl
2992: 
2993: 
2994: 
2995: 
2996: 260017
2997: 2                                         KK 17/1996 vp
2998: 
2999: 
3000: 
3001: 
3002:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
3003: 
3004:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Suomen ja Viron (Helsinki 1993) väliset sopi-
3005: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       mukset yhteistyöstä öljyn ja muiden vahingollis-
3006: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     ten aineiden vahinkotapauksissa Itämerellä.
3007: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi             Suomi on myös sitoutunut Euroopan maiden
3008: Kankaanniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy-       ja Pohjois-Amerikan maiden väliseen yli rajojen
3009: myksen n:o 17:                                      ulottuvien teollisuusonnettomuuksien ennalta-
3010:                                                     ehkäisyyn ja avunautoon allekirjoittamalla
3011:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus on jo       YK:n Euroopan talouskomissiossa (ECE) laadi-
3012:        ryhtynyt tai pikaisesti aikoo ryhtyä edus-   tun yleissopimuksen teollisuusonnettomuuksien
3013:        kunnan edellyttämän kansainvälisen           vaikutuksesta toisessa maassa (Helsinki 1992;
3014:        ympäristövalmiusjoukon perustamisen          sopimus ei ole kansainvälisesti tullut voimaan)
3015:        mahdollisuuksien selvittämiseksi?               Suomi osallistuu myös ympäristöonnetto-
3016:                                                     muuksia koskevaan maapallonlaajuiseen avun-
3017:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        autoon, sillä Suomi on mm. allekirjoittaessaan
3018: vasti seuraavaa:                                    kansainvälisen öljyntorjuntasopimuksen (Lon-
3019:                                                     too 1990) sitoutunut antamaan tarvittaessa apua
3020:    Hallitus pitää tärkeänä ympäristöonnetto-        merellä tapahtuvissa öljyonnettomuuksissa.
3021: muuksissa tarpeellisen kansainvälisen avunan-       Suomi osallistuu vuonna 1992 perustetun YK:n
3022: nan kehittämistä. Varautuminen kansainväli-         ympäristöohjelman (UNEP) ja YK:n humani-
3023: seen avunautoon ympäristöonnettomuuksissa           taarisen avun osaston (DHA) yhteisen kiireelli-
3024: perustuu kunkin apua antavan maan nykyisiin         sen ympäristöavun keskuksen (UN Center for
3025: järjestelmiin, missä pelastus-, puhdistus-, ympä-   Urgent Environmental Assistance, UNCUEA)
3026: ristönsuojelu- ja muista tarpeellisista toimista    toimintaan. Yksikkö on toiminnallisesti osa
3027: huolehtivat rauhanaikaiset siviilihallinnon orga-   DHA:taja käyttää sen palveluja. Ympäristöyksi-
3028: nisaatiot, kuten palo- ja pelastustoimi ja ympä-    kön tehtävänä on välittää tietoja ympäristöon-
3029: ristöhallinto. Kansainvälinen avunanto voi olla     nettomuuksissa tarvittavien voimavarojen saata-
3030: luonteeltaan joko asiantuntija- ja operatiivista    vuudesta ja välittää apua maalle, jossa ympäris-
3031: apua taikka laite- ja materiaaliapua.               töonnettomuus on sattunut. Sisäasiainministe-
3032:    Ympäristöonnettomuuksia koskevan avun-           riön pelastusosasto osallistuu keskuksen neuvoa-
3033: annan edistämiseksi on useisiin ympäristösopi-      antavan ryhmän toimintaan. Suomessa kansain-
3034: muksiin liitetty avunantovelvoite, jonka täyttä-    välisten avunpyyntöjen päivystäväksi yhteyskes-
3035: miseen sopimuspuolet ovat sitoutuneet. Suomea       kukseksi on nimetty Helsingin seudun aluehäly-
3036: avunautoon lähialueilla velvoittavat mm. Itäme-     tyskeskus.
3037: ren suojelusopimus (Helsinki 198011992), Poh-          Kansainvälistä avustustoimintaa varten on
3038: joismaiden välinen öljyn ja muiden haitallisten     Suomessa perustettu sisäasiainministeriön alai-
3039: aineiden aiheuttaman meren pilaantumisen tor-       suuteen Finnrescueforce-nimeä käyttävä henki-
3040: juntaa koskeva sopimus (Kööpenhamina 1972/          lövalmiusyksikkö. Sen 200 hengen ydinjoukko
3041:  1993), Pohjoismaiden välinen sopimus valtakun-     koostuu lähinnä hälytyskeskusten henkilöstöstä,
3042: nan rajojen yli ulottuvasta yhteistyöstä onnetto-   johon tarvittaessa liittyy mukaan erityisasian-
3043: muustapauksissa ihmisiin, omaisuuteen ja ympä-      tuntijoita. Se on osallistunut mm. 20 hengen voi-
3044: ristöön kohdistuvien vahinkojen estämiseksi tai     min Viron ja Latvian metsäpalojen sammutus-
3045: rajoittamiseksi (Tukholma 1989), Suomen ja Ve-      toimiin. Öljyvahinkojen torjunnassa on ympäris-
3046: näjän välinen sopimus yhteistyöstä onnetto-         töhallinnon johdolla avustettu Viroa.
3047: muustapauksissa ihmisiin, omaisuuteen ja ympä-         Edellä selostettujen onnettomuustilanteita
3048: ristöön kohdistuvissa vahingoissa (Helsinki         koskevien henkilöavun järjestelyjen ohella Suo-
3049:  1994) sekä Suomen ja Venäjän (Helsinki 1989) ja    mi osallistuu kansainväliseen ympäristöyhteis-
3050:                                             KK 17/1996 vp                                                 3
3051: 
3052: työhön antamalla myös ympäristöalan asiantun-         sellisesti näissätehtävissä lähetettä villä henkilöil-
3053: tijoita osana kehitysyhteistyövaroin toteutetta-      lä on oltava mm. riittävä koulutus, työkokemus
3054: vaa henkilöapuaan. Esimerkiksi tällä hetkellä on      ja kielitaito.
3055: kansainvälisten järjestöjen ympäristöohjelmissa          Hallitus selvityttää parhaillaan ulkoasiainmi-
3056: ja kansainvälisten sopimusten sihteeristöissä tai     nisteriön kehitysyhteistyöosaston, ympäristömi-
3057: niihin lähdössä yhteensä viisi suomalaista asian-     nisteriöoja muiden asianomaisten hallinnonalo-
3058: tuntijaa. Kaksi suomalaista on YK-vapaaehtoi-         jen yhteistyönä miten eduskunnan edellyttämät
3059: sina vastaavissa tehtävissä. Ympäristökysymys-        kansainväliset ympäristöjoukot
3060: ten suomalaisten asiantuntijoiden osuutta on             - toimivat muissa maissa,
3061: määrätietoisesti nostettu kansainvälisiin järjes-        -mitä tähän liittyviä toimintoja on Suomessa
3062: töihin ja ohjelmiin rekrytoitujen joukossa. Tar-      ja ulkomailla,
3063: koitus on lisätä suomalaista asiantuntemusta täl-        - miten kansainvälisten ympäristövalmius-
3064: lä alalla ja saada myös tätä kautta lisää suomalai-   joukkojen koordinointi tapahtuisi Suomen eri
3065: sia virkamiehiä kansainvälistenjärjestöjen palve-     hallinnonalojen välillä, ja
3066: lukseen.                                                 - miten kansainvälinen ympäristövalmius-
3067:     Henkilöapu on kustannuksiltaan suhteellisen       joukkohanke voisi parhaiten toteutua Suomessa.
3068:  kallis apumuoto. Voidakseen toimia menestyk-
3069:      Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1996
3070:                                                                 Ympäristöministeri Pekka Haavisto
3071: 4                                           KK 17/1996vp
3072: 
3073: 
3074: 
3075: 
3076:                                        Tili Riksdagens Talman
3077: 
3078:   1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen        singfors 1989) och Finland och Estland (Helsing-
3079: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande          fors 1993) om samarbete vid o}ycksfall med olja
3080: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      och andra skadliga ämnen på Ostersjön.
3081: dagsman Toimi Kankaanniemi undertecknade                 Finland har också förbundit sig att förebygga
3082: spörsmål nr 17:                                      och ge handräckning vid gränsöverskridande
3083:                                                      olyckor i de europeiska länderna och Nordameri-
3084:           Vilka åtgärder har Regeringen redan        ka genom att underteckna konventionen om
3085:        vidtagit eller ämnar den med det snaraste     gränsöverskridande miljöolyckor, som utarbe-
3086:        vidta för att undersöka möjligheterna att     tats av FN:s ekonomiska kommission för Eu-
3087:        etablera en sådan internationell miljöbe-     ropa (Helsingfors 1992; avtalet har inte trätt i
3088:        redskapstrupp som riksdagen förutsatt?        kraft internationellt).
3089:                                                          Vidare deltar Finland i det globala biståndet
3090:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        vid miljöolyckor, eftersom vi bl.a. i samband med
3091: anföra följande:                                     undertecknandet av det internationella oljebe-
3092:                                                      kämpningsavtalet (London 1990) har förbundit
3093:     Regeringen anser det viktigt att utveckla den    oss att vid behov ge handräckning vid oljeolyckor
3094: internationella hjälp som behövs vid miljöolyck-     tili sjöss. Finland deltar i verksamheten vid FN:s
3095: or. Det internationella biståndet vid miljöolyck-    center för brådskande miljöbistånd (UN Center
3096: or bygger på de nuvarande systemen i varje delta-    for Urgent Environmental Assistance, UNCU-
3097: gande land, och räddning, sanering, miljövård        EA), som inrättades 1992 av FN:s miljöprogram
3098: och andra erforderliga åtgärder sköts av fredsti-    (UNEP) och FN:s avdelning för humanitärt bi-
3099: da organisationer inom den civila förvaltningen,     stånd (DHA). Denna enhet är funktionellt en del
3100: såsom brand- och räddningstjänsten och miljö-        av DHA och nyttjar dess tjänster. Enheten har i
3101: förvaltningen. Det internationella biståndet kan     uppgift att förmedla information om tillgången
3102: antingen vara av typen expertbistånd och opera-      på sådana resurser som behövs vid miljöolyckor
3103: tivt bistånd eller bestå av anläggningar och mate-   och att förmedla hjälp tillländer där miljöolyck-
3104: ria!.                                                or inträffat. lnrikesministeriets räddningsavdel-
3105:     För att främja biståndsgivningen vid miljö-      ning deltar i arbetet inom centrets rådgivande
3106: olyckor har till många miljööverenskommelser         grupp. 1 Finland är det Kretsalarmcentralen i
3107: fogats en skyldighet att ge handräckning, som        Helsingfors som är jourcentral för internationel-
3108: avtalsparterna förbundit sig att fullgöra. Finland   la utryckningar.
3109: har förbundit sig till att ge handräckning i de          Finland har för internationell handräckning
3110: närliggande områden~ bl.a. genom konven-             etablerat en beredskapsenhet vid namn Finn-
3111: tionen om skydd av Ostersjöområdets marina           rescueforce, som är underställd inrikesministe-
3112: miljö (Helsingfors 1980/1992), det nordiska avta-    riet. Den 200 man starka kärntruppen består
3113: let om samarbete i fråga om åtgärder mot oljeför-    främst av personai vid alarmcentralerna, som vid
3114: orening av havet (Köpenhamn 1972/1993), det          behov kan utökas med specialexpertis. Truppen
3115: nordiska avtalet om samarbete över territorial-      har bl.a. sänt 20 man tili släckningen av skogs-
3116: gränserna i syfte att vid olyckshändelser hindra     bränderna i Estland och Lettland. Vid bekämp-
3117: eller begränsa skador på människor eller egen-       ningen av oljeskador har biståndet till Estland
3118: dom eller i miljön (Stockholm 1989), överens-        letts av miljöförvaltningen.
3119: kommelsen mellan Finland och Ryssland om                 Utöver det bistånd som ges vid olyckor deltar
3120: ~!lmarbete vid bekämpning av förorening av           Finland i det internationella miljösamarbetet ge-
3121: Ostersjön som till följd av olycksfall förorsakats   nom att vid projekten också anställa sakkunniga
3122: av olja och andra skadliga ämnen (Helsingfors        inom miljövården som en del av personalbistån-
3123: 1994) samt mellan Finland och Ryssland (Hei-         det med biståndsmedel. För närvarande är sam-
3124:                                             KK 17/1996 vp                                             5
3125: 
3126: manlagt fem finländska experter anställda vid           Regeringen låter som bäst utrikesministeriets
3127: eller på väg till internationella organisationers    biståndsavdelning, miljöministeriet och övriga
3128: miljöprogram och sekretariaten för internatio-       berörda förvaltningsområden i samråd utreda
3129: nella konventioner. Två finländare arbetar som       hur den miljöberedskapstrupp som riksdagen ef-
3130: FN-volontärer i motsvarande uppgifter. Inslaget      terlyst
3131: av miljöexperter har målmedvetet ökats vid re-          - fungerar i andra länder,
3132: kryteringen av finländsk personai tili internatio-      - vilka anknytande funktioner det finns i
3133: nella organisationer och program. A vsikten är       Finland och utomlands,
3134: att öka den finländska sakkunskapen inom detta          - hur koordineringen mellan förvaltnings-
3135: område och också därigenom få in fler finländska     områdena av en internationell miljöberedskaps-
3136: tjänstemän i de internationella organisationerna.    trupp skulle skötas i Finland, och
3137:     Personalbistånd är en relativt kostsam form av      - hur ett projekt för en internationell miljöbe-
3138: bistånd. För att de utsända skall kunna arbeta       redskapstrupp bäst kunde genomföras i Finland.
3139: framgångsrikt i sina uppgifter bör de bl.a. ha
3140: tillräcklig utbildning, arbetserfarenhet och
3141: språkkunskaper.
3142:      Helsingfors den 1 mars 1996
3143: 
3144:                                                                      Miljöminister Pekka Haavisto
3145:                                             KK 18/1996 vp
3146: 
3147: Kirjallinen kysymys 18
3148: 
3149: 
3150: 
3151: 
3152:                                    Tapio Karjalainen /sd: Urheilukalastuksen säilyttämisestä Teno-
3153:                                       joella
3154: 
3155: 
3156:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3157: 
3158:    Maamme urheilukalastajien joukossa ovat                     Onko Hallitus tietoinen Lapin läänin-
3159: herättäneet huolestumista ennakkotiedot Lapin               hallituksen suunnitelmista muuttaa Te-
3160: lääninhallituksen suunnitelmista muuttaa Teno-              nojoen kalastussääntöä,
3161: joen kalastussääntöä kuluvan kevään aikana.                    pitääkö Hallitus muutoksia perustel-
3162:    Uusilla säännöillä rajoitettaisiin noiden tieto-         tuina siltä osin kuin niillä rajoitetaan en-
3163: jen mukaan entisestään voimakkaasti paikka-                 tisestään ulkopuolisten urheilukalasta-
3164: kunnan ulkopuolisten urheilukalastajien mah-                jien mahdollisuuksia, ja
3165: dollisuuksia kalastukseen Tenojoella.                          katsooko Hallitus aiheelliseksi puut-
3166:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          tua asian kulkuun?
3167: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3168: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3169: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3170:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1996
3171:                                          Tapio Karjalainen /sd
3172: 
3173: 
3174: 
3175: 
3176:  260017
3177: 2                                           KK 18/1996 vp
3178: 
3179: 
3180: 
3181: 
3182:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3183: 
3184:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        takunnan rajana olevassa kalastuspiirin osassa
3185: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         harjoittaman kalastuksen yksityiskohdista.
3186: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       Nämä määräykset on sopimuksen mukaan tule-
3187: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tapio            vaa kalastuskautta varten annettava niin aikaisin
3188: Karjalaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        kuin mahdollista ja viimeistään ennen huhtikuun
3189: sen n:o 18:                                           1 päivää. Maa- ja metsätalousministeriön tiedos-
3190:                                                       sa on, että luonnos aikaisempiin määräyksiin tu-
3191:           Onko Hallitus tietoinen Lapin läänin-       levaa kalastuskautta varten tarvittavista muu-
3192:        hallituksen suunnitelmista muuttaa Te-         toksista on ollut Lapin lääninhallituksen toimes-
3193:        nojoen kalastussääntöä,                        ta lausuntokierroksella. Ehdotuksen mukaan
3194:           pitääkö Hallitus muutoksia perustel-        mm. kalastuskautta lyhennettäisiin elokuun lo-
3195:        tuina siltä osin kuin niillä rajoitetaan en-   pusta 15 vuorokaudella ja rajoitettaisiin ruuhkai-
3196:        tisestään ulkopuolisten urheilukalasta-        sella Alakönkään erillisalueella kalastusta ran-
3197:        jien mahdollisuuksia, ja                       nalta. Myös muutettaisiin ja lisättäisiin niitä
3198:           katsooko Hallitus aiheelliseksi puut-       ajankohtia, jolloin veneestä kalastettaessa on
3199:        tua asian kulkuun?                             soutajana oltava Tenojoen jokilaaksossa va-
3200:                                                       kituisesti asuva 16 vuotta täyttänyt henkilö.
3201:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Tenojoen vesistössä lohen kalastuksella on
3202: vasti seuraavaa:                                      paikalliselle väestölle huomattava taloudellinen
3203:                                                       merkitys. Viime vuosikymmenen kuluessa kilo-
3204:    Suomen ja Norjan kesken Tenojoen kalastus-         määräisen lohisaaliin taloudellinen merkitys on
3205: piirin yhteisestä kalastussäännöstä tehdyn sopi-      vähentynyt ja lohenkalastukseen ja lohisaaliisiin
3206: muksen (SopS 94/89) tarkoituksena on suojella ja      liittyvän matkailun taloudellinen merkitys on
3207: ylläpitää Tenojoen vesistössä vaeltavien lohika-      kasvanut voimakkaasti. Lohen kalastuksesta
3208: lojen ja sisävesikalojen luonnonkantoja siten,        niin paikallisille kalastajille kuin matkailuyrittä-
3209: että luonnon monimuotoisuus ja tuotanto säily-        jille koituvat hyödyt edellyttävät kalastuksen so-
3210: tetään. Erityisesti Tenojoen vesistön lohikantoja     peuttamista ja ohjailua. Tämän vuoksi myös
3211: pyritään säilyttämään tarkoituksenmukaisin ka-        vapa- ja viehekalastusta harjoittavien kalastus-
3212: lastuksen säätelytoimenpitein. Sopimuksen mu-         matkailijoiden kalastukseen kohdistuvia määrä-
3213: kaisesti molemmissa maissa annetuissa kalastus-       yksiä on pidetty viime vuosina aikaisempaa tar-
3214: säännöissä on määrätty kalastuksesta varsin kat-      peellisempina. Maa- ja metsätalousministeriö
3215: tavasti, mutta monessa artiklassa on myös Lapin       katsoo, että Lapin lääninhallituksen ja Finnmar-
3216: lääninhallitukselle ja Finnmarkin fylkesmannille      kin fylkesmannin vapa- ja viehekalastusta har-
3217: annettu tehtäväksi yhdessä päättää, miten jokin       joittaviin kalastusmatkailijoihin kohdistuvat
3218: asia yksityiskohtaisesti hoidetaan.                   määräykset eivät rajoita tarpeettomastijokilaak-
3219:    Sopimuksen 7 artiklan mukaan Lapin läänin-         sojen ulkopuolisten kalastajien kalastusmahdol-
3220: hallitus ja Finnmarkin fylkesmann voivat, mikäli      lisuuksia. Maa- ja metsätalousministeriö ei näe
3221: kalakantojen tila ja kalastuksen harjoittaminen       aiheelliseksi puuttua voimassa olevassa sopi-
3222: niin vaativat, yhteisesti päättää kalastussäännön     muksessa Lapin lääninhallituksen ja Finnmarkin
3223: määräysten estämättä Tenojoen vesistön joki-          fylkesmannin toimivaltaan kuuluviin asioihin.
3224: laaksojen ulkopuolella asuvien henkilöiden val-
3225: 
3226:      Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1996
3227: 
3228:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
3229:                                            KK 18/1996 vp                                               3
3230: 
3231: 
3232: 
3233: 
3234:                                        Tili Riksdagens Talman
3235: 
3236:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    utgör riksgräns för sådana personers del som är
3237: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      bosatta utanför Tanavattendragets älvdalar. En-
3238: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    ligt överenskommelsen skall avsedda beslut som
3239: man Tapio Karjalainen undertecknade spörsmål        gäller den kommande fiskesäsongen ges så tidigt
3240: nr 18:                                              som möjligt och senast den sista mars. Tili jord-
3241:                                                     och skogsbruksministeriets kännedom har kom-
3242:           Är Regeringen medveten om länssty-        mit att länsstyrelsen i Lapplands Iän sänt ut på
3243:        relsens i Lapplands Iän planer pä att änd-   remiss ett utkast över de ändringar av tidigare
3244:        ra fiskeristadgan för Tana älv,              bestämmelser som behövs inför den kommande
3245:           anser Regeringen ändringarna vara         fiskesäsongen. 1 utkastet föreslås bl.a. att fiskesä-
3246:        motiverade till den del de begränsar ut-     songen förkortas i slutet av augusti med 15 dygn
3247:        omstående sportfiskares möjligheter, och     och att fisket från strand inom det trängselutsatta
3248:           finner Regeringen att det föreligger      särskilt märkta området vid Alaköngäs begrän-
3249:        skäl att ingripa i händelsernas gång?        sas. 1 utkastet föreslås även ändringar och en
3250:                                                     ökning av de tidpunkter för fisket från båt när
3251:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     roddaren skall vara en person som är fast bosatt
3252: anföra följande:                                    i Tana älvdal och har fyllt 16 år.
3253:                                                         Laxfisket i Tanavattendraget har stor ekono-
3254:    Syftet med överenskommelsen mellan Finland       misk betydelse för den lokala befolkningen. Un-
3255: och Norge angående gemensam fiskeristadga för       der det senaste årtiondet har laxfångstens i kilo
3256: Tana älvs fiskeområde (FördrS 94/89) är att         uttryckta ekonomiska betydelse minskat men
3257: skydda och upprätthålla de naturliga bestånden      istället har den tili laxfisket och laxfångsterna
3258: av laxfisk som stiger upp i Tanavattendraget och    knutna turismens ekonomiska betydelse ökat
3259: av sötvattenfisk som finns i vattendraget, så att   starkt. Den nytta laxfisket för med sig för såväl de
3260: naturens mångfald och den naturliga produktio-      lokala fiskarna som för turistföretagarna förut-
3261: nen bevaras. Målet är att genom ändamälsenlig       sätter att fisket anpassas och styrs. Under de
3262: reglering av fisket alldeles särskilt försöka slå   senaste åren har därför även de bestämmelser
3263: vakt om laxbestånden i Tanavattendraget. 1 de       som gäller för flug- och dragfiskande fisketurister
3264: fiskeristadgor som givits enligt överenskommel-     blivit nödvändigare än tidigare. Jord- och skogs-
3265: sen har rätt täckande bestämts om fisket, men i     bruksministeriet anser inte att de bestämmelser
3266: många artiklar har även länsstyrelsen i Lapp-       som länsstyrelsen i Lapplands Iän och Fylkes-
3267: lands Iän och Fylkesmannen i Finnmark givits i      mannen i Finnmark utfårdat för flug- och drag-
3268: uppgift att gemensamt besluta om hur detaljerna     fiskande fisketurister oskäligt begränsar utanför
3269: i olika frågor skall skötas.                        älvdalarna bosatta fiskares fiskemöjligheter.
3270:    Enligt artikel 7 i överenskommelsen kan läns-    Därför anser jord- och skogsbruksministriet det
3271: styrelsen i Lapplands Iän och Fylkesmannen i        inte heller vara motiverat att ingripa i en fråga
3272: Finnmark, när hänsynen till fiskbestånden och       som enligt gällande överenskommelse hör tili
3273: bedrivandet av fisket så kräver, utan hinder av     länsstyrelsens i Lapplands Iän och Fylkeman-
3274: bestämmelserna i fiskeristadgan, gemensamt be-      nens i Finnmark behörighet.
3275: sluta om fisket inom dendel av vattendraget som
3276: 
3277:      Helsingforsden 27 februari 1996
3278: 
3279:                                                      Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
3280:                                             KK 19/1996 vp
3281: 
3282: Kirjallinen kysymys 19
3283: 
3284: 
3285: 
3286: 
3287:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Vientiteollisuuden devalvaatiovoittojen
3288:                                       verottamisesta
3289: 
3290: 
3291:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
3292: 
3293:    Vuoden 1991 devalvaatio ja markan laskemi-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3294: nen keHumaan hyödytti käytännössä vain suurta        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3295: vientiteollisuutta. Metsä- ja metalliteollisuus      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3296: ovat kahmineet ennennäkemättömät voitot. Pie-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3297: nemmälle, erityisesti kotimarkkinoille suuntau-
3298: tuneelle työllistävälle teollisuudelle se merkitsi             Aikooko Hallitus, suurten vientiyh-
3299: konkursseja ulkomaisten lainojen lankeamisen                tiöiden saatua devalvaatiohyötynä talou-
3300: myötä.                                                      dellisen asemansa vakautetuksi, ryhtyä
3301:    Suurten voittojen hyväksyminen vientiteolli-             perimään niiltä entistä suurempaa osuut-
3302: suudelle oli perusteltua sen taloudellisen aseman           ta maan taloudellisen tilanteen kohenta-
3303: vakauttamiseksi. Nyt alkaa olla toinen tilanne ja           miseksi?
3304: vientiteollisuuden tulisi kantaa oma vastuunsa
3305: maan taloudellisesta tilanteesta.
3306:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1996
3307: 
3308:                                         Sulo Aittaniemi /kesk
3309: 
3310: 
3311: 
3312: 
3313:  260017
3314: 2                                             KK 19/1996 vp
3315: 
3316: 
3317: 
3318: 
3319:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
3320: 
3321:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Yhteisöveron nykyinen osuus koko tuloveron
3322: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tuotosta on historiallisessa vertailussa epätavalli-
3323: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        sen suuri. Myös kansainvälisissä vertailuissa
3324: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         Suomi on noussut pois niiden valtioiden joukos-
3325: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          ta, joissa yhteisöverotuksen osuus verotuloista
3326: n:o 19:                                                on pieni. Yhteisöverokertymän kasvu johtuu
3327:                                                        suurelta osin vientiteollisuuden parantuneista
3328:               Aikooko Hallitus, suurten vientiyh-      tuloksista. Muutaman suuren ja menestyvän
3329:            tiöiden saatua devalvaatiohyötynä talou-    kansainvälisen suomalaiskonsernin joukko mak-
3330:            dellisen asemansa vakautetuksi, ryhtyä      saa jo nyt Suomessa miljardien markkojen verot.
3331:            perimään niiltä entistä suurempaa osuut-    Vuoden 1996 alusta yhteisöverokanta on lisäksi
3332:            ta maan taloudellisen tilanteen kohenta-    nostettu aikaisemmasta 25 prosentista 28 pro-
3333:            miseksi?                                    senttiin, mikä merkitsee runsaan miljardin mar-
3334:                                                        kan lisäystä vuotuiseen verokertymään. Hallitus-
3335:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           ohjelmassa on selkeästi ilmaistu, että tämä vero-
3336: vasti seuraavaa:                                       prosentti pysyy koko vaalikauden ajan.
3337:                                                            Edellä esitetyn valossa voidaan sanoa, että
3338:    Kuten kysymyksessä todetaan, vientiteolli-          "yhteisöiltä perittävä osuus maan taloudellisen
3339: suuden kannattavuus on viime vuosina selvästi          tilanteen kohentamiseksi" on noussut takavuo-
3340: parantunut. Vuoden 1993 alusta uudistetulle yri-       sista erittäin tuntuvasti. Kun ei ole myöskään
3341: tysverojärjestelmälle on tyypillistä, että yritysten   syytä lisätä vientiyritysten verotaakkaa siinä
3342: verotuksen taso seuraa entistä olennaisesti sel-       määrin, että Suomen asema investointien sijoi-
3343: vemmin ja välittömämmin yritysten kannatta-            tuspaikkana ratkaisevasti heikkenee, mahdolli-
3344: vuutta. Tämä ilmiö näkyy selkeästi yhteisövero-        suudet lisätä "vientiteollisuuden vastuuta maan
3345: tuksen tuoton kehittymisessä viime vuosien aika-       taloudellisesta tilanteesta" kysymyksessä tarkoi-
3346: na. Yhteisöille maksuunpantujen verojen kehitys        tetulla tavalla ovat rajalliset.
3347: nykyisen yritysverojärjestelmän aikana on ollut
3348: ja sen arvioidaan lähitulevaisuudessa olevan seu-
3349: raava:
3350:     Verovuosi          Yhteisöveron maksuunpano
3351:                           (miljardia markkaa)
3352:     1993                         5,8
3353:     1994                         9,2
3354:     1995                        11,0
3355:     1996                        13,0
3356:     1997                        16,0
3357:        Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 1996
3358: 
3359:                                                                                    Ministeri Arja Alho
3360:                                                 KK 19/1996 vp                                           3
3361: 
3362: 
3363: 
3364: 
3365:                                            Tili Riksdagens Talman
3366: 
3367:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Samfundsskattens nuvarande andel av avkast-
3368: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          ningen av hela inkomstsJsatten är ovanligt stor i
3369: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        en historisk jämförelse. A ven i en internationell
3370: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål              jämförelse har Finland stigit ut ur gruppen av
3371: nr 19:                                                  stater där samfundsbeskattningens andel av skat-
3372:                                                         teintäkterna är liten. Tiliväxten i den influtna
3373:             Ämnar Regeringen efter att de stora         samfundsskatten beror tili stor del på exportin-
3374:          exportbolagen har fått sin ekonomiska          dustrins förbättrade resultat, och en grupp bestå-
3375:          ställning stabiliserad såsom en devalve-       ende av några stora och framgångsrika interna-
3376:          ringsförmån börja uppbära en allt större       tionella finska koncerner betalar redan nu skatter
3377:          andel av dessa för att förbättra vårt lands    på flera miljarder mark i Finland. Vid ingången
3378:          ekonomiska situation?                          av 1996 höjdes dessutom samfundsskattesatsen
3379:                                                         från tidigare 25 % tili 28 %, vilket innebär en
3380:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           ökning på en dryg miljard mark i den skatt som
3381: anföra följande:                                        inflyter varje år. 1 regeringsprogrammet anges
3382:                                                         tydligt att denna skatteprocent kommer att förbli
3383:    Såsom det konstateras i spörsmålet har ex-           oförändrad under hela valperioden.
3384: portindustrins lönsamhet under de senaste åren             Man kan utgående från det ovan anförda säga
3385: klart förbättrats. Det är typiskt för det i början av   att den andel som skall uppbäras hos samfunden
3386: 1993 reviderade företagsskattesystemet att nivån        för att vårt lands ekonomiska situation skall för-
3387: på företagsbeskattningen avsevärt mycket tydli-         bättras har ökat avsevärt från tidigare år. Då det
3388: gare och mera direkt följer företagens lönsamhet.       inte heller finns några skäl att öka exportföreta-
3389: Detta fenomen märks tydligast i den utveckling          gens skattebörda i den mån att Finlands ställning
3390: som skett i avkastningen av samfundsbeskatt-            som placeringsort för investeringar avsevärt för-
3391: ningen under de senaste åren. Utvecklingen i            svagas är möjligheterna att på det sätt som avses
3392: fråga om de skatter som har påförts samfund             i spörsmålet öka exportindustrins ansvar för lan-
3393: under det nuvarande företagsskattesystemets tid         dets ekonomiska situation begränsade.
3394: har varit och uppskattas i framtiden vara föl-
3395: jande:
3396:   Skatteår             Debitering av samfundsskatt
3397:                                 (mrd. mk)
3398:   1993                            5,8
3399:   1994                            9,2
3400:   1995                           11,0
3401:   1996                           13,0
3402:   1997                           16,0
3403: 
3404:      Helsingforsden 29 februari 1996
3405: 
3406:                                                                                    Minister Arja Alho
3407:                                           KK 20/1996 vp
3408: 
3409: Kirjallinen kysymys 20
3410: 
3411: 
3412: 
3413: 
3414:                                  Sulo Aitioniemi /kesk: Euroopan unionin jäsenyyden maahan tuo-
3415:                                      mista investoinneista
3416: 
3417: 
3418:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
3419: 
3420:    Ajettaessa Suomea Euroopan unionin jäse-                  Miten ovat Hallituksen mielestä toteu-
3421: nyyteen yksi merkittävä houkutin olivat ruusui-           tuneet ne EU-houkutteina käytetyt noin
3422: set näkymät ulkomaisten investointien vyörymi-            30 miljardin markan investoinnit, jotka
3423: sestä Suomeen. Jos oikein muistan, niin rajan             olivat odottamassa myönteistä ED-pää-
3424: takana odottivat jäsenyyden toteutumista aina-            töstä vyöryäkseen Suomeen?
3425: kin 30 miljardin sijoitukset.
3426:    Nyt kun aikaa on sopivasti vierähtänyt, kysyn
3427: valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin vii-
3428: taten:
3429:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1996
3430:                                        Sulo Aittaniemi /kesk
3431: 
3432: 
3433: 
3434: 
3435:  260017
3436: 2                                         KK 20/1996 vp
3437: 
3438: 
3439: 
3440: 
3441:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
3442: 
3443:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      sessä on voinut hyvinkin vaikuttaa asiaan, mutta
3444: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       on muistettava, että samoihin aikoihin Suomi
3445: olette 9 päivänä helmikuuta 1996 päivätyn kir-      mm. poisti ulkomaisia investointeja koskevat
3446: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    rajoitteensa ja samaisti kohtelun muiden ED-
3447: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo Aitta-      maiden kanssa.
3448: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             Lisäksi on otettava huomioon, että kauppa- ja
3449: n:o 20:                                             teollisuusministeriö käynnisti vuonna 1992 eri-
3450:                                                     tyisen Invest in Finland -projektin Ulkomaan-
3451:           Miten ovat Hallituksen mielestä toteu-    kauppaliiton alaisuudessa, jolla uskon myös ol-
3452:        tuneet ne EU-houkutteina käytetyt noin       leen oma selkeä vaikutuksensa ulkomaisten in-
3453:        30 miljardin markan investoinnit, jotka      vestointien tason nousuun.
3454:        olivat odottamassa myönteistä ED-pää-            Mitä tulee siihen, että ED-jäsenyyden olisi ar-
3455:        töstä vyöryäkseen Suomeen?                   vioitu lisäävän ulkomaisia investointeja jopa 30
3456:                                                     miljardilla, totean, että en ole nähnyt tällaisia
3457:    Vastauksena kansanedustaja Aittaniemen ky-       arvioita, eikä hallitus voi olla sellaisesta tieten-
3458: symykseen totean, että Suomeen suuntautuvat         kään vastuussa. Muutenkin arvio tuntuu käsit-
3459: ulkomaiset investoinnit ovat olleet pitkään var-    tämättömältä, kun ottaa huomioon, että ulko-
3460: sin vähäisiä. 1980-luvullaja 1990-luvun vaihtees-   maisten investointien lähtötaso oli 1990-luvun
3461: sa ulkomaisten investointien keskitaso oli noin     alussa vain noin 2-3 mrd. markkaa. Vaikutus-
3462: 1-2 mrd. markkaa ja vuosittaiset vaihtelut huo-     ten arviointi on aina vaikeata, eikä tällaiseen
3463: mattavan suuria.                                    arvioon liity varmasti riittävää realismia.
3464:    Viimeisten kahden tai kolmen vuoden aikana           Sen sijaan pidän ilmeisenä, että Suomen jäse-
3465: suorien investointien määrässä näyttää tapahtu-     nyys Euroopan unionissa vaikuttaa merkittäväs-
3466: neen jonkinasteinen tasosiirtymä ylöspäin. Vuo-     ti siihen, suuntautuuko tänne yleensä lisää ulko-
3467: sien 1993-1995 keskitaso oli jo lähes 6 mrd.        maisia investointeja vai ei. Tätä päätelmää tuke-
3468: markkaa, mutta kun vuosittaiset vaihtelut ovat      vat mm. ne jokin aika sitten tehdyt selvitykset,
3469: jatkuneet hyvin voimakkaina, vuosittaisiin lu-      joissa kartoitettiin saksalaisten ja japanilaisten
3470: kuihin ei ole syytä kiinnittää tässä yhteydessä     yritysten motiiveja investoida tulevaisuudessa
3471: liikaa huomiota.                                    Suomeen. Molempien maiden yritykset korosti-
3472:    Ainakin yhtä varovainen olisin arvioimaan        vat, että Suomeen sijoittumista edistävistä teki-
3473: sitä, mistä suorien sijoitusten tämäntyyppinen      jöistä nimenomaan ED-jäsenyyden merkitys on
3474: nousu olisi voinut vuoden 1992 jälkeen johtua.      mitä keskeisin.
3475: Suomen aktivoituminen EU-jäsenyyskysymyk-
3476: 
3477:      Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 1996
3478: 
3479:                                                                                 Ministeri Arja Alho
3480:                                              KK 20/1996 vp                                              3
3481: 
3482: 
3483: 
3484: 
3485:                                          Tili Riksdagens Talman
3486: 
3487:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       samma tid bl.a. avvecklade restriktionerna när
3488: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den        det gäller utländska investeringar och förenhetli-
3489: 9 februari 1996 tili vederbörande medlem av            gade behandlingen av dem med de övriga EU-
3490: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo       ländernas.
3491: Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 20:                  Observeras skall dessutom att handels- och
3492:                                                        industriministeriet 1992 startade ett särskilt pro-
3493:           Hur anser Regeringen att de investe-         jekt, lnvest in Finland, som var underkastat Utri-
3494:        ringar om ca 30 miljarder mark som an-          keshandelsförbundet, och jag tror att även det
3495:        vändes som EU-lockbete och som bara             tydligt bidrog tili ökningen av utländska investe-
3496:        väntade på ett positivt svar för att rulla in   ringar.
3497:        i Finland har blivit genomförda?                   När det sedan gäller påståendet att EU-med-
3498:                                                        lemskapet skulle ha beräknats öka de utländska
3499:    Som svar på riksdagsman Aittoniemis spörs-          investeringarna med till och med 30 mrd. mk,
3500: mål anför jag att de utländska investeringar som       konstaterar jag attjag inte har sett sådana beräk-
3501: varit inriktade på Finland redan länge varit           ningar och ~.tt regeringen givetvis inte kan ansva-
3502: mycket små. På 1980-talet och vid övergången tili      ra för dem. Aven annars är beloppet ofattbart om
3503: 1990-talet låg de utländska investeringarna på en      man betänker att utgångsnivån för utländska
3504: medelnivå om ca 1-2 mrd. mk och de årliga              investeringar var endast ca 2-3 mrd. mk i början
3505: fluktuationerna var anmärkningsvärt stora.             av 1990-talet. Detär alltid svårt att bedöma verk-
3506:    Under de två eller tre senaste åren verkar de       ningarna och en sådan bedömning är knappast
3507: direkta investeringarna ha stigit tili belopp på en    förenad med tiliräcklig realism.
3508: något högre nivå. Medelnivån för åren 1993-               Däremot anser jag detvara uppenbart att Fin-
3509: 1995 var redan nästan 6 mrd. mk, men eftersom          lands medlemskap i Europeiska unionen betyd-
3510: de årliga fluktuationerna fortsättningsvis varit       ligt påverkar Finlands möjligheter att överhu-
3511: mycket kraftiga, är det inte skäl att i detta sam-     vudtaget få fler utländska investeringar. Denna
3512: manhang fåsta alltför stor vikt vid de årliga siff-    slutsats stöds av bl.a. de utredningar som för en
3513: rorna.                                                 tid sedan gjordes bland tyska och japanska före-
3514:    Jag skulle vara minst lika försiktig med att        tag för att kartlägga deras motiv till framtida
3515: bedöma anledningen tili denna typ av ökning av         investeringar i Finland. 1 båda länderna betona-
3516: de direkta investeringarna efter 1992. Finlands        de företagen att Finlands medlemskap i EU ut-
3517: aktivering i fråga om EU-medlemskapet har              tryckligen är den centralaste av de faktorer som
3518: mycket väl kunnat vara en bidragande orsak,            främjar investeringar i Finland.
3519: men det är skäl att minnas att Finland under
3520:      Helsingforsden 29 februari 1996
3521: 
3522:                                                                                    Minister Arja Alho
3523:                                            KK 21/1996 vp
3524: 
3525: Kirjallinen kysymys 21
3526: 
3527: 
3528: 
3529: 
3530:                                   Kari Rajamäki /sd: Maitokiintiöiden vapaan kaupan seurauksista
3531: 
3532: 
3533: 
3534:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
3535: 
3536:    Maidon kiintiöjärjestelmä luotiin aikoinaan       kiintiönsiirtojen hintatasoa ja sen aiheuttamia
3537: pysäyttämään maidon ja rasvan ylituotannon           kustannusvaikutuksia seurataan.
3538: kasvu. Erityisesti nuorten maidontuottajien tila-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3539: kehityksen turvaamisen kannalta oli mielestäni       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3540: alun pitäen virhe vapauttaa maitokiintiöt kau-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3541: pan kohteeksi (vastalause MmVM 23/1993 vp).          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3542: Käytäntö onkin osoittanut, ettei nuorilla velkai-
3543: silla tuottajilla ole ollut mahdollisuuksia saada              Onko Hallitus toiminut eduskunnan
3544: tuotantokustannuksia alhaalla pitävällä tavalla             edellyttämällä tavalla maitokiintiöiden
3545: lisätuotantomahdollisuuksia. Eräillä alueilla on            hintojen hintatason seurannassa, ja mitä
3546: litrahinnaksi kaupoissa muodostunutjopa 6 mk.               johtopäätöksiä se on tehnyt, sekä
3547:     Maatalouden rakennekehityksen vaatimuksia                  eikö suomalaisen maatalouden ja
3548: ei vastaa tilanne, jossa luopujien taloudellista            alueellisesti tärkeän kotieläintuotannon
3549: asemaa pönkitetään tarpeettomasti ja mm. nuor-              kehityksen turvaamiseksi tule pikaisesti
3550: ten tyhjien parsipaikkojen käyttöönotto estyy               ryhtyä myyntijärjestelmän purkamiseen
3551: taloudellisesti.                                            tai hintamekanismin kehittämiseen sellai-
3552:     Eduskunta edellytti hallituksen esityksen 202/          seksi, että ylihinnoittelu poistuu?
3553:  1993 vp käsittelyn yhteydessä, että viljelijöiden
3554: keskinäisten sopimusten perusteella tapahtuvien
3555: 
3556:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1996
3557: 
3558:                                           Kari Rajamäki /sd
3559: 
3560: 
3561: 
3562: 
3563:  260017
3564: 2                                          KK 21/1996 vp
3565: 
3566: 
3567: 
3568: 
3569:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
3570: 
3571:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      reiltä kauppojen määrää ja hintatasoa. Viimeisin
3572: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       tilasto on ajalta 1.4.1995-31.10.1995. Tämän
3573: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     tilaston mukaan myyjänjokaisesta luovuttamas-
3574: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Raja-     taan litrasta saama myyntihinta on, arvonlisäve-
3575: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       ro mukaan laskettuna, keskimäärin 1,43 mk/1.
3576: 21:                                                    Tilastot osoittavat kauppahintojen kohon-
3577:                                                     neen varsin korkeiksi, mutta ei kuitenkaan vielä
3578:            Onko Hallitus toiminut eduskunnan        kohtuuttomiksi. Kansanedustaja Rajamäen
3579:         edellyttämällä tavalla maitokiintiöiden     huoli maitokiintiöiden hinnoista on kuitenkin
3580:         hintatason seurannassa, ja mitä johto-      aiheellinen. Maitokiintiöistä maksettujen hinto-
3581:         päätöksiä se on tehnyt, sekä                jen ei tulisi enää nousta, vaan olisi toivottavaa,
3582:            eikö suomalaisen maatalouden ja          että siirtohinnat laskisivat.
3583:         alueellisesti tärkeän kotieläintuotannon        Maa- ja metsätalousministeriö on 2. marras-
3584:         kehityksen turvaamiseksi tule pikaisesti    kuuta 1995 asettanut Euroopan yhteisön kiintiö-
3585:         ryhtyä myyntijärjestelmän purkamiseen       järjestelmän kansallisesta kehittämisestä vastaa-
3586:         tai hintamekanismin kehittämiseen sellai-   van maitokiintiöiden neuvottelukunnan. Neu-
3587:         seksi, että ylihinnoittelu poistuu?         vottelukunnan keskeisenä tehtävänä on arvioi-
3588:                                                     da, mikä on odotettavissa oleva siirtohintataso
3589:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        lähitulevaisuudessa. Lisäksi maitokiintiöiden
3590: vasti seuraavaa:                                    neuvottelukunta ehdottaa tarvittaessa toimenpi-
3591:                                                     teitä, joilla kiintiöiden siirtohintaa voidaan las-
3592:    Maa- ja metsätalousministeriö seuraa kiintiö-    kea. Yhtenä mahdollisuutena on järjestää kiin-
3593: hintoja tiedustelemalla maaseutuelinkeinopii-       tiöiden kauppa maaseutuelinkeinopiirien kautta.
3594: 
3595:       Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1996
3596: 
3597:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
3598:                                             KK 21/1996 vp                                             3
3599: 
3600: 
3601: 
3602: 
3603:                                         Tili Riksdagens Talman
3604: 
3605:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      ringsdistrikten om antalet köp och pnsmvan.
3606: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-       Den senaste statistiken är uppgjord mellan den 1
3607: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-     aprill995 och den 31 oktober 1995. Enligt denna
3608: man Kari Rajamäki undertecknade spörsmål nr          är det genomsnittliga försäljningspris som sälja-
3609: 21:                                                  ren erhållit per liter mjölk som han överlåtit 1,43
3610:                                                      mk inklusive moms.
3611:            Har Regeringen förfarit på det sätt          Statistiken visar kraftiga prisstegringar, dock
3612:         som riksdagen har förutsatt i fråga om       inte så att priserna skulle vara oskäliga. Riks-
3613:         uppföljningen av mjölkkvoternas prisni-      dagsman Rajamäkis oro för priserna på mjölk-
3614:         vå och vilka slutledningar har den gjort,    kvoterna är dock befogad. Priserna på mjölkkvo-
3615:         samt                                         ter borde inte längre få stiga, utan det är att
3616:            är det inte nödvändigt att snart upplö-   hoppas att överlåtelsepriserna börjar sjunka.
3617:         sa försäljningssystemet eller utveckla          Jord- och skogsbruksministeriet tillsatte den 2
3618:         prismekanismen så att överprissättning-      november 1995 en delegation som skall ansvara
3619:         en upphör, för att jordbruket i Finland      för den nationella utvecklingen av Europeiska
3620:         samt utvecklingen av den regionalt vikti-    gemenskapens kvotsystem. Delegationens cen-
3621:         ga produktionen av husdjur kan tryggas?      trala uppgift är att bedöma hurdan prisnivå som
3622:                                                      kan komma att tillämpas vid överlåtelser inom
3623:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        den närmaste framtiden. Dessutom ger delega-
3624: anföra följande:                                     tionen vid behov förslag tili åtgärder genom vilka
3625:                                                      kvotpriset vid överlåtelser kan sänkas. En möjlig-
3626:   Jord- och skogsbruksministeriet följer med         het är att ordna handeln med kvoterna via lands-
3627: kvotpriserna genom att fråga landsbygdsnä-           bygdsnäringsdistrikten.
3628: 
3629:       Helsingforsden 22 februari 1996
3630: 
3631:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
3632:                                               KK 22/1996 vp
3633: 
3634: Kirjallinen kysymys 22
3635: 
3636: 
3637: 
3638: 
3639:                                     Jukka Vihriälä lkesk ym.: Perintö- ja lahjaverolain soveltamisesta
3640:                                        maatilojen sukupolvenvaihdosten yhteydessä
3641: 
3642: 
3643:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
3644: 
3645:    Hallitus kiristi perintö- ja lahjaveroa tämän        viljelijälle lahjaveron. Monissa tapauksissa lah-
3646: vuoden alussa noin 250 milj. markalla vuositasol-       javero on noussut niin suureksi, että nuorella
3647: la. Veronkiristys oli kohtuuton ja kohdistuu an-        viljelijällä ei ole kerta kaikkiaan mahdollisuuksia
3648: karimpana lähimpiin sukulaisiin.                        sen maksamiseen. Näin perintö- ja lahjavero ja
3649:    Perintö- ja lahjaveron kiristäminen on tuonut        sen tulkinta estää maatilojen sukupolvenvaih-
3650: lisää ongelmia viljelijöiksi pyrkiville nuorille. Ti-   doksia ja maataloudelle tässä EU:n jäsenyysti-
3651: lan isännyyteen pyrkivän on saatava lisää lainaa,       lanteessa tärkeää rakennemuutosta.
3652: mutta lainan saanti on ongelmallista, ellei maata-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3653: lousviranomainen anna pankille myönteistä lau-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3654: suntoa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3655: maatilan hinnasta sopiminen ei ole myyjän ja            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3656: ostajan välinen asia, vaan sen määrää viranomai-
3657: nen. Maatalouskeskuksen tekemän kannatta-                         Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin maa-
3658: vuuslaskelman hyväksyy maatalousviranomai-                     tilojen sukupolvenvaihdoksien edistämi-
3659: nen. Kun tilan kauppahinta on sitten sovittu                   seksi niin, etteivät lahjaverotulkinnat te-
3660: tämän viranomaisen määräyksen mukaisesti, tu-                  kisi sukupolvenvaihdosta taloudellisesti
3661: lee veroviranomainen ja sanoo, että arvio ei ole               kohtuuttomaksi?
3662: oikea, ja määrää sanojensa vakuudeksi tulevalle
3663: 
3664:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1996
3665: 
3666:           Jukka Vihriälä /kesk       Johannes Leppänen /kesk   Kyösti Karjula /kesk
3667:           Juhani Alaranta /kesk      Markku Vuorensola /kesk   Tero Mölsä /kesk
3668:                     Aulis Ranta-Muotio /kesk           Eero Lämsä /kesk
3669: 
3670: 
3671: 
3672: 
3673: 260017
3674: 2                                          KK 22/1996 vp
3675: 
3676: 
3677: 
3678: 
3679:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
3680: 
3681:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ongelmat johtuvat osaksi myös siitä, että luotet-
3682: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tavia vertailutietoja maatilojen käyvän hinnan
3683: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      määrittämiseen ei aina ole olemassa. Vertailutie-
3684: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jukka Vih-      toina käytetään yleensä vieraiden välisiä tila-
3685: riälän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      kauppoja, kun taas sukulaisten välisissä luovu-
3686: n:o 22:                                              tuksissa hinta pyritään usein sopimaan käypää
3687:                                                      hinta alhaisemmaksi.
3688:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin maa-         Maatilan ja muun yrityksen sukupolvenvaih-
3689:        tilojen sukupolvenvaihdoksien edistämi-       dostilanteissa perintö- ja lahjaverosta voidaan
3690:        seksi niin, etteivät lahjaverotulkinnat te-   tietyin edellytyksinjättää osa maksuunpanemat-
3691:        kisi sukupolvenvaihdosta taloudellisesti      ta. Huojennettavan veron määrän laskemista
3692:        kohtuuttomaksi?                               varten maatalouteen kuuluvat varat tulee arvos-
3693:                                                      taa sekä käypään arvoon että verotusarvoon, ja
3694:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         näitä arvoja verrataan toisiinsa. Jos käyvän ar-
3695: vasti seuraavaa:                                     von mukaan laskettu vero on enintään 5 000
3696:                                                      markkaa, koko määrä maksuunpannaan. Jos
3697:     Perintö- ja lahjaverolain mukaan varat arvos-    määrä ylittää 5 000 markkaa, maksuunpanemat-
3698: tetaan käyvän arvon mukaan. Jos sovittu vastike      ta jätetään käyvän arvon ja verotusarvon mu-
3699: on enintään kolme neljännestä käyvästä hinnas-       kaan laskettujen verojen erotus eli maksuunpan-
3700: ta, katsotaan käyvän hinnan ja vastikkeen väli-      naan verotusarvoa vastaava vero, kuitenkin vä-
3701: nen ero lahjaksi.                                    hintään 5 000 markkaa. Jos verotusarvo ylittää
3702:     Perintökaaren 25 luvun säännöksillä sääde-       käyvän arvon, veronhuojennusta ei myönnetä.
3703: tään maatilan arvosta niissä tapauksissa, joissa     Jos kysymyksessä on lahjanluonteinen kauppa,
3704: perinnönjakotilanteissa ei päästä yksimielisyy-      otetaan huojennusmäärää laskettaessa verotus-
3705: teen tilan arvosta. Maatilan arvona on pidettävä     arvosta huomioon kauppaan sisältyvää lahjaa
3706: varallisuusverotuksessa käytettyä arvoa kerrot-      vastaava osuus.
3707: tuna 1,2:lla, kun maatalousmaan verotusarvo on          Veron maksuaikaa voidaan myös pidentää,
3708: laskettu mukaan 3,75-kertaisena. Säännöksen          jos veron määrä on vähintään 10 000 markkaa.
3709: tavoitteena oli perheviljelmien toimeentulomah-      Vero kannetaan yhtä suurina, vähintään 5 000
3710: dollisuuksien turvaaminen, ja se on merkinnyt        markan suuruisina erinä enintään viiden vuoden
3711: maatalouselinkeinoa jatkamaan ryhtyvän ase-          aikana. Pidennetyltä maksuajalta ei peritä kor-
3712: man vahvistamista ja muiden perillisten oikeuk-      koa.
3713: sien rajoittamista. Järjestelyllä on saatu alenne-       Sukupolvenvaihdostilanteiden verotusta kos-
3714: tuiksi maatiloista sukupolvenvaihdostilanteissa      kevissa selvityksissä on katsottu, että maatilojen
3715: suoritettuja kauppahintoja. Tämä on johtanut         lahjanluonteisissa kaupoissa syntyviä lahjavero-
3716: siihen, että tilakaupoissa kauppahinta useissa ta-   seuraamuksia ei voida poistaa kytkemällä arvos-
3717: pauksissa on käypää arvoa alempi ja johtaa lah-      tus maataloushallinnossa käytettyihin arvoihin.
3718: javeron maksuunpanoon.                               Lahjanluonteisia kauppoja koskeva huojennus
3719:     Maataloushallinnossa arvioitua kauppahin-        voidaan toteuttaa vain siten, että vero jätetään
3720: taa ei voida ilman muuta käyttää verotuksessa,       kokonaan maksuunpanematta, jos vastike ylit-
3721: sillä sukupolvenvaihdostilanteissa perintö- ja       tää tietyn määräosuuden varallisuuden käyvästä
3722: lahjaverotuksessa sovellettavat säännökset on        arvosta.·
3723: voitava liittää muuhun perintö- ja lahjaverotuk-         Maatilojen sukupolvenvaihdosten yhteydessä
3724: seen. Kun samaan pesään yleensä kuuluu muita-        suoritettavaksi tulevaa lahjaveroa lievennettiin
3725: kin kuin toimintaa jatkamaan ryhtyviä perillisiä,    osana maatalouden sopeuttamista Euroopan
3726: ei olisi oikeudenmukaista, että jatkajan ja mui-     unioninjäsenyyteen vuoden 1995 alusta voimaan
3727: den perillisten varojen arvostuksessa sovellettai-   tulleella lailla. Lakiin lisättiin säännös, jonka
3728: siin erilaisia perusteita. Arvostamiseen liittyvät   mukaan lahjavero jätetään sukupolvenvaihdos-
3729:                                             KK 22/1996 vp                                             3
3730: 
3731: tilanteissa maksuunpanematta, jos vastike on         että perintö- ja lahjaveron kiristyminen koskee
3732: enemmän kuin 50 prosenttia käyvästä arvosta.         kaikkia verovelvollisia riippumatta siitä, minkä-
3733: Säännöksen tavoitteena oli valtioneuvoston peri-     laisesta omaisuudesta on kysymys. Myös suku-
3734: aatepäätöksen mukaisesti tilanpidon jatkajan         polvenvaihdostilanteissa myönnettäviä veron-
3735: aseman parantaminen.                                 huojennuksia on arvioitava siten, että säilytetään
3736:     Valtio panostaa maatalouden sukupolven-          tasapaino verotuksen tasapuolisuuden ja yritys-
3737: vaihdoksiin valtion lainojen, korkotukilainojen,     toimintaa jatkavien aseman helpottamista kos-
3738: avustusten ja eläkejärjestelyjen muodossa. Lah-      kevien näkökohtien välillä. Voimassa olevat
3739: javero on tilanpidonjatkajalle suhteellisen vähäi-   huojennukset merkitsevät yleensä huomattavaa
3740: nen menoerä verrattuna muihin kustannuksiin,         veroetua muihin perinnönsaajiin verrattuna. Tä-
3741: joita sisarosuuksien lunastamisesta aiheutuu.        män vuoksi ei ole erityistä syytä lieventää lahja-
3742:     Verotuksen neutraalisuussyyt edellyttävät,       veroa koskevia säännöksiä.
3743: 
3744:      Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 1996
3745: 
3746:                                                                                 Ministeri Arja Alho
3747: 4                                           KK 22/1996 vp
3748: 
3749: 
3750: 
3751: 
3752:                                        Tili Riksdagens Talman
3753: 
3754:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     olika grunder. Problemen i samband med värde-
3755: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       ringen beror också till en del på att det inte alltid
3756: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     finns tillgång till pålitliga jämförelseuppgifter vid
3757: man Jukka Vihriälä m.fl. undertecknade spörs-        fastställandet av det gängse värdet för en gårds-
3758: mål nr 22:                                           bruksenhet. Som jämförelseuppgifter används i
3759:                                                      allmänhet handel med lägenheter mellan främ-
3760:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        mande personer, medan man vid överlåtelser
3761:        att främja generationsväxlingar på gårds-     mellan släktingar ofta kommer överens om ett
3762:        bruksenheter så att tolkningarna beträf-      lägre pris än det gängse priset.
3763:        fande gåvoskatten inte gör generations-          Vid generationsväxling på gårdsbruksenheter
3764:        växlingar ekonomiskt orimliga?                och i andra företag kanendel av arvs- och gåvo-
3765:                                                      skatten under vissa förutsättningar lämnas ode-
3766:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        biterad. För uträknande av skattelättnadsbelop-
3767: anföra följande:                                     pet skall de tillgångar som hör till jordbruket
3768:                                                      värderas både med beaktande av det gängse vär-
3769:     Enligt lagen om skatt på arv och gåva värderas   det och beskattningsvärdet och dessa värden
3770: tillgångarna enligt det gängse värdet. Om det        jämföras sinsemellan. Om den skatt som har räk-
3771: överenskomna vederlaget utgör högst tre fjärde-      nats ut enligt det gängse värdet är högst 5 000 mk,
3772: delar av det gängse priset, anses skillnaden mel-    skall hela beloppet debiteras. Om beloppet över-
3773: lan det gängse priset och vederlaget såsom gåva.     stiger 5 000 mk, lämnas skillnaden mellan den
3774:     1 25 kap. ärvdabalken stadgas om värdet av en    skatt som räknats ut enligt det gängse värdet och
3775: gårdsbruksenhet i sådana fall då enighet om lä-      den skatt som räknats ut enligt beskattningsvär-
3776: genhetens värde inte kan uppnås vid arvsskiftet.     det odebiterad, dvs. debiteras den skatt som mot-
3777: Såsom gårdsbruksenhetens värde skall anses det       svarar beskattningsvärdet, dock minst 5 000 mk.
3778: värde som tillämpas i förmögenhetsbeskattning-       Om beskattningsvärdet överstiger det gängse
3779: en multiplicerat med talet 1,2, varvid beskatt-      värdet, beviljas ingen skattelättnad. Om det är
3780: ningsvärdet för jordbruksjord har beaktats, mul-     fråga om en överlåtelse med karaktär av gåva,
3781: tiplicerat med talet 3,75. Avsikten med stadgan-     skall vid uträknandet av skattelättnaden av be-
3782: det var att trygga utkomstmöjligheterna för fa-      skattningsvärdet beaktas den del i överlåtelsen
3783: miljebrukningsenheter, och detta har inneburit       som motsvarar gåvan.
3784: att de som övertagit jordbruksnäringar har fått         Betalningstiden för skatten kan också förläng-
3785: en starkare ställning och att de övriga arvingar-    as om skattebeloppet är minst 10 000 mk. Skat-
3786: nas rättigheter begränsats. Genom denna regle-       ten uppbärs i lika stora rater om minst 5 000 mk
3787: ring har man lyckats sänka köpeskillingarna för      under en tid av högst fem år. För den förlängda
3788: gårdsbruksenheter vid generationsväxling. Detta      betalningstiden uppbärs ingen ränta.
3789: har lett tili att vid handel med lägenheter köpe-       1 utredningar om beskattningen vid genera-
3790: skillingen i många fall är lägre än det gängse       tionsväxling har det ansetts att påföljderna av
3791: värdet, vilket leder till debitering av gåvoskatt.   gåvoskatt vid sådana överlåtelser av gårdsbruks-
3792:     Den köpeskilling som uppskattats inom jord-      enheter som har karaktären av gåva inte kan
3793: bruksförvaltningen kan inte utan vidare använ-       elimineras genom att värderingen sammankopp-
3794: das i beskattningen, eftersom de stadganden som      las med de värden som tillämpats inom jord-
3795: gäller arvs- och gåvobeskattningen som tilläm-       bruksförvaltningen. Skattelättnaden för överlå-
3796: pas vid generationsväxling skall kunna fogas till    telse med karaktär av gåva kan genomföras en-
3797: den övriga arvs- och gåvobeskattningen. Efter-       dast så att skatten helt lämnas odebiterad om
3798: som samma bo i allmänhet omfattar även andra         vederlaget överstiger en viss andel av förmögen-
3799: arvingar än de som övertar verksamheten, är det      hetens gängse värde.
3800: inte rättvist om vid värderingen av övertagarens        Den gåvoskatt som skall betalas i samband
3801: och de övriga arvingarnas tillgångar tillämpas       med generationsväxling på gårdsbruksenheter
3802:                                             KK 22/1996 vp                                             5
3803: 
3804: lindrades genom en lag som trädde i kraft vid            Kravet på neutralitet inom beskattningen för-
3805: ingången av 1995, som ett led i anpassningen av       utsätter att åtstramningen av arvs- och gåvoskat-
3806: jordbruket till medlemskapet i den Europeiska         ten gäller alla skattskyldiga oberoende av vad för
3807: unionen. Tilllagen fogades ett stadgande enligt       slags egendom det är fråga om. Också de skatte-
3808: vilket gåvoskatten vid generationsväxling läm-        lättnader som beviljas vid generationsväxling
3809: nas odebiterad om vederlaget överstiger 50% av        skall värderas så att balansen mellan synpunk-
3810: det gängse värdet. A vsikten med stadgandet var       terna på rättvis beskattning och underlättandet
3811: att enligt statsrådets principbeslut förbättra för-   av situationen för övertagare av företagsverk-
3812: hållandena för den som övertar ett gårdsbruk.         samhet bibehålls. De nuvarande skattelättnader-
3813:    Staten satsar på generationsväxlingar på           na innebär i allmänhet en avsevärd skattefördel i
3814: gårdsbruksenheter genom statliga lån, ränte-          jämförelse med situationen för andra arvstagare.
3815: stödslån, understöd och pensionsarrangemang.          På grund av detta finns det inte några särskilda
3816:  För övertagaren av ett gårdsbruk är gåvoskatten      skäl för att lindra stadgandena om gåvoskatt.
3817: en relativt liten utgift i jämförelse med de övriga
3818:  kostnader som föranleds av inlösen av syskonan-
3819:  delar.
3820:      Helsingforsden 29 februari 1996
3821: 
3822:                                                                                  Minister Arja Alho
3823:                                           KK 23/1996 vp
3824: 
3825: Kirjallinen kysymys 23
3826: 
3827: 
3828: 
3829: 
3830:                                  Eila Rimmi /vas ym.: Vuorotteluvapaan vaikutuksesta eläkkeeseen
3831: 
3832: 
3833: 
3834:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
3835: 
3836:     Laki vuorotteluvapaakokeilusta tuli voimaan    vä vaikutus. Lisäksi kansalaiset ovat saaneet eri-
3837: 1. 1. 1996. Vuorotteluvapaakokeilu on herättänyt   laisia ja epämääräisiä tulkintoja lain sovellutuk-
3838: laajaa kiinnostusta, mutta kokeiluun osallistu-    sista.
3839: vien määrä ei osoittaudu huomattavaksi lähinnä        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3840: korvauksen matalan tason vuoksi. Tässä lyhyes-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3841: sä ajassa on ilmennyt, että vuorotteluvapaasta     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3842: ovat kiinnostuneet lähinnä pitkän työhistorian     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3843: tehneet ja kohtuullisen vakaassa elämäntilan-
3844: teessa olevat ihmiset.                                       Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3845:     Lain voimaantulon jälkeen on havaittu, että           ryhtyä, jotta vuorotteluvapaa ei heikennä
3846: vuorotteluvapaan käyttö heikentää henkilön                siihen osallistuvan henkilön eläkkeen
3847: työeläkkeen markkamäärää. Lain eduskunta-                 määrää ja että laissa annetut tulkinnat
3848: käsittelyssä ei tietääksemme tullut missään vai-          ovat yhdenmukaisia?
3849: heessa esiin vuorotteluvapaan eläkettä heikentä-
3850: 
3851:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1996
3852: 
3853:                     Eila Rimmi /vas                         Jarmo Wahlström /vas
3854:                     Jorma Vokkolainen /vas                  Anne Huotari /vas
3855: 
3856: 
3857: 
3858: 
3859:  260017
3860: 2                                           KK 23/1996 vp
3861: 
3862: 
3863: 
3864: 
3865:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3866: 
3867:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        vapaakokeilusta aiheutuvia kustannuksia ja nii-
3868: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         den kohdentumista ole työeläkejärjestelmän
3869: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kannalta riittävästi selvitetty, ole aiheellista
3870: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Eila Rim-        muuttaa yksityisalojen työeläkelakeja. Sosiaali-
3871: min ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          vakuutustoimisto toivoi myös lausunnossaan,
3872: n:o 23:                                               että siihen oltaisiin riittävän ajoissa yhteydessä
3873:                                                       yksityisen puolen työeläkelakien osalta, mikäli
3874:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        vuorotteluvapaajärjestelmä sittemmin muute-
3875:        ryhtyä, jotta vuorotteluvapaa ei heikennä      taan pysyvämmäksi järjestelyksi. Tällöin voitai-
3876:        siihen osallistuvan henkilön eläkkeen          siin laajemmin selvittää, kuinka vuorotteluva-
3877:        määrää ja että laissa annetut tulkinnat        paajärjestelmän halutaan vaikuttavan työeläk-
3878:        ovat yhdenmukaisia?                            keisiinja kuinka työeläkelainsäädäntöä tulisi täl-
3879:                                                       tä pohjalta muuttaa. Sosiaalivakuutustoimiston
3880:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          lausunnon mukaan tällöin pitäisi myös seikkape-
3881: vasti seuraavaa:                                      räisemmin selvittää vuorotteluvapaasta aiheutu-
3882:                                                       vat lisäkustannukset työeläkejärjestelmälle ja
3883:    Työministeriö, jossa hallituksen esitys laiksi     kuinka näiden lisäkustannusten rahoitus tulisi
3884: vuorotteluvapaakokeilusta sekä laeiksi eräiden        järjestää huomioon ottaen senkin, että vuorotte-
3885: tähän liittyvien lakien muuttamisesta (HE 136/        luvapaajärjestelmässä on perimmiltään kysymys
3886: 1995 vp) valmisteltiin yhdessä työmarkkinajär-        työllisyyspolitiikasta eikä eläkepolitiikasta.
3887: jestöjen ja sosiaali- ja terveysministeriön edusta-       Puheena olevan hallituksen esityksen peruste-
3888: jien kanssa, pyysi valmistelun loppuvaiheessa         luosassa todetaan muun muassa, ettei esityksen
3889: hallituksen esityksen luonnoksesta sosiaali- ja       tarkoitus ole, että vuorotteluvapaalle jääminen
3890: terveysministeriön sosiaalivakuutustoimiston          heikentäisi henkilön tulevaa eläkettä. Lisäksi to-
3891: lausunnon eläketurvan osalta. Sosiaalivakuutus-       detaan, että pääsääntöisesti vuorotteluvapaa oli-
3892: toimisto pyysi asiasta lausunnon myös Eläketur-       si eläkettä kartuttavaa aikaa. Perusteluosassa to-
3893: vakeskukselta toimittaen lausunnot työministe-        detaan myös, ettei vuorotteluvapaa-aika kartut-
3894: riöön.                                                taisi LEL- ja TaEL-eläkkeitä. Sosiaali- ja ter-
3895:    Molemmissa edellä mainituissa lausunnoissa         veysministeriön näkemyksen mukaan hallituk-
3896: tuotiin esiin se seikka, että eräissä tapauksissa     sen esityksen perusteluosassa on siten ainakin
3897: vuorotteluvapaa voisi heikentää vuorotteluva-         epäsuorasti ilmaistu se, että eräissä tapauksissa
3898: paalla olevan eläketurvaa. Samalla kuitenkin to-      vuorotteluvapaalla olo voi työssäoloon verrattu-
3899: dettiin, että yksityisalojen työeläkelakien nojalla   na heikentää henkilön eläketurvaa.
3900: vuorotteluvapaa luettaisiin pääsääntöisesti elä-          Vuoden 1996 alusta tuli voimaan eräitä suuria
3901: kettä kartuttavaksi ajaksi ja ettei vuorottelu-       muutoksia sekä yksityisen puolen että julkisen
3902: vapaan aika yksinään aiheuttaisi tulevan ajan         puolen työeläkejärjestelmiin. Muun muassa
3903: oikeuden menetystä. Eläketurvakeskuksen lau-          eläkkeen perusteena olevan palkan määräyty-
3904: sunnossa, johon myös sosiaalivakuutustoimisto         missäännökset muuttuivat. Uusien säännöksien
3905: lausunnossaan viittasi, selvitettiin yksityiskoh-     mukaan eläkkeen perusteena olevaa palkkaa
3906: taisemmin myös vuorotteluvapaan merkitystä            määrättäessä jätetään huomioon ottamatta sel-
3907: eläkkeen perusteena olevan palkan määräytymi-         laiset valintavuodet ja niitä vastaavat ansiot, jois-
3908: seen. Tässä yhteydessä käsiteltiin myös niitä ti-     sa keskimääräinen ansio on alle puolet palkan
3909: lanteita, joissa vuorotteluvapaalla olevan eläke-     määrittelyssä muutoin huomioon otettavien
3910: turva suhteessa työssäoloon saattaisi heikentyä.      vuosien ansioiden keskimäärästä. Valintavuosis-
3911: Sekä sosiaalivakuutustoimiston että Eläketurva-       ta voidaanjättää pois enintään kolmannes. Siten
3912: keskuksen lausunnossa katsottiin, ettei tässä vai-    valintavuosista voidaan ensimmäisen kerranjät-
3913: heessa, kun kysymys on ainoastaan kahden vuo-         tää vuosi pois vasta sitten, kun valintavuosia on
3914: den määräaikaisesta kokeilusta eikä vuorottelu-       kertynyt vähintään kolme eli aikaisintaan vuon-
3915:                                            KK 23/1996 vp                                             3
3916: 
3917: na 1999. Harkinnanvarainen eläkepalkan tarkis-          Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo edellä
3918: taminen on kuitenkin uudistuksen jälkeenkin          mainitun tulkintaohjeen korjaavan kohtuullisel-
3919: mahdollinen silloin, kun työntekijän eläkepalk-      la tavalla ne eläketurvan heikennykset, jotka
3920: ka on alentunut poikkeuksellisesta syystä ja alen-   vuorotteluvapaasta mahdollisesti muutoin ai-
3921: tuman vaikutus hänen eläketurvaansa on merkit-       heutuisi, huomioon ottaen senkin, että voimassa
3922: tävä, eli vuonna 1996 alentuman tulee olla vähin-    olevien työeläkesäännöksien mukainen niin sa-
3923: tään 7,5 %, vuonna 1997vähintään 10 %ja vuon-        nottu automaattinen katkaisu voi korjata vuo-
3924: na 1998 vähintään 12,5 %.                            rotteluvapaan vaikutusta eläkkeeseen. Auto-
3925:     Vuoden 1996 alusta voimaan tulleiden työelä-     maattinen katkaisu voi tulla kysymykseen niiden
3926: keuudistusten vuoksi asetettiin kaksi työryhmää,     henkilöiden kohdalla, joilla on pitkä työhistoria.
3927: joiden tehtävänä oli vuoden 1995loppuun men-         Tällaisilla henkilöillä lienee useimmiten myös
3928: nessä antaa työeläkelaitoksille yhtenäiset sovel-    kohtuullisen vakaa elämäntilanne. Automaatti-
3929: tamisohjeet uusien säännösten yhdenmukaiseksi        nen katkaisu poistaisi siten vuorotteluvapaasta
3930: tulkitsemiseksi. Toinen näistä työryhmistä kes-      johtuvat eläketurvan heikennykset juuri sellais-
3931: kittyi muun muassa niiden säännösten tutkinta-       ten henkilöiden kohdalla, jotka kirjallisen kysy-
3932: kysymyksiin, joita nyt käsiteltävänä oleva kirjal-   myksen mukaan ovat olleet kiinnostuneita vuo-
3933: linen kysymys sivuaa. Tämän tulkintatyöryhmän        rotteluvapaakokeilusta.
3934: työn pohjalta Eläketurvakeskus on muun muas-            Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, ettei
3935: sa 9.2.1996 päiväämässään, työeläkelaitoksille       vuorotteluvapaasta aiheudu siinä määrin heiken-
3936: lähettämässään tiedotteessa ilmoittanut tulkin-      nystä eläketurvaan, että yksityisen sektorin elä-
3937:  tatyöryhmän kantana olevan, ettei vuorotteluva-     kelakeja tulisi kaksivuotisen vuorotteluvapaako-
3938:  paa sellaisenaan ole sellainen olennainen syy,      keilun vuoksi muuttaa. Mikäli vuorotteluvapaa-
3939: joka mahdollistaisi harkinnanvaraisen palkan         kokeilusta kehitetään pysyvämpi järjestely, mi-
3940:  tarkistamisen. Tiedotteen mukaan harkinnanva-       nisteriö on valmis osallistumaan lainvalmiste-
3941:  raista tarkistusta voidaan kuitenkin käyttää sil-   luun. Tällöin se tulee omalta osaltaan painotta-
3942:  loin, kun vuorotteluvapaalla olevan työsuhde        maan myös niiden kysymysten selvittämisen tär-
3943:  päättyy työntekijästä riippumattomasta syystä,      keyttä, jotka liittyvät vuorotteluvapaalla olevan
3944:  esimerkiksi irtisanomisen taikka työkyvyttö-        eläketurvaan sekä tämän eläketurvan kustan-
3945:  myyden vuoksi.                                      nuksiin ja rahoitukseen.
3946:      Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1996
3947: 
3948:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
3949: 4                                           KK 23/1996 vp
3950: 
3951: 
3952: 
3953: 
3954:                                         Tili Riksdagens Talman
3955: 
3956:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      skyddscentralens utlåtande ansågs det att det i
3957: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        detta skede, när det endast är fräga om ett tvä års
3958: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-      försök och de kostnader som orsakas av försöket
3959: man Eila Rimmi m.fl. undertecknade spörsmål           med alterneringsledighet och deras fördelning
3960: nr 23:                                                inte har utretts tillräckligt med avseende på ar-
3961:                                                       betspensionssystemet, inte är motiverat att ändra
3962:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        privatbranschernas arbetspensionslagar. I sitt
3963:        ta för att alterneringsledigheten inte skall   utlätande uttryckte socialförsäkringsbyrän även
3964:        försämra pensionsbeloppet för den per-         önskemålet att bli kontaktad i tillräckligt god tid
3965:        son som deltar däri och för att de tolk-       vad gäller den privata sektorns arbetspensionsla-
3966:        ningar som ges i lagen skall vara enhetli-     gar om alterneringsledighetssystemet senare änd-
3967:        ga?                                            ras till ett bestående arrangemang. Dä kunde det
3968:                                                       bli möjligt att göra en bredare utredning om hur
3969:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         man önskar att alterneringsledighetssystemet
3970: anföra följande:                                      skall inverka pä arbetspensionerna och hur ar-
3971:                                                       betspensionslagstiftningen skall ändras på
3972:     Arbetsministeriet, där regeringens proposi-       grundval därav. Enligt socialförsäkringsbyråns
3973: tion med förslag tilllag om försök med alterne-       utlåtande borde då även en utförligare utredning
3974: ringsledighet samt lagar om ändring av vissa la-      göras av de tilläggskostnader som alterneringsle-
3975: gar som har samband med den (RP 136/1995 rd)          digheten orsakar arbetspensionssystemet och
3976: bereddes tillsammans med arbetsmarknadsorga-          hur finansieringen av kostnaderna borde arran-
3977: nisationerna och representanter för social- och       geras, beaktande även att det i alterneringsledig-
3978: hälsovårdsministeriet, bad i beredningens slut-       hetssystemet i grund och botten är fråga om
3979: skede socialförsäkringsbyrån vid social- och häl-     sysselsättningspolitik och inte om pensionspoli-
3980: sovårdsministeriet ge sitt utlåtande om utkastet      tik.
3981: till regeringens proposition för pensionsskyddets        I regeringspropositionen i fråga sägs det i mo-
3982: vidkommande. Socialförsäkringsbyrån bad även          tiveringsdelen bl.a. att syftet med propositionen
3983: om pensionsskyddscentralens utlåtande om sa-          inte är att försämra den framtida pensionen för
3984: ken och sände sedan utlåtandena till arbetsminis-     den som är alterneringsledig. Vidare sägs det att
3985: teriet.                                               pension i regel intjänas under en alterneringsle-
3986:     1 de båda ovan nämnda utlåtandena påpeka-         dighet. 1 motiveringen konstateras också att
3987: des omständigheten att alterneringsledigheten i       KAPL- och KoPL-pensioner inte intjänas under
3988: vissa fall kunde försämra den alterneringsledigas     en alterneringsledighet. Enligt social- och hälso-
3989: pensionsskydd. Samtidigt konstaterades dock att       värdsministeriets uppfattning sägs det åtminsto-
3990: alterneringsledigheten med stöd av privatbran-        ne indirekt i motiveringen till regeringsproposi-
3991: schernas arbetspensionslagar i regel skall räknas     tionen att alterneringsledigheten i vissa fall kan
3992: som en tid under viiken pension intjänas och att      försämra en persons pensionsskydd jämfört med
3993: alterneringsledighetstiden inte ensam orsakar         det pensionsskydd personen i fräga har när han
3994: förlust av rätten till återstående tid. 1 pensions-   är i arbete.
3995: skyddscentralens utlåtande, som även socialför-          Vid ingången av 1996 trädde vissa stora för-
3996: säkringsbyrän hänvisade till i sitt utlåtande, ut-    ändringar i kraft i arbetspensionssystemen för
3997: reddes mer detaljerat också alterneringsledighe-      såväl den privata som den offentliga sektorn.
3998: tens betydelse för fastställandet av den pensions-    Bl.a. ändrades stadgandena om uträkningen av
3999: grundande lönen. 1 samband därmed behandla-           den pensionsgrundande lönen. Enligt de nya
4000: des även de situationer, i vilka pensionsskyddet      stadgandena skall dä den pensionsgrundande lö-
4001: under alterneringsledigheten kunde bli sämre än       nen räknas ut inte beaktas de urvalsår och mot-
4002: pensionsskyddet när personen i fräga är i arbetet.    svarande inkomster under vilka medeltalet av
4003: 1 säväl socialförsäkringsbyräns som pensions-         inkomsterna understiger hälften av medeltalet av
4004:                                               KK 23/1996 vp                                               5
4005: 
4006: arbetsförtjänsterna under de år som annars skall          arbetstagaren, exempelvis på grund av uppsäg-
4007: beaktas vid uträknandet av lönen. Högst en tred-          ning eller arbets1öshet.
4008: jedel av åren kan räknas bort. Således kan från              Social- och hälsovårdsministeriet anser att
4009: urvalsåren för första gången ett år lämnas bort           ovan nämnda tolkningsanvisning på ett skäligt
4010: först när det finns minst tre urvalsår, dvs. tidigast     sätt korrigerar de försämringar i pensionsskyd-
4011:  1999. Enjustering av pensionslönen enligt pröv-          det som alterneringsledigheten eventuellt annars
4012: ning är dock möjlig även efter reformen när ar-           skulle orsaka, beaktande även att det automatis-
4013: betstagarens pensionslön sjunkit av exceptionel-          ka avbrottet enligt de gällande arbetspensions-
4014: la orsaker och sänkningen avsevärt påverkar               stadgandena kan korrigera alterneringsledighe-
4015: hans pensionsskydd, dvs. 1996 skall sänkningen            tens inverkan på pensionen. Automatiskt avbrott
4016: vara minst 7,5 %, 1997 minst 10 % och 1998 minst          kan komma i fråga för sådana personer som har
4017:  12,5 %.                                                  en lång arbetshistoria. Sådana personer torde
4018:     På grund av de arbetspensionsreformer som             oftast också haen skäligt stabillivssituation. Det
4019:  trädde i kraft vid ingången av 1996 tillsattes två       automatiska avbrottet skulle således eliminera
4020:  arbetsgrupper som hade tili uppgift att före ut-         försämringarna av pensionsskyddet tili följd av
4021:  gången av 1995 ge arbetspensionsanstalterna en-          alterneringsledigheten för just sådana personer
4022:  hetliga föreskrifter för en enhetlig tolkning av de      som enligt spörsmålet har varit intresserade av
4023:  nya stadgandena. Den ena arbetsgruppen kon-              försöket med alterneringsledighet.
4024:  centrerade sig på bl.a. frågorna som gäller to1k-           Social- och hälsovårdsministeriet anser att al-
4025:  ningen av de stadganden som berörs i det nu              terneringsledigheten inte försämrar pensions-
4026:  aktuella spörsmå1et. Med utgångspunkt i arbets-          skyddet i den grad att den privata sektorns pen-
4027:  gruppens arbete har pensionsskyddscentra1en i            sionslagar måste ändras på grund av det tvååriga
4028:  bl.a. sin information tili arbetspensionsanstalter-      försöket med alterneringsledighet. Om försöket
4029:  na daterad 9.2.1996 medde1at att arbetsgruppen           med alterneringsledighet utvecklas tili ett mer
4030:  anser att a1ternerings1edigheten som sådan inte är       bestående arrangemang är ministeriet berett att
4031:  en sådan väsentlig orsak som skulle göra det             delta i lagberedningen. Då kommer det för egen
4032:  möj1igt att justera en 1ön en1igt prövning. Enligt       del att poängtera vikten av att även de frågor
4033:  informationen kan en justering en1igt prövning           utreds som ansluter sig tili den alterneringsledi-
4034:  dock göras när den alterneringsledigas arbetsför-        gas pensionsskydd samt tili kostnaderna för och
4035:  hållande upphör av en orsak som inte beror på            finansieringen av pensionsskyddet.
4036: 
4037:       Helsingfors den 1 mars 1996
4038: 
4039:                                                         Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
4040:                                             KK 24/1996 vp
4041: 
4042: Kirjallinen kysymys 24
4043: 
4044: 
4045: 
4046: 
4047:                                    Esko-Juhani Tennilä /va-r: Talousyhteistyön laajentamisesta Mur-
4048:                                       manskin alueen kanssa
4049: 
4050: 
4051:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4052: 
4053:    Suomelle idänkauppa on ollut hyvin merkittä-       Pohjois-Norjalle 26 miljoonaa Norjan kruunua.
4054: vää sekä taloutemme kehittämisessä että työlli-       Ei siis tarvitse ihmetellä, että norjalaisyritykset
4055: syyden hoidossa. Neuvostoliiton aikana Suomen         ovat voittaneet kilpailun Petsamon nikkelikai-
4056: ulkomaankaupasta jopa noin 20 % suuntautui            voksen uudistamisesta, saaneet hoitoonsa maa-
4057: itäiseen naapurimaahan.                               puhelinyhteyksien hoidon Murmanskista Lap-
4058:    Venäjän-kauppa kehittyi aallonpohjan jäl-          piinjne.
4059: keen myönteisesti, mutta on alkanutjälleen taan-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4060: tua, ja sen osuus näyttää jäävän ilman uusia          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4061: valtiovallan ja myös suuryhtiöiden erityistoimia      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4062: vain noin viiden prosentin tasolle koko ulko-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4063: maankaupastamme.
4064:    Venäjä-yhteydet ovat tärkeitä myös kehitys-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
4065: alueille. Tältä osin tulee lisätä suoraa panostusta          Venäjä-yhteistyön edistämiseksi myös si-
4066: alueiden itsensä käyttöön. Lapin lääni on kuiten-            ten, että Lapin läänin käyttöön osoite-
4067: kin saamassa tänä vuonna käyttöönsä vain vai-                taan riittävät lisämäärärahat talousyh-
4068: vaiset miljoonan pari Murmansk-yhteyksien                    teistyön laajentamiseksi Murmanskin
4069: edistämiseen. Norjan hallitus taas on osoittanut             alueen kanssa?
4070: 
4071:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1996
4072: 
4073:                                        Esko-Juhani Tennilä /va-r
4074: 
4075: 
4076: 
4077: 
4078: 260017
4079: 2                                           KK 24/1996 vp
4080: 
4081: 
4082: 
4083: 
4084:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
4085: 
4086:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Merkittävimmät yhteistyösektorit Murmans-
4087: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kin alueella ovat ydinturvallisuus, maatalous- ja
4088: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      elintarviketuotanto, liikenne, ympäristönsuoje-
4089: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-        lu, energia sekä taloudellisen yhteistyön toimin-
4090: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-        taedellytysten parantaminen.
4091: myksen n:o 24:                                           Kahdenvälisen yhteistyön lisäksi Murmans-
4092:                                                      kin alueen kehittämiseen sekä sen taloudellisen ja
4093:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy      muun yhteistyön edellytysten parantamiseen
4094:        Venäjä-yhteistyön edistämiseksi myös si-      tähtäävää toimintaa harjoitetaan monenvälises-
4095:        ten, että Lapin läänin käyttöön osoite-       sä yhteistyössä, johon Suomi osallistuu.
4096:        taan riittävät lisämäärärahat talousyh-           Suomi perusti vuonna 1995 yhdessä Norjan ja
4097:        teistyön laajentamiseksi Murmanskin           Ruotsin sekä Euroopan jälleenrakennus- ja kehi-
4098:        alueen kanssa?                                tyspankin (EBRD) kanssa riskipääomarahaston
4099:                                                      Luoteis-Venäjälle. Rahasto on suuruudeltaan 54
4100:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         miljoonaa USD, josta kolmen pohjoismaan kat-
4101: vasti seuraavaa:                                     taman teknisen avun osuus on 20 miljoonaa
4102:                                                      USD. Suomen osuus rahoituksessa on 6,7 mil-
4103:    Hallitus pitää erityisen tärkeänä kahdenvälis-    joonaa USD. Rahasto tekee pääomainvestointe-
4104: ten suhteiden kehittämistä Venäjän kanssa.           ja yksityistettyihin ja uusiin yksityisiin pkt-sekto-
4105:    Hallitustenvälinen sopimus yhteistyöstä Mur-      rin yrityksiin Murmanskin alueella, Karjalan ta-
4106: manskin alueella, Karjalan tasavallassa, Pietaris-   savallassa ja Arkangelin alueella.
4107: sa ja Leningradin alueella luo oikeudelliset ja          Suomi osallistuu EBRD:n Venäjälle perusta-
4108: hallinnolliset puitteet Suomen ja Venäjän välisel-   man ns. Morozov Business- ja koulutuskeskus-
4109: le lähialueyhteistyölle. Suomen lähialueyhteis-      ten verkoston luomiseen rahoittamana Mur-
4110: työllä tuetaan pyrkimyksiä demokratian ja mark-      manskin koulutuskeskuksen. Suomi on osoitta-
4111: kinatalouden vakiinnuttamiseen sekä ympäris-         nut hankkeeseen 900 000 mk. Koulutuskeskus
4112: tön tilan parantamiseen Venäjän eri alueilla. Pai-   tukee myös Luoteis-Venäjän riskipääomarahas-
4113: nopistealueena on myös taloudellisen ja teollisen    ton toimintaa tarjoamalla rahaston kohdeyrityk-
4114: yhteistyön edellytysten parantaminen. Yhteis-        sille koulutus- ja teknisen avun palveluja.
4115: työhankkeiden tarkoituksena on saada aikaan              Euroopan unionin teknisen avun T ACIS-oh-
4116: pysyviä kehitysvaikutuksia Venäjän alueella.         jelman tavoitteena on tukea Venäjän ja muiden
4117:    Yhteistyöhankkeiden suomalaisina toteuttaji-      IVY-maiden siirtymistä markkinatalousjärjes-
4118: na toimivat ministeriöt, piirihallintoviranomai-     telmään ja edistää näiden maiden demokraattista
4119: set, mukaan lukien lääninhallitukset, valtion lii-   kehitystä.
4120: kelaitokset, yritykset, oppilaitokset, jne. Pyrki-       Vuonna 1995 T ACIS-ohjelman yhdeksi pai-
4121: myksenä on saada kuhunkin hankkeeseen paras          nopistealueeksi määriteltiin Luoteis-Venäjä
4122: mahdollinen Suomesta löytyvä asiantuntemus.          (Karjalan tasavalta sekä Murmanskin ja Arkan-
4123:    Vuosina 1991-1995 on kahdenväliseen yh-           gelin alueet). Luoteis-Venäjän ohjelma on kolmi-
4124: teistyöhön lähialueilla Venäjällä käytetty Suo-      vuotinen ja kokonaisbudjetti n. 28 miljoonaa
4125: men valtion budjettivaroja yhteensä n. 350 mil-      ecua (n. 160 miljoonaa markkaa). Murmanskin
4126: joonaa markkaa. Yksinomaan Murmanskin                alueelle sijoittuvia hankkeita ovat mm. Mur-
4127: alueelle kohdistuvia hankkeita on ollut n. 35 mil-   manskin sataman kehittäminen, alueen kalatuo-
4128: joonan markan arvosta ja lisäksi on toteutettu       tannon kehittäminen ja selvitys Pietari-Mur-
4129: useita hankkeita, jotka ovat kohdistuneet useaan     mansk-rautatien modernisoinnista.
4130: alueeseen, ml. Murmanskin alue. Määrärahojen             T ACIS-ohjelmasta rahoitetaan myös ydin-
4131: alueellista jakautumista ei ole määritelty etukä-    turvaohjelmaa, jonka yhtenä prioriteettina
4132: teen, vaan ratkaisevaa on ollut toteuttamiskel-      vuonna 1995 oli Luoteis-Venäjän alue. Ohjel-
4133: poisten hankkeiden identifioiminen.                  masta on myönnetty 5 miljoonan ecua (n. 28
4134:                                            KK 24/1996 vp                                             3
4135: 
4136: miljoonaa markkaa) Kuolan ydinjätteiden hal-         sa, jonka jäseniä ovat Pohjoismaat, Venäjä ja
4137: lintaan.                                             EU:n komissio. Suomen puheenjohtajakaudella
4138:     T ACIS-ohjelma on ensisijaisesti lahja-apuna     1994/95 prioriteettialoja olivat talousyhteistyö,
4139: annettavaa teknistä apua. TACIS-asetus vuosille      ympäristönsuojelu ja Barentsin alueen infra-
4140: 1996-1999 mahdollistaa kuitenkin myös pieni-         struktuurin, etenkin itä-länsisuuntaisten liiken-
4141: muotoiset rajanylitykseen liittyvät infrastruk-      neyhteyksien kehittäminen. Suomi pyrki siirtä-
4142: tuurihankkeet ja sijoitukset yhteisyrityksiin Ve-    mään yhteistyön painopistettä selvityksistä
4143: näjällä ja muissa IVY-maissa. Investointihank-       konkreettisiin yhteistyöhankkeisiin. Neuvoston
4144: keiden osuus on rajattu korkeintaan 10 prosent-      taloustyöryhmä laati luettelon merkittävistä inf-
4145: tiin ohjelman vuosittaisista määrärahoista.          rastruktuuri- ja teollisuusprojekteista Barentsin
4146:     Suomen kannalta tärkeä lisäys uudessa ase-       alueella, joihin pyritään saamaan kansainvälistä
4147: tuksessa on mahdollisuus yhdistää T ACIS raja-       rahoitusta.
4148: alueyhteistyö (Cross Border Cooperation)                Alueellista yhteistyötä varten on perustettu
4149: -hankkeita niihin hankkeisiin, jotka toteutetaan     Barentsin alueen alueneuvosto, jossa ovat edus-
4150: Suomen puolella INTERREG-rahoituksella.              tettuina Suomesta Lapin lääni, Ruotsista Norr-
4151: Käytännössä tämä mahdollistaa laajan raja-           botten, Norjasta Nordland, Troms ja Finnmark
4152: alueyhteistyön Suomen ja Luoteis-Venäjän välil-      sekä Venäjältä Murmanskin ja Arkangelin alueet
4153: lä.                                                  ja Karjalan tasavalta. Lapin lääninhallitukselle
4154:     Euroopan unionin INTERREG II -yhteisö-           on osoitettu Barentsin alueen yhteistyöhön
4155: aloitteen tavoitteena on tukea EU:njäsenmaiden       400 000 markkaa vuonna 1993, miljoona mark-
4156: rajaseutuja sekä rajojen yli tapahtuvaa yhteistyö-   kaa vuonna 1994, 2,5 miljoonaa markkaa vuon-
4157: tä kolmansien maiden kanssa. Suomessa on laa-        na 1995. Kuluvana vuonna lääninhallitus saa
4158: dittu kolme Venäjän federaatioon suuntautuvaa        käyttää maakunnan kehittämisrahasta miljoona
4159: INTERREG-ohjelmaa, joista Barentsin IN-              markkaa tähän yhteistyöhön.
4160: TERREG II -ohjelman toiminta-alueita ovat                Suomen ja Venäjän välisen tieteellis-teknilli-
4161: Lapin ja Norrbottenin läänit ja joka suuntautuu      sen yhteistyökomission mannerjalustatyöryh-
4162: erityisesti Murmanskin ja Arkangelin alueille.       mässä on usean vuoden ajan luotu edellytyksiä
4163:  Ohjelma sisältää mm. elinkeinoelämän yhteis-        maittemme välisen yhteistyön laajentamiselle eri-
4164: työn ja yritysten toiminnan sekä Barentsin           tyisesti Venäjän pohjoisten alueiden runsaiden
4165:  alueen sisäisten yhteyksien kehittämiseen tähtää-   luonnonvarojen hyödyntämisessä.
4166:  viä hankkeita. Ohjelman suuruus on yhteensä             Kuten edellä olevasta käy ilmi, taloudellisen
4167:  35,50 miljoonaa ecua (n. 197,5 miljoonaa mark-      yhteistyön edistämiseksi Suomen, ml. Lapin lää-
4168:  kaa), ml. EU:n rahoitus sekä osallistuvien mai-     ni, ja Murmanskin alueen välillä on olemassa
4169:  den kansalliset rahoitusosuudet.                    monia eri järjestelyjä, joiden tehokas hyödyntä-
4170:     Pohjoisten alueiden yhteistyötä toteutetaan      minen vaatii aktiivisuutta rajan molemmin puo-
4171:  myös Barentsin Euroarktisen neuvoston puitteis-     lin.
4172: 
4173:      Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 1996
4174: 
4175:                                                           Eurooppaministeri,
4176:                                                           ulkomaankauppaministeri Ole Norrback
4177: 4                                           KK 24/1996 vp
4178: 
4179: 
4180: 
4181: 
4182:                                         Tili Riksdagens Talman
4183: 
4184:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          De viktigaste samarbetssektorerna i Mur-
4185: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        manskområdet är kärnsäkerhet, jordbruk och
4186: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      livsmedelsproduktion, trafik, miljövård, energi
4187: man Esko-Juhani Tennilä undertecknade spörs-          samt bättre villkor för det ekonomiska samarbe-
4188: mål nr 24:                                            tet.
4189:                                                           Förutom det bilaterala samarbetet finns också
4190:           Vilka åtgärder vidtar Regeringen för        multilateralt samarbete som Finland deltar i och
4191:        att främja samarbetet med Ryssland ock-        som syftar till att utveckla Murmanskområdet
4192:        så på så sätt att tillräckliga tilläggsmedel   och förbättra ekonomiska villkor och övriga vill-
4193:        anvisas Lapplands Iän för en utvidgning        kor för samarbetet i området.
4194:        av det ekonomiska samarbetet med Mur-              År 1995 upprättade Finland tillsammans med
4195:        manskområdet?                                  Norge och Sverige och Europeiska banken för
4196:                                                       återuppbyggnad och utveckling (EBRD) en risk-
4197:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         kapitalfond för nordvästra Ryssland. Fonden
4198: anföra följande:                                      uppgår till 54 milj. USD, varav 20 milj. USD för
4199:                                                       tekniskt bistånd som de tre nordiska länderna
4200:     Regeringen anser det särskilt viktigt att ut-     står för. Finlands bidrag är 6,7 milj. USD. Fon-
4201: veckla de bilaterala förbindelserna med Ryss-         den gör kapitalinvesteringar i små och medelsto-
4202: land.                                                 ra företag- dels privatiserade, dels nya privata
4203:     Överenskommelsen mellan våra regeringar           - i Murmanskområdet, republiken Karelen och
4204: om samarbete i Murmanskområdet, republiken            Archangelskområdet.
4205: Karelen, S:t Petersburg och Leningradområdet              Finland deltar i byggandet av EBRD:s nät-
4206: anger den rättsliga och administrativa ramen för      verk av s.k. Morozov Business-center och utbild-
4207: närområdessamarbetet mellan Finland och               ningscenter i Ryssland genom att finansiera ut-
4208: Ryssland. Det finska närområdessamarbetet stö-        bildningscentret Murmansk. Finland har anvisat
4209: der strävandena att befåsta demokrati och mark-       900 000 mk för projektet. Centret utgör också ett
4210: nadsekonomi samt att förbättra miljön i olika         stöd för riskkapitalfondens verksamhet i nord-
4211: ryska områden. Bättre villkor för det ekonomis-       västra Ryssland genom att erbjuda utbildnings-
4212: ka och industriella samarbetet är också ett av        tjänster och tjänster inom tekniskt bistånd till
4213: tyngdpunktsområdena. Avsikten med samar-              fondens målföretag.
4214: betsprojekten är att åstadkomma bestående ut-             Syftet för Europeiska unionens program för
4215: vecklingseffekter i Ryssland.                         tekniskt bistånd, T ACIS, är att stöda övergången
4216:     Samarbetsprojekten verkställs på den finska       till marknadsekonomi i Ryssland och i de andra
4217: sidan av ministerierna, distriktsförvaltningsmyn-     OSS-länderna och att främja den demokratiska
4218: digheterna, inbegripet länsstyrelserna, statens af-   utvecklingen i dessa länder.
4219: fårsverk, företag, läroanstalter osv. Avsikten är         År 1995 gjordes nordvästra Ryssland (republi-
4220: att bästa möjliga, i Finland tillgängliga sakkun-     ken Karelen samt områdena Murmansk och Ar-
4221: skap skall erhållas för varje projekt.                changelsk) till ett av tyngdpunktsområdena inom
4222:     Sammanlagt ca 350 milj. mk av finska statens      T ACIS-programmet. Programmet är treårigt
4223: budgetmedel har använts för bilateralt samarbe-       och har en totalbudget på ca 28 milj. ecu (ca 160
4224: te i det ryska närområdet 1991-1995. Projekten        milj. mk). 1 Murmanskområdet genomförs bl.a.
4225: i Murmanskområdet har uppgått till ett värde av       projekt för att utveckla hamnen i Murmansk och
4226: ca 35 milj. mk och dessutom har flera projekt         utveckla fiskerinäringen i området. Dessutom
4227: genomförts som gällt mer än ett område, bl.a.         görs en utredning om moderniseringen av järnvä-
4228: Murmanskområdet. Den regionala fördelningen           gen mellan S:t Petersburg och Murmansk.
4229: av anslagen har inte bestämts på förhand, utan            Genom TACIS-programmet finansieras ock-
4230: identifieringen av genomförbara projekt harva-        så kärnsäkerhetsprogrammet som hade nord-
4231: rit det avgörande.                                    västra Ryssland som ett av sina prioriteringsom-
4232:                                             KK 24/1996 vp                                              5
4233: 
4234: råden 1995. För hanteringen av kärnavfaiiet på        nomförs också inom ramen för det euroarktiska
4235: Kolahalvön har beviljats 5 milj. ecu (ca 28 milj.     Barentsrådet där de nordiska länderna, Ryssland
4236: mk) genom programmet.                                 och EU-kommissionen är medlemmar. Under
4237:     T ACIS-pogrammet gäller främst tekniskt bi-       Finlands ordförandeperiod 1994/95 prioritera-
4238: stånd i form av gåvobistånd. T ACIS-förordning-       des ekonomiskt samarbete, miljövård och infra-
4239: en för 1996-1999 gör det dock möjligt att ge-         struktur i Barentsområdet, särskilt utvecklandet
4240: nomföra småskaliga gränsöverskridande in-             av trafikförbindelser i öst-västlig riktning. Fin-
4241: frastrukturprojekt och investeringar i samföre-       land försökte flytta tyngdpunkten från utred-
4242: tag i Ryssland och i andra OSS-länder. Dessa          ningar tili konkreta samarbetsprojekt. Rådets
4243: investeringar har begränsats tili högst 10% av de     ekonomiarbetsgrupp listade viktiga infrastruk-
4244: årliga anslagen.                                      tur- och industriprojekt i Barentsområdet som
4245:     En från finsk synpunkt viktig nyhet i den nya     man försöker hitta internationeii finansiering
4246: förordningen är möjligheten att kombinera pro-        för.
4247: jekt inom T ACIS gränsområdessamarbete                   Det regionala samarbetet sköts av regionala
4248: (Cross Border Cooperation) med de projekt som         Barentsrådet där Finland företräds av Lapp-
4249: på den finska sidan genomförs med INTER-              lands Iän, Sverige av Norrbotten, Norge av
4250: REG-finansiering. 1 praktiken möjliggör detta         Nordland, Troms och Finnmark samt Ryssland
4251: ett omfattande gränsområdessamarbete mellan           av områdena Murmansk och Archangelsk samt
4252: Finland och nordvästra Ryss1and.                      republiken Karelen. Länsstyre!sen i Lapplands
4253:     Syftet med Europeiska unionens samarbets-         Iän anvisades 400 000 mk år 1993, 1 milj. mk år
4254: initiativ INTERREG II är att stöda gränstrak-         1994 och 2,5 milj. mk år 1995 för Barentssamar-
4255: terna i EU-1änderna samt det gränsöverskridan-        betet. 1 år får länsstyrelsen använda 1 milj. mk av
4256: de samarbetet med tredje länder. 1 Finland har        landskapets utvecklingspengar för detta samar-
4257:  tre INTERREG-program för Ryska Federatio-            bete.
4258:  nen utarbetats. Ett av dessa är Barentsprogram-         Arbetet i kontinentalsockelarbetsgruppen
4259:  met inom INTERREG II med Lapplands Iän och           inom den finsk-ryska vetenskapligt-tekniska
4260:  Norrbottens Iän som aktörer, och det riktar sig      samarbetskommissionen har under flera års tid
4261:  särskilt tili områdena Murmansk och Archan-          skapat förutsättningar för ett utvidgat samarbete
4262:  gelsk. Programmet innehåller bl.a. samarbete         meiian våra länder, särskilt vad gäller utvinning-
4263:  inom näringslivet samt projekt som syftar till att   en av de rika naturtillgångarna i de nordliga
4264:  utveckla dels verksamheten i olika företag, dels     ryska områdena.
4265:  de interna förbindelserna i Barentsområdet. Pro-        Såsom det framgår av det anförda finns det
4266:  grammet uppgår tili sammanlagt 35,50 milj. ecu       många olika arrangemang för främjande av eko-
4267:  (ca 197,5 milj. mk), inbegripet EU-finansieringen    nomiskt samarbete mellan Finland, inbegripet
4268:  samt de deltagande ländernas nationella finan-       Lapplands Iän, och Murmanskområdet. Ett ef-
4269:  sieringsbidrag.                                      fektivt utnyttjande av dessa system kräver aktivi-
4270:     Samarbete mellan de nordliga områdena ge-         tet på båda sidor av gränsen.
4271: 
4272:      Helsingforsden 29 februari 1996
4273: 
4274:                                                                Europaminister,
4275:                                                                utrikeshandelsminister Ole Norrback
4276:                                              KK 25/1996 vp
4277: 
4278: Kirjallinen kysymys 25
4279: 
4280: 
4281: 
4282: 
4283:                                     Väinö Saario /kok ym.: Vakuutuskorvauksen arvonlisävero-osuu-
4284:                                         den palauttamisesta vakuutuslaitoksille
4285: 
4286: 
4287:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
4288: 
4289:    Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on käsi-          vauksen saajan arvonlisäveron rahoitusongelma
4290: tellessään hallituksen esitystä arvonlisäverolain      ja -kustannukset poistuisivat. Suomen Vakuu-
4291: muuttamiseksi (HE I68/1995 vp) kiinnittänyt            tusyhtiöiden Keskusliiton ja vakuutuslaitosten
4292: huomiota vakuutuskorvausten arvonlisävero-             edustajat ovat järjestöjen välisissä keskusteluissa
4293: kohteluun (valtiovarainvaliokunnan mietintö            suhtautuneet muutokseen myönteisesti.
4294: 48/1995 vp). Eduskunta edellytti hallituksen sel-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4295: vittävän vakuutuskorvausten verokohtelua kos-          tyksen 37 §:n I momenttiin viitaten esitämme
4296: kevan menettelyn yksinkertaistamista siten, että       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4297: vakuutuslaitoksille myönnetään palautusoikeus          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4298: vakuutuskorvausten arvonlisävero-osuudesta,
4299: jolloin ne voisivat maksaa vakuutuskorvaukset                     Onko Hallitus tietoinen vakuutuskor-
4300: myös arvonlisäverovelvollisille yrityksille veron              vauksen arvonlisäverokohtelusta ja mitä
4301: määrällä lisättynä. Tällöin arvonlisäverovelvolli-             se aikoo tehdä arvonlisäverolain muutta-
4302: sen yrittäjän arvonlisäverovähennys- tai palau-                miseksi siten, että vakuutuslaitoksella oli-
4303: tusoikeus tältä osin vastaavasti poistuisi.                    si oikeus maksettuaan arvonlisäverollista
4304:     Yrittäjäjärjestöt ovat kiirehtineet valtiova-              toimintaa koskevan vakuutuskorvauk-
4305: rainministeriölle II .12 .199 5 jättämässään kirjel-           sen arvonlisäverollisena hakea valtiolta
4306: mässä arvonlisäverolain muuttamista eduskun-                   palautuksena vakuutuskorvauksen ar-
4307:  nan edellyttämällä tavalla. Tällöin vakuutuskor-              vonlisä vero-osuus?
4308: 
4309:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta I996
4310:                      Väinö Saario /kok                          Kimmo Sasi /kok
4311: 
4312: 
4313: 
4314: 
4315:  ~60017
4316: 2                                           KK 25/1996 vp
4317: 
4318: 
4319: 
4320: 
4321:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
4322: 
4323:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kitystä ei ole sillä, kuuluuko vahingon kohteena
4324: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ollut omaisuus vakuutuksen piiriin vai ei.
4325: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Vahingoittuneen liikeomaisuuden arvonlisä-
4326: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Väinö Saa-       kohtelu voi aiheuttaa tietyissä tilanteissa rahoi-
4327: rion ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         tusongelmia erityisesti pääomavaltaiselle pien-
4328: n:o 25:                                               yritystoiminnalle. Vahingon kärsineen yrityksen
4329:                                                       vähennysoikeudenjohdosta vakuutusyhtiöt kor-
4330:            Onko Hallitus tietoinen vakuutuskor-       vaavat vain vahingosta aiheutuneet verottomat
4331:        vauksen arvonlisäverokohtelusta ja mitä        kustannukset. Yritys joutuu itse maksamaan
4332:        se aikoo tehdä arvonlisäverolain muutta-       korjauslaskuun sisältyvän arvonlisäveron ja saa
4333:        miseksi siten, että vakuutuslaitoksella oli-   vähentää sen laskutuskuukaudelta suoritettavas-
4334:        si oikeus maksettuaan arvonlisäverollista      ta verosta. Jos vähennys ylittää kuukaudelta suo-
4335:        toimintaa koskevan vakuutuskorvauk-            ritettavan veron, se tulee vähennettäväksi vasta
4336:        sen arvonlisäverollisena hakea valtiolta       seuraavien kuukausien verotilityksissä. Erityisti-
4337:        palautuksena vakuutuskorvauksen ar-            lanteissa yritys voi hakea ennakonpalautusta,
4338:        vonlisävero-osuus?                             mikäli 149 §:n 3 momentin edellytykset täyttyvät.
4339:                                                       Korjauslaskun maksamisen ja vähennyksen to-
4340:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          teutumisen välinen aikaviive rasittaa vahingon-
4341: vasti seuraavaa:                                      kärsijän likviditeettiä. Rahoitusongelman suu-
4342:                                                       ruus riippuu vahingon suuruudesta ja yrityksen
4343:    Arvonlisäverolain mukaan verovelvollinen           liikevaihdosta.
4344: saa vähentää verollista liiketoimintaa varten os-         Vahingoittuneen liikeomaisuuden verokohte-
4345: tamiensa tavaroiden ja palvelujen hankintaan si-      lu vastaa aikaisempaa, jo liikevaihtoverolain ai-
4346: sältyvän veron (102 §).Vähennys tehdään suori-        kana liikevaihtoverovelvollisiin yrityksiin sovel-
4347: tettavista veroista siltä kalenterikuukaudelta,       lettua käytäntöä, jota ei aikaisemmin ole pidetty
4348: jona ostettu tavara tai palvelu on vastaanotettu      ongelmallisena. Nyt koetut ongelmat johtuvat
4349: tai ennakkomaksu maksettu (141 §). Jos vähen-         siitä, että arvonlisäverotuksen piiriin on tullut
4350: nystä ei voida tehdä täysimääräisenä esimerkiksi      uusia verovelvollisia, joiden osalta vakuutuskor-
4351: ostoenemmyyden johdosta, kalenterikuukaudel-          vausmenettely on muuttunut. Ollessaan aikai-
4352: ta vähentämättä jäänyt vero vähennetään seu-          semmin verotuksen ulkopuolella näillä yrityksil-
4353: raavilta kalenterikuukausilta suoritettavista ve-     lä ei ollut vähennysoikeutta, minkä vuoksi niille
4354: roista (149 §). Tilikaudelta vähentämättä jäänyt      korvattiin vakuutuksesta myös korjauskustan-
4355: vero palautetaan yritykselle hakemuksesta tili-       nuksiin sisältyvän veron osuus. Kun nämä yri-
4356: kauden päätyttyä. Erityisistä syistä verovelvolli-    tykset tulivat arvonlisäverovelvollisiksi, niiden
4357: selle voidaan jo tilikauden aikana palauttaa          hankinnat tulivat vähennyskelpoisiksi eikä veron
4358: vero, jonka hän todennäköisesti saa takaisin,         osuutta enää korvata.
4359: kun tilikaudelta maksetut verot sekä todennä-             Arvonlisäverolain mukainen vakuutuskor-
4360: köiset myynneistä suoritettavat verot ja vähen-       vausten verokohtelu vastaa Euroopan yhteisön
4361: nettävät verot otetaan huomioon (149 §:n 3 mo-        kuudennessa arvonlisäverodirektiivissä (77 /388/
4362: mentti).                                              ETY) omaksuttuja sääntöjä. Vastaavaa menette-
4363:    Arvonlisäverolain mukaan vakuutustoiminta          lyä sovelletaan myös muissa jäsenvaltioissa.
4364: jää verotuksen ulkopuolelle (44 §).Tällaista toi-         Edellä kuvattu rahoitusongelma on ehdotettu
4365: mintaa varten tehdyt verolliset hankinnat ovat        ratkaistavaksi yksinkertaistamalla vakuutuskor-
4366: vähennyskelvottomia (102 §).                          vausten verokohtelua siten, että vakuutuslaitok-
4367:    Kun arvonlisäverovelvollisen yrityksen liike-      sille myönnettäisiin palautusoikeus vakuutus-
4368: omaisuus vahingoittuu, yritys saa vähentää            korvausten arvonlisävero-osuudesta, jolloin ne
4369: omaisuuden korjaustyön ostohintaan sisältyvän         voisivat maksaa vakuutuskorvaukset veron
4370: veron lain yleisten säännösten mukaisesti. Mer-       määrällä lisättynä. Tällöin arvonlisäverovelvolli-
4371:                                               KK 25/1996 vp                                              3
4372: 
4373: sen yrittäjän vähennysoikeus tältä osin vastaa-         tiivin kansalliselle päätöksenteolle asettamat ra-
4374: vasti poistuisi.                                        joitukset.
4375:    Ehdotuksen mukainen menettely ei yksinker-               Hallituksen tarkoituksena on selvittää mah-
4376: taistaisi verotusmenettelyä. Se edellyttäisi yleisis-   dollisuudet helpottaa vakuutuskorvausten vero-
4377: tä tilitys- tai vähennyssäännöistä poikkeavan           kohtelusta pienyrityksille aiheutuvia rahoitus-
4378: menettelyn luomista niitä hankintoja varten, jot-       vaikeuksia. Edellä kuvattujen ehdotettuun me-
4379: ka kuuluvat vakuutuksen piiriin. Vakuutusyh-            nettelyyn liittyvien ongelmien vuoksi rahoitus-
4380: tiön palautusoikeuden ja arvonlisäverovelvolli-         vaikeudet tulisi kuitenkin ensisijaisesti pyrkiä
4381: sen yrityksen vähennysoikeuden yhteensovitta-           poistamaan verotuksellisten keinojen asemesta
4382: miseen liittyy ongelmia, koska vakuutusyhtiön           vaikuttamalla vakuutusyhtiöiden käytäntöön
4383: palautusoikeus määräytyisi toisen yrityksen olo-        joustavien rahoitusjärjestelyjen kehittämiseksi.
4384: suhteiden perusteella. Tämä voisi aiheuttaa han-        Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto onkin jo anta-
4385: kalia vastuukysymyksiä virhetilanteissa. Menet-         nut tätä tukevan suosituksen. Nykyinen lainsää-
4386: telystä aiheutuisi sekä verohallinnolle että va-        däntökään ei asettane esteitäjoustavalle vakuuk-
4387: kuutuslaitoksille ylimääräisiä hallinnollisia kus-      sien arvioinnille kohtuuttomien yksittäisten ti-
4388: tannuksia. Ehdotuksen toteuttamiskelpoisuutta           lanteiden syntymisen estämiseksi.
4389: arvioitaessa on lisäksi otettava huomioon direk-
4390:      Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 1996
4391: 
4392:                                                                                    Ministeri Arja Alho
4393: 4                                             KK 25/1996 vp
4394: 
4395: 
4396: 
4397: 
4398:                                           Tili Riksdagens Talman
4399: 
4400:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        inköpspriset för reparation av egendomen. Det
4401: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-          är inte av någon betydelse huruvida den egendom
4402: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        som har skadats omfattas av en försäkring eller
4403: man Väinö Saario m.fl. undertecknade spörsmål           inte.
4404: nr 25:                                                      Behandlingen i mervärdesskattehänseende av
4405:                                                         skadade rörelsetillgångar kan i vissa fall medföra
4406:           Är Regeringen medveten om behand-             finansieringsproblem, i synnerhet för kapitalin-
4407:        lingen i mervärdesskattehänseende av             tensiv småföretagarverksamhet. Till följd av av-
4408:        försäkringsersättningen och vad ämnar            dragsrätten för det företag som åsamkats skada
4409:        den göra för att ändra mervärdesskattela-        ersätter försäkringsbolagen endast de skattefria
4410:        gen så att en försäkringsanstalt sedan den       kostnader som skadan medfört. Företaget måste
4411:        betalt försäkringsersättningen jämte mer-        självt betala den mervärdesskatt som ingår i repa-
4412:        värdesskatt för mervärdesskattepliktig           rationsräkningen och får dra av mervärdesskat-
4413:        verksamhet skall ha rätt att hos staten          ten från den skatt som betalas för fakturerings-
4414:        ansöka om återbäring av försäkringser-           månaden. Om avdraget överstiger den skatt som
4415:        sättningens mervärdesskatteandel?                skall betalas för månaden, beaktas avdraget först
4416:                                                         i skatteredovisningen för de följande månaderna.
4417:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Företaget kan i särskilda fall ansöka om för-
4418: anföra följande:                                        skottsåterbäring, om villkoren enligt 149 § 3
4419:                                                         mom. uppfylls. Dröjsmålet mellan det att repara-
4420:     Enligt mervärdesskattelagen får den skatt-          tionsräkningen beta1as och avdraget görs belas-
4421: skyldige för skattepliktig rörelse dra av den skatt     tar likviditeten för den som åsamkats skada. Fi-
4422: som ingår i förvärv av varor och tjänster han köpt      nansieringsprob1emets omfattning beror på ska-
4423: (1 02 §). Avdraget görs i fråga om de skatter som       dans stor1ek och på företagets omsättning.
4424: skall betalas för den kalendermånad under vilken            Den skattemässiga behandlingen av skadad
4425: en köpt vara eller tjänst har tagits emot eller en      egendom motsvarar den praxis som redan under
4426: förskottsbetalning har erlagts (141 §). Kan av-         omsättningsskattelagens tid tillämpades på om-
4427: draget inte göras till fullt belopp t.ex. på grund av   sättningsskattskyldiga företag och som tidigare
4428: köpöverskott, dras den oavdragna skatten för            inte har ansetts vara problematisk. Nu beror
4429: kalendermånaden av från de skatter som skall            prob1emen på att allt fler skattsky1diga omfattas
4430: betalas för de följande kalendermånaderna               av mervärdesbeskattningen och att förfarandet
4431: (149 §). Den skatt som inte har dragits av för          med försäkringsersättning för dem har föränd-
4432: räkenskapsperioden återbärs till företagaren på         rats. Eftersom dessa företag tidigare inte omfat-
4433: ansökan efter räkenskapsperiodens utgång. Av            tades av beskattningen hade de inte någon av-
4434: särskilda skäl kan till den skattskyldige redan         dragsrätt, vi1ket medförde att de genom ersätt-
4435: under räkenskapsperioden återbäras den skatt            ningen fick betalt även för den skatteande1 som
4436: som, med beaktande av den skatt som har betalts         ingår i reparationskostnaderna. När företagen
4437: för räkenskapsperioden samt de sannolika skat-          sedan blev mervärdesskattsky1diga blev deras
4438: ter som skall betalas på försäljning och de som         anskaffningar avdragsgilla och nu ersätts skatte-
4439: skall dras av, sannolikt skulle komma att återbä-       ande1en inte 1ängre.
4440: ras till honom (149 § 3 mom.).                              Den skattemässiga behand1ingen av försäk-
4441:     Enligt mervärdesskattelagen står försäkrings-       ringsersättningar enligt mervärdesskatte1agen
4442: verksamhet utanför beskattningen (44 §). Skatte-        motsvarar bestämme1serna i Europeiska gemen-
4443: pliktiga förvärv för verksamhet av det här slaget       skapens sjätte mervärdesskattedirektiv (77 /388/
4444: är inte avdragbara (102 §).                             EEG). Motsvarande förfarande tillämpas även i
4445:     När ett mervärdesskattskyldigt företags rörel-      de andra med1emsstaterna.
4446: setillgångar skadas får företaget enligt allmänna           Det har föres1agits att finansieringsprob1emet
4447: stadganden i lagen dra av den skatt som ingår i         skal11ösas genom att den skattemässiga behand-
4448:                                             KK 25/1996 vp                                               5
4449: 
4450: lingen av försäkringsersättningar förenklas så att    nader både för skatteförvaltningen och för för-
4451: försäkringsanstalterna beviljas rätt till återbä-     säkringsanstalterna. Vid en bedömning av om
4452: ring när det gäller försäkringsersättningarnas        förslaget kan genomföras bör man dessutom be-
4453: mervärdesskatteandel vilket medför att de kunde       akta de begränsningar som direktivet ställer på
4454: betala försäkringsersättningarna utökade med          det nationella beslutsfattandet.
4455: skattebeloppet. Då skulle avdragsrätten för mer-         Regeringen har för avsikt att reda ut möjlighe-
4456: värdesskattskyldiga företagare slopas tili dessa      terna att lindra de finansieringssvårigheter som
4457: delar.                                                den skattemässiga behandlingen av försäkrings-
4458:    Det förfarande som föreslås förenklar inte be-     ersättningar åsamkar småföretag. Till följd av de
4459: skattningsförfarandet. Det skulle förutsätta ett      problem ovan som anknyter till det föreslagna
4460: särskilt förfarande för de anskaffningar som          förfarandet bör man i stället för att utnyttja skat-
4461: omfattas av försäkringar, vilket avviker från de      temässiga metoder dock i första hand försöka
4462: allmänna redovisnings- och avdragsstadgande-          avhjälpa finansieringssvårigheterna genom att
4463: na. Samordnandet av återbäringsrätten för för-        påverka försäkringsbolagen så att de utvecklar
4464: säkringsbolag och avdragsrätten för mervärdes-        smidiga finansieringsarrangemang. Finska För-
4465: skattskyldiga företag medför problem eftersom         säkringsbolagens Centralförbund har redan gett
4466: ett försäkringsbolags återbäringsrätt skulle be-      en rekommendation som stöder detta. Den nuva-
4467: stämmas utgående från ett annat företags förhål-      rande lagstiftningen torde inte heller förhindra en
4468: landen. Detta kunde ge upphov till svåra an-          flexibel utvärdering av säkerheterna sä att upp-
4469: svarsfrågor i situationer där det uppstår fel. För-   komsten av enskilda oskäliga fall förebyggs.
4470: farandet skulle medföra extra förvaltningskost-
4471: 
4472:      Helsingforsden 29 februari 1996
4473: 
4474:                                                                                   Minister Arja Alho
4475:                                             KK 26/1996 vp
4476: 
4477: Kirjallinen kysymys 26
4478: 
4479: 
4480: 
4481: 
4482:                                   Päivi Räsänen /skl: Vammaislain soveltamisesta kunnissa
4483: 
4484: 
4485: 
4486:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
4487: 
4488:     Uuden vammaislain toteutuminenkäytännös-         Niitä ovat vaikeavammaisen kuljetuspalvelu,
4489: sä on hyvin pitkälti riippuvainen kuntien halusta    tulkkipalvelu, palveluasuminen ja asunnon muu-
4490: ja resursseista huolehtia erityisryhmistä. Vam-      tostyöt. Lisäksi on palveluita,jotka voidaan kun-
4491: maiset saattavat siten olla hyvin erilaisessa ase-   nan harkinnan mukaan korvata osittain. Sellai-
4492: massa sen mukaan, miten paljon kunnissa on           sia ovat kuntoutusohjaus, sopeutumisvalmen-
4493: kykyä osoittaa varoja lain edellyttämiin palvelui-   nus, henkilökohtainen avustaja ja tarvittavat
4494: hin. Myös lakipykälien tulkinnassa on ollut eroa-    apuvälineet.
4495: vuuksia.                                                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4496:     Vammaislain henki on, että vammaisen pitäisi     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4497: pystyä käyttämään kunnan yleisiä palveluja, jo-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4498:  ten kunnan pitäisi jo palveluita suunnitellessaan   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4499:  ottaa huomioon vammaisten tarpeet. Mm. laki-
4500:  sääteisen kuljetuspalvelun järjestämisessä kun-               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
4501:  nat ovat kehittäneet omia versioitaan.                     siin, jotta vammaislain soveltamista ja
4502:     Vammaislakiin sisältyy neljä sellaista oikeut-          sen noudattamista yleensä valvottaisiin
4503:  ta, jotka laki velvoittaa kunnat järjestämään.             nykyistä huolellisemmin?
4504: 
4505:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1996
4506: 
4507:                                           Päivi Räsänen /skl
4508: 
4509: 
4510: 
4511: 
4512:  260017
4513: 2                                           KK 26/1996 vp
4514: 
4515: 
4516: 
4517: 
4518:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4519: 
4520:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        jestämisvelvollisuuteen. Erityinenjärjestämisvel-
4521: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         vollisuus tarkoittaa sitä, että palveluja ja tukitoi-
4522: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       mia on järjestettävä määrärahoista riippumatta;
4523: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä-        vaikeavammaisella henkilöllä on ns. subjektiivi-
4524: säsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        nen oikeus palveluihin. Kunnan on järjestettävä
4525: 26:                                                   vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kulje-
4526:                                                       tuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen,
4527:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        tulkkipalvelut sekä palveluasuminen. Lisäksi
4528:        siin, jotta vammaislain soveltamista ja        vaikeavammaiselle henkilölle korvataan asun-
4529:        sen noudattamista yleensä valvottaisiin        non muutostöistä sekä asuntoon kuuluvien väli-
4530:        nykyistä huolellisemmin?                       neiden ja laitteiden hankkimisesta aiheutuneet
4531:                                                       kustannukset.
4532:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Vammaispalvelulaissa on mainittu myös pal-
4533: vasti seuraavaa:                                      veluitaja tukitoimia, joita kunta järjestää talous-
4534:                                                       arviossaan varattujen määrärahojen puitteissa.
4535:    Vammaisuuden perusteella järjestettävistä              Vammaispalvelulain mukaisella muutoksen-
4536: palveluista ja tukitoimista annetulla lailla (380/    hakumahdollisuudella turvataan ensisijaisesti
4537: 87),jäljempänä vammaispalvelulaki,ja sen nojal-       lain soveltamisen oikeellisuus kussakin yksittäis-
4538: la annetulla asetuksella pyritään parantamaan         tapauksessa. Tämän lisäksi sosiaali- ja terveys-
4539: vammaisten asemaa ja käytännön mahdollisuuk-          ministeriö sekä lääninhallitukset viranomaisina
4540: sia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena      valvovat ja ohjaavat lain käytännön soveltamis-
4541: yhteiskunnanjäsenenä sekä ehkäisemään ja pois-        ta.
4542: tamaan vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja               Sosiaali- ja terveysministeriö on vuonna 1995
4543: esteitä.                                              lähettämällään kirjeellä kehottanut lääninhalli-
4544:    Vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja           tuksia ryhtymään ohjaus- ja valvontatoimenpi-
4545: tukitoimia järjestetään silloin, kun vammainen        teisiin toimialueensa kuntien vammaispalveluja
4546: henkilö ei saa riittäviä ja hänelle soveltuvia pal-   koskevien soveltamisohjeiden ja -käytännön
4547: veluja tai etuuksia muun lain nojalla (lain tois-     saattamiseksi asiasta annettujen säädösten mu-
4548: sijaisuus). Vammaisuutta tai vaikeavammai-            kaisiksi. Lääninhallitukset ovat ryhtyneet asian
4549: suutta tulee arvioida ottaen huomioon kunkin          johdosta toimenpiteisiin.
4550: henkilön olosuhteet ja elinympäristö suhteessa            Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toi-
4551: haettavaan palveluun tai tukitoimeen. Vammai-         mii myös perusturvalautakunta. Jos kunta ei ole
4552: suuden määrittely tapahtuu aina yksilökohtai-         järjestänyt asukkailleen erityislaeissa tarkoitet-
4553: sesti. Lain tarkoituksena on täydentää yleisiä        tuja palveluja maassa yleisesti hyväksytyn tason
4554: sosiaali- ja terveydenhoitopalveluja, jotka ovat      mukaisesti, ministeriö voi saattaa palvelujärjes-
4555: luonteeltaan ensisijaisia myös vammaisten hen-        telmän asianmukaisuuden lautakunnan tutkitta-
4556: kilöiden osalta.                                      vaksi.
4557:    Vammaispalvelulaissa mainitut palvelut ja tu-          Edellä mainittuun viitaten sosiaali- ja terveys-
4558: kitoimet, jotka ovat vaikeavammaisten henkilöi-       ministeriö ei katso aiheelliseksi tässä vaiheessa
4559: den tavanomaisissa elämäntoiminnoissa heidän          ryhtyä enemmälti toimenpiteisiin, koska vam-
4560: itsenäisen suoriutumisensa kannalta välttämät-        maisen henkilön oikeusturva ja palvelujen saata-
4561: tömiä kuuluvat kunnan erityiseen sitovaan jär-        vuus voidaan taata jo olemassa olevilla keinoilla.
4562: 
4563:      Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1996
4564: 
4565:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
4566:                                             KK 26/1996 vp                                               3
4567: 
4568: 
4569: 
4570: 
4571:                                         Tili Riksdagens Talman
4572: 
4573:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       skall kunna klara vanliga livsfunktioner. Den
4574: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        särskilda förpliktelsen innebär att tjänster och
4575: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      stödfunktioner skall ordnas oberoende av ansla-
4576: man Päivi Räsänen undertecknade spörsmål nr           gen; en människa med gravt handikapp har s.k.
4577: 26:                                                   subjektiv rätt till service. Kommunen är skyldig
4578:                                                       att i skälig utsträckning ordna fårdtjänst jämte
4579:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         följeslagarservice, tolktjänst och serviceboende
4580:        att tillämpningen av handikapplagstift-        för en människa med gravt handikapp. Dess-
4581:        ningen och dess iakttagande generellt sett     utom skall en människa med gravt handikapp få
4582:        skall övervakas mera omsorgsfullt än vad       ersättning för ändringsarbeten i bostaden samt
4583:        som nu är fallet?                              för kostnader för anskaffning av redskap och
4584:                                                       anordningar i denna.
4585:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             I handikappservicelagen nämns också service
4586: anföra följande:                                      och stöd som ordnas av kommunen inom ramen
4587:                                                       för anslag som reserverats i dess budget.
4588:     Enligt lagen om service och stöd på grund av          Genom den möjlighet att söka ändring som
4589: handikapp (380/87), nedan handikappservicela-         nämns i lagen tryggas i första hand en korrekt
4590: gen, och den förordning som givits med stöd av        tillämpning av Iagen i varje enskilt fall. Dessutom
4591: den strävar man efter att förbättra de handikap-      övervakar och leder social- och hälsovårdsminis-
4592: pades ställning och praktiska möjligheter att leva    teriet och Iänsstyrelserna som myndigheter den
4593: och vara verksamma som jämbördiga medlem-             praktiska tillämpningen av lagen.
4594: mar av samhället samt att förebygga och undan-            Social- och hälsovårdsministeriet har i ett brev
4595: röja olägenheter och hinder som handikappet           som sänts ut 1995 uppmanat länsstyrelserna att
4596: medför.                                               vidta Iednings- och övervakningsåtgärder för att
4597:     Service och stöd enligt handikappservicelagen     se tili att kommunerna inom deras verksamhets-
4598: ordnas om en människa med handikapp inte får          områden iakttar tillämpningsanvisningar och
4599: sådan service eller sådana förmåner som är till-      praxis i fråga om handikappservicen som följer
4600: räckliga och lämpliga för honom eller henne med       gällande författningar. Länsstyrelserna har vid-
4601: stöd av någon annan Iag (Iagens subsidiära na-        tagit åtgärder i ärendet.
4602: tur). Handikapp eller gravt handikapp skall be-           I anslutning till social- och hälsovårdsministe-
4603: dömas med beaktande av varje enskild männis-          riet verkar också grundskyddsnämnden. Ifall en
4604: kas levnadsförhållanden och livsmiljö i relation      kommun inte ordnar sådan service som avses i
4605: till den service och det stöd han eller hon ansöker   speciallagarna och av en sådan standard som är
4606: om. Fastställandet av handikapp sker alltid indi-     allmänt vedertagen i Jandet för sina invånare, kan
4607: viduellt. Lagens bestämmelser är avsedda att          ministeriet ge nämnden i uppdrag att undersöka
4608: komplettera sådana allmänna social- och hälso-        om servicesystemet är ändamålsenligt.
4609: vårdstjänster som till sin karaktär är primära            Med hänvisning tili vad som nämns ovan an-
4610: också för människor med handikapp.                    ser social- och hälsovårdsministeriet det inte vara
4611:     Kommunen har en särskilt bindande förplik-        befogat att i detta skede vidta ytterligare åtgär-
4612: telse att ordna sådan service och sådant stöd som     der, då rättsskyddet och tillgången på service för
4613: nämns i handikappservicelagen och som behövs          människor med handikapp kan garanteras med
4614: för att en människa med gravt handikapp själv         befintliga medel.
4615: 
4616:       Helsingforsden 1 mars 1996
4617: 
4618:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
4619:                                             KK 27/1996 vp
4620: 
4621: Kirjallinen kysymys 27
4622: 
4623: 
4624: 
4625: 
4626:                                    Päivi Räsänen /skl: Varhaiseläkkeen markkamäärän nostamisesta
4627: 
4628: 
4629: 
4630:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4631: 
4632:    Eläkeikää lähestyvät työntekijät voivat saada      elämässä vuosikymmenien ajan. Nykyinen vielä
4633: varhennettua vanhuuseläkettä tai yksilöllistä         työssä oleva vanhempi polvi on alkanut työnteon
4634: varhaiseläkettä. Tällöin usein pääsee työtön hen-     hyvin nuorena, koska silloin ei vielä ollut pitkä
4635: kilö työhön.                                          opiskeluaika niin yleinen kuin myöhemmin.
4636:    Varhaiseläkkeitä on käytetty varsin vähän,            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4637: mikä johtuu ennen kaikkea eläkkeiden pienuu-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4638: desta. Varsinkaan perheettömät henkilöt, joilla       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4639: ei ole apuna puolison tuloja, eivät tule toimeen      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4640: nykyisillä varhaiseläkkeillä. Kuitenkin vapautu-
4641: vat työpaikat olisivat kipeästi tarpeen,ja toisaal-            Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, jotta
4642: ta vanhimman polven työntekijät olisivat mielel-             myös yksinelävät työntekijät voisivatjää-
4643: lään jo lähtemässä eläkkeelle ponnisteltuaan työ-            dä riittävän suurelle varhaiseläkkeelle?
4644: 
4645:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1996
4646:                                            Päivi Räsänen /skl
4647: 
4648: 
4649: 
4650: 
4651:  ~60017
4652: 2                                           KK 27/1996 vp
4653: 
4654: 
4655: 
4656: 
4657:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4658: 
4659:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Muiden varhaiseläkkeiden eli työkyvyttö-
4660: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         myyseläkkeen, yksilöllisen varhaiseläkkeen ja
4661: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       työttömyyseläkkeen myöntäminen ei ole henki-
4662: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä-        lön omassa valinnassa. Näiden varhaiseläkkei-
4663: säsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        den määrää kartuttaa niin sanottu tuleva aika eli
4664: 27:                                                   kysymyksessä olevan eläkkeen alkamisen ja van-
4665:                                                       huuseläkeiän saavuttamisen välinen aika. Vuo-
4666:          Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, jotta       den 1995loppuun saakka tuleva aika on kartut-
4667:        myös yksinelävät työntekijät voisivatjää-      tanut eläkettä pääosin samalla tavalla kuin jos
4668:        dä riittävän suurelle varhaiseläkkeelle?       henkilö olisi ollut tuon ajan työssä. Erona on
4669:                                                       ollut ainoastaan se, ettei tulevalta ajalta ole ollut
4670:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          oikeutta 2,5 %:n suuruiseen karttumaan,joka on
4671: vasti seuraavaa:                                      ollut voimassa vuoden 1994 alusta nimenomaan
4672:                                                       kannustamassa työnteonjatkamista vanhuuselä-
4673:    Kansaneläke- ja työeläkejärjestelmän mukai-        keikään saakka. Tämän vuoden alusta alkaen
4674: sia varhaiseläkkeitä ovat varsinainen työkyvyt-       eläkkeen karttumista tulevalta ajalta muutettiin
4675: tömyyseläke, yksilöllinen varhaiseläke, työttö-       siten, ettei eläkettä kartu tulevalta ajalta 50 ikä-
4676: myyseläke ja varhennettu vanhuuseläke. Työky-         vuodesta 65 ikävuoteen enää 1,5% vuodessa,
4677: vyttömyyseläkkeen ja yksilöllisen varhaiseläk-        vaan 50 vuodesta 60 vuoteen 1,2% ja tämän
4678: keen myöntämisen edellytyksenä on, että henki-        jälkeen vanhuuseläkeikään 0,8 %vuodessa.
4679: lön työkyky on terveydellisistä syistä alentunut          Ainoastaan kansaneläkejärjestelmässä henki-
4680: laissa tarkemmin määritellyllä tavalla. Työttö-       lön aviosääty vaikuttaa eläkkeen määrään. Kan-
4681: myyseläkkeen edellytyksenä on pitkäaikainen           saneläkkeen täysi määrä on yksinäisillä enem-
4682: työttömyys. Tämän lisäksi yksilöllisen varhais-       män kuin aviopuolisoilla. Tämä puolestaan pe-
4683: eläkkeenja työttömyyseläkkeen saamisen edelly-        rustuu siihen, että yksinäisen ihmisen asumis- ja
4684: tyksenä on, että henkilö on täyttänyt laissa sää-     muut kustannukset tulevat suhteessa kalliimmik-
4685: detyn alaikärajan.                                    si kuin puolisoiden, jotka voivat jakaa kustan-
4686:    Varhennetun varhaiseläkkeen saamisen edel-         nukset keskenään.
4687: lytyksenä on pelkästään se, että henkilö on täyt-         Vuoden 1994 päättyessä yksilöllisellä varhais-
4688: tänyt vähintään 60 vuotta. Siten varhennettu          eläkkeellä ja varhennetulla vanhuuseläkkeellä oli
4689: vanhuuseläke on ainoa varhaiseläkkeen muoto,          runsaat 100 000 ihmistä. Keskimääräinen YVE-
4690: jonka henkilö voi tietyn iän täytettyään halutes-     eläkkeensaajan kokonaiseläke oli 6 235 markkaa
4691: saan valita vanhuuseläkkeen sijasta. Tällöin          kuukaudessa. Kaikkien työkyvyttömyyseläk-
4692: myös hänen eläkkeensä muodostuu pienemmäk-            keensaajien kokonaiseläke oli vajaat 1 200 mark-
4693: si kuin se olisi, jos hän jatkaisi työtään vanhuus-   kaa eli lähes viidenneksen pienempi. Varhenne-
4694: eläkeikään saakka. Työeläkelakien mukainen            tulla vanhuuseläkkeellä olevien kokonaiseläke
4695: varhennettu vanhuuseläke määräytyy tosiasialli-       oli 4 792 markkaa kuukaudessa, mikä alitti kes-
4696: sen työssäolon perusteella, jolloin eläkettä kar-     kimääräisen vanhuuseläkkeen vain 185 markal-
4697: tuttavaksi ei lueta varhennetulle vanhuuseläk-        la.
4698: keelle jäämisen ja vanhuuseläkeiän välistä aikaa.         Eläkepolitiikan kannalta katsottuna maas-
4699: Lisäksi työssäolon perusteella karttuneeseen          samme on ollut kaksi keskeistä ongelmaa: ihmi-
4700: eläkkeeseen tehdään niin sanottu varhennusvä-         set siirtyvät muihin maihin verrattuna ennätys-
4701: hennys, joka on 0,5 % jokaiselta kuukaudelta,         mäisen aikaisin eläkkeelle. Toisaalta myös laman
4702: jolta vanhuuseläkettä on varhennettu. Saman-          ja siihen liittyvän suurtyöttömyyden vuoksi elä-
4703: suuruinen varhennusvähennys koskee myös kan-          kekustannukset eivät ole olleet tasapainossa. Vii-
4704: saneläkelain mukaista varhennettua vanhuuselä-        meaikaisten eläkeuudistusten tavoitteena on ol-
4705: kettä.                                                lut eläkekustannusten tasapainottaminen pitkäl-
4706:                                             KK 27/1996 vp                                            3
4707: 
4708: lä aikavälillä. Tähän on pyritty toimenpitein,       kevaa järjestelyä jatketaan tämän vuoden. Myös
4709: jotka lykkäävät eläkkeelle siirtymistä. Työssä       muita uusia työaikasovellutuksia tutkitaan.
4710: pysymistä tuetaan aikaisempaa tehokkaammin              Edellä mainittujen toimenpiteiden yksi johta-
4711: kuntoutustoimenpiteillä. Ikääntyvien työssäjak-      va ajatus on, että työkyvyn ylläpitämisen, työ-
4712: samista tukemaan on kehitetty myös sopimus-          hönpaluun ja työelämään pääsemisen edistämi-
4713: vapaa-, säästövapaa-ja vuorotteluvapaamenet-         nen ovat aina ensisijaisia keinoja jälkikäteiseen
4714: telyitä. Työvuorottelulla edistetään työmarkki-      sosiaaliturvaan verrattuna. Eläkejärjestelmillä ei
4715: navalmiuksien säilymistä ja annetaan työelämäs-      myöskään ole enää mahdollisuutta ottaa työttö-
4716: sä oleville mahdollisuus työkyvyn ja -taidon yllä-   myyden vuoksi lisäkustannuksia kannettavak-
4717: pitämiseen ja kehittämiseen kuntoutuksen ja          seen, vaan niiden kannalta on tärkeää kuntou-
4718: koulutuksen avulla. Sillä edistetään omalta osal-    tuksen ja muiden toimenpiteiden avulla kannus-
4719:  taan myös nuorten mahdollisuuksia päästä työ-       taa ihmisiä aikaisempaa paremmin hyödyntä-
4720: elämään.                                             mään jäljellä olevaa työkykyään vanhuuseläke-
4721:     Työn uudelleen jakamista edistetään myös         ikään saakka.
4722:  muulla tavoin, muun muassa osa-aikalisää kos-
4723: 
4724:      Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1996
4725:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
4726: 4                                            KK 27/1996 vp
4727: 
4728: 
4729: 
4730: 
4731:                                          Tili Riksdagens Talman
4732: 
4733:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       betslöshetspension, är inte förknippat med per-
4734: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         sonens vilja att gå i pension. Beloppet av dessa
4735: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-       förtidspensioner intjänas med stöd av den s.k.
4736: man Päivi Räsänen undertecknade spörsmå1 nr            återstående tiden, dvs. tiden mellan pensionens
4737: 27:                                                    början och uppnåendet av åldern för ålderspen-
4738:                                                        sion. T.o.m. utgången av 1995 har för den åter-
4739:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder så          stående tiden intjänats pension i huvudsak på
4740:         att även ensamstående arbetstagare kan         samma sätt som om personen i fråga hade varit i
4741:         b1i förtidspensionerade med tillräck1igt       arbete denna tid. Skillnaden har endast varit den
4742:         stor pension?                                  att den återstående tiden inte har berättigat till
4743:                                                        den tillväxt på 2,5 % som gällt från ingången av
4744:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt          1994 och vars uttryckliga syfte varit att uppmunt-
4745: anföra fö1jande:                                       ra arbetstagarna att stannai arbete ända till pen-
4746:                                                        sionsåldern. Fr.o.m. ingången av detta år ändra-
4747:     Förtidspensioner en1igt fo1kpensions- och ar-      des bestämmelserna om intjänande av pension
4748: betspensionssystemet är egentlig inva1idpension,       för den återstående tiden så att mellan 50 och 65
4749: individuell förtidspension, arbets1öshetspension       års ålder intjänas för den återstående tiden inte
4750: och förtida å1derspension. För att invalidpension      längre 1,5% per år, utan mellan 50 och 60 års
4751: och individuell förtidspension skall bevi1jas krävs    ålder intjänas 1,2% och efter detta t.o.m. pen-
4752: att personens arbetsförmåga av hä1soskä1 har           sionsåldern 0,8% per år.
4753: sjunkit så som närmare stadgas i 1ag. För bevi1-          Endast i folkpensionssystemet påverkas pen-
4754: jande av arbets1öshetspension krävs 1ångvarig          sionsbeloppet av personens civilstånd. Folkpen-
4755: arbets1öshet. Utöver detta förutsätts av den som       sionens fulla belopp är större för ensamstående
4756: beviljas individuell förtidspension och arbetslös-     personer än för äkta makar. Detta i sin tur grun-
4757: hetspension att han uppfyller den i lag stadgade       dar sig på att boende- och de övriga kostnaderna
4758: nedre åldersgränsen.                                   för ensamstående personer är förhållandevis
4759:     Den enda förutsättningen för erhållande av         större än för äkta makar, som kan dela kostna-
4760: förtida ålderspension är att personen i fråga har      derna sinsemellan.
4761: fyllt minst 60 år. Sålunda är förtida ålderspension       Vid utgången av 1994 uppgick antalet perso-
4762: den enda formen av förtidspension som en per-          ner med individuell förtidspension eller förtida
4763: son, då han har uppnått en viss ålder, och om han      ålderspension till drygt 100 000. Den totala pen-
4764: så önskar, kan välja i stället för ålderspension.      sionen för pensionstagare med individuell för-
4765: Då blir också hans pension mindre än vad den           tidspension var i genomsnitt 6 235 mark i måna-
4766: skulle ha varit om han hade fortsatt arbeta ända       den. Den totala pensionen för pensionstagare
4767: till åldern för ålderspension. Den förtida ålders-     med invalidpension var 1 200 mark, dvs. nästan
4768: pensionen enligt arbetspensionslagarna bestäms         en femtedel mindre. Den totala pensionen för
4769: med stöd av den faktiska tiden i arbete, vilket        pensionstagare med förtida ålderspension var
4770: betyder att personen i fråga inte intjänar någon       4 792 mark i månaden, vilket är endast 185 mark
4771: pension från och med den dag han får förtida           mindre än den genomsnittliga ålderspensionen.
4772: ålderspension till dess att han uppnår åldern för         Ur pensionspolitisk synvinkel har vi två cen-
4773: ålderspension. Därtill görs från den pension som       trala problem i vårt land: arbetstagarna går re-
4774: tjänats in under tiden i arbete ett s.k. förtidsav-    kordartat tidigt i pension ijämförelse med andra
4775: drag om 0,5 % för varje månad för viiken betalas       Iänder och därtill är pensionskostnaderna ur ba-
4776: ålderspension i förtid. Ett lika stort förtidsavdrag   lans på grund av depressionen och massarbets-
4777: görs även i förtida ålderspensioner enligt folk-       lösheten till följd av den. Målet med de senaste
4778: pensionslagen.                                         pensionsreformerna har varit att utjämna pen-
4779:     Beviljandet av andra förtidspensioner, dvs. in-    sionskostnaderna på lång sikt. För genomföran-
4780: validpension, individuell förtidspension och ar-       de av detta har man vidtagit åtgärder för att
4781:                                             KK 27/1996 vp                                                  5
4782: 
4783: senarelägga pensioneringen. K varståendet i ar-         tidstillägg detta år. Ä ven andra nya arbetstidstill-
4784: betslivet stöds effektivare än förut genom rehabi-      lämpningar undersöks.
4785: literingsåtgärder. För att äldre arbetstagare skall         Den ledande tanken bakom de åtgärder som
4786: orka stanna kvar i arbetslivet har även förfaran-       nämns ovan är att upprätthållande av arbetsför-
4787: den för avtalsledighet, sparad ledighet och alter-      mågan, främjande av återgången tili arbete och
4788: neringsledighet utvecklats. Genom arbetsalter-          möjligheten att komma in i arbetslivet är sådana
4789: nering främjas bibehållandet av arbetsmark-             metoder som alltid prioriteras framom social-
4790: nadsfårdigheterna och de arbetande ges möjlig-          skydd i efterskott. Pensionssystemen klarar inte
4791: heter att upprätthålla arbetsförmågan och yrkes-        heller längre av några tilläggskostnader på grund
4792: skickligheten och utveckla dessa genom rehabili-        av arbetslösheten, utan med tanke på systemen är
4793: tering och utbildning. Detta främjar isin tur även      det viktigt att med hjälp av rehabilitering och
4794: möjligheterna för unga att komma in i arbetsli-         andra åtgärder uppmuntra arbetstagarna att
4795: vet.                                                    bättre än förut utnyttja sin arbetsförmåga fram
4796:     Omfördelningen av arbete främjas även med           tili pensionsåldern.
4797: andra medel, bl.a. fortsätter systemet med del-
4798:      Helsingfors den 1 mars 1996
4799:                                                       Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
4800:                                            KK 28/1996 vp
4801: 
4802: Kirjallinen kysymys 28
4803: 
4804: 
4805: 
4806: 
4807:                                   Päivi Räsänen /skl: Pienimuotoisen yrittämisen sallimisesta työttö-
4808:                                       myysturvaa menettämättä
4809: 
4810: 
4811:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
4812:    Työtön voi työttömyysturvaa saadessaan an-       saitsemisehtojen puitteissa kuin toisen palveluk-
4813: saita kuukausittain enintään 750 markkaa ilman,     sessakin työskennellyt työtön, voisi se vähitellen
4814: että se pienentäisi hänen saamaansa työttömyys-     mahdollistaa yritystoiminnan laajentumisen
4815: turvaa. Oman pienimuotoisen yritystoiminnan         niin, että "työtön yrittäjä" voisi saada siitä elan-
4816: pyörittäminen ei ole kuitenkaan työttömyysaika-     toosa kokonaan.
4817: na mahdollista. Monilla työttömänä olleilla on         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4818: kehittynyt ideoita oman yritystoiminnan kokei-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4819: lemisesta. Mutta mikäli ns. starttirahaa ei ole     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4820: saatavilla, jäävät ideat usein haaveeksi, kun ta-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4821: loudellisia mahdollisuuksia ja yltiöpäistä roh-
4822: keutta yritystoiminnan aloittamiseksi ei ole.                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
4823:    Jos työttömyysturvan piirissä oleva henkilö             siin, jotta työtön voisi harjoittaa pieni-
4824: saisi kokeilla omaa yritystoimintaa samojen an-            muotoista yritystoimintaa?
4825: 
4826:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1996
4827:                                          Päivi Räsänen /skl
4828: 
4829: 
4830: 
4831: 
4832:  260017
4833: 2                                          KK 28/1996 vp
4834: 
4835: 
4836: 
4837: 
4838:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
4839: 
4840:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       osa), voivat kuukaudessa yhteensä nousta mää-
4841: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Rouva Pu-       rään, joka päivärahana muutoin olisi voitu mak-
4842: hemies, toimittanut valtioneuvoston asianomai-       saa.
4843: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi           Voimassa olevan työttömyysturvajärjestel-
4844: Räsäsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         män mukaan on siis sivutoimista yritystoimintaa
4845: n:o 28:                                              harjoittavalla henkilöllä oikeus soviteltuun päi-
4846:                                                      värahaan työttömyysturvalain edellytykset täyt-
4847:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       täessään samoin kuin satunnaista tai osa-aikaista
4848:        siin, jotta työtön voisi harjoittaa pieni-    palkkatyötä tekevällä henkilöllä. Tältä osin kir-
4849:        muotoista yritystoimintaa?                    jallisessa kysymyksessä esiintuotu järjestely on jo
4850:                                                      olemassa. Sen sijaan mikäli henkilö harjoittaa
4851:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         yritystoimintaa sellaisessa laajuudessa, että se on
4852: vasti seuraavaa:                                     esteenä kokoaikaisen työn vastaan ottamiselle, ei
4853:                                                      oikeutta päivärahaan ole. Työttömyysturvajär-
4854:    Työttömyyspäivärahaa maksetaan työttö-            jestelmä ei ole tarkoitettu kattamaan yritystoi-
4855: myysturvalain mukaisesti työttömän työnhaki-         minnan riskejä.
4856: jan toimeentulon turvaamiseksi ja työttömyy-             Työvoimatoimiston yhteydessä toimivan työ-
4857: destä aiheutuvien taloudellisten menetysten kor-     voimatoimikunnan tehtävänä on yksittäista-
4858: vaamiseksi tai lieventämiseksi.                      pauksissa harkita ja ratkaista, työllistyykö hen-
4859:    Työttömyysturvalain 5 a §:n 1 momentin pe-        kilö yritystoiminnassa sivu- vai päätoimisesti.
4860: rusteella henkilöllä ei ole oikeutta työttömyys-         Yrittäjäksi ryhtyvälle työttömälle työnhaki-
4861: päivärahaan siltä ajalta, jona hän työllistyy yri-   jalle voidaan valtion talousarviossa olevan mää-
4862: tystoiminnassa tai sitä vastaavalla tavalla omas-    rärahan rajoissa myöntää työllistämistukea
4863: sa työssään. Yrityksenä pidetään myös maata-         (starttirahaa) hänen toimeentulonsa turvaami-
4864: lousyritystä.                                        seksi sinä aikana, jonka yritystoiminnan käyn-
4865:    Henkilön, joka työttömänä aloittaa työttö-        nistämisenja vakiinnuttamisen arvioidaan kestä-
4866: myysturvalain 1 a §:ssä mainitun yritystoimin-       vän. Työvoimatoimisto tutkii, täyttääkö tuen
4867: nan tai oman työn, katsotaan työllistyvän, jos       hakija työllisyysasetuksen tuen myöntämiselle
4868: toiminnan vaatima työmäärä on niin suuri, että       asettamat edellytykset, sekä harkitsee, onko tuen
4869: se on esteenä kokoaikaisen työn vastaanottami-       myöntäminen tarkoituksenmukaista. Muita yri-
4870: selle.                                               tystoiminnan tukimuotoja ei työhallinnon käy-
4871:    Työttömyysturvalain 17 §:n 1 momentin 6           tettävissä ole.
4872: kohdan mukaan soviteltuun työttömyyspäivära-             Pääministeri Paavo Lipposen hallituksen työl-
4873: haan on oikeus henkilöllä, joka työttömänä ol-       lisyysohjelman lisäpöytäkirjan mukaisesti työ-
4874: lessaan on aloittanut muun kuin työttömyystur-       ministeriö on yhteistyössä sosiaali- ja terveysmi-
4875: valain 5 a §:ssä tarkoitetun yritystoiminnan sekä    nisteriön sekä opetusministeriön kanssa valmis-
4876: 7 kohdan mukaan henkilö, jolla on tuloa ennen        telemassa kolmikantaperiaatteella toteutettavaa
4877: työttömyyttä alkaneesta yritystoiminnasta (sivu-     työttömyysturvalain kokonaisuudistusta. Uu-
4878: toiminen yrittäjä).                                  distus on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden
4879:    Soviteltua työttömyyspäivärahaa maksetaan         1997 alusta. Säädösuudistuksen valmistelun yh-
4880: siten, että päiväraha ja 80 prosenttia saadun tu-    teydessä tutkitaan työttömyysturvajärjestelmän
4881: lon siitä osasta, joka ylittää 750 markkaa (Suoja-   kehittämismahdollisuuksia.
4882: 
4883:      Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1996
4884: 
4885:                                                                     Työministeri Liisa Jaakonsaari
4886:                                            KK 28/1996 vp                                               3
4887: 
4888: 
4889: 
4890: 
4891:                                        Tili Riksdagens Talman
4892: 
4893:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     idkar företagsverksamhet som bisyssla rätt tili
4894: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       jämkad dagpenning om han uppfyller villkoren i
4895: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     lagen om utkomstskydd för arbetslösa. Denna
4896: man Päivi Räsänen undertecknade spörsmål nr          rätt gäller även personer som arbetar tillfålligt
4897: 28:                                                  eller på de1tid mot lön. Tili denna del finns det
4898:                                                      redan ett arrangemang av den art som efterfrågas
4899:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       i spörsmålet. Den som däremot idkar företags-
4900:        ta för att göra det möjligt för arbetslösa    verksamhet i sådan skala att den hindrar honom
4901:        att idka företagsverksamhet i liten skala?    att ta emot heltidsarbete har däremot inte rätt tili
4902:                                                      dagpenning. Systemet med utkomstskydd för ar-
4903:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        betslösa är inte avsett att täcka företagsverksam-
4904: anföra följande:                                     hetens risker.
4905:                                                         Uppgiften att i enskilda fall pröva och avgöra
4906:     Arbetslöshetsdagpenning betalas enligt lagen     om en persons företagsverksamhet är huvudsyss-
4907: om utkomstskydd för arbetslösa för att trygga en     la eller bisyssla tillkommer arbetskraftskommis-
4908: arbetslös arbetssökande utkomst och att ersätta      sionerna som verkar i anslutning tili arbetskrafts-
4909: eller lindra de ekonomiska förlusterna av arbets-    byråerna.
4910: lösheten.                                               Tili arbetslösa arbetssökande som vill etablera
4911:     Enligt 5 a § 1 mom. är en person inte berätti-   sig som företagare kan inom ramen för ett anslag
4912: gad tili arbetslöshetsdagpenning för den tid som     i statsbudgeten beviljas ett sysselsättningsstöd
4913: han är sysselsatt inom företagsverksamhet eller      (startpenning) för att trygga hans utkomst under
4914: på motsvarande sätt i eget arbete. Med företag       den tid som enligt uppskattning behövs för att
4915: avses även lantbruksföretag.                         starta och etablera företagsverksamhet. Arbets-
4916:     En person anses vara sysse1satt, om han som      kraftsbyrån undersöker om den sökande uppfyl-
4917: arbetslös inleder företagsverksamhet enligt 1 a §    ler de villkor som ställs för beviljande av syssel-
4918: lagen om utkomstskydd för arbetslösa eller eget      sättningsstödet i sysselsättningsförordningen,
4919: arbete och arbetsinsatsen är så stor att den hin-    och prövar om beviljande av stödet är ändamåls-
4920: drar honom att ta emot heltidsarbete.                enligt. Några andra stödformer för företagsverk-
4921:     Enligt 17 § 1 mom. 6 punkten lagen om ut-        samhet står inte tili arbetsförvaltningens förfo-
4922: komstskydd för arbetslösa har en arbetslös rätt      gande.
4923: tili jämkad dagpenning om han medan han var             Enligt med tilläggsprotokollet tili det syssel-
4924: arbetslös har inlett annan f6retagsverksamhet än     sättningsprogram som avfattats av statsminister
4925: sådan som avses i 5 a §, och enligt 7 punkten om     Paavo Lipponens regering bereder arbetsminis-
4926: han har inkomst av företagsverksamhet som han        teriet i samarbete med social- och hälsovårdsmi-
4927:  har inlett innan han blev arbetslös (bisyssla).     nisteriet och undervisningsministeriet totalre-
4928:     Jämkad dagpenning betalas så att dagpenning      form av lagen om utskomstskydd f6r arbetslösa
4929:  och 80 procent av den del av inkomsten som          som skall genomföras enligt trepartsprincipen.
4930:  överstiger 750 mark (skyddat belopp) samman-        Avsikten är att reformen skall träda i kraft från
4931:  lagt per månad kan uppgå tili det belopp som        och med början av 1997. 1 samband med bered-
4932:  annars hade kunnat betalas i dagpenning.            ningen av författningsreformen undersöks möj-
4933:     Enligt det gällande systemet med utkomst-        ligheterna att utveckla systemet med utkomst-
4934:  skydd för arbetslösa har alltså en person som       skydd för arbetslösa.
4935: 
4936:       Helsingforsden 1 mars 1996
4937:                                                                   Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
4938:                                                KK 29/1996 vp
4939: 
4940: Kirjallinen kysymys 29
4941: 
4942: 
4943: 
4944: 
4945:                                    Päivi Räsänen /skl: Hätävarjelun oikeutuksen uudelleenarvioimi-
4946:                                        sesta
4947: 
4948: 
4949:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4950: 
4951:    Korkein oikeus tuomitsi äskettäin lahtelaisen          Oikeuden mukaan nainen oli suojellut itseään
4952: naisen vankeuteen hätävarjelun liioitteluna teh-       isän aloittamalta oikeudettomalta hyök-
4953: dystätapostakolmen vuoden ja kuuden kuukau-            käykseltä, mutta oli käyttänyt enemmän väkival-
4954: den vankeusrangaistukseen. Lahden käräjäoi-            taa kuin isän hyökkäyksen torjumiseksi oli vält-
4955: keuden tekemä tuomio lieveni Kouvolan hovioi-          tämätöntä.
4956: keudessa ja KKO:ssa vuodella.                             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4957:    Nainen puukotti isänsä, kun tämä yritti hyö-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4958: kätä hänen päälleen veitsi kädessä. Isä oli tunnet-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4959: tu väkivaltaisuudestaanjamyös muihin kuin tyt-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4960: täreensä ja tämän lapseen kohdistuneista tap-
4961: pouhkauksista. Tytär ei päässyt vessasta kar-                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
4962: kuun, koska isä seisoi oven edessä puukon kans-                siin, jotta hätävarjelun oikeutusta arvioi-
4963: sa. Isä oli suurikokoinen, 97-kiloinen, tytär taas             taessa voitaisiin nykyistä paremmin ottaa
4964: painoi 61 kiloa.                                               huomioon osapuolten fyysiset erot?
4965: 
4966:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1996
4967:                                            Päivi Räsänen /skl
4968: 
4969: 
4970: 
4971: 
4972:  260017
4973: 2                                            KK 29/1996 vp
4974: 
4975: 
4976: 
4977: 
4978:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4979: 
4980:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         hyökkääjän henkilöön sekä muihin olosuhteisiin
4981: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          nähden kokonaisuutena arvioiden on pidettävä
4982: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        puolustettavana. Voimankäytön puolustetta-
4983: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä-         vuutta arvioitaessa olisi siten otettava huo-
4984: säsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         mioon, paitsi suojeltavan edun merkitys ja hyök-
4985: 29:                                                    käyksen vaarallisuus, myös puolustajan käytet-
4986:                                                        tävissä olevat keinot. Osapuolten voimasuhteet
4987:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         ovat yksi tässä arvioinnissa huomioon otettava
4988:        siin, jotta hätävarjelun oikeutusta arvioi-     seikka.
4989:        taessa voitaisiin nykyistä paremmin ottaa           Hätävarjelusäännöksen tulee antaa kansalai-
4990:        huomioon osapuolten fyysiset erot?              sille riittävät mahdollisuudet oikeuksiensa suo-
4991:                                                        jaamiseen. Samalla säännöksen tulee toimia ra-
4992:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            johtimena laitonta omankädenoikeutta vastaan.
4993: taen seuraavaa:                                        Hätävarjelutilanteiden oikeasuhtainen arviointi
4994:                                                        tulee jatkossakin edellyttämään lukuisten seik-
4995:    Meneillään olevan rikoslain kokonaisuudis-          kojen ja arvosteluperusteiden samanaikaista
4996: tuksen yhteydessä tulevat uudistettaviksi myös         huomioon ottamista. On oltava tieto mm. hyök-
4997: rikoslain hätävarjelusäännökset. Samoin kuin           käyksen vaarallisuudesta sekä puolustukseen si-
4998: nykyisessä laissa, uusien säännösten lähtökohta-       sältyvän intressiloukkauksen riskistä, käytettä-
4999: na on, että hätävarjelu on sallittu aloitetun tai      vissä olevista muista keinoista, puolustajan hen-
5000: välittömästi uhkaavan oikeudettoman hyök-              kilöstä ja henkilökohtaisista ominaisuuksista
5001: käyksen torjumiseksi. Toiseksi edellytetään, että      jne. Uusien säännösten tausta-ajatuksia tullaan
5002: puolustusteko on hyökkäyksen torjumiseksi tar-         aikanaan täsmentämään lain esitöissä. Lopulli-
5003: peellinen. Yleisenä rankaisemattomuuden edel-          sen sisällön hätävarjelusäännös saa kuitenkin
5004: lytyksenä olisi, ettei puolustusteko ilmeisesti yli-   vasta oikeuskäytännön ja laintulkinnan kautta.
5005: tä, mitä hyökkäyksen laatuun ja voimakkuuteen,
5006: 
5007:      Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1996
5008: 
5009:                                                                      Oikeusministeri Kari Häkämies
5010:                                             KK 29/1996 vp                                              3
5011: 
5012: 
5013: 
5014: 
5015:                                         Tili Riksdagens Talman
5016: 
5017:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      svarligt med tanke på angreppets natur och kraft,
5018: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        angriparens person samt övriga omständigheter.
5019: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      Vid en bedömning av om användningen av kraft-
5020: man Päivi Räsänen undertecknade spörsmål nr           medel kan anses försvarligt måste man, förutom
5021: 29:                                                   betydelsen av det intresse som skall skyddas och
5022:                                                       angreppets farlighet, således också beakta de
5023:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         medel som stär till försvararens förfogande. Styr-
5024:        att man vid bedömningen av om nödvärn          keförhållandena mellan parterna är en omstän-
5025:        varit berättigat bättre än för närvarande      dighet som måste beaktas vid bedömningen.
5026:        skulle kunna ta i beaktande de fysiska             Nödvärnsstadgandet skall ge medborgarna
5027:        skillnaderna mellan parterna?                  tillräckliga möjligheter att skydda sina rättighe-
5028:                                                       ter. Samtidigt måste stadgandet fungera som ett
5029:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         värn mot olaglig egenhandsrätt. En välavvägd
5030: anföra följande:                                      bedömning av nödvärnssituationerna kommer
5031:                                                       också i framtiden att förutsätta att man samtidigt
5032:     1 samband med den pågående totalrevidering-       beaktar ett flertal omständigheter och bedöm-
5033: en av strafflagstiftningen kommer också straffla-     ningsgrunder. Det måste finnas uppgifter bl.a.
5034: gens stadganden om nödvärn att revideras. Så-         om angreppets farlighet samt om risken för
5035: som i gällande lag kommer utgångspunkten även         kränkning av intressen som ingår i försvaret, om
5036: för de nya stadgandena att vara att nödvärn är        övriga tillbudsstående medel, om försvararens
5037: tillåtet för att avvärja ett påbörjat eller omedel-   person och hans personliga egenskaper osv. Bak-
5038: bart förestående orättmätigt angrepp. För det         grundstankarna tili de nya stadgandena kommer
5039: andra förutsätts att försvarsgärningen är nöd-        i sinom tid att preciseras i förarbetena tilllagen.
5040: vändig för att avvärja angreppet. En allmän för-      Sitt slutliga innehåll får nödvärnsstadgandet
5041: utsättning för straffrihet kommer att vara att        emellertid först i rättspraxis och genom lagtolk-
5042: försvarsgärningen uppenbarligen inte går ut över      ning.
5043: vad som, bedömt som en helhet, kan anses för-
5044: 
5045:       Helsingforsden 15 februari 1996
5046: 
5047:                                                                      Justitieminister Kari Häkämies
5048:                                               KK 30/1996 vp
5049: 
5050: Kirjallinen kysymys 30
5051: 
5052: 
5053: 
5054: 
5055:                                     Tarja Kautto /sd ym.: Lääkekulujen nykyistä kattavammasta kor-
5056:                                        vaamisesta
5057: 
5058: 
5059:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
5060: 
5061:     Vuoden 1994 alusta muuttuivat sairausvakuu-         siensa takia tai sairauden johdosta on myytävä
5062: tuslain korvattavien lääkkeiden korvausprosen-          pieninä annoksina, sekä silloin, kun pienten lää-
5063: tit niin, että ne ovat tällä hetkellä l 00 %, 75 %tai   ke-erien määrääminen on tarpeellista potilaan
5064: 50 %. Lääkkeiden omavastuuosuus on 50-pro-              kannalta tarkoituksenmukaisen lääkityksen sel-
5065: senttisesti korvattavilla lääkkeillä 50 markkaa ja      vittämiseksi."
5066: 75- ja 100-prosenttisesti korvattavilla lääkkeillä          Vuoden 1994 alun jälkeen ei ole ryhdytty edus-
5067: 25 markkaa. Kansalaisten lääkekustannukset li-          kunnan katsomiin tarpeellisiin toimenpiteisiin
5068: sääntyivät korvausprosenttien muutosten ja              huolehtimalla siitä, että useampaa ostokertaa
5069: omavastuiden kasvun kautta. Useissa tautiryh-           pidettäisiin yhtenä ostokertana omavastuuta pe-
5070: missä sairastava henkilö joutuu syömään rinnak-         rittäessä.
5071: kain mm. tulehduksiin vaikuttavia lääkkeitä                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5072: sekä kipulääkkeitä. Tällöin muodostuu tilantei-         tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
5073: ta,joissa lääkkeitä ostava henkilö joutuu samalla       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5074: kertaa maksamaan useampia kuin yhden perus-             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5075: osan, esimerkiksi sekä 50 että 25 markkaa. Kun
5076: lääkkeitä saa yleensä rajallisen annoksen kerral-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5077: laan, asiakkaalta saattaa vuositasolla kulua yk-               ryhtyä eduskunnan sairausvakuutuslain
5078:  sinomaan perusosiin satoja markkoja.                          käsittelyn yhteydessä ilmaiseman lääke-
5079:     Eduskunnan päätökseksi kirjattiin sosiaali- ja             kulujen nykyistä kattavampaa korvaa-
5080:  terveysvaliokunnan esittämänä seuraava teksti:                mista koskevan kannan toimeenpanemi-
5081:  "Eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan                 seksi koskien useamman ostokerran pitä-
5082:  siitä, että tehdään mahdolliseksi useamman osto-              mistä yhtenä ostokertana omavastuuta
5083:  kerran pitäminen yhtenä ostokertana omavas-                   perittäessä?
5084:  tuuta perittäessä silloin, kun lääke ominaisuuk-
5085: 
5086:       Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1996
5087: 
5088:                       Tarja Kautto /sd                           Kerttu Törnqvist /sd
5089: 
5090: 
5091: 
5092: 
5093:  260017
5094: 2                                          KK 30/1996 vp
5095: 
5096: 
5097: 
5098: 
5099:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
5100: 
5101:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tamia lääkkeitä. Päätöksen mukaan sairausva-
5102: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kuutuslain 9 §:n 1 momentin 1 ja 3 kohdan mu-
5103: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kaista korvausta laskettaessa vakuutetun oma-
5104: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tarja           vastuu peritään poikkeuksellisesti päätöksessä
5105: Kauton ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        mainittujen lääkeaineiden ostoja korvattaessa
5106: sen n:o 30:                                          kolmen kuukauden hoitoaikaa vastaavasta mää-
5107:                                                      rästä, vaikka se on hankittu sanotun kolmen
5108:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       kuukauden aikana useana osaostona.
5109:        ryhtyä eduskunnan sairausvakuutuslain             Lääkeaineina tulevat kysymykseen klotsapiini
5110:        käsittelyn yhteydessä ilmaiseman lääke-       vaikeissa psykooseissa ja muissa vaikeissa mie-
5111:        kulujen nykyistä kattavampaa korvaa-          lenterveyden häiriöissä, peritoneaalidialyysi-
5112:        mista koskevan kannan toimeenpanemi-          liuokset dialyysihoitoa edellyttävässä uremiassa
5113:        seksi koskien useamman ostokerran pitä-       ja lääkkeellinen happi hengityselinten sairauksis-
5114:        mistä yhtenä ostokertana omavastuuta          sa sekä sydän- ja neurologisissa sairauksissa.
5115:        perittäessä?                                      Tämän päätöksen tarkoituksena on eduskun-
5116:                                                      nan edellyttämän lausuman mukaisesti turvata
5117:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         useamman ostokerran pitäminen yhtenä oma-
5118: vasti seuraavaa:                                     vastuukertana omavastuuta perittäessä silloin,
5119:                                                      kun lääke ominaisuuksiensa takia tai sairauden
5120:    Vuoden 1994 huhtikuun alusta voimaan tul-         johdosta on myytävä pieninä annoksina, sekä
5121: leen sairausvakuutuslain muutoksen mukaan            silloin kun pienten lääke-erien määrääminen on
5122: lääkkeet korvataan kolmen eri porrastuksen pe-       tarpeellista potilaan kannalta tarkoituksenmu-
5123: rusteella. Peruskorvattavien lääkkeiden korvaus      kaisen lääkityksen selvittämiseksi.
5124: on 50 prosenttia 50 markkaa ylittävästä määräs-          Kansaneläkelaitos maksoi 3,2 miljoonalle
5125: tä kultakin ostokerralta. Kun kysymyksessä on        henkilölle lääkekorvauksia yhteensä 2, 7 miljar-
5126: vaikean ja pitkäaikaisen sairauden hoidossa tar-     dia markkaa vuonna 1995. Lääkekorvaukset
5127: vittava välttämätön lääke, korvaus on 75 pro-        kasvoivat vuoteen 1994 verrattuna 247 miljoo-
5128: senttia 25 markkaa ylittävästä määrästä kultakin     nalla markalla, eli 10 prosenttia. Lääkeostot
5129: ostokerralta. Jos kysymyksessä on vaikean ja         muodostuivat 14,7 miljoonasta ostokerrasta ja
5130: pitkäaikaisen sairauden hoidossa tarvittava vai-     korvauksia maksettiin 23 miljoonan reseptin pe-
5131: kutustavaltaan korvaava tai korjaava välttämä-       rusteella.
5132: tön lääke, korvaus on 100 prosenttia 25 markkaa          Lääkekorvauksissa kysymys on vuosittain
5133: ylittävästä määrästä kultakin ostokerralta.          suurista potilas- ja tositemääristä, ja korvaus-
5134:    Valtioneuvoston päätöksellä määrätään edel-       järjestelmä on jo nykyisellään rakenteellisesti
5135: lä mainitut erityiskorvattavat sairaudet ja niiden   monimutkainen. Lääkekorvausjärjestelmän uu-
5136: hoitoon käytettävät lääkkeet. Valtioneuvoston        distusta vuonna 1993 valmisteltaessa selvitettä-
5137: päätöksen (34/94) mukaan saman reseptin perus-       vänä oli malli, jonka mukaan potilaan ostaessa
5138: teella korvataan kyseisiä lääkkeitä ostokertaa       kahden tai kolmen korvausryhmän lääkkeitä
5139: kohti enintään kolmen kuukauden hoitoa vas-          yhdellä kertaa häneltä perittäisiin vain yksi
5140: taava määrä. Sairausvakuutuslain 9 §:n 2 mo-         kiinteä markkamääräinen omavastuuosuus.
5141: mentin mukaan sosiaali- ja terveysministeriön        Sairausvakuutuksen lääkekorvausjärjestelmää
5142: päätöksellä määrätään, mitä ostokerralla tarkoi-     hoidetaan kansaneläkelaitoksessa apteekkien
5143: tetaan ja milloin tästä voidaan poiketa.             välityksellä niin sanotun suorakorvausmenette-
5144:    Sosiaali- ja terveysministeriö antoi 8.3.1994     lyn avulla. Kansaneläkelaitoksen korvausjärjes-
5145: päätöksen sairausvakuutuslain 9 §:n 2 momen-         telmän kannalta selvitystyö kuitenkin osoitti,
5146: tissa tarkoitetusta ostokerrasta (210/94). Sen       että mallin toteuttaminen ei ole yksinkertaista.
5147: mukaan sairausvakuutuslain ostokerralla tar-         Korvauksen laskeminen on monimutkaista ja
5148: koitetaan yleensä vakuutetun samalla kertaa os-      hidasta koneellisessakin käsittelyssä. Laskemis-
5149:                                          KK 30/1996 vp                                             3
5150: 
5151: tapa aiheuttaa välisummien pyöristyksiä ja her-   runsaan vuoden ajalta. Sosiaali- ja terveysminis-
5152: kästi laskuvirheitä. Jälkikäteiskorjaukset ovat   teriö on tietoinen, että lääkekorvausjärjestelmän
5153: monimutkaisia ja lääkekorvausten kustannus-       uudistamiseen kohdistuu erilaisia paineita. So-
5154: vaikutusta on lähes mahdoton ennakoida etu-       siaali- ja terveysministeriö seuraa ostokerran vai-
5155: käteen.                                           kutusta potilaan saamaan korvaukseenja ryhtyy
5156:    Lääkekorvausuudistuksesta on saatu tietoa      tarvittaviin toimenpiteisiin.
5157: 
5158:     Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1996
5159: 
5160:                                                   Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
5161: 4                                           KK 30/1996 vp
5162: 
5163: 
5164: 
5165: 
5166:                                         Tili Riksdagens Talman
5167: 
5168:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      het läkemedel som den försäkrade köper på en
5169: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        och samma gång. Vid uträkningen av ersättning-
5170: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      en enligt 9 § 1 mom. 1 och 3 punkten sjukförsäk-
5171: man Tarja Kautto m.fl. undertecknade spörsmål         ringslagen uppbärs, enligt beslutet, den försäkra-
5172: nr 30:                                                des sjä1vrisk undantagsvis vid ersättande av in-
5173:                                                       köp av i beslutet nämnda läkemedel för en mängd
5174:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen, en-        som motsvarar tre månaders behandling, fastän
5175:        ligt den åsikt riksdagen uttalat i samband     mängden har anskaffats genom flera delinköp
5176:        med behandlingen av sjukförsäkringsla-         under dessa tre månader.
5177:        gen, vidta för införande av en mera hel-           De läkemede1ssubstanser och läkemedelspre-
5178:        täckande ersättning för läkemedelskost-        parat som nämns är klozapin för behandling av
5179:        naderna så att flera inköpstillfållen be-      svåra psykoser och andra svåra menta1a stör-
5180:        traktas som ett då självriskandelen upp-       ningar, peritonealdia1ysvätskor för dialysbe-
5181:        bärs?                                          handling som förutsätts av uremi och medicinskt
5182:                                                       syre för behandling av sjukdomar i andningsor-
5183:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ganen samt hjärtsjukdomar och neurologiska
5184: anföra följande:                                      sjukdomar.
5185:                                                           Syftet med detta bes1ut är en1igt det utta1an-
5186:    Enligt den ändring av sjukförsäkringslagen         de som riksdagen förutsatt att trygga att själv-
5187: som trädde i kraft i början av april 1994 ersätts     riskandelen uppbärs för endast ett inköpstill-
5188: läkemedel enligt en skala i tre steg. Ersättningen    fålle då 1äkemed1et på grund av sina egenska-
5189: för sådana läkemedel för vilka grundersättning        per eller sjukdomens art bör sä1jas i små doser
5190: utbeta1as är 50 % av det be1opp som vid varje         samt då det är nödvändigt att ordinera mindre
5191: inköpstillfålle överstiger 50 mk. Då det gäller       mängder av ett 1äkemedel för att utreda hur
5192: 1äkemede1 som är nödvändiga för behand1ing av         ändamålsenlig medicineringen är för patienten.
5193: svåra och 1ångvariga sjukdomar är ersättningen            Fo1kpensionsansta1ten beta1ade 1995 till 3,2
5194: 75% av det belopp som vid varje inköpstillfålle       miljoner människor ut 1äkemede1sersättningar
5195: överstiger 25 mk. Om det är fråga om ett nödvän-      till ett sammanlagt be1opp a v 2, 7 miljarder mark.
5196: digt 1äkemedel med ersättande eller korrigerande      Läkemede1sersättningarna ökade med 247 mi1jo-
5197: verkan som används vid behandlingen av svåra          ner mark, dvs. 10 % jämfört med 1994. Läkeme-
5198: och 1ångvariga sjukdomar, ersätts 100% av det         delsinköpen förde1ade sig på 14,7 mi1joner in-
5199: belopp som vid varje inköpstillfålle överstiger 25    köpstillfållen och ersättningarna utbetalades på
5200: mk.                                                   basis av 23 miljoner recept.
5201:    De sjukdomar som nämns ovan och som be-                Då det gäller 1äkemede1sersättningarna är det
5202: rättigar till särski1d ersättning samt de läkemedel   varje år fråga om ett stort anta1 patienter och
5203: som är avsedda för behand1ing av dessa sjukdo-        verifikat, och ersättningssystemet är redan i sin
5204: mar fastställs genom statsrådsbeslut. En1igt be-      nuvarande form inveck1at till sin uppbyggnad.
5205: slut (34/94) ersätts ifrågavarande 1äkemedel på       Vid beredningen av revideringen av systemet för
5206: basis av ett och samma recept vid varje inköpstill-   läkemede1sersättning 1993 utreddes en modell
5207: fålle till en mängd som motsvarar högst tre måna-     enligt viiken patienten vid samtidiga inköp av
5208: ders behand1ing. En1igt 9 § 2 mom. sjukförsäk-        läkemedel från två eller tre ersättningsgrupper
5209: ringslagen bestäms genom social- och hä1so-           endast skulle betala självriskandel till ett be-
5210: vårdsministeriets bes1ut vad som avses med in-        stämt, fast markbelopp. Läkemedelsersättningen
5211: köpstillfålle och när avvikelser kan göras.           enligt sjukförsäkringen skulle skötas av folkpen-
5212:    Social- och hälsovårdsministeriet utfårdade        sionsansta1ten genom apotekens förmedling en-
5213: 8.3.1994 ett beslut (210/94) angående begreppet       ligt ett s.k. direktersättningsfårfarande. Utred-
5214: inköpstillfålle i 9 § 2 mom. sjukförsäkringslagen.    ningen visade dock att denna modell, med hän-
5215: En1igt beslutet avses med inköpstillfålle i allmän-   syn till folkpensionsanstaltens ersättningssys-
5216:                                           KK 30/1996 vp                                             5
5217: 
5218: tem, inte var så lätt att genomföra. Ä ven vid       sättningsreformen har nu influtit under drygt ett
5219: maskinell behandling är uträkningen av ersätt-       års tid. På social- och hälsovårdsministeriet är
5220: ningen invecklad och långsam. Uträkningssättet       man medveten om att det finns ett visst tryck på
5221: leder tili avrundningar av mellansummor och          revideringen av systemet för läkemedelsersätt-
5222: orsakar lätt räknefel. Det är invecklat att göra     ningar. Social- och hälsovårdsministeriet följer
5223: korrigeringar i efterskott och ersättningarnas       viiken effekt bestämmelserna om inköpstillfålle
5224: kostnadseffekt skulle ha varit nära nog omöjlig      har på de ersättningar patienterna får och vidtar
5225: att förutse.                                         de åtgärder som behövs.
5226:    Information om effekterna av läkemedelser-
5227: 
5228:      Helsingforsden 5 mars 1996
5229: 
5230:                                                    Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
5231:             1
5232: 
5233:             1
5234: 
5235: 
5236: 
5237: 
5238:         1
5239: 
5240:         1
5241: 
5242: 
5243: 
5244: 
5245:     1
5246: 
5247:     1
5248: 
5249: 
5250: 
5251: 
5252: 1
5253:                                             KK 31/1996 vp
5254: 
5255: Kirjallinen kysymys 31
5256: 
5257: 
5258: 
5259: 
5260:                                    Tarja Kautto /sd ym.: Viivästyskoron perinnän porrastamisesta
5261: 
5262: 
5263: 
5264:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
5265: 
5266:    Voimassa oleva laki veron ja muiden maksu-         Kasvavat kustannukset vaikeuttavat usein jo
5267: jen viivästyskorosta ei ota huomioon yritysten        muutenkin vaikeassa asemassa olevien pk-yritys-
5268: erilaista asemaa tuotantoketjussa. Käytännössä        ten tilannetta. Viivästyskoron kaavamainen
5269: ongelma korostuu pääurakoitsijoiden ja aliura-        määräytymisperiaate johtaa osaltaan harmaan
5270: koitsijoiden välisessä suhteessa.                     talouden kasvuun.
5271:     Yritysten arvonlisävero, työntekijöiden enna-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5272: konpidätykset, sosiaaliturvamaksut ja yritysve-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
5273: rot suoritetaan ennakolta määrättyjen päivien         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5274: mukaan. Useissa tapauksissa pääurakoitsijoiden        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5275: ja aliurakoitsijoiden välillä tapahtuva maksulii-
5276: kenne ei välttämättä noudata verojen ja maksu-                  Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
5277: jen rytmiä. Tällöin aliurakoitsijat joutuvat itses-          viivästyskoron porrastamiseksi niin, että
5278:  tään riippumattomista syistä maksamaan viiväs-              se ottaisi paremmin huomioon yritysten
5279:  tyneistä suorituksista tuntuvaa viivästyskorkoa.            välisen maksuliikenteen?
5280: 
5281:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1996
5282:                      Tarja Kautto /sd                          Kerttu Törnqvist /sd
5283: 
5284: 
5285: 
5286: 
5287:  260017
5288: 2                                          KK 31/1996 vp
5289: 
5290: 
5291: 
5292: 
5293:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
5294: 
5295:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       veron suoritus on todella laiminlyöty. Viivästys-
5296: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        seuraamuksen määrä on laissa sidottu Suomen
5297: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      Pankin vuosittain vahvistamaan viivästyskoron
5298: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tarja           viitekorkoon lisättynä yhdeksällä prosenttiyksi-
5299: Kauton ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        köllä. Veronlisäyksen määrä on siten tänä vuon-
5300: sen n:o 31:                                          na 15 prosenttia. Verovelan viivästysseuraamus
5301:                                                      on näin ollen rakenteeltaan yhdenmukainen
5302:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        muissa velkasuhteissa käytettävän seuraamus-
5303:        viivästyskoron porrastamiseksi niin, että     järjestelmän kanssa. Korkolain 4 §:n mukaan
5304:        se ottaisi paremmin huomioon yritysten        maksun laiminlyönnistä velalliselle aiheutuva
5305:        välisen maksuliikenteen?                      ankarin seuraamus, jos korkoa on sovittu mak-
5306:                                                      settavaksi, on prosenttiyksikön korkeampi kuin
5307:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         verotuksessa perittävä viivästysseuraamus.
5308: vasti seuraavaa:                                        Veronlisäystä peritään ainoastaan, jos veroa
5309:                                                      tai maksua ei suoriteta laissa säädettynä määrä-
5310:     Veron tai veronluonteisen maksun viivästyes-     aikana. Työnantajan on suoritettava palkoista
5311: sä perittiin viime vuodenvaihteeseen saakka suo-     pidättämänsä ennakonpidätys palkanmaksu-
5312: rituslajista riippuen veronlisäystä, viivästyskor-   kuukautta seuraavan kuukauden 10. päivään
5313: koa, jäämämaksua tai viivästyskorkoa vastaa-         mennessä. Kalenterikuukauteen kohdistuva ar-
5314: vaa korkoa. Kaikissa näissä koronluonteisissa        vonlisävero on suoritettava kalenterikuukautta
5315: seuraamuksissa laskutapa perustui kalenterikuu-      seuraavan toisen kuukauden 15. päivään men-
5316: kauteen ja täysiin markkoihin. Tämä laskutapa        nessä. Siten tilitettävä ennakonpidätys ja arvon-
5317: poikkesi yleisesti käytössä olevasta vuotuiseen      lisävero on kymmenestä päivästä aina kahteen ja
5318: korkoprosenttiin perustuvasta laskutavasta. Ai-      puoleen kuukauteen saakka elinkeinonharjoitta-
5319: kaisempi laskutapa johti lyhyiden viivästysten       jan käytössä ilman korkoa.
5320: osalta kohtuuttoman ankaraan seuraamukseen.             Verotuksen viivästysseuraamusjärjestelmä on
5321: Esimerkiksi jos arvonlisäveron tai työnantaja-       vastikään uudistettu. Uudistetussa järjestelmäs-
5322: suoritusten maksu viivästyi yhden päivän, joutui     sä otetaan viivästymisen kesto konkreettisesti
5323: silti suorittamaan veronlisäystä koko kuukau-        huomioon. Kysymyksessä on esitetty, että viiväs-
5324: delta. Toisaalta laskutavan todettiin hidastavan     tyskorko porrastettaisiin. Maksuvelvolliset ase-
5325: verojen kertymistä, koska maksuvelvolliset           tettaisiin tällöin eriarvoiseen asemaan. Myös hal-
5326: yleensä maksoivat viivästyneenä olevan suori-        linnollisesti olisi vaikeaa määritellä ne yritykset
5327: tuksen aina kuukauden lopussa. Muun muassa           tai elinkeinonharjoittajat, joiden osalta veron
5328: näistä syistä säädettiin laki veronlisäyksestä ja    suorittamisen maksuajankohta tai viivästysseu-
5329: viivekorosta (1556/95), joka tuli voimaan tammi-     raamukset määräytyisivät yrityksen muun mak-
5330: kuun 1 päivänä 1996.                                 suliikenteen mukaisesti. Byrokratia lisääntyisi.
5331:     Oma-aloitteisesti suoritettavan veron maksa-     Kansalaisten olisi nykyistä vaikeampi ymmärtää
5332: matta jättämisen tai maksun viivästymisen joh-       järjestelmää. Myös veronlisäyksen maksaminen
5333: dosta peritään nykyisin veronlisäystä. Veronli-      olisi hankalampaa, kun aina olisi selvitettävä,
5334: säys lasketaan vuotuiseen korkoprosenttiin pe-       miten porrastus toimii. Näin ollen hallitus ei aio
5335: rustuvan laskentatavan mukaan. Näin ollen            ryhtyä toimenpiteisiin viivästyskoron porrasta-
5336: maksuvelvollinenjoutuu suorittamaan viivästys-       miseksi eikä verojen maksuaikaa koskevien
5337: seuraamuksen ainoastaan niiltä päiviltä, joilta      säännösten muuttamiseksi.
5338: 
5339:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1996
5340: 
5341:                                                                                 Ministeri Arja Alho
5342:                                              KK 31/1996 vp                                               3
5343: 
5344: 
5345: 
5346: 
5347:                                          Tili Riksdagens Talman
5348: 
5349:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       den av dröjsmål är enligt lagen bunden till den
5350: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         referensränta för dröjsmålsränta som Finlands
5351: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       Bank årligen fastställer, förhöjd med nio pro-
5352: man Tarja Kautto m.fl. undertecknade spörsmål          centenheter. Skattetilläggets belopp uppgår i år
5353: nr 31:                                                 således tili15 %. Påföljden av dröjsmål för skatte-
5354:                                                        skuld överensstämmer sålunda till sin struktur
5355:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         med det påföljdssystem som tiliämpas vid andra
5356:        ta för att dröjsmålsräntan skall differen-      skuldförhållanden. Enligt 4 § räntelagen är den
5357:        tieras så att den bättre beaktar betalnings-    strängaste påföljden för gäldenären vid försum-
5358:        rörelsen mellan företagen?                      melse av betalningen, om ränta har avtalats att
5359:                                                        utgå, en procentenhet högre än den påföljd av
5360:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          dröjsmål som uppbärs vid beskattningen.
5361: anföra följande:                                          Skattetillägg uppbärs endast om skatt eller
5362:                                                        avgift inte betalas inom den tid som Iagen före-
5363:     Då en skatt eller en avgift av skattenatur beta-   skriver. Arbetsgivaren skall betala den förskott-
5364: lades för sent uppbars fram till förra årsskiftet      sinnehållning som han hållit inne från Iönerna
5365: beroende på betalningssättet skattetillägg, dröjs-     före den 10 i den månad som följer på löneutbe-
5366: målsränta, restavgift eller ränta som motsvarar        talningsmånaden. Mervärdesskatt som gäller ka-
5367: dröjsmålsränta. 1 alla dessa påföljder av räntena-     lendermånad skall betalas före den 15 i den andra
5368: tur grundade sig räknesättet på kalendermånad          månad som följer på kalendermånaden. Sålunda
5369: och fulla markbelopp. Detta räknesätt avvek            förfogar näringsidkaren räntefritt över för-
5370: från gängse räknesätt som grundade sig på en           skottsinnehållning och mervärdesskatt som skall
5371: årlig ränteprocent. Det tidigare räknesättet ledde     redovisas från tio dagar ända upp till två och en
5372: för korta dröjsmåls vidkommande tili oskäligt          halvmånad.
5373: stränga påföljder. Om t.ex. betalningen av mer-           Systemet med påföljd av dröjsmål vid beskatt-
5374: värdesskatt eller arbetsgivaravgift blev en dag        ningen har nyligen reviderats. 1 det nya systemet
5375: försenad, blev man likvä1 tvungen att betala skat-     beaktas dröjsmålets längd konkret. 1 spörsmålet
5376: tetillägg för hela månaden. Å andra sidan kunde        framförs tanken att dröjsmålsräntan borde diffe-
5377: man konstatera att räknesättet ledde tili att skat-    rentieras. De betalningsskyldiga skulle då försät-
5378: ten flöt in långsammare, eftersom de betalnings-       tas i olikvärdig situation. Det skulle också admi-
5379: skyldiga i allmänhet erlade den försenade betal-       nistrativt vara svårt att definiera de företag eller
5380:  ningen i slutet av månaden. Bl.a. av dessa orsaker    näringsidkare för vilka tidpunkten för betalning
5381: stiftades en lag om skattetiliägg och försenings-      av skatt eller påföljderna av dröjsmål skall be-
5382:  ränta (1556/95), som trädde i kraft den 1 januari     stämmas utgående från företagets övriga betal-
5383:  1996.                                                 ningsrörelse. Byråkratin skulle öka. Medborgar-
5384:     Nuförtiden uppbärs skattetiliägg om en skatt       na skulle få det allt svårare att komma underfund
5385:  som skall beta1as på eget initiativ lämnas obeta1d    med systemet. Också betalningen av skattetiliägg
5386:  eller en beta1ning blir f6rsenad. Skattetillägget     vore besvärligare då det alltid skulle vara nöd-
5387:  räknas enligt det räknesätt som grundar sig på en     vändigt att utreda hur differentieringen fungerar.
5388:  år1ig ränteprocent. Så1edes blir den beta1nings-      Regeringen ämnar således inte vidta några åtgär-
5389:  skyldige tvungen att beta1a påfö1jden av dröjsmå-     der för en differentiering av dröjsmålsräntan eller
5390:  let endast för de dagar då beta1ningen av skatt       för en ändring a v de stadganden som gäller betal-
5391:  verkligen har försummats. Beloppet för påfö1j-        ningstiden för skatter.
5392:      Helsingfors den 5 mars 1996
5393: 
5394:                                                                                    Minister Arja Alho
5395:                                             KK 32/1996 vp
5396: 
5397: Kirjallinen kysymys 32
5398: 
5399: 
5400: 
5401: 
5402:                                    Tarja Kautto /sd ym.: Käytettyjen autonrenkaiden uudelleenkäy-
5403:                                        töstä
5404: 
5405: 
5406:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
5407: 
5408:     Valtioneuvoston päätöksellä n:o 1246/             käytöstä poistetut renkaat poltettavaksi Ruot-
5409: 12.10.1995 on annettu määräykset käytöstä pois-       siin. Uusiokäyttöä edistävät hankkeet ovat jää-
5410: teitujen renkaiden hyödyntämisestä ja käsittelys-     mässä toiminnan ulkopuolelle, sillä ongelmaksi
5411: tä. Siinä todetaan 4 §:ssä, että käytöstä poistetut   on muodostumassa renkaiden saatavuus ja si-
5412: renkaat on ensisijaisesti pyrittävä käyttämään        ten kierrätysmaksun käyttö po. tarkoitukseen.
5413: uudelleen tai muulla tavoin hyödyntämään ai-          (Kyse on kokonaisuudessaan arviolta 25-40
5414: neena ja toissijaisesti hyödyntämään energiana.       miljoonan markan rengaskierrätysmaksun jaka-
5415: Edelleen todetaan, että käytöstä poistetut ren-       misesta.)
5416: kaat, joita ei voida hyödyntää, on varastoitava          Suomessa on arvioitu palaavan renkaita kier-
5417: erillään muista jätteistä tarkoituksena niiden        rätysketjuun noin 30 000 tonnia vuodessa. Ne
5418: mahdollinen myG>hempi uudelleenkäyttö tai muu         sisältävät mm. hiiltä ja nokea 6 990 000 kg, öljyä
5419: hyödyntäminen.                                        690 000 kg, elastomeereja 14 310 000 kg, kemi-
5420:      Suomessa näyttää nousevan lisääntyvässä          kaaleja 1 920 000 kg ja terästä 6 090 000 kg,
5421: määrin kiinnostusta käytettyihin autonrenkai-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5422: siin. Suomen Rengaskierrätys Oy:n esitteen mu-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
5423: kaan uuden renkaan ostaja maksaa henkilöau-           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5424: ton renkaasta 12,5 markkaa ja kuorma-auton            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5425: renkaasta 50 markkaa kappaleelta renkaiden
5426: myyjälle, joka puolestaan tilittää maksun maa-                  Johtaako 1.1.1996 käyttöön otettu
5427: hantuojalle ja maahantuoja edelleen ko. yrityk-              rengaskierrätysmaksu renkaiden poltta-
5428:  sille.                                                      miseen Suomessa ja viedäänkö rengas-
5429:      Mihin käytetyt autonrenkaat joutuvat tämän              kierrätysmaksulla renkaita poltettavaksi
5430: jälkeen? Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan              myös maamme rajojen ulkopuolelle, sekä
5431:  renkaiden polttaminen näyttää muodostuvan                      miten Hallitus aikoo pitää kiinni te-
5432:  lähes ainoaksi mahdollisuudeksi käytöstä pois-              kemästään päätöksestä autonrenkaiden
5433:  teitujen renkaiden hävittämiseksi. Toisena vaih-            uusiokäytön edistämiseksi?
5434:  toehtona on noussut esille mahdollisuus viedä
5435: 
5436:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1996
5437: 
5438:                      Tarja Kautto /sd                          Kerttu Törnqvist /sd
5439: 
5440: 
5441: 
5442: 
5443: 260017
5444: 2                                           KK 32/1996 vp
5445: 
5446: 
5447: 
5448: 
5449:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
5450: 
5451:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Rengaskierrätysmaksuun eivät sisälly hyö-
5452: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         dyntämisestä aiheutuvat kulut, eikä maksu si-
5453: olette 13 päivänä helmikuuta 1996 päivätyn kir-       nänsä ohjaa renkaita poltettaviksi kotimaahan
5454: jeenne n:o 114 ohella lähettänyt valtioneuvoston      tai ulkomaille. Valmistajilla ja maahantuojilla on
5455: asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi kansan-      vastuu käytettyjen renkaiden hyödyntämisen ja
5456: edustaja Tarja Kauton ym. kirjallisen kysymyk-        muun jätehuollon järjestämisestä. Heitä koske-
5457: sen n:o 32, jossa tiedustellaan:                      vat luonnollisestijätelain velvoitteet muun muas-
5458:                                                       sa ohjata käytetyt renkaat hyödynnettäviksi en-
5459:           Johtaako 1.1.1996 käyttöön otettu           sisijaisesti aineena ja toissijaisesti energiana.
5460:        rengaskierrätysmaksu renkaiden poltta-         Käytännössä tämä merkitsee, että valmistajien ja
5461:        miseen Suomessa ja viedäänkö rengas-           maahantuojien on ensijaisesti turvattava ren-
5462:        kierrätysmaksulla renkaita poltettavaksi       kaan pinnoittajien ja muiden materiaalia hyö-
5463:        myös maamme rajojen ulkopuolelle, sekä         dyntävien yritysten raaka-aineen saanti. Rengas-
5464:           miten Hallitus aikoo pitää kiinni te-       kierrätys Oy on myös ilmoittanut osallistuvansa
5465:        kemästään päätöksestä autonrenkaiden           romurenkaan hyödyntämistä materiaalina ja
5466:        uusiokäytön edistämiseksi?                     energiana edistäviin tutkimuksiin.
5467:                                                           Rengaskierrätys Oy ja Säkkiväline Puhtaana-
5468:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          pito Oy ovat solmineet sopimuksen, jonka mu-
5469: vasti seuraavaa:                                      kaan viimeksi mainittu yhtiö hoitaa käytöstä
5470:                                                       poistettujen renkaiden keräyksen, esikäsittelyn
5471:    Käytöstä poistettujen renkaiden hyödyntämi-        ja hyötykäyttöön toimittamisen. Kierrätyspis-
5472: sestä ja käsittelystä 12.10.1995 annetun valtio-      teet sijoitetaan Säkkiväline Puhtaanapito Oy:n
5473: neuvoston päätöksen (1246/95) nojalla renkai-         toimipisteisiin sekä rengas- ja huoltamoalan
5474: denja renkailla varustettujen laitteiden valmista-    myyntipisteisiin. Renkaiden hyötykäyttö pyri-
5475: jat ja maahantuojat eli tuottajat ovat velvollisia    tään hoitamaan kotimaassa alueittain pinnoitta-
5476: järjestämään käytöstä poistettujen renkaiden ke-      misen, muun materiaalikierrätyksen ja energia-
5477: räyksen, kuljetuksen, uudelleenkäytön ja muun         hyödyntämisen kautta. Näillä näkymin renkaita
5478: hyödyntämisen sekä käsittelyn 1.6.1996 alkaen.        ei toimiteta hyödynnettäväksi Ruotsiin tai mui-
5479:    Tämän velvollisuuden täyttääkseen suurim-          hin maihin.
5480: mat renkaiden valmistajat ja maahantuojat sekä           Tällä hetkellä romurenkaiden energiasisällön
5481: rengaskauppiaita ja pinnoittajia edustava Auton-      hyödyntäminen on vielä todennäköisin hyödyn-
5482: rengasliitto ry ovat perustaneet Rengaskierrätys      tämisvaihtoehto, koska Suomessa ei ole romu-
5483: Oy:n,jonka tehtävänä on järjestää käytöstä pois-      renkaiden jauhatukseen ja materiaaliseen hyöty-
5484: tettujen renkaiden hyödyntäminen ja muu jäte-         käyttöön perustuvaa tuotannollista kapasiteet-
5485: huolto sekä vastata jätehuollon järjestämisestä       tia. Suuria lisäinvestointeja ei tarvita, koska ro-
5486: aiheutuvista kustannuksista. Renkaiden keräyk-        murenkaat hyödynnetään energianajo toimivis-
5487: sestä, varastoinnista, kuljetuksesta ja esikäsitte-   sa polttolaitoksissa. Tavoitteena on kuitenkin,
5488: lystä aiheutuvat kustannukset maksetaan kusta-        että heti kun kehitys- ja kokeilutoimet sekä lai-
5489: kin uudesta renkaasta perittävällä kierrätysmak-      tosinvestoinnit antavat siihen perusteet, renkaat
5490: sulla, joka tuloutetaan yhtiölle. Kaikki valmista-    ohjattaisiin materiaalihyödyntämiseen.
5491: jat ja maahantuojat voivat liittyä perustettuun           Ympäristöministeriö seuraa Rengaskierrätys
5492: jätehuoltojärjestelmään maksamalla myydyistä          Oy:n toimintaa, tukee romurenkaiden aineena
5493: renkaista kaikille samansuuruisen kierrätysmak-       hyödyntämistä edistävää kehitys- ja kokeilutoi-
5494: sun. Viime kädessä maksaa kuluttaja rengaskier-       mintaa sekä pyrkii ohjaamaan käytettävissään
5495: rätysmaksun uuden renkaan hinnasssa etukäteen         olevin lainsäädännöllisin ja muin keinoin romu-
5496: perittynäjätehuoltomaksuna. Kuluttajalla on oi-       renkaat hyödynnettäväksi aineena heti, kun sii-
5497: keus luovuttaa ilmaiseksi käytetty rengas perus-      hen on edellytyksiä.
5498: tettuun jätehuoltojärjestelmään.
5499: 
5500:      Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1996
5501: 
5502:                                                                 Ympäristöministeri Pekka Haavisto
5503:                                              KK 32/1996 vp                                               3
5504: 
5505: 
5506: 
5507:                                          Tili Riksdagens Talman
5508: 
5509:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen         kostnader som återvinningen för med sig, och
5510: föreskriver har Ni, Fru Ta1man, med Er skrive1se       avgiften som sådan styr inte däcken tili förbrän-
5511: nr 114 av den 13 februari 1996 tili vederbörande       ning vare sig i Finland eller utomlands. Tiiiver-
5512: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        karna och importörerna har ansvaret för att de
5513: dagsman Tarja Kautto m.fl. undertecknade               kasserade däcken återvinns och för att avfalls-
5514: spörsmål nr 32:                                        hanteringen i övrigt ordnas. De berörs naturligt-
5515:                                                        vis av avfallslagens förpliktelser bl.a. så att de
5516:           Kommer den återvinningsavgift för            skall styra kasserade däck tili återvinning i första
5517:        kasserade däck som infördes 1.1.1996 a tt       hand av materialet, i andra hand av energin. I
5518:        leda till att däcken bränns i Finland, kom-     praktiken betyder detta att tiiiverkarna och im-
5519:        mer avgiften att användas som betalning         portörerna i främsta rummet skall se tili att re-
5520:        för att däck förs tili förbränning också        gummerare och andra företag som nyttjar detta
5521:        utanför landets gränser, och                    materia! har tiiigång tiii råvara. Bolaget Rengas-
5522:           hur avser Regeringen hålla fast vid sitt     kierrätys har också meddelat att de deltar i forsk-
5523:        beslut om att främja återanvändningen           ning som främjar materialåtervinning och ener-
5524:        av bildäck?                                     giåtervinning av kasserade däck.
5525:                                                           Bolagen Rengaskierrätys Oy och Säkkiväline
5526:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        Puhtaanapito Oy har ingått ett avtal enligt vilket
5527: anföra följande:                                       det sistnämnda sköter insamlingen, förbehand-
5528:                                                        Iingen och transporten tili återvinning. Insam-
5529:    Enligt statsrådets beslut 12.10.1995 om åter-       Iingen sker på Säkkiväline Puhtaanapito Oy:s
5530: vinning och behandling av kasserade däck (1246/        verksamhetsställen, i samband med försäljning-
5531: 95) är tillverkare och importörer av däck och          en av däck och på servicestationer. I Finland
5532: däckförsedda fordon, alltså däckproducenterna,         skall återvinningen skötas regionalt i form av
5533: skyldiga att ordna med insamling, transport,           regummering, annan materialåtervinning och
5534: återanvändning och annan återvinning samt be-          energiåtervinning. Enligt förhandenvarande ut-
5535: handling av kasserade däck från 1.6.1996.              sikter kommer kasserade däck inte att sändas tiii
5536:    För att fullgöra denna skyldighet har de stör-      Sverige eller andra Iänder för återvinning.
5537: sta tiliverkarna och importörerna av däck samt            Eftersom Finland inte har sådan produktions-
5538: Bildäcksförbundet, som representerar däck-             kapacitet som behövs för att maJa kasserade
5539: handlare och regummerare, grundat aktiebola-           däck och materialåtervinna dem, verkar nyttjan-
5540: get Rengaskierrätys Oy, som har i uppgift att          de av energiinnehållet nu som det mest sannolika
5541: ordna med återvinning och annan avfallshante-          återvinningsalternativ som kan ha större betydel-
5542: ring av kasserade däck samt att svara för de           se. Eftersom de kasserade däcken skulle energi-
5543: kostnader som avfallshanteringen orsakar. Kost-        återvinnas i existerande förbränningsanlägg-
5544: naderna för insamling, Iagring, transport och          ningar och detta inte påkallar större extra inves-
5545: förbehandling av däcken betalas genom en åter-         teringar, kunde de däck som nu energiåtervinns i
5546: vinningsavgift på nya däck, som tillfaller detta       ett senare skede styras tili materialåtervinning,
5547: bolag. Alla tiliverkare och importörer kan anslu-      efter att försöks- och utvecklingsåtgärderna och
5548: ta sig tili detta avfallshanteringssystem genom att    investeringarna i behövliga anläggningar gör det-
5549: på de nya däck som de säljer betala in en återvin-     ta möjligt.
5550: ningsavgift, som är lika stor för alla däck. I sista      Regeringen och särskilt miljöministeriet följer
5551: hand är det konsumenten som betalar däckåter-          med hur Bildäcksförbundet fungerar, stöder för-
5552: vinningsavgiften genom den avfallshantering-           söks- och utvecklingsarbete som främjar mate-
5553: savgift som på förhand bärs upp i priset på nya        rialåtervinningen och går in för att genom till-
5554:  däck. Konsumenten har rätt att gratis överlämna       budsstående Iagstiftning och andra medel styra
5555:  kasserade däck tili avfallshanteringssystemet.        kasserade däck tiii materialåtervinning så snart
5556:     Däckåtervinningsavgiften innehåller inte de        förutsättningar för detta föreligger.
5557: 
5558:       Helsingforsden 11 mars 1996
5559: 
5560:                                                                        Miljöminister Pekka Haavisto
5561:                                              KK 33/1996 vp
5562: 
5563: Kirjallinen kysymys 33
5564: 
5565: 
5566: 
5567: 
5568:                                     Päivi Räsänen /skl: Syntymättömän lapsen suojelemisesta äidin
5569:                                         päihdeongelmien vaikutuksilta
5570: 
5571: 
5572:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
5573:     Suomessa syntyy joka vuosi sadasta kahteen-        vuonna 1990 päihdehuoltolakiin esittämä muu-
5574: sataan fetaalialkoholisyndroomasta kärsivää            tos tulisi ottaa uudestaan harkintaan. Se antaisi
5575: F AS-Iasta eli lapsia, jotka kärsivät selvästi ha-     aanmmms1ssa tapauksissa mahdollisuuden
5576: vaittavissa olevasta, äidin alkoholinkäytön ai-        myös äidin tahdonvastaiseen hoitoon sikiön suo-
5577: heuttamasta vauriosta. Oireistoon kuuluu poik-         jaamiseksi. Muutama kuukausi pakkoraittiutta
5578: keava ulkonäkö ja erilaiset keskushermoston toi-       on pieni hinta toisen ihmisen elinikäisten vaurioi-
5579: mintahäiriöt, kuten puhehäiriöt, keskittymisky-        den ehkäisystä.
5580: vyn vaikeudet, motoriset kömpelyydet ja kehi-             Lapsipoliittisessa selonteossa päihdeongelmat
5581: tysvammaisuus. Lievempien alkoholin aiheutta-          mainitaan merkittävimpänä ja edelleen kasvava-
5582: mien vaurioiden määrä on. kaikkien arvioiden           na syynä lastensuojelun tarpeeseen. Myös alko-
5583: mukaan tähän verrattuna vielä moninkertainen.          holilainsäädäntöä mm. alkoholin saatavuuden ja
5584: Äitiyshuollolla tulisi olla näissä lasta peruutta-     mainonnan suhteen tulisi tarkastella entistä va-
5585: mattomasti vahingoittavissa tapauksissa salassa-       kavammin tämän ongelman seurauksista kärsi-
5586: pitosäännökset ohittava ilmoitusvelvoite. Las-         vien lasten näkökulmasta.
5587: tensuojelulain säätämä velvoite tehdä ilmoitus            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5588: lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta tulisi      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5589: tehdä myös sikiön suojaamiseksi.                       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5590:      On selvää, että parhaat tulokset lasten suojaa-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5591: miseksi saavutetaan päihdeongelmaisten äitien
5592: vapaaehtoisuuteen perustuvissa hoitotavoissa,                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
5593: joita tulisi tehostaa. Hyviä kokemuksia on saatu              siin syntymättömän sikiön saattamiseksi
5594: esimerkiksi ultraäänitutkimuksen käytöstä to-                 lastensuojelun piiriin mm. niin, että si-
5595: dellistamaan äidille kohdussa elävä, liikkuva lap-            kiön suojelemiseksi odottava äiti voitai-
5596:  si, mikä on auttanut äitiä motivoitumaan raittiu-            siin ottaa tahdonvastaiseen hoitoon, ja
5597:  teen oman lapsensa suojelemiseksi. Kaikissa ta-                 aikooko Hallitus ulottaa lastensuoje-
5598: pauksissa näillä keinoilla ei kuitenkaan päästä               lulain säätämän velvoitteen tehdä ilmoi-
5599:  tuloksiin.                                                   tus lastensuojelun tarpeessa olevasta lap-
5600:      Mielestäni äitiyshuollon asiantuntijaryhmän              sesta koskemaan myös sikiötä?
5601: 
5602:       Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1996
5603: 
5604:                                            Päivi Räsänen /skl
5605: 
5606: 
5607: 
5608: 
5609:  260017
5610: 2                                           KK 33/1996 vp
5611: 
5612: 
5613: 
5614: 
5615:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
5616: 
5617:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tävien raskaana olevien naisten palvelujen jär-
5618: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        jest.~misessä.
5619: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Aitiys- ja lastenneuvolatoiminnalla pyritään
5620: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä-       ehkäisemään ennalta lastensuojelun tarvetta tai
5621: säsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       havaitsemaan tuo tarve mahdollisimman var-
5622: 33:                                                  hain. Erilaisissa kokeiluissa ja projekteissa on
5623:                                                      etsitty uusia menetelmiä tukea päihdeongelmai-
5624:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       sia odottavia ja synnyttäneitä äitejä. Joissakin
5625:        siin syntymättömän sikiön saattamiseksi       äidin vapaaehtoisuuteen perustuvissa hoitoko-
5626:        lastensuojelun piiriin mm. niin, että si-     keiluissa on saatu hyviä tuloksia. Kaikissa tilan-
5627:        kiön suojelemiseksi odottava äiti voitai-     teissa äidin motivaatiota päihteiden käytön vä-
5628:        siin ottaa tahdonvastaiseen hoitoon, ja       hentämiseen ei ole pystytty palveluin ja tukitoi-
5629:           aikooko Hallitus ulottaa lastensuoje-      min herättämään.
5630:        lulain säätämän velvoitteen tehdä ilmoi-         Hallitus on eduskunnalle antamassaan selon-
5631:        tus lastensuojelun tarpeessa olevasta lap-    teossa "Lastensuojelusta kohti lapsipolitiikkaa"
5632:        sesta koskemaan myös sikiötä?                 (VNS 2/1995 vp) kiinnittänyt huomiota synty-
5633:                                                      mättömän lapsen suojaamiseen äidin päihteiden-
5634:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          käytön aiheuttamilta haitoilta. Samoin lasten-
5635: taen seuraavaa:                                      suojelulain 40 §:n mukaisen ilmoitusvelvollisuu-
5636:                                                      den ulottaminen koskemaan myös syntymätöntä
5637:     Lastensuojelulaissa lapseksi katsotaan alle      lasta on nostettu selonteossa esille. Selonteossa
5638:  18-vuotias lapsi. Lapseen kohdistuvat lastensuo-    todetaan, että sosiaali- ja terveysministeriö käyn-
5639: jelutoimenpiteet on tarkoitettu syntyneille lap-     nistää selvitystyön, miten sosiaali- ja terveyden-
5640: sille, ei sikiöille. Syntymättömän lapsen suojaa-    huollon säännöksiä ja toimintakäytäntöjä voitai-
5641: miseksi on kehitetty äitiyshuollon ja päihde-        siin muuttaa siten, että niiden avulla voitaisiin
5642: huollon palveluja. Vuonna 1990 lastensuojelula-      suojata syntymätöntä lasta. Selvitystyössä tul-
5643: kiin tehtiin muutos, jolla korostettiin terveyden-   laan ottamaan huomioon eduskunnalta selon-
5644: huollon viranomaisten vastuuta päihteitä käyt-       teosta saatu vastaus.
5645: 
5646:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1996
5647: 
5648:                                                                       Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
5649:                                            KK 33/1996 vp                                             3
5650: 
5651: 
5652: 
5653: 
5654:                                         Tili Riksdagen Ta/man
5655: 
5656:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     service för gravida kvinnor som använder rusme-
5657: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-       del.
5658: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-        Målet för rådgivningen inom mödra- och bar-
5659: man Päivi Räsänen undertecknade spörsmål nr          navården är att förebygga behovet av barnskydd
5660: 33:                                                  eller att upptäcka behovet så tidigt som möjligt.
5661:                                                      Genom olika försök och projekt har man sökt
5662:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder i          nya metoder att stöda sådana mödrar med rus-
5663:        syfte att få barnskyddet att omfatta också    problem som är gravida och som fött barn. I vissa
5664:        ofödda foster bl.a. så att den väntande       vårdförsök som baserar sig på moderns fria vilja
5665:        modern mot hennes vilja kan tas in för        har man erhållit goda resultat. I alla situationer
5666:        vård för att skydda fostret, och              har moderns motivation att minska användning-
5667:           ämnar Regeringen utvidga den anmäl-        en av rusmedel inte kunnat väckas genom den
5668:        ningsskyldighet som barnskyddslagen           service och det stöd som givits.
5669:        stadgar angående barn som är i behov av          Regeringen har i sin redogörelse "Från barn-
5670:        skydd att även gälla foster?                  skydd mot barnpolitik" (SRR 2/1995 rd) tili riks-
5671:                                                      dagen fåst uppmärksamhet vid frågan om skyd-
5672:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        dandet av ofödda barn mot de olägenheter som
5673: anföra följande:                                     moderns användning av rusmedel orsakar. Lika-
5674:                                                      så har i redogörelsen tagits upp en utvidgning av
5675:    I barnskyddslagen betraktas barn under 18 år      anmälningsskyldigheten enligt 40 § barnskydd-
5676: som barn. De barnskyddsåtgärder som riktar sig       slagen så att den även gäller ofödda barn. I redo-
5677: mot barn är avsedda för födda barn, inte foster. I   görelsen konstateras att social- och hälsovårds-
5678: syfte att skydda ofödda barn har servicen inom       ministeriet startar en utredning angående hur
5679: mödra- och missbrukarvården utvecklats. År           stadgandena om och praxis inom social- och häl-
5680: 1990 gjordes en ändring i barnskyddslagen där        sovården kunde ändras så att ofödda barn kan
5681: man poängterar det ansvar tjänstemännen inom         skyddas. I utredningsarbetet kommer riksdagens
5682: hälso- och sjukvården har vad gäller att ordna       svar på redogörelsen att uppmärksammas.
5683: 
5684:      Helsingforsden 5 mars 1996
5685: 
5686:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
5687:                                              KK 34/1996 vp
5688: 
5689: Kirjallinen kysymys 34
5690: 
5691: 
5692: 
5693: 
5694:                                     Marja-Liisa Tykkyläinen /sd ym.: Vesihuolto-osuuskuntien osak-
5695:                                        keiden oikeudellisesta asemasta
5696: 
5697: 
5698:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
5699: 
5700:     Maamme eri puolilta on tullut useampaan ot-        maksuvelvollisuuden viitaten osuuskunnan
5701: teeseen tietoja siitä, että vesihuolto-osuuskuntiin    sääntöihin, joissa todetaan, että liittymismak-
5702: liittyvät taloudet ovat joutuneet maksamaan            suilla katetaan laitoksen rakennuskustannuksis-
5703: kohtuuttoman suuria maksuja pysyäkseen                 ta se osa, jota ei saada katetuksi yleisillä kustan-
5704: osuuskunnan jäsenenä ja saadakseen sen palve-          nuksilla. Oikeuden päätökset saattavat olla lailli-
5705: luna talousvettä. Olennaista maksujen kohtuut-         sia luettaessa osuuskunnan sääntöjä pilkun tark-
5706: tomuudessa on se, että ne eivät laisinkaan vastaa      kuudella käyttämättä lainkaan oikeustoimilain
5707: sitä kuvaa, joka annetaan osuuskuntaan liittyvil-      mukaista mahdollisuutta kohtuullistaa oikeus-
5708: le.                                                    toimia.
5709:      Esimerkiksi Kuopion lähellä toimivaan Iän-           On kohtuutonta todeta itsensä täysin huija-
5710: nevirran vesihuolto-osuuskuntaan vuonna 1990           tuksi tuntevan henkilön, joka todetaan velvolli-
5711: liityttäessä talousveden saamisen hinnaksi ilmoi-      seksi maksamaan parista kuutiosta vettä 40 000
5712: tettiin 9 800 markkaa, minkä lisäksi tulee maksaa      markkaa, olleen ajattelematon liittyessään osit-
5713: 500 markan osuusmaksu. Sittemmin osakkailta            tain houkuttelun ja osittain painostuksen alaise-
5714: on peritty lisämaksuja vuosittain siten, että perit-   na vesihuolto-osuuskuntaan.
5715: tävien maksujen yhteismäärä ylittää jo 40 000             Kun oikeusasteet korkeinta oikeutta myöten
5716: markkaa. Nämä maksut on määrätty mm. kesä-             ovat katsoneet tämän nykyisen lainsäädännön
5717: mökkiläiselle,joka on kyennyt käyttämään vettä         voimassa ollessa mahdolliseksi, tulee lainsäädän-
5718: useamman vuoden aikana vain joitakin kuutioi-          töä muuttaa tältä osin kuluttajan oikeussuojaa
5719:  ta.                                                   lisäten.
5720:      Kun liittynyt osakas on ilmoittanut halunsa          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5721: luopua osakkuudestaan, on vesihuolto-osuus-            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
5722:  kunnan taholta ilmoitettu sen aiheuttavan 50 000      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5723:  markan korvauslaskun. Vesiliittymän hinnan            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5724:  nousua ja lisämaksuja on perusteltu sillä, että
5725:  vesiosuuskuntaan ei ole liittynyt niin paljonjäse-               Onko Hallitus tietoinen vesihuolto-
5726:  niä kuin suunniteltiin eikä kunta ole avustanut               osuuskuntien osakkaiden täysin suojat-
5727:  osuuskuntaa niin paljon kuin toivottiin, jolloin              tomasta asemasta erilaisten maksujen
5728:  maksutjäävät pienemmän ryhmän kannettavak-                    suhteen, ja
5729:  si oletettua suurempina.                                         aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
5730:      Vesihuolto-osuuskunnan maksuja on myös                    siin osakkaiden aseman parantamiseksi?
5731:  käsitelty eri oikeusasteissa niiden vahvistaessa
5732: 
5733:       Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1996
5734: 
5735:                       Marja-Liisa Tykkyläinen /sd         Väinö Saario /kok
5736:                       Matti Saarinen /sd                  Markku Pohjola /sd
5737:                                            Timo Laaksonen /vas
5738: 
5739: 
5740: 
5741: 
5742:  260017
5743: 2                                          KK 34/1996 vp
5744: 
5745: 
5746: 
5747: 
5748:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
5749: 
5750:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kalleuden vuoksi vesihuolto-osuuskuntien jä-
5751: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        senet joutuvat usein maassamme maksamaan
5752: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      vesihuollonjärjestämisestä huomattavasti enem-
5753: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marja-Lii-      män kuin kuntien järjestämästä kuntakeskusten
5754: sa Tykkyläisen ym. näin kuuluvan kirjallisen ky-     vesihuollosta.
5755: symyksen n:o 34:                                         Vesihuolto-osuuskunnan osakkaan asemaa
5756:                                                      voidaanjossain määrin parantaa sääntöjä kehit-
5757:           Onko Hallitus tietoinen vesihuolto-        tämällä. Esimerkiksi kysymyksen perusteluissa
5758:        osuuskuntien osakkaiden täysin suojat-        mainitun Jännevirran vesihuolto-osuuskunnan
5759:        tomasta asemasta erilaisten maksujen          uusissa säännöissä (merkitty kaupparekisteriin
5760:        suhteen, ja                                   15 .11.1995) on osuuskunnan hallitukselta siirret-
5761:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       ty päätösvaltaa osuuskunnan varsinaiselle ko-
5762:        siin osakkaiden aseman parantamiseksi?        koukselle, joka vahvistaa kulloinkin perittävän
5763:                                                      liittymismaksun ja vesimaksun. Lisäksi ylimää-
5764:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         räisen maksun päätösvalta on säilytetty edelleen
5765: vasti seuraavaa:                                     osuuskunnan varsinaisella kokouksella. Sääntö-
5766:                                                      uudistusta on pidettävä yksittäisen osakkaan
5767:    Vesihuolto-osuuskuntien toiminta perustuu         vaikusmahdollisuuksien kannalta merkittävänä.
5768: osuuskuntalakiin (247/54). Kysymyksessä esitet-          Parhaiten vesihuolto-osuuskuntien toimintaa
5769: ty näkemys osuuskuntien osakkaiden täysin suo-       ja osakkaiden asemaa voitaneen kuitenkin pa-
5770: jattomasta asemasta erilaisten maksujen suhteen      rantaa osuuskuntien taloushallintoa kehittämäl-
5771: tuntuu yllättävältä eikä vastaa yleistä käsitystä    lä. Osuuskuntia johdetaan vielä nykyäänkin pal-
5772: vesihuollosta vastuussa olevilla tahoilla. Saadun    jolti talkoohengessä. Talousasioiden tuntemuk-
5773: selvityksen perusteella kysymyksen perusteluissa     sen tulisi kuitenkin nykyaikana olla osuuskun-
5774: mainittu esimerkki onkin nähtävä yksittäisenä        nissakin riittävää, kun suurimpien osuuskuntien
5775: tapauksena ja osuuskunnan sisäisenä kiistakysy-      rakentamiseen sijoittama pääoma voi olla 10 mil-
5776: myksenä.                                             joonan markan luokkaa, josta velkapääomaa
5777:    Osuuskuntalaki on luonteeltaan puitelaki, ja      saattaa olla 2-5 miljoonaa markkaa.
5778: osakkaiden oikeusturvan kannalta ei siinä pitäisi        Vastuu vesihuollon järjestämisestä maassam-
5779: olla moitittavaa. Osakkaiden kannalta lakia          me kuuluu kunnille ja asukkaille itselleen. Asian-
5780: merkittävämpiä ovat tässä suhteessa vesihuolto-      mukaisen vesihuollon järjestäminen on kuiten-
5781: osuuskuntien säännöt, joissa voi yksittäista-        kin niin tärkeä tehtävä, että sen on katsottu vaa-
5782: pauksissa olla korjattavaa. Vesihuolto-osuus-        tivan myös valtion mukanaoloa. Valtio edistää-
5783: kunnat ovat kuitenkin lähes pääsääntöisesti          kin erityisesti haja-asutusalueiden vesihuollon
5784: käyttäneet sääntöjä laatiessaan apuna Vesihuol-      järjestämistä antamalla vesiosuuskunnille asian-
5785: toliiton mallisääntöjä, joita pidetään ammattitai-   tuntija-apua ja rahoitustukea vesihuollon järjes-
5786: dolla laadittuinaja tarkoitustaan hyvin vastaavi-    tämisestä yksittäisille osakkaille aiheutuvien
5787: na. Osuuskunnan yksittäisen jäsenen maksuvel-        kustannusten keventämiseksi. Hallitus katsoo,
5788: vollisuuden kannalta merkittäviä kohtia sään-        että kysymys ei tässä vaiheessa anna aihetta tä-
5789: nöissä ovat osuusmaksu, liittymismaksu ja yli-       män enempiin toimenpiteisiin.
5790: määräinen maksu. Vesihuollon järjestämisen
5791: 
5792:      Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1996
5793: 
5794:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
5795:                                             KK 34/1996 vp                                               3
5796: 
5797: 
5798: 
5799: 
5800:                                         Tili Riksdagens Talman
5801: 
5802:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      dyrt att ordna vatten och avlopp i vårt land
5803: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        tvingas medlemmarna i andelslagen ofta betala
5804: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      betydligt mera än vad kommuninvånare betalar
5805: man Marja-Liisa Tykkyläinen m.fl. underteck-          för vatten och avlopp som ordnas av kommunen.
5806: nade spörsmål nr 34:                                      Medlemmarnas ställning i ett vatten- och av-
5807:                                                       loppsandelslag kan i någon mån förbättras ge-
5808:           Är Regeringen medveten om den totalt        nom att andelslagets stadgar utvecklas. Beträf-
5809:        oskyddade ställning medlemmar i vatten-        fande t.ex. det i motiveringen tili spörsmålet
5810:        och avloppsandelslag har i fråga om olika      nämnda vatten- och avloppsandelslaget i Iänne-
5811:        avgifter, och                                  virta har beslutanderätten i de nya stadgarna
5812:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för         (införda i handelsregistret 15.11.1995) överförts
5813:        att förbättra medlemmarnas ställning?          från andelslagets styrelse tili andelslagets ordina-
5814:                                                       rie stämma, som fastställer den anslutningsavgift
5815:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         och den vattenavgift som uppbärs av var och en.
5816: anföra följande:                                      Dessutom ligger beslutanderätten då det gäller
5817:                                                       den extra avgiften fQrtfarande hos andelslagets
5818:     Den verksamhet som bedrivs av vatten- och         ordinarie stämma. Andringen i stadgarna bör
5819: avloppsandelslag grundar sig på lagen om an-          anses betydelsefull med tanke på de enskilda
5820: delslag (247/54). Den i spörsmålet framförda          medlemmarnas på verkningsmöjligheter.
5821: åsikten att medlemmarna i vatten- och avlopps-            Verksamheten i ett vatten- och avloppsandels-
5822: andelslagen skulle ha en totalt oskyddad ställ-       lag och medlemmarnas ställning torde emeller-
5823: ning i fråga om olika avgifter är något överras-      tid bäst kunna förbättras genom att ekonomiför-
5824: kande och stämmer inte överens med den allmän-        valtningen i andelslaget förbättras. Ledningen av
5825: na uppfattningen på ansvarigt håll. På basis av       andelslagen baserar sig även nuförtiden mest på
5826: den utredning som erhållits måste det exempel         frivilliga insatser. Numera borde det dock krävas
5827: som nämns i motiveringen tili spörsmålet ses som      att det skall finnas tiliräcklig kännedom om eko-
5828: en enstaka händelse och som en intern tvistefråga     nomiska frågor även i andelslagen, då insatskapi-
5829: i det andelslag som omtalas.                          talet vid grundandet av större andelslag kan röra
5830:     Lagen om andelslag är tili sin karaktär en        sig i storleksordningen 10 miljoner, varav skuld-
5831: ramlag och vad beträffar medlemmarnas rätts-          kapitalet kan utgöra 2-5 miljoner mark.
5832: skydd torde den vara oklanderlig. Från medlem-            Ansvaret för att vatten och avlopp ordnas
5833: marnas synpunkt är stadgarna för själva andels-       ligger i vårt land på kommunen och invånarna
5834: laget viktigare än lagen och de kan i enskilda fall   själva. Uppgiften i fråga är dock så pass viktig att
5835: behöva korrigeras. Vatten- och avloppsandelsla-       det har ansetts att den kräver statligt deltagande.
5836: gen har emellertid nära nog undantagslöst an-         Staten främjar också i synnerhet i glesbygderna
5837: vänt sig av den modell för stadgar som getts ut av    ordnandet av vatten och avlopp genom att erbju-
5838: Vatten- och avloppsförbundet. Stadgarna anses         da vatten- och avloppsandelslagen sakkunnig-
5839: vara yrkesmässigt utformade och väl motsvara          hjälp och finansiering för att minska de kostna-
5840:  sitt syfte. Med tanke på den enskilda medlem-        der ordnandet av vatten och avlopp orsakar den
5841: mens betalningsskyldighet är de viktigaste punk-      enskilda andelslagsmedlemmen. Regeringen an-
5842: terna i stadgarna insatsen, anslutningsavgiften       ser att spörsmålet inte i detta skede ger upphov
5843:  och den extra avgiften. På grund av att det är så    tili vidare åtgärder.
5844: 
5845:      Helsingforsden 23 februari 1996
5846: 
5847:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
5848:                                             KK 35/1996 vp
5849: 
5850: Kirjallinen kysymys 35
5851: 
5852: 
5853: 
5854: 
5855:                                   Säde Tahvanainen /sd: Sähkölinjoilla ja teiden varsilla kasvavien
5856:                                      puuntaimien uudelleen istuttamisesta
5857: 
5858: 
5859:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
5860: 
5861:    Suomessa on vuosikymmeniä avohakattu              peammin täysikasvuiseksi ja olisi näin ollen kaa-
5862: metsiä ja uudistettu nämä aukot uusilla tarhoissa    dettavissa aiemmin.
5863: kasvatetuilla taimilla. Nyt metsänhoidossa on           Puuntaimien keräämiseen ja muuhun käsitte-
5864: menty hieman ekologisempaan suuntaan, mutta          lyyn työllistettäisiin työttömiä.
5865: taimienistutus on pysynyt samanlaisena.                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5866:    Teiden varsilta, sähköiinjoilta jne. poistetaan   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5867: vuosittain tuhansia kasvamassa olevia puun-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5868: taimia. Usein nämä "ylijäämätaimet" ovat ter-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5869: veitäja kasvavat hyvin, muttajoutuvat silti huk-
5870: kaan. Kansalaiset ovat kokeneet, että hyvin kas-              Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta säh-
5871: vamaan päässeiden puuntaimien kaataminen on                 kölinjoilla ja teiden varsilla kasvavat
5872: tuhlausta, ja näkevät, että tämäkin kansallisuus-           puuntaimet käytettäisiin metsän uudista-
5873: vara täytyisi hyötykäyttää istuttamalla varttu-             miseen,ja
5874: neet taimet metsiin tarhataimien sijaan. Varttu-              aikooko Hallitus työllistää tällaiseen
5875: neemmista taimista istutettu metsä kasvaisi no-             projektiin työttömiä?
5876: 
5877:      Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1996
5878: 
5879:                                         Säde Tahvanainen /sd
5880: 
5881: 
5882: 
5883: 
5884: 260017
5885: 2                                           KK 35/1996 vp
5886: 
5887: 
5888: 
5889: 
5890:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
5891: 
5892:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        taimet ovat yleensä pieniä siinä vaiheessa, kun
5893: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         hoitotoimenpide on suoritettava.
5894: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Tiettävästi pienehkö osa taimista tulee hyö-
5895: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Säde Tah-        dynnetyksi joulukuusina, pihapiirien istutuksis-
5896: vanaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         sa ja jotkut metsänomistajat täydentävät niillä
5897: n:o 35:                                               taimikoitaan. Voimajohtolinjoille on perustettu
5898:                                                       jopa joulukuusiviljelmiä.
5899:                                                          Suomessa kasvatetaan nykyisin noin 150 milj.
5900:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta säh-       puuntainta vuodessa metsänistutuksiin. Määrä
5901:        kölinjoilla ja teiden varsilla kasvavat        on sen verran suuri, ettei tienvarsien ja sähkölin-
5902:        puuntaimet käytettäisiin metsän uudista-       jojen taimista saada paljon apua. Taimitarhojen
5903:        miseen, ja                                     taimista oli viime vuonna noin 85 % ns. paakku-
5904:           aikooko Hallitus työllistää tällaiseen      taimia. Niitä on helppo istuttaa, koska juuristo
5905:        projektiin työttömiä?                          on suppea. Suurten luonnontaimien siirto on nii-
5906:                                                       den elinvoiman säilyttämisen kannalta vaikeaa.
5907:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Juurten katkeaminen ja kuivuminen todennäköi-
5908: vasti seuraavaa:                                      sesti heikentävät siirrettävien taimien elinvoimaa
5909:                                                       niin, että suuremman koon aiheuttama hyöty
5910:    Kysymyksen perusteluosassa todetaan aivan          menetetään. Kysymyksen kohteena olevien tai-
5911: oikein, että teiden varsille ja sähkölinjoille nou-   mienjuuristo on melko humusaineetonja laajah-
5912: see runsaasti luonnontaimiainesta. Tämä kiinnit-      ko, joten niiden siirto metsänuudistamisaloille
5913: tää huomiota erityisesti havupuiden hyvien sie-       on työlästä ja kallista.
5914: menvuosien jälkeen. Metsänuudistamista on jo             Mainittujen seikkojen vuoksi hallitus ei pidä
5915: pitkään pyrittykin ajoittamaan hakkuualoilla          mahdollisena ryhtyä toimenpiteisiin tienvarsitai-
5916: siemenvuosien mukaan, koska ne havupuilla             mien nykyistä laajemmaksi käyttämiseksi. Tai-
5917: ovat ennustettavissa. Luontaisen taimiaineksen        mikoidenja nuorten metsien hoito metsänparan-
5918: osuus on merkittävä, uudistettiinpa metsää luon-      nus-ja työllisyysvaroin tuettuna on sitä vastoin
5919: taisesti tai viljellen. Metsänviljelyssä käytetään    työllistävää ja metsänhoidollisesti tarpeellista.
5920: vain alkuperältään alueelle sopivia taimia.              Ruotsissa on poronhoitoalueena liikennetur-
5921:    Kysymyksessä mainituilla kohteilla taimet          vallisuuden sekä taimikonhoidon ja nuorten
5922: joudutaan poistamaan - tienvarsilla nykyisin          metsien kunnon edistämiseksi tehty teiden varsil-
5923: koneellisesti- ja tämä aiheuttaa kustannuksia.        la hoitotöitä. Tätä voitaisiin harkita meilläkin,
5924: Työvoimakortistossa olevia työntekijöitä voi-         myös työllisyyden parantamiseksi ja puupoltto-
5925: daan käyttää vain rajoitetusti, koska poistettavat    aineen käytön lisäämiseksi.
5926: 
5927:      Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 1996
5928:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
5929:                                            KK 35/1996 vp                                               3
5930: 
5931: 
5932: 
5933: 
5934:                                        Tili Riksdagens Talman
5935: 
5936:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        En liten del av plantorna torde användas som
5937: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       julgranar, i planteringar på gårdsplaner och vissa
5938: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     skogsägare kompletterar sina plantbestånd med
5939: man Säde Tahvanainen undertecknade spörsmål          dessa plantor. Tili och med julgransodlingar har
5940: nr 35:                                               placerats på kraftledningslinjer.
5941:                                                         1 Finland odlas för närvarande ca 150 milj.
5942:           Vad ämnar Regeringen göra för att de       trädplantor per år för plantering. Antalet är så
5943:        trädplantor som växer på kraftlednings-       pass stort att plantorna på vägrenarna och
5944:        linjerna och vägrenarna skulle användas       strömvägarna inte är tili någon större hjälp. Av
5945:        för skogsförnyelse, och                       plantskolornas plantor var i fjol ca 85 % s.k.
5946:           ämnar Regeringen sysselsätta arbets-       klimpplantor. Det är lätt att plantera dessa, efter-
5947:        lösa i ett dylikt projekt?                    som rotsystemet är litet. Stora självsådda plantor
5948:                                                      är svåra att flytta p.g.a. att deras livskraft måste
5949:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        bevaras. Om rötterna brister och torkar ut för-
5950: anföra följande:                                     svagas plantornas livskraft förmodligen så myck-
5951:                                                      et att den nytta som deras större storlek medför
5952:    1 motiveringen tili spörsmålet konstateras helt   går förlorad. De i spörsmålet avsedda plantornas
5953: riktigt att det växer rikligt med självsådda plan-   rotsystem är relativt fritt från humusämnen och
5954: tor på vägrenarna och strömvägarna. Detta            utspritt, och därför är det arbetsdrygt och dyrt
5955: märks i synnerhet efter att barrträden haft goda     att flytta dem tili skogsförnyelseområden.
5956: fröår. Man har redan en längre tid försökt tids-        På grund av ovan anförda omständigheter
5957: mässigt förlägga skogsförnyelse på avverknings-      anser regeringen att det inte är möjligt att vidta
5958: områdena enligt fröåren, eftersom de kan förut-      några åtgärder i fråga om en mera utbredd an-
5959: spås i fråga om barrträd. Andelen naturligt plant-   vändning av plantor som växer på vägrenar. Vår-
5960: uppslag är avsevärd oberoende av om man förny-       den av plantbestånd och ungskogar med stöd av
5961: ar skogen naturligt eller genom odling. 1 skogs-     skogsförbättrings- och sysselsättningsmedel har
5962: odling används enbart sådana plantor som till sitt   däremot en sysselsättande verkan och är dess-
5963: ursprung passar på området.                          utom nödvändigt med tanke på skogsvården.
5964:    På de ställen som nämns i spörsmålet måste           1 Sverige har man längs vägarna på renskötsel-
5965: plantor avlägsnas- numera maskinellt på väg-         områden utfört arbeten för att förbättra trafiksä-
5966: renarna - och detta ger upphov tili kostnader.       kerheten samt främja plantbeståndsvården och
5967: Arbetslösa personer kan användas endast be-          ungskogarnas skick. Detta är något man kunde
5968: gränsat, eftersom de plantor som skall avlägsnas     överväga även hos oss, också för att förbättra
5969: i allmänhet är små i det skede då vårdåtgärden       sysselsättningen och öka användningen av trä-
5970: skall vidtas.                                        bränsle.
5971: 
5972:      Helsingforsden 29 februari 1996
5973: 
5974:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
5975:                                            KK 36/1996 vp
5976: 
5977: Kirjallinen kysymys 36
5978: 
5979: 
5980: 
5981: 
5982:                                   Päivi Räsänen /skl: Kotitalouksien työllistämistuen ehdoista
5983: 
5984: 
5985: 
5986:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
5987:     Työministeriön työllisyysosasto on 28.1.1994        Ohjeistus on siis ristiriitainen ja epätasa-arvoi-
5988: antanut ohjeistuksen kotitaloudelle myönnettä-       nen. Lisäksi sen soveltamisessa on erilaisia käy-
5989: västä työllistämistuesta. Ohjeistuksen mukaan,       täntöjä. Rajausta on jopa laajennettu koske-
5990: mikäli perhe on oikeutettu alle 3-vuotiaan lapsen    maan palkkausta muihinkin kuin lastenhoitajan
5991: kotihoidon tukeen, se ei voi palkata lastenhoita-    tehtäviin, esim. rakennustöihin.
5992: jaa työllistämistuella. Perhe ei voi myöskään va-        Kuitenkin kotiin palkattavien lastenhoitajien
5993: lita näiden tukien välillä, vaan alle 3-vuotiaiden   tarve on ehdottomasti suurinta juuri alle 3-vuo-
5994: perheet ovat väistämättä työllistämistuen saan-      tiaiden osalta. Työministeriön ohjeistus olisi eh-
5995: nin ulkopuolella.                                    dottomasti muutettava kansalaisia tasavertaises-
5996:     Markkamääräisesti tuet eivät kuitenkaan ole      ti kohtelevaksi, sillä nyt se syrjii kohtuuttomasti
5997: rinnastettavissa, sillä kotihoidon tuen perusosa     alle 3-vuotiaiden lasten perheitä.
5998: on bruttona 1 500 markkaa kuukaudessa, netto-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5999: na noin 750 mk/kk, kun taas pienimmilläänkin         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6000: työllistämistuki antaa palkkamenoihin n. 2 500       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6001: mk/kk nettona. Samanaikaisesti Kelan maksa-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6002: mat muut tuet, kuten vammaisen lapsen hoitotu-
6003: ki tai omaishoidontuki (jotka voivat nettomää-                  Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
6004:  riltään olla kotihoidon tukea suurempia), eivät             tus ryhtyy, että kotitalouksille myönnet-
6005:  kuitenkaan ole esteenä hoitajan palkkaamiseen               tävän työllistämistuen saantiehdot saate-
6006:  kotiin työllistämistuella.                                  taan kohtuullisemmiksi perheille, joissa
6007:                                                              on alle 3-vuotiaita lapsia?
6008: 
6009:      Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1996
6010: 
6011:                                           Päivi Räsänen /skl
6012: 
6013: 
6014: 
6015: 
6016: 260017
6017: 2                                             KK 36/1996 vp
6018: 
6019: 
6020: 
6021: 
6022:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
6023: 
6024:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          yleiset ja erityiset edellytykset kuin kaikkia mui-
6025: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           takin työnantajia. Edustaja Räsäsen kysymyk-
6026: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         sen perusteluissa käsitelty etuuksien vertailu
6027: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä-          osoittaa sen, että alle 3-vuotiaan lapsen vanhem-
6028: säsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          milla on mahdollisuus saada lasten kotihoidon
6029: 36:                                                     tukea, joka on tarkoitettu lastenhoidonjärjestä-
6030:                                                         misestä aiheutuviin kustannuksiin niissä tapauk-
6031:                                                         sissa, joissa hoito ei tapahdu kunnan järjestämäs-
6032:            Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-       sä päivähoitopaikassa. Kotihoidon tuki ei ole
6033:         tus ryhtyy, että kotitalouksille myönnet-       edes harkinnanvarainen etuus, vaan sen saavat
6034:         tävän työllistämistuen saantiehdot saate-       automaattisesti kaikki tämän etuuden saamis-
6035:         taan kohtuullisemmiksi perheille, joissa        edellytykset täyttävät henkilöt. Kotihoidon tuen
6036:         on alle 3-vuotiaita lapsia?                     saamisedellytykset täyttäväHä henkilöllä on kui-
6037:                                                         tenkin mahdollisuus luopua tästä etuudesta il-
6038:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            moittamalla asiasta Kansaneläkelaitokselle.
6039: vasti seuraavaa:                                        Työllisyysasetuksen 21 §:n 5 kohdan mukaan
6040:                                                         työllistämistukea ei voida myontää, jos työnan-
6041:     Edustaja Räsäsen kysymyksessä käsitellään           tajana on mahdollisuus saada työllistettävän
6042: työllistämistuen maksamista työnantajina toimi-         henkilön palkkaamiseen tai työllistämisen edis-
6043: ville kotitalouksille. Kysymyksen perusteluissa         tämiseen samalta ajalta muuta valtion tukea. Ai-
6044: tarkastelukulma on nimenomaan kotitalouden              noan poikkeuksen tästä muodostaa oppisopi-
6045: eri tukijärjestelmistä saaman taloudellisen hyö-        muskoulutuksesta annetun lain mukainen kou-
6046: dyn vertailu, kun taas työvoimaviranomaiset ar-         lutuskorvaus. Näin ollen lasten kotihoidon tuki,
6047: vioivat työllistämistuen käyttöä ensisijaisesti         joka on tarkoitettu muun muassa lastenhoitajan
6048: työllistettävän työttömän ja hänen työmarkki-           paikkaamista varten, on esteenä työllistämistuen
6049: nallisten valmiuksiensa parantamisen kannalta.          myöntämiselle.
6050: Tässä yhteydessä on huomattava, ettei työhallin-           Työllisyysasetuksen 21 §:n 5 kohdan rajoitus
6051: nolla ole käytettävissään mitään erillistä kotita-      on säädetty sen estämiseksi, että työnantaja, jolla
6052: louksien perhepoliittista tukijärjestelmää, vaan        on tietyissä olosuhteissa mahdollisuus saada jo-
6053: kysymys on siitä, että työnantajalle voidaan            tain juuri näitä olosuhteita varten tarkoitettua
6054: maksaa työllistämistukea tämän työllistäessä            ensisijaista tukea, luopuu tästä ensisijaisesta
6055: työvoimatoimistossa työttömänä työnhakijana             tuesta saadakseen itsensä kannalta taloudellisesti
6056: olevan henkilön. Työllistämistukijärjestelmässä         edullisempaa työllistämistukea. Toisin kuin
6057: työnantajana voi tulla kysymykseen myös kotita-         edustaja Räsäsen kysymyksen perusteluissa on
6058: lous eli yksityinen henkilö. Kysymyksessä ei siis       mainittu, nyt puheena oleva rajoitus ei siis koske
6059: ole kotitalouksille tarkoitettu perhepoliittinen        yksinomaan lasten kotihoidon tukea, eikä se pe-
6060: tuki, vaan työttömien työnhakijoiden työhönsi-          rustu työministeriön työllisyysosaston 28.1.1994
6061: joittumisen edellytyksiä parantamaan ja heidän          antamaan ohjeistukseen. Rajoitus koskee yleen-
6062: työmarkkinakelpoisuuttaan lisäämään tarkoi-             sä kaikkia niitä ensisijaisia tukia, joita työnanta-
6063: tettu työvoimapoliittinen tuki, jonka kompen-           jana on mahdollisuus tietyissä erityisolosuhteissa
6064: saatiotasoa ei voida tarkoituksenmukaisella ta-         saada saman henkilön palkkauskustannuksiin
6065: valla verrata erilaisiin perhe- ja sosiaalipoliittis-   siltä ajalta, jolle työllistämistukea on haettu.
6066: ten tukijärjestelmien kompensaatiotasoon, kos-          Tämä yleinen rajoitus perustuu 21.9.1994 voi-
6067: ka näiden eri tukijärjestelmien perusteet ja ta-        maan tulleeseen työllisyysasetuksen nimenomai-
6068: voitteet ovat selvästi erilaiset.                       seen säännökseen, eikä suinkaan pelkkiin työmi-
6069:    Kotitaloustöiden työnantajana toimivaa yksi-         nisteriön määräyksiin, joilla työllistämistuen
6070: tyishenkilöä koskevat työllistämistukea myön-           myöntämistä ei edes voitaisi tällä tavoin rajoit-
6071: nettäessä samat työllistämistuen myöntämisen            taa.
6072:                                              KK 36/1996 vp                                            3
6073: 
6074:     Edellä esittämäni perusteella totean, että voi-    daan työllistää kuluvan vuoden talousarvion pe-
6075: massa olevan työllisyysasetuksen 21 §:n 5 koh-         rustelujen mukaan keskimäärin noin 36 800 työ-
6076: dan säännös ei ole ristiriitainen eikä epätasa-        töntä, on selvää, etteivät kaikki lasten kotihoi-
6077: arvoinen, koska se kohtelee kaikkia työnantajia        don tukeen oikeutetut kotitaloudet voisi saada
6078: ja kaikkia työnantajalle tietyissä olosuhteissa        työllistämistukea lasten- tai kodinhoitajan palk-
6079: tarkoitettuja ensisijaisia tukimuotoja samalla ta-     kaamiseen. Yksityissektorille tarkoitettua työl-
6080: valla. Tuen ensisijaisuus tulee kussakin tapauk-       listämistukea ei luonnollisestikaan voida suun-
6081: sessa arvioida tosiasiallisten olosuhteiden eikä eri   nata kokonaisuudessaan kotitalouksille. Nykyi-
6082: etuuksien kompensaatio- tai korvaustason pe-           nen arviolta 2 000-3 000 työllistetyn henkilön
6083: rusteella.                                             taso tuntuu kohtuulliselta, kun otetaan huo-
6084:     Lopuksi totean, että vuoden 1994joulukuussa        mioon myös muiden toimialojen tarpeet ja myös
6085: sai lasten kotihoidon tukea Kansaneläkelaitok-         työllistämistuen tarkoitus auttaa tuen avulla
6086: sessa laaditun tilaston mukaan noin 77 000 koti-       työllistetyn henkilön pysyvää työllistymistä ja
6087: taloutta. Uudempaa tilastoa ei tällä hetkellä ole      parantaa hänen työmarkkinallisia valmiuksiaan.
6088: käytettävissäni, mutta näiden kotitalouksien lu-          Lasten kotihoidon tuen ja työllistämistuen
6089: kumäärän ei kuitenkaan voida arvioida sanotta-         myöntämisessä viime aikoina ilmenneiden ongel-
6090: vasti muuttuneen mainitun ajankohdan jälkeen.          mien vuoksi työministeriö tulee kuitenkin vielä
6091:  Kun palkkaperusteisella työllistämistuella yksi-      pikaisesti selvittämään näiden kahden tukimuo-
6092:  tyissektorille eli muun muassa kotitalouksiin voi-    don yhteensovittamismahdollisuudet.
6093: 
6094:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1996
6095: 
6096:                                                                      Työministeri Liisa Jaakonsaari
6097: 4                                            KK 36/1996 vp
6098: 
6099: 
6100: 
6101: 
6102:                                          Tili Riksdagens Talman
6103: 
6104:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       föräldrar tili ett barn under 3 år har möjlighet att
6105: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         få stöd för hemvård av barn som är avsett för de
6106: 1em av statsrådet översänt följande av riksdagsle-     kostnader som föranleds av att ordna barndag-
6107: damot Päivi Räsänen undertecknade spörsmål             vård i de fall då dagvården inte sker i dagvård
6108: nr 36:                                                 som ordnats av kommunen. Stödet för hemvård
6109:                                                        av barn är inte ensen behovsprövad förmån utan
6110:           Vilka snabba åtgärder vidtar Reger-          alla personer som uppfyller vilikoren för att få
6111:        ingen i syfte att göra villkoren för det        stödet får det automatiskt. En person som upp-
6112:        sysselsättningsstöd som beviljas hushål-        fyller vilikoren för att få stöd för hemvård av
6113:        len rimligare för familjer med barn under       barn har dock möjlighet att avstå från denna
6114:        3 år?                                           förmån genom att meddela F o1kpensionsansta1-
6115:                                                        ten om detta. En1igt 21 § punkt 5 sysselsättnings-
6116:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          förordningen kan sysselsättningsstöd inte bevil-
6117: anföra följande:                                       jas om arbetsgivaren har möjlighet att under
6118:                                                        samma tid få annat statligt stöd för att avlöna en
6119:    1 riksdagsledamot Räsänens spörsmål be-             person som skall sysselsättas eller för att främja
6120: handlas utbetalningen av sysselsättningsstöd tili      sysselsättandet. Det enda undantaget från denna
6121: hushåll som verkar som arbetsgivare. Frågan            rege1 utgör utbi1dningsersättningen en1igt 1agen
6122: analyseras uttryckligen med tanke på den ekono-        om läroavtalsutbildning. Stödet för hemvård av
6123: miska nytta som hushållen får avolika stödsys-         barn, som är avsett för att bl.a. av1öna barnskö-
6124: tem medan arbetskraftsmyndigheterna utvärde-           tare, utgör sålunda ett hinder för beviljande av
6125: rar användningen av sysselsättningsstödet              sysselsättningsstöd.
6126: främst med tanke på sysse1sättning av arbetslösa          Begränsningen enligt 21 § 5 punkten syssel-
6127: och med hänsyn till att förbättra deras beredskap      sättningsförordningen har stadgats för att hindra
6128: för arbetsmarknaden. 1 detta sammanhang bör            att en arbetsgivare, som under vissa förhållanden
6129: det noteras att arbetsförvaltningen inte förfogar      har möjlighet att få just för dessa förhållanden
6130: över något separat fami1jepolitiskt stödsystem         avsedda primära stöd avstår från ifrågavarande
6131: för hushållen, utan att det är fråga om att man        stöd för att få sysselsättningsstöd, som är ekono-
6132: kan betala stöd tili en arbetsgivare som sysselsät-    miskt fördelaktigare för honom. Med avvikelse
6133: ter en person som har anmält sig som arbets1ös på      från vad som konstateras i riksdagsledamot Rä-
6134: arbetskraftsbyrån. 1 systemet för sysselsättnings-     sänens motivering till spörsmålet gäller den aktu-
6135: stöd kan också ett hushåll, dvs. en privatperson,      ella begränsningen inte enbart stödet för hem-
6136: komma i fråga som arbetsgivare. Det är således         vård av barn och grundar sig inte på arbetsminis-
6137: inte fråga om ett familjepo1itiskt stöd till hushål-   teriets sysse1sättningsavdelnings anvisningar av
6138: len, utan ett arbetsmarknadspolitiskt stöd som är      den 28 januari 1994. Begränsningen gäller i all-
6139: avsett att förbättra de arbetslösas möjligheter att    mänhet alla de primära stöd som arbetsgivaren
6140: placera sig på arbetsmarknaden och öka deras           under vissa speciella förhållanden har möjlighet
6141: duglighet på arbetsmarknaden. Stödets kompen-          att få för samma persons lönekostnader för den
6142: sationsnivå kan inte på ett ändamålsenligt sätt        tid för viiken sysselsättningsstöd sökts. Denna
6143: jämföras med o1ika familje- och socia1politiska        allmänna begränsning baserar sig på ett uttryck-
6144: stödsystem eftersom grunderna och målen för            ligt stadgande i den sysselsättningsförordning
6145: dessa olika stödsystem är helt olika.                  som trädde i kraft den 21 september 1994, och
6146:    Vid beviljande av sysselsättningsstöd gäller        således inte enbart på arbetsministeriets bestäm-
6147: samma allmänna och speciella vilikor för en pri-       melser med stöd av vilka beviljandet av syssel-
6148: vatperson som fungerar som hushållsarbetsgiva-         sättningsstöd inte ens skulle kunna begränsas på
6149: re som för alla andra arbetsgivare. Den i motive-      detta sätt.
6150: ringen tili riksdagsledamot Räsänens spörsmål             På basis av det ovan anförda konstaterar jag
6151: behandlade jämförelsen av förmåner visar att           att stadgandet i den gällande sysselsättningsför-
6152:                                               KK 36/1996 vp                                                5
6153: 
6154: ordningens 21 § 5 punkt inte är motstridigt eller       som har rätt till stöd för hemvård av barn inte
6155: ojäm1ikt eftersom det behandlar alla arbetsgivare       kan få sysselsättningsstöd för att avlöna en barn-
6156: och alla primära stödformer som är avsedda för          skötare eller ett hembiträde. Det sysse1sättnings-
6157: arbetsgivare under vissa speciella förhållanden         stöd som är avsett för den privata sektorn kan
6158: lika. Stödets primära karaktär bör i varje särskilt     naturligtvis inte i sin he1het riktas till hushållen.
6159: fall utvärderas utifrån faktiska omständigheter,        Den nuvarande nivån på cirka 2 000-3 000 sys-
6160: inga1unda på basis av o1ika förmåners kompen-           selsatta personer verkar vara rimlig om man be-
6161: sations- eller ersättningsnivå.                         aktar också andra branschers behov och samti-
6162:    Till s1ut konstaterar jag att enligt Folkpen-        digt sysselsättningsstödets syfte att hjä1pa den
6163: sionsansta1tens statistik fick 77 000 hushåll stöd      sysselsatta personen till permanent sysselsättning
6164: för hemvård av barn i december 1994. Färsk              och förbättra dennes beredskap för arbetsmark-
6165: statistik finns inte att tillgå, men sannolikt har      naden.
6166: antalet hushåll som får stöd inte nämnvärt änd-            På grund av de prob1em som under densenaste
6167: rats efter nämnda tidpunkt. När det 1önebasera-         tiden förekommit i samband med beviljandet av
6168: de sysse1sättningsstödet inom den privata sek-          stödet för hemvård av barn och av sysselsätt-
6169: torn, dvs. bl.a. hushållen, en1igt motiveringen till    ningsstödet kommer arbetsministeriet dock ännu
6170: budgeten för innevarande år kan sysselsätta i           med det snaraste att utreda möjligheterna att
6171: snitt 36 800 arbets1ösa är det klart att alla hushåll   samordna dessa två stödformer.
6172: 
6173:      Helsingforsden 3 april1996
6174: 
6175:                                                                      Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
6176:                                            KK 37/1996 vp
6177: 
6178: Kirjallinen kysymys 37
6179: 
6180: 
6181: 
6182: 
6183:                                   Matti Ryhänen /skl: Peruskoulun opetuksen tason nostamisesta
6184: 
6185: 
6186: 
6187:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
6188:     Opetushallitus on selvittänyt peruskoulun            Ruotsin kielen vapaaehtoisuuden toteuttami-
6189: opetuksen tasoa. Selvityksen perusteella näyttää,    sella saataisiin voimavaroja edellä mainittujen
6190: että lähinnä koululaitoksen säästöjen johdosta       tärkeiden Euroopan kielten opettamiseen. Sa-
6191: koulutuksen taso erityisesti kielissä ja taideai-    malla valinnaisuus lisäisi oppilaiden motivaatio-
6192: neissa on Keski- ja Itä-Suomessa huolestuttavas-     ta itse kouluakio kohtaan. Niin ikään se poistaisi
6193: ti laskenut.                                         paljon puhuttua ja huolestuttavaa tyytymättö-
6194:     Opetushallituksen pääjohtaja Jukka Sarjala       myyttä peruskouluun.
6195: toteaa (Iisalmen Sanomat 12.2.): "Vaarallisinta          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6196: on, että jos kehitys jatkuu samanlaisena, perus-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6197: koululla tavoiteltuja saavutettukin alueellinen ja   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6198: inhimillinen tasa-arvo käy uhanalaiseksi."           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6199:     Sarjala näkee vaarana entistä suuremman syr-
6200:  jäytymisen. Virikkeellisten ja luovuutta kehittä-             Mitä Hallitus aikoo tehdä peruskou-
6201:  vien taideaineiden laiminlyönti ei ole kunniaksi           lun opetuksen saattamiseksi koko maas-
6202:  modernille kulttuurivaltiolle.                             sa tasapuoliseksi ja koulutuksen tason ja
6203:      Suomen liityttyä EU:njäseneksi tarve englan-           virikkeellisyyden sekä viihtyvyyden pa-
6204:  tlin, saksan ja ranskan kielten hallitsemiseen on          rantamiseksi?
6205:  :>lennaisesti kasvanut. Nyt jo on runsaasti kun-
6206:  tia, joissa ei peruskoulussa opeteta ollenkaan
6207:  ;aksaa tai ranskaa.
6208:      Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1996
6209:                                          Matti Ryhänen /skl
6210: 
6211: 
6212: 
6213: 
6214:   60017
6215: 2                                          KK 37/1996 vp
6216: 
6217: 
6218: 
6219: 
6220:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
6221:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      viayläasteen opettajia oli Pohjois-Karjalan lää-
6222: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       nissä. Ainoastaan kuvaamataidon ja musiikin
6223: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     opettajista on pulaa, mutta alueelliset erot tältä
6224: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Ry-      osin ovat suuret. Suhteellisen tiheä musiikkioppi-
6225: häsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      laitosten verkosto sekä taiteen perusopetus kor-
6226: 37:                                                 vaavat osaltaan peruskoulun puutteita.
6227:                                                         Oppimisen tulosten osalta voidaan todeta,
6228:           Mitä Hallitus aikoo tehdä peruskou-       että englannin ymmärtämisen taitotaso perus-
6229:        lun opetuksen saattamiseksi koko maas-       koulun päättävaiheessa olijonkin verran kohen-
6230:        sa tasapuoliseksi ja koulutuksen tason ja    tunut vuodesta 1991 ja alueelliset, kuntamuodon
6231:        virikkeenisyyden sekä viihtyvyyden pa-       ja sukupuolen mukaiset sekä eri koulujen väliset
6232:        rantamiseksi?                                suorituserot olivat pienentyneet. Matematiikan
6233:                                                     oppiruistulokset olivat vähintään yhtä hyviä kuin
6234:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        viisi vuotta sitten, vaikka opetusryhmien keski-
6235: vasti seuraavaa:                                    määräinen koko oli kasvanut. Väli-Suomessa
6236:                                                     matematiikan yleinen taso oli selvimmin heiken-
6237:    Opetushallitus on tehnyt laajan peruskoulun      tynyt, mutta kuitenkin Mikkelin läänissä tulok-
6238: tilaa käsittelevän raportin, jossa on keskitytty    set olivat poikkeuksellisen hyviä. Peruskoulu-
6239: erityisesti taloudellisuuden, tehokkuuden ja vai-   laisten lukutaidossa ei ole tapahtunut merkittä-
6240: kuttavuuden arvioimiseen. Oppiruistuloksia on       viä muutoksia vuoteen 1991 verrattuna, jolloin se
6241: arvioitu vuosina 1991 ja 1995 suoritettujen samo-   kansainvälisessä vertailussa todettiin parhaim-
6242: jen valtakunnallisten kokeiden tulosten perus-      maksi 31 maan joukossa.
6243: teella.                                                 Opetushallituksen selvitys osoittaa myös, että
6244:    Valtakunnallisina tuloksina voidaan selvityk-    viimeksi kuluneiden viidentoista vuoden aikana
6245: sen perusteella todeta, että koulutuksen fyysinen   peruskoululaisten minäkuva on kehittynyt sel-
6246: saavutettavuus ei ole heikentynyt. Kouluverkos-     västi positiiviseen suuntaan ja itsetunto on vah-
6247: ton muutoksista huolimatta koulumatkat eivät        vistunut. Samalla myös häpeäminenja periksian-
6248: olleet merkittävästi pidentyneet, vaikka koulu-     taminen on vähentynyt. Oppilaat ovat tänä päi-
6249: kuljetukset olivat jonkin verran lisääntyneet.      vänä tyytyväisempiä itseensä kuin parin edellisen
6250: Eniten koulumatkojen pidentymistä oli tapahtu-      vuosikymmenen oppilaat.
6251: nut Turun ja Porin läänissä.                            Kuten edelläkerrotusta käy ilmi, peruskoulun
6252:     Saksan ja ranskan kielen opiskelu oli hieman    tilassa on tapahtunut sekä selvää edistymistä että
6253: yleistynyt, mutta venäjän kielen opiskelu oli       heikkenemistä. Muutokset eivät välttämättä ole
6254: tullut entistä harvinaisemmaksi. Säästötoimet       säästötoimenpiteiden seurauksia, sillä samanai-
6255: olivat vaikeuttaneet yläasteella valinnaisuuden     kaisesti peruskoulussa on tehty laaja opetusta ja
6256: toteutumista. Opetusryhmien koko on kasva-          opetussisältöjä koskeva uudistus. Tämän keskei-
6257: nut, erityisesti kaupungeissa. Tukiopetustuntien    senä periaatteena on antaa kunnille ja kouluille
6258: määrä oli yleisesti vähentynyt, mutta silti 41 %    vapaus suunnitella toimintansa kansallisen tunti-
6259: vastaajista piti niiden määrää riittävänä. Perus-   jaon ja opetussuunnitelman perusteiden puitteis-
6260: koulun kahdeksasluokkalaisten arvion mukaan         sa. Kysymyksessä on siten uudistumisprosessi,
6261: kouluviihtyvyys oli lähes samanlaista kuin          jossa oleellisinta on jatkuva opetussuunnitelman
6262: vuonna 1991. Tytöt viihtyivät koulussa merkit-      kehittäminen.
6263: tävästi paremmin kuin pojat.                            Valinnaisuus voi olla sekä mahdollisuus että
6264:    Peruskoulun ala-asteella ja erityisopetuksessa   uhka tasa-arvolle. Se on kuitenkin nähtävä mah-
6265: opettajien kelpoisuustilanne oli selvästi keski-    dollisuutena, jonka toteuttamiseen kannattaa
6266: määräistä huonompi Uudenmaan läänissä. Ylä-         kaikkien osapuolten pyrkiä. Valinnanvapaus
6267: asteen opettajien kelpoisuustilanne on hyvä         asettaa samalla vastuuta oppilaille ja heidän van-
6268: koko maassa, ja vähiten kelpoisuutta vailla ole-    hemmilleen. Koulun tulee omassa toiminnassaan
6269:                                             KK 37/1996 vp                                             3
6270: 
6271: pyrkiä mahdollisimman korkeaan koulutuksen           koulutuksen perusturva ja syrjäytymisen ehkäi-
6272: tasoon virikkeellisessä ja viihtyisässä ympäris-     sy, koulutuksen arviointi sekä Venäjää koskevan
6273: tössä, mutta sen ohella lapsi tarvitsee aina kodin   opetuksen ja tutkimuksen toimenpideohjelma.
6274: huolenpitoa ja tukea.                                   Peruskoulu uudistuu parhaillaan sisäisen ke-
6275:    Hallituksen keskeisiä hankkeita koulutuksen,      hittämisen avulla, jota koko opetusala ja sen eri
6276: tieteen ja kulttuurin alalla ovat suomalaisen tie-   sidosryhmät kaikin tavoin tukevat. Koulutuksen
6277: toyhteiskunnan kehittäminen, elinikäinen oppi-       tasa-arvon on säilyttävä vähintään nykyisellä ta-
6278: minen ja kulttuurielämän kehittämisohjelma.          solla, ja koulutuksellinen perusturva ei saa hei-
6279: Opetusministeriön ajankohtaisina peruskoulua         kentyä. Jo tähän mennessä on saatu viitteitä siitä,
6280: kehittävinä kärkihankkeina voidaan mainita           että peruskoulutuksen taso tulee nousemaan
6281: matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen pa-        sekä virikkeellisyys ja viihtyvyys paranemaan
6282: rantaminen, kieltenopetuksen kehittäminen,           nykyisen laajan kehittämisohjelman myötä.
6283: 
6284:      Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1996
6285: 
6286:                                                              Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
6287: 4                                             KK 37/1996 vp
6288: 
6289: 
6290: 
6291: 
6292:                                          Tili Riksdagens Ta/man
6293: 
6294:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        gäller högstadielärare som saknar behörighet var
6295: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          antalet minst i Norra Karelens Iän. Endast i teck-
6296: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        ning och musik råder det brist på lärare, men de
6297: man Matti Ryhänen undertecknade spörsmål nr             regionala skillnaderna är stora. Ett relativt tätt
6298: 37:                                                     musikläroanstaltsnät samt grundundervisningen
6299:                                                         i konst ersätter bristerna i grundskolan.
6300:            Vad ämnar Regeringen göra för att               Beträffande inlärningsresultaten kan det kon-
6301:         undervisningen i grundskolan skall vara         stateras att elevernas kunskapsnivå i fråga om att
6302:         likvärdig i hela landet och för att höja        förstå engelska i slutet av grundskolan något
6303:         utbildningens nivå, öka de stimulerande         förbättrats sedan 1991 och att prestationsskillna-
6304:         inslagen i undervisningen och förbättra         der som hänger samman med region, kommun-
6305:         trivseln?                                       form och kön samt skillnader mellan olika skolor
6306:                                                         nu hade minskat. lnlärningsresultaten i matema-
6307:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           tik var minst lika bra som för fem år sedan, trots
6308: anföra följande:                                        att den genomsnitt1iga storleken på undervis-
6309:                                                         ningsgrupperna hade vuxit. 1 mellersta Finland
6310:     Utbildningsstyrelsen har gjort en omfattande        hade den allmänna nivån i matematik sjunkit
6311: undersökning av läget i grundskolan där man             mest, men i S:t Miche1s Iän var dock resultaten
6312: särskilt koncentrerat sig på att bedöma lönsam-         exceptionellt goda. När det gäller grundskolelev-
6313: het, effektivitet och verkningsfullhet. lnlärnings-     ernas läsfårdighet har det inte skett några bety-
6314: resultaten har utvärderats på basis av resultat av      dande förändringar jämfört med 1991, då den i en
6315: likadana prov som ordnades i hela landet 1991           internationell jämföre1se konstaterades vara en
6316: och 1995.                                               av de främsta b1and 31länder.
6317:     På basis av undersökningen kan man för hela            Utbildningsstyrelsens utredning visar också
6318: landet konstatera att utbildningens fysiska till-       att grundsko1elevernas jagbild under de senaste
6319: gänglighet inte har försämrats. Trots ändringar i       femton åren utvecklats i en klart positiv riktning
6320: sko1nätet hade sko1resorna inte b1ivit 1ängre i         och att deras självkänsla har förstärkts. Samti-
6321: någon större utsträckning, trots att skolskjutsar-      digt är de mindre benägna att skämmas och ge
6322: na hade ökat i någon mån. Den största tillväxten        efter. Eleverna i dag är nöjdare med sig själva än
6323: i fråga om skolresorna hade inträffat i Åbo och         eleverna under de två föregående årtiondena.
6324: Björneborgs Iän.                                           Såsom det framgår av det ovanstående har det
6325:     Studier i tyska och franska har blivit litet van-   skett både en tydlig förbättring och en försäm-
6326: ligare medan studier i ryska har blivit allt ovanli-    ring i grundskolan. Förändringarna är inte nöd-
6327: gare. 1 högstadiet hade sparåtgärderna gjort det        vändigtvis en följd av sparåtgärderna, eftersom
6328: svårt att upprätthålla valfrihet. Storleken på un-      grundskolan samtidigt genomgått en omfattande
6329: dervisningsgrupperna har vuxit, i synnerhet i stä-      reform när det gäller undervisningen och under-
6330: derna. Antalet stödundervisningstimmar hade             visningens innehåll. En central princip har då
6331: allmänt taget minskat, men trots det ansåg 41 %         varit att ge kommunerna och skolorna frihet att
6332: av de tillfrågade att antalet var tillräckligt. Utgå-   planera sin verksamhet inom ramen för en natio-
6333: ende från åttondeklassisternas bedömning var            nell timfördelning och enligt grunderna för läro-
6334: skoltrivseln ungefår densamma som 1991. Flick-          planen. Det är fråga om en förnyelseprocess där
6335: orna trivdes betydligt bättre i skolan än pojkar-       det väsentligaste är en fortlöpande utveckling av
6336: na.                                                     läroplanen.
6337:     På grundskolans lågstadium och inom specia1-           Valfriheten kan vara både en möjlighet och ett
6338: undervisningen var situationen i fråga om 1ärar-        hot mot jämlikheten. Den bör dock ses som en
6339: nas behörighet klart sämre än genomsnittet i            möjlighet som alla parter borde sträva efter att
6340: Nylands 1än. 1 fråga om lärarna i högstadiet är         genomföra. Valfriheten lägger samtidigt ett an-
6341: behörighetsläget gott i hela landet, och när det        svar på eleverna och deras föräldrar. Skolan bör
6342:                                            KK 37/1996 vp                                             5
6343: 
6344: i sin egen verksamhet sträva efter en så hög nivå   alienering, utvärdering av utbildningen samt ett
6345: på utbildningen som möjligt i en stimulerande       åtgärdsprogram för undervisning och forskning
6346: och trivsam miljö, men utöver detta behöver bar-    som gäller Ryssland.
6347: net alltid hemmets omvårdnad och stöd.                 Grundskolan reformeras som bäst genom ut-
6348:     Regeringens viktigaste projekt kring utbild-    veckling inifrån, vilket på alla sätt understöds av
6349: ning, vetenskap och kultur består av utvecklan-     hela undervisningsbranschen och dess olika in-
6350: det av det finländska informationssamhället,        tressegrupper. Jämlikheten i utbildningshänse-
6351: livslångt lärande och ett utvecklingsprogram för    ende måste bibehållas åtminstone på nuvarande
6352: kulturlivet. Vid undervisningsministeriet kan       nivå och grundtryggheten i utbildningen får inte
6353: man i fråga om aktuella spetsprojekt som gäller     försvagas. Redan nu ser vi teeken på att nivån på
6354:  utvecklingen av grundskolan nämna höjandet av      den grundläggande utbildningen kommer att sti-
6355: det matematisk-naturvetenskapliga kunnandet,        ga samt att de stimulerande inslagen kommer att
6356: utvecklandet av språkundervisningen, grund-         öka och trivseln förbättras tili följd av det nuva-
6357:  tryggheten i utbildningen och förhindrande av      rande omfattande utvecklingsprogrammet.
6358: 
6359:      Helsingforsden 7 mars 1996
6360: 
6361:                                                      Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
6362:                                            KK 38/1996 vp
6363: 
6364: Kirjallinen kysymys 38
6365: 
6366: 
6367: 
6368: 
6369:                                           Sulo Aittoniemi /kesk: Puoluetuen määrän alentamisesta
6370: 
6371: 
6372: 
6373:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
6374: 
6375:    Puolueille maksetaan nykyisin puoluetukea          lueissa ennen, keräämällä viljaaja puulahjoituk-
6376: yhteensä 64 200 000 markkaa. Olen itse ollut          sia. Samalla kerääjät kuulisivat kentän viestejä
6377: puoluetuen maksamisen kannalla, koska poli-           poliittiseen toimintaan liittyen.
6378: tiikka on yhteisten asioiden hoitamista ja toisaal-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6379: ta yhteiskunnan satsaus on ehkä vaikuttanut sen,      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6380: että varoja ei hankita laittomin keinoin.             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6381:    Puoluepolitiikka yhteisten asioiden hoidossa       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6382: on kuitenkin epäonnistunut eikä ansainne yhteis-
6383: kunnan tukea näin paljon. Toisaalta puolueiden                  Mitä mieltä Hallitus on siitä, että puo-
6384: toiminta jämäköityisi, kun osa varoista joudut-              luetukea alennettaisiin puoleen nykyises-
6385: taisiin hankkimaan laillisin keräyksin ehkä ovel-            tään, koska poliittinen asioiden hoito ei
6386: ta ovelle kiertämällä tai, niin kuin eräissä puo-            vastaa enää kansan vaatimuksia?
6387:      Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1996
6388: 
6389:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
6390: 
6391: 
6392: 
6393: 
6394:  260017
6395: 2                                           KK 38/1996 vp
6396: 
6397: 
6398: 
6399: 
6400:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
6401: 
6402:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Avustus myönnetään talousarviossa tarkoi-
6403: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies          tukseen myönnettyjen varojen rajoissa. Avustuk-
6404: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaise~       sen myöntää asetuksen (27173) mukaan valtio-
6405: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        neuv~~t<?,,)onka asiana on myöntämispäätök-
6406: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         s~~n h~~t~a avustuksen maksatusta, käyttämistä,
6407: n:o 38:                                               tthtysta Ja valvontaa koskevat tarpeelliseksi kat-
6408:                                                       somansa ehdot. Myös talousarvion asianomai-
6409:           Mitä mieltä Hallitus on siitä, että puo-    sen momentin (23.27 .50) perusteluissa on määrä-
6410:        luetukea alennettaisiin puoleen nykyises-      rahan käyttöä koskevaa ohjeistusta.
6411:        tään, koska poliittinen asioiden hoito ei         Vuodesta 1975 alkaen on momentin peruste-
6412:        vastaa enää kansan vaatimuksia?                lujen mukaan osa määrärahasta käytettävä sa-
6413:                                                       mojen p_erusteiden mukaan kuin puoluetuki
6414:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          avustuksma puolueille naisten poliittiseen toi-
6415: vasti seuraavaa:                                      mintaa!!. Vuoden 1988 talousarviosta lähtien pe-
6416:                                                       rustelUissa on todettu, että samansuuruinen
6417:    Määrärahaa puoluetoiminnan tukemiseen oli          määrä kuin naisten toiminnan tukemiseen olisi
6418: ensimmäisen kerran otettu valtion tulo- ja meno-      osoitettava puolueiden piirijärjestöjen toimin-
6419: arvioon Gatkossa talousarvio) vuodelle 1967.          nan tukemiseen. Vuoden 1990 talousarvion pe-
6420: Hallitus katsoi silloin asianmukaiseksi valmistel-    rusteluissa on ensimmäisen kerran todettu, että
6421: la säännökset tällaisen avustuksen myöntämistä,       määrätty osa rahasta on käytettävä puolueiden
6422: käyttämistä ja käytön valvontaa koskevista tär-       kansainvälistä toimintaa varten. Samaa käytän-
6423: keimmistä kysymyksistä ja sisällyttää ne halli-       töä on sovellettu seuraavissakin talousarvioissa.
6424: tuksen esitykseen laiksi puolueista (HE 99/1967          Puoluetoiminnan tukemiseen on vuosille
6425: vp). Esityksen perusteluissa todettiin, että "avus-    1967-1996 valtion talousarviossa hyväksytty
6426: tuksen käyttötarkoitus olisi ymmärrettävä siten,      määrärahoja seuraavasti:
6427: että avustus voitaisiin myöntää ja käyttää puo-
6428: lueen säännöissä tarkoitetun varsinaisenjulkisen      Vuosi        Hyväksytty määräraha
6429: toiminnan tukemiseen, jollaisena on ennen kaik-       1967              10 000 000 mk
6430: kea pidettävä valmistautumista yleisiin vaaleihin     1968              10 000 000"
6431: ja osanottoa niihin. Säännöksellä estettäisiin        1969              10 000 000"
6432: avustuksen käyttäminen esimerkiksi suoranai-          1970              10 000 000"
6433: seen liiketoimintaan, mikä aatteelliselle yhdis-      1971              10 000 000"
6434: tykselle muutoinkin on yleensä vierasta."             1972              10 000 000"
6435:    Puoluelain (10/69) 9 §:n 1 momentin (1173)         1973              16 000 000"
6436: mukaan voidaan eduskunnassa edustettuina ole-         1974              16 000 000"
6437: ville, oikeusministeriössä pidettävään puoluere-      1975              18 000 000"
6438: kisteriin merkityille puolueille myöntää avustus-     1976              18 000 000"
6439: ta niiden säännöissä ja yleisohjelmassa määritel-     1977              26 000 000"
6440: lyn julkisen toiminnan tukemiseen. Avustus on         1978              32 000 000"
6441: jaettava puolueiden viimeksi toimitetuissa kan-       1979              34 600 000"
6442: sa~edustajain vaaleissa saamien edustajanpaik-
6443:                                                       1980              38 000 000"
6444: koJen lukumäärien osoittamassa suhteessa. Ta-         1981              43 000 000"
6445: lousarvion perustelujen mukaan määrärahasta           1982              47 370 000"
6446: on voitu suorittaa myös Ahvenanmaan maakun-           1983              50 700 000"
6447: nalle yhden kansanedustajan osuutta vastaava          1984              50 700 000"
6448: määrä poliittisen toiminnan tukemiseen Ahve-          1985              53 235 000"
6449: nanmaan maakunnassa.                                  1986              55 364 000"
6450:                                                       1987              56 760 000"
6451:                                             KK 38/1996 vp                                              3
6452: 
6453: 1988              61 300 000"                         den toiminnassa tapahtunut muutoksia. Kan-
6454: 1989              64 700 000"                         sainvälistyminen on, kuten kaikilla yhteiskun-
6455: 1990              72 260 000"                         nan aloilla, vaikuttanut myös puolueiden toimin-
6456: 1991              75 700 000"                         taan. Tämä on myös edellä esitetyn mukaisesti
6457: 1992              71 915 000"                         otettu huomioon puoluetuen jakoperusteissa.
6458: 1993              64 725 000"                         Lokakuun alussa 1991 voimaan tulleella Suomen
6459: 1994              64 200 000"                         Hallitusmuodon muutoksella (1074/91) siirryt-
6460: 1995              64 200 000"                         tiin tasavallan presidentin valitsemisessa välittö-
6461: 1996              64 200 000"                         mään kansanvaaliin. Uudistus poisti aikaisem-
6462:                                                       min käytössä olleen vaalitavan, johon oleellisena
6463:    Taulukosta ilmenee, että puoluetuki oli nimel-     osana valitsijamiesvaalit liittyivät. Muutoksen
6464: lisarvoltaan enimmillään vuosina 1990-92.             myötä vastuu vaalivalmisteluista ja vaalityöstä ja
6465:    Vuoden 1995 rahan arvoon muutettuna tuen           siten myös kustannusvastuu siirtyi aiempaa
6466: määrä oli suurimmillaan vuosina 1978-83, jol-         enemmän puolueiden keskustasolle.
6467: loin sen määrä näin mitattuna oli joka vuosi yli          Puolueiden puoluelaissa tarkoitettu toiminta
6468: 80 miljoonaa markkaa. Vuoden 1995 tasoon ver-         on oleellinen osa demokraattista, parlamentaa-
6469: rattuna on ainoastaan vuosina 1970-72 ja              rista järjestelmäämme, jonka perusta on yleinen
6470: 1975-76 tuen reaaliarvo ollut nykyistä pienem-        ja yhtäläinen äänioikeus vapaissa vaaleissa. Puo-
6471: pi, eli 54,7 ja 63,7 miljoonan markan välillä. Vuo-   lueiden tehtävät ovat edellä selostetulla tavalla
6472: den 1969 indeksin mukaan korjattu määrä oli           viime vuosina jopa lisääntyneet. Kun ottaa vielä
6473: 64,1 miljoonaa markkaa, eli melkein täsmälleen        huomioon puoluetukiin hyväksyttyjen määrära-
6474: nykyisen tuen määrän mukainen. Jo ensimmäi-           hojen reaaliarvon kehityksen, on vastauksena
6475: nen ennen puoluelain voimaantuloa vuonna              esitettyyn kysymykseen todettava, että hallitus ei
6476:  1967 hyväksytty avustus on vuoden 1995 rahassa       näe perustetta ryhtyä alentamaan puoluetuen
6477:  71, 1 miljoonaa markkaa.                             nykyistä tasoa.
6478:     Puoluelain voimaantulon jälkeen on puoluei-
6479: 
6480:        Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1996
6481: 
6482:                                                                        Pääministeri Paavo Lipponen
6483: 4                                            KK 38/1996 vp
6484: 
6485: 
6486: 
6487: 
6488:                                          Tili Riksdagens Talman
6489: 
6490:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       derstöd skall foga behövliga villkor för utbetal-
6491: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         ningen, användningen och redovisningen av un-
6492: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       derstödet samt för tillsynen över det. I motive-
6493: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr          ringen för ifrågavarande moment i budgeten
6494: 38:                                                    (23.27.50) ingår också anvisningar för använd-
6495:                                                        ningen a v anslaget.
6496:           Vad anser Regeringen om att sänka                Sedan 1975 skall enligt motiveringen får mo-
6497:        partistödet tili hälften av det nuvarande       mentet en del av anslaget användas på samma
6498:        eftersom den politiska skötseln av ären-        grunder som partistödet i understöd tili partierna
6499:        den inte längre motsvarar medborgarnas          för kvinnornas politiska verksamhet. Sedan bud-
6500:        krav?                                           geten för 1988 har i motiveringen konstaterats att
6501:                                                        för verksamheten vid partiernas kretsorganisa-
6502:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          tioner skall anvisas ett lika stort belopp som för
6503: anföra följande:                                       kvinnornas politiska verksamhet. 1motiveringen
6504:                                                        tili budgeten för 1990 konstaterades för första
6505:    Ett anslag för understödande av partiverk-          gången att en del av pengarna skall användas för
6506: samhet togs första gången in i statsbudgeten           partiernas internationella verksamhet. Samma
6507: (nedan budgeten) 1967. Regeringen ansåg då att         praxis har tillämpats också i de följande budge-
6508: det fanns skäl att bereda stadganden om de vikti-      terna.
6509: gaste frågorna angående beviljande, användning             I statsbudgeterna för 1967-1996 har för stö-
6510: och kontroll av användningen av understödet            dande av partiverksamhet godkänts anslag som
6511: och ta in dem i regeringens proposition tili riksda-   följer:
6512: gen med förslag tilllag om partier (RP 99/1967
6513: rd). I motiveringen tili propositionen konstatera-     År              Godkänt belopp
6514: des "att syftemålet, för vilket understödet får        1967            10 000 000 mk
6515: användas, bör fårstås så att understödet skulle        1968            10 000 000"
6516: kunna beviljas och användas för partiets i stad-       1969            10 000 000"
6517: garna avsedda egentliga offentliga verksamhet,         1970            10 000 000"
6518: varmed framför allt bör anses förberedelser för        1971            10 000 000"
6519: och deltagande i allmänna vai. Stadgandet skulle       1972            10 000 000"
6520: hindra användning av understödet t.ex. för di-         1973            16 000 000"
6521: rekt affårsverksamhet, en verksamhet som också         1974            16 000 000"
6522: eljest är främmande för en ideell förening".           1975            18 000 000"
6523:    Enligt 9 § 1 mom. partilagen (10/69, ändr.          1976            18 000 000"
6524: 1/73) kan partier som är företrädda i riksdagen        1977            26 000 000"
6525: beviljas understöd för sin i stadgarna och i det       1978            32 000 000"
6526: allmänna programmet angivna offentliga verk-           1979            34 600 000"
6527: samhet. Understödet fördelas mellan partierna i        1980            38 000 000"
6528: förhållande till det antal riksdagsmandat de er-       1981            43 000 000"
6529: hållit vid senaste riksdagsmannaval. Enligt moti-      1982            47 370 000"
6530: veringen i budgeten har av anslaget kunnat beta-       1983            50 700 000"
6531: las understöd motsvarande en riksdagsmans an-          1984            50 700 000"
6532: del också tilllandskapet Åland för understödan-        1985            53 235 000"
6533: de av politisk verksamhet i landskapet.                1986            55 364 000"
6534:    Understödet beviljas inom ramen för det an-         1987            56 760 000"
6535: slag som beviljats för ändamålet i budgeten. Un-       1988            61 300 000"
6536: derstödet beviljas enligt förordning (27/73) av        1989            64 700 000"
6537: statsrådet, som tili beslutet om beviljande avun-      1990            72 260 000"
6538:                                            KK 38/1996 vp                                                5
6539: 
6540: 1991            75 700 000"                          har inverkat också på partiernas verksamhet,
6541: 1992            71 915 000"                          såsom på alla samhällsområden. Detta har enligt
6542: 1993            64 725 000"                          vad som anförts ovan även beaktats i grunderna
6543: 1994            64 200 000"                          för fördelningen av partistödet. Genom en änd-
6544: 1995            64 200 000"                          ring av regeringsformen (1074/91) som trädde i
6545: 1996            64 200 000"                          kraft vid ingången av oktober 1991 övergick vi
6546:                                                      från elektorsval till direkt folkvai vid vai av repu-
6547:   Av tabellen framgår att det nominella värdet       blikens president. Vid reformen slopades det
6548: av partistödet var högst under 1990-1992.            gaml.~ valsättet i vilket elektorsvalet var en viktig
6549:    Andrat till penningvärdet 1995 var stödet         del. Andringen ledde tili att ansvaret för valför-
6550: högst under 1978-1983, då beloppet enligt detta      beredelserna och valarbetet och sålunda också
6551: mått uppgick tili över 80 milj. mk per år. Jämfört   för kostnaderna i större utsträckning flyttades tili
6552: med penningvärdet 1995 har stödets realvärde         partiernas centralnivå.
6553: endast under 1970-1972 och 1975-1976 varit              Den partiverksamhet som avses i partilagen är
6554: mindre än för närvarande, dvs. mellan 54,7 och       en viktig del av vårt demokratiska, parlamenta-
6555: 63,7 milj. mk. Beräknat enligt indexet för 1969      riska system som grundar sig på allmän och lika
6556: var det justerade beloppet 64,1 milj. mk, dvs.       rösträtt i fria vai. Partiernas uppgifter har enligt
6557: nästan lika stort som det nuvarande. Redan det       vad som anförts ovan t.o.m. ökat under de senas-
6558: första understödet, som godkändes 1967 innan         te åren. Då man även beaktar realvärdets utveck-
6559: partilagen trädde i kraft, uppgick till 71,1 milj.   ling när det gäller det anslag som godkänts för
6560: mk enligt penningvärdet 1995.                        partistöd, bör som svar på spörsmålet framhållas
6561:    Sedan partilagen trädde i kraft har partiernas    att regeringen inte anser att det finns skäl att
6562: verksamhet förändrats. Internationaliseringen        sänka partistödet.
6563: 
6564:        Helsingforsden 7 mars 1996
6565: 
6566:                                                                       Statsminister Paavo Lipponen
6567:                                            KK 39/1996 vp
6568: 
6569: Kirjallinen kysymys 39
6570: 
6571: 
6572: 
6573: 
6574:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Talous- ja työllisyyspoliittisen työryhmän
6575:                                       asettamisesta valtioneuvoston tueksi
6576: 
6577: 
6578:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
6579: 
6580:    Tasavallan presidentin toimeksiannosta pe-       puolueiden tai eduskuntaryhmien tehtävään va-
6581: rustetun Pekkasen työryhmän suosituksilta on        litsemia, joka viimeksi mainittu olisi viimeinen
6582: mennyt pohja perusteellisesti. Asian kanssa jaa-    vaihtoehto.
6583: natessa on vain mennyt hukkaan kallista aikaa ja        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6584: ollaan entistä syvemmällä.                          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6585:    Pekkanen on kunnioitettu ihminen, ja hänen       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6586: kädenjälkensä näkyvät monessa asiassa positiivi-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6587: sina suomalaisessa yhteiskunnassa. Hänen ai-
6588: kansa on kuitenkin ohi, mutta ongelmat ovat                   Mitä mieltä Hallitus on siitä, että poh-
6589: edelleen olemassa ja entistä vaikeampina.                  jan mentyä ns. Pekkasen työryhmän työl-
6590:    Hallituksen tulisi koota muutaman henkilön              tä kerättäisiin uusi muutaman henkilön
6591: ryhmä älykkäistä mutta realistisella pohjalla              työryhmä realistisella pohjalla ajattelevia
6592: ajattelevista ihmisistä mietiskelemään, minne              ihmisiä mietiskelemään ja tekemään
6593: olemme menossa ja mitä pitäisi tehdä, jotta                uusia ehdotuksia olemassa olevien yhteis-
6594: emme olisi sinne matkalla. Henkilöiden ei tarvit-          kunnallisten ongelmien voittamiseksi?
6595: se olla "rohvessoreita", eikä luoja paratkoon
6596: 
6597:      Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1996
6598: 
6599:                                        Sulo Aittoniemi /kesk
6600: 
6601: 
6602: 
6603: 
6604:  260017
6605: 2                                           KK 39/1996 vp
6606: 
6607: 
6608: 
6609: 
6610:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
6611: 
6612:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Valtion menoja on leikattu niin, että valtion
6613: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on lähi-
6614: olette 14 päivänä helmikuuta 1996 päivätyn kir-       aikoina kääntymässä laskuun. Korkotaso on
6615: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      alentunut. Työmarkkinasopimukset on tehty
6616: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja          useaksi vuodeksi niin, että kilpailukyky pysty-
6617: Sulo Aittoniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy-      tään säilyttämään. Lukuisa joukko työryhmän
6618: myksen n:o 39:                                        esittämiä yksityiskohtaisempia suosituksia on
6619:                                                       myös toteutettu.
6620:           Mitä mieltä Hallitus on siitä, että poh-        Edustaja Aittoniemen saama väärä käsitys
6621:        jan mentyä ns. Pekkasen työryhmän työl-        asiasta voinee johtua kahdesta syystä. Ensinnä-
6622:        tä kerättäisiin uusi muutaman henkilön         kin keskeisten työelämän uudistusten toteutta-
6623:        työryhmä realistisella pohjalla ajattelevia    minen on kestänyt odotettua kauemmin mm. sik-
6624:        ihmisiä mietiskelemään ja tekemään             si, että ne on ollut tarpeellista viedä kolmikan-
6625:        uusia ehdotuksia olemassa olevien yhteis-      tayhteistyössä valmisteltavaksi. Näittenkin osal-
6626:        kunnallisten ongelmien voittamiseksi?          ta valmistelu alkaa nyt olla loppusuoralla.
6627:                                                           Toinen syy on, että työttömyys ei ole alentu-
6628:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           nut odotettua vauhtia. Tähän on kuitenkin
6629: taen seuraavaa:                                       luonnolliset syyt. Työryhmä perusti näkemyk-
6630:                                                       sensä työttömyyden alenemisesta optimistiseen
6631:    Edustaja Aittoniemi esittää muutaman henki-        visioon - ei ennusteeseen - kansantalouden
6632: lön työryhmän keräämistä mietiskelemään ja te-        kehityksestä. On ilmeistä, että mm. kansainväli-
6633: kemään uusia ehdotuksia olemassa olevien yh-          sen talouden ongelmien johdosta työryhmän
6634: teiskunnallisten ongelmien voittamiseksi, koska       visio ei ole täysin toteutumassa. Lisäksi työelä-
6635: Pekkasen työryhmän suosituksilta on mennyt            män uudistusten vaikutukset alkavat selvemmin
6636: pohja perusteellisesti. Asian kanssa jaanatessa       näkyä työllisyydessä vasta vuoden - kahden
6637: on mennyt hukkaan kallista aikaa ja ollaan entis-     kuluessa.
6638: tä syvemmällä.                                            Hallinnossa tehdään kaiken aikaa hyvin laaja-
6639:    Tässä asiassa kysyjä on täysin väärässä. Vaik-     pohjaisesti työtä ja mietitään ehdotuksia, joita
6640: ka talouden tila ei ole läheskään tyydyttävä, on se   toteuttamalla taloudellisia ja yhteiskunnallisia
6641: selvästi mennyt parempaan päin syksystä 1994,         ongelmia voitaisiin lieventää. Pekkasen työryh-
6642: jolloin työryhmän työ valmistui. Talouden kasvu       mänkin työ suuressa määrin perustui tähän hal-
6643: on ollut ripeää, työttömyys on alentunut, vaihto-     linnossa tehtävään työhön. Pekkasen työryhmä
6644: tase selvästi ylijäämäinen, valtion velkaantumi-      oli erityisen merkittävä siinä suhteessa, että se toi
6645: nen hidastunut ja inflaatio erittäin vähäistä.        talouden ongelmat yleiseen tietoisuuteen. Nyt
6646: Monet Pekkasen työryhmän suositukset on to-           ongelmat kuitenkin jo yleisestikin hyvin tiede-
6647: teutettu tai niitä ollaan toteuttamassa.              tään ja tunnustetaan, joten vastaavanlaisen työ-
6648:                                                       ryhmän perustamiseen ei ole tarvetta.
6649:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1996
6650: 
6651:                                                                  Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
6652:                                               KK 39/1996 vp                                               3
6653: 
6654: 
6655: 
6656: 
6657:                                           Tili Riksdagens Talman
6658: 
6659:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        skulden i förhållande tili bruttonationalproduk-
6660: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den         ten inom en nära framtid kommer att vändas i
6661: 14 februari 1996 tili vederbörande medlem av            nedgång. Räntenivån har sjunkit. Arbetsmark-
6662: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo        nadsavtalen har gjorts upp för flera års tid för att
6663: Aittaniemi undertecknade spörsmål nr 39:                konkurrensförmågan skall kunna bibehållas. Ett
6664:                                                         stort antal av de mera detaljerade rekommenda-
6665:            Vad anser Regeringen om att då grun-         tioner som arbetsgruppen framförde har också
6666:         den för det arbete som utfördes av den s.k.     genomförts.
6667:         Pekkanen-arbetsgruppen inte längre exis-           Den felaktiga uppfattning riksdagsman Aitta-
6668:         terar, samla ihop en ny arbetsgrupp be-         niemi har fått om saken kan ha två orsaker. För
6669:         stående av några realistiskt tänkande           det första har genomförandet av de centrala re-
6670:         människor för att fundera över och lägga        formerna inom arbetslivet tagit längre tid än be-
6671:         fram nya förslag tili hur de samhälleliga       räknat bl.a. därför att det har varit nödvändigt
6672:         problem som nu föreligger kunde över-           att de beretts genom trepartssamarbete. Också
6673:         vinnas?                                         beredningen av dessa reformer börjar nu vara
6674:                                                         inne i sitt slutskede.
6675:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              Den andra orsaken är att arbetslösheten inte
6676: anföra följande:                                        har sjunkit i väntad takt. Det finns emellertid
6677:                                                         naturliga orsaker tili detta. Arbetsgruppen grun-
6678:     Riksdagsman Aittaniemi föreslår att en ar-          dade sin ståndpunkt i fråga om nedgången i ar-
6679: betsgrupp på några personer kunde samlas ihop           betslösheten på en optimistisk vision- inte på en
6680: för att fundera över och lägga fram nya förslag         prognos - om samhällsekonomins utveckling.
6681: tili hur de aktuella samhälleliga problemen kun-        Det står klart att bl.a. problemen inom den inter-
6682: de övervinnas, eftersom hela grunden för de re-         nationella ekonomin har lett tili att visionen inte
6683: kommendationer som Pekkanen-arbetsgruppen               helt kommer att bli verklighet. Dessutom kom-
6684: framförde numera saknas. Medan saken har                mer effekterna av arbetslivsreformerna att ha
6685: stötts och blötts har dyrbar tid gått till spillo och   tydligare återverkan på sysselsättningen först om
6686: läget har blivit allt dystrare.                         ett eller ett par år.
6687:     I fråga om detta har spörsmålsställaren helt           lnom förvaltningen utförs hela tiden arbete på
6688: fel. Även om det ekonomiska läget är långt ifrån        mycket bred basis och begrundas förslag till åt-
6689: tillfredsställande, har det helt klart ljusnat bättre   gärder som kunde lindra de ekonomiska och
6690: sedan hösten 1994 då arbetsgruppens arbete blev         samhälleliga problemen. Också det arbete som
6691: klart. Denekonomiska tillväxten har varit snabb,        Pekkanen-arbetsgruppen utförde grundade sig i
6692: arbetslösheten har minskat, bytesbalansen ger ett       stor utsträckning på detta arbete inom förvalt-
6693: klart överskott, statens skuldsättning har avtagit      ningen. Pekkanens arbetsgrupp var särskilt vik-
6694: och inflationen är mycket låg. Många av de re-          tig i den bemärkelsen att den lyfte fram de ekono-
6695: kommendationer Pekkanens arbetsgrupp fram-              miska problemen i offentligheten. Nu är proble-
6696: förde har genomförts eller håller på att genom-         men dock redan välkända och erkända, och det
6697: föras.                                                  finns inte något behov av en motsvarande arbets-
6698:      Statens utgifter har skurits ned så att stats-     grupp.
6699: 
6700:      Helsingforsden 5 mars 1996
6701: 
6702:                                                                          Finansminister Sauli Niinistö
6703:                                             KK 40/1996 vp
6704: 
6705: Kirjallinen kysymys 40
6706: 
6707: 
6708: 
6709: 
6710:                                          Sulo Aittoniemi /kesk: Yliopiston apteekin erivapauksista
6711: 
6712: 
6713: 
6714:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
6715: 
6716:    Yliopiston apteekilla on 16 toimipistettä. Se     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6717: on Helsingin yliopiston omistuksessa ja sillä on     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6718: perustamisen aikoihin ollut koulutuksellista         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6719: merkitystä farmasiaa opiskelevien harjoittelu-
6720: paikkana. Nykyisin tämä merkitys on vähenty-                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
6721: nyt. Yliopiston apteekilla on lukuisia erivapauk-           siin Yliopiston apteekin apteekkimaksu-
6722: sia mm. apteekkimaksujen, verotuksen sekä sivu-             ja, verotusta sekä sivupisteiden sijoittelua
6723: pisteiden sijoittelun suhteen. Erivapaudet eivät            koskevien erivapauksien purkamiseksi,
6724: liene nykyisessä tilanteessa enää perusteltuja.             koska niille ei ole enää alkuperäisiä pe-
6725:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          rusteita?
6726: 
6727:      Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1996
6728:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
6729: 
6730: 
6731: 
6732: 
6733: 260017
6734: 2                                           KK 40/1996 vp
6735: 
6736: 
6737: 
6738: 
6739:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
6740: 
6741:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        mista veroista ja maksuista, esimerkiksi valtion-,
6742: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kunnallis- ja kirkollisveroista, ei kuitenkaan ar-
6743: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       vonlisäverosta. Kuten kysymyksessä todetaan,
6744: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        on Yliopiston apteekilla Helsingissä sijaitsevan
6745: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         apteekkinsa lisäksi 16 sivuapteekkia, jotka yhtä
6746: n:o 40:                                               lukuun ottamatta ovat toimineet jo yli 20 vuotta.
6747:                                                       Uusia sivuapteekkilupia ei ole myönnetty vuo-
6748:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       den 1987 jälkeen. Vuonna 1993 lääkelaitos hyl-
6749:        siin Yliopiston apteekin apteekkimaksu-        käsi kaksi yliopiston apteekin sivuapteekkihake-
6750:        ja, verotusta sekä sivupisteiden sijoittelua   musta.
6751:        koskevien erivapauksien purkamiseksi,             Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan
6752:        koska niille ei ole enää alkuperäisiä pe-      parhaillaan eräitä apteekkijärjestelmään liittyviä
6753:        rusteita?                                      säännösmuutoksia, jotka on tarkoitus saattaa
6754:                                                       eduskunnan käsiteltäväksi kevätistuntokauden
6755:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           aikana. Esitysluonnoksessa Helsingin yliopiston
6756: taen seuraavaa:                                       apteekin vapautus apteekkimaksun suorittami-
6757:                                                       sesta ehdotetaan poistettavaksi. Ministeriö on
6758:    Lääkelain (395/87) 52 §:n 2 momentin (248/93)      myös käynyt neuvotteluja valtiovarainministe-
6759: mukaan Helsingin yliopisto voi lääkelaitoksen         riön kanssa apteekin verotuskohtelusta. Kysy-
6760: kussakin tapauksessa antamalla luvalla pitää si-      mys kuuluu kuitenkin valtiovarainministeriön
6761: vuapteekkeja, jos se farmasian tai farmaseutin        toimialaan.
6762: tutkintoon liittyvän harjoittelun tai lääkehuollon       Sosiaali- ja terveysministeriö korostaa, että
6763: kehittämisen kannalta on tarpeen. Lainkohdan          lääkealan uudistusten valmistelussa tulee erityi-
6764: perusteluissa (HE 87/1986 vp) todetaan, että esi-     sen huolellisesti arvioida niiden terveyspoliittiset
6765: tyksen tarkoituksena ei ollut muuttaa Yliopiston      vaikutukset. Yliopiston apteekin oikeus sivuap-
6766: apteekin lääkejakelun laajuutta nykyisestään.         teekkien pitämiseen on mahdollista poistaa lain-
6767: Uusien sivuapteekkien tarpeellisuuden arvioi          säädäntöä muuttamalla. Opetuksen ja tutkimuk-
6768: lääkelaitos lupahakemuksen käsittelyn yhteydes-       sen kannalta on perusteltua, että myös muilla
6769: sä. Lääkelain voimassaolon aikana Yliopiston          farmasian opetusta antavilla korkeakouluilla oli-
6770: apteekin lääkejakelu ei ole olennaisesti laajentu-    si apteekki. Tämä edellyttää uutta lainsäädän-
6771: nut.                                                  töä.
6772:    Apteekkimaksusta annetun lain (148/46) 8 §:n          Yliopiston apteekkia koskevan päätöksente-
6773: (1281/87) mukaan Helsingin yliopiston apteekki        on tueksi tarvitaan kuitenkin tarkemmat selvi-
6774: on vapautettu apteekkimaksun suorittamisesta.         tykset, joita sosiaali- ja terveysministeriö tekee
6775: Yliopiston apteekki on myös vapautettu useim-         parhaillaan yhdessä lääkelaitoksen kanssa.
6776: 
6777:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1996
6778: 
6779:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
6780:                                                KK 40/1996 vp                                              3
6781: 
6782: 
6783: 
6784: 
6785:                                           Tili Riksdagens Talman
6786: 
6787:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         t.ex. stats-, kommunal- och kyrkoskatt, dock inte
6788: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           mervärdesskatt.
6789: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-             Såsom i spörsmålet konstateras har Universi-
6790: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål               tetets apotek utöver sitt apotek i Helsingfors 16
6791: nr 40:                                                   filialapotek, somalla med undantag för ett redan
6792:                                                          har verkat i över 20 år. Nya filialapotekstillstånd
6793:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för           har inte beviljats efter 1987. År 1993 förkastade
6794:         att återkalla den dispens som Universite-        läkemedelsverket två ansökningar om filialapo-
6795:         tets apotek har beviljats i fråga om apo-        tek tili universitetsapoteket.
6796:         teksavgifter, beskattning och filialer, ef-          Social- och hälsovårdsministeriet bereder för
6797:         tersom de ursprungliga dispensgrunder-           närvarande vissa ändringar i de stadganden som
6798:         na inte längre föreligger?                       anknyter till apotekssystemet och avsikten är att
6799:                                                          dessa ändringar skall föreläggas riksdagen för
6800:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            behandling under vårsessionen. 1 propositionens
6801: anföra följande:                                         utkast föreslås att befrielsen från apoteksavgift
6802:                                                          skall upphävas för Helsingfors universitets apo-
6803:     Enligt 52 § 2 mom. (248/93) läkemedelslagen          teks del. Ministeriet har även förhandlat med
6804: (395/87) kan Helsingfors universitet med läkeme-         finansministeriet om apotekets skattemässiga
6805: delsverkets i varje särskilt fall givna tillstånd hål-   ställning. Frågan hör dock tili finansministeriets
6806: la filialapotek, om detta är nödvändigt med tanke        verksamhetsområde.
6807: på den praktik som ansluter sig tili farmacie- eller         Social- och hälsovårdsministeriet framhåller
6808: farmaceutexamina eller för läkemedelsförsörj-            att man vid beredningen av reformer inom Iäke-
6809: ningens utveckling. 1 motiveringen tili lagrum-          medelsbranschen synnerligen noggrant bör be-
6810: met (RP 8711986 rd) konstateras att förslaget            döma reformernas hälsopolitiska verkningar.
6811: inte avser att ändra på omfattningen av universi-        Universitetsapotekets rätt att hålla filialapotek
6812: tetsapotekets läkemedelsdistribution. Läkeme-            kan återkallas genom ändring av lagstiftningen.
6813: delsverket bedömer, i samband med behandling-            Med tanke på undervisningen och forskningen är
6814: en av ansökningar om tilistånd, behovet av nya           det motiverat att även andra högskolor som med-
6815: filialapotek. Under den tid läkemedelslagen har          delar undervisning i farmaci har ett eget apotek.
6816: varit i kraft har universitetsapotekets läkeme-          Ny lagstiftning är en förutsättning för detta.
6817: delsdistribution inte utvidgats väsentligt.                  Tili stöd för det beslutsfattande som rör Uni-
6818:     Enligt 8 § (1281/87) lagen om apoteksavgift          versitetets apotek behövs dock närmare utred-
6819: (148/46) är Helsingfors universitets apotek be-          ningar, vilka social- och hälsovårdsministeriet
6820: friat från apoteksavgift. Universitetets apotek är       som bäst utför tillsammans med Iäkemedelsver-
6821:  också befriat från de flesta skatter och avgifter,      ket.
6822: 
6823:      Helsingforsden 28 februari 1996
6824: 
6825:                                                                        Minister Terttu Huttu-Juntunen
6826:                                              KK 41/1996 vp
6827: 
6828: Kirjallinen kysymys 41
6829: 
6830: 
6831: 
6832: 
6833:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Puolustusvoimien varikoiden rakennus- ja
6834:                                         kunnostustöistä Pirkanmaalla
6835: 
6836: 
6837:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
6838: 
6839:    Hämeen läänissä Pirkanmaalla on lukuisa             haista kansanedustajistaan puolustusministerin
6840: joukko puolustusvoimien varikoita ja yksiköitä,        vaativaan ja vaaralliseen tehtävään, on syytä ky-
6841: joiden toimintaan liittyy rakennus- ja saneeraus-      syä valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin
6842: tarvetta. Vaikka Pirkanmaan kansanedustajat            viitaten:
6843: ovat vuosittain esittäneet eri kohteissa rakennus-
6844: töiden aloittamista Pirkanmaan liiton esittämäi-                 Aikooko Hallitus lähitulevaisuudessa
6845: tä pohjalta, tulos on ollut varsin laiha. Näin siitä          ohjata valtion budjettivaroja puolustus-
6846: huolimatta, että kyseisellä alueella rakennusalaa             voimien varikoidenja muiden yksiköiden
6847: vaivaa suuri työttömyys ja tästäkin syystä mää-               rakennus- ja kunnostustöihin Pirkan-
6848: rärahojen saaminen olisi ollut perusteltua.                   maalla, useita kertoja esitettyjen perustei-
6849:    Nyt kun Pirkanmaa on uhrannut erään par-                   tujen tarpeiden mukaisesti?
6850: 
6851:      Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1996
6852: 
6853:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
6854: 
6855: 
6856: 
6857: 
6858: 260017
6859: 2                                           KK 41/1996 vp
6860: 
6861: 
6862:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
6863: 
6864:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           3. Ilmavoimien torjuntahävittäjähankinnan
6865: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         vaatimukset
6866: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          4. Ra-varastointi, rtm-vaatimukset (räjähtävä
6867: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        materiaali)
6868: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            5. Ajoneuvo- ja asevarastointi (Venäjän kaup-
6869: n:o 41:                                               pa)
6870:                                                          6. Kasarmien perusparannusohjelma
6871:           Aikooko Hallitus lähitulevaisuudessa           7. Palvelussuhdeasuntojen perusparannusoh-
6872:        ohjata valtion budjettivaroja puolustus-       jelma
6873:        voimien varikoiden ja muiden yksiköiden           8. Asbestin terveyshaittojen poistaminen ja
6874:        rakennus- ja kunnostustöihin Pirkan-           rakennusten homevaurioiden korjaaminen
6875:        maalla, useita kertoja esitettyjen perustei-      9. Muu perusparannusohjelma.
6876:        tujen tarpeiden mukaisesti?                       Pirkanmaalle on kohdennettu rakennusten ja
6877:                                                       alueiden rakentamiseen ja peruskorjauksiin
6878:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          määrärahoja oikeusministeriön myöntämät va-
6879: vasti seuraavaa:                                      rat mukaan lukien seuraavasti: Vuonna 1993
6880:                                                       Pirkkalan lentotukikohdan kehittämiseen 29
6881:    Puolustusministeriöllä oli vuonna 1995 käy-        milj. markkaa, vuonna 1994 niin ikään Pirkkalan
6882: tössään uudisrakennuksiin ja peruskorjauksiin         lentotukikohdan kehittämiseen 16,2 milj. mark-
6883: omassa pääluokassaan lisätalousarviot mukaan          kaa. Vuonna 1995 käytettiin Pirkkalan lentotu-
6884: luettuna 199,1 milj. markkaa. Sijoitusmenoihin        kikohdan kehittämiseen 7,88 milj. markkaa,
6885: työllisyyden turvaamiseksi myönnettiin 37,7           Kuoreveden lentokentän parantamiseen 6,7 milj.
6886: milj. markkaa ja oikeusministeriön työsiirtola-       markkaa sekä muuhun rakentamiseen Tampe-
6887: töihin puolustushallinnon rakennuskohteissa 16        reen kaupungin alueella 2 milj. markkaa.
6888: milj. markkaa.                                           Kuluvana vuonna tehdään Tampereen kau-
6889:    Vastaavasti vuonna 1996 on uudisrakennuk-          pungin alueella, Oriveden ja Parkanon varasto-
6890: siin ja peruskorjauksiin budjetoitu 187 milj.         alueilla sekä Pirkkalan lentotukikohdassa raken-
6891: markkaa. Kuluvan vuoden ensimmäisessä lisä-           nustöitä yhteensä 9, 1 milj. markalla.
6892: talousarviossa on julkisten rakennusten työlli-          Vuoden 1996 ensimmäisessä lisätalousarvios-
6893: syyttä tukevaan peruskorjausohjelmaan esitetty        sa on työllisyyttä tukevaan peruskorjausohjel-
6894: 37 milj. markkaa. Oikeusministeriö on myöntä-         maan sisällytetty Pirkanmaan alueella varikko-
6895: nyt työsiirtolatöihin 10,5 milj. markkaa.             ja varastoalueiden peruskorjauksia Tampereella,
6896:    Myönnettyjen määrärahojen käyttö suunni-           Juupajoella, Kuorevedellä, Lempäälässä, Orive-
6897: tellaan siten, että kaikki puolustusvoimien tar-      dellä, Ruovedellä, Nokialla, Parkanossa ja Kan-
6898: peet voitaisiin ottaa huomioon koko valtakun-         gasalalla yhteensä 3,17 milj. markan edestä.
6899: nan alueella. Puolustushallinnolla on 18,4 milj.         Vuoden 1997 talousarvioesitys tulee myös to-
6900: m3:n suuruinen kiinteistökanta 150 eri kunnan         dennäköisesti sisältämään rakennus- ja perus-
6901: alueella. Sen lisäksi on rakennettava ja kunnossa-    korjauskohteita Pirkanmaalla.
6902: pidettävä aluerakenteet, tekniset järjestelmät ja        Puolustushallinnolle rakentamiseen ja perus-
6903: verkostot.                                            korjaukseen sijoitettavat budjettivarat ovat to-
6904:    Puolustusministeriön ja pääesikunnan välisis-      delliseen tarpeeseen nähden niukat ja ne on oh-
6905: sä tulosneuvotteluissa on menossa olevalla suun-      jattava valtakunnallisesti niihin kohteisiin, missä
6906: nittelujaksolla päätetty rahoittaa myönnettyjen       ne parhaiten palvelevat puolustusvoimien tarpei-
6907: määrärahojen asettamin rajoituksin kiireys- ja        ta. Työllisyyden turvaamiseksi myönnetyt mää-
6908: tärkeysjärjestyksessä seuraavien toimintojen          rärahat ovat myös viime aikoina vähentyneet.
6909: vaatimia hankkeita:                                    Ministeriö toteaa vielä, että se ei voi investointi-
6910:     1. Puolustusvoimien uusi hallinto- ja johta-      kohteista päättäessään lähteä yksinomaan työl-
6911: misjärjestelmä                                        listämisnäkökohdista, vaan määräävänä tekijä-
6912:    2. Puolustusvoimien rationalisointi- ja kehit-     nä on puolustusvoimien tehokkaan toiminnan
6913: tämisohjelma                                          tukeminen.
6914:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1996
6915: 
6916:                                                                      Puolustusministeri Anneli Taina
6917:                                               KK 41/1996 vp                                              3
6918: 
6919: 
6920:                                           Tili Riksdagens Talman
6921: 
6922:    1 det syfte 37 § 1 mom riksdagsordningen för-            3. De krav som luftstridskrafternasjaktplans-
6923: utsätter har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          anskaffning medför
6924: medlem av statsrådet översänt följande av riks-             4. Upplagringen av explosiva varor, evf-kra-
6925: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-            ven (explosiv materiel)
6926: mål nr 41:                                                  5. Upplagringen av fordon och vapen (han-
6927:                                                         deln med Ryssland)
6928:           Ämnar Regeringen inom den närmaste                6. Saneringsprogrammet för kaserner
6929:        framtiden styra statens budgetmedel tili             7. Saneringsprogrammet för personalbostäder
6930:        byggnads- och saneringsarbeten som gäl-              8. Elimineringen av hälsorisker som asbest
6931:        ler försvarsmaktens depåer och andra en-         medför och sanering av byggnader som drabbats
6932:        heter i Birkaland, i överensstämmelse            av mq_gelskador
6933:        med de berättigade behov som ett flertal             9. Ovrigt saneringsprogram
6934:        gånger har förts fram?                               Birkaland har för byggande och sanering av
6935:                                                         byggnader och områden tilldelats anslag, inklusi-
6936:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           ve medel som beviljats av justitieministeriet, som
6937: anföra följande:                                        följer: 1993 för utvecklande av flygbasen i Birka-
6938:                                                         la 29 milj. mk och 1994likaså för utvecklande av
6939:    Försvarsministeriet hade 1995 under sin egen         flygbasen i Birkala 16,2 milj. mk. År 1995 använ-
6940: huvudtitel inklusive tilläggsbudgeterna 199,1           des för utvecklande av flygbasen i Birkala 7,88
6941: milj. mk tili sitt förfogande för nybyggnader och       milj. mk, för förbättring av flygfåltet i Kuorevesi
6942: ombyggnadsarbeten. För investeringsutgifter för         6, 7 rnilj. mk samt för annan byggnadsverksamhet
6943: tryggande av sysselsättningen beviljades 37,7           på Tammerfors stads område 2 milj. mk.
6944: milj. mk och för arbeten som gäller justitiemini-           Under innevarande år utf6rs på Tammerfors
6945: steriets arbetskolonier vid försvarsmaktens             stads område, på Orivesi och Parkano upplags-
6946: byggnadsobjekt 16 milj. mk.                             områden samt på flygbasen i Birkala byggnads-
6947:    På motsvarande sätt har för 1996 budgeterats         arbeten för sammanlagt 9,1 milj. mk.
6948: 187 milj. mk för nybyggnader och ombyggnad-                 1 den första tilläggsbudgeten för år 1996 har i
6949: sarbeten. 1 innevarande års första tiiiäggsbudget       det saneringsprogram varmed staten stöder sys-
6950: har i det program för sanering av offentliga bygg-      selsättningen f6r Birkalands område intagits
6951: nader som är avsett att stöda sysselsättningen          ombyggnadsarbeten på depå- och upplagsområ-
6952: föreslagits 37 milj. mk. Justitieministeriet har be-    den i Tammerfors, Juupajoki, Kuorevesi,
6953: viljat 10,5 milj. mk tili arbeten vid arbetskolonier.   Lempäälä, Orivesi, Ruovesi, Nokia, Parkano
6954:     Enligt planerna används de beviljade anslagen       och Kangasala för sammanlagt 3,17 milj. mk.
6955: så att alla försvarsmaktens behov kan beaktas på            Budgetförslaget för 1997 kommer sannolikt
6956: hela rikets område. Försvarsförvaltningen har           också att inbegripa byggnads- och ombyggnads-
6957: ett 18,4 milj. m 3 stort fastighetsbestånd på områ-     objekt i Birkaland.
6958: den som hör till 150 olika kommuner. Därtill                De budgetmedel som försvarsförvaltningen
6959: skall områdesstrukturer, tekniska system och            anvisas för byggnads- och ombyggnadsverksam-
6960:  nätverk byggas ut och underhållas.                     het är med tanke på de verkliga behoven knappa,
6961:     1 resultatförhandlingarna mellan f6rsvarsmi-        och de måste på riksomfattande basis styras tili
6962:  nisteriet och huvudstaben har man beslutat att         de objekt där de bäst tjänar försvarsmaktens
6963:  under pågående planeringsperiod, inom gränser-         ändamål. Också de anslag som beviljas för tryg-
6964:  na för de beviljade anslagen och i skyndsamhets-       gande av sysselsättningen har minskat den senas-
6965:  ordning finansiera sådana projekt som de nedan         te tiden. Ministeriet konstaterar ytterligare att
6966:  nämnda uppgifterna förutsätter:                        ministeriet inte, när beslut om investeringsobjekt
6967:     1. Försvarsmaktens nya förvaltnings- och led-       fattas, kan utgå endast från sysselsättningssyn-
6968:  ningssystem                                            punkter, utan den bestämmande faktorn är att
6969:     2. Försvarsmaktens rationaliserings- och ut-        den effektiva verksamheten inom försvarsmak-
6970:  vecklingsprogram                                       ten skall stödas.
6971: 
6972:       Helsingforsden 6 mars 1996
6973: 
6974:                                                                         Försvarsminister Anneli Taina
6975:                                              KK 42/1996 vp
6976: 
6977: Kirjallinen kysymys 42
6978: 
6979: 
6980: 
6981: 
6982:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Turkistarhoissa olevien eläinten elinolosuh-
6983:                                         teista
6984: 
6985: 
6986:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
6987: 
6988:    Turkistarhausta koskevassa keskustelussa on            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6989: esitetty sekä television että lehdistön välityksellä   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6990: kuvia niistä olosuhteista, joissa esimerkiksi tar-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6991: hatut ketut elävät. Pienessä kopissa,jossa tuskin      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6992: pääsee kääntymään, ne tassuttelevat teräsverkon
6993: päällä. Eläimet kulkevat usein nurkasta nurk-                    Katsooko Hallitus tarpeelliseksi teet-
6994: kaan, mikä on merkki eläimen "järjenjuoksun                   tää tutkimuksen niistä olosuhteista, jois-
6995: menettämisestä". Tällaisiin olosuhteisiin Luoja               sa esimerkiksi turkistarhatut ketut joutu-
6996: tuskin on eläintä tarkoittanut, vaikka se onkin               vat elinaikansa viettämään, ja
6997: monen vaiheen kautta jalostettu villieläimestä                   ryhtyykö Hallitus tarpeen vaatiessa
6998: turkiksia tuottavaan tarkoitukseen.                           lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin eläin-
6999:    Tilanne on luonnollisesti taloudellisesti ongel-           ten olosuhteiden parantamiseksi?
7000: mallinen turkistuottajien taholta katsottuna.
7001: 
7002:      Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1996
7003: 
7004:                                           Sulo Aittaniemi /kesk
7005: 
7006: 
7007: 
7008: 
7009: 260017
7010: 2                                          KK 42/1996 vp
7011: 
7012: 
7013: 
7014: 
7015:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
7016: 
7017:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Vaasan läänissä, jossa sijaitsee suuri määrä
7018: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       turkistarhoja, on tehty laajempia selvityksiä
7019: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     eläinten hyvinvoinnista ja eläinten olosuhteista
7020: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      tarhoilla. Viimeksi tällainen selvitys on valmistu-
7021: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       nut 8.3.1995 talvella 1994-1995 tehdyistä tutki-
7022: n:o 42:                                             muksista. Kuntien terveystarkastajat tekivät sel-
7023:                                                     vitystä varteneläinsuojelu-ja hygieniatarkastuk-
7024:           Katsooko Hallitus tarpeelliseksi teet-    sia 15 kunnan alueella yhteensä 120 turkistarhal-
7025:        tää tutkimuksen niistä olosuhteista, jois-   la. Siitoseläimiä tarkastetuilla tarhoilla oli yh-
7026:        sa esimerkiksi turkistarhatut ketutjoutu-    teensä 79 000 ja pentuja 390 000. Suurimmalla
7027:        vat elinaikansa viettämään, ja               osalla tarhoista eli 105 tarhalla oli sinikettuja.
7028:           ryhtyykö Hallitus tarpeen vaatiessa       Hopeakettuja kasvatettiin puolestaan 44 tarhal-
7029:        lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin eläin-   la. Tarkastuksissa kiinnitettiin huomiota eläin-
7030:        ten olosuhteiden parantamiseksi?             ten olosuhteisiin kuten häkkikokoon ja pohja-
7031:                                                     verkon materiaaliin, eläintiheyteen, juottoon ja
7032:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        juomakuppeihin, hyllyihin ja pesäkoppeihin, ai-
7033: vasti seuraavaa:                                    taukseen sekä eläinten lopetusmenetelmiin. Tur-
7034:                                                     kiseläinten pidolle asetettuja vaatimuksia nouda-
7035:     Turkiseläinten pitoa turkistarhoilla koskevat   tettiin keskimäärin hyvin ja eläinsuojelullisista
7036: eläinsuojeluvaatimukset sisältyvät eläinsuojelu-    vähimmäisvaatimuksista poikkeaminen koski
7037: lakiin (91/71 ), eläinsuojeluasetukseen (333/71)    lähinnä tarhojen aitaamista tai varjotalojen pa-
7038: sekä turkistarhaukselle asettavia eläinsuojelu-     kovarmuutta ja eläinten juottoa ja juomakuppe-
7039: vaatimuksia koskevaan maa- ja metsätalousmi-        ja. Kuluvana talvena on Vaasan läänissä käyn-
7040: nisteriön päätökseen (757/85). Lisäksi Suomi on     nissä samantyyppinen turkistarhojen tarkastus,
7041: liittynyt Euroopan neuvoston tuotantoeläinten       jonka tulokset saadaan maaliskuussa.
7042: suojelua koskevaan eurooppalaiseen yleissopi-          Koko valtakunnan alueella turkiseläimiä kas-
7043: mukseen (47/92), johon eräänä osana kuuluvat        vattavien tarhojen laajempaa läpikäyntiä ei ole
7044: myös turkiseläinten pitoa koskevat eläinsuojelu-    tässä vaiheessa pidetty tarpeellisena, koska on
7045: määräykset. Kyseiset säädökset ja määräykset        katsottu Vaasan läänin tarkastusten antavan
7046: muodostavat eläinsuojelulliset vähimmäisvaati-      varsin hyvän kuvan tarhauselinkeinon eläinsuo-
7047: mukset turkiseläinten pidolle.                      jelullisesta tilasta lainsäädännön asettamien vaa-
7048:     Eläinsuojelusäännösten noudattamisen val-       timusten suhteen. Tämän lisäksi eläinsuojeluvi-
7049: vontaa suorittavina viranomaisina toimivat pai-     ranomaiset puuttuvat eläinsuojelulaissa sääde-
7050: kallistasolla kunnaneläinlääkärit, terveystarkas-   tyllä tavalla yksittäistapauksiin, joissa todetaan
7051: tajat ja poliisi. Heidän tehtävänään on valvoa,     eläinsuojelua koskevien säännösten tai määräys-
7052: että lainsäädännön asettamia vähimmäisvaati-        ten noudattamatta jättämistä.
7053: muksia noudatetaan sekä eläinten pito-olosuh-          Kettujen ja muiden turkiseläinten hyvinvoin-
7054: teissa että eläinten hoidossa, käsittelyssä ja      nin edellytyksistä ja perustarpeiden tyydyttämi-
7055: muussa kohtelussa. Jos on syytä epäillä, että       sestä on käynnissä useita tutkimuksia sekä Suo-
7056: eläinsuojelulakia tai sen nojalla annettuja sään-   messa että muissa pohjoismaissa. Esimerkiksi
7057: nöksiä tai määräyksiä rikotaan, paikallinen         Kuopion yliopistossa on tehty paljon turkiseläin-
7058: eläinsuojeluviranomainen tekee tarkastuksen         ten hyvinvointia ja elinolosuhteita koskevia tie-
7059: eläintenpitoyksikköön. Mikäli epäkohtia ilme-       teellisiä tutkimuksia. Kuopion yliopiston kettu-
7060: nee, viranomainen antaa kehotuksen epäkohtien       jen makuuhyllyjä koskevien tutkimustulosten
7061: korjaamiseksi ja asettaa tätä varten määräajan.     perusteella Suomi on ehdottanut Euroopan neu-
7062: Määräajan umpeuduttua tarkastetaan, että an-        voston turkiseläinten pitoa käsitteleviä eläinsuo-
7063: nettua kehotusta on noudatettu.                     jelumääräyksiä parannettavaksi. Suomi esittää,
7064:                                              KK 42/1996 vp                                             3
7065: 
7066: että hyllyjen rakennetta ja materiaalia koskevia      määritettäessä säädöstasolla turkiseläinten kas-
7067: määräyksiä muutetaan sellaisiksi, että hyllyt oli-    vattamisessa noudatettavia eläinsuojeluvaati-
7068: sivat ketuille mieluisempia ja lisäisivät siten ny-   muksia.
7069: kyistä enemmän eläinten hyvinvointia. Koti-              Hallitus on antanut 24.5.1995 eduskunnalle
7070: maisten samoin kuin ulkomaisten tutkimusten           esityksen uudeksi eläinsuojelulaiksi, ja lakiesitys
7071: tuloksia tullaanjatkossakin käyttämään hyväksi        on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä.
7072:      Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1996
7073: 
7074:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
7075: 4                                             KK 42/1996 vp
7076: 
7077: 
7078: 
7079: 
7080:                                           Tili Riksdagens Talman
7081: 
7082:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        om djurens välbefinnande och förhållanden på
7083: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          farmerna. Senast fårdigställdes en sådan utred-
7084: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        ning den 8 mars 1995 på basis av undersökningar
7085: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr           som gjordes vintern 1994-1995. De kommunala
7086: 42:                                                     hälsoinspektörerna verkställde för utredningen i
7087:                                                         fråga djurskydds- och hygieninspektioner på
7088:            Anser Regeringen att det är nödvän-          sammanlagt 120 pälsdjursfarmer på ett område
7089:         digt att låta utföra en undersökning av de      bestående av 15 kommuner. Det fanns samman-
7090:         förhållanden som t.ex. farmrävar måste          lagt 79 000 avelsdjur och 390 000 valpar på de
7091:         leva i under sin livstid, och                   inspekterade farmerna. De flesta av farmerna,
7092:            vidtar Regeringen vid behov lagstift-        dvs. 105, födde upp blårävar. Silverrävar föddes
7093:         ningsåtgärder för att förbättra djurens         upp på 44 farmer. Vid inspektionerna fåstes upp-
7094:         levnadsförhållanden?                            märksamhet vid djurens levnadsförhållanden,
7095:                                                         såsom storleken på buren och materialet på bot-
7096:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt           tennätet, djurtäthet, vattning och vattenkoppar,
7097: anföra följande:                                        hyllor och lyor, omgärdning samt metoder för
7098:                                                         avlivning av djuren. De krav som ställs på hållan-
7099:     De djurskyddskrav som gäller i fråga om päls-       de av pälsdjur efterlevdes i genomsnitt väl och
7100: djur på pälsdjursfarmer ingår i djurskyddslagen         avvikelserna från minimikraven i djurskydds-
7101: (91/71 ), djurskyddsförordningen (333/71) samt i        hänseende gällde främst omgärdningen av
7102: jord- och skogsbruksministeriets beslut om djur-        farmerna eller hur säkra skugghusen är i fråga
7103: skyddskrav, som skall ställas på pälsdjursupp-          om rymningar samt vattning av djuren och deras
7104: födning (757/85). Därtill har Finland anslutit sig      vattenkoppar. Innevarande vinter pågår i Vasa
7105: till Europarådets europeiska konvention om              län en likadan inspektion av pälsfarmerna, och
7106: skydd av animalieproduktionens djur (47 /92), till      resultatet från denna blir klart i mars.
7107: viiken också såsom en del hör djurskyddsbestäm-            Det har inte ansetts vara nödvändigt med en
7108: melser som gäller pälsdjur. Författningarna och         riksomfattande genomgång i större omfattning
7109: bestämmelserna i fråga utgör minimikrav i djur-         av de farmer som föder upp pälsdjur, eftersom
7110: skyddshänseende för den som håller pälsdjur.            det har ansetts att inspektionerna i Vasa län ger
7111:     Kommunalveterinärerna, hälsoinspektörerna           en relativt bra bild av situationen i djurskydds-
7112: och polisen är på lokal nivå de myndigheter som         hänseende inom pälsdjursnäringen i fråga om de
7113: utövar tillsyn över efterlevnaden av djurskydds-        krav som lagstiftningen ställer. Utöver detta vid-
7114: stadgandena. De har till uppgift att övervaka att       tar djurskyddsmyndigheterna åtgärder i enskilda
7115: de minimikrav som lagstiftningen ställer efterlevs      fall så som föreskrivs i djurskyddslagen, om det
7116: i fråga om de förhållanden som djuren hålls i och       konstateras att de stadganden eller bestämmelser
7117: i fråga om skötseln, hanteringen och annan be-          som gäller djurskydd inte efterlevs.
7118: handling av djur. Om det finns skäl att misstänka          Både i Finland och i de övriga nordiska län-
7119: att djurskyddslagen eller stadganden och be-            derna pågår ett flertal undersökningar om förut-
7120: stämmelser som utfårdats med stöd av den över-          sättningarna för rävars och andra pälsdjurs väl-
7121: träds, skall den lokala djurskyddsmyndigheten           befinnande samt om tillfredsställandet av deras
7122: verkställa inspektion i den enhet där djuren hålls.     grundbehov. Vid t.ex. Kuopio universitet har
7123: Om missförhållanden framkommer uppmanar                 många vetenskapliga undersökningar av päls-
7124: myndigheten att dessa skall avhjälpas och sätter        djurs välbefinnande och levnadsförhållanden
7125: ut en tidsfrist för detta. Då tidsfristen har gått ut   gjorts. Utgående från Kuopio universitets forsk-
7126: verkställs en inspektion för att man skall se om        ningsresultat som gällde rävars ligghyllor har
7127: uppmaningen har åtlytts.                                Finland föreslagit att Europarådets djurskydds-
7128:     I Vasa län, där ett stort antal pälsdjursfarmer     bestämmelser som rör hållande av pälsdjur skall
7129: är belägna, har omfattande utredningar gjorts           förbättras. Finland föreslår att bestämmelserna
7130:                                            KK 42/1996 vp                                             5
7131: 
7132: om hyllornas konstruktion och materia! skall        skyddskrav som skall iakttas vid uppfödning av
7133: ändras så att hyllorna blir angenämare för rävar-   pälsdjur.
7134: na och på så sätt ökar djurens välbefinnande           Regeringen avlät den 24 maj 1995 en proposi-
7135: jämfört med vad som nu är fallet. Resultatet från   tion tili riksdagen med förslag till ny djurskydds-
7136: såväl inhemska som utländska undersökningar         lag och lagförslaget behandlas som bäst i riksda-
7137: kommer även i fortsättningen att utnyttjas då       gen.
7138: man på författningsnivå fastställer de djur-
7139: 
7140:      Helsingfors den 23 februari 1996
7141: 
7142:                                                      Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
7143:                                   KK 43/1996 vp
7144: 
7145: Kirjallinen kysymys 43
7146: 
7147: 
7148: 
7149: 
7150:                          Sulo Aittoniemi /kesk: Laulaja Laila Kinnusen taiteilijaeläkkeestä
7151: 
7152: 
7153: 
7154: 
7155:                                     Peruutettu
7156: 
7157: 
7158: 
7159: 
7160:  260017
7161:                                             KK 44/1995 vp
7162: 
7163: Skriftligt spörsmål 44
7164: 
7165: 
7166: 
7167: 
7168:                                   Henrik Lax /sv: Om åtgärder för att trygga den inhemska tillverk-
7169:                                       ningen av transportmateriel för försvaret
7170: 
7171: 
7172:                                        Tili Riksdagens Talman
7173: 
7174:    Den ekonomiska krisen och statens trängda            För en utomstående betraktare är det upplagt
7175: penningläge har skapat en situation, då kortsikti-   för radikala nya förändringar i bolaget. Samti-
7176: ga ekonomiska intressen lätt tillgodoses på be-      digt är det uppenbart att kraven på försvarets
7177: kostnad av långsiktiga behov som staten bör          rörlighet med tanke på framtida krishantering
7178: kunna trygga. Ett viktigt nationellt intresse som    och i värsta fall krigföring ökar. Sisus tillverk-
7179: löper risken att komma på undantag gäller förut-     ning och kunnande inte bara ifråga om pansar-
7180: sättningarna för fortsatt upprätthållande av in-     och terrängfordon utan också ifråga om lastbilar
7181: hemsk tillverkning av försvarsmateriel.              och traktorer är därför av central försvarsstrate-
7182:    Det har redan länge stormat kring Sisu-bola-      gisk betydelse för Finland. Samtidigt står denna
7183: get och tidvis har hela bolagets verksamhet varit    verksamhet för ett betydande antal arbetsplatser.
7184: nedläggningshotad. Därmed har också den in-             Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
7185: hemska tillverkningen av för försvaret viktiga       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
7186: transportmedel stått på spel. När bolaget 1994       ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
7187: tagit över Valmet-koncernens tillverkning av         följande spörsmål:
7188: traktorer och transportmedel, föreföll det som
7189: om en stabilisering hade inträtt.                               Är Regeringen medveten om den oro
7190:    Tyvärr har dock efterdyningarna av detta                  som det offentliga korsdraget kring Sisu-
7191: övertagande blottat slitningar, dels mellan perso-           koncernen skapar bland medborgarna,
7192: neri Valmets och Sisus ledning, dels inom Sisus              och
7193: ledning. Också tvivelaktiga personelia bindning-                hur avser statsrådet att trygga den in-
7194: ar i förhållande till konkurrerande företag har              hemska tillverkningen av transportmate-
7195: påtalats i offentligheten. Nya inslag i bilden ut-           riel för försvaret i samband med en even-
7196: görs av olika utländska företags intresse att ta             tuell utförsäljning av koncernens verk-
7197:  över delar av Sisus verksamhet.                             samhetsenheter?
7198: 
7199:      Helsingforsden 15 februari 1996
7200: 
7201:                                             Henrik Lax /sv
7202: 
7203: 
7204: 
7205: 
7206: 260017
7207: 2                                            KK 44/1996 vp
7208: 
7209: Kirjallinen kysymys 44                                                                       Suomennos
7210: 
7211: 
7212: 
7213: 
7214:                                     Henrik Lax /r: Puolustuslaitoksen tarvitseman kuljetuskaluston
7215:                                        kotimaisen tuotannon turvaamisesta
7216: 
7217: 
7218:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
7219: 
7220:     Talouskriisi ja valtion tukala rahatilanne ovat       Ulkopuolisen tarkkailijan näkökulmasta yh-
7221: luoneet tilanteen, jossa lyhytnäköiset taloudelli-     tiö on uusien radikaalien muutosten edessä. Sa-
7222: set intressit tyydytetään helposti sellaisten pitkän   manaikaisesti on ilmeistä, että vaatimukset puo-
7223: tähtäyksen tarpeiden kustannuksella, jotka val-        lustuslaitoksen liikkuvuudesta tulevaa kriisin-
7224: tion tulisi turvata. Eräs syrjään joutumisen vaa-      hallintaa ja pahimmassa tapauksessa sodan-
7225: rassa oleva tärkeä kansallinen intressi on puolus-     käyntiä ajatellen kasvavat. Sisun tuotannolla ja
7226: tuskaluston kotimaisen tuotannon ylläpitämisen         osaamisella niin panssari- ja maastoajoneuvojen
7227: turvaaminen.                                           kuin kuorma-autojen ja traktorienkin osalta on
7228:     Sisu-yhtiön ympärillä on myrskynnyt pitkään,       keskeinen puolustusstrateginen merkitys Suo-
7229: ja ajoittain koko yhtiön toiminta on ollut lak-        melle. Samanaikaisesti tässä toiminnassa on kyse
7230: kauttamisuhan alainen. Näin ollen myös puolus-         huomattavan monista työpaikoista.
7231: tuslaitoksen kannalta tärkeiden kuljetusvälinei-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7232: den kotimainen tuotanto on joutunut vaaraan.           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7233: Kun Valmet-konsernin traktori- ja kuljetusväli-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7234: netuotanto siirtyi vuonna 1994 kyseiselle yhtiöl-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7235: le, vaikutti siltä kuin tilanne olisi vakautunut.
7236:     Valitettavasti kuitenkin tämän tuotantosiir-                 Onko Hallitus tietoinen Sisu-konser-
7237: ron jälkimainingit ovat paljastaneet kiistoja toi-            nin ympärillä käydyn ristivedon kansa-
7238: saalta Valmetin ja Sisun johdossa olevien henki-              laisissa aiheuttamasta huolesta, ja
7239: löiden välillä ja toisaalta Sisun johdossa. Myös                 miten valtioneuvosto aikoo turvata
7240: epäilyttäviä henkilökohtaisia sitoumuksia kil-                puolustuslaitoksen tarvitseman kuljetus-
7241: paileviin yhtiöihin on arvosteltu julkisuudessa.              kaluston kotimaisen tuotannon konser-
7242: Uusia vivahteita kuvaan tuo eri ulkomaisten yh-               nin toimintayksiköiden mahdollisen
7243: tiöiden kiinnostus Sisun joidenkin toimintojen                myynnin yhteydessä?
7244: ostamiseen.
7245: 
7246:      Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1996
7247: 
7248:                                               Henrik Lax /r
7249:                                           KK 44/1996 vp                                              3
7250: 
7251: 
7252: 
7253: 
7254:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
7255: 
7256:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Hallintoneuvoston päätöksen mukaan Sisu-
7257: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       konsernin tavoitteena on hyvä kannattavuus,
7258: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     kasvu ja riittävä vakavaraisuus niin, että Sisu
7259: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Henrik         muodostaa kiinnostavan ja kilpailukykyisen ko-
7260: Laxin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      konaisuuden. Sisun muita liiketoimintoja ovat
7261: 44:                                                 kuorma-autotuotanto ja puolustusvälineteolli-
7262:                                                     suus.
7263:            Onko Hallitus tietoinen Sisu-konser-        Hallintoneuvosto toteaa, että Sisun kuorma-
7264:         nin ympärillä käydyn ristivedon kansa-      autoliiketoiminnan kustannuskilpailukykyä on
7265:         laisissa aiheuttamasta huolesta, ja         voitava merkittävästi parantaa. Sisun kuorma-
7266:            miten valtioneuvosto aikoo turvata       autoteollisuuden tuotanto on keskittynyt raskai-
7267:         puolustuslaitoksen tarvitseman kuljetus-    siin yli 16-tonnisiin hyötyautoihin, joista tär-
7268:         kaluston kotimaisen tuotannon konser-       keimpiä ovat puu-, sora- ja muut maansiirtoau-
7269:         nin toimintayksiköiden mahdollisen          tot Hallintoneuvosto odottaa uuden, tänä ke-
7270:         myynnin yhteydessä?                         väänä markkinoille tulevan kuorma-automallis-
7271:                                                     ton parantavan yhtiön kilpailuasemaa.
7272:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Puolustusvälineteollisuuden osalta Sisu on
7273: vasti seuraavaa:                                    valmis yhteistyöhön alan suomalaisten yritysten
7274:                                                     kanssa. Tältä osin Sisun ratkaisut liittyvät
7275:    Oy Sisu Ab:n hallintoneuvosto vahvisti ko-       maamme puolustusvälineteollisuuden mahdolli-
7276: kouksessaan 22.2.1996 Sisu-konsernille kehittä-     siin toimialajärjestelyihin, joiden tavoitteena on
7277: misohjelman, jonka mukaan Sisu-konsernin            kansallisen intressin turvaaminen samalla kun
7278: pääliiketoiminnot ovat:                             alan kilpailuasemaaja -kykyä pyritään paranta-
7279:    - traktorituotanto (mukaan lukien diesel-        maan.
7280: moottorit)
7281:    - terminaalien siirto- ja nostokoneiden ja
7282: -laitteiden tuotanto (STS) ja
7283:    - metsäkonetuotanto.
7284: 
7285:       Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1996
7286: 
7287:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
7288: 4                                          KK 44/1996 vp
7289: 
7290: 
7291: 
7292: 
7293:                                        Tili Riksdagens Talman
7294: 
7295:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Enligt förvaltningsrädets beslut är mälet för
7296: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        Sisu-koncernen god lönsamhet, tillväxt och en
7297: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-      tillräcklig soliditet sä att Sisu bildar en intressant
7298: man Henrik Lax undertecknade spörsmål nr 44:          och konkurrenskraftig helhet. Bland Sisus övriga
7299:                                                       verksamhetsgrupper finns lastbilsproduktion
7300:           Är Regeringen medveten om den oro           och försvarsmaterielindustri.
7301:        som det offentliga korsdraget kring Sisu-          Förvaltningsrådet konstaterar att konkur-
7302:        koncernen skapar bland medborgarna,            renskraften i fråga om kostnaderna för Sisus
7303:        och                                            lastbilsaffårsverksamhet mäste förbättras betyd-
7304:           hur avser statsrädet att trygga den in-     ligt. Sisus lastbilsproduktion har koncentrerats
7305:        hemska tillverkningen av transportmate-        på tunga nyttobilar pä över 16 ton av vilka de
7306:        riel för försvaret i samband med en even-      viktigaste är virkes- och grusbilar och andra jord-
7307:        tuell utförsäljning av koncernens verk-        transportbilar. Förvaltningsrädet förväntar sig
7308:        samhetsenheter?                                att den nya lastbilsmodell som kommer ut på
7309:                                                       marknaden i vår kommer att förbättra bolagets
7310:   Som svar pä detta spörsmäl fär jag vördsamt         konkurrensläge.
7311: anföra följande:                                          1 fråga om försvarsmaterielindustrin är Sisu
7312:                                                       berett att samarbeta med de finska företagen i
7313:    Oy Sisu Ab:s förvaltningsräd fastställde vid       branschen. Vad gäller detta ansluter sig Sisus
7314: sitt möte den 22 februari 1996 ett utvecklingspro-    avgöranden till eventuella branscharrangemang
7315: gram för Sisu-koncernen, enligt vilket Sisu-kon-      inom försvarsmaterielindustrin, vilkas mäl är att
7316: cernens huvudsakliga verksamhetsgrupper är:           trygga det nationella intresset samtidigt som ett
7317:    - traktorproduktion (inklusive diese1moto-         bättre konkurrens1äge och en bättre konkurrens-
7318: rer)                                                  kraft eftersträvas för branschen.
7319:    - produktion av transportmaskiner och -an-
7320: ordningar för terminaler (STS) och
7321:    - produktion av skogsmaskiner.
7322: 
7323:      Helsingfors den 6 mars 1996
7324: 
7325:                                                      Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
7326:                                             KK 45/1996 vp
7327: 
7328: Kirjallinen kysymys 45
7329: 
7330: 
7331: 
7332: 
7333:                                    Esa Lahtela /sd: Vakuutusyhtiön korvausmenettelystä suhteessa
7334:                                       potilasta hoitaneen lääkärin antamaan lausuntoon
7335: 
7336: 
7337:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
7338: 
7339:    Pekka Juhani Holopainen oli Pyhäselän kun-             Väkisinkin joutuu ihmettelemään, mikä on
7340: nan töissä irrottamassa lautoja 24.5.1994, kun        tällaisessa tapauksessa ihmisen oikeusturva. Va-
7341: hän sai oikean käden ranteeseensa vääntövam-          kuutusyhtiö suurena arvovaltaa nauttivana lai-
7342: man. Hän oli hakkaamassa suurikokoisella vasa-        toksena omine tuomareineen ja lääkäreineen, joi-
7343: ralla lautoja irti, kun hakatessa vasaran terä        den tehtävänä on valvoa yhtiön etua, pyrkii
7344: kääntyi laudan pinnasta nurjauttaen rannetta          yleensä vääntämään vamman muusta johtuvak-
7345: rajusti. Siitä lähtien ranne on ollut kipeä. Vakuu-   si, niin kuin em. tapauksessakin on käynyt, ja
7346: tusyhtiö Pohjola myönsi kuitenkin päivärahaa          vastapuolella on pieni ihminen.
7347: Holopaiselle vain 25.5.-31.12.1994 sadan pro-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7348: sentin työkyvyttömyyden mukaan. Sen jälkeen           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7349: Holopainen ei ole saanut vakuutusyhtiöltä päi-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7350: värahaa, vaikka häntä hoitanut Kuopion yliopis-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7351: tollisen keskussairaalan käsikirurgian dosentti,
7352: ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri yk-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7353: siselitteisesti on vielä viimeisimmässäkin lääkä-             ryhtyä, jotta yksittäinen kansalainen saisi
7354: rinlausunnossa 2.2.1996 todennut oikean ran-                  erikoislääkärin todistuksen perusteella
7355: teen vian olevan em. työtapaturmasta johtuva ja               työtapaturmalain edellyttämän korvauk-
7356: samalla todennut sairauslomanjatkuvan maalis-                 sen hoitojen ja päivärahojen osalta siinä
7357: kuun loppuun 1996.                                            laajuudessa ja siltä ajalta kuin se hänelle
7358:    Tässä edellä kuvaamani on hyvä esimerkki                   kuuluu, sekä
7359: yksittäisen ihmisen voimattomuudesta tällaisissa                 mitä Hallitus aikoo tehdä, että kansa-
7360: tapaturmatapauksissa taistellessaan oikeuksis-                laisten oikeudellista asemaa voitaisiin
7361: taan vakuutusyhtiötä vastaan. Vakuutusyhtiön                  vahvistaa yleensäkin suhteessa vakuutus-
7362: lääkärit voivat potilasta näkemättä mielestään                yhtiöiden korvausmenettelyssä tekemiin
7363: tietää enemmän kuin tässäkin tapauksessa Holo-                päätöksiin?
7364: paisen käden rannetta hoitanut ja tähystysleik-
7365: kauksenkin tehnyt erikoislääkäri.
7366: 
7367:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1996
7368: 
7369:                                             Esa Lahtela /sd
7370: 
7371: 
7372: 
7373: 
7374: 260017
7375: 2                                          KK 45/1996 vp
7376: 
7377: 
7378: 
7379: 
7380:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
7381:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tutkimusten tuloksista ja mahdollisista muista
7382: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        potilaan terveydentilaan vaikuttavista seikoista.
7383: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      Hän myös esittää saamiensa tietojen ja tekemien-
7384: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-      sä havaintojen perusteella oman arvionsa syy-
7385: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 45:     yhteyskysymyksistä samoin kuin potilaan työky-
7386:                                                      vystä ja vamman vaatimasta hoidosta.
7387:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           Tämän lisäksi asian ratkaisemiseen tarvitaan
7388:        ryhtyä, jotta yksittäinen kansalainen saisi   mm. tapaturmailmoituksesta saatava tieto työ-
7389:        erikoislääkärin todistuksen perusteella       olosuhteita koskevasta tosiseikastosta.
7390:        työtapaturmalain edellyttämän korvauk-            Vakuutuslaitoksen tehtävänä on ratkaista
7391:        sen hoitojen ja päivärahojen osalta siinä     korvausasia edellä mainitusta selvityksestä ilme-
7392:        laajuudessa ja siltä ajalta kuin se hänelle   nevien objektiivisten seikkojen perusteella. Hoi-
7393:        kuuluu, sekä                                  tavan lääkärin mielipide ei voi tällöin olla ratkai-
7394:           mitä Hallitus aikoo tehdä, että kansa-     sun yksinomaisena perusteena. Jos korvausrat-
7395:        laisten oikeudellista asemaa voitaisiin       kaisut perustuisivai pelkästään hoitavan lääkä-
7396:        vahvistaa yleensäkin suhteessa vakuutus-      rin arvioon, ei kaikkia laissa säädettyjä edellytyk-
7397:        yhtiöiden korvausmenettelyssä tekemiin        siä voitaisi ottaa huomioon. Myöskään kor-
7398:        päätöksiin?                                   vausratkaisujen keskinäinen tasapuolisuus ja oi-
7399:                                                      keudenmukaisuus eri vakuutettujen kesken ei
7400:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tällöin toteutuisi. Erityisesti sairaanhoitotoimen-
7401: vasti seuraavaa:                                     piteiden korvattavuudesta päättäminen ei voi
7402:                                                      kuulua hoitavalle lääkärille. Nykyinen hoitoon-
7403:    Lakisääteinen tapaturmavakuutus korvaa en-        ohjausjärjestelmä sallisi silloin hoitavalle lääkä-
7404: sisijaisena sosiaalivakuutusjärjestelmänä työta-     rille oikeuden itse saada potilaalle määräämänsä
7405: paturman aiheuttamat henkilövahingot Vakuu-          hoidon korvaus vakuutusjärjestelmältä.
7406: tuksesta korvataan kuitenkin vain ne seuraukset,         Tapaturmavakuutuksen korvausratkaisujen
7407: jotka ovat syy-yhteydessä työtapaturmaan. Kor-       lainmukaisuuden ja keskinäisen yhdenmukai-
7408: vauksen edellytyksistä säädetään tapaturmava-        suuden valvonnasta huolehtivat tapaturma-
7409: kuutuslaissa. Keskeisenä vaatimuksena on vam-        asiain korvauslautakunta sekä muutoksenhaku-
7410: man tai sairauden ja sen aiheuttamien seurausten     elimet. Ensin mainittu, jossa ovat edustettuina
7411: syy-yhteys työtapaturmaan. Lääketieteellisen         myös sosiaali- ja terveysministeriö sekä työmark-
7412: syy-yhteyden lisäksi edellytetään ennen kaikkea      kinaosapuolet, suorittaa vakuutuslaitosten kor-
7413: eräiden työstä johtuvien ja tapaturmaan liitty-      vauspäätösten ennakkovalvontaa antamalla
7414: vien taloudellisten edellytysten täyttymistä.        suosituksia sekä yhdenmukaistamaila ohjeistuk-
7415:    Lakisääteinen tapaturmavakuutus on lainsää-       sen avulla ratkaisukäytäntöä.
7416: dännöllä annettu yksityisten vakuutusyhtiöiden           Vakuutuslaitosten antamien päätösten lain-
7417: hoidettavaksi. Niiden tehtävänä on ensisijaisesti    mukaisuuden tutkiminen kuuluu muutoksenha-
7418: ratkaista, täyttyvätkö korvauksen maksamiselle       kuelimille, joita ovat tapaturmalautakunta, va-
7419: laissa säädetyt edellytykset. Vakuutusyhtiö on       kuutusoikeus ja korkein oikeus. Muutoksenha-
7420: velvollinen huolehtimaan, että sillä on asian rat-   kumenettely on maksutonta.
7421: kaisemiseksi tarvittava riittävä lääketieteellinen       Vakuutetun asemaa korvausmenettelyssä on
7422: ja muu selvitys.                                     parannettu vuoden 1995 alusta voimaan tulleella
7423:    Työtapaturmassa vahingoittunutta hoitaneen        lainmuutoksella. Sen seurauksena vakuutuslai-
7424: tai tutkineen lääkärin antama lausunto on asiaa      tokselle asetettiin velvollisuus noudattaa asioi-
7425: ratkaistaessa yksi keskeinen tekijä. Hoitava lää-    den käsittelyssä hallintomenettelylain keskeisiä
7426: käri antaa lausunnossaan ratkaisua varten tiedot     periaatteita. Uudistus korostaa tapaturmava-
7427: potilaan ilmoittamasta vamman syntytavasta,          kuutusyhtiöiden vastuutajulkisen vallan käyttä-
7428: potilaassa havaitsemistaan oireista, suoritettujen   jänä. Se velvoittaa vakuutuslaitokset korvaus-
7429:                                               KK 45/1996 vp                                             3
7430: 
7431: asian oma-aloitteiseen selvittämiseen sekä asian-          Tieto lausunnon merkityksestä on suunnatta-
7432: osaisen kuulemiseen, neuvontaan ja palveluun            va sekä lääkärikunnalle että vakuutetuille. Täl-
7433: käsittelyn eri vaiheissa. Käyttöön otettiin myös        löin myös hoitavan lääkärin esittämän mielipi-
7434: päätösten itseoikaisumenettely,jolla korostettiin       teen merkitys päätöksen teossa ymmärrettäisiin
7435: vakuutusyhtiöiden vastuuta ratkaisun tekijöinä          paremmin ja päätösten uskottavuus paranisi.
7436: ja nopeutettiin virheellisten päätösten oikaisua        Ministeriö on jo kiinnittänyt asiaan huomiota eri
7437: vakuutetun eduksi.                                      yhteyksissä mm. kuntoutuslainsäädäntöä kehi-
7438:     Sosiaali- ja terveysministeriön mielestä on tär-    tettäessä. Parhaillaan on vireillä laaja koulutus-
7439: keää, että hoitavan lääkärin antaman lausunnon          kampanja kuntoutus- ja työkyvyttömyyseläke-
7440: merkitys käsiteltäessä korvausasiaa vakuutuslai-        ratkaisuja varten laadittavan B-lääkärinlausun-
7441: toksissa ja myös muutoksenhakuelimissä ym-              non sisällöstä. Ministeriön tarkoituksena on nyt
7442: märretään oikein. Lausunnon tarkoituksena on            myös aloittaa työkyvyttömyysratkaisujen koh-
7443: välittää korvausratkaisua varten olennainen tie-        dentumista koskeva selvitystyö ja sen jälkeen
7444: to vakuutetusta, hänen vammastaan, annetuista           ryhtyä tarvittaessa asian vaatimiin toimenpitei-
7445: hoidoista, suoritetuista kuntoutustoimenpiteistä        siin.
7446: ja jäljellä olevasta työkyvystä ratkaisun tekijöille.
7447: 
7448:      Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1996
7449:                                                         Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
7450: 4                                               KK 45/1996 vp
7451: 
7452: 
7453: 
7454: 
7455:                                            Tili Riksdagens Ta/man
7456: 
7457:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          tom som han konstaterat hos patienten, resultat
7458: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-            av utförda undersökningar och eventuella andra
7459: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-          omständigheter som påverkar patientens hälso-
7460: man Esa Lahtela undertecknade spörsmål nr 45:             tillstånd. Han framställer även utgående från de
7461:                                                           uppgifter han fått och de observationer han gjort
7462:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-           sin egen bedömning av orsakssambandet liksom
7463:         ta för att en enskild medborgare på basis         också om patientens arbetsförmåga och den be-
7464:         av ett intyg av en specialist skulle få er-       handling skadan kräver. Dessutom behövs för
7465:         sättning enligt lagen om olycksfall i arbe-       avgörandet bl.a. den information som anmälan
7466:         te, med avseende på vård och dagpen-              om olycksfall ger i fråga om de fakta som rör
7467:         ning, i den omfattning och för den tid som        arbetsförhållandena.
7468:         han är berättigad till, samt                          Försäkringsanstalterna har till uppgift att av-
7469:            vad ämnar Regeringen göra så att               göra ersättningsärenden på grundval av de ob-
7470:         medborgarnas rättsliga ställning allmänt          jektiva fakta som framgår av ovan nämnda ut-
7471:         taget kunde stärkas i förhållande till för-       redning. Den behandlande läkarens åsikt kan i
7472:         säkringsbolagens beslut i ersättningsför-         detta fall inte utgöra den enda grunden för avgö-
7473:         farandet?                                         randet. Om ersättningsavgörandena grundade
7474:                                                           sig enbart på den behandlande läkarens bedöm-
7475:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             ning, skulle alla lagstadgade villkor inte kunna
7476: anföra följande:                                          beaktas. Ersättningsavgörandena skulle då inte
7477:                                                           bli inbördes likställiga och rättvisa mellan olika
7478:    Den lagstadgade olycksfallsförsäkringen er-            försäkrade skulle inte heller uppnås. 1 synnerhet
7479: sätter i egenskap av primärt socialförsäkringssys-        beslut som gäller vilka sjukvårdsåtgärder som
7480: tem personskador förorsakade av olycksfall i ar-          kan ersättas kan inte höra till den behandlande
7481: bete. Försäkringen ersätter dock endast sådana            läkarens uppgifter. Det nuvarande systemet för
7482: följder som har orsakssamband med ett olycks-             vårdhänvisning skulle då medge att den behand-
7483: fall i arbetet. Om förutsättningarna för ersätt-          lande läkaren har rätt att själv från försäkrings-
7484: ning stadgas i lagen om olycksfallsförsäkring. Ett        systemet få ersättning för den behandling som
7485: av de centrala kraven är skadans eller sjukdo-            han har föreskrivit patienten.
7486: mens, samt dess följders, orsakssamband med                   Ersättningsnämnden för olycksfallsärenden
7487: olycksfall i arbete. Utöver ett medicinskt orsaks-        samt rättsmedelsinstanserna övervakar att de er-
7488: samband krävs framför allt att vissa ekonomiska           sättningsavgöranden som omfattas av olycks-
7489: villkor som beror på arbetet och anknyter till            fallsförsäkringen är lagenliga och enhetliga. Den
7490: olycksfallet uppfylls.                                    först nämnda, i vilken också ingår representanter
7491:    Den lagstadgade olycksfallsförsäkringen skall          för social- och hälsovårdsministeriet samt arbets-
7492: enligt vår lagstiftning skötas av privata försäk-         marknadsparterna, utövar förhandstillsyn över
7493: ringsbolag. Deras uppgift är framför allt att av-         försäkringsanstalternas ersättningsbeslut genom
7494: göra om de lagstadgade villkoren för utbetalning          att ge rekommendationer och genom att fören-
7495: av ersättning uppfylls. Ett försäkringsbolag är           hetliga praxis med hjälp av anvisningar.
7496: skyldigt att se till att det har tillgång till de medi-       Undersökandet av lagenligheten hos försäk-
7497: cinska och andra utredningar som behövs för att           ringsanstalternas beslut hör till rättsmedelsin-
7498: avgöra ärendet.                                           stansernas uppgifter. Rättsmedelsinstanserna är
7499:    Ett utlåtande av den läkare som behandlat              olycksfallsnämnde~ 1 försäkringsdomstolen och
7500: eller undersökt den som skadats i olycksfall i            högsta domstolen. Andringssökandet är avgifts-
7501: arbete är den centrala faktorn när ett ärende skall       fritt.
7502: avgöras. Den behandlande läkaren ger i sitt utlå-             Den försäkrades ställning i ersättningsförfa-
7503: tande för avgörandet uppgifter som patienten              randet har förbättrats genom en lagändring som
7504: uppgett om det sätt varpå skadan uppstått, sym-           trädde i kraft vid ingången av 1995. Till följd av
7505:                                             KK 45/1996 vp                                               5
7506: 
7507: lagändringen uppställdes för försäkringsan-             väsentlig information om den försäkrade, hans
7508: stalterna en skyldighet att vid behandlingen av         skada, given behandling, utförda rehabiliterings-
7509: ärenden iaktta de centrala principer som uttrycks       åtgärder och om den återstående arbetsförmågan
7510: i lagen om förvaltningsförfarande. Reformen be-         för dem som skall avgöra ersättningsärendet.
7511: tonar olycksfallsförsäkringsbolagens ansvar så-            lnformationen om utlåtandets betydelse skall
7512: som utövare av offentlig makt. Den ålägger för-         riktas både tililäkarkåren och tili de försäkrade.
7513: säkringsanstalterna att på eget initiativ utreda        Härvid skulle även betydelsen av den behandlan-
7514: ersättningsärenden samt att höra parterna och ge        de läkarens åsikt vid beslutsfattandet förstås
7515: råd och service i de olika skedena av behandling-       bättre och beslutens trovärdighet ökas. Ministe-
7516: en. Man tog även i bruk ett självrättelsefOrfaran-      riet har redan fåst uppmärksamhet vid frågan i
7517: de i fråga om besluten, med vilket man framhäv-         olika sammanhang, bl.a. vid utvecklandet av den
7518: de fOrsäkringsbolagens ansvar i egenskap av av-         lagstiftning som avser rehabilitering. För närva-
7519: görande instans och påskyndade rättelser av             rande pågår en omfattande utbildningskampanj
7520: oriktiga beslut tili förmån för den försäkrade.         om innehållet i det B-läkarutlåtande som upprät-
7521:     Social- och hälsovårdsministeriet anser att det     tas för avgöranden som gäller rehabilitering och
7522: är viktigt att betydelsen av den behandlande lä-        invalidpension. Ministeriet har nu för avsikt att
7523: karens utlåtande förstås rätt när försäkringsan-        även påbörja ett utredningsarbete som rör för-
7524: stalterna och även rättsmedelsinstanserna be-           delningen av avgöranden om arbetsoförmåga
7525: handlar ersättningsärenden. Syftet med utlåtan-         och därefter vidtar ministeriet vid behov de åt-
7526: det är att för ersättningsavgörandet förmedla           gärder som ärendet fordrar.
7527: 
7528:      Helsingforsden 7 mars 1996
7529: 
7530:                                                       Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
7531:                  j
7532:                 j
7533:                j
7534:               j
7535:              j
7536:             j
7537:            j
7538:           j
7539:          j
7540:         j
7541:        j
7542:       j
7543:      j
7544:     j
7545:    j
7546:   j
7547:  j
7548: j
7549:                                            KK 46/1996 vp
7550: 
7551: Kirjallinen kysymys 46
7552: 
7553: 
7554: 
7555: 
7556:                                   Marjatta Vehkaoja /sd: Toimeentulotuen maksatuksessa käytet-
7557:                                      tävästä menettelystä
7558: 
7559: 
7560:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
7561: 
7562:     Toimeentulotuen maksaminen on kuntien           ta jää joka kuukausi saamatta sekä työttömyys-
7563: tehtävä. Laajaan toimeentulotuen perusasaan         päiväraha että toimeentulotuki 1,5 päivältä. Kun
7564: siirtymisenjälkeenjoissakin kunnissa on ymmär-      toimeentulotuen maksatuksen tulee perustua to-
7565: retty, ettei enää tarvitse käyttää mitään harkin-   dellisiin tuloihin ja menoihin, miten tällainen
7566: taa hyväksyttävien menojen suhteen. Erityisesti     käytäntö on ylipäätään voinut syntyä? On annet-
7567: terveydenhuoltomenojen hyväksynnässä on syn-        tu ymmärtää, että viranomaiset olisivat antaneet
7568: tynyt uutta käytäntöä. Kansalaisilla ei näytä       tällaisesta menettelystä jopa ohjeita.
7569: enää olevan turvaa, jos sairastaminen kohtaa.          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7570: Toimeentulotuki on evätty sellaisissakin tapauk-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7571: sissa,joissa asianomainen sairastaa jotakin kroo-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7572: nista sairautta ja terveyskeskuksen lääkärinto-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7573: distuksella yrittää saada lääkityksen omavastuu-
7574: osuuteen toimeentulotukea.                                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7575:     Seikka, joka vähentää kansalaisten oikeutta            ryhtyä, että toimeentulotuen varassa ole-
7576: saada edes laajan perusosan mukaista toimeen-              vat kansalaiset voisivat saada tarvitse-
7577: tulotukea, on työttömyyskorvauksen peruspäi-               mansa taloudellisen tuen välttämättö-
7578: värahan maksupäivien lukumäärän merkitsemi-                mien 'terveydenhuoltomenojensa katta-
7579:  nen 21,5 päiväksi, vaikka asianomainen on todel-          miseen ja että toimeentulotukilaskelmat
7580:  lisuudessa saanut päivärahan ainoastaan 20 päi-           tehtäisiin todellisten eikä teoreettisten tu-
7581:  vältä kuukaudessa. Näin toimeentulotuen saaja!-           lojen mukaisesti?
7582: 
7583:      Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1996
7584:                                        Marjatta Vehkaoja /sd
7585: 
7586: 
7587: 
7588: 
7589:  260017
7590: 2                                            KK 46/1996 vp
7591: 
7592: 
7593: 
7594: 
7595:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
7596: 
7597:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         nisteriön antamat suositukset eivät ole kuntaa
7598: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          sitovia.
7599: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Kun toimeentulotuen antamiseen liittyy jo
7600: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjatta          tuen luonteesta johtuvaa tapauskohtaista har-
7601: Vehkaojan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-           kintaa, ei tuen myöntäminen voi olla täysin yhte-
7602: sen n:o 46:                                            neväistä, vaikka säännöksillä ja ministeriön suo-
7603:                                                        situksilla on myöntämiskäytäntöjä pyritty yh-
7604:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         denmukaistamaan. Oikeudenmukaisen kohtelun
7605:        ryhtyä, että toimeentulotuen varassa ole-       turvaamiseksi tuen hakijana on aina mahdolli-
7606:        vat kansalaiset voisivat saada tarvitse-        suus sosiaalihuoltolain 46 §:n nojalla hakea muu-
7607:        mansa taloudellisen tuen välttämättö-           tosta lääninoikeudelta kunnan tekemään toi-
7608:        mien terveydenhuoltomenojensa katta-            meentulotukipäätökseen.
7609:        miseen ja että toimeentulotukilaskelmat            Toimeentulotuki määrätään VNp:n 8 §:n mu-
7610:        tehtäisiin todellisten eikä teoreettisten tu-   kaan pääsääntöisesti kuukaudelta. Tällöin toi-
7611:        lojen mukaisesti?                               meentulotukilaskelmaa tehtäessä otetaan yleen-
7612:                                                        sä huomioon kuukauden ajanjakson osalta haki-
7613:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           jan toimeentulotukeen oikeuttavat menot ja vas-
7614: vasti seuraavaa:                                       taavan ajanjakson käytettävissä olevat tulot.
7615:                                                        Hakijan tulot eivät kuitenkaan välttämättä ja-
7616:     Kuten kysymyksessä todetaan, toimeentulo-          kaannu tasaisesti kuukausittain. Tyypillisiä epä-
7617: tuen maksaminen on kuntien tehtävä. Oikeu-             säännöllisesti kertyviä tuloja ovat esim. yrittäjä-
7618: desta toimeentulotukeen säädetään sosiaali-            tulot. Myös opintolaina nostetaan yleensä pi-
7619: huoltolain 30 §:ssä. Sosiaalihuoltolain 32 §:n         demmälle ajanjaksolle. Tällöin tukea myönnet-
7620: nojalla valtioneuvosto vahvistaa yleiset perus-        täessä on perusteltua jaksottaa epäsäännöllisessä
7621: teet, joiden mukaan toimeentulotuki määrä-             aikataulussa tulevia tuloja pidemmälle ajanjak-
7622: tään. Voimassa oleva valtioneuvoston päätös            solle, jolloin hakijan tuloina otetaan huomioon
7623: toimeentulotuen yleisistä perusteista on annettu       keskimääräiset käytettävissä olevat kuukausitu-
7624: 18.11.1993 (988/93). Toimeentulotukikäytän-            lot kohtuullisuusharkintaa noudattaen.
7625: töjen yhdenmukaistamiseksi päätöstä on muu-               Työttömyysturvan päivärahaa maksetaan
7626: tettu 21.12.199 5 annetulla valtioneuvoston pää-       yleensä neljän viikon jaksoissa, jolloin maksu-
7627: töksellä (1676/95), joka on tullut voimaan             kertoja tulee vuodessa 13, mikäli henkilön työt-
7628: 1.1.1996 lukien. Toimeentulotuen kunnissa ta-          tömyyskausi on vuoden pituinen. Työttömyys-
7629: pahtuvaa soveltamista varten sosiaali- ja ter-         turvalain 23 §:n mukaan muutettaessa kuukautta
7630: veysministeriö on antanut suositusluonteisen           kohti laskettua palkkaa päiväpalkaksi tai päin-
7631: oppaan maaliskuussa 1994 (STM:n oppaita                vastoin katsotaan kuukauteen sisältyvän 21,5
7632: 1994:2).                                               työpäivää. Vastaavasti työttömyysturvalain
7633:     Toimeentulotuen yleisistä perusteista annetun      27 §:n nojalla laskettaessa sosiaalietuuksien vai-
7634: valtioneuvoston päätöksen 2 §:n mukaan vähäi-          kutusta työttömyyspäivärahaan katsotaan kuu-
7635: set terveydenhuoltomenot ovat toimeentulotuen          kauteen sisältyvän 21,5 päivää. Muutettaessa
7636: perusosalla katettavia menoja. Vähäistä suurem-        työttömyysturvan päivärahaa kuukausituloksi
7637: mat terveydenhuoltomenot tulee puolestaan ot-          kertoimena käytetään yleisesti lukua 21,5. Tätä
7638: taa em. päätöksen 4 §:n mukaisesti huomioon            kerrointa käytetään mm. työttömyysturvassa so-
7639: tarpeellisen suuruisena perusosan lisäksi. Sosiaa-     vitellun päivärahan määrittämisessäja työmark-
7640: li- ja terveysministeriön oppaassa todetaan vä-        kinatuen tarveharkinnassa sekä työttömyyspäi-
7641: häisten terveydenhuoltomenojen määräksi 60             värahaa saavan henkilön asumistukea myönnet-
7642: mk/kk vuoden 1994 kustannustasossa. Oppaassa           täessä.
7643: esitetään lisäksi suosituksia terveydenhuoltome-          Koska kunnissa on ollut vaihtelevia käytäntö-
7644: nojen sisällöstä ja korvaamiskäytännöistä. Mi-         jä työttömyyspäivärahan muuttamisesta kuu-
7645:                                            KK 46/1996 vp                                          3
7646: 
7647: kausituloksi, on sosiaali- ja terveysministeriö     tulotuen myöntämisen työttömyysturvan piiris-
7648: kunnille 21.12.1995lähettämässään kuntatiedot-      sä oleville tulisi tapahtua mahdollisimman yh-
7649: teessa todennut edellä mainitun työttömyystur-      denmukaisesti ja noudattaen samoja perusteita,
7650: valakiin perustuvan kertoimen olemassaolon.         joita sovelletaan myös muiden toimeentulotur-
7651: Sosiaali- ja terveysministeriön mielestä toimeen-   vaetuuksien osalta.
7652: 
7653:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1996
7654: 
7655:                                                                 Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
7656: 4                                           KK 46/1996 vp
7657: 
7658: 
7659: 
7660: 
7661:                                         Tili Riksdagens Talman
7662: 
7663:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       Ministeriets rekommendationer är inte bindande
7664: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        för kommunerna.
7665: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-         Då betalningen av utkomststöd redan på
7666: man Marjatta Vehkaoja undertecknade spörs-            grund av stödets art är förknippad med prövning
7667: mål nr 46:                                            från fall tili fall kan inte beviljandet av utkomst-
7668:                                                       stöd vara helt enhetligt även om man genom
7669:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        stadganden och ministeriets rekommendationer
7670:        ta så att medborgare som lever på ut-          har försökt förenhetliga praxis för beviljandet.
7671:        komststöd skall få det ekonomiska stöd         För att få en rättvis behandling har sökanden
7672:        som de behöver för att täcka nödvändiga        endast möjlighet att med stöd av 46 § socialvårds-
7673:        hälsovårdsutgifter och för att de beräk-       lagen söka ändring i kommunens beslut om ut-
7674:        ningar som utgör grund för utkomststö-         komststöd genom besvär hos länsrätten.
7675:        det skall basera sig på reella och inte teo-      Enligt 8 § i statsrådets beslut fastställs ut-
7676:        retiska inkomster?                             komststödet i regel per månad. Härvid beaktas i
7677:                                                       allmänhet då utkomststödet beräknas de utgifter
7678:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         under en period av en månad som berättigar tili
7679: anföra följande:                                      utkomststöd och de inkomster som sökanden har
7680:                                                       under motsvarande period. Sökandens inkom-
7681:    Såsom konstateras i spörsmålet är det kom-         ster fördelar sig dock inte nödvändigtvis jämnt
7682: munernas uppgift att betala utkomststöd. Om           över en månad. Företagarna är ett typiskt exem-
7683: rätten till utkomststöd stadgas i 30 § socialvårds-   pel på sådana som har oregelbundna inkomster.
7684: lagen. Med stöd av 32 § socialvårdslagen fast-        Likaså lyfts studielånen i allmänhet för en längre
7685: ställer statsrådet de alllmänna grunder enligt vil-   period. Därför är det motiverat att vid beviljande
7686: ka utkomststödet bestäms. Gällande statsråds-         av utkomststöd dela upp inkomster som inflyter
7687: beslut om de allmänna grunderna för utkomst-          oregelbundet på en längre period varvid som
7688: stöd har utfårdats den 18 november 1993 (988/         sökandens inkomster beaktas de genomsnittliga
7689: 93). För förenhetligande av praxis vid beviljande     inkomsterna per månad med iakttagande av skä-
7690: av utkomststöd har beslutet ändrats genom ett         lighetsprincipen.
7691: statsrådsbeslut av den 21 december 1995 (1676/           Arbetslöshetsdagpenning betalas i allmänhet
7692: 95), som trädde i kraft den 1 januari 1996.           med fyra veckors mellanrum, varvid antalet be-
7693: Social- och hälsovårdsministeriet har i mars          talningar uppgår tili 13 per år, ifall personens
7694: 1994 utfårdat rekommendationer i form av en           arbetslöshetsperiod är ett år. Enligt 23 § lagen om
7695: handbok (SHM:s handböcker 1994:2) för till-           utkomstskydd för arbetslösa anses månaden om-
7696: lämpning av utkomststödet i kommunerna i              fatta 21,5 arbetsdagar vid förvandling av denper
7697: praktiken.                                            månad beräknade lönen tili dagslön eller tvärt-
7698:    Enligt 2 § statsrådets beslut om de allmänna       om. På samma sätt anses enligt 27 § lagen om
7699: grunderna för utkomststöd är smärre hälso-            utkomstskydd för arbetslösa månaden omfatta
7700: vårdsutgifter sådana utgifter som täcks med           21,5 dagar vid beräkning av de sociala förmåner-
7701: grunddelen av utkomststödet. Sådana hälso-            nas inverkan på arbetslöshetdagpenningen. När
7702: vårdsutgifter som är större än smärre utgifter        arbetslöshetsdagpenningen förvandlas tili in-
7703: skall enligt 4 § i ovan nämnda bes1ut beaktas i       komst per månad används i allmänhet 21,5 som
7704: behövlig utsträckning utöver de utgifter som          koefficient. Denna koefficient används bl.a. vid
7705: täcks med grunddelen. I social- och hälsovårds-       beräkning av jämkad arbetslöshetsdagpenning
7706: ministeriets handbok konstateras att beloppet av      och vid behovsprövning för arbetsmarknadsstöd
7707: smärre hälsovårdsutgifter uppgår till60 mk/mån.       samt vid beviljande av bostadsbidrag tili en per-
7708: enligt kostnadsnivån 1994. I handboken ges dess-      son som får arbetslöshetsdagpenning.
7709: utom rekommendationer för innehållet och er-             Eftersom kommunerna har tiliämpat olika
7710: sättningspraxis i fråga om hälsovårdsutgifter.        förfaranden vid förvandling av arbetslöshetsdag-
7711:                                           KK 46/1996 vp                                            5
7712: 
7713: penningen tili en månatlig inkomst har social-     vårdsministeriet borde beviljandet av utkomst-
7714: och hälsovårdsministeriet i sitt meddelande tili   stöd tili den som har rätt tili utkomstskydd för
7715: kommunerna den 21 december 1995 gjort kom-         arbetslösa vara så enhetligt som möjligt och base-
7716: munerna uppmärksamma på ovan nämnda koef-          ra sig på samma principer som tillämpas på andra
7717: ficient, som baserar sig på 1agen om utkomst-      förmåner inom utkomstskyddet.
7718: skydd för arbetslösa. Enligt social- och hälso-
7719: 
7720:      Helsingfors den 5 mars 1996
7721: 
7722:                                                                  Minister Terttu Huttu-Juntunen
7723:                                              KK 47/1996 vp
7724: 
7725: Kirjallinen kysymys 47
7726: 
7727: 
7728: 
7729: 
7730:                                     Matti Väistö /kesk: Työvoimakoulutuksen suuntaamisesta yritys-
7731:                                        ten työvoimatarpeiden mukaan
7732: 
7733: 
7734:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
7735: 
7736:     Eduskunnan sivistysvaliokunnan äskettäin              Tämänhetkisten tietojen mukaan metallialan
7737: järjestämässä keskustelutilaisuudessa työnanta-        ammatillinen työvoimakoulutus on kuitenkin
7738: jiaja yrittäjiä edustavat asiantuntijat arvostelivat   jäämässä Outokummussa tänä vuonna huomat-
7739: voimakkaasti työvoimapoliittisen koulutuksen           tavasti pienemmäksi kuin edellisenä vuonna.
7740: kohdentamista. Heidän mukaansa työvoimapo-             Näin ollen uhkaksi on nousemassa ammattitai-
7741: liittinen koulutus ei vastaa kysyntää.                 toisen työvoiman riittävyys, kun paikkakunnan
7742:     Asiantuntijat arvioivat tilannetta sietämättö-     yritykset ovat tekemässä kovasti odotettuja laa-
7743: mäksi. Vaikka maassa on suurtyöttömyys, mo-            jennuksia ja luomassa edellytyksiä työllisyyden
7744: nilla aloilla on työvoimapulaa. Onkin pelättävis-      paranemiselle.
7745: sä, että ammattitaitoisen työvoiman puute näkyy           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7746: konkreettisesti esimerkiksi siinä, että osa ura-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7747:  kaista ja käsillä olevista työtilaisuuksista valuu    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7748:  ulkomaille.                                           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7749:     Keskustelutilaisuudessa asiantuntijat perään-
7750:  kuuluUivat yhteistyön lisäämistä koulutusta os-                 Millä tavoin Hallitus aikoo lisätä työ-
7751:  tavan työvoimahallinnon ja yritysten kanssa.                 voimahallinnon ja yritystoiminnan välis-
7752:  Työvoimakoulutuksen tulosten seurannan te-                   tä yhteistyötä sekä työvoimakoulutuksen
7753:  hostamista pidettiin myös tärkeänä. Mittareiksi              tulosten seurantaa, ja
7754:  esitettiin muun muassa ammattitutkintoaja työl-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,
7755:  listymisprosenttia.                                          jotta työvoimakoulutus olisi työllistymis-
7756:     Työvoimakoulutuksen suuntaamisesta on                     tä ajatellen mahdollisimman tuloksellista
7757:  käyty keskustelua myös maakunnissa. Esimer-                  ja koulutusta voitaisiin nykyistä parem-
7758:  kiksi Outokummussa Pohjois-Karjalassa on kes-                min suunnata yritysten työvoimatarpei-
7759:  kusteluun noussut metallialan koulutustarve, sil-            den mukaan?
7760:  lä paikkakunnan metallialan yrityksissä on vi-
7761:  reillä laajennuksia, jotka merkitsevät useiden
7762:  kymmenien työpaikkojen lisäystä.
7763:       Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1996
7764: 
7765:                                            Matti Väistö /kesk
7766: 
7767: 
7768: 
7769: 
7770: 260017
7771: 2                                          KK 47/1996 vp
7772: 
7773: 
7774: 
7775: 
7776:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
7777: 
7778:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vistä vaikeuksista ja niiden syistä ja työvoimapal-
7779: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        velujen käytöstä selvitetään säännönmukaisesti
7780: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      työvoimaviranomaisten toimesta.
7781: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti              Siirtyminen kokonaan uudenlaista verkosto-
7782: Väistön näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         taloutta kohden ei voi luonnollisesti tapahtua
7783: n:o 47:                                              viranomaisvetoisesti, vaan laajapohjaisen kump-
7784:                                                      panuuden keinoin. Tällaisessa toimintamallissa
7785:           Millä tavoin Hallitus aikoo lisätä työ-    myös yritysten on oltava aktiivisia tulevien työ-
7786:        voimahallinnon ja yritystoiminnan välis-      voiman käyttöönsä liittyvien muutosten enna-
7787:        tä yhteistyötä sekä työvoimakoulutuksen       koinnissa ja informoinnissa, jotta viranomaisilla
7788:        tulosten seurantaa, ja                        on riittävät edellytykset kouluttaa tai muutoin
7789:           mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,     ohjata työvoimaa yritystoiminnan muutosten
7790:        jotta työvoimakoulutus olisi työllistymis-    mukaisesti.
7791:        tä ajatellen mahdollisimman tuloksellista        Usein esiintyvä ongelma on, etteivät etenkään
7792:        ja koulutusta voitaisiin nykyistä parem-      pienemmät yritykset riittävästi ennakolta tunnis-
7793:        min suunnata yritysten työvoimatarpei-        ta ja informoi viranomaisille tulevia työvoima-
7794:        den mukaan?                                   tarpeitaan. Tietyn spesifisen työvoimatarpeen il-
7795:                                                      metessä voi yrityskohtaisiin ammattitaitovaati-
7796:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         muksiin vastaavaa työvoimaa olla vaikeaa löy-
7797: vasti seuraavaa:                                     tää ja koulutuksen vaatima aikaviive koetaan
7798:                                                      pitkäksi. Tämän ongelman ratkaisemiseksi työ-
7799:     Työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta        hallinto on käynnistänyt laajan koulutustarpei-
7800: vuonna 1990 annetussa laissa koulutuksen yleisi-     den ennakointiin liittyvän hankkeen ja tiivistänyt
7801: nä hankintaperusteina mainitaan pyrkiminen           yhteydenpitoaan yrityksiin. Jo pelkällä lisäänty-
7802: työvoiman ammatillisten valmiuksien paranta-         vällä kanssakäymisellä on positiivisia vaikutuk-
7803: miseen työttömien pysyväisluonteista työllisty-      sia tiedonkululle ja sitä kautta toimenpiteiden
7804: mistä edistäväHä tai työttömäksijoutumisen uh-       suunnittelulle ja seurannalle.
7805: kaa vähentävällä tavoin. Työvoimaviranomai-             Työvoimakoulutuksen tuloksellisuutta voi-
7806: sen tulee hankkia koulutusta, joka edistää työ-      daan arvioida hyvin monin lainsäädännössä mai-
7807: voimapoliittisesti tarkoituksenmukaista työvoi-      nituin kriteerein, joista keskeiset ovat työllisyys-
7808: man liikkuvuutta sekä työvoiman saatavuutta          vaikutukset, ammattitaito sekä kysynnän ja tar-
7809: työvoimapula-aloilla.                                jonnan yhteensovitus. Lyhyen aikavälin työlli-
7810:     Lainsäädännön tuloksellisuusvaatimus on          syysvaikutukset riippuvat koulutuksen sisältöjen
7811: työviranomaista velvoittava. Koulutuksella on        lisäksi erityisesti työmarkkinatilanteesta sekä sii-
7812: siis oltava ammatillisia valmiuksia parantavaa ja    tä, millaisia opiskelijoita koulutukseen valitaan.
7813: työllistymistä edistävää vaikutusta.                 Välittömät työllisyysvaikutukset saataisiin hy-
7814:     Työvoimakoulutuksen toimeenpanossa työ-          viksi valitsemalla koulutukseen runsaasti vasta
7815: viranomaiset toimivat yhteistyössä alueen elin-      lyhyen aikaa työttömänä olleita, mutta tällöin
7816: keinoelämän, oppilaitosten ja muiden koulutuk-       aikaansaadut työllisyysvaikutukset olisivat suu-
7817: senjärjestäjien sekä työnhakijoiden kanssa. Työ-     relta osin toteutuneet ilman koulutustakin. Tä-
7818: voimakoulutuksen suunnittelujärjestelmä perus-       män vuoksi opiskelijoiden valinnassa vältetään
7819: tuu alueellisten kehittämisohjelmien mukaisesti      tällaista hukkakäyntiä, jolloin aikaansaadut vai-
7820: työnantajilta kysyttyjen työvoima- ja ammatti-       kutukset ovat nimenomaan koulutuksella saavu-
7821: taitotarpeiden sekä työnhakijoiden koulutustar-      tettuja ja voimavarojen käyttö on tehokasta.
7822: peiden yhteensovittamiseen. Yritysten näkemyk-          Vuoden 1995 ennakkotietojen perusteella
7823: siä työvoimakoulutuksen kohdentamisesta, kou-        koulutuksen jälkeinen työhön sijoittuminen kak-
7824: lutusmääristä niin kuin myös rekrytointiin liitty-   si kuukautta koulutuksen suorittamisen jälkeen
7825:                                               KK 47/1996 vp                                              3
7826: 
7827: on noussut noin 40 prosenttiin ja työttömäksi           rantajärjestelmä, jossa suoritetaan kattava sijoit-
7828: jääneitä oli enää alle puolet suorittaneista. Sijoit-   tumisseuranta kaksi kuukautta suorittamisen
7829: tumistilanne on parantunut nyt jo toisena peräk-        jälkeen. Seurantajärjestelmä on yksilöpohjainen,
7830: käisenä vuotena. Kokonaistuloksellisuutta pa-           jolloin saadaan paikallisesti palautetietoa yksi-
7831: rantaa myös se, että koulutuksen määrällistä ta-        lö-, kouluttaja- ja kurssikohtaisesti. Seurantatie-
7832: soa on nostettu oikea-aikaisesti ja opiskelijoista      to sisältää myös työsuhteen laatutekijöitä. Lisäk-
7833: aiempaa useampi on ollut työtön koulutuksen             si sijoittumista seurataan rekisteripohjaisesti
7834: aloittaessaan. Työhallinnon pyrkimyksenä on             kuusi kuukautta suorittamisen jälkeen. Seuran-
7835: vuonna 1996 yhdessä kouluttajien kanssa hank-           tajärjestelmän lisäksi työministeriö on toteutta-
7836: kia tehostetusti harjoittelupaikkoja yrityksistä        nut laajan työvoimakoulutuksen evaluointitut-
7837: työvoimakoulutuksessa oleville, millä on selvä          kimusprojektin, joka jatkuu edelleen vuoden
7838: yhteys työllistymiseen.                                  1996 loppuun. Sen perusteella on jo toteutettu
7839:     Tulosten seuraamiseksi työhallinnolla on käy-       koulutuksen tuloksellisuutta parantavia toimia.
7840:  tössään kansainvälisen tason tilastollinen seu-
7841:       Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 1996
7842: 
7843:                                                                        Työministeri Liisa Jaakonsaari
7844: 4                                         KK 47/1996 vp
7845: 
7846: 
7847: 
7848: 
7849:                                       Tili Riksdagens Talman
7850: 
7851:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        Övergängen till en helt ny form av nätverks-
7852: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-      ekonomi kan naturligt nog inte ske under myn-
7853: 1em av stadsrädet översänt följande av riksdags-    digheternas ledarskap, utan med hjälp av bred-
7854: man Matti Väistö undertecknade spörsmäl nr 47:      basigt kompanjonsskap. 1 en sädan modell mäste
7855:                                                     ocksä företagen aktivt förutse framtida ändring-
7856:           Pä vilket sätt ämnar Regeringen öka       ar isin användning av arbetskraft och informera
7857:        samarbetet mellan uppföljningen av re-       aktivt, sä att myndigheterna har tillräckliga möj-
7858:        sultaten av arbetskraftsutbildningen, och    ligheter att utbilda eller pä annat sätt styra ar-
7859:           vilka ätgärder ämnar Regeringen vidta     betskraften enligt förändringar i företagens verk-
7860:        för att arbetskraftsutbildningen skall       samhet.
7861:        vara sä resultatgivande som möjligt med         Ett ofta förekommande problem är att särskilt
7862:        tanke pä sysselsättningen och för att ut-    mindre företag inte i tillräckligt god tid pä för-
7863:        bildningen bättre än tidigare skall kunna    hand upptäcker och informerar myndigheterna
7864:        anpassas till företagens behov av arbets-    om framtida behov beträffande arbetskraften.
7865:        kraft?                                       När det uppstär specifika behov av arbetskraft,
7866:                                                     kan det vara svärt att hitta arbetskraft som upp-
7867:   Som svar pä detta spörsmäl fär jag vördsamt       fyller de krav pä yrkeskunnighet som enskilda
7868: anföra följande:                                    företag ställer, och det dröjsmäl som utbildning-
7869:                                                     en kräver upplevs som längt. För att lösa proble-
7870:    1 lagen om arbetskraftspolitisk vuxenutbild-     met har arbetsförvaltningen startat ett omfattan-
7871: ning av 1990 nämns som allmänna grunder för         de projekt som skall behandla prognostisering av
7872: anskaffning av utbildning förbättrande av ar-       utbildningsbehov och öka kontakterna med före-
7873: betskraftens yrkeskunnighet sä att möjligheterna    tagen. Enbart ökat umgänge inverkar redan posi-
7874: att permanent sysselsätta arbetslösa ökar eller     tivt pä informationsutbytet och därigenom ocksä
7875: riskerna att bli arbetslös minskar. Arbetskrafts-   pä planeringen och uppföljningen av ätgärder.
7876: myndigheterna skall anskaffa utbildning som            Arbetskraftsutbildningens resultat kan bedö-
7877: främjar arbetskraftens rörlighet pä ett ändamäls-   mas enligt ett stort antal kriterier som nämns i
7878: enligt sätt och som förbättrar tillgängen pä ar-    lagen. De viktigaste är inverkan pä sysselsätt-
7879: betskraft inom branscher där det räder brist pä     ningen, yrkeskunnighet samt balansen mellan
7880: arbetskraft.                                        utbud och efterfrägan. Pä kort sikt beror inver-
7881:    Lagens resultatkrav är bindande för arbets-      kan pä sysselsättningen förutom pä utbildning-
7882: myndigheterna. Utbildningen skall alltsä främja     ens innehäll framförallt pä arbetsmarknadssitua-
7883: yrkeskunnigheten och sysselsättningen.              tionen och pä hurudana studerande som väljs till
7884:    Vid verkställande av arbetskraftsutbildningen    utbildningen. Ett bra resultat för sysselsättning-
7885: samverkar arbetsmyndigheterna pä lokal nivä         en kan uppnäs om man väljer mänga personer
7886: med näringsliv, läroanstalter och övriga utbild-    som har varit arbetslösa endast en kort tid, meni
7887: ningsarrangörer samt med de arbetssökande.          sä fall hade sysselsättningsverkningarna till stor
7888: Planeringen av arbetskraftsutbildningen grun-       del varit desamma ocksä utan utbildning. Därför
7889: dar sig enligt de lokala utvecklingsprogrammen      undviker man ineffektiv användning vid valet av
7890: pä en samordning av behovet av arbetskraft och      studerande, sä att resultaten uttryckligen näs
7891: yrkeskunnighet som arbetsgivarna pä förfrägan       med hjälp av utbildning och resurserna utnyttjas
7892: angett och de arbetssökandes utbildningsbehov.      pä ett effektivt sätt.
7893: Företagens syn pä arbetskraftsutbildningens in-        Enligt förhandsuppgifter för 1995 hade place-
7894: riktning, kvantitet liksom ocksä svärigheterna i    ringen pä arbetsmarknaden tvä mänader efter
7895: anslutning till rekryteringen och orsakerna till    utbildningen stigit till 40 % och arbetslösa var
7896: dessa samt användningen av arbetskraftstjänster     endast mindre än hälften av de utbildade. Situa-
7897: utreds regelmässigt pä arbetsmyndigheternas         tionen har förbättrats under det andra äret i följd.
7898: försorg.                                            Resultatet i sin helhet förbättras ocksä av det att
7899:                                               KK 47/1996 vp                                             5
7900: 
7901: utbildningen har ökat kvantitativt vid rätt tid-        på arbetsmarknaden två månader efter utbild-
7902: punkt och att fler av de studerande än tidigare         ningen. Uppföljningen är individbaserad, vilket
7903: har varit arbetslösa när utbildningen började.          betyder att uppföljningen verkställs lokalt på in-
7904: Arbetsförvaltningen har som mål att 1996 till-          divid-, utbildar- och kursnivå. Uppföljningen
7905: sammans med utbildarna effektivera anskaff-             gäller också anställningens kvalitetsfaktorer. Vi-
7906: ningen av praktikplatser i företagen för de som         dare görs en uppföljning på basis av registerupp-
7907: deltar i arbetskraftsutbildningen, någonting som        gifter sex månader efter utbildningen. Utöver
7908: klart anknyter tili placeringen på arbetsmarkna-        uppföljningen har ett omfattande forskningspro-
7909: den.                                                    jekt om evaluering av arbetskraftsutbildning ge-
7910:    För resultatuppföljningen har arbetsförvalt-         nomförts på arbetsministeriets försorg. Projektet
7911: ningen tiligång tili ett statistiskt uppföljningssys-   kommer att fortsätta fram tili slutet av 1996. På
7912: tem av internationell nivå, som används för en          grundval av projektet har redan åtgärder som
7913: täckande uppföljning av de utbildades placering         förbättrar resultaten av utbildningen vidtagits.
7914: 
7915:      Helsingforsden 29 februari 1996
7916: 
7917:                                                                      Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
7918:                                              KK 48/1996 vp
7919: 
7920: Kirjallinen kysymys 48
7921: 
7922: 
7923: 
7924: 
7925:                                    Sakari Smeds /skl: Vaikeavammaisten yrittäjien tukemisesta veron-
7926:                                       huojennuksin
7927: 
7928: 
7929:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
7930: 
7931:     Vaikeavammaiset yrittäjät ovat siirtymäkau-          Kun arvonlisäverovapaus ei enää tämän vuo-
7932: den ajan vuosina 1995 ja 1996 arvonlisäverosta        denjälkeen ilmeisesti ole mahdollista, on vaikea-
7933: vapautettuja samalla tavalla kuin heillä oli aikai-   vammaisten yrittäjien tukemisesta luvattu tehdä
7934: semmin liikevaihto verovapaus. Yritystoiminnan        selvityksiä.
7935: luonteen takia tällainen järjestely on perusteltu.       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7936: Voidakseen jatkaa yrittäjinä useimmat vaikea-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7937: vammaiset henkilöt tarvitsevat tämänkinjälkeen        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7938: jonkinlaista yhteiskunnan tukea.                      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7939:     Nykyistä arvonlisäverosta vapautettua käy-
7940: täntöä on yleisesti pidetty hyvänä. Vaikeavam-                    Pitääkö Hallitus tarpeellisena säilyttää
7941: maiset ovat valtion talouden kannalta pieni jouk-              jonkin järjestelmän vaikeavammaisten
7942: ko, mutta heille jokaiselle oman yritystoiminnan               yrittäjien tukemisessa, ja jos pitää,
7943: jatkaminen on ratkaisevan tärkeää toimeentulon                    milloin ja mihin toimiin Hallitus aikoo
7944:  turvaamiseksi.                                                ryhtyä?
7945: 
7946:       Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1996
7947: 
7948:                                            Sakari Smeds /skl
7949: 
7950: 
7951: 
7952: 
7953:  260017
7954: 2                                           KK 48/1996 vp
7955: 
7956: 
7957: 
7958: 
7959:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
7960: 
7961:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        maiset yrittäjät eivät olleet tietoisia verottomuu-
7962: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         den päättymisestä, vaan tavaroita ja palveluja
7963: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       oli myyty arvonlisäveroHornaan hintaan myös
7964: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sakari           vuoden 1995 aikana. Arvonlisäveron periminen
7965: Smedsin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          vaikeavammaisilta yrittäjiltä takautuvasti vuo-
7966: n:o 48:                                               den 1995 alusta lukien olisi vaarantanut heidän
7967:            Pitääkö Hallitus tarpeellisena säilyttää   yritystoimintansa jatkamisen. Kohtuuttoman ti-
7968:         jonkin järjestelmän vaikeavammaisten          lanteen estämiseksi ja vaikeavammaisten yrittä-
7969:         yrittäjien tukemisessa, ja jos pitää,         jyyden tukemiseksi, säädettiin määräaikainen
7970:             milloin ja mihin toimiin Hallitus aikoo   laki (1393/95), jonka mukaan ne vaikeavammai-
7971:          ryhtyä?                                      set yrittäjät, joiden toiminta oli vuoden 1994 ke-
7972:                                                       säkuussa voimaan tulleen arvonlisäverolain mu-
7973:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kaan vapautettu arvonlisäverosta, eivät ole ar-
7974: vasti seuraavaa:                                      vonlisäverovelvollisia myöskään vuosina 1995 ja
7975:                                                        1996. Verovapauden määräaikainen toteuttami-
7976:    Vuoden 1994 kesäkuussa voimaan tulleen ar-         nen antaa vaikeavammaisille yrittäjille mahdol-
7977: vonlisäverolain (1501/93) mukaan vaikeavam-           lisuuden sopeutua tilanteeseen ja järjestää toi-
7978: maisten yrittäjien toiminta oli vapautettu arvon-     mintansa arvonlisäverovelvolliseksi. Lisäksi se
7979: lisäverosta. Suomen liittyminen Euroopan unio-        antaa viranomaisille aikaa selvittää, miltä osin
7980: ninjäseneksi vuoden 1995 alussa edellytti arvon-      arvonlisäverovelvollisuuden aiheuttama kustan-
7981: lisäverolain muuttamista vastaamaan Euroopan          nusten lisäys edellyttää tukitoimenpiteitä vai-
7982: yhteisön arvonlisäverolainsäädäntöä. Yhteisön         keavammaisten yrittäjien toiminnan tukemisek-
7983: arvonlisäverotusta koskevat säännökset sisälty-       si.
7984: vät kuudenteen arvonlisäverodirektiiviin. Kuu-           Sosiaali- ja terveysministeriön on tarkoitus lä-
7985: dennen arvonlisäverodirektiivin mukaan vaikea-        hiaikoina asettaa toimikunta, jonka tehtävänä
7986: vammaisten yrittäjien toiminta on yleisten sään-      olisi tehdä kokonaisselvitys vaikeavammaisten
7987: nösten mukaisesti verollista. Direktiivin 28 artik-   henkilöiden toimeentulojärjestelmästä. Tästä
7988: lan perusteella jäsenvaltiolla on kuitenkin oikeus    selvityksestä saatavien tietojen perusteella halli-
7989: siirtymäkautena jatkaa sokeiden harjoittaman          tus tulee tekemään ratkaisut, millä tavoilla vai-
7990: toiminnan verovapautta.                               keavammaisia yrittäjiä tullaan tukemaan. Vero-
7991:    Arvonlisäverolaki sopeutettiin arvonlisävero-      tuksen osalta ainakin arvonlisäverotusta koske-
7992: direktiiviin ja liittymissopimuksen määräyksiin       va ratkaisu tehdään viimeistään syksyn aikana,
7993: vuoden 1995 alusta lukien säätämällä verotto-         koska poikkeuslaki päättyy tämän vuoden lo-
7994: maksi vain sokeiden henkilöiden liiketoiminta.        pussa.
7995: Vuoden 1995 aikana kävi ilmi, että vaikeavam-
7996:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1996
7997: 
7998:                                                                                   Ministeri Arja Alho
7999:                                            KK 48/1996 vp                                               3
8000: 
8001: 
8002: 
8003: 
8004:                                         Tili Riksdagens Talman
8005: 
8006:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     kom det fram att gravt handikappade företagare
8007: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       inte var medvetna om att deras verksamhet inte
8008: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     längre var befriad från skatt, utan varor och
8009: man Sakari Smeds undertecknade spörsmål nr           tjänster hade sålts tili ett mervärdesskattefritt
8010: 48:                                                  pris även 1995. Uppbörden av mervärdesskatt
8011:                                                      hos gravt handikappade företagare retroaktivt
8012:           Anser Regeringen att det är nödvän-        från ingången av 1995 hade äventyrat deras fort-
8013:        digt att bibehålla något slags stödsystem     satta affårsverksamhet. För att förhindra att en
8014:        för gravt handikappade företagare, och        orimlig situation skulle uppstå och för att stöda
8015:        om så är fallet,                              gravt handikappade personers företagsamhet
8016:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      stiftades en temporär lag (1393/95), enligt viiken
8017:        i denna fråga och när?                        de gravt handikappade förtagare vars verksam-
8018:                                                      het enligt mervärdesskattelagen som trädde i
8019:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        kraft i juni 1994 hade befriats från mervärdes-
8020: anföra följande:                                     skatt inte heller är mervärdesskattskyldiga 1995
8021:                                                      och 1996. Skattefrihet för viss tid ger gravt handi-
8022:    Enligt mervärdesskattelagen (1501/93), som        kappade företagare en möjlighet att anpassa sig
8023: trädde i kraft ijuni 1994, var gravt handikappade    tili situationen och ordna sin verksamhet med
8024: företagares verksamhet befriad från mervärdes-       tanke på att den blir mervärdesskattepliktig. Det
8025: skatt. När Finland blev medlem i Europeiska          ger dessutom myndigheterna tid att utreda tili
8026: unionen vid ingången av 1995 krävdes en ändring      vilka delar kostnadsökningen tili följd av mervär-
8027: av mervärdesskattelagen så att den motsvarar         desskattskyldigheten förutsätter stödåtgärder
8028: Europeiska gemenskapens lagstiftning om mer-         för att underlätta gravt handikappade företaga-
8029: värdesskatt. Gemenskapens bestämmelser om            res verksamhet.
8030: mervärdesbeskattning ingår i det sjätte mervär-          Social- och hälsovårdsministeriet har för av-
8031: desskattedirektivet. Enligt det sjätte mervärdes-    sikt att inom den närmaste tiden tillsätta en kom-
8032: skattedirektivet är gravt handikappade företaga-     mission som får i uppdrag att göra en helhetsut-
8033: res verksamhet skattepliktig i enlighet med all-     redning av utkomstsystemet för gravt handikap-
8034: männa bestämmelser. Med stöd av direktivets          pade. Utgående från de uppgifter som denna
8035: artikel28 har en medlemsstat likväl rätt att under   utredning ger vid handen skall regeringen fatta
8036: en övergångsperiod fortsätta med att befria den      beslut om på vilket sätt gra vt handikappade före-
8037: verksamhet som blinda idkar från skatt.              tagare skall understödas. När det gäller beskatt-
8038:    Mervärdesskattelagen anpassades tili bestäm-      ning kommer åtminstone beslutet om mervärdes-
8039: melserna i mervärdesskattedirektivet och anslut-     beskattning att fattas senast under höstens lopp
8040: ningsfördraget vid ingången av 1995 genom att        eftersom undantagslagen upphör att gälla vid
8041: det stadgades att endast blinda personers affårs-    utgången av detta år.
8042: verksamhet skall befrias från skatt. Under 1995
8043:       Helsingforsden 5 mars 1996
8044: 
8045:                                                                                  Minister Arja Alho
8046:                                            KK 49/1996 vp
8047: 
8048: Kirjallinen kysymys 49
8049: 
8050: 
8051: 
8052: 
8053:                                   Sakari Smeds /skl: Valtionenemmistöisten yhtiöiden investointien
8054:                                      kohdistamisesta kotimaahan
8055: 
8056: 
8057:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
8058: 
8059:    Valtion omistama Alkon tytäryhtiö Primalco       pimus tehdaskiinteistöstä on osoittautunut epä-
8060: on viime maaliskuussa ostanut Luoteis-Venäjäl-      määräiseksi.
8061: tä, Ustjuznasta puolivalmiin viinatehtaan raken-       Samanaikaisesti yhtiö on myynyt yhtiön osia
8062: nuksineen, koneineenja irtaimistoineen sekä teh-    ja on nyt tekemässä irtisanomispäätöksiä. Tämä
8063: nyt pitkäaikaisen vuokrasopimuksen ,joka sisälsi    on aiheuttanut kummastusta niin yhtiön työnte-
8064: myös osto-option tehdastonttiin.                    kijöiden kuin ulkopuolistenkin silmissä.
8065:    Kuitenkaan lopullista päätöstä tehtaan raken-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8066: tamisesta valmiiksi ja tuotannon aloittamisesta     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8067: ei ole voitu tehdä, koska Venäjän duuma on jo       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8068: kaksi kertaa hyväksynyt lain, joka tekee ulko-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8069: maiselle yritykselle käytännössä mahdottomaksi
8070: viinan valmistuksen, jakelun ja kaupan.                         Miten valtio Alkon omistajana suh-
8071:     Tällä hetkellä näyttääkin, että Primalco on              tautuu Primalcon yrityskauppoihin ja
8072: tehnyt täysin epäonnistuneen investoinnin ulko-                 miten Hallitus pyrkii vaikuttamaan,
8073: maille. Vieläpä tehdaskiinteistön omistussuhteis-            jotta valtionyhtiöiden tekemät investoin-
8074: sakin on epäselvyyttä. Kauppalehden marras-                  nit kohdistuisivat kotimaahan?
8075: kuisen artikkelin mukaan Primalcon lunastusso-
8076:       Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1996
8077: 
8078:                                          Sakari Smeds /skl
8079: 
8080: 
8081: 
8082: 
8083:  260017
8084: 2                                            KK 49/1996 vp
8085: 
8086: 
8087: 
8088: 
8089:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
8090: 
8091:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         juomista maksetaan, tekevät ne Venäjällä kui-
8092: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tenkin huomattavasti kalliimmiksi verrattuna
8093: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        paikallisesti tuotettuihin juomiin.
8094: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sakari               Venäjän alkoholilainsäädännön kehityksen
8095: Smedsin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           keskeinen sisältö on, että viranomaiset pyrkivät
8096: n:o 49:                                                turvaamaan paikallisen teollisuuden toiminta-
8097:                                                        edellytyksiä ja vastaavasti säätelemään tuonti-
8098:           Miten valtio Alkon omistajana suh-           tuotteiden markkinoille pääsyä. Primalco Oy:n
8099:        tautuu Primalcon yrityskauppoihin ja            talvella 1995 tekemä periaatepäätös lähteä val-
8100:           miten Hallitus pyrkii vaikuttamaan,          mistamaan alkoholijuomia Venäjällä perustuu
8101:        jotta valtionyhtiöiden tekemät investoin-       tähän markkinoiden ennakoituun kehitykseen
8102:        nit kohdistuisivat kotimaahan?                  sekä merkittäviin kasvumahdollisuuksiin.
8103:                                                           Ustjuznan kaupungissa Vologdan läänissä si-
8104:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           jaitsevan yksityisen tehtaan kiinteistöistä ja ko-
8105: vasti seuraavaa:                                       neista tehtiin ostosopimus ja maa-alueesta 25
8106:                                                        vuoden vuokrasopimus osto-optiolla helmikuus-
8107:    Valtioneuvoston valtionyhtiöiden toimintaa          sa 1995. Ostosopimuksesta on maksettu ensim-
8108: koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen             mäiset maksuerät, jotka ovat varsin pienet. Lop-
8109: (uudistettu 23.6.1994) mukaan valtionyhtiöiden         puerien maksujen edellytyksenä on myyjälle
8110: toiminnan tulee olla tuotannon vakiintuneessa          määritellyt sopimusvelvoitteet, jotka eivät ole
8111: vaiheessa kannattavaa. Primalco Oy on osakeyh-         toistaiseksi toteutuneet.
8112: tiölain puitteissa toimiva yhtiö, jolla on osakeyh-       Primalcon omistusoikeus ostettuun omaisuu-
8113: tiölle normaalisti kuuluva kasvu-, vakavarai-          teen on kiistaton ja se on rekisteröity Venäjän
8114: suus- ja voittotavoite.                                lain edellyttämällä tavalla. Maa-alueen vuokra-
8115:    Terve liiketoiminta edellyttää, että yhtiöt eivät   sopimus solmittiin syystä, että Venäjän laki ei
8116: ylläpidä tuotantoyksiköitä tai toimintalinjoja,        salli ulkomaisten juridisten henkilöiden maa-
8117: jotka eivät pitkällä tähtäimellä muodostu kan-         omistusta. Vuokrasopimus on rekisteröity asian-
8118: nattaviksi. Kannattavuuden toteutuminen mer-           mukaisesti Ustjuznan kaupungin maaomistus-
8119: kitsee niin ikään valtionyhtiöiden tehokasta ja        komiteassa. Maaomistuksen osto-optio on tar-
8120: kilpailukykyistä toimintaa investoinnit mukaan         koitus realisoida, kun Primalcon perustama ve-
8121: lukien. Vain kannattava toiminta turvaa pitkä-         näläinen tytäryhtiö käynnistää investoinnin to-
8122: jänteisesti työpaikat ja uusien työpaikkojen syn-      teutuksen.
8123: tymisen.                                                   Vuoden 1995 lopussa ja vuoden 1996 alussa
8124:     Kannattavuusvaatimuksesta seuraa, että val-        Venäjällä tapahtui mittava lakiuudistus alkoho-
8125: tionyhtiöillä kuten Primalco Oy:llä tulee olla sa-     lijuomien toimialalla, minkä vuoksi Primalco ei
8126: mat toimintaedellytykset kuin muillakin yhtiöil-       ole aloittanut varsinaista investointia tuotanto-
8127: lä. Mikäli kannattavuustavoitteen lisäksi val-         laitoksen lopulliseksi kunnostamiseksi ja käyn-
8128: tionyhtiöille asetetaan esimerkiksi teollisuus-,       nistämiseksi. Primalco tutkii parhaillaan, miten
8129: alue- tai työllisyyspolitiikkaan liittyviä koko-       uudet säännökset vaikuttavat Primalcon alkupe-
8130: naistaloudellisia tavoitteita, kannattavuudelle        räiseen suunnitelmaan. Kun selvyys lakien vai-
8131: aiheutuva lisärasitus on korvattava yhtiölle.          kutuksesta on saatu, Primalco päättää, missä
8132:    Primalco Oy:n päätös lähteä valmistamaan            muodossa suunniteltu teollinen etabloituminen
8133: alkoholijuomia Venäjällä perustuu normaaleihin         Venäjälle tullaan toteuttamaan.
8134: liiketaloudellisiin tekijöihin. Alkoholijuomateol-         Primalco tuottaa alkoholijuomia Suomessa
8135: lisuudelle Venäjän markkinat ovat maailman             kahdessa tehtaassa, Helsingissä ja Nurmijärven
8136: suurimmat. Primalco on menestyksellisesti vie-         Rajamäellä. Nämä tehtaat sijaitsevat vain 45
8137: nyt lähinnä Finlandia Vodkaa Venäjälle jo lähes        km:n etäisyydellä toisistaan. Kaikissa tehdyissä
8138: kaksi vuotta. Tullit ja verot, joita tuontialkoholi-   selvityksissä myös yhteistyössä henkilökunnan
8139:                                             KK 49/1996 vp                                           3
8140: 
8141: kanssa on todettu saavutettavan merkittäviä ra-          Vuoden 1995 aikana Primalco on myynyt tek-
8142: tionalisointietuja, mikäli toiminta keskitetään      nokemian ja insinööritoimistonsa liiketoimin-
8143: yhteen tehtaaseen. Kaikki selvitykset tukevat        not Näissä työskennelleet Primalcon henkilöt
8144: näkemystä, että keskittäminen tulee tapahtua         siirtyivät vanhoina työntekijöinä uusien yhtiöi-
8145: Rajamäkeen. Helsingissä Primalco on pullotta-        den palvelukseen. Myydyt liiketoiminnot on nyt
8146: nut lähinnä tuontituotteita, jotka myydään käy-      liitetty niille paremmin sopivaan kokonaisuuteen
8147: tännössä pelkästään Suomen markkinoille. Näin        uusien ympäristöjen tarjotessa näille toiminnoil-
8148: ollen Helsingin tehtaan sulkeminen ja Primal-        le paremmat kehittymismahdollisuudet.
8149: con Venäjän projekti eivät liity toinen toisiinsa.
8150: 
8151:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1996
8152: 
8153:                                                                   Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
8154: 4                                            KK 49/1996 vp
8155: 
8156: 
8157: 
8158: 
8159:                                          Tili Riksdagens Talman
8160: 
8161:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       dyrare jämfört med de lokalt tillverkade drycker-
8162: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         na.
8163: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-           Det centrala innehållet i den ryska alkohollag-
8164: man Sakari Smeds undertecknade spörsmål nr             stiftningens utveckling är att myndigheterna
8165: 49:                                                    strävar efter att trygga den lokala industrins
8166:                                                        verksamhetsförutsättningar och på samma grun-
8167:           Hur förhåller sig staten som ägare av        der reglerar importprodukternas möjligheter att
8168:        Alko till Primalcos företagsaffårer och         göra sig gällande på marknaden. Det principbe-
8169:           på vilka sätt strävar Regeringen efter       slut som Primalco Ab fattade vintern 1995 om att
8170:        att verka så att statsbolagens investering-     börja tillverka alkoholdrycker i Ryssland grun-
8171:        ar görs inom landet?                            dade sig på denna förutsägelse om hur markna-
8172:                                                        den kommer att utvecklas samt på möjligheten
8173:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          till betydande tillväxt.
8174: anföra följande:                                           I mars 1995 gjordes ett köpekontrakt om en
8175:                                                        privat fabriks fastigheter och maskiner samt ett
8176:    Enligt statsrådets principbeslut om statsbola-      hyreskontrakt med köpoption om jordområdet
8177: gens verksamhet (förnyat 23.6.1994) bör statsbo-       fastigheten befinner sig på. Fastigheten är belä-
8178: lagens verksamhet då produktionen etablerats           gen i staden Ustjuznan i länet Volodga. De för-
8179: vara lönsam. Primalco Ab är ett företag som            sta, rätt så små raterna i köpekontraktet har
8180: verkar inom ramen för lagen om aktiebolag och          betalts. De övriga raterna kommer att betalas
8181: det har för aktiebolag normala tillväxt-, solidi-      förutsatt att de kontraktsobligationer försäljaren
8182: tets- och vinststrävanden.                             har uppfylls. Så har än så länge inte skett.
8183:    En sund affårsverksamhet förutsätter att före-          Primalcos äganderätt tili den köpta egendo-
8184: tagen inte upprätthåller produktionsenheter eller      men är obestridlig och den har registrerats på det
8185: -linjer som på lång sikt inte utvecklas till att bli   sätt rysk lag förutsätter. Hyreskontraktet om
8186: lönsamma. F ör att lönsamheten skall förverkli-        jordområdet slöts därför att rysk lag inte tillåter
8187: gas krävs det även av statsbolagen effektiv och        utländska juridiska personer att äga jord. H yres-
8188: konkurrenskraftig verksamhet, investeringarna          kontraktet är på vederbörligt sätt registrerat hos
8189: medräknade. Bara en lönsam verksamhet kan på           staden Ustjuznans jordägokommitte. Avsikten
8190: längre sikt trygga arbetsplatserna och garantera       är att realisera köpoptionen i hyreskontraktet då
8191: att nya arbetsplatser uppkommer.                       Primalcos dotterbolag påbörjar förverkligandet
8192:    Av lönsamhetskravet följer att statsbolag, så-      av investeringen.
8193: dana som Primalco Ab, bör ha samma verksam-                På grund av den omfattande revideringen av
8194: hetsförutsättningar som andra företag. Ifall man       den ryska alkoholdryckeslagstiftningen som
8195: förutom lönsamhetsmålsättningen av statsbola-          skedde i slutet av 1995 och början av 1996 har
8196: gen kräver andra helhetsmålsättningar, t.ex. in-       Primalco inte påbörjat de egentliga investering-
8197: dustri-, regional- eller arbetskraftspolitiska mål-    arna för att reparera och starta produktionsan-
8198: sättningar, bör företagen få ersättning för den        läggningen. För tillfållet undersöker Primalco
8199: belastning detta medför för 1önsamheten.               hur de nya stadgandena påverkar Primalcos ur-
8200:    Primalco Ab:s beslut att börja tillverka alko-      sprungliga pian. När utredningen om hur lagar-
8201: holdrycker i Ryssland grundar sig på normala           na verkar blivit fårdig kommer Primalco att fatta
8202: företagsekonomiska faktorer. För alkohol-              beslut om i vilken form den planerade industriel-
8203: dryckesindustrin är den ryska marknaden värl-          la etableringen i Ryssland förverkligas.
8204: dens största. Primalco har redan två år med fram-          I Finland tillverkar Primalco alkoholdrycker i
8205: gång exporterat framför allt FinlandiaVodka till       två fabriker, i Helsingfors och i Rajamäki i Nur-
8206: Ryssland. De tullavgifter och skatter som i Ryss-      mijärvi. Dessa fabriker ligger på bara 45 kilome-
8207: land betalas för importerade alkoholdrycker gör        ters avstånd från varandra. I alla de utredningar
8208: emellertid de importerade dryckerna betydligt          som gjorts, också i de som gjorts i samarbete med
8209:                                             KK 49/1996 vp                                           5
8210: 
8211: personalen, har man kommit fram tili att man             Under 1995 sålde Primalco sina teknokemiska
8212: uppnår avsevärda fördelar ifall produktioneo          och sin ingenjörsbyrås affårverksamheter. Den
8213: koncentreras tili en fabrik. Alla utredningar stö-    personai som arbetade inom dessa flyttades som
8214: der uppfattningen att denna koncentration bör         gamla anställda tili de nya bolagen. De sålda
8215: ske så att fabriken i Rajamäki kvarstår. 1 Hel-       affårsverksamheterna har nu anslutits tili en
8216: singfors har Primalco i första hand buteljerat        bättre passande helhet där den nya omgivningen
8217: importprodukter som i praktiken säljs enbart på       erbjuder bättre utvecklingsmöjligheter för dessa
8218: den finska marknaden. Således är inte stängan-        verksamheter.
8219: det av fabriken i Helsingfors och projektet i Ryss-
8220: land knutna tili varandra.
8221: 
8222:      Helsingforsden 5 mars 1996
8223: 
8224:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
8225:                                             KK 50/1996 vp
8226: 
8227: Kirjallinen kysymys 50
8228: 
8229: 
8230: 
8231: 
8232:                                    Marjatta Vehkaoja /sd: Kansaneläkelaitoksen vastuusta työllistä-
8233:                                       misessä
8234: 
8235: 
8236:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8237: 
8238:     Kansaneläkelaitos on tehnyt valtiovallan          tuksia, itse kanna vastuutaan työttömien työllis-
8239: kanssa sitoumuksen siitä, että laitos toimii talou-   tämisestä.
8240: dellisestija tehokkaasti. Lähivuosien aikana työ-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8241: voimaa onkin voitu vähentää, vaikka työtehtä-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8242: vät ovat lisääntyneet. Henkilöstömitoitus on pe-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8243: rustunut tarkkaan seurantaan ja mitoituksiin.         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8244: Lyhytkestoisiin tehtäviin on palkattu tarvittaes-
8245: sa lisätyövoimaa, ei kuitenkaan tukityöllistettä-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8246: viä tai pitkäaikaistyöttömiä. Asiantilan sanotaan            ryhtyä, että kansaneläkelaitokselle avau-
8247: liittyvän nimenomaisesti Kelan ja valtiovallan               tuisi mahdollisuus kantaa oma osuutensa
8248: välillä tehtyyn mainittuun sitoumukseen.                     työttömyyden puolittamisvastuusta, ja
8249:     Hallituksen tavoitteena on työttömyyden                     onko Hallitus valmis pikaisesti uudis-
8250: puolitus. Tämä ei voi onnistua, ellei edes edus-             tamaan Kelan kanssa tehtyä sitoumusta
8251: kunnan alaisuudessa suoraan oleva laitos, jonka              työttömyyden vähentämisen hyväksi?
8252: tehtäviin kuuluu työttömyyskorvauksen maksa-
8253: 
8254:      Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1996
8255:                                         Marjatta Vehkaoja /sd
8256: 
8257: 
8258: 
8259: 
8260: 260017
8261: 2                                           KK 50/1996 vp
8262: 
8263: 
8264: 
8265: 
8266:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8267: 
8268:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        prosenttia suurempi kuin loppuvuodesta. Näitä
8269: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         työhuippuja varten ja vuosilomien ajaksi palka-
8270: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       taan määräaikaista työvoimaa. Kela palkkaa
8271: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjatta         vuosittain noin 1 000 määräaikaista toimihenki-
8272: Vehkaojan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          löä, mikä vastaa noin 450 henkilötyövuotta.
8273: sen n:o 50:                                           Työvoiman tarvetta ja sen vaihtelua seurataan
8274:                                                       sitä varten rakennetulla mittarilla, jota päivite-
8275:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tään vuosittain. Mittarilla voidaan tehdä myös
8276:        ryhtyä, että kansaneläkelaitokselle avau-      työvoiman tarvetta koskevia ennusteita.
8277:        tuisi mahdollisuus kantaa oma osuutensa           Kahtena viime vuotena Kelassa on ollut myös
8278:        työttömyyden puolittamisvastuusta, ja          valtion varoin palkattuja työllistettäviä sekä työ-
8279:           onko Hallitus valmis pikaisesti uudis-      harjoittelijoita. Työllistettäviä on ollut noin 400.
8280:        tamaan Kelan kanssa tehtyä sitoumusta          Sitoutuminen julkisen hallinnon kanssa yhteisiin
8281:        työttömyyden vähentämisen hyväksi?             tuottavuus- ja taloudellisuustavoitteisiin sekä
8282:                                                       Kelan työmäärän väheneminen aiheuttavat kui-
8283:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tenkin sen, että henkilöstömäärää on vähennet-
8284: vasti seuraavaa:                                      tävä.
8285:                                                          Kelan mukaan tuottavuuden kohentaminen
8286:    Viime vuosien aikana Kelalle on lainsäädän-        edellyttää työmenetelmien ja -tapojen uusimista
8287: nöllä siirretty lukuisia uusia tehtäviä, ja valtion   laitoksen monissa työyksiköissä. Kela ilmoittaa
8288: talousarvioesityksiin liittyen Kela on vuosittain     kouluttavansa vakinaisia toimihenkilöitä moni-
8289: joutunut toimeenpanemaan olemassa olevaan             taitoisiksi. Tavoitteena on työkokonaisuuksien
8290: lainsäädäntöön kohdistuvia muutoksia. Vuoden          laajentaminen eikä pilkkominen, johon johtaisi
8291: 1996 alusta voimaan tulleet sosiaaliturvan muu-       ihmisten paikkaaminen vain työllistämisen
8292: tokset, jotka tulevaisuudessa vähentävät Kelan        vuoksi. Laitos ilmoittaa olleensa myös yhteydes-
8293: tehtäviä, merkitsevät kuitenkin huomattavaa           sä työ ministeriöön, jonka kanssa on keskusteltu
8294: työtä laitoksen palveluorganisaatiolle lähivuo-       Kelan periaatteesta luopua työllistettävistä ja
8295: sina.                                                 palkata suoraan Kelan palvelukseen tarvittava
8296:    Sosiaali- ja terveysministeriö on kuullut Kelaa    määrä henkilöstöä.
8297: kysymyksen johdosta. Kelan ilmoituksen mu-               Kela on eduskunnan valvonnan alainen itse-
8298: kaan laitoksen toimihenkilöiden työmäärä vaih-        näinen laitos, jonka toimintaa valvovateduskun-
8299: telee valtion talousarviovuoden rytmissä. Alku-       nan valitsemat valtuutetut. Sosiaali- ja terveys-
8300: vuodesta työ painottuu eduskunnasta tulevien          ministeriöllä ei ole mahdollisuutta puuttua kysy-
8301: muutosten toimeenpanoon, joita on loppuvuo-           myksessä esitetyllä tavalla Kelan sisäisiin asioi-
8302: desta valmisteltu. Työmäärä on tuolloin 20-30         hin.
8303: 
8304:      Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1996
8305: 
8306:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
8307:                                            KK 50/1996 vp                                                 3
8308: 
8309: 
8310: 
8311: 
8312:                                        Tili Riksdagens Talman
8313: 
8314:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       ställs arbetskraft f6r viss tid. FPA avlönar årligen
8315: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         ca 1 000 visstidsanställda, vilket motsvarar ca
8316: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       450 årsverken. Med hjälp av mått som konstrue-
8317: man Marjatta Vehkaoja undertecknade spörs-             rats särskilt för ändamålet och som justeras årli-
8318: mål nr 50:                                             gen följer man upp behovet av arbetskraft och
8319:                                                        fluktuationerna i behovet. Måtten kan också an-
8320:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         vändas tili att göra upp prognoser för arbets-
8321:        ta för att folkpensionsanstalten skall få       kraftsbehovet.
8322:        möjlighet att bära sin egen andel av an-           Under de två senaste åren har FPA också haft
8323:        svaret får en halvering av arbetslösheten,      anställda som avlönats med statliga sysselsätt-
8324:        och                                             ningsmedel samt praktikanter. Antalet anställda
8325:           är Regeringen beredd att omgående            som avlönats med sysselsättningsmedel har upp-
8326:        förnya den fårbindelse för minskande av         gått tili ca 400. Förbindelsen att följa den offent-
8327:        arbetslösheten som ingåtts med FPA?             liga förvaltningens gemensamma produktivitets-
8328:                                                        och ekonomimål samt FPA:s minskade arbets-
8329:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          börda leder emellertid tili att personalen måste
8330: anföra följande:                                       minskas.
8331:                                                           Enligt FPA förutsätter en produktivitetshöj-
8332:    Under de senaste åren har en mängd nya upp-         ning en revidering av arbetsmetoder och arbets-
8333: gifter överförts på FPA genom lagstiftning, och i      sätt vid anstaltens många enheter. FPA meddelar
8334: samband med budgetpropositionerna har FPA              att de ordinarie befattningshavarna ges en mång-
8335: årligen tvingats genomföra ändringar som hän-          sidig utbildning. Målet är att arbetet skall bilda
8336: för sig tili gällande lagstiftning. De ändringar i     större helheter och inte delas upp ytterligare,
8337: fråga om socialskyddet som trädde i kraft vid          vilket resultatet blir om människor avlönas en-
8338: ingången av 1996 och som i framtiden kommer            bart för sysselsättningens skull. FPA meddelar
8339: att minska FPA:s uppgifter innebär dock ett            också att man från anstaltens sida har haft kon-
8340: omfattande arbete för anstaltens serviceorgani-        takt med arbetsministeriet och att diskussioner
8341: sation under de närmaste åren.                         har förts om FPA:s princip att avstå från att
8342:    Social- och hälsovårdsministeriet har hört          anställa personer med sysselsättningsmedel och i
8343: FPA med anledning av spörsmålet. Enligt upp-           stället direkt avlöna det antal anställda som be-
8344: gift från FPA varierar dess befattningshavares         hövs.
8345: arbetsbörda i takt med budgetåret. 1 början av            FPA är ett riksdagens övervakning under-
8346: året domineras arbetet av genomförandet av de          ställt, självständigt verk, vars verksamhet över-
8347: ändringar som riksdagen har beslutat om och            vakas av de fullmäktige riksdagen har valt. So-
8348: som har beretts i slutet av föregående år. Arbets-     cial- och hälsovårdsministeriet har ingen möjlig-
8349: mängden är då 20-30% större än i slutet av året.       het att ingripa i FPA:s interna ärenden så som
8350: För dessa arbetstoppar och i semestertider an-         föreslås i spörsmålet.
8351: 
8352:      Helsingforsden 7 mars 1996
8353: 
8354:                                                      Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
8355:                                             KK 51/1996 vp
8356: 
8357: Kirjallinen kysymys 51
8358: 
8359: 
8360: 
8361: 
8362:                                    Jouko Jääskeläinen /skl: Opetustoimessa käytettävästä oheismate-
8363:                                       riaalista
8364: 
8365: 
8366:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8367: 
8368:    Koulujen opetustehtävään kuuluu mm. osana          että tämä ympäristövaikutusten arviointi ulotet-
8369: äidinkielen opetusta tutustuminen kirjallisuu-        taisiin myös kulttuurin alalle henkisten vaikutus-
8370: teen. Kirjallisuus onkin eräs tärkeä kulttuuri-       ten arvioinniksi.
8371: identiteetin muodostaja.                                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8372:    On kuitenkin tapauksia, joissa oppilaat ja hei-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8373: dän vanhempansa toteavat, että tehdyt kirjava-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8374: linnat eivät kaikin osin ole sopusoinnussa niiden     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8375: eettisten periaatteiden kanssa, jotka he kokevat
8376: oikeiksi suomalaisessa yhteiskunnassa. Tällöin                  Mitä on tehty sen turvaamiseksi, että
8377: osa opetuksesta tuntuu epämiellyttäväitä taijopa             mm. äidinkielen opetuksessa käytettävä
8378: vahingolliselta.                                             oheismateriaali voi rakentavalla tavalla
8379:    Monilla alueilla, mm. ympäristönsuojelussa,               palvella koko ikäluokan tarpeita eikä ole
8380: on otettu käyttöön yhä tarkemmat periaatteet                 ristiriidassa yhteiskuntaa ylläpitävien ar-
8381: sen turvaamiseksi, ettei ihmisten toiminta aiheu-            voperusteiden kanssa?
8382: ta kielteisiä vaikutuksia. Tuntuisi luonnolliselta,
8383: 
8384:      Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1996
8385: 
8386:                                         Jouko Jääskeläinen /skl
8387: 
8388: 
8389: 
8390: 
8391: 260017
8392: 2                                               KK 51/1996 vp
8393: 
8394: 
8395: 
8396: 
8397:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
8398:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            na voimakkaasti lisätä, koulu, sen yksittäiset
8399: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,             opettajat ja nykyään yhä useammin oppilaat itse
8400: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           voivat vapaasti valita, millä oppi- tai oheismate-
8401: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jouko                riaalilla nämä kirjallisuuden opetukselle asetetut
8402: Jääskeläisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-           valtakunnalliset tavoitteet saavutetaan. Oppikir-
8403: sen n:o 51:                                               joja ei enää tarkasteta valtakunnallisesti. Muun-
8404:                                                           kaan materiaalin osalta valvonnan kiristämiseen
8405:            Mitä on tehty sen turvaamiseksi, että          ei näyttäisi olevan aihetta. Opetushallinnon suo-
8406:         mm. äidinkielen opetuksessa käytettävä            situslistat tuskin saisivat vastakaikua nuorissa
8407:         oheismateriaali voi rakentavalla tavalla          eivätkä ole tarpeen hyvin koulutettujen opettaji-
8408:         palvella koko ikäluokan tarpeita eikä ole         emme ohjaamiseksikaan. Ajatus määritellä sopi-
8409:         ristiriidassa yhteiskuntaa ylläpitävien ar-       vien tai sopimattomien teosten kaanonia ei kuulu
8410:         voperusteiden kanssa?                             suomalaiseen kulttuuriin.
8411:                                                               Samoin opetusmenetelmien valinta on jätetty
8412:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              koulujen päätettäväksi, vaikka menetelmiä val-
8413: vasti seuraavaa:                                          takunnallisestikin kehitetäänkin. Opetusmene-
8414:                                                           telmänä saman kirjan luettaminen kaikilla luo-
8415:    Kirjallisuuden opetus on keskeinen osa perus-          kan oppilailla on väistymässä, tärkeänä pidetään
8416: koulun ja lukion äidinkielen opetusta. Kirjalli-          oppilaan omia, yksilöllisiä kirjavalintoja. Tämä
8417: suuden tunteminen ja lukeminen ovat osa kult-             kirjallisuuden opetuksen menetelmämuutos
8418: tuuriin kasvamista ja niillä on merkittävä sivistä-       osaltaan estää niiden tilanteiden syntymistä, jois-
8419: vä tehtävä. Kaunokirjallisuutta lukemalla nuori           sa kodit eivät voisi hyväksyä koulujen kirjalli-
8420: saa aineksia kulttuuri-identiteettinsä ja maail-          suusohjelmaa. Opetushallinnossa luotetaan
8421: mankuvansa rakentamiseen. Äidinkielen ope-                opettajiemme kykyyn valita ikäkaudelle ja mah-
8422: tuksen yleistavoitteet on johdettu peruskoulu- ja         dollisuuksien mukaan jopa kullekin yksilölle
8423: lukio laista.                                             parhaiten soveltuvaa luettavaa. Luettavista kir-
8424:    Äidinkielen opetuksen yleistavoitteeksi perus-         joista neuvotellaan yleensä koulun tasolla. Toki
8425: koulun opetussuunnitelman perusteissa (opetus-            eräät klassikot kuuluvat siten yleissivistykseen,
8426: hallitus 1994) on asetettu seuraavaa: "Oppilas            että ne olisi syytä ainakin jossain määrin jokaisen
8427: saa kirjallisuutta lukemalla aineksia tunne-elä-          koulunsa päättävän tuntea.
8428: määnsä ja maailmankuvansa kehittämiseen, tie-                 Valinnanvapaus on hyvin linjassa niiden val-
8429: toa itsestään ja toisista ihmisistä sekä inhimilli-       tioneuvostooja eduskunnan koulutuspoliittisten
8430: sestä kokemuksesta ja mielikuvituksesta." Ta-             linjausten kanssa, joiden mukaan päätösvaltaa
8431: voitteena on, että "oppilas omaksuu vähitellen            on siirretty keskushallinnosta paikalliselle tasol-
8432: kielestä, kirjallisuudesta ja kulttuurista tietoa,        le, kunnille, kouluille ja kodeille. Koulut ovatkin
8433: jonka varassa hän voi ymmärtää oman äidinkie-             uusissa opetussuunnitelmissa määritelleet- yhä
8434: lensä ja suomalaisen kulttuurin ilmiöitä ja erityis-      useammin yhteistyössä kotien kanssa - keskei-
8435: laatua ja josta hän saa aineksia myös muiden              set arvopäämääränsä ja oman toiminta-ajatuk-
8436: kielien ja kulttuurien ymmärtämiseen". Lukion             sensa. Luonnollisesti koulun äidinkielen opetuk-
8437: osalta opetussuunnitelman perusteet määrittä-             sen tulee tukea näiden tavoitteiden saavuttamis-
8438: vät lisätavoitteeksi, että "opiskelijan taito lukea       ta. Jos ristiriitoja kotien ja kirjallisuuden opetuk-
8439: eläytyvästi, erittelevästi ja kriittisesti ja tulkitse-   sen arvojen välillä ilmenee, ne ovat ratkaistavissa
8440: vasti kehittyy kirjallisuuden opetuksen avulla" ja        paikallisella tasolla.
8441: että "opiskelijan kirjallisuuden tuntemus laaje-              Opetushallinnossa tunnetaan lisäksi huolta
8442: nee ja hän ymmärtää kirjallisuuden merkityksen            siitä, että lukemisharrastus ei enää näytä pysty-
8443: yksilölle ja yhteisölle".                                 vän kilpailemaan nuorten elämässä muiden hou-
8444:    Koska yksilöllisyyttä ja valinnanvapautta on           kuttelevampien harrastusten kanssa. Opetushal-
8445: myös koululaitoksessamme haluttu viime vuosi-             lituksen tuoreen peruskoulukartoituksen mu-
8446:                                             KK 51/1996 vp                                            3
8447: 
8448: kaan nykynuorten lukuharrastus on vähenemäs-         yläasteiden koulukirjastojen elvytyskampanja
8449: sä, etenkin murrosikäisten poikien kohdalla kir-     olikin tuloksiltaan rohkaiseva, sillä kunnat tila-
8450: jojen lukemisen väheneminen on suorastaan dra-       sivat tarjotun kirjapaketin lähes sataprosentti-
8451: maattista. Kirjallisuuden lukeminen antaa kui-       sesti.
8452: tenkin osaltaan tarvittavia aineksia ajatteluun ja      Koska kotien arvoperusta vaihtelee eikä kir-
8453: arvojen muodostamiseen. Runsas ja monipuoli-         jallisuuskaan ole yksiarvoista, koululaisten on
8454: nen lukeminen auttaa myös kehittymään kriitti-       tärkeää myös oppia hyväksymään ja ymmärtä-
8455: seksi Iukijaksi. Siksi lukuharrastuksen tukemi-      mään arvojemme moninaisuutta ja jopa sietä-
8456: nen on ensiarvoista.                                 mään arvoristiriitoja. Kirjallisuus auttaa heitä
8457:    Opetushallinnon ja kirjankustantajien yhteis-     ymmärtämään elämän moninaisuutta ja opettaa
8458:  työnä vuoden vaihteessa toteutettu peruskoulun      suhteuttamaan muiden arvoja omiinsa.
8459: 
8460:      Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1996
8461: 
8462:                                                              Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
8463: 4                                              KK 51/1996 vp
8464: 
8465: 
8466: 
8467: 
8468:                                          Tili Riksdagens Talman
8469: 
8470:    I det syfte 37 § 1 momo riksdagsordningen an-       läromedel eller annat material för att uppnå
8471: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         dessa riksomfattande mål för litteraturundervis-
8472: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       ningeno Det förekommer inte längre någon riks-
8473: man Jouko Jääskeläinen undertecknade spörs-            omfattande granskning av läroböcker. Det före-
8474: mål nr 51:                                             faller inte heller att finnas skäl att skärpa över-
8475:                                                        vakningen när det gäller annat material. Rekom-
8476:          Vad har gjorts för att säkerställa att det    mendationslistor av utbildningsstyrelsen skulle
8477:        material som används bl.ao i modersmåls-        knappast möta genklang bland de unga och såda-
8478:        undervisningen på ett uppbyggande sätt          na behövs inte heller för att handleda våra välut-
8479:        skall kunna betjäna hela årsklassens be-        bildade lärareo Tanken att göra upp en förteck-
8480:        hov och inte stå i konflikt med den värde-      ning över lämpliga eller olämpliga verk är främ-
8481:        grund som samhället bygger på?                  mande för finländsk kultur   0
8482: 
8483: 
8484: 
8485: 
8486:                                                           Likaså har valet av undervisningsmetoder
8487:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          överförts på skolorna trots att metoderna ut-
8488: anföra följande:                                       vecklas på riksnivåo Den undervisningsmetod
8489:                                                        som går ut på att låta alla elever i en klass läsa
8490:    Litteraturundervisningen är en central del av       samma bok håller på att försvinna, det anses
8491: modersmålsundervisningen i grundskolan och             viktigt att eleven gör egna individuella bokval.
8492: gymnasiet. Att känna tilllitteratur och läsa litte-    Denna metodändring i litteraturundervisningen
8493: ratur är en del av att växa in i en kultur och detta   hindrar uppkomsten av situtationer där hemmen
8494: har en betydande bildande funktiono Genom att          inte kan godkänna skolornas litteraturprogramo
8495: läsa skönlitteratur får den unga stoff att bygga       Inom undervisningsförvaltningen litar vi på våra
8496: upp sin kulturidentitet och sin världsbildo De         lärares förmåga att välja sådan litteratur som
8497: allmänna målen för modersmålsundervisningen            lämpar sig bäst för olika åldrar och i mån av
8498: härrör från grundskolelagen och gymnasielageno         möjlighet också för den enskilda individeno Vilka
8499:    När det gäller det allmänna målet för moders-       böcker som skallläsas diskuteras vanligen i sko-
8500: målsundervisningen sägs följande i grundskolans        lano Vissa klassiker hör dock till allmänbildning-
8501: grunder för läroplanen (utbildningsstyrelsen           en och det är därför skäl för alla som går ut
8502: 1994): "Via litteraturen får eleverna byggstenar       skolan att känna till dem åtminstone i någon
8503: för känslolivet och världsbilden, kunskap om sig       måno
8504: själva och andra samt insikter om mänsklig erfa-          Valfriheten är i linje med statsrådets och riks-
8505: renhet och fantasins krafto Eleverna tillägnar sig     dagens utbildningspolitiska linjedragningar en-
8506: småningom kunskap om språket, litteraturen             ligt vilka beslutanderätten har överförts från cen-
8507: och kulturen genom vilken de förstår företeelser       tralförvaltningen till den lokala nivån, till kom-
8508: och särdrag i modersmålet och i finländsk kultur       munerna, skolorna och hemmeno I de nya läro-
8509: och som medverkar till förståelse även för andra       planerna har skolorna- allt oftare i samarbete
8510: språk och kulturer"o För gymnasiets del anger          med hemmen - fastställt sina viktigaste värde-
8511: grunderna för läroplanen ytterligare att moders-       mål och sin egen verksamhetsideo Naturligtvis
8512: målsundervisningen syftar till "att elevernas för-     bör modersmålsundervisningen i skolan stöda
8513: måga att läsa inkännande, analytiskt och kritiskt      uppnåendet av dessa mål. Om det uppstår kon-
8514: samt tolka det lästa utvecklas med hjälp av litte-     flikter mellan värdena i hemmen och de värden
8515: raturundervisningen" och "att elevernas littera-       som litteraturundervisningen företräder, kan de
8516: turkännedom breddas och att de förstår litteratu-      lösas på lokal nivåo
8517: rens betydelse för individ och samfund"    0               Inom undervisningsförvaltningen är man ock-
8518:    Eftersom man under de senaste åren inom vårt        så bekymrad över att läsintresset inte längre före-
8519: skolväsen kraftigt velat öka individualiteten och      faller att kunna konkurrera men andra mer lock-
8520: valfriheten kan skolan, de enskilda lärarna och        ande fritidsintressen i de ungas liv Enligt en fårsk
8521:                                                                                           0
8522: 
8523: 
8524: 
8525: 
8526: numera allt oftare också eleverna själva fritt välja   grundskolekartläggning som utbildningsstyrel-
8527:                                             KK 51/1996 vp                                               5
8528: 
8529: sen låtit utföra håller läsintresset på att minska    muntrande eftersom kommunerna nästan tilli 00
8530: bland dagens unga, i synnerhet när det gäller         procent beställde det bokpaket som de blivit er-
8531: pojkar i tonåren är minskningen drastisk. Att         bjudna.
8532: läsa litteratur ger dock de byggstenar som behövs        Eftersom hemmens värdegrund varierar och
8533: för kreativt tänkande och skapande av värde-          inte heller litteraturen företräder en enda värde-
8534: ringar. Den som läser mycket och mångsidigt           grund, är det viktigt att eleverna också lär sig att
8535: utvecklas också tili en kritisk läsare. Det är där-   godkänna och förstå mångfalden värderingar
8536: för av största vikt att läsintresset stöds.           och även klara av värdekonflikter. Litteraturen
8537:    Den kampanj för att blåsa Iiv i biblioteken på     hjälper dem att förstå livets mångfald och lär dem
8538: grundskolans högstadium som genomfördes som           att ställa andras värderingar i relation tili sina
8539: ett samarbete mellan utbildningsförvaltningen         egna.
8540: och förläggarna vid årsskiftet var mycket upp-
8541:      Helsingfors den 8 mars 1996
8542: 
8543:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
8544:                                             KK 52/1996 vp
8545: 
8546: Kirjallinen kysymys 52
8547: 
8548: 
8549: 
8550: 
8551:                                    Raimo Mähönen /sd: Pieksämäen ja Varkauden välisen rataosuuden
8552:                                       perusparantamisesta
8553: 
8554: 
8555:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8556: 
8557:    Pieksämäen ja Varkauden välisen radan kun-         routakerroksen su1ettua, tullaan rataosuudelle
8558: to on huolestuttava. Rataosuudella kulkee kuusi       asettamaan vieläkin alemmat nopeusrajoitukset
8559: henkilöjunaparia kutakin vuorokautta kohden.          eli tavarajunille 40 km/h ja henkilöjunille 60 km/
8560: Siihen kuuluu muutaman paikallisjunaluontei-          h. Samoin on, mikäli radan peruskunnostusta ei
8561: sen yhteyden lisäksi myös kaukojunayhteyksiä          nopeasti aikaansaada, edessä voimakas akseli-
8562: kuten laivapikajuna välillä Joensuu-Turku.            painojen alentaminen, joka merkitsee sitä, että
8563:    Rataosan tavaraliikenteen kohdalla on kehi-        tavaravaunut joudutaan alikuormaamaan. Se
8564: tys ollut viime aikoina se, että öljyn kuljetus on    tulee selvästi vaikuttamaan kuljetusten kannat-
8565: lisääntynyt mm. sen vuoksi, että öljyn vesistökul-    tavuuteen ja johtaa mahdollisesti hinnantarkis-
8566: jetus Varkauteen on lähinnä ympäristösyistä lo-       tuksiin.
8567: petettu. Radan huonokuntoisuuden vuoksi tämä              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8568: on melkoinen riskitekijä niin turvallisuus- kuin      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8569: ympäristönäkökohtienkin kannalta. Paitsi mai-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8570: nittua öljynkuljetusta, radalla on paljon muuta-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8571: kin tavaraliikennettä mm. Varkaudessa sijaitse-
8572: vien suurten teollisuuslaitosten vuoksi. Rata-                  Onko Hallitus tietoinen Pieksämäen ja
8573: osuudella tapahtuva kuljetusten kokonaismäärä                Varkauden välisen rataosuuden perus-
8574:  on noin 4 miljoonaa bruttotonnia vuodessa.                  korjaustarpeesta ja aikooko se ryhtyä
8575:    Tällä hetkellä radalla on tavarajunille asetettu          asiassa toimenpiteisiin, ja jos aikoo, niin
8576:  60 km/h:n ja henkilöjunille 80 kmlh:n nopeusra-                missä aikataulussa mainitun rataosuu-
8577: joitukset. Kuluvan kevään aikana, välittömästi               den peruskorjaus saadaan toteutetuksi?
8578: 
8579:      Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1996
8580: 
8581:                                          Raimo Mähönen /sd
8582: 
8583: 
8584: 
8585: 
8586: 260017
8587: 2                                          KK 52/1996 vp
8588: 
8589: 
8590: 
8591: 
8592:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
8593: 
8594:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       lustolle. Kuljetusten kokonaismäärä oli vuonna
8595: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        1994 noin 3,7 miljoonaa bruttotonnia.
8596: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Kyseisellä rataosalla on useampana viime
8597: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo           vuotena tehty tehostettua kunnossapitoa, jonka
8598: Mähösen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         yhteydessä on vaihdettu ratapölkkyjä ja osin kis-
8599: n:o 52:                                              kojakin. Viimeisten viiden vuoden aikana kun-
8600:                                                      nossapitoon on käytetty kaikkiaan noin 14 milj.
8601:           Onko Hallitus tietoinen Pieksämäen ja      markkaa. Työt jatkuvat siten, että kuluvana
8602:        Varkauden välisen rataosuuden perus-          vuonna on tarkoitus vaihtaa vielä noin 15 000
8603:        korjaustarpeesta ja aikooko se ryhtyä         ratapölkkyä ja lisäksi raide-elementtejä (kiskot
8604:        asiassa toimenpiteisiin, ja jos aikoo, niin   ja pölkyt) noin 3 kilometrin matkalla. Tämän
8605:           missä aikataulussa mainitun rataosuu-      vuoden töiden arvioidaan maksavan noin 7 mil-
8606:        den peruskorjaus saadaan toteutetuksi?        joonaa markkaa.
8607:                                                         Näillä toimenpiteillä rataosa pyritään pitä-
8608:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         mään turvallisesti liikennöitävässä kunnossa, ja
8609: vasti seuraavaa:                                     samalla pyritään siihen, että rataosalle ei tarvitse
8610:                                                      asettaa muita lisärajoituksia lyhyitä paikallisia
8611:    Pieksämäki-Varkaus-rataosa on 49 km pit-          nopeusrajoituksia lukuun ottamatta.
8612: kä, pääosin vanhoilla K43-kiskoilla varustettu          Koko rataosan peruskorjauksen kustannusar-
8613: sorarata. Henkilöliikenteen suurin sallittu no-      vio on noin 80 milj. markkaa. Radanpidon vuo-
8614: peus on tällä hetkellä 80 km/hja tavaraliikenteen    sittaisen rahoituksen säilyessä nykyisen niukka-
8615: 60 km/h. Tavaraliikenteen suurin sallittu akseli-    na on rataosan päällysrakenteen uusiminen
8616: paino on 22,5 tonnia, joka on normaali akselipai-    suunniteltu toteutettavaksi vuosina 2002-2003.
8617: no K43-kiskolle ja myös suomalaiselle vaunuka-
8618: 
8619:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1996
8620: 
8621:                                                                Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
8622:                                             KK 52/1996 vp                                              3
8623: 
8624: 
8625: 
8626: 
8627:                                         Tili Riksdagens Talman
8628: 
8629:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      axelvikten för K43-räler och också för finländska
8630: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        vagnar. År 1994 uppgick det totala anta1et trans-
8631: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      portuppdrag tili cirka 3,7 miljoner bruttoton.
8632: man Raimo Mähönen undertecknade spörsmål                 U nderhållet a v den ovan nämnda bansträckan
8633: nr 52:                                                har under de senaste åren effektiviserats, varvid
8634:                                                       sliprar och dels också räler har bytts ut. Under de
8635:           Har Regeringen insett att bansträckan       fem senaste åren har cirka 14 miljoner markan-
8636:        Pieksämäki-Varkaus måste grundligt             vänts på banhållning. Arbetena är avsedda att
8637:        repareras, och ämnar Regeringen vidta          fortsätta så att ännu cirka 15 000 sliprar och även
8638:        åtgärder i ärendet, och                        spårelement (räler och sliprar) skall bytas ut på
8639:           enligt vilket tidsschema kan den ovan       en ungefår 3 kilometer lång sträcka. Arbetena
8640:        nämnda bansträckan grundligt repare-           under detta år beräknas kosta ungefår 7 mi1joner
8641:        ras?                                           mark.
8642:                                                          Med dessa åtgärder strävar man efter att ban-
8643:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         sträckan hålls i trafikabelt skick och att inga
8644: anföra följande:                                      andra tilläggsbegränsningar än de korta regiona-
8645:                                                       la hastighetsbegränsningarna skall behövas.
8646:    Bansträckan Pieksämäki-Varkaus är en 49               Kostnadsförslaget tili bansträckans grundliga
8647: kilometer lång grusbana som är utrustad huvud-        reparation är cirka 80 miljoner mark. På grund
8648: sakligen med gamla K43-rä1er. Den högsta tiliåt-      av att den årliga finansieringen av banhållningen
8649: na hastigheten vid transport av passagerare är för    förblir på nuvarande låga nivå, planerar man att
8650: närvarande 80 km i timmen och vid transport av        förnya bansträckans överbyggnad år 2002-
8651: varor 60 km i timmen. Den högsta tillåtna axel-       2003.
8652: vikten i godstrafik är 22,5 ton, som är den vanliga
8653: 
8654:      Helsingforsden 5 mars 1996
8655: 
8656:                                                                   Trafikminister Tuula Linnainmaa
8657:                                            KK 53/1996 vp
8658: 
8659: Kirjallinen kysymys 53
8660: 
8661: 
8662: 
8663: 
8664:                                   Annikki Koistinen /kesk ym.: Metsien suojelua koskevien päätösten
8665:                                      tekemisestä ja toteutuksesta
8666: 
8667: 
8668:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
8669: 
8670:    Vanhojen metsien suojelu kohdistuu järeim-       kansainvälisessä vuorovaikutuksessa ei voida
8671: pään puustoryhmään, jonka käytöllä on erittäin      ratkaista vain muutaman maakunnan tai jopa
8672: keskeinen merkitys Pohjois-Suomen maaseutu-         muutaman kunnan kustannuksella.
8673: alueille työllisyyden, puualan yritystoiminnan ja      On syytä mainita, että jo nykyisellään maam-
8674: näiden kerrannaisvaikutusten muodossa. Kysy-        me kaikista lailla ja asetuksilla perustetuista
8675: myksessä on lähinnä 10-15 vuoden aikana tar-        luonnonsuojelualueista sijaitsee Oulun ja Lapin
8676: vittava puuvarasto.                                 lääneissä 96 %. Suojelua koskevan päätöksen-
8677:     Tämän voimavaran heikentäminen on lähitu-       teon vaiheessa olisi tarpeen tietää myös se, mil-
8678: levaisuudessa työllisyysnäkymien valossa Poh-       laista suojeluastetta esim. käyttöoikeuksiltaan
8679: jois-Suomen kannalta erittäin arveluttavaa. Yri-    vanhoilta metsiltä edellytetään osana vireillä ole-
8680: tystoiminnasta saatujen tietojen mukaan eräät       vaa EU:n Natura 2000 -ohjelmaa.
8681: sahat joutuvat lopettamaan toimintansa, ellei          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8682: vanhojen metsien puuta saada käyttöön. Sen          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8683: korvaaminen esimerkiksi tuontipuulla ei ole ai-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8684: nakaan aluetaloudellisesti samanarvoinen vaih-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8685: toehto.
8686:     Menetysten todellinen kompensoiminen on                   Miten, missä aikataulussa ja missä laa-
8687: vaikeaa, ja sen vaikuttavuus tulee joka tapauk-            juudessa Hallitus aikoo tehdä päätöksiä
8688:  sessa menetyksiin nähden pitkällä viiveellä.              metsiensuojeluasiassa, ja
8689:  Kompensaatiomuotona ei ole hyväksyttävää                     tuleeko Hallitus ottamaan päätöksis-
8690:  enää käyttää esim. Kuusamon Kitkaniemeä vas-              sään huomioon oikeudenmukaisuuden,
8691:  taavaa menettelyä, jossa korvausmetsät otettiin           ihmisten toimeentulon ja työllisyyden
8692:  toisesta kunnasta sille kielteisin seurauksin.            suojeltavilla alueilla?
8693:  Myöskään Suomen metsäpolitiikan mainetta
8694: 
8695:       Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1996
8696: 
8697:       Annikki Koistinen /kesk           Eero Lämsä /kesk                  Anne Huotari /vas
8698:       Maija Rask /sd                    Maija-Liisa Lindqvist /kesk       Esko-Juhani Tennilä /va-r
8699:       Hannes Manninen /kesk             Seppo Kääriäinen /kesk            Juhani Alaranta /kesk
8700:       Anu Vehviläinen /kesk             Matti Väistö /kesk                Juha Korkeaoja /kesk
8701:       Raimo Liikkanen /kesk             Matti Ryhänen /skl                Raimo Vistbacka /ps
8702:       Sulo Aittaniemi /kesk             Jukka Vihriälä /kesk              Hannu Takkula /kesk
8703:       Maija-Liisa Veteläinen /kesk      Ossi Korteniemi /kesk             Kyösti Karjula /kesk
8704:       Marja-Liisa Tykkyläinen /sd       Jorma Huuhtanen /kesk             Maria Kaisa Aula /kesk
8705:       Anneli Jäätteenmäki /kesk         Markku Koski /kesk                Hannu Kemppainen /kesk
8706:       Aulis Ranta-Muotia /kesk          Tauno Pehkonen Iski               Asko Apukka /vas
8707: 
8708: 
8709: 
8710: 
8711:  260017
8712: 2                                           KK 53/1996 vp
8713: 
8714: 
8715: 
8716:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8717: 
8718:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        suojeluarvoja on kartoitettu ns. Pohjois-Suomen
8719: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         vanhojen metsien inventoinnissa.
8720: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Inventointi saatiin päätökseen syksyllä 1995 ja
8721: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Annikki          valtioneuvosto teki 7.12.1995 periaatepäätök-
8722: Koistisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         sen, jonka mukaan laaditaan käytettävissä ole-
8723: myksen n:o 53:                                        vien inventointitietojen pohjalta esitys Pohjois-
8724:                                                       Suomen vanhojen metsien luonnonarvojen säi-
8725:                                                       lyttämisestä. Esitystä laadittaessa selvitetään,
8726:           Miten, missä aikataulussa ja missä laa-     missä määrin arvojen turvaaminen edellyttää
8727:        juudessa Hallitus aikoo tehdä päätöksiä        olemassa olevien suojelualueiden lisäksi uusia
8728:        metsiensuojeluasiassa, ja                      suojelualueita ja missä määrin arvot ovat turvat-
8729:           tuleeko Hallitus ottamaan päätöksis-        tavissa alue-ekologisen suunnittelun avulla.
8730:        sään huomioon oikeudenmukaisuuden,                 Työ etenee siten, että ympäristöministeriön
8731:        ihmisten toimeentulon ja työllisyyden          asettama vanhojen metsien suojelutyöryhmä val-
8732:        suojeltavilla alueilla?                        mistelee huhtikuun 1996 loppuun mennessä eh-
8733:                                                       dotuksensa Pohjois-Suomen vanhojen metsien
8734:                                                       suojeluarvojen säilyttämisestä. Samanaikaisesti
8735:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          selvitetään suojeluarvojen turvaamisesta aiheu-
8736: vasti seuraavaa:                                      tuvat talous- ja työllisyysvaikutukset ympäristö-
8737:                                                       ministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, val-
8738:    Metsäluonnon monimuotoisuuden säilyttä-            tiovarainministeriön, kauppa- ja teollisuusminis-
8739: minen on yksi keskeisimmistä tehtävistä Suomen        teriön, sisäasiainministeriön ja työministeriön
8740: kansainvälisen ympäristövastuun kannalta. Tätä        välisenä yhteistyönä. Tässä työssä otetaan huo-
8741: edellyttävät monet kansainväliset sopimukset          mioon myös muut valmisteilla olevat selvitykset
8742: kuten esimerkiksi Rio de Janeirossa 1992 solmit-      suojelupäätösten aiheuttamista aluetaloudellisis-
8743: tu biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä          ta ja työllisyysvaikutuksista. Tähän liittyen
8744: koskeva yleissopimus ja 1993 pidetyn Euroopan         alueelliset maakunnalliset liitot ovat omalta osal-
8745: metsäministerikonferenssin        päätöslauselmat.    taan aloittaneet yksityiskohtaiset vaikutusselvi-
8746: EU:n jäsenenä Suomi on velvollinen huolehti-          tykset. Kompensaatiotyöryhmä tulee työn ku-
8747: maan yhteisön luonnonsuojeludirektiivien toi-         luessa vielä erikseen kuulemaan maakunnallisia
8748: meenpanosta, jossa yhtenä priorisoituna luonto-       liittoja ja kuntia.
8749: tyyppinä ovat nimenomaan läntisen taigan van-             Samanaikaisesti valmistellaan omassa työryh-
8750: hat metsät. Myös Suomen metsäteollisuuden             mässään Kuusamon yhteismetsän omistuksessa
8751: menestymiselle kansainvälisessä kaupassa on en-       olevien luonnonsuojelullisesti arvokkaiden van-
8752: siarvoisen tärkeää, että metsäluonnon moni-           hojen metsien mahdollisen suojelun laajuutta,
8753: muotoisuuden säilyttämiselle asetetut kansain-        toteuttamistapaaja aikataulua. Tämäkin työ on
8754: väliset tavoitteet toteutetaan tinkimättä.            tarkoitus saada valmiiksi huhtikuun 1996 lop-
8755:    Tehtyjen uhanalaisten eliölajien selvitysten ja    puun mennessä.
8756: nykyisen metsiensuojelualueverkon arvioinnin              Edellä mainitut selvitykset tarjoavat hyvät
8757: perusteella on voitu selvästi todeta, että suuressa   edellytykset tarkastella metsiensuojelun laadulli-
8758: osassa maata suojelualueverkko ei täytä alueelli-     sia ja määrällisiä tavoitteita ottaen samalla huo-
8759: sen eikä luontotyypeittäisen edustavuuden ta-         mioon suojelusta aiheutuvat taloudelliset ja työl-
8760: voitteita. Valtaosa metsiensuojelualueista sijait-    lisyysvaikutukset. Lopullinen päätös Pohjois-
8761: see pohjoisimmassa Lapissa, jossa metsäluonto         Suomen vanhojen metsien suojelun toteuttami-
8762: poikkeaa suuresti eteläisimpien metsäkasvilli-        sesta sekä suojelualueiden määrästä ja pinta-
8763: suusvyöhykkeiden metsien ominaispiirteistä ja         alasta tehdään valtioneuvostossa edellä mainit-
8764: eliölajistosta. Siksi myös Ylä-Lapin eteläpuolis-     tujen työryhmien ehdotusten ja selvitysten val-
8765: ten alueiden vanhojen metsien tilaa ja luonnon-       mistuttua.
8766: 
8767:      Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1996
8768: 
8769:                                                                 Ympäristöministeri Pekka Haavisto
8770:                                              KK 53/1996 vp                                              3
8771: 
8772: 
8773: 
8774:                                          Tili Riksdagens Talman
8775: 
8776:    I den ordning 37 § I mom. riksdagsordningen         inventeringen av gamla skogar i norra Finland.
8777: föreskriver har Ni, Fru Talman, tili vederböran-          Denna inventering slutfördes hösten I995, och
8778: de medlem av statsrådet översänt följande av           statsrådet fattade 7.I2.I995 ett principbeslut en-
8779: riksdagsman Annikki Koistinen m.fl. underteck-         ligt vilket ett förslag om att bevara naturvärdena
8780: nade spörsmål nr 53:                                   i de gamla skogarna i norra Finland skall utarbe-
8781:                                                        tas på basis av uppgifterna i inventeringarna. Då
8782:           Hur, med viiken tidtabell och i viiken       förslaget utarbetas skall det samtidigt utredas i
8783:        omfattning avser Regeringen att fatta be-       viiken utsträckning det krävs nya skyddsområ-
8784:        slut i skogsskyddsärendet, och                  den utöver de befintliga skyddsområdena för att
8785:           kommer Regeringen i sina beslut att          säkra dessa värden, och i viiken utsträckning
8786:        beakta rättvisan, människornas utkomst          dessa värden kan säkras genom områdesekolo-
8787:        och sysselsättningen i de områden som           gisk planering.
8788:        skall skyddas?                                     Arbetet framskrider så att den av miljöminis-
8789:                                                        teriet tillsatta arbetsgruppen för skydd av gamla
8790:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          skogar före utgången av april I996 bereder sitt
8791: anföra föijande:                                       förslag om hur skyddsvärdena i gamla skogar i
8792:                                                        norra Finland skall bevaras. Samtidigt under-
8793:    Med tanke på Finlands internationella miljö-        söks de ekonomiska verkningarna och sysselsätt-
8794: ansvar är en av våra viktigaste uppgifter att beva-    ningsverkningarna av att skyddsvärdena säkras i
8795: ra skogsnaturens mångfald. Detta förutsätts i          samråd mellan miljöministeriet, jord- och skogs-
8796: många internationella avtal såsom konventionen         bruksministeriet, finansministeriet, handels- och
8797: om biologisk mångfald, som undertecknades i            industriministeriet, inrikesministeriet och arbets-
8798: Rio de Janeiro I992, och resolutionerna vid euro-      ministeriet. I detta arbete beaktas också andra
8799: peiska skogsministerkonferensen I993. Som              pågående utredningar som gäller de regionaleko-
8800: mediem av EU är Finland förpliktat att sköta           nomiska verkningarna och sysselsättningsverk-
8801: genomförandet av gemenskapens naturvårdsdi-            ningarna av ett beslut om skydd. I detta samman-
8802: rektiv, där en av de prioriterade naturtypernajust     hang har de regionala förbunden på landskapsni-
8803: är de gamla skogarna på den västliga taigan.           vå för egen del inlett detaljerade undersökningar
8804: Också med tanke på den framgång som Finlands           av konsekvenserna. Kompensationsarbetsgrup-
8805: skogsindustri kan ha i den internationella han-        pen kommer under arbetets gång ytterligare att
8806: deln är det av primär vikt att vi obetingat för-       separat höra fårbunden på landskapsnivå och
8807: verkligar de internationella målen för att bevara      kommunerna.
8808: variationsrikedomen i skogsnaturen.                        Samtidigt arbetar en annan arbetsgrupp med
8809:     På basis av förhandenvarande undersökning-         omfattningen och genomförandet av och tidta-
8810: ar om hotade arter av organismer och av bedöm-         bellen för ett eventuellt skydd av de gamla skogar
8811: ningen av det nuvarande nätverket av skogs-            med naturskyddsvärde som ägs av Kuusamo
8812: skyddsområden har vi klart kunnat konstatera           samfållda skog. Avsikten är att också detta arbe-
8813: att nätverket av skyddsområden i en stor del av        te skall vara klart inom april 1996.
8814: Jandet inte uppfyller de mål som gäller regional           De ovan nämnda undersökningarna ger goda
8815: representativitet, inte heller representerar detalla   förutsättningar att undersöka de kvalitativa och
8816: naturtyper. Största delen av skogsskyddsområ-          kvantitativa målen för skogsskyddet så att de
8817: dena Iigger i nordligaste Lappland, där skogsna-       ekonomiska verkningarna och sysselsättnings-
8818: turen i hög grad avviker från vad som är karakte-      verkningarna av skyddet samtidigt beaktas. Det
8819: ristiskt för skogarna i de sydligare skogsvegeta-      slutgiltiga beslutet om genomförandet av skyd-
8820: tionszonerna, också i fråga om organismernas           det av gamla skogar i norra Finland och om
8821:  artsammansättning. Därför har också tillståndet       skyddsområdenas antal och areal fattas i statsrå-
8822:  i gamia skogar söder om norra Lappland och            det då de ovan nämnda arbetsgruppernas förslag
8823:  deras naturvärden inventerats vid den så kallade      och utredningar föreligger.
8824: 
8825:      Helsingforsden II mars I996
8826: 
8827:                                                                        Miljöminister Pekka Haavisto
8828:                                              KK 54/1996 vp
8829: 
8830: Kirjallinen kysymys 54
8831: 
8832: 
8833: 
8834: 
8835:                                     Liisa Hyssälä /kesk ym.: Aikuisten hammashuoltoa koskevan uu-
8836:                                         distuksen toteuttamisesta
8837: 
8838: 
8839:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8840: 
8841:    Pääministeri Lipponen kertoi 4.2.1996, että            Hammashoito on erottamaton osa terveyden-
8842: uudet säästöt vuosille 1997-1999 eivät kosketa         hoitoaja samalla sosiaaliturvaa. Jo nyt on lukui-
8843: sosiaalimenoja. Kuitenkin jo 8.2. saatoimme lu-        sia viitteitä siitä, että hoidon laiminlyönnin seu-
8844: kea lehdistä, että hallitus ei aio toteuttaa aikuis-   raukset ovat kalliita sekä yksilölle että yhteiskun-
8845: ten hammashuoltouudistusta vuosien 1997-               nalle.
8846: 1999 aikana. Näin eduskunnanjoulukuussa 1995              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8847: lisäselvitysten vuoksi siirtämä ja voimassa ole-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8848: vien lakien mukaisesti 31.12.1996 voimaan tule-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8849: va uudistus pyritään lykkäämään yli koko tämän         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8850: vaalikauden.
8851:                                                                   Miten Hallitus pyrkii estämään aikuis-
8852:                                                                ten suun terveydentilan romahtamisen?
8853:      Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1996
8854: 
8855:                      Liisa Hyssälä /kesk                        Hannu Takkula /kesk
8856:                      Jukka Vihriälä /kesk                       Vuokko Rehn /kesk
8857: 
8858: 
8859: 
8860: 
8861: 260017
8862: 2                                         KK 54/1996 vp
8863: 
8864: 
8865: 
8866: 
8867:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
8868: 
8869:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     mästä sekä uudistuksen toteuttamisaikataulusta.
8870: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      Ehdotuksen valmistelussa on otettava huomioon
8871: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    kuntien hammashuoltopalvelujen tehostaruis-
8872: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys-    mahdollisuus ja eri ikäluokkien tasapuolinen
8873: sälän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen     kohtelu sekä kiinnitettävä huomiota niihin ryh-
8874: n:o 54:                                            miin, joiden terveyden ylläpitämiselle hampais-
8875:                                                    ton kunnolla on erityistä merkitystä.
8876:           Miten Hallitus pyrkii estämään aikuis-      Sosiaali- ja terveysministeriö on 6.2.1996 teke-
8877:        ten suun terveydentilan romahtamisen?       mällään päätöksellä asettanut työryhmän, jonka
8878:                                                    toimeksianto vastaa eduskunnan lausumaa.
8879:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       Työryhmän tulee saada työnsä valmiiksi
8880: vasti seuraavaa:                                   31.5.1996 mennessä. Aikuisväestön hammas-
8881:                                                    huollon sekä sitä koskevan korvaus- ja maksu-
8882:    Eduskunta on edellyttänyt hallituksen esityk-   järjestelmän kehittämismahdollisuudet ja uudis-
8883: seen 104/1995 vp laiksi sairausvakuutuslain        tuksen toteuttamisaikataulu tullaan päättämään
8884: muuttamisesta antamaansa vastaukseen sisällyt-     valtion vuoden 1997 talousarvioesitykseen liit-
8885: tämässään lausumassa, että hallitus tekee vuo-     tyen. Kevään 1996 aikana on mahdollista saada
8886: den 1997 talousarvioesitykseen liittyen ehdotuk-   työryhmän esityksen pohjalta päätöksentekoa
8887: sen aikuisväestön hammashuollon järjestämises-     varten tarvittavat aineistot.
8888: tä, sitä koskevasta korvaus- ja maksujärjestel-
8889:      Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1996
8890: 
8891:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
8892:                                            KK 54/1996 vp                                               3
8893: 
8894: 
8895: 
8896: 
8897:                                       Till Riksdagens Talman
8898: 
8899:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      ningen skali ordnas, om det därtili hörande er-
8900: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        sättnings- och betalningssystemet samt om tidta-
8901: lem av statsrädet översänt följande av riksdags-      belien för reformen. Vid beredningen av förslaget
8902: man Liisa Hyssälä m.fl. undertecknade spörsmål        skali hänsyn tas tili kommunernas möjligheter att
8903: nr 54:                                                effektivera tandvårdstjänsterna och tili att ål-
8904:                                                       dersklasserna bör bemötas lika samt att också de
8905:           Pä vilket sätt försöker Regeringen för-     grupper uppmärksammas för vilka det är av sär-
8906:        hindra att hälsotillståndet i de vuxnas        skild betydelse för hälsan att tänderna är i skick.
8907:        munnar helt raseras?                               Social- och hälsovårdsministeriet har 6.2.1996
8908:                                                       tilisatt en arbetsgrupp med uppdrag i enlighet
8909:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         med riksdagens uttalande. Arbetsgruppen skali
8910: anföra följande:                                      slutföra sitt arbete senast 31.5.1996. Närmare
8911:                                                       beslut om den vuxna befolkningens tandvård och
8912:     Riksdagen förutsätter i det uttalande som in-     möjligheterna att utveckla ersättnings- och betal-
8913: gick i riksdagens svar på regeringens proposition     ningssystemet samt tidtabelien f6r reformen
8914: 104/1995 rd med förslag tilllag om ändring av         kommer att fattas i anslutning tili budgetpropo-
8915: sjukförsäkringslagen att regeringen i anknytning      sitbnen för 1997. Under våren 1996 är det möj-
8916: tili budgetpropositionen för 1997 framställer ett     ligt att på basis av arbetsgruppens förslag få det
8917: förslag tili hur tandvården för den vuxna befolk-     materia! som behövs för beslutsfattandet.
8918: 
8919: 
8920:      Helsingforsden 8 mars 1996
8921:                                                     Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
8922:                                            KK 55/1996 vp
8923: 
8924: Kirjallinen kysymys 55
8925: 
8926: 
8927: 
8928: 
8929:                                   Liisa Hyssälä /kesk ym.: Saariston ympärivuotisen asutuksen tur-
8930:                                       vaamisesta
8931: 
8932: 
8933:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
8934: 
8935:    Suomessa kansalaisilla on oikeus asua siellä     tuhoamisen katsomme kohtalokkaaksi. Tällai-
8936: missä he haluavat. Saaristoalueella ympärivuo-      nen kehitys ei voi jatkua. Myöskään maanpuo-
8937: tista omakotitaloasutusta ja kaavoitusta halu-      lustuksellisesti ei ole merkityksetöntä, onko raja-
8938: taan Lounais-Suomen ympäristökeskuksen toi-         seutu asutettu vai ei.
8939: mesta rajoittaa taajaman ulkopuolisella alueella.      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8940: Rajoitusta perustellaan mm. asumisesta ai-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8941: heutuvilla jätevesiongelmilla ja koulukuljetuson-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8942: gelmilla. Nämä ongelmat ovat varmasti ratkais-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8943: tavissa muutenkin kuin autioittamalla pienim-
8944: mät saaret, joissa enää on vain muutamia asuk-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8945: kaita.                                                     ryhtyä saariston taajamien ulkopuolisen
8946:     Saaristoasetus on kulttuurihistoriallisesti            ympärivuotisen asutuksen turvaamisek-
8947: merkittävä osa kansallista perintöämme, jonka              si?
8948: 
8949:      Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1996
8950:                     Liisa Hyssälä /kesk                      Hannu Takkula /kesk
8951:                     Jukka Vihriälä /kesk                    Anu Vehviläinen /kesk
8952:                                     Maija-Liisa Veteläinen /kesk
8953: 
8954: 
8955: 
8956: 
8957: 260017
8958: 2                                          KK 55/1996 vp
8959: 
8960: 
8961: 
8962: 
8963:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
8964: 
8965:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       puolista kohtelua. Ranta-alueilla harkintaan
8966: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        ovat vaikuttaneet myös maisemalliset seikat.
8967: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Varsinais-Suomen ranta-alueiden savi- ja kal-
8968: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys-      liomaastot ovat usein rakentamiseen huonosti
8969: sälän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       soveltuvia hyvälaatuisen pohjaveden puutteen ja
8970: n:o 55:                                              jätevesien huonojen imeyttämismahdollisuuk-
8971:                                                      sien vuoksi. Tämä on rakennuslain periaatteiden
8972:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      mukaisesti otettava rakentamisen ohjaamisessa
8973:        ryhtyä saariston taajamien ulkopuolisen       huomioon.
8974:        ympärivuotisen asutuksen turvaamisek-             Ulkosaariston alueella ei ympäristökeskuksen
8975:        si?                                           tekemän selvityksen mukaan vakituisen asutuk-
8976:                                                      sen muodostamisessa ole ilmennyt ongelmia.
8977:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Tärkeimpänä syynä tähän voidaan pitää sitä,
8978: vasti seuraavaa:                                     että ulkosaariston kunnissa on joko parhaillaan
8979:                                                      laadittavana tai vahvistettu ranta-alueiden osa-
8980:    Valtaosa taajamien ulkopuolisesta rakentami-      yleiskaava, jonka laadinnassa on kiinnitetty huo-
8981: sesta myös saariston alueella tapahtuu suoraan       miota riittävien kyläalueiden ja vakituisen asu-
8982: kunnan rakennusvalvontaviranomaisen myön-            tuksen aluevarauksiin.
8983: tämän rakennusluvan perusteella ilman edeltä-            Kuntien asiana on huolehtia yleiskaavojen
8984: vää maankäytön suunnittelua. Alueellisen ympä-       riittävyydestä rannoilla. Ympäristöministeriö on
8985: ristökeskuksen myöntämä poikkeuslupa on tar-         osaltaan pyrkinyt edistämään yleiskaavoitusta
8986: peen, kun on kyse taaja-asutuksen muodostami-        saariston kunnissa tukemalla valtion avustuksin
8987: sesta kaavoittamattomalle alueelle tai rakenta-      toimintaa. Myös ympäristökeskus on pyrkinyt,
8988: misesta ranta-alueelle, jolle rantakaavan laatimi-   toisin kuin kysymyksessä on esitetty, käytettävis-
8989: nen on tarpeen.                                      sä olevin ohjauksen ja neuvonnan keinoin edistä-
8990:    Pääosa Lounais-Suomen ympäristökeskuk-            mään yleiskaavoitusta saaristokuntien alueilla.
8991: sen saaristoalueena käsittelemistä poikkeusluvis-        Ympäristöministeriö pitää tärkeänä saariston
8992: ta koskee lomarakennuksen rakentamista. Eräis-       kylien elävänä säilymistä. Tätä voidaan edistää
8993: sä kunnissa on kuitenkin ilmennyt selkeitä pai-      maankäytön suunnittelulla, jossa uuden rakenta-
8994: neita ympärivuotisen asutuksen muodostami-           misen sekä saariston luonnon ja maiseman suoje-
8995: seen ranta-alueille erityisesti lomarakennuksen      lun tavoitteet voidaan yhteensovittaa.
8996: käyttötarkoituksen muutoksella. Muutosta on              Ympäristöministeriössä parhaillaan valmis-
8997: tapahtunut erityisesti kiinteistöverotukseen siir-   teltavan rakennuslain uudistuksen eräänä tavoit-
8998: tymisenjälkeen ilmeisesti loma-asumisenja pysy-      teena on lisätä yleiskaavan käyttömahdollisuuk-
8999: vän asumisen erilaisen verokohtelun vuoksi.          sia myös taajan asutuksen ohjaamisessa alueilla,
9000:    Lounais-Suomen ympäristökeskus on poik-           joilla asema- tai rakennuskaava on rakentamisen
9001: keuslupia käsitellessään suhtautunut myöntei-        vähäisyyden vuoksi liian raskas maankäytön oh-
9002: sesti vakituiseen asutukseen taajamien ja kylä-      jausväline. Tarkoituksena on näin edistää raken-
9003: alueitten lähituntumassa. Yleisenä poikkeuslu-       tamista maaseudun elinvoimaisissa kyläkeskuk-
9004: van hylkäämisen perusteena on ollut se, että tila    sissa ja samalla ehkäistä hajarakentamisesta ai-
9005: on jo käyttänyt kaiken sille kuuluvan rakennus-      heutuvia ympäristöllisiä ongelmia ja ylimääräi-
9006: oikeuden tai että poikkeuslupamenettelyssä ei        siä yhdyskuntataloudellisia kustannuksia.
9007: ole mahdollista turvata maanomistajien tasa-
9008: 
9009:      Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1996
9010: 
9011:                                                                Ympäristöministeri Pekka Haavisto
9012:                                             KK 55/1996 vp                                              3
9013: 
9014: 
9015: 
9016: 
9017:                                         Tili Riksdagens Talman
9018: 
9019:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen           De leriga och bergiga markerna utmed Egent-
9020: föreskriver har Ni, Fru Talman, tiii vederböran-      liga Finlands kust lämpar sig ofta dåligt för byg-
9021: de medlem av statsrådet översänt följande av          gande på grund av bristen på grundvatten av god
9022: riksdagsman Liisa Hyssälä m.fl. undertecknade         kvalitet och den dåliga absorptionen av avlopps-
9023: spörsmål nr 55:                                       vatten. Sådant skall enligt byggnadslagens prin-
9024:                                                       ciper beaktas i styrningen av byggandet.
9025:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-           I yttre skärgården har det inte enligt miljöcen-
9026:        ta för att säkra att det finns bosättning      tralens undersökning förekommit problem då
9027:        året om i skärgården utanför tätorterna?       permanent bosättning har etablerats. De vikti-
9028:                                                       gaste orsakerna kan anses vara att kommunerna
9029:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         i ytterskärgården antingen håller på med eller
9030: anföra följande:                                      redan har fastställt delgeneralplaner för strand-
9031:                                                       områdena, och vid utarbetandet av dessa har
9032:     Också i skärgården sker huvuddelen av byg-        områdesreserveringarna för byar och permanent
9033: gandet utanför tätorterna direkt på basis av ett      bosättning ägnats tillräcklig uppmärksamhet.
9034: byggnadslov som de kommunala byggnadstili-               Det ankommer på kommunerna att se tiii att
9035: synsmyndigheterna bevi1jar, utan föregående           genera1planerna förslår för strandområdena.
9036: p1anering av markanvändningen. Ett undantags-         Miljöministeriet har gått in för att stöda general-
9037: lov av den regiona1a mi1jöcentralen behövs då det     plan1äggningen i skärgårdskommunerna genom
9038: är fråga om tätare bebyggelse i icke plan1agda        statsunderstöd. Också mi1jöcentralen har, tvärt
9039: områden eller om byggande i strandområden där         emot vad som anförs i spörsmålet, genom till-
9040: en strandplan anses behövlig.                         budsstående medel för styrning och rådgivning
9041:     Största de1en av de undantagslov i skärgården     arbetat på att främja genera1plan1äggningen i
9042: som Sydvästra Finlands miljöcentral har be-           skärgårdskommunerna.
9043: handlat har gällt byggande av fritidshus. I vissa        Mi1jöministeriet anser det viktigt att byarna i
9044: kommuner har det dock förekommit ett klart            skärgården bibehålls Ievande. Detta kan främjas
9045: tryck på att bi1da året om bosättning utmed           genom en markanvändningsplanering som sam-
9046: stränderna, speciellt genom ändring av bruksän-       manjämkar målen för nybyggande med vad skär-
9047: damålet för fritidshus. Sådana ändringar har ak-      gårdsnaturen och 1andskapsvården kräver.
9048: tualiserats speciellt efter övergången tili fastig-      Den revidering av byggnadslagen som miljö-
9049: hetsbeskattning, uppenbarligen på grund av den        ministeriet som bäst bereder syftar bl.a. tili att
9050: olika beskattningen av fritidsboende och perma-       öka möjligheterna att använda generalplaner
9051: nent boende.                                          också vid styrning av tätbebyggelse i områden
9052:     Sydvästra Fin1ands mi1jöcentra1 har vid be-       där en stadsplan eller en byggnadsp1an på grund
9053: handlingen av undantagsloven ställt sig positiv       av den glesa bebyggelsen är ett alltför kraftigt
9054: tiii permanent bosättning i närheten av tätorter      instrument för styrning av markanvändningen.
9055: och byaområden. En allmän grund för att en            A vsikten är att därigenom främja byggandet i
9056: ansökan om undantag avslagits har varit att 1ä-       livskraftiga bycentra på landsbygden och samti-
9057: genheten redan har nyttjat sin byggnadsrätt tili      digt förebygga sådana mi1jöprob1em och extra
9058: fullo, eller att undantagslovsförfarande inte säk-    samhällsekonomiska kostnader som glesbebyg-
9059: rar en opartisk behandling av markägarna. I frå-      gelse förorsakar.
9060: ga om strandområden har också landskapsmäs-
9061: siga hänsyn beaktats.
9062: 
9063:      Helsingforsden 11 mars 1996
9064: 
9065:                                                                       Miljöminister Pekka Haavisto
9066:                                            KK 56/1996 vp
9067: 
9068: Kirjallinen kysymys 56
9069: 
9070: 
9071: 
9072: 
9073:                                   Sakari Smeds /skl: Lyhytaikaisen vapaaehtoistyön suorittamisen
9074:                                      vaikutuksesta työttömyyskorvauksen maksamiseen
9075: 
9076: 
9077:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
9078: 
9079:    Työttömyysturvalain 5 §:n mainitsema vaati-      markkinoilta yhden patvan poissaoloa kerral-
9080: mus työmarkkinoiden käytettävissä olemisesta        laan, ei tunnu siltä, että yksi päivä voisi olla este
9081: voi johtaa kohtuuttomiin tilanteisiin. Sellainen    työllistymiselle. Voihan kotimaassakin olla päi-
9082: tilanne on esimerkiksi kyseessä silloin, kun hen-   vän tavoittamattomissa. Kun yleisesti hyväksy-
9083: kilö käy auttamismatkalla Venäjän suomalaisten      tään lähialueiden avustaminen ja viranomaisten
9084: parissa.                                            toiminkin sitä pyritään edistämään, on kohtuu-
9085:    Auttamistyö tehdään vapaaehtoistyönä esi-        tonta, että vapaaehtoisauttaja menettää työttö-
9086: merkiksi seurakunnan diakoniatyön yhteydessä        myyspäivärahansa.
9087: ilman palkkioita tai päivärahoja. Pietarin seu-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9088: dulle asti suuntautuvaa matkaa ei ehdi tehdä vain   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9089: viikonlopun aikana, vaan siihen tarvitaan yleen-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9090: sä lisäksi perjantai tai maanantai. Apu on hyvin    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9091: konkreettista ihmisten tapaamista ja ruoan,
9092: vaatteiden tai lääkkeiden toimittamista lapsiper-               Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin työt-
9093: heille ja vanhuksille.                                       tömyysturvalain      kohtuuttomuuksien
9094:     Työttömän itsensä kannalta tällainen autta-              korjaamiseksi silloin, kun palkaton va-
9095: mistyö on hyvin mielekästä toimintaa. Kun ny-                paaehtoinen työtön osallistuu tilapäisesti
9096: kyisessä työttömyystilanteessa ajatellaan työ-               lähialueiden auttamiseen?
9097: 
9098:      Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1996
9099: 
9100:                                          Sakari Smeds Iski
9101: 
9102: 
9103: 
9104: 
9105:  260017
9106: 2                                           KK 56/1996 vp
9107: 
9108: 
9109: 
9110: 
9111:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9112: 
9113:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vapaaehtoistoimintaa erilaisissa yhteisöissä ja
9114: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         julkisissa palvelutehtävissä, vapaata kansalais-
9115: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-      toimintaa tai työskentelyä oman kotitalouden
9116: le jäsenelle kansanedustaja Sakari Smedsin näin       hyväksi.
9117: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 56:                   Vapaaehtois- ja talkootyönä pidetään toimin-
9118:                                                       taa, jota ei yhteiskunnassa yleisesti tehdä työsuh-
9119:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin työt-       teessa tai yrittäjänä, kuten vastikkeet on naapuri-
9120:        tömyysturvalain      kohtuuttomuuksien         apu ja yhteisöissä tehtävä yleishyödyllinen työ.
9121:        korjaamiseksi silloin, kun palkaton va-        Huomattava kuitenkin on, ettei esimerkiksi yri-
9122:        paaehtoinen työtön osallistuu tilapäisesti     tyksessä tehtävä palkatonkaan työ ole taikoo-
9123:        lähialueiden auttamiseen?                      työtä eikä näin ollen työttömyyspäivärahalla
9124:                                                       mahdollista.
9125:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Lähialueilla tapahtuvaksi taikootyöksi on tul-
9126: vasti seuraavaa:                                      kittu lähinnä maan rajojen välittömässä lähei-
9127:                                                       syydessä tapahtuva talkootyö. Työvoimaviran-
9128:    Työttömyysturvalain 5 §:n 1 momentin 3 koh-        omaisilla ei käytännössä ole mahdollisuutta sel-
9129: dan mukaan työttömyyspäivärahaan ei ole oi-           vittää henkilön ulkomailla oleskelun tarkoitusta
9130: keutta henkilöllä, joka ei ole työmarkkinoiden        (esim. loma vai työskentely talkootehtävissä).
9131: käytettävissä. Lisäksi 5 §:n 2 momentissa tode-           Työttömyysturvalaki lähtee nimenomaisesti
9132: taan, ettei henkilö ole työmarkkinoiden käytettä-     siitä, ettei henkilö ole työmarkkinoiden käytettä-
9133: vissä sellaisena aikana, jona hän on ulkomaan-        vissä mm. sellaisena aikana, jona hän on ulko-
9134: matkan, kertausharjoitusten, asevelvollisuuden,       maanmatkan johdosta estynyt ottamasta vas-
9135: vapausrangaistuksen taikka sairaalassa tapahtu-       taan työtä tai osallistumasta koulutukseen, vaik-
9136: van hoidon tai muun tähän verrattavan laitos-         ka hänelle ei ole tehty yksilöityä työhönosoitusta
9137: hoidon johdosta estynyt ottamasta vastaan työtä       tai vaikka häntä ei ole osoitettu koulutukseen.
9138: tai osallistumasta koulutukseen, vaikka hänelle       Toisinaan tarjottu työ on pystyttävä ottamaan
9139: ei ole tehty yksilöityä työhönosoitusta tai vaikka    vastaan hyvinkin lyhyellä varoitusajalla.
9140: häntä ei ole osoitettu koulutukseen.                      Ulkomailla tapahtuvan taikootyön osalta
9141:    Työministeriö on 9.10.1992 työvoimapi:rien         noudatettava tulkintalinja vastaa siis voimassa
9142: toimistoille ja työvoimatoimistoille osoittamas-      olevan työttömyysturvalain sisältöä.
9143: saan kirjeessä (3334/40/92 TM) ohjeluonteisesti           Työttömyysturvalain vuoden 1997 alusta voi-
9144: todennut työttömyyspäivärahaoikeuden ja tai-          maan tulevaksi tarkoitetun kokonaisuudistuk-
9145: kootyön osalta, että työttömyyspäivärahaoi-            sen yhteydessä tulee harkittavaksi myös nykyis-
9146: keuttaan ei menetä henkilö, joka kotimaassa tai       ten säännösten mahdollinen täsmentäminen täl-
9147: lähialueilla ulkomailla harrastusluonteisesti ja      tä osin.
9148: vastikkeetta osallistuu tai harjoittaa talkootyötä,
9149: 
9150:      Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1996
9151: 
9152:                                                                      Työministeri Liisa Jaakonsaari
9153:                                                 KK 56/1996 vp                                                 3
9154: 
9155: 
9156: 
9157: 
9158:                                            Tili Riksdagens Talman
9159: 
9160:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          medborgarverksamhet elier arbete i eget hushåli,
9161: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-            inte går miste om sin rätt till arbetslöshetsdag-
9162: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-          penning.
9163: man Sakari Smeds undertecknade spörsmål nr                   Som frivilligverksamhet elier talkoarbete be-
9164: 56:                                                       traktas sådan verksamhet i samhäliet som vanli-
9165:                                                           gen inte utförs i anstäliningsförhåliande elier som
9166:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för            företagare, såsom grannhjälp utan vederlag elier
9167:         att rätta till oskäligheterna i lagen om          alimännyttigt arbete i sammanslutningar. Man
9168:         utkomstskydd för arbetslösa i de fali där         bör dock observera att inte ens t.ex. arbete utan
9169:         en arbetslös frivilligt utan lön deltar i till-   lön i företag är talkoarbete, och det kan således
9170:         fåliigt biståndsarbete i närområdena?             inte utföras med arbetslöshetsdagpenning.
9171:                                                              Främst talkoarbete som utförs i omedelbar
9172:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             närhet av landets gränser har tolkats som talko-
9173: anföra följande:                                          arbete i närområden. Arbetskraftsmyndigheter-
9174:                                                           na har i praktiken ingen möjlighet att utreda
9175:     Enligt 5 § 1 mom. 5 punkten lagen om ut-              syftet med en persons utlandsvistelse (t.ex. semes-
9176: komstskydd för arbetslösa är en person som inte           ter elier talkoarbete).
9177: står tili arbetsmarknadens förfogande inte berät-            Lagen om utkomstskydd för arbetslösa utgår
9178: tigad tili arbetslöshetsdagpenning. Vidare kon-           uttryckligen från att en person inte står tili arbets-
9179: stateras det i 5 § 2 mom. att en person inte står tili    marknadens förfogande under den tid som han
9180: arbetsmarknadens förfogande under den tid som             på grund av utlandsresa är förhindrad att ta emot
9181: han på grund av utlandsresa, repetionsövningar,           arbete elier delta i utbildning, även om han inte
9182: värnplikt, frihetsstraff, sjukhusvård elier därmed        har fått en specificerad arbetsplatsanvisning elier
9183: jämförbar institutionsvård är förhindrad att ta           anvisning tili utbildning. lbland måste man kun-
9184: emot arbete elier deltai utbildning, även om han          na ta emot det erbjudna arbetet med tili och med
9185: inte har fått en specificerad arbetsplatsanvisning        mycket kort varsel.
9186: elier ansvisning tili utbildning.                            Den tolkning som tiliämpas på talkoarbete
9187:     Arbetsministeriet har i sitt brev av 9.10.1992        utomlands motsvarar således innehålismässigt
9188: tili arbetskraftsdistriktens byråer och arbets-           den gäliande lagen om utkomstskydd för arbets-
9189: kraftsbyråerna (3334/40/92 TM) som ett rätte-             lösa.
9190: snöre beträffande rätt till arbetslöshetsdagpen-             1 samband med den totalrevidering av Iagen
9191: ning och talkoarbete konstaterat att en person            om utkomstskydd for arbetslösa som avses träda
9192: som i hemlandet elieri närområdena utomlands i            i kraft i början av år 1997 kommer man också att
9193:  hobbysyfte och utan vederlag deltar i elier utför        överväga eventueli precisering av de nuvarande
9194:  talkoarbete, friviliigverksamhet i olika samman-         stadgandena tili denna del.
9195:  slutningar elier offentliga serviceuppgifter, fri
9196: 
9197:       Helsingforsden 11 mars 1996
9198: 
9199:                                                                         Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
9200: 1
9201: 
9202: 
9203: 1
9204: 
9205: 
9206: 1
9207: 
9208: 
9209:     1
9210: 
9211: 
9212:     1
9213: 
9214: 
9215:     1
9216: 
9217: 
9218:         1
9219: 
9220: 
9221:         1
9222: 
9223: 
9224:         1
9225: 
9226: 
9227:             1
9228: 
9229: 
9230:             1
9231: 
9232: 
9233:             1
9234: 
9235: 
9236:                 1
9237:                                              KK 57/1996 vp
9238: 
9239: Skriftligt spörsmål 57
9240: 
9241: 
9242: 
9243: 
9244:                                    Klaus Bremer /sv: Om fordonsbeskattningen
9245: 
9246: 
9247: 
9248:                                         Tili Riksdagens Talman
9249: 
9250:    Förutom att fordonsskatten på 500 eller 700           Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
9251: mk kan kritiseras för dess punktskattenatur och       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
9252: för att den bidrar tili den höga skattenivån, väck-   ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
9253: er den frågor bland befolkningen som gäller själ-     följande spörsmål:
9254: va verkställandet och avkastningen. Trots vårt
9255: EU-medlemskap är det för många svårt att förstå                  Hurudan beslutsprocess ligger bakom
9256: att klistermärkets tillverkningsland är England               valet av klistermärkets tillverkningsland
9257: och inte Finland. Dessutom är det skäl att miss-              och vilka är de specifiserade tota1kostna-
9258: tänka att nettoavkastningen efter alla kostnader              derna och nettoavkastningen av fordons-
9259: är avsevärt lägre än den dryga miljard som bud-               skatten för 1995 resp. 1996?
9260: geterats.
9261: 
9262:      Helsingforsden 16 februari 1996
9263: 
9264:                                            Klaus Bremer /sv
9265: 
9266: 
9267: 
9268: 
9269: 260017
9270: 2                                          KK 57/1996 vp
9271: 
9272: Kirjallinen kysymys 57                                                                     Suomennos
9273: 
9274: 
9275: 
9276: 
9277:                                   Klaus Bremer /r: Ajoneuvoverotuksen toimittamisesta
9278: 
9279: 
9280: 
9281:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
9282: 
9283:    Paitsi että 500:n tai 700 markan ajoneuvove-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9284: roa voidaan arvostella sen pisteveroluonteen         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9285: vuoksi ja siksi, että se nostaa verotuksen korkeaa   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9286: tasoa, kansalaisia ihmetyttää itse verotuksen toi-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9287: mittaminen ja sen tuotto. EU-jäsenyydestämme
9288: huolimatta monien on vaikea ymmärtää, että                      Millainen päätöksentekoprosessi on
9289: verotarran valmistusmaana on Englanti eikä                   verotarran valmistusmaan valinnan taus-
9290: Suomi. Lisäksi on syytä epäillä, että nettotuotto            talla, ja mitkä ovat ajoneuvoveron eritel-
9291: kaikkien kustannustenjälkeen on huomattavasti                lyt kokonaiskustannukset ja nettotuotto
9292: alhaisempi kuin budjetoitu runsas miljardi mark-             vuosina 1995 ja 1996?
9293: kaa.
9294: 
9295:      Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1996
9296: 
9297:                                            Klaus Bremer /r
9298:                                              KK 57/1996 vp                                              3
9299: 
9300: 
9301: 
9302: 
9303:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9304: 
9305:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Verohallitus on käyttänyt Valtion hankinta-
9306: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         keskusta (Hansel Oy:tä) apunaan tarjouskilpai-
9307: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       lujen järjestämisessä. Käytössä on ollut niin sa-
9308: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-       nottu rajoitettu menettely, koska kyseessä on eri-
9309: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        tyisosaamistaja -laatua edellyttävä tuote. Menet-
9310: 57:                                                   telyn mukainen ilmoitus on julkaistu Suomessa
9311:                                                       Julkiset hankinnat -lehdessä ja EU:n Official
9312:           Millainen päätöksentekoprosessi on          Journal -lehdessä. Määräaikaan mennessä il-
9313:        verotarran valmistusmaan valinnan              moittautuneille valmistajaehdokkaille lähetettiin
9314:        taustalla, ja mitkä ovat ajoneuvoveron         tarkempi tarjouspyyntö.
9315:        eritellyt kantokustannukset ja nettotuot-          Saadut tarjoukset on käsitelty siten kuin edellä
9316:        to vuosina 1995 ja 1996?                       mainitut säännökset edellyttävät, ja ratkaisut on
9317:                                                       tehty niillä perusteilla, joista on säädetty.
9318:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Ajoneuvoveron tuoton on asianomaisissa hal-
9319: vasti seuraavaa:                                      lituksen esityksissä ja valtion talousarvioissa eri
9320:                                                       vuosille arvioitu vuonna 1994 olevan 650 miljoo-
9321:     Suomen liittyessä vuonna 1994 Euroopan ta-        naa markkaa, vuodelle 1995 1 030 miljoonaa
9322: lousaluetta koskevaan ETA-sopimukseen uudis-          markkaaja vuodelle 1996 1 040 miljoonaa mark-
9323: tui julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö          kaa. Vuonna 1994 ajoneuvoveroa kertyi
9324: tuon sopimuksen periaatteita vastaavaksi. Kes-        628 094 660 markkaaja vuonna 1995 kaikkiaan
9325: keiset säännökset sisältyvät lakiinjulkisista han-    1 049 286 200 markkaa. Vuoden 1995 kertymään
9326: kinnoista (1505/92) ja asetukseen Euroopan ta-        sisältyi veron laiminlyönnistä seuraavaa korotus-
9327: lousalueesta tehdyssä sopimuksessa tarkoite-          ta kaikkiaan 112 900 markkaa, eli siis hieman yli
9328: tuista tavaranhankinnoista (1350/93). Arvoltaan       sadasta ajoneuvosta.
9329: yli 200 000 ecun suuruiset julkiset hankinnat on          Ajoneuvoverosta aiheutui vuonna 1994 kus-
9330: kilpailutettava ja hankinnoista on ilmoitettava       tannuksia kaikkiaan 15 465 372 markkaa ja
9331: Suomen ja EU:n virallisessa lehdessä. ED-             vuonna 1995 yhteensä 13 764 336markkaa. Kus-
9332: alueelta olevien yritysten tarjoukset on käsitel-     tannuksiin sisältyy veromerkkien valmistus-,
9333: tävä samoin ehdoin kuin omasta maasta tulevat         myynti-, vaihto-, rinnakkaismyynti-, ilmoitus-,
9334: tarjoukset.                                           postitus- ja tuhoamiskuluja. Pääosa kustannuk-
9335:     Tarjoajille asetettavat valintaperusteet on       sista muodostuu myyntikustannuksista, joskin
9336: määritelty hankintasäännöksissä ja tarjous-           yksityiskohtainen erittely on asian luonteen ja
9337: pyynnöt on laadittava käyttäen eurooppalaisia         myös tehtyjen sopimusten mukaan liikesalaisuu-
9338:  teknisiä erittelyjä. Tarjouksista on valittava se,   den piiriin kuuluvaa tietoa.
9339: joka on halvin tai kokonaistaloudellisesti edulli-        Ajoneuvoveron tuotto on edellä mainittujen
9340:  sin.                                                 kertymälukujen suuruinen, koska kustannukset
9341:     Eräistä ajoneuvoista suoritettavasta ajoneu-      kohdistuvat verohallinnon menoihin, kuten
9342:  voverosta annetun lain (135/94) 7 §:n mukaan         muutkin verotuksesta aiheutuneet kustannukset,
9343:  ajoneuvoveron yleinen johto ja valvonta kuulu-       eikä niitä siten vähennetä talousarvion momentil-
9344:  vat verohallitukselle. Verohallitus myös tekee       ta 11.10.07, jolle ajoneuvoveron tuotto kertyy.
9345:  veromerkkien painatusta ja myyntiä koskevat
9346:  sopimukset.
9347: 
9348:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1996
9349: 
9350:                                                                                   Ministeri Arja Alho
9351: 4                                            KK 57/1996 vp
9352: 
9353: 
9354: 
9355: 
9356:                                          Tili Riksdagens Talman
9357: 
9358:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Skattestyrelsen har haft statens upphandlings-
9359: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande            central (Hanse1 Oy) till hjä1p vid ordnandet av
9360: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        anbudstävlingar. Man har använt ett s.k. selek-
9361: dagsman Klaus Bremer undertecknade spörsmål            tivt förfarande, eftersom det är fråga om en pro-
9362: nr 57:                                                 dukt som kräver specialkunskaper och speciell
9363:                                                        kvalitet. Ett meddelande i enlighet med förfaran-
9364:           Hurudan beslutsprocess ligger bakom          det har publicerats i Finland i tidskriften Officiel-
9365:        valet av klistermärkets tillverkningsland       la upphandlingar och i EU:s tidning Official
9366:        och vilka är de specifiserade totalkostna-      Journal. Till de tillverkarkandidater som hade
9367:        derna och nettoavkastningen av for-             anmält sig inom utsatt tid skickades en noggran-
9368:        donsskatten för 1995 resp. 1996?                nare anbudsinfordran.
9369:                                                            Erhållna anbud har behandlats på det sätt
9370:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ovan nämnda stadganden förutsätter och beslut
9371: anföra följande:                                       har fattats på angivna grunder.
9372:                                                            Avkastningen av fordonsskatten har i ifräga-
9373:     När Finland 1994 anslöt sig till EES-avtalet       varande regeringspropositioner och i statsbud-
9374: som gäller Europeiska ekonomiska samarbets-            geterna för olika år uppskattats uppgä till 650
9375: området reviderades den 1agstiftning som gäller        milj. mk är 1994, 1 030 milj. mk år 1995 och 1 040
9376: offentlig upphandling så att den motsvarar prin-       milj. mk år 1996. År 1994 inflöt 628 094 660 mk
9377: ciperna i ovan nämnda avtal. De centrala stad-         i fordonsskatt och år 1995 sammanlagt
9378: gandena ingår i lagen om offentlig upphandling         1 049 286 200 mk. I beloppet för 1995 ingick
9379: (1505/92) och i förordningen om sådan upphand-         samman1agt 112 900 mk som förhöjning för obe-
9380: 1ing av varor som avses i avtalet om Europeiska        tald skatt, dvs. för drygt 100 fordon.
9381: ekonomiska samarbetsomrädet (1350/93). Of-                 Fordonsskatten föranledde 1994 kostnader
9382: fentliga upphandlingar av varor tili ett värde         om sammanlagt 15 465 372 mk och 1995 om
9383: av minst 200 000 ECU skall tävla sinsemellan och       sammanlagt 13 764 336 mk. Kostnaderna omfat-
9384: om upphand1ingen medde1as i Finlands officiella        tar utgifter för tillverkning, försäljning, byte, pa-
9385: tidning och Europeiska gemenskapernas officiel-        rallellförsäljning, annonsering, postning och för-
9386: la tidning. Anbud från företag inom EU-området         störande av skattemärken. Största delen av kost-
9387: skall behandlas på samma villkor som anbud             naderna består av försäljningskostnader, fastän
9388: frän hemlandet.                                        en detaljerad specifikation hör till de uppgifter
9389:     De kriterier som ställs på valet av anbudsgiva-    som klassificerats som affårshemligheter p.g.a.
9390: re har fastställts i stadgandena om upphandling        sakens natur och ingångna avtal.
9391: och anbudsinfordringarna skall uppgöras enligt             Avkastningen av fordonsskatten är den som
9392: europeiska tekniska specifikationer. Av anbuden        nämnts ovan, eftersom kostnaderna hänför sig
9393: skall väljas det som är billigast eller samhällseko-   till skatteförvaltningens utgifter på samma sätt
9394: nomiskt sett förmånligast.                             som andra av beskattningen föranledda kostna-
9395:     Enligt 7 § lagen om fordonsskatt på vissa for-     der, och därför dras de inte av från moment
9396: don (135/94) ankommer den allmänna ledningen           11.10.07, pä vilket avkastningen av fordonsskat-
9397: och övervakningen i fråga om fordonsskatten på         ten inflyter.
9398: skattestyrelsen. Skattestyrelsen ingår ocksä avtal
9399: om tryckning och försäljning av skattemärken.
9400: 
9401: 
9402:      Helsingforsden 13 mars 1996
9403: 
9404:                                                                                     Minister Arja Alho
9405:                                             KK 58/1996 vp
9406: 
9407: Kirjallinen kysymys 58
9408: 
9409: 
9410: 
9411: 
9412:                                    Vuokko Rehn /kesk: Kotimaisen energian käytön turvaamisesta
9413: 
9414: 
9415: 
9416:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9417: 
9418:    Ministerien julkisuudessa esittämien kannan-       turvevoimalaitos käyttää vuodessa noin 0,5 TWh
9419: ottojen mukaan energiaverotukseen suunnitel-          kotimaisia polttoaineita. Hakkeen käyttö tuo
9420: laan muutoksia. Suunnitelmista näkyy pyrkimys         työpaikkoja vieläkin enemmän. Tuontipolttoai-
9421: polttoaineiden verotuksen muuttamiseksi niin,         neilla työllistämismäärät jäävät alle kymmenen.
9422: että polttoaineiden nykyiset hintasuhteet muut-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9423: tuisivat ratkaisevasti. Tämä on uhka kotimaisten      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9424: polttoaineiden käytölle.                              nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9425:    Kotimaisten polttoaineiden kannattavan k*y-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9426: tön tuoma hyöty maakunnissa on kiistaton. As-
9427: kettäin Oulun yliopistossa tehdyn tutkimuksen                   Miten Hallitus aikoo turvata kotimais-
9428: mukaan yhtä terawattituntia kohti turve työllis-             ten polttoaineiden käytön ja tähän liitty-
9429: tää suoranaisesti 130 henkilöä vuodessa ja välilli-          vät työpaikat?
9430: sesti vielä saman verran. Esimerkiksi Mikkelin
9431: 
9432:      Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1996
9433: 
9434:                                           Vuokko Rehn /kesk
9435: 
9436: 
9437: 
9438: 
9439:  260017
9440: 2                                           KK 58/1996 vp
9441: 
9442: 
9443: 
9444: 
9445:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9446: 
9447:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        täessä ratkaisemaan kotimaisen sähköntuotan-
9448: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         non kilpailukykyongelmia.
9449: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Tuontisähkölie asetettu vero on suurin piirtein
9450: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Vuokko           yhtä suuri kuin kotimaassa tuotetun sähkön kes-
9451: Rehnin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           kimääräinen verosisältö. Hiilellä tuotetun säh-
9452: n:o 58:                                               kön verosisältö on nykyisin kuitenkin lähes kak-
9453:                                                       sinkertainen tuontisähkön veroon verrattuna.
9454:           Miten Hallitus aikoo turvata kotimais-      Tämä käytännössä sulkee hiilivoiman sähkön-
9455:        ten polttoaineiden käytön ja tähän liitty-     tuottajien investointisuunnitelmista.
9456:        vät työpaikat?                                    Muissa pohjoismaissa sähkön verotus kohdis-
9457:                                                       tuu pääasiassa sähkön loppukuluttajiin. Tällöin
9458:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tuontisähköä verotetaan samalla tavalla kuin
9459: vasti seuraavaa:                                      kotimaista sähköntuotantoa, eli loppukulutus-
9460:                                                       vaiheessa. Suomen sähköntuonnille asettama
9461:    Nykyinen ympäristöperusteinen energiavero-         vero, joka peritään tuonnin yhteydessä, poik-
9462: tus perustuu eri energialähteiden hiilidioksidi- ja   keaa muiden maiden käytännöstä ja vaikeuttaa
9463: energiasisältöön. Lisäksi öljytuotteilta peritään     olennaisesti yhteispohjoismaisten sähkömarkki-
9464: valtion fiskaalisten tarpeiden ja EU:n mineraa-       noiden luomista.
9465: liöljydirektiivien vuoksi muuta energiaveroa.            Tuontisähkön verotus on lisäksi mahdollisesti
9466: Ydinvoimalta ja tuontisähköitä peritään myös          EU:n kilpailusäädösten vastainen. Koska Suo-
9467: ylimääräistä veroa, joka ei perustu niiden hiili-     messa ei ole sähköveroa, sellaista ei pitäisi ehkä
9468: dioksidi- tai energiasisältöön. Puu ja muut uusiu-    olla myöskään muista jäsenmaista tuotavalla
9469: tuvat energiamuodot ovat verovapaita. Poltto-         sähköllä.
9470: turpeelta peritään energiaverokomponentti, hii-          Valtioneuvoston 21.12.1995 tekemässä peri-
9471: lidioksidiverosta se on vapautettu.                   aatepäätöksessä energiapolitiikasta todetaan
9472:    Suomen ympäristöperusteinen energiaverotus         sähkömarkkinoiden osalta mm.: "Lähivuosien
9473: poikkeaa muiden pohjoismaiden verotuksesta            sähkön perustuotannan rakentamisessa valtio-
9474: erityisesti sähkön ja teollisuuden verotuksen         neuvosto ottaa huomioon eduskunnan syksyllä
9475: osalta. Suomessa sähköä verotetaan, vesi- ja          1993 ottaman kielteisen kannan ydinvoimakapa-
9476: ydinvoimaa ja sähköntuontia lukuun ottamatta,         siteetin lisäämiseen. Tästä lähtökohdasta on
9477: tuotannossa käytettyjen polttoaineiden hiili-         välttämätöntä, että turvataan muiden kotimais-
9478: dioksidi- ja energiasisällön perusteella. Muissa      ten, myös kivihiileen perustuvien kapasiteetti-
9479: pohjoismaissa sähköntuotannon polttoaineet            vaihtoehtojen kilpailukykyisyys ja luodaan edel-
9480: ovat verovapaita, mutta sähkön kuluttajilta peri-     lytykset Suomen sähkömarkkinoiden liittämi-
9481: tään erillinen sähkövero. Teollisuudelta peritään     seksi osaksi pohjoismaisia markkinoita."
9482: Suomessa samat energiaverot kuin muiltakin               Tuontisähkön verotuksesta täytyy edellä mai-
9483: energiankäyttäjäryhmiltä. Muissa pohjoismais-         nituista syistä luopua. Tämän seurauksena on
9484: sa teollisuuden verot ovat selvästi muita käyttä-     myös kotimaisten sähköntuotantomuotojen ve-
9485: järyhmiä ja Suomen teollisuuden veroja alhai-         rotusta uusittava, jotta kilpailuasema tuontiin
9486: semmat. On syytä huomata, että vastaavia veroja       nähden turvattaisiin.
9487: ei ole käytössäpohjoismaidenulkopuolella Rol-            Edellä mainitussa valtioneuvoston periaate-
9488: lantia lukuun ottamatta.                              päätöksessä todetaankin energiaverotuksen
9489:    Energiaverotuksen akuuteimmat ongelmat             osalta mm.: "Suomen energiaverotukseen liitty-
9490: johtuvat verotuksen korkeasta tasosta ja raken-       vät ongelmat sähkömarkkinoiden ja ED-sääntö-
9491: teen erilaisuudesta muihin maihin verrattuna.         jen kannalta korjataan siirtämällä sähkön vero-
9492: Ongelmat ilmenevät varsinkin suunniteltaessa          tuksen painopistettä tuotantopohtoaineista lop-
9493: yhteispohjoismaisia sähkömarkkinoita ja pyrit-        putuotteeseen eli sähköön. Muutos valmistel-
9494:                                            KK 58/1996 vp                                              3
9495: 
9496: laan vuoden 1996 kuluessa siten, että siinä ote-     huomioidaan uutta veromallia laadittaessa. Ve-
9497: taan huomioon myös bioenergian asema työllis-        rouudistus koskee vain sähköntuotantoa. Läm-
9498: täjänä. Malli laaditaan niin, että siinä huomioi-    möntuotannon ja liikennepolttonesteiden vero-
9499: daan mahdollisimman hyvin energiaveron ym-           tus jäisi nykyiselleen. Puun kilpailuasemaan ve-
9500: päristöohjaavuus. Tämä järjestely ei vaikuta         romuutos ei juuri vaikuttaisi, koska sen tärkein
9501: merkittävästi sähköstä kerättävään veromää-          käyttökohde on lämmöntuotanto. Kotimaisten
9502: rään kokonaisuutena tai sähkönkäyttäjäryh-           polttoaineiden kohdalla kyse onkin lähinnä tur-
9503: mien välillä."                                       peen kilpailuaseman turvaamisesta sähköntuo-
9504:    Valtiovarainministeriö on asettanut työryh-       tannossa. Työryhmä on käynnistänyt selvitykset
9505: män selvittämään energiaverotuksen käytännön         eri verovaihtoehtojen vaikutuksista energia-
9506: toteutusta. Hallitus antaa vuoden 1996 aikana        markkinoihin ja erityisesti polttoturpeen käyt-
9507: asiaankuuluvat lakiesitykset eduskunnalle.           töön. Ennakkotiedot osoittavat, että uudessa ve-
9508:    Hallituksen periaatepäätöksen mukaan koti-        romallissa turpeen asema voidaan ottaa riittä-
9509: maisten polttoaineiden, puun ja turpeen, asema       västi huomioon.
9510:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1996
9511: 
9512:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
9513: 4                                          KK 58/1996 vp
9514: 
9515: 
9516: 
9517: 
9518:                                        Till Riksdagens Talman
9519: 
9520:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     het vid planeringen av en samnordisk elmarknad
9521: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-       och när man försöker lösa konkurrenskraftspro-
9522: lem av riksdagen översänt följande av riksdags-      blemen för den inhemska e1produktionen.
9523: man Vuokko Rehn undertecknade spörsmål                  Den skatt som har fastställts för importerad ei
9524: nr 58:                                               är ungefår lika stor som det genomsnittliga skat-
9525:                                                      teinnehållet för ei som producerats här hemma.
9526:          Hur har Regeringen för avsikt att tryg-     Skatteinnehållet för kolproducerad e1 är numera
9527:        ga användningen av inhemska bränslen          dock nästan det dubbla jämfört med skatten för
9528:        och de arbetsplatser som sammanhänger         importerad ei. I praktiken utesluter detta kol-
9529:        med detta?                                    kraften från elproducenternas investeringspla-
9530:                                                      ner.
9531:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           I det övriga Norden inriktas elbeskattningen
9532: anföra följande:                                     huvudsakligen på elektricitetens slutförbrukare.
9533:                                                      Då beskattas importerad ei på samma sätt som
9534:    Den nuvarande miljöbaserade energibeskatt-        den inhemska elproduktionen, d.v.s. i slutför-
9535: ningen grundar sig på koldioxid- och energiinne-     brukningsskedet. Den skatt här i Finland som
9536: hållet i olika energikällor. Dessutom uppbärs för    gäller e1import och som uppbärs i samband med
9537: oljeprodukter annan energiskatt för statens fis-     importen avviker från praxis i övriga Iänder och
9538: kala behov och tili följd av EU:s direktiv om        försvårar väsentligt möj1igheterna att skapa en
9539: mineralolja. För kärnkraft och importerad ei         samnordisk elmarknad.
9540: uppbärs också en extra skatt som inte baserar sig       Beskattningen av importerad ei står dessutom
9541: på deras koldioxid- eller energiinnehåll. Ved och    eventuellt i strid med EU:s konkurrensregler. Ef-
9542: andra förnybara energiformer är befriade från        tersom elskatt inte förekommer i Finland borde
9543: skatt. För bränntorv uppbärs en energiska~te        någon sådan kanske inte heller uppbäras för ei
9544: komponent, men den är befriad från koldioxid-        som importeras från övriga medlemsländer.
9545: skatt.                                                  I statsrådets principbeslut om energipolitiken
9546:    Finlands miljöbaserade energibeskattning av-      av den 21 december 1995 konstateras i fråga om
9547: viker från beskattningen i de andra nordiska län-    e1marknaden bl.a. att statsrådet vid anläggandet
9548: derna i synnerhet i fråga om elbeskattningen och     av basproduktionen av el under de närmaste åren
9549: beskattningen av industrin. I Finland beskattas      beaktar den negativa ståndpunkt tili en utökning
9550: elektriciteten, med undantag för vatten- och         av kärnkraftskapaciteten som riksdagen tog hös-
9551: kärnkraft och elimport, utgående från koldioxid-     ten 1993. Med detta som utgångspunkt är det
9552: och energiinnehållet i de bränslen som använts       nödvändigt att trygga konkurrenskraften för öv-
9553: vid produktionen. I de andra nordiska länderna       riga inhemska kapacitetsalternativ, också för
9554: är bränslena i elproduktionen befriade från skatt,   dem som baserar sig på stenkol, och att skapa
9555: men av elförbrukarna uppbärs en separat elskatt.     förutsättningar för att den finska elmarknaden
9556: I Finland uppbärs samma energiskatter av indu-       skall kunna anslutas tili den nordiska markna-
9557: strin som av övriga energianvändargrupper. I de      den.
9558: andra nordiska länderna har industrin klart lägre       Avovan nämnda skäl måste beskattningen av
9559: skatter än övriga användargrupper och än den         importerad ei avskaffas. Som en följd av detta
9560: finska industrin. Det är skäl att observera att      skall också beskattningen av de inhemska elpro-
9561: motsvarande skatter inte är i bruk utanför Nor-      duktionsformerna förnyas för att deras konkur-
9562: den med undantag för Holland.                        rensläge i förhållande tili importen skall kunna
9563:    De mestakuta problemen i energibeskattning-       tryggas.
9564: en beror på beskattningens höga nivå och på att         I det ovan nämnda principbeslutet av statsrå-
9565: den har en annan uppbyggnad än beskattningen         det konstateras följaktligen i fråga om energibe-
9566: i andra länder. Problem uppenbarar sig i synner-     skattningen bl.a. att de problem som samman-
9567:                                             KK 58/1996 vp                                               5
9568: 
9569: hänger med den finska energibeskattningen för             Enligt regeringens principbeslut kommer de
9570: elmarknadens och EU-reglernas del korrigeras           inhemska bränslenas, vedens och torvens, ställ-
9571: genom att tyngdpunkten vid beskattningen av el         ning att beaktas när den nya skattemodellen ut-
9572: förskjuts från produktionsbrä,p.slen till slutpro-     arbetas. Skattereformen gäller endast elimpor-
9573: dukten, d.v.s. elektriciteten. Andringen bereds        ten. Beskattningen av värmeproduktionen och
9574: under 1996 på så sätt att bioenergins sysselsättan-    flytande trafikbränslen skall bibehållas som i da-
9575: de effekt också beaktas. En modell utarbetas så        gens läge. Konkurrensläget för veden påverkas
9576: att i den så väl som möjligt beaktas energiskatt-      inte i nämnvärd grad av skatteändringen, efter-
9577: ens styrande förmåga med tanke på miljön. Detta        som dess viktigaste bruksändamål är värmepro-
9578: arrangemang påverkar inte i betydande grad det         duktion. För de inhemska bränslenas del är det
9579: skattebelopp som flyter in från elektriciteten som     främst fråga om att trygga torvens konkurrens-
9580: helhet eller fördelningen mellan de olika elanvän-     kraft vid elproduktionen. Arbetsgruppen har in-
9581: dargrupperna.                                          lett utredningar om de olika skattealternativens
9582:    Finansministeriet har tillsatt en arbetsgrupp       effekter på elmarknaden och i synnerhet på an-
9583: för att utreda det praktiska genomförandet av          vändningen av bränntorv. Förhandsuppgifter vi-
9584: energibeskattningen. Regeringen ger riksdagen          sar att torvens ställning kan beaktas i tillräcklig
9585: lagpropositioner i denna fråga inom 1996.              grad i den nya skattemodellen.
9586:      Helsingfors den 6 mars 1996
9587:                                                       Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
9588:                                             KK 59/1996 vp
9589: 
9590: Kirjallinen kysymys 59
9591: 
9592: 
9593: 
9594: 
9595:                                   Esko-Juhani Tennilä /va-r: Metsähallituksen maitten käytöstä
9596:                                      Simossa
9597: 
9598: 
9599:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
9600: 
9601:    Kaupunkilaismetsästäjien harrastusmahdolli-       tuisi, maattomien kaupunkilaismetsästäjien ase-
9602: suudet ovat pohjoisessakin suuresti riippuvaisia     ma siis heikkenisi oleellisesti.
9603: valtion maista. Kemissä onkin noussut huolestu-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9604: nut keskustelu tiedoista, joiden mukaan valtio eli   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9605: Metsähallitus olisi vaihtamassa Simon kunnassa       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9606: maita yksityisen yhteismetsän kanssa. Näiden         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9607: tietojen mukaan Valajanaavan yhteismetsä on
9608: saamassa hakatun 560 ha:n alueen tilalle valtiol-              Onko Metsähallitus luovuttamassa
9609: ta tuhat hehtaaria. Valtion maalla on hyvät met-            Simon kunnassa pois maita, joita kemi-
9610: sät, riistaa ja myös Kemin Jahti- ja kalamiesten            läiset nyt voivat käyttää metsästysaluee-
9611: kämppä sekä metsästysalue. Jos kauppa toteu-                na?
9612: 
9613:      Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1996
9614: 
9615:                                       Esko-Juhani Tennilä /va-r
9616: 
9617: 
9618: 
9619: 
9620:  260017
9621: 2                                         KK 59/1996 vp
9622: 
9623: 
9624: 
9625: 
9626:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
9627: 
9628:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     mukaisesti, jolloin vaihdettavien alueiden arvot
9629: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      arvioidaan käypään hintaan. Vaihdossa välte-
9630: olette 16 päivänä helmikuuta 1996 päivätyn kir-    tään isojen yhtenäisten valtionmaakokonaisuuk-
9631: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   sien pirstomista ja vaihdossa pyritään muutoin-
9632: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Esko-Juhani     kin ottamaan huomioon järkevä tilusrakenne.
9633: Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      Vaihdossa pyritään antamaan mahdollisuuksien
9634: n:o 59:                                            mukaan samantyyppistä maata kuin mitä vasta-
9635:                                                    puoli luovuttaa luonnonsuojelualueiksi valtiolle.
9636:           Onko Metsähallitus luovuttamassa            Simon kunnassa on vireillä maan vaihto, jossa
9637:        Simon kunnassa pois maita, joita kemi-      hankittaisiin valtiolle Valajanaavan yhteismet-
9638:        läiset nyt voivat käyttää metsästysaluee-   sältä noin 250 hehtaarin alue, joka kuuluu soi-
9639:        na?                                         densuojelun perusohjelmaan sisältyvään Kivalo-
9640:                                                    naavan-Koivurovan alueeseen. Vaihdossa tulta-
9641:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        neen luovuttamaan Metsähallituksen hallinnas-
9642: taen seuraavaa:                                    sa olevista maista vastaava noin 300 hehtaarin
9643:                                                    alue,joka liittyy yhteismetsän omistamiin metsä-
9644:    Metsähallituslain (1169/93) 5 §:n 2 momentin    tiluksiin.
9645: mukaan eduskunta päättää vuosittain valtion ta-        Suunnitellulla vaihdolla ei pirstota tilusraken-
9646: lousarvion käsittelyn yhteydessä siitä, missä      nettaja sillä osaltaan täytetään eduskunnan aset-
9647: määrin Metsähallituksen hallinnassa olevaa val-    tamia maanvaihtovelvoitteita. Hankittava alue
9648: tion maa- ja vesiomaisuutta voidaan käyttää        on kooltaan suurin piirtein luovutettavan alueen
9649: vaihtomaina luonnonsuojelualueiden hankin-         kokoinen ja sijaitsee samassa kunnassa. Kirjalli-
9650: taan. Vuoden 1 996 valtion talousarviossa maan-    sessa kysymyksessä mainittu metsästysmaja ei
9651: vaihtotavoite on 60 milj. markkaa. Näin ollen      sijaitse luovutettavan alueen sisällä.
9652: maanvaihdot tuovat merkittävän lisän luonnon-          Edellä olevaan viitaten hallitus katsoo, että
9653: suojelualueiden hankintaan; vuonna 1995 noin       suunniteltu maanvaihto on valtion koko-
9654: kolmasosa kaikista hankinnoista tehtiin Metsä-     naisedun mukainen, eikä sillä juuri heikennetä
9655: hallituksen hallinnassa olevilla valtion vaihto-   alueen metsästysmahdollisuuksia. Tästä syystä
9656: mailla.                                            asia ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
9657:    Maanvaihdot tehdään valtion kokonaisedun
9658: 
9659:      Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1996
9660: 
9661:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
9662:                                                KK 59/1996 vp                                               3
9663: 
9664: 
9665: 
9666: 
9667:                                            Tili Riksdagens Talman
9668: 
9669:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         tas värderas tili gängse pris. Vi bytet undviker
9670: ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrive1se av den          man att splittra stora enhetliga statsmarker och
9671: 16 februari 1996 till vederbörande medlem av             man försöker även i övrigt ta hänsyn tili en rimlig
9672: statsrådet översänt följande av riksdagsman              skiftesstruktur. Man stävar också efter att i mån
9673: Esko-Juhani Tennilä undertecknade spörsmål               av möjlighet ge samma typ av mark i utbyte som
9674: nr 59:                                                   den mark som motparten överlåter tili natur-
9675:                                                          skyddsområde.
9676:            Ämnar Forststyrelsen ge bort områ-                1 Simo kommun är ett markbyte aktuellt som
9677:         den i Simo kommun som kemiborna för              innebär att staten förvärvar ett ca 250 ha stort
9678:         närvarande kan använda som jaktmar-              område av Valajanaapa samfållda skog. Detta
9679:         ker?                                             område hör tili området Kivalonaapa-Koivuro-
9680:                                                          va som i sin tur ingår i basprogrammet för myr-
9681:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            skyddet. 1 utbyte överlåts sannolikt ett motsva-
9682: anföra följande:                                         rande ca 300 ha stort område som är i F orststyrel-
9683:                                                          sens besittning och som är beläget i anslutning tili
9684:    Enligt 5 § 2 mom. lagen om Forststyrelsen             den samfållda skogens skogsskiften.
9685: (1169/93) beslutar riksdagen årligen i samband               Det planerade bytet splittrar inte skiftesstruk-
9686: med behandlingen av statsbudgeten om i viiken            turen och i och med bytet uppfylls de förpliktelser
9687: omfattning jord- och vattenområden i Forststy-           beträffande markbyte som riksdagen uppställt.
9688: relsens besittning kan användas som bytesobjekt          Det område som förvärvas är ungefår lika stort
9689: vid förvärv av skyddsområden. 1 statsbudgeten            som det område som överlåts och det är beläget
9690: för 1996 är målet att byte a v mark skall ske tili ett   inom samma kommun. Den stuga som nämns i
9691: värde av 60 milj. mk. Markbytet utgör alltså ett         spörsmålet finns inte på det område som överlåts.
9692: betydande tillägg tili anskaffningen av natur-               Med hänvisning till vad som anförts ovan an-
9693: skyddsområden; år 1995 gjordes ca en tredjedel           ser regeringen att det planerade markbytet är
9694: av alla anskaffningar genom byte mot statsmark           förenligt med statens helhetsintresse och att det
9695: i F orststyrelsens besittning.                           knappast försämrar jaktmöjligheterna på områ-
9696:    Bytet av mark skall vara förenligt med statens        det. Av denna orsak ger ärendet inte anledning
9697: helhetsintresse, varvid de områden som skall by-         tili vidare åtgärder.
9698: 
9699:      Helsingforsden 11 mars 1996
9700: 
9701:                                                           Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
9702:                                            KK 60/1996 vp
9703: 
9704: Kirjallinen kysymys 60
9705: 
9706: 
9707: 
9708: 
9709:                                   Erkki Pulliainen /vihr: Siirtomaksujen perimisestä jalkapalloseuro-
9710:                                      jen välillä
9711: 
9712: 
9713:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
9714: 
9715:    Palloilulajien siirtomarkkinat ovat kuuluneet       Tapaus Bosmanin ollessa nyt elävää oikeutta
9716: valitettavaan eurooppalaiseen käytäntöön. Näi-      on paikallaan laajentaa käytäntö amatööri urhei-
9717: tä "markkinoita" on periaatteellisessa keskuste-    luun, erityisesti seuratasolla tapahtuvaan junio-
9718: lussa rinnastettu jopa orjamarkkinoihin. Hiu-       rijalkapalloiluun. Junioritason jalkapalloilijoi-
9719: kan valoa synkkään tilanteeseen toi Euroopan        hin on sovellettu samoja siirtosääntöjä kuin am-
9720: yhteisöjen tuomioistuimen äskettäinen päätös        mattijalkapalloilijoihin.
9721: ns. Bosmanin tapauksessa. Tuomioistuin kielsi          Tapaus Bosmanin johdosta annetun päätök-
9722: siirtomaksujen perimisen EU:n jäsenmaiden vä-       sen laajentamista koskemaan juniorijalkapalloi-
9723: lisissä pelaajasiirroissa. Myöskään EU-maista       lijoita on vastustettu lähinnä sillä perusteella,
9724: tulevien pelaajien määrää ei voida enää rajoit-     että se heikentäisi seurojen taloutta. Vaikka
9725: taa.                                                elämmekin eettisistä normeista itsensä vapautta-
9726:     Kun Suomi on Euroopan unioninjäsenvaltio,       nutta uushyödyn aikakautta, ei joidenkin urhei-
9727: koskee tuomioistuimen mainittu päätös myös          luseurojen talouden turvaaminen tällä tavoin voi
9728: Suomea. Tämä ennakkotapaus osoittaa, että           mennä ihmisoikeuksien edelle.
9729: lainsäädännöllä voidaan puuttua tämänkaltai-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9730:  seen asiaan. Näin voidaan tehdä siis myös Suo-     tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
9731:  messa.                                             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9732:     Suomessa on toki edelleen tahoja, joiden mie-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9733:  lestä on aivan oikein, että urheiluseurat ikään
9734:  kuin omistavat pelaajat, joita voidaan silloin                Aikooko Hallitus ryhtyä valmistele-
9735:  myydä, ostaa ja vuokrata ja jotka voidaan siten           maan lainsäädännön muutosta, jonka
9736: jopa arvottaa taseisiin. Sitominen "omistajaan",           avulla kiellettäisiin siirtomaksujen peri-
9737:  so. urheiluseuraan, on tapahtunut karantee-               minen kotimaistenjalkapalloseurojen vä-
9738:  niajalla.                                                 lisissä junioripelaajien siirroissa?
9739: 
9740:      Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1996
9741:                                        Erkki Pulliainen /vihr
9742: 
9743: 
9744: 
9745: 
9746:  260017
9747: 2                                           KK 60/1996 vp
9748: 
9749: 
9750: 
9751:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9752: 
9753:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        siirroissa amatööri- ja ammattilaistasolla, sa-
9754: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         moin Suomesta muihin kuin EU- ja ETA-maihin
9755: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tai näistä maista Suomeen tapahtuvissa ei-ama-
9756: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-       tööripelaajien siirroissa.
9757: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          Suomen Palloliiton kilpailusääntöjen mukaan
9758: 60:                                                   pelaajat ovat joko amatöörejä tai ei-amatöörejä.
9759:                                                       Ei-amatöörit ovat pelaajia, jotka ovat tehneet
9760:            Aikooko Hallitus ryhtyä valmistele-        seuran kanssa kilpailusopimuksen ja jotka saa-
9761:        maan lainsäädännön muutosta, jonka             vat seuralta korvausta enemmän kuin liittohalli-
9762:        avulla kiellettäisiin siirtomaksujen peri-     tuksen vuosittain vahvistaman määrän.
9763:        minen kotimaistenjalkapalloseurojen vä-            Junioripelaajat ovat iältään 7-20-vuotiaita.
9764:        lisissä junioripelaajien siirroissa?           Heitä on yhteensä noin 61 200. Suomen Palloliit-
9765:                                                       to ry. on viime vuosina kilpailusääntöjensä muu-
9766:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          toksilla helpottanut amatööripelaajien siirtymis-
9767: vasti seuraavaa:                                      tä seurasta toiseen. Esimerkiksi alle 15-vuotiai-
9768:                                                       den junioripelaajien osalta poistettiin vuonna
9769:    Euroopan yhteisöjen tuomioistuin antoi             1993 tehdyllä sääntömuutoksella siirtokorvauk-
9770: 15.12.1995 ennakkoratkaisun ns. Bosmanin ta-          set kokonaan. 15 vuotta täyttäneitäjuniori-ikäi-
9771: pauksesta belgialaisen tuomioistuimen vuonna          siä amatööripelaajia on noin 4 800.
9772: 1993 tekemän pyynnön pohjalta.                            Perusteluna siirtojärjestelmän säilyttämiselle
9773:    Tuomioistuimen ratkaisun mukaan jalkapal-          Suomen Palloliiton jäsenseurojen välisissä siir-
9774: loliittojen sääntöjen mukaiset urheilijoiden siir-    roissa on pyrkimys turvata erityisesti ns. kasvat-
9775: tojärjestelmät sekä unionimaiden kansalaisten         tajaseurojen asema ja niiden tekemä juniorival-
9776: määrän rajoitukset jalkapallojoukkueissa ovat         mennustyö. Siirtojärjestelmien yhtäkkinen pur-
9777: ristiriidassa yhteisölainsäädännön 48 artiklan        kaminen todennäköisesti vaikeuttaisi seurojen
9778: kanssa. Artiklassa säädetään työntekijöiden oi-       edellytyksiä nuorisotoiminnan hoitamiseen.
9779: keudesta liikkua ja hakea työtä vapaasti yhteisön     Amatööripelaajien kansalliset siirtojärjestelmät
9780: alueella. Tuomioistuin ei ottanut kysymykseen         eivät ole ristiriidassa Suomen nykyisen lainsää-
9781: kantaa yhteisön kilpailulainsäädännön näkökul-        dännön, esimerkiksi yhdistymisvapautta koske-
9782: masta.                                                van lainsäädännön kanssa. Kilpailulainsäädän-
9783:    Tuomioistuimen ratkaisu koskee maasta toi-         nön näkökulmasta asia on toistaiseksi avoin.
9784: seen tapahtuvia pelaajasiirtoja ammattilaisurhei-         Hallitus katsoo edellä esitetyn perusteella ja
9785: lussa. Suomen Palloliitto ry:n hallitus on tehnyt     otten huomioon vapaiden kansalaisjärjestöjen
9786: päätöksen kilpailusääntöjensä muuttamisesta           oikeuden päättää omasta toiminnastaan, että ei
9787: tuomioistuimen ratkaisun mukaisiksi. Siten ei-        ole syytä ryhtyä valmistelemaan erillistä lainsää-
9788: amatööripelaajat, joiden sopimus on päättynyt         däntöä siirtomaksujen poistamiseksi kotimais-
9789: ja jotka ovat EU- tai ETA-maan kansalaisia,           ten jalkapalloseurojen välisissä junioripelaajien
9790: voivat siirtyä Suomesta EU- tai ETA-maihin tai        siirroissa. On kuitenkin erittäin todennäköistä,
9791: näistä maista Suomeen vapaasti ilman siirtokor-       että siirtymävaiheenjälkeen siirtojärjestelmä ny-
9792: vausta. Samoin muutetaan Suomen Palloliitto           kyisessä muodossaan puretaan Suomen Palloliit-
9793: ry:n kilpailusääntöjä siten, että nykyinen kolmen     to ry:n omilla sääntömuutoksilla. Tähän tähtää-
9794: ulkomaalaisen pelaajan kiintiö ei koske EU- tai       vä valmistelu on jo käynnistynyt. Tilalle luota-
9795: ETA -maiden kansalaisia.                              neen kasvattajaseurojen työn kompensoimiseksi
9796:    Oma kysymyksensä ovat jäsenvaltion sisällä         nykyistä parempi järjestelmä, jossa myös urheili-
9797: tapahtuvat siirrot amatööri- ja ammattilaistasol-     joiden edut ja oikeudet on turvattu nykyajan
9798: la. Mahdollisuus siirtomaksujen perimiseen on         vaatimalla tavalla. Hallitus pitää edellä kuvattua
9799: toistaiseksi edelleen säilytetty Suomen Palloliitto   kehityssuuntaa toivottavana ja seuraa tilannetta
9800: ry:n jäsenseurojen välillä tapahtuvissa pelaaja-      aktiivisesti.
9801: 
9802:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1996
9803: 
9804:                                                                           Ministeri Claes Andersson
9805:                                              KK 60/1996 vp                                                3
9806: 
9807: 
9808:                                          Tili Riksdagens Talman
9809: 
9810:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            andra Iänder än EU- och EES-länder eller från
9811: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande            dessa Iänder tili Finland.
9812: med1em av statsrådet översänt följande av riks-            Enligt Finlands Bollförbunds tävlingsregler är
9813: dagsman Erkki Pulliainen undertecknade spörs-          spelarna antingen amatörer eller icke-amatörer.
9814: må1 nr 60:                                             lcke-amatörer är spelare som har ingått ett täv-
9815:                                                        lingsavtal med en förening och som av föreningen
9816:           Ämnar Regeringen börja bereda en så-         får en ersättning som överstiger det belopp som
9817:        dan ändring i lagstiftningen som skulle         förbundsstyrelsen årligen fastställer.
9818:        förbjuda transferavgifter vid överföring-           Juniorspelarna är 7-20 år och deras antal
9819:        ar av juniorspelare mellan inhemska fot-        uppgår till ca 61 200. Finlands Bollförbund har
9820:        bollsföreningar?                                under de senaste åren genom ändringar i sina
9821:                                                        tävlingsregler gjort det lättare för amatörspelare
9822:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          att flytta från en förening tili en annan. När det
9823: anföra följande:                                       gäller exempelvis juniorspelare under 15 år av-
9824:                                                        skaffades transferavgifterna helt genom en regel-
9825:     Europeiska gemenskapernas domstol fattade          ändring 1993. Antalet juniorspelare som fyllt 15
9826: 15.12.1995 ett prejudikat om det s.k. Bosmanfal-       år uppgår till ca 4 800.
9827: let på basis av en begäran som en belgisk domstol          En motivering för att bibehålla överförings-
9828: gjort 1993.                                            systemet vid överföringar mellan medlemsför-
9829:     Enligt domstolens utslag strider det system för    eningarna i Finlands Bollförbund är att man
9830: överföring av idrottsmän som fotbollsförbun-           särskilt vill trygga ställningen för de s.k. fostran-
9831: dens regler tillåter samt begränsningen av hur         de föreningarna och det juniorarbete de utför.
9832: många unionsmedbogare som får finnas i fot-            Om överföringssystemet plötsligt avvecklades
9833: bollslag mot artikel 48 i gemenskapslagstiftning-      skulle detta troligtvis försvåra föreningarnas för-
9834: en. 1 artikeln stadgas om arbetstagares rätt att       utsättningar att sköta ungdomsarbetet.
9835: fritt röra sig och söka arbete inom gemenskapens           De nationella överföringssystemen för ama-
9836: territorium. Domstolen tog inte ställning tili frå-    törspelare står inte i strid med nuvarande lagstift-
9837: gan utifrån gemenskapens konkurrenslagstift-           ning i Finland, t.ex. med lagstiftningen om för-
9838: ning.                                                  eningsfrihet. När det gäller att se det hela ur
9839:     Domstolens utslag gäller överföring av spela-      konkurrenslagtiftningens synvinkel är frågan
9840: re från ett land tili ett annat inom professionell     tills vidare öppen.
9841: idrott. Styrelsen för Finlands Bollförbund rfhar           Regeringen anser med stöd av vad som anförts
9842: fattat beslut om att ändra sina tävlingsregler i       ovan och med beaktande av de fria medborgaror-
9843: enlighet med domstolens beslut. Amatörspelare          ganisationers rätt att besluta om sin egen verk-
9844: vars avtal gått ut och som är medborgare i ett         samhet att det inte är skäl att börja bereda en
9845:  EU- eller EES-land kan därmed fritt flytta över       särskild lagstiftning i syfte att avskaffa transfer-
9846:  från Finland tili något EU- eller EES-land eller      avgifterna vid överföringar av juniorspelare mel-
9847:  tvärtom utan transfersumma. Likaså ändras             lan inhemska fotbollsföreningar. Det är dock
9848:  tävlingsreglerna för Finlands Bollförbund rf så       mycket troligt att överföringssystemet isin nuva-
9849:  att den nuvarande kvoten på tre utländska spe-        rande form avvecklas efter en övergångsperiod
9850:  lare inte gäller medborgare i EU- eller EES-län-      genom regeländringar som Finlands Bollför-
9851:  der.                                                  bund rfsjälv genomför. Beredning som siktar på
9852:     En fråga för sig är de överföringar på amatör-     detta har redan inletts. För att kompensera det
9853:  och proffsnivå som sker inom ett medlemsland.         arbete som de nuvarande föreningarna utför tor-
9854:  Möjligheten att bära upp transferavgifter har tilis   de man skapa ett bättre system än tidigare där
9855:  vidare bibehållits vid överföringar av spelare på     också idrottsmännens förmåner och rättigheter
9856:  amatör- och proffsnivå mellan medlemsför-             tryggas på det sätt som vår tid förutsätter. Reger-
9857:  eningarna i Finlands Bollförbund rf, likaså vid       ingen finner ovan beskrivna utveckling önskvärd
9858:  överföringar av icke-amatörer från Finland tili       och följer aktivt med situationen.
9859: 
9860:      Helsingforsden 13 mars 1996
9861: 
9862:                                                                              Minister Claes Andersson
9863:         1
9864:         1
9865: 
9866: 
9867: 
9868: 
9869:     1
9870:     1
9871: 
9872: 
9873: 
9874: 
9875: 1
9876: 1
9877:                                             KK 61/1996 vp
9878: 
9879: Kirjallinen kysymys 61
9880: 
9881: 
9882: 
9883: 
9884:                                    Liisa Hyssälä /kesk: Sairaanhoitajien työn raskauteen vaikuttavista
9885:                                        tekijöistä
9886: 
9887: 
9888:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9889: 
9890:    Hoitajien henkinen uupuminen ja fyysinen           gelmina ja kiristyneinä henkilösuhteina. Kaksi
9891: väsyminen ovat viime vuoden aikana huomatta-          kolmesta työsuojeluvaltuutetusta oli sitä mieltä,
9892: vasti lisääntyneet. Hoitajat ovat yhä useammin        että työskentely kestokyvyn äärirajoilla on li-
9893: puolikuntoisina töissä, sillä lyhytaikaisten sai-     sääntynyt tai säilynyt ennallaan.
9894: rauslomien vuoksi ei sijaisia palkata. Hoitohen-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9895: kilöstön uupuminen näkyy lisääntyneinä pitkinä        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9896: sairauslomina, sillä sairauksia ei hoideta ajoissa.   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9897: Lyhyet sairauslomat eivät sen sijaan ole lisäänty-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9898: neet.
9899:    Edellä olevat tiedot on koottu Tehyn teettä-                 Mitä Hallitus aikoo tehdä,jotta hoita-
9900: mästä tutkimuksesta. Yli puolet työsuojeluval-               jien työympäristö vastaisi lisääntyneitä
9901: tuutetuista arvioi ristiriitojen lisääntyneen työ-           vaatimuksia ja jotta hoitajien henkinen
9902: yhteisössä viime vuoden aikana. Pahoinvointi                 uupuminen ja fyysinen väsyminen vä-
9903: purkautuu henkisenä väkivaltana, alkoholion-                 henisivät?
9904: 
9905:      Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1996
9906: 
9907:                                           Liisa Hyssälä /kesk
9908: 
9909: 
9910: 
9911: 
9912: 260017
9913: 2                                          KK 61/1996 vp
9914: 
9915: 
9916: 
9917: 
9918:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
9919: 
9920:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ta terveydenhuoltohenkilöstön lyhytaikaisissa
9921: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       sairauspoissaoloissa ei tapahtunut muutoksia tai
9922: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     poissaolot vähenivät. Samanaikaisesti pitkät, yli
9923: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys-     kolmen päivän sairauspoissaolot lisääntyivät
9924: sälän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      noin joka kolmannessa kunnassa. Myös pyrki-
9925: 61:                                                 mys päästä ennenaikaiselle eläkkeelle lisääntyi
9926:                                                     jonkin verran.
9927:             Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta hoita-    Työn rasittavuuden kokemiseen vaikuttavat
9928:         jien työympäristö vastaisi lisääntyneitä    useat tekijät, kuten työntekijän mahdollisuudet
9929:         vaatimuksia ja jotta hoitajien henkinen     vaikuttaa omaan työhönsä, koulutukseen osal-
9930:         uupuminen ja fyysinen väsyminen vä-         listuminen sekä työpaikan sosiaaliset suhteet.
9931:         henisivät?                                  Näihin tekijöihin vaikuttamalla kunnissa on py-
9932:                                                     ritty vähentämään työn rasittavuutta ja paranta-
9933:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         maan työntekijöiden työolosuhteita.
9934: taen seuraavaa:                                         Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen mu-
9935:                                                     kaan suurimmassa osassa kunnista käynnistet-
9936:    Sosiaali- ja terveydenhuollossa on tapahtunut .. tiin terveydenhuoltohenkilöstön työkykyä yllä-
9937: suuria palvelujen ja hallinnon rakenteen mul\-      pitäviä toimia vuosina 1994 ja 1995. Näitä ovat
9938: toksia viime vuosina. Hoitokäytäntöjen muutos-      esimerkiksi arviot henkilöstön rasittuneisuudes-
9939: ten ja terveydenhuollon teknologian kehityksen~ ta, henkilökohtaiset liikuntaohjelmat tai muu
9940: myötä henkilöstön ammattitaitovaatimukset           varhaiskuntoutus sekä erilaiset työpaikkaselvi-
9941: ovat kasvaneet. Lamavuosina kunnat ovat saa-        tykset Puolet kunnista järjesti työnohjausta ter-
9942: neet aikaan suurimmat menojen supistukset hen-      veydenhuoltohenkilöstölle entiseen tapaan. Sen
9943: kilöstömenoissa. Tärkeimmät keinot ovat olleet      sijaan lähes yhtä moni kunta varasi täydennys-
9944: henkilöstösopimusten käyttö, vapautuvien vir-       koulutukseen rahaa aikaisempaa vähemmän.
9945: kojen tehtävien hoito sisäisin järjestelyin sekä    Viime vuonna tilanne muuttui kuitenkin hieman
9946: sijaisten palkkaamisen rajoittaminen. Samanai-      parempaan suuntaan. Suurimmassa osassa kun-
9947: kaisesti palvelujen kysyntä on kasvanut. Nämä       nista arvioitiin, että työnantaja pystyy luomaan
9948: muutokset merkitsevät sitä, että aikaisempaa        edellytykset ammatilliseen täydennyskoulutuk-
9949: pienemmällä henkilöstöllä on /hoidettu entistä      seen osallistumiselle terveydenhuollon ammatti-
9950: enemmän potilaita.              "                   henkilöistä annetussa laissa (559/94) säädetyllä
9951:    Useassa viime vuosina tehdyssä terveyden-        tavalla.
9952: huoltohenkilöstön työn rasittavuutta koskevas-         Työllistetty työvoima on korvannut osittain
9953: sa selvityksessä on saatu samansuuntaisia tulok-    sosiaali- ja terveystoimen vakituista henkilöstöä.
9954: sia kuin kirjallisessa kysymyksessä esille noste-   Lähes jokaisessa kunnassa on ollut työllistettyä
9955: tussa Tehyn selvityksessä. Työn henkisen rasitta-   työvoimaa viime vuosina. He toimivat sekä am-
9956: vuuden lisääntyminen on alkanut ilmetä somaat-      matillisissa että avustavissa tehtävissä. Osa kun-
9957: tisina oireina, ja työpaineet koetaan työn fyysise- nista arvioi työllistetyn työvoiman käytön rat-
9958: nä rasittavuutena.                                  kaisevan tärkeäksi.
9959:    Kuntien työolobarometrin 1994 mukaan työn            Työntekijöiden usko työssä kehittymiseen
9960: fyysinen ja henkinen rasittavuus on lisääntynyt     näyttää olevan elpymässä. Kuntien työolobaro-
9961: kunnissa enemmän kuin valtion tai yksityisen        metrin 1994 mukaan työntekijöiden käsitykset
9962: palveluksessa. Selvintä työn rasittavuden lisään-   mahdollisuuksistaan kehittää itseään sekä käyt-
9963: tyminen on ollut sosiaali- ja terveydenhuollossa.   tää kykyjään ja ammattitaitoaan työssä ovat
9964:    Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksessä    muuttuneet aikaisempaa hieman optimistisem-
9965: vuodelta 1994 todettiin, että terveydenhuolto-      miksi. Työpaikan sosiaalisissa suhteissa on ta-
9966: henkilöstön uupuminen ja tyytymättömyys li-         pahtunut paranemista. Vaikka kuntasektorin
9967: sääntyivät yleisesti. Suurimmassa osassa kunnis-    työpaikoilla on kilpailuhenkeä ja ristiriitoja esi-
9968:                                             KK 61/1996 vp                                             3
9969: 
9970: miesten ja työntekijöiden välillä sekä työntekijöi-   misestä, tiedon jakamisesta henkilöstölle ja hen-
9971: den kesken, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuol-   kilöstön motivoinnista. Näin henkilöstö sitoutuu
9972: tohenkilöstö koki työtovereiden tuen lisäänty-        muutoksen tavoitteisiin sekä osallistuu uusien
9973: neen.                                                 toimintamuotojen kehittämiseen ja muutoksen
9974:    Sosiaali- ja terveysministeriössä kerätään         läpivientiin. Sosiaali- ja terveysministeriö käyn-
9975: säännöllisesti tietoja palvelurakennemuutokses-       nistää maaliskuussa 1996 valtakunnallisen so-
9976: ta, sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuudesta      siaali- ja terveysjohtamisen täydennyskoulutus-
9977: sekä henkilöstön jaksamisesta. Tulosten perus-        ohjelman. Ohjelmaan sisältyy myös henkilöstö-
9978: teella käynnistetään erilaisia kehittämisprojekte-    johtamisen opintokokonaisuus. Ohjelma on tar-
9979: ja, joiden avulla kunnissa pyritään etsimään rat-     koitettu erityisesti kuntien ja kuntayhtymien
9980: kaisuja esille nousseisiin ongelmiin.                 ylimmälle johdolle.
9981:     Valtion keskushallinnon tasolla on meneillään        Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittä-
9982: useita hankkeita, joiden tavoitteena on tukea so-     miskeskuksessa on meneillään useita kehittämis-
9983: siaali- ja terveydenhuollon kehittämistoimintaa       projekteja, joissa arvioidaan sosiaali- ja tervey-
9984: sekä edistää henkilöstön hyvinvointia kunnissa.       denhuollon muutosten vaikutuksia henkilöstön
9985: Sosiaali- ja terveysministeriö selvittää parhail-     hyvinvointiin. Projekteissa pyritään löytämään
9986: laan työministeriön kanssa, miten kuntia voi-         uusia moniammatillisen yhteistyön keinoja työ-
9987: daan kannustaa työajan lyhentämiseen siten, että      yhteisön ongelmien poistamiseksi. Projekteissa
9988:  voidaan palkata uusia työntekijöitä. Jo nyt on       selvitetään muiden muassa väestövastuisten toi-
9989:  otettu käyttöön vuorotteluvapaa ja osa-aikalisä,     mintamallien, sosiaali- ja terveydenhuollon in-
9990: jotka mahdollistavat uupuneille työntekijöille le-    tegraation sekä vanhustenhuollon toimintamal-
9991:  vähdystauon. Tavoitteena on löytää sellaisia rat-    lien yhteyksiä työntekijöiden jaksamiseen ja in-
9992:  kaisuja, joilla helpotetaan työpaineita pysyvästi    novatiivisuuden edellytyksiin. Sosiaali- ja ter-
9993: ja luodaan uusia työpaikkoja. Näin voidaan aut-       veysalan työelämän ja koulutuksen yhteistyön
9994:  taa henkilöstönjaksamista sekä parantaa työllis-     kehittämisprojektin eräässä osaprojektissa pyri-
9995:  tymistä alalla ja ylläpitää työtä vailla olevien     tään keskussairaalan ja työvoimatoimiston yh-
9996:  ammattitaitoa.                                       teistyöllä edistämään työllistymistä ja paranta-
9997:     Jatkuvaan muutokseen liittyvä henkilöstön         maan henkilöstönjaksamista. Työttömät tervey-
9998:  epätietoisuus ja epävarmuus edellyttävät esimie-     denhuollon ammattihenkilöt hoitavat sairaalan
9999:  hiltä uudenlaista henkilöstöjohtamista. Esimies-     vakituisten työntekijöiden tehtävät näiden osal-
10000:  ten tehtävänä on vastata muutoksen käynnistä-        listuessa täydennyskoulutukseen.
10001: 
10002:      Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1996
10003:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
10004: 4                                          KK 61/1996 vp
10005: 
10006: 
10007: 
10008: 
10009:                                        Tili Riksdagens Talman
10010: 
10011:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     hälso- och sjukvårdspersonalen. 1 största delen
10012: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       av kommunerna skedde inga förändringar i den
10013: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     kortvariga sjukfrånvaron eller så minskade från-
10014: man Liisa Hyssälä undertecknade spörsmål nr          varon. Samtidigt ökade de långa sjukfrånvarope-
10015: 61:                                                  rioderna på mer än tre dagar i cirka var tredje
10016:                                                      kommun. Också ansökningarna om förtida pen-
10017:           Vad ämnar Regeringen göra för att          sion ökade något.
10018:        skötarnas arbetsmiljö skall fås att uppfyl-      Många faktorer, såsom arbetstagarens möjlig-
10019:        la de ökade kraven och för att skötarnas      heter att påverka sitt eget arbete, deltagandet i
10020:        psykiska och fysiska utmattning skall fås     utbildning och de sociala relationerna på arbets-
10021:        att minska?                                   platsen, inverkar på om arbetet upplevs som på-
10022:                                                      frestande. Genom att påverka dessa faktorer har
10023:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        man i kommunerna försökt minska belastningen
10024: anföra följande:                                     i arbetet och förbättra arbetstagarnas arbetsför-
10025:                                                      hållanden.
10026:    lnom social- och hälsovården har under de            1enlighet med social- och hälsovårdsministeri-
10027: senaste åren stora förändringar ägt rum med          ets utredning inleddes 1994 och 1995 i de flesta
10028: avseende på servicens och förvaltningens struk-      kommunerna åtgärder som syftar till bevarande
10029: tur. Förändringar i vårdrutinerna och utveck-        av hälso- och sjukvårdspersonalens arbetsförmå-
10030: lingen när det gäller teknologin inom hälso- och     ga. Sådana åtgärder är t.ex. uppskattning av per-
10031: sjukvården har gjort att kraven på yrkeskunskap      sonalens stressnivå, personliga motionsprogram
10032: hos personalen har ökat. Under depressionsåren       eller annan tidigrehabilitering samt olika slag av
10033: har kommunerna gjort de största utgiftsinbespa-      arbetsplatsutredningar. Hälften av kommunerna
10034: ringarna i personalutgifterna. De viktigaste med-    ordnade handledning i arbetet för hälso- och
10035: len har varit införandet av personalavtal, skötsel   sjukvårdspersonalen enligt tidigare modell. Näs-
10036: av tjänster som blir lediga genom interna ar-        tan lika många kommuner reserverade däremot
10037: rangemang samt begränsningar som gäller an-          mindre medel än tidigare för fortbildning. 1 fjol
10038: ställning av vikarier. Samtidigt har efterfrågan     förbättrades dock situationen något. I de flesta
10039: på service ökat. Dessa förändringar har inne-        kommunerna uppskattade man att arbetsgivaren
10040: burit att en allt mindre personai sköter vården av   kan skapa förutsättningar för deltagande i yrkes-
10041: allt fler patienter.                                 inriktad fortbildning så som stadgas i lagen om
10042:    Många utredningar som under de senaste åren       yrkesutbildade personer inom hälso- och sjuk-
10043: gjorts om påfrestningarna i hälso- och sjukvårds-    vården (559/94).
10044: personalens arbete har gett liknande resultat som       Den ordinarie personalen inom hälso- och
10045: den utredning av Tehy som nämns i spörsmålet.        sjukvårdssektorn har delvis ersatts av arbetskraft
10046: Det att arbetet psykiskt blivit mera påfrestande     som sysselsatts med sysselsättningsmedel. 1 näs-
10047: har börjat synas i form av somatiska symptom,        tan varje korumun har under de senaste åren
10048: och stressen i arbetet upplevs som fysisk belast-    anställts sådan arbetskraft. Dessa personer skö-
10049: ning.                                                ter såväl yrkesuppgifter som assisterande uppgif-
10050:    Enligt kommunernas arbetsmiljöbarometer           ter. En del av kommunerna uppskattar att anli-
10051: för 1994 har de psykiska och fysiska påfrestning-    tandet av denna med sysselsättningsmedel syssel-
10052: arna i arbetet ökat mera i kommunerna än hos         satta arbetskraft är av avgörande betydelse.
10053: staten eller på den privata sektorn. Tydligast har      Det verkar som om arbetstagarna nu håller på
10054: arbetets belastning ökat inom social- och hälso-     att återfå sin tro på möjligheterna att utvecklas i
10055: vården.                                              arbetet. Enligt kommunernas arbetsmiljöbaro-
10056:    1 en utredning som social- och hälsovårdsmi-      meter 1994 har arbetstagarnas uppfattning om
10057: nisteriet gjorde 1994 konstaterades att utmatt-      sina möjligheter att utvecklas och att utnyttja sin
10058: ningen och otillfredsställelsen allmänt ökade hos    förmåga och sin yrkeskunskap i arbetet blivit
10059:                                               KK 61/1996 vp                                             5
10060: 
10061: något mera optimistisk än tidigare. De sociala          cheferna. Deras uppgift är att ansvara för att
10062: relationerna på arbetsplatsen har förbättrats.          förändringarna påbörjas och att personalen ges
10063: Trots att det på arbetsplatserna inom den kom-          information och motiveras. På detta sätt fås per-
10064: munala sektorn råder en tävlingsmentalitet och          sonalen att omfatta målen för förändringarna
10065: trots att det förekommer konflikter mellan chefer       samt att deltai utvecklandet av nya verksamhets-
10066: och arbetstagare samt mellan arbetstagarna, an-         former och i genomförandet av förändringarna.
10067: såg i synnerhet personalen inom hälso- och sjuk-        Social- och hälsovårdsministeriet kommer i mars
10068: vården att stödet från arbetskamraterna har             1996 att starta ett riksomfattande fortbildnings-
10069: ökat.                                                   program för chefer inom social- och hälsovårds-
10070:     Social- och hälsovårdsministeriet inhämtar          sektorn. I programmet ingår också en studiehel-
10071: regelbundet uppgifter om förändringar i service-        het om personalledarskap. Programmet är sär-
10072: strukturen, om tillgången på social- och hälso-         skilt avsett för de högsta cheferna i kommunerna
10073: vårdstjänster samt om hur personalen mår. På            och samkommunerna.
10074: basis av resultaten startas olika slag av utveck-          Vid forsknings- och utvecklingscentralen för
10075: lingsprojekt, med vilkas hjälp man i kommuner-          social- och hälsovården pågår flera utvecklings-
10076: na försöker finna lösningar på de problem som           projekt, där man bedömer vilka verkningar för-
10077: uppdagats.                                              ändringarna inom social- och hälsovården har på
10078:     Hos staten pågår på centralförvaltningsnivå         personalens välbefinnande. I projekten försöker
10079: ett flertal projekt vilkas syfte är att stöda utveck-   man finna nya medel för samarbete som omfattar
10080: lingsverksamheten inom social- och hälsovården          flera yrkeskategorier för att lösa problemen i
10081: samt främja personalens välbefinnande i kom-            arbetsgemenskaperna. I projekten utreds bl.a. på
10082: munerna. Social- och hälsovårdsministeriet utre-        vilket sätt verksamhetsmodeller grundade på be-
10083: der som bäst tillsammans med arbetsministeriet          folkningsansvar, integration inom social- och
10084: hur kommunerna kan uppmuntras tili att förkor-          hälsovården samt verksamhetsmodellerna inom
10085: ta arbetstiden så att nya arbetstagare kan anstäl-      åldringsvården hänger samman med förutsätt-
10086: las. Redan nu har arbetsalternering och deltids-        ningarna för att arbetstagarna skall orka med sitt
10087: tillägg införts, vilka ger uttröttade arbetstagare      arbete och med deras förmåga tili innovationer. I
10088: en möjlighet tili andrum. Målet är att finna lös-       ett delprojekt inom ramen för projektet som gäl-
10089: ningar genom vilka man permanent kan råda bot           ler utvecklande av samarbetet mellan arbetslivet
10090: på stressen och skapa nya arbetsplatser. På detta       och utbildningen inom social- och hälsovårds-
10091:  sätt kan man hjälpa personalen att orka med            sektorn strävar man efter att genom samarbete
10092:  arbetet samt förbättra sysselsättningen i bran-        mellan ett centralsjukhus och arbetskraftsbyrån
10093:  schen och bevara yrkeskunskapen hos dem som            främja sysselsättningen och lätta personalens ar-
10094:  är utan arbete.                                        betsbörda. Arbetslösa yrkesutbildade personer
10095:     Den ovisshet och osäkerhet hos personalen           inom hälso- och sjukvården sköter uppgifterna i
10096:  som hänför sig tili de ständiga förändringarna         stället för sjukhusets ordinarie arbetstagare med-
10097:  förutsätter ett nytt slag av personalledarskap av      an dessa deltar i fortbildning.
10098: 
10099:      Helsingforsden 11 mars 1996
10100: 
10101:                                                                       Minister Terttu Huttu-Juntunen
10102:                                                KK 62/1996 vp
10103: 
10104: Kirjallinen kysymys 62
10105: 
10106: 
10107: 
10108: 
10109:                                      Liisa Hyssälä /kesk: Terveydenhuollossa asiakkaalta perittävien
10110:                                          maksujen vaikutuksesta hoitoon hakeutumiseen
10111: 
10112: 
10113:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
10114: 
10115:     Kun puhutaan verorahoin katetusta tervey-            ollenkaan yhdentekevää, millaista maksupoli-
10116: denhoidosta, katsotaan sen positiivisina puolina         tiikkaa terveydenhuollossa toteutetaan. Potilas-
10117: olevan oikeudenmukaisuus tavassa toteuttaa ter-          maksujen ja niiden korotusten on todettu leik-
10118: veydenhoitopalveluja, koska se lisää ihmisten            kaavan kaikkein eniten pienituloisten ja paljon
10119: tasa-arvoisuuttaja antaa samanlaiset oikeudet ja         palveluja tarvitsevien terveydenhoitopalvelujen
10120: mahdollisuudet terveydenhoitopalveluihin käyt-           käyttöä.
10121: täjän tuloista ja varallisuudesta riippumatta. Täl-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10122: löin joudutaan kuitenkin alistumaan mm. mo-              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10123: raalisen riskin ja yhteiskunnan hyvinvointitap-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10124: pion tuomiin haittoihin. Näiden ongelmien ja             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10125: julkisen terveydenhuollon kustannuskriisin rat-
10126: kaisumahdollisuutena on lisätty potilasmaksu-                        Miten Hallitus aikoo varmistaa, että
10127: jen osuutta. Jo nyt ja tulevaisuudessa yhä enem-                  terveydenhuollossa perittävät maksut ei-
10128: män voivat kunnat harkinnanvaraisesti itse päät-                  vät ylitä käyttäjien maksukykyä ja että
10129: tää potilasmaksuista tiettyjen rajojen puitteissa,                maksut eivät ole esteenä hoitoon hakeu-
10130: jolloin syntyy ja on jo syntynyt eroja eri kuntien                tumisessa sekä yksityisellä että julkisella
10131: välillä. Potilasmaksuratkaisut niin valtakunnan                   puolella ottaen huomioon, että monta
10132: kuin kunnan tasollakin ovat usein kompromis-                      kertaa julkisen puolen palveluja joko ei
10133:  seja, ja niitä tehtäessä ovat vaikutusten edut ja                ole tarjolla tai niihin on pitkät jonot, joten
10134:  haitat usein selvästi tiedossa, vaikka niistä ei pii-            potilas joutuu hakeutumaan yksityiselle
10135:  tatakaan. Käyttäjän kannalta ei tietenkään ole                   puolelle?
10136: 
10137:       Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1996
10138: 
10139:                                             Liisa Hyssälä /kesk
10140: 
10141: 
10142: 
10143: 
10144:  260017
10145: 2                                              KK 62/1996 vp
10146: 
10147: 
10148: 
10149: 
10150:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
10151: 
10152:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           aina asetuksen .enimmäisrajan mukaisen mak-
10153: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            sun. Nämä maksut saattavat joskus ylittää poti-
10154: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          laan maksukyvyn ja tämä joutuu turvautumaan
10155: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys-          toimeentulotukeen. Näin on viime aikoina käy-
10156: sälän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           nyt erityisesti lyhytaikaisessa psykiatrisessa lai-
10157: 62:                                                      toshoidossa.
10158:                                                             Voimassa oleva lainsäädäntö antaa siis kun-
10159:            Miten Hallitus aikoo varmistaa, että          nalle ja kuntayhtymälle mahdollisuuden periä
10160:         terveydenhuollossa perittävät maksut ei-         terveydenhuollossa sellaisen asiakasmaksun,
10161:         vät ylitä käyttäjien maksukykyä ja että          joka vastaa asiakkaan toimeentuloedellytyksiä.
10162:         maksut eivät ole esteenä hoitoon hakeu-          Koska näin ei näytä aina tapahtuvan, sosiaali- ja
10163:         tumisessa sekä yksityisellä että julkisella      terveysministeriö on yhdessä Suomen Kuntalii-
10164:         puolella ottaen huomioon, että monta             ton kanssa valmistellut vuotuisen katon säätä-
10165:         kertaa julkisen puolen palveluja joko ei         mistä terveydenhuollon asiakasmaksuille.
10166:         ole tarjolla tai niihin on pitkät jonot, joten      Yksityisen sektorin asiakasmaksut eivät ole
10167:         potilas joutuu hakeutumaan yksityiselle          viranomaisten valvonnassa tai määrättävissä.
10168:         puolelle?                                        Sairausvakuutus korvaa vakuutetulle osan yksi-
10169:                                                          tyissektorin lääkärissäkäyntien sekä tutkimus- ja
10170:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             hoitokäyntien maksuista. Korvausprosentti las-
10171: vasti seuraavaa:                                         ketaan sairausvakuutuslain mukaisesti vahviste-
10172:                                                          tusta taksasta. Yksityinen ammatinharjoittaja
10173:    Terveydenhuollossa perittävät maksut mää-             tai palvelujen tuottaja voi kuitenkin periä sai-
10174: räytyvät kunnallisissa palveluissa asiakasmaksu-         rausvakuutustaksasta poikkeavia asiakasmak-
10175: lain ja -asetuksen perusteella. Asiakasmaksulais-        suja.
10176: sa mainitaan ne terveyspalvelut, jotka ovat käyt-            Kunnat ja kuntayhtymät voivat tarvittaessa
10177: täjille maksuttomia, ja asetuksessa on lisäksi           ostaa terveyspalveluja myös yksityiseltä sektoril-
10178: määritelty enimmäisrajoja eräille maksullisille          ta, jos oma palvelujen tuotanto ei riitä. Ostopal-
10179: palveluille. Kunta tai kuntayhtymä päättää mak-          veluja käytetään suhteellisen vähän, ja julkisen
10180: sun suuruudesta ja se voi olla tietysti enimmäis-        puolen potilasjonoihin on viime vuosina vaiku-
10181: määrää pienempikin.                                      tettu lähinnä toimintaa tehostamalla ja rationali-
10182:    Asiakasmaksulain mukaan kunta tai kunta-              soimalla. Perusterveydenhuollossa väestövastui-
10183: yhtymä voi päättää, että potilaalta voidaan asia-        sen toiminnan laajentuminen on vähentänyt jo-
10184: kasmaksu jättää perimättä tai sitä voidaan alen-         noja, ja erikoissairaanhoidossa halutaan hoito-
10185: taa, jos henkilön elatusvelvollisuuden, toimeen-         takuuta kokeilemalla päästä eroon tutkimus- ja
10186: tuloedellytykset tai huollolliset näkökohdat huo-        hoitojonoista, jotka ovat eri sairaanhoitopiireis-
10187: mioon ottaen siihen on syytä. Käytännössä                sä hyvin erilaisia.
10188: useimmat kunnat ja kuntayhtymät perivät lähes
10189: 
10190:       Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1996
10191: 
10192:                                                                        Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
10193:                                               KK 62/1996 vp                                                 3
10194: 
10195: 
10196: 
10197: 
10198:                                          Tili Riksdagens Talman
10199: 
10200:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        kommuner de maximiavgifter förordningen till-
10201: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          låter. Dessa avgifter kan ib1and överstiga patien-
10202: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-        tens betalningsförmåga och den betalningsskyl-
10203: man Liisa Hyssälä undertecknade spörsmål nr             dige kan tvingas anhålla om utkomststöd. Så har
10204: 62:                                                     skett på senare tid, i synnerhet inom den kortva-
10205:                                                         riga psykiatriska institutionsvården.
10206:           På vilket sätt ämnar Regeringen säker-           Gällande lagstiftning ger så1edes kommuner
10207:        ställa att de avgifter som uppbärs inom          och samkommuner möjlighet att anpassa klient-
10208:        hälsovården inte överstiger användarnas          avgifterna inom hälsovården tili klientens ut-
10209:        betalningsförmåga och att avgifterna inte        komstmöjligheter. Eftersom detta inte alltid ver-
10210:        utgör ett hinder fOr sökande av vård, var-       kar vara fallet, har social- och hålsovårdsministe-
10211:        ken inom den privata eller den offentliga        riet tillsammans med Finlands Kommunförbund
10212:        hälsovården, med beaktande av att vissa          berett 1agstiftning om ett årligt tak för klientav-
10213:        tjänster mången gång inte erbjuds inom           gifterna inom hälsovården.
10214:        den offentliga hälsovården eller att det är         Klientavgifterna inom den privata sektorn
10215:        långa köer tili dessa tjänster, så att patien-   övervakas och bestäms inte av myndigheterna.
10216:        terna tvingas söka sig tili den privata häl-     Sjukförsäkringen ersätter en del av avgifterna för
10217:        sovården?                                        läkarbesök samt undersökningar och behand-
10218:                                                         lingar inom den privata sektorn. Ersättningspro-
10219:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           centen räknas ut på basis av den taxa som fast-
10220: anföra följande:                                        ställts enligt sjukförsäkringslagen. En privat yr-
10221:                                                         kesutövare eller serviceproducent kan dock upp-
10222:    De avgifter som uppbärs för kommunala                bära klientavgifter som avviker från sjukförsäk-
10223: tjänster inom hälsovården baserar sig på lagen          ringslagens taxa.
10224: och förordningen om klientavgifter inom social-            Kommuner och samkommuner kan vid behov
10225: och hälsovården. I lagen nämns vilka hälsovårds-        köpa hälsovårdstjänster inom den privata sek-
10226: tjänster som är avgiftsfria för användaren och i        torn om den egna produktionen av tjänster inte
10227: förordningen preciseras dessutom maximigrän-            räcker tili. Köpta tjänster utnyttjas i relativt liten
10228: serna för vissa avgiftsbelagda tjänster. Kommu-         utsträckning och inom den offentliga sektorn har
10229: nen eller samkommunen beslutar hur hög avgif-           man under de senaste åren påverkat patientköer-
10230: ten skall vara och den kan naturligtvis vara lägre      na närmast genom att effektivera och rationalise-
10231: än maximiavgiften.                                      ra verksamheten. Inom primärhälsovården har
10232:    Enligt lagen om klientavgifter inom social-          breddandet av den befolkningsansvariga verk-
10233: och hälsovården kan kommunen eller samkom-              samheten minskat köerna och inom den speciali-
10234: munen besluta att efterskänka eller nedsätta            serade sjukvården önskar man genom att pröva
10235: klientavgiften om det finns skäl tili det med beak-     ett system med vårdgaranti bli av med undersök-
10236: tande av den beta1ningsskyldiges försörjnings-          nings- och vårdköerna, som varierar starkt i olika
10237: plikt, utkomstmöjligheter eller vårdsynpunkter. I       sjukvårdsdistrikt.
10238: praktiken uppbär de flesta kommuner och Sam-
10239: 
10240:      Helsingforsden 8 mars 1996
10241: 
10242:                                                                        Minister Terttu Huttu-Juntunen
10243:                                              KK 63/1996 vp
10244: 
10245: Kirjallinen kysymys 63
10246: 
10247: 
10248: 
10249: 
10250:                                     Liisa Hyssälä /kesk: Toimeentulotuen myöntämisestä opiskelijoille
10251: 
10252: 
10253: 
10254:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
10255: 
10256:     Jokaisella kansalaisella tulisi olla oikeus toi-   keen, eikä viimesijainen toimeentuloturvajärjes-
10257: meentulotukeen yhtäJäisin perustein. Kun valtio        telmä ole pystynyt vastaamaan siihen kohdistu-
10258: joutuu arvioimaan sosiaaliturvan rahoitusta ja         neisiin paineisiin. Tästä ovat osoituksena edel-
10259: kokonaisuutta, ei se voi siirtää vastuuta kansa-       leenkin pitkät jonotusajat, kuntakohtaiset erot ja
10260: laisten vähimmäisturvasta huolehtimisesta ko-          epäoikeudenmukaiset myöntämiskäytännöt toi-
10261: konaan kunnille. Kun näin tapahtuu, syntyy eri-        meentulotukea haettaessa.
10262: arvoisuutta. Toimeentulotuki on luotu täydentä-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10263: mään syyperusteista ja ensisijaista sosiaaliturva-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10264: järjestelmää sekä turvaamaan toimeentulo niille        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10265: henkilöille, jotka jäävät muiden etuuksien ulko-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10266: puolelle tai jotka ovat syystä tai toisesta tilapäi-
10267:  sesti toimeentulotuen tarpeessa. Viimesijaisen                  Miten Hallitus on varmistanut, että
10268:  toimeentuloturvan tulisi olla lähtökohdiltaan                opiskelijat saavat toimeentulotukea sa-
10269:  tasa-arvoisuuteen ja yhdenmukaisuuteen perus-                moin perustein kuin muut kansalaiset ja
10270:  tuva. Opiskelijoiden kohdalla toimeentulotuki ei             että opiskelijoita ei kohdella muihin kan-
10271:  ole läheskään aina toteutunut subjektiivisena oi-            salaisryhmiin verrattuna epätasa-arvoi-
10272:  keutena. Opintotukijärjestelmän epäkohdat ovat               sesti?
10273:  lisänneet opiskelijoiden tarvetta toimeentulotu-
10274: 
10275:      Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1996
10276: 
10277:                                            Liisa Hyssälä /kesk
10278: 
10279: 
10280: 
10281: 
10282:  260017
10283: 2                                           KK 63/1996 vp
10284: 
10285:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
10286: 
10287:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        opintolaina), joka on tarkoitettu kattamaan
10288: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         opiskeluaikaiset opinto- ja toimeentulokustan-
10289: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       nukset. Myös valtion takaaman lainan muodos-
10290: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys-       sa suoritettava tuki on muun muassa lääninoi-
10291: sälän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        keuksien omaksuman oikeuskäytännön mukaan
10292: 63:                                                   ensisijainen toimeentulotukeen nähden. Opiske-
10293:                                                       lija voi kuitenkin joutua tilanteeseen, jossa hänel-
10294:           Miten Hallitus on varmistanut, että         lä ei ole varoja käytettävissä omaan tai perheensä
10295:        opiskelijat saavat toimeentulotukea sa-        elatukseen. Kunta on tällöin velvollinen anta-
10296:        moin perustein kuin muut kansalaiset ja        maan toimeentulotukea opiskelijalle samoin pe-
10297:        että opiskelijoita ei kohdella muihin kan-     rustein kuin muullekin avun tarpeessa olevalle.
10298:        salaisryhmiin verrattuna epätasa-arvoi-            Toimeentulotukea sai vuonna 1994 47 296
10299:        sesti?                                         opiskelijaa tai sellaista kotitaloutta, jonka pää-
10300:                                                       mies on opiskelija. Määrä on miltei seitsemän
10301:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kertaa suurempi kuin vuonna 1985. Opiskelijoi-
10302: vasti seuraavaa:                                      den suhteellinen osuus kaikista toimeentulotu-
10303:                                                       kea saaneista kotitalouksista oli vuonna 1994
10304:    Oikeudesta toimeentulotukeen säädetään so-         runsas 14%.
10305: siaalihuoltolain (710/82) 30 §:n 1 momentissa.            Sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen mu-
10306: Sen mukaan toimeentulotukea on oikeutettu             kaan opiskelijoiden asema suhteessa toimeentu-
10307: saamaan henkilö, joka on tuen tarpeessa eikä voi      lotukeen on monessa mielessä ongelmallinen.
10308: saada tarpeen mukaista toimeentuloa ansiotyöl-        Pulmatilanteita syntyy muun muassa opintojen
10309: lään tai yrittäjätoiminnallaan, muista tuloistaan     pitkittyessä ja silloin, kun opiskelijana on vai-
10310: tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen       keuksia saada opintolainaa, vaikka on saanut
10311: henkilön huolenpidolla tahi muulla tavalla. Toi-      siihen valtion takauksen.
10312: meentulotuki on siten viimesijainen tukijärjestel-        Toimeentulotuen suhdetta opintotukijärjes-
10313: mä muun muassa yhteiskunnan muiden tuki-              telmään on selvitetty ministeriön asettamassa
10314: muotojen suhteen. Mitään henkilöryhmää ei voi-        toimeentulotuen, opintotuen ja työmarkkina-
10315: da jättää toimeentulotuen ulkopuolelle, vaan          tuen yhteensovitustyöryhmän muistiossa (STM
10316: tuen tarve on aina arvioitava tapauskohtaisesti.      1995:24). Ministeriö on edelleen 1.12.1995 aset-
10317: Siten myös opiskelijoilla on oikeus toimeentulo-      tanut työryhmän selvittämään toimeentulotuen
10318: tukeen, jos sen myöntämisen edellytykset yksit-       säädöspohjan tarkistamiseen liittyviä kysymyk-
10319: täistapauksessa täyttyvät.                            siä. Tämä työryhmä on kuullut asiantuntijoina
10320:    Toimeentulotuen yleisistä perusteista annettu      mm. opiskelijajärjestöjen edustajia.
10321: valtioneuvoston päätös (988/93) ei sisällä mitään         Toimeentulotuen säädöstyöryhmän määräai-
10322: sellaista, mikä rajoittaisi opiskelijoiden oikeutta   ka päättyy huhtikuun lopussa 1996. Sosiaali- ja
10323: toimeentulotukeen. Tällä päätöksellä maan kai-        terveysministeriö ryhtyy tarvittaviin toimenpitei-
10324: kissa kunnissa on ryhdytty soveltamaan toi-           siin toimeentulotukea koskevien säännösten
10325: meentulotuessa 1.1.1994 lukien ns. laajaa perus-      muuttamiseksi työryhmän ehdotusten valmistut-
10326: osaa,joka on yhtenäistänyt tuen myöntämiskäy-         tua siten, että säädösmuutokset voisivat tulla
10327: täntöjäja siten yhdenmukaistanut myös opiskeli-       voimaan vuoden 1997 alusta lukien.
10328: joiden asemaa toimeentulotuen suhteen koko                Opetusministeriön asettama työryhmä selvit-
10329: maassa. Kunnissa tapahtuvan toimeentulotuen           tää puolestaan korkeakouluopiskelijoiden enim-
10330: soveltamisen helpottamiseksi sosiaali- ja terveys-    mäistukiaikaa koskevien säännösten tarkista-
10331: ministeriö on antanut suositusluonteisen oppaan       mistarvetta. Työryhmän määräaika päättyy
10332: maaliskuussa 1994 (STM:n Oppaita 1994:2).             maaliskuun 1996lopussa. Tarkoituksena on, että
10333: Oppaassa annetut suositukset eivät kuitenkaan         myös tämän työryhmän ehdottamat säädösmuu-
10334: ole kuntaa sitovia.                                   tokset saatettaisiin voimaan vuoden 1997 alusta
10335:    Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestel-     lukien.
10336: mä on opintotuki (opinto raha, asumislisä ja
10337: 
10338:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1996
10339: 
10340:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
10341:                                               KK 63/1996 vp                                                3
10342: 
10343:                                           Tili Riksdagens Talman
10344: 
10345:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        och studielån) som skall täcka studie- och lev-
10346: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-          nadskostnaderna under studietiden. Stöd i form
10347: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-        av Iån med statlig garanti kommer före utkomst-
10348: man Liisa Hyssälä undertecknade spörsmål nr             stöd också enligt den rättspraxis som bl.a. Iäns-
10349: 63:                                                     rätterna omfattar. Menen studerande kan råka i
10350:                                                         en situation där han saknar medel för sin egen
10351:            På vilket sätt har Regeringen säker-         eller sin familjs försörjning. Då är kommunen
10352:         ställt att studerande får utkomststöd på        skyldig att ge den studerande utkomststöd på
10353:         samma grunder som övriga medborgare             samma grunder somalla andra som är i behov av
10354:         och att studerande inte behandlas olik-         hjäp.
10355:         värdigt i förhållande tili andra medbor-           Ar 1994 fick 47 296 studerande eller sådana
10356:         gargrupper?                                     hushåll vars huvudman är studerande utkomst-
10357:                                                         stöd. Antalet är nästan sju gånger större än under
10358:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            1985. Studerandenas proportionella andel av alla
10359: anföra följande:                                        hushåll som fick utkomststöd var drygt 14% år
10360:                                                          1994.
10361:     I 30 § 1 mom. socialvårdslagen (710/82) stad-          Enligt social- och hä1sovårdsministeriets upp-
10362: gas om rätten tili utkomstskydd. Berättigad tili        fattning är studerandenas ställning i många avse-
10363: utkomststöd är den som är i behov av stöd och           enden problematisk i förhållandetill utkomststö-
10364: inte kan få sin utkomst genom förvärvsarbete            det. Problemsituationer uppstår bl.a. då studier-
10365: eller verksamhet som företagare, genom andra            na drar ut på tiden och då studeranden har svårt
10366: inkomster eller tillgångar eller genom omvård-          att få studielån, fastän han har fått statlig garanti
10367: nad från en sådan persons sida som är försörj-          för 1ånet.
10368: ningspliktig gentemot honom eller på annat sätt.           Utkomststödets relation tili studiestödssyste-
10369: Utkomststödet är således det stödsystem som             met har utretts i en promemoria av en arbets-
10370: tillämpas i sista hand i jämförelse med bl.a. övri-     grupp tillsatt av ministeriet med uppgift att sam-
10371: ga bidrag som samhället betalar. Ingen grupp av         ordna utkomststödet, stuediestödet och arbets-
10372: människor får Iämnas utanför utkomststödet,             marknadsstödet (STM 1995:24). Ministeriet till-
10373: utan behovet av stöd skall alltid bedömas skilt         satte vidare den 1 december 1995 en arbetsgrupp
10374: från fall tili fall. Således har även studerande rätt   med uppgift att utreda frågor i anknytning tili en
10375: tili utkomststöd, om villkoren för att stöd skall       justering av författningsgrunden för utkomststö-
10376: beviljas i ett enskilt fall uppfylls.                   det. Arbetsgruppen har som experter hört bl.a.
10377:     1 statsrådets beslut om de allmänna grunderna       representanter för de studerandes organisatio-
10378: för utkomststöd (988/93) ingår inte något sådant        ner.
10379: som skulle begränsa studerandes rätt tili ut-              Tidsfristen för den arbetsgrupp som skall utre-
10380: komststöd. Genom detta beslut har samtliga              da utkomststödet går ut i slutet av april 1996.
10381: kommuner i vårt land tillämpat den s.k. utvidga-        Social- och hälsovårdsministeriet vidtar nödvän-
10382: de grunddelen fr.o.m. den 1 januari 1994, viiken        diga åtgärder för att de stadganden som gäller
10383: har samordnat praxis i fråga om beviljande av           utkomststöd ändras efter att arbetsgruppens för-
10384: stödet och således även förenhetligat studeran-         slag har fårdigställts så att de reviderade författ-
10385: denas ställning i förhållande tili utkomststödet i      ningarna kunde träda i kraft vid ingången av
10386:  hela landet. Social- och hälsovårdsministeriet         1997.
10387:  publicerade i mars 1994 en vägledning av rekom-           En arbetsgrupp tilisatt av undervisningsminis-
10388:  mendationsnatur för dem som fattar beslut om           teriet utreder för sin del behovet av att justera de
10389:  utkomststödet i kommunerna (Social- och hälso-         stadganden som gäller den maximitid för viiken
10390:  vårdsministeriets handböcker 1994:2). De re-           högskolestuderande skall få stöd. Tidsfristen för
10391:  kommendationer som ges i handboken är dock             arbetsgruppen går ut i slutet avmars 1996. Avsik-
10392:  inte bindande för kommunerna.                          ten är att författningarna efter att ha ändrats på
10393:      För studerande garanteras uppehället primärt       det sätt som denna arbetsgrupp föreslagit skall
10394:  genom studiestöd (studiepenning, bostadstiliägg        träda i kraft vid ingången av 1997.
10395: 
10396:      Helsingforsden 6 mars 1996
10397: 
10398:                                                                        Minister Terttu Huttu-Juntunen
10399:                                            KK 64/1996 vp
10400: 
10401: Kirjallinen kysymys 64
10402: 
10403: 
10404: 
10405: 
10406:                                   Liisa Hyssälä /kesk: Omaishoitajien tukemisesta omaishoitojärjes-
10407:                                       telmää kehittämällä
10408: 
10409: 
10410:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
10411: 
10412:    Maassamme on noin 300 000 taloutta, joissa       taata riittävän tukiverkoston luominen omais-
10413: on toisen henkilön apua tarvitseva vanhus, vam-     hoitajille vastineeksi siitä valtavan tärkeästä ja
10414: mainen tai pitkäaikaissairas. Vain 14 000 talout-   yhteiskunnalle edullisesta panostuksesta, jonka
10415: ta saa omaishoidontukea. Palvelurakenteen           he antavat huolehtiessaan omasta läheisestään.
10416: muuttuessa avopainotteiseksi kotona hoidetta-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10417: vien yhä vaikeahoitoisempien ihmisten määrä         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10418: kasvaa. Hoitotyö on usein hyvin sitovaaja vaati-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10419: vaa. On huolehdittava siitä, että vaikka omais-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10420: hoito on tunnesiteisiin pohjaava ratkaisu, jonka
10421: tulisi perustua vapaaehtoisuuteen ja haluun aut-              Millä tavalla Hallitus aikoo tukea
10422: taa omaa läheistä, tästä velvollisuudentunteesta           omaishoitajia tai kehittää omaishoitojär-
10423: ja rakkaudesta ei muodostuisi liian yksinäistä ja          jestelmää niin, että se vastaisi avopainot-
10424: raskasta tehtävää. Yhteiskunnan velvollisuus on            teisuuden vaatimuksia?
10425: 
10426:      Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1996
10427:                                          Liisa Hyssälä /kesk
10428: 
10429: 
10430: 
10431: 
10432:  260017
10433: 2                                           KK 64/1996 vp
10434: 
10435: 
10436: 
10437: 
10438:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
10439: 
10440:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Omaishoidon tukemiseksi toteutettiin myös
10441: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         lyhytaikaisen omaishoidon kokeilu (Sosiaali- ja
10442: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       terveysministeriön selvityksiä 1995:6). Kokeilun
10443: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys-       keskeinen tulos oli, että myös lyhytaikainen
10444: sälän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        omaishoidon tukeminen äkillisen sairauden, ter-
10445: 64:                                                   minaalihoidon tai muussa vastaavassa yhteydes-
10446:                                                       sä on tarkoituksenmukaista. Kokeilun tuloksia
10447:           Millä tavalla Hallitus aikoo tukea          aiotaan viedä tässä vaiheessa eteenpäin lähinnä
10448:        omaishoitajia tai kehittää omaishoitojär-      informaatio-ohjauksen ja koulutuksen keinoin,
10449:        jestelmää niin, että se vastaisi avopainot-    ja seuraavan omaishoitoa koskevan selvityksen
10450:        teisuuden vaatimuksia?                         yhteydessä on tarkoitus arvioida toimenpiteiden
10451:                                                       riittävyys. Seuraavan selvityksen tekeminen
10452:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           ajoittunee vuoteen 1998.
10453: taen seuraavaa:                                           Syksyn 1995 aikana käynnistyi omaishoidon
10454:                                                       palvelusetelikokeilu, jonka tavoitteena on etsiä
10455:    Heinäkuun 1 päivänä vuonna 1993 voimaan            toimintamuotoja, joilla tuetaan omaistaan koto-
10456: tulivat sosiaalihuoltolain muutos (1365/92) ja        na hoitavan henkilön mahdollisuutta irrottautua
10457: asetus omaishoidon tuesta (318/93), joilla luotiin    hoitotehtävästä uupumuksen välttämiseksi. Mu-
10458: omaishoidon tukea koskeva säädöstö. Stakes            kana on noin 20 kuntaa, useita sosiaali- ja ter-
10459: teki sosiaali- ja terveysministeriön toimeksian-      veysalan järjestöjä sekä Raha-automaattiyhdis-
10460: nosta keväällä 1994 selvityksen uudistuksen to-       tys. Kokeilu päättyy vuoden 1997 lopussa.
10461: teutumisesta kunnissa. Raportti selvityksestä jul-        Omaishoidon tukea koskeva lainsäädäntöuu-
10462: kaistiin keväällä 1995 (Kotihoidon tuesta omais-      distus kuten 1.1.1993 voimaan tullut sosiaali- ja
10463: hoidon tukeen).                                       terveydenhuollon uudistettu valtionosuuslain-
10464:    Selvityksen mukaan hoidettavien määrä oli          säädäntö (L 733/92) korostavat kuntien omaa
10465: vähentynyt, mutta keskimääräiset hoitopalkkiot        harkinta- ja päätösvaltaa siten, että kunnat voi-
10466: olivat nousseet ja omaishoitajien sosiaaliturva oli   vat omista lähtökohdistaan käsin määritellä mm.
10467: parantunut. Tutkijat totesivat, että kunnisf>a ol-    omaishoidontukipolitiikkansa ja resurssoida sen
10468: laan tavoittelemassa uudistuksen erästä keskeis-      mukaisesti. Omaishoidon tukeen panostaminen
10469: tä tavoitetta, omaishoidon tuen hahmottamista         on tehtyjen selitysten mukaan kuitenkin erittäin
10470: kokonaisuutena, johon kuuluvat hoitopalkkio,          edullista kunnalle, koska sillä korvataan hyvin
10471: hoitoa tukevat palvelut ja vapaa.                     useissa tapauksissa laitoshoitoa.
10472: 
10473:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1996
10474: 
10475:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
10476:                                            KK 64/1996 vp                                             3
10477: 
10478: 
10479: 
10480: 
10481:                                        Tili Riksdagens Talman
10482: 
10483:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     (Social- och hälsovårdsministeriets utredning
10484: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       1995:6). Det viktigaste resultatet av försöket
10485: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     var att det är ändamålsenligt att stöda närstå-
10486: man Liisa Hyssälä undertecknade spörsmål nr          endevård även för en kortare tid vid akut sjuk-
10487: 64:                                                  dom, lindringsvård eller i motsvarande sam-
10488:                                                      manhang. Resultaten av försöket har man i det-
10489:          På vilket sätt ämnar Regeringen stöda       ta skede för avsikt att sprida närmast med hjälp
10490:        närståendevårdare eller utveckla syste-       av informationsstyrning och utbildning, och i
10491:        met för närståendevård så att det svarar      samband med nästa utredning som gäller när-
10492:        mot kraven på en ökad öppenvård?              ståendevård avser man att utvärdera om åtgär-
10493:                                                      derna varit tillräckliga. Följande utredning tor-
10494:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        de genomföras 1998.
10495: anföra följande:                                        Under hösten 1995 inleddes ett försök med
10496:                                                      vårdpeng, vars mål är att söka verksamhetsfor-
10497:    Den 1 juli 1993 trädde lagen om ändring av        mer i syfte att ge en person som sköter en närstå-
10498: socialvårdslagen (1365/92) och förordningen om       ende i hemmet möjlighet att få stöd för ledighet
10499: stöd för närståendevård (318/93) i kraft. Dessa      från vårduppgifterna för att undvika utmattning.
10500: utgör den grundläggande lagstiftningen då det        Cirka 20 kommuner, flera social- och hälsovårds-
10501: gäller stöd för närståendevård. Stakes gjorde vå-    organisationer samt Penningautomatföreningen
10502: ren 1994 på uppdrag av social- och hälsovårdsmi-     deltar i försöket, som pågår fram tili slutet av
10503: nisteriet en utredning av hur reformen har ge-       1997.
10504: nomförts i kommunerna. En rapport om utred-             Olika lagstiftningsreformer som berör stöd för
10505: ningen publicerades våren 1995 (Kotihoidon           närståendevård, såsom den reviderade lagstift-
10506: tuesta omaishoidon tukeen).                          ningen om statsandel för social- och hälsovården
10507:    Enligt utredningen hade antalet vårdbehövan-      (733/92) som trädde i kraft 1.1.1993, betonar
10508: de minskat, men de genomsnittliga vårdarvode-        kommunernas egen prövnings- och beslutande-
10509: na hade stigit och närståendevårdarnas social-       rätt såtillvida att kommunerna utgående från sin
10510: skydd hade förbättrats. De som utförde under-        egen situation kan utforma bl.a den politik som
10511: sökningen konstaterade att kommunerna strävar        drivs i fråga om stöd för närståendevård och
10512: efter att uppnå ett av reformens centrala mål, att   resurstilldelningen i enlighet med denna politik.
10513: gestalta närståendevården som en helhet, tili vii-   Att satsa på stöd för närståendvård är emellertid
10514: ken hör vårdarvode, tjänster som stöder vården       enligt de utredningar som gjorts mycket förmån-
10515: och ledighet.                                        ligt för kommunen eftersom närståendevården i
10516:    Som stöd för närståendevården genomfördes         många fall ersätter institutionsvården.
10517: också ett kortvarigt försök med närståendevård
10518: 
10519:      Helsingforsden 12 mars 1996
10520: 
10521:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
10522:                                               KK 65/1996 vp
10523: 
10524: Kirjallinen kysymys 65
10525: 
10526: 
10527: 
10528: 
10529:                                     Liisa Hyssälä /kesk: Yliopiston assistentuurin jatkumisesta äitiys-
10530:                                         loman aikana
10531: 
10532: 
10533:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
10534: 
10535:    Yliopistojen assistentuurit ovat nykyisin pää-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10536: sääntöisesti kolmivuotisia, aikaisemmin viisi-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10537: vuotisia. Jos assistentti tulee raskaaksi tänä aika-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10538: na, hän menettää assistentuuristaan vastaavan-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10539: pituisen jakson. Usein tutkimustyö keskeytyy
10540: hyvinkin kriittisellä tavalla, esimerkiksi niin, että             Miten Hallitus aikoo varmistaa sen,
10541: väitöskirjatyö jää kesken. Miestutkija sen sijaan              että yliopistojen naispuoliset assistentit
10542: voi jatkaa työtään riippumatta siitä, haluaako                 ovat tasa-arvoisessa asemassa miespuoli-
10543: hän lapsia vai ei. Nainenjoutuu valitsemaan lap-               siin assistentteihin nähden?
10544: sen ja tieteellisen uran välillä.
10545:      Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1996
10546: 
10547:                                             Liisa Hyssälä /kesk
10548: 
10549: 
10550: 
10551: 
10552: 260017
10553: 2                                           KK 65/1996 vp
10554: 
10555: 
10556: 
10557: 
10558:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
10559: 
10560:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        mia täytettäessä hakijan aikaisempien toimikau-
10561: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         sien aikana pitämä äitiysloma, hoitovapaa tai
10562: olette kirjeellänne 20 päivältä helmikuuta 1996       suosituksessa mainitusta muusta syytä saatu vir-
10563: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäse-         kavapaus mukaan aikaisempiin toimikausiin, vai
10564: nen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hyssälän       jätetäänkö tällainen aika näiden toimikausien
10565: tekemän kirjallisen kysymyksen n:o 65:                pituutta tarkasteltaessa huomiotta. Tieduste-
10566:                                                       luun vastasi 17 yliopistoa ja korkeakoulua, jotka
10567:           Miten Hallitus aikoo varmistaa sen,         ilmoittivat soveltavansa toimikausien pidennyk-
10568:        että yliopistojen naispuoliset assistentit     siä siten kuin opetusministeriö on esittänyt.
10569:        ovat tasa-arvoisessa asemassa miespuoli-          Tasa-arvovaltuutettu esitti opetusministeriöl-
10570:        siin assistenHeihin nähden?                    le 7 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyllä kirjeel-
10571:                                                       lään suosituksen edellä mainitun ohjeen täyden-
10572:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           tämiseksi.
10573: taen seuraavaa:                                          Opetusministeriö lähetti 20 päivänä syyskuuta
10574:                                                       1988 yliopistoille ja korkeakouluille osoitetun
10575:    Opetusministeriö on ohjeistanut asiaa yliopis-     yleiskirjeen (dno 88/032/88), jossa ministeriön
10576: toissa ja korkeakouluissa kirjeellään 26 päivältä     ohjetta täydennettäisiin täysin tasa-arvovaltuu-
10577: huhtikuuta 1985 (dno 12294/152/84). Tässä kir-        tetun suosituksen mukaisesti eli seuraavasti:
10578: jeessä on ilmoitettu ministeriön kantana, että as-    "Äitiysloman ja vastaavan mittainen pidennys
10579: sistenteille myönnettäisiin säännönmukaisesti äi-     tulisi antaa toimikauteen, jonka ajaksi virkava-
10580: tiysloman (vanhempainloman), asevelvollisuus-         paus sattuu. Sen sijaan tätä pidennystä ei tulisi
10581: ja siviilipalvelusajan tai pitkäaikaisen sairaus-     ottaa huomioon toimikausien pituuksia lasket-
10582: ajan verran pidennystä toimikauteen.                  taessa silloin kun joudutaan soveltamaan mää-
10583:    Tasa-arvovaltuutettu tiedusteli 27.4.1987 päi-     räyksiä, joiden mukaan tehtävässä voidaan toi-
10584: vätyllä kirjeellä yliopistoilta ja korkeakouluilta,   mia vain tietty enimmäisaika. Vastaavaa periaa-
10585: miten opetusministeriön 26.4.1985 esittämää           tetta tulisi noudattaa myös hoitovapaasta."
10586: suositusta mm. äitiyslomaa vastaavasta piden-            Edellä kerrotun nojalla opetusministeriöllä ei
10587: nyksestä toimikausiin sovelletaan. Erityisesti        ole syytä epäillä, etteikö tasa-arvo olisi toteutu-
10588: pyydettiin tiedot siitä, luetaanko virkoja tai toi-   nut kysymyksessä esitetyssä asiassa.
10589: 
10590:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1996
10591: 
10592:                                                                Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
10593:                                             KK 65/1996 vp                                              3
10594: 
10595: 
10596: 
10597: 
10598:                                         Tili Riksdagens Talman
10599: 
10600:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      som den sökande hållit under tidigare mandatti-
10601: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        der räknas ihop med de tidigare mandattiderna
10602: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      när tjänster eller befattningar tillsätts, eller om
10603: man Liisa Hyssälä undertecknade spörsmål nr           sådan tid lämnas obeaktad när omfattningen på
10604: 65:                                                   dessa mandattider granskas. Förfrågan besvara-
10605:                                                       des av 17 universitet och högskolor som meddela-
10606:           Hur ämnar Regeringen säkerställa att        de att de tillämpar förlängningar på mandat-
10607:        de kvinnliga assistenterna vid universite-     tiderna på det sätt som undervisningsministeriet
10608:        ten är jämställda i förhållande till de man-   föreslagit.
10609:        liga assistenterna?                               I ett brev daterat den 7 mars 1988 gav jäm-
10610:                                                       ställdhetsombudsmannen undervisningsministe-
10611:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt         riet en rekommendation om komplettering av
10612: anföra följande:                                      nämnda anvisning.
10613:                                                           Undervisningsministeriet sände den 20 sep-
10614:    Undervisningsministeriet har i ett brev av den     tember 1988 ett cirkulär tili universiteten och
10615: 26 apri11985 (dnr 12294/152/84) givit anvisning-      högskolorna (dnr 88/032/88) i vilket ministeriets
10616: ar för hur denna fråga skall skötas i universiteten   anvisning kompletterades helt i enlighet med
10617: och högskolorna. I brevet anges som ministeriets      jämställdhetsombudsmannens fårslag som föl-
10618: ståndpunkt att assistenter i regel skall beviljas     jer: (översättning) "En förlängning som motsva-
10619: förlängning av sin mandattid med en tid som           rar moderskapsledighet och dylikt skall fogas till
10620: motsvarar moderskapsledighet (föräldraledig-          den mandattid under viiken tjänstledigheten in-
10621: het), militärtjänst och civiltjänst eller långvarig   faller. Däremot skall denna förlängning inte be-
10622: sjukdomstid.                                          aktas när omfattningen på mandattiderna beräk-
10623:    Jämställdhetsombudsmannen riktade i ett            nas om sådana bestämmelser skall tillämpas som
10624: brev daterat 27.4.1987 en förfrågan till universi-    anger att det är möjligt att arbeta i uppgiften
10625: teten och högskolorna om hur undervisningsmi-         endast en viss maximitid. Motsvarande princip
10626: nisteriets rekommendation av 26.4.1985 om för-        skall iakttas också i fråga om vårdledighet."
10627: 1ängning av mandattiden med en tid som motsva-            Med stöd av det ovan anförda har undervis-
10628: rar bl.a. moderskaps1edighet tillämpas. I synner-     ningsministeriet inte skäl att betvivla att jäm-
10629: het ville man veta om moderskaps1edighet, vård-       ställdheten inte verkställts i den fråga som spörs-
10630: ledighet eller tjänstledighet som fåtts av något av   målet gäller.
10631: de skä1 som nämndes i rekommendationen och
10632: 
10633:      Helsingforsden 13 mars 1996
10634: 
10635:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
10636:                                                KK 66/1996 vp
10637: 
10638: Kirjallinen kysymys 66
10639: 
10640: 
10641: 
10642: 
10643:                                      Sulo Aittoniemi /kesk: Pälkäneen yläasteen ja lukion korjaustöiden
10644:                                          ottamisesta valtion vuoden 1996 työllisyysohjelmaan
10645: 
10646: 
10647:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
10648: 
10649:     Pälkäneen yläasteen ja lukion rakennuksessa              Hankkeen kustannusarvio on 9,1 Mmk ir-
10650: tulisi päästä aloittamaan peruskorjaus- ja muu-          taimistoineen. Peruskorjauksen hankesuunnitel-
10651: tostyöt. Hanke tulisi saada vuonna 1996 aloitet-         ma on valmis, se on hyväksytty valtuustossa
10652: tavana mukaan valtion työllisyysohjelmaan.               vuonna 1994 ja jätetty tiedoksi lääninhallituksel-
10653: Kunnalla on valmius aloittaa työt jo kuluvan             le. Suunnitelmien saattaminen toteuttamisastei-
10654: kevään aikana ennen lomakautta, jos hankkee-             seen valmiuteen on jo työn alla,ja ne valmistuvat
10655: seen on saatavissa valtion rahoitusosuus.                nyt maaliskuussa. Vaikka hanke on kunnan
10656:     Peruskorjauksen kohteena oleva kouluraken-           omassa kuntasuunnitelmassa sijoitettu vuodelle
10657: nus on valmistunut vuonna 1951. Rakennusta on            1997, kunta on valmistautunut rahoituksellisesti
10658: vuosina 1959-1963 kahteen eri otteeseen laajen-          ja valtuuston päätöksellä toteuttamaan hank-
10659: nettu. Vuosina 1981 ja 1982 rakennuksen valais-          keen välittömästi. Myös siinä tapauksessa, että
10660: tusta, ilmastointiaja henkilöstön sosiaalitiloja on      valtion rahoituksen saanti varmistuu, vaikka
10661: muuttuneiden normien vaatimuksesta osittain              myöhemmin toteutuvana, kunta aloittaa hank-
10662:  uudistettu. Vanhimmilta osiltaan kohta sodan            keen vuonna 1996.
10663: jälkeen senaikaisista osittain heikoista materiaa-           Peruskorjaustyön aikaistaminen helpottaisi
10664: leista rakennetut koulutilat edellyttävät tällä het-     rakennusalalla vallitsevaa työttömyyttä ja olisi
10665:  kellä kaikilta osiltaan kiireellistä peruskorjausta.    toteuttamiskustannuksiltaan myöhempää toteu-
10666:  Kaikkein kiireellisimpiä toimenpiteitä ovat läm-        tusta halvempi. Paikkakunnalla ei ole tällä het-
10667:  pötaloudellinen perusparannus (ikkunoiden uu-           kellä käynnissä tai käynnistymässä ainoatakaan
10668:  sinta), vesi- ja viemärijohtojen sekä sähkö- ja         merkittävää talonrakennuskohdetta, joten työn
10669:  telejärjestelmien uusiminen. Vesi- ja viemärijoh-       aloittaminen olisi myös työllisyyden vuoksi vält-
10670:  tojen kunto on erittäin heikko ja sen pettäminen        tämätöntä.
10671:  uhkaa aiheuttaa äkillisiä tarpeettomia korjaus-             Toiveikkaana valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1
10672:  kustannuksia. Sähkö- ja telejärjestelmien kor-          momenttiin viitaten esitän kunnioittavasti val-
10673:  jaustoimenpiteitä kiirehtii erityisesti se, että joh-   tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-
10674:  totiet sekä keskusten ja nousujohtojen kapasi-          si seuraavan kysymyksen:
10675:  teetti on käytetty loppuun ja osittain ylitettykin.
10676:  Samoin talokaapeli on jäänyt pieneksi ja aiheut-                  Minkälaisia mahdollisuuksia Hallitus
10677:  taa ajoittain suuria jännitevaihteluja, mikä vai-              katsoo olevan Pälkäneen yläasteen ja lu-
10678:  keuttaa sähkön nykytekniikan käyttöä.                          kion korjaustöiden ottamiseksi valtion
10679:     Koulun oppilasmäärä, josta noin puolet on                   vuoden 1996 työllisyysohjelmaan?
10680:   peruskoulun yläasteen ja puolet lukion oppilaita,
10681:   vaihtelee vuosittain 280:n ja 290:n välillä.
10682: 
10683:       Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1996
10684: 
10685:                                            Sulo Aittoniemi /kesk
10686: 
10687: 
10688: 
10689: 
10690:  260017
10691: 2                                        KK 66/1996 vp
10692: 
10693: 
10694: 
10695: 
10696:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
10697: 
10698:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    ruskorjaushankkeiden kartoituksessa kuntien
10699: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,     vuodelle 1996 esittämien uusien yleissivistävien
10700: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen   oppilaitosten peruskorjaushankkeiden valtion-
10701: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-    osuuksien määrä on 318 000 000 markkaa. Kos-
10702: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen     ka kuntien vastausaika em. kartoitukseen jäi ly-
10703: n:o 66:                                           hyeksi, uusia hankkeita tullee peruskorjaushank-
10704:                                                   keiden varsinaisten valtionosuushakemusten yh-
10705:           Minkälaisia mahdollisuuksia Hallitus    teydessä ja samalla joistakin esitetyistä hankkeis-
10706:        katsoo olevan Pälkäneen yläasteen ja lu-   ta valtionosuushakemus saattaa jäädä tekemät-
10707:        kion korjaustöiden ottamiseksi valtion     tä. Valtionosuus voitaneen vuonna 1996 myön-
10708:        vuoden 1996 työllisyysohjelmaan?           tää alle puoleen kuntien esittämistä peruskor-
10709:                                                   jaushankkeista.
10710:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Opetusministeriö on pyytänyt lääninhallituk-
10711: vasti seuraavaa:                                  silta esitykset 4.3.1996 mennessä lisätalousar-
10712:                                                   vioon otettavilla määrärahoilla ja valtuuksilla
10713:    Valtioneuvoston 19.10.1995 Suomen työlli-      rahoitettavista peruskorjaushankkeista. Valmis-
10714: syysohjelman toimeenpanemiseksi tekemän peri-     teluun on otettu mukaan 16.2.1996 mennessä
10715: aatepäätöksen pohjalta valtiovarainministeriön    lääninhallituksille toimitetut peruskorjaushank-
10716: asettama työryhmä on 31.1.1996 jättänyt esityk-   keiden valtionosuushakemukset. Lääninhalli-
10717: senjulkisten rakennusten peruskorjausten rahoi-   tusten esityksiä hankkeista ja niiden keskinäises-
10718: tusohjelmaksi vuosille 1996-1999. Ohjelman        tä kiireellisyysjärjestyksestä ei vielä ole opetusmi-
10719: mukaiset määrärahat osoitetaan samoille mo-       nisteriön käytettävissä.
10720: menteille kuin vastaavat muut perustamishank-         Kysymyksessä mainittu Pälkäneen yläasteen
10721: keisiin osoitettavat määrärahat. Työryhmän esi-   ja lukion peruskorjaushanke on opetusministe-
10722: tyksen pohjalta valtioneuvosto on kuluvan vuo-    riön perustamishankkeiden rahoitussuunnitel-
10723: den ensimmäiseen lisätalousarvioon esittänyt      massa vuosille 1996--1999 merkitty aloitetta-
10724: 147 000 000 markan valtuutta momentille           vaksi vuonna 1999. Koska yhteenvetoja läänin-
10725: 29.43.34 valtionosuuksien myöntämiseksi yleis-    hallitusten hanke-esityksistä ei vielä ole käytettä-
10726: sivistävien oppilaitosten perustamishankkeille.   vissä, ei kantaa hankkeen aikaistamiseen voida
10727:    Opetusministeriön lääninhallitusten avustuk-   ottaa.
10728: sella marras-joulukuussa 1995 suorittamassa pe-
10729: 
10730:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1996
10731: 
10732:                                                            Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
10733:                                            KK 66/1996 vp                                                  3
10734: 
10735: 
10736: 
10737: 
10738:                                        Tili Riksdagens Talman
10739: 
10740:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     undervisningsministeriet med länsstyrelsernas
10741: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       projekt vid allmänbildande läroanstalter som
10742: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     kommunerna föreslagit för år 1996 tili
10743: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr        318 000 000 mark. Eftersom kommunerna hade
10744: 66:                                                  kort på sig att svara på nämnda kartläggning
10745:                                                      torde det komma nya projekt i samband med de
10746:           Vilka möjligheter anser Regeringen att     egentliga ansökningarna om statsandel för an-
10747:        det finns att inkludera reparationsarbe-      läggningsprojekt och samtidigt är det möjligt att
10748:        tena på högstadiet och gymnasiet i Pälkä-     statsandelsansökan för något av de föreslagna
10749:        ne i statens sysselsättningsprogram för år    projekten inte lämnas in. Statsandel torde år 1996
10750:        1996?                                         kunna beviljas för mindre än hälften av de sane-
10751:                                                      ringsprojekt som kommunerna föreslagit.
10752:   Som svar på detta spörsmål fär jag vördsamt            Undervisningsministeriet har bett länsstyrel-
10753: anföra följande:                                     serna att före 4.3.1996lämna in förslag tili sane-
10754:                                                      ringsprojekt som skall finansieras med anslag
10755:    Pä basis av det principbeslut som statsrådet      och fullmakter som tas in i tilläggsbudgeten. De
10756: fattade 19.10.1995 om verkställande avett syssel-    ansökningar om statsandel för saneringsprojekt
10757: sättningsprogram för Finland lämnade en av fi-       som sänts tili länsstyrelserna före 16.2.1996 har
10758: nansministeriet tillsatt arbetsgrupp 31.1.1996 ett   tagits med i beredningen. Undervisningsministe-
10759: förslag tili ett finansieringsprogram för sanering   riet har inte tillgång tili länsstyrelsernas förslag
10760: av offentliga byggnader för åren 1996-1999. De       tili projekt och deras inbördes priöritetsordning.
10761: i progammet angivna anslagen anvisas samma               Enligt undervisningsministeriets finansie-
10762: moment som motsvarande övriga anslag för an-         ringsplan för anläggningsprojekt för åren 1996-
10763: läggningsprojekt. Utifrän arbetsgruppens för-        1999 skall den i spörsmålet nämnda renoveringen
10764: slag har statsrädet i den första tilläggsbudgeten    av högstadiet och gymnasiet i Pälkäne inledas
10765: för innevarande är föreslagit en fullmakt om         1999. Eftersom sammandrag av länsstyrelsernas
10766:  147 000 000 mark under moment 29.43.34. för         förslag tili projekt ännu inte finns tillgängliga är
10767: beviljande av statsandelar för anläggningspro-       det inte möjligt att ta ställning tili en tidigarelägg-
10768: jekt vid allmänbildande läroanstalter.               ning av projektet.
10769:    1 den kartläggning av saneringsprojekt som
10770: 
10771:      Helsingforsden 13 mars 1996
10772:                                                       Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
10773:                                              KK 67/1996 vp
10774: 
10775: Kirjallinen kysymys 67
10776: 
10777: 
10778: 
10779: 
10780:                                     Pentti Tiusanen /vas: Kansaneläkkeen pohjaosan leikkaamisesta
10781:                                        kansaneläkelain uudistuksen yhteydessä
10782: 
10783: 
10784:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
10785: 
10786:    Eläkkeelle siirtymisen yhteydessä on työeläk-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10787: keen ja kansaneläkkeen yhteensovittaminen to-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10788: teutettu kymmenientuhansien eläkkeensaajien            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10789: kohdalla. Näiden, useimmiten valtion palveluk-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10790: sessa suoraan tai välillisesti olleiden kohdalla ta-
10791: pahtuu kansaneläkkeen pohjaosan leikkaus tois-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10792: tamiseen eduskunnan päätettyä kansaneläkelain                 ryhtyä, jotta niiltä eläkeläisiltä, joilta
10793: uudistamisesta. Yhteensovittamisen yhteydessä                 kansaneläkkeen pohjaosa on jo kertaal-
10794: se on jo kertaalleen suoritettu.                              leen poistettu eläkkeiden yhteensovitta-
10795:    Asianlaitaa on perusteltu sillä, että toistami-            misen yhteydessä, ei tätä leikkausta suori-
10796: seen pohjaosan leikkauksen kohteeksi joutuvan                 teta toistamiseen?
10797: 70 000-80 000 eläkeläisen erottaminen muista
10798: eläkeläisistä on vaikeaa. Perustelu ei kuitenkaan
10799: vaikuta vakuuttavalta.
10800:      Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1996
10801: 
10802:                                            Pentti Tiusanen /vas
10803: 
10804: 
10805: 
10806: 
10807:  260017
10808: 2                                              KK 67/1996 vp
10809: 
10810: 
10811: 
10812: 
10813:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
10814: 
10815:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           tuksessa, kun palkka on ylittänyt yli 14 348
10816: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            markkaa kuukaudessa. Tällöin kokonaiseläket-
10817: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          tä on vähennetty pohjaosan määrällä. Jos palkka
10818: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-         on ollut alle 7 065 markkaa kuukaudessa, pohja-
10819: sasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           osaa ei ole otettu yhteensovituksessa huomioon
10820: 67:                                                      lainkaan. Palkan ylittäessä edellä mainitun alem-
10821:                                                          man tulorajan työeläkettä vähentävänä on otettu
10822:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          huomioon 6 prosenttia ylitteestä.
10823:         ryhtyä, jotta niiltä eläkeläisiltä, joilta          Työeläkkeen ja kansaneläkkeen yhteensovitus
10824:         kansaneläkkeen pohjaosa on jo kertaal-           perustuu siihen, että kansaneläkettä on aikoi-
10825:         leen poistettu eläkkeiden yhteensovitta-         naan päätetty maksaa kaikille eläkkeensaajille
10826:         misen yhteydessä, ei tätä leikkausta suori-      ainakin pohjaosan verran. Koska henkilö voi
10827:         teta toistamiseen?                               saada eläkettä usean järjestelmän piiristä, laki-
10828:                                                          sääteiselle eläkkeelle ei ole asetettu markkamää-
10829:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             räistä kattoa, vaan työeläkkeen enimmäistasoksi
10830: vasti seuraavaa:                                         on säädetty 60 prosenttia ja julkisen sektorin
10831:                                                          eläkkeissä 66 prosenttia palkasta. Jotta koko-
10832:    Eduskunnan 18 päivänä joulukuuta 1995 hy-             naiseläke,joka muodostuu sekä kansaneläkkees-
10833: väksymässä laissa kansaneläkelain muuttamises-           tä että työeläkkeestä, ei ylittäisi mainittua 60-66
10834: ta (1491195; HE 119/1995 vp) kansaneläkkeen              prosentin tasoa, on työeläkettä pitänyt vastaa-
10835: pohjaosa muutettiin eläkevähenteiseksi. Tämän            vasti alentaa.
10836: mukaisesti kansaneläkkeen pohjaosan vaikutus                 Kun kansaneläkkeen pohjaosaa ei vuoden
10837: myös työeläkkeen yhteensovituksessa poistuu.             1996 alusta myönnetä enää kaikille, niin myös
10838:    Kansaneläkkeen pohjaosan muuttaminen                  kokonaiseläkkeen suhteellinen suuruus alenee.
10839: työeläkevähenteiseksi perustui valtiontalouden           Tämän vuoksi eduskunta hyväksyi yhteensovi-
10840: säästötarpeisiin. Uusille eläkkeenhakijoille, joi-       tussäännön muuttamisen uusien eläkkeensaajien
10841: den työeläketulot ylittävät puolisoilla 4 380 tai        kohdalla. Vuoden 1996 alusta kansaneläke ei
10842: 4 564 markkaa kuukaudessa ja yksinäisenä hen-            enää vaikuta yhteensovitusrajaan, mutta työ-
10843: kilöllä 4 973 tai 5 188 markkaa kuukaudessa              eläkkeen yhteensovitusraja on edelleen 60 pro-
10844: kuntaryhmästä riippuen, ei myönnetä kansan-              senttia yhteensovitusperusteesta.
10845: eläkkeen pohjaosaa enää lainkaan.                            Kansaneläkkeen pohjaosasta johtuva yhteen-
10846:    Jo maksussa oleviin kansaneläkkeisiin tehtiin         sovitusperusteen muutos on toteutettu myös jul-
10847: myös muutos siten, että pelkkää pohjaosaa saa-           kisella sektorilla. Kysymyksessä on väitetty, että
10848: vien pohjaosaa maksetaan 59 markalla vähen-              kansaneläkkeen pohjaosa olisi vähennetty poh-
10849: nettynä, eli 386 markan suuruisena kuukaudessa           jaosan eläkevähenteisyyden johdosta kahteen
10850: vuonna 1996. Tämän jälkeen pohjaosa pienenee             kertaan. Näin ei kuitenkaan ole. Jos henkilö on
10851: 20 prosentilla vuosittain. Sen sijaan sekä kansan-       saanut varhennettua eläkettä ennen 65:tä ikä-
10852: eläkkeen lisäosaa että pohjaosaa saavien pohja-          vuottaan, hänelle on yleensä maksettu kansan-
10853: osa pysyy ennallaan.                                     eläkelaitoksesta kansaneläkkeen pohjaosaa. Toi-
10854:    Kuten hallituksen esityksessä on todettu, eläk-       saalta, jos hänelle on myönnetty julkiselta sekto-
10855: keensaajien kannalta pohjaosan suhteellinen              rilta vanhuuseläke ennen 65:tä ikävuotta, hän on
10856: osuus kokonaiseläkkeestä on jatkuvasti pienen-           yleensä saanut täydennysosana kansaneläkkeen
10857: tynyt. Henkilöillä, joilla ei ole ollut oikeutta lisä-   pohjaosan suuruisen etuuden.
10858: osaan, pohjaosan määrä on ollut korkeimmil-                  Kun valtiontaloudellisista syistä kansanelä-
10859: laankin noin 11 prosenttia työeläkkeestä.                kettä ei enää myönnetä kaikille eläkkeensaajille,
10860:    Hallituksen esityksessä todettiin, että kansan-       ei ole tarkoituksenmukaista, että edellä mainitut
10861: eläkkeen pohjaosa on otettu aikaisemmin täysi-           suurta työeläkettä saavat henkilöt saisivat säilyt-
10862: määräisesti huomioon työeläkkeen yhteensovi-             tää kansaneläkkeestä tulevan hyödyn.
10863:                                            KK 67/1996 vp                                            3
10864: 
10865:    Eduskunta lievensi kuitenkin valtion eläkelain   tokset merkitsevät uusille eläkkeensaajille van-
10866: täydennysosan poistumaa siten, että täydennys-      hoihin eläkkeensaajiin verrattuna eläketurvan
10867: osa poistuu asteittain vuoteen 2001 mennessä.       alenemista niissä tapauksissa, joissa eläkkeelle
10868: Poistumassa noudatetaan samaa toteuttamista-        jäädään ennen vanhuuseläkeikää. Kansaneläk-
10869: paa, millä maksussa olevat kansaneläkkeen poh-      keen pohjaosan vähentämistä työeläkkeen yh-
10870: jaosat vähenevät lainmuutoksen voimaantulo-         teensovituksessa ei ole tältäkään puolelta pidet-
10871: vaiheessa.                                          tävä kohtuuttomana.
10872:    Vuoden 1996 alusta toteutuneet työeläkemuu-
10873: 
10874:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1996
10875: 
10876:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
10877: 4                                           KK 67/1996 vp
10878: 
10879: 
10880: 
10881: 
10882:                                         Tili Riksdagens Talman
10883: 
10884:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      sitt fulla belopp vid samordningen av arbetspen-
10885: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        sionen när lönen har överstigit 14 348 mk i måna-
10886: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      den. I sådana fall har den totala pensionen mins-
10887: man Pentti Tiusanen undertecknade spörsmål nr         kats med beloppet av basde1en. Om 1önen har
10888: 67:                                                   varit lägre än 7 065 mk i månaden, har basdelen
10889:                                                       inte alls beaktats vid samordningen. Då lönen
10890:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        överstiger ovan nämnda lägre inkomstgräns har
10891:        ta för att de pensionärer som i samband        6 % av den överskjutande delen beaktats som en
10892:        med samordningen av pensionerna fick           minskning i arbetspensionen.
10893:        basdelen tili sin folkpension borttagen            Samordningen av arbetspensionen och folk-
10894:        inte skall råka ut för en upprepning av        pensionen grundar sig på att man en gång i tiden
10895:        denna nedskärning?                             bestämde att folkpension betalas tili alla pen-
10896:                                                       sionstagare, åtminstone så mycket som basdelen
10897:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         utgör. Eftersom en pensionstagare kan få pen-
10898: anföra följande:                                      sion genom flera olika system har inget övre
10899:                                                       markbelopp fastställts för den lagstadgade pen-
10900:    I den lag om ändring av folkpensionslagen          sionen, utan arbetspensionens maximinivå har
10901: (1491195; RP 119/1995 rd) som riksdagen god-          fastställts tili 60% av 1önen och i den offentliga
10902: kände den 18 december 1995 ändrades folkpen-          sektorns pensioner tili66% av lönen. F ör att den
10903: sionens basdel så att den blev pensionsavhängig.      totala pensionen, som består av såvä1 folkpen-
10904: Sålunda påverkar inte heller folkpensionens bas-      sion som arbetspension, inte skall överstiga ovan
10905: dellängre samordningen av arbetspensionen.            nämnda nivå på 60--66 %, har man varit tvung-
10906:    Orsaken tili att folkpensionens basdel ändra-      en att minska arbetspensionen i motsvarande
10907: des tili arbetspensionsavhängig var sparbehovet       grad.
10908: inom statsekonomin. Nya pensionstagare som i              Eftersom fo1kpensionens basde1 från ingången
10909: fråga om makar har större arbetspensionsin-           av 1996 inte längre beviljas alla pensionstagare,
10910: komster än 4 380 mk eller 4 564 mk i månaden          minskar också den totala pensionens relativa
10911: och i fråga om ensamstående större arbetspen-         storlek. Riksdagen godkände därför en ändring
10912: sionsinkomster än 4 973 eller 5 188 mk i måna-        av stadgandet om samordning när det gäller nya
10913: den, beroende på kommungrupp, beviljas inte           pensionstagare. Från ingången av 1996 påverkar
10914: längre någon folkpensionsbasdel.                      folkpensionen inte längre samordningsgränsen,
10915:    Också i folkpensioner som redan utbetalas          men samordningsgränsen för arbetspension är
10916: gjordes en ändring som innebär att basdelen för       fort_farande 60 % av samordningsgrunden.
10917: dem som erhåller endast basdel sjunker med 59             Andringen av samordningsgrunden har med
10918: mk, dvs. tili ett belopp av 386 mk i månaden år       anledning av folkpensionens basdel genomförts
10919: 1996. Härefter minskar basdelen med 20 % om           också inom den offentliga sektorn. I spörsmålet
10920: året. Däremot förblir basdelen oförändrad för         hävdas att folkpensionens basdel har skurits ned
10921: dem som får både folkpensionens tiliäggsdel och       två gånger på grund av att basdelen blir avhängig
10922: basdel.                                               av den försäkrades andra pensioner. Detta stäm-
10923:    Som det konstaterades i regeringens proposi-       mer likväl inte. Om en person har beviljats förtida
10924: tion har ur pensionstagarens synvinkel basdelens      pension innan han fyllt 65, har Folkpensionsan-
10925: relativa andel av den totala pensionen hela tiden     stalten i allmänhet betalt honom folkpensionens
10926: minskat. Hos personer som inte har varit berätti-     basdel. Om han däremot har beviljats ålderspen-
10927: gade tili tiliäggsdel har basdelens belopp t.o.m.     sion inom den offentliga sektorn innan han fyllt
10928: när det varit som störst utgjort ca 11 % av arbets-   65, har han i allmänhet som kompletteringsdel
10929: pensionen.                                            fått en förmån som är i samma storleksklass som
10930:    I regeringens proposition konstaterades att        folkpensionens basdel.
10931: folkpensionens basdel tidigare har beaktats tili          Då folkpension inte längre av statsekonomis-
10932:                                             KK 67/1996 vp                                              5
10933: 
10934: ka orsaker beviljas alla pensionstagare är det inte     pensionsbasdelar som inleds när lagändringen
10935: ändamålsenligt att ovan nämnda personer som             träder i kraft.
10936: får en stor arbetspension skall få behålla denna            De ändringar i arbetspensionerna som genom-
10937: förmån av folkpensionen.                                fördes vid ingången av 1996 innebär att nya pen-
10938:    Riksdagen Iindrade emellertid nedskärningen          sionstagare får ett sämre pensionsskydd jämfört
10939: i kompletteringsdelen enligt lagen om statens           med gam1a pensionstagare i de fall när någon går
10940: pensioner på så sätt att kompletteringsdelen av-        i pens~.on innan han uppnår å1dern för ålderspen-
10941: skaffas successivt fram tiii 2001. När det gäller       sion. Andringen i samordningen av arbetspensio-
10942: denna nedskärning genomförs den på samma                nen kan inte heller ur denna synvinkel anses
10943: sätt som de minskningar av redan beviljade folk-        oskälig.
10944: 
10945:      Helsingforsden 12 mars 1996
10946: 
10947:                                                       Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
10948:                                             KK 68/1996 vp
10949: 
10950: Skriftligt spörsmål 68
10951: 
10952: 
10953: 
10954: 
10955:                                    Henrik Lax /sv: Om behandlingen av företagare som arbetstagare i
10956:                                        beska ttningen
10957: 
10958:                                         Tili Riksdagens Talman
10959: 
10960:    Regeringen har uttryckt förhoppningen att            avsaknad av organisation, avlönade anställda
10961: nya arbetsplatser skulle uppstå inom service-           samt fast eget kontor.
10962: branchen. Verksamheten i ett kunskaps- eller ser-          Myndigheterna måste inse att företagandet är
10963: viceföretag startar ofta så att en person grundar       ett risktagande som småningom byggs upp och i
10964: ett bolag och säljer sina tjänster i början kanske      dagens värld ofta börjar i en del av hemmet med
10965: bara åt en uppdragsgivare. Företagaren sköter           hjälp av dator, telefax och en mobiltelefon. I
10966: sitt företag helt seriöst med bokföring, skattede-      aktiebolagsform bedriven, från hemmet igång-
10967: klarationer mm. Det tar tid att etablera kundför-       körd företagsverksamhet måste accepteras. För
10968: hållanden. I allmänhet kan verksamheten stabili-        att uppnå detta bör skatteparagraferna skrivas
10969: seras och kundantalet bara ökas småningom.              om.
10970: Men då händer det att beskattaren vägrar att               Hänvisande tiii det ovan anförda får jag i den
10971: erkänna att det första skedet innebär ett företa-       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
10972: gande och i stället hävdar att företagaren egentli-     ver tiii vederbörande medlem av statsrådet ställa
10973: gen har varit anställd hos uppdragsgivaren för att      följande spörsmål:
10974: han i början varit helt beroende av bara en enda
10975: kund. Följden är att den tidigare betalningen för                 Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
10976: tjänster betraktas som lön och blir efterbeskat-               ta för att ändra skattelagstiftningen så att
10977: tad. Dessutom tvingas kuuden betala pensions-                  startande företagare inte ses som arbets-
10978: avgifter och övriga tiii anställningen hörande                 tagare?
10979: kostnader. Det här motiverar beskattaren med
10980: 
10981:       Helsingforsden 20 februari 1996
10982:                                             Henrik Lax /sv
10983: 
10984: 
10985: 
10986: 
10987:  260017
10988: 2                                           KK 68/1996 vp
10989: 
10990: Kirjallinen kysymys 68                                                                      Suomennos
10991: 
10992: 
10993: 
10994: 
10995:                                    Henrik Lax /r: Yrittäjien kohtelemisesta työntekijöinä verotuksessa
10996: 
10997: 
10998: 
10999:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
11000: 
11001:    Hallitus on ilmaissut toiveen uusien työpaik-      tion, palkkatyöntekijöiden ja kiinteän toimipai-
11002: kojen syntymisestä palvelualoille. Osaamista ja       kan puuttumisella.
11003: palveluja myyvän yrityksen toiminta käynnistyy           Viranomaisten on ymmärrettävä, että yrittä-
11004: usein siten, että yksi henkilö perustaa yhtiön ja     misessä on kyse riskinottamisesta ja hitaasta toi-
11005: myy palvelujaan aluksi ehkä vain yhdelle toimek-      minnan käynnistymisestä. Toiminta alkaa nykyi-
11006: siantajalle. Yrittäjä hoitaa kunnolla yrityksen       sin usein kotona tietokoneen, telefaxinja matka-
11007: kirjanpidon, veroilmoitukset ym. Asiakassuhtei-       puhelimen avulla. Onkin hyväksyttävä osakeyh-
11008: den vakiinnuttaminen vie aikansa. Yleensä toi-        tiömuodossa tapahtuva, kotoa käsin käynnistet-
11009: minta voidaan vakiinnuttaa ja asiakkaiden mää-        ty yritystoiminta. Tämän tavoitteen toteuttami-
11010: rää lisätä vain vähitellen. Mutta tuolloin verotta-   seksi verosäännökset on kirjoitettava uudelleen.
11011: ja kieltäytyy tunnustamasta alkuvaiheen merkit-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11012: sevän yrittämistä ja väittää sen sijaan yrittäjän     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11013: oikeastaan olleen toimeksiantajaosa palveluk-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11014: sessa, koska tämä on aluksi ollut täysin riippu-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11015: vainen yhdestä ainoasta asiakkaasta. Seuraukse-
11016: na on, että palveluista aikaisemmin suoritettua                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11017: maksua pidetään palkkana ja sitä jälkiverote-                ryhtyä muuttaakseen verolainsäädäntöä
11018: taan. Lisäksi asiakas joutuu maksamaan eläke-                siten, että toimintaansa käynnistäviä yrit-
11019: maksuja ja muita työsuhteeseen liittyviä kustan-             täjiä ei kohdella työntekijöinä?
11020: nuksia. Tämän verottaja perustelee organisaa-
11021: 
11022:      Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1996
11023: 
11024:                                              Henrik Lax /r
11025:                                                  KK 68/1996 vp                                               3
11026: 
11027: 
11028: 
11029: 
11030:                                            Eduskunnan Puhemiehelle
11031: 
11032:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             palkkana. Kun rekisteriin merkitään myös sellai-
11033: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,              nen henkilö, joka vasta aikoo ryhtyä harjoitta-
11034: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            maan tulonhankkimistoimintaa, ei rekisteröinti-
11035: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Henrik                vaiheessa voida päätellä yritysmuodon, toimi-
11036: Laxin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o             alan, toimeksiantajien lukumäärän tai muiden-
11037: 68:                                                        kaan seikkojen perusteella, minkälaisesta toi-
11038:                                                            minnasta on kysymys. Nimenomaan toimintaa
11039:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            aloitettaessa rekisterimerkinnän ja oma-aloit-
11040:         ryhtyä muuttaakseen verolainsäädäntöä              teista veronmaksua koskevan luottamusaseman
11041:         siten, että toimintaansa käynnistäviä              saa jokainen yrittäjä, joka sitä hakee, ellei rekis-
11042:         yrittäjiä ei kohdella työntekijöinä?               teröintiä haettaessa ilmene, että kyseessä on selvä
11043:                                                            työsuhde maksajan ja saajan välillä.
11044:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-                  Toisaaltajuuri se seikka, että oma-aloitteisesti
11045: vasti seuraavaa:                                           maksettavan ennakkoveron piiriin pääsy on hel-
11046:                                                            pottunut, on myös lisännyt myöhemmän valvon-
11047:     Yksi omaa työtään ja osaamistaan myyvien               nan tarvetta. Valvonta kohdistuu paitsi maksu-
11048: aloittavien yrittäjien kohtaamista ongelmista on           suorituksiin, myös toimintatapaan ja toiminnan
11049: perinteisesti ollut ennakkoperintälain itsenäisen          sisältöön. Verotusta toimitettaessa ollaan tietoi-
11050: yrittäjän käsitteen tulkinnasta johtuvat vaati-            sia siitä, että yritystoiminta saattaa käynnistyä
11051: mukset, jotka yrittäjän on tullut täyttää saadak-          hitaasti. Ensimmäisen toimintavuoden aikana
11052: seen ennakkoverolipun. Ennakkoverolippua on                puututaan aikaisempaa harvemmin toiminnan
11053: työelämässä totuttu pitämään osoituksena siitä,            muotoon ja laajuuteen, jos ilmoittamis- ja mak-
11054: että sen haltija maksaa itse ennakkoveronsa ja             suvelvollisuutta koskevia laiminlyöntejä ei ha-
11055: kustantaa eläketurvansa, joista huolehtiminen              vaita. Toiminnan luonteen kontrolloinnin lie-
11056: työsuhteessa kuuluisi työnantajalle. Työsuhtee-            ventyminen rekisteröintivaiheessa on kuitenkin
11057: seen liittyvien työnantajavelvollisuuksien joh-            omiaan lisäämään niiden tilanteiden lukumää-
11058: dosta palvelujen ostajat käyttävät monesti mie-            rää,joissa työntekijäasema havaitaan vasta jälki-
11059: luummin itsenäisen yrittäjän palveluja sen sijas-          käteen. Vaikka palkaksi katsottavat, ennakonpi-
11060: ta, että teettäisivät s~man työn palkkatyönä.              dätyksen suorittamisvelvollisuuden piiriin kuu-
11061:     Vuonna 1995 votmaan tulleella ennakkope-               luvat suoritukset on määritelty aiempaa sup-
11062: rintälain uudistuksella näitä ongelmia on olen-            peammin, on mahdollista, että rekisteriin merki-
11063: naisesti vähennetty. Ennakkoperinnässä otettiin            tyn harjoittama toiminta katsotaan jälkikäteen
11064: käyttöön ennakkoperintärekisteri sekä selkeytet-           palkkatyöksi. Seurauksena suorituksen saajan
11065: tiin ja supistettiin ennakonpidätyksen alaisen             kannalta on, että häntä verotetaan palkaksi kat-
11066: palkan käsitettä. Uudistuksen keskeisiä tavoit-            sottavasta tulostaan tuloverolain mukaan eikä
11067: teita olivat yritystoiminnan käynnistämiseen liit-         sitä pidetä elinkeinoverolain mukaisena tulona.
11068: tyvien verotuksellisten esteiden vähentäminen ja           Palvelualoilla tulon luokittelun vaikutukset siitä
11069: työn teettäjien oikeusturvan parantaminen. En-             suoritettavan veron määrään ovat kuitenkin
11070: nakonpidätystä ei tarvitse toimittaa, jos suori-           yleensä vähäiset. Työn teettäjälle tulon katsomi-
11071: tuksen saaja on merkitty ennakkoperintärekiste-            nen palkkatuloksi voijohtaa laiminlyödyn työn-
11072:  riin, ellei kyse ole selvästä palkasta tai laissa erik-   antajan sosiaaliturvamaksun maksuunpanoon,
11073:  seen mainituista työstä maksetuista korvauksis-           mutta vain, jos työn teettäjä on voinut työtä
11074:  ta.                                                       suoritettaessa havaittavissaan olevien olosuhtei-
11075:      Rekisteriin pääseminen on tehty helpoksi. Sii-        den perusteella tietää, että kyse on työsuhteessa
11076:  hen merkitään jokainen, joka harjoittaa tai to-           tehdystä työstä.
11077:  dennäköisesti ryhtyy harjoittamaan elinkeino-                Ennakkoperintälain palkan määrittelyssä
11078:  toimintaa, maataloutta tai muuta tulonhankki-             käytetyn työsuhteen käsite on jossain määrin
11079:  mistoimintaa, josta saatua korvausta ei pidetä            suppeampi kuin työoikeudellisen työsuhteen kä-
11080: 4                                           KK 68/1996 vp
11081: 
11082: site. Kun työsuhteeseen liittyy muitakin työnan-      verotettavaksi saattaa tulla kysymykseen, jos
11083: tajavelvollisuuksia kuin ennakonpidätyksen toi-       yhtiön toiminta on pienimuotoista, jos osak-
11084: mittaminen ja työnantajan sosiaaliturvamaksun         kaalle ei makseta työstään palkkaa eikä muita
11085: suorittaminen, verotuksellista työsuhteen käsi-       osakkaita, perheenjäseniä lukuun ottamatta, ole.
11086: tettä ei ole tarkoituksenmukaista nykyistä enem-      Myös osakasasemaa vailla olevien ulkopuolisten
11087: mälti eriyttää työoikeudellisesta työsuhteen kä-      työntekijöiden puuttuminen vaikuttaa harkin-
11088: sitteestä. Hallituksen aikomuksena ei ole tässä       taan, samoin yhtiön toiminnan laatu. Jos yhtiö
11089: suhteessa muuttaa verolainsäädäntöä.                  myy vain osakkaansa osaamista, yhtiö voidaan
11090:     Kysymyksen perusteluosassa viitataan osake-       sivuuttaa.
11091: yhtiömuodossa tapahtuvaan kotoa käsin käyn-              Osakeyhtiön sivuuttamisongelma johtuu
11092: nistetyn yritystoiminnan mahdollisuuteen. Tu-         olennaisesti eri yritysmuotojen erilaisesta vero-
11093: lon luokittelusta palkkatuloksi tai elinkeinotu-      kohtelusta. Valtiovarainministeriö on asettanut
11094: loksi erillinen on kysymys siitä, kenen verotetta-    30.11.1995 työryhmän, jonka tehtävänä on laatia
11095: vasta tulosta on kyse. Osakeyhtiö ja sen osakas       ehdotukset avointen yhtiöiden ja kommandiitti-
11096: ovat erillisiä verovelvollisia. Yhtiön ja sen osak-   yhtiöiden sekä yksityisten elinkeinonharjoitta-
11097: kaan tuloon sovelletaan myös eritasoista vero-        jien verotuksen lähentämisestä osakeyhtiöiden
11098: kantaa. Osakeyhtiö voidaan verotuksessa si-           verotukseen. Työryhmän on ehdotuksia laaties-
11099: vuuttaa verotusmenettelylain veronkiertämistä         saan kiinnitettävä huomiota muun ohessa siihen,
11100: koskevan yleislausekkeen nojalla, jos yhtiön tu-      etteivät verotukselliset erot yrittäjien ja palkan-
11101: loksi kanavoidaan sellaista osakkaan henkilö-         saajien välillä muodostu laaja-alaisemmiksi kuin
11102: kohtaista tuloa, joka on progressiivisen asteikon     investointien edistämiseksi on tarpeen. Työryh-
11103: mukaan verotettavaa ansiotuloa. Yhtiön tulona         män työn päätyttyä hallitus tekee tarvittavat
11104: ilmoitetun tulon siirtäminen osakkaan tulona          päätökset.
11105: 
11106:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1996
11107: 
11108:                                                                                  Ministeri Arja Alho
11109:                                                   KK 68/1996 vp                                                5
11110: 
11111: 
11112: 
11113: 
11114:                                              Tili Riksdagens Talman
11115: 
11116:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                sättningen inte betraktas som lön. Då även såda-
11117: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande                 na personer antecknas i registret som endast står
11118: med1em av statsrådet översänt följande av riks-             i beråd att börja bedriva förvärvsverksamhet, är
11119: dagsman Henrik Lax undertecknade spörsmål                   det inte i registreringsskedet möjligt att på basis
11120: nr 68:                                                      av förestagsform, näringsgren, antal uppdragsgi-
11121:                                                             vare elier andra faktorer avgöra hurudan verk-
11122:            Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-             samhet det är fråga om. Det är uttryckligen när
11123:         ta för att ändra skattelagstiftningen så att        verksamheten inleds som varje företagare som
11124:         startande företagare inte ses som arbets-           ansöker om det får registeranteckning och för-
11125:         tagare?                                             troendeställning att betala skatt på eget initiativ,
11126:                                                             om det inte vid registreringen framgår att det är
11127:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt               fråga om ett klart arbetsförhåliande melian beta-
11128: anföra följande:                                            laren och mottagaren.
11129:                                                                 Å andra sidan har just det faktum att det har
11130:    Ett av problemen för startande företagare som            blivit lättare att på eget initiativ börja betala
11131: säljer eget arbete och kunnande har traditionelit           förskottsskatt också ökat behovet av kontroli i
11132: varit de krav som följer av tolkningen av begrep-           ett senare skede. Kontralien omfattar förutom
11133: pet självständig företagare i lagen om förskotts-           betalningarna även verksamhetssättet och verk-
11134: uppbörd och som företagarna varit tvungna att               samhetens innehåli. Vid verkställandet av be-
11135: uppfylia för att få förskottsdebetsedel. 1 arbetsli-        skattningen vet man att företagsverksamheten
11136: vet har man varit van vid att betrakta förskotts-           kan komma igång långsamt. Under det första
11137: debetsedeln som ett bevis på att dess innehavare            verksamhetsåret befattar man sig numera sälian
11138: själv betalar sin förskottsskatt och bekostar sitt          med verksamhetens form och omfattning, om det
11139: pensionsskydd, vilket i ett arbetsförhåliande               inte upptäcks några försummelser när det gälier
11140: skulie vara arbetsgivarens skyldighet. Tili följd           anmälnings- och betalningsskyldigheten. Det
11141: av arbetsgivarens skyldigheter i ett arbetsförhål-          faktum att kontrollen av verksamhetens karak-
11142: lande utnyttjar de som köper tjänster ofta helire           tär har lindrats i registreringsskedet bidrar dock
11143: en självständig företagares tjänster i stäliet för att      tili att antalet fali när arbetstagarstäl!ningen upp-
11144: 1åta utföra samma arbete som lönearbete.                    täcks först i efterskott har ökat. A ven om de
11145:     Dessa problem har minskat betydligt sedan               betalningar som skali betraktas som lön och som
11146: den reform av lagen om förskottsuppbörd som                 omfattas av skyldigheten att betala förskottsin-
11147: trädde i kraft 1995. 1 fråga om förskottsuppbör-            nehålining har definierats på ett snävare sätt än
11148: den togs då i bruk ett förskottsuppbördsregister.           tidigare, är det möjligt att den verksamhet som
11149: Dessutom klargjordes och begränsades begrep-                bedrivits av någon som antecknats i registret i
11150: pet förskottsinnehålining underkastad lön. Re-              efterskott betraktas som lönearbete. För motta-
11151: formens centrala mål var att minska de fiskala              garen av betalningen innebär detta att han för
11152: hindren för att inleda företagsverksamhet samt              den inkomst som betraktas som lön beskattas
11153:  att förbättra rättsskyddet för dem som låter utfö-         enligt inkomstskattelagen och inte enligt lagen
11154:  ra arbete. Det är inte nödvändigt att verkställa           om beskattning av inkomst av näringsverksam-
11155:  förskottsinnehålining om mottagaren av betal-              het. lnom servicebranschen är dock i allmänhet
11156:  ningen har antecknats i förskottsuppbördsregist-           inkomstens klassificering av mindre betydelse
11157:  ret, såvida det inte är fråga om direkt lön elier          med tanke på det skattebelopp som skall betalas.
11158:  sådana ersättningar som nämns särskilt i lagen             För den som låter utföra arbetet kan det att
11159:  och som betalas för arbete.                                inkomsten betraktas som löneinkomst leda tili
11160:     Det är lätt att bli införd i registret. 1 det anteck-   debitering av försummad arbetsgivarsocial-
11161:  nas var och en som bedriver elier sannolikt börjar         skyddsavgift, men endast om den som låtit utföra
11162:  bedriva näringsverksamhet,jordbruk eller annan             arbetet utgående från de omständigheter han
11163:  förvärvsverksamhet för viiken den erhålina er-             upptäckt vid utförandet av detta, har kunnat
11164: 6                                           KK 68/1996 vp
11165: 
11166: känna till att det är fråga om arbete som utförs på   sonlig inkomst som enligt den progressiva skalan
11167: basis av ett arbetsförhållande.                       är beskattningsbar förvärvsinkomst kanaliseras
11168:    Den definition av begreppet arbetsförhållande      tili bolaget. Att överföra inkomst som uppgetts
11169: som används vid fastställande av lön enligt lagen     vara bolagsinkomst tili att beskattas så som in-
11170: om förskottsuppbörd är i någon mån snävare än         komst för delägare kan komma i fråga om bola-
11171: det arbetsrättsliga begreppet arbetsförhållande.      gets verksamhet är småskalig, om delägaren inte
11172: När ett arbetsförhållande även är förknippat          betalas lön för sitt arbete och om det förutom
11173: med andra arbetsgivarskyldigheter än verkstäl-        familjemedlemmar inte finns andra delägare. På
11174: lande av förskottsinnehållning och betalande av       prövningen inverkar även om det inte finns
11175: arbetsgivares socialskyddsavgift, är det inte än-     utomstående arbetstagare som saknar delägar-
11176: damålsenligt att ytterligare fjärma det skattemäs-    ställning, liksom också arten av bolagets verk-
11177: siga begreppet arbetsförhållande från det arbets-     samhet. Om bolaget enbart säljer sin delägares
11178: rättsliga arbetsförhållandebegreppet. Regering-       kunnande kan bolaget förbigås.
11179: en har inte för avsikt att i detta avseende ändra         Problemet med förbigående av aktiebolag är
11180: skattelagstiftningen.                                 en följd av att olika företagsformer behandlas på
11181:    1 motiveringen till spörsmålet hänvisas tili       olika sätt i skattehänseende. Finansministeriet
11182: möjligheten att bedriva från hemmet igångkörd         har den 30 november 1995 tillsatt en arbetsgrupp
11183: företagsverksamhet i aktiebolagsform. Oavsett         vars uppgift är att sammanställa förslag om hur
11184: klassificeringen av inkomsten som löneinkomst         beskattningen av öppna bolag och kommandit-
11185: eller som inkomst från näringsverksamhet måste        bolag samt privata näringsidkare kunde fås att
11186: man separat ta ställning till vems den beskatt-       närma sig beskattningen av aktiebolag. Arbets-
11187: ningsbara inkomsten är. Ett aktiebolag och dess       gruppen skall vid utarbetandet av förslagen bl.a.
11188: delägare är separata skattskyldiga. På bolagets       beakta att de skattemässiga skillnaderna mellan
11189: inkomster och dess delägares inkomster tilläm-        företagare och löntagare inte får bli mer omfat-
11190: pas inte heller samma skattefot. 1 beskattningen      tande än nödvändigt med tanke på främjandet av
11191: kan ett aktiebolag förbigås med stöd av det all-      investeringar. När arbetsgruppen slutfört sitt ar-
11192: männa stadgandet om kringgående av skatt i            bete fattar regeringen de beslut som behövs.
11193: lagen om beskattningsförfarande, om sådan per-
11194: 
11195:      Helsingfors den 13 mars 1996
11196: 
11197:                                                                                  Minister Arja Alho
11198:                                              KK 69/1996 vp
11199: 
11200: Kirjallinen kysymys 69
11201: 
11202: 
11203: 
11204: 
11205:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Haverin kultakaivoksen kunnostamisesta
11206:                                         kaivosmuseoksi
11207: 
11208: 
11209:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
11210: 
11211:     Viljakkalan kunnassa Pirkanmaalla sijaitsee        Myös Viljakkalan kunta olisi mahdollisesti val-
11212: Haverin kultakaivos. Tässä maan tuotokseltaan          mis ottamaan osaa kustannuksiin, jos niihin saa-
11213: parhaassa kultakaivoksessa Vuoksenniska Oy             taisiin merkittävä yhteiskunnan tuki. Asiaa apri-
11214: ylläpiti kaivostoimintaa 1950-luvulle, mutta sen       koitaessa on esitetty myös arveluja siitä, että kor-
11215: jälkeen kaivos kannattamattomana lopetti toi-          jaustyöhön ja entistämiseen olisi mahdollista
11216: mintansa. Kultamalmia on edelleen, mutta sen           saada ED-tukea.
11217: pitoisuus ei todennäköisesti ole riittävä kaivos-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11218: toiminnan kannattavuuden kannalta. Kaivos-             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11219: alue on Viljakkalan kunnan omistuksessa. Kai-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11220: voskuilu on harrastajasukeltajien käytössä, ja         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11221: näitä käyttäjiä lienee vuosittain yli tuhat. Kai-
11222: voksen läheisyydessä on ravintola ja mökkikylä.                   Olisiko valtiovallan taholta saatavissa
11223:     Kaivoksen rakennukset ja rakenteet ovat pa-               tukea Viljakkalan Inkulassa sijaitsevan
11224: hoin rapautuneet, mutta osin vielä korjauskel-                Haverin kultakaivoksen korjaustyöhön
11225: poiset. Yleisesti ollaan sitä mieltä, että kaivosra-          ja entistämiseen tietynlaisessa museoi-
11226: kenteet tulisi saneerata ja että kaivosalueesta pi-           mistarkoituksessa, ja
11227:  täisi muodostaa kaivosmuseo. Tälle ajatukselle                   olisiko asian toteuttamiseen mahdol-
11228:  on olemassa perusteita, ottaen huomioon alueen               lista saada tukea myös Euroopan unionin
11229:  läheisyydessä tapahtuvan muun toiminnan. Mu-                 taholta?
11230:  seona alue voisi tuottaa ylläpitokustannukset
11231: 
11232:      Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1996
11233: 
11234:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
11235: 
11236: 
11237: 
11238: 
11239: 260017
11240: 2                                          KK 69/1996 vp
11241: 
11242: 
11243: 
11244: 
11245:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
11246: 
11247:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Kaivostoiminnan merkittävä väheneminen on
11248: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tehnyt kaivoshistorian säilymisestä Suomessa,
11249: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      monien muiden Euroopan valtioiden tavoin, yh-
11250: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       den teollisen perinteen tutkimuksen ja suojelun
11251: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        painopistealueista. Tämä koskee sekä kaivostoi-
11252: n:o 69:                                              minnan näkyviä muistomerkkejä että niihin liit-
11253:                                                      tyvää työväenperinnettä.
11254:           Olisiko valtiovallan taholta saatavissa       Kaivostoimintaan liittyvien tuotantoraken-
11255:        tukea Viljakkalan Inkulassa sijaitsevan       nusten mahdolliseen suojeluun liittyy usein vai-
11256:        Haverin kultakaivoksen korjaustyöhön          keita erityisongelmia. Erityisesti maaperän pai-
11257:        ja entistämiseen tietynlaisessa museoi-       numisvaaraja rakennusten suuri koko vaikeutta-
11258:        mistarkoituksessa, ja                         vat sekä teknisesti että taloudellisesti säilytettä-
11259:           olisiko asian toteuttamiseen mahdol-       vien kohteiden korjausta ja uudelleenkäyttöä.
11260:        lista saada tukea myös Euroopan unionin          Maastamme puuttuu yhtenäinen kattava in-
11261:        taholta?                                      ventointi kaivosrakentamisesta, sen erilaisista
11262:                                                      piirteistä eri aikakausina ja ennen kaikkea säily-
11263:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         neistä rakennuksista ja laitteista. Vasta tämän-
11264: vasti seuraavaa:                                     tyyppisen kokonaisselvityksen pohjalta on mah-
11265:                                                      dollista valita ne kohteet, jotka parhaiten kuvaa-
11266:    Haveri on maamme vanhimpia ja merkityksel-        vat maamme kaivosteollisuuden eri vaiheita ja
11267: tään tärkeimpiä kaivoksia. Alueen rautamalmi-        joiden säilymisen turvaamiseen käytettävissä
11268: esiintymän louhinta alkoi jo 1730-luvulla,ja mal-    olevat voimavarat ensisijaisesti tulisi suunnata.
11269: mia louhittiin suomalaisten masuuneiden raaka-          Museovirasto tulee vuonna 1996 aloittamaan
11270: aineeksi vuoteen 1866. Uudelleen kaivostoiminta      edellä mainitun kokonaisselvityksen. On toden-
11271: alkoi 1942,jolloin päähuomio kiinnitettiin Have-     näköistä, että tutkimus tulee entisestään korosta-
11272: rin kupari- ja kultaesiintymiin. Kaivostoiminta      maan Haverin kaivosalueen säilyttämisen tär-
11273: päättyi kannattamattomana 1960.                      keyttä. Rakennusten korjauksiin lienee saatavis-
11274:    Haverin kaivosalue ja sen pääasiassa ~ 940-       sa työllisyysrahoitusta, mahdollisesti yhdistetty-
11275: luvulla tehdyt rakenteet ja rakennukset on luoki-    nä EU-tukeen. Museovirasto ei ole käsitellyt kai-
11276: teltu arvokkaiksi museoviraston ja ympäristömi-      vosmuseon perustamista Haveriin, eikä se kuulu
11277: nisteriön 1993 julkaisemassa selvityksessä "Ra-      museoviraston toimintasuunnitelmaan. Kaivos-
11278: kennettu kulttuuriympäristö - valtakunnalli-         museoita on maahamme perustettu Outokum-
11279: sesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäris-   mun kuparikaivokseen ja Lohjan Tytyrin kalkki-
11280: töt".                                                kaivoksen yhteyteen.
11281: 
11282:      Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1996
11283: 
11284:                                                                           Ministeri Claes Andersson
11285:                                            KK 69/1996 vp                                                3
11286: 
11287: 
11288: 
11289: 
11290:                                        Tili Riksdagens Ta!man
11291: 
11292:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        Den stora minskningen av gruvdriften har
11293: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       gjort bevarandet av gruvhistorian i Finland, lik-
11294: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     som i så många andra länder, till ett av insatsom-
11295: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr        rådena för forskningen kring och skyddet av den
11296: 69:                                                  industriella traditionen. Detta gäller såväl gruv-
11297:                                                      driftens synliga minnesmärken som den arbetar-
11298:            Är det möjligt att från statsmaktens      tradition som anknyter till dem.
11299:        sida få stöd för reparations- och restaure-      Det förekommer ofta svåra specialproblem i
11300:        ringsarbeten på Haveri guldgruva i lnku-      samband med ett eventuellt skyddande av pro-
11301:        la i Viljakkala i syfte att omvandla gruvan   duktionsbyggnader i anknytning till gruvdriften.
11302:        till museum, och                              1 synnerhet faran för jordras samt byggnadernas
11303:            är det möjligt att få understöd också     storlek inverkar såväl tekniskt som ekonomiskt
11304:        från Europeiska unionen för att förverk-      på möjligheterna att reparera och återanvända
11305:        liga detta?                                   de objekt som skall bevaras.
11306:                                                         1 vårt land saknas det en enhetlig heltäckande
11307:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        inventering av gruvanläggningar, olika drag som
11308: anföra följande:                                     är typiska för olika tidsperioder och framför allt
11309:                                                      av de byggnader och den utrustning som beva-
11310:    Haveri är en av de äldsta och viktigaste gru-     rats. Först när vi har en sådan helhetsutredning
11311: vorna i vårt land. Brytningen av järnmalmsfyn-       är det möjligt att på basis av den välja ut de objekt
11312: digheterna i området inleddes redan på 1730-         som bäst beskriver de olika skedena i vart lands
11313: talet och malm bröts som råvara till de finska       gruvindustri och avgöra var de disponibla resur-
11314: masugnarna ända tili år 1866. Gruvdriften åter-      serna i första hand skall sättas in.
11315: upptogs 1942 då huvudvikten lades vid Haveris           Museiverket kommer 1996 att inleda en sådan
11316: koppar- och guldfyndigheter. Gruvdriften upp-        helhetsutredning som nämndes ovan. Det är tro-
11317: hörde som olönsam 1960.                              ligt att undersökningen ytterligare kommer att
11318:    Gruvomrädet i Haveri och de konstruktioner        betona vikten av att gruvområdet i Haveri beva-
11319: och byggnader som huvudsakligen uppfördes pä         ras. Det torde vara möjligt att få sysselsättnings-
11320: 1940-talet har klassificerats som värdefulla i den   finansiering för reparation av byggnaderna,
11321: utredning som publicerades av museiverket och        eventuellt kombinerat med EU-understöd. Mu-
11322: miljöministeriet 1993 "Rakennettu kulttuuri-         seiverket har inte behandlat frågan om att grun-
11323: ympäristö- valtakunnallisesti merkittävät kult-      da ett gruvmuseum i Haveri och ärendet ingår
11324: tuurihistorialliset ympäristöt" (Byggd kulturmil-    inte i museiverkets verksamhetsplan. 1 vårt land
11325: jö- ur riksperspektiv betydande kulturhistoris-      finns det gruvmuseer i samband med koppargru-
11326: ka miljöer).                                         van i Outokumpu och kalkgruvan i Tytyri i Lojo.
11327: 
11328:      Helsingforsden 7 mars 1996
11329: 
11330:                                                                            Minister Claes Andersson
11331:                                            KK 70/1996 vp
11332: 
11333: Kirjallinen kysymys 70
11334: 
11335: 
11336: 
11337: 
11338:                                   Janina Andersson /vihr ym.: Haittaveron asettamisesta pikikiekoille
11339:                                      ja lyijyhaulien kieltämisestä
11340: 
11341: 
11342:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
11343: 
11344:    Ampumaradoilla on kaksi tekijää, jotka en-           Toinen ongelmatekijä eli lyijyhaulit tullaan
11345: nen muita aiheuttavat ympäristöongelmia, ni-         nyt kieltämään vesilintumetsästyksessä ja niiden
11346: mittäin lyijyhaulit ja ns. pikikiekot.               sijasta tullaan käyttämään teräs- tai vismuttihau-
11347:     Suomessa ammutaan vuosittain 12-14 mil-          leja. Samanlainen kielto voisi koskea myös rata-
11348: joonaa kiekkoa ampumaradoilla. Kaikki maail-         ammuntaa. Mallia voisimme ottaa esimerkiksi
11349: man kiekkovalmistajat ovat viime vuosiin asti        Hollannista, missä pikikiekkojen ja lyijyhaulien
11350: käyttäneet kiekkojen sideaineena kivihiilipikeä.     käyttö on jo kielletty Haagin radalla. Hollannin
11351: Tämä on luontoon huonosti hajoava materiaali,        ympäristöministeriö laajentaa ensi kesänä kiel-
11352: jota kerääntyy kasoittain metsiin ja ampumara-       toa niin, että se tulee koskemaan useimpia ratoja
11353: doille pilaamaan ympäristöä. Maisemahaittojen        Hollannissa.
11354: lisäksi karsinogeeninen kivihiiliterva aiheuttaa        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11355: terveydellisen riskin sekä kiekkojen valmistuk-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11356:  sessa että käytössä.                                kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11357:     Turun yliopiston geologian laitos ja ympäris-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11358: töministeriö ovat yhteistyössä suomalaisen savi-
11359:  kiekkoja valmistavan yrityksen kanssa tutkineet               Voisiko ns. pikikiekkojen käytölle
11360: ja kehittäneet savikiekon,joka on aitoa savea. Se           asettaa haittaveron ja kieltää lyijyhaulit
11361:  on luontoystävällinen, koska ampumaradoille                rata-ammunnassa?
11362: jäävät kiekon palaset hajoavat täydellisesti vesi-
11363:  sateiden mukana.
11364: 
11365:      Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1996
11366: 
11367:                      Janina Andersson /vihr                   Tuija Brax /vihr
11368:                      Ulla Anttila /vihr                       Tuija Maaret Pykäläinen /vihr
11369:                                         Erkki Pulliainen /vihr
11370: 
11371: 
11372: 
11373: 
11374:  260017
11375: 2                                            KK 70/1996 vp
11376: 
11377: 
11378: 
11379: 
11380:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
11381: 
11382:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Suomessa ammutaan metsiin, vesistöihin ja
11383: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          ampumaradoille yli 500 tonnia lyijyhauleja vuo-
11384: olette 20 päivänä helmikuuta 1996 päivätyn kir-        dessa. Lyijyn kokonaiskäyttö Suomessa oli
11385: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       vuonna 1990 tehdyn arvion mukaan yli 22 600
11386: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Janina An-          tonnia.
11387: derssonin ym. kirjallisen kysymyksen n:o 70, jos-          Lyijy on yksi terveyden ja ympäristön kannal-
11388: sa tiedustellaan:                                      ta haitallisimmista metalleista, ja sen käyttöä ja
11389:                                                        päästöjä on monin tavoin rajoitettu. Suomessa
11390:            Voisiko ns. pikikiekkojen käytölle          ympäristön ja ihmisten altistumista lyijylle on
11391:         asettaa haittaveron ja kieltää lyijyhaulit     viime vuosina vähentänyt erityisesti lyijyttömän
11392:         rata-ammunnassa?                               bensiinin käyttöön siirtyminen. Lyijyhaulien on
11393:                                                        todettu aiheuttavan muun muassa vesilintujen
11394:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           myrkytyksiä. Näiden akuutisti ilmenevien hait-
11395: vasti seuraavaa:                                       tojen lisäksi lyijyhaulit ovat omalta osaltaan li-
11396:                                                        säämässä ympäristömme yleistä altistumista lyi-
11397:    Suomessa on yli 400 savikiekkojen ampumi-           jylle. Vaikka lyijy onkin maaperässä varsin huo-
11398: seen tarkoitettua ampumarataa. Haulikkoam-             nosti liikkuva metalli, on tarkoituksellista lyijyn
11399: munnassa käytettävät savikiekot ovat perintei-         levittämistä ympäristöön vältettävä.
11400: sesti olleet niin sanottuja pikikiekkoja, jotka val-       Suomi on kansainvälisissä toimielimissä tuke-
11401: mistetaan pääosin kivihiilitervan piestä. Piki-        nut lyijyn käytön korvaamista haitattomammin
11402: kiekkojen kulutus maassamme on 12-14 mil-              vaihtoehdoin. Tämä on myös Pohjoismaiden
11403: joonaa kappaletta vuodessa ja niihin käytetään         ympäristöministerien vuonna 1994 Trond-
11404: yhteensä noin 600 tonnia kivihiilitervan pikeä.        heimissa allekirjoittaman lyijyä koskevan julis-
11405:    Eräät kivihiilitervan pien sisältämät polysyk-      tuksen periaatteiden mukaista. OECD:n ympä-
11406: liset (monirenkaiset) aromaattiset hiilivedyt          ristöministerit hyväksyivät helmikuussa 1996 pi-
11407: (PAH-yhdisteet) aiheuttavat syöpäsairauden             detyssä kokouksessaan julkilausuman lyijystä
11408: vaaraa. Piki voi sisältää myös maaperässä hel-         aiheutuvien riskien vähentämisestä. Suomessa
11409: posti kulkeutuvia aineita, kuten fenoleja, joista      lyijyhaulien käyttö vesilintujen metsästyksessä
11410: voi aiheutua pohjaveden pilaantumista. Ampu-           on kielletty vuoden 1996 elokuusta lähtien. Lyi-
11411: maradoilla käytetyt pikikiekot kertyvät suppeal-       jyhaulien korvaajina käytetään pääasiassa teräs-
11412: le alalle, missä ne radalle jätettyinä hitaasti ha-    hauleja. Kokonaan niihin siirtymistä hidastaa
11413: joavat. Turun yliopistossa on käynnissä selvityk-      jonkin verran se, että teräshaulit eivät sovellu
11414: siä pikikiekoista aiheutuvista ympäristöhaitois-       kaikkiin aseisiin. Lisäksi metsästyksessä käytet-
11415: ta, koska näitä ei vielä riittävästi tunneta.          tyinä teräshauleista voi aiheutua ongelmia sa-
11416:    Kotimaiselta valmistajalta saatujen tietojen        hoille,joissa puuhun uponneet haulit voivat pila-
11417: mukaan pikikiekot ovat käyttölämpötiloissa             ta sahanteriä. Lyijyhauleista luopumista kilpa-
11418: melko kiinteitä ja hauraita. Pehmenemisen merk-        ammunnassa vaikeuttavat kansainväliset kilpai-
11419: kejä alkaa näkyä vasta noin 70 oc:n lämpötilassa.      lusäännöt
11420: Terveysviranomaisten mukaan pikikiekkojen                  Ampumaradoilla käytettävien pikikiekkojen
11421: käytöstä ei aiheudu merkityksellistä terveysris-       ja lyijyhaulien aiheuttamia haittoja voidaan eh-
11422: kiä, sillä altistuminen pikikiekkojen sisältämille     käistä monin tavoin. Pikikiekon tilalle on jo nyt
11423: terveydelle vaarallisille PAH-yhdisteille ei käyt-     saatavilla terveydelle ja ympäristölle haitatto-
11424: töoloissa ole mahdollista. Pikikiekkoja valmistaa      mista aineosista valmistettu savikiekko, joka
11425: Suomessa kaksi pienehköä yritystä, joissa val-         ympäristössä vähitellen hajoaa kosteuden vaiku-
11426: mistus on automatisoitu. Valmistuksessa mah-           tuksesta. Savikiekko on hieman pikikiekkoa kal-
11427: dolliset terveyshaitat voidaan estää työsuojelu-       liimpi. Ammuntaharrastuksen kokonaiskustan-
11428: toimin.                                                nusten kannalta kustannusero ei kuitenkaan ole
11429:                                              KK 70/1996 vp                                             3
11430: 
11431: nerkittävä. Siirtymistä ympäristön kannalta tur-          Kemikaalilain nojalla valtioneuvosto voi kiel-
11432: rallisempaan savikiekkoon voitaisiin edistää va-       tää ihmisen terveydelle tai ympäristölle merkittä-
11433: >aaehtoisin keinoin, kuten tiedottamisella, sekä       vää haittaa aiheuttavan kemikaalin tai sitä sisäl-
11434: nahdollisesti myös toiminnan harjoittajien tai         tävän tuotteen valmistuksen, maahantuonnin,
11435: tmmunnan harrastajien ja viranomaisten väli-           markkinoille luovuttamisenja käytön sekä mää-
11436: ellä sopimuksella.                                     rätä toimintaa koskevista muista rajoituksista ja
11437:    Kunnan viranomaisten tulee uusien ampuma-           ehdoista. Edellä mainittujen muiden ongelmien
11438: atojen sijoituslupaa myöntäessään ottaa huo-           lisäksi kieltojen pikainen voimaansaattaminen
11439: nioon muun muassa asutuksen läheisyys sekä             olisi kuitenkin todennäköisesti vaikeaa, koska
11440: >ohjavesien pilaantumisvaara. Jos lyijyhauleista       kemikaalin kieltäminen edellyttää lisäksi sisä-
11441: riheutuvia haittoja ei voida tyydyttävällä tavalla     markkinoiden toimivuuden varmistamiseksi tuo-
11442:  atkaista, voidaan luvan ehdoissa puuttua niiden       tujen ilmoitusmenettelyjen ja muiden yhteisö-
11443: :äyttöön. Keinoja k~_Ytössä olevien a~pu~ara          säännösten noudattamista.
11444:  ojen aiheuttaman lyiJyongelman ratkmsemisek-             Haittaveron asettaminen pikikiekoille olisi
11445:  i on ensisijaisesti kaksi: lyijyhaulien korvaami-     myös periaatteessa mahdollista. Ympäristövero-
11446:  Len muilla haulityypeillä tai lyijyn saastuttaman     tusta suunniteltaessa on yleinen näkemys kuiten-
11447:  aaan poistaminen ja käsittely. Jälkimmäinen           kin ollut se, että monessa tapauksessa- erityi-
11448:  aenetelmä on muun muassa maasto-olojen                sesti haitallisten kemikaalien kohdalla - veron
11449:  uoksi käyttökelpoinen vain hyvin harvoilla am-        käyttöä parempi keino on normeihin perustuva
11450:  IUmaradoilla. Lisäksi se on erittäin kallis menet-    ohjaus. Verotusta pyritään lisäksi yksinkertaista-
11451:  ~ly. Tavoitteeksi onkin asetettava vähittäinen        maanja siksi on tavoitteena, että ympäristövero-
11452:  1 opuminen lyijyhaulien käytöstä, mitä tulisi         tuksen kohteeksi otettavien eri tuotteidenjoukko
11453:  distää tiedotuksen ja neuvottelujen avulla. Eri-      ei olisi kovin suuri sekä että veron tuotto olisi
11454:   yisesti metsästäjäorganisaatioiden koulutus- ja      veron voimaanpano- ja perimiskustannuksiin
11455:   alistustyötä tulisi suunnata siten, että siirtymi-   verrattuna riittävän suuri.
11456:   en haitattomampiin vaihtoehtoihin nopeutuisi.
11457:      Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1996
11458:                                                                  Ympäristöministeri Pekka Haavisto
11459: 4                                          KK 70/1996 vp
11460: 
11461: 
11462: 
11463: 
11464:                                        Tili Riksdagens Talman
11465: 
11466:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen          1 Finland skjuts årligen över 500 ton blyhagel
11467: föreskriver har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse     ut i skogarna och vattendragen och på skytteba-
11468: av den 20 februari 1996 tili vederbörande medlem     norna. Den totala användningen av bly i Finland
11469: av statrådet översänt följande av riksdagsman        uppgick enligt en uppskattning av år 1990 tili
11470: Janina Andersson m.fl. undertecknade spörsmål        över 22 600 ton.
11471: nr 70:                                                  Bly hör till de hälso- och miljövådligaste me-
11472:                                                      tallerna, och användningen och utsläppen av bly
11473:           Vore det möjligt att införa en miljö-      har begränsats på många sätt. 1 Finland har ex-
11474:        skatt på s.k. beckduvor och att förbjuda      poneringen av miljö och människor för bly under
11475:        blyhagel vid skytte på skyttebanor?           de senaste åren minskats speciellt genom över-
11476:                                                      gången tili blyfria bränslen. Det har konstaterats
11477:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      att blyhagel bland annat orsakar förgiftningar
11478: anföra följande:                                     hos sjöfågel. Utöver de akuta olägenheterna bi-
11479:                                                      drar blyhagleP.- till den allmänna blyexponering-
11480:    Det finns över 400 skyttebanor för lerduve-       en av miljön. Aven om transporten av bly i mark-
11481: skytte i Finland. De lerduvor som används vid        grunden är mycket trög, bör avsiktlig spridning
11482: skytte med hagelbössor har traditionellt tillver-    av bly undvikas.
11483: kats av beck, som huvudsakligen kommer från             Finland har i de internationella organisatio-
11484: stenkolstjära. Konsumtionen av dessa duvor           nerna stött en ersättning av bly med ofarligare
11485: uppgår ti1112-14 miljoner styck om året, och till    alternativ. Detta ligger också i linje med princi-
11486: detta åtgår sammanlagt ca 600 ton beck från          perna för den deklaration om bly som de nordis-
11487: stenkolstjära.                                       ka miljöministrarna undertecknade i Trondheim
11488:    Vissa polycykliska aromatiska kolväten som        1994. Miljöministrarna i OECD-länderna god-
11489: ingår i stenkolstjära orsakar risk för cancersjuk-   kände vid sitt möte i februari 1996 en deklaration
11490: domar. Becket kan också innehålla ämnen som          om minskning av de olägenheter som bly orsa-
11491: lätt transporteras i markgrunden, såsom fenoler,     kar. 1 Finland förbjuds användningen av blyha-
11492: vilka kan orsaka förorening av grundvattnet. De      gel vid sjöfågeljakt i augusti 1996. För att ersätta
11493: beckduvor som används på skyttebanorna acku-         blyhaglen används huvudsakligen stålhagel. En
11494: muleras inom ett litet område, och då de lämnas      total övergång tili sådana försinkas i viss mån av
11495: kvar på marken, sönderfaller de långsamt. Åbo        att de inte kan användas i alla slags vapen. Dess-
11496: universitet undersöker som bäst de miljöolägen-      utom kan stålhagel som används vid jakt orsaka
11497: heter som beckduvor kan orsaka, eftersom kun-        problem för sågarna, då hagel i virket kan förstö-
11498: skaperna om dem tills vidare är knapphändiga.        ra sågbladen. Blyhagel kunde frångås vid skytte-
11499:    Enligt uppgift av en finländsk tillverkare är     tävlingar, men detta försvåras av de internatio-
11500: beckduvorna relativt fasta och sköra vid den         nella tävlingsreglerna.
11501: temperatur där de används. Teeken på att de             De olägenheter som beckduvor och blyhagel
11502: mjuknar kommer inte till synes förrän vid ca         orsakar på skyttebanorna kan förebyggas på oli-
11503: 70 oc. Enligt hälsovårdsmyndigheterna föranle-       ka sätt. 1 stället för beckduvor finns det redan
11504: der användningen av beckduvor inga betydande         verkliga lerduvor, som tillverkas av materia! som
11505: risker för hälsan, eftersom en exponering för de     inte skadar hälsan eller miljön och som så små-
11506: farliga föreningar som de innehåller inte är möj-    ningom sönderfaller i fukt. Dessa lerduvor är
11507: lig under de omständigheter där de används.          något dyrare än de som tillverkas av beck. Med
11508: Beckduvor tillverkas i Finland av två rätt små       tanke på totalkostnaderna för ..skytte som hobby
11509: företag, och tillverkningen är automatiserad.        är prisskillnaden oväsentlig. Overgången tili de
11510: Eventuella hälsoolägenheter av tillverkningen        ur miljösynvinkel säkrare lerduvorna kunde
11511: kan förhindras genom arbetarskyddsåtgärder.          främjas på frivillig väg, såsom genom informa-
11512:                                            KK 70/1996 vp                                               5
11513: 
11514: tion, eventuellt också genom ett avtal mellan           Statsrådet kan enligt kemikalielagen förbjuda
11515: näringsidkarna eller skyttarna och myndigheter-     tillverkning, import, utsättning på marknaden
11516: na.                                                 och användningen av kemikalier som åstadkom-
11517:     De kommunala myndigheterna skall då de          mer avsevärda olägenheter med tanke på hälsa
11518: beviljar placeringstillstånd för nya skyttebanor    eller miljö samt av produkter som innehåller så-
11519: bland annat se tili hur nära bosättningen banor-    dana och bestämma om andra begränsningar och
11520: na förläggs och om det föreligger fara för att      villkor för verksamheten. Utöver de ovan nämn-
11521: grundvattnet förorenas. Om de olägenheter som       da övriga problemen är det mycket sannolikt att
11522: är förknippade med blyhagel inte kan åtgärdas       det blir svårt att införa förbud i snabb takt, efter-
11523: på ett tillfredsställande sätt, kan användningen    som ett förbud mot användningen av en kemika-
11524: av sådana tas upp då tillståndsvillkoren behand-    lie dessutom påkallar anmälningsförfaranden för
11525: las. Det finns två huvudsakliga metoder att lösa    att säkra att den inre marknaden fungerar och
11526: blyproblemet vid skyttebanorna: antingen kan        efterlevnad av ett antal andra gemenskapsbe-
11527: blyhaglen ersättas med andra slags hagel, eller     stämmelser.
11528: också kan den blykontaminerade jorden avlägs-           I princip vore det också möjligt att belägga
11529: nas och behandlas. Den sistnämnda metoden är        beckduvor med miljöskatt. Men den allmänna
11530: bl.a. på grund av terrängförhållandena bara an-     infallsvinkeln vid planeringen av miljöskatter har
11531: vändbar på ett fåtal skyttebanor och ställer sig    varit den att normstyrning i många fall är ett
11532: dessutom mycket dyr. Målet bör vara att succes-     bättre alternativ än beskattning, speciellt om det
11533: sivt avveckla användningen av blyhagel, vilket      gäller skadliga kemikalier. Beskattningen kom-
11534:  kan stödas genom information och underhand-        mer dessutom att förenklas, och därför är det
11535:  lingar. Särskilt den utbildning och upplysning     meningen att antalet miljöbeskattade produkter
11536:  som jaktorganisationerna meddelar bör inriktas     inte skall vara alltför stort; samtidigt bör intäk-
11537:  på en snabbare övergång tili ofarligare alterna-   terna av skatten vara tillräcklig i relation tili
11538:  tiv.                                               verkställighets- och uppbördskostnaderna.
11539: 
11540:      Helsingforsden II mars 1996
11541: 
11542:                                                                      Miljöminister Pekka Haavisto
11543:                                             KK 71/1996 vp
11544: 
11545: Kirjallinen kysymys 71
11546: 
11547: 
11548: 
11549: 
11550:                                   Päivi Räsänen /skl: Atsoväriaineiden käytön kieltämisestä
11551: 
11552: 
11553: 
11554:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
11555: 
11556:    Ns. atsovärit kuuluvat yliherkkyyttä aiheutta-    sisältäviin tuotteisiin selkeää varoitusmerkintää,
11557: viin aineisiin. Niitä käytetään etenkin makeisis-    jotta kuluttajat osaavat välttyä nauttimasta atso-
11558: sa. Etenkin lapsille allergioita aiheuttavat atso-   värejä sisältäviä tuotteita.
11559: värit kiellettiin Suomessa jo vuonna 1986. EU:n         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11560: myötä ne on jälleen sallittu ja maahamme tuo-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11561: daan mainittua lisäainetta sisältäviä makeisia,      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11562: mikä on aiheuttanut huolta mm. lääkärien kes-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11563: kuudessa.
11564:    Suomen tulisikin pitäytyä Ruotsin tavoin                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
11565: aiempaan kieltoon tai ainakin vaatia atsovärejä             siin ns. atsovärien käytön kieltämiseksi?
11566: 
11567:      Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1996
11568: 
11569:                                           Päivi Räsänen /skl
11570: 
11571: 
11572: 
11573: 
11574: 260017
11575: 2                                            KK 71/1996 vp
11576: 
11577: 
11578: 
11579: 
11580:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
11581: 
11582:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         turvallisiksi direktiivissä mainituilla käytön eh-
11583: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          doilla ja määrärajoituksilla. Värin mahdollisesti
11584: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        aiheuttamat yliherkkyysoireet ovat yksilöstä
11585: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä-         riippuvia, eivätkä ne riitä perusteeksi aineen käy-
11586: säsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         tön kieltämiselle. Vastaavia ominaisuuksia on
11587: 71:                                                    myös monilla tavanomaisilla elintarvikkeilla
11588:                                                        (esim. maito, kala, munat). Allergiaoireista kär-
11589:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        sivä henkilö voi valita itselleen sopivat elintar-
11590:         siin ns. atsovärien käytön kieltämiseksi?      vikkeet pakkauksissa olevien ainesosaluetteloi-
11591:                                                        den avulla. Lasten elintarvikevalinnat ovat var-
11592:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           masti vaikeammin hallittava kysymys. Siltä osin
11593: vasti seuraavaa:                                       päävastuu kohdistuu vanhempiin ja huoltajiin.
11594:                                                        Elintarvikkeiden lisäaineet ilmoitetaan elintar-
11595:     Liittyessään Euroopan unioninjäseneksi Suo-        vikkeen pakkauksessa sekä ryhmänimellä että
11596: mi sitoutui mukauttamaan tavaroiden vapaata            lisäaineen omalla nimellä tai numerotunnuk-
11597: liikkuvuutta koskevan lainsäädäntönsä vastaa-          sella.
11598: van yhteisölainsäädännön mukaiseksi. Elintarvi-            Suomessa elintarvikevärejä koskeva direktiivi
11599: kelisäaineita koskeva kehysdirektiivi ja lisäainei-    on pantu täytäntöön elintarvikelain 48 §:n nojal-
11600: den käytön ehtoja koskevat erityisdirektiivit oli-     la annetulla kauppa- ja teollisuusministeriön
11601: vat tällöin jo valmiina. Suomi ja muut uudet           päätöksellä (1756/95). Päätöksessä sallitaan
11602: jäsenvaltiot eivät osallistuneet valmisteluun ei-      käyttää samoja värejä samoilla rajoituksilla kuin
11603: vätkä ole siis voineet vaikuttaa direktiivien sisäl-   koko Euroopan talousalueella. Jos uusissa tutki-
11604: töön. Suomen liittymissopimukseen ei sisälly           muksissa tai olemassa olevan tiedon uudelleen-
11605: poikkeuksia lisäainedirektiiveihin.                    arvioinnissa ilmenee, että väri tai muu lisäaine
11606:     Direktiivi 94/36/EY elintarvikeväreistä annet-     aiheuttaa yleistä terveydellistä haittaa, yksittäi-
11607: tiin 30.6.1994 (EYVL n:o L 237/13). Direktiiviin       nenjäsenvaltio voi kieltää sen käytön toistaisek-
11608: sisältyvät värit ovat Euroopan yhteisöjen komis-       si. Riittävän tieteellisen näytön ilmetessä yhteisö-
11609: sion yhteydessä toimivan elintarvikealan tiede-        lainsäädäntöä tarkistetaan tältä osin. Hallituk-
11610: komitean (Scientific Committee for F oods, SCF)        sella ei ole toistaiseksi tiedossa sellaista tieteellis-
11611: arvioimia. Tiedekomitean arvioinnissa ns. atso-        tä näyttöä atsovärien terveydellisistä haitoista,
11612: väritja muut elintarvikevärit on todettu yleisesti     että ko. värien kieltämiseen olisi aihetta.
11613: 
11614:      Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1996
11615: 
11616:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
11617:                                            KK 71/1996 vp                                               3
11618: 
11619: 
11620: 
11621: 
11622:                                        Tili Riksdagens Talman
11623: 
11624:   I det syfte 37 § 1 mom riksdagsordningen an-       och med de mängdbegränsningar som nämns i
11625: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       direktivet. De överkänslighetssymtom som far-
11626: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     gen eventuellt förorsakar beror på individen och
11627: man Päivi Räsänen undertecknade spörsmål nr          de räcker inte som grund för att förbjuda använd-
11628: 71:                                                  ningen av ämnet. Motsvarande egenskaper har
11629:                                                      också många vanliga livsmedel (t.ex. mjölk, fisk,
11630:           Har Regeringen för avsikt att vidta        ägg). En person som lider av allergisymtom kan
11631:        åtgärder för att förbjuda användningen        välja de livsmedel som passar honom med hjälp
11632:        av de s.k. azofargerna?                       av beståndsdelsförteckningarna på förpackning-
11633:                                                      arna. Barnens livsmedelsval är det säkert svårare
11634:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        att kontrollera. I fråga om detta har föräldrarna
11635: anföra följande:                                     och försörjarna huvudansvaret. Ett livsmedels
11636:                                                      tillsatsämnen meddelas på livsmedlets förpack-
11637:    När Finland anslöt sig som medlem tili Euro-      ning både med gruppnamnet och med tillsatsäm-
11638: peiska unionen förband landet sig att anpassa sin    nets eget namn eller nummerkod.
11639: Iagstiftning om varors fria rörlighet tili motsva-       1 Finland har direktivet om livsmedelsfårger
11640: rande gemenskapslagstiftning. Ramdirektivet          genomförts med ett beslut av handels- och indu-
11641: om tillsatsämnen för livsmedel och specialdirek-     striministeriet (1756/95) som har utfårdats med
11642: tiven om villkoren för användningen av tillsats-     stöd av 48 § livsmedelslagen. 1 beslutet tillåts att
11643: ämnen var redan då fårdiga. Finland och de           samma fårger används med samma begränsning-
11644: övriga nya medlemsstaterna deltog inte i bered-      ar som gäller inom hela Europeiska ekonomiska
11645: ningen och har följaktligen inte kunnat påverka      samarbetsområdet. Om det i nya undersökningar
11646: direktivens innehåll. I Finlands anslutningsavtal    eller vid omprövning av existerande information
11647: ingår inga undantag tili tillsatsdirektiven.         visar sig att en fårg eller ett annat tillsatsämne
11648:    Direktivet 94/36/EG om livsmedelsfårger gavs      allmänt förorsakar hälsomässiga olägenheter,
11649: den 30 juni 1994 (EGOT nr L 237113). De fårger       kan en enskild medlemsstat förbjuda använd-
11650: som ingår i direktivet har bedömts av vetenskaps-    ningen av ämnet tills vidare. När tillräckliga ve-
11651: kommitten för livsmedelsbranschen (Scientific        tenskapliga rön uppkommer justeras gemen-
11652: Committee for F oods, SCF) som finns i samband       skapslagstiftningen tili denna del. Regeringen
11653: med Europeiska gemenskapernas kommission. I          har tills vidare inte kännedom om sådana veten-
11654: kommittens bedömning har det konstaterats att        skapliga rön om hälsomässiga olägenheter av
11655: de s.k. azofårgerna och övriga livsmedelsfårger i    azofårgerna att det vore skäl att förbjuda dessa
11656: allmänhet är trygga när de används på de villkor     fårger.
11657: 
11658:      Helsingforsden 1 mars 1996
11659: 
11660:                                                      Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
11661:                                               KK 72/1996 vp
11662: 
11663: Kirjallinen kysymys 72
11664: 
11665: 
11666: 
11667:                                     Päivi Räsänen /skl: Down-lasten sikiöseulonnasta äitiyshuollon
11668:                                         rutiinitoimenpiteenä
11669: 
11670: 
11671:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
11672: 
11673:    Seulonnat sikiön kehityshäiriöiden toteami-          lontojen perimmäinen "hyöty" kohdistuu vain
11674: seksi ovat tulossa yhä merkittävämmäksi osaksi          harvoihin, ylivoimaisesti valtaosa joutuu itsel-
11675: suomalaista äitiyshuoltoa. Niistä käyty julkinen        leen hyödyttömien toimenpiteiden ja henkisen
11676: keskustelu on kuitenkin jäänyt pohjoismaisesti          paineen kohteeksi.
11677: verraten vähäiseksi. Ultraääniseulonta ja yli              Jos taas mielikuva seulontatutkimuksiin liitty-
11678: 35-37-vuotiaiden äitien lapsivesi- tai istukka-         västä uhkaavasta aborttivalinnasta häivytetään
11679: näyteseulonta ovat olleet jo pitkään käytössä           taka-alalle, naiset kokevat joutuvansa yllättäen
11680: varsin kattavasti. Aivan viime vuosina lähes kai-       vaikean valinnan eteen. Pahimmillaan naisella
11681: kissa Suomen kunnissa on otettu käyttöön ns.            voi olla vain muutama päivä aikaa tehdä ehkä
11682: kaksois- tai seerumiseula, joka perustuu äidin          elämänsä vaikein päätös: ottaako vastaan vam-
11683: verinäytteestä selvitettävään sikiön kromosomi-         mainen lapsi vai luopua jo iloitusta ja odotetusta,
11684: poikkeavuuden riskiin. Seerumiseulonnan avulla          kohdussa liikkuvasta lapsesta.
11685: pyritään pääasiallisesti löytämään Downin oi-              Erityisesti kaksoisseulatutkimuksen sekä ikä-
11686: reyhtymää kantavia sikiöitä mahdollista aborttia        seulontaan liittyvän lapsivesi- ja istukkanäyte-
11687: varten.                                                 tutkimuksen yhteydessä äideille maamme käy-
11688:    Downin oireyhtymä aiheuttaa henkisen kehi-           tännön mukaan kerrotaan selkeästi seulontatu-
11689: tyksen taantuman, mutta tyypillisesti Down-lap-         loksen seuraukset. Selvitysten mukaan naiset
11690: set ovat iloisia ja elämästään nauttivia ihmisiä,       ovat kohtuullisen hyvin tietoisia näiden seulon-
11691: jotka eivät yleensä vaadi kalliita erityishoitoja.      tojen merkityksestä.
11692: Kun maassamme kauhisteliaan Kiinan lastenko-               Vaikka sikiödiagnostiikan yhteydessä koros-
11693: deissa tapahtuvia vammaisten lasten tahallisia          tetaanjokaisen perheen omaa valintaa, tosiasial-
11694: kuolemia, on hyvä muistaa, että myös Suomessa           lisesti yhteiskunnalla on vahva ohjaava rooli seu-
11695: on täysin julkisesti käsitelty tapausta, jossa          lontajärjestelmien kehittelyyn. Niissä aloite tut-
11696: HYKS:n Lastenklinikalla jätettiin vastasyntynyt         kimukseen ei tule yksilöllisestä syystä perheen tai
11697: Down-vauva tarkoituksellisesti nälkä- ja jano-          hoitavan lääkärin taholta, vaan koko väestölle
11698: kuolemaan lääkäreiden ja vanhempien yhteis-             suunnatusta kansanterveyden lähtökohdasta.
11699: pä~.töksellä.                                           Siksi ne vaativat julkista ja kriittistä tarkastelua.
11700:    Aidin kannalta sikiötutkimusten suurin ongel-           Arvioitaessa seulontaohjelmien hyötyä joudu-
11701: ma on, että sairaiksi todetuille sikiöille ei yleensä   taan väistämättä vertaamaan niiden kustannuk-
11702: ole tarjolla muuta hoitoa kuin elämän lopettami-        sia selektiivisten aborttien avulla säästyneisiin
11703: nen. Seulontatutkimusten ajoitus keskiraskau-           vammaisten ihmisten hoitokustannuksiin. Täl-
11704: teen perustuu aborttilainsäädäntöön: sikiön             laisia vertailuja on löydettävissä esimerkiksi
11705: vammaisuuden perusteella tehtävä abortti tulee          Suomessa tehdyistä aihetta koskevista tutkimuk-
11706: suorittaa 24. raskausviikkoon mennessä.                 sista.
11707:    Jos neuvolassa korostetaan tutkimusten yh-              Kaksoisseulatutkimusta ei ole otettu laajaan
11708: teyttä mahdolliseen aborttiin, aiheutetaan alku-        käyttöön missään muussa pohjoismaassa kuin
11709: raskaudessa pelkoja lapsen menettämisestä. Kä-          Suomessa. Ruotsissa ja Norjassa on pyritty teke-
11710: sitteellä "tentative pregnancy" tarkoitetaan yhä        mään selkeä ero sikiöseulontojen ja yksilöllisen
11711: voimistuvan raskauden medikalisaation aiheut-           harkinnan perusteella tehtyjen sikiötutkimusten
11712: tamaa epävarmuuden kokemusta, joka estää                välillä.
11713: naista mieltämästä itseään "oikeasti" raskaaksi            Hiljattain pidetyn YK:n IV:n naisten maail-
11714: ja äidiksi, ennen kuin kaikki tarvittavat lääketie-     mankonferenssin toimintaohjelmassa tuomittiin
11715: teelliset selvitykset on saatu tehdyksi. Koska seu-     sukupuolen perusteella tehtävät abortit suku-
11716: 
11717: 260017
11718: 2                                          KK 72/1996 vp
11719: 
11720: puolisyrjintänä. Vammaisten kokemus si-              Vammaisen lapsen syntyminen perheeseen mer-
11721: kiödiagnostiikan syrjivyydestä on analogisesti       kitsee toki suurta muutosta elämään, mutta
11722: oikeutettu. Samoin kuin Kiinassa harjoitettu si-     useimmat perheet sopeutuvat siihen hyvin. Val-
11723: kiövalikointi naissukupuolen perusteella louk-       taosa perheistä kertoo saaneensa useita myöntei-
11724: kaa suomalaista naista, myös selektiivisiin abort-   siä seurauksia vammaisen perheenjäsenen an-
11725: teihin tähtäävät sikiötutkimukset loukkaavat jo      siosta. Vammaisten lasten vanhempien koke-
11726: syntyneitä vammaisia ihmisiä. He kokevat ole-        muksiin verrattuna on ristiriitaista, että lähes
11727: vansa ei-toivottuja kansalaisia. Vammaisjärjes-      kaikki seulontapositiiviset perheet valitsevat
11728: töissä on vastustettu erityisesti vammaisten si-     abortin.
11729: kiöiden terveisiin verrattuna eriarvoista asemaa        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11730: lain edessä. Yli 20 raskausviikon ikäinen terveek-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11731: si todettu syntymätön lapsi nauttii täysiä ihmis-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11732: oikeuksia, kun kehityshäiriöisiä sikiöitä voidaan    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11733: abortoida aina 24. raskausviikkoon asti.
11734:     Vammaisten lasten perheisiin kohdistuneet                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
11735: tutkimukset ovat antaneet varsin erilaisen kuvan            siin, jotta Down-lasten sikiöseulonnasta
11736: vammaisuudesta kuin usein ajatellaan. Näiden                äitiyshuollon rutiiniluonteisena toimen-
11737: selvitysten valossa kumoutuu myytti, että lapsen            piteenä luovuttaisiin?
11738: vammaisuus olisi perhettä kohtaava katastrofi.
11739:      Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1996
11740: 
11741:                                           Päivi Räsänen /skl
11742:                                             KK 72/1996 vp                                               3
11743: 
11744: 
11745: 
11746: 
11747:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
11748: 
11749:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vän siten, että mahdollisimman moni sikiön vai-
11750: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kea kehitysvammaisuus voitaisiin löytää jo ras-
11751: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kauden aikana.
11752: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä-           Kaiken toiminnan periaatteena on, että äitiä
11753: säsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       ja perhettä tuetaan aina heidän omassa ratkai-
11754: 72:                                                  sussaan kaikin käytettävissä olevin keinoin.
11755:                                                      Useimmissa tapauksissa sikiödiagnostiikka ei
11756:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       merkitse raskauden keskeyttämistä. Tavallista
11757:        siin, jotta Down-lasten sikiöseulonnasta      on, että äideille voidaan kertoa, että pelättyä
11758:        äitiyshuollon rutiiniluonteisena toimen-      kehityshäiriötä ei ole löytynyt.
11759:        piteenä luovuttaisiin?                            Osallistuminen sikiöseulontatutkimuksiin on
11760:                                                      täysin vapaaehtoista eikä myöskään seulontaan
11761:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         osallistuminen edellytä suostumusta jatkotutki-
11762: vasti seuraavaa:                                     muksiin. Näin ollen ei voida puhua rutiinitutki-
11763:                                                      muksesta, joka kattaa miltei koko maan. Nykyi-
11764:    Äitiyshuollon palveluista vastaavat peruster-     sin Suomen 455 kunnasta 330 tarjoaa seulontaa
11765: veydenhuollossa äitiysneuvolat ja erikoissai-        odottaville äideille ja "miljoonapiirien" alueella
11766: raanhoidossa äitiyspoliklinikat ja synnytysosas-     kattavuus vaihtelee 100 prosentista (Kuopio) 31
11767: tot.                                                 prosenttiin kunnista.
11768:    Äitiyshuollon seulontatutkimuksista on viime          Laissa raskauden keskeyttämisestä (239/70)
11769: vuonna annettu suositukset, joissa seulontojen       säädetään, että raskaus voidaan naisen pyynnös-
11770: vaikuttavuutta on tarkasteltu kansainvälisten        tä keskeyttää, kun on syytä otaksua, että lapsella
11771: tieteellisten tutkimusten valossa. Suositus pai-     olisi tai lapselle kehittyisi vaikea sairaus tai ruu-
11772: nottaa seulontojen vapaaehtoisuutta sekä äitien      miinvika. Downin oireyhtymää sairastavan si-
11773: ja isien perusteellisen neuvonnan ja ohjauksen       kiön vanhempien aborttipäätökseen vaikuttaa
11774: merkitystä.                                          lapsen hoidon koettu sosiaalinen ja henkinen ra-
11775:     Kehitysvammaisuuden selvittely raskauden         sittavuus.
11776: aikana alkoi Suomessa vuonna 1979 Kuopiossa,             Meillä keskeytetään vuosittain n. 50 raskautta
11777: jossa aloitettiin Itä-Suomen alueen äitiysneuvo-     Downin oireyhtymän vuoksi, mikä on 0,08 %
11778: loissa sikiön tuottaman valkuaisaineen, alfafeto-    kaikista synnytyksistä. Vuonna 1990 Suomessa
11779: proteiinin, määrittäminen verinäytteestä raskau-     syntyi 87 lasta, joilla oli Downin oireyhtymä,
11780: den neljännen kuukauden aikana, koska ainoas-        vuonna 1994lukumäärä oli 83 lasta.
11781: taan tänä ajankohtana tutkimus on luotettava.            Aborttiin päätyminen on aina vaikea ratkaisu.
11782:     Mikäli tutkimus on positiivinen ja äiti niin     Samoin kehityshäiriöiden seulonta sikiöaikana
11783: haluaa, hänet ohjataan jatkotutkimuksiin lapsi-      on herättänyt meillä ja muissa maissa eettistä,
11784: vesipunktioon tai istukkaneulanäytteeseen. Seu-      yhteiskunnallista ja yksilökohtaista pohdintaa.
11785: lonnassa hälytyksen saaneista äideistä ainoas-       Väite, ettei Suomessa ole juuri asiasta käyty kes-
11786: taan n. 3 %:lla löytyy kromosomivika tai muu         kustelua, ei pidä paikkaansa. Keskustelua on
11787: poikkeavuus.                                         käyty ammattiryhmien sisällä viimeksi mm. tänä
11788:     Seulontojen laajentaminen ja kehittäminen on     vuonna tammikuussa Lääkäripäivillä. Myös
11789: jatkunut äitien toivomuksesta. Ellei tutkimuksia     Stakesin toimesta on järjestetty useampia kes-
11790:  ole saanut kunnallisena toimintana, ovat monet      kustelutilaisuuksia, joihin ovat osallistuneet tut-
11791:  äidit hakeutuneet yksityisiin tutkimuksiin. Mm.     kijat, tavalliset kansalaiset, vammaiset, vam-
11792:  synnynnäisesti kehitysvammaisen lapsen synnyt-      maisten vanhemmat, lääkärit ja hoitohenkilö-
11793:  täneet äidit epäröivät usein uuden lapsen hankki-   kunta. Kunnissa ja laitoksissa, joissa sikiöseu-
11794:  mista ja ovat toivoneet äitiyshuoltoa kehitettä-    lonnat on otettu käyttöön, on pohdittu asiaa eri
11795: 4                                            KK 72/1996 vp
11796: 
11797: puolilta. Tärkeää on ollut on ollut äitien ja isien    painottaa sikiöseulontojen tutkimuksen vapaa-
11798: informoiminen asiasta. Moraaliset ja eettiset nä-      ehtoista luonnetta ja hyvää vanhempien neuvon-
11799: kökulmat ovat keskusteluissa tulleet esille.           taa ja ohjausta, jossa äitiysneuvolat ovat avain-
11800:    Uuden tiedon tuottamiseen ja sen hyödyntä-          asemassa. Viime vuonna annettujen äitiyshuol-
11801: miseen tai hyödyntämättä jättämiseen liittyy           lon seulontasuositusten mukaisesti alueellisia
11802: aina vastuunottamista ja erilaisia näkökohtia          hoito-ohjelmia tulee edelleen kehittää yhteistyös-
11803: riippuen siitä, miten asiaa tarkastellaan. Sikiö-      sä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuol-
11804: seulonnoista päättäminen ei ole vain asiantunti-       lon kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriö pitää
11805: joiden vastuulla, vaan nimenomaan kansalaisten         tärkeänä, että henkilökunnan mahdollisuuksia
11806: on saatava osallistua päätöksentekoon ja ennen         ja valmiuksia tähän vaativaan työhön pidetään
11807: kaikkea oltava selvillä siitä, että kysymyksessä       yllä myös täydennyskoulutuksen avulla. Minis-
11808: on täysin vapaaehtoinen toiminta.                      teriö seuraa tarkasti sikiöseulontojen tilannetta
11809:    Koska kysymyksessä on kuitenkin moniulot-           maassa ja tarvittaessa harkitsee valtakunnallisen
11810: teisesti vaikea asia, sosiaali- ja terveysministeriö   asiantuntijaseminaarin järjestämistä.
11811:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1996
11812: 
11813:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
11814:                                            KK 72/1996 vp                                                  5
11815: 
11816: 
11817: 
11818: 
11819:                                        Tili Riksdagens Talman
11820: 
11821:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      medfött svårt handikapp har ställt sig tvekande
11822: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       inför att skaffa flera barn och har önskat att
11823: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     mödravården utvecklas så att så många svåra
11824: man Päivi Räsänen undertecknade spörsmål nr          utvecklingsskador som möjligt hos foster skall
11825: 72:                                                  kunna konstateras redan under graviditeten.
11826:                                                         Principen för all verksamhet är att mödrar och
11827:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        familjer alltid med alla tili buds stående medel
11828:        att man inom mödravården skall avstå          skall få stöd för sina beslut. I de flesta fall innebär
11829:        från att använda screening som rutinun-       fosterdiagnostiken inte att graviditeten avbryts. I
11830:        dersökning med avseende på Downs syn-         allmänhet kan den väntande modern få beskedet
11831:        drom hos foster?                              att den fruktade utvecklingsstörningen inte pä-
11832:                                                      träffats.
11833:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Deltagandet i en screeningundersökning är
11834: anföra följande:                                     fullständigt friviliigt och deltagandet förutsätter
11835:                                                      inte att den blivande modern går med på fortsatta
11836:     För mödravården svarar inom primärvärden         undersökningar. Därför kan man inte tala om en
11837: mödrarädgivningarna och inom den specialisera-       rutinundersökning, som omfattar mer eller min-
11838: de sjukvärden moderskapspoliklinikerna och           dre hela landet. För närvarande erbjuder 330 av
11839: förlossningsavdelningarna.                           Finlands 455 kommuner blivande mödrar scree-
11840:     Då det gäller screeningundersökningar gavs i     ning och inom miljoninvånardistrikten varierar
11841: fjol rekommendationer som redogör för scree-         omfattningen från 100% (Kuopio) tili 31% av
11842: ningundersökningarnas effekt i ljuset av interna-    kommunerna.
11843: tionella vetenskapliga undersökningar. I rekom-         I lagen om avbrytande av havandeskap (239/
11844: mendationerna betonas screeningundersökning-         70) stadgas att havandeskap kan avbrytas på
11845: arnas frivillighet samt vikten av en grundlig råd-   kvinnans begäran om det finns skäl att förmoda
11846: givning och handledning för blivande mödrar          att barnet skulle komma att vara psykiskt efter-
11847: och fåder.                                           blivet eller behäftat med eller senare komma att
11848:     Klarläggandet av utvecklingsskador hos fos-      behäftas med svår sjukdom eller svärt kroppsly-
11849: ter inleddes 1979 tKuopio, där man vid mödra-        te. Hur betungande värden av ett barn med
11850: rådgivningarna i Ostra Finland började bestäm-       Downs syndrom anses vara socialt och mentalt
11851: ma förekomsten av ett äggviteämne som fostret        inverkar på föräldrarnas beslut om abort.
11852: producerar, alfafetoprotein, i blodprov tagna           I värt 1and avbryts ca 50 havandeskap årligen
11853: under graviditetens fjärde månad eftersom resul-     p.g.a. Downs syndrom, vi1ket är 0,08 % av alla
11854: tatet av undersökningen är tillförlitligt endast i   förlossningar. Ar 1990 föddes i Finland 87 barn
11855: detta skede av graviditeten.                         med Downs syndrom, 1994 var antalet 83.
11856:     Om undersökningen ger positivt resultat och         Det är alltid svårt att fatta ett beslut som
11857: den blivande modern så önskar, visas hon vidare      utmynnar i abort. På samma sätt har screening i
11858: tili fortsatta undersökningar, fostervattenpunk-     avsikt att konstatera utvecklingsstörningar hos
11859:  tion eller placentanälbiopsi. Hos dem som blir      foster gett upphov tili överväganden ur etisk,
11860:  utsällade i samband med en screeningundersök-       samhällelig och enskildas synvinkel såväl här
11861:  ning hittas kromosomfel eller andra avvikelser      som i andra länder. Påståendet att frågan inte i
11862:  endast i ca 3 % av fallen.                          nämnvärd utsträckning skulle ha diskuterats i
11863:     Screeningundersökningarna har utökats och        Finland stämmer inte. Frågan har diskuterats
11864:  utvecklats enligt önskemål frän de b1ivande möd-    inom olika yrkesgrupper, senast bl.a. på Läkar-
11865:  rarna. Om kommunen inte har erbjudit sådana         dagarna i januri i år. Också Stakes har ordnat
11866:  undersökningar har många sökt sig tili privata      flera diskussionstilifållen där forskare, vanliga
11867:  undersökningar. Bl.a. mödrar tili barn med ett      medborgare, människor med handikapp, föräld-
11868: 6                                           KK 72/1996 vp
11869: 
11870: rar till människor med handikapp, läkare och             Eftersom dethela gäller en svår och mångför-
11871: vårdpersonal har deltagit. 1 de kommuner och på       grenad fråga, betonar social- och hälsovårdsmi-
11872: de institutioner där screeningundersökningarna        nisteriet screeningundersökningarnas frivilliga
11873: genomförs har sakens övervägts ur olika syn-          karaktär och en utförlig föräldrarådgivning och
11874: vinklar. Det har framstått som viktigt att infor-     handledning där mödrarådgivningarna intar en
11875: mera blivande mödrar och fåder om saken. Mo-          nyckelställning. 1 enlighet med de rekommenda-
11876: raliska och etiska synpunkter har kommit fram i       tioner om screeningundersökningar inom möd-
11877: diskussionerna.                                       ravården som gavs i fjol skall de regionala vård-
11878:    När ny information tas fram och utnyttjas          programmen också i fortsättningen utvecklas i
11879: eller lämnas outnyttjad är detta alltid förknippat    samarbete med den specialiserade sjukvården
11880: med ansvarighet och olika synpunkter beroende         och primärvården. Social- och hälsovårdsminis-
11881: på hur saken granskas. Det ankommer inte en-          teriet anser det vara viktigt att personalens möj-
11882: bart på experterna att ta ansvar för beslut i fråga   ligheter och beredskap inför detta krävande ar-
11883: om screeningundersökningarna, utan det är ut-         bete upprätthålls även med hjälp av fortbildning.
11884: tryckligen medborgarna som skall ha rätt att          Ministeriet följer noggrant situationen i landet
11885: delta i beslutsfattandet och framför allt vara in-    beträffande screeningundersökningarna och
11886: förstådda med att det gäller en verksamhet där        överväger vid behov om ett riksomfattande ex-
11887: deltagandet är helt frivilligt.                       pertseminarium bör ordnas.
11888:      Helsingforsden 12 mars 1996
11889: 
11890:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
11891:                                              KK 73/1996 vp
11892: 
11893: Kirjallinen kysymys 73
11894: 
11895: 
11896: 
11897: 
11898:                                     Päivi Räsänen /skl: Freonittomien tuotteitten suosimisesta lääke-
11899:                                         tieteellisessä käytössä
11900: 
11901: 
11902:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
11903: 
11904:     Ilmakehän otsonikerrosten vauriot lisäänty-        neita. Uusi freoniton aerosoli on tekoisiltä omi-
11905: vät jopa 40 %:n vuosivauhdilla. Eniten otso-           naisuuksiltaan huomattavasti kehittyneempi
11906: uikerrosta heikentävät freonit, joita käytetään        kuin vanhat freoniaerosolit ja on turvallisuudel-
11907: mm. aerosoleissa. Otsonikerroksen ohentumi-            taan ja teholtaan vastaava. Lisäksi sen hinta on
11908: nen on vakava ympäristöriski ja altistaa lisäänty-     samaa luokkaa kuin vanhoilla freoniaerosoleilla.
11909: neen ultraviolettisäteilyn vuoksi monille sairauk-         Kuitenkin Suomessa käytetyistä hengitettä-
11910: sille.                                                 vistä astmalääkkeistä vielä 2/3 on freoniaerosole-
11911:     Freonikaasujen tuotannon kieltävän Mont-           ja, joita myydään vuosittain noin miljoona kap-
11912: realin protokollan on allekirjoittanut 150 maata,      paletta.
11913: joukossa myös Suomi. Montrealin protokolla                 Ruotsissa sosiaali- ja terveysministeriö onkin
11914: edellyttää freonikaasujen käytön lopettamista          jo antanut ohjeistuksen käyttää freonittomia
11915: myös lääkkeellisissä aerosoleissa heti, kun tekni-     tuotteita, silloin kuin se vain on mahdollista.
11916: sesti ja taloudellisesti käyttökelpoinen vaihtoeh-     Tällainen ohjeistus olisi tarpeen myös Suomessa.
11917: to on olemassa.                                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11918:     Euroopan unioni teki 15.12.1994 päätöksen,         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11919: että freonikielto tulee voimaan jo 1.1.1995. Poik-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11920: keuksena ovat olleet lääkkeelliset aerosolit, joille   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11921: on myönnetty vuosi kerrallaan siirtymäaikaa.
11922:     Tuotekehittelyoja tutkimustyön tuloksena on                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
11923:  markkinoille tullut nyt myös freonittomia lääke-             siin, jotta lääketieteellisissä tarkoituksis-
11924:  aerosoleja, ja melkein koko inhalaatiohoito on               sa tulisi käyttää freonittomia aerosoleja,
11925:  mahdollista toteuttaa ilman haitallisia ponneai-             mikäli se on mahdollista?
11926: 
11927:      Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1996
11928: 
11929:                                            Päivi Räsänen /skl
11930: 
11931: 
11932: 
11933: 
11934:  260017
11935: 2                                            KK 73/1996 vp
11936: 
11937: 
11938: 
11939: 
11940:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
11941: 
11942:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         mistus ja maahantuonti on Suomessa ollut kiel-
11943: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          letty 1.5.199llähtien lukuun ottamatta hengitys-
11944: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        teihin inhaloitavia lääkevalmisteita.
11945: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä-            Kyseisiä astman ja muiden kroonisten
11946: säsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         obstruktiivisten keuhkosairauksien hoitoon tar-
11947: 73:                                                    koitettuja CFC-yhdisteitä sisältäviä inhalaatio-
11948:                                                        valmisteita ei voida poistaa markkinoilta kerta-
11949:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         kaikkisella kiellolla, ennen kuin kaikille välttä-
11950:        siin, jotta lääketieteellisissä tarkoituksis-   mättömille lääkeaineille on kehitetty korvaavat
11951:        sa tulisi käyttää freonittomia aerosoleja,      valmisteet. Inhalaatioaerosolien tuotekehittelys-
11952:        mikäli se on mahdollista?                       sä on kysymys paitsi aerosoliteknologian kehit-
11953:                                                        tämisestä myös korvaavien ponneaineiden tur-
11954:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           vallisuudesta ja yhteensopivuudesta kyseisten
11955: vasti seuraavaa:                                       lääkeaineiden kanssa. Uusien lääkkeiden kehit-
11956:                                                        täminen on pitkäjännitteistä työtä, ja siksi toi-
11957:    Suomessa on freonien (CFC-yhdisteiden) kor-         menpiteiden tulokset alkavat näkyä hitaasti. En-
11958: vaamisen tarpeellisuus lääkevalmisteissa tiedos-       simmäinen CFC-yhdisteitä sisältämätön inha-
11959: tettu ja asian suhteen ryhdytty toimenpiteisiin jo     laatioaerosoli sai Suomessa myyntiluvan vuonna
11960: 1980-luvun lopulla. Silloinen lääkintöhallitus ke-     1995. Näiden inhalaatioaerosolien kanssa sa-
11961: hotti kirjeellään (Dno 2854/854/89) kyseisten          manaikaisesti on kehitetty ja tuotu markkinoille
11962: lääkevalmisteiden valmistajia selvittämään mah-        myös uudenlaisia inhalaatiovalmisteita, joissa ei
11963: dollisuudet korvata CFC-ponnekaasut muilla             ponneaineita tarvita lainkaan. Niitä on markki-
11964: aineilla.                                              noilla Suomessakin jo useita. Ne eivät kuiten-
11965:    Suomi on kansainvälisessä yhteistyössä ja sit-      kaan sovi kaikille lääkeaineille eivätkä siten täy-
11966: temmin EU :ssa toiminut niin, että CFC-yhdistei-       sin korvaa inhalaatioaerosoleja.
11967: tä käytettäisiin lääkevalmisteissa vain välttämät-        Vaikka kaikille välttämättömille inhalaationa
11968: tömiin tarkoituksiin ja että poikkeus myönnet-         käytettäville lääkeaineille ei vielä ole korvaavia
11969: täisiin vain lyhyeksi ajaksi kerrallaan. Selkeänä      valmisteita saatavana, voidaan kehitystä Suo-
11970: tavoitteena on CFC-yhdisteitä sisältävien inha-        messa kuitenkin pitää hyvänä. Kysymyksessä
11971: laatiovalmisteiden korvaaminen muilla niin pian        mainitut tilastotiedot "hengitettävien astma-
11972: kuin se on mahdollista, mutta samalla tiedostaen       lääkkeiden" markkinatilanteesta perustuvat jo
11973: tiettyjen välttämättömien lääkkeiden keskeyty-         tällä hetkellä vanhentuneisiin tietoihin. Suomes-
11974: mättömän saannin tarpeellisuus.                        sa käytettävistä inhalaatiovalmisteista enää noin
11975:    CFC-yhdisteitä sisältäville lääkevalmisteille ei    1/3 sisältää CFC-yhdisteitä, ja määrän uskotaan
11976: Suomessa enää 31.12.1994 jälkeen ole myönnetty         vähenevän lähitulevaisuudessa.
11977: myyntilupia. Suomen markkinoilla on ainoas-                Edellä olevan perusteella ja ottaen huomioon
11978: taan astmanja muiden kroonisten obstruktiivis-         lääkevalmisteiden teho-, turvallisuus- ja laatu-
11979: ten keuhkosairauksien hoitoon tarkoitettuja in-        vaatimukset ja olemassa olevat varsin yksityis-
11980: halaatiovalmisteita. Tämä käyttötarkoitus on           kohtaiset säännökset, ei kehitystä käsittääkseni
11981: Euroopan yhteisöjen komission päätöksellä (95/         voida enää nopeuttaa millään uusilla kansallisil-
11982: 324/EY) hyväksytty välttämättömäksi käyttö-            la ohjeistoilla. Sen sijaan voidaan ja tulee panos-
11983: tarkoitukseksi. Muut CFC-yhdisteitä sisältäneet        taa uusista hoitomuodoista ja valmisteista tie-
11984: lääkevalmisteet on poistettu Suomen markki-            dottamiseen sitä mukaa kuin niitä tulee käyt-
11985: noilta. CFC-yhdisteitä sisältävien aerosolien val-     töön.
11986: 
11987:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1996
11988: 
11989:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
11990:                                             KK 73/1996 vp                                             3
11991: 
11992: 
11993: 
11994: 
11995:                                         Tili Riksdagens Talman
11996: 
11997:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      1991 med undantag för läkemedelspreparat som
11998: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        inhaleras.
11999: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         Inhalationspreparat som innehåller CFC-för-
12000: man Päivi Räsänen undertecknade spörsmål nr           eningar och som är avsedda för behandling av
12001: 73:                                                   ifrågavarande astmatiska och andra kroniska
12002:                                                       obstruktiva lungsjukdomar kan inte avlägsnas
12003:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         från marknaden genom ett totalförbud förrän
12004:        att se tili att det för medicinska ändamål     det har utvecklats sådana preparat som ersätter
12005:        används freonfria aerosoler, om detta är       samtliga nödvändiga läkemedelssubstanser. I
12006:        möjligt?                                       produktutvecklingen av inhalationsaerosoler är
12007:                                                       det förutom utveckling av aerosolteknologin
12008:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         även fråga om säkerheten hos de ersättande driv-
12009: anföra följande:                                      gaserna och huruvida de är förenliga med nämn-
12010:                                                       da läkemedelssubstanser. Utvecklandet av nya
12011:    I Finland är man medveten om behovet att           läkemedel är ett långsiktigt arbete och därför
12012: byta ut freonerna (CFC-föreningar) i läkeme-          framträder resultaten av åtgärderna långsamt.
12013: delspreparat och i saken har åtgärder vidtagits       Den första inhalationsaerosolen som inte inne-
12014: redan i slutet av 1980-talet. Den dåvarande medi-     håller CFC-föreningar fick försäljningstillstånd i
12015: cinalstyrelsen uppmanade i sitt brev (Dnr 2854/       Finland 1995. Samtidigt med dessa inhalations-
12016: 854/89) tillverkarna av ifrågavarande läkeme-         aerosoler har man utvecklat och introducerat på
12017: delspreparat att utreda möjligheterna att ersätta     marknaden även sådana inhalationspreparat av
12018: CFC-drivgaser med andra ämnen.                        ny typ som är helt fria från drivgaser. Av dem
12019:    Finland har i internationellt samarbete och        finns ett antal även på marknaden i Finland.
12020: senare inom EU agerat så att CFC-föreningar           Dessa lämpar sig dock inte för alla läkemedels-
12021: skall användas i läkemedelspreparat endast för        substanser och ersätter därför inte inhalationsae-
12022: nödvändiga ändamål och att avvikelser från det-       rosolerna helt och hållet.
12023: ta skall medges endast för en kort tid åt gången.        Fastän det ännu inte finns ersättande preparat
12024: Avsikten är att så snart som möjligt ersätta inha-    för alla nödvändiga läkemedel som inhaleras,
12025: lationspreparat som innehåller CFC-föreningar         kan utvecklingen i Finland ändå anses vara god.
12026: med andra preparat, men samtidigt bör man be-         De statistiska uppgifter om marknadsläget för
12027: akta behovet av kontinuerlig tillgång till vissa      "astmaläkemedel som inhaleras", vilka nämns i
12028: nödvändiga läkemedel.                                 spörsmålet, grundar sig på redan föråldrade upp-
12029:    Läkemedelspreparat som innehåller CFC-för-         gifter. Av de inhalationspreparat som används i
12030: eningar har inte längre beviljats försäljningstill-   Finland innehåller numera endast ca en tredjedel
12031: stånd i Finland efter den 31 december 1994. På        CFC-föreningar, och denna mängd torde minska
12032: marknaden i Finland finns endast sådana inhala-       inom närmaste framtid.
12033: tionspreparat som är avsedda för behandling av           Med stöd av vad som anförts ovan och med
12034: astma och andra kroniska obstruktiva lungsjuk-        beaktande av effektivitets-, säkerhets- och kvali-
12035: domar. Detta har godkänts som ett nödvändigt          tetskraven på läkemedelspreparat samt de gäl-
12036: ändamål genom Europeiska gem~nskapernas               lande och mycket detaljerade bestämmelserna
12037: kommissions beslut (95/324/EG). Ovriga läke-          om detta, kan utvecklingen enligt min mening
12038: medelspreparat som innehåller CFC-föreningar          inte påskyndas ytterligare genom några nya na-
12039: har avlägsnats från marknaden i Finland. Till-        tionella regler. Däremot kan och skall det satsas
12040: verkning och import av aerosoler som innehåller       på information om nya vårdformer och preparat
12041: CFC-föreningar är förbjuden sedan den 1 maj           i den takt de tas i bruk.
12042: 
12043:      Helsingforsden 12 mars 1996
12044: 
12045:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
12046:                                            KK 74/1996 vp
12047: 
12048: Kirjallinen kysymys 74
12049: 
12050: 
12051: 
12052: 
12053:                                   Päivi Räsänen /skl: Toimenpiteistä lapsityövoiman kansainvälisen
12054:                                       käytön rajoittamiseksi
12055: 
12056: 
12057:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
12058: 
12059:     Unicefin mukaan maailmassa on noin 200 mil-     tulisikin vaatia merkintä siitä, ettei tuote ole lap-
12060: joonaa lapsityöläistä, vaikka lapsen oikeuksien     sityövoimalla tehty. Muutoinkin Suomen tulisi
12061: yleissopimus kieltääkin lapsityövoiman käytön.      kaikin tavoin ryhtyä toimenpiteisiin lapsityövoi-
12062: Yli 100 miljoonaa lasta tekee pelkästään Aasias-    man kansainvälisen käytön vähentämiseksi.
12063: sa orjatyötä kurjissa olosuhteissa. Sadattuhannet      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12064: lapset työskentelevät harmaalla sektorilla myös     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12065: Itä-Euroopassa ja entisen Neuvostoliiton alueel-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12066: la.                                                 nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12067:     Suomessa lapsityövoimalla tehtyjen tuottei-
12068: den kontrolli ei kuulu millekään viranomaiselle,              Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
12069: eikä kuluttaja voi näin ollen tietää, onko jokin           siin, joilla Suomi toimisi lapsityövoiman
12070: tuote valmistettu lapsityövoimalla. Yleisimpiin            kansainvälistä ja epäeettistä käyttöä vas-
12071: lapsityövoimalla tehtyihin tuontitavararyhmiin             taan?
12072: 
12073:      Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1996
12074: 
12075:                                          Päivi Räsänen /skl
12076: 
12077: 
12078: 
12079: 
12080: 260017
12081: 2                                            KK 74/1996 vp
12082: 
12083: 
12084: 
12085: 
12086:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
12087: 
12088:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         siin kohdistuviin kansallisiin toimenpiteisiin,
12089: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          vaan mahdollisista lapsityövoimalla tuotettuihin
12090: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tavaroihin kohdistuvista toimista on päätettävä
12091: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä-         yhteisötasolla.
12092: säsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o            Euroopan unionin ulkosuhteissa on viime
12093: 74:                                                    vuosina lisätty ihmisoikeuksille annettua painoa,
12094:                                                        ja unionin ulkosuhdesopimuksiin ja avustusoh-
12095:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        jelmiin sisältyy normaalisti mahdollisuus sopi-
12096:         siin, joilla Suomi toimisi lapsityövoiman      musten soveltamisen tai avustusohjelmien kes-
12097:         kansainvälistä ja epäeettistä käyttöä vas-     keyttämiseen ihmisoikeusrikkomusten perus-
12098:         taan?                                          teella. Lapsityövoiman käyttö saattaa muodos-
12099:                                                        taa tällaisen rikkomuksen, joskaan käytännön
12100:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           esimerkkejä tämän lausekkeen käytöstä ei vielä
12101: vasti seuraavaa:                                       ole syntynyt.
12102:                                                            Konkreettinen esimerkki säännöksestä, jonka
12103:    Suomi on jo useiden vuosikymmenien ajan             nojalla lapsityövoiman käyttöön on mahdollista
12104: osallistunut Kansainvälisen Työjärjestön (ILO)         puuttua, on Euroopan yhteisön GSP-järjestel-
12105: puitteissa työelämän normeja käsittelevään työ-        mää (kehitysmaiden tullietuusjärjestelmä) kos-
12106: hön, jonka eräänä oleellisena osana on ollut lap-      kevan asetuksen lauseke, joka mahdollistaa tul-
12107: sityövoiman käytön kieltäminen. ILO:n puitteis-        lietuuksien peruuttamisen mm. minkä tahansa
12108: sa asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi ei kui-    pakkotyön nojalla, siten kuin se asianomaisissa
12109: tenkaan ole ollut sellaista kansallista tai kansain-   ILO:n konventioissa on määritelty. EU :n piirissä
12110: välistä koneistoa, joka olisi mahdollistanut lapsi-    on parhaillaan tutkittavana eräs lapsityövoiman
12111: työvoimalla valmistettujen tuotteiden kauppaan         käyttöön tällä perusteella kohdistuva valitus,
12112: kohdistuvat vastatoimet. Lapsityövoimalla tuo-         jonka käsittelyyn Suomen hallitus aktiivisesti
12113: tettujen tuotteiden alkuperän luotettava selvittä-     osallistuu.
12114: minen on monestakin syystä käytännössä erit-              Suomi on Euroopan unioninjäsenenä tukenut
12115: täin vaikeata.                                         aktiivisesti mahdollisuutta reagoida ihmisoi-
12116:    Suomen liityttyä Euroopan unionin jäseneksi         keusrikkomuksiin määräenemmistöpäätöksillä.
12117: myös lapsityövoimalla tuotettuihin tavaroihin             Tarkoitus on jatkossakin myötävaikuttaa Eu-
12118: kohdistuvat toimenpiteet kuuluvat yhteisön toi-        roopan unionin puitteissa toimiin,joilla lapsityö-
12119: mivaltaan. Suomella ei ole oikeutta ryhtyä yhtei-      voiman käyttöä mahdollisimman tehokkaasti
12120: sön alueella vapaassa liikkeessä oleviin tuottei-      vastustettaisiin.
12121: 
12122:       Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1996
12123: 
12124:                                                                               Ministeri Ole Norrback
12125:                                            KK 74/1996 vp                                           3
12126: 
12127: 
12128: 
12129: 
12130:                                       Tili Riksdagens Talman
12131: 
12132:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    betskraft tillverkade varor bör fattas på gemen-
12133: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      skapsnivå.
12134: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        I den Europeiska unionens externa relationer
12135: man Päivi Räsänen undertecknade spörsmål nr         har betydelsen av de frågor som gäller de mänsk-
12136: 74:                                                 liga rättigheterna ökats under de senaste åren,
12137:                                                     och unionens avtal med tredje Iänder samt bi-
12138:           A vser Regeringen att vidta åtgärder i    ståndsprogram innehåller vanligtvis möjligheten
12139:        syfte att reagera mot den internationella    att avbryta tillämpningen av avtalen eller pro-
12140:        och oetiska användningen av barnarbets-      grammen p.g.a. brott mot de mänskliga rättighe-
12141:        kraft?                                       terna. Användningen av barnarbetskraft kan ut-
12142:                                                     göra ett sådant brott, även om det ännu inte
12143:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       framkommit praktiska exempel på användning-
12144: anföra följande:                                    en av denna klausul.
12145:                                                         Ett konkret exempel på en regel, med stöd av
12146:    Finland har redan under flera årtionden inom     vilken det är möjligt att intervenera mot använd-
12147: ramen för Internationella Arbetsorganisationen      nir,gen av barnarbetskraft, är den klausul i för-
12148: ILO deltagit i det arbete som gäller arbetslivets   ordningen om Europeiska Gemenskapens GSP-
12149: normer, varav en viktig del har varit förbudet      system (tullpreferenssystemet för u-länderna),
12150: mot användningen av barnarbetskraft. För för-       som möjliggör suspendering av tullförmånen
12151: verkligande av de målsättningar som uppställts      bl.a. i samband med tvångsarbetet av vad slag det
12152: inom ILO har det inte funnits någon nationell       vara må, enligt definitionen i vederbörande ILO-
12153: eller internationell mekanism, som skulle ha möj-   konventioner. Inom EU granskar man som bäst
12154: 1iggjort motåtgärder mot handeln i produkter        ett besvär beträffande användningen av barnar-
12155: som tillverkats med barnarbetskraft. Av flera       betskraft p.g.a. denna klausul, och Finlands re-
12156: skäl är det också i praktiken ytterst svårt att     gering deltar aktivt i behandlingen av ärendet.
12157: fastställa ursprunget hos varor som tillverkats         Som EU -medlem har Finland aktivt stött möj-
12158: med barnarbetskraft.                                ligheten att reagera mot brott mot de mänskliga
12159:    När Finland nu anslutit sig tili Europeiska      rättigheterna genom beslut med kvalificerad ma-
12160: unionen, omfattas även åtgärderna beträffande       joritet.
12161: med barnarbetskraft tillverkade varor av ge-            Regeringen avser även i fortsättningen att
12162: menkapskompetens. Finland har inte rätt att         inom ramen för Europeiska unionen medverka
12163: vidta nationella åtgärder beträffande varor som     till åtgärder, varigenom användningen av barn-
12164: finns i fri rörlighet inom gemenskapen, utan be-    arbetskraft kan bekämpas så effektivt som möj-
12165: slut om eventuella åtgärder mot med barnar-         ligt.
12166: 
12167:       Helsingforsden 13 mars 1996
12168: 
12169:                                                                            Minister Ole Norrback
12170:                                 1
12171: 
12172: 
12173:                             1
12174:                             1
12175: 
12176: 
12177:                         1
12178:                         1
12179: 
12180: 
12181:                     1
12182:                     1
12183: 
12184: 
12185:                 1
12186:                 1
12187:             1
12188:             1
12189: 
12190: 
12191:         1
12192:         1
12193: 
12194: 
12195:     1
12196:     1
12197: 
12198: 
12199: 1
12200: 1
12201:                                             KK 75/1996 vp
12202: 
12203: Kirjallinen kysymys 75
12204: 
12205: 
12206: 
12207: 
12208:                                   Jouko Jääskeläinen /skl: Oikeudenkäyntikustannusten suuruudes-
12209:                                      ta ja niiden korvaamisesta
12210: 
12211: 
12212:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
12213: 
12214:    Oikeusturva on tärkeä kansalaisoikeus. Sen        Korvausmäärät ovat jääneet kustannuksiin näh-
12215: turvaamiseksi on luotu erilaisia järjestelmiä. Oi-   den yllättävän vähäisiksi.
12216: keusturvan toteutuminen aiheuttaa tiettyjä vält-        Silloin tällöin kiinnitetään huomiota konkurs-
12217: tämättömiä kustannuksia. Niiden pitäisi kuiten-      sien aiheettomaan pitkittymiseen sekä maksutto-
12218: kin lisätä oikeusvarmuutta eikä aiheuttaa tar-       mista oikeudenkäynneistä johtuviin kustannuk-
12219: peettomia kustannuksia.                              siin.
12220:    Taloudelliseen elämään kuuluvat myös riskit.         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12221: Viimeisten kymmenen vuoden aikana riskit ovat        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12222: usein johtaneet konkursseihin. Moni niistä rau-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12223: keaa varojen puutteeseen, ja joissakin tapauksis-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12224: sa menettely kestää liiankin kauan ja on hyödyksi
12225: varsin harvoille.                                              Mitä toimenpiteitä Hallitus pitää tar-
12226:    Julkisuudessa on kiinnitetty huomiota siihen,            peellisina oikeusturvan toteuttamisesta
12227: että mm. pankkikriisistä aiheutuvat oikeuden-               aiheutuvien kustannusten pitämiseksi
12228: käyntikustannukset ovat varsin merkittävät.                 kohtuullisina?
12229: 
12230:      Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1996
12231:                                        Jouko Jääskeläinen /skl
12232: 
12233: 
12234: 
12235: 
12236:  260017
12237: 2                                          KK 75/1996 vp
12238: 
12239: 
12240: 
12241: 
12242:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
12243: 
12244:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       1994. Vuoden 1995 kustannukset maksuttomista
12245: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        oikeudenkäynneistä ovat noin 98 miljoonaa
12246: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      markkaa.
12247: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jouko              Kokonaan tai osaksi maksutonta oikeusapua
12248: Jääskeläisen kirjallisen kysymyksen n:o 75:          antavat kuntien yleiset oikeusapu toimistot. Niis-
12249:                                                      sä annetaan oikeudellista neuvontaa sekä avuste-
12250:           Mitä toimenpiteitä Hallitus pitää tar-     taan oikeustointen tekemisessä ja oikeudenkäyn-
12251:        peellisina oikeusturvan toteuttamisesta       nissä. Niissä maksuttornissa oikeudenkäynneis-
12252:        aiheutuvien kustannusten pitämiseksi          sä, joissa määrättiin avustaja, hän oli yleinen
12253:        kohtuullisina?                                oikeusavustaja 3 480 asiassa 22 012:sta vuonna
12254:                                                      1993 ja 3 207 asiassa 16 408:sta vuonna 1994.
12255:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Yleisen oikeusaputoiminnan järjestävät kunnat,
12256: vasti seuraavaa:                                     ja ne saavat sen kustannuksiin valtionosuutta.
12257:                                                      Julkisyhteisöjen kannettava osuus yleisen oi-
12258:    Kuten kysymyksen perusteluissa todetaan, oi-      keusaputoiminnan kastannuksista oli esimerkik-
12259: keusturvan saaminen tuomioistuimissa ja viras-       si vuonna 1993 noin 85 miljoonaa markkaa 120
12260: toissa on keskeinen perusoikeus. Yhdistyneiden       miljoonan markan kokonaiskustannuksista.
12261: kansakuntien hyväksymän ja myös Suomea vel-          Merkittävästi oikeusaputoimistoja työllistävä
12262: voittavan kansalaisoikeuksia ja poliittisia oi-      asiaryhmä ovat yksityishenkilön velkajärjestely-
12263: keuksia koskevan yleissopimuksen 14 artiklan 3       asiat.
12264: kappaleen d kohdassa määrätään, että rikokses-          Oikeusministeriö on 14. helmikuuta 1996 aset-
12265: ta syytetyllä on oikeus saada määrätyksi itselleen   tanut toimikunnan laatimaan uutta oikeusapu-
12266: maksuton oikeudenkäyntiavustaja siinä tapauk-        järjestelmää koskevan periaatemietinnön sekä
12267: sessa, että häneltä puuttuu varoja maksaa siitä.     tekemään ehdotuksen uudeksi oikeusapujärjes-
12268: Vastaavasti hallitusmuotomme 16 §:ssä ilmais-        telmäksi. On muun muassa selvitettävä tarkoi-
12269: tuihin oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ta-          tuksenmukaisimmat tavat tuottaa oikeudellisia
12270: keisiin kuuluu perusoikeusuudistusta koskeneen       palveluja yhteiskunnan varoilla sekä valtion ja
12271: hallituksen esityksen (309/1993 vp) asianomaisen     kuntien asema vähävaraisille tarjottavissa oi-
12272: kohdan maininnan mukaan myös oikeus saada            keusapupalveluissa. On myös pohdittava kus-
12273: tarvittaessa julkisen vallan kustannuksella oi-      tannustenjakoa palvelujen käyttäjienjajulkisyh-
12274: keudellista apua. Maksuttomasta oikeuden-            teisöjen kesken. Toimikunnan on annettava mie-
12275: käynnistä annetun lain (87173) mukaan yksityis-      tintönsä kuluvan vuoden loppuun mennessä.
12276: henkilö, joka ei vaikeuksitta kykene suoritta-          MaksuUoman oikeudenkäynnin saanut va-
12277: maan asian käsittelyn vaatimia menoja, saa ha-       pautuu maksamasta palkkiota hänelle määrätyl-
12278: kemuksestaan osaksi tai kokonaan maksutto-           le avustajalle sekä oikeudenkäyntimaksuja. Sen
12279: man oikeudenkäynnin tuomioistuimessa. Jos            sijaan hän on lähtökohtaisesti velvollinen asian
12280: maksuttoman oikeudenkäynnin saanut ei kyke-          hävitessään korvaamaan vastapuolensa oikeu-
12281: ne ilman avustajaa asianmukaisesti valvomaan         denkäyntikulut riita-asiassa ja rikosasiassa syy-
12282: etuaan asiassa, hänelle määrätään avustaja, joka     tettynä tuomituksi tullessaan asianomistajan
12283: on yleensä asianajaja tai erityisestä syystä muu-    mahdolliset oikeudenkäyntikulut.
12284: kin lakimies. Vuonna 1993 maksuttornia oikeu-           Oikeudenkäyntikulujen korvaussäännöstö oi-
12285: denkäyntejä myönnettiin kaikkiaan 29 679 ja          keudenkäymiskaaren 2lluvussa uudistettiin lail-
12286: vuonna 1994 puolestaan 27 292. Avustajien palk-      la 1013/93 joulukuun alusta 1993 lukien. Oikeu-
12287: kioina niistä aiheutui valtiolle kustannuksia ny-    denmukaiseen oikeudenkäyntiin kuuluu ajatus,
12288: kyrahassa laskettuna 95 miljoonaa markkaa            että voittaneelle osapuolelle ei saa aiheutua kus-
12289: vuonna 1993 ja 89 miljoonaa markkaa vuonna           tannuksia oikeuksiinsa pääsemisestä. Tästä syys-
12290:                                               KK 75/1996 vp                                             3
12291: 
12292: tä on säädetty hävinneelle osapuolelle velvolli-        tuomioistuimeen on jo sinänsä osoitus siitä, että
12293: suus täysimääräisesti korvata asian voittaneen          selvyyden saaminen siitä, mikä asiassa on oikein,
12294: vastapuolen oikeudenkäyntikulut. Aikaisem-              edellyttää ponnistuksia sekä perustelujen ja to-
12295: man lain aikana korvaus oli vain tuomioistuimen         distelun esittämistä ja aiheuttaa näin välttämättä
12296: kohtuulliseksi harkitsema. Tämä oli sikäli epä-         myös kustannuksia.
12297: tyydyttävä käytäntö, että asian voittanut asian-            Konkurssipesän selvitys tapahtuu pesän omin
12298: osainen ei saanut vastapuolelta hyvitystä kaikis-       varoin. Tätä ilmentää se kysymyksen perusteluis-
12299: ta asiaan itse panemistaan kuluista, vaan joutui        sa mainittu seikkakin, että siiioin kun pesässä ei
12300: kustantamaan asianajajansa huomattavastakin             ole tarpeeksi varoja konkurssimenettelyn käymi-
12301: palkkiosta itse merkittävän osan. Tätä taustaa          seen, konkurssi raukeaa. Joku velkoja voi halu-
12302: vasten katsottuna ei olekaan kysymys siitä, että        tessaan kuitenkin ottaa korkurssimenettelyn
12303: oikeudenkäyntien kokonaiskustannukset olisi-            kustannuksista vastatakseen, ja menettelyä voi-
12304: vat enentyneet, vaan nyttemmin ainoastaan tulee         daan tällöin tuon velkojan kustannuksella jat-
12305: oikeudenkäynnin voittaneen asianosaisen oikeus          kaa. Konkurssipesän selvityksestä pesänhoita-
12306: saada vastapuoleltaan korvaus sinänsä entisen-          jalle tulevan palkkion vahvistaa velkojainko-
12307: laisista kuluista täysimääräisesti tuomiossa vah-       kous. Näin asiasta päättävät ne tahot, joille pe-
12308: vistetuksi.                                             sästä jako-osuutena odotettavissa olevia suori-
12309:     Valtiovallan toimenpitein voidaan sangen ra-        tuksia palkkio vähentää. Jos velkoja katsoo vah-
12310: jallisesti vaikuttaa siihen, millaisiksi kustannuk-     vistetun palkkion liialliseksi tai pesänhoitaja
12311:  set asian ajamisesta oikeudessa muodostuvat,           liian vähäiseksi, velkojainkokouksen päätös voi-
12312: kun otetaan huomioon, että valtaosaltaan kysy-          daan saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi.
12313:  mys on kunkin yksittäisen asian vaatimien selvi-       Maaliskuun 1995 alusta oikeusministeriön yh-
12314:  tysten hankkimisesta ja asian oikeudellisesta pe-      teydes5ä toimintansa aloittanut konkurssiasia-
12315:  rustelemisesta tuomioistuimelle. Tämä korkeaa          mies valvoo konkurssipesien hallintoa, erityisesti
12316:  ammattitaitoa edellyttävä tehtävä voi vaikeassa        pesänhoitajien toimintaa siinä. Konkurssiasia-
12317:  asiassa olla työläs ja asiassa tarvittavan lainoppi-   mies voi muun muassa vaatia tuomioistuimessa,
12318:  neen avustajan palkkio siksi perustellustikin kor-     että velkojainkokouksen pesänhoitajalle makset-
12319:  kea. Asian joutuminen riitaiseksi ja sitä kautta       tavaksi määräämää palkkiota alennetaan.
12320:       Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1996
12321:                                                                       Oikeusministeri Kari Häkämies
12322: 4                                             KK 75/1996 vp
12323: 
12324: 
12325: 
12326: 
12327:                                           Tili Riksdagen Talman
12328: 
12329:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Helt eller delvis gratis rättshjälp ges av kom-
12330: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          munernas allmänna rättshjälpsbyräer. Vid dem
12331: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        ges juridisk rädgivning samt bistås när rättshand-
12332: man Jouko Jääskeläinen undertecknade spörs-             lingar företas och vid rättegängar. 1 de fria rätte-
12333: mål nr 75:                                              gångar då ett biträde förordnades var detta ett
12334:                                                         allmänt rättsbiträde i 3 480 ärenden av 22 012 år
12335:           Vilka ätgärder anser Regeringen vara          1993 och i 3 207 ärenden av 16 408 år 1994. Den
12336:         nödvändiga för att kostnaderna för för-         allmänna rättshjälpsverksamheten ordnas av
12337:         verkligandet av rättsskyddet kan hällas         kommunerna som fär statsunderstöd för dess
12338:         på en skälig nivä?                              utgifter. De offentliga samfundens andel av utgif-
12339:                                                         terna för den allmänna rättshjälpsverksamheten
12340:   Som svar på detta spörsmäl fär jag vördsamt           var t.ex. 1993 ca 85 miljoner mark av de totala
12341: anföra följande:                                        utgifterna pä 120 miljoner mark. En grupp av
12342:                                                         ärenden som i betydande grad sysselsätter rätts-
12343:     Sä som det konstateras i motiveringen till          hjälpsbyräerna är privatpersoners skuldsane-
12344: spörsmålet utgör erhållande av rättsskydd vid           ringsärenden.
12345: domstolar och ämbetsverk en central grundläg-              Justitieministeriet tillsatte den 14 februari
12346: gande rättighet. 1artikel 14 stycke 3 punkt d i den     1996 en kommission för att utarbeta ett princip-
12347: av F örenta Nationerna godkända internationella         betänkande om ett nytt rättshjälpssystem samt
12348: konventionen om medborgerliga och politiska             för att göra upp ett förslag till ett nytt rättshjälps-
12349: rättigheter, viiken är förpliktande även för Fin-       system. Kommissionen skall bl.a. utreda de än-
12350: land, bestäms att den som anklagats för brottslig       damålsenligaste sätten att producera juridisk ser-
12351: gärning har rätt att kostnadsfritt få sig anvisat ett   vice med samhällets medel samt statens och kom-
12352: rättegängsbiträde om han saknar medel att beta-         munernas ställning i den rättshjälpsservice som
12353: la för ett sådant. På motsvarande sätt hör till         erbjuds mindrebemedlade. Kommissionen skall
12354: garantierna för en rättvis rättegång, så som de         också dryfta fördelningen av utgifterna mellan de
12355: kommer till uttryck i 16 § i vär regeringsform,         som utnytrjar servicen och de offentliga samfun-
12356: enligt ett omnämnande i berörda punkt i reger-          den. Kommissionen skall avläta sin betänkande
12357: ingens proposition om ändring av de grundläg-           före ärets slut.
12358: gande fri- och rättigheterna (RP 309/1993 rd)              Den som beviljats fri rättegång befrias frän
12359: ocksä rätten till rättslig hjälp vid behov på den       skyldigheten att erlägga arvode åt ett biträde som
12360: offentliga maktens bekostnad. Enligt lagen om           förordnats för honom samt rättegängsavgifter.
12361: fri rättegång (87173) får en privatperson som inte      Utgängspunkten är däremot att han är skyldig
12362: utan svårighet förmär betala kostnaderna för            att ersätta sin motparts rättegängskostnader i ett
12363: ärendets handläggning på ansökan helt eller del-        tvistemål dä han förlorar målet och en målsägan-
12364: vis fri rättegäng vid domstolen. Om den som             des eventuella rättegångskostnader i ett brottmål
12365: erhållit fri rättegäng inte utan biträde pä lämpligt    då han döms till straff.
12366: sätt förmår bevaka sin rätt och fördel i ärendet,          Stadgandena om ersättande av rättegångs-
12367: förordnas för honom ett biträde, som i allmänhet        kostnader i 21 kap. rättegängsbalken reviderades
12368: är en advokat eller av särskilda skäl en annan          genom lagen 1013/93 som trädde i kraft i början
12369: jurist. År 1993 beviljades sammanlagt 29 679 fria       av december 1993. Till en rättvis rättegång hör
12370: rättegängar och år 1994 igen 27 292. 1 form av          tanken att en vinnande part inte fär åsamkas
12371: arvoden till biträdena förorsakade dessa utgifter       kostnader för att komma åt sina rättigheter. Av
12372: för staten, i dagens pengar mätt, 95 miljoner           denna orsak har det stadgats att den part som
12373: mark 1993 och 89 miljoner mark 1994. Kostna-            förlorar ett mål är skyldig att ersätta den vinnan-
12374: derna för de fria rättegängarna var 1995 ca 98          de motpartens rättegångskostnader till fullt be-
12375: miljoner mark.                                          lopp. Under den tidigare lagen uppgick ersätt-
12376:                                                 KK 75/1996 vp                                             5
12377: 
12378: ningen endast tili ett belopp som domstolen fann          vad som är rätt i ärendet, och detta förorsakar
12379: skäligt. Det ta var en så tili vida otillfredsställande   således nödvändigtvis också kostnader.
12380: praxis att den part som vann ett mål inte av                 Utredandet av ett konkursbo sker med boets
12381: motparten erhöll gottgörelse för samtliga sina            egna medel. Detta kommer till uttryck av den
12382: kostnader i målet, utan var tvungen att själv             även i motiveringarna tili spörsmålet framförda
12383: betala en märkbar del av sin advokats t.o.m.              omständigheten att när boet saknar tiliräckliga
12384: betydande arvode. Då man betraktar saken mot              medel för att klara av ett konkursförfarande för-
12385: denna bakgrund är det således inte fråga om att           faller konkursen. En borgenär kan emellertid,
12386: de totala kostnaderna för rättegångarna skulle            om han så önskar, åta sig att svara för kostnader-
12387: ha stigit, utan numera endast fastställs i domen          na för konkursförfarandet, och f6rfarandet kan
12388: den vinnande partens rätt att av sin motpart få           då fortsättas på denna borgenärs bekostnad.
12389: full ersättning för sina i och för sig lika stora         Arvodet åt boförvaltaren för utredande av kon-
12390: kostnader som tidigare.                                   kursboet fastställs av borgenärssammanträdet.
12391:    Genom statsmaktens åtgärder kan man i rätt             Beslutet fattas således av de intressegrupper vil-
12392: begränsad utsträckning inverka på storleken av            kas eventuella utdelning ur boet reduceras av
12393: kostnaderna för drivande av ett mål i rätten, när         arvodet. Om en borgenär anser att det fastställda
12394: man beaktar att dettili övervägande del är fråga          arvodet är för högt eller om boförvaltaren anser
12395: om att skaffa utredning som varje enskilt fall            att det är för lågt kan borgenärssammanträdets
12396: kräver och att juridiskt motivera saken för dom-          beslut överklagas vid domstol. Konkursombuds-
12397: stolen. Denna uppgift som förutsätter stor yrkes-         mannen, som från början av mars 1995 inledde
12398: kunskap kan i svåra ärenden vara arbetsdryg och           sin verksamhet i anknytning tili justitieministe-
12399: arvodet för det lagfarna biträdet som behövs i            riet, övervakar förvaltningen av konkursbon och
12400: ärendet således av motiverade orsaker högt. När           särfkilt boförvaltarnas verksamhet. Konkurs-
12401: ett ärende blir tvistigt och förs tili domstol är         ombudsmannen kan bl.a. vid domstol yrka att
12402: detta i och för sig redan ett teeken på att det           det arvode som borgenärssammanträdet fast-
12403:  krävs ansträngningar och framförande av moti-            ställt för boförvaltaren skall nedsättas.
12404:  veringar och bevis för att man skall kunna reda ut
12405: 
12406:       Helsingforsden 5 mars 1996
12407: 
12408:                                                                          Justitieminister Kari Häkämies
12409:                                              KK 76/1996 vp
12410: 
12411: Kirjallinen kysymys 76
12412: 
12413: 
12414: 
12415: 
12416:                                     Marjaana Koskinen /sd ym.: Suunnitelmasta muuttaa tielaitos liike-
12417:                                        laitokseksi
12418: 
12419: 
12420:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
12421: 
12422:    Valtioneuvoston kyselytunnilla 15.2.1996 kä-        4 000 henkeä ja tielaitoksessa alle 1 000 henkeä
12423: siteltiin tielaitoksen liikelaitostamista, mutta kun   eli yhteensä noin 5 000 henkeä. Nykytilanteeseen
12424: varsinkin uusien edustajien on vaikeaa saada           nähden menetettäisiin noin 3 000 työpaikkaa.
12425: puheenvuoroa kyselytunnilla, haluan tuoda esiin        Miksi esimerkiksi Ruotsissa luovuttiin tiehallin-
12426: tielaitoksen yhtiöittämiseen liittyviä ongelmia.       non yhtiöittämisestä?
12427:     Ministeri Linnainmaa kertoi, että tielaitoksen         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12428: liikelaitostamisen yhteydessä työpaikkojen mää-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12429: rä vähenee 1 500:lla. Tämä on vain osa totuutta.       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12430: Kun on tarkkaan paneutunut hallituksen esityk-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12431: seen laeiksi tiehallinnosta ja Suomen Tielaitos
12432: -nimisestä liikelaitoksesta, huomaa, että alkuvai-               Eikö Hallituksen olisi järkevämpää
12433: heessa liikelaitoksen palvelukseen tulisi 5 200               luopua tiehallinnon yhtiöittämishank-
12434: henkeä ja tiehallintoon tulisi 1 300 henkeä virka-            keesta työllisyysnäkökohdat huomioon
12435: suhteeseen eli yhteensä 6 500 palvelus- ja virka-             ottaen, ja
12436: suhdetta, siis nykyiseen nähden noin 1 000 työ-                  minkä Hallitus näkee syyksi, että
12437: paikkaa vähemmän. Mutta siirtymäajanjälkeen                   Ruotsissa luovuttiin tielaitoksen yhtiöit-
12438: henkilöstön määrä liikelaitoksessa olisi noin                 tämisestä?
12439: 
12440:      Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1996
12441: 
12442:           Marjaana Koskinen /sd           Esa Lahtela /sd                 Mikko Immonen /vas
12443: 
12444: 
12445: 
12446: 
12447: 260017
12448: 2                                            KK 76/1996 vp
12449: 
12450: 
12451: 
12452: 
12453:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12454: 
12455:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         2--4 vuoden kuluessa, antaa tämä siirtymäaika
12456: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          mahdollisuuden myös henkilöstön määrän ja ra-
12457: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        kenteen hallittuun kehittämiseen. Siirtymävai-
12458: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjaana          heessa erityisesti henkilöstön motivaation ylläpi-
12459: Koskisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-           tämiseksi muutostilanteessa pidetään tärkeänä,
12460: myksen n:o 76:                                         että liikelaitos henkilöstöpolitiikassaan tietyn
12461:                                                        ajanjakson aikana välttää irtisanomisia ja käyt-
12462:           Eikö Hallituksen olisi järkevämpää           tää muita keinoja, kuten luonnollista poistumaa,
12463:        luopua tiehallinnon yhtiöittämishank-           henkilöstön koulutusta ja siirtoja sekä muita tu-
12464:        keesta työllisyysnäkökohdat huomioon            kitoimia tarpeellisen sopeutuksen aikaansaami-
12465:        ottaen, ja                                      seksi. Henkilöstön sopeuttamista pyritään edes-
12466:           minkä Hallitus näkee syyksi, että            auttamaan myös pitämällä liikelaitoksen raken-
12467:        Ruotsissa luovuttiin tielaitoksen yhtiöit-      ne sellaisena, että se mahdollistaa henkilöstön
12468:        tämisestä?                                      siirtämisen tulosyksiköiden välillä kulloisenkin
12469:                                                        tarpeen mukaan. Henkilöstön määrän vähene-
12470:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           minen on kuitenkin ennen kaikkea riippuvainen
12471: vasti seuraavaa:                                       tienpidon rahoitustason nopeasta alenemisesta,
12472:                                                        ei niinkään organisaatiovalinnoista. Päinvastoin
12473:    Tielaitoksen vakituisen henkilöstön määrä on        parempi organisaatio takaa myös paremmat
12474: vuodesta 1990 vuoden 1996 alkuun vähentynyt            mahdollisuudet hyvälle henkilöstöpolitiikalle.
12475: 9 200:sta 7 200:aan. Väheneminen on perustunut            Saamiemme tietojen mukaan Ruotsin tielai-
12476: pääasiassa valtiontalouden säästöohjelmiin ja          toksen tuotannon yhtiöittäminen on toistaiseksi
12477: kustannustehokkusvaatimusten toteuttamiseen.           keskeytetty. Yhtiöittämisestä ei ole kuitenkaan
12478: Tienpidon määrärahat ovat alentuneet viime             luovuttu. Syyt aikalisään ovat monitahoiset. En-
12479: vuosien aikana noin 6 miljardista markasta noin        sinnäkin urakoiden tilaamisen osalta katsottiin
12480: 4 miljardiin markkaan. Tällaisessa valtiontalou-       tarvittavan lisäselvityksiä esimerkiksi tuotteen
12481: den ja tienpidon kehityksessä on myös henkilös-        laadun, standardien ja hinnan määrittelyissä.
12482: töä jouduttu sopeuttamaan.                             Toisaalta tuotantoyksikön sisäinen rakenne ei
12483:    Henkilöstön vähentäminen on toteutettu pää-         ollut vielä riittävästi selkiytynyt. Yhteenvetona
12484: osin luonnollisen poistuman lähes täysimääräi-         voidaan arvioida, että yhtiöittämisen valmistelua
12485: sen hyväksikäytön avulla. Uudistuksen,jossa tie-       ei voitu pitää riittävänä uudistuksen toteuttami-
12486: laitoksesta muodostetaan erilliset virasto ja liike-   seksi.
12487: laitos, suunnitellussa toteuttamisvaiheessa vuo-           Suomessa tielaitosta ollaan liikelaitostamas-
12488: den 1997 lopussa tielaitoksessa arvioidaan ole-        sa, ei yhtiöittämässä, kuten Ruotsissa. Liikelai-
12489: van vakinaista henkilöstöä noin 6 500,josta noin       tostaminen on osa liikenneministeriön hallin-
12490: 1 300 siirtyisi perustettavaan virastoon ja noin       nonalalla toteutettavaa merkittävää rakenne-
12491: 5 200 perustettavaan liikelaitokseen. Uudistus ei      muutosta, jonka avulla voimme tarjota korkea-
12492: näin ollen johtaisi irtisanomisiin.                    tasoisia palveluja reaalisesti alenevin hinnoin. Il-
12493:    Liikelaitoksen henkilöstön määräksi on ny-          man liikelaitostamista palvelutuotanto olisi vai-
12494: kyisellä tienpidon kysynnän tasolla ja kilpailun       keuksissa. Lähden siitä, että tielaitoksen uudista-
12495: tultua avatuksi pitemmällä aikavälillä arvioitu        misessa onnistutaan koko yhteiskunnan, yritys-
12496: noin 4 000--4 500, mikä merkitsee henkilöstön          ten, tienkäyttäjien ja henkilöstön yhteiseksi par-
12497: määrän ja rakenteen sopeuttamisen tarvetta lii-        haaksi.
12498: kelaitoksessa. Kun kilpailu avataan asteittain
12499: 
12500:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1996
12501: 
12502:                                                                  Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
12503:                                               KK 76/1996 vp                                              3
12504: 
12505: 
12506: 
12507: 
12508:                                          Tili Riksdagens Talman
12509: 
12510:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         så en behärskad utveckling av strukturen och
12511: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          antalet anställda. 1 övergångsskedet anses det
12512: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        viktigt, i synnerhet med tanke på de anställdas
12513: man Marjaana Koskinen m.fl. undertecknade               motivation medan förändringarna sker, att af-
12514: spörsmål nr 76:                                         fårsverket isin personalpolitik under en viss tids-
12515:                                                         period undviker uppsägningar och använder an-
12516:            Skulle Regeringen inte göra bäst i att       dra metoder, såsom naturlig avgång, personalut-
12517:         avstå från sin pian på bolagisering av          bildning och överföringar samt andra stödåtgär-
12518:         vägförvaltningen med tanke på syssel-           der för att åstadkomma en tillräcklig anpassning.
12519:         sättningen, och                                 Personalens anpassning skall underlättas genom
12520:            vad anser Regeringen vara orsaken tili       att i affårsverket upprätthålla en struktur som
12521:         att man avstod från bolagiseringen av           gör det möjligt att förflytta personalen från en
12522:         vägverket i Sverige?                            resultatenhet tili en annan, allt efter behov.
12523:                                                         Minskningen av antalet personai är dock framför
12524:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           allt beroende på att finansieringen av väghåll-
12525: anföra följande:                                        ningen har minskat snabbt och inte på de vai som
12526:                                                         gjorts inom organisationen. Tvärtom, en bättre
12527:     Antalet fast anställda vid vägverket har från       organisation ger också bättre möjligheter tili bra
12528: 1990 tili ingången av 1996 gått ner från 9 200 till     personalpolitik.
12529: 7 200. Minskningen har huvudsakligen berott på              Enligt de uppgifter som vi fått har bolagiser-
12530: sparprogrammen inom statsekonomin och kra-              ingen av produktionen vid Sveriges vägverk tills
12531: ven på kostnadseffektivitet. Anslagen för väg-          vidare lagts på is. Man har dock inte avstått från
12532: hålining har under de senaste åren minskat från         bolagiseringen. Det finns flera olika orsaker till
12533: ca 6 mrd. mk tili cirka 4 mrd. mk. 1 en sådan           att bolagiseringen har skjutits upp. För det första
12534: utveckling av statsekonomin och väghåliningen           ansåg man att det behövdes ytterligare utred-
12535: har det också varit nödvändigt att anpassa perso-       ningar i fråga om entreprenadbeställningar t.ex.
12536: nalstyrkan.                                             när det gäller att bestämma produktens kvalitet,
12537:     Personalminskningen har skett i huvudsak ge-        standarder och priser. För det andra hade pro-
12538: nom naturlig avgång vilket har utnyttjats nästan        duktionsenhetens inre struktur ännu inte blivit
12539: tili fulio. Då reformen, som innebär att vägverket      tillräckligt klar. Sammanfattningsvis kan man
12540: delas upp i ett ämbetsverk och ett affårsverk,          anta att beredningen i fråga om bolagiseringen
12541: enligt planerna har genomförts i slutet av 1997         inte kunde anses tillräcklig för att driva igenom
12542: uppskattas antalet fast anställda vid vägverket         reformen.
12543: uppgå till ca 6 500, varav ca 1 300 överförs till det       1 Finland finns det planer på att ombilda väg-
12544: ämbetsverk som skall inrättas och ca 5 200 till det     verket till ett affårsverk, inte på att bolagisera
12545: affårsverk som skall inrättas. Reformen leder           detta såsom i Sverige. Ombildning tili affårsverk
12546: således inte tili några uppsägningar.                   utgör en del av den betydande strukturomvand-
12547:      Man uppskattar att antalet anstälida vid af-       Iing som skall genomföras inom trafikministeri-
12548: fårsverket, om efterfrågan på väghållning hålls         ets förvaltningsområde och som bidrar tili att vi
12549: på nuvarande nivå och när konkurrensen har              kan erbjuda högklassiga tjänster tili reellt lägre
12550: blivit fri, på längre sikt kommer att uppgå tili ca     priser. Utan en ombildning till affårsverk skulle
12551: 4 000----4 500, vilket innebär att det finns ett be-    serviceproduktionen vara i svårigheter. Jag utgår
12552: hov att anpassa strukturen och antalet anställda        ifrån att reformen av vägverket blir en Iyckad
12553:  vid affårsverket. När konkurrensen stegvis blir        Iösning för hela samhället, företagen, vägtrafi-
12554: fri inom 2-4 år medger denna övergångstid ock-          kanterna och de anstälida.
12555: 
12556:       Helsingforsden 6 mars 1996
12557: 
12558:                                                                      Trafikminister Tuula Linnainmaa
12559:                                            KK 77/1996 vp
12560: 
12561: Kirjallinen kysymys 77
12562: 
12563: 
12564: 
12565: 
12566:                                   Matti Väistö /kesk: Tuhkan hyötykäytön edistämisestä
12567: 
12568: 
12569: 
12570:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
12571: 
12572:     Metsäteollisuudessa ja alueellisissa voimalai-      Biopolttoaineiden tuhkan hyötykäytön kii-
12573: toksissa syntyy vuosittain suuri määrä kotimais-     reellistä edistämistä puoltavat muun muassa ym-
12574: ten biopolttoaineiden tuhkaa, jolle ei nykyisel-     päristönsuojelulliset tekijät samoin kuin kustan-
12575: lään kyetä järjestämään hyötykäyttöä. Niinpä         nustekijät. Ajankohtainen kysymys on kaatopai-
12576: pääosa metsäteollisuudenkin noin 300 000 ton-        koille toimiteitavaa jätettä koskeva jätevero.
12577: nista tuhkaa joudutaan sijoittamaan erityisille      Kaatopaikkamääräykset ovat myös tiukkene-
12578: teollisuus- tai muille kaatopaikoille.               massa.
12579:     Lähes puolet metsäteollisuuden biopolttoai-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12580: neiden tuhkasta on peräisin puun, hakkeen tai        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12581: jätepuun energiakäytöstä. Vain vähäiselle osalle     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12582: puutuhkasta on kyetty järjestämään hyötykäyt-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12583: töä lähinnä metsien lannoituksessa. Sama koskee
12584: muiden voimalaitosten tuottamaa tuhkaa.                        Mitä mahdollisuuksia Hallitus näkee
12585:     Tuhkan hyötykäyttöä rajoittaa sen vaikea kä-            biopolttoaineiden tuhkan saamisessa
12586:  siteltävyys. Tämän ongelman poistamiseksikehi-             hyötykäyttöön, ja
12587:  teltiin esimerkiksi Uimaharjun Enocellin tehtaan              millä kiireellisillä toimenpiteillä Halli-
12588:  voimalaa varten jo vuosia sitten tuhkan rakeista-          tus aikoo edistää biopolttoaineiden tuh-
12589:  mista. Hankkeen tavoitteena oli saada tuhka                kan hyötykäyttöä nykyisen kaatopaikka-
12590:  käytettäväksi metsien lannoitukseen. Käsittelyn            läjityksen vaihtoehtona?
12591: jälkeen tuhka olisi melko vaivattomasti kuljetet-
12592:  tavissa ja levitettävissä.
12593:      Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1996
12594: 
12595:                                           Matti Väistö /kesk
12596: 
12597: 
12598: 
12599: 
12600:  260017
12601: 2                                            KK 77/1996 vp
12602: 
12603: 
12604: 
12605: 
12606:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12607: 
12608:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         maarakennuskäytössä. Näitä selvityksiä ovat ra-
12609: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          hoittaneet muun muassa TEKES ja ympäristö-
12610: olette 20 päivänä helmikuuta 1996 päivätyn kir-        ministeriö. Käynnissä olevaan SIHTI 2 -ohjel-
12611: jeenne n:o 196 ohella lähettänyt valtioneuvoston       maan,jota TEKES rahoittaa, sisältyy useita tuh-
12612: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Matti          kan hyödyntämistä edistäviä tutkimus-, kehittä-
12613: Väistön kirjallisen kysymyksen n:o 77, jossa tie-      mis- ja kokeiluhankkeita.
12614: dustellaan:                                               Jätelain (1072/93) 6 §:n nojalla päävastuu tuh-
12615:                                                        kan hyödyntämisen ja muunjätehuollonjärjestä-
12616:           Mitä mahdollisuuksia Hallitus näkee          misestä on kuitenkin jätteen haltijalla eli tuhkaa
12617:        biopolttoaineiden tuhkan saamisessa             tuottavalla yrityksellä. Jäte on lain mukaan hyö-
12618:        hyöty käyttöön, ja                              dynnettävä, jos siihen on tekniset edellytykset
12619:           millä kiireellisillä toimenpiteillä Halli-   eikä siitä aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuk-
12620:        tus aikoo edistää biopolttoaineiden tuh-        sia muulla tavoin järjestetyn jätehuollon kustan-
12621:        kan hyötykäyttöä nykyisen kaatopaikka-          nuksiin nähden.
12622:        läjityksen vaihtoehtona?                           Tehtyjen ja työn alla olevien selvitysten perus-
12623:                                                        teella tekniset valmiudet puuntuhkan palautta-
12624:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           miselle metsään ovat jo lähes olemassa. Lähitule-
12625: vasti seuraavaa:                                       vaisuudessa puuntuhkan käyttö metsänparan-
12626:                                                        nusaineena lieneekin sen yleisin käyttötapa. Heti
12627:    Metsäteollisuuden kaatopaikoille vietiin            kun selvitykset teknisistä valmiuksistaja kustan-
12628: vuonna 1994 tuhkaa yhteensä 350 000 tonnia,            nuksista antavat lopulliset perusteet, tuhkan laa-
12629: mistä 140 000 tonnia on puuntuhkaa. Voimalai-          ja hyödyntäminen voidaan aloittaa, tarvittaessa
12630: toksissa muodostuu puuntuhkaa noin 120 000             valtioneuvoston jätelain 18 §:n nojalla antaman
12631: tonnia vuodessa.                                       yleisen määräyksen turvin.
12632:    Puuntuhka soveltuu ominaisuuksiltaan hyvin             Omalta osaltaan nopeuttaisi ehdotettu kaato-
12633: lannoitteeksi ja maanparannusaineeksi. Hyö-            paikoille toimitettavista jätteistä perittävä jäte-
12634: dyntämistä rajoittavat kuitenkin tuhkan sisältä-       vero kohdistuessaan myös tuhkaan puuntuhkan
12635: mät raskasmetallit, etenkin kadmium, joka pol-         hyötykäyttöä. Aluksi ei tehtaiden omille kaato-
12636: ton yhteydessä jää tuhkaan, sekä tuhkan levittä-       paikoille toimitettavaa tuhkaa ole kuitenkaan
12637: mishankaluudet ja kustannukset.                        ajateltu verotettavan tällä tavoin. Jos jatkoselvi-
12638:    Metsäteollisuudessa on selvitetty ja selvite-       tykset antavat aihetta ja jos tuhkan hyödyntämi-
12639: tään edelleen mahdollisuuksia hyödyntää tuhka          nen ei muutoin suju, tuhkaan kohdistuva jäte-
12640: lannoitteena. Tutkitaan muun muassa tuhkan             vero on taloudellisena pakotteena myös harkin-
12641: lannoitusominaisuuksien parantamista, tuhkan           nanarvoinen ohjauskeino tuhkan hyödyntämi-
12642: rakeistamista ja tuhkan kadmiumpitoisuuden             sen edistämiseksi.
12643: vähentämistä. Lisäksi tutkitaan hyödyntämistä
12644: 
12645:      Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1996
12646: 
12647:                                                                  Ympäristöministeri Pekka Haavisto
12648:                                            KK 77/1996 vp                                             3
12649: 
12650: 
12651: 
12652: 
12653:                                        Tili Riksdagens Talman
12654: 
12655:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen       det. Undersökningarna har finansierats bl.a. av
12656: föreskriver har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse     TEKES och miljöministeriet. Det pågående
12657: nr 196 av den 20 februari 1996 tili vederbörande     SIHTi 2-programmet, som finansieras av
12658: med1em av statsrådet översänt följande av riks-      TEKES, innehåller att antal projekt som går ut
12659: dagsman Matti Väistö undertecknade spörsmå1          på att forska, utveckla och experimentera kring
12660: nr77:                                                nyttobruket av aska.
12661:                                                         Enligt 6 § avfallslagen (1072/93) ligger huvud-
12662:            Vilka möjligheter anser Regeringen att    ansvaret för nyttjande och övrig återanvändning
12663:        det finns att nyttja askan från biobräns-     av askan hos den som innehar avfallet, dvs. det
12664:        len, och                                      företag som producerar askan. Enligt lagen skall
12665:            genom vilka brådskande åtgärder av-       askan återanvändas, om tekniska förutsättning-
12666:        ser Regeringen att främja nyttobruket av      ar finns och om det inte leder tili oskäliga extra
12667:        askan från biobränslen som ett alternativ     kostnader jämfört med någon annan upplägg-
12668:        till den nuvarande depositionen på av-        ning av avfallshanteringen.
12669:        stjälpningsplatser?                              På basis av förefintliga och igångvarande un-
12670:                                                      dersökningar så gott som existerar redan teknis-
12671:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ka möjligheter att återföra askan från biobräns-
12672: anföra följande:                                     len tili skogen. Inom den närmaste framtiden
12673:                                                      torde användning av askan för skogsgödsling bli
12674:    År 1994 fördes sammanlagt ca 350 000 ton          det vanligaste sättet att nyttja den. Så snart som
12675: aska tili skogsindustrins avstjälpningsplatser. Av   undersökningarna om de tekniska verkningarna,
12676: denna mängd var ca 140 000 ton träaska. 1 kraft-     kostnadsverkningarna och miljöverkningarna
12677: verken uppstår ca 120 000 ton träaska om året.       föreligger kan nyttjande av askan i större skala
12678:    Aska från trä lämpar sig vad egenskaperna         inledas, vid behov enligt en allmän bestämmelse
12679: beträffar väl som gödselmedel och jordförbätt-       som statsrådet utfårdar enligt 18 § avfallslagen.
12680: ringsmedel. Nyttobruket begränsas dock av de            Den föreslagna skatten på avfall som förs tili
12681: tungmetaller, särskilt kadmium, som ingår i as-      avstjälpningsplatserna torde kunna försnabba
12682: kan och som vid förbränningen blir kvar, av          nyttobruket av träaska, om även aska beskattas
12683: svårigheterna att sprida askan och av kostnader-     på detta sätt. Tili en början är det dock inte
12684: na.                                                  avsikten att aska som förs tili fabrikernas egna
12685:    Inom skogsindustrin har möjligheterna att         avstjälpningsplatser skall beskattas. Om de fort-
12686: nyttja askan som gödselmedel undersökts och          satta undersökningarna ger anledning tili detta
12687: undersöks alltjämt. Undersökningarna gäller          och om nyttjandet av askan inte annars fungerar,
12688: bl.a. hur askans gödslingsegenskaper kan för-        är en avfallsskatt på aska värd att överväga som
12689: bättras, hur den kan granuleras och hur kad-         ekonomiskt tvångsmedel i syfte att främja nytto-
12690: miumhalten kan minskas. Dessutom undersöks           bruk av askan.
12691: användningsmöjligheterna inom markbyggan-
12692: 
12693:      Helsingforsden 11 mars 1996
12694: 
12695:                                                                      Miljöminister Pekka Haavisto
12696:                                             KK 78/1996 vp
12697: 
12698: Kirjallinen kysymys 78
12699: 
12700: 
12701: 
12702: 
12703:                                   Pentti Tiusanen /vas: Suomen Posti Oy:n tarjoamista postipalve-
12704:                                      luista
12705: 
12706: 
12707:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
12708: 
12709:    Suomen Posti Oy on jatkuvasti keskittämässä          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12710: palvelujaan. Huolimatta siitä, että suomalaisen      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12711: yhteiskunnan tukirakenteeseen on aina kuulunut       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12712: posti, on postitoiminnan yhtiöittämisen jälkeen      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12713: maassamme lopetettu lukemattomia postitoi-
12714: mistoja. Asiamiespostit eivät ole pystyneet kor-              Mitä Hallitus aikoo omistajan ominai-
12715: vaamaan menetystä.                                          suudessaan tehdä varmistaakseen Suo-
12716:    Samalla Suomen Posti Oy on keskittänyt pos-              men Posti Oy:n lajittelutoiminnan järke-
12717: tin käsittelyä. Esimerkiksi Kymen läänin alueella           vyyden niin asiakkaiden kuin työntekijöi-
12718: on tapahtunut toistuvasti lajittelukeskuksen siir-          denkin kannalta?
12719: to. Henkilökunnan kannalta tilanne on hankala.
12720: 
12721:      Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1996
12722: 
12723:                                          Pentti Tiusanen /vas
12724: 
12725: 
12726: 
12727: 
12728: 260017
12729: 2                                          KK 78/1996 vp
12730: 
12731: 
12732: 
12733: 
12734:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
12735: 
12736:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Postin tuotteet ovat suurelta osin niin sanot-
12737: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       tuja massatuotteita,ja tarkoituksena on kehittää
12738: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     käsittelyä automatisoimalla sekä nostamalla la-
12739: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-    jittelun jalostusastetta. Tämä edellyttää suuria
12740: sasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      lähetysmääriä, jotka voidaan saavuttaa yhdiste-
12741: 78:                                                 lemällä järkevästi usean keskuksen töitä. Näin
12742:                                                     myös lisätään kuljetusten kustannustehokkuutta.
12743:          Mitä Hallitus aikoo omistajan ominai-          Tarkoituksena on perustaa Suomeen seitse-
12744:        suudessaan tehdä varmistaakseen Suo-         män konekeskusta. Konekeskuksista viisi on jo
12745:        men Posti Oy:n lajittelutoiminnan järke-     toiminnassa ja ne sijaitsevat Helsingissä, Turus-
12746:        vyyden niin asiakkaiden kuin työntekijöi-    sa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa. Tämän
12747:        denkin kannalta?                             lisäksi suunnitellaan perustettaviksi vielä kaksi
12748:                                                     lajittelukeskusta, joiden sijoituspaikat olisivat
12749:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        Lappeenrannassa ja Seinäjoella. Lajittelukes-
12750: vasti seuraavaa:                                    kukset muuttuvat tulevaisuudessa kuljetuster-
12751:                                                     minaaleiksi, joiden tehtävät määräytyvät asiak-
12752:    Suomessa postitoimintaa säätelevät 1.1.1994      kaiden tarpeiden mukaisesti.
12753: voimaan tullut postitoimintalaki (907/93), posti-       Toimintojen kehittämisestä on hyötyä myös
12754: toiminta-asetus (1385/93) sekä liikenneministe-     asiakaskunnalle sekä henkilöstölle. Asiakkaille
12755: riön tarkentavat päätökset. Samanaikaisesti pos-    pystytään tarjoamaan kansainvälisestikin ar-
12756: titoimintalain voimaantulon kanssa yhtiöitettiin    vioiden korkeatasoista palvelua kilpailukykyisin
12757: posti- ja telelaitos Suomen PT Oy -konserniksi,     hinnoin. Niin ikään henkilöstölle voidaan toi-
12758: johon myös Suomen Posti Oy kuuluu. Vuoden           mintojen keskittämisen kautta järjestää enem-
12759: 1994 alusta Suomen Posti Oy:lle myönnettiin lain    män kokopäiväistä työtä ja mielekkäämpiä työ-
12760: edellyttämä toimilupa. Toimiluvan mukaisesti        kokonaisuuksia sekä parempia mahdollisuuksia
12761: Suomen Posti Oy harjoittaa rajoittamatonta pos-     uralla etenemiseen.
12762: titoimintaa koko maassa Ahvenanmaata lukuun             Kehittämällä jatkuvasti toimintojaan Posti
12763: ottamatta. Yhtiö on toimilupansa mukaisesti         pystyy paremmin vastaamaan nykyajan vaatei-
12764: velvollinen turvaamaan postipalvelujen saata-       siin ja alalla kovenevaan kilpailuun sekä näin
12765: vuuden koko maassa, kuitenkin niin, että toimin-    turvaamaan toimivat postipalvelut koko maassa.
12766: nan lähtökohtina ovat laatu ja kustannustehok-      Tämä on sekä omistajan ja asiakkaiden että hen-
12767: kuus.                                               kilöstön yhteisen edun mukaista.
12768: 
12769:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1996
12770: 
12771:                                                              Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
12772:                                              KK 78/1996 vp                                              3
12773: 
12774: 
12775: 
12776: 
12777:                                          Tili Riksdagens Talman
12778: 
12779:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Postens produkter är tili stor del s.k. masspro-
12780: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         dukter och man har för avsikt att utveckla be-
12781: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       handlingen genom automatisering samt genom
12782: man Pentti Tiusanen undertecknade spörsmål nr          att höja sorteringens förädlingsgrad. Detta förut-
12783: 78:                                                    sätter stora försändelsemängder, som kan upp-
12784:                                                        nås genom förnuftig kombination av flera cen-
12785:          Vad ämnar Regeringen i egenskap av            tralers arbete. På detta sätt ökar man även trans-
12786:        ägare göra för att säkerställa att Posten       porternas kostnadseffektivitet.
12787:        Finland Ab:s sorteringsverksamhet bibe-            Man har för avsikt att grunda sju maskinelit
12788:        hålls på en rimlig nivå med tanke på både       fungerande sorteringscentraler i Finland. Av
12789:        kunder och arbetstagare?                        dessa är fem redan i funktion och de är belägna i
12790:                                                        Helsingfors, Åbo, Tammerfors, Kuopio och
12791:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Uleåborg. Därtili finns planer på ytterligare två
12792: anföra följande:                                       sorteringscentraler, vilka skall förläggas i Vili-
12793:                                                        manstrand och Seinäjoki. So.rteringscentralerna
12794:     I Finland regleras postförmedlingen av postla-     ändras i framtiden till transportterminaler, vars
12795: gen, som trädde i kraft den 1 januari 1994 (907/       uppgifter bestäms i enlighet med kundernas behov.
12796: 93), av postförordningen (1385/93) samt av tra-           Det är tili nytta för både kundkretsen och
12797: fikministeriets preciserande beslut. Samtidigt         personalen att funktionerna utvecklas. Kunder-
12798: som postlagen trädde i kraft bolagiserades post-       na kan erbjudas internationelit sett h<?.gklassig
12799: och televerket. Genom bolagiseringen bildades          service tili konkurrenskraftiga priser. Aven för
12800: koncernen PT Finland Ab, till viiken även Posten       personalen kan en koncentration av funktioner-
12801: Finland Ab hör. Vid ingången av 1994 beviljades        na innebära mera heldagsarbete och meningsful-
12802: Posten Finland Ab den koncession som lagen             lare arbetshelheter samt bättre möjligheter att bli
12803: förutsätter. I enlighet med koncessionen utövar        befordrad.
12804: Posten Finland Ab obegränsad postförmedling i             Genom att oavbrutet utveckla sina funktioner
12805: hela Jandet med undantag för Åland. Bolaget är i       kan Posten dessutom bättre svara på nutida krav
12806: enlighet med sin koncession skyldigt att trygga        och den allt hårdare konkurrensen inom bran-
12807: tillgången på postservice i hela landet, dock så att   schen samt på detta sätt trygga en fungerande
12808: utgångspunkterna för verksamheten är kvalitet          postservice i hela landet. Detta ligger i ägarens,
12809: och kostnadseffektivitet.                              kundernas och personalens intressen.
12810: 
12811:       Helsingforsden 6 mars 1996
12812: 
12813:                                                                    Trafikminister Tuula Linnainmaa
12814:                                            KK 79/1996 vp
12815: 
12816: Kirjallinen kysymys 79
12817: 
12818: 
12819: 
12820: 
12821:                                   Liisa Hyssälä /kesk: Ravintola-alaan liittyvän rikollisuuden tutkin-
12822:                                       nan tehostamisesta
12823: 
12824: 
12825:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
12826: 
12827:    Harmaan talouden osuus erityisesti ravintola-    sen vyyhti, johon liittyy yleensä kirjanpitorikos,
12828: alalla on laajaa. Suoritetuissa tehovalvontais-     verorikos jne.
12829: kuissa on havaittu lukuisia laittomuuksia. On-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12830: gelmaksi on kentällä muodostunut se, että pro-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12831: sessi suunnittelusta ja iskusta ravintolan sulke-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12832: miseen tai laittomuuksia harjoittaneelle tuomit-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12833: taviin rangaistuksiin on liian pitkä.
12834:    Kun suunniteltu ja toteutettu kontrollikäynti               Miten Hallitus aikoo toimia asiassa,
12835: on suoritettu ja kun kuulustelupöytäkirjat ovat             jotta menettely ravintola-alaan liittyvän
12836: jo valmiina, ei tuotevalvontakeskus voi puuttua             rikollisuuden estämiseksi nopeutuisi,
12837: tapaukseen, kun oikeuden päätöstä ei ole saata-             koska prosessi alusta loppuun saakka
12838: villa. Koska kyseessä kuitenkin on useimmiten               kestää vähimmillään useita kuukausia ja
12839: järjestelmällinen rikollisuus ja yhteiskunnan me-           enimmillään saattaa olla kysymyksessä
12840: netykset ovat huomattavat, olisi prosessia no-              tätäkin pitempi ajanjakso?
12841: peutettava. Kyseessä on kuitenkin usean rikok-
12842: 
12843:      Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1996
12844:                                          Liisa Hyssälä /kesk
12845: 
12846: 
12847: 
12848: 
12849:  260017
12850: 2                                          KK 79/1996 vp
12851: 
12852: 
12853: 
12854: 
12855:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
12856: 
12857:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      muun muassa poliisi-, vero- ja ulosottoviran-
12858: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       omaisten resurssien lisäämiseksi, jotka ovat par-
12859: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     haillaan eduskunnan käsiteltävänä ensimmäisen
12860: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys-     lisämenoarvion yhteydessä.
12861: sälän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         Poliisi, verottaja ja ulosottotoimi ovat käyn-
12862: 79:                                                 nistäneet jo runsas vuosi sitten toimintamallin,
12863:                                                     jossa talousrikollisuuteen ja harmaaseen talou-
12864:            Miten Hallitus aikoo toimia asiassa,     teen liittyviä toimenpiteitä on pyritty entisestään
12865:         jotta menettely ravintola-alaan liittyvän   huomattavasti aikaistamaan. Toimintamallissa
12866:         rikollisuuden estämiseksi nopeutuisi,       erityisesti verohallinnon voimin yhdessä poliisi-
12867:         koska prosessi alusta loppuun saakka        ja ulosottotoimen kanssa tehdään valvonta- ja
12868:         kestää vähimmillään useita kuukausia ja     tarkastusiskuja vielä toimiviin, mutta etukäteen
12869:         enimmillään saattaa olla kysymyksessä       saadun tiedon perusteella epäilyksen alaisiin yri-
12870:         tätäkin pitempi ajanjakso?                  tyksiin.
12871:                                                        Ensimmäiset kohteet ovat olleet rakennustyö-
12872:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        maita eri puolilla Suomea. Vuoden 1995 aikana
12873: vasti seuraavaa:                                    verottaja tarkasti 290 rakennusalan yritystä. Is-
12874:                                                     kutyyppisiä yhteistarkastuksia oli 14. Tarkastus-
12875:    Valtioneuvosto hyväksyi äskettäin periaate-      ten perusteella harmaan talouden osuus oli yh-
12876: päätöksen hallituksen toimintaohjelmaksi ta-        teensä 154 miljoonaa markkaa, josta maksamat-
12877: lousrikollisuuden ja harmaan talouden vähentä-      ta jääneen veron osuus oli 103 miljoonaa mark-
12878: miseksi. Ohjelman laatimisen taustalla on se va-    kaa.
12879: kaa käsitys, että talousrikollisuus ja harmaa ta-      Vuoden 1995 aikana verottaja tarkasti 100
12880: lous lisäävät yhteiskunnan taloudellisia mene-      ravintola-alan yritystä. Tarkastuksista oli isku-
12881: tyksiä, mutta myös työttömyyttä, aiheuttavat        tyyppisiä yhteistarkastuksia 40. Harmaan talou-
12882: epävarmuutta työmarkkinoilla, vääristävät yri-      den määrä näissä tarkastuksissa oli 54 miljoonaa
12883: tysten välistä kilpailua, heikentävät veromoraa-    markkaaja maksamattajääneen veron määrä oli
12884: lia ja lisäävät korruption kasvualustaa. Kaikki     37 miljoonaa markkaa.
12885: ovat asioita, joita yhteiskunnassa on välttämä-        Kokemukset yhteisoperaatioista ovat osoitta-
12886: töntä ja tarpeellista vastustaa.                    neet, että kohteissa on todettu runsaasti erilaisia
12887:    Toimintaohjelmaan sisältyy konkreettisia toi-    väärinkäytöksiä ja harmaaseen talouteen liitty-
12888: menpiteitä,jotka tähtäävät sekä ennalta estävyy-    viä ilmiöitä. Yhteiskunnan menetysten takaisin-
12889: teen, paljastamiseen ja paljastuneiden väärinkäy-   saantia on voitu aikaisella puuttumisella turvata
12890: tösten tehokkaaseen tutkintaan. Toimintaohjel-      kymmenien miljoonien edestä käyttämällä no-
12891: ma kattaa talouden koko sektorin unohtamatta        peita toimenpiteitä epäillyn omaisuuden takava-
12892: ravintola-alaa, jota kysymyksessä tarkoitetaan.     rikoimiseksi ja hukkaamiskiellon alaiseksi pane-
12893: Toimenpiteet tarkoittavat muun muassa lainsää-      miseksi.
12894: dännön uudistamista, valvonta- ja tutkintavi-          Toimenpiteitä tullaan jatkossakin suuntaa-
12895: ranomaisten toimintaedellytysten parantamista       maan myös ravintola-alaan. Hallitus uskoo, että
12896: sekä erityisesti viranomaisten yhteistyön lisää-    toimintaohjelman käytännön täytäntöönpane
12897: mistä. Erityisenä tavoitteena on tehostaa talous-   tulee tehostamaan myös viranomaisten toimin-
12898: rikollisuuden ja harmaan talouden tuottaman         taa saattamalla tarkastukset ja rikostutkinnan
12899: rikoshyödyn takaisinsaantia.                        entistä nopeammin päätökseen.
12900:    Toimenpideohjelmaan sisältyy myös esityksiä
12901: 
12902:       Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1996
12903: 
12904:                                                              Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
12905:                                            KK 79/1996 vp                                               3
12906: 
12907: 
12908: 
12909: 
12910:                                        Tili Riksdagens Talman
12911: 
12912:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     och utsökningsmyndigheter. Förslagen är som
12913: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       bäst under behandling i riksdagen i samband med
12914: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     den första tiliäggsbudgeten.
12915: man Liisa Hyssälä undertecknade spörsmål nr             Polisen, skattemyndigheterna och utsöknings-
12916: 79:                                                  väsendet startade redan för drygt ett år sedan en
12917:                                                      verksamhetsmodell som går ut på att man ytterli-
12918:           Vad har Regeringen för avsikt att göra     gare försöker tidigarelägga åtgärder som gälier
12919:        för att förfarandet i syfte att förhindra     ekonomisk brottslighet och grå ekonomi. 1denna
12920:        brottslighet inom restaurangbranschen         verksamhetsmodell företas, särskilt med krafter
12921:        skall bli snabbare, eftersom processen nu     från skatteförvaltningen i samarbete med polis-
12922:        från början tili slut tar minst flera måna-   och utsökningsväsendet, överraskande inspek-
12923:        der i anspråk, och som längst kan det bli     tioner och övervakningsaktioner i företag som
12924:        fråga om en ännu längre tid?                  ännu är verksamma, men som enligt förhands-
12925:                                                      uppgifter kan misstänkas.
12926:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           De första målen har utgjorts av byggarbets-
12927: anföra följande:                                     platser på olika håll i Finland. Under 1995 gran-
12928:                                                      skade skattemyndigheterna 290 företag inom
12929:    Statsrådet godkände nyligen ett principbeslut     byggbranschen. De gemensamma inspektionsak-
12930: om regeringens verksamhetsprogram för att min-       tionerna var 14 tili antalet. lnspektionerna visade
12931: ska den ekonomiska brottsligheten och den eko-       att den grå ekonomins andel uppgick till sam-
12932: nomiska gråzonen. Bakgrunden tili att ett dylikt     manlagt 154 milj. mk, varav andelen obetald
12933: program har utarbetats är den fasta uppfattning-     skatt utgjorde 103 milj. mk.
12934: en att ekonomisk brottslighet och grå ekonomi           Under 1995 inspekterade skattemyndigheter-
12935: ökar samhällets ekonomiska förluster, men ock-       na 100 företag inom restaurangbranschen. Av
12936: så arbetslösheten, samt förorsakar osäkerhet på      dessa var 40 gemensamma inspektionsaktioner.
12937: arbetsmarknaden, förvränger konkurrensen             Den grå ekonomins andel visade sig i dessa in-
12938: mellan företagen, försvagar skattemoralen och        spektioner vara 54 milj. mk och den obetalda
12939: ökar grogrunden för korruption. Allt detta är        skatten uppgick till 37 milj. mk.
12940: sådant som det absolut är nödvändigt att motar-         Erfarenheterna av de gemensamma aktioner-
12941: beta i samhäliet.                                    na har visat att det på de inpekterade arbetsplat-
12942:     Verksamhetsprogrammet upptar konkreta åt-        serna förekommer en hei del missbruk och feno-
12943: gärder, som syftar tili förebyggande, avslöjande     men som kan hänföras tili den ekonomiska grå-
12944: och effektiv undersökning av missbruk som kom-       zonen. Genom tidiga ingrepp har det varit möj-
12945: mit fram. Verksamhetsprogrammet omfattar             ligt att säkerställa återfåendet av tiotals miljoner
12946: hela den ekonomiska sektorn inklusive restau-        mark som samhäliet förlorat, bl.a. genom snabba
12947: rangbranschen, som det hänvisas tili i spörsmå-      åtgärder för att ta misstänkt egendom i beslag
12948: let. Atgärderna gälier bl.a. en revidering av lag-   och ställa sådan egendom under skingringsför-
12949: stiftningen, övervakning och en förbättring av       bud.
12950: tillsynsmyndigheternas verksamhetsbetingelser           Åtgärderna kommer också i fortsättningen att
12951: samt framför allt ett ökat samarbete mellan myn-     inriktas även på restaurangbranschen. Regering-
12952: digheterna. Syftet är i synnerhet att effektivare    en tror att det praktiska genomförandet av verk-
12953:  återfå den ekonomiska nytta som den ekonomis-       samhetsprogrammet kommer att effektivera
12954:  ka brottsligheten och den grå ekonomin berövar      också myndigheternas verksamhet så att inspek-
12955:  samhället.                                          tioner och brottsundersökningar kan slutföras
12956:     1 åtgärdsprogrammet ingår också förslag tili     snabbare än förut.
12957:  en ökning av resurserna för bl.a. polis-, skatte-
12958: 
12959:       Helsingforsden II mars 1996
12960: 
12961:                                                                   Inrikesminister Jan-Erik Enestam
12962:                                            KK 80/1996 vp
12963: 
12964: Kirjallinen kysymys 80
12965: 
12966: 
12967: 
12968: 
12969:                                   Liisa Hyssälä /kesk: Terveydenhuoltopalveluiden turvaamisesta
12970:                                       kouluissa ja neuvotoissa
12971: 
12972: 
12973:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
12974: 
12975:    Valtiontalouden säästöjen johdosta Turussa        neuvoloiden yhdistäminen, neuvolakäyntien
12976: lakkaavat kouluterveydenhoitajan palvelut eli        harventaminen, lastenlääkäripalvelujen poistu-
12977: ehkäisevä terveydenhuolto sekä sairauksien ja        minen neuvoloista ja kouluista, koululaisten ter-
12978: tapaturmien hoito kouluissa. Kouluterveyden-         veysaseman muuttaminen lähetepoliklinikaksi
12979: hoitaja on huolehtinut rokotuksista, lasten kehi-    sekä suunnitelmat -eivät tosin vielä toteutuneet
12980: tyksen seurannasta, dieeteistä ja terveyskasva-      -hampaiden oikomishoidon vähittäiseksi lak-
12981: tuksesta koulussa. Vanhemmat ovat voineet hel-       kauttamiseksi.
12982: posti ottaa yhteyttä kouluterveydenhoitajaan ja         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12983: saada neuvoja monenlaisissa lapsen terveyttä ja      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12984: koulunkäyntiä koskevissa kysymyksissä. Koulu-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12985: terveydenhoitaja on turvallinen ja luotettava        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12986: kuuntelija koululaiselle, joka pelkää kouluunme-
12987: noa,jota kiusataanjajolla ei ole aikuista ymmär-               Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta Turun
12988: täjää. Kouluterveydenhoitaja voi havaita jo var-            kaltainen tilanne, joka varmasti uhkaa
12989: haisessa vaiheessa oppilaiden fyysiset, psyykkiset          myös muuta osaa maata, ei toteutuisi ja
12990: ja sosiaaliset ongelmat ja osaa ohjata lapsen oi-           siten toimisi vastoin esimerkiksi hallituk-
12991: kean avun piiriin. Ajoissa aloitettu hoito vähen-           sen esittämää lapsipoliittista selontekoa,
12992: tää inhimillistä kärsimystä ja on tehokasta sekä            jossa nimenomaan puututaan kokonais-
12993: taloudellista.                                              valtaiseen näkemykseen lapsista ja nuo-
12994:    Tämän lisäksi Turussa on muitakin esimerk-               rista, mistä terveydenhuolto osaltaan on
12995:  kejä terveydenhuollon karsinnasta, esimerkiksi             vastannut?
12996: 
12997:      Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1996
12998: 
12999:                                          Liisa Hyssälä /kesk
13000: 
13001: 
13002: 
13003: 
13004:  260017
13005: 2                                            KK 80/1996 vp
13006: 
13007: 
13008: 
13009: 
13010:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
13011: 
13012:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Suomi on ollut mallimaa ehkäisevän tervey-
13013: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          denhuollon palveluiden järjestämisessä ja niiden
13014: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tuloksellisuudessa. Kansainväliset terveyden-
13015: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Rys-        huollon asiantuntijat ovat käyneet vuosittain tu-
13016: säiän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         tustumassa näihin palveluihin, joiden tuloksena
13017: 80:                                                    lapsi- ja äitiyskuolleisuus ja koulutyttöjen abort-
13018:                                                        tiluvut ovat maailman alhaisimmat sekä palve-
13019:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta Turun       luiden käyttöluvut ihmeteltävän kattavia. Tulok-
13020:        kaltainen tilanne, joka varmasti uhkaa          set ovat vuosikymmenien hyvän ja asiantuntevan
13021:        myös muuta osaa maata, ei toteutuisi ja         työn aikaansaamia. Palvelut ovat olleet ilmaisia
13022:        siten toimisi vastoin esimerkiksi hallituk-     ja perheiden ja koululaisten ulottuvilla ja helposti
13023:        sen esittämää lapsipoliittista selontekoa,      saatavina.
13024:        jossa nimenomaan puututaan kokonais-               Maamme terveyspoliittinen ohjelma "Ter-
13025:        valtaiseen näkemykseen lapsista ja nuo-         veyttä kaikille vuoteen 2000" ja sosiaali- ja ter-
13026:        rista, mistä terveydenhuolto osaltaan on        veydenhuollon valtakunnallinen suunnitelma
13027:        vastannut?                                      painottavat ehkäisevän terveydenhuollon merki-
13028:                                                        tystä, palveluiden saatavuutta sekä väestön ja
13029:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           terveydenhuollon asiantuntijoiden välitöntä
13030: vasti seuraavaa:                                       vuorovaikutusta, joka parhaimmillaan on toteu-
13031:                                                        tunut neuvola- ja kouluterveydenhuollossa.
13032:    Äitiys- ja lastenneuvolatoiminta ovat olleet            Kouluterveydenhuollon palvelut on suunni-
13033: suomalaisen ehkäisevän terveydenhuollon kul-           telmallisesti pyritty antamaan koulun terveyden-
13034: makiviä. Kouluterveydenhuolto rakentuu las-            huollon käyttöön osoittamissa tiloissa, jotka on
13035: tenneuvolatyön tapaan oppilaan psyykkisen,             tätä toimintaa varten suunniteltu ja rakennettu.
13036: fyysisen, sosiaalisenja älyllisen kehityksen ja ter-   Tämä on edistänyt oppilaiden helppoa hakeutu-
13037: veydentilan seurantaan ja riskien arviointiin          mista kouluterveydenhoitajan ja lääkärin vas-
13038: määräaikaistarkastusten ja tarvittavien e.ityis-       taanotolle myös oma-aloitteisesti. Myös koulu-
13039: palvelujen avulla. Neuvolatyön ja koulutervey-         terveydenhoitajan, joka suuremmissa n. 800 op-
13040: denhuollon suunnitelmallisella ja kattavalla toi-      pilaan kouluissa on työskennellyt kokopäiväi-
13041: minnalla varmistetaan myös rokotussuojan syn-          sesti samassa koulussa, kanssakäyminen koulun
13042: tyminen. Terveyskasvatus sisältyy oleellisena          henkilökunnan kanssa on ollut välitöntä ja luon-
13043: osana näihin toimintoihin. Kouluterveydenhuol-         tevaa, ja esimerkiksi terveyskasvatukseen osallis-
13044: to on myös osa oppilashuoltoa, arviointia ja hel-      tumint:r myös koulutunneilla on toteutunut hel-
13045: posti saatavilla olevan tuen antamista koulun-         posti. Akilliset sairastumiset ja koulutapaturmat
13046: käyntiin, kasvuun ja ihmissuhteisiin liittyvissä       on hoidettu joko kouluterveydenhoitajan toi-
13047: vaikeuksissa. Kouluterveydenhuollon erityis-           mesta välittömästi tai lähetetty eteenpäin lääkä-
13048: piirre on kouluterveydenhoitajan ja hänen kaut-        rin vastaanotolle tarvittaessa. Sosiaali- ja ter-
13049: taan lääkärin palveluiden joustava saatavuus.          veysministeriön käsityksen mukaan terveyden-
13050: Kouluterveydenhuolto ei kohdistu vain yksittäi-        huollon asiantuntemusta on arvostettu koulussa
13051: seen oppilaaseen, vaan koko koulun fyysiseen ja        ja sitä on osattu hyödyntää. Kouluterveyden-
13052: sosiaaliseen ympäristöön ja ilmapiiriin. Koulu-        huollon henkilöstö on koettu osaksi koulun hen-
13053: kiusaaminen ja väkivalta ovat ongelmia, joiden         kilökuntatiimiä.
13054: ratkaisemisessa tarvitaan yhteistyötä koulun op-           Sosiaali- ja terveysministeriössä on seurattu
13055: pilashuollonja koko koulun kanssa. Näitä ongel-        viime vuosien aikana huolestuneena ehkäisevään
13056: mia ei voi seurataja auttaa konsultoimalla silloin     terveydenhuoltoon kohdistuvia supistuksia.
13057: tällöin yksityistä oppilasta koulusta erillään si-         Valtakunnallisen suunnitelman painottaman
13058: jaitsevalla vastaanotolla.                             ennalta ehkäisevän työn merkitys pitemmällä ai-
13059:                                             KK 80/1996 vp                                            3
13060: 
13061: kavälillä ei ole vakuuttanut kunnallisia päättäjiä,   kunnan tekemiin säästöratkaisuihin, Suomeen
13062: vaan juuri ehkäisevästä työstä ja varsinkin kou-      on vuosien aikana luotu yleinen toimintamalli
13063: luterveydenhuollosta on ministeriön tekemien          kouluterveydenhuollolle,jonka sisältöä tulisi ke-
13064: selvitysten mukaan karsittu eniten palveluita.        hittää edelleen vastaamaan väestön muuttuneita
13065:    Kansanterveyslain (66/72) 14 §:n 1 momentin        tarpeita. Sosiaali- ja terveysministeriö toteaa
13066: 5 kohta velvoittaa kunnat ylläpitämään koulu-         myös, että kouluterveydenhuollosta on viimeksi
13067: terveydenhuoltoa määrittelemättä tarkemmin            annettu suositukset vuonna 1993. Ne antavat
13068: sen sisältöä. Sosiaali- ja terveysministeriö koros-   viitteitä kouluterveydenhuollon järjestämiseksi
13069: taa, että vaikka se ei voi suoranaisesti puuttua      ja sisällöksi.
13070: 
13071:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1996
13072: 
13073:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
13074: 4                                            KK 80/1996 vp
13075: 
13076: 
13077: 
13078: 
13079:                                          Till Riksdagens Talman
13080: 
13081:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       de hälsovården och få resultat av denna service.
13082: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         Internationella hälsovårdsexperter har varje år
13083: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       bekantat sig med denna service, till följd av viiken
13084: man Liisa Hyssälä undertecknade spörsmål nr            barndödligheten, dödligheten bland blivande
13085: 80:                                                    och nyblivna mödrar och antalet skolflicksabor-
13086:                                                        ter hör till de lägsta i världen samt antalet perso-
13087:           Vad ämnar Regeringen göra för att            ner som utnyttjar servicen är förvånansvärt täck-
13088:        den situation som råder i Åbo och som           ande. Resultaten har uppnåtts genom ett gott och
13089:        säkert också hotar andra delar av vårt          sakkunnigt arbete under årtionden. Servicen har
13090:        land, inte blir verklighet och sålunda          varit avgiftsfri och lättillgänglig för familjer och
13091:        fungerar i strid mot t.ex. regeringens          skolelever.
13092:        barnpolitiska redogörelse, i viiken man            Det hälsopolitiska programmet "Hälsa för
13093:        uttryckligen har fåst uppmärksamhet vid         alla år 2000" och den riksomfattande planen för
13094:        en helhetsbetonad syn på barn och ung-          anordnande av social- och hälsovården betonar
13095:        domar, viiken hälsovården för sin del har       betydelsen av förebyggande hälsovård, tillgång-
13096:        svarat för?                                     en till service samt direkt växelverkan mellan
13097:                                                        befolkningen och hälsovårdsexperter, vilket på
13098:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          bästa tänkbara sätt har förverkligats inom råd-
13099: anföra följande:                                       givnings- och skolhälsovården.
13100:                                                           Man har systematiskt försökt erbjuda skolhäl-
13101:    Mödra- och barnavårdsrådgivningen har varit         sovårdens tjänster i sådana lokaliteter som sko-
13102: en av hörnstenarna i den finska förebyggande           lan har anvisat för hälsovård och som är planera-
13103: hälsovården. Skolhälsovården bygger i likhet           de och byggda för denna verksamhet. Detta har
13104: med barnavårdsrådgivningsarbetet på uppfölj-           gjort att eleverna har haft lätt att på eget initiativ
13105: ning av elevens psykiska, fysiska, sociala och         söka sig till skolhälsovårdarens och läkarens
13106: intellektuella utveckling och hälsotillstånd och       mottagning. Också för skolhälsovårdarna, som i
13107: på bedömning av riskerna med hjälp av periodis-        större skolor med ca 800 elever har arbetat i en
13108: ka undersökningar och nödvändig särskild ser-          och samma skola hela dagen, har umgänget med
13109: vice. Genom rådgivningsarbetets och skolhälso-         skolans personai varit spontant och naturligt och
13110: vårdens systematiska och täckande verksamhet           det har varit lätt för hälsovårdarna att t.ex. delta
13111: säkerställs även vaccinationsskyddet. Hälsofost-       i hälsofostran under lektionerna. Skolhälso-
13112: ran ingår som en väsentlig del i dessa funktioner.     vårdaren har antingen själv omedelbart tagit
13113: Skolhälsovården är också en del av elevvården          hand om plötsliga sjukdomsfall och olycksfall i
13114: och bedömningen samt ett lättillgängligt stöd i        skolan eller vid behov skickat dem vidare till
13115: svårigheter i samband med skolgången, uppväx-          läkarmottagningen. Enligt social- och hälso-
13116: ten och människorelationer. Ett av särdragen hos       vårdsministeriets uppfattning har man i skolorna
13117: skolhälsovården är den flexibla tillgången till        uppskattat den sakkunskap hälsovården erbju-
13118: skolhälsovårdarens och läkarens tjänster. Skol-        der och det har varit möjligt att utnyttja den på
13119: hälsovården riktar sig inte enbart till den enskilda   bästa möjliga sätt och skolhälsovårdspersonalen
13120: eleven, utan till hela skolans fysiska och sociala     har betraktats som en del av skolans personal-
13121: omgivning och anda. Mobbning och våld hör till         team.
13122: de problem som för att bli lösta kräver samarbete         Vid social- och hälsovårdsministeriet har man
13123: mellan elevvården och skolan som helhet. Dessa         under de senaste åren med oro följt med de redu-
13124: problem kan inte följas upp och avhjälpas genom        ceringar som har riktat sig mot den förebyggande
13125: konsultationer med enskilda elever på en mottag-       hälsovården.
13126: ning som ligger avskilt från skolan.                      Betydelsen av det förebyggande arbetet på
13127:    Finland har varit ett föregångarland då det         längre sikt, vilket framhålls i den riksomfattande
13128: gäller att anordna service inom den förebyggan-        planen, har inte övertygat de kommunala be-
13129:                                            KK 80/1996 vp                                           5
13130: 
13131: slutsfattarna, utan service har främst gallrats     land under ett antal år skapats ett allmänt hand-
13132: bort inom det förebyggande arbetet och i synner-    lingsmönster för skolhälsovården, och innehållet
13133: het inom skolhälsovården enligt ministeriets ut-    i denna borde utvecklas ytterligare för att mat-
13134: redningar.                                          svara befolkningens ändrade behov. Social- och
13135:    Enligt 14 § 1 mom. punkt 5 folkhälsolagen (66/   hälsovårdsministeriet konstaterar också att re-
13136: 72) åligger det kommunerna att upprätthålla         kommendationer för skolhälsovården senast
13137: skolhälsovård utan att innehållet dock närmare      gavs 1993. Dessa rekommendationer ger vägled-
13138: definieras. Social- och hälsovårdsministeriet       ning för anordnande av skolhälsovården och
13139: framhåller att fastän ministeriet inte direkt kan   dess innehåll.
13140: blanda sig i kommunernas sparbeslut har i vårt
13141: 
13142:      Helsingforsden 12 mars 1996
13143: 
13144:                                                                   Minister Terttu Huttu-Juntunen
13145:                                            KK 81/1996 vp
13146: 
13147: Kirjallinen kysymys 81
13148: 
13149: 
13150: 
13151: 
13152:                                   Hannes Manninen /kesk ym.: Kunnallisten perhepäivähoitajien kus-
13153:                                      tannuskorvauksen verottamisesta
13154: 
13155: 
13156:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
13157: 
13158:    Kunnallisille perhepäivähoitajille maksetaan     mukaista tulonhankkimisvähennyksen perus-
13159: rahapalkan lisäksi hoitolasten hoidosta aiheutu-    määrää. Tuloverotuksen yleisten periaatteiden
13160: vien kustannusten peittämiseksi kustannuskor-       mukaan työnantajan maksamat kustannuskor-
13161: vausta. Korvausta maksetaan hoitopäivältä ko-       vaukset ovat verovapaita. Perhepäivähoidon
13162: kopäivähoidossa elintarvikekustannuksena 14         kustannuskorvauksen säätäminen verovapaaksi
13163: markkaa ja muuna kustannuksena 7,64 markkaa         selkeyttäisi merkittävästi perhepäivähoitajien
13164: ja osapäivähoidosta elintarvikekustannuksena        verotusta ja asettaisi heidät yhdenvertaiseen ase-
13165: 9,30 markkaa ja muuna kustannuksena 3,80            maan muiden verovelvollisten suhteen.
13166: markkaa.                                               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13167:    Perhepäivähoidon kustannuskorvaus on ve-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13168: rollista. Vallitseva verokäytäntö on johtanut on-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13169: gelmiin perhepäivähoitajien ennakonpidätys-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13170: prosentin määräämisessä sekä etenkin useiden
13171: sosiaalietuuksien määräytymisperusteiden sovel-              Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin kun-
13172: tamisessa. Menetystä aiheuttaa esimerkiksi se,             nallisen perhepäivähoidon kustannus-
13173: ettei perhepäivähoitaja käytännössä saa hyväk-             korvauksen säätämiseksi verottomaksi?
13174: seen muiden verovelvollisten tavoin tuloverolain
13175: 
13176:      Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1996
13177: 
13178:           Hannes Manninen /kesk        Mikko Pesälä /kesk           Johannes Leppänen /kesk
13179:           Juhani Alaranta /kesk        Markku Lehto'saari /kesk     Aulis Ranta-Muotia /kesk
13180:           Liisa Hyssälä /kesk          Kyösti Karjula /kesk         Päivi Räsänen Iski
13181:           Mauri Salo /kesk             Maija-Liisa Veteläinen /kesk Vuokko Rehn /kesk
13182:           Mari Kiviniemi /kesk         Maija-Liisa Lindqvist /kesk Maija Rask /sd
13183:                     Pirkko Peltomo /sd                     Hannu Takkula /kesk
13184: 
13185: 
13186: 
13187: 
13188:  260017
13189: 2                                          KK 81/1996 vp
13190: 
13191: 
13192: 
13193: 
13194:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
13195: 
13196:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vähentää tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä
13197: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        aiheutuneet menot verotuksessa. Muun selvityk-
13198: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      sen puuttuessa verotuksessa on vähennetty per-
13199: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannes          hepäivähoitajille ennakkoperinnässä korvattu
13200: Mannisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         kustannusten määrä. Jos perhepäivähoitajalla
13201: myksen n:o 81:                                       on korvattuja määriä enemmän kustannuksia, ne
13202:                                                      voidaan vähentää verotuksessa hänen esittämän-
13203:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin kun-       sä selvityksen perusteella. Käytännössä perhe-
13204:        nallisen perhepäivähoidon kustannus-          päivähoitajat eivät yleensä ole esittäneet näyttöä
13205:        korvauksen säätämiseksi verottomaksi?         suuremmista kustannuksista.
13206:                                                         Tuloverolain 95 §:n mukaan verovelvollinen
13207:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         voi vähentää tulonhankkimisvähennyksenä
13208: vasti seuraavaa:                                     palkkatulostaan kolme prosenttia, kuitenkin
13209:                                                      enintään 1 500 markkaa. Tulonhankkimisvähen-
13210:     Kunnallinen perhepäivähoitaja saa lasten hoi-    nyksen lisäksi palkkatulosta voidaan vähentää
13211: dosta kunnalta palkkaa sekä kustannusten kor-        työmarkkinajärjestön jäsenmaksut ja työttö-
13212: vausta. Kustannusten korvauksella katetaan           myyskassamaksut sekä asunnon ja työpaikan
13213: hoidosta aiheutuvat kustannukset kuten ravin-        väliset matkakustannukset siltä osin kuin ne ovat
13214: nosta, pesu- ja puhdistustarvikkeista, leikki- ja    verotuksessa vähennyskelpoisia. Siten tulon-
13215: askarteluvälineistä sekä kodin käyttämisestä ai-     hankkimisvähennys tavallaan kattaa tulonhank-
13216: heutuneet keskimääräiset kustannukset. Ennak-        kimismenot vähennyksen enimmäismäärään
13217: koperintälain mukaan palkansaajalle työn suo-        saakka. Muut palkkatulojen hankkimisesta ja
13218: rittamisesta aiheutuvia kustannusten korvaukse-      säilyttämisestä aiheutuneet menot vähennetään
13219: na maksettavia hyvityksiä ei pidetä palkkana,        vain siltä osin kuin ne ylittävät tulonhankkimis-
13220: sikäli kuin ne eivät ylitä näiden kustannusten       vähennyksen määrän. Kun verovelvolliselta vä-
13221: arvioitua määrää. Kunnallisille perhepäivähoi-       hennetään kunnan korvaamia kustannuksia vas-
13222: tajille korvattavien kustannusten määrästä ovat      taava määrä tai sitä suurempi selvitykseen perus-
13223: vuosittain kuntien keskusjärjestöt antaneet suo-     tuva määrä, ei hän voi enää toiseen kertaan vä-
13224: situksen. Veroviranomaiset ovat katsoneet, että      hentää tulonhankkimisvähennystä. Muussa ta-
13225: suosituksen mukaisesta kustannusten korvauk-         pauksessa kustannusten korvauksia saaneet
13226: sesta ei ole syntynyt ennakkoperinnässä palkaksi     työntekijät olisivat perusteetta edullisemmassa
13227: katsottavaa erää.                                    asemassa kuin muut, sillä he saisivat tulonhank-
13228:     Lopullisessa verotuksessa kustannusten kor-      kimisvähennyksen tavallaan ylimääräisenä.
13229: vaus ei ole verovapaata tuloa, vaan se luetaan       Tämä ei vastaa vähennyksen tarkoitusta.
13230: tuloksi (KHO 1983 II 569). Samoin menetellään           Edellä olevan perusteella hallitus ei katso tar-
13231: muidenkin palkansaajien verotuksessa niiden          koituksenmukaisesti ryhtyä toimenpiteisiin per-
13232: kustannusten korvausten osalta, joita ei ole erik-   hepäivähoitajien saamien kustannusten kor-
13233: seen säädetty verovapaaksi. Verovelvollinen saa      vausten saattamiseksi verovapaiksi.
13234: 
13235:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1996
13236: 
13237:                                                                                 Ministeri Arja A/ho
13238:                                             KK 81/1996 vp                                              3
13239: 
13240: 
13241: 
13242: 
13243:                                         Tili Riksdagens Talman
13244: 
13245:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           förvärvande och bibehållande. Om annan utred-
13246: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           ning saknas har beloppet av den ersättning för
13247: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       kostnader familjedagvårdaren fått i samband
13248: dagsman Hannes Manninen m.fl. undertecknade           med förskottsuppbörden dragits av i beskatt-
13249: spörsmål nr 81:                                       ningen. Om familjedagvårdarens utgifter har
13250:                                                       överstigit ersättningsbeloppet, kan de dras av i
13251:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         beskattningen på grundval av en bifogad utred-
13252:        att den kostnadsersättning som betalas i       ning. I praktiken har familjedagvårdarna i all-
13253:        kommunal familjedagvård skall bli skat-        mänhet inte företett några utredningar över så-
13254:        tefri?                                         dana kostnader.
13255:                                                          Enligt 95 § inkomstskattelagen får den skatt-
13256:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         skyldige för inkomstens förvärvande dra av 3 %
13257: anföra följande:                                      av löneinkomstens belopp, dock högst 1 500 mk.
13258:                                                       Förutom avdraget för inkomstens förvärvande
13259:     För vården av barn får en kommunal familje-       får från löneinkomstens belopp avdras medlems-
13260: dagvårdare av kommunen lön och ersättning för         avgifter tili arbetsmarknadsorganisationer och
13261: kostnaderna. Ersättningen täcker sådana kost-         avgifter tili arbetslöshetskassor samt kostnader
13262: nader som orsakas av mat, tvätt- och rengörings-      för resor mellan bostaden och arbetsplatsen tili
13263: medel, leksaker och materia} för barnens pyssel       dendel de är avdragsgilla i beskattningen. Där-
13264: samt de genomsnittliga kostnaderna för det slita-     med täcker avdraget för inkomstens förvärvande
13265: ge som användningen av hemmet gett upphov             på sitt sätt utgifterna för förvärvandet av inkom-
13266: till. Enligt lagen om förskottsuppbörd anses inte     sten upp tili avdragets maximibelopp. Övriga ut-
13267: en gottgörelse som betalas som ersättning till        gifter som orsakas av förvärvande och bibehål-
13268: löntagaren för kostnader som utförande av arbe-       lande av löneinkomsten avdras endast tilidendel
13269: tet åsamkar honom som lön i den mån den inte          de överstiger beloppet av avdraget för inkom-
13270: överstiger det beräknade beloppet av dessa kost-      stens förvärvande. Då i beskattningen avdras ett
13271: nader. Kommunernas centralorganisationer har          belopp som motsvarar de kostnader som kom-
13272: årligen gett en rekommendation för beloppet av        munen betalt den skattskyldige i ersättning för
13273: kostnadsersättningen tili de korumunala familje-      kostnader, eller ett ännu större belopp på basis av
13274: dagvårdarna. Skattemyndigheterna har ansett           en företedd utredning, kan den skattskyldige inte
13275: att en kostnadsersättning som motsvarar rekom-        ytterligare en gång göra avdrag för inkomstens
13276: mendationen inte har gett upphov tili några såda-     förvärvande. I annat fall vore de arbetstagare
13277: na belopp som vid förskottsuppbörden kunde            som får kostnadsersättning orättmätigt i en för-
13278: betraktas som lön.                                    delaktigare position än andra eftersom de på sätt
13279:     I den slutliga beskattningen är kostnadsersätt-   och vis då skulle få ett extra avdrag för inkom-
13280: ningen inte skattefri, utan den räknas som in-        stens förvärvande. Detta är inte avsikten med
13281: komst (HFD 1983 II 569). På samma sätt förfars        avdraget.
13282: i beskattningen i fråga om övriga löntagares             På basis av vad som nämns ovan anser reger-
13283: kostnadsersättningar, såvida det inte särskilt        ingen det inte vara ändamålsenligt att vidta åt-
13284: stadgas att de är skattefria. Den skattskyldige får   gärder för att familjedagvårdarnas kostnadser-
13285: i beskattningen dra av kostnader för inkomstens       sättningar skall bli skattefria.
13286: 
13287:      Helsingforsden 13 mars 1996
13288: 
13289:                                                                                   Minister Arja Alho
13290:                                             KK 82/1996 vp
13291: 
13292: Skriftligt spörsmål 82
13293: 
13294: 
13295: 
13296: 
13297:                                   Klaus Bremer /sv m.fl.: Om åtgärder för att ändra stadgandena om
13298:                                         rättsforum i ordningsbotslagen
13299: 
13300: 
13301:                                         Tili Riksdagens Talman
13302: 
13303:    Enligt ordningsbotslagen (66/83) har den som      möjligt för domstolar inom Jandet att samarbeta
13304: mottagit ett ordningsbotsföreläggande möjlighet      i de här frågorna.
13305: att föra saken tili underrätten om han anser att        Trafikförseelser på vilka ordningsbotsförfa-
13306: föreläggandet saknar grund. Behörig underrätt        randet tiliämpas begås ofta på annan ort än hem-
13307: är underrätten på den ort där förseelsen har be-     orten. I de fallen råkar den som vili föra saken tili
13308: gåtts. Det här stadgandet grundar sig på rätte-      domstols prövning ut för oskäligt stora besvär
13309: gångsbalkens JO kap. 21 § så som den såg ut då       och kostnader med tanke på sakens betydelse. I
13310: ordningsbotslagen gavs. Efter det har den aktuel-    dagens läge borde det ur myndigheternas synvin-
13311: Ia paragrafen i rättegångsbalken ändrats genom       kel inte vara av någon betydelse var ett sådant
13312: Iag (708/91), och nu har paragrafen ett nytt 3       enkelt ärende behandlas. Ur den enskildes syn-
13313: mom. en1igt vi1ket laga domstol också kan vara       vinkel innebär nuläget dock att det inte lönar sig
13314: domstol inom vars domkrets den som skall åtalas      att föra saken tili domstol, och det är ett allvarligt
13315: bor eller stadigvarande vistas, om det med hän-      rättsskyddsproblem.
13316: syn tili den utredning som skall läggas fram,           Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
13317: rättegångskostnaderna och andra omständighe-         ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
13318: ter anses lämpligt att målet behandlas av den.       ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
13319: Den här ändringen motiverades av att det t.ex.       följande spörsmål:
13320: sågs oändamålsenligt att brott begångna i all-
13321: männa trafikmedel behandlades av gärningsort-                   Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
13322: ens domstol. Trots att rättegångsbalken ändra-               ta för att ändra stadgandena om rättsfo-
13323:  des, ändrade man inte ordningsbotslagens mot-               rum i ordningsbotslagen så att ärendet
13324:  svarande stadgande. Då tili och med internatio-             kunde behandlas av den domstol inom
13325:  nellt samarbete inom straffrätten på basis av in-           vars domkrets den som mottagit ett ord-
13326:  gångna konventioner är möjlig, borde det vara               ningsbotsföreläggande har sin hemort?
13327: 
13328:      Helsingforsden 22 februari 1996
13329: 
13330:                      Klaus Bremer /sv                         Gunnar Jansson /sv
13331: 
13332: 
13333: 
13334: 
13335:  260017
13336: 2                                           KK 82/1996 vp
13337: 
13338: Kirjallinen kysymys 82                                                                      Suomennos
13339: 
13340: 
13341: 
13342: 
13343:                                    Klaus Bremer /r ym.: Toimenpiteistä rikesakkolain oikeuspaikkaa
13344:                                       koskevien säännösten muuttamiseksi
13345: 
13346: 
13347:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
13348: 
13349:    Rikesakkolain (66/83) mukaan rikesakko-               Liikennerikkomukset, joihin sovelletaan rike-
13350: määräyksen saaneena on mahdollisuus viedä             sakkomenettelyä, tehdään usein muulla kuin ko-
13351: asia alioikeuteen, jos hän pitää määräystä perus-     tipaikkakunnalla. Näissä tapauksissa henkilölle,
13352: teettomana. Toimivaltainen alioikeus on sen           joka haluaa viedä asian tuomioistuimen harkit-
13353: paikkakunnan alioikeus, jolla rikkomus on teh-        tavaksi, aiheutuu kohtuuttoman suurta haittaa
13354: ty. Tämä säännös perustuu oikeudenkäymiskaa-          ja kustannuksia asian merkitykseen nähden. Ny-
13355: ren 10 luvun 21 §:ään sellaisena kuin tämä pykälä     kyisessä tilanteessa viranomaisten näkökulmasta
13356: oli rikesakkolakia annettaessa. Tämän jälkeen         ei pitäisi olla merkitystä sillä, missä tällainen
13357: oikeudenkäymiskaaren kyseistä pykälää on              yksinkertainen asia käsitellään. Yksittäisen hen-
13358: muutettu lailla (708/91),ja pykälässä on nyt uusi     kilön näkökulmasta nykyinen tilanne kuitenkin
13359: 3 momentti,jonka mukaan laillinen tuomioistuin        merkitsee sitä, ettei asiaa kannata viedä tuomio-
13360: voi myös olla tuomioistuin, jonka tuomiopiirissä      istuimeen, mikä on vakava oikeusturvaongelma.
13361: syytettävä asuu tai vakinaisesti oleskelee, jos          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13362: asian käsittely siinä katsotaan esitettävään selvi-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13363: tykseen, oikeudenkäynnistä aiheutuviin kustan-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13364: nuksiin sekä muihin seikkoihin nähden soveli-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13365: aaksi. Tätä muutosta perusteltiin sillä, että esim.
13366: yleisissä liikennevälineissä tehtyjen rikosten kä-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13367: sittelyä tekopaikan tuomioistuimessa pidettiin               ryhtyä muuttaakseen rikesakkolain oi-
13368: epätarkoituksenmukaisena. Oikeudenkäymis-                    keuspaikkaa koskevia säännöksiä siten,
13369: kaaren muutoksista huolimatta rikesakkolain                  että asian voisi käsitellä sen paikkakun-
13370: vastaavaa säännöstä ei muutettu. Koska jopa                  nan tuomioistuin, jonka tuomiopiirissä
13371: kansainvälinen yhteistyö rikosoikeuden alalla                rikesakkomääräyksen saaneelia on koti-
13372: solmittujen sopimusten nojalla on mahdollista,               paikka?
13373: tulisi maan tuomioistuinten pystyä tekemään
13374: yhteistyötä näissä asioissa.
13375: 
13376:      Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1996
13377: 
13378:                      Klaus Bremer /r                           Gunnar Jansson /r
13379:                                                KK 82/1996 vp                                               3
13380: 
13381: 
13382: 
13383: 
13384:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
13385: 
13386:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           koksen tekopaikan tuomioistuin. Kyseisellä tuo-
13387: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            mioistuimella on yleensä katsottu olevan parhaat
13388: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          edellytykset tutkia rikosasia varmasti ja nopeas-
13389: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-          ti. On huomattava, että rikosasioissa todisteiden
13390: merin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           hankinnalla on erityisen suuri merkitys. Rikesak-
13391: n:o 82:                                                  koasiat, jotka saatetaan tuomioistuimen käsitel-
13392:                                                          täväksi, ovat pääosin liikennerikkomuksia. Nii-
13393:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          den ratkaisemisessa tuomioistuimen paikallis-
13394:         ryhtyä muuttaakseen rikesakkolain oi-            tuntemus on usein erityisen tärkeää.
13395:         keuspaikkaa koskevia säännöksiä siten,               Tietyissä tilanteissa saattaa olla epätarkoituk-
13396:         että asian voisi käsitellä sen paikkakun-        senmukaista, että rikesakkomääräyksen saanut
13397:         nan tuomioistuin, jonka tuomiopiirissä           henkilö, joka saattaa viipyä tekopaikkakunnalla
13398:         rikesakkomääräyksen saaneelia on koti-           vain lyhyen ajan, joutuu saattamaan asian vireil-
13399:         paikka?                                          le tuon paikkakunnan tuomioistuimessa, vaikka
13400:                                                          jo rikesakkomääräystä annettaessa tiedetään,
13401:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             että hän ennen oikeudenkäyntiä matkustaa sieltä
13402: vasti seuraavaa:                                         poi~ ja joutuisi vain oikeuskäsittelyn takia mat-
13403:                                                          kustamaan ehkä kaukaakin sinne takaisin. Toi-
13404:    Rikesakkolain 14 §:ssä säädetään, että rike-          saalta asiassa on otettava huomioon myös todis-
13405: sakkoasia käsitellään siinä yleisessä alioikeudes-       tajien sekä mahdollisten muiden kuultavien etu.
13406: sa, jonka tuomiopiirissä rikkomus on tehty. Ky-              Rikesakko on tarkoitettu käytettäväksi sel-
13407: seinen säännös vastaa oikeudenkäymiskaaren 10            laisten rikkomusten seuraamuksena, joita luku-
13408: luvun 21 §:ää sellaisena kuin tämä pykälä oli            määräisesti esiintyy paljon, mutta jotka laadul-
13409: rikesakkolakia säädettäessä.                             taan on katsottava vähäisiksi. Rikesakkojärjes-
13410:    Oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 21 §:ään li-            telmän keskeisenä tavoitteena on seuraamuksen
13411: sättiin lailla (708/91) uusi 3 momentti, jonka           määräämisen helppous ja täytäntöönpanon no-
13412: mukaan syyte rikoksesta voidaan tutkia myös              peus. Vuonna 1994 saatettiin käräjäoikeuksien
13413: siinä tuomioistuimessa, jonka tuomiopiirissä             käsiteltäväksi 192 rikesakkoasiaa, kun rikesak-
13414: syytettävä asuu tai vakinaisesti oleskelee, jos          komääräyksiä annettiin kaikkiaan 65 001 kap-
13415: asian käsittely siinä katsotaan esitettävään selvi-      paletta. Edelleen vuonna 1995 käräjäoikeudet
13416: tykseen, oikeudenkäynnistä aiheutuviin kustan-           käsittelivät vain 122 rikesakkoasiaa, kun rike-
13417: nuksiin sekä muihin seikkoihin nähden soveli-            sakkomääräyksiä tämänhetkisten tietojen mu-
13418: aaksi. Kuten laista ja sen perusteluista ilmenee,        kaan annettiin kaikkiaan 52 069 kappaletta.
13419: kyseinen momentti on kuitenkin poikkeus pää-             Tuomioistuinten ratkaistaviksi saatetaan siis alle
13420: säännöstä. Syytettävän kotipaikan tuomioistui-           puoli prosenttia kaikista rikesakkomääräyksistä.
13421: men käyttämiseen tarkoitettiin antaa mahdolli-               Arvioitaessa rikesakkolain oikeuspaikka-
13422: suus etenkin sellaisissa tilanteissa, joissa syytettä-   säännöksen etuja ja haittoja asianosaisten ja
13423: vä on jo poliisitutkinnassa tunnustanut rikoksen-        asian käsittelyn kannalta ei kyseistä säännöstä
13424: sa ja asia muutoinkin on selvä tai vähäinen.             ainakaan toistaiseksi ole pidetty sellaisena pro-
13425:     Oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 21 §:n mu-             sessuaalisena ongelmana, jonka johdosta olisi
13426: kaan rikosasioiden yleinen oikeuspaikka on ri-           syytä ryhtyä lainsäädäntötoimenpiteisiin.
13427: 
13428:      Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1996
13429: 
13430:                                                                         Oikeusministeri Kari Häkämies
13431: 4                                          KK 82/1996 vp
13432: 
13433: 
13434: 
13435: 
13436:                                        Tili Riksdagens Talman
13437: 
13438:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ningarna att pröva brottmålet säkert och snabbt.
13439: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande          Det bör märkas att insamlandet av bevis har en
13440: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      speciellt stor betydelse i brottmål. Ordningsbots-
13441: dagsman Klaus Bremer m.fl. undertecknade             ärenden, vilka anmäls för handläggning vid dom-
13442: spörsmål nr 82:                                      stol, är huvudsakligen trafikförseelser. Då dessa
13443:                                                      avgörs är domstolens lokalkännedom ofta sär-
13444:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       ski1t viktig.
13445:        ta för att ändra stadgandena om rättsfo-          I vissa situationer kan detvara oändamålsen-
13446:        rum i ordningsbotslagen så att ärendet        ligt att en person som mottagit ett ordningsbots-
13447:        kunde behandlas av den domstol inom           föreläggande och som eventuellt vistas på gär-
13448:        vars domkrets den som mottagit ett ord-       ningsorten endast en kort tid blir tvungen att
13449:        ningsbotsföreläggande har sin hemort?         anhänggiggöra ärendet vid domstolen på berör-
13450:                                                      da ort, trots att man redan när ordningsbotsföre-
13451:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        läggandet utfårdas vet att han före rättegången
13452: anföra följande:                                     kommer att resa bort från orten och att han
13453:                                                      endast för domstolsförhandlingen blir tvungen
13454:    I 14 § ordningsbotslagen stadgas att ordnings-    a_tt komma tillbaka eventuellt t.o.m. långtifrån.
13455: botsärende hand1äggs i den allmänna underrätt        A andra sidan måste man i ärendet också ta i
13456: inom vars domkrets förseelsen har begåtts. lfrå-     beaktande vittnenas förde1 samt fördelen för an-
13457: gavarande lagrum motsvarar 10 kap. 21 § rätte-       dra personer som eventuellt skall höras.
13458: gångsbalken i den lydelse denna paragrafhade då          Ordningsboten är avsedd att användas som
13459: ordningsbotslagen stiftades.                         påföljd för försee1ser som trots sitt stora antal bör
13460:    Till 10 kap. 21 § rättegångsba1ken fogades        anses ringa till sin natur. Det centrala målet för
13461: genom lagen 708/91 ett nytt 3 mom., enligt vilket    ordningsbotssystemet är lättheten vid påföran-
13462: åtal för ett brott också kan prövas av den domstol   det av P.åföljden och snabbheten vid verkställig-
13463: inom vars domkrets den som skall åtalas bor eller    heten. År 1994 anmäldes för handläggning vid
13464: stadigvarande vistas, om det med hänsyn till den     tingsrätterna 192 ordningsbotsärenden, då totalt
13465: utredning som skallläggas fram, rättegångskost-      65 001 ordningsbotsförelägganden utfårdades.
13466: naderna och andra omständigheter anses 1ämp-         År 1995 igen behandlade tingsrätterna endast
13467: ligt att målet behandlas av den. Så som framgår      122 ordningsbotsärenden, medan antalet utfår-
13468: av lagen och dess motiveringar är ifrågavarande      dade ordningsbotsförelägganden enligt nu aktu-
13469: moment likvä1 ett undantag från huvudregeln.         ella uppgifter var 52 069. Under en halv procent
13470: Det avsågs att ge en möjlighet att använda dom-      av samtliga ordningsbotsförelägganden anmäls
13471: sto1en på den åtalades hemort framför allt i såda-   alltså för handläggning vid domstol.
13472: na situationer då den som skall åtalas redan i           Vid en bedömning av för- och nackdelarna
13473: förundersökningen har medgett sitt brott och         med ordningsbotslagens forumstadgande med
13474: ärendet även i övrigt är klart eller ringa.          tanke på parten och behandlingen av ärendet har
13475:    Enligt 10 kap. 21 § rättegångsbalken är all-      ifrågavarande stadgande åtminstone inte tillsvi-
13476: mänt forum i ett brottmål domstolen på den ort       dare ansetts som ett sådant processuellt problem
13477: där brottet har begåtts. Det har i allmänhet an-     att lagstiftningsåtgärder med anledning av det
13478: setts att berörda domstol har de bästa förutsätt-    borde vidtas.
13479: 
13480:      Helsingforsden 14 mars 1996
13481: 
13482:                                                                      Justitieminister Kari Häkämies
13483:                                              KK 83/1996 vp
13484: 
13485: Kirjallinen kysymys 83
13486: 
13487: 
13488: 
13489: 
13490:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Ylitöiden korvaamisesta paikallisella va-
13491:                                        paalla
13492: 
13493: 
13494:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
13495: 
13496:    Neuvotteluissa työmarkkinajärjestöjen kans-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13497: sa on hallituksen taholta pyritty pääsemään rat-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13498: kaisuun ylitöiden rajoittamisessa. Tarkoituksena      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13499: on työpaikkojen vapauttaminen työn ulkopuo-           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13500: lella oleville. Erityisesti työnantajien suunnassa
13501: asiaan on suhtauduttu nihkeästi.                                Olisiko Hallituksen mielestä työmark-
13502:    Kansan syvistä riveistä on tullut ehdotus, jon-           kinoille sovellettavissa ylitöitä koskeva
13503: ka puen sanoiksi ja arvosteltavaksi. Miten olisi,            malli, jossa ainakin tietty säännelty osa
13504: jos ylityöt tai nimenomaan osa niistä korvattai-             ylitöistä korvattaisiin paikallisella va-
13505: siin paikallisella vapaalla, jonka aikaista työtar-          paalla, joka vapauttaisi työaikaa ulko-
13506: vetta työnantaja korvaisi ottamalla lisää työnte-            puoliselle työntekijälle?
13507: kijöitä?
13508:      Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1996
13509: 
13510:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
13511: 
13512: 
13513: 
13514: 
13515: 260017
13516: 2                                         KK 83/1996 vp
13517: 
13518: 
13519: 
13520: 
13521:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
13522: 
13523:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     lista sopia ylityön korvaamisesta palkan sijasta
13524: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      vapaa-ajalla. Sen sijaan työaikalain soveltamis-
13525: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    alalla tällaista oikeutta ei ole.
13526: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         Hallitus antaa tänä keväänä esityksen työ-
13527: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      aikalakien kokonaisuudistuksesta, jossa ehdote-
13528: n:o 83:                                            taan säädettäväksi uusi yleinen työaikalaki. Lail-
13529:                                                    la kumotaan ja korvataan voimassa olevat työ-
13530:           Olisiko Hallituksen mielestä työmark-    aikalaki, kauppaliikkeiden ja toimistojen työ-
13531:        kinoille sovellettavissa ylitöitä koskeva   aikalaki, maatalouden työaikalaki, talonmiesten
13532:        malli, jossa ainakin tietty säännelty osa   työaikalaki ja leipomotyöaikalaki. Ehdotukseen
13533:        ylitöistä korvattaisiin paikallisella va-   sisältyy nimenomainen säännös "Lisä- ja ylityö-
13534:        paalla, joka vapauttaisi työaikaa ulko-     korvaus vapaa-aikana". Lainkohdassa ehdote-
13535:        puoliselle työntekijälle?                   taan säädettäväksi, että työnantaja ja työntekijä
13536:                                                    voisivat sopia, että lisä- ja ylityöstä maksettava
13537:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        korvaus vaihdettaisiin joko kokonaan tai osaksi
13538: taen seuraavaa:                                    vastaavaan vapaa-aikaan. Samoin esityksessä
13539:                                                    ehdotetaan ylityökiintiöiden alentamista nykyi-
13540:    Jo nykyisen kauppaliikkeiden ja toimistojen     sestä 480 tunnin enimmäismäärästä kalenteri-
13541: työaikalain 7 §:n 5 momentin nojalla on mahdol-    vuodessa 330 tuntiin.
13542:      Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1996
13543: 
13544:                                                                   Työministeri Liisa Jaakonsaari
13545:                                            KK 83/1996 vp                                              3
13546: 
13547: 
13548: 
13549: 
13550:                                        Tili Riksdagens Talman
13551: 
13552:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     arbetstidslagen, förekommer däremot inte en så-
13553: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       dan rättighet.
13554: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         Regeringen kommer i vår att avlåta en propo-
13555: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr        sition om en totalrevision av arbetstidslagarna,
13556: 83:                                                  där det föreslås att en ny allmän arbetstidslag
13557:                                                      skall stiftas. Genom denna lag upphävs och er-
13558:           Anser Regeringen att man på arbets-        sätts den gällande arbetstidslagen, lagen om ar-
13559:        marknaden kunde tillämpa en modell be-        betstiden inom handelsrörelser och kontor, lagen
13560:        träffande övertidsarbete där åtminstone       om arbetstiden inom lantbruket, lagen om ar-
13561:        en viss reglerad del av övertidsarbetet       betstiden för gårdskarlar och lagen om arbetet i
13562:        kompenserades med avlönad fritid, som         bagerier. 1 propositionen ingår ett uttryckligt
13563:        skulle frigöra arbetstid åt utomstående       stadgande om kompensation av tilläggs- och
13564:        arbetstagare?                                 övertidsarbete i form av fritid. 1 lagrummet före-
13565:                                                      slås ett stadgande om att arbetsgivaren och ar-
13566:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        betstagaren kunde komma överens om att ersätt-
13567: anföra följande:                                     ning för tilläggs- och övertidsarbete antingen helt
13568:                                                      eller delvis skulle utbytas mot motsvarande fritid.
13569:    Redan med stöd av 7 § 5 mom. i den nuvarande      1 propositionen föreslås likaså att övertidskvo-
13570: lagen om arbetstiden inom handelsrörelser och        terna skulle sänkas från den nuvarande maximi-
13571: kontor är det möjligt att komma överens om att       tiden på 480 timmar per kalenderår till 330 tim-
13572: kompensera övertidsarbete med fritid i stället för   mar.
13573: med lön. Då det gäller tillämpningsområdet för
13574:      Helsingfors den 22 mars 1996
13575:                                                                   Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
13576: 1
13577: 
13578: 1
13579: 
13580: 1
13581: 
13582:     1
13583: 
13584:     1
13585: 
13586:     1
13587: 
13588:         1
13589: 
13590:         1
13591: 
13592:         1
13593: 
13594:             1
13595: 
13596:             1
13597: 
13598:             1
13599:                                              KK 84/1996 vp
13600: 
13601: Kirjallinen kysymys 84
13602: 
13603: 
13604: 
13605: 
13606:                                     Irina Krohn /vihr ym.: Teatterialan vapaiden ammattilaisten ja mui-
13607:                                         den epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien oikeudesta
13608:                                         työttömyysturvaan
13609: 
13610: 
13611:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
13612: 
13613:     Freelance-näyttelijät, -ohjaajat ja muut teatte-   kään työllisty omassa työssään, vaan on edellä
13614: rialalla toimivat ammattilaiset, jotka eivät ole       kuvatulla tavalla selvästi työsuhteessa.
13615: kiinnittyneet vakituisesti laitosteattereihin, työl-      Työttömyysturvan epääminen teatterialan va-
13616: listyvät tyypillisesti lyhyissä, määräaikaisissa       pailta ammattilaisilta perustuu työsopimuslain
13617: työsuhteissa. Työsopimuksen kesto on työnanta-         ja työttömyysturvalain väärään tulkintaan.
13618: jan päätettävissä. Työnantaja päättää toteutetta-      Teatterialan työttömyyskassan kokemusten mu-
13619: vasta tuotannosta, ja työtä tehdään hänen joh-         kaan freelance-taiteilijoiden kohtelu on työvoi-
13620: tonsa ja valvontaosa alaisena, joskin taiteilijan      matoimistoissa ja -toimikunnissa lisäksi ollut
13621: vapaudella. Työnantaja maksaa taiteilijalle palk-      epäyhtenäistä ja sattumanvaraista. Kassan kor-
13622: kaa tai palkkion. Useimmat teatterin ammatti-          vauksen saajista (noin 550 henkilöä vuosittain)
13623: laisten sitoumukset täyttävät työsuhteen tunnus-       ainakin 350 on sellaisia, joista voidaan käyttää
13624: merkistön. Nämä työsuhteet ovat rinnastettavis-        nimitystä freelancer. Työvoimatoimikunnat an-
13625: sa rakennusalan "keikkatöihin". Tilanne, jossa         tavat vuosittain heistä noin kymmenelle epäävän
13626: teatteritaiteilija valmistaa ns. oman tuotannon,       lausunnon työttömyysturva-asiassa. Valituseli-
13627: on poikkeuksellinen. Oma tuotanto on myös vai-         missä valituksia on sekä hyväksytty että hylätty
13628: vatta erotettavissa työsuhteista. Omalle tuotan-       ilman selkeää linjaa.
13629: nolle on direktio-oikeutta käyttävän työnanta-            Taittumaton työttömyys tekee ns. epätyypilli-
13630: jan puuttumisen lisäksi ominaista se, että työryh-     set työsuhteet entistä yleisemmiksi myös muilla
13631: män jäsenet eivät saa varsinaista vastiketta työs-     aloilla. Kun työelämässä vaaditaan työntekijöil-
13632: tään, vaan tuotannon tuotto, lipputulot tms. jae-      tä yhä suurempaa joustavuutta, ei työttömyys-
13633: taan työryhmänjäsenille kulujen peittämisenjäl-        turvan epääminen saa muodostua esteeksi lyhyt-
13634:  keen.                                                 aikaistenkin töiden vastaanottamiselle millään
13635:     Työvoimatoimistot ja -toimikunnat ovat             alalla.
13636:  useissa tapauksissa tulkinneet freelancereiden           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13637:  työskentelytavan tietoiseksi valinnaksi olla vas-     tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
13638:  taanottamatta kokoaikaista työtä. Toisaalta           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13639:  freelance-taiteilijat on rinnastettu päätoimisiin     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13640:  yrittäjiin, jotka työllistyvät omassa työssään sii-
13641:  nä määrin, että työmäärä estää kokoaikaisen                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13642:  työn vastaanottamisen. Molemmat päätelmät                    ryhtyä ohjatakseen työvoimaviranomais-
13643:  ovat vääriä. Vapaa teatteritaiteilija ei voi itse            ten tulkintoja teatterialan vapaiden am-
13644:  vaikuttaa siihen, kuinka pitkäksi aikaa työnanta-            mattilaisten ja muiden epätyypillisissä
13645: ja tarjoaa työtä. Usein edes työnantaja ei pysty              työsuhteissa työskentelevien oikeudesta
13646:  ennakkoon ilmoittamaan, kuinka kauan tuotan-                 työttömyysturvaan yhdenmukaisiksi se-
13647:  toa jatketaan, vaan kesto määräytyy tuotannon                kä työsopimuslain l §:n ja työttömyys-
13648:  yleisömenestyksen mukaan. Taiteilija ei myös-                turvalain 5 a §:n mukaisiksi?
13649: 
13650:       Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1996
13651: 
13652:           Irina Krohn /vihr               Tuija Maaret Pykäläinen /vihr       Tarja Filatov /sd
13653:           Osmo Soininvaara /vihr          Tuija Brax /vihr                    Pertti Virtanen /evir
13654:                                           Erkki Pulliainen /vihr
13655: 260017
13656: 2                                           KK 84/1996 vp
13657: 
13658: 
13659: 
13660: 
13661:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
13662: 
13663:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        nan alaisena kuten työsopimuslaissa määritel-
13664: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         lään vai onko kyseessä henkilön harjoittama
13665: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       työttömyysturvalain mukainen päätoiminen
13666: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Irina            yrittäjyys tai työllistyminen omassa työssä.
13667: Krohnin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-            Ilmeisesti eniten freelancereita työskentelee
13668: sen n:o 84:                                           ravintola-alalla ns. ekstraajina. Heidän työsken-
13669:                                                       telynsä tapahtuu yleensä työnantajan johdon ja
13670:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        valvonnan alaisena eli työsuhteen tunnusmerkit
13671:        ryhtyä ohjatakseen työvoimaviranomais-         täyttyvät. Pelkästään siis se, että työtä tehdään
13672:        ten tulkintoja teatterialan vapaiden am-       freelancer-verokortilla, ei vielä tee henkilöstä
13673:        mattilaisten ja muiden epätyypillisissä        yrittäjää. Mikäli freelancer-verokortilla työsken-
13674:        työsuhteissa työskentelevien oikeudesta        televä henkilö ei ole aiemmin ollut työsuhteessa
13675:        työttömyysturvaan yhdenmukaisiksi se-          ja on tehnyt toimeksiantoja usealle eri taholle, on
13676:        kä työsopimuslain 1 §:n ja työttömyys-         henkilöä sen sijaan yleensä pidetty yrittäjänä tai
13677:        turvalain 5 a §:n mukaisiksi?                  katsottu hänen työllistyvän omassa työssään.
13678:                                                       Yrittäjiksi on tämän mukaisesti tapauskohtaises-
13679:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          ti katsottu mm. toimittajia, kääntäjiä, taiteilijoita
13680: vasti seuraavaa:                                      sekä näyttelijöitä. Työvoimatoimikunnat teke-
13681:                                                       vät ratkaisunsa freelancerina toimivan henkilön
13682:    Henkilön, joka työttömänä aloittaa työttö-         asemasta asiassa esitetyn näytön perusteella.
13683: myysturvalain l a §:ssä mainitun yritystoimin-            Työttömyysturvalain 40 §:n mukaisesti on
13684: nan tai oman työn, katsotaan työllistyvän, jos        henkilöllä, joka on tyytymätön työttömyyskas-
13685: toiminnan vaatima työmäärä on niin suuri, että        san tai sosiaalivakuutustoimikunnan työvoima-
13686: se on esteenä kokoaikaisen työn vastaanottami-        toimiston tai työvoimatoimikunnan antaman
13687: selle.                                                työvoimapoliittisen lausunnon perusteella teke-
13688:    Työttömyysturvalain 5 a § määrittelee, mil-        mään päivärahan myöntämistä tai epäämistä
13689: loin henkilöä on pidettävä työttömyysturvan           koskevaan päätökseen, oikeus hakea siihen muu-
13690: kannalta päätoimisena yrittäjänä. Henkilöllä ei       tosta ensimmäisenä valitusasteena työttömyys-
13691: ole oikeutta työttömyyspäivärahaan siltä ajalta,      turvalautakunnalta ja toisena vakuutusoikeudel-
13692: jona hän työllistyy yritystoiminnassa tai sitä vas-   ta työttömyysturvalaissa tarkemmin määrätyllä
13693: taavalla tavalla omassa työssään. Työvoimatoi-        tavalla. Lisäksi on mahdollista kääntyä työvoi-
13694: mikunta ratkaisee yksittäistapauksessa, onko          mapiirin toimistossa olevan työttömyysturva-
13695: henkilöä pidettävä työttömyysturvalain tarkoit-       asiamiehen puoleen, jonka tehtävänä on nimen-
13696: tamassa mielessä päätoimisena yrittäjänä.             omaisesti valvoa työvoimapoliittisten lausunto-
13697:    Työsopimuslain l § määrittelee työsopimuk-         jen lainmukaisuutta ja yhdenmukaisuutta.
13698: sen sopimukseksi, jossa työntekijä sitoutuu teke-         Työministeriö on yhdessä sosiaali- ja terveys-
13699: mään työnantajalle työtä tämän johdon ja val-         ministeriön sekä opetusministeriön kanssa val-
13700: vonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta          mistelemassa kolmikantaperiaatteella toteutet-
13701: vastaan. Työntekijä on tällöin työsuhteessa eikä      tavaa työttömyysturvalain kokonaisuudistusta,
13702: ole katsottavissa yrittäjäksi.                        joka on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden
13703:    Eri aloilla työskentelevien ns. freelancereiden    1997 alusta. Säädösuudistuksen valmistelun yh-
13704: työttömyysturvaoikeutta harkittaessa työvoima-        teydessä tulee harkittavaksi myös nykyisten työt-
13705: toimikunnat joutuvat tapauskohtaisesti harkit-        tömyysturvasäännösten mahdollinen täsmentä-
13706: semaan, onko henkilön katsottava työskentele-         minen tältä osin.
13707: vän työsuhteessa työnantajan johdon ja valvon-
13708: 
13709:      Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1996
13710: 
13711:                                                                       Työministeri Liisa Jaakonsaari
13712:                                             KK 84/1996 vp                                               3
13713: 
13714: 
13715: 
13716:                                         Tili Riksdagens Talman
13717: 
13718:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      om företagsverksamhet som huvudsyssla enligt
13719: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        lagen om utkomstskydd för arbetslösa eller om
13720: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      personen är sysselsatt i eget arbete.
13721: man Irina Krohn m.fl. undertecknade spörsmål             Uppenbarligen förekommer det mest frilansa-
13722: nr 84:                                                re inom restaurangbranschen, där de jobbar som
13723:                                                       s.k. extraknäckare. Deras arbete sker i allmänhet
13724:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       under arbetsgivarens ledning och uppsikt, dvs.
13725:        ta för att sköta om att arbetskraftsmyn-       kriterierna för ett arbetsförhållande uppfylls.
13726:        digheternas tolkningar om den rättighet        Enbart det faktum att arbetet utförs med ett
13727:        tili utkomstskydd för arbetslösa som           frilans-skattekort gör ännu inte personen tili en
13728:        innehas av fria yrkesidkare inom teater-       företagare. lfall en person som arbetar med fri-
13729:        branschen och av andra personeri atypi-        lans-skattekort inte tidigare stått i ett arbetsför-
13730:        ska arbetsförhållanden förenhetligas och       hållande och har verkställt uppdrag åt flera olika
13731:        fås att överensstämma med 1 § lagen om         håll, har personen i fråga däremot i allmänhet
13732:        arbetsavtal samt med 5 a § lagen om ut-        ansetts som företagare eller sysselsatt i eget arbe-
13733:        komstskydd för arbetslösa?                     te. Enligt detta har man från fall tili fall ansett
13734:                                                       bl.a. redaktörer, översättare, konstnärer och skå-
13735:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         despelare som företagare. Arbetskraftskommis-
13736: anföra följande:                                      sionerna fattar på basis av förebringat bevis i
13737:                                                       ärendet beslut om den frilansande personens
13738:     En person anses vara sysselsatt, om han som       ställning.
13739: arbetslös inleder företagsverksamhet enligt 1 a §        1enlighet med 40 § lagen om utkomstskydd för
13740: lagen om utkomstskydd för arbetslösa eller eget       arbetslösa har en person som inte är nöjd med
13741: arbete och arbetsinsatsen är så stor att den hin-     arbetslöshetskassans eller socialförsäkringskom-
13742: drar honom att ta emot heltidsarbete.                 missionens beslut om beviljande eller vägran av
13743:     1 5 a § lagen om utkomstskydd för arbetslösa      dagpenning, vilket beslut fattats på basis av ett
13744: definieras när en person i förhållande tili ut-       arbetskraftspolitiskt utlåtande från arbetskrafts-
13745: komstskyddet för arbetslösa skall anses som fö-       byrån eller arbetskraftskommissionen, rätt att
13746: retagare i huvudsyssla. En person är inte berätti-    söka ändring däri hos arbetslöshetsnämnden
13747: gad tili arbetslöshetsdagpenning för den tid som      som första besvärsinstans och hos försäkrings-
13748: han är sysselsatt inom företagsverksamhet eller       domstolen som andra besvärsinstans i enlighet
13749: på motsvarande sätt i eget arbete. Arbetskrafts-      med vad som närmare förordnats i lagen om
13750: kommissionen avgör i enskilda fall huruvida en        utkomstskydd för arbetslösa. Dessutom är det
13751: person skall anses som företagare i huvudsyssla       möjligt att vända sig tili utkomstskyddsombudet
13752: enligt lagen om utkomstskydd för arbetslösa.          som finns vid arbetskraftsdistriktsbyrån och vars
13753:     1 1 § lagen om arbetsavtal definieras arbetsav-   uppgift det är att uttryckligen övervaka de ar-
13754: tal som ett avta1, varigenom arbetstagaren för-       betskraftspolitiska utlåtandenas lagenlighet och
13755: binder sig att åt arbetsgivaren under dennes led-     enhetlighet.
13756: ning och uppsikt utföra arbete mot lön eller an-          Arbetsministeriet håller tillsammans med so-
13757: nat vederlag. Arbetstagaren står härvid i ett ar-     cial- och hälsovårdsministeriet samt med under-
13758: betsförhållande och anses inte som företagare.        visningsministeriet på att bereda en totalrevision
13759:      Då arbetskraftskommissionerna prövar rät-        av lagen om utkomstskydd för arbetslösa, som
13760:  tigheten tili utkomstskydd för arbetslösa för s.k.   verkställs enligt trepartsprincipen och som är av-
13761:  frilansare inom olika branscher, måste de från       sedd att träda i kraft i början av 1997. 1 samband
13762:  fall tili fall bedöma huruvida personen i fråga      med beredningen av författningsreformen kom-
13763:  anses stå i ett arbetsförhållande under arbetsgi-    mer man också att tili dessa delar måsta överväga
13764:  varens ledning och uppsikt enligt definitionen i     en eventuell precisering av de nuvarande stad-
13765:  lagen om arbetsavtal, eller huruvida det är fråga    gandena om utkomstskyddet för arbetslösa.
13766: 
13767:      Helsingforsden 14 mars 1996
13768: 
13769:                                                                    Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
13770:                                            KK 85/1996 vp
13771: 
13772: Kirjallinen kysymys 85
13773: 
13774: 
13775: 
13776: 
13777:                                   Heikki Rinne /sd: Outokummun eläkkeellä olleiden työntekijöiden
13778:                                      eläkeratkaisun tutkimisesta
13779: 
13780: 
13781:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
13782: 
13783:    Outokummun eläkeratkaisu on yksi aikamme          tästä maailmasta petettynä ja moraalisesti hä-
13784: merkittävimmistä oikeudenloukkauksista. Ou-          väistynä Outokummun suuruuden rakentajana.
13785: tokummun eläkkeellä jo olleet työntekijät, jotka        Olen tehnyt opinnäytteen Montesquieun val-
13786: ovat ylösrakentaneet erään menestyksellisimmis-      tiofilosofisesta ajattelusta, joten vallan kolmi-
13787: tä valtionyrityksistä, petettiin raskaimman kaa-     jaon perusteiden selvittämiseen ei aikaa eikä pai-
13788: van mukaan. Heille luvattiin, että eläkkeisiin ei    nomustetta tarvitse tässä asiassa tuhlata ja vas-
13789: kosketa. Merkittävin lupauksensa pettäjä oli Ou-     tauksessa voi keskittyä itse asiaan.
13790: tokummun silloinen pääjohtaja Pertti Voutilai-          Eduskunnan nykyisen oikeusasiamiehen puo-
13791: nen, joka mainitaan (tosin toisen asian yhtey-       leen ei voi tässä asiassa kääntyä. Hän oli yksi
13792: dessä) Antti-Pekka Pietilän Pankkikirja-nimi-        niistä kolmesta jäsenestä, jotka äänestivät kiel-
13793: sessä kirjassa henkilönä, joka söi sanansa.          teisen ratkaisun puolesta korkeimmassa oikeu-
13794:    Outokummun ylin johto palkittiin järjettö-        dessa työskennellessään. Oikeudenhakutie on
13795: mällä tavalla. Esimerkiksi Pertti Voutilaisen tas-   asianomistajilta, oikeusturvan kannalta, koh-
13796: kuun lyötiin 29 700 osaketta, joiden pörssiarvo      tuuttomalla tavalla poikki.
13797: oli noin 2,4 miljoonaa markkaa.                         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13798:    Eläkkeellä jo olevilta vietiin vanhuuden turva    tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
13799: indeksijärjestelmää ja perhe-eläkejärjestelmää       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13800: hyväksi käyttäen.                                    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13801:    Pääjohtaja Voutilaisen yhtiönsä puolesta an-
13802: tamat sitoumukset, viimeksi vuonna 1985, ettei-                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
13803: vät edessä olevat eläkeleikkaukset koske eläk-                siin, jotka johtaisivat oikeudenmukai-
13804: keellä olevia, ovatjääneet vaille huomiota. Eläk-             seen lopputulokseen Outokummun silloi-
13805: keiden prioriteettiperiaatetta on rikottu. Viit-              sia eläkeläisiä koskevissa epäoikeuden-
13806: taukset yhtiön taloudelliseen tilaan ovat olleet              mukaisissa ratkaisuissa, ja
13807: keksittyjä ja ne on osoitettu perättömiksi. Outo-                oliko korkeimman oikeuden äänin 2-
13808: kummun eläkeratkaisu jo eläkkeellä olevien koh-               3 kielteisen äänestyspäätöksen tehneen
13809: dalta on kokonaisuudessaan otettava todelliseen               jaoston henkilöillä välimies-, lausunto-
13810: läpivalaisuun. Aika ei ole, tässä tapauksessa, oi-            tai muita asian ratkaisuun vaikuttaneita
13811: kea ratkaisujen tekijä. Suurijoukko on poistunut              sidoksia tai suhteita Outokumpuun?
13812: 
13813:      Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1996
13814: 
13815:                                            Heikki Rinne /sd
13816: 
13817: 
13818: 
13819: 
13820: 260017
13821: 2                                             KK 85/1996 vp
13822: 
13823: 
13824: 
13825: 
13826:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
13827: 
13828:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           kumpu Oy tahallaan antaneet eduskunnalle ja
13829: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            työntekijöille vääriä tietoja yhtiön huonosta ti-
13830: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          lasta päätöksenteon perusteeksi. Päätöksessään
13831: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Heikki              22.1.1990 oikeuskansleri totesi mm., että asiassa
13832: Rinteen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             ei ole ilmennyt todennäköisiä perusteita sen tuek-
13833: n:o 85:                                                  si, että hallituksen esityksessä olisi annettu vääriä
13834:                                                          tietoja. Lisäksi Valtiontalouden tarkastusvirasto
13835:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-           suoritti tehdystä kantelusta asiassa tarkastuksen,
13836:        siin, jotka johtaisivat oikeudenmukai-            joka ei antanut aihetta toimenpiteisiin.
13837:        seen lopputulokseen Outokummun silloi-                Korkein hallinto-oikeus tutki sille tehdyn ha-
13838:        sia eläkeläisiä koskevissa epäoikeuden-           kemuksen purkaa sosiaali- ja terveysministeriön
13839:        mukaisissa ratkaisuissa, ja                       päätökset, joilla vahvistettiin Outokumpu Oy:n
13840:           oliko korkeimman oikeuden äänin 2-             Toimihenkilöiden Eläkesäätiön sääntöjen muu-
13841:        3 kielteisen äänestyspäätöksen tehneen            tokset. Antamanaan päätöksellä korkein hallin-
13842:        jaoston henkilöillä välimies-, lausunto-          to-oikeus hylkäsi hakemuksen 6.9.1991.
13843:        tai muita asian ratkaisuun vaikuttaneita              Helsingin raastuvanoikeus, Helsingin hovioi-
13844:        sidoksia tai suhteita Outokumpuun?                keus ja korkein oikeus tutkivat riita-asian, jossa
13845:                                                          yhtiön entinen toimihenkilö vaati eläkeratkai-
13846:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             sussa alentuneiden eläke-etuuksien palauttamis-
13847: vasti seuraavaa:                                         ta. Helsingin raastuvanoikeus hylkäsi kanteen
13848:                                                          11.4.1991 antamanaan päätöksellä. Helsingin
13849:    Outokumpu Oy:n eläkeongelmaan saatiin rat-            hovioikeus ja korkein oikeus katsoivat puoles-
13850: kaisu, kun sosiaali- ja terveysministeriö                taan päätöksissään 30.9.1992ja 2.11.1995, ettei
13851: 31.5.1988 antamanaan päätöksellä vahvisti yh-            syytä raastuvanoikeuden päätöksen muuttami-
13852: tiön eläkesäätiöille uudet säännöt. Sosiaali- ja         seen ollut.
13853: terveysministeriön päätökseen ei haettu muutos-              Kuten edellä esitetystä käy ilmi, Outokumpu
13854: ta, joten se sai lain voiman.                            Oy:n eläkeratkaisuun liittyviä asioita ovat käsi-
13855:    Eläkeasiasta oli syntynyt yhtiössä työriita,jos-      telleet eduskunnan oikeusasiamies, oikeuskans-
13856: ta valtakunnansovittelijan myötävaikutuksella            leri, korkein hallinto-oikeus, Helsingin raastu-
13857: syntyi 29.2.1988 neuvottelutulos. Syntynyt elä-          vanoikeus, Helsingin hovioikeus ja korkein oi-
13858: keratkaisu toteutettiin työehtosopimuksena,              keus. Kenelläkään edellä luetelluista oikeusvi-
13859: joka allekirjoitettiin 31.5.1988 työntekijöitä ja        ranomaisista ei ollut huomautettavaa tehdyn elä-
13860: toimihenkilöitä edustavien liittojen sekä työnan-        keratkaisun johdosta. Edellä olevaan viitaten
13861: tajan, Outokumpu Oy:n, kesken.                           kauppa- ja teollisuusministeriö katsoo, että Ou-
13862:    Eduskunnan oikeusasiamies tutki kolmen eri            tokumpu Oy:n eläkeongelma on laillisesti ja
13863: kantelun johdosta Outokumpu Oy:n eläkerat-               muutenkin oikeudenmukaisesti ja kaikkia osa-
13864: kaisuun liittyviä kysymyksiä ja sosiaali- ja ter-        puolia sitovasti ja lopullisesti ratkaistu.
13865: veysministeriön menettelyä. Annetuissa päätök-               Viitaten kansanedustaja Rinteen kysymyksen
13866: sissä todettiin mm., ettei sosiaali- ja terveysminis-    jääviyttä koskevaan osaan totean, että Outo-
13867: teriö sääntömuutoksen vahvistaessaan ollut so-           kumpu Oy:stä saamani tiedon mukaan kysymyk-
13868: veltanut eläkesäätiölain säännöksiä väärin tai           sessä tarkoitettuja sidoksia ei ole olemassa.
13869: ylittänyt harkintavaltaansa.                                 Lopuksi haluaisin muistuttaa mieliin, että
13870:    Oikeuskansleri selvitti Demokraattisen vaih-          Outokumpu Oy:tä koskevissa asioissa hallitus
13871: toehdon eduskuntaryhmän tekemän kantelun                 voi käyttää määräysvaltaansa 40 %:n omistus-
13872: johdosta, olivatko (tasavallan) hallitus ja Outo-        osuuden suomalla määrällä.
13873: 
13874:      Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1996
13875: 
13876:                                                         Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
13877:                                                 KK 85/1996 vp                                               3
13878: 
13879: 
13880:                                            Tili Riksdagens Talman
13881: 
13882:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           grund för beslutsfattandet. 1 sitt beslut av den 22
13883: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-             januari 1990 konstaterade justitiekanslern bl.a.
13884: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-           att det i frågan inte hade kommit fram några
13885: man Heikki Rinne undertecknade spörsmål nr                 sannalika skäl som skulle stöda att regeringen i
13886: 85:                                                        sin framställning hade gett felaktiga uppgifter.
13887:                                                            Dessutom utförde statens revisionsverk en revisi-
13888:            Har Regeringen för avsikt att vidta             on i saken tili följd av en klagan, men den föran-
13889:         åtgärder som skulle leda tili ett rättvist         ledde inga åtgärder.
13890:         slutresultat i fråga om de orättvisa lös-             Högsta förvaltningsdomstolen undersökte en
13891:         ningarna som gäller Outokumpus dåva-               ansökan som gjorts tili domstolen om hävning av
13892:         rande pensionärer och                              det beslut av social- och hälsovårdsministeriet
13893:            påverkades personerna i högsta dom-             genom vilket ändringarna av stadgarna för pen-
13894:         stolens avdelning, som fattade det negati-         sionsstiftelsen för Outokumpu Oy:s tjänstemän
13895:         va beslutet med rösterna 2-3, av bind-             fastställdes. Genom sitt utslag förkastade högsta
13896:         ningar eller förbindelser tili Outokumpu           förvaltningsdomstolen ansökan den 6 september
13897:         t.ex. med avseende på mellanhänder eller           1991.
13898:         utlåtanden?                                           Helsingfors rådstuvurätt, Helsingfors hovrätt
13899:                                                            och högsta domstolen undersökte en tvistefråga
13900:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              där en tidigare tjänsteman vid bolaget krävde att
13901: anföra följande:                                           de pensionsförmåner som sjunkit i och med pen-
13902:                                                            sionslösningen skulle återställas. Helsingfors
13903:     En lösning på Outokumpu Oy:s pen-                      rådstuvurätt förkastade besvären genom sitt ut-
13904: sionsproblem åstadkoms när social- och hälso-              slag av den 11 aprill991. Helsingfors hovrätt och
13905: vårdsministeriet med ett beslut av den 31 maj              högsta domstolen ansåg för sin del i sina utslag av
13906: 1988 fastställde nya stadgar för bolagets pen-             den 30 september 1992 och den 2 november 1995
13907: sionsstiftelser. Social- och hälsovårdsministeriets        att det inte fanns något skäl att ändra rådstuvu-
13908: beslut överklagades inte, varför det trädde i kraft.       rättens utslag.
13909:     1 bolaget uppkom en arbetskonflikt om pen-                Som det framgår av ovan stående har riksda-
13910: sionsfrågan och i den åstadkoms ett förhand-               gens justitieombudsman, justitiekanslern, högsta
13911: lingsresultat den 29 februari 1988 med riksförlik-         förvaltningsdomstolen, Helsingfors rådstuvu-
13912: ningsmannens medverkan. Den uppkomna pen-                  rätt, Helsingfors hovrätt och högsta domstolen
13913: sionslösningen genomfördes som ett arbetskol-              behandlat frågor som sammanhänger med Outo-
13914: lektivavtal, som undertecknades den 31 maj 1988            kumpu Oy:s pensionslösning. lngen av de rätts-
13915: mellan de förbund som representerade arbetsta-             myndigheter som räknas upp ovan har haft något
13916: garna och tjänstemännen samt arbetsgivaren                 att anmärka på i fråga om pensionslösningen.
13917: Outokumpu Oy.                                              Med hänvisning tili det som anförs ovan anser
13918:     Riksdagens justitieombudsman undersökte                handels- och industriministeriet att Outokumpu
13919: tili följd av tre olika fall av klagan frågor i anslut-    Oy:s pensionsproblem har avgjorts lagligt och
13920: ning till Outokumpu Oy:s pensionslösning och               också i övrigt rättvist och så att det binder alla
13921: social- och hälsovårdsministeriets agerande. 1 de          parter och är slutgiltigt.
13922: beslut som utfårdades konstaterades bl.a. att so-             Med hänvisning tili den del av riksdagsman
13923: cial- och hälsovårdsministeriet när det fastställde        Rinnes spörsmål som gäller jäv, konstaterar jag
13924: stadgeändringen inte hade tillämpat lagen om               att sådana bindningar som avses i spörsmålet inte
13925: pensionsstiftelser fel eller överskridit sin pröv-         existerar enligt uppgifter som jag har fått från
13926: ningsrätt.                                                 Outokumpu Oy.
13927:     Justitiekanslern utredde med anledning av en              Tili slut villjag påminna om att i ärenden som
13928: klagan från Demokratiskt alternativs riksdags-             gäller Outokumpu Oy kan regeringen använda
13929: grupp, om regeringen och Outokumpu Oy med-                 sin beslutanderätt endast så långt som den mot-
13930: vetet hade gett riksdagen och arbetstagarna fel-           svarar ägarandelen på 40 %.
13931: aktiga uppgifter om bolagets dåliga läge som
13932: 
13933:       Helsingforsden 14 mars 1996
13934: 
13935:                                                           Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
13936:                                             KK 86/1996 vp
13937: 
13938: Kirjallinen kysymys 86
13939: 
13940: 
13941: 
13942: 
13943:                                          Riitta Prusti /sd: Huumausainepolitiikan tarkistamisesta
13944: 
13945: 
13946: 
13947:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
13948: 
13949:     Huumausaineiden kysyntä ja tarjonta on           kaa. Valistustyö voi vielä lähteä ennaltaehkäisys-
13950: 1990-luvulla lisääntynyt, ja 1980-luvulla synty-     tä ja huumeidenkäyttäjien hoito voi tähdätä pa-
13951: nyt illuusio huumeongelmattomasta Suomesta           ranemiseen huumeongelmasta. Asian salaperäi-
13952: on särkynyt. Suomen liittyminen Euroopan             syyttä ei pidä lisätä vaikenemalla ongelmasta.
13953: unioniinavasi rajat myös huumausaineille, vaik-         Tammikuussa eduskunnassa pidetyssä Huu-
13954: kajo ennen EU:hun liittymistä huumeet salakul-       mausainefoorumin neuvottelu- ja tiedotustilai-
13955: jetettiin Suomeen pääosin Euroopan kautta.           suudessa ministeri Terttu Huttu-Juntunen
13956: Huumekaupassa liikkuu suuret määrät rikollista       myönsi, että huumausaineiden käyttö siihen liit-
13957: rahaa, mikä houkuttelee alalle uusia yrittäjiä.      tyvine lieveilmiöineen on lisääntynyt viime aikoi-
13958: Huumausainerikokset ovat lisääntyneet, mikä          na niin paljon, että kansallinen ja kansainvälinen
13959:  osaltaan kertoo yhteiskunnan pahoinvoinoin li-      huumausainepolitiikkamme on arvioitava uu-
13960: sääntymisestä.                                       delleen.
13961:     Euroopan maat ovat tuottaneet monenlaisia           Huumausainepoliittisia linjauksiamme teh-
13962: huumepoliittisia linjauksia omista lähtökohdis-      täessä on tarpeen tietää, mistä lähtökohdista
13963:  taan. Esimerkiksi Sveitsissä jaetaan narkomaa-      huumepolitiikkaa lähestytään ja millä aikatau-
13964:  neille ilmaista heroiinia, Hollannissa huumepoli-   lulla edetään. Hallituksen olisikin mitä pikimmin
13965:  tiikka on varsin vapaamielistä ja Isossa-Britan-    laadittava huumausainepoliittinen ohjelma ja
13966:  niassa huumevalistus lähtee oletuksesta, että       tuotava se eduskunnalle.
13967:  kaikki nuoret kokeilevat huumeita. Suomessa            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13968:  huumepoliittinen linja on pidetty maltillisena      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13969:  asian arkaluontoisuuden vuoksi. Huumepolitiik-      nioittavasti     valtioneuvoston     asianomaisen
13970:  ka eroaakio huomattavasti Suomessa harjoite-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13971:  tusta alkoholipolitiikasta, joka on ollut näkyvää
13972: ja aktiivista. Huumausaineita ei pidä ottaa osaksi                Mistä lähtökohdista Hallitus aikoo
13973:  alkoholipolitiikkaa eikä huumeita saa laillistaa,             huumausainepoliittisia linjauksia laatia
13974:  mutta myös Suomessa on voitava tehdä jäntevää,                ja millaisella aikataululla edetä?
13975:  omaan tilanteeseemme sopivaa huumepolitiik-
13976: 
13977:      Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1996
13978: 
13979:                                            Riitta Prusti /sd
13980: 
13981: 
13982: 
13983: 
13984: 260017
13985: 2                                          KK 86/1996 vp
13986: 
13987: 
13988: 
13989: 
13990:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
13991: 
13992:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tajavirrat rajojen yli lisäävät riskiä huumausai-
13993: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        neiden käytön yleistymisestä sekä Suomeen tule-
13994: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      vien määrien kasvusta. Suomen ED-jäsenyys
13995: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Riitta          sekä mahdollisesti vuoden 1998 alusta voimaan
13996: Prustin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         tuleva Schengenin sopimus tulee vaikeuttamaan
13997: n:o 86:                                              tulli- ja poliisiviranomaisten mahdollisuuksia to-
13998:                                                      teuttaa perinteistä valvontaa.
13999:           Mistä lähtökohdista Hallitus aikoo             Huumausainetorjunnalla on keskeinen merki-
14000:        huumausainepoliittisia linjauksia laatia      tys EU:ssa, missä huumausaineasioita käsitel-
14001:        ja millaisella aikataululla edetä?            lään kaikkien kolmen toimintapilarin alueella.
14002:                                                      Suomen asema EU:n koillismaana sekä pitkät
14003:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         maa- ja vesirajat EU :n ulkopuolisiin maihin aset-
14004: vasti seuraavaa:                                     tavat erityisiä vaatimuksia kehittää epidemiolo-
14005:                                                      giaan sekä huumausaineiden tarjonnan ja kysyn-
14006:    Suomen huumausaineongelma on ollut 1970-          nän rajoittamiseen liittyvää yhteistyötä lähialuei-
14007: luvulle osunutta käytön huippua lukuun otta-         den kanssa. Suomi on ollut aloitteellinen tässä
14008: matta suhteellisen hyvin hallinnassa aina 1990-      toiminnassa koko 1990-luvun. Kansainvälisen
14009: luvulle saakka. Kuluvana vuosikymmenenä ti-          vastuun kantaminen edellyttää myös huumaus-
14010: lanne on pahentunut, joskin ongelma on edelleen      aineiden vastaiseen kehitysyhteistyöhön panos-
14011: kansainvälisesti katsoen suhteellisen vähäinen.      tamista.
14012:    Käytettävissä olevien tilastojen perusteella          Huumausaineilmiöön liittyvien kokonaishait-
14013: huumausaineongelma on Suomessa kasvanut              tojen määrällä mitattuna huumausainepolitiik-
14014: voimakkaasti 1980-lukuun verrattuna ja ylittä-       kamme selviytyy edelleen erinomaisen hyvin eu-
14015: nyt 1970-luvun alkupuolen tason. Vuonna 1992         rooppalaisessa vertailussa. Huumausainetilan-
14016: tehdyn laajan kyselytutkimuksen mukaan Suo-          teen pysytellessä muihin yhteiskunnallisiin on-
14017: messa vuosittain huumausaineita kokeilleita tai      gelmiin verrattuna suhteellisen vähäisenä siihen
14018: käyttäneitä oli noin 1,2% aikuisväestöstä.           ei kuitenkaan ole riittävästi kiinnitetty huomiota
14019:    Huumausaineiden käyttö on pääasiassa huu-         kaikilla niillä tahoilla, jotka voisivat toimia huu-
14020: mausaineiden ja myös laillisesti saatavien, päih-    mausaineiden käytön ehkäisemiseksi ja huu-
14021: teiksi soveltuvien lääkkeiden sekakäyttöä. Kan-      mausainehaittojen vähentämiseksi. Huumausai-
14022: nabiksenja muiden huumausaineiden käyttö so-         netilanteen nopea vaikeutuminen tällä vuosi-
14023: siaali- ja terveydenhuollon päihdeasiakkaiden        kymmenellä sekä Euroopassa tapahtumassa ole-
14024: joukossa on lisääntynyt vuoden 1995 päihdeta-        vat muutokset edellyttävät, että kansallista huu-
14025: pauslaskennan mukaan kolminkertaiseksi nel-          mausainepolitiikkaamme voidaan muuttuneessa
14026: jässä vuodessa. Tutkimusten mukaan noin 10 %         tilanteessa arvioida uudelleen.
14027: sosiaali- ja terveydenhuollon päihdeasiakkaista          Huumausainepolitiikan lähtökohtana ovat
14028: on käyttänyt huumausaineita, noin 20% on             kansainväliset sopimukset, joilla huumausainei-
14029: käyttänyt lääkkeitä ja muut ovat käyttäneet yk-      den käyttö on haluttu rajoittaa lääkinnällisiin ja
14030: sinomaan alkoholia.                                  tieteellisiin tarkoituksiin. Vuoden 1994 alusta tuli
14031:    Huumausaineisiin liittyvä rikollisuus on 1990-    voimaan laaja huumausainelainsäädännön uu-
14032: luvulla kasvanut jyrkästi. Vuonna 1995 huu-          distus,jossa otettiin huomioon vuoden 1988 huu-
14033: mausainerikoksista epäiltyjä oli lähes 4 000, mis-   mausainekaupan torjuntaan tähtäävän huu-
14034: sä oli lisäystä noin neljännes edelliseen vuoteen    mausaineyleissopimuksen vaatimukset. Suomi
14035: verrattuna. Suomea on alettu lisääntyvästi käyt-     on ratifioinut kaikki kansainväliset huumausai-
14036: tää myös huumausaineiden kauttakulkumaana.           neyleissopimukset.
14037:    Huumausainerikollisuus on luonteeltaan kan-           Huumausainepolitiikka muodostuu ehkäise-
14038: sainvälistä. Euroopan yhdentymiskehityksen           vien, hoitavienja repressiivisten keinojen määrän
14039: mukanaan tuomat kasvavat liikenne- ja matkus-        ja suhteen järjestämisestä. Eri viranomaiset ja
14040:                                              KK 86/1996 vp                                               3
14041: 
14042: järjestötahot painottavat huumausainekysy-             uusien käyttäjäkulttuurien syntymiseen. Huu-
14043: myksessä erilaisia seikkoja, mikä on oikein ja         mausainepolitiikan tavoitteena tulee edelleenkin
14044: välttämätöntä.                                         olla ehkäistä ja vähentää huumausaineiden käyt-
14045:     Huumausainepolitiikkaa suunnitellaan ja to-        töä siten, että huumausainekontrolli ei aiheuta
14046: teutetaan sosiaali-, terveys-, oikeus- ja opetusvi-    sen kohteeksi joutuville huumausaineiden käyt-
14047: ranomaisten sekä poliisin ja tullin yhteistyönä.       täjille kohtuuttomia haittoja mm. leimautumisen
14048: Myös kirkoilla ja järjestöillä on keskeinen asema      ja sosiaalisen syrjäytymisen muodossa.
14049: huumausaineiden ehkäisyssä.                                Huumausaineiden käytön ehkäisy ja vähentä-
14050:     Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 28.2. toi-   minen edellyttää pysyvää ja kiinteää yhteistyötä
14051: mikunnan laatimaan ehdotuksen kansalliseksi            eri hallinnonalojen sekä järjestöjen ja kansalais-
14052: huumausaineohjelmaksi asian oltua käsiteltävä-         ryhmien kesken. Kansallisen huumausainepoli-
14053: nä myös valtioneuvostossa. Toimikunnan mää-            tiikkamme kehittäminen edellyttää myös laajaa
14054: räaika päättyy kuluvan vuoden lopussa. Huu-            kansalaiskeskustelua, jossa avoimesti voidaan
14055:  mausainekysymyksen koskettaessa useita eri yh-        valottaa huumausainekysymystä sen eri puolilta
14056:  teiskuntaelämän aloja toimikunnan tehtäväksi-         ja hakea yhteisiä keinoja huumausaineisiin liitty-
14057: anto on hyvin laaja.                                   vien ongelmien ehkäisemiseksi ja vähentämisek-
14058:     Toimikunta on asetettu hyvin tietoisena siitä,     si.
14059: että huumausaineongelman ratkaisemiseksi ei                Suomella on uutena EU-jäsenmaana mahdol-
14060:  ole olemassa vain yhtä ainutta keinoa. Toimin-        lisuus vertailla erilaisissa tilanteissa olevien eu-
14061:  nasta aiheutuviin sosiaalisiin ja taloudellisiin      rooppalaisten valtioiden tapoja hoitaa huumaus-
14062:  kustannuksiin on myös kiinnitettävä huomiota.         ainekysymystä. Maista löytyy esimerkkejä sekä
14063:  Kansallisen huumausaineohjelman laatimisen            löyhästä että varsin tiukasta suhtautumisesta
14064:  pohjaksi toimikunnalle on annettu tehtäväksi          huumausaineasioissa. Suomen ei kannata mat-
14065:  arvioida muissa Euroopan maissa saatuja koke-         kia suoraan muiden maiden toimintamalleja. Ar-
14066:  muksia erilaisista toimintalinjoista huumausai-       vioimalla eri tilanteissa olevien maiden toiminta-
14067:  nerikollisuuden torjunnassa ja muussa huumaus-        politiikan tuloksellisuutta voimme parhaiten
14068:  ainetyössä.                                           löytää olosuhteisiimme ja kulttuuriimme parhai-
14069:     Työttömyystilanne, erityisesti nuorisotyöttö-      ten sopivat keinot tarttua huumausainekysy-
14070:  myyden pitkittyminen, lisää mahdollisuutta            mykseen entistä tehokkaammin.
14071: 
14072:      Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1996
14073: 
14074:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
14075: 4                                            KK 86/1996 vp
14076: 
14077: 
14078: 
14079: 
14080:                                         Tili Riksdagens Talman
14081: 
14082:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       gare och att de mängder narkotika som kommer
14083: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         tili Finland skall öka. Finlands EU-medlemskap
14084: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       och Schengen-avtalet, som möjligen träder i kraft
14085: man Riitta Prusti undertecknade spörsmål nr 86:        1998, kommer att försvåra tuli- och polismyndig-
14086:                                                        heternas möjligheter att genomföra den bevak-
14087:           Från vilka utgångspunkter tänker Re-         ning de traditionellt utfört.
14088:        geringen formulera narkotikapolitiska               Bekämpningen av narkotika har en central
14089:        linjer och med viiken tidtabell tänker den      betydelse i EU där narkotikaärenden behandlas
14090:        framskrida?                                     inom alla de tre pelare som unionen vilar på.
14091:                                                        Finlands position som EU:s nordöstra gräns-
14092:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          land, våra långa lands- och havsgränser mot Iän-
14093: anföra följande:                                       der utanför EU ställer speciella krav på att ut-
14094:                                                        veckla samarbetet med närområdena då det gäl-
14095:    Narkotikaproblemet har med undantag för             ler epidemiologi och i fråga om att begränsa
14096: den topp i missbruket som nåddes på 1970-talet         utbudet och efterfrågan på narkotika. Finland
14097: varit under rätt så god kontroll ända fram tili        har tagit initiativ i dessa frågor under hela 1990-
14098: 1990-talet. Under innevarande årtionde har pro-        talet. Att bära internationellt ansvar förutsätter
14099: blemet förvärrats, också om problemet i Finland        också att man satsar på utvecklingssamarbete då
14100: internationellt sett är rätt så litet.                 det gäller narkotikafrågor.
14101:    Enligt den statistik som står tili förfogande har       Om man mäter den totala mängden skade-
14102: narkotikaproblemet i Finland blivit betydligt          verkningar som narkotika åstadkommer så kla-
14103: svårare jämfört med 1980-talet och överskridit         rar sig vår narkotikapolitik fortfarande ypperligt
14104: den nivå det var på i början av 1970-talet. Enligt     i en europeiskjämförelse. Också om narkotikasi-
14105: den utförliga intervjuundersökning som gjordes         tuationen jämfört med andra pro blem i samhället
14106: 1992 har ca 1,2% av den vuxna befolkningen i           fortsättningsvis är rätt så god har man inte fåst
14107: Finland provat eller använt narkotika årligen.         tiliräckligt uppmärksamhet vid den på alla de
14108:    Narkotikabruket består främst av en blandan-        håll som kunde verka för att förhindra narkoti-
14109: vändning av narkotika och sådana mediciner             kabruk och minska de skadeverkningar som nar-
14110: som lämpar sig som rusmedel och som också kan          kotikabruket leder tili. Att situationen under det-
14111: erhållas lagligt. Bruket av cannabis och annan         ta årtionde snabbt försämrats då det gäller nar-
14112: narkotika har bland missbrukarklienterna inom          kotika samt de pågående förändringarna i Euro-
14113: social- och hälsovården enligt inventeringen av        pa innebär att vi vid behov i denna nya situation
14114: missbrukarfall trefaldigats på fyra år. Enligt un-     bör kunna omvärdera vår nationella narkotika-
14115: dersökningar har ca 10 % av missbrukarklienter-        politik.
14116: na inom social- och hälsovården använt narkoti-            Utgångspunkten för narkotikapolitiken är de
14117: ka, ca. 20 % läkemedel, resten enbart alkohol.         internationella avtal med vilka man velat begrän-
14118:    Antalet brott som hänför sig till narkotika har     sa bruket av droger tili medicinska och veten-
14119: under 1990-talet ökat betydligt. År 1995 varan-        skapliga ändamål. 1 början av 1994 trädde en
14120: talet personer som misstänktes för narkotika-          vidsträckt revidering a v narkotikalagstiftningen i
14121: brott nästan 4 000, vilket var en ökning med           kraft. Den nya lagstiftningen tog i beaktande de
14122: ungefår en fjärdedeljämfört med föregående år. 1       krav narkotikakonventionen från 1988 som strä-
14123: allt större utsträckning har Finland också börjat      var tili att bekämpa narkotikahandeln ställer.
14124: användas som transitoland för narkotika.               Finland har ratificerat alla internationella narko-
14125:    Den kriminalitet som hänför sig tili narkotika      tikakonventioner.
14126: är tili sin karaktär internationell. De växande            Narkotikapolitiken består av att ordna mäng-
14127: trafik- och resenärströmmar över gränserna som         den av och förhållandet mellan preventiva, vår-
14128: den europeiska integrationen för med sig ökar          dande och repressiva metoder. Olika myndighe-
14129: risken för att narkotikabruket skall bli allt vanli-   ter och organisationer poängterar olika frågor då
14130:                                               KK 86/1996 vp                                                5
14131: 
14132: det gäller narkotika, vad som är rätt och vad som       narkotikapolitikens målsättning att förhindra
14133: är nödvändigt.                                          och minska bruket av narkotika på sä sätt att
14134:     Narkotikapolitiken planeras och förverkligas        narkotikakontrollen inte förorsakar oskäliga
14135: av social-, hälsovårds-, judiciella, och undervis-      olägenheter för de narkotikabrukare som råkar
14136: ningsmyndigheter. Också kyrkorna och olika or-          ut för den, t.ex. sä att de stämplas eller blir socialt
14137: ganisationer har en central roll då det gäller att      utslagna.
14138: bekämpa narkotikan.                                        Om man vill minska och förhindra bruket av
14139:     Efter att frågan ocksä varit uppe tili behand-      narkotika så förutsätter det ett fast samarbete
14140: ling i statsrädet tillsatte social- och hälsovårdsmi-   mellan olika förvaltningsområden samt mellan
14141: nisteriet 28.2. en kommitte vars uppgift är att         organisationer och medborgargrupper. Utveck-
14142: utarbeta ett förslag tili nationellt narkotikapro-      landet av vår nationella narkotikapolitik förut-
14143: gram. Kommittens tidsfrist löper ut i slutet av         sätter också en bred medborgardiskussion i vii-
14144: innevarande år. Eftersom narkotikafrågan berör          ken man öppet kan betrakta narkotikafrägan
14145: många olika samhällssektorer är kommittens              frän olika synvinklar och söka gemensamma sätt
14146: uppgift ytterst omfattande.                             att förhindra och minska de problem som narko-
14147:     Kommitten har tillsatts i medvetenhet om att        tikan ger upphov tili.                              .
14148: det inte finns nägon enskild lösning pä narkotika-         Finland har som nytt EU-land möjlighet att
14149: problemet. Man bör även tai beaktande de soci-          jämföra hur europeiska stater som befinner sig i
14150: ala och ekonomiska kostnader som verksamhe-             olika situationer har skött narkotikafrågan. ·
14151: ten ger upphov tili. Som utgångspunkt för att           Bland dessa Iänder finns exempel på såvällibera-
14152:  åstadkomma ett nationellt narkotikaprogram             la som rätt så stränga sätt att förhålla sig tili
14153: har kommitten fätt i uppgift att utvärdera de           narkotikafrågan. Det lönar sig inte för Finland ·
14154:  erfarenheter man har i andra europeiska Iänder         att direkt ta efter andra länders handlingsmodel-
14155:  av att bekämpa narkotikabrottsligheten och av          ler. Genom att utvärdera de resultat den hand-
14156:  det övriga narkotikaarbetet.                           lingspolitik som dessa länder, som befinner sig i
14157:     Det att det dåliga arbetslöshetsläget, framför      olika situationer, för, har lett tili kan vi bäst
14158:  allt då det gäller ungdomsarbetslösheten, fortsät-     komma fram tili de metoder som bäst passar vära
14159:  ter, ökar möjligheterna tili att det uppstår nya       förhållanden och vär kultur dä det gäller narkoti-
14160:  missbrukarkulturer. Det bör fortfarande vara           kafrågan.
14161: 
14162:       Helsingforsden 15 mars 1996
14163: 
14164:                                                                        Minister Terttu Huttu-Juntunen
14165:                                             KK 87/1996 vp
14166: 
14167: Kirjallinen kysymys 87
14168: 
14169: 
14170: 
14171: 
14172:                                    Matti Ryhänen /skl: Tapakulttuurin kohentamisesta
14173: 
14174: 
14175: 
14176:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14177: 
14178:    Eduskunnassa keskusteltiin 22.2.1996 suoma-        koulussa on opetuksen huoneentauluksi valittu
14179: laisesta kulttuurista ja sen säilymisestä kansain-    hyvät, kohteliaat tavat ja kaunis käytös, joita
14180: välistyvässä ja kaupallistuvassa maailmassa.          kaikessa opetuksessa kautta linjan korostetaan.
14181:    Valitettavasti tapakulttuuri sai tuossa keskus-    Jo lyhyen ajanjälkeen tästä metodista on nähtä-
14182: telussa liian vähän huomiota. Kuitenkin se on         vissä erinomaisia tuloksia. Siksi opetusministe-
14183: äärettömän tärkeä hyvinvoinnin ja viihtymisen         riön tulisi ohjata koko koululaitosta tapakult-
14184: osatekijä sekä näkyvä käyntikortti ulospäin.          tuurin edistämiseen.
14185:    Ruma käytös, kiroilu, alapään anatomia, tun-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14186: keiluja möykkääminen sekä kaikenlainen siivot-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14187: tomuus on valitettavan yleistä maassamme.             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14188: Toista ihmistä ei kunnioiteta riittävästi. Suoma-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14189: laisten elämästä välittyy ulkopuolisille negatiivi-
14190: nen kuva tapakulttuurista piittaamattomasta, si-                Mitä Hallitus aikoo tehdä suomalaisen
14191: vistymättömästä kansasta.                                    tapakulttuurin kohentamiseksi ja Suo-
14192:    Tapakulttuurin kohentamisessa on koululai-                men siivoamiseksi suun saastasta sekä
14193: tos avainasemassa. Espoon Saarnilaakson perus-               melskaavasta, rumasta käytöksestä?
14194: 
14195:      Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1996
14196: 
14197:                                           Matti Ryhänen /skl
14198: 
14199: 
14200: 
14201: 
14202:  260017
14203: 2                                          KK 87/1996 vp
14204: 
14205: 
14206: 
14207: 
14208:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
14209: 
14210:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       harjaannuttamiseen, sillä oppilaitoksissa kohtaa
14211: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        suuri joukko ihmisiä toisensa arkisissa, hyvin
14212: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tavanomaisissa tilanteissa. Tapakasvatus käsit-
14213: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Ry-       tää koulun koko toiminnan, josta yksikään opet-
14214: häsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           taja tai oppiaine ei voi sanoutua irti. Eri oppiai-
14215: n:o 87:                                              neilla on oma tehtävänsä tiedon ja perinteen vä-
14216:                                                      littämisessä. Erityisesti valinnaiskurssit tulisi
14217:           Mitä Hallitus aikoo tehdä suomalaisen      muokata siten, että tapakulttuurikysymykset si-
14218:        tapakulttuurin kohentamiseksi ja Suo-         sältyvät opetettavaan ainekseen.
14219:        men siivoamiseksi suun saastasta sekä             Opetusministeriö asetti keväällä 1994 työryh-
14220:        melskaavasta, rumasta käytöksestä?            män valmistelemaan tapa- ja ruokakulttuuriin
14221:                                                      perehdyttäviä projekteja,jotka ovat osa kansain-
14222:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         välisyys- ja kulttuurikasvatusta. Työryhmä tote-
14223: vasti seuraavaa:                                     si työnsä alkuvaiheessa, että suomalaisen tapa- ja
14224:                                                      ruokakulttuurin edistäminen on laaja hanke,
14225:     Hallitus ja opetusministeriö eivät voi ottaa     joka koskettaa kaikkia kansalaispiirejä. Tähän
14226: kaikkea vastuuta siitä, mitä suomalaiset sanovat,    liittyen järjestettiin Säätytalossa kulttuurikasva-
14227: miten he toimivat tai käyttäytyvät. Opetusminis-     tussymposium, joka jakautui osiin. Yksi näistä
14228: teriön hallinnonalaa koskee luonnollisesti kaikki    oli tarkoitettu lukiossa, ammattioppilaitoksissa
14229: se, joka tapahtuu kouluissa ja oppilaitoksissa.      tai ammattikorkeakouluissa opiskeleville nuoril-
14230:    Tapojen hallinta ja halu toimia hyvien tapojen    le, jotka edustivat omaa kuntaansa. Lisäksi tilai-
14231: mukaisesti auttaa ihmisten välisissä suhteissa.      suuteen oli kutsuttu nuoria, jotka olivat olleet
14232: Tapojen voima on niiden vakiintuneisuudessa;         työharjoittelussa tai opiskelemassa Euroopan eri
14233: tapoja noudattava ihminen ei aiheuta hämmen-         maissa. Kokouksen päätökseksi tarjottiin lou-
14234: nystä eikä herätä ennakkoluuloja. Niiden avulla      nas, jonka menu oli suomalainen. Samanaikai-
14235: voi myös osoittaa arvostavansa toista ihmistä.       sesti nuoret osallistujat oli kutsuttu lounaalle eri
14236: Tavat viestivät myös ihmisen asenteista, joista      Euroopan maiden suurlähetystöihin Helsingissä.
14237: olennaisin on toisen ihmisen huomioon ottami-            Tapa- ja ruokakulttuuriin perehdyttävien pro-
14238: nen.                                                 jektienjatkotoimet on annettu opetushallituksen
14239:    Tapojen moninaisuus hämmästyttää. Eri ikä-        hoidettavaksi ja erityisesti opetussuunnitelmien
14240: ryhmillä, ammattialoilla, kansoilla ja alueilla on   uudistustyössä huomioon otettaviksi.
14241: omat tapojen ilmaisunsa. Niiden kaikkien hallit-         Aivan ilmeistä on, että Suomen liittyminen
14242: seminen on täysin mahdotonta, mutta kaikkea ei       Euroopanunioniin lisää laajojen yhteiskuntapii-
14243: tarvitse oppia, vaan tärkeintä on omaksua perus-     rien tiedon tarvetta Euroopan eri maiden tapa-
14244: asiat ja halu oppia uusia tapoja.                    kulttuureista. Samanaikaisesti suomalaisten on
14245:     Koulun tehtävänä on juuri näiden keskeisten      totuttava vieraisiin ihmisiin, tapoihin ja kulttuu-
14246: perustapojen opettaminen ja niiden noudattami-       reihin. Hyvien tapojen ja sivistyksen opettami-
14247: sen tarkkaileminen. Koulu voi opettaa esimer-        sessa koti ja vanhemmat ovat ratkaisevassa ase-
14248: kiksi tervehtimistä, kohteliasta ja rauhallista      massa. Lasten ja nuorten karkea käytös ja törkeä
14249: käyttäytymistä, pöytätapoja ja puhelinkäyttäy-       kieli on yleensä ympäristöstä opittua toimintaa,
14250: tymistä. Koulu on varsin sopiva paikka tapojen       jota koulu yksinään ei kykene muuttamaan.
14251: 
14252:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1996
14253: 
14254:                                                              Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
14255:                                               KK 87/1996 vp                                             3
14256: 
14257: 
14258: 
14259: 
14260:                                           Tili Riksdagens Talman
14261: 
14262:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        träna sig i dessa fårdigheter, eftersom en stor
14263: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          grupp människor där möter varandra i vardagli-
14264: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        ga, mycket normala situationer. F ostran tili goda
14265: man Matti Ryhänen undertecknade spörsmål                seder omfattar hela skolans verksamhet, inklusi-
14266: nr 87:                                                  ve alla lärare och alla läroämnen. De olika läro-
14267:                                                         ämnena har sin egen uppgift när det gäller att
14268:              Vad ämnar Regeringen göra för att          förmedla seder och bruk. 1 synnerhet de valfria
14269:           främja goda seder i Finland och råda bot      kurserna borde utformas så att frågor om goda
14270:           på stötande språkanvändning och hög-          seder ingår i undervisningsstoffet.
14271:           ljutt, fult uppträdande?                         Undervisningsministeriet tillsatte våren 1994
14272:                                                         en arbetsgrupp för att bereda projekt som tar upp
14273:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           goda seder och måltidskultur som en del av inter-
14274: anföra följande:                                        nationaliserings- och kulturfostran. Arbetsgrup-
14275:                                                         pen konstaterade i början av sitt arbete att främ-
14276:     Regeringen och undervisningsministeriet kan         jandet av goda seder och god måltidskultur är ett
14277: inte påta sig hela ansvaret för vad finländarna         omfattande projekt som berör alla medborgar-
14278: säger, hur de handlar eller uppträder. Undervis-        grupper. 1 anslutning till detta ordnades ett sym-
14279: ningsministeriets förvaltningsområde gäller na-         posium kring kulturfostran på Ständerhuset. Det
14280: turligtvis allt det som sker i skolorna och läroan-     delades sedan upp i olika delar, av vilka en var
14281: stalterna.                                              avsett för ungdomar som studerar i gymnasium,
14282:     Att behärska principerna för gott uppförande        yrkesläroanstalt eller vid yrkeshögskola och som
14283: och att vilja handla utifrån dem är något som är        företrädde sin egen kommun. Tili symposiet hade
14284: tili stor hjälp i alla människorelationer. Sedernas     man också kallat ungdomar som hade genomgått
14285: styrka består i att de är etablerade; en människa       arbetspraktik eller studerat i olika europeiska
14286: som följer vissa seder förorsakar inte förvirring       länder. Mötet avslutades med lunch enligt finsk
14287: och väcker inte heller fördomar. Med deras hjälp        meny. Samtidigt hade ungdomar inbjudits tili
14288: kan man också visa sin uppskattning för en an-          lunch på olika europeiska länders ambassader i
14289: nan människa. Sederna ger också en bild av en           Helsingfors.
14290: människas attityder, av vilka den viktigaste är att        De fortsatta åtgärderna när det gäller projek-
14291:  ta hänsyn till andra.                                  ten kring goda seder och måltidskultur har ålagts
14292:      Mångfalden av seder förorsakar förundran.          utbildningsstyrelsen. Dessa frågor skall särskilt
14293:  Olika åldersgrupper, yrkesområden, folk och            beaktas vid reformeringen av läroplanerna.
14294:  områden har olika sätt att uttrycka sig. Det är           Det är aHdeies uppenbart att Finlands anslut-
14295:  fullständigt omöjligt att lära sig behärska dem        ning till Europeiska unionen ökar behovet av
14296:  alla, och det är inte heller nödvändigt. Det vikti-    kunskap om seder och bruk i Europa hos en stor
14297:  gaste är att vara medveten om de grundläggande         grupp medborgare. Samtidigt måste finländarna
14298:  principerna och att vilja lära sig nya seder.          vänja sig vid främmande inslag i fråga om folk,
14299:      Skolans uppgift är just att undervisa eleverna i   seder och kulturer. Hemmet och föräldrarna in-
14300:  dessa centrala, grundläggande seder och observe-       tar en nyckelställning när det gäller att lära ut
14301:  ra hur eleverna följer dem. Skolan kan t.ex. lära      goda seder och bildning. Ett rått uppträdande
14302:  eleverna hur man hälsar, hur man uppför sig            och ett ovårdat språk är något som de unga ofta
14303:  artigt och lugnt samt bordsskick och telefonvett.      lär sig av sin omgivning och något skolan inte
14304:  Skolan är en mycket lämplig plats för eleverna att     ensam kan råda bot på.
14305: 
14306:          Helsingforsden 18 mars 1996
14307: 
14308:                                                         Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
14309:                                              KK 88/1996 vp
14310: 
14311: Kirjallinen kysymys 88
14312: 
14313: 
14314: 
14315: 
14316:                                   Juhani Alaranta /kesk ym.: EU:n osarahoittamien maatalouden
14317:                                       investointien rajoituksista
14318: 
14319: 
14320:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
14321: 
14322:    Maa- ja metsätalousministeriö on yleiskirjeel-    saattavat tulla maksamaan jopa yli 700 000
14323: lään 445/01196 päivämäärällä 30.1.1996 antanut       markkaa. Koska elinkelpoisella tilalla on yleensä
14324: määräyksiä ja ohjeita EU:n osarahoittamien           jo ennestään paljon velkaa, näin suuren uuden
14325: maatalouden investointien kansallisista rajoituk-    velan otto saattaa kaataa koko maatalousyrityk-
14326: sista. Määräyksestä, joka koskee maidontuotan-       sen. Ongelmana on myös vakuuksien riittämät-
14327: totilojen yrityskoon olennaista kasvattamista, on    tömyys. Siksi olisijärkevää lieventää edellä mai-
14328: annettu ohje, jonka mukaan tuettavalla laajen-       nittuja kansallisia rajoituksia.
14329: nusinvestoinnilla on luotava vähintään 10 uutta         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14330: lypsylehmäpaikkaaja tuloksena on oltava vähin-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14331: tään 25 1ypsylehmäpaikan navetta.                    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14332:     Voimakkaan maidontuotantoalueen Kalajo-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14333:  kilaakson kuntien maaseutuviranomaiset ovat
14334:  laskeneet, että tällaiset investoinnit ovat lähes             Aikooko Hallitus lieventää EU:n osa-
14335:  mahdottomia. Tuotantorakennuslaajennus, mai-                rahoittamien maatalouden investointien
14336:  tokiintiön osto ja eläinten ja maan hankinta                kansallisia rajoituksia?
14337: 
14338:      Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1996
14339:                      Juhani Alaranta /kesk                    Hannes Manninen /kesk
14340: 
14341: 
14342: 
14343: 
14344:   50017
14345: 2                                         KK 88/1996 vp
14346: 
14347: 
14348: 
14349: 
14350:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
14351: 
14352:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     päivänä toukokuuta 1995 mietintönsä jättäneen
14353: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      maatilatalouden rahoitustyöryhmän yksimieli-
14354: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    seen esitykseen. Työryhmän lähtökohtana on ol-
14355: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Juhani        lut muun muassa se, että eri tuotantosuuntien
14356: Alarannan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-      yksikkökokoa tulee kehittää niin, että tuotanto
14357: myksen n:o 88:                                     olisi kilpailukykyistä pitkällä aikavälillä.
14358:                                                        On kuitenkin huomattava, että maa- ja metsä-
14359:           Aikooko Hallitus lieventää EU:n osa-     talousministeriö on asettanut kysymyksessä tar-
14360:        rahoittamien maatalouden investointien      koitetut tuettavien kotieläinyritysten vähim-
14361:        kansallisia rajoituksia?                    mäiskokorajat yleiskirjeessään 445/01/96 ohjeel-
14362:                                                    lisina eikä määräyksinä. Kuten mainitussa yleis-
14363:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        kirjeessä todetaan, näistä ohjeista ei saa ilman
14364: taen seuraavaa:                                    perusteltua syytä poiketa. Maa- ja metsätalous-
14365:                                                    ministeriö antaa maaseutuelinkeinopiireille
14366:    Suomessa on päätetty suunnata niukat maata-     suuntautuvassa koulutus- ja tiedotustoiminnas-
14367: louden investointitukeen käytettävissä olevat      saan asianmukaisen painon mainittujen kokora-
14368: EU:n osarahoittamat tukivarat lypsykarjanave-      jojen ohjeelliselle luonteelle.
14369: toiden uudisrakentamisen ja laajentamisen tuke-        Ottaen huomioon edellä esitetyt seikat hallitus
14370: miseen. Näiltä investoinneilta vaadittava vähim-   katsoo, ettei tässä vaiheessa ole syytä ryhtyä toi-
14371: mäiskoko perustuu maa- ja metsätalousministe-      menpiteisiin edellä mainittujen ohjeellisten vä-
14372: riön 10päivänä helmikuuta 1995 asettaman ja 31     himmäiskokorajojen muuttamiseksi.
14373:      Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1996
14374: 
14375:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
14376:                                             KK 88/1996 vp                                               3
14377: 
14378: 
14379: 
14380: 
14381:                                         Tili Riksdagens Talman
14382: 
14383:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      betänkande den 31 maj 1995. Arbetsgruppen har
14384: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        utgått bl.a. från att de olika produktionsinrikt-
14385: lem av statsrädet översänt avskrift av följande av    ningarnas enhetsstorlek utvecklas sä att produk-
14386: riksdagsman Juhani Alaranta m.fl. underteckna-        tioneo skall vara konkurrenskraftig på läng sikt.
14387: de spörsmål nr 88:                                        Det är dock att märka att de gränser för mini-
14388:                                                       mistorlek av understödda husdjursföretag som
14389:            Ämnar Regeringen lindra de nationel-       avses i spörsmålet och somjord- och skogsbruks-
14390:        la restriktionerna fOr EU-delfinansierade      ministeriet har satt i sitt cirkulär 445/01/96 är
14391:        j ord bruksin vesteringar?                     anvisningar, inte föreskrifter. Såsom det konsta-
14392:                                                       teras i cirkuläret, får avvikelser från dessa anvis-
14393:   Som svar pä detta spörsmål får jag vördsamt         ningar inte göras utan motiverat skäl. Jord- och
14394: anföra följande:                                      skogsbruksministeriet lägger i sin utbildnings-
14395:                                                       och informationsverksamhet som är riktad tili
14396:    I Finland har man beslutat att de knappa av        landsbygdsnäringsdistrikten behörig vikt på
14397: EU delfinansierade stödmedel som står tili förfo-     nämnda storleksgränsers karaktär av anvisning-
14398: gande för investeringsstöd inom jordbruket in-        ar.
14399: riktas på nybygge och utvidgning av ladugärdar            Med beaktande av ovan nämnda omständig-
14400: fOr mjölkboskap. Den minimistorlek som krävs          heter anser regeringen att det i detta skede inte
14401: av dessa investeringar baserar sig på ett enhälligt   finns skäl att vidta åtgärder för ändring av ovan
14402: förslag av den finansieringsarbetsgrupp för jord-     nämnda gränser för minimistorlek av husdjurs-
14403: bruk somjord- och skogsbruksministeriet tillsat-      företag.
14404: te den 10 februari 1995 och som överlämnade sitt
14405: 
14406:      Helsingforsden 7 mars 1996
14407:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
14408:                                             KK 89/1996 vp
14409: 
14410: Kirjallinen kysymys 89
14411: 
14412: 
14413: 
14414: 
14415:                                  Juhani Alaranta /kesk ym.: Kansaneläkkeen pohjaosan leikkaami-
14416:                                     sesta
14417: 
14418: 
14419:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
14420: 
14421:    Kansaneläkkeen eläkevähenteisyyttä koske-           Monet eläkeläiset ovat tulleet siihen tulok-
14422: va lainmuutos vahvistettiin maanantaina 18         seen, että heiltä on leikattu vuoden alusta alkaen
14423: päivänä joulukuuta vuonna 1995. Muutosten          kansaneläkkeen pohjaosaa myös näitä edellä
14424: mukaan uusia pohjaosia ei myönnetä, jos työ-       mainittuja rajoja pienemmistä eläkkeistä. On
14425: eläke ylittää määrätyn markkamäärän. Jos työ-      syntynyt käsitys, että Kansaneläkelaitos ei ole
14426: eläke ylittää tämän markkamäärän, maksussa         soveltanut lakia eduskunnan päättämällä taval-
14427: olevat pohjaosat pienenevät asteittain tämän       la.
14428: vuoden alusta alkaen. Uusille eläkeläisille ei         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14429: makseta vuodenvaihteen jälkeen kansaneläket-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14430: tä lainkaan, jos yksinäisen henkilön työeläke      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14431: ylittää kalleusryhmästä riippuen 5 188 tai 4 973   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14432: mk/kk ja naimisissa olevan henkilön työeläke
14433: 4 564 tai 4 380 mk/kk. Pienimpään lisäosaan oi-               Onko Hallitus tietoinen siitä, miten
14434: keuttavat markkamäärät ovat yksinäisenä kal-                Kansaneläkelaitos soveltaa eduskunnan
14435: leusryhmästä riippuen 4413 tai 4 197 mk/kk ja               säätämää lakia kansaneläkkeen pohja-
14436: naimissa olevalla 3 789 tai 3 605 mk/kk.                    osan leikkaamisesta?
14437: 
14438:      Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1996
14439: 
14440:                     Juhani Alaranta /kesk                    Hannes Manninen /kesk
14441: 
14442: 
14443: 
14444: 
14445: 260017
14446: 2                                           KK 89/1996 vp
14447: 
14448: 
14449: 
14450: 
14451:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
14452: 
14453:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vaa eläkkeen vähennystä vuoden 1996 indeksin
14454: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tasossa. Tämän jälkeen pohjaosa pienenee 20
14455: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      prosentilla vuosittain. Sen sijaan sekä kansan-
14456: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Juhani          eläkkeen lisäosaa että pohjaosaa saavien pohja-
14457: Alarannan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-        osa pysyy ennallaan.
14458: myksen n:o 89:                                          Kysymyksessä esitetään arvelu, jonka mu-
14459:                                                      kaan kansaneläkkeen pohjaosaa on leikattu
14460:          Onko Hallitus tietoinen siitä, miten        myös edellä todettuja pienemmillä eläketuloilla
14461:        Kansaneläkelaitos soveltaa eduskunnan         ja ettei Kansaneläkelaitos tämän vuoksi olisi so-
14462:        säätämää lakia kansaneläkkeen pohja-          veltanut lakia eduskunnan päättämällä tavalla.
14463:        osan leikkaamisesta?                          Sosiaali- ja terveysministeriö on kuullut asiassa
14464:                                                      Kansaneläkelaitosta kysymyksessä esitetyn väit-
14465:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         teen johdosta.
14466: vasti seuraavaa:                                        Kansaneläkelaitoksesta todetaan, että edellä
14467:                                                      mainittu pohjaosan vähennys on tehty kansan-
14468:    Vuoden 1996 alusta voimaan tulleessa laissa       eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaan-
14469: kansaneläkelain muuttamisesta (1491/95) uusille      tulosäännöksen mukaisesti henkilön 1.1.1996
14470: eläkkeenhakijoille, joiden työeläketulot ylittävät   maksussa olevan kansaneläkkeen perusteella
14471: puolisoilla 4 380 tai 4 564 markkaa kuukaudessa      vain pelkää pohjaosaa saaville. Tällöin ei ole
14472: ja yksinäisenä henkilöllä 4 973 tai 5 188 markkaa    erikseen tutkittu henkilön muita eläketuloja eikä
14473: kuukaudessa kuntaryhmästä riippuen, ei myön-         esimerkiksi sitä, olisiko hänellä oikeus lisäosaan.
14474: netä kansaneläkkeen pohjaosaa enää lainkaan.            Kansaneläkkeen lisäosa myönnetään hake-
14475:    Jo maksussa oleviin kansaneläkkeisiin tehtiin     muksesta. Jos henkilön kansaneläkelain 26 §:n
14476: myös muutos siten, että pelkkää pohjaosaa saa-       mukaiset eläketulot oikeuttavat lisäosaan, hänen
14477: vien pohjaosa maksetaan vuonna 1996 386 mar-         tulisi kääntyä Kansaneläkelaitoksen paikallistoi-
14478: kan suuruisena kuukaudessa, eli 60 markalla vä-      miston puoleen kansaneläkkeen määrän tarkis-
14479: hennettynä. Tämä on se markkamäärä, joka ku-         tamiseksi.
14480: 
14481:      Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1996
14482:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
14483:                                            KK 89/1996 vp                                               3
14484: 
14485: 
14486: 
14487: 
14488:                                        Tili Riksdagens Talman
14489: 
14490:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        svarar minskningen enligt 1996 års indexnivå.
14491: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         Efter det minskar basdelen med 20 procent per
14492: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-       år. Däremot är basdelen oförändrad för dem som
14493: man Juhani Alaranta m.fl. undertecknade spörs-         får både folkpensionens basdel och tilläggsdel.
14494: mål nr 89:                                                1 spörsmålet framförs antagandet att folkpen-
14495:                                                        sionens basdel har minskats också i fråga om
14496:           Är Regeringen medveten om hur Folk-          mindre pensionsinkomster än ovan nämnda och
14497:        pensionsanstalten tillämpar den lag som         att Folkpensionsanstalten därför inte har tilläm-
14498:        riksdagen har stiftat om minskning av           pat lagen så som riksdagen beslutat. Social- och
14499:        folkpensionens basdel?                          hälsovårdsministeriet har hört Folkpensionsan-
14500:                                                        stalten angående det påstående som framförs i
14501:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          spörsmålet.
14502: anföra följande:                                          Folkpensionsanstalten konstaterar att basde-
14503:                                                        len har minskats enligt ikraftträdelsestadgandet i
14504:    Enligt den lag om ändring av folkpensionsla-        lagen om ändring av folkpensionslagen endast i
14505: gen (1491195) som trädde i kraft vid ingången av       fråga om dem som enligt den löpande folkpensio-
14506: 1996 bevi1jas folkpensionens basdel inte längre        nen den 1 januari 1996 får enbart basdelen. Här-
14507: alls tili nya pensionssökande vilkas arbetspen-        vid har inte särskilt undersökts pensionstagarens
14508: sion i fråga om makar överstiger 4 380 eller 4 564     andra eventuella pensionsinkomster eller t.ex.
14509: mk i månaden och i fråga om ensamstående 4 973         om han har rätt tili tilläggsdelen.
14510: eller 5 188 mk i månaden beroende på kommun-              Folkpensionens tilläggsdel beviljas på ansö-
14511: grupp.                                                 kan. Om sökandens pensionsinkomster enligt
14512:    Likaså ändrades de folkpensioner som redan          26 § fo1kpensionslagen berättigar tili tilläggsde1
14513: betalas ut så att basdelen för dem som endast får      skall han vända sig tili Folkpensionsanstaltens
14514: basdel är 386 mk i månaden år 1996, dvs. 60 mk         lokala byrå för att få sin folkpension justerad.
14515: mindre än tidigare. Detta är det belopp som mot-
14516: 
14517:      Helsingforsden 15 mars 1996
14518: 
14519:                                                      Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
14520:                                             KK 90/1996 vp
14521: 
14522: Kirjallinen kysymys 90
14523: 
14524: 
14525: 
14526: 
14527:                                           Marjaana Koskinen /sd ym.: Perusturvan heikennyksistä
14528: 
14529: 
14530: 
14531:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14532: 
14533:     Suomen Hallitusmuodon 2 §:n mukaan valtio-        tarkistaa 11 §,jossa määritellään perhe, kun toi-
14534: valta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa          meentulotukea myönnetään.
14535: valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Lainsää-           Valtioneuvoston uuden päätöksen 9 a §:n mu-
14536: däntövaltaa käyttää eduskunta yhdessä tasaval-        kaan toimeentulotuen perusosaan ei tehdä sano-
14537: lan presidentin kanssa. Ylin toimeenpanovalta         tussa momentissa tarkoitettua kansaneläkelain
14538: on uskottu tasavallan presidentille. Sen ohessa       mukaista indeksitarkistusta vuosina 1996, 1997
14539: on valtion yleistä hallitusta varten valtioneuvos-    ja 1998.
14540: to, johon kuuluu pääministeri ja tarvittava mää-         Kun on kyse näin merkittävistä muutoksista
14541: rä ministereitä.                                      kansalaisten perusturvaan liittyvissä asioissa
14542:     Sosiaalihuoltolain 32 §:ssä todetaan, että val-   9 a §:n kohdalla- kyse on ehkä "kriisilaista" ja
14543: tioneuvosto vahvistaa yleiset perusteet, joiden       3 §:n yhteydessä olisi pitänyt pohtia myös koko
14544: mukaan lain 30 §:ssä tarkoitettu toimeentulotuki      perhekäsitteen määrittelemistä-on kohtuuton-
14545: määrätään. Esimerkiksi 21.12.1995 valtioneu-          ta, ettei eduskunta käsittele asiaa lainkaan, vaan
14546: voston istunnossa päätettiin muuttaa VNP:n            hallitus tekee päätökset. Suomen Hallitusmuo-
14547: 933/93 3 ja 6 §:ää sekä lisätä päätökseen uusi        don 2 §:n mukaan lainsäädäntövalta kuuluu
14548: 9a§.                                                  eduskunnalle ja ennemminkin toimeenpanovalta
14549:     Esimerkiksi 3 §:n muutoksella tehdään määri-      hallitukselle.
14550: telmän muutos, joka koskee yksinäistä henkilöä;          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14551: uusi muoto on yksin asuva henkilö. Tällä muu-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14552: toksella maksettaisiin tosiasiallisesti yksin asu-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14553: valle 80 % täydestä kansaneläkkeestä, mutta           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14554: muun 17 vuotta täyttäneen henkilön perusosaan
14555: sovellettaisiin erilaisista syistä yhteistaloudessa             Aikooko Hallitus nyt ja vastaisuudes-
14556: asuvien määritelmää (näitä olisivat mm. avio- ja             sa toimia Suomen Hallitusmuodon 2 §:n
14557: avopuolisot, yhdessä asuvat sisarukset tai yhteis-           vastaisesti ja purkaa perusturvaa, vai vas-
14558:  taloudessa asuvat samaa sukupuolta olevat hen-              taako eduskunta lainsäätämistyöstä?
14559:  kilöt). Kohtuullista olisi ollut samanaikaisesti
14560: 
14561:      Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1996
14562: 
14563:                      Marjaana Koskinen /sd                     Esa Lahtela /sd
14564:                      Pirkko Peltomo /sd                        Riitta Prusti /sd
14565: 
14566: 
14567: 
14568: 
14569: 260017
14570: 2                                           KK 90/1996 vp
14571: 
14572: 
14573: 
14574: 
14575:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14576: 
14577:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tai työvoimapoliittisista toimenpiteistä kieltäyty-
14578: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         jien osalta
14579: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          - henkilön tai perheen käytettävissä olevien
14580: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjaana         tulojen määrittäminen
14581: Koskisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-             - toimeentulotuen perusosan indeksitarkis-
14582: myksen n:o 90:                                        tuksista luopuminen vuosina 1996, 1997 ja 1998.
14583:                                                           Viimeksi mainittu kohta liittyy hallituksen
14584:           Aikooko Hallitus nyt ja vastaisuudes-       budjettineuvottelujen yhteydessä 16.8.1995 teke-
14585:        sa toimia Suomen Hallitusmuodon 2 §:n          mään periaatepäätökseen laajasta indeksitarkis-
14586:        vastaisesti ja purkaa perusturvaa, vai vas-    tuksista luopumisesta vuosina 1997-1998 sekä
14587:        taako eduskunta lainsäätämistyöstä?            eduskunnan jo päättämästä työttömyysturva-
14588:                                                       etuuksien tason jäädyttämisestä vuosina 1995-
14589:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           1996.
14590: vasti seuraavaa:                                          Edellä mainitussa esittelymuistiossa todetaan
14591:                                                       edelleen, että eduskunnan apulaisoikeusasiamies
14592:    Kysymyksessä viitataan 21.12.1995 annet-           on mm. kuntien toimeentulotukea koskevista
14593: tuun valtioneuvoston päätökseen toimeentulo-          soveltamisohjeista 27.6.1995 antamassaan pää-
14594: tuen yleisistä perusteista annetun valtioneuvos-      töksessä edellyttänyt, että sosiaalihuoltolain
14595: ton päätöksen muuttamisesta (1676/95). Kuten          30 §:ää, missä säädetään oikeudesta toimeentu-
14596: kysymyksen perusteluissa todetaan, valtioneu-         lotukeen, tulee täsmentää. Edelleen muistiossa
14597: vosto vahvistaa sosiaalihuoltolain 32 §:n nojalla     todetaan, että perusoikeusuudistuksen yhteydes-
14598: yleiset perusteet, joiden mukaan lain 30 §:ssä tar-   sä suoritettu taloudellisten, sosiaalisten ja sivis-
14599: koitettu toimeentulotuki määrätään. Voimassa          tyksellisten oikeuksien sisällyttäminen hallitus-
14600: olevan lainsäädännön mukaan valtioneuvostolle         muotoon edellyttää toimeentulotuen vähim-
14601: on siten annettu valtuutus toimeentulotuen yleis-     mäisturvaa koskevien säännösten tason (laki,
14602: ten perusteiden vahvistamiseen. Tämä valtuutus        asetus, valtioneuvoston päätös) uudelleenar-
14603: on ollut muuttumattomana voimassa 1.1.1984            viointia. Muistiossa todetaan lisäksi, että yhteis-
14604: lähtien, jolloin sosiaalihuoltolaki tuli voimaan.     kunnan vastuu toimeentulon turvaamisesta jo-
14605: Tänä aikana valtioneuvosto on useaan otteeseen        kaiselle sosiaalisena perusoikeutena korostuu
14606: muuttanut toimeentulotuen yleisiä määräyty-           perusoikeusuudistuksen yhteydessä.
14607: misperusteita. Viimeisin suuri muutos tapahtui            Perusoikeusuudistuksenja muiden toimeentu-
14608: valtioneuvoston 18.11.1993 antamalla päätök-          lotukea koskevien säännösten täsmentämistar-
14609: sellä (988/93), joka tuli voimaan 1.1.1994 lukien.    peiden johdosta sosiaali- ja terveysministeriö on
14610: Tämän päätöksen perusteella maan kaikissa             asettanut työryhmän selvittämään toimeentulo-
14611: kunnissa ryhdyttiin toimeentulotuessa sovelta-        tuen säädöspohjan tarkistamiseen liittyviä kysy-
14612: maan ns. laajaa perusosaa.                            myksiä. Työryhmän selvitystyön tavoite on siten
14613:    Joulukuun 21 päivänä 1995 annetun valtio-          samansuuntainen kuin kansanedustaja Marjaa-
14614: neuvoston päätöksen esittelymuistiossa tode-          na Koskisen kysymyksessä tuodaan esiin: toi-
14615: taan, että sosiaali- ja terveysministeriö pitää pe-   meentulotukea koskevan säädöspohjan selkeyt-
14616: rusteltuna muuttaa voimassa olevaa toimeentu-         täminen ottaen huomioon perusoikeusuudistuk-
14617: lotukea koskevaa valtioneuvoston päätöstä vä-         sesta johtuvat vaatimukset.
14618: häisessä määrin kuntien toimeentulotukikäytän-            Työryhmän määräaika päättyy huhtikuun
14619: töjen yhtenäistämiseksi sekä valtiontaloutta kos-      1996lopussa. Työryhmän on määrä laatia ehdo-
14620: kevien säästötoimien johdonmukaisuuden tur-           tuksensa siten, että ne ovat toteutettavissa vuo-
14621: vaamiseksi. Tehdyt muutokset olivat seuraavat:        den 1997 alusta lukien. Sosiaali- ja terveysminis-
14622:    - yksin asuvien perusosan saantiedellytysten       teriö ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin työryh-
14623: täsmentäminen                                         män ehdotusten valmistuttua.
14624:    - toimeentulotuen tason alentaminen työstä
14625: 
14626:      Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1996
14627: 
14628:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
14629:                                              KK 90/1996 vp                                             3
14630: 
14631: 
14632: 
14633:                                          Tili Riksdagens Ta!man
14634: 
14635:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           - bestämmande av inkomster som personen
14636: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         i fråga eller familjen förfogar över
14637: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-           - ingen indexjustering av grunddelen avut-
14638: man Marjaana Koskinen undertecknade spörs-             komststödet 1996, 1997 och 1998.
14639: mål nr 90:                                                 Den sistnämnda punkten hänför sig tili det
14640:                                                        principbeslut om att avstå från omfattande in-
14641:           Ämnar Regeringen nu och framdeles            dexjusteringar åren 1997-1998 som regeringen
14642:        arbeta i strid med 2 § Regeringsformen          fattade den 16 augusti 1995 i samband med bud-
14643:        för Finland och rasera grundskyddet eller       getförhandlingarna samt tili de beslut som riks-
14644:        ansvarar riksdagen för lagstiftningsarbe-       dagen redan fattat om att hålla nivån på förmå-
14645:        tet?                                            nerna inom utkomstskyddet för arbetslösa oför-
14646:                                                        ändrad 1995-1996.
14647:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              1 den ovan nämnda föredragningspromemori-
14648: anföra följande:                                       an konstateras vidare att riksdagens biträdande
14649:                                                        justitieombudsman i sitt beslut av den 27 juni
14650:     1 spörsmålet hänvisas tili statsrådets beslut av    1995 angående bl.a. kommunernas anvisningar
14651: den 21 december 1995 om ändring av statsrådets         för tillämpning av utkomststöd har förutsatt att
14652: beslut om de allmänna grunderna för utkomst-           30 § socialvårdslagen, i viiken det stadgas om
14653: stöd (1676/95). Som det konstateras i motivering-      rätten tili utkomststöd, skall preciceras. Dess-
14654: en till spörsmålet fastställer statsrådet med stöd     utom konstateras i promemorian att det faktum
14655: av 32 § socialskyddslagen de allmänna grunder          att ekonomiska, sociala och kulturella rättighe-
14656: enligt vilka det i 30 § avsedda utkomststödet be-      ter i samband med reformen av grundrättigheter-
14657: stäms. Enligt gällande lagstiftning har således        na har intagits i regeringsformen kräver en om-
14658: statsrådet getts fullmakt att fastställa de allmän-    värdering av viiken nivå stadgandena om ut-
14659: na grunderna för utkomststöd. Denna fullmakt           komststödets minimibelopp skall vara på (lag,
14660: har gällt oförändrad från och med den 1 januari        förordning, statsrådsbeslut). 1 promemorian
14661: 1984 då socialvårdslagen trädde i kraft. Under         konstateras vidare att samhällets ansvar i fråga
14662: denna tid har statsrådet flera gånger ändrat de        om att trygga utkomsten för envar som en social
14663: allmänna grunderna för bestämmande av ut-              grundrättighet framhävs i samband med refor-
14664: komststöd. Den senaste stora ändringen skedde          men av grundrättigheterna.
14665: genom statsrådets beslut av den 18 november                På grund av reformen av grundrättigheterna
14666: 1993 (988/93), som trädde i kraft den 1 januari        och behoven att precisera stadgandena om ut-
14667: 1994. Med stöd av detta beslut började man i alla      komststöd har social- och hälsovårdsministeriet
14668: 1andets kommuner tillämpa den s.k. utvidgade           tillsatt en arbetsgrupp med uppgift att utreda
14669: grunddelen i utkomststödet.                            frågor som gäller en revidering av de författning-
14670:     1 föredragningspromemorian tili det stats-         ar som reglerar utkomststödet. Målet för arbets-
14671: rådsbes1ut som utfårdades den 21 december 1995         gruppens utredningsarbete pekar således åt sam-
14672: konstateras att social- och hälsovårdsministeriet      ma håll som de tankar som riksdagsman Mar-
14673: anser det motiverat att ändra gällande statsråds-      jaana Koskinen för fram i spörsmålet: en klar-
14674: beslut om utkomststöd tili en liten del i syfte att    läggning av alla de författningar som reglerar
14675: förenhetliga de olika praxis som tillämpas i fråga     utkomststödet med beaktande av de krav som
14676: om utkomststöd samt att trygga konsekvensen i          reformen av grundrättigheterna ställer.
14677:  sparåtgärderna inom statsekonomin. Följande               Arbetsgruppens mandattid utgår den sista
14678:  ändringar har gjorts:                                 aprill996. Arbetsgruppen har för avsikt att utar-
14679:     - precisering av förutsättningarna för att en      beta sina förslag på så sätt att de kan genomföras
14680:  ensamboende skall få grunddelen                       från och med ingången av 1997. Social- och häl-
14681:     -en sänkning av nivån på utkomststödet för         sovårdsministeriet vidtar behövliga åtgärder när
14682:  dem som vägrar acceptera arbete eller arbetspoli-     arbetsgruppen har lagt fram sina förslag.
14683:  tiska åtgärder
14684:       Helsingfors den 15 mars 1996
14685: 
14686:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
14687:                                            KK 91/1996 vp
14688: 
14689: Urjallinen kysymys 91
14690: 
14691: 
14692: 
14693: 
14694:                                   Sinikka Hurskainen /sd: Kansalaisuuslain soveltamisesta
14695: 
14696: 
14697: 
14698:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
14699: 
14700:     Suomeen on erityisesti vuodesta 1990 muutta-     sä Venäjän viranomaiset ovat todenneet lapsen
14701: tut entistä suurempi määrä Venäjän ja muiden         tulleen rekisteröidyksi Venäjän kansalaiseksi.
14702: ntisen Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen syn-            Suomen ulkomaalaisvirasto ei käytännössä
14703: yneiden valtioiden kansalaisia. Suomessa asu-        riittävästi selvitä, onko Venäjän kansalaisuuden
14704: ien entisen Neuvostoliiton kansalaisten luku-        saaminen rekisteröintimenettelyllä alaikäisille
14705: aäärän lisääntymisen myötä ovat myös kansa-          lapsille perustunut lasten vanhempien aitoon
14706: iisuuteen liittyvät ongelmat yleistyneet. Venä-      tahdonilmaisuun ja onko Venäjän viranomaisten
14707: in federaatio on entisen Neuvostoliiton seuraa-      hallintokäytäntö neuvonta- ja selvitysvelvolli-
14708: iValtiona säätänyt kansalaisuuslain, joka tekee      suuden osalta tyydyttävällä tasolla. Alaikäinen
14709: renäjän kansalaisuuden saamisen verrattain hel-      Suomen kansalainen voi menettää kansalaisuu-
14710: •oksi kaikille entisen Neuvostoliiton kansalaisil-   tensa vastoin omaa ja vanhempiensa tahtoa.
14711:  ~ ja näiden jälkeläisille. Venäjän kansalaisuuden       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14712:  aa yksinkertaisella rekisteröintimenettelyllä,      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14713:  )ka toimitetaan entisen Neuvostoliiton kansa-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14714:  iisen vaihtaessa Neuvostoliiton-passinsa Venä-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14715:  in federaation passiin. Käytännössä tämä on
14716:  )htanut tilanteisiin, joissa entisen Neuvostolii-             Onko Hallitus tietoinen siitä, että ala-
14717:  Jn kansalaiset ovat tietämättään ja tahtomat-              ikäiset, syntyessään Suomen kansalai-
14718:  ian hankkineet Suomessa syntyneille ja syntyes-            suuden saaneet lapset voivat vastoin van-
14719:  ään Suomen kansalaisuuden saaneille lapsilleen             hempiensa aitoa ja tarkoituksella annet-
14720:  'enäjän kansalaisuuden ja aiheuttaneet lastensa            tua tahdonilmaisua tulla rekisteröidyiksi
14721:   uomen kansalaisuuden menettämisen. Venäjän                Venäjän kansataisiksi ja menettää Suo-
14722:   ansalaisuutta hakeneen vanhemman tarkoituk-               men kansalaisuuden, ja
14723:   ~na on ollut vain merkityttää lapsensa kansalai-             mitä Hallitus aikoo asian selvittämi-
14724:   llUS omaan Venäjän passiinsaja tässä yhteydes-            seksi tehdä?
14725: 
14726:     Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1996
14727:                                        Sinikka Hurskainen /sd
14728: 
14729: 
14730: 
14731: 
14732:  i0017
14733: 2                                          KK 91/1996 vp
14734: 
14735: 
14736: 
14737: 
14738:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
14739: 
14740:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sään lapsen Venäjän federaation kansalaiseksi
14741: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        Venäjän federaation viranomaiset ovat myö:
14742: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      epävirallisesti ilmoittaneet, että joissakin ta
14743: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sinikka         pauksissa on menetelty lainvastaisesti. Ulko
14744: Hurskaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        maalaisviraston tiedossa on yksi tapaus, joss:
14745: sen n:o 91:                                          Venäjän federaation viranomainen on mitätöi
14746:                                                      nyt aikaisemmin antamansa, lapsen Venäjän fe
14747:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että ala-   deraation kansalaisuutta osoittavan todistukser
14748:        ikäiset, syntyessään Suomen kansalai-         ja ilmoittanut, ettei lapsi ole saanut Venäjän fede
14749:        suuden saaneet lapset voivat vastoin van-     raation kansalaisuutta.
14750:        hempiensa aitoa ja tarkoituksella annet-          Suomen viranomaisena ulkomaalaisvirasto e
14751:        tua tahdonilmaisua tulla rekisteröidyiksi     voi vastata siitä, menettelevätkö Venäjän fede
14752:        Venäjän kansalaisiksi ja menettää Suo-        raation viranomaiset oman lainsäädäntönsä mu
14753:        men kansalaisuuden, ja                        kaisesti rekisteröidessään lapsen Venäjän fede
14754:           mitä Hallitus aikoo asian selvittämi-      raation kansalaiseksi. Suomen viranomaiset läh
14755:        seksi tehdä?                                  tevät siitä, että vieraan valtion viranomainen toi
14756:                                                      mii oman lainsäädäntönsä asettamien vaatimus
14757:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ten mukaisesti.
14758: vasti seuraavaa:                                         Venäjän federaation lainsäädännön mukaar
14759:                                                      edellytetään rekisteröintihakemusta ja huolta
14760:    Jos alaikäisen Suomen kansalaisen lapsen          jien suostumusta, jotta lapsi voitaisiin rekisteröi
14761: huoltaja tekee lapsen puolesta hakemuksen lap-       dä Venäjän federaation kansalaiseksi. Ulkomaa
14762: sen rekisteröimiseksi Venäjän federaation kansa-     laisviraston kanta Suomen kansalaisuuden me
14763: laiseksi, se merkitsee vieraan valtion kansalai-     nettämisen suhteen perustuu Venäjän federaa·
14764: suuden hakemista lapselle. Suomen kansalai-          tion voimassa olevaan lainsäädäntöön ja esitet
14765: suuslainsäädännön mukaan hakemuksen perus-           tyyn selvitykseen Venäjän federaation kansalai
14766: teella saatu vieraan valtion kansalaisuus aiheut-    suuden olemassaolosta. Huoltajien aidoksi j:
14767: taa aina Suomen kansalaisuuden menettämisen.         tarkoituksella annetuksi tahdonilmaisuksi ulko
14768: Näin ollen Suomen kansalaisuutensa menettää          maalaisvirasto katsoo Venäjän kansalaisuuslain·
14769: lapsi, joka saa rekisteröitymisen perusteella Ve-    säädännön mukaisen hakemuksen tekemisen j:
14770: näjän federaation kansalaisuuden.                    suostumuksen antamisen. Koska ulkomaalaisvi·
14771:    Jos ulkomaalaisvirasto toteaa, että henkilö on    rastolla ei ole tietoa niistä henkilöistä,jotka aiko
14772: menettänyt Suomen kansalaisuutensa, se ilmoit-       vat tehdä suomalaisen lapsensa puolesta rekiste
14773: taa kansalaisuusasetuksen nojalla menettämises-      röintihakemuksen Venäjän federaation kansalai
14774: tä väestörekisterikeskukselle.                       suuden saamiseksi, mahdollisesti tarvittavaa tie
14775:    Muutamissa kymmenissä tapauksissa ulko-           toa Suomen kansalaisuuden menettämisestä e
14776: maalaisvirasto on todennut väestörekisterikes-       voida antaa ennen lapsen rekisteröintiä Venäjär
14777: kukselle lapsen menettäneen Suomen kansalai-         federaation kansalaiseksi, ellei asiaa tiedusteli<
14778: suutensa saadessaan Venäjän federaation kansa-       sitä ennen ulkomaalaisvirastolta.
14779: laisuuden. Ulkomaalaisviraston tietoon on saa-           Epäilys Venäjän federaation viranomaister
14780: tettu epäilys, että joissakin tapauksissa Venäjän    oman lainsäädäntönsä vastaisesta menettelysH
14781: federaation viranomaiset eivät olisi menetelleet     on saatettu Venäjän federaation keskushallinnor
14782: oman lainsäädäntönsä mukaisesti rekisteröides-       tietoon.
14783: 
14784:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1996
14785: 
14786:                                                               Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
14787:                                                 KK 91/1996 vp                                              3
14788: 
14789: 
14790: 
14791: 
14792:                                            Tili Riksdagens Talman
14793: 
14794:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           vissa fall har handlat i strid mot lagen. Utlän-
14795: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-            ningsverket har kännedom om ett fall där en
14796: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdagsle-        myndighet av Ryska federationen har annullerat
14797: damot Sinikka Hurskainen undertecknade                    det intyg som den tidigare utfårdat över barnets
14798: spörsmå1 nr 91:                                           medborgarskap i Ryska federationen och med-
14799:                                                           delat att barnet inte har förvärvat medborgar-
14800:            Är Regeringen medveten om att min-             skap i Ryska federationen.
14801:         deråriga barn, som vid födelsen har fått              Som myndighet i Finland kan utlänningsver-
14802:         finskt medborgarskap, mot föräldrarnas            ket inte stå i ansvar för om myndigheterna i
14803:         äkta och med avsikt givna viljeförklaring         Ryska federationen handlar enligt sin egen lag-
14804:         kan bli registrerade som ryska medborga-          stiftning då de registrerar ett barn som medbor-
14805:         re och förlora finskt medborgarskap, och          gare i Ryska federationen. Myndigheterna i Fin-
14806:            vad ämnar Regeringen göra för att              land utgår från att en utländsk myndighet hand-
14807:         k1argöra ärendet?                                 lar enligt de krav som lagstiftningen i hans eget
14808:                                                           land ställer.
14809:    Som svar på spörsmå1et anför jag vördsamt                  Enligt lagstiftningen i Ryska federationen för-
14810: följande:                                                 utsätts det att en ansökan om registrering har
14811:                                                           lämnats in och att vårdnadshavarna har givit sitt
14812:     Om vårdnadshavaren till ett minderårigt barn          samtycke för att ett barn kan registreras som
14813: som är finsk medborgare för barnets vidkom-               medborgare i Ryska federationen. Utlännings-
14814: mande gör en ansökan om registrering av barnet            verkets ställning angående förlusten av finskt
14815: som medborgare i Ryska federationen betyder               medborgarskap grundar sig på Ryska federa-
14816: detta att man ansöker om utländskt medborgar-             tionens gällande lagstiftning och på den företed-
14817: ;;kap för barnet. Enligt Fin1ands medborgar-              da utredningen angående innehavandet av med-
14818: >kapslagstiftning medför förvärv av utländskt             borgarskap i Ryska federationen. Som vårdnads-
14819: medborgarskap genom ansökan alltid förlust av             havarnas äkta och med avsikt givna viljeförkla-
14820: finskt medborgarskap. Sålunda förlorar det barn           ring betraktar utlänningsverket det att en ansö-
14821: ;;itt finska medborgarskap som på grund av re-            kan lämnats in och att vårdnadshavarna givit sitt
14822: gistreringen förvärvar medborgarskap i Ryska              samtycke i enlighet med den ryska medborgar-
14823: federationen.                                             skapslagstiftningen. Eftersom utlänningsverket
14824:     Om utlänningsverket konstaterar att någon             inte har kännedom om de personer som för sitt
14825: 1ar förlorat sitt finska medborgarskap, meddelar          finska barns vidkommande tänker göra en ansö-
14826:  iet med stöd av medborgarskapsförordningen               kan om registrering för att få medborgarskap i
14827:  Jefolkningsregistercentralen om förlusten.               Ryska federationen, kan man inte ge den infor-
14828:     1 några tiotal fall har utlänningsverket medde-       mation som eventuellt behövs angående förlus-
14829:  at befolkningsregistercentralen att ett barn har         ten av finskt medborgarskap innan barnet har
14830:  'örlorat sitt finska medborgarskap då han för-           registrerats som medborgare i Ryska federatio-
14831:  värvat medborgarskap i Ryska federationen. Ut-           nen, om information om ärendet inte skaffas i
14832:  änningsverket har blivit underrättad om en miss-         förväg vid utlänningsverket.
14833:  :anke att myndigheterna i Ryska federationen i               Centralförvaltningen i Ryska federationen
14834:  rissa fall inte har handlat enligt sin lagstiftning då   har blivit underrättad om misstankarna om att
14835:  ie har registrerat ett barn som medborgare i             myndigheterna i Ryska federationen har handlat
14836:  ~yska federationen. Myndigheterna i Ryska fe-            i strid mot sin egen lagstiftning.
14837:  ierationen har också inofficiellt meddelat att de i
14838: 
14839:      Helsingforsden 13 mars 1996
14840: 
14841:                                                                       lnrikesminister Jan-Erik Enestam
14842:                     j
14843:                    j
14844:                   j
14845:                  j
14846:                 j
14847:                j
14848:               j
14849:              j
14850:             j
14851:            j
14852:           j
14853:          j
14854:         j
14855:        j
14856:       j
14857:      j
14858:     j
14859:    j
14860:   j
14861:  j
14862: j
14863:                                             KK 92/1996 vp
14864: 
14865: Kirjallinen kysymys 92
14866: 
14867: 
14868: 
14869: 
14870:                                    Timo Ihamäki /kok ym.: Yritysten poistojärjestelmän uudistami-
14871:                                       sesta
14872: 
14873: 
14874:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14875: 
14876:    Valtiovarainministeriön työryhmä on tehnyt             Elinkeinoelämän taholta on esitetty, että va-
14877: ehdotuksen yritysten poistojärjestelmän uudista-      rausten käyttöjakso pidennetään vuoden 1999
14878: misesta. Sen mukaan siirtymä- ja investointiva-       loppuun ja että yritykset saavat veroseuraa-
14879: raukset pitää purkaa vuoden 1997 loppuun men-         muksitta siirtää siirtymävarauksensa sidottuun
14880: nessä. Jos yritykset eivät löydä kannattavia in-      omaan pääomaan siltä osin, kuin ne käyttävät
14881: vestointikohteita, niin 25 miljardin markan va-       siirrettävää varausta vastaavan määrän inves-
14882: raukset on tällöin tuloutettava. Se merkitsee yri-    tointeihinsa. Siirto sidottuun pääomaan yhdis-
14883: tystahoilta saadun tiedon mukaan yritykselle 7,5      tettynä investointivelvoitteeseen antaa tarvitta-
14884: miljardin markan oman pääoman menetystä ja            van kannusteen investointitoiminnan jatkami-
14885: vakavan likviditeettiongelman syntymistä mo-          selle.
14886: nessa yrityksessä. Yritysten verotaakka kasvaa            Yritysten taserakenne heikkenee oleellisesti,
14887: kahdella miljardilla markalla. Pienten yritysten      jos ne joutuvat tulouttamaan siirtymä- ja inves-
14888: osuus tästä summasta on 0,5 miljardia markkaa.        tointivarauksensa nyt suunnitellulla aikataulul-
14889:    Elinkeinoelämän käsityksen mukaan työlli-          la. Osa yrityksistä ei selviydy tuloutuksen aiheut-
14890: syyden ja pääomarakenteen korvaamisen ja in-          tamista veroseuraamuksista. Vain yrittäjille an-
14891: vestointien edistämisen vuoksi varausten käyttö-      netut riittävät ja kannustavat keinot kehittää yri-
14892: aikaa pitää ehdottomastijatkaa kahdella vuodel-       tystoimintaalisäävät uusia työpaikkoja ja vähen-
14893: la. Yrityksillä on varauksia ennakoitua enem-         tävät työttömyyttä.
14894: män. Verohallituksen tietojen mukaan yrityksil-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14895: lä oli vuoden 1994lopussa käyttämättömiä siir-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14896: tymävarauksia 25 miljardia markkaa. Siirtymä-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14897: varauksia oli 31 000 yrityksellä. Investointiva-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14898: rauksia oli vuoden 1995 päättyessä 1,9 miljardia
14899: markkaa. Vajaan kahden vuoden aikana yrityk-                    Onko Hallitus tietoinen suunnitellulla
14900: set eivät enää ennätä toteuttaa tarvittavia ja yri-          aikataululla tehtävän yritysten poistojär-
14901: tysten kannalta perusteltuja sekä kannattavia                jestelmän uudistamisen haitallisista vai-
14902: investointeja. Esimerkkinä todettakoon, että ra-             kutuksista yrityselämään, ja
14903: kennusalalla on yrityksiä, joilla varaukset ovat                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14904: kymmeniä prosentteja liikevaihdosta.                         ryhtyä asiantilan korjaamiseksi?
14905:      Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1996
14906: 
14907:                      Timo Ihamäki /kok                  Kari Kantalainen /kok
14908:                      Paula Kokkonen /kok                Pentti Tiusanen /vas
14909:                                        Ola Rosendahl /r
14910: 
14911: 
14912: 
14913: 
14914: 260017
14915: 2                                          KK 92/1996 vp
14916: 
14917: 
14918: 
14919: 
14920:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
14921: 
14922:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      markkaa. Viimeisimpien käytettävissä olevien
14923: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       tietojen mukaan siirtymävarausten määrä vuo-
14924: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     den 1994 lopussa on ollut 25 miljardia markkaa
14925: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-      ja investointivarausten määrä vuoden 1995 lo-
14926: mäen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       pussa 1,9 miljardia markkaa.
14927: n:o 92:                                                Yksityisen sektorin yritysten investoinnit vuo-
14928:                                                     silta 1993-1995 ovat olleet
14929:           Onko Hallitus tietoinen suunnitellulla
14930:        aikataululla tehtävän yritysten poistojär-   Vuosi                                         Investointien määrä,
14931:        jestelmän uudistamisen haitallisista vai-                                                   miljardia markkaa
14932:        kutuksista yrityselämään, ja                 1993 ...........................................       35
14933:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      1994...........................................        36
14934:        ryhtyä asiantilan korjaamiseksi?             1995 ...........................................       46
14935: 
14936:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Vuosina 1996 ja 1997 tehtävien investointien
14937: vasti seuraavaa:                                    määrän on arvioitu ylittävän merkittävästi inves-
14938:                                                     tointien määrän vuonna 1995.
14939:     Kysymys koskee yrityksille aiheutuvia vero-        Verrattaessa vuonna 1993 muodostettujen
14940: seuraamuksia, jotka johtuvat voimassa olevan        siirtymävarausten ja tuolloin vielä käyttämättä
14941: lainsäädännön mukaisesta siirtymävarausten ja       olleiden investointivarausten määriä lähivuosina
14942: investointivarausten käyttöajan päättymisestä       toteutettujen yksityisen sektorin yritysten inves-
14943: vuoden 1997 lopussa.                                tointien määrään voidaan todeta, että toimeen-
14944:     Vuoden 1993 alusta siirryttiin yritysverotuk-   pantujen investointien määrä on ollut huomatta-
14945: sessa alhaiseen verokantaan ja laajaan veropoh-     van suuri suhteessa varauskantaan. Näyttäisi sil-
14946: jaan perustuvaan verojärjestelmään. Veropohjaa      tä, että yritykset eivät ole käyttäneet varauksiaan
14947: laajennettiin muun muassa siten, että yhteisöt      investointeihin läheskään siinä määrin kuin se
14948: eivät ole pääsäännön mukaan saaneet enää vuo-       olisi ollut mahdollista. Varausten käytön tai tu-
14949: den 1992 jälkeen muodostaa uusia varasto- tai       loutuksen lykkääruisestä koituva korkohyöty ja
14950: toimin tavarauksia.                                 mahdolliset odotukset varausten käytön jatka-
14951:     Jotta ennen vuotta 1993 verotuksessa vähen-     misesta taikka muista toimenpiteistä ovat ilmei-
14952: nettyjen varasto- ja toimintavarauksen veron-       sesti osaltaanjarruttaneet varausten purkamista.
14953: alaiseksi tuloksi lukeminen ei olisi aiheuttanut    Lainsäädännöllä investointien tekemistä ja va-
14954: yrityksille kohtuuttomia veroseuraamuksia, ve-      rausten käyttämistä on vielä pyritty edistämään
14955: rouudistukseen liittyi siirtymäsäännös, jonka       myöntämällä tiettyjen vuoden 1994 aikana tehty-
14956: mukaan vuoden 1993 verotuksessa saatiinjäljellä     jen teollisten investointien perusteella valtion va-
14957: olleista varauksista muodostaa siirtymävaraus.      roista investointituki, jonka suuruus oli 7 pro-
14958: Siirtymävarauksen yritykset saavat lukea tuloksi    senttia investoinnin hankintamenosta.
14959: haluamanaan ajankohtana tai käyttää käyttö-            On vaikea arvioida, mikä olisi jäljelle jäävien
14960: omaisuuden hankintamenon kattamiseen vii-           varausten määrä siirtymäkauden päättyessä
14961: meistään vuonna 1997. Varausten purkamiseen         vuoden 1997lopussa siinä tapauksessa, että lain-
14962: varattua viiden vuoden siirtymäaikaa pidettiin      säädäntö pysyy ennallaan. Odotettavissa on kui-
14963: riittävän pitkänä ajanjaksona sopeutua uuteen       tenkin, että investointien tason pysyessä korkea-
14964: lainsäädäntöön.                                     na varauksia pystyttäisiin huomattavassa mää-
14965:     Siirtymävarausten yhteismääräksi vuoden         rin käyttämään investointeihin vielä vuosina
14966: 1993 lopussa muodostui verohallituksen elinkei-     1996 ja 1997. Jos yrityksillä on varmuus siitä, että
14967: noverotilaston mukaan 28,7 miljardia markkaa.       varauksia ei voida tuon ajankohdanjälkeen enää
14968: Käyttämättä olevien investointivarausten määrä      tulouttaa epäsuorasti käyttämällä niitä inves-
14969: oli samana ajankohtana runsaat 5 miljardia          tointien hankintamenon kattamiseen, on odotet-
14970:                                              KK 92/1996 vp                                              3
14971: 
14972: tavissa, että varauksia tullaan käyttämään huo-        sia ei luettaisi veronalaiseksi tuloksi vuonna
14973: mattavassa määrin. Kysymyksessä esitetty arvio         1997, aiheuttaisi arviolta 2 miljardin markan ve-
14974: käyttämättä jääneiden 25 miljardin markan va-          rotulojen menetyksen verovuodelta 1997 mää-
14975: rausten veronalaiseksi tuloksi lukemisesta vuo-        rättäviin veroihin.
14976: den 1997 verotuksessa vaikuttaa huomattavasti             Valtiovarainministeriössä harkitaan parhail-
14977: ylimitoitetulta.                                       laan eräiden yritysverotukseen kohdistuvien
14978:    Elinkeinoelämänjärjestöt ovat tehneet valtio-       muutoshankkeiden toteuttamista. Näistä mer-
14979: varainministeriölle aloitteen jäljellä olevien siir-   kittävin on verotuksen varaus- ja poistojärjestel-
14980: tymä- ja investointivarausten käyttöajanjakson         män uudistaminen. Ratkaisua kysymyksessä tar-
14981: pidentämisestä kahdella vuodella eli vuoden            koitettujen varausten siirtymäajan mahdollisesta
14982: 1999 loppuun. Alustavien laskelmien mukaan             jatkamisesta ei voida tehdä ennen päätöksen te-
14983: lainsäädännön muuttaminen siten, että varauk-          kemistä poistojärjestelmän uudistamisesta.
14984: 
14985:      Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1996
14986: 
14987:                                                                                   Ministeri Arja Alho
14988: 4                                             KK 92/1996 vp
14989: 
14990: 
14991: 
14992: 
14993:                                           Tili Riksdagens Talman
14994: 
14995:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        pet av oanvända investeringsreserveringar upp-
14996: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-          gick vid samma tidpunkt till drygt 5 mrd. mk.
14997: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-        Enligt de senaste tillgängliga uppgifterna upp-
14998: man Timo Ihamäki m.fl. undertecknade spörs-             gick övergångsreserveringarna tili 25 mrd. mk
14999: må1 nr 92:                                              vid utgången av 1994 och investeringsreserve-
15000:                                                         ringarna ti111,9 mrd. mk vid utgången av 1995.
15001:            Är Regeringen medveten om den skad-             Den privata sektorns företagsinvesteringar
15002:         liga inverkan som revideringen av företa-       under åren 1993-1995 var
15003:         gens avskrivningssystem inom den p1ane-
15004:         rade tidtabellen har på företagsverksam-        År                                      Beloppet av investeringar,
15005:         heten och                                                                                    miljarder mark
15006:            vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vidta        1993 ......................................         35
15007:         för att rätta till situationen?                 1994 ......................................         36
15008:                                                         1995 ......................................         46
15009:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt
15010: anföra fö1jande:                                           Investeringarna under åren 1996 och 1997 be-
15011:                                                         räknas betydligt överskrida investeringarna år
15012:     Spörsmå1et gäller de skattepåfö1jder som            1995.
15013: åsamkas företagen på grund av att tiden för an-            Då man jämför de övergångsreserveringar
15014: vändning av övergångsreserveringar och investe-         som bildats 1993 och de investeringsreservering-
15015: ringsreserveringar en1igt gällande 1agstiftning         ar som då fortfarande var oanvända med de
15016: upphör vid utgången av 1997.                            investeringar som företagen inom den privata
15017:     Från ingången av 1993 övergick man inom             sektorn har gjort under de närmaste åren kan
15018: företagsbeskattningen till ett skattesystem som         man konstatera att antalet investeringar var syn-
15019: baserar sig på en 1åg skattesats och en bred skat-      nerligen stort i förhållande till reserveringarna.
15020: tebas. Skattebasen utvidgades bl.a. så att företa-      Det verkar som om företagen inte närmelsevis
15021: gen i princip inte har fått bi1da nya 1ager- eller      har använt sina reserveringar till investeringar i
15022: driftsreserveringar efter 1992.                         den grad som det hade varit möjligt. Den ränte-
15023:     F ör att företagen inte skulle ha åsamkats oskä-    nytta som följer av att uppskjuta användningen
15024: liga skattepåföljder, till fö1jd av att sådana 1ager-   eller upplösningen av reserveringar och eventuel-
15025: och driftsreserveringar som före 1993 hade av-          la förväntningar om att bruket av reserveringar
15026: dragits i beskattningen nu räknas som skattep1ik-       fortsätter eller att andra åtgärder vidtas har tyd-
15027: tig inkomst, togs i skattereformen in ett över-         ligen för sin del brorosat upp upplösningen av
15028: gångsstadgande en1igt vi1ket de reserveringar           reserveringarna. Man har med hjälp av lagstift-
15029: som fanns kvar vid beskattningen för 1993 fick          ningen dessutom försökt främja investeringar
15030: omvandlas tili övergångsreserveringar. Företa-          och användningen av reserveringar genom att av
15031: gen får räkna övergångsreserveringarna som in-          statens medel bevilja investeringsstöd på basis av
15032: komst vid den tidpunkt som de önskar eller an-          vissa industriella investeringar under 1994. In-
15033: vända dem för täckande av anskaffningsutgifter-         vesteringsstödet uppgick till 7 % av anskaff-
15034: na för an1äggningstillgångar senast 1997. Den           ningsutgifterna för investeringen.
15035: övergångsperiod på fem år som reserverades för             Det är svårt att bedöma vad de återstående
15036: upp1ösande av reserveringarna ansågs vara till-         reserveringarnas belopp skulle vara vid över-
15037: räcklig för att företagen skulle hinna anpassa sig      gångsperiodens s1ut vid utgången av 1997 i det
15038: till den nya lagstiftningen.                            fall att lagstiftningen förblir oförändrad. Det är
15039:     Vid utgången av år 1993 uppgick det samman-         dock att vänta att reserveringarna ännu under
15040: lagda be1oppet av övergångsreserveringar till           åren 1996 och 1997 i hög grad kan användas till
15041: 28,7 mrd. mk enligt skattestyrelsens statistik över     investeringar så länge investeringsnivån hålls
15042: beskattningen av näringsverksamheten. Belop-            hög. Om företagen är säkra på att reservering-
15043:                                             KK 92/1996 vp                                             5
15044: 
15045: arna efter det inte 1ängre kan upp1ösas indirekt så   pre1iminära beräkningar skulle en ändring a v 1ag-
15046: att de används för täckande av anskaffningsut-        stiftningen så att reserveringarna inte 1997 räk-
15047: gifterna för investeringar kan man förvänta att       nades som skattep1iktig inkomst 1eda till att in-
15048: reserveringarna kommer att användas i stor ut-        täkterna av 1997 års beskattning minskade med 2
15049: sträckning. Den i spörsmå1et fram1agda upp-           mrd. mk.
15050: skattningen att oanvända reserveringar om 25             Vid finansministeriet överväger man som bäst
15051: mrd. mk skulle räknas som skattep1iktig inkomst       vissa ändringar som gäller företagsbeskattning-
15052: vid beskattningen för år 1997 verkar vara betyd-      en. Den viktigaste är en revidering av beskatt-
15053: 1igt överdimensionerad.                               ningen som gäller systemet med reserveringar
15054:    Organisationerna inom närings1ivet har kom-        och avskrivningar. Något bes1ut om att eventu-
15055: mit med ett förs1ag tili finansministeriet om för-    ellt förlänga övergångsperioden för de i spörsmå-
15056: 1ängande av tidsfristen för användning av åter-       1et avsedda reserveringarna kan inte fattas innan
15057: stående övergångs- och investeringsreserveringar      bes1utet om att revidera systemet för avskriv-
15058: med två år, dvs. tili utgången av år 1999. Enligt     ningar har fattats.
15059: 
15060:      Helsingforsden 14 mars 1996
15061: 
15062:                                                                                  Minister Arja Alho
15063:                                            KK 93/1996 vp
15064: 
15065: Kirjallinen kysymys 93
15066: 
15067: 
15068: 
15069: 
15070:                                   Maija-Liisa Veteläinen /kesk: Ammattikorkeakoulujen aloitus-
15071:                                      paikkojen mitoituksesta
15072: 
15073: 
15074:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
15075: 
15076:    Valtioneuvosto hyväksyi 21.12.1995 opetus-        lähtökohdat ovat työelämän asettamissa vaati-
15077: ministeriön hallinnonalan koulutuksen ja kor-        muksissa. Näin ollenjuuri toisen asteen ammatti-
15078: keakouluissa harjoitettavan tutkimuksen kehit-       koulutuksesta tulevilla opiskelijoilla pitäisi olla
15079: tämissuunnitelman vuosille 1995-2000.                riittävät mahdollisuudet opiskeluun ammatti-
15080:    Suunnitelmaan liittyvässä liitteessä käsitel-     korkeakouluissa.
15081: lään koulutuksen mitoittamista em. vuosille.            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15082: Ammattikorkeakouluja koskevasta mitoitukses-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15083: ta voi saada sen käsityksen, että vain noin 10       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15084: prosenttia varattaisiin toisen asteen koulutukses-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15085: ta peräkkäiskoulutuksena eteneville henkilöille.
15086: Näin pieni määrä tuntuu todella pieneltä varatta-              Kuinka paljon ammattikorkeakoulu-
15087: vaksi ammattikoulutuksesta tuleville opiskeli-              jen aloituspaikoista on tarkoitus varata
15088: joille.                                                     toisen asteen ammatillisesta koulutukses-
15089:    Ovathan ammattikorkeakoulut nimenomaan                   ta tuleville opiskelijoille?
15090: käytännöllispainotteisia oppilaitoksia, joiden
15091: 
15092:      Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1996
15093: 
15094:                                      Maija-Liisa Veteläinen /kesk
15095: 
15096: 
15097: 
15098: 
15099:  260017
15100: 2                                          KK 93/1996 vp
15101: 
15102: 
15103: 
15104: 
15105:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
15106: 
15107:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Valtioneuvoston 21.12.1965 vuosille 1995-
15108: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       2000 hyväksymään opetusministeriön hallinnon-
15109: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     alan koulutuksen ja korkeakouluissa harjoitetta-
15110: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maija-Lii-     van tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan sisäl-
15111: sa Veteläisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-    tyvässä liiteosassa esitetään joitakin lähtökohtia
15112: sen n:o 93:                                         kehittämissuunnitelmassa esitettyjen koulutus-
15113:                                                     järjestelmän eri osien aloituspaikkamäärälaskel-
15114:           Kuinka paljon ammattikorkeakoulu-         mien pohjaksi. Ammattikorkeakoulu-ja yliopis-
15115:        jen aloituspaikoista on tarkoitus varata     tosektorille yhteisesti käytettyä 10 %:n osuutta
15116:        toisen asteen ammatillisesta koulutukses-    ammatillista tietä etenevien aloituspaikkaosuu-
15117:        ta tuleville opiskelijoille?                 tena on pidettävä lähinnä laskennallisena arvio-
15118:                                                     na.
15119:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Tarkoitettua 10 %:n osuutta, kuten ylipäänsä
15120: vasti seuraavaa:                                    kehittämissuunnitelman liitettä, ei pidä tulkita
15121:                                                     hallituksen koulutuspoliittiseksi kannanota ksi
15122:     Suomen ammattikorkeakoulu-uudistus on           sen enempää ammatikorkeakoulujen kuin yli-
15123: suunniteltu siltä pohjalta, että ammattikorkea-     opistojenkaan osalta. Kannanotot on kirjattu
15124: kouluihin edetään -kuten muissakin maissa-          suunnitelman päätösosaan. Se toimilinja, että
15125: sekä ammatillisesta koulutuksesta että lukiosta.    ammattikorkeakouluihin edetään kahta pää väy-
15126: Molempien koulutusväylien vahva osuus on ol-        lää, ammatillista ja lukiotietä, on edelleen voi-
15127: lut itsestään selvä lähtökohta, jota tuskin mis-    massa eikä sitä ole tarkoitus muuttaa. Hallituk-
15128: sään on asetettu edes kyseenalaiseksi. Tältä poh-   sen tarkoituksena ei kuitenkaan ole normein oh-
15129: jalta on muun muassa säädetty kelpoisuudesta        jata näiden väylien keskinäisiä suhteita, koska
15130: ammattikorkeakouluopintoihin ammattikor-            opiskeljavalinta-asiat kuuluvat ammattikorkea-
15131: keakouluopinnoista annetussa laissa (255/95).       koulun omaan toimivaltaan. Opetusministeriön
15132:     Ammattikorkeakoulukokeiluista saadut ko-        on tarkoitus seurata tilannetta ja ottaa asia tar-
15133: kemukset osoittavat, että ammattikorkeakoulu-       vittaessa esiin ministeriön ja ammattikorkea-
15134: opintoihin valituista noin 30 %on ollut ammatil-    koulujen tavoite- ja tuloskeskusteluissa.
15135: lisen tutkinnon ja noin 70% ylioppilastutkinnon
15136: suorittaneita.
15137: 
15138:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1996
15139: 
15140:                                                             Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
15141:                                            KK 93/1996 vp                                             3
15142: 
15143: 
15144: 
15145: 
15146:                                        Till Riksdagens Talman
15147: 
15148:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       I bilagan till den av statsrådet 21.12.1995 god-
15149: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-      kända planen för utveckling av utbildningen och
15150: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    av forskningen vid högskolorna för åren 199.5-
15151: man Maija-Liisa Veteläinen undertecknade            2000 ges några utgångspunkter som grund för
15152: spörsmål nr 93:                                     beräkningen av nybörjarplatserna för de olika
15153:                                                     delar av utbildningssystemet som presenteras i
15154:           Hur mycket av nybörjarplatserna i yr-     utvecklingsplanen. Andelen 10 % som använts
15155:        keshögskolorna ämnar man reservera för       gemensamt för yrkeshögskole- och universitets-
15156:        studerande som går vidare från yrkesut-      sektorn som en nybörjarplatsandel för dem som
15157:        bildning på andra stadiet?                   går vidare yrkesutbildningsvägen skall närmast
15158:                                                     betraktas som en kalkylerad uppskattning.
15159:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Den avsedda andelen på 10 % liksom överhu-
15160: anföra följande:                                    vudtaget bilagan till utvecklingsplanen skall inte
15161:                                                     toikas som ett utbildningspolitiskt ställningsta-
15162:    Yrkeshögskolereformen i Finland har plane-       gande av regeringen vare sig när det gäller yrkes-
15163: rats utgående från att de studerande i yrkeshög-    högskolorna eller universiteten. Ställningstagan-
15164: skolorna - såsom i andra Iänder - rekryteras        dena finns inskrivna i beslutsdelen av planen.
15165: från såväl yrkesutbildning som gymnasium. Det       Principen att studerandena går vidare till yrkes-
15166: har varit en självklar utgångspunkt att bägge       högskolorna via två huvudvägar, yrkesutbild-
15167: utbildningsvägarna skall ha en stark representa-    ning och gymnasium, gäller fortfarande och av-
15168: tion. Detta har knappt ifrågasatts på något håll.   sikten är inte att ändra den. Regeringen har dock
15169: Med detta som grund stadgas bl.a. om behörig-       inte för avsikt att med normer styra förhållandet
15170: heten för yrkeshögskolestudier i lagen om yrkes-    mellan dessa två vägar, eftersom frågor som gäl-
15171: högskolestudier (255/95).                           ler antagningen av studerande hör tili yrkeshög-
15172:    De erfarenheter som inhämtats av försöken        skolornas befogenheter. Undervisningsministe-
15173: med yrkeshögskolor visar att ca 30 % av dem som     riet kommer att följa situationen och vid behov ta
15174: antagits till yrkeshögskolestudier är sådana som    upp frågan vid mål- och resultatdiskussionerna
15175: avlagt en yrkesexamen och ca 70% sådana som         mellan ministeriet och yrkeshögskolorna.
15176: avlagt studentexamen.
15177: 
15178:      Helsingforsden 18 mars 1996
15179: 
15180:                                                      Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
15181:                                              KK 94/1996 vp
15182: 
15183: Skriftligt spörsmål 94
15184: 
15185: 
15186: 
15187: 
15188:                                     Ulla-Maj Kukkonen /sv m.fl.: Om försämringen av servicenivån pä
15189:                                         fårjtrafiken
15190: 
15191: 
15192:                                          Tili Riksdagens Talman
15193: 
15194:    I slutet av förra året fattade vägverket ett be-    ling av medborgarna. Beslutet beaktar inte heller
15195: slut om servicenivån på fårjtrafiken. Skärgårds-       de samhällsutgifter som uppstår på grund av
15196: kommunernas synpu!,lkter har i det beslutet be-        försämringen av trafikservicen, inte heller de ut-
15197: aktats mycket litet. Overlag har de grunder på         gifter som privatpersoner råkar ut för av samma
15198: vilka servicenivån skall fastställas valts ut mycket   orsak. Detta trots att de borde vara i nyckelposi-
15199: tekniskt med endast de ekonomiska sparmålen            tion då trafiken utvecklas och trafikpolitiken ut-
15200: som ledtråd. Dagtrafikens täthet ges direkt av         formas.
15201: trafikmängden och nattrafiken av omfartsmöj-              Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
15202: ligheten. Oroväckande är att en stor del av inbe-      ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
15203: sparingarna riktas tili rutter där servicenivån re-    ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
15204: dan nu är låg. Tili medletav april skall vägdistrik-   följande spörsmål:
15205: ten fatta sina beslut pä basen av vägverkets ramar
15206: och det är meningen att ändringarna kan träda i                  Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
15207: kraft dä sommarctrafiken inleds i år.                         ta för att de effekter för lokalsamhället en
15208:    Redan i dagens läge är servicen på en minimi-              försämring av servicenivån på fårjtrafi-
15209: nivå. Att ytterligare försämra den innebär ett hot            ken medför skall beaktas då vägdistrikten
15210: mot en balanserad utveckling i skärgårdsregio-                fattar sina beslut i frägan?
15211: nerna och bryter mot principen om lika behand-
15212: 
15213:       Helsingforsden 23 februari 1996
15214: 
15215:           Ulla-Maj Kukkonen /sv           Pehr Löv /sv                 Raimo Tiilikainen /sv
15216:           Eva Biaudet /sv                 Klaus Bremer /sv             Ola Rosendahl /sv
15217:                    Håkan Malm /sv                              Margareta Pietikäinen /sv
15218: 
15219: 
15220: 
15221: 
15222:  260017
15223: 2                                          KK 94/1996 vp
15224: 
15225: Kirjallinen kysymys 94                                                                      Suomennos
15226: 
15227: 
15228: 
15229: 
15230:                                   Ulla-Maj Kukkonen /r ym.: Lossiliikenteen palvelutason heikentä-
15231:                                       misestä
15232: 
15233: 
15234:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
15235:    Viime vuoden lopulla tielaitos teki päätöksen     selle ja on ristiriidassa kansalaisten yhdenvertai-
15236: lossiliikenteen palvelutasosta. Saaristokuntien      suusperiaatteen kanssa. Päätös ei myöskään ota
15237: esittämät näkökohdat on otettu päätöksessä           liikennepalvelujen heikentämisestä aiheutuvia
15238: vain vähäisessä määrin huomioon. Palvelutason        yhteiskunnan menoja huomioon, kuten ei myös-
15239: määräämisperusteet on kautta linjan valittu hy-      kään samasta syystä yksityishenkilöille aiheutu-
15240: vin teknisesti pitäen ainoastaan taloudellisia       via menoja. Tästä huolimatta heidän tulisi olla
15241: säästötavoitteita ohjeellisina. Päiväliikenteen      avainasemassa liikennettä kehitettäessä ja liiken-
15242: vuorotiheys muodostuu suoraan liikennemää-           nepolitiikkaa muotoiltaessa.
15243: rästäja yöliikenteen kiertoteiden käyttämismah-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15244: dollisuudesta. Huolestuttavaa on, että suuri osa     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15245: säästöistä kohdeunetaan reiteille, joiden palvelu-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15246: taso on jo tällä hetkellä alhainen. Huhtikuun        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15247: puoleenväliin mennessä tiepiirien tulee tehdä
15248: päätöksensä tielaitoksen kehysten pohjalta, ja                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15249: muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan ke-               ryhtyä lossiliikenteen palvelutason hei-
15250: säliikenteen käynnistyessä tänä vuonna.                     kentämisestä        paikallisyhdyskunnille
15251:    Jo tällä hetkellä palvelut ovat minimitasolla.           aiheutuvien vaikutusten huomioon otta-
15252: Niiden heikentäminen entisestään merkitsee uh-              miseksi tiepiirien päätöksenteossa?
15253: kaa saaristoalueiden tasapainoiselle kehittämi-
15254: 
15255:      Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1996
15256:          Ulla-Maj Kukkonen /r           Pehr Löv /r                   Raimo Tiilikainen /r
15257:          Eva Biaudet /r                 Klaus Bremer /r               Ola Rosendahl /r
15258:                   Håkan Malm /r                               Margareta Pietikäinen /r
15259:                                             KK 94/1996 vp                                              3
15260: 
15261: 
15262: 
15263: 
15264:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15265: 
15266:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa        ajo jo yhdenkin tielläliikkujan lauttapaikalle saa-
15267: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         pumisen perusteella on kallista ja ympäristöä
15268: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kuormittavaa (päästöt ja melu).
15269: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ulla-Maj            Tarjottavan palvelutason määrittämiseksi
15270: Kukkosen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-          kaikille yleisen tieverkon lauttapaikoille valmis-
15271: myksen n:o 94:                                        tui tiepiireille vuonna 1995 suunnitelma ja ohje.
15272:                                                       Suunnittelun kuluessa kuultiin asianosaisia kun-
15273:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tiaja informoitiin saaristoasiain neuvottelukun-
15274:        ryhtyä lossiliikenteen palvelutason hei-       taa sekä varmistettiin palautteen saanti suunnit-
15275:        kentämisestä        paikallisyhdyskunnille     telun kestäessä järjestämällä seminaari, jossa
15276:        aiheutuvien vaikutusten huomioon otta-         lauttaliikenteen ongelmia ruodittiin monista nä-
15277:        miseksi tiepiirien päätöksenteossa?            kökulmista. Saaduista rakentavista parannuseh-
15278:                                                       dotuksista monet otettiin palvelutaso-ohjeeseen
15279:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          mukaan lähes sellaisenaan. Esimerkkeinä mai-
15280: vasti seuraavaa:                                      nittakoon lauttapaikoittain sovittavat joustot
15281:                                                       ruuhkien purkamisessa ja yö liikenteen hoidossa.
15282:    Yleisellä tieverkolla on 62 lauttapaikkaa.             Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on vuo-
15283: Kaikki tielläliikkujat voivat käyttää niitä mak-      den 1996 talousarviota koskevassa mietinnös-
15284: sutta, mutta liikenteen ylläpidosta koituu valtiol-   sään todennut aikataulujen laatimisen lossilii-
15285: le 150 milj. markan vuotuiset käyttökustannuk-        kennettä varten asianmukaiseksi. Valiokunta
15286: set sekä lisäksi pääomakustannuksia. Vaikka           kiinnitti kuitenkin huomiota yöliikenteen hoita-
15287: lauttapaikkoja on korvattu ruuhkaisissa ja kan-       miseen erityisesti turvallisuusnäkökulmasta.
15288: nattavissa tapauksissa kiinteillä yhteyksillä, on     Tämä tullaan ottamaan huomioon ohjeiden täs-
15289: uusia yleisten teiden lauttapaikkoja syntynyt vii-    mennyksissä ja käytännön soveltamisessa.
15290: me vuosina lähes yhden paikan vuosivauhdilla              Käytännön toimenpiteet aikataulutuksessa
15291: hallinnollisten muutosten myötä. Valtionapua          sovitaan kaikissa tapauksissa lossikohtaisesti ko.
15292: saavia yksityistiekuntien ylläpitämiä lauttapaik-     kunnan ja tiepiirin kesken. Mm. pysyvät ja tila-
15293: koja on vielä 19 kpl.                                 päiset tarpeet tiettynä ajankohtana liikennöintiin
15294:    Saaristokuntien ja lauttojen käyttäjien etuja      otetaan huomioon kullakin lossipaikalla erik-
15295: on edistetty merkittävästi ottamalla yleisen tien     seen. Voimassa olevan tielainsäädännön mukaan
15296: osaksi usein varsin vähäliikenteisiäkin lautta-       lossien aikatauluista päättäminen kuuluu tielai-
15297: paikkoja. Vaikka lauttojen valtionapu on 80%,         toksen keskushallinnolle. Se on päätöksellään
15298: on ero yksityistiekunnan riittäväksi katsomanja       15.12.1995 hyväksynyt tiepiireille yhdenmukai-
15299: yleisen tien lauttapaikan palvelutasolla yleensä      sen ohjeen aikataulunmukaiseen liikenteeseen
15300: suuri. Kun yleisten teiden lauttojen vuosittaiset     siirtymisestä. Sen mukaan paikalliset näkökoh-
15301: käyttökustannukset ovat varsin merkittävä me-         dat tullaan ottamaan edellä mainitulla tavalla
15302: noerä, on perusteltua etsiäjärkeviä säästökohtei-     huomioon lossipaikkakohtaisesti kaikissa tiepii-
15303: ta tältäkin alueelta. Lisäksi jatkuva edestakainen    reissä.
15304: 
15305:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1996
15306: 
15307:                                                                Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
15308: 4                                           KK 94/1996 vp
15309: 
15310: 
15311: 
15312: 
15313:                                         Tili Riksdagens Talman
15314: 
15315:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       dessutom både dyrt och miljöskadligt att köra av
15316: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        och an bara för att en kund kommer till fårjplat-
15317: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-      sen.
15318: man Ulla- Maj Kukkonen m.fl. undertecknade                För att fastställa en servicenivå för alla fårj-
15319: spörsmål nr 94:                                       platser vid allmänna vägar utarbetades en plan
15320:                                                       med anvisningar för vägdistrikten som blev får-
15321:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        dig år 1995. Under planeringsskedet rådfrågades
15322:        ta för att de effekter för lokalsamhället en   parterna i saken, och skärgårdshavets delegation
15323:        försämring av servicenivån på fårjtrafi-       informerades. Dessutom försäkrade man sig om
15324:        ken medför skall beaktas då vägdistrikten      feedback genom att ordna ett seminarium på
15325:        fattar sina beslut i frågan?                   vilket problem i anknytning till fårjtrafiken pene-
15326:                                                       trerades från flera synvinklar. Flera konstruktiva
15327:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         förbättringsförslag togs med, nästan som såda-
15328: anföra följande:                                      na, i serviceansvisningen. Man kan nämna som
15329:                                                       exempel flexibla beslut beträffande enskilda fårj-
15330:    1 det allmänna vägnätet finns 62 fårjställen.      ställen när trafikstockningar reds upp och sköt-
15331: Alla som rör sig på vägarna kan använda dem           seln av nattrafik.
15332: avgiftsfritt, men statens årliga driftskostnader          Riksdagens finansutskott har i sitt betänkan-
15333: för trafiken uppgår till 150 milj. mark o~)1 utöver   de om 1996 års budget konstaterat att tidtabeller-
15334: detta kommer ännu kapitalkostnader. Aven om           na för fårjtrafiken utarbetats vederbörligt. Ut-
15335: fårjställena i tätt frekventerade och lönande fall    skottet fåste dock uppmärksamhet vid skötseln
15336: har ersatts med fasta förbindelser, har ungefår       av nattrafik ur säkerhetssynvinkel. Detta kom-
15337: under de senaste åren ett nytt fårjställe per år      mer att beaktas när anvisningarna preciseras och
15338: anlagts vid allmänna vägar till följd av adminis-     tillämpas i praktiken.
15339: trativa ändringar. Färjplatser som får statsbidrag        Om de praktiska åtgärderna vid fastställandet
15340: och uppehålls av privata väglag är 19 till antalet.   av tidtabeller beslutar kommunen och vägdi-
15341:    Skärgårdskommunernas intressen och deras           striktet alltid med de enskilda fårjplatserna som
15342: intressen som använder fårjor har märkbart            utgångspunkt. 1 enlighet med gällande lagstift-
15343: främjats genom att även rätt så lågt frekventera-     ning hör besluten om fårjornas tidtabeller till
15344: de fårj:Qlatser inkluderats som del av allmänna       vägverkets centraladministration. Centraladmi-
15345: vägar. Aven om statsbidraget är 80%, är skillna-      nistrationen har genom sitt beslut 15.12.1995
15346: den mellan den servicenivå ett privat väglag för-     godkänt en enhetlig anvisning till vägdistrikten
15347: utsätter och servicenivån på en fårjplats vid all-    för övergång till trafik enligt tidtabell. Enligt
15348: män väg rätt så stor. Eftersom de årliga drifts-      denna anvisning skalllokala synpunkter vid var-
15349: kostnaderna för fårjor vid allmänna vägar är en       je enskilt fårjställe beaktas på ovan nämnda sätt i
15350: rätt så stor utgiftspost, är det motiverat att söka   alla vägdistrikt.
15351: förnuftiga sparmål också på detta område. Det är
15352: 
15353:      Helsingfors den 13 mars 1996
15354: 
15355:                                                                    Trafikminister Tuula Linnainmaa
15356:                                              KK 95/1996 vp
15357: 
15358: Kirjallinen kysymys 95
15359: 
15360: 
15361: 
15362: 
15363:                                     Esko-Juhani Tennilä Iva-r: Vapon Peuravuonon sahan toiminnan
15364:                                        turvaamisesta Inarin kunnassa
15365: 
15366: 
15367:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
15368: 
15369:    Vapon Peuravuonon saha Inarin kunnassa on           koon. Elintarviketuotanto saa kaiken aikaa tu-
15370: tärkeä työllistäjä; se on myös puun erimuotoisen       kea, telakoille päätettiin antaa tukea, mikä on
15371: käytön lisäämisen perusta Ylä-Lapissa. Sahan           oikein, ja myös tämä pohjoinen puuta jalostava
15372: toiminnanjatkaminen tuleekin turvata valtioval-        laitos tarvitsee tukea.
15373: lan suorilla erityistoimilla, joilla parannetaan sa-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15374: han toimivuutta ja nostetaan samalla jalostusas-       tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
15375: tetta. Vain näin menetellen toimitaan käytännös-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15376: sä työttömyyden vähentämiseksi. Jos saha ajet-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15377: taisiin alas, työpaikat vähenisivät ja samalla nä-
15378: kyisi myös se, ettei aluepolitiikkaa enää maassa                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
15379: harjoiteta.                                                   Vapon Peuravuonon sahan toiminnan
15380:    Hallitus ei siis voikaan vain levitellä käsiään            turvaamiseksi ja kehittämiseksi Inarin
15381: hokien sitä, että se, mikä ei kannata, lopetta-               kunnassa?
15382: 
15383:      Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1996
15384: 
15385:                                        Esko-Juhani Tennilä Iva-r
15386: 
15387: 
15388: 
15389: 
15390: 260017
15391: 2                                         KK 95/1996 vp
15392: 
15393: 
15394: 
15395: 
15396:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
15397: 
15398:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ganisaatio ja hallinto uudistettiin vuoden 1995
15399: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        aikana ja sahan tuotanto- ja henkilöstömäärä
15400: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      sopeutettiin sahan teknisiin mahdollisuuksiin ja
15401: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-        alueelta saatavissa olevaan tukkiraaka-ainemää-
15402: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-        rään.
15403: myksen n:o 95:                                           Peuravuonon raakapuuhuollosta vastaa met-
15404:                                                      sähallitus, joka pystyy toimittamaan sahalle raa-
15405:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy      ka-ainetta noin 30 000 m 3 vuodessa, mikä riittää
15406:        Vapon Peuravuonon sahan toiminnan             toiminnan nykyisessä laajuudessa. Ympäristön-
15407:        turvaamiseksi ja kehittämiseksi Inarin        suojelupaineiden lisääntyessä tukkiraaka-aineen
15408:        kunnassa?                                     saatavuus tulee vähentymään, joten sahan kan-
15409:                                                      nattavuutta ei voida parantaa tuotantomäärää
15410:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         suurentamalla. Lapista saatavan puuraaka-ai-
15411: vasti seuraavaa:                                     neen laatu heikentää sahatavaran laatujakau-
15412:                                                      maa ja siten vähentää sahatavarasta saatavaa
15413:     Vapo Timber Oy:n Peuravuonon saha Inarin         hintaa. Lisäksi Peuravuonon sahan sijainti kau-
15414: kunnan Ivalossa tarjoaa työpaikan 17 vakinai-        kana kulutuspisteistä ja vientisatamista ja pai-
15415: selle ja 2-3 muulle henkilölle. Tämänhetkisen        kallisen rakentamistoiminnan vähäisyys sekä
15416: toimintamallin mukaan saha tuottaa 14 000 m 3        kuljetustuen poistuminen heikentävät sahan
15417: sahatavaraa ja ratapölkkyjä vuodessa ja käyttää      kannattavuutta myös vastaisuudessa.
15418: vuosittain tuontiraaka-ainetta noin 30 000 m 3•          Yhteistoimintaneuvottelut, joissa yhdessä sa-
15419: Aikaisemman toimintamallinsa mukaisesti saha         han henkilöstön kanssa pyritään löytämään kei-
15420: käytti noin 50 000 m 3 tukkiraaka-ainetta vuodes-    not sahan kannattavuuden ja jatkuvan toimin-
15421: sa.                                                  nan turvaamiseksi, aloitettiin vuoden 1995 lopul-
15422:     Peuravuonon saha on Vapo Timber Oy:n tu-         la ja ne ovat edelleen käynnissä. Toimintamallia,
15423: losyksikkö, ja sen toiminnan kannattavuutta          joka turvaisi sahan kannattavuuden toiminnan
15424: seurataan Vapo Timber Oy:n operatiivisessa seu-      jatkuvuuden, ei toistaiseksi ole löydetty. Päätök-
15425: rantajärjestelmässä. Sekä Vapo Timber Oy:n että      siä sahan toiminnan jatkamisesta tai lopettami-
15426: kunkin sen erillisen toimintayksikön tavoitteeksi    sesta ei ole tehty, koska ne riippuvat meneillään
15427: on asetettu positiivisen tuloksen saavuttaminen.     olevien yhteistoimintaneuvottelujen lopputulok-
15428: Peuravuonon sahalla tähän tavoitteeseen ei ole       sesta. Vapo Timber Oy:n tavoitteena on jatkaa
15429: ylletty edes sahateollisuuden huippusuhdantees-      Peuravuonon sahan toimintaa, mikäli se on mah-
15430: sa vuonna 1994.                                      dollista tappiota tekemättä.
15431:     Peuravuonon sahan kannattavuutta on pyrit-           Vapon taholta on ilmoitettu, ettei sahan toi-
15432: ty parantamaan sekä investoinnein että organisa-     minnanjatkamista ole suunniteltu toteutettavak-
15433: torisin järjestelyin. Sen kuivaamokapasiteettia      si edustaja Tennilän kysymyksessään tarkoitta-
15434: on lisätty vuonna 1991 ja sahalinja uudistettu       mien erityistoimien ja -tukien varassa.
15435: vuonna 1993 siirtämällä Vapo Oy:n entisen Rah-           Edellä mainitun perusteella kauppa- ja teolli-
15436: keen sahan sahauslinja Enon Uimaharjusta. Sa-        suusministeriö katsoo, että mahdollisuuksia
15437: han toimintaa on pyritty tehostamaan lukuisilla      Vapo Timber Oy:n Peuravuonon sahan kannat-
15438: pieninvestoinneilla. Tällaisten investointien        tavan liiketoiminnan turvaamiseksi ja kehittämi-
15439: määrä esimerkiksi vuonna 1995 oli noin 1 milj.       seksi selvitetään yhtiön ja henkilöstön välisissä
15440: markkaa, kun sahan liikevaihto tuolloin oli 11, 4    neuvotteluissa ja että ministeriöllä ei ole aihetta
15441: milj. markkaa ja käyttökate negatiivinen. Sahan      puuttua niiden kulkuun ainakaan tässä vaiheessa.
15442: kannattavuuden parantamiseksi sen myyntior-
15443: 
15444:      Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1996
15445: 
15446:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
15447:                                                KK 95/1996 vp                                                3
15448: 
15449: 
15450: 
15451: 
15452:                                           Tili Riksdagens Talman
15453: 
15454:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              mängden stockråvara som stod tili buds i områ-
15455: anger har Ni, Fru Talman, tiii vederbörande              det.
15456: medlem av statsrådet översänt följande av riks-             För träråvaruförsörjningen tili Peuravuono
15457: dagsman Esko-Juhani Tennilä undertecknade                svarar forststyrelsen som kan Ieverera ca 30 000
15458: spörsmål nr 95:                                          m 3 råvara tili sågen per år, vilket räcker tili med
15459:                                                          den omfattning verksamheten har idag. När mil-
15460:           Vilka åtgärder kommer Regeringen att           jöskyddstrycket ökar kommer tillgången på
15461:         vidta för att trygga och utveckla Vapos          stockråvara att minska, vilket gör att sågens lön-
15462:         Peuravuono såg i Enare kommun?                   samhet inte kan förbättras genom att produk-
15463:                                                          tionsmängden ökas. Kvaliteten på den träråvara
15464:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            som fås från Lappland ger sågvaran en Iägre
15465: anföra följande:                                         kvalitetsfördelning och sänker därmed det pris
15466:                                                          som kan fås för sågvaran. Dessutom kommer
15467:    Vapo Timber Oy:s Peuravuono såg i Ivalo i             läget för Peuravuono såg, där den Iigger långt
15468: Enare kommun erbjuder arbetsplatser åt 17 ordi-          från de ställen där förbrukningen sker och från
15469: narie anställda och 2-3 andra. Enligt dagens             exporthamnarna, och den ringa Iokala bygg-
15470: verksamhetsmodell producerar sågen 14 000 m 3            nadsverksamheten samt slopandet av transport-
15471: sågvara och syllar per år och använder årligen ca        stödet att försvaga sågens lönsamhet också i fort-
15472: 30 000 m 3 importråvara. Enligt den tidigare verk-       sättningen.
15473: samhetsmodellen använde sågen ca 50 000 m 3                 Samarbetsförhandlingar, där man tilisam-
15474: stockråvara per år.                                      mans med sågens personai försöker hitta meto-
15475:    Peuravuono såg är en av Vapo Timber Oy:s              der för att trygga lönsamheten och en fortsatt
15476: resultatenheter och hur Iönsam dess verksamhet           verksamhet vid sågen, inleddes vid slutet av år
15477: är följs genom Vapo Timber Oy:s operativa upp-            1995 och de pågår fortfarande. En verksamhets-
15478: följningssystem. Som mål både för Vapo Timber            modell som skulle trygga sågens lönsamhet och
15479: Oy och för varje av dess separata verksamhetsen-         fortsatt verksamhet vid den har hittilis inte hit-
15480: heter har ställts att ett positivt resultat skall nås.   tats. Några beslut om att låta verksamheten vid
15481: För Peuravuono såg nåddes detta mål inte ens             sågen fortgå eller lägga ned den har inte fattats,
15482: under toppkonjunkturen inom sågindustrin år              eftersom de beror på slutresultatet av de samar-
15483: 1994.                                                    betsförhandlingar som förs som bäst. Vapo Tim-
15484:    Lönsamheten för Peuravuono såg har man                ber Oy har som mål att låta verksamheten vid
15485: strävat efter att förbättra både genom investe-          Peuravuono såg fortgå, ifall detta är möjligt utan
15486: ringar och organisatoriska arrangemang. Dess             att göra förlust.
15487: torkkapacitet har ökats år 1991 och såglinjen               Från Vapo har det meddelats att man inte har
15488: förnyades år 1993 genom att såglinjen i Uimahar-         planerat att den fortsatta verksamheten vid sågen
15489: ju i Eno som hörde tili Vapos f.d. Rahke såg             skulle realiseras så att man förlitar sig på sådana
15490: flyttades över. Sågverksamheten har man försökt          specialåtgärder och -stöd som riksdagsman Ten-
15491: effektivera genom talrika småinvesteringar. Ex-          nilä avser i sitt spörsmål.
15492: empelvis år 1995 gjordes dylika investeringar för           Utgående från det ovan anförda anser han-
15493: ca 1 milj. mk medan sågen omsatte 11,4 milj. mk          dels- och industriministeriet att möjligheterna att
15494: och driftsbidraget var negativt. För förbättrande        trygga och utveckla en Iänsam företagsverksam-
15495: av sågens lönsamhet förnyades dess försäljnings-         het vid Vapo Timber Oy:s Peuravuono såg utreds
15496: organisation och administration under år 1995            vid förhandlingar mellan bolaget och personalen
15497:  och sågens produktions- och personalmängd an-           och att ministeriet inte har skäl att ingripa i deras
15498: passades tili sågens tekniska möjligheter och            gång åtminstone i detta skede.
15499: 
15500:       Helsingforsden 14 mars 1996
15501: 
15502:                                                          Handels- och industriministerAntti Kalliomäki
15503: 1
15504: 
15505: 1
15506: 
15507: 1
15508: 
15509: 1
15510: 
15511:     1
15512: 
15513:     1
15514: 
15515:     1
15516: 
15517:     1
15518: 
15519:         1
15520: 
15521:         1
15522: 
15523:         1
15524: 
15525:         1
15526: 
15527:             1
15528:                                            KK 96/1996 vp
15529: 
15530: Kirjallinen kysymys 96
15531: 
15532: 
15533: 
15534: 
15535:                                   Kimmo Kiljunen /sd ym.: Maakaasuputken rakentamisesta Venäjäl-
15536:                                      tä Suomen kautta Keski-Eurooppaan
15537: 
15538: 
15539:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
15540: 
15541:     Energiakapasiteetin tarve tulee Suomessa ny-    tö- että taloudellisuussyyt puoltavat kaasun
15542: kyarvioiden mukaan kasvamaan suunnitelluista        käyttöä perusvoimanlähteenä, jonka osuus 15
15543: säästötoimista huolimatta niin, että nykyinen       vuoden päästä kattaisi noin kolmanneksen kaa-
15544: ja rakenteilla oleva sähköntuotantokapasiteetti     sun kokonaiskulutuksesta EU:n alueella. Suo-
15545: ei tule riittämään vuosituhannen vaihteen jäl-      messa on tällä hetkellä vain yksi koeluonteinen
15546: keen. Energian saatavuuden varmistamiseksi on       laitos Kotkan Mussalossa, jossa kaasuturbiini-
15547: joko turvauduttava tuontiin tai rakennettava li-    voimala valmistaa suoraan sähköä. IVO on kui-
15548: sää tuotantokapasiteettia. Tarkoituksenmukais-      tenkin ollut rakentamassa maakaasua käyttäviä
15549: ta on vahvistaa Suomen omaa energiantuotan-         suurvoimaloita ulkomailla, kuten Englannissa.
15550: toa ja ylläpitää sen nykyinen poikkeuksellisen      Lähialueillamme mm. Pietarissa rakennetaan
15551: monipuolinen rakenne. Lisäperusvoiman läh-          osin suomalaisten voimin parhaillaan sähköte-
15552: teenä vesivoimavaroja ei juuri ole käytettävissä.   holtaan 900 megawatin kaasuvoimalaa. Se vas-
15553: Ydinvoiman käyttöä ei ole lisätty poliittisista     taa kokoluokaltaan yhtä ydinvoimalaitosta.
15554: syistä. Bioenergian ja muun uusiutuvan ener-           Maakaasu on sähköntuotannossa hinnaltaan
15555: gian kuten aurinko- ja tuulivoiman varaan ei        kilpailukykyinen hiilivoimaan nähden. Sen hin-
15556:  sähkönkulutuksen lisätarvetta voida kokonaan       takilpailukyky suhteessa ydinvoimaan riippuu
15557: jättää. Hiilivoima on ympäristövaikutuksiltaan      korkotasoarviosta, joka on määräävin tekijä
15558:  yksi ongelmallisimmista energiantuotantomuo-       ydinvoiman pääomakustannusten kokonaista-
15559:  doista. Sen sijaan uusi ja kansainvälisesti voi-   saa arvioitaessa. Pienempien tuotantoyksikkö-
15560:  makkaasti kasvava sähköntuotannon polttoai-        jensä vuoksi kaasuvoimalakapasiteettia voidaan
15561:  ne on maakaasu.                                    lisätä tasaisesti sähkönkulutuksen kasvua enna-
15562:     Viime vuonna Suomessa käytettiin 3,3 miljar-    koiden. Ympäristönäkökohdat puoltavat myös
15563:  dia kuutiometriä maakaasua. Tämä on noin 10%       vahvasti maakaasun käyttöä. Se on asutustaaja-
15564:  maan kokonaisenergiantarpeesta. Kaasuverkos-       missa ihanteellinen polttoaine: se tulee maan alle
15565:  ton alueella maakaasuenergian osuus sekä teolli-   kätkettyjä putkia pitkin, on puhdasta ja helposti
15566:  suus- että yhdyskuntakäytössä on jo noin kol-      käsiteltävää. Maakaasun puhtaus polttoaineena
15567:  mannes. Maakaasu on löytänyt paikkansa erityi-     perustuu siihen, ettei se sisällä rikkiä, raskasme-
15568:  sesti yhdistetyssä lämmön ja sähkön tuotannos-     talleja eikä palamisessa vapautuvia kiinteitä epä-
15569:  sa. Maakaasu-Suomi käsittää toistaiseksi vain      puhtauksia. Sen poltossa syntyy kuitenkin kai-
15570:  alueen, joka ulottuu Kaakkois-Suomesta pää-        kille fossiilisille polttoaineille ominaisia hiilidiok-
15571:  kaupunkiseudulle ja Pirkanmaalle. Alueellista      sidi- ja typpioksidipäästöjä. Hiilidioksidipäästöt
15572:  kattavuutta on siis mahdollisuus laajentaa. Vä-    ovat silti huomattavasti pienemmät kuin hiilen
15573:  hintään yhtä tärkeää on ottaa maakaasu käyt-       poltosta aiheutuvat. Typpioksidipäästöt ovat
15574:  töön perusvoimantuotannossa.                       myös vähäiset, ja niihin voidaan vaikuttaa polt-
15575:     Kymmenessä vuodessa käsitykset maakaasun        totekniikalla, sillä maakaasu ei sisällä orgaani-
15576:  käytöstä sähköntuotannon polttoaineena ovat        sesti sitoutunutta typpeä lainkaan. Maakaasun
15577:  täysin muuttuneet. Vuoteen 1991 asti maakaasun     puhtaan palamisen ansiosta voimalaitosten läm-
15578:  käyttäminen sähköntuotannossa oli ED-maissa        mityskattiloiden huollon tarve on vähäinen eikä
15579:   kokonaan kiellettyä. Nyt komissio arvioi, että    palaruisjätteitä synny.
15580:   vuoteen 2010 mennessä maakaasun käytön odo-          Suomi sijaitsee maantieteellisesti maailman
15581:  tetaan kasvavan 30--40 %, josta kasvusta valta-    suurimpien maakaasuesiintymien välissä, joten
15582:   osa aiheutuu sähköntuotannosta. Sekä ympäris-     kaasun riittävyys ei aiheuta ongelmia. Länsi-Si-
15583:  260017
15584: 2                                          KK 96/1996 vp
15585: 
15586: perian, Barentsinmeren, Norjan ja Pohjanmeren           Venäjän maakaasu on perinteisesti johdettu
15587: kaasuvarat muodostavat yli puolet koko maail-        Keski-Eurooppaan Ukrainan kautta kulkevassa
15588: man kaasuvaroista. Toisaalta Suomen energian-        putkessa ja uusi siirtoputkisto on juuri valmistu-
15589: kulutus henkeä kohden on ED-maiden korkein           massa Puolan läpi Saksaan. Maailman suurim-
15590: ja Yhdysvaltain jälkeen korkein läntisten teolli-    mat kaasuvarat sijaitsevat Barentsinmerellä ja
15591: suusmaiden joukossa. Yllättävää on kuitenkin         Luoteis-Siperiassa. Niiden hyödyntämiseksi on
15592: se, että maakaasun osuus Suomen energiankulu-        Venäjä suunnitellut kolmannen siirtoputkisto-
15593: tuksesta on EU-alueen alhaisin Ruotsin ja Es-        väylän rakentamista Länsi-Eurooppaan. Uusi
15594: panjan jälkeen. ED-maissa maakaasun osuus            maakaasuputki kulkisi Suomen kautta Ruotsiin
15595: kokonaisenergiantarpeesta on keskimäärin noin        ja yhtyisi Tanskassa ED-alueen kaasuverkos-
15596: 20 %, kun se Suomessa on puolet pienempi.            toon. Hanke on EU:n kiinnostuksen kohteena,
15597:    Suomessa maakaasun käytön lisäystä ovat ra-       koska kasvava kaasunkulutus edellyttää tuonnin
15598: joittaneet huoltovarmuusongelmat. Suomi on           lisäystä ja uusia tuontireittejä. Sille on siten mah-
15599: Kreikan ja Portugalin ohella ainoa EU-maa,           dollista saada EU:n rahoitusta.
15600: joka tuo kaiken käyttämänsä maakaasun yhtei-            Venäläisille Suomen kautta rakennettava uusi
15601: sön ulkopuolelta. Suomi on ollut maakaasutoi-        kaasunsiirtoväylä on sikäli kiinnostava, että vain
15602: mituksissa riippuvainen yhdestä hankintaläh-         Suomen kanssa Venäjällä on suora maayhteys
15603: teestä eli Venäjästä. Huoltovarmuutta on vahvis-     EU:n alueeseen ilman yhtään välittävää maata.
15604: tettu käyttämällä sekä teollisuudessa että yhdys-    Myös Ruotsissa on kiinnostusta hankkeeseen,
15605: kunnissa monipolttoainekattiloita. Toiminta-         joka voitaisiin toteuttaa 5-7 vuodessa. Sen to-
15606: häiriöiden sattuessa yli 90 % maakaasun kulu-        teuttamisen kannalta Suomen ja Ruotsin mark-
15607: tuksesta voidaankin heti korvata kevyellä tai ras-   kinoilla ei ole suurempaa merkitystä, vaan täh-
15608: kaalla polttoöljyllä. Siellä, missä öljyn käyttö     täin on Keski-Euroopassa. Suomessa hanke kui-
15609: varapolttoaineena ei ole mahdollista, kuten koti-    tenkin lisäisi ratkaisevasti kaasun toimitusvar-
15610: talouksissa, maakaasu voidaan korvatajoko nes-       muutta, sillä se sitoisi Suomen maakaasuverkos-
15611: tekaasulla tai nestekaasusta (propaani) ja ilmasta   ton osaksi eurooppalaista kaasuverkostoa. Hä-
15612: valmistettavalla seoskaasulla.                       tätilanteessa esimerkiksi Venäjän kaasutoimitus-
15613:     Pidemmällä jännevälillä maakaasun toimitus-      ten tyrehtyessä putkisto tarjoaisi mahdollisuu-
15614: varmuutta voidaan vahvistaa nykyistä kaasuput-       den hankkia maakaasua vastakkaiselta suunnal-
15615: kea täydentävillä tuontikana villa. Uusia hankin-    ta Länsi-Euroopasta. Se tekisi myös Suomessa
15616: tavaihtoehtoja on kolme:                             realistiseksi maakaasuun pohjautuvien suurvoi-
15617:    a) nesteytetty maakaasu eli LNG,                  maloiden rakentamisen ja siten perusvoiman
15618:     b) kaasuputki Norjasta Ruotsin läpi Suomeen      tuottamisen, kuten muualla Euroopassa on tilan-
15619: ja mahdollisesti Baltiaan,                           ne. Onhan maakaasulla energia-alalla tällä het-
15620:     c) uusi kaasuputki Venäjältä ja Barentsinme-     kellä selkeimmin kasvava tulevaisuus -ja niin
15621: reltä Suomen kautta Keski-Eurooppaan.                tulisi olla myös Suomessa.
15622:    Nesteytetty maakaasu monipuolistaa kaasun-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15623: hankintaa. Inkooseen on suunniteltu LNG-alus-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15624: ten vastaanottoterminaalia sekä kaasun varas-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15625: tointitiloja. Masa-Yards on maailman johtavia        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15626: kaasualusten valmistajia. LNG-hankevoi toimia
15627: putkikuljetusten täydentäjänä ja hätävarana.                    Katsooko Hallitus, että EU-alueen
15628:     Norjasta Ruotsin kautta Suomeen ja Baltiaan              maakaasuverkostoon kytkeytyvä, Venä-
15629: on suunniteltu kaasuputkea, jolla hyödynnettäi-              jän ja Barentsinmeren kaasua Suomen
15630: siin Pohjanmeren ja Norjanmeren runsaita kaa-                kautta Keski-Eurooppaan siirtävä uusi
15631: suvaroja. Ruotsi ei ole vielä ollut halukas panos-           kaasuputki vahvistaisi kaasun toimitus-
15632: tamaan hankkeeseen ja notjalaisetkin ovat kiin-              varmuutta ja tekisi näin maakaasusta
15633: nostuneempia oleellisesti suuremmista Keski-                 varteenotettavan perusvoiman lähteen
15634: Euroopan kuin Pohjolan markkinoista.                         Suomessa?
15635: 
15636:      Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1996
15637: 
15638:         Kimmo Kiljunen /sd             Eva Biaudet /r                   Paavo Nikula /vihr
15639:         Reino Paasilinna /sd           Reijo Lindroos /sd               Pertti Salolainen /kok
15640:                                  KK 96/1996 vp                                            3
15641: 
15642: Outi Ojala /vas               Jarmo Wahlström /vas          Marja-Leena Viljamaa /sd
15643: Gunnar Jansson /r             Sinikka Hurskainen /sd        Sirpa Pietikäinen /kok
15644: Reijo Kallio /sd              Ulla Juurola /sd              Klaus Heliberg /sd
15645: Tarja Kautto /sd              Maija Rask /sd                Ulla Anttila /vihr
15646: Tuija Brax /vihr              Kalevi Olin /sd               Reino Ojala /sd
15647: Raimo Mähönen /sd             Esa Lahtela /sd               Tapio Karjalainen /sd
15648: Tarja Filatov /sd             Veijo Puhjo /epu              Mikko Kuoppa /va-r
15649: Janina Andersson /vihr        Pertti Virtanen /evir         Markku Pohjola /sd
15650: Marjaana Koskinen /sd         Risto Kuisma /sd              Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
15651: Kari Rajamäki /sd             Olavi Ala-Nissilä /kesk       Seppo Kääriäinen /kesk
15652: Anneli Jäätteenmäki /kesk     Arja Ojala /sd                Raimo Vistbacka /ps
15653: Riitta Prusti /sd             Arto Bryggare /sd             Ola Rosendahl /r
15654: Osmo Soininvaara /vihr        Martti Korhonen /vas          Kari Uotila /vas
15655: Jorma Vokkolainen /vas        Jukka Roos /sd                Sakari Smeds /skl
15656: Päivi Räsänen /skl            Virpa Puisto /sd              Jukka Mikkola /sd
15657: Timo Laaksonen /vas           Asko Apukka /vas              Mikko Immonen /vas
15658: Iivo Polvi /vas               Tuija Maaret Pykäläinen /vihr Tero Mölsä /kesk
15659: Johannes Leppänen /kesk       Kyösti Karjula /kesk          Bjarne Kallis /skl
15660: Maija-Liisa Lindqvist /kesk   Maria Kaisa Aula /kesk        Timo Kalli /kesk
15661: Jukka Vihriälä /kesk          Matti Väistö /kesk            Jouko Jääskeläinen /skl
15662: Liisa Hyssälä /kesk           Jukka Gustafsson /sd          Aulis Ranta-Muotio /kesk
15663: Hannes Manninen /kesk         Pentti Tiusanen /vas          Johannes Koskinen /sd
15664: Anne Huotari /vas             Esko Helle /vas               Vaito Koski /sd
15665: Esko-Juhani Tennilä Iva-r     Armas Komi /kesk              Toimi Kankaanniemi /skl
15666: Ossi Korteniemi /kesk         Markku Markkula /kok          Heikki Koskinen /kok
15667: Riitta Korhonen /kok          Raimo Tiilikainen /r          Pekka Leppänen /vas
15668: Tuulikki Hämäläinen /sd       Aino Suhola /kesk             Håkan Malm /r
15669: Matti Vanhanen /kesk          Sulo Aittoniemi /kesk         Ulla-Maj Kukkonen /r
15670: Marjatta Vehkaoja /sd         Jorma Huuhtanen /kesk         Eero Lämsä /kesk
15671: Tauno Pehkonen /skl           Anu Vehviläinen /kesk         Juhani Alaranta /kesk
15672: Mats Nyby /sd                 Eila Rimmi /vas               Jorma Rantanen /sd
15673: Margareta Pietikäinen /r      Tuija Pohjola /sd             Pia Viitanen /sd
15674: Irina Krohn /vihr             Annika Lapintie /vas          Matti Saarinen /sd
15675: Ilkka Joenpalo /sd            Pehr Löv /r                   Reijo Laitinen /sd
15676: 4                                           KK 96/1996 vp
15677: 
15678: 
15679: 
15680: 
15681:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15682: 
15683:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Energiapoliittisesti tärkeä maakaasun han-
15684: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kintavarmuuskysymys tulisi uuteen valoon mah-
15685: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       dollisen uuden kaasuputken ansiosta. Näin on
15686: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kimmo            kuitenkin vain, jos putki ulottuu, ei pelkästään
15687: Kiljusen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       Ruotsiin, vaan keskieurooppalaiseen verkkoon
15688: sen n:o 96:                                           saakka. Toinen edellytys on, että kuljetettavat
15689:                                                       kaasumäärät ovat merkittävät, eli kyse on uudes-
15690:           Katsooko Hallitus, että ED-alueen           ta eurooppalaisesta kaasun valtatiestä. Tällöin
15691:        maakaasuverkostoon kytkeytyvä, Venä-           kaasukauppaan liittyisi riittävän suuria taloudel-
15692:        jän ja Barentsinmeren kaasua Suomen            lisia intressejä, jotka osaltaan olisivat varmista-
15693:        kautta Keski-Eurooppaan siirtävä uusi          massa toimitusten jatkuvuuden.
15694:        kaasuputki vahvistaisi kaasun toimitus-            Valtiovallan rooli tällaisen hankkeen aikaan-
15695:        varmuutta ja tekisi näin maakaasusta           saamisessa on varsin rajoitettu. Päätökset perus-
15696:        varteenotettavan perusvoiman lähteen           tuvat ensi sijassa liiketaloudellisiin lähtökohtiin
15697:        Suomessa?                                      ja ovat pitkälti asianomaisten, kaasua toimitta-
15698:                                                       vien ja käyttävien yritysten asia. Näistä yrityksis-
15699:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tä monet ja ehkä samalla keskeisimmät ovat mui-
15700: vasti seuraavaa:                                      ta kuin suomalaisia yrityksiä. Suomessa valtio
15701:                                                       vaikuttaa asiaan välillisesti kotimaan kaasu-
15702:     Kysymys koskee tärkeää energiapoliittista         markkinoiden osalta mm. eri energiamuotojen
15703: asiaa ja sen perusteluissa annetaan pääosin oikea     hintasuhteisiin vaikuttavana verotuksella ja säh-
15704: kuva maakaasun hankintatilanteesta ja -vaihto-        kömarkkinoiden kilpailusäädännöllä. Sen sijaan
15705: ehdoista. Hallitus voi vastata esitettyyn kysy-       subventioiden käyttö ei voi enää nykyoloissa olla
15706: mykseen periaatteessa myönteisesti, eli mahdolli-     putki- tai voimalainvestointien lähtökohtana.
15707: nen merkittävä kaasunkuljetusyhteys Venäjältä             ED:n euroopanlaajuisten energiaverkkojen
15708: Suomen kautta Keski-Eurooppaan parantaisi             ohjelma antanee rahoitusmahdollisuuksia tä-
15709: hankinnan varmuutta ja loisi edellytyksiä kaa-        mäntyyppisille hankkeille lähinnä ns. feasibility-
15710: sulle sähkön perustuotannan polttoaineena.            vaiheen selvitysten osalta. Varsinaista investoin-
15711: Asiaan liittyy kuitenkin monia reunaehtoja.           titukea ei tätä kautta ole saatavissa. Tietyn Eu-
15712:     Kysymyksessä esitetty putkihanke on suhteel-      rooppa-leiman saamisen uskotaan kuitenkin hel-
15713: lisen uusi ajatus ja sen arviointi on yritystasolla   pottavan hankkeen monivaiheista päätöksente-
15714: vasta alkuvaiheessaan. Tunnustelut potentiaali-       koa eri maissa ja mahdollisesti luottojen järjesty-
15715: sesti kiinnostuneiden osapuolten kesken ovat          mistä eurooppalaisista rahoitusinstituutioista.
15716: meneillään. Putki-investoinnin liiketaloudelliset         Kysymyksessä tarkoitetusta putkihankkeesta
15717: edellytykset ovat selvittämättä. Kaasun tuleva        voidaan siis todeta, että se on periaatteessa hyvin
15718: hintakilpailukyky Suomessa perusenergian tuo-         kiinnostava, mutta että sen toteutumiseen liittyy
15719: tannossa on avoin kysymys.                            monia epävarmuustekijöitä ja avoimia kysymyk-
15720:    Tämän kokoluokan hankkeiden aikaviiveet            siä, joiden selvittäminen on vasta käynnistymäs-
15721: ovat pitkiä. Mittavan putkiyhteyden rakentami-        sä. Hallitus seuraa aktiivisesti tämän ja muiden
15722: nen Pietarin alueelta Pohjoismaiden läpi Pohjois-     vaihtoehtoisten hankkeiden selvitystyötä ja on
15723: Saksan tienoille voi viedä vuosikymmenen suun-        tarpeellisessa määrin yhteydessä naapurimaiden
15724: nitteluvaiheesta siihen, että kaasu on käytettävis-   hallituksiin kaasuverkkojen kehittämiseksi. Hal-
15725: sä. Barentsinmeren kaasu, johon kysymyksessä          litus on varautunut ottamaan hankkeen käsitte-
15726: viitataan, lienee vielä huomattavasti pitemmällä      lyynsä mm. ED-ohjelmia silmällä pitäen sitten,
15727: tulevaisuudessa. Kyseessä ei ole siten ratkaisu       kun se on edennyt kypsempään vaiheeseen.
15728: lähitulevaisuudessa tarvittaviin energiaratkai-           Energiapolitiikkaa ei voida rakentaa yhden
15729: suihin, vaan osa pitemmän aikavälin energia-          energialähteen eikä yksittäisten epävarmojen
15730: vaihtoehtojen selvitystyötä.                          hankkeiden varaan. Päinvastoin on turvattava
15731:                                             KK 96/1996 vp                                               5
15732: 
15733: useiden vaihtoehtojen toteuttamisedellytykset jo       kypsyvien vaihtoehtojen välillä. Lähiaikoina on
15734: yksin varmuus- ja kilpailusyistä. Tähän tähtää         esimerkiksi voimayhtiöiden päätettävä vuosi-
15735: hallituksen viimejoulukuinen periaatepäätös            kymmenen vaihteen jälkeen tarvittavasta han-
15736: energiapolitiikasta. Sen mukaan mm. energiave-         kintakapasiteetista. Ratkaisut voivat perustua
15737: rotusta on tarkoitus korjata siten, että investoin-    vain markkinoilla jo oleviin kilpailukykyisiin
15738: nit energian perustuotantoon tulevat jälleen           vaihtoehtoihin. Kysymyksessä mainittu kaasu-
15739: mahdollisiksi Suomessa.                                putkihanke näyttäisi ainakin toistaiseksi kuulu-
15740:    Energiainvestointeja koskevassa päätöksen-          van optioihin, jotka tulevat mahdollisesti käyt-
15741: teossa on tarpeen tehdä ero lähiajan todellisten       töön pidemmällä aikavälillä.
15742: vaihtoehtojen ja pitkällä ajalla mahdollisesti
15743: 
15744:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1996
15745: 
15746:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
15747: 6                                           KK 96/1996 vp
15748: 
15749: 
15750: 
15751: 
15752:                                         Tili Riksdagens Talman
15753: 
15754:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Den ur energipolitisk synvinkel viktiga frägan
15755: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        om en säker tillförsel skulle framträda i en ny
15756: lem av statsrädet översänt följande av riksdags-      dager tack vare ett eventuellt nytt gasrör. Men sä
15757: man Kimmo Kiljunen m.fl. undertecknade                är fallet endast om röret inte enbart sträcker sig
15758: spörsmäl nr 96:                                       till Sverige, utan ända till det centraleuropeiska
15759:                                                       nätet. En annan förutsättning är att de gasmäng-
15760:           Anser Regeringen att ett till EU-områ-      der som skall transporteras är ansenliga, och att
15761:        dets naturgasnät anslutet nytt gasrör för      det sälunda är fråga om ett nytt europeiskt hu-
15762:        överföring av gas frän Ryssland och Ba-        vudsträk för gastransport. Gashandeln vore dä
15763:        rents hav via Finland till Centraleuropa       förenad med ekonomiska intressen som är till-
15764:        kunde öka gasens leveranssäkerhet och          räckligt stora för att bidra till att garantera leve-
15765:        på sä sätt göra naturgas till en beaktans-     ransernas kontinuitet.
15766:        värd källa till baskraft i Finland?                Det allmännas roll när det gäller att ästad-
15767:                                                       komma ett projekt av det här slaget är synnerli-
15768:   Som svar pä detta spörsmål fär jag vördsamt         gen begränsad. Besluten grundar sig i första hand
15769: anföra följande:                                      pä företagsekonomiska premisser och kommer i
15770:                                                       stor utsträckning an pä de företag som levererar
15771:     Spörsmälet gäller en viktig energipolitisk frä-   och använder gas. Bland dessa är mänga, kanske
15772: ga och i motiveringen ges en i huvudsak riktig        de viktigaste, andra än finländska företag. 1 Fin-
15773: bild av situationen och alternativen när det gäller   land utövar staten indirekt inflytande i saken pä
15774: tillförseln av naturgas. Regeringen kan ge ett i      den inhemska gasmarknaden, bl.a. genom en
15775: princip positivt svar pä spörsmälet, dvs.: en even-   beskattning som inverkar pä de olika energifor-
15776: tuell betydande förbindelse för transport av na-      mernas prisförhällanden och genom konkurrens-
15777: turgas från Ryssland via Finland till Centraleu-      regler för elmarknaden. Subventioner kan där-
15778: ropa skulle innebära större säkerhet i tillförseln    emot inte i dagens läge ligga till grund för rör-
15779: och skapa förutsättningar för användning av gas       eller kraftverksinvesteringar.
15780: som ett bränsle för basproduktionen av elektrici-         EU :s program för transeuropeiska energinät
15781: tet. Frägan är dock förknippad med mänga för-         torde erbjuda möjligheter till finansiering för
15782: behåll.                                               projekt av den här typen, närmast i fräga om s.k.
15783:     Det rörprojekt som föresläs i spörsmälet är en    feasibility-utredningar. Nägot egentligt investe-
15784: relativt ny tanke och bedömningen av projektet        ringsstöd finns inte att fä genom programmet. En
15785: på företagsnivä har endast påbörjats. Sondering-      viss europeisk prägel tros dock underlätta de
15786: ar mellan potentiella parter pägär och de före-       många faserna i beslutsprocessen i de olika län-
15787: tagsekonomiska förutsättningarna för rörinves-        derna och möjligtvis ocksä tillgängen till krediter
15788: teringen har ännu inte klarlagts. Ocksä gasens        frän europeiska finansiella institut.
15789: framtida priskonkurrensförmäga när det gäller             När det gäller det rörprojekt som avses i spörs-
15790: produktion av basenergi är en öppen fräga.            mälet kan det alltsä konstateras att det i princip
15791:     Projekt av den aktuella storleksklassen drar ut   är mycket intressant, men att genomförandet är
15792: pä tiden. Arbetet pä en betydande rörförbindelse      förenat med mänga osäkra faktorer och öppna
15793: frän S:t Petersburg-omrädet genom Norden till         frågor, och att utredningen av dessa först nu
15794: trakten av norra Tyskland kan ta ett ärtionde i       håller pä att komma i gäng. Regeringen följer
15795: anspråk frän planeringsskedet till det att gasen      aktivt utredningen av detta och alternativa pro-
15796: kan användas. Eventuella gasleveranser frän Ba-       jekt, och sköter behövliga kontakter med grann-
15797: rents hav, som det hänvisas till i spörsmälet,        ländernas regeringar i syfte att utveckla gasnä-
15798: torde ligga ännu mycket längre fram i tiden. Det      ten. Regeringen är beredd att ta upp projektet till
15799: är med andra ord inte fråga om en lösning pä den      behandling bl.a. ur EU-programmens perspek-
15800: närmaste tidens energifrägor utan en del av ut-       tiv, när det väl har framskridit till ett mognare
15801: redningarna om olika energialternativ på längre       stadium.
15802: sikt.
15803:                                             KK 96/1996 vp                                                7
15804: 
15805:    Energipolitiken kan inte byggas på en enda         nödvändigt att skilja mellan faktiska alternativ
15806: energikälla eller enskilda osäkra projekt. Tvärt-     för den närmaste framtiden och alternativ som
15807: om måste möjligheterna att genomföra flera al-        möjligtvis mognar på lång sikt. Inom kort måste
15808: ternativ tryggas redan med tanke på säkerhets-        t.ex. kraftbolagen besluta om den kapacitet som
15809: och konkurrensaspekter. Detta är målet för det        behövs efter skiftet av decenniet. Lösningarna
15810: principbeslut om energipolitiken som regeringen       kan endast grunda sig på sådana konkurrens-
15811: fattade i december. Enligt beslutet är det bl.a.      kraftiga alternativ som marknaden redan erbju-
15812: meningen att energibeskattningen skall justeras       der. Det gasrörsprojekt som spörsmålet gäller ser
15813: så att investeringar i basproduktionen av energi      åtminstone tills vidare ut att höra tili de möjlighe-
15814: på nytt blir möjliga i Finland.                       ter som kanske kommer tili användning på längre
15815:    När beslut fattas om energiinvesteringar är det    sikt.
15816: 
15817:      Helsingforsden 13 mars 1996
15818: 
15819:                                                      Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
15820:                                             KK 97/1996 vp
15821: 
15822: Kirjallinen kysymys 97
15823: 
15824: 
15825: 
15826: 
15827:                                    Esa Lahtela /sd: Viranomaisen vastineen antamisesta valittajalle
15828:                                       tiedoksi kanteluasioissa
15829: 
15830: 
15831:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15832: 
15833:     Yksittäisen kansalaisen tehdessä valituksen          Se1vempi ja kansalaisten oikeusturvan kan-
15834: tai kantelun ylimmille lainvalvontaviranomaisil-      nalta parempi menettely olisi, että kansalainen
15835: le häneen kohdistuneesta viranomaisten tai oi-        tehdessään kantelun tai valituksen saisi aina en-
15836: keuksien tekemästä päätöksestä tai viranomais-        nen päätöksentekoa lausunnon antaneen viran-
15837: ten laiminlyönnistä oikeuskanslerin tai oikeus-       omaisen vastineen tarkistettavakseen.
15838: asiamiehen toimisto asiaa selvittääkseen pyytää          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15839: poikkeuksetta lausunnon tai selvityksen asiaan        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15840: osallistuneilta instansseilta.                        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15841:     On ilmennyt, että läheskään aina ennen ylim-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15842: pien lainvalvontaviranomaisten päätöstä valitta-
15843: jalle tai kantelijalle ei toimiteta niiden viran-                Onko Hallitus tietoinen tällaisen epä-
15844: omaisten vastinetta, joilta lausuntoa on pyydet-              kohdan olemassaolosta, ja
15845:  ty. Näin ollen päätös tehdään ilman, että kante-                onko Hallitus aikonut ryhtyä sellaisiin
15846: lijaon voinut tutustua lausunnon kautta saatuun               lainsäädäntötoimiin, joiden tarkoitukse-
15847:  aineistoon.                                                  na olisi aina antaa kantelijalle tai valitta-
15848:     Tästä on seurannut tapauksia, joissa viran-               jalle ennen päätöksentekoa tiedoksi sen
15849:  omaisen antaman vaillinaisen tai virheellisen vas-           viranomaisen vastine, jota valituksen tai
15850:  tineen seurauksena on tehty päätös, jonka oikai-             kantelun alainen asia koskee?
15851:  seminen on ollut valittajan tai kantelijan kannal-
15852:  ta ainakin asian ratkaisua pitkittävä sekä ylimää-
15853:  räistä työtä ja kustannuksia lisäävä.
15854:      Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1996
15855:                                             Esa Lahtela /sd
15856: 
15857: 
15858: 
15859: 
15860:  260017
15861: 2                                            KK 97/1996 vp
15862: 
15863: 
15864: 
15865: 
15866:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15867: 
15868:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         selle varataan poikkeuksetta mahdollisuus tutus-
15869: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tua lausuntoon ja antaa siitä vastineensa. Mikäli
15870: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        viranomainen viittaa lausunnossaan yleisesti ai-
15871: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-        kaisemmin asiassa esitettyyn, vastineen hankki-
15872: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 97:       misesta valittajalta tai kantelijalta saatetaan luo-
15873:                                                        pua, koska tämän menettelyn ei voida arvioida
15874:           Onko Hallitus tietoinen tällaisen epä-       vaarantavan oikeusturvaa. Viranomaislausun-
15875:        kohdan olemassaolosta, ja                       nosta saatetaan hankkia vastine myös silloin,
15876:            onko Hallitus aikonut ryhtyä sellaisiin     kun lausuntoon sisältyy aikaisempaa perusteel-
15877:        lainsäädäntötoimiin, joiden tarkoitukse-        lisempi tai eri näkö kulmasta tehty selvitys asiassa
15878:        na olisi aina antaa kantelijalle tai valitta-   tapahtuneesta.
15879:        jalle ennen päätöksentekoa tiedoksi sen            Vastineen hankkiminen on käytännössä muo-
15880:        viranomaisen vastine, jota valituksen tai       dostunut pääsäännöksi, josta poiketaan valitus-
15881:        kantelun alainen asia koskee?                   ja kanteluasioiden käsittelyssä käytännön kautta
15882:                                                        muotoutunein samantapaisin perustein. Poik-
15883:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           keamisperusteena voi edellä mainittujen lisäksi
15884: vasti seuraavaa:                                       olla asian kiireellisyys. Esittelijöille on myös an-
15885:                                                        nettu virastokohtaisesti ohjeita vastineen anto-
15886:    Hallitusmuodon 16 §:n 2 momentissa (969/95)         mahdollisuuden varaamisesta.
15887: säädetään oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin                 Hallituksen esitykseen laiksi hallintolainkäy-
15888: edellytyksistä. Keskeisenä oikeudenmukaisen oi-        töstä (HE 217/1995 vp) sisältyy ehdotus sään-
15889: keudenkäynnin edellytyksenä mainitaan oikeus           nökseksi asianosaisen kuulemisesta oikeuden-
15890: tulla kuulluksi, minkä oikeuden turvaamisesta          käyntiaineistosta ennen asian ratkaisemista. Eh-
15891: tulee hallitusmuodon mainitun säännöksen mu-           dotetun säännöksen (34 §)mukaan asianosaiselle
15892: kaan säätää lailla.                                    on varattava ennen asian ratkaisemista tilaisuus
15893:    Voimassa olevaan hallintotuomioistuimia             antaa selityksensä muiden tekemistä vaatimuk-
15894: koskevaan lainsäädäntöön ei sisälly asianosaisen       sista ja sellaisista selvityksistä, jotka voivat vai-
15895: kuulemista koskevia säännöksiä lukuun otta-            kuttaa asian ratkaisuun. Ehdotuksen mukaan
15896: matta ylimääräisestä muutoksenhausta hallinto-         asian saa ratkaista asianosaista kuulematta, jos
15897: asioissa annetun lain (200/66) 9 §:ää,joka koskee      vaatimusjätetään tutkimatta tai hylätään heti tai
15898: asianosaisen kuulemista ylimääräisen muutok-           jos kuuleminen on muusta syystä ilmeisen tarpee-
15899: senhakemuksen johdosta. Mainitun säännöksen            tonta.
15900: mukaan sille, jonka oikeutta asia koskee, on va-           Hallintolainkäytöstä säädettäväksi ehdotettu
15901: rattava tilaisuus selityksen antamiseen, jollei        laki koskee hallintolainkäyttöä yleisissä hallinto-
15902: muutoksenhakemusta jätetä tutkimatta tai jollei        tuomioistuimissa. Lakia sovellettaisiin myös hal-
15903: sitä ole pidettävä tarpeettomana. Säännöksiä           lintoviranomaisissa ja erityisissä muutoksenha-
15904: asianosaisen oikeudesta tutustua tai antaa vasti-      kulautakunnissa niiden käsitellessä hallintopää-
15905: neensa asiaan hankitusta ratkaisseen viranomai-        töksistä tehtyjä valituksia. Lain soveltamisesta
15906: sen lausunnosta ei sisälly nykyiseen lainsäädän-       vesituomioistuimissa on annettu erillinen halli-
15907: töön.                                                  tuksen esitys (HE 218/1995 vp). Edellä mainitun
15908:    Käytännössä hallintotuomioistuimissa ja             soveltamisalarajauksen vuoksi laki ei koske
15909: muissa lainkäyttö-ja kanteluasioita käsittelevis-      eduskunnan oikeusasiamiehen ja valtioneuvos-
15910: sä viranomaisissa noudatetaan menettelyä, jossa        ton oikeuskanslerin ratkaisutoimintaa.
15911: vastineen hankkimistarve ratkaistaan asian val-           Hallituksen esityksen (HE 217/1995 vp) perus-
15912: misteluvaiheessa tapauskohtaisesti. Mikäli asian       telujen mukaan tavanmukainen menettely olisi
15913: ratkaisseen viranomaisen lausuntoon sisältyy           niin kuin nykyisinkin, että valituksen johdosta
15914: sellaista, jota viranomainen ei ole esittänyt asian    hankitaan muiden asianosaisten selitykset ja
15915: käsittelyn aikaisemmassa vaiheessa, asianosai-         päätöksen tehneen hallintoviranomaisen lausun-
15916:                                              KK 97/1996 vp                                            3
15917: 
15918: to heti valituksen vireilletulon jälkeen. Selityksen   vastineen hankkimisesta lakiehdotuksessa mai-
15919: ja lausunnon saamisen jälkeen voidaan hankkia          nituissa tapauksissa luopua. Sääntelymalli, jossa
15920: valittajan vastine.                                    viranomaislausunnot lähetettäisiin poikkeukset-
15921:    Ehdotettu sääntely korostaa hallintolainkäyt-       ta tiedoksi asianosaiselle mahdollista vastineen
15922: töasioiden asianmukaisen valmistelun tärkeyttä.        antamista varten, lisäisi hallintolainkäyttöelin-
15923: Sääntely mahdollistaa toisaalta hallintolainkäyt-      ten käsittelyaikoja. Tämä puolestaan heikentäisi
15924: töelinten harkinnan siinä suhteessa, voidaanko         yleisesti oikeusturvan toteutumista.
15925:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1996
15926: 
15927:                                                                      Oikeusministeri Kari Häkämies
15928: 4                                            KK 97/1996 vp
15929: 
15930: 
15931: 
15932: 
15933:                                          Tili Riksdagens Talman
15934: 
15935:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       sitt utlåtande allmänt hänvisar tili det som tidiga-
15936: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         re framförts i ärendet kan man avstå från att
15937: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       inhämta ett bemötande av ändringssökanden el-
15938: man Esa Lahtela undertecknade spörsmål nr 97:          ler av den som anfört klagomål, eftersom detta
15939:                                                        förfarande inte kan anses äventyra rättssäkerhe-
15940:           Är Regeringen medveten om förekom-           ten. Det kan hända att man inhämtar ett bemö-
15941:        sten av ett dylikt missförhållande, och         tande med anledning av myndighetsutlåtandet
15942:           har Regeringen ämnat vidta lagstift-         också i sådana fall när utlåtandet innehåller en
15943:        ningsåtgärder som skulle ha som mål att         grundligare eller ur en annan synvinkel gjord
15944:        en person som anfört klagan eller sökt          utredning av det skedda än tidigare.
15945:        ändring alltid före beslutsfattandet skulle         Inhämtandet av bemötande har i praktiken
15946:        delges bemötandet av den myndighet som          blivit en huvudregel som man i behandlingen av
15947:        det ärende över vilket klagan eller besvär      besvärsärenden och klagomål avviker från på
15948:        anförts gäller?                                 likadana grunder som utkristalliserats via praxis.
15949:                                                        Förutom de ovan nämnda kan ärendets bråd-
15950:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          skande natur utgöra en grund för att avvika från
15951: anföra följande:                                       huvudregeln. Föredragandena har också äm-
15952:                                                        betsverksvis getts anvisningar om praxis vid
15953:    I 16 § 2 mom. (969/95) regeringsformen stad-        beredandet av möjlighet att avge bemötande.
15954: gas om förutsättningarna för en rättvis rätte-             I regeringens proposition med förslag tili för-
15955: gång. Som en central förutsättning för en rättvis      valtningsprocesslag (RP 217/1995 rd) ingår ett
15956: rättegång nämns rätten att bli hörd. Enligt nämn-      förslag tili stadgande om hörande av part med
15957: da stadgande i regeringsformen skall denna rätt        anledning av rättegångsmaterialet innan ett ären-
15958: tryggas i lag.                                         de avgörs. Enligt det föreslagna stadgandet
15959:    I gällande lagstiftning om förvaltningsdom-         (34 §) skall innan ett ärende avgörs en part bere-
15960: stolarna finns inga stadganden om hörande av en        das tillfålle att avge förklaring med anledning av
15961: part med undantag för 9 § lagen om extraordinärt       andras yrkanden och sådan utredning som kan
15962: ändringssökande i förvaltningsärenden (200/66),        inverka på hur ärendet kommer att avgöras. En-
15963: som gäller hörande av en part med anledning av         ligt förslaget kan ärendet avgöras utan att en part
15964: en extraordinär ändringsansökan. Enligt nämn-          hörs, om yrkandet lämnas utan prövning eller
15965: da lagrum skall om ej ändringsansökan avvisas          omedelbart förkastas eller om hörande av annan
15966: eller omedelbart förkastas, den vars rätt saken        orsak är uppenbart onödigt.
15967: rör beredas tilitälle att avgiva förklaring, såframt       Den föreslagna förvaltningsprocesslagen skall
15968: detta ej bör anses uppenbart onödigt. Stadgan-         tiliämpas på förvaltningsrättskipning i allmänna
15969: den om en parts rätt att bekanta sig med eller         förvaltningsdomstolar. Lagen skall också tilläm-
15970: avge bemötande med anledning av ett utlåtande          pas i förvaltningsmyndigheter och i särskilda
15971: av den myndighet som avgjort ärendet ingår inte        nämnder som har inrättats för att behandla ären-
15972: i gällande lagstiftning.                               den som gäller sökande av ändring då dessa be-
15973:    I praktiken iakttas vid förvaltningsdomstolar-      handlar besvär i förvaltningsärenden. Om till-
15974: na och vid andra myndigheter som behandlar             lämpningen av lagen i vattendomstolarna har
15975: rättskipningsärenden och klagomål ett förfaran-        avlåtits en särskild regeringsproposition (RP
15976: de enligt vilket behovet att inhämta ett bemötan-      21811995 rd). På grund av ovan nämnda begräns-
15977: de avgörs från fall tili fall under beredningsske-     ning av tillämpningsområdet gäller lagen inte
15978: det. Om det i utlåtandet av den myndighet som          riksdagens justitieombudsmans och justitiekans-
15979: avgjort ärendet ingår något sådant som myndig-         Jerns i statsrådet verksamhet då dessa avgör ett
15980: heten inte har framfört i ett tidigare behandlings-    ärende.
15981: skede bereds parten utan undantag en möjlighet             Enligt motiveringen tili regeringens proposi-
15982: att bekanta sig med utlåtandet och ge sitt bemö-       tion (RP 217/1995 rd) skall detnormala förfaran-
15983: tande med anledning av det. Om myndigheten i           det liksom nu vara att de övriga parternas förkla-
15984:                                           KK 97/1996 vp                                           5
15985: 
15986: ringar och ett utlåtande av den förvaltningsmyn-   tili prövning i fråga om huruvida man i de fall
15987: dighet som har fattat beslutet skaffas så snart    som nämns i lagförslaget kan avstå från att in-
15988: besvären har anhängiggjorts. Efter att förkla-     hämta bemötande. En regleringsmodell enligt
15989: ringarna och utlåtandet har inkommit kan det       viiken myndighetsutlåtandena utan undantag
15990: vara skäl att låta ändringssökanden ge ett bemö-   skulle sändas tili en part för kännedom för avgi-
15991: tande.                                             vande av ett eventuellt bemötande skulle för-
15992:    Den föreslagna regleringen betonar vikten av    länga behandlingstiderna vid förvaltningsrätt-
15993: en behörig beredning av förvaltningsrättskip-      skipningsorganen. Detta skulle igen allmänt leda
15994: ningsärendena. Regleringen ger å andra sidan       tili att rättsskyddet skulle förverkligas sämre.
15995: förvaltningsrättskipningsorganen en möjlighet
15996: 
15997:      Helsingforsden 13 mars 1996
15998: 
15999:                                                                  Justitieminister Kari Häkämies
16000:                                               KK 98/1996 vp
16001: 
16002: Kirjallinen kysymys 98
16003: 
16004: 
16005: 
16006: 
16007:                                     Arja Ojala /sd ym.: Luottamushenkilöiden eläkkkeiden kertasuori-
16008:                                         tuksina maksamisen vaikutuksesta työttömyysturvaan ja työt-
16009:                                         tömyyseläkkeisiin
16010: 
16011: 
16012:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
16013: 
16014:    Kunnallinen luottamushenkilöeläke lakkau-            satojatuhansia markkoja. Näin suuri kertasuori-
16015: tettiin vuonna 1992. Kuntien eläkevakuutus              tus vaikuttaa enemmän kuin yhden kuukauden
16016: maksaa tämän vuoden aikana kaikki kertyneet             työttömyysturvaan. Pahimmassa tapauksessa
16017: luottamushenkilöeläkkeet kertasuorituksina ko-          "kultaiseen kädenpuristukseen" verrattavissa
16018: konaan pois. Perusteluna on, että eläkerekisterin       oleva kertasuoritus voi vaikuttaa vahingollisesti
16019: ylläpito tulevina vuosikymmeninä olisi liian työ-       työttömyyseläkeoikeuden syntymiseen. Yksit-
16020: lästä ja mutkistaisi entisestään eläkejärjestelmää.     täisten kansalaisten ahdinko ei varmasti ole ollut
16021: Pienehköjen eläkkeiden kertasuorituksena mak-           luottamushenkilöeläkejärjestelmän purkajien
16022: saminen on täysinjärkevää ja perusteltua. Keski-        tarkoitus. Uskomme, että kysymyksessä on pi-
16023: määräinen kertasuoritus on noin 3 500 markkaa.          kemminkin eri järjestelmien yhteensovituksen
16024:     Eläkkeiden maksatuksen alettua on tullut ilmi       monimutkaisuudesta johtuva vahinko, jonka oi-
16025: tapauksia, joissa luottamushenkilöeläke on kat-         kaiseminen on myös hallituksen etu.
16026: kaissut työttömyyskorvauksen maksamisen. So-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16027: siaali- ja terveysministeriö on tulkinnut, että         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16028: luottamushenkilöeläke on työttömyysturvalain            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16029: mukainen lakisääteinen sosiaalietuus, joka estää        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16030: työttömyysturvan saamisen. Ministeriö on kui-
16031:  tenkin katsonut, ettei kertasuorituksena makset-                 Mitä Hallitus aikoo tehdä, että luotta-
16032: tu eläke voi vaikuttaa enempää kuin yhden kuu-                 mushenkilöeläkkeiden maksatus kerta-
16033:  kauden työttömyyskorvaukseen, mikä on koh-                    suorituksina ei vaikuta enempää kuin yh-
16034:  tuullista.                                                    den kuukauden työttömyysturvan mene-
16035:     Kuitenkin luottamushenkilöeläkettä on voi-                 tykseen ja ettei se vaaranna työttömyys-
16036:  nut kertyä joillekin aktiivisille kansalaisille jopa          eläkkeelle pääsemistä?
16037:       Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1996
16038: 
16039:                       Arja Ojala /sd                             Maija Rask /sd
16040:                       Tarja Kautto /sd                           Leena Luhtanen /sd
16041: 
16042: 
16043: 
16044: 
16045:  260017
16046: 2                                          KK 98/1996 vp
16047: 
16048: 
16049: 
16050: 
16051:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
16052: 
16053:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tavaksi aiottavia luottamushenkilöeläkkeitä on
16054: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       n. 16 500 kpl ja vastaisia luottamushenkilöeläk-
16055: olette 27 päivänä helmikuuta 1996 päivätyn kir-     keitä arviolta hieman yli 240 000 kpl. Tiedot on
16056: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    saatu kuntien eläkevakuutukselta.
16057: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja           Luottamushenkilöiden eläkkeitä koskevaa la-
16058: Arja Ojalan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-     kia valmisteltaessa ja eläkkeiden kertasuorituk-
16059: myksen n:o 98:                                      sesta päätettäessä ei asiakirjojen perusteella ollut
16060:                                                     esillä sen vaikutus työttömyyspäivärahaan.
16061:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, että luotta-      Työttömyysturvalain voimassa olevien sään-
16062:        mushenkilöeläkkeiden maksatus kerta-         nösten perusteella luottamushenkilöeläke on
16063:        suorituksena ei vaikuta enempää kuin         otettava huomioon työttömyyspäivärahaa mak-
16064:        yhden kuukauden työttömyysturvan me-         settaessa. Kysymyksessä on työttömyysturvalain
16065:        netykseen ja ettei se vaaranna työttö-       27 §:ssä tarkoitettu lakisääteinen etuus. Etuuden
16066:        myyseläkkeelle pääsemistä?                   lakisääteisyyttä arvioitaessa ei sillä ole merkitys-
16067:                                                     tä, että eläke maksetaan kertasuorituksena, kos-
16068:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ka lain nimenomaisen säännöksen mukaan eläke
16069: vasti seuraavaa:                                    voidaan maksaa myös ennen eläketapahtumaa.
16070:                                                        Työttömyysturvalaissa ei kuitenkaan ole eri-
16071:    Kunnallisten luottamushenkilöiden eläkelaki      tyistä säännöstä kertasuorituksena maksettavan
16072: kumottiin lailla 981192, joka tuli voimaan          eläkkeen jaksottamisesta vastaavalla tavalla
16073: 1.1.1993. Lain 2 §:n mukaan ne kunnallisten luot-   kuin työttömyysturvalain 5 §:n 1 momentin 13
16074: tamushenkilöiden eläkelain mukaiset eläkkeet,       kohdan perusteella esimerkiksi jaksotetaan ns.
16075: jotka ovat alkaneet ennen lain voimaantuloa,        kultainen kädenpuristus tai muu vastaava etuus
16076: suoritetaan edelleen. Samoin maksetaan lain         riippumatta nimikkeestä. Näin ollen kertasuori-
16077: 3 §:n mukaan eläketapahtuman sattuessa ennen        tuksena maksettu eläke otetaan huomioon työt-
16078: 1.1.1993 voimassa olleista luottamustehtävistä      tömyyspäivärahaa maksettaessa työttömyystur-
16079: karttunut eläke. Kumotun lain mukaista eläkettä     valain 27 §:n mukaisesti sen kuukauden aikana,
16080: ei enää kartu vuoden 1992jälkeisistä luottatnus-    jona se on maksettu. Pelkästään yhden kuukau-
16081: tehtävistä. Eläketapahtuma oli lain mukaanjoko      den ajalta suoritettu päivärahan epääminen sillä
16082: vanhuuseläkeiän täyttyminen tai työkyvyttö-         perusteella, että vähennettävän etuuden vuoksi
16083: myys.                                               päivärahaa ei jää maksettavaksi, ei vie henkilöltä
16084:     Lain 3 §:n mukaan ennen sen voimaantuloa        oikeutta eläkkeen ns. tulevaan aikaan.
16085: alkaneet eläkkeet tai osa niistä voidaan maksaa        Sosiaali- ja terveysministeriö on tiedottanut
16086: kertakorvauksena myös ennen eläketapahtu-           etuuden huomioon ottamisesta päivärahan mak-
16087: maa. Kuntien eläkelaitoksen valtuuskunta päätti     sajille 20.2.1996 päivätyllä kirjeellä.
16088: kokouksessaan 16.6.1994 maksaa kaikki alka-            Sellaiset lakisääteiset etuudet, jotka eivät vä-
16089: neet ja karttuneet luottamushenkilöiden eläke-      hennä työttömyyspäivärahaa, on lueteltu lain
16090: lain mukaiset eläkkeet kertasuorituksena vuoden     27 §:ssä. Nämä ovat yleensä joko perustoimeen-
16091: 1996 aikana. Varsinaisen periaatteen lisäksi val-   tulon turvaamiseen tai erilaisten kustannusten,
16092: tuuskunta hyväksyi kertasuorituksen laskenta-       haitan taikka vahingon korvaamiseen tarkoitet-
16093: perusteet ja jäsenyhteisöjen maksuja koskevan       tuja lakisääteisiä etuuksia. Vaikka luottamus-
16094: menettelyn. Edelleen päätettiin, että kertasuori-   henkilöeläkkeen kertasuoritus ei sellaisenaan ole
16095: tus maksetaan vain, jos sen määrä on vähintään      rinnastettavissa laissa suojattuihin etuuksiin, ei
16096: 50 markkaa.                                         kyseisen etuuden vähentämistä työttömyystur-
16097:    Luottamushenkilöeläkkeiden kertasuoritta-        vaetuudesta voida pitää perusteltuna. Tämän
16098: minen koskee arviolta yhteensä n. 295 000 henki-    johdosta sosiaali- ja terveysministeriö on ryhty-
16099: löä. Maksussa olevia, kertasuorituksena makset-     nyt valmistelemaan hallituksen esitystä työttö-
16100:                                          KK 98/1996 vp                                            3
16101: 
16102: myysturvalain muuttamiseksi siten, ettei kerta-   eläkkeitä oteta huomioon työttömyyspäivära-
16103: suorituksena maksettavia luottamushenkilöiden     haa maksettaessa.
16104: 
16105:      Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1996
16106: 
16107:                                                   Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
16108: 4                                            KK 98/1996 vp
16109: 
16110: 
16111: 
16112: 
16113:                                          Tili Riksdagens Talman
16114: 
16115:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       engångsersättningar som uppgår till minst 50 mk
16116: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den        skall betalas ut.
16117: 27 februari 1996 till vederbörande medlem av              Utbetalningen av de förtroendevaldas pensio-
16118: statsrådet översänt följande av riksdagsman Arja       ner i form av en engångsersättning gäller upskatt-
16119: Ojala m.fl. undertecknade spörsmål nr 98:              ningsvis sammanlagt ca 295 000 personer. Anta-
16120:                                                        let sådana löpande pensioner för förtroendeval-
16121:            Vad ämnar Regeringen göra för att           da som avses att bli utbetalda i form av engångs-
16122:         utbetalningen av pensioner för förtroen-       ersättningar uppgår till ca 16 500, medan antalet
16123:         devalda i form av en engångsersättning         framtida pensioner uppgår till uppskattningsvis
16124:         inte skallleda till att personeroa i fråga     drygt 240 000. Dessa uppgifter har lämnats av
16125:         går miste om annat än utkomstskyddet           kommunernas pensionsförsäkring.
16126:         för arbetslösa för en månads tid och att           Med utgångspunkt i de handlingar som finns i
16127:         arrangemanget inte skall äventyra möj-         ärendet hade man, när lagen om de förtroende-
16128:         ligheterna till arbetslöshetspensionering?     valdas pensioner bereddes och beslutet om pen-
16129:                                                        sionernas utbetalning i form av engångsersätt-
16130:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ningar fattades, inte tagit upp frågan om en-
16131: anföra följande:                                       gångsersättningens verkningar på arbetslöshets-
16132:                                                        dagpenningen.
16133:    Lagen om pension för kommunala förtroen-               1enlighet med de gällande stadgandena i lagen
16134: devalda upphävdes genom en lag (981/92) som            om utkomstskydd för arbetslösa skall pensionen
16135: trädde i kraft den 1 januari 1993. 1 2 § i sistnämn-   för kommunala förtroendevalda beaktas vid ut-
16136: da lag stadgas att de pensioner enligt lagen om        betalningen av arbetslöshetsdagpenning. Det är
16137: pension för kommunala förtroendevalda som              här fråga om en i 27 § i nämnda lag avsedd lag-
16138: har börjat löpa innan denna lag trätt i kraft          stadgad förmån. En bedömning av förmånens
16139: fortfarande betalas. Om ett pensionsfall inträffar     lagstadgade status visar att det saknar betydelse
16140: betalas likaså enligt 3 § den pension som intjänats    att pensionen betalas i form av en engångsersätt-
16141: i förtroendeuppdrag som varit i kraft före den 1       ning, eftersom pensionen i enlighet med ett ut-
16142: januari 1993. Pension i en1ighet med den upphäv-       tryckligt stadgande i lagen kan betalas ut även
16143: da lagen intjänas inte längre på grundval av för-      före pensionsfallet.
16144: troendeuppdrag efter 1992. Enligt 1agen var pen-           Lagen om utkomstskydd för arbetslösa inne-
16145: sionsfallet en följd av att den förtroendevalda        håller dock inte något särskilt stadgande om så-
16146: antingen uppnått den allmänna pensionsåldern           dan periodisering av pension i form av engångs-
16147: eller blivit arbetsoförmögen.                          ersättning som skulle motsvara det förfarande
16148:    Enligt 3 § i lagen kan de pensioner - eller en      enligt 5 § 1 mom. 13 punkten lagen om utkomst-
16149: del av pensionerna som börjat löpa innan lagen         skydd för arbetslösa enligt vilket s.k. fallskärms-
16150: trädde i kraft betalas i form av en engångsersätt-     avtal eller andra motsvarande förmåner kan pe-
16151: ning även före pensionsfallet. Delegationen för        riodiseras oberoende av vilka benämningar man
16152: kommunala pensionsanstalten beslöt vid sitt            gett dessa förmåner. Av detta följer att en pen-
16153: möte den 16 juni 1994 att alla de pensioner i          sion som betalats ut i form av engångsersättning
16154: enlighet med lagen om pension för kommuna1a            skall beaktas vid utbetalningen av arbetslöshets-
16155: förtroendevalda som påbörjats och intjänats            dagpenning den månad under viiken engångser-
16156: skall betalas i form av en engångsersättning un-       sättningen betalats ut och på det sätt som stadgas
16157: der 1oppet av 1996. Förutom detta principiella         i 27 § lagen om utkomstskydd för arbetslösa. Den
16158: bes1ut godkände delegationen grunderna för ut-         omständigheten att arbetslöshetsdagpenningen
16159: räkningen av engångsersättningen samt förfa-           förvägras för en månad på den grund att dagpen-
16160: randet gällande medlemssamfundens betalning-           ning inte utbetalas till följd av pensionsförmån-
16161: ar. Vidare beslöt de1egationen att endast sådana       ens reducerande effekt, leder inte till att personen
16162:                                                 KK 98/1996 vp                                               5
16163: 
16164: i fråga går miste om sin rätt tili s.k. återstående tid     gångsutbetalningen av pensioner för förtroende-
16165: när det gäller pensionen.                                   valda inte som sådan kan jämställas med de i
16166:     Social- och hälsovårdsministeriet har genom             Iagen skyddade förmånerna, kan det inte anses
16167: en skrivelse daterad den 20 februari 1996 infor-            motiverat att förmånen i fråga minskar beloppet
16168: merat dagpenningsutbetalarna om att ovan                    av utkomstskyddet för arbetslösa. Av den anled-
16169: nämnda förmån skall beaktas.                                ningen har social- och hälsovårdsministeriet in-
16170:     De lagstadgade förmåner som inte reducerar              lett beredningen av en regeringsproposition ge-
16171: arbetslöshetsdagpenningen finns uppräknade i                nom viiken man avser att ändra lagen om ut-
16172: 27 § lagen om utkomstskydd för arbetslösa.                  komstskydd för arbetslösa så att de pensioner för
16173: Dessa förmåner är i regel sådana lagstadgade                förtroendevalda som betalas i form av engångs-
16174: förmåner som är avsedda antingen för tryggan-               ersättning inte skall beaktas vid utbetalningen av
16175: det av basutkomsten eller för kompenserandet av             arbetslöshetsdagpenning.
16176: olika kostnader, men eller skador. Även om en-
16177: 
16178:       Helsingforsden 28 mars 1996
16179: 
16180:                                                           Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
16181:                                              KK 99/1996 vp
16182: 
16183: Kirjallinen kysymys 99
16184: 
16185: 
16186: 
16187: 
16188:                                     Bjarne Kallis Iski ym.: Vahingonkorvauskanteista säästöpankkien
16189:                                         hallituksen jäseniä vastaan
16190: 
16191: 
16192:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
16193: 
16194:     Vakuusrahaston ratkaisut korvauskanteiden             Samaan perusteeseen ovat alioikeudet viitan-
16195: nostamisesta tai nostamatta jättämisestä säästö-       neet ratkaisuissaan, tosin siten, että Lahdessa
16196: pankkien hallitusten jäseniä vastaan ovat herät-       kanne hylättiin, koska vastuuvapaus oli myön-
16197: täneet julkisuudessa suurta huomiota.                  netty. Joensuun käräjäoikeudessa vastuuvapau-
16198:     Yleisölle on jäänyt sellainen käsitys, että kor-   den myöntämisellä ei taas ollut merkitystä ja
16199: vauskannetta ei ole nostettu, jos hallitus on muo-     hallituksen jäsenet tuomittiin korvausvastuu-
16200: dostunut hyvässä yhteiskunnallisessa asemassa          seen.
16201: olevista henkilöistä. Mikäli säästöpankin halli-          Olemme hyvin tietoisia tuomioistuinten riip-
16202: tus on muodostunut "tavallisista", kunnassa            pumattomuuden suuresta merkityksestä sekä
16203: yleisesti arvostetuista, tunnollisista ja ahkerista    muutoksenhakumenettelystä, mutta tosiasia on
16204: henkilöistä, vakuusrahasto on ryhtynyt korvaus-        kuitenkin se, että käräjäoikeuksien ratkaisut
16205: kanteeseen.                                            herättävät huomiota kansalaisten keskuudessa.
16206:     Tosiasia on, että vakuusrahaston päätökset         Yhteiskuntaan ei saa levitä sellaista käsitystä,
16207: ovat perustuneet teetettyihin selvityksiin kor-        etteivät kansalaiset ole tasa-arvoisia lain ja viran-
16208: vauskanteiden nostamisen edellytyksistä, mutta         omaisten edessä.
16209: yhtä selvää on se, että yleinen mielipide                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
16210: korvauskanteiden nostamisesta on edellä kuva-          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16211: tun kaltainen.                                         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16212:     Yleisesti voidaan todeta, että suuria luotto-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16213: tappioita kärsineiden säästöpankkien hallituk-
16214: sien jäseniä vastaan ei korvauskannetta ole nos-                  Onko Hallitus tietoinen siitä, että kor-
16215: tettu (Helsingin, Tampereen, Turun ja Vaasan                   vauskanteiden nostaminen tai nosta-
16216: seudut), mutta kylläkin pienempien säästöpank-                 matta jättäminen on synnyttämässä käsi-
16217:  kien hallituksia vastaan. Perustelu kanteen nos-              tyksen, että kansalaiset eivät ole tasa-ar-
16218:  tamatta jättämisen puolesta oli esimerkiksi Hel-              voisia lain edessä, ja
16219: singin Suomalaisen Säästöpankin tapauksessa                       mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16220:  se, että isännistö oli myöntänyt pankin johdolle              ryhtyä asian suhteen?
16221:  vastuuvapauden. Näinhän oli myönnetty myös
16222:  niille hallituksille, joita vastaan korvauskanne
16223:  kuitenkin on nostettu.
16224: 
16225:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1996
16226: 
16227:                      Bjarne Kallis /skl                         Jouko Jääskeläinen /skl
16228:                      Tauno Pehkonen /skl                        Sakari Smeds /skl
16229: 
16230: 
16231: 
16232: 
16233: 260017
16234: 2                                          KK 99/1996 vp
16235: 
16236: 
16237: 
16238: 
16239:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
16240: 
16241:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       setta erityistarkastus päätyi toteamukseen, että
16242: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        "huolimatta vastuuvapauden myöntämisestä va-
16243: olette 28 päivänä helmikuuta 1996 päivätyn kir-      kuusrahaston tulee selvittää, antavatko tarkas-
16244: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     tuksessa esiintulleet havainnot aiheen vahingon-
16245: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Bjarne Kal-       korvauskanteen nostamiseen vai ei". Todetta-
16246: liksen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      koon tässä, että vastuuvapauden myöntämisestä
16247: n:o 99:                                              huolimatta ajettava vahingonkorvauskanne tu-
16248:                                                      lee ensiksikin nostaa kolmen vuoden kuluessa ja
16249:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että kor-   toiseksi tulee olla esittää" olennaista uutta" isän-
16250:        vauskanteiden nostaminen tai nostamat-        tien kokouksella olleeseen tietoon verrattuna.
16251:        ta jättäminen on synnyttämässä käsityk-       Juuri tätä "olennaisen uuden tiedon" vaatimusta
16252:        sen, että kansalaiset eivät ole tasa-arvoi-   asianajajat joutuivat lausunnoissaan pohtimaan
16253:        sia lain edessä, ja                           sen pohdinnan lisäksi, mikä liittyi erityistarkas-
16254:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tuksissa esitettyjen laiminlyöntien asiapohjai-
16255:        ryhtyä asian suhteen?                         seen moitittavuuteen.
16256:                                                         Vakuusrahasto paneutui erityisesti tilintar-
16257:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kastajien ja asianajajien ohjaamiseen, jotta me-
16258: vasti seuraavaa:                                     nettely olisi yhdenmukaista kaikkien pankkien
16259:                                                      kohdalla. Saadut asianajajien lausunnot käytiin
16260:    Julkisuudessa on esitetty väitteitä säästöpank-   vakuusrahastossa läpi käytettävissä olleidenjou-
16261: kien eriarvoisesta kohtelusta vahingonkorvaus-       lukuun 1993 viikkojen aikana. Vaikka lausun-
16262: kanteiden nostamisen yhteydessä. Väitteet eivät      toja lähtökohtaisesti pidettiin luotettavina ja hy-
16263: ole yhtä todellisuuden kanssa.                       vään asiantuntemukseen perustuvina, ei yksi-
16264:    Erityistarkastusta koskeva säännös otettiin       kään lausunto mennyt valtion vakuusrahaston
16265: valtion vakuusrahastosta annettuun lakiin maa-       valmistelussa läpi ilman kriittistä arviointia. Osa
16266: liskuussa 1993. Sen mukaisesti tuli mm. "tarkas-     lausunnoista johti jatkokeskusteluihin asianaja-
16267: taa pankin johdon ja asiakkaiden mahdollisia         jan kanssa. Viime vaiheessa lausunnoista tehtiin
16268: väärinkäytöksiä, joista on voinut aiheutua va-       yhteenvedet vakuusrahaston johtokunnan pää-
16269: hinkoa pankille ja joista voi olla seuraubena        töksentekoa varten.
16270: vahingonkorvausvastuu tai rikosoikeudellinen            Suomen Säästöpankkiin yhdistyi yhteensä 43
16271: vastuu". Täten vakuusrahaston toimintaa ohjaa-       säästöpankkia, pieniä ja suuria. Korvauskanteet
16272: massa on kaiken aikaa ollut eduskunnan selkeä        nostettiin 25 säästöpankissa. Päättäessään edel-
16273: tahdonilmaisu.                                       lyttää korvauskanteiden nostamista vakuusra-
16274:     Vahingonkorvauskanteisiin johtaneisiin eri-      haston johtokunta totesi erityisesti, että "vahin-
16275: tyistarkastuksiin käytettiin yhdeksän kuukautta      gonkorvausvastuiden realisoitumista on arvioitu
16276: ja runsaasti yli kymmenen henkilötyövuotta. Tä-      siten, että yli turvaavan vakuuden tapahtuneen
16277: hän tulee lisätä vielä parinkymmenen asianajo-       luetotuksen lisäksi on edellytetty toimivaltuuden
16278: toimiston tekemä työ syksyn 1993 aikana. Va-         ylittämistä, pankin vakavaraisuuden vaaranta-
16279: kuusrahaston keskeinen tehtävä oli ohjeistaa         mista tai muuta vastaavaa pankin toiminnan
16280: työtä niin, että tarkastuksen periaatteet olivat     kannalta olennaista moitittavaa toimenpidettä
16281: yhdenmukaiset kaikissa pankeissa. Sama koski         tai laiminlyöntiä". Pankkitoimintaan kuuluu ris-
16282: oikeudellisia lausuntoja antaneita asianajajia,      kinotto, minkä takia luottotappio - suuri tai
16283: joilta pyydettiin kannanottoa siihen, onko eri-      pieni -ei yksin ole missään pankissa riittänyt
16284: tyistarkastuksissa esiintulleiden seikkojen perus-   korvauskanteen nostamisen perusteeksi. Koska
16285: teella edellytettävä vahingonkorvauskanteita vai     Suomen Säästöpankki SSP:n perustamista oli
16286: ei. Asianajajat joutuivat nimenomaisesti otta-       edeltänyt säästöpankkiryhmän valitsema strate-
16287: maan kantaa vastuuvapauden myöntämisen oi-           gia luoda noin 170 säästöpankista 38 alueellista
16288: keudelliseen merkitykseen, sillä lähes poikkeuk-     suurehkoa säästöpankkia, oli SSP:n sisällä tulos-
16289:                                              KK 99/1996 vp                                               3
16290: 
16291: yksiköinä lukuisa määrä pieniä säästöpankkeja.         sille kuuluvalla oikeudella niin isännistön pää-
16292: Ottaen huomioon tässä kuvattu SSP:n rakenne            töksenteon oikeudellista merkitystä kuin eri ase-
16293: on kanteita ehdottomasti nostettu suhteessa            massa olevien henkilöiden yhteisöoikeudellisen
16294: enemmän suurissa kuin pienissä säästöpankeis-          vastuun merkitystä. Jo nyt on havaittavissa tuo-
16295: sa. Esimerkkinä mainittakoon Etelä-Pohjan-             mioissa enemmän yhdenmukaisuutta kuin epä-
16296: maan Säästöpankki, johon fuusioitui noin 30            yhtenäisyyttä. Samanlaisia tuomiot eivät voi
16297: paikallista säästöpankkia. Sen enempää Etelä-          koskaan ollakaan, sillä kaikki tapaukset ovat
16298: Pohjanmaan Säästöpankki kuin siihen fuusioitu-         erilaisia eivätkä suoraan toisiinsa verrattavia.
16299: neet pienet säästöpankit eivät ole kanteiden koh-          Hallituksen mahdollisuudet korjata vääristy-
16300: teina. Samalla on selkeästi todettava, että säästö-    neitä käsityksiä ovat rajalliset. Julkisuudessa ei
16301: pankin koolla sinällään ei kanteiden nostamises-       ole mahdollista selostaa yksityiskohtia yksittäis-
16302: sa ole ollut mitään merkitystä.                        ten säästöpankkien erityistarkastuksesta eikä
16303:    Lähes kolme vuotta kanteiden nostopäätösten         tarkastukseen liittyvistä asianajajien havainnois-
16304: jälkeen ja kahdentoista alioikeustuomion ollessa       ta. Vakuusrahaston toimet ovat perustuneet
16305: tiedossa on havaittavissa, että käräjäoikeudet         asiantuntijoiden tekemiin erityistarkastuksiin ja
16306: ovat lähes poikkeuksetta päätyneet siihen, että        niitä seuranneeseen laajaan selvittelytyöhön.
16307: vastuuvapauden myöntäminen ei ole ollut este           Nostetut kanteet on annettu tuomioistuinlaitok-
16308: kanteiden nostamiselle. Toinen merkittävä yh-          sen käsiteltäväksi ja arvioitavaksi. Tutustuminen
16309: denmukainen piirre tuomioissa on korvauksen            tuomioiden perusteluihin saattaisi omalta osal-
16310: määrän kohtuullistaminen. Tämä kaikki osoit-           taan korjata virheellisiä käsityksiä ja vääristynei-
16311: taa, että tuomioistuinlaitos tulkitsee sille ja vain   tä ennakkoluuloja.
16312: 
16313:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1996
16314: 
16315:                                                                                    Ministeri Arja Alho
16316: 4                                            KK 99/1996 vp
16317: 
16318: 
16319: 
16320: 
16321:                                          Till Riksdagens Talman
16322: 
16323:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           den, trots att ansvarsfrihet beviljats, skall utreda
16324: anger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av          om de iakttagelser som gjorts vid granskningen
16325: den 28 februari 1996 till vederbörande medlem av       ger anledning att väcka skadeståndstalan eller
16326: statsrådet översänt följande av riksdagsman            inte. En skadeståndstalan som utförs trots bevil-
16327: Bjarne Kallis m.fl. undertecknade spörsmål nr          jad ansvarsfrihet skall för det första väckas inom
16328: 99:                                                    tre år, och för det andra skall det finnas något
16329:                                                        väsentligt nytt att förete i förhållande till den
16330:           Är Regeringen medveten om att väck-          information som framkommit vid principalernas
16331:        ande av skadeståndstalan eller avstående        möte. Advokaterna blev tvungna att i sina utlå-
16332:        från väckande av talan ger upphov tili          tanden dryfta just detta krav på väsentlig ny
16333:        uppfattningen att medborgarna inte är           information, liksom även den på sak baserade
16334:        jämlika inför lagen, och                        klanderbarheten hos de försummelser som fram-
16335:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        kommit vid specialgranskningarna.
16336:        ta i detta hänseende?                              Säkerhetsfonden koncentrerade sig speciellt
16337:                                                        på revisorernas och advokaternas arbete så att
16338:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          förfarandet skulle vara enhetligt i fråga om alla
16339: anföra följande:                                       banker. Vid säkerhetsfonden gjordes en genom-
16340:                                                        gång av advokaternas utlåtanden under de till
16341:    1 offentligheten har det framförts påståenden       buds stående veckorna i december 1993. Trots att
16342: om en olikvärdig behandling av sparbankerna i          utlåtandena i princip ansågs vara tillförlitliga och
16343: anslutning till väckandet av skadeståndstalan.         baserade på god sakkunskap passerade inte ett
16344: Påståendena överensstämmer inte med verklig-           enda utlåtande statens säkerhetsfonds beredning
16345: heten.                                                 utan kritisk bedömning. En del av utlåtandena
16346:     Ett stadgande om specialgranskning intogs i        ledde till vidare diskussioner med advokaten. 1
16347: lagen om statens säkerhetsfond i mars 1993. En-        slutskedet gjordes sammandrag av utlåtandena
16348: ligt detta skall det bl.a. granskas "om det eventu-    för beslutsfattandet i säkerhetsfondens direk-
16349: ellt har förekommit sådana missbruk från led-          tion.
16350: ningens och kundernas sida som har kunnat ska-            Med Sparbanken i Finland fusionerades sam-
16351: da banken och följaktligen leda tili skadestånds-      manlagt 43 sparbanker, stora och små. Skade-
16352: ansvar eller straffrättsligt ansvar". Säkerhets-       ståndstalan väcktes i 25 sparbanker. När säker-
16353: fondens verksamhet har på detta sätt hela tiden        hetsfondens direktion beslöt förutsätta att skade-
16354: styrts av en klar viljeförklaring av riksdagen.        ståndstalan väcks konstaterade den särskilt att
16355:     För de specialgranskningar som ledde till ska-     realiseringen av skadeståndsansvaren har be-
16356: deståndstalan användes nio månader och väl             dömts så att det förutom kreditgivning över be-
16357: över tio årsverken. Därtill kommer det arbete          tryggande säkerhet har förutsatts en överskrid-
16358: som ett tjugotal advokatbyråer utförde hösten          ning av befogenheterna, äventyrande av bankens
16359: 1993. En viktig uppgift för säkerhetsfonden var        soliditet eller någon annan motsvarande bety-
16360: att ge anvisningar för arbetet så att gransknings-     dande åtgärd eller försummelse som är klander-
16361: principerna var enhetliga i alla banker. Detta         värd med hänsyn till bankens verksamhet. Bank-
16362: gällde även advokater som gav juridiska utlåtan-       verksamhet är förknippad med risktagning och
16363: den och som ombads ta ställning till om man på         därför har en kreditförlust- stor eller liten-
16364: basis av de fakta som framkommit vid special-          inte ensam varit tillräcklig som grund för väckan-
16365: granskningarna skall förutsätta skadeståndsta-         de av skadeståndstalan i någon bank. Eftersom
16366: lan eller inte. Advokaterna blev uttryckligen          bildandet av Sparbanken i Finland- SBF före-
16367: tvungna att ta ställning tili den rättsliga betydel-   gåtts av sparbanksgruppens strategi att skapa 38
16368: sen av beviljandet av ansvarsfrihet, eftersom spe-     regionala större sparbanker av ca 170 sparban-
16369: cialgranskningarna nästan undantagslöst sluta-         ker, fanns det, såsom resultatenheter inom SBF,
16370: de med ett konstaterande om att säkerhetsfon-          ett stort antal små sparbanker. Med beaktande
16371:                                                KK 99/1996 vp                                              5
16372: 
16373: av den ovan beskrivna strukturen hos SBF fram-           principalernas beslutsfattande som betydelsen av
16374: står det som helt klart att talan i relativt sett fler   det associationsrättsliga ansvaret hos personer i
16375: fall väckts i stora än i små sparbanker. Ett exem-       olika ställning. Redan nu kan man i domarna
16376: pel är Etelä-Pohjanmaan Säästöpankki, med vii-           skönja mer enhetlighet än oenhetlighet. Domar-
16377: ken ca 30 lokala sparbanker fusionerades. Var-           na kan aldrig vara likadana, eftersom alla fall är
16378: ken Etelä-Pohjanmaan Säästöpankki eller de               olika och inte direkt jämförbara med varandra.
16379: små sparbanker som fusionerades med den är                  Regeringens möjligheter att rätta tili snedvrid-
16380: föremål för talan. Samtidigt bör det klart konsta-       na uppfattningar är begränsade. Det är inte möj-
16381: teras att sparbankens storlek i sig inte har haft        ligt att i offentligheten redogöra för detaljer i
16382: någon betydelse när talan väckts.                        specialgranskningen a v enskilda sparbanker eller
16383:     Nästan tre år efter det att besluten om att          för advokaternas iakttagelser i anslutning tili
16384: väcka talan fattades och med kännedom om tolv            granskningen. Säkerhetsfondens åtgärder har
16385: underrättsdomar kan man se att tingsrätterna             baserat sig på de specialgranskningar som utförts
16386: nästan undantagslöst har kommit tili att bevil-          av sakkunniga och på det därpå följande omfat-
16387: jande av ansvarsfrihet inte har utgjort något hin-       tandeutredningsarbetet. Frågan om väckande av
16388: der för väckande av talan. Ett annat betydande           talan har överförts på domstolväsendet för åtgär-
16389: enhetligt drag i domarna är jämkningen av ersätt-        dande och bedömning. Möjligheten att ta del av
16390: ningsbeloppet. Allt detta visar att domstolsvä-          motiveringen tili domarna kan för sin del vara
16391:  sendet med den rätt som tillkommer det och              ägnad att rätta tili felaktiga uppfattningar och
16392: endast det tolkar såväl den rättsliga betydelsen av      snedvridna fördomar.
16393: 
16394:       Helsingfors den 20 mars 1996
16395: 
16396:                                                                                      Minister Arja Alho
16397:                                                KK 100/1996 vp
16398: 
16399: Kirjallinen kysymys 100
16400: 
16401: 
16402: 
16403: 
16404:                                       Reijo Kallio /sd: Teknologiayritysten pääomahuollon turvaami-
16405:                                           sesta
16406: 
16407: 
16408:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
16409: 
16410:    Pienten ja keskisuurten yritysten merkitys             tiin yrityksen perustajat, pankkilaina, lainajulki-
16411: Suomen kansantaloudessa on erittäin suuri. Vii-           selta vailaita sekä avustus julkiselta vallalta. Yli-
16412: me vuosina alle 500 henkilöä työllistävät yrityk-         voimaisesti suosituin lisärahoitusmuoto oli avus-
16413: set ovat työllistäneet noin 65% kaikkien yritysten        tus julkiselta vallalta.
16414: työvoimasta. Erityisesti laman aikana pk-yritys-              Julkisen rahoituksen saatavuuden havaittiin
16415: ten merkitys korostui niin Suomessa kuin muual-           olevan positiivisessa yhteydessä viennin osuu-
16416: lakin Euroopassa, kun suuret yritykset eivät enää         teen liikevaihdosta, menneen ajan kasvuprosent-
16417: ole jatkaneet totuttua kasvuaan.                          tiin, tulevien tilikausien arvioituun kannattavuu-
16418:     Pienet ja keskisuuret teknologiayritykset ovat        teen, tuotekehityspanostukseen, tuotteen ainut-
16419: monesta syystä erityisen haluttavia koko kansan-          laatuisuuteen ja johdon kykyihin. Julkinen valta
16420: talouden kannalta. Teknologiayritysten työllis-           on siis kohdistanut rahoituksensa teknologia- ja
16421: tävä vaikutus on tutkimusten mukaan muita yri-            kasvukeskeisiin vientiyrityksiin.
16422: tyksiä suurempi, koska niiden eloonjäämispro-                 Yritykset keskimäärin odottivat rahoituksen
16423: sentti on keskimääräistä korkeampi. Esimerkiksi           saatavuuden rajoittavan toimintaansa seuraa-
16424: sähkö- ja elektroniikkateollisuus työllistää ny-          vien vuosien aikana. Eniten rahoituksen rajoitta-
16425: kyisin lähes 45 000 työntekijää ja toimihenkilöä.         via vaikutuksia odottivat yritykset, joilla oli tut-
16426: Tehtyjen arvioiden mukaan työpaikat saattaisi-            kimushetkellä rahoituksen saatavuusongelmia,
16427: vat olla kaksinkertaistettavissa vuoteen 2000             jotka odottivat kasvavansa voimakkaimmin ja
16428: mennessä.                                                 jotka kokivat teknologiansa tason korkeaksi ja
16429:     Teknologiayritykset tarjoavatkin merkittävää          tuotteensa ainutlaatuisiksi.
16430: kasvupotentiaalia verrattuna perinteisempien                  Pitemmällä tähtäimellä tiedon ja osaamisen
16431: toimialojen yrityksiin. Ulkomaanmarkkinoille              sekä teknologian korkea taso ovat ainoa tie suo-
16432:  on helpompi mennä aloilla, joilla koko markki-           malaisen teollisuuden ja myös työllisyyskehityk-
16433: nat kasvavat eikä kilpailu ole pelkästään vakiin-         sen myönteiselle kehitykselle.
16434:  tuneiden kilpailijoiden välistä nollasummapeliä.             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16435:     Jotta pk-yritykset ja erityisesti teknologiayri-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16436:  tykset voivat saavuttaa niille asetettavat tavoit-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16437:  teet, tulee niillä olla riittävät toimintaedellytykset   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16438:  kasvun saavuttamiseen. Yhtenä merkittävim-
16439:  mistä yritysten kasvua rajoittavista tekijöistä                      Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus on
16440:  Suomessa on perinteisesti pidetty pääomahuol-                     ryhtynyt taikka aikoo ryhtyä yritysten
16441:  toa.                                                              tutkimus- ja tuotekehitysvarojen lisäämi-
16442:     Kun tutkittiin teknologiayritysten rahoitusta,                 seksi sekä erityisesti korkean teknologian
16443:  niin tavallisimmiksi alkurahoituslähteiksi todet-                 yritysten pääomahuollon turvaamiseksi?
16444: 
16445:       Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1996
16446: 
16447:                                                 Reijo Kallio /sd
16448: 
16449: 
16450: 
16451: 
16452: 260017
16453: 2                                          KK 100/1996 vp
16454: 
16455: 
16456: 
16457: 
16458:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
16459: 
16460:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       on vahvistettu teknologiapoliittisin keinoin. Sa-
16461: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        malla on lisätty kansainvälisen teknologiayhteis-
16462: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      työn mahdollisuuksia.
16463: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Reijo Kal-         Kauppa- ja teollisuusministeriön yhteydessä
16464: lion näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        toimiva pienen ja keskisuuren yritystoiminnan
16465: 100:                                                 neuvottelukunta on laatinut ehdotuksen uudeksi
16466:                                                      pk-poliittiseksi ohjelmaksi, joka julkistettiin
16467:           Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus on     23.2.1996. Ohjelmassa esitetyt suositukset pai-
16468:        ryhtynyt taikka aikoo ryhtyä yritysten        nottuvat pk-yritysten toimintaympäristön kehit-
16469:        tutkimus- ja tuotekehitysvarojen lisäämi-     tämiseen, ja ne sisältävät myös pk-rahoitusmark-
16470:        seksi sekä erityisesti korkean teknologian    kinoiden vahvistamista koskevia suosituksia.
16471:        yritysten pääomahuollon turvaamiseksi?        Ohjelma on ollut lausuntokierroksella. Kauppa-
16472:                                                      ja teollisuusministeriö valmistelee ohjelman to-
16473:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          teuttamiseen liittyviä toimenpiteitä huhtikuun
16474: taen seuraavaa:                                      1996loppuun mennessä.
16475:                                                         Vakuuksien puute on edelleen yleisimmäksi
16476:    Huipputeknologian tuotteiden vientiosuus on       koettu rahoitusongelma pk-yrityksissä. Inves-
16477: viime vuosina kasvanut ED-maista voimakkaim-         tointihankkeen ollessa kannattava siihen yleensä
16478: min Suomessa, jossa kauppa oli vuonna 1993           löytyy rahoitus yksityisiltä rahoitusmarkkinoil-
16479: ensimmäistä kertaa ylijäämäinen (noin miljardi       ta. Sen sijaan rahoituksen hankkiminen aineetto-
16480: markkaa). Huipputeknologian tuotteet perustu-        rniin investointeihin on erityisen vaikeaa: reaali-
16481: vat määrätietoiseen tutkimus- ja kehitystyöhön,      vakuuksien puute ehkäisee etenkin pk-yritysten
16482: jota tehdään sekä yrityksissä että yritysten ja      mahdollisuuksia investoida tutkimus- ja tuoteke-
16483: tutkimuslaitosten välisenä yhteistyönä.              hitystoimintaan.
16484:    Tutkimus- ja kehitystoiminta sekä pk-yritys-         Kauppa- ja teollisuusministeriön asettama sel-
16485: ten toimintamahdollisuuksien parantaminen            vitysmies Veijo Kauppinen on tehnyt selvityksen
16486: ovat sekä hallitusohjelman että kauppa- ja teolli-   eri vaihtoehdoista takaustoiminnan kehittämi-
16487: suusministeriön painopistealueita. Hallitvksen       seksi sekä niiden kustannusvaikutuksista. Selvi-
16488: tavoitteena on, että yksityisen sektorin kasvava     tys valmistui tammikuussa 1996 ja on ollut lau-
16489: panostus mukaan lukien tutkimus- ja kehitystoi-      suntokierroksella. Ministeriö tulee tekemään
16490: mintaan suunnattavien investointien kansantuo-       asiaan liittyvät päätökset kevään 1996 aikana.
16491: teosuus kasvaa. Tutkimustoimintaa suunnataan            Kauppa- ja teollisuusministeriö on 25.11.1995
16492: erityisesti elinkaarenaan nouseville teollisen ja    päättänyt julkisten pääomasijoittajien työnjaon
16493: palveluosaamisen aloille. Hallitus edistää inno-     kehittämisestä. Uudessa työnjaossa SITRAn
16494: vatiivisten pk-yritysten verkottumista, vientiä ja   rooliksi on nähty erikoistuminen teknologiara-
16495: kansainvälistymistä parantamalla erityisesti nii-    hastoihin sekä tutkimusrahoituksen jatkona syn-
16496: den vakuus- ja riskirahoitusmahdollisuuksia.         tyvien innovaatioiden kaupallistamiseen. Par-
16497:    Valtionyhtiöiden omistuspohjan laajentami-        haillaan selvitetään myös pääomasijoittamisen
16498: sesta saatavia tuloja käytetään teollisuuden tuo-    tarjoamia mahdollisuuksia aikavien innovatii-
16499: tantoedellytyksiä ja teollisuuden rakennetta vah-    visten yritysten rahoituksen kehittämisessä ja eri-
16500: vistaviin menokohteisiin kuten tutkimus- ja tuo-     tyisesti Suomen Teollisuussijoitus Oy:n roolia
16501: tekehitysrahoituksen sekä pk-yritysten riskira-      pääomasijoittajanaja Kera Oy:n roolia osaami-
16502: hoituksen lisäämiseen hallitusohjelman ja talous-    sen tarjoajana alueellisen pääomasijoitustoimin-
16503: poliittisen ministerivaliokunnan kannanoton          nan edelleen kehittämiseksi.
16504: mukaisesti.                                             Vaikka Suomessa on useita yksityisiä ja julki-
16505:    Maassamme harjoitettu teknologiapolitiikka        sia riskirahoittajia, ei suomalainen riskirahoitus-
16506: on ollut pitkäjänteistä: Yritysten, tutkimuslai-     järjestelmä ole vielä riittävän kehittynyt: kaik-
16507: tosten ja korkeakoulujen välistä verkottumista       kein riskialtteimman aloitusvaiheen pääomara-
16508:                                               KK 100/1996 vp                                              3
16509: 
16510: hoitus on vaikea järjestää, koska pääomasijoitta-        tuotekehityslainaksi. Oman pääoman ehtoisella
16511: jilla ei ole riittäviä vakuuksia sijoitusten onnistu-    tuotekehityslainalla tuetaan tuotekehityslainan
16512: misesta.                                                 tavoin korkeaan ja kilpailukykyiseen teknologi-
16513:     Kauppa- ja teollisuusministeriössä sekä tek-         seen tasoon tähtääviä tuotekehityshankkeita,
16514: nologian kehittämiskeskuksessa TEKESissä on              joiden toteuttamiseen liittyy teknologisia riskejä.
16515: tunnistettu aloittavien korkean teknologian yri-         Oman pääoman ehtoista lainaa käsitellään yri-
16516: tysten pääomahuollon ongelmat. Tutkimus- ja              tyksen taseessa muusta vieraasta pääomasta eril-
16517: tuotekehitystoimintaa tuetaan joko avustus- tai          lisenä eränä. Sillä mahdollistetaan siten tuoteke-
16518: lainamuotoisilla tuilla tai niiden yhdistelmillä.        hitystoimintaa harjoittavan yrityksen vakavarai-
16519:     Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 1996          suusasteen säilyminen ja sillä voidaan parantaa
16520: lisätalousarvioksi sisältää uutena momenttina            alkuvaiheessa olevan korkean teknologian yri-
16521: (32.44.85) esityksen oman pääoman ehtoiseksi             tyksen rahoitusasemaa.
16522: 
16523:      Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1996
16524: 
16525:                                                         Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
16526: 4                                            KK 100/1996 vp
16527: 
16528: 
16529: 
16530: 
16531:                                          Tili Riksdagens Talman
16532: 
16533:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Landets tekno1ogipo1itik har haft stor spänn-
16534: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         vidd: Nätbildningen mellan företag, forsknings-
16535: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       anstalter och högskolor har förstärkts med tek-
16536: man Reijo Kallio undertecknade spörsmål nr             nologipo1itiska medel. Samtidigt har möj1ighe-
16537: 100:                                                   terna till internationellt teknologiskt samarbete
16538:                                                        utökats.
16539:           Hurdana åtgärder har Regeringen vid-             Delegationen för små och medelstora företags
16540:        tagit eller har den för avsikt att vidta för    verksamhet, som arbetar i ans1utning till handels-
16541:        att öka företagens medel för forskning          och industriministeriet, har sammanställt ett för-
16542:        och produktutveckling samt särskilt för         slag till ett nytt sm-politiskt program, som offent-
16543:        att trygga högteknologiföretagens kapi-         liggjordes den 23 februari 1996. Programmets
16544:        ta1försörjning?                                 rekommendationer gäller tili stor del en utveck-
16545:                                                        1ing av sm-företagens verksamhetsmi1jö och tar
16546:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt          också sikte på en stärkt finansmarknad för dessa
16547: anföra följande:                                       företag. Programmet har varit ute på remiss.
16548:                                                        Handels- och industriministeriet bereder åtgär-
16549:    De högtekno1ogiska produkternas andel i ex-         der för genomförande av programmet, som skall
16550: porten har bland EU-1änderna vuxit kraftigast i        vara k1ara till s1utet av april.
16551: Finland: 1993 visade handeln för första gången             Bristen på säkerheter ses fortfarande som det
16552: ett överskott (ca en mi1jard mark). Högtekno1o-        allmännaste finansieringsproblemet i små och
16553: giska produkter bygger på ett må1medvetet              mede1stora företag. För 1önsamma investerings-
16554: forsknings- och utveck1ingsarbete som utförs           projekt kan i allmänhet finansiering fås på den
16555: både inom företagen och i samarbete med forsk-         privata finansmarknaden. Däremot är det sär-
16556: ningsansta1ter.                                        ski1t svårt att skaffa pengar för immateriella in-
16557:    Forsknings- och utveck1ingsverksamheten             vesteringar: bristen på rea1a säkerheter utgör ett
16558: samt förbättringar av små och mede1stora före-         hinder särskilt för sm-företags möj1igheter att
16559: tags (sm-företags) verksamhetsmöjligheter utgör        investera i forskning och produktutveck1ing.
16560: viktiga områden både i regeringsprogrammet                 Utredningsmannen Veijo Kauppinen, som
16561: och i handels- och industriministeriets verksam-       tillsatts av hande1s- och industriministeriet, har
16562: het. Regeringen har ställt som mål att den ande1       klar1agt olika alternativ för en utveck1ing av ga-
16563: av nationa1produkten som består av investering-        rantiverksamheten samt kostnadsverkningarna
16564: ar i forskning och utveck1ing, den privata sek-        av dessa. Utredningen b1ev fårdig i januari 1996
16565: torns insatser inräknade, skall öka. Forskning         och har genomgått remissbehand1ing. Ministe-
16566: skall utövas särski1t inom de branscher för indu-      riet kommer att fatta bes1ut i frågan under våren
16567: striellt och serviceinriktat kunnande som befin-       1996.
16568: ner sig i expansionsstadiet. Regeringen främjar            Den 25 november 1995 bes1öt handels- och
16569: innovativa sm-företags nätbi1dning, export och         industriministeriet om utvecklande av de offent-
16570: internationa1isering, särskilt genom att förbättra     1iga kapita1investerarnas arbetsförde1ning. En-
16571: deras möj1igheter att ställa säkerheter och få risk-   ligt den nya förde1ningen anses SITRA:s rollvara
16572: kapital.                                               att specia1isera sig på tekno1ogifonder och kom-
16573:    lnkomster från breddningen av statsbo1agens         mersia1isering av innovationer som kommer till
16574: ägarbas används till utgiftsobjekt som stärker         som ett resultat av investeringar i forskning. Som
16575: industrins produktionsförutsättningar och              bäst utreds också de möj1igheter som kapitalin-
16576: struktur, såsom ökad finansiering för forskning        vesteringar erbjuder när det gäller att utveckla
16577: och produktutveck1ing samt riskfinansiering för        finansieringen av innovativa företag i livscyke1ns
16578: små och medelstora företag i enlighet med reger-       in1edande skede samt i synnerhet Fin1ands Indu-
16579: ingsprogrammet och finanspolitiska ministerut-         striinvestering Ab:s roll som kapita1investerare
16580: skottets ställningstagande.                            och Kera Ab:s roll som tillhandahållare av kun-
16581:                                             KK 100/1996 vp                                             5
16582: 
16583: nande vid en vidareutveckling av den regionala             Regeringens proposition tili riksdagen om en
16584: ka pi talin vesteringsverksamheten.                    tilläggsbudget för 1996 innehåller ett nytt mo-
16585:    Ä ven om det finns ett flertal privata och of-      ment (32.44.85) för produktutvecklingslån i form
16586: fentliga riskfinansiärer i Finland, är det finska      av eget kapital. Med produktutvecklingslån i
16587: riskkapitalsystemet ännu inte tiliräckligt utveck-     form av eget kapital stöds, precis som med pro-
16588: lat: det är svårt att ordna kapitalfinansieringen      duktutvecklingslån, sådana produktutvecklings-
16589: för ett företags mest riskabla inledande skede,        projekt som syftar tili en hög och konkurrens-
16590: eftersom kapitalplacerarna inte kan få tillräckli-     kraftig teknologisk nivå och som, när de genom-
16591: ga säkerheter för att garantera att investeringen      förs, är förknippade med tekniska risktaganden.
16592: utlöper väl.                                           Kapitallånet behandlas som en separat post i
16593:     Handels- och industriministeriet samt tekno-       företagets balansräkning, skilt från övrigt främ-
16594: logiska utvecklingscentralen, TEKES, har iden-         mande kapital. Lånet gör det sålunda möjligt för
16595: tifierat de problem som nyetablerade högtekno-         företag som bedriver produktutveckling att bibe-
16596: logiföretag ställs inför i fråga om kapitalförsörj-    hålla en högre soliditet och kan användas tili att
16597: ningen. Forskning och produktutveckling stöds          förbättra den finansiella ställningen för ett hög-
16598: antingen genom understöd i form av bidrag eller        teknologiföretag som befinner sig i början av sin
16599: Iän eller kombinationer av dessa.                      livscykel.
16600: 
16601:      Helsingforsden 19 mars 1996
16602:                                                       Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
16603:                             j
16604:                         j
16605:                         j
16606:                     j
16607:                     j
16608:                 j
16609:                 j
16610:             j
16611:             j
16612:         j
16613:         j
16614:     j
16615:     j
16616: j
16617: j
16618:                                               KK 101/1996 vp
16619: 
16620: Kirjallinen kysymys 101
16621: 
16622: 
16623: 
16624: 
16625:                                     Arto Bryggare/sd ym.: Henkilöautojen verotuskohtelun muuttami-
16626:                                         sesta
16627: 
16628: 
16629:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
16630: 
16631:     Suomi on laaja ja harvaan asuttu maa, jonka         kia emme saa laajalti maassamme käyttöön uu-
16632: useissa osissa henkilöauton käyttö on käytän-           sissa autoissa olevia olennaisia liikenneturvalli-
16633: nössä välttämätöntä työ-, asiointi- ja vapaa-ajan       suutta parantavia laitteita, kuten ABS-jarruja,
16634: liikkumisessa. Henkilöauton hankinnan ja käy-           ilmatyynyjä, törmäyslistoja jne.
16635: tön verotus on kuitenkin liikenneministeriön               Vastaavasti ympäristövaikutukset pahentu-
16636: Oulun yliopiston taloustieteen laitoksella teettä-      vat autokannan yhä vanhentuessa. On syytä
16637: män tutkimuksen mukaan vertailukelpoisista              muistaa, että uusissa autoissa pakollisena olevat
16638: Euroopan maista Tanskan jälkeen toiseksi ki-            katalysaattorit puhdistavat autojen keskeisimpiä
16639: reintä.                                                 pakokaasupäästöjä jopa 80-90-prosenttisesti.
16640:     Auton hankinnan verottaminen on tällä het-          Näin ollen yksi uusi auto aiheuttaa saman verran
16641: kellä auto- ja moottoripyöräverolain 3 §:n mu-          päästöjä kuin kymmenen keski-ikäistä kataly-
16642: kaan 100 prosentin tasolla, eli auton hinta kak-        saattorilla varustamatonta vanhaa autoa. Lisäk-
16643: sinkertaistuu verotuksen kautta. Vallinnut talou-       si useimpien uusien autojen polttoaineenkulutus
16644: dellinen taantuma ja auton hankinnan korkea             on aikaisempia malleja alhaisempaa.
16645: verotus ovat aiheuttaneet sen, että uusien autojen         Useissa maissa, kuten mm. Itävallassa, on ke-
16646: vuosittainen myynti on vähentynyt vuoden 1989           hitetty liikenteen verotusmalleja, jotka suosivat
16647: huipputasosta eli 180 000 myydystä uudesta hen-         uusia katalysaattorilla varustettuja tai muutoin
16648: kilöautosta jopa 65 000 uuden myydyn auton              vähäpäästäisiä (uudet dieselmoottorit) autoja.
16649: tasoon vuonna 1994. Viime vuonna uusia autoja           Verotusta on myös porrastettujoko auton moot-
16650: myytiin 80 000 kappaletta.                              torin koon tai sen polttoaineen kulutuksen perus-
16651:     Myynnin olennainen romahtaminen useaksi             teella. Eräissä maissa vanhojen autojen romu-
16652:  vuodeksi on aiheuttanut, että autokantamme on          tuksesta maksetaan lisäksi erillistä, joidenkin
16653: vanhentunut hälyttävästi siten, että keskimääräi-       tuhansien markkojen tasoista romutuspalkkiota.
16654: nen rekisterissä olevan henkilöauton ikä on jo 9,5      Myös meillä henkilöautojen verotusta tulisi ke-
16655: vuotta. Autot romutetaan keskimäärin 15 vuo-            hittää edellä mainituilla tavoilla.
16656: den iässä. Keski-Euroopassa vastaavat iät ovat             Henkilöautojen verotusta kehitettäessä tulee
16657:  noin 5 vuotta alempia.                                 ottaa huomioon koko henkilöautoon kohdistet-
16658:     Autokannan olennainen alentuminen on ai-            tava verorasitus eli auton hankintaan kohdistuva
16659:  heuttanut liikenneturvallisuuden heikkenemisen         auto- ja moottoripyörävero, auton omistukseen
16660: ja henkilöautojen aiheuttamien ympäristövaiku-          kohdistuva vuotuinen ns. tarravero sekä auton
16661:  tusten perusteettoman kasvun. Liikenneturvalli-        käyttöön kohdistuva polttoainevero.
16662:  suustilastoissa tapahtunut parantuminen on joh-           Samoin henkilöautojen verotusta kehitettäes-
16663:  tunut lähinnä liikennesuoritteiden kasvun hidas-       sä on muistettava, että henkilöauto ei ole enää
16664:  tumisesta sekä taloudellisesta taantumasta ja          eikä varsinaisesti ole Suomen kaltaisessa maassa
16665:  polttoaineen hinnankorotuksista johtuvasta ajo-        koskaan ollutkaan mikään ylellisyystavara. Ve-
16666:  tapojen parantumisesta. Mikäli liikennemäärät          rotuskohteena ei voida todeta olevan erillistä,
16667:  kasvavat taloudellisen kasvun myötä ennustetul-        erityisen maksukykyistä autoilijoiden kansalais-
16668:  la tavalla, seuraa siitä väistämättä liikenneturval-   ryhmää. Henkilöauton verotus kohdistuu kaik-
16669:  lisuuden heikkeneminen, kun autokanta on van-          kein ankarimpana ensisijaisesti lapsiperheisiin,
16670:  haa, matkustajia suojaavan ominaisuutensa me-          joiden on useista syistä välttämätöntä käyttää
16671:  nettänyttä kalustoa. Olennaisempaa on kuiten-          henkilöautoa jatkuvasti. Tilastojen mukaan neli-
16672:  kin se, että autokannan hitaan uudistumisen ta-        henkisissä perheissä on yli 95-prosenttisesti käy-
16673: 260017
16674: 2                                            KK 101/1996 vp
16675: 
16676: tettävissä vähintään yksi henkilöauto. Kuluvan             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16677: vuoden vaihteessa toteutettu bensiinin polttoai-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16678: neveron korotus aiheutti keskimääräisessä lapsi-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16679: perheessä yksistään suuremman vuositasoisen             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16680: menoerän kuin toteutettu lapsilisien leikkaus.
16681:    Maassamme tulee toteuttaa laaja henkilöau-                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
16682: tojen verouudistus, jolla koko verorakennetta                  siin henkilöautojen verotuksen uudista-
16683: uudistetaan siten, että se edesauttaa autokannan               miseksi siten, että autokantamme saatai-
16684: uudistumista ja parantaa tätä kautta liikennetur-              siin uudistetuksi nykyistä liikenneturval-
16685: vallisuutta ja ympäristövaikutuksia. Verorasitus               lisemmaksi ja ympäristöystävällisem-
16686: tulee saattaa sille tasolle, että myös lapsiperheillä          mäksi siten, että nykyistä useampi perhe
16687: on nykyistä useammin mahdollisuus hankkia                      kykenisi vaihtamaan autonsa uuteen?
16688: turvallisempi ja vähäpäästöisempi uusi henkilö-
16689: auto.
16690: 
16691:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1996
16692: 
16693:           Arto Bryggare /sd                Kari Uotila /vas               Tapio Karjalainen /sd
16694:           Pauli Saapunki /kesk             Anssi Rauramo /kok             Hannu Takkula /kesk
16695:           Vuokko Rehn !kesk                Janne Viitamies /sd            Tuija Pohjola /sd
16696:                                            Mikko Elo /sd
16697:                                                          KK 101/1996 vp                                                   3
16698: 
16699: 
16700: 
16701: 
16702:                                                   Eduskunnan Puhemiehelle
16703: 
16704:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                          on kuitenkin jonkin verran korostunut, osittain
16705: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,                           myös siksi, että muiden verotulojen osuus on
16706: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen                         jonkin verran laskenut. Vuonna 1995 tieliiken-
16707: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Arto Bryg-                         teen verojen osuus oli noin 16 prosenttia kaikista
16708: garen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen                          verotuloista, ja vuoden 1996 talousarviossa tämä
16709: n:o 101:                                                                osuus on arvioitu hieman yli 17 prosentiksi. Näis-
16710:                                                                         sä laskelmissa tieliikenteen erityisveroina pide-
16711:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-                          tään autoveroa, liikenteen pohtoaineista kannet-
16712:        siin henkilöautojen verotuksen uudista-                          tua polttoaineveroa sekä näiiie veroiiie lasketta-
16713:        miseksi siten, että autokantamme saatai-                         vaa arvonlisäveroa ja vielä lähinnä dieselajoneu-
16714:        siin uudistetuksi nykyistä liikenneturval-                       voilta kannettavaa varsinaista ajoneuvoveroa ja
16715:        lisemmaksi ja ympäristöystävällisem-                             tuulilasitarran muodossa kannettavaa ajoneuvo-
16716:        mäksi siten, että nykyistä useampi perhe                         veroa. Sen sijaan liikennevälineistä, pohtoaineis-
16717:        kykenisi vaihtamaan autonsa uuteen?                              ta ja esimerkiksi varaosista suoritettavaa muuta
16718:                                                                         arvonlisäveroa ei ole laskettu liikenteen erityisve-
16719:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-                            roksi.
16720: vasti seuraavaa:                                                           Enliden lähteiden mukaan kansainvälisessä
16721:                                                                         vertailussa kuitenkin esiintyy useita maita, joissa
16722:    Suomi kuuluu niihin maihin, joissa tieliiken-                        näiden verojen osuus valtion kaikista tuloista on
16723: teen verotusta on pidetty suhteellisen korkeana.                        selvästi suurempi kuin meiiiä. Esimerkiksi Inter-
16724: Valtion kaikista verotuloista tieliikenteen erityis-                    national Road Federationinjulkaisemien tilasto-
16725: verojen osuus on pitkään ollut hyvin vakiintu-                          jen mukaan Suomi asettuu tässä vertailussa seu-
16726: neesti lähellä 10 prosentin tasoa. Viime aikoina                        raavasti:
16727: tieliikenteen erityisverojen fiskaalinen merkitys
16728: 
16729: 
16730:                       Tieliikenteen osuus valtion tuloista eräissä maissa
16731: 
16732: 
16733: 
16734:                      Espa-lja-90    1====!:-====~===~==:~-l
16735:                         Italia -91 }----:::--:-r----,...-------r---.J
16736: 
16737:                        Islanti -93 t - - - - - - r - - - - - r - - - - - r - '
16738:                       Ranska -93 1 - - - - - ' - - - - - - L - - - - - 1
16739: 
16740:                         NOfja -93 t - - - - - . . - - - - - - . . , - - - _ ;
16741: 
16742:                       !tavata -91 } - - - - - r - - - - . , . . . - - - - - 1
16743: 
16744:                        Rudsi -93 t------,r------,r--'
16745: 
16746:                   Alankomaat -93 f - - - - - . . - - - - - - . , - J
16747: 
16748:                   lso-&itannia 93   t====~==::J
16749: 
16750:                               -93 }
16751:                       Sudrri -93
16752:                       9/eitsi     ·  -
16753:                                     -- - --  ·
16754:                                           .,.. . -- -
16755:                                                   --_ ; ·
16756: 
16757:                        Saksa -92 1---...J
16758: 
16759:                       Tanska -93    .f===:_-J-.-----+-----4------1
16760:                                0%               5%              10%             15%      20%
16761: 
16762:                                     Tieliikenteen osuus valtion tuloista
16763: 4                                            KK 101/1996 vp
16764: 
16765:    Tieliikenneverotuksessa painopiste on pitkäl-       esimerkiksi polttoaineveron perusteiden fiskaali-
16766: lä aikavälillä 1980-luvun lopulle osuneita henki-      nen tarkistaminen on tapahtunut merkittävissä
16767: löauton kysynnän huippuvuosia ehkä jossakin            määrin vasta viime vuosina. Tieliikenneverotuk-
16768: määrin lukuun ottamatta ollut jatkuvasti hyvin         sen painopisteen kehitys näkyy seuraavasta ku-
16769: selvästi ajoneuvojen käytön verotuksella, vaikka       vasta:
16770: 
16771: 
16772: 
16773:                           Tieliikenteen erityisverojen painopiste 1970-199 5
16774: 100%
16775: 
16776: 
16777: 
16778: 
16779: ....
16780: ....                                                                                 2:1 polttoainevero
16781:                                                                                      •   ajoneuvovero
16782: 
16783:                                                                                      •   vars. ajoneuvovero
16784: 40%
16785: 
16786: 
16787:                                                                                      El autovero
16788: 
16789: 
16790: ""
16791: 
16792: 
16793:     "'
16794:          -         Q              Q
16795: 
16796:                                                  -
16797:                                                                 .
16798:                                                                 Q
16799: 
16800:                                                                                -
16801: 
16802: 
16803:    Tieliikenteen erityisverojen tuotto jakautuu        Keski-Euroopan maissa tehdään. Kansantalou-
16804: eri ajoneuvoryhmiltä kannettaviin veroihin siten,      dellisista syistä on katsottu näissä olosuhteissa
16805: että noin 75 prosenttia erityisveroista kannetaan      tarkoituksenmukaisemmaksi kantaa tarvittavat
16806: henkilöautoista ja niiden käytöstä. Kansainväli-       liikenteen verotuotot henkilöautoista eikä ras-
16807: sesti vertailtuna henkilöautojen suhteellinen          kaasta tavaraliikenteestä. Myös joukkoliiken-
16808: osuus lienee Suomessa korkea. Painotus johtuu          teen verotus on Suomessa pidetty samantapaisis-
16809: kuitenkin siitä, että meillä pitkien etäisyyksien ja   ta syistä matalalla tasolla. Seuraava kuvio esittää
16810: maan syrjäisen sijainnin vuoksi joudutaan teke-        ajoneuvolajeittaista tieliikenteen erityisverojen
16811: mään noin 2-3 kertaa niin paljon kuljetustyötä         jakautumaa vuonna 1995:
16812: bruttokansantuoteyksikköä kohden kuin mitä
16813:                                              KK 101/1996 vp                                             5
16814: 
16815:                      Tieliikenneverojen jakauma ajoneuvolajeittain vuonna 1995
16816: 
16817: 
16818: 
16819: 
16820:                                                               •   autovero henk.autolsta
16821: 
16822:                                                               EJ polttoainevero henk.autolsta
16823:                                                               ~ ajoneuvovero henk.autolsta
16824: 
16825:                                                               IS vars.   ajoneuvovero henk.autolsta
16826: 
16827:                                                               •   pakettiautojen verot
16828: 
16829:                                                               111 linja-autojen   verot
16830: 
16831:                                                               El kuorma-autojen     verot
16832: 
16833: 
16834: 
16835: 
16836:     Tieliikenteen erityisverojen perusteiden kehi-     moninkertaiset julkisen vallan liikenteen hyväksi
16837: tyksestä 1990-luvun ajalta voidaan todeta, että        käyttämiin menoihin verrattuna.
16838: henkilöauton hankinnan verotusta on voimak-               Näkökulmaa tieliikenneverotuksen perustei-
16839: kaasti alennettu ja erityisesti moottoribensiinin      siin on kuitenkin erityisesti viime aikoina laajen-
16840: verotusta on korotettu sekä otettu käyttöön ko-        nettu siten, että mainittujen välittömien kustan-
16841: konaan uutena veromuotona henkilö- ja paketti-         nusten kattamisen lisäksi verojärjestelmän kaut-
16842: autoihin kohdistuva ajoneuvovero. Viimeksi             ta tulisi sisäistää myös kaikki liikenteestä aiheu-
16843: mainitun tarkoituksena on korvata valtiolle ve-        tuneet niin sanotut ulkoiset kustannukset. Näillä
16844: rotulojen menetys, joka on seurauksena autove-         tarkoitetaan niitä kustannuksia tai haittojen ar-
16845: ron alentamisesta vuonna 1993 noin 20 prosentil-       voa, joka syntyy muille kuin liikennettä harjoit-
16846: la.                                                    tavalle itselleen ja jota haitan aiheuttajalta \ei
16847:     Yhtenä tapana tarkastella tieliikenteen erityis-   peritä verona tai maksuna. Kun omaksutaan ai-
16848: veroja on suhteuttaa verotuottoja liikenteestä         heuttaja maksaa -periaatteen edellyttämä laaja
16849: yhteiskunnalle aiheutuviin kustannuksiin. Puhu-        näkökulma, Suomessa tieliikenne eräiden tutki-
16850: taan niin sanotusta kustannusvastaavuudesta,           musten mukaan suurin piirtein maksaa aiheutta-
16851: jonka toteutuminen johtaisi teoreetikoiden mie-        mansa ulkoiset kustannukset tämän käsitteen
16852: lestä mahdollisimman tehokkaaseen liikennejär-         laajassa merkityksessä. Suomessa tähän tulok-
16853: jestelmään. Perinteisenä näkökulmana tähän on          seen on päädytty Valtion taloudellisen tutkimus-
16854:  ollut tarkastella ainoastaan julkisen vallan tuloja   keskuksen (VA TT) liikenneministeriön tilauk-
16855:  liikenteestä ja välittömiä tienpidosta ja väyläin-    sesta keväällä 1995 tekemässä tutkimuksessa
16856:  vestoinneista aiheutuvia menoja. Tässä vertailus-     (Liikenteen ulkoi~et haitat ja väyläkustannukset
16857:  sa tieliikennettä niin meillä kuin muuallakin ve-     huomioon ottava hinnoittelu, liikenneministe-
16858:  rotetaan yleensä näin suppeasti laskettuja kus-       riön julkaisuja L 4/95 ). Tuossa tutkimuksessa
16859:  tannuksia ankarammin. Kansainvälisesti ei ole         kuitenkin arvosteltiin liikenteen verojärjestel-
16860:  poikkeuksellista, että verotulot liikenteestä ovat    mää siitä, että ajoneuvolajeittain ja yksittäisten
16861: 6                                             KK 101/1996 vp
16862: 
16863: matkojen tasolla kustannusten sisäistäminen ei           vätkä joukkoliikenteen palvelujen varassa ole-
16864: ole riittävän tarkkaa, jotta asetetut tehokkuus-         vien yhä edelleen merkittävien kansalaisryhmien
16865: tavoitteet voisivat toteutua.                            liikkumismahdollisuuksien kannalta.
16866:    Liikenteen ulkoisten kustannusten sisäistämi-             Lähtien siitä, että henkilöautoliikenteeltä jat-
16867: nen on nousemassa myös EU:n tasolla yhdeksi              kossakin kannetaan ainakin sama määrä veroja
16868: tieliikenteen verotuksen keskeiseksi arviointipe-        kuin tähänkin asti, on seuraavaksi tarkasteltava
16869: rustaksi. EU:n komissio on äskettäin julkaissut          sitä, voitaisiinko ehkä henkilöauton verotuksen
16870: niin sanotun vihreän kirjan tästä aiheesta (Kohti        sisäisin uudelleenjärjestelyin saavuttaa kokonai-
16871: oikeudenmukaista ja tehokasta liikenteen hin-            suuden kannalta nykyistä tarkoituksenmukai-
16872: noittelua, KOM(95) 691lopull.). Keskustelu vih-          sempi verojärjestelmä. Kysymystä voidaan tar-
16873: reän kirjan pohjalta on juuri käynnistymässä ja          kastella ainakin kahdesta näkökulmasta. Toinen
16874: tavoitteena on valmistella mahdollisesti vielä           näistä koskee muutosten tulonjakovaikutuksia,
16875: vuoden 1997 kuluessa konkreettisia toimenpide-           siis kysymystä siitä, mitkä henkilöautojen käyt-
16876: ehdotuksia sisältävä valkoinen kirja. Siihen sisäl-      täjäryhmät hyötyisivät ja mitkä ryhmät häviäisi-
16877: tyisivät myös Euroopan laajuiset tieliikenteen           vät muutoksessa. Toinen kysymys koskee vero-
16878: verotuksen mahdollista yhtenäistämistä koske-            muutosten vaikutuksia markkinoilla ja kysymys-
16879: vat ehdotukset.                                          tä siitä, voitaisiinko autokantaa veromuutoksilla
16880:    Meillä ja muuallakin Euroopassa tieliikenne-          tehokkaasti uusia.
16881: verotuksesta käytävässä keskustelussa on entistä             Tulonjakovaikutusten osalta on syytä todeta,
16882: selkeämmin kohteena tieliikenneverotus koko-             että autoveron alentaminen ja näin menetetyn
16883: naisuudessaan eikä vain jokin yksittäinen vero.          tuoton korvaaminen joko polttoaineveroa ko-
16884: Myös kysymyksen perusteluosassa viitataan tä-            rottamalla tai vuotuisen ajoneuvoveron kautta
16885: hän lähtökohtaan, kun perusteluosassa tode-              johtaa siihen, että jo olemassa oleva autokanta
16886: taan, että henkilöautojen verotusta kehitettäessä        joutuu vastaamaan myös uusien autojen hankin-
16887: tulee ottaa huomioon auton hankintaan kohdis-            nan verotuksen alentamisesta johtovasta vero-
16888: tuva autovero, auton omistukseen kohdistuva              tuottojen menetyksestä. Samalla verotus kohdis-
16889: vuotuinen ajoneuvovero sekä auton käyttöön               tuu entistä enemmän juuri niihin henkilöihin,
16890: kohdistuva polttoainevero.                               jotka eivät voi liikkumismuodon valinnoillaan
16891:     Myös henkilöautoilun verotusta käsiteltäessä         vaikuttaa maksamiensa tieliikenteen verojen
16892: joudutaan mainittujen kolmen veromuodon li-              määrään. Juuri näin on viime vuosien aikana
16893: säksi ottamaan huomioon laajempia kokonai-               käynyt. Henkilöautoilun verotus on muodostu-
16894: suuksia. Valtiontaloudellinen tilanne asettaa sel-       nut luonteeltaan yhä pakollisemmaksija yhä vä-
16895: keästi verotukselle tietyt tuottotavoitteet. Mo-         hemmän valintamahdollisuuksille sijaa antavak-
16896: nien verojen kohdalla on paineita alentaa vero-          si suurelle osalle henkilöautojen käyttäjiä. Voit-
16897: tuksen tasoa. Verotuksen tuottoa on tarkastelta-         tajia ovat mahdollisesti ne, jotka edelleen voivat
16898: va tällaisessa tilanteessa kokonaisuutena. On il-        hankkia uusia kalliita autoja. Sosiaaliselta vaiku-
16899: meistä, että tieliikenneverotuksen osuutta tästä         tukseltaan tällainen muutos ei ole jatkossakaan
16900: kokonaisuudesta ei voida lähivuosina alentaa             suositeltava.
16901: nykyiseltä tasolta ainakaan, ellei samalla esitetä           Toisena kysymyksenä on autoveron uudista-
16902: joitakin korvaavia verotulojen lähteitä. Käyttä-         misen vaikutus automarkkinoihin ja autokannan
16903: mättömiä verotulojen lähteitä ei kuitenkaan hel-         ikärakenteen kehittymiseen. Kuten kysymyksen
16904: posti ole esitettävissä.                                 perusteluosassa esitetään, uusien henkilöautojen
16905:    Tieliikenneverotuksen sisälläkään ei näytä            kysyntä on laskenut vuoden 1989 ennätysluvus-
16906: olevan mahdollisuuksia merkittäviin uudelleen-           ta, 180 000 myydystä uudesta henkilöautosta,
16907: järjestelyihin tai sellaisiin painopisteen siirtoihin,   tänä vuonna ehkä noin puoleen tästä määrästä.
16908: joilla voitaisiin tehdä tilaa kysymyksessä tarkoi-       Samaan aikaan henkilöauton hankinnan vero-
16909: tetulle autoveron alentamiselle. Ei näytä järke-         tusta on alennettu suunnilleen 40 prosentilla.
16910: vältä esimerkiksi siirtää henkilöautoihin nyt            Johtopäätöksenä tästä on, että henkilöautojen
16911: kohdistuvaa verorasitusta tavaraliikenteen tai           kysyntä ei riipu veroratkaisuista, vaan yleisestä
16912: julkisen liikenteen vastattavaksi. Seurauksena           kansantaloudellisesta kehityksestä. Autokantaa
16913: näistä verorasituksen siirroista olisi taloudellisen     ei voida uusia pelkästään sillä, että autoveroa
16914: kilpailukyvyn heikkeneminen ja joukkoliiken-             alennetaan.
16915: teen toimintaedellytysten vaarantuminen. Nämä                Autoveron alentamisen hintavaikutuksista on
16916: vaikutukset eivät olisi suotuisia työllisyyden ei-       monia eri käsityksiä. Autoalan julkaisemien ti-
16917:                                             KK 101/1996 vp                                              7
16918: 
16919: lastatietojen mukaan keskihintaisen henkilöau-        että verojärjestelmän tulisi tukea liikenneturval-
16920: ton hinnasta oli vuonna 1989 autoveroa noin 33        lisia ja mahdollisimman ympäristöystävällisiä
16921: prosenttia tuontiarvon osuuden ollessa suunnil-       autoja ja niiden yleistymistä. Valtiovarainminis-
16922: leen 28 prosenttia. Vuoden 1995 alussa autove-        teriössä selvitellään, miten tämä voitaisiin toteut-
16923: ron osuus keskihintaisen auton hinnasta oli sa-       taa. Vastaavia tavoitteita on esillä myös edellä
16924: man lähteen mukaan noin 27 prosenttia ja tuon-        mainituissa kansainvälisissä hankkeissa, joiden
16925: tiarvon osuus hinnasta oli hieman yli 33 prosent-     jatkovalmistelu on myös juuri käynnistymässä.
16926: tia. Kysymyksessä tarkoitetun veromuutoksen           Jo tässä vaiheessa voidaan todeta, että kysymyk-
16927: oletetut suotuisat vaikutukset perustunevat joka      sen asianmukainen ja tehokas ratkaiseminen
16928: tapauksessa sille olettamukselle, että autoveron      edellyttää muiden keinojen käyttöä kuin yleistä
16929: alentaminen johtaisi myös alempiin henkilöau-         autoveron alentamista.
16930: ton kuluttajahintoihin. Yleisenä havaintona Eu-           Valtiovarainministeriöllä ei ole tarkoitusta
16931: roopan maista kuitenkin on, että korkean auto-        ryhtyä alentamaan autoveroa. Tämä ei nykyises-
16932: verotuksen maissa autojen verottomat hinnat           sä tilanteessa olisi mahdollistakaan kohdista-
16933:  ovat suhteessa edullisemmat kuin niissä maissa,      matta samalla autoilijoihin muita veroja. Tämä
16934: joissa verojen osuus ei ole yhtä merkittävä. Auto-    puolestaan vaikeuttaisi erityisesti autonkäyttäji-
16935:  markkinat ja hinnoittelupolitiikka on hyvin          en suuren enemmistön asemaa ja lisäisi kansa-
16936:  maakohtaista. Tähän tulokseen on päädytty Eu-        laisten taloudellisia eroja monessakin suhteessa.
16937:  roopan Kuluttajajärjestön selvityksissä autojen      Muutos ei olisi myöskään erityisesti lapsiperheitä
16938:  hinnoista eri maissa. Todettakoon, että varsinkin    suosiva. Autokannan ikääntyminen on ongelma,
16939:  pienten autojen ryhmässä, jossa hintakilpailu on     jonka ratkaisu on kansantaloudellinen eikä vero-
16940:  poikkeuksellisen kovaa, Suomen hintataso ei ole      tuksellinen. Se ratkeaa ainoastaan sitä kautta,
16941:  kansainvälisesti vertailtuna autoverotuksesta        että suotuisa taloudellinen kehitys mahdollistaa
16942:  huolimatta niin korkea, että hintataso olisi osto-   niin lapsiperheille kuin muillekin kansalaisille
16943:  voiman huomioon ottaen merkittävänä esteenä          nykyistä helpommin uusien autojen hankinnan.
16944:  autokannan uusiutumiselle. Kokemus on lisäksi            Veropolitiikassa painopiste on lähivuosina
16945:  osoittanut, että autoveron huomattavan suuris-       verotulojen kertymisen varmistamisen ohella
16946:  takaan alennuksista ei välttämättä seuraa sen        niissä kysymyksissä, jotka koskevat suomalaisen
16947:  kaltaista autojen hintojen alentumista,jota kysy-    työn kilpailukykyä ja elämisen välttämättömiä
16948:  myksessä esitettyjen ympäristö-ja turvallisuusta-    edellytyksiä. Tästäkään syystä luvassa ei ole ve-
16949:  voitteiden edistäminen taikka autokannan uu-         rohelpotuksia ulkomailta hankittaville kalliille
16950:  siutumisen nopeutuminen saattaisi edellyttää.        kestokulutushyödykkeille.
16951:     Kysymyksen perusteluissa viitataan siihen,
16952: 
16953:       Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1996
16954: 
16955:                                                                                   Ministeri Arja Alho
16956: 8                                                     KK 101/1996 vp
16957: 
16958: 
16959: 
16960: 
16961:                                                  Tili Riksdagens Talman
16962: 
16963:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-                     se, delvis också för att andelen av andra skattein-
16964: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-                       komster sjunkit något. År 1995 var andelen skat-
16965: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-                     ter på vägtrafiken ca 16% av alla skatteinkomster
16966: man Arto Bryggare m.fl. undertecknade spörs-                         och i budgeten för 1996 har denna andel beräk-
16967: mål nr 101:                                                          nats vara drygt 17 %. Som specialskatter på väg-
16968:                                                                      trafiken betraktas i dessa beräkningar bilskatten,
16969:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder i                          den bränsleskatt som uppbärs på trafikens bräns-
16970:        syfte att reformera beskattningen av per-                     len samt den mervärdesskatt som betalas på
16971:        sonbilar så att vår bilpark kan bli förnyad                   dessa och ytterligare den egentliga fordonsskatt
16972:        och den vägen både trafiksäkrare och mil-                     som uppbärs närmast på dieselfordon samt den
16973:        jövänligare och så att fler familjer än för                   fordonsskatt som tas ut i form av ett klistermärke
16974:        närvarande kan byta sin bil mot en ny?                        för vindrutan. 1 specialskatterna på trafiken har
16975:                                                                      däremot inte medräknats den mervärdesskatt
16976:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt                        som uppbärs på trafikmedel, bränslen och exem-
16977: anföra följande:                                                     pelvis reservdelar.
16978:                                                                          Enligt vissa källor finns det i en internationell
16979:    Finland hör till de Iänder där beskattningen av                   jämförelse dock flera Iänder där dessa skatters
16980: vägtrafiken hållits relativt hög. Av alla statens                    andel av alla statens inkomster är klart större än
16981: skatteinkomster har andelen specialskatter på                        hos oss. Enligt exempelvis den statistik som pu-
16982: vägtrafiken redan 1änge hållit sig kring 10 %.                       bliceras av lnternational Road Federation place-
16983: Under den senaste tiden har dock specialskatter-                     rar sig Finland i en jämförelse på följande sätt:
16984: na på vägtrafiken fått något ökad fiskal betydel-
16985: 
16986: 
16987: 
16988:                    Vägtrafikens andel av statens inkomster i vissa Iänder
16989: 
16990:                       Spanien -90 1 - - - - , - - - - - - , - - - - - , - - . . . J
16991: 
16992:                         Italien -91   f-----.----.-----.----'
16993:                         Island-93 1----.------,----~
16994: 
16995:                     Frankrike -93     1----,------.------l
16996:                         Norge -93     f-----.----.---...J
16997:                      ÖSterrike -91
16998: 
16999:                        Sverige -93 1 - - - - - - - , - - - - - - . - - '
17000: 
17001:                 Nederländerna -93 1 - - - - - . - - - - - - - . - - '
17002: 
17003:                 Storbritannien -93    J====~==J
17004:                       Finland-93 · - - · - - -
17005:                       Schweiz -93 1----,---..J
17006:                      Tyskland -92     f-----'
17007:                     Danmark -93       f==:::::=:__+------l-----+-----J
17008:                                  0%             5%             10%          15%         20%
17009: 
17010: 
17011:                        Vägtrafikens andel av statens inkomster
17012:                                            KK 101/1996 vp                                                      9
17013: 
17014:    I vägtrafik beskattningen har tyngdpunkten på     justering av exempelvis grunderna för bränsle-
17015: lång sikt, om man i någon mån undantar de år i       skatten i större utsträckning har skett först under
17016: slutet av 1980-talet då efterfrågan på personbilar   de senaste åren. Utvecklingen av tyngdpunkten i
17017: var som störst, mycket klart legat på beskattning-   vägtrafikbeskattningen framgår av följande fi-
17018: en av användningen av fordon, även om en fiskal      gur:
17019: 
17020: 
17021: 
17022:                            Tyngdpunkten i vägtrafikskatterna 1970-1995
17023: 
17024: 
17025: 100%
17026: 
17027: 
17028: 
17029: 
17030:  ....
17031:                                                                                      ~ bränsleaccls
17032:  ''"
17033:                                                                                      [) egentlig fordonskatt
17034: 
17035:                                                                                      II fordonskatt
17036:  40%
17037:                                                                                      El bilskatt
17038: 
17039: 
17040:  20%
17041: 
17042: 
17043: 
17044: 
17045:    Intäkterna av specialskatterna på vägtrafiken     samhällsekonomiska skäl har man ansett att det
17046: fördelar sig på de olika fordonsgrupperna så att     under dessa förhållanden är mer ändamålsenligt
17047: ca 75% av specialskatterna uppbärs på personbi-      att uppbära de behövliga trafikskatteintäkterna
17048: lar och användningen av dem. I en internationell     a v person bilarna och in te a v den tunga godstrafi-
17049: jämförelse torde personbilarnas proportionella       ken. Av samma anledning har också beskattning-
17050: andel vara hög i Finland. Fördelningen beror         en av kollektivtrafiken hållits på en låg nivå i
17051: dock på att vi på grund av de långa avstånden och    Finland. Följande figur visar fördelningen av
17052: att landet ligger avsides måste utföra 2-3 gånger    specialskatterna på trafiken~per fordonsslag
17053: så mycket transportarbete per bruttonational-        1995:
17054: produktenhet som man utför i Mellaneuropa. Av
17055: 10                                             KK 101/1996 vp
17056: 
17057: 
17058:                                   Vägtrafikskatter på olika fordon 1995
17059: 
17060: 
17061: 
17062: 
17063:                                                           •   bllskatt på personbllar
17064: 
17065:                                                           El bränsleaccls på personbllar
17066:                                                           ~ fordonskatt på personbllar
17067: 
17068:                                                           &'1 egentllg fordonskatt på personbllar
17069:                                                           •   skatterna på paketbilar
17070: 
17071:                                                           !II skatterna   på   llnjebllar
17072: 
17073:                                                           13 skatterna på lastbllar
17074: 
17075: 
17076: 
17077: 
17078:     Vad gäller utvecklingen av grunderna för spe-            Perspektivet i fråga om grunderna för vägtra-
17079: cialskatterna på vägtrafiken under 1990-talet             fikbeskattningen har dock särskilt under den se-
17080: kan man konstatera att beskattningen av an-               naste tiden vidgats så att skattesystemet utöver
17081: skaffningen av personbilar kraftigt sänkts och att        täckandet av de ovan nämnda direkta kostnader-
17082: beskattningen av särskilt motorbensin höjts och           na även skall omfatta de s.k. externa kostnader
17083: att en ny skatt i form av en fordonsskatt som             som trafiken orsakat. Med dessa avses de kostna-
17084: omfattar särskilt person- och paketbilar har ta-          der eller värdet av de olägenheter som uppstår för
17085: gits i bruk. Syftet med den sistnämnda är att             andra än trafikidkarna själva och som inte upp-
17086: ersätta staten förlusten av skatteinkomster till          bärs i form av skatt eller avgift av den som orsa-
17087: följd av sänkningen av bilskatten med ca 20% år           kar olägenheten. När man omfattar den vida
17088: 1993.                                                     synvinkel som upphovsmannen betalar-princi-
17089:     Ett sätt att granska specialskatterna på vägtra-      pen förutsätter, betalar trafiken i Finland enligt
17090: fiken är att ställa skatteintäkterna i relation till de   vissa undersökningar i stort sett de externa kost-
17091: kostnader trafiken föranleder samhället. Det ta-          nader den orsakar i begreppets vidsträckta bety-
17092: las om en s.k. kostnadsmotsvarighet som, om den           delse. I Finland har man kommit fram till detta
17093: skulle genomföras, enligt teoretikerna skulle leda        resultat i den undersökning som Statens ekono-
17094: till ett trafiksystem som är så effektivt som möj-        miska forskningscentral (V ATT) gjorde på be-
17095: ligt. Det traditionella synsättet på detta har varit      ställning av trafikministeriet våren 1995 (Liiken-
17096: att endast granska samhällets inkomster av trafi-         teen ulkoiset haitat ja väyläkustannukset huo-
17097: ken och de direkta utgifterna för väghållning och         mioon ottava hinnoittelu, trafikministeriets pu-
17098: investeringar i trafikleder. I dennajämförelse be-        blikationer L 4/95). I undersökningen kritisera-
17099: skattas vägtrafiken såväl hos oss som annanstans          des dock trafikskattesystemet för att kostnader-
17100: i allmänhet strängare än vad kostnaderna utgör i          na inte är tillräckligt exakt inbegripna per for-
17101: en så här snäv beräkning. Internationellt sett är         donsslag och för enskilda resor för att de ställda
17102: det inte ovanligt att skatteintäkterna av vägtrafi-       effektivitetsmålen skulle kunna nås.
17103: ken är flera gånger större än de utgifter samhället          Också på EU-nivå håller inbegripandet av tra-
17104: använder för trafikändamål.                               fikens externa kostnader på att bli en central
17105:                                               KK 101/1996 vp                                              II
17106: 
17107: grund för beräkningen av vägtrafikens beskatt-               Om man utgår ifrån att man även i fortsätt-
17108: ning. EU-kommissionen har nyligen publicerat             ningen uppbär åtminstone samma belopp skatter
17109: en s.k. grönbok om detta ämne (Mot en rättvis            på personbilstrafiken som hittills, måste man
17110: och effektiv prissättning av trafiken, KOM(95)           som ett följande steg granska om det eventuellt är
17111: 691 slutl.). Diskussionen med utgångspunkt i             möjligt att genom interna omorganiseringar av
17112: grönboken håller på att komma i gång och målet           beskattningen av personbilar få ett skattesystem
17113: är att möjligen redan under 1997 bereda en vit-          som med tanke på helheten är ändamålsenligare
17114: bok med konkreta åtgärdsförslag. A vsikten är            än det nuvarande. Frågan kan betraktas ur åt-
17115: att denna skall omfatta förslag som gäller ett           minstone två synvinklar. Den ena gäller de verk-
17116: eventuellt förenhetligande av vägtrafiken i hela         ningar förändringarna har på inkomstfördel-
17117: Europa.                                                  ningen, dvs. vilka grupper av dem som använder
17118:     I den diskussion om vägtrafikbeskattningen           personbil som skulle vinna och vilka som skulle
17119: som förs hos oss och annanstans i Europa är              förlora på förändringarna. Den andra frågan gäl-
17120: objektet tydligare än förut vägtrafikbeskattning-        ler inverkan av skatteförändringarna på markna-
17121: en i sin he1het och inte enbart någon särskild           den och frågan om det är möjligt att genom
17122: skatt. Ä ven i motiveringen tili spörsmålet hän-         skatteändringar effektivt förnya bilparken.
17123: visas tili denna utgångspunkt när det där kon-               När det gäller verkningarna på inkomstfördel-
17124: stateras att man vid utvecklandet av personbil-          ningen är det skäl att konstatera att en säkning av
17125: beskattningen skall beakta den bilskatt som              bilskatten och ersättandet av en på detta sätt
17126: hänför sig tili anskaffningen av bilen, den årliga       förlorad inkomst genom antingen förhöjd bräns-
17127: fordonsskatt som hänför sig tili bilägandet samt         Ieskatt eller via den årliga fordonsskatten Ieder
17128: bränsleskatten i anslutning tili användningen av         tili att den redan befintliga bilparken måste svara
17129: bilen.                                                   även för förlusten av skatteintäkter tili följd av
17130:      Också vid behandlingen av beskattningen av          den sänkta skatten på anskaffningen a v nya bilar.
17131: användningen av personbilar måste man utöver             Samtidigt drabbar beskattningen mer än förut
17132:  de nämnda tre skatteformerna beakta större hel-         just de personer som inte genom att välja fort-
17133:  heter. Det statsekonomiska läget ställer klart vis-     skaffningsmedel kan påverka beloppet vägtrafik-
17134:  sa avkastningsmål på beskattningen. Det finns           skatter som han eller hon betalar. Precis så har
17135:  krav på att beskattningsnivån för många skatter         det gått under de senaste åren. Beskattningen av
17136:  måste sänkas. Intäkterna av beskattningen skall i       personbilstrafiken har tili sin karaktär blivit allt
17137:  en sådan situation betraktas som en helhet. Det         mer obligatorisk och ger mindre rum för valmöj-
17138:  är tydligt att vägtrafikbeskattningens andel av         Iigheter för största delen av dem som använder
17139:  denna helhet inte kan sänkas under den närmaste         personbilar. Vinnare är eventuellt de som fortfa-
17140:  framtiden från dess nuvarande nivå, i synnerhet         rande kan skaffa nya dyra bilar. Med sådana
17141:  inte utan att man samtidigt kan föreslå några           sociala verkningar är förändringen inte heller att
17142:  ersättande skatteinkomstkällor. Det är dock inte        rekommendera i framtiden.
17143:  Iätt att komma på skatteinkomstkällor som inte              Den andra frågan är på vilket sätt bilskattere-
17144:  redan skulle vara utnyttjade.                           formen påverkar bilmarknaden och utvecklingen
17145:      Inom vägtrafikbeskattningen förefaller det          av bilparkens åldersstruktur. Såsom det anförs i
17146:  inte heller finnas möjligheter tili några betydande     motiveringen tili spörsmålet, har efterfrågan på
17147:  omorganiseringar eller tili sådana överföringar         nya personbilar sjunkit från rekordsiffrorna
17148:  av tyngdpunkten som skulle ge rum för den sänk-          180 000 sålda nya fordon 1989 tili kanske hälften
17149:  ning av bilskatten som avses i spörsmålet. Det          av detta antal i år. Samtidigt har beskattningen
17150:  förefaller inte vara förnuftigt att exempelvis          av anskaffningen av personbilar sänkts med
17151:  överföra den skattebelastning som nu drabbar            ungefår 40%. Slutledningen av detta är att efter-
17152:  personbilarna på godstrafiken eller den allmänna        frågan på personbilar inte beror på skattemässi-
17153:  trafiken. F öljden a v dessa överföringar a v skatte-   ga avgöranden utan på den allmänna national-
17154:  belastningen skulle vara sämre ekonomisk kon-           ekonomiska utvecklingen. Bilparken kan inte
17155:  kurrenskraft och äventyrande av verksamhetsbe-          förnyas enbart genom en sänkning av bilskatten.
17156:   tingelserna för kollektivtrafiken. Dessa verk-             Det finns många meningar om hur sänkningen
17157:   ningar skulle inte gagna sysselsättningen och inte     av bilskatten påverkar priserna. Enligt de statis-
17158:   heller möjligheterna att röra sig för de fortfaran-    tiska uppgifter som bilbranschen publicerar ut-
17159:   de ansenliga medborgargrupper som är beroende          gjorde bilskatten ca 33% av priset på en personbil
17160:   av kollektivtrafikens service.                          1989, då importvärdet var ungefår 28%. I början
17161: 12                                          KK 101/1996 vp
17162: 
17163: av 1995 var bi1skattens ande1 av priset på en         riet utreds hur detta kunde genomföras. Motsva-
17164: mede1dyr bi1 en1igt samma källa ca 27 % och           rande mål är aktuella även i de ovan nämnda
17165: importvärdets ande1 av priset något över 33 %.        internationella projekt där den fortsatta bered-
17166: De positiva verkningar som förmodas fö1ja av          ningen för närvarande håller på att ta fart. Redan
17167: den skatteändring som avses i spörsmå1et torde        i detta skede kan man konstatera att en ända-
17168: grunda sig på antagandet att en sänkning av           målsenlig och effektiv lösning på frågan förutsät-
17169: bilskatten också skulle leda tilllägre konsument-     ter användning av andra medel än en allmän
17170: priser på personbilar. De allmänna erfarenheter-      sänkning av bilskatten. Beredningen av saken
17171: na i de europeiska länderna är dock att de skatte-    fortgår såväl hos oss som i vidare sammanhang
17172: fria priserna på bilar i Iänder med hög bilskatt är   inom EU.
17173: proportionellt billigare än i de Iänder där skat-        Finansministeriet har inte för avsikt att börja
17174: tens andel inte är lika betydande. Bilmarknaden       sänka bilskatten. I nuvarande läge skulle detta
17175: och prissättningspolitiken är mycket landspeci-       inte ens vara möjligt utan att samtidigt påföra
17176: fikt. Till detta resultat har man kommit i den        bilisterna andra skatter. Detta skulle å sin sida
17177: utredning av bilpriserna i olika Iänder som gjorts    försvåra ställningen för det stora flertalet bilister
17178: av Europeiska Konsumentorganisationen. Det            och dessutom öka skillnaqerna i medborgarnas
17179: kan konstateras att i synnerhet i gruppen små         ekonomi på många sätt. Andringen skulle inte
17180: bilar, där priskonkurrensen är ovanligt hård, är      heller vara särskilt gynnsam för barnfami1jer.
17181: prisnivån i Finland inte i en internationell jämfö-   Den åldrande bilparken är ett samhällsekono-
17182: relse oberoende av bilbeskattningen, så hög att       miskt prob1em som inte kan lösas på beskatt-
17183: prisnivån med beaktande av köpkraften utgör ett       ningsmässig väg. Problemet kan endast lösas ge-
17184: betydande hinder för en förnyelse av bilparken.       nom en ekonomisk utveckling som medger att
17185: Erfarenheten har dessutom visat att inte ens bety-    såväl barnfamiljer som övriga medborgare 1ätta-
17186: dande sänkningar av bilskatten nödvändigtvis          re än förut har möjlighet att skaffa sig nya bilar.
17187: leder till sådana sänkningar i bilpriserna som           Under de närmaste åren är tyngdpunkten i
17188: främjandet av de i spörsmålet framförda miljö-        skattepolitiken lagd på att säkerställa skattein-
17189: och säkerhetshänsynen eller en i snabbare takt        komsterna men också på de frågor som gäller det
17190: förnyad bilpark skulle kunna förutsätta.              finländska arbetets konkurrenskraft och livets
17191:     I motiveringen till spörsmålet hänvisas även      nödtorft. Därför är inga skattelättnader heller att
17192: till att skattesystemet borde stöda bilar som är      vänta för dyra kapitalkonsumtionsvaror som
17193: trafiksäkra och så miljövänliga som möjligt och       skaffas utomlands.
17194: bidra till att de blir allmännare. I finansministe-
17195: 
17196:      Helsingfors den 21 mars 1996
17197:                                                                                    Minister Arja Alho
17198:                                              KK 102/1996 vp
17199: 
17200: Kirjallinen kysymys 102
17201: 
17202: 
17203: 
17204: 
17205:                                     Suvi Linden /kok: Päivähoidon ja peruskoulun esiopetusta koske-
17206:                                         vien säädösten yhtenäistäruisestä
17207: 
17208: 
17209:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
17210: 
17211:     Opetushallitus on päättänyt helmikuussa pe-        erillisessä esiluokassa 19-21 oppituntia viikos-
17212: ruskoulun esiopetuksen perusteista. Kuten              sa. Näitä vastaavia säädöksiä ei ole sosiaalitoi-
17213: muussakin peruskoulutoimessa, nämä perusteet           men tai päivähoidon säädöksissä, vaikka suurin
17214: antavat suuntaviivat ja väljät kehykset, joiden        osa esiopetuksesta on järjestetty päivähoidon
17215: mukaan paikallisesti laaditaan yksilölliset ope-       alaisuudessa. Yhtenäiset kasvatukselliset ja ope-
17216: tussuunnitelmat. Uuden esiopetuksen opetus-            tukselliset tavoitteet ja niiden yhtäläinen toteut-
17217: suunnitelman perusteet on laadittu yhteistyössä        taminen edellyttävät, että molempien hallinto-
17218: Stakesin kanssa ja ne julkistettiin 19 .2.1996.        kuntien antamaa esiopetusta säätelevät saman-
17219:     Koulutoimen ja sosiaalitoimen yhteistyössä         laiset toteuttamisen ehdot.
17220: otettiin iso askel. On merkityksellistä, että näille      Tilanne on ongelmallisin pienissä maaseutu-
17221: toimialoille on saatu yhteiset tavoitteet ja toimin-   kunnissa, joissa esiopetuksen järjestäminen yri-
17222: taohjeisto. Käytännössä nyt sekä peruskoulussa         tetään kuitata tarjoamalla erilaista, muutaman
17223: että päiväkodeissa annettava esiopetus rakentuu        tunnin viikossa kestävää kerhotoimintaa. Yleen-
17224: yhtenäisille sisällöllisille perusteille.              sä tästä kerhotoiminnasta ei edes vastaa pedago-
17225:     Valtioneuvoston kehittämisohjelman tavoit-         gisen koulutuksen saanut henkilöstö. Ei ole ole-
17226: teena on, että koko ikäluokka osallistuu vuoden        tettavaa, että esiopetuksen opetussuunnitelman
17227: pituiseen esiopetukseen ennen peruskoulun al-          perusteissa asetetut tavoitteet pystytään näin to-
17228: kua. Suunnitelman mukaan kunta päättää, anne-          teuttamaan.
17229: taanko esiopetus peruskoulun vai päivähoidon              Jos esiopetuksen toteuttamisen reunaehtoja ei
17230: yhteydessä. Kuitenkaan suunnitelmassa ei ole           säädetä yhtäJäisiksi sekä peruskoulussa että päi-
17231: määritelty esiopetuksen toteutumisen reunaeh-          vähoidossa, on vaarana, että lasten eriarvoistu-
17232:  toja.                                                 minen alkaa jo esiopetuksen alueella.
17233:     Opetusministeriössä valmistellaan asetusta,           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17234: joka antaa myös lastentarhanopettajalle viralli-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17235:  sesti kelpoisuuden peruskoulussa annettavan           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17236:  erillisen esiopetuksen opettajan virkoihin. Tämä      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17237:  oli välttämätön parannus nykytilanteeseen,jossa
17238:  lastentarhanopettaja voi vastata päivähoidon                     Mitä Hallitus aikoo tehdä päivähoi-
17239:  esiopetuksesta, muttei peruskoulussa annetta-                 don ja peruskoulun esiopetusta koske-
17240:  vasta esiopetuksesta.                                         vien säädösten yhtenäistämiseksi ja pien-
17241:     Peruskoulussa annettavasta esiopetuksesta on               ten lasten opetuksen toteuttamiseksi
17242:  opetusministeriö antanut määräykset, joissa to-               tasa-arvoisesti esiopetuksen hallinnon-
17243:  detaan esiopetuksen tavoitteet ja mm. se, että                alasta riippumatta?
17244:  esiopetukseen osallistuville annetaan opetusta
17245: 
17246:       Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1996
17247: 
17248:                                             Suvi Linden /kok
17249: 
17250: 
17251: 
17252: 
17253:  260017
17254: 2                                          KK 102/1996 vp
17255: 
17256: 
17257: 
17258: 
17259:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
17260: 
17261:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       koulutusta koskevaksi lainsäädännöksi. Työryh-
17262: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        män ehdotukset koskivat koulutuksen lainsää-
17263: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      däntöä laajasti esiopetuksesta yliopistoissa ja
17264: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Suvi Lin-       korkeakouluissa järjestettävään koulutukseen ja
17265: deuin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       aikuiskoulutukseen. Hanketyöryhmä ehdotti
17266: 102:                                                 muun muassa, että vastaisuudessa perusopetusta
17267:                                                      välittömästi edeltävästä vuoden kestävästä esi-
17268:           Mitä Hallitus aikoo tehdä päivähoi-        opetuksesta säädettäisiin kattavasti perusope-
17269:        don ja peruskoulun esiopetusta koske-         tuslaissa. Kunta päättäisi lain nojalla esiopetuk-
17270:        vien säädösten yhtenäistämiseksi ja pien-     sen järjestämisestä joko perusopetuksen tai päi-
17271:        ten lasten opetuksen toteuttamiseksi          vähoidon yhteydessä. Lakia ja sen nojalla annet-
17272:        tasa-arvoisesti esiopetuksen hallinnon-       tavia koulutuksen tavoitteita ja sisältöä sekä työ-
17273:        alasta riippumatta?                           aikoja koskevia säännöksiä ja määräyksiä sovel-
17274:                                                      lettaisiin yhtäläisesti riippumatta siitä, miten
17275:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         opetus kunnassa järjestetään.
17276: vasti seuraavaa:                                        Koulutuksen lainsäädännön kokonaisuudis-
17277:                                                      tuksen toteuttamista ja jatkovalmistelua varten
17278:    Valtioneuvoston joulukuussa 1995 hyväksy-         opetusministeriö asetti välittömästi mainitun
17279: män koulutuksen ja korkeakouluissa harjoitetta-      hanketyöryhmän ehdotuksen luovuttamisen jäl-
17280: van tutkimuksen vuosia 1995-2000 koskevan            keen parlamentaarisesti kootun toimikunnan.
17281: kehittämissuunnitelman mukaan esiopetuksen           Toimikunnan työ päättyy näinä päivinä ja se
17282: järjestämisessä tavoitteena on tilanne, jossa käy-   luovuttaa ehdotuksensa opetusministerille huh-
17283: tännössä koko ikäluokka osallistuu vuoden pi-        tikuun alussa. Lainsäädäntötoimikunta on työn-
17284: tuiseen esiopetukseen ennen peruskoulun alkua.       sä kuluessa yhtynyt esiopetuksen osalta pitkälti
17285: Kunta päättää, annetaanko esiopetus peruskou-        hanketyöryhmän ehdotuksiin.
17286: lun vai päivähoidon yhteydessä. Uudistuksen ai-         Toimikunnan ehdotuksista on tarkoitus jär-
17287: kataulusta päätetään myöhemmin.                      jestää laaja lausuntokierros kuluvan kevään ai-
17288:    Koulutuksen lainsäädännön kokonaisuudis-          kana. Uudistuksen valmisteluajatketaan senjäl-
17289: tus on ollut opetusministeriön hallinnonalalh vi-    keen opetusministeriössä. Mainitun koulutuksen
17290: reillä vuodesta 1993 lähtien. Opetusministeriön      kehittämissuunnitelman mukaan tavoitteena on
17291: asettama hanketyöryhmä luovutti tammikumsa           saattaa koulutuksen lainsäädännön kokonais-
17292: 1995 opetusministerille ehdotuksensa uudeksi         uudistus voimaan lukuvuoden 1997-98 alusta.
17293: 
17294:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1996
17295: 
17296:                                                              Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
17297:                                             KK 102/1996 vp                                             3
17298: 
17299: 
17300: 
17301: 
17302:                                         Tili Riksdagens Talman
17303: 
17304:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      allt från förskoleundervisning tili den utbildning
17305: ger har Ni, Fru Talman, tiii vederbörande med-        som ordnas i universiteten och högskolorna samt
17306: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      vuxenutbildningen. Projektgruppen föreslog
17307: man Suvi Linden undertecknade spörsmål nr             bl.a. att det i framtiden skall ges heltäckande
17308: 102:                                                  stadganden i Iagen om grundundervisning om
17309:                                                       den ettåriga förskoleundervisning som omedel-
17310:           Vad ämnar Regeringen göra för att           bart föregår grundundervisningen. Kommunen
17311:        förenhetliga stadgandena om förskoleun-        skall med stöd av lagen bestämma om förskole-
17312:        dervisningen i dagvården och i grundsko-       undervisningen ordnas i samband med grundun-
17313:        Ian och för att undervisningen av små-         dervisningen eller dagvården. Lagen och de stad-
17314:        barn skall ordnas pä ett jämlikt sätt obe-     ganden och bestämmelser om utbildningens mä!
17315:        roende av tili vilket förvaltningsområde       och innehåll samt arbetstider som utfårdas med
17316:        försko1eundervisningen hör?                    stöd av den skall tiliämpas lika oberoende av hur
17317:                                                       undervisningen ordnas i kommunen.
17318:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            För att genomföra totalreformen av utbild-
17319: anföra följande:                                      ningslagstiftningen och för den fortsatta bered-
17320:                                                       ningen tillsatte undervisningsministeriet en par-
17321:    Enligt den av statsrådet i december 1995 god-      lamentariskt sammansatt kommission omedel-
17322: kända planen för utveckling av utbildningen och       bart efter det att projektgruppen hade överläm-
17323: av forskningen vid högskolorna för åren 1995-         nat sitt förslag. Kommissionen avslutar sitt arbe-
17324: 2000 är målet vid ordnandet av förskoleundervis-      te under de närmaste dagarna och kommer att
17325: ningen en situation där i praktiken hela årsklas-     överlämna sitt förslag tili undervisningsminis-
17326: sen deltar i förskoleundervisning under ett år före   tern i början av april. Lagstiftningskommissio-
17327: grundskolan. Kommunen beslutar om förskole-           nen har under sitt arbete i stor utsträckning ut-
17328: undervisningen skall ges i samband med grund-         gätt från projektgruppens förslag i fråga om för-
17329: skolan eller dagvården. Om tidtabellen fattas be-     skoleundervisningen.
17330: slut senare.                                             A vsikten är att kommissionens förslag skall
17331:    En totalreform av utbildningslagstiftningen        sändas för utlåtande till ett stort antal intresse-
17332: har varit aktuell på undervisningsministeriets        grupper under våren. Beredningen av reformen
17333: förvaltningsområde sedan år 1993. En av under-        fortsätts därefter vid undervisningsministeriet.
17334: visningsministeriet til1satt projektgrupp framla-     Enligt nämnda utvecklingsplan är målet att total-
17335: de sitt förslag tili ny utbildnings1agstiftning för   reformen av utbildningslagstiftningen skall träda
17336: undervisningsministern i januari 1995. Arbets-        i kraft vid ingången av Iäsåret 1997-98.
17337: gruppens förs1ag gällde utbildnings1agstiftningen
17338: 
17339:      Helsingforsden 21 mars 1996
17340: 
17341:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
17342:                                           KK 103/1996 vp
17343: 
17344: Kirjallinen kysymys 103
17345: 
17346: 
17347: 
17348: 
17349:                                   Säde Tahvanainen /sd: Vammaisen itsemääräämisoikeuden toteutu-
17350:                                      misesta
17351: 
17352: 
17353:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
17354: 
17355:    Maassamme korostetaan tasa -arvoa ja erilais-    su, eikä vammainen itsekään ehkä haluaisi muut-
17356: ten ryhmien ja yksilöiden mielipiteen huomioon      taa elinolojaan ja -tapojaan.
17357: ottamista meitä kaikkia koskevassa päätöksen-           Taloudellisesti kireässä tilanteessa päätöksiä
17358: teossa.                                             on tehty vammaista itseään kuulematta ja hänen
17359:    Vammaisten itsemääräämisoikeutta ja muita        mielipidettään kunnioittamatta pelkästään sääs-
17360: vammaisten oikeuksia on myös korostettu hei-        tölukuja tuijottaen. Vammaisen oma tahto on
17361: dän elämäänsä vaikuttavia ratkaisuja tehtäessä.     siis syrjäytetty monissa päätöksissä, eikä tällai-
17362: Periaatteellisena kysymyksenä itsemääräämispe-      nen suuntaus ole toivottavaa. Koska vammais-
17363: riaate hyväksytään, mutta käytännön päätök-         ten oikeuksia on käytännön tasolla alettu yleis-
17364: senteossa vammaisen oma näkökulma jää usein         maailmallisista ja kansallisistakin näkemyksistä
17365: huomioon ottamatta.                                 poiketen kaventaa, on valtiovallan puututtava
17366:    Kunnille on siirtynyt paljon päätösvaltaa ja     asiaan.
17367: kunnat ja kuntayhtymät käyttävätkin valtaansa           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17368: hyvin eri tavalla mm. taloudellisten resurssien     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17369: erilaisuuden vuoksi. Säästösyistä mm. kehitys-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17370: vammaisia on alettu sijoittaa yhä enenevässä        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17371: määrin avohuoltoon.
17372:    Ajatus mahdollisimman itsenäisestä asumises-               Mitä Hallitus aikoo tehdä, että vam-
17373: ta ja avohuollon tukipalveluista on sinänsä hyvä.          maisen itsemääräämisoikeus tulisi huo-
17374: Kuitenkin esimerkiksi vuosikymmeniä laitokses-             mioon otetuksi ja hänen mielipiteensä
17375: sa asuneille kehitysvammaisille tutun ympäris-             kuultaisiin aina häntä koskevassa pää-
17376: tön vaihtuminen ei välttämättä ole paras ratkai-           töksenteossa?
17377: 
17378:      Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1996
17379: 
17380:                                        Säde Tahvanainen /sd
17381: 
17382: 
17383: 
17384: 
17385: 260017
17386: 2                                           KK 103/1996 vp
17387: 
17388: 
17389: 
17390: 
17391:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
17392: 
17393:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kaisiksi. Lääninhallitukset ovat ryhtyneet asian
17394: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         johdosta toimenpiteisiin.
17395: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Laki kehitysvammaisten erityishuollosta (519/
17396: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Säde Tah-        77), jäljempänä kehitysvammalaki, koskee hen-
17397: vanaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         kilöä, jonka kehitys tai henkinen toiminta on
17398: n:o 103:                                              estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitys-
17399:                                                       iässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi
17400:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, että vam-        ja joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitse-
17401:        maisen itsemääräämisoikeus tulisi huo-         miaan palveluja. Kehitysvammaisten tulisi täten
17402:        mioon otetuksi ja hänen mielipiteensä          ensisijaisesti voida käyttää yleisiä sosiaali- ja ter-
17403:        kuultaisiin aina häntä koskevassa pää-         veydenhuollon palveluja. Perusvastuuyksikkönä
17404:        töksenteossa?                                  on asiakkaan kotikunta. Kunta voi järjestää eri-
17405:                                                       tyishuoltoa myös itse. Laki on lähinnä hallinnol-
17406:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           linen puitelaki, jolla on luotu tehokas hallinto-
17407: taen seuraavaa:                                       organisaatio kehitysvammaisten erityishuollon
17408:                                                       tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi.
17409:    Suomen vammaishuoltoa uudistettiin perus-             Erityishuollon yksilölliseksi toteuttamiseksi
17410: teellisesti 1980-luvulla. Vuonna 1988 tuli voi-       erityishuollonjohtoryhmän tai sen määräämissä
17411: maan laki vammaisuuden perusteella järjestettä-       rajoissa toimintayksikön vastaavan johtajan tu-
17412: vistä palveluista ja tukitoimista (380/87), jäljem-   lee hyväksyä erityishuolto-ohjelma jokaista eri-
17413: pänä vammaispalvelulaki, jonka tavoitteena oli        tyishuollon tarpeessa olevaa henkilöä varten.
17414: täydentää yleisiä, koko väestölle tarkoitettuja       Lääninhallitus voi, milloin henkilö itse tai hänen
17415: sosiaalipalveluja. Vammaispalvelulailla pyrittiin     holhoojansa tai muu huoltajansa taikka sosiaali-
17416: erityisesti parantamaan vaikeavammaisten hen-         lautakunta katsoo, ettei erityishuolto-ohjelma
17417: kilöiden asemaa säätämällä kunnille erityinen         ole tarkoituksenmukainen, määrätä ohjelmaa
17418: järjestämisvelvollisuus niiden palvelujen ja tuki-    oikaistavaksi. Tällä tavoin voidaan varmistaa,
17419: toimien osalta, jotka ovat vaikea vammaisen itse-     että kehitysvammainen henkilö saa tarvettaan
17420: näisen suoriutumisen kannalta välttämättömiä.         vastaavat palvelut.
17421: Vaikeavammaisten henkilöiden ns. subjekliivi-            Perusoikeussäännökset uudistettiin elokuun
17422: nen oikeus koskee palveluasumista, kuljetus- ja       alusta 1995. Ihmisten yhdenvertaisuutta koske-
17423: tulkkipalveluita sekä asunnon muutostöitä ja          van säännöksen lisäksi hallitusmuotoon otettiin
17424: asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden           erityinen syrjinnän kielto. Hallitusmuodon 5 §:n
17425: hankkimiskustannuksia.                                mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää pe-
17426:    Vammaisuuden määrittely tapahtuu aina yk-          rustetta asettaa muihin nähden eri asemaan su-
17427: silökohtaisesti. Vammaisuuden perusteella jär-        kupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, va-
17428: jestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun     kaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vam-
17429: asetuksen (7 59/87) 2 §:ssä todetaan, että vammai-    maisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn
17430: sen henkilön tarvitsemien palvelujen ja tukitoi-      perusteella. Hallitusmuodossa on myös säännös
17431: mien selvittämiseksi voidaan tarvittaessa vam-        viittomakieltä käyttävien ja vammaisuuden
17432: maisen henkilön ja hänen huoltajansa kanssa           vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien
17433: laatia yksilöllinen palvelusuunnitelma, joka si-      oikeuksien turvaamisesta lailla (14 §).
17434: sältää kaikki tarvittavat toimenpiteet.                  Asiakkaan aseman turvaamiseksi ja palvelu-
17435:    Sosiaali- ja terveysministeriö on vuonna 1995      jen laadun varmistamiseksi sosiaali- ja terveysmi-
17436: lähettämällään kirjeellä kehottanut lääninhalli-      nisteriössä on valmisteilla hallituksen esitykset
17437: tuksia ryhtymään ohjaus- ja valvontatoimenpi-         yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta sekä
17438: teisiin toimialueensa kuntien vammaispalveluja        sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksis-
17439: koskevien soveltamisohjeiden ja -käytännön            ta. Asiakkaan asemaa ja oikeusturvaa on tarkoi-
17440: saattamiseksi asiasta annettujen säädösten mu-        tus parantaa, asiakkaan itsemääräämisoikeuteen
17441:                                              KK103/1996 vp                                             3
17442: 
17443: kiinnittää erityistä huomiota sekä asiakkaan ja        vammaisille, jotka siirtyvät laitoshoidosta avo-
17444: sosiaalihuollon henkilöstön vuorovaikutusta ja         hoitoon.
17445: yhteistyötä selkeyttää. Hallituksen esitykset on          Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toi-
17446: tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokau-          miva valtakunnallinen vammaisneuvosto hyväk-
17447: della.                                                 syi marraskuussa 1995 vammaispoliittisen ohjel-
17448:     Sosiaali- ja terveysministeriö asetti huhtikuus-   man, joka on laadittu YK:n yleisohjeiden perus-
17449: sa 1995 työryhmän, jonka tehtävänä on seurata          teella. Ohjelman tavoitteena on edistää vam-
17450: kehitysvammahuollossa tapahtuvaa palvelura-            maisten tasavertaisia mahdollisuuksia ja osallis-
17451: kennemuutosta ja selvittää tähän liittyen kehittä-     tumista kiinnittämällä huomiota vammaisten
17452: mistarpeet ja lainsäädännölliset muutostarpeet         täysivaltaistumisen esteisiin. Täysivaltaistumi-
17453: Työryhmä luovuttanee muistionsa sosiaali- ja           sen kauttajokaisella ihmisellä on mahdollisuudet
17454: terveysministeriölle toukokuussa 1996.                 hyvään ja mielekkääseen elämään hänen omista
17455:     Sosiaali- ja terveysministeriö on edellä maini-    kyvyistään ja tavoitteistaan lähtien. Hyvä ja mie-
17456: tun työryhmän työhön liittyen lähettänyt kun-          lekäs elämä sisältää valinnanvapauden ja itse-
17457: tien sosiaalilautakunnille ja erityishuoltopiirien     määräämisoikeuden. Niiden vammaisten koh-
17458: kuntayhtymille kirjeen koskien palvelurakenne-         dalla,jotka eivät itse kykene ilmaisemaan tarpei-
17459: muutosta kehitysvammaisten erityishuollossa.           taan, voivat omaiset tai muu lähiyhteisö toimia
17460:  Ministeriö toteaa, että palvelurakenteen muutta-      edustajina.
17461: misen yhteydessä on edelleenkin turvattava kehi-          Ohjelmassa korostetaan eri sektoreiden vas-
17462: tysvammaisten henkilöiden tarvitsema huolenpi-         tuuta ja yhteistyötä sekä vammaisten oikeuksia.
17463: to. Kehitysvammaisten siirtyminen laitoshoidos-        Ohjdma laadittiin Jaajana yhteistyönä vammais-
17464:  ta avohoitoon tulee toteuttaa suunnitelmallisesti     järje~töjen, eri ministeriöiden, Suomen Kuntalii-
17465: ja yhteistyössä kuntien, kuntayhtymien sekä ke-        ton ja Stakesin välillä.
17466:  hitysvammaisten ja heidän omaistensa kanssa.             Edellä selostettuun viitaten sosiaali- ja ter-
17467:  Lääninhallituksia on erityisesti pyydetty selvittä-   veysministeriö ei katso aiheelliseksi tässä vai-
17468:  mään, missä määrin ja minkä sisältöisiä palvelu-      heessa ryhtyä enempiin toimenpiteisiin.
17469:  suunnitelmia kunnissa on laadittu niille kehitys-
17470: 
17471:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1996
17472: 
17473:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
17474: 4                                            KK 103/1996 vp
17475: 
17476: 
17477: 
17478: 
17479:                                          Tili Riksdagens Talman
17480: 
17481:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       fårdats i frågan. Länsstyrelserna har vidtagit åt-
17482: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         gärder med anledning av ärendet.
17483: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-          Lagen angående specialomsorger om utveck-
17484: man Säde Tahvanainen undertecknade spörsmål            lingsstörda (519177) gäller personer som på
17485: nr 103:                                                grund av medfödd eller i utvecklingsåldern erhål-
17486:                                                        len sjukdom, defekt eller skada hämmats eller
17487:                                                        störts isin utveckling eller sina psykiska funktio-
17488:           Vad ämnar Regeringen göra för att            ner och som inte med stöd av någon annan lag
17489:        handikappade personers självbestäm-             kan få de tjänster de behöver. Utvecklingsstörda
17490:        manderätt skall beaktas och att deras           borde alltså i första hand kunna använda social-
17491:        åsikter skall bli hörda i fråga om sådant       och hälsovårdens allmänna service. Klientens
17492:        beslutsfattande som gäller dem?                 hemkommun är den enhet som har det grundläg-
17493:                                                        gande ansvaret. En kommun kan även själv ord-
17494:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          na specialomsorger. Lagen är främst en adminis-
17495: anföra följande:                                       trativ ramlag, med hjälp av viiken har skapats en
17496:                                                        effektiv administrativ organisation för att speci-
17497:     Handikappvården i Finland moderniserades           alomsorger om utvecklingsstörda skall kunna
17498: grundligt på 1980-talet. Lagen om service och          ordnas på ett ändamålsen1igt sätt.
17499: stöd på grund av handikapp (380/87) trädde i              För ett individuellt förverkligande av special-
17500: kraft år 1988 och den hade till uppgift att kom-       omsorgerna skall ledargruppen för specialom-
17501: plettera den allmänna, för hela befolkningen av-       sorger, eller inom gränser som den bestämt, den
17502: sedda socialservicen. Syftet med lagen om service      ansvariga föreståndaren för verksamhetsenheten
17503: och stöd på grund av handikapp var särskilt att        för varje person som är i behov av specialomsor-
17504: förbättra gravt handikappade personers ställ-          ger godkänna ett specialomsorgsprogram. Läns-
17505: ning genom att kommunerna ålades en särskild           styrelsen kan, om personen själv eller hans för-
17506: skyldighet att anordna sådan service och sådana        myndare eller någon annan vårdnadshavare eller
17507: stödåtgärder som är nödvändiga för att dessa           socialnämnden anser att specialomsorgspro-
17508: personer skall reda sig självständigt. Gravt han-      grammet inte är ändamålsenligt, förordna att
17509: dikappade personers s.k. subjektiva rätt gäller        programmet skall korrigeras. På detta sätt kan
17510: serviceboende, fårdtjänst och tolktjänst samt          man säkerställa att en utvecklingsstörd person
17511: ändringsarbeten i bostad och kostnader för an-         får sådan service som motsvarar hans behov.
17512: skaffande av redskap och anordningar som hör              Stadgandena om de grundläggande fri- och
17513: till bostaden.                                         rättigheterna reviderades i början av augusti
17514:     Definitionen av handikapp sker alltid indivi-      1995. Utöver stadgandet om att alla är lika inför
17515: duellt. 1 2 § förordningen om service och stöd på      lagen togs i regeringsformen in ett särskilt förbud
17516: grund av handikapp (759/87) konstateras att det        mot diskriminering. Enligt 5 § regeringsformen
17517: för klarläggande av en handikappad persons be-         får ingen utan godtagbart skäl ges en annan ställ-
17518: hov av service och stöd tillsammans med honom          ning på grund av kön, ålder, ursprung, språk,
17519: själv och hans vårdnadshavare vid behov skall          religion, övertygelse, åsikt, hälsotillstånd eller
17520: uppgöras en individuell serviceplan, varav fram-       handikapp eller av någon annan orsak som hän-
17521: går alla nödvändiga åtgärder.                          för sig till hans person. I regeringsformen ingår
17522:     Social- och hälsovårdsministeriet har i ett brev   även ett stadgande om att rättigheterna för dem
17523: från år 1995 uppmanat länsstyrelserna att vidta        som använder teckenspråk samt dem som på
17524: åtgärder inom sitt verksamhetsområde i sam-            grund av handikapp behöver tolknings- och
17525: band med ledning och övervakning av de tillämp-        översättningshjälp skall tryggas i lag (14 §).
17526: ningsanvisningar och den praxis som gäller kom-           För tryggande av klientens ställning och för
17527: munernas handikappservice så att dessa blir            säkerställande av kvaliteten på servicen bereder
17528: överensstämmande med de författningar som ut-          social- och hälsovårdsministeriet regeringspro-
17529:                                              KK103/1996 vp                                              5
17530: 
17531: positioner om övervakning av privat socialservi-       särskilt blivit ombedda att utreda hur många och
17532: ce samt om klientens ställning och rättigheter         hurdana serviceplaner som har uppgjorts i kom-
17533: inom socialvården. Man har för avsikt att för-         munerna för sädana utvecklingsstörda som över-
17534: bättra klientens ställning och rättsskydd, fåsta       går från institutionsvård tili öppen vård.
17535: särskild uppmärksamhet vid klientens självbe-              Det riksomfattande handikapprådet som ver-
17536: stämmanderätt samt att förtydliga samarbetet           kar i samband med social- och hälsovårdsminis-
17537: och växelverkan mellan klienten och personalen         teriet godkände i november 1995 ett handikappo-
17538: inom socialvården. Regeringspropositionerna            1itiskt program, som har uppgjorts på basis av
17539: skall avlåtas tili riksdagen under vårsessionen.       FN:s standardregler. Syftet med programmet är
17540:     Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte i      att främja handikappades jämbördiga möjlighe-
17541: april 1995 en arbetsgrupp med uppgift att iaktta       ter och deltagande genom att uppmärksamhet
17542: den strukturförändring i fråga om service som          fåsts vid hindren för handikappades deltagande.
17543: pågår inom omsorgerna om utvecklingsstörda             Genom deltagande har varje människa möj1ighet
17544: och att utreda utvecklingsbehovet och behovet          tili ett bra och meningsfullt liv utgående från
17545: att ändra lagstiftningen. Arbetsgruppen torde          hennes egen förmäga och egna målsättningar.
17546: överlämna sin promemoria till social- och hälso-       Till ett bra och meningsfullt liv hör valfrihet och
17547: vårdsministeriet i maj 1996.                           självbestämmanderätt. De handikappade som
17548:     Social- och hälsovårdsministeriet har i an-        inte själva kan ge uttryck för sina behov kan
17549:  knytning tili den ovan nämnda arbetsgruppens          representeras av anhöriga eller andra i deras när-
17550:  arbete till de kommunala socialnämnderna och          maste krets.
17551:  samkommunerna för specialomsorgsdistrikten                1 programmet framhålls de olika sektorernas
17552:  skickat ett brev som gäller strukturförändringen      anwar och samarbete samt de handikappades
17553:  i fråga om service inom omsorgerna om utveck-         rätdgheter. Programmet uppgjordes som ett om-
17554:  lingsstörda. Ministeriet konstaterar att man i        fattande samarbete mellan handikapporganisa-
17555:  samband med ändringen av servicestrukturen            tioner, olika ministerier, Fin1ands Kommunför-
17556:  alltjämt skall trygga den omvårdnad utvecklings-      bund och Stakes.
17557:  störda personer behöver. När utvecklingsstörda            Med hänvisning tili det ovan anförda anser
17558:  övergår från institutionsvård till öppen vård skall   social- och hä1sovårdsministeriet att det inte
17559:  detta ske systematiskt och i samarbete med kom-       finns skäl att vidta några ytterligare åtgärder i
17560:  munerna, samkommunerna samt de utvecklings-           detta skede.
17561:  störda och deras anhöriga. Länsstyrelserna har
17562: 
17563:       Helsingforsden 20 mars 1996
17564: 
17565:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen      ~
17566:                                             KK 104/1996 vp
17567: 
17568: Kirjallinen kysymys 104
17569: 
17570: 
17571: 
17572: 
17573:                                    Säde Tahvanainen /sd: Työkyvyttömyyseläkkeiden myöntämisessä
17574:                                       noudatettavista periaatteista
17575: 
17576: 
17577:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
17578: 
17579:    Kun henkilö vammautuu tai invalidisoituu ja        na. Yleensä kun henkilö tulee työkyvyttömäksi
17580: menettää osittain tai kokonaan työkykynsä, lää-       omaan ammattiinsa, hänetjoko koulutetaan uu-
17581: kärit määrittelevät hänelle invaliditeettiasteen.     delleen tai päästetään lopullisesti työkyvyttö-
17582: Invaliditeettiaste vaihtelee vamman laadusta ja       myyseläkkeelle. Vanhemman yli 50-vuotiaan
17583: laajuudesta riippuen. Invaliditeettiastetta määri-    henkilön motivaatio lähteä uudelleenkoulutuk-
17584: teltäessä myös yksilön työkyky arvioidaan.            seen on usein heikko ja myös oikean alan löytä-
17585:    Invaliditeettiprosentista ei välttämättä näe       minen on vaikeaa. Vakuutusyhtiöille ja yhteis-
17586: yksilön työkykyisyyttä. Esimerkiksi metallialalla     kunnalle uudelleenkoulutus tulee myös kalliiksi,
17587: hitsaustyötä tekevän henkilön menettäessä toi-        etenkin kun on tilastollistakin tietoa siitä, että
17588: sen kätensä työkyvyn hänen invaliditeetikseen         iäkkäät henkilöt työllistyvät nykyään hyvin hei-
17589: lasketaan noin 20% ja hänelle maksetaan tuon          kosti ja joutuvat siis koulutuksesta suoraan työt-
17590: invaliditeetin mukaista eläkettä vain 20 %. Vaik-     tömyyskortistoon.
17591: ka invaliditeetti on määritelty vain 20 %:ksi, hen-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17592: kilö on täysin työkyvytön entiseen ammattiinsa.       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17593:    Invaliditeetin aiheuttaman vamman johdosta         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17594: eläkettä myönnetään hyvin vaihtelevasti. Kun          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17595: kuvaamassani tapauksessa henkilölle maksetaan
17596: vain 20 % täydestä eläkkeestä, toisissa                         Mikä on Hallituksen linja työkyvyttö-
17597: tapauksissa, esim. 30 %:n invalidille, maksetaan             myyseläkkeiden myöntämisessä, ja miten
17598: eläke tä ysimääräisenä. Työkyvyttömyyseläk-                  invaliditeetin aiheuttaman työkyvyttö-
17599: keen määräytymisperusteita pidetäänkin mm.                   myydenja uudelleenkoulutuksen kannat-
17600: näiden syiden vuoksi osin epäoikeudenmukaisi-                tavuutta verrataan toisiinsa?
17601: 
17602:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1996
17603: 
17604:                                          Säde Tahvanainen /sd
17605: 
17606: 
17607: 
17608: 
17609: 260017
17610: 2                                         KK 104/1996 vp
17611: 
17612: 
17613: 
17614: 
17615:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
17616: 
17617:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      eläkejärjestelmän uudistamista koskevaksi lain-
17618: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       säädännöksi (HE 118/1995 vp). Hallituksen esi-
17619: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     tys pohjautui työmarkkinaosapuolten viime vuo-
17620: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Säde Tah-      den toukokuussa tekemään sopimukseen yksi-
17621: vanaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       tyisalojen työeläkejärjestelmän rahoituksen ja
17622: n:o 104:                                            etujen tasapainottamiseksi.
17623:                                                        Voimaan tulleilla eläkesäännösten muutoksil-
17624:           Mikä on Hallituksen linja työkyvyttö-     la pyritään nostamaan keskimääräistä eläkkeel-
17625:        myyseläkkeiden myöntämisessä, ja miten       lesiirtymisikää, joka Suomessa on kansainväli-
17626:        invaliditeetin aiheuttaman työkyvyttö-       sesti verrattuna hyvin alhainen. Muutoksien
17627:        myydenja uudelleenkoulutuksen kannat-        myötä eläkelaitokset joutuvat aikaisempaa tar-
17628:        tavuutta verrataan toisiinsa?                kemmin selvittämään työkyvyttömyyseläkkeen-
17629:                                                     hakijan jäljellä olevan työkyvyn. Niiden on en-
17630:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        nen hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen
17631: vasti seuraavaa:                                    antamista varmistettava, että eläkkeenhakijan
17632:                                                     mahdollisuudet kuntoutukseen on selvitetty.
17633:    Kysymyksessä tarkoitetaan ilmeisesti tapatur-    Hylätessään työkyvyttömyyseläkehakemuksen
17634: mavakuutusjärjestelmässä aikoinaan voimassa         eläkelaitoksen tulee ohjata eläkkeenhakija hänen
17635: ollutta työkyvyttömyysmääritelmää, joka perus-      kuntoutustarvettaan vastaavan kuntoutuksen
17636: tui lääketieteellisen haitan arviointiin. Tästä     tai muiden palvelujen piiriin.
17637: haittaluokitukseen perustuvasta lääketieteellisen       Määräaikaisen työkyvyttömyyseläkkeen eli
17638: työkyvyttömyyden määrittelystä on kuitenkin         kuntoutustuen myöntäessään eläkelaitoksen on
17639: luovuttu vuoden 1982 alusta. Tällöin tapaturma-     varmistettava, että eläkkeenhakijalle on laadittu
17640: vakuutusjärjestelmässä otettiin käyttöön saman-     hoito- ja kuntoutussuunnitelma.
17641: lainen työkyvyttömyyden määritelmä kuin työ-            Hallitusohjelmaan sisältyvien eläke- ja työvoi-
17642: eläkejärjestelmässä. Siten nykyisin oikeus työky-   mapoliittisten toimenpiteiden yksijohtava ajatus
17643: vyttömyyseläkkeeseen määräytyy sekä työ- että       on, että työkyvyn ylläpitämisen, työhönpaluun
17644: tapaturmavakuutusjärjestelmässä ammatillisen        ja työelämään pääsemisen edistäminen ovat aina
17645: työkyvyttömyyden ja sosiaalistaloudellisten         ensisijaisia keinoja jälkikäteiseen sosiaaliturvaan
17646: seikkojen perusteella.                              verrattuna. Näin pyritään myös estämään työn-
17647:    Tapaturmavakuutusjärjestelmässä on tosin         tekijän ennenaikainen syrjäytyminen työelämäs-
17648: edelleenkin käytössä haittaluokitus pysyvän ylei-   tä. Jäljellä olevan työkyvyn hyödyntämistä työ-
17649: sen haitan korvaamista varten. Korvausta pysy-      kykyä vastaavassa työssä on pidettävä varhais-
17650: västä yleisestä haitasta myönnetään muuta hait-     eläkkeelle siirtymisen sijasta työntekijän kannal-
17651: taa kuin työkyvyttömyydestä johtuvaa ansion-        ta parempana vaihtoehtona myös siinä mielessä,
17652: menetystä varten.                                   että 50 ikävuodenjälkeen hänen eläkkeensä kart-
17653:    Edellä todetun mukaisesti työkyvyttömyys-        tumisprosentti on työssäoloajalta suurempi kuin
17654: eläkkeiden myöntämistä harkittaessa on otetta-      se olisi, jos hän olisi eläkkeellä.
17655: va huomioon terveydellisten seikkojen lisäksi          Sosiaali- ja terveysministeriö on nyt kiinnittä-
17656: myös taloudellissosiaaliset seikat. Samat asiat     nyt huomiota työkyvyttömyyseläkkeiden myön-
17657: vaikuttavat myös sen arviointiin, onko henkilöl-    tämiskäytäntöönja on tässä tarkoituksessa pyy-
17658: lä edellytyksiä uudelleenkoulutuksen tai kuntou-    tänyt 15.5.1996 mennessä selvitystä Kansanelä-
17659: tuksen avulla jatkaa työelämässä tai palata työ-    kelaitokselta, Eläketurvakeskukselta ja Työelä-
17660: elämään.                                            kelaitosten Liitolta. Saatu selvitys tulee esille mi-
17661:    Tämän vuoden alusta tulivat voimaan laajat       nisteriön työkykyä ylläpitävän toiminnan kehit-
17662: työeläkelainsäädännön muutokset, jotka perus-       tämistyössä.
17663: tuivat hallituksen esitykseen yksityisalojen työ-
17664:      Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1996
17665: 
17666:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
17667:                                             KK 104/1996 vp                                                 3
17668: 
17669: 
17670: 
17671: 
17672:                                          Tili Riksdagens Talman
17673: 
17674:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         om den privata sektorns arbetspensionssystem
17675: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-           (RP 118/1995 rd). Regeringens proposition grun-
17676: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         dade sig på arbetsmarknadsparternas avtal från
17677: man Säde Tahvanainen undertecknade spörsmål              maj i fjol om balansering av intressena inom och
17678: nr 104:                                                  finansieringen av den privata sektorns arbetspen-
17679:                                                          sionssystem.
17680:          Viiken linje följer Regeringen i fråga             Med de ändrade pensionsstadgandena, som
17681:        om beviljande av invalidpensioner, och            redan trätt i kraft, strävar man efter att höja den
17682:        på vilket sätt kan den arbetsoförmåga             genomsnittliga pensionsåldern, eftersom den i
17683:        som invaliditeten förorsakar och lönsam-          Finland är mycket låg i internationell jämförelse.
17684:        heten av omskolning jämföras med var-             1 och med dessa ändringar måste pensionsanstal-
17685:        andra?                                            terna noggrannare än tidigare utreda den återstå-
17686:                                                          ende arbetsförmågan hos den som söker invalid-
17687:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            pension. Innan pensionsanstalten fattar ett avslå-
17688: anföra följande:                                         ende beslut om invalidpension skali den se tili att
17689:                                                          pe:nsionssökandens möjligheter till rehabilitering
17690:     1 spörsmålet avses uppenbarligen den defini-         ha; klarlagts. A vslås en pensionsansökan skall
17691: tion av arbetsoförmåga som i tiderna var i kraft i       pensionsanstalten hänvisa pensionssökanden tili
17692: olycksfallsförsäkringssystemet och som grunda-           rehabilitering eller andra tjänster som motsvarar
17693: de sig på bedömning av den medicinska olägen-            hans rehabiliteringsbehov.
17694: heten. Man har dock vid ingången av år 1982                 Då en pensionsanstalt beviljar tidsbestämd in-
17695: avstått från denna definition av medicinsk ar-           validpension, dvs. rehabiliteringsstöd, skali den
17696: betsoförmåga som grundar sig på invaliditets-            försäkra sig om att en vård- och rehabiliterings-
17697: klassificering. Vid denna tidpunkt togs i olycks-        plan har uppgjorts för pensionssökanden.
17698: fallsförsäkringssystemet i bruk en Iikadan defini-          En av de ledande tankarna bakom de pen-
17699: tion av arbetsoförmåga som i arbetspensionssys-          sions- och arbetskraftspolitiska åtgärder som in-
17700: temet. Rätten tili invalidpension bestäms sålunda        går i regeringsprogrammet är att främjande av
17701: numera inom både arbets- och olycksfalisförsäk-          upprätthållandet av arbetsförmågan och av en
17702: ringssystemet på grundval av yrkesmässig arbets-         persons möjligheter att återvända tili sitt arbete
17703: oförmåga samt sociala och ekonomiska omstän-             eller att komma in i arbetslivet alltid är primära
17704: digheter.                                                medel jämfört med socialskyddet, där alit sker i
17705:     1 olycksfallsförsäkringssystemet är emeliertid       efterskott. På detta sätt försöker man också för-
17706: invaliditetsklassificeringen fortfarande i bruk          hindra att arbetstagare blir utslagna i förtid från
17707: när det gäller att ersätta bestående alimänt men.        arbetslivet. Utnyttjande av den återstående ar-
17708:  Ersättning för bestående allmänt men beviljas för       betsförmågan i arbete som motsvarar denna bör
17709: sådant inkomstbortfall som beror på annat men            ses som ett bättre alternativ för arbetstagaren
17710:  än arbetsoförmåga.                                      jämfört med förtidspension också i det a vseendet
17711:     1 enlighet med vad som konstateras ovan skall        att efter fylida 50 år är tillväxtprocenten för hans
17712:  då man överväger beviljande av invalidpensioner         pension för den tid han varit i arbete högre än den
17713:  också beaktas ekonomiska och sociala omstän-            skulie vara om han var pensionerad.
17714:  digheter utöver hälsorelaterade omständigheter.            Social- och hälsovårdsministeriet har nu fåst
17715:  Samma saker påverkar också bedömningen av               uppmärksamhet vid praxis i fråga om beviljande
17716:  om en person har förutsättningar för att fortsätta      av invalidpension och i detta avseende har en
17717:  i arbetslivet elier återvända tili det med hjälp av     utredning inbegärts före den 15 maj 1996 av
17718:  omskolning elier rehabilitering.                        F olkpensionsanstalten, Pensionsskyddscentra-
17719:     1 början av året trädde omfattande ändringar         Ien och Arbetspensionsanstalternas Förbund r.f.
17720:  av arbetspensionslagstiftningen i kraft, och dessa      Utredningen kommer fram i ministeriets arbete
17721:  grundade sig på regeringens proposition tili riks-      som avser utvecklande av sådan verksamhet som
17722:  dagen med förslag tili revision av lagstiftningen       upprätthåller arbetsförmågan.
17723: 
17724:      Helsingforsden 19 mars 1996
17725: 
17726:                                                        Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
17727:                                            KK 105/1996 vp
17728: 
17729: Kirjallinen kysymys 105
17730: 
17731: 
17732: 
17733: 
17734:                                   Säde Tahvanainen /sd: Määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä
17735:                                      olevien aseman parantamisesta
17736: 
17737: 
17738:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
17739: 
17740:    Sairauden, vammautumisen tai muun syyn            mia. Jos uusi eläkepäätös viipyy, henkilön talou-
17741: vuoksi maassamme jää määräaikaiselle työky-          dellinen tilanne häiriintyy, ja se voi aiheuttaa
17742: vyttömyyseläkkeelle ihmisiä, jotka saavat esi-       suuriakin menetyksiä. Koska toimeentulotuen
17743: merkiksi jatkuvaa kuntoutusta työkyvyn palau-        saajien määrä on nykypäivänä suuri, ei tämä-
17744: tumiseksi. Määräaikaisella työkyvyttömyyseläk-       kään tukimuoto aina pysty tarpeeksi nopeasti
17745: keellä olevista osa palaa normaalisti työelämään     huomioimaan yksilön tai perheen tilannetta.
17746: mukaan tai menee esim. uudelleenkoulutukseen            Yksi ratkaisu määräaikaisella työkyvyttö-
17747: ja osa jää lopullisesti eläkkeelle työkyvyttömyy-    myyseläkkeellä olevien aseman parantamiseksi
17748: den jatkuessa.                                       olisi myöntää määräaikaiseläke kaikille työky-
17749:    Työstä sairauden, vammautumisen tai muun          vyttö'll.ille jatkuvana siihen saakka, kunnes lää-
17750: syyn vuoksi pois jäävän henkilön on eläkettä         käri toteaa, että henkilö on jälleen työkykyinen.
17751: saadakseen saatava sekä haitavalta lääkäriltä        Näin eläkepäätösten käsittelyjen määrä vähenisi
17752: että työeläkelaitoksen lääkäreiltä puoltava todis-   ja kansalaisten taloudellisesti vakaa tilanne tulisi
17753: tus työkyvyttömyydestään.                            turvatuksi myös työkyvyttömyysajalta.
17754:    Usein työkyvyttömyystapauksissa eläke                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17755: myönnetään määräaikaiseksi ja muutaman kuu-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17756: kauden kestävää määräaikaista eläkettä saate-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17757: taanjatkaa useaan otteeseen. Ennen kuin määrä-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17758: aikaisen työkyvyttömyyseläkkeen jatkumisesta
17759: tehdään päätös, asiakkaan työkuntoisuus arvioi-                 Mitä Hallitus aikoo tehdä, että työky-
17760: daan uudelleen.                                              vyttömäksi todetulle henkilölle myönnet-
17761:    Työkyvyttämän henkilön kannalta vain tie-                 täisiin työkyvyttömyyseläkettä, joka jat-
17762: tyksi ajanjaksoksi myönnetyt määräaikaiset työ-              kuisi keskeytyksettä siihen saakka, kun-
17763: kyvyttömyyseläkepäätökset aiheuttavat ongel-                 nes hänet jälleen todetaan työkykyiseksi?
17764: 
17765:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1996
17766: 
17767:                                         Säde Tahvanainen /sd
17768: 
17769: 
17770: 
17771: 
17772: 260017
17773: 2                                         KK 105/1996 vp
17774: 
17775: 
17776: 
17777: 
17778:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
17779: 
17780:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      eläkkeenä erityisesti silloin, kun työkyvyn pa-
17781: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       lauttaminen eläkepäätöstä tehtäessä näyttää to-
17782: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     dennäköiseltä. Määräaikainen eläke on voitu
17783: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Säde Tah-      myöntää myös kuntoutuksen tai kuntoutusselvi-
17784: vanaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       tyksen ajaksi. Määräaikaisten työkyvyttömyys-
17785: n:o 105:                                            eläkkeiden myöntökäytäntö ei ole kuitenkaan
17786:                                                     täyttänyt riittävästi kuntouttavaa näkökohtaa.
17787:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, että työky-    Sen vuoksi pykälän 6 momentissa ehdotetaan
17788:        vyttömäksi todetulle henkilölle myönnet-     määräaikaisen työkyvyttömyyseläkkeen nimi
17789:        täisiin työkyvyttömyyseläkettä, joka jat-    muutettavaksi kuntoutustueksi. Samalla sen
17790:        kuisi keskeytyksettä siihen saakka, kun-     käyttö rajoitettaisiin tapauksiin, joissa ryhdy-
17791:        nes hänet jälleen todetaan työkykyiseksi?    tään aktiivisiin kuntoutustoimiin tai joissa haki-
17792:                                                     jan vamman tai sairauden voidaan odottaa para-
17793:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        nevan asianmukaisella hoidolla."
17794: vasti seuraavaa:                                       Kuntoutustuen myöntämisen edellytyksenä
17795:                                                     on, että työntekijälle on laadittu hoito- tai kun-
17796:    Kysymyksessä on otettu esiin tärkeä näkö-        toutussuunnitelma. Eläkelaitoksen on varmistet-
17797: kohta,johon on kiinnitetty huomiota jo hallituk-    tava hoito- tai kuntoutussuunnitelman olemas-
17798: sen esityksessä yksityisalojen työeläkejärjestel-   saolo ennen myöntöpäätöksen tekemistä.
17799: män uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi            Jäljellä olevan työkyvyn hyödyntämiseen liit-
17800: (HE 118/1995 vp). Eduskunta on hyväksynyt           tyen osatyökyvyttömyyseläkkeen käyttöä helpo-
17801: hallituksen esitykseen sisältyneet lainmuutokset,   tettiin siten, ettäeläkkeenhakija voi saada ennak-
17802: ja ne ovat tulleet voimaan tämän vuoden alusta.     kopäätöksen oikeudestaan osatyökyvyttömyys-
17803: Vastaavat muutokset on soveltuvin osin tehty        eläkkeeseen. Tällöin hakija voi myönteisen en-
17804: myös julkisten alojen työeläkejärjestelmiin ja      nakkopäätöksen saatuaan harkita osaeläkkeelle
17805: kansaneläkejärjestelmään. Tällöin muun muassa       siirtymistä.
17806: määräaikainen työkyvyttömyyseläke muutettiin            Vuoden alusta voimaan tulleilla eläkelainsää-
17807: kuntoutustueksi.                                    dännön muutoksilla pyritään osaltaan tuomaan
17808:    Kysymyksessä esitetystä asiasta todetaan         työelämään joustoa, jota on laajemminkin kuin
17809: edellä mainitun hallituksen esityksen perustelu-    vain eläkejärjestelmien kannalta pidetty yhteis-
17810: osassa muun muassa: "Varsinainen työkyvyttö-        kunnassamme tärkeänä.
17811: myyseläke voidaan myöntää määräaikaisena
17812: 
17813:      Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1996
17814: 
17815:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka M önkäre
17816:                                            KK 105/1996 vp                                                 3
17817: 
17818: 
17819: 
17820: 
17821:                                        Tili Riksdagens Talman
17822: 
17823:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        arbetsförmågan återställs. Pension på viss tid har
17824: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         också kunnat beviljas för rehabiliteringstid eller
17825: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       för den tid som det tar att utreda rehabiliterings-
17826: man Säde Tahvanainen undertecknade spörsmål            möjligheterna. Beviljandepraxisen har när det
17827: nr 105:                                                gäller tidsbestämda invalidpensioner dock inte
17828:                                                        tillräckligt uppfyllt rehabiliteringsaspekten. Det
17829:           Vad ämnar Regeringen göra för att en         föreslås därför att namnet på den tidsbestämda
17830:        person som konstaterats arbetsoförmö-           invalidpensionen i 6 mom. ändras tili rehabilite-
17831:        gen skall beviljas invalidpension som           ringsstöd. Samtidigt begränsas användningen av
17832:        fortgår utan avbrott ända tilis personen i      stödet till fall där det vidtas aktiva rehabilite-
17833:        fråga åter konstateras arbetsför?               ringsåtgärder eller där den sökande med adekvat
17834:                                                        vård kan väntas bli botad från sin skada eller
17835:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          sjukdom."
17836: anföra följande:                                           En förutsättning för att rehabiliteringsstöd
17837:                                                        skall beviljas är att en vård- eller rehabiliterings-
17838:    Spörsmålet tar upp en viktig aspekt, som upp-       plan har gjorts upp för arbetstagaren. Pensions-
17839: märksammades redan i regeringens proposition           anstalten skall försäkra sig om att det finns en
17840: med förslag tili revision av lagstiftningen om den     vård- eller rehabiliteringsplan innan stödet bevil-
17841: privata sektorns arbetspensionssystem (RP 118/         jas.
17842: 1995 rd). Riksdagen har godkänt de förslag till            När det gäller att ta vara på den återstående
17843: 1agändringar som ingick i propositionen, och la-       arbetsförmågan underlättades användningen av
17844: garna trädde i kraft vid ingången av 1996. Mot-        invalidpension genom att den pensionssökande
17845: svarande ändringar har i tillämpliga delar gjorts      kan få ett förhandsbeslut om sin rätt tili delinva-
17846: även i den offentliga sektorns pensionssystem          lidpension. Sökanden kan då, efter att ha fått ett
17847: och i folkpensionssystemet. Härvid ändrades            positivt förhandsbeslut, överväga att gå i delpen-
17848: bl.a. den tidsbestämda invalidpensionen tili reha-     sion.
17849: biliteringsstöd.                                           Syftet med de ändringar i pensionslagstift-
17850:    Om den fråga som tas upp i spörsmålet sägs i        ningen som trädde i kraft i början av året är att
17851: motiveringen tili den nämnda propositionen             göra arbetslivet mer tlexibelt. Detta har ansetts
17852: bl.a.: "Egentlig invalidpension kan för närvaran-      viktigt i vårt samhälle också i en vidare bemärkel-
17853: de beviljas som tidsbestämd pension, särskilt om       se än enbart i fråga om pensionssystemen.
17854: det när pensionsbeslutet fattas verkar troligt att
17855:      Helsingforsden 19 mars 1996
17856: 
17857:                                                      Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
17858:                                           KK 106/1996 vp
17859: 
17860: ;kriftligt spörsmål 106
17861: 
17862: 
17863: 
17864: 
17865:                                  Eva Biaudet /sv: Om införande av benämningen riksdagsledamot
17866: 
17867: 
17868: 
17869:                                       Tili Riksdagens Talman
17870: 
17871:   I det svenska språket används yrkes- och tjäns-      Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
17872: ebenämningar som slutar på -man även för kvin-      ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
17873: tor i brist på mer passande benämningar. Den        ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
17874: teutrala benämningen riksdagsledamot har där-       följande spörsmål:
17875: mot blivit allmänt vedertagen. I Sverige har den
17876: ner eller mindre ersatt benämningen riksdags-                  Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
17877: nan. Trots det används riksdagsman i stället för            ta för att ersätta benämningen riksdags-
17878: ledamot t.ex. i svenska lagtexter i Finland.                man med benämningen riksdagsledamot i
17879:                                                             lagtexter på svenska?
17880: 
17881:     Helsingforsden 28 februari 1996
17882: 
17883:                                           Eva Biaudet /sv
17884: 
17885: 
17886: 
17887: 
17888:   50017
17889: 2                                         KK 106/1996 vp
17890: 
17891: Kirjallinen kysymys 106                                                                   Suomennos
17892: 
17893: 
17894: 
17895: 
17896:                                   Eva Biaudet /r: Kansanedustajan ruotsinkielisestä nimikkeestä
17897: 
17898: 
17899: 
17900:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
17901: 
17902:    Ruotsin kielessä käytetään sopivaropien ni-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17903: mikkeiden puutteessa mao-loppuisia ammatti- ja      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17904: virkanimikkeitä myös naisten ollessa kyseessä.      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17905: Kansanedustajasta käytettävästä neutraalista ni-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17906: mikkeestä riksdagsledamot on tullut yleisesti hy-
17907: väksytty. Ruotsissa tämä nimike onkin lähes                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17908: korvannut nimikkeen riksdagsman. Tästä huoli-               ryhtyä nimikkeen riksdagsman korvaa-
17909: matta Suomessa julkaistavissa ruotsinkielisissä             miseksi nimikkeellä riksdagsledamot
17910: lakiteksteissä käytetään nimikettä riksdagsman              ruotsinkielisissä lakiteksteissä?
17911: nimikkeen riksdagsledamot asemesta.
17912: 
17913:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1996
17914: 
17915:                                            Eva Biaudet /r
17916:                                              KK 106/1996 vp                                           3
17917: 
17918: 
17919: 
17920: 
17921:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
17922: 
17923:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         hallitusmuodon säätämisen jälkeen, ja eduskun-
17924: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          nan pöytäkirjoissa nimitys otettiin käyttöön vuo-
17925: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        den 1920 valtiopäivillä.
17926: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Eva                  Nykyiset perustuslait on tarkoitus yhdistää
17927: Biaudet'n kirjallisen kysymyksen n:o 106:              vuonna 2000 yhtenäiseen Suomen Hallitusmuo-
17928:                                                        toon. Tässä yhteydessä perustuslaeissa nykyisin
17929:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          käytettävä nimitys riksdagsman on syytä muut-
17930:        ryhtyä nimikkeen riksdagsman korvaa-            taa muotoon riksdagsledamot.
17931:        miseksi nimikkeellä riksdagsledamot                Jo ennen uuden perustuslain säätämistä voita-
17932:        ruotsinkielisissä lakiteksteissä?               neen lakiehdotuksissa harkinnan mukaan käyt-
17933:                                                        tää nimitystä riksdagsledamot, joskin valtiopäi-
17934:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           väjärjestyksen ja muiden vastaavien keskeisten
17935: vasti seuraavaa:                                       lakien muutosehdotuksissa saattaa olla aiheellis-
17936:                                                        ta lain yhtenäisyyden säilyttämiseksi pitäytyä
17937:    Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestyksessä, jolla        nykyiseen nimitykseen. Lain lopullisesta sana-
17938: Suomen naiset ja miehet saivat yleisen ja yhtäläi-     muodosta päättää kuitenkin tältäkin osin edus-
17939: sen äänioikeuden, korvattiin suomenkielinen ni-        kur.'ta, ja muutoinkin on kysymyksessä tarkoite-
17940: mitys valtiopäivämies nimityksellä edustaja.           tun nimikemuutoksen kannalta keskeinen mer-
17941: Ruotsinkielisessä lakitekstissä sen sijaan säilytet-   kitys sillä, millainen käytäntö eduskunnassa
17942: tiin nimitys landtdagsman. Nimitystä riksdags-         omaksutaan.
17943: man alettiin käyttää laeissa vasta vuoden 1919
17944: 
17945:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1996
17946:                                                                      Oikeusministeri Kari Häkämies
17947: 4                                        KK 106/1996 vp
17948: 
17949: 
17950: 
17951: 
17952:                                       Tili Riksdagens Talman
17953: 
17954:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-   först efter det 1919 års regeringsform stiftats, och
17955: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-     i riksdagens protokoll tog man i bruk benäm-
17956: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-   ningen vid 1920 års riksdag.
17957: man Eva Biaudet undertecknade spörsmål nr              Avsikten är att de nuvarande grundlagarna år
17958: 106:                                               2000 skall sammanslås till en enhetlig grundlag,
17959:                                                    Regeringsformen för Finland. 1 detta samman-
17960:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     hang är det skäl att ändra den i grundlagarna för
17961:        ta för att ersätta benämningen riksdags-    närvarande ingående benämningen riksdagsman
17962:        man med benämningen riksdagsledamot i       till riksdagsledamot.
17963:        lagtexter på svenska?                           Det torde inte finnas några hinder för att re-
17964:                                                    dan innan den nya grundlagen stiftas enligt pröv-
17965:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      ning ta in benämningen riksdagsledamot i försla-
17966: anföra följande:                                   gen tilllagar, även om det, när det gäller ändring-
17967:                                                    ar av riksdagsordningen och andra motsvarande
17968:    1 1906 års lantdagsordning, genom viiken        centrala lagar, kan vara skäl att för bevarande av
17969: kvinnor och män tillförsäkrades allmän och lika    enhetligheten bibehålla den nuvarande benäm-
17970: rösträtt i Finland, ersattes den finskspråkiga     ningen. Också i detta fall är det dock riksdagen
17971: benämningen valtiopäivämies med benämningen        som bes1utar om den slutliga ordalydelsen. Med
17972: edustaja. 1 den svenskspråkiga lagtexten behölls   tanke pä en ändring av benämningen är det även
17973: däremot benämningen landtdagsman. Benäm-           i övrigt av stor betydelse hurdan praxis riksdagen
17974: ningen riksdagsman infördes i lagstiftningen       går in för.
17975: 
17976:      Helsingfors den 18 mars 1996
17977: 
17978:                                                                   Justitieminister Kari Häkämies
17979:                                            KK 107/1996 vp
17980: 
17981: Skriftligt spörsmål 107
17982: 
17983: 
17984: 
17985: 
17986:                                   Eva Biaudet /sv: Om skolning av hundekipage för minröjning i
17987:                                        Bosnien
17988: 
17989: 
17990:                                        Tili Riksdagens Talman
17991: 
17992:    Det finns idag mer än 100 miljoner minor             Just nu är dessutom situationen i Bosnien ak-
17993: utlagda runt om i världen. Varje vecka skadas        tuell. Sverige har redan beslut på att skola upp
17994: eller dödas 500 personer av dessa minor. De flesta   hundekipage för minröjning i Bosnien. Eftersom
17995: skadade är civila, ofta kvinnor och barn. Sjuk-      man i Sverige har långtgående kunskap på områ-
17996: husvård och rehabilitering av dagens offer beräk-    det, skulle detvara naturligt för Finland att sam-
17997: nas kosta 750 miljoner dollar. Denna kostnad         arbeta med dem.
17998: stiger ständigt, eftersom antalet offer ökar med        Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
17999: 2 000 varje månad. Minorna är ett av världens        ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
18000: största problem och de medför ett oerhört stort      ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
18001: lidande för många människor.                         följande spörsmål:
18002:    Enligt slutdokumentet från FN:s minkonfe-
18003: rens år 1995 är det dags att sätta igång en aktiv               Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
18004: minröjning. Minröjning är inget nytt, men först              ta för att i samarbete med Sverige skola
18005: nu finns det ett beslut om att minröja i organise-           upp hundekipage för minröjning i Bosni-
18006: rad och stor omfattning. Ali know-how på områ-               en?
18007: det måste sättas in och här spelar minhunden en
18008: viktig roll.
18009:      Helsingforsden 28 februari 1996
18010:                                            Eva Biaudet /sv
18011: 
18012: 
18013: 
18014: 
18015:  260017
18016: 2                                          KK 107/1996 vp
18017: 
18018: Kirjallinen kysymys 107                                                                    Suomennos
18019: 
18020: 
18021: 
18022: 
18023:                                   Eva Biaudet /r: Koirakkojen kouluttamisesta miinanraivaukseen
18024:                                      Bosniassa
18025: 
18026: 
18027:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
18028: 
18029:    Tällä hetkellä eri puolilla maailmaa on yli 100      Lisäksi Bosnian tilanne on juuri nyt ajankoh-
18030: miljoonaa miinaa. Nämä miinat vahingoittavat         tainen. Ruotsi on jo tehnyt päätöksen koirakko-
18031: tai tappavat 500 ihmistä joka viikko. Useimmat       jen kouluttamisesta miinanraivaukseen Bosnias-
18032: loukkaantuneet ovat siviilejä, monesti naisia ja     sa. Koska Ruotsilla on laajaa tietämystä tällä
18033: lapsia. Uhrien sairaalahoidon ja kuntoutuksen        alalla, Suomen olisi luontevaa tehdä yhteistyötä
18034: lasketaan nykyisellään maksavan 750 miljoonaa        Ruotsin kanssa.
18035: dollaria. Nämä kustannukset nousevat koko               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18036: ajan, koska uhrien lukumäärä kasvaa 2 OOO:lla        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18037: joka kuukausi. Miinat ovat yksi maailman pa-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18038: himmista ongelmista ja aiheuttavat suunnatto-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18039: mia kärsimyksiä monille ihmisille.
18040:    Vuonna 1995 pidetyn YK:n miinakonferens-                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18041: sin loppuasiakirjan mukaan on ryhdyttävä aktii-              ryhtyä koirakkojen kouluttamiseksi yh-
18042: viseen miinanraivaukseen. Miinanraivaus ei ole               teistyössä Ruotsin kanssa miinanrai-
18043: uusi ilmiö, mutta vasta nyt järjestäytyneestä ja             vaukseen Bosniassa?
18044: laajasta miinanraivauksesta on päätös. Kaikki
18045: alan osaaminen on otettava käyttöön. Tässä on
18046: miinakoirilla tärkeä rooli.
18047:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1996
18048: 
18049:                                             Eva Biaudet /r
18050:                                            KK 107/1996 vp                                            3
18051: 
18052: 
18053: 
18054: 
18055:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
18056: 
18057:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa       pommien etsintään koulutettua koiraa, joita ei
18058: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        ole koulutettu miinojen paikantamiseen. Raja-
18059: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      vartiolaitos ylläpitää 3-4 koulutettua miinakoi-
18060: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Eva             raa. Koirat on koulutettu etsimään miinat haju-
18061: Biaudet'n näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       aistin perusteella tai havaitsemaan laukaisulan-
18062: n:o 107:                                             gat kuuloaistillaan. Puolustusvoimilla on miina-
18063:                                                      koirien kouluttamiseen tarvittava taitotieto ole-
18064:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       massa. Tarvittaessa vuositasolla pystytään kou-
18065:        ryhtyä koirakkojen kouluttamiseksi yh-        luttamaan noin 20 miinakoiraa. Ruotsi käyttää
18066:        teistyössä Ruotsin kanssa miinanrai-          miinakoiriensa kouluttamiseen kaupallista yri-
18067:        vaukseen Bosniassa?                           tystä, joka on ottanut yhteyttä myös Suomen
18068:                                                      puolustusministeriöön ja esitellyt koulutusmal-
18069:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         liaan.
18070: vasti seuraavaa:                                        Koska miinakoirien käytölle suomalaisen ra-
18071:                                                      kentajaosaston toiminnassa ei ole tällä hetkellä
18072:    IFOR-operaatioon Osallistuvalle suomalaisel-      sumanaista tarvetta mekaanisten raivausajoneu-
18073: le rakentajaosastolle ei ole käsketty varsinaisia    voj.~n ja räjähtävien raivainten käytön vuoksi,
18074: miinanraivaustehtäviä. Raivausta toteutetaan         aiomme toistaiseksi pitäytyä valitussa kalustos-
18075: vain oman rakennustoiminnan mahdollistami-           sa. Seuraamme tarkkaan kehitystä, ja mikäli tar-
18076: seksi. Tätä tarkoitusta varten osasto on varustet-   vetta ilmenee, olemme valmiit tutkimaan mah-
18077: tu viimeistä tekniikkaa edustavilla SISU-rai-        dollisuuksia käyttää koulutettuja miinakoiriam-
18078: vausajoneuvoilla, joita varustukseen kuuluu          me alueella tai aloittaa tarvittavien koirien kou-
18079: kaksi kappaletta. Kokemustemme mukaan valit-         lutus kotimaassa. Kummassakaan edellä maini-
18080: semallamme raivauskalustolla päästään tarkoi-        tuista tapauksista emme tarvitse Ruotsilta varsi-
18081: tuksenmukaisesti ja nopeasti haluttuun loppu-        naista koulutusapua. Tiedonvaihtomme heidän
18082: tulokseen. Täydentävänä raivausmenetelmänä           kanssaan myös tällä alueella perustuu puolustus-
18083: käytetään räjähteillä raivaamista.                   voimien pioneeritarkastajien säännöllisiin bilate-
18084:    Puolustusvoimilla on kymmenen terroristi-         raalisiin ja yhteispohjoismaisiin tapaamisiin.
18085: 
18086:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1996
18087:                                                                   Puolustusministeri Anneli Taina
18088: 4                                         KK 107/1996 vp
18089: 
18090: 
18091: 
18092: 
18093:                                        Tili Riksdagens Talman
18094: 
18095:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    de att spåra upp terroristbomber, men däremot
18096: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-      inte att lokalisera minor. Gränsbevakningsvä-
18097: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    sendet har hand om 3-4 skolade minhundar.
18098: man Eva Biaudet undertecknade spörsmål nr           Hundarna är skolade att söka efter minor med
18099: 107:                                                hjälp av luktsinnet eller att upptäcka utlösnings-
18100:                                                     tråd med hjälp av hörseln. Inom försvarsmakten
18101:             Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-    finns tillräckligt kunnande för skolning av min-
18102:          ta för att i samarbete med Sverige skola   hundar. På årsnivå kan vid behov skolas ca 20
18103:          upp hundekipage för minröjning i Bosni-    minhundar. Sverige utnyttjar för skolning av sina
18104:          en?                                        minhundar ett kommersiellt företag, som har ta-
18105:                                                     git kontakt också med Finlands försvarsministe-
18106:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       rium och presenterat sin skolningsmodell.
18107: anföra följande:                                       Eftersom den finlänska byggnadsavdelningen
18108:                                                     på grund av demekaniska röjningsfordonen och
18109:    Den finländska byggnadsavdelning som del-        den explosiva minröjningsmaterielen för närva-
18110: tar i IFOR-operationen har inte ålagts några        rande inte har något direkt behov att använda
18111: egentliga minröjningsuppgifter. Minröjning ut-      minhundar isin verksamhet, ämnar vi tills vidare
18112: förs endast i syfte att möjliggöra den egna bygg-   hålla oss till den materiel som vi förfogar över. Vi
18113: nadsverksamheten. För detta ändamål är avdel-       följer noggrant med utvecklingen, och om behov
18114: ningen utrustad med SISU-röjningsfordon som         uppstår är vi beredda att undersöka möjligheter-
18115: representerar den modernaste tekniken på områ-      na att använda våra skolade minhundar på om-
18116: det. Avdelningen förfogar över två sådana röj-      rådet i fråga eller att inleda skolning här hemma
18117: ningsfordon. Enligt våra erfarenheter uppnås det    av de hundar som behövs. 1 ingetdera av de ovan
18118: önskade slutmålet ändamålsenligt och snabbt         nämnda fallen behövs egentlig skolningshjälp
18119: med hjälp av den röjningsmateriel som vi har valt   från Sverige. Vårt utbyte av information med
18120: att använda. Som kompletterande röjningsme-         svenskarna baserar sig också på detta område på
18121: tod används röjning med hjälp av sprängladd-        de regelbundna bilaterala och samnordiska sam-
18122: ningar.                                             manträffanden som försvarsmaktens pionjärin-
18123:    Försvarsmakten har tio hundar som är skola-      spektörer deltar i.
18124: 
18125:        Helsingforsden 20 mars 1996
18126: 
18127:                                                                     Försvarsminister Anneli Taina
18128:                                               KK 108/1996 vp
18129: 
18130: Kirjallinen kysymys 108
18131: 
18132: 
18133: 
18134: 
18135:                                      Raimo Mähönen /sd: Talvinopeusrajoitusten linja-autoliikenteelle
18136:                                         aiheuttamista ongelmista
18137: 
18138: 
18139:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
18140: 
18141:    Kuten tiedämme, on suurelle osalle maamme                Vaikka kyseessä olevan syyn vuoksi ei liene-
18142: tieverkostoa määrätty talvikaudeksi kesäno-              kään osoitettavissa tapahtuneeksi vielä mitään
18143: peusrajoituksista poikkeavat alhaisemmat ajo-            vakavaa onnettomuutta, ei voitane kuitenkaan
18144: nopeudet. Se on liikenneturvallisuuslähtökoh-            kiistää sitä, että aikataulussa pysymisen vuoksi
18145: dista katsottuna sinänsä perusteltua.                    - erityisesti huonoissa keliolosuhteissa - kul-
18146:     Linja-autonkuljettajien taholta on kuitenkin         jettajat joutuvat työskentelemään lähes riskira-
18147: tuotu esille huoli siitä, että rajoitus tuo kyseiselle   joilla, mikä ei voi olla mielekäs tilanne sen parem-
18148: liikennemuodolle melkoisia ongelmia. Kysymys             min itse linja-automatkustajien ja kuljettajien
18149: on ensinnäkin siitä, että kun linja-autojen aika-        kuin muidenkaan tiellä liikkujien taholta tarkas-
18150: taulut on laadittu kesänopeuksia ajatellen, vielä-       teltuna.
18151: pä melko kireiksi, niiden noudattaminen alem-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18152: pien talviajan nopeusrajoitusten aikana tietyissä        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18153: tapauksissa on jo teoreettisestikin lähes mahdo-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18154: tonta. Aikataulussa pysymisen vaikeus korostuu           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18155: erityisesti pitkillä linjoilla, joissa jälkeen jäämi-
18156: nen on kaikkein todennäköisintä. Kuljettajat                       Onko Hallitus tietoinen talvinopeusra-
18157: joutuvat melkoiseen paineeseen yhtäältä työnan-                 joitusten linja-autoliikenteelle aiheutta-
18158: tajiensa ja toisaalta linja-autoa käyttävien asiak-             mista ongelmista, ja
18159: kaiden taholta. Aikataulut kun pitäisi pystyä säi-                 aikooko se ryhtyä toimenpiteisiin nii-
18160: lyttämään aiemmista nopeusrajoituksista huoli-                  den poistamiseksi?
18161: matta.
18162: 
18163:      Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 1996
18164: 
18165:                                             Raimo Mähönen /sd
18166: 
18167: 
18168: 
18169: 
18170: 260017
18171: 2                                              KK 108/1996 vp
18172: 
18173: 
18174: 
18175: 
18176:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
18177: 
18178:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            1992 tutkimus linja-autojen pikavuoroliikentees-
18179: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,             sä noudatetuista nopeuksista. Tutkimuksen suo-
18180: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           ritti VTT:n tie-, geo- ja liikennetekniikan labora-
18181: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo                torio. Tutkimuksessa selvitettiin mm. pikavuo-
18182: Mähösen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen              rojen aikatauluissaan pysymistä ja ylinopeuksia
18183: n:o 108:                                                  kesä- ja talvinopeusrajoitusten voimassa ollessa.
18184:                                                           Vastausta haettiin mm. kysymykseen, onko aika-
18185:            Onko Hallitus tietoinen talvinopeusra-         tauluissa joustoa säännösten ja liikenneturvalli-
18186:         joitusten linja-autoliikenteelle aiheutta-        suuden edellyttämään liikennöintiin myös talvi-
18187:         mista ongelmista, ja                              nopeusrajoitusten aikana vai tulisiko aikatauluja
18188:            aikooko se ryhtyä toimenpiteisiin nii-         vahvistettaessa matka-aikoja lisätä kautta linjan.
18189:         den poistamiseksi?                                    Tutkimuksen tuloksina voitiin todeta, että
18190:                                                           vaikkakin useimmilla tutkituista tiesuunnista
18191:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              talvinopeusrajoitusten aikana voitiin todeta
18192: vasti seuraavaa:                                          vaihtelevassa määrin ongelmia aikatauluissa py-
18193:                                                           symisessä, myöhästymiset eivät olleet suuria,
18194:     Linja-autoliikenteessä, etenkin pikavuorolii-         yleensä alle 5 minuuttia. Myöhästyminen koetet-
18195: kenteessä, lyhyet matka-ajat ovat tavoite ja kil-         tiin yleisesti välttää ylinopeudella, joskin ylino-
18196: pailuetu. Toisaalta liikenneturvallisuusnäkö-             peudet olivat lieviä.
18197: kohtien vuoksi nopeutta joudutaan rajoitta-                   Tutkimustulosten voitiin katsoa pitkälti vas-
18198: maan. Aikataulujen suunnittelussa joudutaan               tanneen ennakko-odotuksia, eivätkä ne edellyt-
18199: ottamaan huomioon näiden kahden päävaikut-                täneet laajoja muutoksia pikavuorojen aikatau-
18200: tajan luoma toimintaympäristö. Ennen vuotta               luihin. Aikataulujen nopeat ja suuret muutokset
18201: 1987 oli huomioon otettava vain tiekohtaiset ja           olisivatkin aiemmin mainituista syistä olleet hy-
18202: linja-autojen ajoneuvokohtaiset nopeusrajoituk-           vin vaikeasti hallittavia. Tarkistuksia aikataului-
18203: set. Mainitusta vuodesta lähtien tulivat kuvaan           hin on tarvittaessa tehty yhteistyössä liikenteen-
18204: mukaan lisäksi erilliset tiekohtaiset talvinopeus-        harjoittajien kanssa. Liikenneministeriö katsoo
18205: rajoitukset                                               pahimpien epäkohtien näin menetellen tulleen
18206:     Talvinopeusrajoitukset vaikuttavat periaat-           korjatuiksi.
18207: teessa niiden linja-autojen nopeuteen, jotka on               Niin kuin kysymyksessäkin todetaan, aika-
18208: katsastettu ajoneuvokohtaiselle nopeudelle 100            taulussa pysymisen vaikeudet liittyvät useinhan-
18209: km/h, niillä teillä, joilla nopeutta talviaikana on       kaliin keliolosuhteisiin, joissa turvallisuussyistä
18210: alennettu 100 km/h:sta 80 km/h:iin.                       ei ole syytä käyttää edes talviaikaista suurinta
18211:     Koska oli alusta asti selvää, että erillisiin kesä-   sallittua nopeutta. Keliolosuhteiden muutoksia
18212: ja talviaikatauluihin linja-autoliikenteessä ei voi-      aikatauluissa ei kuitenkaan voida ennakoida.
18213: taisi mennä toisaalta aikataulujen suuresta mää-              Jos aikatauluissa pysymisessä voidaan todeta
18214: rästä ja toisiinsa kytkeytymisestä johtuen ja toi-        ongelmia, liikenneministeriö on valmis edelleen-
18215: saalta johtuen niiden riippuvuudesta juna-, len-          kin tekemään niihin olosuhteiden edellyttämiä
18216: to- ja laivaliikenteen aikatauluista, suoritettiin        tarkistuksia.
18217: liikenneministeriön toimeksiannosta vuonna
18218: 
18219:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1996
18220: 
18221:                                                                    Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
18222:                                             KK 108/1996 vp                                              3
18223: 
18224: 
18225: 
18226: 
18227:                                         Tili Riksdagens Talman
18228: 
18229:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      och trafiktekniska laboratorium. I undersök-
18230: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        ningen utreddes bl.a. i viiken mån snabbturerna
18231: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      håller sina tidtabeller samt frågan om överhastig-
18232: man Raimo Mähönen undertecknade spörsmål              heter under de perioder då sommar- och vinter-
18233: nr 108:                                               hastighetsbegränsningarna är i kraft. Man sökte
18234:                                                       bl.a. svar på frågan huruvida tidtabellernas flex-
18235:           Är Regeringen medveten om de pro-           ibilitet är tillräcklig för att trafiken skall kunna
18236:        blem som vinterhastighetsbegränsningar-        skötas i enlighet med stadgandena och med beak-
18237:        na åsamkar busstrafiken och                    tande av trafiksäkerheten även under den period
18238:           ämnar den vidta åtgärder för att av-        då vinterhastighetsbegränsningarna är i kraft,
18239:        lägsna dem?                                    eller om restiderna vid fastställandet av tidtabel-
18240:                                                       ler genomgående borde förlängas.
18241:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             Resultatet av undersökningen visar att även
18242: anföra följande:                                      om de strama tidtabellerna på de flesta av de
18243:                                                       vägsträckor som undersöktes åsamkade problem
18244:    Inom busstrafiken, i synnerhet snabbturstrafi-     i varierande utsträckning under den tid då vinter-
18245: ken, är korta restider ett viktigt må1 som medför     hastighetsbegränsningarna var i kraft, var förse-
18246: konkurrensfördel. Å andra sidan måste hastig-         ningarna inte stora, vanligtvis mindre än 5 min. I
18247: heterna begränsas på grund av trafiksäkerhets-        allmänhet försökte chaufförerna gardera sig mot
18248: aspekter. Vid planeringen av tidtabellerna är         förseningar genom fortkörning, men överhastig-
18249: man tvungen att ta hänsyn tili den verksamhets-       heterna var små.
18250: miljö som dessa två huvudmotiv skapar. Före år            Resultatet av undersökningen kunde i hög
18251: 1987 behövde endast de vägbestämda hastighets-        grad anses vara det väntade och medförde inte
18252: begränsningarna och bussarnas fordonsbestäm-          några betydande ändringar i snabbturernas tid-
18253: da hastighetsbegränsningar beaktas. Fr.o.m.           tabeller. Snabba och betydande ändringar i tidta-
18254: nämnda år infördes dessutom de särskilda vägbe-       bellerna skulle på grund av de orsaker som
18255: stämda vinterhastighetsbegränsningarna.               nämns ovan ha varit mycket svåra att genomfö-
18256:    Vinterhastighetsbegränsningarna inverkar i         ra. Tidtabellerna har vid behov justerats i samar-
18257: princip på hastigheten hos bussar, vilkas for-        bete med trafikidkarna. Trafikministeriet anser
18258: donsbestämda hastighet vid besiktningen har be-       att de största olägenheterna sålunda har b1ivit
18259: stämts ti11100 km/h, på sådana vägar där hastig-      korrigerade.
18260: heten vintertid har sänkts från 100 km/h tili 80          Såsom även i spörsmålet konstateras har svå-
18261: kmlh.                                                 righeterna med att hålla tidtabellerna ofta sam-
18262:    Eftersom det från början har varit klart att det   band med föret så att det av säkerhetsskäl inte är
18263: inte är möj1igt att inom busstrafiken tillämpa        ändamålsenligt att köra ens enligt den högsta
18264: olika sommar- och vintertidtabeller, dels på          tillåtna vinterhastigheten. Förändringar i föret är
18265: grund av det stora antalet tidtabeller och deras      docken faktor som inte kan beaktas i tidtabeller-
18266: anknytning tili varandra, dels på grund av tidta-     na.
18267: bellernas anknytning tili tidtabellerna för tåg-,         Om det konstateras att de strama tidtabellerna
18268: flyg- och båttrafiken, utfördes år 1992 på upp-       medför problem, är trafikministeriet hela tiden
18269: drag av trafikministeriet en undersökning om          redo att göra de justeringar i tidtabellerna som
18270: körhastigheterna i bussarnas snabbturstrafik.         situationen kräver.
18271: Undersökningen utfördes av VTT:s väg-, geo-
18272: 
18273:      Helsingforsden 21 mars 1996
18274: 
18275:                                                                    Trafikminister Tuula Linnainmaa
18276:                                          KK 109/1996 vp
18277: 
18278: Kirjallinen kysymys 109
18279: 
18280: 
18281: 
18282: 
18283:                                  Esko-Juhani Tennilä /va-r ym.: Pohjois-Suomen rataosuuksien pe-
18284:                                     ruskorjaamisesta
18285: 
18286: 
18287:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
18288: 
18289:    Rautateiden kunto pohjoisimmassa osassa            Rautateiden peruskorjaus myös pohjoisessa
18290: maata heikkenee, vaikkajunaliikenteen sujuvuu-     on tarpeen rautatieliikenteen sujumisen, mutta
18291: den pitäisi parantua jo lisääntyneen turismin ja   myös työllistämisen kannalta. Kun rataosuudet
18292: kasvavien puutavarankuljetustenkin vuoksi.         on joka tapauksessa pakko ennemmin tai myö-
18293:    Rataverkon peruskorjaamisen hitauteen ensi      hemmin korjata, voi vain ihmetellä, miksi rata-
18294: vaiheissa välillä Kemi-Rovaniemi ja länsirajan     töitä ei lisätä nyt, kun työttömyyden torjumista
18295: osalta välillä Tornio-Pello on syynä yksin raha,   pidetään hallitusohjelmankin mukaan ykkös-
18296: sen vähäisyys. Kemin ja Rovaniemen välillä käy-    asiana.
18297: tetään radan kunnostamiseen tänä vuonna vain          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18298: 15 miljoonaa markkaa. Ensi vuodelle piti tule-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18299: man 70 miljoonaa markkaa, mutta rahamäärä          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18300: on uusien tietojen mukaan kuihtumassa 20-30        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18301: miljoonaan markkaan. Tällä vauhdilla edeten
18302: suunniteltu peruskorjauksen loppuunvienti                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
18303: vuonna 1999 siirtyy ensi vuosituhannelle. Rata-           Laurilan ja Rovaniemen välisen rata-
18304:  pö1kkyjen vaihto Torniosta Kolariin kulkevalla           osuuden peruskorjauksen nopeuttami-
18305:  rataosuudella on sekin välttämätöntä voimak-             seksija ratapölkkyjen vaihtamiseksi rata-
18306:  ~aasti lisääntyneiden puutavarankuljetusten              osuudella Tornio-Kolari työllisyysra-
18307:  vuoksi, mutta tältäkin osin töiden aloittamisen          hoja lisäämällä?
18308:  ~steeksi on tullut rahan puute.
18309: 
18310:      Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1996
18311: 
18312:           Esko-Juhani Tennilä /va-r Asko Apukka /vas           Maija Rask /sd
18313:           Hannu Takkula /kesk       Ossi Korteniemi /kesk      Maria Kaisa Aula /kesk
18314:                    Hannes Manninen /kesk                Osmo Kurola /kok
18315: 
18316: 
18317: 
18318: 
18319:   50017
18320: 2                                         KK 109/1996 vp
18321: 
18322: 
18323: 
18324: 
18325:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
18326: 
18327:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tustasolla päällysrakenteen uusimistyö (beto-
18328: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       nipölkyt ja UIC60-kisko) valmistuu aikaisintaan
18329: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     vuonna 2001. Kysymyksessä esitetyllä 70 milj.
18330: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-       markan vuotuisella rahoituksella, johon nykyi-
18331: hani Tennilän ym. näin kuuluvan kirjallisen ky-     nen kokonaisrahoitustaso ei anna mahdollisuuk-
18332: symyksen n:o 109:                                   sia, perusparannustyö valmistuisi vuonna 1999.
18333:                                                        Rataosa Tornio-Kolari on 182 km pitkä
18334:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy      puuratapölkyin varustettu sepelirata, josta 106
18335:        Laurilan ja Rovaniemen välisen rata-         km (Tornio-Turtola) on kiskotettu keskiras-
18336:        osuuden peruskorjauksen nopeuttami-          kaalla K43-kiskolla ja 76 km (Turtola-Kolari)
18337:        seksija ratapölkkyjen vaihtamiseksi rata-    raskailla K54-kiskoilla. Suurin sallittu akselipai-
18338:        osuudella Tornio-Kolari työllisyysra-        no on 22,5 tonnia, ja henkilöliikenteen suurin
18339:        hoja lisäämällä?                             sallittu nopeus on 100 km/h. Kuljetusten määrä
18340:                                                     oli vuonna 1994 noin 0,6 milj. bruttotonnia, joka
18341:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        koostui lähes yksinomaan raakapuukuljetuksis-
18342: vasti seuraavaa:                                    ta. Henkilöliikenne on sesonkiluonteista.
18343:                                                        Liikenneministeriön tavoitteena on pitää
18344:    Rataosa Laurila-Rovaniemi on 108 km pit-         koko rataverkko turvallisesti liikennöitävässä
18345: kä sepelitukikerroksella sekä puuratapölkyillä ja   kunnossa. Ratahallintokeskuksen tehtävänä on
18346: K43-kiskoilla varustettu rata. Kuljetusten koko-    ohjata käytettävissä oleva rahoitus välttämättö-
18347: naismäärä vuonna 1994 oli 4,5 milj. bruttoton-      mään tarpeeseen ottaen huomioon rataverkon
18348: nia. Radan kunnon takia ko. rataosalla joudu-       valtakunnallisen liikenteen määrä ja laatu sekä
18349: taan 2.6.1996 alkaen henkilöliikenteen nopeus       ratojen yleinen kunto. Rataosalla Tornio-Ko-
18350: alentamaan 110 kilometriin tunnissa ja tavaralii-   lari suoritetaan kunnossapitoluonteista rata-
18351: kenteen 70 kilometriin tunnissa.                    pölkkyjen vaihtoa lähivuosina rahoituksen anta-
18352:    Välin Laurila-Rovaniemi päällysrakenteen         mien mahdollisuuksien puitteissa. Mikäli ao. ra-
18353: vaihdon kustannusarvio on 216 milj. markkaa.        taosalle ohjataan työllisyysvaroja, voidaan rata-
18354: Työt on aloitettu vuonna 1995 ja jatkuvat tänä      pölkkyjen vaihtotyö käynnistää suunniteltua ai-
18355: vuonna noin 15 Mmk:lla. Suunnitellulla r~hoi-       kaisemmin.
18356: 
18357:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1996
18358:                                                              Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
18359:                                           KK 109/1996 vp                                             3
18360: 
18361: 
18362: 
18363: 
18364:                                       Tili Riksdagens Talman
18365: 
18366:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     UIC60) blir fårdig tidigast år 2001. Genom en
18367: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-      årlig finansiering på 70 milj. mark, vilket dock
18368: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    inte tillåts av den nuvarande totalfinansieringsni-
18369: man Esko-Juhani Tennilä m.fl. undertecknade         vån, skulle de grundliga reparationerna slutföras
18370: >pörsmål nr 109:                                    1999.
18371:                                                        Banavsnittet Torneå-Kolari är en maka-
18372:           Vi1ka åtgärder skall Regeringen vidta     dambana med träsliprar vara v 106 km (Torneå-
18373:        för att påskynda den grundliga reparatio-    Turtola) rälsbelagd med mellantunga K43-räler
18374:        nen av banavsnittet mellan Laurila-Ro-       och 76 km (Turtola-Kolari) med tunga K54-
18375:        vaniemi samt att byta ut sliprarna på ban-   räler. Det största tillåtna axeltrycket är 22,5 ton
18376:        avsnittet Torneå-Kolari genom att öka        och den största tillåtna hastigheten för person-
18377:        andelen sysselsättningspengar?               trafiken är 100 km/h. Transportvolymen under
18378:                                                     1994 var ca 0,6 milj. bruttoton vilket nästan en-
18379:  Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt        bart bestod av råvirketransporter. Persontrafi-
18380: mföra följande:                                     ken är av säsongkaraktär.
18381:                                                        Trafikministeriet har som mål att underhålla
18382:    Banavsnittet Laurila-Rovaniemi är en 108         bannätet i sådant skick som möjliggör säker tra-
18383: cm lång sträcka som försetts med en makadam-        fikering. Banförva1tningscentralen har som upp-
18384: )arlast samt träsliprar och räler av typ K43. År    gift att fördela de tillgängliga medlen mellan de
18385: 1994 var totalvolymen transporter 4,5 miljoner      nödvändiga behoven med hänsyn tili bannätets
18386: xuttoton. Med anledning av banans tillstånd         trafikvolym och typ av trafik i olika de1ar av
18387: ;kall hastigheten för persontrafik på ovan nämn-    Jandet samt bannätets allmänna tillstånd. Under
18388: ia banavsnitt sänkas till11 0 km/h samt för gods-   de närmaste åren skall sliprarna på avsnittet Tor-
18389: :rafik tili 70 km/h.                                neå-Kolari bytas ut som ett Ied i underhåll-
18390:    Kostnadsberäkningen för byte av övre bygg-       ningsarbetet inom den tillgängliga finansiella ra-
18391: lad mellan Laurila-Rovaniemi är 216 milj.           men. Om sysselsättningsmedel inriktas på ovan
18392: nark. Arbetet inleddes 1995 med fortsättning i år   nämnda banavsnitt, kan byte av sliprar startas ett
18393:  ned ca 15 mi1j. mark. Renoveringen av den övre     år tidigare än planerat.
18394: ,yggnaden (betongsliprar och rä1er av typen
18395: 
18396:      Helsingforsden 18 mars 1996
18397:                                                                  Trafikminister Tuula Linnainmaa
18398:                                             KK 110/1996 vp
18399: 
18400: Kirjallinen kysymys 110
18401: 
18402: 
18403: 
18404: 
18405:                                    Antero Kekkonen /sd: Kuorma- ja linja-autonkuljettajan tullikirja-
18406:                                       järjestelmän poistamisesta
18407: 
18408: 
18409:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18410: 
18411:    Voimassa olevan lain mukaan Suomen ja kol-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18412: mannen maan välisessä ammattimaisessa liiken-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18413: teessä olevan kulkuneuvon henkilökuntaan kuu-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18414: luva henkilö, jonka kotipaikka on Suomessa, saa       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18415: tuoda tullitta tuomisia tullikirjaa vastaan kerran
18416: kuukaudessa. Muilla yksityishenkilöillä vastaa-                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
18417: via rajoituksia ei ole. Voimassa olevalle laille ei          siin kuorma- ja linja-autonkuljettajien
18418: löydy mitään pitäviä perusteita. Se saattaa kan-             tullikirjaa koskevien määräysten ja tuo-
18419: salaiset eriarvoiseen asemaan lain edessä.                   misia koskevien rajoitusten poistamisek-
18420:                                                              si?
18421:      Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 1996
18422: 
18423:                                          Antero Kekkonen /sd
18424: 
18425: 
18426: 
18427: 
18428:  260017
18429: 2                                            KK 110/1996 vp
18430: 
18431: 
18432: 
18433: 
18434:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
18435: 
18436:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          rajoittamisen valvomiseksi tuomiset merkitään
18437: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           tullauskirjaan, josta säädetään tulliasetuksen
18438: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         (1545/94) 4 §:ssä. Ulkomaanliikenteessä olevien
18439: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Antero             kulkuneuvojen henkilökunta on erityisesti Suo-
18440: Kekkosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           men liityttyä Euroopan unioniin alkanut pitää
18441: n:o 110:                                                tullauskirjan käyttämistä vanhentuneena menet-
18442:                                                         telynä. Myös tullilaitoksen henkilöstö on koke-
18443:             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        nut tullauskirjamenettelyn hankalaksi. Vastaa-
18444:         siin kuorma- ja linja-autonkuljettajien         vaa menettelyä ei ole ainakaan muualla Euroo-
18445:         tullikirjaa koskevien määräysten ja tuo-        passa käytössä.
18446:         misia koskevien rajoitusten poistamisek-            Eduskunnalle on 3.11.1995 annettu hallituk-
18447:         si?                                             sen esitys laeiksi tullilain ja valmisteverotuslain
18448:                                                         21 §:n muuttamisesta (HE 178/1995 vp). Halli-
18449:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            tuksen esityksessä esitetään, että tullilain 12 §:ää
18450: vasti seuraavaa:                                        muutettaisiin siten, että Suomen ja kolmannen
18451:                                                         maan välisessä liikenteessä olevan kulkuneuvon
18452:     Euroopan yhteisön tullittomuusjärjeste1män          henkilökuntaan kuuluvan oikeutta tuoda tullit-
18453: luomisesta annetun neuvoston asetuksen (ETY)            tomia tuomisia ei sidottaisi enää kalenterikuu-
18454: n:o 918/83 mukaanjäsenvaltio voi rajoittaa kol-         kauteen, vaan rajoitettaisiin tuontikohtainen
18455: mannen maan liikenteessä olevan kulkuneuvon             määrä pienemmäksi kuin matkustaja saa tuoda.
18456: henkilökunnan oikeutta tuoda tullittornia tuo-          Tällaisen rajoituksen valvominen ei enää edellyt-
18457: misia verrattuna siihen määrään mitä kolman-            täisi tullauskirjan käyttämistä, joten tulliasetuk-
18458: nesta maasta saapuva matkustaja saa tullitta tuo-       sen 4 §voitaisiin kumota.
18459: da. Jo ennen Suomenjäsenyyttä Euroopan unio-                Kuten edellä mainittu hallituksen esityskin
18460: nissa rajoitettiin ulkomaanliikenteessä olevan          osoittaa, hallituksen tarkoituksena ei ole ryhtyä
18461: kulkuneuvon henkilökunnan oikeutta tuoda tul-           toimenpiteisiin Suomen ja kolmannen maan väli-
18462: littornia ja verottomia matkatavaroita ja tuomi-        sessä liikenteessä olevan kulkuneuvon henkilö-
18463: sia siten, että niitä sai tuoda kalenterikuukaudes-     kuntaan kuuluvan henkilön tullittornia ja verot-
18464: sa enintään saman määrän, mitä matkustaja sai           tomia tuomisia koskevien rajoitusten poistami-
18465: tuoda kerralla. Sama periaate säilytettiin Euroo-       seksi. Henkilökuntaan kuuluville henkilöille sää-
18466: panunioniin liityttäessä. Tullittomuuden osalta         dettyjen rajoitusten on vaikea mieltää saattavan
18467: asiasta säädetään tullilain ( 1466/94) 12 §:ssä. Val-   kansalaiset eriarvoiseen asemaan. Matkustajana
18468: misteverotuslain (1469/94) 21 §:n mukaan henki-         maahan saapuessaan heillä on luonnollisesti sa-
18469: lökuntaan kuuluvan henkilön tuomisten verotto-          mat oikeudet kuin muilla kansalaisilla tuoda tul-
18470: muuteen sovelletaan, mitä tuomisten tullitto-           littornia ja verottomia tuomisia. Tämän lisäksi
18471: muudesta säädetään ja määrätään. Arvonlisäve-           heillä on työssään nyt kyseessä oleva rajoitetum-
18472: rolain (1501/93) 95 §:n 3 momentin mukaan, sel-         pi oikeus tuoda tullittornia ja verottomia tuomi-
18473: laisena kuin se on 29 joulukuuta 1995 annetussa         sia. Lisäksi he voivat tullit ja verot maksamalla
18474: laissa (1767/95), henkilökuntaan kuuluvan hen-          tuoda tätäkin suuremman määrän tuomisia,
18475: kilön osalta sovelletaan verottomuuteen, mitä           mikä voi vallitsevien hintaerojen vuoksi olla ta-
18476: tullilain 12 §:n 1 momentissa säädetään.                varakohtaisesti kovinkin edullista.
18477:     Tullittoman ja veroUoman tuoruisoikeuden
18478: 
18479:      Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1996
18480: 
18481:                                                                                     Ministeri Arja Alho
18482:                                               KK 110/1996 vp                                                 3
18483: 
18484: 
18485: 
18486: 
18487:                                           Tili Riksdagens Talman
18488: 
18489:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         om viiken stadgas i 4 § tullförordningen (1545/
18490: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           94). Personalen pä fordon i utrikesfart har, i
18491: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         synnerhet sedan Finland blev medlem av Europe-
18492: man Antero Kekkonen undertecknade spörsmål               iska unionen, börjat betrakta användningen av
18493: nr 110:                                                  förtullningsbok som ett föräldrat förfarande.
18494:                                                          Också tullverkets personai anser att förfarandet
18495:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för           med förtullningsbok är besvärligt. Något mot-
18496:         att bestämmelserna om förtullningsbok            svarande förfarande tillämpas åtminstone inte
18497:         för Iastbils- och busschaufförer samt be-        någon annanstans i Europa.
18498:         gränsningarna som gäller deras hem-                  Tili riksdagen avläts den 3 november 1995
18499:         komstgåvor skall kunna upphävas?                 regeringens proposition med förslag tili Iagar om
18500:                                                          ändring av tullagen och om ändring av 21 § Iagen
18501:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            om påförande av accis (RP 17811995 rd). 1 reger-
18502: anföra följande:                                         ingens proposition föreslås 12 § tullagen bli änd-
18503:                                                          rad så att rätten att föra in tullfria hemkomstgå-
18504:    Enligt rådets förordning (EEG) nr 918/83 om           vo: för den som hör tili personalen pä ett fordon
18505: upprättandet av ett gemenskapssystem för befri-          i trafik mellan Finland och tredje Iand inte längre
18506: else från tullavgifter kan en medlemsstat begrän-        är knuten tili kalendermänad, utan den mängd
18507: sa rätten för personalen på ett fordon i trafik på       som får föras in på en gång begränsas sä <;1;tt den är
18508: tredje land att tullfritt föra in hemkomstgåvor,         mindre än vad en resenär får föra in. Overvak-
18509: jämfört med den mängd som en resenär som                 ningen av denna begränsning skulle inte Iängre
18510: anländer från tredje Iand fär föra in tullfritt.         förutsätta användning av förtullningsbok, varför
18511: Redan före Finlands medlemskap i Europeiska              4 § tullförordningen kunde upphävas.
18512: unionen begränsades rätten för personalen på                 Såsom också framgår av den ovan nämnda
18513: fordon i utrikesfart att tullfritt och skattefritt       propositionen har regeringen inte för avsikt att
18514: föra in resgods och hemkomstgävor så att de              vidta åtgärder för att upphäva begränsningarna
18515: under en kalendermånad får föra in högst den             som gäller de hemkomstgåvor som personalen
18516: mängd som en resenär får föra in på en gång.             på ett fordon i trafik mellan Finland och tredje
18517: Samma princip bibehölls när Finland gick med i           Iand tullfritt och skattefritt fär föra in. Det kan
18518: Europeiska unionen. Beträffande tullfriheten             svårligen anses att de begränsningar som gäller
18519: stadgas om saken i 12 § tullagen (1466/94). Enligt       dem som hör tili personalen skulle försätta med-
18520: 21 § lagen om påförande av accis (1469/94) till-         borgarna i en ojämlik ställning. När de som rese-
18521: lämpas i fräga om accisfrihet för hemkomstgåvor          närer anländer tili Jandet har de givetvis samma
18522:  som medförs av personalen vad som stadgas eller         rätt att tullfritt och skattefritt föra in hemkomst-
18523:  bestäms om tullfrihet för hemkomstgå vor. Enligt        gävor som övriga medborgare. Dessutom har de
18524:  95 § 3 mom. mervärdesskattelagen (1501/93), så-         i sitt arbete den här aktuella mera begränsade
18525:  dant det lyder i lag av den 29 december 1995            rätten att tullfritt och skattefritt föra in hem-
18526:  (1767/95), tillämpas beträffande skattefriheten i       komstgävor. Dessutom kan de genom att betala
18527:  fråga om dem som hör tili personalen vad i 12 § 1       tullar och skatter föra in en ännu större mängd
18528:  mom. tullagen stadgar.                                  gåvor, vilket på grund av de rådande prisskillna-
18529:     För övervakningen av begränsningen som               derna i fråga om en del varor kan vara t.o.m.
18530:  gäller rätten tili tullfri och skattefri införsel an-   mycket förmånligt.
18531:  tecknas hemkomstgåvorna i en förtullningsbok,
18532: 
18533:       Helsingforsden 19 mars 1996
18534: 
18535:                                                                                      Minister Arja Alho
18536:                                               KK 111/1996 vp
18537: 
18538: Kirjallinen kysymys 111
18539: 
18540: 
18541: 
18542: 
18543:                                     Kari Uotila /vas: Akkutuotannon jatkumisesta Suomessa
18544: 
18545: 
18546: 
18547:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
18548: 
18549:     Suomessa valmistetaan käynnistysakkuja täl-         Tällä tavalla katoaa maasta tämän teollisuuden-
18550: lä hetkellä vain Pakkasakku Oy:ssä Vantaalla.           alan tuotannollinen osaaminen.
18551: Pakkasakku Oy työllistää noin 70 henkeä ja val-            Akkuteollisuutta on pidetty Suomessa aiem-
18552: mistaa akkuja noin 170 000 kpl vuodessa. Liike-         min merkittävänä teollisuudenalana myös tur-
18553: vaihto on 70-80 miljoonaa markkaa ja liiketu-           vallisuuspoliittisesti.
18554: los vuodelta 1995 oli positiivinen. Pakkasakku             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18555: Oy on osa amerikkalaista EXIDE-konsernia,               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18556: joka on yritysostoilla vallannut markkinoita Eu-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18557: roopassa ja on myös maailman johtava lyijyhap-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18558: poakkujen valmistaja.
18559:     Pakkasakku Oy:n hallitus on aloittanut yh-                     Onko Hallitus tietoinen käynnistysak-
18560: teistoimintalain 7 a §:n mukaiset neuvottelut                   kuteollisuuden tuotannollisen toiminnan
18561: henkilöstön kanssa tuotantotoiminnan uudel-                     lopettamissuunnitelmista, akkujen val-
18562: leenjärjestelyistäja käynnistysakkuvalmistuksen                 mistukseen liittyvän osaamisen katoa-
18563: mahdollisesta lopettamisesta Vantaan tuotanto-                  misuhasta, työpaikkojen menetyksistä ja
18564: laitoksessa. Pakkasakku Oy on ilmoittanut, että                 akkuteollisuuden loppumisen turvalli-
18565: suunnitellut toimenpiteet perustuvat tuotannol-                 suuspoliittisesta merkityksestä Suomelle,
18566: lisiinja taloudellisiin syihin ja johtavat toteutues-           sekä
18567:  saan merkittäviin irtisanomisiin.                                 aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
18568:     Pakkasakku Oy:n työntekijät ovat huolissaan                 siin työpaikkojen turvaamiseksi ja akku-
18569: työpaikkojensa menetyksen ohella myös siitä,                    jen valmistuksessa tarvittavan erikois-
18570:  että tuotannollisen toiminnan loppuminen Van-                  osaamisen säilyttämiseksi Suomessa?
18571:  taalla lopettaa koko akkutuotannon Suomessa.
18572:      Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 1996
18573: 
18574:                                              Kari Uotila /vas
18575: 
18576: 
18577: 
18578: 
18579: 260017
18580: 2                                         KK 111/1996 vp
18581: 
18582: 
18583: 
18584: 
18585:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
18586: 
18587:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       gelma on pieni. Suuri autokanta jo omalta osal-
18588: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        taan varmistaa sen, että akkuja on maassa myös
18589: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      poikkeavissa oloissa. Lisäksi huoltovarmuudes-
18590: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Uoti-      ta voidaan huolehtia turva- tai varmuusvaras-
18591: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         toinnilla. Näihin toimenpiteisiin ryhdytään maa-
18592:  111:                                                hantuojien kanssa, mikäli akkujen valmistus lop-
18593:                                                      puu.
18594:           Onko Hallitus tietoinen käynnistysak-         Hallituksen teollisuuspoliittisen linjan mu-
18595:        kuteollisuuden tuotannollisen toiminnan       kaista on välttämättömän rakennemuutoksen
18596:        lopettamissuunnitelmista, akkujen val-        edistäminen, mutta samalla siihen liittyvien, en-
18597:        mistukseen liittyvän osaamisen katoa-         nen kaikkea työllisyyttä vaikeuttavien ongelmien
18598:        misuhasta, työpaikkojen menetyksistä ja       lieventäminen. Tämän vuoksi hallitus panostaa
18599:        akkuteollisuuden loppumisen turvalli-         uuden yritystoiminnan luomiseen. Uudet kestä-
18600:        suuspoliittisesta merkityksestä Suomelle,     vät työpaikat syntyvät erityisesti tietointensiivi-
18601:        sekä                                          seen tuotantoon ja palveluihin. Nämä alat ovat
18602:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       kasvukykyisiä ja tarvitsevat hyvin koulutettua
18603:        siin työpaikkojen turvaamiseksi ja akku-      työvoimaa.
18604:        jen valmistuksessa tarvittavan erikois-          Kun yritykset tuotannon kannattamattomuu-
18605:        osaamisen säilyttämiseksi Suomessa?           den, kilpailukyvyttömyyden tai toimintojen ra-
18606:                                                      tionalisoinnin vuoksi lopettavat tietyn tuotan-
18607:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         non, ei julkinen valta voi sitä estää. Sen sijaan
18608: vasti seuraavaa:                                     julkinen valta voi yritysten toimintapuitteita ke-
18609:                                                      hittämällä edistää uuden tuotannon syntymistä.
18610:    Käynnistysakkujen valmistuksen lopettami-            Innovaatiojärjestelmän kehittäminen - kou-
18611: nen merkitsee todellakin koko akkuvalmistuk-         lutus, tutkimus, teknologian siirto ja myös riski-
18612: sen loppumista Suomessa. 1o aiempina vuosina         rahoitus - ovat keskeisimpiä välineitä rakenne-
18613: on poistunut merkittävä osa tästä teollisuudesta.    muutoksen edistämiseksi ja erityisesti työllisyy-
18614:    Akuilla on oma huoltovarmuusmerkityksen-          den parantamiseksi.
18615: sä. Kuitenkin käynnistysakkujen kohdalla On-
18616: 
18617:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1996
18618: 
18619:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
18620:                                           KK 111/1996 vp                                             3
18621: 
18622: 
18623: 
18624: 
18625:                                       Tili Riksdagens Talman
18626: 
18627:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     bilparken säkerställer redan för sin del att acku-
18628: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       mulatorer finns i Jandet också i exceptionella
18629: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     förhållanden. Dessutom kan man sörja för för-
18630: man KariUotila undertecknade spörsmål nr 111:        sörjningsberedskapen med skydds- eller säker-
18631:                                                      hetsupplagring. Dessa åtgärder vidtas i samar-
18632:           Är Regeringen medveten om planerna         bete med importörerna, ifall tillverkningen av
18633:        på att upphöra med produktionsverk-           ackumulatorer upphör.
18634:        samheten inom startackumulatorindu-               Det är förenligt med regeringens industripoli-
18635:        strin, om hotet att det kunnande som          tiska linje att främja den oundvikliga struktur-
18636:        sammanhänger med tillverkningen av            omvandlingen men att samtidigt lindra de pro-
18637:        ackumulatorer kommer att försvinna, ar-       blem som sammanhänger med detta och som
18638:        betsplatser gå förlorade och viiken säker-    försvårar framför allt sysselsättningen. Därför
18639:        hetspolitisk betydelse det har för Finland    satsar regeringen på att skapa ny företagsverk-
18640:        att ackumulatorindustrin upphör samt          samhet. Nya hållbara arbetsplatser uppkommer
18641:           har Regeringen för avsikt att vidta åt-    särskilt inom den kunskapsintensiva produktio-
18642:        gärder för att säkerställa arbetsplatserna    nen och tjänsterna. Dessa branscher är utveck-
18643:        och för att bevara det specialkunnande        lingsbara och behöver väl utbildad arbetskraft.
18644:        som behövs vid tillverkningen av acku-            När företagen lägger ned en viss produktion
18645:        mulatorer i Finland?                          tili följd av olönsam produktion, oförmåga att
18646:                                                      konkurrera eller rationalisering av funktionerna,
18647:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        kan statsmakten inte hindra detta. Däremot kan
18648: anföra följande:                                     statsmakten genom att utveckla verksamhets-
18649:                                                      ramarna för företagen främja att ny produktion
18650:    Om tillverkningen av startackumulatorer           uppkommer.
18651: läggs ned innebär det verkligen att hela ackumu-         Utvecklandet av innovationssystemet - ut-
18652: Iatortillverkningen i Finland upphör. Redan un-      bildning, forskning, teknologiöverföring och
18653: der tidigare år har en betydande del av denna        även riskfinansiering - är bland de viktigaste
18654: industri lagts ned.                                  instrumenten när det gäller att främja struktur-
18655:    Ackumulatorerna har sin egen betydelse för        omvandlingen och i synnerhet att förbättra sys-
18656: försörjningsberedskapen. Dock är problemet li-       selsättningen.
18657: tet i fråga om startackumulatorer. Den stora
18658: 
18659:      Helsingforsden 20 mars 1996
18660:                                                     Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
18661:                                            KK 112/1996 vp
18662: 
18663: Kirjallinen kysymys 112
18664: 
18665: 
18666: 
18667: 
18668:                                   Mikko Kuoppa /va-r ym.: Luottamushenkilöeläkkeiden maksun
18669:                                      vaikutuksista työttömyysturvaan
18670: 
18671: 
18672:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
18673: 
18674:   Kunnallisten luottamushenkilöiden eläkelaki        sestijälleen työtöntä syrjivä menettely verrattuna
18675: kumottiin lailla, joka tuli voimaan 1.1.1993. Ku-    työssä oleviin.
18676: motun lain mukaista eläkettä ei enää kartu ja lain      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18677: voimassaoloaikana karttunut eläke maksetaan          tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
18678: kertasuorituksena vuoden 1996 aikana.                kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18679:   On ilmennyt, että työttömänä olevalta edun-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18680: saajalta on pidätetty työttömyyskorvaus sen
18681: kuukauden ajalta, jolloin kertynyt luottamus-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18682: henkilöeläke maksetaan. Tämän käytännön mu-                 ryhtyä työttömien tasavertaiseksi kohte-
18683: kaan työttömänä oleva edunsaaja joutuu huo-                 lemiseksi muiden kunnallista luottamus-
18684: nompaan asemaan verrattuna henkilöön, joka                  henkilöeläkettä saavien kanssa niin, ettei
18685: saa palkkaa tai muita, vaikka suuriakin tuloja.             työttömyysturvaa vähennetä siltä kuu-
18686: Työttämälie eläke-edun saajalle on kuukauden                kaudelta, jolloin eläke kertasuorituksena
18687: työttömyysturvan menetys merkittävä ja erityi-              maksetaan?
18688: 
18689:      Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 1996
18690: 
18691:                      Mikko Kuoppa /va-r                       Esko-Juhani Tennilä /va-r
18692:                      Veijo Puhjo /epu                         Pentti Tiusanen /vas
18693: 
18694: 
18695: 
18696: 
18697: 260017
18698: 2                                         KK 112/1996 vp
18699: 
18700: 
18701: 
18702: 
18703:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
18704: 
18705:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      löä. Maksussa olevia, kertasuorituksena makset-
18706: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       tavaksi aiottavia luottamushenkilöeläkkeitä on
18707: olette 29 päivänä helmikuuta 1996 päivätyn kir-     n. 16 500 kpl ja vastaisia luottamushenkilöeläk-
18708: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    keitä arviolta hieman yli 240 000 kpl. Tiedot on
18709: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja        saatu kuntien eläkevakuutukselta.
18710: Mikko Kuopan ym. näin kuuluvan kirjallisen             Luottamushenkilöiden eläkkeitä koskevaa la-
18711: kysymyksen n:o 112:                                 kia valmisteltaessa ja eläkkeiden kertasuorituk-
18712:                                                     sesta päätettäessä ei asiakirjojen perusteella ollut
18713:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      esillä sen vaikutus työttömyyspäivärahaan.
18714:        ryhtyä työttömien tasavertaiseksi kohte-        Työttömyysturvalain voimassa olevien sään-
18715:        lemiseksi muiden kunnallista luottamus-      nösten perusteella luottamushenkilöeläke on
18716:        henkilöeläkettä saavien kanssa niin, ettei   otettava huomioon työttömyyspäivärahaa mak-
18717:        työttömyysturvaa vähennetä siltä kuu-        settaessa. Kysymyksessä on työttömyysturvalain
18718:        kaudelta, jolloin eläke kertasuorituksena    27 §:ssä tarkoitettu lakisääteinen etuus. Etuuden
18719:        maksetaan?                                   lakisääteisyyttä arvioitaessa ei sillä ole merkitys-
18720:                                                     tä, että eläke maksetaan kertasuorituksena, kos-
18721:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ka lain nimenomaisen säännöksen mukaan eläke
18722: vasti seuraavaa:                                    voidaan maksaa myös ennen eläketapahtumaa.
18723:                                                        Työttömyysturvalaissa ei kuitenkaan ole eri-
18724:    Kunnallisten luottamushenkilöiden eläkelaki      tyistä säännöstä kertasuorituksena maksettavan
18725: kumottiin lailla 981/92, joka tuli voimaan          eläkkeen jaksottamisesta vastaavalla tavalla
18726: 1.1.1993. Lain 2 §:n mukaan ne kunnallisten luot-   kuin työttömyysturvalain 5 §:n 1 momentin 13
18727: tamushenkilöiden eläkelain mukaiset eläkkeet,       kohdan perusteella esim. jaksotetaan ns. kultai-
18728: jotka ovat alkaneet ennen lain voimaantuloa,        nen kädenpuristus tai muu vastaava etuus riippu-
18729: suoritetaan edelleen. Samoin maksetaan lain         matta nimikkeestä. Näin ollen kertasuorituksena
18730: 3 §:n mukaan eläketapahtuman sattuessa ennen        maksettu eläke otetaan huomioon työttömyys-
18731: 1.1.1993 voimassa olleista luottamustehtävistä      päivärahaa maksettaessa työttömyysturvalain
18732: karttunut eläke. Kumotun lain mukaista eläkettä     27 §:n mukaisesti sen kuukauden aikana, jona se
18733: ei enää kartu vuoden 1992jälkeisistä luottamus-     on maksettu. Pelkästään yhden kuukauden ajal-
18734: tehtävistä. Eläketapahtuma oli lain mukaanjoko      ta suoritettu päivärahan epääminen sillä perus-
18735: vanhuuseläkeiän täyttyminen tai työkyvyttö-         teella, että vähennettävän etuuden vuoksi päivä-
18736: myys.                                               rahaa ei jää maksettavaksi, ei vie henkilöltä oi-
18737:    Lain 3 §:n mukaan ennen sen voimaantuloa         keutta eläkkeen ns. tulevaan aikaan.
18738: alkaneet eläkkeet tai osa niistä voidaan maksaa         Sosiaali- ja terveysministeriö on tiedottanut
18739: kertakorvauksena myös ennen eläketapahtu-           etuuden huomioon ottamisesta päivärahan mak-
18740: maa. Kuntien eläkelaitoksen valtuuskunta päätti     sajille 20.2.1996 päivätyllä kirjeellä.
18741: kokouksessaan 16.6.1994 maksaa kaikki alka-             Sellaiset lakisääteiset etuudet, jotka eivät vä-
18742: neet ja karttuneet luottamushenkilöiden eläke-      hennä työttömyyspäivärahaa, on lueteltu lain
18743: lain mukaiset eläkkeet kertasuorituksena vuoden     27 §:ssä. Nämä ovat yleensä joko perustoimeen-
18744: 1996 aikana. Varsinaisen periaatteen lisäksi val-   tulon turvaamiseen tai erilaisten kustannusten,
18745: tuuskunta hyväksyi kertasuorituksen laskenta-       haitan taikka vahingon korvaamiseen tarkoitet-
18746: perusteet ja jäsenyhteisöjen maksuja koskevan       tuja lakisääteisiä etuuksia. Vaikka luottamus-
18747: menettelyn. Edelleen päätettiin, että kertasuori-   henkilöeläkkeen kertasuoritus ei sellaisenaan ole
18748: tus maksetaan vain, jos sen määrä on vähintään      rinnastettavissa laissa suojattuihin etuuksiin, ei
18749: 50 markkaa.                                         kyseisen etuuden vähentämistä työttömyystur-
18750:    Luottamushenkilöeläkkeiden kertasuoritta-        vaetuudesta voida pitää perusteltuna. Tämän
18751: minen koskee arviolta yhteensä n. 295 000 henki-    johdosta sosiaali- ja terveysministeriö on ryhty-
18752:                                         KK 112/1996 vp                                            3
18753: 
18754: nyt valmistelemaan hallituksen esitystä työttö-   mushenkilöiden eläkkeitä oteta huomioon työt-
18755: myysturvalain muuttamiseksi siten, ettei kerta-   tömyyspäivärahaa maksettaessa.
18756: suorituksena maksettavia kunnallisten luotta-
18757: 
18758:     Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1996
18759: 
18760:                                                   Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
18761: 4                                           KK 112/1996 vp
18762: 
18763: 
18764: 
18765: 
18766:                                          Tili Riksdagens Talman
18767: 
18768:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       engångsersättningar som uppgår till minst 50 mk
18769: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den        skall betalas ut.
18770: 29 februari 1996 till vederbörande medlem av               Utbetalningen av de förtroendevaldas pensio-
18771: statsrådet översänt följande av riksdagsman            ner i form av en engångsersättning gäller upskatt-
18772: Mikko Kuoppa m.fl. undertecknade spörsmål              ningsvis sammanlagt ca 295 000 personer. Anta-
18773: nr 112:                                                let sådana löpande pensioner för förtroendeval-
18774:                                                        da som avses att bli utbetalda i form av engångs-
18775:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         ersättningar uppgår till ca 16 500, medan antalet
18776:        ta för att arbetslösa skall bemötas på ett      framtida pensioner uppgår till uppskattningsvis
18777:        jämbördigt sätt med andra som uppbär            drygt 240 000. Dessa uppgifter har lämnats av
18778:        pension för korumunala förtroendevalda          kommunernas pensionsförsäkring.
18779:        i den meningen att inte utkomstskyddet              Med utgångspunkt i de handlingar som finns i
18780:        för arbetslösa minskas för den månad då         ärendet hade man, när lagen om de förtroende-
18781:        pensionen betalas ut i form av en en-           valdas pensioner bereddes och beslutet om pen-
18782:        gångsersättning?                                sionernas utbetalning i form av engångsersätt-
18783:                                                        ningar fattades, inte tagit upp frågan om verk-
18784:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ningarna på arbets1öshetsdagpenningen.
18785: anföra följande:                                           I enlighet med de gällande stadgandena i lagen
18786:                                                        om utkomstskydd för arbetslösa skall pensionen
18787:    Lagen om pension för korumunala förtroen-           för korumunala förtroendevalda beaktas vid ut-
18788: devalda upphävdes genom en lag (981/92) som            betalningen av arbetslöshetsdagpenning. Det är
18789: trädde i kraft den 1 januari 1993. I 2 § i sistnämn-   här fråga om en i 27 § i nämnda lag avsedd lag-
18790: da lag stadgas att de pensioner enligt lagen om        stadgad förmån. En bedömning av förmånens
18791: pension för korumunala förtroendevalda som             lagstadgade status visar att det saknar betydelse
18792: har börjat löpa innan denna lag trätt i kraft          att pensionen betalas i form av en engångsersätt-
18793: fortfarande betalas. Om ett pensionsfall inträffar     ning, eftersom pensionen i enlighet med ett ut-
18794: betalas likaså enligt 3 § den pension som intjänats    tryckligt stadgande i lagen kan betalas ut även
18795: i förtroendeuppdrag som varit i kraft före den 1       före pensionsfallet.
18796: januari 1993. Pension i enlighet med den upp'låv-          Lagen om utkomstskydd för arbetslösa inne-
18797: da lagen intjänas inte längre på grundval av för-      håller dock inte något särskilt stadgande om så-
18798: troendeuppdrag efter 1992. Enligt lagen var pen-       dan periodisering av pension i form av engångs-
18799: sionsfallet en följd av att den förtroendevalda        ersättning som skulle motsvara det förfarande
18800: antingen uppnått den allmänna pensionsåldern           enligt 5 § 1 mom. 13 punkten lagen om utkomst-
18801: eller blivit arbetsoförmögen.                          skydd för arbetslösa enligt vilket s.k. fallskärms-
18802:    Enligt 3 § i lagen kan de pensioner - eller en      avtal eller andra motsvarande förmåner kan pe-
18803: del av pensionerna - som börjat löpa innan             riodiseras oberoende av vilka benämningar man
18804: lagen trädde i kraft betalas i form av en engångs-     gett dessa förmåner. Av detta följer att en pen
18805: ersättning även före pensionsfallet. Delegationen      sion som betalats ut i form av engångsersättning
18806: för korumunala pensionsanstalten beslöt vid sitt       skall beaktas vid utbetalningen av arbetslöshets-
18807: möte den 16 juni 1994 att alla de pensioner i          dagpenning den månad under viiken engångser-
18808: enlighet med lagen om pension för korumunala           sättningen betalats ut och på det sätt som stadgas
18809: förtroendevalda som påbörjats och intjänats            i 27 § lagen om utkomstskydd för arbetslösa. Den
18810: skall betalas i form av en engångsersättning un-       omständigheten att arbetslöshetsdagpenningen
18811: der loppet av 1996. Förutom detta principiella         förvägras för en månad på den grund att dagpen-
18812: beslut godkände delegationen grunderna för ut-         ning inte utbetalas till följd av pensionsförmån-
18813: räkningen av engångsersättningen samt förfa-           ens reducerande effekt, leder inte till att personen
18814: randet gällande medlemssamfundens betalning-           i fråga går miste om sin rätt till s.k. återstående tid
18815: ar. Vidare beslöt delegationen att endast sådana       när det gäller pensionen.
18816:                                          KK 112/1996 vp                                              5
18817: 
18818:    Social- och hälsovårdsministeriet har genom       valda inte som sådan kan jämställas med de i
18819: en skrivelse daterad den 20 februari 1996 infor-     lagen skyddade förmånerna, kan det inte anses
18820: merat dagpenningsutbetalarna om att ovan             motiverat att förmånen i fråga minskar beloppet
18821: nämnda förmån skall beaktas.                         av utkomstskyddet för arbetslösa. Av den anled-
18822:    De lagstadgade förmåner som inte reducerar        ningen har social- och hälsovårdsministeriet in-
18823: arbetslöshetsdagpenningen finns uppräknade i         lett beredningen av en regeringsproposition ge-
18824: 27 § lagen om utkomstskydd för arbetslösa.           nom viiken man avser att ändra lagen om ut-
18825: Dessa förmåner är i regel sädana lagstadgade         komstskydd för arbetslösa så att de pensioner för
18826: förmäner som är avsedda antingen för tryggan-        förtroendevalda som betalas i form av engångs-
18827: det av basutkomsten eller för kompenserandet av      ersättning inte skall beaktas vid utbetalningen av
18828: olika kostnader, men eller skador. Även om en-       arbetslöshetsdagpenning.
18829: gängsutbetalningen av pensioner för förtroende-
18830: 
18831:      Helsingforsden 28 mars 1996
18832: 
18833:                                                    Social- och hälsovärdsminister Sinikka Mönkäre
18834:                                             KK 113/1996 vp
18835: 
18836: Kirjallinen kysymys 113
18837: 
18838: 
18839: 
18840: 
18841:                                     Päivi Räsänen/skl: Lastensuojelutoimenpiteiden turvaamisesta kai-
18842:                                         kissa kunnissa
18843: 
18844: 
18845:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
18846: 
18847:     Suomessa on paljon piema kuntia. Niissä               Kuntien itsemääräämisoikeudesta huolimatta
18848: väestöpohjan pienuudesta seuraa ongelmia jär-          jonkun tulee voida valvoa kuntien toimia. Kun-
18849: jestää satunnaisesti tarvittavia palveluita, jotka     nille on määrättävä sanktiot asioiden hoitamatta
18850: edellyttävät erityisosaamista tai suuria taloudel-     jättämisestä.
18851: lisia voimavaroja. Riskit, joita kunnan taloudelle        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18852: seuraa poikkeuksellisen suuria kustannuksia ai-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18853: heuttavista toimenpiteistä, ovat korostuneet           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18854: vuoden 1993 alusta lukien. Tuolloin toteutettiin       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18855: valtionosuusuudistus, jonka jälkeen kuntien val-
18856: tionosuus on määräytynyt laskennallisten perus-                  Miten Hallitus aikoo toteuttaa kaik-
18857: teiden mukaan, kun se aiemmin suoritettiin to-                kien lasten mahdollisuuden ja oikeuden
18858: teutuneiden kustannusten perusteella. Kuntien                 tarvitsemiinsa lastensuojelutoimenpitei-
18859: pienuus on korostunut myös monien kasvatus- ja                siin asuinkunnan koosta ja resursseista
18860: perheneuvonnan kuntayhtymien purkamisten                      riippumatta, ja
18861: yhteydessä silloin, kun toiminta on siirretty yksit-             onko Hallituksella konkreettista suun-
18862:  täisten kuntien toteutettavaksi.                             nitelmaa lastensuojelun tasausrahastos-
18863:     Lastensuojelun tasausrahaston saaminen on                 ta?
18864: ensiarvoisen tärkeää lastensuojelun toteutumi-
18865:  sen takaamiseksi. Sellaista edellyttää myös lapsi-
18866:  poliittinen selonteko.
18867: 
18868:      Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 1996
18869:                                            Päivi Räsänen /skl
18870: 
18871: 
18872: 
18873: 
18874: 260017
18875: 2                                            KK 113/1996 vp
18876: 
18877: 
18878: 
18879: 
18880:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
18881: 
18882:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          dyissä neuvotteluissa, että kustannusten tasauk-
18883: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           seen voidaan käyttää sisäasiainministeriön
18884: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         myöntämää harkinnanvaraista valtionavustus-
18885: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä-          ta.
18886: säsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o              Harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin perus-
18887: 113:                                                    tuva järjestelmä ei kuitenkaan ole toiminut tyy-
18888:                                                         dyttävällä tavalla. Asia onkin ollut esillä hallitus-
18889:            Miten Hallitus aikoo toteuttaa kaik-         tasolla muun muassa hallituksen käsitellessä
18890:         kien lasten mahdollisuuden ja oikeuden          Suomen ensimmäistä raporttia lapsen oikeuk-
18891:         tarvitsemiinsa lastensuojelutoimenpitei-        sien toteutumisesta Suomessa sekä lapsipoliitti-
18892:         siin asuinkunnan koosta ja resursseista         sen selonteon antamisen yhteydessä. Sosiaali- ja
18893:         riippumatta, ja                                 terveysministeriö asettijoulukuussa 1995 työryh-
18894:            onko Hallituksella konkreettista suun-       män, jonka tehtävänä oli ensivaiheessa tehdä esi-
18895:         nitelmaa lastensuojelun tasausrahastos-         tys sosiaalihuollon suurten kustannusten tasaus-
18896:         ta?                                             järjestelmästä joulukuun 1996 loppuun mennes-
18897:                                                         sä ja toisessa vaiheessa tehdä esityksiä ylikunnal-
18898:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             lisen toiminnallisen yhteistyön edellytysten pa-
18899: taen seuraavaa:                                         rantamiseksi muun muassa erityispalveluja jär-
18900:                                                         jestettäessä.
18901:     Erityisesti pienten kuntien ongelmat kalliiden          Työryhmä on jättänyt muistionsa sosiaali- ja
18902: erityispalveluiden järjestämisessä olivat esillä jo     terveysministeriölle. Se ehdottaa suurten kustan-
18903: valmisteltaessa vuoden 1993 alusta voimaan tul-         nusten tasausjärjestelmän luomista ensivaiheessa
18904: lutta valtionosuusuudistusta, jossa siirryttiin         vuoden 1997 alusta lukien lastensuojelun osalta.
18905: kustannusperusteisesta laskennalliseen valtion-         Ehdotuksen mukaan tasaus koskisi kustannuk-
18906: osuuteen. Lääninhallitukset selvittivät tuolloin        sia, jotka aiheutuvat lapsen tai koko perheen
18907: sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöstä tilan-        sijoituksesta kodin ulkopuolelle, sekä myös kal-
18908: netta erityisesti alueensa pienten kuntien näkö-        leimpien avohuollon palveluiden kustannuksia.
18909: kulmasta. Lähes kaikki lääninhallitukset pitivät        Tasausjärjestelmää hoitaisivat ehdotuksen mu-
18910: ongelmaa merkittävänä. Periaatteessa oikeana            kaan kehitysvammahuollon erityishuoltopiirit,
18911: ratkaisuna ongelmaan nähtiin tuolloin pienten           joihin kaikki kunnat lakisääteisesti kuuluvat.
18912: kuntien keskinäisen riskintasausjärjestelmän            Keskeisenä tavoitteena on, että tasausjärjestelmä
18913: luominen. Koska kuntien vapaaehtoiseen yhteis-          ohjaisi ja kannustaisi kuntia myönteisellä tavalla
18914: toimintaan perustuvan tasausjärjestelmän synty-         tarkoituksenmukaisiin ja oikea-aikaisiin lasten-
18915: mistä ei ainakaan lyhyellä aikavälillä pidetty rea-     suojelun toimenpiteisiin siten, että palvelut tulisi-
18916: listisena, sovittiin sosiaali- ja terveysministeriön,   vat järjestetyiksi asuinkunnan koosta ja resurs-
18917: sisäasiainministeriön ja Kuntaliiton kesken käy-        seista riippumatta.
18918: 
18919:      Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1996
18920: 
18921:                                                                       Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
18922:                                             KK 113/1996 vp                                             3
18923: 
18924: 
18925: 
18926: 
18927:                                         Tili Riksdagens Talman
18928: 
18929:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       överens om att det statsunderstöd enligt pröv-
18930: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        ning som beviljas av inrikesministeriet kan an-
18931: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-      vändas för utjämning av kostnaderna.
18932: man Päivi Räsänen undertecknade spörsmål nr               Det system som baserar sig på statsunderstöd
18933: 113:                                                  enligt prövning har dock inte fungerat på ett
18934:                                                       tillfredsställande sätt. Saken har diskuterats på
18935:           Hur ämnar Regeringen förverkliga            regeringsnivå bl.a. när regeringen behandlade
18936:        alla barns möjligheter och rätt tili de        Finlands första rapport om verkställigheten av
18937:        barnskyddsåtgärder som de behöver,             barnets rättigheter i Finland samt i samband med
18938:        oberoende av hemkommun och resurser,           att den barnpolitiska redogörelsen avgavs. I de-
18939:        och                                            cember 1995 tillsatte social- och hälsovårdsmi-
18940:           har Regeringen en konkret pian för en       nisteriet en arbetsgrupp som hade tili uppgift att
18941:        utjämningsfond för barnskyddet?                göra en framställning om ett utjämningssystem
18942:                                                       för de stora kostnaderna inom socialvården före
18943:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         utgången av december 1996 och att i det andra
18944: anföra följande:                                      skt~det göra framställningar om hur förutsätt-
18945:                                                       ningarna för det funktionella samarbetet över
18946:    Särskilt de små kommunernas problem med            kommungränserna skall förbättras bl.a. när spe-
18947: att ordna dyr specialservice diskuterades redan       cialservice anordnas.
18948: under beredningen av den statsandelsreform som            Arbetsgruppen har överlämnat sin promemo-
18949: trädde i kraft vid ingången av 1993, genom viiken     ria tili social- och hälsovårdsministeriet. Arbets-
18950: man övergick från en kostnadsbaserad tili en          gruppen föreslår att ett utjämningsprogram för
18951: kalky1mässig statsandel. På begäran av social-        de stora kostnaderna skall skapas fr .o.m. ingång-
18952: och hälsovårdsministeriet utredde länsstyrelser-      en av 1997, i det första skedet för barnskyddet.
18953: na då situationen med särskilt de små kommu-          Enligt förslaget skall utjämningen gälla de kost-
18954: nerna inom sitt område som utgångspunkt. Näs-         nader som orsakas av att barnet eller hela famil-
18955: tan alla länsstyrelser ansåg att problemet var        jen placeras utanför hemmet samt även kostna-
18956: betydande. Som en i princip riktig lösning på         derna för den dyraste servicen inom den öppna
18957: problemet ansågs då vara att skapa ett riskut-        vården. Utjämningssystemet skall skötas av de
18958: jämningssystem mellan de små kommunerna.              specialomsorgsdistrikt, tili vilka alla kommuner
18959: Eftersom man inte ansåg det vara realistiskt att      på lagstadgat sätt hör. Det centralaste målet med
18960: ett utjämningssystem som baserar sig på ett frivil-   utjämningssystemet är att det skallleda och spor-
18961: ligt samarbete skulle uppstå, åtminstone inte på      ra kommunerna att på ett positivt sätt vidta än-
18962: kort sikt, kom man under de förhandlingar som         damålsenliga barnskyddsåtgärder i rätt tid så att
18963: fördes mellan social- och hälsovårdsministeriet,      servicen blir ordnad oberoende av hemkommu-
18964: inrikesministeriet och kommunalförbundet              nens storlek och resurser.
18965: 
18966:      Helsingforsden 15 mars 1996
18967: 
18968:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
18969:                                              KK 114/1996 vp
18970: 
18971: Kirjallinen kysymys 114
18972: 
18973: 
18974: 
18975: 
18976:                                     Päivi Räsänen /skl: Erityispäivähoidon järjestämisestä ns. sopeutu-
18977:                                         mattomille lapsille
18978: 
18979: 
18980:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
18981: 
18982:    Sosiaalisista ja tunne-elämän ongelmista kär-       suudella ja toiminnalla sekä kommunikaatiohar-
18983: sivät, ns. sopeutumattomat lapset tarvitsevat eri-     joittelulla. Tärkeänä tavoitteena varhaiskuntou-
18984: tyispäivähoitoa. Heidän ongelmansa näkyvät             tuksessa on se, että lapsi oppii kohtaamaan vai-
18985: mm. ryhmään ja sääntöihin sopeutumisen han-            keudet muillakin keinoilla kuin vihalla ja raivol-
18986: kaluutena. Tämä aiheuttaa helposti kierteen, jos-      la.
18987: sa sopeutumaton lapsi on jatkuvasti silmätikku             Alle kouluikäisten lasten varhaiskuntoutuk-
18988: ja syyllinen, mikä vaikuttaa osaltaan kielteisen       seen ja erityisryhmiin panostaminen on ehdotto-
18989: minäkuvan vahvistumiseen. Ongelmien taustalla          man tarpeellista ja poikii myös markkoina yh-
18990: voi olla, paitsi elämäntilanteesta aiheutuneet         teiskunnalle, kun käytöshäiriöitä mahdollisim-
18991: emotionaaliset ja sosiaaliset syyt, myös jokin ai-     man varhaisessa vaiheessa hoidetaan ja näin voi-
18992: voperäinen häiriö.                                     daan välttyä nuoruus- ja aikuisiän vakavilta on-
18993:    Taloudellisen niukkuuden aikana ovat lapset,        gelmilta.
18994: joilla on erityistarpeita,jääneet monissa kunnissa         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18995: jalkoihin, eikä varhaiskuntoutuksen tarvetta ole       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18996: riittävästi ymmärretty. Kuitenkin lasten kuntou-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18997: tusmenetelmät ovat jatkuvasti kehittyneet ja nii-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18998: den kautta on voitu saada hyviä tuloksia.
18999:     Päivähoidon erityisryhmissä lapselta ei vaadi-               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
19000: ta niin nopeasti ja paljon kuin tavallisissa ryhmis-          siin päivähoitoikäisten erityisryhmien ja
19001: sä. Henkilökuntaa on myös enemmän. Erityis-                   varhaiskuntoutuksen lisäämiseksi?
19002: ryhmissä on merkittävä sijansa kokemukselli-
19003: 
19004:      Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 1996
19005: 
19006:                                            Päivi Räsänen /skl
19007: 
19008: 
19009: 
19010: 
19011: 260017
19012: 2                                            KK 114/1996 vp
19013: 
19014: 
19015: 
19016: 
19017:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
19018: 
19019:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         1996 alusta subjektiivisena, lapsen ikään sidottu-
19020: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          na oikeutena koskemaan kaikkia alle kouluikäi-
19021: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        siä lapsia on päivähoidosta tullut entistä laajem-
19022: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä-         min kaikkia kansalaisryhmiä koskeva hyvin-
19023: säsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         vointipalvelu. Lasten päivähoidolla on merkittä-
19024: 114:                                                   vä tehtävä kunnallisena palvelujärjestelmänä
19025:                                                        tuottaa lapsiperheiden käyttöön lapsen hoitoa,
19026:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        opetusta ja kasvatusta tukevia palveluja. Päivä-
19027:         siin päivähoitoikäisten erityisryhmien ja      hoito on tuolloin tarvittaessa myös osa pienten
19028:         varhaiskuntoutuksen lisäämiseksi?              lasten varhaiskuntoutusta ja heidän perheilleen
19029:                                                        tarjottavaa perhekuntoutusta.
19030:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               Säännökset velvoittavat siten kuntia otta-
19031: vasti seuraavaa:                                       maan huomioon riittävässä määrin erityispäivä-
19032:                                                        hoitoa tarvitsevien lasten tarpeet järjestäessään
19033:     Lasten päivähoidosta annetun lain (36/73)          kunnassa päivähoitoa. Kunnista saadun tiedon
19034: 7 a §:ssä (muut. 1119/85) edellytetään, että eri-      perusteella näyttää kuitenkin siltä, että taloudel-
19035: tyistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevan lapsen         listen edellytysten heiketessä 1990-luvun alku-
19036: kuntoutuksen yhteensovittamiseksi laaditaan            puolella kunnat ovat säästäneet myös erityispäi-
19037: lapselle kuntoutussuunnitelma yhteistyössä lap-        vähoidon voimavaroista. Tämä ilmenee esimer-
19038: sen vanhempien ja tarpeen mukaan kunnan                kiksi Stakesin tuottamasta päivähoidon ryhmä-
19039: muun sosiaalihuollon, terveydenhuollon sekä            kokoja koskeneesta selvityksestä (Stakes Aiheita
19040: koulutoimen kanssa.                                    22/1995).
19041:     Lasten päivähoidosta annetun asetuksen (239/           Edellä mainittu lasten päivähoidosta annetun
19042: 73) 2 §:n 4 momentissa (muut. 882/95) todetaan,        asetuksen 6 § on säädetty määräaikaiseksi, ole-
19043: että kun päiväkotiin otetaan lapsi, joka on erityi-    maan voimassa vuoden 1996 heinäkuun lop-
19044: sen hoidon ja kasvatuksen tarpeessa, on hänestä        puun. Kunnista saadun tiedon perusteella arvioi-
19045: hankittava alan erikoislääkärin tai muun asian-        den näyttää kuitenkin jatkossakin tarpeelliselta
19046: tuntijan lausunto.                                     asetustasolla turvata myös erityishoitoa tarvitse-
19047:     Lasten päivähoidosta annetun asetuksen             vien lasten vähimmäisasema hoitoryhmissä. So-
19048: 6 §:ssä (muut. 806/92) säädetään hoito- ja kasva-      siaali- ja terveysministeriössä valmistellaan ase-
19049: tustehtäviin osallistuvien henkilöiden kelpoi-         tuksen voimassaolon jatkamista.
19050: suuksista ja määristä suhteessa hoidettavien las-          Hallitus selvittää vuoden 1997 loppuun men-
19051: ten määrään. Säädöksen 3 momentin mukaan,              nessä pienten lasten hoitojärjestelmän kokonai-
19052: jos päiväkodissa on yksi tai useampia erityisen        suuden. Tehtävää varten sosiaali- ja terveysmi-
19053: hoidon ja kasvatuksen tarpeessa olevia lapsia, on      nisteriö asettaa laajapohjaisen työryhmän. Työ-
19054: tämä otettava huomioon hoidettavien lasten lu-         ryhmän työssä tullaan yhtenä osa-alueena käsit-
19055: kumäärässä tai hoito- ja kasvatustehtävään osal-       telemään myös erityistä hoitoaja kasvatusta tar-
19056: listuvien henkilöitten lukumäärässä, jollei päivä-     vitsevien lasten asemaa nykyisessä hoitojärjestel-
19057: kodissa ole tällaista lasta varten erityistä avusta-   mässä sekä siihen mahdollisesti tarvittavia muu-
19058: jaa.                                                   toksia.
19059:     Päivähoito-oikeuden laajennuttua vuoden
19060: 
19061:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1996
19062: 
19063:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
19064:                                              KK 114/1996 vp                                             3
19065: 
19066: 
19067: 
19068: 
19069:                                         Tili Riksdagens Talman
19070: 
19071:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       utvidgats tili att gälla alla barn under skoläldern
19072: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         som en subjektiv rätt förknippad med åldern, har
19073: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags1e-     dagvården i allt större utsträckning blivit en typ
19074: damot Päivi Räsänen undertecknade spörsmå1             av välfårdsservice för alla medborgargrupper.
19075: nr 114:                                                Såsom varande ett kommunalt servicesystem har
19076:                                                        barndagvården en betydelsefull uppgift i att för
19077:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          barnfamiljers bruk producera service som stöder
19078:        att anta1et specia1grupper för barn i dag-      vården, undervisningen och fostran av barnen.
19079:        vårdså1dern skall kunna utökas och tidig-       Vid behov är dagvården då även en del av tidigre-
19080:        rehabiliteringen byggas ut?                     habiliteringen av små barn och familjerehabili-
19081:                                                        teringen för deras familjer.
19082:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt             Stadgandena förpliktar således kommunerna
19083: anföra fö1jande:                                       att i tillräcklig omfattning beakta behovet av
19084:                                                        specialdagvård då dagvården ordnas i kommu-
19085:     I 7 a § lagen om barndagvård (36/73, ändr.         m~n. På basis av uppgifter från kommunerna
19086: 1119/85) förutsätts att för sammanjämkning av          verkar det dock som om kommunerna sparat in
19087: rehabiliteringen av barn som är i behov av speci-      på Iesurserna även inom specialdagvården då de
19088: ell vård och fostran utarbetas en rehabiliterings-     ekonomiska förutsättningarna vid ingången av
19089: plan för barnet i samarbete med barnets föräldrar      1990-talet försämrades. Detta framgår exempel-
19090: och vid behov med annan socialvård samt hälso-         vis av Stakes utredning om dagvårdsgruppernas
19091: vården och skolväsendet inom kommunen.                 storlek (Stakes Aiheita 22/1995).
19092:     I 2 § 4 mom. förordningen om barndagvård              Ovan nämnda 6 § i förordningen om barndag-
19093: (239/73, ändr. 882/95) konstateras att när till        vård gäller en begränsad tid, till utgängen av juli
19094: daghemmet tas ett barn som är i behov av sär-          1996. Av kommunernas uppgifter att döma ver-
19095: skild vård eller fostran, skall ett utlåtande om       kar det dock vara nödvändigt att i vårdgrupper-
19096: barnet begäras av en läkare som är specialist på       na även i fortsättningen genom förordning tryg-
19097: området eller av nägon annan sakkunnig.                ga minoritetsställningen för de barn som behöver
19098:     I 6 § förordningen om barndagvård (ändr. 806/      specialvård. Vid social- och hälsovårdsministe-
19099: 92) stadgas om behörigheten för de personer som        riet bereds en förlängning av förordningens gil-
19100: deltar i vård- och uppfostringsuppgifter och om        tighetstid.
19101: deras antal i förhällande tili antalet barn som           Före utgången av 1997 kommer regeringen att
19102: vårdas. Enligt förordningens 3 mom. skall, om          kartlägga systemet för vården av smä barn i dess
19103: det i ett daghem finns ett eller flera barn som        helhet. För denna uppgift tillsätter social- och
19104: behöver särskild vård och uppfostran, detta be-        hälsovårdsministeriet en arbetsgrupp på bred
19105: aktas i antalet barn som värdas eller i antalet        bas. Som ett delområde i arbetet behandlas även
19106: personer som deltar i vård- och uppfostringsupp-       situationen i det gällande vårdsystemet för de
19107: gifter, om det inte finns ett särskilt biträde för     barn som behöver specialvård och -fostran samt
19108:  sädana barn i daghemmet.                              de eventuella ändringar som bör vidtas i syste-
19109:      Sedan rätten tili dagvård vid ingängen a v 1996   met.
19110: 
19111:       Helsingforsden 20 mars 1996
19112: 
19113:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
19114:                                             KK 115/1996 vp
19115: 
19116: Skriftligt spörsmål 115
19117: 
19118: 
19119: 
19120: 
19121:                                    Eva Biaudet /sv m.fl.: Om åtgärder för att göra faderskapsledigheten
19122:                                        obligatorisk
19123: 
19124: 
19125:                                         Tili Riksdagens Talman
19126: 
19127:     Modern har rätt tili moderskapsledighet i 105     som berättigar tili faderskapsledighet inte alls
19128: dagar. Därefter har modern eller fadern rätt tili     kan användas tili att förlänga moderskaps- eller
19129: föräldraledighet i 158 dagar. Fadern har rätt tili    föräldrapenningperioden för modern, varvid de i
19130: 12 dagars faderskapsledighet under moderskaps-        praktiken är obligatoriska för fadern i den me-
19131: och föräldrapenningperioden. Sex av dessa 12          ningen att de annars förloras. Denna ändring
19132: dagar kan användas endast av fadern, de övriga        torde kunna genomföras så att längden på den
19133: sex kan användas av modern om familjen så             totala ledighetsperioden inte förlängs.
19134: önskar. Föräldrapenningen kan fritt användas             Hänvisande till det ovan anförda får vi i den
19135: av modern eller fadern enligt familjens önskan,       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
19136: meni regel använder mödrarna den.                     ver ti:l vederbörande medlem av statsrådet ställa
19137:     På arbetsplatserna borde det uppfattas som en     följande spörsmål:
19138: naturlig sak att fadern väljer att vara faderskaps-
19139: och föräldraledig, men fortsättningsvis förekom-                Vilka åtgärder ämnar Regeringen
19140: mer sociala fördomar som försvårar detta. Man                vidta för att ändra sjukförsäkringslagen
19141: borde befrämja att fäderna tar ut mera av föräld-            så att faderskapsledigheten skulle om-
19142: raledigheten. Ett sätt är att utöka antalet dagar            fatta 30 dagar som inte kan förlänga
19143: som endast fadern kan få tili godo. En utveckling            moderskaps- eller föräldraledigheten f6r
19144: i riktning mot att stärka mannens rätt tili fader-           modern?
19145: skapsledighet kunde således vara att de dagar
19146: 
19147:      Helsingforsden 29 februari 1996
19148: 
19149:                      Eva Biaudet /sv                           Pehr Löv /sv
19150:                      Henrik Lax /sv                            Ulla-Maj Kukkonen /sv
19151:                                            Ola Rosendahl /sv
19152: 
19153: 
19154: 
19155: 
19156: 260017
19157: 2                                         KK 115/1996 vp
19158: 
19159: Kirjallinen kysymys 115                                                                    Suomennos
19160: 
19161: 
19162: 
19163: 
19164:                                   Eva Biaudet /r ym.: lsyysloman tekemisestä pakolliseksi
19165: 
19166: 
19167: 
19168:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
19169: 
19170:    Äidillä on oikeus 105 päivän äitiyslomaan.       tamista voisi siis olla, että isyyslomaan oikeutta-
19171: Tämän jälkeen äidillä tai isällä on oikeus 158      via päiviä ei lainkaan voisi käyttää äidin äitiys-
19172: päivän vanhempainlomaan. Isällä on oikeus 12        tai vanhempainrahakauden pidentämiseen, jol-
19173: päivän isyyslomaan äitiys- ja vanhempainraha-       loin ne ovat käytännössä isälle pakollisia siinä
19174: kauden aikana. Kuusi näistä kahdestatoista päi-     mielessä, että nämä päivät menetetään muussa
19175: västä voi käyttää ainoastaan isä, muut kuusi päi-   tapauksessa. Tämä muutos voitaneen tehdä si-
19176: vää voi käyttää äiti perheen niin halutessa. Van-   ten, että kokonaisuudessaan lomaan käytettävä
19177: hempainrahan voi vapaasti käyttää äiti tai isä      kausi ei pitene.
19178: perheen toiveen mukaan, mutta tavallisesti äidit       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19179: käyttävät sen.                                      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19180:    Työpaikoilla tulisi suhtautua luonnollisesti     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19181: siihen, että isä pitää isyys- ja vanhempainloman,   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19182: mutta edelleen esiintyy tätä hankaloittavia yh-
19183: teiskunnallisia ennakkoluuloja. Pitäisikin edis-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19184: tää sitä, että isät käyttäisivät enemmän vanhem-            ryhtyä sairausvakuutuslain muuttami-
19185: painlomaa. Yksi tapa olisi lisätä ainoastaan isän           seksi siten, että isyysloma käsittäisi 30
19186: käytettävissä olevien päivien määrää. Mahdolli-             päivää, joilla ei voitaisi pidentää äidin
19187: suutena kohti miehenisyyslomaoikeuden vahvis-               äitiys- tai vanhempainlomaa?
19188: 
19189:      Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 1996
19190: 
19191:                     Eva Biaudet /r                           Pehr Löv /r
19192:                     Henrik Lax /r                            Ulla-Maj Kukkonen /r
19193:                                           Ola Rosendahl/r
19194:                                             KK 115/1996 vp                                            3
19195: 
19196: 
19197: 
19198: 
19199:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19200: 
19201:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sinomaan isälle. Isyysrahakausi on tarkoitettu
19202: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         käytettäväksi samaan aikaan, kun äiti on äitiys-
19203: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tai vanhempainrahan saajana. Äiti ei voi hyö-
19204: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Eeva             dyntää isyysrahapäiviä millään tavalla oman äi-
19205: Biaudet'n ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         tiysrahakautensa tai yhteisesti sovittavan van-
19206: myksen n:o 115:                                       hempainrahakauden osalta.
19207:                                                          Äitiysrahakausi, myöhemmin äitiys- tai van-
19208:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        hempainrahakausi, on pidentynyt alkuperäisestä
19209:        ryhtyä sairausvakuutuslain muuttami-           54 arkipäivästä (1.9.1964) vähitellen nykyiseen
19210:        seksi siten, että isyysloma käsittäisi 30      263 arkipäivään. Kauden pituutta muutettiin vii-
19211:        päivää, joilla ei voitaisi pidentää äidin      meksi 1.1.1993 voimaan tulleella sairausvakuu-
19212:        äitiys- tai vanhempainlomaa?                   tuslain muutoksella (1653/92). Ennen lainmuu-
19213:                                                       tosta äitiys- ja vanhempainrahakauden enim-
19214:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          mäispituus oli 275 arkipäivää. Lapsen syntymän
19215: vasti seuraavaa:                                      yhteydessä pidetty isyysrahakausi lyhensi vas-
19216:                                                       taavasti vanhempainrahakauden pituutta. Halli-
19217:    Työsopimuslain (320/70) mukaan lapsen van-         tuksen esityksen (HE 313/1992 vp) perustelujen
19218: hemmalla on oikeus saada raskauden ja synny-          mukaan tarkoituksena oli lyhentää vanhempain-
19219: tyksen tai lapsen hoidon vuoksi äitiys-, isyys- tai   rahakautta siitä riippumatta, pitääkö isä lapsen
19220: vanhempainlomaksi se aika, johon hänelle sai-         syntymän yhteydessä isyyslomaa vai ei. Tämä
19221: rausvakuutuslain mukaan tulevan äitiys-, isyys-       toteutettiin lyhentämällä äitiys- ja vanhempain-
19222: tai vanhempainrahan katsotaan kohdistuvan tai,        rahakauden enimmäispituutta 12 arkipäivällä eli
19223: jollei hänellä ole oikeutta kyseiseen etuuteen,       275 arkipäivästä 263 arkipäivään. Uudistuksella
19224: katsottaisiin kohdistuvan, jos hänellä sellainen      pyrittiin nimenomaan aktivoimaan isiä käyttä-
19225: oikeus olisi.                                         mään aikaisempaa useammin oikeuttaan isyyslo-
19226:     Äitiysrahaa suoritetaan sairausvakuutuslain       maan.
19227: (364/63) mukaan 105 arkipäivältä. Oikeus äitiys-          Vuonna 1995 sairausvakuutustilastojen mu-
19228: rahaan alkaa pääsääntöisesti 50-30 arkipäivää         kaan isiä oli vanhempainpäivärahan eli isyys- tai
19229: välittömästi ennen laskettua synnytysaikaa. Jos       vanhempainrahan saajina 40 267. Lapsen synty-
19230: raskaus päättyy aikaisemmin kuin 30 arkipäivää        män yhteydessä isyysrahan saajia oli 32 130 ja
19231: ennen laskettua synnytysaikaa, oikeus äitiysra-       äitiys- tai vanhempainrahakaudella isyysrahan
19232: haan alkaa raskauden päättymisestä. Lapsen            saajia oli 22 032. Vanhempainrahan saajina isiä
19233:  vanhemmilla on oikeus lapsen hoidon perusteella      oli 1 930. Lapsia syntyi vuonna 1995 noin 63 000.
19234:  saada vanhempainrahaa välittömästi äitiysraha-       Yleisimmin isyyslomaa ovat sosiaali- ja terveys-
19235:  kauden päättymisen jälkeen yhteensä 158 arki-        ministeriön selvitysten mukaan pitäneet 25-34-
19236:  päivältä. Jos perheeseen syntyy kaksi tai useam-     vuotiaat, hyvin koulutetut, pääkaupunkiseudul-
19237:  pia lapsia samalla kertaa, vanhempainrahakaut-       la asuvat miehet. Isyys- tai vanhempainloman
19238:  ta pidennetään 60 arkipäivällä.                      käyttämättä jättämisen syitä ovat taloudelliset
19239:     Åitiys- ja vanhempainrahaa suoritetaan yh-        syyt, uralla etenemisen vaarantuminen ja työes-
19240:  teensä enintään 263 arkipäivältä eli noin 10,5       teet Myös asenteet saattavat vaikuttaa suuresti.
19241:  kuukaudelta, ja jos lapsia syntyy samalla kertaa         Suomen lainsäädäntö mahdollistaa kansain-
19242:  useampia kuin yksi, 323 arkipäivältä eli noin 13     välisesti vertaillen varsin pitkän tuetun työstä
19243:  kuukaudelta. Nykyisin isä voi saada isyysrahaa       poissaolon synnytyksen sekä vastasyntyneen
19244:  lapsen syntymän yhteydessä 6-12 arkipäivältä         lapsen hoidon vuoksi. Perheen etuuksia koskevia
19245:  ja muuna valinnaisena aikana 6 arkipäivältä.         järjestelmiä on pyritty tietoisesti muuttamaan si-
19246:  Kumpikaan kausi ei vaikuta vanhempainraha-           ten, että molemmilla vanhemmilla olisi edelly-
19247:  kauden pituuteen, jonka käytöstä äiti ja isä voi-    tykset mahdollisimman tasavertaisesti osallistua
19248:  vat sopia keskenään. Isyysrahakausi kuuluu yk-       lasten hoitoon. Kumpi tahansa puolisoista voi
19249: 4                                         KK 115/1996 vp
19250: 
19251: keskinäisen sopimuksensa mukaan saada sai-          kälti perheen sisällä hoidettavissa siten, että
19252: rausvakuutuslain mukaista vanhempainrahaa.          kummallekaan vanhemmalle ei välttämättä tule
19253: Vanherumalla on myös sukupuolesta riippumat-        kohtuuttoman pitkiä poissaoloja omasta ansio-
19254: ta oikeus saada työstään hoitovapaata. Myös         työstä. Erityisesti syntymän yhteydessä pidettä-
19255: lasten kotihoidon tuen voi saada kumpi tahansa      väksi tarkoitetun isyysloman käyttäjien määrä
19256: perheen vanhemmista. Järjestelmien kehittämi-       on hitaasti, mutta tasaisesti kasvanut 1990-luvun
19257: seen pelkästään äidin tai pelkästään isän näkö-     aikana.
19258: kulmasta ei ole pyritty. Käytännössä asia on pit-
19259: 
19260:      Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1996
19261: 
19262:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
19263:                                             KK 115/1996 vp                                                5
19264: 
19265: 
19266: 
19267: 
19268:                                         Tili Riksdagens Talman
19269: 
19270:    1 det syfte 37 § I mom. riksdagsordningen an-      dens Iängd och föräidrarna kan sjäiva komma
19271: ger har Ni, Fru Taiman, tili vederbörande med-        överens om hur de vili ta ut föräidrapenningpe-
19272: Iem av statsrådet översänt föijande av riksdags-      rioden. Faderskapspenningperioden gäller en-
19273: man Eva Biaudet m.fl. undertecknade spörsmåi          bart pappan och avsikten är att denna period
19274: nr II5:                                               skall utnyttjas under samma tid då mamman
19275:                                                       uppbär moderskaps- eller föräidrapenning.
19276:           Viika åtgärder ämnar Regeringen             Mamman kan inte på något sätt utnyttja fader-
19277:        vidta för att ändra sjukförsäkringsiagen       skapspenningdagarna när det gäller hennes egen
19278:        så att faderskapsiedighten skulle om-          moderskapspenningperiod eller den föräidra-
19279:        fatta 30 dagar som inte kan föriänga           penningperiod som föräidrarna sjäiva kommit
19280:        moderskaps- eller föräidraiedigheten för       överens om.
19281:        modern?                                            Moderskapspenningperioden, sedermera mo-
19282:                                                       derskaps- eller föräidrapenningperioden, har
19283:   Som svar på detta spörsmåi får jag vördsamt         småningom föriängts från ursprungiiga 54 var-
19284: anföra följande:                                      dagar (1.9.I964) till nuvarande 263 vardagar.
19285:                                                       Periodens Iängd ändrades senast genom en änd-
19286:     Enligt Iagen om arbetsavtai (320/70) har en       ring i sjukförsäkringsiagen (1653/92) som trädde
19287: arbetstagare på grund av havandeskap och              i kraft den I januari I993. Före Iagändringen var
19288: barnsbörd eller vård av barn rätt tili moders-        maximiiängden för moderskaps- och föräidra-
19289: kaps-, faderskaps- eller föräidraiedighet för den     penningperioden 275 vardagar. En faderskaps-
19290: tid tili viiken moderskaps-, faderskaps- eller för-   penningperiod som togs ut i samband med bar-
19291: äidrapenning eniigt sjukförsäkringsiagen anses        nets födeise förkortade föräidrapenningperioden
19292: hänföra sig eller, om arbetstagaren inte har rätt     i motsvarande mån. 1 eniighet med motiveringar-
19293: tili nämnda förmån, för den tid tili viiken denna     na i regeringens proposition (RP 3I3/I992 rd) var
19294: förmån skulle hänföra sig om arbetstagaren vore       avsikten att förkorta föräidrapenningperioden
19295: berättigad därtili.                                   oberoende av om pappan håller faderskapsiedig-
19296:     1 eniighet med sjukförsäkringsiagen (364/63)      het i samband med barnets födelse eller inte.
19297: betaias moderskapspenningen för I 05 vardagar.        Denna avsikt uppfylldes i och med att moder-
19298: Rätten till moderskapspenning uppkommer en-           skaps- och föräidrapenningperiodens maximi-
19299: Iigt huvudregein 50-30 vardagar omedeibart            Iängd förkortades med I2 vardagar, dvs. från 275
19300: före den beräknade tidpunkten för nedkomsten.         vardagar tili 263 vardagar. Syftet med reformen
19301: Om havandeskapet upphör tidigare än 30 varda-         var uttryckiigen att aktivera papporna att oftare
19302: gar före den beräknade tidpunkten för nedkoms-        än hittilis utnyttja sin rätt tili faderskapsiedighet.
19303: ten, börjar rätten tili moderskapspenning vid ha-         Eniigt sjukförsäkringsstatistiken för I995
19304: vandeskapets siut. Barnets föräidrar har för vår-     uppgick antaiet pappor som uppbar föräidradag-
19305: den av barnet rätt tili föräidrapenning omedei-       penning, dvs. faderskaps- eller föräidrapenning,
19306: bart efter moderskapspenningperioden för sam-         tili 40 267. Sammaniagt 32 I30 pappor uppbar
19307: maniagt I58 vardagar. Om två eller flera barn har     faderskapspenning i samband med barnets födei-
19308: fötts samtidigt förlängs den tid för viiken föräid-   se, medan antaiet pappor som fick faderskaps-
19309: rapenning betaias med 60 vardagar.                    penning under moderskaps- eller föräidrapen-
19310:     Moderskaps- och föräidrapenning utbetaias         ningperioden uppgick tili 22 032. Sammaniagt
19311: för sammaniagt högst 263 vardagar, dvs. för ca        I 930 pappor uppbar föräidrapenning. Cirka
19312:  10,5 månader, och- vid flerbarnsfödsei- för          63 000 barn föddes år 1995. Enligt sociai- och
19313:  323 vardagar, dvs. ca 13 månader. Numera kan         häisovårdsministeriets utredningar är det fram-
19314: pappan få faderskapspenning för 6-I2 vardagar         för allt högt utbiidade män bosatta inom huvud-
19315: i samband med barnets födeise samt för 6 varda-       stadsregionen och i åidern 25-34 år som har
19316: gar under en annan vaifri tidpunkt. lngendera av      varit faderskapsiediga. Det faktum att papporna
19317: dessa perioder påverkar föräidrapenningperio-         inte utnyttjar möjiigheten tili faderskaps- eller
19318: 6                                             KK 115/1996 vp
19319: 
19320: föräldraledighet har ekonomiska orsaker eller             om hur de vill ta ut den i sjukförsäkringslagen
19321: beror på att papporna är rädda att riskera sin            avsedda föräldrapenningen. Föräldrarna har
19322: karriär. I vissa fall ställer arbetet hinder för den-     också oberoende av kön rätt att få vårdledigt från
19323: na typ av ledighet. Också attityderna kan ha stor         sitt förvärvsarbete. Likaså har föräldrarna sam-
19324: inverkan i sammanhanget.                                  ma rätt att få stöd för hemvård av barn. Avsikten
19325:    Lagstiftningen i vårt land möjliggör en i inter-       har inte varit att försöka utveckla systemen utgå-
19326: nationellt perspektiv jämförelsevis lång under-           ende från enbart mammans eller enbart pappans
19327: stödd frånvaro från arbetet till följd av barnaföd-       synvinkel. I praktiken kan frågan i regel hanteras
19328: sel samt skötseln av ett nyfött barn. Hos oss har         internt inom familjen så att ingendera föräldern
19329: man medvetet gått in för att ändra familjeför-            måste lämna sitt eget förvärvsarbete för oskäligt
19330: månssystemen på ett sådant sätt att båda föräld-          lång tid. Det har visat sig att framför allt de
19331: rarna skall ha förutsättningar att på såjämbördi-         faderskapsledigheter som är avsedda att hållas i
19332: ga grunder som möjligt deltai barnavården. För-           samband med barnets födelse under 90-talet har
19333: äldrarna kan själva sinsemellan komma överens             kommit att öka sakta men säkert.
19334: 
19335:      Helsingforsden 22 mars 1996
19336:                                                         Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
19337:                                              KK 116/1996 vp
19338: 
19339: Kirjallinen kysymys 116
19340: 
19341: 
19342: 
19343: 
19344:                                     Matti Väistö /kesk: Lihan alkuperämaan ilmoittamisesta ja koti-
19345:                                        maisen tuotannon turvaamisesta
19346: 
19347: 
19348:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
19349: 
19350:    Suomalaiset kuluttajat arvostavat kotimaista        sisämarkkinoiden puristuksessa maamme lihan-
19351: lihaa. Kotimaisuus merkitsee hyvää laatua ja tur-      tuottajat ovatjoutuneet erittäin ahtaalle. Samoin
19352: vallisuutta. Kuluttajien mielestä kotimaisella li-     on käynyt kotimaisen lihan puolesta toimivalle ja
19353: halla onkin kiistattomat etunsa. Valitettavasti        kotimaista lihaa jalostavalle teollisuudelle.
19354: kuluttaja ei kuitenkaan välttämättä saa oikeaa            Unionin alueelta tuotavat halvat lihaerät se-
19355: tietoa lihan oikeasta alkuperämaasta, vaikka ha-       koittavat helposti pienen maamme lihamarkki-
19356: luaisi.                                                nat ja vievät tuotantoketjun kannattavuuden.
19357:    Onkin arvioitu, että suuri osa ulkomaisesta         Pahinta on, jos tuontiliha valtaa kaiken lisäksi
19358: lihasta myydään vastoin määräyksiä kotimaise-          markkinoita kotimaisen lihan kaavussa.
19359: na. Käytännössä käynee niin, että ohjeiden mu-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19360: kainen alkuperämaan ilmoittaminenjääjossakin           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19361: tuontiketjun vaiheessa tekemättä. Lihajalosteet        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19362: ja niiden raaka-aineen alkuperämaa ovat oma            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19363: ongelmansa.
19364:    Lihan alkuperä askarruttaa kuluttajia. Kulut-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19365: tajaliiton mukaan yli 90 prosenttia kuluttajista              ryhtyä, että lihan alkuperämaa ilmoite-
19366: on huolissaan alkuperämerkintöjen puutteesta.                 taan säännösten mukaisesti ja riittävän
19367:  Lihan alkuperämaan ilmoittamiseen onkin vält-                selvästi,
19368:  tämättä kiinnitettävä tähänastista enemmän                      että ilmoituksen oikeellisuus on todet-
19369:  huomiota ja tehostettava valvontaa. Samalla on               tavissa, ja
19370:  puolustettava terveen itsekkäästi kotimaista tuo-               että kuluttajien kotimaisen lihan ar-
19371:  tantoa ja työllisyyttä.                                      vostus voidaan terveellä tavalla suunnata
19372:     Kotimaisen lihantuotannon turvaamiseksi                   kotimaisen tuotannon puolustamiseen ja
19373:  tehtävät toimenpiteet ovat kiireellisiä, sillä EU:n          kannattavuuden parantamiseen?
19374: 
19375:       Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 1996
19376:                                            Matti Väistö /kesk
19377: 
19378: 
19379: 
19380: 
19381:  260017
19382: 2                                         KK 116/1996 vp
19383: 
19384: 
19385: 
19386: 
19387:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
19388: 
19389:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       omaisten huomiota lihan alkuperämerkintöjen
19390: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        valvontaan. Elintarvikelain mukaan elinkeinon-
19391: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      harjoittajan on laadittava toimintaansa koskeva
19392: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti           omavalvontasuunnitelma, johon tulee sisällyttää
19393: Väistön näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         mm. alkuperämerkinnän ilmoittamista koskeva
19394: n:o 116:                                             valvonta. Omavalvontasuunnitelma on esitettä-
19395:                                                      vä kunnalliselle valvontaviranomaiselle, joka
19396:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       myös tarvittaessa opastaa sen laadinnassa. Suun-
19397:        ryhtyä, että lihan alkuperämaa ilmoite-       nitelman toteutumista valvotaan sekä pistokoe-
19398:        taan säännösten mukaisesti ja riittävän       luonteisesti että valvontaprojektein.
19399:        selvästi,                                        Hallitus katsoo, että toteutetut valvontatoi-
19400:           että ilmoituksen oikeellisuus on todet-    met ovat tarkoituksenmukaisia, ja edellyttää,
19401:        tavissa, ja                                   että niitä kuluvana vuonna jatketaan ja tehoste-
19402:           että kuluttajien kotimaisen lihan ar-      taan. Valvontakampanja kohdistetaan erityisesti
19403:        vostus voidaan terveellä tavalla suunnata     vähittäismyyntipaikkoihin, joissa tarkastetaan,
19404:        kotimaisen tuotannon puolustamiseen ja        onko myynnissä ulkomaista alkuperää olevaa
19405:        kannattavuuden parantamiseen?                 lihaa ja onko alkuperätieto kuluttajan nähtävis-
19406:                                                      sä. Jos epäselvyyksiä ilmenee, pyritään asiakirjo-
19407:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         jen perusteella selvittämään, mistä laitoksesta
19408: vasti seuraavaa:                                     liha on vähittäiskauppaan tullut ja onko tieto
19409:                                                      lihan alkuperästä seurannut lihaerää vähittäis-
19410:    Pakkausmerkintäasetuksen (794/91) mukaan          kauppaan asti. Havaitut laiminlyönnit määrä-
19411: elintarvikkeen alkuperämaa tai -alue on ilmoitet-    tään korjattaviksija elinkeinonharjoittajia opas-
19412: tava, jos sen ilmoittamatta jättäminen voi johtaa    tetaan ja neuvotaan oikeaan käytäntöön.
19413: kuluttajaa harhaan. Säännös koskee sekä pakat-          Kuluttajatutkimusten mukaan suomalaiset
19414: tuja että pakkaamattomia elintarvikkeita. Sään-      kuluttajat arvostavat kotimaisia elintarvikkeita.
19415: nöstä on käytännössä sovellettu siten, että myy-     Kotimaisia elintarvikkeita ei ole valvonnassa
19416: täessä ulkomailta tuotua lihaa on sen alkuuerä-      mahdollista suosia ulkomaisten kustannuksella,
19417: maa ilmoitettava. On katsottu, että muussa ta-       mutta hallitus pyrkii tahollaan varmistamaan,
19418: pauksessa suomalainen kuluttaja uskoo lihan          että annettuja määräyksiä noudatetaan siten,
19419: olevan kotimaista.                                   että kuluttaja saa oikeaa tietoa elintarvikkeesta.
19420:    Suomeen tuotavan lihan määrä alkoi kasvaa         Hallitus ei toisaalta näe estettä sille, että kotimai-
19421: vuoden 1995 alusta. Samanaikaisesti elintarvike-     set lihantuottajat ja valmistajat itse lisäävät lihan
19422: virasto käynnisti asiaa koskevan valvontakam-        menekkiä korostamalla lihan kotimaisuutta.
19423: panjan ja kiinnitti kunnallisten valvontaviran-
19424: 
19425:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1996
19426: 
19427:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
19428:                                             KK 116/1996 vp                                              3
19429: 
19430: 
19431: 
19432: 
19433:                                         Tili Riksdagens Talman
19434: 
19435:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        digheternas uppmärksamhet på tillsynen över
19436: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         ursprungsangivelserna på kött. Enligt livsme-
19437: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-       delslagen skall en näringsidkare göra upp en pian
19438: man Matti Väistö undertecknade spörsmå1 nr             för egenkontroll, som skall inbegripa bl.a. tillsy-
19439: 116:                                                   nen över att ursprunget anges. Egenkontrollpla-
19440:                                                        nen skall visas för den korumunala tillsynsmyn-
19441:           Vi1ka åtgärder har Regeringen för av-        digheten, som vid behov också ger handledning i
19442:        sikt att vidta för att ursprungs1andet i        hur den skall göras upp. Att planen förverkligas
19443:        fråga om kött skall anges på stadgat sätt       övervakas genom både stickprov och övervak-
19444:        och tillräckligt tyd1igt,                       ningsprojekt.
19445:           för att uppgiftens riktighet skall kunna         Regeringen anser att de vidtagna tillsynsåtgär-
19446:        konstateras och                                 derna är ändamålsenliga, och förutsätter att de
19447:           för att konsumenternas uppskattning          fortsätter och effektiveras under innevarande år.
19448:        av inhemskt kött skall kunna utnyttjas på       Övervakningskampanjen riktas särskilt på mi-
19449:        ett sunt sätt tili att försvara den inhemska    nutf6rsäljningsställen, där det kontrolleras om
19450:        produktioneo och förbättra dess 1önsam-         kött av utländskt ursprung hålls till salu och om
19451:        het?                                            uppgiften om ursprunget är synlig för konsumen-
19452:                                                        ten. Om några oklarheter kommer fram, utreds
19453:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          det med hjälp av handlingarna från viiken an-
19454: anföra fö1jande:                                       läggning köttet har kommit tili minuthandeln
19455:                                                        och om uppgiften om köttets ursprung har åtföljt
19456:    Enligt förordningen om påskrifter på 1ivsme-        köttpartiet ända tili minuthandeln. Upptäcks
19457: delsförpackningar (794/91) skall ett 1ivsmedels        försummelser bestäms det att dessa skall rättas
19458: ursprungs1and eller ursprungsregion medde1as           tili och näringsidkarna handleds och ges råd om
19459: när det kan vilseleda köparen om produktens            riktig praxis.
19460: ursprung inte meddelas. Stadgandet gäller både             Enligt konsumentundersökningar sätter fin-
19461: f6rpackade och oförpackade livsmedel. Stadgan-         ländska konsumenter värde på inhemska livs-
19462: det har i praktiken tillämpats så att ursprungs-       medel. Vid övervakningen kan inte inhemska
19463: landet skall anges vid försäljning av kött som         livsmedel prioriteras på utländska produkters
19464: kommer från utlandet. Det har ansetts att den          bekostnad, men regeringen strävar för sin del
19465: finländska konsumenten i annat fall tror att köt-      efter att säkerställa att bestämmelserna följs, så
19466: tet är inhemskt.                                       att konsumenten får riktiga uppgifter om livs-
19467:    Mängden importerat kött började öka i Fin-          medlen. Å andra sidan ser regeringen inget hin-
19468: land i början av 1995. Samtidigt startade livs-        der för att inhemska köttproducenter och köttbe-
19469: medelsverket en övervakningskampanj med tan-           redare själva ökar åtgången genom att framhäva
19470: ke på detta, och fåste de korumunala tillsynsmyn-      köttets inhemska ursprung.
19471: 
19472:      Helsingfors den 13 mars 1996
19473: 
19474:                                                       Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
19475:                                              KK 117/1996 vp
19476: 
19477: Kirjallinen kysymys 117
19478: 
19479: 
19480: 
19481: 
19482:                                     Markus Aaltonen /sd: Keksintöjen arvonlisäveroista
19483: 
19484: 
19485: 
19486:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
19487: 
19488:    Arvonlisävero on yleinen kulutusvero, jonka         töjen kohdalla on tärkeää käyttää keksinnön
19489: keräämisestä vastaavat arvonlisäverovelvolliset        suojaamisessa ammattilaisia, varsinkin kun yhä
19490: laitokset, yritykset ja elinkeinonharjoittajat. Ve-    useampi keksintö tarvitsee kansainväliset mark-
19491: rovelvolliset voivat vähentää hankkimiensa ar-         kinat. Tämä tarve on erityisesti pienissä keksijän-
19492: vonlisäverollisten palveluiden ja tavaroiden si-       toimistoissa, sillä suurissa yrityksissä on omasta
19493: sältämän veron omista hyödykkeistään kerätys-          takaa patenttiasiamiehet tai ainakin tarvittavaa
19494: tä verosta.                                            asiantuntemusta keksintöjen suojaamiseen.
19495:     Arvonlisäverojärjestelmän yleisperiaatteen            Valtiovallan tulisi kaikella vakavuudella pe-
19496: soveltaminen keksijäntoimeen aiheuttaa ongel-          rehtyä mahdollisuuksiin keksijätoiminnan edis-
19497: mia: keksijä saattaa joutua maksamaan arvonli-         tämiseksi. Keksinnöt ja muut taloudellisesti mer-
19498: säveron alaisista palveluista veroa ilman, että        kittävät innovaatiot ovat välttämätön osa kasvu-
19499: hän saisi myydyksi hyödykkeitä loppukäyttäjä-          politiikkaa. Tämä seikka on otettu huomioon
19500: nä oleville kuluttajille. Keksijä ei itse aina ole     mm. Euroopan unionin piirissä. Lisäksi esimer-
19501: toimintansa perusteella oikeutettu tekemään vä-        kiksi Yhdysvallat ja Japani edistävät keksijätoi-
19502: hennyksiä maksetuista arvonlisä veroista.              mintaa perimällä yksityishenkilöiltä keksijätoi-
19503:     Esimerkkinä arvonlisäveron alaisista palve-        messa tarvittavista palveluista suomalaisia sel-
19504: luista käyvät Patentti- ja rekisterihallituksen tut-   keästi alempia maksuja.
19505: kimuspalvelut. Keksijälle nämä ovat erityisen             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19506: merkittävät, saahan hän niistä keksintönsä kan-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19507:  nalta välttämätöntä tietoa (onko keksintö suo-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19508: jattavissa, onko sille valmistusesteitä) jo hank-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19509:  keen alkuvaiheessa. Suomen liittyessä yleiseu-
19510:  rooppalaiseen patenttijärjestelmään ennakko-                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin kek-
19511:  tutkimusten tekomahdollisuus kotimaassa tulee                sijätoiminnan edistämiseksi poistamalla
19512:  keksijälle entistä tärkeämmäksi.                             tai alentamalla keksijätoiminnan palve-
19513:     Toinen merkittävä arvonlisäveron alainen                  luja koskevaa maksuun tulevaa arvonli-
19514:  palveluryhmä ovat patenttiasiamiestoimistojen                säveroa?
19515:  palvelut. Varsinkin merkittävämpien keksin-
19516: 
19517:       Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 1996
19518:                                           Markus Aaltonen /sd
19519: 
19520: 
19521: 
19522: 
19523:  260017
19524: 2                                            KK 117/1996vp
19525: 
19526: 
19527: 
19528: 
19529:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
19530: 
19531:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          rimistä maksuista suurin osa on kuitenkinjulkis-
19532: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           oikeudellisia suoritteita, eikä niistä sen vuoksi
19533: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         peritä arvonlisäveroa.
19534: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markus                 Arvonlisäverolain mukaan verovelvollinen
19535: Aaltosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           saa vähentää verollista liiketoimintaa varten toi-
19536: n:o 117:                                                selta verovelvolliselta ostettujen tavaroiden ja
19537:                                                         palvelujen hintaan sisältyvän veron. Yksityis-
19538:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin kek-         henkilö ei voi vähentää ostamiensa arvonlisäve-
19539:         sijätoiminnan edistämiseksi poistamalla         rollisten tavaroiden ja palvelujen hintaan sisälty-
19540:         tai alentamalla keksijätoiminnan palve-         vää veroa. Tämä koskee myös tilanteita, joissa
19541:         luja koskevaa maksuun tulevaa arvonli-          keksijätoimintaa harjoitetaan niin pienessä mit-
19542:         säveroa?                                        takaavassa, että liike- tai ammattitoiminnan tun-
19543:                                                         nusmerkit eivät täyty. Jos toimintaa harjoitetaan
19544:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            liike- tai ammatti toimintana, keksijällä on oikeus
19545: vasti seuraavaa:                                        vähentää ostamiensa tavaroiden ja palvelujen
19546:                                                         hintaan sisältyvä vero.
19547:    Arvonlisävero on yleinen kulutusvero, jota               Patenttiin liittyvien verollisten maksujen sää-
19548: suoritetaan liiketoiminnan muodossa tapahtu-            täminen verottomiksi tai arvonlisäveron alenta-
19549: vasta tavaroiden ja palvelujen myynnistä. Ar-           minen olisi arvonlisäverotuksen yleisten periaat-
19550: vonlisäverolain mukaan muun muassa Patentti-            teiden vastaista. Tällaiset verotuksen muutokset
19551: ja rekisterihallituksen tutkimuspalvelut ja pa-         olisivat myös Euroopan yhteisön kuudennen ar-
19552: tenttiasiamiestoimintojen palvelut ovat arvon-          vonlisäverodirektiivin vastaisia, eikä Suomi voi
19553: lisäverollisia. Patentti- ja rekisterihallituksen pe-   toteuttaa niitä kansallisin päätöksin.
19554: 
19555:      Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1996
19556: 
19557:                                                                                    Ministeri Arja Alho
19558:                                              KK 117/1996 vp                                            3
19559: 
19560: 
19561: 
19562: 
19563:                                          Tili Riksdagens Talman
19564: 
19565:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Enligt mervärdesskattelagen får en skattskyl-
19566: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         dig avdra den skatt som ingår i priset på varor
19567: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       och tjänster som han köpt av en annan skattskyl-
19568: man Markus Aaltonen undertecknade spörsmål             dig för skattepliktig affårsverksamhet. En privat-
19569: nr 117:                                                person kan inte avdra den skatt som ingår i priset
19570:                                                        på sådana mervärdesskattepliktiga varor och
19571:              Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       tjänster som han köper. Detta gäller också upp-
19572:           främjande av uppfinnarverksamheten ge-       finnarverksamhet som bedrivs i så Iiten skala att
19573:           nom att slopa eller sänka mervärdesskat-     kriterierna för affårs- eller yrkesverksamhet inte
19574:           ten på de avgifter som uppbärs för service   uppfylls. Om uppfinnaren bedriver affårs- eller
19575:           som gäller uppfinnarverksamheten?            yrkesverksamhet harhan rätt att avdra den skatt
19576:                                                        som ingår i priset på sådana varor och tjänster
19577:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          som han köper.
19578: anföra följande:                                          Det skulle strida mot de allmänna principerna
19579:                                                        för mervärdesbeskattningen att slopa skatten el-
19580:    Mervärdesskatten är en allmän konsumtions-          ler sänka mervärdesskatten på skattepliktiga av-
19581: skatt som betalas på rörelsemässig försäljning av      gifter som hänför sig tili patent. Sådana ändring-
19582: varor och tjänster. Enligt mervärdesskattelagen        ar i beskattningen skulle också strida mot Euro-
19583: är bl.a. Patent- och registerstyrelsens undersök-      peiska unionens sjätte mervärdesskattedirektiv
19584: ningstjänster och patentombudsverksamhetens            och Finland kan inte genomföra dem genom
19585: tjänster mervärdesskattepliktiga. Av de avgifter       nationella beslut.
19586: som Patent- och registerstyrelsen uppbär är dock
19587: största delen offentligrättsliga prestationer, var-
19588: för heller ingen mervärdesskatt uppbärs på dem.
19589: 
19590:      Helsingforsden 22 mars 1996
19591:                                                                                   Minister Arja Alho
19592:                                             KK 118/1996 vp
19593: 
19594: 
19595: Skriftligt spörsmåll18
19596: 
19597: 
19598: 
19599: 
19600:                                     Pehr Löv /sv m.tl.: Om bättre villkor för närståendevårdare
19601: 
19602: 
19603:                                          Tili Riksdagens Talman
19604: 
19605:    Sedan 1993 har en närståendevårdare som             fall kan dessutom arvsskatten bli ett stort pro-
19606: med en kommun har ingått avtal enligt 27 b §           blem om närståendevårdaren vill bo kvar i sitt
19607: socia1vårds1agen (71 0/82) rätt tili pension enligt    och vårdtagarens gemensamma hem.
19608: lagen om pension för korumunala tjänsteinneha-            Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
19609: vare och arbetstagare (202/64). Många närståen-        ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
19610: devårdare har dock utfört en stor del av sin livs-     ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
19611: uppgift före år 1993. För det här arbetet har de       följande spörsmål:
19612: dock ingen ersättning att vänta. Detta trots att de
19613: genom sin arbetsinsats sparat stora anstalts-                    Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
19614: vårdskostnader för kommunerna. Ofta lever när-                ta för att få tili stånd en lagändring som
19615: ståendevårdarna på vårdtagarens pension. Det                  skulle förbättra den sociala tryggheten
19616: här innebär att de mister en stor del av den                  för närståendevårdare vars arbetsinsats
19617: ekonomiska basen för sin existens då vårdtaga-                huvudsakligen har infallit före år 1993?
19618:  rens pension faller bort vid dennes död. I enskilda
19619: 
19620:       Helsingforsden 29 februari 1996
19621: 
19622:            Pehr Löv /sv                   Håkan Malm /sv                 Eva Biaudet /sv
19623:            Henrik Lax /sv                 Ulla-Maj Kukkonen /sv          Ola Rosendahl /sv
19624: 
19625: 
19626: 
19627: 
19628:   .60017
19629: 2                                          KK 118/1996 vp
19630: 
19631: Kirjallinen kysymys 118                                                                    Suomennos
19632: 
19633: 
19634: 
19635: 
19636:                                   Pehr Löv /r ym.: Omaishoitajien aseman parantamisesta
19637: 
19638: 
19639: 
19640:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
19641: 
19642:    Vuodesta 1993 lähtien on kunnan kanssa so-        eläkkeenjäädessä pois tämän kuoltua. Yksittäis-
19643: siaalihuoltolain (710/82) 27 b §:n mukaisen sopi-    tapauksissa myös perintöverosta voi muodostua
19644: muksen tehneellä omaishoitajalla ollut oikeus        suuri ongelma, jos omaishoitaja haluaa jäädä
19645: kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläke-   asumaan hänen ja hoidonsaajan yhteiseen kotiin.
19646: lain (202/64) mukaiseen eläkkeeseen. Monet              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19647: omaishoitajat ovat kuitenkin suorittaneet suu-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19648: ren osan elämäntehtävästään ennen vuotta 1993.       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19649: Tästä työstä heillä ei kuitenkaan ole minkään-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19650: laista korvausta odotettavissa. Näin siitä huoli-
19651: matta, että he ovat työpanoksellaan säästäneet                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19652: kunnat suurilta laitoshoitokustannuksilta. Usein            ryhtyä, jotta lainmuutoksella parannet-
19653: omaishoitajat elävät hoidettavan eläkkeellä. Tä-            taisiin niiden omaishoitajien asemaa, jot-
19654: män vuoksi he menettävät suuren osan toimeen-               ka ovat suorittaneet työpanoksensa pää-
19655: tulonsa taloudellisesta perustasta hoidettavan              asiassa ennen vuotta 1993?
19656: 
19657:      Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 1996
19658:          Pehr Löv /r                     Håkan Malm /r                  Eva Biaudet /r
19659:          Henrik Lax /r                   Ulla-Maj Kukkonen /r           Ola Rosendahl /r
19660:                                          Klaus Bremer /r
19661:                                              KK 118/1996 vp                                              3
19662: 
19663: 
19664: 
19665: 
19666:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
19667: 
19668:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          ten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden hoitaji-
19669: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           na, olisi ollut käytännössä vaikeaa, koska toi-
19670: )}ette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         minta oli säädelty vain sosiaalihuoltoasetuksessa
19671: iäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pehr Lö-           (607/83) erääksi kotipalvelun toimintamuo-
19672: vin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            doksi. Sen seurauksena kuntien hoitajille maksa-
19673: 11:0 118:                                               mien hoitopalkkioiden myöntämis- ja määräyty-
19674:                                                         miskriteerit vaihtelivat suuresti, joten noin kym-
19675:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         menen vuoden aikana maksettujen hoitopalk-
19676:         ryhtyä, jotta lainmuutoksella parannet-         kioiden perusteella takautuvan eläkeoikeuden
19677:         taisiin niiden omaishoitajien asemaa, jot-      määrittely olisi ollut vaikeaa, jopa mahdotonta.
19678:         ka ovat suorittaneet työpanoksensa pää-         Myöskään kansantalouden vaikea tila ei luonut
19679:         asiassa ennen vuotta 1993?                      edellytyksiä eläkeoikeuden takautuvalle myön-
19680:                                                         tämiselle.
19681:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-                 Vuonna 1994 omaishoidon tuen hoitopalk-
19682: :aen seuraavaa:                                         kiota maksettiin noin 13 000 hoitajalle. Heistä
19683:                                                         eläkkeellä oli 42 prosenttia ja virkavapaalla 39
19684:    Heinäkuun 1 päivänä vuonna 1993 voimaan              prosenttia, ja 17 prosentissa tapauksista omais-
19685: :ulivat sosiaalihuoltolain muutos (1365/92) ja          hoidon voitiin arvioida olevan päätehtävä.
19686: tsetus omaishoidon tuesta (318/93), joilla luotiin      Omaishoitajista 95 prosenttia oli puolisoita tai
19687: )maishoidon tukea koskeva säädöstö. Samassa             muita omaisia.
19688: rhteydessä muutettiin myös kunnallisten viran-              Omaisten hoidon tukeminen on tärkeää ja pe-
19689: laltijain ja työntekijäin eläkelakia (1366/92) si-      rusteltua sekä inhimillisistä että kansantaloudel-
19690: :en, että lakiin sisällytettiin hoitajien eläketurvaa   lisista syistä. Kun kansantalouden nykytila ei
19691: coskevat säännökset, minkä seurauksena heinä-           juuri luo edellytyksiä etuusjärjestelmien laajenta-
19692: mun 1 päivästä 1993 alkaen on ollut mahdollista         miselle, omaishoidon tukemiseksi on aloitettu
19693:  msaita eläkettä toimimalla omaishoitajana.             mm. omaishoitajien vapaanviettomahdollisuuk-
19694:    Eläkeoikeuden säätäminen takautuvasti hen-           sia lisäävä palvelusetelikokeilu.
19695:  dlöille, jotka olivat aiemmin toimineet vanhus-
19696:       Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1996
19697:                                                                       Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
19698: 4                                           KK 118/1996 vp
19699: 
19700: 
19701: 
19702: 
19703:                                         Tili Riksdagens Talman
19704: 
19705:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       stadga om pensionsrätt för personer som tidigare
19706: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        verkat som vårdare av äldre, handikappade och
19707: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-      långtidssjuka, eftersom verksamheten i social-
19708: man Pehr Löv m.fl. undertecknade spörsmå1 nr          vårdsförordningen (607/83) definierats endast
19709: 118:                                                  som en form av hemservice. Till följd härav varie-
19710:                                                       rade kriterierna för beviljande och bestämmande
19711:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-        av vårdarvodena för korumunala vårdare mycket
19712:        ta för att få till stånd en 1agändring som     och det hade varit svårt, för att inte säga omöjligt,
19713:        skulle förbättra den socia1a tryggheten        att bestämma den retroaktiva pensionsrätten på
19714:        för närståendevårdare vars arbetsinsats        basis av vårdarvoden som betalts ut under cirka
19715:        huvudsak1igen har infallit före år 1993?       tio år. Den svåra samhällsekonomiska situatio-
19716:                                                       nen skapade inte heller några förutsättningar för
19717:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt         retroaktiv pensionsrätt.
19718: anföra fö1jande:                                         År 1994 betalades i stöd för närståendevård
19719:                                                       vårdarvode till ca 13 000 vårdare. Av dessa var
19720:    Den 1 ju1i 1993 trädde en lag om ändring av        42 % pensionerade och 39 % tjänstlediga, och i
19721: socialvårdslagen ( 1365/92) och en förordning om      17 % av fallen kunde närståendevården anses ut-
19722: stöd för närståendevård (318/93) i kraft. Med         göra huvudsyss1a. Av närståendevårdarna var
19723: dessa författningar skapades den 1agstiftning         95 % makar eller andra anhöriga.
19724: som gäller stödet för närståendevården. Sam-             Det är viktigt och motiverat att stöda närstå-
19725: tidigt ändrades också lagen om pension för            endevården både av mänskliga och samhällseko-
19726: korumunala tjänsteinnehavare och arbetstagare         nomiska skäl. Då den rådande samhällsekono-
19727: (1366/92) så att i lagen togs in stadganden om        miska situationen i praktiken inte medger en ut-
19728: pensionsskydd för vårdare, vilket innebär att det     vidgning av förmånssystemen, har för stödande
19729: från den 1 juli 1993 har varit möjligt att tjäna in   av närståendevården bl.a. inletts försök med en
19730: pension genom att verka som närståendevårdare.        servicepeng som ökar närståendevårdarnas möj-
19731:    Det hade i praktiken varit svårt att retroaktivt   ligheter till fritid.
19732: 
19733:      Helsingfors den 22 mars 1996
19734: 
19735:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
19736:                                             KK 119/1996 vp
19737: 
19738: Kirjallinen kysymys 119
19739: 
19740: 
19741: 
19742: 
19743:                                    Erkki Pulliainen /vihr ym.: Sähköautojen verotuskohtelun muutta-
19744:                                       misesta
19745: 
19746: 
19747:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19748: 
19749:    Televisiossa äskettäin esitetyssä dokumentissa     että huonoimmillaan joudutaan Suomessakin
19750: kiinnitettiin huomiota siihen, että kaupunkiajos-     harkitsemaan liikenteen volyymin rajoittamista.
19751: sa käytetyistä sähköautoista maksetaan muun           Jos sellaiset yhdyskunnan toimivuuden kannalta
19752: ohella ns. dieselveroa. Tällä tarkoitettiin varmas-   välttämättömät kuljetukset hoidettaisiin sähkö-
19753: tikin sitä, että moottoriajoneuvoverolain (722/       autoilla, jotka niillä kuljetusten laadun vuoksi
19754: 66) 5 §:ssä sähköä käyttävä auto rinnastetaan         ovat hoidettavissa, parannettaisiin rakenteelli-
19755: ajoneuvoveron määräämisessä dieselöljyä ja            sesti ratkaisevasti taajamailman laatua.
19756: moottoripetrolia käyttäviin ajoneuvoihin.                Tähän tavoitetilaan pääsemistä nopeuttaisi
19757:     Suomen Posti Oy on ottanut ennakkoluulot-         mainitun dieselveron poistaminen sähköautoil-
19758: tomasti käyttöön sähköautoja postinjakelua var-       ta. Tätä ratkaisua helpottaa tietoisuus siitä, että
19759: ten. Postinjakaminen on säännöllisesti toistuvaa      laissa toteutettu polttoaineiden ja energianlähtei-
19760: ja vuorokausikierroltaan hyvin "määrämittais-         den rinnastus ei vaikuta kovin fiksulta missään
19761: ta" toimintaa, jolloin yhdellä akkusetillä päivä-     katsannossa.
19762: tehtävä voidaan toimintavarmasti hoitaa.                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19763:     Maamme suurissa ja suurehkoissa taajamissa        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19764: on koko joukko muitakin samantyyppisiä kulje-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19765: tustehtäviä,joita Suomen Posti suorittaa sähkö-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19766: autokalustollaan.
19767:     Monissa taajamissa sekä bensiiniä että diesel-              Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin am-
19768:  öljyä polttoaineena käyttävät ajoneuvot saastut-            mattiliikenteessä käytettävien sähköau-
19769:  tavat maanpinnan läheistä ilmaa siinä määrin,               tojen vapauttamiseksi ns. dieselverosta?
19770:      Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1996
19771:                      Erkki Pulliainen /vihr                    Markus Aaltonen /sd
19772: 
19773: 
19774: 
19775: 
19776:  260017
19777: 2                                           KK 119/1996 vp
19778: 
19779: 
19780: 
19781: 
19782:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19783: 
19784:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        dostuu edulliseksi, jos vuotuinen ajosuorite on
19785: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         suurempi kuin se määrä, jolla verot ovat yhtä
19786: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       suuret. Tämä ohjaa dieselajoneuvoja sellaiseen
19787: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-       käyttöön, jossa ajosuorite muodostuu korkeaksi.
19788: liaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      Esimerkiksi henkilöautojen kohdalla tämä taite-
19789: n:o 119:                                              piste on pitkällä aikavälillä tarkasteltuna ollut
19790:                                                       yleensä jonkin verran yli 20 000 kilometrin vuo-
19791:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin am-         tuisen ajosuoritteen kohdalla. Viime aikoina to-
19792:        mattiliikenteessä käytettävien sähköau-        teutettujen bensiinin valmisteveron korotusten
19793:        tojen vapauttamiseksi ns. dieselverosta?       seurauksena taitepiste on nyt huomattavastikin
19794:                                                       tätä matalammalla.
19795:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Jos vastaava laskelma tehtäisiin sähköauton
19796: vasti seuraavaa:                                      ja bensiinikäyttöisen auton välillä, sähköauton
19797:                                                       vuotuisen veron tulisi olla huomattavan korkea,
19798:     Moottoriajoneuvoverosta annetun lain (722/        koska käyttövoiman verotus on olennaisesti
19799: 66) 1 §:n mukaan moottoriajoneuvon käyttämi-          edullisempi kuin minkään muun liikenteessä
19800: sestä muulla polttoaineelia kuin sekoittamatto-       käytettävän polttoaineen verotus energiasisäl-
19801: malla moottoribensiinillä tai bensiinialkoholilla     töön suhteutettuna. Sähkö on tässä suhteessa
19802: on suoritettava moottoriajoneuvoveroa siten           vielä dieselöljyäkin huomattavasti edullisem-
19803: kuin tuossa laissa säädetään. Lain 5 §:ssä sääde-     massa asemassa. Sähkökäyttöisen ajoneuvon
19804: tään varsinaisen ajoneuvoveron määristä, joka         varsinainen ajoneuvovero on kuitenkin sama
19805: on suoritettava dieselöljyä, moottoripetrolia tai     kuin vastaavan dieselkäyttöisen ajoneuvon vero.
19806: sähköä käyttämään tarkoitetusta taikka neste-         Tämän voi nähdä selvänä verotukena sähköajo-
19807: kaasua käyttävästä moottoriajoneuvosta. Lain          neuvoille, kun ottaa huomioon moottoriajoneu-
19808: tarkoituksena on siten, että vuotuinen vero kan-      voverotuksen peruslähtökohdat.
19809: netaan periaatteessa kaikista ajoneuvoista, joi-          Asiaa on kuitenkin syytä tarkastella myös
19810: den käyttövoimaa verotetaan lievemmin kuin            käytännön tasolla ja harkita sitäkin, saavutettai-
19811: moottoribensiiniä. Käytännössä pääosa näistä          siinko kysymyksessä tarkoitetulla verovapaudel-
19812: ajoneuvoista on dieselkäyttöisiä, minkäjohdosta       la ammattiliikenteessä käyteitäville sähköautoil-
19813: niistä kannettavaa vuotuista veroa usein kutsu-       le joitakin esimerkiksi ympäristön kannalta mer-
19814: taan epävirallisella nimityksellä dieselvero. Var-    kittäviä etuja. Yhtenä taloudellisen ohjauksen
19815: sinainen ajoneuvovero ei kuitenkaan periaattees-      käytön keskeisimmistä edellytyksistä tulisi olla,
19816: sa rajoitu vain dieselajoneuvoihin eikä muutoin-      että ohjauskeinolla olisi jokin vaikutus, joka
19817: kaan liity vain dieselöljyyn.                         edistäisi niitä tavoitteita, jotka kulloinkin asete-
19818:     Silloin kun kysymyksessä ajoneuvo, jollaisia      taan esimerkiksi ympäristön suojelemiseksi.
19819: on sekä bensiinikäyttöisinä että dieselmoottoril-         Suomessa on käytössä vähäinen määrä sähkö-
19820: la varustettuina, varsinaista ajoneuvoveroa on        käyttöisiä pakettiautoja. Ammattimaiseen lii-
19821: käytetty tasoittamaan näistä vaihtoehdoista           kenteeseen niistä ei liene rekisteröity ainoata-
19822: vuoden mittaan maksettavien verojen määrää.           kaan. Autot ovat kyllä yritystoiminnan käytössä,
19823: On pidetty silmällä sitä, että jollakin sopivaksi     mutta eivät siis ammattiliikenteessä. Kysymyk-
19824: katso tulla vuotuisella ajosuoritteen määrällä toi-   sessä olevasta autosta varsinaisen ajoneuvoveron
19825: silleen vaihtoehtoisista bensiini- ja dieselajoneu-   määrä on vuodessa 432 markkaa. Välittömät
19826: voista tulisi suoritetuksi vuosittain suunnilleen     energiakustannukset ovat suuruusluokaltaan
19827: sama määrä veroja. Kun dieselöljyn valmistevero       vain noin neljännes vastaavan polttomoottori-
19828: on alhaisempi kuin moottoribensiinin vero, ero-       käyttöisen ajoneuvon energiakustannuksista.
19829: tus on katettu varsinaisella ajoneuvoverolla.         Verotuksessa suhde on vieläkin edullisempi säh-
19830: Kun tämä on kiinteä vero, dieselajoneuvo muo-         köauton hyväksi. Kokonaistaloudellinen tilanne
19831:                                             KK 119/1996 vp                                             3
19832: 
19833: ei ehkä kuitenkaan ole aivan näin edullinen, kos-     valtiovarainministeriö onkin autoveroa koske-
19834: ka sähköauton akkuja joudutaan ajoittain uusi-        villa verohelpotuspäätöksillään omalta osaltaan
19835: maan.                                                 huolehtinut siitä, että Suomessa on voitu kehitel-
19836:     Sähköautojen päästätaso on suoraan autosta        läja ottaa käyttöön sähkökäyttöisiä ajoneuvoja.
19837: mitattuna erittäin hyvä, mutta päästöt syntyvät-      Näiden laajaan kaupalliseen tuotantoon tulemi-
19838: kin sitten muualla. Kansainvälisten lähteiden         nen ei kuitenkaan ole verotuksellinen vaan tekni-
19839: mukaan (esim. OECD 1993: Cars and Climate             nen kysymys niin meillä kuin muuallakin maail-
19840: Change) sähköautosta saatava ympäristöetu ko-         massa.
19841: konaistasolla riippuu olennaisesti siitä, miten           Mainittu autoverohelpotus on vastannut kun-
19842: ajoneuvossa käytetty sähkö tuotetaan. Hiilellä        kin ajoneuvon kohdalla varovastikin arvioituna
19843: tuotettua sähköä käyttävä auto on kokonaista-         varsinaista ajoneuvoveroa vähintään 50 vuodel-
19844: solla selvästi epäedullisempi kuin pohtomootto-       ta. Valtiovarainministeriö pitää tätä eikä kysy-
19845: rilla varustettu ajoneuvo.                            myksessä tarkoitettua vuotuista noin 400 mar-
19846:     Valtiovarainministeriö pitää tärkeänä, että       kan verohelpotusta tässä asiassa merkittävänä ja
19847: ympäristöpoliittista ohjausta toteutettaisiin har-    tehokkuusvaatimukset täyttävänä toimenpitee-
19848: kiten ja tehokkaasti silloin, kun esimerkiksi vero-   nä eikä aio ryhtyä valmistelemaan käytännössä
19849: tusta käytetään tähän tarkoitukseen. Toimenpi-        ainoastaan symbolista verohelpotusta tarkoitta-
19850: teisiin, joilla ei ole mitään merkitystä, ei tule     vaa muutosta moottoriajoneuvoverolakiin.
19851: lainkaan ryhtyä. Tämän periaatteen mukaisesti
19852:      Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1996
19853: 
19854:                                                                                  Ministeri Arja Alho
19855: 4                                           KK 119/1996 vp
19856: 
19857: 
19858: 
19859: 
19860:                                          Tili Riksdagens Talman
19861: 
19862:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       hög körprestation. När det gäller exempelvis per-
19863: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         sonbilar har denna brytningspunkt på lång sikt i
19864: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       allmänhet legat vid en årlig körprestation på nå-
19865: man Erkki Pulliainen m.fl. undertecknade spörs-        got över 20 000 kilometer. Nu ligger brytnings-
19866: mål nr 119:                                            punkten betydligt lägre till följd av de höjningar
19867:                                                        av bensinaccisen som genomförts under den se-
19868:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder i            naste tiden.
19869:        syfte att befria de elbilar som används i          Om motsvarande kalkyl skulle göras mellan
19870:        yrkesmässig trafik från s.k. dieselskatt?       en elbil och en bensindriven bil, måste den årliga
19871:                                                        skatten för elbilen vara anmärkningsvärt hög,
19872:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          eftersom beskattningen av drivkraften är väsent-
19873: anföra följande:                                       ligt mycket fördelaktigare än beskattningen av
19874:                                                        något annat bränsle som används i trafiken när
19875:    Enligt 1 § lagen om skatt på motorfordon (722/      den ställs i relation till energiinnehållet. 1 detta
19876: 66) skall för begagnande av fordon med annan           avseende är elektriciteten betydligt fördelaktiga-
19877: kraft eller annat bränsle än oblandad bensin eller     re än till och med dieseloljan. Den egentliga for-
19878: bensinalkohol till staten erläggas motorfordons-       donsskatten på ett eldrivet fordon är dock den-
19879: skatt i enlighet med vad som stadgas i lagen. 1        samma som skatten på ett motsvarande dieseldri-
19880: lagens 5 § stadgas om beloppen av den egentliga        vet fordon. Dettakan ses som ett klart skattestöd
19881: fordonsskatt som skall betalas för motorfordon         för elfordon när man beaktar utgångspunkterna
19882: som skall drivas med dieselolja, motorpetroleum        för motorfordonsbeskattningen.
19883: eller elektricitet, eller som drivs med flytgas. Av-      Det är dock skäl att granska saken också ur
19884: sikten med lagen är således att den årliga skatten     praktisk synvinkel och bedöma om man genom
19885: uppbärs i princip på alla motorfordon vilkas           den skattefrihet för elbilar i yrkesmässigt bruk
19886: drivkraft beskattas lindrigare än motorbensin. 1       som avses i spörsmålet kunde få några betydande
19887: praktiken är största delen av dessa fordon diesel-     fördelar med avseende på exempelvis miljön. En
19888: drivna, varför den årliga skatt som uppbärs på         central förutsättning för användningen av eko-
19889: dem ofta nämns med det inofficiella namnet die-        nomisk styrning bör vara att styrsättet har någon
19890: selskatt. Den egentliga fordonsskatten begrär;sar      verkan som främjar de mål som vid ifrågavaran-
19891: sig dock i princip inte till endast dieselfordon och   de tidpunkt ställs för att exempelvis skydda mil-
19892: den ansluter sig inte annars heller till enbart die-   jön.
19893: selolja.                                                  1 Finland finns endast få eldrivna paketbilar i
19894:    När det är fråga om fordon som förekommer           bruk. lnte en enda av dem torde vara registrerad
19895: som både bensindrivna och försedda med diesel-         för yrkesmässig trafik. Bilarna används nog
19896: motor har den egentliga fordonsskatten använts         inom företags verksamhet, men således inte i
19897: för att jämna ut det skattebelopp som under året       yrkestrafik. Den egentliga fordonsskatten för bi-
19898: betalas för dessa alternativ. Syftet har varit att     len i fråga är 432 mk om året. De direkta energi-
19899: man med en årlig mängd körprestationer, som            kostnaderna är i storleksklassen en fjärdedel av
19900: man funnit lämplig, årligen skall betala ungefår       energikostnaderna för ett motsvarande förbrän-
19901: lika mycket skatt på de bensin- alternativt diesel-    ningsmotordrivet fordon. Vid beskattningen är
19902: drivna fordonen. Då accisen på dieselolja är lägre     förhållandet ännu fördelaktigare till elbilens för-
19903: än skatten på motorbensin har skillnaden täckts        del. Det totalekonomiska läget är kanske inte
19904: med den egentliga fordonsskatten. Eftersom den-        fullt så fördelaktigt, ty elbilens ackumulatorer
19905: na är en fast skatt, blir dieselfordonet fördelak-     måste då och då bytas ut.
19906: tigt om den årliga körprestationen är större än           Mätt direkt från bilen är elbilarnas utsläpp på
19907: den mängd vid viiken skatterna är lika stora.          en mycket god nivå, men utsläppen uppstår i
19908: Detta styr användningen av dieselfordon mot en         stället någon annanstans. Enligt internationella
19909:                                             KK 119/1996 vp                                             5
19910: 
19911: källor (exempelvis OECD 1993: Cars and Clima-         och ta i bruk eldrivna fordon. Startaodet av en
19912: te Change) beror den totala miljöfördelen väsent-     omfattande affårsmässig produktion av dessa är
19913: ligt på hur den elektricitet som används i bilen      dock inte en skattemässig utan en teknisk fråga
19914: produceras. En bil som använder elektricitet som      såväl hos oss som annanstans i världen.
19915: producerats med koi är totalt sett klart ofördel-        Försiktigt uppskattat har nämnda bilskatte-
19916: aktigare än ett fordon med förbränningsmotor.         Iindring för varje fordon motsvarat den egentliga
19917:    Finansministeriet anser detvara viktigt att den    fordonsskatten under minst 50 år. Finansmini-
19918: miljöpolitiska styrningen genomförs med efter-        steriet anser att detta och inte den årliga skatte-
19919: tanke och effektivt när exempelvis beskattningen      Iindring på ca 400 mk som avses i spörsmålet är
19920: används för detta ändamål. Atgärder som saknar        av betydelse i denna sak och en åtgärd som fyller
19921: betydelse skall över huvud taget inte vidtas. 1       effektivitetskraven och ministeriet ämnar inte
19922: enlighet med denna princip har finansministeriet      börja bereda en ändring av lagen om skatt på
19923: genom sina beslut som gäller bilskatten för sin del   motorfordon som i praktiken endast skulle bety-
19924: sörjt för att man i Finland har kunnat utveckla       da en symbolisk skattelindring.
19925: 
19926:      Helsingforsden 22 mars 1996
19927: 
19928:                                                                                   Minister Arja Alho
19929:                                           KK 120/1996 vp
19930: 
19931: Kirjallinen kysymys 120
19932: 
19933: 
19934: 
19935: 
19936:                                   Hannes Manninen /kesk: Peruskoulun valtionosuuden yksikköhin-
19937:                                      nan korotuksesta
19938: 
19939: 
19940:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
19941: 
19942:    Hyväksyessään opetus- ja kulttuuritoimen ra-        Koska lainmuutos aiheutti huomattavia kun-
19943: hoituslain muutoksen (958/95) eduskunta edel-       takohtaisia menetyksiä, eduskunnan tarkoituk-
19944: lytti, että opetusministeriö korottaa kunnan pe-    sena oli nimenomaan turvata koulutus näissä
19945: ruskoulun valtionosuuden perusteena olevaa yk-      kunnissa menetyksistä huolimatta. Viime aikoi-
19946: sikköhintaa, jos kunnan peruskoulumenot ovat        na julkaistut tutkimustiedot alueellisten koulu-
19947: esimerkiksi kunnan koon ja harvan asutuksen,        tuserojen kasvusta ovatkin huolestuttavia kansa-
19948: saaristoisuuden, kaksikielisyyden, saamenkieli-     laisten perusoikeuksien kannalta. Opetusminis-
19949: sen opetuksen tai muun niihin verrattavan erityi-   teriön tekemien "mitättömien" päätöksien seu-
19950: sen syyn johdosta keskimääräistä korkeammat         rauksena tilanne vaikeutuu entisestäänkin mo-
19951: eikä kunta muutoin pysty turvaamaan asianmu-        nissa kunnissa, ja mm. saamenkielinen opetus on
19952: kaisen opetuksen antamista.                         vaarassa.
19953:     Opetusministeriö on tiettävästi myöntänyt 32       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19954: kunnalle yksikköhinnan korotuksen lain nojalla.     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19955: Suurimmalle osalle korotuksen saaneita kuntia       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19956: päätös ei ole kuitenkaan tuonut markkaakaan         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19957: lisäresursseja koulutuksen järjestämiseen, sillä
19958: vuoden 1996 kuntien valtionosuusjärjestelmän                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
19959: muutosta koskeva rajoitus, noin 200 mk/asukas,             siin eduskunnan tahdon toteuttamiseksi
19960: eliminoi korotuksen vaikutuksen. Monet kunnat              ja koulutuksellisen tasa-arvon turvaami-
19961: eivät ole tätä huomanneet ja ovat budjetoineet             seksi maksamalla peruskoulun valtion-
19962:  korotusta vastaavan tulon. Tältä osin talousar-           osuuden perusteena olevan yksikköhin-
19963:  vio on siten alijäämäinen, koska korotuspäätös            nan korotuksen erillisestä määrärahasta?
19964:  on käytännössä mitätön.
19965:       Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1996
19966: 
19967:                                       Hannes Manninen /kesk
19968: 
19969: 
19970: 
19971: 
19972:  260017
19973: 2                                           KK 120/1996 vp
19974: 
19975: 
19976: 
19977: 
19978:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19979:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        korotuksen merkitystä ja edellytettiin, että ope-
19980: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tusministeriö käyttää mahdollisuutta korottaa
19981: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       yksikköhintoja.
19982: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannes              Opetusministeriö korotti mainitun säännök-
19983: Mannisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         sen nojalla 9.11.1995 tekemillään päätöksillä ha-
19984: n:o 120:                                              kemuksista yhteensä 32 kunnan ja yhden perus-
19985:                                                       koulua vastaavan yksityisen koulun vuoden 1996
19986:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        valtionosuuden perusteena olevaa yksikköhin-
19987:        siin eduskunnan tahdon toteuttamiseksi         taa. Korotukset ovat suuruudeltaan 5-25 pro-
19988:        ja koulutuksellisen tasa-arvon turvaami-       senttia. Korotusten suuruutta harkittaessa huo-
19989:        seksi maksamalla peruskoulun valtion-          miota kiinnitettiin kuntien erityispiirteiden lisäk-
19990:        osuuden perusteena olevan yksikköhin-          si muun muassa siihen, miten paljon kunnat oli-
19991:        nan korotuksen erillisestä määrärahasta?       vat aikaisempina vuosina todellisuudessa osoit-
19992:                                                       taneet varoja peruskouluun.
19993:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Vuoden 1996 alusta kuntien valtionosuusjär-
19994: vasti seuraavaa:                                      jestelmään tehtiin muitakin laajoja muutoksia
19995:                                                       (lait 1443-1462/95). Muunmuassakuntienkan-
19996:    Peruskoulua varten myönnettävän valtion-           tokykyluokituksesta luovuttiin ja siirryttiin vero-
19997: osuuden määräytymistapaa muutettiin 1.8.1995          tuloihin perustuvaan valtionosuuksien tasaamis-
19998: voimaan tulleella lainsäädännöllä (957-959/           järjestelmään. Valtionosuusjärjestelmän muu-
19999: 95). Valtionosuuden perusteena olevien yksikkö-       tosten kuntakohtaisia vaikutuksia lieventämään
20000: hintojen porrastusperusteena otettiin käyttöön        otettiin kuntien valtionosuuslain 15 §:n 1 mo-
20001: laskennallisen tuntimäärän eli tuntikehyksen si-      menttiin säännös, jonka mukaan valtioneuvosto
20002: jasta kunnan peruskoulun rakennettajajärjestä-        vahvistaa kullekin kunnalle vuodelle 1996 siirty-
20003: mistapaa kuvaava tunnusluku. Tunnuslukuun             mätasauksen. Siirtymätasaus tehdään kunnalle,
20004: pohjautuva järjestelmä on aikaisempaa järjestel-      jonka valtionosuuksien muutos ylittää 200 mark-
20005: mää selvästi yleispiirteisempi.                       kaa asukasta kohden. Saman pykälän 2 momen-
20006:    Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta an-       tin mukaan siirtymäkauden tasaus lasketaan vä-
20007: netun lain 12 §:n nojalla ruotsinkielisissä ja kak-   hentämällä kunnalle vuoden 1995 voimassa ole-
20008: sikielisissä kunnissa yksikköhintoja korotetaan       vien valtionosuusperusteiden mukaan myönnet-
20009: viidellä prosentilla ruotsinkielisten oppilaiden ja   tyjen valtionosuuksien summasta niiden valtion-
20010: saamelaisten kotiseutualueen kunnissa vastaa-         osuuksien yhteismäärä, joka kunnalle lasketaan
20011: valla prosenttimäärällä saamenkieliseen opetuk-        1996 valtionosuuksien laskentaperusteiden mu-
20012: seen osallistuvien oppilaiden osalta. Kun uusi        kaan. Laskennassa otettiin molempien vertailu-
20013: järjestelmä ei ota, samalla tarkkuudella kuin ai-     vuosien osalta huomioon kunnille myönnettävät
20014: kaisempi järjestelmä, huomioon kaikkia perus-         sekä yleiset että tehtäväkohtaiset valtionosuudet
20015: koulukustannuksia lisääviä kuntakohtaisia eri-        kokonaisuudessaan. Jotta kaikkia kuntia ja pal-
20016: tyispiirteitä, momenttiin lisättiin samalla sään-     velutoimintoja kohdeltaisiin tasapuolisesti, ei
20017: nös, jonka mukaan opetusministeriö voi erityi-        mitään yksittäisiä valtionosuuseriä, määräytyi-
20018: sestä syystä muissakin tapauksissa hakemukses-        vätpä ne suoraan lain nojalla tai osittain harkin-
20019: ta korottaa kuntakohtaista yksikköhintaa. Sään-       nanvaraisesti, otettu pois tasapainolaskelmasta.
20020: nöksen perusteluiden mukaan korotusta harkit-            Valtioneuvoston käsityksen mukaan kysy-
20021: taessa otettaisiin huomioon kunnan peruskoulu-        myksen perusteluissa mainitut kuntien virheelli-
20022: verkko kokonaisuudessaan sekä peruskoulusta           set arviot vuoden 1996 valtionosuuksien määräs-
20023: aiheutuva kustannusrasitus suhteessa muihin           tä johtuivat pitkälti siitä, että kunnat pitivät al-
20024: kuntiin. Eduskunta sisällytti hallituksen esityk-     kusyksyllä 1995 saamiaan ennakkotietoja siirty-
20025: seen antamaansa vastaukseen lausuman, jossa           mätasausten määristä lopullisina. Kuitenkin siir-
20026: korostettiin yksikköhinnan harkinnanvaraisen          tymätasauksien lopullinen suuruus oli edellä ku-
20027:                                            KK 120/1996 vp                                           3
20028: 
20029: vatulla tavalla selvillä vasta silloin, kun kaikki   jestelmän kokonaisuudistuksen yhteydessä kun-
20030: valtionosuuksien määrään vaikuttavat tekijät,        tien valtionosuuslain mukaan kaiken kaikkiaan
20031: muun muassa peruskoulun yksikköhintojen har-         menettää, liian suuri. Kunnan heikkoa taloudel-
20032: kinnanvarainen korotus marraskuun alussa, oli        lista asemaa voidaan kuntien valtionosuuslain
20033: määritelty. Valtioneuvosto pitää eräille kunnille     18 §:n 1 momentin mukaan lieventää myöntä-
20034: syntynyttä väärinkäsitystä valtionosuuden mää-       mällä kunnalle harkinnanvaraista valtionavus-
20035: rästä valitettavana.                                 tusta.
20036:    Edellä olevan perusteella peruskoulua varten          Kuntien valtionosuusjärjestelmää ollaan par-
20037: vuodelle 1996 myönnetyt valtionosuudet mää-          haillaan edelleen uudistamassa. Uudistuksen on
20038: rättiinjanemaksetaan korotettujen yksikköhin-        määrä tulla voimaan vuoden 1997 alusta. Tar-
20039: tojen mukaisina eduskunnan lausumassaan esit-        koituksena on, että uusissakinjärjestelyissä kun-
20040: tämän tahdon mukaisesti. Yksikköhintojen har-        tien koulutoimene turvataan riittävät toiminta-
20041: kinnanvaraisilla korotuksilla opetusministeriö       edellytykset. Peruskoulun yksikköhinnan koro-
20042: on ottanut kantaa siihen, että korotusta saanei-     tukset myönnettiin, valtionosuusjärjestelmän
20043: den kuntien keskimääräistä korkeammille perus-       uudistuksenjatkon ollessa auki, yhdeksi vuodek-
20044: koulukustannuksille on hyväksyttävä erityinen        si, mutta korotusten taustalla olevat periaatteet
20045: syy.                                                 pätevät jatkossakin. Miten tämä käytännössä
20046:    Erillisenä kysymyksenä on pidettävä sitä, oli-    tapahtuu, riippuu tulevien valtionosuusratkaisu-
20047: ko se enimmäismäärä, jonka kunta sai tämän           jen yksityiskohdista.
20048: vuoden alussa voimaan tulleen valtionosuusjär-
20049:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1996
20050:                                                              Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
20051: 4                                           KK 120/1996 vp
20052: 
20053: 
20054: 
20055: 
20056:                                         Tili Riksdagens Talman
20057: 
20058:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      satte att undervisningsministeriet gör bruk av
20059: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        möjligheten att höja prisen per enhet.
20060: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         Med stöd av nämnda stadgande höjde under-
20061: man Hannes Manninen undertecknade spörsmål            visningsministeriet 9.11.1995 på ansökan de
20062: nr 120:                                               statsandelsgrundande priserna per enhet för 1996
20063:                                                       i sammanlagt 32 kommunala grundskolor och i
20064:           Ämnar Regeringen ta hänsyn till riks-       en privat skola som motsvarar grundsko1an. För-
20065:        dagens vilja och trygga jäm1ikheten i ut-      höjningarna varierar mellan 5 och 25 procent.
20066:        bildningen genom att med ett särskilt an-      Vid prövningen av förhöjningarna togs vid sidan
20067:        slag betala förhöjning på det pris per en-     av särdragen i kommunerna hänsyn till bland
20068:        het som utgör grunden för statsandelen         annat hur mycket kommunerna under tidigare år
20069:        för grundskolan?                               i verkligheten hade anslagit medel för grundsko-
20070:                                                       1an.
20071:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Vid ingången av 1996 gjordes i statsandelssy-
20072: anföra följande:                                      stemet även andra omfattande ändringar (lagar-
20073:                                                       na 1443-1462/95). B1and annat avstod man från
20074:     Sättet att bestämma statsandelen för grund-       kommunernas bärkraftsklassificering och över-
20075: skolan ändrades genom en lagstiftning (957-           gick till ett utjämningssystem för statsandelarna
20076: 959/95) som trädde i kraft 1.8.1995. I stället för    baserat på skatteintäkterna. För att lindra verk-
20077: det kalkylerade timantalet dvs. timresursen som       ningarna i kommunerna av ändringarna i stats-
20078: graderad grund för de priser per enhet som utgör      ande1ssystemet fogade man till 15 § 1 mom. i
20079: grunden för statsandelen tog man i bruk ett nyck-     statsandelslagen ett stadgande en1igt vilket stats-
20080: eltal som beskriver grundskolans uppbyggnad           rådet 1996 för varj~.kommun fastställer en över-
20081: och sättet att organisera den. Ett system som         gångsutjämning. Overgångsutjämningen görs
20082: baserar sig på nyckeltal är klart överskådligare      för varje kommun där ändringen av statsandelen
20083: än det tidigare systemet.                             överstiger 200 mark per invånare. Enligt 2 mom.
20084:     Med stöd av 12 § lagen om finansiering av         i samma paragraf beräknas utjämningen under
20085: undervisnings- och ku1turverksamhet hö,is i           övergångsperioden så att från den summa stats-
20086: svenskspråkiga och tvåspråkiga kommuner pri-          ande1ar som en kommun beviljats en1igt statsan-
20087: serna per enhet med fem procent för de sven~>k       de1sgrunderna 1995 avdras de samman1agda
20088: språkiga e1everna och i kommunerna inom sam-          statsandelar som för kommunen bestäms enligt
20089: ernas hembygdsområde med motsvarande pro-             beräkningsgrunderna för 1996. I fråga om de
20090: cent för de e1ever som deltar i undervisningen i      bägge jämförelseåren togs i den korumunvisa be-
20091: samiska. Då det nya systemet inte med samma           räkningen hänsyn till de allmänna och enskilda
20092: noggrannhet som det tidigare tar hänsyn tili alla     statsandelarna isin helhet. För att alla kommu-
20093: korumunvisa särdrag i grundsko1ekostnaderna           ner och tjänster skall behandlas rättvist avdrogs
20094: fogades till momentet ett stadgande en1igt vi1ket     inga enskilda statsande1sposter, vare sig de base-
20095: undervisningsministeriet av särskilda skä1 även i     rade sig på lag eller de prövning underkastade,
20096: andra fall på ansökan kan höja priset per enhet       från utjämningsberäkningen.
20097: till en kommun. En1igt motiveringen tili stadgan-        Enligt statsrådets uppfattning berodde de i
20098: det kan vid prövningen av förhöjningen hänsyn         motiveringen till spörsmålet nämnda kommu-
20099: tas tili grundskolenätet i kommunen i sin helhet      nernas felaktiga uppskattningar av statsandelar-
20100: och kostnadsbelastningen för grundskolan i jäm-       na för 1996 till stor del på att kommunerna ansåg
20101: förelse med andra kommuner. I sitt svar tili reger-   förhandsuppgifterna från hösten 1995 om över-
20102: ingen innefattade riksdagen ett utlåtande, där        gångsutjämningarna för slutliga. Dock blir den
20103: den underströk betydelsen av en prövning under-       slutliga övergångsutjämningen klar först när alla
20104: kastad förhöjning av priset per enhet och förut-      omständigheter som påverkar statsandelens be-
20105:                                                KK 120/1996 vp                                              5
20106: 
20107: lopp blir fastställda, bland annat den prövning           nomfördes i början av detta år är för stort. Enligt
20108: underkastade förhöjning av priserna per enhet             18 § 1 mom. lagen om statsandelar tili kommu-
20109: för grundskolan som gjordes i början av novem-            nerna kan en kommuns dåliga ekonomi lindras
20110: ber. Statsrådet anser det vara beklagligt att det         genom att kommunen beviljas prövning under-
20111: uppstått missförstånd i vissa kommuner om                 kastat statsunderstöd.
20112: statsandelens belopp.                                         Systemet med statsandelar tili kommunerna
20113:    Med stöd av det anförda har statsandelarna             håller som bäst på att ytterligare reformeras.
20114: för 1996 fastställts och de betalas som förhöjda          Reformen avses träda i kraft vid ingången av
20115: priser per enhet i enlighet med riksdagens utlå-          1997. A vsikten är att de nya arrangemangen skall
20116: tande. Genom prövning underkastade förhöj-                tiligodose tiliräckliga verksamhetsbetingelser för
20117: ningar av priserna per enhet har undervisnings-           skolväsendet i kommunerna. Förhöjningar i pri-
20118: ministeriet tagit ställning tili att det finns ett sär-   sen per enhet för grundskolan beviljades för ett
20119: skilt godtagbart skäl tili att de kommuner som            år, medan den fortsatta reformen av statsandels-
20120: fått förhöjning har genomsnittligt högre grund-           systemet lämnades öppen. Däremot gäller princi-
20121: skolekostnader.                                           perna i fråga om förhöjningar fortfarande. Hur
20122:    En fråga för sig är huruvida det maximibelopp          detta skall genomföras i praktiken, beror på de-
20123: som kommunen i sin helhet förlorar enligt lagen           taljerna i kommande avgöranden om statsan-
20124: om statsandelar tili kommunerna i samband med             delarna.
20125: den totalreform av statsandelssystemet som ge-
20126: 
20127:      Helsingforsden 25 mars 1996
20128: 
20129:                                                            Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
20130:                                                KK 121/1996 vp
20131: 
20132: Kirjallinen kysymys 121
20133: 
20134: 
20135: 
20136: 
20137:                                       Anu Vehviläinen /kesk: Ammatillisen koulutuksen suuntaamisesta
20138:                                          työelämän tarpeita vastaavaksi
20139: 
20140: 
20141:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
20142: 
20143:     Suomessa on noin 470 000 työtöntä. Hallitus              Sen sijaan, että uusia koulutuspaikkoja lisä-
20144: on pyrkinyt ratkaisemaan työttömyysongelmaa               tään summamutikassa määrällisesti paljon, tulisi
20145: panostamalla voimakkaasti koulutukseen, eri-              koulutussuunnittelun ottaa huomioon yhteis-
20146: tyisesti ammatilliseen koulutukseen. Pääsääntöi-          kunnassa tapahtuneet muutokset ja luoda koulu-
20147: sesti tämä on oikein ja kannatettavaa. Ongel-             tusta tulevaisuuden avainaloille. Koulutuspai-
20148: maksi on kuitenkin noussut koulutuksen ja työ-            kan hinta ei saa olla ensimmäinen kriteeri koulu-
20149: elämän huono kohtaavuus, eli koulutetaan nuo-             tusta järjestettäessä: hyvä ja laadukas koulutus
20150: ria sellaisille aloille, joilta ei löydy työtä. Tämä on   maksaa aina.
20151: sekä nuorten että koko kansantalouden kannalta               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20152: järjetöntä.                                               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20153:     Viime aikoina on näyttänyt siltä, että amma-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20154: tillisen koulutuksen lisäys ei ole lähtenyt aidoista      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20155: koulutuksellisista tarpeista, vaan koulutuspaik-
20156: koja on lisätty,jotta työttömyystilastot näyttäisi-                 Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai-
20157: vät paremmilta. Koulutuspaikkojen lisäys peri-                   koo ryhtyä ammatillisen koulutuksen ja
20158:  aatteella "paljon ja halvalla" ei kuitenkaan ole                työelämän kysynnän kohtaavuuden pa-
20159:  oikea tie ratkaista työttömyyttä: koulutuspaikka                rantamiseksi?
20160:  on aina eri asia kuin työpaikka.
20161: 
20162:       Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1996
20163: 
20164:                                             Anu Vehviläinen /kesk
20165: 
20166: 
20167: 
20168: 
20169:  260017
20170: 2                                          KK 121/1996 vp
20171: 
20172: 
20173: 
20174: 
20175:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
20176: 
20177:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Opetusministeriö päätti vuonna 1994 amma-
20178: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tillisen koulutuksen uudesta rakenteesta. Työelä-
20179: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      män muuttuviin tarpeisiin pyrittiin vastaamaan
20180: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anu Veh-        muodostamaHa entistä laaja-alaisempia perus-
20181: viläisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        tutkintoja. Samalla koulutusjärjestelmä muutet-
20182: n:o 121:                                             tiin peräkkäiseksi.
20183:                                                          Valtioneuvoston hyväksymän koulutuksen ja
20184:           Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai-    korkeakouluissa harjoitettavan tutkimuksen
20185:        koo ryhtyä ammatillisen koulutuksen ja        vuosia 1995-2000 koskevan kehittämissuunni-
20186:        työelämän kysynnän kohtaavuuden pa-           telman ammatillista koulutusta koskevat kan-
20187:        rantamiseksi?                                 nanotot painottuvat koulutuksen työelämävas-
20188:                                                      taavuuden lisäämiseen. Tässä tarkoituksessa tul-
20189:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          laan mm. kaikkiin tutkintoihin liittämään vähin-
20190: taen seuraavaa:                                      tään puolen vuoden työssä oppimisen jakso. Li-
20191:                                                      säksi käynnistetään kokeilu koulumuotoisen
20192:    Valtioneuvoston Suomen työllisyysohjelman         koulutuksen ja oppisopimustyyppisen työssä op-
20193: mukaisesti nuorten ammatilliseen koulutukseen        pimisen yhdistämisestä. Oppisopimuskoulutuk-
20194: lisättiin 9 000 paikkaa vuodelle 1996. Opetusmi-     sen aloittaneiden määrää nostetaan noin 20 %:iin
20195: nisteriö jakoi paikat koulutuslohkon ja -asteen      nuorten toisen asteen ammatillisista aloituspai-
20196: tarkkuudella lääninhallituksille, jotka jakoivat     koista.
20197: paikat oppilaitosten ylläpitäjille. Koulutusloh-         Samalla kun tutkinnot laaja-alaistuvat ja
20198: koille jakamisen perusteena käytettiin työllisyyt-   koulutuksen toteuttaminen lähenee työelämää,
20199: tä ja koulutuskysyntää.                              kevennetään ammatillisen koulutuksen säätely-
20200:    Koulutuksen ja työelämän kohtaavuuden pa-         järjestelmää. Oppilaitoksen ylläpitäjän nykyistä
20201: rantaminen on ammatillisen koulutuksen kehit-        laajemmalla liikkumavaralla pyritään lisäämään
20202: tämisen painopiste. Tavoitteeseen pääsemiseksi       koulutuksen joustavuutta ja reagointiherkkyyttä
20203: kehitetään koulutuksen rakennetta ja lisätään        muuttuviin koulutustarpeisiin. Asiaa koskevaa
20204: oppilaitosten ja työelämän yhteistyötä koulutuk-     hallituksen esitystä valmistellaan parhaillaan
20205: sen toteuttamisessa. Samanaikaisesti lisä '.ään      opetusministeriössä.
20206: oppilaitosten ylläpitäjien päätösvaltaa koulu-
20207: tuksen suuntaamisessa.
20208: 
20209:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1996
20210: 
20211:                                                              Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
20212:                                            KK 121/1996 vp                                              3
20213: 
20214: 
20215: 
20216: 
20217:                                        Tili Riksdagens Talman
20218: 
20219:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     huvudmän när det gäller utformningen av utbild-
20220: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-       ningen.
20221: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-        Undervisningsministeriet beslöt år 1994 om en
20222: man Anu Vehviläinen undertecknade spörsmål           ny struktur på yrkesutbildningen. Målet var att
20223: nr 121:                                              svara på arbetslivets förändrade behov med hjälp
20224:                                                      av grundexamina som uppvisar en större bredd
20225:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       än tidigare. Samtidigt ändrades utbildningssyste-
20226:        ta för att yrkesutbildningen och efterfrå-    met tili ett system i två på varandra följande steg.
20227:        gan i arbetslivet bättre skall motsvara          1 den av statsrådet godkända planen för ut-
20228:        varandra?                                     veckling av utbildningen och av forskningen vid
20229:                                                      högskolorna för åren 1995-2000 tar ståndpunk-
20230:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        terna i fråga om yrkesutbildningen fasta på att
20231: anföra följande:                                     åstadkomma större överensstämmelse mellan ut-
20232:                                                      bildningen och arbetslivets behov. I detta syfte
20233:    Enligt statsrådets sysselsättningsprogram för     kommer man bl.a. att tili alla examina foga en
20234: Finland utökades yrkesutbi1dningen för unga          period av inlärning i arbetet som omfattar minst
20235: med 9 000 platser för år 1996. Undervisningsmi-      ett halvt år. Dessutom inleds ett försök med en
20236: nisteriet fördelade platserna enligt utbildnings-    kombination av utbildning i skolform och inlär-
20237: sektor och nivå tili länsstyrelserna som i sin tur   ning i arbetet av typen läroavtal. Antalet perso-
20238: fördelade platserna tili läroanstalternas huvud-     ner som inleder läroavtalsutbildning höjs tili ca
20239: män. Som grund för fördelningen på de olika          20% av nybörjarplatserna inom yrkesutbild-
20240: utbildningssektorerna användes sysselsättningen      ningen för unga på andra stadiet.
20241: och efterfrågan på utbildning.                          Samtidigt som examina blir bredbasigare och
20242:    Ett av insatsområdena när det gäller utveck-      utbildningen allt mer närmar sig arbetslivets be-
20243: landet av yrkesutbildningen är att åstadkomma        hov avregleras yrkesutbildningen. Genom att in-
20244: större överensstämmelse mellan utbildning och        föra större rörelsefrihet för läroanstalternas hu-
20245: arbetsliv. För att detta må1 skall uppnås utveck-    vudmän försöker man öka smidigheten inom ut-
20246: lar man strukturen på utbildningen och utökar        bildningen och förbättra dess förmåga att reage-
20247: samarbetet mellan läroanstalterna och arbets1i-      ra på förändrade utbildningsbehov. En proposi-
20248: vet vid genomförandet av utbildningen. Samti-        tion som gäller denna fråga bereds som bäst vid
20249: digt ökas beslutanderätten för läroanstalternas      undervisningsministeriet.
20250: 
20251:      Helsingforsden 25 mars 1996
20252: 
20253:                                                       U ndervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
20254:                                            KK 122/1996 vp
20255: 
20256: Kirjallinen kysymys 122
20257: 
20258: 
20259: 
20260: 
20261:                                   Anu Vehviläinen /kesk: Luottohäiriömerkinnästä opintolainan
20262:                                      myöntämisen esteenä
20263: 
20264: 
20265:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
20266: 
20267:    Opintotuki koostuu opintorahasta, asumisli-       kelijoille, joilta pankki on evännyt opinto lainan.
20268: sästä ja valtion takaamasta opinto lainasta. Opin-   Näin pienikin luottohäiriö voi vaikeuttaa koh-
20269: torahan alhaisen tason vuoksi suurin osa opiske-     tuuttomasti opiskelijoiden toimeentuloa ja aset-
20270: lijoista on edelleen pakotettu nostamaan opinto-     taa heidät eriarvoiseen asemaan muiden kansa-
20271: lainaa elinkustannuksiinsa. Vaikka opintolaina       laisten kanssa.
20272: on valtion takauksen vuoksi pankeille riskitöntä,       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20273: ovat pankit säännönmukaisesti kieltäytyneet          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20274: myöntämästä opintolainaa opiskelijoille, joilla      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20275: on pienikin luottohäiriö. Tällaisissa tapauksissa    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20276: pankit eivät ole ottaneet huomioon maksuhäi-
20277: riön suuruusluokkaa eivätkä sitä, onko opiskeli-               Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai-
20278: ja lainaa hakiessaan kenties jo maksanut pois               koo ryhtyä opintolainan myöntämiskäy-
20279: koko häiriömerkinnän aiheuttaneen lainan.                   tännön kohtuullistamiseksi ja opiskelijoi-
20280:     Myös kunnallisen toimeentulotuen saanti                 den oikeusturvan parantamiseksi tilan-
20281: edellyttää pääsääntöisesti opintolainan nosta-              teessa, jolloin opiskelijan luottotiedoissa
20282: mista. Kunnat puolestaan ovat useimmiten kiel-              on merkintä vähäisestä luottohäiriöstä?
20283: täytyneet myöntämästä toimeentulotukea opis-
20284: 
20285:      Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1996
20286: 
20287:                                        Anu Vehviläinen /kesk
20288: 
20289: 
20290: 
20291: 
20292: 260017
20293: 2                                            KK 122/1996 vp
20294: 
20295: 
20296: 
20297: 
20298:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
20299: 
20300:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         votteluissa on todettu, että opintolainaa ei pitäisi
20301: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          evätä vähäisen tai hyväksyttävästä syystä aiheu-
20302: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tuneen maksuhäiriön vuoksi. Toisaaltatakaajan
20303: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anu Veh-          edun mukaista ei ole, että opintolaina myönnet-
20304: viläisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          täisiin aina täysin riippumatta siitä, miten lainan-
20305: n:o 122:                                               hakija on aiemmin hoitanut raha-asiansa. Val-
20306:                                                        tion takausvastuun perusteella maksamien laino-
20307:            Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai-     jen määrä on viime vuosina lisääntynyt voimak-
20308:         koo ryhtyä opintolainan myöntämiskäy-          kaasti.
20309:         tännön kohtuullistamiseksi ja opiskelijoi-        Opintotukiviranomaiset, lähinnä Kansanelä-
20310:         den oikeusturvan parantamiseksi tilan-         kelaitoksen opintotukikeskus, ovat pyrkineet
20311:         teessa, jolloin opiskelijan luottotiedoissa    avustamaan opintolainan saannissa opiskelijoi-
20312:         on merkintä vähäisestä luottohäiriöstä?        ta, joilta laina on luottohäiriön perusteella evät-
20313:                                                        ty. Opintotukikeskuksen antaman tiedon mu-
20314:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kaan tällaisia tapauksia on kuluvan lukuvuoden
20315: vasti seuraavaa:                                       aikana ollut noin 50, joista merkittävälle osalle
20316:                                                        opintolaina on Kansaneläkelaitoksen yhteyden-
20317:    Opintotuki koostuu opintorahasta, asumisli-         otonjälkeen myönnetty. Muuta tietoa tapausten
20318: sästäja valtion takaamasta opinto lainasta. Opin-      lukumäärästä ei ole.
20319: totukilain mukaan valtiontakausta ei myönnetä             Toimeentulotuen myöntämiskäytäntö vaihte-
20320: henkilölle, jonka opintolaina on maksettu val-         lee kuntakohtaisesti tilanteissa, joissa opintolai-
20321: tion varoista ja on Kansaneläkelaitoksen perittä-      naa ei ole maksuhäiriön vuoksi myönnetty. Ny-
20322: vänä, ellei Kansaneläkelaitos erityisestä syystä       kyisin ainakin suurimmat kaupungit myöntävät
20323: toisin määrää. Pankit myöntävät opintolainan           toimeentulotukea opiskelijalle silloin, kun opis-
20324: omista varoistaan. Opintolainan myöntämisessä          kelija ei voi saada opintolainaa. Tällöin voidaan
20325: sovelletaan samoja periaatteita kuin luotonan-         kuitenkin edellyttää, että lainaa on haettu
20326: nossa yleensä. Tavanomaista on, että pankit tar-       useammasta pankista ja lainan saamiseksi on
20327: kastavat lainanhakijan luottotiedot ennen lainan       turvauduttu myös opintotukiviranomaisten
20328: myöntämistä. Näin menetellään myös opintolai-          apuun.
20329: nan hakijoiden kohdalla. Kysymys luottotieto-              Kysymyksessä esitettyä ongelmaa käsiteltiin
20330: jen huomioon ottamisesta opintolainaa myön-            myös toimeentulotuen, opintotuen ja työmarkki-
20331: nettäessä on ollut toistuvasti esillä opintotukivi-    natuen yhteensovitustyöryhmässä. Opetusminis-
20332: ranomaisten ja pankkien välisissä neuvotteluis-        teriön tarkoituksena on ennen seuraavan luku-
20333: sa. Tällöin on yhteisesti todettu, että luottotieto-   vuoden alkua valmistella pankeille suositus niistä
20334: jen tarkistaminen on perusteltua, mutta opinto-        periaatteista, joita pankkien toivotaan noudatta-
20335: lainojen erityisluonne on kuitenkin otettava huo-      van harkitessaan opintolainan myöntämistä
20336: mioon lainan myöntämistä harkittaessa. Neu-            asiakkaalle, jolla on maksuhäiriöitä.
20337: 
20338:      Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1996
20339: 
20340:                                                                             Ministeri Claes Andersson
20341:                                             KK 122/1996 vp                                             3
20342: 
20343: 
20344: 
20345: 
20346:                                         Tili Riksdagens Talman
20347: 
20348:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           har det konstaterats att ansökan om studielän
20349: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande           inte borde avsläs om betalningsstörningen är li-
20350: medlem av statsrädet översänt följande av riks-       ten elier om orsaken tili betalningsstörningen är
20351: dagsman Anu Vehviläinen undertecknade spörs-          godtagbar. Å andra sidan är det inte förenligt
20352: mäl nr 122:                                           med borgensmannens intressen att studielän all-
20353:                                                       tid beviljas oberoende av hur den som ansöker
20354:           Vilka ätgärder ämnar Regeringen vid-        om Iän har skött sina penningaffårer tidigare.
20355:        ta för att praxis vid beviljande av studie-    Antalet Iän som staten betalt pä basis av borgens-
20356:        län skall bli skäligare och för att stude-     ansvar har vuxit kraftigt under de senaste ären.
20357:        randenas rättsskydd skall blir bättre i           Studiestödsmyndigheterna, närmast folkpen-
20358:        sädana situationer dä det förekommer           sionsanstaltens studiestödscentral, har försökt
20359:        anteckning om en mindre störning i             hjälpa studerande att fä studielän i de fall dä Iän
20360:        studerandens kredituppgifter?                  inte beviljats pä grund av kreditstörningar. En-
20361:                                                       ligt uppgifter frän studiestödscentralen har det
20362:   Som svar pä detta spörsmäl fär jag vördsamt         förekommit ca 50 sädana fali under innevarande
20363: anföra följande:                                      är. En betydande del av dem har beviljats studie-
20364:                                                       län efter det att folkpensionsanstalten tagit kon-
20365:    Studiestödet bestär av studiepenning, bo-          takt med bankerna. Nägra andra uppgifter om
20366: stadstillägg och statsborgen för studielän. Enligt    antalet fall finns inte.
20367: lagen om studiestöd beviljas statsborgen inte den         Praxis vid beviljande av utkomststöd varierar
20368: vars studielän betalts av statens medel och indrivs   från kommun tili kommun när det gäller sädana
20369: av folkpensionsanstalten, om inte folkpensions-       fall då studiestöd inte beviljats pä grund av kre-
20370: anstalten av särskilda skäl beslutar annat. Ban-      ditstörningar. För närvarande beviljar ätminsto-
20371: kerna beviljar studielän av sina egna medel. Vid      ne de största städerna utkomststöd när en stude-
20372: beviljande av studielän tillämpas samma princi-       rande inte kan fä studielän. En förutsättning är
20373: per som vid kreditgivning i allmänhet. Det är         dä att Iän har sökts hos olika banker och att
20374: vanligt att bankerna kontrollerar kredituppgif-       studeranden ocksä har sökt hjälp hos studie-
20375: terna för den som ansöker om Iän innan länet          stödsmyndigheterna för att fä Iän.
20376: beviljas. Sä gär det tili ocksä i fräga om dem som        Det problem som tas upp i spörsmälet behand-
20377: ansöker om studielän. Frägan om beaktande av          lades ocksä i arbetsgruppen för sammanjämk-
20378: kredituppgifter när studielän beviljas har uppre-     ning av utkomststödet, studiestödet och arbets-
20379: pade gänger behandlats vid förhandlingar melian       marknadsstödet. Undervisningsministeriet har
20380: studiestödsmyndigheterna och bankerna. Man            för avsikt att före nästa termins början utarbeta
20381: har dä gemensamt konstaterat att det är motive-       en rekommendation tili bankerna om de princi-
20382: rat att kredituppgifterna kontrolleras men att        per som borde iakttas när bankerna överväger
20383: studielänens särdrag dock mäste beaktas när be-       studielän till en kund med betalningsstörningar.
20384: viljande av Iän övervägs. Vid förhandlingarna
20385: 
20386:      Helsingforsden 19 mars 1996
20387: 
20388:                                                                            Minister Claes Andersson
20389: 1
20390: 1
20391:  1
20392:   1
20393:   1
20394:    1
20395:     1
20396:     1
20397:      1
20398:       1
20399:       1
20400:        1
20401:         1
20402:         1
20403:          1
20404:           1
20405:           1
20406:            1
20407:             1
20408:             1
20409:              1
20410:               1
20411:               1
20412:                1
20413:                 1
20414:                 1
20415:                  1
20416:                   1
20417:                   1
20418:                                             KK 123/1996 vp
20419: 
20420: Kirjallinen kysymys 123
20421: 
20422: 
20423: 
20424: 
20425:                                    Anu Vehviläinen /kesk: Avoimen yliopiston tehtävien selkiyttämi-
20426:                                       sestä
20427: 
20428: 
20429:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20430: 
20431:    Avoimen yliopiston alkuperäinen tarkoitus oli      denmukaisuutta. Lisäksi yliopistojen oikeus vali-
20432: mahdollistaa yliopisto-opiskelu kansalaisille hei-    ta itsenäisesti opiskelijansa vaarantuisi, mikäli
20433: dän aiemmasta koulutuksestaan riippumatta.            avointa yliopistoa alettaisiin käyttää maksullise-
20434: Viime vuosina avoimen yliopiston opetus on laa-       na automaattisena rinnakkaisväylänä korkea-
20435: jentunut räjähdysmäisesti mm. heikon työllisyys-      kouluopintoihin.
20436: tilanteen johdosta. Valtion huonon taloudellisen         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20437: tilanteen vuoksi ovat puolestaan korkeakoulujen       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20438: määrärahat vähentyneet vastaavana aikana n.           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20439: 20 %. Avoimen yliopisto-opetuksen voimakas li-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20440: säys ja toisaalta varsinaisen korkeakouluopetuk-
20441: sen määrärahojen supistaminen aiheuttavat väis-                 Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai-
20442: tämättä ristiriitoja.                                        koo ryhtyä avoimen yliopiston tehtävien
20443:     Avoin ta yliopistoa on myös esitetty automaat-           selkiyttämiseksi, ja
20444: tiseksi rinnakkaisväyläksi korkeakoulututkin-                   millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai-
20445: toon. Tämä ei kuitenkaankuulu avoimen yliopis-               koo ryhtyä, ettei avoimesta yliopistosta
20446: to-opetuksen tehtävään. Avoimen yliopiston                   muodostu automaattista rinnakkaisväy-
20447:  muuttaminen ns. automaattiseksi rinnakkais-                 lää korkeakouluopintoihin?
20448:  väyläksi heikentäisi opiskelijoiden välistä oikeu-
20449: 
20450:      Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1996
20451: 
20452:                                         Anu Vehviläinen /kesk
20453: 
20454: 
20455: 
20456: 
20457:  260017
20458: 2                                          KK 123/1996 vp
20459: 
20460: 
20461: 
20462: 
20463:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
20464: 
20465:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       voimakkaasti kasvanut, eivät sen järjestämisen
20466: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        perusperiaatteet ole muuttuneet.
20467: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Yliopistot vastaavat opetussuunnitelmiensa
20468: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anu Veh-        mukaisen avoimen yliopisto-opetuksen tarjon-
20469: viläisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        nan sisällöstä ja määrästä, opetuksen tasosta ja
20470: n:o 123:                                             suoritusten vastaavuudesta. Autonomiansa mu-
20471:                                                      kaisesti ne myös päättävät kaikista opiskelijava-
20472:                                                      linnoistaan.
20473:           Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai-        Vuonna 1995 avoimeen yliopisto-opetukseen
20474:        koo ryhtyä avoimen yliopiston tehtävien       osallistui noin 72 000 henkilöä, joista alle 25-
20475:        selkiyttämiseksi, ja                          vuotiaita noin 30 %. Nuoria osallistujia on run-
20476:           millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai-    saasti lähinnä suurimmissa yliopisto kaupungeis-
20477:        koo ryhtyä, ettei avoimesta yliopistosta      sa. Nuorten opiskelijoiden päätavoite on käyttää
20478:        muodostu automaattista väylää korkea-         avointa yliopisto-opiskelua osana valmentautu-
20479:        kouluopintoihin?                              mistaan normaaleihin opiskelijavalintoihin.
20480:                                                      Työttömiä on avoimeen yliopisto-opetukseen
20481:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         osallistujista noin kolmannes, mutta alle 25-vuo-
20482: vasti seuraavaa:                                     tiaiden ryhmästä työttömiä on noin puolet. Lä-
20483:                                                      hes kaikilla avoimeen yliopisto-opetukseen osal-
20484:     Valtioneuvoston 21.12.1995 hyväksymän            listuvilla on muodollinen korkeakoulukelpoi-
20485: koulutuksen ja korkeakouluissa harjoitettavan        suus, sillä yli 90 % on suorittanut ylioppilastut-
20486: tutkimuksen kehittämissuunnitelman vuosille          kinnon.
20487: 1995-2000 mukaan avointa yliopisto-opetusta              Opetusministeriön avoimeen yliopisto-ope-
20488: kehitetään ja yhteistyössä yliopistojen kanssa       tukseen vuonna 1996 osoittamat määrärahat
20489: valmistellaan perusteet, jotka lisäävät mahdolli-    ovat noin 1,3% yliopistojen toimintamenoista.
20490: suuksia edetä avoimesta yliopisto-opetuksesta        Vuodesta 1997 avoimen yliopisto-opetuksen
20491: tutkinto-opiskeluun nykyistä joustavammin.           määrärahat sisältyvät opetusministeriön ja yli-
20492: Kehittämissuunnitelman mukaisesti vuc,teen           opistojen välisiin tulossopimuksiin osana yliopis-
20493: 2000 mennessä yliopistoissa tutkinto-opiskdun        tojen perusrahoitusta.
20494: aloittavien aikuisten määrällinen tavoite on             Opetusministeriön vuonna 1995 asettama
20495: 4 900 henkilöä 15 200 nuorisoiän aloittajan lisäk-   avointa yliopisto-opetusta väylänä korkea-
20496: si. Vuonna 1995 ns. avoimen yliopiston väylän        koulututkintoon selvittänyt työryhmä esittää
20497: kautta hyväksyttiin korkeakoulututkintoa suo-        muistiossaan mm., että yliopistot laativat selkeät
20498: rittamaan yhteensä 327 henkilöä.                     ja yhdenmukaiset periaatteet avoimen yliopiston
20499:     Jotta elinikäisen oppimisen tavoite myös yli-    opiskelijan asemasta yliopistojen opiskelijavalin-
20500: opistoissa toteutuisi mahdollisimman hyvin, on       tajärjestelmässä. Opetusministeriön ja yliopisto-
20501: tärkeää, että avointa yliopisto-opetusta edelleen    jen välisiin tulossopimuksiin kaudelle 1997-
20502: kehitetään avoimena opintojärjestelmänä, johon       2000 on sisällytetty tavoite, jonka mukaan yli-
20503: osallistuvana on oman valintansa mukaan mah-         opistot järjestävät osana opiskelijavalintojaan
20504: dollisuus ammatilliseen kehittymiseen, tutkinto-     mahdollisuudet siirtyä avoimen yliopisto-ope-
20505: tavoitteiseen opiskeluun tai yleissivistyksen pa-    tuksen opintojen perusteella tutkinto-opiskeluun
20506: rantamiseen. Vaikka avoimen yliopisto-opetuk-        ja raportoivat seuraavassa tulossopimuksessaan
20507: sen tarjonta on korkean työttömyyden aikana          valintaperiaatteet ja tavoitteensa hyväksyttävien
20508: monen muun aikuiskoulutuksen muodon tavoin           määristä vuosina 1998-2001.
20509: 
20510:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1996
20511: 
20512:                                                              Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
20513:                                               KK 123/1996 vp                                               3
20514: 
20515: 
20516: 
20517: 
20518:                                           Tili Riksdagens Talman
20519: 
20520:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-             Universiteten svarar för innehållet och om-
20521: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           fattningen på öppen universitetsundervisning en-
20522: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         ligt sina undervisningsplaner, för nivån på under-
20523: man Anu Vehviläinen undertecknade spörsmål               visningen och för prestationernas motsvarighet. I
20524: nr 123:                                                  enlighet med sin autonomi beslutar de också om
20525:                                                          all antagning av studerande.
20526:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-             År 1995 deltog ca 72 000 personer i öppen
20527:         ta för att klarlägga uppgifterna för det         universitetsundervisning, av vilka ca 30% var
20528:         öppna universitetet och                          yngre än 25 år. Det finns gott om unga deltagare
20529:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         särskilt i de största universitetsstäderna. Huvud-
20530:         för att det öppna universitetet inte skall       målet för de unga studerandena är att utnyttja
20531:         bli en väg som automatiskt leder tili hög-       studierna vid öppet universitet som en del av
20532:         skolestudier?                                    förberedelserna för den normala antagningen tili
20533:                                                          universiteten. Cirka en tredjedel av dem som del-
20534:    Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           tar i öppen universitetsundervisning är arbetslö-
20535: anföra följande:                                         sa, men i gruppen personer under 25 år är cirka
20536:                                                          hälften arbetslösa. Nästan alla som deltar i öppen
20537:     Enligt den av statsrådet 21.12.1995 godkända         universitetsundervisning har formell högskole-
20538: planen för utveckling av utbildningen och av             behörighet, eftersom över 90 % har avlagt stu-
20539: forskningen vid högskolorna för åren 1995-               dentexamen.
20540: 2000 skall den öppna universitetsundervisningen              De anslag som undervisningsministeriet anvi-
20541: utvecklas. I samarbete med unversiteten utarbe-          sat för öppen universitetsundervisning 1996 är
20542: tas grunder som gör det möjligt att gå vidare från       ca 1,3% av universitetens omkostnader. Från
20543: öppen universitetsundervisning tili examensstu-          och med 1997 ingår anslagen för den öppna uni-
20544: dier på ett smidigare sätt än tidigare. Enligt ut-       versitetsundervisningen i resultatavtalen mellan
20545: vecklingsplanen är det kvantitativa målet att            undervisningsministeriet och universiteten som
20546: 4 900 vuxna skall inleda examensstudier vid uni-         en del av basfinansieringen tili universiteten.
20547: versiteten före år 2000 utöver de 15 200 som                 Den av undervisningsministeriet 1995 tillsatta
20548: inleder studierna som unga. År 1995 antogs sam-          arbetsgruppen för öppen universitetsundervis-
20549: manlagt 327 personer för att avlägga högskole-           ning som en väg tili högskoleexamen föreslår i
20550: examen via öppet universitet.                            sin promemoria bl.a. att universiteten skall utar-
20551:     F ör att målet om livslångt lärande skall för-       beta klara, enhetliga principer för viiken ställning
20552: verkligas i så hög grad som möjligt också i univer-      en studerande vid öppet universitet har i universi-
20553: siteten är det viktigt att den öppna universitets-       tetens system för antagning av studerande. I re-
20554: undervisningen fortsättningsvis utvecklas som            sultatavtalen mellan undervisningsministeriet
20555: ett öppet studiesystem där den som deltar i det          och universiteten för perioden 1997-2000 ingår
20556: enligt eget vai har möjlighet tili utveckling i yrket,   ett mål enligt vilket universiteten som en del av
20557: examensinriktade studier eller förbättrad all-           antagningen av studerande erbjuder möjligheter
20558:  mänbildning. Trots att utbudet av öppen univer-         för dem som studerat inom öppen universitetsun-
20559:  sitetsundervisning under en tid av hög arbetslös-       dervisning att övergå tili examensstudier. Uni-
20560:  het i likhet med många andra former av vuxenut-         versiteten rapporterar i följande resultatavtal om
20561:  bildning har vuxit kraftigt, har de grundläggande       sina antagningsprinciper och sina mål för hur
20562:  principerna för att ordna den inte förändrats.          många som skall antas under åren 1998-2001.
20563: 
20564:       Helsingfors den 25 mars 1996
20565: 
20566:                                                           Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
20567:                                            KK 124/1996 vp
20568: 
20569: Kirjallinen kysymys 124
20570: 
20571: 
20572: 
20573: 
20574:                                   Mikko Kuoppa /va-r: Luottamusmiesten työsuhdeturvan takaami-
20575:                                      sesta
20576: 
20577: 
20578:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
20579: 
20580:    Työnantajat vaativat yhä enemmän paikallis-       käytännössä juuri koskaan tuo työpaikkaa ta-
20581: ta sopimista työpaikan asioista. Paikallinen sopi-   kaisin. Viimeisin julkisuuteen tullut luottamus-
20582: minen on lisääntynyt viime vuosien aikana. Sopi-     miehen työsuhteen purku tapahtui Tampella Po-
20583: musneuvottelut työnantaja käy henkilöstöä            ver Oy:ssä. Luottamusmiesten ja työsuojeluval-
20584: edustavien luottamusmiesten tai yhdyshenkilöi-       tuutettujen laittomia irtisanomisia on tapahtu-
20585: den kanssa. Luottamusmiehet valvovat neuvot-         nut viime vuosina kymmeniä.
20586: teluissa edustamiensa henkilöstöryhmien etuja ja        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20587: oikeuksia. Neuvotteluissa ei aina päästä yhteis-     tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
20588: ymmärrykseenja luottamusmies tai -nainen tulee       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20589: "merkityksi" työnantajan taholta. Työnantajat        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20590: ovat suurtyöttömyyden oloissa käyttäneet usein
20591: häikäilemättömästi hyväkseen sopimusten ja la-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20592: kien tulkintaetuoikeutta, mikä on usein johtanut            ryhtyä laittomien irtisanomisten estämi-
20593: suoranaiseen mielivaltaan ja lakien rikkomiseen.            seksi ja luottamusmiesten työsuhdetur-
20594: Oikeudessa työntekijä todetaan usein syyttö-                van parantamiseksi?
20595: mäksi, mutta jälkikäteen todettu syyttömyys ei
20596: 
20597:      Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1996
20598: 
20599:                                         Mikko Kuoppa Iva-r
20600: 
20601: 
20602: 
20603: 
20604: 260017
20605: 2                                           KK 124/1996 vp
20606: 
20607: 
20608: 
20609: 
20610:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20611: 
20612:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Edellä sanotusta huolimatta työsopimuslaissa
20613: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         on 53 §, jonka nojalla luottamusmiestä ei voida
20614: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       irtisanoa henkilökohtaisista syistä muutoin kuin
20615: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko            että niiden työntekijöiden enemmistö, joiden
20616: Kuopan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           luottamusmies hän on, antaa siihen suostumuk-
20617: n:o 124:                                              sen. Taloudellisista tai tuotannollisista syistä
20618:                                                       luottamusmiehen irtisanomiseen vaaditaan, että
20619:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        työ kokonaan päättyy eikä työnantaja voijärjes-
20620:        ryhtyä laittomien irtisanomisten estämi-       tää muuta työtä, joka vastaisi luottamusmiehen
20621:        seksi ja luottamusmiesten työsuhdetur-         ammattitaitoa. Tämä säännös on huomattavasti
20622:        van parantamiseksi?                            tiukempi kuin taloudellisia syitä koskeva työnte-
20623:                                                       kijöiden irtisanomissuoja. Mikäli luottamusmie-
20624:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          hen irtisanominen on laiton, luottamusmies saa
20625: vasti seuraavaa:                                      siitä korvauksen, joka yleensä on suurempi kuin
20626:                                                       muutoin laittomasti irtisanotulle määrätty kor-
20627:    Kysymyksessä pääpaino on kiinnitetty henki-        vaus, koska sen määrää arvioitaessa on muun
20628: löstön edustajien laittomiin irtisanomisiin ja hei-   ohella otettava huomioon työnantajan menette-
20629: dän työsuhdeturvaansa. Kysymys on ajankoh-            ly. Luottamusmiehen irtisanomista pidetään
20630: tainen, koska paikallisten neuvottelujen määrä        korvausta korottavana tekijänä. Korvauksen
20631: on viime aikoina lisääntynyt ja neuvottelujen         enimmäismäärä vastaa 24 kuukauden palkkaa.
20632: kohteena olevien asioiden kirjo erityisesti työeh-    Lisäksi on mahdollista, että työnantaja tuomi-
20633: tosopimuskäytäntöjen kehittymisen myötä on            taan rikosoikeudelliseen rangaistukseen, jos hän
20634: laajentunut ja laajentuu entisestään, jos esimer-     rikkoo luottamusmiehen erityistä työsuhdetur-
20635: kiksi hallituksen kaavailut uudeksi työaikalaiksi     vasäännöstä tai syyllistyy muutoin ammatillisen
20636: toteutuvat.                                           toiminnan johdosta syrjintään.
20637:    On totta, että henkilöstön edustajat toimies-          Edellä sanotunjohdosta hallituksen tavoittee-
20638: saan palkansaajia edustavina osapuolina työ-          na ei tällä hetkellä ole muuttaa luottamusmiehen
20639: paikkakohtaisissa neuvotteluissa eivät tehtä-         työsuhdeturvaa koskevia säännöksiä. Jos selkei-
20640: viensä luonteen johdosta pääse tai voi päästä         tä ja turvaa-antavia säännöksiä rikotaan, on
20641: aina yhteiseen näkemykseen työnantajan kanssa.        luottamusmiehellä käytettävissään edellä kerro-
20642: Tästä syystä luottamushenkilöiden tulisi V')ida       tut keinot. Kaikeksi onneksi luottamusmiesten
20643: olla tasavertaisia neuvotteluosapuolia ilman          laittomia irtisanomisia ei maassamme esiinny
20644: luottamusmiesasemasta aiheutuvaa painostmta.          kovin paljon, mikä osoittaa sen, että yleensä työ-
20645: Kun luottamusmies useimmiten edustaa oman             paikoilla on jo opittu kunnioittamaan ammatil-
20646: alansa ammattiliittoa ja liittoon kuuluvia jäseniä    lista järjestäytymistä.
20647: omalla työpaikallaan, on luottamusmiehen ase-             Hallituksen tarkoituksena on kuitenkin pa-
20648: ma, oikeudet ja velvollisuudet pääsääntöisesti        rantaa luottamusmiehen tiedonsaanti-ja vuoro-
20649: määritelty työmarkkinajärjestöjen välisissä luot-     vaikutusmahdollisuuksia koskevia yt-lain sään-
20650: tamusmiessopimuksissa ja niitä täydentävissä          nöksiä työllisyysohjelmassa sovitun mukaisesti
20651: alakohtaisissa työehtosopimuksissa. Niissä on         vielä kuluvan vuoden aikana. Lisäksi työministe-
20652: määräykset luottamusmiesten työsuhdeturvasta,         riö toteuttaa kevään kuluessa erityisesti pien-
20653: muita paremmista irtisanomiskorvauksista ja           työnantajille suunnatun tiedotuskampanjan,
20654: myös työsuhdeturvasuojasta välittömästi ennen         jonka avulla pyritään tehostamaan työnantajien
20655: ja jälkeen luottamusmiespestin. Olen myös ym-         tietoutta työelämän lainsäädännöstä, ja siinä
20656: märtänyt, että työmarkkinajärjestöt ovat pää-         yhteydessä voidaan ottaa esille myös luottamus-
20657: asiallisesti halunneet säilyttää luottamusmiesten     miesten erityissuojakysymykset.
20658: asemaa koskevan sääntelyn sopimuksenvaraise-
20659: na.
20660: 
20661:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1996
20662: 
20663:                                                                      Työministeri Liisa Jaakonsaari
20664:                                              KK 124/1996 vp                                             3
20665: 
20666: 
20667: 
20668:                                          Tili Riksdagens Talman
20669: 
20670:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       inte kan uppsägas på grund av personliga skäl
20671: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         annars än i fall där majoriteten av de arbetstaga-
20672: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       re, vilkas förtroendeman han eller hon är, ger sitt
20673: man Mikko Kuoppa undertecknade spörsmål nr             samtycke därtill. Om en förtroendeman uppsägs
20674: 124:                                                   på grund av ekonomiska skäl eller produktions-
20675:                                                        orsaker krävs det att arbetet helt upphör och
20676:           Vilka åtgärder avser Regeringen att          arbetsgivaren inte kan anordna annat sådant ar-
20677:        vidta för att hindra olagliga uppsägning-       bete som motsvarar arbetsgivarens yrkesskick-
20678:        ar och förbättra förtroendemäns anställ-        lighet. Detta stadgande är betydligt strängare än
20679:        ningsskydd?                                     arbetstagares anställningsskydd vid uppsägning
20680:                                                        på grund av ekonomiska orsaker. Om uppsäg-
20681:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ningen av en förtroendeman är olaglig, får förtro-
20682: anföra följande:                                       endemannen en ersättning som i allmänhet är
20683:                                                        större än den ersättning som bestäms i andra fall
20684:     1frågan fåsts uppmärksamhet främst vid olag-       där en person olagligt har uppsagts. Detta beror
20685: liga uppsägningar av företrädare för personalen        på att man vid sidan av andra faktorer också skall
20686: och vid deras anställningsskydd. Frågan är aktu-       ta hänsyn tili arbetsgivarens förfarande när er-
20687: ell eftersom förhandlingar förs för närvarande         sättningsbeloppet bestäms. Uppsägning av en
20688: allt oftare lokalt och de ärenden som behandlas i      förtroendeman anses vara en faktor som höjer
20689: förhandlingarna har blivit och blir allt mer varie-    ersättningen. Maximiersättningen motsvarar 24
20690: rande, om t.ex. regeringens planer över en ny          månaders lön. Ytterligare är det möjligt att ar-
20691: arbetstidslag blir verklighet.                         betsgivaren döms på grund av straffrätten om
20692:     När företrädare för personalen representerar       han eller hon förbryter mot det särskilda stad-
20693: löntagare i förhandlingar på arbetsplatsen är det      gandet om förtroendemäns anställningsskydd el-
20694: sant att de inte alltid delar arbetsgivarens syn-      ler annars gör sig skyldig tili diskriminering på
20695: punkter eller kan inte dela dem på grund av sina       grund av facklig verksamhet.
20696: uppgifters natur. Därför borde förtroendemän               På grund av det ovan nämnda har regeringen
20697: kunna fungera som likställda parter i förhand-         för närvarande inte som mål att ändra stadgan-
20698: lingar utan något förtryck tili följd av ställningen   den om förtroendemäns anställningsskydd. Om
20699:  som förtroendevald. Eftersom förtroendemän            någon förbryter sig mot de klara och skyddande
20700:  oftast representerar fackförbundet inom sin           stadgandena kan förtroendemän använda de
20701:  bransch och förbundets medlemmar på sin ar-           ovan nämnda medlen. Lyckligtvis förekommer
20702:  betsplats, har förtroendemäns ställning, rättighe-    det inte många uppsägningar av förtroendemän i
20703:  ter och skyldigheter huvudsakligen definierats i      vårt land, vilket tyder på att man på arbetsplatser
20704:  förtroendemannaavtal mellan arbetsmarknads-           redan har lärt sig att respektera den fackliga
20705:  organisationer och i de kompletterande kollek-        organiseringen.
20706:  tivavtalen inom olika branscher. Dessa innehål-           Enligt sitt sysselsättningsprogram avser reger-
20707:  ler bestämmelser om förtroendemäns anställ-           ingen emellertid att ännu innevarande år förbätt-
20708:  ningsskydd, bättre ersättningar vid uppsägning        ra samarbetslagens stadganden om förtroende-
20709:  än för andra arbetstagare och även om anställ-        mäns möjligheter att få information och samver-
20710:  ningsskydd omedelbart före och efter posten som       ka. Ytterligare genomför arbetsministeriet på
20711:  förtroendeman. Jag har också förstått att arbets-     våren en informationskampanj som särskilt in-
20712:  marknadsorganisationerna huvudsakligen vill           riktas på småarbetsgivare. Med kampanjen för-
20713:  förvara den avtalsenliga regleringen av förtroen-     söker man förbättra arbetsgivares kunskaper om
20714:  demäns ställning.                                     den lagstiftning som gäller arbetslivet och i det
20715:      Trots det ovan nämnda innehåller arbetsav-        sammanhanget kan man även behandla frågor
20716:  talslagen 53 §, med stöd av viiken förtroendemän      kring särskilt skydd för förtroendemän.
20717: 
20718:       Helsingforsden 20 mars 1996
20719: 
20720:                                                                     Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
20721:                                            KK 125/1996 vp
20722: 
20723: Skriftligt spörsmål125
20724: 
20725: 
20726: 
20727: 
20728:                                    Henrik Lax /sv: Om åtgärder för att förbättra trafiksäkerheten
20729: 
20730: 
20731: 
20732:                                        Tili Riksdagens Talman
20733: 
20734:    Rapporterna om trafikolyckor i vilka särskilt     ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
20735: ryska men också andra utländska långtradare          ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
20736: och andra motorfordon varit inblandade har           följande spörsmål:
20737: ökat på ett oroande sätt. I synnerhet på vintern
20738: har det visat sig att ifrågavarande utländska mo-                Vad avser Regeringen göra för att se
20739: torfordon inte varit utrustade med däck som                  till att utländska motorfordon som fram-
20740: skulle motsvara de krav som ställs på inhemska               förs i Finland, vad skick och utrustning
20741: fordon och i övrigt på den utrustning som dessa              beträffar, uppfyller samma krav som
20742: skall ha. I andra fall rapporteras att olyckorna             ställs på inhemska fordon, och
20743: förorsakats av att förarna inte haft den skicklig-               hur avser Regeringen att se tili att ut-
20744: het och färdighet som framförandet av olycks-                länningar som framför motorfordon i
20745: fordonet skulle ha krävt.                                    Finland uppfyller rimliga krav på kör-
20746:    Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den            skicklighet?
20747: 
20748:      Helsingfors den 1 mars 1996
20749:                                             Henrik Lax /sv
20750: 
20751: 
20752: 
20753: 
20754: 260017
20755: 2                                          KK 125/1996 vp
20756: 
20757: Kirjallinen kysymys 125                                                                   Suomennos
20758: 
20759: 
20760: 
20761: 
20762:                                   Henrik Lax /r: Liikenneturvallisuuden parantamiseksi tarvittavista
20763:                                      toimenpiteistä
20764: 
20765: 
20766:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
20767: 
20768:    Raportit liikenneonnettomuuksista, joissa on      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20769: ollut erityisesti venäläisiä mutta myös muita ul-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20770: komaisia rekkoja ja muita moottoriajoneuvoja         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20771: osallisina, ovat lisääntyneet huolestuttavasti.
20772: Erityisesti talvisaikaan on ilmennyt, ettei kysei-             Mitä Hallitus aikoo tehdä huolehtiak-
20773: sissä ulkomaisissa ajoneuvoissa ole ollut renkai-           seen siitä, että Suomessa kuljetettavat
20774: ta, jotka olisivat vastanneet kotimaisille ajoneu-          ajoneuvot täyttävät kunnon ja varustei-
20775: voille asetettavia vaatimuksia tai muutoin näiltä           den osalta kotimaisille ajoneuvoille ase-
20776: vaadittavia varusteita. Toisissa tapauksissa on-            tettavat vaatimukset, ja
20777: nettomuuden syyksi on raportoitu, että kuljetta-               miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,
20778: jalla ei ole ollut onnettomuusajoneuvon kuljetta-           että Suomessa moottoriajoneuvoa kuljet-
20779: miseen tarvittavaa taitoa ja valmiutta.                     tavat täyttävät ajotaidolle asetettavat
20780:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          kohtuulliset vaatimukset?
20781: 
20782:      Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1996
20783: 
20784:                                             Henrik Lax /r
20785:                                               KK 125/1996 vp                                                 3
20786: 
20787: 
20788: 
20789: 
20790:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
20791: 
20792:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          det, tiedonsaantivaikeudet, seuraamusjärjestel-
20793: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           män tehottomuus ulkomaalaisten osalta, tullin ja
20794: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         rajavartiolaitoksen riittämättömät valtuudet
20795: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Henrik             sekä poliisin voimavarojen väheneminen liiken-
20796: Laxin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          nevalvonnassa.
20797: 125:                                                        Itäliikenteen kasvu alkoi näkyä selvästi vuon-
20798:                                                         na 1992. Vuodesta 1993 alkaen hallitus on toteut-
20799:            Mitä Hallitus aikoo tehdä huolehtiak-        tanut lukuisia itäliikenteen valvontaan ja kuljet-
20800:         seen siitä, että Suomessa kuljetettavat         tajainformaatioon liittyviä toimenpiteitä Venä-
20801:         ajoneuvot täyttävät kunnon ja varustei-         jän, Viron ja muiden Baltian maiden suuntaan.
20802:         den osalta kotimaisille ajoneuvoille ase-           Liikenneministeriö on yhdessä muiden viran-
20803:         tettavat vaatimukset, ja                        omaisten ja alan järjestöjen kanssa valmistanut
20804:            miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,        venäjänkielisiä esitteitä Suomen liikennesään-
20805:         että Suomessa moottoriajoneuvoa kuljet-         nöistä ja ajoneuvojen teknisistä vaatimuksista.
20806:         tavat täyttävät ajotaidolle asetettavat         Esitt1~itä on jaettu raja-asemilla kaikille venäläi-
20807:         kohtuulliset vaatimukset?                       sille kuljettajille. Myös ulkoasiainministeriö, po-
20808:                                                         liisi ja venäläisten liikennöitsijöiden kanssa toi-
20809:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            mivat yhteisöt ovat osallistuneet esitteiden jaka-
20810: vasti seuraavaa:                                        miseen.
20811:                                                             Poliisi, erityisesti liikkuva poliisi, on järjestä-
20812:     Liikenteen kasvu lisää yleensä myös liikenne-       nyt sisäistä valvonta- ja kielikoulutusta sekä yh-
20813: onnettomuuksia. Tieliikenne lähinnä Venäjältä           teisseminaareja ja neuvotteluja Venäjän viran-
20814: ja Virosta on kasvanut voimakkaasti koko 1990-          omaisten kanssa. Sekä liikkuva poliisi että kat-
20815: luvun. Kasvu on kiihtynyt- alustavien tietojen          sastusmiehet tarkastavat Venäjältä tulevien au-
20816: mukaan liikenne kaksinkertaistui vuonna 1995            tojen jarruja dynamometrilla rajanylityspaikoil-
20817: vuodesta 1994.                                          la.
20818:     Itäliikenne on aiheuttanut pääosin saman-               Sisäasiainministeriön ja liikenneministeriön
20819: tyyppisiä turvallisuusongelmia kuin muukin tie-         itäliikenneprojekti laati vuonna 1994 seikkape-
20820: liikenne. Ongelmat ovat kuitenkin korostuneetja         räisen selvityksen itäliikenteeseen ja sen valvon-
20821: saaneet julkisuutta erityisesti sen vuoksi, että lii-   taan liittyvistä ongelmista. Työryhmä teki lukui-
20822: kennekulttuuri entisen Neuvostoliiton alueen            sia parannus- ja toimenpide-ehdotuksia. Ehdo-
20823: valtioissa poikkeaa suuresti liikenneoloiltaan ke-      tusten toteuttamista on jo osin käsitelty edellä ja
20824: hittyneemmissä Euroopan maissa vallitsevasta            muilta osin toteuttaminen jatkuu. Lähiaikoina
20825: tilanteesta. Tähän on monia syitä, mm. turvalli-        toteutettavista toimenpiteistä voidaan mainita
20826: suusajattelun kehittymättömyys, liikenteen hal-         toimintaedellytyksistä huolehtiminen (valtuu-
20827:  linto- ja valvontajärjestelmän joutuminen mur-         det, voimavarat, osaaminen, valvontapaikat),
20828:  rokseen yhteiskunnassa tapahtuneiden muutos-           seuraamusjärjestelmän uudistaminen, tiedon-
20829:  ten myötä sekä heikko yleinen taloudellinen ti-        saannin parantaminen, osallistuminen lähialuei-
20830:  lanne.                                                 den liikenneturvallisuusviranomaisten toimin-
20831:     Itäliikenteen keskeisiä ongelmia ovat olleet        nan kehittämiseen (koulutus, kalusto, kehittä-
20832:  ajoneuvojen heikko kunto, väärä kuormaus, kul-         mishankkeet) sekä yhteistyön laajentaminen ja
20833: jettajien kunto, luvat ja ajoneuvon asiakirjat sekä     syventäminen erityisesti Viron ja Venäjän kans-
20834:  ajo- ja lepoaikojen noudattaminen.                     sa.
20835:     Liikennevalvontaa ovat vaikeuttaneet erityi-            Itäliikenteen ongelmien mittasuhteista ja vaa-
20836:  sesti kotimaisten ja venäläisten säännösten ja         rallisuudesta suhteessa kotimaiseen liikenteeseen
20837:  kansainvälisten sopimusten tulkinnanvaraisuus,         ei ole saatavissa täsmällistä tietoa. Ongelmien
20838:  sopivien valvontapaikkojen puute, kielivaikeu-         vakavuus ei välttämättä kuitenkaan vastaa julki-
20839: 4                                           KK 125/1996 vp
20840: 
20841: suudessa annettua kuvaa. Venäläiset ja virolaiset     kuorma-autoissa ja niiden perävaunuissa kuor-
20842: eivät ole yliedustettuina poliisin liikennerikko-     mituksen mukaan säätyvät jarruventtiilit Mui-
20843: mustilastoissa.                                       denkin varusteiden ja etenkin ympäristömää-
20844:     Venäjällä tai Virossa rekisteröityjen ajoneuvo-   räysten osalta vaatimukset ED-maiden ja koti-
20845: jen kuljettajien aiheuttamia liikennevahinkoja        maisille ajoneuvoille ovat kehittyneemmät. Tie-
20846: on tullut Liikennevakuutuskeskuksen tietoon           liikennesopimuksen puitteissa ei ole kuitenkaan
20847: vuosittain 160-240 kappaletta. Venäläisten tai        pidetty mahdollisena asettaa vastaavia vaati-
20848: virolaisten kuljettajien aiheuttamien liikenne-       muksia EU-alueen ulkopuolelta tuleville ajoneu-
20849: kuolemien määrä on vaihdellut vakuutusyhtiöi-         voille.
20850: den tietojen mukaan kolmesta kuuteen tapauk-              Suomessa rekisteröidyissä henkilö- ja paketti-
20851: seen vuodessa. Määrä on alle yhden prosentin          autoissa on joulu-helmikuun aikana pääsään-
20852: liikenteen kuolonuhreista. Venäjältä ja Virosta       töisesti käytettävä talvirenkaita. Tätä säännöstä,
20853: tulleet kuorma-autot eivät ole aiheuttaneet           jonkalaista ei ole käytössä missään muussa
20854: kuolonkolareita suomalaisille 1990-luvulla.           maassa, on perusteltu sillä, että Suomi on maail-
20855:     Suomi, kuten kaikki naapurimaammekin, on          man pohjoisin autoistunut maa. Wienin sopi-
20856: liittynyt Wienissä vuonna 1968 tehtyyn yleissopi-     muksen kansainvälisen liikenteen oikeuksia kos-
20857: mukseen tieliikenteestä. Tieliikennesopimus oi-       kevan periaatteen johdosta ulkomailla rekiste-
20858: keuttaa harjoittamaan sekä yksityistä että am-        röidyt henkilö- ja pakettiautot on vapautettu tal-
20859: mattimaista ajoneuvoliikennettä sopimukseen           virenkaiden käyttövelvollisuudesta.
20860: liittyneissä maissa ilman erityisiä kahdenvälisiä         Raskaissa ajoneuvoissa talvirenkaiden käyt-
20861: sopimuksia liikenteen ehdoista. Tieliikennesopi-      töä ei vaadita kotimaisiltakaan ajoneuvoilta, ja
20862: mus määrittelee myös yhtenäiset liikennesään-         säännökset sekä kotimaisten että ulkomaisten
20863: nöt, liikennemerkit, ajoratamerkinnät ja liiken-      ajoneuvojen renkaista ovat samat. Renkaassa, ei
20864: nevalot helpottaen täten kansainvälistä liiken-       kuitenkaan paripyörien molemmissa renkaissa,
20865: nettä ja parantaen sen turvallisuutta.                tulee kulutuspinnan urasyvyyden olla vähintään
20866:     Tieliikennesopimuksen mukaan kansainväli-         1,6mm.
20867: sessä liikenteessä käytettävien ajoneuvojen tulee         Tieliikennesopimuksen mukaan sopimus-
20868: täyttää sopimuksessa ja sen liitteessä mainitut       maassa annettu sopimuksen mukainen ajokortti
20869: rakenteelliset, mm. jarruja, renkaita ja valaisimia   on tilapäisen oleskelun aikana toisessa sopimus-
20870: koskevat vähimmäisvaatimukset. Tieliikenneso-         maassa sellaisenaan voimassa. Siten venäläinen
20871: pimuksen perusajatus on, ettei kansainvälistä lii-    ajokortti oikeuttaa kuljettamaan Suomessa ajo-
20872: kennettä tule estää asettamalla siinä käyteitäville   kortista ilmeneviin luokkiin kuuluvia ajoneu-
20873: ajoneuvoille näitä ruinimivaatimuksia ankaram-        voja.
20874: pia vaatimuksia.                                          Hallitus katsoo, ettei nykyisen tiedon valossa
20875:     Suomessa sovellettavat ajoneuvomääräykset,        ole syytä ryhtyä valmistelemaan tieliikennesopi-
20876: jotka nykyisin pohjautuvat pääosin EY-direktii-       muksesta poikkeavaa lainsäädäntöä sovelletta-
20877: veihin, ovat edistyksellisempiä kuin mainitun,        vaksi ulkomailla rekisteröityihin ajoneuvoihin
20878: tältä osin vanhentuneen tieliikennesopimuksen         tai niiden kuljettajiin. Ensi vaiheessa on selvitet-
20879: vaatimukset. Niinpä mm. uudemmissa raskaissa          tävä itäliikenteen turvattomuus suhteessa koti-
20880:  autoissa ja perävaunuissa tulee olla lukkiutumat-    maiseen liikenteeseen ja selvityksen perusteella
20881: tomat jarrut ja lähes kaikissa vanhemmissakin         tarkasteltava erityissäännösten tarvetta.
20882:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1996
20883: 
20884:                                                                 Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
20885:                                             KK 125/1996 vp                                            5
20886: 
20887: 
20888: 
20889: 
20890:                                         Tili Riksdagens Talman
20891: 
20892:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Östtrafikens tillväxt blev uppenbar 1992.
20893: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        Fr.o.m. 1993 har regeringen vidtagit flera åtgär-
20894: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      der som hänfår sig tili övervakning av trafiken
20895: man Henrik Lax undertecknade spörsmål nr 125:         från Ryssland, Estland och de andra baltiska
20896:                                                       länderna samt förarinformation tili dessa.
20897:            Vad avser Regeringen göra för att se          Trafikministeriet har tillsammans med andra
20898:        tili att utländska motorfordon som fram-       myndigheter och organisationer inom sektorn
20899:        förs i Finland, vad skick och utrustning       utarbetat ryskspråkiga broschyrer om trafikreg-
20900:        beträffar, uppfyller samma krav som            lerna och tekniska krav på fordon i Finland.
20901:        ställs på inhemska fordon, och                 Broschyrer har gelats ut på gränsstationer åt alla
20902:            hur avser Regeringen att se tili att ut-   ryska förare. Aven utrikesministeriet, polisen
20903:        länningar som framför motorfordon i            och organisationer som samverkar med ryska
20904:        Finland uppfyller rimliga krav på kör-         transportföretag har deltagit i spridning av bro-
20905:        skicklighet?                                   schyrer.
20906:                                                          Polisen, särskilt den rörliga polisen, har ord-
20907:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         nat intern övervaknings- och språkutbildning
20908: anföra följande:                                      samt gemensamma seminarier och förhandlingar
20909:                                                       med de ryska myndigheterna. Både den rörliga
20910:     Trafikvolymens tiliväxt medför i allmänhet        polisen och besiktningsmän kontrollerar bil-
20911: även ett ökat antal trafikolyckor. Vägtrafiken        bromsar med dynamometer vid gränsövergångs-
20912: från Ryssland och Estland har ökat under hela         ställen.
20913: 1990-talet. Tillväxttakten har kraftigt tilltagit-       Inom östtrafikprojektet vid inrikesministeriet
20914: enligt preliminära uppgifter har trafiken for-        och trafikministeriet sammanställdes 1994 en de-
20915: dubblats under 1995 ijämförelse med 1994.             taljerad utredning om problemen i samband med
20916:     Östtrafiken har huvudsakligen orsakat sam-        östtrafiken och dess övervakning. Arbetsgrup-
20917: ma typ av säkerhetsproblem som annan vägtra-          pen lade fram ett antal förbättrings- och åtgärds-
20918: fik. Problemen har dock förstärkts och fått publi-    förslag. Det har redan delvis omnämnts hur för-
20919: citet särskilt på grund av att trafikkulturen i de    slagen genomförts. I fråga om andra delar fort-
20920: f.d. Sovjetrepublikerna markant avviker från de       sätter arbetet. Av åtgärder som skall sättas i
20921: rådande och mera utvecklade förhållandena i           verket inom den närmaste framtiden kan nämnas
20922: Europa. Tili detta finns många orsaker, bl.a.         säkerställande av verksamhetsförutsättningarna
20923: outvecklat säkerhetstänkande, den brytningstid        (befogenheter, resurser, kunnande, övervak-
20924: som drabbat administration och övervakning av         ningsställen), revision av påföljdssystemet, för-
20925: trafiken som följd tili ändringarna i samhället       bättrande av kommunikation, deltagande i ut-
20926: samt i övrigt svagt ekonomiskt läge.                  vecklande av trafiksäkerhetsmyndigheters verk-
20927:     De viktigaste problemen inom östtrafiken är       samhet i närområden (utbildning, materiel, ut-
20928: fordonens dåliga skick, felaktig lastning, förares    vecklingsprojekt) samt utvidgande och fördju-
20929:  kondition, tilistånd och dokument tili fordonen      pande av samarbetet särskilt med Estland och
20930:  samt iakttagande av kör- och vilotiderna.            Ryssland.
20931:     Trafikövervakningen försvåras särskilt av att        Det finns ingen möjlighet att få exakt informa-
20932:  regleringen i Finland och Ryssland samt de inter-    tion om proportioner och farlighet av östtrafi-
20933:  nationella konventionerna kan toikas på olika        kens problem i förhållande tili den inhemska
20934:  sätt, av bristen på lämpliga kontrollställen,        trafiken. Problemen är dock inte nödvändigtvis
20935:  språksvårigheterna, problemen med att få infor-      så pass stora som det påstås i offentligheten.
20936:  mation, de ineffektiva påföljderna för utlänning-    Ryska och estniska medborgare är inte överre-
20937:  ar, tullens och gränsbevakningens otillräckliga      presenterade i polisens trafikförseelsestatistik.
20938:  befogenheter samt av polisens minskade resurser         Trafikförsäkringscentralen har noterat att
20939:  i fråga om trafikövervakning.                        160-240 trafikolyckor förorsakas årligen av fö-
20940: 6                                           KK 125/1996 vp
20941: 
20942: rare vars bilar är registrerade i Ryssland eller      krav på fordon från EG-länder och Finland även
20943: Estland. Enligt försäkringsbolagen har antalet        i fråga om annan utrusming och särskilt i fråga
20944: dödsfall i trafiken förorsakade av ryska eller est-   om miljöanpassning. Inom ramen för Konven-
20945: niska förare varierat mellan tre och sex fall per     tionen om vägtrafik anses det inte möjligt att
20946: året. Detta antal representerar en procent av det     ställa motsvarande krav på fordon som kommer
20947: totala antalet döda i trafiken. Ryska eller estnis-   utanför EU-området.
20948: ka lastbilar har inte förorsakat några dödskrock-         Enligt huvudregeln skall för person- och pa-
20949: ar på 1990-talet.                                     ketbilar som registrerats i Finland vinterdäck
20950:     Finland, såsom alla våra grannländer, har an-     användas under december-februari. Detta stad-
20951: slutit sig till Konventionen om vägtrafiken, som      gande, vars motsvarighet inte finns i något annat
20952: slöts i Wien 1968. Konventionen om vägtrafik          land, har motiverats med att Finland är det nord-
20953: ger rätt att idka såväl privat som yrkesmässig        ligaste bildominerande Jandet i världen. I enlig-
20954: fordonstrafik i Iänder som ans1utit sig till kon-     het med principen om den internationella tra-
20955: ventionen utan särskilda bilaterala avtal om vill-    fikens rättigheter enligt Konventionen om väg-
20956: koren för trafiken. Konventionen om vägtrafik         trafik är person- och paketbilar som registrerats i
20957: ger även föreskrifter om gemensamma trafikreg-        utlandet befriade från skyldigheten att använda
20958: ler, vägmärken, vägmarkeringar och trafikljus         vinterdäck.
20959: och underlättar därmed internationella transpor-          Bruk av vinterdäck för tunga fordon krävs inte
20960: ter samt förbättrar säkerheten i samband med          heller av finländska fordon. Stadganden som gäl-
20961: dem.                                                  ler däck i inhemska och utländska fordon är
20962:     Enligt Konventionen om vägtrafik skall for-       desamma. 1 däck, dock inte i bägge däcken till
20963: don som används i internationell trafik uppfylla      koppelhjulet, skall spårdjupet i slitageytan vara
20964: minimikraven för konstruktion, bl.a. bromsar,         minst 1,6 mm.
20965: däck och belysning, som nämns i konventionen              Enligt Konventionen om vägtrafik gäller ett
20966: och dess bilaga. Grundtanken i Konventionen           avtalsenligt körkort som utfårdats i ett fördrags-
20967: om vägtrafik är att internationella transporter       slutande land under en tillfållig vistelse i ett annat
20968: inte bör hindras genom att strängare krav än          fördragsslutande land. Detta betyder att ett ryskt
20969: dessa minimikrav ställs på fordon i internationell    körkort berättigar till att föra ett fordon i alla
20970: trafik.                                               kategorier enligt körkortet.
20971:     Fordonsföreskrifterna som tillämpas i Fin-            Regeringen anser att den nuvarande situatio-
20972: land och som numera till största delen baserar sig    nen inte ger någon anledning att börja bereda
20973: på bestämmelserna i EG-direktiven, är mera            lagstiftning som avviker från Konventionen om
20974: framstegsvänliga än kraven i konventionen som         vägtrafik för att tillämpas på fordon registrerade
20975: till denna del föråldrats. Således skall nyare        i utlandet eller på deras förare. 1 första skedet
20976: tunga bilar och släpvagnar förses med låsnings-       måste man undersöka östtrafikens risker i förhål-
20977: fria bromsar likväl som så gott som alla äldre        lande till den inhemska trafiken och utgående
20978: lastbilar och deras släpvagnar med bromsventiler      från detta beakta behovet av särskilda bestäm-
20979: som regleras av belastningen. Det ställs högre        melser.
20980: 
20981:      Helsingfors den 26 mars 1996
20982: 
20983:                                                                    Trafikminister Tuula Linnainmaa
20984:                                               KK 126/1996 vp
20985: 
20986: Kirjallinen kysymys 126
20987: 
20988: 
20989: 
20990: 
20991:                                      Matti Vanhanen /kesk: Polttoainevaihtoehtojen turvaamisesta
20992:                                          pien- ja rivitalojen lämmityksessä
20993: 
20994: 
20995:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
20996: 
20997:     Suoran sähkölämmityksen osuus pientalojen            valinnanvara lämmityksessä, voitaisiin myös ko-
20998: ja rivitalojen lämmitysjärjestelmänä on 1970-lu-         vina pakkasaikoina tariffipolitiikalla hillitä säh-
20999: vun öljykriisistä lähtien yleistynyt hyvin nopeas-       kön käyttöä.
21000: ti. Usein näissä asunnoissa ei ole merkittäviä              Yhteiskunnan kokonaisetu olisi ilmeisesti se,
21001: vaihtoehtoisia lämmitysjärjestelmiä. Sen sijaan          että erityisesti taajama-alueilla jokaisella kiin-
21002: vesikeskuksiin perustuvissa lämmitysjärjestel-           teistöllä olisi tekniset valmiudet liittyä nyt tai
21003: missä voidaan käyttää useita eri polttoaineita,          tulevaisuudessa kaukolämpöverkkoon. Lisäksi
21004: kuten puuta tai öljyä, ja lisäksi ne on voitu kytkeä     kuluttajien etu olisi se, että kuluttaja voisi kilpai-
21005: maa- tai aurinkolämpöön. Lisäksi vesikeskus-             luttaa eri energiamuotoja keskenään. Näihin
21006: lämmityksen etuihin kuuluu se, että talo voidaan         molempiin tavoitteisiin päästäisiin, mikäli myös
21007: ilman suuria lisäkustannuksia liittää myöhem-            pien- ja rivitalot velvoitettaisiin ottamaan läm-
21008: min kaukolämpöverkkoon. Kaukolämpö onkin                 mitysjärjestelmäksi vesikeskukseen perustuva
21009: usein ympäristöhaitoiltaan suositeltavin kiinteis-       lämmitys, jolloin energialähteenä voidaan käyt-
21010: töjen lämmitystapa,ja se on myös energiatehok-           tää jopa rinnakkain öljyä, kiinteitä kotimaisia
21011:  kuudeltaan paras, varsinkin jos lämmöntuotan-           polttoaineita, maalämpöä, aurinkokeräinten
21012:  non yhteydessä kyetään tuottamaan myös säh-             lämpöä ja sähkövastuksen käyttämää sähköä.
21013:  köä.                                                    Kuluttaja voisi tällöin kilpailuttaa esim. sähköä
21014:     Yhteiskunta ei ole määräyksilläänjuuri ohjan-        ja öljyä jatkuvasti. Lisäksi tekninen valmius kau-
21015:  nut kaukolämpöverkkoalueillakaan pientalo-              kolämpöverkkojen laajentamiseen olisi hyvä.
21016:  kiinteistöjä käyttämään kaukolämpöä, vaan ra-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21017:  kennuttajat ovat voineet valita lämmitysjärjestel-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21018:  mänsä itse. Tämä on johtanut siihen, että raken-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21019:  tajalle on ollut edullisempaa investointivaiheessa      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21020:  valita suora sähkölämmitys,jolloin talo on sidot-
21021:  tu pelkästään sähköön lämmityksessä. Rakenta-                       Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21022:  jana ei ole ollut tarvetta ajatella tulevien asukkai-           ryhtyä, että pien- ja rivitalojen uudisra-
21023:  den käyttökustannuksia, saati yhteiskunnan ko-                  kentamisessa ja peruskorjauksissa läm-
21024:  konaisetua. Samalla olemme koko Suomen ener-                    mitysjärjestelmäksi valittaisiin vesikes-
21025:  giapolitiikassa ajautuneet siihen, että kylmimpi-               kuslämmitysratkaisu,joka mahdollistaisi
21026:  nä talvipäivinä tarvitaan ilmeisesti lähes 2 000                eri polttoaineiden ja myös sähkön käytön
21027:  MW:n ylimääräinen sähköntuotantoteho pel-                       ja jonka avulla kiinteistöjen tekninen val-
21028:  kästään kiinteistöjen sähkölämmityksen turvaa-                  mius liittyä myöhemmin kaukolämpö-
21029:  miseen. Mikäli kotitalouksilla olisi todellinen                 verkkoon paranisi?
21030: 
21031:       Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1996
21032: 
21033:                                            Matti Vanhanen /kesk
21034: 
21035: 
21036: 
21037: 
21038:  260017
21039: 2                                          KK 126/1996 vp
21040: 
21041: 
21042: 
21043: 
21044:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
21045: 
21046:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vittavien pitkien putkistovetojen vuoksi. Kus-
21047: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tannustehokkuus ohjaa useimmiten niin asuk-
21048: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kaan kuin yhteiskunnankin kannalta hyvään
21049: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti           lopputulokseen.
21050: Vanhasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           Varautuminen kaukolämpöverkkoon taaja-
21051: n:o 126:                                             ma-alueella on harkittava tapauskohtaisesti ra-
21052:                                                      kennushankkeen suunnittelussa. Varautumiseen
21053:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      veivoittaminen voi tarpeettomasti nostaa raken-
21054:        ryhtyä, että pien- ja rivitalojen uudisra-    nuskustannuksia. Kaukolämpöön siirtyminen
21055:        kentamisessa ja peruskorjauksissa läm-        jälkeenpäin vaatii aina lisäkustannuksia, vaikka
21056:        mitysjärjestelmäksi valittaisiin vesikes-     rakennuksessa olisikin vesikeskuslämmitys.
21057:        kuslämmitysratkaisu, jokamahdollistaisi       Kustannuksia aiheutuu mm. liittymismaksusta,
21058:        eri polttoaineiden ja myös sähkön käytön      kaukolämmönvaihtimen hankinnasta ja verkos-
21059:        ja jonka avulla kiinteistöjen tekninen val-   ton säätölaitteista.
21060:        mius liittyä myöhemmin kaukolämpö-               Rakennuslupatilaston mukaan uusien pienta-
21061:        verkkoon paranisi?                            lojen lä~_mitystapana on sähkö noin 70 %:ssa
21062:                                                      taloista. Oljyn, kaukolämmön ja puun osuus on
21063:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kunkin noin 10 %. Uusissa rivitaloissa kauko-
21064: vasti seuraavaa:                                     lämmön osuus on 1990-luvulla noussut ja on
21065:                                                      viime aikoina ollut noin 60 %. Sähkön osuus
21066:    Maamme energiateknologian taso on lämmi-          uusissa rivitaloissa on noin 25 % ja öljyn noin
21067: tysmuotojen välisen kilpailun, lämmitystavan         15%.
21068: yleensä vapaan valinnan sekä tutkimuksen ja             Pientaloissa ovat sähkölämmityksen rinnalla
21069: tuotekehityksen johdosta kansainvälisestikin         yleistyneet myös perinteiset puuta polttavat tuli-
21070: korkeatasoista. Erityyppisissä rakennuskohteis-      sijat. Kolmessa sähkölämmitystalossa neljästä
21071: sa on eri lämmitystapojen parhaita puolia voitu      on jokin tulisija. Yleisimmät tulisijat ovat varaa-
21072: hyödyntää edullisesti. Valtioneuvoston 21.12.        va takka ja puuliesi. Näiden käytöllä voidaan
21073: 1995 tekemä periaatepäätös energiapolitiikasta       pienentää omakotitalon sähkönkulutuksen
21074: korostaa avointen markkinoiden toimintaa. Ni-        huipputehoa 1-2 kW. 1980-luvulta lähtien kah-
21075: menomaan pientaloissa- oman talon rakentaji-         dessa pientalossa kolmesta on vähintään kaksi
21076: na- asukkaat voivat valita lämmitystaparatkai-       erityyppistä tulisijaa.
21077: sunsa tarpeidensa, mieltymystensä ja mahdolli-          Valtioneuvoston periaatepäätös energiapoli-
21078: suuksiensa mukaan.                                   tiikasta painottaa bioenergian ja muun uusiutu-
21079:    Suomen rakennuskannasta noin 45 % lämmi-          van energian asemaa energiateknologian tutki-
21080: tetään kaukolämmöllä. Lämmöntuotannosta              mus- ja kaupallistamistyössä. Erityisesti puun
21081: noin 75% tuotetaan kaukolämmön ja sähkön             energiakäyttöä lisätään. Vesikeskuslämmityksen
21082: yhteistuotantolaitoksissa. Näin tuotetun kauko-      hyödyntäminen näillä energialähteillä on eräs
21083: lämmön edut ovat myös ympäristönäkökohtien           luonteva ratkaisu.
21084: kannalta merkittävät. Esimerkiksi pääkaupun-            Valtioneuvosto antoi 1.2.1996 päätöksen (71/
21085: kiseudulla on yhteiskuntailma puhdistunut oleel-     96) rakennusten korjausavustusten jakoperus-
21086: lisesti rakennusten siirryttyä pääosin kaukoläm-     teista. Päätöksellä on mm. vesikeskuslämmitys-
21087: mön piiriin. Yhdistetyllä sähkön ja lämmön tuo-      järjestelmän korjauksia pyritty tehostamaan
21088: tannolla on myös merkittäviä energiapolittisia       myöntämällä patteriverkoston perussäätöön ja
21089: etuja paremman energiahyötysuhteen kautta.           siihen liittyviin venttiilikorjauksiin korotettua
21090: Jos kunta luovuttaa tontin, kunnalla on mahdol-      20 %:n avustusta hyväksytyistä korjauskustan-
21091: lisuus sopia siinä yhteydessä myös lämmitysta-       nuksista asunto-osakeyhtiöille.
21092: vasta. Harvaan rakennetulla pientaloalueena             Suomen rakentamismääräyskokoelmassa an-
21093: kaukolämmön kilpailukyky ei ole yhtä hyvä tar-       nettujen rakennusten lämmöneristysvaatimus-
21094:                                          KK 126/1996 vp                                           3
21095: 
21096: ten johdosta nykyrakennukset ovat energiate-          Rakennuslain kokonaisuudistuksen yhteydes-
21097: hokkaita. Valtioneuvoston periaatepäätöksen        sä selvitetään myös mahdollisuuksia tiivistää yh-
21098: mukaisesti tavoitteena on edelleen energiankulu-   dyskuntarakennetta. Samassa yhteydessä on tar-
21099: tuksen vähentäminen 10-15 %:lla vuoteen 2010       peen tutkia ympäristönsuojelun ja energiatalou-
21100: mennessä verrattuna kehitykseen ilman näitä        den kannalta parempien lämmitysmuotojen, ku-
21101: säästötoimenpiteitä.                               ten kaukolämmön, käyttöönoton edistämistä.
21102: 
21103:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1996
21104: 
21105:                                                             Ympäristöministeri Pekka Haavisto
21106: 4                                          KK 126/1996 vp
21107: 
21108: 
21109: 
21110: 
21111:                                         Tili Riksdagens Talman
21112: 
21113:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-    ofta att slutresultatet är gynnsamt både för den
21114: skriver har Ni, Fru Talman, tili vederbörande         boende och ur samhällets synvinkel.
21115: medlem av statsrådet översänt följande av riks-           En beredskap för fjärrvärmenät i tätorterna
21116: dagsman Matti Vanhanen undertecknade spörs-           måste övervägas från fall tili fall i samband med
21117: mål nr 126:                                           att byggnadsprojekten planeras. En förpliktelse
21118:                                                       tili en sådan beredskap kan lätt leda tili att bygg-
21119:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        nadskostnaderna stiger. En anslutning i efter-
21120:        ta för att det värmesystem som väljs för       hand tili fjärrvärmenätet för alltid med sig kost-
21121:        nya småhus och radhus och för ombygg-          nader, även om byggnaden redan har centralvär-
21122:        nad av sådana skall bli vattencentralvär-      me som bygger på vatten. Kostnaderna orsakas
21123:        me, vilket gör det möjligt att använda         bl.a. av anslutningsavgiften, anskaffningen av
21124:        olika slag av bränsle och också elektrici-     fjärrvärmeväxel och regulator för värmesyste-
21125:        tet, och vilket gör att det finns teknisk      met.
21126:        beredskap att senare ansluta fastigheter-          Statistiken över byggnadsloven visar att ca
21127:        na tili ett fjärrvärmenät?                     70 % av de nya husen värms med el. Olja, fjärr-
21128:                                                       värme och trä står för ca 10 % var. 1 nya radhus
21129:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         har fjärrvärmens andel under 1990-talet ökat och
21130: anföra följande:                                      på sistone varit ca 60 %. Elvärme har ca 25 %,
21131:                                                       olja ca 15 % av de nya radhusen.
21132:    Också internationellt ligger vår energiteknolo-        Jämsides med elvärmen har småhusen allt mer
21133: gi på en hög nivå tack vare konkurrensen mellan       allmänt också börjat ha traditionella eldstäder
21134: olika slag av uppvärmning, det faktum att vi har      för ved. Tre småhus av fyra har något slag av
21135: fritt vai mellan dem samt forskningen och pro-        e1dstad. De van1igaste är en värmelagrande ugn
21136: duktutvecklingen på området. 1 olika slags bygg-      och en vedspis. Med tillhjälp a v dem kan toppför-
21137: nadsprojekt har de bästa sidorna av olika upp-        brukningen av eli småhus minskas med l-2 k W.
21138: värmningssystem kunnat nyttjas förmånligt.            Sedan 1980-talet har två småhus av tre minst två
21139: Statsrådets principbeslut om energipolitiken          eldstäder av olika slag.
21140: 21.12.1995 betonar den fria marknadens funktio-           Statsrådets principbeslut om energipolitiken
21141: ner. Speciellt i småhus kan de boende- som ofta       betonar att forskningen och kommersialiserin-
21142: byggt själva - välja mellan olika slag av upp-        gen kring energiteknologi bör inriktas på bio-
21143: värmning beroende på behov, tycke och smak            energi och annan förnybar energi. Speciellt skall
21144: samt möjligheter.                                     trä tillvaratas som energiresurs. En naturlig lös-
21145:     Av byggnadsbeståndet i Finland har 45%            ning är att nyttja centralvärme som bygger på
21146: fjärrvärme. Av värmeproduktionen bygger ca            vatten och dessa energikällor.
21147: 75% på samproduktion av fjärrvärme och elek-               Statsrådet fattade 1.2.1996 ett beslut om för-
21148: tricitet. F ördelarna a v denna fjärrvärme är beak-   delningsgrunderna för understöd som beviljas
21149: tansvärda också med tanke på miljön. Tili exem-       för reparation av bostadsbyggnader och bostä-
21150: pel i huvudstadsregionen har luften blivit väsent-    der (71/96). Beslutet syftar tili att effektivera bl.a.
21151: ligt renare efter övergången tili fjärrvärme. Kom-    reparationer av centralvärmesystem som bygger
21152: biproduktion av el och värme innebär dessutom         på vatten. För grundläggande inställning av bat-
21153: avsevärda energipolitiska fördelar på grund av        terierna och därtill hörande reparation av venti-
21154: en högre nyttjandegrad för energin. Om kommu-         ler betalas till bostadsaktiebolalgen ett högre bi-
21155: nen tilihandahåller tomten, kan den samtidigt         drag om 20 % av de godkända reparationskost-
21156: ingå en överenskommelse om uppvärmningen. 1           naderna.
21157: glest bebyggda småhusområden är fjärrvärmen               På grund av de värmeisoleringskrav för bygg-
21158: inte lika konkurrenskraftig på grund av att den       nader som ingår i Finlands byggbestämmelse-
21159: kräver så långa rör. Kostnadseffektiviteten gör       samling är de nuvarande byggnaderna energief-
21160:                                           KK 126/1996 vp                                          5
21161: 
21162: fektiva. 1 enlighet med statsrådets principbeslut   allt effektivare arbeta för sådana typer av upp-
21163: är målet alltjämt att minska energifOrbrukningen    värmning i stil med fjärrvärme som kan rekom-
21164: med 10-15% fram tili år 2010.                       menderas med tanke på miljön och energihus-
21165:    1samband med den övergripande revideringen       hållningen.
21166: av byggnadslagen undersöks möjligheterna att
21167: 
21168:      Helsingforsden 25 mars 1996
21169: 
21170:                                                                    Miljöminister Pekka Haavisto
21171:                                                KK 127/1996 vp
21172: 
21173: Kirjallinen kysymys 127
21174: 
21175: 
21176: 
21177: 
21178:                                      Markku Vuorensola /kesk ym.: Vanhojen sopimusten noudattami-
21179:                                         sesta maataloustuotannosta luopumiseksi
21180: 
21181: 
21182:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
21183: 
21184:    Valtiovalta teki 1980-luvun loppupuolella             miellyttävän yllätyksen. Melan päätöksellä
21185: maatalousyrittäjien kanssa maataloustuotan-              sukupolvenvaihdoseläke ei jatkukaan uusien
21186: nosta luopumissitoumuksia. Kyseessä oli yleensä          jatkamiskelpoisuussäännösten mukaan, eikä
21187: sopimus, jossa maataloustuotanto sitouduttiin            tilaa voida rahoittaa maaseutuelinkeinolain
21188: lopettamaan väliaikaisesti useaksi vuodeksi.             mukaisin ehdoin joko kannattavuuden tai mui-
21189:    Hyvin usein luopumissopimukseen liittyi siir-         den syiden johdosta.
21190: tyminen sukupolvenvaihdoseläkkeelle sekä sopi-               Yksityisen kansalaisen kannalta kyse on
21191: mus mahdollisesta tilan jatkajasta. Kyseisen so-         oikeusturvasta valtion kanssa tehdyissä sopi-
21192: pimuksen osapuolina olivat valtiovalta (maaseu-          muksissa. Voidaanko sopimusten ja sitoumusten
21193: tuelinkeinopiiri), Mela ja kyseessä oleva maa-           tulkintaa muuttaa yksipuolisesti ja poiketen
21194: talousyrittäjä.                                          siitä, mihin osapuolet ovat sopimushetkellä si-
21195:    Sitoumussopimuksen ehtoihin kuului mm. se,            toutuneet?
21196: että peltoa ei tilalta saa myydä eikä muutoin                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21197: luovuttaa toiselle. Se voidaan kuitenkin myydä           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21198: lisäalueeksi yksityiselle viljelijälle tai maatilalain   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21199: tarkoittamalle tilanpidon jatkajalle sopimus-            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21200: kauden jälkeen. Mikäli tila on jatkamiskelpoi-
21201: nen, se voidaan luovuttaa henkilölle, joka täyttää                 Miten Hallitus perustelee valtiovallan
21202: sukupolvenvaihdoseläkesäännösten luovutuk-                      yksipuolisia, sopimuksien tulkintaan liit-
21203: sensaajalle asettamat edellytykset.                             tyviä muutoksia, ja
21204:    Myöhemmin on kuitenkin käynyt ilmi, että                        miten kansalainen voijatkossa luottaa
21205: valtiovalta on omalta osaltaan lainsäädännön                    valtiovallan kanssa tehtäviin sopimuk-
21206: muuttuessa muuttanut myös tulkintaansa. Täl-                    siin?
21207: löin varsin moni sopimuksen tehnyt kokee epä-
21208: 
21209:      Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1996
21210: 
21211:           Markku Vuorensola /kesk           Eero Lämsä /kesk                Timo Kalli /kesk
21212:           Aulis Ranta-Muotio /kesk          Juha Korkeaoja /kesk            Kyösti Karjula /kesk
21213: 
21214: 
21215: 
21216: 
21217: 260017
21218: 2                                          KK 127/1996 vp
21219: 
21220: 
21221: 
21222: 
21223:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
21224: 
21225:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kelpoisuus luopumiseläkelain (1304/90) voi-
21226: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        maantulosäännöksen nojalla arvioidaan maa-
21227: olette 1 päivänä maaliskuuta 1996 päivätyn kir-      seutuelinkeinolain mukaisesti. Vakuutusoikeu-
21228: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     den kannan mukaan myös ennen 1.1.1991 annet-
21229: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Markku Vuo-       tujen MA-sitoumusten alaisten peltojen luovutus
21230: rensolan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      yksityiselle viljelijälle lisämaaksi on sallittua
21231: sen n:o 127:                                         vain, jos luovutuksensaajalle lisämaaluovutuk-
21232:                                                      sen jälkeen muodostuu maatila, jolla maaseutu-
21233:            Miten Hallitus perustelee valtiovallan    elinkeinolain mukaan on edellytykset jatkuvan
21234:        yksipuolisia, sopimuksien tulkintaan liit-    kannattavan toiminnan harjoittamiseen.
21235:        tyviä muutoksia, ja                              Vakuutusoikeuden kannan mukaisesti on rat-
21236:            miten kansalainen voijatkossa luottaa     kaisuvalta luopumiseläkkeen myöntämisen jäl-
21237:        valtiovallan kanssa tehtäviin sopimuk-        keen myös maataloudellisten asioiden osalta
21238:        siin?                                         vain Melalla (LUEL 16 § 1 mom.). Sitoumusten
21239:                                                      rikkomistapauksissa maatalousviranomaiselta
21240:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          pyydettävä lausunto ei muodollisesti sido maa-
21241: taen seuraavaa:                                      talousyrittäjien eläkelaitosta eikä valitusasteita.
21242:                                                         Kysymyksessä viitataan myös siihen, että
21243:    Luopumiseläkelain (L UEL) 6 §:n mukaan            Melan päätöksellä sukupolvenvaihdoseläke ei
21244: maatilan omistaja on voinut luopua maatalou-         jatku uusien säännösten mukaan, eikä tilaa voida
21245: den harjoittamisesta, jos hän on antanut si-         rahoittaa maaseutuelinkeinolain mukaisin eh-
21246: toumuksen siitä, että hän ei käytä eikä vuokraa      doin joko kannattamattomuuden tai muiden
21247: maatilan peltoa eikä talousrakennuksia maata-        syiden johdosta. Sukupolvenvaihdoseläkettä
21248: loustuotantoon. Tämän ns. MA-sitoumuksen             myönnettäessä maatilan jatkamiskelpoisuus on
21249: mukaan jatkamiskelpoinen tila voidaan koko-          ratkaistu myöntöhetken tilanteen mukaan eivät-
21250: naisuudessaan luovuttaa kuuden vuoden kulut-         kä ehdot muutu myöhemmin. Spv-eläkkeen
21251: tua eläkkeen alkamisesta spv-eläkesäännösten         maksujatkuu muuttumattomana. Jatkaja on an-
21252: ehdot täyttävälle luovutuksensaajalle. Lisäksi si-   tanut jatkamissitoumuksen, jossa hän velvoit-
21253: toumus ei estä luovuttamasta tilan peltoja lisä-     tautuu pitämään luovutetun maatilan pirstomat-
21254: maaksi yksityiselle viljelijälle saman määräajan     tomana omistuksessaan sekä asumaan maatilalla
21255: jälkeen. Sallitun lisämaaluovutuksen edellytyk-      tai tarkoituksenmukaiseksi katsottavalla etäi-
21256: senä on LUEL:n mukaan, että luovutuksensaa-          syydellä siitä ja itse työhön osallistumalla harjoit-
21257: jan tila on ennestään jatkamiskelpoinen tai että     tamaan sillä maataloutta vähintään viiden vuo-
21258: se muodostuu jatkamiskelpoiseksi lisäalueen          den ajan eläkkeen alkamisesta.
21259: hankkimisen vuoksi. Tällainen luovutus ei aiheu-        Sukupolvenvaihdoseläkkeen jatkumisen osal-
21260: ta muutosta luopumiseläkkeen maksamiseen.            ta kysymyksessä lienee kuitenkin tarkoitettu
21261:    MA-sitoumuksen alaisten peltojen myynti           edellä selostettua LUEL:n 12 a §:ssä tarkoitettua
21262: kuuden vuoden kuluttua eläkkeen alkamisesta          jatkamiskelpoisen maatilan spv-luovutusta.
21263: lisäalueeksi yksityiselle jatkamiskelpoisen tai         Edellä esitetyn johdosta voidaan todeta, ettei
21264: siksi muodostuvan tilan viljelijälle voidaan         sopimusten ja sitoumusten tulkintaa ole muutet-
21265: LUEL:n päämäärien kannalta rinnastaa                 tu eikä ole poikettu siitä, mihin osapuolet ovat
21266: LUEL:n 12 a §:ssa tarkoitettuunjatkamiskelpoi-       sopimushetkellä sitoutuneet.
21267: sen maatilan spv-luovutukseen, jonka jatkamis-
21268: 
21269:      Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1996
21270: 
21271:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
21272:                                            KK 127/1996 vp                                             3
21273: 
21274: 
21275: 
21276: 
21277:                                        Tili Riksdagens Talman
21278: 
21279:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     bedöms i enlighet med landsbygdsnäringslagen.
21280: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den      Enligt försäkringsdomstolens ståndpunkt är det
21281: 1 mars 1996 tili vederbörande medlem av statsrå-     också tiliåtet att överlåta en åker som berörs av
21282: det översänt följande av riksdagsman Markku          en MA-förbindelse, som ingåtts före den 1janua-
21283: Vuorensola m.fl. undertecknade spörsmål nr           ri 1991, tili en enskild odlare som tillskottsområ-
21284: 127:                                                 de endast om överlåtelsetagaren efter överlåtel-
21285:            Hur motiverar Regeringen statens en-      sen av tillskottsområdet får en brukningsenhet
21286:         sidiga ändring av tolkningen av avtal och    där det finns förutsättning för en kontinuerlig,
21287:             hur kan medborgarna i framtiden Iita     lönsam verksamhet enligt landsbygdsnäringsla-
21288:         på avtal som ingås med staten?               gen.
21289:                                                          I enlighet med försäkringsdomstolens stånd-
21290:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        punkt är det endast LPA som efter det att avträ-
21291: anföra följande:                                     delsepension har beviljats har avgöranderätten
21292:                                                      också i fråga om jordbruksärenden ( 16 § 1 mom.
21293:    Enligt 6 § lagen om avträdelsepension (AV-        AVTRPL). Det utlåtande som begärs av jord-
21294: TRPL) har en brukningsenhets ägare kunnat av-        bmksmyndigheterna när en förbindelse har bru-
21295: stå från att bedrivajordbruk om han har förbun-      tits binder inte formellt lantbruksföretagarnas
21296: dit sig att varken använda elier arrendera ut        pensionsanstalt eller besvärsinstanserna.
21297: brukningsenhetens åkrar elier ekonomibyggna-             I spörsmålet hänvisas också tili att genera-
21298: der för jordbruksproduktion. Enligt en sådan s.k.    tionsväxlingspensionen genom LPA:s beslut inte
21299: MA-förbindelse kan en fortbeståndsduglig bruk-       fortsätter enligt de nya stadgandena och att bruk-
21300: ningsenhet i sin helhet överlåtas sex år efter att   ningsenheten inte kan finansieras enligt villkoren
21301: pensionen börjat tili en överlåtelsetagare som       i landsbygdsnäringslagen antingen på grund av
21302: uppfylier vilikoren i gev-pensionsstadgandena.       olönsamhet eller av andra orsaker. Vid beviljan-
21303: Dessutom hindrar förbindelsen inte överlåtelse       de av generationsväxlingspension har bruknings-
21304: av enhetens åkrar till en enskild odlare som till-   enhetens fortbeståndsduglighet bestämts på ba-
21305: skottsområde sedan samma tid förflutit. Enligt       sis av den rådande situationen och villkoren änd-
21306: A VTRPL är förutsättningen för överlåtelse av        ras inte senare. Betalningen av gev-pension fort-
21307: tillskottsområde att överlåtelsetagarens bruk-       sätter som förr. Överlåtelsetagaren har ingått eri
21308: ningsenhet redan tidigare är fortbeståndsduglig      förbindelse där han förbinder sig att hålla bruk-
21309: eller att den blir fortbeståndsduglig på grund av    ningsenheten obruten i sin ägo samt att bo på
21310: att tillskottsområdet förvärvas. En sådan överlå-    enheten eller på ändamålsenligt avstånd därifrån
21311: telse föranleder inte några ändringar i betalning-   och att genom att själv del ta i arbetet idka jord-
21312: en av avträdelsepension.                             bruk under minst fem år efter det pensionen bör-
21313:     Om en åker som berörs av en MA-förbindelse       jade.
21314: efter sex år från det pensionen började säljs som        Med fortsatt generationsväxlingspension tor-
21315: tillskottsområde tili en enskild odlares fortbe-     de dock i spörsmålet ha avsetts en sådan ovan
21316: ståndsdugliga brukningsenhet eller så att bruk-      beskriven gev-överlåtelse av fortbeståndsduglig
21317: ningsenheten blir fortbeståndsduglig kan det         brukningsenhet som avses i 12 a § A VTRPL.
21318: med tanke på målen för A VTRPL jämställas med            Med stöd av vad som anförts ovan kan det
21319: i 12 a § AVTRPL avsedd gev-överlåtelse av fort-      framhållas att tolkningen av avtalen och förbin-
21320: beståndsduglig brukningsenhet, vars fortbe-          delserna inte har ändrats och att man inte har
21321: ståndsduglighet med stöd av ikraftträdelsestad-      avvikit från det som parterna förband sig tili då
21322: gandet i lagen om avträdelsepension (1 304/90)       de ingick avtalet.
21323: 
21324:        Helsingforsden 14 mars 1996
21325: 
21326:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
21327:                             j
21328:                             j
21329:                         j
21330:                         j
21331:                     j
21332:                     j
21333:                 j
21334:                 j
21335:             j
21336:             j
21337:         j
21338:         j
21339:     j
21340:     j
21341: j
21342: j
21343:                                            KK 128/1996 vp
21344: 
21345: Kirjallinen kysymys 128
21346: 
21347: 
21348: 
21349: 
21350:                                   Timo Laaksonen /vas ym.: Työmarkkinatukilain soveltamisesta
21351:                                        18-19-vuotiaisiin abiturientteihin
21352: 
21353: 
21354:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
21355: 
21356:     Kuluvan vuoden alussa saatettiin voimaan         le. Nämä ehdot voivat nyt esillä olevan sosiaali-
21357: työmarkkinatukilain muutokset, jotka koskivat        sen riskitilanteen, työttömyyden, luonteen huo-
21358: alle 20-vuotiaita ilman ammatillista koulutusta      mioon ottaen hyvin rakentua sen varaan, että
21359: olevia. Laki säädettiin perustuslakivaliokunnan      asianomainen itse aktiivisesti myötävaikuttaa
21360: korjaamassa (PeVL 17/1995 vp- HE 172/1995            sellaisiin toimiin, jotka viime kädessä ovat
21361: vp) muodossa niin, että ammatillista koulutusta      omiaan edistämään hänen työkykynsä ylläpitä-
21362: vailla olevat ensi kertaa työmarkkinoille tulevat,   mistäja työllistymistä. Valiokunta pitääkin mah-
21363: koulutukseen tai työharjoitteluun hakeutuvat         dollisena, että tuen saaminen lakiehdotuksen
21364: 18- ja 19-vuotiaat pääsevät hallituksen alkupe-      mukaisesti kytketään osallistumiseen lain tar-
21365: räisestä esityksestä poiketen ilman lain 16 §:n      koittamiin toimenpiteisiin, joiden asiayhteys
21366: mukaista odotusaikaa työmarkkinatuen piiriin,        työllistymisen yksilötason esteiden madaltami-
21367: mikäli heille ei ole määräajassa kyetty järjestä-    seen on ilmeinen.
21368: mään mahdollisuutta osallistua työmarkkinatu-             Ongelmaksi valtiosääntöoikeudellisessa ar-
21369: kilaissa mainittuun koulutukseen.                    vioinnissa kuitenkin muodostuu se, että puheena
21370:     Saamiemme tietojen mukaan tästä eduskun-         olevaan nuorten ryhmään kuuluvalle ei ehdotuk-
21371: nassa hallituksen esitykseen tehdystä muutokses-     sessa ole oikeudellisella tasolla taattu pääsyä 15
21372: ta huolimatta työministeriö edellyttää kaikkien      §:n 2 momentissa mainittujen toimenpiteiden pii-
21373: alle 20-vuotiaiden osallistuvan yhteishakuun sii-    riin. Vaikka tarkoituksena on samanaikaisesti
21374: tä riippumatta, ovatko kyseessä olevat nuoret        lisätä olennaisesti koulutuksen tarjontaa ja työ-
21375: yhteishaun määräaikana työnhakijoita vai eivät.      harjoittelupaikkoja, on hallitusmuodon 15 a §:n 2
21376: Ohjeiden seurauksena esimerkiksi 18-19-vuo-          momentin kannalta ensi sijassa merkityksellistä,
21377: tiaat kuluvan kevään abiturientit menettävät         että nuori henkilö jäisi työmarkkinatuen ulko-
21378: mahdollisesti syksyllä - jos eivät esimerkiksi       puolelle, jos hän ei ole omasta halukkuudestaan
21379: tule valituiksi korkeakouluun- oikeuden saada        huolimatta päässyt osallistumaan koulutukseen
21380: työmarkkinatukea ilman odotusaikaa, jolleivät        tai muihin vastaaviin toimiin.
21381:  ole "varmuuden vuoksi" osallistuneet kevään              Valiokunnan käsityksen mukaan tällainen
21382:  1996 keskiasteen oppilaitosten yhteishakuun.        mahdollisuus ei vanhempien elatusvelvollisuu-
21383:     Työministeriön laintulkinta on nähdäksemme       den tähden aiheuta 17-vuotiaiden kohdalla val-
21384: pahasti ristiriidassa perustuslakivaliokunnan        tiosääntöoikeudellista ongelmaa, mutta 18- ja
21385:  laista antaman lausunnon keskeisten tulkinta-       19-vuotiaiden aseman osalta se merkitsee perus-
21386:  premissien kanssa. Perustuslakivaliokunnan lau-     tuslain vastaisen väliinputoajaryhmän syntymis-
21387:  sunnossa (PeVL 17/1995 vp)- jossa hallituksen         .. "
21388:                                                      t a.
21389:  alkuperäistä esitystä muutettiin- koulutukseen           Lisäksi työministeriön soveltamisohjeet luo-
21390:  hakeutumisen ja työmarkkinatukietuuden väli-        vat nuoren kannalta vaikean oikeusturvaongel-
21391:  nen kytkentä purettiin ikäryhmässä 18-19-vuo-       man, jos häneltä edellytetään, että hänen tulee
21392:  tiaat. Tätä kantaa valiokunta perusteli muun        jälkikäteisesti, mahdollisesti paljonkin myöhem-
21393:  muassa seuraavasti:                                 min, osoittaa yhteishakuun osallistumisensa
21394:     "Valiokunta katsoo edellä esitettyyn viitaten,   työttömyysturvaa saadakseen. Aivan ilmeisesti
21395:  ettei hallitusmuoto sinänsä estä asettamasta eh-    suuri osa kevään 1996 ylioppilaskirjoituksiin
21396:  toja perustoimeentuloa turvaavan tuen saamisel-     osallistuvista abiturienteista ei ole tietoinen työ-
21397: 260017
21398: 2                                          KK 128/1996 vp
21399: 
21400: ministeriön laintulkintaohjeista, jotka rikkovat               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21401: heidän perusoikeussuojaansa perustuslakivalio-              ryhtyä, jotta työhallinnon työmarkkina-
21402: kunnan lausunnosta huolimatta.                              lakia koskevat sovellusohjeet saadaan
21403:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          korjatuksi perustuslakivaliokunnan lau-
21404: tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme                sunnon edellyttämällä tavalla ja niin, että
21405: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen                18-19-vuotiaille taataan heille kuuluva
21406: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                 oikeus työmarkkinatukeen?
21407: 
21408:      Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1996
21409: 
21410:          Timo Laaksonen /vas             Martti Korhonen /vas         Asko Apukka /vas
21411:          Kari Rajamäki /sd               Reijo Kallio /sd             Eila Rimmi /vas
21412:          Pirkko Peltomo /sd              Pentti Tiusanen /vas         Maija Rask /sd
21413:          Outi Ojala /vas                 Pekka Leppänen /vas          Jarmo Wahlström /vas
21414:          Kari Uotila /vas                Mikko Immonen /vas           Annika Lapintie /vas
21415:                    Iivo Polvi /vas                            Esko Seppänen /vas
21416:                                              KK 128/1996 vp                                             3
21417: 
21418: 
21419: 
21420:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
21421: 
21422:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tetty, työmarkkinatukilain nykyisin viiden kuu-
21423: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          kauden mittaista odotusaikaa sovelletaan kaik-
21424: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        kiin työmarkkinoille tuleviin ammatillista koulu-
21425: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo              tusta vailla oleviin henkilöihin iästä riippumatta.
21426: Laaksosen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-              Koulutusmahdollisuuksia on lain muutoksen
21427: myksen n:o 128:                                        yhteydessä lisätty. Nuoria on informoitu muu-
21428:                                                        toksen vaikutuksista sekä työvoimatoimiston
21429:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         että oppilaitosten opintoneuvojien toimesta.
21430:        ryhtyä, jotta työhallinnon työmarkkina-             Vuonna 1996 on tarjolla noin 100 000 amma-
21431:        lakia koskevat sovellusohjeet saadaan           tillisen koulutuksen aloituspaikkaa, määrältään
21432:        korjatuksi perustuslakivaliokunnan lau-         riittävästi siis kaikille työmarkkinatuen leikkaus-
21433:        sunnon edellyttämällä tavalla ja niin, että     ten piirissä oleville. Työmarkkinatukilain muu-
21434:        18-19-vuotiaille taataan heille kuuluva         toksen lähtökohtana on, että kaikki mahdolli-
21435:        oikeus työmarkkinatukeen?                       suudet koulutuksen hankkimiseksi tulee käyttää.
21436:                                                            Nuorelle, joka päättää koulunkäynnin kesä-
21437:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kuun alkupuolella, asetetaan viiden kuukauden
21438: vasti seuraavaa:                                       odotusaika, jonka päättyessä työvoimatoimisto
21439:                                                        tarkastaa, onko henkilö hakenut oppilaitokseen
21440:     Työmarkkinatuesta annetun lain muutoksella         tai osallistunut työharjoitteluun. Tällöin selvite-
21441: alle 20-vuotiaiden ammatillista koulutusta vailla      tään, onko nuori osallistunut yhteisvalintaan,
21442: olevien nuorten oikeutta työmarkkinatuen saan-         hakenut korkeakouluun tai elokuussa täytettä-
21443: tiin rajoitettiin. Työmarkkinatukilain voimassa        viksi tuleviin peruutuspaikkoihin. Kevään yh-
21444: olevan 15 §:n mukaan tällaisen henkilön työ-           teisvalintaan osallistumalla nuorella on luonnol-
21445: markkinatukioikeus määräytyy seuraavasti:              lisesti mahdollisuus valita laajemmasta koulu-
21446:     1) 17-vuotiaalla on oikeus työmarkkinatukeen       tusvalikoimasta itselleen sopiva ala kuin peruu-
21447: ainoastaan siltä ajalta, kun hän osallistuu työ-       tuspaikkojen osalta.
21448: markkinatukilaissa tarkoitettuihin työvoimapo-             Perustuslakivaliokunnan edellyttämällä muu-
21449: liittisiin toimenpiteisiin. Niiden 17-vuotiaiden,      toksella on haluttu turvata työmarkkinatuen
21450: jotka saivat ennen lainmuutosta työmarkkina-           saanti tapauksissa, joissa henkilöllä ei ole koh-
21451: tukea, oikeus tukeen lakkasi 1.1.1996, elleivät he     tuullisessa ajassa- odotasajan kuluessa- mah-
21452: tällöin olleet työharjoittelun tai muun työvoima-      dollisuutta päästä koulutukseen.
21453: poliittisen toimenpiteen piirissä.                         Kansaneläkelaitos antaa työvoimaviranomai-
21454:     2) 18-19-vuotiailla on oikeus työmarkkina-         sen työvoimapoliittisen lausunnon perusteella
21455: tukeen työvoimapoliittisten toimenpiteiden ajal-       työmarkkinatuen myöntämistä, epäämistä ja ta-
21456: ta. Lisäksi heillä on oikeus tukeen työttömyys-        kaisinperintää koskevassa asiassa kirjallisen pää-
21457: ajalta odotusajan jälkeen, jolleivät he lain voi-      töksen, johon tyytymättömällä on mahdollisuus
21458: massa ollessa ole kieltäytyneet työstä, työvoima-      hakea siihen muutosta ensimmäisenä valitusas-
21459: poliittisesta toimenpiteestä tai ammatillisesta        teena työttömyysturvalautakunnalta ja toisena
21460: koulutuksesta, joka oikeuttaa opintotukilain           vakuutusoikeudelta kirjallisella valituksella 30
21461: mukaisiin etuuksiin, taikka jättäneet hakeutu-         päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan.
21462:  matta ammatilliseen koulutukseen.                         Työministeriöllä ei ole ilman nimenomaista
21463:     Seurauksena kieltäytymisestä tai koulutuk-         lainsäädännössä annettua valtuutusta mahdolli-
21464:  seen hakeutumattajättämisestä on työmarkkina-         suutta antaa työmarkkinatukilain osalta sovelta-
21465:  tuen menetys työttömyysajalta siihen saakka,          misohjeita. Työhallintoa on luonnollisesti minis-
21466:  kunnes henkilö täyttää 20 vuotta tai esittää selvi-   teriön toimesta informoitu työmarkkinatukilain
21467:  tyksen valmistumisestaan ammattiin.                   uudistuksen osalta säännösten sisällöstä sekäjär-
21468:     Toisin kuin kirjallisessa kysymyksessä on esi-     jestetty niiden osalta tarvittavaa koulutusta.
21469: 
21470:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1996
21471: 
21472:                                                                       Työministeri Liisa Jaakonsaari
21473: 4                                            KK 128/1996 vp
21474: 
21475: 
21476:                                           Tili Riksdagens Talman
21477: 
21478:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         oberoende av ålder på alla personer som söker sig
21479: ger har Ni Fru Ta1man, tili vederbörande med-           till arbetsmarknaden och som saknar yrkesut-
21480: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-        bildning.
21481: man Timo Laaksonen m.fl. undertecknade                      1 samband med lagändringen har möjligheter-
21482: spörsmå1 nr 128:                                        na till utbildning utökats. På såväl initiativ av
21483:                                                         såväl arbetskraftsbyråns som läroanstalternas
21484:            Vi1ka åtgärder avser Regeringen att          studiehandledare har de unga informerats om
21485:         vidta i syfte attjustera tillämpningsanvis-     effekterna av ändringen.
21486:         ningarna angående arbetsförvaltningens              År 1996 står cirka 100 000 nybörjarplatser
21487:         arbetsmarknads1ag en1igt grund1agsut-           inom yrkesutbildningen till förfogande, således
21488:         skottets utlåtande och så att personer i        kvantitativt tillräckligt för alla som omfattas av
21489:         å1dern 18-19 år garanteras den rätt tili        nedskärningen av arbetsmarknadsstödet. Änd-
21490:         arbetsmarknadsstöd som de är berättiga-         ringen av lagen om arbetsmarknadsstöd har sin
21491:         de till?                                        utgångspunkt i att alla möjligheter till att skaffa
21492:                                                         utbildning skall användas.
21493:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt               En ung person som avslutar sin skolgång i
21494: anföra fö1jande:                                        början av juni ställs inför en fem månaders vänte-
21495:                                                         tid. När denna tid går ut kontrollerar arbets-
21496:    Genom ändringen av 1agen om arbetsmark-              kraftsbyrån om personen i fråga sökt till en läro-
21497: nadsstöd begränsades rätten till arbetsmark-            anstalt eller deltagit i arbetspraktik. Därvid ut-
21498: nadsstöd för personer under 20 år som saknar            reds om personen deltagit i den gemensamma
21499: yrkesutbi1dning. Enligt gällande 15 § 1agen om          antagningen, sökt tili högskola eller tili de annul-
21500: arbetsmarknadsstöd bestäms rätten tili arbets-          leringsplatser som fylls i augusti. Genom att del ta
21501: marknadsstöd för ifrågavarande personer enligt          i den gemensamma antagningen på våren har
21502: fö1jande:                                               personen naturligtvis möjlighet att välja lämplig
21503:    1) 17-åringar har rätt tili arbetsmarknadsstöd       bransch ur ett större urval än i fråga om annulle-
21504: endast för den tid under viiken dessa deltar i de i     ringsplatser.
21505: lagen om arbetsmarknadsstöd avsedda syssel-                 Med den ändring som grundlagsutskottet för-
21506: sättningspolitiska åtgärderna. 1 fråga om de 17-        utsatt har man velat trygga tillgången till arbets-
21507: åringar som före lagändringen fick arbetsmark-          marknadsstöd i de fall då personen inte inom
21508: nadsstöd, gick rätten till stöd ut 1.1.1996, om de      rimlig tid - väntetiden - har möjlighet att på-
21509: inte då var i arbetspraktik eller föremål för annan     börja sin utbildning.
21510: arbetskraftspolitisk åtgärd.                                Folkpensionsanstalten ger på basis av arbets-
21511:    2) 18-19-åringar har rätt tili arbetsmark-           kraftsmyndighetens arbetskraftspolitiska utlå-
21512: nadsstöd under den tid arbetskraftspolitiska åt-        tande ett skriftligt beslut angående beviljande,
21513: gärder pågår. Dessutom har de rätt till stöd för        förvägrande och återkrav av arbetsmarknads-
21514: arbetslöshetstiden eller väntetiden, om de inte         stöd. Den som är missnöjd med beslutet har möj-
21515: under lagens giltighetstid har vägrat arbeta, väg-      lighet att genom skriftliga besvär söka ändring i
21516: rat delta i en arbetskraftspolitisk åtgärd eller        det inom trettio dagar efter att ändringssökanden
21517: sådan yrkesutbildning som ger rätt till förmåner        fått del av beslutet hos arbetslöshetsnämnden i
21518: enligt lagen om studiestöd eller låtit bli att söka     första instans och hos försäkringsrätten i andra
21519: sig till yrkesutbildning.                               instans.
21520:    Följden av vägran eller av att inte söka sig till        Arbetsministeriet har inte någon möjlighet att
21521: utbildning är antingen förlust av arbetsmark-           utan en uttrycklig fullmakt i lagstiftningen utfår-
21522: nadsstöd under arbetslöshetstiden tills personen        da tillämpningsanvisningar angående lagen om
21523: fyller 20 år eller visar upp ett intyg över yrkesexa-   arbetsmarknadsstöd. På ministeriets initiativ har
21524: men.                                                    arbetsförvaltningen i samband med reformen av
21525:    Med avvikelse från vad som har framförts i det       lagen om arbetsmarknadsstöd naturligtvis infor-
21526: skriftliga spörsmålet tillämpas en fem månaders         merats om innehållet i stadgandena och behövlig
21527: väntetid enligt lagen om arbetsmarknadsstöd             utbildning har ordnats.
21528:      Helsingfors den 25 mars 1996
21529: 
21530:                                                                      Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
21531:                                               KK 129/1996 vp
21532: 
21533: Kirjallinen kysymys 129
21534: 
21535: 
21536: 
21537: 
21538:                                     Pentti Tiusanen /vas ym.: Kevyen liikenteen turvallisuudesta ja
21539:                                        jalankulkijan väistämisvelvollisuudesta
21540: 
21541: 
21542:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
21543: 
21544:     Tieliikennelain 40 §:n 4 momentin mukaan                Onnettomuusriskiä voidaan vähentää huoleh-
21545: jalankulkijanon käytettävä vasenta reunaa kul-          timalla pyöräilykaistojen ja -teiden riittävän sel-
21546: kiessaan ajoradalla, jollei oikean reunan käyttä-       västä merkitseruisestä ja mahdollisuuksien mu-
21547: minen ole kulkureitin tai muiden syiden vuoksi          kaan siitä, että ne rakennetaanjalankulkuväylis-
21548: turvallisempaa. Tämä on varmasti kansalaisten           tä erillisiksi. Useinkaan erillisiä väyliä ei kyetä
21549: yleisimmin tuntema liikennesääntö, ja voikin            rakentamaan, jolloin väistämissääntöjen merki-
21550: olettaa, että ihmiset noudattavat tätä sääntöä          tys liikenneturvallisuuden kannalta korostuu.
21551: lähes vaistomaisesti.                                       Mielestämme olisi harkittava jalankulkulii-
21552:     Hiukan yllättävää on, että tieliikennelain sa-      kenteen väistämissääntöjen yhdenmukaistamis-
21553: man säännöksen edellisen momentin mukaanja-             ta niin, että kaikissa tapauksissa jalankulkijan
21554: lankulkijan on jalkakäytävällä, pyörätiellä ja          väistämisvelvollisuus vastaantulevaan jalankul-
21555:  suojatiellä yleensä kuljettava sen oikeanpuolei-       ku- ja pyöräliikenteeseen nähden osoitettaisiin
21556:  sella osalla sekä sivuutettava vastaantuleva ja-       vasemmalta puolelta, koskajalankulkijan on toi-
21557:  lankulkija oikealta ja ohitettava edellä kulkeva       mittava tämän säännön mukaan myös kulkies-
21558:  vasemmalta. Usein epäselvää on se, mikä kaista         saan jalkakäytävättömän ajoradan reunassa vas-
21559: jalkakäytävästä kuuluu pyörätiehen ja mikä on           taantulevaan ajoneuvoliikenteeseen nähden.
21560:  tarkoitettu jalankulkijoille. Sivuuttamissääntö,       Säännöksen muuttamisella tällä tavoin paran-
21561:  mikäli sitä sovelletaan myös vastaantulevaan           nettaisiin liikenneturvallisuutta erityisesti tilan-
21562:  pyöräliikenteeseen, on jalankulkijan kannalta          teissa,jolloin on epäselvää, missä kohden pyörä-
21563:  täysin päinvastainen kuin jalankulkijaa koskeva        liikenteen väylä kulkee. Uskoisimme tällaisen
21564:  sääntö ajoradan reunassa kuljettaessa.                 muutoksen parantavan liikenneturvallisuutta.
21565:     Nykyisin on rakennettu paljon kevyen liiken-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21566:  teen väyliä, joita käyttävät myös polkupyörät ja       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21567:  mopot. Monissa kaupungeissa ja taajamissa ja-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21568:  lankulku- ja pyöräväylät on pyritty erottamaan         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21569:  opastein ja viivoin. Opasteiden puuttuessa pyö-
21570:  räilijöiden ja jalankulkijoiden ohjeiksi jäävät                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21571:  väistämissäännöt. Ihmisten lisätessä polkupyö-                 ryhtyä kevyen liikenteen onnettomuus-
21572:  rien käyttöä- mikä on sinänsä erittäin myöntei-                riskiä vähentääkseen?
21573:  nen asia - myös onnettomuusriski jalankulku-
21574:  väylillä lisääntyy erityisesti väistämistilanteissa.
21575: 
21576:       Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1996
21577: 
21578:           Pentti Tiusanen /vas          Eila Rimmi /vas             Veijo Puhjo /va-r
21579:           Mikko Kuoppa /va-r            Ilkka Joenpalo /sd          Pirkko Peltomo /sd
21580:           Arto Bryggare /sd             Annika Lapintie /vas        Mikko Immonen /vas
21581:                      Matti Saarinen /sd                     Martti Korhonen /vas
21582: 
21583: 
21584: 
21585: 
21586:  260017
21587: 2                                          KK 129/1996 vp
21588: 
21589: 
21590: 
21591: 
21592:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
21593: 
21594:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kartoittaa jalankulku-, polkupyörä- ja mopolii-
21595: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kenteen asemaa ja velvollisuuksia koskevien lii-
21596: olette toimittanut valtioneuvo~t'"'ll asianomaisen   kennesääntöjen muutostarpeet ja tältä pohjalta
21597: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-     laatia ehdotukset tarpeellisiksi muutoksiksi tielii-
21598: sasen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       kennelainsäädäntöön.
21599: n:o 129:                                                 Työryhmän ensisijaisena tavoitteena on lii-
21600:                                                      kenneturvallisuuden parantaminen kevyessä lii-
21601:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       kenteessä. Työryhmä on käsitellyt mm. jalankul-
21602:        ryhtyä kevyen liikenteen onnettomuus-         kijoiden asemaan liittyviä ongelmia kevyen lii-
21603:        riskiä vähentääkseen?                         kenteen väylillä ja samalla myös niitä asiakysy-
21604:                                                      myksiä,joita kirjallisessa kysymyksessä on esitet-
21605:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ty.
21606: vasti seuraavaa:                                         Työryhmän mietintö valmistuu lähiaikoina,
21607:                                                      minkä jälkeen liikenneministeriö ryhtyy välittö-
21608:    Liikenneministeriö asetti 2 päivänä touko-        mästi jatkotoimiin tarpeellisten muutosten ai-
21609: kuuta 1995 liikenteen eri sektoreita monipuoli-      kaansaamiseksi tieliikennelainsäädäntöön.
21610: sesti edustavan työryhmän, jonka tehtävänä on
21611: 
21612:      Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1996
21613:                                                                Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
21614:                                           KK 129/1996 vp                                              3
21615: 
21616: 
21617: 
21618: 
21619:                                       Ti/1 Riksdagens Talman
21620: 
21621:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     gar-, cykel- och mopedtrafikens ställning och
21622: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-      skyldigheter och att utgående från detta utarbeta
21623: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-    förslag tili behövliga ändringar i vägtrafiklag-
21624: man Pentti Tiusanen m.fl. undertecknade spörs-      stiftningen. 1 arbetsgruppen är olika sektorer
21625: mål nr 129:                                         inom trafiken företrädda.
21626:                                                        Arbetsgruppens primära mål är att förbättra
21627:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      trafiksäkerheten i den lätta trafiken. Arbetsgrup-
21628:        ta för att minska risken för olyckor i den   pen har behandlat bl.a. de problem som är för-
21629:        lätta trafiken?                              knippade med fotgängarnas ställning på lederna
21630:                                                     för lätt trafik och samtidigt också de sakfrågor
21631:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       som anges i spörsmålet.
21632: anföra följande:                                        Arbetsgruppens betänkande blir fårdigt inom
21633:                                                     kort och efter det vidtar trafikministeriet omedel-
21634:   Trafikministeriet tillsatte den 2 maj 1995 en     bart fortsatta åtgärder för att få tili stånd behöv-
21635: arbetsgrupp med uppgift att kartlägga behovet       liga ändringar i vägtrafiklagstiftningen.
21636: av ändringar i de trafikregler som gäller fotgän-
21637: 
21638:      Helsingfors den 22 mars 1996
21639:                                                                 Trafikminister Tuula Linnainmaa
21640:                                            KK 130/1996 vp
21641: 
21642: Kirjallinen kysymys 130
21643: 
21644: 
21645: 
21646: 
21647:                                   Esko Seppänen /vas: Pudasjärven voimalalle varattujen turvesoiden
21648:                                        käyttöönotosta
21649: 
21650: 
21651:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
21652: 
21653:    Turvetuotanto lisää ja parantaa maamme               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21654: energiaomavaraisuutta. Turve on hyödyllinen ja       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21655: tarpeellinen polttoaine riippumatta siitä, tulki-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21656: taanko se fossiiliseksi vai uusiutuvaksi luonnon-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21657: varaksi.
21658:    Aikoinaan on tehty päätös siitä, että Pudasjär-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21659: velle rakennetaan turvevoimala. Sitä ei ole kui-            ryhtyä sen "syväjäähdytetyn" tilanteen
21660: tenkaan rakennettu. Voimalan käyttöön on va-                purkamiseksi, jonka perusteella Pudas-
21661: rattu noin 2 000 hehtaarin suoalueet, joita ei nyt          järven turvevoimalaa varten varattuja
21662: kuitenkaan voida käyttää hyväksi muiden turve-              soita ei nyt saa käyttää polttoainetuotan-
21663: voimaloiden polttoainetuotantoon.                           toon?
21664: 
21665:      Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1996
21666:                                          Esko Seppänen /vas
21667: 
21668: 
21669: 
21670: 
21671:  260017
21672: 2                                           KK 130/1996 vp
21673: 
21674: 
21675: 
21676: 
21677:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
21678: 
21679:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ruispäätöksen tekemiseen. Näitä Pudasjärven
21680: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          voimalaan eri tavoin kytkettyjä toimia olivat
21681: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        mm. kauppa- ja teollisuusministeriön myöntä-
21682: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko Sep-         mät edulliset valtion lainat soiden ostoon, metsä-
21683: päsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         hallituksen tekemät pitkäaikaiset suonvuokraso-
21684:  130:                                                  pimukset, turvesoiden alkukuivatus kokonaan
21685:                                                        työllisyysvaroin Oulun vesi- ja ympäristöpiirin
21686:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         toimesta sekä turvesoiden kuivatus ja kunnostus
21687:        ryhtyä sen "syväjäähdytetyn" tilanteen          osittain työllisyysvaroin turvetuottajien toimes-
21688:        purkamiseksi, jonka perusteella Pudas-          ta.
21689:        järven turvevoimalaa varten varattuja               Edellä kuvatuissa toimissa sopimusosapuoli-
21690:        soita ei nyt saa käyttää polttoainetuotan-      na olivat valtion ao. edustajan lisäksi Vapa Oy,
21691:        toon?                                           Turveruukki Oy ja/tai Pudasjärven kunta, ja ne
21692:                                                        koskevat osaa Pudasjärven turvevoimalalle kaa-
21693:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           vaillusta 12 000 suohehtaarista. Koska sopimus-
21694: vasti seuraavaa:                                       ten lähtökohtana oli lisätä Pudasjärven turvevoi-
21695:                                                        malahankkeen toteuttamisedellytyksiä, oli sopi-
21696:    Pudasjärvelle kaavaillun, sähköteholtaan            mustoimet tarpeen osoittaa ja riittävästi sitoa
21697: noin 150 MW :n turvelauhdevoimalaitoksen 25-           kaavailtuun Pudasjärven turvevoimalaan edel-
21698: 30 vuoden polttoainehuollon turvaamiseen tar-          lyttäen, että hanke toteutuisi yritysten liiketoi-
21699: vittaisiin tuotantokelpoisia ja turvetuottajien tai    minnan kannalta kohtuullisen ajan kuluessa.
21700: kunnan hallinnassa olevia soita kaikkiaan              Tiedossa on koko ajan ollut myös se seikka, että
21701: 12 000-14 000 hehtaaria. Kerralla turvetuotan-         Pudasjärven lauhdevoimalan polttoainehuoltoa
21702: nossa tarvittaisiin noin puolet eli 6 000-7 000        varten tehdyt soiden hankinta- ja kunnostusin-
21703: hehtaaria (ns. ensimmäinen suokerta) ja loput          vestoinnit on mm. kuljetusmatkojen puolesta
21704: otettaisiin tuotantoon porrastetusti myöhem-           mahdollista hyödyntää pidemmällä aikavälillä
21705: min. Em. turvesoiden tulisi sijaita mahdollisim-       esim. Oulun ja Kemin kaukolämpö-ja vastapai-
21706: man lähellä (enintään 50-70 km:n etäisyydellä)         nevoimaloiden polttoturvehuollossa, jos Pudas-
21707: turvelauhdevoimalaa, jotta keskimääräiset kul-         järven turvelauhdevoimala ei toteutuisikaan.
21708: jetuskustannukset ja niiden mukana turpeen hin-        Valtion näkökulmasta on myös tärkeää, että em.
21709: ta jäisi alhaiseksi ja siten kilpailukykyiseksi mui-   suoinvestointeihin sidotut yritysten varat ja val-
21710: den polttoaineiden, etenkin rannikon suurten           tion avustukset saadaan mahdollisimman laajas-
21711: lauhdevoimaloiden kivihiilisähkön kanssa. Kau-         ti ja pian alueen työllisyyttä lisäävään hyötykäyt-
21712: kolämpövoimaloihin ja muihin vastapainevoi-            töön, eli että em. soiden kunnostusinvestoinnit
21713: maloihin turvetta kannattaa kuljettaa hieman           vietäisiin loppuun ja niiltä alettaisiin tuottaa kas-
21714: kauempaakin.                                           vavassa määrin polttoturvetta.
21715:    Pudasjärven turvelauhdevoimalahanketta ja               Pudasjärven turvevoimalan rakentamispää-
21716: sen toteuttamisedellytyksiä on viimeisten 10 vuo-      töstä ei ole syntynyt. Voimayhtiöt, joilla olisi
21717: den aikana selvitetty moneen kertaan ja eri näkö-      riittävät resurssit ja mahdollisuudet voimalan
21718: kulmista valtion, energiayhtiöiden ja kuntien ra-      toteuttamiseen ja käyttöön, eivät eri syistä ole
21719: hoituksella. Lisäksi eduskunnan kahden ponsi-          olleet halukkaita voimalaa rakentamaan. Kes-
21720: lausuman (v. 1986) ja Pudasjärven turvevoima-          keinen syy lienee turvelauhdevoimalainvestoin-
21721: laa koskevan valtioneuvoston päätöksen (helmi-         nin edelleenkin heikolta ja epävarmalta näyttävä
21722: kuu 1987) mukaisesti valtion toimesta on 1980-         kannattavuus. Mainittakoon, että Pudasjärven
21723: luvun lopulla ja 1990-luvun alussa toteutettu          turvevoimalahanketta on käsitelty useaan ottee-
21724: joukko konkreettisia toimenpiteitä, joiden ta-         seen myös hallituksen talouspoliittisessa ministe-
21725: voitteena oli luoda edellytykset jollekin voi-         rivaliokunnassa, viimeksi joulukuussa 1994.
21726: mayhtiölle Pudasjärven turvevoimalan rakenta-          Myöskään nykytilanteessa mikään ei viittaa voi-
21727:                                           KK 130/1996 vp                                              3
21728: 
21729: malan toteuttamiseen. Näin ollen Pudasjärven         denottoa toiseen sopimusosapuoleen ja neuvot-
21730: kunta, Vapo ja Turveruukki voivat kauppa- ja         teluja tämän kanssa.
21731: teollisuusministeriön käsityksen mukaan perus-          Edellä esitetyn mukaisesti ylivoimaisia esteitä
21732: tellusti harkita eriasteisin sopimuksin Pudasjär-    ei pitäisi olla, kun Pudasjärven voimalasoiden
21733: ven voimalahankkeeseen sidottujen soidensa tur-      haltijat harkitsevat ja neuvottelevat soittensa
21734: peen polttokäyttöä muissa kohteissa. Sopimus-        polttoturpeen käytöstä uusissa kohteissa. Näin
21735: ten ja sitoumusten ehdoista riippuen joidenkin       ollen myöskään hallituksen ei ole tarpeen ryhtyä
21736: soiden turpeiden käyttö muissa kulutuskohteissa      asiassa mihinkään erityisiin toimiin.
21737: saattaa kuitenkin edellyttää em. tahojen yhtey-
21738: 
21739:      Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1996
21740: 
21741:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
21742: 4                                            KK 130/1996 vp
21743: 
21744: 
21745: 
21746: 
21747:                                          Tili Riksdagens Talman
21748: 
21749:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            lades med kraftverket i Pudasjärvi, var bl.a. för-
21750: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande            månliga statliga lån som handels- och industrimi-
21751: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        nisteriet beviljade för inköp av myrar, långfristi-
21752: dagsman Esko Seppänen undertecknade spörs-             ga myrarrendeavtal som forststyrelsen ingick,
21753: mål nr 130:                                            primärtorrläggning av torvmyrar helt med sys-
21754:                                                        selsättningsmedel på åtgärd av vatten- och miljö-
21755:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-        distriktet i Uleåborg samt uttorkning och istånd-
21756:        sikt att vidta för att häva det "frysta" läge   sättning av torvmyrar delvis med sysselsättnings-
21757:        som gör att de myrar som har reserverats        medel på åtgärd av torvproducenterna.
21758:        för ett torvkraftverk i Pudasjärvi inte nu          Avtalsparter i de ovan beskrivna åtgärderna
21759:        får användas för bränsleproduktion?             var utöver vederbörande representant för staten
21760:                                                        också Vapo Oy, Turveruukki Oy och/eller Pu-
21761:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          dasjärvis kommun och åtgärderna gällde en del
21762: anföra följande:                                       av de 12 000 myrhektar som har planerats för
21763:                                                        torvkraftverket i Pudasjärvi. Eftersom utgångs-
21764:     För tryggande av bränsleförsörjningen under        punkten för avtalen var att öka förutsättningar-
21765: 25-30 år för det torvkondenskraftverk med en           na att realisera torvkraftverksprojektet i Pudas-
21766: eleffekt om ca 150 MW som har planerats i Pu-          järvi var det nödvändigt att avtalsåtgärderna rik-
21767: dasjärvi behövs totalt 12 000-14 000 hektar            tades till och tillräckligt bands vid det planerade
21768: myrar som är produktionsdugliga och innehas av         torvkraftverket i Pudasjärvi, förutsatt att projek-
21769: torvproducenterna eller kommunen. För samti-           tet realiserades inom en rimlig tid med tanke på
21770: dig torvproduktion behövs ca hälften, dvs.             företagens rörelse. Man har också hela tiden känt
21771: 6 000-7 000 hektar (en s.k. första myromgång)          till det faktum att det med tanke på transport-
21772: och resten tas stegvis i produktion senare. Ovan       sträckorna är möjligt att på längre sikt utnyttja
21773: nämnda torvmyrar bör ligga så nära torvkraft-          de investeringar i anskaffning och iståndsättning
21774: verket som möjligt (högst på 50-70 km avstånd)         av myrar som gjorts med tanke på bränsleförsörj-
21775: för att de genomsnittliga transportkostnaderna         ningen för kondenskraftverket i Pudasjärvi t.ex.
21776: och med dem torvens pris skall bli så låga som         för bränntorvsförsörjningen till fjärrvärme- och
21777: möjligt och därmed konkurrenskraftiga i förhål-        mottryckskraftverken i Uleåborg och Kemi, ifall
21778: lande till övriga bränslen, främst stenkolsel från     torvkondenskraftverket i Pudasjärvi inte kan
21779: de stora kondenskraftverken på kusten. Till            byggas. Ur statens synvinkel är det också viktigt
21780: fjärrvärmekraftverken och övriga mottrycks-            att företagens resurser och de statliga understöd
21781: kraftverk lönar det sig att transportera torv ock-     som har bundits i ovan nämnda myrinvesteringar
21782: så lite längre ifrån.                                  i så stor utsträckning och så snabbt som möjligt
21783:     Projektet med ett torvkondenskraftverk i Pu-       kan utnyttjas för att öka sysselsättningen i områ-
21784: dasjärvi och förutsättningarna att genomföra det       det, m.a.o. att ovan nämnda investeringar i
21785: har utretts många gånger och ur olika synvinklar       iståndsättningen av myrarna slutförs och på my-
21786: under de senaste tio åren med finansiering både        rarna börjar produceras ökande mängder bränn-
21787: från staten och från energibolagen och kommu-          torv.
21788: nerna. Dessutom har i enlighet med två klämmar             Något beslut om att bygga ett torvkraftverk i
21789: i riksdagen (år 1986) och ett statsrådsbeslut om       Pudasjärvi har inte tagits. De kraftbolag som har
21790: ett torvkraftverk i Pudasjärvi (februari 1987) på      tillräckligt med resurser och möjligheter att reali-
21791: åtgärd av staten genomförts en del konkreta åt-        sera ett kraftverk och ta det i drift har avolika
21792: gärder under slutet av 1980-talet och början av        skäl inte varit villiga att bygga det. Det centrala
21793: 1990-talet. Målet med dem har varit att skapa          skälet torde vara att en investering i ett torvkon-
21794: förutsättningar för något kraftbolag att fatta be-     denskraftverk fortfarande verkar haen svag och
21795: slut om att bygga ett torvkraftverk i Pudasjärvi.      osäker lönsamhet. Det kan nämnas att projektet
21796: Dessa åtgärder, som på olika sätt sammankopp-          med ett torvkraftverk i Pudasjärvi har behand-
21797:                                             KK 130/1996 vp                                             5
21798: 
21799: lats i olika etapper också inom regeringens fi-        användas i andra förbrukningsobjekt dock förut-
21800: nanspolitiska ministerutskott, senast i december       sättas att ovan nämnda parter tar kontakt med
21801: 1994. Inte heller i dagens läge finns det något som    den andra avtalsparten och förhandlar med den-
21802: skulle tyda på att kraftverket kommer att realise-     na.
21803: ras. Sålunda kan Pudasjärvis kommun, Vapo                 I enlighet med vad som sägs ovan borde det
21804: och Turveruukki enligt handels- och industrimi-        inte finnas några oöverstigliga hinder när inneha-
21805: nisteriets uppfattning på goda grunder överväga        varna av kraftverksmyrarna i Pudasjärvi övervä-
21806: att använda torven från de myrar som med avtal         ger och förhandlar om att använda bränntorven
21807: av olika slag har bundits vid kraftverksprojektet      från sina myrar i nya objekt. Sålunda är det inte
21808: i Pudasjärvi för förbränning i andra objekt. Bero-     heller nödvändigt att regeringen vidtar några
21809: ende på villkoren i avtalen och förbindelserna         speciella åtgärder i denna fråga.
21810: kan det för att torv från vissa myrar skall kunna
21811: 
21812:      Helsingforsden 19 mars 1996
21813: 
21814:                                                       Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
21815:                                           KK 131/1996 vp
21816: 
21817: Kirjallinen kysymys 131
21818: 
21819: 
21820: 
21821: 
21822:                                   Esko Seppänen /vas: Transseksuaalien sukupuolenvaihdoksiin liit-
21823:                                      tyvästä lupakäytännöstä
21824: 
21825: 
21826:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
21827: 
21828:   Maassamme käydään yhtä aikaa monta kes-           tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
21829: kustelua, jotka liittyvät Suomen kansalaisten oi-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21830: keuksiin ja vapauksiin.                             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21831:   Ns. transseksuaaliset henkilöt pitävät ongel-
21832: mana sitä, että sukupuolenkorjausoperaatioiden                Onko Hallituksella suunnitelmia
21833: yhteydessä heillä ei ole oikeutta itse päättää             muuttaa nykyistä käytäntöä sen suhteen,
21834: omasta kastraatiostaan.                                    että Suomen kansalaiset saisivat myös
21835:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          itse päättää omasta kastraatiostaan?
21836: 
21837:      Helsingissä l päivänä maaliskuuta 1996
21838: 
21839:                                         Esko Seppänen /vas
21840: 
21841: 
21842: 
21843: 
21844: 260017
21845: 2                                           KK 131/1996 vp
21846: 
21847: 
21848: 
21849: 
21850:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
21851: 
21852:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        veyshallitus (nyk. tältä osin terveydenhuollon oi-
21853: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         keusturvakeskus). Luonnoksen mukaan sama vi-
21854: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ranomainen päättäisi myös luvan myöntämisestä
21855: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko Sep-        laissa tarkoitetun henkilön sukupuoliominai-
21856: päsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        suuksia muuttavaan lääketieteelliseen toimenpi-
21857: 131:                                                  teeseen.
21858:                                                          Luonnos oli lausuntokierroksella 1990-luvun
21859:           Onko Hallituksella suunnitelmia             alussa. Erityisesti oikeusministeriön ja transsek-
21860:        muuttaa nykyistä käytäntöä sen suhteen,        suaaleja edustavan TRASEK ry:n lausunnoissa
21861:        että Suomen kansalaiset saisivat myös          nähtiin lakiehdotuksessa olevan useita ongelma-
21862:        itse päättää omasta kastraatiostaan?           kohtia esimerkiksi siinä, mitkä ovat henkilön
21863:                                                       väestökirjaan merkityn sukupuolen vaihtamisen
21864:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          edellytykset ja oikeusvaikutukset. Joissakin lau-
21865: vasti seuraavaa:                                      sunnoissa vastustettiin esimerkiksi luonnoksessa
21866:                                                       esitettyä hormonihoidon luvanvaraisuutta. Kan-
21867:    Kysymyksessä todetaan, että ns. transsek-          sainvälisesti sääntely on kirjavaa, eikä useim-
21868: suaaliset henkilöt pitävät ongelmana sitä,            missa Euroopan maissa ole erityislainsäädäntöä
21869: että sukupuolenkorjausoperaatioiden yhteydes-         transseksuaalien hoidosta ja oikeudellisen suku-
21870: sä heillä ei ole oikeutta itse päättää omasta kast-   puolen muuttamisesta. Useissa maissa trans-
21871: raatiostaan. Sosiaali- ja terveysministeriössä val-   seksuaaleilla on oikeus sukupuolenkorjausleik-
21872: misteltiin virkatyönä lääkintöhallituksen kanssa      kaukseen, mutta uuden sukupuolen oikeudelli-
21873: luonnos hallituksen esitykseksi laeiksi sukupuo-      sessa rekisteröinnissä käytäntö vaihtelee.
21874: leen kuulumisen vahvistamisesta eräissä tapauk-          Sosiaali- ja terveysministeriö pitää tarpeellise-
21875: sissa sekä steriloimislain muuttamisesta. Laki-       na edellä mainitun lain säätämistä ja edellytysten
21876: luonnoksessa ehdotettiin säädettäväksi, että hen-     asettamista hoidon antamiselle jo yksilön vakaan
21877: kilö, joka kärsii sukupuolenvaihtohaluoireyhty-       päätöksenteon turvaamiseksi. Ministeriön tar-
21878: mästä, voisi saada vahvistetuksi, että hän kuuluu     koituksena on asettaa lain jatkovalmistelua var-
21879: vastakkaiseen sukupuoleen kuin mihin hänet on         ten työryhmä, jossa olisi viranomaisten lisäksi
21880: väestökirjassa merkitty kuuluvaksi. Ehdotu:csen       mukana myös transseksuaaleja edustavanjärjes-
21881: mukaan vahvistamisesta päättäisi sosiaali- ja ter-    tön edustus.
21882: 
21883:      Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1996
21884: 
21885:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
21886:                                               KK 131/1996 vp                                             3
21887: 
21888: 
21889: 
21890: 
21891:                                           Tili Riksdagens Talman
21892: 
21893:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         utkastet skulle samma myndighet också bes1uta
21894: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-          om bevi1jande av tillstånd för den medicinska
21895: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-        åtgärden för ändring av i 1agen avsedda perso-
21896: man Esko Seppänen undertecknade spörsmå1 nr             ners könsegenskaper.
21897: 131:                                                        Utkastet sändes för ut1åtande i början av 1990-
21898:                                                         ta1et. I synnerhet i de utlåtanden som avgavs av
21899:            Har Regeringen p1aner på att ändra           justitieministeriet och TRASEK rf, som företrä-
21900:         nuvarande praxis så att finska medborga-        der de transsexuella, framhölls att 1agförs1aget
21901:         re också sjä1va får bes1uta om sin egen         innehåller många prob1em t.ex. beträffande för-
21902:         kastrering?                                     utsättningarna och rättsverkningarna vid byte av
21903:                                                         det kön som registrerats i befo1kningsböckerna. I
21904:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt           vissa ut1åtanden motsatte man sig t.ex. den till-
21905: anföra fö1jande:                                        ståndsp1ikt för hormonbehandling som föreslogs
21906:                                                         i utkastet. Internationellt sett är regleringen
21907:    1 spörsmå1et konstateras att s.k. transsexuella      mycket varierande och i de flesta europeiska Iän-
21908: personer anser att det faktum att de i samband          der finns ingen speciallagstiftning om vården av
21909: med en könskorrigeringsoperation inte själva får        transsexuella eller om ändring av det juridiska
21910: bestämma om sin egen kastrering utgör ett pro-          könet. 1 många Iänder har de transsexuella rätt
21911: blem. Vid social- och hälsovårdsministeriet be-         tili en könskorrigeringsoperation, meni fråga om
21912: reddes som tjänsteuppdrag i samarbete med               rättslig registrering av det nya könet råder varie-
21913: medicina1styre1sen ett utkast tili regeringens pro-     rande praxis.
21914: position om 1agar gällande fastställande av kön i           Social- och hälsovårdsministeriet anser att
21915: vissa fall samt om ändring av steriliseringslagen.      stiftandet av lagen och angivandet av förutsätt-
21916: 1 1agförslaget föreslogs att personer som lider av      ningarna för vård är nödvändiga redan för att
21917: ett syndrom orsakat av viljan att byta kön kan få       individen skall garanteras en stabil grund för sitt
21918: fastställt att de inte hör tili det kön som anges för   beslut. Ministeriet har för avsikt att för en fort-
21919: dem i befo1kningsböckerna utan tili det andra.          satt beredning av lagen tillsätta en arbetsgrupp
21920: En1igt förs1aget skulle socia1- och hä1sostyrelsen      som förutom myndigheterna skall bestå av repre-
21921: (numera tili dessa de1ar rättsskyddscentra1en för       sentanter för den organisation som förträder de
21922: hä1sovården) bes1uta om fastställandet. Enligt          transsexuella.
21923: 
21924:      Helsingforsden 22 mars 1996
21925: 
21926:                                                                       Minister Terttu Huttu-Juntunen
21927:                                            KK 132/1996 vp
21928: 
21929: Kirjallinen kysymys 132
21930: 
21931: 
21932: 
21933: 
21934:                                   Matti Saarinen /sd ym.: Rataverkon heikosta kunnosta erityisesti
21935:                                      rataosuudella Karjaa-Hanko
21936: 
21937: 
21938:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
21939: 
21940:     Ratahallintokeskus ja VR-Yhtymä Oy ovat          tärkeää kansallista liikenneinfrastruktuurin pää-
21941: saattaneet julkisuuteen huolestuttavia tietoja       omaa,jota ei saa päästää rappeutumaan. Keskei-
21942: maamme rataverkon kunnon nopeasta heikke-            set vientiteollisuutemme alat kuten puu-, paperi-
21943: nemisestä. Jo nyt on voimassa liikennerajoituk-      ja metalliteollisuus ovat logistisessa järjestelmäs-
21944: siajoko junien painon tai nopeuden suhteen sato-     sään suurelta osin riippuvaisia rautateiden toimi-
21945: jen kilometrien rataosuuksilla. Tulevana kesänä      vuudesta.
21946: liikennerajoituksia joudutaan lisäämään tuntu-          Rautateiden kilpailukyky myös henkilöliiken-
21947: vasti entisestään.                                   teessä tulee säilyttää. Tässä kilpailukyvyssä on
21948:     Yksi rajoitusten kohteeksijoutunut rataosuus     henkilöjunien nopeudella olennainen osuus.
21949: on Karjaanja Hangon välinen rata, jolla on sekä      Näin ollen henkilöjunien kilpailukyky ei salli no-
21950: henkilö- että tavaraliikennettä. Hangon rata on      peusrajoitusten aiheuttamia aikataulujen hidas-
21951: erityisen tärkeä vientiteollisuutemme käyttämän      tumisia.
21952: railship- eli junalaivaliikenteen osalta. Keskei-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21953: seen Eurooppaan suuntautuvajunalaivaliikenne         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21954: on myös taloudellisuutensa ja ympäristövaiku-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21955: tustensa osalta vaihtoehtoisiin kuljetusmuotoi-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21956: hin nähden edullista.
21957:      Mikäli Hangon rataa ei ajoissa peruskorjata,              Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti toi-
21958:  on junalaivaliikenne vaarassa loppua kokonai-              menpiteisiin rataverkkomme tason hei-
21959:  suudessaan. Tällä olisi kohtalokas vaikutus vien-          kentymisen estämiseksi yleensä, ja
21960:  titeollisuuden lisäksi Hangon satamalleja alueen              mihin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä
21961:  muutoinkin vaikealle työllisyystilanteelle.                erityisesti Karjaan-Hangon radan osal-
21962:      Rataverkko on kokonaisuudessaankin ottaen              ta?
21963: 
21964:       Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1996
21965: 
21966:           Matti Saarinen /sd         Tuulikki Hämäläinen /sd      Leena Luhtanen /sd
21967:           Risto Kuisma /sd           Riitta Prusti /sd            Kimmo Kiljunen /sd
21968:           Klaus Heliberg /sd         Markku Pohjola /sd          Tarja Kautto /sd
21969:                     Johannes Koskinen /sd               Pentti Tiusanen /vas
21970: 
21971: 
21972: 
21973: 
21974:  260017
21975: 2                                          KK 132/1996 vp
21976: 
21977: 
21978: 
21979: 
21980:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
21981: 
21982:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       la on mahdollista kunnossapitotoimenpiteiden
21983: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        avulla. Kiistaton tosiasia on, että perusradanpi-
21984: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      don rahoitustasoa on kyettävä nostamaan.
21985: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Saa-         Perusradanpidon kustannusten hallitsemisek-
21986: risen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       si on edelleen panostettava. Radanpidon organi-
21987: n:o 132:                                             saatiouudistuksella on pyritty mm. radanpidon
21988:                                                      tuottavuuden ja taloudellisuuden parantami-
21989:           Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti toi-    seen. Työmenetelmien ja tekniikoiden kehittämi-
21990:        menpiteisiin rataverkkomme tason hei-         sellä sekä kilpailuttamisella uskotaan lähivuosi-
21991:        kentymisen estämiseksi yleensä, ja            na saavutettavan myös entistä parempia tulok-
21992:           mihin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä      sia. Näillä keinoin voidaan siten vaikuttaa ra-
21993:        erityisesti Karjaan-Hangon radan osal-        danpidon rahoitusongelmia helpottavasti.
21994:        ta?                                               Karjaan-Hangon rataosan päällysrakenteen
21995:                                                      huonokuntoisuuden takia suurinta sallittua no-
21996:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         peutta on jouduttu alentamaan henkilöliiken-
21997: vasti seuraavaa:                                     teessä 80 kilometriin ja tavaraliikenteessä 60 kilo-
21998:                                                      metriin tunnissa.
21999:    Tilanne radanpidon osalta on sellainen, ettei         Rataosa on kiskotettu vuosina 1969-1971
22000: nykyisen kehyksen mukaisella rahoituksella pys-      pääosin vanhoilla K60-kiskoilla ja osittain van-
22001: tytä turvaamaan sekä pääratojen että vähäliiken-     hoista pölkyistä tehdyillä elementeillä. Tehdyn
22002: teisten ratojen palvelutasoja. Liikennerajoitus-     kiskovikaraportin mukaan rata on huonokun-
22003: ten määrän arvioidaan kasvavan jo tällä vuosi-       toinen, ja sen kestoikä on arvioitu kahdeksi vuo-
22004: kymmenellä 3-4-kertaiseksi nykyisiin rajoituk-       deksi.
22005: siin verrattuna.                                        Toimenpiteet radan kunnostamiseksi on tar-
22006:    Tavoitteena on tällaisen kehityksen pysäyttä-     koitus aloittaa kuluvana vuonna. Päällysraken-
22007: minen. Rataverkon kunnon kehitystä seurataan         teen uusimisen kustannusarvio on n. 100 milj.
22008: tarkoin, ettei rahoitustason vuoksi aiheuteta        markkaa. Ratahallintokeskuksen tekemien
22009: esim. liikenneturvallisuuden heikkenemistä. Ra-      suunnitelmien mukaan koko rataosan päällysra-
22010: taverkon supistamista vältetään ainakin niin         kenne saadaan uusittua vuonna 1998.
22011: kauan kuin liikennöinti vähäliikenteisillä radoil-
22012: 
22013:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1996
22014: 
22015:                                                               Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
22016:                                            KK 132/1996 vp                                             3
22017: 
22018: 
22019: 
22020: 
22021:                                        Tili Riksdagens Talman
22022: 
22023:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      faktum att finansieringsnivån för hashanhållning
22024: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederhörande med-       måste kunna höjas.
22025: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-        Man måste fortfarande satsa på att kostnader-
22026: man Matti Saarinen m.fl. undertecknade spörs-        na för hashanhållning är under kontroll. Refor-
22027: må1 nr 132:                                          men av hanhållningens organisation avser att
22028:                                                      förhättra hanhållningens Iönsamhet och ekono-
22029:          Ämnar Regeringen snahht vidta åtgär-        mi. Under de närmaste åren anser man att allt
22030:        der i syfte att hindra nivån på 1andets       hättre resultat kan uppnås genom att utveckla
22031:        hannät att sjunka i allmänhet och             arhetsmetoderna och -teknologin samt att utsät-
22032:          vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vidta       ta dem för konkurrens. På det sättet kan man
22033:        när det gäller hansträckan Karis-             underlätta prohlemen med finansieringen av
22034:        Hangö?                                        hanhållningen.
22035:                                                         Det dåliga skicket på hanans övre hyggnad på
22036:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt        sträckan Karis-Hangö har Iett till att man har
22037: anföra fö1jande:                                     varit tvungen att sänka den högsta tillåtna hastig-
22038:                                                      he•.en tili 80 km i timmen vid transport av passa-
22039:    Situationen i hanhållningen är sådan att den      gerare och tiii 60 km i timmen vid transport av
22040: nuvarande finansieringen inte kan säkerställa        varor.
22041: servicenivån för varken huvudhanorna eller de           Bansträckan är rälslagd huvudsakligen med
22042: svagt trafikerade hanorna. Man anser att anta1et     gamla K60-räler under år 1969-1971 och dels av
22043: trafikhegränsningar skall redan under detta de-      de element som är gjorda av gamla sliprar. Enligt
22044: cennium h1i tre-fyrfa1digt jämfört med det nu-       rälsfelrapporten är hanan i dåligt skick och dess
22045: varade anta1et hegränsningar.                        användningstid anses vara två år.
22046:    A vsikten är att stoppa en sådan utveck1ing.         Åtgärderna för att reparera hanan är avsedda
22047: Utveck1ingen av hannätets skick f01js noggrannt      att påbörjas under det innevarande året. Kost-
22048: för att finansieringsnivån inte skall 1eda tili      nadsförslaget för en ny övre hyggnad är cirka 100
22049: minskning av trafiksäkerheten. Man försöker          mi1joner mark. Enligt Banförvaltningscentralens
22050: undvika nedskärningar av hannätet åtminstone         planer kan hansträckans Övre hyggnad i sin hel-
22051: så 1änge hanunderhållet möjliggör trafiken på de     het förnyas år 1998.
22052: svagt trafikerade hanorna. Det är ett ohestridligt
22053: 
22054:      Helsingforsden 18 mars 1996
22055: 
22056:                                                                  Trafikminister Tuula Linnainmaa
22057:                                            KK 133/1996 vp
22058: 
22059: Kirjallinen kysymys 133
22060: 
22061: 
22062: 
22063: 
22064:                                   Matti Saarinen /sd ym.: Inkoon kivihiilivoimalan käyttöä koskevis-
22065:                                      ta suunnitelmista
22066: 
22067: 
22068:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
22069: 
22070:    Valtionyhtiö Imatran Voiman Inkoon kivihii-          Inkoon voimalan osalta tulisi tehdä selkeät
22071: livoimalaitos on ollut koko olemassaolonsa ajan      tulevaisuudensuunnitelmat, joista käy ilmi voi-
22072: erittäin vähäisellä käytöllä. Vaikka energian tar-   malan tehtävä suomalaisessa energiantuotan-
22073: peen todetaan jatkuvasti kasvavan, ei Inkoon         nossa. Työntekijöille ja alueen kunnille olisi eri-
22074: voimalaa ole käytetty edes kuluneena kylmänä         tyisen tärkeää saada selvyys voimalan tulevai-
22075: talvena kireimpien pakkasten aikanakaan. Pe-         suudesta.
22076: rustellusti lisävoimaa on tuotettu tehokkaam-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22077: massa ja ympäristövaikutuksiltaan edullisem-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22078: massa Meri-Porin kivihiilivoimalaitoksessa.          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22079:    Inkoon voimala oli kuitenkin aikanaan suuri       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22080: investointi, jonka tulisi maksaa itsensä takaisin.
22081: Voimalan kohtalo tuntuu kuitenkin olevan epä-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22082: selvä. Epätietoisuus rasittaa voimalassa työsken-           ryhtyä Imatran Voiman Inkoon kivihiili-
22083: televiä sekä alueen kuntia.                                 voimalaitoksen tulevaisuudensuunnitel-
22084:                                                             mien selkeyttämiseksi?
22085:      Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 1996
22086: 
22087:           Matti Saarinen /sd             Risto Kuisma /sd               Riitta Prusti /sd
22088:           Klaus Heliberg /sd             Jukka Gustafsson /sd           Tarja Kautto /sd
22089: 
22090: 
22091: 
22092: 
22093:  260017
22094: 2                                           KK 133/1996 vp
22095: 
22096: 
22097: 
22098: 
22099:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22100: 
22101:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         töntä turvata kotimaisten, myös kivihiileen pe-
22102: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          rustuvien kapasiteettivaihtoehtojen kilpailuky-
22103: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        kyisyys.
22104: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Saa-           Tasavertaisten kilpailuolosuhteiden luomises-
22105: risen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         sa on energiaverotuksella keskeinen asema. Suo-
22106: n:o 133:                                               men nykyinen ympäristöperusteinen energiave-
22107:                                                        rotus, joka perustuu eri energialähteiden hiili-
22108:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          dioksidi- ja energiasisällön sekä ydin-, vesi- ja
22109:        ryhtyä Imatran Voiman Inkoon kivihiili-         tuontisähkön verotukseen, on rakenteeltaan eri-
22110:        voimalaitoksen tulevaisuudensuunnitel-          lainen kuin muissa pohjoismaissa. Verorakentei-
22111:        mien selkeyttämiseksi?                          den erilaisuus on heikentänyt Suomessa etenkin
22112:                                                        hiilellä tuotetun sähkön kilpailukykyä.
22113:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Edellä mainitussa periaatepäätöksessä tode-
22114: vasti seuraavaa:                                       taan energiaverotuksen osalta mm.: "Suomen
22115:                                                        energiaverotukseen liittyvät ongelmat sähkö-
22116:    Suomen sähkömarkkinat avattiin marras-              markkinoiden ja ED-sääntöjen kannalta korja-
22117: kuussa 1995, kun sähkömarkkinalakiin liittyvän         taan siirtämällä sähkön verotuksen painopistettä
22118: sähkömarkkina-asetuksen siirtovelvollisuus tuli        tuotantopolttoaineista lopputuotteeseen eli säh-
22119: voimaan yli 500 kW:n asiakkaille. Sähkömarkki-         köön. Muutos valmistellaan vuoden 1996 kulu-
22120: nalaki avasi kilpailulle sähkön tuotannon ja           essa siten, että siinä otetaan huomioon myös
22121: myynnin sekä ulkomaankaupan eli toimialat,             bioenergian asema työllistäjänä. Malli laaditaan
22122: joilla kilpailu on mahdollista. Samalla luotiin        niin, että siinä huomioidaan mahdollisimman
22123: selkeät pelisäännöt sähköverkoille, jotka ovat         hyvin energiaveron ympäristöohjaavuus. Tämä
22124: luonteeltaan luonnollisia monopoleja. Koska            järjestely ei vaikuta merkittävästi sähköstä kerät-
22125: vastaavanlainen uudistus on toteutettu myös            tävään veromäärään kokonaisuutena tai säh-
22126: Norjassa ja Ruotsissa, Suomesta on tulossa osa         könkäyttäjäryhmien välillä."
22127: pohjoismaisia sähkömarkkinoita. Näillä mark-              Valtiovarainministeriö on asettanut työryh-
22128: kinoilla kukin tuottajayhtiö vastaa itse oman          män selvittämään energiaverotuksen käytännön
22129: tuotantokapasiteetinsa käytöstä ja kannattavuu-        toteutusta. Hallitus antaa vuoden 1996 aikana
22130: desta.                                                 asiaankuuluvat lakiesitykset eduskunnalle.
22131:    Hallituksen tehtävänä on omalta osaltaan               Hallituksen periaatepäätöksen mukaan säh-
22132: varmistaa, että kaikilla yhtiöillä on tasavertaiset    köntuotantoon kohdistuva verotus vähenee ja
22133: mahdollisuudet toimia markkinoilla. Valtioneu-         tämä parantaa kotimaisten sähköntuottajien
22134: voston 21.12.1995 tekemässä periaatepäätökses-         asemaa pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla.
22135: sä energiapolitiikasta todetaan, että on väittämä-
22136: 
22137:      Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1996
22138: 
22139:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
22140:                                               KK 133/1996 vp                                               3
22141: 
22142: 
22143: 
22144: 
22145:                                           Tili Riksdagens Talman
22146: 
22147:    I det 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger har              När det gäller att skapa likvärdiga konkur-
22148: Ni, Fru Talman, tili vederbörande medlem av               rensförhållanden spelar energibeskattningen en
22149: statsrådet översänt följande av riksdagsman               central roll. Finlands nuvarande miljöbaserade
22150: Matti Saarinen m.fl. undertecknade spörsmål nr            energiskatter, som bygger på beskattning av de
22151: 133:                                                      olika energikällornas koldioxid- och energiinne-
22152:                                                           håll samt av el som importeras eller produceras
22153:            Vilka åtgärder har Regeringen för av-          med kärn- eller vattenkraft, skiljer sig tili sin
22154:         sikt att vidta för att framtidsplanerna för       struktur från de övriga nordiska ländernas. Olik-
22155:         Imatran Voimas stenkolskraftverk i Ingå           heterna i skattestrukturen har i Finland försva-
22156:         skall bli klarare?                                gat konkurrenskraften framför allt i fråga om el
22157:                                                           som producerats med stenkol.
22158:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt                 1 ovan nämnda principbeslut konstateras för
22159: anföra följande:                                          energibeskattningens vidkommande bl.a. att de
22160:                                                           problem som är förknippade med Finlands ener-
22161:     Den finska elmarknaden öppnades i novem-              gibeskattning med tanke på elmarknaden och
22162: ber 1995, då överföringsskyldigheten i fråga om           EU-reglerna avhjälps genom att tyngdpunkten i
22163: leveranser på mer än 500 kW trädde i kraft enligt         elh~skattningen flyttas från produktio!lsbränslet
22164: elmarknadsförordningen, som ansluter sig tili el-         tili slutprodukten, dvs. elektriciteten. Andringen
22165: marknadslagen. Elmarknadslagen medförde fri               bereds under loppet av år 1996 så att även bio-
22166: konkurrens i produktionen och försäljningen av            energins betydelse som sysselsättande faktor be-
22167: ei samt i utrikeshandeln med ei, dvs. de branscher        aktas. Modellen byggs upp så att den så väl som
22168: där konkurrens är möjlig. Samtidigt skapades              möjligt beaktar energiskattens styrande verkan
22169: klara spelregler för elnäten, som är naturliga            ur miljöperspektiv. Detta arrangemang inverkar
22170: monopoler. Eftersom en liknande reform har ge-            inte nämnvärt på den totala skattemängd som
22171: nomförts också i Norge och Sverige, håller Fin-           uppbärs för el eller på skattens fördelning mellan
22172: land på att bli en del av den nordiska elmarkna-          olika elanvändargrupper.
22173: den. På denna marknad ansvarar varje produ-                   Finansministeriet har tillsatt en arbetsgrupp
22174: centbolag själv för användningen av den egna              som skall utreda hur energibeskattningen bör
22175: produktionskapaciteten och för lönsamheten.               genomföras i praktiken. Regeringen avlåter de
22176:     Regeringens uppgift är att för sin del se tili att    tillbörliga propositionerna tili riksdagen under år
22177: alla bolag har lika möjligheter att vara verksam-         1996.
22178: ma på marknaden. I statsrådets principbeslut av               Enligt regeringens principbeslut minskar den
22179: den 21 december 1995 om energipolitiken kon-              beskattning som riktar sig på elproduktionen,
22180: stateras att det är nödvändigt att trygga de in-          och detta kommer att förbättra de inhemska el-
22181: hemska kapacitetalternativens konkurrensför-              producenternas ställning på den nordiska el-
22182:  måga, även när det gäller dem som baserar sig på         marknaden.
22183:  stenkol.
22184:       Helsingforsden 14 mars 1996
22185: 
22186:                                                          Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
22187:                                                KK 134/1996 vp
22188: 
22189: Skriftligt spörsmål134
22190: 
22191: 
22192: 
22193: 
22194:                                      Margareta Pietikäinen /sv m.fl.: Om ombyggnad av Karis-Hangö-
22195:                                         banan
22196: 
22197: 
22198:                                           Tili Riksdagens Talman
22199: 
22200:    Karis-Hangö-banan är i akut behov av en               der sig av banan. Den används också för impor-
22201: ombyggnad som borde komma i gång så fort som             ten och exporten via hamnen i Hangö. Dessutom
22202: möjligt. Det dåliga skick banan är i har lett tili att   är den en viktig persontrafikled i och med anslut-
22203: man är tvungen att införa fartbegränsningar om           ningen tili kustbanan i Karis.
22204: 80 och 100 km/h för persontrafik och 50 km/h för            Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
22205: godstrafik. Fartbegränsningarna kan innebära             ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
22206: att tågen blir tvungna att köra förbi stationer          ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
22207: utan att stanna och att tidtabellerna måste ses          följande spörsmål:
22208: över. 1 längden leder dettili sämre service. Banan
22209: har också viktbegränsning. Vagnarna får inte ha                    Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
22210: större axelvikt än 22,5 ton. Viktbegränsningen                  ta för att ombyggnaden av Karis-
22211: Ieder tili att banan från industrins vinkel blir ett            Hangö-banan omedelbart skall kunna in-
22212: sämre transportalternativ. Koverhars och Rau-                   ledas?
22213: taruukkis industrianläggningar i Lappvik använ-
22214: 
22215:      Helsingforsden 1 mars 1996
22216: 
22217:           Margareta Pietikäinen /sv         Ola Rosendahl /sv              Henrik Lax /sv
22218: 
22219: 
22220: 
22221: 
22222:  260017
22223: 2                                           KK 134/1996 vp
22224: 
22225: Kirjallinen kysymys 134                                                                      Suomennos
22226: 
22227: 
22228: 
22229: 
22230:                                    Margareta Pietikäinen /r ym.: Karjaan-Hangon radan peruspa-
22231:                                       rantamisesta
22232: 
22233: 
22234:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22235: 
22236:    Karjaan-Hangon rata on akuutissa peruspa-          käyttävät rataa. Sitä käytetään myös Hangon
22237: rannuksen tarpeessa. Työt olisi käynnistettävä        sataman kautta tapahtuviin tuonti- ja vientikul-
22238: mahdollisimman nopeasti. Radan heikko kunto           jetuksiin. Lisäksi se on tärkeä henkilöliikenne-
22239: on johtanut siihen, että henkilöliikenteelle joudu-   väylä, koska sillä on yhteys rantarataan Karjaal-
22240: taan asettamaan 80 ja 100 km:n tuntinopeusra-         la.
22241: joituksia ja tavaraliikenteelle 50 km:n nopeusra-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22242: joitus. Nopeusrajoitukset voivat aiheuttaa sen,       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22243: että junat joutuvat ajamaan asemien ohi niillä        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22244: pysähtymättä ja että aikatauluja joudutaan tar-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22245: kistamaan. Pitemmän päälle tämä johtaa palve-
22246: lujen heikkenemiseen. Radalla on myös painora-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22247: joitus. Vaunujen akselipaino ei saa ylittää 22,5             ryhtyä Karjaan-Hangon radan perus-
22248: tonnia. Painorajoituksen vuoksi rata on huono                parannuksen käynnistämiseksi välittö-
22249: kuljetusvaihtoehto teollisuudelle. Koverharin ja             mästi?
22250: Rautaruukin Lappohjan teollisuuslaitokset
22251: 
22252:      Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1996
22253: 
22254:           Margareta Pietikäinen /r       Ola Rosendahl /r                Henrik Lax /r
22255:                                           KK 134/1996 vp                                              3
22256: 
22257: 
22258: 
22259: 
22260:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
22261: 
22262:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ja tarvitsevat perusparantamista. Rataverkon
22263: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       päällysrakenteesta suurin osa on nyt yli 25 vuotta
22264: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     vanhaa, mikä edellyttää niiden uusimista.
22265: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Margareta         Karjaan-Hangon rataosan päällysrakenteen
22266: Pietikäisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-     huonokuntoisuuden takia suurinta sallittua no-
22267: myksen n:o 134:                                     peutta on jouduttu alentamaan henkilöliiken-
22268:                                                     teessä 80 kilometriin ja tavaraliikenteessä 60 kilo-
22269:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       metriin tunnissa.
22270:        ryhtyä Karjaan-Hangon radan perus-              Rataosa on kiskotettu vuosina 1969-1971
22271:        parannuksen käynnistämiseksi välittö-        pääosin vanhoilla K60-kiskoilla ja osittain van-
22272:        mästi?                                       hoista pölkyistä tehdyillä elementeillä. Tehdyn
22273:                                                     kiskovikaraportin mukaan rata on huonokun-
22274:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        toinen,ja sen kestoikä on arvioitu kahdeksi vuo-
22275: vasti seuraavaa:                                    deksi.
22276:                                                        Toimenpiteet radan kunnostamiseksi on tar-
22277:    Rataverkon laajuus on yleisesti ottaen riittä-   koitus aloittaa kuluvana vuonna. Päällysraken-
22278: vä. Rautateiden rakenteille ja laitteille on omi-   teen uusimisen kustannusarvio on n. 100 milj.
22279: naista 20-40 vuoden käyttöikä, jonka jälkeen ne     markkaa. Ratahallintokeskuksen tekemien
22280: on uusittava. 1950-luvun lopussa ja 1960-luvulla    suunnitelmien mukaan koko rataosan päällysra-
22281: parannetut radat ovat nyt 30-40 vuoden ikäisiä      kenne saadaan uusittua vuonna 1998.
22282: 
22283:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1996
22284:                                                               Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
22285: 4                                           KK 134/1996 vp
22286: 
22287: 
22288: 
22289: 
22290:                                         Till Riksdagens Talman
22291: 
22292:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      tion. Den största delen av bannätets övre bygg-
22293: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        nader är nu över 25 år gam1a, vi1ket förutsätter
22294: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      att de måste förnyas.
22295: man Margareta Pietikäinen m.fl. undertecknade            Det dåliga skicket på banans övre byggnad på
22296: spörsmål nr 134:                                      sträckan Karis-Hangö har 1ett till att man har
22297:                                                       varit tvungen att sänka den högsta tillåtna hastig-
22298:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        heten till 80 km i timmen vid transport av passa-
22299:        ta för att ombyggnaden av Karis-               gerare och till 60 km i timmen vid transport av
22300:        Hangö -banan omedelbart skall kunna            varor.
22301:        inledas?                                          Bansträckan är huvudsak1igen räls1agd med
22302:                                                       gam1a K60-räler under år 1969-1971 och de1s
22303:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         med de e1ement som är gjorda av gam1a sliprar.
22304: anföra följande:                                      Enligt rä1sfelrapporten är banan i dåligt skick
22305:                                                       och dess användningstid anses vara två år.
22306:    Vidden av bannätet är i allmänhet tillräcklig.        Åtgärderna för att reparera banan är avsedda
22307: Den karakteristiska användningstiden för ba-          att påbörjas under det innevarande året. Kost-
22308: nornas byggnader och utrustningar är 20-40 år,        nadsförs1aget till en ny övre byggnad är cirka 100
22309: efter vilket de måste förnyas. De banor som repa-     miljoner mark. En1igt Banförva1tningscentra1ens
22310: rerades i slutet av 1950-talet och på 1960-talet är   p1aner kan bansträckans övre byggnad i sin he1-
22311: nu 30-40 år gam1a och behöver grund1ig repara-        het förnyas år 1998.
22312: 
22313:      Helsingforsden 18 mars 1996
22314: 
22315:                                                                    Trafikminister Tuula Linnainmaa
22316:                                             KK 135/1996 vp
22317: 
22318: Kirjallinen kysymys 135
22319: 
22320: 
22321: 
22322: 
22323:                                    Kari Rajamäki /sd: Luvan myöntämisestä soranottoon pohjavesi-
22324:                                        alueella
22325: 
22326: 
22327:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22328: 
22329:    Maa-aineslain (24.7.19811555) 3 §:n nojalla           Jäppilän Syväosin luvan antaneen viranomai-
22330: maa-aineksien ottaminen on toteutettava siten,        sen ja valituksen ratkaisseen viranomaisen pää-
22331: että se ei aiheuta laajalle ulottuvia vahingollisia   töksenteko on perustunut erilaisten intressien
22332: muutoksia luonnonolosuhteissa. Lain 11 §:n mu-        punnintaan. On luonnollista, että sekä päätök-
22333: kaan on erityisesti pohjavesien suojelu otettava      sentekijä että valituksen ratkaisija ovat panneet
22334: huomioon harkittaessa lupia maa-ainesten ot-          painoa paikallisille ja alueellisille taloudellisille
22335: toon. Vesilain (19.5.1961/264) 22 §kieltää sellai-    intresseille ja vähemmän painoa Varkauden kau-
22336: sen toiminnan, joka voijohtaa pohjavesien pilaa-      pungin asukkaita välittömästi koskevan vahin-
22337: miseen. Sellaiseksi toiminnaksi katsotaan esi-        gon mahdollisuudelle. Tätäkin merkittävämpää
22338: merkiksi kiinteän, nestemäisen tai kaasumaisen        lupa- ja valituspäätöksissä voi olla se, että maa-
22339: aineen paneminen tai johtaminen alueelle siten,       aineksien käytöstä päätettäessä jokainen otta-
22340: että vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohja-        mista ja hyödyntämistä koskeva päätös tehdään
22341: vesialueelia pohjavesi voi käydä terveydelle vaa-     erillisen harkinnan nojalla. Tällöin yksittäiset lu-
22342: ralliseksi tai sen laatu voi muuten olennaisesti      papäätökset eivät vaikuta maa-aineslain tavoit-
22343: huonontua.                                            teiden vastaisilta, vaikka näiden kokonaisuus voi
22344:    Varkauden kaupungin vedenotto perustuu             olla sellainen.
22345: suurelta osin Mikkelin läänissä sijaitsevan Jäppi-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22346: län kunnan Syväosin alueen pohjavesivaroihin.         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22347: Vuodesta 1993 Varkauden kaupungin käyttöve-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22348: siverkostoon on syötetty vettä Syväosin pohjave-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22349: sivaroista. Samanaikaisesti on kuitenkin sallittu
22350: soranmurskausasemien toiminta Jäppilän kun-                     Mitä Hallitus aikoo tehdä uudistaak-
22351: nan Syväosin alueella. Kyseisten soranmurs-                  seen maa-ainesten ottamista ja hyödyntä-
22352: kausasemien normaaliin toimintaan liittyy ym-                mistä koskevaa lupamenettelyä siten, että
22353: päristöä ja pohjavesiä pilaavan vahingon mah-                maa-ainesten hyödyntämisessä otetaan
22354: dollisuus esimerkiksi murskaamon öljysäiliöiden              nykyistä paremmin ja kokonaisvaltai-
22355: vahingoittuessa tai öljynvaihtojen yhteydessä ta-            semmin huomioon ympäristön kokonais-
22356: pahtuvissa vahingoissa. Varkauden kaupunki on                edut ja että voidaan välttää ristiriitoja,
22357: pyrkinyt kumoamaan Pieksämäen seudun kan-                    joita ilmeisesti on aiheutunut toisaalta
22358: santerveystyön kuntainliiton murskaamotoi-                   Jäppilän kunnan taloudellisten etujen ja
22359: minnalle antaman luvan. Mikkelin lääninoikeus                toisaalta Varkauden kaupungin ja ympä-
22360: on hylännyt Varkauden tekemät valitukset.                    ristönsuojelun etujen välille?
22361: 
22362:      Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1996
22363: 
22364:                                            Kari Rajamäki /sd
22365: 
22366: 
22367: 
22368: 
22369: 260017
22370: 2                                            KK 135/1996 vp
22371: 
22372: 
22373: 
22374: 
22375:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
22376: 
22377:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          den aikana jyrkästi. Maassamme on jo seutuja,
22378: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           joissa on pulaa sekä luonnonsorasta että hyvä-
22379: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         laatuisesta pohjavedestä. Kiviainestuotannon ja
22380: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Raja-         suojelun väliset ristiriidat korostuvat vielä eri
22381: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           alueilla eri tavalla.
22382: 135:                                                        Maa-ainesten kestävän käytön ja pohjavesien
22383:                                                         suojelun kannalta ottamislupia on koko maa-
22384:           Mitä Hallitus aikoo tehdä uudistaak-          aineslain voimassaolon ajan myönnetty joka
22385:        seen maa-ainesten ottamista ja hyödyntä-         vuosi reilusti yli tarpeen. Voimassa olevien lupien
22386:        mistä koskevaa lupamenettelyä siten, että        yhteismäärä oli tämän vuoden alussa yli kymme-
22387:        maa-ainesten hyödyntämisessä otetaan             nentuhatta. Tämä merkitsee sitä, että maassam-
22388:        nykyistä paremmin ja kokonaisvaltai-             me on avattuja soramonttuja ja kalliolouhoksia
22389:        semmin huomioon ympäristön kokonais-             tällä hetkellä vähintään viisi kertaa tarvetta
22390:        edut ja että voidaan välttää ristiriitoja,       enemmän. Ongelmaa lisää vielä se, että ottopai-
22391:        joita ilmeisesti on aiheutunut toisaalta         kat ovat sijoittuneet luontoon hajanaisesti paljol-
22392:        Jäppilän kunnan taloudellisten etujen ja         ti yksittäisten lupahakemusten ohjaamina.
22393:        toisaalta Varkauden kaupungin ja ympä-               Seurauksena on ollut tarpeettomia ympäristö-
22394:        ristönsuojelun etujen välille?                   ja maisemahaittoja. Maa-ainesten ottaminen on
22395:                                                         edistynyt yleensä hitaasti, eikä sitä ole aina saatu
22396:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            päätökseen luvan voimassaoloaikana. Ottamis-
22397: vasti seuraavaa:                                        toiminnan hajanaisuus on merkinnyt myös hyvä-
22398:                                                         laatuisten kiviainesvarojen ja energian tuhlausta
22399:    Maa-aineslupien käsittely on kunnallista toi-        sekä pohjavesialueiden tarpeetonta pilaantumis-
22400: mintaa. Ottamisluvat myönnetään kunnissa.               ta.
22401: Vielä 1980-luvulla esiintyi eriäviä mielipiteitä            Maa-ainesten ottamistoiminnassa ilmennei-
22402: muun muassa siitä, mille viranomaiselle maa-            den ongelmien vuoksi ympäristöministeriössä on
22403: aineslupien käsittely parhaiten kuuluu. Alku-           valmisteilla maa-aineslain uudistus. Valmistelu
22404: vuosina lupamenettely saattoi kangertaa pahas-          perustuu ympäristöneuvoston maa-ainesjaoston
22405: tikin, mutta nyt voidaan jo todeta, että menettely      viime syyskuussa jättämään ehdotukseen ja siitä
22406: toimii ja päätökset syntyvät kohtuuajassa.              annettuihin lausuntoihin.
22407:    Edellä kerrottu ei tarkoita kuitenkaan sitä,             Ehdotuksessa on useita perusteltuja esityksiä
22408: etteikö ongelmia olisi. Tämän päivän ongelmat           maa-aineslain muuttamiseksi koskien lain sovel-
22409: maa-ainesasioissa ovat paljolti sisällöllisiä ja var-   tamisalaa, ottamisen edellytyksiä, lupamenette-
22410: sin usein kysymyksessä esitetyn esimerkin kaltai-       lyä ja viranomaistehtäviä. Tehdyt ehdotukset tu-
22411: sia.                                                    kevat maa-ainestenja pohjavesivarojen kestävän
22412:    Hallitus on tietoinen maa-aineslain mukaiseen        käytön tavoitetta vaarantamatta lain nykyisiä
22413: toimintaan liittyvistä monista sisällöllisistä on-      suojelutavoitteita.
22414: gelmista. Ne johtuvat viime kädessä tiedon puut-            Hallitus pitää erityisen tärkeänä, että maa-
22415: teesta alueellisessa päätöksenteossa. Toisaalta         ainesten ottamisen edellytyksiin saadaan lakiin
22416: maa-aineslaki nykyisessä muodossaan ei anna             ehto tärkeiden ja vedenhankintaan soveltuvien
22417: kunnille riittävästi mahdollisuuksia ottaa huo-         pohjavesialueiden suojelutarpeesta. Maa-aines-
22418: mioon ja sovittaa yhteen vastakkaisia alueellisia       lakia on tarpeellista kehittää tukemaan nykyistä
22419: intressejä. Kestävän kehityksen periaate maa-ai-        paremmin myös ottamisen valvontaa ja alue-
22420: neslain mukaisessa päätöksenteossa ei toimi             suunnittelua. Näillä toimenpiteillä olisi suora-
22421: kunnolla.                                               naista merkitystä myös kysymyksessä mainitun
22422:    Ristiriita soranoton ja pohjavesien suojelun         esimerkin kaltaisten tapausten ennaltaehkäisijä-
22423: välillä on kärjistynyt viimeisten kymmenen vuo-         nä. Pohjavesien suojelun ja soravarojen yhteen-
22424:                                          KK 135/1996 vp                                           3
22425: 
22426: sovittaminen kestävällä tavalla onnistuu kunnis-      Hallituksen tarkoituksena on, että esitys maa-
22427: sa, kun tieto ja vastuu päätöksiä tehtäessä ei     aineslain uudistamiseksi saadaan eduskunnan
22428: pysähdy kunnanrajaan.                              käsittelyyn vielä tämän vuoden aikana.
22429: 
22430:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1996
22431: 
22432:                                                             Ympäristöministeri Pekka Haavisto
22433: 4                                         KK 135/1996 vp
22434: 
22435: 
22436: 
22437: 
22438:                                       Tili Riksdagens Talman
22439: 
22440:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    skärpts. Det finns redan områden där det råder
22441: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-      brist såväl på naturligt grus som på grundvatten
22442: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    av god kvalitet. I olika områden yttrar sig kon-
22443: man Kari Rajamäki undertecknade spörsmål nr         flikterna mellan produktionen av stenmaterial
22444: 135:                                                och naturskydd på olika sätt.
22445:                                                        Med tanke på ett hållbart nyttjande av mark-
22446:           Vad ämnar Regeringen göra för att         substanserna och skyddet av grundvattnen har
22447:        förnya tillståndsförfarandet i fråga om      antalet täkttillstånd som beviljats medan mark-
22448:        täkt och nyttjande av marksubstanser så,     täktslagen varit i kraft varit rejält större än beho-
22449:        att miljöhänsyn bättre och mer övergri-      vet. I början av året var antalet giltiga tilistånd
22450:        pande beaktas vid täkten och så att det      inalles över tiotusen. Detta innebär att vi i detta
22451:        går att undvika den typ av konflikter som    nu har minst fem gånger så många öppna grus-
22452:        uppenbarligen har uppstått mellan å ena      täkter och bergstäkter som behövs. Problemet
22453:        sidan Jäppilä kommuns ekonomiska för-        förvärras ytterligare av att täktplatserna ligger
22454:        måner och å andra sidan Varkaus stad         utspridda i terrängen, huvudsakligen på basis av
22455:        och vad som är bra för miljövården?          enstaka tiliståndsansökningar.
22456:                                                        Följden har varit onödiga olägenheter i miljön
22457:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       och landskapet. Täkten sker i allmänhet i sakta
22458: anföra följande:                                    mak och har inte alltid slutförts under tillståndets
22459:                                                     giltighetstid. Att verksamheten är utspridd har
22460:    Behandlingen av marktäktstillstånden sker i      också lett tili slöseri med gott stenmaterial och
22461: kommunerna. Täkttilistånden beviljas av dem.        med energi samt tili onödig förorening av grund-
22462: Under 1980-talet förekom fortfarande motstridi-     vatten.
22463: ga åsikter bland annat om viiken myndighet som         På grund av de problem som kommit fram vid
22464: är bäst lämpad att handlägga marktäktsärenden.      täkten av marksubstanser håller miljöministeriet
22465: Under de första åren kunde tiliståndsförfarandet    på att bereda en partiell reform av marktäktsla-
22466: vara mycket krångligt, men nu kan vi redan l:on-    gen. Beredningen bygger på ett förslag som miljö-
22467: statera att proceduren fungerar och besluten        rådets marktäktssektion lade fram i september
22468: kommer tili stånd inom rimlig tid.                  och på utlåtandena om förslaget.
22469:    Det ovan sagda betyder i alla fall inte att         I förslaget ingår ett antal motiverade förslag
22470: situationen är problemfri. Dagens problem i         om ändring av marktäktslagens stadganden om
22471: marktäktsärenden gäller i hög grad innehållet       lagens tiliämpningsområde, förutsättningarna
22472: och påminner mycket ofta om det exempel som         för marktäkt, tillståndsförfarandet och myndig-
22473: anförs i riksdagsman Rajamäkis spörsmål.            hetsuppgifterna. Förslagen stöder målet om håll-
22474:    Regeringen är medveten om att många sub-         bart nyttjande av marksubstanser och grund-
22475: stansproblem är förknippade med verksamhet          vatten utan att äventyra de nuvarande skydds-
22476: enligt marktäktslagen. De beror i sista hand på     målen.
22477: avsaknaden av regional sakkunskap då besluten          Regeringen anser det speciellt viktigt att det i
22478: fattas. Å andra sidan ger marktäktslagen i sin      lagen tas in ett villkor om förutsättningarna för
22479: nuvarande form inte kommunerna tiliräckligta        marktäkt som går ut på att viktiga och för vatten-
22480: möjligheter att beakta och sammanjämka mot-         täkt lämpliga grundvattensområden skall skyd-
22481: stridiga regionala intressen. I beslutsfattandet    das. Det är nödvändigt att bearbeta marktäktsla-
22482: enligt marktäktslagen fungerar inte principen om    gen så att den bättre stöder övervakningen av
22483: hållbar utveckling ordentligt.                      täkten samt regionplaneringen. Detta skulle ock-
22484:    Konflikten mellan grustäkt och skydd av          så ha direkt betydelse vid förebyggandet av situ-
22485: grundvatten har under de senaste tio åren hastigt   ationer som den riksdagsman Rajamäki relaterar
22486:                                         KK 135/1996 vp                                          5
22487: 
22488: som exempel. Kommunerna kan nog samman-              Regeringen avser att redan i år lägga fram en
22489: jämka skyddet av grundvattnen och grustäkten,     proposition om revidering av marktäktslagen för
22490: då informationen och ansvaret för besluten inte   riksdagen.
22491: stoppas vid kommungränsen.
22492:      Helsingforsden 25 mars 1996
22493: 
22494:                                                                  Miljöminister Pekka Haavisto
22495:                                            KK 136/1996 vp
22496: 
22497: Kirjallinen kysymys 136
22498: 
22499: 
22500: 
22501: 
22502:                                   Raimo Vistbacka /ps: Työsiirtoloiden säilyttämisestä
22503: 
22504: 
22505: 
22506:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
22507: 
22508:    Työsiirtolat ovat avolaitoksia, joissa tehdään    Näin on tarkoitus menetellä, vaikka suomalai-
22509: pelkästään työtä. Vangit saavat työstään palkan      nen työsiirtolamalli on ainutkertainen maailmas-
22510: suoraan käteensä. Tästä palkasta heiltä pidäte-      sa, ja siihen on käyty tutustumassa ulkomailta-
22511: tään normaalisti verot, rahaa perheen huoltami-      kin. Järjestelmän tilalle ei ole juuri pystytty osoit-
22512: seen sekä korvaus ylläpidosta laitoksessa. Lisäk-    tamaan parempaa ja toimivampaa mallia.
22513: si on mahdollista periä oikeuden määräämä sum-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22514: ma työsiirtolassa olevalta rikoksen tekijäitä kor-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22515: vauksena mahdolliselle rikoksen uhrille.             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22516:     Viimeisten kahden vuoden aikana on työsiir-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22517: tolaverkkoa karsittu kovalla kädellä: Tikkurilan
22518: siirtola lopetettiin vuoden 1994lopussa, 1.9.1995               Aikooko Hallitus edelleen jatkaa työ-
22519: Pirkkalan työsiirtola, kuluvan vuoden alussa oli             siirtoloiden lopettamista, ja
22520: vuorossa Pansion työsiirtola ja vaakalaudalla                    miten se aikoo korvata tämän hyvin
22521: ovat vielä Haminan ja Kastelholman työsiirtolat.             toimineen järjestelmän?
22522: 
22523:      Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1996
22524: 
22525:                                          Raimo Vistbacka /ps
22526: 
22527: 
22528: 
22529: 
22530:  260017
22531: 2                                          KK 136/1996 vp
22532: 
22533: 
22534: 
22535: 
22536:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
22537: 
22538:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       jen laitosten osalta oli 84 %. Edellä esitetyn joh-
22539: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        dosta on kahden työsiirtolan lakkauttaminen
22540: olette toimittanut valtioneuvo~t'"'ll asianomaisen   mainittu mahdollisina säästökohteina. Pansion
22541: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo           työsiirtolaa lukuun ottamatta muiden työsiirto-
22542: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        loiden osalta ei ole tehty lakkauttamispäätöksiä.
22543: sen n:o 136:                                         Luonnollisesti ennen päätöksentekoa arvioidaan
22544:                                                      huolellisesti mahdollisesta lakkauttamisesta ai-
22545:           Aikooko Hallitus edelleen jatkaa työ-      heutuvat haitat sekä siitä saatavat säästöt.
22546:        siirtoloiden lopettamista, ja                     Vankien päivittäinen keskimäärä väheni vuo-
22547:            miten se aikoo korvata tämän hyvin        desta 1976 vuoteen 1989 yli 2 000 vangilla. Edel-
22548:        toimineen järjestelmän?                       leen vuodesta 1989 vuoteen 1994 vankien päivit-
22549:                                                      täinen keskimäärä on vähentynyt runsaalla sa-
22550:   Vastuksena kysymykseen esitän kunnioitta-          dalla. Vuonna 1995 keskimääräinen vankiluku
22551: vasti seuraavaa:                                     oli 3 248. Vankiluvun laskun myötä myös van-
22552:                                                      kien rikostausta on muuttunut. Vajaalla puolella
22553:    Keväällä 1995 oikeusministeriö sai puolustus-     vankeusvangeista on päärikoksena väkivaltari-
22554: ministeriöitä muistion, jossa ehdotettiin asteit-    kos tai ryöstö. Myös huumausainerikoksista tuo-
22555: taista luopumista ministeriöiden yhteisesti ra-      mittujen osuus on lyhyessä ajassa kaksinkertais-
22556: hoittamasta työsiirtolajärjestelmästä vuoteen        tunut ja on nyt 6 %. Tämä on myös osaltaan
22557: 2000 mennessä. Työsiirtolajärjestelmä ei puolus-     vaikuttanut lisäävästi pitkähköä rangaistusta
22558: tusministeriön ilmoituksen mukaan enää palvele       suorittavien osuuden kasvuun. Työkykyisten ja
22559: täysimääräisesti puolustushallinnon tarkoitus-       ammattitaitoisten vankien vähenemisen myötä
22560: periä. Tämän esiin tulleen tosiasian vuoksi Pan-     vankeinhoitolaitos on joutunut vangeille tarjoa-
22561: sion työsiirtola päätettiin lakkauttaa 1.4.1996lu-   ruissaan toiminnoissa lisäämään koulutuksen ja
22562: kien.                                                kuntouttavan toiminnan tarjontaa. Muidenkin
22563:    Vankeinhoitolaitos on sitoutunut valtionta-       kuin työkykyisten vankien pääsyn avolaitoksiin
22564: louden vakavien tasapaino-ongelmien vuoksi 28        mahdollistaneen lain myötä 1.5.1995 muutettiin
22565: Mmk:n eli runsaan 4 %:n säästöihin toimintame-       avovankilaiksi neljä laitosta sekä yksi vankila-
22566: noissaan vuosina 1996-1999. Säästötoime,' py-        osasto. Avolaitosten, jo ihon sisältyvät myös työ-
22567: ritään suuntaamaan niihin laitoksiin ja toirilin-    siirtolat, yhteinen paikkaluku kasvoi 174:llä.
22568: toihin, joissa vankien määrä on selvästi aiempaa     Vankeinhoitolaitoksen tavoite sijoittaa avolai-
22569: pienempi. Oikeusministeriössä tehdyn selvityk-       toksiin eli avovankiloihin, avo-osastoihin sekä
22570: sen mukaan vankeinhoitolaitoksen laitoskantaa        työsiirtoloihin 30 % vankeusrangaistusta suorit-
22571: alueellisesti tarkasteltuna Lounais-Suomen ja        tavista, on toteutunut.
22572: Kymi-Mikkelin yhteistoiminta-alueella on las-            Vankeinhoitolaitoksen laitoskantaa pyritään
22573: kennallisesti ylitarjontaa avolaitospaikoista.       siis kehittämään toisaalta vankien erityistarpei-
22574: Vuonna 1995 valtakunnallinen työsiirtoloiden         den, toisaalta valtiontalouden asettamien säästö-
22575: käyttöaste oli 72 %, kun vastaava luku suljettu-     vaatimusten pohjalta.
22576: 
22577:      Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1996
22578: 
22579:                                                                     Oikeusministeri Kari Häkämies
22580:                                              KK 136/1996 vp                                            3
22581: 
22582: 
22583: 
22584: 
22585:                                          Tili Riksdagens Talman
22586: 
22587:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        två arbetskolonier nämnts som eventuella före-
22588: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         mål för sparåtgärder. Med undantag för Pansio
22589: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-       arbetskoloni har det inte fattats några beslut om
22590: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål             nedläggning av andra arbetskolonier. Naturligt-
22591: nr 136:                                                vis kommer man innan ett beslut fattas att om-
22592:                                                        sorgsfullt värdera nackdelar och erhållna inbe-
22593:              Har Regeringen för avsikt att fortsätt-   sparingar av en eventuell nedläggning.
22594:           ningsvis nedlägga arbetskolonier och            Det dagliga antalet fångar i medeltal minska-
22595:              hur ämnar Regeringen ersätta detta        de med över 2 000 från år 1976 tili år 1989. Det
22596:           välfungerande system?                        dagliga antalet fångar i medeltal har ytterligare
22597:                                                        minskat med drygt hundra från år 1989 tili år
22598:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          1994. År 1995 var antalet fångar i medeltal
22599: anföra följande:                                       3 248. I takt med minskningen av antalet fångar
22600:                                                        har även fångarnas brottsbakgrund förändrats.
22601:     Våren 1995 fick justitieministeriet ett memo-      Knappt hälften av fångelsefångarna har vålds-
22602: randum av försvarsministeriet där det föreslogs        brott eller rån som huvudbrott. Också andelen
22603: att man skulle genomföra en gradvis nedläggning        som har dömts för narkotikabrott har på en kort
22604: av det av ministerierna gemensamt finansierade         tid fördubblats, och är för tillfållet 6 %. Dettai
22605: arbetskolonisystemet fram tili år 2000. Enligt         sin tur har medfört att andelen som avtjänar
22606: försvarsministeriet tjänar arbetskolonisystemet        Iängre straff har ökat. I takt med att antalet
22607: inte Iängre försvarsförvaltningens syftemål tili       arbetsföra och yrkeskunniga fångar har min-
22608: fullo. På grund av detta faktum beslöts att Pansio     skat, har fångvårdsväsendet varit tvunget att
22609: arbetskoloni nedläggs från och med 1.4.1996.           öka utbudet av utbildning och rehabiliterande
22610:     Fångvårdsväsendet har på grund av de allvar-       verksamhet i den sysselsättning som ordnas för
22611: Iiga jämviktsproblemen i statsekonomin förbun-         fångarna. I och med att lagen av 1.5.1995 ger
22612: dit sig att spara 28 mmk, dvs. drygt 4% av sina        även andra än arbetsföra fångar tillträde tili
22613: verksamhetsutgifter under åren 1996-1999.              öppna anstalter ändrades fyra anstalter och en
22614: Man strävar tili att aHokera sparåtgärderna tili       fångelseavdelning tili öppna fångelser. Antalet
22615: de anstalter och verksamheter där antalet fångar       platser vid öppna anstalter, tili vilka också ar-
22616: är klart mindre än tidigare. Enligt en av justitie-    betskolonierna hör, ökade med 174. Fångvårds-
22617: ministeriet utförd utredning ser fördelningen av       väsendets målsättning att p1acera 30% av de
22618: fångvårdsväsendets anstalter, regionalt betrak-        som avtjänar fångelsestraff i öppna fångelser,
22619: tat ut enligt följande: inom sydvästra Finlands        öppna avdelningar samt i arbetskolonier har
22620: och Kymmene-S:t Michels samarbetsområden               förverkligats.
22621: finns det ett överutbud på platser i öppna anstal-        Man strävar alltså efter att utveckla fång-
22622:  ter. År 1995 var arbetskoloniernas grad av kapa-      vårdsväsendets anstalter å ena sidan på basis av
22623: citetsutnyttjande 72 % i Finland. Motsvarande          fångarnas särskilda behov och å andra sidan på
22624:  tai för slutna anstalter var 84 %. Med anledning      basis av de krav på inbesparingar som statseko-
22625:  av det som nämnts ovan har en nedläggning av          nomin ställer.
22626: 
22627:      Helsingforsden 22 mars 1996
22628: 
22629:                                                                       Justitieminister Kari Häkämies
22630:                                            KK 137/1996 vp
22631: 
22632: Kirjallinen kysymys 137
22633: 
22634: 
22635: 
22636: 
22637:                                    Raimo Vistbacka /ps: Poliisien avustuskassan toiminnasta
22638: 
22639: 
22640: 
22641:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
22642: 
22643:     Poliisien avustuskassa pyysi sosiaali- ja ter-   mahdollistavaa sääntömuutoksen hyväksymis-
22644: veysministeriöitä vahvistusta varsinaisen edusta-    päätöstä. Käsittämättömämmäksi asian tekee
22645: jistonsa 27.4.1994 pidetyn kokouksen sekä yli-       vielä se, ettei kyseisellä avustuskassalla ole ollut
22646: määräisen edustajiston 25.1.1995 pidetyn ko-         minkäänlaisia maksuvaikeuksia.
22647: kouksen hyväksymälle sääntömuutokselle. So-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22648: siaali- ja terveysministeriö päätti 31.5.1995 va-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22649: kuutuskassalain 13 §:n nojalla vahvistaa Poliisien   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22650: avustuskassan muutetut säännöt taannehtivasti        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22651: niin, että niitä voidaan soveltaa jo 1.3.1995 al-
22652:  kaen.                                                          Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
22653:     Sääntömuutoksen voimaantulon taannehti-                 Poliisien avustuskassan ennen avustus-
22654:  vuus on aiheuttanut usealle kymmenelle aikana              tensa alentamisen mahdollistavan sään-
22655:  1.3.-31.5.1995 eläkkeelle päässeelle poliisille            tömuutoksen STM:ssä tapahtunutta
22656:  2 800 markan suuruisen avustusmäärän mene-                 vahvistamista suorittamien avustusalen-
22657:  tyksen. Poliisien avustuskassan toiminta tuntuu            nusten aiheuttamien epäoikeudenmukai-
22658:  käsittämättömältä myös niiltä osin, kuin se jo             suuksien korvaamiseksi avustusten saa-
22659:  ennen STM:n sääntömuutoksen vahvistuspää-                  jille sekä sen selvittämiseksi, miten kysei-
22660:  töstä 31.5.1995 oli maksanut eräälle 11.4.1995             nen menettely on ollut mahdollista ja mil-
22661:  eläkeiän saavuttaneelle henkilölle 18.4.1995 jo            lä perusteella STM on voinut vahvistaa
22662:  alennetun, 5 200 markan suuruisen suorituksen.             säännöt tulemaan voimaan taannehtivas-
22663:     Avustuskassan toiminnassa on ollut erikoista            ti, jolloin moni avustuksen saaja on me-
22664:  ja arveluttavaa se, että kassa ryhtyy maksamaan            nettänyt osan vahvistamispäivään men-
22665:  epäoikeudenmukaisesti alennettua avustusta en-             nessä kertyneestä avustuksestaan?
22666:  nen valvovan viranomaisen kyseisen alennuksen
22667: 
22668:       Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1996
22669: 
22670:                                          Raimo Vistbacka /ps
22671: 
22672: 
22673: 
22674: 
22675:  260017
22676: 2                                           KK 137/1996 vp
22677: 
22678: 
22679: 
22680: 
22681:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22682: 
22683:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        la oli ollut vain osittaista tai ei ollenkaan rahas-
22684: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tointia. Jakoperusteisten kassojen oli huolehdit-
22685: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tava siitä, että vastuuvelka on säädetyn lain mu-
22686: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo            kainen ja että tietyn siirtymäajan kuluessa vas-
22687: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         tuuvelassa oleva vajaus on katettava.
22688: sen n:o 137:                                              Jakoperiaatteella toimivan vakuutuskassan
22689:                                                       jäsen voi luottaa saavansa kassan lupaaman
22690:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        etuuden olosuhteissa, joissa kassan jäsenet eivät
22691:        Poliisien avustuskassan ennen avustus-         tee päätöstä toiminnan lopettamisesta ja kassan
22692:        tensa alentamisen mahdollistavan sään-         purkamisesta, ja olosuhteissa, joiden vallitessa
22693:        tömuutoksen STM:ssä tapahtunutta               kassassa on koko ajan riittävästi jäseniä, jotka
22694:        vahvistamista suorittamien avustusalen-        suorittavat vakuutusmaksuina sattuneista va-
22695:        nusten aiheuttamien epäoikeudenmukai-          kuutuspahtumista aiheutuneet korvaukset.
22696:        suuksien korvaamiseksi avustusten saa-         Uusien säännösten tarkoituksena on siis lisätä
22697:        jille sekä sen selvittämiseksi, miten kysei-   kassassa vakuutettujen etujen turvaavuutta.
22698:        nen menettely on ollut mahdollista ja mil-         Koska Poliisien Vakuutuskassalla ei vanhan
22699:        lä perusteella STM on voinut vahvistaa         lain aikana ollut vakuutusmaksuvastuuta eikä
22700:        säännöt tulemaan voimaan taannehtivas-         osittaistakaan rahastointia, vaan koko toiminta
22701:        ti, jolloin moni avustusten saaja on me-       oli perustunut jakoperiaatteeseen, ovat kassan
22702:        nettänyt osan vahvistamispäivään men-          rakenteeseen kohdistuneet muutostoimet suuret.
22703:        nessä kertyneestä avustuksestaan?              Poliisien Vakuutuskassassa rahastoivan periaat-
22704:                                                       teen mukaisesti laskettu vastuuvelka oli
22705:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          31.12.1994 noin 32 milj. markkaa. Kassan varat
22706: vasti seuraavaa:                                      huomioon ottaen katteessa oleva vajaus oli noin
22707:                                                        15 milj. markkaa. Vaje on katettava lain sailiman
22708:     Poliisien Vakuutuskassa on vakuutuskassa-         määräajan kuluessa.
22709: lain (1164/92) alainen, vapaaehtoisia hautaus-            Kassan jäsenistöstä on noin 38 % maksuva-
22710: avustus- ja eroavustusetuuksia myöntävä vakuu-        pautettuja jäseniä. Muut jäsenet maksavat jäsen-
22711: tuskassa. Poliisien Vakuutuskassa, vanhalh• ni-       maksua. Vajauksen peittäminen kokonaan mak-
22712: meltään Poliisien Avustuskassa, on merkitty va-       savien jäsenten jäsenmaksuilla olisi johtanut sii-
22713: kuutuskassarekisteriin vuonna 1945 ja on toimi-       hen, että nuoremmat jäsenet olisivat joutuneet
22714: nut jakoperiaatteen mukaisena avustuskassana          maksamaan jäsenmaksua enemmän kuin heidän
22715: vuoteen 1995 asti. Tämä tarkoittaa, että kassa ei     tuleva etuutensa olisi tullut olemaan. Kun ote-
22716: ole rahastoinut etukäteen vastaisia etuuksia.         taan huomioon, että kassaan kuuluminen onpa-
22717: Kassan edustajisto on vuosittain vahvistanut va-      kollista, olisi edellä tarkoitettu maksun määrää-
22718: kuutusmaksua vastaavan jäsenmaksun, jota on           minen ollut kohtuutonta. Kassan ratkaisu pitkän
22719: peritty vuoden aikana sattuneiden vakuutusta-         aikavälin tulojen ja menojen tasapainottamiseksi
22720: pahtumien kustantamiseen tarvittava määrä. Jä-        koostui sekä maksavien jäsenten että maksuva-
22721: senmaksu on tästä syystä voitu pitää alusta al-       pautettujenjäsenten osallistumisesta: maksavien
22722: kaen huomattavasti alemmalla tasolla kuin ra-         jäsenten maksuaikaa pidennettiin 20 vuodesta 25
22723: hastointiperiaatteen mukaan olisi ollut mahdol-       vuoteen ja toisaalta etuja alennettiin portaittain
22724: lista.                                                liittymisvuoden mukaan. Näiden toimenpiteiden
22725:     Uusi laki, vakuutuskassalaki (1164/92) tuli       jälkeen kassan vastuuvelassa oleva vaje on noin
22726: voimaan 1.1.1993 lukien. Uudessa lainsäädän-          3,5 milj. markkaa, joka poistuu asteittain lasku-
22727: nössä on tiukennettu vakuutettujen etujen tur-        perusteissa vahvistetun suunnitelman mukaisesti
22728: vaavuusvaatimuksia. Tämän johdosta edellytet-         vuoteen 2009 mennessä.
22729: tiin mm. vakuutettujen etujen ennalta rahastoi-           Kysymyksessä mainittu 5 200 markan suurui-
22730: mista niiltä hautaus- ja eroavustuskassoilta, joil-   nen eroavustus koskee niitä Poliisien Vakuutus-
22731:                                            KK 137/1996 vp                                            3
22732: 
22733: kassan jäseniä, jotka ovat liittyneet kassaan vuo-   Kassa oli päättänyt toteuttaa mainitusta päiväs-
22734: sina 1954-1969 ja ovat 20 jäsenyysvuoden jäl-        tä lukien toisaalta etuuksien alentamisen ja toi-
22735: keen saavuttaneet ns. maksuvapautuksen. Etuu-        saalta maksuvelvollisuuden korottamisen mak-
22736: den leikkaus perustuu kassan pitkän aikavälin        saviltajäseniltä. Nämä kassan hallinnossa tehdyt
22737: tulojen ja menojen tasapainottamiseen edellä se-     ja lain edellyttämät muutokset ministeriö vahvis-
22738: lostetulla tavalla.                                  ti 31.5.1995. Lain mukaan hakemus oli toimitet-
22739:     Uuden lain voimaantulosäännösten mukai-          tava ministeriöön ennen 1.1.1995, josta alkaen
22740: sesti oli vuoden 1995 alkuun mennessä noin 200       uusia sääntöjä oli voinut pyytää voimaan, vaikka
22741: avustuskassaa toimittanut sääntöhakemukset           vahvistuspäätös annettaisiin myöhemminkin.
22742: ministeriöön sekä lisäksi tarvittavat laskuperus-        Kysymys liittyy siis Poliisien Vakuutuskassan
22743: tehakemukset vahvistettavaksi. Hakemusten kä-        rakenteen periaatteelliseen muuttamiseen va-
22744: sittelyyn ministeriössä kuluva aika riippuu muu-     kuutuskassalain tarkoittamaksi rahastoivaksi
22745: tosten laajuudesta.                                  vakuutuskassaksi siirtymäajan kuluessa, ja to-
22746:     Poliisien Vakuutuskassa oli toimittanut lain     teuttamistavaksi kassa on valinnut maksuky-
22747: tarkoittaman        hakemuksensa      ministeriöön   kyynsä nähden kohtuullisimman tavan, jolla toi-
22748: 8.11.1994 ja vakuutusteknisen tutkimuksen val-       mintaa halutaan jatkaa ja tuleva toiminta voi-
22749: mistuttua lisähakemuksen 31.1.1995. Kassa pyy-       daan turvata.
22750:  si uusittuja sääntöjä voimaan 1.3.1995 lukien.
22751: 
22752:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1996
22753: 
22754:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
22755: 4                                           KK 137/1996 vp
22756: 
22757: 
22758: 
22759: 
22760:                                         Tili Riksdagens Ta/man
22761: 
22762:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      bidragskassor som inte alls eller endast delvis
22763: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        hade idkat fondering skulle börja fondera de
22764: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      försäkrades förmåner på förhand. De fördel-
22765: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål            ningsbaserade kassoma skall nu se tili att an-
22766: nr 137:                                               svarsskulden stämmer överens med lagen och att
22767:                                                       underskottet i ansvarsskulden inom en bestämd
22768:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        övergångstid blir täckt.
22769:        ta för att tili understödstagarna ersätta de      En medlem i en försäkringskassa som verkar
22770:        orättvisor som uppstått till fö1jd av de av    enligt fördelningsprincipen kan Iita på att han får
22771:        understödskassan Poliisien avustuskassa        den förmån som kassan har lovat under sådana
22772:        utförda understödsnedskärningar som            förhållanden då kassans medlemmar inte fattar
22773:        inträffade innan social- och hälsovårds-       beslut om att upphöra med verksamheten och
22774:        ministeriet fastställde den stadgeändring      upplösa kassan och under förutsättning att kas-
22775:        som möj1iggör nedskärning av kassans           san hela tiden har ett tillräckligt antal medlem-
22776:        understöd, samt för att utreda hur ifråga-     mar, vilka i form av försäkringspremier betalar
22777:        varande förfarande har varit möjligt och       de ersättningar scm föranleds av de försäkrings-
22778:        på vi1ka grunder social- och hälsovårds-       fall som har inträffat. Syftet med de nya stadgar-
22779:        ministeriet har kunnat fastställa stadgar-     na är således att öka säkerheten för de i kassan
22780:        na så att de har trätt i kraft retroaktivt,    försäkrades förmåner.
22781:        varvid många understödstagare har för-            Eftersom Poliisien Vakuutuskassa inte under
22782:        lorat en del av det understöd som har          den tid den gamla lagen var i kraft hade något
22783:        intjänats före fastställelsedagen?             försäkringspremieansvar eller ens någon partiell
22784:                                                       fondering, utan hela verksamheten hade grundat
22785:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         sig på fördelningsprincipen, är de ändringar som
22786: anföra följande:                                      utförts i kassans struktur omfattande. Ansvars-
22787:                                                       skulden i Poliisien Vakuutuskassa, beräknad en-
22788:    Poliisien Vakuutuskassa är en försäkringskas-      ligt den fonderande principen, var den 31 decem-
22789: sa som omfattas av lagen om försäkringskassor         ber 1994 ca 32 milj. mk. Med beaktande av kas-
22790: (1164/92) och som beviljar frivilliga förmåner för    sans tillgångar var underskottet i täckningen ca
22791: begravningshjä1p och avgångsbidrag. Poliisien         15 milj. mk. Underskottet skall täckas inom den
22792: Vakuutuskassa, tidigare Poliisien A vustuskassa,      tidsfrist lagen tillåter.
22793: har införts i försäkringskasseregistret 1945 och         Av kassans medlemmar är ca 38 % befriade
22794: den har verkat som understödskassa enligt för-        från premie. De övriga medlemmarna beta1ar
22795: delningsprincipen fram till 1995. Detta innebär       medlemsavgift. Om underskottet helt skulle ha
22796: att kassan inte i förskott har fonderat framtida      täckts med betalande medlemmars medlemsav-
22797: förmåner. Kassans representantskap har varje år       gifter, hade detta 1ett till en situation där yngre
22798: fastställt en med1emsavgift motsvarande försäk-       medlemmar skulle ha varit tvungna att betala en
22799: ringspremien, vilken har uppburits till ett belopp    högre medlemsavgift än vad deras framtida för-
22800: som behövts för bekostande av de försäkringsfall      mån hade varit. Med hänsyn till att det är obliga-
22801: som inträffat under året. Man har därför från         toriskt att höra till kassan skulle en ovan avsedd
22802: första början kunnat hålla medlemsavgiften på         avgift ha varit oskälig. Kassans beslut om balan-
22803: en avsevärt lägre nivå än vad som hade varit          sering av inkomster och utgifter på längre sikt
22804: möjligt enligt fonderingsprincipen.                   grundade sig på både betalande och från premie
22805:    Den nya lagen, lagen om försäkringskassor          befriade medlemmars deltagande; de betalande
22806: (1164/92), trädde i kraft den l januari 1993. I den   medlemmarnas betalningstid förlängdes från 20
22807: nya lagstiftningen har kraven på betryggande av       år till 25 år samtidigt som förmånerna sänktes
22808: de försäkrades förmåner skärpts. På grund härav       stegvis enligt anslutningsår. Efter dessa åtgärder
22809: förutsattes bl.a. att de begravnings- och avgångs-    är underskottet i kassans ansvarsskuld ca 3,5
22810:                                            KK 137/1996 vp                                               5
22811: 
22812: milj. mk, som avskaffas stegvis före år 2009 i         en hade fårdigställts. Kassan anhöll om att de
22813: enlighet med denpian som har fastställts i beräk-      reviderade stadgarna skulle träda i kraft den 1
22814: ningsgrunderna.                                        mars 1995. Kassan hade beslutat att från nämnda
22815:    Det avgångsbidrag på 5 200 m~ soll!. ~ämns i        datum genomföra å ena sidan en nedskärning av
22816: spörsmålet gäller de medlemmar 1 Polusten Va-          förmånerna och å andra sidan en förhöjning av
22817: kuutuskassa som har anslutit sig tili kassan under     betalningsskyldigheten för betalande ~edlem:
22818: åren 1954-1969 och som utgående från 20 års            mar. Ministeriet fastställde den 31 maJ 1995 1
22819: med1emskap har fått befrielse från premieb~ta1-        en1ighet med lagen dessa ändringar i.. kass~ns
22820: ning. Nedskärningen ~v förmånen grund~r stg på         administration. Enligt lagen skulle ansokan ttll-
22821: den balansering av mkomster och utgtfter på            ställas ministeriet före den 1 januari 1995, och
22822: längre sikt som redogjorts ovan.                .      från detta datum kunde man anhålla om att de
22823:    1 enlighet med ikraftträdelsestadgandena for        nya stadgarna skulle träda i kraft, även om beslu-
22824: den nya lagen hade ca 200 understödskassor före        tet om fastställelse gavs senare.
22825: ingången av 1995 tillställt ministe:ie~ stadge~n          Spörsmålet anknyter alltså tili ~n. principiell
22826: sökningar och dess~tom de be~?vhga ~nsok              ändring av uppbyggnaden av Polnsten Vakuu-
22827: ningarna om beräkmngsgrunder for faststallelse.        tuskassa så att den blir en i lagen cm försäkrings-
22828: Den tid det tar att behandla ansökningarna i           kassor avsedd fonderande försäkringskassa
22829: ministeriet beror på ändringarnas omfattning.          inom en övergångsperiod, och för genomförande
22830:    Poliisien Vakuutuskassa har tillställt ministe-     av detta har kassan med tanke på sin betalnings-
22831: riet den i lagen avsedda ansökan den. 8 nov~mber       fi.irmåga valt det ändamålsenligaste sätt på vilket
22832: 1994 och en tilläggsansökan den 31 Januan 1995         m.1n vill att verksamheten skall fortgå så att den
22833: efter att den försäkringstekniska undersökning-        fra'lltida verksamheten kan tryggas.
22834:      Helsingforsden 21 mars 1996
22835: 
22836:                                                      Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
22837:                                            KK 138/1996 vp
22838: 
22839: Kirjallinen kysymys 138
22840: 
22841: 
22842: 
22843: 
22844:                                   Matti Väistö /kesk: Liperin työvoimatoimiston toiminnan jatkumi-
22845:                                      sen turvaamisesta
22846: 
22847: 
22848:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
22849: 
22850:    Työvoimatoimistojen verkosto on Pohjois-          lisesti vastoin Euroopan unioninkin korostamaa
22851: Karjalassa kuten koko maassakin kohtuullisen         läheisyysperiaatetta ja päätöksenteon siirtämistä
22852: kattava. Toimistojen palvelu on koettu toimi-        mahdollisimman lähelle kansalaisia, joita pää-
22853: alueellaan tärkeäksi. Palvelua pidetään asian tun-   tökset koskevat.
22854: tevana, nopeanaja laadukkaana. Vaikeassa työt-          Hallinnon keskittymiskehitys ja päätöksen-
22855: tömyystilanteessa on tarve kiinnittää erityistä      teon etääntymissuuntaus huolestuttaa yleisem-
22856: huomiota pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen       minkin kansalaisia. Työvoimahallinnon osalta
22857: sekä koulutus- ja kuntoutustarpeisiin. Tätä var-     keskittämislinja merkitsee täyskäännöstä tähän-
22858: ten hallitus esittääkin lisätalousarviossa toimis-   astiseen, monin tavoin asiakasläheiseen toimin-
22859: toihin henkilölisäystä.                              talinjaan.
22860:     Pohjois-Karjalan työvoimatoimistoista yksi           Voi olla, että Liperin työvoimatoimiston lak-
22861: sijaitsee Liperissä. Toimiston alueella työvoiman    kautuksen taustalla on työvoimahallinnon tulos-
22862: määrä on lisääntynyt ja on lähes 5 000. Nyt kes-     ohjaus ja tarve saada aikaan säästöjä. Palvelujen
22863: kustelussa on esiin noussut uhka, että Liperin       tarvitsijoiden kannalta suuntaus on joka tapauk-
22864: työvoimatoimisto lakkaisi ja pitäjässä toimisi       sessa väärä ja työvoimahallinnon osalta lyhytnä-
22865: Joensuun sivuvastaanotto. Toteutuessaan tämä         köinen.
22866: merkitsisi suurta periaatteellista muutosta työ-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22867: voimahallinnon toteuttamaan toimintapolitiik-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22868: kaan.                                                nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22869:     Itsenäisen toimiston menetys heikentäisi pal-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22870: velujen laatua. Työvoimatoimikunta lakkaisi ja
22871: samalla heikkenisi alueen elinkeinorakenteen ja                Onko Hallituksen toimintapolitiik-
22872: koulutustarpeiden tuntemus. Päätöksenteko                   ka työvoimatoimistoverkoston suhteen
22873: myös hidastuisi.                                            muuttunut, ja
22874:     Mikäli Liperin työvoimatoimiston mahdolli-                 aikooko Hallitus turvata työvoima-
22875: nen lakkaaminen muodostaa ennakkotapauk-                    palvelujen saatavuuden läheisyysperiaat-
22876:  sen, seurauksena voi työvoimahallinnossa tulevi-           teen mukaisesti, sekä
22877:  na vuosina yleisemminkin olla toimistojen kar-                pitääkö Hallitus Liperin työvoimatoi-
22878:  sintaa ja päätöksenteon keskittämistä. Pohjois-            miston lakkauttamista perusteltuna, ja
22879:  Karjalassa toiminta keskittyisi Joensuuhun. To-            ellei, niin mihin toimenpiteisiin Hallitus
22880:  teutuessaan tämänsuuntainen kehitys on täydel-             aikoo ryhtyä?
22881: 
22882:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1996
22883: 
22884:                                           Matti Väistö /kesk
22885: 
22886: 
22887: 
22888: 
22889: 260017
22890: 2                                           KK 138/1996 vp
22891: 
22892: 
22893: 
22894: 
22895:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22896: 
22897:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        jois-Karjalan työvoimapiirin toimipisteverkosto
22898: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         on varsin vahva koko maahan verrattaessa.
22899: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Työvoimapiirin toimiston tarkoituksena -
22900: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti            kuten kysymyksestäkin ilmenee - ei missään
22901: Väistön näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          tapauksessa ole lakkauttaa palveluja Liperistä.
22902: n:o 138:                                              Asiakaspalvelu toimisi kuten ennenkin, vaikka
22903:                                                       itsenäinen työvoimatoimisto lakkautettaisiin.
22904:           Onko Hallituksen toimintapolitiik-          Päätöksenteko voidaan delegoida Liperin toimi-
22905:        ka työvoimatoimistoverkoston suhteen           pisteen virkamiehille, joten päätöksenteko ei hi-
22906:        muuttunut, ja                                  dastuisi. Lakkauttaminen merkitsisi toiminnalli-
22907:           aikooko Hallitus turvata työvoima-          sesti vain sitä, että toimistonjohtajan virka ja
22908:        palvelujen saatavuuden läheisyysperiaat-       työvoimatoimikunta lakkaisivat. Liperin toimis-
22909:        teen mukaisesti, sekä                          ton asiakkaista huomattava osa siirtäisi asioin-
22910:           pitääkö Hallitus Liperin työvoimatoi-       tinsa ilmeisesti Joensuun toimipisteeseen, joka
22911:        miston lakkauttamista perusteltuna, ja         sijaitsee lähempänä heidän asuinpaikkaansa
22912:        ellei, niin mihin toimenpiteisiin Hallitus     kuin Liperin kirkonkylässä sijaitseva toimisto.
22913:        aikoo ryhtyä?                                  Lisäksi on huomattava, että Liperin ja Joensuun
22914:                                                       välimatka on vain noin 25 km ja Liperi kuuluu
22915:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          selvästi Joensuun työmarkkina-alueeseen.
22916: vasti seuraavaa:                                         Itsenäisen toimiston muuttamisella sivutoi-
22917:                                                       mistoksi saataisiin noin 250 000 mk:n säästöt
22918:    Valtiontalouden vaikeuksien vuoksi myös            vuodessa, mikä on merkittävä mahdollisuus to-
22919: työvoimahallinnon toimintamenoja joudutaan            teuttaa alussa todettuja linjauksia.
22920: leikkaamaan 30 miljoonaa markkaa vuosina                 Li perin kunnan kannalta oleellisempaa on toi-
22921:  1997-1999. Toimintalinjana on valmistautua           mipisteen pysyminen kunnassa kuin toimiston
22922: leikkauksiin siten, että ensisijaisesti asiakaspal-   itsenäisyys. Liperiläisten yritysten työvoimatar-
22923: velun toimintaedellytykset pyritään turvaamaan        peet voidaan hoitaa vaikeuksitta Joensuusta, jo-
22924: ja irtisanomiset vältetään kaikilla hallinnon ta-     ten järjestelystä ei aiheudu vaikeuksia alueen työ-
22925: soilla. Säästöjen aikaansaamiseksi vapautuvia         markkinoiden toimivuudelle. Työvoimatoimis-
22926: virkoja ei täytetä pysyvästi ja toimintamenoja        ton perustaminen ja lakkauttaminen on työvoi-
22927: yritetään säästää liikatiloista luopumalla ja hal-    mapiirin toimiston toimivallassa.
22928: vempia toimitiloja hankkimalla. Myös toimipis-           Jos Liperin työvoimatoimisto päätetään lak-
22929: teverkostoa tarkastellaan entistä kriittisemmin.      kauttaa, ei se merkitse työvoimapalvelujen saata-
22930:    Pohjois-Karjalan läänin työvoimatoimistojen        vuuden läheisyysperiaatteesta luopumista eikä
22931: työvoiman lukumäärä on keskimäärin noin               siten toimintalinjan muutosta, vaan hallinnossa
22932: 6 000 toimistoa kohti ja on Lapin ja Kainuun          myös henkilöstöjärjestöjen kanssa yksimielisesti
22933: jälkeen vähäisin koko maassa. Samoin työttömiä        valmisteltujen sopeuttamislinjausten toimeenpa-
22934: toimistoa kohti on kolmanneksi vähiten. Poh-          noa.
22935:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1996
22936: 
22937:                                                                      Työministeri Liisa Jaakonsaari
22938:                                             KK 138/1996 vp                                               3
22939: 
22940: 
22941: 
22942: 
22943:                                         Tili Riksdagens Talman
22944: 
22945:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Arbetskraftsdistriktsbyråns avsikt är ingalun-
22946: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        da - såsom det framgår av spörsmålet - att
22947: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      lägga ner servicen i Libelits. A vsikten är att kund-
22948: man Matti Väistö undertecknade spörsmål nr            servicen fungerar som förut även om den själv-
22949: 138:                                                  ständigt verkande arbetskraftsbyrån läggs ner.
22950:                                                       Beslutsfattandet kan delegeras till Libelitsenhe-
22951:           Har Regeringen förändrat sin politik        tens tjänstemän så att beslutsprocessen inte blir
22952:        när det gäller nätverket av arbetskrafts-      långsammare. Funktionellt skulle nedläggningen
22953:        byråer och                                     innebära endast en indragning av byrådirektörs-
22954:           ämnar Regeringen trygga tillgången          tjänsten och arbetskraftskommissionen. En bety-
22955:        på arbetskraftsservice i enlighet med prin-    dande del av Libelitskontorets kunder skulle an-
22956:        cipen om service på nära håll samt             tagligen börja anlita verksamhetsenheten i Joen-
22957:           anser Regeringen att en nedläggning         suu, som ligger närmare deras bostad än byrån i
22958:        av Libelits arbetskraftsbyrå är motiverad      Libelits kyrkby. Dessutom bör man observera att
22959:        och, om inte, vilka åtgärder ämnar Reger-      avståndet mellan Libelits och Joensuu är bara ca
22960:        ingen vidta?                                   25 km och att Libelits tydligt hör tili Joensuu-
22961:                                                       arbetsmarknadsområdet.
22962:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt            En omvandling av den självständigt verkande
22963: anföra följande:                                      byrån tili en filial skulle medföra en årlig inbespa-
22964:                                                       ring på ca 250 000 mk, vilket innebär en betydan-
22965:     På grund av statsekonomiska svårigheter mås-      de möjlighet tili förverkligande av ovannämnda
22966: te också arbetskraftsförvaltningens omkostna-         linjedragningar.
22967: der beskäras med 30 miljoner mark under 1997-            För Libelits kommun är det väsentligare att
22968: 1999. Strategin är att man förbereder sig på ned-     verksamhetsenheten bibehålls i kommunen än
22969: skärningarna genom att i första hand försöka          att den verkar självständigt. De arbetskraftsbe-
22970: trygga verksamhetsbetingelserna för kundservi-        hov som företagen i Libelits har kan utan svårig-
22971: cen och undvika uppsägningar på förvaltningens        het åtgärdas från Joensuu, varför arrangemanget
22972: alla nivåer. Inbesparingarna förutsätter att de       inte leder tili några svårigheter för områdets ar-
22973: tjänster som blir Iediga inte besätts permanent       betsmarknadsfunktion. Att grunda och lägga ner
22974: och att omkostnader sparas in genom att man           arbetskraftsbyråer hör tili arbetskraftsdistrikts-
22975: avstår från extra lokaler och anskaffar biliigare     byråns befogenheter.
22976: 1okaler i stället. Också kontorsnätverket grans-         Om man beslutar lägga ner Libelits arbets-
22977: kas mer kritiskt än förut.                            kraftsbyrå, betyder det inte att man frångår prin-
22978:     Arbetskraften i Norra Karelens läns arbets-       cipen om närheten tili arbetskraftsservice och
22979: kraftsdistrikt omfattar ca 6 000 personer per         innebär således ej heller någon förändring i stra-
22980: byrå, vilket efter Lappland och Kajanaland är         tegin, utan i stället att man följer en sådan an-
22981: den näst lägsta siffran för hela landet. Också        passningslinje som också förvaltningens perso-
22982: anta1et arbetslösa per byrå är tredje minst. Kon-     nalorganisationer enhälligt varit med om att för-
22983: torsnätverket i Norra Karelens arbetskraftsdi-        bereda.
22984:  strikt är rätt utvecklat i jämförelse med Jandet i
22985:  övrigt.
22986:      Helsingforsden 26 mars 1996
22987: 
22988:                                                                    Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
22989:                                              KK 139/1996 vp
22990: 
22991: Skriftligt spörsmål 139
22992: 
22993: 
22994: 
22995: 
22996:                                     Håkan Malm /sv: Om regeringens inställning tili jordbruksproduk-
22997:                                        tion i norra och mellersta Finland
22998: 
22999: 
23000:                                          Tili Riksdagens Talman
23001: 
23002:     Enligt tidningsreferat från ett möte med jord-        Av ovannämnda tidningsreferat får man upp-
23003: brukare har den ansvariga tjänstemannen för            fattningen att ministeriets avsikt är att minska
23004: lantbrukets finansiering på jord- och skogs-           lantbruksproduktionen i norra och mellersta
23005: bruksministeriet sagt: "Jord- och skogsbruksmi-        Finland. Man kan också dra slutsatsen att grän-
23006: nisteriets långsiktiga mål för norra och mellersta     serna för erhållande av investeringsstöd satts så
23007: Finlands del är att genomföra en genomgripande         höga att det skulle försvåra möjligheterna i dessa
23008: förändring av hela landsbygdens och framförallt        delar av landet att utnyttja dem.
23009: lantbrukets struktur. Det betyder att det traditio-       Det är riktigt att ifrågavarande tjänsteman
23010: nella jordbruket där skall kompletteras- ersät-        uppmuntrar lantbrukarna i södra Finland att
23011: tas med andra näringar och att den huvudsakliga        forts~tta trots de bekymmer som i dag finns. Det
23012: jordbruksproduktionen skall ske i södra Fin-           är viktigt med tanke på hela livsmedelsförsörj-
23013: land". Vidare konstaterar tjänstemannen enligt         ningen i landet. Det kan dock inte accepteras att
23014: referatet: "Vi har från ministeriets sida fått hård    produktion en i övriga delar av landet ifrågasätts.
23015: kritik för att vi satt sådana gränser för beviljande   Det är omöjligt att upprätthålla en levande lands-
23016: av investeringsstöd att det i praktiken är omöjligt    bygd utan ett levande lantbruk. Detta gäller hela
23017: för jordbrukarna där (norra och mellersta Fin-         landet.
23018: land) att få det. För mjölkbesättningar är 25 kor         Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
23019:  och för svinstall är 400 svinplatser minimigrän-      ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
23020:  sen för investeringsstöd. Men på lång sikt är det     ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
23021:  här i söder jordbruket skall finnas, för det är här   följande spörsmål:
23022:  som de naturliga förutsättningarna finns".
23023:     Det är uppenbart att södra Finlands lantbruk                 Är det Regeringens uppfattning att
23024:  kommer att ha stora svårigheter efter inträdet i             livsmedelsproduktionen i norra och mel-
23025:  EU om det inte ges ytterligare stöd utöver det               lersta Finland skall dras ner, och
23026:  som det i dag finns beslut om. Både på politiskt                har kraven för erhållande av investe-
23027:  och lantbrukspolitiskt håll råder det stor enighet           ringsstöd avsiktligt ställts på en sådan
23028:  om att stöd enligt artikell4l i EU-avtalet måste             nivå att de skulle försvåra möjligheterna i
23029:  förhandlas fram för de delar av landet som råkat             delar av landet samt
23030:  i svårigheter på grund av medlemskapet i unio-                  vad avses med "en genomgripande för-
23031:  nen. Det är viktigt för hela näringen och för alla           ändring av hela landsbygden och framför
23032:  regioner.                                                    allt lantbrukets struktur" i norra och mel-
23033:                                                               lersta Finland?
23034: 
23035:       Helsingforsden 1 mars 1996
23036: 
23037:                                             Håkan Malm /sv
23038: 
23039: 
23040: 
23041: 
23042:  260017
23043: 2                                            KK 139/1996 vp
23044: 
23045: Kirjallinen kysymys 139                                                                        Suomennos
23046: 
23047: 
23048: 
23049: 
23050:                                     Håkan Malm /r: Hallituksen suhtautumisesta maataloustuotannon
23051:                                        harjoittamiseen Pohjois- ja Keski-Suomessa
23052: 
23053: 
23054:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
23055: 
23056:    Viljelijöiden kokoontumisesta kertoneen leh-           Edellä mainitusta lehtireferaatista saa sellai-
23057: tireferaatin mukaan maa- ja metsätalousministe-        sen käsityksen, että ministeriön tarkoitus on vä-
23058: riön maatalouden rahoituksesta vastaava virka-         hentää maataloustuotantoa Pohjois- ja Keski-
23059: mies on sanonut seuraavaa: "Maa- ja metsäta-           Suomessa. Voidaan tehdä myös päätelmä, jonka
23060: lousministeriön pitkän tähtäyksen tavoite Poh-         mukaan investointituen saamiselle on asetettu
23061: jois- ja Keski-Suomen osalta on perusteellisen         niin korkeat rajat, että se vaikeuttaisi tuen hyväk-
23062: muutoksen toteuttaminen koko maaseudun ja              sikäyttömahdollisuuksia maan näissä osissa.
23063: ennen kaikkea maatalouden rakenteessa. Tämä               On oikein, että kyseinen virkamies kannustaa
23064: merkitsee perinteisen maanviljelyn täydentämis-        Etelä-Suomen viljelijöitä jatkamaan nykyisistä
23065: tä, korvaamista muilla elinkeinoilla ja pääasialli-    vaikeuksista huolimatta. Tämä on tärkeää maan
23066: sen maataloustuotannon harjoittamista Etelä-           koko elintarviketuotantoa ajatellen. Tuotannon
23067: Suomessa." Referaatin mukaan virkamies toteaa          kyseenalaistamista maan muissa osissa ei kuiten-
23068: edelleen: "Olemme ministeriössä saaneet osak-          kaan voi hyväksyä. Maaseudun ylläpitäminen
23069: semme kovaa arvostelua siitä, että olemme aset-        elinvoimaisena käy mahdottomaksi ilman elin-
23070: taneet investointituen myöntämiselle sellaiset ra-     voimaista maataloutta koko maassa.
23071: jat, että sen saaminen on käytännössä mahdo-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23072: tonta näillä alueilla (Pohjois- ja Keski-Suomessa)     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23073: toimiville viljelijöille. Investointituen minimiraja   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23074: on maitotilan osalta 25lehmää ja sikatilojen osal-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23075: ta 400 sikapaikkaa. Mutta pitkällä tähtäyksellä
23076: maataloustuotannon harjoittamisen on tapah-                      Onko Hallituksen tarkoituksena vä-
23077: duttava täällä etelässä, koska täällä on sille luon-          hentää elintarviketuotantoa Pohjois- ja
23078: taiset edellytykset."                                         Keski-Suomessa, ja
23079:     On ilmeistä, että Etelä-Suomen maataloudella                 onko investointituen saamisen ehdot
23080: tulee olemaan suuria vaikeuksia EU :hun liittymi-             tarkoituksellisesti asetettu sellaiselle ta-
23081: sen myötä, ellei nykyisten päätettyjen tukien li-             solle, että ne vaikeuttaisivat tuen saamis-
23082: säksi saada lisä tukea. Sekä poliittisella että maa-          mahdollisuuksia tietyissä osissa maata,
23083: talouspoliittisella taholla on suuri yksimielisyys            sekä
23084: siitä, että ED-sopimuksen 141 artiklan mukaises-                 mitä tarkoitetaan "koko maaseudun ja
23085: ta tuesta on neuvoteltava sen saamiseksi maan                 ennen kaikkea maatalouden rakenteen
23086: niihin osiin, jotka ovat joutuneet unionin jäse-              perusteellisella muuttamisella" Pohjois-
23087: nyyden vuoksi vaikeuksiin. Tämä on koko elin-                 ja Keski-Suomessa?
23088: keinon ja kaikkien alueiden kannalta tärkeää.
23089: 
23090:      Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1996
23091: 
23092:                                              Håkan Malm /r
23093:                                             KK 139/1996 vp                                               3
23094: 
23095: 
23096: 
23097: 
23098:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23099: 
23100:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa        pin läänissä sekä koko maan saaristoalueilla on
23101: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ministeriö esittänytjonkin verran alempaa tasoa.
23102: olette 1 päivänä maaliskuuta 1996 toimittanut         Muilla alueilla voidaan investointitukea myön-
23103: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle kansan-      tää samoilla periaatteilla koko maassa.
23104: edustaja Håkan Malmin näin kuuluvan kirjalli-             EU-osarahoitteista investointitukea myönne-
23105: sen kysymyksen n:o 139:                               tään ainoastaan, kun investoinnin tarkoituksena
23106:                                                       on tukea porotaloutta sekä maidontuotantoa.
23107:           Onko Hallituksen tarkoituksena vä-          Näiden elinkeinojen painopiste sijoittuu erityi-
23108:        hentää elintarviketuotantoa Pohjois- ja        sesti Pohjois- ja Keski-Suomeen, ja investointi-
23109:        Keski-Suomessa, ja                             tuen tukitaso on korkeampi näillä alueilla kuin
23110:           onko investointituen saamisen ehdot         Etelä-Suomessa. Huolimatta siitä, että hallitus
23111:        tarkoituksellisesti asetettu sellaiselle ta-   pyrkii saattamaan maan eri osissa sijaitsevat tilat
23112:        solle, että ne vaikeuttaisivat tuen saamis-    tasa-arvoiseen asemaan aloitettavien investoin-
23113:        mahdollisuuksia tietyissä osissa maata,        tien suhteen, on kuitenkin selvää, että Etelä-Suo-
23114:        sekä                                           men tilat ovat hieman huonommassa asemassa
23115:           mitä tarkoitetaan "koko maaseudun ja        kuin vastaavat tilat muualla maassa.
23116:        ennen kaikkea maatalouden rakenteen                Koko maaseudun ja erityisesti maatalouden
23117:        perusteellisella muuttamisella" Pohjois-       rakenteiden perusteellinen muutos, jota tässä
23118:        ja Keski-Suomessa?                             kysymyksessä tarkoitetaan, perustuu EU:n
23119:                                                       alueellisten ohjelmien, erityisesti tavoitteiden 6 ja
23120:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           5 b täysimittaiseen hyödyntämiseen. Niin maa-
23121: taen seuraavaa:                                       seudun kuin varsinaisen maataloudenkin edun
23122:                                                       mukaista on osallistua aktiivisesti näihin ohjel-
23123:    Elintarviketuotannon alasajaminen maan             miin uusien täydentävienja korvaavien toimeen-
23124: missään osassa ei ole hallituksen tai maa- ja met-    tulomahdollisuuksien löytämiseksi. EU :n raken-
23125: sätalousministeriön käsityksenä tai pyrkimykse-       nerahastoissa on näihin ohjelmiin käytettävissä
23126: nä. Hallitus pyrkii nimenomaan luomaan mah-           erityisesti Pohjois- ja Keski-Suomessa varoja,
23127: dollisimman hyvät edellytykset elintarviketuo-        jotka tarjoavat näiden alueiden viljelijöille erityi-
23128: tannon jatkumiselle koko maassa. Parhaillaan          sen hyvät mahdollisuudet erikoistuotannon tai
23129: käydään neuvotteluja komission kanssa Euroo-          pienyritystoiminnan tapaisten uusien täydentä-
23130: pan unioniin liittymissopimuksen artiklan 141         vien tai kokonaan korvaavien elinkeinojen kehit-
23131: mukaisesta tukimuodosta, joka pääasiassa koh-         tämisedellytysten parantamiseen. Näillä alueilla
23132: distuu muille alueille kuin edellä mainitut Poh-      on rakennekehitystä erityisesti suunnattava
23133: jois- ja Keski-Suomeen tarkoitetut tuet. Tämä ei      paikkakunnan tai seudun muuhun elinkeinoelä-
23134: kuitenkaan tarkoita, että Etelä-Suomea miten-         mään liittyvien toimintojen monipuolistamiseen
23135: kään suositaan muiden alueiden kustannuksella.        sekä haja-asutusalueiden palveluiden parantami-
23136:     Ne edellytykset, jotka on täytettävä saadak-      seen.
23137: seen EU:n osarahoittamaa investointitukea, si-            Kun edellä mainitut EU-osarahoitteiset
23138: sältyvät pääasiassa neuvoston asetukseen (ETY)        alueelliset ohjelmat eivät koske Etelä-Suomen
23139: 2328/91. Hyväksyessään Suomen kansallisen             maaseutuaja maataloutta, ei Etelä-Suomen vilje-
23140: lainsäädännön sekä alemmanasteiset säädökset          lijöille voida valitettavasti suunnata samaa keho-
23141: komissio edellytti, että Suomi tekee esityksen yri-   tusta. On siksi täysin luonnollista, että Pohjois- ja
23142:  tyskokoa koskevasta vähimmäis- ja enimmäisra-        Keski-Suomessa pidetyissä tiedotustilaisuuksis-
23143:  jasta, jota Suomessa sovelletaan tavoiteltaessa      sa alueellisten ohjelmien merkitystä painotetaan
23144:  aiempaa selvästi parempaa yritysrakennetta.          aivan eri tavalla kuin Etelä-Suomessa. Hallituk-
23145:  Maa- ja metsätalousministeriön komissiolle te-       sen asiana on kehittää oikeudenmukaisia ja tasa-
23146:  kemä esitys on perustunut maatilatalouden ra-        vertaisia edellytyksiä siten, että mitään aluetta ei
23147:  hoitustyöryhmän yksimieliseen selvitykseen. La-      suosita toisten kustannuksella. On äärettömän
23148: 4                                         KK 139/1996 vp
23149: 
23150: tärkeätä, että esitetään asiallista tietoa niistä   rempaan rakenteeseen, yksiköihin, jotka meidän
23151: mahdollisuuksista, joita maan eri osissa on. Jo-    oloissamme voivat toimia mahdollisimman al-
23152: kainen viljelijä voi tämän jälkeen itse päättää,    haisilla yksikkökustannuksilla, lisääntyneeseen
23153: mihin suuntaan hän haluaa kehittää tilaansa.        tehokkuuteen ja parempaan kilpailukykyyn.
23154: Lähtökohtana on, että investoinnit johtavat pa-
23155: 
23156:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1996
23157: 
23158:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
23159:                                              KK 139/1996 vp                                               5
23160: 
23161: 
23162: 
23163: 
23164:                                          Tili Riksdagens Talman
23165: 
23166:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       har ministeriet i sitt förslag utgått från en något
23167: ger har Ni, Fru Ta1man, den 1 mars 1996, tili          lägre nivå. På de övriga områdena kan investe-
23168: vederbörande med1em av statsrådet översänt föl-        ringsstöd beviljas enligt samma principer i hela
23169: jande av riksdagsman Håkan Malm underteck-             landet.
23170: nade spörsmål nr 139:                                     Det EU-delfinansierade investeringsstödet be-
23171:                                                        viljas endast för investeringar i syfte att utveckla
23172:           Är det Regeringens uppfattning att           rennäringen och mjölkproduktionen. Tyngd-
23173:        livsmedelsproduktionen i norra och mel-         punkten för dessa näringsformer är förlagd spe-
23174:        lersta Finland skall dras ner, och              ciellt tili regionerna i norra och mellersta Finland
23175:           har kraven för erhållande av investe-        och stödnivån för investeringsstödet är högre på
23176:        ringsstöd avsiktligt ställts på en sådan        dessa områden än i södra Finland. Trots reger-
23177:        nivå att de skulle försvåra möjligheterna i     ingens strävan tili ett likvärdigt utgångslage för
23178:        delar av landet samt                            alla lägenheter i hela landet visavi de investering-
23179:           vad avses med "en genomgripande för-         ar som skall vidtas, är det dock klart, att gårdar-
23180:        ändring av hela landsbygden och framför         na i södra Finland är i en något sämre situation
23181:        allt lantbrukets struktur" i norra och mel-     än motsvarande gårdar i övriga delar av landet.
23182:        lersta Finland?                                    Den genomgripande förändring av hela lands-
23183:                                                        bygden och framför allt lantbrukets struktur som
23184:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          avses i detta spörsmål utgår från att EU:s regio-
23185: anföra följande:                                       nala program, speciellt för mål 6 och 5 b skall
23186:                                                        utnyttjas tili fullo. Det bör vara såväl i landsbyg-
23187:     Det är varken regeringens eller jord- och          dens som det egentliga jordbrukets intresse, att
23188: skogsbruksministeriets uppfattning eller mål-          på ett aktivt sätt ta del av dessa program för att
23189: sättning att köra ner livsmedelsproduktionen           finna nya kompletterande och ersättande ut-
23190: oberoende av vilket regionalt område som be-           komstmöjligheter. De ruedel som står tili buds via
23191: traktas. Det som regeringen strävar efter är att       EU :s strukturfonder för dessa program speciellt i
23192: skapa så goda förutsättningar som möjligt för          norra och mellersta Finland, erbjuder jordbru-
23193: fortsatt livsmedelsproduktionen i hela landet.         karna på dessa områden synnerligen goda möj-
23194: För tilifållet förs förhandlingar med kommissio-       ligheter tili att förbättra förutsättningarna för att
23195: nen baserade på artikel 141 i anslutningsavtalet       utveckla nya kompletterande eller helt ersättan-
23196: tili Europeiska unionen om en stödform som             de näringsformer i form av specialproduktion
23197: huvudsakligen koncentreras tili andra områden          eller småskalig näringsverksamhet. På dessa om-
23198: än de ovan i norra och mellersta Finland avsed-        råden bör strukturförändringarna speciellt inrik-
23199: da. Detta innebär dock inte, att södra Finland på      tas på att uppnå en mångsidigare verksamhet
23200: något sätt favoriseras framom övriga områden.          med förankring i ortens och bygdens övriga nä-
23201:     De vilikor som bör uppfyllas för erhållande av     ringsliv samt förbättrad serviceverksamhet på
23202: EU:s delfinansierade investeringsstöd ingår hu-        glesbygden.
23203: vudsakligen i rådets förordning (EEG) 2328/91.            Enär landsbygden och jordbruket i södra Fin-
23204: Vid godkännande av Finlands nationella lagstift-       land inte omfattas av ovan avsedda regionala
23205: ningjämte underordnade stadganden förutsatte           EU-delfinansierade program, kan samma upp-
23206: kommissionen, att Finland gör förslag om den           maning tyvärr inte riktas tilijordbrukarna i södra
23207: minimi- och maximiföretagsstorlek som i Fin-           Finland. Det är därför helt naturligt, att betydel-
23208: land skall tiliämpas i syfte att uppnå en klart        sen av de regionala programmen betonas vid
23209: bättre företagsstruktur. Jord- och skogsbruksmi-       informationstilifållen i norra och mellersta Fin-
23210: nisteriet har baserat sitt förslag tili kommissionen   land på ett helt annat satt än i södra Finland. Det
23211: på den enhälliga framställning som gjorts av ar-       är regeringens sak att utveckla så rättvisa och
23212: betsgruppen för gårdsbrukets finansiering. För         likartade förutsättningar där inga som helst om-
23213: Lapplands Iän samt för skärgården i hela landet        råden favoriseras framom andra. Det är det oer-
23214: 6                                         KK 139/1996 vp
23215: 
23216: hört viktigt att föra fram saklig information om    punkten är att investeringarna skall leda till en
23217: de möjligheter det finns i olika delar av landet.   förbättrad struktur med enheter som i våra för-
23218: Det är sedan upp till var och en jordbrukare att    hållanden kan verka med så låga enhetskostna-
23219: självständigt fatta sina egna beslut om i viiken    der som möjligt, till förbättrad effektivitet och
23220: riktning han önskar utveckla sin gård. Utgångs-     bättre konkurrensförmåga.
23221: 
23222:      Helsingforsden 21 mars 1996
23223: 
23224:                                                      Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
23225:                                         KK 140/1996 vp
23226: 
23227: Kirjallinen kysymys 140
23228: 
23229: 
23230: 
23231: 
23232:                                 Sulo Aittoniemi /kesk: Työttömyyttä koskevan välikysymyskeskus-
23233:                                     telun yhteydessä esitettyjen ehdotusten toteuttamisesta
23234: 
23235: 
23236:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
23237: 
23238:    Eduskunnan pitkistä keskusteluista jää har-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23239: voin käteen mitään jyväsiä. Näin kävi myös vii-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23240: me välikysymyskeskustelussa,jopa itse työminis-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23241: terin siihen suuntaan lausumana. Kuitenkin esi-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23242: merkiksi sosiaalidemokraattinen kansanedusta-
23243: ja Partanen teki yksityiskohtaisia ehdotuksia               Onko Hallitus tutustunut kansanedus-
23244: muun muassa uuden ydinvoimalan rakentami-                taja Partasen viime välikysymyskeskuste-
23245: sesta, hiukkaskiihdyttimen saamisesta Suomeen,           lussa pitämään puheenvuoroon, ja
23246: vesivoiman lisävaljastamisesta sekä valmiuksien             mitä mieltä Hallitus on hänen teke-
23247: parantamisesta olla Venäjän kauppatienä län-             miensä ehdotusten toteuttamiskelpoisuu-
23248: teen itäisen Suomenlahden satamissa. Yksityis-           desta?
23249: kohtaisempi selvitys löytyy edustaja Partasen
23250: puheenvuorosta eduskunnan pöytäkirjoista.
23251: 
23252:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1996
23253: 
23254:                                       Sulo Aittoniemi lkesk
23255: 
23256: 
23257: 
23258: 
23259: 260017
23260: 2                                            KK 140/1996 vp
23261: 
23262: 
23263: 
23264: 
23265:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
23266: 
23267:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         säädetyn koskiensuojelun purkamista vesivoi-
23268: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          marakentamisen lisäämiseksi.
23269: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Keivitsan malmiesiintymän tutkimusoikeuk-
23270: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         sista on käyty kansainvälinen kilpailu, jonka tu-
23271: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          loksena Outokumpu Oy ryhtyy useita vuosia kes-
23272: n:o 140:                                               tävään tutkimusurakkaan. Vasta senjälkeen voi-
23273:                                                        daan arvioida, millaiseen hyödyntämiseen on
23274:                                                        mahdollisuuksia. Toimintansa on alkamassa So-
23275:            Onko Hallitus tutustunut kansanedus-        dankylän Pahtavaaran kultakaivos, joka tuova-
23276:         taja Partasen viime välikysymyskeskuste-       jaat sata uutta työpaikkaa. Malminetsintä on
23277:         lussa pitämään puheen vuoroon, ja              Lapissa erittäin vilkasta.
23278:            mitä mieltä Hallitus on hänen teke-            Lineaarikiihdytin on suuri kansainvälinen tut-
23279:         miensä ehdotusten toteuttamiskelpoisuu-        kimusprojekti, joka on vasta kansainvälisen tie-
23280:         desta?                                         demieskonsortion teknisessä selvittelyvaiheessa.
23281:                                                        Sen toteuttamisedellytyksistä ei ole vielä tarkem-
23282:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           paa tietoa. Hankkeen toteutuksen odotetaan tu-
23283: vasti seuraavaa:                                       levan ajankohtaiseksi ehkä kymmenen vuoden
23284:                                                        kuluttua. Opetusministeriö on asettanut työryh-
23285:    Kysymyksessä viitataan edustaja Partasen            män selvittämään kiihdytinhanketta Suomen
23286: 20.2.1996 välikysymyskeskustelussa käyttämään          näkökulmasta.
23287: puheen vuoroon, jossa hän teki useita ehdotuksia          Edustaja Partanen viittasi puheenvuorossaan
23288: työllisyyden parantamiseksi. Niistä konkreetti-        Venäjän kaupan huolintaan yhtenä merkittävä-
23289: simmat koskivat kauppa- ja teollisuusministe-          nä mahdollisuuksia tarjoavana alueena. Hallitus
23290: riön hallinnonalaa ja siinä lähinnä ydin- ja vesi-     toteaa, että Suomen Ulkomaankauppaliiton yh-
23291: voimarakentamista, energiaratkaisuja, kaivos-          teyteen ollaan juuri perustamassa valtiosihteeri
23292: ten avaamista, hiukkaskiihdytinhanketta ja Ve-         Relanderin ns. Gateway-työryhmän suositusten
23293: näjän kauppaa.                                         mukaisesti erillistä Gateway-toiminnasta ja -tie-
23294:    Lähivuosien energiapoliittisten linjausten          dottamisesta vastaavaa yksikköä. Yhtenä vienti-
23295: osalta hallitus viittaa viime joulukuiseen ,.,eri-     yhteistyöryhmänä Ulkomaankauppaliitossa toi-
23296: aatepäätökseensä energiapolitiikasta. Edellisen        mii jo nyt Finnload-ryhmä, jonka jäseninä ovat
23297: eduskunnan ydinvoimapäätös merkitsee osal-             suomalaiset huolinta-alan yritykset sekä tavara-
23298: taan, että hallituksen on pyrittävä turvaamaan         ja henkilökuljetuksista vastaavat yritykset. Ryh-
23299: muiden voimantuotantomuotojen, mukaan lu-              mä pyrkii toiminnallaan turvaamaan suomalais-
23300: kien hiilivoiman, kilpailukyky, jotta maahan           ten yritysten markkinat Venäjälle Suomesta tai
23301: syntyy tarvittavia investointeja perusvoiman           Suomen kautta tapahtuvassa viennissä. Ulko-
23302: tuotantoon. Sitä silmällä pitäen valmistellaan         maisten investointien edistämisyksikkö, joka
23303: mm. energiaverotukseen muutoksia. Y dinvoi-            myös toimii Ulkomaankauppaliiton yhteydessä,
23304: man lisärakentaminen edellyttäisi merkittävää          houkuttelee osaltaan Suomen sellaisia ulkomai-
23305: poliittista yksituumaisuutta sellaisen energiaoh-      sia sijoituksia ja tuotantoa, joiden päämarkkinat
23306: jelman sisällöstä, jonka yhtenä osana ydinvoima        ovat Venäjällä.
23307: voisi olla.                                               Edustaja Partanen esitti edelleen puheenvuo-
23308:    Vesivoiman lisärakentamiselle jo rakennetuis-       rossaan, että 500-1 000 tällä hetkellä työttömä-
23309: sa vesistöissä ei ole pääsääntöisesti estettä edel-    nä olevaa vientimiestä saatettaisiin maailmalle
23310: lyttäen, että tavanomaiset vesioikeudelliset ja        vientimarkkinointiamme edistämään. Kauppa-
23311: muut ehdot täytetään. Tämä rakentamispotenti-          ja teollisuusministeriö on runsaan kymmenen
23312: aali on kuitenkin suhteellisen rajattu osin liiketa-   vuoden ajan osallistunut aloittavien vientiyritys-
23313: loudellisista syistä ja osin suojelupäätöksien         ten palkkaamien ulkopuolisten vientikonsulttien
23314: vuoksi. Hallituksella ei ole aikeita esittää lailla    kustannuksiin osana yritysten kansainvälisty-
23315:                                           KK 140/1996 vp                                              3
23316: 
23317: mistukea. Lisäksi ministeriö ohjaaja tukee Ulko-     kauppa- ja teollisuusministeriö katsoo, että vä-
23318: maankauppaliiton alaisuudessa toimivaa kau-          henevää elinkeinotukea tulisi suunnata esisijai-
23319: pallisten sihteerien verkostoa, jonka palvelut on    sesti hyvin motivoituneiden sekä toimivuutensa
23320: tarkoitettu nimenomaan vientitoimintaansa            jo osoittaneiden pienten ja keskisuurten yritysten
23321: aloittavien yrittäjien käyttöön. Mainituista toi-    kansainvälistymistoimenpiteisiin.
23322: minnoista saamiensa kokemusten perusteella
23323: 
23324:      Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1996
23325: 
23326:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
23327: 4                                           KK 140/1996 vp
23328: 
23329: 
23330: 
23331: 
23332:                                         Tili Riksdagens Talman
23333: 
23334:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           hävas för att utbyggnaden av vattenkraften skall
23335: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande           kunna utökas.
23336: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          En internationell tävling har arrangerats om
23337: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-          rättigheterna att undersöka malmfyndigheterna i
23338: mål nr 140:                                           Keivitsa och resultatet av den blev att Outokum-
23339:                                                       pu Oy inleder ett undersökningsarbete som kom-
23340:                                                       mer att räcka flera år. Först efter dettakan man
23341:           Har Regeringen bekantat sig med det         bedöma hurudan exploatering det finns möjlig-
23342:        anförande som riksdagsman Partanen             heter tili. En guldgruva i Pahtavaara iSodankylä
23343:        höll under den senaste interpellationsde-      håller på att inleda sin verksamhet och den ger
23344:        batten och                                     knappt hundra nya arbetsplatser. Malmpro-
23345:           vad anser Regeringen om hur genom-          spekteringen i Lappland är synnerligen livlig.
23346:        förbara de förslag är som han framförde?          Den linjära acceleratorn är ett stort internatio-
23347:                                                       nellt forskningsprojekt som befinner sig i ett så-
23348:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         dant skede att ett internationellt vetenskapsman-
23349: anföra följande:                                      nakonsortium håller på att undersöka det tek-
23350:                                                       niskt. Några närmare uppgifter om möjligheter-
23351:     I spörsmålet hänvisas till det anförande som      na att genomföra projektet finns ännu inte. Det
23352: riksdagsman Partanen höll i interpellationsde-        förväntas bli aktuellt om så där tio år. Undervis-
23353: batten den 20 februari 1996, där han tog fram         ningsministeriet har tillsatt en arbetsgrupp som
23354: flera förslag till hur sysselsättningen kunde för-    skall utreda acceleratorprojektet ur finsk synvin-
23355: bättras. De konkretaste av dem gällde handels-        kel.
23356: och industriministeriets förvaltningsområde och          Riksdagsman Partanen hänvisade i sitt anfö-
23357: då främst byggandet av kärn- och vattenkraft,         rande till speditionen inom handeln med Ryss-
23358: energilösningar, öppnandet av gruvor, ett parti-      land som ett område som ger stora möjligheter.
23359: kelacceleratorprojekt och handeln med Ryss-           Regeringen konstaterar att man i samband med
23360: land.                                                 Finlands Utrikeshandelsförbund står i begrepp
23361:     I fråga om de energipolitiska linjedragningar-    att grunda en separat enhet, som skall svara för
23362: na under de närmaste åren hänvisar regeringen         Gateway-verksamheten och informerandet om
23363: till sitt principbeslut om energipolitiken från de-   den, i enlighet med rekommendationerna från
23364: cember i fjol. Den förra riksdagens kärnkraftsbe-     statssekreterare Relanders s.k. Gateway-arbets-
23365: slut innebär att regeringen måste försöka trygga      grupp. Vid utrikeshandelsförbundet finns redan
23366: övriga kraftproduktionsformers, inklusive sten-       nu Finnload-gruppen som är en grupp för ex-
23367: kolens, konkurrenskraft för att nödvändiga in-        portsamarbete. Medlemmar i den är finska före-
23368: vesteringar i produktionen av baskraft skall fås      tag inom speditionsbranschen samt företag som
23369: till stånd i landet. Med siktet inställt på detta     svarar för gods- och persontransporter. Gruppen
23370: bereds bl.a. ändringar i energibeskattningen. En      strävar med sin verksamhet efter att trygga de
23371: utbyggnad av kärnkraften skulle förutsätta stor       finska företagens marknad i Ryssland då det
23372: politisk enighet om innehållet i ett sådant energi-   gäller export från eller via Finland. En enhet för
23373: program där kärnkraften kunde utgöra en del.          främjande av utländska investeringar, som också
23374:     För en tilläggsutbyggnad av vattenkraften i       är verksam i samband med utrikeshandelsför-
23375: redan utbyggda vattendrag finns det i regel inget     bundet, lockar för sin del sådana utländska inves-
23376: hinder förutsatt att sedvanliga vattenrättsliga       teringar och sådan produktion till Finland vilkas
23377: och andra villkor uppfylls. Denna byggnadspo-         huvudmarknad finns i Ryssland.
23378: tential är dock relativt begränsad delvis av före-       Riksdagsman Partanen föreslog vidare i sitt
23379: tagsekonomiska skäl och delvis tili följd av          anförande att de 500-1 000 exportmän som för
23380: skyddsbeslut. Regeringen har inte för avsikt att      närvarande är arbetslösa skulle kunna främja
23381: föreslå att det lagstadgade forsskyddet skall upp-    våra exportmarknader ute i världen. Handels-
23382:                                             KK 140/1996 vp                                             5
23383: 
23384: och industriministeriet har som en del av interna-     inleder sin exportverksamhet. Utifrån sina erfa-
23385: tionaliseringsstödet tili företagen i drygt ett de-    renheter från nämnda verksamheter anser han-
23386: cennium deltagit i kostnaderna när exportföretag       dels- och industriministeriet att det minskande
23387: som inleder sin verksamhet har avlönat utomstå-        näringsstödet i främsta hand borde inriktas på
23388: ende exportkonsulter. Dessutom styr och stöder         internationaliseringsåtgärder som vidtas av väl-
23389: ministeriet nätverket av handelssekreterare som        motiverade små och medelstora fOretag som re-
23390: är underställt utrikeshandelsförbundet och vars        dan har visat att de är funktionsdugliga.
23391: tjänster är avsedda uttryckligen för företag som
23392: 
23393:      Helsingforsden 22 mars 1996
23394: 
23395:                                                       Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
23396:                                             KK 141/1996 vp
23397: 
23398: Kirjallinen kysymys 141
23399: 
23400: 
23401: 
23402: 
23403:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Yrittäjien kokemusten hyödyntämisestä val-
23404:                                        tion tukeman yritystoiminnan kannattavuutta arvioitaessa
23405: 
23406: 
23407:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23408: 
23409:    Yhteiskunta tukee yrityksiä ja yritysten perus-    taryhmänä esimerkiksi Keran piirien rahoitus-
23410: tamista kauppa- ja teollisuusministeriön alaisten     ratkaisuja valmisteltaessa sekä tuotantoidean ar-
23411: laitosten, kuten Keran toimesta. Keran piiritoi-      vostelussa että yrityksen menestymisen mahdol-
23412: minnoissa on varmasti asiansa tuntevia henkilöi-      lisuuksia arvioitaessa.
23413: tä asioita käsittelemässä, mutta useat heistä ovat       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23414: virkamiehiä, yritystutkijoita,jotka omaavat vain      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23415: teoreettista yritystietoa. Käytännön yrittäjän        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23416: mielestä hyväkin idea ja yritys saattaa jäädä to-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23417: teutumatta tai se kaadetaan tuen puutteeseen,
23418: koska harkinnassa on vain teoreettista yritystie-               Katsooko Hallitus, että yrityselämässä
23419: toa. Toisaalta saatetaan liiankin pitkälle tukea             pitkään ja menestyksekkäästi toiminei-
23420: yritystä, jolla käytännön näkemyksen mukaan ei               den yrittäjien toiminnasta olisi apua
23421: ole menestymisen mahdollisuuksia. Näistä mo-                 KTM:n alaisiin tukitoimintoihin liittyen
23422: lemmista on elävän elämän kokemuksia.                        tuotantoidean arvioimisessa sekä arvioi-
23423:     Maan kaikilla alueilla on yrittäjiä, joiden ta-          taessa tuen kohteena olevan yrityksen
23424: kana on menestyksekäs yrittäjä ura, mutta jotka              menestymisen mahdollisuutta, ja
23425: ovat sen jo lopettaneet. He olisivat valmiita anta-             aikooko Hallitus ryhtyä toimiin kysei-
23426: maan käytännön tietonsa jonkinlaisena neuvon-                sessä asiassa?
23427: 
23428:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1996
23429: 
23430:                                          Sulo Aittaniemi /kesk
23431: 
23432: 
23433: 
23434: 
23435: 260017
23436: 2                                         KK 141/1996 vp
23437: 
23438: 
23439: 
23440: 
23441:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
23442: 
23443:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       täjiä, jotka toimivat vähän aikaa alalla olleiden
23444: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        naisyrittäjien mentoreina, neuvonantajina. Oh-
23445: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      jelmaan kuului myös perehdyttämistä ja koulu-
23446: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       tusta.
23447: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            Ministeriö on usean vuoden aikana ollut tuke-
23448: n:o 141:                                             massa SuomenJobsand Society ry:n toimintaa.
23449:                                                      Jobsand Society -toiminnan piirissä olevat uus-
23450:           Katsooko Hallitus, että yrityselämäs-      yrityskeskukset toimivat siten, että ne hakevat
23451:        sä pitkään ja menestyksekkäästi toimi-        omalta alueeltaan päteviä yritystoiminnassa
23452:        neiden yrittäjien toiminnasta olisi apua      kauan mukana olleita henkilöitä, jotka sitoutu-
23453:        KTM:n alaisiin tukitoimintoihin liittyen      vat neuvomaan maksutta yrityksen perustamista
23454:        tuotantoidean arvioimisessa sekä arvioi-      suunnittelevia henkilöitä. U usyrityskeskustoi-
23455:        taessa tuen kohteena olevan yrityksen         minta on kasvanut varsin laajaksi, ja sitä on tällä
23456:        menestymisen mahdollisuutta, ja               hetkellä useissa toimipisteissä eri paikkakunnil-
23457:           aikooko Hallitus ryhtyä toimiin kysei-     la.
23458:        sessä asiassa?                                    Ministeriö on myös ollut mukana aktiivi-
23459:                                                      sesti levittämässä tietoja Nestorpartnersien toi-
23460:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         minnasta. Nestorpartners-systeemin mukaisesti
23461: vasti seuraavaa:                                     eläkkeellä olevat kokeneet liikkeenjohtajat ja
23462:                                                      yrittäjät ovat käytettävissä erilaisiin kehittämis-
23463:    Kauppa- ja teollisuusministeriö on monissa        ja edistämistehtäviin yrityksissä.
23464: erilaisissa projekteissa hyödyntänyt yrityselä-          Vaikkakin edellä mainituista toiminnoista on
23465: mässä pitkään ja menestyksekkäästi toimineiden       saatu myönteisiä kokemuksia kokeneiden yrit-
23466: yrittäjien kokemusta ja osaamista. Ministeriö on     täjien käyttämisestä erilaisiin yritystoiminnan
23467: ollut mukana rahoittamassa Teknillisten tietei-      edistämistoimenpiteisiin, ei ministeriö katso tar-
23468: den akatemian järjestämää kummitoimintaa,            koituksenmukaiseksi sitä, että yksittäisten avus-
23469: jossa haettiin yritystoiminnassa pitkään toimi-      tusten myöntämisessä käytettäisiin avuksi yritys-
23470: neitajohtajia ns. kummeiksi lähinnä uusiin high-     johtajia. Ministeriön piiriorganisaatiolla ja Ke-
23471: tech-yrityksiin. Projektiin kuului paitsi kummien    ran alueorganisaatiolla on käytössään motivoi-
23472: ja high-tech-yritysten hakeminen myös tietty         tunut, hyvin koulutettu, tehtäviin huolella pa-
23473: koulutus ja näiden sopeuttaminen toisiinsa.          neutuva henkilökunta, jonka ratkaisut tukien
23474:    Ministeriö on myös ollut rahoittamassa Kan-       suuntaamisessa ovat hyvin toteuttaneet näille eri
23475: sainvälisen Naisjohtajainstituutti ry:n toteutta-    tukimuodoille asetettuja tavoitteita. Näin ollen
23476: maa Mentor-projektin kehittelyä ja projektin         hallitus ei aio ryhtyä erityistoimiin esitetyssä
23477: ensimmäistä käytännön toteuttamista. Tässä           asiassa.
23478: Mentor-projektissa haettiin kokeneita naisyrit-
23479: 
23480:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1996
23481: 
23482:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
23483:                                               KK 141/1996 vp                                                3
23484: 
23485: 
23486: 
23487: 
23488:                                           Tili Riksdagens Talman
23489: 
23490:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         tiken. Inom Mentor-projektet söktes erfarna
23491: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           kvinnliga företagare som kunde fungera som
23492: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         mentorer och rådgivare för kvinnliga företagare
23493: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål               som varit i branschen endast en kort tid. Pro-
23494: nr 141:                                                  grammet omfattade också introduktion och ut-
23495:                                                          bildning.
23496:              Anser Regeringen att företagare som             Ministeriet har i flera års tid understött J obs
23497:           länge och framgångsrikt har varit verk-        and Society i Finland rf:s verksamhet. De centra
23498:           samma i företagslivet kunde vara tili hjälp    för nya företag som är verksamma i Jobs and
23499:           i den stödverksamhet som utövas under          Society arbetar så att de inom sina egna områden
23500:           handels- och industriministeriet, särskilt     söker kompetenta personer som har lång erfaren-
23501:           när det gäller att bedöma produktionside-      het av företagsverksamhet och är viliiga att för-
23502:           er samt de möj1igheter till framgång som       binda sig att utan ersättning ge dem som planerar
23503:           ett företag som skall stödas har, och          att grunda ett eget företag råd i denna fråga.
23504:              har Regeringen för avsikt att vidta åt-     v,~rksamheten med nyföretagscentra har blivit
23505:           gärder i nämnda fråga?                         synnerligen omfattande och förekommer för när-
23506:                                                          varande på flera verksamhetsställen på olika or-
23507:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            ter.
23508: anföra följande:                                             Ministeriet har också aktivt bidragit tili att
23509:                                                          sprida information om den verksamhet som Nes-
23510:    Handels- och industriministeriet har i sam-           torpartners utövar. 1 Nestorpartnerssystemet
23511: band med många olika projekt utnyttjat den erfa-         står erfarna pensionerade företagsledare och fö-
23512: renhet och det kunnande som företagare har för-          retagare till förfogande för olika utvecklingsupp-
23513: värvat genom långvarig och framgångsrik verk-            gift,~r i företag.
23514: samhet i företagslivet. Ministeriet har varit med           Aven om erfarenheterna av ovan nämnda
23515: om att finansiera den fadderverksamhet som               verksamheter har varit positiva vad beträffar an-
23516: ordnats av Akademin för Tekniska Vetenskaper.            litandet av erfarna företagare för olika åtgärder
23517: Verksamheten gick ut på att söka företagsledare          för främjande av företagsverksamheten, anser
23518: med långvarig erfarenhet för uppgiften att funge-        ministeriet inte det vara ändamålsenligt att före-
23519: ra som s.k. faddrar, närmast för nya högtekno-           tagsledare tas tili hjälp vid beviljandet av enskilda
23520: logiföretag. Förutom uppgiften att leta fram             understöd. Ministeriets distriktsorganisation
23521: faddrar och högteknologiföretag omfattade pro-           och Kera Ab:s regionala organisation har en
23522: jektet också viss utbildning, och anpassning av          motiverad och väl utbildad personai som med
23523: dessa helheter till varandra.                            omsorg sätter sig in i sina uppgifter, och dess
23524:    Ministeriet har också deltagit i finansieringen       beslut vid allokeringen av stöden har väl främjat
23525: av arbetet för att utveckla Kansainvälinen Nais-         de mål som ställts för de olika stödformerna.
23526: johtajainstituutti WoMan ry:s Mentor-projekt             Regeringen har därför inte för avsikt att vidta
23527: och det första genomförandet av projektet i prak-        särskilda åtgärder i den förelagda frågan.
23528: 
23529:      Helsingfors den 21 mars 1996
23530: 
23531:                                                         Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
23532:                                               KK 142/1996 vp
23533: 
23534: Kirjallinen kysymys 142
23535: 
23536: 
23537: 
23538: 
23539:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Homojen ja lesbojen parisuhteen rekisteröin-
23540:                                         nistä
23541: 
23542: 
23543:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
23544: 
23545:    Suomessa taitetaan peistä homojen ja lesbojen        rohkenen kuitenkin valtiopäiväjärjestyksen
23546: parisuhteen rekisteröinnistä. Julkisessa keskus-        37 §:n 1 momenttiin viitaten esittää kunnioitta-
23547: telussa sen paremmin kuin 29.2.1996 eduskun-            vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
23548: nan kyselytunnillakaan ei ole päästy selville siitä,    tattavaksi seuraavan kysymyksen:
23549: mitä asiassa oikein tarkoitetaan. Tarkoitetaanko
23550: sitä, että olemassa olevat tosiasialliset ihmissuh-               Miten Hallitus suhtautuu homo- ja Ies-
23551: teet rekisteröitäisiin esimerkiksi siviilioikeudelli-          boparien suhteen rekisteröimiseen siltä
23552: seen asemaan perustuvien oikeudellisten kysy-                  pohjalta, että sillä ei ole mitään tekemistä
23553: mysten varmistamiseksi, vai sitä, että parisuh-                avioliiton solmimisen, siihen liittyvien
23554: teen rekisteröinti perustuisi avioliiton solmimi-              muotomääräysten ja oikeudellisten vai-
23555: sen muotoihin ja oikeusvaikutuksiin?                           kutusten kanssa, vaan kysymyksessä olisi
23556:    Ottamatta asiaan kantaa muuten kuin että                    puhtaasti olemassa olevan poikkeavan
23557: vastustan jyrkästi jälkimmäistä vaihtoehtoa,                   parisuhteen rekisteröinti?
23558: 
23559:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1996
23560: 
23561:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
23562: 
23563: 
23564: 
23565: 
23566: 260017
23567: 2                                           KK 142/1996 vp
23568: 
23569: 
23570: 
23571: 
23572:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23573: 
23574:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        rinnastuvat oikeusvaikutukset Asia on nam
23575: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa, ja sama ajatus
23576: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       on lähtökohtana myös Alankomaiden kansan-
23577: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        edustuslaitokselle annetussa Alankomaiden hal-
23578: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         lituksen lakiesityksessä. Parisuhteiden rekiste-
23579: n:o 142:                                              röintiä koskevalla lainsäädännöllä tähdätään
23580:                                                       näin ollen siihen, että avioparit ja samaa suku-
23581:           Miten Hallitus suhtautuu homo- ja Ies-      puolta olevien henkilöiden muodostamat parit
23582:        boparien suhteen rekisteröimiseen siltä        voitaisiin lain edessä pääosin rinnastaa toisiinsa
23583:        pohjalta, että sillä ei ole mitään tekemistä   sen jälkeen, kun viimeksi mainitut ovat pyytä-
23584:        avioliiton solmimisen, siihen liittyvien       mällä parisuhteensa rekisteröintiä antaneet tä-
23585:        muotomääräysten ja oikeudellisten vai-         hän suostumuksensa.
23586:        kutusten kanssa, vaan kysymyksessä olisi           Oikeusministeriössä ei valmistella samaa su-
23587:        puhtaasti olemassa olevan poikkeavan           kupuolta olevien henkilöiden parisuhteen rekis-
23588:        parisuhteen rekisteröinti?                     teröintiä koskevaa lainsäädäntöä. Sen vuoksi ei
23589:                                                       ole ollut tarpeen harkita sitä, mitä oikeudellisia
23590:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          vaikutuksia parisuhteen rekisteröimiseen tulisi
23591: vasti seuraavaa:                                      liittää. Sellainen lainsäädäntö, joka mahdollistaa
23592:                                                       parisuhteen rekisteröimisen kytkemättä siihen
23593:    Niissä Euroopan valtioissa, joissa samaa su-       lainkaan oikeusvaikutuksia, ei palvele mitään
23594: kupuolta olevat henkilöt voivat tahtoessaan re-       todellista hyväksyttävää tarkoitusta eikä siten
23595: kisteröidä parisuhteensa, rekisteröinnille anne-      ole tarpeellinen.
23596: taan eräin poikkeuksin avioliiton solmimiseen
23597: 
23598:      Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1996
23599: 
23600:                                                                     Oikeusministeri Kari Häkämies
23601:                                            KK 142/1996 vp                                              3
23602: 
23603: 
23604: 
23605: 
23606:                                        Tili Riksdagens Talman
23607: 
23608:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          verkningar som kan jämföras med ingående av
23609: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          äktenskap. Situationen är denna i Danmark,
23610: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      Norge och Sverige, och samma tankegång utgör
23611: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-         utgångspunkten även i det lagförslag som reger-
23612: mål nr 142:                                          ingen i Nederländerna har avlåtit tili parlamen-
23613:                                                      tet. Med en Iagstiftning om registrering av par-
23614:           Hur förhåller sig Regeringen tili en re-   hållanden åsyftas så1edes att äkta par och par
23615:        gistrering av ett förhållande mellan ett      som bildas av personer av samma kön inför Iagen
23616:        homo- eller Iesbopar utgående från att        huvudsakligen skall kunna jämställas med var-
23617:        denna registrering inte skulle ha någon-      andra efter att de sist nämnda har gett sitt sam-
23618:        ting att göra med ingående av äktenskap,      tycke tili detta genom att begära att deras parför-
23619:        med formföreskrifterna i anknytning tili      hållande skall registreras.
23620:        detta eller med de rättsliga verkningarna         Vid justitieministeriet bereds inte någon Iag-
23621:        av äktenskap, utan det skulle endast vara     stiftning om registrering av ett parförhållande
23622:        fråga om en ren registrering av ett befint-   mellan personer av samma kön. Av denna orsak
23623:        Iigt avvikande parförhållande?                har det inte varit nödvändigt att överväga vilka
23624:                                                      rättsverkningar som borde knytas tili en registre-
23625:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ring av ett parförhållande. En lagstiftning som
23626: anföra följande:                                     skulle möjliggöra en registrering av ett parförhål-
23627:                                                      Iande utan att alls knyta några rättsverkningar
23628:    I de Iänder i Europa, där personer av samma       tili registreringen tjänar inte något reellt godtag-
23629: kön kan registrera sitt parförhållande om de så      bart syfte och är således inte nödvändig.
23630: vill, ges registreringen med vissa undantag rätts-
23631: 
23632:      Helsingforsden 14 mars 1996
23633: 
23634:                                                                     Justitieminister Kari Häkämies
23635:                                              KK 143/1996 vp
23636: 
23637: Kirjallinen kysymys 143
23638: 
23639: 
23640: 
23641: 
23642:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Hallinnollisten ohjeiden laatimisesta virka-
23643:                                         miehille koskien lahjoman vastaanottamista
23644: 
23645: 
23646:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
23647: 
23648:    Pari viimeistä vuosikymmentä Suomessa on            ta pohjalta. Ohjeita voitaisiin helposti kuitenkin
23649: käyty suurta kohua herättäneitä lahjusoikeuden-        täsmentää.
23650: käyntejä virkamiehiä vastaan. Syytteet on useasti         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23651: hylätty, mutta syytteessä oleva ja hänen perheen-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23652: sä ovat saaneet kärsiä moninkertaisen rangais-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23653: tuksen asianjulkisuuden myötä. Syytteiden poh-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23654: jana ovat usein olleet kestitys ja tarjotut matkat.
23655: On syntynyt käsite "voileipäkäräjät" tai "kaap-                  Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
23656: pikäräjät". Kysymys on paljolti siitä, että laissa            toistuvasti syytteen hylkäämiseen päätty-
23657: sen paremmin kuin ohjeistoissa ei ole määritelty              vien lahjusoikeudenkäyntien välttämi-
23658: edes suunnilleen sitä, mikä on kohtuullisen kes-              seksi pyrittäisiin laatimaan riittävän yksi-
23659: titsemisen raja tai minkälaisen matkan voi ottaa              tyiskohtaiset ohjeet virkamiehille siitä,
23660: vastaan niin sanotussa tutustumistarkoituksessa               mikä on virkavastuun mukainen raja eri-
23661: käsiteltävään asiaan. Viimeksi mainitun osalta                laisten kestitystenja matkojen vastaanot-
23662: tokijoitakin ohjeita on esimerkiksi siltä osin, että          tamisen suhteen virkatoimessa?
23663: esimiehen tulisi hyväksyä matka tiedossa oleva!-
23664: 
23665:       Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1996
23666: 
23667:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
23668: 
23669: 
23670: 
23671: 
23672:  260017
23673: 2                                           KK 143/1996 vp
23674: 
23675: 
23676: 
23677: 
23678:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23679: 
23680:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        määritellä yleisin menettelyohjein, vaan kussa-
23681: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kin tapauksessa on erikseen ratkaistava, milloin
23682: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       edun vastaanottaminen voi heikentää luottamus-
23683: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        ta virkamieheen tai viranomaiseen. Virkamiehil-
23684: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         tä edellytetäänkin tässä suhteessa hyvää harkin-
23685: n:o 143:                                              takykyä. Käytäntö ei osoita, että virkamiehiltä
23686:                                                       puuttuisi tällaista harkintakykyä.
23687:           Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että          Matkojen vastaanottamisen osalta valtioneu-
23688:        toistuvasti syytteen hylkäämiseen päätty-      vosto on 27.10.1983 antanut ohjeet koskien ulko-
23689:        vien lahjusoikeudenkäyntien välttämi-          puolisten kustantamia virkamatkoja. Ohjeissa
23690:        seksi pyrittäisiin laatimaan riittävän yksi-   todetaan, että virastojen ja laitosten tulee suunni-
23691:        tyiskohtaiset ohjeet virkamiehille siitä,      tella toimintansa siten, että toiminnan kannalta
23692:        mikä on virkavastuun raja erilaisten kes-      tarpeelliset ja välttämättömät virkamatkat voi-
23693:        titysten ja matkojen vastaanottamisen          daan suorittaa asianomaiselle virastolle tai lai-
23694:        suhteen virkatoiminnassa?                      tokselle talousarviossa osoitettujen määräraho-
23695:                                                       jen turvin. Muilla kuin valtion varoilla rahoitet-
23696:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           tavan matkan vastaanottaminen voi olla mah-
23697: taen seuraavaa:                                       dollista, kun menettely ei vaaranna hallinnon
23698:                                                       puolueettomuutta, riippumattomuutta tai tasa-
23699:    Valtion virkamieslain (750/94) 15 §:n mukaan       puolisuutta ja matkatarjousta käsiteltäessä nou-
23700: virkamies ei saa vaatia, hyväksyä tai ottaa vas-      datetaan ohjeen menettelytapoja.
23701: taan taloudellista tai muuta etua, jos se voi hei-        Edellä on käsitelty taloudellisten ja muiden
23702: kentää luottamusta virkamieheen taikka viran-         etujen vastaanottamista virkamiesoikeuden kan-
23703: omaiseen. Virkamieslain 15 §:n säännöksen taus-       nalta. Asialla on merkitystä myös rikosoikeudel-
23704: talla on se periaate, että virkamiesten riippumat-    lisessa mielessä. Rikoslain 40 luvun 1-3 §:ssä
23705: tomuudelle ja objektiivisuudelle virantoimituk-       säädetään rangaistavaksi teoksi lahjuksen otta-
23706: sessa on voitava asettaa erityisen korkeat vaati-     minen, törkeä lahjuksen ottaminen ja lahjusrik-
23707: mukset. Kuitenkin rajanveto esimerkiksi tavan-        komus. Rikosasioissa suoritetaan aluksi esitut-
23708: omaisen, sallittavana pidettävän vieraanvarai-        kinta, jonka jälkeen syyttäjäviranomainen päät-
23709: suuden ja kielletyn edun vastaanottamisen välillä     tää syytteen nostamisesta. Mikäli syyte noste-
23710: ei ole yksiselitteinen. Asiaan vaikuttavat muun       taan, asianomainen tuomioistuin päättää, onko
23711: muassa vieraanvaraisuuden toistuvuus, molem-          kyseessä rangaistava teko. Ohjeiden antaminen
23712: minpuolisuus ja laatu sekä se, miten kiinteästi       siitä, millainen teko esimerkiksi lahjusrikoksissa
23713: tuollaisen suhdetoiminnan voidaan arvioida liit-      ylittää syytekynnyksen tai tuomitsemiskynnyk-
23714: tyvän nimenomaan virkamiehen tehtäviin. Kaik-         sen, ei ole mahdollista.
23715: kia mahdollisia tilanteita ei olekaan mahdollista
23716: 
23717:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1996
23718: 
23719:                                                                                   Ministeri Arja Alho
23720:                                               KK 143/1996 vp                                             3
23721: 
23722: 
23723: 
23724: 
23725:                                           Tili Riksdagens Talman
23726: 
23727:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             varje enskilt fall om mottagandet av förmånen
23728: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande             kan försvaga förtroendet för tjänstemannen eller
23729: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         myndigheten eller inte. Av tjänstemännen krävs
23730: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-            sålunda i detta avseende en god omdömesförmå-
23731: mäl nr 143:                                             ga. Praktiken har inte utvisat att tjänstemännen
23732:                                                         skulle sakna en sådan omdömesförmåga.
23733:            Ämnar Regeringen se tili att man, för           1 fråga om mottagande av resor har statsrådet
23734:         att undvika muträttegångar som gång på          den 27 oktober 1983 gett anvisningar om tjänste-
23735:         gång slutar med att åtalet förkastas, för-      resor som finansieras av utomstående. I anvis-
23736:         söker utarbeta tillräckligt detaljerade an-     ningarna konstateras att ämbetsverk och inrätt-
23737:         visningar för tjänstemän om var gränsen         ningar bör planera sin verksamhet så att tjänste-
23738:         för tjänsteansvar går när det gäller motta-     resor som är nödvändiga och oundvikliga med
23739:         gande av olika trakteringar och resor i         tanke på verksamheten kan göras inom ramen
23740:         tjänsteutövningen?                              för de anslag som i budgeten anvisats ämbetsver-
23741:                                                         ket eller inrättningen. Det finns en möjlighet att
23742:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           ta '!mot en resa som finansieras med andra medel
23743: anföra följande:                                        än statliga, när förfarandet inte äventyrar opar-
23744:                                                         tiskheten, oavhängigheten eller jämlikheten
23745:    Enligt 15 § statsjänstemannalagen (750/94) fär       inom förvaltningen och om de förfaringssätt som
23746: en tjänsteman inte fordra, acceptera eller ta emot      anges i anvisningarna följs i behandlingen av
23747: en ekonomisk eller någon annan förmån, om               reseanbudet.
23748: detta kan försvaga förtroendet för honom eller             Ovan har mottagandet av ekonomiska och
23749: myndigheten. Stadgandet i 15 § statstjänsteman-         andra förmåner behandlats ur tjänstemannarät-
23750: nalagen utgår från den principen att det skall          tens synvinkel. Frågan är av betydelse också i
23751: vara möjligt att ställa speciellt höga krav på tjäns-   straffrättsligt hänseende. 1 40 kap. 1-3 §§ straff-
23752: temäns oavhängighet och objektivitet i tjänsteut-       lagen stadgas om tagande av muta, grovt tagande
23753: övningen. Likväl är gränsen mellan t.ex. motta-         av muta och mutförseelse såsom en straffbar
23754: gande av vanlig, tillåtlig gästfrihet och förbjuden     handling. I brottmål görs tili att börja med en
23755: förmån inte entydig. Frågan påverkas bl.a. av om        förundersökning, varefter åklagarmyndigheten
23756: gästfriheten upprepas, om den är ömsesidig, dess        fattar beslut om väckande av åtal. Ifall åtal väcks
23757: beskaffenhet och av hur intimt sådan kontakt-           beslutar behörig domstol om huruvida det är
23758: verksamhet kan bedömas hänföra sig uttryckli-           fråga om en straffbar gärning. Det är inte möjligt
23759: gen tili tjänstemannens uppgifter. Det är inte          att ge anvisningar om en hurudan gärning som
23760: heller möjligt att definiera alla tänkbara situatio-    överskrider gränsen för åtal eller dom i t.ex. mut-
23761: ner i allmänna anvisningar om hur tjänsteman-           brott.
23762: nen bör förfara, utan det bör avgöras särskilt i
23763: 
23764:      Helsingforsden 27 mars 1996
23765: 
23766:                                                                                     Minister Arja Alho
23767:                                            KK 144/1996 vp
23768: 
23769: Kirjallinen kysymys 144
23770: 
23771: 
23772: 
23773: 
23774:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Oikeudenkäyntikulujen harkinnanvaraises-
23775:                                        ta korvaamisesta
23776: 
23777: 
23778:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
23779: 
23780:    Oikeudenkäynnissä se, jota vastaan nostettu       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23781: syyte on hylätty ,joutuu maksamaan nykyisin itse     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23782: oikeudenkäyntikulunsa. Vaikka oikeus ei totea-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23783: kaan henkilöä syyttömäksi, käytäntö on erittäin
23784: epäoikeudenmukainen sellaisissa tapauksissa,                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
23785: joissa oikeudenkäyntikulut nousevat korkeiksi.              siin sellaisen lainsäädännön aikaansaa-
23786: Menettelyä on puolusteltu sillä, että valtiolla ei          miseksi, jonka mukaan se, jota vastaan
23787: ole varaa oikeudenkäyntikulujen yleiseen kor-               nostettu syyte on tuomioistuimessa hylät-
23788: vaamiseen. Mielestäni tulisi aluksi pyrkiä siihen,          ty, voisi saada oikeudenkäyntikuluistaan
23789: että korvaus olisi harkinnanvarainen olosuhteis-            korvauksen valtion varoista asiaan liitty-
23790: ta riippuen.                                                vän harkinnan mukaan?
23791:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23792: 
23793:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1996
23794: 
23795:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
23796: 
23797: 
23798: 
23799: 
23800: 260017
23801: 2                                          KK 144/1996 vp
23802: 
23803: 
23804: 
23805: 
23806:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
23807: 
23808:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       lukorvauksen mahdollisuuden poistamiseen hal-
23809: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        lituksen esityksestä ne kustannukset, jotka ehdo-
23810: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tuksen toteutumisesta arvioitiin valtiolle aiheu-
23811: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       tuvan. Arvioitua kustannusvaikutusta, 22,5 mil-
23812: toniemen kirjallisen kysymyksen n:o 144:             joonaa markkaa vuodessa, pidettiin huomatta-
23813:                                                      vana verrattuna esimerkiksi maksuttomasta oi-
23814:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       keudenkäynnistä valtiolle aiheutuviin kustan-
23815:        siin sellaisen lainsäädännön aikaansaa-       nuksiin, joiden määräksi vuoden 1996 talousar-
23816:        miseksi, jonka mukaan se, jota vastaan        viossa arvioitiin 90 miljoonaa markkaa. Valtion-
23817:        nostettu syyte on tuomioistuimessa hylät-     taloudellisista syistä on mainittujen kustannus-
23818:        ty, voisi saada oikeudenkäyntikuluistaan      ten lähtökohtaisesti mahduttava oikeusministe-
23819:        korvauksen valtion varoista asiaan liitty-    riön menoarviokehykseen. Näin ollen uudistuk-
23820:        vän harkinnan mukaan?                         sen toteuttaminen olisi edellyttänyt ministeriön
23821:                                                      hallinnonalan muiden menojen vastaavansuu-
23822:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ruisia säästöjä. Ministeriö myös huomautti, että
23823: vasti seuraavaa:                                     Euroopan ihmisoikeustuomioistuin oli asiaa
23824:                                                      koskevassa ratkaisussaan (Masson ja van Zon
23825:    Eduskunnan käsiteltävänä olevaan hallituk-        28.9.1995 A 327) todennut, ettei ihmisoikeusso-
23826: sen esitykseen rikosasioiden oikeudenkäyntime-       pimuksesta johtunut valtiolle velvollisuutta suo-
23827: nettelyn uudistamista alioikeuksissa koskevaksi      rittaa korvausta oikeudenkäyntikuluista rikos-
23828: lainsäädännöksi (HE 82/1995 vp, s. 9) sisältyy       asian vastaajalle, johon kohdistettu syyte oli hy-
23829: maininta, että voimassa olevan oikeutemme mu-        lätty.
23830: kaan syytetyllä ei ole oikeutta saada korvausta          Lausuntonaan oikeusasiamiehelle ministeriö
23831: oikeudenkäyntikuluistaan valtion varoista, kun       esitti: " ... korvausperiaatteen toteuttamiselle
23832: häntä vastaan ajettu syyte on hylätty. Esityksessä   lainsäädäntöteitse on useita painavia syitä. Tämä
23833: samassa yhteydessä vielä nimenomaisesti tode-        periaate on lainsäädännöllisesti toteutettu myös
23834: taan, että tätä on pidettävä vakavana epäkohta-      muissa pohjoismaissa ja useissa muissakin Eu-
23835: na.                                                  roopan maissa. Kuten edellä on jo lausuttu, oi-
23836:    Hallitus on näin ilmaissut kantansa, että syy-    keusministeriö pitää kysymyksessä olevaa oikeu-
23837: tetyn, jota vastaan nostettu syyte hylätään, olisi   denkäyntikulujen korvausuudistusta periaat-
23838: suotavaa saadajulkisista varoista korvaus asias-     teessa oikeana ja kannatettavana. Uudistuksen
23839: sa tarpeellisista oikeudenkäyntikuluistaan. Sa-      toteuttamista tarkoittavan esityksen tekemistä
23840: man on eduskunnan oikeusasiamies lausunut            on kuitenkin tarkasteltava tulevien vuosien val-
23841: käsityksenään kirjeessään oikeusministeriölle        tion tulojen ja menojen perusteella." Sanottu pä-
23842: 6.2.1996.      Hänen tiedusteluosa johdosta          tee edelleen. Asiasta ei ole valmisteilla lainsää-
23843: 23.11.1995 antamassaan selvityksessä oikeusmi-       däntöä.
23844: nisteriö oli jo esittänyt syyksi oikeudenkäyntiku-
23845: 
23846:      Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1996
23847: 
23848:                                                                    Oikeusministeri Kari Häkämies
23849:                                              KK 144/1996 vp                                                3
23850: 
23851: 
23852: 
23853: 
23854:                                           Tili Riksdagens Talman
23855: 
23856:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             från regeringens proposition de kostnader som
23857: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             det uppskattades att staten skulle förorsakas om
23858: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         förslaget skulle förverkligas. Den uppskattade
23859: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-            kostnadsverkan på 22,5 miljoner mark per år
23860: mål nr 144:                                             ansågs betydande t.ex. jämfört med kostnaderna
23861:                                                         som de fria rättegångarna förorsakar staten. 1
23862:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder i             budgeten för 1996 beräknades de sist nämnda
23863:        syfte att få tili stånd en lagstiftning enligt   uppgå till 90 miljoner mark. På grund av stats-
23864:        viiken den, mot viiken åtalet har förkas-        ekonomiska orsaker är utgångspunkten att
23865:        tats vid domstol, efter prövning kan få          nämnda kostnader måste hållas inom den beräk-
23866:        ersättning för sina rättegångskostnader          nade utgiftsramen för justitieministeriet. Om re-
23867:        av statens medel?                                formen hade förverkligats hade detta således för-
23868:                                                         utsatt att man skulle ha varit tvungen att göra
23869:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           lika stora inbesparingar i de övriga utgifterna
23870: anföra följande:                                        inom ministeriets förvaltningsområde. Ministe-
23871:                                                         riet påpekade också att den europeiska domsto-
23872:    Enligt ett omnämnande i regeringens proposi-         len för de mänskliga rättigheterna i ett avgörande
23873: tion tili riksdagen med förslag tilllagstiftning om     som gällde ett dylikt ärende (Masson och van
23874: revision av rättegångsförfarandet i brottmål i          Zon 28.9.1995 A 327) har konstaterat att männis-
23875: underrätterna (RP 82/1995 rd, s. 9), viiken som         korättighetskonventionen inte för staterna med-
23876: bäst behandlas av riksdagen, har den åtalade            för en skyldighet att betala ersättning för rätte-
23877: enligt gällande lag inte rätt att få sina rättegångs-   gångskostnader tili en svarande i ett brottmål när
23878: kostnader ersatta av statens medel, då åtalet mot       åtalet mot denne har förkastats.
23879: honom har förkastats. 1 propositionen konstate-             1 sitt utlåtande tili justitieombudsmannen
23880: ras ännu uttryckligen i det sammanhanget att            konstaterade ministeriet, att "det finns flera vä-
23881: detta måste ses som ett allvarligt missförhållan-       gande skäl att lagstiftningsvägen förverkliga er-
23882: de.                                                     sättningsprincipen. Denna princip har Iagstift-
23883:    Regeringen har på detta sätt framfört sin            ningsvägen förverkligats även i de övriga nordis-
23884: ståndpunkt enligt viiken det skulle vara önskvärt       ka länderna och också i flera andra Iänder i
23885: att en åtalad av allmänna medel skulle få ersätt-       Europa. Så som tidigare redan konstateras anser
23886: ning för sina nödvändiga rättegångskostnader i          justitieministeriet att ifrågavarande revidering av
23887: målet i sådana fall då åtalet mot honom förkas-         stadgandena om ersättning för rättegångskost-
23888: tas. Det samma har riksdagens justitieombuds-           nader principiellt sett är riktig och värd att under-
23889: man framfört som sin åsikt i sin skrivelse av           stödas. Om man avlåter en proposition som skul-
23890: 6.2.1996 till justitieministeriet. 1 en redogörelse     Je innebära att reformen förverkligas måste man
23891: med anledning av en förfrågan av justitieom-            likväl betrakta denna utgående från statens utgif-
23892: budsmannen framförde justitieministeriet redan          ter och inkomster under kommande år." Det
23893: 23.11.1995 som orsak till att möjligheten av få         anförda gäller fortfarande. Någon lagstiftning
23894: ersättning för rättegångskostnader hade strukits        om denna sak är inte under beredning.
23895: 
23896:      Helsingforsden 14 mars 1996
23897: 
23898:                                                                         Justitieminister Kari Häkämies
23899:                                            KK 145/1996 vp
23900: 
23901: Kirjallinen kysymys 145
23902: 
23903: 
23904: 
23905: 
23906:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Poliisin toimintavaltuuksien lisäämisestä
23907: 
23908: 
23909: 
23910:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
23911: 
23912:    Kasvava huumerikollisuus ja muut tietyllä ta-     keudetja toiminta ovat yleisesti käytössä poliisin
23913: voin kansainvälisen rikollisuuden muodot kuten       toiminnassa eri puolilla maailmaa.
23914: jengirikollisuus ja terrorismi alkavat olla suoma-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23915: laista arkipäivää. Suomalaisen poliisin toiminta-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23916: mahdollisuuksia on viime vuosina merkittävästi       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23917: lisätty mahdollistamalla puhelinkuuntelu sekä        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23918: säännöstämällä ns. ataritoiminta.
23919:    Toimintamahdollisuudet eivät ole kuitenkaan                 Aikooko Hallitus kansainvälisen ri-
23920: riittäviä ottaen huomioon rikollisuuden ja sen              kollisuuden Suomessa yleistyessä ryhtyä
23921: muotojen nopean kehittymisen. Suurimmat tar-                toimiin kansainvälisten toimintamallien
23922: peet lienevät tällä hetkellä oikeuksien saamisessa          kuten soluttautumisen ja ns. valeostojen
23923: ns. soluttautumiseen rikollista toimintaa harjoit-          saamiseksi suomalaisen poliisin laillisten
23924: tavien joukkoon sekä ns. valeostojen mahdolli-              toimintamallien joukkoon rikosten tut-
23925:  suus huumerikosten tutkinnassa. Mainitut oi-               kinnassa?
23926: 
23927:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1996
23928:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
23929: 
23930: 
23931: 
23932: 
23933: 260017
23934: 2                                            KK 145/1996 vp
23935: 
23936: 
23937: 
23938: 
23939:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
23940: 
23941:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa         hokkaasti estää mainitunlaista vakavaa rikolli-
23942: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          suutta. Keinoina tulisivat kysymykseen todista-
23943: olette 5 päivänä maaliskuuta 1996 päivätyn kir-        jienja mahdollisten vihjepalkkioiden saajien tur-
23944: jeenne n:o 378 ohella lähettänyt valtioneuvoston       vallisuuden takaavat säännökset, rikolliseen jär-
23945: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus-         jestöön kuulumisen säätäminen rangaistavaksi
23946: taja Sulo Aittaniemen näin kuuluvan kirjallisen        teoksi sekä valeostojen käyttäminen törkeiden
23947: kysymyksen n:o 145:                                    rikosten estämiseksi ja selvittämiseksi.
23948:                                                            Valeostolla tarkoitetaan esimerkiksi tapausta,
23949:            Aikooko Hallitus kansainvälisen ri-         että jo maahan salakuljetetuissa huomattavissa
23950:         kollisuuden Suomessa yleistyessä ryhtyä        huumausaine- tai vääriä rahoja sisältävissä erissä
23951:         toimiin kansainvälisten toimintamallien        poliisi voisi toimia peitellysti huumausaineen tai
23952:         kuten soluttautumisen ja ns. valeostojen       väärien rahojen ostajana ja koettaa sitä kautta
23953:         saamiseksi suomalaisen poliisin laillisten     hankkia todisteita rikoksesta ja tietoa erän säily-
23954:         toimintamallien joukkoon rikosten tut-         tyspaikasta sekä haltijasta.
23955:         kinnassa?                                          Hallitus pitää asiaa selvittämisen arvoisena,
23956:                                                        mutta on huomattava, että tällaisessa tiedonhan-
23957:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            kinnassa on aina vaara, että poliisin väitetään
23958: taen seuraavaa:                                        provosoineen esim. mahdollisen huumausaineen
23959:                                                        myyjän rikolliseen toimintaan. Tästä syystä tu-
23960:    Poliisi on ottanut kasvavan huumerikollisuu-        leekin tarkkaan selvittää, miten provosointi tulisi
23961: den ja muun tietyllä tavalla kansainvälisen rikol-     säädellä esitutkintaa koskevassa lainsäädännös-
23962: lisuuden muodot kuten jengirikollisuuden lisään-       sä.
23963: tymisen vakavasti ja on myös ryhtynyt tilanteen            Soluttautumiskysymys on vielä ongelmalli-
23964: edellyttämiin toimenpiteisiin. Poliisi on mm. te-      sempi. Siihen liittyy poliisin osalta paljastumista-
23965: hostanut eräiden rikollisjengien tarkkailutoimin-      pauksessa ehkä suurikin turvallisuusriski, ja toi-
23966: taa ja pyrkii estämään ennakkoon rikollisen toi-       saalta toiminta rikollisjengissä paljastumatta
23967: minnan.                                                saattaa edellyttää jopa suoranaista rikosten te-
23968:    Voimassa oleva lainsäädäntö antaa poliisille        koa. Tämä asia vaatii erittäin tarkan selvityksen
23969: melko hyvät mahdollisuudet rikosten ennalta eh-        eikä liene esim. esitutkintalainsäädännössä hel-
23970: käisemiseen ja selvittämiseen. Kuitenkin mm.           posti säädeltävissä.
23971: jengiytymisilmiö ja rikosten raaistuminen asetta-          Sisäasiainministeriö ja oikeusministeriö tule-
23972: vat poliisille uusia haasteita. Poliisin ylijohto on   vat yhdessä selvittämään, mihin lainsäädännölli-
23973: suunnitellut ja myös joiltain osin jo esittänyt uu-    siin toimenpiteisiin asiassa on tarpeellista ryhtyä.
23974: sia laintasoisia tehokeinoja, joilla voitaisiin te-
23975: 
23976:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1996
23977: 
23978:                                                                 Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
23979:                                               KK 145/1996 vp                                              3
23980: 
23981: 
23982: 
23983: 
23984:                                           Tili Riksdagens Talman
23985: 
23986:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         garanterar säkerheten för vittnen och mottagare
23987: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse nr 378          av eventuella belöningar för tips, stadganden om
23988: av den 5 mars 1996 tili vederbörande medlem av           straffbarhet för deltagande i brottsliga organisa-
23989: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo         tioner samt användning av simulerade köp för att
23990: Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 145:                förhindra och utreda grova brott.
23991:                                                             Med simulerade köp avses t.ex. situationer när
23992:            Ämnar Regeringen då den internatio-           polismän i fråga om sådana betydande partier av
23993:         nella brottsligheten i Finland blir allt van-    narkotika eller förfalskade pengar som redan
23994:         Iigare vidta åtgärder för att införa inter-      smugglats in i Iandet kan utge sig för att vara
23995:         nationella handlingsmönster så som infil-        köpare av narkotika eller förfalskade pengar,
23996:         tration och s.k. simulerade köp när det          och på så sätt försöka skaffa bevis för brott och
23997:         gäller den finska polisens Iagliga hand-         information om partiets förvaringsställe samt
23998:         lingsmönster vid brottsutredning?                innehavare.
23999:                                                             Regeringen anser att det är värt att reda ut
24000:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            frågan, men det bör beaktas att det i dylika situa-
24001: anföra följande:                                         tioner alltid finns fara för att man påstår att
24002:                                                          polisen provocerat t.ex. den eventuella narkoti-
24003:    Polisen har förhållit sig allvarlig tili att narko-   kaförsäljaren tili brottslig verksamhet. Därför
24004: tikabrottsligheten och andra former av i viss me-        bör det noggrant redasut hur sådan provocering
24005: ning internationell brottslighet, så som gäng-           skall regleras i lagstiftningen om förundersök-
24006: brottslighet, ökat och har även vidtagit åtgärder        ning.
24007: som situationen kräver. Polisen har bl.a. effek-            Frågan om infiltration är ännu mer problema-
24008: tiverat observationen av vissa brottsliga gäng och       tisk. Dels kan infiltration för polismännens del
24009: strävar efter att förebygga brottslig verksamhet.        vara förenad med stora säkerhetsrisker om de
24010:    Den gällande lagstiftningen ger polisen rela-         avslöjas, dels kan medverkan i ett brottsligt gäng
24011: tivt goda möjligheter att förebygga och utreda           förutsätta t.o.m. direkt brottsliga handlingar för
24012: brott. Andå medför bl.a. gängbildning och det            att undvika ett avslöjande. Denna fråga kräver
24013: faktum att brotten blir råare att polisen ställs         en mycket noggrann utredning och det torde inte
24014: inför nya utmaningar. Polisens högsta Iedning            vara så enkelt att reglera sådan verksamhet t.ex. i
24015: har planerat och har även redan tili vissa delar         förundersökningslagstiftningen.
24016: föreslagit nya effektiva metoder på lagnivå ge-             Inrikesministeriet och justitieministeriet kom-
24017: nom vilka man effektivt kunde förhindra allvar-          mer tillsammans att utreda vilka Iagstiftningsåt-
24018: Iig brottslighet av det nämnda slaget. Metoder           gärder som behöver vidtas i frågan.
24019: som kunde komma i fråga är stadganden som
24020: 
24021:      Helsingforsden 21 mars 1996
24022:                                                                      Inrikesminister Jan-Erik Enestam
24023:                                             KK 146/1996 vp
24024: 
24025: Kirjallinen kysymys 146
24026: 
24027: 
24028: 
24029: 
24030:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Poliisin oikeudesta saada häiriöpuheluita
24031:                                        koskevat tunnistetiedot
24032: 
24033: 
24034:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
24035: 
24036:    Poliisille ja muille viranomaisille tulee kasva-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24037: vassa määrin esimerkiksi ns. pommi-ilmoituksia,       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24038: jotka osoittautuvat aiheettomiksi. Jos kyseessä ei
24039: ole puhelinhäirintä, joka toteuttaa kotirauhan                  Aikooko Hallitus ryhtyä lainsäädän-
24040: rikkomisen, puhelinyhtiöt eivät anna tietoja, joil-          nöllisiin toimenpiteisiin, jotta poliisilla
24041: la voitaisiin paikallistaa puhelun lähtökohta.               olisi myös perättömäksi osoittautunutta
24042: Näitä ongelmia tulee varmasti tulevaisuudessa                vaaraa koskevaa puhelinilmoitusta kos-
24043: lisää.                                                       kien oikeus saada ilmoituksen tekijän
24044:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           tunnistetiedot?
24045: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24046: 
24047:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1996
24048:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
24049: 
24050: 
24051: 
24052: 
24053:  260017
24054: 2                                            KK 146/1996 vp
24055: 
24056: 
24057: 
24058: 
24059:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
24060: 
24061:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         luna itse määritellä numeronsa ilmaisun tai sen
24062: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          eston.
24063: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            Hallitus pitää tärkeänä, että tietoliikennetek-
24064: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         niikkaa ja lainsäädäntöä kehitettäessä riittävässä
24065: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          määrin punnitaan myös viranomaisten mahdol-
24066: n:o 146:                                               lisuudet edistää kansalaisten turvallisuutta. Po-
24067:                                                        liisi- ja pelastustoimen hälytyspalveluiden osalta
24068:           Aikooko Hallitus ryhtyä lainsäädän-          se merkitsee muun muassa sitä, että hälytyskes-
24069:        nöllisiin toimenpiteisiin, jotta poliisilla     kusten ja hälytysajoneuvojen turhaa kuormitta-
24070:        olisi myös perättömäksi osoittautunutta         mista aiheettomilla hälytyksillä voitaisiin vähen-
24071:        vaaraa koskevaa puhelinilmoitusta kos-          tää minimiinsä. Tällöin hälytyskapasiteettia voi-
24072:        kien oikeus saada ilmoituksen tekijän           daan käyttää täysitehoisesti todellisista hälytyk-
24073:        tunnistetiedot?                                 sistä suoriutumiseen.
24074:                                                            Poliisi- ja pelastustoimi kehittää parhaillaan
24075:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           hälytyskeskusjärjestelmiä niin toiminnallisesti
24076: vasti seuraavaa:                                       kuin teknillisen varustuksenkin osalta. Siihen
24077:                                                        liittyen poliisin ja pelastust9.imen yhteinen häly-
24078:    Digitalisoituva televerkko tarjoaa vanhaa tek-      tyskeskuskokeiluhanke (HAKE) on edennyt si-
24079: niikkaa paremmat edellytykset soittajan (A-ti-         ten, että kokeilut yhteisissä hälytyskeskuksissa
24080: laajan) puhelinnumeron näyttämiseen vastaan-           aloitetaan kuluvan vuoden keväällä.
24081: ottajapäässä. A-tilaajan identiteetin siirtoa on           Liikenneministeriössä on meneillään parhail-
24082: käsitelty myös Euroopan neuvoston ja Euroopan          laan selvitys teletoimintalainsäädännön muutos-
24083: unionin asiaa koskevissa ehdotuksissa ja suosi-        tarpeista. Hallitus tulee sen yhteydessä selvittä-
24084: tuksissa. Niissä kehityssuunta näyttää olevan,         mään, missä määrin telelainsäädännön kehittä-
24085: että A-tilaajan identiteetti siirretään aina, kun se   misessä tulee ottaa huomioon hälytyskeskusten
24086: teknisesti on mahdollista, ja tilaaja voi lisäpalve-   tiedonsaantitarve.
24087: 
24088:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1996
24089: 
24090:                                                                 Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
24091:                                             KK 146/1996 vp                                             3
24092: 
24093: 
24094: 
24095: 
24096:                                          Tili Riksdagens Talman
24097: 
24098:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Regeringen anser det vara viktigt att också
24099: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         frågan om myndigheternas möjligheter att främ-
24100: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       ja medborgarnas säkerhet i tillräcklig utsträck-
24101: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr          ning övervägs då telekommunikationen och Iag-
24102: 146:                                                   stiftningen utvecklas. 1 fråga om polis- och rädd-
24103:                                                        ningsväsendets alarmeringstjänster innebär det
24104:           Ämnar Regeringen vidta lagstiftnings-        bl.a. att en onödig belastning av alarmcentraler-
24105:        åtgärder för att polisen, även då det gäller    na och utryckningsfordonen med blinda alarm
24106:        ett telefonmeddelande om en fara som            kunde begränsas tili ett minimum. Då kunde
24107:        visat sig vara ogrundad, skall ha rätt att få   alarmeringskapaciteten utnyttjas med full effekt
24108:        identifikationsuppgifter om den som             för mottagandet av verkliga Iarm.
24109:        gjort anmälan?                                     Polis- och räddningsväsendet håller på att ut-
24110:                                                        veckla systemen vid alarmcentralerna i fråga om
24111:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          funktion och teknisk utrustning. Samtidigt har
24112: anföra följande:                                       polisens och räddningsväsendets gemensamma
24113:                                                        projekt som gäller experiment vid alarmcentra-
24114:    Ett digitalt telenät erbjuder bättre möjligheter    lerna (HÄKE) framskridit så att experimenten
24115: än den gamla tekniken tili nummerpresentation          vid de gemensamma alarmcentralerna kan inle-
24116: (A-abonnent) i mottagarens telefon. En överfö-         das inkommande vår.
24117: ring av identifikationsuppgifterna om en A-               Vid trafikministeriet utreds som bäst behovet
24118: abonnent har behandlats även i Europarådets            att ändra televerksamhetslagstiftningen. Reger-
24119: och Europeiska unionens förslag och rekommen-          ingen kommer samtidigt att utreda i viiken ut-
24120: dationer i ärendet. I dem förefaller trenden att       sträckning alamcentralernas behov av informa-
24121: vara den att identifikationsuppgifterna omenA-         tion bör beaktas vid utvecklandet av telelagstift-
24122: abonnent alltid överförs om det är tekniskt möj-       ningen.
24123: ligt och genom tilivai kan abonnenten själv be-
24124: stämma om eventuell nummerpresentation.
24125: 
24126:      Helsingforsden 25 mars 1996
24127: 
24128:                                                                    Inrikesminister Jan-Erik Enestam
24129:                                              KK 147/1996 vp
24130: 
24131: Kirjallinen kysymys 147
24132: 
24133: 
24134: 
24135: 
24136:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Taloudellista tilannetta koskevista julkisuu-
24137:                                         dessa esitetyistä lausunnoista
24138: 
24139: 
24140:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
24141: 
24142:     Yhteiskunnassa on yhä syvenevä psykologi-              Olisiko mahdollista lausua joskus jotakin po-
24143: nen lama, ja se on pahimpia esteitä asioiden posi-      sitiivista ja psykologista olotilaa tervehdyttävää,
24144: tiiviselle kehitykselle taloudessa ja työllisyydessä.   vaikka puoliksi valettakin?
24145: Toivottomuutta lietsotaan koko ajan julkisessa              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24146: sanassa päättäjien ja korkeiden virkamiesten lau-       tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
24147: sumina. Viimeksi tällainen lausunto oli asetettu        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24148: kansliapäällikkö Markku Lehdon suuhun                   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24149: 5.3.1995 Aamulehdessä, jossa pidetään aivan
24150: varmana, että uusiin leikkauksiin joudutaan ensi                   Tulisiko Hallituksen ja ministeriöiden
24151: syksyn aikana. Kun kyseessä on sosiaali- ja ter-               ylimpien virkamiesten hetkeksi luopua
24152: veysministeriön kansliapäällikkö, ei ole epäilys-              toistuvista, maan taloutta ja perusturvaa
24153: täkään siitä, mihin suuntaan uusien leikkausten                koskevista lohduttomista lausunnoista,
24154: oletetaan kohdistuvan. Lehdon lausuma on vain                  ja jos sellaista enää on, nähdä edes jossa-
24155: esimerkki, sillä samansuuntaisia ovat lausunnot                kin jotakin positiivista kansalaisten syn-
24156: muiltakin suunnilta pääministeriä myöten.                      keän mielentilan parantamiseksi?
24157: 
24158:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1996
24159:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
24160: 
24161: 
24162: 
24163: 
24164:  260017
24165: 2                                          KK 147/1996 vp
24166: 
24167: 
24168: 
24169: 
24170:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
24171: 
24172:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sesti sekä talouspoliittiset tavoitteensa että näke-
24173: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        myksensä vallitsevasta talouden tilasta ja sen tu-
24174: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      levasta kehityksestä. Ei voida lähteä siitä, että
24175: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       kerrotaan vain myönteiset asiat ja jätetään vä-
24176: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        hemmän myönteiset kertomatta. Talouskehityk-
24177: n:o 147:                                             seen liittyy yleensä myönteisen kehityksen ohella
24178:                                                      valitettavasti myös kielteisiä piirteitä. On kuiten-
24179:            Tulisiko Hallituksen ja ministeriöiden    kin ollut yllättävää, että eduskunnassa on kes-
24180:        ylimpien virkamiesten hetkeksi luopua         kusteltu paljon lamasta, vaikka elämme talou-
24181:        toistuvista, maan taloutta ja perusturvaa     dellisen kasvun aikaa.
24182:        koskevista lohduttomista lausunnoista,            Tällä hetkellä keskeisimpiä talouden kielteisiä
24183:        ja jos sellaista enää on, nähdä edes jossa-   piirteitä ovat tuskastuttavan hitaasi aleneva työt-
24184:        kin jotakin positiivista kansalaisten syn-    tömyys ja suuri valtion velka. Olisiko näistä pitä-
24185:        keän mielentilan parantamiseksi?              nyt vaieta? Vai olisiko pitänyt tehdä niin kuin
24186:                                                      edustaja Aittoniemi ehdottaa ja kaunistella tosi-
24187:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         asioita. Jos esimerkiksi talouden rakenteellisiin
24188: vasti seuraavaa:                                     ongelmiin ei kiinnitettäisi yhteiskunnallisessa
24189:                                                      keskustelussa huomiota, ei välttämättömiä
24190:    Edustaja Aittoniemi arvostelee hallitusta ja      uudistuksia sosiaaliturvajärjestelmässä voitaisi
24191: ministeriöiden ylimpiä virkamiehiä toivotto-         tehdä.
24192: muuden lietsomisesta ja haluaa enemmän positii-          Hallituksen tarkoituksena on jatkossakin
24193: visia sekä psykologista olotilaa tervehdyttäviä      osallistua vastuullisesti talous- ja yhteiskuntapo-
24194: lausuntoja, vaikka ne olisivat puoliksi valheita.    liittiseen keskusteluun. Tämä lähtökohta on
24195:    Hallituksen lähtökohtana on kertoa rehelli-       myös ministeriöiden virkamiesten velvollisuus.
24196: 
24197:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1996
24198: 
24199:                                                                Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
24200:                                             KK 147/1996 vp                                            3
24201: 
24202: 
24203: 
24204: 
24205:                                         Tili Riksdagens Talman
24206: 
24207:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       ningsenligt informera såväl om sina ekonomisk-
24208: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        politiska mål som om sin syn på det rådande
24209: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      ekonomiska läget och dess framtida utveckling.
24210: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr         Det kan inte förutsättas att endast de positiva
24211: 147:                                                  omständigheterna skulle ges offentlighet och de
24212:                                                       mindre positiva förtigas. Det är ett faktum att
24213:            Borde Regeringen och de högsta tjäns-      den ekonomiska utvecklingen i regel har även
24214:         temännen vid ministerierna för en tid         negativa drag vid sidan av positiva. Det har dock
24215:         undvika upprepade pessimistiska utlå-         varit överraskande att man i riksdagen i stor
24216:         tanden om Iandets ekonomi och grund-          utsträckning debatterat recessionen, fastän vi
24217:         skyddet, och om det överhuvudtaget            upplever en tid av ekonomisk tiiiväxt.
24218:         ännu är möjligt, åtminstone i något avse-        De mest centrala negativa dragen i ekonomin
24219:         ende finna något positivt för att Iätta upp   är för närvarande den alltför Iångsamt a vtagande
24220:         medborgarnas dystra sinnesstämning?           arbetslösheten och den stora statsskulden. Borde
24221:                                                       man ha tigit om dessa? Eiler borde man ha gjort
24222:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         so;n riksdagsman Aittaniemi föreslår, förskönat
24223: anföra följande:                                      fakta? Om man i samhällsdebatten inte fåste upp-
24224:                                                       märksamhet vid t.ex. de strukturella problemen i
24225:    Riksdagsman Aittaniemi kritiserar regeringen       ekonomin, skulle nödvändiga reformer i social-
24226: och de högsta tjänstemännen vid ministerierna         skyddssystemet inte kunna företas.
24227: för att provocera fram en känsla av hopplöshet           Regeringen har för avsikt att även i fortsätt-
24228: och kräver flera positiva utlåtanden samt utlå-       ningen på ett ansvarskännande sätt delta i den
24229: tanden som skulle stabilisera det psykologiska        ekonomisk-politiska och den samhällspolitiska
24230: klimatet, även om de var halvsanningar.               debatten. Denna utgångspunkt är också en skyl-
24231:    Utgångspunkten för regeringen är att san-          dighet för ministerietjänstemännen.
24232: 
24233:        Helsingforsden 27 mars 1996
24234:                                                                       Finansminister Sauli Niinistö
24235:                                            KK 148/1996 vp
24236: 
24237: Kirjallinen kysymys 148
24238: 
24239: 
24240: 
24241: 
24242:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Harjoitetun korkopolitiikan vaikutuksesta
24243:                                       talouselämän elpymiseen
24244: 
24245: 
24246:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
24247: 
24248:    Pankit ovat väärällään rahaa ja niiden kannat-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24249: tavuus on heikko. Rahat pitäisi saada muuhun-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24250: kin kiertoon kuin pelkästään valtion lainanotto-
24251: na rahoittamaan sen lakisääteisiä menoja ja vä-                Vaikka korkopäätökset ovat Suomen
24252: häisiä työllistämisinvestointeja, joilla on sama            Pankin harkinnassa, katsooko Hallitus,
24253: vaikutus kuin kaivoon kannetulla vedellä. Niillä            että korkojen edelleen alentaminen ja tal-
24254: ei ole kestävän kehityksen vaikutusta.                      letusturvasta luopuminen tiettyä rajaa
24255:    Yksi keino on korkotason edelleen alentami-              korkeammissa talletuksissa vaikuttaisi
24256: nen ja luopuminen ns. talletusturvasta tiettyä              positiivisesti rahan siirtymiseksi pank-
24257: rajaa korkeammissa talletuksissa.                           kien hyllyiltä investointeihin ja kulutuk-
24258:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          seen?
24259: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24260: 
24261:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1996
24262:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
24263: 
24264: 
24265: 
24266: 
24267:  260017
24268: 2                                           KK 148/1996 vp
24269: 
24270: 
24271: 
24272: 
24273:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
24274: 
24275:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tussuoja on taannut sen, ettei tallettajien eikä
24276: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          myöskään pankin muiden rahoittajien tarvitse
24277: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        huolehtia pankin toimintapolitiikasta. Tällainen
24278: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         tilanne aiheuttaa puolestaan piittaamatonta ris-
24279: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          kikäyttäytymistä. Koska pankin ottama ylimää-
24280: n:o 148:                                               räinen riski ei käytännössä aiheuta lisämaksua,
24281:                                                        se saattaa johtaa pankin toimimaan riskipitoi-
24282:           Vaikka korkopäätökset ovat Suomen            semmin kuin se muutoin toimisi.
24283:        Pankin harkinnassa, katsooko Hallitus,             Kuten jo aikaisemmin on eri yhteyksissä to-
24284:        että korkojen edelleen alentaminen ja tal-      dettu, on hallituksen tarkoituksena, että tulevai-
24285:        letusturvasta luopuminen tiettyä rajaa          suudessa siirryttäisiin rajoitettuun talletussuo-
24286:        korkeammissa talletuksissa vaikuttaisi          jaan. Mielestäni tavoitteena tulisi olla, että talle-
24287:        positiivisesti rahan siirtymiseksi pank-        tussuoja asettuisi lähelle direktiivin sallimaa ala-
24288:        kien hyllyiltä investointeihin ja kulutuk-      rajaa. Talletussuojan uudistusta miettivä työryh-
24289:        seen?                                           mä on saanut jatkoaikaa ensi kesäkuun loppuun
24290:                                                        saakka.
24291:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               Suomessa ei ole haluttu kiirehtiä talletussuo-
24292: vasti seuraavaa:                                       jan rajaamisessa, koska kysymyksessä on merkit-
24293:                                                        tävä periaatteellinen ratkaisu. Selvää on, että ra-
24294:    Selvitykset osoittavat, että talletussuojajärjes-   joitetun talletussuojan käyttöönotto tapahtuu
24295: telmän käyttöönotto on vakauttanut pankkijär-          riittävän siirtymäajanjakson kuluessa ja että siitä
24296: jestelmiä OECD-maissa. Pankkipaniikkeja ei ole         tiedotetaan hyvissä ajoin.
24297: esiintynyt vuosikymmeniin, eivätkä tallettajat             Kansanedustaja Aittoniemi viittaa kysymyk-
24298: ole menettäneet merkittävästi varoja pankkikrii-       sessään aivan oikein siihen, että talletussuojan
24299: seissä. Liian kattava talletussuoja vääristää kui-     rajaamisella saattaa olla positiivisia vaikutuksia
24300: tenkin pankkien kannustinrakenteita ja kasvat-         sijoitustoimintaan. On myös selvää, että korko-
24301: taa mahdollisen pankkikriisin kustannuksia.            jen aleneminen edistäisi investointien liikkeelle-
24302:    Euroopan unionin talletussuojaa koskevan            lähtöä ja pankkien kannattavuutta. Riippumatta
24303: direktiivin (94/19/EY) mukaan tallettajille kor-       kuitenkin siitä, mitä korkotasolle tapahtuu, on
24304: vattavan summan on oltava vähintään 20 000             talletussuojan rajaamisella merkitystä pankkien
24305: ecua eli noin 114 000 mk. Direktiivin minimiraja       ja yleisemminkin rahoitusmarkkinoiden toimin-
24306: antaa jäsenvaltioille varsin laajan liikkumava-        nalle. Tallettajien kannalta on luonnollisesti erit-
24307: pauden korvausrajaa määritettäessä. Käytän-            täin tärkeää, että heidän varansa on täysin suo-
24308: nössä raja ei kuitenkaan voi nousta kovin kor-         jattu tiettyyn summaan asti. Silti uudistus aiheut-
24309: keaksi, sillä jäsenpankkien on direktiivien mu-        taa sen, että sijoittajat ja tallettajat tulevat enem-
24310: kaan itse huolehdittava järjestelmän rahoituk-         män kiinnostuneiksi siitä, miten pankit varoja
24311: sesta. Liian korkea korvausraja heikentäisi            sijoittavat.
24312: pankkien kykyä suoriutua korvaustilanteista ja             Talletussuojan rajaamisen yhteydessä tulee
24313: vähentäisi talletussuojan uskottavuutta. Ne Eu-        suorittaa myös muita toimenpiteitä, jotka autta-
24314: roopan unionin maat, jotka ovat jo implementoi-        vat markkinaosapuolia sopeutumaan muuttu-
24315: neet kyseisen direktiivin, ovat useimmissa ta-         neeseen tilanteeseen. Avoin ta tiedonsaantia tal-
24316: pauksissa valinneet talletussuojan katoksi alle        letuspankkien taloudellisesta asemasta tulisi
24317: 200 000 markan tason. Toisin sanoen talletus-          edistää lisäämällä edelleen pankkien julkista ti-
24318: suoja on rajattu lähelle direktiivin sallimaa mini-    linpäätös- ja osavuosi-informaatiota. Tiedonan-
24319: mirajaa.                                               tovelvollisuus tulisi ulottaa kaikkiin talletus-
24320:    Suomessa talletussuoja on vielä toistaiseksi        pankkeihin.
24321: käytännössä rajoittamaton. Rajoittamaton talle-
24322: 
24323:      Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1996
24324: 
24325:                                                                                     Ministeri Arja Alho
24326:                                              KK 148/1996 vp                                                3
24327: 
24328: 
24329: 
24330: 
24331:                                           Tili Riksdagens Talman
24332: 
24333:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             har garanterat att varken insättare eller bankens
24334: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             övriga finansiärer behöver bekymra sig över ban-
24335: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         kens policy. En dylik situation leder emellertid tili
24336: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-            oansvarigt riskbeteende. Eftersom den extra risk
24337: mål nr 148:                                             som banken tar inte i praktiken medför några
24338:                                                         tilläggsutgifter, kan det få banken att agera mera
24339:           Anser Regeringen, även om räntorna            riskfullt än den annars skulle göra.
24340:        är en fråga som Finlands Bank skall ta               Som redan tidigare har konstaterats i olika
24341:        ställning tili, att en ytterligare sänkning      sammanhang är regeringens avsikt att vi i framti-
24342:        av räntorna och slopandet av skyddet i           den skall ha ett begränsat skydd för insättningar.
24343:        fråga om depositioner över en viss gräns         Jag anser att målet borde vara att skyddet skulle
24344:        kunde ha den positiva effekten att peng-         ligga nära den undre gräns som direktivet tillåter.
24345:        arna flyttas från bankvalven tili investe-       Mandattiden för den arbetsgrupp som funderar
24346:        ringar och konsumtion?                           över en revidering av skyddet för insättningar har
24347:                                                         för1ängts tili utgången av juni.
24348:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt               1 Finland har man inte velat skynda med be-
24349: anföra följande:                                        gränsningen av skyddet för insättningar, efter-
24350:                                                         som det är fråga om ett viktigt pricipiellt avgö-
24351:    Utredningar visar att ibruktagandet av syste-        rande. Det är klart att ibruktagandet av ett be-
24352: met med skydd för insättningar har haft en stabi-       gränsat skydd kommer att ske inom Ioppet av en
24353: Iiserande verkan på banksystemen i OECD-län-            tillräckligt Iång övergångsperiod och att det in-
24354: derna. Det har inte förekommit någon bankpa-            formeras om det i god tid.
24355: nik på årtionden, och insättarna har inte åsam-             Riksdagsman Aittaniemi hänvisar i sitt spörs-
24356: kats några betydande förluster i samband med            mål helt riktigt tili att en begränsning av skyddet
24357: bankkriser. Ett alltför heltäckande skydd för in-       för insättningar kan ha positiva effekter på place-
24358: sättningar förvränger emellertid de strukturer          ringsverksamheten. Det är också k1art att en rän-
24359: som sporrar bankerna och ökar kostnaderna för           tesänkning skulle sätta fart på investeringarna
24360: en eventuell bankkris.                                  och ha en positiv effekt på bankernas lönsamhet.
24361:     Enligt Europeiska unionens direktiv om sys-         Oberoende av vad som händer med räntenivån
24362: tem för garanti av insättningar (94/19/EG) skall        har begränsningen av skyddet för insättningar
24363: det belopp med vilket insättarna ersätts uppgå tili     Iikväl betydelse för bankerna och också mera
24364: minst 20 000 ecu, dvs. ca 114 000 mk. Direktivets       allmänt för verksamheten på finansmarknaden.
24365: minimigräns ger medlemsstaterna en mycket stor          Ur insättarnas synvinkel är det naturligtvis syn-
24366: rörelsefrihet då de fastställer gränsen för ersätt-     nerligen viktigt att deras tiligå11gar är fullt skyd-
24367: ningen. I praktiken kan gränsen ändå inte stiga         dade upp tili ett visst belopp. Andå Ieder refor-
24368: väldigt högt, eftersom medlemsbankerna enligt           men tili att placerarna och insättarna får ett stör-
24369: direktiven själva skall sköta om finansieringen av      re intresse för hur bankerna placerar tillgångar-
24370: systemet. En alltför hög ersättningsgräns skulle        na.
24371: försvaga bankernas förmåga att k1ara ersättning-            1 samband med gränsdragningen i fråga om
24372: arna och minska trovärdigheten för skyddet av           skyddet för insättningarna bör också andra såda-
24373: insättningar. De Iänder inom Europeiska unio-           na åtgärder vidtas som hjälper marknadsparter-
24374: nen som redan har genomfört direktivet i fråga          na att anpassa sig tili den förändrade situationen.
24375:  har i de flesta fallen valt att slå fast en gräns på   Det borde bli Iättare att få öppen information om
24376:  under 200 000 mk för insättarskyddet. Med an-          depositionsbankernas ekonomiska ställning ge-
24377:  dra ord har insättarskyddet slagits fast tili unge-    nom en ytterligare ökning av bankernas offentli-
24378:  får den minimigräns som direktivet tiliåter.           ga boksluts- och delårsinformation. Skyldighe-
24379:     1 Finland är skyddet för insättningar ännu i        ten att Iämna uppgifter borde utsträckas tili att
24380:  praktiken obegränsat. Det obegränsade skyddet          gälla alla depositionsbanker.
24381: 
24382:      Helsingforsden 28 mars 1996
24383: 
24384:                                                                                      MinisterArja Alho
24385:                                              KK 149/1996 vp
24386: 
24387: Kirjallinen kysymys 149
24388: 
24389: 
24390: 
24391: 
24392:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Markan ulkoisesta arvosta ja sen määrittämi-
24393:                                         sestä
24394: 
24395: 
24396:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
24397: 
24398:    Suomi on aina pärjäillyt isoilla devalvaatioilla    asiallisen lainatarpeensa kotimaan markkinoilta.
24399: ja kohtuullisesti Iaukkaavalla inflaatiolla. Vuo-      Voimakas devalvaatio saisi mahdollisesti nyt pa-
24400: den 1991 devalvaatio ja kelluttaminen oli hieman       remmin kuin aikaisemmin deflaation kärjen tait-
24401: toinen asia, sillä vaikka se auttoi viennin alueella   tumaan,ja pyöriä rasvaava inflaatio lähtisi halli-
24402: toimivaa suurteollisuutta, se toisaalta kaatoi         tusti liikkeelle.
24403: massoittain ulkomaille pahasti velkaantuneita             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24404: pk-yrityksiä. Myös muut onnettomat olosuhteet          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24405: sekä deflaatiosuuntainen talouspolitiikka ai-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24406: heuttivat sen, että devalvaatiosta ei ollut aikai-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24407: sempien aikojen hyötyä.
24408:    Nyt markan sitominen kiinteään kurssiin ja                   Milloin Hallitus aikoo sitoa kelluvan
24409: ainakin 25 prosentin devalvaatio tekisi poikaa.               markan vakaaseen kurssiin siten, että sa-
24410:  Onhan siihen suuntaan viittaillut myös tasaval-              malla suoritetaan markan mittava deval-
24411:  tamme kunnioitettu päämies. Pk-sektorin ulko-                vointi ulkoisen kilpailukykymme palaut-
24412:  maanvelat ovat suhteessa vähäiset. Valtiolla ne              tamiseksi ja kohtuullisen inflaation liik-
24413:  ovat suuremmat, mutta nykyisin valtio saa pää-               keelle saamiseksi?
24414: 
24415:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1996
24416: 
24417:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
24418: 
24419: 
24420: 
24421: 
24422:  260017
24423: 2                                          KK 149/1996 vp
24424: 
24425: 
24426: 
24427: 
24428:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
24429: 
24430:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       louspolitiikkaan voidaan unohtaa, etenkin toi-
24431: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        mittaessa Euroopan unionin talous- ja rahaliiton
24432: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      ympäristössä.
24433: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-           Jos edustaja Aittoniemi tarkoittaa "kelluvan
24434: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        markan sitomisella vakaaseen kurssiin" markan
24435: n:o 149:                                             sitomista ERM:iin, toteaisin vain, että kysymys
24436:                                                      ei tältä osin ole ajankohtainen. Vastikään hallitus
24437:           Milloin Hallitus aikoo sitoa kelluvan      on antanut eduskunnalle rahalain muutosesityk-
24438:        markan vakaaseen kurssiin siten, että sa-     sen, joka antaa mahdollisuuden kellutuksen lo-
24439:        malla suoritetaan markan mittava deval-       pettamiseen ja markan kiinnittämiseen ERM:iin
24440:        vointi ulkoisen kilpailukykymme palaut-       tai muuhun valuuttakurssijärjestelmään. Raha-
24441:        tamiseksi ja kohtuullisen inflaation liik-    lain muutos on irrallinen päätös, josta ei välttä-
24442:        keelle saamiseksi?                            mättä seuraa markan kellutuksen lopettamista.
24443:                                                      Tällä hetkellä kelluva kurssi on Suomelle parem-
24444:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         pi vaihtoehto kuin kiinnittyminen ERM:iin. Pää-
24445: vasti seuraavaa:                                     asia meille on markan vakaus.
24446:                                                          Kuten jo eräässä aikaisemmassa vastauksessa
24447:    Edustaja Aittoniemen kysymyksen johdosta          edustaja Aittoniemen kysymykseen totesin, työl-
24448: alkaa väkisinkin vahvistua käsitys, että deval-      lisyystilannetta ei auta se, että keksitään keinoja
24449: vaatiomahdollisuutta ja inflaatiota haikailevat      inflaatiokehityksen nopeuttamiseksi. Pikemmin-
24450: eniten ne, jotka muutoinkin muistelevat vanhoja      kin tulisi pitää huoli siitä, että hallituksen omak-
24451: hyviä aikoja. Totta on, että viime vuosikymmeni-     sumasta inflaation vastaisesta linjasta ei missään
24452: nä esimerkiksi metsäteollisuuden ei juuri tarvin-    oloissa livetä, koska vain siten voidaan korkota-
24453: nut kantaa huolta kantohintojen eikä palkkojen       so pitää matalana. Kun finanssipolitiikkaa ei
24454: noususta, koska kannattavuuden heikkenemi-           juuri voida löysätä, nimenomaan korkokehitys
24455: nen voitiin korjata devalvaatiolla.                  on kotimaisen kysynnän elpymisen jatkumisen
24456:    Ajat ovat kuitenkin muuttuneet. Enää lähtö-       kannalta nyt ja lähivuosina avainasemassa.
24457: kohtana ei ole, että markkaa devalvoitaisiin yri-        Viime vuoden aikana-joulukuusta 1994 jou-
24458: tysten ehdoilla. Viime vuodet ovat kyllin selvästi   lukuuhun 1995 - kuluttajahintaindeksi tosin
24459: osoittaneet, mihin tällainen politiikka johtaa.      kohosi vain 0,3 %. On kuitenkin muistettava, että
24460: Markan heikkenemisen myötä kotimarkkinayri-          jo pelkästään ED-jäsenyyden myötä alentuneet
24461: tyksemme joutuivat kestämättömään tilantee-          elintarvikkeiden hinnat hidastivat kuluttajahin-
24462: seen. Vientiteollisuutemme kilpailukyky ja kan-      taindeksin nousua toista prosenttiyksikköä. In-
24463: nattavuus ovat tällä hetkellä erinomaisessa kun-     flaatiota hidasti osaltaan myös markan vahvistu-
24464: nossa. Se, kuinka hyvänä ne pysyvät jatkossa,        minen. Jos näitä poikkeuksellisia tekijöitä ei ote-
24465: riippuu kotimaisten päätösten osalta lähinnä sii-    ta huomioon, huomataan, että itse asiassa inflaa-
24466: tä, miten hyvin vientiteollisuus onnistuu pitä-      tiomme olikin jo huomattavasti lähempänä ED-
24467: mään kustannuskehityksensä kurissa. Devalvaa-        maiden keskitasoa, joten myös puheet detlaatios-
24468: tio-option sisällyttäminen harjoitettavaan ta-       ta voidaan samalla unohtaa.
24469: 
24470:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1996
24471: 
24472:                                                                Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
24473:                                             KK 149/1996 vp                                             3
24474: 
24475: 
24476: 
24477: 
24478:                                         Tili Riksdagens Talman
24479: 
24480:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Om riksdagsman Aittoniemi med sitt uttryck
24481: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande           "att knyta den flytande marken till en stabil kurs"
24482: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       avser att knyta marken tili ERM-systemet kan
24483: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-          jag bara konstatera att frågan till denna del inte
24484: mål nr 149:                                           är aktuell. Regeringen har nyligen avlåtit en pro-
24485:                                                       position med förslag tilllag om ändring av mynt-
24486:           När ämnar Regeringen knyta den fly-         lagen till riksdagen. Lagändringen skapar förut-
24487:        tande marken till en stabil kurs så att man    sättningar för att knyta marken tili ERM-syste-
24488:        samtidigt genomför en omfattande deval-        met eller tili något annat valutakurssystem. And-
24489:        vering av marken för att återställa vår        ringen av myntlagen är ett separat beslut som inte
24490:        externa konkurrensförmåga och skapa en         nödvändigtvis leder till att marken binds vid en
24491:        måttlig inflation?                             fast kurs. För närvarande är en flytande kurs ett
24492:                                                       bättre alternativ för Finland än kopplingen till
24493:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ERM. För oss är det viktigast att marken hålls
24494: anföra följande:                                      stabil.
24495:                                                          Som jag redan i ett tidigare svar på riksdags-
24496:     Med anledning av riksdagsman Aittoniemis          man Aittoniemis spörsmål konstaterade hjälper
24497: spörsmål börjar man ofrivilligt få den uppfatt-       det inte sysselsättningssituationen att man hittar
24498: ningen att de som allra mest suktar efter en deval-   på olika sätt att försnabba inflationsutveckling-
24499: vering och ökad inflation är sådana som också         en. Snarare borde man se till att avsteg under inga
24500: annars minns den gamla goda tiden. Det är rik-        omständigheter görs från den inflationsbekäm-
24501: tigt att t.ex. skogsindustrin under de senaste de-    pande linje som regeringen gått in för, eftersom
24502: cennierna inte nämnvärt behövde bekymra sig           man endast på detta sätt kan hålla en låg ränteni-
24503: över rotpris- eller löneökningen eftersom en för-     vå. Eftersom det är nästan omöjligt att föra en
24504: sämrad lönsamhet kunde korrigeras med en de-          friare finanspolitik är just ränteutvecklingen i
24505: valvering.                                            nyckelposition då det gäller en fortsatt ökning av
24506:     Tiderna har dock förändrats. Utgångspunk-         efterfrågan i hemlandet, både nu och under de
24507: ten är inte längre att marken devalveras på före-     närmaste åren.
24508: tagens villkor. De senaste åren har tydligt nog          1 fjol - från december 1994 tili december
24509: visat vad en sådan politik leder till. Med den        1995 - steg konsumentprisindex dock bara
24510: försvagade marken hamnade företagen på hem-           0,3 %. Man bör dock komma ihåg att livsmedels-
24511: mamarknaden i en ohållbar situation. Exportin-        priserna, som sjönk enbart tack vare EU-med-
24512: dustrins konkurrenskraft och lönsamhet är för         lemskapet, bromsade en stegring av konsument-
24513: tillfållet mycket god. Hur bra exportindustrin        prisindexet med över en procentenhet. Likaså
24514: kommer att klara sig i framtiden beror, då det        bromsades inflationen upp av att marken blev
24515: gäller inhemska beslut, närmast på hur den lyck-      starkare. Om dessa avvikande faktorer inte beak-
24516: as hålla kostnadsutvecklingen i styr. Införandet      tas märker man att inflationen i själva verket är
24517: av en devalveringsoption i den ekonomiska poli-       betydligt närmare medelnivån i EU-länderna,
24518: tiken kan glömmas, särskilt i verksamheten i an-      vilket betyder att också pratet om en deflation
24519: slutning till den ekonomiska och monetära unio-       kan glömmas.
24520: nen (EMU).
24521: 
24522:      Helsingforsden 27 mars 1996
24523: 
24524:                                                                        Finansminister Sauli Niinistö
24525:                                              KK 150/1996 vp
24526: 
24527: Kirjallinen kysymys 150
24528: 
24529: 
24530: 
24531: 
24532:                                     Sulo Aittoniemi lkesk: Valtion menettelystä Lecatron-nimisen yri-
24533:                                         tyksen tukemisessa
24534: 
24535: 
24536:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
24537: 
24538:    Ikaalisten kaupunkiin perustettiin joitakin         saattaa olla jotakin hämärää. Uskon tämän ole-
24539: vuosia sitten Suomen Kevytsora Oy:n toimesta           van kateellisten puhetta, mutta asia lienee syytä
24540: Lecatron-niminen kevytsoratehdas. Tehdas on            selvittää.
24541: toiminut onnahdellen esimerkiksi siitä syystä,            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24542: että sillä on ollut tiettyjä vaikeuksia ainakin toi-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24543: minnan raaka-aineen saven saamisen suhteen.            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24544: Hiljattain yhtiö meni konkurssiin. Lecatronin          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24545: toimintaa jatkamaan tuli toinen yrittäjä ilmoi-
24546: tuksensa mukaan ensi kädessä määräajaksi, jon-                    Onko Kevytsora/Lecatron Oy:n suun-
24547: ka jälkeen sitten katsotaan.                                  taan yhteiskunnan taholta tehdyt perus-
24548:    Yhtiö on perustettu ja toiminut yhteiskunnan               tamis- ja lisärahoituspäätökset tehty lain
24549: tuella ja Keran asianomainen piiri on jossakin                edellyttämällä tavalla, ja onko yhteiskun-
24550: vaiheessa puuttunut yhtiössä myös henkilökysy-                nan etuja saatavat varmistettu ja valvot-
24551: myksiin. Jonkin verran on vallalla näkemys, että              tu kyseisen yhtiön osalta asianmukaises-
24552: yhteiskunnan varainkäytön kannalta asioissa                   ti?
24553: 
24554:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1996
24555:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
24556: 
24557: 
24558: 
24559: 
24560: 260017
24561: 2                                         KK 150/1996 vp
24562: 
24563: 
24564: 
24565: 
24566:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
24567: 
24568:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kaukset hankkeeseen. Vuoden 1994 joulukuussa
24569: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        toteutettuun 1 000 000 markan rahoituspakettiin
24570: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      Takuukeskus ei osallistunut.
24571: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-          Hankkeen rahoitusedellytyksistä on tehty yk-
24572: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        sityiskohtainen selvitys kaikkien rahoittajien toi-
24573: n:o 150:                                             mesta. Rahoituspäätöstä edeltävässä yritystutki-
24574:                                                      muksessa mainitut rahoittajat selvittävät hank-
24575:           Onko Kevytsora/Lecatron Oy:n suun-         keen kannattavan toiminnan edellytykset. Kera
24576:        taan yhteiskunnan taholta tehdyt perus-       Oy:n rahoituspäätöstä edelsi yritystutkimuksen
24577:        tamis- ja lisärahoituspäätökset tehty lain    lisäksi Kera Oy:n VTT-Technology Oy:ltä tilaa-
24578:        edellyttämällä tavalla,ja onko yhteiskun-     ma arvio esitetyn teknologian toimivuudesta ja
24579:        nan etu ja saatavat varmistettu ja valvot-    toteutuskelpoisuudesta. Lisäksi Kera Oy teetti
24580:        tu kyseisen yhtiön osalta asianmukaises-      VTT:n rakennustekniikan laboratoriossa kokei-
24581:          '?
24582:        t l.                                          ta siitä, täyttääkö lopputuote kevytsoralle asete-
24583:                                                      tun laatustandardin.
24584:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             Päätöksiä tehtäessä kiinnitettiin huomiota
24585: taen seuraavaa:                                      hankkeen teknologisiinja markkinoita koskeviin
24586:                                                      riskeihin. Hankkeen rahoittamista puoltavina
24587:    Suomen Kevytsora Oy (ent. Suomen Lecatron         tekijöinä nähtiin kuitenkin sen tuontia korvaava
24588: Oy) on Ikaalisten kunnassa kevytsoran valmis-        vaikutus, melko huomattava työllistävä vaikutus
24589: tusta harjoittanut 21.11.1995 konkurssiin asetet-    Ikaalisten kaupungissa sekä kotimaista kilpailua
24590: tu yritys.                                           aikaansaava vaikutus. KTM yrityspalvelun Pir-
24591:    Yrityksen kevytsoran valmistusta koskevaa         kanmaan piiritoimisto katsoi hankkeen rahoi-
24592: hanketta rahoitettiin Kera Oy:n, Valtiontakuu-       tuksen edellytyksenä olevan yrittäjien huomatta-
24593: keskuksen ja kauppa- ja teollisuusministeriön        va omarahoitusosuus hankkeeseen, minkä vuok-
24594: yrityspalvelun Pirkanmaan piiritoimiston toi-        si investointiavustuksen maksamisen ehtona oli
24595: mesta. Rahoitettavana hankkeena oli kevytsoran       tiettyjen lisärahoitusehtojen täyttyminen yrittä-
24596: valmistuksen edellyttämien yhteensä 5 470 000        jien puolelta. Mainittakoon, että vuonna 1994
24597: markan arvoisten koneiden ja laitteiden sekä ra-     KTM yrityspalvelun Pirkanmaan piiritoimisto
24598: kennusten hankkiminen. Kera Oy myönsi yrityk-        teki kielteisen päätöksen yrityksen kehittämistu-
24599: selle 20.3.1992 tekemällään päätöksellä lainaa       kihakemukseen, koska piiri ei enää siinä vaihees-
24600: 1 500 000 mk. Valtiontakuukeskus teki hankl~ee      sa nähnyt yrityksellä olevan riittäviä edellytyksiä
24601: seen 31.3.1992 1 600 000 markan suurui~>en           toiminnan jatkamiseen.
24602: teollisuustakauspäätöksen. Kauppa- ja teolli-           Julkisten rahoittajien hankkeessa tekemät
24603: suusministeriön yrityspalvelun Pirkanmaan pii-       päätökset ovat syntyneet yksityiskohtaisiin selvi-
24604: ritoimisto myönsi 23.3.1992 tekemällään päätök-      tyksiin pohjautuvan harkinnan perusteella ot-
24605: sellä yritykselle investointiavustusta 1 094 000     taen huomioon hankkeeseen sisältyneet teknolo-
24606: mk (20 %) ja käynnistysavustusta ensimmäiselle       giset ja markkinointiriskit. Kera Oy:llä ja Val-
24607: käynnistysvuodelle 410 100 mk (25 %).                tiontakuukeskuksella on limittäiset yrityskiinni-
24608:    Kera Oy myönsi vielä vuosina 1993-1994            tykset ja normaalit omistajavakuudet. Konkurs-
24609: kolmessa erässä lainaa yhteensä 950 000 mk.          sipesään kuuluvan omaisuuden realisoinnissa
24610: Valtiontakuukeskus päätti kahdessa vaiheessa         selviää, mitä suorituksia vakuuksista niille ker-
24611: vuonna 1993 myös lisärahoituksesta myöntä-           tyy.
24612: mällä yhteensä 600 000 markan teollisuusta-
24613: 
24614:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1996
24615: 
24616:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
24617:                                              KK 150/1996 vp                                                   3
24618: 
24619: 
24620: 
24621:                                           Tili Riksdagens Talman
24622: 
24623:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-             Förutsättningarna att finansiera projektet har
24624: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-           utretts i detalj pä ätgärd av samtliga finansiärer.
24625: lem av statsrädet översänt följande av riksdags-         De finansiärer som nämns i den företagsunder-
24626: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmäl               sökning som föregick finansieringsbeslutet redde
24627: nr 150:                                                  ut projektets förutsättningar för en lönsam verk-
24628:                                                          samhet. Kera Ab:s finansieringsbeslut föregicks
24629:                                                          förutom av företagsundersökningen ocksä av en
24630:           Har besluten om etablerings- och till-         värdering av den presenterade teknologins funk-
24631:        läggsfinansiering frän samhällets sida be-        tionsduglighet och genomförbarhet som Kera
24632:        träffande Kevytsora/Lecatron Oy fattats           Ab hade beställt avVTT-Technology. Dessutom
24633:        sä som lagen förutsätter och har samhäl-          Iät Kera Ab utföra prover i VTT:s byggnadstek-
24634:        lets intressen och tillgodohavanden sä-           niska laboratorium för att kontrollera om slut-
24635:        kerställts och övervakats pä adekvat sätt i       produkten uppfyller den kvalitetsstandard som
24636:        fräga om detta bolag?                             ställts för lättgrus.
24637:                                                              När besluten fattades fåstes uppmärksamhet
24638:   Som svar pä detta spörsmäl fär jag vördsamt            vid de risker som sammanhängde med projektets
24639: anföra följande:                                         teknologi och med marknaden. Som faktorer
24640:                                                          som talade för en finansiering av projektet ansägs
24641:     Suomen Kevytsora Oy (f.d. Suomen Lecatron            dock dess effekter när det gällde att ersätta im-
24642: Oy) är ett företag som har tillverkat lättgrus i         porten och att fä tili ständ inhemsk konkurrens
24643: Ikalis kommun och som försattes i konkurs den            samt den tämligen ansenliga sysselsättande effek-
24644: 21 november 1995.                                        ten för staden lkalis. HIM företagstjänsts di-
24645:     Företagets projekt som gällde tiliverkning av        striktsbyrä i Birkaland ansåg att en förutsättning
24646: lättgrus finansierades av Kera Ab, Statsgaranti-         för finansieringen av projektet var att företagar-
24647: centralen och handels- och industriministeriets          na hade en betydande andel egenfinansiering i
24648: företagstjänsts distriktsbyrä i Birka1and. Det           projektet, vilket gjorde att ett vilikor för att inves-
24649: projekt som finansierades var förvärv av maski-          teringsbidraget skulle betalas ut var att vissa vili-
24650: ner och anordningar samt byggnader tili ett vär-         kor som gällde tilläggsfinansieringen uppfylldes
24651: de av totalt 5 470 000 mk för tiliverkning av lätt-      från företagarnas sida. Det kan nämnas att HIM
24652: grus. Kera Ab beviljade företaget ett Iän pä             företagstjänsts distriktsbyrä i Birkaland 1994
24653: 1 500 000 mk med ett beslut som fattades den 20          fattade ett negativt beslut pä företagets ansökan
24654: mars 1992. Statsgaranticentralen fattade den 31          om utvecklingsstöd, eftersom distriktsbyrån inte
24655: mars 1992 ett beslut om industrigarantier pä             längre i detta skede ansäg att företaget hade tili-
24656:  1 600 000 mk för projektet. Handels- och indu-          räckliga förutsättningar att fortsätta med verk-
24657: striministeriets företagstjänsts distriktsbyrä i Bir-    samheten.
24658: kaland beviljade genom ett beslut av den 23 mars             De beslut som de offentliga finansiärerna har
24659:  1992 företaget investeringsbidrag pä 1 094 000          fattat i fräga om projektet har ästadkommits
24660: mk (20 %) och startbidrag pä 410 100 mk (25 %)           utgående frän en prövning som baserar sig pä
24661: för det första startåret.                                detaljerade utredningar och härvid har projek-
24662:     Kera Ab beviljade ännu ären 1993-1994 ett            tets teknologiska risker och risker som hänför sig
24663: Iän i tre rater om totalt 950 000 mk. Statsgaranti-      tili marknadsföringen beaktats. Kera Ab och
24664: centralen beslutade ocksä om tilläggsfinansiering        Statsgaranticentralen har företagsinteckningar
24665: i tvä skeden under 1993 genom att bevilja totalt         som överlappar varandra och normala ägarsä-
24666: 600 000 mk i industrigarantier för projektet. Ga-        kerheter. Vid realiseringen av den egendom som
24667:  ranticentralen deltog inte i det finansieringspaket     hör tili konkursboet klarnar det hurudana pre-
24668:  pä 1 000 000 mk som genomfördes i december              stationer de ställs inför med anledning av säker-
24669:  1994.                                                   heterna.
24670: 
24671:      Helsingforsden 27 mars 1996
24672: 
24673:                                                         Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
24674:                                             KK 151/1996 vp
24675: 
24676: Kirjallinen kysymys 151
24677: 
24678: 
24679: 
24680: 
24681:                                    Päivi Räsänen /skl: Päihderiippuvaisten lasten ja nuorten hoitomah-
24682:                                        dollisuuksien turvaamisesta
24683: 
24684: 
24685:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
24686: 
24687:    Huumeiden saatavuus ja käyttö on lisäänty-         tevaa. Päihderiippuvaisten lasten ja nuorten mo-
24688: nyt nopeasti viime vuosina ja hoidon tarve kas-       niammatilliseen hoitoon kykeneviä hoitoyksi-
24689: vaa koko ajan.                                        köitä on kuitenkin liian vähän, koska niille ei ole
24690:    Pieni mutta kasvavajoukko nuoriajää nykyi-         luotu riittäviä toimintaedellytyksiä. Nykyiset
24691: sen palvelurakenteen ja säädösten vuoksi vaille       perhekodit tarvitsisivat laajempaa tukea ja yh-
24692: tarvitsemaansa hoitoa ja kuntoutusta. Lasten-         teistyötä eri viranomaisten ja asiantuntijoiden
24693: suojelulaitoksissa ei kyetä auttamaan kaikkia         kanssa.
24694: esimerkiksi huumeita käyttäviä nuoria. Heitä             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24695: palvelisi suljettu hoitoyksikkö, jossa yhdistyisi-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24696: vät lastensuojelun, päihdehuollon ja lääketieteen     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24697: asiantuntemus ja jonne nuori voitaisiin ääritilan-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24698: teessa määrätä hoitoon tahdostaan riippumatta.
24699: Samoinjotkut toistuvasti karkailevat nuoret tar-                Miten Hallitus aikoo kehittää päihde-
24700: vitsisivat hoitokontaktin luomiseksi lyhyen jak-             riippuvaisten lasten ja nuorten hoitoa,
24701: son suljetussa hoitoyksikössä, jossa toimisi mo-             erityisesti perhehoitokodeissa, ja paran-
24702: niammatillinen ja erityisen pätevä henkilöstö.               taa perhehoitokotien toimintaedellytyk-
24703:    Tällä hetkellä on pari tällaista perhehoitoko-             ···?
24704:                                                              Sla.
24705: tia,joissa hoito on ollut onnistunutta ja asiantun-
24706:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1996
24707: 
24708:                                            Päivi Räsänen /skl
24709: 
24710: 
24711: 
24712: 
24713:  260017
24714: 2                                          KK 151/1996 vp
24715: 
24716: 
24717: 
24718: 
24719:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
24720: 
24721:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Huumeiden käytön lisääntyminen on tuonut
24722: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tarvetta kehittää henkilöstön ammattitaitoa
24723: olette 5 päivänä maaliskuuta 1996 päivätyn kir-      kohdata erilaisia päihteitä käyttäviä nuoria.
24724: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     Mm. valtion koulukotien henkilöstölle järjeste-
24725: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja         tään koulutusta huumeidenkäyttäjien hoidosta.
24726: Päivi Räsäsen näin kuuluvan kirjallisen kysy-        Raha-automaattiyhdistys on vuodelle 1996
24727: myksen n:o 151:                                      myöntänyt Perhekuntoutuskeskus Lauste ry:lle
24728:                                                      määrärahan projektiin, jonka tarkoituksena on
24729:             Miten Hallitus aikoo kehittää päihde-    kehittää päihderiippuvaisten lasten hoitoa las-
24730:        riippuvaisten lasten ja nuorten hoitoa,       tensuojelulaitoksessa. Diakonissalaitos ylläpitää
24731:        erityisesti perhehoitokodeissa, ja paran-     alaikäisille huumeidenkäyttäjille tarkoitettua
24732:        taa perhehoitokotien toimintaedellytyk-       hoitoyksikköä Espoossa. Lisäksi maassamme
24733:         ... ?
24734:        s1a.                                          toimii muita huumenuorten hoitoon tarkoitettu-
24735:                                                      ja lastensuojelun, päihdehuollon tai terveyden-
24736:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         huollon yksiköitä.
24737: vasti seuraavaa:                                        Päihteitä käyttävä tai karkaileva lapsi tai nuo-
24738:                                                      ri saattaa tarvita hoidon onnistumiseksi voima-
24739:    Lasten ja nuorten kokema turvattomuus ilme-       kastakin käyttäytymisen kontrollia. Vaikka Suo-
24740: nee mm. kohtuuttomana päihteidenkäyttönä.            messa ei ole suljettuja laitoksia, lastensuojelulain
24741: Milloin avohuollon tukitoimet ovat näissä tilan-     mukaan lastensuojelulaitokseen sijoitetun alle
24742: teissa riittämättömiä, alle 18-vuotias tulee ottaa   18-vuotiaan liikkumavapautta voidaan rajoit-
24743: huostaan ja sijoittaa sijaishuoltoon, mikäli huos-   taa. Lapselle voidaan, jos hänen huoltonsa las-
24744: taanoton arvioidaan olevan lapsen edun mukais-       tensuojelulaitoksessa sitä edellyttää ja jos se on
24745: ta. Huostaanotto voidaan tehdä myös vastoin          lapsen edun mukaista, asettaa erityisiä rajoituk-
24746: alaikäisen tahtoa. Päihteitä käyttävien nuorten      sia. Laitoksen johtaja voi asettaa määräajaksi
24747: sijoitus tapahtuu usein koulukoteihin tai vastaa-    kiellon poistua laitoksen alueelta, tai hänen oles-
24748: viin laitoksiin sekä mahdollisesti ammatillisesti    keluaan ja liikkumistaan voidaan muutoin ra-
24749: toimiviin perhekoteihin. Lasten ja nuorten hoi-      joittaa. Kieltoa tai rajoitusta ei saa määrätä laa-
24750: dossa pyritään kodinomaisiin olosuhteisim ja         jempana eikä pidemmäksi ajaksi eikä myöskään
24751: pienyksiköihin. Mm. lastensuojelulaitokset ovat      jatkaa kauemmin kuin lapsen hoito tai kasvatus
24752: hajauttaneet asumista perhekoteihin.                 sitä edellyttää.
24753:    Sijaishuollon järjestämisestä aiheutuvat kus-         Hallitus on eduskunnalle antamassaan selon-
24754: tannukset yhtä lasta kohden ovat usein korkeat       teossa "Lastensuojelusta kohti lapsipolitiikkaa"
24755: niin laitoshoidossa kuin ammatillisesti järjeste-    (VNS 2/1995 vp) kiinnittänyt huomiota kaikkein
24756: tyssä perhehoidossakin. Sosiaali- ja terveysmi-      vaikeimmin oireilevien nuorten hoidon järjestä-
24757: nisteriön työryhmä selvittää, miten sosiaalihuol-    miseen. Selonteossa todetaan, että luodaan mah-
24758: lon suuria kustannuksia voitaisiin tasata kuntien    dollisuudet hoitaa alaikäisiä tahdonvastaisesti
24759: kesken. Työryhmä esittää väliraportissaan (so-       erityisessä lastensuojelun suljetussa toiminta-
24760: siaali- ja terveysministeriön työryhmämuistiaita     yksikössä. Tältä osin lastensuojelulain muutta-
24761: 1996:2) tasausjärjestelmää, joka koskisi lapsen      mista koskeva selvitystyö on käynnistymässä
24762: sijoitusta kodin ulkopuolelle, koko perheelle an-    sosiaali- ja terveysministeriössä.
24763: nettavaa perhekuntoutusta sekä tiettyjä lasten-
24764: suojelun avohuollon korkeita kustannuksia ai-
24765: heuttavia palveluja.
24766: 
24767:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1996
24768: 
24769:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
24770:                                              KK 151/1996 vp                                             3
24771: 
24772: 
24773: 
24774: 
24775:                                          Tili Riksdagens Talman
24776: 
24777:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Den ökade användningen av narkotika har
24778: ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrivelse av den        medfört ett behov att utveckla personalens yrkes-
24779: 5 mars 1996 tili vederbörande medlem av stats-         skicklighet att möta unga som använder olika
24780: rådet översänt fö1jande av riksdagsman Päivi           slag av rusmedel. För bl.a. personalen i statens
24781: Räsänen undertecknade spörsmå1 nr 151:                 skolhem ordnas utbildning i vården av narkoma-
24782:                                                        ner. Penningautomatföreningen har för 1996 be-
24783:           På vilket sätt ämnar Regeringen ut-          viljat Perhekuntoutuskeskus Lauste ry ett anslag
24784:        veck1a vården av barn och unga som är           för ett projekt vars ändamål är att utveckla vår-
24785:        beroende av narkotika, särskilt i familje-      den av barn som är beroende av rusmedel i en
24786:        vårdhem, och förbättra verksamhetsbe-           barnskyddsanstalt. Diakonissanstalten upprätt-
24787:        tingelserna i familjevårdhemmen?                håller en vårdenhet i Esbo som är avsedd för
24788:                                                        minderåriga narkomaner. Dessutom verkar i
24789:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          vårt land andra enheter inom barnskyddet, miss-
24790: anföra följande:                                       brukarvården eller hälso- och sjukvården som är
24791:                                                        avsedda för vården av unga narkomaner.
24792:    Den otrygghet barn och unga upplever tar sig           Barn eller ungdomar som använder rusmedel
24793: bl.a. uttryck i omåttlig användning av rusmedel.       eller rymmer kan vara i behov av tili och med en
24794: När stödåtgärderna inom den öppna vården är            kraftig ~_ontroll av beteendet för att vården skall
24795: otillräck1iga i dessa situationer skall barn under     lyckas. Aven om det inte finns slutna anstalter i
24796: 18 år omhändertas och placeras i vård utom             Finland, kan rörelsefriheten enligt barnskyddsla-
24797: hemmet om omhändertagandet bedöms vara                 gen begränsas för barn under 18 år som är place-
24798: fören1igt med barnets bästa. Omhändertagande           rade i en barnskyddsanstalt. Särskilda begräns-
24799: kan också göras mot en minderårigs vilja. Unga         ningar kan uppställas för ett barn om barnets
24800: som använder rusmede1 p1aceras ofta i skolhem          vård på en barnskyddsanstalt så kräver och om
24801: eller motsvarande anstalter samt möjligen i yr-        det är förenligt med barnets intresse. Anstaltens
24802: kesmässigt verksamma fami1jehem. I vården av           direktör kan för en viss tid förbjuda barnet att
24803: barn och unga eftersträvar man hemliknande             avlägsna sig från anstaltens område eller också
24804: förhållanden och små enheter. Bl.a. barnskydds-        kan barnets vistelse och rörelsefrihet begränsas
24805: anstalterna har utlokaliserat boendet tili famil-      på annat sätt. Förbudet eller begränsningen får
24806: jehem.                                                 inte göras mer omfattande eller uppställas för en
24807:     Kostnaderna per barn för anordnandet av            längre tid och inte heller förlängas mer än vad
24808: vård utom hemmet är ofta höga såväl i anstalts-        som är nödvändigt för vården eller uppfostringen
24809: vård som i yrkesmässigt ordnad familjevård. En         av barnet.
24810: arbetsgrupp inom social- och hälsovårdsministe-           I sin redogörelse "Från barnskydd mot barn-
24811: riet utreder hur socialvårdens stora kostnader         politik" (SRR 2/1995 rd) till riksdagen har reger-
24812: kunde jämnas ut mellan kommunerna. I sin mel-          ingen fåst uppmärksamhet vid anordnandet av
24813:  lanrapport föreslår arbetsgruppen (social- och        vård av unga med de svåraste symtomen. I redo-
24814: hälsovårdsministeriets arbetsgruppsbetänkan-           görelsen konstateras att man skapar möjligheter
24815:  den 1996:2) ett utjämningssystem som gäller pla-      att sköta minderåriga mot deras vilja i en särskild
24816:  ceringen av barn utom hemmet, familjerehabili-        sluten verksamhetsenhet inom barnskyddet. Till
24817:  tering för hela familjen samt vissa sådana service-   denna del håller det utredningsarbete som gäller
24818:  former inom den öppna vården inom barnskyd-           ändring av barnskyddslagen på att komma igång
24819:  det som orsakar höga kostnader.                       inom social- och hälsovårdsministeriet.
24820: 
24821:      Helsingforsden 27 mars 1996
24822:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
24823:                                             KK 152/1996 vp
24824: 
24825: Kirjallinen kysymys 152
24826: 
24827: 
24828: 
24829: 
24830:                                    Marjaana Koskinen /sd ym.: Varusmiesten ja siviilipalvelusmiesten
24831:                                       päivärahan korottamisesta
24832: 
24833: 
24834:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
24835: 
24836:    Jo pitkään on toimeentulotuen näkökulmasta         het joutuvat joka tapauksessa maksamaan mat-
24837: ollut ongelmana armeijassa olevien varusmiesten       kakulut. Olisikin perustellumpaa maksaa varus-
24838: avustaminen. Varusmiehet saavat 19 mk päiväs-         miehille ja siviilipalvelusmiehille korotettua päi-
24839: sä varusmiespäivärahaa. Päivärahaan toivoisi          värahaa mm. vapaapäiviltä.
24840: korotusta silloin, kun ei olla kasarmilla, jotta         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24841: varusmiehet voisivat myös aterioida ilta- ja muil-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24842: la vapailla. Kaikilla varusmiehillä ei ole sukulai-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24843: sia huolehtimassa ja tukemassa varusmiestä ta-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24844: loudellisesti. Ei ole myöskään perusteltua myön-
24845: tää tällöin toimeentulotukea varusmiehille.                      Mitä Hallitus aikoo tehdä, että varus-
24846:    Joillakin paikkakunnilla on pyritty ratkaise-              miesten ja siviilipalvelusmiesten ruokailu
24847: maan varusmiesten ruokailuasia niin, että vapaa-              turvataan myös vapaapäivinä ja iltalo-
24848: päivinä voisi käydä syömässä kasarmilla. Tosin                milla?
24849: tämäkään ratkaisu ei ole hyvä, koska varusmie-
24850: 
24851:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1996
24852: 
24853:                      Marjaana Koskinen /sd               Mikko Immonen /vas
24854:                      Jukka Roos /sd                      Jukka Mikkola /sd
24855:                                        Anne Huotari /vas
24856: 
24857: 
24858: 
24859: 
24860:  260017
24861: 2                                          KK 15211996 vp
24862: 
24863: 
24864: 
24865: 
24866:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
24867: 
24868:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Asevelvollisuuttaan suorittavalla miehellä ja
24869: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        vapaaehtoisessa asepalveluksessa olevalla naisel-
24870: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      la on oikeus maksuttomaan muonitukseen, vaa-
24871: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjaana        tetukseen, terveydenhuoltoon sekä muuhun yllä-
24872: Koskisen/sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-      pitoon samoin kuin rajattuihin taloudellisiin
24873: myksen n:o 152:                                      etuisu uksiin.
24874:                                                         Varusmies saattaa joutua hakemaan loma-
24875:                                                      ajan ja vapaa-ajan ylläpidon vuoksi kuunaltaan
24876:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, että varus-     toimeentulotukea tilanteissa, jolloin ei ole omia
24877:        miesten ja siviilipalvelusmiesten ruokailu    säästöjä ja vanhemmat eivät pysty työttömyyden
24878:        turvataan myös vapaapäivinä ja iltalo-        tai muun syyn vuoksi avustamaan. Kunnilta
24879:        milla?                                        haettu toimeentulotuki liittyy siten loma-ajan ja
24880:                                                      viikonloppuvapaan ruokarahan puuttumiseen.
24881:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Havaittujen epäkohtien korjaamiseksi on
24882: vasti seuraavaa:                                     tammikuussa 1996 valmistunut edellä mainittu
24883:                                                      työryhmän esitys, joka koskee varusmiesten so-
24884:     Valtiontaloudesta johtuva sosiaalisten etui-     siaalisen ja taloudellisen aseman kehittämistä.
24885: suuksien supistaminen on kohdistunut myös ase-       Työryhmän mietinnössä lähtökohtana pidettiin
24886: velvollisiin ja heidän perheisiinsä. Varusmiesten    varusmiesten sekä siviilipalvelusmiesten talou-
24887: ja siviilipalvelusmiesten päivärahaa on viimeksi     dellista yhdenvertaisuutta ja vastakkainasettelun
24888: korotettu vuonna 1991 yhdellä markalla, minkä        välttämistä. Tavoitteeksi asetettiin asevelvollis-
24889: jälkeen päivärahan suuruus on ollut 19,00 mk         ten päivärahan reaaliarvon palauttaminen ensi
24890: 240 vuorokautta palveleville ja 19,50 mk tätä        vaiheessa vuoden 1991 tasolle. Työryhmä esitti
24891: pidempään palveleville.                              lisättäväksi maksuttomien lomamatkojen mää-
24892:     Puolustusministeriössä 31.1.1996 valmistu-       rää niin, että ne kattaisivat 75% kaikista loma-
24893: neen työryhmän selvityksen mukaan varusmies-         matkoista. Tämä on tarkoitus toteuttaa vuonna
24894: ten toimeentulon osalta keskeisimpiä ongelmia        1997.
24895: ovat pienet päivärahat, riittämättömät maksut-          Tarkoituksena on myös selvittää työryhmän
24896: tomat lomamatkat sekä varuskunnan ulkopuo-           ehdotuksen mukaisesti eri viranomaisten välinen
24897: lella vietettävän viikonlopun ja loma-ajan ylläpi-   varusmiespalvelun sosiaalis-taloudellisiin asioi-
24898: don puutteellisuus. Näistä viimeksi mainittu on      hin liittyvä vastuu ja työnjako. Tässä yhteydessä
24899: korostuneesti tullut tietoisuuteen kuluvan vuosi-    tutkitaan myös mahdollisuudet ns. ruokarahan
24900: kymmenen aikana.                                     käyttöön ottamiseen loma- ja vapaa-aikana.
24901: 
24902:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1996
24903: 
24904:                                                                    Puolustusministeri Anneli Taina
24905:                                             KK 152/1996 vp                                              3
24906: 
24907: 
24908: 
24909: 
24910:                                         Tili Riksdagens Talman
24911: 
24912:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       till vederlagsfri förplägnad, beklädnad och häl-
24913: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        sovård samt annat uppehälle liksom även tili
24914: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      begränsade ekonomiska förmåner.
24915: man Marjaana Koskinen m.fl. undertecknade                 För att klara uppehället under permissioner
24916: spörsmål nr 152:                                      och fritid kan en beväring bli tvungen att ansöka
24917:                                                       om utkomststöd hos kommunen i situationer där
24918:           Vad ämnar Regeringen göra för att           egna besparingar inte finns och föräldrarna på
24919:        trygga beväringarnas och civiltjänstgö-        grund av arbetslöshet eller av någon annan an-
24920:        rarnas förplägnad också under lediga da-       ledning inte kan hjälpa tili. Det utkomststöd som
24921:        gar och kvällspermissioner?                    söks hos kommunerna gäller sålunda bristen på
24922:                                                       matpengar under permissioner och veckoslutsle-
24923:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         digheter.
24924: anföra fö1jande:                                          1 syfte att avhjälpa de brister som iakttagits
24925:                                                       sammanställde den ovan nämnda arbetsgruppen
24926:    Den inskränkning av de sociala förmånerna          ijanuari 1996 en rapport som gäller utvecklandet
24927: som beror på statsekonomin har drabbat också          av beväringarnas sociala och ekonomiska ställ-
24928: de värnpliktiga och deras fami1jer. Dagspenning-      ning. Utgångspunkten i betänkandet var att man
24929: en för värnpliktiga och civiltjänstgörare har se-     ville betona jämlikheten i ekonomiskt avseende
24930: nast höjts 1991 med en mark, varefter dagspen-        mellan beväringar och civiltjänstgörare och und-
24931: ningen har varit 19.00 mk för dem som tjänstgör       vika en motsatsställning. Målet var att i det första
24932: 240 dygn och 19.50 mk för dem som tjänstgör en        skedet återställa realvärdet av de värnpliktigas
24933: längre tid.                                           dagspenning tili 1991 års nivå. Arbetsgruppen
24934:    En1igt en utredning som en arbetsgrupp i för-      föreslog att antalet avgiftsfria permissionsresor
24935: svarsministeriet blev fårdig med 31.1.1996 är de      utökas så att de täcker 75% av alla permissions-
24936: centrala problemen vad beväringarnas utkomst          resor. Enligt planerna skall detta förverkligas
24937: beträffar dagspenningens ringa storlek, de alltför    1997.
24938: få avgiftsfria permissionsresorna samt bristerna i        Avsikten är också att enligt arbetsgruppens
24939: fråga om uppehället under veckoslut och permis-       förslag utreda de olika myndigheternas ansvar
24940: sioner som tillbringas utanför garnisonerna. Av       och arbetsfördelningen mellan dem i de sociala
24941: dessa problem har särskilt det sistnämnda gjort       och ekonomiska frågor som hänför sig tili bevä-
24942: sig påmint under det senaste årtiondet.               ringstjänsten. 1 detta sammanhang undersöks
24943:    En man som fullgör värnpliktstjänst och en         också möjligheterna att tai bruk en s.k. matpen-
24944: kvinna som fullgör frivillig militärtjänst har rätt   ning under permissions- och fritiden.
24945: 
24946:      Helsingforsden 27 mars 1996
24947: 
24948:                                                                       Försvarsminister Anneli Taina
24949:                                              KK 153/1996 vp
24950: 
24951: Kirjallinen kysymys 153
24952: 
24953: 
24954: 
24955: 
24956:                                     Raimo Mähönen /sd: Pienten palvelualan yritysten arvonlisävero-
24957:                                        kohtelusta
24958: 
24959: 
24960:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
24961: 
24962:     Muutama vuosi sitten voimaan tullut arvon-         alan pienyrittäjä on menettämässä huimaa vauh-
24963: lisäverolaki on jo koitunut ja on yhä kiihtyvässä      tia toimintaedellytyksensä.
24964: määrin koitumassa tuhoisaksi pienille palvelu-             Seurauksena tuosta on, että huomattava osa
24965: alan yrityksille. Esimerkeiksi tästä käyvät hyvin      alalla olleesta ammattitaitoisesta osaajakunnas-
24966: esim. kampaamo- ja parturialan pienyritykset.          ta joutuu hakeutumaan työttömyys- tai toimeen-
24967: Arvonlisäveron osuuden siirtäminen suoraan             tuloturvan piiriin, josta- kuten hyvin tiedämme
24968: palveluhintoihin on ollut täysin mahdotonta.           - lasku lankeaa meidän kaikkien yhteisesti
24969: Mikäli se olisi tehty, palveluiden käyttö olisi tul-   maksettavaksi ja josta korkeista kustannuksista
24970: lut suurelle osalle kuluttajakuntaa täysin mah-        ja tulonsiirroista huolimatta ei saada sen ensivai-
24971: dottomaksi entisestään heikeuneen maksukyvyn           heess.l mitään näkyvää "myytävää" aikaiseksi.
24972: vuoksi.                                                    Tiedostaen hyvin valtiontalouden vaikean ti-
24973:     Ko. yritykset ovat - suoriutuakseen niille         lanteen ja verotulojen merkityksen sen tasapai-
24974: kuuluvista Iakisääteisistä velvoitteista - joutu-      nottamiseksi on kuitenkin todettava, että mikäli
24975: neet näin maksamaan arvonlisäveron lähes ko-           tilanteen annetaan jatkua edellä kuvatussa mie-
24976: konaan omasta jo ennestäänkin niukasta kat-            lessä nykyisellään, voidaan hyvin yksinkertaista
24977: teestaan. Siitä on ollut puolestaan seurauksena        yhtälöä hyväksi käyttäen päästä helposti loppu-
24978: se, että useat tuhannet pienyritykset ovat joutu-      tulokseen, että tulos on yhteiskunnan kannalta
24979:  neet lopettamaan toimintansa kannattamatto-           tarkasteltuna kaikilta keskeisimmiltä osatekijöil-
24980:  mana ja sama tahti näyttää jatkuvan vastaisuu-        tään täysin negatiivinen. Se ei liene minkäänlai-
24981:  dessakin. Kun monilla aloilla tapahtuu samanai-       sessa sopusoinnussa järkevän asiainhoidon eikä
24982:  kaisesti tarpeeseen nähden selvää, eräiltä osin       myöskään hallitusohjelman kokonaistavoittei-
24983:  lähes paniikinomaista ylikouluttamista, on tilan-     den kanssa.
24984:  ne ajautumassa täysin järjettömään vaiheeseen.            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24985:     Tämä kaikki on osaltaanjohtamassa mm. sii-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24986:  hen, että yhteiskunnassamme paljon huomiota           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24987:  saaneet kielteiset lieveilmiöt, kuten esimerkiksi     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24988:  ns. harmaa talous eri muodoissaan- jota ilmiö-
24989:  tä yhteiskunta toisaalta on samanaikaisesti saat-                Onko Hallitus tietoinen pienten palve-
24990:  tamassa muka hallintaansa - saavat uutta, he-                 lualan yritysten ongelmista arvonlisäve-
24991:  delmällistä kasvualustaa. Moraalisesti ja toimin-             rolain soveltamiseen liittyen, ja
24992:  tatavoiltaan terveellä pohjalla toimiva, yhteis-                 aikooko se ryhtyä toimenpiteisiin ti-
24993:  kunnan suuntaan velvoitteensa hoitava, itsensä                lanteen korjaamiseksi?
24994:  ja usein jonkun vieraankin työllistävä palvelu-
24995: 
24996:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1996
24997: 
24998:                                           Raimo Mähönen /sd
24999: 
25000: 
25001: 
25002: 
25003: 260017
25004: 2                                            KK 153/1996 vp
25005: 
25006: 
25007: 
25008: 
25009:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
25010: 
25011:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         lutusvero. Sen tarkoituksena on kohdistua tasa-
25012: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          puolisesti kaikkeen tavaroiden ja palvelujen ku-
25013: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        lutukseen riippumatta siitä, minkä kokoinen yri-
25014: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo             tys tavaran tai palvelun tuottaa. Yrityksen ko-
25015: Mähösen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           koon perustuva tukeminen vapauttamaHa tietyt
25016: n:o 153:                                               toiminnot verosta tai soveltamalla niihin alen-
25017:                                                        nettua verokantaa tuotetun hyödykkeen laadun
25018:            Onko Hallitus tietoinen pienten palve-      perusteella ei ole käytännössä toimiva ratkaisu,
25019:         lualan yritysten ongelmista arvonlisäve-       koska vastaavia tuotteita myyvät myös suuret
25020:         rolain soveltamiseen liittyen, ja              yritykset.
25021:            aikooko se ryhtyä toimenpiteisiin ti-           Arvonlisäverotuksessa sovellettavan vero-
25022:         lanteen korjaamiseksi?                         pohjan laajuus ja verokannat on säädelty Suo-
25023:                                                        mea sitovasti Euroopan yhteisön kuudennessa
25024:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           arvonlisäverodirektiivissä (77 /388/ETY). Liitty-
25025: vasti seuraavaa:                                       missopimuksessa Suomelle on myönnetty oikeus
25026:                                                        vapauttaa verosta sellaiset vähäisen liiketoimin-
25027:    Arvonlisäverolaki (150 1/93) tuli voimaan vuo-      nan harjoittajat, joiden vuosiliikevaihto jää alle
25028: den 1994 kesäkuun alusta lukien. Lailla laajen-        10 000 ecun. Suomi ei voi kansallisin päätöksin
25029: nettiin liikevaihtoverotuksen veropohjaa katta-        supistaa direktiivin mukaista veropohjaa, sovel-
25030: maan myös palvelutoimialat Uudistuksen pää-            taa alennettuja verokantoja muihin kuin direktii-
25031: tavoitteena oli poistaa tavarakeskeisen liikevaih-     vissä mainittuihin tavaroihin ja palveluihin tai
25032: toverotuksen hyödykkeiden tuotantoon ja kulu-          soveltaa liittymissopimuksessa mainittua vuosi-
25033: tukseen aiheuttamat vääristymät sekä saattaa           liikevaihtorajaa korkeampaa rajaa pienyrityk-
25034: tavarat ja palvelut saman verokohtelun alaisiksi.      siin. Tämä edellyttäisi direktiivin muutosta, joka
25035: Lisäksi uudistus oli tarpeen Euroopan unionin          vaatii komission esitystä ja kaikkienjäsenmaiden
25036: jäsenyyteen varautumiseksi. Unioni edellyttää          yksimielisyyttä. Direktiivin muuttaminen tässä
25037: jäsenvaltioiltaan laajapohjaista arvonlisävero-        suhteessa on vaikeaa muun muassa sen vuoksi,
25038: järjestelmää.                                          että veropohjasta tehtävät poikkeukset sekä
25039:    Arvonlisäverolain mukaan veroa suoritetaan          alennettujen verokantojen soveltamisalan laa-
25040: periaatteessa kaikesta liiketoiminnan muodossa         jentaminen ovat vastoin yhteisön arvonlisävero-
25041: tapahtuvasta tavaran ja palvelun myynnistä.            tuksen yleisiä harmonisointipyrkimyksiä.
25042: Vain eräät laissa luetellut palvelut ja tavarat on         Hallitus pitää tärkeänä pienyritysten aseman
25043: vapautettu verosta. Yleinen verokanta on 22 pro-       kehittämistä siten, että työpaikkoja voitaisiin täl-
25044: senttia. Tiettyihin hyödykkeisiin sovelletaan          lä sektorilla lisätä. Arvonlisäverotus on osa vero-
25045: alennettuja 12 prosentin ja 6 prosentin vero kan-      kiilaongelmaa. Hallitusohjelman mukaisesti hal-
25046: toja. Lisäksi elintarvikkeisiin sovelletaan erityis-   lituksen tarkoituksena on toimia aktiivisesti Eu-
25047: tä 17 prosentin verokantaa. Verovelvollisia ovat       roopan unionissa verotuksen kehittämiseksi sii-
25048: kaikki verollisia tavaroita ja palveluja liiketoi-     hen suuntaan, että työvoimavaltaisten palvelujen
25049: minnan muodossa myyvät yritykset ja ammatin-           arvonlisäverokantaa voitaisiin tulevaisuudessa
25050: harjoittajat. Hallinnollisista syistä verosta on va-   alentaa osana työllisyyspolitiikkaa. Välittömät
25051: pautettu vähäinen toiminta, jonka vuosiliike-          ratkaisut on kuitenkin pyrittävä löytämään tulo-
25052: vaihto ei ylitä 50 OOO:ta markkaa.                     verotuksen puolelta. Hallitus onkin aloittanut
25053:    Arvonlisäverojärjestelmä soveltuu huonosti          tämänsuuntaiset toimet tekemissään tulovero-
25054: pienyritysten toiminnan tukemiseen. Tämä joh-          tusta koskevissa ratkaisuissa.
25055: tuu siitä, että arvonlisävero on luonteeltaan ku-
25056: 
25057:      Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1996
25058: 
25059:                                                                                    Ministeri Arja Alho
25060:                                            KK 153/1996 vp                                              3
25061: 
25062: 
25063: 
25064: 
25065:                                        Tili Riksdagens Talman
25066: 
25067:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          sumtionsskatt. A vsikten är att mervärdesskatten
25068: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          på all konsumtion av varor och tjänster skall vara
25069: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      lika oberoende av hur stort eller Iitet det företag
25070: dagsman Raimo Mähönen undertecknade spörs-           är som producerar varan eller tjänsten. Ett stöd
25071: mål nr 153:                                          som baserar sig på företagets storlek så att vissa
25072:                                                      verksamhetsformer befrias från skatt eller att på
25073:           Är Regeringen medveten om de pro-          dem tillämpas en lägre skattesats på grundval av
25074:        blem som små företag i servicebranschen       nyttighetens art är inte en fungerande lösning i
25075:        har i samband med tillämpningen av mer-       praktiken, eftersom också stora företag säljer
25076:        värdesskattelagen och                         motsvarande produkter.
25077:           ämnar den vidta åtgärder för att av-           Omfattningen av det skatteunderlag som till-
25078:        hjälpa situationen?                           lämpas vid mervärdesbeskattningen samt skatte-
25079:                                                      satserna regleras i Europeiska gemenskapens
25080:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        sjätte mervärdesskattedirektiv (77/388/EEG) så
25081: anföra följande:                                     att de är bindande för Finland. 1 anslutningsavta-
25082:                                                      let har Finland beviljats rätt att befria sådana
25083:     Mervärdesskattelagen (150 1/93) trädde i kraft   utövare av verksamhet i liten skala vilkas årsom-
25084: vid ingången av juni 1994. Genom lagen utvidga-      sättning understiger 10 000 ecu. Finland kan inte
25085: des skatteunderlaget för omsättningsbeskatt-         genom nationella beslut inskränka det skatteun-
25086: ningen så att det även omfattar servicebranscher-    derlag som avses i direktivet, tillämpa sänkta
25087: na. Det huvudsakliga målet för reformen var att      skattesatser på andra varor och tjänster än de
25088: undanröja den snedvridning som den varucentre-       som nämns i direktivet eller på små företag till-
25089: rade omsättningsbeskattningen förosakade pro-        lämpa en högre gräns för årsomsättningen än den
25090: duktioneo och konsumtionen av nyttigheter och        som nämns i anslutningsavtalet. Detta skulle för-
25091: att få en lika skattemässig behandling av varor      utsätta att direktivet ändras, vilket kräver ett
25092: och tjänster. Dessutom var reformen nödvändig        förslag av kommissionen och enhällighet av alla
25093: som en förberedelse för medlemskapet i Europe-       medlemsstater. Det svårt att ändra direktivet i
25094: iska unionen. Unionen förutsätter att medlems-       detta avseende bl.a. därför att undantag från
25095: staterna har ett bredbasigt mervärdesskattesy-       skatteunderlaget samt en utvidgning av tillämp-
25096: stem.                                                ningen av sänkta skattesatser strider mot gemen-
25097:     Enligt mervärdesskattelagen betalas skatten i    skapens allmänna strävanden att harmonisera
25098: princip på all rörelsemässig försäljning av varor    mervärdesbeskattningen.
25099: och tjänster. Endast vissa i lagen uppräknade            Regeringen anser detvara viktigt att utveckla
25100: tjänster och varor är befriade från skatt. Den       de små företagens ställning så att antalet arbets-
25101: allmänna skattesatsen är 22 %. På vissa nyttighe-    platser kan ökas inom denna sektor. Mervärdes-
25102: ter tillämpas sänkta skattesatser om 12 och 6 %.     skatten är en del av skattekilproblemet. 1enlighet
25103: Därutöver tillämpas på Iivsmedel en särskild         med regeringsprogrammet är regeringens avsikt
25104: skattesats om 17 %. Skattskyldiga är alla företag    att inom Europeiska unionen aktivt verka för att
25105: och yrkesutövare som rörelsemässigt säljer skat-     utveckla beskattningen så att mervärdesskatte-
25106: tebelagda varor och tjänster. Av förvaltnings-       satsen för arbetskraftsintensiva tjänster kan sän-
25107: mässiga skäl har verksamhet i liten skala, vars      kas i framtiden som ett led i sysselsättningspoliti-
25108: årsomsättning inte överstiger 50 000 mk, befriats    ken. Man måste dock komma på omedelbara
25109:  från skatt.                                         lösningar i samband med inkomstbeskattningen.
25110:     Mervärdesskattesystemet lämpar sig illa som      1 sina beslut om inkomstbeskattningen har reger-
25111:  stöd för små företags verksamhet. Detta beror på    ingen börjat vidta åtgärder i denna riktning.
25112:  att mervärdesskatten tili karaktären är en kon-
25113: 
25114:      Helsingforsden 28 mars 1996
25115: 
25116:                                                                                  Minister Arja Alho
25117:                                               KK 154/1996 vp
25118: 
25119: Kirjallinen kysymys 154
25120: 
25121: 
25122: 
25123: 
25124:                                     Esa Lahtela /sd ym.: Valtion omistamien tyhjien virasto- ja muiden
25125:                                         tilojen käyttämisestä
25126: 
25127: 
25128:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
25129: 
25130:    Menneinä vuosina rakennettiin ympäri maata           tämiin. Näistä tyhjistä tiloista tulee jatkuvasti
25131: valtion virastotaloja,jotka mitoitettiin senaikais-     ylläpitokustannuksia, eikä ole järkevää valtion
25132: ten tarpeiden mukaisesti. Taloihin sijoitettiin         kiinteistöistä vastaavien lähteä aktiivisiin järjes-
25133: normaalien konttoritilojen lisäksi monissa ta-          telyihin siten, että tyhjillään olevia tiloja voitai-
25134: pauksissa valtionyhtiöiden liike- ja toimitilat esi-    siin vuokrata tai myydä ulkopuolisille tahoille.
25135: merkiksi Postilie ja Alkolle.                           Vuokrauksen hinnoittelussa pitää pyrkiä mark-
25136:     Myöhemmin kun valtionyhtiöitä liikelaitos-          kinahintaisuuteen.
25137: tettiin, jolloin kiinteämpi napanuora valtioon             Niillä paikkakunnilla, missä suoraan valtion-
25138: katkesi, nämä liikelaitokset lähtivät markkinata-       hallinnon alaiset toiminnot ovat vuokratiloissa
25139: louden hengessä hakemaan edullisempia toimiti-          ja valtiolla on omia toimitiloja samalla paikka-
25140: loja. Tässä kilpailussa valtion kiinteistöhallin-       kunnalla tyhjänä, tulee tutkia, kuinka toiminnot
25141: noita ei löytynyt riittävää neuvottelutahtoa tai        voidaan siirtää tyhjillään oleviin tiloihin.
25142: kilpailuhenkeä, ja näin useissa tapauksissa yksi-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25143: tyiset kiinteistöjen omistajat voittivat kilpailun.     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25144: Siitä on seurannut, että valtion kohtuullisen hy-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25145: väkuntoiset ja uudetkin toimitilat ovat jääneet         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25146: vajaakäyttöön.
25147:     Yhtenä merkittävänä syynä toimistotilojen                      Onko Hallitus ollut tietoinen valtion
25148: tyhjenemiseen ovat olleet valtionhallinnon uu-                  virastotalojen ja muiden kiinteistöjen
25149: delleenjärjestelyt myös lääninhallitusten osalta,               tyhjillään olevien tilojen paljoudesta, ja
25150: jolloin tyhjillään olevia konttoritiloja on jäänyt                 onko Hallitus aikonut ryhtyä tarpeelli-
25151:  suuret määrät vaille käyttöä.                                  siin toimiin, että tyhjillään olevat tilat
25152:     On myös paikkakuntia, joilla suoraan valtion-               saataisiin tuottamaan rahaa valtion vel-
25153:  hallinnon alaisuudessa toimivan esim. työvoima-                kaiseen kassaan, joko myymällä tai vuok-
25154:  toimiston tilat ovat yksityisissä vuokratiloissa,              raamalla näitä tiloja?
25155:  vaikka valtion omiakin tiloja olisi tyhjillään riit-
25156: 
25157:       Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1996
25158: 
25159:           Esa Lahtela /sd               Tapio Karjalainen /sd      Jorma Kukkonen /sd
25160:           Tarja Filatov /sd             Eila Rimmi /vas            Tauno Pehkonen /skl
25161:           Erkki Pulliainen /vihr        Janne Viitamies /sd        Mats Nyby /sd
25162:           Marjaana Koskinen /sd         Valto Koski /sd            Mauri Salo /kesk
25163:           Säde Tahvanainen /sd          Raimo Mähönen /sd          Kalevi Olin /sd
25164:           Tuija Pohjola /sd             Pirkko Peltomo /sd         Veijo Puhjo /epu
25165:           Johannes Koskinen /sd         Matti Saarinen /sd         Pentti Tiusanen /vas
25166:                      Klaus Heliberg /sd                     Raimo Holopainen /sd
25167: 
25168: 
25169: 
25170: 
25171:  260017
25172: 2                                            KK 154/1996 vp
25173: 
25174: 
25175: 
25176: 
25177:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
25178: 
25179:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         vaihto-omaisuudeksi luokitelluissa kiinteistöis-
25180: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          sä, jotka pyritään ajan mittaan myymään.
25181: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Vuokrausasteen ennakoidaan tulevaisuudes-
25182: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-        sa jossain määrin alenevan mm. seuraavien syi-
25183: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           den johdosta:
25184: n:o 154:                                                  -virastot käyttävät lisääntyvässä määrin toi-
25185:                                                        mintavapauttaan toimitilojen valinnassa,
25186:                                                           - tilantarpeet vähenevät organisaationmuu-
25187:            Onko Hallitus ollut tietoinen valtion       tosten, rationalisointitoimenpiteiden ja toimin-
25188:        virastotalojen ja muiden kiinteistöjen          tojen keskittämisen vuoksi,
25189:        tyhjillään olevien tilojen paljoudesta, ja         - toimitiloista on ylitarjontaa vuokramark-
25190:             onko Hallitus aikonut ryhtyä tarpeel-      kinoilla.
25191:        lisiin toimiin, että tyhjillään olevat tilat       Virastot ovat keskittäneet toimintojaan pie-
25192:        saataisiin tuottamaan rahaa valtion vel-        niltä paikkakunnilta suuremmille, eikä tyhjäksi
25193:        kaiseen kassaan,joko myymällä tai vuok-         jäänyttä tilaa ole onnistuttu kaikissa tapauksissa
25194:        raamalla näitä tiloja?                          vuokraamaan uudelleen. Virastot ovat myös li-
25195:                                                        sääntyvässä määrin pyrkineet keskittämään toi-
25196:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           mintojaan yhteen toimipisteeseen tavoitellen li-
25197: vasti seuraavaa:                                       säksi asiakaspalvelun kannalta mahdollisimman
25198:                                                        hyvää sijaintia. Kaikissa tapauksissa kiinteistö-
25199:     Valtion omistamien tilojen käyttöaste on aina      laitoksen tarjoama tila ei ole täyttänyt virastojen
25200: ollut korkea. Osaltaan tämä on johtunut siitä,         asettamia vaatimuksia. Vuokralaisina olevat val-
25201: että toimitilat ovat olleet valtion budjettitalou-     tion liikelaitokset, valtionyhtiöt ja muut asiak-
25202: den piirissä oleville käyttäjilleen maksuttomia.       kaat painottavat usein juuri toimitilan sijainnin
25203: Vuonna 1995 toteutetun valtion kiinteistöhallin-       merkitystä.
25204: non uudistamisen yksi keskeinen piirre oli se, että       Tyhjiksi jäävät tilat pyritään ensisijaisesti
25205: Valtion kiinteistölaitos perii vuokraamistaan toi-     vuokraamaan valtion virastoille, mutta lisäänty-
25206: mitiloista vuokraa. Tällä toimenpiteellä saatet-       vässä määrin myös muille tilan tarvitsijoille.
25207: tiin toimitilat muiden resurssien tapaan mak~ulli     Kiinteistölaitos toimii vuokramarkkinoilla so-
25208: siksi. Näin pystytään välttämään tilaresurssien        vellettavien yleisten periaatteiden mukaisesti ja
25209: tuhlausta ja tarpeetonta uudisrakentamista. On         vuokrat noudattavat yleistä vuokratasoa. Vaih-
25210: luonnollista ja olikin odotettavissa, että samassa     to-omaisuutta eli kiinteistöjä, joita pitkällä aika-
25211: yhteydessä vapautuu jossain määrin sellaista ti-       välillä ei tarvita valtion virastojen tai laitosten
25212: laa, jota valtion virastot ja laitokset eivät enää     toimitiloiksi, myydään valtiovarainministeriön
25213: tarvitse.                                              kanssa vuosittain sovittavien tavoitteiden mu-
25214:     Kiinteistölaitoksen toimitilojen vuokrausaste      kaisesti.
25215: on nykyisin noin 96 %eli erittäin korkea. Tyhjää          Edellä esitettyyn viitaten voidaan todeta, että
25216: tilaa on kaikkiaan vajaat 200 000 m2,ja se jakau-      valtion toimitilojen käyttöaste on korkea ja tar-
25217: tuu satoihin eri rakennuksiin maan eri puolille.       peellisiin toimenpiteisiin tyhjien tilojen vuokraa-
25218: Pääosin tyhjät tilat sijaitsevat kiinteistölaitoksen   miseksi tai myymiseksi on ryhdytty.
25219: 
25220:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1996
25221: 
25222:                                                                  Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
25223:                                              KK 154/1996 vp                                                3
25224: 
25225: 
25226: 
25227: 
25228:                                          Tili Riksdagens Talman
25229: 
25230:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       fastighetsverkets fastigheter som är klassificera-
25231: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         de som omsättningstiligångar och som man med
25232: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       tiden kommer att försöka sälja.
25233: man Esa Lahtela m.fl. undertecknade spörsmål              Uthyrningsgraden förutspås sjunka något i
25234: nr 154:                                                framtiden av bl.a. följande orsaker:
25235:                                                           - ämbetsverken använder i ökad omfattning
25236:           Har Regeringen varit medveten om             sin hand1ingsfrihet vid valet av verksamhetsut-
25237:        mängden lokaler som står tomma i sta-           rymmen,
25238:        tens ämbetshus och andra fastigheter och           - behovet av utrymmen minskar på grund av
25239:            har Regeringen ämnat vidta behövliga        omorganiseringar, rationaliseringsåtgärder och
25240:        åtgärder i syfte att få de tomma lokalerna      koncentrering av olika funktioner,
25241:        att inbringa pengar tili statens skuldsatta        - det finns ett överutbud av verksamhetsut-
25242:        kassa, antingen genom att sälja dem eller       ryll}men på hyresmarknaden.
25243:        hyra ut dem?                                       Ambetsverkens verksamhet har koncentrerats
25244:                                                        från mindre orter tili större, och i alla fall har man
25245:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          inte lyckats hyra ut ledigblivna lokaler. Ämbets-
25246: anföra följande:                                       verken har också i allt större utsträckning gått in
25247:                                                        för att koncentrera sin verksamhet till en enda
25248:    Delvis på grund av att verksamhetsutrymme-          verksamhetspunkt och samtidigt försökt finna
25249: na i de statsägda lokalerna har varit avgiftsfria      ett läge som är så bra som möjligt med tanke på
25250: för sådana nyttjare som har omfattats av statens       kundservicen. Det utrymme fastighetsverket har
25251: budgethushållning har utnyttjandegraden alltid         erbjudit har inte alltid uppfyllt de krav ämbets-
25252: varit hög. Ett centralt drag vid den reform av den     verken ställt. Hyresgästerna, dvs. statens affårs-
25253: statliga fastighetsförvaltningen som genomför-         verk, statsbolagen och andra kunder betonar
25254: des 1995 var att statens fastighetsverk uppbär         ofta just lägets betydelse.
25255: hyra för de verksamhetsutrymmen verket hyr ut.            De lokaler som blir lediga hyrs om möjligt i
25256: Genom denna åtgärd blev verksamhetsutrymme-            första hand ut till statens ämbetsverk, meni ökad
25257: na i likhet med de övriga resurserna avgiftsbelag-     grad även tili andra som behöver lokaler. Fastig-
25258: da. På detta sätt är det möjligt att undvika slöseri   hetsverket fungerar enligt de allmänna principer
25259: med lokalresurserna och onödigt nybygge. Det är        som tiliämpas på hyresmarknaden och hyrorna
25260: naturligt och det var även väntat att de utrym-        följer den allmänna hyresnivån. Omsättningstili-
25261: men som statens ämbetsverk och inrättningar            gångar, dvs. fastigheter som på lång sikt inte
25262: inte längre behöver i någon mån blir lediga i          behövs som verksamhetsutrymme för statens
25263: samband därmed.                                        ämbetsverk eller inrättningar säljs enligt de mål
25264:    När det gäller fastighetsverkets verksamhets-       som man årligen kommer överens om med fi-
25265: utrymmen är uthyrningsgraden numera ca 96%,            nansministeriet.
25266: dvs. mycket hög. Tomma utrymmen finns sam-                Med hänvisning tili det ovan anförda kan man
25267: manlagt knappt 200 000 m 2 och de fördelar sig på      konstatera att statens verksamhetsutrymmen är
25268: ett hundratal olika byggnader runt om i landet.        väl utnyttjade och att behövliga åtgärder i syfte
25269: Största delen av de tomma utrymmena finns i            att hyra ut eller sälja tomma lokaler har vidtagits.
25270: 
25271:      Helsingforsden 21 mars 1996
25272: 
25273:                                                                          Finansminister Sauli Niinistö
25274:                                           KK 155/1996 vp
25275: 
25276: Kirjallinen kysymys 155
25277: 
25278: 
25279: 
25280: 
25281:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Huumeiden käytön valvonnasta kouluissa
25282: 
25283: 
25284: 
25285:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
25286: 
25287:    Eräiden artikkelien mukaan huumeiden käyt-          Keinoa voisi harkita ja kysyn valtiopäiväjär-
25288: tö kouluissa, niin peruskoulussa, lukioissa kuin    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten:
25289: ammattikouluissakin, on pelottavasti kasvanut.
25290: Jos tämä pitää paikkansa, mitä kyllä vähän epäi-             Miten Hallitus suhtautuu huumeiden
25291: len, asiaan pitäisi keksiä keinoja, joiiia ongel-          vastaisessa toiminnassa keinoon, jonka
25292: maan päästäisiin kiinni varhaisessa vaiheessa.             mukaan ainakin lukioissa ja ammatti-
25293:    Yksi, joskin vähän epäilyttävä keino olisi              kouluissa suoritettaisiin huumetestejä en-
25294: eräänlaisten dopingtestien järjestäminen kou-              nalta ilmoittamattomana aikana arvon-
25295: luissa ennalta ilmoittamatta. Ryhmä valittaisiin           nan perusteella valitulle ryhmälle?
25296: arvonnan perusteella.
25297:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1996
25298: 
25299:                                        Sulo Aittoniemi /kesk
25300: 
25301: 
25302: 
25303: 
25304:  260017
25305: 2                                           KK 155/1996 vp
25306: 
25307: 
25308: 
25309: 
25310:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25311: 
25312:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Kouluterveydenhuollon henkilöstön ja opet-
25313: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tajien tulee seurata ja havainnoida oppilaiden
25314: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       käyttäytymistä ja tarvittaessa, mikäli on esimer-
25315: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        kiksi nähtävissä, että oppilas käyttää huumaavia
25316: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         aineita, puuttua asiaan ja ohjata oppilas tervey-
25317: n:o 155:                                              denhuollon ammattihenkilöstön puoleen. Kun-
25318:                                                       nan opetustoimen hallinnosta annetun lain 6 §:n
25319:          Miten Hallitus suhtautuu huumeiden           2 momentti antaa kouluterveydenhuollon ja
25320:        vastaisessa toiminnassa keinoon, jonka         muun oppilashuollon henkilöstö He sekä oppilai-
25321:        mukaan ainakin lukioissa ja ammatti-           tosten opettajille mahdollisuuden salassapitovel-
25322:        kouluissa suoritettaisiin huumetestejä en-     voitteen estämättä antaa toisilleen sekä kunnan
25323:        nalta ilmoittamattomana aikana arvon-          hallintoelimille oppilaan koulunkäynnin asian-
25324:        nan perusteella valitulle ryhmälle?            mukaisen järjestämisen edellyttämät välttämät-
25325:                                                       tömät tiedot oppilaan henkilökohtaisista oloista.
25326:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Ammatillisessa koulutuksessa tieto huumeiden
25327: vasti seuraavaa:                                      mahdollisesta käyttämisestä on erittäin tärkeää,
25328:                                                       jotta voidaan muun muassa ehkäistä työn ope-
25329:    Nuorten lisääntynyttä huumeiden käyttöä on         tuksen yhteydessä tapaturmien synty.
25330: pidettävä erittäin huolestuttavana ongelmana,            Huumeiden käytön vastustaminen on edellä
25331: johon tulee mahdollisimman tehokkaasti puut-          kuvatulla tavalla perustunut ennen muuta kasva-
25332: tua. Parasta olisi, että kyettäisiin jo ennalta eh-   tus- ja valistustyöhön sekä oppilaiden käyttäyty-
25333: käisemään huumeiden kokeilu ja siten estämään         misen yleiseen seuraamiseen. Valtioneuvosto ei
25334: mahdollinen jatkuvampi käyttö ja riippuvuuden         kannata kysymyksessä esitettyjen pakkotestien
25335: synty. Nuorten käyttäytymisen kannalta koulul-        järjestämistä, vaan katsoo, että vastaisuudessa-
25336: la on merkittävä asema huumeiden käytön vas-          kin huumeiden vastaisen kamppailun kouluissa
25337: tustamisessa ja asenteiden muokkaamisessa.            tulee perustua tiedon välittämiseen ja asenteiden
25338: Lainsäädännön mukaan koulun tulee tukea ko-           muokkaamiseen sekä oppilaiden käyttäytymisen
25339: teja niiden kasvatustyössä.                           yleiseen seuraamiseen.
25340:    Huumeiden käyttöäehkäisevää työtä on tehty            Pakkotestien järjestäminen edellyttäisi halli-
25341: maamme kouluissa jo useiden vuosien ajan. Tie-        tusmuodon 6 §:n henkilökohtaista koskematto-
25342: toa huumeista annetaan eri oppiaineiden, muun         muutta koskevan säännöksen perusteella, että
25343: muassa liikunnan ja terveystiedon, opetuksen          asiasta säädettäisiin lailla.
25344: yhteydessä.
25345:      Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1996
25346:                                                              Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
25347:                                             KK 155/1996 vp                                               3
25348: 
25349: 
25350: 
25351: 
25352:                                         Tili Riksdagens Talman
25353: 
25354:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Personalen inom skolhälsovården och lärarna
25355: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        bör följa elevernas beteende och vid behov, om
25356: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-      det kan påvisas att en elev brukar narkotiska
25357: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr         preparat, ingripa i saken och anvisa eleven tili
25358: 155:                                                  sakkunnig hälsovårdspersonal. Enligt 6 § 2 mom.
25359:                                                       lagen om kommunernas undervisningsförvalt-
25360:            Hur förhåller sig Regeringen tili en så-   ning kan personalen vid skolhälsovården och den
25361:         dan metod i kampen mot narkotika, där         övriga elevvården samt läroanstalternas lärare
25362:         man åtminstone i gymnasierna och yrkes-       utan hinder av förpliktelsen tili sekretess ge var-
25363:         skolorna utan förvarning genomför nar-        andra och kommunens förvaltningsorgan per-
25364:         kotikatester i en grupp som utvalts genom     sonliga uppgifter om en elev och som är nödvän-
25365:         lottning?                                     diga för att elevens skolgång skall kunna ordnas
25366:                                                       på ett behörigt sätt. Inom yrkesutbildningen är
25367:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         vetskapen om eventuellt missbruk av narkotika
25368: anföra följande:                                      ytterst viktig, för att eventuella olyckor skall kun-
25369:                                                       na förhindras i samband med arbetsundervis-
25370:    Det tilltagande narkotikamissbruket bland          ningen.
25371: ungdomar måste anses som ett oroväckande pro-            Kampen mot narkotikamissbruk har på angi-
25372: b1ern, som man bör ta i med så effektivt som          vet sätt framför allt grundat sig på fostran och
25373: möjligt. Bäst vore om man redan på förhand            upplysning samt på en generell uppföljning av
25374: kunde förebygga experiment med narkotika så           elevernas beteende. Statsrådet är inte för de i
25375: att man kunde hindra fortsatt bruk och beroen-        spörsmålet framlagda tvångstesterna, utan anser
25376: de. Med tanke på ungdomens beteende har sko-          att även framdeles bör kampen mot narkotika-
25377: lan en betydelsefull uppgift i kampen mot narko-      bruk grunda sig på information och utformning
25378: tikamissbruk och i utformningen av attityder.         av attityder samt generell uppföljning av elever-
25379: Enligt lagstiftningen bör skolan stödja hemmen i      nas beteende.
25380: deras fostringsarbete.                                   Enligt 6 § regeringsformen gällande personlig
25381:    Arbetet mot narkotikamissbruk har i vårt           frihet skulle tvångstester förutsätta att frågan
25382: lands skolor utförts redan sedan många år. Kun-       regleras genom lag.
25383: skap om narkotika ges i samband med flera läro-
25384: ämnen, bl.a. idrottsundervisning och hälsokun-
25385: skap.
25386:        Helsingforsden 28 mars 1996
25387: 
25388:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
25389:                                             KK 156/1996 vp
25390: 
25391: Kirjallinen kysymys 156
25392: 
25393: 
25394: 
25395: 
25396:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Valtion korjaamo RASKONEen yhtiöit-
25397:                                        tämisestä
25398: 
25399: 
25400:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25401: 
25402:    Valtion korjaamo RASKONE aloitti l. 7.1994         varhaista ja selkeää käsittelyä prosessissa, jossa
25403: toimintansa liikenneministeriön hallinnonalalla       valtion omistama laitos yhtiöitetään.
25404: toimivana liikelaitoksena. Korjaamon henkilö-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25405: kunta vastusti liikelaitostamista, koska epäili ke-   tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
25406: hityksen johtavan henkilöstön kannalta epäedul-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25407: liseen suuntaan. Epäilys oli oikea, sillä jo kesä-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25408: kuussa 1995 RASKONEen taholta esitettiin 50
25409: henkilön irtisanomista tai lomauttamista.                        Onko Hallitus tietoinen valtion liike-
25410:    Olemassa olevien tietojen mukaan RASKO-                   laitos RASKONEen yhtiöittämisen aika-
25411: NE on tarkoitus yhtiöittää l.l.l997 lukien.                  taulusta, ja
25412: Asiaan liittyvät neuvottelut ovat sujuneet kivuli-                aikooko se huolehtia siitä, että asiaan
25413: aasti henkilökunnan suuntaan, kuten on tapah-                liittyvät neuvottelut henkilökunnan
25414: tunut eräissä muissakin valtion omistamissa ja               kanssa aloitetaan riittävän varhaisessa
25415: yhtiöitettävissä liikelaitoksissa. Henkilökunta              vaiheessa ja myös henkilökunnan edut
25416: on epävarma tulevaisuudestaan, vaikka edus-                  riittävästi huomioon ottaen, kuten edus-
25417: kunnan taholta on asioita käsiteltäessä edellytet-           kunta on asianomaisia prosesseja kos-
25418: ty henkilökunnan asemaan liittyvien asioiden                 kien edellyttänyt?
25419: 
25420:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1996
25421:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
25422: 
25423: 
25424: 
25425: 
25426:  260017
25427: 2                                           KK 156/1996 vp
25428: 
25429: 
25430: 
25431: 
25432:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25433: 
25434:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Liikenneministeriön tavoitteena on yhtiöittää
25435: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         nyt liikelaitoksena toimivaRASKONE 1.1.1997
25436: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       lukien. Liikenneministeriö asetti 3.11.1995 pro-
25437: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        jektiryhmän, jonka tehtäväksi annettiin valmis-
25438: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         tella RASKONEen yhtiöittäminen. Projektiryh-
25439: n:o 156:                                              mä on valmistellut hallituksen esitystä RASKO-
25440:                                                       NEen yhtiöittämiseksi käsittäen myös siihen liit-
25441:            Onko Hallitus tietoinen valtion liike-     tyvät taloudelliset laskelmat tase- ja omaisuus-
25442:        laitos RASKONEen yhtiöittämisen aika-          järjestelyineen. Projektiryhmän määräaika päät-
25443:        taulusta, ja                                   tyy 31.3.1996.
25444:             aikooko se huolehtia siitä, että asiaan      Projektiryhmässä on edustettuna myös RAS-
25445:        liittyvät neuvottelut henkilökunnan            KONEen pääluottamusmies riittävän yhteyden-
25446:        kanssa aloitetaan riittävän varhaisessa        pidon varmistamiseksi henkilöstöön. RASKO-
25447:        vaiheessa ja myös henkilökunnan edut           NEen johto on aloittanut yhtiöittämisneuvotte-
25448:        riittävästi huomioon ottaen, kuten edus-       lut henkilöstön kanssa 10.1.1996, ja neuvottelut
25449:        kunta on asianomaisia prosesseja kos-          jatkuvat parhaillaan.
25450:        kien edellyttänyt?                                Liikenneministeriön tarkoituksena on, että
25451:                                                       henkilöstön eläkeoikeudet ja muut työsuhdeky-
25452:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          symykset järjestetään sopimusteitse ennen yh-
25453: vasti seuraavaa:                                      tiöittämistä.
25454: 
25455:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1996
25456: 
25457:                                                                Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
25458:                                             KK 156/1996 vp                                             3
25459: 
25460: 
25461: 
25462: 
25463:                                        Tili Riksdagens Talman
25464: 
25465:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           närvarande är ett statligt affårsverk. Trafikmi-
25466: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           nisteriet tiiisatte den 3 november 1995 en projekt-
25467: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       grupp med uppgift att bereda bolagiseringen av
25468: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-          RASKONE. Projektgruppen har berett en reger-
25469: mål nr 156:                                           ingsproposition om bolagiseringen av RASKO-
25470:                                                       NE inklusive de ekonomiska kalkyler och ba-
25471:           Är Regeringen medveten om tidtabel-         Iansräknings- och förmögenhetsregleringar som
25472:        len för bolagiseringen av det statliga af-     anknyter tili den. Projektgruppens tidsfrist går ut
25473:        fårsverket RASKONE och                         den 31 mars 1996.
25474:            ämnar den se tili att förhandlingarna         I projektgruppen medverkar RASKONE:s
25475:        med personalen inleds i ett tillräckligt ti-   huvudförtroendeman för att säkerställa upprätt-
25476:        digt skede och med beaktande av perso-         hållandet av tillräckliga kontakter med persona-
25477:        nalens fördelar i tiliräckligt hög grad, så    Ien. RASKONE:s Iedning har inlett bolagise-
25478:        som riksdagen har förutsatt i fråga om         ringsförhandlingarna med personalen den 10 ja-
25479:        denna process?                                 nuari 1996 och förhandlingarna pågår fortfa-
25480:                                                       rande.
25481:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Trafikministeriet går in för att de frågor som
25482: anföra följande:                                      gäller personalens pensionsrätt och övriga an-
25483:                                                       ställningsfrågor avgörs genom avtal före bolagi-
25484:    Trafikministeriet har som mä! att fr.o.m. den 1    seringen.
25485: januari 1997 bolagisera RASKONE, som för
25486: 
25487:      Helsingfors den 27 mars 1996
25488:                                                                  Trafikminister Tuula Linnainmaa
25489:                                              KK 157/1996 vp
25490: 
25491: Kirjallinen kysymys 157
25492: 
25493: 
25494: 
25495: 
25496:                                     Antero Kekkonen /sd: Työmarkkinatuen tarveharkinnasta
25497: 
25498: 
25499: 
25500:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
25501: 
25502:    Suurtyöttömyyden pitkittymisen myötä työ-           sen palkkatason kehittyneen nopeasti. Lain tar-
25503: markkinatuesta on tullut yhä tärkeämpi työttö-         koittamaa asetuksen muutosta olisi jo tästä syys-
25504: myysajan toimeentulon turvan muoto: noin               tä harkittava.
25505: II 0 000 työtöntä on pudonnut työttömyyspäivä-            On kuitenkin perusteltua ottaa arvioitavaksi
25506: rahalta työmarkkinatuen varaan. Työmarkkina-           koko työmarkkinatukilain tulovähenteisyys ny-
25507: tukijärjestelmä on sinänsä toiminut kohtalaisesti      kyisessä muodossaan. Etuuden tulovähenteisyys
25508: työttömyyteen liittyvien haittojen torjumisessa,       on 75 prosenttia. Näinjyrkkää aleneroaa ei synny
25509: sen korvaustaso vastaa lähtökohtaisesti työttö-        ylimmilläkään palkkatasoilla progressiivisesta
25510: myysturvan ns. peruspäivärahan tasoa ja siihen         tuloveroasteikosta. Voimassa olevan lain mukai-
25511: on voitu yhdistää joustavasti aktiiviseen työvoi-      nenj<i.rjestelmä ei rohkaise ketään ottamaan vas-
25512: mapolitiikkaan kuuluvia toimenpiteitä, kuten           taan tilapäistä tai osa-aikaista työtä. Se on
25513: työharjoittelua.                                       omiaan pahentamaan ns. tuloloukkuilmiötä. Tä-
25514:     Työmarkkinatuesta annetun lain (I542/93)           män vuoksi tulisi arvioida, pitäisikö työmarkki-
25515: 24 §:n nojalla työmarkkinatukietuuksia makse-          natukena maksettavaksi tulevan etuuden mää-
25516: taan harkinnanvaraisesti. Tuen tarvetta harkit-        rälle asettaa jonkinlainen kohtuullinen vähim-
25517: taessa otetaan huomioon henkilön omat ja puoli-        mäistaso ja samalla muuttaa lain 24 §:n mukaista
25518: son tulot. Tarveharkinnan perusteella työmark-         työmarkkinatuen alenemaa.
25519: kinatuki voidaan evätä kokonaan tai alentaa hy-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25520: vin vähäiseksi, esimerkiksi alle kymmeneen             tyksen 37 §:n I momenttiin viitaten esitän kun-
25521: markkaan päivässä. Kyseisessä lainkohdassa             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25522:  määritellään markkamääräisesti etuuksiin vai-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25523:  kuttavat tulotasot ja veivoitetaan asetuksella tar-
25524:  kistamaan markkamääriä, mikäli maan yleinen                     Onko Hallitus tietoinen tarpeesta
25525: palkkataso merkittävästi muuttuu.                             muuttaa työmarkkinatukijärjestelmää si-
25526:     Tilastokeskuksen helmikuussa 1996 julkista-               ten, että sen tarveharkintaan liittyvää tu-
25527:  mien tietojen mukaan palkansaajien niroellisan-              lojen aleneroaa lievennettäisiin ja järjes-
25528:  sioiden nousu oli vuoden 1995 viimeisellä neljän-            telmä tällä tavoin kannustaisi nykyistä
25529:  neksellä 6, 1 prosenttia vuositasolla laskettuna.            paremmin vastaanottamaan lyhytaikai-
25530:  Koko vuoden osalta voidaan todeta maan ylei-                 sia työsuhteita?
25531: 
25532:       Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1996
25533: 
25534:                                           Antero Kekkonen /sd
25535: 
25536: 
25537: 
25538: 
25539:  260017
25540: 2                                           KK 157/1996 vp
25541: 
25542: 
25543: 
25544: 
25545:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25546: 
25547:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tarveharkintaa ajalta, jolloin henkilö osallistuu
25548: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tällaisiin toimenpiteisiin.
25549: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Toisena poikkeuksena työmarkkinatuen tar-
25550: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Antero           veharkintaisuuteen on työmarkkinatukilain
25551: Kekkosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         25 §:ssä mainittu tilanne, jossa taloudellisen tuen
25552: n:o 157:                                              tarvetta ei edellytetä 180 ensimmäisen päivän
25553:                                                       aikana henkilöltä, jonka oikeus työttömyyspäi-
25554:           Onko Hallitus tietoinen tarpeesta           värahaan on päättynyt 500 työttömyyspäivän
25555:        muuttaa työmarkkinatukijärjestelmää si-        täytyttyä.
25556:        ten, että sen tarveharkintaan liittyvää tu-        Kuten työttömyysturvalain mukaisessa sovi-
25557:        lojen aleneroaa lievennettäisiin ja järjes-    teitua työttömyyspäivärahaa koskevassa järjes-
25558:        telmä tällä tavoin kannustaisi nykyistä        telmässä, otetaan työmarkkinatuenkin osalta
25559:        paremmin vastaanottamaan lyhytaikai-           huomioon henkilön mahdolliset muut tulot työ-
25560:        sia työsuhteita?                               markkinatuen maksuajalta. Täysimääräisen työ-
25561:                                                       markkinatuen kuukautta kohden lasketusta
25562:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          määrästä vähennetään huoltovelvollisella 75%
25563: vasti seuraavaa:                                      siitä työmarkkinatukilain 24 §:n 1 ja 2 momentin
25564:                                                       mukaisesti määrätystä tulojen osasta, joka ylit-
25565:    Työmarkkinatuki on luonteeltaan vähim-             tää 5 540 markkaa kuukaudessa. Yksinäisenä
25566: mäistoimeentuloturvan takaava etuus ja siksi          henkilöllä vähennetään vastaavasti 75% siitä
25567: tarveharkintainen. Henkilön tulee siis olla talou-    mainitun lainkohdan mukaisesti määräytyvästä
25568: dellisen tuen tarpeessa, jotta hänelle voitaisiin     tulojen osasta, joka ylittää kaksi kolmasosaa
25569: myöntää ja maksaa työmarkkina tukea. Tarkoi-          huoltovelvollisen edellä mainitusta tulorajasta.
25570: tuksenmukaista ei ole maksaa kokonaisuudes-           Huoltovelvollisen tulorajaa korotetaan 630
25571: saan verovaroin rahoitettavaa työmarkkinatu-          markkaa jokaisen huollettavan alle 18-vuotiaan
25572: kea henkilölle, jonka toimeentulo on jo muutoin-      lapsen osalta.
25573: kin turvattu. Taloudellisen tuen tarvetta harkit-         Työttömyysturvalain kokonaisuudistuksen
25574: taessa otetaan huomioon henkilön omat tulot           yhteydessä soviteltua työttömyyspäivärahaa
25575: kokonaan ja hänen puolisonsa tulot 300 mark-          koskevat säännökset tullevat tarkasteltaviksi.
25576: kaa ylittävältä osalta kuukaudessa. Tuloina ei            Toimeentulotuen, opintotuen ja työmarkki-
25577: kuitenkaan pidetä työmarkkinatukilain 24 §:ssä        natuen yhteensovitustyöryhmän muistiossa
25578: erikseen mainittuja sosiaalietuuksia.                 (1995:24) todetaan työmarkkinatuen saajien
25579:    Työmarkkinatuen osalta tarveharkintaa ei           kohdalla sovellettavan puolison tulojen perus-
25580: kuitenkaan sovelleta silloin, kun henkilö osallis-    teella tapahtuvan tarveharkinnan aiheuttavan
25581: tuu työharjoitteluun, koulutukseen, työkokei-         yhdessä verotuksen ja asumistuen kanssa tulo-
25582: luun tai muuhun työvoimapoliittiseen toimenpi-        loukkuilmiön. Työryhmä onkin muistiossaan
25583: teeseen. Koska työmarkkinatuen tarkoituksena          katsonut, että työmarkkinatuessa sovellettavaa
25584: on edistää työttömän työnhakijan työmarkki-           puolison tuloihin perustuvaa tarveharkintaa tuli-
25585: noille sijoittumista aktiivisin työvoimapoliittisin   si oleellisesti lieventää. Asiaa selvitetään ministe-
25586: toimenpitein, on perusteltua maksaa tukea ilman       ri Alhon johtamassa tuloloukkutyöryhmässä.
25587: 
25588:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1996
25589: 
25590:                                                                       Työministeri Liisa Jaakonsaari
25591:                                            KK 157/1996 vp                                            3
25592: 
25593: 
25594: 
25595: 
25596:                                        Till Riksdagens Talman
25597: 
25598:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     under den tid då personeo deltar i sädana åtgär-
25599: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       der.
25600: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        Ett annat undantag från behovsprövningen av
25601: man Antero Kekkonen undertecknade spörsmål           arbetsmarknadsstödet är den situation som
25602: nr 157:                                              nämns i 25 § lagen om arbetsmarknadsstöd där
25603:                                                      behovet av ekonomiskt stöd inte förutsätts under
25604:           Är Regeringen medveten om behovet          de 180 första dagarna av en person, vars rätt tili
25605:        av att ändra systemet med arbetsmark-         arbetslöshetsdagpenning upphört efter att 500
25606:        nadsstöd så att graderingen av inkom-         arbetslöshetsdagar gätt ut.
25607:        sterna i anknytning tili det mildras och         Säsom i systemet som gäller jämkad arbetslös-
25608:        systemet på så sätt bättre än nu skulle       hetsdagpenning enligt Iagen om utkomstskydd
25609:        sporra att ta emot kortvariga arbetsför-      för arbetslösa, beaktas också för arbetsmark-
25610:        hållanden?                                    nadsstödens vidkommande en persons eventuel-
25611:                                                      h' andra inkomster under den period dä arbets-
25612:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        marknadsstöd utbetalas. En försörjningspliktigs
25613: anföra följande:                                     fui\a arbetsmarknadsstöd per mänad minskas
25614:                                                      med 75 %frän den enligt 24 § 1 och 2 mom. lagen
25615:    Tili sin karaktär är arbetsmarknadsstödet en      om arbetsmarknadsstöd fastställda inkomstde-
25616: förmån som garanterar en minimiutkomst och           Ien som överstiger 5 540 mark i månaden. I fråga
25617: därför behovsprövat. En person bör därför vara       om en ensamstäende person avdras 75% av den
25618: i behov av ekonomiskt stöd för att arbetsmark-       inkomstdel som överstiger två tredjedelar av en
25619: nadsstöd skall kunna beviljas och utbetalas. Det     försörjningspliktigs ovan angivna inkomstgräns.
25620: är inte ändamålsenligt att arbetsmarknadsstödet,     Inkomstgränsen för den som är försörjningsplik-
25621: som i sin helhet finansieras med skattemedel,        tig höjs med 630 mark för varje barn under 18 år
25622: beta1as tili en person vars utkomst även annars är   som skall försörjas.
25623: tryggad. Vid prövningen av behovet av ekono-            Stadgandena som gäller jämkad arbetslös-
25624: miskt stöd beaktas personens egna inkomster i        hetspenning torde bli justerade i samband med
25625: sin helhet och makens inkomster tili den del de      totalreformen av Iagen om utkomstskydd för ar-
25626: överstiger 300 mk i månaden. Som inkomster           betslösa.
25627: betraktas emellertid inte de sociala förmäner som       1PM (1995:24) angående utkomststöd, studie-
25628: nämns separat i 24 § Iagen om arbetsmarknads-        stöd och arbetsmarknadsstöd konstateras att den
25629: stöd.                                                behovsprövning i fråga om mottagare av arbets-
25630:     I fräga om arbetsmarknadsstödet tillämpas        marknadsstöd som sker utifrän makens inkom-
25631: behovsprövningen dock inte när en person deltar      ster tilisammans med beskattningen och bostads-
25632: i arbetspraktik, utbildning, arbetsförsök eller      bidraget bildar en inkomstfålla. Arbetsgruppen
25633: annan arbetskraftspolitisk åtgärd. Eftersom syf-     har i sitt PM ansett att behovsprövningen utifrän
25634: tet med arbetsmarknadsstödet är att främja den       makens inkomster i samband med arbetsmark-
25635: arbetslöses placering på arbetsmarknaden ge-         nadsstödet bör Iindras betydligt. Saken utreds i
25636:  nom aktiva arbetskraftspolitiska åtgärder, är det   den arbetsgrupp som under Iedning av minister
25637:  motiverat att betala stöd utan behovsprövning       Alho utreder inkomstfållor.
25638: 
25639:      Helsingforsden 26 mars 1996
25640: 
25641:                                                                  Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
25642:                                           KK 158/1996 vp
25643: 
25644: Kirja11inen kysymys 158
25645: 
25646: 
25647: 
25648: 
25649:                                   Juha Korkeaoja /kesk ym.: Maidontuotannon lopettamisesta mak-
25650:                                      settavan korvauksen arvonlisäverokohtelusta
25651: 
25652: 
25653:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
25654: 
25655:    Keväällä 1995 tehdyn valtioneuvoston pää-        vaus on arvonlisä veroton. Valtio siis johti sopi-
25656: töksen (414/95) mukaan maidontuottajille an-        muksen tehneitä eräällä tavalla harhaan menetel-
25657: nettiin mahdollisuus lopettaa maidontuotanto        len näin sopimuskumppanina sopimattomasti.
25658: joko osittain tai kokonaan valtion maksamaa             Suurin osa hakijoista olisi jättänyt hakemuk-
25659: korvausta vastaan.                                  sen tekemättä, jos sopimusta tehtäessä olisi käy-
25660:    Varsin monet maidontuottajat tekivät asiaa       nyt ilmi, että valtion maksama hinta (1,50 mk/
25661: koskevan hakemuksen maaseutuelinkeinopiirille       litra maidon tuotantokiintiöstä kokonaan luo-
25662: ja saivat korvauksen valtiolta kesän tai alkusyk-   puville ja l ,20 mk/litra osittain luopuville) voi
25663: syn 1995 aikana.                                    olla arvonlisäverollinen.
25664:    Ongelmaksi on noussut korvauksen arvon-              Ec'ellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25665: lisäverokohtelu. Keskusverolautakunta katsoi        tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
25666: nimittäin 25.1.1996 tekemässään päätöksessä         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25667: n:o l8/l996, että kiintiön poistaminen valtion      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25668: maksamaa korvausta vastaan rinnastetaan mai-
25669: don tuotantokiintiön myyntiin ja kyseessä on siis             Aikooko valtio maksaa maidontuo-
25670: arvonlisäverollinen luovutus.                              tantokiintiöstään valtion kanssa tehdyn
25671:    Maa- ja metsätalousministeriöstä annettiin              sopimuksen nojalla luopuneille arvonli-
25672:  sopimusten teon aikaan ymmärtää, että ko. kor-            säveron maksetun korvauksen lisäksi?
25673: 
25674:      Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1996
25675: 
25676:          Juha Korkeaoja !kesk           Matti Väistö /kesk             Johannes Leppänen lkesk
25677:          Markku Vuorensola /kesk        Aulis Ranta-Muotio /kesk       Olavi Ala-Nissilä lkesk
25678: 
25679: 
25680: 
25681: 
25682: 260017
25683: 2                                         KK 158/1996 vp
25684: 
25685: 
25686: 
25687: 
25688:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
25689: 
25690:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      vutuksesta saatuja korvauksia. Keskusverolau-
25691: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       takunnan päätös ei ole lainvoimainen.
25692: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on 29 päi-
25693: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Juha Kor-      vänä helmikuuta 1996 antamassaan ennakkorat-
25694: keaojan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      kaisussa nro C-215/94 katsonut, että kuudetta
25695: sen n:o 158:                                        arvonlisäverodirektiiviä 77/388/ETY tulee tulki-
25696:                                                     ta siten, että alkutuottajan maidontuotannon lo-
25697:           Aikooko valtio maksaa maidontuo-          pettamisesta 6 päivänä toukokuuta 1986 anne-
25698:        tantokiintiöstään valtion kanssa tehdyn      tun neuvoston asetuksen no 1336/86 perusteella
25699:        sopimuksen nojalla luopuneille arvonli-      saarnat korvaukset eivät ole palvelun myynnistä
25700:        säveron maksetun korvauksen lisäksi?         saatuja korvauksia eikä niihin siten kohdistu ar-
25701:                                                     vonlisävero. Tuomioistuin perusteli päätöstään
25702:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        sillä, että kysymys ei ole direktiivin tarkoittamas-
25703: vasti seuraavaa:                                    ta kulutuksesta. Yhteisö ei maksamaliaan kor-
25704:                                                     vauksella hanki tavaroita tai palveluja omaan
25705:    Arvonlisäverolain 1 §:n mukaan arvonlisäve-      käyttöönsä, vaan toimii yleisessä intressissä yh-
25706: roa on suoritettava liiketoiminnan muodossa         teisön maitomarkkinoiden toimivuuden edistä-
25707: Suomessa tapahtuvasta tavaran ja palvelun           miseksi. Alkutuottajan antama sitoumus ollajat-
25708: myynnistä. Lain 17 §:n mukaan tavaralla tarkoi-     kamatta maidontuotantoaan ei siten muodosta
25709: tetaan aineellista esinettä ja energiahyödykettä.   yhteisölle tai kansallisille viranomaisille mitään
25710: Palvelulla tarkoitetaan kaikkea muuta, mitä voi-    etua, jonka perusteella niitä voitaisiin pitää pal-
25711: daan myydä liiketoiminnan muodossa. Palve-          velun kuluttajina.
25712: luiksi katsotaan muun ohella erilaiset oikeudet         Hallituksen käsityksen mukaan Euroopan yh-
25713: sekä pidättäytyminen tai luopuminenjonkun toi-      teisöjen tuomioistuimen päätös soveltuu myös
25714: minnan harjoittamisesta.                            valtioneuvoston päätöksen (414/95) mukaisen
25715:    Keskusverolautakunta on 25 päivänä tammi-        maidon tuotantokiintiöstä luopumista koskevan
25716: kuuta 1996 antamassaan ratkaisussa nro 18/1996      sopimuksen perusteella saatuihin korvauksiin.
25717: katsonut, että valtioneuvoston päätöksen (414/      Alkutuottajien ei siten ole suoritettava arvonlisä-
25718: 95) mukaisen maidon tuotantokiintiöstä luopu-       veroa edellä mainituista korvauksista. Näin ollen
25719: mista koskevan sopimuksen perusteella saadut        tarvetta maksaa korvauksiin sisältyvää veroa
25720: korvaukset ovat arvonlisäverollisia palvelun luo-   valtion varoista ei ole.
25721: 
25722:      Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1996
25723: 
25724:                                                                                 Ministeri Arja Alho
25725:                                              KK 158/1996 vp                                            3
25726: 
25727: 
25728: 
25729: 
25730:                                          Tili Riksdagens Talman
25731: 
25732:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        förhandsbesked nr C-215/94 av den 29 februari
25733: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         1996 ansett att det sjätte mervärdesskattedirekti-
25734: Iem av statsrådet översänt följande av riksdags-       vet 77/388/EEG skall toikas så, att de ersättning-
25735: man Juha Korkeaoja m.fl. undertecknade spörs-          ar som fås på grundval av rådets förordning nr
25736: mål nr 158:                                            1336/86 av den 6 maj 1986 som gäller primärpro-
25737:                                                        ducenter som upphör med mjölkproduktion inte
25738:           Ämnar staten tili dem som med stöd a v       är sådana som producenten har fått för försälj-
25739:        avtal som ingåtts med staten har avstått        ning av en tjänst och att de således inte omfattas
25740:        från sin mjölkproduktionskvot betala            av mervärdesskatt. Domstolen motiverade sitt
25741:        mervärdesskatt utöver den redan tidigare        beslut med att det inte i detta fall är fråga om
25742:        betalda ersättningen?                           sådan konsumtion som avses i direktivet. Ge-
25743:                                                        menskapen skaffar inte varor och tjänster för
25744:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          eget bruk för den ersättning den betalt, utan
25745: anföra följande:                                       verkar i allmänt intresse för främjande av en
25746:                                                        funktionsduglig mjölkmarknad inom gemenska-
25747:    Enligt 1 § mervärdesskattelagen skall mervär-       pe,1. Den förbindelse en primärproducent ger när
25748: desskatt betalas på rörelsemässig försäljning av       han åtar sig att inte fortsätta sin mjölkproduk-
25749: varor och tjänster i Finland. Enligt 17 § avses        tion utgör således inte någon sådan förmån för
25750: med vara materiella föremål och energinyttighe-        gemenskapen eller de nationella myndigheterna
25751: ter. Med tjänst avses allt annat som kan säljas i      att de på grundval av denna skulle kunna betrak-
25752: form av rörelse. Som tjänster betraktas bl.a. olika    tas som konsumenter av tjänsten.
25753: rättigheter samt avhållande eller avstående från          Enligt regeringens uppfattning lämpar sig EG-
25754: utövande av något slags verksamhet.                    domstolens beslut också för ersättningar som
25755:    Centralskattenämnden ansåg i sitt beslut nr         mjölkproducenter har fått på grundval av sådana
25756: 18/1996 av den 25 januari 1996 att de ersättningar     avtal om avstående från produktionskvoter för
25757: som fås på grundval av ett avtal om avstående          mjölk som avses i statsrådets beslut (414/95).
25758: från den produktionskvot för mjölk som avses i         Primärproducenter behöver således inte betala
25759: statsrådets beslut (414/95) är sådana mervärdes-       mervärdesskatt på ovan nämnda ersättningar.
25760: skattepliktiga ersättningar som en mjölkprodu-         Således föreligger inte heller något behov att av
25761: cent fått för överlåtelse av en tjänst. Centralskat-   statens medel betala den skatt som ingår i ersätt-
25762: tenämndens beslut har inte vunnit laga kraft.          ningarna.
25763:    Europeiska gemenskapernas domstol har i sitt
25764: 
25765:      Helsingforsden 28 mars 1996
25766: 
25767:                                                                                   Minister Arja Alho
25768:                                   KK 159/1996 vp
25769: 
25770: Kirjallinen kysymys 159
25771: 
25772: 
25773: 
25774: 
25775:                           Hannu Kemppainen /kesk: Inkeriläisten paluumuuttajien arkistoto-
25776:                              distuksista perittävistä maksuista
25777: 
25778: 
25779: 
25780: 
25781:                                     Peruutettu
25782: 
25783: 
25784: 
25785: 
25786: 260017
25787:                                            KK 160/1996 vp
25788: 
25789: Skriftligt spörsmål 160
25790: 
25791: 
25792: 
25793: 
25794:                                   Ola Rosendahl /sv m.fl.: Om ökad användning av inhemskt virke
25795:                                      inom träförädlingsindustrin
25796: 
25797: 
25798:                                        Tili Riksdagens Talman
25799: 
25800:    Importen av virke under år 1995 ökade med ca      märkas i enlighet med marknadens krav. I de
25801: 50% tili ca 12 milj. kubikmeter huvudsakligen        Iänder utanför EU från vilka industrin importe-
25802: massaved. Jämfört med industrins årsförbruk-         rar en tredjedel av sitt massavedsbehov tillämpas
25803: ning av massaved utgör virkesimporten således        inte reglerna för återbeskogning och för bevaran-
25804: nästan en tredjedel. Detta har skett under en        det av miljöns mångfald. Detta gör att importen
25805: period då skogsägarna eftersträvade ett utbud        förvränger konkurrensen. Staten är stor ägare tili
25806: som motsvarar industrins behov och då det fin-       den skogskoncern som importerar mest virke och
25807: ländska virkespriset inte varit högre än priset på   bidrar således tili att sysselsättningsläget ytterli-
25808: importvirke. Skogsindustrin ställer ökade krav       gare försämras och tili en ur miljösynpunkt för-
25809: på att massaveden skall vara fårsk, medan detta      sämrad kvalitet på virkesråvaran som kan ge en
25810: krav inte gäller importvirket som ligger i stora     negativ bild av de finländska skogsprodukternas
25811: mängder på olika platser i Östra Finland. Impor-     kvalitet.
25812: törerna försöker nu använda så mycket import-           Hänvisande till det ovan anförda får vi i den
25813: virke som möjligt innan sommarvärmen försäm-         ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
25814: rar kvaliteten. Självverksamma skogsägare som        ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
25815: räknat med att kunna sysselsätta sig i egen skog     följande spörsmål:
25816: har därför nu inte avsättning för leveransvirket.
25817: Också maskinentrepenörer från Finland tvingas                   Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
25818: flytta verksamheten utomlands då fårre rotpos-               taga för att ur miljösynvinkel och med
25819: ter köpes i hemlandet.                                       hänvisning tili sysselsättningsläget an-
25820:    I de nordiska länderna eftersträvas en miljö-             vändningen av inhemsk råvara vid trä-
25821: märkning och certifiering av skogsprodukterna                förädlingsindustrin kan ökas att motsva-
25822: som garanterar att miljöns mångfald beaktats                 ra tillväxten och det verkliga avverk-
25823: och att de fårdiga skogsprodukterna kan miljö-               ningsbehovet i våra skogar?
25824: 
25825:      Helsingforsden 7 mars 1996
25826:                      Ola Rosendahl /sv                        Håkan Malm /sv
25827: 
25828: 
25829: 
25830: 
25831: 260017
25832: 2                                          KK 160/1996 vp
25833: 
25834: Kirjallinen kysymys 160                                                                     Suomennos
25835: 
25836: 
25837: 
25838: 
25839:                                   Ola Rosendahl/r ym.: Kotimaisen puutavaran käytön lisäämisestä
25840:                                      puunjalostusteollisuudessa
25841: 
25842: 
25843:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
25844:    Puuntuonti kasvoi noin 50% eli noin 12 mil-       merkinnän markkinoiden vaatimusten mukai-
25845: joonaan m3:iin vuonna 1995. Tulos muodostui          sesti. EU:n ulkopuolisissa maissa, joista teolli-
25846: pääasiassa kuitupuusta. Teollisuuden kuitupuun       suus tuo kolmanneksen kuitupuuntarpeestaan,
25847: vuosittaisesta käytöstä tuontipuu muodostaa siis     ei sovelleta metsittämistä ja ympäristön moni-
25848: lähes kolmanneksen. Kasvu on tapahtunut aika-        muotoisuuden säilyttämistä koskevia säännök-
25849: na, jolloin metsänomistajat pyrkivät teollisuu-      siä. Tämän vuoksi tuonti vääristää kilpailua.
25850: den tarpeita vastaavaan tatjontaan eikä puun         Valtio on eniten puuta tuovan metsäkonsernin
25851: hinta Suomessa ole ollut tuontipuun hintaa kor-      suuromistaja ja edistää näin ollen työllisyystilan-
25852: keampi. Metsäteollisuus asettaa lisääntyviä vaa-     teen edelleen heikkenemistä ja ympäristön kan-
25853: timuksia kuitupuun tuoreudelle, kun taas tämä        nalta puuraaka-aineen laadun huononemista,
25854: vaatimus ei koske suurina määrinä eri puolilla       mikä voi antaa kielteisen kuvan suomalaisten
25855: Itä-Suomea olevaa tuontipuuta. Puuntuojat pyr-       metsätuotteiden laadusta.
25856: kivät nyt käyttämään mahdollisimman paljon              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25857: tuontipuuta, ennen kuin kesän lämpö heikentää        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25858: laatua. Niillä metsänomistajilla, jotka olivat ar-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25859: vioineet pystyvänsä työllistämään itsensä omas-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25860: sa metsässään, ei ole näin ollen menekkiä puutoi-
25861: mituksille. Myös Suomessa toimivat koneyrittä-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25862: jät joutuvat siirtämään toimintansa ulkomaille,             ryhtyä, jotta ympäristönäkökohdat ja
25863: koska pystykauppoja tehdään vähemmän koti-                  työllisyystilanne huomioon ottaen koti-
25864: maassa.                                                     maisen raaka-aineen käyttöä puunjalos-
25865:    Pohjoismaissa pyritään metsätuotteiden ym-               tusteollisuudessa voitaisiin lisätä metsien
25866: päristömerkintään ja sertifiointiin, joka takaisi           kasvua ja todellista hakkuutarvetta vas-
25867: ympäristön monimuotoisuuden huomioon otta-                  taavaksi?
25868: misen ja valmiiden metsätuotteiden ympäristö-
25869: 
25870:      Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1996
25871: 
25872:                     Ola Rosendahl/r                           Håkan Malm /r
25873:                                              KK 160/1996 vp                                              3
25874: 
25875: 
25876: 
25877: 
25878:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
25879: 
25880:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Vuoden 1995 loppupuolella sellun ja hienopa-
25881: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          pereiden kysyntä kuitenkin heikkeni dramaatti-
25882: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        sesti ja tehtailla jouduttiin pitämään pitkiä sei-
25883: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ola Ro-           sokkeja, jotka jatkuvat vielä ainakin vuoden
25884: sendahlin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-           1996 alkupuolella. Teollisuuden puunhankinta ei
25885: myksen n:o 160:                                        ole pystynyt mukautumaan näin nopeisiin muu-
25886:                                                        toksiin ja erityisesti koivukuitupuuta on kertynyt
25887:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         varastoihin.
25888:        ryhtyä, jotta ympäristönäkökohdat ja               Vuoden 1996 alusta alkaen puun tuontia on
25889:        työllisyystilanne huomioon ottaen koti-         oleellisesti vähennetty. Varastoissa oleva koivu-
25890:        maisen raaka-aineen käyttöä puunjalos-          kuitupuu on erittäin hyvälaatuista,järeää puuta,
25891:        tusteollisuudessa voitaisiin lisätä metsien     joten sen säilyvyys on hyvä. Teollisuus on laati-
25892:        kasvua ja todellista hakkuutarvetta vas-        nut varastojen käyttösuunnitelmat niin, että pi-
25893:        taavaksi?                                       simmän ajan varastossa olleet puut otetaan käyt-
25894:                                                        töön ennen kesää. Näin vältetään mahdolliset
25895:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           varastotappiot
25896: vasti seuraavaa:                                          Tuontipuun ympäristönäkökohtiin on viime
25897:                                                        aikoina kiinnitetty myös kansainvälistä huomio-
25898:     Kysymyksen perusteluissa kiinnitetään huo-         ta. Tosiasiallisesti Venäjältä tuotava koivukuitu-
25899: miota tuontipuuhun ja sen kielteisiin ympä-            puu on peräisin sellaisista hakkuista ja sellaisilta
25900: ristö-, työllisyys-, kilpailu- ym. vaikutuksiin. Ky-   alueilta, jotka eivät voi vaarantaa arvokkaiden
25901: symyksen perusteluissa todetaan, että valtio on        vanhojen metsien säilymistä eivätkä ekologista
25902: eniten puuta tuovan metsäkonsernin suuromis-           kestävyyttä Venäjän metsissä. Koivukuitupuu
25903: taja ja edistää näin ollen työllisyystilanteen edel-   saadaan nuorempien metsien hakkuista, jotka
25904: leen heikkenemistä ja ympäristön kannalta puu-         ovat syntyneet metsäpalojen, myrskytuhojen tai
25905: raaka-aineen laadun huononemista, mikä voi             yleisemmin aiempien avohakkuiden jälkeen.
25906: antaa kielteisen kuvan suomalaisten metsätuot-            Venäjältä viedään suuria määriä puuraaka-
25907: teiden laadusta.                                       ainetta mm. Japaniin ja Etelä-Koreaan sekä
25908:     Suomeen tuotavasta puuraaka-aineesta on            Ruotsiin, Norjaan ja vähäisessä määrin myös
25909: 70-80 prosenttia koivukuitupuuta, jota Suo-            Keski-Eurooppaan. Puukauppaa käydään maa-
25910: men metsäteollisuus tarvitsee 10-12 milj. m3           ilman markkinoilla vallitsevin ehdoin, joten mis-
25911: vuosittain. Koivukuitupuu käytetään sellun val-        tään kilpailun vääristymisestä ei voi olla kysy-
25912: mistukseen, josta edelleen tehdään korkealaatui-       mys.
25913: sia paperi- ja kartonkituotteita. Suomen metsistä          Puun tuonti ei ole näyttänyt vaikuttavan yksi-
25914: saadaan koivukuitupuuta 4-5 milj. m3• Koivu-           tyismetsien hakkuisiin. Ne olivat ennätyksellisen
25915: kuitupuun tuontitarve normaalivuosina on siten         suuret vuonna 1995. Yksityismetsien puukauppa
25916: 6-7 milj. m3•                                          saavutti suosituskaudella kaikkien aikojen ennä-
25917:     Vuonna 1994 teollisuudella oli kova puute          tyksen eli noin 45 milj. m3• Suurin kasvu oli met-
25918: koivukuitupuusta Venäjän toimitusten vaikeuk-          sänomistajien hankintahakkuissa, jotka lisään-
25919: sien vuoksi. Tällöin jouduttiin mm. turvautu-          tyivät noin 20% runsaaseen 13 milj. m3:iin. Koi-
25920: maan kustannuksiltaan kalliimman eukalyptus-           vukuitupuun tuonniiia ei ole työllisyyttä heiken-
25921: puun tuontiin. Vuoden 1995 alkaessa teollisuu-         tävää vaikutusta, koska teollisuus ostaa myös
25922: den kuitupuuvarastot olivat huomattavasti alle         kaiken markkinoiiie tulevan kotimaisen koivu-
25923: tuotannon turvaavan tavoitetason. Teollisuus           kuitupuun.
25924: varautui vuonna 1995 ennätystuotantoon ja sol-             Metsäntutkimuslaitoksen tekemän metsien 8.
25925:  mi tätä varten tuontipuusopimukset Myös va-           inventoinnin mukaan puuston vuotuinen keski-
25926:  rastojen kasvattamiseen oli tuntuva tarve. Tuon-      kasvu on 78 milj. m3 • Metlan arvion mukaan eri
25927:  tipuutoimitukset sujuivat vuonna 1995 aikaisem-       tavoin suojeltujen alueiden metsien kasvua ja
25928:  pia vuosia paremmin.                                  hakkuita vähentävä vaikutus on 5-6 milj. m3 •
25929: 4                                        KK 160/1996 vp
25930: 
25931: Näiden lukujen perusteella, ympäristö- ja suoje-    Laajennushankkeita on käynnissä ja edelleen
25932: lunäkökohdat huomioon ottaen, todellinen kes-       suunnitteilla, mutta varsinaiset investointipää-
25933: tävä hakkuutarve olisi 72-73 milj. mJ. On otet-     tökset tehdään tietysti yrityksissä mm. markki-
25934: tava huomioon myös se tosiasia, että yksityis-      nanäkymien ja raakapuun saannin perusteella.
25935: metsänomistajissa on paljon sellaisia, jotka eri       Tuontipuulla, joka valtaosaltaan on koivu-
25936: syistä eivät myy metsäänsä. Vuonna 1995 hak-        kuitupuuta, on Suomen metsäteollisuudelle kes-
25937: kuiden ja puiden luontaisen poistuman on arvioi-    keinen merkitys. Siihen perustuva pitkälle jalos-
25938: tu nousseen 65 milj. m 3:iin, mikä on 20% 1980-     tettu tuotanto antaa työtä tuhansille ihmisille
25939: luvun keskimääräistä poistumaa suurempi.            tehtaissa sekä tuotteiden kuljetus- ja markki-
25940: Puunjalostusteollisuus on lisännyt myös koti-       nointiketjussa. Kauppa- ja teollisuusministeriö
25941: maisen raakapuun käyttöä.                           katsoo, että puuntuonnin häiriötön jatkuminen
25942:    Massa- ja paperiteollisuus on viime aikoina      on Suomen metsäteollisuuden kilpailukyvyn
25943: tehnyt suuria investointeja ja laajentanut puun     kannalta tärkeää.
25944: tarvetta merkittävästi lisäävää kapasiteettia.
25945: 
25946:      Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1996
25947: 
25948:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
25949:                                             KK 160/1996 vp                                              5
25950: 
25951: 
25952: 
25953: 
25954:                                         Tili Riksdagens Talman
25955: 
25956:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Under slutet av 1995 sjönk dock efterfrågan på
25957: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        cellulosa och finpapper dramatiskt och på fabri-
25958: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-      kerna blev man tvungen att hålla långa drift-
25959: man Ola Rosendahl m.fl. undertecknade spörs-          stoppsperioder som fortsätter ännu åtminstone
25960: mål nr 160:                                           under början a v 1996. lndustrins virkesanskaff-
25961:                                                       ning har inte kunnat anpassas tili så snabba för-
25962:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       ändringar och i synnerhet massaved av björk har
25963:        taga för att ur miljösynvinkel och med         samlats i lagren.
25964:        hänvisning tili sysselsättningsläget an-          Från ingången av 1996 har virkesimporten
25965:        vändningen av inhemsk råvara vid träför-       minskat väsentligt. Den massaved av björk som
25966:        ädlingsindustrin kan ökas att motsvara         finns i lager är grovt virke av synnerligen god
25967:        tiliväxten och det verkliga avverknings-       kvalitet, vilket gör att dess hållbarhet är god.
25968:        behovet i våra skogar?                         lndustrin har gjort upp bruksplanerna för lagren
25969:                                                       så att det virke som varit längst i lager tas i bruk
25970:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         före sommaren. Sålunda kan eventuella lagerför-
25971: anföra följande:                                      luster undvikas.
25972:                                                          Under de senaste tiderna har också internatio-
25973:     1 motiveringarna tili spörsmålet fåsts upp-       nell uppmärksamhet fåsts vid de miljösynpunk-
25974: märksamhet vid importvirket och dess negativa         ter som sammanhänger med importvirket. De
25975: konsekvenser för miljön, sysselsättningen, kon-       facto härstammar den massaved av björk som
25976: kurrensen m.m. 1 motiveringarna konstateras att       importeras från Ryssland från sådana avverk-
25977: staten är stor ägare tili den skogskoncern som        ningar och sådana områden som inte kan äventy-
25978: importerar mest virke och således bidrar tili att     ra värdefulla gamla skogars fortbestånd och inte
25979: sysselsättningsläget ytterligare försämras och tili   heller den ekologiska hållbarheten i de ryska sko-
25980: en ur miljösynpunkt försämrad kvalitet på vir-        garna. Massaved av björk fås från avverkningar i
25981: kesråvaran som kan ge en negativ bild av de           yngre skogar som har uppstått efter skogsbrän-
25982: finländska skogsprodukternas kvalitet.                der, förstörelse förorsakad av stormar eller mera
25983:     Av den virkesråvara som importeras tili Fin-      allmänt efter tidigare kalhuggningar.
25984: land är 70-80 procent massaved av björk, som             Ryssland exporterar stora mängder virkesrå-
25985: den finska skogsindustrin behöver 10-12 milj.         vara bl.a. tili Japan och Sydkorea samt Sverige,
25986: m3 av årligen. Massaved av björk används för          Norge och i mindre mängder också tili Central-
25987: tillverkning av cellulosa av viiken i sin tur görs    europa. Virkeshandeln förs på de villkor som
25988: högklassiga pappers- och kartongprodukter. Ur         råder på världsmarknaden, vilket gör att det inte
25989: de finska skogarna fås 4--5 mi1j. m 3massaved av      kan vara fråga om någon form av förvrängning
25990: björk. Behovet att importera massaved av björk        av konkurrensen.
25991: är följaktligen 6-7 milj. m3under normala år.            Virkesimporten tycks inte ha påverkat avverk-
25992:     År 1994led industrin stor brist på massaved av    ningarna i de privata skogarna. De var rekord-
25993: björk, vilket berodde på svårigheter med leveran-     stora år 1995. Handeln med virke ur privata
25994: serna från Ryssland. Då blev man tvungen bl.a.        skogar uppnådde under den gynnsamma perio-
25995: att ta tili import av eukalyptusvirke som är dyra-    denalla tiders rekord, d.v.s. ca 45 milj. m3. Den
25996: re. Vid ingången av år 1995 var industrins lager      största tillväxten skedde i skogsägarnas anskaff-
25997: av massaved betydligt mindre än den målnivå           ningsavverkningar som ökade med ca 20% tili
25998:  som behövs för att trygga produktionen. lndu-        drygt 13 milj. m3. lmporten av massaved av björk
25999:  strin beredde sig 1995 på en rekordstor produk-      försvagar inte sysselsättningen, eftersom indu-
26000:  tion och ingick därför avtal om importvirke. Det     strin också köper all inhemsk massaved av björk
26001:  fanns även ett kännbart behov att öka lagren.        som kommer ut på marknaden.
26002:  Leveranserna av importvirke gick bättre år 1995         Enligt den åttonde inventeringen av skogarna,
26003:  än tidigare år.                                      som Skogsforskningsinstitutet (Metla) har gjort,
26004: 6                                          KK 160/1996 vp
26005: 
26006: är trädbeståndets årliga genomsnittliga tillväxt      ut den kapacitet som i betydande grad ökar beho-
26007: 78 milj. m3 • Enligt Metlas uppskattning har till-    vet av virke. Utbyggnadsprojekt pågår som bäst
26008: växten i och avverkningen av skogarna i de områ-      och sådana är även under planering men de
26009: den som är skyddade på olika sätt en minskande        egentliga investeringsbesluten fattar företagen
26010: effekt om 5-6 milj. m 3• Utgående från dessa tal      naturligtvis utgående från bl.a. marknadsutsik-
26011: och med beaktande av miljö- och skyddssyn-            terna och tillgången på virkesråvara.
26012: punkter är det verkliga, hållbara avverkningsbe-         Importvirket, som till övervägande delen be-
26013: hovet 72-73 milj. m 3• Också det faktum bör           står av massaved av björk, är av stor betydelse för
26014: beaktas att bland ägarna till de privata skogarna     den finska skogsindustrin. Den långt förädlade
26015: finns många sådana som av olika skäl inte säljer      produktion som baserar sig på detta virke ger
26016: av sin skog. År 1995 har avverkningarna och           arbete åt tusentals människor i fabrikerna samt i
26017: trädens naturliga bortfall beräknats stiga till 65    kedjan av transport och marknadsföring av pro-
26018: milj. m 3, vilket är 20% större än det genomsnitt-    dukterna. Handels- och industriministeriet anser
26019: liga bortfallet under 1980-talet. Träförädlingsin-    att det med tanke på den finska skogsindustrins
26020: dustrin har också ökat bruket av inhemsk virkes-      konkurrenskraft är viktigt att industrin också i
26021: råvara.                                               fortsättningen utan störningar kan få importerat
26022:    Massa- och pappersindustrin har under de se-       virke.
26023: naste tiderna gjort stora investeringar och byggt
26024: 
26025:      Helsingforsden 29 mars 1996
26026: 
26027:                                                      Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
26028:                                              KK 161/1996 vp
26029: 
26030: Kirjallinen kysymys 161
26031: 
26032: 
26033: 
26034: 
26035:                                     Matti Vähänäkki /sd: Valtionrautateiden henkilöstöpolitiikasta
26036: 
26037: 
26038: 
26039:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
26040: 
26041:    Valtionrautateistä muodostettiin 14.8.1989           hahenkilöstöön 5 työntekijää ja vuoden loppuun
26042: annetulla lailla liikenneministeriön hallinnon-         mennessä toiset 5 työntekijää. Erittäin eriskum-
26043: alalla toimiva valtion liikelaitos, joka aloitti toi-   malliseksi asiantilan tekee se, että esimerkkita-
26044: mintansa vuoden 1990 alusta. Syksyllä 1994              paus eli Haminan tuotantoasema on rautatieyh-
26045: eduskunnassa säädetty laki Valtionrautateiden           tiömme tuottoisimpien ratayhteyksien päässä,
26046: muuttamisesta osakeyhtiöksi lopetti liikelaitos-        joten palvelua ei tulisi vaarantaa liiallisella yli-
26047: kauden, ja 1.7.1995 Valtionrautateiden tehtävät         tuntien käytöllä.
26048: siirtyivät perustetuille, VR-konsernin muodosta-           Rautatielaitoksemme ja nyttemmin yhtiöite-
26049: viiie osakeyhtiöille. Liikelaitosvaiheen muuta-         tyn VR-konsernin yhtiöiden henkilöstöpolitii-
26050: mana vuotena Valtionrautatiet tuotti kohtuullis-        kassa on kansalaisissa eniten herättänyt närkäs-
26051: ta tulosta, ja moni onkin epäillyt, saavutetaanko       tystä se, ettei tuottavilla toimintalohkoilla käyte-
26052: yhtiömuodolla enää mitään mainittavaa etua lii-         tä riittävää miehitystä. Valtion taholta on nyt
26053: kelaitosmalliin nähden.                                 työttömyysvuosina jatkuvasti -ja aivan oikein
26054:     Liikelaitokseen siirryttäessä saatiin aikaan so-    - patistettu yksityisiä yrityksiä työllistämään
26055: pimus, ettei hallintomuodon muutos aiheuttaisi          työttömiä. Kuitenkaan ei valtion kokonaan
26056: työntekijöiden ja viranhaltijain irtisanomisia. Ir-     omistamissa VR-konsernin yhtiöissä näytetä esi-
26057: tisanomisia ei olekaan tapahtunut, mutta toisaal-       merkkiä ja oteta uutta työvoimaa sisään aina
26058: ta ei varsinaiseen ratahenkilöstöön, vaihde- ja         silloinkaan, kun ilmeinen tarve sitä edellyttäisi.
26059: junamiehiin, ole otettu uutta henkilöstöä. Tämä         Työttömyyslukumme eivät tällaisella henkilös-
26060: on aiheuttanut hankaluuksia eritoten vilkaslii-         töpolitiikalla suinkaan vähene.
26061: kenteisillä tuotantoasemilla, jollaisia ovat mm.            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26062: Venäjän transitoliikennettä välittävät tuotanto-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26063: asemat Haminassa ja Kouvolassa. Esim. Hami-             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26064: nan tuotantoasemalla oli vuonna 1995 ylituntien         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26065: osuus suoritetuista työtunneista n. 5 %. Samana
26066: aikana oli työstäpoissaoloprosentti keskimäärin                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26067:  19,8 %,josta sairauslomien osuus oli noin 5 pro-               ryhtyä, että valtion omistamat, VR-kon-
26068:  senttiyksikköä ja loput vuosilomien osuutta. Yli-              serniin kuuluvat osakeyhtiöt alkaisivat
26069:  tunti- ja sairauslomaprosentit kertovat karulla                noudattaa mm. sellaista henkilöstöpoli-
26070:  tavalla, että työntekijät ovat erittäin ankaran                tiikkaa, että uutta työvoimaa palkattai-
26071:  työpaineen alaisina aseman vajaalukuisen työ-                  siin edes työkohteisiin,jotka ovat selkeäs-
26072:  voiman takia ja että olosuhteet ovat saattaneet                ti tulosta tuottavia ja joissa työntekijät
26073:  aiheuttaa rasitusta niin työntekijäin henkiselle               ovat joutuneet tekemään ylenmäärin yli-
26074:  kuin ruumiillisellekin kunnolle. Haminan tuo-                  tunteja vaarantaen rasituksen kautta ter-
26075:  tantoasemalla on akuutti lisätarve saada ratapi-               veyttään?
26076: 
26077:       Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1996
26078: 
26079:                                            Matti Vähänäkki /sd
26080: 
26081: 
26082: 
26083: 
26084:  260017
26085: 2                                           KK 161/1996 vp
26086: 
26087: 
26088:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26089: 
26090:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        merkiksi tasattu Kaakkois-Suomen eri toimi-
26091: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         paikkojen välillä. Kotkasta on ollut henkilöstöä
26092: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       työskentelemässä mm. Haminassa ja Kouvolas-
26093: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Vä-        sa.
26094: hänäkin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen              Henkilöstön tarve johtuu tietysti ensisijaisesti
26095: n:o 161:                                              hoidettavan liikenteen määrästä. Viime vuonna,
26096:                                                       jolloin rautatieliikenne kokonaisuutena kasvoi,
26097:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        väheni kuitenkin samanaikaisesti idän transito-
26098:        ryhtyä, että valtion omistamat, VR-kon-        liikenteen osuus merkittävästi (-42 %) edelli-
26099:        serniin kuuluvat osakeyhtiöt alkaisivat        seen vuoteen verrattuna, millä seikalla on ratkai-
26100:        noudattaa mm. sellaista henkilöstöpoli-        seva merkitys myös Haminan ja Kotkan työlli-
26101:        tiikkaa, että uutta työvoimaa palkattai-       syyteen. Tällä hetkellä näyttää siltä, että junien
26102:        siin edes työkohteisiin,jotka ovat selkeäs-    määrä tulee edelleen keväällä hieman vähene-
26103:        ti tulosta tuottavia ja joissa työntekijät     mään nykyisestä.
26104:        ovat joutuneet tekemään ylenmäärin yli-            Mikäli tarkastellaan kysymyksen perusteluis-
26105:        tunteja vaarantaen rasituksen kautta ter-      sa mainittua henkilöstön poissaoloprosenttia tai
26106:        veyttään?                                      sairaanaoloprosenttia työtunneista, on todetta-
26107:                                                       va, etteivät luvut Haminan kohdalla poikkea
26108:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          merkittävästi normaalijakautumasta. VR-yh-
26109: vasti seuraavaa:                                      tiöiden kohdalla jo vuositomista johtuva poissa-
26110:                                                       olo on lähes 15 %:n luokkaa, koska valtaosalla
26111:    Muodostettaessa Valtionrautateistä osakeyh-        henkilöstöä on pitkät lomat (6 viikkoa+ 9 päi-
26112: tiötä tehtiin VR:njohdon ja työntekijäjärjestöjen     vää). Sairauslomien osuus on Haminassakin
26113: välillä yhtiöittämistä koskeva sopimus. Sopi-         vaihdellut eri vuodenaikoina ja on ollut kylläkin
26114: muksessa luvataan säilyttää henkilöstöpolitiikan      keskimäärin lähes 5 %, mihin sinänsä voi vaikut-
26115: linja, jonka mukaan irtisanomisia tai lomautuk-       taa muutama pitkä sairauspoissaolo. Saattaa
26116: sia ei käytetä. Henkilökunta ei tässä sopimukses-     myös olla, että ns. sairastumiskynnys VR-yhti-
26117: sa halunnut luopua valtionhallinnosta periyty-        öissä on yleistä tasoa matalampi, koska sairaus-
26118: vistä palvelussuhteen ehdoista, kuten pitkistä }o-    ajan palkkaus on valtionhallinnon säännöksien
26119: mista. Ainoastaan uuden otettavan henkilöstön         vuoksi yleisiä työmarkkinoita parempi.
26120: suhteen luvattiin sopia palvelussuhteen ehdot             Työn rasittavuutta Haminassa ei pitäisi tar-
26121: työmarkkinoiden yleistä tasoa vastaaviksi. Näin       kastella pelkästään ylituntien pohjalta, joita to-
26122: ei ole nyt kuitenkaan päästy sopimaan, koska          sin on tehty ja joudutaan tekemään jatkossakin
26123: henkilöstöjärjestöt eivät ole vielä lunastaneet lu-   jo pelkästään liikenteen vaihteluiden vuoksi. Yli-
26124: paustaan em. uusien työntekijöiden ehtojen suh-       työtuntien määrään VR:llä on esitetyissä luvuis-
26125: teen. Yksi syy VR-yhtiöissä harjoitettavaan tiuk-     sa (5 %) laskettu myös laskennalliset yötyöaika-
26126: kaan henkilöstöpolitiikkaan johtuu edellä kuva-       hyvitystunnit. Jos ne poistetaan ja katsotaan pel-
26127: tusta asiantilasta.                                   kästään tehtyjä tunteja, niin voidaan havaita,
26128:    Toinen yleinen syy on se, että VR-yhtiöiden        että tehtyjä tunteja ylityöt mukaan lukien syn-
26129: sisällä on henkilöstön sopeuttaminen vielä kes-       tyykin jonkin verran vähemmän kuin työmark-
26130: ken. Tätä asiaa on pyritty ratkaisemaan niin          kinoiden normaalina säännönmukaisena työ-
26131: uudelleenkoulutuksella kuin siirtämällä henki-        aikana.
26132: löstöä paikkakunnalta toiselle, koska eri aluei-          VR-yhtiöiden tarkoitus on edelleenkin ensin
26133: den välillä vallitsee edelleenkin epätasapainoa.      tehdä sisäiset henkilöstöjärjestelyt ja saada ai-
26134: On käytetty myös tilapäisesti ns. henkilöstön ko-     kaan henkilöstöjärjestöjen kanssa sopimukset
26135: mennusmenettelyä, joka on ollut henkilöstön           uusien otettavien henkilöiden ehdoista. Tämän
26136: kannalta usein parempi ratkaisu kuin pysyvä siir-     jälkeen, ja jos liikennetilanne niin vaatii, tullaan
26137: to toiselle paikkakunnalle. Tällaisella komen-        myös uusia henkilöitä aikanaan ottamaan palve-
26138: nusmenettelyllä on työvoimaa viime aikoina esi-       lukseen.
26139: 
26140:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1996
26141: 
26142:                                                                 Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
26143:                                              KK 161/1996 vp                                              3
26144: 
26145: 
26146:                                           Tili Riksdagens Talman
26147: 
26148:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        nent förflyttning tili annan ort. Genom detta
26149: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-          kommenderingsförfarande har man under senas-
26150: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        te tid jämnat obalansen i arbetskraft i sydöstra
26151: man Matti Vähänäkki undertecknade spörsmål              Finland. Personai från Kotka har t.ex. arbetat i
26152: nr 161:                                                 Fredrikshamn och Kouvola.
26153:                                                            Behovet av personai står naturligtvis i direkt
26154:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          relation tili trafikmängden. Senaste år, då järn-
26155:        ta för att de av staten ägda aktiebolagen        vägstrafiken i helhet ökade, minskade samtidigt
26156:        inom VR-koncernen skall börja driva              andelen transitotrafik österut (-42 %) jämfört
26157:        bl.a. en sådan personalpolitik, på basis av      med året förut, vilket har en avgörande betydelse
26158:        viiken man anställer nya arbetstagare åt-        för sysselsättningen både i Fredrikshamn och i
26159:        minstone tili sådana arbetsplatser som är        Kotka. För närvarande ser det ut som om antalet
26160:        obestridligen produktiva och där arbets-         tåg, jämfört med dagens läge, fortfarande kom-
26161:        tagarna har varit tvungna att under långa        mer att minska litet.
26162:        perioder göra övertidstimmar, vilket tili           Om man studerar personalens frånvaro- eller
26163:        följd av överansträngning kan inverka            sjukfrånvaroprocenter av arbetstimmarna, som
26164:        skadligt på hälsan?                              nämns i spörsmålets motivering, kan man kon-
26165:                                                         statera att procenttalen för Fredrikshamns del
26166:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           inte nämnvärt skiljer sig från normalfördelning-
26167: anföra följande:                                        en. Frånvarodagarna p.g.a. årsledigheter är
26168:                                                         inom VR-bolagen omkring 15% p.g.a. att största
26169:     När Statsjärnvä.garna bolagiserades gjorde          delen av personalen har Iånga Iedigheter (6
26170: VR:s ledning tillsammans med arbetstagarorga-           veckor + 9 dagar). Antalet sjukdagar har varierat
26171: nisationerna ett avtal som gäller bolagiseringen.       beroende på årstid också i Fredrikshamn, med en
26172: Enligt avtalet lovar man fortsätta på den perso-        medelnivå på ca 5 %, viiken kan ha påverkats av
26173: nalpolitiska linjen som avhåller från uppsägning-       några Iångvariga sjukskrivningar. Det kan också
26174: ar och permitteringar. Personalen ville genom           vara möjligt att sjuktröskeln är Iägre vid VR än
26175: detta avtal inte avstå från de statliga tjänsteav-      vad nivån är allmänt p.g.a. att avlöningen under
26176: talsvillkoren, t.ex. de långa ledigheterna. Endast      sjuktiden är bättre inom statsförvaltningen än på
26177: när det gällde nyanställda lovade man komma             arbetsmarknaden allmänt.
26178: överens om sådana villkor för tjänsteavtal som             1 Fredrikshamn borde arbetspåfrestningen
26179: motsvarar den allmänna nivån på arbetsmarkna-           inte studeras bara utgående från övertidstimmar,
26180: den. Dylika avtal har dock inte slutits eftersom        vilka har gjorts och kommer att göras också i
26181: personalorganisationerna ännu inte har inlöst           framtiden redan p.g.a. av trafikflödet varierar. 1
26182: sitt löfte som gäller bl.a. villkoren för nya arbets-   nattarbetstimmarna (5 %) har VR räknat med de
26183: tagare. En av orsakerna till den strama personai-       beräknade timmarna för nattarbetsersättning.
26184: poHtiken inom VR-bolagen beror på ovan be-              Om man inte tar med dem, utan bara beaktar
26185: skrivna situation.                                      gjorda timmar kan man konstatera att det sam-
26186:     Den andra allmänna orsaken är den att perso-        manlagda antalet gjorda timmar, övertiden med-
26187: nalens nyanpassning inom VR-bolagen ännu inte           räknad, blir litet mindre än normalarbetstiden på
26188: är genomförd. Detta har man försökt åtgärda             arbetsmarknaden.
26189: genom omskolning och genom förflyttning av                 VR-bolagens avsikt är fortfarande att ordna
26190:  personalen tili andra orter p.g.a. att det fortfa-     bolagets personalfrågor först och få tili stånd ett
26191: rande råder obalans mellan olika områden. Till-         avtal med personalorganisationerna om villko-
26192:  fålligt har man också använt sig av det s.k. kom-      ren för nyanställda. Efter detta och om trafik-
26193:  menderingsförfarandet, vilket från personalens         situationen så kräver kommer nya personer att
26194:  synpunkt har varit en bättre lösning än perma-         anställas vid bolaget.
26195: 
26196:       Helsingfors den 25 mars 1996
26197: 
26198:                                                                     Trafikminister Tuula Linnainmaa
26199:                                             KK 162/1996 vp
26200: 
26201: Kirjallinen kysymys 162
26202: 
26203: 
26204: 
26205: 
26206:                                    Säde Tahvanainen /sd: Keinoista pitkäaikaistyöttömien työllistämi-
26207:                                       sen helpottamiseksi
26208: 
26209: 
26210:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26211: 
26212:     Pitkäaikaistyöttömyys on kasvussa ja sen seu-         Tämänkaltaisten epäkohtien tullessa julki on
26213: rauksena työmarkkinoiden ulkopuolelle syrjäy-         tietenkin päivänselvää, että yksikään työnantaja
26214: tyvien lukumäärä kasvaa. Erityisesti yli 50-vuo-      ei enää tahdo työllistää iäkkäämpiä pitkäaikais-
26215: tiaiden osalta työttömäksijääminen näyttää syn-       työttömiä, jotka mahdollisesti jäisivät työttö-
26216: kältä, koska esimerkiksi uudelleenkouluttautu-        myyseläkkeelle ja aiheuttaisivat näin työllistäjä-
26217: misen kokee yhä harvempi eläkeikää lähestyvä          taholle ylimääräisiä kustannuksia. Yksi vaihto-
26218: pitkäaikaistyötön mielekkääksi.                       ehto työttömyyseläkemaksujen tasapuoliseksi
26219:     Valtion ja kuntien ylläpitämät työllistämistoi-   ker['ämiseksi voisi olla se, että kaikkien työnan-
26220: met ovat auttaneet monen iäkkään pitkäaikais-         tajiei1 maksamia työeläkemaksuja korotettaisiin
26221: työttömän asemaa edes hetkellisesti. Työllistä-       tasai~esti ja näin ollen iäkkäämpien henkilöiden
26222: minen on saattanut auttaa työpaikan saamisessa        työllistämismahdollisuudet paranisivat.
26223: tai antanut työttömälle motivaation lähteä oma-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26224: toimisesti kouluttamaan itseään. Työllisyystoi-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26225: met on siis yleensäkin ottaen koettu tarpeellisiksi   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26226: ja hyödyllisiksi. Nyt kuitenkin on ilmennyt, että     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26227: sekä kunnat että yksityiset työnantajat eivät enää
26228: uskalla työllistää iäkkäitä pitkäaikaistyöttömiä,               Aikooko Hallitus muuttaa työttö-
26229: koska työllistettynä olleen henkilön mahdollises-            myyseläkkeistä säädettyä lakia siten, että
26230: tijäädessä työttömyyseläkkeelle työsuhteen pää-              työttömyyseläkkeelle jäävien henkilöi-
26231: tyttyä viimeisen työnantajan maksettavaksi lan-              denjäljellä olevat työeläkemaksut tulevat
26232: keavatjäljellä olevat työeläkemaksut kertasuori-             katetuiksi esimerkiksi yleisesti kaikkien
26233: tuksena. Työeläkemaksuista koituva lasku on                  työnantajien työeläkemaksuja korotta-
26234:  voinut nousta useisiin kymmeniin tuhansiin tai              malla sen sijaan, että ne tulevaisuudessa-
26235: jopa satoihin tuhansiin markkoihinja on aiheut-              kin perittäisiin työntekijän viimeiseltä
26236:  tanut niin kunnille kuin yksityisillekin työnanta-          työnantajalta kertamaksuna?
26237: jille taloudellisia vaikeuksia.
26238: 
26239:       Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1996
26240: 
26241:                                          Säde Tahvanainen /sd
26242: 
26243: 
26244: 
26245: 
26246:  260017
26247: 2                                          KK 162/1996 vp
26248: 
26249: 
26250: 
26251: 
26252:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
26253: 
26254:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Tilanne pyrittiin korjaamaan muuttamalla
26255: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        yksityisten alojen työttömyyseläkkeiden rahoi-
26256: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tusta vuodesta 1991 alkaen. Muutoksella määri-
26257: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Säde Tah-       teltiin työntekijäin eläkelain piiriin kuuluville
26258: vanaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        työnantajille yrityksen koon perusteella omavas-
26259: n:o 162:                                             tuuosuus hänen palveluksestaan työttömyys-
26260:                                                      eläkkeelle siirtyneen työntekijän työttömyyselä-
26261:            Aikooko Hallitus muuttaa työttö-          kekustannuksista.
26262:        myyseläkkeistä säädettyä lakia siten, että       Muutoksen jälkeen yksittäisen TEL-työnan-
26263:        työttömyyseläkkeelle jäävien henkilöi-        tajan omavastuuosuus on täysimääräisenä enin-
26264:        denjäljellä olevat työeläkemaksut tulevat     tään puolet työttömyyseläkkeen alkumäärästä.
26265:        katetuiksi esimerkiksi yleisesti kaikkien     Täysimääräinen omavastuu koskee vain sellaisia
26266:        työnantajien eläkemaksuja korottamalla        TEL-työnantajia, joilla on vähintään 300 työnte-
26267:        sen sijaan, että ne tulevaisuudessakin pe-    kijää. Jos yrityksessä on 50-299 työntekijää,
26268:        rittäisiin työntekijän viimeiseltä työnan-    työnantajan omavastuu on osittainen, ja alle 50
26269:        tajalta kertamaksuna?                         työntekijän yrityksessä työnantajana ei ole ollen-
26270:                                                      kaan omavastuuta. Omavastuun ylittävältä osal-
26271:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ta työttömyyseläkkeistä aiheutuvat kustannuk-
26272: vasti seuraavaa:                                     set rahoitetaan edelleen yhteisesti.
26273:                                                         Työnantajien omavastuu koskee pelkästään
26274:    Työttömyyseläkejärjestelmä otettiin käyttöön      TEL-työnantajia. Muiden yksityisen sektorin
26275: vuonna 1971. Työttömyyseläkkeestä on omat            eläkelakien piiriin kuuluvia työnantajia ei ole
26276: säännöksensä kansaneläkejärjestelmässä, yksi-        saatettu omavastuun piiriin, koska työsuhteet
26277: tyisten alojen työeläkejärjestelmässä sekä julkis-   näillä aloilla ovat yleensä lyhytaikaisia. Kuiten-
26278: ten alojen eläkejärjestelmissä. Työttömyyseläk-      kin eläkelaitosten keskinäistä kustannustenja-
26279: keiden rahoitus määräytyy eri alojen eläkejärjes-    koa silmällä pitäen on LEL Eläkekassan ja Meri-
26280: telmissä eri tavoin. Kunkin eläkejärjestelmän        mieseläkekassan omalle vastuulle määritelty 30
26281: mukaisista työttömyyseläkekustannuksista vas-        prosenttia työttömyyseläkkeen alkumäärästä.
26282: taa asianomainen järjestelmä. Siten se työeläke-         Uudistuksessa otettiin huomioon myös van-
26283: järjestelmä, jonka piiriin kuuluneen työsuhteen      hempien työntekijöiden työnsaantimahdollisuu-
26284: perusteella työttömyyseläke on työntekijälle         det. Niinpä yksityisten alojen työeläkejärjestel-
26285: myönnetty, vastaa eläkkeen kustannuksista.           män ja sen piiriin kuuluvien työnantajien yhtei-
26286:    Yksityisten alojen työeläkejärjestelmässä         sesti kustannettaviin kuuluvat edelleen kaikki
26287: työttömyyseläkkeistä aiheutuneet kustannukset        sellaiset työttömyyseläkkeet, joissa eläke on
26288: rahoitettiin alkuaan yhteisesti ja kustannukset      myönnetty alle viisi vuotta jatkuneen työsuhteen
26289: jakaantuivat kaikkienjärjestelmän piiriin kuulu-     perusteella.
26290: neiden työnantajien maksettaviksi. Työttömyys-           Yksityisten alojen työeläkejärjestelmässä
26291: eläkkeiden käyttö lisääntyi voimakkaasti 1980-       työttömyyseläkkeiden rahoitustapaa koskevilla
26292: luvulla. Tämä johtui siitä, että työttömyyseläk-     muutoksilla on pyritty vähentämään niitä tilan-
26293: keitä käytettiin vastoin alkuperäistä tarkoitus-     teita, joissa työttömyyseläkettä käytetään yksit-
26294: taan saneerauskeinona teollisuuden rakenne-          täiselle työnantajalle taloudellisesti edullisena
26295: muutoksessa. Työpaikkojen vähentäminen työt-         saneerausvälineenä työn uudelleenjärjestelyti-
26296: tömyyseläkkeitä hyväksi käyttäen oli työttö-         lanteissa. Toisaalta muutoksilla on pyritty huo-
26297: myyseläkkeiden yhteisvastuullisen rahoitusta-        lehtimaan myös siitä, etteivät ne vaikeuttaisi van-
26298: van vuoksi työvoimaa saneeraaville yksittäisille     hempien työntekijöiden työnsaantia.
26299: yrityksille edullista.
26300: 
26301:      Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1996
26302: 
26303:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
26304:                                            KK 162/1996 vp                                                 3
26305: 
26306: 
26307: 
26308: 
26309:                                        Tili Riksdagens Talman
26310: 
26311:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Ett försök att rätta till situationen gjordes i
26312: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         och med att finansieringen av arbetslöshetspen-
26313: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       sionerna inom den privata sektorn ändrades
26314: man Säde Tahvanainen undertecknade spörsmål            fr.o.m. 1991. Genom ändringen påfördes arbets-
26315: nr 162:                                                givare som omfattades av lagen om pension för
26316:                                                        arbetstagare beroende på företagets storlek en
26317:           Ämnar Regeringen ändra den lag som           självriskandel i fråga om kostnaderna för arbets-
26318:        gäller arbetslöshetspensioner så att pen-       löshetspension tili dem som sagts upp vid deras
26319:        sionsutgifterna för de arbetstagare som         företag.
26320:        går i arbetslöshetspension täcks t.ex. ge-          Efter ändringen uppgår självrisken för en en-
26321:        nom en allmän höjning av alla arbetsgiva-       skild arbetsgivare som omfattas av APL-syste-
26322:        res pensionspremier i stället för att de        met (APL-arbetsgivare) som störst tili högst hälf-
26323:        även i framtiden tas ut i form av en en-        ten av arbetslöshetspensionens ursprungliga be-
26324:        gångsavgift som åläggs arbetstagarens           lopp. Den största självrisken gäller endast APL-
26325:        sista arbetsgivare?                             arbetsgivare med minst 300 anställda. Om företa-
26326:                                                        ge, har 50-299 anställda, betalar arbetsgivaren
26327:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          en partiell självrisk, och i ett företag med fårre än
26328: anföra följande:                                       50 anställda betalar arbetsgivaren ingen självrisk
26329:                                                        alls. Kostnaderna för den del av arbetslöshets-
26330:     Systemet med arbetslöshetspension togs i bruk      pensionerna som överskrider självrisken finan-
26331: 1971. F olkpensionssystemet, den privata sek-          sieras alltjämt solidariskt.
26332: torns arbetspensionssystem och den offentliga              Självrisken gäller endast APL-arbetsgivare.
26333: sektorns pensionssystem har alla sina egna stad-       Arbetsgivare som omfattas av andra pensionsla-
26334: ganden om arbetslöshetspension. Finansieringen         gar för den privata sektorn betalar ingen själv-
26335: av arbetslöshetspensionerna bestäms på olika           risk, eftersom arbetsförhållandena inom dessa
26336: sätt inom de olika sektorernas pensionssystem.         branscher vanligen är kortvariga. Med hänsyn
26337: Varje pensionssystem ansvarar självt för kostna-       tili pensionsanstalternas inbördes kostnadsför-
26338: derna för arbetslöshetspensionen inom det egna         delning har LEL Arbetspensionskassan och sjö-
26339: systemet. Således innehas ansvaret för pensions-       manspensionskassan dock påförts en självrisk
26340: kostnaderna av det arbetspensionssystem som            om 30 procent av arbetslöshetspensionens ur-
26341: gällde för det arbetsförhållande med stöd av vil-      sprungliga belopp.
26342: ket den anställda beviljades arbetslöshetspen-             Vid reformen beaktades också äldre arbetsta-
26343: sion.                                                  gares möjligheter att få jobb. Därför skall den
26344:     Kostnaderna för arbetslöshetspensioner inom        privata sektorns arbetspensionssystem och de
26345: den privata sektorns arbetspensionssystem fi-          arbetsgivare som omfattas av det alltjämt solida-
26346: nansierades ursprungligen gemensamt genom att          riskt bekosta alla arbetslöshetspensioner som har
26347:  kostnaderna delades upp mellan alla arbetsgiva-       beviljats utgående från ett arbetsförhållande som
26348:  re som tillhörde systemet. Användningen av ar-        fortgått en kortare tid än fem år.
26349:  betslöshetspensioner tilltog kraftigt på 1980-ta-         Syftet med ändringarna i sättet att finansiera
26350:  let. Detta berodde på att arbetslöshetspensioner-     arbetslöshetspensionerna inom den privata sek-
26351:  na i strid med det ursprungliga syftet användes       torns arbetspensionssystem har varit att minska
26352:  som saneringsinstrument vid omstruktureringar         antalet fall där enskilda arbetsgivare använder
26353:  inom industrin. Det var förmånligt för de enskil-     sig av arbetslöshetspensionen som ett ekono-
26354:  da företag som utförde saneringar att minska          miskt fördelaktigt saneringsinstrument när arbe-
26355:  antalet arbetsplatser genom att utnyttja arbets-      tet omorganiseras. Å andra sidan har en strävan
26356:  löshetspensionerna, eftersom finansieringen           också varit att se tili att det inte blir svårare för
26357:  sköttes genom solidariskt ansvar.                     äldre arbetstagare att få arbete.
26358: 
26359:       Helsingforsden 28 mars 1996
26360: 
26361:                                                      Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
26362:                                           KK 163/1996 vp
26363: 
26364: Kirjallinen kysymys 163
26365: 
26366: 
26367: 
26368: 
26369:                                   Aulis Ranta-Muotio /kesk: Polttoaine-etanolin valmistuksen käyn-
26370:                                       nistämisestä Suomessa
26371: 
26372: 
26373:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
26374: 
26375:    Euroopassa on lisääntymässä ns. biopolttoai-     kuin Suomi liittyi Euroopan unionin jäseneksi.
26376: neiden käyttö moottoriajoneuvojen polttoaineen      Hankkeen toteuttamisen merkittävimmäksi es-
26377: lisäosana. Syynä on fossiilisten luonnonvarojen     teeksi todettiin silloin raaka-aineen hinta. Nykyi-
26378: ehtyminen ja niiden saastuttavuus. Biopolttoai-     nen viljan hinta on jopa eurooppalaista keskita-
26379: neita valmistetaan viljasta ja kasvi öljystä.       soa alempi. Työllisyys-, ympäristö- ja maatalous-
26380:    Ranskassa on vireillä lakiesitys, jonka mu-      politiikan kannalta polttoaine-etanolin valmis-
26381: kaan kaikkeen moottoripohtoaineeseen on lisät-      tuksen käynnistäminen olisi nyt myös Suomessa
26382: tävä neljän vuoden kuluttua tietty osuus biopolt-   varsin perusteltua.
26383: toainetta. Myös Ruotsissa on käynnistymässä            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26384: polttoaine-etanolin valmistus. Ruotsin tehdas       tykse.'l 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26385: tulisi suunnitelmien mukaan käyttämään raaka-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26386: aineenaan 40 000 ha:n vuosittaisen viljasadon.      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26387:    Myös Suomessa on tehty selvityksiä polttoai-
26388: ne-etanolin mahdollisesta valmistamisesta oh-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26389: rasta Alkon Koskenkorvan viljatärkkelysteh-                ryhtyä polttoaine-etanolinvalmistamisen
26390: taan yhteydessä. Nämä selvitykset tehtiin ennen            käynnistämiseksi Suomessa?
26391: 
26392:      Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1996
26393: 
26394:                                      Aulis Ranta-Muotio /kesk
26395: 
26396: 
26397: 
26398: 
26399: 260017
26400: 2                                            KK 163/1996 vp
26401: 
26402: 
26403: 
26404: 
26405:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
26406: 
26407:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         20 p/1 korkeampi kuin normaalin MTBE-bensii-
26408: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          nin.
26409: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Ohra-ETBE:n tuottamiseen liittyvä tekniikka
26410: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aulis Ran-        on kaikilta osin kaupallista. Tuotantoon tarvit-
26411: ta-Muotion näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          tavat investoinnit ovat kuitenkin varsin suuret ja
26412: sen n:o 163:                                           ohran kotimaisten tuotantokustannusten alenta-
26413:                                                        minen ED-tasolle edellyttääjatkuvaa hehtaaritu-
26414:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         kea, jonka pysyvyys on epävarmaa. Tästä syystä
26415:         ryhtyä polttoaine-etanolinvalmistamisen        on tutkittu ja selvitetty VTT:n ja yritysten toi-
26416:         käynnistämiseksi Suomessa?                     mesta myös muita peltobioenergian tuottamis-
26417:                                                        mahdollisuuksia. Näitä ovat mm. rypsistä val-
26418:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           mistettava biodiesel eli rypsimetyyliesteri
26419: vasti seuraavaa:                                       (= RME), rypsistä valmistettava kevyen polttoöl-
26420:                                                        jyn korvike bioPOK sekä voimalaitospolttoai-
26421:     Suomen kesantoala oli vuonna 1994 n.               neeksi tarkoitetut ruokohelpi ja paju.
26422: 505 000 haja laski vuonna 1995 n. 290 000 heh-            Ruotsissa kokeillaan etanolin käyttöä diesel-
26423: taariin Suomen liityttyä ED:iin. KTM:n, VTT            moottoreissa, lähinnä kaupunkibusseissa. Mer-
26424: Energian ja yritysten kesken on selvitelty mah-        kittäviä teknisiä ongelmia sen käytössä ei ole.
26425: dollisuuksia käyttää kesantopeltoja bioenergian        Lisäaineistamattoman ohraetanolin polttoaine-
26426: tuotantoon. Vertailujen helpottamiseksi arvioi-        verotonkin hinta on n. 1,5-kertainen verrattuna
26427: tiin biopolttoaineiden tuotantopotentiaalia            verollisen dieselpolttoaineen hintaan Suomessa.
26428: 50 000 ha:n kesantoalalta kussakin vaihtoehdos-        RME:n veroton hinta, kun raaka-aineena käyte-
26429: sa. Jalostusyksiköiden koon kannalta 50 000 ha         tyn rypsin hinta on ED-tasoa, on suunnilleen
26430: on verraten luonteva kesantoala. Ohran ja rypsin       samaa tasoa kuin verollisen dieselpolttoaineen.
26431: jalostuksen yhteydessä sivutuotteena syntyy re-        Tästä syystä RME näyttäisi taloudellisesti mie-
26432: hua,joka rajoittaa kesantoalan yhteensä 100 000        lenkiintoisemmalta kuin ohraetanoli dieselajo-
26433: hehtaariin, jos rehu joudutaan markkinoimaan           neuvojen polttoaineena.
26434: kotimaahan.                                               RME:tä voitaisiin tuottaa puristamalla rypsiä
26435:     50 000 ha:n peltoalalta voitaisiin tuottaa n.      rypsiöljyksi ja esteröimällä se RME:ksi. Maas-
26436: 174 000 t ohraa, josta edelleen n. 45 500 t etano-     samme on vapaata rypsin puristamokapasiteet-
26437: lia. Etanoli voidaan edelleen jalostaa ETBE:ksi,       tia. Tarvittavan esteröintilaitoksen investoinnit
26438: joka vastaa nykyisin Suomessa käytettävän ben-         olisivat n. 35 milj. mk RME:n tuottamiseksi
26439: siinin happipitoisuuden kohottamiseen käytet-          50 000 ha:n peltoalalta. RME:n tuotantotekniik-
26440: tyä MTBE:tä. Em. etanolimäärästä voitaisiin            ka on kaikilta osin kaupallista. RME:n käyttö
26441: tuottaa n. 100 000 t ETBE:tä. Sekoittamalla sitä       sellaisenaan tai esim. 20 %:n seoksena dieselpolt-
26442:  16% bensiiniin saatavan ETBE-lisäaineistetun          toaineessa edellyttää pitkäaikaisia moottori- ja
26443: bensiinin määrä olisi 0,6 milj. t, joka olisi varsin   ajoneuvokokeita. Dieselmoottorin valmistajan
26444: huomattava osuus maamme nykyisestä vuosiku-            on myös hyväksyttävä se polttoaineeksi, jotta
26445: lutuksesta n. 2,0 milj. t.                             moottoritakuut olisivat voimassa. Käyttöko-
26446:     ETBE on teknisesti huomattavasti ongelmat-         keissa tarvittava RME kannattaa tuottaa ulko-
26447: tomampi tuote kuin etanolin käyttö bensiinissä.        mailla, mm. Italiassa on vapaata tuotanto kapasi-
26448: Ohra-ETBE:n tuottamiseen ei liity teknisiä epä-        teettia. ED-hintaisesta rypsistä tuotettu 100%
26449: varmuuksia. Etanolitehtaan investointitarve on         RME on suunnilleen samanhintaista kuin kon-
26450: n. 170 milj. mk ja ETBE-yksikön 5-10 milj. mk.         ventionaalinen dieselpolttoaine, jos RME:llä ei
26451: Ohraetanolin tuotantokustannus ED-hintaisesta          ole polttoaineveroja.
26452: ohrasta on n. 3,3-kertainen verrattuna etanolin           BioPOK:n tuotanto ei vaadi RME:n tuotan-
26453: arvoon ETBE-tuotannossa. 16% ohra-ETBE:tä              nossa tarvittavaa esteröintiyksikköä. Neste Oy
26454: sisältävän bensiinin verollinen hinta olisi n.         on suorittanut bioPOK:n pohtokokeita kiinteis-
26455:                                             KK 163/1996 vp                                              3
26456: 
26457: tökokoluokan kattiloissa. Kokeissa bioPOK:n            kustannustason varmistamiseksi. VTT on tutki-
26458: pitkäaikainen käyttö on aiheuttanut nokeentu-          nut ruokohelven käyttäytymistä poltossa. Jat-
26459: misongelmia polttimessa, joten kehitystyötä jou-       kossa tarvitaan kuitenkin myös kuljetus- ja polt-
26460: duttaneen jatkamaan. Joissakin erityiskohteissa        tokokeita käytännön mittakaavassa.
26461: kuten viljankuivureissa, joissa käyttö on lyhytai-        Pajun tuotanto EU:n kesantotuella B-tuki-
26462: kaisempaa, bioPOK:n käyttö voisi teknisesti olla       vyöhykkeellä voisi myös olla kilpailukykyistä
26463: mahdollista. ED-hintaisesta rypsistä valmistettu       turpeen ja hiilen kanssa nykyisinkin polttoaine-
26464: polttoaineverotonkin bioPOK on kuitenkin hin-          veroin.
26465: naltaan noin kaksinkertainen suomalaiseen ke-             Huonotuottoisten peltojen metsitys on var-
26466: vyeen pohtoöljyyn nähden. Eräissä muissa mais-         teenotettava vaihtoehto, jota MMM tukee.
26467: sa, kuten Ruotsissa ja Italiassa, kevyesti verotet-    Vaihtoehdon etuna on, että viljelijä voi suorittaa
26468: tu bioPOK voisi olla kilpailukykyinen sikäläisen       metsityksen omatoimisesti.
26469: verraten raskaasti verotetun kevyen polttoöljyn           Kesantoala supistui vuonna 1995 edellisvuo-
26470: kanssa.                                                desta merkittävästi. Kehitystä on seurattava, jot-
26471:     Ruokohelven tuotantoa kokeillaan Suomessa          ta saataisiin käsitys peltobiomassojen tuotan-
26472: Vapo Oy:n toimesta. EU:n kesantotuella B-tuki-         toon todella käytettävissä olevasta alasta.
26473: alueella tuotettuna ruokohelpi voisi olla kilpailu-       Ohra-ETBE:tä lukuun ottamatta kaikkien
26474: kykyinen nykyveroillakin turpeen ja kivihiilen         peltobiomassojen tuotanto ja jalostus edellyttä-
26475: kanssa. Ruokohelven tuottajan kannalta edelly-         vät vielä tutkimus- ja koetoimintaa. Nykyisin
26476:  tyksenä on, että ainakin tuotannosta aiheutuvat       polttoaineveroin vain ruokohelpija paju voisivat
26477:  muuttuvat kustannukset saadaan katetuksi.             olla kilpailukykyisiä, mutta nekin tarvitsevat
26478:  Ruokohelven tuotantoa voidaan suorittaa nor-          EU -kesantotukea ja käytännön kokeita todellis-
26479:  maaleilla maatalouskoneilla eikä se vaadi siten       ten tuotantokustannusten selvittämiseksi. Ruo-
26480:  lisäinvestointeja. Tuotantotoimintaa on kokeil-       kohelpija paju kilpailisivat myös pitkälti muiden
26481:  tava riittävän suuressa mittakaavassa tuotanto-       kotimaisten polttoaineiden kanssa.
26482: 
26483:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1996
26484:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
26485: 4                                          KK 163/1996 vp
26486: 
26487: 
26488: 
26489: 
26490:                                        Tili Riksdagens Talman
26491: 
26492:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          faldiga jämfört med värdet av etanol i ETBE-
26493: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande          produktionen. Det beskattningsbara priset på
26494: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      bensin som innehåller 16 % ETBE av korn blir ca
26495: dagsman Aulis Ranta-Muotio undertecknade             20 p/1 högre än på vanlig MTBE-bensin.
26496: spörsmål nr 163:                                         Den teknik som hänför sig till produktionen
26497:                                                      av ETBE av korn är till alla delar kommersiell.
26498:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-      De investeringar som behövs för produktionen är
26499:        sikt att vidta för att tillverkningen av      dock synnerligen stora och för att de inhemska
26500:        bränsleetanol skall kunna inledas i Fin-      produktionskostnaderna för korn skall kunna
26501:        land?                                         sänkas till EU-nivå förutsätts fortgående hektar-
26502:                                                      stöd, vars kontinuitet är osäker. Av detta skäl har
26503:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        också andra möjligheter att producera åkerbio-
26504: anföra följande:                                     energi undersökts och utretts på åtgärd av VTT
26505:                                                      och företagen. Dylika är bl.a. biodiese1 som
26506:     Finlands trädesareal var ca 505 000 ha år        framställs av rybs, d.v.s. rybsmetylester
26507: 1994 och den sjönk år 1995 till ca 290 000 ha        (=RME), lätt bioolja som framställs av rybs och
26508: sedan Finland gått med i EU. HIM, VTT Energi         som är tänkt att ersätta lätt brännolja samt rör-
26509: och vissa företag har tillsammans undersökt          flen och vide som är avsedda som kraftverks-
26510: möjligheterna att använda trädesåkrar för pro-       bränsle.
26511: duktion av bioenergi. För att underlätta jämfö-          1 Sverige prövar man att använda etanol i
26512: relsen uppskattades produktionsarealen för bio-      dieselmotorer främst i stadsbussarna. Några be-
26513: bräns1en på ett trädesområde om 50 000 ha i vart     tydande tekniska problem för användningen av
26514: och ett alternativ. Med tanke på förädlingsenhe-     den finns inte. Också ett pris som inte innehåller
26515: ternas storlek är 50 000 ha en jämförelsevis na-     bränsleaccis på etanol av korn utan tillsatser är ca
26516: turlig trädesareal. 1 samband med förädlingen        1,5 gånger det beskattningsbara priset på diesel-
26517: av korn och rybs erhålls foder som en biprodukt,     bränsle i Finland. Det skattefria priset på RME,
26518: vilket begränsar trädesarealen till totalt 100 000   när priset för rybs som använts som råvara har
26519: ha, om fodret måste marknadsföras enbart inom        EU-nivå, är ungefår detsamma som priset på
26520: landet.                                              beskattningsbart dieselbränsle. Av denna orsak
26521:     På en 50 000 ha stor åkerareal kan ca 174 000    verkar RME ekonomiskt mera intressant än eta-
26522: ton korn produceras, av vilken mängd erhålls ca      nol av korn som bränsle i dieselfordon.
26523: 45 500 ton etanol. Etano1en kan vidareförädlas           RME kan produceras genom att rybs pressas
26524: till ETBE, vilket motsvarar MTBE som används         till rybsolja och estras till RME. 1 vårt land finns
26525: för att höja syrehalten i den bensin som i dagens    det fri presserikapacitet för rybs, investeringarna
26526: läge används i Finland. Avovan nämnda etano1-        i det estringsverk som behövs för att RME skall
26527: mängd kan ca 100 000 ton ETBE produceras.            kunna produceras på en åkerareal om 50 000 ha
26528: Genom att tillsätta den som en 16-procentig          uppgår till ca 35 milj. mk. Produktionstekniken
26529: b1andning i bensin får man 0,6 milj. ton bensin      för RME är till alla delar kommersiell. För att
26530: med ETBE-tillsats, vilket är en synnerligen an-      RME skall kunna användas som sådant eller t.ex.
26531: senlig andel av landets nuvarande årsförbruk-        som en 20 % blandning i dieselbränsle förutsätts
26532: ning av bensin om ca 2,0 milj. ton.                  långvariga provningar i motorer och fordon.
26533:     ETBE är en tekniskt mycket problemfriare         Dieselmotortillverkaren måste också godkänna
26534: produkt än etanol i bensin. Produktionen av          det som bränsle för att motorgarantierna skall
26535: ETBE av korn medför inga tekniska osäkerhets-        gälla. Det RME som behövs i driftsproven lönar
26536: faktorer. lnvesteringsbehoven för en etanolfa-       det sig att producera utomlands, bl.a. i ltalien
26537: brik är ca 170 milj. mk och för en ETBE-enhet        finns fri produktionskapacitet. Priset på hundra-
26538: 5-10 milj. mk. Produktionskostnaderna för eta-       procentigt RME producerat med rybs till EU-
26539: nol av korn räknat på korn till EU-pris är ca 3,3-   pris är ungefår detsamma som priset på konven-
26540:                                            KK 163/1996 vp                                                5
26541: 
26542: tionellt dieselbränsle, om RME inte beläggs med       krävs därmed inga tilläggsinvesteringar. Produk-
26543: bränsleaccis.                                         tionen måste prövas i tillräckligt stor skala för att
26544:    Produktionen av lätt bioolja kräver inte en        nivån för produktionskostnaderna skall kunna
26545: sådan estringsenhet som behövs vid produktio-         säkerställas. VTT har undersökt hur rörflen be-
26546: nen av RME. Neste Oy har utfört förbrännings-         ter sig vid förbränning. I fortsättningen behövs
26547: prover med lätt bioolja i pannor i storleksklassen    dock också transport- och förbränningsprover i
26548: för fastigheter. I proverna har långvarig använd-     praktisk skala.
26549: ning av lätt bioolja medfört nedsotningsproblem          Produktionen av vide i B-stödszonen med trä-
26550: i brännaren, vilket gör att man troligtvis blir       desstöd från EU kan vara konkurrenskraftig
26551: tvungen att fortsätta med utvecklingsarbetet. I       med torven och kolen även med nuvarande
26552: vissa specialobjekt, såsom i spannmålstorkar,         bränsleacciser.
26553: där användningen är kortvarigare, kan det tek-            Beskogningen av åkrar som ger dålig avkast-
26554: niskt vara möjligt att använda lätt bioolja. Också    ning är ett beaktansvärt alternativ som under-
26555: befriad från bränsleaccis är den lätta biooljan,      stöds av JSM. Fördelen med alternativet är att
26556: som har framställts av rybs till EU-pris, dock        odlaren kan utföra beskogningen på eget initia-
26557: ungefår dubbelt så dyr som den finska lätta           tiv.
26558: brännoljan. I vissa andra länder, såsom i Sverige        Trädesarealen minskade år 1995 betydligt
26559: och Italien, kunde den lindrigt beskattade lätta      jämfört med föregående år. Utvecklingen bör
26560: biooljan vara konkurrenskraftig med den lätta         följas så att man får en uppfattning om den areal
26561: brännoljan som är jämförelsevis strängt beskat-       som verkligen står till förfogande för produktion
26562: tad i dessa länder.                                   av åkerbiomassa.
26563:    Produktion av rörflen prövas i Finland på              Med undantag av ETBE av korn förutsätter
26564: åtgärd a v Vapa Oy. Om rörflen produceras på B-       produktionen och förädlingen av all åkerbiomas-
26565: stödområdet med trädesstöd från EU kan den            sa ännu forskning och försöksverksamhet. Med
26566: vara konkurrenskraftig i förhållande tili torv och    nuvarande bränsleacciser kan endast rörflen och
26567: stenkoi också med nuvarande skatter. Ur rör-          vide vara konkurrenskraftiga, men också de be-
26568: flensproducentens synvinkel är förutsättningen        höver trädesstöd från EU och provning i prakti-
26569: att åtminstone de rörliga kostnader som produk-       ken för att de verkliga produktionskostnaderna
26570: tionen medför täcks. Rörflen kan produceras           skall kunna redas ut. Rörflen och vide konkurre-
26571:  med vanliga lantbruksmaskiner och för detta          rar också långt med övriga inhemska bränslen.
26572: 
26573:      Helsingforsden 26 mars 1996
26574: 
26575:                                                      Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
26576:                                             KK 164/1996 vp
26577: 
26578: Kirjallinen kysymys 164
26579: 
26580: 
26581: 
26582: 
26583:                                    Maija Rask /sd ym.: Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon määrit-
26584:                                       telemisestä ammattitutkintolaissa
26585: 
26586: 
26587:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26588: 
26589:      Valtioneuvoston hyväksymässä koulutuksen         sia näyttökokeiden sopivuudesta ammattitaidon
26590: ja korkeakoulussa harjoitettavan tutkimuksen          laadunvarmennukseen.
26591: kehittämissuunnitelmassa vuosille 1991-1996              Opetushallituksessa olevan koulutustoimi-
26592: linjattiin aikuiskoulutuksen kehittämistä. Ai-        kunnan tehtävä on kehittää koulutusta. Sen teh-
26593: kuiskoulutusasetuksessa otettiin ensimmäisen          tävä on myös tehdä päätös ammattitutkintora-
26594: kerran käyttöön näyttökoe: kouluasteen tutkin-        kenteeseen menosta. Se takaisi tutkintotoimi-
26595: noissa ammattitaito osoitetaan näyttökokein           kuntien perustamisen ja työelämän vaikuttamis-
26596: (asetus 1314/92,2 §).Valtioneuvosto päätti, että      mahdollisuuden.
26597: Suomeen luodaan ammatillinen tutkintojärjes-             Kokeiluhankkeeseen on uhrattu suuri summa
26598: telmä, joka on riippumaton ammattitaidon              rahaa. Jo pelkästään valtion kustannukset ovat
26599: hankkimistavasta. Aikuisten tutkinnot suorite-        miljoonaluokkaa.
26600: taan osoittamalla edellytetty ammattitaito näyt-         Opetushallituksessa on ajatus, että päätöksen
26601:  tökokein.                                            ammattitutkintorakenteeseen menosta on oltava
26602:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädettiin      koulutustoimikunnassa yksimielinen. Yksi kou-
26603: ammattitutkintolaki (306/94) ja ammattitut-           lutustoimikunnassa olevista ammattijärjestöjen
26604:  kintoasetus (308/94), jotka tulivat voimaan          edustajista vastustaa johdonmukaisesti sitä. On
26605:  1.5.1994. Ammattitutkintolaissa ja -asetuksessa      syntynyt pattitilanne:
26606:  säädetään ammatillisesta tutkintojärjestelmästä.         1) Laki ja asetus on annettu jo kaksi vuotta
26607:  Keskeinen muutos on, että tutkinnon suorittami-      sitten.
26608:  nen kytketään ammattitaidon arviointiin, kun se         2) Ammattitutkintolain mukaisia näyttöko-
26609:  aikaisemmin on ollut koulutuksen aikaisen oppi-      keita on kehitetty 2,5 vuotta ja saatu niistä myön-
26610:  misen arvioinnissa. Ammattitaidon arviointiin        teisiä tuloksia.
26611:  tuotiin uutena näkökohtana myös työelämän               3) Sosiaali- ja terveysalan työelämän edustus
26612:  asiantuntemuksen käyttö opetuksen asiantunte-        on ollut tiiviisti kehittämishankkeessa mukana.
26613:  muksen lisäksi.                                         4) Suurin osa muista aloista on jo ammattitut-
26614:       Työelämälähtöisyys ja tulos- ja laatuohjauk-    kintorakenteessa.
26615:  seen siirtyminen ovat konkretisoitumassa amma-           5) Tällä hetkellä lähihoitajan tutkintoon val-
26616:  tillisessa koulutuksessa. Ammattitutkintolain        mentavaa koulutusta on monenlaisissa oppilai-
26617:  mukainen ammattitaidon laadunvarmennus an-           toksissa,ja yhä useammat oppilaitokset haluaisi-
26618:  taa mahdollisuuden rahoitetun yhteistyön synty-      vat saada luvan tämän koulutuksen antamiseen.
26619:  miseen työn ja opetuksen asiantuntijoiden välille.   Oppilaitosvetoiset näyttökokeet ovat kirjavia.
26620:  Työelämän ja opetuksen yhteistyö säädettiin          Niiden laatu on vaihteleva ja työelämäyhteys hy-
26621:  ammattitutkintolaissa tutkintotoimikunnan teh-       vin ohut. Koulutuksen laatua valvovat tällä het-
26622:  täväksi. Tutkintotoimikunnan tehtäväksi sää-         kellä oppilaitokset itse. Olisi hyvin tärkeää, että
26623:  dettiin tutkintojen järjestäminen ja valvonnasta     saisimme sosiaali- ja terveysalan perustutkin-
26624:  vastaaminen.                                         toon mahdollisimman pian ammattitutkintolain
26625:       Sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon on     mukaisen järjestelmän, jossa työelämällä olisi to-
26626:   kehitetty opetushallituksen työryhmässä sosiaa-     dellinen mahdollisuus vaikuttaa tutkintotoimi-
26627:   li- ja terveysalan työelämän ja koulutuksen kes-    kuntien kautta valmistuvien lähihoitajien am-
26628:   ken syyskuusta 1993lähtien ammattitutkintolain      mattitaidon laadunvarmennukseen ja jossa voi-
26629:   mukaisia näyttökokeita ja on saatu hyviä tulok-     taisiin taata lähihoitajien ammattitaidon laatu
26630: 
26631: 260017
26632: 2                                          KK 164/1996 vp
26633: 
26634: näyttökokein riippumatta siitä, miten tai missä                Miten Hallitus aikoo turvata ammatti-
26635: oppilaitoksessa ammattitaito on hankittu. Jos               tutkintolain toteuttamisen lähihoitajan
26636: ammattitutkintolain mukainen laadunvarmen-                  tutkinnon kohdalla, ja
26637: nusjärjestelmä ei tule voimaan, vaarantuu so-                  miten se aikoo turvata lähihoitajatut-
26638: siaali- ja terveysalan perustehtävässä toimivan             kinnon saajien ammattitaidon laadun-
26639: lähihoitajan ammatin sisällöllinen kehittäminen.            varmennuksen ja sosiaali- ja terveysalan
26640:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          työelämän todelliset vaikuttamismahdol-
26641: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme                lisuudet lähihoitajien ammattitaidon laa-
26642: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen                dunvarmennuksessa?
26643: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26644: 
26645:      Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1996
26646: 
26647:                     Maija Rask /sd                           Ulla Juurola /sd
26648:                     Virpa Puisto /sd                         Outi Ojala /vas
26649:                                            KK 164/1996 vp                                              3
26650: 
26651: 
26652: 
26653: 
26654:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
26655: 
26656:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       omaksunut käytännön, jonka mukaan se esittää
26657: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        opetusministeriön hyväksyttäväksi vain sellaiset
26658: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tutkinnot, jotka ilmeisesti tulevat olemaan työ-
26659: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maija           markkinoilla riidattomasti tunnustettuja. Käy-
26660: Raskin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        tännössä tämä on merkinnyt sitä, että koulutus-
26661: sen n:o 164:                                         toimikuntien työnantaja- ja työntekijäjärjestöjä
26662:                                                      edustavien jäsenten on molempien oltava yhtä
26663:           Miten Hallitus aikoo turvata ammatti-      mieltä tutkinnon ottamisesta tutkintorakentee-
26664:        tutkintolain toteuttamisen lähihoitajan       seen, ennen kuin opetushallitus on esittänyt asiaa
26665:        tutkinnon kohdalla, ja                        eteenpäin. Opetusministeriö pitää menettelyä
26666:           miten se aikoo turvata lähihoitajatut-     ammattitutkintolain perustelujen mukaisena
26667:        kinnon saajien ammattitaidon laadun-          eikä ole ottanut tutkintorakennepäätökseen
26668:        varmennuksen ja sosiaali- ja terveysalan      muita kuin edellä kuvatun menettelyn läpäisseitä
26669:        työelämän todelliset vaikuttamismahdol-       tutkintoja.
26670:        lisuudet lähihoitajien ammattitaidon laa-        Sosiaali- ja terveysalojen koulutustoimikunta
26671:        dunvarmennuksessa?                            on useaan otteeseen käsitellyt sosiaali- ja terveys-
26672:                                                      alan perustutkinnon, lähihoitaja, ottamista am-
26673:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         mattitutkintorakenteeseen. Toistaiseksi eivät
26674: vasti seuraavaa:                                     kaikki koulutustoimikunnassa edustettuina ole-
26675:                                                      vat työmarkkinajärjestöt ole pitäneet tätä tarkoi-
26676:    Ammattitutkintolain (306/94) 2 §:n mukaan         tuksenmukaisena.
26677: mainitussa laissa tarkoitetusta tutkintoraken-           Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun
26678: teesta päättää opetusministeriö. Nyt voimassa        asetuksen (1314/92, muut. 311194) 2 §:n mukaan
26679: olevan ministeriön päätöksen mukaan tutkinto-        opetushallitus päättää aikuiskou1utuksena an-
26680: rakenteeseen kuuluu 258 tutkintoa. Ne jakautu-       nettavan ammatillisen peruskoulutuksen opetus-
26681: vat ammatillisiin perustutkintoihin, ammattitut-     suunnitelman valtakunnallisista perusteista niil-
26682: kintoihin ja erikoisammattitutkintoihin.             lä koulutusaloilla, joilla ei järjestetä ammattitut-
26683:     Hallituksen esityksessä eduskunnalle ammat-      kintolaissa tarkoitettuja ammatillisia perustut-
26684: titutkintoja koskevaksi lainsäädännöksi todet-       kintoja. Nyt voimassa oleviin tämän asetuksen
26685: tiin, että tutkintojen ajantasaisuuden varmista-     mukaisiin sosiaali- ja terveysalan perustutkin-
26686: miseksi ja jotta tutkinnoista muodostuisi työ-       non, lähihoitaja, perusteisiin opetushallitus on
26687: markkinoilla yleisesti hyväksyttyjä, tulee työelä-   sisällyttänyt näyttökokeet, joiden avulla koulu-
26688: män edustajilla olemaan merkittävä osuus tut-        tusta järjestävä oppilaitos arvioi opiskelijoiden
26689: kintojärjestelmän toteuttamisessa. Tutkintora-       ammattitaitoa luonnollisessa työympäristössä.
26690: kennetta koskevien opetusministeriön päätösten       Oppilaitos voi käyttää apunaan myös työpaikko-
26691: valmistelu tapahtuu eduskunnalle esitettyjen pe-     jen henkilöstöä. Varsin merkittävän työpanok-
26692: riaatteiden mukaisesti.                              sen avulla kehitettyjä näyttökokeita voidaan siis
26693:     Ensi vaiheessa opetushallituksen asiantuntija-   tässä vaiheessa hyödyntää ja edelleen kehittää
26694: eliminä toimivat alakohtaiset koulutustoimikun-      oppilaitosten harjoittamassa ammattitaidon ar-
26695: nat tekevät opetushallitukselle esityksensä siitä,   vioinnissa.
26696: mitä tutkintoja tutkintorakenteeseen tulisi sisäl-      Opetusministeriö pitää tärkeänä, että tästä
26697: lyttää. Koulutustoimikuntien jäsenet edustavat       välivaiheesta päästään mahdollisimman pian ti-
26698: alan työnantajia ja työntekijöitä, alan tutkimus-    lanteeseen, jossa sosiaali- ja terveysalan perustut-
26699: ja kehittämistoimintaa, opetushallitusta ja alan     kinto, lähihoitaja, sisällytetään ammattitutkin-
26700:  opettajia. Opetushallitus tekee koulutustoimi-      tolain mukaiseen tutkintorakenteeseen ja opiske-
26701:  kuntien esitysten pohjalta sen jälkeen oman esi-    lijoiden ammattitaidon arvioinnissa voidaan siir-
26702:  tyksensä opetusministeriölle. Opetushallitus on     tyä työelämän edustajien johdolla toimivan op-
26703:  edellä mainittujen periaatteiden mukaisesti         pilaitosten ulkopuolisen tahon, tutkintotoimi-
26704: 4                                       KK 164/1996 vp
26705: 
26706: kunnan, harjoittamaan koulutuksen laadunvar-      kinajärjestöjen on ensin päästävä asiasta yhteis-
26707: mennukseen. Ammattitutkintolain toimeenpa-        ymmärrykseen. Asia on edelleen vireillä sosiaali-
26708: nossa noudattamiensa periaatteiden mukaisesti     ja terveysalojen koulutustoimikunnassa.
26709: ministeriö kuitenkin katsoo, että alan työmark-
26710: 
26711:     Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1996
26712: 
26713:                                                           Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
26714:                                            KK 164/1996 vp                                            5
26715: 
26716: 
26717: 
26718: 
26719:                                        Tili Riksdagens Talman
26720: 
26721:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     sen därefter sin egen framställning tili undervis-
26722: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-       ningsministeriet. Utbildningsstyrelsen har enligt
26723: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-     ovannämnda principer följt en sådan praxis att
26724: man Maija Rask m.fl. undertecknade spörsmål          den för undervisningsministeriet endast föreslår
26725: nr 164:                                              sådana examina som av allt att döma kommer att
26726:                                                      erkännas allmänt på arbetsmarknaden. 1 prakti-
26727:            Hur ämnar Regeringen säkerställa          ken har detta inneburit att de medlemmar som
26728:        verkställandet av 1agen om yrkesexamina       representerar arbetstagar- och arbetsgivarorga-
26729:        i fråga om närvårdarexamen, och               nisationerna i utbildningskommissionerna bägge
26730:            hur ämnar den se tili att kvaliteten på   måste vara en se om att en examen skall tas med i
26731:        yrkesskickligheten säkras hos dem som         examensstrukturen innan utbildningsstyrelsen
26732:        avlagt närvårdarexamen samt trygga            kan föra ärendet vidare. Undervisningsministe-
26733:        verkliga påverkningsmöjligheter för ar-       riet anser att förfarandet överensstämmer med
26734:        betslivet inom social- och hä1sovårds-        motiveringarna för lagen om yrkesexamina och
26735:        branschen när det gäller kvalitetssäkring-    har inte tagit in andra examina i examensstruktu-
26736:        en av närvårdarnas yrkesskicklighet?          ren än sådana som godkänts enligt ovan beskriv-
26737:                                                      na förfarande.
26738:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Utbildningskommissionen för social- och häl-
26739: anföra följande:                                     sovärdsbranschen har i flera repriser behand1at
26740:                                                      frågan om grundexamen inom social- och hälso-
26741:    En1igt 2 § lagen om yrkesexamina (306/94) be-     vård, närvårdare, skall tas med i yrkesexamens-
26742: stämmer undervisningsministeriet om den exa-         strukturen. Tills vidare har inte alla arbetsmark-
26743: mensstruktur som avses i lagen. En1igt gällande      nadsorganisationer som är företrädda i utbild-
26744: bes1ut av undervisningsministeriet omfattar exa-     ningskommissionen funnit detta ändamålsenligt.
26745: mensstrukturen 258 examina. De fördelar sig på          Enligt 2 § förordningen om yrkesinriktad vux-
26746: yrkesinriktade grundexamina, yrkesexamina och        enutbildning (1314/92, ändr. 311/94) beslutar ut-
26747: specialyrkesexamina.                                 bildningsstyrelsen om de riksomfattande grun-
26748:    I regeringens proposition tili riksdagen med      derna för läroplanen för den grundläggande yr-
26749: förs1ag tilllagstiftning om yrkesexamina konsta-     kesutbildning som ges i form av vuxenutbildning
26750: terades att arbetslivets representanter bör spela    inom de utbildningsområden där yrkesinriktade
26751: en betydande roll vid genomförandet av exa-          grundexamina enligt lagen om yrkesexamina inte
26752: menssystemet för att examina skall hållas tidsen-    ordnas. I de gällande grunderna för grundexa-
26753: liga och för att de allmänt skall godkännas på       men inom social- och hälsovård, närvårdare, vil-
26754: arbetsmarknaden. Beredningen av undervis-            ka överensstämmer med ovannämnda förord-
26755: ningsministeriets beslut om examensstrukturen        ning, har utbildningsstyrelsen inkluderat fristå-
26756: sker i en1ighet med de principer som förelagts       ende yrkesprov, med vars hjälp den läroanstalt
26757: riksdagen.                                           som ordnar utbildningen bedömer de studeran-
26758:     I det första skedet gör de områdesvisa utbild-   des yrkesskicklighet i normal arbetsmiljö. Läro-
26759: ningskommissionerna, som är verksamma som            anstalten kan ocksä ta personalen på arbetsplat-
26760: sakkunnigorgan vid utbildningsstyrelsen, en          serna tili hjälp. Dessa fristäende yrkesprov, som
26761: framställning tili utbildningsstyrelsen om vilka     utvecklats med hjälp av en rätt omfattande ar-
26762: examina som skall tas med i examensstrukturen.       betsinsats, kan alltså utnyttjas i detta skede och
26763: Medlemmarna i utbildningskommissionerna fo-          vidareutvecklas vid den utvärdering av yrkes-
26764: reträder arbetsgivarna och arbetstagarna i bran-     skickligheten som läroanstalterna gör.
26765:  schen, forsknings- och utvecklingsverksamheten         Undervisningsministeriet finner det viktigt att
26766: i branschen, utbildningsstyrelsen och lärarna i      man från denna mellanfas kommer vidare tili en
26767:  branschen. Utgående från utbildningskommis-         situation där grundexamen inom social- och häl-
26768:  sionernas framställningar gör utbildningsstyrel-    sovård, närvårdare, tas med i den examensstruk-
26769: 6                                          KK 164/1996 vp
26770: 
26771: tur som anges i lagen om yrkesexamina och att        ministeriet följt vid verkställandet av lagen om
26772: man vid utvärderingen av de studerandes yrkes-       yrkesexamina anser ministeriet dock att arbets-
26773: skicklighet kan övergå tili säkring av utbildning-   marknadsorganisationerna först måste nå sam-
26774: ens kvalitet, som sköts av en examenskommissi-       förstånd i denna fråga. Frågan är under behand-
26775: on utanför läroanstaltema under ledning av före-     ling i utbildningskommissionen för social- och
26776: trädare för arbetslivet. Enligt de principer som     hälsovårdsbranschen.
26777: 
26778:      Helsingforsden 29 mars 1996
26779: 
26780:                                                       Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
26781:                                              KK 165/1996 vp
26782: 
26783: Kirjallinen kysymys 165
26784: 
26785: 
26786:                                     Jaakko Laakso /vas ym.: Alle 20-vuotiaiden opintotuen määrästä
26787: 
26788: 
26789:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
26790: 
26791:     Osana hallitusohjelman ns. säästöpakettia          koulutuksen aloittaneiden määrä suhteessa tar-
26792: hallituspuolueet sopivat nuorten alle 20-vuotiai-      jottuihin koulutuspaikkoihin eli ns. täyttöaste on
26793: den työttömien työmarkkinatuen leikkaamises-           perustutkintojen osalta 36 prosenttia. Syksyyn
26794: ta. Työmarkkinatuki poistettiin vuodenvaihtees-        varatut 4 000 paikkaa ovat mukana yhteishaus-
26795: sa niiltä alle 20-vuotiailta nuorilta työttömiltä,     sa.
26796: joilla ei ole ammatillista koulutusta ja joihin ei         Koulutuspaikan vastaanottamisen jälkeenkin
26797: kohdistu ns. työvoimapoliittisia toimenpiteitä.        monet nuoret ovat joutuneet taloudellisista syis-
26798:     Hallituksen mukaan työmarkkinatuen poista-         tä keskeyttämään opiskelunsa, koska 130 mar-
26799: minen kannustaa nuoria hakeutumaan koulu-              kan opintorahalla on mahdotonta tulla toimeen.
26800: tukseen. Ensisijaisena tavoitteena valtiontalou-       Näin tapahtunee myös jatkossa, ellei alle 20-vuo-
26801: dellisten syiden ohella lienee hallituksella kuiten-   tiaiden opintorahaa nopeasti koroteta.
26802: kin ollut halu kaunistaa pakkokoulutuksen avul-            Myös tapa, jolla alle 20-vuotiaat ohjattiin pak-
26803: la työttömyystilastoja.                                kokoulutukseen, on eräissä tapauksissa ollut vä-
26804:     Nuorten ammatilliseen koulutukseen lisättiin       hintäänkin arveluttava. Esimerkiksi Järvenpään
26805:  marraskuussa 1995 yhteensä 9 000 aloituspaik-         työvoimatoimiston alueella työttömällä nuorella
26806:  kaa. Budjetissa varauduttiin siihen, että 5 000       oli yksi päivä aikaa päättää siitä, minkälaiseen
26807:  paikan osalta koulutus voisi alkaa tammikuussa        koulutukseen hän haluaisi hakeutua. Järvenpään
26808:  1996.                                                 työvoimatoimiston nuorelle työttömälle lähettä-
26809:     Moni työtön työmarkkinatukea saanut nuori          mä kirje tuli perille 20.12.1995 ja hakuaika kou-
26810:  kuvitteli säilyttävänsä oikeutensa työmarkkina-       lutukseen päättyi 21.12.1995.
26811:  tukeen ottamalla vastaan koulutuspaikan. Myös             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26812:  tiedotusvälineistä sekä työvoimatoimistojen tie-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26813:  dotteista saattoi saada saman käsityksen. Myös        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26814:  eräät ministerit ja kansanedustajat luulivat työ-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26815:  markkinatuen säilyvän, mikäli ammattitaidoton
26816:  nuori ottaa vastaan hänelle tarjottavan koulutus-                Onko Hallitus selvittänyt, kuinka
26817:  paikan.                                                      moni alle 20-vuotias nuori on joutunut
26818:      Koulutukseen osallistuminen merkitsi kuiten-             työmarkkinatukea koskevan lainmuu-
26819:  kin työmarkkinatuen saamisen päättymistä.                    toksen myötä kokonaan tuen ulkopuolel-
26820:      Kun kotona asuva työtön alle 20-vuotias oli              le, koska ei ole voinut taloudellisista syis-
26821:  aiemmin saanut työmarkkinatukea 1 522 mk                     tä ottaa vastaan tarjottua koulutuspaik-
26822:  kuukaudessa, niin koulutukseen osallistuminen                kaa,
26823:  siirsi hänet 130 markan kuukausittaisen opinto-                  onko Hallitus tietoinen, että joissakin
26824:  tuen piiriin. Monille tulonmenetys on ollut niin             tapauksissa ammatillista koulutusta vail-
26825:  suuri, ettei tarjottua koulutuspaikkaa ole voitu             la oleva nuori on joutunut yhden päivän
26826:  ottaa vastaan. Varsin monet kieltäytyivät otta-              aikana päättämään, minkälaiseen koulu-
26827:  masta koulutuspaikkaa vastaan saadessaan tie-                tukseen hän hakeutuu, ja
26828:  don opintorahan niukkuudesta.                                    mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
26829:      Osa työmarkkinatuen menettäneistä työttö-                jotta alle 20-vuotiaiden opintotuki koro-
26830:  mistä nuorista on hakeutunut toimeentulotuen                 tettaisiin yhtä suureksi kuin 20 vuotta
26831:  piiriin.                                                     täyttäneet nykyisin saavat?
26832:      Lääninhallituksille tehdyn kyselyn perusteella
26833: 
26834:       Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1996
26835: 
26836:                       Jaakko Laakso /vas                        Anne Huotari /vas
26837:  260017
26838: 2                                           KK 165/1996 vp
26839: 
26840: 
26841: 
26842:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26843: 
26844:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         opiskelemaan, voi työharjoittelupaikkaan ha-
26845: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          keutumalla säilyttää työmarkkinatuen.
26846: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Työministeriön antaman tiedon mukaan uu-
26847: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jaakko            det säännökset tulivat voimaan vuoden 1996
26848: Laakson ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         alussa, eikä niitä ole voitu soveltaa vuoden 1995
26849: sen n:o 165:                                           aikana. Vuonna 1995 tapahtuneisiin koulutus-
26850:                                                        paikan vastaanottamisesta kieltäytymisiin tai
26851:            Onko Hallitus selvittänyt, kuinka           koulutukseen hakeutumatta jättämisiin lakia ei
26852:        moni alle 20-vuotias nuori on joutunut          vielä sovellettu. Uuden lain voimaan tullessa
26853:        työmarkkinatukea koskevan lainmuu-              nuori on joissakin tapauksissa saattanut joutua
26854:        toksen myötä kokonaan tuen ulkopuolel-          tekemään ratkaisuja koulutuspaikan valinnasta
26855:        le, koska ei ole voinut taloudellisista syis-   suhteellisen lyhyessä ajassa. Vaihtoehtoisena rat-
26856:        tä ottaa vastaan tarjottua koulutuspaik-        kaisuna on myös työharjoitteluun hakeutumi-
26857:        kaa,                                            nen. Kieltäytymistapaukset arvioidaan työvoi-
26858:            onko Hallitus tietoinen, että joissakin     matoimikunnassa, joka työhallintoa edustavan
26859:        tapauksissa ammatillista koulutusta vail-       puheenjohtajan lisäksi koostuu työmarkkina-
26860:        la oleva nuori on joutunut yhden päivän         järjestöjen nimeämistä luottamushenkilöistä.
26861:        aikana päättämään, minkälaiseen koulu-          Käsittelyn yhteydessä arvioidaan aina paitsi
26862:        tukseen hän hakeutuu, ja                        koulutuksen soveltuvuus ja kieltäytymissyyn pä-
26863:            mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,        tevyys myös nuorelle annetun informaation riit-
26864:        jotta alle 20-vuotiaiden opintotuki koro-       tävyys.
26865:        tettaisiin yhtä suureksi kuin 20 vuotta             Eduskunta edellytti työmarkkinatukilain
26866:        täyttäneet nykyisin saavat?                     muutoksen hyväksyessään, että muutoksen vai-
26867:                                                        kutuksia seurataan.Työministeriön yhteydessä
26868:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           oleva työvoimapoliittinen neuvottelukunta vas-
26869: vasti seuraavaa:                                       taa seurannasta. Lisäksi työministeriön tarkoi-
26870:                                                        tuksena on teettää erillinen tutkimus. Kokonais-
26871:     Alle 20-vuotiaiden työmarkkinatuen uudista-        kuva uudistuksen vaikutuksista on mahdollista
26872: misesta on vasta vähän käytännön kokemuksia.           saada vasta syksyllä, jolloin keväällä yleissivistä-
26873: Alle 20-vuotiaiden työttömien määrä on alku-           vän koulutuksen päättäneiden tulee tehdä koulu-
26874: vuoden aikana alentunut siten, että helmikuussa        tuspaikkaa koskevat valintansa.
26875: alle 20-vuotiaita työttömiä oli 11,5 prosenttia           Alle 20-vuotiaiden opiskelijoiden opintora-
26876: vähemmän kuin tammikuussa. Aktiivitoimenpi-            han alhainen taso on ongelma, jonka ratkaise-
26877: teenä opiskelun aloittamisen lisäksi tulee kysy-       mista selvitettiin sosiaali- ja terveysministeriön
26878: mykseen myös työharjoittelu, jonka aikana voi          asettamassa toimeentulotuen, opintotuenja työ-
26879: saada työmarkkinatukea. Työharjoittelussa ole-         markkinatuen yhteensovitustyöryhmässä. Työ-
26880: vien nuorten määrä on tammikuusta helmikuu-            ryhmä luovutti muistionsa joulukuussa 1995.
26881: hun kasvanut 7 prosentilla. Työharjoitteluun ha-       Työryhmä ehdotti lapsilisäikärajan nostamista
26882: keutuneiden määrä kasvoi voimakkaasti myös              18 vuoteen, jolloin 17-vuotiaiden ikäluokka siir-
26883: vuoden 1995 aikana.                                    tyisi opintorahan piiristä lapsilisän piiriin, ja 18-
26884:     Opiskelija voi saada opintorahan lisäksi myös      ja 19-vuotiaiden opintorahan korottamista sa-
26885: valtion takaaman opinto lainan, jonka enimmäis-        malle tasolle 20 vuotta täyttäneiden opintorahan
26886: määrä on 1 300 markkaa kuukaudessa, alle 18-           kanssa. Kulttuuriministerin toimialan vuosien
26887: vuotiaalla 800 markkaa kuukaudessa. Vanhem-             1996-1999 toiminta- ja taloussuunnitelmassa
26888: pien ollessa pienituloisia opintorahaa voidaan         on keskeisimmäksi opintotuen ongelmaksi to-
26889: korottaa siten, että sen enimmäismäärä on van-         dettu alle 20-vuotiaiden opintorahan riittämätön
26890: hempien luona asuvalle 380 markkaa ja muualla          taso. Mm. kannustinloukkutyöryhmän ehdotus-
26891: kuin vanhempien luona asuvalle 1 000 markkaa           ten jälkeen voidaan selvittää uudistuksen toteut-
26892: kuukaudessa. Nuori, joka toimeentuloturvaan            tamisen taloudelliset edellytykset.
26893: liittyvistä tai muista syistä ei halua hakeutua
26894: 
26895:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1996
26896: 
26897:                                                                 Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
26898:                                              KK 165/1996 vp                                               3
26899: 
26900: 
26901: 
26902: 
26903:                                          Tili Riksdagens Talman
26904: 
26905:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Enligt uppgifter från arbetsministeriet trädde
26906: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         de nya stadgandena i kraft vid ingången av I 996,
26907: Iem av statsrådet översänt föijande av riksdags-       varför de inte kunde tiiiämpas under 1995. Lagen
26908: man Jaakko Laakso m.fl. undertecknade spörs-           har ännu inte tiliämpats på sådana fall där unga
26909: måi nr 165:                                            vägrat att ta emot utbildningspiatser eller Iåtit bii
26910:                                                        att söka sig tili utbildning. När den nya Iagen
26911:           Har Regeringen utrett hur många unga         trädde i kraft har unga i endei fall biivit tvungna
26912:        under 20 år som genom ändringen av              att på en reiativt kort tid träffa ett vai i fråga om
26913:        Iagen om arbetsmarknadsskydd som har            sin utbiidning. Aiternativt kan de söka sig tili
26914:        fallit heit utanför skyddet, då de av eko-      arbetspraktik. Faii där man vägrat prövas av
26915:        nomiska skäi inte kunnat ta emot en er-         arbetskraftskommissionen, som förutom ordfö-
26916:        bjuden utbildningspiats,                        randen som företräder arbetsförvaltningen be-
26917:           är Regeringen medveten om att i vissa        står av förtroendemän som utsetts av arbets-
26918:        fall ungdom utan yrkesutbiidning har            marknadsorganisationerna. I samband med be-
26919:        haft en enda dag på sig att bestämma den        handiingen prövas aiitid Iämpiigheten tiii utbiid-
26920:        utbiidning som de skall söka sig tili, och      ning men även orsaken tili vägran och om infor-
26921:           viika åtgärder ämnar Regeringen vidta        mationen tiii den unge varit tiiiräckiig.
26922:        för att studiestödet tiii ungdom under 20           När riksdagen godkände ändringen förutsatte
26923:        år skall höjas tili den nivå som 20 år fyllda   den att verkningarna av ändringen följs. Arbets-
26924:        får?                                            kraftspoiitiska deiegationen vid arbetsministe-
26925:                                                        riet gör uppföijningen. Vidare har arbetsministe-
26926:    Sam svar på spörsmåiet får jag vördsamt anfö-       riet för avsikt att Iåta göra en fristående under-
26927: ra föijande:                                           sökning. Först på hösten är det möjiigt att få en
26928:                                                        heihetsbiid av reformens verkningar, då de som
26929:     Av det reformerade arbetsmarknadsstödet för        siutfört sin allmänbiidande utbiidning skaii be-
26930: unga under 20 år har man i praktiken endast            siuta om vai av utbildning.
26931: mindre erfarenheter. Antaiet arbetsiösa unga               Den Iåga nivån på studiepenningen tiii stude-
26932: under 20 år har under början av året minskat så        rade under 20 år är ett probiem. För att Iösa det
26933: att i februari var antaiet arbetsiösa 11,5 procent     tiilsatte sociai- och häisovårdsministeriet en ar-
26934: mindre än i januari. Sam aktiva åtgärder för att       betsgrupp för att samordna utkomststödet, stu-
26935: inieda studier kommer även arbetspraktik i frå-        diestödet och arbetsmarknadsstödet. Arbets-
26936: ga. Under denna tid kan man få arbetsmarknads-         gruppen aviät sin promemoria i december 1995.
26937: stöd. Antaiet unga i arbetspraktik ökade från          Arbetsgruppen föresiog att åidersgränsen för
26938: januari tiii februari med 7 procent. Antaiet sö-       barnbidrag skuiie höjas tili 18 år, varvid åiders-
26939: kande tili arbetspraktik ökade även kraftigt un-       gruppen 17 år skulle få barnbidrag i stäiiet för
26940: der 1995.                                              studiestöd och att studiepenningen får 18 och 19
26941:     Studerande kan förutom studiepenning få            åringar skuiie höjas tiii samma nivå som för 20
26942: statsgaranterat studieiån, vars maximibeiopp är        åringarna. I verksamhets- och ekonomipianen
26943:  1 300 mark per månad medan unga under 18 år           för 1996-99 på kuiturministerns behörighets-
26944: får 800 mark per månad. Om föräidrarna har små         område är det centraia probiemet den otiiiräckii-
26945: inkomster kan studiepenningen höjas så att dess        ga nivån på studiepenningen för studerande un-
26946: maximibeiopp för den som bor hos föräidrarna           der 20 år. Bl.a. efter fårsiagen av arbetsgruppen
26947: är 380 mark och den som bor annorstädes 1 000          för flitfåilor kan man utreda de ekonomiska be-
26948:  mark i månaden. En ungdom som på grund av             tingeiserna på grund av reformen.
26949:  utkomstskyddet eller av andra skäi inte börjar
26950:  studera, kan genom att söka sig tili en arbets-
26951:  praktikpiats bibehålla sitt arbetsmarknadsstöd.
26952: 
26953:      Helsingforsden 2 april 1996
26954: 
26955:                                                         Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
26956:                                               KK 166/1996 vp
26957: 
26958: Kirjallinen kysymys 166
26959: 
26960: 
26961: 
26962: 
26963:                                     Toimi Kankaanniemi /skl: Rattijuopumuksesta tuomittavista ran-
26964:                                        gaistuksista
26965: 
26966: 
26967:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
26968: 
26969:    Petäjävedellä ajoi sunnuntaina 10.3.1996 1,8         ta ehkäisevää vaikutusta kuin niillä pitäisi olla.
26970: promillen humalassa ollut rattijuoppo keskellä          Rangaistustaso tulisi ottaa tarkasteltavaksi pi-
26971: kirkasta päivää valtatiellä kahden pienen lapsen        kaisesti.
26972: päälle sillä seurauksella, että molemmat lapset            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26973: saivat surmansa. Tämä tapahtuma on järkyttä-            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26974: nyt erittäin syvästi lähialueen ihmisiä ja koko         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26975: kansaa. Poikkeuksellisen raskas taakka laskeu-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26976: tui luonnollisesti onnettomuusperheen ylle.
26977:     Rattijuopumuksesta annetta vat rangaistukset                  Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
26978: tällaisissa erittäin vakavissakin tapauksissa ovat             menpiteisiin rattijuopumusta koskevan
26979: liian lievät. Rangaistuksilla ei ole sellaista ennal-          rangaistusasteikon kiristämiseksi?
26980: 
26981:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1996
26982:                                         Toimi Kankaanniemi /skl
26983: 
26984: 
26985: 
26986: 
26987: 260017
26988: 2                                          KK 166/1996 vp
26989: 
26990: 
26991: 
26992: 
26993:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
26994: 
26995:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kaksi vuotta. Käytännössä ensisijainen seuraa-
26996: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        mus rattijuopumuksesta on sakkorangaistus,
26997: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kun taas törkeistä rattijuopumuksista on tuomit-
26998: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi           tu lähes poikkeuksetta vankeutta. Vuonna 1994
26999: Kankaanniemen kirjallisen kysymyksen n:o 166:        tehdyn lainmuutoksen vaikutuksista oikeuskäy-
27000:                                                      täntöön ei ole vielä saatavilla varmaa tietoa.
27001:           Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-         Rattijuopumustapauksissa sovellettavien ran-
27002:        menpiteisiin rattijuopumusta koskevan         gaistusasteikkojen laajuuteen vaikuttavat ratti-
27003:        rangaistusasteikon kiristämiseksi?            juopumussäännösten lisäksi tekoon mahdollises-
27004:                                                      ti sovellettavat muut rangaistussäännökset. Kun
27005:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         rattijuopunut moottoriajoneuvoa kuljettaessaan
27006: vasti seuraavaa:                                     aiheuttaa toisen henkilön vammautumisen tai
27007:                                                      kuoleman, sovelletaan hänen tekoonsa paitsi ri-
27008:    Poliisin tietoon tulleiden rattijuopumusrikos-    koslain 23 luvun rattijuopumusta koskevia sään-
27009: ten määrä on 1990-luvulla vähentynyt. Kun            nöksiä myös tieliikennelain liikenteen vaaranta-
27010: vuonna 1990 rattijuopumusrikoksia paljastui          mista tai törkeää liikenteen vaarantamista kos-
27011: 29 759, tuli vuonna 1994 ilmi 20 390 rattijuopu-     kevia rangaistussäännöksiä sekä rikoslain 2llu-
27012: mustapausta. Ennakkotietojen mukaan ilmitul-         vun vamman- ja kuolemantuottamusta koskevia
27013: leiden tapausten määrä olisi vuonna 1995 kasva-      säännöksiä. Rikoslain 7 luvun yhteistä rangais-
27014: nut edellisvuodesta noin seitsemän prosenttia.       tusta koskevista säännöksistä seuraa tällöin, että
27015:    Rattijuopumusonnettomuuksissa kuolleiden          jos tekijän syyksi luetaan törkeä rattijuopumus,
27016: ja loukkaantuneiden määrä on 1990-luvulla niin       törkeä liikenteen vaarantaminen ja kuoleman-
27017: ikään vähentynyt. Vuonna 1990 näissä onnetto-        tuottamus, on ankarin tuomittava rangaistus
27018: muuksissa kuoli 152, kun luku vuonna 1994 oli        neljä vuotta vankeutta. Jos tekijä on syyllistynyt
27019: 86. Vuonna 1990 rattijuopumusonnettomuuksis-         törkeän rattijuopumuksen ohella törkeään lii-
27020: sa loukkaantui 1 663 henkilöä ja vuonna 1994         kenteen vaarantamiseen ja kahteen törkeään
27021: 790. Myös rattijuopumusvahinkojen osuus muis-        kuolemantuottamukseen, on maksimirangaistus
27022: ta liikennevahingoista on saman ajanjakson ku-       yhdeksän vuotta vankeutta.
27023: luessa alentunut. Vuonna 1994 rattijuopummon-            Se, että äskettäisten rangaistusten kovennus-
27024: nettomuuksissa kuolleista oli rattijuoppoja 56,      tenjälkeen siihen saakka laskussa ollut ilmitullut
27025: rattijuopon matkustajia 26 ja sivullisia ne~jä.      rikollisuus kääntyi kasvuun, kertoo osaltaan
27026: Loukkaantuneista rattijuoppoja oli 403, rattijuo-    rangaistusjärjestelmän rajallisesta tehosta ratti-
27027: pon matkustajia 260 ja sivullisia 127.               juopumuksen estämisessä. Rattijuopumusrikol-
27028:    Törkeiden rattijuopumusten osuus rikoksista       lisuuden taso määräytyy muiden tekijöiden mu-
27029: on pysytellyt varsin vakaana. Vuoden 1994 syys-      kaan, eikä rangaistusten koventamisella ole käy-
27030: kuun alusta tuli voimaan rikoslain 23 luvun 2 §:n    tännössä havaittu olleen kuin enintään hetkellis-
27031: muutos, jolla törkeän rattijuopumuksen promil-       tä ennalta ehkäisevää vaikutusta. Rikosoikeu-
27032: leraja alennettiin 1,5:stä 1,2:een. Tästä on ollut   dellisen järjestelmän ennalta estävän merkityk-
27033: seurauksena törkeiksi rattijuopumuksiksi luoki-      sen kannalta olisi tärkeintä pitää kiinnijoutumis-
27034: teltavien tapausten suhteellisen osuuden kasvu.      riski riittävän korkeana. Tilastoidun rattijuopu-
27035: Myös tuomitut rangaistukset ovat törkeän ratti-      musrikollisuuden vähentyminen onkin suureksi
27036: juopumuksen rajan uudelleenmäärittelyn myötä         osaksi seurausta, paitsi alkoholin kulutuksen vä-
27037: jonkin verran ankaroituneet.                         henemisestä ja heikentyneestä taloudellisesta ti-
27038:    Rikoslain 23 luvun 1 §:ssä säädetään rattijuo-    lanteesta, myös lisääntyneestä valvonnasta; vaik-
27039: pumuksesta seuraamukseksi sakkoa tai vankeut-        ka suurin osa rattijuopoista jääkin kiinni ajota-
27040: ta enintään kolme kuukautta. Törkeästä ratti-        pavirheiden seurauksena ja liikennevahinkojen
27041: juopumuksesta voidaan 2 §:n nojalla tuomita vä-      tai -rikkomusten yhteydessä, on oma merkityk-
27042: hintään 60 päiväsakkoa tai vankeutta enintään        sensä sillä, että poliisin vuosittain suorittamien
27043:                                            KK 166/1996 vp                                            3
27044: 
27045: puhallutusten määrä on kasvanut 1980-luvun lo-       hinkoa, arvioidaan hänen tekonsa lähtökohtai-
27046: pun miljoonasta yli 1,5 miljoonaan. Tilastoidun      sesti muiden kuin rattijuopumusta koskevien
27047: rikollisuuden laskun taittuminen vuonna 1995         rangaistussäännösten perusteella. Tällöin sovel-
27048: taas kytkeytyy alkoholinkulutuksen kasvuun.          lettaviksi tulevia seuraamusasteikkoja on pidet-
27049:    Arvioitaessa rattijuopumusrikoksista säädet-      tävä riittävinä. Tämän vuoksi ei ole nähty tarvet-
27050: tyjen seuraamusten riittävyyttä on lisäksi otetta-   ta ryhtyä rattijuopumusrikoksia koskevien ran-
27051: va huomioon, että rattijuopumuksen rangaista-        gaistusuhkien koventamista tarkoittaviin lain-
27052: vuus perustuu teon yleiseen vaarallisuuteen. Sil-    säädäntötoimenpiteisiin.
27053: loin taas, kun rattijuoppo aiheuttaa vakavaa va-
27054: 
27055:      Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1996
27056: 
27057:                                                                    Oikeusministeri Kari Häkämies
27058: 4                                            KK 166/1996 vp
27059: 
27060: 
27061: 
27062: 
27063:                                          Tili Riksdagens Talman
27064: 
27065:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        ett bötesstraff, medan för grovt rattfylleri nästan
27066: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-          utan undantag har utdömts fångelse. Några säk-
27067: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        ra uppgifter om viiken inverkan 1994 års lagänd-
27068: man Toimi Kankaanniemi undertecknade spörs-             ring har haft på rättspraxis finns ännu inte att få.
27069: mål nr 166:                                                På omfattningen av de straffskalor som tilläm-
27070:                                                         pas i rattfyllerifall inverkar förutom stadgandena
27071:            Ämnar Regeringen vidta skyndsamma            om rattfylleri också andra straffstadganden som
27072:         åtgärder i syfte att skärpa straffskalan för    eventuellt kan tillämpas på gärningen. När en
27073:         rattfylleri?                                    rattfyllerist då han för ett motordrivet fordon
27074:                                                         förorsakar att en annan person skadas eller avli-
27075:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           der tillämpas på hans gärning förutom stadgan-
27076: anföra följande:                                        dena om rattfylleri i 23 kap. straffiagen också
27077:                                                         straffstadgandena i vägtrafiklagen om äventy-
27078:     Antalet rattfylleribrott som kommit till poli-      rande av trafiksäkerheten eller grovt äventyran-
27079: sens kännedom har minskat under 1990-talet.             de av trafiksäkerheten samt stadgandena i 21
27080: När det år 1990 uppdagades 29 759 rattfylleri-          kap. straffiagen om vållande av personskada
27081: brott var motsvarande antal20 390 år 1994. En-          samt dödsvållande. Av stadgandena om gemen-
27082: ligt preliminära uppgifter växte antalet uppdaga-       samt straff i 7 kap. straffiagen följer då att om
27083: de fall år 1995 med ca sju procent från föregående      gärningsmannen kan tillräknas grovt rattfylleri,
27084: år.                                                     grovt äventyrande av trafiksäkerheten och döds-
27085:     Anta1et personer som av1idit och skadats i          vållande är det strängaste straff som kan utdö-
27086: rattfyllerio1yckor har likaså minskat under 1990-       mas fyra år fångelse. Om gärningsmannen utöver
27087: talet. År 1990 avled 152 personeri sådana olyck-        grovt rattfylleri har gjort sig skyldig tili grovt
27088: or, medan antalet 1994 var 86. År 1990 skadades         äventyrande av trafiksäkerheten och två fall av
27089: 1 663 personer i .rattfylleriolyckor. År 1994 var       grovt dödsvållande är maximistraffet nio år fång-
27090: detta antal 790. A ven rattfylleriskadornas andel       else.
27091: av övriga trafikskador har minskat under samma             Det faktum att den uppdagade brotts1igheten
27092: tidsperiod. Av de personer som år 1994 avled i          som fram till senaste straffskärpning hade uppvi-
27093: rattfyllerio1yckor var 56 rattfyllerister, 26 passa-    sat en sjunkande trend efter ändringen började
27094: gerare tili en rattfyllerist medan fyra var utomstå-    växa utvisar för sin del straffsystemets begränsa-
27095: ende. Av de skadade var 403 rattfyllerister, 260        de effekt på förhindrandet av rattfylleri. Nivån
27096: passagerare tili en rattfyllerist och 127 utomstå-      på rattfylleribrotts1igheten bestäms enligt andra
27097: ende.                                                   faktorer, och man har i praktiken inte kunnat
27098:     De grova rattfylleribrottens andel av brotten       1ägga märke till annat än en högst temporär före-
27099: har hållits rätt konstant. 1 början av september        byggande verkan av en straffskärpning. Med tan-
27100: 1994 trädde en ändring av 23 kap. 2 § straffiagen       ke på det straffrättsliga systemets förebyggande
27101: i kraft, genom viiken ändring promillegränsen           betyde1se är det viktigast att risken för att åka fast
27102: för grovt rattfylleri sänktes från 1,5 til11,2. Följ-   hålls tillräckligt hög. Minskningen av den statis-
27103: den av detta har blivit att den relativa andelen        tikförda rattfylleribrottsligheten är tili stor del en
27104: gärningar som kan klassificeras som grovt ratt-         fö1jd förutom av en minskad a1koholkonsumtion
27105: fylleri har ökat. Som en följd av den nya gränsen       och en försämrad ekonomisk situation också av
27106: för grovt rattfylleri har också de utdömda straf-       en ökad övervakning; trots att största delen av
27107: fen i viss mån blivit strängare.                        rattfylleristerna åker fast som en fö1jd av fel i
27108:     Som påföljd för rattfylleri stadgas i 23 kap. 1 §   körsättet och i samband med trafikskador eller
27109: straffiagen böter eller fångelse i högst tre måna-      trafikförsee1ser har det sin betydelse att antalet
27110: der. För grovt rattfylleri kan enligt 2 § utdömas       utandningsprov som polisen årligen företar har
27111: minst 60 dagsböter eller fångelse i högst två år. 1     ökat från en miljon i slutet av 1980-talet till 1,5
27112: praktiken är den primära påföljden för rattfylleri      miljoner. Avbrottet i den statistikförda brottslig-
27113:                                             KK 166/1996 vp                                              5
27114: 
27115: hetens sjunkande trend år 1995 har igen samband       skada bedöms hans gärning som regel på grund-
27116: med ökningen av a1koholkonsumtionen.                  val av andra straffstadganden än de som gäller
27117:    Vid en bedömning av om påföljderna för ratt-       för rattfylleri. De påföljdsskalor som då blir till-
27118: fylleribrott är tillräckliga måste man dessutom ta    Iämpliga måste anses tillräckliga. På denna grund
27119: i beaktande att rattfylleriets straffbarhet baserar   har man inte ansett att det föreligger ett behov att
27120: sig på gärningens allmänna farlighet. I sådana        vidta lagstiftningsåtgärder som skulle innebära
27121: fall igen när en rattfyllerist förorsakar allvarlig   en skärpning av straffhotet för rattfylleribrott.
27122: 
27123:      Helsingforsden 28 mars 1996
27124: 
27125:                                                                      Justitieminister Kari Häkämies
27126:                                               KK 167/1996 vp
27127: 
27128: Kirjallinen kysymys 167
27129: 
27130: 
27131: 
27132: 
27133:                                     Olavi Ala-Nissilä /kesk ym.: Makeisveron poistamisesta ja ksylitoli-
27134:                                        makeisten verovapauden säilyttämisestä
27135: 
27136: 
27137:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
27138: 
27139:    Ksylitolimakeisille myönnettiin Vatialan kou-        keampi kuin esim. pahimmassa kilpailijamaas-
27140: lulaisten aloitteesta vapautus makeisverosta.           samme Ruotsissa. Makeisveron maksamista ei
27141: Terveyspoliittisesti tällä ei ole ollut suurta merki-   kyetä valvomaan, mikä on lisännyt makeisten
27142: tystä, vaikka toimenpide sinänsä oli myönteinen.        salakauppaa Ruotsissa. Makeisvero ei ole haitta-
27143: EU:n komissio vaatii nyt lainmuutosta siksi, että       vero, vaan puhtaasti fiskaalinen vero, mutta sen
27144: ksylitolin verovapaus suosii liikaa kotimaista          tuotto ylittää vuositasolla vaivoin perimiskus-
27145: teollisuutta.                                           tannukset.
27146:    Lehtitietojen mukaan suomalaiset puolusta-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27147: vat ksylitolimakeisten verovapautta. EU:n ko-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27148: missiolle lähtevässä kirjelmässä vedotaan Kaup-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27149: palehden mukaan mm. ksylitolin terveellisyyteen         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27150: ja siihen, ettei Suomella ole yksinoikeutta ksyli-
27151: tolin valmistukseen. Suomi hallitsee uutisen                      Onko Hallitus harkitsemassa makeis-
27152: mukaan maailman ksylitolimarkkinoita noin                      veron poistamista, millä saataisiin ma-
27153: 70 %:n osuudella.                                              keisalan kilpailukyky yleiseurooppalai-
27154:    Samaan aikaan kotimainen makeisteollisuus                   selle tasolle, ja
27155: joutuu turvautumaan irtisanomisiin ja tehtaiden                   miten Hallitus aikoo toimia ksylitoli-
27156: sulkemisiin, koska makeisten verorasitus on ma-                makeisten verovapauden osalta EU :n
27157: keisveron johdosta Suomessa lähes 20% kor-                     suuntaan?
27158: 
27159:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1996
27160:                       Olavi Ala-Nissilä /kesk                    Aino Suhola /kesk
27161: 
27162: 
27163: 
27164: 
27165: 260017
27166: 2                                          KK 167/1996 vp
27167: 
27168: 
27169: 
27170: 
27171:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
27172: 
27173:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       makeisteollisuus olisijoutunut turvautumaan ir-
27174: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tisanomisiin tai tehtaiden sulkemisiin.
27175: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Makeisverovelvollinen on pääsääntöisesti
27176: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Olavi Ala-      niin sanottu valtuutettu varastonpitäjä tai rekis-
27177: Nissilän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      teröity elinkeinonharjoittaja, jotka tarvitsevat
27178: sen n:o 167:                                         toimintaansa tullihallitukselta luvan, jonka ehto-
27179:                                                      jen noudattamista ja veron ilmoittamisen val-
27180:           Onko Hallitus harkitsemassa makeis-        vontaa suoritetaan normaalistijälkikäteen tehtä-
27181:        veron poistamista, millä saataisiin ma-       villä yritystarkastuksilla. Makeisveron tarkastus
27182:        keisalan kilpailukyky yleiseurooppalai-       on menetelmällisesti melko selkeää eikä tarkas-
27183:        selle tasolle, ja                             tuksilla ole toistaiseksi todettu mitään suuria
27184:           miten Hallitus aikoo toimia ksylitoli-     puutteellisuuksia.
27185:        makeisten verovapauden osalta EU :n               Makeisverotuksen suurimpana ongelmana
27186:        suuntaan?                                     voidaan tällä hetkellä pitää satunnaisia maahan-
27187:                                                      tuojia, jotka toimivat yhteisötuonnissa rekiste-
27188:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         röimättöminä elinkeinonharjoittajilla ja joutu-
27189: vasti seuraavaa:                                     vat antamaan veroilmoituksen kolmen päivän
27190:                                                      kuluessa tavaran vastaanottamisesta. Kun ma-
27191:     Euroopan unionissa (EU) valmisteverotus on       keisvero ei kuulu yhteisön harmonoituun valmis-
27192: harmonoitu ja se kattaa alkoholin, alkoholijuo-      teverojärjestelmään, ei tuotteiden lähettäminen
27193: mat, valmistetun tupakan sekä mineraaliöljyt.        toisesta yhteisömaasta ole erityisvalvonnassa lä-
27194: Jäsenvaltiot saavat kuitenkin kantaa muitakin        hetysmaassa. Tällöin Suomeen tuotujen tuottei-
27195: valmisteveroja, kunhan verotus ei aiheuta raja-      den verotuksen valvonta jää Suomen tulli- ja
27196: muodollisuuksia. Suomen liittyessä EU :iin Suo-      muiden viranomaisten hoidettavaksi. Tavaroi-
27197: mi luopui eräistä valmisteveroista maatalouspo-      den vapaa kulku EU :n alueella on tuonut uuden-
27198: liittisista syistä tai sen vuoksi, että verotuksen   tyyppisiä tehtäviä tarkastuskohteiden löytämi-
27199: valvonta rajakontrollien puuttuessa olisi ollut      seksi. Tullilaitos on järjestelmällisesti kartoitta-
27200: vaikeaa, mikä koski lähinnä raaka-aineina käy-       nut makeisten harmaatuontia vuoden 1995 lop-
27201: tettäviä tuotteita. Eräitä kansallisia valmisteve-   pupuolelta lähtien. Sen seurauksena on yksilöity
27202: roja säilytettiin valtiontaloudellisista tai ympä-   yrityksiä, jotka ovat tuoneet makeisia verotta
27203: ristöpoliittisista syistä. Koska makeisveron kan-    maahan. Harmaatuonnin lisäksi on saatu esi-
27204: tamisen ei katsottu aiheuttavan sisämarkkinati-      merkkejä myös harmaaviennistä ja -tuotannosta.
27205: lanteessakaan merkittäviä veronkantoteknisiä         Toiminnassaan tullilaitos on yhteistyössä vero-
27206: ongelmia, vero säilytettiin valtiontaloudellisten    hallinnon kanssa. Yleisesti voidaan todeta, että
27207: syiden vuoksi.                                       harmaatuontia esiintyy jonkin verran ja että lu-
27208:     Makeisveron tuotto on 1990-luvulla vaihdel-      kumääräisesti tällaisia tapauksia voi olla useita,
27209: lut vuosittain 140 miljoonasta 155 miljoonaan        mutta niiden verotuksellinen merkitys on ollut
27210: markkaan. Vuonna 1995 veroa on kannettu              toistaiseksi vähäinen. Jos ylipäätään kansallisesti
27211: 151,1 miljoonaa markkaa, mikä on 0,6 miljoonaa       halutaan kantaa muitakin kuin harmonoituja
27212: markkaa vähemmän kuin edellisenä vuonna, jol-        valmisteveroja, on lähtökohtaisesti hyväksyttä-
27213: loin Suomi ei vielä ollut EU:njäsen. Verokerty-      vä se, että jonkinasteista harmaatuontia tulee
27214: män säilyminen lähes ennallaan osoittaa, että        aina olemaan rajakontrollien puuttumisen vuok-
27215: veron kannossa ei ole tapahtunut olennaisia          si.
27216: muutoksia sisämarkkinatilanteessa. Vuosituo-             Tullilaitoksessa tehdyn laskelman mukaan
27217: ton lievä alentuminen voi kuitenkin johtua niin      makeisveron kantamisesta, valvonnasta, tarkas-
27218: sanotusta harmaatuonnista. Tiedossa ei kuiten-       tuksesta yms. aiheutuvat henkilöstökustannuk-
27219: kaan ole, että makeisveron kantamisen vuoksi         set ovat kaikkiaan noin 1,7 miljoonaa markkaa
27220:                                            KK 167/1996 vp                                             3
27221: 
27222: vuodessa. Kun veron vuosituotto on 151 miljoo-       keutusaineilla makeutettuja tuotteita, minkä
27223: naa markkaa, ei veron tuoton voida katsoa ylit-      vuoksi sanotunlaisten makeisten verottomuuden
27224: tävän perimiskustannuksia.                           ei vastauksessa ole katsottu olevan Rooman so-
27225:    Makeisverolaissa eräät ksylitolimakeiset on       pimuksen 95 artiklan vastainen. Verottomuus ei
27226: vapautettu verosta. Euroopan yhteisöjen komis-       myöskään suosi pelkästään kotimaista teolli-
27227: sio on katsonut, että säännös on vastoin Rooman      suutta, koska etuudesta hyötyvät kotimaisten
27228: sopimusta ja lähettänyt Suomeen tätä koskevan        makeisvalmistajien lisäksi kaikki sellaiset yrityk-
27229: kirjelmän. Komissiolle annetussa vastauksessa        set, jotka tuovat ksylitolimakeisia maahan.
27230: on muun muassa korostettu ksylitolin eroavuut-          Edellä olevan johdosta hallitus katsoo, että
27231: ta muista makeutusaineista ja erityisesti sen mer-   ksylitolimakeisten verottomuutta voidaan tois-
27232: kitystä hammasmädän ehkäisyssä, josta on lu-         taiseksi jatkaa. Valtiontaloudellisten syiden joh-
27233: kuisia tieteellisiä tutkimuksia. Ksylitolilla ma-    dosta hallitus ei myöskään ole harkitsemassa
27234: keutettuja tuotteita voidaan pitää objektiivisesti   makeisveron poistamista.
27235: arvostellen erilaisina tuotteina kuin muilla ma-
27236:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1996
27237: 
27238:                                                                                 Ministeri Arja Alho
27239: 4                                            KK 167/1996 vp
27240: 
27241: 
27242: 
27243: 
27244:                                          Tili Riksdagens Talman
27245: 
27246:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       skulle ha varit tvungen att ta till uppsägningar
27247: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         eller fabriksnedläggelser.
27248: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-           Sötsaksaccispliktig är i regel en s.k. auktorise-
27249: man Olavi Ala-Nissilä m.fl. undertecknade              rad lagerhållare eller en registrerad näringsidkare
27250: spörsmål nr 167:                                       som behöver tullstyrelsens tillstånd för sin verk-
27251:                                                        samhet. Tillsynen över att villkoren i tillståndet
27252:            Har Regeringen planer på att slopa          iakttas och att skatten anmäls sker normalt i
27253:         sötsaksaccisen, vilket skulle lyfta sötsaks-   efterskott genom företagsgranskningar. Tillsy-
27254:         branschens konkurrenskraft till en all-        nen över att sötsaksaccisen betalas är en tämligen
27255:         mäneuropeisk nivå, och                         enkel process och några större brister har tillsvi-
27256:            hur ämnar Regeringen handla gent-           dare inte uppdagats i granskningarna.
27257:         emot EU när det gäller accisfriheten för          Som det största problemet i sötsaksbeskatt-
27258:         sötsaker sötade med xylitol?                   ningen kan för tillfållet ses de tillfålliga impor-
27259:                                                        törerna, som arbetar inom gemenskapsimporten
27260:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          som oregistrerade näringsidkare och som måste
27261: anföra följande:                                       ge sin skattedeklaration inom tre dagar efter att
27262:                                                        de mottagit varan. Eftersom sötsaksacccisen inte
27263:    Inom Europeiska unionen (EU) är accisbe-            hör till ett harmoniserat accissystem inom ge-
27264: skattningen harmoniserad och den omfattar al-          menskapen förekommer det ingen särskild kon-
27265: kohol, alkoholdrycker, tillverkad tobak samt           troll i det avsändande landet av produkter som
27266: mineraloljor. Medlemsstaterna får emellertid           sänds från ett annat gemenskapsland. Övervak-
27267: uppbära också andra acciser, under förutsätt-          ningen av beskattningen i fråga om produkter
27268: ning att beskattningen inte medför några gräns-        som importeras till Finland ankommer i detta fall
27269: formaliteter. Då Finland blev medlem i EU av-          på Finlands tull- och andra myndigheter. Den
27270: stod Finland från vissa acciser av lantbrukspoli-      fria rörligheten av varor inom EU:s område har
27271: tiska orsaker eller för att övervakningen av be-       medfört uppgifter av ny typ för att man skall
27272: skattningen skulle ha varit svår då det inte finns     finna granskningsobjekten. Tullverket har syste-
27273: några gränskontroller, vilket främst gällde pro-       matiskt kartlagt parallellimporten av sötsaker
27274: dukter som används som råvaror. Vissa nationel-        alltsedan slutet av 1995. Resultatet är en specifi-
27275: la acciser bibehölls av statsekonomiska eller mil-     kation av de företag som har importerat sötsaker
27276: jöpolitiska orsaker. Eftersom uppbörden av söt-        skattefritt. Utöver parallellimport har man fått
27277: saksaccisen inte ansågs medföra några skatte-          exempel på parallellexport och parallellproduk-
27278: uppbördstekniska problem ens i ett läge med en         tion. Tullverket agerar i samarbete med skatte-
27279: inre marknad bibehölls accisen av statsekono-          förvaltningen. Allmänt kan konstateras att pa-
27280: miska orsaker.                                         rallellimport förekommer i viss utsträckning och
27281:    Intäkterna av sötsaksaccisen har varierat från      dessa fall kan vara flera till antalet, men skatte-
27282: år till år under 1990-talet från 140 milj. till 15 5   mässigt har de varit av fOga betydelse tills vidare.
27283: milj. mk. År 1995 uppgick det uppburna accisbe-        Om man överhuvudtaget på det nationella planet
27284: loppet till 151,1 milj. mk, vilket är 0,6 milj. mk     vill uppbära också andra än harmoniserade acci-
27285: mindre än året innan då Finland ännu inte var          ser måste man som utgångspunkt acceptera att
27286: medlem i EU. Det faktum att skatteinkomsterna          det alltid kommer att förekomma en viss paral-
27287: har förblivit så gott som lika stora visar att det     lellimport på grund av avsaknaden av gränskon-
27288: inte har skett några väsentliga förändringar i         troller.
27289: skatteuppbörden i det nya läget med en inre               Enligt en kalkyl som tullverket gjort uppgår
27290: marknad. Den Iilla nedgången i årsinkomsten            personalkostnaderna för uppbörden av sötsaks-
27291: kan ändå bero på bl.a. parallellimport. Det finns      accisen samt övervakningen och granskningen
27292: i alla fall inga uppgifter om att sötsaksindustrin     m.m. av denna sammanlagt till ca 1, 7 milj. mk om
27293:                                             KK 167/1996 vp                                             5
27294: 
27295: året. Då accisen årligen inbringar 151 milj. mk       dukter som skiljer sig från produkter sötade med
27296: kan inte skatteinkomstema anses överstiga kost-       andra sötningsmedel och därför har skattefrihe-
27297: nadema för uppbörden.                                 ten av sådana sötsaker i svaret inte ansetts strida
27298:    I lagen om sötsaksaccis är vissa xylitolsötsaker   mot artikel 95 i Romfördraget. Skattefriheten
27299: befriade från skatt. Europeiska gemenskapemas         gynnar inte heller enbart den inhemska industrin,
27300: kommission har ansett att stadgandet strider mot      eftersom förutom inhemska sötsakstillverkare
27301: Romfördraget och har sänt Finland en skrivelse        också alla de företag som importerar xylitolsöt-
27302: angående detta. I Finlands svar tili kommissio-       saker drar nytta av förmånen.
27303: nen har bl.a. betonats xylitolens skillnad från          På grund av det ovan anförda anser regeringen
27304: andra sötningsmedel och speciellt dess betydelse i    att skattefriheten för xylitolsötsaker tills vidare
27305: förebyggandet av karies, om vilket det finns flera    kan få fortsätta. Av statsekonomiska orsaker har
27306: vetenskapliga undersökningar. Produkter sötade        regeringen heller inga planer på att avskaffa söt-
27307: med xylitol kan objektivt sett betraktas som pro-     saksaccisen.
27308: 
27309:      Helsingfors den 2 aprill996
27310: 
27311:                                                                                   Minister Arja Alho
27312:                                            KK 168/1996 vp
27313: 
27314: Kirjallinen kysymys 168
27315: 
27316: 
27317: 
27318: 
27319:                                   Olavi Ala-Nissilä /kesk ym.: Eri tuotantoalueilla kesantohehtaarille
27320:                                      maksettavan korvauksen suuruudesta
27321: 
27322: 
27323:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
27324: 
27325:    Maatalouden tuotantoalueelia A maksettiin            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27326: vuonna 1995 CAP-tukea 1 376,05 markkaa ke-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27327: santohehtaarilta, tuotantoalueelia B taas em.        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27328: CAP-tuki vuonna 1995 oli 1 133,22 markkaa ke-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27329: santohehtaarilta, ja sen lisäksi maksettiin B-tuo-
27330: tantoalueella myös kesantohehtaareille LFA-                    Mitä Hallitus aikoo tehdä eri tuotan-
27331: tukea 1 007 markkaa hehtaarilta. B-tuotanto-                toalueilla kesantohehtaarille maksetta-
27332: alueella kesannon kokonaiskorvaus oli täten                 van korvauksen epäoikeudenmukaisen
27333: 2 140,22 markkaa hehtaarilta eli 55,5% kor-                 suuren eron poistamiseksi, ja
27334: keampi kuin A-tuotantoalueella.                                onko asia esim. tarkoitus ottaa esille
27335:    Suureen eroon kokonaiskorvauksen tasossa                 ns. vakavien vaikeuksien tuen neuvotte-
27336: B- jaA-tuotantoalueiden välillä ei ole asiaperus-           luissa, jotka juuri ovat alkamassa Suo-
27337: teita. Ero on satotulosten valossa perusteeton ja           men valtion ja EU:n komission välillä?
27338: vielä vääränsuuntainen.
27339: 
27340:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1996
27341:                      Olavi Ala-Nissilä /kesk                  Liisa Hyssälä /kesk
27342: 
27343: 
27344: 
27345: 
27346: 260017
27347: 2                                            KK 168/1996 vp
27348: 
27349: 
27350: 
27351:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
27352: 
27353:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          paan kokonaisuuteen, jossa samanaikaisesti tar-
27354: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           kastellaan myös muita alueellisesti vaihtelevia
27355: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         peltokasvien tukia.
27356: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Olavi Ala-             EU :ssa viljojen, kesannon, valkuaiskasvien ja
27357: Nissilän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         öljykasvien (yksinkertaistettu järjestelmä) tuki-
27358: sen n:o 168:                                            taso määräytyy tuotantoalueen hallinnollisen sa-
27359:                                                         totason perusteella, mistä johtuen A-alueen tuki-
27360:            Mitä Hallitus aikoo tehdä eri tuotan-        taso on näiden kasvien kohdalla noin 21% B-
27361:         toalueilla kesantohehtaarille maksetta-         aluetta korkeampi. Yleisessä järjestelmässä öljy-
27362:         van korvauksen epäoikeudenmukaisen              kasvien tuki on samansuuruinen kaikilla tuotan-
27363:         suuren eron poistamiseksi, ja                   toalueilla. A-alueella maksetaan vilja-, öljykasvi-
27364:            onko asia esim. tarkoitus ottaa esille       ja valkuaiskasvihehtaarille ympäristötukea 1 053
27365:         ns. vakavien vaikeuksien tuen neuvotte-         mk/ha, kun tukitaso B-alueella on 597 mk/ha.
27366:         luissa, jotka juuri ovat alkamassa Suo-         Lisäksi A- ja B-alueilla monivuotinen viherke-
27367:         men valtion ja EU:n komission välillä?          santo kuuluu ympäristötuen piiriin. Kesannon
27368:                                                         ympäristötuki on A-alueella 597 mk/ha ja B-
27369:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            alueella 400 mk/ha. B-alueella kaikille viljelykas-
27370: vasti seuraavaa:                                        veille vehnää lukuun ottamatta voidaan maksaa
27371:                                                         luonnonhaittakorvausta (LF A-tuki), jonka suu-
27372:     ED-jäsenyys muutti kesannon tukijärjestel-          ruus vuonna 1995 oli 1 007 mklha.
27373: mää Suomessa. Peltokasvien (viljat, öljykasvit,             Tarkasteltaessa kesannon ja peltokasvien tu-
27374: valkuaiskasvit, öljypellava) tukea hakevan vilje-       keen oikeuttavien kasvien muodostamien erilais-
27375: lijän tulee valita se, hakeeko hän peltokasvitukea      ten yhdistelmien (kesanto/rehuvilja tai ruis, ke-
27376: yksinkertaistetun vai yleisen järjestelmän perus-       santo/vehnä, kesanto/öljykasvi, kesanto/val-
27377: teella. Yksinkertaistettu järjestelmä on tarkoitet-     kuaiskasvi) saamaa tukea havaitaan, että tukita-
27378: tu tiloille, joiden tuotanto ei ylitä 92 tn tuotanto-   soero A- ja B-alueiden välillä jää useimmissa
27379: alueen laskennallista satotasoa käyttäen. A-            yhdistelmissä selvästi pienemmäksi kuin tarkas-
27380: alueella tämä vastaa 27,06 ha:n, B-Cl-alueilla          teltaessa yksinomaan kesannon tukitasoeroja.
27381: 32,86 ha:n ja C2-C4-alueilla 40,0 hehtaarin pel-        EroA- ja B-alueiden keskimääräisessä tukitasos-
27382: tokasvien viljelyalaa. Yksinkertaistetussa järjes-      sa riippuu kesannon ympäristötukikelpoisuudes-
27383: telmässä ei ole kesantovelvoitetta, mutta kesan-        ta ja kesannon ohella viljeltävästä pelto kasvista.
27384: nosta ei myöskään makseta korvausta. Tuki               Suurimmillaan ero B-alueen eduksi on 658 mk/ha
27385: maksetaan kaikille peltokasveille viljan tuen suu-      silloin, kun ympäristötuen ulkopuolelle jäävää
27386: ruisena.                                                kesantoa vastaavalla peltokasvialalla viljellään
27387:     Tilan laskennallisen satotason ylittäessä 92 tn     öljykasveja. Vastaavasti yhdistelmällä ympäris-
27388: tila joutuu kesannoimaan vähintään velvoitteen          tötukikelpoinen kesanto/vehnä A-alueen tukita-
27389: määrän (1 0 % vuonna 1996) saadakseen pelto-            so on 40 mk/ha B-alueen tukitasoa korkeampi.
27390: kasvituen koko peltokasvien viljelyalalle. Yleisen      Muissa yhdistelmissä tukitasoero on edellä mai-
27391: järjestelmän viljelijöille öljykasvien ja valkuais-     nittujen lukujen välillä.
27392: kasvien tuet maksetaan korotettuina. Palkkioon              Alkamassa olevien vakavien vaikeuksien tuen
27393: oikeuttavaa kesantoa voi olla kuitenkin enintään        neuvotteluiden tavoitteena on turvata maatalou-
27394: yhtä paljon kuin tilalla on peltokasvien tuen pii-      den taloudellisten toimintaedellytysten säilymi-
27395: riin kuuluvia peltohehtaareja. Näin ollen jokais-       nen Etelä-Suomessa. Neuvotteluissa kysymys
27396: ta tukikelpoista kesantohehtaaria kohti tulee olla      kesannon tukitasosta liittyy edellä kuvatulla ta-
27397: vähintään yksi hehtaari viljaa, öljykasveja, val-       valla laajempaan kysymykseen peltokasvien ko-
27398: kuaiskasveja tai öljypellavaa. Tämän vuoksi ky-         konaistukitasoista ja tuotannon kannattavuu-
27399: symys kesannon tukitasosta tulee liittää laajem-        desta eri alueilla.
27400: 
27401:      Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1996
27402: 
27403:                                                          Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
27404:                                             KK 168/1996 vp                                            3
27405: 
27406: 
27407: 
27408: 
27409:                                         Tili Riksdagens Talman
27410: 
27411:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      där man samtidigt granskar också andra regio-
27412: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        nalt varierande stöd för jordbruksgrödor.
27413: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-          Inom EU bestäms stödnivån för spannmål,
27414: man Olavi Ala-Nissilä m.fl. undertecknade             trädning, proteinväxter och oljeväxter (det för-
27415: spörsmål nr 168:                                      enklade systemet) enligt en regions genomsnitts-
27416:                                                       avkastning, vilket innebär att stödnivån inom
27417:           Vad ämnar Regeringen göra för att           region A är 21% högre än inom region B då det
27418:        avlägsna de orättvist stora skillnaderna       gäller dessa växter. lnom det generella systemet
27419:        mellan de ersättningar som betalas per         är stödet för oljeväxter lika stort inom alla pro-
27420:        trädeshektar inom olika produktionsre-         duktionsregioner. Inom region A betalas i miljö-
27421:        gioner, och                                    stöd för spannmål, oljeväxter och proteingrödor
27422:           är avsikten att ta upp saken t.ex. i de     1 053 mk/ha, medan stödet inom region B uppgår
27423:        annalkande förhandlingarna mellan Fin-         till597 mk/ha. Dessutom betalas inom A- och B-
27424:        land och EU-kommissionen angående              regionerna miljöstöd för mångårig grönträda.
27425:        stöd för s.k. allvarliga svårigheter?          Inom A-regionen uppgår miljöstödet för träda
27426:                                                       tili 597 mk/ha och inom B-regionen tili 400 mk/
27427:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ha. Inom B-regionen kan för alla odlingsväxter,
27428: anföra följande:                                      med undantag för vete, betalas kompensations-
27429:                                                       bidrag (LFA-stöd), som år 1995 uppgick tili
27430:     Eu-medlemskapet ändrade stödsystemet för          1 007 mklha.
27431: träda i Finland. En odlare som söker stöd för             Om man betraktar olika kombinationer av
27432: jordbruksgrödor (spannmål, oljeväxter, protein-       träda och grödor som berättigar tili stöd för
27433: grödor, oljelin) skall välja om han söker stöd för    jordbruksgrödor (träda/foder eller råg, träda/
27434: jordbruksgrödor enligt det förenklade systemet        vete, trädaloljeväxter, träda/protein växter)
27435: eller det generella. Det förenklade systemet är       framgår det att skillnaderna i stödnivån mellan
27436: avsett för lägenheter där produktionen inte över-     A- och B-regionerna vid de flesta kombinationer-
27437: stiger 92 ton enligt regionens genomsnittsavkast-     na är mindre än då skillnaderna i stödnivån för
27438: ning. Inom region A motsvarar det en odlingsare-      träda betraktas separat. Skillnaden i den genom-
27439: al för jordbruksgrödor på 27,06 hektar, inom          snittliga stödnivån för A- och B-regionerna beror
27440:  regionerna B-C1 32,86 hektar och inom regio-         på i viiken mån trädan berättigar tili miljöstöd
27441:  nerna C2-C4 40,0 hektar. Inom det förenklade         och på de jordbruksgrödor som odlas vid sidan
27442:  systemet finns det inte någon trädningsskyldig-      om trädan. Skillnaden tili förmån för region B är
27443:  het, men för trädningen betalas inte heller någon    som störst 658 mklha när på ett icke miljöstöds-
27444:  ersättning. Stödet betalas för alla jordbruksgrö-    berättigat område för jordbruksgrödor som är
27445:  dor i enlighet med det stöd som fastställts för      lika stort som trädan odlas oljeväxter. På mot-
27446:  spannmål.                                            svarande sätt ger kombinationen miljöstödsbe-
27447:     Då lägenhetens genomsnittsavkastning över-        rättigande träda/vete inom A-regionen en stödni-
27448:  stiger 92 ton måste odlaren lägga minst det områ-    vå som är 40 mk/hektar högre än inom B-regio-
27449:  de i träda som skyldigheten förusätter (10% år       nen. I fråga om övriga kombinationer ligger skili-
27450:  1996) för att få stöd för jordbruksgrödor för hela   naden i stödnivån någonstans mellan ovan
27451:  den odlingsareal där grödorna odlas. Tili odlare     nämnda tai.
27452:  inom det generella systemet betalas förhöjt stöd         Syftet med de annalkande förhandlingarna
27453:  för oljeväxter och proteingrödor. Den trädesare-     om stöd för allvarliga svårigheter är att trygga
27454:  al som berättigar tili bidrag får dock vara högst    de ekonomiska verksamhetsbetingelserna för
27455:  lika stor som lägenhetens åkerareal för stödbe-      jordbruket i södra Finland. I förhandlingarna
27456:  rättigande jordbruksgrödor. Således skall för        hänför sig frågan om stödnivån för träda på
27457:  varje stödberättigande trädeshektar finnas minst     ovan beskrivet sätt tili en mera omfattande fråga
27458:  en hektar säd, oljeväxter, proteingrödor eller ol-   om den totala stödnivån för jordbruksgrödor
27459:  jelin. På grund härav skall frågan om stödnivån      och produktionens lönsamhet inom de olika re-
27460:   då det gäller trädning ses som en större helhet,    gionerna.
27461: 
27462:       Helsingforsden 28 mars 1996
27463: 
27464:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
27465:                                              KK 169/1996 vp
27466: 
27467: Kirjallinen kysymys 169
27468: 
27469: 
27470: 
27471: 
27472:                                     Maria Kaisa Aula /kesk: Avoimessa korkeakoulussa opiskelevien
27473:                                        toimeentulon turvaamisesta
27474: 
27475:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
27476: 
27477:    Avoimessa korkeakoulussa opiskelee nykyi-           taa myös siihen, että opiskelijat jättävät työvoi-
27478: sin monia nuoria, jotka eivät ole lukion jälkeen       matoimistossa kertomatta opiskeluaikomuksen-
27479: päässeet toivomaansa yliopistoon opiskelijaksi.        sa. Kuntien toimeentulotuenkaan asiakkaiksi ei
27480: He haluavat kuitenkin aloittaa alan opiskelun ja       nuoria ole järkevä ohjata. Onnekkaita ovat tie-
27481: valmentautua samalla seuraavan vuoden pääsy-           tysti ne, jotka onnistuvat saamaan tukea van-
27482: kokeisiin opiskelemalla avoimessa korkeakou-           hemmiltaan tai osa-aikatyötä.
27483: lussa.                                                    Opiskelijan kannalta tilanne on epäjohdon-
27484:     Avoimen korkeakoulun opiskelijat eivät ole         mukainen. Avoimen korkeakoulun opiskelija
27485: oikeutettuja opintotukeen, koska opinnot eivät         voi käytännössä suorittaa opintoviikkoja aivan
27486: suoraan johda tutkintoon. Heidän oikeutensa            yhtä paljon kuin tutkinto-opiskelijakin. Yksi kei-
27487: työttömyysturvaan on puolestaan riippuvainen           no olisi se, että asetettaisiin opintotuen saantieh-
27488: kunkin työvoimatoimiston tulkinnoista siitä,           doksi vähimmäismäärä opintoviikkoja suoritet-
27489: mitä työtön saa tai ei saa tehdä päivisin, ja siitä,   tavaksi vuodessa, jolloin avoimen korkeakoulun
27490: miten rehellinen opiskelija on omassa ilmoituk-        opiskelijat voisivat päästä opintotuen piiriin.
27491: sessaan työvoimatoimistolle. Etenkin yliopisto-        Tämä voitaisiin laskea mukaan opiskelijan opin-
27492: paikkakunnilla säännöksiä on tulkittu tiukasti ja      totukikuukausien kokonaisuuteen. Toinen mah-
27493: avoimen korkeakoulun opiskelijoilta on evätty          dollisuus on väljentää työttömyysturvan saanti-
27494: työttömyysturva.                                       ehtoja. Asiaan olisi syytä paneutua myös työttö-
27495:     Alle 20-vuotiailla ei ole oikeutta työmarkkina-    myysturvan kokonaisuudistuksen yhteydessä.
27496: tukeen enää tämän vuoden alusta ollutkaan, jos            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27497:  heillä ei ole ammatillista koulutusta. Niinpä esi-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27498:  merkiksi yliopisto-opintoihin tähtäävän ylioppi-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27499:  laan on työmarkkinatukioikeuden säilyttääk-           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27500:  seen nyt haettava yhteishaussa keskiasteen oppi-
27501:  laitoksiin, kun hänen omien urasuunnitelmiensa                  Aikooko Hallitus selkiyttää opinto-
27502:  kannalta opiskelu juuri avoimesssa korkeakou-                tuen ja työttömyysturvan suhteita niin,
27503:  lussa olisi järkevää.                                        että avoimen korkeakoulun opiskelijoilla
27504:     Avoimessa korkeakoulussa opiskelevat nuo-                 olisi oikeus jompaankumpaan opinto-
27505:  ret jäävät siis helposti väliinputoajiksi opiskelu-          jensa aikaisena toimeentulon turvana?
27506:  jensa toimeentulon järjestämisessä. Tilanne joh-
27507: 
27508:       Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1996
27509: 
27510:                                          Maria Kaisa Aula /kesk
27511: 
27512: 
27513: 
27514: 
27515:  260017
27516: 2                                            KK 169/1996 vp
27517: 
27518: 
27519: 
27520: 
27521:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
27522: 
27523:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          katsottu päätoimiseksi opiskelijaksi ja häneltä
27524: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           on tällä perusteella evätty oikeus työttömyystur-
27525: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         vaan. Työmarkkinatukilain muutos, jolla alle 20-
27526: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maria              vuotiaiden oikeutta työmarkkinatukeen rajoitet-
27527: Kaisa Aulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          tiin, vaikeuttaa välittömästi ylioppilastutkinnon
27528: sen n:o 169:                                            jälkeen avoimessa korkeakoulussa opiskelevien
27529:                                                         mahdollisuuksia rahoittaa toimeentulonsa työt-
27530:           Aikooko Hallitus selkiyttää opinto-           tömyysturvalla. Edelleen on kuitenkin mahdol-
27531:        tuen ja työttömyysturvan suhteita niin,          lista, että nuori hankkii työharjoittelupaikan,
27532:        että avoimen korkeakoulun opiskelijoilla         jolloin hän voi saada työmarkkinatukea ja har-
27533:        olisi oikeus jompaankumpaan opinto-              joittaa samalla opintoja avoimessa korkeakou-
27534:        jensa aikaisena toimeentulon turvana?            lussa. Työmarkkinatukilain muutoksen vaiku-
27535:                                                         tuksia yleissivistävän opiskelunsa päättäneiden
27536:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            nuorten tilanteeseen on tarkoitus seurata. Käy-
27537: vasti seuraavaa:                                        tännön kokemuksista on saatavana tietoja lähin-
27538:                                                         nä vasta ensi syksynä, jolloin keväällä peruskou-
27539:    Nuorten mahdollisuuksia opiskella avoimessa          lun ja lukion päättävien tulisi tehdä koulutusva-
27540: korkeakoulussa lisättiin hallituksen syksyllä           lintansa.
27541: 1992 päättämän lisäkoulutusohjelman yhteydes-               Avoimen yliopiston saattaminen opintotu-
27542: sä. Samalla sovittiin siitä, että opintotuen myön-      keen oikeuttavaksi ei ole ollut esillä. Tämänkal-
27543: tämisperusteita ei muuteta. Opintotukea myön-           tainen uudistus olisi monella tavalla ongelmalli-
27544: nettiin silloin ja 1994 voimaan tulleen opintotuki-     nen. Avoimessa yliopistossa ei yleensä ole mah-
27545: lain uudistuksen jälkeen edelleen korkeakoulus-         dollista edetä yhtä nopeasti kuin tutkintoa suori-
27546: sa tutkinnon, tieteellisen jatkotutkinnon tai erilli-   tettaessa. Avoimessa yliopistossa opiskellut ei
27547: sen ammatillisen täydennyskoulutusohjelman              välttämättä saa sellaista opiskelupaikkaa, jossa
27548: suorittamiseen. Yksittäisen opintokokonaisuu-           voisi käyttää hyväkseen avoimessa yliopistossa
27549: den suorittamiseen opintotukea voidaan myön-            suorittamansa opinnot. Silloinkin kun avoimen
27550: tää vain korkeakoulututkinnon suorittaneelle,           yliopiston opinnot voidaan hyväksyä osaksi tut-
27551: jos lisäopinnot tähtäävät ammatilliseen tai virka-      kintoa, johon opiskelija myöhemmin hyväksy-
27552: kelpoisuuteen. Avoimen korkeakoulun opiske-             tään, näitä opintoja ei aina ole järjestetty siten,
27553: lumahdollisuuksien parantamisen tarkoituksena           että tutkinnon suorittamisaika lyhenisi mainitta-
27554: oli, että vaille opiskelupaikkaa jäänyt nuori voisi     vasti. Näissä kaikissa tilanteissa opiskelija saat-
27555: harjoittaa sivutoimisesti opintoja avoimessa kor-       taisi opintojensa loppuvaiheessa joutua tilantee-
27556: keakoulussa. Opintojen voidaan arvioida paran-          seen, jossa korkeakoulututkinnon suorittami-
27557: tavan hänen mahdollisuuksiaan saada myöhem-             seen tarkoitettu enimmäisaika täyttyisi, ennen
27558: min opiskelupaikka. Avoimen korkeakoulun                kuin tutkinto on suoritettu.
27559: opetus on yleensä suunniteltu siten, että työssä            Työttömyysturvan kokonaisuudistuksen yh-
27560: käyvät voivat osallistua opetukseen. Tarkoituk-         teydessä on tarkoituksenmukaista selvittää, mi-
27561: sena oli, että avoimessa korkeakoulussa opiske-         hin aktiivisiin toimenpiteisiin työtön on työttö-
27562: levat nuoret voisivat saada samanaikaisesti työt-       myysturvaa saadessaan oikeutettu. Tällöin on
27563: tömyysturvaa.                                           mahdollista myös selvittää nykyisen käytännön
27564:    Työvoimatoimistojen käytäntö on jossain              yhtenäistämiseksi, missä laajuudessa työtön voi
27565: määrin vaihdellut. On esiintynyt tilanteita, joissa     harjoittaa sellaisia opintoja, joihin ei voida
27566: avoimessa korkeakoulussa opiskeleva nuori on            myöntää opintotukea.
27567: 
27568:      Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1996
27569: 
27570:                                                                             Ministeri Claes Andersson
27571:                                              KK 169/1996 vp                                              3
27572: 
27573: 
27574: 
27575: 
27576:                                          Tili Riksdagens Talman
27577: 
27578:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       dessa grunder har han förvägrats rätten tili ar-
27579: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         betslöshetsskydd. Den ändring i arbetsmark-
27580: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       nadslagen enligt viiken rätten tili arbetsmark-
27581: man Maria Kaisa Aula undertecknade spörsmål            nadsstöd för ungdomar under 20 år begränsades
27582: nr 169:                                                försvårar möjligheterna för unga som direkt efter
27583:                                                        studentexamen studerar vid en öppen högskola
27584:           Ämnar Regeringen klargöra relatio-           att få sin utkomst av arbetsmarknadsskyddet.
27585:        nen mellan studiestödet och arbetslös-          Det är dock fortfarande möjligt att den unge
27586:        hetsskyddet så att studerande vid öppna         skaffar sig en arbetsplats som praktikant, varvid
27587:        högskolor har rätt stili någondera för att      han kan få arbetsmarknadsstöd och samtidigt
27588:        trygga utkomsten under studierna?               kan bedriva studier vid en öppen högskola. Av-
27589:                                                        sikten är att verkningarna av ändringen i lagen
27590:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anfö-       om arbetsmarknadsstöd på dem som slutfört sin
27591: ra följande:                                           allmänbildande utbildning skall följas. Uppgifter
27592:                                                        om erfarenheterna i praktiken är tiligängliga
27593:     Ungdomens möjligheter att studera vid öppna        först kommande höst. De som på våren slutför
27594: högskolor ökades i samband med regeringens             grundskolan och gymnasiet kommer att träffa
27595: program 1992 för tilläggsutbildning. Samtidigt         sina vai av utbildning.
27596: kom man överens om att grunderna för att bevil-            Det har inte varit aktuellt att studier i öppna
27597: ja studiestöd inte ändras. Då beviljades, liksom       högskolor skall berättiga till studiestöd. En dylik
27598: efter reformen av lagen om studiestöd 1994 stu-        reform är på många sätt problematisk. Inom det
27599: diestöd fortfarande för att avlägga högskoleexa-       öppna universitetet kan man inte avancera så
27600: men, vetenskaplig påbyggnadsexamen eller fri-          snabbt som när man avlägger en examen. Den
27601: stående yrkesinriktad kompletterande utbild-           som har studerat vid det öppna universitetet får
27602: ning. F ör att sl utföra en enskild studiehelhet kan   inte nödvändigtvis en sådan studieplats där han
27603: studiestöd beviljas endast dem som har avlagt          kan utnyttja sina studier vid det öppna universi-
27604: högskoleexamen, om de extra studierna syftar tili      tetet. I sådana fall där studier vid ett öppet uni-
27605: yrkes- eller tjänstebehörighet. Syftet med de för-     versitet kan godkännas som en del ev en examen,
27606: bättrade studiemöjligheterna inom den öppna            till viiken en studerande senare godkänns, har
27607: högskolan var att en ung som blivit utan studie-       studierna inte kunnat organiseras så att tiden för
27608: plats på deltid kan bedriva studier inom den           att avlägga examen förkortas. I alla sådana fall
27609: öppna högskolan. Studierna kan bedömas för-            kan den studerande i slutskedet av studierna råka
27610: bättra hans möjligheter att senare få en studie-       i en situation där maximitiden för att avlägga en
27611: plats. Undervisningen vid en öppen högskola            högskoleexamen överskrids.
27612: planeras vanligtvis så att den som förvärvsarbe-           I samband med totalreformen av arbetslös-
27613:  tar kan delta i undervisningen. Avsikten var att      hetsskyddet är det ändamålsenligt att reda ut tili
27614:  de unga som studerar vid öppna högskolor sam-         vilka aktiva åtgärder en arbetslös är berättigad
27615:  tidigt skulle få arbetslöshetsskydd.                  när han lyfter arbetslöshetsskydd. Härvid är det
27616:     Praxis vid arbetskraftsbyråerna har i någon        även möjligt att i syfte att förenhetliga nutida
27617:  mån varierat. Det har förekommit situationer          praxis utreda i viiken omfattning en arbetslös kan
27618:  där en ung som studerar vid en öppen högskola         bedriva studier som inte berättigar tili studiestöd.
27619:  har ansetts som en studerande på heltid, och på
27620: 
27621:      Helsingforsden 28 mars 1996
27622: 
27623:                                                                             Minister Claes Andersson
27624:                                             KK 170/1996 vp
27625: 
27626: Kirjallinen kysymys 170
27627: 
27628:                                    Klaus Bremer /r: Viranomaistoiminnan tehostamisesta Suomen ja
27629:                                       Venäjän välisten maantiekuljetusten liikenneturvallisuuden
27630:                                        parantamiseksi
27631: 
27632:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
27633:     Kun Suomen ja Venäjän rajan ylitti vuonna simmat ja ilman ennakkovaroitusta, jopa vain
27634: 1991 n. 37 000 kuorma-autoa, oli määrä vuonna rajanylityspaikkakohtaisesti, annetut maksu-
27635: 1995 jo lähes 350 000 kuorma-autoa. Tammi- määräykset Suomen puolelta tuleville kuorma-
27636: helmikuussa 1996 määrä kasvoi edelleen 29 % autokuljetuksille, kuten varoituksetta viime vii-
27637: edellisvuoden vastaavaan verrattuna.                 kolla annettu vaatimus 20 m ylittävien ajoneu-
27638:     Vuonna 1995liikenteestä olin. 40% Suomen voyhdistelmien Moskovasta hankittavasta ker-
27639: ja Venäjän välisiä kuljetuksia ja n. 60% transito- taluvasta yli tuhannen Suomen markan hinnalla,
27640: kuljetuksia tonneissa mitattuna. Transitoliiken- joka olisi maksettava Saksan markoilla pankkiti-
27641: teen kasvu on tuonut suomalaisille kipeästi kai- lille Saksaan!
27642: vattuja työpaikkoja koko 1990-luvun vaikeassa           Venäjän liikenteessä onkin venäläisten kuor-
27643: työllisyystilanteessa.                               ma-autojen osuus lisääntynyt räjähdysmäisesti:
27644:     Suomella on myös tulevaisuudessa etulyönti- pelkästään viime vuonna niiden markkinaosuus
27645: asema porttina valtaville Pietarin ja Karjalan kasvoi 34 %:sta 47 %:iin (kasvu liki 40%) lähin-
27646: markkinoille. Hyvin toimivat kuljetukset ovat nä suomalaisautojen kustannuksella. On syitä
27647: elintasomme säilyttämisen, työllisyyden ja kan- epäillä, että venäläisautot eivät ole joutuneet sa-
27648: sainvälisen kilpailukykymme avaintekijä (mm. manlaisten maksujen ja valvonnan kohteiksi
27649: TuVM 111994 vp- VNS 311993 vp).                      kuin suomalaiset autot.
27650:     Kuljetukset kuitenkin estyvät rajanylityspai-       Oman synkän lukunsa muodostaa venäläisau-
27651: kalla poikkeuksellisen haitallisesti kaikille osa- tojen tekninen kunto Suomessa. Loppuun kulu-
27652: puolille. Myös Suomen puolella tullissa saattaa tetut renkaat ovat näytelleet pääosaa lukuisissa
27653:  olla vain yksi virkaatekevä tullimies kuorma-au- tuhoisissa liikenneonnettomuuksissa. Esimer-
27654:  toliikennettä selvittämässä. Suomen tullin, raja- kiksi Saksassa, joka Suomen tapaan on allekir-
27655:  vartioston ja liikkuvan poliisin kyvyttömyys te- joittanut Wienin tieliikennesopimuksen, tulli voi
27656:  hokkaaseen yhteistyöhön on yleisen ihmetyksen yleisten havaintojen perusteella estää esimerkiksi
27657:  aihe.                                               kuorma-autojen matkan jatkumisen. Samoin lie-
27658:     Viime kuussa kuorma-autot seisoivat rajalla nee myös muissa Wienin sopimuksen allekirjoit-
27659:  keskimäärin 17 tuntia jonossa - myös tyhjinä tajamaissa.
27660:  palaavat autot. Viime viikollajonot olivat keski-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27661:  määrin 22 tuntia ja seitsemän kilometriä.           tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
27662:     Kuljettajien olosuhteet ovat epäinhimilliset: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27663:  peseytymismahdollisuuksia saati edes käymälää . nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27664:  ei ole käytettävissä, autoa on siirrettävä askel
27665:  kerrallaan eteenpäin, mikä edellyttää jatkuvaa                 Onko Hallituksen mielestä olemassa
27666:  tyhjäkäyntiä ja aiheuttaa energiankulutusta ja             erityisiä esteitä sille, että myös tullivirka-
27667:  päästöjä, ja kuljettaja ei voi levätä, jos mielii          mies voisi havaintojensa perusteella estää
27668:  säilyttää paikkansa jonossa.                               liikenneturvallisuudelle vaarallisen ajo-
27669:     Suomalaisille kuljetusliikkeille näin aiheutetut        neuvon matkanjatkumisen Suomen puo-
27670:  ylimääräiset kustannukset ovat ennalta arvaa-              lelle, ja
27671:  mattomia ja kohtuuttoman kalliita heikentäen                   mitä Hallitus aikoo tehdä tullin, raja-
27672:  sekä kuljetettavien tuotteiden että kuljetuspalve-         vartiolaitoksen ja poliisin yhteistyön tii-
27673:  lujemme kansainvälistä kilpailukykyä.                      vistämiseksi, että maantiekuljetuksia voi-
27674:     Erityisongelman muodostavat Venäjän puo-                daan tehostaa asialliselle tasolle?
27675:  lelta jatkuvasti toistuvat mitä mielikuvitukselli-
27676:       Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1996
27677: 
27678:                                             Klaus Bremer /r
27679: 260017
27680: 2                                             KK 170/1996 vp
27681: 
27682: 
27683: 
27684: 
27685:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
27686: 
27687:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           tehtäväjaon pohjalta on sujunut hyvin eikä on-
27688: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            gelmia valvonnan järjestämisessä ole ilmennyt.
27689: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Jos maahan tuleva ajoneuvo ei rakenteeltaan,
27690: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-          varusteiltaan tai kunnoltaan täytä Suomessa sää-
27691: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           dettyjä vaatimuksia, poliisimies voi tieliikenne-
27692:  170:                                                    lain 96 §:n nojalla estää ajoneuvon käyttämisen
27693:                                                          liikenteessä. Sama toimivalta on vuodesta 1989
27694:             Onko Hallituksen mielestä olemassa           lähtien ollut tulli- ja rajavartiomiehellä liikenteen
27695:         erityisiä esteitä sille, että myös tullivirka-   valvontaan liittyvässä virkatehtävässään. Tulli ja
27696:         mies voisi havintojensa perusteella estää        rajavartiolaitos ovat suorittaneet ajoneuvojen
27697:         liikenneturvallisuudelle vaarallisen ajo-        tarkastuksia sovittujen periaatteiden mukaisesti
27698:         neuvon matkan jatkumisen Suomen puo-             muun toimintansa ohella päivittäin.
27699:         lelle, ja                                            Liikkuva poliisi on kuluvan vuoden tammi-
27700:             mitä Hallitus aikoo tehdä tullin, raja-      maaliskuun aikana toteuttanut Kaakkois-Suo-
27701:         vartiolaitoksen ja poliisin yhteistyön tii-      men rajavartioston ja Itäisen tullipiirin henkilös-
27702:         vistämiseksi, että maantiekuljetuksia voi-       tön valvontakoulutuksen ja sopinut jatkokoulu-
27703:         daan tehostaa asialliselle tasolle?              tuksesta. LP:n Itä-Suomen osasto on käyttänyt
27704:                                                          itäliikenteen valvontaan vuonna 1995 useita tu-
27705:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             hansia tunteja. Valvontaa välittömästi rajan tun-
27706: vasti seuraavaa:                                         tumassa ovat vaikeuttaneet ajoneuvoruuhkat,
27707:                                                          raja-asemien rakennustyöt ja sopivien tarkastus-
27708:    Sisäasiainministeriön 18.4.1995 PTR-johto-            paikkojen puute.
27709: ryhmän aloitteesta asettaman työryhmän ehdo-                 Suomen itärajan ylittävän liikenteen sujuvuu-
27710: tus ohjeeksi tieliikennevalvonnan suorittamises-         teen ja turvallisuuteen liittyviä asioita on selvitet-
27711: ta EU:n ulkorajan rajanylityspaikoilla valmistui         ty laajasti liikenneministerin vastauksessa kan-
27712: 15.6.1995. Ehdotus määrittelee mm. valvonnan             sanedustaja Henrik Laxin tekemään kitjalliseen
27713: kohteet, viranomaisten tehtäväjaon sekä ajoneu-          kysymykseen 125/1996 vp.
27714: von käytön estämisenja rikosoikeudellisten seu-              Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen yhteistoi-
27715: raamusten käyttämisen periaatteet. Lisäksi se si-        minta perustuu säädöksiinja on poikkeuksellisen
27716: sältää ehdotukset koulutuksen, tiedonvälityksen          tiivistä. Liikenteen sujuvuuden lisääminen itära-
27717: ja tiedottamisvastuun järjestelyiksi sekä eräiden        jan ylityspaikoilla ei kuitenkaan ole toteutetta-
27718: säädösten tarkistamiseksi. Työryhmä piti viran-          vissa yksin PTR-viranomaisten toimenpitein,
27719: omaisten tärkeimpänä tehtävänä estää liikenne-           koska syynä ruuhkiin ovat olleet tarvittavan
27720: kelvottomien ajoneuvojen käyttämisen Suomes-             infrastruktuurin vanhentuneisuus sekä ennen
27721: sa. Työryhmä ehdotti, että rajavartiolaitos vas-         kaikkea Venäjän viranomaisten vaikeudet käsi-
27722: taisi lähinnä henkilöliikenteen ja tulli tavaralii··     tellä valtavasti kasvanutta liikennettä.
27723: kenteen tarkastamisesta. Näihin tehtäviin tarvit-            Tulli on osaltaan yrittänyt helpottaa Suomen
27724: tavan koulutuksen antaa poliisi. Työryhmän eh-           puolella odottamaanjoutuvien kuljettajien tilan-
27725: dotus oli yksimielinen.                                  netta järjestämällä heille 2-4 tunnin mittaisia
27726:    Sovitut järjestelyt otettiin käyttöön jo ennen        lepoaikoja silloin, kun liikenne Venäjän puolelle
27727: työryhmän määräajan päättymistä, kesäkuun                on pysähdyksissä. Kun Vaalimaan ja Nuijamaan
27728: 1995lopulla, poliisin ylijohdon, rajavartiolaitok-       uudet raja-asemat saadaan käyttöön tämän vuo-
27729: sen esikunnan ja tullihallituksen erikseen anta-         den kuluessa, voidaan liikenteen sujuvuutta Suo-
27730: milla käskyillä. Viranomaisten yhteistyö uuden           men puolella parantaa.
27731: 
27732:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1996
27733: 
27734:                                                                   Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
27735:                                              KK 170/1996 vp                                              3
27736: 
27737: 
27738: 
27739: 
27740:                                          Tili Riksdagens Talman
27741: 
27742:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       nya uppgiftsfördelningen har förlöpt utmärkt
27743: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse till          och i fråga om ordnandet av övervakningen har
27744: vederbörande medlem av statsrådet översänt föl-        det inte heller förekommit några problem. Ifall
27745: jande av riksdagsman Klaus Bremer underteck-           ett fordon som anländer till landet inte till sin
27746: nade spörsmål nr 170:                                  konstruktion, utrustning eller skick motsvarar i
27747:                                                        Finland stadgade krav, kan en polisman enligt
27748:           Anser Regeringen att det finns särskil-      vägtrafiklagens 96 § förhindra fordonets använ-
27749:        da hinder för att också tulltjänstemän på       dande i trafik. Samma behörighet har sedan 1989
27750:        basis av sina iakttagelser kunde hindra att     tull- och gränsbevakningsmannen haft i tjänste-
27751:        sådana fordon som utgör fara för trafik-        uppdrag inom trafikövervakningen. Tull- och
27752:        säkerheten fortsätter sin resa till Finland,    gränsmyndigheterna har utfört granskningar av
27753:        och                                             fordon enligt överenskomna principer vid sidan
27754:           vad ämnar Regeringen göra för att ef-        av sin övriga verksamhet dagligen.
27755:        fektivera samarbetet mellan tullen, gräns-          Rörliga polisen har under januari-mars i år
27756:        bevakningsväsendet och polisen för att          ordnat utbildning i övervakning för personalen
27757:        landsvägstransporterna kan fås på en            vie ~ydöstra Finlands gränsbevakningssektion
27758:        saklig nivå?                                    och Ostra tulldistriktet samt avtalat om vidareut-
27759:                                                        bildning. Rörliga polisens avdelning för Östra
27760:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Finland har använt flera tusen timmar för över-
27761: anföra följande:                                       vakning av trafiken vid östgränsen 1995. Över-
27762:                                                        vakningen i närheten av gränsen har försvårats
27763:    Den arbetsgrupp som inrikesministeriet till-        av fordonsstockningar, byggnadsarbeten vid
27764: satte 18.4.1995 på initiativ av PTG-ledningsgrup-      gränsstationerna och brist på lämpliga ställen
27765: pen fårdigställde sitt förslag till anvisningar för    där..fordonen kan granskas.
27766: trafikövervakning på gränsövergångsställena vid            Arenden kring trafikens smidighet och säker-
27767: EU:s yttre gränser 15.6.1995. I förslaget precise-     het vid Finlands Östra gräns har klargjorts vitt i
27768: ras bl.a. föremålen för övervakning, myndighe-         trafikministeriets svar på det av riksdagsman
27769: ternas uppgiftsfördelning samt principerna för         Henrik Lax ställda skriftliga spörsmål 125/1996
27770: hindrande av fordon och straffrättsliga påfölj-        rd.
27771: der. Dessutom innehåller det förslag till hur ut-          Samarbetet mellan polisen, tullen och gräns-
27772: bildning, information och informationsansvar           bevakningsväsendet grundar sig på författningar
27773: kunde ordnas samt förslag till hur vissa stadgan-      och är exceptionellt intensivt. Det går emellertid
27774: den kunde revideras. Arbetsgruppen ansåg att           inte att göra trafiken på övergångsställena vid
27775: myndigheternas viktigaste uppgift är att förhin-       östgränsen smidigare enbart med hjälp av åtgär-
27776: dra att fordon som är odugliga i trafiken används      der av PTG-myndigheterna, eftersom stock-
27777: i Finland. Arbetsgruppen föreslog att gränsbe-         ningarna har berott på en föråldrad infrastruktur
27778: vakningsväsendet skall ansvara närmast för             samt framför allt på de ryska myndigheternas
27779: granskningen av persontrafik och tullen för            svårigheter att hantera den kraftigt tilltagande
27780: granskningen av godstrafik. Polisen skall ge nöd-      trafiken.
27781: vändig utbildning för dessa uppgifter. Arbets-             Tullen har för sin del försökt underlätta situa-
27782: gruppens förslag var enhälligt.                        tionen för de förare som tvingas vänta på finska
27783:    De arrangemang man kommit överens om                sidan av gränsen genom att ordna ett 2-4 tim-
27784: började tillämpas innan arbetsgruppens utsatta         mars vila för dem då trafiken står stilla på den
27785: tid utlöpte redan i slutet av juni 1995 på särskilda   ryska sidan. Efter att de nya gränsstationerna i
27786:  order av polisens högsta Iedning, staben för          Vaalimaa och Nuijamaa tagits i bruk i år, kan
27787: gränsbevakningsväsendet och tullstyrelsen. Sam-        trafiken göras smidigare på den finska sidan.
27788:  arbetet mellan myndigheterna på basis av den
27789: 
27790:      Helsingforsden 2 april 1996
27791: 
27792:                                                                    Inrikesminister Jan-Erik Enestam
27793:                                               KK 171/1996 vp
27794: 
27795: Kirjallinen kysymys 171
27796: 
27797:                                     Klaus Bremer /r: Suomen ja Venäjän välisten maantiekuljetuksia
27798:                                         koskevien sopimusten noudattamisesta
27799: 
27800:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
27801: 
27802:     Kun Suomen ja Venäjän rajan ylitti vuonna           autokuljetuksille, kuten varoituksetta viime vii-
27803: 1991 n. 37 000 kuorma-autoa, oli määrä vuonna           kolla annettu vaatimus 20 metriä ylittävien ajo-
27804: 1995 jo lähes 350 000 kuorma-autoa. Tammi-              neuvoyhdistelmien Moskovasta hankittavasta
27805: helmikuussa 1996 määrä kasvoi edelleen 29 %             kertaluvasta yli tuhannen Suomen markan hin-
27806: edellisvuoden vastaavaan lukuun verrattuna.             nalla, joka olisi maksettava Saksan markoilla
27807:     Vuonna 1995 liikenteestä olin. 40% Suomen           pankkitilille Saksaan! Ylipainomaksusopimuk-
27808: ja Venäjän välisiä kuljetuksia ja n. 60% transito-      set toimivat sattumanvaraisesti ja hallitsematto-
27809: kuljetuksia tonneissa mitattuna. Transitoliiken-        milla viiveillä.
27810: teen kasvu on tuonut suomalaisille kipeästi kai-           Suomen ja Venäjän välisessä liikenteessä on-
27811: vattuja työpaikkoja koko 1990-luvun vaikeassa           kin venäläisten kuorma-autojen osuus lisäänty-
27812: työllisyystilanteessa.                                  nyt räjähdysmäisesti: pelkästään viime vuonna
27813:     Suomella on myös tulevaisuudessa etulyönti-         niiden markkinaosuus kasvoi 34 %:sta 47 %:iin
27814: asema porttina valtaville Pietarin ja Karjalan          (kasvu liki 40 %) lähinnä suomalaisautojen kus-
27815: markkinoille. Hyvin toimivat kuljetukset ovat           tannuksella. On syytä epäillä, että venäläisautot
27816: elintasomme säilyttämisen, työllisyyden ja kan-         eivät ole joutuneet samanlaisten maksujen ja val-
27817: sainvälisen kilpailukykymme avaintekijä (mm.            vonnan kohteiksi kuin suomalaiset autot. Tiede-
27818: TuVM 111994 vp- VNS 3/1993 vp).                         tään varmasti, että venäläisautot saavat kuukau-
27819:      Kuljetukset kuitenkin estyvät rajanylityspai-      siluvan huomattavasti halvemmalla kuin suoma-
27820:  kalla poikkeuksellisen haitallisesti kaikille osa-     laisautot.
27821:  puolille. Myös Suomen puolella tullissa saattaa           Oman synkän lukunsa muodostaa venäläisau-
27822:  olla vain yksi virkaatekevä tullimies kuorma-au-       tojen tekninen kunto Suomessa. Loppuun kulu-
27823:  toliikennettä selvittämässä.                           tetut renkaat ovat näytelleet pääosaa lukuisissa
27824:      Viime kuussa kuorma-autot seisoivat rajalla        tuhoisissa liikenneonnettomuuksissa. Esimer-
27825:  keskimäärin 17 tuntia jonossa - myös tyhjinä           kiksi Saksassa, joka Suomen tapaan on allekir-
27826:  palaavat autot. Viime viikolla janotusajat olivat      joittanut Wienin tieliikennesopimuksen, tulli voi
27827:  keskimäärin 22 tuntia ja jonot seitsemän kilomet-      yleisten havaintojen perusteella estää esimerkiksi
27828:  riä.                                                   kuorma-autojen matkan jatkumisen. Samoin lie-
27829:      Kuljettajien olosuhteet ovat epäinhimilliset:      nee myös muissa Wienin sopimuksen allekirjoit-
27830:  peseytymismahdollisuuksia saati edes käymäJää          tajamaissa.
27831:  ei ole käytettävissä, autoa on siirrettävä askel          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27832:  kerrallaan eteenpäin, mikä aiheuttaa jatkuvaa          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27833:  tyhjäkäyntiä, energiankulutusta ja päästöjä, eikä      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27834:  kuljettaja pysty lepäämään, jos mielii säilyttää       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27835:  paikkansa jonossa.
27836:      Suomalaisille kuljetusliikkeille näin aiheutetut              Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
27837:  ylimääräiset kustannukset ovat ennalta arvaa-                  tynyt, että kuorma-autoliikenteen Suo-
27838:  mattomia ja kohtuuttoman kalliita ja heikentä-                 menja Venäjän välinen rajanylitys sujuisi
27839:  vät sekä kuljetettavien tuotteiden että kuljetus-              Suomen ja Venäjän välisen kaupan sopi-
27840:  palvelujemme kansainvälistä kilpailukykyä.                     musten ja etujen mukaisesti, sekä
27841:      Erityisongelman muodostavat Venäjän puo-                      mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
27842:   lelta jatkuvasti toistuvat mitä mielikuvitukselli-            poistaakseen viipymättä Suomen ja Ve-
27843:   simmat ja ilman ennakkovaroitusta, jopa vain                  näjän rajalla tapahtuvat rajanylityshäi-
27844:   rajanylityspaikkakohtaisesti, annetut maksu-                  riöt?
27845:   määräykset Suomen puolelta tuleville kuorma-
27846: 
27847:       Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1996
27848: 
27849:                                               Klaus Bremer /r
27850:  260017
27851: 2                                              KK 171/1996 vp
27852: 
27853: 
27854: 
27855: 
27856:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
27857: 
27858:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            työmotivaation laskua. Henkilökunta vaihtuu
27859: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,             tiheästi, mikä vaikeuttaa koulutusta.
27860: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen               Suomen ja Venäjän välinen tulliyhteistyö on
27861: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-           hyvällä pohjalla, ja mahdollisuuksia siirtyä yh-
27862: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o            teiseen tullaukseen selvitetään yhteistyöryhmäs-
27863: 171:                                                      sä. Yhteistä tullausta on jo kokeiltu, mutta siihen
27864:                                                           siirtymistä ovat vaikeuttaneet Venäjän muut vi-
27865:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-         ranomaiset.
27866:         tynyt, että kuorma-autoliikenteen Suo-               Torfjanovkan ja Brutsnitshnojen tulliasemia
27867:         menja Venäjän välinen rajanylitys sujuisi         uudistetaan ja töiden pitäisi olla valmiina tämän
27868:         Suomen ja Venäjän välisen kaupan sopi-            vuoden loppuun mennessä.
27869:         musten ja etujen mukaisesti, sekä                     Venäjän tullikomitean ilmoituksen mukaan
27870:            mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy          Svetogorskin rajanylitysasema olisi jälleen avat-
27871:         poistaakseen viipymättä Suomen ja Ve-             tu tyhjien ajoneuvojen liikenteelle. Valitettavasti
27872:         näjän rajalla tapahtuvat rajanylityshäi-          paikalliset rajavartioviranomaiset eivät ole saa-
27873:         riöt?                                             neet Moskovasta vieläkään tätä koskevaa pää-
27874:                                                           töstä.
27875:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-                  Rajanylitysongelmia koskeva liikenneminis-
27876: vasti seuraavaa:                                          terin kirje on luovutettu Venäjän tullikomitean
27877:                                                           puheenjohtajalle. Myös kotimaisen teollisuuden
27878:    Maanteitse tapahtuva tavaraliikenne Suomen             puolesta on samanlainen kirje toimitettu Venä-
27879: ja Venäjän välillä on kasvanut kuluvan vuoden             jän hallituksen 1. varapääministerille, herra Ka-
27880: kolmen ensimmäisen kuukauden aikana noin 30               dannikoville.
27881: prosenttia. Liikenteen lisääntyminen on tukki-                Maittemme välinen tulliyhteistyöryhmä ko-
27882: nut Venäjän Torfjanovkan ja Brutsnitshnojen               koontuu huhtikuun alussa Moskovassa, ja täl-
27883: tulliasemat, sillä niiden kapasiteetti ei riitä tällai-   löin aiheena ovat rajanylitysongelmat.
27884: sen liikennemäärän selvittämiseen tässä vaihees-              Kuljettajien aseman helpottamiseksi Suomen
27885: sa. Jonoissa seisovat niin venäläiset kuin ulko-          tulli on ryhtynyt päästämään ajoneuvoja Venä-
27886: maisetkin ajoneuvot sekä Suomesta Venäjälle               jän tulliin ryhmissä muutaman tunnin välein, jot-
27887: että päinvastoin.                                         ta kuljettajilla olisi mahdollisuus nukkua edes
27888:    Liikenneministeriön ja Venäjän tullikomitean           lyhyen aikaa. Sosiaalipalvelujen parantamiseksi
27889: välisessä tapaamisessa tullikomitean edustaja             tielaitos on toimittamassa Vaalimaalle johtavan
27890: kertoi Pietarin sataman jäätymisen siirtäneen lii-        tien varteen siirrettäviä käymälöitä. Kokonai-
27891: kenteen Suomen satamiin, joista tavarat kuljete-          suudessaan tilanne paranee Vaalimaan uuden
27892: taan pääsääntöisesti maanteitse Venäjälle. Venä-          aseman pysäköintialueineen valmistuttua lähiai-
27893: jän tullin tehtävät ovat myös voimakkaasti li-            koina.
27894: sääntyneet, koska muut viranomaiset edellyttä-                Rajanylitysongelmat johtuvat Venäjän tullin
27895: vät tiukempia tarkastuksia kasvavan rikollisuu-           riittämättömästä kapasiteetista yhä lisääntyvän
27896: den torjumiseksi. Tiukemmat tarkastukset liitty-          liikenteen edessä. Kysymys on Venäjän sisäisestä
27897: vät mm. valuutan ja ihmisten salakuljetukseen.            asiasta, johon Suomen viranomaisilla ei ole pal-
27898: Mainituilla tulliasemilla on myös puutteita atk-          jonkaan vaikutusmahdollisuuksia. Ne keinot,
27899: järjestelmissä ja muissa teknisissä apu välineissä.       jotka ovat mahdollisia, on jo osittain käytetty ja
27900: Puutteet aiheuttavat jossain määrin henkilöstön           loputkin tullaan lähiaikoina käyttämään.
27901: 
27902:      Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1996
27903: 
27904:                                                                    Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
27905:                                              KK 171/1996 vp                                             3
27906: 
27907: 
27908: 
27909: 
27910:                                           Tili Riksdagens Talman
27911: 
27912:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                Samarbetet mellan den finska och ryska tullen
27913: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             har en god grund och möjligheterna att övergå tili
27914: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         gemensam tullbehandling undersöks i samar-
27915: dagsman Klaus Bremer undertecknade spörsmål             betsgruppen. Gemensam tullbehandling har re-
27916: nr 171:                                                 dan prövats, men övriga ryska myndigheter har
27917:                                                         försvårat övergången.
27918:           Vilka åtgärder har Regeringen vidtagit           Tullstationerna i Torfjanovka och Brusnitj-
27919:        för att gränsövergången för lastbilstrafi-       noe repareras och arbetena borde vara genom-
27920:        ken mellan Finland och Ryssland under-           förda före slutet av detta år.
27921:        lättas i överensstämmelse med handelsav-            På basis av en anmälan från Rysslands tull-
27922:        talen Finland och Ryssland emellan, samt         kommitte torde gränsövergångsstället i Sveto-
27923:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         gorsk igen ha öppnats för trafik med tomma
27924:        för att utan dröjsmål få ett slut på stör-       fordon. Tyvärr har de lokala gränsbevaknings-
27925:        ningarna vid gränsövergången på grän-            myndigheterna ännu inte fått något beslut om
27926:        sen mellan Finland och Ryssland?                 detta från Moskva.
27927:                                                            Trafikministerns brev som behandlar proble-
27928:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           men i samband med gränsövergången har också
27929: anföra följande:                                        överräckts tili den ryska tullkommittens ordfö-
27930:                                                         rande. Representanter för den finska industrin
27931:    Godstrafiken på väg mellan Finland och R yss-        har också skickat ett likadant brev tili den ryska
27932: land har under årets tre första månader vuxit med       regeringens l. viceminister, herr Kadannikov.
27933: ca 30 %. Den ökade trafiken har täppt tili tullsta-        Den finsk-ryska tullsamarbetskommitten
27934: tionerna vid Torfjanovka och Brusnitjnoe, efter-        sammanträder igen i början av april i Moskva
27935: som deras kapacitet i detta läge inte räcker tili för   och då kommer problemen med gränsövergång-
27936: att klara av dylika trafikmängder. Det står bilar i     en att diskuteras.
27937: kö från både Ryssland och utlandet, på väg från            För att underlätta chaufförernas situation har
27938: Finland tili Ryssland och tvärtom.                      den finska tullen börjat låta grupper av fordon
27939:    Under ett möte som hölls mellan trafikminis-         avancera tili den ryska tullen med några timmars
27940: teriet och Rysslands tullkommitte, berättade re-        mellanrum, vilket gör det möjligt för chaufförer-
27941: presentanten för tullkommitten att trafiken flyt-       na att sova ens en kort tid. För att förbättra de
27942: tats tili de finska hamnarna p.g.a att hamnen i St      sociala förhållanden håller vägverket på att
27943: Petersburg har isat, och att varorna i huvudsak         transportera portabla toiletter som utplaceras
27944: transporteras längs väg tili Ryssland. Den ryska        längs Vaalimaa-vägen. Situationen kommer att
27945: tullen har också fått axla flera nya uppgifter          förbättras i sin helhet när det nya parkeringsom-
27946: eftersom andra myndigheter förutsätter stränga-         rådet i Vaalimaa inom kort blir fårdigt.
27947: re kontroller för att motarbeta den allt växande           Problemen med gränsövergången beror på
27948: kriminaliteten. Strängare kontroller berör bl.a.        den ryska tullens bristande kapacitet i en situa-
27949: smuggling av valuta och människor. De nämnda            tion där trafikmängden kontinuerligt ökar. Det
27950: tullstationerna har också brister i sina ADB-           är fråga om en intern rysk sak som de finska
27951: system och problem med många andra tekniska             myndigheterna inte kan påverka nämnvärt. De
27952: hjälpmedel. Bristerna påverkar i viss mån nega-         medel som vi har tili vårt förfogande har delvis
27953: tivt de anställdas arbetsmotivation. De anställda       redan använts och det som finns kvar kommer att
27954:  byts ofta och detisin tur försvårar skolningen.        användas under den närmaste tiden.
27955: 
27956:      Helsingforsden 29 mars 1996
27957: 
27958:                                                                     Trafikminister Tuula Linnainmaa
27959:                                               KK 172/1996 vp
27960: 
27961: Skriftligt spörsmål 172
27962: 
27963: 
27964: 
27965: 
27966:                                     Margareta Pietikäinen /sv m.fl.: Om att underlätta avlönande av
27967:                                          hjälp i hemmet
27968: 
27969: 
27970:                                           Ti/1 Riksdagens Talman
27971: 
27972:    Mycket av det arbete som utförs av icke-famil-       att arbetslöshetsutgifterna samtidigt har mins-
27973: jemedlemmar i hemmen sker idag svart. Det vore          kat. Med det här systemet blir arbetstagarna fö-
27974: i allas intresse att få ett fungerande system som       retagare, köparen av servicen får sin hemhjälp
27975: skulle garantera att det lönar sig att anställa hjälp   biliigare och med mindre byrokrati och en stor
27976: i hemmen för korta uppdrag och som skulle ga-           del av det svartarbete som nu utförs, kommer in
27977: rantera social trygghet för den anställda. 1 Dan-       under reglering enligt lag.
27978: mark har man startat ett försök som går ut på att          Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
27979: staten stöder hemhjälpsföretag genom att betala         ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
27980: hälften av lönen. Den andra halvan betalas av           ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
27981: köparen av servicen. Den anställda lever på lönen       följande spörsmål:
27982:  och arbetslöshetsunderstödet som minskar bero-
27983: ende på lönen. På det här sättet har nästan 7 000                 Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
27984:  arbetslösa fått arbete på ett par år. Trots sitt              ta för att skapa ett system för avlöning av
27985:  ekonomiska understöd har staten sparat genom                  hjälp i hemmen?
27986:      Helsingforsden 13 mars 1996
27987:           Margareta Pietikäinen /sv        Ulla-Maj Kukkonen /sv          Gunnar Jansson /sv
27988: 
27989: 
27990: 
27991: 
27992: 260017
27993: 2                                          KK 172/1996 vp
27994: 
27995: Kirjallinen kysymys 172                                                                      Suomennos
27996: 
27997: 
27998: 
27999: 
28000:                                   Margareta Pietikäinen /r ym.: Kotiavun palkkaamisen helpottami-
28001:                                      sesta
28002: 
28003: 
28004:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
28005:    Muiden kuin perheenjäsenten tekemästä koti-       töjä, koska työttömyysmenot ovat samanaikai-
28006: työstä suuri osa tehdään nykyään pimeästi.           sesti pienentyneet. Tässä järjestelmässä työnteki-
28007: Kaikkien edun mukaista olisi sellaisen toimivan      jöistä tulee yrittäjiä, palvelun ostaja saa kotiapua
28008: järjestelmän aikaansaaminen, joka tekisi koti-       halvemmalla ja pienemmällä byrokratialla, ja
28009: avun palkkaamisen lyhytaikaisiin tehtäviin kan-      suuri osa nykyisin tehtävästä pimeästä työstä
28010: nattavaksijajoka takaisi työntekijän sosiaalitur-    tulee lainmukaisen sääntelyn alaiseksi.
28011: van. Tanskassa on käynnistetty kokeilu, jossa           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28012: valtio tukee kotipalveluyrityksiä maksamalla         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28013: puolet työntekijän palkasta. Toisen puolen mak-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28014: saa palvelun ostaja. Työntekijä elää palkalla ja     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28015: työttömyystuella,joka vähenee palkan määrästä
28016: riippuen. Tällä tavalla lähes 7 000 työtöntä on                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28017: saanut työtä parin vuoden aikana. Taloudellises-             ryhtyä kotiavun palkkaamisjärjestelmän
28018: ta tuestaan huolimatta valtiolle on syntynyt sääs-           luomiseksi?
28019: 
28020:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1996
28021: 
28022:           Margareta Pietikäinen /r       Ulla-Maj Kukkonen /r           Gunnar Jansson /r
28023:                                           KK 172/1996 vp                                             3
28024: 
28025: 
28026: 
28027: 
28028:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
28029: 
28030:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      2 000-3 000 kotitalouden saavan kulloinkin sa-
28031: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       manaikaisesti työllistämistukea työttömän palk-
28032: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-    kaamiseen.
28033: le jäsenelle kansanedustaja Margareta Pietikäi-        Työllistämistukea kotitaloudelle voidaan
28034: sen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        myöntää, mikäli tuen myöntämiselle työllisyys-
28035: n:o 172:                                            asetuksen 21 §:ssä asetetut edellytykset täyttyvät.
28036:                                                     Tukea ei voida myöntää jo alkaneeseen työsuh-
28037:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      teeseen eikä tilanteissa, joissa työnantajana on
28038:        ryhtyä kotiavun palkkaamisjärjestelmän       mahdollisuus saada saman henkilön palkkaami-
28039:        luomiseksi?                                  seen samalta ajalta muuta valtion tukea. Tuki-
28040:                                                     jakson kesto voi olla enintään 10 kuukautta ja
28041:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tuen määrä työvoimatoimiston harkinnan mu-
28042: vasti seuraavaa:                                    kaan noin 2 500-4 500 markkaa työllistettyä
28043:                                                     kohti kuukaudessa.
28044:    Työllisyysasetuksen 17 §:n 1 momentin nojalla       Tuloverolakia muutettiin vuoden 1994 alusta
28045: voidaan työllistämistukea myöntää myös kotita-      siten, että vuosilta 1994 ja 1995 toimitettavissa
28046: loustöiden työnantajana toimivalle luonnollisel-    verotuksissa veronalaista tuloa ei ollut luonnolli-
28047: le henkilölle. Tuen tarkoituksena on vaikeassa      sen henkilön muussa kuin elinkeinotoiminnassa,
28048: työllisyystilanteessa nimenomaisesti lisätä työt-   maataloudessa tai metsätaloudessa saama työlli-
28049: tömien työmahdollisuuksia kodin piiriin kuulu-      syysasetuksessa tarkoitettu työllistämistuki.
28050: vissa töissä. Tukea voidaan työvoimatoimiston       Muutoksella haluttiin edistää kotitalouksien
28051: harkinnan mukaan myöntää esimerkiksi lasten,        mahdollisuuksia palkata työttömiä palveluk-
28052: vanhusten ja sairaiden perheenjäsenten hoitotyö-    seensa. Tätä verovapauttajatkettiin vuoden 1996
28053: hön sekä erilaisiin kiinteistön remontti- ja kor-   alusta voimaan tulleella lailla siten, että verova-
28054: jaustöihin. Huomattava kuitenkin on, ettei koti-    paus on voimassa ainakin vuoden 1998 loppuun
28055: talouden tukityö saa liittyä ammatin tai elinkei-   asti. Kotitaloudelle maksettava työllistämistuki
28056: non harjoittamiseen.                                ei siis ole saajalleen veronalaista tuloa.
28057:     Kotitalouksien työnantajavelvoitteiden hoita-      Kysymyksessä viitatun Tanskassa järjestetyn
28058: mista varten on perustettu Kymen läänin työvoi-     vastaavantyyppisen kokeilun osalta todettakoon
28059: mapiirin toimiston yhteyteen selvittely-yksikkö,    Suomessa noudatettavan järjestelmän olevan
28060: joka keskitetysti neuvoo työnantajia tämän työl-    laajempi, sillä tanskalainen Home Service -järjes-
28061: listämistukimuodon käytössä. Kotitaloudet ovat      telmä ei mahdollista työskentelyä lasten, vanhus-
28062:  olleet kiinnostuneita tukimuodon käytöstä.         ten eikä muidenkaan perheenjäsenten hoitoteh-
28063:  Tarkkojen tilastojen puuttuessa on arvioitu noin   tävissä.
28064:      Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1996
28065: 
28066:                                                                    Työministeri Liisa Jaakonsaari
28067: 4                                          KK 172/1996 vp
28068: 
28069: 
28070: 
28071: 
28072:                                        Tili Riksdagens Talman
28073: 
28074:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     3 000 hushåll samtidigt erhåller sysselsättnings-
28075: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       stöd för avlönande av en arbetslös person.
28076: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        Ett hushåll kan beviljas sysselsättningsstöd,
28077: man Margareta Pietikäinen m.fl. undertecknade        om de förutsättningar för beviljande av stödet
28078: spörsmål nr 172:                                     som avses i 21 § sysselsättningsförordningen
28079:                                                      uppfylls. Stödet kan inte beviljas för ett arbets-
28080:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       förhållande som redan har inletts och ej heller,
28081:        ta för att skapa ett system för avlöning av   om arbetsgivaren har möjlighet att för samma tid
28082:        hjälp i hemmen?                               få annat statligt stöd för avlönande av samma
28083:                                                      person. Stödperiodens längd kan vara högst 10
28084:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        månader och stödets belopp kan enligt arbets-
28085: anföra följande:                                     kraftsbyråns prövning uppgå till 2 500--4 500
28086:                                                      mark per sysselsatt person i månaden.
28087:    Enligt 17 § 1 mom. sysselsättningsförordning-        Inkomstskattelagen ändrades från början av
28088: en kan sysselsättningsstöd beviljas även en fysisk   1994 så att det sysselsättningsstöd enligt syssel-
28089: person som verkar som hushållsarbetsgivare. I        sättningsförordningen som en fysisk person er-
28090: den svåra sysselsättningssituationen är avsikten     hållit genom annat än näringsverksamhet, jord-
28091: med stödet uttryckligen att öka de arbetslösas       bruk eller skogsbruk inte var skattepliktig in-
28092: sysselsättningsmöjligheter i arbeten som utförs i    komst vid beskattningen för 1994 och 1995. Ge-
28093: hemmen. Enligt arbetskraftsbyråns övervägande        nom ändringen ville man främja hushållens möj-
28094: kan stöd beviljas till exempel för vårdarbete        ligheter att avlöna arbetslösa personer. Denna
28095: bland barn, åldringar och sjuka familjemedlem-       skattefrihet förlängdes genom en lag som trädde
28096: mar samt för olika renoverings- och reparations-     i kraft i början av 1996 så att skattefriheten gäller
28097: arbeten i fastigheter. Man bör dock märka att        åtminstone till slutet av 1998. Det sysselsätt-
28098: stödarbete i hushållen får hänföra sig till varken   ningsstöd som betalas till ett hushåll är således
28099: yrkes- eller till näringsutövning.                   inte skattepliktig inkomst för mottagaren.
28100:    För att sköta de arbetsgivarskyldigheter som         När det gäller det i spörsmålet åsyftade försö-
28101: gäller hushållen har det i anslutning till Kymme-    ket av motsvarande typ som ordnats i Danmark
28102: ne läns arbetskraftsdistriktsbyrå inrättats en ut-   kan man konstatera att det finländska systemet
28103: redningsenhet, till vilken den rådgivning för ar-    är mer omfattande, eftersom det danska systemet
28104: betsgivarna som gäller användningen av denna         med Home Service inte möjliggör arbete i uppgif-
28105: stödform har koncentrerats. Hushållen har varit      ter som gäller vård av barn, åldringar eller andra
28106: intresserade av stödformen. Då exakta statistiska    familjemedlemmar.
28107: uppgifter saknas har man beräknat att 2 000--
28108: 
28109:      Helsingforsden 1 april1996
28110: 
28111:                                                                   Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
28112:                                             KK 173/1996 vp
28113: 
28114: Kirjallinen kysymys 173
28115: 
28116: 
28117: 
28118: 
28119:                                    Ossi Korteniemi /kesk: Kunnallisesta luottamustehtävästä saadun
28120:                                       eläkkeen ja työttömyyskorvauksen yhteensovittamisesta
28121: 
28122: 
28123:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28124: 
28125:    Kunnallisista luottamustehtävistä kertynyt         vistä kertasuorituksena maksettavasta eläkkees-
28126: eläke maksetaan kertasuorituksena kuluvan             tä vähennetään 50 %:n vero. Tästä seuraa, että
28127: vuoden aikana. Nyt on mm. Metallityöväen työt-        työttömän taloudellinen asema jopa heikkenee
28128: tömyyskassa ilmoittanut työttömyyskorvausta           huomattavasti sinä kuukautena, jolloin' eläke
28129: saaville jäsenilleen, että kunnallisista luottamus-   maksetaan.
28130: tehtävistä kertaluonteisena maksettava eläke vä-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28131: hennetään päivärahan määrästä siltä kuukaudel-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28132: ta,jona eläke maksetaan.                              nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28133:    Edellä esitetty menettely johtaa siihen, että      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28134: työttömät joutuvat täysin eriarvoiseen asemaan
28135: muihin ko. eläkkeen saajiin nähden, sillä työssä                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28136: tai eläkkeellä olevat saavat tämän eläkkeen yli-             ryhtyä, että kunnallisista luottamusteh-
28137: määräisenä tulona. Niinhän sen tulisi olla kaikil-           tävistä kertasuorituksena maksettavan
28138: le, myös työttömille, koska eläkkeen perusteena              eläkkeen suorittamisessa ei kohdella työt-
28139: oleva työ on tehty jo vuosia sitten. Lisäksi on              tömiä epäoikeudenmukaisesti?
28140: huomattava, että kunnallisista luottamustehtä-
28141: 
28142:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1996
28143: 
28144:                                          Ossi Korteniemi /kesk
28145: 
28146: 
28147: 
28148: 
28149:  260017
28150: 2                                         KK 173/1996 vp
28151: 
28152: 
28153: 
28154: 
28155:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
28156:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Luottamushenkilöeläkkeiden kertasuoritta-
28157: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       minen koskee arviolta yhteensä n. 295 000 henki-
28158: olette 13 päivänä maaliskuuta 1996 päivätyn kir-    löä. Maksussa olevia, kertasuorituksena makset-
28159: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    tavaksi aiottavia luottamushenkilöeläkkeitä on
28160: omaiselle jäsenen vastattavaksi kansanedustaja      n. 16 500 kpl ja vastaisia luottamushenkilöeläk-
28161: Ossi Korteniemen näin kuuluvan kirjallisen ky-      keitä arviolta hieman yli 240 000 kpl. Tiedot on
28162: symyksen n:o 173:                                   saatu Kuntien eläkevakuutukselta.
28163:                                                        Luottamushenkilöiden eläkkeitä koskevaa la-
28164:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      kia valmisteltaessa ja eläkkeiden kertasuorituk-
28165:        ryhtyä, että kunnallisista luottamusteh-     sesta päätettäessä ei asiakirjojen perusteella ollut
28166:        tävistä kertasuorituksena maksettavan        esillä sen vaikutus työttömyyspäivärahaan.
28167:        eläkkeen suorittamisessa ei kohdella työt-      Työttömyysturvalain voimassa olevien sään-
28168:        tömiä epäoikeudenmukaisesti?                 nösten perusteella luottamushenkilöeläke on
28169:                                                     otettava huomioon työttömyyspäivärahaa mak-
28170:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        settaessa. Kysymyksessä on työttömyysturvalain
28171: vasti seuraavaa:                                    27 §:ssä tarkoitettu lakisääteinen etuus. Etuuden
28172:                                                     lakisääteisyyttä arvioitaessa ei sillä ole merkitys-
28173:    Luottamushenkilöeläkkeiden kertasuorituk-        tä, että eläke maksetaan kertasuorituksena, kos-
28174: sen vaikutuksista työttömyysturvaan ovat jo ky-     ka lain nimenomaisen säännöksen mukaan eläke
28175: syneet kansanedustaja Arja Ojala ym. (n:o 98) ja    voidaan maksaa myös ennen eläketapahtumaa.
28176: kansanedustaja Mikko Kuoppa ym. (n:o 112).             Työttömyysturvalaissa ei kuitenkaan ole eri-
28177:    Kunnallisten luottamushenkilöiden eläkelaki      tyistä säännöstä kertasuorituksena maksettavan
28178: kumottiin lailla 981/92, joka tuli voimaan          eläkkeen jaksottamisesta vastaavalla tavalla
28179: 1.1.1993. Lain 2 §:n mukaan ne kunnallisten luot-   kuin työttömyysturvalain 5 §:n 1 momentin 13
28180: tamushenkilöiden eläkelain mukaiset eläkkeet,       kohdan perusteella esim. jaksotetaan ns. kultai-
28181: jotka ovat alkaneet ennen lain voimaantuloa,        nen kädenpuristus tai muu vastaava etuus riippu-
28182: suoritetaan edelleen. Samoin maksetaan lain         matta nimikkeestä. Näin ollen kertasuorituksena
28183: 3 §:n mukaan eläketapahtuman sattuessa ennen        maksettu eläke otetaan huomioon työttömyys-
28184: 1.1.1993 voimassa olleista luottamustehtävistä      päivärahaa maksettaessa työttömyysturvalain
28185: karttunut eläke. Kumotun lain mukaista eläkettä     27 §:n mukaisesti sen kuukauden aikana, jona se
28186: ei enää kartu vuoden 1992jälkeisistä luottamus-     on maksettu. Pelkästään yhden kuukauden ajal-
28187: tehtävistä. Eläketapahtuma oli lain mukaanjoko      ta suoritettu päivärahan epääminen sillä perus-
28188: vanhuuseläkeiän täyttyminen tai työkyvyttö-         teella, että vähennettävän etuuden vuoksi päivä-
28189: myys.                                               rahaa ei jää maksettavaksi, ei vie henkilöltä oi-
28190:    Lain 3 §:n mukaan ennen sen voimaantuloa         keutta eläkkeen ns. tulevaan aikaan.
28191: alkaneet eläkkeet tai osa niistä voidaan maksaa        Sosiaali- ja terveysministeriö on tiedottanut
28192: kertakorvauksena myös ennen eläketapahtu-           etuuden huomioon ottamisesta päivärahan mak-
28193: maa. Kuntien eläkelaitoksen valtuuskunta päätti     sajille 20.2.1996 päivätyllä kirjeellä.
28194: kokouksessaan 16.6.1994 maksaa kaikki alka-             Sellaiset lakisääteiset etuudet, jotka eivät vä-
28195: neet ja karttuneet luottamushenkilöiden eläke-      hennä työttömyyspäivärahaa, on lueteltu lain
28196: lain mukaiset eläkkeet kertasuorituksena vuoden     27 §:ssä. Nämä ovat yleensä joko perustoimeen-
28197: 1996 aikana. Varsinaisen periaatteen lisäksi val-   tulon turvaamiseen tai erilaisten kustannusten,
28198: tuuskunta hyväksyi kertasuorituksen laskenta-       haitan taikka vahingon korvaamiseen tarkoitet-
28199: perusteet ja jäsenyhteisöjen maksuja koskevan       tuja lakisääteisiä etuuksia. Vaikka luottamus-
28200: menettelyn. Edelleen päätettiin, että kertasuori-   henkilöeläkkeen kertasuoritus ei sellaisenaan ole
28201: tus maksetaan vain, jos sen määrä on vähintään      rinnastettavissa laissa suojattuihin etuuksiin, ei
28202: 50 markkaa.                                         kyseisen etuuden vähentämistä työttömyystur-
28203:                                           KK 173/1996 vp                                            3
28204: 
28205: vaetuudesta voida pitää perusteltuna. Tämän         suorituksena maksettavia luottamushenkilöiden
28206: johdosta sosiaali- ja terveysministeriö on ryhty-   eläkkeitä oteta huomioon työttömyyspäivära-
28207: nyt valmistelemaan hallituksen esitystä työttö-     haa maksettaessa.
28208: myysturvalain muuttamiseksi siten, ettei kerta-
28209: 
28210:      Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1996
28211: 
28212:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
28213: 4                                            KK 173/1996 vp
28214: 
28215: 
28216: 
28217: 
28218:                                          Tili Riksdagens Talman
28219: 
28220:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        ningar. Vidare beslöt delegationen att endast så-
28221: ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrive1se av den         dana engångsersättningar som uppgår till minst
28222: 13 mars 1996 till vederbörande med1em av stats-         50 mk skall betalas ut.
28223: rådet översänt fö1jande av riksdagsman Ossi                Utbetalningen av de förtroendevaldas pensio-
28224: Korteniemi undertecknade spörsmå1 nr 173:               ner i form av en engångsersättning gäller upskatt-
28225:                                                         ningsvis sammanlagt ca 295 000 personer. Anta-
28226:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-          let sådana löpande pensioner för förtroendeval-
28227:        ta för att de som är arbetslösa inte skall bli   da som avses att bli utbetalda i form av engångs-
28228:        orättvist behandlade när pensionen för           ersättningar uppgår tili ca 16 500, medan antalet
28229:        kommunala förtroendevalda betalas ut i           framtida pensioner uppgår tili uppskattningsvis
28230:        form av en engångsersättning?                    drygt 240 000. Dessa uppgifter har lämnats av
28231:                                                         Kommunernas pensionsförsäkring.
28232:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              Med utgångspunkt i de handlingar som finns i
28233: anföra följande:                                        ärendet hade man, när lagen om de förtroende-
28234:                                                         valdas pensioner bereddes och beslutet om pen-
28235:    Beträffande verkningarna av att pensionen för        sionernas utbetalning i form av engångsersätt-
28236: kommunala förtroendevalda betalas ut i form av          ningar fattades, inte tagit upp frågan om en-
28237: en engångsersättning har spörsmål redan ställts         gångsersättningens verkningar på arbetslöshets-
28238: av riksdagsman Arja Ojala m.fl. (nr 98) och riks-       dagpenningen.
28239: dagsman Mikko Kuoppa m.fl. (nr 112).                       I enlighet med de gällande stadgandena i lagen
28240:    Lagen om pension för kommunala förtroen-             om utkomstskydd för arbetslösa skall pensionen
28241: devalda upphävdes genom en lag (981/92) som             för kommunala förtroendevalda beaktas vid ut-
28242: trädde i kraft den 1 januari 1993. I 2 § i sistnämn-    beta1ningen av arbets1öshetsdagpenning. Det är
28243: da lag stadgas att de pensioner enligt lagen om         här fråga om en i 27 § i nämnda lag avsedd lag-
28244: pension för kommunala förtroendevalda som               stadgad förmån. En bedömning av förmånens
28245: har börjat löpa innan denna lag trätt i kraft           lagstadgade status visar att det saknar betydelse
28246: fortfarande betalas. Om ett pensionsfall inträffar      att pensionen betalas i form av en engångsersätt-
28247: betalas 1ikaså enligt 3 § den pension som intjänats     ning, eftersom pensionen i enlighet med ett ut-
28248: i förtroendeuppdrag som varit i kraft före den 1        tryckligt stadgande i lagen kan betalas ut även
28249: januari 1993. Pension i enlighet med den upphäv-        före pensionsfallet.
28250: da lagen intjänas inte längre på grundval av för-          Lagen om utkomstskydd för arbetslösa inne-
28251: troendeuppdrag efter 1992. Enligt lagen var pen-        håller dock inte något särskilt stadgande om så-
28252: sionsfallet en följd av att den förtroendevalda         dan periodisering av pension i form av engångs-
28253: antingen uppnått den allmänna pensionsåldern            ersättning som skulle motsvara det förfarande
28254: eller blivit arbetsoförmögen.                           enligt 5 § 1 mom. 13 punkten lagen om utkomst-
28255:    Enligt 3 § i lagen kan de pensioner - eller en       skydd för arbetslösa enligt vilket s.k. gyllene
28256: del av pensionerna - som börjat löpa innan              handslag eller andra motsvarande förmåner kan
28257: lagen trädde i kraft betalas i form av en engångs-      periodiseras oberoende av vilka benämningar
28258: ersättning även före pensionsfallet. Delegationen       man gett dessa förmåner. Av detta följer att en
28259: för kommunala pensionsanstalten beslöt vid sitt         pension som betalts ut i form av engångsersätt-
28260: möte den 16 juni 1994 att alla de pensioner i           ning skall beaktas vid utbetalningen av arbetslös-
28261: enlighet med lagen om pension för kommunala             hetsdagpenning den månad under viiken en-
28262: förtroendevalda som påbörjats och intjänats             gångsersättningen betalts ut och på det sätt som
28263: skall betalas i form av en engångsersättning un-        stadgas i 27 § lagen om utkomstskydd för arbets-
28264: der loppet av 1996. Förutom detta principiella          lösa. Den omständigheten att arbetslöshetsdag-
28265: beslut godkände delegationen grunderna för ut-          penningen förvägras för en månad på den grund
28266: räkningen av engångsersättningen samt förfa-            att dagpenning inte utbetalas till följd av pen-
28267: randet som gäller medlemssamfundens betal-              sionsförmånens reducerande effekt, leder inte till
28268:                                              KK 173/1996 vp                                             5
28269: 
28270: att personen i fråga går miste om sin rätt tili s.k.     gångsutbetalningen av pensioner för förtroende-
28271: återstående tid när det gäller pensionen.                valda inte som sådan kan jämställas med de i
28272:    Social- och hälsovårdsministeriet har genom           lagen skyddade förmånerna, kan det inte anses
28273: en skrivelse daterad den 20 februari 1996 in-            motiverat att förmånen i fråga minskar beloppet
28274: formerat dagpenningutbetalarna om att ovan               av utkomstskyddet för arbetslösa. Av den anled-
28275: nämnda förmån skall beaktas.                             ningen har social- och hälsovårdsministeriet in-
28276:    De lagstadgade förmåner som inte reducerar            lett beredningen av en regeringsproposition ge-
28277: arbetslöshetsdagpenningen finns uppräknade i             nom viiken man avser att ändra lagen om ut-
28278: 27 § lagen om utkomstskydd för arbetslösa.               komstskydd för arbetslösa så att de pensioner
28279: Dessa förmåner är i regel sådana lagstadgade             för förtroendevalda som betalas i form av en-
28280: förmåner som är avsedda antingen för tryggan-            gångsersättning inte skall beaktas vid utbetal-
28281: det av basutkomsten eller för kompep.serandet av         ningen av arbetslöshetsdagpenning.
28282: olika kostnader, men eller skador. A ven om en-
28283: 
28284:      Helsingfors den 4 april 1996
28285: 
28286:                                                        Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
28287:                                             KK 174/1996 vp
28288: 
28289: Kirjallinen kysymys 174
28290: 
28291: 
28292: 
28293: 
28294:                                    Raimo Vistbacka /ps: Pienyrittäjien verotuksen keventämisestä
28295: 
28296: 
28297: 
28298:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28299: 
28300:     Verohallituksen päätöksen mukainen päivä-         loksena on, että verottaja ansaitsee 1,46 mk jo-
28301: rahakäytäntö kohtelee yrittäjiä ja tavallisia pal-    kaista yrittäjähenkilön omalla autollaan ajamaa
28302: kansaajia kohtuuttoman eriarvoisesti. Esimerk-        työajokilometriä kohden.
28303: kinä voidaan tästä ottaa kuvitteellinen tapaus,          Edellä oleva esimerkki on vain yksi yrittäjiin
28304: jossa palkansaajahenkilö ja yrittäjänä toimiva        verottajan taholta kohdistuva epäoikeudenmu-
28305: henkilö tekevät saman neljän viikon työmatkan         kaisuus ja kohtuuttomuus. Niitä on muitakin, ja
28306: samanlaisella autolla samaan aikaan, tekevät sa-      sen lisäksi tulevat suurijoukko muita yhteiskun-
28307: mansisältöiset työnsä samoilla tarvikkeilla, syö-     nan yrittäjään kohdistamia lisävelvoitteita ja
28308: vät samanlaiset ruoat ja saapuvat takaisin kotiin     maksu- ym. rasitteita. On yleensäkin ihme, että
28309:  yhtä aikaa.                                          maassamme jaksaa niinkin moni vielä toimia
28310:     Palkansaajaverovelvollinen saa tästä 90 km:n      pienyrittäjänä, kun tiedetään ja tunnetaan yh-
28311:  päivittäisen ajon vaativasta työmatkasta vero-       teiskunnan suhtautuminen tähän väestöryh-
28312:  tonta autonkulukorvausta 3 114 mk (1, 73 mk/         mään. Mikäli vaikeata työllisyystilannetta ja la-
28313:  km) sekä verotonta päivärahaa 3 060 mk eli yh-       maamme aiotaan olennaisesti helpottaa, olisi
28314:  teensä verotonta tuloa palkan lisäksi 6 174 mk.      yksi ensimmäisistä toimenpiteistä korjata vero-
28315:  Yrittäjänä saman työmatkan tekevä verovelvol-        tuksen ja muun lainsäädännön yrittäjiin kohdis-
28316:  linen saa puolestaan 1 800 mk:n (1 mk/km) au-        tamat kohtuuttomuudet ja epäoikeudenmukai-
28317:  tonkulukorvauksen ja jää kokonaan ilman päi-         suudet verrattuna tavallisiin palkansaajiin, joita
28318:  värahaoikeutta. Syntyvä verovapaa tappio ver-        em. yrittäjät juuri yrittävät työllistää parhaansa
28319:  rattuna tavalliseen palkansaajaan on tästä esi-      mukaan.
28320:  merkkityömatkasta 4 374 mk. Syntyvän eron               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28321:  kattamiseksi joutuu yrittäjä ansaitsemaan n.         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28322:  3 000 mk:n verotettavan tulon pystyäkseen kus-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28323:  tantamaan loput autokulut.                           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28324:     Toisella tavoin tarkasteltaessa samaa esimerk-
28325:  kiä se voidaan ilmaista näin: Jos molempien hen-               Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
28326:  kilöiden todelliset autokulut olisivat samat 1,73           yrittäjien verotuksessa olevien, tavallisiin
28327:  mk/km ja jos yrittäjä maksaisi omalta osaltaan              palkansaajiin verrattuna kohtuuttomien
28328:  samat vakuutus-, eläke-, tapaturma- ym. palkka-             säännösten ja käytäntöjen muuttamiseksi
28329:  sivukulut kuin palkollisenkin osalta, hänen tulisi          niin, että yrittäjä ei joudu samasta työstä
28330:   ansaita 2,20 mk lisää verotettavaa tuloajokaista           maksamaan yhteiskunnalle palkansaajaa
28331:   työmatka-ajossa ajamaansa kilometriä kohden                enemmän veroja ja maksuja, sekä
28332:   voidakseen kompensoida verohallituksen pää-                   miten muutoin Hallitus aikoo paran-
28333:   töksen mukaisen tappion sekä kustantaakseen                taa pk-yrittäjien toimintamahdollisuuk-
28334:   verotetuista tuloistaan työajokulunsa. Lopputu-            sia työllistäjinä?
28335: 
28336:       Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1996
28337:                                          Raimo Vistbacka /ps
28338: 
28339: 
28340: 
28341: 
28342:  260017
28343: 2                                           KK 174/1996 vp
28344: 
28345: 
28346: 
28347: 
28348:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
28349: 
28350:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         naisuutena merkitse yrittäjien syrjimistä vastaa-
28351: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          vaa tuloa saaviin palkansaajiin verrattuna. Elin-
28352: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        keinotulon laskemiseen sisältyy erilaisia vero-
28353: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo             etuja sisältäviä säännöksiä, joita palkansaajan
28354: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          verotuksessa ei ole, ja osa yrittäjän tulosta tulee
28355: sen n:o 174:                                           lisäksi monesti verotetuksi pääomatulona 28
28356:                                                        prosentin verokannalla. Kysymyksen peruste-
28357:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          luissa esiintyvä vertailu palkansaajan päivärahan
28358:        yrittäjien verotuksessa olevien, tavallisiin    verovapauden ja niin sanotun yrittäjäpäivärahan
28359:        palkansaajiin verrattuna kohtuuttomien          vähennyskelpoisuuden välillä jää osittaiseksi
28360:        säännösten ja käytäntöjen muuttamiseksi         muun muassa siksi, että yrittäjät ovat kirjanpito-
28361:        niin, että yrittäjä ei joudu samasta työstä     velvollisia ja voivat vähentää lisääntyneet elanto-
28362:        maksamaan yhteiskunnalle palkansaajaa           kustannukset myös kirjanpidon mukaisten me-
28363:        enemmän veroja ja maksuja, sekä                 nojen perusteella.
28364:           miten muutoin Hallitus aikoo paran-             Pienyritysten verotuksessa on keskeiseksi on-
28365:        taa pk-yrittäjien toimintamahdollisuuk-         gelmaksi koettu se, että myös yrityksessä pidätet-
28366:        sia työllistäjinä?                              ty tulo tulee muissa yritysmuodoissa kuin osake-
28367:                                                        yhtiöissä tavallisesti verotetuksi osittain ansiotu-
28368:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           lona. Valtiovarainministeriö on asettanut työ-
28369: vasti seuraavaa:                                       ryhmän valmistelemaan järjestelmää, jossa täl-
28370:                                                        laiset yritykset voisivat säästää yrityksessä tuloa
28371:    Hallitus pitää yrittäjien ja palkansaajien tasa-    yhteisöverokannalla uusia investointeja varten.
28372: puolista verokohtelua yhtenä veropolitiikan läh-       Tavoitteena on luoda tällainen mahdollisuus ve-
28373: tökohtana. Asia on tärkeä sekä oikeudenmukai-          rovuodesta 1997 alkaen.
28374: suussyistä että siksi, että suuret erot verorasituk-       Myös muutoin pk-yritysten työllistämismah-
28375: sessa yrittäjän ja palkansaajan välillä ovat           dollisuuksien edistäminen on hallitusohjelmassa
28376: omiaan johtamaan keinotekoisiin järjestelyihin.        ja hallituksen politiikassa tärkeällä sijalla. Jo teh-
28377:    Yrittäjiin ja palkansaajiin sovelletaan sinänsä     tyjen monien päätösten jatkoksi selvitettävänä
28378: monin kohdin eri verosäännöksiä, koska toimin-         on laaja toimenpiteiden kirjo, joka ulottuu työ-
28379: nan luonne on tyypillisesti erilaista- olkoonkin,      elämän kehittämisestä rahoitusmahdollisuuk-
28380: että joskus kyse voi olla toisiaan lähellä olevista    sien parantamiseen ja erilaisten hallintomenette-
28381: ilmiöistä. Nämä erilaiset säännöstöt eivät koko-       lyjen keventämiseen.
28382: 
28383:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1996
28384: 
28385:                                                                                     Ministeri Arja Alho
28386:                                              KK 174/1996 vp                                              3
28387: 
28388: 
28389: 
28390: 
28391:                                          Tili Riksdagens Talman
28392: 
28393:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       dra. Dessa stadganden innebär som helhet be-
28394: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         traktade inte att företagare diskrimineras i för-
28395: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       hållande tili löntagare som får en motsvarande
28396: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål             inkomst. Vid beräkningen av inkomst av nä-
28397: nr 174:                                                ringsverksamhet tillämpas sådana stadganden
28398:                                                        innehållande olika skatteförmåner som inte exis-
28399:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         terar i löntagarbeskattningen, och en del av en
28400:        ta för ändrande av de oskäliga stadgan-         företagares inkomst blir därtill ofta beskattad
28401:        den och den oskäliga praxis som före-           såsom kapitalinkomst enligt en skattesats på 28
28402:        kommer i beskattningen av företagare i          %. Jämförelsen i spörsmålsmotiveringen mellan
28403:        jämförelse med vanliga löntagare så att en      skattefriheten i fråga om löntagardagpenningen
28404:        företagare inte är tvungen att för samma        och avdragsgillheten i fråga om den s.k. företa-
28405:        arbete betala mera skatter och avgifter tili    gardagpenningen haltar bl.a. därför att företa-
28406:        samhället än en löntagare måste betala,         garna är bokföringsskyldiga och kan dra av för-
28407:        samt                                            höjda levnadskostnader också på grundval av
28408:           på vilket sätt ämnar Regeringen i öv-        bokföringsenliga utgifter.
28409:        rigt förbättra verksamhetsförutsättning-           I beskattningen av små företag har det upp-
28410:        arna för företagare i små och medelstora        levts som ett centralt problem att även inkomst,
28411:        företag i deras egenskap av sysselsättare?      som innehållits i ett företag, i andra foretag än
28412:                                                        aktiebolag vanligen delvis blir beskattad som för-
28413:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          värvsinkomst. Finansministeriet har tillsatt en
28414: anföra följande:                                       arbetsgrupp med uppgift att bereda ett system,
28415:                                                        där dylika företag för nya investeringar kunde
28416:    Regeringen betraktar en jämlik skattemässig         spara inkomst i företaget med samfundsskatte-
28417: behandling av företagare och löntagare som en          sats. Målet är att en sådan möjlighet skall existera
28418: av utgångspunkterna i skattepolitiken. Frågan är       fr.o.m. skatteåret 1997.
28419: viktig både av rättviseskäl och för att stora skill-      Ä ven i övrigt spelar främjandet av små och
28420: nader i skattebördan mellan företagare och lön-        medelstora företags sysselsättningsmöjligheter
28421: tagare har en benägenhet att leda tili konstgjorda     en viktig roll i regeringsprogrammet och i reger-
28422: arrangemang.                                           ingens politik. Som fortsättning på ett stort antal
28423:    I många fall tillämpas olika skattestadganden       redan fattade beslut utreds som bäst en mångfald
28424: på företagare och löntagare, eftersom det ligger i     åtgärder, som sträcker sig från utvecklandet av
28425: sakens natur att en företagares verksamhet skil-       arbetslivet tili ett förbättrande av finansierings-
28426: jer sig från en löntagares även om det ibland kan      möjligheterna och ett förenklande av olika för-
28427: vara fråga om fenomen som påminner om varan-           valtningsforfaranden.
28428: 
28429:      Helsingforsden 2 aprill996
28430: 
28431:                                                                                    Minister Arja Alho
28432: 1
28433:                                              KK 175/1996 vp
28434: 
28435: Kirjallinen kysymys 175
28436: 
28437: 
28438: 
28439: 
28440:                                     Raimo Vistbacka /ps: Pakkohuutokaupatun omaisuuden luovutuk-
28441:                                        seen liittyvästä verotuksesta
28442: 
28443: 
28444:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28445: 
28446:     Kiinteistöjen myynnissä on ilmennyt verotus-       useita tapauksia ainakin Pohjanmaalla. Tapah-
28447: menettelyn osalta epäkohtia niissä tapauksissa,        tunut kohtuuttomuus tuntuu sen kohteeksi jou-
28448: joissa kiinteistö joudutaan myymään pakkohuu-          tuneista veronmaksajista epäoikeudenmukaisel-
28449: tokaupalla. Verottaja on määrännyt vieläpä kuo-        ta myös siksi, että monesti he eivät ole edes tien-
28450: linpesän osakkaille perintöveron kiinteistön nor-      neet perintöä rasittavista kiinnityksistä ja omai-
28451: maalin kauppahinnan mukaan, vaikka pakko-              suutta uhkaavasta pakkohuutokaupasta.
28452: huutokaupassa on hinta todellisuudessa olennai-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28453: sesti alhaisempi ja saadut varat ovat voineet men-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28454: nä täysin kiinnitysvelkoihin perikunnanjäädessä        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28455: ilman lopullista perintöä.                             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28456:     Verotuslakiaja hiljattain voimaan tullutta ve-
28457:  rotusmenettelylakia tulisi pikaisesti korjata niin,             Onko Hallitus tietoinen nykyisten ve-
28458: etteivät pakkohuutokaupatun omaisuuden enti-                  rotuslakien kohtuuttomuudesta pakko-
28459:  set omistajat tai sen perineet omaiset joutuisi              huutokaupatun omaisuuden verotukses-
28460:  maksamaan veroa olemattomasta kiinteistön ar-                sa varsinkin kuolinpesän osakkaiden pe-
28461:  vosta, joka todellisuudessa on useimmiten siirty-            rintöverotuksen osalta, ja
28462:  nyt veikovan pankin hyödyksi. Edellä mainittuja                 mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
28463:  kohtuuttomuuksia on viime aikoina ilmennyt                   epäkohdan korjaamiseksi?
28464: 
28465:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1996
28466: 
28467:                                           Raimo Vistbacka /ps
28468: 
28469: 
28470: 
28471: 
28472:  260017
28473: 2                                           KK 175/1996 vp
28474: 
28475: 
28476: 
28477: 
28478:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28479: 
28480:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         arvo on saattanut olla perinnönjättäjän kuolin-
28481: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          hetkellä huomattavasti korkeampi kuin mitä sii-
28482: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tä on saatu pakkohuutokaupassa. Kysymykses-
28483: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo             sä mainitut verovelvollisen kannalta kohtuutto-
28484: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          milta tuntuvat veroseuraamukset johtuvatkin
28485: sen n:o 175:                                           monissa tapauksissa siitä, että kiinteistön arvo
28486:                                                        perinnönjättäjän kuolinhetkellä on ollut kor-
28487:           Onko Hallitus tietoinen nykyisten ve-        keampi esimerkiksi siitä syystä, että kiinteistö on
28488:        rotuslakien kohtuuttomuudesta pakko-            kuulunut elinkeinotoimintaan. Jos elinkeinotoi-
28489:        huutokaupatun omaisuuden verotukses-            minta on lopetettu kannattamattomana, kiinteis-
28490:        sa varsinkin kuolinpesän osakkaiden pe-         töllä erikseen ei enää välttämättä ole markkina-
28491:        rintöverotuksen osalta, ja                      arvoa, joten sen myyntihinta myös pakkohuuto-
28492:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          kaupassa jää huomattavasti alemmaksi kuin sen
28493:        epäkohdan korjaamiseksi?                        arvo oli ollut perinnönjättäjän kuolinhetkellä.
28494:                                                           Kysymyksessä on esitetty, että pakkohuuto-
28495:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kaupatun omaisuuden entiset omistajat tai sen
28496: vasti seuraavaa:                                       perineet omaiset voivat joutua maksamaan ve-
28497:                                                        roa, vaikka kiinteistön myynnistä ei jää heille
28498:    Perintö- ja lahjaverolain mukaan perintövero-       mitään. Näin voi tapahtua niissä tapauksissa,
28499: velvollisuus alkaa perinnönjättäjän kuolemasta.        joissa pakkohuutokaupassa saatu hinta ylittää
28500: Pesän varat arvioidaan siihen arvoon, joka niillä      kiinteistön hankintamenon ja luovutuksesta tu-
28501: oli perintöverovelvollisuuden alkaessa. Sen jäl-       lee voittoa, josta on tuloverolain mukaan suori-
28502: keen varojen arvossa tapahtuneita muutoksia ei         tettava tuloveroa. Kysymyksessä esitetyt vero-
28503: verotuksessa oteta periaatteessa huomioon.             seuraamukset eivät kuitenkaan aiheudu hiljat-
28504: Kaikkien varallisuuslajien arvostuksen peruste         tain voimaan tulleesta verotusmenettelylaista,
28505: on käypä arvo eli todennäköinen luovutushinta.         vaan voimassa olevasta tuloverolainsäädännös-
28506: Jos varallisuus on myyty vähän ennen taijälkeen        tä. Perintönä saadun omaisuuden arvostuksessa
28507: verovelvollisuuden syntymisen, myyntihinta             perintöverotuksessa sekä luovutusvoiton laske-
28508: osoittaa sen käyvän arvon ja sitä käytetään myös       misessa tuloverotuksessa sovelletaan samoja
28509: perintöverotuksessa.                                   säännöksiä siitä riippumatta, onko kiinteistö
28510:    Jos kiinteistö myydään pian perintöverovel-         luovutettu vapaaehtoisesti vai pakkohuutokau-
28511: vollisuuden syntymisenjälkeen pakkohuutokau-           palla.
28512: palla ja kiinteistöstä saatu hinta alittaa perunkir-      Jos kiinteistön käypä arvo perinnönjättäjän
28513: joitusarvon, verovelvollisen verotus oikaistaan        kuolinhetkellä on ollut korkeampi kuin siitä pak-
28514: vastaamaan pakkohuutokaupassa saatua hin-              kohuutokaupassa saatu hinta eikä verotukseen
28515: taa. Näin tapahtuu silloin, jos pakkohuutokaup-        siten ole voitu saada muutosta valitusteitse, vero-
28516: pa tapahtuu noin vuoden kuluessa perintövero-          velvollisella on mahdollisuus pyytää verosta
28517: velvollisuuden syntymisestä. Tällaisessa tapauk-       huojennusta. Sekä perintöverosta että tuloveros-
28518: sessa verotus voidaan käytännössä oikaista vero-       ta voidaan hakemuksesta myöntää osittainen tai
28519: toimistossa eikä verovelvollisen tarvitse tehdä        täydellinen vapautus niissä tapauksissa, joissa
28520: edes oikaisuvaatimusta verotuksen oikaisulauta-        veron periminen olisi ilmeisesti kohtuutonta.
28521: kunnalle. Jos kiinteistö myydään pakkohuuto-           Lainsäädännössä ei ole mahdollista säätää erik-
28522: kaupalla vasta useita vuosia perintöverovelvolli-      seen pakkohuutokaupalla myydyn omaisuuden
28523: suuden alkamisen jälkeen, kiinteistön arvioimi-        verotuksesta, vaan verolaeissa olevat huojennus-
28524: nen on huomattavasti vaikeampaa, sillä arvot           säännökset ovat juuri tämäntyyppisiä tilanteita
28525: ovat ehtineet siinä ajassa muuttua. Kiinteistön        varten.
28526: 
28527:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1996
28528: 
28529:                                                                                   Ministeri Arja Alho
28530:                                             KK 175/1996 vp                                                3
28531: 
28532: 
28533: 
28534: 
28535:                                          Tili Riksdagens Talman
28536: 
28537:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       tarens död kunnat vara avsevärt högre än vad
28538: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        priset var vid den exekutiva auktionen. De i
28539: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-      spörsmålet nämnda skattepåföljderna som f6r
28540: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmå1            den skattskyldige kan verka oskäliga beror i
28541: nr 175:                                               många fall på att fastighetens värde vid arvlåta-
28542:                                                       rens död har varit högre t.ex. av den orsaken att
28543:              Är Regeringen medveten om de oskä-       fastigheten har ingått i näringsverksamhet. Om
28544:           1igheter som förekommer i de nuvarande      näringsverksamheten har avvecklats såsom olön-
28545:           skatte1agarna i fråga om beskattningen      sam, har fastigheten separat inte nödvändigtvis
28546:           av egendom som har sålts på exekutiv        längre något marknadsvärde och därför blir även
28547:           auktion, i synnerhet när det gäller arvs-   dess försäljningspris vid en exekutiv auktion av-
28548:           beskattningen av dödsbodelägare, och        sevärt lägre än vad dess värde var vid arvlåtarens
28549:              vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta    död.
28550:           för att olägenheten skall korrigeras?          1spörsmålet har anförts att de forna ägarna tili
28551:                                                       den förmögenhet som har sålts på exekutiv auk-
28552:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         tion eller de anhöriga som har ärvt förmögenhe-
28553: anföra följande:                                      ten kan bli tvungna att betala skatt, fastän ingen-
28554:                                                       ting blir över för dem efter försäljningen av fas-
28555:    Enligt lagen om skatt på arv och gåva inträder     tigheten. Detta är möjligt i sådana fall då priset
28556: skyldigheten att betala arvsskatt vid arvlåtarens     vid den exekutiva auktionen överskrider anskaff-
28557: död. Boets tillgångar värderas tili det värde som     ningsutgiften för fastigheten och överlåtelsen ger
28558: de hade vid skattskyldighetens inträde. Därefter      vinst, på viiken inkomstskatt skall betalas enligt
28559: beaktas ändringar i tillgångarnas värde i princip     inkomstskattelagen. De skattepåföljder som av-
28560: inte längre. Grunden för bedömningen av alla          ses i spörsmålet föranleds emellertid inte av lagen
28561: förmögenhetsslag är det gängse värdet, dvs. det       om beskattningsförfarande, som nyligen trädde i
28562: sannolika överlåtelsepriset. Om förmögenheten         kraft, utan av den gällande inkomstskattelag-
28563: har sålts en kort tid före eller efter den tidpunkt   stiftningen. När värdet på den egendom som
28564: då skyldigheten att betala arvsskatt inträdde, vi-    erhållits genom arv uppskattas i arvsbeskattning-
28565: sar f6rsäljningspriset det gängse värdet och det      en och vinsten av egendomsöverlåtelsen beräk-
28566: används också i arvsbeskattningen.                    nas i inkomstbeskattningen tillämpas samma
28567:    Om en fastighet kort efter att skyldigheten att    stadganden oberoende av om fastigheten har
28568: betala arvsskatt inträdde säljs på exekutiv auk-      överlåtits frivilligt eller genom exekutiv auktion.
28569: tion och priset på fastigheten underskrider bo-          Om fastighetens gängse värde vid arvlåtarens
28570: uppteckningsvärdet, rättas den skattskyldiges         död har varit högre än det pris som erhölls vid
28571: beskattning så att den motsvarar det pris som         exekutiv auktion och om ändring i beskattningen
28572: erhölls vid den exekutiva auktionen. Detta sker       inte kunnat fås genom ändringssökande, har den
28573: när den exekutiva auktionen hålls ungefår ett år      skattskyldige möjlighet att ansöka om skattelätt-
28574: efter skattskyldighetens inträde. 1 ett dylikt fall   nad. På ansökan kan partiell eller fullständig
28575: kan beskattningen i praktiken rättas på skatteby-     befrielse från både arvs- och inkomstskatt bevil-
28576: rån, och den skattskyldige behöver inte ens göra      jas i de fall då det är uppenbart oskäligt att
28577: ett rättelseyrkande hos skatterättelsenämnden.        indriva skatt. Det är inte möjligt att i lagstiftning-
28578: Om fastigheten säljs på exekutiv auktion f6rst        en separat stadga om beskattningen av egendom
28579: flera år efter skattskyldighetens inträde, kan be-    som sålts på exekutiv auktion, utan skattelagar-
28580: dömningen av fastighetens värde vara betydligt        nas stadganden om skattelättnader existerar för
28581:  svårare, eftersom värdet under denna tid har         situationer av denna typ.
28582: hunnit ändras. Fastighetens värde har vid arvlå-
28583: 
28584:      Helsingforsden 2 april1996
28585: 
28586:                                                                                    Minister Arja Alho
28587:                                             KK 176/1996 vp
28588: 
28589: Kirjallinen kysymys 176
28590: 
28591: 
28592: 
28593: 
28594:                                    Raimo Vistbacka /ps: Harrin paikallistien 17075 päällystämisestä
28595:                                       Kauhajoella
28596: 
28597: 
28598:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28599: 
28600:    Kauhajoella Vaasan tie- ja rakennuspiirin          senttia raskasta liikennettä ja samalla hyötylii-
28601: alueella kulkeva paikallistie 17075 (Harrin pai-      kennettä. Tie on ollut valtion hallussa jo useita
28602: kallistie) on erittäin kapea, mutkainen ja sora-      vuosia, mutta siitä huolimatta ei ole ryhdytty
28603: päällysteinen. Tästä huolimatta raskaat ajoneu-       toimiin tien päällystämiseksi, vaikka se toisi
28604: vot käyttävät tietä runsaasti, mikä johtuu tien       mukanaan säästöjä kunnostusmäärärahoihin ja
28605: varrella sijaitsevista Kauhajoen alueen merkittä-     lisäisi merkittävästi tien liikenneturvallisuutta
28606: vimmistä soranottopaikoista, puutavaran kulje-        sekä parantaisi tienvarren asukkaiden liikenne-
28607: tuksista sekä metallialan yrityksestä. On luon-       olosuhteita. Parempikuntoinen tieyhteys mah-
28608: nollista, että runsas raskas liikenne aiheuttaa ke-   dollistaisi myös elinkeinotoiminnan lisääntymi-
28609: säisin pölyhaittoja ja ympäri vuoden tien nor-        sen alueella.
28610: maalia runsaampaa kulumista sekä tärinä- ja               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28611: meluhaittoja tienvarren asukkaille. Lisäksi tien      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28612: kapeus, huono kunto ja suhteellisen vilkas liiken-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28613: ne tekevät siitä vaarallisen koulutien.               nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28614:    Kyseinen paikallistie 17075 Kauhajoen Heik-
28615: kilän ja Mökkikylän välillä on pituudeltaan 9,4                 Mihin toimiin ja millä aikataululla
28616: km, 6 metriä leveä ja monilta kohdiltaan geomet-             Hallitus aikoo ryhtyä Vaasan tie- ja vesi-
28617: rialtaan huono. Vaikka sinänsä huonosti todelli-             rakennuspiirin alueella Kauhajoella kul-
28618: sen pitkäaikaisen keskikäytön ilmaisevat liiken-             kevan Harrin paikallistien 17075 perus-
28619: nemittaukset osoittavat tiellä kulkevan vain noin            korjaamiseksi ja päällystämiseksi?
28620: 200 ajoneuvoa päivässä, on niistä 10-20 pro-
28621:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1996
28622:                                          Raimo Vistbacka /ps
28623: 
28624: 
28625: 
28626: 
28627: 260017
28628: 2                                         KK 176/1996 vp
28629: 
28630: 
28631: 
28632: 
28633:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
28634: 
28635:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Liikennemäärä on keskimäärin 170 ajoneu-
28636: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       voa vuorokaudessa. Tästä on raskasta liikennet-
28637: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     tä vajaat kaksikymmentä autoa. Tie on siis varsin
28638: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo          vähäliikenteinen.
28639: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          Tien päällystäminen ja sen edellyttämä tie-
28640: sen n:o 176:                                        rungon parantaminen maksavat noin 0,5 Mmk/
28641:                                                     km eli yhteensä noin 5 Mmk. Liikennemäärät
28642:           Mihin toimiin ja millä aikataululla       eivät edellytä päällystämistä (nykyisellä määrä-
28643:        Hallitus aikoo ryhtyä Vaasan tie- ja vesi-   rahatasolla päällystämisraja on noin 350 ajon./
28644:        rakennuspiirin alueella Kauhajoella kul-     vrk), eikä tien perusparantaminen sisälly Vaasan
28645:        kevan Harrin paikallistien 17075 perus-      tiepiirin lähivuosien suunnitelmiin. Tiepiirin
28646:        korjaamiseksi ja päällystämiseksi?           määrärahat, jotka ovat tuntuvasti supistuneet
28647:                                                     viime vuosina tehtyjen valtion säästöpäätösten
28648:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        vuoksi, joudutaan suuntaamaan muihin kiireelli-
28649: vasti seuraavaa:                                    sempiin ja liikenteellisesti tärkeämpiin kohtei-
28650:                                                     siin. Tiepiiri selvittää kuitenkin mahdollisuudet
28651:     Kauhajoella sijaitsevan Harrinjärven paikal-    tien päällystämiseen ainakin asutuksen kohdalla
28652: listien 17075 pituus on 9,4 km. Tie on noin         (noin 2 km) pölyhaittojen lieventämiseksi.
28653: 6 metriä leveä ja osittain geometrialtaan huono
28654: soratie. Tiellä on sattunut vuosina 1989-1995
28655: vain yksi poliisin tietoon tullut onnettomuus.
28656: 
28657:      Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1996
28658: 
28659:                                                              Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
28660:                                           KK 176/1996 vp                                             3
28661: 
28662: 
28663: 
28664: 
28665:                                       Tili Riksdagens Talman
28666: 
28667:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        Trafikvolymen är ca 170 fordon per dygn,
28668: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      varav 20 bilar är tung trafik. Vägen är alltså
28669: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    mycket svagt trafikerad.
28670: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål             Beläggningen av vägen och förbättringen av
28671: nr 176:                                             vägbasen som detta förutsätter kostar ca 0,5 milj.
28672:                                                     mk/km eller sammanlagt ca 5 miljoner mark.
28673:           Vilka åtgärder, och enligt vilket tids-   Trafikanslagen förutsätter inte att vägen beläggs
28674:        schema, ämnar Regeringen vidta i syfte       (beläggningsarbetena påbörjas på den nuvaran-
28675:        att grundligt reparera och belägga Harri     de finansieringsnivån när trafikvolymen är ca
28676:        bygdeväg 17075 i Kauhajoki inom Vasa         350 fordon/dygn) och den grundliga reparatio-
28677:        vägdistrikt?                                 nen av vägen har inte heller inkluderats i Vasa
28678:                                                     vägdistrikts planer under de närmaste åren. Väg-
28679:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       distriktets anslag där nedskärningarna har under
28680: anföra följande:                                    senaste åren varit radikala måste riktas tili andra
28681:                                                     mer brådskande och trafikmässigt viktigare än-
28682:    Längden av Harrinjärvi bygdeväg 17075 i          damål. Vägdistriktet utreder ändå om det finns
28683: Kauhajoki är 9,4 kilometer. Bredden av denna        möjlighet att belägga denna väg åtminstone vid
28684: grusväg är cirka 6 meter och dess geometri är       det bebodda området (ungefår 2 kilometer) för
28685: delvis dålig. På vägen har endast en polisanmäld    att minska dammskador.
28686: olycka skett under 1989-1995.
28687: 
28688:      Helsingforsden 28 mars 1996
28689: 
28690:                                                                Trafikminister Tuula Linnainmaa
28691:                                            KK 177/1996 vp
28692: 
28693: Kirjallinen kysymys 177
28694: 
28695: 
28696: 
28697: 
28698:                                   Bjarne Kallis Iski ym.: Hallituksen kannasta YK:n alkuperäiskan-
28699:                                       sojen oikeuksien julistusluonnokseen
28700: 
28701:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
28702: 
28703:    Vuonna 1995 Suomen hallituksen lausuntoja             - on tärkeää taata alkuperäiskansojen edus-
28704: YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistus-         tajille oikeus osallistua päätöksentekoon heitä
28705: luonnoksesta on annettu kaksi ja ne eroavat sisäl-   itseään koskevissa asioissa
28706: löllisesti toisistaan.                                   -julistuksen maaoikeuksia koskevia kohtia
28707:    Oikeusministeriö antoi saamelaisasioita koor-     pidetään varsin kunnianhimoisesti muotoiltuina;
28708: dinoivana ministeriönä lausunnon 29.6.1995 Ro-       tulisi löytää uusi niin joustava muotoilu, että
28709: vaniemellä pidetyssä kansainvälisessä seminaa-       monenlaiset kansalliset ratkaisut olisivat sen
28710: rissa, jossa paikalla oli YK:ssa julistusluonnok-    pohjalta mahdollisia.
28711: sen valmistelusta vastaava erityisraportoija-pu-         Ulkoasiainministeriön antamassa Suomen
28712: heenjohtaja madame Daes. Lausunto toimitet-          hallit.1ksen lausunnossa todetaan:
28713: tiin eri tahoille, myös ulkoasiainministeriön or-        - Suomen hallitus pitää alkuperäiskansojen
28714: ganisaatiolle ja julkaistiin lehdessä.               julistuksen valmistelua ja käytäntöön ottamista
28715:     Ulkoasiainministeriö on antanut Suomen hal-      tärkeänä askeleena kansainvälisten ihmisoikeus-
28716: lituksen lausunnon YK:lle 10.8.1995.                 standardien kehittämisessä. Suomi ylläpitää ase-
28717:     Oikeusministeriön lausunnossa todetaan:          mansa yhtenä hallituksena, jolla on alkuperäis-
28718:     - YK:n julistusluonnoksen tavoitetaso on         kansa, saamelaiset, alueellaanjajoka tukeejulis-
28719: korkeammalla kuin ILO-sopimuksen vaatimus-           tuksen soveltamista käytäntöön. Suomen halli-
28720: taso; tulisi pyrkiä löytämään kompromissirat-        tus on sitä mieltä, että kaikki ponnistukset olisi
28721: kaisuja, jotka varmistaisivat valmisteltavan nor-    tehtävä julistuksen soveltamiseksi käytäntöön
28722:  miston riittävän hyväksyttävyyden valtioiden        seuraavien neljän vuoden aikana.
28723: kannalta; esimerkiksi kollektiivisten oikeuksien         Kuten edellä olevasta käy ilmi, ero annettujen
28724:  ongelmallisuus monien hallitusten kannalta          kahden lausunnon välillä on, että oikeusministe-
28725:     - olennaisia kysymyksiä ovat, pidetäänkö         riön kanta on huomattavasti pidättyväisempi
28726:  kohderyhmää kansana, missä määrin voidaan           kuin ulkoasiainministeriön.
28727:  myöntää itsemääräämisoikeutta, millaiset oikeu-         Julistusluonnosta käsiteltiin YK:ssa 20.11.-
28728:  det maahan ja luonnonvaroihin voidaan myön-          1.12.1995. Tällöin julistusluonnos oli ensimmäis-
28729:  tää                                                 tä kertaa esillä hallitusten välisissä keskusteluis-
28730:     - alkuperäiskansan määrittelyyn olisi hyvä       sa.
28731:  pyrkiä                                                  Suomen kannanotot YK:n konferenssissa
28732:     -keskustelua on käyty siitä, voidaanko käyt-     pohjautuivat ulkoasiainministeriön lausunnos-
28733:  tää monikoilista muotoa peoples; Suomi on kan-      saan linjaamaan kantaan.
28734:  nattanut monikollisen ilmaisun käyttämistä,             On huomattava, että julistusluonnoksessa on
28735:  mutta moni hallitus vastustaa sitä                  kohtia, joita on mahdotonta ajatella sovelletta-
28736:     -Suomi ja Tanska ovat valmistelussa hyväk-       vaksi Suomen saamelaisalueen oloissa.
28737:  syneet alkuperäiskansan itsemääräämisoikeu-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28738:  den liittämisen julistukseen, mutta esimerkiksi     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28739:  Ruotsi on tätä vastustanut ja Norja on kehotta-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28740:  nut varovaisuuteen                                  jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28741:     - keskeistä on taata alkuperäiskansan oman
28742:  kielen ja kulttuurin säilyminen, sisältäen maan                Onko Hallitus tietoinen oikeusminis-
28743:  ja luonnonvarojen käyttöön liittyvän elämänta-              teriön ja ulkoasiainministeriön lausun-
28744:  van                                                         tojen eroavuudesta, ja
28745: 260017
28746: 2                                      KK 177/1996vp
28747: 
28748:         vastaako YK:n alkuperäiskansojen oi-              miksi ei oikeusministeriö valtioneu-
28749:       keuksia koskeva julistusluonnos Suomen           voston ohjesäännön mukaisesti saame-
28750:       hallituksen saamelaispoliittista linjaa,         laisasioiden yhteensovituksesta vastaa-
28751:       sekä                                             vana ministeriönä muotoile hallituksen
28752:                                                        saamelaispoliittista linjaa?
28753: 
28754:     Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1996
28755: 
28756:                   Bjarne Kallis /skl                    Toimi Kankaanniemi /skl
28757:                                           KK 177/1996 vp                                            3
28758: 
28759: 
28760: 
28761: 
28762:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
28763: 
28764:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tuksen kommenteissa yhtynyt oikeusministeriön
28765: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       kantaan. Vuonna 1995 ulkoasiainministeriö an-
28766: olette 14 päivänä maaliskuuta 1996 päivätyn kir-    toi YK:lle kansainvälisten ihmisoikeusasiain
28767: jeenne n:o 431 ohella toimittanut valtioneuvos-     neuvottelukunnan YK-jaoston suosituksen mu-
28768: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja         kaisesti vain yleisen puoltavankantansa julistus-
28769: Bjarne Kalliksen ym. näin kuuluvan kirjallisen      luonnokseen sen vuoksi, että julistusluonnoksen
28770: kysymyksen n:o 177:                                 käsittely oli vasta alkamassa ihmisoikeustoimi-
28771:                                                     kunnan asettamassa uudessa hallitustenvälisessä
28772:           Onko Hallitus tietoinen oikeusminis-      työryhmässä eikä tässä käsittelyvaiheessa vielä
28773:        teriön ja ulkoasiainministeriön lausun-      katsottu tarkoituksenmukaiseksi esittää yksi-
28774:        tojen eroavuudesta, ja                       tyiskohtaisia kommentteja. Oikeusministeriön
28775:           vastaakoYK:nalkuperäiskansojen oi-        perusteellista lausuntoa on sittemmin voitu käyt-
28776:        keuksia koskevajulistusluonnos Suomen        tää hyväksi työryhmän työssä, jossa kannanotot
28777:        hallituksen saamelaispoliittista linjaa,     yksittäisiin kysymyksiin on muotoiltu ulko-
28778:        sekä                                         asiainministeriön ohjeiden mukaisesti. Suomea
28779:           miksi ei oikeusministeriö valtioneu-      edusti työryhmän kokouksessa ulkoasiainminis-
28780:        voston ohjesäännön mukaisesti saame-         teriön lähettämänä oikeusministeriön virkamies.
28781:        laisasioiden yhteensovituksesta vastaa-         Kuten edellä todetusta ilmenee, ulkoasiainmi-
28782:        vana ministeriönä muotoile hallituksen       nisteriön ja oikeusministeriön näkemykset alku-
28783:        saamelaispoliittista linjaa?                 peräiskansojen oikeuksien julistukseen eivät ole
28784:                                                     poikenneet toisistaan.
28785:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Suomessa noudatetun vähemmistö- ja alkupe-
28786: vasti seuraavaa:                                    räiskansojen oikeuspolitiikan ja jo toteutettujen
28787:                                                     Suomen saamelaisten aseman parantamistoi-
28788:    YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistus-     menpiteiden johdosta hallitus on voinut suhtau-
28789: luonnokseen annettavia Suomen hallituksen lau-      tua hyvin myönteisestiYK:nalkuperäiskansojen
28790: suntoja on valmisteltu oikeusministeriön ja ulko-   oikeuksien julistuksen aikaansaamiseen. Kaikil-
28791: asiainministeriön yhteistyönä. Oikeusministeriö     ta osiltaan julistuksen yksittäiset artiklat eivät
28792: on vuosittain 1988-1993 ja kysymyksessä tar-        kuitenkaan nykymuodossaan ole Suomen hy-
28793: koitettuna vuonna 1995 antanut ulkoasiainmi-        väksyttävissä. Tämänjohdosta Suomen edustaja
28794: nisteriölle sen pyynnöstä lausuntonsa julistus-     on julistuksen työryhmäkäsittelyssä tehnyt lu-
28795: luonnoksesta (3148/45/87/19.3.1988, 235/45/89/      kuisia parannusehdotuksia julistusehdotukseen.
28796: 17.2.1989, 800/45/90/19.3.1990, 186/45/91/11.2.     Toisaalta eräätjulistuksen kohdat eivät hallituk-
28797: 1991, 757/45/92/1.6.1992, 548/45/93/3.5.1993 ja     sen näkemyksen mukaan ole olleet tarpeeksi
28798: 2009/45/95/27.7.1995). Vuosina 1991-1993 oi-        kunnianhimoisesti muotoiltuja, minkä johdosta
28799: keusministeriö on toimittanut lausuntonsa ohel-     Suomen edustaja on voinut kansallisesti toteutet-
28800: la myös hankkimansa saamelaisvaltuuskunnan          tujen toimenpiteiden pohjalta tehdä tekstiin sen
28801: lausunnon. Vuonna 1995 ulkoasiainministeriö         tavoitetason korottamista tarkoittavia muutos-
28802: on pyytänyt asiasta lausunnon suoraan saame-        ehdotuksia. Julistus täydentäisi merkittävällä ta-
28803: laisvaltuuskunnalta.                                valla alkuperäiskansojen oikeuksia koskevaa
28804:     Kysymyksessä tarkoitettu oikeusministeriön      kansainvälisoikeudellista normistoa.
28805: virkamiehen seminaarikannanotto 29.6.1995 ei           Vastuu saamelaisia koskevien kysymysten
28806:  ole oikeusministeriön lausunto, joskin se saadun   yhteensovittamisesta on vuoden 1995 alusta
28807:  selvityksen mukaan sisällöltään on ollut myö-      lukien valtioneuvoston ohjesäännön muutoksel-
28808:  hemmin annettavan lausunnon kanssa osin sa-        la (1596/94) siirtynyt sisäasiainministeriöitä oi-
28809:  mansuuntainen.                                     keusministeriölle. Valtioneuvoston ohjesääntöä
28810:     Ulkoasiainministeriö on vuosina 1988-1993       on jo sinä aikana, jolloin saamelaisia koskevien
28811:  YK:n pääsihteerille antamissaan Suomen halli-      kysymysten yhteensovittamistehtävä kuului sisä-
28812: 4                                           KK 177/1996vp
28813: 
28814: asiainministeriölle, vakiintuneesti tulkittu siten,   tamatta Kansainvälisessä työjärjestössä ILO:ssa
28815: että kansainvälisissä järjestöissä käsiteltävät       käsiteltäviä asioita, jotka kuuluvat työministe-
28816: asiat, jotka koskevat alkuperäiskansojen oikeuk-      riölle. Tähän ministeriöiden väliseen työnjakoon
28817: sia, kuuluvat ulkoasiainministeriölle, lukuun ot-     ei ole nähty tarvetta tehdä muutoksia.
28818: 
28819:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1996
28820: 
28821:                                                                 Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
28822:                                             KK 177/1996 vp                                               5
28823: 
28824: 
28825: 
28826: 
28827:                                          Tili Riksdagens Talman
28828: 
28829:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        Finlands regering ingivit tili FN:s generalsekrete-
28830: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse nr 431        rare åren 1988-1993. År 1995 anmälde utrikes-
28831: av den 14 mars 1996 tili vederbörande medlem           ministeriet tili FN endast en allmänt positiv
28832: av statsrådet översänt följande av riksdagsman         ståndpunkt i enlighet med en rekommendation
28833: Bjarne Kallis m.fl undertecknade spörsmål nr           av FN-sektionen inom delegationen f6r interna-
28834: 177:                                                   tionella frågor om de mänskliga rättigheterna,
28835:                                                        eftersom behandlingen av deklarationsutkastet
28836:            Är Regeringen medveten om skillna-          inte mer än inletts i den nya mellanstatliga arbets-
28837:        derna i justitieministeriets och utrikesmi-     grupp som hade tillsatts av kommissionen för
28838:        ninsteriets utlåtanden och                      mänsl<liga rättigheter och ingående kommenta-
28839:            motsvarar utkastet tili en FN-deklara-      rer inte ansågs ändamålsenliga i detta skede av
28840:        tion om urbefolkningarnas rättigheter           behandlingen. Det grundliga utlåtandet frånjus-
28841:        den finska regeringens samepolitiska lin-       titieministeriet har sedermera kunnat användas i
28842:        je, samt                                        arbetet i arbetsgruppen, där ställningstaganden i
28843:            varför formuleras inte regeringens sa-      enskilda frågor formulerats i enlighet med utri-
28844:        mepolitiska linje av justitieministeriet        kesministeriets anvisningar. 1 arbetsgruppen fö-
28845:        som enligt statsrådets reglemente är det        reträddes Finland av en tjänsteman från justitie-
28846:        ministerium som svarar för samordning-          ministeriet, viiken hade utsänts av utrikesminis-
28847:        en a v samefrågor?                              teriet.
28848:                                                            Av det sagda framgår att utrikesministeriet
28849:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          och justitieministeriet inte har haft olika syn på
28850: anföra följande:                                       deklarationen om urbefolkningarnas rättigheter.
28851:                                                            På grund av Finlands politik i fråga om mino-
28852:    De utlåtanden som regeringen avger med an-          riteters och urbefolkningars rättigheter samt de
28853: ledning av utkastet tili en FN-deklaration om          åtgärder för förbättrande av de finska samernas
28854: urbefolkningarnas rättigheter har beretts i sam-       ställning som redan genomf6rts, har regeringen
28855: råd mellan justitieministeriet och utrikesministe-     kunnat förhålla sig mycket positivt tili arbetet på
28856: riet. Justitieministeriet har under åren 1988-         en FN-deklaration om urbefolkningarnas rättig-
28857: 1993 varje år och under det i spörsmålet avsedda       heter. De enskilda artiklarna i deklarationen är i
28858: året 1995 tili utrikesministeriet på begäran ingivit   sin nuvarande form dock inte godtagbara för
28859: ett utlåtande om deklarationsutkastet (3148/45/        Finland tili alla delar. Under behandlingen i ar-
28860: 87/19.3.1988, 235/45/89117.2.1989, 800/45/90/          betsgruppen har den finska representanten där-
28861: 19.3.1990, 186/45/91111.2.1991, 757/45/92/1.6.         för gjort flera förbättringsförslag i utkastet tili
28862: 1992, 548/45/93/3.5.1993 och 2009/45/95/27.7.          deklaration. Å andra sidan har vissa punkter i
28863: 1995). Åren 1991-1993 har justitieministeriet          deklarationen inte varit tillräckligt målmedvetet
28864: förutom sitt utlåtande också förmedlat de utlå-        formulerade enligt regeringens uppfattning och
28865: tanden av delegationen för sameärenden som             den finska representanten har därför kunnat fö-
28866: inbegärts av justitieministeriet. År 1995 inbegär-     reslå ändringar i texten på basis av nationellt
28867: de utrikesministeriet utlåtandet direkt av delega-     genomförda åtgärder, ändringar som varit av-
28868: tionen.                                                sedda att höja textens ambitionsnivå. Deklara-
28869:    Den i spörsmålet avsedda ståndpunkten, som          tionen kommer att komplettera de internationel-
28870: en tjänsteman vid justitieministeriet framförde        la reglerna om urbefolkningarnas rättigheter på
28871: vid ett seminarium 29.6.1995, är inte ett utlåtande    ett betydelsefullt sätt.
28872: av justitieministeriet, även om innehållet i utta-         Ansvaret för samordningen av samefrågor
28873: landet enligt erhållen utredning delvis haft sam-      överfördes från inrikesministeriet tili justitiemi-
28874: ma inriktning som ett senare utlåtande.                nisteriet vid ingången av år 1995 genom en änd-
28875:     Utrikesministeriet har förenat sig medjustitie-    ring av statsrådets reglemente (1596/94). Redan
28876: ministeriets ståndpunkt i de kommentarer som           då samordningen av samefrågorna ankom på
28877: 6                                         KK 177/1996vp
28878: 
28879: inrikesministeriet var den vedertagna tolkningen    tionella arbetsorganisationen ILO har dock
28880: av statsrådets reglemente den att frågor om urbe-   handhafts av arbetsministeriet. Det har inte an-
28881: folkningarnas rättigheter tillhörde utrikesminis-   setts föreligga något behov av att ändra denna
28882: teriet, om de skulle behandlas i internationella    arbetsfördelning mellan ministerierna.
28883: organisationer. Frågor som behandlas i Interna-
28884: 
28885:      Helsingforsden 2 aprill996
28886: 
28887:                                                                   Utrikesminister Tarja Halonen
28888:                                            KK 178/1996 vp
28889: 
28890: Kirjallinen kysymys 178
28891: 
28892: 
28893: 
28894: 
28895:                                   Liisa Hyssälä /kesk: Työllistämiseen liittyvän byrokratian vähentä-
28896:                                       misestä
28897: 
28898: 
28899:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
28900: 
28901:    Työministeriö on 28.2.1996 tekemällään pää-       antajamaksut ovat niin monimutkaisia, että ne
28902: töksellä määrännyt Kymen läänin työvoimapii-         vaativat suorastaan oman palvelukeskuksen, jot-
28903: rin toimiston yhteydessä toimivan selvittely-yksi-   ta ensimmäistä kertaa työnantajiksi ryhtyvät voi-
28904: kön toiminnon palvelut maksullisiksi 1.3.1996        vat ylipäätään selviytyä työnantajamaksujen pa-
28905: lukien. Palvelumaksun pakettihinta on yhdestä        periviidakosta. Palvelujen maksullisuus on myös
28906: TEL-alan työntekijästä 122 markkaa kuukau-           lisäkynnys, joka aiheuttaa työllistämisen esteitä
28907: dessa ja yhdestä LEL-alan työntekijästä 150          pikemminkin kuin poistaa niitä.
28908: markkaa kuukaudessa. Myös palvelukeskuksen              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28909: palvelupuhelin on maksullinen, se maksaa 2,95        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28910: markkaa minuutilta plus paikallispuhelumaksu.        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28911: Asiakkaina olevat, jotka joutuvat ottamaan           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28912: palkkalaskelmissa yhteyttä saamaansa palkan-
28913: laskijan puhelinnumeroon, joutuvat siitä myös                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28914:  maksamaan.                                                 ryhtyä vähentääkseen työllistämiseen liit-
28915:    Tuntuu oudolta, että pientyönantajien työn-              tyvää byrokratiaa?
28916: 
28917:       Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1996
28918: 
28919:                                           Liisa Hyssälä /kesk
28920: 
28921: 
28922: 
28923: 
28924:  260017
28925: 2                                           KK 178/1996 vp
28926: 
28927: 
28928: 
28929: 
28930:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
28931: 
28932:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       palvelu ei ole perusteltua myöskään kilpailusyis-
28933: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tä. Maksut on määrätty kattamaan todelliset
28934: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kustannukset, jolloin toiminta ei vääristä kilpai-
28935: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys-      lua. Maksullisen puhelinpalvelun hinnoittelussa
28936: sälän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       on tosin otettu huomioon, että osa neuvonnasta
28937: 178:                                                 on viranomaisen maksuttomaan toimintaan
28938:                                                      kuuluvaa hallintomenettelylain mukaista neu-
28939:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       vontaa. Suomen työllisyysohjelman mukaisesti
28940:        ryhtyä vähentääkseen työllistämiseen liit-    laaditaan myös ehdotukset työnantajien pakol-
28941:        tyvää byrokratiaa?                            listen sosiaalivakuutusmaksujen keräämisen yk-
28942:                                                      sinkertaistamiseksi siten, että uusi järjestelmä
28943:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         otetaan käyttöön vuoden 1997 alusta. Ehdotus-
28944: vasti seuraavaa:                                     ten valmistelu on vastuutettu valtiovarainminis-
28945:                                                      teriölle ja sosiaali- ja terveysministeriölle. Ohjel-
28946:    Hallitus on päättäessään Suomen työllisyys-       man mukaan myös jatketaan ja tehostetaan pk-
28947: ohjelmasta 1996-1999 nähnyt yrittäjyyden es-         yrityksiä rasittavien hallintomenettelyjen karsi-
28948: teiden poistamisen tärkeäksi työllisyyttä edistä-    mista ja yksinkertaistamista. Ensi vaiheessa sel-
28949: väksi toimenpiteeksi. Ohjelman mukaisesti Ky-        vitetään mahdollisuudet vähentää edelleen yri-
28950: men työvoimapiirin toimiston yhteyteen peruste-      tyksiä koskevaa lupamenettelyä ja lisätä julkis-
28951: tun selvittelykeskuksen toimialaa on laajennettu     ten rekistereiden yhteiskäyttöä. Lisäksi selvite-
28952: ja toiminta vakiinnutettu, kun Pientyönantajien      tään tarve ja mahdollisuudet käynnistää menet-
28953: palvelukeskus aloitti toimintansa uusimuotoise-      tely, jonka tarkoituksena on ennalta arvioida
28954: na 1.3.1996lukien. Palvelukeskus auttaa kotita-      valmisteilla olevien säännösten vaikutuksia pk-
28955: louksia ja pientyönantajia työllistämiseen liitty-   yrityksiin. Ehdotukset valmistellaan siten, että
28956: vien velvoitteiden hoidossa. Keskus laskee koti-     yksinkertaistettua hallintomenettelyä voidaan
28957: talouksien niin halutessa niiden palkkaa-            soveltaa vuoden 1997 alusta. Valmistelusta vas-
28958: mien työntekijöiden palkat ja huolehtii työnan-      taavat kauppa- ja teollisuusministeriö ja valtio-
28959: tajamaksujen tilittämisestä maksujen saajille.       varainministeriö. Yrittäjyyden esteiden poista-
28960: Muiden pientyönantajien osalta keskus ei hoida       mista ovat esittäneet erityisesti yrittäjäjärjestöt,
28961: palkanlaskentaa, mutta muut toimenpiteet kuten       jotka ovat pitäneet lainmukaisten työnantajavel-
28962: kotitalouksienkin osalta se hoitaa toimeksian-       voitteiden hoitamista työllistämisen merkittävä-
28963: non saatuaan. Selvittelykeskuksesta saadut ko-       nä esteenä ja syynä myös harmaan talouden kas-
28964: kemukset ovat olleet myönteisiä, joten on odotet-    vuun. Hallituksen käsityksen mukaan ongelmat
28965: tavissa, että palvelujen kysyntää tulee olemaan      ovat todellisia, ja niiden poistamiseen on ryhdyt-
28966: myös jatkossa. Palvelun tulee olla maksullista       ty em. monipuolisin toimenpitein ja valmisteluin.
28967: maksuperustelainsäädännön mukaan. Ilmais-
28968: 
28969:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1996
28970: 
28971:                                                                      Työministeri Liisa Jaakonsaari
28972:                                               KK 178/1996 vp                                             3
28973: 
28974: 
28975: 
28976: 
28977:                                           Tili Riksdagens Talman
28978: 
28979:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         av konkurrensskäl. A vgifterna skall täcka de re-
28980: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          ella kostnaderna, varvid verksamheten inte för-
28981: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        vränger konkurrensen. Vid prissättningen av den
28982: man Liisa Hyssälä undertecknade spörsmål nr             avgiftsbelagda telefonservicen har man visserli-
28983: 176:                                                    gen beaktat att en del av rådgivningen är sådan
28984:                                                         som hör tili myndigheternas avgiftsfria verksam-
28985:             Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-        het och som är i enlighet med lagen om förvalt-
28986:         ta för att minska byråkratin i anslutning       ningsförfarande. Enligt Finlands sysselsättnings-
28987:         tili sysselsättningen?                          program uppgörs också förslag tili en förenkling
28988:                                                         av uppbärningen av arbetsgivares obligatoriska
28989:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           socialskyddsavgifter så att det nya systemet tas i
28990: anföra följande:                                        bruk i början av 1997. Ansvaret för utarbetandet
28991:                                                         av förslagen har getts åt finansministeriet och
28992:     Då regeringen fastställde Finlands sysselsätt-      social- och hälsovårdsministeriet. Enligt pro-
28993: ningsprogram för 1996-1999, såg den undanrö-            grammet fortsätts och effektiveras också gall-
28994: jandet av hindren för företagsamhet som en vik-         ringen och förenklingen av de förvaltningsf6rfa-
28995: tig sysselsättningsfrämjande åtgärd. 1 enlighet         randen som belastar små- och medelstora före-
28996: med programmet har verksamhetsområdet för               tag. 1 det första skedet utreds möjligheterna att
28997: den utredningsenhet som grundats i anslutning           ytterligare inskränka det koncessionsförfarande
28998: tili Kymmene arbetskraftsdistriktsbyrå breddats         som gäller företag och öka det gemensamma
28999: och verksamheten stabiliserats, då Småarbetsgi-         bruket av offentliga register. Därtill utreds beho-
29000: varnas servicecentral inledde sin verksamhet un-        vet och möjligheterna att inleda ett förfarande
29001: der nya former 1.3.1996. Servicecentralen bistår        som syftar tili att på förhand uppskatta hur de
29002: hushåll och småarbetsgivare i skötseln av skyl-         bestämmelser som håller på att utarbetas inver-
29003: digheter som hänför sig tili sysselsättning. Om         kar på de små- och medelstora företagen. För-
29004: hushållen så önskar, räknar centralen lönerna för       slagen utarbetas så att det förenklade förvalt-
29005: de arbetstagare som hushållen anställt och ser tili     ningsförfarandet kan tillämpas fr.o.m. början av
29006:  att arbetsgivaravgifterna redovisas för betal-         1997. Handels- och industriministeriet samt fi-
29007: ningsmottagarna. Då det gäller övriga småar-            nansministeriet bär ansvaret för utarbetandet.
29008:  betsgivare, sköter centralen inte om lönesätt-         Förslag om undanröjning av hinder för företag-
29009:  ningen, men liksom för hushållens del sköter den       sarnhet har gjorts speciellt av företagarorganisa-
29010:  om de övriga åtgärderna efter att ha blivit upp-       tionerna, vilka ansett skötseln av de lagenliga
29011:  dragen därtill. Erfarenheterna från utrednings-        arbetsgivarskyldigheterna som ett väsentligt hin-
29012:  enheten har varit positiva, varför man kan för-        der för sysselsättning och en betydande orsak
29013:  vänta sig att det även i fortsättningen kommer att     också tili den ökande grå ekonomin. Enligt reger-
29014:  finnas efterfrågan på service. Servicen bör vara       ingens uppfattning är problemen verkliga och
29015:  avgiftsbelagd enligt betalningsprincipslagstift-       man har börjat avhjälpa dem genom ovan nämn-
29016:  ningen. A vgiftsfri service är inte heller motiverad   da mångsidiga åtgärder och förberedelser.
29017: 
29018:       Helsingfors den 3 april 1996
29019: 
29020:                                                                      Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
29021:                                             KK 179/1996 vp
29022: 
29023: Kirjallinen kysymys 179
29024: 
29025: 
29026: 
29027: 
29028:                                    Armas Komi /kesk: Yritysten työllistämismahdollisuuksien helpot-
29029:                                       tamisesta
29030: 
29031:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29032: 
29033:     Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut pienten       na olleen uuden työntekijän, yrittäjä voisi laskea
29034: ja keskisuurten yritysten työllistämismahdolli-       palkkakulut hyväkseen yrityksen varallisuuslas-
29035: suuksien parantamiseen. Nyt olisikin tehtävä          kelmassa. Tätä kohtelua ei kuitenkaan sovellet-
29036: kaikki voitava uusien työpaikkojen luomiseksi.        taisi osakkaiden tai perheenjäsenten palkkoihin.
29037:     Voimassa olevat verolait kannustavat yrityk-      Uudistus ei maksaisi yhteiskunnalle mitään,
29038: siä karsimaan kulurakennettaan ja siten kasvat-       vaan toisi merkittäviä säästöjä lisääntyvän työl-
29039: tamaan yritysten varallisuutta. Yritysten osak-       Iistämiskiinnostuksen muodossa.
29040: kaidenja omistajien on nimittäin verotuksellises-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29041: ti kannattaviota lisätä tileillä olevia rahavaroja,   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29042: sillä saahan yrittäjä tai osakas nettovarallisuu-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29043: den kasvusta 15% itselleen. "Rahasta" ei tehdä        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29044: edes poistoja, joten tileillä olevat rahavarat ovat
29045: paras varallisuutta ja pääomaverotettua tuloa                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
29046: kasvattava erä.                                              siin lainsäädännön muuttamiseksi niin,
29047:     Olisi järkevää, että samanlaisen kohtelun saisi          että jatkossa yritysten varallisuuslaskel-
29048: eli varallisuuslaskelman "plus-merkkiseksi eräk-             man "plus-merkkiseksi eräksi" laskettai-
29049:  si" laskettaisiin uusien kokoaikaisten, työttömä-           siin uusien kokoaikaisten, työttömänä
29050:  nä työnhakijoina olleiden työntekijöiden palkka-            työnhakijoina olleiden työntekijöiden
29051:  summan kasvu sosiaalikuluineen. Eli kun yritys              palkkasumman kasvu sosiaalikuluineen?
29052:  paikkaisi kokoaikaisen, työttömänä työnhakija-
29053: 
29054:      Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1996
29055:                                           Armas Komi /kesk
29056: 
29057: 
29058: 
29059: 
29060: 260017
29061: 2                                          KK 179/1996 vp
29062: 
29063: 
29064: 
29065: 
29066:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
29067: 
29068:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tys on palkannut uusia kokoaikaisia, työttöminä
29069: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        työnhakijoina olleita työntekijöitä ja miten pal-
29070: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      jon heille on maksettu palkkoja sosiaalikului-
29071: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Armas           neen. Mikäli palkattujen uusien, työttöminä
29072: Komin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       työnhakijoina olleiden työntekijöiden palkat so-
29073: 179:                                                 siaalikuluineen olisivat nettovarallisuuslaskel-
29074:                                                      massa vanhojen työntekijöiden palkkoja edulli-
29075:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       semmassa asemassa, järjestelmä saattaisi joissa-
29076:        siin lainsäädännön muuttamiseksi niin,        kin tapauksissa kannustaa vanhojen työntekijöi-
29077:        että jatkossa yritysten varallisuuslaskel-    den irtisanomiseen. Edellä mainittujen seikkojen
29078:        man "plus-merkkiseksi eräksi" laskettai-      seuraaminen ja väärinkäytösten estäminen olisi
29079:        siin uusien kokoaikaisten työttöminä          hallinnollisesti erittäin raskasta ja merkitsisi ve-
29080:        työnhakijoina olleiden työntekijöiden         rotuksen huomattavaa monimutkaistumista.
29081:        palkkasumman kasvu sosiaalikuluineen?            Kysymyksessä esitetään nykyisten verolakien
29082:                                                      kannustavan yrityksiä vähentämään kuluja ja
29083:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kasvattamaan siten yritysten varallisuutta. On
29084: vasti seuraavaa:                                     muistettava, että kulujen karsiminen johtaa yri-
29085:                                                      tyksellä suurempaan tulokseen ja lisää osakeyh-
29086:    Yrityksen tulo jaetaan omistajayrittäjän vero-    tiön, henkilöyhtiön yhtiömiesten ja yksityisen
29087: tuksessa ansiotuloksi ja pääomatuloksi yrityksen     elinkeinonharjoittajan maksettavaksi tulevia ve-
29088: nettovarallisuuden perusteella. Menettely on         roja. Yrityksen nettovarallisuus kasvaa vasta tu-
29089: osin kaavamainen, mutta perusteiltaan se juon-       loksella verojen jälkeen. Näin ollen ei voida sa-
29090: tuu välittömästi eriytetyn tuloverojärjestelmän      noa, että voimassa olevat verolait suoranaisesti
29091: perusajatuksesta, jonka mukaan pääomatulona          kannustaisivat yrityksiä kulujen karsintaan ja
29092: tulee verotettavaksi pääoman tuotto, kun taas        nettovarallisuuden kasvattamiseen jättämällä
29093: muu tulo on ansiotuloa. Tämä ajatus on yleisenä      voittovarat rahavaroina yritykseen. Varsinkin
29094: lähtökohtana muotoiltu tuloverolain 32 §:ssä,        henkilöyhtiöiden ja yksityisten elinkeinonhar-
29095: jonka mukaan pääomatuloa on omaisuuden               joittajien kohdalla yritykseenjätettyjen voittova-
29096: tuotto, omaisuuden luovutuksesta saatu voitto ja     rojen verotuksen on kritisoitu olevan liian anka-
29097: muu sellainen tulo, jota varallisuuden voidaan       raa. Tämän korjaamiseksi valtiovarainministe-
29098: katsoa kerryttäneen.                                 riö on jo asettanut työryhmän valmistelemaan
29099:     Yrityksen palkkaamien uusien kokoaikaisten,      uudistusta, jonka mukaan myös yksityisliikkeis-
29100: työttöminä työnhakijoina olleiden työntekijöi-       sä sekä avoimissa yhtiöissä ja kommandiittiyh-
29101: den palkkasumman sisällyttäminen pääomatulo-         tiöissä voitaisiin pidättää voittoa yhtiöverokan-
29102: osuuden laskentaperusteisiin ei olisi sopusoin-      nalla. Tarkoituksena on saattaa tämä uudistus
29103: nussa järjestelmän taloudellisten lähtökohtien       voimaan vuonna 1997. Tällainen mahdollisuus
29104: kanssa. Pääomatulo-osuuden laskeminen perus-         voisi osaltaan parantaa merkittävästikin pienten
29105: tuisi tällöin muihin tekijöihin kuin pääomaan.       ja keskisuurten yritysten työllistämismahdolli-
29106: Verojärjestelmän kokonaisuutta ajatellen on          suuksia.
29107: välttämätöntä pitää kiinni siitä, että pääomatu-        Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain
29108: lona tulee verotetuksi vain pääoman tuotto siitä     46 a §:n mukaan yksityinen elinkeinonharjoittaja
29109: huolimatta, että tuotto joudutaanjoissakin tilan-    sekä yhtymä ja kuolinpesä, jonka osakkaina on
29110: teissa määrittämään kaavamaisesti.                   ainoastaan luonnollisia henkilöitä tai kuolinpe-
29111:     Samaan tapaan kuin vastauksessa edustaja         siä, saa vähentää verovuonna tekemänsä toimin-
29112: Komin aikaisempaan vastaavantyyppiseen kir-          tavarauksen, jollei yritys ole muodostanut siirty-
29113: jalliseen kysymykseen, myös tämän ehdotuksen         mävarausta. Verovuonna ja aikaisemmin tehty-
29114: on todettava olevan hallinnollisesti raskas. Vero-   jen purkamattomien toimintavarausten yhteis-
29115: tuksessa olisi hankalaa seurata, miten paljon yri-   määrä ei saa ylittää 30 prosenttia tilikauden päät-
29116:                                          KK 179/1996 vp                                               3
29117: 
29118: tymistä edeltäneiden 12 kuukauden aikana mak-         Edellä mainituista syistä hallitus ei pidä yritys-
29119: settujen palkkojen määrästä. Toimintavaraus        tulon pääomatulo-osuuden laskentaperusteiden
29120: mahdollistaa näin ollen yrityksen verotettavan     muuttamista kysymyksessä tarkoitetulla tavalla
29121: tulon pienentämisen, jos palkkasumma on kas-       oikeana keinona edistää työllistämistä. Työllis-
29122: vanut ja vastaavastijohtaa varauksen enimmäis-     tämistä on kuitenkin syytä pyrkiä helpottamaan
29123: määrän alenemiseen palkkasumman pienennyt-         myös vero- ja maksupolitiikan keinoin. Tässä
29124: tyä. Toimintavaraus luetaan myös yrityksen net-    ovat keskeisessä asemassa hallitusohjelmaan
29125: tovarallisuuteen, joten yrityksen maksamat pal-    sekä työllisyyttä koskevaan hallituksen periaate-
29126: kat kasvattavat nettovarallisuutta toimintava-     päätökseen sisältyvät suunnitelmat ja ratkaisut
29127: rauksen kautta tälläkin hetkellä. Kahden rinnak-   työvoiman käyttöön kohdistuvien verojen ja
29128: kaisen, samansuuntaisen veroedun rakentami-        maksujen asteittaisesta alentamisesta.
29129: nen yritysverotukseen ei ole tarkoituksenmu-
29130: kaista.
29131: 
29132:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1996
29133: 
29134:                                                                                Ministeri Arja Alho
29135: 4                                           KK 179/1996 vp
29136: 
29137: 
29138: 
29139: 
29140:                                         Tili Riksdagens Talman
29141: 
29142:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          beskattningen skulle detvara svårt att följa med
29143: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande           hur många nya heltidsanställda arbetstagare,
29144: med1em av statsrådet översänt följande av riks-       som varit arbetslösa arbetssökande, ett företag
29145: dagsman Armas Komi undertecknade spörsmål             har anställt och hur mycket lön jämte socialutgif-
29146: nr 179:                                               ter har utbetalts till dessa. Om lönerna jämte
29147:                                                       socialutgifterna för sådana nyanställda arbetsta-
29148:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         gare skulle inta en fördelaktigare ställning än
29149:        en ändring av lagstiftningen så att man i      gamla arbetstagares löner i nettoförmögenhets-
29150:        framtiden i företagens förmögenhetskal-        kalkylen, kunde systemet i vissa fall uppmuntra
29151:        kyl räknar tillväxten i lönesummanjämte        företag att säga upp sina gamla arbetstagare. Det
29152:        socialutgifterna för nya heltidsanställda      skulle ur administrativ synpunkt vara mycket
29153:        arbetstagare, vilka varit arbetslösa ar-       tungt att övervaka ovan nämnda omständigheter
29154:        betssökande, såsom en post med plus-           och att förhindra missbruk, och detta kunde
29155:        tecken?                                        innebära att beskattningen blir betydligt mera
29156:                                                       komplicerad.
29157:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            I spörsmålet förs fram att de nuvarande skat-
29158: anföra följande:                                      telagarna uppmuntrar företag att skära ned sina
29159:                                                       utgifter och på detta sätt öka sin förmögenhet.
29160:     Vid beskattning av företagare indelas före-       Man bör komma ihåg att en gallring bland utgif-
29161: tagsinkomsten i förvärvsinkomst och kapitalin-        terna i ett företag leder till ett bättre resultat och
29162: komst utgående från företagets nettoförmögen-         att dettaisin tur ökar de skatter som ett aktiebo-
29163: het. Förfarandet är delvis schematiskt men det        lag, bolagsmännen i ett personbolag och en en-
29164: baserar sig direkt på grundtanken för det diffe-      skild näringsidkare skall betala. Företagets net-
29165: rentierade inkomstskattesystemet enligt vilken        toförmögenhet ökar först med resultatet efter
29166: avkastningen av kapitalet skall beskattas som         skatterna. Sålunda kan man inte säga att gällan-
29167: kapitalinkomst medan övriga inkomster beskat-         de skattelagar direkt skulle uppmuntra företag
29168: tas som förvärvsinkomst. Denna tanke har for-         att gallra sina utgifter och att öka sin nettoförmö-
29169: mulerats som allmän utgångspunkt i 32 § in-           genhet genom att lämna kvar vinstmedlen i före-
29170: komstskattelagen enligt vilken avkastning av          taget såsom penningmedel. Beskattningen av de
29171: egendom, vinst av egendomsöverlåtelse och an-         vinstmedel som har lämnats kvar i företaget har
29172: nan inkomst som kan anses ha influtit av egendo-      kritiserats och det har sagts att den är för sträng i
29173: men räknas som kapitalinkomst.                        synnerhet i fråga om personbolag och enskilda
29174:     Det är inte förenligt med de ekonomiska ut-       näringsidkare. Finansministeriet har för att kor-
29175: gångspunkterna för systemet att ta med lönesum-       rigera denna olägenhet redan tillsatt en arbets-
29176: man för ett företags nya heltidsanställda arbets-     grupp med uppgift att bereda en reform, enligt
29177: tagare, vilka har varit arbetslösa arbetssökande, i   vilken också enskilda företag, öppna bolag och
29178: beräkningsgrunderna för kapitalinkomstande-           kommanditbolag kunde kvarhålla vinst enligt
29179: len. Beräknandet av kapitalinkomstandelen             bolagsskattesatsen. Avsikten är att denna reform
29180: skulle då basera sig på andra faktorer än kapita-     skall träda i kraft år 1997. Ovan nämnda möjlig-
29181: let. Med tanke på hela skattesystemet är det vik-     het kunde t.o.m. på ett avgörande sätt förbättra
29182: tigt att hålla fast vid att endast avkastningen av    sysselsättningssituationen för små och medelsto-
29183: kapitalet beskattas som kapitalinkomst, trots att     ra företag.
29184: man i vissa fall blir tvungen att schematiskt be-        Enligt 46 a § lagen om beskattning av inkomst
29185: stämma avkastningen.                                  av näringsverksamhet får en enskild näringsidka-
29186:     På samma sätt som i svaret på riksdagsman         re samt en sammanslutning och ett dödsbo som
29187: Komis tidigare skriftliga spörsmål av samma typ       endast har fysiska personer eller dödsbon som
29188: måste man konstatera att också detta förslag är       delägare dra av en under skatteåret gjord driftsre-
29189: synnerligen tungt ur administrativ synpunkt. Vid      servering såvida företaget inte har bildat en över-
29190:                                             KK 179/1996 vp                                             5
29191: 
29192: gångsreservering. De sammanlagda under skat-          ningen skapa två parallella skatteförmåner som i
29193: teåret och tidigare gjorda, icke upplösta driftsre-   stor utsträckning baserar sig på samma grunder.
29194: serveringarna får dock inte överstiga 30 % av            Av ovan nämnda orsaker anser regeringen att
29195: summan av de Iöner vilka har betalts under 12         en ändring av beräkningsgrundema för kapital-
29196: månader omedelbart före utgången av räken-            inkomstandelen av företagsinkomst på det sätt
29197: skapsperioden. Driftsreserveringen gör det då         som avses i spörsmålet inte är det rätta sättet att
29198: möjligt att minska företagets beskattningsbara        främja sysselsättningen. Det är dock skäl att för-
29199: inkomst om lönesumman har ökat och Ieder på           söka förbättra sysselsättningen också med skat-
29200: motsvarande sätt tili att reserveringens maximi-      te- och betalningspolitiska åtgärder. Viktiga i
29201: belopp minskar då Iönesumman har minskat.             detta sammanhang är de planer och Iösningar för
29202: Driftsreserveringen räknas också som företagets       en gradvis sänkning av skatter och avgifter som
29203: nettoförmögenhet, och därför ökar de löner som        hänför sig tili användningen av arbetskraft och
29204: företaget betalar ut nettoförmögenheten genom         vilka ingår i regeringsprogrammet samt regering-
29205: driftsreserveringen också för närvarande. Det är      ens principbeslut om sysselsättningen.
29206: inte ändamålsenligt att inom företagsbeskatt-
29207: 
29208:      Helsingfors den 3 april 1996
29209: 
29210:                                                                                   Minister Arja Alho
29211:                                            KK 180/1996 vp
29212: 
29213: Kirjallinen kysymys 180
29214: 
29215: 
29216: 
29217: 
29218:                                   Klaus Bremer /r: Museoautojen rekisterikilvistä
29219: 
29220: 
29221: 
29222:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
29223: 
29224:    Suomen kehityshistoriaan kuuluva ajoneuvo-        vakuutukset, katsastukset jne.) tuntuu liiketoi-
29225: kalusto, museoautot, ovat osa kulttuuri- ja elin-    minnallisesti moraalittomalta se kylmäkiskoinen
29226: keinohistoriaamme, jota elvytetään ja tallenne-      tuoton maksimoimisen periaate, jolla liikenne-
29227: taan lähes kokonaan yksityisten kansalaisten ve-     ministeriön alainen Ajoneuvohallintokeskus nyt
29228: rotetuilla tuloiiia ja harrastustyönä.               suhtautuu maamme museoautoihin rekisterikil-
29229:    Museoautoihin upotetun vapaaehtoisen työn         pien osalta. Se tuntuu myös luvattoman ylimieli-
29230: ja rahan määrä on suunnaton, jotta autot pienin-     seitä sitä valtavan laajaa harrastustyötä kohtaan,
29231: tä piirtoa - ovenkahvaa, saranannuppia, pus-         jota kansalaiset kohdistavat vapaaehtoisesti kal-
29232: kurin pystykoristetta - myöten vastaisivat ai-       lisarvoiseen historiamme vaalimiseen.
29233: kansa alkuperäisiä kappaleita.                          Ec.'ellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29234:     Museoauton aitoon alkuperään kuuluvat            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29235: myös oman aikansa numerokilvet, vanhat ns.           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29236: mustat (mustapohjaiset) rekisterikilvet.             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29237:    Autorekisterikeskus on historian merkitystä
29238: ja arvoa ylenkatsoen ottanut kannan, jonka mu-                  Pitääkö Hallitus oikeudenmukaisena
29239: kaan se veloittaa museoautoille kuuluvista mus-              ja kohtuullisena sitä kaupallista voitonta-
29240: tista alkuperäiskilvistä saman 5 000 markan                  voittelua, jota Ajoneuvohallintokeskus
29241: maksun kuin asiakkaan henkilökohtaisesti tilaa-              harjoittaa museoautojen kohdalla, ja
29242: miiia kirjaimilla ja numeroilla varustetuista eri-              mitä Hallitus tekee, jotta museoautot
29243: koiskilvistä.                                                rekisterikilpiensäkin osalta voitaisiin
29244:     Ottaen huomioon valtiovaltamme myöntä-                   saattaa alkuperäiseen asuun kohtuuhin-
29245: mät poikkeusmääräykset museoautojen entistä-                 nalla historiallisia arvoja kunnioittaen?
29246:  misen ja tallentamisen helpottamiseksi (verot,
29247: 
29248:      Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1996
29249: 
29250:                                            Klaus Bremer /r
29251: 
29252: 
29253: 
29254: 
29255: 260017
29256: 2                                           KK 180/1996 vp
29257: 
29258: 
29259: 
29260: 
29261:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29262: 
29263:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        liikenneministeriön päätöksen (1605/95) mu-
29264: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kaan erityistunnuksen myöntämisestä peritään
29265: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       omakustannusarvoa korkeampi kiinteä maksu,
29266: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-       joka on 5 000 markkaa. Rekisteröinnin päätar-
29267: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        koituksena on edesauttaa liikennevalvontaa ja
29268: 180:                                                  sitä kautta liikenneturvallisuutta. Ajoneuvon ta-
29269:                                                       vanomaisen rekisteritunnuksen tapaan erityis-
29270:           Pitääkö Hallitus oikeudenmukaisena          tunnuksen ei ole nähty palvelevan liikenteeseen
29271:        ja kohtuullisena sitä kaupallista voiton ta-   liittyviä yhteiskunnallisia tarkoituksia, joten eri-
29272:        voittelua, jota Ajoneuvohallintokeskus         tyistunnuksen myöntämisestä on katsottu voita-
29273:        harjoittaa museoautojen kohdalla, ja           van periä omakustannusarvoa korkeampi kiin-
29274:           mitä Hallitus tekee, jotta museoautot       teä maksu.
29275:        rekisterikilpiensäkin osalta voitaisiin            Rekisteröintiasetuksen 36 §:n 1 momentin b
29276:        saattaa alkuperäiseen asuun kohtuuhin-         kohdan mukaan museoajoneuvolle voidaan an-
29277:        nalla historiallisia arvoja kunnioittaen?      taa rekisterikilvet, joissa rekisteritunnus on ta-
29278:                                                       vallisuudesta poiketen vaikein merkein mustalla
29279:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          pohjalla. Näiden kilpien tunnuksen sisältö mää-
29280: vasti seuraavaa:                                      räytyy tavallisen rekisteritunnuksen tapaan.
29281:                                                       Tunnuksen sisältöä ei voi valita.
29282:    Rekisteröintijärjestelmän mukaan ajoneuvol-            Museoajoneuvon rekisterikilvistä suoritetta-
29283: le annetaan rekisteritunnus ja -kilvet aina ensire-   va maksu määräytyy ajoneuvohallinnon mak-
29284: kisteröinnin yhteydessä. Kun ajoneuvo poiste-         suista annetun liikenneministeriön päätöksen
29285: taan rekisteristä, on rekisterikilvet palautettava.   mukaan kilpien omakustannusarvon mukaisesti.
29286: Mahdollisen uudelleenrekisteröinnin yhteydessä        Valtion maksuperustelain mukaan toimivalta
29287: ajoneuvolle annetaan uusi rekisteritunnus. Re-        maksun suuruudesta kuuluu asianomaiselle vi-
29288: kisteritunnus määräytyy tieliikenteen tietojärjes-    ranomaiselle eli tässä tapauksessa Ajoneuvohal-
29289: telmästä ohjelmallisesti sen mukaan, mikä tun-        linto keskukselle. Museoajoneuvolie annettavien
29290: nus on rekisteriki1pien luovuttajan kilpivarastos-    mustapohjaisten rekisterikilpien maksu kahdes-
29291: sa seuraavaksi vapaana.                               ta kilvestä on nykyisin 60 markkaa. Maksu on
29292:    Ajoneuvojen rekisteröinnistä annetun asetuk-       sama kuin tavallisten rekisterikilpien,joten mak-
29293: sen (1598/95; jäljempänä rekisteröintiasetus)         sua voi pitää kohtuullisena.
29294: 36 §:n 2 momentin mukaan ajoneuvohallintokes-             Museoajoneuvoa varten ei voida uudelleenre-
29295: kus voi hakemuksesta antaa ajoneuvoa varten           kisteröinnin yhteydessä palauttaa alkuperäisiä
29296: tietyn rekisteritunnuksen (erityistunnus). Erityis-   rekisterikilpiä takaisin. Sellaisen luotettavan jär-
29297: tunnuksen sisältämät kilvet ovat tavallisten kil-     jestelmän ylläpitäminen, joka mahdollistaisi
29298: pien kaltaisia muutoin, mutta rekisteritunnuksen      vanhojen kilpien palauttamisen takaisin uudel-
29299: hakija voi tietyin rajoituksin valita tunnuksen.      leenrekisteröinnin yhteydessä, ei olisi kalleutensa
29300: Ajoneuvohallintokeskuksen maksuista annetun           vuoksi tarkoituksenmukaista.
29301: 
29302:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1996
29303: 
29304:                                                                 Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
29305:                                              KK 180/1996 vp                                            3
29306: 
29307: 
29308: 
29309: 
29310:                                          Tili Riksdagens Talman
29311: 
29312:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           fikministeriets heslut om fordonsförvaltnings-
29313: anger har Ni, Fru Talman, till vederhörande            centralens avgifter (1605/95) upphärs för särskilt
29314: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        registreringstecken en fast avgift på 5 000 mark,
29315: dagsman Klaus Bremer undertecknade spörsmål            som är högre än självkostnadsvärdet. Huvudmä-
29316: nr 180:                                                let med registreringen är att främja övervakning-
29317:                                                        en av trafiken och därmed också trafiksäkerhe-
29318:           Anser Regeringen detvara rättvist och        ten. Man kan inte påvisa att specialtecknet skulle
29319:        rimligt att Fordonsförvaltningscentralen        främja samhälleliga ändamål i likhet med vanliga
29320:        strävar efter kommersiell vinst i anknyt-       registreringstecken, och följaktligen anses det
29321:        ning tili museihilar och                        möjligt, för heviljande av specialtecken, att upp-
29322:           vad ämnar Regeringen göra för att            hära en fast avgift som är högre än självkostnads-
29323:        museihilarna och deras registreringsskyl-       värdet.
29324:        tar skall kunna återställas i ursprungligt          Enligt 36 § 1 mom. punkt h registreringsför-
29325:        skick tili ett skäligt pris och med respekt     ordningen kan museifordon fä registreringsskyl-
29326:        för historiska värden?                          tar som avviker från de vanliga genom vita regist-
29327:                                                        reringstecken på svart hotten. Registreringsteck-
29328:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          net pä dessa skyltar hestäms på samma sätt som
29329: anföra följande:                                       vanliga registreringstecken. Det är inte möjligt
29330:                                                        att välja tecken.
29331:    I enlighet med registreringssystemet ges fordo-         Den avgift som upphärs för registreringsskyl-
29332: nen ett registreringstecken och registreringsskyl-     tar för museifordon hestäms med stöd av trafik-
29333: tar alltid när fordonet registreras för första gång-   ministeriets heslut om fordonsförvaltningscen-
29334: en. När fordonet avregistreras skall registrerings-    tralens avgifter enligt självkostnadsvärdet för
29335: skyltarna återlämnas. Vid eventuell ny registre-       skyltarna. Enligt Iagen om grunderna för avgifter
29336: ring av fordonet ges nytt registreringstecken. Re-     tili staten hör kompetensen för heslut om avgift-
29337: gistreringstecknet hestäms automatiskt från da-        ens storlek tili hehörig myndighet, i detta fall
29338: tasystemet för vägtrafik i enlighet med det regist-    således tili fordonsförvaltningscentralen. A vgif-
29339: reringstecken i skyltlagret som är Iedigt att an-      ten för två registreringsskyltar med svart hotten
29340: vändas.                                                för museifordon är för närvarande 60 mark. Av-
29341:    Enligt 36 § 2 mom. förordningen om registre-        giften är den samma som för vanliga registre-
29342: ring av fordon (1598/95; härefter registrerings-       ringsskyltar, vilket kan anses vara skäligt.
29343: förordningen) kan fordonsförvaltningscentralen             Det är inte möjligt att ge de ursprungliga re-
29344: på ansökan hevilja fordon ett visst registrerings-     gistreringsskyltarna tilihaka vid ny registrering
29345: tecken (specialtecken). Registreringsskyltar med       av ett museifordon. Att upprätthålla ett pålitligt
29346: specialteeken är likadana som registrerings-           system som skulle göra det möjligt att ge tilihaka
29347: skyltarna i allmänhet, med undantag för att den        gamla registreringsskyltar när fordonet registre-
29348: som anhäller om registrering får med vissa he-         ras på nytt är på grund av kostnadsskäl inte
29349: gränsningar själv välja tecken. Med stöd av tra-       ändamålsenligt.
29350: 
29351:      Helsingforsden 26 mars 1996
29352: 
29353:                                                                    Trafikminister Tuula Linnainmaa
29354:                                               KK 181/1996 vp
29355: 
29356: Kirjallinen kysymys 181
29357: 
29358: 
29359: 
29360: 
29361:                                     Mikko Elo /sd ym.: Venäjän ja Suomen välisestä rekka-autolii-
29362:                                        kenteestä
29363: 
29364: 
29365:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
29366: 
29367:     Vuoden 1995 kuluessa sekä vuoden 1996 alku-         tavasta työstä, jolloin se voisi kasvattaa mm.
29368: kuukausina Vaalimaan raja-aseman liikenne on            Suomen kansantaloutta. Suomalainen kalusto
29369: ruuhkautunutjatkuvasti mitä suurimmassa mää-            on näin tuottamattomana jopa 10-15 prosent-
29370: rin. Autojen odotusajat raja-asemalla ovat ny-          tia työajasta, mikä ei voi olla minkään osapuolen
29371: kyään kasvaneet jo 20 tuntiin/suunta. Tämä odo-         etujen mukaista.
29372: tusaika kuluu autonkuljettajilla autossaan istuen           Autonkuljettajille jonotus on hermoja raasta-
29373: ja jatkuvasti hereillä ollen, jotta oma paikka jo-      vaa, sillä matkan suuntautuessa esim. Mosko-
29374: nossa säilyisi.                                         vaan on kuljettajan odotettava jopa 30 tuntia
29375:     Rajaruuhkat ovat saavuttaneet nykyisellään          ennen varsinaista 1 000 kilometrin ajomatkaa.
29376: jo niin suuret mittasuhteet, että niihin pitäisi mitä   Raja-alueen odotusjonoissa ei ole autonkuljetta-
29377: pikimmin saada muutos. Janotusaikojen vaiku-            jille varattuna mitään sosiaali-, saniteetti- tai ruo-
29378: tus kuorma-autoliikenteen jo entisestään kilpail-       kailutiloja. Raja-alueen huoltoasemalle ei jonos-
29379: tuun kannattavuuteen on liian suuri. Mikäli kul-        ta voi lähteä menettämättä janotuspaikkaansa ja
29380: jetus suuntautuu esim. Pietarin alueelle, muodos-       joutumatta jälleen jonon perälle.
29381: tuu matkasta noin viisi vuorokautta kestävä, kun            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29382: se normaalisti ennen on voitu tehdä yhden vuoro-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
29383:  kauden aikana. Kuljetuksen antaja on valmis            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29384:  maksamaan kuljetuksesta ainoastaan todellisen          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29385:  matkan ja sen vaatiman ajan perusteella, ei jano-
29386:  tusaikojen perusteella.                                           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29387:     Rajajonoissa seisoo jatkuvasti satoja suoma-                ryhtyä, jotta Venäjän ja Suomen välinen
29388:  laisia kuorma-autoja. Autot seisovat pelkästään                rekka-autoliikenne sujuisi normaalilla
29389:  rajajonoissa kuukausittain keskimäärin yhden                   tavalla?
29390:  viikon. Tämäjonotusajan kalusto on poissa tuot-
29391: 
29392:       Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1996
29393: 
29394:           Mikko Elo /sd                    Markku Koski /kesk               Martti Tiuri /kok
29395: 
29396: 
29397: 
29398: 
29399:  260017
29400: 2                                            KK 181/1996 vp
29401: 
29402: 
29403: 
29404: 
29405:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
29406: 
29407:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Ruuhkien helpottamiseksi Svetogorskin ra-
29408: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           janylityspaikka on jälleen avattu tyhjien ajoneu-
29409: olette toimittanut valtioneuvo~tr.n. asianomaisen       vojen liikenteelle, mikä osittain lieventää painei-
29410: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko              ta Torfjanovkassa ja Brutsnitshnojessa. Näitä
29411: Elon ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           raja-asemia uudistetaan ja töiden pitäisi olla val-
29412: n:o 181:                                                miina tämän vuoden loppuun mennessä. Suo-
29413:                                                         men ja Venäjän tulliviranomaisten välisessä yh-
29414:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         teistyöryhmässä selvitetään mahdollisuuksia
29415:         ryhtyä, jotta Venäjän ja Suomen välinen         siirtyä yhteiseen tullaukseen, mikä nopeuttaisi
29416:         rekka-autoliikenne sujuisi normaalilla          tarkastuksia. Työryhmän seuraava kokous on
29417:         tavalla?                                        ensi kuun alussa Moskovassa, jossa kokouksessa
29418:                                                         rajanylitysongelmia tullaan käsittelemään.
29419:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-                Liikenneministeri on lähettänyt kirjeen, jossa
29420: vasti seuraavaa:                                        pyydetään toimenpiteitä tarkastusten nopeutta-
29421:                                                         miseksi, Venäjän tullikomitean puheenjohtajalle.
29422:    Maanteitse tapahtuva tavaraliikenne Suomen           Teollisuuden puolelta on samansisältöinen kirje
29423: ja Venäjän välillä on kasvanut kuluvan vuoden           toimitettu Venäjän hallituksen 1. varapääminis-
29424: kolmen ensimmäisen kuukauden aikana noin 30             terille, herra Kadannikoville.
29425: prosenttia. Liikenteen lisääntyminen on tukki-             Suomen tulli on omalta osaltaan pyrkinyt hel-
29426: nut Venäjän Torfjanovkan ja Brutsnitshnojen             pottamaan kuljettajien vaikeuksia päästämällä
29427: tulliasemat, sillä niiden kapasiteetti ei riitä näin    ajoneuvot Venäjän tulliin ryhmittäin, mikä mah-
29428: suuren liikennemäärän selvittämiseen. Jonoissa          dollistaa kuljettajille edes lyhyen nukkumismah-
29429: seisovat niin venäläiset kuin ulkomaisetkin ajo-        dollisuuden. Sosiaalipalvelujen parantamiseksi
29430: neuvot sekä Suomesta Venäjälle että päinvas-            tielaitos on toimittamassa siirrettäviä käymäläi-
29431: toin.                                                   tä Vaalimaan tulliasemallejohtavan tien varteen.
29432:    Hallitus on erittäin hyvin tietoinen ruuhkien        Kokonaisuudessaan tilanne paranee Vaalimaan
29433: aiheuttamista ongelmista suomalaisille liiken-          uuden aseman pysäköintialueineen valmistuttua
29434: teenharjoittajille, kaupalle ja teollisuudelle, ja on   lähiaikoina.
29435: ryhtynyt jo niihin toimenpiteisiin, jotka ovat sille       Valitettavasti paikalliset rajaviranomaiset ei-
29436: mahdollisia. Kysymys on kuitenkin Venäjän si-           vät ole vieläkään saaneet tietoa Moskovasta Sve-
29437: säisistä asioista. Liikenneministeriön ja Venäjän       togorskin avaamisesta.
29438: tullikomitean välisessä tapaamisessa tullikomi-             Hallitus käyttää luonnollisesti kaikki ne kei-
29439: tean edustaja kertoi tuntevansa ongelmat ja va-         not, jotka ovat mahdollisia, rajanylitysongel-
29440: kuutti tullikomitean tekevän kaikkensa niiden           mien ratkaisemiseksi, mutta kysymys on kuiten-
29441: poistamiseksi.                                          kin ensisijaisesti Venäjän sisäisistä asioista.
29442:      Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1996
29443: 
29444:                                                                  Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
29445:                                              KK 181/1996 vp                                               3
29446: 
29447: 
29448: 
29449: 
29450:                                           Tili Riksdagens Talman
29451: 
29452:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             och Brusnitjnoe. De här tullstationerna håller på
29453: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             att repareras och arbetena borde vara genomför-
29454: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         da före slutet av detta år. I samarbetsgruppen
29455: dagsman Mikko Elo m.fl. undertecknade spörs-            mellan representanter för tullmyndigheter i Fin-
29456: mål nr 181:                                             land och Ryssland undersöks möjligheterna att
29457:                                                         inleda gemensam tullbehandling, vilket skulle ef-
29458:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         fektivera kontrollen. Tullsamarbetskommitten
29459:         ta för att långtradartrafiken mellan Fin-       sammanträder igen i början av nästa månad i
29460:         land och Ryssland löper normalt?                Moskva och då kommer problemen med gräns-
29461:                                                         övergång att diskuteras.
29462:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              Trafikministern har skickat ett brev tili den
29463: anföra följande:                                        ryska tullkommittens ordförande, i vilket hon
29464:                                                         begär om åtgärder för att effektivera kontroll-
29465:     Godstrafiken på väg mellan Finland och Ryss-        verksamheten. Representanter för den finska in-
29466: land har under årets tre första månader vuxit med       dustrin har också skickat ett brev med liknande
29467: ca 30%. Den ökade trafiken har täppt tili tullsta-      innehåll tili den ryska regeringens l. viceminister,
29468: tionerna vid Torfjanovka och Brusnitjnoe, efter-        herr Kadannikov.
29469: som deras kapacitet i detta läge inte räcker tili för      För att underlätta chaufförernas situation har
29470: att klara av dylika trafikmängder. Det står bilar i     den finska tullen börjat låta grupper av fordon
29471: kö från både Ryssland och utlandet som är på            avancera tili den ryska tullen med några timmars
29472: väg från Finland tili Ryssland och tvärtom.             mellanrum, vilket gör det möjligt för chaufförer-
29473:     Regeringen är fullt medveten om de problem          na att sova ens en kort tid. För att förbättra de
29474: som trafikstockningarna föranleder de finska            sociala förhållanden håller vägverket på att
29475: trafikidkarna, handeln och industrin, och har           transportera portabla toiletter som utplaceras
29476: redan vidtagit för regeringen möjliga åtgärder.         längs Vaalimaa-vägen. Situationen kommer att
29477:  Det är dock fråga om Rysslands inre angelägen-         förbättras i sin helhet när det nya parkeringsom-
29478: heter. Vid ett möte mellan representanter för           rådet i Vaalimaa inom kort blir fårdigt.
29479:  trafikministeriet och Rysslands tullkommitte              Tyvärr har de lokala gränsmyndigheterna
29480:  försäkrade tullkommittens representant att han         ännu inte fått information om att gränsöver-
29481:  känner tili problemen och att tullkommitten            gångsstället i Svetogorsk har öppnats.
29482:  kommer att göra sitt allt för att råda bot på dem.        Regeringen använder naturligtvis alla de me-
29483:     För att underlätta trafikstockningarna har          del som är möjliga för att lösa problemen med
29484:  gränsövergångsstället vid Svetogorsk igen öpp-         gränsövergång, men det är dock i första hand en
29485:  nats för trafik med tomma fordon, vilket delvis        intern ryska fråga.
29486:  lättar på trycket för tullstationerna i Torfjanovka
29487:       Helsingforsden 29 mars 1996
29488:                                                                      Trafikminister Tuula Linnainmaa
29489:                                             KK 182/1996 vp
29490: 
29491: Kirjallinen kysymys 182
29492: 
29493: 
29494: 
29495: 
29496:                                    Säde Tahvanainen /sd: Kodinhoitopalvelujen maksuista
29497: 
29498: 
29499:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29500: 
29501:    Suomessa on tällä hetkellä paljon työttömyyt-      sitä voidaan alentaa, jos henkilön elatusvelvolli-
29502: tä ja köyhyyttä. Yksinhuoltajuus ja uusperhei-        suus, toimeentuloedellytykset tai huollolliset nä-
29503: den perustaminen ovat olleet kasvussa.                kökohdat huomioon ottaen siihen on syytä.
29504:    Lastenhoitoon liittyvät palvelut ovat parantu-     Kunnat soveltavat tätä asetusta eri tavoin, ja
29505: neet mm. siltä osin, että kunnallinen päivähoito-     tämän vuoksi maksusta vapauttaminen ei ole
29506: paikka taattiin kaikille alle kouluikäisille vuoden   päivänselvää pienituloisimmillekaan.
29507: 1996 alusta lukien. Nyt työttömälläkin on peri-          Pienituloisten kodinhoitopalvelun käyttämis-
29508: aatteessa mahdollisuus saada lapsensa päivähoi-       tä voitaisiin tukea vapauttamaila tällaiset per-
29509: toon, joskaan tämä oikeus ei läheskään kaikissa       heet kokonaan kodinhoitomaksuista. Kenties
29510: kunnissa toteudu.                                     selvintä olisi säätää asetus, jossa määriteltäisiin
29511:    Kunnallisten päivähoitopalvelujen lisäksi per-     alimmille tuloryhmille täysin maksuton kodin-
29512: heillä on ollut mahdollisuus saada osa-aikaista       hoitopalvelu.
29513: tai jatkuvaakio kodinhoitaja-apua. Lapsen sai-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29514: rastuessa tai yksinhuoltajana toimivan vanhem-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29515: man tarvitessa ajoittaista apua on etenkin vähä-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29516: varaisille kodinhoitaja-apu ollut korvaamaton-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29517: ta. Säästöjen ja leikkausten aikana myös kodin-
29518: hoitajapalvelujen hinnat ovat kohonneet. Palve-                 Mitä Hallitus aikoo tehdä tukeakseen
29519: lujen hinta, vaikka tariffeissa otetaankin huo-              pienituloisten mahdollisuutta käyttää
29520: mioon vähävaraisuus, on osoittautunut pienitu-               kodinhoitajapalveluja, ja
29521: loisille suureksi kynnykseksi kodinhoitajapalve-                aikooko Hallitus säätää asetuksen, jol-
29522: lujen käyttämiseen.                                          la kaikkein pienituloisimmat vapautettai-
29523:    Asetuksen mukaan kodinhoitajapalvelusta                   siin automaattisesti kodinhoitomaksuis-
29524: kannettava maksu voidaan jättää perimättä tai                ta?
29525: 
29526:    Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1996
29527: 
29528:                                         Säde Tahvanainen /sd
29529: 
29530: 
29531: 
29532: 
29533: 260017
29534: 2                                         KK 182/1996 vp
29535: 
29536: 
29537: 
29538: 
29539:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
29540: 
29541:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      takunnallisesti määritellyistä maksuluokista ja
29542: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       siirtymistä tilanteeseen, jossa asetuksessa sääde-
29543: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     tään vain korkein mahdollinen maksu. Sen seu-
29544: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Säde Tah-      rauksena kunnat ovat luoneet maksujärjestel-
29545: vanaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       mänsä itsenäisesti. Toisaalta asiakasmaksuista
29546: n:o 182:                                            annettu laki ja asetus eivät velvoita kuntia peri-
29547:                                                     mään asiakasmaksuja.
29548:           Mitä Hallitus aikoo tehdä tukeakseen          Kun nykyisen lainsäädännön vallitessa kun-
29549:        pienituloisten mahdollisuutta käyttää        nat voivat luoda maksujärjestelmänsä itsenäises-
29550:        kodinhoitajapalveluja, ja                    ti, ne voivat halutessaan määritellä kotipalvelut
29551:           aikooko Hallitus säätää asetuksen, jol-   kokonaan maksuttomiksi tai joillekin ryhmille
29552:        la kaikkein pienituloisimmat vapautettai-    maksuttomiksi. Tällaisia ryhmiä voisivat olla esi-
29553:        siin automaattisesti kodinhoitomaksuis-      merkiksi kunnan pienituloisiksi määrittelemät,
29554:        ta?                                          yksinhuoltajat, lapsiperheet, vammaiset, yli 80-
29555:                                                     vuotiaat tai työttömät.
29556:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             Toisaalta sosiaalihuollon palveluista määrät-
29557: taen seuraavaa:                                     ty maksu voidaan jättää perimättä tai sitä voi-
29558:                                                     daan alentaa, jos henkilön elatusvelvollisuus, toi-
29559:    Kotipalvelumaksuja säätelee laki sosiaali- ja    meentuloedellytykset tai huollolliset näkökoh-
29560: terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/92) ja       dat huomioon ottaen siihen on syytä. Tämä toi-
29561: asetus sosiaali- ja terveydenhuollon maksuista      mintamalli on yleisempi kuin tietyn ryhmän va-
29562: (912/92), jotka ovat tulleet voimaan 1.1.1993.      pauttaminen palvelumaksusta, vaikka toteutta-
29563:    Sosiaali- ja terveydenhuollon maksuja koske-     mistavaltaan työläämpi, koska se edellyttää aina
29564: va lainsäädäntö tuli voimaan samanaikaisesti        tapausko htaista harkintaa.
29565: uudistetun valtionosuuslainsäädännön kanssa             Koska nykyinen lainsäädäntö antaa mahdol-
29566: (733/92). Yhtenä keskeisenä periaatteena oli pyr-   lisuuden täysin maksuttorniin kotipalveluihin,
29567: kimys kunnallisen itsehallinnon vahvistamiseen.     sosiaali- ja terveysministeriö ei näe aihetta enem-
29568: Kotona annettavien palvelujen maksujen mää-         piin toimenpiteisiin.
29569: räytymisperusteissa se merkitsi luopumista val-
29570: 
29571:      Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1996
29572: 
29573:                                                     Ministerin sijainen
29574:                                                     sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
29575:                                             KK 182/1996 vp                                                 3
29576: 
29577: 
29578: 
29579: 
29580:                                         Tili Riksdagens Talman
29581: 
29582:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        avgiftsklasserna slopades och att endast den hög-
29583: ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrive1se tili           sta möjliga avgiften anges i förordningen. Som en
29584: vederbörande medlem av statsrådet översänt föl-         följd d~rav har kommunerna skapat självständi-
29585: jande av riksdagsman Säde Tahvanainen under-            ga avgtftssystem. Lagen och förordningen om
29586: tecknade spörsmål nr 182:                               klientavgifter förpliktar emellertid inte kommu-
29587:                                                         nerna att uppbära några klientavgifter.
29588:           Vad ämnar Regeringen göra för att                 Enligt gällande lagstiftning kan kommunerna
29589:        stöda låginkomsttagares möjligheter att          skapa egna, självständiga avgiftssystem. Om de
29590:        utnyttja hemvårdartjänster, och                  så vill kan de bestämma att hemservicen skall
29591:           ämnar Regeringen ge en förordning             vara helt avgiftsfri eller avgiftsfri för vissa grup-
29592:        som automatiskt medför avgiftsfri hem-           per. Dylika grupper kunde t.ex. vara personer
29593:        vård för låginkomsttagare?                       som kommunen definierar som låginkomsttaga-
29594:                                                         re, ensa~försörjare, barnfamiljer, människor
29595:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           med handtkapp, kommuninvånare som har fyllt
29596: anföra följande:                                        80 är eller arbetslösa.
29597:                                                             Den avgift som fastställts för socialvårdsservi-
29598:    Om avgifter för hemservice stadgas i lagen om        ce kan däremot lämnas ouppburen eller sänkas
29599: klientavgifter inom social- och hälsovården (734/       om det finns skäl för det med beaktande av per-
29600: 92) och förordningen om klientavgifter inom so-         sonens underhällsskyldighet, utkomstmöjlighe-
29601: cial- och hälsovården (912/92), vilka trädde i          ter eller vårdsynpunkter. Denna verksamhets-
29602: kraft 1.1.1993.                                         modell är vanligare än att en viss grupp befrias
29603:    Lagstiftningen om avgifterna inom social- och        helt från serviceavgifter, trots att den är mer
29604: hälsovården trädde i kraft samtidigt med den            arbetsdryg att genomföra eftersom den alltid för-
29605: reviderade statsandels1agstiftningen (733/92). En       utsätter prövning från fall tiii fall.
29606: viktig princip var strävan att stärka den kommu-         . Eftersom. gäll~nde lags~iftning ger möjlighet
29607: nala självstyrelsen. I fråga om grunderna för fast-     ttll helt avgtftsfn hemservtce, anser social- och
29608:                                                         ~älsovärdsministeriet att det inte finns anledning
29609: ställande av avgifterna för service som ges hem-
29610: ma innebar det att de för hela landet fastställda       ttll ytterligare ätgärder.
29611: 
29612:      Helsingfors den 4 april 1996
29613:                                                       Ställföreträdare för ministern,
29614:                                                       social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
29615:                                             KK 183/1996 vp
29616: 
29617: Kirjallinen kysymys 183
29618: 
29619: 
29620: 
29621: 
29622:                                    Esa Lahtela /sd ym.: Perusoikeuksien huomioon ottamisesta mie-
29623:                                        lenterveyslaissa
29624: 
29625: 
29626:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29627: 
29628:    Perusoikeusuudistusta käsiteltäessä perustus-      sairaaloissa esiintyy edelleen runsaasti ns. laitos-
29629: lakivaliokunta kiinnitti huomiota siihen, että        valtaa, vaikka se juridisena oikeutusperusteena
29630: mielenterveyslain (1 116/90) pykälät, joilla rajoi-   torjuttiin jo vuosikymmeniä sitten.
29631: tetaan yksilön perus- ja ihmisoikeuksia, ovat ris-       Mielenterveyslain perusteella tapahtuvat ih-
29632: tiriitaisia perustuslain ja Euroopan ihmisoikeus-     mis- ja perusoikeuksien rajoitukset ovatkin hei-
29633: sopimuksen kanssa.                                    kosti sekä säänneltyjä että kontrolloituja,jos nii-
29634:     Saamamme tiedot käytännöstä vahvistavat           tä vertaa esim. rikosprosessin sääntelyyn.
29635: samaa. Tiedossamme on Keski-Suomen läänistä              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29636: vuodelta 1994 tapaus, jossa lääninoikeudelta          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
29637: kesti kaksi kuukautta todeta, että tarkkailulähe-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29638: tevaiheessa oli ao. terveyskeskuslääkärille sattu-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29639: nut menettelyvirhe. Hän ei ollut edes arvioinut,
29640: täyttyivätkö kaikki kolme mielenterveyslain                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin mie-
29641: 8 §:n mukaista pakkohoidon edellytystä. Ennen                lenterveyslain saattamiseksi eduskunnan
29642: kuin päätös purettiin, oli potilas jo muutoinkin             edellyttämällä tavalla sopusointuun ih-
29643: päästetty pois pakkohoidosta.                                mis- ja perusoikeuksien kanssa, ja
29644:     Viime kesänä oli myös tiedonvälityksessä esil-              aikooko Hallitus ottaa muutostyön
29645: lä pakkohoitotapaus, jossa joensuulaisen teatte-             valmisteluun mukaan myös alan potilas-
29646: riohjaajan ihmis- ja perusoikeuksiin oli puututtu            järjestöt?
29647: räikeällä tavalla. Onkin mahdollista, että mieli-
29648: 
29649:      Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1996
29650:           Esa Lahtela /sd                Marjaana Koskinen /sd           Veijo Puhjo /va-r
29651:           Mikko Kuoppa /va-r             Risto Kuisma /sd                Jorma Kukkonen /sd
29652: 
29653: 
29654: 
29655: 
29656: 260017
29657: 2                                           KK 183/1996 vp
29658: 
29659: 
29660:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29661: 
29662:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sairauden hoito tai hänen turvallisuutensa tai
29663: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         toisen henkilön turvallisuus välttämättä vaatii.
29664: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       Sosiaali- ja terveysministeriön tarkoituksena on
29665: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-       tarkistaa mielenterveyslain muuttamisen tarve
29666: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          erityisesti tahdosta riippumattomassa hoidossa
29667: n:o 183:                                              olevan potilaan vapaudenmenetykseksi katsot-
29668:                                                       tavien toimenpiteiden käytön edellytysten osalta.
29669:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin mie-        Mahdollisten mielenterveyslain muutosten val-
29670:        lenterveyslain muuttamiseksi eduskun-          mistelussa on luonnollisesti tarkoituksenmu-
29671:        nan edellyttämällä tavalla sopusointuun        kaista selvittää myös asianomaisten potilasjär-
29672:        ihmis- ja perusoikeuksien kanssa, ja           jestöjen mielipiteet.
29673:           aikooko Hallitus ottaa muutostyön              Kysymyksen mukaan eräässä tapauksessa
29674:        valmisteluun myös alan potilasjärjestöt        lääninoikeudelta kesti kaksi kuukautta todeta,
29675:        mukaan?                                        että tarkkailulähetevaiheessa terveyskeskuslää-
29676:                                                       kärille oli tapahtunut menettelyvirhe. Kysymyk-
29677:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          sen mukaan ennen kuin päätös purettiin, potilas
29678: vasti seuraavaa:                                      oli jo muutoinkin päästetty pois pakkohoidosta.
29679:                                                       Kysymyksessä viitataan edelleen siihen, että mie-
29680:    Kysymyksessä viitataan perustuslakivalio-          lisairaaloissa mahdollisesti esiintyy edelleen run-
29681: kunnan perusoikeusuudistuksesta antamaan              saasti ns. laitosvaltaa.
29682: mietintöön (PeVM 25/1994 vp), jonka mukaan               Lääninoikeuskäsittelyn osalta voidaan tode-
29683: perustuslakivaliokunta pitää hallitusmuodon           ta, että mielenterveyslain 26 §:n mukaan tahdos-
29684: 6 §:n 3 momentin osalta tärkeänä tarkistaa sään-      ta riippumatta annettavaa hoitoa koskevat alis-
29685: nökset mielenterveydenjärkkymisenja tartunta-         tus- ja valitusasiat on käsiteltävä kiireellisinä.
29686: tautien vasten tahtoa tapahtuvasta hoidosta sekä      Tarkkailuun ottaminen ei kuitenkaan mielenter-
29687: lastensuojelun huostaanotosta siltä kannalta,         veyslain mukaan ole valituskelpoinen päätös.
29688: että ne ovat tuomioistuinkäsittelyä ja vapautensa     Tarkkailulähetteen perusteella tarkkailuun ote-
29689: menettäneiden oikeuksia koskeviita osiltaan           tun hoitoon määräämisestä on päätettävä vii-
29690: asianmukaiset.                                        meistään neljäntenä päivänä tarkkailuun otta-
29691:     Hallitusmuodon 6 §:n 3 momentin mukaan            mispäivän jälkeen. Euroopan ihmisoikeussopi-
29692: henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saa            muksen soveltamiskäytännössä on katsottu, että
29693: puuttua eikä vapautta riistää mielivaltaisesti eikä   mahdollisuus saattaa vapaudenriiston laillisuus
29694: ilman laissa säädettyä perustetta. Lainkohdan         tuomioistuimen tutkittavaksi ei ole välttämätön
29695: perustelujen mukaan tekoa, jolla ihminen sulje-       lyhytaikaisissa vapaudenmenetyksissä, joiden
29696: taan omasta tahdostaan riippumatta lukittuun          kuluessa tuomioistuinkäsittelyä ei voida järjes-
29697: tilaan, on pidettävä säännöksen tarkoittamana         tää. Käytäntö viittaa siihen, että ainakin kuusi
29698: vapaudenmenetyksenä. Myös tiettyyn huonee-            päivää tai sitä kauemmin kestävä vapaudenriisto
29699: seen lukitsemista lievempää tointa voidaan pe-        on voitava saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi.
29700: rustelujen mukaan eräissä tapauksissa pitää lain-     Tarkkailulähetteen laatimisessa tai tarkkailuun
29701: kohdassa tarkoitettuna vapaudenmenetyksenä,           ottamisessa tapahtuneista virheellisyyksistä voi
29702: jos vapauden rajoitukset kestonsa, asteensa ja        tehdä kantelun lääninhallitukselle tai terveyden-
29703: aikaansaamansa sosiaalisten suhteiden estymi-         huollon oikeusturvakeskukselle, joka voi tervey-
29704: sen vuoksi rinnastuvat lukittuun tilaan sijoitta-     denhuollon ammattihenkilöistä annetun lain
29705: miseen (HE 309/1993 vp, s. 48).                       26 §:n nojalla ryhtyä toimenpiteisiin virheellisesti
29706:     Mielenterveyslain 28 §:n 1 momentin mukaan        tai moitittavasti toiminutta ammatinharjoittajaa
29707: potilaan itsemääräämisoikeutta saa rajoittaa ja       kohtaan.
29708: häneen kohdistaa pakkoa vain siinä määrin kuin
29709: 
29710:      Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1996
29711: 
29712:                                                       Ministerin sijainen
29713:                                                       sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
29714:                                             KK 183/1996 vp                                              3
29715: 
29716: 
29717:                                         Tili Riksdagens Talman
29718: 
29719:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        tvångsåtgärder riktas mot honom endast i den
29720: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          mån vården eller hans egen eller någon annans
29721: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-        säkerhet oundgängligen kräver detta. Social- och
29722: man Esa Lahtela m.fl. undertecknade spörsmål            hälsovårdsministeriet har för avsikt att granska
29723: nr 183:                                                 behovet att ändra mentalvårdslagen särskilt i frå-
29724:                                                         ga om förutsättningarna för bruk av åtgärder
29725:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för           som bör betraktas som frihetsberövande när det
29726:        att mentalvårdslagen skall ändras så som         gäller patienter som vårdas oberoende av sin egen
29727:        riksdagen förutsätter i harmoni med de           vilja. I beredningen av eventuella ändringar av
29728:        mänskliga rättigheterna och grundläg-            mentalvårdslagen är det självfallet ändamålsen-
29729:        gande fri- och rättigheterna, och                Iigt att också ta reda på patientorganisationernas
29730:           har Regeringen för avsikt att ta med          åsikter.
29731:        också patientorganisationerna i bered-               1 spörsmålet hävdas att det i ett fall tog två
29732:        ningsarbetet?                                    månader för länsrätten att konstatera att hälso-
29733:                                                         centralläkaren begått fel vid en remittering för
29734:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           observation. Vidare påstås att patienten redan
29735: anföra följande:                                        innan beslutet upphävdes hade släppts hem från
29736:                                                         tvångsvården. 1 spörsmålet hänvisas dessutom
29737:     1 spörsmålet hänvisas tili grundlagsutskottets      till att det eventuellt än i dag förekommer en hei
29738: betänkande om en reform av de grundläggande             del våld på våra inrättningar.
29739: fri- och rättigheterna (GrUB 25/1994 rd) enligt             När det gäller behandlingen i länsrätten kan
29740: vilket grundlagsutskottet anser det viktigt i fråga     det konstateras att enligt 26 § mentalvårdslagen
29741: om 6 § 3 mom. regeringsformen att revidera stad-        skall underställnings- och besvärsärenden som
29742: gandena om vård mot patientens vilja vid svik-          gäller vård oberoende av patientens vilja behand-
29743: tande mental hälsa eller smittsam sjukdom samt          las i brådskande ordning. lntagning för observa-
29744: omhändertagande i barnskyddsfall, så att stad-          tion är dock enligt mentalvårdslagen inte något
29745: gandena blir ändamålsenliga när det gäller dom-         sådant beslut som kan överklagas. Beslut om
29746: stolsbehandling och rättigheterna för dem som           vård av en person som intagits för observation på
29747: förlorat sin frihet.                                    grund av en remiss om observation skall fattas
29748:     Enligt 6 § 3 mom. Regeringsformen för Fin-          senast på den fjärde dagen efter att han tagits in
29749: land får den personliga integriteten inte kränkas       för observation. I den praktiska tillämpningen av
29750: och ingen får berövas sin frihet godtyckligt och        den europeiska konventionen om de mänskliga
29751: utan laglig grund. Enligt motiveringen till lag-        rättigheterna har det ansetts att det inte är nöd-
29752: rummet skall en gärning som innebär att en män-         vändigt att lagligheten av ett frihetsprövande
29753: niska oberoende av sin vilja stängs in i ett låst       skall kunna underkastas domstolsprövning när
29754: utrymme betraktas som sådant frihetsberövande           det är fråga om kortvariga frihetsberövanden
29755: som avses i stadgandet. Också en åtgärd som är          under vilka domstolsbehandlingar inte kan ord-
29756: Iindrigare än åtgärden att låsa in en person i ett      nas. Praktiken pekar på att ett frihetsberövande
29757: rum kan enligt motiveringen i vissa fall betraktas      som varar minst sex dagar eller längre skall kun-
29758: som frihetsberövande som avses i lagrummet, om          na underkastas domstolsprövning. Klagomål om
29759: frihetsbegränsningen på grund av sin varaktig-          felaktigheter som skett vid utskrivning av remiss
29760: het, grad och de förhinder för sociala förhållan-       om observation eller intagning för observation
29761:  den som den medför kan jämställas med de be-           kan framställas hos länsstyrelsen eller rätts-
29762:  gränsningar som följer av att man placerar en          skyddscentralen för hälsovården, som med stöd
29763:  människa i ett låst utrymme (RP 309/1993, s. 51).      av 26 § lagen om yrkesutbildade personer inom
29764:     Enligt 28 § 1 mom. mentalvårdslagen får pa-         hälso- och sjukvården kan vidta åtgärder mot en
29765:  tientens självbestämmanderätt begränsas och            yrkesutövare som handlat fel eller klandervärt.
29766: 
29767:      Helsingfors den 4 april 1996
29768: 
29769:                                                       Ministerns ställföreträdare
29770:                                                       social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
29771: 1
29772: 1
29773:  1
29774:  1
29775:   1
29776:   1
29777:    1
29778:    1
29779:     1
29780:     1
29781:      1
29782:      1
29783:       1
29784:       1
29785:        1
29786:        1
29787:         1
29788:         1
29789:          1
29790:          1
29791:           1
29792:           1
29793:            1
29794:            1
29795:             1
29796:             1
29797:              1
29798:              1
29799:               1
29800:               1
29801:                                            KK 184/1996 vp
29802: 
29803: Kirjallinen kysymys 184
29804: 
29805: 
29806: 
29807: 
29808:                                   Ben Zyskowicz /kok: Vankiloiden ilmoitusvelvollisuudesta työttö-
29809:                                      myysturva-asioissa
29810: 
29811: 
29812:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
29813: 
29814:    Kansaneläkelain 83 §:n ja kansaneläkeasetuk-          Vankilassaoloa koskevan tiedon sattumanva-
29815: sen 61 sekä 62 §:n mukaisesti vankila on velvolli-   raisuudesta huolimatta esimerkiksi Helsingissä
29816: nen ilmoittamaan viivytyksettä eläkelaitokselle      tuli pelkästään marraskuusta 1995 tammikuu-
29817: eläkkeensaajasta, joka on alkanut suorittaa yli      hun 1996 esille kahdeksan tässä kuvattua tapaus-
29818: kolme kuukautta kestävää vankeusrangaistusta.        ta, joissa työttömyysturvaa oli maksettu aiheet-
29819:    Vastaavaa ilmoitusvelvollisuutta ei ole mm.       ta.
29820: työttömyysturvaa koskevassa lainsäädännössä.             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29821: Tämä on osaltaan johtanut jatkuvasti esille tule-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29822: viin väärinkäytöksiin, joissa vankilassa oleva       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29823: muiden välityksellä toimittaa työttömyysetuu-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29824: den maksajalle työttömyysturvan maksamisen
29825: edellytyksenä olevan työttömyysaikaselvityk-                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
29826: sen. Näissä tilanteissa työttömyysturvaa makse-             siin, jotta vankila olisi velvollinen ilmoit-
29827: taan vankilassaoloajalta, vaikka asianomainen               tamaan työttömyysturvan maksajalle
29828: "työnhakija" takuuvarmasti ei ole työmarkki-                etuuden saajanjoutumisesta vankilaan?
29829: noiden käytettävissä.
29830:      Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1996
29831:                                          Ben Zyskowicz /kok
29832: 
29833: 
29834: 
29835: 
29836:  260017
29837: 2                                           KK 184/1996 vp
29838: 
29839: 
29840: 
29841: 
29842:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29843: 
29844:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         juuri kyseisen vangin saavan etuutta. Lisäksi
29845: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          työttömyysturva etuutena poikkeaa esimerkiksi
29846: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        kansaneläkelain mukaisista eläkkeistä siten, että
29847: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ben Zys-          sen täytäntöönpano-organisaatio on varsin pirs-
29848: kowiczin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          taleinen. Kansaneläkelaitoksen lisäksi työttö-
29849: n:o 184:                                               myyspäivärahan maksajia ovat työttömyyskas-
29850:                                                        sat, joita on yhteensä lähes 70.
29851:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-             Vankilan henkilökunnan mahdollisuus il-
29852:        siin, jotta vankila olisi velvollinen ilmoit-   moittaa etuuden saajan joutumisesta vankilaan
29853:        tamaan työttömyysturvan maksajalle              edellyttää tietoa siitä, että vanki saa työttömyys-
29854:        etuuden saajanjoutumisesta vankilaan?           turvaa, ja myös tietoa siitä, mistä hän sitä saa.
29855:                                                        Pääsääntöisesti tietoja näistä seikoista voidaan
29856:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           saada ainoastaan vangilta itseltään. Tilanteessa,
29857: vasti seuraavaa:                                       jossa vankilan ulkopuolella oleva henkilö toimit-
29858:                                                        taa kuukausittain vangin puolesta työttömyys-
29859:    Työttömyyspäivärahan saamisen yleisenä              päivärahahakemukset etuuden maksajalle ja
29860: edellytyksenä on työttömyysturvalain mukaan            mahdollisesti ilmoittautuu hänen puolestaan
29861: muun muassa se, että työtön henkilö on työ-            työvoimatoimistoon, on varsin epätodennäköis-
29862: markkinoiden käytettävissä. Lain 5 §:n 2 mo-           tä, että vanki itse kertoisi asiasta vankilan henki-
29863: mentissa on vapausrangaistus nimenomaisesti            lökunnalle. Siten kysymyksessä tarkoitettu il-
29864: todettu tilanteeksi, jossa henkilö ei ole työmark-     moitusmenettely erittäin todennäköisesti jäisi
29865: kinoiden käytettävissä.                                kuolleeksi kirjaimeksi.
29866:    Työttömyyspäivärahaoikeuteen vaikuttavan                Kysymyksessä tarkoitettujen väärinkäytösten
29867: tiedon salaaminen tai etuuden perusteeton nosta-       torjumiseksi tehokkain tapa olisi mielestäni ny-
29868: minen antamalla tahallaan vääriä tietoja on ri-        kyistä lyhyemmät ilmoittautumisvälit työvoima-
29869: kos, josta rangaistus määrätään työttömyystur-         toimistoissa, yhdistettynä ilmoittautujan henki-
29870: valain 30 §:n mukaisesti työttömyysturvarikko-         löllisyyden tarkempaan toteamiseen. Nykyre-
29871: muksesta tai petosta koskevien rikoslain sään-         surssein merkittävä muutos tässä suhteessa ei ole
29872: nösten nojalla. Etuuden saamisedellytyksiä ja          kuitenkaan mahdollista, eikä nykyisillä työnha-
29873: sen petollista hankkimista koskevat säännökset         kijamäärillä tarkoituksenmukaistakaan.
29874: ovat samansisältöiset myös työmarkkinatuen                 Pääministeri Paavo Lipposen hallituksen oh-
29875: osalta.                                                jelman mukaisesti työttömyysturvaan tullaan to-
29876:    Kansaneläkelaissa ja -asetuksessa on kysy-          teuttamaan kokonaisuudistus siten, että se voi
29877: myksen johdanto-osassa tarkoitetut säädökset           tulla voimaan vuoden 1997 alusta. Tässä valmis-
29878: vankilan ilmoittamisvelvollisuudesta. Arvioi-          telussa yhtenä keskeisenä lähtökohtana hallituk-
29879: taessa menettelyn soveltuvuutta ja tehokkuutta         sella,ja käsittääkseni myös työmarkkinaosapuo-
29880: työttömyysturva-ja työmarkkinatukiasioissa on          lilla, on pyrkiä ratkaisuihin,joilla kitkettäisiin tai
29881: mielestäni kiinnitettävä huomiota kahteen seik-        vähennettäisiin nykyjärjestelmän hyväksikäyt-
29882: kaan. Toimiakseen vankilan ilmoitusvelvollisuus        töä.
29883: edellyttää, että vankilan henkilökunta tietäisi
29884: 
29885:      Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1996
29886: 
29887:                                                                        Työministeri Liisa Jaakonsaari
29888:                                              KK 184/1996 vp                                             3
29889: 
29890: 
29891: 
29892: 
29893:                                          Tili Riksdagens Talman
29894: 
29895:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       fångelser skall fungera förutsätts att fångelseper-
29896: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         sonalen vet att fången i fråga erhåller en förmån.
29897: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       Som förmån avviker utkomstskyddet för arbets-
29898: man Ben Zyskowicz undertecknade spörsmål nr            lösa dessutom tili exempel från de pensioner som
29899: 184:                                                   avses i folkpensionslagen så att dess verkställig-
29900:                                                        hetsorganisation är tämligen splittrad. Förutom
29901:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         av folkpensionsanstalten, utbetalas arbetslös-
29902:         att fångelser skall bli skyldiga att meddela   hetsdagpenning också av arbetslöshetskassor,
29903:         den som betalar utkomstskyddet för ar-         vilka är sammanlagt nästan 70 tili antalet.
29904:         betslösa att förmånstagaren har råkat i           För att fångelsepersonalen skall ha möjlighet
29905:         fångelse?                                      att meddela att förmånstagaren har råkat i fång-
29906:                                                        else förutsätts det att personalen vet om att fång-
29907:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          en får utkomstskydd för arbetslösa och också
29908: anföra följande:                                       vem som betalar förmånen. I regel kan uppgifter
29909:                                                        om dessa angelägenheter endast fås av fången
29910:    En allmän förutsättning för erhållande av ar-       själv. I en situation där en person utanför fångel-
29911: betslöshetsdagpenning är enligt lagen om ut-           set på fångens vägnar månatligen lämnar in en
29912: komstskydd för arbetslösa bland annat att den          ansökan om arbetslöshetsdagpenning tili för-
29913: arbetslöse står till arbetsmarknadens förfogande.      månsbetalaren och eventuellt anmäler sig hos
29914: I lagens 5 § 2 mom. konstateras uttryckligen att       arbetskraftsbyrån på hans vägnar, är det högst
29915: ett frihetsstraff är en sådan situation där perso-     osannolikt att fången själv skulle berätta om sa-
29916: neo i fråga inte står tili arbetsmarknadens förfo-     ken för fångelsets personal. Således skulle det i
29917: gande.                                                 spörsmålet avsedda anmälningsförfarandet med
29918:    Hemlighållande av en uppgift som inverkar på        största sannolikhet förbli en död bokstav.
29919: rätten till arbetslöshetsdagpenning eller lyftande        Det effektivaste sättet att bekärnpa sådant
29920: av förmån utan grund genom att uppsåtligen             missbruk som avses i spörsmålet vore enligt min
29921: lämna oriktiga uppgifter är ett brott. Straffet för    mening kortare intervaller för anmälning vid ar-
29922: sådant brott bestäms som f6r utkomstskyddsför-         betskraftsbyrån samt en noggrannare kontroll av
29923: seelse enligt 30 § lagen om utkomstskydd för ar-       anmälarens personlighet. Med de nuvarande re-
29924: betslösa eller enligt stadgandena om bedrägeri i       surserna är någon betydande förändring i detta
29925: strafflagen. Också för arbetsmarknadsstödet gäl-       avseende dock inte möjlig, och med tanke på det
29926: ler tili innehållet likadana stadganden om förut-      nuvarande antalet arbetssökande inte heller än-
29927: sättningar för erhållande av förmån och om an-         damålsenlig.
29928: skaffande av förmån på bedräglig grund.                   Enligt programmet för statsminister Paavo
29929:     I folkpensionslagen och folkpensionsförord-        Lipponens regering kommer det att genomföras
29930: ningen ingår sådana stadganden om anmälnings-          en totalrevidering av utkomstskyddet för arbets-
29931: skyldighet för fångelser som avses i spörsmålets       lösa så att den kunde träda i kraft i början av
29932: inledning. När man bedömer förfarandets lämp-          1997. 1 beredningsarbetet har regeringen, och
29933: lighet för och inverkan på utkomstskydds- och          enligt min uppfattning också arbetsmarknads-
29934:  arbetsmarknadsstödsärenden bör enligt min me-         parterna, som en central utgångspunkt att efter-
29935:  ning uppmärksamhet fåstas vid två omständig-          sträva sådana lösningar som avskaffar eller redu-
29936:  heter. För att en sådan anmälningsskyldighet för      cerar missbruk av det nuvarande systemet.
29937: 
29938:        Helsingfors den 11 april 1996
29939:                                                                     Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
29940:                                            KK 185/1996 vp
29941: 
29942: Kirjallinen kysymys 185
29943: 
29944: 
29945: 
29946: 
29947:                                   Raimo Vistbacka /ps: Työvoimapalveluiden säilyttämisestä Vimpe-
29948:                                      lissä
29949: 
29950: 
29951:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
29952:    Työvoimatoimiston Vimpelin sivuvastaanot-         velua tarvitsevat niin työttömät työnhakijat kuin
29953: toa ollaan lakkauttamassa ja toimitilat on jo sa-    työntekijöitä etsivät työnantajatkin. On vaikeata
29954: nottu irti. Lakkauttaminen on herättänyt paik-       käsittää, kuinka palvelu paranisi ja tehostuisi
29955: kakunnalla tyrmistystä. Vimpelin kunnanhalli-        toimintaverkostoa supistamalla ja pakottamana
29956: tus on puolestaan pitänyt erittäin tärkeänä ky-      asiakkaat asioimaan vieraalla paikkakunnalla
29957: seisten palvelujen säilyttämistä paikkakunnalla      tarvitessaan työvoimahallinnon palveluja. Kehi-
29958: ja onkin lupautunut auttamaan työvoimahallin-        tys tuntuu vahvasti viittaavan siihen, että minis-
29959: toa tarjoamalla sivuvastaanotolle tarvittavat toi-   teriön perimmäisenä pyrkimyksenä on sysätä
29960: mitilat sekä mahdolliset atk-laitteistot käyttöön    työvoimatoimistopalvelujen ylläpitäminen kun-
29961: korvauksetta. Kunnanhallituksen mielestä työ-        tien harteille.
29962: voimatoimiston sivuvastaanoton lakkauttami-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29963: nen Vimpelissä merkitsisi työnhakijoiden kan-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29964: nalta kansalaisten tasapuolisten palveluiden saa-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29965: tavuuden heikkenemistä, ja asiointi Alajärven        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29966: toimistossa olisi kalliimpaa matkakustannusten
29967: takia.                                                         Aikooko Hallitus huolimatta Vimpe-
29968:    Valtio lakkauttaa ja karsii monia palveluitaan           lin kunnan tarjouksesta antaa korvauk-
29969: säästösyistä. Tämä lienee myös syynä työvoima-              setta käyttöön tarpeelliset tilat ja atk-lait-
29970: toimiston sivuvastaanottojen lakkauttamiseen                teet lakkauttaa kunnassa toimineen työ-
29971: Vimpelissä sekä Evijärvellä. Tuntuu kuitenkin               voimatoimiston sivuvastaan oton, ja
29972:  omituiselta, että pyritään säästämään sellaisesta             onko toimenpide merkki laajemmasta
29973: valtion toiminnasta, jonka häiriötön ja jopa ny-            pyrkimyksestä siirtää vastuu työvoima-
29974: kyistä tehokkaampi toiminta tuntuisi välttämät-             toimistojen ylläpitämisestä sijaintikun-
29975: tömältä suurtyöttömyyden takia. Parempaa pal-               nille?
29976: 
29977:      Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1996
29978: 
29979:                                          Raimo Vistbacka /ps
29980: 
29981: 
29982: 
29983: 
29984: 260017
29985: 2                                            KK 185/1996 vp
29986: 
29987: 
29988: 
29989: 
29990:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
29991: 
29992:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          vastaanotolla ei käytännössä pystytä hoitamaan
29993: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           kuin työttömien ilmoittautumisten vastaanottoa
29994: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         ja muuta rutiinipalvelua. Ilmoittautuminen voi-
29995: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo              daan hoitaa kuitenkin niin sovittaessa puhelimit-
29996: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-           se tai itsepalveluna, mikä ei edellytä henkilökoh-
29997: sen n:o 185:                                            taista tapaamista Vimpelissä. Työvoimapalvelu-
29998:                                                         jen vaikuttavuuden lisääminen edellyttää, että
29999:           Aikooko Hallitus huolimatta Virope-           asiakkaan kanssa voidaan käydä läpi kaikki työ-
30000:        lin kunnan tarjouksesta antaa korvauk-           hallinnon käytettävissä olevat toimenpidevaih-
30001:        setta käyttöön tarpeelliset tilat ja atk-lait-   toehdot ja suunnitella niistä asiakkaalle sopiva
30002:        teet lakkauttaa kunnassa toimineen työ-          kokonaisuus yhdessä hänen kanssaan. Tämä
30003:        voimatoimiston sivuvastaanoton, ja               edellyttää koko työvoimatoimiston asiantunte-
30004:            onko toimenpide merkki laajemmasta           muksen käyttöä asiakastilanteessa ja useampien
30005:        pyrkimyksestä siirtää vastuu työvoima-           asiantuntijoiden osallistumista palveluun. Tämä
30006:        toimistojen ylläpitämisestä sijaintikun-         edellyttää toimintojen kokoamista paremmin
30007:        nille?                                           varustettuihin palvelupisteisiin. Viropelin sivu-
30008:                                                         palvelun lopettamisessa on keskeisesti myös täs-
30009:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            tä harkinnasta kysymys.
30010: vasti seuraavaa:                                           Työvoimapiiri on valmis yhdessä kunnan ja
30011:                                                         muiden julkisen hallinnon osapuolten kanssa
30012:    Työvoimapiirien toimintamenot ovat viime             neuvottelemaan yhteispalvelupisteiden perusta-
30013: vuosina vähentyneet valtiontalouden vaikeuk-            misesta, mikä voisi olla yksi ratkaisu myös mui-
30014: sien vuoksi. Kustannuksia on karsittu joka puo-         den viranomaisten rahoitusongelmiin. Työmi-
30015: lella neuvottelemalla vuokra- ym. sopimuksia            nisteriön tarkoitus ei ole siirtää pa1veluverkkon-
30016: edullisemmiksi. Tätä tietä ei voida kuitenkaan          sa kustannuksia kuntien kannettavaksi, vaan mi-
30017: loputtomiin jatkaa. Työvoimapiireissä joudu-            nisteriö on edelleen valmis vastaamaan omien
30018: taan harkitsemaanjopa itsenäisten työvoimatoi-          toimintojensa kustannuksista, mutta joutuu tar-
30019: mistojen lakkauttamista silloin, kun palvelut           koin tutkimaan niiden taloudellisimman ja vai-
30020: ovat muilla tavoin kohtuullisten välimatkojen           kuttavimman toteuttamistavan.
30021: päästä saatavissa tai uusin teknisin ratkaisuin             Lopuksi on todettava, että työvoimatoimisto-
30022: toteutettavissa. Myös uusia toimintatapoja on           jen perustaminen ja lakkauttaminen on työvoi-
30023: otettu käyttöön jatkuvasti.                             mapiirin toimiston päätettävä asia ja niin muo-
30024:     Määrärahasäästöjen lisäksi työvoimapalvelu-         doin myöskään sivuvastaanottojen perustami-
30025: jen laatu- ja vaikuttavuustekijöitä on jouduttu         nen tai lakkauttaminen ei kuulu ministeriön toi-
30026: uudelleenarvioimaan. Viropelin tapaisella sivu-         mivaltaan.
30027: 
30028:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1996
30029: 
30030:                                                                        Työministeri Liisa Jaakonsaari
30031:                                             KK 185/1996 vp                                               3
30032: 
30033: 
30034: 
30035: 
30036:                                          Tili Riksdagens Talman
30037: 
30038:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       På en sådan filial som Vindala kan man i prakti-
30039: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         ken inte sköta annat än ta emot anmälningar av
30040: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       arbetslösa och annan rutinartad service. Anmäl-
30041: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål             ningen kan dock enligt överenskommelse skötas
30042: nr 185:                                                per telefon eller som självbetjäning, vilket inte
30043:                                                        förutsätter ett personligt besök i Vindala. För att
30044:           Ämnar Regeringen trots Vindala kom-          kunna öka arbetskraftsservicens effekter förut-
30045:        muns erbjudande att ersättningsfritt stäl-      sätts att man tillsammans med kunden kan gå
30046:        la nödvändiga lokaler och ADB-appara-           igenom alla åtgärdsalternativ som arbetsförvalt-
30047:        tur tili förfogande lägga ner den ftlial tili   ningen förfogar över och tillsammans med ho-
30048:        arbetskraftsbyrån som verkat i kommu-           nom eller henne planera en lämplig åtgärdshel-
30049:        nen samt                                        het. En konkret kundservicesituation kräver
30050:           är denna åtgärd ett teeken på ett mer        därför att arbetskraftsbyråns hela sakkunskap
30051:        omfattande strävande att överföra ansva-        utnyttjas och att flera tjänstemän deltar i servi-
30052:        ret för upprätthållande av arbetskrafts-        cen. Detta förutsätter att funktionerna samlastili
30053:        byråer på lokaliseringskommunerna?              mångsidigare serviceenheter. Vid nedläggningen
30054:                                                        av Vindala filial är dettili stor del fråga om också
30055:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ett sådant övervägande.
30056: anföra följande:                                          Arbetskraftsdistriktet är redo att tillsammans
30057:                                                        med kommunen och andra parter inom den of-
30058:    På senare år har omkostnaderna för arbets-          fentliga förvaltningen diskutera grundande av
30059: kraftsdistrikten minskat på grund av svårigheter-      samserviceenheter, vilket samtidigt kunde vara
30060: na i statsekonomin. Överallt har man beskurit          en lösning på andra myndigheters finansierings-
30061: kostnaderna genom att förhandla fram så biliiga        problem. Arbetsministeriet har inte för avsikt att
30062: hyres- o.dyl. kontrakt som möjligt. Denna väg          föra över kostnader för sitt servicenät på kom-
30063: kan inte fortsättas i det oändliga. Därför måste       munerna, utan är berett att fortfarande stå för
30064: arbetskraftsdistrikten tili och med överväga en        sina egna kostnader och därvid noggrant under-
30065: nedläggning av självständiga arbetskraftsbyråer        söka hur dessa kan ordnas lönsammast och effek-
30066: i de fall där servicen kan tillhandahållas på rim-     tivast.
30067: ligt avstånd på något annat sätt eller ordnas ge-         Tili slut bör man konstatera att grundande och
30068: nom nya tekniska lösningar. Nya verksamhets-           nedläggning av arbetskraftsbyråer är en sak som
30069: former tas i bruk hela tiden.                          arbetskraftsdistriktsbyrån i fråga beslutar om.
30070:    Vid sidan av anslagsbesparingar har man varit       Sålunda hör inte heller grundande eller nedlägg-
30071: tvungen att pröva om kvalitets- och effektivitets-     ning av filialer tili arbetsministeriets kompetens-
30072: faktorerna i samband med arbetskraftsservicen.         område.
30073: 
30074:      Helsingforsden 3 april 1996
30075: 
30076:                                                                     Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
30077:                                              KK 186/1996 vp
30078: 
30079: Kirjallinen kysymys 186
30080: 
30081: 
30082: 
30083: 
30084:                                     Hannu Kemppainen /kesk: Inkeriläisten paluumuuttajien arkisto-
30085:                                        todistuksista perittävistä maksuista
30086: 
30087: 
30088:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
30089: 
30090:     Sisäasiainministeriön asettama maahanmuut-            Maksuttomuuden toteuttamisella olisi kiire.
30091: to- ja pakolaistoimikunta on esittänyt, että Kan-      Inkerinmaalla asuvien varattomuus on johtanut
30092: sallisarkistosta annettavat todistukset olisivat       siihen, että Suomi-Inkeri-seuralle tulee päivit-
30093: inkeriJäisille maksuttomia. Esitys tästä on tehty      täin avustuspyyntöjä, ja todistuksia on jouduttu
30094: siinä yhteydessä, kun on pohdittu mahdollista          maksamaan vapaaehtoisten auttajien omistava-
30095: uutta käytäntöä inkeriläisten paluumuuttoasias-        roista. Todistusten maksuttomuuden turvaami-
30096: sa. Ennen kaikkea kuitenkin näiden todistusten         seksi voitaisiin aluksi myöntää Suomi-Inkeri-
30097: maksullisuus on suuri ongelma niille inkeriläisil-     seuralle muutaman tuhannen markan avustus,
30098: le, jotka haluavat jäädä edelleen nykyisille asuin-    jos maksuttomuutta ei muuten voida saada no-
30099: paikoiiieen.                                           peasti aikaan.
30100:     Venäjän ja Viron valtiot antavat sosiaali-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30101: etuuksia niille Inkerin suomalaisille ja inkerikoil-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30102: le, jotka siirrettiin Suomeen vuosina 1943-1944        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30103: Virossa sijainneen Kloogan leirin kautta. Todis-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30104: tuksen tästä siirrosta antaa Suomen Kansallisar-
30105: kisto. Todistus on maksullinen, siitä peritään 75                Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin
30106: markkaa. Monelle inkeriläisvanhukselle maksu                  toimenpiteisiin, joilla turvataan inkerin-
30107: on kohtuuttoman korkea. Eläkeläisellä saattaa                 suomalaisille ja inkerikoiiie maksuttomat
30108: olla käytettävissä juokseviin menoihin vain kaksi             todistukset Kansallisarkistosta?
30109: markkaa päivässä.
30110: 
30111:      Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1996
30112:                                        Hannu Kemppainen /kesk
30113: 
30114: 
30115: 
30116: 
30117: 260017
30118: 2                                              KK 186/1996 vp
30119: 
30120: 
30121: 
30122: 
30123:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
30124: 
30125:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         set tuottavat arkistolaitokselle noin 200 000
30126: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           markkaa vuodessa.
30127: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-           Kansallisarkistosta saadun tiedon mukaan sil-
30128: le jäsenelle kansanedustaja Hannu Kemppaisen            lä ei ole tällä hetkellä resursseja suoriutua edes
30129: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 186:           maksullisista selvityksistä. Lisäksi osa näistä to-
30130:                                                         distustilauksista on jopa turhia, koska myös ky-
30131:            Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin        seisiä lupa-asioita käsittelevät viranomaiset ti-
30132:         toimenpiteisiin, joilla turvataan inkerin-      laavat usein kopioita samoja henkilöitä koske-
30133:         suomalaisille ja inkerikoille maksuttomat       vista Inkerin siirtoväen kodeista.
30134:         todistukset Kansallisarkistosta?                   Moninkertaista työtä voitaisiin rationalisoida
30135:                                                         esimerkiksi siten, että oleskelulupa-asioita käsit-
30136:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            televistä viranomaisista ainakin Ulkomaalaisvi-
30137: vasti seuraavaa:                                        rasto sekä Pietarin ja Tallinnan konsulaatit
30138:                                                         hankkisivat Kansallisarkistosta käyttöönsä In-
30139:    Opetusministeriö on 21 päivänä helmikuuta            kerin siirtoväen kortistosta ja Inkerin seurakun-
30140: 1992 annetun valtion maksuperustelain (150/92)          tien väestörekisteriasiakirjoista mikrokortit.
30141: 8 §:n nojalla tehnyt 22 päivänä joulukuuta 1993         Tällöin Kansallisarkiston ei tarvitsisi antaa oles-
30142: päätöksen arkistolaitoksen suoritteista perittä-        kelulupia varten todistuksia lainkaan.
30143: vistä maksuista (24/94).                                   Jos tämä ei ole mahdollista, oleskelulupia
30144:    Päätöksen 1 §:n mukaan arkistolaitoksen              myöntävät viranomaiset voisivat lakata vaati-
30145: omat ja siellä säilytettävien muiden viranomais-        masta paluumuuttajiksi aikovilta todistusta In-
30146: ten arkistojen perusteella annettavat oikeaksi to-      kerin siirtoväen kortistosta ja/tai Inkerin suoma-
30147: distettavat jäljennökset, todistukset, otteet ja        laisten seurakuntien kirkonkirjoista ja sen sijaan
30148: muut selvitykset yksityisen henkilön Suomen la-         tilata tarvittavat tiedot virkateitse suoraan Kan-
30149: kien mukaista perusturvaa koskevassa asiassa            sallisarkistosta. Tällöin Kansallisarkisto veloit-
30150: ovat ilmaisia.                                          taisi kyseessä olevalta tilaavalta viranomaiselta
30151:    Päätöksen 2 §:n mukaan arkistolaitoksen              mikrokortista otetun paperikopion tai kirkon-
30152: omista ja arkistolaitoksessa säilytettävien mui-        kirjoista kirjoitettavan todistuksen hinnan.
30153: den viranomaisten tai seurakuntien arkistojen               Mitä tulee toisen maailmansodan aikana ta-
30154: perusteella virallista tarkoitusta varten annetta-      pahtuneisiin inkeriläisten siirtoihin, on asiakirja-
30155: vista oikeaksi todistettavista jäljennöksistä ja sel-   tietoja saatavissa myös Venäjän arkistoista. Sak-
30156: vityksistä peritään keskimääräisten kustannus-          salaisten tekemiä inkeriläisluetteloita taas säily-
30157: ten mukainen maksu.                                     tetään Viron valtionarkistossa.
30158:    Inkerinsuomalainen paluumuuttaja tai ns.                Siirrettyjen inkeriläisten vaiheet käyvät näistä
30159: Kloogan leirillä 1943-44 ollut inkeriläinen, joka       ilmi osin jopa yksityiskohtaisemmin kuin Kan-
30160: anoo sosiaalietuuksia Venäjältä tai Virosta, tar-       sallisarkistossa olevista, osittain puutteellisista
30161: vitsee syntyperänsä osoittamiseksi todistuksen.         asiakirjoista. Todistuksiin vaaditaan nykyisin
30162: Kansallisarkisto perii tällaisesta edellä mainitun      ehdottomasti tieto oleskelusta Virossa Kloogan
30163: päätöksen 2 §:n mukaisen maksun. Todistuksen            leirillä, mutta kyseinen merkintä puuttuu useim-
30164: hinta on 30-50 markkaa, mikäli kyseessä on              mista peruskorteista. Niinpä peruskortistoa täy-
30165: kirkonkirjatodistus. Muissa tapauksissa hinta on        dentäviä tietoja joudutaan etsimään useamman
30166: 75 markkaa. Monen inkeriläisen kannalta tämä            viranomaisen Kansallisarkistoon siirtämistä
30167: maksu epäilemättä on kovin korkea.                      asiakirjoista. Kansallisarkiston perimä 75 mar-
30168:    Vuoden 1995 aikana Kansallisarkistosta an-           kan maksu todistukselta ei vastaa todistusten
30169: nettiin noin 2 000 inkeriläisselvitystä. Tänä           teosta koituvia kustannuksia.
30170: vuonna selvityspyyntöjä on tullut maaliskuuhun              Suomen lakien mukaista perusturvaa varten
30171: mennessä jo saman verran eli pyyntöjä tullee            tarvittavat asiakirjatiedot Kansallisarkistosta
30172: tämän vuoden kuluessa ehkä tuhansia. Selvityk-          hankkii se viranomainen, joka käsittelee kyseistä
30173:                                            KK 186/1996 vp                                           3
30174: 
30175: asiaa. Myös venäläiset viranomaiset ovat joko        delle asiakasryhmälle maksuttomaksi on opetus-
30176: suoraan tai ulkoasiainministeriön tai Venäjän        ministeriön käsityksen mukaan teknisesti vai-
30177: lähetystön kautta kysyessään saaneet tarvitse-       keasti toteutettavissa ja sen toimeenpano aiheut-
30178: mansa inkeriläisiäkin koskevat tiedot ilmaiseksi     taisi arkistolaitokselle huomattavia, erityisesti
30179: Kansallisarkistossa säilytettävistä asiakirjoista.   taloudellisia vaikeuksia. Se johtaisi todennäköi-
30180:    Kysymyksessä todetun ongelman ratkaisemi-         sesti myös muihin vastaavasti perusteltuihin vaa-
30181: nen muuttamalla arkistolaitoksen suoritteet yh-      timuksiin.
30182: 
30183:      Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1996
30184: 
30185:                                                              Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
30186: 4                                            KK 186/1996 vp
30187: 
30188: 
30189: 
30190: 
30191:                                          Tili Riksdagens Ta/man
30192: 
30193:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Enligt uppgifter från riksarkivet har det för
30194: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         närvarande inte resurser att klara av ens de av-
30195: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       giftsbelagda utredningarna. Dessutom är en del
30196: man Hannu Kemppainen undertecknade spörs-              av intygsbeställningarna rentav onödiga, efter-
30197: mål nr 186:                                            som också de myndigheter som sköter tillstånds-
30198:                                                        ärendena ofta beställer kopior av kort över den       ~
30199:           Ämnar Regeringen i skyndsam ord-             förflyttade ingermanländska befolkningen som
30200:        ning vidta åtgärder för att säkerställa att     gäller samma personer.
30201:        finsktalande ingermanlänningar och an-              Det mångdubb1a arbetet kunde t.ex. rationali-
30202:        dra ingermanlänningar får intyg avgifts-        seras så att åtminstone Utlänningsverket samt
30203:        fritt från Riksarkivet?                         konsulaten i S:t Petersburg och Tallinn, som är
30204:                                                        några av de myndigheter som behandlar uppe-
30205:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          hållstillstånd, skaffar sig mikrokort av kartote-
30206: anföra följande:                                       ket över den förflyttade ingermanländska befolk-
30207:                                                        ningen och av befo1kningsregisterhandlingarna
30208:    Med stöd av 8 § lagen den 21 februari 1992 om       för församlingarna i lngermanland från Riksar-
30209: grunderna för avgifter tili staten (150/92) utfår-     kivet. Då skulle Riksarkivet inte alls behöva ge
30210: dade undervisningsministeriet den 22 december          intyg för uppehållstillstånd.
30211: 1993 ett beslut om avgifter vid arkivväsendet (24/         Om detta inte är möjligt kunde de myndighe-
30212: 94).                                                   ter som beviljar uppehållstillstånd upphöra att
30213:    Enligt 1 § i beslutet är styrkta kopior, intyg,     kräva intyg från kartoteket över förflyttade ing-
30214: utdrag och andra utredningar i ett ärende som          ermanlänningar och/eller från kyrkböckerna för
30215: gäller en privat persons grundtrygghet enligt          de finsk-ingermanländska församlingarna när
30216: finsk lag och som ges på basis av arkivväsendets       det gäller sådana som önskar bli återflyttare och
30217: egna arkiv och de andra myndigheters arkiv som         i stället beställa de behövliga uppgifterna direkt
30218: bevaras där avgiftsfria.                               av Riksarkivet tjänstevägen. Riksarkivet skulle
30219:    Enligt 2 § i beslutet uppbärs avgifter utgående     då uppbära priset på en papperskopia av ett
30220: från genomsnittliga kostnader för styrkta kopior       mikrokort eller priset på ett skrift1igt intyg från
30221: och utredningar som ges i officiellt syfte på basis    kyrkböckerna av den myndighet som gör beställ-
30222: av arkivväsendets egna arkiv och de andra myn-         ningen.
30223: digheters eller församlingars arkiv som bevaras            När det gäller förflyttningarna av ingerman-
30224: vid arkivväsendet.                                     länningar under andra världskriget finns det do-
30225:    En återflyttande finsk ingermanlänning eller        kumentuppgifter också i ryska arkiv. De förteck-
30226: en ingermanlänning som varit i det s.k. Kloogan-       ningar över ingerman1änningar som tyskarna
30227: lägret 1943-44 och som ansöker om sociala för-         gjorde upp förvaras i riksarkivet i Estland. De
30228: måner i Ryssland eller Estland, behöver ett intyg      överflyttades skeden framgår ofta bättre av dessa
30229: som bevis på sin härkomst. Riksarkivet uppbär          än av de delvis bristfålliga dokument som finns i
30230: för detta en avgift enligt 2 § i ovan nämnda beslut.   riksarkivet. 1 intygen krävs numera ovillkorligen
30231: Priset på intyget är 30-50 mark om det är frågan       uppgift om vistelse i Kloogan-lägret i Estland,
30232: om ett intyg från kyrkböcker. 1 andra fall är          menen sådan anteckning saknas ofta på baskor-
30233: priset 75 mark. För många ingermanlänningar är         ten. Man blir därför tvungen att söka komplette-
30234: denna avgift otvive1aktigt rätt hög.                   rande uppgifter i dokument som flera olika myn-
30235:    Under år 1995 gav Riksarkivet ut utredningar        digheter överfört tili Riksarkivet. Den avgift på
30236: om ca 2 000 ingermanlänningar. Fram tili mars i        75 mark som Riksarkivet uppbär för intygen
30237: år var antalet utredningsansökningar lika stort,       motsvarar inte de kostnader som föranleds av
30238: vilket innebär att antalet torde uppgå tili flera      dem.
30239: tusen under detta år. Utredningarna medför in-             De dokumentuppgifter i Riksarkivet som be-
30240: täkter på ca 200 000 per år för arkivväsendet.         hövs för grundtrygghet enligt finsk lag skaffar
30241:                                               KK 186/1996 vp                                             5
30242: 
30243: den myndighet som behandlar frågan. Även de             målet med att göra arkivväsendets prestationer
30244: ryska myndigheterna har vid förfrågningar an-           avgiftsfria för en kundgrupp är enligt undervis-
30245: tingen direkt eller via utrikesministeriet eller rys-   ningsministeriets uppfattning svårt tekniskt sett
30246: ka ambassaden fått de uppgifter om ingerman-            och att verkställa en sådan lösning skulle förorsa-
30247: länningar som de behövt avgiftsfritt från de do-        ka arkivväsendet betydande svårigheter, i syn-
30248: kument som förvaras i Riksarkivet.                      nerhet ekonomiska. Det skulle troligen leda tili
30249:    Att lösa det problem som konstaterats i spörs-       andra krav med liknande motiveringar.
30250: 
30251:      Helsingfors den 9 april 1996
30252: 
30253:                                                          Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
30254:                                             KK 187/1996 vp
30255: 
30256: Kirjallinen kysymys 187
30257: 
30258: 
30259: 
30260:                                    Jorma Vokkolainen /vas ym.: Työntekijän oikeudesta saada vahin-
30261:                                       gonkorvausta laittoman irtisanomisen vuoksi
30262: 
30263: 
30264:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
30265: 
30266:     Jos oikeudesssa työntekijän irtisanominen to-     vahingonkorvauksen (TSL 51 §:n 1 mom.) ar-
30267: detaan tapahtuneeksi ilman laillisia perusteita,      vioinnissa. Nyt korkein oikeus päätti, että laitto-
30268: työntekijällä on työsopimuslain (TSL) mukaan          masti lomautetulle työntekijälle maksettavasta
30269: oikeus saada laittoman irtisanomisen ajalta va-       vahingonkorvauksesta vähennetään 9/10 työttö-
30270: hingonkorvausta. Suurimmassa osassa tuomio-           myyskassan suorittaman päivärahan määrästä.
30271: istuimissa käsiteltävistä irtisanomisjutuista työn-   Ammattiyhdistysliikkeen näkemyksen mukaan
30272: antaja perustelee irtisanomista työn vähyydellä       TSL 51 §:n vahingonkorvaussäännöksen uustul-
30273: ja yrityksen huonolla taloudellisella tilanteella.    kinta heikentää lain ennalta estävää vaikutusta
30274: Näitä tapauksia työsopimuslaissa nimitetään           laittomiin irtisanomisiin, koska laintulkinnan
30275: "taloudellisiksi ja tuotannollisiksi syiksi".         muutos johtaa useissa tapauksissa työnantajan
30276:     Jos tuomioistuin toteaa esitetyn irtisanomis-     maksettavaksi määrättävien korvausten puolit-
30277: perusteen riittämättömäksi, veivoitetaan työn-        tumiseen siihen tilanteeseen nähden, mitä se on
30278: antaja korvaamaan työntekijälle aiheutettu työt-      ollut ennen uutta käännettä lain tulkinnassa.
30279: tömyysajan palkanmenetys. Työsopimuslain 51              Korkeimman oikeuden omaksumaa laintul-
30280: §:n mukaan tämän korvauksen tulisi kattaa peri-       kintaa ei voida muuttaa demokraattisesti hallitus-
30281:  aatteessa koko saamatta jäänyt ansio työttö-         sa maassa muutoin kuin muuttamalla voimassa
30282:  myysajalta. Oikeuskäytännöstä asianajaja-ar-         olevia lakeja. Työnantajien hyvittäminenja kan-
30283: viona on esitetty, että korvaukset ovat kuitenkin     nustaminen laittomiin irtisanomisiin ja lomau-
30284:  tätä pienempiä. Pitkäaikainenkaan työttömyys         tuksiin julkisilla varoilla ei kuitenkaan vaikuta
30285:  ei yleensä nosta korvausmäärää 4--8 kuukauden        tarkoituksenmukaiselta työelämän sääntelytoi-
30286:  palkkaa korkeammaksi. Jo 1970-luvulla oikeus-        melta työelämän voimakkaan rakennemuutok-
30287:  käytännössä omaksuttiin sellainen käsitys, että      sen olosuhteissa. Tämän vuoksi työsopimus- tai
30288:  TSL:n 51 §:n mukaista, työnantajalle tuomittua       työttömyysturvalainsäädäntöä tulisi tältä osin
30289:  vahingonkorvausta ei voitu alentaa kohtuushar-       täsmentää, jotta oikeuden epätarkoituksenmu-
30290:  kinnalla (KKO 1974 II 40) ja työttömyyskor-          kainenja kohtuuton kanta asiaan saataisiin edus-
30291:  vaukset laittomasti irtisanotulle eivät vähentä-     kunnan arvioitavaksi ja uudelleen puitavaksi.
30292:  neet työnantajan korvaussummaa (KKO 1974 II             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30293:  63 ja KKO 1982 II 57). Tämä kanta vakiintui          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
30294:  sittemmin pysyväksi oikeuskäytännöksi niin,          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30295:  että työttömyyskassojen maksamaa työttömyys-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30296:  korvausta ei oteta huomioon työnantajan kor-
30297:  vausvastuun vähennyksenä.                                      Aikooko Hallitus ryhtyä lainsäädän-
30298:      Viimeisimmässä korkeimman oikeuden ää-                  tötoimenpiteisiin, jotta työntekijälle
30299:  nestyksin syntyneessä (äänin 6-5) tulkintarat-              maksettaisiin aina täysi vahingonkorvaus
30300:   kaisussa (KKO 1995:215) oikeus on asettunut                laittoman irtisanomisen johdosta?
30301:   päinvastaiselle kannalle työttömyysetuuden ja
30302: 
30303:       Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1996
30304: 
30305:           Jorma Vokkolainen /vas         Martti Korhonen /vas            Kari Uotila /vas
30306:           Ilkka Joenpalo /sd             Johannes Koskinen /sd           Erkki J. Partanen /sd
30307:           Raimo Holopainen /sd           Raimo Mähönen /sd               Esa Lahtela /sd
30308:           Reijo Lindroos /sd             Jukka Roos /sd                  Heikki Rinne /sd
30309:                                          Timo Laaksonen /vas
30310:  260017
30311: 2                                          KK 187/1996 vp
30312: 
30313: 
30314: 
30315: 
30316:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
30317: 
30318:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vähennetty työntekijälle suoritettavasta vahin-
30319: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        gonkorvauksesta.
30320: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Korkeimman oikeuden tuomiossa KKO
30321: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jorma           1995:215 on päädytty toisenlaiseen lopputulok-
30322: Vokkolaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-      seen. Asia on ollut käsiteltävänä vahvennetussa
30323: myksen n:o 187:                                      jaostossa ja päätös on syntynyt äänestyksen jäl-
30324:                                                      keen. Enemmistön muodostaneet oikeusneuvok-
30325:           Aikooko Hallitus ryhtyä lainsäädän-        set ovat katsoneet, että työttömyyspäivärahojen
30326:        tötoimenpiteisiin, jotta työntekijälle        vähentämisoikeutta arvioitaessa tulee ottaa huo-
30327:        maksettaisiin aina täysi vahingonkorvaus      mioon se, kuinka suureksi osaksi työntekijät ovat
30328:        laittoman irtisanomisen johdosta?             tosiasiassa osallistuneet ansiosidonnaisen työttö-
30329:                                                      myysturvan rahoitukseen.
30330:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Kun työntekijöiden suorittama rahoitusosuus
30331: vasti seuraavaa:                                     on ainoastaan 5,5 prosenttia, valtion ja työnan-
30332:                                                      tajien kustantaessa loppuosan, ei korkeimman
30333:    Työsuhteen laittoman päättämisen seurauk-         oikeuden mielestä oleperusteltua käsitellä perus-
30334: sista säädetään työsopimuslaissa. Jos työsuhde       päivärahaa ja ansiosidonnaista päivärahaa eri
30335: on päätetty työntekijästä johtuvasta syystä, lait-   tavoin, kun kysymys on päivärahojen vahinkoa
30336: toman irtisanomisen korvaus tuomitaan työsopi-       pienentävästä vaikutuksesta. Korkein oikeus on
30337: muslain 47 f §:n nojalla, jolloin korvauksen tulee   perustellut ratkaisuaan myös sillä vahingonkor-
30338: vastata vähintään 3 kuukauden ja enintään 24         vausoikeudellisella periaatteella, että vahingon-
30339: kuukauden palkkaa. Pykälässä säädetään lisäksi       kärsinyt ei saa hyötyä vahinkotapahtuman joh-
30340: niistä perusteista, jotka vaikuttavat korvauksen     dosta. Toisaalta perusteluissa on tuotu esiin ih-
30341: määräytymiseen annetulla vaihteluvälillä.            misten yhdenvertaisen kohtelun näkökulma hal-
30342:    Jos työsuhde on päätetty tuotannollisella         litusmuodossa turvatun yhdistymisvapauden nä-
30343: tai taloudellisella perusteella irtisanomisperus-    kökulmasta.
30344: teiden kuitenkaan täyttämättä työsopimuslain            Äänestyksessä vähemmistöön jääneet oikeus-
30345: 37 a §:ssä asetettuja vaatimuksia, työntekijällä     neuvokset ovat katsoneet, että vakiintunutta oi-
30346: on oikeus työsopimuslain 51 §:n mukaiseen va-        keuskäytäntöä tulisi tällaisessa tapauksessa
30347: hingonkorvaukseen. Säännöksen mukaan työn-           muuttaa lainsäädäntöä muuttamalla.
30348: antajan vahingonkorvausvelvollisuus määräytyy           Valtioneuvosto asetti 9.11.1995 työsopimus-
30349: täyden vahingon korvaamisen periaatteen mu-          lain uudistamista selvittävän komitean. Komi-
30350: kaan. Vahingonkorvausoikeuden yleisten peri-         tean tehtävänä on selvittää mainitun lain uudis-
30351: aatteiden mukaan vahinkoa kärsineen tulee kui-       tamistarvetta ottaen huomioon yhteiskunnassa,
30352: tenkin pyrkiä minimoimaan syntynyt vahinko.          työelämässä, elinkeinoelämässä sekä lainsäädän-
30353:    Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsot-       nössä tapahtunut kehitys. Komitean tulee saada
30354: tu, että laittoman työsuhteen päättämisen joh-       työnsä päätökseen 31.10.1997 mennessä. Myös
30355: dosta tuomittavasta vahingonkorvauksesta ei          työsuhteen laittoman päättämisen seuraukset tu-
30356: voida vähentää työttömyyskassasta saatuja päi-       levat perusteellisen selvityksen kohteeksi komi-
30357: värahoja, koska etuja on pidettävä kassan jäse-      teatyön aikana. Mikäli työn kuluessa havaitaan
30358: nyyteen liittyvänä, osaksi työntekijän omiin         tarvetta erillisuudistuksen tekemiseen, komitea
30359: maksusuorituksiin perustuvana etuna. Siltä osin      voi tehdä esityksensä asiasta työministeriölle jo
30360: kuin työntekijä on saanut kokonaan valtion va-       ennen asetetun määräajan päättymistä.
30361: roilla rahoitettua peruspäivärahaa, etuudet on
30362: 
30363:      Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1996
30364: 
30365:                                                                     Työministeri Liisa Jaakonsaari
30366:                                              KK 187/1996 vp                                             3
30367: 
30368: 
30369: 
30370: 
30371:                                           Tili Riksdagens Talman
30372: 
30373:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        med statens medel, har förmånen avdragits från
30374: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-          det skadestånd som betalts arbetstagaren.
30375: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-           1 Högsta domstolens dom KKO 1995:215 har
30376: man Jorma Vokkolainen m.fl undertecknade                man nått ett annat resultat. Ärendet behandlades
30377: spörsmål nr 187:                                        i den förstärkta sektionen och beslutet fattades
30378:                                                         efter röstning. De justitieråd som hade majoritet
30379:           Har Regeringen som avsikt att vidta           ansåg att när man värderar rätten att avdra ar-
30380:        lagstiftningsåtgärder för att arbetstagare       betslöshetsdagpenning bör man ta hänsyn tili hur
30381:        alltid skall få fullt skadestånd till följd av   mycket arbetstagare i verkligheten har deltagit i
30382:        en olaglig uppsägning?                           finansieringen av det inkomstrelaterade arbets-
30383:                                                         löshetsstödet.
30384:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt               När arbetstagares andel av finansieringen en-
30385: anföra följande:                                        dast uppgår tili 5,5 procent och staten och kom-
30386:                                                         munerna betalar resten, anser Högsta domstolen
30387:     1 lagen om arbetsavtal stadgas om följderna av      att det inte är motiverat att behandla grunddag-
30388: olaglig uppsägning. Om ett arbetsavtal har sagts        penningen och den inkomstrelaterade dagpen-
30389: upp av något skäl som beror av arbetstagaren,           ningen på olika sätt när det är fråga om hur
30390: bestäms ersättningen vid olagligt upphävande av         mycket dagpenningen minskar skadeståndet.
30391: arbetsavtal med stöd av 47 f § lagen om arbetsav-       Högsta domstolen har också motiverat sin lös-
30392: tal och i ersättning skall betalas lön för minst tre    ning med den skadeståndsrättsliga principen att
30393: och högst 24 månader. 1 denna paragrafstadgas           den som lidit av skadan inte har rätt att få nytta
30394: även om de grunder som påverkar ersättningen            av händelsen. Å andra sidan har man i motive-
30395: inom de angivna gränserna.                              ringen nämnt den Iikvärdiga behandlingen av
30396:     Om arbetsförhållandet har sagts upp av eko-         människor från föreningsfrihetens synpunkt,
30397: nomiska skäl eller produktionsorsaker utan att          som säkerställs i regeringsformen.
30398: uppsägningsgrunderna uppfyller kraven i 37 a §              I röstningen ansåg de justitieråd som hade
30399: lagen om arbetsavtal har arbetstagaren rätt tili        minoritet att den hävdvunna rättspraxisen i så-
30400: skadestånd enligt 51§ lagen om arbetsavtal. En-         dant fall borde förändras genom att ändra Iag-
30401: ligt stadgandet bestäms arbetsgivarens skyldig-         stiftningen.
30402: het tili skadestånd enligt principen om full ersätt-        Den 9 november 1995 tilisatte statsrådet en
30403: ning för skadan. Enlig de allmänna principerna i        kommitte som utreder revidering av arbetsav-
30404: skadeståndsrätten bör den som lidit av skadan           talslagen. Kommittens uppgift är att utreda be-
30405: emellertid försöka minimera den uppkomna ska-           hovet att revidera lagen genom att ta hänsyn tili
30406: dan.                                                    samhällets, arbetslivets, näringslivets och Iag-
30407:     Enlig hävdvunnen rättspraxis anser man att          stiftningens utveckling. Kommitten skall avsluta
30408: arbetskassans dagpenning inte kan avdras från           sitt arbete före den 31 oktober 1997. Även följ-
30409:  sådant skadestånd som bestämts tili följd av olag-     derna av olagliga uppsägningar skall grundligt
30410:  lig uppsägning av ett arbetsavtal, eftersom för-       utredas under kommittearbetet. Om man under
30411:  månen bör anses vara förknippad med medlem-            arbetet märker att det finns behov tili särskild
30412:  skapet i kassan och delvis grunda sig på arbetsta-     revidering kan kornmitten ge sitt förslag tili ar-
30413:  garens egna betalningar. Om arbetstagaren har          betsministeriet redan innan tidsfristen löper ut.
30414:  fått sådan grunddagpenning som helt har betalts
30415: 
30416:      Helsingfors den 9 april 1996
30417: 
30418:                                                                     Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
30419:                                            KK 188/1996 vp
30420: 
30421: Kirjallinen kysymys 188
30422: 
30423: 
30424: 
30425: 
30426:                                   Mikko Elo /sd: Kaupparekisteritehtävien säilyttämisestä paikallis-
30427:                                      hallinnossa
30428: 
30429: 
30430:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
30431: 
30432:    Valtion paikallishallinnon uudelleenorgani-       rin ajantasaisuus huomattavasti parantunut.
30433: sointi on loppusuoralla ja sen mukaan nykyisistä     Elinkeinokeskuksista on taas tarkoitus muodos-
30434: rekisteritoimistoista tulee maistraatteja, joita     taa monen eri hallinnonalan yhteensulautumia,
30435: koko maassa tulee olemaan 34-36. 1.12.1996           mikä osaltaan saattaa tulla näkymään heikom-
30436: aloittavien maistraattien virkapiiriehdotuksen       pana palvelunaja jo hajautettujen rekisteröinti-
30437: yksi keskeinen peruste on ollut voimavarojen         tehtävien uudelleen keskittämisenä.
30438: yhteen kokoaminen palvelujen parantamiseksi              Patentti- ja rekisterihallituksen esitys siirtää
30439: myös kaupparekisterin osalta.                        kaupparekisterin paikallisviranomaisen tehtävät
30440:    Patentti- ja rekisterihallitus on tehnyt Alue-    kihlakuntien rekisteritoimistoilta uusille elinkei-
30441: hallinto 2000 -hankkeelle esityksen siirtää kaup-    nokeskuksille on myös sikäli hallinnon kehittä-
30442: parekisterin paikallisviranomaisen tehtävät kih-     misen vastainen, että monet nuoret ja hyvin kou-
30443: lakuntien rekisteritoimistoilta mahdollisesti pe-    lutetut henkilöt ovat hankkineet lisäpätevyyttä
30444: rustettaville uusille elinkeinokeskuksille, joita    kaupparekisterin paikallisviranomaistehtävien
30445: julkisuudessa olleiden tietojen mukaan on suun-      hoitamiseen. Kun toiminnot on tarkoitus aloit-
30446: nitteilla 13-15 eri puolille maata.                  taa uusissa maistraattipiireissä 1. joulukuuta
30447:    Edellä mainittu esitys kaupparekisteritehtä-      1996 myös kaupparekisterin osalta, olisi Patent-
30448: vien poissiirtämiseksi rekisteritoimistoilta on      ti- ja rekisterihallituksen ehdotus täydellisessä
30449: vastoin hallinnon kehittämisessä omaksuttuja         ristiriidassa jo päätetyn lain kanssa.
30450: periaatteita. Palvelujen poissiirtäminen paikal-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30451: Iishallinnosta aluehallintoon heikentäisi oleelli-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30452: sesti palvelujen saatavuutta, koska ne keskitet-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30453: täisiin vain muutamiin elinkeinokeskuksiin.          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30454:    Yleisen käsityksen mukaan asunto-osakeyh-
30455: tiöiden käsittelyn hajauttamisesta saadut koke-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30456: mukset ovat osoittaneet esimerkiksi Porin kihla-            ryhtyä kaupparekisteritehtävien säilyttä-
30457: kunnan alueella, että asiakaspalvelu on parantu-            miseksi paikallishallinn ossa?
30458: nut, rekisteröinti nopeutunut ja kaupparekiste-
30459: 
30460:      Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1996
30461: 
30462:                                             Mikko Elo /sd
30463: 
30464: 
30465: 
30466: 
30467: 260017
30468: 2                                           KK 188/1996 vp
30469: 
30470: 
30471: 
30472: 
30473:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
30474: 
30475:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kaupparekisteriasiakkaat sekä elinkeinoelämän
30476: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ja asunto-osakeyhtiöiden edustajat ovat laajasti
30477: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ilmaisseet tyytyväisyytensä rekisteritoimistojen
30478: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko            nykyisiin palveluihin.
30479: Elon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o            Kihlakuntauudistuksen yhteydessä 1.12.1996
30480: 188:                                                  rekisterihallinnon paikallisviranomaisten orga-
30481:                                                       nisaatio uudistetaan kokonaisuudessaan. Uusis-
30482:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         sa maistraateissa toiminta voidaan järjestää en-
30483:        ryhtyä kaupparekisteritehtävien säilyttä-      tistä tehokkaammin ja taloudellisemmin, mutta
30484:        miseksi paikallishallinnossa?                  samalla kuitenkin säilyttäen riittävä määrä pal-
30485:                                                       velupisteitä. Organisaatiouudistuksen yhteydes-
30486:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          sä selkeytetään tulosohjausta sekä tehostetaan
30487: vasti seuraavaa:                                      tiedonkulkua ja yhteistyötä eri viranomaisten
30488:                                                       kesken. Toiminnan tehokkuuden ja taloudelli-
30489:    Kaupparekisterin paikallisviranomaisina toi-       suuden kehittymistä seurataan tarkasti.
30490: mivien kihlakuntien rekisteritoimistojen tehtä-           Hallinnon kehittämisen yleisten periaatteiden
30491: viin kuuluvat asunto-osakeyhtiöitä koskevien          mukaisesti myös rekisterihallinnon kehittämis-
30492: ilmoitusten rekisteröinti, muiden kaupparekis-        linjana on tehtävien ja toimivallan hajauttami-
30493: teri-ilmoitusten vastaanotto ja alustava tarkas-      nen paikallistasolle. Paikallisviranomaisilla on
30494: tus sekä asiakasneuvonta ja tietopalvelu.             tehtävien ja toimivallan siirtoon hyvät toimin-
30495:    Rekisteritoimistojen kaupparekisteritehtävät       nalliset valmiudet. Paikallisviranomaisilla on
30496: ovat viime vuosina lisääntyneet. Alioikeus-           riittävä asiantuntemus myös yhteisöjä koskevis-
30497: uudistuksen yhteydessä 1.12.1993 lakkautettu-         sa rekisteritehtävissä.
30498: jen maistraattien kaupparekisteritehtävät siirtyi-        Kaupparekisterin tehtävät ja palvelut tulee
30499: vät rekisteritoimistoille. Asunto-osakeyhtiöiden      järjestää mahdollisimman taloudellisesti, tehok-
30500: kaupparekisteri-ilmoitusten käsittely on siirretty    kaasti ja asiantuntevasti siten, että palvelujen
30501: Patentti- ja rekisterihallitukselta paikallisviran-   riittävä ja tasapuolinen saatavuus ja kauppare-
30502: omaisille vaiheittain 1990-luvulla. Päätösvalta       kisteritietojen luotettavuus turvataan. Rekisteri-
30503: asunto-osakeyhtiöitä koskevissa kaupparekiste-        toimistoilla, tulevilla maistraateilla, on riittävä
30504: riasioissa on 1.7.1994 lukien kuulunut yksin-         oikeudellinen asiantuntemus sekä hyvät toimin-
30505: omaan rekisteritoimistoille. Lisäksi rekisteritoi-    nalliset edellytykset ja valmiudet hoitaa paitsi
30506: mistot tekevät parhaillaan kaupparekisterin tie-      nykyiset kaupparekisteritehtävät myös ottaa
30507: tojärjestelmän perustamiseen liittyvää työtä siir-    vastaan lisää rekisterinpitoon liittyviä tehtäviä ja
30508: tämällä vanhojen asunto-osakeyhtiöiden tietoja        toimivaltaa.
30509: ja yhtiöjärjestyksiä kaupparekisterin tietojärjes-        Nykyiset kaupparekisteritehtävät ja -palvelut
30510: telmään.                                              on tarkoitus säilyttää paikallistasolla eli rekiste-
30511:    Rekisteritoimistoilla on laaja-alainen rekiste-    ritoimistoissa, tulevissa maistraateissa. Lisäksi
30512: rinpidon, asiakaspalvelun ja paikallisten olosuh-     selvitetään, voitaisiinko näitä tehtäviä ja palve-
30513: teiden tuntemus. Ne hoitavat tehtäviään asian-        luja siirtää lisää keskushallinnosta paikallistasol-
30514: tuntevasti ja tehokkaasti. Rekisteritoimistojen       le maistraateille.
30515: 
30516:      Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1996
30517: 
30518:                                                                             Ministeri Jouni Backman
30519:                                             KK 188/1996 vp                                                 3
30520: 
30521: 
30522: 
30523: 
30524:                                         Tili Riksdagens Talman
30525: 
30526:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       utsträckning uttryckt sin belåtenbet med regis-
30527: ger har Ni, Fru Talman, tiii vederbörande med-        terbyråernas nuvarande service.
30528: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         I samband med häradsreformen 1.12.1996
30529: man Mikko Elo undertecknade spörsmål nr 188:          kommer organisationen för registerförvaltning-
30530:                                                       ens lokala myndigheter att revideras i sin helhet.
30531:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        1 de nya magistraterna kan verksamheten ordnas
30532:        ta för att handelsregistret även i fortsätt-   effektivare och mera ekonomiskt än hittiiis men
30533:        ningen skall skötas inom lokalförvalt-         med bibehållande av ett tiiiräckligt antal service-
30534:        ningen?                                        ställen. 1 samband med organisationsreformen
30535:                                                       görs resultatstyrningen tydligare och effektiveras
30536:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         informationsgången och samarbetet mellan olika
30537: anföra följande:                                      myndigheter. Verksamhetens effektivitet och ut-
30538:                                                       vecklandet av resurshushållningen följs noga
30539:     Häradenas registerbyråer, som fungerar som        upp.
30540: handelsregistermyndighet på Iokal nivå, har bl.a.        Enligt de allmänna principerna för förvalt-
30541: tili uppgift att registrera anmälningar tili han-     ningsutvecklingen är också registerförvaltning-
30542: delsregistret beträffande bostadsaktiebolag, ta       ens utvecklingslinje en decentralisering av upp-
30543: emot andra anmälningar tili handelsregistret och      gifter och behörighet tiii den lokala nivån. De
30544: genomföra en preliminär granskning av dessa           Iokala myndigheterna har god funktionell bered-
30545: samt stå för kundrådgivning och informations-         skap för en överföring av uppgifter och behörig-
30546: tjänst.                                               het. De Iokala myndigheterna besitter tiiiräcklig
30547:      Registerbyråerna har under de senaste åren       sakkunskap också beträffande uppgifter i anslut-
30548: fått fler uppgifter att sköta i fråga om handelsre-   ning tili registreringen av samfund.
30549: gistret. Då magistraterna drogs in i samband med         Uppgifter och tjänster i anslutning tili han-
30550: underrättsreformen 1.12.1993 överfördes de            delsregistret bör ordnas på ett så ekonomiskt,
30551: uppgifter de hade skött beträffande handelsre-        effektivt och sakkunnigt sätt som möjligt och så
30552: gistret tili registerbyråerna. ~ehandli~gen av an-    att en tillräcklig och rättvis tiligång tili service
30553: mälningarna om bostadsakttebolag ttll handels-        samt tiiiförlitligheten hos uppgifterna i handels-
30554:  registret har under 1990-talet stegvis överförts     registret tryggas. Registerbyråerna, de blivande
30555: från patent- och registerstyrelsen tiii lokala myn-   magistraterna, har en tillräckligjuridisk sakkun-
30556:  digheter. Registerbyråerna har från och med den      skap samt goda funktionella förutsättningar och
30557:  1. 7.1994 den uteslutande beslutsrätten i handels-   färdigheter inte bara för att sköta de nuvarande
30558:  registerärenden som gäller bostadsaktiebolag.        uppgifterna i anslutning tiii handelsregistret utan
30559:  Dessutom utför registerbyråerna som bäst arbete      även för att ta emot ytterligare uppgifter och
30560:  som har samband med inrättandet av ett datasys-      behörighet som ansluter sig tili förandet av regis-
30561:  tem för handelsregistret genom att de överför        ter.
30562:  gamla uppgifter om bostadsaktiebolag och bo-            A vsikten är att nuvarande uppgifter och servi-
30563:  lagsordningar tiii datasystemet.                     ce i anslutning tili handelsregistret ä ven i fortsätt-
30564:      Registerbyråerna har en vittgående känne-        ningen skall skötas på Iokal nivå, dvs. av register-
30565:  dom om registerföring, kundtjänst och Iokala         byråerna, de blivande magistraterna. Dessutom
30566:  förhållanden. De sköter sina uppgifter sakkun-       utreds huruvida Iiknande uppgifter och service i
30567:  nigt och effektivt. Registerbyråernas kunder i       ytterligare utsträckning kan överföras från cen-
30568:  handelsregisterärenden samt representanter för       tralförvaltningen tili Iokal nivå, dvs. tili magi-
30569:  näringslivet och bostadsaktiebolagen har i stor      straterna.
30570: 
30571:      Helsingfors den 4 april 1996
30572: 
30573:                                                                               Minister Jouni Backman
30574:                                           KK 189/1996 vp
30575: 
30576: Kirjallinen kysymys 189
30577: 
30578: 
30579: 
30580: 
30581:                                  Matti Väistö /kesk: Toimenpiteistä vanhojen aravalainojen korko-
30582:                                     tason alentamiseksi
30583: 
30584: 
30585:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
30586: 
30587:    Eduskunnan käsittelyssä on lainsäädäntö          kin alentaa ripeästi ja helpottaa näin pahaan
30588: asuntorahoituksen uudistamiseksi. Uudessa ra-       korkoloukkuun joutuneiden asemaa. Vaikein ti-
30589: hoitusjärjestelmässä valtio luopuisi kuluvan vuo-   lanne on ennen vuotta 1982 rakentaneilla. Lähes
30590: denjälkeen kokonaan asuntolainojen jakamises-       yhtä pahaan korkoloukkuun ovat joutuneet vuo-
30591: ta. Tilalle tulisi korkotukijärjestelmä. Sen mu-    sina 1982-1990 valtion pitkän asuntolainan
30592: kaan asunnonostaja ottaisi lainan suoraan pan-      saaneet.
30593: kista ja saisi valtiolta tukea korkomenoihin.          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30594:    Uudistuksen yhteydessä on noussut keskuste-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30595: luun valtion vanhojen aravalainojen korkotaso.      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30596: Pahimmillaan valtion pitkien asuntolainojen         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30597: korko on jopa 10 prosenttia. Nykyisessä erittäin
30598: alhaisen inflaation tilanteessa nämä asuntovelal-              Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-
30599: liset siis joutuvat maksamaan kohtuuttoman                 litus aikoo ryhtyä vanhojen aravalaino-
30600: korkeaa reaalikorkoa.                                      jen kohtuuttoman, jopa 10 prosentin kor-
30601:    Valtion vanhojen aravalainojen korkoa tulisi-           kotason alentamiseksi?
30602: 
30603:      Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1996
30604: 
30605:                                          Matti Väistö /kesk
30606: 
30607: 
30608: 
30609: 
30610: 260017
30611: 2                                            KK 189/1996 vp
30612: 
30613: 
30614: 
30615: 
30616:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
30617: 
30618:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          missä määrin aravalainan saajat lähtisivät muut-
30619: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           tamaan lainoja halvemmiksi pankkilainoiksi.
30620: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen             Valtioneuvostopäätti 21.3.1996 alentaa vuok-
30621: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti              ra- ja asunto-osuuskuntatalon rakentamista, laa-
30622: Väistön näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            jentamista tai peruskorjausta varten vuosina
30623: n:o 189:                                                1949-1979 myönnettyjen lainojen korkoja 8,5
30624:                                                         prosenttiin. Samalla valtioneuvosto korotti
30625:            Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-     vuonna 1980 myönnetyn lainan korkoa 5,25 pro-
30626:        litus aikoo ryhtyä vanhojen aravalaino-          sentista 6,5 prosenttiin ja vuonna 1981 myönne-
30627:        jen kohtuuttoman, jopa 10 prosentin kor-         tyn lainan korkoa 5,0 prosentista 6,0 prosenttiin.
30628:        kotason alentamiseksi?                           Ajalla 1.1.-28.2.1982 myönnetyn lainan korko
30629:                                                         säilyi 5,0 prosenttina.
30630:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-                Valtioneuvosto päätti myös asunto-osakeyh-
30631: vasti seuraavaa:                                        tiö- ja omakotitalon rakentamista, laajentamista
30632:                                                         tai peruskorjausta tai asuinhuoneiston hallin-
30633:     Vanhoilla aravalainoilla tarkoitetaan valtion       taan oikeuttavien osakkeiden hankkimista var-
30634: asuntolainoja, jotka on myönnetty omistusasun-          ten vuosina 1949-1981 tai ajalla 1.1.-28.2.1982
30635: tolainoja varten ennen 1.1.1991 ja vuokratalolai-       myönnetyn lainan koron alentamisesta 8,5 pro-
30636: noja varten ennen 1.1.1990, siis ennen ns. vuosi-       senttiin.
30637: maksujärjestelmää.                                          Tasavallan presidentti antoi 22.3.1996 kaksi
30638:     Aravalain (1189/93) 45 §:n 3 momentin nojalla       asetusta, joilla alennettiin omistusaravalainojen
30639: on mahdollisuus muuttaa aikaisemmin myön-               korkoa 8,5 prosenttiin. Alennus koski yksityisel-
30640: nettyjen asuntolainojen korkoja asetuksella tai         le henkilölle ajalla 1.3.1982-31.12.1990 myön-
30641: valtioneuvoston päätöksellä.                            nettyä asuntolainan korkoa 8.-18. lainavuosi-
30642:     Peruskorkoon sidotut vanhojen vapaarahoit-          na. Toisella asetuksella alennettiin yksityiselle
30643: teisten asuntoluottojen korot ovat tällä hetkellä       henkilölle ajalla 1.3.1982-31.12.1990 myönnet-
30644: 6, 75 prosenttia. Uusissa luotoissa helibor- tai pri-   tyä vuokra-asunnon omaksilunastamislainan
30645: mekorkoon sidotut keskikorot vaihtelevat välillä        korkoa 8.-18.lainavuosina.
30646: 6,60-7,60 prosenttia. Näitä korkoja voitaneen               Kaikki korkojen muutokset tulevat voimaan
30647: pitää vertailupohjana lähinnä siinä arvioinnissa,        1.4.1996 ja ovat voimassa toistaiseksi.
30648: 
30649:      Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1996
30650:                                                                            Ministeri Sinikka Mönkäre
30651:                                            KK 189/1996 vp                                            3
30652: 
30653: 
30654: 
30655: 
30656:                                        Tili Rlksdagens Talman
30657: 
30658:   1 det syfte 37 § I mom. riksdagsordningen an-         Statsrädet beslöt 21.3.I996 sänka räntan pä
30659: ger har Ni, Fru Taiman, tili vederbörande med-       Iän som beviljats ären I949-I979 för byggande,
30660: Iem av statsrädet översänt föijande av riksdags-     utbyggnad eller grundlig reparation av hyreshus
30661: man Matti Väistö undertecknade spörsmäi nr           och bostadslagshus tili 8,5 procent. Samtidigt
30662: I89:                                                 höjde statsrådet räntan pä Iän som beviljats är
30663:                                                      I980 från 5,25 procent till6,5 procent och pä Iän
30664:           Viika brädskande ätgärder ämnar Re-        som beviljats I98I frän 5,0 procent tili 6,0 pro-
30665:        geringen vidta för att sänka den oskäiiga     cent. Räntan på Iän som beviljats under tiden
30666:        räntenivän pä gamia aravaiän, som t.o.m.      I.I-28.2.I982 bibehölls vid 5,0 procent.
30667:        uppgär tili 10 procent?                          Statsrådet beslöt också sänka räntan på Iän
30668:                                                      som beviljats mellan I949 och I98I eller under
30669:   Som svar på detta spörsmäi får jag vördsamt        tiden 1.1-28.2.1982 för byggande, utbyggnad
30670: anföra föijande:                                     eller grundlig reparation av bostadsaktiebolags-
30671:                                                      hus eller egnahemshus eller för förvärv av aktier
30672:     Med gamia aravaiän avses statiiga bostadsiän     som berättigar tili besittning av en bostadslägen-
30673: för ägarbostäder som beviijats före I.I.I99I, och    het tili 8,5 procent.
30674: för hyreshus, beviijade före 1.1.1990, alltsä före      A~epublikens president gav 22.3.I996 tvä
30675: det sä kallade annuitetssystemet infördes.           förordningar genom viika räntan pä arava-
30676:     Eniigt 45 § 3 mom. aravaiagen (1I89/93) är det   ägarbostadslån sänktes till 8,5 procent. Denna
30677: möjligt att ändra räntorna pä bostadsiån som         räntesänkning gällde för 8-I8 Iåneären räntan
30678: beviijats tidigare antingen genom förordning el-     pä bostadslän som under tiden 1.3.1982-
30679: Ier genom ett statsrädsbeslut.                       31.12.1990 beviljats privatpersoner. Genom en
30680:     Räntorna på gamla fritt finansierade bostads-    annan förordning sänktes räntan under 8-I8
30681: Iän, som är bundna tili grundräntan, är i detta nu   läneåren för Iän som beviljats privatpersoner
30682: 6, 75 procent. Genomsnittsräntan för nya Iän,        under tiden 1.3.I982-31.12.I990 för inlösen av
30683: som är bunden tili helibor- eller primeräntan,       hyres bostäder.
30684: varierar mellan 6,60 och 7,60 procent. Dessa rän-       Alla dessa ändringar i räntan träder i kraft
30685: tor kan tjäna som en bas för jämföreisen, om         1.4.1996 och gäller tilis vidare.
30686: aravalåntagarna vili ändra sina Iän tili biliigare
30687: bankiän.
30688:      Helsingforsden 28 mars I996
30689: 
30690:                                                                         Minister Sinikka Mönkäre
30691:                                           KK 190/1996 vp
30692: 
30693: Kirjallinen kysymys 190
30694: 
30695: 
30696: 
30697: 
30698:                                   Matti Väistö /kesk: Polttopuun arvonlisäveron alentamisesta
30699: 
30700: 
30701:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
30702: 
30703:    Myytäviin halkoihinja pilkkeisiin sisältyvä 22   taja toteuttaisi samalla myös energiainvestoinnin
30704: prosentin arvonlisävero nostaa kotimaisena ja       kotimaisen energiavaihtoehdon hyväksi.
30705: työllistävänä energianlähteenä käytettävän polt-       Tämä merkitsisi lisää työpaikkoja paitsi itse
30706: topuun hintaa kohtuuttomasti. Korkea arvon-         energiaketjussa myös rakennustoiminnassa ja
30707: lisävero heikentää samalla puun kilpailukykyä       muun muassa kotimaisessa uunituotannossa ja
30708: suhteessa öljy- ja sähkölämmitykseen.               tarvittavien laitteiden valmistuksessa.
30709:    Polttopuun arvonlisäveron alentaminen lisäisi       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30710: kotimaisen puuenergian käyttöä merkittävästi.       tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
30711: Tämä olisi edullista niin maamme talouden kuin      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30712: työllisyydenkin kannalta.                           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30713:     Toimenpiteet puun energiakäytön edistämi-
30714: seksi hyödyttävät myös metsien hoitoa. Metsän-                Aikooko Hallitus alentaa polttopuuk-
30715: hoidon paraneminen merkitsee jalostuskäyttöön              si myytävien halkojen ja pilkkeiden ar-
30716: tulevan puun laadun paranemista.                           vonlisäverokantaa ja näin kotimaisen
30717:     Polttopuun arvonlisäveron alentamista kii-             energiankäytön lisääntyessä edistää met-
30718: rehtii osaltaan asuntojen peruskorjausten lisään-          sien hoitoa sekä parantaa kestävällä ta-
30719: tyminen ja energiaratkaisujen tarve. Puuener-              valla työllisyyttä ja kansantalouden tasa-
30720: gian käytön suhteellisen kilpailukyvyn paran-              painoa?
30721:  tuessa entistä useampi peruskorjauksen suorit-
30722: 
30723:      Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1996
30724:                                          Matti Väistö /kesk
30725: 
30726: 
30727: 
30728: 
30729:  260017
30730: 2                                           KK 190/1996 vp
30731: 
30732: 
30733: 
30734: 
30735:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
30736: 
30737:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            - Valtioneuvoston päätöksen (30/023/95
30738: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          KTM) perusteella vuonna 1995 myönnettiin
30739: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        energia-avustusmäärärahoista kertaluonteisesti
30740: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti             yhteensä 5 miljoonaa markkaa pienille ja keski-
30741: Väistön näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           suurille, kotimaista polttoainetta käyttäville
30742: n:o 190:                                               kaukolämpökeskuksille niiden toiminnan tur-
30743:                                                        vaamiseen ja sopeuttamiseen arvonlisäverotuk-
30744:           Aikooko Hallitus alentaa polttopuuk-         sen ja valmisteverotuksen muutosten kustannus-
30745:        si myytävien halkojen ja pilkkeiden ar-         vaikutuksiin vuosina 1995 ja 1996. Merkittävä
30746:        vonlisäverokantaa ja näin kotimaisen            osa avustusta saaneista kaukolämpökeskuksista
30747:        energiankäytön lisääntyessä edistää met-        käyttää metsähaketta tai puujätettä.
30748:        sien hoitoa sekä parantaa kestävällä ta-           - Kauppa- ja teollisuusministeriön hallin-
30749:        valla työllisyyttä ja kansantalouden tasa-      nonalalla on vuoden 1995 aikana rahoitettu
30750:        painoa?                                         joukko selvityksiä, joissa on käsitelty laajasti bio-
30751:                                                        polttoaineiden tuotantomahdollisuuksia ja nii-
30752:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           den kilpailukykyä voimaloissa, lämpökeskuksis-
30753: vasti seuraavaa:                                       sa ja kiinteistökokoluokassa. Selvitysten pohjal-
30754:                                                        ta myös puuenergian kilpailutilanteesta saatava
30755:    Ennen vuotta 1995 halkojen ja pilkkeiden            tieto täsmentyy.
30756: myynnistä ei ollut suoritettava arvonlisäveroa.           -Vuodesta 1993 käynnissä ollut bioenergian
30757: Euroopan unionin jäsenyyden johdosta arvon-            tutkimusohjelma pyrkii parantamaan puupolt-
30758: lisäverolakia jouduttiin muuttamaan vuoden             toaineen kilpailukykyä tuontipohtoaineisiin
30759: 1995 alusta lukien siten, että halkojen ja pilkkei-    nähden. Ohjelmassa rahoitettiin vuonna 1995
30760: den verovapaudesta samoin kuin muille puupe-           Teknologian kehittämiskeskuksen sekä maa- ja
30761: räisille polttoaineille arvonlisäverotuksen kautta     metsätalousministeriön toimesta tutkimushank-
30762: annetusta tuesta luovuttiin. Samanaikaisesti teh-      keita yhteensä 10,7 miljoonalla markalla. Tekno-
30763: dyissä energiaveroratkaisuissa puuperäiset polt-       logian kehittämiskeskuksen rahoittamat yritys-
30764: toaineet jäivät edelleenkin energiaverotuksen ul-      hankkeet ja muu rahoitus mukaan lukien ohjel-
30765: kopuolelle samalla, kun muiden energialähteiden        ma-alueen rahoitus oli vuonna 1995 50 miljoo-
30766: veroa korotettiin.                                     naa markkaa, josta noin 40 prosenttia suuntautui
30767:    Euroopan yhteisön kuudennen arvonlisävero-          puupolttoaineen tuotannon kilpailukykyä lisää-
30768: direktiivin (77/388/ETY) mukaan alennettua ve-         viin hankkeisiin.
30769: rokantaa voidaan soveltaa tiettyihin direktiivin          - Metsänparannusvaroja on osoitettu taimi-
30770: H-liitteessä lueteltuihin tavaroihinja palveluihin.    konhoitoon ja nuoren metsän kunnostukseen
30771: Liitteessä ei ole mainittu halkoja ja pilkkeitä.       sekä näiden töiden yhteydessä saatavan energia-
30772: Suomi ei siten voi kansallisin päätöksin soveltaa      puun korjuuseen ja lähikuljetukseen. Lisäksi
30773: alennettua verokantaa mainittuihin tuotteisiin.        työllisyysasetusta (130/93) muutettiin loppuvuo-
30774:    Edellä esitetyn perusteella hallitus katsoo, että   desta 1995 siten, että työllisyysvaroja voidaan
30775: kotimaista energiankäyttöä tulisi edistää muulla       jatkossa ohjata edellä mainittuihin töihin.
30776: tavoin kuin arvonlisäverotuksen kautta. Tällai-
30777: sia toimenpiteitä onkin jo käynnistetty. Niistä
30778: mainittakoon seuraavat:
30779: 
30780:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1996
30781: 
30782:                                                                   Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
30783:                                             KK 190/1996 vp                                             3
30784: 
30785: 
30786: 
30787: 
30788:                                         Tili Riksdagens Talman
30789: 
30790:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          energiunderstödsanslaget som ett engångsbidrag
30791: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           tiii små och medelstora fjärrvärmecentraler som
30792: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       använder inhemska bränslen. Syftet med bidra-
30793: dagsman Matti Väistö undertecknade spörsmål           get var att trygga centralernas verksamhet och
30794: nr 190:                                               anpassa denna tili de kostnadsverkningar som
30795:                                                       förändringarna i mervärdes- och accisbeskatt-
30796:           Har Regeringen för avsikt att sänka         ningen medförde åren 1995 och 1996. En bety-
30797:        mervärdesskattesatsen för klabbar som          dande andel av de fjärrvärmecentraler som fick
30798:        säljs som brännved samt att, då använd-        understöd använder skogsflis eller virkesavfall.
30799:        ningen av inhemsk energi ökar, främja              - lnom handels- och industriministeriets för-
30800:        skogsvården och på så sätt f6rbättra sys-      valtningsområde finansierades under 1995 ett
30801:        selsättningen och den samhällsekonomis-        antal omfattande utredningar om möjligheterna
30802:        ka balansen på ett hållbart sätt?              att producera biobränslen och om dessa bräns-
30803:                                                       lens konkurrensförmåga i kraftverk, värmecen-
30804:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         traler och fastighetsklassen. Tack vare utred-
30805: anföra följande:                                      ningarna kan exaktare uppgifter fås också om
30806:                                                       vedenergins konkurrenssituation.
30807:     Före 1995 behövde ingen mervärdesskatt be-            - Ett forskningsprogram for bioenergi, som
30808: talas för försäljningen av klabbved. På grund av      pågått sedan 1993, syftar tiii att förbättra trä-
30809: medlemskapet i Europeiska unionen måste mer-          bränslenas konkurrenskraft ijämförelse med im-
30810: värdesskattelagen vid ingången av 1995 ändras         porterade bränslen. lnom detta program finan-
30811: så att skattefriheten i fråga om klabbved samt        sierade teknologiska utvecklingscentralen och
30812: stödet for andra träbaserade bränslen genom           jord- och skogsbruksministeriet 1995 olika forsk-
30813: mervärdesbeskattningen slopades. 1 samtidiga          ningsprojekt tili ett sammanlagt belopp av 10,7
30814: energibeskattningslösningar förblev träbaserade       milj. mk. Om de foretagsprojekt som teknologis-
30815: bränslen fortfarande utanför energibeskattning-       ka utvecklingscentralen har finansierat samt öv-
30816: en medan skatten på andra energikällor höjdes.        rig finansiering tas med i beräkningarna, uppgick
30817:     Enligt Europeiska gemenskapens sjätte mer-        finansieringen på det område som programmet
30818: värdesskattedirektiv, (77/388/EEG), kan en ned-       gäller tili 50 milj. mk år 1995, varav ca 40% gick
30819: satt skattesats tiiiämpas på vissa varor och tjäns-   tiii projekt som ökar träbränsleproduktionens
30820: ter som förtecknas i bilaga H tili direktivet.        konkurrenskraft.
30821: Klabbved nämns inte i bilagan. Finland kan där-           - Medel för skogsförbättring har anvisats för
30822: för inte genom nationella beslut tillämpa en ned-     vård av plantbestånd och iståndsättning av ung-
30823:  satt skattesats på denna produkt.                    skog samt för avverkning och närtransport av
30824:     Med stöd av vad som anförts ovan anser reger-     energived som fås i samband med dessa arbeten.
30825:  ingen att användningen av inhemsk energi bör         Dessutom ändrades sysselsättningsförordningen
30826:  främjas på annat sätt än genom mervärdesbe-          ( 130/93) i slutet av 1995 så att sysselsättnings-
30827:  skattningen. Sådana åtgärder har redan inletts.      medel i fortsättningen kan allokeras för nämnda
30828:  Bland dem kan foljande nämnas:                       arbeten.
30829:     - På basis av ett statsrådsbeslut (30/023/95
30830:  HIM) beviljades 1995 sammanlagt 5 milj. mk av
30831: 
30832:      Helsingforsden 10 april 1996
30833: 
30834:                                                                        Finansminister Sauli Niinistö
30835:                                              KK 191/1996 vp
30836: 
30837: Kirjallinen kysymys 191
30838: 
30839: 
30840: 
30841: 
30842:                                     Suvi Linden /kok ym.: Sotaveteraanien huomioon ottamisesta itse-
30843:                                         näisyytemme juhlavuonna 1997
30844: 
30845: 
30846:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
30847: 
30848:     Sotiemme veteraanit ovat tehneet merkittävän        ansiomitali tai ensimmatsen luokan vapauden
30849: työn maamme itsenäisyyden puolustamisessa ja            mitali tai Suomen leijonan ansioristi. Veteraa-
30850: sotien jälkeisessä jälleenrakennustyössä. Ensi          nien ylentäminen yhdellä sotilasarvona voidaan
30851: vuonna vietettävät itsenäisyytemme 80-vuotis-           suorittaa siten, että ao. asetuksen kohta muute-
30852: juhlat eivät olisi mahdolliset ilman veteraaneja.       taan kuulumaan seuraavasti: "Sotilasarvoihin
30853: Maan talouden huono tila ei saa estää itsenäisyy-       ylentäminen koskee vakinaisessa palveluksessa
30854: temme puolesta uhrautuneiden huomioon otta-             olevien lisäksi reservissä olevia sekä sodissamme
30855: mista. Sen lisäksi, että varoja on osoitettava yli-      1939-1945 olleita veteraaneja." Naisille myön-
30856: määräisen rintamalisän korottamiseen, nimen-            nettävä kunniamerkki olisi puolustusministerin
30857: omaan psyykkisen kuntoutuksen lisäämiseen ja            anomuksesta presidentin myönnettävissä. Näin
30858: asumisolosuhteiden parantamiseen, on etuuk-             valtiovalta itsenäisyytemme 80-vuotisjuhlavuo-
30859:  sien tasoa määriteltäessä otettava huomioon            tena osoittaisi arvoa ja kunnioitusta niille, joille
30860:  myös sodanaikaisen rintamapalveluksen rasitus          se todella kuuluu.
30861: ja kesto.                                                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30862:     Ylimääräisen rintamalisän korotus ei koske          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
30863:  valtaosaa veteraaneista, koska se ihan oikeute-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30864:  tusti on sidottu kansaneläkkeen Iisäosaanja aut-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30865:  taa siten pienimpien eläkkeiden varassa eläviä
30866:  veteraaneja. Kun valtion taloudellinen tilanne ei                Aikooko Hallitus muistaa sotiemme
30867:  salline suuria, koko veteraanikuntaan kohdistu-               veteraaneja itsenäisyytemme juhlavuon-
30868:  via taloudellisia panostuksia, on paikallaan                  na 1997 siten, että se mm. ylimääräisen
30869:  osoittaa sotien veteraaneille !otat mukaan lukien             rintamalisän ohella osoittaa kunnioitusta
30870:  sellaista arvostusta, mikä osoittaa kiitosta ja               ja arvostusta koko veteraanikunnalle so-
30871:  kunnioitusta heille. Tällaista tunnustusta olisi se,          tilasarvojen korottamisella ja ansiomita-
30872:  että jokainen elossa oleva veteraani ylennetään               lien myöntämisellä, ja
30873:  yhdellä sotilasarvona ja lotille sekä rintamapal-                 miten Hallitus voi ottaa huomioon ny-
30874:  velustunnuksen omaaville naisille myönnetään                  kyistä oikeudenmukaisemmin pisimpään
30875:  esimerkiksi vapauden ristin ensimmäisen luokan                etulinjassa taistelleiden erityisaseman?
30876: 
30877:       Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1996
30878: 
30879:    Suvi Linden /kok              Kalevi Lamminen /kok                  Minna Karhunen /kok
30880:    Tero Mölsä /kesk              Kari Myllyniemi /kesk                 Eero Lämsä /kesk
30881:    Raimo Vistbacka /ps           Tauno Pehkonen /skl                   Pauli Saapunki /kesk
30882:    Tuija Maaret Pykäläinen /vihr Bjarne Kallis /skl                    Markku Markkula /kok
30883:    Väinö Saario /kok             Timo Ihamäki /kok                     Risto Kuisma /sd
30884:    Riitta Korhonen /kok          Kari Kantalainen /kok                 Jari Koskinen /kok
30885:    Juha Karpio /kok              Matti Ryhänen /skl                    Aulis Ranta-Muotio /kesk
30886:    Oiva Savela /kok              Martti Tiuri /kok                     Kaarina Dromberg /kok
30887:    Anne Knaapi /kok              Matti Aura /kok                       Ben Zyskowicz /kok
30888:    Pekka Kuosmanen /kok          Klaus Bremer /r                       Toimi Kankaanniemi /skl
30889:    Vuokko Rehn lkesk             Anu Vehviläinen /kesk                 Jukka Tarkka /nuors
30890: 
30891:  260017
30892: 2                                     KK 191/1996 vp
30893: 
30894:     Hannu Takkula /kesk       Kyösti Karjula /kesk          Irja Tulonen /kok
30895:     Sakari Smeds /skl         Päivi Räsänen /skl            Pertti Virtanen /evir
30896:     Tuija Pohjola /sd         Säde Tahvanainen /sd          Maija-Liisa Lindqvist /kesk
30897:     Olavi Ala-Nissilä /kesk   Matti Väistö /kesk            Markku Koski /kesk
30898:     Risto Penttilä /nuors     Janina Andersson /vihr        Aino Suhola /kesk
30899:     Osmo Kurola /kok          Ville Itälä /kok              Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk
30900:     Marjaana Koskinen /sd     Pia Viitanen /sd              Mari Kiviniemi /kesk
30901:     Ulla-Maj Kukkonen /r      Hanna Markkuta-Kivisilta /kok Matti Vanhanen /kesk
30902:     Klaus Heliberg /sd        Kirsti Ala-Harja /kok         Tuija Nurmi /kok
30903:     Raimo Tiilikainen /r      Paula Kokkonen /kok           Kimmo Sasi /kok
30904:                                           KK 191/1996 vp                                             3
30905: 
30906: 
30907: 
30908: 
30909:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
30910: 
30911:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa         Sotilasarvo ei ole tarkoitettu arvonimenä tai
30912: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       kunnianosoituksena käytettäväksi, vaan sen ni-
30913: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     menomaisena tarkoituksena on osoittaa kunkin
30914: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Suvi Lin-      asevelvollisen sotilaskoulutukseen perustuva
30915: denin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      käytettävyys puolustusvoimien sodan ajan tehtä-
30916: n:o 191:                                            vissä. Tästä syystä asetus sotilas- ja palvelusar-
30917:                                                     voista (500/94) koskee vain asevelvollisia (varus-
30918:           Aikooko Hallitus muistaa sotiemme         miehiä, reserviläisiä ja nostoväkeen kuuluvia).
30919:        veteraaneja itsenäisyytemme juhlavuon-       Asevelvollisuuslain mukaan henkilö on asevel-
30920:        na 1997 siten, että se mm. ylimääräisen      vollinen sen vuoden loppuun, jona hän on täyttä-
30921:        rintamalisän ohella osoittaa kunnioitusta    nyt 60 vuotta (lukuun ottamatta upseeria, jolla
30922:        ja arvostusta koko veteraanikunnalle so-     on everstin tai sitä ylempi sotilasarvo ja joka
30923:        tilasarvojen korottamisella ja ansiomita-    kuuluu reserviin sen jälkeenkin). Henkilöä, joka
30924:        lien myöntämisellä, ja                       ei enää ole asevelvollinen, ei sijoiteta puolustus-
30925:           miten Hallitus voi ottaa huomioon ny-     voimien suunniteltuihin kokoonpanoihin.
30926:        kyistä oikeudenmukaisemmin pisimpään            Edellä mainituilla perusteilla voidaan todeta,
30927:        etulinjassa taistelleiden erityisaseman?     että sotilasarvona ylentämistä veteraanien arvos-
30928:                                                     tuksen osoituksena ei voida pitää ratkaisuna
30929:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        muistettaessa veteraaneja itsenäisyyden juhla-
30930: vasti seuraavaa:                                    vuonna 1997. Sen sijaan pidetään tärkeänä, että
30931:                                                     koko veteraanikunnalle muilla sopivilla kun-
30932:    Puolustusministeriö pitää tärkeänä ja arvok-     nianosoituksilla ja toimenpiteillä osoitetaan kan-
30933: kaana asiana sotiemme veteraanien muistamista       sakunnan kiitollisuus ja arvostus heidän ponnis-
30934: itsenäisyytemme juhlavuonna 1997. Valtioneu-        tuksistaan isänmaamme hyväksi.
30935: voston 5.2.1996 asettaman Suomen itsenäisyy-           Veteraanien palkitseminen ritarikuntien erias-
30936: den 80-vuotisjuhlatoimikunnan on tarkoitus ot-      teisilla kunniamerkeillä on ritarikuntien asia.
30937: taa veteraanien asia yhdeksi teemaksi aihetta kä-   Näillä on omat hallituksensa ja sääntönsä.
30938: siteltäessä.
30939:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1996
30940: 
30941:                                                                   Puolustusministeri Anneli Taina
30942: 4                                           KK 191/1996 vp
30943: 
30944: 
30945: 
30946: 
30947:                                         Tili Riksdagens Talman
30948: 
30949:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Den militära graden är inte avsedd att använ-
30950: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        das som en hederstite1 eller en hedersbetyge1se,
30951: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      utan dess uttryck1iga ändamå1 är att utvisa varje
30952: man Suvi Linden m.fl. undertecknade spörsmål          enski1d värnpliktigs, på den militära utbildning-
30953: nr 191:                                               en baserade användbarhet i försvarsmaktens
30954:                                                       krigstida uppgifter. Av denna an1edning gäller
30955:           Ämnar Regeringen ihågkomma vete-            förordningen om militära grader och tjänstgö-
30956:        ranerna från våra krig under vår själv-        ringsgrader (500/94) endast värnp1iktiga (bevä-
30957:        ständighets jubileumsår 1997 på så sätt        ringar, reservister och de som tillhör 1antvärnet).
30958:        att Regeringen utöver bl.a. det extra          Enligt värnp1ikts1agen är en person värnpliktig
30959:        fronttillägget betygar hela veterankåren       till utgången av det år då han fyller 60 år (frånsett
30960:        sin vördnad och visar den sin uppskatt-        officerare med överstes eller högre militärgrad,
30961:        ning genom att höja de militära graderna       som hör till reserven även därefter). En person
30962:        och bevilja förtjänstmedaljer, och             som inte 1ängre är värnp1iktig ingår inte i för-
30963:           på vilket sätt kan Regeringen på ett        svarsmaktens p1anerade sammansättningar.
30964:        rättvisare sätt än för närvarande beakta           På ovan nämnda grunder kan det konstateras
30965:        den särställning som innehas av dem som        att befordran till en högre militär grad som ett
30966:        stred den längsta tiden i främsta linjen?      sätt att visa veteranerna uppskattning inte kan
30967:                                                       anses vara någon 1ösning när det gäller att ihåg-
30968:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         komma veteranerna under sjä1vständighetens ju-
30969: anföra fö1jande:                                      bileumsår 1997. Däremot är det viktigt att hela
30970:                                                       veterankåren genom andra 1ämp1iga hedersbety-
30971:    Försvarsministeriet anser det vara en viktig       ge1ser och åtgärder får ta emot nationens tack-
30972: och värdefull sak att veteranerna från våra krig      samhet och uppskattning för sina bemödanden
30973: blir ihågkomna under vår sjä1vständighets jubi-       för foster1andets bästa.
30974: 1eumsår 1997. Kommissionen för Fin1ands sjä1v-            Be1önandet av veteranerna med riddarordnar-
30975: ständighets 80-årsjubileum, som statsrådet till-      nas utmärke1setecken av o1ika grad är en ange1ä-
30976: satte 5.2.1996 har för avsikt att ta upp veteraner-   genhet för riddarordnarna. Dessa har sin egen
30977: nas sak som ett tema när jubileet behand1as.          styre1se och sina egna regler.
30978: 
30979:      Helsingfors den 2 apri1 1996
30980: 
30981:                                                                       Försvarsminister Anneli Taina
30982:                                             KK 192/1996 vp
30983: 
30984: Kirjallinen kysymys 192
30985: 
30986: 
30987: 
30988: 
30989:                                    Tuija Pohjola /sd: Asumistuen myöntämisestä lähisukulaisten väli-
30990:                                        sissä vuokrasuhteissa
30991: 
30992: 
30993:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
30994: 
30995:    Asumistukilain (408/75) nojalla voidaan asu-       mus tehdään ainoastaan asumistuen saamiseksi,
30996: mistukea myöntää vuokra- tai omistusasunnon           eivätkä vanhemmat peri sopimuksen mukaista
30997: asumismenojen vähentämiseen. Asumistuki on            vuokraa lapsiltaan. Tähän väärinkäyttömuo-
30998: tarkoitettu vähävaraisten ja pienituloisten henki-    toon kuuluu se, että vanhemmat eivät ilmoita
30999: löiden ja perheiden asumismenojen pitämiseen          verottajalle lastensa kanssa tekemiensä sopimus-
31000: kohtuullisina. Viime vuosina on valtiontalouden       ten mukaisia vuokratuloja.
31001: vaikean tilanteen vuoksi jouduttu säästämään             Asumistuen väärinkäytön ehkäisemiseksi
31002: asumistukimenoista: etuuksia on heikennetty ja        tuen valvontaa tulisi tehostaa. Viranomaisilla
31003: tukea saavien henkilöiden piiriä on supistettu.       tulisi olla oikeus ja velvollisuus tarkistaa asumis-
31004:    Asumistuen säästöt kohdistuvat kaikkiin tu-        tukea hakeneiden henkilöiden vuokralleantajien
31005: kea tarvitseviin. Joukossa on ruokakuntia, jotka      verottajalle ilmoittamat vuokratulot. Mikäli
31006: joutuvat asumistuen alentumisen vuoksi vaka-          vuokratuloja ei ilmoitettaisi verotuksessa, antaisi
31007: viin vaikeuksiin ja joutuvat turvautumaan so-         tämä 1aiheen harkita asumistukipäätöksen ku-
31008: siaalihuoltolain tarkoittamaan toimeentulotu-         moamista ja maksettujen tukien takaisinperin-
31009: keen. Tämän vuoksi on asumistuen väärinkäyt-          tää.
31010: tämistä syytä pitää sekä julkisyhteisöjen talou-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31011: delle haitallisena että yleensä ottaen kansalaisten   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31012: oikeudentajun vastaisena ilmiönä. Varsin ylei-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31013: nen väärinkäyttämisen muoto on asumistuen             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31014: nostaminen varakkaiden vanhempien lapsilleen
31015: ostaman asunnon vuokrien maksamiseen. Täl-                        Mitä Hallitus aikoo tehdä parantaak-
31016: laisissa tapauksissa vanhemmat ja asumistukea                  seen asumistuen käytön valvontaa erityi-
31017:  hakevat lapset sopivat yhdessä vuokratason niin               sesti lähisukulaisten välisissä vuokrasuh-
31018: korkeaksi, että vuokralla asuvat lapset saavat                 teissa?
31019:  hyväkseen asumistukea. Tosiasiassa vuokrasopi-
31020: 
31021:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1996
31022:                                            Tuija Pohjola /sd
31023: 
31024: 
31025: 
31026: 
31027: 260017
31028: 2                                            KK 192/1996 vp
31029: 
31030: 
31031: 
31032: 
31033:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
31034: 
31035:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         katsotaan mm. pankin kautta maksetusta vuok-
31036: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          rasta saatu tosite. Etukäteen voidaan jo tukea
31037: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        myönnettäessä ilmoittaa, että seuraavan vuoden
31038: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija Poh-        vuositarkistuksen yhteydessä on esitettävä koko
31039: jolan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         vuodelta pankin kautta maksetut vuokrakuitit
31040: 192:                                                   Asumistuen hakijalle myös huomautetaan, että
31041:                                                        jos joku tahallaan antaa Kansaneläkelaitokselle
31042:           Mitä Hallitus aikoo tehdä parantaak-         vääriä tietoja hänet voidaan lain mukaan tuomi-
31043:        seen asumistuen käytön valvontaa erityi-        ta rangaistukseen. Väärien tietojen antaminen
31044:        sesti lähisukulaisten välisissä vuokrasuh-      johtaa Kansaneläkelaitoksessa syyteharkintaan
31045:        teissa?                                         ja aiheetta maksettu etuus peritään takaisin.
31046:                                                           Kansaneläkelaitoksen ilmoituksen mukaan
31047:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           väärinkäytökset ovat suhteellisen vähäisiä ver-
31048: vasti seuraavaa:                                       rattuna myönnettyjen etuuksien määrään. Asu-
31049:                                                        mistuen nostaminen väärin perustein varakkai-
31050:    Asumistukilaissa (408/75) ei ole 1 §:n 2 mo-        den vanhempien lapsilleen ostamien asuntojen
31051: menttia lukuun ottamatta säännöksiä lähisuku-          vuokrien maksamiseksi rajoittuujoihinkin yksit-
31052: laisten välisistä vuokrasuhteista. Tämän sään-         täistapauksiin. Varakkaidenkin vanhempien yli
31053: nöksen perusteella samassa asunnossa asuvat            18-vuotiailla lapsilla on lain mukaan oikeus asu-
31054: avio- ja avopuolisot, keskenään suoraan alene-         mistukeen, jos he itse vastaavat asumismenois-
31055: vassa tai ylenevässä polvessa olevat sukulaiset        taan. Vanhempien varallisuutta ja tuloja ei lain
31056: sekä alaikäiset sisarukset katsotaan aina samaksi      mukaan voida ottaa huomioon asumistukea
31057: ruokakunnaksi riippumatta heidän tekemistään           määrättäessä. Kun tuen hakijoina on pienituloi-
31058: vuokra- tai hoitosopimuksista. Sukulaisiin rin-        sia nuoria, asumistukea myönnettäessä pyritään
31059: nastetaan myös otto- ja kasvattilapset                 aina selvittämään, kuka maksaa vuokran. Jos
31060:    Laissa asuinhuoneiston vuokrauksesta (4811          vuokran maksavat vanhemmat, asumistukea ei
31061: 95) ei ole erityisiä säännöksiä lähiomaisten väli-     myönnetä, koska silloin nuorella ei ole asumistu-
31062: sistä vuokrasuhteista. Tämä onkin ymmärrettä-          kilain edellyttämiä asumismenoja, joiden vähen-
31063: vää, koska vuokrasuhteet lähiomaisten välillä          tämiseksi asumistukea maksetaan.
31064: ovat yleisiä. Vuokranantajan kannalta katsottu-           Asumistukea hakevan vuokralaisen vuokran-
31065: na on selvää, että vuokrattava asunto annetaan         antajan verotustietojen selvittäminen ei tietosuo-
31066: mieluummin vuokralle lähiomaiselle, muulle su-         jan vuoksi ole mahdollista, vaikka Kansaneläke-
31067: kulaiselle tai tuttavalle kuin vieraalle henkilölle.   laitoksella onkin käytössään viimeksi toimitetun
31068: Näitä vuokrasuhteita koskevat samat säännök-           verotuksen tiedot etuusasioiden ratkaisemista
31069: set kuin vieraitten henkilöiden välillä solmittuja     varten. Myöskään se, että vuokranantaja ei il-
31070: vuokrasuhteitakin. Käytännössä lähiomaisten            moita verottajalle huoneenvuokratulojaan, ei
31071: välisissä vuokrasuhteissa peritään usein yleistä       yksistään todista sitä, että kyseistä vuokraa ei
31072: vuokratasoa alhaisempaa vuokraa.                       makseta. Verottajan mukaan huoneenvuokratu-
31073:    Lähiomaisten väliset vuokrasuhteet ovat asu-        lojen ilmoittamatta jättäminen on yleistä myös
31074: mistukea myönnettäessä ongelmallisia silloin,          vuokrasuhteissil, joissa vuokranantaja ja vuok-
31075: kun on syytä epäillä, ettei vuokrasopimuksen           ralainen ovat toisilleen vieraita henkilöitä.
31076: mukaista vuokraa makseta. Näissä tilanteissa              Verohallitus ja Kansaneläkelaitos käyvät par-
31077: pyritään erityisesti varmistumaan siitä, että          haillaan neuvotteluja vertailutietotarkistuksen
31078: vuokrasuhde on todellinen ja vuokraa makse-            tekemisestä asumistuessa ilmoitetun vuokran ja
31079: taan sovitulla tavalla. Asumistuen myöntämistä         vuokranantajan ilmoittamien huoneenvuokra-
31080: voidaan lykätä ja vaatia tuen hakijaa esittämään       tulojen vertailemiseksi. Näiden tietojen perus-
31081: useamman kuukauden vuokrakuitit Vuokra-                teella on mahdollista tarkistaa, että asumistukea
31082: kuiteiksi kelpuutetaan luotettava selvitys, joksi      haettaessa annetut tiedot ovat yhtäpitäviä verot-
31083:                                             KK 192/1996 vp                                             3
31084: 
31085: tajalle annettujen tietojen kanssa. Yksittäiset ve-      Lähisukulaisten väliset vuokrasuhteet ovat ai-
31086: rotoimistot ovat jo tehneetkin Kansaneläkelai-        van luonnollisia ja niissä on usein sovittu yleistä
31087: toksen paikallistoimistossa vertailutietotarkis-      vuokratasoa alhaisemmasta vuokrasta. Väärin-
31088: tuksia. Verohallituksen ja Kansaneläkelaitoksen       käytöstapaukset, joissa vuokran määrästä on
31089: välisessä neuvottelussa selvitetään, onko mah-        sovittu asumistuen hakemista varten toisin kuin
31090: dollista saada tietojen tarkistamista helpottavaa     mitä todella maksetaan, ovat harvinaisia. Lähi-
31091: materiaalia asumistuen päätejärjestelmästä.           sukulaisten välisissä vuokrasuhteissa varmistau-
31092: Vuoden 1996 alusta voimaan tullut uusi laki ve-       dutaan tukea myönnettäessä erityisesti tietojen
31093: rotusmenettelystä (1558/95) mahdollistaa myös         paikkansapitävyydestä. Mahdolliset väärinkäy-
31094: verottajalle annettavien taloudellista asemaa         tökset pyritään poistamaan verottajan ja Kan-
31095: koskevien tietojen massaluovutuksen.                  saneläkelaitoksen yhteistyöllä.
31096: 
31097:      Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1996
31098: 
31099:                                                                          Ministeri Sinikka Mönkäre
31100: 4                                            KK 192/1996vp
31101: 
31102: 
31103: 
31104: 
31105:                                           Tili Riksdagens Talman
31106: 
31107:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen          hyreskvitton godkänns en tillförlitlig utredning,
31108: föreskriver har Ni, Fru Ta1man, till vederböran-        och som sådan anses bl.a. bankens veritikat över
31109: de medlem av statsrådet översänt följande av            hyresbetalningen. Det är också möjligt att i för-
31110: riksdagsman Tuija Pohjola undertecknade                 väg, redan då bidraget beviljas, meddela den sö-
31111: spörsmål nr 192:                                        kande att han vid följande årskontroll skalllägga
31112:                                                         fram hyreskvitton för betalning genom banken
31113:            Vad avser Regeringen att göra för att        av hela årets hyra. För den som ansöker om
31114:         effektivera övervakningen av hur bo-            bostadsbidrag påpekas också att om någon av-
31115:         stadsbidraget används, speciellt när det        siktligt ger felaktiga uppgifter till Folkpensions-
31116:         gäller hyresförhållanden mellan nära            anstalten, kan han dömas till straff. Om felaktiga
31117:         släktingar?                                     uppgifter ges, leder detta till att Folkpensions-
31118:                                                         anstalten kan överväga åtal, och den grundlöst
31119:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           utbetalda förmånen återindrivs.
31120: anföra följande:                                            Enligt uppgift från Folkpensionsanstalten är
31121:                                                         missbruk relativt ovanligt i relation till antalet
31122:    Med undantag för 1 § 2 mom. innehåller lagen         beviljade förmåner. Att bostadsbidrag lyfts på
31123: om bostadsbidrag (408175) inga stadganden om            felaktiga grunder för att betala hyran för bostä-
31124: hyresförhållanden mellan nära släktingar. På            der som förmögna föräldrar köpt åt sina barn
31125: basis av ovan nämnda stadgande anses äkta ma-           förekommer bara i enstaka fall. Också barn till
31126: kar och sambor, släktingar i rakt upp- eller ned-       förmögna föräldrar som är över 18 år har enligt
31127: stigande led samt minderåriga syskon alltid som         lagen rätt till bostadsbidrag, om de själva svarar
31128: ett och samma hushåll, oavsett de hyres- eller          för sina boendekostnader. Enligt lagen kan för-
31129: andra avtal som de ingår sinsemellan. Med s1äk-         äldrarnas förmögenhet och inkomster inte beak-
31130: tingar jämställs också adoptivbarn och foster-          tas då bostadsbidraget bestäms. Då de som ansö-
31131: barn.                                                   ker om bidraget är ungdomar med låg inkomst,
31132:    Lagen om hyra av bostads1ägenhet (481/95)            inkluderar beviljandet av bostadsbidrag alltid en
31133: innehåller inga särskilda stadganden om hyres-          undersökning av vem som betalar hyran. Om det
31134: förhållanden inom familjekretsen. Detta är för-         är föräldrarna som betalar, beviljas bostadsbi-
31135: ståeligt, eftersom sådana hyresförhållanden är          drag inte, eftersom den unga då inte har sådana i
31136: vanliga. Ur hyresvärdens synpunkt är det klart          bostadsbidragslagen avsedda boendekostnader
31137: att bostaden helst hyrs ut till någon som är nära       som det är avsikten att minska genom att bo-
31138: eller mer avlägset släkt eller till en bekant än till   stadsbidraget betalas.
31139: en främmande. För dessa hyresförhållanden gäl-              En undersökning av skatteuppgifterna för den
31140: ler samma stadganden som för hyresförhållan-            som är hyresvärd till en hyresgäst som ansöker
31141: den mellan personer som inte känner varandra. I         om bostadsbidrag kan inte göras på grund av
31142: praktiken är det ofta så att den hyra som bärs upp      sekretessplikten, även om F olkpensionsanstalten
31143: av nära släktingar är lägre än den allmänna             har uppgifterna från den senaste beskattningen
31144: hyresnivån.                                             till sitt förfogande för avgöranden i förmånsären-
31145:    Då bostadsbidrag skall bevi1jas är hyresför-         den. Inte heller det att hyresvärden inte informe-
31146: hållanden mellan nära släktingar problematiska i        rar skattemyndigheterna om sina hyresinkoms-
31147: sådana fall där det finns skäl att misstänka att        ter bevisar i och för sig att den ifrågavarande
31148: hyra inte betalas enligt hyreskontraktet. I sådana      hyran inte betalas. Enligt skattemyndigheterna
31149: situationer försöker myndigheterna särskilt för-        är det vanligt att hyresinkomster inte uppges ens
31150: säkra sig om att hyresförhållandet är reellt och        för hyresförhållanden där hyresvärden och hy-
31151: att hyran betalas på överenskommet sätt. Bevil-         resgästen inte är personligen bekanta med varan-
31152: jandet av bostadsbidraget kan uppskjutas, och           dra.
31153: man kan fordra att den som ansöker om bidraget              Skattestyrelsen och Folkpensionsanstalten
31154: skall förete hyreskvitton för flera månader. Som        ligger som bäst i underhandlingar för att göra en
31155:                                             KK 192/1996 vp                                            5
31156: 
31157: jämförande undersökning av de hyror som upp-          överlämna alla uppgifter om personers ekono-
31158: getts i ansökningar om bostadsbidrag och de           miska ställning tili skattemyndigheterna.
31159: hyresinkomster som hyresvärden uppgett. På               Hyresförhållanden mellan nära släktingar är
31160: basis härav är det möjligt att kontrollera att de     helt naturliga, och de innehåller ofta en överens-
31161: uppgifter som getts vid ansökan om bostadsbi-         kommelse om att hyran är lägre än den allmänna
31162: drag stämmer överens med de uppgifter som getts       hyresnivån. Sådana fall av missbruk är sällsynta
31163: skattemyndigheterna. Det finns redan skatteby-        där den överenskomna hyran i syfte att skaffa
31164: råer som har gjort jämförande kontroller med          bostadsbidrag är en annan än vad som faktiskt
31165: Folkpensionsanstaltens lokalbyråer. Vid under-        betalas i hyra. När det gäller hyresförhållanden
31166: handlingarna mellan skattestyrelsen och Folk-         mellan nära släktingar säkerställs speciellt att
31167:  pensionsanstalten undersöks om det går att ta        uppgifterna håller streck, då bidraget beviljas.
31168:  fram materia! som underlättar kontrollen i termi-    Eventuellt missbruk motarbetas genom samar-
31169:  nalsystemet för bostadsbidragen. Den nya lag         bete mellan skattemyndigheterna och Folkpen-
31170:  om beskattningsförfarande (1558/95) som trädde       sionsanstalten.
31171:  i kraft i början av 1996 gör det också möjligt att
31172: 
31173:      Helsingforsden 9 aprill996
31174: 
31175:                                                                          Minister Sinikka Mönkäre
31176:                                             KK 193/1996 vp
31177: 
31178: Kirjallinen kysymys 193
31179: 
31180: 
31181: 
31182: 
31183:                                    Esa Lahtela /sd ym.: Paperitehtaan rakentamisesta Uimaharjuun
31184: 
31185: 
31186: 
31187:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
31188: 
31189:    Pohjois-Karjalan työttömyysaste oli vuoden         kentamisaikainen työllistämisvaikutus olisi mer-
31190: 1995lopussa 25,4 prosenttia, joka on maan kor-        kittävä alueen eri alojen selviytymiselle. Se antai-
31191: keimpia. Edellisen vuoden vastaavaan aikaan           si merkittävästi työtä myös suomalaiselle kone-
31192: verrattuna työttömyys on hivenen kasvanut.            pajateollisuudelle, ja samalla se olisi yksi myön-
31193: Pohjois-Karjalan ongelmana on teollisten työ-         teinen signaali Itä-Suomelle,josta on pääministe-
31194: paikkojen häviäminen. Väestö ikääntyy ja nuo-         rinkin puheissa kannettu huolta.
31195: remmat ikäluokat muuttavat pois etelän asutus-           Koska näin on, niin nyt jos koskaan maan
31196: keskuksiin. Jos yhteiskunnan toimin ei tehdä mi-      hallituksen tulisi lähteä nopeassa aikataulussa
31197: tään toimenpiteitä, jotka edistäisivät työpaikko-     viemään hanketta eteenpäin, sillä myös rakenta-
31198: jen syntyä, näyttää käyvän niin, että maakunnas-      mispuolella Pohjois-Karjalassa ei mitään suu-
31199: ta on yhä enemmän tulossa vain raaka-aineita          rempia hankkeita ole vireillä ja rakentajista pit-
31200: luovuttava paikka, ja nämä raaka-aineet jaloste-      kälti yli puolet on työttömänä.
31201: taan sitten muualla valmiiksi tuotteiksi. Enocell        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31202: Oy:n Uimaharjun sellutehtaat ovat yksi tällainen      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31203: esimerkki. Massasellu on vielä niiden tuottamas-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31204: sa muodossa raaka-aine.                               jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31205:     Jatkojalostusmahdollisuuksia       tutkiessaan
31206: Joensuun yliopisto onkin tehnyt laskelmat, olisi-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31207: ko Uimaharjuun kannattavaa rakentaa paperi-                   ryhtyä, että Uimaharjun paperitehtaan
31208:  tehdas. Laskennallisesti onkin voitu yksiselittei-           rakentamispäätökset saataisiin toteutuk-
31209:  sesti osoittaa, että tehtaan rakentaminen olisi              seen vielä tämän hallituksen aikana?
31210: järkevää ja kannattavaa. Lisäksi hankkeen ra-
31211:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1996
31212: 
31213:                      Esa Lahtela /sd                           Erkki J. Partanen /sd
31214: 
31215: 
31216: 
31217: 
31218:  260017
31219: 2                                            KK 193/1996 vp
31220: 
31221: 
31222: 
31223: 
31224:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
31225: 
31226:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           roopan - ja osin myös maailmanlaajuisesti -
31227: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            paperin kysyntä/tarjontatasapaino antaa siihen
31228: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          mahdollisuuden. Nyt meneillään olevat inves-
31229: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-          toinnit yhdessä olemassa olevan kapasiteetin te-
31230: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             hostamistoimien kanssa riittävät toistaiseksi hy-
31231: n:o 193:                                                 vin tyydyttämään Enson tarpeen lisätä suomalai-
31232:                                                          seen puukuituun perustuvaa täysin uutta kapasi-
31233:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          teettia. Nykytilanteessa Enson paperiteollisuus
31234:         ryhtyä, että Uimaharjun paperitehtaan            pystyy turvaamaan markkinaosuutensa tehok-
31235:         rakentamispäätökset saataisiin toteutuk-         kaimmin modernisoimaHa ja tehostamalla ole-
31236:         seen vielä tämän hallituksen aikana?             massa olevaa kapasiteettiaan, jolloin samalla
31237:                                                          varmistetaan sen laatu- ja kustannuskilpailuky-
31238:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             ky. Markkinasyistä lienee myös tarkoituksenmu-
31239: vasti seuraavaa:                                         kaista pyrkiä hyödyntämään nykyistä enemmän
31240:                                                          kiertokuidun käyttöä paperin raaka-aineena.
31241:    Enso-Gutzeit Oy ja Veitsiluoto Oy -1.5.1996              Kauppa- ja teollisuusministeriö ja Enso
31242: lähtien Enso Oy- toteuttavat parhaillaan pape-           eivät tunne tarkoin kysymyksessä mainittuja
31243: rikoneinvestointia Oulussa. Kone käynnistyy al-          Uimaharjun paperitehdashankkeen ilmeisesti
31244: kukesällä 1997 ja tulee integraattivaikutuksineen        luonteeltaan alustavia kannattavuuslaskelmia.
31245: jalostamaan runsaat 250 000 t/a Enso Oy:n sellu-         Hankkeen liiketaloudellinen kannattavuus on
31246: loosaa paperiksi. Tämän projektin päätösvai-             kuitenkin sen käynnistämisen perusehto, jonka
31247: heen edellä, runsas vuosi sitten, selvitettiin varsin    täyttymisestä ei toistaiseksi ole varmuutta ole-
31248: tarkasti kolme erilaista paperikoneprojektia sekä        massa. Yhtiön ministeriölle esittämän käsityksen
31249: laajasti myös yleiset edellytykset paperikapasi-         mukaan sen tiedossa olevien laskentapremissien
31250: teetin lisäämiseksi Suomessa.                            perusteella hanketta ei voida tulkita kannatta-
31251:    Selvityksen mukaan Suomessa voidaan lisätä            vaksi.
31252: rajallisesti paperin valmistusta silloin, kun Eu-
31253: 
31254:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1996
31255: 
31256:                                                         Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
31257:                                              KK 193/1996 vp                                                3
31258: 
31259: 
31260: 
31261: 
31262:                                          Tili Riksdagens Talman
31263: 
31264:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        den europeiska marknaden - och delvis också
31265: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          på världsmarknaden - ger tillfålle därtill. De
31266: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        investeringar som genomförs som bäst tillsam-
31267: man Esa Lahtela m.fl. undertecknade spörsmål            mans med de åtgärder som syftar till en ökning av
31268: nr 193:                                                 den nuvarande kapaciteten räcker tills vidare bra
31269:                                                         tili för att Ensos behov av ökad ny kapacitet som
31270:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          baserar sig på finländskt träfiber skall bli till-
31271:        ta för att besluten om att bygga Uimahar-        fredsställt. 1 nuläget kan Ensos pappersindustri
31272:        ju pappersbruk skall kunna genomföras            trygga sin marknadsandel effektivast genom att
31273:        ännu av den sittande regeringen?                 modernisera och utnyttja den nuvarande kapaci-
31274:                                                         teten mera effektivt, varvid man samtidigt säkrar
31275:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           dess konkurrenskraft vad gäller både kvalitet och
31276: anföra följande:                                        kostnader. Av marknadsmässiga skäl torde det
31277:                                                         vara ändamålsenligt att sträva efter att utnyttja
31278:    Enzo-Gutzeit Oy och Veitsiluoto Oy- från             återvinningsfiber som pappersråvara i större ut-
31279: och med 1.5.1996Enso0y-genomförsom bäst                 sträckning än hittills.
31280: en investering i en pappersmaskin i Uleåborg.               Handels- och industriministeriet och Enso
31281: Maskinen kommer att tas i bruk under försom-            känner inte exakt tili de kostnadskalkyler, vilka
31282: maren 1997 och skall, sina integratverkningar           tycks vara preliminära till sin karaktär, som gäl-
31283: medräknade, årligen förädla drygt 250 000 ton           Ier för det aktuella pappersbruksprojektet i Ui-
31284: cellulosa till papper. Före slutskedet av detta         maharju. Att projektet är lönsamt ur f6retags-
31285: projekt, för drygt ett år sedan, utfördes en rätt så    ekonomisk synvinkel torde dock vara ett grund-
31286: noggrann utredning om tre olika pappersma-              villkor f6r att det skall startas och tills vidare
31287: skinsprojekt samt också en täckande undersök-           finns det inga garantier för att detta villkor kom-
31288: ning av de allmänna förutsättningarna för en            mer att uppfyllas. Enligt den uppfattning som
31289: kapacitetsökning av papperstillverkningen i Fin-        bolaget framfört tili ministeri et kan projektet inte
31290: land.                                                   anses vara lönsamt utgående från de kalkyle-
31291:    Enligt utredningen kan papperstillverkningen         ringspremisser som bolaget för närvarande kän-
31292: i Finland ökas inom vissa gränser, när balansen         ner tili.
31293: mellan efterfrågan och tillgången på papper på
31294: 
31295:      Helsingfors den 3 april 1996
31296: 
31297:                                                        Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
31298:                                            KK 194/1996 vp
31299: 
31300: Kirjallinen kysymys 194
31301: 
31302: 
31303: 
31304: 
31305:                                   Hanna MarkkuJa-Kivisilta /kok: Suomen ja Venäjän välisestä rek-
31306:                                      ka-autoliikenteestä
31307: 
31308:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
31309:     Suomen ja Venäjän välinen rekkaliikenne kär-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31310: sii jatkuvasti poikkeuksellisen pitkistä, usein      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31311: jopa kymmenien tuntien odotusajoista rajanyli-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31312: tyspaikoilla. Ajoja vaikeuttaa lisäksi Venäjän vi-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31313: ranomaisten vaatimus etukäteen hankittavista
31314: ylipituus-ja ylipainomaksuista,joiden voimassa-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31315: oloaika on kuitenkin ainoastaan yksi vuorokau-              ryhtyä helpottaakseen Suomen ja Venä-
31316: si. Tämä johtaa usein kuljettajien ja kuljetusyri-          jän välisen rekkaliikenteen sujuvuutta ja
31317: tysten kannalta mahdottomiin tilanteisiin. Tä-              edistääkseen asetettujen sääntöjen koh-
31318: mänkaltainen epäluotettavuus ja epävarmuus                  tuullisuutta?
31319: vaarantaa Suomen kehittyvän gateway-aseman
31320: ja kasvavan transitoliikenteen tulevaisuutta.
31321:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1996
31322:                                    Hanna Markkula-Kivisilta /kok
31323: 
31324: 
31325: 
31326: 
31327: 260017
31328: 2                                         KK 194/1996 vp
31329: 
31330: 
31331: 
31332: 
31333:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
31334: 
31335:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      män vuoden lopulla helpottaa tilannetta. Tulli-
31336: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       komitean edustaja ilmoitti myös, että Svetogors-
31337: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     kin rajanylityspaikka on avattu jälleen tyhjien
31338: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hanna          ajoneuvojen liikenteelle. Tältä osin kuitenkin
31339: Markkula-Kivisillan näin kuuluvan kirjallisen       Venäjän rajavaltuutettu on vielä ollut eri mieltä,
31340: kysymyksen n:o 194:                                 sillä hän ei ollut saanut asiasta ilmoitusta Mosko-
31341:                                                     vasta, joten paikka avautunee viikolla 13.
31342:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          Tapaamisen päätteeksi tullikomitean puheen-
31343:        ryhtyä helpottaakseen Suomen ja Venä-        johtajalle Kruglikoville luovutettiin liikennemi-
31344:        jän välisen rekkaliikenteen sujuvuutta ja    nisteri Linnainmaan kirje, jossa kerrottiin ruuh-
31345:        edistääkseen asetettujen sääntöjen koh-      kien aiheuttamista haitoista maittemme väliselle
31346:        tuullisuutta?                                kaupalle ja kuljetusyrityksille sekä pyydettiin pi-
31347:                                                     kaisia toimenpiteitä ruuhkien poistamiseksi.
31348:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        Myös kotimainen teollisuus on toimittanut sa-
31349: vasti seuraavaa:                                    mansisältöisen kirjeen Venäjän 1. varapääminis-
31350:                                                     terille Kaddanikoville.
31351:    Liikenneministeriön ja Suomen Kuorma-au-             Maittemme välinen tulliyhteistyöryhmä ko-
31352: toliitto ry:n edustajat ovat tavanneet 20.3.1996    koontuu Moskovassa huhtikuun alussa ja ko.
31353: Moskovassa Venäjän tullikomitean edustajan,         ongelmat otetaan esille. Myös yhteistullauksen
31354: joka kertoi liikenteen ruuhkautumisen syistä        käyttöönottoa selvitetään.
31355: Torfjanovkan ja Brutsnitshnojen raja-asemilla.          Ylipitkien ja ylipainoisten kuljetusten osalta
31356: Suurin syy on liikennemäärien voimakas kasvu,       on ministeriöiden, SKAL:nja Sovinterautoservi-
31357: jokajohtuu suurelta osin Pietarin sataman jääty-    cen välillä sovittu 20.3.1996 lupien myöntämis-
31358: misestä. Muita syitä ovat raja-asemien puutteel-    menettelystä, niiden voimassaoloajasta ja hin-
31359: linen infrastruktuuri, joka heikentää henkilöstön   noista, joten tältä osin asiat ovat pääsääntöisesti
31360: työmotivaatiota, ja henkilöstön koulutuksen         kunnossa.
31361: puute. Uusien raja-asemien valmistuminen tä-
31362:      Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1996
31363:                                                              Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
31364:                                              KK 194/1996 vp                                            3
31365: 
31366: 
31367: 
31368: 
31369:                                          Tili Riksdagens Talman
31370: 
31371:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       om att gränsövergångsplatsen i Svetogorsk har
31372: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         öppnats för trafik med tomma fordon. I fråga om
31373: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       detta har fullmäktig för Rysslands gränsbevak-
31374: man Hanna Markkuta-Kivisilta undertecknade             ning dock varit av annan åsikt, eftersom han inte
31375: spörsmål nr 194:                                       har fått meddelande om nämnda fråga från
31376:                                                        Moskva, varför gränsstationen torde öppnas
31377:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         vecka 13.
31378:        ta för att få långtradartrafiken mellan            Under mötet överräcktes tili slut tili tullkom-
31379:        Finland och Ryssland att löpa smidigt           mittens ordförande, herr Kruglikov, trafikminis-
31380:        samt för att uppställandet av regler sker       ter Linnainmaas brev vars innehåll bestod av en
31381:        med måttfullhet?                                beskrivning av de svårigheter trafikstockningar-
31382:                                                        na förorsakar handeln länderna emellan samt
31383:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          transportföretagen och en begäran om brådskan-
31384: anföra följande:                                       de åtgärder för att avlägsna trafikstockningarna.
31385:                                                        Den finska industrin har också tiliställt Ryss-
31386:    Representanter för trafikministeriet och Fin-       lands 1. viceminister, herr Kadannikov, ett brev
31387: lands Lastbilsförbund träffade 20.3.1996 i Mosk-       med liknande innehåll.
31388: va en representant för Rysslands Tullkommitte,            Arbetsgruppen för tullsamarbete mellan Fin-
31389: som berättade om orsakerna för trafikstock-            land och Ryssland sammanträder i Moskva i
31390: ningarna vid gränsstationerna i Brutsnitshnoje         början av april och då kommer ifrågavarande
31391: och Torfjanovka. Den största orsaken är trafik-        problem att tas upp. Möjligheterna tili gemen-
31392: mängdernas kraftiga tiliväxt, dels tili följd av att   sam tullbehandling kommer också att dryftas.
31393: hamnen i St Petersburg är igenisad. Andra orsa-           Beträffande lovförfarandet, giltighetstider
31394: ker är gränsstationernas outvecklade infrastruk-       och priser för överlånga och överviktiga trans-
31395: tur, som inverkar menligt på de anställdas arbets-     porter har ministerierna, SKAL (Finlands last-
31396: motivation, samt brist på skolning för de anställ-     bilsförbund) och Sovinterautoservice kommit
31397: da. När de nya gränsstationerna blir fårdiga före      överens om dessa 20.3.1996, så i fråga om detta
31398: slutet på detta år underlättas situationen. Repre-     torde saken vara i ordning.
31399: sentanten för tullkommitten informerade också
31400: 
31401:      Helsingforsden 9 aprill996
31402:                                                                    Trafikminister Tuula Linnainmaa
31403:                                              KK 195/1996 vp
31404: 
31405: Kirjallinen kysymys 195
31406: 
31407: 
31408: 
31409: 
31410:                                     Pirkko Peltomo /sd: Kaupparekisterin pidon siirtämisestä kihla-
31411:                                          kuntien rekisteritoimistoilta elinkeinokeskuksille
31412: 
31413: 
31414:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
31415: 
31416:     Saamani tiedon mukaan Patentti- ja rekisteri-       ta, koska ne keskitettäisiin vain muutamiin suu-
31417: hallitus on tehnyt Aluehallinto 2000 -hankkeelle        riin elinkeinokeskuksiin. Tämä siirto merkitsisi
31418: esityksen siirtää kaupparekisterin paikallisviran-      jo hajautettujen rekisteröintitehtävien uudelleen-
31419: omaisen tehtävät kihlakuntien rekisteritoimis-          keskittämistä.
31420: toilta mahdollisesti perustettaville uusiiie elinkei-      Asunto-osakeyhtiöiden käsittelyn hajautta-
31421: nokeskuksille.                                          misesta saadut kokemukset ovat osoittaneet ai-
31422:     Valtion paikallishallinnon uudelleenorgani-         nakin Porin kihlakunnan alueella, että asiakas-
31423: sointi on juuri loppusuoralla, ja sen mukaan ny-        palvelu on parantunut, rekisteröinti nopeutunut
31424: kyisistä rekisteritoimistoista tulee maistraatteja,     ja kaupparekisterin ajantasaisuus huomattavasti
31425: joita koko maassa tulee olemaan 34-36. Porin            parantunut.
31426: maistraattipiiri tulee käsittämään Kankaan-                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31427: pään, Kokemäen, Porin ja Tyrvään kihlakunnat.           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31428: Porissa toimivan maistraatin lisäksi jokaiseen          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31429: kihlakuntaan jää maistraatin palveluyksikkö.            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31430:     Toimintansa 1.12.1996 aloittavien maistraat-
31431: tien virkapiiriehdotuksen yksi keskeinen peruste                  Onko Hallituksella tarkoitus siirtää
31432:  on ollut voimavarojen yhteen kokoaminen pal-                  kaupparekisterin paikallisviranomaisen
31433:  velujen parantamiseksi myös kaupparekisterin                  tehtävät kihlakuntien rekisteritoimistoil-
31434:  osalta.                                                       ta uusille elinkeinokeskuksille, ja
31435:     Tehty esitys kaupparekisteritehtävien siirtä-                 onko Hallitus tietoinen siitä, että tämä
31436:  miseksi pois rekisteritoimistoilta on vastoin hal-            heikentäisi oleellisesti palvelujen saata-
31437:  linnon kehittämisessä omaksuttuja periaatteita.               vuutta ja vähentäisi edelleen valtionhal-
31438:  Palvelujen siirto paikallishallinnosta aluehallin-            linnon työpaikkoja Satakunnasta?
31439:  toon heikentäisi oleellisesti palvelujen saatavuut-
31440:       Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1996
31441: 
31442:                                             Pirkko Peltomo /sd
31443: 
31444: 
31445: 
31446: 
31447:  260017
31448: 2                                           KK 195/1996 vp
31449: 
31450: 
31451: 
31452: 
31453:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
31454: 
31455:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        teiden tuntemus. Ne hoitavat tehtäviään asian-
31456: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tuntevasti ja tehokkaasti. Rekisteritoimistojen
31457: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kaupparekisteriasiakkaat, elinkeinoelämän ja
31458: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pirkko           asunto-osakeyhtiöiden edustajat ovat laajasti il-
31459: Peltomon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         maisseet tyytyväisyytensä rekisteritoimistojen
31460: n:o 195:                                              nykyisiin palveluihin.
31461:                                                          Kihlakuntauudistuksen yhteydessä 1.12.1996
31462:           Onko Hallituksella tarkoitus siirtää        rekisterihallinnon paikallisviranomaisten orga-
31463:        kaupparekisterin paikallisviranomaisen         nisaatio uudistetaan kokonaisuudessaan. Uusis-
31464:        tehtävät kihlakuntien rekisteritoimistoil-     sa maistraateissa toiminta voidaan järjestää en-
31465:        ta uusille elinkeinokeskuksille, ja            tistä tehokkaammin ja taloudellisemmin, mutta
31466:           onko Hallitus tietoinen siitä, että tämä    samalla kuitenkin säilyttäen riittävä määrä pal-
31467:        heikentäisi oleellisesti palvelujen saata-     velupisteitä. Organisaatiouudistuksen yhteydes-
31468:        vuutta ja vähentäisi edelleen valtionhal-      sä selkeytetään tulosohjausta sekä tehostetaan
31469:        linnon työpaikkoja Satakunnasta?               tiedonkulkua ja yhteistyötä eri viranomaisten
31470:                                                       kesken. Toiminnan tehokkuuden ja taloudelli-
31471:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          suuden kehittymistä seurataan tarkasti.
31472: vasti seuraavaa:                                          Hallinnon kehittämisen yleisten periaatteiden
31473:                                                       mukaisesti myös rekisterihallinnon kehittämis-
31474:    Kaupparekisterin paikallisviranomaisina toi-       linjana on tehtävien ja toimivallan hajauttami-
31475: mivien kihlakuntien rekisteritoimistojen tehtä-       nen paikallistasolle. Paikallisviranomaisilla on
31476: viin kuuluvat asunto-osakeyhtiöitä koskevien il-      tehtävien ja toimivallan siirtoon hyvät toimin-
31477: moitusten rekisteröinti, muiden kaupparekisteri-      nalliset valmiudet. Paikallisviranomaisilla on
31478: ilmoitusten vastaanotto ja alustava tarkastus         riittävä asiantuntemus myös yhteisöjä koskevis-
31479: sekä asiakasneuvonta ja tietopalvelu.                 sa rekisteritehtävissä.
31480:    Rekisteritoimistojen kaupparekisteritehtävät          Kaupparekisterin tehtävät ja palvelut tulee
31481: ovat viime vuosina lisääntyneet. Alioikeusuu-         järjestää mahdollisimman taloudellisesti, tehok-
31482: distuksen yhteydessä 1.12.1993 lakkautettujen         kaasti ja asiantuntevasti siten, että palvelujen
31483: maistraattien kaupparekisteritehtävät siirtyi-        riittävä ja tasapuolinen saatavuus ja kauppare-
31484: vät rekisteritoimistoille. Asunto-osakeyhtiöiden      kisteritietojen luotettavuus turvataan. Rekisteri-
31485: kaupparekisteri-ilmoitusten käsittely on siirretty    toimistoilla, tulevilla maistraateilla, on riittävä
31486: Patentti- ja rekisterihallitukselta paikallisviran-   oikeudellinen asiantuntemus sekä hyvät toimin-
31487: omaisille vaiheittain 1990-luvulla. Päätösvalta       nalliset edellytykset ja valmiudet hoitaa paitsi
31488: asunto-osakeyhtiöitä koskevissa kaupparekiste-        nykyiset kaupparekisteritehtävät myös ottaa
31489: riasioissa on 1.7.1994 lukien kuulunut yksin-         vastaan lisää rekisterinpitoon liittyviä tehtäviä ja
31490: omaan rekisteritoimistoille. Lisäksi rekisteritoi-    toimi valtaa.
31491: mistot tekevät parhaillaan kaupparekisterin tie-         Nykyiset kaupparekisteritehtävät ja -palvelut
31492: tojärjestelmän perustamiseen liittyvää työtä siir-    on tarkoitus säilyttää paikallistasolla eli rekiste-
31493: tämällä vanhojen asunto-osakeyhtiöiden tietoja        ritoimistoissa, tulevissa maistraateissa. Lisäksi
31494: ja yhtiöjärjestyksiä kaupparekisterin tietojärjes-    selvitetään, voitaisiinko näitä tehtäviä ja palve-
31495: telmään.                                              luja siirtää lisää keskushallinnosta paikallistasol-
31496:    Rekisteritoimistoilla on laaja-alainen rekiste-    le maistraateille.
31497: rinpidon, asiakaspalvelun ja paikallisten olosuh-
31498: 
31499:      Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1996
31500: 
31501:                                                                             Ministeri Jouni Backman
31502:                                             KK 195/1996 vp                                                3
31503: 
31504: 
31505: 
31506:                                         Tili Riksdagens Ta/man
31507: 
31508:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       nigt och effektivt. Registerbyråernas kunder i
31509: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        handelsregisterärenden samt representanter for
31510: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-      näringslivet och bostadsaktiebolagen har i stor
31511: man Pirkko Pe1tomo undertecknade spörsmål nr          utsträckning uttryckt sin belåtenhet med regis-
31512: 195:                                                  terbyråernas nuvarande service.
31513:                                                           1 samband med häradsreformen 1.12.1996
31514:           Har Regeringen för avsikt att överföra      kommer organisationen för registerförvaltning-
31515:        skötseln av handelsregistret på loka! nivå     ens lokala myndigheter att revideras i sin helhet.
31516:        från häradenas registerbyråer tili de nya      1de nya magistraterna kan verksamheten ordnas
31517:        näringscentralerna, och                        effektivare och mera ekonomiskt än hittills men
31518:           är Regeringen medveten om att detta         med bibehållande av ett tillräckligt antal service-
31519:        väsentligt skulle försvaga tiligången på       ställen. 1 samband med organisationsreformen
31520:        service och ytterligare minska antalet ar-     görs resultatstyrningen tydligare och effektiveras
31521:        betsplatser inom statsförvaltingen i Sata-     informationsgången och samarbetet mellan olika
31522:        kunta?                                         myndigheter. Verksamhetens effektivitet och ut-
31523:                                                       vecklandet av resurshushållningen följs noga
31524:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         upp.
31525: anföra följande:                                          1 enlighet med de allmänna principerna för
31526:                                                       fOrvaltningsutvecklingen är också registerför-
31527:     Häradenas registerbyråer, som fungerar som        valtningens utvecklingslinje en decentralisering
31528: handelsregistermyndighet på loka! nivå, har bl.a.     av uppgifter och behörighet tili den Iokala nivån.
31529: tili uppgift att registrera anmälningar tili han-     De lokala myndigheterna har god funktionell
31530: delsregistret som gäller bostadsaktiebolag, ta        beredskap för en överföring av uppgifter och
31531: emot andra anmälningar tili handelsregistret och      behörighet. De lokala myndigheterna besitter
31532: genomföra en preliminär granskning av dessa           tillräcklig sakkunskap också beträffande uppgif-
31533: samt stå för kundrådgivning och informations-         ter i anslutning tili registreringen av samfund.
31534: tjänst.                                                   Uppgifter och tjänster i anslutning tili han-
31535:      Registerbyråerna har under de senaste åren       delsregistret bör ordnas på ett så ekonomiskt,
31536: fått mer uppgifter att sköta i fråga om handelsre-    effektivt och sakkunnigt sätt som möjligt och så
31537: gistret. Då magistraterna drogs in i samband med      att en tillräcklig och rättvis tillgång tili service
31538: underrättsreformen 1.12.1993 överfördes de            samt tillförlitligheten hos uppgifterna i handels-
31539: uppgifter de hade skött beträffande handelsre-        registret tryggas. Registerbyråerna, de blivande
31540: gistret tili registerbyråerna. Behandlingen av an-    magistraterna, har en tiliräcklig juridisk sakkun-
31541: mälningarna om bostadsaktiebolag tili handels-        skap samt goda funktionella förutsättningar och
31542: registret har under 1990-talet stegvis överfOrts      fårdigheter inte bara för att sköta de nuvarande
31543: från Patent- och registerstyrelsen tililokala myn-    uppgifterna i anslutning tili handelsregistret utan
31544: digheter. Registerbyråerna har från och med den       även för att ta emot ytterligare uppgifter och
31545:  1. 7.1994 den uteslutande beslutsrätten i handels-   behörighet som ansluter sig tili förandet av regis-
31546:  registerärenden som gäller bostadsaktiebolag.        ter.
31547:  Dessutom utför registerbyråerna som bäst arbete          Avsikten är att nuvarande uppgifter och servi-
31548:  som har samband med inrättandet av ett datasys-      ce i anslutning tili handelsregistret även i fortsätt-
31549:  tem för handelsregistret genom att de överför        ningen skall skötas på loka! nivå, dvs. av register-
31550:  gamla uppgifter om bostadsaktiebolag och bo-         byråerna, de blivande magistraterna. Dessutom
31551:  lagsordningar tili datasystemet.                     utreds huruvida liknande uppgifter och service i
31552:      Registerbyråerna har en vittgående känne-        ytterligare utsträckning kan överföras från cen-
31553:  dom om registerföring, kundtjänst och lokala         tralförvaltningen tili loka! nivå, dvs. tili magi-
31554:  förhållanden. De sköter sina uppgifter sakkun-       straterna.
31555: 
31556:      Helsingfors den 4 april1996
31557: 
31558:                                                                              Minister Jouni Backman
31559:                                            KK 196/1996 vp
31560: 
31561: Kirjallinen kysymys 196
31562: 
31563: 
31564: 
31565: 
31566:                                   Klaus Heliberg /sd: Väliaikaisesti Iyhennettyä työaikaa tekevän
31567:                                       henkilön oikeudesta jäädä vuorotteluvapaalle
31568: 
31569: 
31570:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
31571: 
31572:    Suomessa tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta        aika on vähintään vuorotteluvapaalle siirtyvän
31573: määräaikainen laki vuorotteluvapaakokeilusta.        työntekijän säännöllisen työajan pituinen.
31574: Työvuorottelu on mahdollista työnantajan ja             Ongelmaksi on noussut tilanne, jossa lain pii-
31575: työntekijän välisen vapaaehtoisen ja työvoima-       riin ei ole katsottu kuuluvaksi sellaista muutoin
31576: toimistolle toimitettavan sopimuksen perusteel-      kokoaikatyötä tekevää vuorotteluvapaalle pyr-
31577: la. Lain mukaan kokoaikatyöntekijä voi työnan-       kivää työntekijää, joka tekee omasta tahdostaan
31578: tajansa kanssa tekemänsä vuorottelusopimuk-          väliaikaisesti lyhennettyä työaikaa esimerkiksi
31579: sen perusteella jäädä yhdenjaksoisesti vähintään     Iastenhoidollisista syistä ja jonka tarkoituksena
31580: 90 ja enintään 359 kalenteripäivää kestävälle        on palata myöhemmin kokoaikatyöhön.
31581: vuorotteluvapaalle. Vuorotteluvapaan ajalta             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31582: työntekijälle maksetaan työttömyyspäivärahaan        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31583: suhteutettua vuorottelukorvausta. Edellytykse-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31584: nä on, että työnantaja palkkaa vastaavaksi ajaksi    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31585: työvoimatoimistossa työttömänä työnhakijana
31586: olevan henkilön.                                               Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
31587:     Vuorotteluvapaalain yleisperustelut edellyttä-          jotta työntekijä, jolla on kokoaikainen
31588: vät, että vuorotteluvapaalle lähtevän kokoaikai-            työsopimus työnantajansa kanssa, mutta
31589:  sen työntekijän vuorotteluvapaan ajaksi palka-             joka väliaikaisesti tekee lyhennettyä työ-
31590:  taan työtön henkilö kokoaikaiseen työhön. Lain             aikaa, voisi jäädä vuorotteluvapaalle
31591:  yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että           edellyttäen, että työnantaja palkkaa vas-
31592:  on tarkoituksenmukaista edellyttää, että vuorot-           taavaksi ajaksi työttömän henkilön
31593:  teluvapaan ajaksi patkattavan työntekijän työ-             kokoaikaiseen työhön?
31594: 
31595:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1996
31596:                                           Klaus Heliberg /sd
31597: 
31598: 
31599: 
31600: 
31601:  260017
31602: 2                                         KK 196/1996 vp
31603: 
31604: 
31605: 
31606: 
31607:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
31608: 
31609:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      asianomaisella alalla tai mikä muutoin on muo-
31610: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       dostunut käytännöksi osa- ja kokoaikatyönteki-
31611: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     jän väliseksi rajaksi. Jos työhön sovelletaan työ-
31612: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus          entosopimusta, kokoaikatyöntekijä määritel-
31613: Hellbergin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen     lään tällöin työehtosopimuksen määräysten mu-
31614: n:o 196:                                            kaisesti, vaikka säännöllinen työaika olisi työ-
31615:                                                     aikalaissa säädettyä lyhyempi.
31616:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,         Niillä aloilla tai yrityksissä, joilla ei ole sovel-
31617:        jotta työntekijä, jolla on kokoaikainen      lettavaa työehtosopimusta, viikoittaisen sään-
31618:        työsopimus työnantajansa kanssa, mutta       nöllisen työajan pituus saa olla enintään työaika-
31619:        joka väliaikaisesti tekee lyhennettyä työ-   lain säännösten mukainen. Työministeriö on
31620:        aikaa, voisi jäädä vuorotteluvapaalle        kuitenkin tulkinnut kokoaikaiseksi myös sellai-
31621:        edellyttäen, että työnantaja palkkaa vas-    sen työntekijän, jonka työajan pituus vastaa alan
31622:        taavaksi ajaksi työttömän henkilön ko-       käytäntöä. Ottaen kuitenkin huomioon eri alo-
31623:        koaikaiseen työhön?                          jen työehtosopimuskäytännöt on lähdetty siitä,
31624:                                                     että keskimääräinen viikoittainen työaika ei saa
31625:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        alittaa 35 tuntia.
31626: vasti seuraavaa:                                       Edellä kuvattu tulkinta kokoaikatyöntekijän
31627:                                                     määrittelystä työvuorottelujärjestelmässä on
31628:    Kuluvan vuoden alusta alkanut kolmivuoti-        sangen joustava ja käytännön työelämän tarpei-
31629: nen vuorotteluvapaakokeilu on rajattu koske-        ta huomioon ottava.
31630: man vain kokoaikaisia työntekijöitä. Kokeilun          Luomalla mahdollisuus työvuorotteluun on
31631: työvoimapoliittisena tarkoituksena on antaa         pyritty edistämään työmarkkinavalmiuksien säi-
31632: mahdollisuus toisaalta työssä oleville ylläpitää    lymistä. Samalla työelämässä oleville on haluttu
31633: työkuntoaan tai hankkia lisäkoulutusta ja toi-      antaa mahdollisuus työkyvyn ja -taidon ylläpitä-
31634: saalta työttömille kartuttaa työkokemustaan.        miseen ja kehittämiseen esimerkiksi ammatillisen
31635: Tämän vuoksi vuorotteluvapaaoikeus on rajattu       koulutuksen ja kuntoutuksen avulla. Kokoaikai-
31636: koskemaan vain kokoaikaisia työntekijöitä.          seen työntekijään nähden osa-aikaisella työnte-
31637: Laki on valmisteltu kolmikantaisesti yhteistyös-    kijällä voidaan katsoa toisaalta olevan lyhem-
31638: sä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Kokoaikai-        män työaikansa perusteella jossain määrin enem-
31639: suuden edellytys vastaa myös osa-aikalisäjärjes-    män erilaisia mahdollisuuksia sinänsä esimerkik-
31640: telmässä edellytettyä kokoaikaisuuden vaati-        si koulutukseen.
31641: musta.                                                 Työministeriön johdolla järjestetään työvuo-
31642:    Vuorotteluvapaata edeltävään vuoden ajan-        rottelukokeilulle tiivis seuranta yhteistyössä työ-
31643: jaksoon voi sisältyä yhteensä enintään 30 päivän    markkinajärjestöjen kanssa. Tällä seurannalla
31644: palkaton poissaolo, jos työntekijä on ollut vii-    hankitaan tutkimustietoa järjestelmän kehittä-
31645: meisten 13 kuukauden aikana saman työnanta-         miseksi mm. työvuorottelun käyttöalasta, työ-
31646: jan palveluksessa vähintään 12 kuukautta. Työs-     paikoilla saaduista kokemuksista sekä mahdolli-
31647: säoloedellytyksellä on rajoitettu mahdollisuutta    sista ongelmista. Tässä yhteydessä tulevat tar-
31648: siirtyä vuorotteluvapaalle välittömästi muiden      kasteltaviksi myös vuorotteluvapaan edellytyk-
31649: vapaajärjestelmien piiristä, koska kokeilun yhte-   set ja ehdot, kuten esim. edellytys vuorotteluva-
31650: nä tavoitteena on tarjota työssä oleville mahdol-   paalle lähtijän kokoaikaisuudesta mukaan lu-
31651: lisuus pitempiaikaiseen vapaaseen.                  kien mahdollisuudet laajentaajärjestelmää välit-
31652:    Kokoaikatyöntekijällä tarkoitetaan työvuo-       tömästi hoitovapaanjälkeiseen tai osittaisen hoi-
31653: rojärjestelmässä henkilöä, jonka säännöllisen       tovapaan käytön jälkeiseen aikaan.
31654: työajan pituus on vähintään se, mikä on sovittu
31655:      Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1996
31656: 
31657:                                                                     Työministeri Liisa Jaakonsaari
31658:                                              KK 196/1996 vp                                                 3
31659: 
31660: 
31661: 
31662: 
31663:                                          Tili Riksdagens Talman
31664: 
31665:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       bransch eller som annars har bildat praxis för
31666: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         gränsen mellan del- och heltidsanställd. Om kol-
31667: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       lektivavtal tiiiämpas på arbetet, definieras be-
31668: man Klaus Heliberg undertecknade spörsmål nr           greppet heltidsanställd härvid i enlighet med be-
31669: 196:                                                   stämmelserna i kollektivavtalet, fastän den regel-
31670:                                                        bundna arbetstiden vore kortare än vad arbets-
31671:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         tidslagen föreskriver.
31672:        ta för att en arbetstagare som har ingått          I de branscher eller företag som inte tiliämpar
31673:        att arbetsavtal om heltidsanställning med       kollektivavtal får den regelbundna arbetstiden
31674:        sin arbetsgivare, men som temporärt ar-         per vecka vara högst den som stadgandena i
31675:        betar med förkortad arbetstid, kunde bli        arbetstidslagen föreskriver. Arbetsministeriet
31676:        alterneringsledig under förutsättning att       har emellertid tolkat begreppet heltidsanställd
31677:        arbetsgivaren för motsvarande tid anstäl-       också som en sådan anställd, vars arbetstid mot-
31678:        ler en arbetslös person i heltidsarbete?        svarar praxis inom branschen. Med beaktande av
31679:                                                        kollektivavtalspraxis inom olika branscher har
31680:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          man utgått ifrån att den genomsnittliga veckoar-
31681: anföra följande:                                       betstiden inte får underskrida 35 timmar.
31682:                                                           Den ovan beskrivna tolkningen av definitio-
31683:    Det treåriga försöket med alterneringsledighet      nen av begreppet heltidsanställd i alternerings-
31684: som inleddes vid ingången av 1996 har avgrän-          systemet är relativt flexibel och dessutom beaktar
31685: sats att gälla enbart heltidsanställda arbetstaga-     den arbetslivets behov i praktiken.
31686: re. Det arbetskraftspolitiska syftet med försöket         Genom att skapa möjligheter tili alternering
31687: är att ge en möjlighet åt å ena sidan personer som     har man försökt främja bibehållandet av arbets-
31688: är i arbete att upprätthålla sin arbetsduglighet       marknadsberedskapen. På samma gång har man
31689: eller skaffa sig tilläggsutbildning och å andra        velat ge de personer som är i arbetslivet en möjlig-
31690: sidan åt arbetslösa att öka sin arbetserfarenhet.      het att upprätthålla och utveckla arbetsförmågan
31691: På grund av detta har rätten tili alterneringsledig-   och yrkesskickligheten t.ex. med hjälp av yrkes-
31692: het avgränsats att gälla endast heltidsanställda       utbildning och yrkesmässig rehabilitering. En
31693: arbetstagare. Lagen har beretts på trepartsbasis i     deltidsanställd kan ijämförelse med en heltidsan-
31694: samarbete med arbetsmarknadsorganisationer-            ställd i viss mån anses ha flera möjligheter tili t.ex.
31695: na. Kravet på heltidsanställning är detsamma           utbildning p.g.a. sin kortare arbetstid.
31696: som i systemet med deltidstiiiägg.                        Under arbetsministeriets ledning ordnas en
31697:     Tidsperioden om ett år som föregår alterne-        omfattande utvärdering av alterneringsexperi-
31698: ringsledigheten kan omfatta en oavlönad frånva-        mentet i samarbete med arbetsmarknadsorgani-
31699: ro om sammanlagt högst 30 dagar, förutsatt att         sationerna. Genom denna utvärdering skaffas
31700: personen under de tretton senaste månaderna            förutvecklande av systemet på forskning baserad
31701: har arbetat hos samma arbetsgivare i minst tolv        information bl.a. om hur utbredd alterneringen
31702: månader. Genom kravet på arbetade dagar har            är, om erfarenheterna på arbetsplatserna och om
31703: man begränsat möjligheten att övergå tili alterne-     eventuella problem. I detta samband kommer
31704: ringsledighet omedelbart från något annat ledig-       även förutsättningarna och villkoren för alterne-
31705: hetssystem, eftersom ett syfte med experimentet        ringsledigheten att granskas, såsom t.ex. förut-
31706: är att personer som är i arbete skall kunna erbju-     sättningen för heltidsanställning för den som blir
31707: das en möjlighet tili längre ledighet.                 alterneringsledig och möjligheterna att utvidga
31708:     Med heltidsanställd avses i alterneringssyste-     systemet så att det också omfattar tiden omedel-
31709:  met en person, vars regelbundna arbetstid är          bart efter vårdledighet eller partiell vårdledighet.
31710:  minst den som har fastslagits inom ifrågavarande
31711: 
31712:      Helsingforsden 11 april 1996
31713: 
31714:                                                                     Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
31715:                                             KK 197/1996 vp
31716: 
31717: Kirjallinen kysymys 197
31718: 
31719: 
31720: 
31721: 
31722:                                    Raimo Vistbacka /ps: Maahan tuotaville käytetyille autoille asetet-
31723:                                       tavista teknisistä vaatimuksista
31724: 
31725: 
31726:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
31727: 
31728:     Suomi tiukensi huomattavasti muun muassa          tiedotteessa todennut Suomen ryhtyvän valmis-
31729: käytettyjen kuorma-autojen maahantuontia              telemaan ajoneuvoja koskevien säännösten
31730: 1990-luvun alkuvuosina. Tämä tiukka linja ty-         muuttamista siten, ettei komission väittämää
31731: rehdytti lähes kokonaan käytettyjen autojen           syrjintää esiintyisi. Tiedotteesta saa sen käsityk-
31732: tuonnin maahamme.                                     sen, että ao. ministeriössä yritetään keksiä eräitä
31733:     EU:n komissio on joitakin aikoja sitten käsi-     säädöksellisiä vastatoimia tuonnin helpottami-
31734: tellyt Suomen tänne tuotaville käytetyille kuor-      sen vastapainoksi.
31735: ma-autoille asettamia tiukkoja määräyksiä. Ko-           Lisäksi liikenneministeriön edustaja on erään
31736: missio on todennut, että Suomen käytetyille, toi-     lehtihaastattelun mukaan ilmoittanut, että ko-
31737: sesta jäsenmaasta tuoduille kuorma-autoille           mission vaatimat lievennykset tulevat voi-
31738: asettamat tekniset uusajoneuvovaatimukset ovat        maan aikaisintaan syksyllä 1996. Valmisteluun
31739: syrjiviä eivätkä ole kaikilta osin suhteessa tavoi-   varattu aika ennen muutosten voimaantuloa tun-
31740: tettavaan etuun kuten esimerkiksi ympäristön-         tuu sangen pitkältä, kun ottaa huomioon, että
31741: suojeluun, kuluttajansuojeluun ja liikenneturval-     muutos ei vaadi suuria valmisteluja, koska kyse
31742: lisuuteen. Komissio katsoi lisäksi, että ainakin      on erittäin yksinkertaisesta asiasta. Ilmoitettu
31743: osaan Suomen tavoitteista olisi löydettävissä         voimaantuloaika tuntuukin eräänlaiselta keino-
31744: muitakin keinoja kuin väitetty tavaroiden va-         tekoiselta pitkittämiseltä.
31745: paan liikkumisen rajoittaminen.                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
31746:     Lisäksi komissio katsoi, että rajoitukset ovat    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
31747: perustaruissopimuksen 30 artiklan vastaisia ei-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31748: vätkä täytä niitä 36 artiklassa tarkoitettuja ehto-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31749: ja, joiden mukaisissa tapauksissa jäsenmaa voi
31750:  asettaa rajoituksia tavaroiden vapaalle liikkumi-              Millä aikataululla Hallitus aikoo lie-
31751:  selle. Myöskään perustaruissopimuksen 234 ar-               ventää maahan tuotaville kuorma-autoil-
31752:  tiklaan ei komission mielestä voida vedota, kos-            le asetettavia teknisiä edellytyksiä EU:n
31753:  ka on käytettävissä muita keinoja mainitussa ar-            komission edellyttämälle tasolle siten, et-
31754:  tiklassa tarkoitettujen kansainvälisten sopimus-            tei syrjiviä esteitä maahantuonnille enää
31755:  ten ehtojen täyttämiseksi.                                  olisi?
31756:     Liikenneministeri on julkisuuteen saatetussa
31757: 
31758:       Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1996
31759: 
31760:                                          Raimo Vistbacka /ps
31761: 
31762: 
31763: 
31764: 
31765:  260017
31766: 2                                            KK 197/1996 vp
31767: 
31768: 
31769: 
31770: 
31771:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
31772: 
31773:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         olisivat samassa asemassa kuin EU-maasta tuo-
31774: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tavat samanikäiset ajoneuvot
31775: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Kysymyksessä kiinnitetään huomiota tilan-
31776: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo             teen korjaamiseksi tarvittavien lainsäädäntö-
31777: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          muutosten aikatauluun. Liikenneministeriö on
31778: sen n:o 197:                                           pitänyt realistisena, että muutokset voisivat tulla
31779:                                                        voimaan aikaisintaan syksyllä 1996 tai viimeis-
31780:            Millä aikataululla Hallitus aikoo lie-      tään vuoden 1997 alusta. Kysyjä pitää tarvittavia
31781:        ventää maahan tuotaville kuorma-autoil-         muutoksia niin yksinkertaisina, että kyseiset
31782:        le asetettavia teknisiä edellytyksiä EU:n       muutokset tulisi voida toteuttaa jo ennen syksyä
31783:        komission edellyttämälle tasolle siten, et-     1996. Tarvittavat säädösmuutokset eivät kuiten-
31784:        tei syrjiviä esteitä maahantuonnille enää       kaan ole erityisen yksinkertaisia. Säännöksiä,
31785:        olisi?                                          jotka ulkomailta käytettyinä tuotavien ajoneu-
31786:                                                        vojen tulee täyttää, on annettu vuodesta 1988
31787:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           alkaen yhteensä kahdeksassa säädöksessä. Mi-
31788: vasti seuraavaa:                                       nisteriössä on lisäksi parhaillaan valmisteilla
31789:                                                        useiden kuluvan vuoden aikana jäsenvaltioiden
31790:    Kuten kysymyksessä todetaan, EU :n komis-           lainsäädäntöön vietävien direktiivien toimeen-
31791: sio on käsitellyt Suomen käytettyjen kuorma-           pano, joka sitoo ministeriön valmisteluresursse-
31792: autojen tuontia koskevia määräyksiä ja toden-          ja. Hallitus katsoo siksi edelleen, että julkisuu-
31793: nut, että se pitää niitä syrjivinä ja siten perusta-   dessa esiintynyttä arviota muutosten aikatauluk-
31794: missopimuksen 30 artiklan vastaisina. Liikenne-        si on pidettävä realistisena.
31795: ministeriö on komissiolle lähetetyssä vastineessa         Todettakoon, että liikenneministeriö on väli-
31796: todennut, että ministeriö, yhtymättä kaikilta          aikaisratkaisuna aloittanut poikkeuslupamenet-
31797: osin komission johtopäätöksiin, on kuitenkin           telyn, jonka avulla on mahdollista rekisteröidä
31798: päättänyt ryhtyä valmistelemaan ajoneuvoja             ETA-maissa aikaisemmin käyttöön otettuja,
31799: koskevien säännösten muuttamista siten, ettei          Suomessa ajoneuvon rekisteröintiajankohtana
31800: komission väittämää syrjintää esiintyisi.              voimassa olleet vaatimukset täyttäviä kuorma-
31801:    Kysyjä on liikenneministeriön kyseistä asiaa        autoja.
31802: koskevasta tiedotteesta saanut sen käsityksen,            Edellä esitetyillä perusteilla hallitus katsoo,
31803: että ministeriössä yritettäisiin keksiä säädökseni-    että Suomen käytettyjen kuorma-autojen tuontia
31804: siä vastatoimia tuonnin helpottamisen vastapai-        koskevien määräysten muutosten voidaan realis-
31805: noksi. Näin ei tietenkään ole, vaan liikenneminis-     tisesti ajatella toteutuvan aikaisintaan syksyllä
31806: teriö pyrkii yksinkertaisesti saamaan aikaan ti-       1996.
31807: lan, jossa Suomessa jo olevat käytetyt ajoneuvot
31808: 
31809:      Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1996
31810: 
31811:                                                                 Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
31812:                                              KK 197/1996 vp                                              3
31813: 
31814: 
31815: 
31816: 
31817:                                          Tili Riksdagens Talman
31818: 
31819:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       dast se tili att de begagnade fordon som redan
31820: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         finns i Finland skulle vara jämställda med fordon
31821: lem av statsrådet översänt f6ljande av riksdags-       av samma ålder som importeras från övriga EU-
31822: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål             länder.
31823: nr 197:                                                    1spörsmålet fåsts uppmärksamhet vid den tid-
31824:                                                        tabell, med viiken de behövliga förändringarna i
31825:           Med viiken tidtabell ämnar Regering-         lagstiftningen kan göras. Trafikministeriet har
31826:        en lindra de tekniska krav som ställs på        ansett detvara realistiskt att utgå från att föränd-
31827:        importerade begagnade lastbilar tili den        ringarna kunde träda i kraft tidigast under hös-
31828:        nivå som förutsatts av EU-komissionen           ten 1996 eller senast från början av 1997. Spörs-
31829:        för att diskriminerande hinder för import       målets undertecknare anser att de behövliga för-
31830:        inte längre skulle föreligga?                   ändringarna är så enkla att de borde kunna för-
31831:                                                        verkligas redan före hösten 1996. De förändring-
31832:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ar som behövs är emellertid inte särskilt enkla.
31833: anföra följande:                                       De krav som importerade fordon bör fylla har
31834:                                                        sedan 1988 givits i tillsammans åtta olika stad-
31835:    Såsom det konstateras i spörsmålet har EU-          ganden. Ministeriets resurser binds dessutom av
31836: kommissionen behandlat de krav som gäller im-          implementeringen av åtskilliga direktiv som skall
31837: port av begagnade lastbilar tili Finland och kon-      införas i medlemsstaternas lagstiftning detta år.
31838: staterat att den anser att dessa krav är diskrimi-     Regeringen anser därför fortfarande att den tid-
31839: nerande och att de därmed strider mot artikel 30       tabell som figurerat i offentligheten bör anses
31840: i Romfördraget. Trafikministeriet har i ett svar       realistisk.
31841: som tillsänts kommissionen konstaterat att mi-             Det kan ytterligare konstateras att trafikmi-
31842: nisteriet, utan att tili alla delar kunna instämma i   nisteriet som en provisorisk lösning har vidtagit
31843: kommissionens slutsatser, ändå har beslutat bör-       en undantagslovsprocedur som gör det möjligt
31844: ja bereda förändringar i kraven som gäller fordon      att i Finland registrera lastbilar som tidigare ta-
31845: för att den påstådda diskriminerande verkan            gits i bruk i ett annat EES-land, såvida dessa
31846: skulle upphöra.                                        fyller de fordonskrav som varit i kraft i Finland
31847:    En kommunike som trafikministeriet givit om         vid fordonets första registrering.
31848: ovan nämnda fråga ha givit spörmålets under-               På grundval av det ovan anförda anser reger-
31849: tecknare det intrycket att ministeriet skulle för-     ingen att de förändringar som görs beträffande
31850: söka hitta på nya krav för att kompensera för de       kraven på importerade begagnade lastbilar rea-
31851: liberaliserade importkraven. Detta är naturligt-       listiskt sett kan träda i kraft tidigast på hösten
31852: vis inte fallet, utan trafikministeriet försöker en-   1996.
31853: 
31854:      Helsingforsden 11 april1996
31855: 
31856:                                                                     Trafikminister Tuula Linnainmaa
31857:                                           KK 198/1996 vp
31858: 
31859: Kirjallinen kysymys 198
31860: 
31861: 
31862: 
31863: 
31864:                                   Raimo Holopainen /sd ym.: Työssäkäyviin kohdistuvien kasvavien
31865:                                      työpaineiden terveydellisistä vaikutuksista
31866: 
31867: 
31868:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
31869: 
31870:    Julkisen sektorin voimakkaat säästötoimet ja        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31871: tulosohjaukseen siirtyminen ovat aiheuttaneet       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31872: työntekijöille ja viranhaitijoille äärettömän ko-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31873: via työpaineita, joiden seurauksena myös henki-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31874: nen hyvinvointi horjuu. Työpaikan menettämi-
31875: sen pelossa jokainen haluaa venyä tehtävissään                Onko Hallitus tietoinen työssäkäyvän
31876: jopa terveyden menettämisen uhalla. SairausJo-             väestönosan ylisuurista työpaineista,
31877: mille lähtemisen kynnys on kohonnut. Sama                  henkisestä pahoinvoinnista sekä kyteväs-
31878: suuntaus on myös yksityissektorilla monissa pal-           tä aikapommista, josta uhkaa tulla yh-
31879: veluammateissa, esimerkiksi kaupoissa. Yhteis-             teiskunnalle suuri lasku, ja
31880: kunnalle on tästä aiheutumassa tulevina vuosina               mitä Hallitus aikoo tehdä näiden on-
31881: arvaamattoman suuri lasku.                                 gelmien hoitamiseksi?
31882: 
31883:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1996
31884:                     Raimo Holopainen /sd                     Jorma Kukkonen /sd
31885: 
31886: 
31887: 
31888: 
31889:  260017
31890: 2                                           KK 198/1996 vp
31891: 
31892: 
31893: 
31894: 
31895:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
31896:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        työntekijöiden työrasitukseen ja siitä aiheutuvat
31897: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ongelmat työntekijöiden henkiselle kestokyvylle
31898: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ja työkyvylle.
31899: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo                Työelämän muutokset mukaan lukien tekni-
31900: Holopaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-        sen ympäristön muutos ja henkisen työilmapiirin
31901: myksen n:o 198:                                       muutokset on otettu huomioon eri viranomais-
31902:                                                       ten tutkimus- ja kehittämistoimenpiteissä. So-
31903:           Onko Hallitus tietoinen työssäkäyvän        siaali- ja terveysministeriön ja työministeriön
31904:        väestönosan ylisuurista työpaineista,          aloitteesta on pyritty selvittämään valtionhallin-
31905:        henkisestä pahoinvoinnista sekä kyteväs-       non tulosjohtamisen vaikutus henkilöstön hyvin-
31906:        tä aikapommista, josta uhkaa tulla yh-         vointiin. Tehtyjen selvitysten perusteella voi to-
31907:        teiskunnalle suuri lasku, ja                   deta, että sikäli kuin organisaatioiden kehittä-
31908:           mitä Hallitus aikoo tehdä näiden on-        mistoimenpiteet ovat olleet voimakkaasti säästö-
31909:        gelmien hoitamiseksi?                          toimia painottavia, työntekijät kokevat työhön-
31910:                                                       sä liittyvän erilaisia uhka- ja epävarmuustekijöi-
31911:   Vastuksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tä. Tällaisilla tekijöillä on myös selvästi heikentä-
31912: vasti seuraavaa:                                      vä vaikutus työntekijöiden terveyteen.
31913:                                                           Tulosjohtamisen sinänsä sen sijaan ei ole voitu
31914:    1990-luvun alun taloudellinen lama on heijas-      todeta vaikuttavan työntekijöiden työviihtyvyy-
31915: tunut voimakkaasti yhteiskuntaan ja työelä-           teen, työpaineisiin tai henkiseen hyvinvointiin
31916: mään. Julkisen talouden hallinta on ollut vaikeaa     silloin, kun tulosjohtaminen on asiallisesti ja hy-
31917: ja työelämässä on tapahtunut erittäin syvältä         vin toteutettu ja työ on muutoin työntekijöille
31918: käyviä muutoksia. Näkyvin muutos on massa-            tyydyttävää.
31919: työttömyys,joka 1990-luvulla on vuosia pysynyt            Jos työn rasittavuutta pyritään arvioimaan
31920: lähellä 500 000 työtöntä ja on tällä hetkellä noin    eläkkeelle siirtymisen näkökulmasta, on nähtä-
31921: 460 000 työtöntä. Työpaikoilla työntekijöiden         vissä, että mielenterveyden häiriöiden osuus
31922: määrä on vähentynyt ja itsensä työllistävien          myönnetyistä työkyvyttömyyseläkkeistä on ollut
31923: määrä on lisääntynyt. Työsuhteet ovat lyhyem-         nousussa viime vuosina, ja erityisen voimakasta
31924: piä, työtä tehdään etätyönä, ammattia vaihde-         nousua on ollut vakavaksi masennustiloiksi
31925: taan usein ja koulutusta tarvitaan entistä useam-     diagnostisoitujen psykiatristen häiriöiden koh-
31926: min ja enemmän. Työperäiset rasitustekijät ovat       dalla. Tämänkaltaiseen kehitykseen ovat voineet
31927: muuttuneet fyysisistä, biologisista ja kemiallisis-   vaikuttaa, paitsi jotkut psykiatrisen diagnostii-
31928: ta rasitustekijöistä entistä enemmän psyykkiseen      kan muutoksiin ja maamme psykiatriseen hoito-
31929: ja informaatiokuormituksen suuntaan. Myös             järjestelmään liittyvät seikat, myös mm. työelä-
31930: työn asettamat teknisen ja tiedollisen osaamisen      män muutospaineet sekä työllisyyteen liittyvät
31931: vaatimukset ovat lisääntyneet.                        ongelmat ja epävarmuustekijät, jotka ovat mer-
31932:    Julkisuudessa on runsaasti käsitelty työn          kittäviä työperäistä uupumusta ja loppuunpala-
31933: aiheuttaman henkisen kuormituksen lisäänty-           mista aiheuttavia psykososiaalisia kuormittajia.
31934: mistäja henkisen kuormituksen vaikutusta työn-        Toisaalta Suomen työkyvyttömyysluvut esim.
31935: tekijöiden terveydentilaan. Vuosia jatkuneen          55-60-vuotiaiden ikäryhmissä ovat niin olen-
31936: massatyöttömyyden aikana tuotanto ei ole laske-       naisesti muita maita korkeammat, että ne selitty-
31937: nut työttömyyttä vastaavasti, ja on esitetty työn     vät heikosti suomalaisten suuremmalla sairasta-
31938: tuottavuuden nousseen 1990-luvun aikana lähes         vuudella.
31939: 40 %. Vaikka tekninen kehitys onkin ollut voi-            Sekä työelämän yleiset muutokset että erityi-
31940: makasta, tämä merkitsee luonnollisesti myös           set rasittavuustekijöiden muutokset on otettu
31941: työntekijöiden työn tuloksissa voimakasta kas-        huomioon viranomaisten toimenpiteissä. 1990-
31942: vua. Eräissä tutkimuksissa ja asiantuntijaselvi-      luvun alussa on työterveyteen ja turvallisuuteen
31943: tyksissä on tuotu esiin em. kehitys ja sen vaikutus   liittyvää lainsäädäntöä muutettu voimakkaasti
31944:                                              KK 198/1996 vp                                            3
31945: 
31946: työkyvyn ylläpitämistä tukevaan suuntaan. Vuo-         kymä laman aikaisissa työelämän muutoksissa.
31947: den 1996 alusta työeläkelainsäädännön uudista-         Yhteiskunnassa on käynnistetty monella rinta-
31948: misen yhteydessä on korostettu samojen työky-          malla työkykyä tukevia mekanismeja sekä selvi-
31949: vyn ylläpitämiseen liittyvien tekijöiden tärkeyttä.    tys- ja tutkimustoimenpiteitä, joiden avulla pyri-
31950: Työorganisaatioiden kehittäminen, työilmapii-          tään ongelmakohdat saamaan selville ja kohdis-
31951: rin seurantajayksittäisen työntekijänhenkisenja        tamaan toimenpiteet siten, että työntekijät pysy-
31952: fyysisen terveydentilan turvaaminen ovat keskei-       vät mahdollisimman kauan työkykyisinä. Ver-
31953: sesti kehittämistoimenpiteiden kohteena sekä           rattomasti suurimman ongelman ihmisten niin
31954: työelämässä että sosiaali- ja terveydenhuollon         mielen kuin ruumiinkin terveydelle muodostaa
31955: kehittämishankkeissa.                                  tällä hetkellä jatkuva massiivinen työttömyys,
31956:     Laman aiheuttamat rationointitoimenpiteet          jonka lievittäminen julkisen vallan toimenpitein
31957: silloin, kun ne on kohdistettu epäasiallisesti, voi-   on niin ikään keskeinen osa myös työssäkäyvien
31958: vat aiheuttaa lisääntynyttä kuormittumista työn-       hyvinvoinnin edistämistä.
31959: tekijöille. Tämä ei kuitenkaan ole läpikäyvä nä-
31960: 
31961:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1996
31962: 
31963:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
31964: 4                                           KK 198/1996 vp
31965: 
31966: 
31967: 
31968: 
31969:                                          Tili Riksdagen Talman
31970: 
31971:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          dersökningar och expertutredningar har man
31972: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande           fört fram den ovan nämnda utvecklingen och
31973: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-       dess inverkan på arbetstagarnas arbetspåfrest-
31974: dagsman Raimo Holopainen m.fl. underteckna-           ning och de problem detta leder till då det gäller
31975: de spörsmål nr 198:                                   arbetstagarnas psykiska uthållighet och arbets-
31976:                                                       förmåga.
31977:                                                          I de olika myndigheternas undersökningar
31978:           Är Regeringen medveten om den yr-           och utvecklingsåtgärdert har man tagit i beak-
31979:        kesverksamma befolkningens överstora           tande förändringarna i arbets1ivet, medräknat
31980:        arbetsstress, dess psykiska illamående         förändringar i den tekniska omgivningen och den
31981:        och om den tidsinställda bomb som tickar       psykiska atmosfåren på arbetsplatserna. På ini-
31982:        i detta och som kan leda till betydande        tiativ av social- och hälsovårdsministeriet har
31983:        kostnader för samhället och                    man försökt utreda hur den resultatorienterade
31984:           vad tänker Regeringen göra för att          styrningen inom statsförvaltningen påverkat per-
31985:        sköta dessa problem?                           sonalens välbefinnande. På basis av utredningar-
31986:                                                       na kan man konstatera att i de fall då utvecklan-
31987:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         det av organisationerna starkt betonat sparåt-
31988: anföra följande:                                      gärder upplever arbetstagarna att det finns olika
31989:                                                       hot och osäkerhetsfaktorer förknippat med deras
31990:    Lågkonjunkturen i början av 1990-talet har         arbete. Dessa faktorer har också en klart negativ
31991: återspeglats kraftigt i samhället och arbetslivet.    inverkan på hur arbetstagarna upplever sin egen
31992: Det har varit svårt att behärska den offentliga       hälsosituation.
31993: ekonomin och inom arbetslivet har det skett yt-          Däremot har man inte kunnat påvisa att den
31994: terst djupgående förändringar. Den synligaste         resultatorienterade styrningen i sig skulle ha på-
31995: förändringen är massarbetslösheten som på             verkat arbetstagarnas trivsel på arbetsplatserna
31996: 1990-talet i flera år hållit sig på omkring 500 000   eller deras psykiska välbefinnande i sådana fall
31997: personer och för tillfållet är på omkring 400 000     då denna styrning förverkligas sakligt och bra
31998: personer. Det finns allt fårre anställda på arbets-   och arbetet i övrigt är tillfredsställande för ar-
31999: platserna och antalet personer som sysselsätter       betstagaren.
32000: sig själva har ökat. Arbetsförhållandena är kor-         Ifall man bedömer hur påfrestande arbetet är
32001: tare, arbetet görs som fjärrarbete, man byter allt    sett ur den synpunkten att arbetstagaren pensio-
32002: oftare yrke och det behövs allt mera och oftare       neras, kan man märka att andelen invalidpensio-
32003: utbildning. Påfrestningarna inom arbetslivet är       ner som beviljats på grund av störningar i den
32004: inte längre i så hög grad fysiska, biologiska och     mentala hälsan har ökat de senaste åren och
32005: kemiska som psykiska och sådana som beror på          speciellt kraftig har ökningen varit då det gäller
32006: informationsbelastningen. Också de krav arbetet       psykiatriska störningar som diagnostiserats som
32007: ställer på det tekniska och kunskapsmässiga kun-      allvarliga depressioner. Till denna utveckling kan
32008: nandet har ökat.                                      ha bidragit, förutom en del förändringar i den
32009:    Den växande psykiska belastningen och dess         psykiatriska diagnostiken och i vårt lands psyki-
32010: inverkan på arbetstagarnas hälsa har behandlats       atriska vårdsystem, också bl.a. de krav som ställs
32011: rikligt i offentligheten. Under de år som det rått    på förändringar i arbetslivet och de problem och
32012: massarbetslöshet har produktionen inte minskat        osäkerhetsfaktorer som härrör sig till arbetslös-
32013: i motsvarande grad som de arbetandes andel.           heten, vilka är betydande psykiska belastningar i
32014: Man har framfört att produktiviteten under            sådana fall av utmattning och burn-out som be-
32015: 1990-talet skulle ha ökat med närmare 40 %.           ror på arbetet. Å andra sidan är de siffror som
32016: Också om den tekniska utvecklingen varit snabb        beskriver arbetsoförmögenhet t.ex. i åldrarna
32017: betyder detta också naturligtvis att resultatet av    mellan 55-60 år i Finland så betydligt mycket
32018: arbetstagarnas arbete ökat kraftigt. I en del un-     högre i Finland än i andra Iänder att de knappast
32019:                                             KK 198/1996 vp                                             5
32020: 
32021: enbart kan förklaras med att finländarna är sjuk-         De rationaliseringsåtgärder som lågkonjunk-
32022: ligare än andra.                                      turen förorsakat kan, då de inriktas osakligt,
32023:     Såväl de allmänna förändringarna i arbetslivet    förorsaka tilläggsbelastningar för arbertstaga-
32024: som förändringar då det gäller speciella faktorer     ren. Detta är emellertid inte något som genomgå-
32025: som förorsakar påfrestningar har tagits i beak-       ende kännetecknar de förändringar som arbetsli-
32026: tande i myndigheternas åtgärder. I början av          vet genomgått under lågkonjunkturen. Man har
32027: 1990-talet har man kraftigt ändrat på den lag-        på många håll i samhället upprättat mekanismer
32028: stiftning som har att göra med arbetshygien och       som stöder arbetstagarens arbetsförmåga och
32029: -säkerhet på så sätt att man stöder det att arbets-   man har påbörjat utredningar och undersök-
32030: förmågan kan upprätthållas. Från och med bör-         ningar med vilkas hjälp man försöker förtydliga
32031: jan av 1996 har man i samband med förnyelsen av       problemen och inrikta åtgärderna så att arbetsta-
32032: arbetspensionslagstiftningen betonat faktorer         garna bibehåller sin arbetsförmåga så länge som
32033: som har att göra med att arbetsförmågan kan           möjligt. Det ojämförligt största problemet för
32034: upprätthållas. Centrala då det gäller att utveckla    tillfållet både då det gäller människors psykiska
32035: dessa frågor såväl inom arbetslivet som inom          och fysiska hälsa är den fortsatt massiva arbets-
32036: social- och hälsovården är arbetsplatsorganisa-       lösheten. Att lindra denna arbetslöshet är likaså
32037:  tionen, att man följer med atmosfåren på arbets-     centralt för statsmakten då det gäller att befrämja
32038:  platsen och att man tryggar den enskilda arbets-     den arbetande befolkningens välbefinnande.
32039: tagarens psykiska och fysiska hälsotillstånd.
32040: 
32041:      Helsingforsden 10 aprill996
32042: 
32043:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
32044:                                          KK 199/1996 vp
32045: 
32046: Kirjallinen kysymys 199
32047: 
32048: 
32049: 
32050: 
32051:                                  Raimo Holopainen /sd ym.: Palvelupuhelujen aiheuttamista ylivel-
32052:                                     kaantumisongelmista
32053: 
32054: 
32055:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
32056: 
32057:    Työttömyys, yksinäisyys sekä niistä aiheutuva      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32058: yhteiskunnasta syrjäytyminen ovat synnyttäneet     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
32059: uudenlaisia kontaktihaluja. Soitat palvelunume-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32060: roihin ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti. Yhä     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32061: useammalle muutenkin jo ahdingossa elävälle ih-
32062: miselle aiheutuu uusia, taloudellisia ongelmia.              Onko Hallitus tietoinen palvelupuhe-
32063:    On tiedossa tapauksia, joissa ulosottoperin-           lujen soittajille aiheuttamista ylivelkaan-
32064: nässä on useiden kymmenien tuhansien, jopa yli            tumisongelmista, ja
32065: sadantuhannen markan laskut. Sekin vähä varal-               mitä Hallitus aikoo tehdä asian kor-
32066: lisuus, jota parhaassa tapauksessa saattaa olla,          jaamiseksi?
32067: menee kuin tuhka tuuleen. Jotakin on tehtävä, ja
32068: pikaisesti.
32069:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1996
32070: 
32071:                     Raimo Holopainen /sd                    Jorma Kukkonen /sd
32072: 
32073: 
32074: 
32075: 
32076: 260017
32077: 2                                           KK 199/1996 vp
32078: 
32079: 
32080: 
32081: 
32082:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
32083: 
32084:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Liikenneministeriön päätöksellä telelaitoksil-
32085: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ta on jo estetty mahdollisuus sulkea liittymä
32086: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       maksamattomien           lisäarvopalvelumaksujen
32087: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo            vuoksi. Tämä on perusteltua siksi, että mainittu
32088: Holopaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-        laskutuksen osuus on telelaitoksen itsensä otta-
32089: myksen n:o 199:                                       ma luottoriskin kohde eikä niin muodoin tarvitse
32090:                                                       samanlaista laskujen perinnän tukea kuin tele-
32091:           Onko Hallitus tietoinen palvelupuhe-        maksut.
32092:        lujen soittajille aiheuttamista ylivelkaan-       Telelaitokset ovat viime vuosina toteuttaneet
32093:        tumisongelmista, ja                            sekä palvelunumeroiden ryhmittelyn neljään
32094:           mitä Hallitus aikoo tehdä asian kor-        ryhmään että ryhmiin soittamisen estomahdol-
32095:        jaamiseksi?                                    lisuudet. Niiden avulla puhelinliittymän haltija
32096:                                                       voi huolehtia siitä, että hänen puhelimestaan ei-
32097:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          vät muutkaan henkilöt voi soittaa suljettuihin
32098: vasti seuraavaa:                                      numeroihin ja siten aiheuttaa hänen maksetta-
32099:                                                       vakseen ylisuuria laskuja. Estomahdollisuutta
32100:    Suomalaiset telelaitokset ovat kehittäneet         on täydennetty puhelinlaskun tarkemmalla erit-
32101: voimakkaasti 1980-luvun puolivälistä lähtien te-      telyllä, josta muun muassa palvelupuhelut erot-
32102: leverkkojensa toiminteita vastatakseen lisäänty-      tuvat omaksi ryhmäkseen. Valitettavasti joilla-
32103: vän kilpailun asettamiin haasteisiin. Verkkojen       kin telelaitoksilla on ollut vaikeuksia toteuttaa
32104: lisätoiminteiden avulla voidaan tarjota nykyisin      tarvittavia muutoksia. Liikenneministeriö on
32105: lisäarvopalveluja, joiden laskutuksen telelaitok-     velvoittanut telelaitokset tarjoamaan haluttaessa
32106: set ovat sopimuksenvaraisesti ottaneet hoitaak-       mainitut palvelut kaikille käyttäjille viimeistään
32107: seen telelaskutuksen mukana. Lainsäädäntöm-           12.10.1996, joka on tavoitepäivämäärä myös di-
32108: me kannalta on todettava, että tällainen maksul-      gitalisoinnin toteuttamiselle ja numeromuutok-
32109: linen lisäarvopalvelu ei ole telepalvelua.            selle. Toimenpiteiden toteuttamisessa on pyritty
32110:    Suomessa on käytössä tällä hetkellä noin           siihen, että ne tehdään viivyttelemättä, mutta
32111: 4 000 erilaista maksullista palvelunumeroa.           kuitenkin niin, ettei toimenpiteistä käyttäjille
32112: Enemmistö niistä tarjoaa yhteiskunnallisesti hy-      koituva lisälasku paisu liian suureksi. On muis-
32113: väksyttäviä ja hyödyllisiksi koettuja palveluja.      tettava, että maassamme vuosittain kirjoitetta-
32114: Esimerkkeinä näistä ovat lippujen varauspalve-        vista noin 20 000 000 teldaskusta vain noin sata
32115: lut, aikatauluneuvonnai ja vastaavat. Näiden          antaa aihetta vakavaan tyytymättömyyteen, kun
32116: palvelujen kehittymistä ei tulisi haitata, koska ne   taas laskutuksen uudelleenjärjestelyyn ja estojär-
32117: helpottavat ihmisten asiointia ja vapauttavat         jestelmien kehittämiseen arvioidaan kuluneen
32118: fyysiseltä liikkumiselta laajassa ja harvaan asu-     noin 250 miljoonaa markkaa, joka on telemaksu-
32119: tussa maassamme.                                      jen osana tullut kaikkien tilaajien maksettavaksi.
32120:    Vähemmistö palveluista, noin 35-45 %, on              Hallitus ei pidä mahdollisena nykylainsäädän-
32121: luonteeltaan kysyjän tarkoittamia. Niiden käy-        nön puitteissa kieltää palvelupuhelintoimintaa
32122: töstä aiheutuu ylisuuria laskuja, jotka ovat olleet   eikä estää kansalaisia soittamasta haluamiinsa
32123: kansalaisten tyytymättömyyden kohteena.               puhelinnumeroihin, ei silloinkaan, kun soittami-
32124:                                                       nen johtaa ylivelkaantumiseen.
32125:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1996
32126: 
32127:                                                                Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
32128:                                              KK 199/1996 vp                                             3
32129: 
32130: 
32131: 
32132: 
32133:                                          Tili Riksdagens Talman
32134: 
32135:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Genom trafikministeriets beslut har teleinrätt-
32136: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         ningarna redan fråntagits möjligheten att stänga
32137: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       en anslutning på grund av obetalda avgifter för
32138: man Raimo Holopainen m.fl. undertecknade               mervärdestjänster. Detta är motiverat eftersom
32139: spörsmål nr 199:                                       nämnda andel av debiteringen är en kreditrisk
32140:                                                        som teleinrättningen själv har tagit och sålunda
32141:           Är Regeringen medveten om det pro-           inte behöver samma stöd får indrivning av räk-
32142:        blem med överskuldsättning som drab-            ningar som teleavgifterna.
32143:        bar personer som ringer servicesamtal,             Teleinrättningarna har under de senaste åren
32144:        och                                             infört en gruppering av servicenumren i fyra
32145:           vad ämnar Regeringen göra för att            grupper samt möjligheter att spärra samtai tili
32146:        korrigera detta missförhållande?                grupperna. Med hjälp härav kan innehavaren av
32147:                                                        en telefonanslutning se tili att ingen annan kan
32148:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ringa tili de spärrade numren och föranleda över-
32149: anföra följande:                                       stora räkningar som innehavaren måste betala.
32150:                                                        Spärrningsmöjligheten har kompletterats med en
32151:     De finska teleinrättningarna har fr.o.m. mit-      noggrannare specifikation i telefonräkningen där
32152: ten av 1980-talet kraftigt utvecklat faciliteterna i   bl.a. servicesamtalen bildar en egen grupp. Ty-
32153: sina telenät för att svara på utmaningen från en       värr har vissa teleinrättningar haft svårt att ge-
32154: ökad konkurrens. Med hjälp av tilläggstjänster         nomföra de ändringar som behövs. Trafikminis-
32155: inom näten kan teleinrättningarna nuförtiden           teriet har ålagt teleinrättningarna att om de så
32156: erbjuda mervärdestjänster, som de debiterar för        önskar erbjuda kunderna nämnda tjänster senast
32157: enligt avtal i samband med teledebiteringen. Med       den 12 oktober 1996, som har utsatts som datum
32158: tanke på vår lagstiftning bör det framhållas att       också för genomförandet av digitaliseringen och
32159: sådana avgiftsbelagda mervärdestjänster inte är        den allmänna nummerförändringen. Man har
32160: några teletjänster.                                    strävat efter att åtgärderna vidtas genast, men
32161:     För närvarande är ca 4 000 olika servicenum-       dock så att tiliäggsräkningen för åtgärderna inte
32162: mer i bruk i vårt land. Majoriteten av dessa           blir alltför stor. Man får inte glömma att av de ca
32163: erbjuder tjänster som är godtagbara och upplevs        20 000 000 räkningar som årligen skrivs ut i vårt
32164:  som nyttiga för samhället. Exempel på sådana          land ger endast ca 100 orsak tili allvarligt miss-
32165: tjänster är biljettjänst, tidtabellsupplysning och     nöje medan omorganiseringen av debiteringen
32166: motsvarande. Man borde inte förhindra att dessa        och utvecklandet av spärrsystemen beräknas ha
32167:  tjänster utvecklas eftersom de underlättar män-       kostat ca 250 milj. mk, vilket som en del av
32168:  niskornas dagliga Iiv och kommunikationer i ett       teleavgifterna har betalts av alla abonnenter.
32169:  omfattande och glest bebott Iand.                        Enligt regeringen är det inte möjligt att inom
32170:     En minoritet av tjänsterna, 35-45 %, är av         ramen för gällande lagstiftning förbjuda service-
32171:  sådant slag som frågeställaren avser. De föranle-     nummerverksamheten eller att hindra medbor-
32172:  der överstora räkningar som har varit föremål för     garna från att ringa tili de telefonnummer som de
32173:  medborgarnas missnöje.                                vili, även om samtalen leder tili överskuldsätt-
32174:                                                        ning.
32175: 
32176:      Helsingforsden 10 aprill996
32177: 
32178:                                                                     Trafikminister Tuula Linnainmaa
32179:                                               KK 200/1996 vp
32180: 
32181: Kirjallinen kysymys 200
32182: 
32183: 
32184: 
32185: 
32186:                                      Sulo Aittoniemi /kesk: Veikkaus Oy:njokeripelin myyntikeinoista
32187: 
32188: 
32189: 
32190:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
32191: 
32192:    Kun täyttää lottokupongissa ruudun tai                   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32193: useampia, kylkiäisenä seuraa kaksi jokerinume-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32194: roa hinnaltaan 5 markkaa numero. Ne tulevat              nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32195: mukaan, maksat tai et, mutta mikäli et maksa, et         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32196: myöskään osallistu jokeriarvontoihin. Jokainen
32197: tai ainakin useimmat maksavat, koska eivät ota                     Kun Veikkaus Oy:n rahapelit Iotto ja
32198: sitä riskiä, että lauantai-iltana tuijottelisi jokeri-          veikkaus ovat valtion sääntelemää toi-
32199: numeroa, joka on sama kuin televisioruudussa,                   mintaa, katsooko Hallitus tarpeelliseksi
32200: mutta jota ei ole maksettu ja joka ei näin ollen                ryhtyä toimenpiteisiin, että ns. jokeripe-
32201: osallistu arvontaan. Lauantai-ilta olisi piloilla ja            lin numeroiden tietynasteisesta pakko-
32202: eukko antaisi ympäri korvia.                                    myynnistä luovuttaisiin Ioton yhteydessä
32203:    Kysymyksessä on, kuten olen ymmärtänyt,                      siten, että jos ei maksa jokeria, ei myös-
32204: jokerinumeroiden pakkomyynti, jos ei nyt ihan                   kään numeroa tule lottokuittiin?
32205: kirjaimellisesti, niin ainakin inhimillisesti.
32206:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1996
32207:                                            Sulo Aittoniemi /kesk
32208: 
32209: 
32210: 
32211: 
32212: 260017
32213: 2                                          KK 200/1996 vp
32214: 
32215: 
32216: 
32217: 
32218:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
32219: 
32220:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       määräämien valvojien valvontaan. Yhtiön hal-
32221: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        lintoneuvoston vahvistaminen pelisääntöjen mu-
32222: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kaisesti Jokeri-peliin osallistutaan online-tosit-
32223: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       teeseen osallistuvaksi tulostetulla seitsennume-
32224: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        roisella numerosarjalla.
32225: n:o 200:                                                 Online-tositteeseen tulostuu Jokeri-pelin nu-
32226:                                                      merosarja ei-merkinnöin,jos pelaaja ei ole halun-
32227:           Kun Veikkaus Oy:n rahapelit Iotto ja       nut osallistua Jokeri-peliin muuhun peliin osal-
32228:        veikkaus ovat valtion sääntelemää toi-        listumisen yhteydessä. Myös aikaisemmin offli-
32229:        mintaa, katsooko Hallitus tarpeelliseksi      ne-järjestelmän aikana pelitositteeseen oli mer-
32230:        ryhtyä toimenpiteisiin, että ns. jokeripe-    kitty Jokeri-pelin numerosarja. Osallistuminen
32231:        lin numeroiden tietynasteisesta pakko-        kyseiseen peliin merkittiin rastittamalla peliku-
32232:        myynnistä luovuttaisiin Ioton yhteydessä      pongin asianomainen osallistumisruutu.
32233:        siten, että jos ei maksa jokeria, ei myös-        Pelaaja voi osallistua Lotto-peliin ilman, että
32234:        kään numeroa tule lottokuittiin?              hänen tarvitsisi osallistua Jokeri-peliin. Sisä-
32235:                                                      asiainministeriö katsoo, ettei tässä yhteydessä
32236:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          ole kysymys minkäänlaisesta pakkomyynnistä.
32237: taen seuraavaa:                                      Pelaaja voi valita täysin vapaasti pelit, joihin hän
32238:                                                      osallistuu. Peleihin osallistuminen ei ole millään
32239:    Valtioneuvoston Oy Veikkaus Ab:lle myöntä-        tavalla sidoksissa toisiinsa. Pelaaja, joka ei ole
32240: mässä toimiluvassa määritellään veikkaus- ja ve-     osallistunut Jokeri-peliin, voi yliviivata peliku-
32241: donlyöntitoimintaa koskevat ehdot. Niiden mu-        ponkiinsa tulostuneet ei-merkinnöin varustetut
32242: kaisesti pelaajan ja Oy Veikkaus Ab:n välinen        Jokeri-pelin numerosarjat, jolloin ne eivät ole
32243: pelisopimus tulee voimaan, kun pelimaksu on          näkyvillä Lotto-pelin arvontatulasta ja samassa
32244: maksettu ja online-järjestelmän kautta välitty-      yhteydessä arvottavia Jokerin voittonumeroita
32245: neet pelitiedot ovat tulleet sisäasiainministeriön   seurattaessa.
32246:      Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1996
32247: 
32248:                                                               Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
32249:                                            KK 200/1996 vp                                               3
32250: 
32251: 
32252: 
32253: 
32254:                                        Tili Riksdagens Talman
32255: 
32256:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     förordnade övervakarna tili handa för övervak-
32257: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       ning. 1 enlighet med de spelregler som bolagets
32258: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     förvaltningsråd fastställt deltar man i Jokerspelet
32259: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål           med den sjusiffriga nummerserie som skrivs ut på
32260: nr 200:                                              online-verifikatet som deltagande nummer.
32261:                                                         På oneline-verifikatet utskrivs Joker-seriens
32262:            Då Oy Veikkaus Ab:s penningspellot-       nummerserie med "nej" om spelaren inte velat
32263:        to och tippning är en verksamhet som          deltai Jokerspelet i sa.!Ilband med att han deltagit
32264:        regleras av staten, anser Regeringen att      i det andra spelet. A ven tidigare, när offiine-
32265:        det är nödvändigt att vidta åtgärder i syf-   systemet var i bruk, var Jokerspelets nummerse-
32266:        te att slopa den i någon mån tvängsmässi-     rie antecknad på spelverifikatet. Deltagandet i
32267:        ga försäljningen av numren tili jokerspe-     spelet i fråga angavs med ett kryss i den ruta för
32268:        let i samband med Iotto så att om man inte    ändamålet som fanns på spelkupongen.
32269:        betalar för joker så kommer numret inte          En spelare kan delta i Lottospelet utan att
32270:        heller på lottokvittot?                       delta i Jokerspelet. lnrikesministeriet anser att
32271:                                                      det i detta fall inte är fräga om tvängsförsäljning
32272:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        av nägot slag. Spelaren kan helt fritt välja det spel
32273: anföra följande:                                     han deltar i. Deltagande i det ena spelet förutsät-
32274:                                                      ter på inget sätt att spelaren deltar också i det
32275:   1 det tillstånd som statsrådet beviljat Oy         andra spelet. En spelare som inte har deltagit i
32276: Veikkaus Ab specificeras villkoren för tippnings-    Jokerspelet kan strecka över Jokerspelets num-
32277: och vadhållningsverksamheten. 1 överensstäm-         merserier som skrivits ut på hans spelkuponger
32278: melse med dem träder spelavtalet mellan spelaren     försedda med "nej", varvid de inte syns när han
32279: och Oy Veikkaus Ab i kraft när spelavgiften är       följer med Lottospelets lottningsresultat och den
32280: betald och de speluppgifter som förmedlats via       samtidiga lottningen av Jokerns vinstnummer.
32281: oneline-systemet kommit de av inrikesministeriet
32282:      Helsingforsden 9 april 1996
32283: 
32284:                                                                   lnrikesminister Jan-Erik Enestam
32285:                                            KK 201/1996 vp
32286: 
32287: Kirjallinen kysymys 201
32288: 
32289: 
32290: 
32291: 
32292:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Asumismuodon määrittelystä toimeentulo-
32293:                                        tukea haettaessa
32294: 
32295: 
32296:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
32297: 
32298:    Tampereella toimii Tampereen A-kilta ry:n         että tuki on vain 85 prosenttia yksinasuvan hen-
32299: omistama Kotikartano-tukikohta, joka majoit-         kilön tuesta.
32300: taa päihdeongelmasta kärsiviä ja elämässään             Valtioneuvoston näkemys tulee selvittää.
32301: uudelle uralle pyrkiviä ihmisiä. Asumismuoto on         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32302: solu, jossa jokaisella neljällä asukkaalla on oma    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32303: huone ja talous, mutta yhteinen keittiö. He hank-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32304: kivat jokainen erikseen tarvitsemansa ruokatar-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32305: vikkeet. Kyseessä on siis samantyyppinen asu-
32306: mismuoto kuin Tampereen vanhassa Amurissa                      Katsooko Hallitus, että valtioneuvos-
32307: vuosisadan alkupuolella, taloissa, jotka oli ra-            ton päätöstä (988/93) on tulkittu oikein,
32308: kennettu Finlaysonin työntekijöille.                        jos eri huoneissa asuvat, itse taloutensa
32309:    Tampereen kaupungin sosiaalivirasto on val-              hoitavat ja ruokatarvikkeensa hankkivat,
32310: tioneuvoston päätökseen (988/93) nojaten päät-              mutta yhteistä keittiötä käyttävät henki-
32311: tänyt toimeentulotuen määrää määritellessään,               löt lasketaan toimeentulotukea määrät-
32312: että mainitulla tavalla keittiön ympärillä asuvat           täessä yhteistaloudessa asuviksi?
32313: henkilöt ovat yhteistaloudessa siiiä seurauksella,
32314:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1996
32315:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
32316: 
32317: 
32318: 
32319: 
32320: 260017
32321: 2                                              KK 201/1996 vp
32322: 
32323: 
32324: 
32325: 
32326:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
32327: 
32328:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            löt) sovellettaisiin sen sijaan alempaa "muun 17
32329: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,             vuotta täyttäneen perusosaa".
32330: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen              Kyseisen valtioneuvoston päätöksen 5 §:n
32331: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-            mukaan menoja ei oteta huomioon toimeentulo-
32332: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             tukeen oikeuttavina siltä osin kuin ne korvataan
32333: n:o 201:                                                  tai niitä vastaava etuus saadaan muulla perus-
32334:                                                           teella.
32335:            Katsooko Hallitus, että valtioneuvos-              Kansanedustaja Aittaniemen kysymyksen
32336:         ton päätöstä (988/93) on tulkittu oikein,         lähtökohtana on Tampereen A-kilta ry:n ylläpi-
32337:         jos eri huoneissa asuvat, itse taloutensa         tämässä Kotikartano-nimisessä yksikössä asu-
32338:         hoitavat ja ruokatarvikkeensa hankkivat,          vien osalta Tampereen kaupungin soveltama toi-
32339:         mutta yhteistä keittiötä käyttävät henki-         meentulotukikäytäntö. Tampereen kaupungin
32340:         löt lasketaan toimeentulotukea määrät-            antaman selvityksen mukaan kyseessä on päih-
32341:         täessä yhteistaloudessa asuviksi?                 dehuollon toimintayksikkö,jonka palveluja kau-
32342:                                                           punki ostaa ylläpitäjäyhteisön ja kaupungin te-
32343:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              kemän ostosopimuksen perusteella. Asukkaat
32344: vasti seuraavaa:                                          toimintayksikköön valitsee Tampereen kaupun-
32345:                                                           ki. Kotikartanon "soluasunnoissa" asuvien osal-
32346:     Kysymyksessä viitataan toimeentulotuen ylei-          ta toimeentulotukilaskelmassa on perusosan
32347: sistä perusteista annettuun valtioneuvoston pää-          määräksi laskettu 1 718 mk/kk ja tukiasunnoissa
32348: tökseen. Tässä päätöksessä on määritelty mm.              asuvien osalta 2 021 mk/kk.
32349: toimeentulotuen perusosan sisältö ja sen suuruus             Tampereen kaupungin antaman selvityksen
32350: eri henkilöryhmillä.                                      mukaan soluasunnoissa asuvilla on toimintayk-
32351:     Päätöksen 2 §:n mukaan perusasalla katetta-           sikön antamina palveluina käytettävissään TV ja
32352: viamenoja ovat ravintomenot, vaatemenot, vä-              sanomalehti, pyykinpesua varten pesukone pesu-
32353: häiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökoh-              aineineen, samoin henkilökohtaisen hygienian
32354: taisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen        hoitoa varten sauna kolme kertaa viikossa. Li-
32355: käytöstä, sanomalehden tilauksesta, televisiolu-          säksi asukkaan käytettävissä on henkilökunnan
32356: vasta, puhelimen käytöstä ja harrastus- ja virkis-        antamat palvelut. Asiakasmaksuna asukkailta
32357: tystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat            peritään 40 mk/päivä. Tämä sisältää myös kor-
32358: jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot.              vauksen asumiskustannuksista. T oimeentulotu-
32359:     Kyseistä päätöstä muutettiin vähäisessä mää-          kilaskelmassa asiakasmaksu otetaan kokonai-
32360: rin 21.12.1995 annetulla valtioneuvoston pää-             suudessaan huomioon toimeentulotukeen oi-
32361: töksellä (1676/95).                                       keuttavana menona.
32362:     Muutetun päätöksen 3 §:n mukaan yksin asu-                Koska Kotikartanon soluasunnoissa asuvat
32363: van henkilön perusosan määrä on I kuntaryh-               asukkaat saavat toimeentulotuen perusasaan
32364: mässä 2 021 mk/kk ja yhteistaloudessa asuvien             kuuluvia etuuksia toimintayksikön palveluina,
32365: muiden 17 vuotta täyttäneiden perusosan määrä             sosiaali- ja terveysministeriö katsoo olevan pe-
32366: 1 718 mk/kk. Valtioneuvoston 21.12.1995 anta-             rusteltua suorittaa perusosa valtioneuvoston
32367: man päätöksen perustelumuistiossa sekä sosiaa-            päätöksen 5 §:n perusteella alennettuna.
32368: li- ja terveysministeriön kunnille lähettämässä               Alentamisen määrään ministeriö ei käytettä-
32369: kuntatiedotteessa todetaan, että yksin asuvan             vissä olevien tietojen perusteella voi ottaa kan-
32370: henkilön (suurempaa) perusasaa maksettaisiin              taa, eikä se myöskään kuulu ministeriön tehtä-
32371: vain tosiasiallisesti yksin asuville. Erilaisista syis-   viin. Sosiaalihuoltolain nojalla toimeentulotuki-
32372: tä yhteistaloudessa asuvien osalta (avio- ja avo-         päätökseen tyytymätön voi hakea muutosta vii-
32373: puolisot, yhdessä asuvat sisarukset tai yhteista-         me kädessä lääninoikeudelta.
32374: loudessa asuvat samaa sukupuolta olevat henki-
32375: 
32376:      Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1996
32377: 
32378:                                                                        Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
32379:                                             KK 201/1996 vp                                              3
32380: 
32381: 
32382: 
32383: 
32384:                                         Tili Riksdagens Talman
32385: 
32386:    I det syfte 37 § I mom. riksdagsordningen an-      eller personer av samma kön som bor i gemen-
32387: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        samt hushåll).
32388: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-          Enligt 5 § i statsrådets beslut beaktas inte ut-
32389: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål            gifter som berättigande tili utkomststöd tili den
32390: nr 20I:                                               del ersättning eller motsvarande förmån erhålls
32391:                                                       på någon annan grund.
32392:           Anser Regeringen att statsrådets be-            Riksdagsman Aittaniemi utgår i sitt spörsmål
32393:        slut (988/93) har tolkats riktigt, om perso-   från den praxis för utkomststöd som Tammer-
32394:        ner som bor i olika rum och var för sig        fors stad tillämpar på invånarna i den enhet vid
32395:        sköter detegoa hushållet och skaffar egoa      namn Kotikartano som Tampereen A-kilta ry
32396:        Iivsmedel men använder gemensamt kök,          upprätthåller. Enligt den utredning som getts av
32397:        anses bo i gemensamt hushåll då ut-            Tammerfors stad är det fråga om en verk-
32398:        komststödet bestäms?                           samhetsenhet för vård av rusmedelsmissbrukare
32399:                                                       vars tjänster staden köper på basis av ett avtal
32400:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         mellan det upprätthållande samfundet och sta-
32401: anföra föijande:                                      den. Tammerfors stad väijer ut invånarna tili
32402:                                                       verksamhetsenheten. Då utkomststödet har räk-
32403:    I spörsmålet hänvisas tili statsrådets beslut om   nats ut har grunddelens storlek för invånarna i
32404: de allmänna grunderna för utkomststöd. I detta        Kotikartanos kollektivbostäder fastställts tili
32405: beslut definieras bl.a. vad utkomststödets grund-     1 718 mk/mån. och för invånarna i stödbostäder
32406: del innefattar samt dess storlek för olika grupper.   tili 2 021 mk/mån.
32407:    Enligt 2 § i beslutet är utgifter som täcks med        Enligt utredningen från Tammerfors stad er-
32408: grunddelen utgifter för kost och kläder, smärre       bjuder verksamhetsenheten invånarna i kollek-
32409: hälsovårdsutgifter samt utgifter som beror på         tivbostäderna service i form av TV och dagstid-
32410: personlig hygien och hemmets hygien, använd-          ning, tvättmaskin och tvättmedel för deras tvätt
32411: ning av lokaltrafik, prenumeration på dagstid-        liksom bastu tre gånger i veckan för deras person-
32412: ning, televisionslicens, användning av telefon,       Iiga hygien. Dessutom har invånarna tillgång tili
32413: hobby- och rekreationsverksamhet samt motsva-         servicepersonal. En klientavgift på 40 mk/dag
32414: rande utgifter som hänför sig tili det dagliga        uppbärs av invånarna. I avgiften ingår också
32415: uppehället.                                           ersättning för boendekostnaderna. Vid beräk-
32416:    Beslutet i fråga ändrades i någon mån genom        ningen av utkomststödet beaktas klientavgiften i
32417: statsrådets beslut 2l.l2.1995 (I676/95).              sin helhet som en utgift som berättigar tili ut-
32418:    Enligt 3 § i det ändrade beslutet är grunddelens   komststöd.
32419: storlek för ensamboende i kommungrupp I 2 02I             Eftersom invånarna i Kotikartanos kollektiv-
32420: mk/mån. och för andra personer som bor i ge-          bostäder får förmåner som ingår i utkomststö-
32421: mensamt hushåll och som fyllt 17 år 1 718 mk/         dets grunddel i form av service som verksamhets-
32422: mån. I den motiveringspromemoria tili beslutet        enheten står för, anser social- och hälsovårdsmi-
32423: som statsrådet gav 21.12.1995 samt i den infor-       nisteriet det vara befogat att betala ut en sänkt
32424: mation social- och hälsovårdsministeriet skicka-      grunddel i enlighet med 5 § i statsrådets beslut.
32425: de tili kommunerna konstateras att (den större)           Ministeriet kan inte på basis av de tillgängliga
32426: grunddelen för ensamboende endast skall betalas       uppgifterna ta ställning tili sänkningens storlek.
32427: ut tili sådana som verkligen bor ensamma. Av          Något sådant ingår inte heller i ministeriets upp-
32428: olika skäl skall alltså den lägre grunddelen "för     gifter. Med stöd av socialvårdslagen kan den som
32429: andra personer som fyllt 17 år" betalas ut tili       är missnöjd med ett beslut om utkomststöd i sista
32430:  sådana personer som bor i gemensamt hushåll          hand söka ändring hos länsrätten.
32431:  (makar och sambor, syskon som bor tillsammans
32432:      Helsingforsden II april 1996
32433: 
32434:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
32435:                                              KK 202/1996 vp
32436: 
32437: Kirjallinen kysymys 202
32438: 
32439: 
32440: 
32441: 
32442:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Minjingun fosfaattilouhoksen toiminnan
32443:                                         käynnistämisestä Tansaniassa
32444: 
32445: 
32446:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
32447: 
32448:    Minjingun fosfaattilouhos Tansaniassa on lo-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32449: pettanut toimintansa sen jälkeen, kun suomalai-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32450: nen kehitysapu on sille lakannut. Sen tuottamalla      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32451: fosfaatilla oli luja menekki jo paikallisesti, koska   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32452: sikäläiset viljelysmaat tarvitsevat viljelyyn ni-
32453: menomaan fosfaattilannoitetta.                                   Ryhtyykö Hallitus tutkimaan uudel-
32454:    Kyseisen fosfaattilouhoksen toiminnan lop-                 leen Tansaniassa sijaitsevan Minjingun
32455: puminen on yksi esimerkki kehitysavun surkeista               fosfaattilouhoksen     toimintamahdolli-
32456: epäonnistumisista sen suhteen, että toiminta voi-             suuksia,jajos toiminnan uudelleen käyn-
32457: taisiin rakentaa kestävän kehityksen pohjalle eli             nistäminen voisi tapahtua pienellä kehi-
32458: jatkuvaksi. Tähänastiset uhraukset ovat siis                  tysapusatsauksella, ryhdyttäisiinkö myös
32459: maahan valuneita. Pienillä kustannuksilla lou-                toimenpiteisiin louhoksen uudelleen-
32460: hos saataisiin uudelleen teholliseen toimintaan.              käynnistämiseksi välittömästi?
32461: 
32462:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1996
32463:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
32464: 
32465: 
32466: 
32467: 
32468:  260017
32469: 2                                         KK 202/1996 vp
32470: 
32471: 
32472: 
32473: 
32474:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
32475: 
32476:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      laitetoimituksen jälkeen rahoitettiin kehitysyh-
32477: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       teistyövaroin koulutusprojekti, johon liittyi
32478: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     myös täydentäviä laitetoimituksia. Hankkeen to-
32479: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      teuttajana oli aluksi Kone Oy ja vuosina 1986-
32480: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       1990 Roxon Oy, ja sen kokonaiskustannukset
32481: n:o 202:                                            olivat 40 mmk. Alkuperäinen vientiluotto (62,9
32482:                                                     mmk) muutettiin lahja-avuksi Pariisin klubin
32483:           Ryhtyykö Hallitus tutkimaan uudel-        velkajärjestelyjen yhteydessä, joten Suomen ke-
32484:        leen Tansaniassa sijaitsevan Minjingun       hitysyhteistyörahoituksen kokonaismäärä Min-
32485:        fosfaattilouhoksen     toimintamahdolli-     jingun kaivoksen osalta oli 113 mmk.
32486:        suuksia,jajos toiminnan uudelleen käyn-         Minjingun kaivoksen tarkoituksena oli tuot-
32487:        nistäminen voisi tapahtua pienellä kehi-     taa raaka-ainetta Tangan lannoitetehtaalle. Kul-
32488:        tysapusatsauksella, ryhdyttäisiinkö myös     jetusongelmat ja Tangan lannoitetehtaan tekni-
32489:        toimenpiteisiin louhoksen uudelleen-         set ja taloudelliset vaikeudet johtivat kuitenkin
32490:        käynnistämiseksi välittömästi?               siihen, että tehdas lopetti fosfaattiostot Minjin-
32491:                                                     gusta kokonaan vuonna 1990. Tämän jälkeenkin
32492:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        rikastetta myytiin suoraan kaivokselta, kunnes
32493: vasti seuraavaa:                                    se suljettiin vuonna 1991. Sittemmin kaivos on
32494:                                                     avattu suoramyyntiä varten uudelleen, mutta se
32495:    Minjingun fosfaattiesiintymä Pohjois-Tansa-      toimii jatkuvasti tappiolla. Kaivostoiminnasta
32496: niassa löydettiin 1950-luvun puolivälissä. Tansa-   on koko ajan vastannut STAMICOn tytäryhtiö
32497: nian valtion kaivosyhtiö STAMICO järjesti           Minjingu Phosphate Company (MIPCO). Tan-
32498: 1970-luvulla tarjouskilpailun fosfaattikaivoksen    sanian valtio haluaisi yksityistää MIPCOn, mut-
32499: koneiston ja rikastamon toimittamisesta. Kilpai-    ta ostajaa ei ole löytynyt.
32500: lun voitti Kone Oy, jonka toimitus Tansaniaan          Kaivoksen myynti on Tansanian valtion ja
32501: rahoitettiin 62,9 mmk:n vientiluotolla. Tansa-      mahdollisten investoijien välinen asia, eikä Suo-
32502: nian valtion pyynnöstä Suomen kehitysyhteis-        men kehitysyhteistyövaroja ole tarkoitus käyttää
32503: työvaroin maksettiin kauppaan liittyvä ST AMI-      kaivostoiminnan rahoitukseen.
32504: COn käteismaksuosuus 10,1 mmk. Alkuperäisen
32505: 
32506:      Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1996
32507: 
32508:                                                        Kehitysyhteistyöministeri Pekka Haavisto
32509:                                             KK 202/1996 vp                                            3
32510: 
32511: 
32512: 
32513: 
32514:                                         Tili Riksdagens Talman
32515: 
32516:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      även anslöt sig vissa kompletterande anlägg-
32517: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        ningsleveranser. Projektet, vars totala kostnader
32518: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      uppgick tili 40 milj. mk, utf6rdes i början av
32519: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål            Kone Oy och under åren 1986-1990 av Roxon
32520: nr 202:                                               Oy. I och med att den ursprungliga exportkredi-
32521:                                                       ten (62,9 milj. mk) i samband med Parisklubbens
32522:           Ämnar Regeringen på nytt undersöka          kreditreglering omvandlades tili ett gå vobistånd,
32523:        verksamhetsmöjligheterna för fosfatgru-        kom Finlands biståndsfinansiering för gruvan i
32524:        van i Minjingu i Tanzania, och, om verk-       Minjingu att uppgå tili sammanlagt 113 milj. mk.
32525:        samheten kan starta med hjälp av en liten         A vsikten med gruvan i Minjingu var att pro-
32526:        biståndssatsning, vidtas det då även åt-       ducera råmaterial för gödselfabriken i Tanga.
32527:        gärder i syfte att omedelbart sätta igång      Transportpro blemen och gödselfabrikens teknis-
32528:        gruvprojektet på nytt?                         ka och ekonomiska svårigheter ledde dock tili att
32529:                                                       fabriken 1990 helt upphörde att köpa fosfat från
32530:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         Minjingu. Också därefter såldes anrikningspro-
32531: anföra följande:                                      dukter direkt från gruvan tills denna stängdes
32532:                                                       1991. Gruvan har senare öppnats med tanke på
32533:    F osfatfyndet i Minjingu i norra Tanzania gjor-    direktförsäljning av produkter, men verksamhe-
32534: des i mitten av 1950-talet. Det tanzaniska statliga   ten är ständigt förlustbringande. STAMICOs
32535: gruvbolaget STAMICO anordnade på 1970-talet           dotterbolag Minjingu Phosphate Company (MI-
32536: en anbudstävling som gällde leveransen av aggre-      PCO) har hela tiden svarat för gruvdriften. Tan-
32537: gat och anrikningsverk för fosfatgruvan. Täv-         zaniska staten har uttryckt en önskan om att
32538: Iingen vanns av Kone Oy, vars leverans tili Tan-      privatisera MIPCO, men någon köpare har inte
32539: zania finansierades med en exportkredit på 62,9       stått till buds.
32540: milj. mk. På begäran av tanzaniska staten betala-        Försäljningen av gruvan är en angelägenhet
32541: des med finska biståndsmedel den kontantandel         mellan tanzaniska staten och eventuella investe-
32542: på 10,1 milj. mk som för STAMICOs del var             rare, och avsikten är inte att biståndsmedel från
32543: förknippad med affåren. Efter den ursprungliga        Finland skall användas för finansiering av gruv-
32544: anläggningsleveransen finansierades med bi-           driften.
32545: ståndsmedel ett utbildningsprojekt, till vilket
32546:      Helsingforsden 12 april 1996
32547: 
32548:                                                                   Biståndsminister Pekka Haavisto
32549:                                             KK 203/1996 vp
32550: 
32551: Kirjallinen kysymys 203
32552: 
32553: 
32554: 
32555: 
32556:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Aseiden myyntiin kohdistuvan valvonnan
32557:                                        tehostamisesta
32558: 
32559: 
32560:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
32561: 
32562:    Jokunen päivä sitten paljastui, että Suomen        sanotaan "korviaan letkauta" mainitunlaiselle
32563: puolustusvoimat on myynyt keräilijöille käyttö-       tilanteelle.
32564: kelpoisia konetuliaseita jopa suhteellisen suuria         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32565: määriä. Jo aikaisemmin on Suomessa ilmennyt,          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32566: että ulkomailta on saanut tuoda vaikka tykkejä        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32567: siten, että niiden käyttökelpoisuus on hetkellises-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32568: ti poistettu hitsaamalla tippa metallia johonkin
32569: paikkaan. Muutamassa minuutissa tällä tavoin                    Aikooko Hallitus ryhtyä minkäänlai-
32570: käyttökelvottomaksi tehty ase on saatettavissa               siin toimenpiteisiin konetuliaseiden pi-
32571: käyttökelpoiseksi. Kun armeija on ryhtynyt asei-             meän kaupan ja maahantuonnin hillitse-
32572: den suurmyyjäksi, kun aseiden postimyynti edel-              miseksi, ja
32573: leen toimii ja asevarkaudet vielä lisäävät pimeätä              aikooko se huolehtia edes siitä, että
32574: arsenaalia, maassamme pimeillä markkinoilla                  puolustusvoimat ei myy ylijäämävarasto-
32575: olevien konetuliaseiden määrä riittäisi pian pie-            jaan markkinoille, jolloin ainakin osa
32576: nempään sotaan. Hallitus ei kuitenkaan niin kuin             kiertyy rikolliseen käyttöön?
32577: 
32578:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1996
32579:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
32580: 
32581: 
32582: 
32583: 
32584: 260017
32585: 2                                          KK 203/1996 vp
32586: 
32587: 
32588: 
32589:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
32590: 
32591:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Sisäasiainministeriö on noudattanut hyvin
32592: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tiukkaa lupakäytäntöä maahantuontilupien
32593: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      myöntämisessä sarjatuliaseille. Esimerkiksi
32594: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       vuonna 1995 annettiiin lupa viiden sarjatuliaseen
32595: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        maahantuontiin. Tätä linjaa on tarkoitus jatkaa.
32596: n:o 203:                                                Esille tullut puolustusvoimien laaja asemyynti
32597:                                                      yksityisille ei ole ollut aivan viime kuukausia
32598:           Aikooko Hallitus ryhtyä minkäänlai-        lukuun ottamatta sisäasiainministeriön tiedossa.
32599:        siin toimenpiteisiin konetuliaseiden pi-      Valtakunnallisen ampuma-aserekisterin puut-
32600:        meän kaupan ja maahantuonnin hillitse-        tuessa tietojen saaminen aseiden kokonaismää-
32601:        miseksi, ja                                   rässä tapahtuvista muutoksista on ollut sattu-
32602:           aikooko se huolehtia edes siitä, että      manvaraista. Ongelma tulee poistumaan ampu-
32603:        puolustusvoimat ei myy ylijäämävarasto-       ma-aselain kokonaisuudistuksen yhteydessä
32604:        jaan markkinoille, jolloin ainakin osa        käyttöön otettavan valtakunnallisen ampuma-
32605:        kiertyy rikolliseen käyttöön?                 aserekisterin myötä.
32606:                                                         Sisäasiainministeriö pitää erityisesti puolus-
32607:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tusvoimien sarjatuliaseiden laajaa myyntiä yksi-
32608: vasti seuraavaa:                                     tyisille henkilöille ongelmallisena. Euroopan
32609:                                                      unionin neuvoston 18.6.1991 aseiden hankinnan
32610:    Sisäasiainministeriössä on valmisteilla ampu-     ja hallussapidon valvonnasta antaman direktii-
32611: ma-aseista ja ampumatarpeista annetun asetuk-        vin (91/477/ETY) mukaan sarjatuliaseiden hank-
32612: sen (34/33) muutos, jolla on tarkoitus ennen am-     kimisen ja hallussapidon tulee pääsääntöisesti
32613: puma-aselainsäädännön kokonaisuudistusta lä-         ollajäsenmaassa kiellettyä. Direktiivin säännök-
32614: hinnä toteuttaa Euroopan unionin jäsenyyden          set eivät koske asekeräilijöitä.
32615: edellyttämät muutokset ampuma-aseita koske-             Edellä mainituin perustein sisäasiainministe-
32616: viin säännöksiimme. Muutosten on suunniteltu         riössä valmistellaan ampuma-aseistaja ampuma-
32617: tulevan voimaan 1.6.1996.                            tarpeista annettuun asetukseen muutoksia, joilla
32618:    Edellä mainitussa yhteydessä on tarkoitus to-     täsmennettäisiin erityisesti sarjatuliaseita koske-
32619: teuttaa eräitä muitakin, kiireellisinä pidettäviä    vien hankkimis- ja hallussapitolupien myöntämi-
32620: muutoksia, joiden tekemistä ei ole katsottu voita-   sen edellytyksiä. Tarkoitus on niin ikään selvittää
32621: van siirtää kokonaisuudistuksen yhteyteen. Eräs      mahdollisuuksia antaa jo ennen kokonaisuudis-
32622: tällainen on ampuma-aseen pysyvästi käyttökel-       tusta asekeräilyä ja ampuma-aseiden säilyttämis-
32623: vottomaksi tekemistä koskevien täsmällisten          tä koskevia tarkentavia säännöksiä.
32624: säännösten antaminen. Sitovien säännösten               Puolustusministeriö on 19.3.1996 asettanut
32625: puuttuessa viranomaisten on eräissä tapauksissa,     työryhmän selvittämään puolustusvoimien käy-
32626: muun muassa maahantuonnin yhteydessä, ollut          töstä poistetun asemateriaalin myyntiä koskevia
32627: vaikeaa määritellä, onko asetta pidettävä ampu-      säännöksiä. Työryhmässä on myös sisäasiainmi-
32628: ma-aseista ja ampumatarpeista annetun lain (33/      nisteriön edustaja.
32629: 33) 1 §:n mukaisena luvanvaraisena ampuma-              Hallituksen mielestä puolustusvoimien tulisi
32630: aseena.                                              pidättäytyä toimintakuntoisten sarjatuliaseiden
32631:    Sisäasiainministeriö on 9.10.1995 asettanut       myynnistä siihen saakka, kunnes uudet lupame-
32632: työryhmän valmistelemaan ehdotuksia ampu-            nettelyä koskevat säännökset ovat voimassa.
32633: ma-aseen pysyvästi käyttökelvottomaksi teke-         Muutosten on suunniteltu tulevan voimaan
32634: mistä koskeviksi säännöksiksi. Toimeksiautonsa       1.6.1996.
32635: mukaan työryhmän tulee valmistella ehdotus              Edellä mainituilla ampuma-aseiden pysyvästi
32636: säännöksiksi,joiden mukaisesti käsiteltyä ampu-      ampumakelvottomiksi tekemistä koskevilla
32637: ma-asetta ei enää ole mahdollista saattaa ampu-      säännöksillä pyritään ohjaamaan asekeräilijöi-
32638: makelpoiseksi. Asiaa koskevat sitovat säännök-       den mielenkiintoa erityisesti sarjatuliaseiden
32639: set on tarkoitus saattaa voimaan ministeriön         osalta ampumakelpoisten aseiden sijasta ampu-
32640: päätöksellä 1.6.1996.                                makelvottomiksi tehtyihin aseisiin.
32641:      Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1996
32642: 
32643:                                                               Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
32644:                                              KK 203/1996 vp                                              3
32645: 
32646: 
32647: 
32648:                                          Tili Riksdagens Talman
32649: 
32650:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       stram tillståndspraxis när införseltilistånd har
32651: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         beviljats får serieeldvapen. T.ex. 1995 beviljades
32652: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       tillstånd för införsel av fem serieeldvapen. Avsik-
32653: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål             ten är att fortsätta på denna linje.
32654: nr 203:                                                    Att fårsvarsmakten bedriver en omfattande
32655:                                                        försäljning av vapen till enskilda har inrikesmi-
32656:           Ämnar Regeringen vidta några som             nisteriet inte känt tili utom under de allra senaste
32657:        helst åtgärder för att tygla den svarta han-    månaderna. På grund av att det inte finns något
32658:        deln med och införseln av maskineldva-          riksomfattande skjutvapenregister har man bara
32659:        pen och                                         slumpmässigt fått uppgifter om förändringar i
32660:           ämnar den ens se till att försvarsmak-       det totala antalet vapen. Problemet kommer att
32661:        ten inte säljer sina överskottslager på en      bli avhjälpt genom det riksomfattande skjutva-
32662:        sådan marknad att åtminstone en del går         penregister som skall tas i bruk i samband med
32663:        vidare tili brottsliga syften?                  totalreformen av skjutvapenlagen.
32664:                                                            Inrikesministeriet anser det vara särskilt pro-
32665:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          blematiskt att försvarsmakten i så stor omfatt-
32666: anföra följande:                                       ning säljer serieeldvapen tili enskilda. Enligt Eu-
32667:                                                        ropeiska unionens råds direktiv av den 18 juni
32668:     Vid inrikesministeriet bereds en ändring av        1991 om kontroll av förvärv och innehav av va-
32669: forordningen angående skjutvapen och skjutför-         pen (911477/EEG) bör det i regel vara förbjudet
32670: nödenheter (34/33). Syftet är att före en totalre-     att anskaffa och inneha serieeldvapen i medlems-
32671: form av lagstiftningen om skjutvapen närmast           länderna. Bestämmelserna i direktivet gäller inte
32672: foreta sådana ändringar som medlemskapet i             vapensamlare.
32673: Europeiska unionen förutsätter i våra stadgan-             Av de ovan nämnda orsakerna bereds vid inri-
32674: den om skjutvapen. Enligt planerna skall änd-          kesministeriet ändringar i förordningen.. angåen-
32675: ringarna träda i kraft den 1 juni 1996.                de skjutvapen och skjutförnödenheter. Andring-
32676:     I samband med detta är avsikten även att           arna avser närmast att precisera förutsättningar-
32677: genomföra vissa andra ändringar som bör anses          na för beviljande av tillstånd tili anskaffning och
32678: vara brådskande och som inte har ansetts kunna         innehav av i synnerhet serieeldvapen. A vsikten är
32679: flyttas fram tili totalreformen. En av dessa änd-      även att utreda möjligheterna att redan före to-
32680: ringar innebär att noggranna stadganden ges om         talreformen ge mer detaljerade stadganden om
32681: att göra skjutvapen varaktigt obrukbara. I av-         vapensamlande och om förvaringen av skjutva-
32682: saknad av bindande stadganden har det i vissa          pen.
32683: fall, bl.a. i samband med införsel, varit svårt för        F örsvarsministeriet har den 19 mars 1996 tili-
32684: myndigheterna att fastställa om ett vapen bör          satt en arbetsgrupp som skall utreda stadgande-
32685: anses vara ett sådant skjutvapen som fordrar           na om försäljning ay försvarsmaktens urbruktag-
32686: tillstånd enligt 1 § lagen angående skjutvapen och     na vapenmateriel. A ven inrikesministeriet är re-
32687: skjutförnödenheter (33/33).                            presenterat i arbetsgruppen.
32688:     Inrikesministeriet har den 9 oktober 1995 till-        Enligt regeringens åsikt bör fårsvarsmakten
32689: satt en arbetsgrupp som skall bereda förslag tili      avhålla sig från att sälja funktionsdugliga serie-
32690: stadganden om att göra skjutvapen varaktigt            eldvapen tills de nya stadgandena om tillstånds-
32691:  obrukbara. Enligt sitt uppdrag skall arbetsgrup-      förfarandet harträtti kraft. Enligt planerna skall
32692: pen bereda ett förslag tili sådana stadganden att      ändringarna träda i kraft den 1 juni 1996.
32693:  det inte längre skall vara möjligt att försätta ett       Genom de ovan nämnda stadgandena om att
32694:  skjutvapen i funktionsdugligt skick efter att det     göra skjutvapen varaktigt obrukbara strävar
32695:  behandlats i enlighet med stadgandena. A vsikten      man efter att särskilt i fråga om serieeldvapen
32696:  är att bindande stadganden om saken skall träda       styra vapensamlarnas intresse bort från funk-
32697:  i kraft genom ett ministeriebeslut den 1juni 1996.    tionsdugliga vapen över tili sådana vapen som
32698:     Inrikesministeriet har iakttagit en mycket         har gjorts obrukbara.
32699:      Helsingfors den 9 april 1996
32700: 
32701:                                                                    Inrikesminister Jan-Erik Enestam
32702:                                               KK 204/1996 vp
32703: 
32704: Kirjallinen kysymys 204
32705: 
32706: 
32707: 
32708: 
32709:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Sotaveteraanien kuntoutuksesta
32710: 
32711: 
32712: 
32713:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
32714: 
32715:    Sotaveteraanien osalta kuntoutus käy yhä tär-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32716: keämmäksi, koska iän mukana syntyneet vaivat            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32717: pahenevat. Sotaveteraanien kuntoutus on tähän           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32718: saakka ollut tietyllä tavoin erillinen projekti,        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32719: joka on ottanut huomioon veteraanien erityisen,
32720: jo vuosikymmeniä sitten syntyneen kuntoutus-                      Huolehtiiko Hallitus siitä, että sotave-
32721: tarpeen.                                                       teraanien erityisasema kuntoutuksen
32722:    Ainakin sotaveteraanien suunnassa on liikku-                suhteen säilyy, vai aiotaanko veteraanit
32723: nut huolestusta herättäviä tietoja siitä, että vete-           yhdistää osaksi yleistä kuntoutusta, joka
32724: raanien erityisasemasta kuntoutuksessa luovut-                 määräytyy yhteiskunnan yleisten talou-
32725: taisiin ja heidät kaikin puolin liitettäisiin yleisen          dellisten resurssien mukaan?
32726: kuntoutuksen piiriin, joka taas on kärsinyt pa-
32727: hoja menetyksiä valtiontalouden heikkenemisen
32728: vuoksi.
32729:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1996
32730: 
32731:                                            Sulo Aittaniemi /kesk
32732: 
32733: 
32734: 
32735: 
32736: 260017
32737: 2                                            KK 204/1996 vp
32738: 
32739: 
32740: 
32741: 
32742:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
32743: 
32744:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Rintamaveteraanilla on sama oikeus kuin
32745: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          muillakin kuntalaisilla saada terveydentilansa
32746: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        edellyttämät terveydenhuollon palvelut kunnal-
32747: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         lisina sosiaali- ja terveydenhuollon palveluina.
32748: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          Veteraanikuntoutus on kuitenkin veteraaneille
32749: n:o 204:                                               kuuluvaa kuntoutusmahdollisuuksia täydentä-
32750:                                                        vää toimintaa. Se on yhteiskunnan veteraaneille
32751:           Huolehtiiko Hallitus siitä, että sotave-     kohdistama etuus Suomen itsenäisyyttä puolus-
32752:        teraanien erityisasema kuntoutuksen             taneina kunniakansalaisina.
32753:        suhteen säilyy, vai aiotaanko veteraanit            Veteraanikuntoutuksen kehittäminen perin-
32754:        yhdistää osaksi yleistä kuntoutusta, joka       teistä kuntoutusta laajemmaksi toiminnaksi an-
32755:        määräytyy yhteiskunnan yleisten talou-          taa mallia käytännössä myös sille, miten geriat-
32756:        dellisten resurssien mukaan?                    rista kuntoutusta tulisi tulevaisuudessa järjestää.
32757:                                                        Siksijärjestelmän kehittämisellä on myös keskei-
32758:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           nen vanhuspoliittinen merkitys.
32759: vasti seuraavaa:                                           Veteraanien kuntoutuksen rahoituksesta ja
32760:                                                        hallinnosta on syntynyt keskustelua sen jälkeen,
32761:    Rintamaveteraanien kuntoutus aloitettiin            kun valtiontalouden säästötarpeiden johdosta
32762: maassamme vuonna 1977 laitoskuntoutuksena.             vuodesta 1994 alkaen on veteraanikuntoutus
32763: Nykyisin rintamaveteraanien kuntoutus perus-           yleisten budjettivarojen sijasta rahoitettu Raha-
32764: tuu vuonna 1988 annettuun lakiin (1184/88) ja          automaattiyhdistyksen tuottovaroista muutta-
32765: asetukseen (1348/88) sekä vuonna 1993 annet-           malla veteraanikuntoutuslakia väliaikaisesti
32766: tuun lainmuutokseen (1227/93) rintamaveteraa-          vuosittain.
32767: nien kuntoutuksesta. Lain mukainen veteraani-              Kunnat ovat osoittaneet veteraanikuntoutuk-
32768: kuntoutus ei ole kuntien STVOL:n mukaista toi-         seen myös omia määrärahojaan merkittävässä
32769: mintaa, vaan siitä erillinen, valtion määrärahoil-     määrin. Kuntien oma toiminta on painottunut
32770: la toteutettava tehtävä.                               avokuntoutuksen järjestämiseen. Asuinkunnas-
32771:    Lain tarkoituksena on rintamaveteraanin toi-        sa tapahtuva avo-, päivä-, ryhmä- ja kotikuntou-
32772: mintakyvyn edistäminen ja säilyttäminen niin,          tus nousevat laitoskuntoutuksen rinnalla aikai-
32773: että hän mahdollisimman pitkään selviytyy itse-        sempaa keskeisemmin esiin.
32774: näisesti jokapäiväisistä toiminnoistaan omassa             Niukkojen voimavarojen aikana on entistä
32775: kodissaan. Rintamaveteraanikuntoutuksesta on           tarkemmin arvioitava kuntoutusmäärärahojen
32776: sosiaali- ja terveysministeriö antanut viimeksi        tarkoituksenmukaista käyttöä.
32777: ohjeet vuonna 1994 (STM:n määräyskokoelma                  Valtioneuvoston asettamana toimii sosiaali-
32778: 1994/44). Veteraanien laitoskuntoutustajärjeste-       ja terveysministeriössä rintamaveteraanien neu-
32779: tään maassamme 80 laitoksessa. Nämä ovat sai-          vottelukunta, joka mm. tarkasti seuraa ja tekee
32780: raskotityyppisiä laitoksia, kuntoutussairaaloita,      aloitteita veteraanien kuntoutuksen kehittämi-
32781: sairaaloita, kylpylätyyppisiä laitoksia sekä tietty-   seksi.
32782: jen vammojen kuntoutukseen erikoistuneita lai-             Itsenäisyyden 75-vuotisjuhlavuoden 1992 val-
32783: toksia. Avokuntoutuspalvelut kunnat tuottavat          tioneuvoston periaatepäätöksellä toteutettiin
32784: joko omana toimintanaan tai hankkivat avokun-          Suomen kaikkiin veteraaneihin kohdistunut tut-
32785: toutuspalvelut yksityisiltä palvelujen tuottajilta.    kimushanke, jolla selvitettiin veteraanien tervey-
32786:    Suunnitelmallisella, jatkuvana kuntoutuksel-        dentilaa ja palvelutarpeita. Tavoitteena oli löy-
32787: la toimintakyvyn heikentymistä voidaan hidas-          tää erityisesti palveluiden ulkopuolelle jääneet
32788: taaja välttää tai siirtää laitoshoitoon joutumista.    veteraanit. Tutkimus julkaistiin vuonna 1994 ni-
32789: A viapuolison mukanaolo kuntoutuksessa pa-             mellä Suomalaisen veteraanin muotokuva. Vete-
32790: rantaa molempien puolisoiden elämänhallinnan           raanikuntoutuksen järjestämisessä on hyödyn-
32791: edellytyksiä.                                          netty em. tutkimusta. Saadun tiedon pohjalta
32792:                                             KK 204/1996 vp                                           3
32793: 
32794: sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt        den toimenpiteiden tarkoituksena on edelleen
32795: edelleen useita veteraanikuntoutuspalveluita sel-     parantaa mm. eri vaihtoehdoin veteraanikuntou-
32796: vitteleviä tutkimuksia, mm. parhaillaan menos-        tusta paremmin vastaamaan muuttuvia veteraa-
32797: sa oleva kattava veteraanikuntoutuksen laatu-         nien tarpeita. Samoin päätavoitteena on vete-
32798: projekti, jonka tavoitteena on mm. veteraani-         raanikuntoutuksen hallinnon ja rahoituksen jär-
32799: kuntoutuksen Iaatumittariston luominen valta-         jestäminen ensisijaisesti nykyjärjestelmän mu-
32800: kunnalliseenja paikalliseen käyttöön.                 kaisesti ja toimintaan tarkoitetun rahoituksen
32801:     Sosiaali-ja terveysministeriö asetti myös viime   osoittaminen valtion talousarviosta.
32802: syksynä työryhmän, jonka tehtävänä on laatia             Rintamaveteraanien kuntoutuksesta annettu
32803: itsenäisyyden 80-vuotisjuhlavuoteen 1997 liit-        laki takaa veteraaneille erityisoikeuden veteraa-
32804: tyen esitykset veteraaniväestöä koskevista toi-       nikuntoutukseen. Sosiaali- ja terveysministeriö
32805: menpiteistä. Työryhmä on tähän mennessä sel-          on monin eri toimin kehittämässä ja edistämässä
32806: vittänyt veteraanien asumiseen ja kuntoutukseen       veteraanikuntoutuksen laatuaja saavutettavuut-
32807: liittyviä parantamistoimenpiteitä. Työryhmä on        ta vastaamaan yhä paremmin veteraanien muut-
32808: pohtinut myös veteraanikuntoutuksen hallin-           tuvia erityistarpeita.
32809: toon ja rahoitukseen liittyviä vaihtoehtoja. Näi-
32810: 
32811:      Helsingissä II päivänä huhtikuuta 1996
32812: 
32813:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
32814: 4                                           KK 204/1996 vp
32815: 
32816: 
32817: 
32818: 
32819:                                         Tili Riksdagens Talman
32820: 
32821:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      makan deltar i rehabiliteringen förbättras bådas
32822: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        förutsättningar att bemästra sitt Iiv.
32823: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-          Frontveteranerna har samma rätt som andra
32824: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål            kommuninvånare att få den hälsovårdsservice i
32825: nr 204:                                               form av kommunala social- och hälsovårdstjäns-
32826:                                                       ter som deras hälsotillstånd kräver. Veteranernas
32827:           Sörjer Regeringen för att krigsvetera-      rehabilitering är dock en verksamhet som till-
32828:        nernas specialställning med avseende på        kommer veteranerna och kompletterar rehabili-
32829:        rehabilitering bibehålls eller har man för     teringsmöjligheterna. Det är den förmån samhäl-
32830:        avsikt att inlemma veteranerna i den all-      let ger veteranerna i deras egenskap av heders-
32831:        männa rehabilitering som avgörs enligt         medborgare vilka försvarat Finlands självstän-
32832:        samhällets allmänna ekonomiska resur-          dighet.
32833:        ser?                                               Utvecklandet av veteranernas rehabi1itering
32834:                                                       tili en verksamhet som är mer omfattande än den
32835:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         traditionella rehabiliteringen ger i praktiken även
32836: anföra följande:                                      en modell för hur den geriatriska rehabiliteringen
32837:                                                       borde ordnas i framtiden. Därför är utvecklandet
32838:    Rehabiliteringen av veteraner inleddes i Fin-      av systemet även av central betydelse för äldrepo-
32839: land i form av anstaltsrehabilitering 1977. Nume-     litiken.
32840: ra baserar sig frontveteranernas rehabilitering på        Diskussionerna om finansieringen och admi-
32841: en 1988 given lag ( 1184/88) och förordning ( 1348/   nistreringen av veteranernas rehabilitering börja-
32842: 88) samt på den 1993 givna lagen om ändring av        de efter att man på grund av de nödvändiga
32843: 1agen (1227/93) om rehabilitering av frontvetera-     statsekonomiska sparåtgärderna fr.o.m. 1994
32844: ner. Den lagenliga rehabiliteringen av veteraner      började finansiera veteranernas rehabilitiering
32845: är inte en kommunal verksamhet enligt lagstift-       med medel av Penningautomatföreningens av-
32846: ningen om statsandelar för social- och hälsovår-      kastning i stället för med allmänna budgetmedel,
32847: den utan en uppgift som utförs separat från den       genom att årligen temporärt ändra lagen om re-
32848: och med hjä1p av statsanslag.                         habi1itering av frontveteraner.
32849:    Lagens syfte är att främja och upprätthålla            För veteranernas rehabilitering har kommu-
32850: frontveteranens funktionsförmåga så att han så        nerna i hög grad också anvisat medel ur sina egna
32851: länge som möjligt självständigt förmår klara av       anslag. I kommunernas egen verksamhet har
32852: sina dagliga funktioner i sitt eget hem. Senast       tyngdpunkten lagts på anordnande av öppen re-
32853: meddelade social- och hälsovårdsministeriet an-       habilitering. Den öppna rehabilitering, den dag-,
32854: visningar om frontveteranernas rehabilitering         grupp- och hemrehabilitering som sker i hem-
32855: 1994 (SHM:s föreskriftssamling 1994/44). An-          kommunen får en allt centralare ställning vid
32856: staltsrehabilitering av veteraner anordnas i 80       sidan av ansta1tsrehabiliteringen.
32857: anstalter i landet. Dessa anstalter är av typ sjuk-       Under tider av knappa resurser måste man
32858: hem, rehabiliteringssjukhus, sjukhus, inrättning-     noggrannare än förut bedöma den ändamålsenli-
32859: ar av typ badanstalt samt vissa inrättningar som      ga användningen av rehabiliteringsanslagen.
32860: är specialiserade på rehabilitering av vissa ska-         Den av statsrådet tillsatta delegationen för
32861: dor. Kommunerna producerar tjänster inom den          frontveteranfrågor vid social- och hälsovårdsmi-
32862: öppna rehabiliteringen som en egen verksamhet         nisteriet följer bl.a. noggrant upp och tar initiativ
32863: eller också skaffar de tjänsterna hos privata ser-    till utvecklande av veteranernas rehabilitering.
32864: viceproducenter.                                          Genom statsrådets principbeslut om 75-årsju-
32865:    Genom en planenlig, fortlöpande rehabilite-        bileet med anledning av vår självständighet 1992
32866: ring kan man bromsa upp och undvika en för-           genomfördes ett forskningsprojekt som gällde
32867: sämring av funktionsförmågan eller skjuta fram        alla Finlands veteraner och genom vilket vetera-
32868: flyttningen av veteranen tili anstaltsvård. När       nernas hälsotillstånd och behov av service utred-
32869:                                             KK 204/1996 vp                                              5
32870: 
32871: des. Målet var att finna särskilt de veteraner som    och rehabilitering. Arbetsgruppen har också
32872: blivit utan service. Undersökningen publicerades      dryftat alternativ för administreringen och finan-
32873: 1994 under namnet "Suomalaisen veteraanin             sieringen av veteranernas rehabilitering. A vsik-
32874: muotokuva" och den har utnyttjats vid anord-          ten med dessa åtgärder är bl.a. att genom olika
32875: nandet av veteranernas rehabilitering. Med ut-        alternativ ytterligare förbättra veteranernas re-
32876: gångspunkt i de uppgifter man erhållit har social-    habilitering så att den bättre motsvarar vetera-
32877: och hälsovårdsministeriet ytterligare startat ett     nernas föränderliga behov. Likaså är det huvud-
32878: stort antal undersökningar som utreder rehabili-      sakliga målet att i första hand ordna administre-
32879: teringstjänster för veteranerna, bl.a. det pågåen-    ringen och finansieringen av veteranernas reha-
32880: de täckande projekt som gäller kvaliteten på vete-    bilitering i enlighet med det nuvarande systemet
32881: ranernas rehabilitering. Målet med detta är bl.a.     och att anvisa medel för verksamheten i statsbud-
32882: att för veteranernas rehabilitering skapa kvali-      geten.
32883: tetsmätare för såväl rikstäckande som lokalt             Lagen om rehabilitering av frontveteraner ga-
32884: bruk.                                                 ranterar veteranerna en särskild rätt tili rehabili-
32885:    Senaste höst tillsatte social- och hälsovårdsmi-   tering. Social- och hälsovårdsministeriet vidtar
32886: nisteriet också en arbetsgrupp som har tili upp-      som bäst många olika åtgärder i syfte att utveckla
32887: gift att i samband med 80-årsjubileet med anled-      och främja kvaliteten på veteranernas rehabilite-
32888: ning av Finlands självständighet 1997 utarbeta        ring och rehabiliteringens tillgänglighet så att de
32889: förslag tili åtgärder som gäller veteranbefolk-       allt bättre motsvarar veteranernas föränderliga
32890: ningen. Tills vidare har arbetsgruppen utrett åt-     speciella behov.
32891: gärder i syfte att förbättra veteranernas boende
32892: 
32893:      Helsingforsden 11 aprill996
32894:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
32895:                                               KK 205/1996 vp
32896: 
32897: Kirjallinen kysymys 205
32898: 
32899: 
32900: 
32901: 
32902:                                     Sulo Aitioniemi /kesk: Näkyvän liikennevalvonnan lisäämisestä
32903: 
32904: 
32905: 
32906:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
32907: 
32908:    Rattijuoppoudesta ja sen aiheuttamista ikä-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32909: vistä tapahtumista on viime aikoina ollut run-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32910: saasti puhetta. Rattijuoppouden lisääntymisen           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32911: estämiseksi on esitetty mitä moninaisimpia kons-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32912: teja, muun muassa se, että rattijuopon auto tuo-
32913: mittaisiin valtiolle menetetyksi rikoksentekoväli-                Tietääkö Hallitus, että kiinnijoutumis-
32914: neenä.                                                         riski esimerkiksi rattijuoppouden osalta
32915:    Yleisesti ollaan kuitenkin sitä mieltä, että kas-           on lähes olematon, koska ihminen toden-
32916: vanut kiinnijoutumisen riski on yksi parhaiten                 näköisesti vain kerran elämässäänjoutuu
32917: vaikuttavia ennalta estäviä tekijöitä. Omakoh-                 poliisin kontrolliin epäiltynä rattijuop-
32918: taisesti ajatellen tällaista riskiä ei kuitenkaanjuu-          poudesta; miksi näin harvoin, mihin ovat
32919: ri ole, koska en ole tavannut esimerkiksi liikku-              joutuneet liikkuvan poliisin miehet
32920: van poliisin partiota tiellä kymmeneen vuoteen                 maanteiltä?
32921: siten, että olisin joutunut itse tarkastuksen koh-
32922: teeksi. Näin väittävät keskustelussa myös muut
32923: kansalaiset.
32924:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1996
32925: 
32926:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
32927: 
32928: 
32929: 
32930: 
32931:  260017
32932: 2                                           KK 205/1996 vp
32933: 
32934: 
32935: 
32936: 
32937:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
32938:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        laskea 1980-luvulla. Viime vuosina rattijuoppo-
32939: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         jen osuus on pysynyt 0,22 prosentin tasolla eli
32940: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kymmentätuhatta puhallutettua kuljettajaa koh-
32941: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        ti on tavattu 22 rattijuopumuksesta epäiltyä. Vai-
32942: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         kuttaa siltä, että vuosia jatkunut myönteinen lii-
32943: n:o 205:                                              kenneturvallisuuskehitys on tältäkin osin pysäh-
32944:                                                       tynyt.
32945:           Tietääkö Hallitus, että kiinnijoutumis-         Kesäkuussa 1993 annetun valtioneuvoston
32946:        riski esimerkiksi rattijuoppouden osalta       periaatepäätöksen mukaan alkoholionnetto-
32947:        on lähes olematon, koska ihminen toden-        muuksia vähennetään lisäämällä rattijuopumus-
32948:        näköisesti vain kerran elämässäänjoutuu        rikokseen syyllistyvien kiinnijäämisriskiä poliisi-
32949:        poliisin kontrolliin epäiltynä rattijuop-      valvonnan menetelmin. Saman päätöksen mu-
32950:        poudesta; miksi näin harvoin, mihin ovat       kaan kiinnijoutumisriskiä kohotetaan lisäämällä
32951:        joutuneet liikkuvan poliisin miehet            valvontaan käytettävien työtuntien määrää. Pai-
32952:        maanteiltä?                                    kallispoliisin liikennevalvontaan käyttämä työ-
32953:                                                       panos on alentunut vuonna 1992 käytetyistä 681
32954:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          henkilötyövuodesta tuntuvasti. Lääninjohdoilta
32955: vasti seuraavaa:                                      saatujen tietojen perusteella voidaan arvioida,
32956:                                                       että vähenemä on sadan henkilötyövuoden luok-
32957:    T oimintalinjaustensa mukaisesti poliisi on vii-   kaa. Myöskään liikkuva poliisi ei ole kyennyt
32958: me vuosina suunnannut liikennevalvontaan käy-         lisäämään liikennevalvonnan määrää, koska sen
32959: tettävät voimavaransa pääosin ilmenneeseen ris-       henkilöstömäärä on vähentynyt vuodesta 1990
32960: kikäyttäytymiseen. Rattijuopumus on edelleen          vuoteen 1995 yhteensä 32:lla. Liikennevalvon-
32961: yksi vakavimmista riskikäyttäytymisen muo-            taan käytetyn kokonaistyöpanoksen laskeminen
32962: doista liikenteessä. Rattijuoppojen aiheuttamis-      vajaaseen tuhanteen henkilötyövuoteen on hei-
32963: sa kolareissa kuolee Suomessa vuosittain 80-90        jastunut kaikkiin valvontamuotoihin.
32964: ja vammautuu noin 600 ihmistä. Kuolemaan joh-             Vuonna 1993 paikallispoliisi suuntasi liiken-
32965: taneista ulosajoista 50-60 % on rattijuopon ai-       nevalvontaan käyttämästään työajasta 27,3 %ja
32966: heuttamia, ja kuolemaan johtaneissa yhteen-           liikkuva poliisi 13,4% rattijuopumusvalvon-
32967: ajoissa 17-23 %:ssa on osallisena rattijuoppo.        taan. Painotus on perusteltu, koska tutkimusten
32968: Rattijuopumusta ei kuitenkaan voida poistaa           mukaan tietyillä alueilla taajamissa ja niiden
32969: pelkästään valvonnan keinoin. Mahdollisimman          ympäristössä rattijuoppoja tavataan moninker-
32970: kattava, oikein suunnattu valvonta ja siihen lii-     tainen määrä taajamien ulkopuolisiin alueisiin
32971: tetty suunnitelmallinen tiedottaminen on kuiten-      verrattuna. Vakiintuneen tehtäväjaon mukaan
32972: kin yksi tehokkaimmista keinoista vähentää rat-       liikkuva poliisi on vastannut liikennevalvonnas-
32973: tijuoppojen määrää liikenteessä.                      ta ensisijaisesti päätieverkolla ja paikallispoliisi
32974:     Rattijuopumuksesta epäiltyjen määrä saavut-       lähinnä taajama-alueilla. Viime vuonna rattijuo-
32975: ti huippunsa vuonna 1990, jolloin se oli 30 490.      pon yleisin kiinnijoutumisen syy oli poliisin suo-
32976: Tämän jälkeen määrä on laskenut ja oli alimmil-       rittama ratsia (29,4 %), seuraavaksi yleisimmät
32977: laan vuonna 1994, jolloin jäi kiinni 20 397 ratti-    olivat liikennevahinko (17, 1 %) ja yleisön ilmoi-
32978: juopumuksesta epäiltyä kuljettajaa. Vuonna            tus (14,7 %). Ylinopeus, muu liikennerikkomus
32979: 1995 määrä kääntyijälleen nousuun ja oli 21 345.      tai huomiota herättänyt ajotapa olivat kiinnijou-
32980:     Rattijuoppojen osuutta liikennevirrassa on        tumisen syynä noin 18 prosentissa.
32981: tutkittu vuodesta 1979 lähtien. Tuolloin ratti-           Puhallutusten kokonaismäärän arvioidaan
32982: juoppojen osuus liikenteessä oli 0,50 prosenttia      viime vuonna olleen vajaat 1,5 miljoonaa. Se on
32983: eli 50 kymmentätuhatta kuljettajaa kohti. Luo-        pohjoismaisestikin tarkastellen hyvin suuri mää-
32984: tettavien seulontalaitteiden tultua laajasti käyt-    rä. Kansainvälisesti arvioiden rattijuopumusval-
32985: töön ratdjuoppojen määrä liikennevirrassa alkoi       vontaan panostetaan Suomessa merkittävä osa
32986:                                             KK 205/1996 vp                                          3
32987: 
32988: liikennevalvontaan käytettävissä olevista voima-      keen korvaavan tarkkuusalkometrijärjestelmän
32989: varoista. Liikkuva poliisi suoritti vuonna 1995       käyttöön vapauttaa lisää poliisin työpanosta
32990: yhteensä 529 526 puhalluskoetta. Lisäystä vuo-        myös rattijuopumusvalvontaan lähivuosina.
32991: teen 1994 oli 29 727 eli 5,9 %. Siirtyminen veriko-
32992: 
32993:      Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1996
32994: 
32995:                                                              Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
32996: 4                                             KK 205/1996 vp
32997: 
32998: 
32999: 
33000: 
33001:                                           Tili Riksdagens Talman
33002: 
33003:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         fikströmmen minska på 1980-talet. Under de se-
33004: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-           naste åren har andelen rattfyllerister hållit sig på
33005: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-         en nivå om 0,22 %, dvs. per 10 000 förare som
33006: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr            genomgått alkoholtesten har 22 förare påträffats
33007: 205:                                                     misstänkta för rattfylleri. Det ser ut att den posi-
33008:                                                          tiva utvecklingen som pågick i åratal i trafiksä-
33009:            Är Regeringen medveten om att risken          kerheten också till denna del har stannat upp.
33010:         att åka fast för t.ex. rattfylleri är så gott        Enligt ett principbes1ut av statsrådet i juni
33011:         som obefintlig, eftersom en människa              1993 minskas antalet olyckor förorsakade av al-
33012:         sanno1ikt endast en gång i sitt liv råkar ut     kohol genom att risken för att de som gör sig
33013:         för poliskontroll som misstänkt för ratt-        sky1diga till rattfylleri skall åka fast med hjälp av
33014:         fylleri; varför så sällan, och vart har rörli-   polisövervakning ökas. En1igt samma beslut
33015:         ga polisens män försvunnit från landsvä-         ökas risken för att man skall åka fast genom en
33016:         garna?                                           ökning av antalet arbetstimmar som används för
33017:                                                          övervakning. Den arbetsinsats som den lokala
33018:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            polisen använder för trafikövervakning har
33019: anföra följande:                                         minskat avsevärt från att ha varit 681 årsverken
33020:                                                          år 1992. På grundval av uppgifter från länsled-
33021:    Polisen har i enlighet med linjedragningen i          ningen kan man uppskatta att minskningen är
33022: fråga om sin verksamhet under de senaste åren i          omkring 100 årsverken. Rörliga polisen har inte
33023: huvudsak riktat de resurser som används för              heller förmått öka trafikövervakningen, efter-
33024: trafikövervakning på det existerande riskbeteen-         som antalet anställda har minskat med samman-
33025: det. Rattfylleri är fortfarande en av de allvarli-       lagt 32 personer från år 1990 till år 1995. Minsk-
33026: gaste formerna av riskbeteende i trafiken. 1 kolli-      ningen i den totalarbetsinsats som används för
33027: sioner förorsakade av rattfyllerister dör i Finland      trafikövervakning tili knappt 1000 årsverken har
33028: varje år 80--90 personer och ca 600 blir invalidi-       påverkat alla former av övervakning.
33029: serade. Av alla utkörningar som leder till döden             År 1993 riktade den lokala polisen 27,3 % och
33030: förorsakas 50-60% av rattfyllerister och i sam-          rörliga polisen 13,4% av den arbetstid som an-
33031: manstötningar som leder till döden är en rattfyl-        vänds för trafikövervakning på rattfylleriöver-
33032: lerist inblandad i 17-23 % av fallen. Det är emel-       vakning. Fördelningen är motiverad, eftersom
33033: lertid inte möjligt att avskaffa rattfylleriet enbart    rattfyllerister enligt undersökningar påträffas
33034: genom övervakning. Sådan övervakning som är              inom vissa områden i tätorterna med omgivning
33035: så täckande som möjligt och rätt riktad samt             mångfalt i jämförelse med områden utanför tät-
33036: systematisk information om övervakningen är              orterna. Enligt en vedertagen uppgiftsfördelning
33037: dock ett av de effektivaste sätten att minska anta-      har rörliga polisen svarat för trafikövervakning-
33038: let rattfyllerister i trafiken.                          en i huvudsak inom huvudvägnätet och den loka-
33039:    Antalet personer misstänkta för rattfylleri           la polisen främst inom tätortsområdena. Den
33040: nådde toppen år 1990, då det uppgick til130 490.         vanligaste orsaken till att en rattfyllerist åkte fast
33041: Därefter har antalet minskat och det var som             i fjol var en polisrazzia (29,4 %), den näst vanli-
33042: lägst år 1994, då 20 397 förare greps misstänkta         gaste orsaken att åka fast var en trafikskada
33043: för rattfylleri. År 1995 vände trenden uppåt och         (17, 1 %) _9ch en anmälan från allmänheten
33044: antalet rattfyllerister uppgick ti1121 345.              (14,7 %). Overhastighet, annan trafikförseelse el-
33045:    Rattfylleristernas andel i trafikströmmen har         ler ett uppseendeväckande körsätt var i 18% av
33046: undersökts sedan år 1979. Vid denna tidpunkt             fallen orsaken till att en rattfyllerist greps.
33047: var andelen rattfyllerister i trafiken 0,50 %, dvs.          Det totala anta1et utförda alkoholtester upp-
33048: 50 rattfyllerister per 10 000 förare. Efter att till-    skattas ha uppgått till knappt 1,5 miljoner i fjol. 1
33049: förlitliga mätapparater för alkoholtester kom i          jämförelse med de övriga nordiska länderna är
33050: allmänt bruk började antalet rattfyllerister i tra-      antalet mycket stort. 1 en internationelljämförel-
33051:                                            KK 205/1996 vp                                            5
33052: 
33053: se satsasi Finland en betydande del av de resurser   och med att polisen övergår tili att använda ett
33054: som är avsedda för trafikövervakning på rattfyl-     system för precisionsalkoholtester, vilka ersätter
33055: leriövervakning. Rörliga polisen utförq~ år 1995     blodprov, frigörs mera av polisens arbetsinsats
33056: sammanlagt 529 526 alkoholtester. Okningen           för rattfylleriövervakning inom de närmaste
33057: var 29 727, dvs. 5,9% ijämförelse med år 1994. I     åren.
33058: 
33059:      Helsingforsden 9 april 1996
33060: 
33061:                                                                  Inrikesminister Jan-Erik Enestam
33062:                                              KK 206/1996 vp
33063: 
33064: Skriftligt spörsmål 206
33065: 
33066: 
33067: 
33068: 
33069:                                     Pehr Löv /sv: Om lindrigare bestämme1ser för 1egitimation av ut-
33070:                                        1ändska 1äkare
33071: 
33072: 
33073:                                          Tili Riksdagens Talman
33074: 
33075:     Efter att EES-avta1et trädde i kraft 1.1.1994 är   utom utfårdas det för ett år i sänder och skall
33076: utländska 1äkare från ett 1and utanför EES för att     alltså ansökas år1igen hos rättsskyddscentra1en.
33077: få 1egitimation tvungna att arbeta på en hä1so-        För att få den finska 1egitimationen har de
33078: vårdscentra1 och genomgå en teoretisk examen i         ut1ändska 1äkarna två vägar att vä1ja: att arbeta
33079: medicin som innehåller två de1ar: de fyra största      10 år med utvidgat verksamhetstillstånd eller att
33080: medicinska områdena (inremedicin, gyneko1ogi,          byta medborgarskap. Att behöva byta medbor-
33081: kirurgi och pediatri) samt specia1itetsämnen           garskap på dessa grunder är oacceptabe1t. Det är
33082: (t.ex. onko1ogi, pneumo1ogi, dermato1ogi osv).         inte rim1igt att deras kompetens och 1äkarrättig-
33083: Dessutom skall ett praktiskt prov av1äggas inför       heter skall gå hand i hand med deras medborgar-
33084: en docent på en hä1sovårdscentra1mottagning.           skap. Att som ett andra a1ternativ vara tvungen
33085: Först när alla dessa krav har uppfyllts är det         att arbeta så 1änge med utvidgat verksamhetstill-
33086: tillåtet att ansöka om tjänstgöringsp1ats på en        stånd är diskriminerande och orättvist.
33087: hä1sovårdscenteral. Dessa fordringar gäller även          Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
33088: de utländska 1äkare som före den 1.1.1995 inte         ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
33089: hade 1yckats få arbetsp1ats på en hä1sovårdscen-       ver tili vederbörande med1em av statsrådet ställa
33090: tra1 trots att de avk1arat det prov som var förut-     fö1jande spörsmå1:
33091: sättningen för detsamma före 1.1.1994.
33092:     Ovan nämnda examen räcker inte tili för en                   Ämnar Regeringen vidta åtgärder för
33093: 1egitimation utan 1äkarna får ett så kallat utvid-            att 1indra bestämme1serna för 1egitima-
33094: gat verksamhetstillstånd. Detta ger vissa, men                tion av ut1ändska 1äkare?
33095: inte fullständiga rättigheter som 1äkare. Dess-
33096: 
33097:      He1singfors den 21 mars 1996
33098: 
33099:                                               Pehr Löv /sv
33100: 
33101: 
33102: 
33103: 
33104: 260017
33105: 2                                          KK 206/1996 vp
33106: 
33107: Kirjallinen kysymys 206                                                                     Suomennos
33108: 
33109: 
33110: 
33111: 
33112:                                   Pehr Löv /r: Ulkomaalaisten lääkäreiden laillistamista koskevien
33113:                                      määräysten lieventämisestä
33114: 
33115: 
33116:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
33117:    ETA-sopimuksen voimaantulon jälkeen               laan,ja sitä on siis anottava vuosittain oikeustur-
33118: 1.1.1994 ETA-alueen ulkopuolisesta maasta tu-        vakeskukselta. Saadakseen laillistuksen Suomes-
33119: leva lääkäri on joutunut laillistuksen saadakseen    sa ulkomaalaisilla lääkäreillä on valittavana kak-
33120: työskentelemään terveyskeskuksessa ja suoritta-      si vaihtoehtoa: kymmenen vuoden työskentely
33121: maan kahdesta osasta koostuvan lääketieteen          laajennetulla toimiluvalla tai kansalaisuuden
33122: tutkinnon: neljä suurinta lääketieteen alaa (sisä-   vaihtaminen. Se, että joutuisi vaihtamaan kansa-
33123: tautioppi, naistentautioppi, kirurgiaja lastentau-   laisuutta näillä perusteilla, ei ole hyväksyttävää.
33124: tioppi) sekä erikoisalat (esim. ihotautioppi,        Ei ole kohtuullista, että heidän pätevyytensä ja
33125: keuhkotautioppi, onkologia jne.). Lisäksi hänen      lääkärinoikeutensa kulkisivat käsi kädessä kan-
33126: on suoritettava käytännön koe dosentille ter-        salaisuuden kanssa. Toinen vaihtoehto elijoutu-
33127: veyskeskusvastaanotolla. Vasta kaikkien näiden       minen työskentelemään niin pitkään laajennetul-
33128: vaatimusten täyttämisen jälkeen hän saa hakea        la toimiluvalla on syrjivää ja epäoikeudenmu-
33129: palveluspaikkaa terveyskeskuksesta. Nämä vaa-        kaista.
33130: timukset koskevat myös ulkomaalaisia lääkärei-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33131: tä, jotka eivät olleet onnistuneet saamaan työ-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33132: paikkaa terveyskeskuksesta ennen 1.1.1995 siitä      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33133: huolimatta, että he olivat suorittaneet tämän        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33134: edellyttämän kokeen ennen 1.1.1994.
33135:    Edellä mainittu tutkinto ei riitä laillistami-                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
33136: seen, vaan lääkärit saavat ns. laajennetun toimi-           siin lieventääkseen ulkomaalaisten lääkä-
33137: luvan. Tämä antaa eräitä mutta ei kuitenkaan                reiden laillistamista koskevia määräyk-
33138:                                                              ... ?
33139: täydellisiä oikeuksia lääkärinä toimimiseen. Li-            sta.
33140: säksi toimilupa myönnetään vuodeksi kerral-
33141: 
33142:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1996
33143: 
33144:                                              Pehr Löv /r
33145:                                               KK 206/1996 vp                                              3
33146: 
33147: 
33148: 
33149: 
33150:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
33151: 
33152:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           taito. Asetuksen 14 §:n mukaan ammatinharjoit-
33153: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            tamislupa ja laillistus edellyttävät, että henkilö
33154: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          on suorittanut terveydenhuollon oikeusturva-
33155: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pehr Lö-            keskuksen mahdollisesti määräämät palvelut, li-
33156: vin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o             säopinnotja kuulustelun ammattitaidon selvittä-
33157: 206:                                                     miseksi siten, että hänen pätevyytensä vastaa
33158:              Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        Suomessa suoritettua vastaavaa koulutusta.
33159:         siin Iieventääkseen ulkomaalaisten lääkä-           Hallituksen esityksessä (33/1994 vp) maini-
33160:         reiden laillistamista koskevia määräyk-          taan kyseisen lain 13 §:n perusteluissa, että am-
33161:           ... ?                                          matinharjoittamisluvan myöntämisen erityinen
33162:          s1a.                                            syy on esimerkiksi se, että hakija voi osoittaa
33163:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              suomalaisen työnantajan tarpeen ottaa hakija
33164:                                                          palvelukseensa. Laillistuksen erityinen syy on
33165: taen seuraavaa:                                          esimerkiksi se, että hakijan työtehtävät edellyttä-
33166:     Ulkomaalaisten lääkärien oikeus harjoittaa           vät laillistetun lääkärin asemaa, kuten raskauden
33167: lääkärin ammattia Suomessa on harkinnanva-               keskeyttäminen ja kastroimisen suorittaminen.
33168: raista potilasturvallisuuden takaamiseksi. Ny-              Terveydenhuollon oikeusturvakeskus myön-
33169: kyään lääkärin ammatin harjoittaminen perus-             tää Euroopan talousalueen ulkopuolisen valtion
33170: tuu lakiin terveydenhuollon ammattihenkilöistä           kansalaiselle luvan harjoittaa lääkärintointa vai-
33171: (559/94). Myös tätä edeltäviin, vuosilta 1925 ja         heittain. Niin sanottu laaja toimilupa edellyttää
33172: 1978 oleviin lääkärintoimen harjoittamisesta an-         lääkärin perustutkinnon ja riittävän suomen kie-
33173: nettuihin lakeihin sisältyivät säännökset, joiden        len taidon lisäksi lääkäriharjoittelua, toimimista
33174: mukaan ulkomaalaisen lääkärin ammatinhar-                lääkärinä terveyskeskuksessa ja sairaalassa sekä
33175: joittaminen oli harkinnanvaraista.                       kolmen kuulustelun hyväksyttyä suorittamista.
33176:     Euroopan unionin sisällä pyritään turvaa-            Kuulustelut suoritetaan kirjallisesti keskeisillä
33177: maan terveydenhuoltohenkilöstön vapaa liikku-            lääketieteen osa-alueilla ja terveydenhuollon hal-
33178: minen. Lääkärien vapaa liikkuvuus perustuu lää-          linnossa sekä suullisesti käytännön potilastentti-
33179: käreitä koskevaan direktiiviin (93/16/EEC), jon-         nä vastaanottotilanteessa. Edellä mainitut kolme
33180: ka myötä yhdenmukaistetaan jäsenvaltioiden               kuulustelua edellytetään pääsääntöisesti myös
33181: lääkärien koulutus vastaamaan toisiaan. Jäsen-           Suomen kansalaisilta, jotka ovat suorittaneet
33182: valtiot voivat sen sijaan itse päättää niistä edelly-    lääkärin tutkinnon Euroopan talousalueen ulko-
33183:  tyksistä, joilla ne tunnustuvat Euroopan unionin        puolisessa valtiossa. Vaiheittaisen ammatinhar-
33184:  ulkopuoleisten valtioiden kansalaisten lääkäri-         joittamisluvan tarkoituksena on potilasturvalli-
33185:  koulutuksen. Katsotaan, että jäsenmaiden on             suuden takaaminen ja se, että luvan varassa toi-
33186:  voitava itsenäisesti arvioida, milloin tällaisen yh-    mivan lääkärin aikaisempi toiminta voidaan lu-
33187:  denmukaistamattoman koulutuksen saaneen                 paa uusittaessa tarkistaa ja näin seurata hänen
33188:  henkilön pätevyys vastaa jäsenvaltiossa koulu-          ammatillisten valmiuksiensa kehittymistä.
33189:  tuksen saaneen henkilön pätevyyttä.                        Terveydenhuollon oikeusturvakeskus on pitä-
33190:      Euroopan talousalueen ulkopuolisen valtion          nyt tarkoituksenmukaisena, että laissa tarkoitet-
33191:  kansalaisen oikeus toimia lääkärinä Suomessa            tuna erityisenä syynä laillistuksen myöntämiselle
33192:  perustuu terveydenhuollon ammattihenkilöistä            Euroopan talousalueen ulkopuolisen valtion
33193:  annettuun lakiin (559/94) ja asetukseen (564/94),       kansalaiselle säilytetään pitempiaikainen toimin-
33194:  jotka tulivat voimaan 1.7.1994. Terveydenhuol-          ta lääkärinä Suomessa. Se on määritellyt laillis-
33195:  lon oikeusturvakeskus voi lain 13 §:n mukaan            tuksen yleiseksi ehdoksi viiden vuoden toimin-
33196:  erityisestä syystä ja määrääminsä ehdoin hake-          nan lääkärinä laajan toimiluvan saamisen jäl-
33197:  muksesta myöntää ammatinharjoittamisluvan               keen. Tämä merkitsee harjoittelu, kuulustelut ja
33198:  tai laillistetun lääkärin oikeuden tällaiselle henki-   lääkärinä toimiminen huomioon ottaen yhteensä
33199:   lölle, jolla on lääkärin koulutus ja riittävä kieli-   noin kahdeksaa toimintavuotta.
33200: 4                                       KK 206/1996 vp
33201: 
33202:   Ammatinharjoittamisluvan ja -oikeuden           sovittu asianomaisia lainkohtia säädettäessä.
33203: myöntämisessä ulkomaalaisille lääkäreille nou-    Tämä käytäntö on osoittautunut tarkoituksen-
33204: datetaan Suomessa niitä periaatteita, joista on   mukaiseksi eikä sitä ole syytä muuttaa.
33205:     Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1996
33206: 
33207:                                                               Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
33208:                                               KK 206/1996 vp                                              5
33209: 
33210: 
33211: 
33212: 
33213:                                           Tili Riksdagens Talman
33214: 
33215:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsårdningen an-         tillstånd för yrkesutövning och legitimering
33216: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           krävs enligt förordningens 14 § att personen i
33217: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         fråga har fullgjort den tjänstgöring, genomfört
33218: man Pehr Löv undertecknade spörsmål nr 206:              de tilläggsstudier och genomgått det förhör för
33219:                                                          utredande av yrkesskickligheten som rätts-
33220:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för           skyddscentralen för hälsovården eventuellt före-
33221:         att lindra bestämmelserna för legitima-          skriver så, att hans kompetens motsvarar en mot-
33222:         tion av utländska läkare?                        svarande utbildning i Finland.
33223:                                                              I regeringens proposition (33/1994 rd) nämns i
33224:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            motiveringen tilllagens 13 § att särskilt skäl för
33225: anföra följande:                                         beviljande av tillstånd att utöva yrke kan vara
33226:                                                          t.ex. att sökanden kan visa att den finländska
33227:    Utländska läkares rätt att utöva läkaryrket i         arbetsgivaren har behov av att anställa honom.
33228: Finland är beroende av prövning för att patient-         Särskilda skäl för legitimering är t.ex. att sökan-
33229: säkerheten skall kunna garanteras. Utövandet av          dens arbetsuppgifter, såsom avbrytande av ha-
33230: läkaryrket grundar sig på lagen om yrkesutbilda-         vandeskap och kastrering, kräver ställning som
33231: de personer inom hälso- och sjukvården (559/94).         legitimerad läkare.
33232: Ä ven de föregående lagarna om utövande av                   Rättsskyddscentralen för hälsovården beviljar
33233: läkaryrket från åren 1925 och 1978 innehöll stad-        medborgare i en stat utanför Europeiska ekono-
33234: ganden, enligt vilka utländska läkares yrkesutöv-        miska samarbetsområdet tillstånd att utöva lä-
33235: ning var beroende av prövning.                           karyrket stegvis. Ett s.k. utvidgat verksamhets-
33236:     Inom Europeiska unionen strävar man efter            tillstånd förutsätter utöver grundexamen för lä-
33237: att trygga att hälsovårdspersonalen kan röra sig         kare och tillräckliga kunskaper i finska också
33238: fritt. Läkarnas fria rörlighet grundar sig på ett        läkarpraktik, tjänstgöring som läkare på hälso-
33239: direktiv (93/16/EEC) som gäller läkare, enligt           vårdscentral och sjukhus samt tre godkända för-
33240: vilket läkarutbildningen i medlemsstaterna sam-          hör. Förhören skall avläggas skriftligen i fråga
33241: ordnas. Medlemsstaterna kan däremot själva be-           om de centrala medicinska delområdena och häl-
33242: stämma om vilka villkor som skall uppfyllas för          sovårdsförvaltningen samt muntligen som en
33243: att läkarutbildning som medborgare i stater              praktisk tentamen om hur patienter tas emot.
33244: utanför den Europeiska unionen erhållit skall            Ovan nämnda tre förhör förutsätts i allmänhet
33245: godkännas. Det anses att medlemsstaterna själv-          även av finska medborgare som har avlagt läkar-
33246: ständigt måste kunna bedöma när kompetensen              examen i någon stat utanför Europeiska ekono-
33247: hos en person som har fått en dylik icke samord-         miska samarbetsområdet. Syftet med det stegvisa
33248: nad utbildning motsvarar kompetensen hos en              tillståndet tili yrkesutövning är att garantera pa-
33249: person som fått sin utbildning i någon av med-           tientsäkerheten och att tidigare verksamhet för
33250:  lemsstaterna.                                           en sådan läkares del som arbetar på tillståndsba-
33251:     Rätten för medborgare i en stat utanför Euro-        sis kan kontrolleras då tillståndet förnyas, varvid
33252:  peiska ekonomiska samarbetsområdet att vara             man på detta sätt kan följa med hur de yrkesmäs-
33253:  verksam som läkare i Finland grundar sig på             siga fårdigheterna utvecklas.
33254:  lagen (559/94) och förordningen (564/94) om yr-             Rättsskyddscentralen för hälsovården har an-
33255:  kesutbildade personer inom hälso- och sjukvår-          sett det ändamålsenligt att en längre tids verk-
33256:  den, vilka trädde i kraft 1.7.1994. Rättsskydds-        samhet som läkare i Finland bibehålls som ett i
33257:  centralen för hälsovården kan enligt lagens 13 §        lagen avsett särskilt skäl då det gäller beviljande
33258:  av särskilda skäl och på de villkor som den be-         av legitimation för medborgare i någon stat utan-
33259:  stämmer på ansökan bevilja en dylik person, som         för Europeiska ekonomiska samarbetsområdet.
33260:  har läkarutbildning och tillräckliga språkkun-          Som ett allmänt villkor för legitimation har rätts-
33261:  skaper, tillstånd att utöva yrke eller rätt att utöva   skyddscentralen slagit fast fem års utövning av
33262:  yrke som legitimerad läkare. För erhållande av          läkaryrket efter det att utvidgat verksamhetstill-
33263: 6                                          KK 206/1996 vp
33264: 
33265: stånd erhållits. Detta innebär, med beaktande av     land de principer som man enades om då lagrum-
33266: praktik, förhör och utövning av läkaryrket, sam-     men i fråga kom till. Denna praxis har visat sig
33267: manlagt ca åtta verksamhetsår.                       ändamålsenlig och det finns ingen anledning att
33268:    I fråga om beviljande av tillstånd och rätt att   ändra på den.
33269: utöva yrket för utländska läkare tillämpas i Fin-
33270: 
33271:      Helsingfors den 11 april1996
33272: 
33273:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
33274:                                            KK 207/1996 vp
33275: 
33276: Kirjallinen kysymys 207
33277: 
33278: 
33279: 
33280: 
33281:                                   Reijo Kallio /sd: Konkurssilainsäädännön uudistamistarpeista
33282: 
33283: 
33284: 
33285:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
33286: 
33287:    Suomen konkurssilainsäädännön perussään-          konkurssipesien hoidosta annetut säännökset ei-
33288: nös, konkurssisääntö, on jo vuodelta 1868. Vaik-     vät edistä takaisinsaantimahdollisuuksien teho-
33289: ka perussäännös sinänsä on vanha, on sen sään-       kasta selvittämistä.
33290: nöksiä ajan kuluessa uudistettukin. Konkurssi-           Konkurssilainsäädännön uudistuksen yhtey-
33291: yritysten velkojien kannalta konkurssisäännön        dessä tulisi myös selvittää, onko tarvetta sellaisil-
33292: ohella keskeisiä säännöksiä ovat laki takaisin-      le järjestelyille, jotka merkitsisivät varojen puut-
33293: saannista vuodelta 1991 ja laki velkojien keski-     teen vuoksi raukeavien konkurssienjärjestelmäl-
33294: näisestä maksunsaantijärjestyksestä vuodelta         listä selvittämistä. Uudistuksella tulisi pyrkiä
33295: 1992. Viimeisimmät muutokset konkurssilain-          myös siihen, että pesien liiketoiminnasta ei aiheu-
33296: säädäntöön ovat olleet laki konkurssipesien hal-     tuisi nykyisenkaltaisia kilpailuhäiriöitä. Yksi
33297: linnon valvonnasta ja konkurssisäännön muu-          vaihtoehto voisi olla konkurssituomioistuimelta
33298: tos,jolla tiukennettiin pesänhoitajan kelpoisuus-    saatava lupa, ennen kuin pitempiaikainen liike-
33299: edellytyksiä ja synnytettiin konkurssiasiamies-      toiminta olisi mahdollista. Tämä edellyttäisi
33300: järjestelmä. Nämä uudistukset ovat vuodelta          myös säännöksiä pesien kirjanpito- ja tilintar-
33301:  1995.                                               kastusvelvollisuudesta.
33302:     Konkurssilainsäädäntö kaipaa kuitenkin               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33303: edelleen muutoksia ja uudistamista. Käytännön        tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
33304: elämässä paljon ongelmia on aiheuttanut mm.          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33305: konkurssipesi en liiketoiminta. Monet konkurssi-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33306: pesät ovat jatkaneet liiketoimintaa hyvinkin pit-
33307: kiä aikoja. Koska konkurssipesien kustannusra-                   Onko Hallituksella tarkoitus toiminta-
33308: kenne normaalisti toimivaan yritykseen verrattu-              kaudellaan antaa konkurssilainsäädän-
33309: na on edullinen konkurssipesälle, tämä aiheuttaa              nön uudistamiseen liittyviä esityksiä, ja
33310: kilpailutilanteen vääristymistä.                              jos on,
33311:     Jotta koko konkurssimenettely toimisi tasa-                  mihin epäkohtiin erityisesti on tarkoi-
33312: puolisesti, tulisi järjestelmän tuottaa velkojille            tus puuttua, ja
33313:  paras mahdollinen realisointitulos. Voimassa                    millä aikataululla uudistamisesityksiä
33314:  oleva takaisinsaantilaki, etuoikeusjärjestys ja              on odotettavissa eduskuntaan?
33315: 
33316:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1996
33317: 
33318:                                            Reijo Kallio /sd
33319: 
33320: 
33321: 
33322: 
33323: 260017
33324: 2                                         KK 207/1996 vp
33325: 
33326: 
33327: 
33328: 
33329:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
33330: 
33331:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      hin seikkoihin. Tavoitteena on, että esitys voitai-
33332: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       siin saada vielä tämän eduskunnan käsiteltäväk-
33333: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     si. Kuluvan kevään aikana on tarkoitus antaa
33334: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Reijo Kal-     eduskunnalle esitys liiketoimintakieltoa koske-
33335: lion näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       van lainsäädännön muuttamisesta. Tässä esityk-
33336: 207:                                                sessä tullaan ehdottamaan konkurssisäännön
33337:                                                     muuttamista siten, että pesänhoitajan olisi aina
33338:           Onko Hallituksella tarkoitus toiminta-    laadittava konkurssin yhteydessä selvitys velalli-
33339:        kaudellaan antaa konkurssilainsäädän-        sesta ja velallisen konkurssia edeltäneestä toi-
33340:        nön uudistamiseen liittyviä esityksiä, ja    minnasta, muun muassa siitä, miten velallisyri-
33341:        jos on,                                      tyksen kirjanpito on hoidettu.
33342:           mihin epäkohtiin erityisesti on tarkoi-       Syksyllä 1996 on tarkoitus antaaeduskunnalle
33343:        tus puuttua, ja                              esitys velallisen liikkumisvapautta koskevien
33344:           millä aikataululla uudistamisesityksiä    konkurssisäännön säännösten muuttamiseksi.
33345:        on odotettavissa eduskuntaan?                Tämä uudistus on tarpeen toteuttaa ennen koko-
33346:                                                     naisuudistusta siksi, että nämä säännökset eivät
33347:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        enää vastaa ihmisoikeussopimusten eivätkä pe-
33348: vasti seuraavaa:                                    rusoikeussäännösten vaatimuksia. Mainitun uu-
33349:                                                     distuksen yhteydessä harkitaan, onko ja mitä
33350:    Oikeusministeriössä valmistellaan parhail-       muita konkurssilainsäädäntöön liittyviä osittais-
33351: laan konkurssilainsäädännön kokonaisuudistus-       uudistuksia aiheellista toteuttaa ennen lainsää-
33352: ta. Tässä valmistelussa otetaan luonnollisesti      dännön kokonaisuudistusta.
33353: kantaa myös kirjallisessa kysymyksessä esitettyi-
33354: 
33355:      Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1996
33356: 
33357:                                                                    Oikeusministeri Kari Häkämies
33358:                                           KK 207/1996 vp                                           3
33359: 
33360: 
33361: 
33362: 
33363:                                       Tili Riksdagens Talman
33364: 
33365:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         kunna föreläggas redan den nuvarande riksda-
33366: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande         gen. U nder våren är det meningen att en proposi-
33367: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     tion om ändring av lagstiftningen om näringsför-
33368: dagsman Reijo Kallio undertecknade skriftliga       bud skall avlåtas tili riksdagen. I propositionen
33369: spörsmål nr 207:                                    föreslås att konkursstadgan ändras så att förval-
33370:                                                     taren av ett konkursbo alltid i samband med en
33371:           Har Regeringen för avsikt att under sin   konkurs skall uppsätta en utredning om gäldenä-
33372:        mandatperiod avlåta propositioner om         ren och hans verksamhet före konkursen, bl.a.
33373:        revision av konkurslagstiftningen och,       om hur bokföringen skötts vid gäldenärsföreta-
33374:        om så är fallet,                             get.
33375:           vilka missförhållanden har Regeringen         På hösten 1996 är det meningen att en propo-
33376:        särskilt för avsikt att åtgärda och enligt   sition om ändring av de stadganden i konkurs-
33377:        viiken tidtabell kan propositionerna vän-    stadgan som gäller gäldenärens rörelsefrihet
33378:        tas till riksdagen?                          skall avlåtas tili riksdagen. Denna reform måste
33379:                                                     genomföras före helhetsreformen, för att dessa
33380:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anfö-    stadganden inte längre motsvarar de krav som
33381: ra följande:                                        konventionerna om de mänskliga rättigheterna
33382:                                                     eller stadganden om de grundläggande rättighe-
33383:   På justitieministeriet bereds för närvarande en   terna ställer. I samband med denna reform tar
33384: helhetsreform av konkurslagstiftningen. Denna       man ställning tili om några andra delreformer i
33385: beredning tar självfallet ståndpunkt även tili de   anslutning tili konkurslagstiftningen bör genom-
33386: omständigheter som framförs i det skriftliga        föras före helhetsreformen och i så fall vilka.
33387: spörsmålet. A vsikten är att propositionen skall
33388:      Helsingforsden 12 april1996
33389: 
33390:                                                                   Justitieminister Kari Häkämies
33391:                                             KK 208/1996 vp
33392: 
33393: Kirjallinen kysymys 208
33394: 
33395: 
33396: 
33397: 
33398:                                    Säde Tahvanainen /sd: Spraymaalien myynnin rajoittamisesta
33399: 
33400: 
33401:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
33402: 
33403:     Julkisten ja yksityisten rakennusten ja paikko-   minen näiden tuotteiden myynnille. Ilotulitteet
33404: jen töhriminen on maassamme lisääntynyt. Vuo-         aiheuttivat monena vuonna ongelmia uuden
33405: sittain spraymaaleilla töhrijät, yleensä nuoret       vuoden aikaan. Kun ilotulitteiden myyntiä ja
33406: henkilöt, aiheuttavat kymmenientuhansien              käyttöä rajoitettiin, ongelmat vähenivät huomat-
33407: markkojen vahingot yhteiskunnalle ja yksityisille     tavasti. Spraymaalien myynnin kohdalla olisi
33408: henkilöille. Etenkin pääkaupunkiseudulla paik-        perusteltua siirtyä samankaltaisiin toimenpitei-
33409: kojen tuhriminen näyttää lisääntyneen ja olevan       siin ja valvontaan.
33410: nuorison muotivillitys.                                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33411:     Sekä rakennusten omistajat että töhrimiseen       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33412: kyllästyneet kansalaiset haluaisivat ongelmaan        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33413: korjauksen. Normaalit rankaisumenettelyt, mm.         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33414:  sakot, eivät näytä auttavan ongelman vähenemi-
33415:  seksi, koska useimmiten tuhrijoita ei saada kiin-             Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin
33416:  ni. Tämän vuoksi tulisi harkita preventiivisiä,             spraymaalien myynnin rajoittamiseksi
33417:  ehkäiseviä keinoja. Yksi ehkäisevä keino voisi              rakennusten ja ympäristön tuhrimisen
33418:  olla jonkinlainen spraymaalien myynnin rajoit-              vähentämiseksi?
33419:  taminen vähittäiskaupoissa tai ikärajan asetta-
33420: 
33421:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1996
33422:                                          Säde Tahvanainen /sd
33423: 
33424: 
33425: 
33426: 
33427:   60017
33428: 2                                         KK 208/1996 vp
33429: 
33430: 
33431: 
33432: 
33433:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
33434: 
33435:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Iän mukaiset rajoitukset, joita Suomessa on
33436: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        käytössä mm. alkoholin, tupakkatuotteiden ja
33437: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      ilotulitteiden myynnissä, perustuvat näiden tuot-
33438: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Säde Tah-       teiden aiheuttamaan terveysvaaraan. Edustaja
33439: vanaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        Tahvanaisen kirjallisessa kysymyksessä spray-
33440: n:o 208:                                             maalien myyntiä ehdotetaan rajoitettavaksi, jot-
33441:                                                      ta töhriminen vähentyisi. Perusteena ei olisi ter-
33442:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin            veysvaara kuten muissa ikärajoitustapauksis-
33443:        spraymaalien myynnin rajoittamiseksi          sa.
33444:        rakennusten ja ympäristön tuhrimisen              Myyntirajoituksen toteuttaminen vaatii kau-
33445:        vähentämiseksi?                               palta pysyviä ratkaisuja. Myös myyntirajoituk-
33446:                                                      sen edellyttämä viranomaisvalvonta olisi koh-
33447:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tuuttoman työläs järjestää.
33448: vasti seuraavaa:                                         Nuorten henkilöiden yhteiskunnalle ja yksi-
33449:                                                      tyisille aiheuttamien vahinkojen lisääntyminen
33450:    Hallitus suhtautuu varauksella spraymaalien       on valitettava ilmiö. Hallitus katsoo, että myynti-
33451: myynnin rajoittamiseen. Hallituksen mielestä         rajoituksen sijasta olisi nuorten käyttäytymistä
33452: myyntirajoitus ei ole toimiva keino hoitaa töhri-    ohjattava kasvatuksenisin ja valistuksellisin kei-
33453: misongelmaa. Myyntirajoitus vaikeuttaisi koh-        noin ja saatava heidät ymmärtämään vahinkojen
33454: tuuttomasti spraymaalien hyväksyttävää käyt-         taloudelliset seuraamukset.
33455: töä esim. askartelussa, polkupyörien ja mopojen
33456: korjauksessa jne.
33457: 
33458:      Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1996
33459: 
33460:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
33461:                                             KK 208/1996 vp                                              3
33462: 
33463: 
33464: 
33465: 
33466:                                         Tili Riksdagens Talman
33467: 
33468:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Begränsningar efter ålder, som i Finland an-
33469: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande           vänds t.ex. vid försäljningen av alkohol, tobaks-
33470: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       produkter och fyrverkeripjäser, grundar sig på
33471: dagsman Säde Tahvanainen undertecknade                den hälsorisk som användningen av dessa pro-
33472: spörsmål nr 208:                                      dukter medför. I det spörsmål som riksdagsman
33473:                                                       Tahvanainen m.fl. undertecknat föreslås det att
33474:                                                       försäljningen av sprejfårger begränsas i syfte att
33475:           Tänker Regeringen vidta åtgärder för        minska nedklottringen. Hälsorisk används inte
33476:        att begränsa försäljningen av sprejfårger i    som motivering i detta fall i motsats till de övriga
33477:        syfte att minska nedklottring av byggna-       fallen med åldersgränser.
33478:        der och miljö?                                    För att begränsad försäljning skall kunna ge-
33479:                                                       nomföras krävs permanenta lösningar från han-
33480:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         delns sida. Också den kontroll från myndigheter-
33481: anföra följande:                                      nas sida som införandet av begränsningarna for-
33482:                                                       utsätter skulle vara orimligt svår att genomföra i
33483:    Regeringen ställer sig förbehållsam till eventu-   praJdiken.
33484: ell begränsning av forsäljningen av sprejfårger.         Okningen av antalet skador som unga perso-
33485: Enligt regeringen är inte införandet av begräns-      ner tillfogar både samhället och privatpersoner
33486: ningar vid försäljningen någon fungerande me-         är ett beklagligt fenomen. Regeringen anser att i
33487: tod för att problemet med nedklottring skall kun-     stället för att införa åldersgränser vid köp av
33488: na Iösas. Om försäljningen av sprejfårger begrän-     sprejfårger borde uppfostran av ungdomar ske
33489: sas blir det orimligt svårt att kunna använda         med hjälp av pedagogiska metoder och genom
33490: fårgerna på godkänt sätt t.ex. vid hobbyverksam-      upplysning för att få ungdomarna att förstå alla
33491: het eller lagning av mopeder och cyklar osv.          de ekonomiska följder som skadorna medför.
33492: 
33493:      Helsingforsden 9 aprill996
33494: 
33495:                                                       Handels- och industriministerAntti Kalliomäki
33496:                                             KK 209/1996 vp
33497: 
33498: Skriftligt spörsmål 209
33499: 
33500: 
33501: 
33502: 
33503:                                    Margareta Pietikäinen /sv: Om en ytterligare utredning av hamn-
33504:                                        projekt i södra Finland
33505: 
33506: 
33507:                                         Tili Riksdagens Talman
33508: 
33509:    Trafikministeriet har gjort en utredning över         Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
33510: huvudstadregionens hamnar. Utredningen date-          ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
33511: rad, 8.3.1996, gäller kostnaderna för investering-    ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
33512: ar i trafikleder och kostnader för trafiken.          följande spörsmål:
33513:    I utredningen görs en jämförelse mellan två
33514: alternativ, d.v.s. en storhamn i Pickala och en                 Ämnar Regeringen ta initiativ tili en
33515: storhamn i Nordsjö. Också ett tredje alternativ              tredje hamnutredning i södra Finland,
33516: borde dock utredas innan beslut fattas.                      d.v.s. ett ökat utnyttjande och en småska-
33517:    Nuvarande hamnkapacitet i södra Finland är                lig utbyggnad av nu existerande hamnar?
33518: inte utnyttjad tili fullo. Det finns goda möjlighe-
33519: ter att öka användandet av flera nuexisterande
33520: hamnar och också utbyggnader är möjliga.
33521: 
33522:      Helsingforsden 21 mars 1996
33523:                                        Margareta Pietikäinen /sv
33524: 
33525: 
33526: 
33527: 
33528:  260017*
33529: 2                                           KK 209/1996 vp
33530: 
33531: Kirjallinen kysymys 209                                                                     Suomennos
33532: 
33533: 
33534: 
33535: 
33536:                                    Margareta Pietikäinen /r: Etelä-Suomen satamahankkeita koske-
33537:                                       van lisäselvityksen tekemisestä
33538: 
33539: 
33540:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
33541: 
33542:     Liikenneministeriö on 8.3.1996 päivätyssä            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33543: pääkaupunkiseudun satamaselvityksessä käsi-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33544: tellyt liikenneväyläinvestointeja ja liikenteen       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33545: kustannuksia.                                         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33546:     Selvityksessä vertaillaan kahta vaihtoehtoa eli
33547: Pikkalan ja Vuosaaren suursatamahankkeita.                      Aikooko Hallitus tehdä aloitteen kol-
33548: Ennen päätöksentekoa olisi kuitenkin selvitettä-             mannesta Etelä-Suomen satamia koske-
33549: vä myös kolmas vaihtoehto.                                   vasta selvityksestä eli nykyisten satamien
33550:     Etelä-Suomen nykyinen satamakapasiteetti ei              käytön lisäämisestä ja pienimittaisesta
33551: ole täydessä käytössä. Useiden nykyisten sata-               laajentamisesta?
33552: mien käytön lisäämiseen on hyvät mahdollisuu-
33553: det, ja myös satamien laajennukset ovat mahdol-
33554: lisia.
33555:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1996
33556: 
33557:                                        Margareta Pietikäinen /r
33558:                                            KK 209/1996 vp                                             3
33559: 
33560: 
33561: 
33562: 
33563:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
33564: 
33565:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       yksikköliikenne vaatii tehokkaan ja kalliin käsit-
33566: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        telylaitteiston. Pitkämatkaista kanttiliikennettä
33567: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      ja varsinkaan transitoliikennettä on vaikea kuvi-
33568: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Margareta       tella ilman modernia ja tehokasta rautatieyhteyt-
33569: Pietikäisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       tä. Kuljetusvirrat tulisi keskittää mahdollisim-
33570: sen n:o 209:                                         man pitkälle. Hajanainen satamaverkko merkit-
33571:                                                      see hajanaista ja huonoa vuorotarjontaa. Suu-
33572:           Aikooko Hallitus tehdä aloitteen kol-      rimpanakin satamana Helsingin satama on ny-
33573:        mannesta Etelä-Suomen satamia koske-          kyisellään pieni, ja lisäksi sen toiminta on hajau-
33574:        vasta selvityksestä eli nykyisten satamien    tunut useaan paikkaan.
33575:        käytön lisäämisestä ja pienimittaisesta           Liikenneministeriön teettämässä 8.3.1996 päi-
33576:        laajentamisesta?                              vätyssä pääkaupunkiseudun satamaselvitykses-
33577:                                                      sä on arvioitu vireillä olevien Vuosaaren ja Pik-
33578:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kalan suursatamahankkeiden edellyttämien lii-
33579: vasti seuraavaa:                                     kenneväylien investointi- ja ylläpitokustannuk-
33580:                                                      sia sekä suursataman kautta kulkevan liikenteen
33581:    Helsingin satamat ovat ulkomaankaupan ar-         aiheuttamia kustannuksia. Selvitystä tullaan
33582: vossa mitaten ylivoimaisesti tärkein kuljetusreit-   käyttämään liikenneministeriön päätöksenteon
33583: timme. Niiden kautta kulkee käytännössä koko         apu välineenä. Helsingin kaupunki on jo käynnis-
33584: suuryksikköliikenne. Kotkan sataman kanttilii-       tänyt neuvottelut liikenneministeriön kanssa
33585: kenne on alle kuudesosan Helsingin liikenteestä,     Vuosaaren sataman Iiikenneväyläinvestoinneis-
33586: eikä muualla ole mainittavaa konttiliikennettä.      ta. Metropolitan Port Oy on ilmoittanut toimit-
33587: Turun sataman kautta kulkee jonkin verran irto-      tavansa kuluvan kevään aikana Pikkalan sata-
33588: perävaunuliikennettä, mutta sekin on alle neljän-    man perustamislupahakemuksen valtioneuvos-
33589: nes Helsingin liikenteestä. Keskittyminen Hel-       tolle päätettäväksi.
33590: singin satamaan on luonnollista, koska nämä              Liikenneministeriö seuraa jatkuvasti satama-
33591: kuljetukset edellyttävät lyhyttä kokonaiskulje-      kapasiteetin kehittämistarvetta koko valtakun-
33592: tusaikaa.                                            nan alueella. Ministeriön alaisuudessa toimiva
33593:    Vuorotaajuuden vaikutus kokonaiskuljetus-         satama-asiain neuvottelukunta on valmistele-
33594: aikaan on ulkomaankuljetuksissa huomattavasti        massaan satamien kehittämisohjelmassa toden-
33595: suurempi kuin aluksen tai maakuljetusvälineen        nut, että Suomessa on satamakapasiteettia riittä-
33596: matkanopeuden. Kun jollakin yhteysvälillä siir-      västi ja että kehittämistarvetta on alueellisesti
33597: rytään yhdestä vuorokausittaisesta lähdöstä          pääkaupunkiseudulla suuryksikkötavaraliiken-
33598: kahteen, lyhenee kuljetusaika keskimäärin 12         teen osalta. Liikenneministeriön teettämässä ky-
33599: tuntia.                                              selyssä tarkoitettu selvitys koskee pääkaupunki-
33600:    Kuljetusten yksiköinti tulee lisääntymään         seudulla vireillä olevia satamahankkeita. Tässä
33601: myös perinteisten vientituotteidemme kuljetuk-       vaiheessa ei ole tarpeen käynnistää ministeriön
33602: sissa. Kasvu on ollut voimakasta 1980-luvulla ja     toimesta uusia satamakapasiteettiselvityksiä.
33603: on vain kiihtynyt tällä vuosikymmenellä. Suur-
33604: 
33605:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1996
33606: 
33607:                                                               Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
33608: 4                                           KK 209/1996 vp
33609: 
33610: 
33611: 
33612: 
33613:                                         Tili Riksdagens Talman
33614: 
33615:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      decennium. Transporterna av storenheter kräver
33616: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        en effektiv och dyrbar behandlingsutrustning.
33617: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      Det är svårt att föreställa sig containertranspor-
33618: man Margareta Pietikäinen undertecknade               ter på långa distanser och i synnerhet transito-
33619: spörsmål nr 209:                                      transporter utan en modern och funktionelljärn-
33620:                                                       vägsförbindelse. Transportströmmarna bör kon-
33621:            Ämnar Regeringen ta initiativ till en      centreras så långt som möjligt. Ett spritt hamnnät
33622:        tredje hamnutredning i södra Finland,          wedför också ett spritt och dåligt utbud av turer.
33623:        d.v.s. ett ökat utnyttjande och en småska-     Aven om Helsingfors hamn är den största ham-
33624:        lig utbyggnad av nu existerande hamnar?        nen är den för närvarande liten och dessutom har
33625:                                                       verksamheten spritts på flera olika platser.
33626:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             I huvudstadsregionens hamnutredning, som
33627: anföra följande:                                      trafikministeriet beställt och som är daterad
33628:                                                       8.3.1996, beräknas investerings- och underhålls-
33629:    Helsingfors hamnar är överlägset vår viktigas-     kostnaderna för de trafikleder som de aktuella
33630: te transportlänk när det gäller utrikeshandelns       hamnprojekten i Nordsjö och Pickala kräver,
33631: volym. 1 praktiken transporteras alla storenheter     samt de kostnader som förorsakas av trafiken via
33632: via dessa. Kotka hamns containertransporter ut-       storhamnen. Trafikministeriet kommer att an-
33633: gör mindre än en sjättedel av Helsingforsham-         vända utredningen som underlag när beslutet
33634: narnas transporter och containertransporterna         fattas. Helsingfors stad har redan inlett förhand-
33635: ar fåtaliga också i de andra hamnarna. En liten       lingar med trafikministeriet om infrastrukturin-
33636: del av trailertrafiken går via Åbo hamn, men          vesteringar i N ordsjöhamnen. Metropolitan Port
33637: också denna trafik utgör bara en fjärdedel av         Ab har meddelat att den skall lämna konces-
33638: Helsingforshamnarnas trafik. Det är naturligt att     sionsansökan om Pickalahamnen under våren
33639: dessa transporter har koncentrerats till Helsing-     till statsrådet.
33640: fors, eftersom de förutsätter att den totala trans-       Trafikministeriet följer ständigt behovet att
33641: porttiden är kort.                                    utveckla hamnkapaciteten i hela landet. Den tra-
33642:    I utrikestransporterna är betydelsen av turin-     fikministeriet underställda delegationen för
33643: tervallerna för den totala transporttiden betyd-      hamnärenden har isin utvecklingsplan konstate-
33644: ligt större än fartygets eller landtransportfordo-    rat att Finlands hamnkapacitet är tillräcklig och
33645: nets fårdhastighet. När man på någon förbindel-       att det finns regionala utvecklingsbehov inom
33646: sesträcka övergår från en avgång per dygn till två    huvudstadsregionen när det gäller transporter av
33647: avgångar per dygn, förkortas transporttiden med       storenheter. Trafikministeriets utredning avser
33648: i genomsnitt 12 timmar.                               de projekt som har satts i gång inom huvudstads-
33649:    Enlastbildningen av transporter kommer att         regionen. Det är inte ändamålsenligt att trafikmi-
33650: öka också i tran.sporterna av våra traditionella      nisteriet i detta skede påbörjar nya hamnkapaci-
33651: exportartiklar. Okningen har varit kraftig under      tetutredningar.
33652: 1980-talet och blivit allt kraftigare under detta
33653: 
33654:      Helsingforsden 3 april 1996
33655: 
33656:                                                                   Trafikminister Tuula Linnainmaa
33657:                                           KK 210/1996 vp
33658: 
33659: Kirjallinen kysymys 210
33660: 
33661: 
33662: 
33663: 
33664:                                   Mikko Kuoppa /va-r: Tampereen ja Toijalan välisen rataosuuden
33665:                                      peruskorjauksesta
33666: 
33667: 
33668:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
33669: 
33670:    Tampereen-Toijalan rata kuuluu osana Suo-        talousalueen kehityksen kannalta on välttämä-
33671: men päärataverkkoon ja on henkilö- ja tavaralii-    töntä rautateiden moitteeton kunto. Rataverkon
33672: kennemääriltään maamme vilkkaimpia rataosia.        perusparannustöillä voitaisiin osittain helpottaa
33673: Radan kunto on huomattavasti heikentynyt, ja        myös alueella vallitsevaa suurtyöttömyyttä.
33674: liikenneturvallisuuden takaamiseksi on rataosal-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33675: la sallittua suurinta huippunopeutta jouduttu       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33676: alentamaan 140 kilometristä 120 kilometriin tun-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33677: nissa. Rataosa on varustettu puisin ratapölkyin,    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33678: kiskot ovat kuluneet ja sepeli jauhautunut rikki.
33679: Joukkoliikenteen pitäminen suosittuna ja kilpai-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33680: lukykyisenä edellyttää, että se on myös riittävän          ryhtyä Tampereen-Toijalan radan pe-
33681: nopeaa, turvallisuudesta tinkimättä. Rataver-              rusparannuksen pikaiseksi käynnistämi-
33682: kon rappeutuminen uhkaa, ellei riittäviä määrä-            seksi liikenneturvallisuuden ja työllisyy-
33683: rahoja saada perusparannustöihin. Tampereen                den parantamiseksi?
33684: 
33685:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1996
33686:                                         Mikko Kuoppa /va-r
33687: 
33688: 
33689: 
33690: 
33691: 260017
33692: 2                                         KK 210/1996 vp
33693: 
33694: 
33695: 
33696: 
33697:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
33698: 
33699:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      suudessaan valmiiksi vuonna 2003. Tämä on
33700: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       mahdollista radanpidon rahoituksen ollessa vuo-
33701: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     sittain noin 2 000 milj. markkaa. Edellä mainitul-
33702: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko          la rahoituksella rataosan Toijala-Tampere
33703: Kuopan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         päällysrakenteen uusiminen ja perusparantami-
33704: n:o 210:                                            nen on tarkoitus toteuttaa vuosina 1998-2000.
33705:                                                     Sen kokonaiskustannukset ovat noin 300 milj.
33706:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      markkaa, johon sisältyvät sekä Hinkan että
33707:        ryhtyä Tampereen-Toijalan radan pe-          Lempäälän rataoikaisut.
33708:        rusparannuksen pikaiseksi käynnistämi-           Rataosalle Toijala-Tampere jouduttiin aset-
33709:        seksi liikenneturvallisuuden ja työllisyy-   tamaan nopeusrajoitus 120 km/h alkukesästä
33710:        den parantamiseksi?                          1995 radan päällysrakenteen iästäjohtuvan huo-
33711:                                                     non kunnon vuoksi. Tämä nopeus edellyttää,
33712:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        että tänä vuonna kyseisellä rataosalla tehdään
33713: vasti seuraavaa:                                    pölkynvaihtoa 3,5 milj. markan arvosta. Jos ra-
33714:                                                     danpidon rahoitus on seuraavinakin vuosina
33715:    Rataosan Toijala-Tampere päällysraken-           vuoden 1996 tasoa, siirtyy kyseisen välin päällys-
33716: teen uusimistyö sisältyy rataosan Helsinki-         rakenteen uusimistyön käynnistyminen vuoteen
33717: Tampere perusparannus- ja tasonnostohankkee-        1999. Lisäksi se kestää kahden vuoden sijasta
33718: seen. Hanke rahoitetaan valtion talousarviosta      kolme vuotta.
33719: osaksi rataverkon kehittämiseen ja osaksi radan         Rataosalle joudutaan tämänhetkisen arvion
33720: perusparantamiseen myönnetyistä määrärahois-        mukaan asettamaan ensi vuoden aikana nopeus-
33721: ta. Hankkeeseen kuuluu muun muassa koko ra-         rajoitus 100 kmlh. Kyseinen lisänopeusrajoitus
33722: taosan päällysrakenteen uusiminen UIC60-kis-        voitaisiin välttää vaihtamalla tänä vuonna kis-
33723: koilla varustetuksi betonipölkkyraiteeksi, rata-    koja ja pölkkyjä nykyiseen K54-kiskotettuun
33724: pihojen muutoksia ja liityntäliikenteen alueiden    puupölkkyrataan noin 39 milj. markan edestä,
33725: parantamista 16 väliasemalla. Liikenneturvalli-     mutta ei ole tarkoituksenmukaista käyttää mil-
33726: suutta parannetaan uusimalla suojastus ja rata-     joonia markkoja väliaikaiseen radan tekohengit-
33727: pihojen asetinlaitteet, laajentamalla kauko-oh-     tämiseen ennen sen uudistamista tukikerroksi-
33728: jaus koko rataosalle sekä rakentamalla junien       neen raskaammalla päällysrakenteella.
33729: automaattinen kulunvalvonta. Liikenneturvalli-          Hankkeen Helsinki-Tampere vuosittainen
33730: suutta parantaa myös lähes sadan tasoristeyksen     rahoitus on ollut noin 200 milj. markkaa, mutta
33731: tai laituripolun poistaminen rakentamalla siltoja   tarve olisi noin 260 milj. markkaa. Töiden paino-
33732: ja tehostamalla tiejärjestelyjä.                    piste on ollut koko ajan päällysrakenteen ja tur-
33733:    Ratahankkeen Helsinki-Tampere kokonais-          valaitteiden uusimisessa, tänä ja ensi vuonna vä-
33734: kustannusarvio on tällä hetkellä 3 000 milj.        lillä Riihimäki-Kerava. Rataosan Riihimäki-
33735: markkaa, josta kehittämisen osuus on 850 milj.      Toijala päällysrakenne on rataoikaisuja ja Hä-
33736: markkaa ja perusradanpidon osuus 2 150 milj.        meenlinnan ratapihan perusparantamista lu-
33737: markkaa. Tavoitteena on saada hanke kokonai-        kuun ottamatta jo uusittu.
33738: 
33739:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1996
33740: 
33741:                                                              Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
33742:                                             KK 210/1996 vp                                              3
33743: 
33744: 
33745: 
33746: 
33747:                                         Tili Riksdagens Talman
33748: 
33749:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      projektet isin helhet kan avslutas år 2003. Detta
33750: ger har Ni, Fru Talman, tili vederhörande med-        är möjligt om den årliga finansieringen av han-
33751: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      hållningen är ca 2 000 milj. mk. Avsikten är att
33752: man Mikko Kuoppa undertecknade spörsmål nr            med de ovan nämda finansieringsmedlen för-
33753: 210:                                                  verkliga renoveringen och den grundliga repara-
33754:                                                       tionen av hansträckan Toijala-Tammerfors
33755:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       åren 1998-2000, och dess totala kostnader är ca
33756:         ta för att den grundliga reparationen av      300 milj. mk inklusive hanuträtningar i håde
33757:         hansträckan        Tammerfors-Toijala         Hinkka och Lemhois.
33758:         snahht skall kunna inledas, så att trafik-       På grund av att den gamla övre hyggnaden var
33759:         säkerheten och sysselsättningsläget för-      i dåligt skick var man tvungen att i hörjan av
33760:         hättras?                                      sommaren 1995 tai hruk en hastighetshegräns-
33761:                                                       ning på 120 km/t på hansträckan Toijala-Tam-
33762:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         merfors. Denna hastighetshegränsning fårutsät-
33763: anföra följande:                                      ter att man i år på denna hansträcka hyter ut
33764:                                                       sliprar för 3,5 milj. mark. Om finansieringen av
33765:    Förnyandet av den övre hyggnaden på han-           hanhållningen också under de närmaste åren är
33766: sträckan Toijala-Tammerfors har inkluderats i         på samma nivå som år 1996, framskjuts renove-
33767: det projekt genom vilket man avser att grundligt      ringen av den övre hyggnaden på den ovan
33768: reparera hansträckan Helsingfors-Tammerfors           nämnda hansträckan tili år 1999 och i stället för
33769: samt att höja dess nivå. Projektet finansieras med    två år tar renoveringen tre år.
33770: anslag ur statens hudget, vilka har heviljats dels       Enligt nuvarande uppskattning måste en has-
33771: för utveckling av hannätet, dels för grundlig re-     tighetshegränsning på 100 kmft tas i hruk på
33772: paration av hanan. Projektet omfattar hl.a. reno-     denna hansträcka. Dettakan undvikas genom att
33773: vering av hela hansträckans övre hyggnad med          de gamla rälerna och sliprarna på denna träsli-
33774: UIC60-räler och hetongsliprar, omhyggnad av           perhana ersätts med K54-räler, vilket kostar ca
33775: hangårdar samt främjande av anslutningstrafik         39 milj. mk. Det är dock inte ändamålsenligt att
33776: genom att man hygger 16 mellanstationer. Tra-         använda flera miljoner mark tili en tillfållig repa-
33777: fiksäkerheten förhättras genom att den gamla          ration av hanan, innan hanan och dess stödlager
33778: hlockeringen och de gamla ställverken på han-         förses med en tyngre övre hyggnad.
33779: gårdarna ersätts med nya, genom att fjärrstyr-           Finansieringen för hanprojektet Helsing-
33780: ningen utvidgas så att den omfattar hela han-         fors-Tammerfors har varit ca 200 milj. mk per
33781: sträckan och genom att man hygger en automa-          år, hehovet är emellertid 260 milj. mk. Arhetena
33782: tisk tågkontroll. Trafiksäkerheten ökas också         har hela tiden koncentrerats på säkerhetsanord-
33783: genom att ca 100 plankorsningar och gångvägar         ningarna och renoveringen av den övre hyggna-
33784: mellan spåren ersätts med hryggor och vägar-          den detta år samt nästa år på hansträckan Riihi-
33785: rangemang.                                            mäki-Kervo. Renoveringen av den övre hygg-
33786:     Det totala kostnadsförslaget för Helsing-         naden på hansträckan Riihimäki-Toijala är re-
33787: fors-Tammerforsprojektet är nu 3 000 milj. mk,        dan avslutad med undantag för hanuträtningar-
33788:  varav 850 milj. mk används tili utvecklingen och     na och den grundliga reparationen av hangården
33789:  2 150 milj. mk tili hashanhållningen. Målet är att   i Tavastehus.
33790: 
33791:        Helsingforsden 3 april1996
33792: 
33793:                                                                    Trafikminister Tuula Linnainmaa
33794:                                            KK 211/1996 vp
33795: 
33796: Kirjallinen kysymys 211
33797: 
33798: 
33799: 
33800: 
33801:                                   Mikko Kuoppa /va-r ym.: Ruotsista palanneiden eläkeläisten vero-
33802:                                      tuksesta
33803: 
33804: 
33805:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
33806: 
33807:    Suomesta on muuttanut työnhakuun Ruotsiin         ta. Näin tapahtuu suhteellisen pientä (alle 80 000
33808: 1960- ja 1970-luvulla runsaasti suomalaisia työn-    markkaa vuodessa) eläkettä saavien kohdalla.
33809: tekijöitä. Muuttajat ovat työskennelleet eripitui-   Kelan sanomien 4/1995 mukaan yli 80 000 mark-
33810: sia ajanjaksoja Ruotsissa ja heille on kertynyt      kaa vuodessa eläkettä saavat voivat jopa hyötyä
33811: eläkeoikeudet Monet eivät kuitenkaan ole lopul-      siitä, että eläkettä maksetaan kahdesta maasta.
33812: lisesti kotiutuneet Ruotsiin, vaan ajatuksena on     Samassa artikkelissa kerrotaan esimerkillä alle
33813: ollut palata Suomeen, kun pääsee eläkkeelle.         80 000 markan eläkettä saavan henkilön huo-
33814: Muutto Ruotsiin oli aikoinaan monelle pakon          mattavasti suuremmasta verotuksesta, silloin
33815: sanelema, sillä Suomesta ei löytynyt työtä, ja       kun eläkettä maksetaan Suomesta ja Ruotsista.
33816: työttömyyttä parempi vaihtoehto oli muutto               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33817: Ruotsiin.                                            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
33818:     Nyt huomattava osa muuttajista on tullut elä-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
33819: keikään ja he ovat palanneet Suomeen eläkepäi-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33820: viä viettämään. Yllätykseksi on muodostunut
33821: eläkkeiden verotuskohtelu, jossa osasta eläk-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33822: keestä joutuu maksamaan veron periaatteessa                 ryhtyä, että Ruotsista ja Suomesta alle
33823:  kahteen kertaan. Verotus on eräissä tapauksissa            80 000 markkaa vuodessa eläkettä saava
33824:  korkeampi, kun eläkkeitä maksetaan Ruotsista               henkilö ei joudu kovemman verotuksen
33825: ja Suomesta, kuin siinä tapauksessa, että vastaa-           kohteeksi kuin vastaavan eläketulon pel-
33826:  vansuuruinen eläke maksettaisiin vain Suomes-              kästään Suomesta saava henkilö?
33827: 
33828:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1996
33829:           Mikko Kuoppa /va-r             Esko-Juhani Tennilä /va-r      Veijo Puhjo /va-r
33830: 
33831: 
33832: 
33833: 
33834:  260017
33835: 2                                          KK 211/1996 vp
33836: 
33837: 
33838: 
33839: 
33840:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
33841: 
33842:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       verottaa eläketulosta, jonka Suomessa asuva
33843: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        henkilö saa Ruotsista (18 artiklan 1 kappale).
33844: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      Tällaisella eläkkeensaajana on kuitenkin usein
33845: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko           myös Suomesta saatua veronalaista tuloa. Tässä
33846: Kuopan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        tapauksessa Suomessa verottamattajäävä Ruot-
33847: sen n:o 211:                                         sista saatu eläketulo vaikuttaa siihen veropro-
33848:                                                      senttiin, jota sovelletaan Suomesta saatuun tu-
33849:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       loon verotettaessa sitä Suomessa. Verovelvolli-
33850:        ryhtyä, että Ruotsista ja Suomesta alle       sen veronmaksukyky määräytyy kokonaistulon
33851:        80 000 markkaa vuodessa eläkettä saava        perusteella, ja hänen verotettava tulonsa on läh-
33852:        henkilö ei joudu kovemman verotuksen          tökohtaisesti laskettava ottamatta huomioon,
33853:        kohteeksi kuin vastaavan eläketulon pel-      että osa tulosta on saatu Ruotsista. Suomen ve-
33854:        kästään Suomesta saava henkilö?               rosta kuitenkin vähennetään se osa, joka kohdis-
33855:                                                      tuu Ruotsista saatuun tuloon. Näin ollen kaksin-
33856:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kertaista verotusta ei synny. Menettely perustuu
33857: vasti seuraavaa:                                     sopimuksen 25 artiklan 3 kappaleen c kohdan
33858:                                                      määräyksiin.
33859:    Sellaisessa tapauksessa, jossa Suomessa asuva         Eläketulon kaksinkertainen verotus poiste-
33860: henkilö saa eläketuloa Ruotsista sekä lisäksi elä-   taan siis asuinvaltiossa vapauttamaHa tulo Suo-
33861: ketuloa Suomesta, näihin tuloihin täällä kohdis-     men verosta. Pohjoismainen tuloverosopimus
33862: tuvaan verotukseen vaikuttavat sekä Suomen si-       koskee kuitenkin vain varsinaisia veroja eli val-
33863: säinen verolainsäädäntö että pohjoismainen           tion-, kunnallis- ja kirkollisveroa. Näin ollen
33864: kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskeva       Ruotsista eläketuloa saava henkilö on joutunut
33865: sopimus. Henkilön ansiotulon verotuksen koko-        maksamaan kansaneläke- ja sairausvakuutus-
33866: naistasoon vaikuttaa myös Ruotsin verolainsää-       maksun Suomeen myös Ruotsin tulosta.
33867: däntö.                                                   Edellä oleva osoittaa toisaalta sen, että kak-
33868:    Velvollisuudesta suorittaa veroa tulon perus-     sinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä toi-
33869: teella ja veron suuruuden perusteista säännellään    mii tyydyttävästi eikä tulonsaajan verotus taval-
33870: tuloverolaissa (1535/92),jonka mukaan Suomes-        lisesti muodostu ankarammaksi verrattuna sii-
33871: sa asuva henkilö on velvollinen suorittamaan         hen tapaukseen, että hän olisi saanut koko tulon-
33872: veroa sekä täältä että muualta saamastaan tulos-     sa Suomesta. Toisaalta Suomen verotuksen ta-
33873: ta (9 § 1 mom. 1 kohta). Tällainen henkilö suorit-   soa korkeampi verotuksen kokonaistaso, jolle
33874: taa eläketulostaan valtiolle tuloveroa progressii-   eläkkeensaajan verotus saattaa lopullisesti jos-
33875: visen tuloveroasteikon perusteella (124 § 1 mom.)    kus asettua, riippuu taas Ruotsin verotuksen ta-
33876: ja kunnalle tuloveroa suhteellisen verokannan eli    sosta eikä Suomen sisäisestä verolainsäädännös-
33877: kunnallisen veroäyrin hinnan mukaan (130 §).         tä tai pohjoismaisesta verosopimuksesta. Niissä
33878:    Valtioiden välillä tulo- ja varallisuusveroja     melko harvinaisissa tapauksissa, joissa Ruotsista
33879: koskevan kansainvälisen kaksinkertaisen vero-        eläketuloa saavan kokonaisverorasitus selvästi
33880: tuksen välttämiseksi tehdyillä sopimuksilla (ns.     ylittää Suomessa samansuuruista kokonaistuloa
33881: tuloverosopimus) on luotu järjestelmä, jolla tor-    saavan kokonaisverotuksen, ei keskeisenä syynä
33882: jutaan sopimusvaltioiden samaan tuloon kohdis-       ole Suomen verotus vaan se, että Ruotsin vero on
33883: tuvien verovaateiden yhteisvaikutuksen muo-          eläkkeensaajan tulotasoon nähden korkea.
33884: dostuminen ankarammaksi kuinjos verovelvolli-           Jos Suomessa otettaisiin huomioon ulkomail-
33885: nen olisi saanut tulon yhdestä valtiosta. Tätä       le maksettu vero muulla tavoin kuin nyt käytössä
33886: kutsutaan verovelvollisten tasapuolisen kohte-       olevan progressioehtoisen vapautusmenetelmän
33887: lun periaatteeksi.                                   mukaisesti, merkitsisi se muun ohessa, että Suo-
33888:    Pohjoismaiden välisen tuloverosopimuksen          men valtio ja muut veronsaajat korvaisivat siinä
33889: (SopS 91/89) mukaan vain Ruotsilla on oikeus         tapauksessa, että Ruotsissa verotuksen taso on
33890:                                           KK 211/1996 vp                                             3
33891: 
33892: korkeampi kuin Suomessa, verovelvolliselle sen      verotukseen muutosta. Työryhmä on kuitenkin
33893: osan Ruotsin verosta, joka ylittää Suomen vero-     todennut, että yhteiskunnallisessa keskustelussa
33894: tuksen tason mukaisen veron. Kysymyksessä oli-      on monelta suunnalta esitetty vakuutetun kan-
33895: si siis tulonsiirto Suomen veronsaajilta Ruotsin    saneläke- ja sairausvakuutusmaksun yleistä alen-
33896: veronsaajille. Tällaista verotuksen kansainväli-    tamista. Tällaisella toimenpiteellä olisi työryh-
33897: seen harmonisointiin perustuvaa järjestelmää en     män mukaan erityistä merkitystä ulkomailta elä-
33898: voi pitää tavoiteltavana.                           ketuloa saaville verovelvollisille,joiden verorasi-
33899:    Edellä selostettu menettely on vakiintuneen      tuksesta Suomessa asianomaiset maksut ovat
33900: kansainvälisen käytännön mukainen ja sen voi-       useimmiten huomattava ja monesti kaikkein
33901: daan katsoa olevan sisällöllisesti pääosin perus-   suurin erä.
33902: teltu. Valtiovarainministeriön asettama kansain-       Totean lopuksi, että pääministeri Lipposen
33903: välisvero-oikeudellisen lainsäädännön uudista-      hallituksen ohjelman mukaisesti on vuoden 1996
33904: mista käsittelevä työryhmä, jonka toimeksian-       alusta lukien vakuutetun kansaneläkevakuutus-
33905: toon kuului myös kansainvälisen kaksinkertai-       maksu poistettu myös eläkeläisiltä samalla kun
33906: sen verotuksen poistamista koskevan sääntelyn       vakuutetun sairausvakuutusmaksun porrastusta
33907: kehittäminen, on loppuraportissaan 31.3.1995        80 000 markan ylittävältä osalta on lievennetty.
33908: todennut, ettei se esitä ulkomaisen eläketulon
33909: 
33910:      Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1996
33911: 
33912:                                                              Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
33913: 4                                          KK 211/1996 vp
33914: 
33915: 
33916: 
33917: 
33918:                                         Tili Riksdagens Talman
33919: 
33920:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           sten från endast en stat. Detta kaUas principen
33921: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande           för likvärdig behandling av de skattskyldiga.
33922: med1em av statsrådet översänt följande av riks-           Enligt inkomstskatteavtalet mellan de nordis-
33923: dagsman Mikko Kuoppa m.fl. undertecknade              ka länderna (FördrS 91/89) får endast Sverige
33924: spörsmål nr 211:                                      beskatta den pensionsinkomst som en person
33925:                                                       med hemvist i Finland uppbär från Sverige (arti-
33926:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        kel 18 stycke 1). En sådan pensionstagare har
33927:        ta för att en person som uppbär pension        likväl ofta också skattepliktig inkomst som för-
33928:        mindre än 80 000 mark från Sverige och         värvats i Finland. 1 detta fall inverkar den pen-
33929:        Finland inom ett år inte blir strängare        sionsinkomst som har förvärvats i Sverige och
33930:        beskattad än sådan person som erhåller         som inte beskattas i Finland på den skatteprocent
33931:        motsvarande pensionsinkomst endast             som vid beskattningen i Finland tillämpas på den
33932:        från Finland?                                  inkomst som har förvärvats här. Den skatt-
33933:                                                       skyldiges skattebetalningsförmåga fastställs på
33934:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         basis av totalinkomsten, och hans skattepliktiga
33935: anföra följande:                                      inkomst skall i första hand beräknas utan hänsyn
33936:                                                       tili att en del av inkomsten har förvärvats i
33937:    I ett sådant fall då en person som är bosatt i     Sverige. Från den skatt som uppbärs i Finland
33938: Finland uppbär pensionsinkomst från Sverige           skall dock avdras den del som hänför sig tili hans
33939: och dessutom pensionsinkomst från Finland,            inkomst förvärvad i Sverige. Det blir således inte
33940: påverkas beskattningen av dessa inkomster här         fråga om någon dubbelbeskattning. Förfarandet
33941: såväl av den interna finska skattelagstiftningen      grundar sig på bestämmelserna i artikel25 stycke
33942: som av avtalet mellan de nordiska länderna för        3 punkt c i avtalet.
33943: att undvika dubbelbeskattning beträffande skat-           Dubbelbeskattningen av pensionsinkomsten
33944: ter på inkomst och förmögenhet. Den totala ni-        slopas således i det land där den skattskyldige är
33945: vån på beskattningen av personens förvärvsin-         bosatt genom att inkomsten undantas från skatt
33946: komst påverkas också av den svenska skattelag-        i Finland. Det nordiska inkomstskatteavtalet
33947: stiftningen.                                          gäller dock endast de egentliga skatterna, dvs.
33948:    Skyldigheten att betala skatt på inkomst och       stats-, kommunal- och kyrkoskatten. En person
33949: grunderna för skattens storlek regleras i inkomst-    som uppbär pensionsinkomst från Sverige har
33950: skattelagen (1535/92), enligt viiken en person        således varit tvungen att betala folkpensionspre-
33951: som är bosatt i Finland är skyldig att beta1a skatt   mie och sjukförsäkringspremie i Finland också
33952: såväl på inkomst som har förvärvats här som på        på den inkomst som förvärvats i Sverige.
33953: inkomst som har förvärvats utomlands (9 § 1               Av det ovanstående framgår å ena sidan att
33954: mom. 1 punkten). En sådan person betalar på sin       systemet med slopande av dubbelbeskattning
33955: pensionsinkomst statlig inkomstskatt enligt en        fungerar tillfredsställande, och att inkomsttaga-
33956: progressiv inkomstskatteskala (124 § l mom.)          rens beskattning i regel inte är strängare än om
33957: och kommunal inkomstskatt enligt en proportio-        han hade uppburit hela sin inkomst från Finland.
33958: nell skattesats, dvs. uttaxeringen per kommunalt      Å andra sidan är den totala beskattningsnivå
33959: skatteöre ( 130 §).                                   som är högre än i Finland och på viiken pensions-
33960:    Genom avtal mellan stater för undvikande av        tagarens beskattning någon gång slutligen kan
33961: internationell dubbelbeskattning beträffande          stanna, beroende av beskattningsnivån i Sverige,
33962: skatter på inkomst och förmögenhet (s.k. in-          inte av den interna skattelagstiftningen i Finland
33963: komstskatteavtal) har skapats ett system med          och inte heller av skatteavtalet. I de relativt få fall
33964: vars hjälp man förebygger att samverkan av de         då den totala skattebördan för en person som
33965: skatteanspråk som de avtalsslutande staterna          uppbär pensionsinkomst från Sverige klart över-
33966: riktar mot samma inkomst blir mer betungande          stiger den totala skattebördan för den som erhål-
33967: än om den skattskyldige hade uppburit inkom-          ler motsvarande totalinkomst i Finland, är den
33968:                                             KK 211/1996 vp                                               5
33969: 
33970: väsentliga orsaken inte beskattningen i Finland       rätts1iga 1agstiftningen, som bl.a. hade tili uppgift
33971: utan det faktum att skatten i Sverige är hög i        att utveckla reg1eringen beträffande slopandet av
33972: relation tili pensionstagarens inkomstnivå.           internationell dubbelbeskattning, föreslår i sin
33973:    Om den skatt som betalts tili utlandet i Fin-      slutrapport av den 31 mars 1995 att inga ändring-
33974: land skulle beaktas på något annat sätt än genom      ar görs i beskattningen av pensionsinkomst från
33975: den undantagandemetod med progressionsför-            utlandet. Arbetsgruppen har likväl konstaterat
33976: behåll som nu tillämpas, skulle detta bl.a. innebä-   att i den samhälleliga debatten på många håll har
33977: ra att finska staten och de övriga skattetagarna i    hörts förslag om en allmän sänkning av den för-
33978: Finland, i det fallet att nivån på beskattningen är   säkrades folkpensions- och sjukförsäkringspre-
33979: högre i Sverige än i Finland, skulle ersätta den      mie. En sådan åtgärd skulle enligt arbetsgruppen
33980: skattskyldige för den del av skatten tili Sverige     ha särskild betydelse för skattskyldiga som upp-
33981: som överstiger skatten enligt beskattningsnivån i     bär pensionsinkomst från utlandet, för vilkas del
33982: Finland. Det skulle således bli fråga om en in-       dessa avgifter oftast utgör en betydande och i
33983: komstöverfOring från skattetagarna i Finland tili     många fall den största posten när det gäller skat-
33984: skattetagarna i Sverige. Ett sådant system som        tebördan i Finland.
33985: grundar sig på internationell harmonisering av           Slutligen villjag framhålla att den försäkrades
33986: beskattningen kan jag inte anse vara värt att         folkpensionspremie fr.o.m. ingången av 1996 har
33987: sträva efter.                                         slopats även för pensionärerna, samtidigt som
33988:    Det ovan beskrivna förfarandet motsvarar           differentieringen av den försäkrades sjukförsäk-
33989: vedertagen internationell praxis och kan anses        ringspremie har lindrats i fråga om inkomster
33990: vara motiverat i fråga om innehållet. Den av          över 80 000 mk, i enlighet med programmet för
33991: finansministeriet tillsatta arbetsgruppen för revi-   statsminister Paavo Lipponens regering.
33992: dering av den internationellt gällande skatte-
33993: 
33994:      Helsingforsden 9 april1996
33995: 
33996:                                                                         Finansminister Sauli Niinistö
33997:                                              KK 212/1996 vp
33998: 
33999: Kirjallinen kysymys 212
34000: 
34001: 
34002: 
34003: 
34004:                                     Vuokko Rehn /kesk: Palvelualan yritysten arvonlisäverokohtelusta
34005: 
34006: 
34007: 
34008:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
34009: 
34010:    Paavo Lipposen hallituksen ohjelmassa lukee,           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34011: että hallitus toimii aktiivisesti Euroopan unionis-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34012: sa verotuksen kehittämiseksi siten, että työvoi-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34013: mavaltaisten palvelujen arvonlisäverokantaa            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34014: alennetaan osana työllisyyspolitiikkaa.
34015:    Lipposen hallituksella on nyt ollut vuosi aikaa                Mihin toimiin Hallitus on ryhtynyt ke-
34016: toimia. Kansanedustajille ei ole kuitenkaan vielä             hittääkseen Euroopan unionissa verotus-
34017: kerrottu, minkälaisilla aktiivisilla toimilla halli-          ta siten, että työvoimavaltaisten palvelu-
34018: tus on pyrkinyt vaikuttamaan palvelujen arvon-                alojen arvonlisäverokantaa alennettai-
34019: lisäverokannan alentamiseksi.                                 siin?
34020: 
34021:    Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1996
34022: 
34023:                                            Vuokko Rehn /kesk
34024: 
34025: 
34026: 
34027: 
34028:  260017
34029: 2                                           KK 212/1996 vp
34030: 
34031: 
34032: 
34033: 
34034:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34035: 
34036:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kulutusvero, jonka tarkoituksena on kohdistua
34037: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tasapuolisesti tavaroiden ja palvelujen kulutuk-
34038: olette toimittanut valtioneuvoston jäsenen vas-        seen riippumatta siitä, minkä kokoinen yritys
34039: tattavaksi kansanedustaja Vuokko Rehnin näin           tavaran tai palvelun tuottaa tai miten työvoima-
34040: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 212:               valtaisesta tuotannosta on kysymys. Verotuen
34041:                                                        kohdistaminen työpanokseen lopputuotteen laa-
34042:            Mihin toimiin Hallitus on ryhtynyt ke-      dun perusteella on ongelmallista.
34043:        hittääkseen Euroopan unionissa verotus-            Arvonlisäverotuksessa sovellettavan vero-
34044:        ta siten, että työvoimavaltaisten palvelu-      pohjan laajuudesta ja verokannoista on säädelty
34045:        alojen arvonlisäverokantaa alennettai-          Suomea sitovasti Euroopan yhteisön kuudennes-
34046:        siin?                                           sa arvonlisäverodirektiivissä (77/388/ETY), eikä
34047:                                                        Suomi voi kansallisin päätöksin soveltaa alen-
34048:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           nettuja verokantoja muihin kuin direktiivissä
34049: vasti seuraavaa:                                       mainittuihin tavaroihin ja palveluihin. Tämä
34050:                                                        edellyttäisi direktiivin muutosta, joka vaatii ko-
34051:    Arvonlisäverolaki (1501/93) tuli voimaan vuo-       mission esitystä ja kaikkien jäsenmaiden yksi-
34052: den 1994 kesäkuun alusta lukien. Lailla laajen-        mielisyyttä. Direktiivin muuttaminen tässä suh-
34053: nettiin liikevaihtoverotuksen veropohjaa katta-        teessa on vaikeaa muun muassa sen vuoksi, että
34054: maan myös palvelutoimialat. Uudistuksen pää-           alennettujen verokantojen soveltamisalan laa-
34055: tavoitteena oli poistaa tavarakeskeisen liikevaih-     jentaminen on vastoin yhteisön arvonlisävero-
34056: toverotuksen hyödykkeiden tuotantoon ja kulu-          tuksen yleisiä harmonisointipyrkimyksiä.
34057: tukseen aiheuttamat vääristymät sekä saattaa              Hallitus pitää tärkeänä pienyritysten aseman
34058: tavarat ja palvelut saman verokohtelun alaisiksi.      kehittämistä siten, että työpaikkoja voitaisiin täl-
34059: Lisäksi uudistus oli tarpeen Euroopan unionin          lä sektorilla lisätä. Arvonlisäverotus on osa vero-
34060: jäsenyyteen varautumiseksi. Unioni edellyttää          kiilaongelmaa. Hallitusohjelman mukaisesti hal-
34061: jäsenvaltioiltaan laajapohjaista arvonlisävero-        lituksen tarkoituksena on toimia aktiivisesti Eu-
34062: järjestelmää.                                          roopan unionissa verotuksen kehittämiseksi sii-
34063:    Arvonlisäverolain mukaan veroa suoritetaan          hen suuntaan, että työvoimavaltaisten palvelujen
34064: periaatteessa kaikesta liiketoiminnan muodossa         arvonlisäverokantaa voitaisiin tulevaisuudessa
34065: tapahtuvasta tavaran ja palvelun myynnistä.            alentaa osana työllisyyspolitiikkaa. Välittömät
34066: Vain eräät laissa luetellut palvelut ja tavarat on     ratkaisut on kuitenkin pyrittävä löytämään tulo-
34067: vapautettu verosta. Yleinen verokanta on 22 pro-       verotuksen puolelta. Hallitus onkin aloittanut
34068: senttia. Tiettyihin hyödykkeisiin sovelletaan          tämänsuuntaiset toimet tekemissään tulovero-
34069: alennettuja 12 prosentin ja 6 prosentin vero kan-      tusta koskevissa ratkaisuissa.
34070: toja. Lisäksi elintarvikkeisiin sovelletaan erityis-       Hallituksen tarkoituksena on ottaa kysymys
34071: tä 17 prosentin verokantaa. Verovelvollisia ovat       työvoimavaltaisten palvelujen arvonlisävero-
34072: kaikki verollisia tavaroita ja palveluja liiketoi-     kannasta esille Euroopan unionissa sopivassa ti-
34073: minnan muodossa myyvät yritykset ja ammatin-           laisuudessa. Verokantoja koskevaa keskustelua
34074: harjoittajat. Hallinnollisista syistä verosta on va-   on tarkoitus käydä käsiteltäessä siirtymistä yh-
34075: pautettu vähäinen toiminta, jonka vuosiliike-          teisökaupan verotuksessa lopulliseen alkuperä-
34076: vaihto ei ylitä 50 OOO:ta markkaa.                     maaperiaatteelle rakentuvaan järjestelmään.
34077:    Arvonlisäverojärjestelmä soveltuu huonosti          Tätä koskeva komission tiedonanto on viimeis-
34078: työvoimavaltaisen toiminnan tukemiseen. Tämä           ten tietojen mukaan tarkoitus antaa kuluvan
34079: johtuu siitä, että arvonlisävero on luonteeltaan       vuoden touko- tai kesäkuussa.
34080: 
34081:      Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1996
34082: 
34083:                                                                  Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
34084:                                             KK 212/1996 vp                                              3
34085: 
34086: 
34087: 
34088: 
34089:                                         Tili Riksdagens Talman
34090: 
34091:    I det syfte 37 § I mom. riksdagsordningen          företag är som producerar varan eller tjänsten
34092: anger har Ni, Fru Taiman, till vederbörande           eller hur arbetsintensiv produktion det är fråga
34093: mediem av statsrådet översänt följande av riks-       om. Att fördela skattestöd på arbetsinsatserna
34094: dagsman Vuokko Rehn undertecknade spörsmål            utgående från slutproduktens kvaiitet är proble-
34095: nr 2I2:                                               matiskt.
34096:                                                           Skattebasens omfattning samt de skattesatser
34097:           Viika åtgärder har Regeringen vidtagit      som skall tiiiämpas inom mervärdesbeskatt-
34098:        för att utveckla beskattningen inom            ningen regleras i Europeiska gemenskapens
34099:        Europeiska unionen på ett sådant sätt          sjätte mervärdesskattedirektiv (77/338/EEG),
34100:        att mervärdesskattesatsen för de ar-           vilket är bindande också för Finland. Vårt Iand
34101:        betskraftsintensiva servicebranscherna         kan inte genom nationella beslut tillämpa lägre
34102:        sänks?                                         skattesatser på andra varor och tjänster än på
34103:                                                       sådana som finns nämnda i direktivet. Detta
34104:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         skulle förutsätta en ändring av direktivet, viiket
34105: anföra följande:                                      kräver ett försiag från kommissionen och totai
34106:                                                       enighet mellan medlemsiänderna. En ändring av
34107:     Mervärdesskatteiagen (ISO 1/93) trädde i kraft    direktivet i detta hänseende är svårt bl.a. av den
34108: vid ingången av juni I994. Genom lagen bredda-        anledningen att en ytterligare utvidgad tillämp-
34109: des skattebasen för omsättningsbeskattningen          ning av sänkta skattesatser är emot gemenska-
34110: tiii att omfatta även servicebranscherna. Refor-      pens allmänna harmoniseringssträvanden be-
34111: mens viktigaste mål var att avlägsna de snedvrid-     träffande mervärdesbeskattningen.
34112: ningar som den varucentrerade omsättningsbe-              Regeringen anser det vara viktigt att de små
34113: skattningen medfört för produktioneo och kon-         företagens ställning utveckias i en sådan riktning
34114: sumtionen av nyttigheter samt att införa en skat-     att antaiet arbetsplatser inom denna sektor kan
34115: temässigt likvärdig behandling av varor och           utökas. Mervärdesbeskattningen är en del av
34116: tjänster. Dessutom var reformen en nödvändig          skattekilsproblematiken. Enligt regeringspro-
34117: förberedelse inför Finlands medlemskap i Euro-        grammet har regeringen för avsikt att inom Eu-
34118: peiska unionen. Unionen förutsätter att mervär-       ropeiska unionen verka aktivt för en utveckling
34119: desskattesystemet vilar på en bred bas.               av beskattningen i en sådan riktning att mervär-
34120:     Eniigt mervärdesskattelagen betalas skatt på i    desskattesatsen för arbetsintensiva tjänster skall
34121: princip all rörelsemässig försäljning av varor och    kunna sänkas i framtiden som en del av syssel-
34122: tjänster. Endast vissa varor och tjänster som räk-    sättningspolitiken. De omedelbara Iösningarna
34123: nas upp i lagen är befriade från skatt. Den all-      måste man dock nu försöka finna inom inkomst-
34124: männa skattesatsen är 22 %. F ör vissa nyttigheter    beskattningen. Regeringen har också tagit initia-
34125: tillämpas lägre skattesatser på I2 % och 6 %.         tiv i en sådan riktning genom beslut som gäller
34126: Dessutom tiilämpas en särskiid skattesats på          inkomstbeskattningen.
34127:  I7 % för livsmedel. Skattskyldiga är alla företag        Regeringen har för avsikt att ta upp frågan om
34128:  och yrkesutövare som idkar rörelsemässig för-        skattesatsen för arbetsintensiva tjänster till be-
34129:  säijning av skattebelagda varor och tjänster. Av     handling vid lämpligt tillfålle. A vsikten är att
34130:  administrativa skäi har verksamhet i liten skala,    diskussionen om skattesatserna skall tas upp vid
34131:  vars åriiga omsättning inte överstiger 50 000 mk,    behandlingen av övergången tili ett slutligt sys-
34132:  befriats från skatt.                                 tem som bygger på principen om ursprungsland
34133:      Mervärdesskattesystemet Iämpar sig illa för      inom beskattningen av den gemenskapsinterna
34134:  stödande av arbetsintensiv verksamhet. Detta         handeln. Kommissionens rapport i ärendet skall
34135:  beror på att mervärdesskatten till sin natur är en   eniigt de senaste uppgifterna ges i maj eller juni i
34136:  konsumtionsskatt som berör varor och tjänster i      år.
34137:  lika stor utsträckning oberoende av hur stort det
34138: 
34139:      Helsingforsden II april I996
34140: 
34141:                                                                        Finansminister Sauli Niinistö
34142:                                             KK 213/1996 vp
34143: 
34144: Kirjallinen kysymys 213
34145: 
34146: 
34147: 
34148: 
34149:                                    Riitta Prusti /sd ym.: Osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevien talou-
34150:                                        dellisen aseman parantamisesta
34151: 
34152: 
34153:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34154: 
34155:     Suomessa on Euroopan unionin jäsenmaiden          vyn ylläpitämistä -lopullinen ja kokoaikainen
34156: joukossa toiseksi korkein työttömyysaste. On-         siirtyminen työkyvyttömyyseläkkeelle vähenisi.
34157: nistunutkaan talous- ja työllisyyspolitiikka ei to-   Samalla julkiselle sektorille syntyisi uusia työti-
34158: dennäköisesti pysty lähivuosina alentamaan            laisuuksia nuorille työntekijöille.
34159: työttömyysastettamme merkittävästi alle kym-             Työaikojenjoustavaksi ja yksilölliseksi lyhen-
34160: menen prosentin. Korkean avoimen työttömyy-           tämiseksi tulisi valtion parantaa osatyökyvyttö-
34161: den ohella Suomelle on tyypillistä jäykkä työ-        myyseläkkeelle siirtyneiden asemaa. Tällä het-
34162: aikarakenne. Suomessa osa-aikatyön osuus on           kellä joissakin valtion virastoissa ei esimerkiksi
34163: vähäisempi kuin Euroopassa keskimäärin. Suo-          noudateta yksityisellä sektorilla yleistä käytän-
34164: meen rinnastettavissa olevassa Ruotsissakin osa-      töä, jonka mukaan 50 %:n työaikaa tekevillä
34165: aikatyö on huomattavasti yleisempää.                  henkilöillä olisi aina vähintään 60 % kyseisen
34166:      Suomen jäykästä ja yksioikoisesta työaikara-     viran tai toimen kokoaikaisesta palkasta. Niin
34167:  kenteesta seuraa useita haittavaikutuksia. Avoin     ikään osatyökyvyttömyyseläke heikentää mah-
34168:  työttömyys on suurempi yhteiskunnallinen on-         dollisuuksia saada palkankorotuksia: vain (vir-
34169: gelma kuin sen pelkistä taloudellisista syistä tar-   ka- ja työehtosopimusten mukaiset) yleiskoro-
34170:  vitsisi olla. Työvoima jakautuu kokoaikaisessa       tukset nostavat palkkaa, yksilöllisiä palkankoro-
34171:  työssä käyvään, kiireiseen enemmistöön ja koko-      tuksia ei myönnetä. Osatyökyvyttömyyseläk-
34172:  naan työtä vailla olevaan, syrjäytyneeseen vä-       keellä olevien henkilöiden lopullinen (eli
34173:  hemmistöön. Ensin mainittu ryhmä pystyy yllä-        vanhuus)eläke voi alentua.
34174:  pitämään kohtuullista tulo- ja kulutustasoa ja          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34175:  samanaikaisesti työttömät joutuvat perustoi-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
34176:  meentuloturvan varaan.                               kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
34177:      Yhteiskunnan tulisi edistää joustavien työ-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34178:  aikamallien käyttöä. Erityisesti julkisella sekto-
34179:  rilla tulisi suosia vapaaehtoista osa-aikatyötä,                 Mitä Hallitus aikoo tehdä korjatak-
34180:  varsinkin ikääntyvien työntekijöiden tai muista              seen julkisen sektorin tehtävistä osatyö-
34181:  syistä työtaakkaosa vähentämistä haluavien                   kyvyttömyyseläkkeellä olevien asemaa ja
34182:  työntekijöiden kohdalla. Työajan joustava ly-                tällä ja muilla tavoin edistääkseen yksilöl-
34183:  hentäminen siirtymällä osa-aikaeläkkeelle tai                liseen harkintaan perustuvaa työaikojen
34184:  osatyökyvyttömyyseläkkeelle helpottaisi työky-               lyhentämistä?
34185: 
34186:       Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1996
34187: 
34188:           Riitta Prusti /sd              Pirkko Peltomo /sd              Tarja Filatov /sd
34189: 
34190: 
34191: 
34192: 
34193:  260017
34194: 2                                           KK 213/1996 vp
34195: 
34196: 
34197: 
34198: 
34199:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34200:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sovittu, että osa-aikatyötä tekemään siirtyneelle
34201: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         maksetaan palkkaus säännöllisen työajan työ-
34202: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tuntien mukaisena osuutena kokoaikaisen palk-
34203: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Riitta           kauksesta. Näin ollen esimerkiksi puolta työai-
34204: Prustin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        kaa tekevä saa 50 prosenttia kokoaikaisen pal-
34205: sen n:o 213:                                          kasta. Myös valtionhallinnon uusissa kannusta-
34206:                                                       vissa palkkausjärjestelmissä, jotka perustuvat
34207:                                                       työn vaativuuden arvioinnille, osa-aikatyön ja
34208:            Mitä Hallitus aikoo tehdä korjatak-        kokoaikatyön välinen palkkaussuhde säilyy vas-
34209:        seen julkisen sektorin tehtävistä osatyö-      taavana.
34210:        kyvyttömyyseläkkeellä olevien asemaa ja           Yksi joustavan eläkeiän muodoista on osa-
34211:        tällä ja muilla tavoin edistääkseen yksilöl-   aikaeläke, joka mahdollistaa ikääntyneelle hen-
34212:        liseen harkintaan perustuvaa työaikojen        kilölle asteittaisen työstä poisjäännin ennen van-
34213:        lyhentämistä?                                  huuseläkkeelle siirtymistä. Osa-aikaeläkettä voi
34214:                                                       saada 58 vuotta täyttänyt henkilö, joka vähentää
34215:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           työpanostaan kokoaikatyöstä noin puoleen.
34216: taen seuraavaa:                                       Osa-aikaeläke korvaa 50% pois jääneestä ansios-
34217:                                                       ta. Osa-aikaeläkettä on yleisesti pidetty varsin
34218:     Valtionhallinnossa osa-aikatyön käyttöä on        joustavanaja taloudellisesti edullisena eläkkeelle
34219: pyritty edistämään monista syistä. Korostuneesti      siirtymisen muotona. Silti osa-aikaeläkkeen suo-
34220: esillä ovat olleet osa-aikatyön käyttömahdolli-       sio on jäänyt vähäiseksi. Syitä tähän ei tarkkaan
34221: suudet työttömyyden aiheuttamien ongelmien            tunneta. Yhtenä syynä on pidetty yksilöllisen
34222: ratkaisemisessa. Osa-aikatyöjärjestelyjä on usei-     varhaiseläkkeen suurempaa houkuttelevuutta,
34223: ta: osittainen virkavapaus tai muu vapautus työs-     varsinkin siinä vaiheessa, kun yksilöllisen var-
34224: tä, osa-aikatyöasetuksen mukainen osa-aikatyö,        haiseläkkeen ikärajana oli 55 vuotta. Toiseksi on
34225: osittainen hoitovapaa, opintovapaa, osa-aika-         mainittu osa-aikatyökulttuurin puute, joka saat-
34226: eläkkeet ja työllisyysasetuksen mukainen osa-         taa näkyä siinä, ettei nähdä vaihtoehtoa kokoai-
34227: aikalisä.                                             katyön ja eläkkeelläolon välillä. Valtion työ-
34228:     Valtionhallinnossa osa-aikatyöhön siirtymi-       markkinalaitoksen lähtökohtana on, että osa-
34229: nen on perustunut tähän saakka lähes aina va-         aikaeläkkeelle siirtymistä tulee suosia ja sen käyt-
34230: paaehtoisuuteen. Valtion työmarkkinalaitos on         töä edistää kaikin tavoin. Todettakoon, vähäisis-
34231: määräyksessään/ohjeessaan 6.10.1995 (18/95)           tä volyymeista huolimatta, että osa-aikaeläkkei-
34232: korostanut valtiotyönantajan myönteistä suh-          tä valtiolla oli voimassa vuoden 1995 lopussa
34233: tautumista vapaaehtoisen osa-aikatyön käyt-           noin 1 500, joka on vain hiukan vähemmän kuin
34234: töön.                                                 koko yksityisellä sektorilla yhteensä.
34235:     Edellä mainitussa määräyksessä todetaan,             Valtion eläkelain mukaan osatyökyvyttö-
34236: että osa-aikatyöhön siirtyminen ei saisi olla vain    myyseläkkeen saaminen edellyttää, että hakijan
34237: henkilön oman aloitteellisuuden varassa. Esi-         työkyvyn voidaan arvioida alentuneen vähin-
34238: miesten tulisi suhtautua myönteisesti tähän työ-      tään 2/5:lla. Jos työntekoa jatketaan, osa-aika-
34239: aikamuotoon ja helpottaa osa-aikatyöhön siirty-       työn ansiot voivat olla enintään 60 prosenttia
34240: mistä muun muassa tarvittavien töiden uudel-          kokoaikatyön vakiintuneista ansioista. Kun
34241: leenjärjestelyjen avulla. Määräyksessä todetaan       työntekijän työkyky on siinä määrin heikenty-
34242: myös se, että järjesteltäessä osa-aikatyöhön siir-    nyt, että hän ei enää selviä kokoaikaisessa työs-
34243: tyneen tai osa-aikaiseen tehtävään palkatun hen-      sään, osatyökyvyttömyyseläke voidaan myöntää
34244: kilön työaikoja, koulutusta tai virkamatkoja, tu-     määräajaksi kuntoutustukena työntekijän pa-
34245: lisi ottaa huomioon myös osa-aikatyötä tekevän        lauttamiseksi kokoaikaiseen työhön. Ellei tämä
34246: henkilön muuhun ajankäyttöön liittyvät tarpeet.       ole mahdollista, myönnetään osatyökyvyttö-
34247:     Valtion virka- ja työehtosopimuksissa on          myyseläke toistaiseksi. Osatyökyvyttömyyseläk-
34248:                                            KK 213/1996 vp                                             3
34249: 
34250: keellä oleminen ei käytännössä heikennä myö-         osa-aikatyön ansiot voivat olla enintään 60 pro-
34251: hempiä eläkkeitä.                                    senttia kokoaikatyön vakiintuneista ansioista.
34252:    Osatyökyvyttömyyseläkettä ei sinänsä ole tar-     Näissä tapauksissa aina ei ole tarkoituksenmu-
34253: koitettujoustavaksi työaikamalliksi, vaan se pe-     kaista järjestää työaikaa siten, että se on 60 pro-
34254: rustuu ennen kaikkea yksilölliseen lääketieteelli-   senttia täydestä työajasta.
34255: seen työkyvyn arviointiin. Tarkoituksena on             Muulla julkissektorilla- kunnalla ja kirkolla
34256: käyttää työntekijän jäljellä oleva työkyky täysi-    -on vastaavanlaiset eläkejärjestelyt.
34257: määräisesti hyväksi. Jos työntekoa jatketaan,
34258: 
34259:      Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1996
34260: 
34261:                                                                Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
34262: 4                                            KK 213/1996 vp
34263: 
34264: 
34265: 
34266: 
34267:                                          Tili Riksdagens Talman
34268: 
34269:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            övergått tili deltidsarbete betalas som en andel
34270: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande            enligt antalet arbetstimmar i ordinarie arbetstid
34271: med1em av statsrådet översänt följande av riks-        av lönen för heltidsanställning. En person som
34272: dagsman Riitta Prusti m.fl. undertecknade spörs-       arbetar halva arbetstide~. får alltså 50 procent av
34273: mål nr 213:                                            en heltidsanställds lön. Aven inom statsförvalt-
34274:                                                        ningens nya motiverande lönesystem, som base-
34275:                                                        rar sig på en utvärdering av hur krävande arbetet
34276:           Vad ämnar Regeringen göra för att            är, bibehålls motsvarande förhållande mellan lö-
34277:        rätta tili situationen för personer som er-     nerna för deltidsarbete och heltidsarbete.
34278:        hållit delinvalidpension från uppgifter             Delpension är ett sätt att göra pensionsåldern
34279:        inom den offentliga sektorn och för att på      flexibel. Den gör det möjligt för äldre personer att
34280:        detta och på andra sätt främja en på indi-      stegvis vara borta från arbetet innan de övergår
34281:        viduell prövning baserad förkortning av         till ålderspension. En person som fyllt 58 år och
34282:        arbetstiden?                                    som minskar sin arbetsinsats med ungefår hälften
34283:                                                        ijämförelse med heltidsarbete kan få deltidspen-
34284:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          sion. Genom deltidspensionen ersätts 50 procent
34285: anföra följande:                                       av den förlorade inkomsten. Deltidspension har
34286:                                                        allmänt ansetts vara ett mycket flexibelt och eko-
34287:    lnom statsförvaltningen har man av många            nomiskt förmånligt sätt att övergå till pension.
34288: skäl försökt främja användningen av deltidsarbe-       Trots detta har deltidspensionen inte varit sär-
34289: te. Speciellt har man betonat möjligheterna att        skilt populär. Man vet inte med säkerhet vad
34290: med hjälp av de1tidsarbete lösa de problem som         detta beror på. En orsak har ansetts vara att det
34291: arbetslösheten förorsakar. Det finns flera olika       har varit mera lockande att övergå tili individuell
34292: deltidsarrangemang: partiell tjänstledighet eller      förtidspension, speciellt i det skede då gränsen
34293: annan befrielse från arbete, deltidsarbete enligt      för individuell förtidspension var 55 år. En annan
34294: förordningen om deltidsarbete, partiell vårdle-        orsak som nämnts är avsaknaden av en kultur för
34295: dighet, studieledighet, deltidspensioner samt del-     deltidsarbete, vilket kan ta sig uttryck i att man
34296: tidstiliägg enligt sysselsättningsförordningen.        inte ser något alternativ mellan heltidsarbete och
34297:    lnom statsförvaltningen har övergången tili         pensionering. Statens arbetsmarknadsverk har
34298: deltidsarbete hittilis nästan alltid baserat sig på    som utgångspunkt att övergången tili deltidspen-
34299: friviliighet. Statens arbetsmarknadsverk har isin      sion bör gynnas och att användningen av den bör
34300: föreskrift/anvisning av den 6 oktober 1995 (18/        främjas på alla sätt. Ett faktum är att staten, trots
34301: 95) betonat att statliga arbetsgivare förhåller sig    de små volymerna, hade ca 1500 personeri del-
34302: positiva tili friviliig användning av deltidsarbete.   tidspension vid utgången av 1995, vilket endast
34303:    1 ovan nämnda föreskrift konstateras att över-      är något mindre än inom hela den privata sektorn
34304: gången tili deltidsarbete inte endast får vara bero-   sammanlagt.
34305: ende av eget initiativ. F örmännen bör förhålla sig        Enligt lagen om statens pensioner förutsätts
34306: positivt tili denna arbetstidsform och underlätta      för erhållande av delinvalidpension att sökan-
34307: övergången tili deltidsarbete bl.a. med hjälp av       dens arbetsförmåga kan uppskattas vara nedsatt
34308: omorganisering av det arbete som måste utföras.        med minst 2/5. Om personen fortsätter att arbeta
34309: 1 föreskriften konstateras också att vid ordnande      får inkomsten av deltidsarbete utgöra högst 60
34310: av arbetstider, utbildning eller tjänsteresor för en   procent av den stabiliserade inkomsten av hel-
34311: person som har övergått tili deltidsarbete eller       tidsarbete. Då arbetstagarens arbetsförmåga har
34312: anställts i en deltidsbefattning, skall också den      försämrats tili den grad att han inte längre klarar
34313: deltidsarbetandes behov i anslutning till annan        sig i heltidsarbete, kan delinvalidpension beviljas
34314: tidsanvändning beaktas.                                för viss tid såsom rehabiliteringsstöd för att ar-
34315:    1 statens tjänste- och arbetskollektivavtal har     betstagaren senare skall kunna återgå tili heltids-
34316: avtalats om att lönen tili en person som har           arbete. Om detta inte är möjligt beviljas delinva-
34317:                                            KK 213/1996 vp                                              5
34318: 
34319: Iidpension tills vidare. Delinvalidpensionen för-    inkomsten av deltidsarbete utgöra högst 60 pro-
34320: sämrar i praktiken inte framtida pensioner.          cent av den stabiliserade inkomsten av heltidsar-
34321:    Delinvalidpension är i sig inte avsedd som en     bete. I dessa fall är det inte alltid ändamålsenligt
34322: flexibel arbetstidsmodell, utan den baserar sig      att ordna arbetstiden så att den är 60 procent av
34323: framför allt på en individuell medicinsk bedöm-      den fulla arbetstiden.
34324: ning av arbetsförmågan. Avsikten är att till fullo      Den övriga offentliga sektorn- korumun och
34325: utnyttja den arbetsförmåga som arbetstagaren         kyrka - har motsvarande pensionsarrange-
34326: ännu har. Om personen fortsätter att arbeta får      mang.
34327: 
34328:      Helsingforsden 12 aprill996
34329: 
34330:                                                                       Finansminister Sauli Niinistö
34331:                                               KK 214/1996 vp
34332: 
34333: Kirjallinen kysymys 214
34334: 
34335: 
34336:                                      Tarja Kautto /sd ym.: Pitkäaikaistyöttömyyttä koskevasta tilastoin-
34337:                                          nista
34338: 
34339: 
34340:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
34341: 
34342:      Laajamittainen pitkäaikaistyöttömyys oli            pitkäaikaistyöttömyydestä tavoittelemisen ja
34343: Suomessa tuntematon ongelma vielä kuluvan                vaalimisen arvoisen etuuden. Tällöin työhallinto
34344: vuosikymmenen alussa. Vuodesta 1991 yli vuo-             omilla toimillaan pahentaa suurtyöttömyyden
34345: den työttömänä olleiden henkilöiden lukumäärä            rinnalla yhä yleisemmäksi käyvää puutetta tila-
34346: lähti jyrkkään nousuun. Vuoteen 1994 mennessä            päistyövoimasta. Samalla todellinen kuva pitkä-
34347: pitkäaikaistyöttömyys nousi yli kymmenkertai-            aikaistyöttömyyden laajuudesta hämärtyy -
34348: seksi. Vuodesta 1994 pitkäaikaistyöttömien               tutkimustietojen perusteella onkin syytä arvioi-
34349: määrä on pysynyt suurin piirtein ennallaan eli           da todellisen pitkäaikaistyöttömyyden (ml. tois-
34350: alle 150 000 henkilössä. Tilanteen paraneminen           tuvan pitkäaikaistyöttömyyden ja keinotekoi-
34351: johtuu suurelta osin työministeriön käytössä ole-        sesti katkaistun pitkäaikaistyöttömyyden) ole-
34352: vien aktiivisten työvoimapoliittisten toimien, tu-       van yli puolet suurempaa kuin tilastoihin mer-
34353: kityöllistämisen ja koulutuksen, suuntaamisesta          kitty noin 140 000 henkilön luku antaa ymmär-
34354: pitkäaikaistyöttömyyden katkaisuun ja ennalta-           tää.
34355: ehkäisyyn. Ministeriö ohjaa paikallisviran-                 Pitkäaikaistyöttömyys on epäilemättä suur-
34356: omaisten työvoimapoliittisten toimien käyttöä            työttömyyden aiheuttamista rakenteellisista on-
34357: tulosjohtamisperiaatteella: mitä alempana pitkä-         gelmista pahin. Työministeriön tulisi kaikin ta-
34358: aikaistyöttömyys pysyy, sitä paremmin katso-             voin pyrkiä puuttumaan juuri tähän ongelmaan.
34359: taan paikallisviranomaisen toimivan.                     Tässä työssä on eduksi, mikäli ministeriö pystyy
34360:      Kovat pitkäaikaistyöttömyyttä koskevat tu-          arvioimaan todellista tilannetta ja tekemään
34361: lostavoitteet ja työhallinnon paikallisviran-            työn todellisia vaikutuksia. Joidenkin työvoima-
34362:  omaisten aloitteellisuus ovat kuitenkin joissakin       piirien alueella käytäntönä oleva menettely, jolla
34363:  tapauksissa johtaneet epätarkoituksenmukaisiin          pitkäaikaistyöttömyys hallinnollisesti katkais-
34364: ja työttömien kannalta kohtuuttomiin lopputu-            taan lyhyen työsuhteen tai kurssin perusteella, on
34365:  loksiin. Paikallisviranomaiset pyrkivät puhdista-       omiaan haittaamaan ministeriötä sen omassa
34366:  maan pitkäaikaistyöttömyystilastojaan kaikin            työssä.
34367:  tavoin. Tiedossa on tapauksia, joissa työllisyys-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34368:  kurssin käyminen tai lyhytkin työsuhde on johta-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
34369:  nut siihen, että asianomainen työnhakija on pois-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
34370:  tettu pitkäaikaistyöttömien tilastosta. Tämä taas       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34371:  on ratkaisevasti heikentänyt mahdollisuuksia
34372:  työvoimapoliittisten tukien lainmukaiseen hy-                      Onko Hallitus tietoinen siitä, että pit-
34373:  väksikäyttöön - lyhyt kurssi tai keikkatyö on                  käaikaistyöttömyystilastoja parannel-
34374:  johtanut siihen, että työtön on joutunut jonon                 laan osassa maata lukemalla lyhyet työ-
34375:  loppupäähän tukimahdollisuuksia harkittaessa.                  suhteet ja työllisyyskurssit pitkään jatku-
34376:       Mikäli edellä kuvattu menettely jatkuu ja                 neen työttömyyden katkaiseviksi toimik-
34377:  yleistyy, sillä on erittäin haitallisia seurauksia             si, ja
34378:  paitsi työttömille itselleen myös koko valtakun-                   mitä Hallitus aikoo tehdä luodakseen
34379:  nan työvoimapolitiikan hoidolle. Järjestelmä                   koko maahan yhdenmukaisen ja luotet-
34380:  kannustaa työttömiä väittelemään työvoimapo-                   tavan käytännön pitkäaikaistyöttömyy-
34381:   liittista koulutusta ja lyhyitä työsuhteita ja odot-          den arvioinnissa, tilastoinnissa ja torju-
34382:   tamaan pysyvää tukityöpaikkaa. Kärjistäen voi-                misessa?
34383:   si sanoa, että järjestelmä on omiaan tekemään
34384: 
34385:       Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1996
34386: 
34387:            Tarja Kautto /sd                 Virpa' Puisto /sd              Pirkko Peltomo /sd
34388:            Riitta Prusti /sd                Tuija Pohjola /sd              Johannes Koskinen /sd
34389:            Antero Kekkonen /sd              Erkki Tuomioja /sd             Eila Rimmi /vas
34390:  260017
34391: 2                                            KK 214/1996 vp
34392: 
34393: 
34394: 
34395: 
34396:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
34397: 
34398:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         lön kokonaistilanteeseen perustuvaa harkinta-
34399: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          valtaa.
34400: olette toimittanut valltioneuvoston asianomai-            Työllisyysasetuksen 2 §:n 2 momentin mu-
34401: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tarja         kaan pitkäaikaistyöttömänä voidaan pitää myös
34402: Kauton ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          sellaista pitkään työttömänä ollutta henkilöä,
34403: sen n:o 214:                                           joka yhtäjaksoisen työttömyyden sijasta on ollut
34404:                                                        useammassa työttömyysjaksossa työttömänä
34405:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että pit-    työnhakijana työvoimatoimistossa yhteensä vä-
34406:        käaikaistyöttömyystilastoja parannel-           hintään 12 kuukautta ja joka työttömyytensä
34407:        laan osassa maata lukemalla lyhyet työ-         kokonaiskeston perusteella on rinnastettavissa
34408:        suhteet ja työllisyyskurssit pitkään jatku-     yhtäjaksoisesti 12 kuukautta työttömänä ollee-
34409:        neen työttömyyden katkaiseviksi toimik-         seen työnhakijaan. Tämä säännös mahdollistaa
34410:        si, ja                                          sen, että varsinkin nimenomaisesti työllisyysase-
34411:            mitä Hallitus aikoo tehdä luodakseen        tuksessa mainittuja työllistämistoimenpiteitä ja
34412:        koko maahan yhdenmukaisen ja luotet-            analogisesti säännöstä soveltaen myös muita työ-
34413:        tavan käytännön pitkäaikaistyöttömyy-           hallinnon toimenpiteitä voidaan järjestää henki-
34414:        den arvioinnissa, tilastoinnissa ja torju-      lölle, jonka kokonaistilanne on verrattavissa yh-
34415:        misessa?                                        täjaksoiseen pitkäaikaistyöttömyyteen. Koska
34416:                                                        tämän säännöksen soveltaminen edellyttää työ-
34417:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           voimatoimistolta tapauskohtaista harkintaa, on
34418: vasti seuraavaa:                                       tästä valitettavasti seurauksena se, että säännök-
34419:                                                        sen soveltamiskäytäntö vaihtelee työvoimatoi-
34420:     Pitkäaikaistyöttömyys on aivan kuten edus-         mistoittainja työvoimapiireittäin. Työministeriö
34421: taja Kauton ym. kysymyksen perusteluissakin            on erilaisissa koulutus- ja neuvottelutilaisuuksis-
34422: todetaan nykyisen vaikean työllisyystilanteen          sa pyrkinyt yhdenmukaistamaan työllisyysase-
34423: yksi ikävimpiä seurauksia. Useissa eri selvityk-       tuksen 2 §:n 2 momentin soveltamiskäytäntöä,
34424: sissä ja muissa yhteyksissä on todettu, että pit-      mutta täysin yhtenäistä soveltamiskäytäntöä ei
34425: käaikaistyöttömyys muiden haittojen lisäksi            ole mahdollista saavuttaa. Tämä koskee yleensä-
34426: myös aiheuttaa henkilön syrjäytymisen sekä             kin kaikkien sellaisten normien soveltamiskäy-
34427: työelämästä että äärimmäisissä tapauksissa             täntöjä, joissa normi sallii päätöksentekijälle tie-
34428: myös muulla tavoin yhteiskunnan normaaleista           tyn määrän harkintavaltaa.
34429: toiminnoista. Juuri tämän vuoksi pitkäaikais-              Edustaja Kauton ym. kysymyksen peruste-
34430: työttömyyden katkaiseminen ja ennalta estämi-          luissa viitataan myös työhallinnon tulosjohta-
34431: nen ovat työhallinnon toiminnan keskeisiä pai-         mistavoitteeseen, jonka mukaan katsottaisiin
34432: nopistealueita.                                        paikallisviranomaisen toimivan sitä paremmin,
34433:     Pitkäaikaistyöttömyyden määrittely on sellai-      mitä alempana pitkäaikaistyöttömyys on. Tältä
34434: senaan moniselitteinen asia. Yhtäältä on otetta-       osin asiaa ei ole työhallinnon tulossopimuksissa
34435: va huomioon kunkin työttömän tosiasiallinen            järjestetty aivan näin yksioikoisesti. Koska pit-
34436: tilanne ja toisaalta esimerkiksi tilastojen kansain-   käaikaistyöttömyys on erittäin vaikea ongelma
34437: välinen vertailukelpoisuus. Työministeriö on           ja koska muun muassa eduskunta on työllisyys-
34438: päätynyt tämän asian osalta sellaiseen ratkai-         määrärahoja myöntäessään edellyttänyt, että
34439: suun, että puhtaasti tilastollisena kysymyksenä        määrärahat kohdistetaan muun muassa erityi-
34440: pitkäaikaistyöttömyys määritellään kansainväli-        sesti pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen, on
34441: sen käytännön mukaisesti yhtäjaksoisesti vähin-        työhallinnon nykyisissä vuotta 1996 koskevissa
34442: tään 12 kuukautta kestäneenä työttömyytenä.            tulosjohtamissopimuksissa sovittu tietyistä mää-
34443: Sen sijaan työllistämistoimenpiteiden ja koulu-        rällisistä työvoimapiiri- ja työvoimatoimisto-
34444: tusmahdollisuuksien järjestämisen suhteen työ-         kohtaisista pitkäaikaistyöttömien työllistämista-
34445: voimatoiroistoille on annettu työttömän henki-         voitteista. Näiden sovittujen tulosten toteutu-
34446:                                           KK 214/1996 vp                                              3
34447: 
34448: mista voidaan seurata vain seuraamalla tilastoi-    toimistojen soveltamiskäytäntöjen yhdenmu-
34449: dun pitkäaikaistyöttömyyden kehitystä. Näiden       kaistaminen edellyttää työministeriöitä lisätoi-
34450: yhtäjaksoisesti pitkäaikaistyöttömiä koskevien      menpiteitä,joita toteutetaan edelleen esimerkiksi
34451: sovittujen määrällisten tavoitteiden lisäksi työ-   käsittelemällä nyt puheena olevaa ongelmaa työ-
34452: voimatoimistoilla on kuitenkin käytettävissään      hallinnon erilaisissa neuvottelu- ja koulutustilai-
34453: määrärahoja muiden työttömien työnhakijoiden        suuksissa. Myös vuoden 1997 tulosneuvotteluis-
34454: työllistämiseen työvoimatoimistojen tapauskoh-      sa tämäkin asia tullee uudelleen pohdittavaksi.
34455: taisen harkinnan mukaisesti. Nämäkin määrära-       Tällöinjoudutaan muun muassa miettimään uu-
34456: hat ovat kuitenkin tarpeeseen verrattuna niukat,    delleen sitä, voidaanko tällaista osin harkinnan-
34457: eivätkä ne riitä läheskään kaikkien tapausten       varaista pitkäaikaistyöttömyyskriteeriä mitata
34458: hoitamiseen.                                        sillä tavoin, että sitä koskevista tulostavoitteista
34459:    Edellä olevan perusteella voidaan yhteenveto-    voitaisiin sopia samalla tavoin kuin yhtäjaksoi-
34460: na lopuksi todeta, että edustaja Kauton ym. ky-     seen pitkäaikaistyöttömyyteen perustuvista tu-
34461: symyksen perusteluissa mainittu ongelma on          lostavoitteista.
34462: säädöstasolla jo hoidettu. Sen sijaan työvoima-
34463: 
34464:      Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1996
34465: 
34466:                                                                    Työministeri Liisa Jaakonsaari
34467: 4                                            KK 214/1996 vp
34468: 
34469: 
34470: 
34471: 
34472:                                           Tili Riksdagens Talman
34473: 
34474:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        stället för att ha varit arbetslös utan avbrott har
34475: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-          varit arbetslös arbetssökande vid en arbetskrafts-
34476: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        byrå i flera arbetslöshetsperioder i sammanlagt
34477: man Tarja Kautto m.fl. spörsmål nr 214:                 minst 12 månader och som på grundval av den tid
34478:                                                         arbetslösheten totalt har varat kan jämställas
34479:            Är Regeringen medveten om att man i          med en person som utan avbrott har varit arbets-
34480:         vissa delar av landet förskönar statistiken     lös i 12 månader. Stadgandet möjliggör också att
34481:         över långtidsarbetslösa genom att inräk-        särskilt de sysselsättningsåtgärder som nämns i
34482:         na korta arbetsförhållanden och syssel-         sysselsättningsförordningen och i analogiska fall
34483:         sättningskurser som åtgärder vilka av-          även arbetsförvaltningens andra åtgärder kan
34484:         bryter en 1ångvarig arbetslöshet, samt          anordnas åt en sådan person vars situation som
34485:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        helhet betraktat kan jämställas med oavbruten
34486:         för att få till stånd en för hela landet        långtidsarbetslöshet. Eftersom tillämpningen av
34487:         gemensam och tillförlitlig praxis för ut-       detta stadgande förutsätter att arbetskraftsbyrån
34488:         värdering, statistikföring och bekämp-          prövar saken från fall till fall, leder detta tyvärr
34489:         ning av långtidsarbetslösheten?                 till att tillämpningspraxisen varierar beroende på
34490:                                                         vilken arbetskraftsbyrå och vilket arbetskraftsdi-
34491:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt           strikt det är frågan om. Genom olika utbildnings-
34492: anföra följande:                                        och rådplägningsdagar har arbetsministeriet för-
34493:                                                         sökt förenhet1iga förfarandet vid tillämpning av
34494:    Långtidsarbetslösheten är, såsom det konsta-         2 § 2 mom. sysselsättningsförordningen, men att
34495: teras i motiveringen till riksdagsman Kauttos           få till stånd en fullständigt enhetlig praxis är inte
34496: m.fl. spörsmål, en av de tråkigaste konsekvenser-       möjligt. Detta gäller i allmänhet tillämpnings-
34497: na av det rådande svåra sysselsättningsläget. Ge-       praxisen för alla sådana normer som ger besluts-
34498: nom flera utredningar och i andra sammanhang            fattaren en viss prövningsrätt.
34499: har det kommit fram att långtidsarbetslösheten              1 motiveringen till spörsmålet hänvisas också
34500: förorsakar, utom andra olägenheter, också att           till arbetsförvaltningens resultatstyrningsmål,
34501: personen i fråga utslås från arbetslivet och i extre-   vilket innebär att ju lägre långtidsarbetslösheten
34502: ma fall även från samhällets andra norma1a funk-        är, dess bättre anses den 1okala myndigheten
34503: tioner. Just därför hör avbrytande och förebyg-         sköta sitt arbete. Ett helt så här enkelspårigt
34504: gande av långtidsarbetslösheten till arbetsför-         arrangemang är det dock inte fråga om i arbets-
34505: valtningens centrala prioriteringar.                    förvaltningens resultatavtal. Eftersom långtids-
34506:    Redan definiering av långtidsarbetslösheten          arbetslösheten är ett synnerligen svårt problem
34507: är en mångtydig fråga. Å ena sidan bör man              och riksdagen vid beviljande av sysselsättnings-
34508: beakta den arbetslöses faktiska situation och å         anslag bl.a. har förutsatt att anslaget i första
34509: andra sidan till exempel jämförbarheten med in-         hand skall inriktas på sysselsättande av bl.a.
34510: ternationell statistik. 1 fråga om det här har ar-      långtidsarbetslösa, har det i arbetsförvaltningens
34511: betsministeriet kommit fram till en lösning att         gällande resultatstyrningsa vtal för 1996 överens-
34512: långtidsarbetslösheten rent statistiskt sett enligt     kommits om vissa kvantitativa sysselsättnings-
34513: internationell praxis definieras såsom arbetslös-       må1 för långtidsarbetslösa per arbetskraftsdi-
34514: het som utan avbrott pågått i minst 12 månader.         strikt och -byrå. 1 vilken utsträckning de överens-
34515: När det gäller anordnande av sysselsättningsåt-         komna resultatmålen uppnås kan endast kon-
34516: gärder och utbildningsmöjligheter har arbets-           trolleras genom att man följer utvecklingen av
34517: kraftsbyrån däremot getts rätt att pröva saken          den statistikförda långtidsarbetslösheten. Ut-
34518: utifrån den arbetslöses helhetssituation.               över de anslag som baserar sig på dessa överens-
34519:    Enligt 2 § 2 mom. sysselsättningsförordningen        komna kvantitativa sysselsättningsmål beträf-
34520: kan som långtidsarbetslös också betraktas en            fande oavbrutet långtidsarbetslösa har arbets-
34521: person som länge har varit arbetslös och som i          kraftsbyråerna emellertid till sitt förfogande an-
34522:                                             KK 214/1996 vp                                            5
34523: 
34524: s1ag för sysse1sättning av andra arbets1ösa arbets-   vidtar ytter1igare åtgärder t.ex. så att prob1emet
34525: sökande enligt arbetskraftsbyråernas prövning.        behand1as vid o1ika rådp1ägnings- och utbi1d-
34526: Ä ven dessa ans1ag är dock knappt tilltagna jäm-      ningsmöten som arbetsförva1tningen ordnar.
34527: fört med behovet och räcker inte på 1ångt när tili    Också i samband med 1997 års resu1tatförhand-
34528: för alla.                                             1ingar torde frågan tas upp på nytt. Då måste
34529:    På basis av det ovan anförda kan man sam-          man överväga bl.a. huruvida man kan mäta så-
34530: manfattningsvis konstatera att det prob1em som        dan 1ångtidsarbets1öshet vars kriterium de1vis
34531: nämns i motiveringen tili spörsmå1et redan har        bygger på behovsprövning så att resu1tatmå1en
34532: åtgärdats författningsvägen. För att arbets-          för dess vidkommande överenskoms på samma
34533: kraftsbyråernas tillämpningspraxis skall fören-       sätt som i fråga om oavbruten 1ångtidsarbets1ös-
34534: het1igas krävs det däremot att arbetsministeriet      het.
34535: 
34536:      He1singfors den 16 april 1996
34537: 
34538:                                                                   Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
34539:                                              KK 215/1996 vp
34540: 
34541: Kirjallinen kysymys 215
34542: 
34543: 
34544: 
34545: 
34546:                                     Raimo Vistbacka /ps: Nimilain soveltamisesta lasten sukunimistä
34547:                                        päätettäessä
34548: 
34549: 
34550:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
34551: 
34552:    Nykyisen sukunimilain mukaan aviopuolisot              - vallitsevaa käytäntöä on mahdollista kier-
34553: voivat naimisiin mennessään molemmat pitää             tää taktikoimaila isyyden tunnustamisella tai
34554: oman sukunimensä. Lapset puolestaan saavat             tunnustamaHa jättämisellä sekä naimisiinmenon
34555: valita vain joko äidin tai isän sukunimen; van-        ajankohdalla.
34556: hempien nimeä ei siis voida jakaa lasten kesken.          Lisäksi on vielä todettava, että tällä hetkellä
34557: Lain ehdottomuuden takia on syntynyt useita            lapsista syntyy avioliiton ulkopuolella jo noin
34558: tilanteita, joissa vanhemmat eivät ole voineet         kolmannes, joissa tapauksissa on mahdollista
34559: tahdostaan huolimatta jakaa avioliitossa säilyt-       vapaammin säädellä itse nimen määräämistä.
34560: tämiään omia sukunimiään lastensa kesken esi-          Yhteiskunnan holhoukselle olisi huomattavasti
34561: merkiksi niin, että tytölle olisi annettu äidin su-    parempia ja hyödyllisempiäkin kohteita lapsien
34562: kunimi ja pojalle isän sukunimi. Nykyinen lain         ja lapsiperheiden kohdalla.
34563: määräämä käytäntö on selvä epäkohta useista eri           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34564: syistä, joista mainittakoon mm. seuraavat:             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34565:    -perhekoon pienetessä on vaaranajomman-             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34566: kumman vanhemman sukunimen kokonaan                    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34567: kuoleminen, jos lasten nimiä ei saa antaa vapaas-
34568: ti molempien vanhempien nimien mukaan;                           Aikooko Hallitus ryhtyä lainsäädän-
34569:     -perheen yhtenäisyys muodostuu muista te-                 nön muutostoimiin sukunimilain osalta
34570: kijöistä kuin nimestä, ja käytännössä on olemas-              niin, että avioliitossa olevat vanhemmat
34571: sa suuri joukko ns. uusperheitä, joissa on yhtä               voisivat vapaasti antaa lapsilleen molem-
34572: aikaa jopa 3-4 eri sukunimeä käytössä;                        pien vanhempien sukunimiä eikä vain va-
34573:     - nykyinen ihmisten atk-pohjainen rekiste-                linnan mukaanjompaakumpaa nimeä?
34574:  röinti ja sosiaaliturva- ym. tunnuksilla käsittele-
34575:  minen ei enää edellytä välttämättä selkeää van-
34576:  hempien nimen perusteella löytämistä;
34577: 
34578:      Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1996
34579:                                           Raimo Vistbacka /ps
34580: 
34581: 
34582: 
34583: 
34584:  260017
34585: 2                                           KK 215/1996 vp
34586: 
34587: 
34588: 
34589: 
34590:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34591: 
34592:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        on kysymys nimen antamisesta syntyvälle lapsel-
34593: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         le, ei myöskään ole esitettävissä sellaisia syitä,
34594: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       jotka aviopuolisoiden osalta puoltavat mahdolli-
34595: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo            suutta eri sukunimen säilyttämiseen. Näitä näkö-
34596: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         kohtia voidaan edelleen pitää huomionarvoisina.
34597: sen n:o 215:                                              Sukunimilainsäädäntöä valmisteltaessa pidet-
34598:                                                       tiin tärkeänä myös, että ne säännökset, jotka
34599:           Aikooko Hallitus ryhtyä lainsäädän-         koskevat lapsen sukunimen määräytymistä lap-
34600:        nön muutostoimiin sukunimilain osalta          sen syntymähetkellä, mahdollisimman hyvin
34601:        niin, että avioliitossa olevat vanhemmat       vastaisivat vanhempien oletettua tahtoaja toivo-
34602:        voisivat vapaasti antaa lapsilleen molem-      muksia. Oikeusministeriön saamien tietojen mu-
34603:        pien vanhempien sukunimiä eikä vain va-        kaan nimilaki on kymmenen vuotta kestäneen
34604:        linnan mukaan jompaakumpaa nimeä?              voimassaolonsa aikana toiminut hyvin lapsen su-
34605:                                                       kunimen syntymän perusteella määräytymisen
34606:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          osaltakin. Suurin osa suomalaisista avioperheis-
34607: vasti seuraavaa:                                      tä näyttää pitävän tärkeänä sitä, että perheellä on
34608:                                                       yhteinen sukunimi. Nimilain säännöksillä on py-
34609:     Lapsen sukunimen määräytymisestä synty-           ritty edistämään sitä, että perheellä olisi yhteinen
34610: män perusteella säädetään nimilain (694/85)           nimi yhtäältä siten, että avioparille on annettu
34611: 2 §:ssä. Mainitun pykälän mukaan lapsi saa syn-       mahdollisuus ottaa yhteiseksi sukunimekseen
34612: tyessään sen sukunimen, joka vanhemmilla on           joko vaimon sukunimi tai miehen sukunimi, ja
34613: lapsen syntymän hetkellä, jos vanhemmilla on          toisaalta siten, että perheessä syntyvillä lapsilla
34614: yhteinen sukunimi. Jos vanhemmilla ei ole yh-         olisi kaikilla sama sukunimi.
34615: teistä sukunimeä, lapsi saa sen sukunimen, jonka          Nimilaissa säädetään myös sukunimen muut-
34616: vanhemmat ilmoittavat lapsen sukunimeksi ja           tamisesta uudeksi sukunimeksi. Ne perheet, jois-
34617: joka jommallakummalla vanhemmalla on ilmoi-           sa koetaan olevan erityisiä syitä saada lapsen
34618: tusta tehtäessä. Jos vanhemmat eivät tee tällaista    sukunimi määräytymään nimilaista poikkeaval-
34619: ilmoitusta, lapsi saa sen sukunimen, joka äidillä     la tavalla, voivat saattaa kysymyksen viran-
34620: on. Jos vanhemmilla on yhteisessä huollossa yh-       omaisten ratkaistavaksi. Saatujen tietojen mu-
34621: teinen alaikäinen lapsi, lapsi saa kuitenkin syn-     kaan tällaisia hakemuksia ei juurikaan ole tehty.
34622: tyessään sen sukunimen, joka hänen sisaruksel-        Laajamittaista tarvetta tällaisiin järjestelyihin ei
34623: laan on.                                              näytä siis olevan.
34624:     Kuten nimilain 2 §:stä käy ilmi, vanhemmilla          Oikeusministeriössä ei ole vireillä nimilain las-
34625: ei ole mahdollisuutta vapaasti päättää lapsen su-     ten sukunimeä koskevien säännösten uudistami-
34626: kunimestä silloin, kun perheeseen jo kuuluu lap-      seen liittyviä hankkeita, eikä ministeriö myös-
34627: si. Sisarusten samanimisyyden periaatetta pidet-      kään näe erityistä tarvetta käynnistää tällaisia
34628: tiin lakia valmisteltaessa tärkeänä, koska se edis-   hankkeita.
34629: tää lasten tasavertaisuutta perheessä. Silloin kun
34630: 
34631:      Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1996
34632: 
34633:                                                                      Oikeusministeri Kari Häkämies
34634:                                             KK 215/1996 vp                                              3
34635: 
34636: 
34637: 
34638: 
34639:                                         Tili Riksdagens Talman
34640: 
34641:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      kan sådana skäl inte framläggas som för äkta
34642: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        makars del talar för att få bibehålla skilda släkt-
34643: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      namn. Dessa synpunkter kan fortfarande anses
34644: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål            vara beaktansvärda.
34645: nr 215:                                                  Vid beredningen av lagstiftning om släktnamn
34646:                                                       ansågs också det viktigt att de stadganden som
34647:           Ämnar Regeringen vidta lagstiftnings-       gäller barns förvärv av släktnamn vid födelsen
34648:        åtgärder beträffande släktnamnslagen så        motsvarar föräldrarnas förmodade vilja och öns-
34649:        att föräldrar som är gifta med varandra        kemål så bra som möjligt. Enligt uppgifter som
34650:        fritt kan ge sina barn vardera förälderns      justitieministeriet har fått har namn1agen under
34651:        släktnamn och inte bara enligt vai anting-     de tio år den har varit i kraft fungerat väl även i
34652:        en det ena eller det andra släktnamnet?        fråga om barns förvärv av släktnamn vid födel-
34653:                                                       sen. Största delen av de finska äktenskapsfamil-
34654:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         jerna tycks anse att det är viktigt att familjen har
34655: anföra följande:                                      ett gemensamt släktnamn. Målet med stadgande-
34656:                                                       na i namnlagen har varit att främja att familjerna
34657:    Stadgandena om barns förvärv av släktnamn          kan ha ett gemensamt släktnamn dels så att de
34658: genom födelse finns i 2 § namnlagen (694/85).         äkta makarna har getts en möjlighet att ta hus-
34659: Enligt den nämnda paragrafen får ett barn när         truns eller mannens släktnamn som gemensamt
34660: det föds det släktnamn som föräldrarna har när        släktnamn och dels så att de barn som föds i
34661: barnet föds, om föräldrarna har ett gemensamt         familjen alla har samma släktnamn.
34662: släktnamn. Om föräldrarna inte har ett gemen-             Namnlagen innehåller också stadganden om
34663: samt släktnamn, får barnet det släktnamn som          ändring av släktnamn tili ett nytt släktnamn. De
34664: föräldrarna anmäler såsom barnets släktnamn           familjer, som anser att det finns särskilda skäl för
34665: och som någondera av föräldrarna har när anmä-        att ett barns släktnamn skall förvärvas på ett sätt
34666: lan görs. Om föräldrarna inte gör en sådan här        som avviker från stadgandena i namnlagen, kan
34667: anmälan, får barnet det släktnamn som modern          anhängiggöra frågan för prövning hos myndig-
34668: har. Om föräldrarna har gemensam vårdnad om           heterna. Enligt införskaffade uppgifter har såda-
34669: ett gemensamt minderårigt barn, får barnet dock       na ansökningar inte just gjorts. Således tycks det
34670: vid födelsen det släktnamn som dess syskon har.       inte finnas ett omfattande behov av sådana här
34671:    Som framgår av 2 § namnlagen har föräldrar-        ändringar.
34672: na inte en möjlighet att fritt besluta om ett barns      Inga projekt med målet att reformera stadgan-
34673: släktnamn när det redan finns ett barn i familjen.    dena om barns släktnamn i namnlagen pågår vid
34674: När lagen bereddes tillmättes principen om sam-       justitieministeriet och ministeriet ser inte heller
34675: ma släktnamn för syskon stor betydelse, eftersom      något särskilt behov för att sätta i gång sådana
34676: den främjar jämlikhet mellan barnen i familjen.       projekt.
34677: När det är fråga om släktnamn för ett nyfött barn
34678: 
34679:      Helsingforsden 11 april 1996
34680: 
34681:                                                                      Justitieminister Kari Häkämies
34682:                                            KK 216/1996 vp
34683: 
34684: Kirjallinen kysymys 216
34685: 
34686: 
34687: 
34688: 
34689:                                   Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk ym.: Polttopuun arvonlisäve-
34690:                                       rosta
34691: 
34692: 
34693:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
34694: 
34695:    Myynnissä olevien erilaisten pohtopuiden          puun myyntiä niin, että valtiolle kuitenkin kertyi-
34696: hintaa nostaa tällä hetkellä kohtuuttomasti          si vuosittain vajaat 50 miljoonaa markkaa vero-
34697: 22 %:n arvonlisävero. Toista vuotta voimassa         tuloja.
34698: ollut polttopuun arvonlisävero on selvästi vähen-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34699: tänyt polttopuun käyttöä ja siten osaltaan hei-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
34700: kentänyt maatilayrittäjien toimeentulo- ja työlli-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
34701: syysmahdollisuuksia. Täysimääräinen arvonli-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34702: sävero heikentää puun kilpailukykyä erityisesti
34703: sähköön ja öljyyn verrattuna.                                  Onko Hallituksella valmiutta laskea
34704:    Polttopuun nykyistä laajemmalle käytölle löy-            polttopuun arvonlisävero 22:sta kuuteen
34705: tyisi kuitenkin selvästi markkinointirako. Sillä            prosenttiin ja siten edistää maaseudun
34706: olisi myös huomattavaa työllisyys- ja metsänhoi-            työllisyyttä ja kotimaisen energian hyö-
34707: dollista merkitystä. Jos arvonlisäveroprosentti             dyntämistä?
34708: laskettaisiin 22:sta kuuteen, tämä lisäisi poltto-
34709: 
34710:      Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1996
34711:                      Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk           Tero Mölsä /kesk
34712:                      Aapo Saari /kesk                         Maija-Liisa Lindqvist /kesk
34713:                      Hannu Kemppainen /kesk                   Mauri Pekkarinen /kesk
34714: 
34715: 
34716: 
34717: 
34718:  260017
34719: 2                                            KK 216/1996 vp
34720: 
34721: 
34722: 
34723: 
34724:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
34725: 
34726:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             - Valtioneuvoston päätöksen (30/023/95
34727: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           KTM) perusteella vuonna 1995 myönnettiin
34728: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         energia-avustusmäärärahoista kertal uon teisesti
34729: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tytti Iso-         yhteensä 5 miljoonaa markkaa pienille ja keski-
34730: hookana-Asunmaan ym. näin kuuluvan kirjalli-            suurille, kotimaista polttoainetta käyttäville
34731: sen kysymyksen n:o 216:                                 kaukolämpökeskuksille niiden toiminnan tur-
34732:                                                         vaamiseen ja sopeuttamiseen arvonlisäverotuk-
34733:            Onko Hallituksella valmiutta laskea          sen ja valmisteverotuksen muutosten kustannus-
34734:         polttopuun arvonlisävero 22:sta kuuteen         vaikutuksiin vuosina 1995 ja 1996. Merkittävä
34735:         prosenttiin ja siten edistää maaseudun          osa avustusta saaneista kaukolämpökeskuksista
34736:         työllisyyttä ja kotimaisen energian hyö-        käyttää metsähaketta tai puujätettä.
34737:         dyntämistä?                                        - Kauppa- ja teollisuusministeriön hallin-
34738:                                                         nonalalla on vuoden 1995 aikana rahoitettu
34739:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            joukkoa selvityksiä, joissa on käsitelty laajasti
34740: vasti seuraavaa:                                        biopolttoaineiden tuotantomahdollisuuksia ja
34741:                                                         niiden kilpailukykyä voimaloissa, lämpökeskuk-
34742:     Ennen vuotta 1995 halkojen ja pilkkeiden            sissa ja kiinteistökokoluokassa. Selvitysten poh-
34743: myynnistä ei ollut suoritettava arvonlisäveroa.         jalta myös puuenergian kilpailutilanteesta saata-
34744: Euroopan unionin jäsenyyden johdosta arvon-             va tieto täsmentyy.
34745: lisäverolakia jouduttiin muuttamaan vuoden                 -Vuodesta 1993 käynnissä ollut bioenergian
34746: 1995 alusta lukien siten, että halkojenja pilkkei-      tutkimusohjelma pyrkii parantamaan puupolt-
34747: den verovapaudesta samoin kuin muille puupe-            toaineen kilpailukykyä tuontipohtoaineisiin
34748: räisille polttoaineille arvonlisäverotuksen kautta      nähden. Ohjelmassa rahoitettiin vuonna 1995
34749: annetusta tuesta luovuttiin. Samanaikaisesti teh-       Teknologian kehittämiskeskuksen sekä maa- ja
34750: dyissä energiaveroratkaisuissa puuperäiset polt-        metsätalousministeriön toimesta tutkimushank-
34751: toaineet jäivät edelleenkin energiaverotuksen ul-       keita yhteensä 10,7 miljoonalla markalla. Tekno-
34752: kopuolelle samalla kun muiden energialähteiden          logian kehittämiskeskuksen rahoittamat yritys-
34753: veroa korotettiin.                                      hankkeet ja muu rahoitus mukaan lukien ohjel-
34754:     Euroopan yhteisön kuudennen arvonlisävero-          ma-alueen rahoitus oli vuonna 1995 50 miljoo-
34755: direktiivin 77 /388/ETY mukaan alennettua vero-         naa markkaa, josta noin 40 prosenttia suuntautui
34756: kantaa voidaan soveltaa tiettyihin direktiivin H-       puupolttoaineen tuotannon kilpailukykyä lisää-
34757: liitteessä lueteltuihin tavaroihin ja palveluihin.      viin hankkeisiin.
34758: Liitteessä ei ole mainittu halkoja ja pilkkeitä.           - Metsänparannusvaroja on osoitettu taimi-
34759: Suomi ei siten voi kansallisin päätöksin soveltaa       konhoitoon ja nuoren metsän kunnostukseen
34760: alennettua verokantaa mainittuihin tuotteisiin.         sekä näiden töiden yhteydessä saatavan energia-
34761:     Edellä esitetyn perusteella hallitus katsoo, että   puun korjuuseen ja lähikuljetukseen. Lisäksi
34762: kotimaista energiankäyttöä tulisi edistää muulla        työllisyysasetusta (130/93) muutettiin loppuvuo-
34763: tavoin kuin arvonlisäverotuksen kautta. Tällai-         desta 1995 siten, että työllisyysvaroja voidaan
34764: sia toimenpiteitä onkin jo käynnistetty. Niistä         jatkossa ohjata edellä mainittuihin töihin.
34765: mainittakoon seuraavat:
34766: 
34767:      Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1996
34768: 
34769:                                                                   Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
34770:                                             KK 216/1996 vp                                             3
34771: 
34772: 
34773: 
34774: 
34775:                                         Tili Riksdagens Talman
34776: 
34777:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           energiunderstödsanslaget som ett engångsbidrag
34778: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           tili små och medelstora fjärrvärmecentraler som
34779: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       använder inhemska bränslen. Syftet med bidra-
34780: dagsman Tytti lsohookana-Asunmaa m.fl. un-            get var att trygga centralernas verksamhet och
34781: dertecknade spörsmål nr 216:                          anpassa denna till de kostnadsverkningar som
34782:                                                       förändringarna i mervärdes- och accisbeskatt-
34783:            Har Regeringen beredskap att sänka         ningen medförde åren 1995 och 1996. En bety-
34784:        mervärdesskatten på brännved från 22           dande andel av de fjärrvärmecentraler som fick
34785:        till 6 procent och att på så sätt främja       understöd använder skogsflis eller virkesavfall.
34786:        sysselsättningen på landsbygden och ut-            - lnom handels- och industriministeriets för-
34787:        nyttjandet av inhemsk energi?                  valtningsområde finansierades under 1995 ett
34788:                                                       antal omfattande utredningar om möjligheterna
34789:   Som svar på detta spörsmäl får jag vördsamt         att producera biobränslen och om dessa bräns-
34790: anföra följande:                                      lens konkurrensförmåga i kraftverk, värmecen-
34791:                                                       traler och fastighetsklassen. Tack vare utred-
34792:    Före 1995 behövde ingen mervärdesskatt be-         ningarna kan exaktare uppgifter fås också om
34793: talas för försäljningen av klabbved. På grund av      vedenergins konkurrenssituation.
34794: medlemskapet i Europeiska unionen måste mer-              - Ett forskningsprogram för bioenergi, som
34795: värdesskattelagen vid ingången av 1995 ändras så      pågått sedan 1993, syftar till att förbättra trä-
34796: att skattefriheten i fråga om klabbved samt stö-      bränslenas konkurrenskraft ijämförelse med im-
34797: det för andra träbaserade bränslen genom mer-         porterade bränslen. lnom detta program finan-
34798: värdesbeskattningen slopades. 1 samtidiga ener-       sierade teknologiska utvecklingscentralen och
34799: gibeskattningslösningar förblev träbaserade           jord- och skogsbruksministeriet 1995 olika forsk-
34800: bränslen fortfarande utanför energibeskattning-       ningsprojekt till ett sammanlagt belopp av 10,7
34801: en medan skatten på andra energikällor höjdes.        milj. mk. Om de företagsprojekt som teknologis-
34802:    Enligt Europeiska gemenskapens sjätte mer-         ka utvecklingscentralen har finansierat samt öv-
34803: värdesskattedirektiv, 77/388/EEG, kan en ned-         rig finansiering tas med i beräkningarna, uppgick
34804: satt skattesats tillämpas på vissa varor och tjäns-   finansieringen på det område som programmet
34805: ter som förtecknas i bilaga H tili direktivet.        gäller tili 50 milj. mk år 1995, varav ca 40% gick
34806: Klabbved nämns inte i bilagan. Finland kan där-       till projekt som ökar träbränsleproduktionens
34807: för inte genom nationella beslut tillämpa en ned-     konkurrenskraft.
34808: satt skattesats på denna produkt.                         - Medel för skogsförbättring har anvisats för
34809:    Med stöd av vad som anförts ovan anser reger-      vård av plantbestånd och iståndsättning av ung-
34810: ingen att användningen av inhemsk energi bör          skog samt för avverkning och närtransport av
34811: främjas på annat sätt än genom mervärdesbe-           energived som fås i samband med dessa arbeten.
34812:  skattningen. Sådana åtgärder har redan inletts.      Dessutom ändrades sysselsättningsförordningen
34813:  Bland dem kan följande nämnas:                       (130/93) i slutet av 1995 så att sysselsättnings-
34814:    - På basis av ett statsrådsbeslut (30/023/95       medel i fortsättningen kan allokeras för nämnda
34815:  HIM) beviljades 1995 sammanlagt 5 milj. mk av        arbeten.
34816: 
34817:      Helsingforsden 11 april 1996
34818: 
34819:                                                                        Finansminister Sauli Niinistö
34820:                                            KK 217/1996 vp
34821: 
34822: Kirjallinen kysymys 217
34823: 
34824: 
34825: 
34826: 
34827:                                   Klaus Bremer /r: Autoveroa koskevien säännösten uudistamisesta
34828: 
34829: 
34830: 
34831:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
34832: 
34833:    Tapa, jolla autoveroa sovelletaan, on aiheut-     "porkkanana" tarjottaisiin vanhasta autosta ro-
34834: tanut ainakin seuraavia epäkohtia:                   mutuspalkkio Kreikan, Ranskan, Tanskan, Ir-
34835:    - autokauppa on lamaantunut,                      lannin, Norjan ym. mallin mukaan - kaikki
34836:    - autoalalta on kadonnut yli 16 000 työpaik-      edellä luetellut haitat vaihtuisivat myönteiseksi
34837: kaa,                                                 kehitykseksi. Taloudellinen hyöty suomalaiselle
34838:    - katalysaattori-henkilöautojen määrä on          yhteiskunnalle olisi monimuotoisuudessaan
34839: vain 18% henkilöautokannasta,                        suunnaton. IrlanninjaN orjan tuoreet kokemuk-
34840:    - autokantamme on Euroopan vanhin, saas-          set todistavat sitä vastaansanomattomasti.
34841: tuttavin, energiaa tuhlaavin, liikenneturvallisuu-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34842: deltaan kelvottomin sekä yhteiskunnalle seu-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34843: rauksiltaan kaikkein tuhoisin ja kallein,            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34844:    - autoveron tuotto jää paljon vajaaksi siitä,     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34845: mitä se voisi olla tarkoituksenmukaisella kohdis-
34846: tuksella.                                                        Millä toimenpiteillä ja miten pian Hal-
34847:     Optimoimalla kysyntä/tuotto alentamalla                  litus korjaa autoveron aiheuttamat pahat
34848: autoveroa vähiten polttoainetta kuluttavista                 yhteiskunnalliset haitat veron ajanmu-
34849: henkilöautoluokista alkaen - ja jos lisäksi                  kaisella rakennemuutoksella?
34850: 
34851:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1996
34852: 
34853:                                            Klaus Bremer /r
34854: 
34855: 
34856: 
34857: 
34858:  260017
34859: 2                                                      KK 217/1996 vp
34860: 
34861: 
34862: 
34863: 
34864:                                                 Eduskunnan Puhemiehelle
34865: 
34866:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                    on useista maista saatujen kokemuksien mu-
34867: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,                     kaan myös se vaikutus, että autojen verottomat
34868: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen                   hinnat muodostuvat jossain määrin matalam-
34869: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-                   miksi kuin niissä maissa, joissa autoista peritään
34870: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o                    esimerkiksi vain arvonlisävero, mutta ei autove-
34871: 217:                                                              roa. Autojen hintoihin eri maissa vaikuttaa li-
34872:                                                                   säksi merkittävästi ainakin kyseisen maan mark-
34873:                  Millä toimenpiteillä ja miten pian Hal-          kinoiden laajuus. Kuluttajan näkökulmasta au-
34874:              litus korjaa autoveron aiheuttamat pahat             ton reaaliseen hintaan vaikuttaa myös useimmil-
34875:              yhteiskunnalliset haitat veron ajanmu-               la uusien autojen ostajilla yhtenä maksuvälinee-
34876:              kaisella rakennemuutoksella?                         nä olevasta käytetystä autosta vaihdossa saata-
34877:                                                                   va hyvitys. Tämä on Suomessa huomattavasti
34878:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-                      korkeampi kuin useissa niistä maissa, joihin
34879: vasti seuraavaa:                                                  meillä myytävien uusien autojen hintoja tava-
34880:                                                                   taan verrata. Vuodesta 1989 henkilöauton han-
34881:    Kysymyksessä katsotaan, että henkilö- ja pa-                   kinnan veroja on alennettu suunnilleen 40 pro-
34882: kettiautojen hankintahintaan sisältyvästä auto-                   senttia. Viimeksi autoveroa alennettiin 20 pro-
34883: verosta aiheutuu vakavia yhteiskunnallisia on-                    sentilla 1.5.1993.
34884: gelmia. Autoveron osuus henkilöautojen kulut-                        Uusien henkilöautojen rekisteröintimäärän
34885: tajahinnasta on suunnilleen 26-28 prosenttia.                     muutos verrattuna bruttokansantuotteen muu-
34886:    Autojen hintoihin vaikuttavat kuitenkin mo-                    tokseen on vuosina 1981-1995 ja vuotta 1996
34887: net muutkin tekijät kuin autovero. Autoverolla                    koskevan ennusteen mukaan seuraava:
34888: 
34889: 
34890:                                    Uusien henkilöautojen kysynnän ja BKT:n muutos
34891:                                                      1981-1996
34892:     muutos
34893:         %
34894: 
34895: 
34896: 
34897: 
34898:                                a       Autojen kysynnän muutos
34899:                                             KK 217/1996 vp                                             3
34900: 
34901:    Henkilöautojen kysynnän muutokset seuraa-          tehnyt joulukuussa 1995 julkistetussa tieliiken-
34902: vat kokonaisuutena hyvin bruttokansantuotteen         teen verotusta käsittelevässä vihreässä kirjassa,
34903: kehitystä. Uusien autojen kysyntä ei pitkällä ai-     eikä niin, että esillä pidetään vain yhtä verotuk-
34904: kavälillä riipu autoverosta, vaan yleisistä talou-    sen osatekijää kerrallaan.
34905: dellisista edellytyksistä. Uusien henkilöautojen         Tieliikenteen verotusta on viime vuosien aika-
34906: kysyntä saavutti huippunsa merkittävästi kor-         na kehitetty voimakkaasti ajoneuvojen käytön
34907: keammalla autoveron tasolla kuin millä Suomes-        verotuksen suuntaan. Tämä vastaa viimeksi esi-
34908: sa nyt ollaan. Autoveron voimakas alentaminen         tettyä laajapohjaista tieliikenteen verotuksen ke-
34909: ei näytä lisänneen kysyntää eikä siten hidasta-       hittämissuunnitelmaaja niitä tavoitteita, jotka II
34910: neen henkilöautokannan keski-iän kasvua.              parlamentaarinen liikennekomitea esitti vuonna
34911:    Autokannan keski-iän kasvu on kieltämättä          1991 valmistuneessa muistiossaan (Komiteamie-
34912: epäkohta. Olisi monessa suhteessa hyväksi, jos        tintö 1991:3, Liikenne 2000).
34913: autokanta uusiutuisi ja kehittyisi mahdollisim-          Nyt vallitsevassa tilanteessa ei ole mahdolli-
34914: man tasaisesti. Kuten edellä jo on todettu, tämä      suuksia sellaisiin liikenteen verotusta koskeviin
34915: ei kuitenkaan riipu verotuksesta ja siinä tehtävis-   uudistuksiin, jotka vähentäisivät verotuloja tai
34916: tä muutoksista, vaan koko kansantaloutemme            lisäisivät valtion menoja esimerkiksi autojen ro-
34917: kehityksestä. Ei myöskään ole itsestään selvää,       mutuspalkkion muodossa. Veropolitiikassa pai-
34918: että autoiluun liittyvät ongelmat olisivat sen kal-   nopiste on lähivuosina verotulojen kertymisen
34919: taisia, kuin kysymyksessä ja sen perusteluissa        varmistamisen ohella niissä kysymyksissä, jotka
34920: esitetään. Henkilöautoilun ongelmia käsiteltäes-      koskevat suomalaisen työn tekemisen ja teettä-
34921: sä ei yleensä näytä olevan tapana suhteuttaa nä-      misen kilpailukykyä ja elämisen välttämättömiä
34922: kökohtia muihin yhteiskunnallisiin kysymyksiin        edellytyksiä. Tästäkään syystä ei ole luvassa ve-
34923: ja niissä esiintyviin ongelmiin. Tieliikenteen ve-    rohelpotuksia ulkomailta hankitta ville kalliille
34924: rotusta olisi niin ikään syytä tarkastella kokonai-   kestokulutushyödykkeille.
34925: suutena esimerkiksi siihen tapaan kuin EU on
34926: 
34927:      Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1996
34928: 
34929:                                                                                  Ministeri Arja Alho
34930: 4                                                             KK 217/1996 vp
34931: 
34932: 
34933: 
34934: 
34935:                                                            Tili Riksdagens Talman
34936: 
34937:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-                               andra faktorer än bi1skatten. Med erfarenhet
34938: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-                                 från många o1ika Iänder har bilskatten också den
34939: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-                               effekten att de skattefria priserna på bilar blir i
34940: man Klaus Bremer undertecknade spörsmå1 nr                                     viss mån lägre än i de Iänder där t.ex. enbart
34941: 217:                                                                           mervärdesskatt uppbärs, men inte bilskatt. På
34942:                                                                                bilpriserna i olika Iänder inverkar dessutom i hög
34943:                     Med vilka åtgärder och när ämnar Re-                       grad åtminstone marknadens storlek i respektive
34944:                  geringen rätta tili de verkliga samhälleliga                  land. Ur konsumentens synvinkel inverkar på
34945:                  olägenheter som bi1skatten förorsakar så                      bilens reella värde också den gottgörelse för den
34946:                  att en tidsenlig strukturomvandling av                        begagnade bil som de flesta som köper ny bil
34947:                  skatten kunde genomföras?                                     använder som ett betalningsmedel vid byte. Gott-
34948:                                                                                görelsen är betydligt högre i Finland än i de flesta
34949:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt                                  andra Iänder med vilka vi brukar jämföra priser-
34950: anföra fö1jande:                                                               na på nya bilar som är tili salu. Sedan 1989 har
34951:                                                                                skatterna på anskaffning av personbi1 sänkts
34952:    I spörsmå1et anses att den bilskatt som ingår i                             med ca 40 o;;,. Senast sänktes bilskatten med 20
34953: anskaffningspriset på person- och paketbilar för-                              procent den 1.5.1993.
34954: orsakar allvar1iga samhälleliga prob1em. Bi1-                                     Förändringen i anta1et registrerade nya per-
34955: skattens andel av konsumentpriset på personbi-                                 sonbilar jämfört med förändringen i bruttonatio-
34956: lar utgör ca 26-28 %.                                                          na1produkten för åren 1981-1995 och progno-
34957:    På bilpriserna inverkar i alla fall även många                              sen för 1996 är följande:
34958: 
34959: 
34960: 
34961:                                              Förändring i efterfrågan på nya personbilar och i BNP
34962:     törändring                                                    1981-1996
34963:            %
34964:  31.00
34965: 
34966: 
34967: 
34968:  20,00
34969: 
34970: 
34971: 
34972:  10,00
34973: 
34974: 
34975: 
34976:     0.00
34977:                                                    1986                 1988                                                 1996
34978: 
34979: ·10,00
34980: 
34981: 
34982: 
34983: ·20,00
34984: 
34985: 
34986:                                                                                                                         år
34987: ·30,00                        -         Förändring i BNP
34988: 
34989:                               - - - Förändring i efterfrågan på bilar
34990: ·40,00
34991:                                               KK 217/1996 vp                                                5
34992: 
34993:      Förändringen i efterfrågan på personbilar föl-      beskattningen av vägtrafiken som helhet, t.ex. så
34994: jer på det hela taget bra bruttonationalproduk-          som EU har gjort i den grönbok om beskattning-
34995: tens utveckling. Efterfrågan på nya bilar är i det       en av vägtrafiken som offentliggjordes i decem-
34996: långa loppet inte beroende av bilskatten utan av         ber 1995. Det går inte att granska enbart en
34997: de allmänna ekonomiska förutsättningarna. Ef-            delfaktor av beskattningen åt gången.
34998: terfrågan på nya personbilar nådde sin kulmen               Trafikbeskattningen har under de senaste åren
34999: då bilskatten var betydligt högre jämfört med i          kraftligt utvecklats i riktning 111ot beskattning av
35000: dag i Finland. En kraftig nedskärning av bilskat-        användningen av fordon. Detta 111otsvarar den
35001: ten verkar inte öka efterfrågan och således inte         senaste föredragna utvecklingsplanen för trafik-
35002: bromsa upp den tilltagande genomsnittsåldern             beskattning 111ed bas, samt de strävanden som II
35003: på personbilarna i vårt land.                            parla111entariska trafikko111111itten föredrog i sitt
35004:      Den tilltagande genomsnittsåldern i fråga 0111      år 1991 färdigblivna betänkande (Ko111mittebe-
35005:  bilparken är onekligen en olägenhet. Det skulle i       tänkande 1991 :3, Trafik 2000).
35006:  många avseenden vara bra 0111 bilparken kunde              I rådande situation finns det ingen möjlighet
35007:  förnyas och utvecklas såjä111nt so111 111öjligt. Som    att genomföra sådana refor111er i fråga om trafik-
35008:  redan ovan har framförts beror det här dock inte        beskattningen som minskar skatteintäkterna el-
35009:  på beskattningen och de förändringar so111 kunde        ler ökar de statliga utgifterna t.ex. i form av
35010:  göras i fråga om den utan på den sal11hällsekono-       bidrag för skrotning av bilar. Inom skattepoliti-
35011:  miska utvecklingen so111 helhet. Det är helier          ken ko111mer tyngdpunkten under de närmaste
35012:  ingen självklarhet att de problem som hänför sig        åren att, utöver tryggandet av skatteintäkterna,
35013:  tili bilis111en är av den o111fattning so111 anges i    ligga på sådana frågor som gäller konkurrens-
35014:  spörs111ålet och i 111otiveringen. Då proble111 so111   kraften av att utföra och låta utföra finskt arbete
35015:  gäller personbilis111en behandlas tenderar 111an i      samt dess nödvändiga levnadsförutsättningar.
35016:  ali111änhet att inte ställa synpunkterna i relation     Av denna anledning kan inga skattelättnader hel-
35017:  tili övriga sa111hälleliga frågor och proble111 i an-   ler utlovas för dyra kapitalkonsumtionsvaror
35018:  slutning tili de111. Det vore skäl att också granska    so111 anskaffas från utlandet.
35019: 
35020:       Helsingfors den 15 april 1996
35021: 
35022:                                                                                       Minister Arja Alho
35023:                                            KK 218/1996 vp
35024: 
35025: Kirjallinen kysymys 218
35026: 
35027: 
35028: 
35029: 
35030:                                   Raimo Holopainen /sd: Velallisen aseman parantamisesta velkojen
35031:                                      perinnässä
35032: 
35033: 
35034:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
35035: 
35036:    Maksuvaikeuksissa olevien ihmisten yksityis-      sille korkoja. Tässä vaiheessa laskun suuruus lä-
35037: oikeudellisten velkojen perintätoimet tulevat        henteli 4 000 markkaa. Ulosottoperinnässä liitet-
35038: useasti velalliselle kohtuuttoman kalliiksi. Tässä   tiin mukaan vielä 400 mk:n ulosottomaksu. Eli
35039: on esimerkkitapaus. Velkojan toimeksiannosta         900 mk muuttui matkan varrella n. 4 500 mar-
35040: perintätoimisto karhusi 800 mk:n velkaa eräältä      kaksi.
35041: vähävaraiselta, mutta ei varattomalta velallisel-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35042: ta. Karhutessaan se liitti laskuun kuluinaan 700     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35043: mk:n laskun. Kun velallinen ei maksanut, perin-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35044: tätoimisto lähetti asian käräjäoikeuteen. Kun        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35045: arka velallinen ei antanut käräjäoikeuden pyytä-
35046: mää vastinetta, annettiin yksipuolinen tuomio.                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
35047: Yksipuolisessa tuomiossa määrättiin velallinen              ryhtyä, että muutenkin maksuvaikeuksis-
35048: maksamaan velan pääoma 800 mk, sille korkoja                sa olevien velallisten ylisuuret perintäku-
35049: hakupäivään saakka 280 mk, lisäksi korkoa ha-               lut voitaisiin estää?
35050: kupäivästä, oikeudenkäyntikuluja 1 900 mk sekä
35051: 
35052:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1996
35053: 
35054:                                         Raimo Holopainen /sd
35055: 
35056: 
35057: 
35058: 
35059:  260017
35060: 2                                             KK 218/1996 vp
35061: 
35062: 
35063: 
35064: 
35065:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
35066: 
35067:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           väksi paitsi perimistoimiston toimeksiantajavel-
35068: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            kojalle tilitettävä saatavan pääoma korkoineen,
35069: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          myös perimistoimiston palkkio.
35070: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo                  Saatavan perimisestä veloitettavasta palk-
35071: Holopaisen kirjallisen kysymyksen n:o 218:               kiosta ei ole lainsäädäntöä. Velallisella, joka pi-
35072:                                                          tää vaadittuja oikeudenkäyntikuluja liiallisina, ei
35073:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          ole muuta vaihtoehtoa kuin tuomioistuimessa
35074:         ryhtyä, että muutenkin maksuvaikeuksis-          riitauttaa palkkiovaatimus. Kysymyksen perus-
35075:         sa olevien velallisten ylisuuret perintäku-      teluissa mainitun tapauksen ongelmakohta on-
35076:         lut voitaisiin estää?                            kinjuuri siinä, että asianomainen velallinen pysyi
35077:                                                          passiivisena asiansa oikeuskäsittelyn ajan ja me-
35078:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             netti näin ollen mahdollisuutensa vaatia oikeu-
35079: vasti seuraavaa:                                         denkäyntikuluja alennettaviksi. Oikeusministe-
35080:                                                          riössä on parhaillaan valmisteilla laki saatavien
35081:    Kysymykseen on sen perustelujen mukaan                perinnästä. Tässä yhteydessä tullaan kiinnittä-
35082: antanut aiheen tapaus, jossa vähävaraiselta mut-         mään huomiota myös siihen, että perinnästä ai-
35083: tei täysin maksukyvyttömältä henkilöltä ensin            heutuvat kulut eivät saa muodostua kohtuutta-
35084: perimistoimiston välityksellä ja sitten kanneteit-       miksi.
35085: se oikeudessa velottiin pääomamäärältään 800                 Ulosotosta peritään valtiolle ulosottomaksua,
35086: markan laskusaatavaa. Yksipuolisella tuomiolla           jonka suuruus on asetusteitse määrätty suhteessa
35087: asian oikeuskäsittelyssä passiivisena pysynyt ve-        saatavan suuruuteen. Silloin kun saatavaksi on
35088: lallinen sitten velvoitettiin suorittamaan tuo pää-      esimerkiksi yksipuolisessa tuomiossa vahvistettu
35089: omamäärä ja sille korkoa sekä korvaamaan pe-             alkuperäisen pääoman ja sille laskettavan koron
35090: rintäkulut ja oikeudenkäyntikulut korkoineen.            lisäksi myös perintä- ja oikeudenkäyntikulut, ne
35091: Saatava perittiin velalliselta pakkotäytäntöön-          vaikuttavat ulosottomaksun suuruuteen. Voi-
35092: panossa, jolloin hänen oli suoritettava myös             massa olevan ulosottomaksuja koskevan asetuk-
35093: ulosottomaksu.                                           sen (35/95) mukaan enintään 400 markan saata-
35094:     Luotonannon kannalta on tärkeää, että velko-         vasta velallisen on suoritettava 40 markan suu-
35095: jien luottamus saataviensa takaisinmaksuun säi-          ruinen ulosottomaksu. Jos saatava on yli 4 000
35096: lyy. Ellei saatavia suoriteta ajallaan vapaaehtoi-       markkaa mutta alle 10 000 markkaa, ulosotto-
35097: sesti, velkojan on voitava kanneteitse vaatia niis-      maksu on 400 markkaa.
35098: tä maksua ja sitten tarvittaessa suoritustuomion             Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos on oikeusmi-
35099: pakkotäytäntöönpanoa. Selostetulta kannalta ei           nisteriön toimeksiannosta selvittänyt oikeuden-
35100: voida pitää sinänsä vääränä sitä, että maksunsa          käyntikulujen määräytymistä summaarisissa rii-
35101: laiminlyönyt velallinen joutuu korvaamaan vel-           ta-asioissa (Kaijus Ervasti: Oikeudenkäyntikulut
35102: kojalle saatavan perinnästä aiheutuneet kustan-          uudessa alioikeusmenettelyssä, Oikeuspoliitti-
35103: nukset.                                                  nen tutkimuslaitos 126/1994). Kuluvan vuoden
35104:     Ei voida lähteä siitä, että velkojat itse olisivat   aikana valmistuu jatkotutkimus, jossa selvite-
35105: velvollisia perimään saatavansa. On tarkoituk-           tään laajojen riita-asioiden oikeudenkäyntikulu-
35106: senmukaista, että on käytettävissä myös asiaan           ja. Tutkimuksen valmistuttua tulee harkittavak-
35107: erikoistuneiden perimistoimistojen palveluja.            si, onko aihetta ryhtyä valmistelemaan oikeu-
35108: Saatavien perintää niissä harjoitetaan liiketoi-         denkäyntikuluja koskevien säännösten tarkis-
35109: mintana, jonka kustannukset on toiminnan tu-             tusta.
35110: loksella katettava. Velalliselta tulee näin perittä-
35111:      Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1996
35112: 
35113:                                                                         Oikeusministeri Kari Häkämies
35114:                                               KK 218/1996 vp                                                3
35115: 
35116: 
35117: 
35118: 
35119:                                           Tili Riksdagens Talman
35120: 
35121:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         måste kostnaderna för verksamheten täckas med
35122: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           resultatet av densamma. Av gäldenären drivs
35123: Iem av statsrådet översänt följande av riksdags-         därför in förutom fordrans kapital jämte ränta
35124: man Raimo Holopainen undertecknade spörs-                som indrivningsbyrån redovisar åt uppdrags-
35125: mål nr 218:                                              givarborgenären även indrivningsbyråns arvode.
35126:                                                              Det finns ingen lagstiftning om det arvode som
35127:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          debiteras för indrivning av en fordran. En gälde-
35128:         ta för att överstora indrivningskostnader        när som anser att de yrkade rättegångskost-
35129:         som drabbar gäldenärer som redan tidi-           naderna är för stora har inget annat alternativ än
35130:         gare har betalningssvårigheter skall kun-        att vid domstol göra yrkandet om rättegångs-
35131:         na förhindras?                                   kostnader stridigt. Problempunkten i det fall som
35132:                                                          nämns i motiveringen till spörsmålet är just den
35133:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            att ifrågavarande gäldenär förhöll sig passiv un-
35134: anföra följande:                                         der domstolsbehandlingen av saken och således
35135:                                                          gick miste om sin möjlighet att yrka på nedsätt-
35136:     Enligt motiveringen tili spörsmålet har det för-     ning av indrivningskostnaderna. Vid justitiemi-
35137: anletts av ett fall där det av en mindrebemedlad         nisteriet bereds som bäst en lag om indrivning av
35138: men inte helt betalningsoförmögen person kräv-           fordran. 1 detta sammanhang kommer man ock-
35139: des en räkningsfordran med ett kapital som upp-          så att fåsta uppmärksamhet vid att kostnaderna
35140: gick tili 800 mark. Detta skedde först genom en          för indrivningen inte får bli oskäliga.
35141: indrivningsbyrå och sedan viatalan vid domstol.              För utsökning skall åt staten erläggas en ut-
35142: Genom tredskodom ålagdes sedan gäldenären,               sökningsavgift, vars storlek fastställs genom för-
35143: som hade förhållit sig passiv under domstolsbe-          ordning i proportion tili fordrans storlek. När
35144: handlingen av ärendet att betala nämnda kapital          t.ex. i en tredskodom en fordran har fastställts tili
35145: jämte ränta samt att ersätta indrivningskostna-          ett belopp som förutom det ursprungliga kapita-
35146: derna och rättegångskostnaderna jämte ränta.             Iet jämte ränta också består av indrivnings- och
35147: Fordran drevs in av gäldenären i exekutiv väg,           rättegångskostnader, inverkar dessa på utsök-
35148: varvid han också var tvungen att betala en utsök-        ningsavgiftens storlek. Enligt gällande förord-
35149: ningsavgift.                                             ning om utsökningsavgifter (35/95) skall gäl-
35150:     För kreditgivningen är det viktigt att borgenä-      denären för en fordran på högst 4:90 mark betala
35151: rernas förtroende för återbetalningen av sina            en utsökningsavgift om 40 mark. Ar fordran över
35152: fordringar består. Om en fordran inte betalas            4 000 mark men högst 10 000 mark är utsök-
35153: frivilligt i rätt tid måste borgenären via talan         ningsavgiften 400 mark.
35154: kunna kräva att den betalas och sedan vid behov              Rättspolitiska forskningsinstitutet har på
35155: att prestationsdomen verkställs i exekutiv väg.          uppdrag av justitieministeriet utrett rättegångs-
35156:  Ur denna synvinkel kan det inte i och för sig anses     kostnaderna i summariska tvistemål (Kaijus Er-
35157:  fel att en gäldenär som inte har skött sina betal-      vasti: Oikeudenkäyntikulut uudessa alioikeus-
35158:  ningar är tvungen att ersätta borgenären kostna-        menettelyssä (Rättegångskostnaderna i det nya
35159:  derna för indrivning av fordran.                        underrättsförfarandet), Rättspolitiska forsk-
35160:      Man kan inte utgå ifrån att borgenärerna skul-      ningsinstitutet 126/1994). En fortsatt utredning
35161:  le vara skyldiga att själva driva in sina fordringar.   blir fårdig ännu i år. 1 denna utreds rättegångs-
35162:  Det är ändamålsenligt att indrivningsbyråer som         kostnaderna i omfattande tvistemål. Efter att
35163:  specialiserat sig på saken tilihandahåller service      utredningen blivit fårdig måste det övervägas om
35164:  av detta slag. Eftersom indrivningen av fordring-       det föreligger skäl att börja bereda en revision av
35165:  ar i dessa byråer utövas som affärsverksamhet           stadgandena om rättegångskostnader.
35166: 
35167:       Helsingfors den 11 april 1996
35168: 
35169:                                                                          Justitieminister Kari Häkämies
35170:                                               KK 219/1996 vp
35171: 
35172: Kirjallinen kysymys 219
35173: 
35174: 
35175: 
35176: 
35177:                                     Raimo Vistbacka /ps: Opiskelun vaikutuksesta työttömyyspäivära-
35178:                                        han maksamiseen
35179: 
35180: 
35181:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
35182: 
35183:    Iltalukiossa ja ammatillisessa omaehtoisessa         yö. Voidaan myös kysyä, onko jo puolilta päivin
35184: aikuiskoulutuksessa opiskelevat työttömät ovat          päihtyneessä tilassa oleva henkilö koulun penkil-
35185: törmänneet nykyisessä työttömyysturvalaissa             lä istuvaa paremmin työmarkkinoiden käytettä-
35186: olevaan epäkohtaan (4, 5, 7, 7 aja 8 §). Iltalukios-    vissä. Osapäivätyötä tekevätkin voivat tällä het-
35187: sa opiskelua hankaloittaa olennaisesti säännös,         kellä tehdä työtä ja saada lisäksi vielä soviteltua
35188: ettei opintoja saa aloittaa ennen kuin klo 16.30.       päivärahaa, mutta iltalukiolainen menettää
35189: Iltalukioissa alkaa kuitenkin säännönmukaisesti         koko korvauksensa yhden tunnin 10 minuutin
35190: ensimmäinen tunti klo 15.20 ja loppuu klo 16.40.        opiskelun takia.
35191: Tämän jälkeen alkavat tunnit ovat sitten myös               Edellä esitettyjen esimerkkien valossa olisi pe-
35192: työttömyyspäivärahaa saaville "sallittuja" ilman        rusteltua muuttaa työttömyysturvalakia ja sen
35193: päivärahaoikeuden menetystä. Vaikka ensim-              soveltamissäännöksiä niin, että iltalukiota käy-
35194: mäisen tunnin säännönmukainen poissaolo ei              vät työttömät saisivat vapaasti käydä tunneilla
35195: täysin välttämättä estä iltalukion käymistä, se         heti niiden alkaessa klo 15.20 sekä että ammatil-
35196: hidastaa opiskelua ja tekee sen muutenkin vai-          lisessa aikuiskoulutuksessa vapaaehtoisesti opis-
35197: keammin organisoitavaksi.                               kelevilla olisi oikeus kehittää ammattitaitoaan
35198:     Ammatillisen koulutuksen puolella omaehtoi-         myös päivisin. Onhan ilmeisen selvää, ettei tämä
35199: sessa koulutuksessa sekä tutkintotavoitteisessa         olisi este työn vastaan ottamiselle, koska työpaik-
35200: ja ammatillisessa täydennyskoulutuksessa ai-            katarjouksen tullessa molempiin opiskelijaryh-
35201:  kuisopiskelijat menettävät työttömyysturvan,           miin kuuluvat keskeyttäisivät varmasti heti opin-
35202:  mikäli opiskelevat päivällä. Heidät pakotetaan         tonsa mennäkseen heille tarjottuun työhön.
35203:  "yöopiskeluun", mikä puolestaan tekee esimer-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35204:  kiksi perheellisille opiskelun vaikeaksi ja kalliim-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35205:  maksi.                                                 nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35206:     Yhteiskunnan edellä mainitut itsensä kehittä-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35207:  miselle asettamat holhousesteet ovat työelämän
35208:  säännösten muuten jatkuvasti lieventyessä van-                    Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
35209:  han holhousyhteiskunnanjäännettä. Lisäksi voi-                 muuttaakseen         työttömyysturvalakia
35210:  daan perustellusti kysyä, eikö olisi yhteiskunnan              niin, ettei iltalukio-opiskelu ennen klo
35211:  kannalta hyödyllisempää antaa työttömän kehit-                 16.30 ja vapaaehtoinen ammatillinen ai-
35212:  tää ja kouluttaa itseään vapaasti kuin pakottaa                kuiskoulutus päivällä estäisi työttömyys-
35213:  hänet maleksimaan päivä ja opiskelemaan ilta tai               korvauksen saamista?
35214: 
35215:       Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1996
35216: 
35217:                                            Raimo Vistbacka /ps
35218: 
35219: 
35220: 
35221: 
35222:  260017
35223: 2                                            KK 219/1996 vp
35224: 
35225: 
35226: 
35227: 
35228:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
35229: 
35230:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         työttömänä ollessa, vaikka epäsuhtaa on muun
35231: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          muassa työmarkkinatukeen liittyvin muutaksin
35232: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-       pyritty lieventämään. Työttömyyspäivärahan
35233: le jäsenelle kansanedustaja Raimo Vistbackan           työssäoloehto on kansainvälisesti tarkasteltuna
35234: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen 219:              varsin lievä. Lisäksi sanotun ehdon voi täyttää
35235:                                                        satunnaisessa työssä, esimerkiksi opiskeluaikai-
35236:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          sissa kesätöissä. Lisäksi on huomattava, ettei
35237:        muuttaakseen         työttömyysturvalakia       työmarkkinatuessa ole lainkaan työssäoloehtoa,
35238:        niin, ettei iltalukio-opiskelu ennen klo        eli siihen on oikeus, vaikkei henkilö milloinkaan
35239:        16.30 ja vapaaehtoinen ammatillinen ai-         olisi ollut työmarkkinoilla.
35240:        kuiskoulutus päivällä estäisi työttömyys-           Siten työttömyysturvan epääminen päätoimi-
35241:        korvauksen saamista?                            sen opiskelun ajalta ei suinkaan perustu haluun
35242:                                                        suosia passiivisuutta, vaan sen tarkoituksena on
35243:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           estää nykyjärjestelmässä nuoria tai työhistoriaa
35244: vasti seuraavaa:                                       vailla olevia hakeutumasta työttömiksi ja sitä
35245:                                                        kautta hankkia perusopintojensa ajaksi merkit-
35246:     Työttömyysturvan maksamisen keskeinen              tävästi korkeampi tukitaso kuin opintotukijär-
35247: tarkoitus on turvata työttömän toimeentulo ak-         jestelmästä olisi mahdollisuus saada.
35248: tiivisen työnhaun ajalta. Siten perusedellytykse-          Vakiintuueesti työmarkkinoilla olleiden työt-
35249: nä etuuden saamiselle on vaatimus työmarkki-           tömien kohdalla keskeinen koulutusmuoto on
35250: noiden käytettävissäolosta; toisin sanoen se, että     työvoimapoliittinen aikuiskoulutus, jossa nykyi-
35251: henkilöllä on mahdollisuus työskennellä kokoai-        sellään opiskelee keskimäärin 45 000 opiskelijaa.
35252: kaisessa päivätyössä muun toimintansa estämät-         Työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena tarjo-
35253: tä, mikäli työtä vain on tarjolla.                     taan ensisijaisesti ammatillista jatko- ja täyden-
35254:     Päätoimisella opiskelijana ei ole, eikä tulekaan   nyskoulutusta.
35255: olla oikeutta työttömyyspäivärahaan. Opiskeli-             On totta, että nykyjärjestelmässä syntyy tilan-
35256: jan toimeentulo turvataan ensisijaisesti yleisen       teita, joissa työmarkkinakelpoisuuttaan paran-
35257: opintotuen avulla. Aikuisopiskelijan, jonka kou-       tamaan pyrkivän työttömän toimeentulo heikke-
35258: lutus on järjestetty työvoimapoliittisin perustein     nee tai jopa vaarantuu, ja siten vaikeutuu amma-
35259: työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena, toi-          tilliseen peruskoulutukseen osallistuminen. Il-
35260: meentulon turvaamiseksi maksetaan työttö-              meistä on, että toimeentuloturvajärjestelmien
35261: myyspäivärahan suuruista koulutustukea sekä            näkökulmasta merkittävin este koulutukseen ha-
35262: matka- ym. ylläpitokustannusten korvauksena            keutumiselle on aikuisten omaehtoisen, pitkä-
35263: ylläpitokorvausta.                                     kestoisen koulutuksen ajalta maksettavien
35264:     Työttömyysturvalaissa on poikkeuksena pää-         etuuksien alhainen taso verrattuna esimerkiksi
35265: säännöstä mainittu iltalukio, päivälukion iltalin-     ansioon suhteutettuun työttömyyspäivärahaan.
35266: ja ja ammatillisen oppilaitoksen iltakurssit, joilla       Pääministeri Paavo Lipposen hallituksen oh-
35267: opiskelunsa aloittava siis pääsääntöisesti säilyt-     jelman mukaisesti hallituksen keskeisenä tavoit-
35268: tää oikeutensa työttömyyspäivärahaan. Lain-            teena on siirtää painopistettä ja voimavaroja pas-
35269: säädäntöön ei sisälly kellonaikaa, jona iltaopis-      siivisuudesta aktiivisuuteen siltä osin kuin talou-
35270: kelu katsotaan alkaneeksi, mutta soveltamiskäy-        dellinen tuki nykyisellään on painottunut liiaksi
35271: tännössä on luonnollisesti lähdetty siitä, että        passivoivaan toimeentuloturvaan aktiivisten
35272: opiskelun tulisi tapahtua muuna ajankohtana            työllistymismahdollisuuksien parantamisen ja
35273: kuin säännöllisen kokoaikaisen päivätyön työ-          elinikäisen oppimisen periaatteen toteuttamisen
35274: aikana.                                                sijasta.
35275:     Etuudet ovat useimmissa tilanteissa omaeh-             Työttömyysturvan kokonaisuudistus, joka on
35276: toisessa opiskelussa merkittävästi alemmat kuin        tarkoitus saattaa voimaan vuoden 1997 alusta,
35277:                                         KK 219/1996 vp                                          3
35278: 
35279: on parhaillaan valmisteilla. Ottaen huomioon     myysvakuutusta entistä enemmän työttömyys-
35280: pitkään työelämässä olleen työttömäksi jääneen   ja koulutusvakuutukseksi varsinkin henkilöille,
35281: keskimääräisen koulutustason ja -tarpeen sekä    jotka pitkän työuransa ajan ovat osallistuneet
35282: työmarkkinoiden jatkuvasti kasvavat vaatimuk-    jäsenmaksuja maksamalla ansioturvajärjestel-
35283: set on työministeriön näkökulmasta keskeisen     män rahoitukseen.
35284: tärkeää pyrkiä laventamaan nykyistä työttö-
35285: 
35286:      Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1996
35287: 
35288:                                                                Työministeri Liisa Jaakonsaari
35289: 4                                           KK 219/1996 vp
35290: 
35291: 
35292: 
35293: 
35294:                                         Till Riksdagens Talman
35295: 
35296:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Förmånerna är oftast betydligt lägre vid stu-
35297: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        dier på eget initiativ än under arbetslöshet, fastän
35298: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      man har försökt lindra missförhållandet bl.a. ge-
35299: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål            nom förändringar som hänför sig till arbets-
35300: nr219:                                                marknadsstödet. Internationellt sett är arbets-
35301:                                                       villkoret för erhållande av arbetslöshetsdagpen-
35302:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-       ning mycket lindrigt. Ytterligare kan villkoret
35303:        sikt att vidta för att ändra lagen om ut-      uppfyllas i tillfålligt arbete, t.ex. sommararbete
35304:        komstskydd för arbetslösa så att studier       under studietiden. Ytterligare skall man ta hän-
35305:        vid kvällsgymnasium före kl 16.30 och          syn till att arbetsmarknadsstödet inte alls har
35306:        frivillig yrkesutbildning för vuxna inte       något arbetsvillkor, dvs. man har rätt till arbets-
35307:        utgör hinder för beviljande av arbetslös-      marknadsstöd även om man inte någonsin har
35308:        hetsersättning?                                deltagit i arbetsmarknaden.
35309:                                                           Sålunda grundar sig avstyrkandet av utkomst-
35310:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         skydd för arbetslösa inte alls på att man vill
35311: anföra följande:                                      gynna passivitet utan avsikten är att i det nuva-
35312:                                                       rande systemet på så sätt hindra unga människor
35313:    Den centrala avsikten med utkomstskydd för         eller personer utan någon arbetshistoria söka sig
35314: arbetslösa är att säkerställa arbetslösa personers    till arbetslösa för att få en betydligt högre in-
35315: utkomst när de aktivt söker arbete. Grundförut-       komstnivå under sina studier än vad som är möj-
35316: sättningen för erhållande av denna förmån är          ligt genom studiestödssystemet.
35317: alltså att den arbetslösa står till arbetsmarkna-         En central utbildningsform för de arbetslösa
35318: dens förfogande, dvs. att han eller hon har möj-      som varaktigt deltagit i arbetsmarknaden är den
35319: lighet att på dagen arbeta på heltid om arbete        arbetskraftspolitiska vuxenutbildningen, i viiken
35320: erbjuds, utan att hans eller hennes andra aktivite-   i genomsnitt 45 000 studerande deltar för närva-
35321: ter hindrar det.                                      rande. Som arbetskraftspolitisk vuxenutbildning
35322:    Den som studerar på heltid har inte och bör        erbjuds i första hand yrkesinriktad vidareutbild-
35323: inte heller ha rätt till arbetslöshetsdagpenning.     ning och fortbildning.
35324: Studerandes utkomst säkerställs i första hand             Det är sant att det nuvarande systemet möjlig-
35325: med allmänt studiestöd. Utkomsten för vuxna           gör sådana situationer där den arbetslösas ut-
35326: studerande vars utbildning har ordnats som ar-        komst blir sämre eller riskeras om han eller hon
35327: betspolitisk vuxenutbildning på arbetspolitiska       försöker förbättra sina möjligheter på arbets-
35328: grunder tryggas genom att betala utbildnings-         marknaden, vilket gör det svårare att delta i yr-
35329: stöd, vars belopp är lika stort som arbetslöshets-    kesinriktad grundutbildning. Om man tänker på
35330: dagpenningen, samt ersättning för uppehälle           utkomstskyddssystemet är det uppenbart att det
35331: som ersätter t.ex. resekostnader.                     största hindret för utbildningen är att de förmå-
35332:    K vällsgymnasium, daggymnasiums kvällslin-         ner som betalas för långvarig vuxenutbildning på
35333: jer och yrkesläroanstalters kvällslinjer nämns i      eget initiativ är betydligt mindre än t.ex. den
35334: lagen om utkomstskydd för arbetslösa som avvi-        inkomstrelaterade arbetslöshetsdagpenningen.
35335: kelser från huvudregeln. Vid dessa studier kvar-          Enligt programmet för statsminister Paavo
35336: håller den studerande sin rätt till arbetslöshets-    Lipponens regering är ett av regeringens central-
35337: dagpenning. Lagstiftningen innehåller ingen tid-      aste mål att överflytta tyngdpunkten och resurser
35338: punkt då kvällstudier anses börja, men när lagen      från passivitet till aktivitet i den mån det ekono-
35339: har tillämpats har utgångspunkten naturligt varit     miska stödet för tillfållet överbetonar det passi-
35340: att man borde studera vid någon annan tidpunkt        verande utkomstskyddet i stället för att förbättra
35341: än under den arbetstid som man har i ett regel-       aktiva sysselsättningsmöjligheter och förverkliga
35342: bundet dagarbete på heltid.                           principen om livslång inlärning.
35343:                                              KK 219/1996 vp                                              5
35344: 
35345:    För tillfållet förbereds en helhetsförnyelse av     nisteriet att det är mycket viktigt att den nuvaran-
35346: utkomstskyddet för arbetslösa och avsikten är          de arbetslöshetsförsäkringen förändras tili en
35347: att den skall träda i kraft från början av 1997. När   mer omfattande arbetslöshets- och utbildning-
35348: man tar hänsyn tili de arbetslösas genomsnittliga      försäkring särskilt för sådana personers del som
35349: utbildningsnivå och utbildningsbehov som länge         under sin långa arbetskarriär har deltagit i finan-
35350: varit med i arbetslivet samt de fortfarande ökan-      sieringen av inkomstskyddssystemet genom att
35351: de kraven på arbetsmarknaden, anser arbetsmi-          betala medlemsavgifter.
35352: 
35353:      Helsingfors den 19 april 1996
35354: 
35355:                                                                     Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
35356:                                              KK 220/1996 vp
35357: 
35358: Kirjallinen kysymys 220
35359: 
35360: 
35361: 
35362: 
35363:                                     Matti Louekoski /sd ym.: Lähialueyhteistyöstä
35364: 
35365: 
35366:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
35367: 
35368:     Venäjän federaation kanssa toteutettava lähi-          Venäjällä yhteistyöhön ei ole osoitettu erillisiä
35369: alueyhteistyö perustuu Suomen Keski- ja Itä-           määrärahoja federaatio- eikä aluetasolla, vaan
35370: Euroopan toimintaohjelmaan. Se on hallituksen          rahoitus on hankekohtaisesti sisällytettävä
35371: hyväksymä toimintastrategia, jossa keskeiseen          alueen tai liittovaltion viranomaisen budjettiin
35372: asemaan on nostettu Suomen kannalta tärkeät            tai asianomaisen viraston toimintabudjettiin.
35373: yhteistyön alueet.                                         Sisäasiainministeriön hallinnonalalla lähi-
35374:     Kahdenvälisen lähialueyhteistyön tavoitteena       alueyhteistyö on ollut delegoituna Kymen, Poh-
35375: on tasapainoisen demokraattisen ja yhteiskun-          jois-Karjalan ja Lapin työryhmiin,joissa on ollut
35376: nallisen kehityksen turvaaminen, edellytysten          edustajia myös muista lääneistä. Sisäasiainminis-
35377: luominen taloudelliselle ja teolliselle yhteistyölle   teriö ilmoitti 19.2.1996 asettavansa em. työryh-
35378: sekä Suomeen kohdistuvien haitallisten vaiku-          mien tilalle kolme uutta työryhmää, joiden suun-
35379: tusten, kuten ydinvoimaloihin liittyvien riskien ja    nitellusta kokoonpanosta ilmenee, että ne ovat
35380: ympäristövaurioiden estäminen ja vähentämi-            maantieteellisesti aikaisempaa suppeampia, eikä
35381: nen. Sopimuksen sisältämät yhteistyön alat ovat:       esimerkiksi Kaakkois-Suomen ja Leningradin
35382: keskinäisen kaupan edistäminen ja taloudellinen        alueen ryhmään ole suunniteltu edustusta tai py-
35383: kehitys; luonnonvarojen hyväksikäyttö; maata-          syvää asiantuntijaa Uudeltamaalta.
35384: loudenja elintarviketuotannon kehittäminen; lii-           Vaikka Uusimaa ei rajoitu Venäjän lähialuei-
35385: kenne- ja tietoliikenneyhteyksien parantaminen;        siin, sen merkitys kansantalouden voimavarana
35386: tiedonvaihdon parantaminen; ympäristönsuoje-           ja taitotiedon tuottajana ja hyväksikäyttäjänä on
35387: lu ja ydinvoimaloiden turvallisuuden parantami-        niin suuri, ettei tätä aluetta pidä jättää lähialue-
35388: nen; hallinnon kehittäminen; terveydenhuolto ja        yhteistyön ulkopuolelle. Uudenmaan lääninhal-
35389: sosiaaliturva; tutkimus- ja tuotekehittely; mat-       lituksen pitkäaikainen yhteistyö lähialueilla toi-
35390: kailu, koulutus ja kulttuuri; ystävyyskaupunki-        mivien viranomaisten kanssa sekä Uudenmaan
35391: ja ystävyyskuntatoiminta sekä urheilu ja nuori-        ja Itä-Uudenmaan liiton sekä niiden jäsenkun-
35392: soyhteydet.                                            tien monet ajankohtaiset hankkeet tekevät pe-
35393:     Hallitustenvälinen sopimus (lähialueyhteis-        rustelluksi, että Uudenmaan viranomaisille mah-
35394: työsopimus) yhteistyöstä Murmanskin alueella,          dollistetaan osallistuminen Venäjän lähialueyh-
35395: Karjalan tasavallassa, Pietarissa ja Leningradin       teistyöhön Kaakkois-Suomen ja Leningradin
35396: alueella tuli voimaan elokuussa 1992. Sopimus          alueen ryhmän kautta.
35397: määrittelee toimivattaisiksi elimiksi Venäjän              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35398: puolella alueelliset viranomaiset. Suomalainen         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
35399:  sopimusosapuoli on Suomen valtio, ja toimival-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35400:  taisina viranomaisina ilmoitetaan kymmenen eri        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35401:  ministeriötä. Sopimuksen neljättä artiklaa on
35402: täsmennetty sopimuksen 2.Iiitteellä seuraavasti:                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
35403:  "Alueellisilla ja paikallisilla viranomaisilla tar-           ryhtyä, jotta maamme ja erityisesti
35404:  koitetaan Suomen tasavallassa lääninhallituksia,              Uudenmaan läänin ja pääkaupunkiseu-
35405:  asianomaisia valtion piirihallintoviranomaisia                dun voimavarat saadaan tehokkaimmin
35406:  sekä kuntia ja kuntainliittoja."                              käyttöön lähialueyhteistyön edistämisek-
35407:                                                                si?
35408:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1996
35409: 
35410:           Matti Louekoski /sd             Paula Kokkonen /kok             Ola Rosendahl /r
35411: 260017
35412: 2                                          KK 220/1996 vp
35413: 
35414: 
35415: 
35416: 
35417:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
35418: 
35419:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kaan Keski- ja Itä-Euroopan toimintaohjelmien
35420: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        määrärahat sisällytetään vuodesta 1997 alkaen
35421: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      ulkoasiainministeriön pääluokkaan.
35422: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti               Muuttuneen tilanteen vuoksi ulkoasiainmi-
35423: Louekosken ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-       nisteriö asettaa 20.3.1996 tekemänsä päätöksen
35424: myksen n:o 220:                                      mukaisesti Suomen ja Venäjän välisen lähialue-
35425:                                                      yhteistyön kehittämisryhmän alaisuuteen Suo-
35426:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      men puolella neljä ulkoasiainministeriön johta-
35427:        ryhtyä, jotta maamme ja erityisesti           maa alueellista työryhmää, joiden ensisijaisena
35428:        Uudenmaan läänin ja pääkaupunkiseu-           tehtävänä on kokonaisvaltaisten yhteistyöohjel-
35429:        dun voimavarat saadaan tehokkaimmin           mien valmistelu ja niiden toteuttamisen seuranta
35430:        käyttöön lähialueyhteistyön edistämisek-      neljän kohdealueen, Murmanskin alueen, Karja-
35431:        si?                                           lan tasavallan, Leningradin alueen ja Pietarin
35432:                                                      kaupungin kanssa. Työryhmät ovat valtakun-
35433:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         nantasoisia ja ne valmistelevat valtion talousar-
35434: vasti seuraavaa:                                     vioon sisältyvillä varoilla toteutettavia yhteistyö-
35435:                                                      ohjelmia Venäjän alueella. Ne voivat mahdolli-
35436:     Hallitus pitää erityisen tärkeänä kahdenvälis-   suuksien mukaan osallistua myös hankkeiden
35437: ten suhteiden kehittämistä Venäjän kanssa.           yksilöimiseen, valmisteluun ja seurantaan, vaik-
35438:     Hallitustenvälinen sopimus yhteistyöstä Mur-     ka tämä pääasiallisesti tapahtuu sektoriviran-
35439: manskin alueella, Karjalan tasavallassa, Pietaris-   omaisten välillä työryhmien valmistelemien yh-
35440: sa ja Leningradin alueella luo oikeudelliset ja      teistyöohjelmien mukaisesti.
35441: hallinnolliset puitteet Suomen ja Venäjän välisel-       Työryhmien kokoonpano on sama kuin lähi-
35442: le lähialueyhteistyölle. Suomen lähialueyhteis-      alueyhteistyön kehittämistyöryhmässä sekä lisä-
35443: työllä tuetaan pyrkimyksiä demokratian ja            nä oikeusministeriö kaikissa ryhmissä, kolmessa
35444: markkinatalouden vakiinnuttamiseen sekä ym-          ryhmässä maakuntaliittojen edustajat ja Pietari-
35445: päristön parantamiseen Venäjän eri alueilla. Eri-    työryhmässä Helsingin ja Turun kaupunkien
35446: tyisen tärkeää on myös taloudellisen ja teollisen    sekä Suomen Kuntaliiton edustajat. Toiminnal-
35447: yhteistyön edellytysten parantaminen. Yhteis-        listen syiden vuoksi työryhmien kokoonpanoa ei
35448: työhankkeiden tarkoituksena on saada aikaan          ole haluttu kasvattaa liikaa. Kuitenkin ulkoasi-
35449: pysyviä kehitysvaikutuksia Venäjän alueella.         ainministeriö voi tarvittaessajokaista työryhmä-
35450:     Suomi ja Venäjä ovat asettaneet hallitustenvä-   kokousta varten kutsua asiantuntijoita, muun
35451: lisen lähialueyhteistyön kehittämisryhmän, jon-      muassa muiden läänien, maakuntaliittojen sekä
35452: ka tehtävänä on koordinoida yhteistyön toteu-        valtionlaitosten edustajat. Myös Uudenmaan
35453: tusta ja määritellä prioriteettialat. Kehittämis-    lääninhallitus voi siten tulla edustetuksi työryh-
35454: ryhmä on kesällä 1995 hyväksynyt suosituksen,        missä.
35455: jonka mukaan yhteistyön ohjelmointia tulee te-           Yhteistyöhankkeiden suomalaisina toteuttaji-
35456: hostaa valmistelemalla ministeriöiden ja aluevi-     na toimivat ministeriöt, piirihallintoviranomai-
35457: ranomaisten yhteisiä ohjelmia Suomen ja kunkin       set, mukaan lukien lääninhallitukset, sekä val-
35458: lähialuesopimuksessa mainitun Venäjän alueen         tion liikelaitokset, yritykset ja oppilaitokset. Pyr-
35459: välillä.                                             kimyksenä on saada jokaiseen hankkeeseen pa-
35460:    Suomen puolella lähialueyhteistyön hallinto-      ras mahdollinen Suomesta löytyvä asiantunte-
35461: periaatteita on muutettu 8.3.1996 talouspoliitti-    mus.
35462: sen ministerivaliokunnan päätöksellä, jonka mu-
35463: 
35464:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1996
35465: 
35466:                                                           Eurooppaministeri,
35467:                                                           ulkomaankauppaministeri Ole Norrback
35468:                                             KK 220/1996 vp                                              3
35469: 
35470: 
35471: 
35472: 
35473:                                         Tili Riksdagens Talman
35474: 
35475:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       beslut av det finanspolitiska ministerutskottet.
35476: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        Enligt beslutet skall anslagen för handlingspro-
35477: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      grammen för Central- och Osteuropa intas under
35478: man Matti Louekoski m.fl. undertecknade               utrikesministeriets huvudtitel från och med år
35479: spörsmål nr 220:                                      1997.
35480:                                                          Tili följd av förändringen kommer utrikes-
35481:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        ministeriet i enlighet med sitt beslut 20.3.1996 att
35482:        ta för att vårt lands resurser, särskilt re-   på den finska sidan tillsätta fyra regionala arbets-
35483:        surserna i Nylands Iän och i huvudstads-       grupper under utvecklingsgruppen för det finsk-
35484:        regionen, skall kunna tas i bruk på effek-     ryska närområdessamarbetet. Arbetsgrupperna
35485:        tivaste sätt för att främja närområdes-        leds av utrikesministeriet och deras främsta upp-
35486:        samarbetet?                                    gift är att utarbeta övergripande samarbetspro-
35487:                                                       gram och följa genomförandet av dem i samråd
35488:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         med de fyra målområdena, Murmanskområdet,
35489: anföra följande:                                      Republiken Karelen, Leningradområdet och sta-
35490:                                                       den S:t Petersburg. Arbetsgrupperna är tillsatta
35491:    Regeringen anser det särskilt viktigt att ut-      på riksplanet och de förbereder samarbetspro-
35492: veckla de bilaterala förbindelserna med Ryss-         gram som skall genomföras i Ryssland med me-
35493: land.                                                 del som ingår i statsbudgeten. I mån av möjlighet
35494:    Överenskommelsen mellan våra regeringar            kan de också delta i specificeringen av projekt
35495: om samarbete i Murmanskområdet, republiken            och i beredningen och uppföljningen av dem,
35496: Karelen, S:t Petersburg och Leningradområdet          även om dettai regel sker mellan sektormyndig-
35497: anger den rättsliga och administrativa ramen för      heterna i enlighet med de samarbetsprogram som
35498: närområdessamarbetet mellan Finland och               arbetsgrupperna utarbetat.
35499: Ryssland. Det finska närområdessamarbetet stö-           Sammansättningen av arbetsgrupperna är
35500: der strävandena att befåsta demokrati och mark-       densamma som i utvecklingsgruppen för närom-
35501: nadsekonomi samt att förbättra miljön i olika         rådessamarbetet. Dessutom deltar justitieminis-
35502: ryska områden. Bättre villkor för det ekonomis-       teriet i alla grupper, företrädare för landskaps-
35503: ka och industriella samarbetet är också särskilt      förbunden i tre grupper och företrädare för Hel-
35504: viktigt. Avsikten med samarbetsprojekten är att       singfors stad, Åbo stad och Finlands kommun-
35505: åstadkomma bestående utvecklingseffekter i            förbund i S:t Petersburg-gruppen. Av funktionel-
35506: Ryssland.                                             Ia skäl har man velat undvika alltför stora arbets-
35507:     Finland och Ryssland har tillsatt en mellan-      grupper. Om det behövs kan dock utrikesminis-
35508: statlig utvecklingsgrupp för närområdessamar-         teriet för varje möte med en arbetsgrupp inbjuda
35509: betet, viiken har i uppdrag att samordna samar-       sakkunniga, bl.a. företrädare för Iän, landskaps-
35510: betet och bestämma vilka områden som skall            förbund och statliga inrättningar. På detta sätt
35511: prioriteras. Sommaren 1995 antog gruppen en           kan även länsstyrelsen i Nylands Iän bli företrädd
35512:  rekommendation enligt viiken programmeringen         i arbetsgrupperna.
35513: av samarbetet skall effektiveras genom att ge-           Samarbetsprojekten genomförs för Finlands
35514:  mensamma program för ministerierna och de            del av ministerier och distriktförvaltningsmyn-
35515:  regionala myndigheterna utarbetas mellan Fin-        digheter, inbegripet länsstyrelserna samt av sta-
35516: land och respektive, i närområdesöverenskom-          tens affårsverk, företag och läroanstalter. Avsik-
35517:  melsen nämnda ryska område.                          ten är att varje projekt skall engagera den bästa
35518:     För Finlands del har förvaltningsprincipen för    sakkunskap som finns att tillgå i Finland.
35519:  närområdessamarbetet ändrats 8.3.1996 genom
35520: 
35521:      Helsingforsden 10 aprill996
35522: 
35523:                                                               Europaminister,
35524:                                                               utrikeshandelsminister Ole Norrback
35525:                                               KK 221/1996 vp
35526: 
35527: Kirjallinen kysymys 221
35528: 
35529: 
35530: 
35531: 
35532:                                     Erkki Tuomioja /sd ym.: Käytöstä poistettujen puolustusvoimien
35533:                                        sarjatuliaseiden myynnistä keräilijöille
35534: 
35535: 
35536:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
35537: 
35538:    Puolustusministerin tammikuussa 1989 teke-              Aseiden myynnin fiskaalinen merkitys on vä-
35539: män myönteisen päätöksen jälkeen puolustus-             häinen, koska aseiden keskihinta on noin tuhat
35540: voimat on myynyt vanhoja, käytöstä poistettuja          markkaa. Samalla sarjatuliaseiden laajamittai-
35541: käsiaseita keräilijöille, jotka ovat saaneet poliisi-   nen leviäminen vaarantaa selkeästi kansalaisten
35542: viranomaisilta luvan aseiden ostoon. Käsiaseita         turvallisuuden ja mahdollistaa osaltaan raa'an
35543: on myyty tähän mennessä useita tuhansia. Käy-           väkivaltarikollisuuden lisääntymisen yhteiskun-
35544: töstä poistettuja käsiaseita on edelleen puolus-        nassamme.
35545: tusvoimain varastoissa myymättöminä kymme-                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35546: niätuhansia. Puolustusvoimain käytännön mu-             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
35547: kaan ainoastaan yli 9-milliset keräilijöille myy-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35548: tävät aseet deaktivoidaan. Tämä tarkoittaa sitä,        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35549: että esimerkiksi konepistooleja sekä pikakivää-
35550: reitä on myyty täysin toimintakuntoisina. Vaik-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
35551: ka aseiden kerääjät valtaosaltaan olisivatkin                  ryhtyä jo myytyjen toimintakykyisten
35552: luotettavia ja vastuullisia ihmisiä, on toiminta-              sarjatuliaseiden palauttamiseksi viran-
35553: kelpoisten aseiden leviäminen yksityishenkilöi-                omaisten haltuun, ja
35554: den käsiin huomattava riski. Mahdollisuus sii-                    miten Hallitus aikoo estää puolustus-
35555: hen, että aseet tarkoituksettakin siirtyvät rikol-             voimien varastoissa edelleen olevien sar-
35556: listen tai häiriintyneiden ihmisten käsiin, kas-               jatuliaseiden myynnin jatkamisen?
35557: vaa. Edes puolustusvoimat eivät ole täysin kyen-
35558: neet estämään konetuliaseiden käytöstä seuran-
35559: neita murhenäytelmiä.
35560:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1996
35561: 
35562:     Erkki Tuomioja /sd              Maija-Liisa Lindqvist /kesk    Juha Korkeaoja /kesk
35563:     Jarmo Wahlström /vas            Outi Ojala /vas                Markus Aaltonen /sd
35564:     Eva Biaudet /r                  Pertti Paasio /sd              Sinikka Hurskainen /sd
35565:     Timo Kalli /kesk                Sirpa Pietikäinen /kok         Kirsti Ala-Harja /kok
35566:     Kaarina Dromberg /kok           Juhani Alaranta /kesk          Kari Rajamäki /sd
35567:     Maria Kaisa Aula /kesk          Hannu Takkula /kesk            Irja Tulonen /kok
35568:     Kalevi Olin /sd                 Satu Hassi /vihr               Antero Kekkonen /sd
35569:     Mikko Pesälä /kesk              Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk Jorma Huuhtanen /kesk
35570:     Sulo Aittoniemi /kesk           Reino Paasilinna /sd           Matti Vähänäkki /sd
35571:     Jukka Roos /sd                  Heikki Rinne /sd               Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
35572:     Kerttu Törnqvist /sd            Arto Bryggare /sd              Matti Väistö /kesk
35573:     Armas Komi /kesk                Raimo Tiilikainen /r           Toimi Kankaanniemi /skl
35574:     Janina Andersson /vihr          Irina Krohn /vihr              Pertti Virtanen /evir
35575:     Pia Viitanen /sd                Säde Tahvanainen /sd           Tuija Pohjola /sd
35576:     Raimo Holopainen /sd            Erkki J. Partanen /sd          Reino Ojala /sd
35577:     Kimmo Kiljunen /sd              Ulla Juurola /sd               Tuija Brax /vihr
35578:     Osmo Soininvaara /vihr          Tapio Karjalainen /sd          Maija Rask /sd
35579: 260017
35580: 2                                    KK 221/1996 vp
35581: 
35582:     Arja Ojala /sd            Tarja Filatov /sd               Marja-Leena Viljamaa /sd
35583:     Pirkko Peltomo /sd        Vaito Koski /sd                 Esko Helle /vas
35584:     Mikko Kuoppa /va-r        Reijo Laitinen /sd              Kari Uotila /vas
35585:     Eila Rimmi /vas           Iivo Polvi /vas                 Anne Huotari /vas
35586:     Tarja Kautto /sd          Jukka Gustafsson /sd            Jaakko Laakso /vas
35587:     Jouko Skinnari /sd        Esa Lahtela /sd                 Päivi Räsänen /skl
35588:     Jukka Tarkka /nuors       Erkki Pulliainen /vihr          Ulla Anttila /vihr
35589:     Pekka Leppänen /vas       Johannes Koskinen /sd           Mauri Pekkarinen /kesk
35590:     Paavo Nikula /vihr        Veijo Puhjo /va-r               Martti Korhonen /vas
35591:     Matti Saarinen /sd        Jukka Mikkola /sd               Margareta Pietikäinen /r
35592:     Esko Seppänen /vas        Tuulikki Hämäläinen /sd         Matti Vanhanen /kesk
35593:     Jouko Jääskeläinen /skl   Aino Suhola /kesk               Janne Viitamies /sd
35594:     Marjaana Koskinen /sd     Jorma Kukkonen /sd              Leena Luhtanen /sd
35595:     Henrik Lax /r             Väinö Saario /kok               Matti Louekoski /sd
35596:     Jorma Rantanen /sd        Mats Nyby /sd                   Klaus Heliberg /sd
35597:     Risto Kuisma /sd          Tuija Maaret Pykäläinen /vihr   Jaakko Laakso /vas
35598:                               Ilkka Joenpalo /sd
35599:                                            KK 221/1996 vp                                                3
35600: 
35601: 
35602: 
35603: 
35604:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
35605: 
35606:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       myöskään ole tiedossa, että yhtään puolustusvoi-
35607: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        mien myymää sarjatuliasetta olisi joutunut kol-
35608: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      mannen osapuolen haltuun anastusrikosten tai
35609: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki           laittoman myynnin kautta. Aseiden olemassaolo
35610: Tuomiojan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-        sinänsä on aina vaara tekijä, mutta poliisi ei pidä
35611: myksen n:o 221:                                      puolustusvoimien asekeräilijöille myymiä sarja-
35612:                                                      tuliaseita ongelmana yleisen järjestyksen ja tur-
35613:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       vallisuuden kannalta. Asekeräilijöitä pidetään
35614:        ryhtyä jo myytyjen toimintakykyisten          vastuuntuntoisina kansalaisina. Paikallispoliisi
35615:        sarjatuliaseiden palauttamiseksi viran-       pitää yhteyttä keräilijöihin tutustuessaan säily-
35616:        omaisten haltuun, ja                          tystiloihin ja poliisi tuntee lähes jokaisen keräili-
35617:           miten Hallitus aikoo estää puolustus-      jän. Suomessa on 2,3 miljoonaa laillista rekiste-
35618:        voimien varastoissa edelleen olevien sar-     röityä asetta. Siihen suhteutettuna puolustusvoi-
35619:        jatuliaseiden myynnin jatkamisen?             mien myymät aseet muodostavat hyvin pienen
35620:                                                      osan. Puolustusvoimien myymien aseiden osalta
35621:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          on lisäksi ostajien taustat ja aseiden säilytystilo-
35622: taen seuraavaa:                                      jen asianmukaisuus tarkastettu huolellisesti, jo-
35623:                                                      ten riski yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle
35624:    Puolustusministeriö asetti 19.3.1996 työryh-      on huomattavasti vähäisempi kuin 2,3 miljoonan
35625: män selvittämään puolustusvoimien käytöstä           laillisen aseen ja niiden lisäksi maassa olevien
35626: poistettujen sarjatuliaseiden myyntiä kotimaa-       laittomien aseiden osalta.
35627: han asekeräilijöille. Samalla päätettiin, että ko-       Työryhmän esitys, että kotimaahan asekeräili-
35628: netuliaseiden myynti keskeytettiin työryhmän         jöille myydään vastaisuudessa vain deaktivoituja
35629: työn ajaksi. Puolustusministeriö on 3.4.1996 jat-    eli toimintakyvyttömiksi tehtyjä sarjatuliaseita
35630: kanut myyntikieltoa, joka on voimassa toistai-       käsitellään säädösvalmistelujen yhteydessä.
35631: seksi.                                                   Suunnitellut säännösmuutokset tulevat toteu-
35632:    Yksityishenkilöiden ampuma-aseiden han-           tuessaan merkitsemään sarjatuliaseiden luvan-
35633: kintaa ja hallussapitoa sääntelee Suomessa am-       saannin vaikeutumista. Tämä merkitsee sitä, että
35634: puma-aseista ja ampumatarpeista annettu laki         valtaosalle niistä sarjatuliaseista, joille on myön-
35635: (33/33) sekä lain nojalla ampuma-aseista ja am-      netty hallussapitoon oikeuttava lupa keräilype-
35636: puma tarpeista annettu asetus (34/33).               rusteella, ei nykyisen luvanhaltijan jälkeen tulla
35637:    Säädökset ovat vanhoja ja uudistuksen tar-        myöntämään uutta hallussapitolupaa. Näin ol-
35638: peessa. Ampuma-aselain kokonaisuudistus on           len nämä aseet tulevatjoka tapauksessa palautu-
35639: ollut valmisteilla jo pitkään. Kokonaisuudistuk-     maan valtion haltuun.
35640: sen viivästymiseen on ollut lukuisia syitä. Viime        Edellä mainitun lain ja asetuksen muutoksen
35641: vaiheessa viivästymisen on aiheuttanut Euroo-        yhteydessä on tarkoitus antaa myös tarkentavia
35642: pan unionin ampuma-aseita koskevien määräys-         määräyksiä ampuma-aseiden säilyttämisestä.
35643: ten voimaansaattamisen valmistelu.                   Tämä koskee erityisesti suuria määriä tai erityi-
35644:    Työryhmän selvitysten perusteella säännök-        sen vaarallisia ampuma-aseita. Käytännössä
35645: sissä ja määräyksissä ja niiden soveltamisessa ei    tämä merkitsee keräilijöillä olevien sarjatuliasei-
35646: ole ollut huomautettavaa. Sarjatuliaseita on         den osalta sitä, että vaara niiden joutumisesta
35647: myyty vain asekeräilijöille, jotka ovat saaneet      anastusrikosten kautta lupahallinnon ulkopuo-
35648: aseiden hankintaan lääninhallituksen poikkeus-       lelle pienenee entisestään. Asekeräilijöiden asei-
35649: luvan ja joiden säilytystilojen asianmukaisuuden     den säilytystilat ovat lähes poikkeuksetta jo ny-
35650: paikallispoliisi on tarkistanut. .                   kyisinkin poliisin tarkistamia ja aiottuun käyt-
35651:    Työryhmän selvityksen mukaan poliisin tie-        töön hyväksyttyjä.
35652:  dossa ei ole rikoksia, joiden tekemisessä olisi         Kyseisten aseiden nykyisillä omistajilla on
35653:  käytetty puolustusvoimien myymiä aseita. Ei         laillinen saanto ja asianmukaiset hallussapitolu-
35654: 4                                           KK 221/1996 vp
35655: 
35656: vat ostamiinsa aseisiin. Sellaista lainsäädäntöä ja   voimassa. Aseiden saaminen takaisin edellyttäisi
35657: muuta perustetta, jonka nojalla aseiden omista-       aseiden palauttamista koskevan erityisen lain
35658: jat voitaisiin velvoittaa edes korvausta vastaan      säätämistä.
35659: palauttamaan ostamansa aseet valtiolle, ei ole
35660: 
35661:      Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1996
35662: 
35663:                                                                    Puolustusministeri Anneli Taina
35664:                                              KK 221/1996 vp                                              5
35665: 
35666: 
35667: 
35668: 
35669:                                          Tili Riksdagens Talman
35670: 
35671:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        dessutom inspekterat vapensamlarnas förva-
35672: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         ringsutrymmen och konstaterat deras ändamåls-
35673: 1em av statsrädet översänt följande av riksdags-       enlighet.
35674: man Erkki Tuomioja m.fl. undertecknade spörs-              Enligt arbetsgruppens utredning känner poli-
35675: må1 nr 221:                                            sen inte tili några brott där vapen som försvars-
35676:                                                        makten sålt skulle ha använts. lnte helier känner
35677:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         man tili något enda fall där ett serieeldsvapen
35678:        ta i syfte att återbörda redan sålda och        som försvarsmakten sålt skulle ha hamnat i en
35679:        funktionsdugliga serieeldsvapen tili myn-       tredje parts händer genom brott som består i
35680:        digheterna, och                                 olovligt tillägnande eller genom olovlig försälj-
35681:           hur ämnar Regeringen förhindra den           ning. Förekomsten av vapen utgör som sådan
35682:        fortsatta försäljningen av serieeldsvapen       alltid en risk, men polisen betraktar inte försvars-
35683:        som alitjämt är upplagrade i försvars-          maktens försäljning av serieeldsvapen tili vapen-
35684:        maktens förråd?                                 samlare som något problem med tanke på den
35685:                                                        allmänna ordningen och säkerheten. Vapensam-
35686:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          larna anses vara ansvarsmedvetna medborgare.
35687: anföra följande:                                       Lokalpolisen står i kontakt med samlama och
35688:                                                        inspekterar förvaringsutrymmena, och polisen
35689:    Försvarsministeriet tillsatte 19.3.1996 en ar-      känner praktiskt taget varenda samlare. 1 Fin-
35690: betsgrupp med uppgift att utreda försäljningen         land finns 2,3 miljoner lagligt registrerade vapen.
35691: av sådana serieeldsvapen som försvarsmakten            I förhållande därtill utgör de vapen som sålts av
35692: tagit ur bruk tili vapensamlare i hemlandet. Sam-      försvarsmakten en mycket liten del. Vad de va-
35693: tidigt beslöts att försäljningen av maskineldva-       pen som försvarsmakten sålt beträffar har dess-
35694: pen skulie avbrytas för den tid arbetsgruppen          utom köparens bakgrund och ändamålsenlighe-
35695: höll på med sin utredning. Försvarsministeriet         ten hos de utrymmen där vapnen uppbevaras
35696: beslöt den 3 april 1996 om fortsatt försäljnings-      omsorgsfullt inspekterats, varför risken för den
35697: förbud, och detta förbud är i kraft tills vidare.      allmänna ordningen och säkerheten är betydligt
35698:    Privatpersoners anskaffning och innehav av          mindre än när det gäller de 2,3 miljoner lagliga
35699: skjutvapen regleras i Finland av lagen angående        vapen och utöver dem de olagliga vapen som
35700: skjutvapen och skjutförnödenheter (33/33) och          finns i landet.
35701: den med stöd av lagen utfårdade förordningen               Arbetsgruppens förslag, enligt vilket i framti-
35702: angående skjutvapen och skjutförnödenheter             den endast deaktiverade serieeldsvapen, dvs. va-
35703: (34/33).                                               pen som gjorts funktionsodugliga, kommer att
35704:    Stadgandena är gamla och i behov av revide-         säljas tili vapensamlare i hemlandet tas upp tili
35705: ring. En totalrevidering av lagen angående skjut-      behandling i samband med beredningen av för-
35706: vapen har redan länge varit under beredning. Det       fattningarna.
35707: finns ett flertal orsaker tili att totalreformen har       De planerade ändringarna av stadgandena
35708: fördröjts. 1 det senaste skedet har fördröjningen      kommer när de förverkligas att innebära att det
35709: berott på den beredning som gällt bringandet i         blir svårare att få tillstånd för serieeldsvapen.
35710: kraft av Europeiska unionens bestämmelser om           Detta betyder att när det gäller större delen av de
35711: skjutvapen.                                            serieeldsvapen för vilka samlare beviljats till-
35712:    Det har inte på grundval av arbetsgruppens          stånd tili innehav, beviljas inte längre nya sådana
35713: utredning kommit fram något som skulle föran-          tillstånd efter den nuvarande innehavaren. På så
35714: leda anmärkningar vad stadgandena och före-            sätt kommer dessa vapen i alla händelser att på
35715: skrifterna samt tiliämpningen av dem beträffar.        nytt övergå i statens ägo.
35716: Serieeldsvapen har sålts endast tili vapensamlare,         Avsikten är att i samband med ändringen av
35717:  som erhållit länsstyrelsens undantagstillstånd för    den lag och den förordning som nämns ovan
35718: anskaffningen av vapen. Den lokala polisen har         meddela också preciserande föreskrifter om upp-
35719: 6                                           KK 221/1996 vp
35720: 
35721: bevaringen av skjutvapen. Detta gäller speciellt         De nuvarande ägarna tili vapnen i fråga har
35722: stora mängder av eller särskilt farliga skjutvapen.   lagligt fång och behörigt tillstånd tili innehav av
35723: 1 fråga om serieeldsvapen som innehas av samla-       de vapen som de har köpt. Någon sådan lagstift-
35724: re innebär detta i praktiken att risken för att de    ning eller annan grund med stöd av viiken vap-
35725: genom brott som består i olovligt tillägnande         nens ägare skulle kunna förpliktas att ens mot
35726: skall hamna utanför tillståndsförvaltningen           ersättning återbörda dessa vapen till staten är
35727: minskar ytterligare. Vapensamlarnas förvarings-       inte i kraft. Om vapnen skall fås tilihaka förutsät-
35728: utrymmen för vapen är också redan för närva-          ter detta att en särskild lag stiftas om att vapnen
35729: rande nästan undantagslöst sådana som är god-         skall återbördas tili staten.
35730: kända för ändamålet och som inspekteras av
35731: polisen.
35732: 
35733:      Helsingfors den 17 april 1996
35734: 
35735:                                                                       Försvarsminister Anneli Taina
35736:                                           KK 222/1996 vp
35737: 
35738: Kirjallinen kysymys 222
35739: 
35740: 
35741: 
35742: 
35743:                                   Maija-Liisa Veteläinen /kesk ym.: Takaajan oikeudesta vähentää
35744:                                       takausvelan korot verotuksessa
35745: 
35746: 
35747:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
35748: 
35749:    Laman seurauksena maassamme on suuri             kin vaikuttaisi olennaisesti valtiontalouteen. Ta-
35750: määrä ihmisiä, jotka joutuvat maksamaan ta-         kausvelallisen kannalta uudistus toisi helpotusta
35751: kaamiaan lainoja. Takaaja sitoutuu periaattees-     taloudelliseen ahdinkoon.
35752: sa samaan vastuuseen kuin velallinenkin, mutta         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35753: monessa tapauksessa hänen asemansa on huo-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
35754: mattavasti heikompi. Yksi epäkohta on vero-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35755: kohtelu. Varsinainen velallinen saa tietyssä mää-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35756: rin vähentää verotuksessa asuntolainansa korot.
35757: Takaaja sen sijaan ei voi tuloverostaan vähentää              Aikooko Hallitus helpottaa takaajan
35758: takausvelan korkoja. Valtiovalta voisi tulla ta-           asemaa esimerkiksi siten, että takaaja sai-
35759: kausvelallista vastaan antamalla oikeuden vä-              si vähentää verotuksessa takausvelan ko-
35760: hentää takausvelan korot tuloverosta. Tämä tus-            rot?
35761: 
35762:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1996
35763: 
35764:          Maija-Liisa Veteläinen /kesk Aulis Ranta-Muotio /kesk         Maija-Liisa Lindqvist /kesk
35765:          Vuokko Rehn /kesk            Kyösti Karjula /kesk             Kari Myllyniemi /kesk
35766:          Eero Lämsä /kesk             Markku Vuorensola /kesk          Ossi Korteniemi /kesk
35767:                                       Maria Kaisa Aula /kesk
35768: 
35769: 
35770: 
35771: 
35772: 260017
35773: 2                                          KK 222/1996 vp
35774: 
35775: 
35776: 
35777: 
35778:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
35779: 
35780:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Siten takaajan maksamat korot, jotka eivät liity
35781: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        hänen omaan tulonhankkimistoimintaansa,
35782: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      ovat nykyisin vähennyskelvottomia.
35783: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maija-Lii-         Takaajan asemaa on käsitelty vastikään luo-
35784: sa Veteläisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-    vutetussa Takaustoimikunnan mietinnössä
35785: myksen n:o 222:                                      (1996:3). Toimikunta ei kuitenkaan tehnyt vero-
35786:                                                      tusta koskevia ehdotuksia.
35787:           Aikooko Hallitus helpottaa takaajan           Verotuksessatakaajan asema ei saisi ollapa-
35788:        asemaa esimerkiksi siten, että takaaja sai-   rempi kuin varsinaisen velallisen. Sitentakaajan
35789:        si vähentää verotuksessa takausvelan ko-      maksamia korkoja ei voitaisi säätää vähennettä-
35790:        rot?                                          väksi ainakaan käyttötarkoituksesta riippumat-
35791:                                                      ta. Ainoastaan elinkeinotoimintaan ja muuhun
35792:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tulonhankkimistoimintaan liittyvät takausvelan
35793: vasti seuraavaa:                                     korot voisivat periaatteessa olla vähennyskelpoi-
35794:                                                      sia samalla tavalla kuin varsinaisella velallisella.
35795:   Hallituksen esityksessä tuloverolaiksi (HE         Kuitenkin asiaan liittyy monia vaikeita ongel-
35796: 200/1992 vp) esitettiin, että korkojen käyttötar-    mia. Näistä voidaan esimerkkinä mainita, että
35797: koituksen selvittämisestä luovuttaisiin. Edus-       jos varsinainen velallinen on jo vähentänyt mak-
35798: kuntakäsittelyssä korkojen vähennysoikeus            samattomat korot elinkeinoverotuksessa nouda-
35799: muotoutui sellaiseksi, että vähennyskelpoisia        tettavan ns. suoriteperiaatteen mukaisesti, voisi-
35800: korkoja ovat vain valtion takaaman opinto velan,     ko takaaja vähentää samat korot toiseen ker-
35801: asuntovelan ja tulonhankkimisvelan korot. Mui-       taan. Asiaa tulee vielä valmistella, ennen kuin
35802: den velkojen korot ovat vähennyskelvottomia.         mahdolliset säädösehdotukset voidaan antaa.
35803: 
35804:      Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1996
35805: 
35806:                                                                                  Ministeri Arja Alho
35807:                                           KK 222/1996 vp                                            3
35808: 
35809: 
35810: 
35811: 
35812:                                       Tili Riksdagens Talman
35813: 
35814:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    hans egen verksamhet för inkomstens förvärvan-
35815: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      de, för närvarande inte avdragsgilia.
35816: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       Borgensmannens stälining har behandlats i ett
35817: man Maija-Liisa Veteläinen m.fl. undertecknade      nyligen överlämnat betänkande av Borgenskom-
35818: spörsmål nr 222:                                    missionen (1996:3). Kommissionen Iade Iikväl
35819:                                                     inte fram några fOrslag i fråga om beskattningen.
35820:          Ämnar Regeringen underlätta bor-              I beskattningen får borgensmannens stälining
35821:        gensmannens stälining t.ex. så att bor-      inte vara bättre än den egentliga gäldenärens.
35822:        gensmannen får rätt att i beskattningen      Således kan räntor som betalas av borgensman-
35823:        avdra räntorna för borgensskulden?           nen inte stadgas som avdragsgilia, åtminstone
35824:                                                     inte oberoende av ändamål. Endast räntor för
35825:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       borgensskuld som hänför sig tili näringsverk-
35826: anföra följande:                                    samhet och annan verksamhet for inkomstens
35827:                                                     förvärvande kunde i princip vara avdragsgilia på
35828:    I regeringens proposition med förslag tili in-   samma sätt som för den egentliga gäldenären.
35829: komstskattelag (RP 200/1992 rd) föreslogs att       Många svåra problem är emeliertid förknippade
35830: man skali avstå från att utreda Iånens använd-      med denna fråga. Om t.ex. den egentliga gäldenä-
35831: ningsändamål. I riksdagsbehandlingen utforma-       ren redan har gjort ett avdrag för obetalda räntor
35832: des avdragsrätten för räntor på det sättet att      i enlighet med den s.k. prestationsprincipen i
35833: endast räntor för statsgaranterad studieskuld,      beskattningen av näringsverksamhet, kunde då
35834: bostadsskuld och skuld för inkomstens förvär-       borgensmannen dra av samma räntor en andra
35835: vande är avdragsgilla. Räntor för andra skulder     gång. Saken måste ännu beredas innan eventuel-
35836: är inte avdragsgilla. Sålunda är de räntor som en   la förslag tili författningar kan läggas fram.
35837: borgensman betalar, och som inte hänför sig tili
35838: 
35839:      Helsingfors den 17 april 1996
35840: 
35841:                                                                                Minister Arja Alho
35842:                                             KK 223/1996 vp
35843: 
35844: Kirjallinen kysymys 223
35845: 
35846: 
35847: 
35848: 
35849:                                    Esa Lahtela /sd ym.: Venäjälle matkustavien viisuminhankinnan
35850:                                       selkeyttämisestä
35851: 
35852: 
35853:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
35854: 
35855:     Venäjälle matkaavien viisumien saanti on lui-        Yksittäisen kansalaisen oikeusturvan kannal-
35856: sumassa kokonaan väärille raiteille. Normaalisti      ta tilanne on hyvin epämääräinen, ja suomalaisen
35857: viisumin saa matkatoimisto tai vastaava järjestö,     yhteiskunnan näkökulmasta nykyinen tilanne
35858: jolla on matkailutoimintaan tarvittavat takuut        suosii harmaata taloutta. Tällaisten kansalaisten
35859: olemassa. Sen lisäksi näyttää tulleen lukuisia yk-    matkustamiseen tarvittavien asiapapereiden
35860: sityisiä, jotka järjestelevät rahasta viisumeita      hankintaan liittyvien organisaatioiden pitäisi
35861: muille.                                               olla selkeästi valtioiden välisin sopimuksin ja
35862:     Suomi-Venäjä-seuran Kiteen osaston tieto-         ohjeistuksin säänneltyjä ja valvottuja.
35863: jen mukaan rahalla saa ostetuksi kutsun ja vuo-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35864: den viisumi heltiää maksamalla, vaikka normaa-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
35865: listi vuoden viisumi on myönnetty vain Venäjän        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35866:  ulkoministeriön kutsusta.                            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35867:     Viisumiusaajalla ei tunnu olevan niin väliä,
35868:  kun hän vain maksaa riittävän paljon. Koska                   Onko Hallitus ollut tietoinen siitä epä-
35869:  kuitenkaan konsulaatti ei peri viisumeista kuin             määräisestä tilanteesta, joka vallitsee Ve-
35870:  ohjeidensa mukaisen taksan, välityspalkkiot                 näjälle matkaavien viisumien välitykses-
35871:  näille jobbareille jäävät huomattavan suuriksi, ja          sä,ja
35872:  on vaara, että tulotkin jäävät verottajan kouran               onko Hallituksella tarkoitus pyrkiä
35873:  ulkopuolelle.                                               vaikuttamaan Venäjän          konsulaatin
35874:     Anoessaan viisumia saaja ei voi olla lainkaan            suuntaan, että viisumien myöntökäytän-
35875:  varma siitä, mitä hän tulee saamaan. Viisumi                töä voitaisiin selkiyttää ja ylimääräisen
35876:  saattaa olla pidennetty tai lyhennetty, moniker-            rahastuksen mahdollisuuksia karsia?
35877:  taviisumin anoja on voinut saada kertaviisumin
35878:  tai kertaviisumin pyytäjä monikertaviisumin.
35879: 
35880:       Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1996
35881: 
35882:           Esa Lahtela /sd                Jorma Kukkonen /sd              Risto Kuisma /sd
35883:           Janne Viitamies /sd            Kerttu Törnqvist /sd            Matti Vähänäkki /sd
35884:                                          Anu Vehviläinen /kesk
35885: 
35886: 
35887: 
35888: 
35889:  260017
35890: 2                                          KK 223/1996 vp
35891: 
35892: 
35893: 
35894: 
35895:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
35896: 
35897:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Konsulisuhteita koskevan Wienin yleissopi-
35898: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        muksen mukaan lähettäjävaltion edustuston
35899: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      konsulitehtäviin kuuluu myös viisumien myöntä-
35900: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-      minen niille, jotka haluavat matkustaa siihen val-
35901: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         tioon. Sopimuksessa ei ole määräyksiä siitä, miten
35902: n:o 223:                                             viisumihakemusten vastaanottaminen tulee jär-
35903:                                                      jestää edustustossa. Kansainvälisen oikeuden
35904:           Onko Hallitus ollut tietoinen siitä epä-   mukaan jokaisella valtiolla on täysivaltainen oi-
35905:        määräisestä tilanteesta, joka vallitsee Ve-   keus päättää siitä, keitä se alueelleen päästää tai
35906:        näjälle matkaavien viisumien välitykses-      on päästämättä. Tästä seuraa kansainvälisessä
35907:        sä,ja                                         käytännössä noudatettu periaate, että viisumien
35908:           onko Hallituksella tarkoitus pyrkiä        myöntäminen on kunkin maan sisäinen asia.
35909:        vaikuttamaan Venäjän konsulaatin suun-           Hallituksen tietoon on tullut seikkoja, jotka
35910:        taan, että viisumien myöntökäytäntöä          viittaavat siihen, että ilmeisesti Venäjän viisu-
35911:        voitaisiin selkiyttää ja ylimääräisen ra-     mien antamiseen Suomessa liittyy piirteitä, jotka
35912:        hastuksen mahdollisuus karsia?                eivät kansalaisten kannalta ole tyydyttäviäjajoi-
35913:                                                      ta kansanedustaja Lahtelan ym. kirjallinen kysy-
35914:   Vastauksen kysymykseen esitän kunnioitta-          mys koskee. Ulkoasiainministeriö on jo kiinnit-
35915: vasti seuraavaa:                                     tänyt Venäjän Helsingin suurlähetystön huomio-
35916:                                                      ta tähän asiaan.
35917: 
35918:      Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1996
35919: 
35920:                                                                 Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
35921:                                             KK 223/1996 vp                                               3
35922: 
35923: 
35924: 
35925: 
35926:                                         Tili Riksdagens Talman
35927: 
35928:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Enligt Wienkonventionen om konsulära för-
35929: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        bindelser skall den sändande statens representa-
35930: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      tion, inom ramen för sina konsulära uppgifter,
35931: man Esa Lahtela m.fl. undertecknade spörsmål          även bevilja visum tili dem som önskar resa tili
35932: nr 223:                                               den staten. Konventionen reglerar inte represen-
35933:                                                       tationernas praxis för mottagande av visuman-
35934:           Har Regeringen varit medveten om            sökningar. Enligt folkrätten har varje stat suve-
35935:        den diffusa situation som gäller vid för-      rän rätt att besluta vem som släpps in eller inte
35936:        medling av visum till personer som skall       släpps in i landet. Av detta följer den internatio-
35937:        resa till Ryssland, och                        nellt iakttagna principen att det är varje stats inre
35938:           avser Regeringen att försöka påverka i      angelägenhet att bevilja visum.
35939:        riktning ryska konsulatet i syfte att åstad-      Regeringen har informerats om omständighe-
35940:        komma redigare beviljandepraxis och re-        ter som pekar på att det vid beviljandet av ryska
35941:        ducera möjligheterna att ta extra betalt?      visum i Finland tydligen förekommer drag som
35942:                                                       är otillfredsställande för medborgarna och som
35943:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         tas upp i riksdagsman Lahtelas spörsmål. Utri-
35944: anföra följande:                                      kesministeriet har redan uppmärksamgjort den
35945:                                                       ryska ambassaden i Helsingfors på detta.
35946: 
35947:      Helsingforsden 12 aprill996
35948: 
35949:                                                                       Utrikesminister Tarja Halonen
35950:                                            KK 224/1996 vp
35951: 
35952: Skriftligt spörsmål 224
35953: 
35954: 
35955: 
35956: 
35957:                                   Mats Nyby /sd m.fl.: Om erhållande av finskt medborgarskap
35958: 
35959: 
35960: 
35961:                                        Tili Riksdagens Talman
35962: 
35963:    Varje utländsk medborgare kan på basis av         Enligt uppgift har inrikesministeriet infört nya
35964: ansökan erhålla finskt medborgarskap om han          skärpta direktiv enligt vilka en invandrare som är
35965: eller hon har fyllt 18 år och minst de senaste fem   arbetslös och enbart lyfter grunddagpenning inte
35966: åren bott och fortfarande bor i Finland, levt        kan erhålla finskt medborgarskap. Eftersom ut-
35967: hederligt och om hans eller hennes och även fa-      länningar i allmänhet har svårt att få en arbets-
35968: miljens utkomst är tryggad. Sökanden skall ock-      plats leder skärpningen lätt tili en ond cirkel.
35969: så kunna finska eller svenska. Enligt hävdvunnen        Hänvisande till det ovan anförda får vi i den
35970: praxis avviker man från kravet på boendetid så       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
35971: att maken/makan tili en finsk medborgare kan         ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
35972: ansöka om finskt medborgarskap efter att ha          följande spörsmål:
35973: bott tre år i Finland, om äktenskapet varat minst
35974: två år under denna tidsperiod. Norska, svenska                Anser Regeringen de skärpta kriterier-
35975: och danska medborgare kan erhålla finskt med-               na för erhållande av finskt medborgar-
35976: borgarskap efter att ha bott två år i Finland.              skap vara motiverade?
35977: 
35978:      Helsingfors den 27 mars 1996
35979: 
35980:                      Mats Nyby /sd                            Eva Biaudet /sv
35981: 
35982: 
35983: 
35984: 
35985:  260017
35986: 2                                         KK 224/1996 vp
35987: 
35988: Kirjallinen kysymys 224                                                                   Suomennos
35989: 
35990: 
35991: 
35992: 
35993:                                  Mats Nyby /sd ym.: Suomen kansalaisuuden saamisesta
35994: 
35995: 
35996:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
35997: 
35998:    Jokainen ulkomaan kansalainen voi hake-          asiainministeriö on ottanut käyttöön uudet tiu-
35999: muksesta saada Suomen kansalaisuuden, jos hän       kemmat ohjeet, joiden mukaan työtön ja pelkäs-
36000: on täyttänyt 18 vuotta ja asunut viimeksi kulu-     tään päivärahaa saava maahanmuuttaja ei voi
36001: neet viisi vuotta ja asuu edelleen Suomessa, elä-   saada Suomen kansalaisuutta. Koska ulkomaa-
36002: nyt kunniallisestijajos hänen ja hänen perheensä    laisten on yleensä vaikea saada työpaikkaa, tämä
36003: toimeentulo on turvattu. Hakijan tulee myös osa-    tiukennus johtaa helposti noidankehään.
36004: ta suomea tai ruotsia. Vakiintuneen käytännön          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36005: mukaisesti asumisaikaa koskevista vaatimuksis-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
36006: ta poiketaan siten, että Suomen kansalaisen puo-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36007: liso voi hakea Suomen kansalaisuutta asuttuaan      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36008: kolme vuotta Suomessa, jos avioliitto on tänä
36009: aikana kestänyt vähintään kaksi vuotta. Norjan,              Pitääkö Hallitus Suomen kansalaisuu-
36010: Ruotsin ja Tanskan kansalaiset voivat saada                den saamiselle asetettujen kriteerien tiu-
36011: Suomen kansalaisuuden asuttuaan kaksi vuotta               kentamista perusteltuna?
36012: Suomessa. Saamiemme tietojen mukaan sisä-
36013: 
36014:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1996
36015: 
36016:                     Mats Nyby /sd                            Eva Biaudet /r
36017:                                            KK 224/1996 vp                                               3
36018: 
36019: 
36020: 
36021: 
36022:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
36023: 
36024:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       merkitystä Suomen kansalaisuuden saamisen
36025: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kannalta, eikä asia välttämättä ole edes tiedossa
36026: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      ratkaisua tehtäessä. Työttämänkin hakijan toi-
36027: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mats Ny-        meentulo voi olla turvattu esimerkiksi puolison
36028: byn ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         ansioiden perusteella.
36029: n:o 224:                                                Jos hakija ei täytä kansalaistamisen edellytyk-
36030:                                                      siä, hän voi saada Suomen kansalaisuuden ai-
36031:          Pitääkö Hallitus Suomen kansalaisuu-        noastaan, jos hänen kohdallaan katsotaan ole-
36032:        den saamiselle asetettujen kriteerien tiu-    van sellaisia erityisiä syitä,joiden perusteella voi-
36033:        kentamista perusteltuna?                      daan poiketa lain asettamista vaatimuksista.
36034:                                                         On pidetty kohtuuttomana, että toimeentulo-
36035:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         vaatimuksen täyttämättä jääminen johtaisi aina
36036: vasti seuraavaa:                                     hakemuksen esittelemiseen kielteisenä tasavallan
36037:                                                      presidentin ratkaistavaksi. Vakiintuneen sovel-
36038:    Suomen kansalaisuuden saamiselle asetettuja       tamiskäytännön mukaan hakija voi saada Suo-
36039: kriteerejä ei ole tiukennettu. Niitä voidaan pitää   men kansalaisuuden, vaikka hän ei täyttäisikään
36040: lievinä verrattuna yleiseurooppalaiseen tasoon.      toimeentulovaatimusta, jos hän on asunut Suo-
36041:    Eräänä kansalaistamisen edellytyksenä kan-        messa kaksi vuotta pitempään kuin mitä häneltä
36042: salaisuuslain mukaan on hakijan ja hänen per-        muutoin edellytettäisiin. Näin ollen on katsottu,
36043: heensä turvattu toimeentulo. Hakija ei täytä toi-    että kahdella vuodella asumisaikavaatimuksen
36044: meentulovaatimusta, jos esimerkiksi hänen ja         ylittävä asuminen Suomessa on sellainen erityi-
36045: hänen perheensä toimeentulo perustuu pääosin         nen syy, jonka perusteella voidaan poiketa kan-
36046: toimeentulotukeen tai peruspäivärahaan. Haki-        salaistamisen edellytyksenä olevasta toimeentu-
36047: jan mahdollisella työttömyydellä ei sinänsä ole      lovaatimuksesta.
36048: 
36049:      Helsingissä II päivänä huhtikuuta 1996
36050: 
36051:                                                               Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
36052: 4                                         KK 224/1996 vp
36053: 
36054: 
36055: 
36056: 
36057:                                        Tili Riksdagens Talman
36058: 
36059:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    nödvändigtvis inte ens kommit till myndigheter-
36060: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-      nas kännedom då de fattar beslut om ärendet.
36061: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    Om sökanden är arbetslös kan hans utkomst
36062: man Mats Nyby m.fl. undertecknade spörsmål nr       vara tryggad till exempel på grund av makans
36063: 224:                                                förtjänst.
36064:                                                         Om den sökande inte uppfyller förutsättning-
36065:          Anser Regeringen de skärpta kriterier-     arna för naturalisationen kan han förvärva finskt
36066:        na för erhållande av finskt medborgar-       medborgarskap endast om man anser att sådana
36067:        skap vara motiverade?                        särskilda skäl föreligger vid hans vidkommande
36068:                                                     att man med stöd av dessa kan avvika från de av
36069:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       lagen ställda kraven.
36070: anföra följande:                                        Det har ansetts vara orimligt att om man inte
36071:                                                     uppfyller kravet på utkomst leder detta alltid till
36072:    Kriterierna för erhållande av finskt medbor-     att ansökningen föredras som negativ till republi-
36073: garskap har inte skärpts. De kan anses vara milda   kens presidents avgörande. Enligt hävdvunnen
36074: jämfört med den allmäneuropeiska nivån.             tillämpningspraxis kan den sökande förvärva
36075:    En förutsättning för naturalisationen i enlig-   finskt medborgarskap fast han inte uppfyller kra-
36076: het med medborgarskapslagen är att den sökan-       vet på utkomst om han har bott i Finland två år
36077: des och hans familjs utkomst är tryggad. Sökan-     längre än han annars förutsätts ha bott i landet.
36078: den uppfyller inte kravet på utkomst om till ex-    Sålunda har man ansett att om utlänningen har
36079: empel hans och hans familjs utkomst huvudsakli-     bott i Finland en tidsperiod som med två år
36080: gen baserar sig på utkomsstöd och grunddagpen-      överskrider kravet på boendetiden utgör detta ett
36081: ning. Sökandens eventuella arbetslöshet påver-      särskilt skäl för att avvika från det krav på ut-
36082: kar inte i sig hans möjlighet att förvärva finskt   komst som utgör förutsättningen för naturalisa-
36083: medborgarskap, och denna omständighet har           tionen.
36084: 
36085:      Helsingforsden 11 april 1996
36086: 
36087:                                                                 Inrikesminister Jan-Erik Enestam
36088:                                              KK 225/1996 vp
36089: 
36090: Kirjallinen kysymys 225
36091: 
36092: 
36093: 
36094: 
36095:                                     Matti Vanhanen /kesk: Perhepäivähoitajien pääseruisestä lähihoita-
36096:                                        jakoulutukseen
36097: 
36098: 
36099:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
36100: 
36101:    Lähihoitajan tutkinto on mahdollista suorit-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36102: taa iltalinjalla. Koulutukseen pyrkinyt perhepäi-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36103: vähoitaja, jolla on mittava työkokemus taka-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36104: naan, törmäsi koulutukseen hakeutuessaan vaa-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36105: timukseen, jonka mukaan hakijalla olisi oltava
36106: suoritettuna kodinhoitajakoulutus. Hankittu                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36107: perhepäivähoitajan koulutus ei riittänyt. Kyseis-             ryhtyä, että pitkän työkokemuksen
36108: tä kodinhoitajakoulutusta ei hänen mukaansa                   omaava aikuisopiskelija voisi perhepäi-
36109: ole enää saatavissa. Mikäli tällainen vaatimus on             vähoitajan koulutuksen pohjalta päästä
36110: olemassa, joutuu osa väliinputoajiksi, koska vaa-             suorittamaan iltalinjalla lähihoitajan tut-
36111: dittua koulutusta ei voi enää saada.                          kintoa ilman, että koulutukseen pääsemi-
36112:    Lähihoitajan työ on luonteeltaan sellaista,                sen ehdoksi asetetaan sellainen pohja-
36113: että monipuolisella ammattikokemuksella hoito-                koulutus,jota aikuisopiskelija ei voi enää
36114: ja hoivatyön eri aloilta luulisi olevan suuri merki-          hankkia?
36115: tys työssä onnistumiselle. Siksi lähihoitajan kou-
36116: lutukseen pääsemisen kriteereinä pitäisi painot-
36117: taa myös työkokemusta.
36118: 
36119:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1996
36120:                                          Matti Vanhanen /kesk
36121: 
36122: 
36123: 
36124: 
36125:  260017
36126: 2                                          KK 225/1996 vp
36127: 
36128: 
36129: 
36130: 
36131:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
36132: 
36133:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       aatteellisia esteitä päästä tähän koulutukseen.
36134: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        Kyseisestä tapauksesta ei tarkemmin iltalinjaa
36135: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      lukuun ottamatta käy ilmi, millaiseen lähihoita-
36136: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti           jakoulutukseen kyseinen henkilö on hakeutunut.
36137: Vanhasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        On mahdollista, että asianomaiseen oppilaitok-
36138: n:o 225:                                             seen on ollut siinä määrin paljon hakijoita, että
36139:                                                      oppilaitos on käytännössä joutunut ottamaan
36140:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       huomioon myös hakijoiden muun koulutuksen.
36141:        ryhtyä, että pitkän työkokemuksen             Koulutusjärjestelyt ovat myös voineet olla sellai-
36142:        omaava aikuisopiskelija voisi perhepäi-       set, että oppilaitoksella on ollut oikeus etukäteen
36143:        vähoitajan koulutuksen pohjalta päästä        varmistaa hakijoiden edellytykset selviytyä opin-
36144:        suorittamaan iltalinjalla lähihoitajan tut-   noista. Kyseessä on voinut myös olla kodinhoita-
36145:        kintoa ilman, että koulutukseen pääsemi-      jakoulutuksen suorittaneille tarkoitettu ryhmä,
36146:        sen ehdoksi asetetaan sellainen pohja-        jossa heitä on koulutettu lähihoitajiksi. Tähän
36147:        koulutus, jota aikuisopiskelija ei enää voi   yksittäiseen tilanteeseen vaikuttaneiden seikko-
36148:        hankkia?                                      jen selvittäminen ei ole ollut pitemmälle mahdol-
36149:                                                      lista.
36150:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Opetusministeriö on antanut määräyksen
36151: vasti seuraavaa:                                     koulutuksen pääsyvaatimuksista sen muotoise-
36152:                                                      na, ettei esteitä perhepäivähoitajan pääsemiselle
36153:    Lähihoitajan koulutus on peruskoulupohjais-       lähihoitajan tutkinnon suorittamiseen ole asetet-
36154: ta ammatillista koulutusta. Perhepäivähoitaja-       tu. Yksittäisen oppilaitoksen valintatilanteessa
36155: koulutuksen suorittaneella ei koulutusta koske-      soveltamia valintakriteereitä opetusministeriön
36156: vien pääsyvaatimusten mukaan ole mitään peri-        ei ole tarkoituksenmukaista ohjeistaa.
36157: 
36158:      Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1996
36159: 
36160:                                                              Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
36161:                                             KK 225/1996 vp                                              3
36162: 
36163: 
36164: 
36165: 
36166:                                         Tili Riksdagens Talman
36167: 
36168:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      antas tili denna utbildning. Med undantag för
36169: ger, har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       kvällslinjen framgår det inte av det berörda fallet
36170: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      tili viiket siag av närvårdarutbiidning personeo i
36171: man Matti Vanhanen undertecknade spörsmål             fråga har sökt sig tili. Det är möjiigt att det
36172: nr 225:                                               funnits ett så stort antai sökande tiiiiäroanstaiten
36173:                                                       i fråga att den i praktiken har blivit tvungen att
36174:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        beakta även de övriga sökandenas utbiidning.
36175:        ta för att en vuxenstuderande med Iång         Utbiidningsarrangemangen kan även ha varit
36176:        arbetslivserfarenhet utgående från ut-         sådana att Iäroanstaiten har haft rätt att på för-
36177:        biidning som familjedagvårdare kunde           hand säkra sig om de sökandes förutsättningar
36178:        avlägga examen på en kvällsiinje för när-      att klara sina studier. Det kan också ha varit
36179:        vårdare utan att villkoret för att bii anta-   fråga om en grupp avsedd för hemvårdare, där de
36180:        gen är en sådan grundutbiidning som            har utbiidats tili närvårdare. Att utreda de om-
36181:        vuxenstuderanden inte mera kan förvär-         ständigheter som inverkat på detta enskiida fall
36182:        va?                                            har inte varit möjiigt.
36183:                                                           Undervisningsministeriet har utfårdat före-
36184:    Som svar på spörsmåiet får jag vördsamt anfö-      skrifter om inträdesfordningarna tili denna ut-
36185: ra följande:                                          biidning i sådan form att det inte har ställts några
36186:                                                       hinder för en famiijedagvårdare att få aviägga
36187:    Utbiidningen tili närvårdare är grundskoieba-      examen som närvårdare. Att ställa upp regier för
36188: serad yrkesutbiidning. Den som har siutfört ut-       de urvaiskriterier som enskiida Iäroanstalter tiii-
36189: biidning tili familjedagvårdare har eniigt inträ-     Iämpar har undervisningsministeriet inte funnit
36190: desfordringarna inga principiella hinder för att      vara ändamåisenliga.
36191: 
36192:      Helsingforsden II aprii 1996
36193: 
36194:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
36195:                                             KK 226/1996 vp
36196: 
36197: Kirjallinen kysymys 226
36198: 
36199: 
36200: 
36201: 
36202:                                    Riitta Prusti /sd: Aikuisopiskelijoiden aseman parantamisesta
36203: 
36204: 
36205: 
36206:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
36207: 
36208:    Hallitus on asettanut tavoitteekseen lakien ja     myyspäivärahaan, samoin niillä, jotka ovat työt-
36209: muiden säädösten uudistamisen siten, että ne          tömyysaikanaan passiivisia. Sitä vastoin ai-
36210: mahdollisimman tehokkaasti kannustaisivat ak-         kuisopiskeiijoiden osallistuminen iltapäiväopin-
36211: tiivisuuteen. Aktiivisuus voi toteutua työnhaussa     toihin (klo 15.20-16.40) vie heiltä työttömyys-
36212: mutta myös opiskelussa. Erityisesti omaehtoisen       päivärahan. Yhteiskunnan kannalta tarkoituk-
36213: opiskelun tukemista ja edistämistä on syytä pitää     senmukaista ja opiskelusta kiinnostuneiden ih-
36214: arvokkaana. Omaehtoinen opiskelu on tehokas-          misten kannalta oikeudenmukaista olisi helpot-
36215: ta, sillä se perustuu asianomaisten ihmisten elä-     taa työttömyysturvasäännöksiä siten, että ilta-
36216: män ja elämänuran oma-aloitteiselle ja yksilölli-     päiväopiskelu ilman työttömyysturvaetuuksien
36217: selle suunnittelulle: aikuisopiskelijat, jos ketkä,   menettämistä olisi mahdollista.
36218: tietävät, mitä opiskelevat ja miksi. Omaehtoinen         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36219: opiskelu tulee myös edulliseksi yhteiskunnalle:       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36220: opiskelijat käyttävät yleisiä koulutuspalveluita ja   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36221: saavat toimeentulonsa työnteon tai yleisen so-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36222: siaaliturvan piiristä.
36223:     Omaehtoisc:::-n koulutukseen osallistuvien ai-                 Mitä Hallitus aikoo tehdä korjatak-
36224: kuisopiskelijoiden asemassa on kuitenkin epä-                   seen omaehtoiseen aikuisopiskeluun ryh-
36225: kohtia, jotka asettavat heidät huonompaan ase-                  tyneiden henkilöiden asemaa mahdollis-
36226: maan muihin verrattuna. Työvoimapoliittiseen                    tamaila opiskelun myös iltapäivisin?
36227: koulutukseen osallistuvilla on oikeus työttö-
36228: 
36229:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1996
36230: 
36231:                                             Riitta Prusti /sd
36232: 
36233: 
36234: 
36235: 
36236: 260017
36237: 2                                            KK 226/1996 vp
36238: 
36239: 
36240: 
36241: 
36242:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
36243: 
36244:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Siten työttömyysturvan epääminen päätoimi-
36245: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          sen opiskelun ajalta ei suinkaan perustu haluun
36246: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-       suosia passiivisuutta, vaan sen tarkoituksena on
36247: le jäsenelle kansanedustaja Riitta Prustin näin        estää nykyjärjestelmässä nuoria tai työhistoriaa
36248: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 226:               vailla olevia hakeutumasta työttömiksi ja sitä
36249:                                                        kautta hankkia perusopintojensa ajaksi merkit-
36250:           Mitä Hallitus aikoo tehdä korjatak-          tävästi korkeampi tukitaso kuin opintotukijär-
36251:        seen omaehtoiseen aikuisopiskeluun ryh-         jestelmästä olisi mahdollisuus saada.
36252:        tyneiden henkilöiden asemaa mahdollis-              Vakiintuueesti työmarkkinoilla olleiden työt-
36253:        tamaila opiskelun myös iltapäivisin?            tömien kohdalla keskeinen koulutusmuoto on
36254:                                                        työvoimapoliittinen aikuiskoulutus, jossa nykyi-
36255:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          sellään opiskelee keskimäärin 45 000 opiskelijaa.
36256: vasti seuraavaa:                                       Työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena tarjo-
36257:                                                        taan ensisijaisesti ammatillista jatko- ja täyden-
36258:     Työttömyysturvan maksamisen keskeinen              nyskoulutusta.
36259: tarkoitus on turvata työttömän toimeentulo ak-             On totta, että nykyjärjestelmässä syntyy tilan-
36260: tiivisen työnhaun ajalta. Siten perusedellytykse-      teita, joissa työmarkkinakelpoisuuttaan paran-
36261: nä etuuden saamiselle on vaatimus työmarkki-           tamaan pyrkivän työttömän toimeentulo heikke-
36262: noiden käytettävissäolosta; toisin sanoen se, että     nee taijopa vaarantuu, ja siten vaikeutuu amma-
36263: henkilöllä on mahdollisuus työskennellä kokoai-        tilliseen peruskoulutukseen osallistuminen. Il-
36264: kaisessa päivätyössä muun toimintansa estämät-         meistä on, että toimeentuloturvajärjestelmien
36265: tä, mikäli työtä vain on tarjolla.                     näkökulmasta merkittävin este koulutukseen ha-
36266:     Päätoimisella opiskelijana ei ole oikeutta työt-   keutumiselle on aikuisten omaehtoisen, pitkä-
36267: tömyyspäivärahaan. Opiskelijan toimeentulo             kestoisen koulutuksen ajalta maksettavien
36268: turvataan ensisijaisesti yleisen opintotuen avulla.    etuuksien alhainen taso verrattuna esimerkiksi
36269:     Työttömyysturvalaissa on poikkeuksena pää-         ansioon suhteutettuun työttömyyspäivärahaan.
36270: säännöstä mainittu iltalukio, päivälukion ilta-            Pääministeri Paavo Lipposen hallituksen oh-
36271: linja ja ammatillisen oppilaitoksen iltakurssit,       jelman mukaisesti hallituksen keskeisenä tavoit-
36272: joilla opiskelunsa aloittava siis pääsääntöisesti      teena on siirtää painopistettä ja voimavaroja pas-
36273: säilyttää oikeutensa työttömyyspäivärahaan.            siivisuudesta aktiivisuuteen siltä osin kuin talou-
36274: Lainsäädäntöön ei sisälly kellonaikaa, jona ilta-      dellinen tuki nykyisellään on painottunut liiaksi
36275: opiskelu katsotaan alkaneeksi, mutta sovelta-          passivoivaan toimeentuloturvaan aktiivisten
36276: miskäytännössä on luonnollisesti lähdetty siitä,       työllistymismahdollisuuksien parantamisen ja
36277: että opiskelun tulisi tapahtua muuna ajankohta-        elinikäisen oppimisen periaatteen toteuttamisen
36278: na kuin säännöllisen kokoaikaisen päivätyön            sijasta.
36279: työaikana.                                                 Työttömyysturvan kokonaisuudistus, joka on
36280:     Etuudet ovat useimmissa tilanteissa omaeh-         tarkoitus saattaa voimaan vuoden 1997 alusta,
36281: toisessa opiskelussa merkittävästi alemmat kuin        on parhaillaan valmisteilla. Ottaen huomioon
36282: työttömänä ollessa, vaikka epäsuhtaa on muun           pitkään työelämässä olleen työttömäksi jääneen
36283: muassa työmarkkinatukeen liittyvin muutaksin           keskimääräisen koulutustason ja -tarpeen sekä
36284: pyritty lieventämään. Työttömyyspäivärahan             työmarkkinoiden jatkuvasti kasvavat vaatimuk-
36285: työssäoloehto on kansainvälisesti tarkasteltuna        set on työministeriön näkökulmasta keskeisen
36286: varsin lievä. Lisäksi sanotun ehdon voi täyttää        tärkeää pyrkiä laventamaan nykyistä työttö-
36287: satunnaisessa työssä, esimerkiksi opiskeluaikai-       myysvakuutusta entistä enemmän työttömyys-
36288: sissa kesätöissä. Lisäksi on huomattava, ettei         ja koulutusvakuutukseksi varsinkin henkilöille,
36289: työmarkkinatuessa ole lainkaan työssäoloehtoa,         jotka pitkän työuransa ajan ovat osallistuneet
36290: eli siihen on oikeus, vaikkei henkilö milloinkaan      jäsenmaksuja maksamalla ansioturvajärjestel-
36291: olisi ollut työmarkkinoilla.                           män rahoitukseen.
36292: 
36293:      Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1996
36294: 
36295:                                                                       Työministeri Liisa Jaakonsaari
36296:                                              KK 226/1996 vp                                               3
36297: 
36298: 
36299: 
36300: 
36301:                                           Tili Riksdagens Talman
36302: 
36303:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        marknadsstöd även om man inte någonsin har
36304: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          deltagit i arbetsmarknaden.
36305: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-            Sålunda grundar sig avstyrkandet av utkomst-
36306: man Riitta Prusti undertecknade spörsmål nr             skydd för arbetslösa inte alls på att man vill
36307: 226:                                                    gynna passivitet utan avsikten är att i det nuva-
36308:                                                         rande systemet på så sätt hindra unga människor
36309:                                                         eller personer utan någon arbetshistoria söka sig
36310:            Vilka åtgärder har Regeringen för av-        tili arbetslösa för att få en betydligt högre in-
36311:        sikt att vidta för att förbättra de personers    komstnivå under sina studier än vad som är möj-
36312:        ställning som deltar i vuxenutbildning på        ligt genom studiestödssystemet.
36313:        eget initiativ genom att ge dem möjlighet            En central utbildningsform för de arbetslösa
36314:        tili studier även på eftermiddagen?              som varaktigt deltagit i arbetsmarknaden är den
36315:                                                         arbetskraftspolitiska vuxenutbildningen, i viiken
36316:   Som svar på detta spörsmål får jag v·ördsamt          i genomsnitt 45 000 studerande deltar för närva-
36317: anföra följande:                                        rande. Som arbetskraftspolitisk vuxenutbildning
36318:                                                         erbjuds i första hand yrkesinriktad vidareutbild-
36319:    Den centrala avsikten med utkomstskydd för           ning och fortbildning.
36320: arbetslösa är att säkerstälia arbetslösa personers          Det är sant att det nuvarande systemet möjlig-
36321: utkomst när de aktivt söker arbete. Grundförut-         gör sådana situationer där den arbetslösas ut-
36322: sättningen för erhåliande av denna förmån är            komst blir sämre eller riskeras om han eller hon
36323: alltså att den arbetslösa står tili arbetsmarkna-       försöker förbättra sina möjligheter på arbets-
36324: dens förfogande, dvs. att han eller hon har möj-        marknaden, vilket gör det svårare att delta i yr-
36325: lighet att på dagen arbeta på heltid om arbete          kesinriktad grundutbildning. Om man tänker på
36326: erbjuds, utan att hans eller hennes andra aktivite-     utkomstskyddssystemet är det uppenbart att det
36327: ter hindrar det.                                        största hindret för utbildningen är att de förmå-
36328:     Den som studerar på heltid har inte rätt tili       ner som betalas för långvarig vuxenutbildning på
36329: arbetslöshetsdagpenning. Studerandes utkomst            eget initiativ är betydligt mindre än t.ex. den
36330: säkerstälis i första hand med allmänt studiestöd.       inkomstrelaterade arbetslöshetsdagpenningen.
36331:     K vällsgymnasium, daggymnasiums kvällslin-              Enligt programmet för statsminister Paavo
36332: jer och yrkesläroanstalters kvällslinjer nämns i        Lipponens regering är ett av regeringens central-
36333: lagen om utkomstskydd för arbetslösa som avvi-          aste mål att överflytta tyngdpunkten och resurser
36334: kelser från huvudregeln. Vid dessa studier kvar-        från passivitet tili aktivitet i den mån det ekono-
36335: håller den studerande sin rätt tili arbetslöshets-      miska stödet för tillfållet överbetonar det passi-
36336: dagpenning. Lagstiftningen innehåller ingen tid-        verande utkomstskyddet i stäliet för att förbättra
36337: punkt då kvälistudier anses börja, men när lagen        aktiva sysselsättningsmöjligheter och förverkliga
36338: har tillämpats har utgångspunkten naturligt varit       principen om livslång inlärning.
36339: att man borde studera vid någon annan tidpunkt              För tilifållet förbereds en helhetsförnyelse av
36340: än under den arbetstid som man har i ett regel-         utkomstskyddet för arbetslösa och avsikten är
36341:  bundet dagarbete på heltid.                            att den skall träda i kraft från början av 1997. När
36342:     Förmånerna är oftast betydligt lägre vid stu-       man tar hänsyn tili de arbetslösas genomsnittliga
36343:  dier på eget initiativ än under arbetslöshet, fastän   utbildningsnivå och utbildningsbehov som länge
36344:  man har försökt lindra missförhåliandet bl.a. ge-      varit med i arbetslivet samt de fortfarande ökan-
36345:  nom förändringar som hänför sig tili arbets-           de kraven på arbetsmarknaden, anser arbetsmi-
36346:  marknadsstödet. Internationelit sett är arbets-        nisteriet att det är mycket viktigt att den nuvaran-
36347:  villkoret för erhållande av arbetslöshetsdagpen-       de arbetslöshetsförsäkringen förändras tili en
36348:  ning mycket lindrigt. Ytterligare kan villkoret        mer omfattande arbetslöshets- och utbildning-
36349:  uppfyllas i tillfålligt arbete, t.ex. sommararbete     försäkring särskilt för sådana personers del som
36350:  under studietiden. Ytterligare skall man ta hän-       under sin långa arbetskarriär har deltagit i finan-
36351:  syn tili att arbetsmarknadsstödet inte alls har        sieringen av inkomstskyddssystemet genom att
36352:  något arbetsvillkor, dvs. man har rätt tili arbets-    betala medlemsavgifter.
36353: 
36354:       Helsingfors den 19 april 1996
36355: 
36356:                                                                      Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
36357:                                            KK 227/1996 vp
36358: 
36359: Kirjallinen kysymys 227
36360: 
36361: 
36362: 
36363: 
36364:                                   Esa Lahtela /sd: Polttopuuksi myytävien halkojen ja pilkkeiden
36365:                                      arvonlisäveron alentamisesta
36366: 
36367: 
36368:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
36369: 
36370:    Polttopuuksi myytävästä puusta, haloista ja       työkustannuksia, joista kaikista maksetaan jo
36371: pilkkeistä on jouduttu maksamaan vuoden 1995         veroa. Tästä syystä näiden tuotteiden kokonais-
36372: alusta lukien 22 %:n arvonlisävero. Tämän suu-       hinnasta verojen osuus on jo huomattava ilman
36373: ruisen veron käyttöönotto heikensi puun kilpai-      arvonlisäveroakin. Siksi kohtuullista olisi alen-
36374: luasetelmaa sähköön ja öljyyn verrattuna mer-        taa reilusti myytävän polttopuun arvonlisä veroa,
36375: kittävästi. Siitä onkin ollut seurauksena, että      mikä tulisi edistämään työllisyyttä ja kotimai-
36376: monissa tapauksissa ostopuun varassa olevat          suusasteen kohoamista lämmityksessä.
36377: ovat muuttamassa kulutustaan pois puunkäytös-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36378: tä öljyn ja sähkön käyttöön. Kuitenkin haja-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36379: asutusalueidenja koko kansantalouden kannalta        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36380: olisi edullista ja järkevää, että kaikki mahdolli-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36381: suudet käytettäisiin hyväksi, mitä luonnonva-
36382: ramme meille tarjoavat.                                         Onko Hallitus tietoinen siitä, että
36383:    Metsissä on vielä paljon ensiharvennusmetsiä              22 %:n arvonlisäverolla on ollut kieltei-
36384: ja pusikoituneita alueita, joista korjattava puu             nen vaikutus poHtopuuksi myytävien
36385: olisi sopivaa juuri tällaiseen tarkoitukseen. Sil-           halkojen ja pilkkeiden myyntiin, ja
36386: loin myös metsänhoidollisesti pääsisimme ny-                    aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, joilla
36387: kyistä parempaan tilanteeseen.                               myytävien halkojenja pilkkeiden arvonli-
36388:    Polttopuun korjuu, haloiksi tai pilkkeiksi teko           säveroa alennettaisiin vähintään puoleen
36389: ja käsittely on hyvin työvaltaista ja synnyttää              nykyisestä?
36390: 
36391:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1996
36392: 
36393:                                            Esa Lahtela /sd
36394: 
36395: 
36396: 
36397: 
36398: 260017
36399: 2                                            KK 227/1996 vp
36400: 
36401: 
36402: 
36403: 
36404:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
36405: 
36406:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          sia toimenpiteitä onkin jo käynnistetty. Niistä
36407: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           mainittakoon seuraavat:
36408: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            - Valtioneuvoston päätöksen (30/023/95
36409: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-         KTM) perusteella vuonna 1995 myönnettiin
36410: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o            energia-avustusmäärärahoista kertaluonteisesti
36411: 227:                                                    yhteensä 5 miljoonaa markkaa pienille ja keski-
36412:                                                         suurille, kotimaista polttoainetta käyttäville
36413:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että          kaukolämpökeskuksille niiden toiminnan tur-
36414:         22 %:n arvonlisäverona on ollut kieltei-        vaamiseen ja sopeuttamiseen arvonlisäverotuk-
36415:         nen vaikutus pohtopuuksi myytävien              sen ja valmisteverotuksen muutosten kustannus-
36416:         halkojen ja pilkkeiden myyntiin, ja             vaikutuksiin vuosina 1995 ja 1996. Merkittävä
36417:            aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, joilla      osa avustusta saaneista kaukolämpökeskuksista
36418:         myytävien halkojen ja pilkkeiden arvonli-       käyttää metsähaketta tai puujätettä.
36419:         säveroa alennettaisiin vähintään puoleen           - Kauppa- ja teollisuusministeriön hallin-
36420:         nykyisestä?                                     nonalalla on vuoden 1995 aikana rahoitettu
36421:                                                         joukkoa selvityksiä, joissa on käsitelty laajasti
36422:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            biopolttoaineiden tuotantomahdollisuuksia ja
36423: vasti seuraavaa:                                        niiden kilpailukykyä voimaloissa, lämpökeskuk-
36424:                                                         sissa ja kiinteistökokoluo kassa. Selvitysten poh-
36425:     Ennen vuotta 1995 halkojen ja pilkkeiden            jalta myös puuenergian kilpailutilanteesta saata-
36426: myynnistä ei ollut suoritettava arvonlisäveroa.         va tieto täsmentyy.
36427: Euroopan unionin jäsenyyden johdosta arvon-                - Vuodesta 1993 käynnissä ollut bioener-
36428: lisäverolakia jouduttiin muuttamaan vuoden              gian tutkimusohjelma pyrkii parantamaan puu-
36429: 1995 alusta lukien siten, että halkojen ja pilkkei-     polttoaineen kilpailukykyä tuontipohtoaineisiin
36430: den verovapaudesta samoin kuin muille puupe-            nähden. Ohjelmassa rahoitettiin vuonna 1995
36431: räisille polttoaineille arvonlisäverotuksen kautta      Teknologian kehittämiskeskuksen sekä maa- ja
36432: annetusta tuesta luovuttiin. Samanaikaisesti teh-       metsätalousministeriön toimesta tutkimushank-
36433: dyissä energiaveroratkaisuissa puuperäiset polt-        keita yhteensä 10,7 miljoonalla markalla. Tekno-
36434: toaineet jäivät edelleenkin energiaverotuksen ul-       logian kehittämiskeskuksen rahoittamat yritys-
36435: kopuolelle samalla kun muiden energialähteiden          hankkeet ja muu rahoitus mukaan lukien ohjel-
36436: veroa korotettiin.                                      ma-alueen rahoitus oli vuonna 1995 50 miljoo-
36437:     Euroopan yhteisön kuudennen arvonlisävero-          naa markkaa, josta noin 40 prosenttia suuntautui
36438: direktiivin 77 /388/ETY mukaan alennettua vero-         puupolttoaineen tuotannon kilpailukykyä lisää-
36439: kantaa voidaan soveltaa tiettyihin direktiivin H-       viin hankkeisiin.
36440: liitteessä lueteltuihin tavaroihin ja palveluihin.         - Metsänparannusvaroja on osoitettu taimi-
36441: Liitteessä ei ole mainittu halkoja ja pilkkeitä.        konhoitoon ja nuoren metsän kunnostukseen
36442: Suomi ei siten voi kansallisin päätöksin soveltaa       sekä näiden töiden yhteydessä saatavan energia-
36443: alennettua verokantaa mainittuihin tuotteisiin.         puun korjuuseen ja lähikuljetukseen. Lisäksi
36444:     Edellä esitetyn perusteella hallitus katsoo, että   työllisyysasetusta (130/93) muutettiin loppuvuo-
36445: kotimaista energiankäyttöä tulisi edistää muulla        desta 1995 siten, että työllisyysvaroja voidaan
36446: tavoin kuin arvonlisäverotuksen kautta. Tällai-         jatkossa ohjata edellä mainittuihin töihin.
36447: 
36448:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1996
36449: 
36450:                                                                                    Ministeri Arja Alho
36451:                                             KK 227/1996 vp                                             3
36452: 
36453: 
36454: 
36455: 
36456:                                         Till Riksdagens Talman
36457: 
36458:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      HIM) beviljades 1995 sammanlagt 5 milj. mk av
36459: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        energiunderstödsanslaget som ett engångsbidrag
36460: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      tili små och medelstora fjärrvärmecentraler som
36461: man Esa Lahtela undertecknade spörsmål nr             använder inhemska bränslen. Syftet med bidra-
36462: 227:                                                  get var att trygga centralernas verksamhet och
36463:                                                       anpassa denna till de kostnadsverkningar som
36464:           Är Regeringen medveten om att mer-          förändringarna i mervärdes- och accisbeskatt-
36465:        värdesskatten om 22 % har haft en nega-        ningen medförde åren 1995 och 1996. En bety-
36466:        tiv verkan på försäljningen av klabbar         dande andel av de fjärrvärmecentraler som fick
36467:        som är avsedda som brännved, och               understöd använder skogsflis eller virkesavfall.
36468:           har Regeringen för avsikt att vidta åt-         - Inom handels- och industriministeriets
36469:        gärder, så att mervärdesskatten på klabb-      förvaltningsområde finansierades under 1995 ett
36470:        ved sänks minst tili hälften av den nuva-      antal omfattande utredningar om möjligheterna
36471:        rande?                                         att producera biobränslen och om dessa bräns-
36472:                                                       lens konkurrensförmåga i kraftverk, värmecen-
36473:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         traler och fastighetsklassen. Tack vare utred-
36474: anföra följande:                                      ningarna kan exaktare uppgifter fås också om
36475:                                                       vedenergins konkurrenssituation.
36476:    Före 1995 behövde ingen mervärdesskatt be-             - Ett forskningsprogram för bioenergi, som
36477: talas för försäljningen av klabbved. På grund av      pågått sedan 1993, syftar tili att förbättra trä-
36478: medlemskapet i Europeiska unionen måste mer-          bränslenas konkurrenskraft ijämförelse med im-
36479: värdesskattelagen vid ingången av 1995 ändras så      porterade bränslen. Inom detta program finan-
36480: att skattefriheten i fråga om klabbved samt stö-      sierade teknologiska utvecklingscentralen och
36481: det för andra träbaserade bränslen genom mer-         jord- och skogsbruksministeriet 1995 olikaforsk-
36482: värdesbeskattningen slopades. I samtidiga ener-       ningsprojekt till ett sammanlagt belopp av 10,7
36483: gibeskattningslösningar förblev träbaserade           milj. mk. Om de företagsprojekt som teknologis-
36484: bränslen fortfarande utanför energibeskattning-       ka utvecklingscentralen har finansierat samt öv-
36485: en medan skatten på andra energikällor höjdes.        rig finansiering tas med i beräkningarna, uppgick
36486:    Enligt Europeiska gemenskapens sjätte mer-         finansieringen på det område som programmet
36487: värdesskattedirektiv, 77/388/EEG, kan en ned-         gäller tili 50 milj. mk år 1995, varav ca 40% gick
36488: satt skattesats tillämpas på vissa varor och tjäns-   tili projekt som ökar träbränsleproduktionens
36489: ter som förtecknas i bilaga H tili direktivet.        konkurrenskraft.
36490: Klabbved nämns inte i bilagan. Finland kan där-           - Medel för skogsförbättring har anvisats
36491: för inte genom nationella beslut tillämpa en ned-     för vård av plantbestånd och iståndsättning av
36492: satt skattesats på denna produkt.                     ungskog samt för avverkning och närtransport
36493:    Med stöd av vad som anförts ovan anser reger-      av energived som fås i samband med dessa arbe-
36494: ingen att användningen av inhemsk energi bör          ten. Dessutom ändrades sysselsättningsförord-
36495: främjas på annat sätt än genom mervärdesbe-           ningen (130/93) i slutet av 1995 så att sysselsätt-
36496: skattningen. Sådana åtgärder har redan inletts.       ningsmedel i fortsättningen kan allokeras för
36497: Bland dem kan följande nämnas:                        nämnda arbeten.
36498:    - På basis av ett statsrådsbeslut (30/023/95
36499: 
36500:      Helsingfors den 18 april 1996
36501: 
36502:                                                                                   Minister Arja Alho
36503:                                             KK 228/1996 vp
36504: 
36505: Kirjallinen kysymys 228
36506: 
36507: 
36508: 
36509: 
36510:                                    Ossi Korteniemi /kesk: Lyhytaikaisten työsuhteiden käyttämisestä
36511:                                        opettajien paikkaamisessa
36512: 
36513: 
36514:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
36515: 
36516:    Viime aikoina on tullut esille, että monet kun-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36517: nat ovat ryhtyneet säästösyistä palkkaamaan           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36518: opettajia siten, että välttyvät maksamasta palk-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36519: kaa koulun loma-ajoilta. Tästä on seurannut,          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36520: että monet opettajat, vaikka ovat saattaneet teh-
36521: dä koko vuoden työn,joutuvat ilmoittautumaan                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36522: esimerkiksi kesäaikana työttömyyskortistoon.                 ryhtyä sen epäkohdan poistamiseksi, jol-
36523:    Koska opettajakoulutuksen saaneet pätevät                 la opettajia säästösyistä palkataan nor-
36524: opettajat eivät mielellään hakeudu tällaisiin väli-          maalia lyhyemmäksi ajaksi, turvatakseen
36525: aikaisiin ja huonommin palkattuihin työsuhtei-               oppilaille kaikissa kouluissa mahdolli-
36526: siin, järjestelystä kärsivät ennen kaikkea oppi-             simman korkeatasoisen opetuksen?
36527: laat.
36528:      Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1996
36529: 
36530:                                          Ossi Korteniemi /kesk
36531: 
36532: 
36533: 
36534: 
36535: 260017
36536: 2                                          KK 228/1996 vp
36537: 
36538: 
36539: 
36540: 
36541:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
36542: 
36543:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Tulosopimuksen edellyttämä palkkauskus-
36544: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tannusten alentamisvelvoite on monissa kunnis-
36545: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      sajouduttu toteuttamaan 1omauttamalla opetta-
36546: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ossi Kor-       jia koulun työaikana. Joissakin kunnissa on pai-
36547: teniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        kallisesti päädytty tuntiopettajien palkkaami-
36548: n:o 228:                                             seen vain koulun työajaksi. Toimenpidettä on
36549:                                                      yleensä pidetty tilapäisenä ja yksittäistä vuotta
36550:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       koskevana. Säästäminen ei saisi perustua siihen,
36551:        ryhtyä sen epäkohdan poistamiseksi, jol-      että opettaja, joka tekee koko lukuvuoden työn,
36552:        la opettajia säästösyistä palkataan nor-      saa vain osan lukuvuoden palkasta. Epäpäteviä
36553:        maalia lyhyemmäksi ajaksi, turvatakseen       opettajia ei tulisi rekrytoida yksinomaan säästä-
36554:        oppilaille kaikissa kouluissa mahdolli-       mistarkoituksessa. Ei myöskään ole tarkoituk-
36555:        simman korkeatasoisen opetuksen?              senmukaista pyrkiä luomaan sellaisia työolosuh-
36556:                                                      teita, että vain epäpätevät hakeutuvat opetus työ-
36557:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         hön.
36558: vasti seuraavaa:                                         Esillä olevaa ongelmaa on jossain määrin li-
36559:                                                      sännyt se, että lainsäädännössä ei ole riittävän
36560:    Opetusministeriö ei ole opettajien työnantaja.    selkeästi säädetty velvollisuudesta pyrkiä täyttä-
36561: Peruskoulun ja lukion viranhaltijat sekä tunti-      mään myös väliaikaiset ja tilapäiset opetustehtä-
36562: opettajat ovat yleensä virka- tai työsopimussuh-     vät säädetyt kelpoisuusvaatimukset täyttävillä
36563: teessa kuntaan. Viranhaltijoiden palvelussuh-        henkilöillä. Esimerkiksi peruskouluasetuksen
36564: teen ehdoista annetaan voimassa olevien sään-        107 §:ää ja lukioasetuksen 82 §:ää on tarkoituk-
36565: nösten ja virkaehtosopimusten lisäksi tarpeelliset   sellisesti tulkittu siten, että vaikka käytettävissä
36566: määräykset virkasäännössä.                           olisi säädetyt kelpoisuusehdot täyttäviä hakijoi-
36567:    Edustaja Korteniemen kysymyksessään tar-          ta, voidaan heidät syrjäyttää enintään lukuvuo-
36568: koittama ilmiö syntyi laman seurauksena, kun         deksi kerrallaan täyttämällä paikka epäpäteväl-
36569: säästöihin pyrittiin jopa opetuksen ja koulutuk-     lä, kunhan tällä on "riittävä taito ja kyky viran
36570: sen tason kustannuksella kohdentamalla säästö-       tai tehtävän hoitamiseen".
36571: jä opettajien palkkauskustannuksiin. Tällöin             Opettajien paikkaaminen vain koulun työ-
36572: pääsääntöisesti alennettiin koulujen opetustun-      ajaksi vuodesta toiseen ei ole tarkoituksenmu-
36573: tien kokonaismäärää. Tämä on suoraan vaikut-         kainen menettelytapa. Niissä kunnissa, joissa
36574: tanut oppilaiden saamaan opetukseen mm. siten,       tätä menettelyä on suunniteltu jatkettavan, on
36575: että opetusryhmien koko on kasvanut, samalla         käynnistetty paikalliset työmarkkinaosapuolten
36576: kun valinnaisuus sekä tukiopetus ja erityistehtä-    neuvottelut, joiden tavoitteena on luopua opetta-
36577: vätunnit ovat vähentyneet.                           jien paikkaamisesta vain koulun työajaksi.
36578: 
36579:      Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1996
36580: 
36581:                                                               Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
36582:                                              KK 228/1996 vp                                              3
36583: 
36584: 
36585: 
36586: 
36587:                                          Tili Riksdagens Talman
36588: 
36589:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-             Den förpliktelse tili sänkning av lönekostna-
36590: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-          derna som inkomstavtalet förutsätter har i
36591: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-        många kommuner genomförts genom att de per-
36592: man Ossi Korteniemi undertecknade spörsmål nr           mitterade lärare under skolans arbetstid. I vissa
36593: 228:                                                    kommuner beslöt man lokalt tili och med att
36594:                                                         timlärare skulle anställas endast för skolans ar-
36595:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          betstid. Dessa åtgärder har vanligen ansetts som
36596:        ta, i syfte att trygga eleverna i alla landets   tilifålliga och som gäller enskilda år. Besparingar
36597:        skolor en så högtstående utbildring som          får inte grunda sig på att en lärare som utför sitt
36598:        möjligt, för att avhjälpa missförhållandet       arbete under hela läsåret får sin lön för endast en
36599:        där lärare av besparingsskäl anställs för        del av det. Obehöriga lärare bör inte rekryteras
36600:        en kortare tid än normalt?                       enbart i sparsyften. Det är inte heller ändamåls-
36601:                                                         enligt att försöka skapa sådana arbetsförhållan-
36602:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anfö-        den att endast obehöriga söker sig tili undervis-
36603: ra följande:                                            ningsarbete.
36604:                                                             Det aktuella problemet har i viss mån ökat på
36605:    Undervisningsministeriet är inte lärarnas ar-        grund av det faktum att lagstiftningen inte tili-
36606: betsgivare. Tjänsteinnehavarna i grundskolan            räckligt tydligt stadgar om förpliktelsen tili de
36607: och gymnasiet samt timlärarna står vanligen i           temporära och interimistiska undervisningsupp-
36608: tjänste- eller arbetsavta1sförhållande tili kommu-      gifterna även rekrytera personer som fyller stad-
36609: nen. Om vilikoren för tjänstemännens anställ-           gade behörighetsvillkor. Exempelvis har 107 §
36610: ningsvilikor bestäms förutom i gällande före-           grundskoleförordningen och 82 § gymnasieför-
36611: skrifter och tjänstekollektivavtal även i tjänste-      ordningen avsiktligen tolkats så att trots att det
36612: reg1ementet.                                            finns sökande som fyller stadgade behörighets-
36613:    Den företeelse som riksdagsman Korteniemi            villkor kan de uteslutas för högst ett år i sänder
36614: avser i sitt spörsmå1 uppkom som en följd av            genom att en obehörig anställs, om denne har
36615: depressionen, när man försökte spara tili och           "tillräcklig kunskap och förmåga för att sköta
36616: med på undervisningens och utbildningsnivåns            tjänsten eller uppgiften".
36617: bekostnad genom att spara i 1ärarnas lönekost-              Det är inte ett ändamålsenligt sätt att gå till
36618: nader. Härvid sänktes huvudsakligen totalanta-          väga genom att lärare anställs endast för skolans
36619: let undervisningstimmar i skolorna. Detta har           arbetstid under flera år. I de kommuner där detta
36620: direkt inverkat på den undervisning som eleverna        förfarande har planerats fortgå har man igång-
36621: fått, bl.a. så att undervisningsgrupperna har ökat      satt lokala förhandlingar mellan arbetsmark-
36622: i storlek, samtidigt som valfriheten, stödunder-        nadsparterna i syfte att avstå från att anställa
36623: visningen och timmarna för specialuppgifter har         lärare endast för skolans arbetstid.
36624: minskat.
36625:      Helsingforsden 12 aprill996
36626: 
36627:                                                          Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
36628:                                             KK 229/1996 vp
36629: 
36630: Kirjallinen kysymys 229
36631: 
36632: 
36633: 
36634: 
36635:                                    Jorma Rantanen /sd: Lyijyn aiheuttamien ympäristövahinkojen eh-
36636:                                       käisemisestä
36637: 
36638: 
36639:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
36640: 
36641:    Myrkyllisten raskasmetallien aiheuttamat ter-      hentämiseksi on haulikoiden lyijyhauliammuk-
36642: veydelliset vaaratekijät ovat viime vuosikymme-       set määrätty korvattavaksi ammuksilla, joissa
36643: nien aikana herättäneet keskustelua. Esimerkiksi      käytetään teräshauleja. Kuitenkin ympäristö-
36644: aiemmin yleisesti väriaineissa, polttoaineiden li-    asioissa tavallisesti valppaalta lainsäätäjäitä on
36645: säaineissa ja vesijohdoissa käytössä ollut lyijy on   jäänyt huomaamatta yhtä vakava ongelma: mor-
36646: todettu ihmisen terveydelle haitalliseksi: sen on     myskat ja lyijystä valetut painot vapaongissa.
36647: osoitettu jo varsin pieninä pitoisuuksina vaikut-     Siiman katketessa pyydyksessä oleva lyijypala
36648: tavan kielteisesti lasten ja nuorten henkiseen ke-    jää vesistöön. Ongelman vakavuutta lisää se, että
36649: hitykseen. Nyttemmin historiantutkijat kiistele-      siimoihin kiinnitetyt koukut ovat niin teräviä,
36650: vät vakavissaan siitä, aiheuttivatko lyijystä vale-   että ne kalan nieluun joutuessaan aiheuttavat
36651: tut vesijohtoputket muinaisen Rooman valta-           tälle tarpeettomia kärsimyksiä.
36652: kunnan rappion ja tuhon. Euroopan sosialide-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36653: mokraattiselle puolueelle ympäristöpoliittista        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36654: aloitetta laatinut työryhmä ehdotti jopa satojen      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36655: miljardien markkojen käyttämistä Keski-Euroo-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36656: pan vanhoissa rakennuksissa yleisten lyijystä va-
36657: lettujen käyttövesijohtojen vaihtamiseen ympä-                  Onko Hallitus tietoinen siitä, kuinka
36658: ristölle ja terveydelle vähemmän haitallisesta               suuria määriä lyijyä joutuu vesistöihin
36659: materiaalista tehtyihin putkiin.                             onkimisharrastuksen seurauksena, ja
36660:     Huoli lyijyn mahdollisista haittavaikutuksista              mitä Hallitus aikoo tehdä vähentääk-
36661: on johtanut uusiin ratkaisuihin myös harrastus-              seen vesistöjen kuormitusta?
36662:  välineissä. Luontoonjoutuvan lyijykuorman vä-
36663: 
36664:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1996
36665: 
36666:                                           Jorma Rantanen /sd
36667: 
36668: 
36669: 
36670: 
36671:  260017
36672: 2                                           KK 229/1996 vp
36673: 
36674: 
36675: 
36676: 
36677:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
36678: 
36679:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        lintujen ruoansulatuskanavaan joutuessaan ai-
36680: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         heuttaa niille myrkytyksiä. Välittömien myrky-
36681: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tysten lisäksi kalastustarvikkeiden lyijypainot
36682: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jorma            ovat osaltaan lisäämässä ympäristömme yleistä
36683: Rantasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         altistumista lyijylle.
36684: n:o 229:                                                  Suomessa on noin miljoona onginnan harras-
36685:                                                       tajaa. Harrastusonginnassa siiman katkeaminen
36686:           Onko Hallitus tietoinen siitä, kuinka       ja lyijypainon päätyminen pohjasedimenttiin on
36687:        suuria määriä lyijyä joutuu vesistöihin        suhteellisen harvinaista. Yleisempää se on kilpa-
36688:        onkimisharrastuksen seurauksena, ja            onginnassa, jossa käytetään ohuita siimoja ja
36689:           mitä Hallitus aikoo tehdä vähentääk-        yhdessä siimassa voi olla useita lyijypainoja. Ak-
36690:        seen vesistöjen kuormitusta?                   tiivisia kilpaonkijoita Suomessa on kuitenkin
36691:                                                       varsin vähän, vain noin 500. Piikkiongintaa har-
36692:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          rastetaan pääasiassa melko syvissä vesissä, joten
36693: vasti seuraavaa:                                      pohjasedimenttiin joutuneiden mormyskojen
36694:                                                       päätyminen lintujen ruoansulatuskanavaan on
36695:     Lyijypainoja käytetään monissa eri kalastus-      erittäin epätodennäköistä. Kalastettaessa vie-
36696: tarvikkeissa. Ongensiimoissa käytetään tavalli-       heillä, verkoilla tai trooleilla on lyijy vieheen tai
36697: simmin pyöreitä, siiman ympärille puristettavia       verkon paulan sisällä, joten vesilinnut eivät voi
36698: lyijyhauleja. Pilkkionginnassa käytettävissä          sitä niellä samalla tavoin kuin siiman painoja.
36699: mormyskoissa käytetään lyijyä, mutta jonkin               Suomessa vesilintujen lyijymyrkytyksen ar-
36700: verran myös muita materiaaleja, kuten volfra-         vioidaan johtuneen pääasiassa, ehkä jopa koko-
36701: mia. Sellaisenaan lyijyä käytetään myös heitto-       naan, lyijyhauleista. Tosin systemaattista, useita
36702: painoissa. Lyijyn käytön etuna on sen suuri ti-       lintulajeja kattavaa tutkimusta ei meillä ole teh-
36703: heys, helppo käsiteltävyys ja edullisuus. Onginta-    ty. Arviointia vaikeuttaa osittain myös se, että
36704: tarvikkeiden lisäksi lyijyä käytetään painona vie-    linnun ruoansulatuksessa jo pitkälle liuenneen
36705: heissä, verkoissa ja trooleissa.                      tai hajonneen siimapainon erottaminen lyijyhau-
36706:     Kalastustarvikkeissa lyijyn määristä tai vesis-   lista on hyvin vaikeaa. Muissa maissa, kuten
36707: töihin päätyvistä määristä ei ole tarkkaa tietoa.     Isossa-Britanniassa ja USA:ssa on siimapaino-
36708: Lyijyn vuotuinen käyttö Suomessa on yli 20 000        jen aiheuttamia lintujen myrkytyksiä havaittu
36709: tonnia. Kalastustarvikkeisiin käytetään karkeas-      hyvinkin paljon, esimerkiksi joutsenilla, kurjilla
36710: ti arvioiden enintään 200 tonnia lyijyä vuodessa.     ja kuikilla.
36711: Tähän sisältyvät kuitenkin myös verkkojen ja              Niissä maissa, joissa lyijypainojen aiheutta-
36712: troolien lyijypainot. Yhdessä kalaverkossa on         miin ympäristöhaittoihin on kiinnitetty huomio-
36713: yleensä noin 400 grammaa lyijyä. Kalastustar-         ta, on lyijyn käytölle kehitetty useita korvaavia
36714: vikkeista ympäristöön päätyvää lyijyn määrää ei       materiaaleja. Myös osa vaihtoehtoisista mate-
36715: ole Suomessa arvioitu.                                riaaleista, lähinnä messinkija sinkki, ovat ympä-
36716:     Lyijy on yksi terveyden ja ympäristön kannal-     ristölle haitallisia. Lintujen ja muun ympäristön
36717: ta haitallisimmista metalleista ja sen käyttöä ja     kannalta parempia vaihtoehtoja olisivat esimer-
36718: päästöjä on monin tavoin rajoitettu. Suomessa         kiksi tina, vismutti sekä pihkahartsikitti.
36719: ympäristön ja ihmisten altistumista lyijylle on           OECD-maiden ympäristöministerit hyväksyi-
36720: viime vuosina vähentänyt erityisesti lyijyttömän      vät vuoden 1996 helmikuussa lyijystä aiheutu-
36721: bensiinin käyttöön siirtyminen. Lyijyhaulien on       vien riskien vähentämistä koskevan julkilausu-
36722: todettu aiheuttavan muun muassa vesilintujen          man, jossa muun muassa halutaan edistää lyijyä
36723: myrkytyksiä, minkä vuoksi niiden käyttö vesilin-      korvaavien materiaalien käyttöä kalastusvälinei-
36724: tujen metsästyksessä on kielletty vuoden 1996         den painoina matalissa vesissä. Suomi on tuke-
36725: elokuusta lähtien. Lyijyhaulien tapaan myös on-       nut lyijyn riskinvähennykseen liittyvää työtä
36726: ginnassa käytettävät siimojen lyijypainot voivat      koko sen monivuotisen käynnissäolon ajan. Jul-
36727:                                           KK 229/1996 vp                                              3
36728: 
36729: kilausuman toimeenpanon yhteydessä Suomen           harjoittajien kanssa. Jos ongelma kuitenkin
36730: ympäristökeskus kartoittaa tarkemmin myös ka-       osoittautuu nyt arvioitua vakavammaksi, tai jos
36731: lastusvälineisiin liittyvän lyijyn käytön laajuu-   vapaaehtoisuuteen perustuvat keinot eivät ole
36732: den, ongelmat ja niiden ratkaisuvaihtoehdot         riittävän tehokkaita, voidaan asiaan tarvittaessa
36733: Alustavasti sopivimpana tapana lyijyä korvaa-       puuttua myös hallinnollisen ohjauksen avulla.
36734: vien materiaalien käytön edistämisessä voidaan      Ensisijaisesti kyseeseen tulisi tällöin kemikaalila-
36735: pitää tiedotusta ja muuta vapaaehtoisuuteen pe-     kiin perustuva valtioneuvoston päätös, jolla voi-
36736: rustuvaa toimintaa, kuten neuvotteluja tai sopi-    taisiin rajoittaa lyijyn käyttöä kalastustarvik-
36737: muksia kalastusalan järjestöjen tai toiminnan-      keissa.
36738: 
36739:      Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1996
36740: 
36741:                                                               Ympäristöministeri Pekka Haavisto
36742: 4                                            KK 229/1996 vp
36743: 
36744: 
36745: 
36746: 
36747:                                           Tili Riksdagens talman
36748: 
36749:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        bara förgiftningar, utan de ökar också miljöns
36750: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-          allmänna exponering för bly.
36751: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-           1 Finland finns det ca en miljon personer med
36752: man Jorma Rantanen undertecknade spörsmål               mete som hobby. Vid sportmete är det relativt
36753: nr 229:                                                 sällsynt att reven går av och blysänket hamnar i
36754:                                                         bottensedimentet. Vanligare är det vid tävlings-
36755:           Är Regeringen medveten om hur stora           mete, eftersom de revar som då används är tunna
36756:         mängder bly som kommer ut i våra sjöar          och samma rev kan ha flera blysänken. De aktiva
36757:         och vattendrag till följd av mete, och          tävlingsmetarna i Finland är dock få, endast ca
36758:           vad ämnar Regeringen göra för att             500. Med pilk fiskas huvudsakligen på rätt djupa
36759:         minska denna belastning på vattnen?             vatten, och därför är det mycket osannolikt att en
36760:                                                         mormyska som hamnat i bottensedimentet kom-
36761:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           mer i fåglarnas matsmältningskanal. Vid fiske
36762: anföra följande:                                        med konstgjort bete, nät eller trål är blyet inne i
36763:                                                         betet eller telnen och kan därför inte sväljas av
36764:    Blysänken används i många typer av fiskered-         sjöfåglar på samma sätt som sänkena på metre-
36765: skap. 1 metrevar används vanligen runda blyha-          var.
36766: gel som pressas runt reven. Den mormyska som               1 Finland antas blyförgiftning bland sjöfåglar
36767: används vid pimpelfiske innehåller bly, meni viss       huvudsakligen- kanske t.o .m. helt och hållet-
36768: mån används också andra materia!, t.ex. vol-            bero på blyhagel. Visserligen har ingen systema-
36769: fram. Bly som sådant används även i kastvikter.         tisk undersökning som omfattar många fågelar-
36770: Fördelen med bly är dess täthet samt att det är         ter gjorts hos oss. En uppskattning försvåras
36771: lätt att hantera och dessutom förmånligt. För-          också delvis av att ett sänke som en längre tid har
36772: utom i metredskap används bly som sänke i               lösts upp eller gått sönder i fågelns matsmält-
36773: konstgjorda beten, nät och trålar.                      ningskanal är mycket svårt att skilja från ett
36774:    Det finns inga exakta uppgifter om hur mycket        blyhagel. 1 andra länder, t.ex. Storbritannien och
36775: bly som används i fiskeredskap eller hur mycket         USA, har man påträffat ytterst många fall av
36776: som hamnar i sjöarna och vattendragen. Den              förgiftning bland fåglar, bl.a. svanar, tranor och
36777: årliga användningen av bly i Finland uppgår tili        storlommar, som förorsakats av sänkena på re-
36778: över 20 000 ton. Grovt räknat används högst 200         var.
36779: ton bly per år i fiskeredskap. 1 detta tai ingår           1 de Iänder som har uppmärksammat blysän-
36780: också blysänkena i nät och trålar. l ett fisknät        kenas skadeverkningar på miljön har många
36781: finns i regel ca 400 gram bly. 1 Finland har det inte   materia! som kan ersätta blyet utvecklats. Också
36782: gjorts någon beräkning av hur mycket bly från           en del av de alternativa materialen, främst mäs-
36783: fiskeredskap som hamnar i naturen.                      sing och zink, är skadliga för miljön. Med tanke
36784:    Bly tillhör de skadligaste metallerna ur hälso-      på fåglarna och den övriga miljön vore det bättre
36785: och miljöperspektiv, och användningen och ut-           med t.ex. tenn, vismut och kitt av kådharts.
36786: släppen av bly har begränsats på många sätt. 1             OECD-ländernas miljöministrar antog i fe-
36787: Finland har miljö och människor allt mindre             bruari 1996 en deklaration om en minskning av
36788: exponerats för bly under de senaste åren, i syn-        de risker som bly medför. 1 deklarationen vill
36789: nerhet sedan den blyfria bensinen togs i bruk.          man bl.a. främja användningen av andra materi-
36790: Blyhagel har konstaterats leda tili förgiftning         a! än bly som sänken i fiskeredskap som används
36791: bl.a. bland sjöfåglar, och därför är det fr.o.m.        på grunda vatten. Finland har stött arbetet med
36792: augusti 1996 förbjudet att använda dem vid sjö-         att minska de risker som blyet medför under alla
36793: fågelsjakt. På samma sätt som blyhaglen kan             de år som detta arbete har pågått. 1 samband med
36794: också blysänkena på metrevarna förgifta fåglar          att deklarationen verkställs gör Finlands miljö-
36795: som får dem i sin matsmältningskanal. Blysänke-         central även en noggrannare kartläggning av i
36796: na på fiskeredskap förorsakar inte bara omedel-         viiken omfattning bly används i fiskeredskap,
36797:                                           KK 229/1996 vp                                             5
36798: 
36799: vilka problem som anknyter tili detta och vilka     allvarligare än man nu antar eller om de frivilliga
36800: lösningsalternativ som finns. Till en början kan    åtgärderna inte är tillräck1igt effektiva, går det
36801: det lämpligaste sättet att främja anvädningen av    vid behov att ingripa med administrativ styrning.
36802: andra materia! än bly vara upplysning och annan     Det skulle då i första hand röra sig om ett stats-
36803: verksamhet som bygger på frivillighet, t.ex. för-   rådsbeslut som baserar sig på kemikalielagen och
36804: handlingar och avtal med fiskeorganisationer        som begränsar användningen av bly i fiskered-
36805: och företagare. Om problemet dock visar sig vara    skap.
36806: 
36807:      Helsingforsden 19 mars 1996
36808: 
36809:                                                                     Mi1jöminister Pekka Haavisto
36810:                                            KK 230/1996 vp
36811: 
36812: Kirjallinen kysymys 230
36813: 
36814: 
36815: 
36816: 
36817:                                   Antero Kekkonen /sd: Tullin vakuuskäytännöstä passitettaessa al-
36818:                                      koholijuomia ja tupakkatuotteita Suomeen
36819: 
36820: 
36821:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
36822: 
36823:    Venäjälle suuntautuva transitoliikenne on         keinen suomalaisten pk-yritysten toimintaa hait-
36824: kasvanut voimakkaasti 1990-luvulla. Vaikeiden        taava tekijä, tuntuu menettelytapa oudolta. Lisä-
36825: lamavuosien aikana alan työllisyys lisääntyi. Ve-    vakuuden perimisellä pyrittäneen hillitsemään
36826: näjän ja sen Suomen lähellä olevien rajaseutujen     yhä lisääntyvää salakuljetusta, mutta samalla sii-
36827: taloudellisen kehityksen vahvistuminen lähivuo-      tä kärsivät rehelliset yrittäjät. Pahimmillaan alan
36828: sina luo transitoliikenteelle hyvät kasvuedelly-     yrittäjien kustannusten kasvattaminenjohtaa sii-
36829: tykset. Kotimaisten toimitusten lisäksi alan yrit-   hen, että transitokuljetukset siirtyvät halvem-
36830: täjiä työllistävät ulkomaisten tavarantoimitta-      man kustannusrakenteen maihin.
36831: jien toimeksiannot, jolloin vientituloiksi katsot-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36832: tavat tulot vahvistavat Suomen palvelu- ja vaih-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36833: totasetta.                                           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36834:    Tullin muuttunut vakuuskäytäntö on kuiten-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36835: kin vaikeuttanut merkittävästi suomalaisten kul-
36836: jetus- ja huolintaliikkeiden asemaa. Korotettu-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
36837: jen vakuuksien seurauksena liikkeetjoutuvat an-             siin suomalaisten kuljetus- ja huolinta-
36838: tamaan 1,5 milj. markan lisävakuuden normaali-              liikkeiden toimintaedellytysten turvaa-
36839:  en tullivakuuksien päälle toimittaessaan tavarat           miseksi Venäjälle suuntautuvassa transi-
36840:  satamasta Suomen ja Venäjän väliselle raja-ase-            toliikenteessä?
36841:  malle. Kun vakuuspula on muutenkin yksi kes-
36842: 
36843:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1996
36844:                                         Antero Kekkonen /sd
36845: 
36846: 
36847: 
36848: 
36849:  260017
36850: 2                                           KK 230/1996 vp
36851: 
36852: 
36853: 
36854: 
36855:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
36856: 
36857:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         neen rikollisuuden välikappaleiksi. Tämä koskee
36858: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          ensisijaisesti tiettyjä riskialttiita tavaroita, kuten
36859: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        korkeasti verotettuja tupakkatuotteita ja alko-
36860: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Antero            holijuomia, joiden kuljetuksia on yhteisössä ka-
36861: Kekkosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          donnut. Tupakkatuotteiden ja alkoholijuomien
36862: n:o 230:                                               kuljetuksiin liittyvät rikokset ovat merkittävästi
36863:                                                        lisääntyneet, ja rikosten kohteena olleet alkoholi-
36864:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        ja savukemäärät ovat olleet suuret myös Suomes-
36865:        siin suomalaisten kuljetus- ja huolinta-        sa, kuten oheisesta liitteestä käy ilmi. Kuljetusten
36866:        liikkeiden toimintaedellytysten turvaa-         tullivarmuuden tehostamiseksi yhteisötasolla
36867:        miseksi Venäjälle suuntautuvassa transi-        onkin toistuvasti tiukennettu yleisvakuuden
36868:        toliikenteessä?                                 käyttömahdollisuutta koskevia säännöksiä so-
36869:                                                        veltamisasetuksen 362 artiklan nojalla. Yleisva-
36870:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kuuden käyttö kiellettiin Espanjan esityksestä
36871: vasti seuraavaa:                                       kuluvan vuoden helmikuun alusta lähtien passi-
36872:                                                        tettaessa savukkeita ulkoisessa passitusmenette-
36873:    Liittyessään Euroopan unioniin Suomi sitou-         lyssä, minkä vuoksi tällaisille passituksille on
36874: tui noudattamaan yhteisön tullilainsäädäntöä,          otettava kertavakuus, joka kattaa sataprosentti-
36875: joka on suoraan sovellettavaa oikeutta. Yhtei-         sesti savukkeista kannettavat tullit ja verot. Huh-
36876: söön tuotavat tavarat, joita ei vielä ole tullattu     tikuun alusta tuli Saksan aloitteesta yhteisössä
36877: yhteisössä, sekä vastaavasti yhteisötavarat,jotka      voimaan määräys, jonka mukaan eräitä muita ei-
36878: viedään yhteisöstä kolmansiin maihin, voidaan          yhteisötavaroita, muun muassa alkoholijuomia,
36879: kuljettaa niin sanotussa ulkoisessa passitusme-        kuljetettaessa passituksessa ei saa käyttää yleis-
36880: nettelyssä yhteisön tullialueelta sijaitsevasta pai-   vakuutta, kun kuljetettavat määrät ylittävät tie-
36881: kasta toiseen. Vientitavarat voidaan esimerkiksi       tyt määrät (esimerkiksi väkevät alkoholijuomat
36882: passittaa lähtöpaikaltaan sille tullitoimipaikalle,    2,5 hehtolitraa). Molemmat päätökset ovat voi-
36883: jossa tavara poistuu yhteisön tullialueelta. Eräät     massa koko yhteisössä kuuden kuukauden ajan,
36884: vientitavarat, kuten yhteisön vientituen alaiset       jonka jälkeen komissio päättää, onko toteutet-
36885: alkoholijuomat, on yhteisösäännösten nojalla           tuja toimenpiteitä jatkettava.
36886: pakko kuljettaa passitusmenettelyssä. Passituk-            Suomen korkean verotason vuoksi ja vaimen-
36887: sesta vastaavan eli ulkoisen passitusmenettelyn        taakseen Suomen elinkeinoelämälle aiheutuvia
36888: haltijan, käytännössä kuljetus- tai huolintaliik-      hankaluuksia tullihallitus päätti tullikoodeksin
36889: keen, on annettava tulliviranomaiselle vakuus          97 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu-
36890: tavaroista mahdollisesti syntyvien tullivelan ja       na yksinkertaistettuna menettelynä ottaa
36891: muiden maksujen maksamisesta. Vakuus voi-               1.2.1996 lukien käyttöön niin sanotun kansalli-
36892: daan antaa joko yleisvakuutena tai kuljetuskoh-        sen tullipassitusmenettelyn sellaisille tavaroille,
36893: taisena kertavakuutena. Yleisvakuuden käyttö           jotka passitetaan Suomessa sijaitsevasta lähtö-
36894: voidaan väliaikaisesti kieltää,jos ulkoiseen passi-    paikasta Suomessa sijaitsevaan määrätullitoimi-
36895: tukseen liittyy poikkeuksellinen petoksen vaara.       paikkaan, esimerkiksi Kotkasta Vaalimaalle.
36896: Ulkoisesta passituksesta säädetään tullikoodek-        Tässä kansallisessa passitusmenettelyssä sovelle-
36897: sin (ETY) N:o 2913/92 91-97 artiklassaja tulli-        taan tietyin ehdoin yhteisösäännöksiä lievempää
36898: koodeksin soveltamisasetuksen (ETY) N:o 2454/          vakuusmenettelyä. Kansallista passitusmenette-
36899: 93 309-495 artiklassa. Soveltamisasetuksen             lyä ei luonteensa vuoksi voida soveltaa tapauk-
36900: 360-366 artikla sisältää säännökset passitukses-       sissa,joissa passitus on aloitettujossakin muussa
36901: sa käytettävän yleisvakuuden määräämisestä ja          jäsenvaltiossa ja passituksen määräpaikaksi on
36902: käytöstä.                                              merkitty Suomessa oleva yhteisön poistumistul-
36903:    Viime vuosien aikana passitusjärjestelmät           litoimipaikka tai muu Suomessa sijaitseva mää-
36904: ovat joutuneet lisääntyvässä määrin järjestäyty-       räpaikka. Tällaisessa transitoliikenteessä on siis
36905:                                             KK 230/1996 vp                                              3
36906: 
36907: noudatettava yhteisössä hyväksyttyjä vakuus-          kontille tai yhdelle muulle lastiyksikölle sekä että
36908: säännöksiä. Kansallista passitusta voidaan kui-       passitus vaiheistetaan varmistamalla aikaisem-
36909: tenkin soveltaa siinä tapauksessa, että toisessa      min lähteneen kuljetuksen saapuminen määrä-
36910: jäsenvaltiossa alkaneen passituksen määräpai-         paikkaan ennen seuraavan kuljetuksen alkamis-
36911: kaksi on merkitty Suomessa oleva tullitoimipaik-      ta.
36912: ka, jos täältä otetaan uusi passitus yhteisön pois-       Tällä hetkellä sovellettava kansallinen passi-
36913: tumistoimipaikalle, esimerkiksi transitoliiken-       tusmenettely on siten vakuuden asettamista kos-
36914: teessä Turusta Vaalimaalle.                           kevalta osaltaan huomattavasti lievempi kuin
36915:     Kansallisessa passituksessa voidaan antaa         yhteisösäännösten edellyttämä vakuusmenette-
36916: normaali passituksen yleisvakuus, jos kuljetetta-     ly, joka edellyttää esimerkiksi savukekuljetusten
36917: vat määrät ovat pienet. Jos määrät ovat suureh-       osalta täyttä vakuutta tulleista ja veroista. Suu-
36918: koja ja käsittävät huomattavan osan lastiyksi-        rehkosta savuke- tai alkoholilastista suoritettava
36919: kön lastista tai koko lastin, passituksesta vastaa-   veromäärä yltää helposti useisiin miljooniin
36920: van antaman yleisvakuuden on oltava vähintään         markkoihin, minkä vuoksi kansallisen passituk-
36921:  1,5 miljoonaa markkaa. Alkoholijuomien ja tu-        sen vakuusehtojen lieventäminen edelleen ei näi-
36922: pakkatuotteiden passittaminen yleisvakuuden           den tuotteiden kuljetusten riskialttiuden ja li-
36923:  turvin on mahdollista ehdolla, että kuljetusta       sääntyneiden rikostapausten vuoksi ole perustel-
36924:  seuraa piiritullikamarin hyväksymä saattomies,       tua.
36925:  passitus otetaan kerrallaan enintään kahdelle
36926: 
36927:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1996
36928: 
36929:                                                                                   Ministeri Arja Alho
36930: 4                                          KK 230/1996 vp
36931: 
36932:                                                                                               Liite
36933: 
36934: 
36935: 
36936:    Vuosina 1995 ja 1996 tutkinnassa olleet (takavarikoidut ja takavarikoimaHa jääneet) suuret
36937: alkoholi- ja savuke-erät (kontit, kuorma-autot ja perävaunut)
36938: 
36939: 
36940:                                                 Alkoholi
36941: 1995 takavarikoidut:                                  1996 takavarikoidut:
36942: 
36943: Väkiviina (pirtu): 3 tapausta= 47.295 litraa          Viski: 1 tapaus= 15.435litraa
36944: Vodka: 3 tapausta= 51.896litraa                       Savukkeet: 2 tapausta= 23.000.000 kpl
36945: Yhteensä: 6 tapausta = 99.1911 itraa
36946: 
36947: takavarikoimatta jääneet:
36948: 
36949: Väkiviina (pirtu): 3 tapausta = 53.535 litraa
36950: Vodka: 2 tapausta= 29.653litraa
36951:                                              KK 230/1996 vp                                              5
36952: 
36953: 
36954: 
36955: 
36956:                                          Tili Riksdagens Talman
36957: 
36958:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            ökande grad blivit instrument för organiserad
36959: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande            brottslighet. Detta gäller i första hand vissa varor
36960: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        som är förenade med risker, såsom högt beskat-
36961: dagsman Antero Kekkonen undertecknade                  tade tobaksprodukter och alkoholdrycker. Leve-
36962: spörsmål nr 230:                                       ranser av sådana varor har försvunnit inom ge-
36963:                                                        menskapen. Brotten i samband med transport av
36964:           Har Regeringen för avsikt att vidta          tobaksprodukter och alkoholdrycker har ökat
36965:        åtgärder för att trygga de finska trans-        kraftigt, och de alkohol- och cigarrettmängder
36966:        port- och speditionsföretagens verksam-         som det har rört sig om har varit stora också i
36967:        hetsförutsättningar när det gäller transi-      Finland, vilket framgår av vidstäende bilaga. 1
36968:        totrafiken till Ryssland?                       syfte att öka transporternas tullsäkerhet på ge-
36969:                                                        menskapsnivå har bestämmelserna om möjlighe-
36970:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ten att använda en samlad säkerhet följdriktigt
36971: anföra följande:                                       skärpts upprepade gänger med stöd av artikel
36972:                                                        362 i tillämpningsförordningen. Pä förslag av
36973:     När Finland anslöt sig till Europeiska uni on en   Spanien förbjöds användningen av samlade sä-
36974: förband sig landet att följa gemenskapens tullag-      kerheter från början av februari i fräga om befor-
36975: stiftning, som utgör direkt tillämplig rätt. Varor     dran av cigarretter med iakttagande av förfaran-
36976: som importeras tili gemenskapen och som ännu           det för extern transitering. För sådana transite-
36977: inte har förtullats där, samt gemenskapsvaror          ringar måste därför ställas en individuell säkerhet
36978: som exporteras från gemenskapen till tredje land,      som till hundra procent täcker de tullar och skat-
36979: kan genom s.k. extern transitering transporteras       ter som uppbärs för cigarretter. Pä Tysklands
36980: från en plats till en annan inom gemenskapens          initiativ trädde i början av april inom gemenska-
36981: tullområde. Exportvaror kan t.ex. transiteras          pen en ny bestämmelse i kraft, enligt viiken sam-
36982: från avgångsorten tili den tullanstalt frän viiken     lad säkerhet inte får an:vändas vid transitering av
36983: varan lämnar gemenskapens tullomräde. Vissa            vissa andra icke-gemenskapsvaror, bl.a. alkohol-
36984: exportvaror, säsom alkoholdrycker som är före-         drycker, om de transporterade mängderna över-
36985: mål för exportstöd frän gemenskapen, mäste en-         stiger bestämda gränser (t.ex. 2,5 hektoliter i frå-
36986: ligt gemenskapsbestämmelserna befordras med            ga om starka alkoholdrycker). Båda besluten gäl-
36987: iakttagande av transiteringsförfarande. Den som        ler inom hela gemenskapen i sex mänader, varef-
36988: ansvarar för transiteringen, dvs. innehavaren vid      ter kommissionen beslutar om det är nödvändigt
36989: extern transitering-i praktiken transport- eller       med en fortsättning på ätgärderna.
36990: speditionsföretaget-skalllämna en säkerhet hos            På grund av Finlands höga skattenivå, och för
36991: tullmyndigheten för tullskuld och andra eventu-        att lindra de svärigheter som orsakas det finländ-
36992: ella avgifter. Säkerheten kan vara antingen en         ska näringslivet, beslöt tullstyrelsen att 1.2.1996
36993: samlad säkerhet (generell säkerhet) eller en indi-     såsom ett sädant förenklat förfarande som avses
36994: viduell säkerhet för en enskild transport. An-         i artikel97.2 b i tullkodexen införa ett s.k. natio-
36995: vändningen av en samlad säkerhet kan tillfålligt       nellt transiteringsförfarande för varor som tran-
36996: förbjudas om den externa transiteringen innebär        siteras frän en avgångsort i Finland till en be-
36997: en ökad risk för bedrägeri. Om extern transite-        stämmelsetullanstalt som ocksä är belägen i Fin-
36998:  ring bestäms i artiklarna 91-97 i tullkodexen         land, t.ex. frän Kotka till Vaalimaa. Vid detta
36999:  (EEG) nr 2913/92 och i artiklarna 309--495 i          nationella transiteringsförfarande tillämpas på
37000:  förordningen (EEG) nr 2454/93 om tillämpning          vissa villkor ett säkerhetsförfarande som är mil-
37001:  av tullkodexen. Artiklarna 360-366 i tillämp-         dare än det som gemenskapsbestämmelserna
37002:  ningsförordningen innehäller bestämmelser om          kräver. Det nationella transiteringsförfarandet
37003:  hur den samlade säkerheten bestäms och an-            kan på grund av sin karaktär inte tillämpas i fall
37004:  vänds vid transitering.                               där transiteringen har börjat i någon annan med-
37005:     Under senare år har transiteringssystemen i        lemsstat och antingen en tullanstalt i Finland
37006: 6                                           KK 230/1996 vp
37007: 
37008: som utgör plats för utförsel från gemenskapen         porten åtföljs av en person som har godkänts av
37009: eller någon annan bestämmelseort i Finland har        distriktstullkammaren, att transiteringen gäller
37010: angetts som destination för transiteringen. Vid       högst två containrar eller en enda annan lasten-
37011: sådan transitotrafik måste således gemenskapens       het åt gången samt att transiteringen utförs
37012: bestämmelser om säkerheter iakttas. Nationell         etappvis, så att man säkerställer att en tidigare
37013: transitering kan dock tillämpas i fall där en tull-   försändelse har anlänt till destinationen innan
37014: anstalt i Finland har angetts som destination för     följande transport börjar.
37015: en transitering som börjat i en annan medlems-           Det rådande nationella transiteringsförfaran-
37016: stat, om ny transitering ordnas från denna tullan-    det är sålunda för säkerheternas vidkommande
37017: stalt till den som utgör plats för utförsel från      märkbart mildare än det förfarande som gemen-
37018: gemenskapen, t.ex. vid transitotrafik från Åbo        skapsbestämmelserna förutsätter. Dessa kräver
37019: till Vaalimaa.                                        t.ex. att full säkerhet ställs för tullar och skatter i
37020:     Vid nationell transitering kan en normal sam-     fråga om cigarrettransporter. Det skattebelopp
37021: lad säkerhet ställas, otp. de mängder som skall       som skall betalas för en större cigarrett- eller
37022: transporteras är små. Ar mängderna stora och          alkohollast kan lätt uppgå till flera miljoner
37023: omfattar de en betydande del av lastenhetens last     mark, och det är därför inte motiverat att ytterli-
37024: eller hela lasten, skall den samlade säkerhet som     gare lindra säkerhetsvillkoren för nationell
37025: har ställts av den som ansvarar för transiteringen    transitering, när man beaktar de risker transpor-
37026: uppgå till minst 1,5 milj. mk. Transitering av        terna är förenade med och det ökade antalet
37027: alkoholdrycker och tobaksprodukter med stöd           brott.
37028: av samlad säkerhet är möjlig på villkor att trans-
37029: 
37030:      Helsingforsden 18 april 1996
37031: 
37032:                                                                                     Minister Arja Alho
37033:                                           KK 230/1996 vp                                          7
37034: 
37035:                                                                                              Bilaga
37036: 
37037: 
37038: 
37039:   Stora partier alkohoi och cigarretter (containrar, lastbilar och släpvagnar) som varit föremål för
37040: undersökningar 1995 och 1996 (beslagtagna och icke-beslagtagna)
37041: 
37042:                                              Alkohoi
37043: 
37044: 1995 beslagtagna:                                   1996 beslagtagna:
37045: 
37046: Starksprit: 3 fall = 47.295liter                    Whisky: 1 fall = 15.435 liter
37047: Vodka: 3 fall = 51.896liter                                             =
37048:                                                     Cigarretter: 2 fall 23.000.000 st.
37049: Sammanlagt: 6 fall = 99.19lliter
37050: 
37051: icke-beslagtagna:
37052: 
37053: Starksprit: 3 fall = 53.535 liter
37054: Vodka: 2 fall = 29.653 liter
37055:                                            KK 231/1996 vp
37056: 
37057: Kirjallinen kysymys 231
37058: 
37059: 
37060: 
37061: 
37062:                                   Klaus Heliberg /sd: Synnytystoiminnan säilyttämisestä Porvoon
37063:                                       sairaalassa
37064: 
37065: 
37066:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
37067: 
37068:    Uudenmaan läänin alueella on erikoissairaan-      nuste vain lievästi laskeva vuoteen 2010 (- 6 %).
37069: hoidon ylikapasiteettia. Myös erikoissairaanhoi-     Tämä takaisi alueelle yli 900 synnytystä vielä
37070: don kustannustaso on korkea. Ongelmana ovat          pitkälle ensi vuosituhannella.
37071: Uudenmaan ja Helsingin sairaanhoitopiirien               Porvoon sairaalan synnytysyksikössä on pit-
37072: sekä Helsingin yliopistollisen keskussairaalan       kään panostettu henkilöstön ammattitaidon ke-
37073: (HYKS) näkemyserot ylikapasiteetin purkami-          hittämiseen ja koulutukseen sekä äidin että lap-
37074: sesta ja kustannusten karsimisesta.                  sen turvallisuutta ja viihtyisyyttä edistäviin lää-
37075:    Johtaja Esko Hänninen ja ylijohtaja Jussi         ketieteellisiin, hoidollisiin ja teknisiin ratkaisui-
37076: Huttunen ovat sosiaali- ja terveysministeriön toi-   hin. Viime vuosina on käyttäjien toivomuksista
37077: meksiannosta selvittäneet ja arvioineet Uuden-       kehitetty erityisesti ns. pehmeää synnytystekno-
37078: maan läänin erikoissairaanhoidon kustannusta-        logiaa. Varsinaiset riskisynnyttäjät osataan ohja-
37079: son alentamismahdollisuuksia käytännön toi-          ta hyvissä ajoin HYKS:aan sekä äitiysneuvola-
37080: menpiteidenja toiminnallisten uudelleenjärjeste-     järjestelmän että sairaalan toimesta. Myös jotkut
37081: lyjen avulla. Eräänä mahdollisuutena järjestellä     harvat synnyttäjät, jotka ovat halunneet synnyt-
37082: toimintaa uudelleen selvitysmiehet esittävät syn-    tää HYKS:ssa muista syistä, on yhteisymmär-
37083: nytystoiminnan voimakasta keskittämistä. Esi-        ryksessä ja joustavasti ohjattu Naistenklinikalle.
37084: tyksen mukaan synnytystoiminta on keskitettä-            Porvoon sairaalassa on ympärivuorokautinen
37085: vä pitkällä aikavälillä Uudenmaan sairaanhoito-      ja ympärivuotinen erikoislääkäritasoinen synny-
37086: piirissä. Jo vuoden 2000 loppuun mennessä            tyslääkäri-, lastenlääkäri- ja nukutuslääkäripäi-
37087: Uudenmaan sairaanhoitopiirin tulisi valmistau-       vystys, mikä takaa turvallisen synnytystoimin-
37088: tua lopettamaan synnytystoiminta Porvoon sai-        nan kaikkina vuorokauden aikoina. Ympärivuo-
37089: raalassa ja yhdistää Länsi-Uudenmaan ja Lohjan       rokautinen päivystysvalmius mahdollistaa myös
37090: synnytysyksiköt. Selvitysmiehet toteavat lisäksi,    tavallisempien leikkaustoimenpiteiden suoritta-
37091: että asiantuntijoiden mukaan laadukas ja poti-       misen sairaalassa iltaisin, öisin ja viikonloppui-
37092: lasturvallisuuden kannalta korkeatasoinen rat-       sin. Eräänä synnytystoiminnan laatukriteerinä
37093: kaisu olisi keskittää koko Uudenmaan läänin          pidetty keisarinleikkausten osuus kaikista synny-
37094: synnytystoiminta kolmeen yksikköön. Yksiköt          tyksistä oli Porvoon sairaalassa 12 % vuonna
37095: olisivat Naistenklinikka, Kätilöopisto ja Jorvi.      1995, mitä on pidettävä varsin hyvin laatukritee-
37096: Onko tarkoituksena hävittää synnytyssairaalat        rit täyttävänä arvona. Myös kaikki muut käytet-
37097: pääkaupunkiseudun ulkopuolelta? Esimerkiksi          tävissä olevat synnytystoiminnan laatua ja tur-
37098: Porvoon sairaala on ainoa synnytyssairaala Itä-      vallisuutta kuvaavat kriteerit kestävät hyvin ver-
37099: Uudellamaalla Helsingin ja Kotkan välisellä          tailun maan muihin synnytyssairaaloihin.
37100: alueella.                                                Kattavasta päivystysvalmiudesta huolimatta
37101:     Porvoon sairaalassa syntyi 977 lasta vuonna      synnytystoiminnan yksikkökustannukset ovat
37102:  1994 ja 843 lasta vuonna 1995. Vuoden 1995          erittäin edulliset. Normaalin alatiesynnytyksen
37103:  matalampi luku johtuu kevään 1995 terveyden-        hoitojakson kustannus, arvioituna ns. FinDRG-
37104: hoitoalan yli kuukauden kestäneestä lakosta, jol-    järjestelmällä, on noin 4 100 mk vuonna 1996.
37105: loin Porvoon sairaanhoitoalueen synnytykset ta-      Uudenmaan sairaanhoitopiirissä se on keski-
37106:  pahtuivat pääosin HYKS:n Naistenklinikalla.         määrin 5100mkjaHYKS:ssaarvioltanoin 8 000
37107: Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Porvoon            mk.
37108:  sairaanhoitoalueen väestön kehitys on kasvava           Porvoon sairaalan kaksikielinen palvelupro-
37109:  ainakin vuoteen 2004 ( + 3 %) ja syntyneisyysen-    fiili on laajasti tunnustettu. Mikäli Itä-Uuden-
37110: 
37111: 260017
37112: 2                                         KK 231/1996 vp
37113: 
37114: maan synnytystoiminta keskitettäisiin pääkau-       raalassa eivät siis tue taloudelliset eivätkä poti-
37115: punkiseudulle, tulisi lisäksi ottaa huomioon sekä   lasturvallisuuteen liittyvät seikat. Etsittäessä rat-
37116: synnyttäjien että heidän omaistensa lisääntyvät     kaisuja Uudenmaan läänin ja erityisesti Helsin-
37117: matkakulut sekä synnyttäjien matkoihin liittyvät    gin kaupungin ja HYKS:n erikoissairaanhoidon
37118: lääketieteelliset riskit.                           ylikapasiteetin purkamiseksi on löydettävä mui-
37119:    Synnytystoiminta on Porvoon sairaalan kaik-      ta keinoja kuin hyvin toimivan, turvallisen ja
37120: kein tehokkaimmin ja taloudellisimmin järjestet-    taloudellisen synnytystoiminnan lopettaminen
37121: tyjä palvelutoimintoja. Synnytystoimintaan liit-    Itä-Uudellamaalla.
37122: tyvän lääkäripäivystysvalmiuden olemassaolos-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37123: ta riippuu myös mm. naistentautien sekä lasten-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37124: tautien erikoisalojen päivystys- ja vuodeosasto-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37125: toiminta sairaalassa. Ilman näitä toimintoja        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37126: koko sairaalan olemassaolo perustason erikois-
37127: sairaanhoitoa tarjoavana laitoksena ja Itä-Uu-                 Miten Hallitus aikoo varmistaa synny-
37128: denmaan lähisairaalana on vahvasti uhattuna.                tystoiminnan jatkumisen Porvoon sai-
37129:    Synnytystoiminnan lopettamista Porvoon sai-              raalassa?
37130: 
37131:      Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1996
37132: 
37133:                                          Klaus Heliberg /sd
37134:                                             KK 231/1996 vp                                              3
37135: 
37136: 
37137: 
37138: 
37139:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
37140: 
37141:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Selvityksen perusteella valtioneuvosto on
37142: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         3.4.1996 hyväksynyt sosiaali- ja terveydenhuol-
37143: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       lon järjestämistä vuosina 1996-1999 koskevaan
37144: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus            valtakunnalliseen suunnitelmaan uuden kohdan
37145: Hellbergin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       erikoissairaanhoidon työnjaosta Uudenmaan
37146: n:o 231:                                              läänissä. Sen mukaan "muun muassa rinnakkai-
37147:                                                       sia ja päällekkäisiä toimintoja yhdistetään tai
37148:           Miten Hallitus aikoo varmistaa synny-       lopetetaan ja toimintakäytäntöjä uudistetaan
37149:        tystoiminnan jatkumisen Porvoon sai-           Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa
37150:        raalassa?                                      (HYKS) sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaan-
37151:                                                       hoitopiireissä. Toimenpiteet on tarkoitus koh-
37152:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          distaa muun muassa tuki- ja oheispalveluihin,
37153: vasti seuraavaa:                                      päivystys- ja synnytystoimintoihin sekä toimin-
37154:                                                       taprosessienja -hoitokäytäntöjen uudistamiseen.
37155:    Uudenirman läänin erikoissairaanhoidon yli-        Toimenpideohjelman toteuttamiseksi on tarpeen
37156: kapasiteetti on kiistaton tosiasia. 31.8.1994 päi-    laatia HYKSin, Helsingin sairaanhoitopiirin ja
37157: vätyssä Uudenmaan läänin erikoissairaanhoi-           Uudenmaan sairaanhoitopiirin kesken Helsingin
37158: don toimenpideohjelmassa esitetään merkittäviä        yliopistollisesta keskussairaalasta annetun lain
37159: uudelleenjärjestelyjä, joiden tuloksena erikois-      2 §:n 2 momentissa tarkoitettu sopimus. Jos sopi-
37160: sairaanhoidon kustannustasoa voidaan alentaa          musta ei ole laadittu 31.10.1996 mennessä, val-
37161: noin 20 %vuoden 1993 tasosta eli 800 miljoonaa        tioneuvosto ryhtyy toimenpiteisiin sopimusrii-
37162: markkaa vuoden 2000 loppuun mennessä. Toi-            dan ratkaisemiseksi."
37163: menpideohjelman mukaisesta kustannustason                 Synnytysten nykyistä parempi keskittäminen
37164: alenemisesta noin puolet on aikaansaatavissa          perustuu kustannussäästöjen lisäksi ennen kaik-
37165: vähentämällä Helsingin yliopistollisen keskus-        kea äidin ja lapsen potilasturvallisuuteen. Synny-
37166: sairaalan (HYKS), Helsingin kaupungin ja              tyksen kulun ennakointi luotettavasti on vai-
37167: Uudenmaan sairaanhoitopiirin sairaansijoja            keaa, ja riskitön synnytys voidaan varmentaa
37168: 900-1 000 sairaansijalla. Ohjelma sisältää myös       vasta jälkikäteen. Synnytyssairaalan on taattava
37169: erikoissairaanhoidon tuki- ja oheispalvelujen,        ympärivuorokautinen valmius myös huonokun-
37170: päivystys- ja synnytystoimintojen uudelleenjär-       toisen vastasyntyneen vaativaan hoitoon. Tämä
37171: jestelyjä. Nämä järjestelyt voidaan toteuttaa si-     edellyttää usean erikoisalan päivystysvalmiutta,
37172: ten, että palvelujen laatu ja saatavuus eivät huo-    mikä on suurissa sairaaloissa välttämätöntä jo
37173: none.                                                 muunkin päivystystoiminnan takia. Synnytys-
37174:     Sosiaali- ja terveysministeriö antoi 17.11.1995   sairaalan on myös sijaittava ajallisesti kohtuulli-
37175:  Uudenmaan lääninhallituksen kuntapalvelujoh-         sen välimatkan päässä. Tämä vaatimus toteutuu
37176: taja Esko Hännisen ja Kansanterveyslaitoksen          Uudellamaalla, vaikka synnytyssairaalat väheni-
37177:  ylijohtaja Jussi Huttusen tehtäväksi selvittää,      sivät.
37178: millaisia tuloksia edellä mainitussa Uudenmaan            Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että kun-
37179: läänin erikoissairaanhoidon toimenpideohjel-          nallisilla päättäjillä on parhaat mahdollisuudet
37180:  massa tehtyjen ehdotustenjatkovalmistelussa on       ratkaista, missä sairaaloissa Uudellamaalla syn-
37181:  saavutettu. Selvitysmiehet pitävät toimenpide-       nytykset tapahtuvat tulevaisuudessa, ja seuraa
37182:  ohjelmaa edelleen toteuttamiskelpoisena ja kii-      tiiviisti Uudenmaan erikoissairaanhoidossa tar-
37183:  rehtivät sen toteuttamista. He katsovat kattavan     vittavien uudistusten kehittymistä.
37184:  yhteistyö- ja työnjakosopimuksen puuttumisen
37185:  olevan keskeisenä syynä sille, ettei toimenpide-
37186:  ohjelma ole vielä toteutunut.
37187: 
37188:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1996
37189: 
37190:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
37191: 4                                          KK 231/1996 vp
37192: 
37193: 
37194: 
37195: 
37196:                                        Tili Riksdagens Talman
37197: 
37198:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     det inte finns något heltäckande avtal om samar-
37199: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       bete och arbetsfördelning.
37200: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         Med stöd av utredningen har statsrådet den 3
37201: man Klaus Hellberg undertecknade spörsmål nr         aprill996 i den riksomfattande planen för anord-
37202: 231:                                                 nande av social- och hälsovården åren 1996-
37203:                                                      1999 godkänt en ny punkt som gäller arbetsför-
37204:           Vad ämnar Regeringen göra för att          delningen inom den specialiserade sjukvården i
37205:        säkerställa att förlossningsverksamheten      Nylands län. Enligt den "skall bl.a. parallella och
37206:        vid Borgå sjukhus fortsätter?                 överlappande funktioner sammanslås eller upp-
37207:                                                      höra och verksamhetspraxisen revideras vid Hel-
37208:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        singfors universitetscentralsjukhus (HU CS)
37209: anföra följande:                                     samt inom Helsingfors och Nylands sjukvårdsdi-
37210:                                                      strikt. A vsikten är att åtgärderna bl.a. skall inrik-
37211:    Det är ett otvivelaktigt faktum att det finns     tas på stöd- och kringservice, jour- och förloss-
37212: överkapacitet på specialiserad sjukvård i Ny-        ningsfunktioner samt på en revidering av verk-
37213: lands Iän. 1åtgärdsprogrammet av den 31 augusti      samhetsprocesserna och vårdpraxisen. F ör ge-
37214: 1994 för den specialiserade sjukvården i Nylands     nomförandet av åtgärdsprogrammet är det nöd-
37215: län föreslås betydande omorganiseringar genom        vändigt att ingå ett sådant avtal mellan HUCS,
37216: vilka kostnadsnivån för den specialiserade sjuk-     Helsingfors sjukvårdsdistrikt och Nylands sjuk-
37217: vården kan sänkas med ca 20 % från 1993 års          vårdsdistrikt som avses i 2 § 2 mom. lagen om
37218: nivå, dvs. med 800 milj. mk före utgången av år      Helsingfors universitetscentralsjukhus. Om avta-
37219: 2000. Hälften av den sänkning av kostnadsnivån       let inte har ingåtts före 31.10.1996 vidtar statsrå-
37220: som åtgärdsprogrammet förutsätter kan åstad-         det åtgärder för att avgöra avtalstvisten."
37221: kommas genom att bäddplatserna vid Helsing-              Tanken bakom att förlossningarna effektivare
37222: fors universitetscentralsjukhus (HUCS), Hel-         än hittills skallcentraliseras grundar sig förutom
37223: singfors stads och Nylands sjukvårdsdistrikt         på kostnadsinbesparingar framför allt på möd-
37224: minskas med 900-1 000 bäddplatser. Program-          rarnas och barnens patienttrygghet. Händelse-
37225: met omfattar också en omorganisering av stöd-        förloppet under en förlossning är svårt att förutse
37226: och kringservicen samt jour- och förlossnings-       och en riskfri förlossning kan säkerställas först i
37227: funktionerna inom den specialiserade sjukvår-        efterhand. Ett förlossningssjukhus skall kunna
37228: den. Denna omorganisering kan genomföras             garantera att det dygnet runt har beredskap även
37229: utan att kvaliteten och tillgången på service för-   för krävande vård av nyfödda barn i dåligt skick.
37230: sämras.                                              Detta kräver en jourberedskap som täcker
37231:    Social- och hälsovårdsministeriet gav den 17      många specialområden, något som är en nödvän-
37232: november 1995 i uppdrag åt direktören för kom-       dighet vid stora sjukhus redan på grund av den
37233: muntjänster vid länsstyrelsen i Nylands Iän Esko     övriga jourverksamheten. Ett förlossningssjuk-
37234: Hänninen och Folkhälsoinstitutets överdirektör       hus måste också vara beläget på ett tidsmässigt
37235: Jussi Huttunen att reda ut hurudana resultat som     sett rimligt avstånd. Detta krav uppfylls i Nyland
37236: uppnåtts vid den fortsatta beredningen av de         även om antalet förlossningssjukhus minkas.
37237: förslag som framställdes i det åtgärdsprogram            Social- och hälsovårdsministeriet anser att de
37238: för den specialiserade sjukvården i Nylands Iän      korumunala beslutsfattarna har de bästa förut-
37239: som nämns ovan. Utredningsmännen anser att           sättningarna att avgöra vid vilka sjukhus i Ny-
37240: åtgärdsprogrammet fortfarande är värt att full-      land förlossningarna i framtiden skall ske och
37241: följa och påskyndar genomförandet av program-        följer intensivt utvecklingen av de behövliga re-
37242: met. De anser att den främsta orsaken tili att       formerna av den specialiserade sjukvården i Ny-
37243: åtgärdsprogrammet ännu inte har fullföljts är att    land.
37244: 
37245:      Helsingfors den 18 april 1996
37246: 
37247:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
37248:                                              KK 232/1996 vp
37249: 
37250: Skriftligt spörsmål 232
37251: 
37252: 
37253: 
37254: 
37255:                                     Henrik Lax /sv m.fl.: Om oskäligheter vid skattetillägg och förse-
37256:                                         ningsränta
37257: 
37258: 
37259:                                          Tili Riksdagens Talman
37260: 
37261:     Lagen om skattetillägg och förseningsränta         Detta ligger långt över gränsen för straffbart
37262: (1556/95) och lagen om beskattningsförfarandet         ocker.
37263: (1558/95) godkändes i riksdagen i fjol med en             Det mest absurda i lagändringarna är dock det
37264: mycket stram tidtabell. Nu har det visat sig att       faktum att man numera blir tvungen att betala
37265: dessa lagar har följder som inte uppdagades un-        förseningsränta också vid skatterättelse. Det här
37266: der riksdagsbehandlingen. Skattetillägget (vid         innebär att den skattskyldige kan påföras en icke
37267: fårsummelse av skatter som skall betalas själv-        avdragbar ränta om 8 eller 4 procent när skatte-
37268: mant) och fårseningsräntan (vid försummad be-          myndigheterna har gjort en försummelse eller
37269: talning av debiterad skatt) föreslås nu vara nio       t.ex ett räknefel. Detta stämmer definitivt inte
37270: procentenheter över Finlands Banks referensrän-        överens med den allmänna rättsuppfattningen
37271: ta. I dagens läge innebär det 15 procent.              och en sådan lagändring omtalades inte heller i
37272:     Tidigare var skattetillägget 12 procent och för-   regeringens proposition 131/1995 rd.
37273: seningsräntan 18 procent för sex månader och              Hänvisande till det ovan anförda får vi i den
37274: därefter 12 procent. Då inflationen i vårt land var    ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
37275: 5-10 procent var ett 12 procents skattetillägg         ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
37276: eller en lika stor förseningsränta inte särskilt be-   följande spörsmål:
37277:  tungande. Men dagens 15 procent innebär en
37278: enorm skärpning som inte alls behand1as i moti-                  Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
37279:  veringarna tili regeringens proposition. Dessa               ta för att avlägsna de oskäligheter som
37280:  straffräntor är heller inte avdragbara vid in-               finns i lagen om skattetillägg och förse-
37281:  komstbeskattningen. För en person med 60 pro-                ningsränta samt lagen om beskattnings-
37282:  cents marginalskatt motsvarar 15 procents icke               fårfarande?
37283:  avdragbar ränta 37,5 procents avdragbar ränta.
37284: 
37285:      Helsingforsden 28 mars 1996
37286: 
37287:           Henrik Lax /sv            Håkan Malm /sv              Gunnar Jansson /sv
37288:           Pehr Löv /sv              Raimo Tiilikainen /sv       Klaus Bremer /sv
37289:                     Ulla-Maj Kukkonen /sv               Eva Biaudet /sv
37290: 
37291: 
37292: 
37293: 
37294:  260017
37295: 2                                           KK 232/1996 vp
37296: 
37297: Kirjallinen kysymys 232                                                                     Suomennos
37298: 
37299: 
37300: 
37301: 
37302:                                    Henrik Lax /r ym.: Veronlisäykseenja viivekorkoon liittyvistä koh-
37303:                                       tuuttomuuksista
37304: 
37305: 
37306:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
37307: 
37308:   Laki veronlisäyksestä ja viivekorosta (1556/        vähennyskelpoista korkoa. Tämä ylittää reilusti
37309: 95) ja laki verotusmenettelystä (1558/95) hyväk-      kiskonnan rangaistavuuden rajan.
37310: syttiin eduskunnassa viime vuonna hyvin kireällä         Absurdeinta lainmuutoksissa on kuitenkin se,
37311: aikataululla. Nyt näillä laeilla on osoittautunut     että viivekorkoajoutuu maksamaan myös veron-
37312: olevan seurauksia, joita ei havaittu eduskuntakä-     oikaisusta. Tämä merkitsee, että verovelvolliselle
37313: sittelyssä. Veronlisäyksen (oma-aloitteisesti suo-    voidaan panna maksuun 8 tai 4 prosentin ei-
37314: ritettavien verojen maksamatta jättäminen) ja         vähennyskelpoinen korko veroviranomaisten
37315: viivekoron (maksuunpannun veron maksamatta            laiminlyönnin tai esim. laskuvirheen vuoksi.
37316: jättäminen) ehdotetaan olevan nyt 9 prosenttiyk-      Tämä ei missään tapauksessa vastaa yleistä oi-
37317: sikköä yli Suomen Pankin viitekoron. Nykyises-        keuskäsitystä, eikä lain tällaisesta muuttamisesta
37318: sä tilanteessa tämä on 15 prosenttia.                 mainittu myöskään hallituksen esityksessä 131/
37319:     Aikaisemmin veronlisäys oli 12 prosenttia ja      1995 vp.
37320: viivekorko 18 prosenttia kuudelta kuukaudelta            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37321: ja 12 prosenttia sen jälkeiseltä ajalta. Inflaation   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
37322: ollessa maassamme 5-10 prosenttia 12 prosen-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
37323: tin veronlisäys tai yhtä suuri viivekorko ei ollut    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37324: erityisen rasittava. Nykyinen 15 prosentin korko
37325: merkitsee suunnatonta kiristystä, jota ei ollen-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
37326: kaan käsitellä hallituksen esityksen perusteluis-            ryhtyä poistaakseen veronlisäyksestä jr
37327: sa. Nämä sakkokorot eivät myöskään ole vähen-                viivekorosta annetussa laissa ja verotus-
37328: nyskelpoisia tuloverotuksessa. Henkilölle, jolla             menettelystä annetussa laissa olevat koh-
37329: on 60 prosentin marginaalivero, 15 prosentin ei-             tuuttomuudet?
37330: vähennyskelpoinen korko vastaa 37,5 prosentin
37331: 
37332:      Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1996
37333: 
37334:           Henrik Lax /r             Håkan Malm /r                Gunnar Jansson /r
37335:           Pehr Löv /r               Raimo Tiilikainen /r         Klaus Bremer /r
37336:                     Ulla-Maj Kukkonen /r                 Eva Biaudet /r
37337:                                            KK 232/1996 vp                                            3
37338: 
37339: 
37340: 
37341: 
37342:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
37343: 
37344:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ollen maksuvelvollinen joutuu suorittamaan vii-
37345: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        västysseuraamuksen ainoastaan niiltä päiviltä,
37346: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      joilta veron suoritus on todella laiminlyöty.
37347: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Henrik              Viivästysseuraamuksen määrä on laissa sidot-
37348: Laxin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       tu Suomen Pankin vuosittain vahvistamaan vii-
37349: n:o 232:                                             västyskoron viitekorkoon lisättynä yhdeksällä
37350:                                                      prosenttiyksiköllä. Veronlisäyksen määrä on si-
37351:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       ten tänä vuonna 15 prosenttia. Verovelan viiväs-
37352:        ryhtyä poistaakseen veronlisäyksestä ja       tysseuraamus on näin ollen rakenteeltaan yhden-
37353:        viivekorosta annetussa laissa ja verotus-     mukainen muissa velkasuhteissa käytettävän
37354:        menettelystä annetussa laissa olevat koh-     seuraamusjärjestelmän kanssa. Korkolain 4 §:n
37355:        tuuttomuudet?                                 mukaan maksun laiminlyönnistä velalliselle ai-
37356:                                                      heutuva ankarin seuraamus, jos korkoa on sovit-
37357:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tu maksettavaksi, on prosenttiyksikön korkeam-
37358: vasti seuraavaa:                                     pi kuin verotuksessa perittävä viivästysseuraa-
37359:                                                      mus. Näin ollen 15 prosentin suuruista korkoa
37360:    Veron tai veronluonteisen maksun viivästyes-      voidaan pitää varsin kohtuullisena. Se on jopa
37361: sä perittiin viime vuodenvaihteeseen saakka suo-     aikaisempaa lievempi lyhyissä myöhästymisissä.
37362: rituslajista riippuen veronlisäystä, viivästyskor-       Viivästysseuraamuksia ei ole säädetty vähen-
37363: koa, jäämämaksua tai viivästyskorkoa vastaa-         nyskelpoisiksi tuloverotuksessa. Viivästysseu-
37364: vaa korkoa. Kaikissa näissä koronluonteisissa        raamusten säätämisellä vähennyskelpoisiksi yh-
37365: seuraamuksissa laskutapa perustui kalenterikuu-      teiskunta tukisi osaltaan veronmaksun laimin-
37366: kauteen ja täysiin markkoihin. Tämä laskutapa        lyöntiä. Myöskään aikaisemmin voimassa ollut-
37367: poikkesi yleisesti käytössä olevasta vuotuiseen      ta viivästyskorkoa ja jäämämaksua ei saanut vä-
37368: korkoprosenttiin perustuvasta laskutavasta. Ai-      hentää. Sitä vastoin veronlisäys oli oikeuskäy-
37369: kaisempi laskutapa johti lyhyiden viivästysten       tännön mukaan vähennyskelpoista, jos itse vero
37370: osalta kohtuuttoman ankaraan seuraamukseen.          oli vähennyskelpoinen. Ottaen huomioon tasa-
37371: Esimerkiksijos veron maksu viivästyi yhden päi-      puolisen kohtelun niiden verovelvollisten kans-
37372: vän, joutui silti suorittamaan veronlisäystä koko    sa,jotka maksavat veronsa ajallaan, ei ole perus-
37373: kuukaudelta. Toisaalta laskutavan todettiin hi-      teltua syytä eliminoida erään viivästysseuraa-
37374: dastavan verojen kertymistä, koska maksuvel-         muksen vaikutuksia vähennysoikeudella. Tämän
37375: volliset yleensä maksoivat viivästyneenä olevan      vuoksi kaikki viivästysseuraamukset ovat yksise-
37376: suorituksen aina kuukauden lopussa. Muun             litteisesti vähennyskelvottomia.
37377: muassa näistä syistä säädettiin laki veronlisäyk-        Toisena epäkohtana kysymyksen perusteluis-
37378: sestäja viivekorosta (1556/95),joka tuli voimaan     sa on mainittu, että viivekorkoa joutuu maksa-
37379: tammikuun 1 päivänä 1996.                            maan myös veronoikaisusta. Kysymyksessä väi-
37380:     Oma-aloitteisesti suoritettavan veron maksa-     tetään lisäksi, ettei asiasta mainittu hallituksen
37381: matta jättämisen tai maksun viivästymisen joh-       esityksen (131/1995 vp) perusteluissa. Kysymyk-
37382: dosta peritään nykyisin veronlisäystä. Maksuun-      sessä tarkoitettaneen, että myös veronoikaisun
37383: pannun veron maksamatta jättämisen tai viiväs-       yhteydessä peritään jäännösveron korkoa tai
37384: tymisen johdosta peritään viivekorkoa. Viiväs-       maksetaan verovelvolliselle palautuksen yhtey-
37385: tysseuraamukset ovat korvausta veron ja veron-       dessä palautuskorkoa. Näistä säädetään vero-
37386: luonteisten maksujen laiminlyönnistä aiheutu-        tusmenettelystä annetussa laissa. Hallituksen esi-
37387: vista kuluista, veronsaajille aiheutuvista korko-    tyksen (131/1995 vp) perusteluissa asiasta maini-
37388:  tappioista sekä veronsaajien normaalia suurem-      taan jo kohdassa "Lain pääasiallinen sisältö"
37389:  masta riskistä asiakkaidensa osalta. Veronlisäys    sekä lisäksi ainakin sivulla 38.
37390: ja viivekorko lasketaan vuotuiseen korkopro-             Verotuksessa peritään jäännösveron korkoa
37391:  senttiin perustuvan laskentatavan mukaan. Näin      ja palautuksille maksetaan palautuskorkoa vero-
37392: 4                                           KK 232/1996 vp
37393: 
37394: vuodesta 1996 alkaen. Toisin kuin yhteisöillä,        ron maksamisvelvollisuus ei riipu siitä, minkä
37395: muilla verovelvollisilla jäännösveron korko ja        syyn vuoksi veroja ei ole ajoissa maksettu. Siten
37396: palautuskorko ovat kohtuusyistä saman suurui-         korkoa peritään sekä säännöllisessä verotukses-
37397: sia eli Suomen Pankin viitekorko vähennettynä         sa että silloin, kun verotusta muutetaan. Vastaa-
37398: kahdella prosenttiyksiköllä. Korkotaso on vaih-       vasti verovelvolliselle maksetaan palautusveron
37399: tuva. Jäännösveron korko ja palautuskorko ovat        korkoa myös silloin, kun verotusta oikaistaan
37400: tällä hetkellä neljä prosenttia.                      veronoikaisumenettelyssä verovelvollisen hy-
37401:    Koron perimisellä tai koron maksamisella on        väksi jopa verovelvollisen itsensä tekemän vir-
37402: ilmaistu se, että rahalla on aina hinta. Kun veron-   heen tai laiminlyönnin vuoksi. Näin ollen tätä-
37403: saajat eivät ole saaneet niille kuuluvia varoja       kään kysymyksessä esitettyä tilannetta ei voi pi-
37404: aikanaan, ovat verovarat olleet veronmaksajan         tää kohtuuttomana.
37405: käytettävissä. Tästä täytyy maksaa korkoa. Ko-
37406: 
37407:      Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1996
37408: 
37409:                                                                                 Ministeri Arja Alho
37410:                                              KK 232/1996 vp                                               5
37411: 
37412: 
37413: 
37414: 
37415:                                          Tili Riksdagens Talman
37416: 
37417:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       den betalningsskyldige tvungen att betala påfölj-
37418: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         den av dröjsmålet endast för de dagar då betal-
37419: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       ningen av skatt verkligen har försummats.
37420: man Henrik Lax m.fl. undertecknade spörsmål                Beloppet för påföljden av dröjsmål är enligt
37421: nr 232:                                                lagen bunden till den referensränta för dröjs-
37422:                                                        målsränta som Finlands Bank årligen fastställer,
37423:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         förhöjd med nio procentenheter. Skattetiliäggets
37424:        ta för att avlägsna de oskäligheter som         belopp uppgår i år således til115 %. Påföljden av
37425:        finns i lagen om skattetillägg och förse-       dröjsmål för skatteskuld överensstämmer sålun-
37426:        ningsränta samt lagen om beskattnings-          da tili sin struktur med det påföljdssystem som
37427:        förfarande?                                     tillämpas vid andra skuldförhållanden. Enligt 4 §
37428:                                                        räntelagen är den strängaste påföljden för gäl-
37429:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          denären vid försummelse av betalningen, om
37430: anföra följande:                                       ränta har avtalats att utgå, en procentenhet hö-
37431:                                                        gre än den påföljd av dröjsmål som uppbärs vid
37432:     Då en skatt eller en avgift av skattenatur beta-   beskattningen. En skatt på 15% kan således be-
37433: lades för sent uppbars fram till förra årsskiftet      traktas som mycket skälig. Den är t.o.m. lindri-
37434: beroende på betalningssättet skattetillägg, dröjs-     gare än tidigare när det är fråga om korta förse-
37435: målsränta, restavgift eller ränta som motsvarar        ningar.
37436: dröjsmålsränta. I alla dessa påföljder av räntena-         Påföljderna av dröjsmål har inte stadgats som
37437: tur grundade sig räknesättet på kalendermånad          avdragsgilia i inkomstbeskattningen. Genom att
37438: och fulla markbelopp. Detta räknesätt avvek            införa bestämmelser om att påföljderna av dröjs-
37439: från gängse räknesätt som grundade sig på en           mål är avdragsgilla skulle samhället för sin del
37440: årlig ränteprocent. Det tidigare räknesättet ledde     stöda försummelse av skattebetalning. Inte heller
37441: för korta dröjsmåls vidkommande till oskäligt          den dröjsmålsränta och restavgift som gällde tidi-
37442: stränga påföljder. Om t.ex. betalningen av skatt       gare fick dras av. Däremot var skattetillägg enligt
37443: blev en dag försenad, blev man likväl tvungen att      rättspraxis avdragsgillt, om själva skatten var
37444: betala skattetillägg för hela månaden. Å andra         avdragsgill. Med tanke på en jämlik behandling
37445: sidan kunde man konstatera att räknesättet ledde       med de skattskyldiga som betalar sin skatt i tid,
37446: till att skatten flöt in långsammare, eftersom de      finns det ingen grundad anledning att eliminera
37447: betalningsskyldiga i allmänhet erlade den förse-       effekterna av eri. påföljd av dröjsmål genom rätt
37448: nade betalningen i slutet av månaden. Bl.a. av         tili avdrag. Alla påföljder av dröjsmål är därför
37449: dessa orsaker stiftades en lag om skattetillägg och    entydigt icke avdragsgilia.
37450: förseningsränta (1556/95), som trädde i kraft den          Som ett annat missförhållande nämns i moti-
37451:  1 januari 1996.                                       veringen till spörsmålet att förseningsränta mås-
37452:     Nuförtiden uppbärs skattetillägg om en skatt       te betalas också för skatterättelse. I spörsmålet
37453:  som skall betalas självmant lämnas obetald eller      påstås vidare att saken inte omnämndes i motive-
37454: en betalning blir försenad. Om en debiterad skatt      ringen tili regeringens proposition (13111995 rd).
37455:  lämnas obetald eller blir försenad uppbärs förse-     I spörsmålet avses antagligen att ränta för kvar-
37456:  ningsränta. Påföljderna av dröjsmål utgör ersätt-     skatt uppbärs också i samband med skatterättel-
37457:  ningar för de kostnader som underlåtenheten att       se eller att dettili den skatteskyldige betalas åter-
37458:  betala skatt och avgifter av skattenatur förorsa-     bäringsränta i samband med återbäring. Bestäm-
37459:  kar. Vidare är de en ersättning för de ränteförlus-   melser om dessa frågor finns i lagen om beskatt-
37460:  ter som åsamkas skattetagarna samt för att skat-      ningsförfarande. I motiveringen tili regeringens
37461:  tetagarnas risk blir större än normalt för kunder-    proposition (131/1995 rd) omnämns frågan re-
37462:  nas vidkommande. Skattetillägget och förse-           dan under punkten "Propositionens huvudsakli-
37463:  ningsräntan räknas enligt det räknesätt som           ga innehåll" samt dessutom åtminstone på sidan
37464:  grundar sig på en årlig ränteprocent. Således blir    38.
37465: 6                                          KK 232/1996 vp
37466: 
37467:     I beskattningen uppbärs ränta för kvarskatt      det nödvändigt att betala ränta. Skyldigheten att
37468: och återbäringsränta betalas på återbäringar         betala ränta är inte avhängig av viiken orsaken är
37469: från och med skatteåret 1996. Till skillnad från     till att skatterna inte har betalts i tid. Sålunda
37470: sammanslutningar är räntan för kvarskatt och         uppbärs ränta såväl i den ordinarie beskattning-
37471: återbäringsräntan för övriga skattskyldiga av bil-   en som när beskattningen ändras. På motsvaran-
37472: lighetsskäl lika stora, dvs. Finlands Banks refe-    de sätt betalas till den skattskyldige ränta på
37473: rensränta minus två procentenheter. Räntenivån       återbäringsskatten också i sådana fall när be-
37474: varierar. Räntan för kvarskatt och återbärings-      skattningen rättas till i ett förfarande för skatte-
37475: räntan är för närvarande 4 %.                        rättelse som sker till den skattskyldiges fördel och
37476:     Genom uppbörden av ränta eller betalningen       rentav på grund av ett fel som den skattskyldige
37477: av ränta har man uttryckt att pengarna alltid har    själv begått eller något han försummat. Således
37478: ett pris. Då skattetagarna inte har fått de medel    kan inte heller denna situation som anförs i
37479: som tillkommer dem i tid har skattemedlen stått      spörsmålet betraktas som oskälig.
37480: till skattebetalarens förfogande. För det här är
37481: 
37482:      Helsingfors den 17 april 1996
37483: 
37484:                                                                                  Minister Arja Alho
37485:                                            KK 233/1996 vp
37486: 
37487: Kirjallinen kysymys 233
37488: 
37489: 
37490: 
37491: 
37492:                                   Päivi Räsänen /skl: Toimenpiteistä hullun lehmän taudin torjumi-
37493:                                       seksi
37494: 
37495: 
37496:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
37497: 
37498:    Hullun lehmän taudin leviämiseen englantilai-               Miten Hallitus on huolehtinut märeh-
37499: sessa nautakarjassa on vaikuttanut oleellisesti             tijöistä peräisin olevan liha- ja luujauhon
37500: teurasjätteiden hyötykäyttö nautojen ruokin-                käyttökieltoa koskevan päätöksen val-
37501: taan, jolloin saastuneiden kudosten kautta tar-             vonnasta,
37502: tunnat leviävät tehokkaasti.                                   onko mahdollista, että Suomessa nau-
37503:    Suomi on kieltänyt vuosi sitten (1.3.1995) ul-           doille syötettävässä rehussa on käytetty
37504: komaisen lisäksi myös kotimaisen märehtijöistä              naudoista tai lampaista peräisin olevaa
37505: peräisin olevan liha- ja luujauhon märehtijöiden            luujauhetta,
37506: ruuaksi.                                                       miten tuontirehun koostumusta tai al-
37507:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          kuperää valvotaan, sekä
37508: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-                onko Hallituksella aikomusta tehostaa
37509: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-             eläinten rehuun liittyvän valvonnan oh-
37510: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                     jeistusta?
37511: 
37512:      Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1996
37513: 
37514:                                           Päivi Räsänen /skl
37515: 
37516: 
37517: 
37518: 
37519: 260017
37520: 2                                            KK 233/1996 vp
37521: 
37522: 
37523: 
37524: 
37525:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
37526: 
37527:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa         huseosten pakkauksiin, kuljetuskantteihin ja
37528: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          muihin asiakirjoihin, kuten tuoteselosteisiin.
37529: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Maahan tuotujen rehuvalmisteiden ollessa ky-
37530: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä-         seessä tuoja on velvollinen huolehtimaan mer-
37531: säsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         kinnöistä ja Suomessa valmistettujen rehuval-
37532: 233:                                                   misteiden ollessa kyseessä valmistaja on velvolli-
37533:                                                        nen huolehtimaan merkinnöistä.
37534:             Miten Hallitus on huolehtinut märeh-          Päätöksen noudattamisen valvontaa johtaa
37535:         tijöistä peräisin olevan liha- ja luujauhon    eläinlääkintä- ja elintarvikeosasto. Läänineläin-
37536:         käyttökieltoa koskevan päätöksen val-          lääkäri valvoo päätöksen noudattamista läänin
37537:         vonnasta,                                      alueella ja kunnaneläinlääkäri kunnan alueella.
37538:             onko mahdollista, että Suomessa nau-       Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen maata-
37539:         doille syötettävässä rehussa on käytetty       louskemian osasto valvoo, että edellä selostetut
37540:         naudoista tai lampaista peräisin olevaa        merkinnät tehdään päätöksen mukaisesti. Lisäk-
37541:         luujauhetta,                                   si elinkeinonharjoittajien on rehulain (234/93)
37542:             miten tuontirehun koostumusta tai al-      nojalla ilmoitettava kasvintuotannon tarkastus-
37543:         kuperää valvotaan, sekä                        keskukselle rehujen koostumustiedot Kasvin-
37544:             onko Hallituksella aikomusta tehostaa      tuotannon tarkastuskeskus tarkastaa nämä tie-
37545:         eläinten rehuun liittyvän valvonnan oh-        dot.
37546:         jeistusta?                                        Suomessa naudoille tarkoitetuissa rehuissa
37547:                                                        käytettiin kotimaisista naudoista ja lampaista
37548:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           peräisin olevaa liha- ja lihaluujauhoa ennen
37549: vasti seuraavaa:                                       1.3.1995. Tämä katsottiin turvalliseksi, koska
37550:                                                        Suomessa ei ole koskaan todettu BSE-tapauksia
37551:    Nisäkkäistä peräisin olevan eläinproteiinin         naudoissa eikä lampaiden vastaavaa tautia, Scra-
37552: käyttö märehtijöiden rehuna kiellettiin maa- ja        pie-tautia, lampaissa. Eläinlääkintä- ja elintarvi-
37553: metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintar-      keosasto kielsi kuitenkin ulkomaisista naudoista
37554: vikeosaston päätöksellä (167/95) 1.3.1995. Pää-        ja lampaista peräisin olevan liha- ja lihaluujau-
37555: tös perustui Euroopan yhteisöjen komission vas-        hon käytön märehtijöiden rehuissa jo heinäkuus-
37556: taavaan päätökseen (94/381/EY). Päätökseen si-         sa 1990. Sitä ennen ulkomaista liha- ja lihaluu-
37557: sältyi mahdollisuus myöntää poikkeuksia muista         jauhoa voitiin käyttää suomalaisten nautojen re-
37558: nisäkkäistä kuin märehtijöistä (esim. sioista) pe-     huissa, mutta tällaista jauhoa tuotiin ainoastaan
37559: räisin olevan proteiinin käytölle märehtijöiden        Ruotsista, Tanskasta ja Alankomaista. Britan-
37560: rehuna.                                                niasta ei tuotu liha- ja lihaluujauhoa 1980-luvulla
37561:    Päätös koskee sekä kotimaista että ulkomailta       lainkaan. Tuonti edellytti eläinlääkintä- ja elin-
37562: peräisin olevaa eläinproteiinia. Päätöksen mu-         tarvikeosaston tuontilupaa.
37563: kaan märehtijöistä peräisin oleva eläinproteiini          Euroopan unionin alueella valmistettu, nau-
37564: on varustettava merkinnällä: "Sisältää märehti-        doille tarkoitettu rehu ei saa em. Euroopan yhtei-
37565: jöistä peräisin olevaa eläinproteiinia. Ei saa käyt-   söjen komission päätöksen (94/381/EY) nojalla
37566: tää märehtijöiden rehuna." Muista nisäkkäistä          sisältää nisäkkäistä peräisin olevaa eläinproteii-
37567: peräisin oleva eläinproteiini on varustettava mer-     nia. Jos jäsenmaat myöntävät poikkeuksia siois-
37568: kinnällä: "Sisältää nisäkkäistä peräisin olevaa        ta peräisin olevan proteiinin käytölle märehtijöi-
37569: eläinproteiinia. Ei saa käyttää märehtijöiden re-      den rehussa, tällaista rehua saadaan käyttää vain
37570: huna." Merkinnät on tehtävä pakkauksiin, kul-          kyseisen jäsenmaan alueella. Rehujen maahan-
37571: jetuskantteihin ja eläinproteiinin mukana kulke-       tuojan on ennen maahantuontia ilmoitettava
37572: viin asiakirjoihin. Jos eläinproteiinia käytetään      kasvintuotannon tarkastuskeskukselle rehun
37573: tuotantoeläimille tarkoitettujen rehuseosten val-      koostumus, valmistusmenetelmä ja tuoteseloste.
37574: mistusaineena, vastaava merkintä on tehtävä re-        Lisäksi maahantuojien on ilmoitettava kasvin-
37575:                                             KK 233/1996 vp                                          3
37576: 
37577: tuotannon tarkastuskeskukselle rehuvalmistei-            Euroopan yhteisön rehujen valvontaa koske-
37578: den maahantuontimäärät ja alkuperämaat puoli-         vat yleiset määräykset ovat muuttumassa tiu-
37579: vuosittain. Rehut voidaan tarkastaa pistotarkas-      kempaan suuntaan. Vastikään on mm. hyväksyt-
37580: tuksina määräpaikassa ja kuljetuksen aikana.          ty direktiivi,jonka mukaan rehujen valmistuksen
37581: Lisäksi markkinoilla olevia rehuseoksia valvo-        valvontaa on tehostettava, ja valvontaa tullaan
37582: taan.                                                 ulottamaan myös maatiloilla sekoitettaviin re-
37583:    Euroopan unionin ulkopuolelta saadaan tuo-         huihin. Britannian BSE-taudin seurauksena ol-
37584: da eläinproteiinia sisältäviä naudoille tarkoitet-    laan myös tiukentamassa nisäkkäistä peräisin
37585: tuja rehuja ainoastaan eläinlääkintä- ja elintarvi-   olevan eläinproteiinin käyttöä koskevia mää-
37586: keosaston tuontiluvalla. Toistaiseksi tällaisia       räyksiä. Näiden uusien määräysten myötä rehu-
37587: tuontilupia ei ole myönnetty. Kaikille Euroopan       jen valvonta Suomessa tulee tehostumaan enti-
37588: unionin ulkopuolelta tuleville rehuille tehdään       sestään.
37589: tarkastus rajalla. Tarkastuksessa selvitetään
37590: mm. rehun koostumus ja alkuperämaa.
37591: 
37592:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1996
37593: 
37594:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
37595: 4                                           KK 233/1996 vp
37596: 
37597: 
37598: 
37599: 
37600:                                         Till Riksdagens Talman
37601: 
37602:    l det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      i animalieproduktionen, skall motsvarande
37603: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        märkning göras på foderblandningarnas för-
37604: lem av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-      packningar, transportcontainrar och övriga
37605: man Päivi Räsänen undertecknade spörsmål nr           handlingar, såsom varudeklarationer. När det är
37606: 233:                                                  fråga om importerade foderfabrikat är impor-
37607:                                                       tören skyldig att sörja för att märkningarna görs
37608:           Hur har Regeringen sörjt för övervak-       och när det är fråga om foderfabrikat som är
37609:        ningen av det bes1ut som gäller förbud         tillverkade i Finland är tillverkaren skyldig att
37610:        mot användningen av kött- och benmjö1          sörja för märkningarna.
37611:        som härstammar från idiss1are,                     Veterinär- och livsmedelsavdelningen leder
37612:           är det möj1igt att benmjöl som här-         övervakningen av iakttagandet av det ifrågava-
37613:        stammar från nötkreatur och får har an-        rande beslutet. Länsveterinären övervakar iakt-
37614:        vänts i fodermede1 som ges nötkreatur i        tagandet av beslutet inom länet och kommunal-
37615:        Finland,                                       veterinären övervakar iakttagandet av beslutet
37616:           hur övervakas importfodrets samman-         inom kommunen. Den lantbrukskemiska avdel-
37617:        sättning eller ursprung, samt                  ningen vid kontrollcentralen för växtproduktion
37618:           ämnar Regeringen effektivera anvis-         övervakar att de ovan beskrivna märkningarna
37619:        ningarna för övervakningen av djurfo-          görs i enlighet med beslutet. Enligt fodermedels-
37620:        der?                                           lagen (234/93) är en näringsidkare dessutom skyl-
37621:                                                       dig att meddela kontrollcentralen för växtpro-
37622:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt         duktion uppgifter om fodermedlens samman-
37623: anföra fö1jande:                                      sättning. Kontrollcentralen för växtproduktion
37624:                                                       kontrollerar uppgifterna.
37625:    Genomjord- och skogsbruksministeriets vete-            Före 1.3.1995 användes i Finland kött- och
37626: rinär- och 1ivsmede1savde1nings bes1ut (167 /95)      köttbenmjöl som härstammade från inhemska
37627: 1.3.1995 förbjöds användningen av anima1iskt          nötkreatur och får i foder till nötkreatur. Detta
37628: protein som härstammar från däggdjur i foder till     ansågs vara tryggt eftersom man i Finland aldrig
37629: idiss1are. Beslutet baserade sig på Europeiska        påträffat BSE hos nötkreatur eller motsvarande
37630: gemenskapernas kommissions motsvarande be-            sjukdom, Scrapie, hos får. Veterinär- och livs-
37631: slut (94/381/EG). l bes1utet ingick möjligheten att   medelsavdelningen förbjöd dock användningen
37632: bevilja undantag för användningen av protein          av kött- och köttbenmjöl som härstammar från
37633: som härstammar från andra däggdjur än idissla-        utländska nötkretur och får i foder till idisslare
37634: re (t.ex. svin) i foder till idiss1are.               redan ijuli 1990. Före det kunde utländskt kött-
37635:    Bes1utet gäller animaliskt protein av såväl in-    och köttbenmjöl användas i foder till nötkreatur,
37636: hemskt som utländskt ursprung. En1igt bes1utet        men sådant mjöl importerades endast från
37637: skall anima1iskt protein som härstammar från          Sverige, Danmark och Nederländerna. På 80-
37638: idiss1are förses med märkningen: "lnnehåller ani-     talet importerades inget kött- och köttbenmjöl
37639: maliskt protein, som härstammar från idisslare.       alls från Storbritannien. lmporten krävde im-
37640: Får inte användas i foder till idiss1are." Anima-     porttillstånd av veterinär- och livsmedelsavdel-
37641: liskt protein som härstammar från andra dägg-         ningen.
37642: djur skall förses med följande märkning:                  Nötkreatursfoder som tillverkats inom Euro-
37643:    "Innehåller animaliskt protein, som härstam-       peiska unionens område får enligt ovan nämnda
37644: mar från däggdjur. Får inte användas i foder till     Europeiska gemenskapernas kommissions beslut
37645: idisslare." Märkningarna skall göras på förpack-      (94/381/EG) inte innehålla animaliskt protein
37646: ningar, transportcontainrar och handlingar som        som härstammar från däggdjur. Om något med-
37647: åtföljer det animaliska proteinet. Om det ani-        lemsland beviljar undantag för användning av
37648: maliska proteinet används som tillverkningsäm-        protein som härstammar från svin i foder till
37649: ne vid framställning av foderblandningar för djur     idisslare, får ett sådant foder endast användas
37650:                                          KK 233/1996 vp                                              5
37651: 
37652: inom medlemslandet i fråga. Den som importe-       beviljats. Allt foder som kommer från Iänder
37653: rar fodermedel skall före importen meddela kon-    utanför Europeiska unionen kontrolleras vid
37654: trollcentralen för växtproduktion uppgifter om     gränsen. Vid kontrollen utreds bl.a. fodrets sam-
37655: dess sammansättning och tillverkningsmetoder-      mansättning och ursprungsland.
37656: na samt en varudeklaration. Dessutom skall im-         Europeiska gemenskapens allmänna bestäm-
37657: portörerna halvårsvis meddela kontrollcen-         melser om övervakning av fodermedel håller på
37658: tralen för växtproduktion om mängden importe-      att ändras och skärpas. Nyligen godkändes bl.a.
37659: rade foderfabrikat samt ursprungsländerna. Fo-     ett direktiv, enligt vilket övervakningen a v foder-
37660: dermedlen kan kontrolleras genom stickprov på      tillverkningen skall effektiveras och övervak-
37661: bestämmelseorten och under transporten. Dess-      ningen kommer att utsträckas tili att omfatta
37662: utom övervakas de foderblandningar som finns       även de foder som blandas på gårdar. Som en
37663: på marknaden.                                      följd av BSE-sjukdomen i Storbritannien håller
37664:     Från Iänder utanför Europeiska unionen får     man också på att skärpa bestämmelserna om
37665: för nötkreatur avsett foder som innehåller ani-    användningen av animaliskt protein som här-
37666: maliskt protein endast importeras med import-      stammar från däggdjur. 1 takt med dessa nya
37667: tillstånd av veterinär- och livsmedelsavdelning-   bestämmelser kommer övervakningen av foder-
37668: en. Tills vidare har sådana importtillstånd inte   medel att ytterligare effektiveras i Finland.
37669: 
37670:      Helsingfors den 18 april 1996
37671: 
37672:                                                     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
37673: 1
37674: 
37675: 1
37676: 
37677: 1
37678: 
37679: 1
37680: 
37681:     1
37682: 
37683:     1
37684: 
37685:     1
37686: 
37687:     1
37688: 
37689:         1
37690: 
37691:         1
37692: 
37693:         1
37694: 
37695:         1
37696: 
37697:             1
37698:                                             KK 234/1996 vp
37699: 
37700: Kirjallinen kysymys 234
37701: 
37702: 
37703: 
37704: 
37705:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Eläkkeellä olevien osallistumisesta työelä-
37706:                                        mään
37707: 
37708: 
37709:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
37710: 
37711:    Kuntien, valtion ja erityisesti puolustusvoi-                 Miten Hallitus suhtautuu siihen, että
37712: mien viroista suhteellisen varhaisessa iässä eläk-           kuntien, valtion ja erityisesti puolustus-
37713: keelle jäävät hamuavat itselleen eläketuloista               voimien viroista eläkkeelle jäävät henki-
37714: huolimatta työtulojajopa uuden vakinaisen sivii-             löt usein hankkivat itselleen uuden työ-
37715: litoimen ottamisen kautta. Jokainen eläkeläisen              paikan yksityisen työnantajan palveluk-
37716: uudelleen täyttämä työpaikka on poissa työn to-              sessa työn todellisessa tarpeessa olevan
37717: delliselta tarvitsijalta.                                    asemaa heikentäen, ja
37718:     Vaikkakaan asia ei ratkaise Suomen työttö-                   aikooko Hallitus mitenkään ryhtyä
37719: myysongelmaa kokonaisuudessaan, asiaan olisi                 toimenpiteisiin asianlaidan korjaamisek-
37720: syytä puuttua.                                               si?
37721:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37722: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37723: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37724: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37725: 
37726:      Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1996
37727: 
37728:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
37729: 
37730: 
37731: 
37732: 
37733:  260017
37734: 2                                          KK 234/1996 vp
37735: 
37736: 
37737: 
37738: 
37739:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
37740: 
37741:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       säksi vieläjoissakin tapauksissa melko suuriakin
37742: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        palkkoja. Tämän vuoksi virastojen ja laitosten
37743: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      sekä muun valtion henkilöstön palvelukseen-
37744: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       otosta vastaavia kehotetaan välttämään eläke-
37745: ioniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        läisten ottamista palvelukseen." Kirje kumoutui
37746: n:o 234:                                             muodollisesti 1990-luvun alussa ns. normiuudis-
37747:                                                      tuksen yhteydessä. Siinä mainittuja periaatteita
37748:            Miten Hallitus suhtautuu siihen, että     voidaan kuitenkin pitää edelleen voimassa olevi-
37749:        kuntien, valtion ja erityisesti puolustus-    na ja nykyiseen taloudelliseen tilanteeseen hyvin
37750:        voimien viroista eläkkeelle jäävät henki-     soveltuvina.
37751:        löt usein hankkivat itselleen uuden työ-          Valtiovarainministeriö voi kuitenkin vain ke-
37752:        paikan yksityisen työnantajan palveluk-       hottaa, ei pakottaa, virastoja ja laitoksia välttä-
37753:        sessa työn todellisessa tarpeessa olevan      mään eläkeläisten ottamista palvelukseen. Mui-
37754:        asemaa heikentäen, ja                         den sektorien, kuten kuntien ja yksityisen, työn-
37755:            aikooko Hallitus mitenkään ryhtyä         antajiin valtiovarainministeriö ei voi vaikuttaa.
37756:        toimenpiteisiin asianlaidan korjaamisek-      Työnantajilla on oikeus palkata työhön paras
37757:        si?                                           hakija. Toisaalta valtion vanhuuseläkkeellä ole-
37758:                                                      via ei voi kieltää tekemästä työtä, koska Suomen
37759:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kansalaisilla on oikeus tehdä työtä riippumatta
37760: vasti seuraavaa:                                     siitä, ovatko eläkkeellä vai eivät. Uudistettaessa
37761:                                                      sotilaseläkejärjestelmää vuoden 1993 alusta voi-
37762:    Mahdollisuus saada samanaikaisesti sekä           maan tulleilla laeilla hallitus esitti esityksessään,
37763: palkkaa että eläkettä koskee lähinnä sellaisia       että sotilaseläkejärjestelmän piirissä olevien työ-
37764: ryhmiä, jotka voivat jäädä vanhuuseläkkeelle         ansiot ennen 65 vuoden ikää vähentäisivät hei-
37765: ennen yleistä vanhuuseläkeikää. Valtion palve-       dän eläkettään. Eduskunnan sosiaali- ja terveys-
37766: luksessa olevien osalta tällainen mahdollisuus on    valiokunnassa tämä säännös kuitenkin poistet-
37767: lähinnä puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen      tiin.
37768: sotilaallisissa viroissa palvelevilla. Valtio on         Olen samaa mieltä edustaja Aittaniemen
37769: työnantajana pitkään pyrkinyt välttämään eläk-       kanssa siitä, että eläkkeellä olevien osallistumi-
37770: keellä olevien ottamista työhön. Valtiovarain-       nen työelämään voi viedä työpaikkoja niitä to-
37771: ministeriön kirjeessä virastoille ja laitoksille     della tarvitsevilta. En kuitenkaan näe muuta kei-
37772: 26.2.1979 P 5495 todettiin mm.: "Ei voida pitää      noa asiaan vaikuttamiseksi kuin lainsäädäntö
37773: valtion edun mukaisena menettelynä nykyisen          perustuslainsäätämisjärjestyksessä. Tämä keino
37774: työllisyystilanteen vallitessa, että jo eläkkeelle   vaikuttaa kuitenkin ylimitoitetulta huomioon
37775: siirtyneitä otetaan uudelleen valtion palveluk-      ottaen ongelman suuruusluokan.
37776: seen ja valtion varoista maksetaan eläkkeen li-
37777: 
37778:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1996
37779: 
37780:                                                                                  Ministeri Arja Alho
37781:                                              KK 234/1996 vp                                              3
37782: 
37783: 
37784: 
37785: 
37786:                                          Tili Riksdagens Talman
37787: 
37788:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         manades i brevet de personer som ansvarade för
37789: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-          anställningarna inom ämbetsverk och inrätt-
37790: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-        ningar och annan statlig personai att undvika
37791: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr           anställandet av pensionärer. Brevet upphävdes
37792: 234:                                                    formellt i början av 1990-talet i samband med den
37793:                                                         s.k. normreformen. De principer som nämns däri
37794:           Hur ställer sig Regeringen till att per-      kan dock anses gälla fortfarande och vara väl
37795:        soner som pensioneras från kommunala,            1ämpade för det rådande ekonomiska läget.
37796:        statliga och särskilt försvarsmaktens               Finansministeriet kan dock endast uppmana,
37797:        tjänster ofta skaffar sig en ny arbetsplats      inte tvinga ämbetsverk och inrättningar att und-
37798:        hos någon privat arbetsgivare och där-           vika anställandet av pensionärer. Finansministe-
37799:        med försämrar situationen för dem som            riet kan inte påverka arbetsgivarna inom andra
37800:        verkligen är i behov av arbete, och              sektorer, exempelvis de kommunala och privata.
37801:           ämnar Regeringen vidta åtgärder av            Arbetsgivarna har rätt att anställa den bästa sö-
37802:        något slag i syfte att rätta till saken?         kanden. Å andra sidan kan de som är ålderspen-
37803:                                                         sionerade från statliga tjänster inte förbjudas att
37804:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           arbeta eftersom finska medborgare har rätt att
37805: anföra följande:                                        arbeta oberoende av om de är pensionerade eller
37806:                                                         inte. När regeringen reformerade pensionssyste-
37807:    Möjligheten att samtidigt få såväl lön som           met för militärer genom de lagar som trädde i
37808: pension gäller närmast grupper som kan få ål-           kraft vid ingången av 1993 föreslog den i sin
37809: derspension före den egentliga ålderpensionsål-         proposition att pensionen skall sjunka för de
37810: dern. När det gäller statsanställda finns denna         personer som omfattas av pensionssystemet för
37811: möjlighet närmast inom försvarsmakten och i             militärer om de har arbetsinkomster före 65 års
37812: militära tjänster inom gränsbevakningsväsendet.         ålder. I riksdagens socia1utskott s1opades dock
37813: Som arbetsgivare har staten 1änge försökt undvi-        detta stadgande.
37814: ka att anställa pensionärer. I finansministeriets          Jag är av samma åsikt som Aittoniemi däri att
37815: brev till ämbetsverk och inrättningar 26.2.1979 P       pensionerades de1tagande i arbetslivet kan ta ar-
37816: 5495 konstaterades bl.a. att man under rådande          betsplatser av dem som verkligen behöver dem.
37817: sysse1sättningsläge inte kan anse det vara fören-       Jag ser dock ingen annan väg att påverka saken
37818: ligt med statens intressen att staten på nytt anstäl-   än genom lagstiftning enligt grundlagsordning.
37819: 1er personer som redan gått i pension och att det       Detta sätt verkar dock något överdrivet med
37820: av statens medel i vissa fall utöver pensionen          tanke på problemets stor1eksklass.
37821: beta1as tili och med rätt stora löner. Därför upp-
37822: 
37823:      Helsingfors den 18 apri1 1996
37824: 
37825:                                                                                     Minister Arja Alho
37826:                                               KK 235/1996 vp
37827: 
37828: Kirjallinen kysymys 235
37829: 
37830: 
37831: 
37832: 
37833:                                     Sulo Aitioniemi /kesk: Lahden moottoritien rakentamisesta yksityi-
37834:                                         sellä rahoituksella
37835: 
37836: 
37837:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
37838: 
37839:    Moottoritie Järvenpäästä Lahteen suunnitel-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37840: laan rakennettavaksi yksityisillä varoilla, ja sitä     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37841: varten järjestetään tarjouskilpailu. Kustannuk-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37842: sia ei ole tarkoitus kattaa ns. tietullien avulla, ja   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37843: näin on itsestään selvää, että rahoituskustannuk-
37844: sista myös rahoittajalle tulevan tuoton osalta                    Minkätyyppisellä rahoituksella valtio-
37845: vastaa valtio, jolle tie aikanaan siirtyy. Tämän-              neuvosto aikoo hoitaa Järvenpään-
37846: tyyppisestä rahoituksesta on olemassa muualla                  Lahden moottoritien rakentamisen ja
37847: maailmassa kylläkin esimerkkejä, mutta myös                    minkätaisiksi rahoituskustannusten on
37848: kokemuksia siitä, että rahoitus tulee huomatta-                arvioitu nousevan verrattuna esimerkiksi
37849: vasti kalliimmaksi kuin jos valtio rahoittaisi ra-             siihen, että valtio kustantaisi rakentami-
37850: kentamisen suoralla valtion ottamalla velkara-                 sen valtion suoranaisen lainarahoituksen
37851: halla.                                                         turvin?
37852:    Asian suhteen on oltu varsin vaitonaisia muun
37853: muassa eduskunnan täysistunnossa liikennemi-
37854: nisterille esitetyistä kysymyksistä huolimatta.
37855: 
37856:      Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1996
37857: 
37858:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
37859: 
37860: 
37861: 
37862: 
37863: 260017
37864: 2                                         KK 235/1996 vp
37865: 
37866: 
37867: 
37868: 
37869:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
37870: 
37871:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      mukaan hanke alkaisi vasta ensi vuosituhannel-
37872: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       la. Jälkirahoitusmenetelmällä hanketta saadaan
37873: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     aikaistettua, ja jo viiden vuoden aikaistamisella
37874: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      saadaan yhteiskuntataloudellista hyötyä muun
37875: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       muassa alentuneiden aika- ja onnettomuuskus-
37876: n:o 235:                                            tannusten muodossa noin 0,4 miljardia markkaa.
37877:                                                         Hankkeen budjettivaikutusta ei voi täsmälli-
37878:           Minkätyyppisellä rahoituksella valtio-    sesti arvioida etukäteen, koska tienpitopalvelun
37879:        neuvosto aikoo hoitaa Järvenpään-            hinta määräytyy tarjouskilpailun perusteella ja
37880:        Lahden moottoritien rakentamisen ja          palvelusta maksettava korvaus sidotaan liiken-
37881:        minkätaisiksi rahoituskustannusten on        nesuoritteeseen. Hinnoittelumallissa määrite-
37882:        arvioitu nousevan verrattuna esimerkiksi     tään maksimi, jonka ylittävältä osalta liikenne-
37883:        siihen, että valtio kustantaisi rakentami-   suoritteesta ei makseta korvausta. Budjettitalou-
37884:        sen valtion suoranaisen lainarahoituksen     den kannalta tämä maksukatto on välttämätön
37885:        turvin?                                      ja se merkitsee kohtuullisen hyvää ennakoita-
37886:                                                     vuutta maksuvirrassa.
37887:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Jos hanke toteutettaisiin nykyisellä budjetti-
37888: vasti seuraavaa:                                    menettelyllä, katettaisiin hankkeen pääomakus-
37889:                                                     tannukset valtion yleisistä verovaroista. Jälkira-
37890:    Jälkirahoituksessa on kyse kokonaan uudesta      hoitusmenettelyssä tieyhtiön huolehdittavaksi
37891: tienpidon menetelmästä, joka sisältää investoin-    jää rahoituksen järjestäminen. Tieyhtiön rahoi-
37892: nin rakentamisen lisäksi myös yhteysvälin suun-     tusjärjestelyt tulevat hieman kalliimmiksi kuin
37893: nittelun, kunnossapidon sekä rahoituksen. Jälki-    valtion korkeamman korkotason vuoksi.
37894: rahoituksen ja nykyisen käytännön vertailu on          Jälkirahoitusmenettelyn uskotaan kuitenkin
37895: vaikeaa, koska kyse on kahdesta kokonaan eri-       alentavan hankkeen kustannuksia. Perinteisessä
37896: laisesta menetelmästä. Jälkirahoitushanketta on     urakoinoissa Järvenpää-Joutjärvi-väli jaettai-
37897: käsitelty vuoden 1996 kevään ensimmäisen lisä-      siin kolmeen osaan, jotka kaikki kilpailutettai-
37898: talousarvion yhteydessä, jolloin myönnettiin vii-   siin erikseen. Esitetyllä yksityisrahoitusmallilla
37899: den miljoonan markan suuruinen määräraha            tieyhtiö tekee tarjouksen koko yhteysvälin tien-
37900: hankkeen suunnittelusta ja tarjouskilpailusta       pitopalvelusta eli sen rakentamisesta ja kunnos-
37901: aiheutuvien menojen maksamiseksi. Varsinainen       sapidosta. Täten tieyhtiön on mahdollista saa-
37902: päätös hankkeen toteuttamisesta tehdään aikai-      vuttaa mittakaavaetuja ja siten alentaa rakenta-
37903: sintaan vuoden 1997 talousarviokäsittelyn tai       miskustannuksia. Kunnossapidossa urakoita ei
37904: vuoden 1997 lisätalousarvion yhteydessä tar-        ole toistaiseksi kilpailutettu kovinkaan paljon.
37905: jouskilpailusta saatujen tietojen perusteella.      Kunnossapidossa uskotaan saavutettavan kil-
37906:    Jälkirahoituksessa lähtökohtana on, että val-    pailun kautta suhteessa enemmän säästöjä kuin
37907: tion maksut ovatjälkikäteisiä saataviin suorituk-   rakentamisessa. Jos kilpailulla saadaan alennet-
37908: siin nähden. Mistään toimenpiteistä ei makseta      tua investoinnin kustannuksia esimerkiksi 10 %,
37909: ennakkomaksua, vaan korvauksen maksaminen           säästetään koko sopimusaikana noin 50 milj.
37910: tienpitopalvelusta alkaa vasta, kun tieosa on       markkaa. Vastaava säästö kunnossapidossa
37911: avattu liikenteelle. Esitetty maksuaikataulu ko-    merkitsisi noin 20 milj. markkaa. Korkeammat
37912: rostaa hankkeen toteuttamisesta saatavia hyöty-     pääomakustannukset katetaan siten edellä mai-
37913: jä. Yksityisellä rahoituksella hanke saadaan        nituilla säästöillä, joten valtiontalouden kannal-
37914: käyntiin ja melkein kokonaan valmiiksi tällä        ta menettely on neutraali. Merkittävimmät hyö-
37915: vuosituhannella, mutta hankkeesta maksetaan,        dyt saadaan hankkeen aikaistamisesta saatavista
37916: kun siitä saadaan hyötyjä. Nykyisen käytännön       yhteiskuntataloudellisista hyödyistä.
37917: 
37918:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1996
37919: 
37920:                                                             Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
37921:                                             KK 235/1996 vp                                             3
37922: 
37923: 
37924: 
37925: 
37926:                                         Tili Riksdagens Talman
37927: 
37928:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      samhällsekonomisk nytta motsvarande ca 0,4
37929: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        mrd. mk i form av sänkta tids- och olycksfalls-
37930: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      kostnader.
37931: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr            Projektets budgetverkningar kan inte beräk-
37932: 235:                                                  nas exakt på förhand, då priset på väghållnings-
37933:                                                       tjänsten bestäms på basis av anbudstävlan, och
37934:           Med viiken typ av finansiering har          den ersättning som betalas för tjänsten binds vid
37935:        statsrådet för avsikt att sköta byggandet      trafikarbetet. I prissättningsmodellen fastställs
37936:        av motorvägen Träskända-Lahtis, och            ett maximum, och för den del av trafikarbetet
37937:        hur högt har finansieringskostnaderna          som överskrider denna betalas ingen ersättning.
37938:        beräknats stiga i jämförelse med t.ex. det     Denna övre gräns för betalningarna är nödvän-
37939:        att staten skulle bekosta byggandet med        dig med tanke på budgethushållningen, och den
37940:        hjälp av direkt lånefinansiering?              innebär att betalningsströmmen rätt bra kan för-
37941:                                                       utses.
37942:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Om projektet genomförs enligt nuvarande
37943: anföra följande:                                      budgetförfarande, täcks kapitalkostnaderna
37944:                                                       med statens allmänna skattemedel. Vid förfaran-
37945:     Finansiering i efterskott innebär en helt ny      det med efterskottsfinansiering är det vägbola-
37946: metod för väghållning. Den omfattar förutom           gets sak att ordna finansieringen. Vägbolagets
37947: byggandet också planeringen, underhållet och          finansieringsarrangemang blir något dyrare än
37948: finansieringen av förbindelsen. Det är svårt att      statens på grund av den högre räntenivån.
37949: jämföra efterskottsfinansiering med nuvarande            Förfarandet med finansiering i efterskott vän-
37950: praxis, eftersom det är fråga om två helt olika       tas dock sänka projektkostnaderna. Vid en tradi-
37951: förfaranden. Projektet med finansiering i efter-      tionell entreprenad skulle avsnittet Träskända-
37952: skott behandlades i samband med den första            Joutjärvi delas i tre delar med en separat anbuds-
37953: tilläggsbudgeten våren 1996, och då bevi1jades ett    tävlan för varje del. Enligt den föreslagna model-.
37954: ans1ag om 5 mi1j. mk för beta1ning av utgifterna      Ien för privat finansiering gör vägbolaget ett an-
37955: för projektp1aneringen och anbudstäv1an. Det          bud på väghållningstjänsten i fråga om hela av-
37956: egent1iga bes1utet om genomförandet av projek-        snittet, dvs. för byggandet och underhållet av det.
37957: tet fattas tidigast i samband med 1997 års budget-    Vägbolaget kan därför uppnå fördelar tack vare
37958: behand1ing eller en tilläggsbudget för 1997, på       projektets omfattning och på så vis sänka bygg-
37959:  basis av de uppgifter som fås vid anbudstäv1an.      nadskostnaderna. När det gäller under-
37960:     Vid finansiering i efterskott är utgångspunk-     hållsentreprenader har anbudsupphandling tills
37961: ten den att statens beta1ningar för prestationerna    vidare inte tillämpats särskilt ofta. Det beräknas
37962: erläggs i efterhand. Inga åtgärder betalas i för-     att konkurrensen om underhållet kommer att
37963:  skott, utan ersättning för väghållningstjänsten      leda tili i proportion större inbesparingar än kon-
37964:  utgår först efter att vägavsnittet har öppnats för   kurrensen om byggandet. Om anbudstävlan sän-
37965:  trafik. Den föreslagna betalningstidtabellen         ker investeringskostnaderna med t.ex. 10 %, spa-
37966:  framhäver nyttan av projektet. Med privat finan-     ras ungefår 50 milj. mk under hela avtalstiden.
37967:  siering kan projektet inledas och nästan helt får-   Motsvarande inbesparing i fråga om underhållet
37968:  digställas under detta årtusende, men det betalas    vore ca 20 milj. mk. De högre kapitalkostnaderna
37969:  när det kommer tili nytta. Med nuvarande praxis      täcks sålunda med dessa inbesparingar, så ur
37970:  skulle projektet komma i gång först nästa årtu-      statsekonomins perspektiv är förfarandet neu-
37971:  sende. Genom förfarandet med efterskottsfinan-       tralt. Den största nyttan består i de samhällseko-
37972:  siering kan projektet genomföras tidigare, och       nomiska fördelar som en tidigareläggning av
37973:  redan en tidigareläggning med fem år ger en          projektet medför.
37974: 
37975:      Helsingforsden 18 aprill996
37976: 
37977:                                                                   Trafikminister Tuula Linnainmaa
37978:                                            KK 236/1996 vp
37979: 
37980: Kirjallinen kysymys 236
37981: 
37982: 
37983: 
37984: 
37985:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Eteläisen Suomen maanviljelijöille kansalli-
37986:                                       sista varoista myönnettävästä tuesta
37987: 
37988: 
37989:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
37990: 
37991:    Hallituksen taholta tulleen selvityksen mu-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37992: kaan Brysselissä käydään parhaillaan neuvotte-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37993: luja oikeutuksesta maksaa artiklan 141 mukaista      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37994: tukea eteläisen Suomen viljelijöille. Tuki makse-
37995: taan, jos lupa saadaan, kansallisista varoista.                Miksi Hallitus viivyttää päätöstä ar-
37996:    Eräiden tuotettavien lähteiden mukaan kysei-             tiklan 141 mukaisen tuen maksamisesta
37997: nen neuvotteluprosessi on tietynlaista perustee-            eteläisen Suomen viljelijöille kansallisista
37998: tonta vetkuttelua. Näin siitä syystä, että lupa             varoista vetoamalla neuvotteluihin EU:n
37999: kyseiseen tukeen olisi jo aikanaan perusneuvot-             maatalousviranomaisten kanssa, koska
38000: telujen yhteydessä saatu, mutta nykyinen hallitus           saatujen tietojen mukaan kyseinen mak-
38001: pitkittää asiaa, koska ei halua osoittaa varoja             sulupa on olemassa jo alkuperäisten ED-
38002: kyseiseen tukeen.                                           sopimusneuvottelujen perusteella?
38003:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38004: 
38005:      Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1996
38006: 
38007:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
38008: 
38009: 
38010: 
38011: 
38012:  260017
38013: 2                                           KK 236/1996 vp
38014: 
38015: 
38016: 
38017: 
38018:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
38019: 
38020:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            "Jos liittymisestä aiheutuu vakavia vaikeuk-
38021: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         sia, jotka ovat yhä olemassa sen jälkeen kun
38022: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       artiklojen 138, 139, 140 ja 142 määräyksiä sekä
38023: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        yhteisössä voimassa oleviin sääntöihin perustu-
38024: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         via muita toimenpiteitä on täysimittaisesti sovel-
38025: n:o 236:                                              lettu, komissio voi antaa Suomelle (ja Norjalle)
38026:                                                       luvan myöntää tuottajille kansallisia tukia, joi-
38027:           Miksi Hallitus viivyttää päätöstä ar-       den tarkoituksena on helpottaa näiden täysimää-
38028:        tiklan 141 mukaisen tuen maksamisesta          räisiä yhdentymistä yhteiseen maatalouspolitiik-
38029:        eteläisen Suomen viljelijöille kansallisista   kaan."
38030:        varoista vetoamalla neuvotteluihin EU :n           Euroopan yhteisön perustaruissopimuksen
38031:        maatalousviranomaisten kanssa, koska           (Rooman sopimus) artikloiden 92 ja 93 nojalla
38032:        saatujen tietojen mukaan kyseinen mak-         komissio tekee päätöksen jäsenmaiden kansalli-
38033:        sulupa on olemassa jo alkuperäisten ED-        sista tuista.
38034:        sopimusneuvottelujen perusteella?                  Suomella ei ole oikeutta ilman komission eril-
38035:                                                       listä päätöstä myöntää artiklan 141 mukaista
38036:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tukea. Jäsenyysneuvottelujen yhteydessä sovitun
38037: vasti seuraavaa:                                      aikataulun mukaisesti Suomi neuvottelee tästä
38038:                                                       ns. vakavien vaikeuksien tuesta tavoitteena ottaa
38039:    Suomen liittymissopimuksen Euroopan unia-          tuki käyttöön vuoden 1997 alusta.
38040: niin artiklan 141 teksti toteaa seuraavaa:
38041: 
38042:      Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1996
38043: 
38044:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
38045:                                              KK 236/1996 vp                                                 3
38046: 
38047: 
38048: 
38049: 
38050:                                          Tili Riksdagens Talman
38051: 
38052:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-             "Om anslutningen ger upphov tili allvarliga
38053: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          svårigheter som kvarstår sedan möj1igheterna
38054: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-        enligt artik1arna 138-140 och 142 samt andra
38055: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr           åtgärder en1igt befintliga gemenskapsregler har
38056: 236:                                                    utnyttjats fullt ut, får kommissionen tillåta att
38057:                                                         Finland och Norge lämnar producentstöd på
38058:           Varför dröjer Regeringen med sitt be-         nationell nivå för att under1ätta deras integration
38059:        slut att beta1a stöd av nationella medel         i den gemensammajordbrukspo1itiken."
38060:        enligt artikell41 tilljordbrukarna i södra           Med stöd av artiklarna 92 och 93 i fördraget
38061:        Finland genom att hänvisa tili förhand-          om upprättandet av Europeiska ekonomiska ge-
38062:        lingar med EU:s jordbruksmyndigheter,            menskapen (Romfördraget) fattar kommissio-
38063:        då enligt uppgift tillstånd för att betala ett   nen bes1ut om medlemsstaternas nationella stöd.
38064:        sådant stöd redan finns pä grundval av de            Finland har inte rätt att utan ett särski1t bes1ut
38065:        ursprungliga avtalsförhand1ingarna med           a v kommissionen bevi1ja stöd en1igt artikel 141. I
38066:        EU?                                              överensstämme1se med den tidtabell som man
38067:                                                         kom överens om i med1emsförhandlingarna för-
38068:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt           handlar Finland om detta stöd för s.k. allvarliga
38069: anföra följande:                                        svårigheter med avsikten att ta stödet i bruk från
38070:                                                         och med ingången av 1997.
38071:     Artikel141 i fördraget om Finlands ans1utning
38072: tili Europeiska unionen lyder som följer:
38073: 
38074:      Helsingfors den 17 apri1 1996
38075: 
38076:                                                          Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
38077:                                             KK 237/1996 vp
38078: 
38079: Kirjallinen kysymys 237
38080: 
38081: 
38082: 
38083: 
38084:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Valtion kassavarannon suuruudesta
38085: 
38086: 
38087: 
38088:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
38089: 
38090:    Valtion kassavaranto on alkuvuoden aikana          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38091: ylittänyt 50 miljardin markan rajan ja oli tiettä-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38092: västi vielä viikko sitten yli 47 miljardia markkaa.   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38093: Toisaalta tämä on hyvä asia ja saa niin sanotusti
38094: rinnan rottingille, kun menee näin hyvin. Kun                   Miksi valtion kassavarannon sallitaan
38095: valtiolla on kuitenkin satoja miljardeja markkoja            jopa ylittää 50 miljardin markan raja,
38096: velkaa, mainitunlaisen varannon pitäminen val-               vaikka valtio on moninkertaisesti vel-
38097: tion kassassa on valtiolle tappiollista korkojen             kaantunut ja näin selvästi kärsii korko-
38098: takia.                                                       tappioita toisenlaiseen rahapolitiikkaan
38099:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           verrattuna?
38100: 
38101:      Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1996
38102: 
38103:                                          Sulo Aittaniemi /kesk
38104: 
38105: 
38106: 
38107: 
38108: 260017
38109: 2                                         KK 237/1996 vp
38110: 
38111: 
38112: 
38113: 
38114:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
38115: 
38116:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kokoon sillä ei olisi ollut merkitystä. Ei myös-
38117: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       kään sillä, että toteutunutta suurempi osa valtion
38118: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     tuloista olisi pitänyt kattaa lainanotolla.
38119: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-          Edellä esitetyn perusteella toteaisinkin, että
38120: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       kysymys ei ole valtion kassan osaltajonkin tietyn
38121: n:o 237:                                            rajan ylittymisen sallimisesta, vaan talousarvion
38122:                                                     tasapainovaatimuksen edellyttämästä tilantees-
38123:           Miksi valtion kassavarannon sallitaan     ta. Erityisesti pankkitukeen siirtomäärärahoina
38124:        jopa ylittää 50 miljardin markan raja,       budjetoidut menot ovat omalta osaltaan olleet
38125:        vaikka valtio on moninkertaisesti vel-       tilapäisesti nostamassa valtion kassareservien ta-
38126:        kaantunut ja näin selvästi kärsii korko-     soa. Vuodelta 1994 pankkitukeen budjetoituja
38127:        tappioita toisenlaiseen rahapolitiikkaan     varoja siirtyi vuodelle 1995 12,6 mrd. mk ja vuo-
38128:        verrattuna?                                  delta 1995 vielä 3,9 mrd. mk vuodelle 1996.
38129:                                                     Nämä varat ovat olleet valtion kassassa odotta-
38130:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        massa pankkituen maksamista ja olleet omalta
38131: vasti seuraavaa:                                    osaltaan nostamassa kassan tasoa.
38132:                                                         Valtion kassassa on budjettitalouden lisäksi
38133:     Hallitusmuodon 67 §:n 2 momentin mukaan         myös budjettitalouteen kuulumattomia varoja,
38134: talousarvioon otettujen tuloarvioiden on katet-     jotka nostavat kassareservien tasoa. Valtion
38135: tava siinä olevat määrärahat. Talousarvion net-     budjettitalouden       ulkopuolisten     rahastojen
38136: tolainanotto on hallitusmuodossa tarkoitettu tu-    varoja valtion kassassa oli vuoden 1995 päättyes-
38137: loarvio, jota yhdessä muiden talousarvion tulo-     sä 5 723 milj. mk. Valtio kerää kaikkien veron-
38138: jen kanssa talousarvion kattamisvaatimus kos-       saajien verotulot keskitetysti ja tilittää ne edel-
38139: kee.                                                leen tietyllä viipeellä veronsaajille. Tästä syystä
38140:     Valtion talousarvion tulot ja menot ovat kas-   valtion kassassa arvioidaan olevan valtiolle kuu-
38141: savaikutuksiltaan eriperusteisia. Valtion verotu-   lumattomia varoja vajaat viisi miljardia mark-
38142: lot merkitään talousarvioon ja tilinpäätökseen      kaa.
38143: kassaperusteisesti kuten käytännössä myös val-          Valtion kassassa olevat varat on sijoitettu ra-
38144: tion nettolainanotto. Valtion menoista kiinteät     hamarkkinoille pankkien sijoitustodistuksiin.
38145: ja arviomäärärahat ovat lähes kassaperusteisia.     Kassavaroilie saatava korkotuotto on samaa ta-
38146: Siirtomäärärahat ovat sen sijaan pitkälti velvoi-   soa kuin valtio maksaa lyhytaikaisesta velkasi-
38147: teperusteisia, jotka hallitusmuodon mukaan tu-      toumuslainanotostaan. Tällä tavoin tarkasteltu-
38148: lee niin ikään kattaa.                              na valtio ei siten kärsisi kassanpidostaan korko-
38149:     Vuodelta 1994 ja sitä aikaisemmilta vuosilta    tappioita. Jos ajatellaan, että valtion kassassa on
38150: siirrettiin siirtomäärärahoja vuodelle 1995 yh-     varoja samassa suhteessa kuin talousarvion tulo-
38151: teensä 26 852 milj. mk. Vastaavasti vuodelle 1996   puolelle on merkitty tuloja, valtion kassanpidos-
38152: siirtyi määrärahoja 19 531 milj. mk. Koska mo-      ta voidaan katsoa kertyvän nettokorkotuloa.
38153: lempien vuosien tilinpäätökset osoittivat jopa          Totean lopuksi, että valtiovarainministeriössä
38154: ylijäämää, on siirrettyjä määrärahoja vastaava      ollaan selvittämässä budjettisäännösten muutta-
38155: kate valtion kassassa odottamassa määrärahojen      mista muun muassa siltä kannalta, onko lainan-
38156: maksatusta. Tulojen kattamisvaatimuksen suh-        oton tiukka sitominen budjettivuoteen tarkoi-
38157: teen merkitystä ei ole sillä, miten talousarvion    tuksenmukaista, jos sillä kasvatetaan tarpeetto-
38158: tulot on arvioitu koottavan. Vaikka kaikki ta-      masti valtion kassaa. Kysymys on noussut esiin
38159: lousarvion tulot olisi voitu kerätä verotuloina,    valtiontilintarkastajain vuodelta 1994 antaman
38160: kattamisvaatimuksen johdosta valtion kassan         tarkastuslausuman perusteella.
38161: 
38162:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1996
38163: 
38164:                                                               Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
38165:                                             KK 237/1996 vp                                                3
38166: 
38167: 
38168: 
38169: 
38170:                                         Tili Riksdagens Talman
38171: 
38172:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           haft någon betydelse för kassans storlek. Också
38173: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           den eventualiteten att en ännu större del av sta-
38174: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       tens inkomster borde ha täckts genom upplåning
38175: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-          skulle ha saknat betydelse.
38176: mål nr 237:                                               Med stöd av vad jag har anfört ovan konstate-
38177:                                                       rar jag därför att det inte är fråga om huruvida
38178:           Varför tiliåts statens kassareserv t.o.m.   överskridande av en viss gräns i statskassan kan
38179:        överskrida 50-miljardermarksgränsen,           tiliåtas, utan om en situation som kravet på en
38180:        fastän staten är mångdubbelt skuldsatt         balanserad budget förutsätter. Särskilt de utgif-
38181:        och sålunda tydligt lider ränteförluster i     ter för bankstöden som budgeterats i form av
38182:        jämförelse med en annorlunda penning-          reservationsanslag har för sin del tillfålligt ökat
38183:        politik?                                       statens kassareserver. Av de medel som budgete-
38184:                                                       rats för bankstöd överfördes 12,6 mrd. mk från
38185:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         1994 tili 1995, och ytterligare 3,9 mrd. mk från
38186: anföra följande:                                      1995 tilll996. Dessa medel har väntat i statskas-
38187:                                                       san på utbetalning av bankstöd och bidragit tili
38188:     Enligt 67 § 2 mom. regeringsformen skali de       den höjda kassanivån.
38189: inkomststater som tas in i budgeten täcka ansla-          1 statens kassa finns också medel som inte hör
38190: gen. Nettoupplåning enligt budgeten är en sådan       tili budgethushåliningen, vilka höjer nivån på
38191: inkomststat som avses i regeringsformen, och          kassareserverna. Vid slutet av 1995 innehöli
38192: omfattas tilisammans med budgetens övriga in-         statskassan 5 723 milj. mk i form av sådana
38193: komster av täckningskravet.                           fonders medel som står utanför budgethushåll-
38194:     Inkomsterna och utgifterna i statsbudgeten        ningen. Staten samlar centraliserat in skatteta-
38195: inverkar på kassan på olika grunder. Statens          garnas skatteinkomster och redovisar dem vidare
38196: skatteintäkter bokförs i budgeten och bokslutet       tili skattetagarna med ett visst dröjsmål. Det be-
38197: enligt kassaprincipen, såsom i praktiken även         räknas därför att det i statskassan finns medel om
38198: statens nettoupplåning. Av statens utgifter följer    knappt 5 mrd. mk som inte tillhör staten.
38199: de fasta anslagen och förslagsanslagen också i            Medlen i statskassan är investerade i bankcer-
38200: stort sett kassaprincipen. Reservationsanslagen       tifikat på penningmarknaden. De ränteintäkter
38201: är däremot i rätt stor omfattning bundna tili de      som fås på kassamedlen ligger på samma nivå
38202: åtaganden de avser, och de skali enligt regerings-    som statens utgifter för kortfristiga skuldförbin-
38203: formen också ha täckning.                             delselån. Ur detta perspektiv lider staten således
38204:     Från 1994 och tidigare år överfördes reserva-     inte några ränteförluster för sin kassahållning.
38205:  tionsanslag om sammanlagt 26 852 milj. mk tili       Om medlen i statskassan ställs i proportion tili de
38206:  1995. Tili 1996 överfördes på motsvarande sätt       inkomster som antecknats på inkomstsidan i
38207:  anslag om 19 531 milj. mk. Eftersom boksluten        budgeten, kan det anses att statens kassahållning
38208:  för båda åren visade t.o.m. ett överskott, finns     ger nettoränteintäkter.
38209:  det i statskassan en täckning motsvarande de             Tili sist villjag konstatera att finansministeriet
38210:  överförda anslagen i väntan på utbetalningar av      som bäst utreder behovet av att ändra bud-
38211:  dessa. När det gäller kravet på att inkomsterna      getstadgandena, bl.a. huruvida det är ändamåls-
38212:  skall täcka anslagen, har det ingen betydelse hur    enligt att strängt binda upplåningen tili budget-
38213:  det har beräknats att budgetinkomsterna skall        året, om detta medför en onödig ökning i stats-
38214:  skaffas. Även omalla inkomster i budgeten hade       kassan. Frågan har blivit aktuell på grund av
38215:  kunnatsamlasin i form av skatteinkomster, skul-      statsrevisorernas yttrande i berättelsen för 1994.
38216:  Ie det med anledning av täckningskravet inte ha
38217: 
38218:      Helsingforsden 22 april 1996
38219: 
38220:                                                                         Finansminister Sauli Niinistö
38221:                         1
38222:                         1
38223:                     1
38224:                     1
38225:                 1
38226:                 1
38227: 
38228: 
38229: 
38230: 
38231:             1
38232:             1
38233:         1
38234:         1
38235:     1
38236:     1
38237: 
38238: 
38239: 
38240: 
38241: 1
38242: 1
38243: 1
38244:                                            KK 238/1996 vp
38245: 
38246: Kirjallinen kysymys 238
38247: 
38248: 
38249: 
38250: 
38251:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Ulkoasiainministeri Halosen Perun matkan
38252:                                       yhteydessä tapahtuneesta lainan anteeksiannosta
38253: 
38254: 
38255:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
38256: 
38257:    Tiedotusvälineiden mukaan ulkoasiainminis-                  Onko valtioneuvoston jäsen, ulko-
38258: teri Tarja Halonen on ulkomaanmatkansa yhtey-               asiainministeri Tarja Halonen erään ul-
38259: iessä antanut Perun valtiolle taijollekin perulai-          komaanmatkansa yhteydessä antanut
38260: >elle yhteisölle anteeksi 114 miljoonan markan              Perun valtiolle taijollekin perulaiselle yh-
38261: lainan. Noin vain suit sait ilman sen enempiä               teisölle anteeksi 114 miljoonan markan
38262: perusteluja.                                                lainan, ja jos on,
38263:    Asia tuntuu uskomattomalta.                                 niin mikä tämä laina on ollut ja millä
38264:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          perusteella anteeksiauto on tapahtunut?
38265: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38266: aioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38267:  aen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38268: 
38269:      Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1996
38270: 
38271:                                         Sulo Aittaniemi /kesk
38272: 
38273: 
38274: 
38275: 
38276:  !60017
38277: 2                                            KK 238/1996 vp
38278: 
38279: 
38280: 
38281: 
38282:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
38283: 
38284:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          kittävältä osin anteeksianto. Suomen ja Perun
38285: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           hallitusten välisissä keskusteluissa parhaaksi
38286: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         vaihtoehdoksi nähtiin anteeksianto. Suomi eh-
38287: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-          dotti eräiden muiden velkojien mallin mukaan
38288: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           anteeksiannan ehdoksi ympäristö- ja sosiaalisi-
38289: n:o 238:                                                toumuksia, ts. Perun hallituksen sitoutumista sii-
38290:                                                         hen, että se siirtää budjetistaan velkojen nykyistä
38291:            Onko valtioneuvoston jäsen, ulko-            markkina-arvoa vastaavan määrän erilaisiin ym-
38292:         asiainministeri Tarja Halonen erään ul-         päristöja työllisyysinvestointeihin.
38293:         komaanmatkansa yhteydessä antanut                  Koska pehmeiden luottojen velkapapereille ei
38294:         Perun valtiolle tai jollekin perulaiselle yh-   ole todellisia markkinoita, käytetään arvonmää-
38295:         teisölle anteeksi 114 miljoonan markan          rityksen pohjana kaupallisen velan jälkimarkki-
38296:         lainan, ja jos on,                              nahintaa; Suomi päätyi Perun kanssa 25 %:iin eli
38297:            niin mikä tämä laina on ollut ja millä       114 Mmk:n rästien vastineeksi Perun hallitus si-
38298:         perusteella anteeksiauto on tapahtunut?         toutui sijoittamaan 28,5 Mmk vastaavan mää-
38299:                                                         rän. Perun hallitus suostui tähän edellytyksellä,
38300:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            että anteeksiannan piiriin otetaan koko velka-
38301: vasti seuraavaa:                                        määrä rästikorkoineen.
38302:                                                            Nyt tehdyn järjestelyn etuja ovat mm.:
38303:     Suomi on vuosina 1972-1985 solminut Perun              - kokemusten saanti erilaisista velanvaihto-
38304: valtion kanssa kuusi kehitysluottosopimusta,            järjestelyistä pelkän vakautuksen tai luotan lah-
38305: joiden nimellisarvo on yhteensä 107 Mmk. Luo-           jaksimuuttamisen sijasta,
38306: toilla on hankittu pääasiassa erilaisia investointi-       -Suomen mahdollisuus näin avata uudelleen
38307: tavaroita ja kuljetusvälineitä. Perun taloudelli-       kehitysyhteistyösuhteet Etelä-Amerikassa, mikä
38308: sen ja poliittisen tilanteen heikkeneminen 1980-        nyt siis tapahtuu ilman uutta rahaa,
38309: luvulla johti kuitenkin vähitellen siihen, että Peru       - Perun hallituksen valmius avata uudelleen
38310: ei kyennyt hoitamaan näitä eikä muitakaan ulko-         toimivat suhteet Suomen kanssa, mikä onkin jo
38311: maanvelkojaan. Myös suhteet kansainväliseen             johtanut Perun Helsingissä olevan suurlähetys-
38312: valuuttarahastoon olivat pitkään jäädytettyinä.         tön vahvistamiseen,
38313:     Perun sisäisen poliittisen kehityksen rauhoi-          -Suomen kehitysyhteistyöstrategian kannal-
38314: tuttua 1990-luvun alussa myös talouden toime-           ta keskeisten ympäristö- ja sosiaalitavoitteiden
38315: liaisuus saatiin käyntiin. Maa solmi kansainväli-       toteutuminen.
38316: sen valuuttarahaston kanssa sopimuksen vakau-              Neuvottelut Suomen ja Perun hallitusten välil-
38317: tusohjelmasta, miltä pohjalta myös Pariisin klu-        lä käytiin loppuun tammikuussa 1995. Eduskun-
38318: bissa päästiin sopimukseen julkisten ja julkisesti      ta hyväksyi tätä koskevan esityksen lisätalousar-
38319: taattujen velkojen vakauttamisesta kesäkuussa           viossajoulukuussa 1995, ja maiden välisen sopi-
38320:  1994. Suomella oli valittavana joko saatavien          muksen allekirjoitus ajoitettiin ministeri Halosen
38321: vakauttaminen hyvin pitkälle aikavälille tai mer-       Perun vierailun yhteyteen.
38322: 
38323:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1996
38324: 
38325:                                                            Kehitysyhteistyöministeri Pekka Haavisto
38326:                                            KK 238/1996 vp                                             3
38327: 
38328: 
38329: 
38330: 
38331:                                        Tili Riksdagens Talman
38332: 
38333:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     ning vara det bästa alternativet. Som vilikor för
38334: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       efterskänkningen föreslog Finland i likhet med
38335: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     vissa andra borgenärer förbindelser som gäller
38336: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr        miljön och de sociala förhåliandena, med andra
38337: 238:                                                 ord att Perus regering förbinder sig att ur budge-
38338:                                                      ten överföra ett belopp som motsvarar skulder-
38339:           Har medlemmen av statsrådet, utrikes-      nas nuvarande marknadsvärde tili olika investe-
38340:        minister Tarja Halonen i samband med          ringar i miljön och sysselsättningen.
38341:        en utrikesresa för staten Peru elier något        Eftersom det inte finns någon verklig marknad
38342:        peruanskt bolag efterskänkt ett lån på        för mjukkreditskuldhandlingar används andra-
38343:        114 miljoner mark, och om så är faliet,       handsmarknadspriset för en handelsskuld som
38344:           ett hurudant lån har det varit fråga om    grund när värdet faststälis; Finland och Peru
38345:        och på vilka grunder har lånet efter-         kom överens om 25 %, dvs. om motprestation tili
38346:        skänkts?                                      det återstående skuldbeloppet 114 milj. mk för-
38347:                                                      band sig Perus regering att investera ett belopp
38348:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        motsvarande 28,5 milj. mk. Perus regering gick
38349: anföra föUande:                                      med på detta under förutsättning att hela skuld-
38350:                                                      beloppet jämte ränta efterskänks.
38351:    Åren 1972-1985 ingick Finland med staten              Fördelarna med det arrangemang som nu vid-
38352: Peru sex utvecklingskreditavtal tili ett samman-     tagits är bl.a. att:
38353: lagt nominellt värde av 107 milj. mk. Med kredi-         - man får erfarenheter avolika skuldutbytes-
38354: terna har i huvudsak anskaffats olika investe-       arrangemang som kan tillämpas i stäliet för en-
38355: ringsvaror och transportmedel. F örsämringen av      bart konsolidering elier omvandling av en kredit
38356: det ekonomiska och politiska läget i Peru på         tili gåva,
38357: 1980-talet ledde dock småningom tili att Peru            -Finland får en möjlighet att på detta sätt på
38358: inte kunde sköta dessa elier andra utrikesskulder.   nytt inleda utvecklingssamarbete med Sydameri-
38359: Även relationerna tili den internationelia valuta-   ka, vilket således nu sker utan nya pengar,
38360: fonden var länge frusna.                                 - Perus regering är beredd att på nytt etablera
38361:     När den inrepolitiska utvecklingen i Peru hade   fungerande relationer med Finland, vilket redan
38362: lugnat sig i början av 1990-talet kom även den       resulterat i att Perus ambassad i Helsingfors har
38363: ekonomiska aktiviteten i gång. Landet ingick ett     förstärkts,
38364: avtal om ett konsolideringsprogram med inter-            - miljömål och sociala mål som är viktiga för
38365: nationelia valutafonden, och på grundval av det-     Finlands utvecklingssamarbetsstrategi har upp-
38366: ta kunde man även i Parisklubben avtala om en        nåtts.
38367: konsolidering av de offentliga och de offentligt         Förhandlingarna mellan Finlands och Perus
38368: garanterade skulderna ijuni 1994. Finland kunde      regeringar slutfördes i januari 1995. Riksdagen
38369:  välja melian att antingen konsolidera fordringar-   godkände propositionen angående denna ange-
38370:  na på mycket lång sikt elier efterskänka en bety-   lägenhet i tilläggsbudgeten i december 1995 och
38371:  dande del. Under förhandlingarna melian Fin-        undertecknandet av avtalet länderna emellan
38372:  lands och Perus regeringar ansågs en efterskänk-    förlades tili minister Halonens besök i Peru.
38373: 
38374:      Helsingfors den 22 april 1996
38375: 
38376:                                                                   Biståndsminister Pekka Haavisto
38377:                                               KK 239/1996 vp
38378: 
38379: Kirjallinen kysymys 239
38380: 
38381: 
38382: 
38383: 
38384:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Kirjallisiin kysymyksiin annetuista vastauk-
38385:                                         sista
38386: 
38387: 
38388:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
38389: 
38390:    Kansanedustajan         valtiopäiväjärjestyksen         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38391: 37 §:n 1 momentin perusteella tekemään kirjalli-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38392: seen kysymykseen laaditaan vastaus siinä minis-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38393: teriössä, jonka toimialaan asia kuuluu. Vastauk-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38394: sen allekirjoittaa asianomainen ministeri, joka
38395: luonnollisesti ei ole vastausta laatinut, korkein-                Pitääkö Hallitus mahdollisena ja tar-
38396: taan sen ohimennen allekirjoittanut.                           peellisena, että vastedes kansanedusta-
38397:    Kirjallisiin kysymyksiin annetuista vastauk-                jien kirjallisiin kysymyksiin annetuista
38398: sista ei selviä, kuka ministeriön virkamies on                 vastauksista asianomaisen ministerin li-
38399: vastauksen laatinut. Tämä olisi välttämätöntä jo               säksi selviäisi myös se, kuka virkamies
38400: muodollisista syistä, mutta erityisesti siitä syystä,          vastauksen on muotoillut?
38401: että asianomaisen kysymyksen tekijä voisi tarvit-
38402: taessa pyytää esimerkiksi täsmennystä johonkin
38403: asiaan vastauksen valmistelijalta.
38404: 
38405:      Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1996
38406:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
38407: 
38408: 
38409: 
38410: 
38411:  260017
38412: 2                                           KK 239/1996 vp
38413: 
38414: 
38415: 
38416: 
38417:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
38418:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Sinänsä ei liene estettä sille, että vastauksen
38419: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          antava valtioneuvostonjäsen ilmoittaisi vastauk-
38420: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        sessaan kaikki valmisteluun osallistuneet virka-
38421: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         miehet. Joskus näkemyksiä pyydetään kuitenkin
38422: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          useammalta taholta. Esitetyt kannat asiaan saat-
38423: n:o 239:                                               tavat olla toisistaan poikkeavia. Tällöin on on-
38424:                                                        gelmallista määritellä niiden virkamiesten ja
38425:           Pitääkö Hallitus mahdollisena ja tar-        mahdollisten muiden valmisteluun vaikuttanei-
38426:        peellisena, että vastedes kansanedusta-         den tahojen oikeuksia, joiden näkemyksiä ei vas-
38427:        jien kirjallisiin kysymyksiin annetuista        tauksessa ole otettu huomioon tai ne on esitetty
38428:        vastauksista asianomaisen ministerin li-        muutettuina.
38429:        säksi selviäisi myös se, kuka virkamies            Vastaus kirjalliseen kysymykseen voitaisiin
38430:        vastauksen on muotoillut?                       harkita annettavaksi esittelystä, jolloin virkamie-
38431:                                                        hen mahdollisuus esittää eriävä mielipiteensä on
38432:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           olemassa. Tällöin eduskunnan luottamusta naut-
38433: vasti seuraavaa:                                       tivan ministerin eduskunnalle esittämät kannan-
38434:                                                        otot sidottaisiin ministeriössä tapahtuvaan muo-
38435:    Kirjallinen kysymys on eduskunnan ja valtio-        dolliseen päätöksentekoon. Tämä ei olisi sopu-
38436: neuvoston välisen yhteydenpidon muoto, joka            soinnussa eduskunnan ja ministereitten välisen
38437: on luettavissa osaksi eduskunnalle kuuluvien           luontevan ja joustavan keskusteluyhteyden ke-
38438: parlamentaaristen valvontakeinojen kokonai-            hittämispyrkimysten kanssa.
38439: suutta. Kysymysmenettelyn tarkoituksena on                Edustaja Aittoniemi pitää tärkeänä sitä, että
38440: toisaalta turvata eduskunnan tiedonsaanti ja toi-      kysymyksen tekijä voisi tarvittaessa pyytää täs-
38441: saalta varmistaa, että kansanedustajan käytettä-       mennystäjohonkin asiaan vastauksen valmisteli-
38442: vissä on tehokkaita keinoja valtioneuvoston ja         jalta. Eduskunnan tiedonsaantioikeus on näiltä
38443: sen jäsenten toiminnan valvomiseksi.                   osin turvattu, sillä valiokunnilla on oikeus saada
38444:    Kirjallinen kysymys tehdään valtioneuvoston         käyttöönsä virkatoimissa kertyneitä asiakirjoja
38445: jäsenelle, joka on myös siitä poliittisessa vastuus-   sekä suullisia ja kirjallisia tietoja. Tulisiko yksit-
38446: sa eduskunnalle. Kirjallisiin kysymyksiin annet-       täisenä kansanedustajalla olla vastaava oikeus,
38447: tavia vastauksia toki usein valmistellaan ryhmä-       on mahdollista ottaa esille valtiosäännön koko-
38448: työnä. Työhön saattaa osallistua useammankin           naisuudistusta parhaillaan valmistelevassa ko-
38449: ministeriön virkamiehiä. Vastauksen valmistelua        miteassa. Komitea selvittänee myös parlamen-
38450: kuitenkin johtaa ministeri joko välittömästi tai       taarisen vastuun ja valvontasuhteiden perusteita
38451: erityisavustajansa välityksellä. Valmistelussa         ja siinä yhteydessä kysymysmenettelyn aseman
38452: otetaankin aina huomioon, että kyseessä on val-        yhtenä eduskunnan ja valtioneuvoston välisen
38453: tioneuvoston jäsenen vastaus eikä ministeriön          yhteydenpidon muodoista.
38454: muodollinen päätös.
38455: 
38456:      Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1996
38457: 
38458:                                                                          Pääministeri Paavo Lipponen
38459:                                              KK 239/1996 vp                                             3
38460: 
38461: 
38462: 
38463: 
38464:                                          Tili Riksdagens Talman
38465: 
38466:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       medlem av statsrådet som besvarar ett spörsmål i
38467: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         sitt svar meddelar namnen på samtliga tjänste-
38468: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       män som deltagit i beredningen. Ibland begär
38469: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr          man dock om synpunkter från flera olika instan-
38470: 239:                                                   ser. De ståndpunkter som då framhålls kan avvi-
38471:                                                        ka från varandra. Det är då problematiskt att
38472:            Anser Regeringen att det är möjligt         utreda rättigheterna för de tjänstemän och even-
38473:         och av behovet påkallat att det av svaren      tuella andra instanser som medverkat vid bered-
38474:         på riksdagsmännens skriftliga spörsmål         ningen och vilkas synpunkter inte har beaktats i
38475:         förutom namnet på vederbörande minis-          svaret eller har omformulerats.
38476:         ter även framgår viiken tjänsteman som             Det kunde övervägas om det vore ändamåls-
38477:         har formulerat svaret?                         enligt att svaret på ett skriftligt spörsmål ges på
38478:                                                        föredragning, då tjänstemannen har möjlighet
38479:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          att anmäla avvikande mening. Då förknippas de
38480: anföra följande:                                       ställningstaganden som en minister som åtnjuter
38481:                                                        riksdagens förtroende meddelar riksdagen med
38482:     Det skriftliga spörsmålet är en form av kon-       det formella beslutsfattandet inom ministeriet.
38483: takt mellan riksdagen och statsrådet som kan           Detta skulle inte vara förenligt med den utveck-
38484: anses utgöra en del av den helhet av parlamenta-       ling som eftersträvas i fråga om en naturlig och
38485: riska övervakningsmetoder som tilldelats riksda-       smidig samtalskontakt mellan riksdag och mi-
38486: gen. A vsikten med spörsmålsförfarandet är att å       nistrar.
38487: ena sidan trygga riksdagens tillgång tili informa-         Riksdagsman Aittaniemi anser att det är vik-
38488: tion och å andra sidan säkerställa att riksdags-       tigt att spörsmålsställaren vid behov kan be om
38489: männen fårfogar över effektiva metoder vid             precisering i en fråga av den som berett spörs-
38490: övervakningen av statsrådets och dess medlem-          målssvaret. Riksdagens rätt tili information är
38491: mars verksamhet.                                       tili dessa delar tryggad eftersom utskotten har
38492:     Ett skriftligt spörsmål ställs tili en medlem av   tiligång tili handlingar som uppkommit i sam-
38493: statsrådet, som då även är politiskt ansvarig där-     band med tjänsteutövning samt rätt att få munt-
38494: för gentemot riksdagen. Spörsmålssvaren bereds         liga och skriftliga uppgifter. Frågan om enskilda
38495: dock ofta som grupparbete. I arbetet kan med-          riksdagsmän skall ha motsvarande rättigheter
38496: verka tjänstemän från olika ministerier. Bered-        kan tas upp i den kommitte som för närvarande
38497: ningen av ett svar leds dock av ministern, anting-     bereder en totalrevision av statsförfattningen.
38498: en direkt eller genom förmedling av hans special-      Kommitten torde också pröva grunderna för det
38499: medarbetare. Vid beredningen beaktas också all-        parlamentariska ansvaret och övervakningsrela-
38500: tid att det är fråga om ett svar av en medlem av       tionerna och i detta sammanhang även spörs-
38501: statsrådet och inte ett formellt beslut av ministe-    målsinstitutionens status som en form får kon-
38502:  riet.                                                 takt mellan riksdag och statsråd.
38503:     I och för sig finns det inga hinder för att den
38504: 
38505:        Helsingforsden 19 aprill996
38506: 
38507:                                                                        Statsminister Paavo Lipponen
38508:                         j
38509:                     j
38510:                     j
38511:                 j
38512:                 j
38513:             j
38514:             j
38515:         j
38516:         j
38517:     j
38518:     j
38519: j
38520: j
38521:                                          KK 240/1996 vp
38522: 
38523: Kirjallinen kysymys 240
38524: 
38525: 
38526: 
38527: 
38528:                                  Sulo Aittoniemi /kesk: Moottoripyöräkerhojen toiminnasta
38529: 
38530: 
38531: 
38532:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
38533: 
38534:    Moottoripyöräjengien toiminta Suomessa on          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38535: alkanut ainakin pienoiskoossa muistuttaa suu-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38536: ren lännen mafiaryhmitelmää jengikohtaisine        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38537: yhteenottoineen. Kyseessä saattaa ollajonkinlai-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38538: nen muoti-ilmiö, mutta myös todellinen uhka sen
38539: jälkeen, kun se saa kansainvälisiä yhteyksiä ja               Minkälaisia suunnitelmia Hallituksel-
38540: toimintamalleja. Toiminnassa harrastus mootto-            la on ns. moottoripyöräjengien toimin-
38541: ripyörien parissa saattaa muodostua kulissiksi.           nassa sekä kansallisella että kansainväli-
38542:    Tällaisen jengitoiminnan estämisessä maam-             sellä tasolla mahdollisesti kasvavan rikol-
38543: me lainsäädäntö on suhteellisen voimaton. Vi-             lisen toiminnan estämiseksi esimerkiksi
38544: ranomaiset pystyvät puuttumaan vain tapaus-               lainsäädäntöä käyttäen?
38545:  kohtaisiin rikoksiin.
38546:      Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1996
38547:                                       Sulo Aittoniemi /kesk
38548: 
38549: 
38550: 
38551: 
38552:  260017
38553: 2                                           KK 240/1996 vp
38554: 
38555: 
38556: 
38557: 
38558:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
38559: 
38560:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Tässä yhteydessä on syytä mainita myös ulko-
38561: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         maalaislaissa olevat maahantulon estämistä ja
38562: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       maasta poistamista sekä turvaamistoimia koske-
38563: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        vat säännökset.
38564: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             Sisäasiainministeriö on tehnyt valtiovarain-
38565: n:o 240:                                              ministeriölle esityksen verotusta koskevan lain-
38566:                                                       säädännön muuttamiseksi siten, että palkkio,
38567:           Minkälaisia suunnitelmia Hallituksel-       joka poliisin luvalla maksetaan rikoksen estämi-
38568:        la on ns. moottoripyöräjengien toimin-         seksi, selvittämiseksi tai etsintäkuulutetun henki-
38569:        nassa sekä kansallisella että kansainväli-     lön tavoittamiseksi, olisi saajalleen veroton. Esi-
38570:        sellä tasolla mahdollisesti kasvavan rikol-    tyksen tavoitteena on lisätä tiedon antaneen hen-
38571:        lisen toiminnan estämiseksi esimerkiksi        kilön turvallisuutta. Verottomuus takaisi sen, et-
38572:        lainsäädäntöä käyttäen?                        tei poliisille tietoja antaneen henkilön henkilölli-
38573:                                                       syys tulisi verotustietojen kautta julkiseksi.
38574:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Oikeusministeriössä on osana rikoslain koko-
38575: vasti seuraavaa:                                      naisuudistusta valmistunut ehdotus hallituksen
38576:                                                       esitykseksi oikeudenkäyttöä, viranomaisia ja
38577:     Eräiden Suomessa toimivien moottoripyörä-         yleistä järjestystä vastaan kohdistuvia rikoksia
38578: jengien viime aikoina tekemät törkeät rikokset        sekä seksuaalirikoksia koskevien säännösten
38579: ovat herättäneet aiheellista huolestuneisuutta ja     uudistamiseksi. Ehdotukseen sisältyy ehdotus
38580: epäilyjä yhteiskunnan käytössä olevien suojakei-      erityiskriminalisoinniksi, jossa säädetään ran-
38581: nojen riittävyydestä. Tämän johdosta on syytä         gaistavaksi oikeudenkäytössä kuultavan uhkaa-
38582: todeta, että rikosten selvittämiseen ja rikollisen    minen. Säännösehdotuksen piiriin kuuluisivat
38583: toiminnan estämiseen voidaan osaltaan vaikut-         asianosaiset, todistajat, asiantuntijat ja muut
38584: taa jo olemassa olevin valtuuksin jengien jäsen-      kuultavat oikeudenkäynnissä, esitutkinnassa,
38585: ten toimintaan kohdistuvaa poliisivalvontaa te-       poliisitutkinnassa tai niihin rinnastettavassa
38586: hostamalla. Tässä yhteydessä on syytä kiinnittää      muussa viranomaismenettelyssä.
38587: huomiota erityisesti siihen, että poliisin valtuuk-       Yhteiskunnan ja rikosten uhrien kannalta on
38588: sia on viime aikoina lisätty silmällä pitäen muun     niin ikään tärkeää, että rikoksen jo tapahduttua
38589: muassa kysymyksessä tarkoitettua vakavaa ri-          törkeidenkin rikostapausten todistajat uskalta-
38590: kollisuutta. Viime vuoden kesäkuun alusta voi-        vat kertoa havainnoistaan oikeudessa. Oikeus-
38591: maan tulleella pakkokeinolain muutoksella po-         ministeriössä onkin katsottu tarpeelliseksi aloit-
38592: liisi sai mahdollisuuden käyttää telekuuntelua        taa todistajien suojelua koskevan lainsäädännön
38593: sekä teknistä kuuntelua ja katselua törkeiden         valmistelu. Valmistelussa tullaan ottamaan huo-
38594: rikosten esitutkinnassa. Samalla televalvonnan        mioon todistajien suojelua koskeva päätöslausel-
38595: käyttöalaa laajennettiin. Lokakuun alusta voi-        ma, jonka Euroopan unionin ministerineuvosto
38596: maan tulleen uuden poliisilain mukaan poliisille      on antanut marraskuussa 1995 sekä todistajien
38597: annettiin valtuudet käyttää tiedustelutoiminnas-      suojelua koskeva suositus, jota Euroopan neu-
38598: sa teknistä tarkkailua rikollisen toiminnan estä-     vosto valmistelee.
38599: miseksi.
38600: 
38601:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1996
38602: 
38603:                                                                      Oikeusministeri Kari Häkämies
38604:                                             KK 240/1996 vp                                              3
38605: 
38606: 
38607: 
38608: 
38609:                                         Tili Riksdagens Talman
38610: 
38611:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          1 detta sammanhang är det också skäl att näm-
38612: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        na stadgandena i utlänningslagen om förhin-
38613: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      drande av inresa och avlägsnande ur Jandet samt
38614: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr         om säkerhetsåtgärder.
38615: 240:                                                      Inrikesministeriet har framlagt ett förslag för
38616:                                                       finansministeriet om ändring av skattelagstift-
38617:            Vilka är Regeringens planer för att        ningen, så att en belöning som med polisens tiii-
38618:         t.ex. på Iagstiftningsväg förebygga en        stånd betalas för att förhindra ett brott, utreda
38619:         både nationellt och internationellt even-     ett brott eller finna en efterlyst person skall vara
38620:         tuellt ökande brottslighet i de s.k. motor-   skattefri för mottagaren. Syftet med förslaget är
38621:         cykelgängens verksamhet?                      att förbättra säkerheten för den som Iämnar upp-
38622:                                                       Iysningar åt polisen. Skattefriheten garanterar
38623:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anfö-      att den som lämnar upplysningar inte får sin
38624: ra följande:                                          identitet röjd via beskattningsuppgifterna.
38625:                                                           Påjustitieministeriet har som en del av helhets-
38626:    De grova brott som motorcykelgängen i Fin-         reformen av straffiagen utarbetats en regerings-
38627: land under senaste tid har begått har väckt befo-     proposition med förslag om revision av stadgan-
38628: gad oro och tvivel på att de skyddsmedel som          dena om brott mot rättsskipningen, myndighe-
38629: samhället har tili sitt förfogande är tiiiräckliga.   terna och den allmänna ordningen. 1 förslaget
38630: Det är därför skäl att konstatera att brottsutred-    ingår ett förslag om specialkriminalisering, i vil-
38631: ningen och förhindrandet av den brottsliga verk-      ket övergrepp i rättssak föreslås bli straffbart.
38632: samheten kan påverkas redan med nuvarande             Enligt förslaget skall stadgandet omfatta parter-
38633: befogenheter genom att polisövervakningen av          na, vittnena, experterna och andra som hörs i
38634: gängmedlemmarnas verksamhet görs effektiva-           samband med en rättegång, förundersökning,
38635: re. 1 detta sammanhang bör särskild uppmärk-          polisundersökning eller något annat därmed
38636: samhet fåstas vid att polisens befogenheter under     jämförbart myndighetsförfarande.
38637: senaste tid har utökats med tanke bl.a. på den            När ett brott har skett är det ur samhällets och
38638: grova brottslighet som avses i spörsmålet. Ge-        brottsoffrens synpunkt viktigt att vittnen också
38639: nom den ändring av tvångsmedelslagen som              tiii grova brott vågar framträda inför rätten och
38640: trädde i kraft i början av juni i fjol gavs polisen   berätta vad de sett. Justitieministeriet har därför
38641: möjlighet att använda sig av teleavlyssning, tele-    ansett det nödvändigt att börja bereda en Iagstift-
38642:  övervakning och teknisk observation vid förun-       ning som gäller skydd av vittnen. Vid beredning-
38643:  dersökningen av grova brott. Samtidigt utvidga-      en kommer man att beakta den resolution om
38644:  des området för användning av teleövervakning.       skydd av vittnen som Europeiska unionens mi-
38645:  Enligt den nya polislagen, som trädde i kraft i      nisterråd har utfårdat i november 1995 samt
38646:  början av oktober, gavs polisen befogenhet att       den rekommendation om skydd av vittnen som
38647:  använda teknisk observation i sin underrättelse-     Europarådet bereder.
38648:  verksamhet för att förebygga brottslig verksam-
38649:  het.
38650:        Helsingforsden 18 april 1996
38651: 
38652:                                                                      Justitieminister Kari Häkämies
38653:                                             KK 241/1996 vp
38654: 
38655: Kirjallinen kysymys 241
38656: 
38657: 
38658: 
38659: 
38660:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Läänien, kuntien ja kihlakuntien vähentämi-
38661:                                        sen työllisyysvaikutuksista
38662: 
38663: 
38664:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
38665: 
38666:    Pääministeri Lipponen on lausunut tulevai-            On syytä kysyä hallituksen aivoitusten selvit-
38667: suuden visiona, että ihanteellinen läänien määrä      tämiseksi valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mo-
38668: Suomessa on neljä ja että kuntien lukumäärä           menttiin viitaten valtioneuvoston asianomaiselta
38669: voidaan alentaa puoleen. Ministeri Backman            jäseneltä:
38670: taas on vähentämässä kihlakuntien lukumäärää
38671: aluksi siten, että niitä olisi 82-85,ja todennäköi-             Jos läänien lukumäärä lasketaan nel-
38672: sesti tulevaisuudessa sosiaalidemokraattien sa-              jään, kuntien lukumäärä puoleen ja kih-
38673: laisen toiveen mukaan lukumääräksi jäisi 45.                 lakuntien lukumäärä esimerkiksi puoleen
38674: Ajatusten pohjana lienee näkemys, että kaikki                nykyisestä suunnitellusta, kuten hallitus
38675: suuri on kaunista.                                           todennäköisesti suunnittelee, minkälaisia
38676:    On itsestään selvää, että läänien, kuntien ja             vaikutuksia sillä on työntekijöiden mää-
38677: kihlakuntien palveluksessa olevien määrä alenisi             rään mainittujen hallintoyksiköiden pal-
38678: romahdusmaisesti, todennäköisesti kymmenillä-                veluksessa?
38679: tuhansilla, mikä lienee päämääräkin.
38680: 
38681:      Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1996
38682: 
38683:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
38684: 
38685: 
38686: 
38687: 
38688:   60017
38689: 2                                            KK 241/1996 vp
38690: 
38691: 
38692: 
38693: 
38694:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
38695: 
38696:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         näinen niin lääninhallituksen asiakkaiden luku-
38697: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          määrän, alueen koon kuin väestömäärän suh-
38698: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        teen.
38699: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-             Aluehallinto 2000 -hankkeen henkilöstöpo-
38700: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          liittisena tavoitteena on, ettei uudistuksen yhtey-
38701: n:o 241:                                               dessä alueviranomaisten vakinaista henkilöstöä
38702:                                                        irtisanota. Tarkoituksena on sopeuttaa säästöta-
38703:           Jos läänien lukumäärää lasketaan nel-        voitteet ensisijaisesti virastojen luonnollisen
38704:        jään, kuntien lukumäärää puoleen ja kih-        poistuman määrään. Lisäksi lakkaavat läänin-
38705:        lakuntien lukumäärää esimerkiksi puo-           hallitukset jäävät palvelupisteiksi. Palvelupistei-
38706:        leen nykyisestä suunnitellusta, kuten hal-      tä koskeva maininta on tarkoitus sisällyttää sen
38707:        litus todennäköisesti suunnittelee, min-        henkilöstöpoliittisen tärkeyden vuoksi myös
38708:        kälaisia vaikutuksia sillä on työntekijöi-      uudistettavaan lääninhallitusasetukseen. Kun
38709:        den määrään mainittujen hallintoyksi-           lääninhallitusten henkilöstöä on jo supistettu vä-
38710:        köiden palveluksessa?                           hentyneitä tehtäviä vastaavasti usean vuoden
38711:                                                        ajan, vastaavat useimmat lääninhallitukset hen-
38712:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kilöstömäärältään, vaikkeivät johtamistaval-
38713: vasti seuraavaa:                                       taan eivätkä johto-organisaatioltaan, palvelupis-
38714:                                                        teitä.
38715:     Lääninhallitusten tehtävät ovat 1980- ja 1990-         Hallitusohjelman mukaisesti hallitus edistää
38716: luvulla vähentyneet oleellisesti. Tähän ovat vai-      toimintakykyisten ja taloudellisesti toimivien
38717: kuttaneet mm. yleissivistävän koulutuksen tehtä-       kuntien ja kuntaverkostojen luomista sekä kun-
38718: vien poistuminen lähes kokonaisuudessaan, kun-         taliitoksia. Kuntien kokonaisliitoksia tehdään
38719: tien valtionosuusuudistukset, alueellisen kehittä-     vapaaehtoiselta pohjalta valtion tukiessa liitok-
38720: misvastuun siirtäminen maakunnan liitoille, oi-        sia yhdistymisavustuksin. Viranhaltijoiden ja
38721: keushallintoyksikön tehtävien siirtäminen pää-         työntekijöiden asemanjärjestämisestä on säädet-
38722: osin käräjäoikeuksille, ympäristötehtävien siir-       ty kuntajaosta annetun lain 16 §:ssä. Tämän mu-
38723: täminen perustetuille ympäristökeskuksille, lää-       kaan siirretään lakkaavan kunnan vakinaiset vi-
38724: ninhallituksen sisäisten palvelujen tarpeen vä-        ranhaltijat vastaaviin virkasuhteisiin ja pysyväis-
38725: hentyminen sekä elinkeino- ja muiden lupien            luonteisessa työsopimussuhteessa olevat työnte-
38726: määrän vähentäminen. Vuosina 1994-1996lää-             kijät vastaaviin virka- tai työsopimussuhteisiin
38727: ninhallitusten henkilöstön määrä on vähentynyt         laajentuvan kunnan tai uuden kunnan virkoihin,
38728: tehtävien muutosta vastaavasti eli noin 650 vir-       tehtäviin tai työhön. Tavallisesti kunnat sopivat
38729: kamiehenä. Lääninhallituksissa on toteutettu           hallinnon ja palvelujenjärjestämisestä liitettäväl-
38730: yksi suurimmista valtionhallinnon virkamiesten         lä alueella ja samalla ne laativat henkilöstön si-
38731: uudelleensijoitusohjelmista. Tähän mennessä ei         joittamissuunnitelman. Näin ollen kuntajaon
38732: ole ollut tarpeen irtisanoa lääninhallitusten hen-     muutokset eivät välittömästi vaikuta henkilöstö-
38733: kilöstöä. Henkilöstön supistaminen jatkuu vielä        määriin.
38734: vuonna 1997 vajaalla 100 henkilötyövuodella.               Kihlakuntauudistuksen toimeenpanen val-
38735:     Aluehallinto 2000 -hankkeen tavoitteena on         mistelussa on todettu, että hyväksytyllä kihla-
38736: koota hallinto-, tuki- ja turvallisuustehtäviä lää-    kuntajaolla on syntymässä eräissä osin maata
38737: ninhallituksiin ja laatia ehdotus uudesta lääni-       tehtäviltään varsin suppeita kihlakunnanviras-
38738: jaosta. Hankkeessa on erityisesti selvitetty mah-      toja. Erityisesti ulosottotoimen ja syyttäjäntoi-
38739: dollisuuksia siirtyä 4-7 lääniin. Lääninhallitus-      men osalta jouduttaisiin turvautumaan laajoihin
38740: ten nykyiset palvelut ovat suunnattu erityisesti       yhteistoimintajärjestelyihin. Laajojen yhteistoi-
38741: toisille viranomaisille, eivätkä kansalaiset ole vä-   minta-alueiden muodostaminen rikkoisi paikal-
38742: littömästi lääninhallitusten asiakkaina. Toisaal-      lishallintolaissa sekä toimialalaeissa todettua pe-
38743: ta nykyinen läänijako on perusteiltaan epäyhte-        riaatetta, jonka mukaan valtion paikallishallinto
38744:                                          KK 241/1996 vp                                         3
38745: 
38746: järjestetään kihlakunnittain. Myös palvelujen     näkemyksen mukaan yksitoista toimintaedelly-
38747: määrän ja tason turvaaminen väestömäärältään      tyksiltään ja palvelutasoltaan pääosin heikoksi
38748: kovin pienissä kihlakunnissa olisi epävarmaa.     muodostuvaa kihlakuntaa tulisi näissä lääneissä
38749:    Sisäasiainministeriö on 27.2.1996 pyytänyt     liittää toisiin kihlakuntiin. Näin maahan muo-
38750: Mikkelin, Pohjois-Karjalan, Vaasan, Keski-        dostuisi 84 kihlakuntaa. Muita toimenpiteitä
38751: Suomen ja Lapin lääninhallituksia arvioimaan      kihlakuntien lukumäärän vähentämiseksi ei ole
38752: kihlakuntajaon tarkoituksenmukaisuutta lää-       vireillä tai suunnitteiiia.
38753: ninsä alueella. Sisäasiainministeriön alustavan
38754: 
38755:      Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1996
38756: 
38757:                                                                       Ministeri Jouni Backman
38758: 4                                           KK 241/1996 vp
38759: 
38760: 
38761: 
38762: 
38763:                                         Tili Riksdagens Talman
38764: 
38765:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      på oenhetliga grunder när det gälier såväl kund-
38766: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        antai som omrädesstorlek och befolknings-
38767: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      mängd.
38768: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr            Det persona1politiska målet för projektet Re-
38769: 241:                                                  gionalförvaltning 2000 är att fast anställd perso-
38770:                                                       nai vid regiona1a myndigheter inte skall sägas
38771:           Om antalet Iän minskas tili fyra, kom-      upp i samband med reformen. Syftet är att be-
38772:        munernas antal minskas med hälften och         sparingar i första hand skali anpassas till den
38773:        häradenas antal minskas tili t ex. hälften     naturliga personalavgången vid ämbetsverken.
38774:        av det antal som nu planeras, vilket Re-       De länsstyrelser som dras in förblir dessutom
38775:        geringen med all sannolikhet planerar,         servicestälien. Ett omnämnande av serviceställe-
38776:        vilka effekter har detta på antalet anställ-   na skali med hänsyn till dess personalpolitiska
38777:        da vid dessa förvaltningsenheter?              betyde1se också tas med i den reviderade länssty-
38778:                                                       re1seförordningen. Eftersom 1änsstyrelsernas
38779:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         personai redan under flera år har minskats i takt
38780: anföra följande:                                      med det minskade antalet uppgifter, motsvarar
38781:                                                       de flesta länsstyre1ser redan de p1anerade service-
38782:     Länsstyrelsernas uppgifter har under 1980-        ställena i fråga om antalet anställda, även om de
38783: och 1990-talet minskat väsentligt. Till detta har     inte gör det beträffande 1edning och organisa-
38784: bl.a. bidragit det nära nog totala bortfallet av      tion.
38785: uppgifter inom den alimänbildande utbildning-            Enligt regeringsprogrammet främjar regering-
38786: en, reformer av kommunernas statsandelssy-            en skapandet av funktionsdug1iga och i ekono-
38787: stem, överföringen av ansvaret för den regionala      miskt hänseende fungerande kommuner och nät-
38788: utvecklingen på landskapsförbunden, överfö-           verk av kommuner samt kommunsammans1ag-
38789: ringen av justitieförvaltningsenhetens uppgifter      ningar. Fuliständiga sammanslagningar av kom-
38790: huvudsakligen på tingsrätterna, överföringen av       muner sker på frivillig basis och staten stöder
38791: miljöuppgifterna på de nygrundade mi1jöcen-           sammanslagningarna genom sammans1agnings-
38792: tralerna, det minskade behovet av interna tjäns-      understöd. I 16 § 1agen om kommunindelning
38793: ter inom länsstyrelserna samt det minskade anta-      stadgas om hur tjänsteinnehavares och arbetsta-
38794: let näringstillstånd och andra tillstånd. Under       gares ställning skall reg1eras. Enligt detta 1agrum
38795: åren 1994--1996 har anta1et anställda vid 1äns-       skall den upp1östa kommunens ordinarie tjänste-
38796: styrelserna minskat i samma mån som uppgifter-        innehavare förflyttas till motsvarande tjänsteför-
38797: na, d.v.s. med ca 650 tjänstemän.Vid länsstyrel-      hälianden och arbetstagare i arbetsavtalsförhå1-
38798: serna har genomförts ett av de största omplace-       1ande av bestäende natur till motsvarande tjäns-
38799: ringsprogrammen för tjänstemän inom statsför-         te- eller arbetsavta1sförhålianden i tjänst, uppgift
38800: va1tningen. Hittills har det inte varit nödvändigt    eller arbete i den kommun som utvidgas elier den
38801: att säga upp personai vid länsstyre1serna. Perso-     nya kommunen. Kommunerna kommer i ali-
38802: na1minskningen fortsätter under 1997 med              mänhet sinsemellan överens om hur förvaltning
38803: knappt 100 årsverken.                                 och service skall ordnas pä det omräde som an-
38804:     Mälet för projektet Regionförvaltning 2000 är     sluts samtidigt som de gör upp en omplacerings-
38805: att samla förvaltnings-, stöd- och säkerhetsupp-      plan för personalen. Sålunda inverkar föränd-
38806: gifter tilllänsstyrelserna och göra upp ett förslag   ringarna i kommunindelningen inte direkt på
38807: tili ny länsindelning. Inom projektet har man         anta1et anstälida.
38808: särskilt utrett möjligheterna att övergå tili 4--7       Vid beredningen av genomförandet av härads-
38809: Iän. Länsstyrelsernas nuvarande service riktar sig    reformen har man konstaterat att den godkända
38810: i synnerhet tili andra myndigheter och medbo~        häradsinde1ningen i vissa delar av 1andet ger upp-
38811: garna är inte direkta kunder hos 1änsstyrelsen. A     hov tili i fråga om uppgiftsfåltet rätt små härads-
38812: andra sidan vilar den nuvarande länsindelningen       ämbeten. I synnerhet när det gälier utsöknings-
38813:                                            KK 241/1996 vp                                             5
38814: 
38815: och åklagarväsendet skulle man bli tvungen att ta    lens, Vasa, Mellersta Finlands och Lapplands Iän
38816: till omfattande samarbetsarrangemang. Omfat-         utvärdera häradsindelningens ändamålsenlighet
38817: tande samarbetsområden skulle strida mot den         i sitt Iän. Enligt inrikesministeriets preliminära
38818: princip i lokalförvaltningslagen och branschla-      uppfattning borde i dessa Iän elva häraden som i
38819: garna enligt viiken statens lokalförvaltning skall   fråga om verksamhetsförutsättningarna och ser-
38820: ordnas häradsvis. Det vore också svårt att kunna     vicenivån beräknas bli svaga sammanslås med
38821: trygga serviceutbudet och -nivån i häraden med       andra häraden. På detta sätt skulle i landet bildas
38822: mycket små invånarantal.                             84 häraden. N ågra andra planer eller åtgärder för
38823:     Inrikesministeriet har den 27 februari 1996      att minska antalet häraden är för närvarande inte
38824: bett 1änsstyrelserna i S:t Michels, Norra Kare-      aktuella.
38825: 
38826:      Helsingforsden 19 april 1996
38827: 
38828:                                                                            Minister Jouni Backman
38829:                                              KK 242/1996 vp
38830: 
38831: Kirjallinen kysymys 242
38832: 
38833: 
38834: 
38835: 
38836:                                     Esa Lahtela /sd: Ulkomaalaisten lasten adoptoinnin helpottamises-
38837:                                         ta
38838: 
38839:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
38840: 
38841:    Useat kymmenettuhannet avioparit Suomessa           näitä muureja ja byrokratioita voitaisiin maclai-
38842: eivät voi saada itse omaa lasta, jolloin ainoaksi      taa yhteiskunnan toimesta, moni omaa biologis-
38843: keinoksijää adoptiolapsen hankinta. Koska kui-         ta lasta saamaton suomalainen aviopari saisi ha-
38844: tenkin näiden adoptoitavien lapsien kysyntä on         luamansa lapsen ja moni lapsi saisi itselleen hy-
38845: suuri, läheskään kaikille halukkaille ei lapsia rii-   vän kodin.
38846: tä. Niinpä monet aviopareista ovatkin päätyneet           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38847: yrittämään saada lapsi ulkomailta.                     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38848:    Tämäjärjestelmä vain on todella byrokraatti-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38849: nen ja kallis. Papereita tulee hankkia valtavasti,     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38850: lausuntoa, lupaa, lippuaja lappuajos jonkinlais-
38851: ta, ja lisäksi jokainen paperi tulee kääntää asian-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
38852: omaisen maan kielelle. Eikä tähän apua oikein                  ryhtyä auttaakseen niitä kymmeniätu-
38853: tunnu saavan mistään. Monessa tapauksessa                      hansia pareja, jotka eivät saa biologista
38854: käykin niin, että ulkomaista lasta adoptoivien                 lasta ja haluavat adoptoida ulkomaalai-
38855: lapsen saantijää näistäjäykkyyksistä kiinni. Jos               sen lapsen?
38856: 
38857:      Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1996
38858:                                              Esa Lahtela /sd
38859: 
38860: 
38861: 
38862: 
38863:  260017
38864: 2                                           KK 242/1996 vp
38865: 
38866: 
38867: 
38868: 
38869:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
38870: 
38871:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        vät tarjoamaan lapselle hyvän kodin. Sen vuoksi
38872: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         on asianmukaista, että kansainväliseen lapseksi-
38873: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ottamiseen tarvitaan viranomaisen lupa ja että
38874: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-       perheen olosuhteita selvitetään ennen luvan
38875: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          myöntämistä. Selvitysten tekemistä edellyttävät
38876: 242:                                                  myös lasten alkuperävaltiot voidakseen varmis-
38877:                                                       tua siitä, että lapseksiottaminen on lapsen edun
38878:             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      mukainen toimenpide. Kansainväliseen lapseksi-
38879:          ryhtyä auttaakseen niitä kymmeniätu-         ottamiseen liittyviä menettelyjä ei näistä syistä
38880:          hansia pareja, jotka eivät saa biologista    voida keventää.
38881:          lasta ja haluavat adoptoida ulkomaalai-         Haagissa on vuonna 1993 tehty yleissopimus
38882:          sen lapsen?                                  lasten suojelusta ja yhteistyöstä kansainvälisissä
38883:                                                       lapseksiottamisasioissa. Sopimuksen tarkoituk-
38884:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          sena on varmistaa, että kansainväliset lapseksiot-
38885: vasti seuraavaa:                                      tamiset toteutetaan lapsen edun mukaisesti ja
38886:                                                       kansainvälisessä oikeudessa tunnustettuja lapsen
38887:    Lapseksiottamisesta annetussa laissa on vuo-       perusoikeuksia kunnioittaen. Suomi on allekir-
38888: desta 1985 alkaen otettu huomioon myös kan-           joittanut sopimuksen ja tulee lähiaikoina saatta-
38889: sainväliset adoptiot eli tapaukset, joissa vieraas-   maan sen osaltaan voimaan. Lapseksiottamises-
38890: sa valtiossa asuva lapsi siirtyy lapseksiottamisen    ta annetun lain eräitä säännöksiä on sen vuoksi
38891: yhteydessä Suomessa asuvaan perheeseen. Lais-         muutettu 22 päivänä maaliskuuta 1996 annetulla
38892: sa on järjestetty erityinen kansainvälinen lapsek-    lailla (175/96).
38893: siottamispalvelu niille, jotka toivovat ottolasta        Haagin sopimuksen osapuoleksi tuleminen yl-
38894: ulkomailta. Tämän palvelun välityksellä ovat          läpitää lapsia luovuttavien valtioiden luottamus-
38895: useat sadat ulkomaalaiset lapset saaneet Suo-         ta siihen, että kansainväliseen lapseksiottami-
38896: mesta ottovanhemmat.                                  seen liittyvät asiat hoidetaan Suomessa kaikin
38897:    Kansainvälinen lapseksiottaminen merkitsee         tavoin asianmukaisesti. Tämä osaltaan parantaa
38898: suurta ja käytännössä peruuttamatonta muutos-         mahdollisuuksia siihen, että ottovanhempia tar-
38899: ta lapsen elämässä. Ennen siihen ryhtymistä on        vitsevalleulkomaalaiselle lapselle voidaan valita
38900: tärkeää varmistua siitä, että tulevien ottovan-       ottovanhemmat, jotka antavat lapselle kodin
38901: hempien lapseksiottamiseen liittyvät odotukset        Suomesta.
38902: ovat todellisuuteen perustuvia ja että he kykene-
38903: 
38904:        Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1996
38905: 
38906:                                                                     Oikeusministeri Kari Häkämies
38907:                                              KK 242/1996 vp                                              3
38908: 
38909: 
38910: 
38911: 
38912:                                           Tili Riksdagens Talman
38913: 
38914:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        Det är därför ändamålsenligt att myndigheternas
38915: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          tillstånd krävs för internationell adoption och att
38916: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        familjens omständigheter utreds innan tillståndet
38917: man Esa Lahtela undertecknade skriftliga spörs-         beviljas. Också de stater därifrån barnen kommer
38918: mål nr 242:                                             kräver en sådan utredning för att kunna försäkra
38919:                                                         sig om att det ligger i barnets intresse att bli
38920:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         adopterat. Det går därför inte att förenkla förfa-
38921:         ta för att hjälpa de tiotusentals par som       randet i samband med internationell adoption.
38922:         inte får ett biologiskt barn och vill adop-         En konvention om skydd av barn och samar-
38923:         tera ett utländskt barn?                        bete vid internationella adoptioner ingicks 1993 i
38924:                                                         Haag. A vsikten med konventionen är att säker-
38925:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt            ställa att adoptionerna sker i enlighet med bar-
38926: följande:                                               nens bästa och med respekt för i internationell
38927:                                                         rätt erkända principer om barnens grundläggan-
38928:    Sedan 1985 beaktar adoptionslagen också in-          de rättigheter. Finland har undertecknat konven-
38929: ternationella adoptioner, dvs. fall i vilka ett barn    tionen och kommer inom den närmaste framti-
38930: som bor i en främmande stat i samband med               den att bringa den i kraft för egen del. Vissa
38931: adoption flyttar till en familj som är bosatt i         stadganden i adoptionslagen har därför ändrats
38932: Finland. I lagen har organiserats en särskild in-       genom en lag som givits den 22 mars 1996 (175/
38933: ternationell adoptionstjänst för dem som vill ha        96).
38934: ett utländskt adoptivbarn. Genom denna tjänst               Genom att Finland blir part i Haagkonventio-
38935: har hundratals utländska barn fått adoptivför-          nen upprätthålls förtroendet i de Iänder från vil-
38936: äldrar i Finland.                                       ka barnen kommer för att frågorna och ärendena
38937:    En internationell adoption innebär en stor och       i samband med internationell adoption sköts på
38938: i praktiken oåterkallelig förändring i ett barns Iiv.   ett alltigenom vederbörligt sätt. Detta förbättrar
38939: Innan den företas är det skäl att försäkra sig om       i sin tur möjligheterna att välja sådana adoptiv-
38940: att de förväntningar som de blivande adoptivför-        föräldrar som skapar ett hem i Finland åt ett
38941: äldrarna har på adoptionen är verklighetsgrun-          utländskt barn som behöver adoptivföräldrar.
38942:  dade och att de kan erbjuda barnet ett gott hem.
38943: 
38944:      Helsingforsden 12 april1996
38945: 
38946:                                                                        Justitieminister Kari Häkämies
38947:                                             KK 243/1996 vp
38948: 
38949: Kirjallinen kysymys 243
38950: 
38951: 
38952: 
38953: 
38954:                                    Tapio Karjalainen /sd: Aseiden rekisteröinnin tehostamisesta
38955: 
38956: 
38957: 
38958:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
38959: 
38960:     Monet viimeaikaiset tapahtumat maassamme             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38961: ovat herättäneet keskustelua aseiden saantiin,        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38962: hallussapitoon ja käyttöön liittyvän säännöstön       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38963: ajan tasalla olemisesta. Monet kansalaiset ovat       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38964: tähän liittyen huolissaan aseiden rekisteröinnin
38965: tilasta.                                                        Pitääkö Hallitus maamme aserekiste-
38966:     Aseteknikko Heikki Paakkari Haukiputaalta                röinnin tilaa tällä hetkellä tyydyttävänä,
38967: on tehnyt alan asiantuntijana esityksen käytän-              ja
38968: nön toimenpiteistä aserekisterin luomiseksi val-                miten Hallitus suhtautuu aseteknikko
38969: takunnalliseksi tieto kannaksi. Esitys on lähetetty          Heikki Paakkarin kansalaisaloitteeseen
38970: sisäasiainministeriön käytettäväksi.                         aserekisterin luomiseksi valtakunnalli-
38971:                                                              seksi tietokannaksi?
38972: 
38973:      Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1996
38974: 
38975:                                          Tapio Karjalainen /sd
38976: 
38977: 
38978: 
38979: 
38980: 260017
38981: 2                                           KK 243/1996 vp
38982: 
38983: 
38984: 
38985: 
38986:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
38987: 
38988:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Aseluokitustietokannan muodostaminen on
38989: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         jo käynnissä. Lisäksi ampuma-aserekisteri on
38990: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       koekäytössä neljässä suuressa poliisipiirissä.
38991: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tapio               Edellä mainitun ampuma-aserekisterin etuina
38992: Karjalaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        voidaan pitää lupakäytännön yhtenäistymistä,
38993: sen n:o 243:                                          lupamenettelyn nopeutumista, poliisin henkilös-
38994:                                                       tön asetuntemuksen paranemista sekä eräissä ta-
38995:           Pitääkö Hallitus maamme aserekiste-         pauksissa myös rikostutkinnan helpottumista ja
38996:        röinnin tilaa tällä hetkellä tyydyttävänä,     poliisin työturvallisuuden paranemista.
38997:        ja                                                Ampuma-aserekisterin aselupatietokannan
38998:           miten Hallitus suhtautuu aseteknikko        muodostaminen ei voi tapahtua vanhojen hallus-
38999:        Heikki Paakkarin kansalaisaloitteeseen         sapitolupien ja poliisipiirien asekorttien perus-
39000:        aserekisterin luomiseksi valtakunnalli-        teella. Perustietojen epäluotettavuudenjohdosta
39001:        seksi tietokannaksi?                           on aseet uudelleenrekisteröitävä. Uudelleenre-
39002:                                                       kisteröinnin yhteydessä ei ole kaavailtu suoritet-
39003:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tavaksi uutta lupaharkintaa, vaan tarkoituksena
39004: vasti seuraavaa:                                      on ainoastaan tarkistaa rekisteriin merkittävien
39005:                                                       tietojen oikeellisuus.
39006:     Ampuma-aseiden rekisteröintiä ei voida tällä          Heikki Paakkarin aloite vastaa ajoneuvojen
39007: hetkellä pitää tyydyttävänä. Rekisteröinti perus-     rekisteröinnissä ja katsastuksessa toteutettua
39008: tuu poliisipiirikohtaisiin asekortistoihin, jotka     menettelyä. Lupamenettelyt ajoneuvo- ja ampu-
39009: eivät kaikilta osin ole ajan tasalla. Maassamme       ma-aseasioissa poikkeavat kuitenkin oleellisesti
39010: olevien ampuma-aseiden määrässä ja laadussa           toisistaan. Aseen hallussapitolupa on aina ase-
39011: tapahtuvia muutoksia ei ole poliisipiirikohtais-      kohtainen. Asekatsastajan antaman aserekisteri-
39012: ten rekisterien perusteella mahdollista seurata.      otteen lisäksi ampuma-aseen haltijalta edellytet-
39013:     Myös kansainvälinen kehitys puoltaa valta-        täisiin kuhunkin aseeseen annettua hallussapito-
39014: kunnallisen, atk-pohjaisen ampuma-aserekiste-         lupaa. Täten luvanhaltijoiden tulisi aina asioida
39015: rin perustamista. Euroopan unionin neuvoston          asekatsastajan lisäksi myös poliisin luona. Tästä
39016: ampuma-aseiden hankinnan ja hallussapidon             aiheutuisi päällekkäistä työtä asekatsastajan ja
39017: valvonnasta antama direktiivi (91/477/ETY)            poliisin kesken. Aseiden uudelleenrekisteröinnin
39018: edellyttää, että direktiivin mukaiset aseiden luo-    tapahtuessa poliisin toimesta voitaisiin sen sijaan
39019: kitustiedot ovat todettavissa kunkin ampuma-          samassa yhteydessä suorittaa mahdollisesti tar-
39020: asetyypin osalta. Tämä vaatimus on parhaiten          peellisia lupahallinnollisia toimenpiteitä.
39021: toteutettavissa atk-pohjaisen aserekisterin avul-         Aseluparekisteri olisi luonteeltaan henkilöre-
39022: la.                                                   kisteri. Läänikohtaisen asekatsastusmiehen osal-
39023:     Valmisteilla olevan ampuma-aselain koko-          ta olisi muun muassa henkilörekisterin käytön ja
39024: naisuudistuksen yhteydessä on maassamme tar-          ylläpidon valvonnan järjestäminen tietosuojan
39025: koitus ottaa käyttöön valtakunnallinen ampu-          toteutumisen kannalta ongelmallista.
39026: ma-aserekisteri, joka olisi osa poliisin hallinto-        Paakkarin ehdottama menettely,jossa katsas-
39027: asiain tietojärjestelmää. Ampuma-aserekisteri         tus suoritettaisiin tietyssä toimipisteessä asekat-
39028: koostuisi aseiden teknisiä tietoja käsittävästä       sastajan matkasuunnitelman mukaisesti, ei ole
39029: aseluokitusrekisteristä sekä luvanhaltijoita kos-     riittävän joustava. Uudelleenrekisteröinti olisi
39030: kevia tietoja sisältävästä aseluparekisteristä. En-   parhaiten toteutettavissa siten, että luvanhaltijat
39031: sin mainittuun rekisteriin tallennettaisiin muiden    saisivat porrastetusti kutsun saapua poliisin toi-
39032: teknisten tietojen ohella kustakin asetyypistä        mipisteeseen aseineen. Muustakin ajankoh-
39033: muutamia korkeatasoisia atk-pohjaisia kuvia.          dasta voitaisiin tarvittaessa sopia. Aseet vastaan-
39034: Tämä helpottaisi huomattavasti aseiden tunnis-        ottaisi ja tarkistaisi siihen ammattitaidon omaa-
39035: tettavuutta.                                          va poliisimies.
39036:                                          KK 243/1996 vp                                             3
39037: 
39038:    Nelinumeroisen tunnisteen leimaaminen am-       kään voida pitää taloudellisesti perusteltuna.
39039: puma-aseisiin ei ole käytännössä toteuttamiskel-   Järjestelmä olisi itse asiassa ainakin asekatsasta-
39040: poinen, luvanhaltijoiden hyväksyttävissä oleva     jien palkkakulujen vuoksi kalliimpi kuin poliisin
39041: ratkaisu. Aseiden tunnistettavuus onkin toteu-     toimesta tapahtuva aseiden rekisteröinti.
39042: tettavissa aseiden muiden tuntomerkkien, esi-         Muun muassa edellä mainituin perustein halli-
39043: merkiksi valmistenumeron, kirjaamisella asere-     tus ei pidä Heikki Paakkarin aloitteen mukaista
39044: kisteriin.                                         ehdotusta toteuttamiskelpoisena ratkaisuna.
39045:    Paakkarin ehdottamaa järjestelmää ei myös-
39046: 
39047:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1996
39048: 
39049:                                                            Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
39050: 4                                           KK 243/1996 vp
39051: 
39052: 
39053: 
39054: 
39055:                                         Tili Riksdagens Talman
39056: 
39057:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           rierna har redan inletts. Dessutom har skjutva-
39058: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande           penregistret tagits i bruk på prov i fyra stora
39059: med1em av statsrådet översänt följande av riks-       po1isdistrikt.
39060: dagsman Tapio Karjalainen undertecknade                  Tili fördelarna med det skjutvapenregister
39061: spörsmål nr 243:                                      som nämns ovan kan räknas förenhetligad till-
39062:                                                       ståndspraxis, snabbare tillståndsförfarande,
39063:            Anser Regeringen den nuvarande re-         ökad kännedom om olika vapen b1and polisens
39064:        gistreringen av vapen i vårt land vara         personai samt i vissa fall underlättade brottsut-
39065:        tillfredsställande, och                        redningar och ökat arbetarskydd för polisen.
39066:            hur förhåller sig Regeringen tili vapen-      Upprättandet av en databas för vapentillstånd
39067:        tekniker Heikki Paakkaris initiativ om         inom ramen för skjutvapenregistret kan inte ske
39068:        upprättandet av ett vapenregister i form       utgående från de gamla tillstånden förinnehav av
39069:        av en riksomfattande databas?                  vapen och polisdistriktens vapenkort. På grund
39070:                                                       av basuppgifternas otillförlitlighet måste vapnen
39071:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         registreras på nytt. Det är inte meningen att det i
39072: anföra följande:                                      samband med den nya registreringen skall ske
39073:                                                       någon ny tillståndsprövning, utan syftet är en-
39074:    Registreringen av skjutvapen kan för närva-        dast att kontrollera riktigheten av de uppgifter
39075: rande inte anses tillfredsställande. Registreringen   som antecknas i registret.
39076: grundar sig på att varje polisdistrikt har ett eget      Heikki Pakkaris förslag motsvarar det förfa-
39077: vapenkartotek. Vapenkartoteken är inte tili alla      rande som tillämpas vid registrering och besikt-
39078: delar ajourförda. Det är inte möjligt att på basis    ning av fordon. Tillståndsförfarandena i for-
39079: av de olika polisdistriktens register följa upp de    donsärenden och i skjutvapensärenden avviker
39080: förändringar som sker beträffande antal och slag      dock väsentligt från varandra. Tillstånd för inne-
39081: av skjutvapen i vårt land.                            hav av vapen gäller alltid ett enskilt vapen. För-
39082:    Också den internationella utvecklingen talar       utom det av vapeninspektören givna vapenregis-
39083: för inrättandet av ett riksomfattande ADB-regis-      terutdraget skulle det krävas att den som innehar
39084: ter över skjutvapen. Europeiska unionens råds         skjutvapen hade separata tillstånd för innehav av
39085: direktiv om kontroll av förvärv och innehav av        vart och ett av vapnen. Därmed skulle tillstånds-
39086: vapen (91/477/EEG) förutsätter att kategoritill-      havaren också alltid vara tvungen att besöka
39087: hörighet i enlighet med direktivet skall kunna        både vapeninspektören och polisen. Detta skulle
39088: konstateras för varje skjutvapentyp. Detta krav       innebära överlappning i fråga om vapeninspek-
39089: kan bäst uppfyllas med hjälp av ett ADB-baserat       törernas och polisens arbete. Då den nya registre-
39090: vapenregister.                                        ringen av vapnen däremot sköts av polisen kan
39091:    1 samband med den totalreform av skjutva-          denna samtidigt vidta de administrativa åtgärder
39092: penlagen som är under beredning har man för           beträffande tillstånden som eventuellt är nöd-
39093: avsikt att ta i bruk ett riksomfattande skjutva-      vändiga.
39094: penregister som skall utgöra en del av polisens          Ett vapentillståndsregister är tili sin karaktär
39095: datasystem för förvaltningsärenden. Skjutva-          ett personregister. För en vapeninspektör på
39096: penregistret skall bestå av ett vapenkategorire-      länsnivå skulle det bl.a. vara svårt att ordna över-
39097: gister som upptar tekniska uppgifter om vapnen        vakningen av ett personregisters användning och
39098: samt ett vapentillståndsregister som innehåller       underhåll med avseende på datasekretessen.
39099: uppgifter om tillståndshavarna. 1 det förstnämn-         Det förfarande som Paakkari föreslår, enligt
39100: da registret införs vid sidan av andra tekniska       vilket inspektionen skulle genomföras på vissa
39101: uppgifter ett par högklassiga datorgrafikbilder       ställen enligt vapeninspektörens bestämda res-
39102: på varje vapentyp. Detta underlättar mörkbart         p1an, är inte tillräckligt flexibelt. Det vore bäst att
39103: identifieringen av vapnen.                            verkställa den nya registreringen så att tillstånds-
39104:    Upprättandet av databasen för vapenkatego-         havarna i olika omgångar skulle få kallelse med
39105:                                            KK 243/1996 vp                                           5
39106: 
39107: uppmaning att inställa sig hos polisen med sina          Det system som Paakkari föreslår kan inte
39108: vapen. Vid behov kunde en annan tidpunkt för         heller anses vara motiverat i ekonomiskt hänse-
39109: inspektionen bestämmas. Vapnen skulle tas emot       ende. Systemet skulle i själva verket, åtminstone
39110: och inspekteras av en polisman med yrkesskick-       tili följd av Iönekostnaderna för vapeninspektö-
39111: lighet på detta område.                              rerna, bli dyrare än en registrering utförd av
39112:    Att förse alla skjutvapen med en fyrsiffrig       polisen.
39113: identifieringsbeteckning är inte en.praktiskt möj-       Bl.a. på de grunder som nämns ovan anser
39114: lig och för tillståndshavarna godtagbar Iösning.     regeringen inte förslaget enligt Heikki Paakkaris
39115: Identifiering av vapen kan dock ske genom att        initiativ vara en praktiskt genomförbar Iösning.
39116: vapnens övriga kännetecken, t.ex. tiiiverknings-
39117: numret, införs i vapenregistret.
39118: 
39119:      Helsingforsden 18 april 1996
39120: 
39121:                                                                  Inrikesminister Jan-Erik Enestam
39122:                                               KK 244/1996 vp
39123: 
39124: Kirjallinen kysymys 244
39125: 
39126: 
39127: 
39128: 
39129:                                     Esa Lahtela /sd ym.: Syytetyn oikeusturvan parantamisesta
39130: 
39131: 
39132: 
39133:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
39134: 
39135:     Jyväskyläläinen Oswald Laakso tuomittiin            pöytäkirjojen esittämällä tavalla." Mutta näitä-
39136: 7.5.1990 sattuneeseen kolariin syylliseksi, vaikka      kään tavarantarkastajan lisäperusteluja hovioi-
39137: oman kertomuksensa mukaan hän oli syytön.               keus ei ottanut huomioon, vaan pysytti tuo-
39138: Kaksi poliisia oli tullut Laakson kotiin ja ilmoit-     mion voimassa.
39139: tanut hänen ajaneen kolarin. He olivat puhallut-           Jos poliisimestari olisi suostunut edellä mai-
39140: taneet hänet, tarkastaneet hänen ajoneuvoosa ja         nittuihin Laakson hänelle esittämiin laillisiin
39141: todenneet, ettei siinä (henkilöauton peräkärry)         vaatimuksiin, ei häntä käsityksemme mukaan
39142: ollut kolarin jälkiä.                                   olisi voitu tuomita. Laakso olikin vaatinut, että
39143:     Laakso vaati kirjallisena poliisimestari Risto      sisäasiainministeriö määrää esitutkinnan, jossa
39144: Mäkiseltä, että tämä lähettää hänen perävau-            Jyväskylän poliisin menettely tutkitaan, mutta
39145: nuosa kriminaalilaboratorioon hiukkastutki-             vaatimus hylättiin. Sen jälkeen kuusi kansan-
39146: musta varten hänen syyttömyytensä osoittami-            edustajaa pyysi Keski-Suomen läänin maaherraa
39147: seksi. Lisäksi hän oli vaatinut saada tietää hänen      Kalevi Kivistöä, että tämä tutkituttaisijohtamal-
39148: kotonaan käyneiden poliisien nimet voidakseen           laan poliisiosastolla valvontapiiriinsä kuuluvan
39149: käyttää heitä todistajina. Nämä kaikki oli Laak-        Jyväskylän poliisin menettelyn. Maaherra ei kui-
39150: son mukaan evätty ja siten estetty hänen mahdol-        tenkaan toteuttanut heidän pyyntöään.
39151: lisuutensa osoittaa syyttömyytensä.                        Maaherran ja hänen alaisensa poliisiosaston
39152:     Sen vuoksi hän vei oikeuden tutkittavaksi pe-       menettelyn oli Laakso vielä jättänyt ministeriön
39153: rävaununsa, jonka jo aiemmin kaksi poliisia oli         tutkittavaksi, ja kun sekään ei suostunut tutki-
39154: väitetyn kolarin sattumispäivänä todennut vau-          maan asiaa, teki Laakso ilmoituksen suoraan
39155:  riottomaksi, mutta jolla hänen väitettiin kolhi-       sisäasiainministeri Jan-Erik Enestamille,joka tä-
39156:  neen vastapuolen autoa.                                mäkään ei nähnyt aiheelliseksi määrätä tutkitta-
39157:      Oikeus totesi saman minkä poliisitkin, mutta       vaksi Jyväskylän poliisin eikä myöskään Keski-
39158:  siitä huolimattajulisti langettavan tuomion, joka      Suomen läänin maaherran ja poliisiosaston me-
39159:  perustui todistajana olleen ilmiantajan toverin        nettelyä.
39160:  kertomukseen.                                              Myöskään toimet, joilla Laakso on pyrkinyt
39161:      Vaurioituneesta autosta oli otettu valokuva        hakemaan muutosta eduskunnan oikeusasiamie-
39162: ja korjauslaskelma, joita ei tiettävästi kuiten-        heltä, eivät ole johtaneet asian tutkintaan mil-
39163:  kaan oikeuden puheenjohtajan toimesta tuotu            tään osin uudelleen.
39164:  esiin oikeudenkäynnin aikana. Ne Laakso sai               Tämäntyyppisiä oikeusmurhaksi luonnehdit-
39165:  vasta oikeudenkäynnin jälkeen haltuunsa, ja            tavia tapauksia on tullut tietoon useita muitakin,
39166:  valantehneen tavarantarkastajan lausunnon              joissa ihminen ei ole onnistunut saamaan muu-
39167:  mukaan osoitettiin Laakso syyttömäksi. Lau-            tosta virheelliseen päätökseen, vaikka on käynyt
39168:  sunnossa todettiin: "Perävaunun niiden osien           läpi kaikki valitusasteet.
39169:  korkeus, jotka voivat aiheuttaa ko. naarmuja,             Tällaiset tapaukset ovat saattaneet olla
39170:  oli 59-63 cm. Perävaunusta ei löydy osakom-            omiaan heikentämään ja murentamaan suoma-
39171:  ponentteja, jotka voisivat vaurioittaa kynnys-         laisen oikeusjärjestelmän kunnioitusta ja käsitys-
39172:  koieloa kuvatulla tavalla. Mikäli vaurioituneen        tä sen uskottavuudesta ja aukottomuudesta.
39173:  auton kylkilista on samalla korkeudella kuin           Näissä tapauksissa tulee väkisinkin mieleen, ta-
39174:  mittaamieni vertailuautojen, niin käsitykseni          pahtuuko virkamieskunnassa toistensa suojelua,
39175:   mukaan liikennevaurio ei ole voinut sattua ky-        niin kuin kansalaisten keskuudessa hyvin laajasti
39176:   seisille ajoneuvoille kuullun ja poliisikuulustelu-   uskotaan.
39177: 
39178:  260017
39179: 2                                          KK 244/1996 vp
39180: 
39181:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          son tapaus selvitettäisiin perusteellisesti,
39182: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme                ja
39183: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen                   miten oikeusjärjestelmäämme on tar-
39184: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                 koitus kehittää, että väärien päätösten
39185:                                                             mahdollisuus voitaisiin eliminoida ja
39186:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo              usko oikeusjärjestelmämme aukotto-
39187:        ryhtyä, että perusteluissa kuvattu Laak-             muuteen palauttaa?
39188: 
39189:      Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1996
39190: 
39191:                      Esa Lahtela /sd                         Reijo Laitinen /sd
39192:                                              KK 244/1996 vp                                             3
39193: 
39194: 
39195: 
39196: 
39197:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
39198: 
39199:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ole todennäköisiä syitä epäillä, että kirjoituk-
39200: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          sessa mainitut virkamiehet, muun muassa polii-
39201: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        sit, olisivat menetelleet lainvastaisesti. Tästä
39202: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-        syystä eduskunnan oikeusasiamies on katsonut,
39203: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           ettei se voi käynnistää Laakson pyytämää tut-
39204: n:o 244:                                               kintaa.
39205:                                                            Eduskunnan oikeusasiamies on kirjelmässään
39206:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         Laaksolle kuitenkin viitannut siihen, että tuo-
39207:        ryhtyä, että perusteluissa kuvattu Laak-        mioistuinten lainvoimaisetkin ratkaisut ovat
39208:        son tapaus selvitettäisiin perusteellisesti,    määrätyin ehdoin korkeimman oikeuden puret-
39209:        ja                                              tavissa. Asian saattaminen korkeimman oikeu-
39210:           miten oikeusjärjestelmäämme on tar-          den ratkaistavaksijääjutun asianosaisten arvioi-
39211:        koitus kehittää, että väärien päätösten         tavaksi.
39212:        mahdollisuus voitaisiin eliminoida ja               On valitettavaa, että lainvoimaisenkin pää-
39213:        usko oikeusjärjestelmämme aukotto-              töksenjälkeen asianosainen on edelleen tyytymä-
39214:        muuteen palauttaa?                              tön jutun oikeudelliseen lopputulokseen. Kaikki
39215:                                                        asianosaiset eivät ole välttämättä koskaan tyyty-
39216:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           väisiä asian lopputulokseen. Oikeusjärjestelmän
39217: vasti seuraavaa:                                       tarkoitus on tästä huolimatta, huolehtien asian-
39218:                                                        osaisten oikeusturvasta, tuottaa aineellisesti oi-
39219:     Kysymyksen perusteluissa mainittu, vuonna          keita ja lainmukaisia, vaikka joskus kipeältäkin
39220: 1990 tapahtunutta autokolaria koskeva Laakson          tuntuvia päätöksiä.
39221: tapaus on lainvoimaisesti ratkaistu korkeimman             Hallituksen käsityksen mukaan Suomen ny-
39222: oikeuden evättyä 5.8.1992 asiaa koskevan vali-         kyinen oikeusjärjestelmä on toiminut varsin tyy-
39223: tusluvan. Hovioikeuden päätös jäi siten pysyväk-       dyttävästi. On kuitenkin tärkeää tarkastella
39224: si. Laakso on sen jälkeen pyytänyt asiaan liitty-      mahdollisia uudistustarpeita niin, että oikeusjär-
39225: vän uuden esitutkinnan käynnistämistä sekä teh-        jestelmän toimivuus jatkossakin voidaan turva-
39226: nyt tutkintapyyntöjäja kanteluita hänen asiaan-        ta. Jo toteutettuna tai vireillä on useita lainsää-
39227: sa eri vaiheessa käsitelieitä poliisimiehiä ja muita   däntöhankkeita, jotka osaltaan palvelevat tätä
39228: virkamiehiä vastaan. Tutkintapyynnöt ja kante-         päämäärää. Eräänä esimerkkinä voidaan maini-
39229: lut eivät ole kuitenkaan johtaneet toimenpitei-        ta eduskunnassa parhaillaan käsiteltävänä oleva
39230: siin.                                                  rikosasioiden oikeudenkäyntimenettelyn uudis-
39231:     Sisäasiainministeriö on jo joulukuussa 1992        tamista alioikeuksissa koskeva lainsäädäntöhan-
39232: perehtynyt Laakson asiaan hänen sitä koskevia          ke. Uudistuksella pyritään turvaamaan tuomio-
39233: tutkintapyyntöjä ja poliisin toimintaa koskevia        istuimelle mahdollisimman hyvät keinot asian
39234: väitteitä sisältävien kirjoitustensa johdosta.         perusteelliseen käsittelemiseen ja oikeudenkäyn-
39235: Asiassa ei ole tullut silloin, eikä myöhemmin-         tiaineiston mahdollisimman tasapuoliseen ar-
39236: kään, esille seikkoja, joiden nojalla voitaisiin       viointiin. Menettelyn järjestäminen suulliseksi,
39237: päätellä, ettei asian esitutkintaa olisi suoritettu    välittömäksi ja keskitetyksi on myös rikosasiois-
39238: aikanaan asianmukaisesti. Sisäasiainministeriö         sa tärkeää muun muassa oikeudenkäynnin var-
39239: ei ole myöskään todennut poliisien menettelyyn         muuden parantamiseksi ja käsittelyn nopeutta-
39240: liittyvän virheellistä tai lainvastaista menette-      miseksi.
39241: lyä. Sisäasiainministeriö ei ole tästä syystä kat-         Esitutkinta- ja pakkokeinolain tarkistaruis-
39242: sonut olevan tarpeen ryhtyä pyyntöjen johdosta         hanke on myös parhaillaan oikeusministeriössä
39243: uusiin tutkintatoimenpiteisiin. Eduskunnan oi-         vireillä. Syyttäjälaitosta ollaan myös uudista-
39244: keusasiamies on myös virkamiesten virkatoi-            massa siten, että syyttäjätoimi erotettaisiin kai-
39245:  mien ylimpänä valvojana, viimeksi 2l.ll.l995          kissa asteissa poliisitoimesta. Poliisin tekemiksi
39246:  todennut, ettei Laakson kirjoitusten perusteella      väitettyjen rikosten esitutkintaa ollaan uudista-
39247: 4                                        KK 244/1996 vp
39248: 
39249: massa siten, että esitutkinnan johtajana toimisi   den kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että sen
39250: poliisihallinnon ulkopuolinen syyttäjä.            uskottavuus säilyy myös jatkossa. Vireillä olevat
39251:    Toisin kuin kysymyksessä väitetään, suoma-      lainsäädännön uudistushankkeet tähtäävät
39252: laisten luottamus oikeusjärjestelmän toimivuu-     omalta osaltaan myös tähän.
39253: teen on korkealla. Oikeusjärjestelmän toimivuu-
39254: 
39255:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1996
39256: 
39257:                                                            Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
39258:                                             KK 244/1996 vp                                                5
39259: 
39260: 
39261: 
39262: 
39263:                                         Tili Riksdagens Talman
39264: 
39265:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      konstaterat att det på basis av Laaksos skrivel-
39266: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        ser inte finns några sannalika skäl att misstänka
39267: lem av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-      att de tjänstemän som nämns i dessa, bl.a. poli-
39268: man Esa Lahtela m.fl. undertecknade spörsmål          serna, skulle ha handlat lagstridigt. Riksdagens
39269: nr 244:                                               justitieombudsman har därför ansett att han
39270:                                                       inte kan sätta i gång den undersökning som
39271:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-       Laakso har begärt.
39272:        sikt att vidta för en grund1ig utredning av       Riksdagens justitieombudsman har dock i sin
39273:        det i motiveringen beskrivna fallet Laak-      skrivelse tili Laakso hänvisat tili att också dom-
39274:        so, och                                        stolarnas lagakraftvunna avgöranden på vissa
39275:           hur är det meningen att vårt rättssys-      villkor kan återbrytas av högsta domsto1en. Det
39276:        tem skall utvecklas för att risken för fe1-    ankommer på parterna att bedöma huruvida en
39277:        aktiga beslut skall kunna elimineras och       sak skall föras tili högsta domstolen för avgöran-
39278:        tron på att vårt rättssystem är vattentätt     de.
39279:        skall återställas?                                 Det är beklagligt att en part efter ett lagakraft-
39280:                                                       vunnet beslut fortfarande är missnöjd med må-
39281:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         lets rättsliga slutresultat. Alla parter är inte nöd-
39282: anföra följande:                                      vändigtvis nägonsin nöjda med slutresultatet i ett
39283:                                                       mål. Syftet med rättssystemet är trots det att, med
39284:     Det i spörsmålets motivering nämnda fallet        omsorg för parternas rättsskydd, åstadkomma
39285: Laakso, som gäller en bilolycka som hände 1990,       materiellt riktiga och lagenliga beslut, även om
39286: är lagakraftvunnet avgjort sedan högsta domsto-       de ibland också är smärtsamma.
39287: len avslog besvärstillståndsansökan i målet den 5         Enligt regeringens uppfattning har Finlands
39288: augusti 1992. Hovrättens uts1ag blev därför be-       nuvarande rättssystem fungerat tillfredsställan-
39289: stående. Laakso har därefter begärt att en ny         de. Det är dock viktigt att ge akt på eventuella
39290: förundersökning skall in1edas och har också be-       behov av revideringar, så att ocksä systemets
39291: gärt undersökningar om och fört klagan mot de         fortsatta funktionsduglighet kan tryggas. Många
39292: polismän och andra tjänstemän som i olika ske-        Iagstiftningsprojekt som redan har genomförts
39293: den har handlagt ärendet. Några åtgärder har          eller är aktuella tjänar för sin del detta syfte. Som
39294: dock inte vidtagits med anledning av de under-        ett exempel kan nämnas det projekt för en reform
39295: sökningar han begärt och de klagomål han an-          av rättegångsförfarandet i brottmål vid under-
39296: fört.                                                 rätterna som behandlas som bäst av riksdagen.
39297:     Inrikesministeriet har redan i december 1992      Avsikten med reformen är att säkerställa att
39298: satt sig in i fallet med anledning av Laaksos         domstolarna har bästa möjliga medel för en
39299: skrivelser med begäran om undersökning och            grundlig behandling av ett mål och för en så
39300: påståenden om polisens agerande. Varken då            objektiv bedömning av rättegångsmaterialet som
39301: eller senare har det kommit fram några fakta          möjligt. Det att man ordnar ett förfarande som är
39302:  som skulle stöda slutsatsen att förundersök-         muntligt, omedelbart och koncentrerat är viktigt
39303:  ningen i ärendet på sin tid inte skulle ha utförts   också i brottmål, bl.a. för ökande av rättegång-
39304:  pä behörigt sätt. Inrikesministeriet har inte hel-   ens tillförlitlighet och försnabbande av behand-
39305:  ler funnit att något felaktigt eller lagstridigt     Iingen.
39306:  skulle ha förekommit i polisernas förfarande.            Som bäst är också en översyn av förundersök-
39307:  Inrikesministeriet har därför inte ansett det        ningslagen och tvångsmedelslagen aktuell vid
39308:  vara nödvändigt att vidta nya undersökningsåt-       justitieministeriet. Dessutom håller man på att
39309:  gärder med anledning av Laaksos begäran. I           reformera åklagarväsendet med målet att i alla
39310:  egenskap av högsta övervakare av tjänstemän-         instanser avskilja åklagarväsendet från polisvä-
39311:  nens tjänsteutövning har också riksdagens justi-     sendet. Förundersökningen av sådana brott som
39312:  tieombudsman, senast den 21 november 1995,           polisen misstänks ha begått avses bli ändrad så
39313: 6                                         KK 244/1996 vp
39314: 
39315: att undersökningen leds av en åklagare som står     fungera bra är det av största vikt att dess trovär-
39316: utanför polisförvaltningen.                         dighet bibehålls också i fortsättningen. De lag-
39317:    Tvärtemot vad som framhålls i spörsmålet är      stiftningsreformer som är under arbete har för sin
39318: finländarnas förtroende för rättssystemets funk-    del också detta som mål.
39319: tionsduglighet stort. För att rättssystemet skall
39320: 
39321:      Helsingforsden 18 aprill996
39322: 
39323:                                                                 Inrikesminister Jan-Erik Enestam
39324:                                              KK 245/1996 vp
39325: 
39326: Kirjallinen kysymys 245
39327: 
39328: 
39329: 
39330: 
39331:                                     Eila Rimmi /vas ym.: EU -maista saapuvien elintarvikkeiden valvon-
39332:                                         nan tehostamisesta
39333: 
39334: 
39335:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
39336: 
39337:    Suomen Iiityttyä EU:n jäseneksi ei sisämark-        teltäessä BSE-taudin tilannetta ja Suomen toi-
39338: kinoilta tulevia elintarvikkeita eikä elintarvikkei-   menpiteitä asian johdosta.
39339: den raaka-aineita (esim. lihaa) tarkasteta enää           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39340: rajoilla. Tarkastus tapahtuu ns. ensisaapumis-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
39341: paikassa ja kunnallisten valvontaviranomaisten         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
39342: vastuulla.                                             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39343:    Jo ennen suurta kohua ja huolta herättäneen
39344: BSE (hullun lehmän) -taudin viimeisintä julkitu-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
39345: loa ovat asiantuntijakuulemisissa tulleet esiin               ryhtyä, että kunnallisten valvontaviran-
39346: puutteet erityisesti ensisaapumistarkastuksissa.              omaisten vastuulla nyt oleva elintarvike-
39347:    Kunnallisen valvonnan kirjavuus ja puutteel-               valvonta saadaan kaikkialla ja kaikilta
39348: lisuus tulivat painokkaasti esiin maa- ja metsäta-            osiltaan myös ensisaapumispaikoissa te-
39349: lousvaliokunnan kuullessa asiantuntijoita käsi-               hokkaaksi ja kattavaksi?
39350: 
39351:      Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1996
39352: 
39353:           Eila Rimmi /vas                 Pentti Tiusanen /vas           Tarja Filatov /sd
39354:           Annika Lapintie /vas            Erkki Pulliainen /vihr         Iivo Polvi /vas
39355:                                           Jorma Vokkolainen /vas
39356: 
39357: 
39358: 
39359: 
39360: 260017
39361: 2                                          KK 245/1996 vp
39362: 
39363: 
39364: 
39365: 
39366:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
39367: 
39368:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       erän yhteenkuuluvuus. Yksikkö ei saa ottaa erää
39369: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        käyttöön, ennen kuin sen määräystenmukaisuus
39370: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      on varmistettu. Valvontaviranomaisten on maa-
39371: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Eila Rim-       ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti
39372: min ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         satunnaisilla tarkastuksilla ja näytteenotolla var-
39373: n:o 245:                                             mistuttava omavalvonnan toimivuudesta. Vi-
39374:                                                      ranomaisten on lisäksi tarkastettava kaikki tuon-
39375:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tieriin liittyvät asiakirjat.
39376:        ryhtyä, että kunnallisten valvontaviran-          Voimassa oleva lainsäädäntö tekee mahdolli-
39377:        omaisten vastuulla nyt oleva elintarvike-     seksi tehokkaan valvonnan. Sen mukaan ensi-
39378:        valvonta saadaan kaikkialla ja kaikilta       saapumispaikan on ilmoitettava asianomaiselle
39379:        osiltaan myös ensisaapumispaikoissa te-       viranomaiselle toiminnan aloittamisesta ja lisäk-
39380:        hokkaaksi ja kattavaksi?                      si jokaisesta saapuneesta erästä. Kunnan valvon-
39381:                                                      taviranomaisen on vielä pyynnöstä ilmoitettava
39382:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         luetteloimansa ensisaapumispaikat eläinlääkin-
39383: vasti seuraavaa:                                     tä- ja elintarvikelaitokselle (EELA).
39384:                                                          Edellä mainittuun viitaten ensisaapumispai-
39385:    Suomeen tuodaan eläimistä saatavia elintar-       koissa tapahtuvaa valvontaa koskeva lainsää-
39386: vikkeita sekä muista Euroopan yhteisön jäsen-        däntö on kattavaa ja yksiselitteistä. Se perustuu,
39387: valtioista että yhteisön ulkopuolisista maista       kuten kaikki eläimistä saatavien elintarvikkeiden
39388: (kolmannet maat). Näiden tuontiin liittyvästä        valvontakin, omavalvontajärjestelmään. Val-
39389: valvonnasta säädetään liha-, maito-, kala- ja        vontajärjestelmä on asianomaisten direktiivien
39390: munavalmistehygienialaeissa sekä niiden nojalla      mukainen.
39391: annetuissa säädöksissä ja määräyksissä. Kol-             Maa- ja metsätalousministeriö on hyväksynyt
39392: mansista maista tuotavien eläimistä saatavien        EELA:n tulostavoitteeksi sekä vuodeksi 1995
39393: elintarvikkeiden valvonta tapahtuu eläinlääkin-      että 1996 sen, että omavalvonta toimii kunnissa
39394: nällisillä rajatarkastusasemilla. Muista jäsen-      kaikissa hygienialakien tarkoittamissa laitoksis-
39395: maista tapahtuvaa tuontia valvotaan siinä yksi-      sa ja erityisesti ensisaapumispaikoissa moitteet-
39396: kössä, joka Suomessa ensimmäisenä vastaanot-         tomasti. Sitä varten on EELA:n ja ministeriön
39397: taa kyseiset tavaraerät. Tarkastusten suorittami-    välillä käynnistetty vuoden 1995 lopulla yhteis-
39398: sesta huolehtii valtion tarkastuseläinlääkäri val-   toiminta- ja seurantajärjestelmä. EELA toteut-
39399: vomissaan laitoksissa tai kunnan valvontaviran-      taa tämän vuoden keväällä laajan koulutusohjel-
39400: omainen muissa laitoksissa.                          man, joka suunnataan sekä laitosten henkilö-
39401:    Ensisaapumispaikkana toimivan yksikön on          kunnalle että valvontaviranomaisille. Lisäksi
39402: omavalvontaan liittyen huolehdittava siitä, että     EELA on esille tulleiden valvontapuutteiden joh-
39403: toisesta jäsenvaltiosta saapuneet erät tarkaste-     dosta ohjannut uusia resursseja ohjaus- ja seu-
39404: taan välittömästi niiden saapumisen jälkeen.         rantatehtäviin.
39405: Yksikön on myös varmistettava asiakirjojen ja
39406: 
39407:      Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1996
39408: 
39409:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
39410:                                                KK 245/1996 vp                                            3
39411: 
39412: 
39413: 
39414: 
39415:                                            Tili Riksdagens Talman
39416: 
39417:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         säkerställts att det stämmer överens med bestäm-
39418: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           melserna. Enligt ett beslut av jord- och skogs-
39419: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         bruksministeriet skall övervakningsmyndighe-
39420: man Eila Rimmi m.fl. undertecknade spörsmål              terna genom sporadiska kontroller och provtag-
39421: nr 245:                                                  ning säkerställa att egenkontrollen fungerar.
39422:                                                          Myndigheterna skall dessutom kontrollera alla
39423:              Vilka åtgärder har Regeringen för av-       dokument som hänför sig tili de importerade
39424:           sikt att vidta för att den livsmedelsöver-     partierna.
39425:           vakning som de korumunala övervak-                Gällande lagstiftning möjliggör en effektiv
39426:           ningsmyndigheterna nu ansvarar för             övervakning. Den föreskriver att enheter tili vil-
39427:           skall kunna göras effektiv och genomgri-       ka bestämda livsmedel först anländer från en
39428:           pande överallt och till alla delar också vid   annan medlemsstat skall göra en anmälan tili den
39429:           de enheter tili vilka livsmedlen först an-     behöriga myndigheten innan verksamheten in-
39430:           länder?                                        leds, och dessutom anmäla ankomsten av varje
39431:                                                          parti. Den korumunala övervakningsmyndighe-
39432:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            ten skall på begäran lämna sin förteckning över
39433: anföra följande:                                         dessa enheter tili anstalten för veterinärmedicin
39434:                                                          och livsmedel.
39435:    Animaliska livsmedel importeras till Finland             Med stöd av vad som anförts ovan kan den
39436: både från andra av Europeiska gemenskapens               lagstiftning som gäller övervakningen vid de ak-
39437: medlemsstater och från Iänder utanför gemen-             tuella enheterna anses vara genomgripande och
39438: skapen (tredje land). Om övervakningen av den-           entydig. 1 likhet med all övervakning av animali-
39439: na import stadgas i kött-, mjölk-, fisk- och ägg-        ska livsmedel, bygger denna lagstiftning på ett
39440: produkthygienlagarna samt i författningar och            egenkontrollsys.tem. Kontrollsystemet stämmer
39441: föreskrifter som har utfårdats med stöd av dem.          överens med de direktiv som gäller detta.
39442: Övervakningen av animaliska livsmedel som im-               Jord- och skogsbruksministeriet har godkänt,
39443: porteras från tredje land ~ker vid veterinärmedi-        som resultatmål för anstalten för veterinärmedi-
39444: cinska gränskontrollstat10ner. lmporten från             cin och livsmedel för både 1995 och 1996, att
39445: andra medlemsländer övervakas av den enhet               egenkontrollen skall fungera oklanderligt i kom-
39446: som i Finland först tar emot varupartierna i frå-        munerna vid alla de anläggningar som avses i
39447: ga. Kontrollerna sköts av den behöriga statliga          hygienlagarna, och särskilt vid de enheter tili
39448: besiktningsveterinären i de anläggningar som             vilka varorna först anländer. För detta ändamål
39449: han eller hon övervakar eller av den korumunala          har anstalten och ministeriet sinsemellan infört
39450: övervakningsmyndigheten när det gäller andra             ett samarbets- och uppföljningssystem i slutet av
39451: anläggningar.                                            1995. Anstalten genomför under vårens lopp ett
39452:    En enhet tili viiken livsmedel av nämnda slag         omfattande utbildningsprogram som är avsett
39453: först anländer skall i anslutning till egenkontrol-      för både anläggningarnas personai och övervak-
39454: len se tili att partier som kommer från en annan         ningsmyndigheterna. Med anledning av brister
39455: medlemsstat kontrolleras omedelbart efter att de         som har upptäckts i övervakningen har anstalten
39456: har anlänt. Enheten skall också försäkra sig om          dessutom allokerat nya resurser för styrnings-
39457: att dokumenten och respektive parti hör ihop.            och uppföljningsuppgifter.
39458:  Enheten får inte ta ett parti i bruk innan det har
39459: 
39460:      Helsingforsden 16 aprill996
39461: 
39462:                                                           Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
39463:                                              KK 246/1996 vp
39464: 
39465: Kirjallinen kysymys 246
39466: 
39467: 
39468: 
39469: 
39470:                                     Reijo Kallio /sd: Telakkatuen jatkamisesta
39471: 
39472: 
39473: 
39474:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
39475: 
39476:     Yhdysvallat ja Japani eivät ole toistaiseksi ra-   määrärahat on varattu äskettäin eduskunnan
39477: tifioineet teollisuusmaidenjärjestössä OECD:ssä        hyväksymässä lisätalousarviossa. Suomalainen
39478: vuosien neuvotteluprosessissa syntynyttä sopi-         telakkatukijärjestelmä on tarkoitettu väliaikai-
39479: musta telakkatukien poistamisesta. Japani on           seksi ja päättyy samaan aikaan, jolloin telakka-
39480: tosin luvannut, että ratifiointi olisi kunnossa vii-   tukidirektiivin ja_tkoaika päättyy.
39481: meistään tämän vuoden kesäkuussa. Mutta sopi-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39482: mus telakkatukien poistamisesta saattaa kaatua         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
39483: Yhdysvaltojen kielteiseen kantaan.                     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
39484:     Euroopan unionin komissiossa lienee mahdol-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39485: lisuus sopimuksen kaatumisesta otettu jo huo-
39486: mioon ja on valmistauduttu siihen, että OECD-                      Onko Hallitus varautunut jollakin ta-
39487: sopimus ei ole voimassa lokakuun alussa, jolloin                valla siihen, että OECD:n telakkatuet
39488: unionin omia tukiaisia säätelevän seitsemännen                  kieltävä sopimus ei tule voimaan tämän
39489: telakkatukidirektiivinjatkoaika umpeutuu. Yksi                  vuoden lokakuun alkuun mennessä ja
39490: varteenotettava vaihtoehto on, että tukidirektii-               että unionin telakkatukidirektiivin aikaa
39491: vin aikaa jatketaan.                                            jatketaan, ja
39492:     Suomessa otettiin tänä vuonna perustellusti                    jos tähän mahdolliseen kehityskul-
39493: käyttöön teollisuushistoriamme ensimmäinen vi-                  kuun on varauduttu, millaisin toimenpi-
39494: rallinen telakkatukijärjestelmä, joka takaa sen,                tein Hallitus aikoo turvata suomalaisten
39495: että suomalaiset telakat voivat kilpailla muiden                telakoiden tasavertaiset kilpailumahdol-
39496: EU-maiden telakoiden kanssajokseenkin samal-                    lisuudet tulevaisuudessa?
39497: ta lähtöviivalta. Telakkatukeen osoitettavat
39498: 
39499:      Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1996
39500: 
39501:                                              Reijo Kallio /sd
39502: 
39503: 
39504: 
39505: 
39506: 260017
39507: 2                                            KK 246/1996 vp
39508: 
39509: 
39510: 
39511: 
39512:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
39513: 
39514:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           maan länsieurooppalaisten telakoiden kanssa.
39515: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            Järjestely on nimenomaan tarkoitettu väliaikai-
39516: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          seksi OECD-sopimuksen voimaantuloa odotet-
39517: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Reijo Kal-          taessa. Toisena lähtökohtana periaatepäätöstä
39518: lion näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o            tehdessään hallitus katsoi, ettei se tule jatka-
39519: 246:                                                     maan omaa tukijärjestelmäänsä kuluvan vuoden
39520:                                                          lokakuun alun jälkeen. Samalla hallitus ilmaisi
39521:            Onko Hallitus varautunut jollakin ta-         myös kielteisen asennoitumisensa mahdolliseen
39522:         valla siihen, että OECD:n telakkatuet            7. laivanrakennusdirektiivin jatkamiseen maini-
39523:         kieltävä sopimus ei tule voimaan tämän           tun ajankohdan jälkeen. Tämä on saatettu myös
39524:         vuoden lokakuun alkuun mennessä ja               muiden ED-jäsenmaiden tietoon, ja näyttää il-
39525:         että unionin telakkatukidirektiivin aikaa        meiseltä, että tukien jatkamiseen nykytasolla
39526:         jatketaan, ja                                    suhtaudutaan useissajäsenmaissa hyvin varauk-
39527:            jos tähän mahdolliseen kehityskul-            sellisesti.
39528:         kuun on varauduttava, millaisin toimen-              Edellä esitetyt lähtökohdat tulevat sanele-
39529:         pitein Hallitus aikoo turvata suomalais-         maan hallituksen strategian ko. kysymyksessä.
39530:         ten telakoiden tasavertaiset kilpailumah-        Täsmällisemmät ja konkreettisemmat toimenpi-
39531:         dollisuudet tulevaisuudessa?                     teet määräytyvät tilanteen kehittymisen myötä,
39532:                                                          mikä ei kaikilta osiltaan ole tällä hetkellä enna-
39533:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             koitavissa.
39534: vasti seuraavaa:                                             Hallitus on vedonnut Euroopan unioniin, jot-
39535:                                                          ta se kaikin mahdollisin käytettävissä olevin kei-
39536:    Kuten kirjallisessa kysymyksessä todetaan, se,        noin pyrkii vaikuttamaan Yhdysvaltoihin sopi-
39537: että Amerikan yhdysvallatja Japani eivät toistai-        muksen ratifioimiseksi. Mahdolliseen tuki en jat-
39538: seksi ole ratifioineet OECD:ssä neuvoteltua te-          kamisen sallimiseen hallitus suhtautuu kielteises-
39539: lakkatukia kieltävää sopimusta, pitää paikkansa          ti ja pyrkii ensisijaisesti edesauttamaan EU:ssa
39540: ja samalla on olemassa myös uhka, ettei sopimus          ratkaisua, joka estäisi 7. laivanrakennusdirektii-
39541: tule voimaan ennen kuluvan vuoden syyskuun               vin voimassaolon jatkamisen. Mikäli tässä ei kui-
39542: loppua, jolloin Euroopan unionin 7. laivanra-            tenkaan onnistuttaisi, pyrimme tukikaton alen-
39543: kennusdirektiivin voimassaolo päättyy. On hy-            tamiseen sekä sellaisiin päätöksiin, joilla mah-
39544: vin todennäköistä, että EU:n teollisuusneuvos-           dollisimman pikaisesti voitaisiin luopua sub-
39545: tossajoudutaan keskustelemaan tätä ennen mah-            ventioista ja vahvistettaisiin subventioiden käy-
39546: dollisista jatkotoimenpiteistä. Asia tullee esille jo    tön valvontamekanismeja Euroopan unionissa.
39547: toukokuussa pidettävässä teollisuusneuvoston             Hallitus on kiinnittänyt ko. kysymyksessä esitet-
39548: kokouksessa.                                             tyyn problematiikkaan erityistä huomiota, tulee
39549:    Turvautuessaan väliaikaiseen telakkatukijär-          seuraamaan kansainvälisen tilanteen kehitystä
39550: jestelmään hallituksen ensisijaisena lähtökohta-         erityisellä valppaudella sekä valmistelemaan toi-
39551: na oli saattaa eurooppalaisten kilpailijatelakoi-        menpideratkaisujaan ajankohdan ja sen edellyt-
39552: den saamien tukien johdosta tilauksia menettä-           tämän tilanteen mukaan.
39553: neet suomalaiset telakat samaan kilpailuase-
39554: 
39555:        Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1996
39556: 
39557:                                                         Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
39558:                                              KK 246/1996 vp                                                   3
39559: 
39560: 
39561: 
39562: 
39563:                                           Tili Riksdagens Talman
39564: 
39565:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         är uttryckligen a vsett att vara temporärt i väntan
39566: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-           på att OECD-avtalet skall träda i kraft. Som en
39567: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         andra utgångspunkt när principbeslutet fattades
39568: man Reijo Kallio undertecknade spörsmål nr               ansåg regeringen att den inte kommer att för-
39569: 246:                                                     länga sitt eget stödsystem från början av oktober
39570:                                                          i år. Samtidigt uttryckte regeringen också sin
39571:           Har Regeringen på något sätt förberett         negativa inställning tili en eventuell förlängning
39572:        sig på att OECD:s avtal som förbjuder             av det sjunde varvsdirektivet efter nämnda tid-
39573:        varvsstöd inte träder i kraft före oktober i      punkt. Detta har också delgetts övriga EU-med-
39574:        år och att tiden för unionens varvsstöds-         Iemsländer och det verkar uppenbart att man i
39575:        direktiv förlängs och                             flera medlemsländer förhåller sig mycket reserve-
39576:           om förberede1ser måste göras för den-          rat tili att fortsätta med stöden på deras nuvaran-
39577:        na eventuella utveckling, med vilka åtgär-        de nivå.
39578:        der har Regeringen för avsikt att trygga             De ovan anförda utgångspunkterna kommer
39579:        jämbördiga konkurrensbetingelser för de           att diktera regeringens strategi i denna fråga.
39580:        finska varven i framtiden?                        Exaktare och konkretare åtgärder fastslås enligt
39581:                                                          hur situationen utvecklar sig, något som inte kan
39582:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            förutsägas tili alla delar i dagens läge.
39583: anföra följande:                                            Regeringen har vänt sig tili Europeiska unio-
39584:                                                          nen för att den med alla tili buds stående medel
39585:    Det som konstateras i det skriftliga spörsmålet       skall sträva efter att få Förenta Staterna att rati-
39586: om att Förenta Staterna och Japan ännu inte har          ficera avtalet. Tili eventuell tillåtelse tili att stö-
39587: ratificerat det avtal som förbjuder varvsstöd och        den får fortgå förhåller sig regeringen negativt
39588: som förhandlats fram inom OECD stämmer,                  och strävar i första hand efter att befrämja en
39589: samtidigt finns det en risk för att avtalet inte         lösning inom EU som förhindrar att giltighetsti-
39590: träder i kraft före utgången av september i år, när      den för det sjunde varvsdirektivet förlängs. Ifall
39591: giltighetstiden för Europeiska unionens sjunde           detta emellertid inte lyckas försöker vi sänka
39592: varvsdirektiv går ut. Det är mycket sannolikt att        stödtaket samt åstadkomma sådana beslut som
39593: man inom EU:s industriråd blir tvungen att dis-          så snabbt som möjligt kunde slopa subventioner-
39594: kutera detta innan eventuella fortsatta åtgärder         na och förstärka de mekanismer med vilka an-
39595: vidtas. Ärendet torde komma upp redan vid det            vändningen av subventioner i Europeiska unio-
39596: möte som industrirådet håller i maj.                     nen övervakas. Regeringen har fåst särskild upp-
39597:    Regeringen har tytt sig tili ett temporärt varvs-     märksamhet vid den problematik som tas upp i
39598: stödssystem medan dess främsta utgångspunkt              spörsmålet, och kommer med särskild vaksam-
39599: har varit att ge de finska varv som har förlorat         het att följa hur situationen utvecklar sig interna-
39600: beställningar tili följd av stöden tili de europeiska    tionellt samt att bereda sina lösningar i fråga om
39601: konkurrerande varven samma konkurrensläge                åtgärder enligt tidpunkten och den situation den
39602: som de västeuropeiska varven. Arrangemanget              förutsätter.
39603: 
39604:      Helsingfors den 17 april 1996
39605: 
39606:                                                         Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
39607: •
39608:                                             KK 247/1996 vp
39609: 
39610: Kirjallinen kysymys 247
39611: 
39612: 
39613: 
39614: 
39615:                                    Jukka Vihriälä /kesk ym.: Maailman elintarvikehuoltoa käsittele-
39616:                                       vään Rooman huippukokoukseen valmistautumisesta
39617: 
39618: 
39619:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
39620: 
39621:    Maailman viljan varmuusvarastot ovat ennä-         valtionpäämiestason huippukokous Roomassa
39622: tysalhaalla: tänä vuonna varmuusvarastojen en-        tämän vuoden marraskuussa. Kokousten val-
39623: nustetaan putoavan 245 miljoonaan tonniin. Va-        mistelusta vastaa YK:n elintarvike- ja maata-
39624: rastot ovat vähentyneet jo kolmena vuonna pe-         lousjärjestö FAO. Rooman huippukokouksen
39625: räkkäin. Kuluvana vuonna ne putoavat vastaa-          järjestäminen kertoo siitä, että maailmassa ol-
39626: maan enää alle 50 päivän kulutusta. Varastoitu        laan hyvin laajasti ja vakavasti havahduttu sii-
39627: viljamäärä ei riitä kuin täyttämään jakelujärjes-     hen, millainen riski ruokakriisiin ajautuminen
39628: telmän kanavat, jotta toimitukset kuluttajille        ihmiskunnalle olisi.
39629: voidaan keskeytyksettä hoitaa.                            Suomessa maailman elintarvikehuollon on-
39630:    Tänä vuonna maailman viljasadon pitäisi kas-       gelmaa ei riittävästi tiedosteta. Tätä kuvaa Roo-
39631: vaa neljä prosenttia, jotta tuotanto ja kulutus       man huippukokoukseen tähtäävän kansallisen
39632: saataisiin tasapainoon. Seuraavien kolmen vuo-        valmistelun taso. Kokouksen valmistelu on jätet-
39633: sikymmenen aikana tuotanto pitäisi suunnilleen        ty maa- ja metsätalousministeriön maatalous-
39634: kaksinkertaistaa, jotta maapallo kykenisi edes        asiain neuvottelukunnan tehtäväksi.
39635: tyydyttävästi tuottamaan ruokaa jatkuvasti kas-           Tämän suuruusluokan asian valmistelemisek-
39636: vavalle väestömäärälle.                               si tarvitaan ehdottomasti kattavampi valmistelu-
39637:     Worldwatch-instituutin raportti "Maailman         elin. Hallituksen olisikin välittömästi asetettava
39638: tila 1996" nostaa hätkähdyttävällä tavalla elin-      laajapohjainen korkean tason valmisteluelin,
39639: tarvikehuollon kriisiytymisen maailman tämän          jonka vastuuUe maailman elintarviketilannetta
39640: hetken polttavimmaksi ongelmaksi. Raportti            käsittelevään huippukokoukseen valmistautu-
39641:  maalaa synkän kuvan tulevaisuudesta. Maape-          minen siirretään.
39642:  rän laajamittainen tuhoutuminen, keinokaste-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39643:  luun tarvittavan veden niukkuus sekä hidastuva       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
39644:  tuottavuuden nousujohtavat viljan niukkuuteen        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
39645:  maailmassa.                                          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39646:     Jos nämä synkät ennusmerkit edes osaksi al-
39647:  kavat toteutua, Suomen on nopeasti arvioitava                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
39648:  uudelleen oman kansallisen elintarviketuotan-               ryhtyä maailman elintarviketilannetta
39649:  tonsa strategia. Vielä tämän sukupolven aikana              käsittelevään Rooman huippukokouk-
39650:  Suomenkin on varauduttava ottamaan käyttöön                 seen valmistauduttaessa, jotta kokouk-
39651:  kaikki viljelyyn kelvollinen ala.                           sen valmistelu pikaisesti siirrettäisiin laa-
39652:     Maailmanlaajuinen ruokaongelma on niin                   japohjaiselle korkean tason valmistelueli-
39653:  laaja ja vaikea, että ratkaisun löytämiseksi pide-          melle?
39654:  tään maailman elintarvikehuoltoon keskittyvä
39655: 
39656:       Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1996
39657: 
39658:           Jukka Vihriälä /kesk           Esko Aho /kesk                  Jorma Huuhtanen /kesk
39659:           Aulis Ranta-Muotio /kesk       Erkki Pulliainen /vihr          Risto Kuisma /sd
39660:           Raimo Liikkanen /kesk          Tapio Karjalainen /sd           Jouko Jääskeläinen /skl
39661:           Eila Rimmi /vas                Maija-Liisa Lindqvist /kesk     Matti Väistö /kesk
39662: 
39663: 
39664:  260017
39665: 2                                KK 247/1996 vp
39666: 
39667:     Kalevi Olin /sd              Jorma Kukkonen /sd         Oiva Savela /kok
39668:     Osmo Kurola /kok             Marjut Kaarilahti /kok     Markku Vuorensola /kesk
39669:     Tero Mölsä /kesk             Heikki Koskinen /kok       Timo Kalli /kesk
39670:     Mauri Salo /kesk             Bjarne Kallis /skl         Håkan Malm /r
39671:     Asko Apukka /vas             Matti Saarinen /sd         Tarja Filatov /sd
39672:     Matti Vanhanen /kesk         Johannes Leppänen /kesk    Aapo Saari /kesk
39673:     Maria Kaisa Aula /kesk       Jukka Tarkka /nuors        Tauno Pehkonen Iski
39674:               Juhani Alaranta /kesk                  Hannu Takkula /kesk
39675:                                              KK 247/1996 vp                                           3
39676: 
39677: 
39678: 
39679: 
39680:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
39681: 
39682:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         riöstä. Samanaikaisesti päätettiin ehdottaa eri-
39683: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tyisen korkean tason valmisteluelimen muodos-
39684: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tamista, jonka tehtäviin kuuluisi valmistelutyön
39685: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jukka Vih-        poliittinen seuranta sekä huippukokouksessa
39686: riälän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        tehtävien kannanottojen ja mahdollisten si-
39687: n:o 247:                                               toumusten käsittely. Valmisteluelimeen kuuluisi-
39688:                                                        vat huippukokouksen aihepiirin kannalta kes-
39689:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         keiset ministerit sekä tasavallan presidentin
39690:        ryhtyä maailman elintarviketilannetta           kanslian ja valtioneuvoston kanslian edustajat.
39691:        käsittelevään R·ooman huippukokouk-             Valmisteluelimen nimitys tapahtuu lähiviikkoi-
39692:        seen valmistauduttaessa, jotta kokouk-          na.
39693:        sen valmistelu pikaisesti siirrettäisiin laa-      Kysymyksessä mainittu kansainvälisten maa-
39694:        japohjaiselle korkean tason valmistelueli-      talousasiain neuvottelukunta seuraa osaltaan
39695:        melle?                                          valmistelutyötä toimien lähinnä keskustelufoo-
39696:                                                        rumina ja virikkeiden antajana valmistautumi-
39697:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           sesta vastaavalle työryhmälle.
39698: vasti seuraavaa:                                          Suomen esiintyminen huippukokouksessa ja
39699:                                                        sen kansainvälisissä valmistelukokouksissa ta-
39700:    Roomassa 13.-17.11.1996 pidettävää FAO:n            pahtuu pitkälle EU:n puitteissa, joten valmistau-
39701: Maailman elintarvikehuippukokouksen valmis-            tumisessa pyritään ennen kaikkea vaikuttamaan
39702: teluja varten maa- ja metsätalousministeriö asetti     EU:n kannanottoihin. Kansainvälisen esiintymi-
39703: 20.3.1996 valmistelutyöryhmän, johon kuuluvat          sen lisäksi Suomeen suunnitellaan globaaliseen
39704: maa- ja metsätalousministeriön, ulkoasiainmi-          elintarvikehuoltoon liittyvää laajaa kansallista
39705: nisteriön ja Maa- ja metsätaloustuottajain kes-        tiedotustoimintaa, mm. teemaa käsittelevä semi-
39706: kusliiton (MTK) edustajat sekä eri alojen asian-       naari on suunnitteilla. Huippukokouksen mer-
39707: tuntijat. Valmistelutyöryhmää johtaa ylijohtaja        keissä FAO:n pääjohtaja Jacques Dioufvierailee
39708: Veli-Pekka Talvela maa- ja metsätalousministe-         Suomessa kesäkuussa.
39709: 
39710:      Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1996
39711: 
39712:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
39713: 4                                           KK 247/1996 vp
39714: 
39715: 
39716: 
39717: 
39718:                                          Tili Riksdagens Talman
39719: 
39720:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       ningsorgan på hög nivå för att ta hand om den
39721: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         politiska uppföljningen av beredningsarbetet
39722: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       samt behandlingen av de ställningstaganden och
39723: man Jukka Vihriälä m.fi. undertecknade spörs-          eventuella utfåstelser som görs vid toppmötet. 1
39724: mål nr 247:                                            beredningsorganet skall ingå de viktigaste mi-
39725:                                                        nistrarna med avseende på toppmötets tema
39726:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         samt representanter för republikens presidents
39727:        ta för att förberedelserna inför det topp-      kansli och statsrådets kansli. Utnämningarna tili
39728:        möte i Rom som behandlar livsmedelssi-          beredningsorganet sker inom de närmaste veck-
39729:        tuationen i världen med det snaraste skall      orna.
39730:        överföras tili ett på bred basis tillsatt be-      Den delegation för internationella jordbruks-
39731:        redningsorgan på hög nivå?                      ärenden som nämns i spörsmålet följer för sin del
39732:                                                        beredningsarbetet närmast som ett diskussions-
39733:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          forum och en impulsgivare för den arbetsgrupp
39734: anföra följande:                                       som ansvarar för förberedelserna.
39735:                                                           Finlands framträdande vid toppmötet och
39736:    Med tanke på förberedelserna inför F AO:s           dess internationelia beredningsmöten sker tili
39737: Världslivsmedelstoppmöte i Rom 13-17.11.               stor del inom ramen för EU. Därför strävar man
39738: 1996 tillsatte jord- och skogsbruksministeriet         vid förberedelserna framför alit efter att påverka
39739: 20.3.1996 en arbetsgrupp bestående av represen-        EU:s ställningstaganden. Förutom det interna-
39740: tanter för jord- och skogsbruksministeriet, utri-      tionella framträdandet planeras en omfattande
39741: kesministeriet och Centralförbundet för lant-          nationeli informationsverksamhet i vårt eget
39742: och skogsbruksproducenter (MTK) samt sak-              land med ankytning tili den globala livsmedels-
39743: kunniga inom olika områden. Beredningsgrup-            försörjningen, bl.a. planeras ett seminarium
39744: pen leds av överdirektör Veli-Pekka Talvela från       kring detta tema. F AO:s generaldirektör Jacques
39745: jord- och skogsbruksministeriet. Samtidigt be-         Diouf besöker Finland i juni med anledning av
39746: slöt man föreslå inrättandet av ett särskilt bered-    toppmötet.
39747: 
39748:      Helsingfors den 17 april 1996
39749: 
39750:                                                         Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
39751:                                            KK 248/1996 vp
39752: 
39753: Kirjallinen kysymys 248
39754: 
39755: 
39756: 
39757: 
39758:                                  Matti Saarinen /sd ym.: Maakunnan kehittämisrahojenjakautumi-
39759:                                     sesta
39760: 
39761: 
39762:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
39763: 
39764:    Valtioneuvosto on jakanut valtion vuoden            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39765: 1996 talousarviossa alueiden kehittämiseen osoi-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
39766: tetusta 104,5 miljoonan markan maakunnan ke-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
39767: hittämisrahasta 86 miljoonaa markkaa maakun-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39768: nan liitoille. Uudenmaan liiton osuus on 7 mil-
39769: joonaa markkaa. Kun kehittämisraha suhteute-                   Miksi Uudenmaan liiton saama maa-
39770: taan alueiden asukasmäärään, saadaan koko                   kunnan kehittämisraha asukasta kohden
39771: maan keskimääräiseksi osuudeksi 16,89 mk/asu-               laskettuna on niin pieni verrattuna mui-
39772: kas. Uudenmaan liiton osuus on ylivoimaisesti               den liittojen saamaan kehittämisrahaan?
39773: pienin, vain 5,72 mk/asukas.
39774: 
39775:      Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1996
39776: 
39777:           Matti Saarinen /sd             Anssi Rauramo /kok           Kari Uotila /vas
39778:           Kimmo Kiljunen /sd             Markku Pohjola /sd           Reino Paasilinna /sd
39779:           Arto Bryggare /sd              Tarja Kautto /sd             Risto Kuisma /sd
39780:           Riitta Prusti /sd              Leena Luhtanen /sd           Minna Karhunen /kok
39781:           Tuulikki Hämäläinen /sd        Kaarina Dromberg /kok        Ulla Anttila /vihr
39782:           Paavo Nikula /vihr             Raimo Tiilikainen /r         Jukka Tarkka /nuors
39783:                      Klaus Bremer lr                          Matti Vanhanen /kesk
39784: 
39785: 
39786: 
39787: 
39788:  260017
39789: 2                                       KK 248/1996 vp
39790: 
39791: 
39792: 
39793: 
39794:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
39795: 
39796:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    osarahoitukseen. Tästä syystä maakunnan kehit-
39797: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,     tämisrahasta tuli pääosa jakaa niihin maakun-
39798: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen   tiin, jotka ovat kokonaan tai suurimmaksi osaksi
39799: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Saa-   EU:n tavoitealueita.
39800: risen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        Uudenmaan liiton alueella asuu vain 1 % väes-
39801: n:o 248:                                          töstä EU:n 5b-tavoitealueella, ja koko maassa
39802:                                                   tavoitealueilla asuu 53,6% väestöstä. Uuden-
39803:           Miksi Uudenmaan liiton saama maa-       maan liitto sai kuitenkin vajaat 7% koko maa-
39804:        kunnan kehittämisraha asukasta kohden      kunnan kehittämisrahasta, ja liitto saa myös
39805:        laskettuna on niin pieni verrattuna mui-   osan osaamiskeskuksille varatusta määrärahas-
39806:        den liittojen saamaan kehittämisrahaan?    ta.
39807:                                                       Laissa alueiden kehittämisestä (1135/93) ta-
39808:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      voitteena on edistää maan alueiden omaehtoista
39809: vasti seuraavaa:                                  kehittämistä ja tasapainoista kehitystä. Mikäli
39810:                                                   maakunnan kehittämisraha jaettaisiin pelkäs-
39811:   Valtion vuoden 1996 talousarviossa maakun-      tään maakuntien väkilukujen suhteessa, Uuden-
39812: nan kehittämisraha on 104,5 miljoonaa mark-       maan osuus muodostuisi maakunnan vaurau-
39813: kaa, josta tulee käyttää 62,5 miljoonaa markkaa   teen ja kehittyneisyyteen nähden liian suureksi
39814: EU:n rakennerahastoista rahoitettavien tavoite-   suhteessa lain tavoitteisiin.
39815: ohjelmien mukaisten hankkeiden kansalliseen
39816:      Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1996
39817: 
39818:                                                               Hallintoministeri Jouni Backman
39819:                                          KK 248/1996 vp                                             3
39820: 
39821: 
39822: 
39823: 
39824:                                       Tili Riksdagens Talman
39825: 
39826:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    EU:s strukturfonder. Därför var det nödvändigt
39827: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-     att fördela största delen av Iandskapsutveck-
39828: Iem av statsrådet översänt följande av riksdags-   Iingspengarna tili de Iandskap, som helt eiier tili
39829: man Matti Saarinen m.fl. undertecknade spörs-      en del är EU:s målområden.
39830: mål nr 248:                                            Inom Nylands förbunds område bor bara 1 %
39831:                                                    av befolkningen i EU:s 5b målområde och i hela
39832:           Varför är andelen Iandskapsutveck-       Jandet bor 53,6% av befolkningen i målområde-
39833:        Iingspengar som Nylands förbund har         na. Nylands förbund fick emellertid 7 % av Iand-
39834:        fått beräknad per invånare så Iiten jäm-    skapsutvecklingspengarna och förbundet fick
39835:        fört med Iandskapsutvecklingspengar de      också en del av de pengar som reserverats för
39836:        andra Iandskapsförbunden har fått?          kunskapscentra.
39837:                                                        Syftet med lagen on regional utveckling (1135/
39838:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      93) är att främja utvecklingen av landets regioner
39839: anföra följande:                                   genom deras egna initiativ och att ba1ansera den
39840:                                                    regiona1a utvecklingen. Om landskapsutveck-
39841:    I statens budget för 1996 uppgår Iandskapsut-   lingspengarna skuiie fördelas enbart i proportion
39842: vecklingspengarna tili 104,5 miljoner mark, av     tili befolkningsmängden, skuiie Ny1ands andel
39843: vilka 62,5 miljoner mark skaii användas tili den   bli alltför stor jämfört med landskapets vä1stånd
39844: nationeiia finansieringsandelen för projekt inom   och utveckling med hänsyn tiillagens ändamål.
39845: målprogrammen som finansieras med medel ur
39846: 
39847:      Helsingforsden 12 april 1996
39848: 
39849:                                                             Förvaltningsminister Jouni Backman
39850:                                              KK 249/1996 vp
39851: 
39852: Kirjallinen kysymys 249
39853: 
39854: 
39855: 
39856: 
39857:                                     Matti Väistö /kesk: Luontaistuotekauppojen tuotteiden valvon-
39858:                                        nasta
39859: 
39860: 
39861:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
39862: 
39863:    Käynnissä oleva keskustelu BSE-taudista ja          taistuotteiden terveysriskeistä ja niiden alkupe-
39864: elintarvikkeista on laajentunut myös luontais-         rästä, puhtaudesta ja valvonnasta.
39865: tuotteisiin. Aihetta tähän keskusteluun on anta-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39866: nut epäily, että luontaistuotekaupassa myytävä         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
39867: vasikanaivouute olisi toiminut aivoja rappeutta-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
39868: van Creutzfieldt-Jakobin sairauden tartuntaläh-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39869: teenä.
39870:    Lehtihaastattelun mukaan Turun yliopiston                     Pitääkö Hallitus Juontaistuotteiden
39871: neuropatologian dosentti Hannu Kalimo pitää                   nykyistä valvontatilannetta ihmisten ter-
39872: luontaistuotekauppoja epämääräisten tuottei-                  veysriskien kannalta riittävänä, vai
39873: den lähteenä. Hän kehottaa ihmisiä suhtautu-                     katsooko Hallitus tarpeelliseksi ryhtyä
39874: maan kriittisesti, siiiä tuotteiden valmistusoloista          toimenpiteisiin Juontaistuotteita käyttä-
39875: ei ole varmuutta.                                             vien ihmisten terveysturvallisuuden pa-
39876:    Lausunto herättää yleisestikin epäilyn Juon-               rantamiseksi?
39877: 
39878:      Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1996
39879: 
39880:                                            Matti Väistö /kesk
39881: 
39882: 
39883: 
39884: 
39885: 260017
39886: 2                                            KK 249/1996 vp
39887: 
39888: 
39889: 
39890: 
39891:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
39892: 
39893:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           koostumuksesta ja käytöstä. Eräiden lääkkeitä
39894: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            lähellä olevien erityisvalmisteiden (ravintoaine-
39895: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          valmisteet) markkinoinnin aloittamisesta on li-
39896: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti               säksi tehtävä ennakkoilmoitus elintarvikeviras-
39897: Väistön näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             tolle. Elintarvikevirasto pitää ravintoaineval-
39898: n:o 249:                                                 misteista rekisteriä. Ilmoitusmenettelyn tarkoi-
39899:                                                          tuksena on ennakkovalvonnan muodossa estää
39900:            Pitääkö Hallitus Juontaistuotteiden           sellaisten tuotteiden markkinoilletulo, joiden
39901:         nykyistä valvontatilannetta ihmisten ter-        terveydelliseen turvallisuuteen saattaa liittyä
39902:         veysriskien kannalta riittävänä, vai             epäilyjä.
39903:            katsooko Hallitus tarpeelliseksi ryhtyä          Luontaistuotteita valvotaan samalla tavoin
39904:         toimenpiteisiin Juontaistuotteita käyttä-        kuin muitakin elintarvikkeita. Paikallistasolla
39905:         vien ihmisten terveysturvallisuuden pa-          valvonnasta vastaavat kuntien elintarvikeval-
39906:         rantamiseksi?                                    vontaviranomaiset Kunnallisen elintarvikeval-
39907:                                                          vonnan resurssit huomioon ottaen ei kuitenkaan
39908:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             ole mahdollista järjestää säännöllistä erityisval-
39909: vasti seuraavaa:                                         vontaa luontaistuotealalle.
39910:                                                             Hallitus seuraa tilanteen kehittymistä ja ryh-
39911:    Kaikkia luontaistuotekaupoissa myytäviä               tyy tarvittaessa tiukennettuihin valvontatoimen-
39912: tuotteita koskevat elintarvikelain yleiset vaati-        piteisiin, jotta kuluttajille voidaan kaikissa tilan-
39913: mukset elintarvikkeiden turvallisuudesta. Ihmis-         teissa taata terveydelle turvalliset elintarvikkeet.
39914: ravinnoksi sopimattoman elintarvikkeen valmis-           Elintarvikevirasto on jo BSE-epäilyjen takia
39915: tus, maahantuonti, maastavienti, kaupanpito,             kääntynyt kaikkien aivoperäistä raaka-ainetta
39916: tarjoilu ja muu luovutus elintarvikkeena on kiel-        käyttävien valmistajien puoleen ja pyytänyt tie-
39917: letty. Lisäksi kuluttajalle on annettava elintar-        toja mm. raaka-aineiden alkuperästä ja tuottei-
39918: vikkeesta totuudenmukaiset ja riittävät tiedot.          den laadunvalvonnasta. Jos on aihetta epäillä,
39919: Harhaanjohtavien tietojen antaminen on kiellet-          että aivoperäisiä aineksia sisältäviin tuotteisiin
39920: ty. Elintarvikkeiksi luetta vista erityisvalmisteista    on käytetty raaka-aineena epäilyttävää materi-
39921: (pillerit, kapselit, uutteet) on lisäksi annettu tar-    aalia, kyseisille tuotteille asetetaan tarpeelliset
39922: kempia säännöksiä (erityisvalmisteasetus 349/            rajoitukset. Myös Luontaistuotealan Keskusliit-
39923: 89). Niiden mukaisesti nämä valmisteet on mm.            to ry on aloittanut omat tuotetarkastuksensa
39924: aina myytävä pakattuina ja pakkauksessa tulee            varmistaakseen markkinoimiensa tuotteiden tur-
39925: olla normaalia tarkemmat merkinnät valmisteen            vallisuuden.
39926: 
39927:      Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1996
39928: 
39929:                                                         Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
39930:                                             KK 249/1996 vp                                              3
39931: 
39932: 
39933: 
39934: 
39935:                                         Tili Riksdagens Talman
39936: 
39937:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            att få börja marknadsföra vissa specialpreparat
39938: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande            som står nära läkemedel (näringsämnespreparat)
39939: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-        skall dessutom en förhandsanmälan göras tili
39940: dagsman Matti Väistö undertecknade skriftliga          livsmedelsverket. Livsmedelsverket för register
39941: spörsmål nr 249:                                       över näringsämnespreparat. A vsikten med an-
39942:                                                        mälningsförfarandet är att i form av förhands-
39943:           Anser Regeringen att den nuvarande           övervakning förhindra att sådana produkter
39944:        övervakningssituationen i fråga om na-          kommer ut på marknaden med vilka det kan
39945:        turprodukter är tillräcklig vad gäller häl-     sammanhänga misstankar om deras hälsosäker-
39946:        soriskerna för människor, eller                 het.
39947:           anser Regeringen det nödvändigt att             Naturprodukterna övervakas på samma sätt
39948:        vidta åtgärder för att förbättra hälsosä-       som övriga Iivsmedel. På lokalnivå svarar kom-
39949:        kerheten för de människor som använder          munernas Iivsmedelsövervakningsmyndigheter
39950:        naturprodukter?                                 för övervakningen. Med beaktande av den koru-
39951:                                                        munala livsmedelsövervakningens resurser är det
39952:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          dock inte möjligt att arrangera regelbunden spe-
39953: anföra följande:                                       cialövervakning på naturproduktsektorn.
39954:                                                           Regeringen f6ljer med hur situationen utveck-
39955:    För alla de produkter som säljs i naturpro-         lar sig och vidtar vid behov strängare tillsynsåt-
39956: duktsbutikerna gäller de allmänna kraven i 1ivs-       gärder för att konsumenterna i alla situationer
39957: medels1agen om att 1ivsmedel skall vara säkra.         skall kunna garanteras livsmedel som är säkra för
39958: Det är förbjudet att tillverka, importera, exporte-    hälsan. Livsmedelsverket har redan p.g.a. BSE-
39959: ra, hålla tili salu, bjuda ut och på annat sätt        misstankarna vänt sig tili alla tillverkare som
39960: överlåta 1ivsmedel som är olämpligt som männis-        använder råvaror som härstammar från hjärnan
39961: koföda. Dessutom skall konsumenten ges san-            och bett om information bl.a. om råvarornas
39962: ningsenliga och tillräck1iga uppgifter om livs-        ursprung och övervakningen av produkternas
39963: med1et. Det är förbjudet att ge vilseledande upp-      kvalitet. Om det finns skäl att misstänka att det i
39964: gifter. 1 fråga om specialpreparat som skall räk-      produkter som innehåller ämnen som härstam-
39965: nas som livsmedel (piller, kapslar, extrakt) finns     mar från hjärnan har använts suspekt materia]
39966: dessutom noggrannare stadganden (förordning-           som råvara, ställs nödvändiga begränsningar för
39967: en om specialpreparat 349/89). 1 enlighet med          ifrågavarande produkter. Också centralförbun-
39968: dem skall dessa preparat bl.a. alltid säljas för-      det för naturproduktsbranschen har inlett egna
39969: packade och på f6rpackningen skall finnas nog-         produktkontroller för att försäkra sig om att de
39970: grannare påskrifter än normalt om preparatets          produkter förbundet marknadsf6r är säkra.
39971: sammansättning och användningen av det. För
39972: 
39973:      Helsingforsden 16 april1996
39974: 
39975:                                                       Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
39976:                                                                                                  j
39977:                                                                                              j
39978:                                                                                          j
39979:                                                                                      j
39980:                                                                                  j
39981:                                                                              j
39982:                                                                          j
39983:                                                                      j
39984:                                                                  j
39985:                                                              j
39986:                                                          j
39987:                                                      j
39988:                                                  j
39989:                                              j
39990:                                          j
39991:                                      j
39992:                                  j
39993:                              j
39994:                          j
39995:                      j
39996:                     j
39997:                 j
39998:                j
39999:            j
40000:           j
40001:       j
40002:      j
40003:  j
40004: j
40005:                                            KK 250/1996 vp
40006: 
40007: Kirjallinen kysymys 250
40008: 
40009: 
40010: 
40011: 
40012:                                   Matti Väistö /kesk: Keliakiaa sairastavien ruokavaliosta aiheutu-
40013:                                      vien lisäkustannusten korvaamisesta
40014: 
40015: 
40016:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
40017: 
40018:    Tuoreen vertailutiedon mukaan suositusten         keudenmukaisena. Myös kuntien mahdollisuu-
40019: mukaisesti gluteenittomia viljatuotteita käyttä-     det ruokavalion lisäkustannusten korvaamiseen
40020: vien keliakiaa sairastavien ruokavalio maksaa        ovat heikentyneet ja monet kunnat ovat luopu-
40021: joka päivä noin 10 markkaa enemmän kuin nor-         neet aiemmasta käytännöstään.
40022: maali ruokavalio. Vuositasolla hintaero voi siis        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40023: ollajopa 4 000 markkaa.                              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
40024:    Monille pienituloisille keliakiaa sairastaville   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
40025: ruokavaliosta aiheutuva lisäkustannus on koh-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40026: tuuton. Onkin vaarana, että kaikilla ei näin ollen
40027: ole mahdollisuutta suositusten mukaiseen ruo-                 Millä tavalla Hallitus aikoo korvata
40028: kavalioon tai muihin välttämättöminä pidettä-               keliakiaa sairastavien ruokavalion lisä-
40029: viin menoihin.                                              kustannukset ja turvata keliaakikoiiie oi-
40030:    Keliaakikot kokevat nykyisen tilanteen epäoi-            keudenmukaiset elämisen edellytykset?
40031: 
40032:      Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1996
40033: 
40034:                                           Matti Väistö /kesk
40035: 
40036: 
40037: 
40038: 
40039:  60017
40040: 2                                           KK 250/1996 vp
40041: 
40042: 
40043: 
40044: 
40045:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
40046: 
40047:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Vammaistuki- ja eläkkeensaajien hoitotuki-
40048: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         säännöksien tavoitteena on korvata sairauden tai
40049: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       vamman vuoksi toimintakyvyn alentumisesta ai-
40050: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti            heutuvaa avuntarvetta ja erityiskustannuksia.
40051: Väistön näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          Koska tuen maksaminen edellyttää toimintaky-
40052: n:o 250:                                              vyn alentumista, sitä ei ole maksettu keliakiaa
40053:                                                       sairastaville. Jos keliakiaa sairastavien ruokava-
40054:           Millä tavalla Hallitus aikoo korvata        liosta aiheutuvia kustannuksia korvattaisiin
40055:        keliakiaa sairastavien ruokavalion lisä-       vammaistuella ja eläkkeensaajien hoitotuella,
40056:        kustannukset ja turvata keliaakikoille oi-     edellyttäisi se erityissäännösten ottamista tämän
40057:        keudenmukaisen elämisen edellytykset?          sairausryhmän osalta vammaistukilakiin ja kan-
40058:                                                       saneläkelakiin. Tällöin on arvioitava myös mui-
40059:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          den vastaavien sairausryhmien osalta erillissään-
40060: vasti seuraavaa:                                      nösten tarvetta. Esimerkiksi munuaistautipoti-
40061:                                                       laiden ruokavaliosta aiheutuu ylimääräisiä kus-
40062:    Keliakiaa sairastavia henkilöitä on arvioitu       tannuksia. Sama koskee myös diabetesta ja lak-
40063: olevan Suomessa noin 10 000, joista noin 5 000        toosi-intoleranssia.
40064: henkilön diagnoosi on varmistettu. Keliakiasta           Myös vammaispalvelulain (380/87) 9 §:n no-
40065: aiheutuvat ylimääräiset ravintokustannukset           jalla korvataan erityisravintokustannuksia.
40066: ovat potilasta kohden noin 500 markkaa kuu-           Vammaispalvelulain soveltamisessa on ollut
40067: kaudessa.                                             kuntakohtaisesti joitakin eroja, eikä yhtenäistä
40068:    Sairausvakuutuksen lääkekorvausjärjestel-          käytäntöä kaikilta osin ole vielä muodostunut.
40069: män kautta korvataan kliinisiä ravintovalmistei-      Sosiaali- ja terveysministeriö sekä lääninhalli-
40070: ta tiettyjen valtioneuvoston päätöksessä mainit-      tukset viranomaisina valvovat ja ohjaavat osal-
40071: tujen sairauksien hoidossa. Näissä sairauksissa       taan lain käytännön soveltamista.
40072: kliinisten ravintovalmisteiden käyttö voidaan            Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työ-
40073: rinnastaa välttämättömiin lääkeaineisiin, joita il-   ryhmän, jonka tehtävänä on käsitellä vammais-
40074: man potilas ei tule toimeen. Sairausvakuutuslain      ten asemaa Jaajana kokonaisuutena. Työryhmän
40075: mukaan edellytyksenä korvaukselle on, että val-       tarkoituksena on selvittää tulonsiirto- ja maksu-
40076: misteelle on vahvistettu korvausperusteeksi hy-       politiikan kokonaisuus vammaisten henkilöiden
40077: väksyttävä kohtuullinen tukkuhinta ja että val-       kannalta kiinnittäen erityisesti huomiota siihen,
40078: misteon ostettu reseptillä. Keliaakikkojen käyt-      miten tulonsiirrot ja maksupolitiikka kannusta-
40079: tämien soijan, riisin, maissin ja hirssin tuominen    vat työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen ja miten
40080: tähän korvausjärjestelmään on lääkkeiden kor-         järjestelmät toimivat joustavasti niin, ettei väliin-
40081: vattavuusperiaatteille vierasta.                      putoamisia aiheudu. Lisäksi työryhmän tulee sel-
40082:    Keliakiaa sairastavista potilaista lapset saavat   vittää vammaisten yrittäjien arvonlisäverotuk-
40083: kansaneläkelaitoksen myöntämää lapsen hoito-          seen sekä vammaisten henkilöiden autoveroon ja
40084: tukea. Se korvaa lapsen hoidosta aiheutuvaa ta-       mahdollisesti muuhun verotukseen liittyvät uu-
40085: loudellista ja muuta rasitusta. Hoitotukea mak-       distusehdotukset siten, että valitut ratkaisut tu-
40086: setaan yleensä korotettuna hoitotukena, jonka         kevat vammaisten henkilöiden työ- ja toiminta-
40087: määrä on 967 markkaa kuukaudessa. Lapsen              kykyä. Työryhmän työlle asetettu määräaika
40088: hoitotukea saavia keliakiaa sairastavia lapsia on     päättyy kokonaisuudistuksen osalta 28.2.1997.
40089: noin 800.                                             Tässä yhteydessä myös keliaakikkojen asema tu-
40090:                                                       lee ratkaistuksi.
40091: 
40092:      Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1996
40093: 
40094:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkare
40095:                                              KK 250/1996 vp                                              3
40096: 
40097: 
40098: 
40099: 
40100:                                          Tili Riksdagens Talman
40101: 
40102:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          na för den hjälp de behöver samt för specialkost-
40103: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           naderna tili följd av att deras funktionsförmåga
40104: Iem av statsrådet översänt följande av riksdags-         är nedsatt. Eftersom nedsatt funktionsförmåga
40105: man Matti Väistö undertecknade spörsmål nr               förutsätts för att bidraget skall betalas har det
40106: 250:                                                     inte betalts personer som lider av celiaki. Om de
40107:                                                          kostnader som dieten förorsakar personer som
40108:            Hur ämnar Regeringen ersätta till-            lider av celiaki skulle ersättas med handikappbi-
40109:        läggskostnaderna för den diet som hålls           drag och pensionärernas vårdbidrag skulle det
40110:        a v personer som lider a v celiaki och säker-     förutsätta att specialstadganden om denna sjuk-
40111:        ställa deras förutsättningar för ett rättvist     domsgrupp intas i lagen om handikappbidrag
40112:        Iiv?                                              och folkpensionslagen. Då måste man också
40113:                                                          överväga behovet av specialstadganden för an-
40114:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            dra motsvarande sjukdomsgrupper. Exempelvis
40115: anföra följande:                                         förorsakar dieten för patienter med njursjukdo-
40116:                                                          mar extra kostnader. Detsamma gäller även dia-
40117:    I Finland uppskattas antalet personer som Ii-         betes och laktosintolerans.
40118: der av celiaki uppgå tili ca 10 000, av vilka ca             Med stöd av 9 § lagen om service och stöd på
40119: 5 000 personer fått diagnosen fastställd. De extra       grund av handikapp (380/87) ersätts också kost-
40120: matkostnader som celiaki medför är per patient           naderna för specialkost. Vid tillämpningen av
40121: ca 500 mk i månaden.                                     lagen om service och stöd på grund a v handika pp
40122:    Via sjukförsäkringens läkemedelsersättnings-          har vissa korumunvisa skillnader förekommit
40123: system ersätts kliniska näringspreparat vid be-          och någon enhetlig praxis har ännu inte uppkom-
40124: handlingen av vissa sjukdomar som nämns i ett            mit tili alla delar. 1 egenskap av myndigheter
40125: statsrådsbeslut. 1 dessa sjukdomar kan använd-           övervakar och styr social- och hälsovårdsminis-
40126: ningen av kliniska näringspreparatjämföras med           teriet samt länsstyrelserna tillämpningen av la-
40127: användningen av sådana läkemedelssubstanser              gen i praktiken.
40128: som är nödvändiga för att patienten skall klara              Social- och hälsovårdsministeriet har tillsatt
40129: sig. Enligt sjukförsäkringslagen är förutsättning-       en arbetsgrupp som har tili uppgift att behandla
40130: en för ersättningen att det för preparatet har           de handikappades ställning som en omfattande
40131: fastställts ett skäligt partipris som en godtagbar       helhet. Arbetsgruppen har för avsikt att reda ut
40132: ersättningsgrund och att preparatet har köpts på         inkomstöverförings- och avgiftspolitiken i sin
40133: recept. Att i detta ersättningssystem ta med soja,       helhet med avseende på personer med handikapp
40134: ris, majs och hirs, som används av personer som          och därvid fåsta speciell uppmärksamhet vid hur
40135: lider av celiaki, är främmande för principerna om        inkomstöverföringarna och avgiftspolitiken
40136: ersättningsgilla läkemedel.                              sporrar tili upprätthållande av arbets- och funk-
40137:     Av de patienter som lider av celiaki får barnen      tionsförmågan och hur systemen fungerar smi-
40138: ett vårdstöd som beviljas av folkpensionsanstal-         digt så att ingen blir styvmoderligt behandlad.
40139: ten. Det ersätter ekonomisk och annan belast-            Dessutom skall arbetsgruppen reda ut förslagen
40140: ning som orsakas av vården av barnet. Vårdstö-           tili reform av mervärdesbeskattningen av företa-
40141: det betalas i allmänhet i form av ett höjt vårdstöd,     gare med handikapp samt handikappades bil-
40142: som är 967 mk i månaden. Antalet barn som lider          skatt och annan beskattning av handikappade så
40143: av celiaki och får vårdbidrag för barn uppgår tili       att de valda lösningarna stöder arbets- och funk-
40144: ca 800.                                                  tionsförmågan hos de handikappade. Beträffan-
40145:     Syftet med bestämmelserna om vårdbidrag tili         de totalreformen löper arbetsgruppens tidsfrist
40146: mottagare av handikappbidrag och pensionsta-             ut 28.2.1997. 1 samband därmed avgörs även
40147: gare är att dessa skall få ersättning för kostnader-     ställningen för de personer som Iider av celiaki.
40148: 
40149:      Helsingfors den 19 april 1996
40150: 
40151:                                                        Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
40152:                                 j
40153:                                 j
40154:                             j
40155:                             j
40156:                         j
40157:                         j
40158:                     j
40159:                     j
40160:                 j
40161:                 j
40162:             j
40163:             j
40164:         j
40165:         j
40166:     j
40167:     j
40168: j
40169: j
40170:                                             KK 251/1996 vp
40171: 
40172: Kirjallinen kysymys 251
40173: 
40174: 
40175: 
40176: 
40177:                                    Juha Korkeaoja /kesk: Ennakkoäänestysmahdollisuuden turvaami-
40178:                                       sesta syrjäseuduilla
40179: 
40180: 
40181:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
40182: 
40183:    Pankkipalvelujen lopettaminen sadoista pos-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40184: teista johtaa väistämättä siihen, että osa kontto-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
40185: reista suljetaan kokonaan. Jo aiemmin on posti-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
40186: palveluja karsittu varsinkin pienissä kunnissa ja     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40187: syrjäseuduilla. Postikonttorit ovat parissa vuo-
40188: dessa vähentyneet 2 800:sta noin tuhanteen. Jat-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
40189: kossa ei ole varmaa, että postikonttoria olisi edes          ryhtyä turvatakseen ennakkoäänestys-
40190: jokaisessa kunnassa.                                         mahdollisuuden kaikille kansalaisille
40191:    Posti- ja pankkipalvelujen lisäksi postikontto-           koko maassa, myös syrjäseutujen asuk-
40192: rit ovat toimineet ennakkoäänestyspaikkoina.                 kaille?
40193: Ennakkoäänten osuus on merkittävä. Mikäli en-
40194: nakkoäänestyspaikkoja karsitaan, laskee toden-
40195: näköisesti myös äänestysaktiivisuus.
40196: 
40197:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1996
40198: 
40199:                                          Juha Korkeaoja /kesk
40200: 
40201: 
40202: 
40203: 
40204: 260017
40205: 2                                            KK 251/1996 vp
40206: 
40207: 
40208: 
40209: 
40210:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
40211: 
40212:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         nat tai Kansaneläkelaitos toimipaikkoineen. Oi-
40213: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          keusministeriön tehtävänä on arvioida se, millä
40214: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        taholla on parhaat edellytykset huolehtia siitä,
40215: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Juha Kor-         että ennakkoäänestys toimitetaan luotettavasti,
40216: keaojan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           sujuvasti ja taloudellisesti, sekä esitellä asetus,
40217: n:o 251:                                               jolla ennakkoäänestyspaikat määrätään. Minis-
40218:                                                        teriö myös solmii sopimuksen asianomaisen ta-
40219:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         hon kanssa.
40220:        ryhtyä turvatakseen ennakkoäänestys-               Oikeusministeriössä on tehty periaatepäätös,
40221:        mahdollisuuden kaikille kansalaisille           että 20.10.1996 toimitettavissa europarlamentti-
40222:        koko maassa, myös syrjäseudun asuk-             vaaleissa ja kunnallisvaaleissa ennakkoäänes-
40223:        kaille?                                         tyksen järjestämisestä huolehtivat Suomen Posti
40224:                                                        Oy ja Ahvenanmaan posti. Oikeusministeriön
40225:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            lähtökohtana on, että jokaisessa kunnassa Ahve-
40226: taen seuraavaa:                                        nanmaata lukuun ottamatta on oltava ainakin
40227:                                                        yksi ennakkoäänestyspaikka. Suomen Posti Oy
40228:    Tasavallan presidentti vahvisti 22.12.1995          on tarjoutunut järjestämään ennakkoäänestyk-
40229: vaaleja ja kansanäänestyksiä koskevat lainmuu-         sen tilapäisjärjestelyin myös niissä kuudessa kun-
40230: tokset (1641-1650/95), jotka tulivat voimaan           nassa, joissa sillä ei vaalien toimittamisajankoh-
40231: 1.1.1996. Kansanedustajain vaaleista annetun           tana tule olemaan toimipaikkaa. Asetus ennak-
40232: lain muutetussa 64 §:ssä säädetään muun muas-          koäänestyspaikoista on tarkoitus antaa kesällä
40233: sa, että ennakkoäänestys tapahtuu kotimaassa           1996.
40234: asetuksella säädettävissä ennakkoäänestyspai-             Oikeusministeriö tulee jatkossakin pitämään
40235: koissa ja laitoksissa. Laissa ei siten enää erikseen   kiinni siitä, että jokaisessa kunnassa on vähin-
40236: mainita Suomen Posti Oy:tä eikä Ahvenanmaan            tään yksi ennakkoäänestyspaikka, ja huolehti-
40237: postia ennakkoäänestyksen järjestäjinä. Muutos         maan siitä, että sopimus ennakkoäänestyksen
40238: tarkoittaa sitä, että näiden tahojen sijasta tai       järjestämisestä tehdään sellaisen tai sellaisten ta-
40239: lisäksi ennakkoäänestyksen järjestämisestä voi-        hojen kanssa, jotka voivat tämän vaatimuksen
40240: vat vastata eräät muutkin tahot, esimerkiksi kun-      toteuttaa.
40241: 
40242:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1996
40243: 
40244:                                                                       Oikeusministeri Kari Häkämies
40245:                                             KK 251/1996 vp                                               3
40246: 
40247: 
40248: 
40249: 
40250:                                         Tili Riksdagens Talman
40251: 
40252:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           förhandsröstningen. Justitieministeriets uppgift
40253: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           är att bedöma vem som har de bästa förutsätt-
40254: medlem av statsrådet översänt fö1jande av riks-       ningarna för att se tili att förhandsröstningen
40255: dagsman Juha Korkeaoja undertecknade spörs-           förrättas tiiiförlitligt, smidigt och ekonomiskt
40256: mål nr 251:                                           samt att föredra förordningen genom viiken för-
40257:                                                       handsröstningsställena bestäms. Ministeriet in-
40258:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-        går också ett avtal med instansen i fråga.
40259:        ta för att säkerställa att alla medborgare,       Justitieministeriet har fattat ett principbeslut
40260:        också de som bor i avsides belägna trak-       om att Posten Finland Ab och Posten på Åland
40261:        ter, skall ha möjlighet att rösta på för-      sköter arrangemangen för valet tili Europaparla-
40262:        hand.                                          mentet och kommunalvalet, som förrättas
40263:                                                       20.10.1996. Justitieministeriet utgår från att det
40264:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt          skall finnas åtminstone ett förhandsröstnings-
40265: följande:                                             ställe i varje kommun med undantag för Åland.
40266:                                                       Posten Finland Ab har erbjudit sig att ordna
40267:    Republikens president stadfåste 22.12.1995         förhandsröstningen genom tillfålliga arrange-
40268: Iagändringar om .. vai och folkomröstningar           mang också i de sex kommuner där den inte
40269: (1641-1650/95). Andringarna trädde i kraft            kommer att ha något kontor vid tidpunkten för
40270: 1.1.1996. 1 den ändrade 64 § lagen om riksdags-       valen. A vsikten är att förordningen om för-
40271: mannaval stadgas bl.a. att förhandsröstning i         handsröstningsställen skall ges på sommaren
40272: Finland äger rum på förhandsröstningsställen          1996.
40273: som bestäms genom förordning och vid anstalter.          Justitieministeriet kommer även i framtiden
40274: Lagen nämner sålunda inte l~ngre särskilt Posten      att hålla fast vid att varje kommun skall ha minst
40275: Finland Ab eller Posten på f\~and som arrangö-        ett förhandsröstningsställe och att se tili att avta-
40276: rer av förhandsröstningar. Andringen innebär          let om arrangemang av förhandsröstning kom-
40277: att i stället för dessa eller utöver dessa kan även   mer att ingås med en sådan eller sådana instanser
40278: vissa andra instanser, t.ex. kommunerna eller         som kan uppfylla detta krav.
40279: Fo1kpensionsanstalten med sina kontor svara för
40280: 
40281:      Helsingforsden 23 april1996
40282: 
40283:                                                                       Justitieminister Kari Häkämies
40284:                                           KK 252/1996 vp
40285: 
40286: Kirjallinen kysymys 252
40287: 
40288: 
40289: 
40290: 
40291:                                   Markus Aaltonen /sd: Luomumaidon tuotantoedellytysten paranta-
40292:                                      misesta
40293: 
40294: 
40295:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
40296: 
40297:    Etelä-Pohjanmaalla Kuusiokuntien alueella        enemmän Iuomuraakamaitoa, jotta jatkojalos-
40298: on virinnyt voimakas hanke luomumaidon tuot-        tus voisi käynnistyä.
40299: tamiseksi. Luomutuotantokeskittymän peruspi-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40300: larina ovat Iuomukotieläintuotantotiloina toimi-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
40301: vat lypsykarjatilat. Hankkeessa on mukana           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
40302: myös alueella sijaitseva meijeri, joka on valmis    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40303: jatkojalostamaan Iuomumaitoa.
40304:    Luomumaitotuotteiden kysyntä on jatkuvas-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
40305: sa kasvussa, mutta maidon jatkojalostusta hait-            varmistaakseen, että Suomessa vapautu-
40306: taa voimakkaasti Iuomuraakamaidon heikko                   via maitokiintiöitä suunnataan ensisijai-
40307: saatavuus. Meijerit eivät kykene aloittamaan               sesti luomukotieläintilojen käyttöön ja
40308: tuotekehittelyä ja jatkojalostusta, jos Iuomumai-          näin parannetaan luomuruaidon tuotan-
40309: tomäärät ovat pienet. Luomumaitotuotannossa                toedellytyksiä?
40310: olevien maitotilojen tulisikin saada tuottaa
40311: 
40312:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1996
40313: 
40314:                                         Markus Aaltonen /sd
40315: 
40316: 
40317: 
40318: 
40319: 260017
40320: 2                                           KK 252/1996 vp
40321: 
40322: 
40323: 
40324: 
40325:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
40326: 
40327:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kiintiöitä. Pikemminkin kiintiöitä on poistettava
40328: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         markkinoilta EU:n maakiintöön sovittautumi-
40329: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       seksi. Kiintiöitä pyritään poistamaan tuotannos-
40330: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markus           ta vielä noin vuoden verran. Kiintiöitä on jo
40331: Aaltosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         vähennetty ostamalla maitokiintiöitä valtion va-
40332: n:o 252:                                              roin. Lisäksi kiintiöistä leikataan 50% kauppo-
40333:                                                       jen yhteydessä siten, että leikattu määrä poistuu
40334:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy       tuotannosta.
40335:        varmistaakseen, että Suomessa vapautu-             Luomumaidon tuotanto on laajentunut ja laa-
40336:        via maitokiintiöitä suunnataan ensisijai-      jenee edelleen luomumaidon kysyntää vastaavas-
40337:        sesti luomukotieläintilojen käyttöön ja        ti tuotantoa rajoittavista maitokiintiöistä huoli-
40338:        näin parannetaan luomumaidon tuotan-           matta. Ennen kaikkea markkinoilla oleva luon-
40339:        toedellytyksiä?                                nollinen kysyntä määrää siten tuotannon laajuu-
40340:                                                       den. Kun kysyntä kasvaa riittävän suureksi, luo-
40341:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          mumaidon hinta nousee niin, että tavalliset mai-
40342: vasti seuraavaa:                                      dontuottajat vaihtavat luomuun, tai luomutuot-
40343:                                                       tajat ostavat markkinoilta lisää kiintiöitä.
40344:    Luomutuotanto on yksi tuotantomuoto, jolla             Kiintiöhallinto muuttuu selvästi positiiviseen
40345: on oma roolinsa maataloudessa. Maa- ja metsä-         suuntaan kun kiintiöt on saatettu maakiintiön
40346: talousministeriössä tunnustetaan luomun merki-        tasolle, siis noin vuoden kuluessa. Kiintiöiden
40347: tys. EU :njärjestelmässä ei kuitenkaan ole mitään     leikkaamista kauppojen yhteydessä ei tarvita ny-
40348: erityisiä toimenpiteitä luomumaidon tuotannos-        kyisessä laajuudessa. Riittää kun rakenteen ke-
40349: ta. Kiintiöt rajoittavat luomumaidon tuotantoa        hittämistarkoituksessa leikataan varantoon noin
40350: kuten muutakin maidontuotantoa.                       5-15 % siirtyvistä määristä. Tämän jälkeen
40351:    Voidaan todeta, että tällä hetkellä maatalous-     myös luomutuottajien on nykyistä huomattavas-
40352: viranomaisilla ei ole käytettävissä sellaista kiin-   ti helpompi saada tuotantokiintiöitä käyttöönsä.
40353: tiövarantoa, josta luomutuotantoon ohjattaisiin
40354: 
40355:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1996
40356: 
40357:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
40358:                                           KK 252/1996 vp                                             3
40359: 
40360: 
40361: 
40362: 
40363:                                        Tili Riksdagens Talman
40364: 
40365:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    snarare dras bort från marknaden för att denna
40366: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      skall kunna anpassas tili den av EU fastställda
40367: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    landskvoten. Man strävar efter att minska pro-
40368: man Markus Aaltonen undertecknade spörsmål          duktionskvoterna under ytterligare ca ett år.
40369: nr 252:                                             Kvoterna har redan minskats genom att mjölk-
40370:                                                     kvoter har köpts med statliga medel. Dessutom
40371:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      reduceras kvoterna med 50 % i samband med
40372:        ta för att säkerställa att de mjölkkvoter    kvotköpen så att denna reducerade mängd faller
40373:        som nu frigörs i vårt land i huvudsak        bort ur produktionen.
40374:        fördelas på lägenheter med ekologisk            Produktionen av ekomjölk har ökat och ökar
40375:        djurhållning och därmed förbättrar för-      fortfarande i motsvarighet tili efterfrågan på eko-
40376:        utsättningarna för produktion av eko-        mjölk trots de mjölkkvoter som begränsar pro-
40377:        mjölk?                                       duktionen. Framför allt den naturliga efterfrå-
40378:                                                     gan på marknaden bestämmer därför produktio-
40379:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       nens omfattning. När efterfrågan på marknaden
40380: anföra följande:                                    blir tillräckligt stor stiger priset på ekomjölk så
40381:                                                     mycket att de som producerar vanlig mjölk över-
40382:    Den ekologiska produktionen är en produk-        går tili ekoodling eller att ekoproducenterna kö-
40383: tionsform som har sin egen nisch inom jordbru-      per fler kvoter på marknaden.
40384: ket. På jord- och skogsbruksministeriet medger         Administrationen av kvoterna ändras klart i
40385: man att den ekologiska odlingen är betydelsefull.   positiv riktning då kvoterna har kommit ner tili
40386: Inom EU-systemet har dock inte några särskilda      Iandskvotsnivå, d.v.s. inom ca ett år. Reduce-
40387: åtgärder vidtagits beträffande produktion av        ringen av kvoterna i samband med köpen kom-
40388: ekomjölk. Kvoterna begränsar produktionen av        mer då inte att behövas i samma omfattning som
40389: ekomjölk på samma sätt som då det gäller andra      nu. Det räcker med:att i strukturutvecklingssyfte
40390: mjölkprodukter.                                     skära ned kvoterna med ca 5-15 % a v de mäng-
40391:    Det kan framhållas att jordbruksmyndighe-        der som överförs och låta denna andel ingå i
40392: terna för närvarande inte disponerar över någon     reserven. Därefter kommer ekoproducenterna
40393: sådan kvotreserv som kunde användas tili fördel-    att ha det märkbart Iättare än nu att få produk-
40394: ning av kvoter för ekoproduktion. Kvoter måste      tionskvoter.
40395: 
40396:      Helsingfors den 23 april 1996
40397: 
40398:                                                      Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
40399:                                             KK 253/1996 vp
40400: 
40401: Kirjallinen kysymys 253
40402: 
40403: 
40404: 
40405: 
40406:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Mopon ja moottorikelkan pitämisestä
40407:                                        seisontavakuutuksessa
40408: 
40409: 
40410:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
40411: 
40412:    Auto ja moottoripyörä on mahdollista jättää        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
40413: ns. seisontavakuutukselle ilman rekisteristä pois-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40414: tamista esimerkiksi talviajaksi. Mopedin ja
40415: moottorikelkan osalta tällaista mahdollisuutta ei               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
40416: ole, vaan kyseinen ajoneuvo on poistettava rekis-            siin, jotka mahdollistavat mopedin ja
40417: teristä. Monelle vain kesäisin mopedia käyttäväl-            moottorikelkan jättämisen osaksi vuotta
40418: le eläkeläiselle kysymys on sievoisesta summasta,            ns. seisontavakuutukselle ilman rekiste-
40419: koska vuoden vakuutus maksaa lähes 500 mark-                 ristä poistamista, kuten on nykyisin laita
40420: kaa.                                                         esimerkiksi auton ja moottoripyörän
40421:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          osalla?
40422: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
40423: 
40424:      Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1996
40425: 
40426:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
40427: 
40428: 
40429: 
40430: 
40431:  260017
40432: 2                                          KK 253/1996 vp
40433: 
40434: 
40435: 
40436: 
40437:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
40438: 
40439:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vakuutusmaksuissa on jo otettu huomioon se,
40440: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        että näitä ajoneuvoja käytetään pääosin vain
40441: olette 9 päivänä huhtikuuta 1996 päivätyn kir-       osan vuotta, on erillisen seisonta-aikajärjestel-
40442: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     män käyttöön ottamisesta saatava hyöty vähäi-
40443: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja         nen.
40444: Sulo Aittoniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy-        Sosiaali- ja terveysministeriö on vuoden 1995
40445: myksen n:o 253:                                      alkuun saakka vuosittain vahvistanut liikenne-
40446:                                                      vakuutuksen vakuutusmaksujen perusteet. Vuo-
40447:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       den 1995 alusta voimaan tulleen liikennevakuu-
40448:        siin, jotka mahdollistavat mopedin ja         tuslain muutoksenjälkeen,jossa laki sopeutettiin
40449:        moottorikelkan jättämisen osaksi vuotta       EU:n kolmanteen vahinkovakuutusdirektiiviin,
40450:        ns. seisontavakuutukselle ilman rekiste-      liikennevakuutusmaksut ovat olleet vakuutusyh-
40451:        ristä poistamista, kuten on nykyisin laita    tiöiden itsensä määrättävissä. Liikennevakuu-
40452:        esimerkiksi auton ja moottoripyörän           tuslain 18 §edellyttää ainoastaan, että vakuutus-
40453:        osalla?                                       maksujen on oltava turvaavasti lasketut ja mak-
40454:                                                      sujen on oltava kohtuullisessa suhteessa vakuu-
40455:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tuksista aiheutuviin kustannuksiin nähden.
40456: vasti seuraavaa:                                     Maksujen on myös yleensä oltava suuremmat
40457:                                                      niistä vakuutuksista, joista on jouduttu suoritta-
40458:    Äskettäin toteutuneella mopedien ja mootto-       maan korvauksia. Ministeriö voi antaa vakuu-
40459: rikeikkojen rekisteröintijärjestelmällä pyrittiin    tusyhtiöille ainoastaan vakuutusten ja vahinko-
40460: muun muassa siihen, että mainittujen ajoneuvo-       jen tilastointiin sekä bonusjärjestelmään liittyviä
40461: jen vakuutusjärjestelmää voidaan kehittää vas-       määräyksiä.
40462: taamaan muiden rekisteröitävien ajoneuvojen             Yhtiöt voivat siis edellä mainituin rajoituksin
40463: vakuutusjärjestelmää. Rekisteröinti mahdollis-       itse hinnoitella liikennevakuutuksensa. Tällöin
40464: taa vahinkoihin ja vakuutusmaksuihin vaikutta-       on mahdollista, että joku yhtiö ottaa käyttöön
40465: vien eri tekijöiden tutkimisen ja auttaa tehok-      seisonta-aikajärjestelyn myös mopedienja moot-
40466: kaammin valvomaan vakuuttamisvelvollisuu-            torikeikkojen osalta. Tällä hetkellä millään va-
40467: den täyttämistä, mikä aikaisemmin usein laimin-      kuutusyhtiöllä ei ole käytössään tällaista järjeste-
40468: lyötiin. Suurempi vakuutuskanta edesauttaa           lyä.
40469: maksuperusteiden eriyttämistä siten, että vahin-         Hallitus pitää tarkoituksenmukaisena, että
40470: koriskiä arvioitaessa voidaan paremmin ottaa         mopedien ja moottorikeikkojen liikennevakuu-
40471: huomioon erilaiset vahinkoihin vaikuttavat teki-     tusjärjestelmää kehitetään muiden rekisteröitä-
40472: jät kuten ajoneuvojen tekniset erot. Periaatteessa   vien moottoriajoneuvojen järjestelmää vastaa-
40473: on mahdollista ottaa käyttöön seisonta-aikajär-      vaksi siinä määrin kuin se näiden ajoneuvotyyp-
40474: jestely ja bonusjärjestelmä. Toisaalta seisonta-     pien osalta on mahdollista. Hallitus seuraa tä-
40475: aikajärjestelyn toteuttaminen ainakin moottori-      män tavoitteen toteutumista niiden keinojen
40476: keikkojen osalta on niiden valvontaan liittyvien     avulla, joihin nykyinen liikennevakuutuslaki an-
40477: vaikeuksien vuoksi ongelmallinen. Seisonta-ajan      taa mahdollisuuden. Hallitus pyrkii muutoinkin
40478: alkamisesta ja päättymisestä tehtävät ilmoituk-      siihen, ettei minkään ajoneuvoryhmän liikenne-
40479: set nostaisivat myös vakuutuksen hoitokuluja ja      vakuutusjärjestelmä kehity vakuutuksenottajille
40480: sitä kautta vakuutusmaksuja. Kun nykyisissä          kohtuuttomaksi.
40481: 
40482:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1996
40483: 
40484:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
40485:                                             KK 253/1996 vp                                               3
40486: 
40487: 
40488: 
40489: 
40490:                                         Tili Riksdagens Talman
40491: 
40492:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        aktats att dessa fordon används oftast bara en del
40493: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den         av året, är nyttan av ibruktagandet av upplägg-
40494: 9 april 1996 tili vederbörande medlem av statsrå-       ningstidsarrangemanget o betydligt.
40495: det översänt följande av riksdagsman Sulo Aitta-            Social- och hälsovårdsministeriet har tili bör-
40496: niemi undertecknade skriftliga spörsmål nr 253:         jan av år 1995 fastställt grunderna för de årliga
40497:                                                         trafikförsäkringspremierna. Från början av året
40498:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för            1995 trädde i kraft en ändring av trafikförsäk-
40499:        att möjliggöra att mopeder och snöskot-          ringslagen där lagen anpassades tili EG:s tredje
40500:        rar överförs en del av året tiil en upplägg-     skadeförsäkringsdirektiv. Efter lagändringen
40501:        ningsförsäkring utan avregistrering på           kan trafikförsäkringspremierna bestämmas av
40502:        samma sätt som det nu är möjligt med bil         försäkringsbolagen själva. Paragrafen 18 i trafik-
40503:        och motorcykel?                                  försäkringslagen förutsätter endast att trafikför-
40504:                                                         säkringspremierna skall vara räknade på ett be-
40505:   Som svar på detta spörsmål anför jag vörd-            tryggande sätt och de skall stå i rimlig proportion
40506: samt följande:                                          tiii de kostnader som förorsakas av försäkringar-
40507:                                                         na. Premierna skall också i allmänhet vara större
40508:    Målsättningen med det nyligen förverkligade          för de försäkringar som man varit tvungen att
40509: registreringssystemet för mopeder och snöskot-          betala ersättning för. Ministeriet kan endast
40510: rar var utvecklandet av nämnda fordons trafik-          meddela föreskrifter för försäkringsbolagen gäl-
40511: försäkringssystem att motsvara trafikförsäk-            lande klassificeringen av risker, som utgör grun-
40512: ringssystemet för andra fordon som skall regist-        den för statistikföringen av försäkringar och
40513: reras. Registreringen gör det möjligt att undersö-      olycksfall samt gällande bonussystemet.
40514: ka olika faktorer som inverkar på skador och                Försäkringsbolagen kan således nu självstän-
40515: försäkringspremier. Med hjälp av registreringen         digt prissätta trafikförsäkringarna med de in-
40516: kan man också effektivare övervaka uppfyllan-           skränkningar som föreskrivits ovan. Härvid är
40517: det av trafikförsäkringsskyldigheten vilket tidi-       det möjligt att något bolag även börjar utnyttja
40518: gare ofta försummats. Ett större försäkringsbe-         systemet med uppläggningstider för mopeder
40519: stånd möjliggör även individualisering av betal-        och snöskotrar. För tillfållet har inget bolag ett
40520: ningsgrunderna så, att när skaderisken värderas         sådant system.
40521: kan de olika faktorer som påverkar på skadorna,             Regeringen anser det ändamålsenligt att tra-
40522: såsom de tekniska skillnaderna mellan fordonen,         fikförsäkringssystemet för mopeder och snöskot-
40523: bättre beaktas. I princip är det möjligt att ta i       rar utvecklas så att det motsvarar trafikförsäk-
40524: bruk ett upplä,ggningstidsarrangemang och ett           ringssystemet för andra registrerade motorfor-
40525: bonussystem. A andra sidan är förverkligandet           don, i den mån det är möjligt med beaktande av
40526: av uppläggningstidsarrangemanget för snöskot-           dessa fordons särdrag. Regeringen övervakar
40527: rar problematiskt eftersom övervakningen i              förverkligandet av detta mål och eftersträvar,
40528: praktiken är svår. De anmälningar som skall             med de medel som gällande trafikförsäkringslag
40529: göras då uppläggningstiden börjar och slutar            tiiiåter, att ingen fordonstyps trafikförsäkrings-
40530: höjer kostnaderna för skötseln av försäkringen          system utvecklar sig tili orimligt för försäkring-
40531: och via detta försäkringspremierna. När det re-         stagarna.
40532: dan i de nuvarade försäkringspremierna har be-
40533: 
40534:      Helsingfors den 29 april 1996
40535: 
40536:                                                       Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
40537:                                               KK 254/1996 vp
40538: 
40539: Kirjallinen kysymys 254
40540: 
40541: 
40542: 
40543: 
40544:                                      Sulo Aittoniemi /kesk: Rakennushallinnon työntekijöiden siirtymi-
40545:                                          sestä Engel Oy:n palvelukseen
40546: 
40547: 
40548:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
40549: 
40550:     Rakennushallituksen ylläpitämän siivous- ja          riitaotettuna ja he ovat sitä mieltä, että asiassa ei
40551: kiinteistötoimen lakkauttamisen yhteydessä pe-           ole toimittu sopimusten mukaisesti ja että Engel-
40552: rustettiin yhtiöittämisen kautta Engel Kiinteistö-       yhtiöittäminen on asian eri vaiheiden osalta tul-
40553: ja Siivouspalvelu Oy 1.1.1995 alkaen. Yhtiöittä-         lut valtiolle huomattavan kalliiksi.
40554: misen yhteydessä monet menettivät työpaikkan-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40555: sa, ja niillekin, jotka saivat sen säilyttää, yhtiöit-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
40556: täminen merkitsi huomattavaa ansiotason alene-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
40557: mista.                                                   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40558:      Kun asiaan liittyviä yksityiskohtia käsiteltiin
40559: eduskunnassa siltä osin kuin asia vaati eduskun-                    Onko Hallituksen mielestä rakennus-
40560: nan myötävaikutusta, silloisen hallituksen tahol-                hallituksen siivous- ja kiinteistötoimen
40561: ta annettiin ymmärtää, että asia hoidetaan kaik-                 Engel Oy:ksi yhtiöittämisen yhteydessä
40562:  kien sääntöjen mukaisesti ottaen huomioon                       toteutettu työntekijöille annetut lupauk-
40563: eduskunnan vastaavassa asiassa aikaisemmin ot-                   set ja eduskunnan tahto työpaikan säily-
40564:  tamat kannanotot. Tätä olivat vaatimassa vah-                   misen ja palkkauksen suhteen, ja
40565:  vasti nykyiset vasemmistolaiset hallituspuolueet                   minkälaisia kustannuksia valtiolle on
40566:  siiloisen opposition suunnasta. Osan työnteki-                  yhtiöittämisestä eri tukimuotojen ja oi-
40567: jöistä asema on kuitenkin tietääkseni edelleen                   keusprosessien johdosta aiheutunut?
40568: 
40569:       Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1996
40570: 
40571:                                            Sulo Aittaniemi /kesk
40572: 
40573: 
40574: 
40575: 
40576:  260017
40577: 2                                           KK 254/1996 vp
40578: 
40579: 
40580: 
40581: 
40582:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
40583: 
40584:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        henkilökunnalle. Tavoitteena oli aikaisempia
40585: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         valtion liikelaitosten yhtiöittämisiä vastaavat pe-
40586: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       riaatteet eli henkilöstö siirtyy toiminnan edelly-
40587: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        tykset huomioon ottaen uuden yhtiön palveluk-
40588: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         seen yhtiössä sovellettavin palvelussuhteen eh-
40589: n:o 254:                                              doin. Koska perustettava kiinteistöpalveluja
40590:                                                       tuottava yhtiö tuli toimimaan kilpailutilanteessa
40591:           Onko Hallituksen mielestä rakennus-         alan yksityisten yritysten kanssa, tuli sillä menes-
40592:        hallituksen siivous- ja kiinteistötoimen       tyäkseen ja ylipäätään pystyäkseen toimimaan
40593:        Engel Oy:ksi yhtiöittämisen yhteydessä         olla henkilöstökustannuksissa sama taso kuin
40594:        toteutettu työntekijöille annetut lupauk-      yksityisellä alalla. Tämä merkitsi käytännössä
40595:        set ja eduskunnan tahto työpaikan säily-       yhtiöön siirtyvän henkilöstön palkkojen keski-
40596:        misen ja palkkauksen suhteen,                  määräistä alentumista ja eräiden muiden palve-
40597:           ja minkälaisia kustannuksia valtiolle       lussuhteen ehtojen leikkaamista. Rakennushal-
40598:        on yhtiöittämisestä eri tukimuotojen ja        linnossa nähtiin erityisen tärkeänä henkilöstöky-
40599:        oikeusprosessien johdosta aiheutunut?          symykset uudelleen organisoinnin yhteydessä ja
40600:                                                       asiaa hoidettiin laajamittaisesti. Tästä huolimat-
40601:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           ta henkilöstöjärjestöjen kanssa ei päästy henki-
40602: taen seuraavaa:                                       löstöjärjestelyistä yksimielisyyteen, vaan Valtion
40603:                                                       ja erityisalojen ammattiliitto VAL ry antoi kiin-
40604:    Valtioneuvosto teki 23.11.1993 periaatepää-        teistönhoitohenkilöstölle kiellon yhtiöön siirty-
40605: töksen valtion rakennusvarallisuuden tuoton li-       misille ja toimeenpani rakennushallinnon piirissä
40606: säämisestä ja käytön tehostamisesta. Sen mu-          työtaistelun 27.12.1994 alkaen.
40607: kaan valtion varsin mittavan rakennusvaralli-             Kiinteistölaitoslain 6 §:n siirtymäsäännökses-
40608: suuden tuottavuutta lisätään ensinnäkin tehosta-      sä todetaan, että ne rakennushallituksen lak-
40609: malla kiinteistöhallintotehtäviä keskittämällä        kauttamisen vuoksi irtisanotut henkilöt, joiden
40610: valtaosin valtion rakennusvarallisuutta raken-        irtisanomisaika ei ole päättynyt rakennushallin-
40611: nushallituksesta muodostettavalle kiinteistölai-      non lakatessa, siirtyvät suostumuksensa mukai-
40612: tokselle. Edelleen päätöksessä todetaan, että         sesti tämän lain tullessa voimaan palvelussuhtee-
40613: käyttäjävirastoille kohdistetaan kustannusvas-        seen kiinteistölaitokseen entisin ehdoin irtisano-
40614: tuu ottamalla käyttöön vuokrajärjestelmä kiin-        ruisaikansa päättymiseen saakka. Tämä merkitsi
40615: teistölaitoksen hallintaan tulevissa toimitiloissa.   käytännössä, että henkilöitä, jotka eivät organi-
40616:    Tämän periaatepäätöksen linjauksen mukai-          saation järjestelyissä sijoittuneet muualle, tuet-
40617: sesti eduskunta hyväksyi 13.1.1995lain kiinteis-      tiin monin eri tavoin.
40618: tölaitoksesta (30/95) ja vuoden 1995 talousar-            Henkilöstöjärjestelyjä koskevien erimielisyyk-
40619: viossa päätettiin varallisuuden siirtämisestä kiin-   sien vuoksi tuli erityistä painoa vuoden 1995
40620: teistöjen ylläpitoa ja rakentamisen palvelutehtä-     budjetin luvun 28.60 perustelujen lausumalle,
40621: viä varten perustettavalle valtion osakeyhtiölle.     jossa todetaan, että henkilöstön sopeuttamistoi-
40622: Kiinteistölaitos aloitti toimintansa 1.5.1995 ja      met tulee aloittaa riittävän ajoissa ja järjestelyt
40623: Engel Oy:n nimekseen ottanut em. yhtiö aloitti        toteutetaan pyrkien mahdollisimmanjoustavaan
40624: toimintansa vuoden 1995 alusta. Näillä järjeste-      henkilöstöpolitiikkaan ja tarvittaessa henkilös-
40625: lyillä saavutetaan satojen miljoonien markkojen       tön uudelleen sijoittamiseen ja -koulutukseen.
40626: säästö. Tämän lisäksi uusinvestointien tarve su-      Kiinteistölaitoslain eduskuntakäsittelyn johdos-
40627: pistuu.                                               ta perusteluihin lisättiin vielä seuraava yhtiöittä-
40628:     Rakennushallinnon uusien järjestelyjen vai-       mistä koskeva lausuma: "Yhtiön kilpailukyvyn
40629: kutuksista henkilöstön asemaan neuvoteltiin           ja kannattavuuden turvaamiseksi henkilöstön
40630: henkilöstön edustajien kanssa koko valmistelun        palkkauksen ehdot asetetaan toiminnan alkaessa
40631: ajan ja asiasta tiedotettiin aina tarpeen mukaan      mahdollisimman tasavertaiseen asemaan kilpai-
40632:                                                KK 254/1996 vp                                             3
40633: 
40634: lijayritysten kanssa. Henkilöstö palkataan yh-               Irtisanottujen siivoojien tukemista varten pe-
40635: tiöön uusina työntekijöinä."                             rustettiin rakennushallintoon, sittemmin kiin-
40636:     VAL ry:n rakennushallintoa vastaan toimeen-          teistölaitokseen, henkilöstötukiyksikköjä. Uu-
40637: panemaan työtaisteluun saatiin 3.1.1995 sovinto          delleensijoittamista, -koulutusta ja muita toi-
40638: valtakunnansovittelijan johdolla. Osapuolten             menpiteitä varten palkattiin määräaikaisia
40639: hyväksymässä sopimuksessa sovittiin, että Engel          asiantuntijoita. Tukitoiminnan piiriin kuuluville
40640: kiinteistö- ja siivouspalvelu Oy palkkaa tarvitta-       järjestettiin myös muuta monipuolista tukea.
40641: vat työntekijät rakennushallinnon työntekijöistä         Näiden tukitoimenpiteiden kustannukset olivat
40642: aina kun työntekijät täyttävät työtehtävien aset-        6,4 milj. mk, joita on luonnollisesti arvioitava
40643: tamat kohtuulliset vaatimukset. Lisäksi sovittiin        suhteessa koko kiinteistöhallinnon järjestelyistä
40644: palkkauksesta sekä eräistä muista palvelussuh-           saataviin mittaviin säästöihin.
40645: teen ehdoista yhtiössä. Järjestö sitoutui luopu-             Eräät irtisanotut rakennushallinnon entiset
40646: maan ja pidättäytymään kaikista rakennushal-             siivoojat ovat muutamalla paikkakunnalla nos-
40647: linnon organisaatiomuutokseen perustuvista oi-           taneet korvauskanteita valtiota vastaan irtisano-
40648: keudellisista toimenpiteistä.                            misensajohdosta. VALon lakon lopettamissopi-
40649:     Yhtiöittämisjärjestelyissä n. 660 siivoojaa siir-    muksessa edellä todetuin tavoin pidättäytynyt
40650: tyi Engel kiinteistö- ja siivouspalvelut Oy:n pal-       yhtiöittämiseen perustuvista oikeudellisista toi-
40651: velukseen, ja työtä vaille jäi em. kiinteistölaitok-     mista, mutta siivoojilla on yksityishenkilöinä
40652:  sen tukitoimintayksikköön 997 siivoojaa. Näistä         mahdollisuus saattaa asia tuomioistuimen har-
40653:  valtaosalle oli tarjottu työtä, mutta he olivat kiel-   kittavaksi. Kanneajat rakennushallituksen suo-
40654:  täytyneet.                                              rittamista irtisanomisista päättyvät tämän vuo-
40655:     Edellä selvitetyn perusteella voidaan todeta,        den joulukuun lopulla, minkä jälkeen vasta voi-
40656:  että yhtiöittämisjärjestelyissä eri tahoilla on toi-    daan arvioida mahdollisten oikeudenkäyntien
40657:  mittu eduskunnan ja valtioneuvoston tekemien            vaikutuksia.
40658:  päätösten ja valtiolla noudatetun henkilöstöpoli-
40659:  tiikan periaatteiden mukaisesti.
40660: 
40661:       Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1996
40662: 
40663:                                                                    Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
40664: 4                                          KK 254/1996 vp
40665: 
40666: 
40667: 
40668: 
40669:                                         Tili Riksdagens Talman
40670: 
40671:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ningarna av de nya arrangemangen inom bygg-
40672: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           nadsförvaltningen på personalens ställning. Per-
40673: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       sonalen informerades alltid då det fanns behov.
40674: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-          Syftet var att utgå från samma principer som vid
40675: mål nr 254:                                           tidigare bolagiseringar av statliga affårsverk,
40676:                                                       dvs. att personalen med beaktande av verksam-
40677:           Anser Regeringen att de löften man          hetsförutsättningarna skulle övergå i det nya bo-
40678:        gett arbetstagarna beträffande arbets-         lagets tjänst på de villkor som bolaget tillämpade
40679:        platserna och avlöningen har infriats och      på anställningsförhällanden. Då det nya bolaget
40680:        riksdagens vilja beaktats i samband med        för producering av fastighetsservice kom att bli
40681:        bolagiseringen av byggnadsstyrelsens fas-      en konkurrent till privata företag i branschen,
40682:        tighets- och städservice Engel Ab, och         var det med tanke på dess framgång och verk-
40683:            vilka kostnader har bolagiseringen till    samhetsbetingelser nödvändigt att hålla perso-
40684:        följd av de olika stödformerna och pro-        nalkostnaderna på samma nivå som inom den
40685:        cesserna medfört staten?                       privata sektorn. För de anställda som flyttade
40686:                                                       över till bolaget innebar det i praktiken en ge-
40687:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         nomsnittlig minskning av lönerna och en åt-
40688: anföra följande:                                      stramning av vissa andra villkor för anställnings-
40689:                                                       förhållandet. lnom byggnadsförvaltningen an-
40690:     Statsrådet fattade 23.11.1993 ett principbeslut   sågs personalfrågorna vara speciellt viktiga i
40691: om att öka intäkterna av statens förmögenhet i        samband med omorganiseringen och ärendet
40692: form av fastigheter och att effektivera använd-       sköttes på bred bas. Trots detta nåddes ingen
40693: ningen av dem. Enligt beslutet skall produktivite-    enighet med personalorganisationerna om per-
40694: ten i fråga om statens rätt stora förmögenhet i       sonalarrangemangen, utan Valtion ja erityispal-
40695: form av fastigheter ökas genom att i första hand      velujen ammattiliitto VAL ry utfårdade för per-
40696: effektivera uppgifterna inom fastighetsförvalt-       sonalen inom fastighetsskötseln förbud mot
40697: ningen så att statens förmögenhet i form av fas-      överflyttning tili bolaget och verkställde inom
40698: tigheter till största delen koncentreras under ett    fastightsförvaltningen en arbetsstrid från och
40699: fastighetsverk som inrättas av byggnadsstyrel-        med den 27 december 1994.
40700: sen. 1 beslutet konstateras vidare att kostnadsan-        1 6 § lagen om statens fastighetsverk konstate-
40701: svarigheten inriktas på användaren, dvs. ett äm-      ras att de personer som har sagts upp på grund av
40702: betsverk, genom att ett hyressystem tas i bruk i de   indragning av byggnadsförvaltningen och vilkas
40703: verksamhetsutrymmen som fastighetsverket har          uppsägningstid inte har gätt ut när byggnadsför-
40704: i sin besittning.                                     valtningen indras, enligt sitt samtycke när lagen
40705:     Enligt linjedragningen i principbeslutet antog    träder i kraft övergår i fastighetsverkets tjänst
40706: riksdagen den 13 januari 1995 en lag om statens       med bibehållande av tidigare anställningsvillkor
40707: fastighetsverk (30/95) och i budgeten för 1995        tili dess deras uppsägningstid går ut. Detta inne-
40708: beslöts om överföring av förmögenhet till ett         bar i praktiken att de personer som i samband
40709: statligt aktiebolag för fastighetsunderhåll och för   med arrangemangen inom organisationen inte
40710: serviceuppdrag inom byggnadsverksamheten.             kunde få anställning på annat håll understöddes
40711: Fastighetsverket inledde sin verksamhet den 1         på många olika sätt.
40712: maj 1995 och det bolag som antog namnet Engel             På grund av meningsskiljaktigheterna i fråga
40713: Ab, vid ingången av 1995. Genom dessa arrange-        om personalarrangemangen fick uttalandet i
40714: mang uppnås en inbesparing om flera hundra            motiveringen för momentet 28.60 i budgeten för
40715: miljoner mark. Dessutom minskar behovet av            1995 särskild vikt. Där konstateras det att åtgär-
40716: reinvesteringar.                                      derna för anpassningen av personalen skall på-
40717:     Under hela beredningstiden förhandlade man        börjas i tid och arrangemangen genomföras så att
40718: med representanterna för personalen om verk-          man tillämpar en så flexibel personalpolitik som
40719:                                              KK 254/1996 vp                                            5
40720: 
40721: möjligt och vid behov omplacering och omskol-             På grundval av det ovan anförda kan det kon-
40722: ning av personalen. Med anledning av riksdags-         stateras att man vid bolagiseringsarrangemangen
40723: behandlingen av lagen om statens fastighetsverk        på olika håll har handlat enligt principerna för
40724: fogades tili motiveringen ett uttalande om bolagi-     riksdagens och statsrådets beslut och statens per-
40725: seringen: "För att säkerställa bolagets konkur-        sonalpolitik.
40726: rensförmåga och lönsamhet skall personalens lö-           För att understöda de uppsagda städarna bil-
40727: nevilikor när verksamheten inleds så väl som           dades inom byggnadsförvaltningen, det nuva-
40728: möjligt motsvara lönevillkoren i konkurrerande         rande fastighetsverket, stödenheter för persona-
40729: företag. Personalen anställs vid bolaget som nya       len. För omplacering och -skolning och andra
40730: arbetstagare."                                         åtgärder avlönades visstidsanställda experter.
40731:    1 arbetsstriden mellan VAL ry och byggnads-         För dem som omfattades av stödverksamheten
40732: förvaltningen uppnåddes den 3 januari 1995 en          ordnades även annat mångsidigt stöd. Kostna-
40733: kompromisslösning under ledning av riksförlik-         derna för dessa stödåtgärder uppgick till6,4 milj.
40734: ningsmannen. 1 det avtal som godkändes av par-         mk, som givetvis bör ses i relation tili de omfat-
40735: terna enades de om att Engel fastighets- och           tande inbesparingarna inom hela fastighetsför-
40736: städservice Ab alltid avlönar sina anställda bland     valtningen.
40737: arbetstagarna inom byggnadsförvaltningen, om              Vissa uppsagda städare som tidigare varit an-
40738: arbetstagarna uppfyller de rimliga krav som ar-        ställda vid byggnadsförvaltningen har på några
40739: betsuppgifterna förutsätter. Dessutom avtalades        orter väckt ersättningstalan mot staten på grund
40740: om avlöningen och om vissa andra villkor för           av uppsägningen. 1 det avtal som avblåste strej-
40741: anställningsförhållanden inom bolaget. Organi-         ken har VAL på ovan nämnt sätt avhållit sig från
40742: sationen förband sig att nedlägga och avhålla sig      rättsliga åtgärder beträffande bolagiseringen,
40743: från alla rättsliga åtgärder i anslutning tili omor-   men städarna har i egenskap av privatpersoner
40744: ganiseringen inom byggnadsförvaltningen.               möjlighet att föra ärendet tili domstol för pröv-
40745:     Vid bolagiseringsarrangemangen övergick ca         ning. Tiderna för väckande av talan mot bygg-
40746: 660 städare tili Engel fastighets- och städservice     nadsstyrelsen på grund av uppsägningarna löper
40747: Ab och 997 städare som blev utan arbete placera-       ut vid utgången av december i år. Först därefter
40748: des i det ovan nämnda fastighetsverkets stödverk-      kan effekterna av eventuella processer bedömas.
40749: samhetsenhet. De flesta av dem hade erbjudits
40750: arbete men de hade tackat nej tili erbjudandet.
40751: 
40752:      Helsingfors den 23 april 1996
40753: 
40754:                                                                        Finansminister Sauli Niinistö
40755:                                             KK 255/1996 vp
40756: 
40757: Kirjallinen kysymys 255
40758: 
40759: 
40760: 
40761: 
40762:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Suomen upseeriluettelon ylläpidosta
40763: 
40764: 
40765: 
40766:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
40767: 
40768:    Saamani tiedon mukaan Mannerheim-ristin            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
40769: ritari 144:n, kapteeni Lauri Allan Törnin nimeä       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
40770: ei sisälly Suomen upseeriluetteloon, vaan se olisi    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40771: poistettu sieltä jo 1950-luvun alussa silloisen ta-
40772: savallan presidentin määräyksestä. Poistamiseen                 Tietääkö Hallitus, miksi Mannerheim-
40773: johtaneista syistä on viralliselta taholta oltu              ristin ritarin, kapteeni Lauri Allan Törnin
40774: yleensä varsin haluttomia puhumaan.                          nimi on aikanaan poistettu Suomen up-
40775:    Asia on mielestäni kunnianvastainen ja käsit-             seeriluettelosta, ja onko olemassa joita-
40776: tämätön.                                                     kin esteitä nimen palauttamiseksi luette-
40777:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          loon?
40778: 
40779:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1996
40780: 
40781:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
40782: 
40783: 
40784: 
40785: 
40786: 260017
40787: 2                                          KK 255/1996 vp
40788: 
40789: 
40790: 
40791: 
40792:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
40793: 
40794:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Sotilas- ja palvelusarvoista annetun asetuksen
40795: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        (500/94) 19 §:n mukaan pääesikunnassa pidetään
40796: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      upseeriluetteloa puolustusvoimien upseereista,
40797: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       opistoupseereista ja erikoisupseereista. Tähän
40798: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        luetteloon merkitään vain palveluksessa olevat
40799: n:o 255:                                             virkasuhteessa palvelevat upseerit, opistoupsee-
40800:                                                      rit ja erikoisupseerit.
40801:           Tietääkö Hallitus, miksi Mannerheim-           Asevelvollisen sotilasarvo merkitään häntä
40802:        ristin ritarin, kapteeni Lauri Allan Törnin   koskevaan sotilaskantakorttiinja asevelvollisista
40803:        nimi on aikanaan poistettu Suomen up-         pidettävään asevelvollisrekisteriin. Koska Lauri
40804:        seeriluettelosta, ja onko olemassa joita-     Allan Törni on menettänyt sotilasarvonsa tuo-
40805:        kin esteitä nimen palauttamiseksi luette-     mioistuimen tuomittua hänet vuonna 1947 lain-
40806:        loon?                                         voiman saaneena päätöksellä menettämään kan-
40807:                                                      salaisluottamuksen, ei häntä koskevissa sotilas-
40808:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         asiakirjoissa voi olla sotilasarvomerkintää.
40809: vasti seuraavaa:
40810: 
40811:      Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1996
40812: 
40813:                                                                       Puolustusministerin sijainen,
40814:                                                                           ministeri Kari Häkämies
40815:                                           KK 255/1996 vp                                             3
40816: 
40817: 
40818: 
40819: 
40820:                                       Tili Riksdagens Talman
40821: 
40822:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       Enligt 19 § förordningen om militära grader
40823: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      och tjänstgöringsgrader (500/94) förs vid huvud-
40824: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    staben officersförteckning över försvarsmaktens
40825: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr       officerare, institutofficerare och specialofficera-
40826: 255:                                                re. 1 denna förteckning införs endast sådana
40827:                                                     tjänstgörande officerare, institutofficerare och
40828:           Känner Regeringen tili varför Ridda-      specialofficerare som är anställda i tjänsteförhål-
40829:        ren av Frihetskorsets Mannerheim-kors,       lande.
40830:        kapten Lauri Allan Törnis namn på sin           En värnpliktigs militära grad antecknas i hans
40831:        tid avlägsnades frän Finlands officersför-   soldatstamkort och i det värnpliktsregister som
40832:        teckning, och finns det några hinder för     förs över värnpliktiga. Eftersom Lauri Allan
40833:        att namnet äterinförs i förteckningen?       Törni har förlorat sin militära grad efter att dom-
40834:                                                     stolen är 1947 genom laga kraft vunnet utslag
40835:   Som svar pä detta spörsmäl fär jag vördsamt       dömt honom tili förlust av medborgerligt förtro-
40836: anföra följande:                                    ende, kan i de militära dokument som gäller
40837:                                                     honom inte finnas någon anteckning om militär
40838:                                                     grad.
40839:      Helsingfors den 30 april 1996
40840:                                                            Ställföreträdare för försvarsministern,
40841:                                                                           minister Kari Häkämies
40842:                                            KK 256/1996 vp
40843: 
40844: Kirjallinen kysymys 256
40845: 
40846: 
40847: 
40848: 
40849:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Monnin seisakkeen säilyttämisestä Haus-
40850:                                       järvellä
40851: 
40852: 
40853:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
40854: 
40855:    Monnin kylä on etelähämäläinen noin 500              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40856: asukkaan kylä Hausjärven kunnassa Helsin-            tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
40857: gin-Riihimäen radan varrella. Kylä lienee syn-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
40858: tynyt Monnin seisakkeen ympärille, ainakin se        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40859: elää sen palvelujen varassa. Valmisteilla olevan
40860: osayleiskaavan seurauksena kylän väkiluvun ar-                 Onko Hallitus kuullut Valtionrauta-
40861: vellaan kaksin-, jopa kolminkertaistuvan.                   teiden ilmeisesti jonkinlaiseen erehdyk-
40862:    VR-yhtiön ilmoituksen mukaan Monnin sei-                 seen perustuvasta ilmoituksesta, jonka
40863: sake tullaan lakkauttamaan. Seisakkeen lak-                 mukaan Monnin seisake Hausjärven
40864: kauttaminen tulisi merkitsemään kuoliniskua                 kunnassa tultaisiin lakkauttamaan, ja
40865: Monnin vireälle ja nopeasti kasvavalle kylätaaja-              mitä Hallitus aikoo tehdä, ettei tämä
40866: malle, koska rautatie on oikeastaan ainoa kulku-            hirveä erehdys pääse toteuttamisen as-
40867: yhteys. Näin ollen ei voi epäillä muuta kuin että           teelle?
40868: asiassa on tapahtunutjokin erehdys, jollaisia tie-
40869: tysti aina tekevälle sattuu, mutta joka on korjat-
40870: tavissa.
40871:      Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1996
40872: 
40873:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
40874: 
40875: 
40876: 
40877: 
40878:  260017
40879: 2                                           KK 256/1996 vp
40880: 
40881: 
40882: 
40883: 
40884:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
40885: 
40886:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kunnosta ja lisääntyvistä nopeusrajoituksista.
40887: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         Kapasiteettiongelmien ja häiriötekijöiden vuoksi
40888: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       VR Osakeyhtiöllä on ollut vaikeuksia saavuttaa
40889: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        liikenneaikatauluissa riittävä täsmällisyys. Kes-
40890: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         kimääräinen matkustajamäärä ao. seisakkeilla
40891: n:o 256:                                              on ollut nollasta kahteen junaa kohden.
40892:                                                          Tehdyllä ratkaisulla pyritään junien lähilii-
40893:           Onko Hallitus kuullut Valtionrauta-         kenteen kokonaispalvelutason parantamiseen.
40894:        teiden ilmeisesti jonkinlaiseen erehdyk-       Lähiliikenne on luonteeltaan raskasta junalii-
40895:        seen perustuvasta ilmoituksesta, jonka         kennettä, joka on tarkoitettu suurten henkilö-
40896:        mukaan Monnin seisake Hausjärven               määrien kuljettamiseen nopealla tavalla. Parane-
40897:        kunnassa tultaisiin lakkauttamaan, ja          va palvelun taso luo edellytyksiä matkustaja-
40898:           mitä Hallitus aikoo tehdä, ettei tämä       määrien kasvulle.
40899:        hirveä erehdys pääse toteuttamisen as-            Asia on ollut esillä liikenneministeriön, VR
40900:        teelle?                                        Osakeyhtiön ja Uudenmaan lääninhallituksen
40901:                                                       välisissä kokouksissa 16.2.1996 ja 14. 3.1996. En-
40902:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          simmäiseen kokoukseen osallistui lisäksi Rata-
40903: vasti seuraavaa:                                      hallintokeskus. Asiasta pidettiin kunnille 1.4.
40904:                                                       1996 informaatio- ja neuvottelutilaisuus, jossa
40905:    VR Osakeyhtiö esitti 9 .4.1996liikenneministe-     paikalla oli myös Hämeen lääninhallituksen
40906: riölle luopumista pääkaupunkiseudun lähiliiken-       edustaja.
40907: teeseen kuuluvien H-junien pysähtymisestä                 Liikenneministeriö edellyttää, että ao. seisake-
40908: Monnin, Palopuron ja Takojan seisakkeilla             alueille luodaan toimivat junaliikenteen liityn-
40909: 12.8.1996 lukien. Liikenneministeriö hyväksyi         täyhteydet vähintään niille junille, joihin matkus-
40910: esityksen 12.4.1996. Ministeriön hyväksyminen         tajamäärät keskittyvät. Edelleen liikenneminis-
40911: koskee liikennettä. Päätös seisakkeiden lakkaut-      teriö katsoo, että myöhemmässä vaiheessa tulee
40912: tamisesta on VR-konsernin sisäinen asia.              olla valmius ottaa seisakkeet uudelleen käyttöön,
40913:    Kyseinenjunaliikenne on osa YTV-alueen ul-         mikäli junaliikennepalvelujen kysyntä tätä edel-
40914: kopuolista pääkaupunkiseudun lähiliikennettä,         lyttää ja liikenteenhoidolle on olemassa riittävät
40915: ja liikenne kuuluu liikenneministeriön VR Osa-        toiminnalliset edellytykset.
40916: keyhtiöltä ostamaan liikennekokonaisuuteen.               Perussuunnitelma liityntäliikennejärjestelyis-
40917: Ostosopimuksen 31.10.1995 perusteella VR Osa-         tä on tehty vuonna 1993 liikenneministeriön,
40918: keyhtiön tulee hyväksyttää sopimusta koskevan         Uudenmaan lääninhallituksen, VR:n ja kuntien
40919: ostoliikenteen muutokset liikenneministeriöllä.       yhteistyönä. Liityntäliikenteen suunnittelutyötä
40920:    VR Osakeyhtiö perusteli esitystään vähäisillä      jatketaan edelleen Uudenmaan ja Hämeen lää-
40921: matkustajamäärillä, radan kapasiteettiongelmil-       ninhallitusten johdolla. Mukana suunnittelu-
40922: la ja liikenteenhoidon häiriötekijöillä, jotka esi-   työssä ovat liikenneministeriö, VR Osakeyhtiö ja
40923: tyksen mukaan johtuvat radan riittämättömästä         ao. kunnat.
40924: 
40925:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1996
40926: 
40927:                                                                 Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
40928:                                               KK 256/1996 vp                                              3
40929: 
40930: 
40931: 
40932: 
40933:                                           Tili Riksdagens Talman
40934: 
40935:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        citetsproblem och störningsfaktorer har VR Ak-
40936: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          tiebolaget haft problem med att uppnå tiliräcklig
40937: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        precision i tidtabellerna. Det genomsnittliga pas-
40938: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr           sagerarantalet på hållplatserna har varierat från
40939: 256:                                                    noll tili två per tåg.
40940:                                                            Genom beslutet avser man höja den allmänna
40941:           Har Regeringen hört om Statsjärn-             servicenivån för närtrafiken. Närtrafiken är tili
40942:        vägarnas anmälan, som tydligen grundar           sin karaktär tung tågtrafik avsedd för transport
40943:        sig på något slags misstag, att hållplatsen      av stora passagerarvolymer på ett snabbt sätt. Då
40944:        i Monni i Hausjärvi korumun skall dras           servicenivån höjs, skapas förutsättningar för en
40945:        in, samt                                         ökl}ing av passagerarvolymen.
40946:           vad ämnar Regeringen göra för att                Arendet har behandlats vid möten 16.2.1996
40947:        undvika detta förfårliga misstag?                och 14.3.1996 mellan trafikministeriet, VR Ak-
40948:                                                         tiebolaget och länsstyrelsen i Nylands Iän. Därtill
40949:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           deltog Banförvaltningscentralen i det första mö-
40950: anföra följande:                                        tet. En sammankomst med information och möj-
40951:                                                         lighet tili diskussion angående ärendet ordnades
40952:     VR Aktiebolag föreslog den 9 april 1996 för         för kommunerna den 1 april 1996, där även en
40953: trafikministeriet att H-tågen i huvudstadsregio-        representant från länsstyrelsen i Tavastehus Iän
40954: nens närtrafik skall upphöra att stanna vid håll-       var närvarande.
40955: platserna i Monni, Palopuro och Takoja fr.o.m.             Trafikministeriet förutsätter att fungerande
40956: den 12 augusti 1996. Trafikministeriet godkände         matarförbindelser tili tågen skapas på ovan
40957: förslaget den 12 aprill996. Ministeriets godkän-        nämnda hållplatsområden. Detta gäller åtmin-
40958: nande avser trafiken. Beslutet om att dra in håll-      stone de tåg där passagerarvolymerna är som
40959: platserna är en intern angelägenhet inom VR-            störst. Vidare anser trafikministeriet att det skall
40960: koncernen.                                              vara möjligt att senare återinföra hållplatserna i
40961:      Den avsedda tågtrafiken är en del av huvud-        bruk om efterfrågan på tågtrafiktjänster kräver
40962: stadsregionens närtrafik utanför SAD-området            detta och det finns tillräckliga funktionella förut-
40963: och trafiken tillhör den helhet som trafikministe-      sättningar för trafikens skötsel.
40964: riet köpt av VR Aktiebolaget. Enligt köpkon-               En grundplan för matartrafiksystemet har
40965: traktet 31.10.1995 skall VR Aktiebolaget fram-          sammanställts år 1993 i samarbete mellan trafik-
40966: lägga ändringarna av köptrafiken som avses i            ministeriet, länsstyrelsen i Nylands Iän, Stats-
40967: kontraktet för trafikministeriets godkännande.          järnvägarna och kommunerna. Under ledning av
40968:      VR Aktiebolaget motiverade sitt förslag med        länsstyrelserna i Nylands och Tavastehus Iän
40969:  liten passagerarvolym, kapacitetsproblem på ha-        fortsätter planeringsarbetet i fråga om matartra-
40970:  nan och störningar i trafikens skötsel, vilka enligt   fiken. Trafikministeriet, VR Aktiebolaget och
40971:  förslaget beror på banans otillfredställande skick     kommunerna deltar i planeringen.
40972:  och ökade hastighetsbegränsningar. P.g.a. kapa-
40973: 
40974:      Helsingfors den 3 maj 1996
40975: 
40976:                                                                      Trafikminister Tuula Linnainmaa
40977:                                             KK 257/1996 vp
40978: 
40979: Kirjallinen kysymys 257
40980: 
40981: 
40982: 
40983: 
40984:                                    Erkki Pulliainen /vihr: Suomalaisen luonnonkalan viennin tehosta-
40985:                                       misesta
40986: 
40987: 
40988:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
40989: 
40990:     Suomen jäsenyys Euroopan unionissa ja nor-        dettävä siitä, että parempi työtön kalassa tai ka-
40991: jalaisen kassikasvatetun lohen "vyöryminen"           lan fileoinnissa kuin kotona örvöttämässä.
40992: maamme markkinoille ovat yleisesti laskeneet              Asiantila voitaisiin yrittää korjata perusta-
40993: kalan hintaa. Tämä on heikentänyt niin kalasta-       malla kalan markkinointia varten yhtiö, jonka
40994: jien saamaa tuloa kuin kalanvälittämisestäkin,        osakkeista valtio merkitsisi huomattavan osan.
40995: so. kalakaupasta, saatavia tuloja. Näille asioille    Tämän yhtiön toimialaan kuuluisi toisaalta
40996: ei paljoa voitane juuri tässä tilanteessa.            markkinakelpoisen kalan keräily ja saattaminen
40997:     Tilanne on toisaalta sellainen, että suomalai-    vientikuntoon ja toisaalta markkinoiden lisäämi-
40998: selle kalalle olisi markkinoita Keski- ja Etelä-      nen esimerkiksi Ranskassa.
40999: Euroopassa, jos vain tarjolla olevat markkina-            Työttömyyden puolittamiseen sitoutunut hal-
41000: mahdollisuudet osattaisiin hyödyntää. Tunnet-         litus ei voine olla innostumatta tästä aloitteesta.
41001: tua on, että perinteinen ranskalainen keittiö loih-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41002: tii niin ranskalaiseen kuin moneen muuhunkin          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
41003: makuun erinomaisia ruokia suomalaisesta ahve-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
41004: nesta, hauesta ja isokokoisesta kuoreesta.            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41005:     Suomesta on viety jonkin verran (noin 120 g:n
41006: painoista) ahventa Ranskan markkinoille, mutta                  Aikooko Hallitus tehdä jotain suoma-
41007: ei merkittävästi muita edellä mainittuja kalalaje-           laisen luonnonkalan Keski- ja Etelä-Eu-
41008: ja. Suomessa klikkaa niin pyynti kuin keräilykin.            roopan markkinoille viennin tehostami-
41009:  Massatyöttömyyden maassa täytyy löytyä kei-                 seksi?
41010: not näiden puutteiden korjaamiseksi. On kai läh-
41011: 
41012:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1996
41013: 
41014:                                          Erkki Pulliainen /vihr
41015: 
41016: 
41017: 
41018: 
41019: 260017
41020: 2                                            KK 257/1996 vp
41021: 
41022: 
41023: 
41024: 
41025:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
41026: 
41027:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          omien valmiuksien kehittämiseen ja yhteistyön
41028: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           rakentamiseen on saatavissa paitsi kansallisista
41029: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         lähteistä myös EU :n rakennerahastoista ja kala-
41030: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-         talousyrittämistä edistävästä EU:n PESCA-oh-
41031: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        jelmasta.
41032: 257:                                                        Kalaa vievät yritykset ovat olleet viime ja ku-
41033:                                                         luneen vuoden aikana siinä erikoisasemassa, että
41034:             Aikooko Hallitus tehdä jotain suoma-        ne ovat voineet saada tukea kansainvälistymis-
41035:          laisen luonnonkalan Keski- ja Etelä-Eu-        hankkeisiinsa elintarviketeollisuuden EU -sopeu-
41036:          roopan markkinoille viennin edistämi-          tukseen tarkoitetuista yritysten kansainvälisty-
41037:          seksi?                                         mismäärärahoista, joita on vuodeksi 1996 varat-
41038:                                                         tu valtion talousarviossa yhteensä 50 milj. mark-
41039:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            kaa. Näitä määrärahoja hallinnoi kauppa- ja
41040: vasti seuraavaa:                                        teollisuusministeriö.
41041:                                                             Kansainvälistymismäärärahojen          käytössä
41042:    Ns. suomukalojen (ahven, hauki, kuha ym.)            elintarviketeollisuussektorilla, kuten muillakin
41043: kysyntä Keski-Euroopassa on runsasta ja niiden          toimialoilla, on erityisesti pyritty suosimaan yri-
41044: hinnat ovat varsin korkealla tasolla. Nämä kalat        tysten yhteishankkeita. Kalaa vievien yritysten
41045: ovat Suomessa yleisiä ja niiden saaliit ovat yleen-     osuus näiden määrärahojen käytössä on kuiten-
41046: sä hyvät. Suomukalojen viennin kasvua kuiten-           kin ollut suhteellisen vähäinen, ja toimialalle on
41047: kin vaikeuttaa se, että saaliit ovat kausiluontoi-      ollut luonteenomaista hakijayritysten ja -yhtei-
41048: sia, ja kokonaissaalis muodostuu pienistä mää-          söjen pieni koko ja suhteellisen heikot kansainvä-
41049: ristä, joita saadaan laajalta alueelta sekä rannik-     listymisvalmiudet.
41050: ko- että sisävesialueilta. Suomukalasaaliiden ke-           Kalanviejien yhteistyötä on pyritty tukemaan
41051: räily-, jalostus- ja varsinkaan vientitoiminta ei       myös Suomen Ulkomaankauppaliiton elintarvi-
41052: ole lähtenyt käyntiin organisoidussa muodossa.          kevientihankkeissa. Suomalaista kalaa on esitel-
41053:    Suomukalojen keräily-, jalostus- ja vienti-          ty Keski-Euroopan osalta erityisesti Pohjois-
41054: markkinointitoiminnan keskittäminen ainakin             Saksassa. Myös Suomen Ulkomaankauppaliiton
41055: alueellisesti olisi epäilemättä omiaan vahvista-        elintarvikevientihankkeissa on tullut esille ongel-
41056: maan näiden täysin kotimaisten luonnonvarojen           mana kala-alan yritysten pieni koko ja heikot
41057: tuotanto- ja vientitoimintaa. Tällainen toiminta        edellytykset jatkuvan, järjestelmällisen viennin
41058: sopii kuitenkin parhaiten kalastajien itsensä,          harjoittamiseen.
41059: alan jalostajien ja kaupan tehtäväksi esimerkiksi           Kun suomukalan vienti on varsin kausiluon-
41060: siten, että osapuolet perustavat vientiyhdistyk-        toista, on vientiponnistukset painotettu jatku-
41061: siä.                                                    vasti saatavan kirjolohen viennin edistämiseen.
41062:    Hallituksen toimenpiteet kalanviennin edistä-        Kalanviennille tyypillisen kausiluontoisuuden
41063: miseksi tähtäävätkin ensisijaisesti elinkeinonhar-      tasoittamiseksi on suomalaista kalaa toisaalta
41064: joittajien ja alan yritysten liiketoimintavalmiuk-      esitelty pääasiassa osana laajempaa suomalaista
41065: sien kehittämiseen sekä edellytysten luomiseen          elintarviketarjontaa.
41066: alan yrittäjien yhteistyölle ja verkottumiselle niin        Vaikka suomukalaa voitaisiin myydä tuotta-
41067: kalan tuotannossa, jalostuksessa kuin vienti-           vasti yksittäisiä eriä suhteellisen etäällekin Suo-
41068: markkinoinnissa.                                        mesta, tulisi pitkäjänteisen ja kestävän viennin
41069:    Viennin kannalta tärkeää neuvontaa saaliin           perustua kotimaassa hyvin toimivaan tuotanto-,
41070: keräilyn suunnittelussa, organisoinnissa ja laatu-      pakkaus- ja markkinointiverkostoon, joka luo
41071: järjestelmien kehittämisessä on saatavissa maa-         pitkään kestäviä, tuotteen laatuun ja toimitus-
41072: seutuelinkeinopiireistä, jotka ovatkin aktiivisesti     varmuuteen pohjaavia asiakassuhteita ulkomai-
41073: pyrkineet edistämään luonnonkalojen hyödyn-             siin ostajiin.
41074: tämistä. Rahoitusta elinkeinonharjoittajien
41075: 
41076:        Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1996
41077: 
41078:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
41079:                                             KK 257/1996 vp                                                3
41080: 
41081: 
41082: 
41083: 
41084:                                         Tili Riksdagens Talman
41085: 
41086:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            kälior även från EU:s strukturfonder och EU:s
41087: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            PESCA-program som syftar tili främjande av
41088: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        företagsamheten inom fiskerinäringen.
41089: dagsman Erkki Pulliainen undertecknade spörs-             De företag som exporterar fisk har under det
41090: mål nr 257:                                            senaste och innevarande året haft en särstälining
41091:                                                        i och med att de har kunnat få understöd för sina
41092:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder i           internationaliseringsprojekt från de anslag för
41093:        syfte att främja exporten av inhemsk fisk       främjande av företags internationalisering vilka
41094:        tili Central- och Sydeuropa?                    är avsedda för anpassningen av livsmedelsindu-
41095:                                                        strins produktstruktur till EU. Anslagen i 1996
41096:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          års budget uppgår tili totalt 50 milj. mark. Han-
41097: anföra följande:                                       dels- och industriministeriet ansvarar för bevil-
41098:                                                        jandet av anslag.
41099:    Efterfrågan på s.k. fjälifisk (abborre, gädda,         Vid användningen av internationaliserings-
41100: gös osv.) på den centraleuropeiska marknaden är        anslagen har man inom livsmedelsinsindustrin,
41101: livlig och priset på fisken är ganska högt. Ovan       liksom även på andra verksamhetsområden,
41102: nämnda fiskarter är allmänna i Finland och fång-       strävat efter att särskilt prioritera gemensamma
41103: sterna är i regel rikliga. En ökning av exporten av    projekt i vilka flera företag deltar. Bland dem
41104: fjälifisk försvåras dock av det faktum att fång-       som använt nämnda anslag har andelen av de
41105: sterna är sänsongbundna och totalfångsten be-          företag som sysslar med fiskexport dock varit
41106: står av flera små partier som fångats dels vid         relativt liten och typiskt för branschen har varit
41107: kusten och dels på insjöarna. N ågon organiserad       att företagen och samfunden som sökt stöd har
41108: uppsamling, förädling eller, framför alit, export      varit små och haft relativt dåliga förutsättningar
41109: av fjälifiskfångsterna har ännu inte åstadkom-         för internationalisering.
41110: mits.                                                     Samarbetet melian fiskexportörer har stötts
41111:     En centralisering av uppsamlings-, förädlings-     även vid de livsmedelsexportprojekt som Utri-
41112: och exportverksamheten, åtminstone regionalt,          keshandelsförbundet varit med i. När det gälier
41113: skulie utan tvekan vara på sin plats för att till-     Centraleuropa har fisk från Finland iptroduce-
41114: gången på och exporten av dessa helt inhemska          rats framför alit i norra Tyskland. Aven i de
41115: naturtillgångar skulie kunna förbättras. En dylik      livsmedelsexportprojekt som Utrikeshandels-
41116: verksamhet utförs dock allra bäst av fiskarna          förbundet varit engagerad i har problemet be-
41117: själva, de som förädlar fisken och handlarna t.ex.     stått i att företagen varit små och haft dåliga
41118: så att parterna grundar exportföreningar.              förutsättningar för att kontinuerligt och syste-
41119:     Regeringens åtgärder för främjande av fiskex-      matiskt bedriva export.
41120: porten syftar först och främst tili att förutsätt-        Då exporten av fjällfisk är relativt bunden vid
41121: ningarna för den affarsverksamhet som bedrivs          säsonger har de åtgärder som vidtagits i syfte att
41122: av näringsidkare och företag i branschen förbätt-      främja fiskexporten koncentrerats på exporten
41123: ras och nya förutsättningar för samarbete och          av regnbågsforell, somju finns att tillgå året om.
41124: bildning av nätverk melian företagarna skapas          För att kunna minska den säsongbundenhet som
41125: både när det gäller tiligång, förädling och export-    är typisk för fiskexporten har inhemsk fisk å
41126:  marknadsföring.                                       andra sidan huvudsakligen introducerats som en
41127:     Ur exportsynvinkel viktig handledning i pla-       del av vårt lands livsmedelsutbud.
41128:  neringen beträffande uppsamling av fångsterna,           Även om enstaka partier fjälifisk skulle kunna
41129:  organisering och utvecklande av ett kvalitetssys-     säljas med vinst tili ur finländsk synvinkel relativt
41130:  tem finns att tillgå hos landsbygdsnäringsdistrik-    avlägsna orter, bör en mera långsiktig och bestå-
41131:  ten, vilka ju också arbetat aktivt för att främja     ende export grunda sig på ett inhemskt nätverk
41132:  utnyttjandet av inhemsk fisk. Finansiering för        för produktion, förpackning och marknadsfö-
41133:  förbättring av näringsidkarnas egna förutsätt-        ring. På detta sätt kan man skapa långvariga
41134:  ningar och skapande av samarbete mellan nä-           utländska kundkontakter, vilka grundar sig på
41135:  ringsidkarna kan skaffas förutom ur nationelia        hög kvalitet och säkra leveranser.
41136: 
41137:      Helsingforsden 24 april 1996
41138: 
41139:                                                       Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
41140:                                             KK 258/1996 vp
41141: 
41142: Kirjallinen kysymys 258
41143: 
41144: 
41145: 
41146: 
41147:                                    Esko Seppänen /vas: Yleishyödyllisten kierrätystä harjoittavienjär-
41148:                                       jestöjen arvonlisäverovelvollisuudesta
41149: 
41150: 
41151:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
41152: 
41153:   Uuden arvonlisäverolain soveltamisessa on il-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41154: mennyt ongelmia, joilla on suuri merkitys eri-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
41155: näisten hyvien asioiden eteenpäinviemiselle           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
41156: maassamme.                                            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41157:   Uudenmaan lääninverovirasto on esimerkiksi
41158: yksipuolisella päätöksellään merkinnyt liike-                   Pitääkö Hallitus oikeana sitä, että
41159: vaihtoverovelvollisten rekisteriin Uuden kasvun              yleishyödylliset kierrätystä harjoittavat
41160: yhdistys ry:n, joka tekee epäitsekästä ja voittoon           järjestötjoutuvat verottajan yksipuolisel-
41161: perustumatonta kierrätys- ja uudelleenkäyttö-                la päätöksellä arvonlisä verolle, ja
41162: työtä monilla kirpputoreilla. Jos tämä toiminta                 aikooko Hallitus sellaisissa tapauksis-
41163: joutuu arvonlisäverolle, sillä on erittäin kieltei-          sa toimia niin, että kierrätystoiminta voisi
41164: nen vaikutus ympäristön näkökulmasta olen-                   jatkua?
41165: naisten kierrätysprosessien jatkumiselle.
41166: 
41167:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1996
41168: 
41169:                                           Esko Seppänen /vas
41170: 
41171: 
41172: 
41173: 
41174: 260017
41175: 2                                            KK 258/1996 vp
41176: 
41177: 
41178: 
41179: 
41180:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
41181: 
41182:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         dyllisiä yhteisöjä koskeva erityissäännös, jonka
41183: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          mukaan ne ovat verovelvollisia vain, jos toimin-
41184: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        nasta saatua tuloa pidetään tuloverolain mukaan
41185: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko Sep-         yhteisön veronalaisena elinkeinotulona. Käytän-
41186: päsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         nössä myös yleishyödyllisten yhteisöjen kohdalla
41187: 258:                                                   on kiinnitetty erityistä huomiota kilpailuneut-
41188:                                                        raalisuuteen. Kilpailuolosuhteissa tapahtuva
41189:            Pitääkö Hallitus oikeana sitä, että         myynti on yleensä katsottu verolliseksi elinkeino-
41190:         yleishyödylliset kierrätystä harjoittavat      tuloksi ja siten myös arvonlisäveroniseksi toi-
41191:         järjestöt joutuvat verottajan yksipuolisel-    minnaksi.
41192:         la päätöksellä arvonlisä verolle, ja              Laajamittainen ja jatkuvaluonteinen kirppu-
41193:            aikooko Hallitus sellaisissa tapauksis-     toritoiminta on verotuskäytännössä katsottu ve-
41194:         sa toimia niin, että kierrätystoiminta voisi   rolliseksi toiminnaksi myös yleishyödyllisten yh-
41195:         jatkua?                                        teisöjen harjoittamana. Vastaavasti laajamittai-
41196:                                                        nen ja jatkuvaluonteinen jäteaineiden keräys,
41197:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           käsittely ja myynti edelleen teollisuuden raaka-
41198: vasti seuraavaa:                                       aineena käytettäväksi on katsottu arvonlisäve-
41199:                                                        rolliseksi toiminnaksi. Viimeksi mainittua toi-
41200:     Arvonlisäverolain 1 §:n mukaan arvonlisäve-        mintaa harjoittavan yrityksen tai yhteisön edun
41201: roa on suoritettava liiketoiminnan muodossa            mukaista on olla arvonlisäverovelvollinen, kos-
41202: Suomessa tapahtuvasta tavaran ja palvelun              ka näin se pystyy vähentämään toiminnassa käy-
41203: myynnistä. Koska arvonlisävero on kulutusvero,         tettävien tavaroiden ja palvelujen hankintaan si-
41204: liiketoiminnan muoto -käsitettä tulkitaan laajas-      sältyvän veron. Raaka-aineen myynnistä suori-
41205: ti. Jos myydyt tavarat tai palvelut kilpailevat        tettava vero ei muodostu ostajayritykselle kus-
41206: muiden vastaavien yleisillä markkinoilla esiinty-      tannukseksi yrityksellä olevan verovähennysoi-
41207: vien hyödykkeiden kanssa, myynnin katsotaan            keuden johdosta.
41208: pääsääntöisesti tapahtuvan liiketoiminnan muo-             Hallituksen käsityksen mukaan samankaltais-
41209: dossa. Merkitystä ei ole sillä, mihin toiminnasta      ten tavaroiden kilpailuolosuhteissa tapahtuvan
41210: saatu voitto käytetään. Toiminta voi siten kuulua      myynnin tulee olla saman verokohtelun alaista.
41211: verotuksen piiriin myös silloin, kun sillä ei tavoi-   Laajamittainen kirpputoritoiminta kilpailee
41212: tella liiketaloudellista hyötyä. Myös omakustan-       käytettyjen tavaroiden kauppaa harjoittavien
41213: nushintaan tapahtuva toiminta voi kuulua vero-         yritysten kanssa, joten myös sen tulee lähtökoh-
41214: tuksen piiriin. Keskeisenä tunnusmerkkinä liike-       taisesti kuulua verotuksen piiriin. Kierrätyksen
41215: toimintakäsitteen arvioinnissa on kulutus- ja kil-     edistämiseksi myös teollisuuden raaka-aineeksi
41216: pailuneutraalisuus. Arvonlisäverolain sovelta-         myytävien jäteaineiden keräilyn, lajittelun ja kä-
41217: misala vastaa laajuudeltaan Euroopan yhteisön          sittelyn tulee kuulua verotuksen piiriin mahdolli-
41218: kuudennen arvonlisäverodirektiivin (77/388/            simman laajasti, koska näin vältytään hankintoi-
41219: ETY) mukaista verotuksen soveltamisalaa.               hin sisältyvän veron aiheuttamaita kertaantuval-
41220:     Arvonlisäverolain 4 §:ään sisältyy yleishyö-       ta verokustannukselta.
41221: 
41222:     Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1996
41223:                                                                                   Ministeri Arja Alho
41224:                                            KK 258/1996 vp                                             3
41225: 
41226: 
41227: 
41228: 
41229:                                        Till Riksdagens Talman
41230: 
41231:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     enligt vilket de är skattskyldiga endast om in-
41232: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       komsten av verksamheten enligt inkomstskatte-
41233: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     lagen betraktas ~.om samfundets skattepliktiga
41234: man Esko Seppänen undertecknade spörsmål nr          näringsinkomst. Aven när det gäller allmännytti-
41235: 258:                                                 ga samfund har särskild uppmärksamhet i prak-
41236:                                                      tiken fåsts vid konkurrensneutraliteten. En för-
41237:           Anser Regeringen det vara riktigt att      säljning under konkurrensförhållanden har i all-
41238:        organisationer som idkar allmännyttig         mänhet ansetts vara skattepliktig näringsin-
41239:        återvinning måste betala mervärdesskatt       komst och således även en mervärdesskatteplik-
41240:        på grund av beskattarens ensidiga beslut,     tig verksamhet.
41241:        och                                              En omfattande och fortlöpande lopptorgs-
41242:           ämnar Regeringen i sådana fall handla      verksamhet har i beskattningspraxis ansetts vara
41243:        så att återvinningsverksamheten kunde         skattepliktig verksamhet även när den utövas av
41244:        fortsätta?                                    allmännyttiga samfund. På motsvarande sätt har
41245:                                                      en omfattande och fortlöpande avfallsuppsam-
41246:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ling samt avfallsbehandling och vidareförsälj-
41247: anföra följande:                                     ning av avfall som råvara tili industrin ansetts
41248:                                                      vara en mervärdesskattepliktig verksamhet. När
41249:    Enligt 1 § mervärdesskattelagen skall mervär-     företag eller samfund bedriver sistnämnda verk-
41250: desskatt betalas på rörelsemässig försäljning av     samhet är det förenligt med deras intresse att vara
41251: varor och tjänster i Finland. Eftersom mervär-       mervärdesskattepliktiga, eftersom de då kan dra
41252: desskatten är en konsumtionsskatt toikas be-         av den skatt som ingår i anskaffningen av sådana
41253: greppet rörelsemässig mycket vidsträckt. Om de       varor och tjänster som skall användas i verksam-
41254: sålda varorna eller tjänsterna konkurrerar med       heten. Den skatt som betalas på försäljningen av
41255: andra motsvarande nyttigheter som finns på den       råmaterial utgör inte någon kostnad för det före-
41256: allmänna marknaden, anses försäljningen i regel      tag som köper materialet på grund av företagets
41257: ske rörelsemässigt. Det spelar ingen roll vad vin-   avdragsrätt.
41258: sten av verksamheten används tili. Således kan          Enligt regeringens uppfattning skall den skat-
41259: verksamheten omfattas av beskattningen även          temässiga behandlingen vara lika för all konkur-
41260: när man inte eftersträvar företagsekonomisk nyt-     rerande försäljning av likartade varor. En omfat-
41261: ta. En verksamhet som bedrivs till självkost-        tande lopptorgsförsäljning konkurrerar med fö-
41262: nadspris kan också omfattas av beskattningen.        retag som idkar handel med använda varor, var-
41263: Det centrala kännetecknet vid bedömningen av         för även den i regel skall omfattas av beskattning-
41264: begreppet rörelsemässig är konsumtions- och          en. För främjande av återvinningen skall även
41265: konkurrensneutraliteten.      Mervärdesskattela-     uppsamling, sortering och behandling av avfall
41266: gens tillämpningsområde motsvarar tili sin om-       som säljs som råmaterial till industrin omfattas
41267: fattning tillämpningsområdet enligt Europeiska       av beskattningen i så stor utsträckning som möj-
41268: gemenskapens sjätte mervärdesskattedirektiv          ligt, eftersom man på det sättet kan undvika
41269: (77/388/EEG).                                        ackumulering av den skattekostnad som orsakas
41270:    I 4 § mervärdesskattelagen ingår ett special-     av skatten i anskaffningarna.
41271: stadgande som gäller allmännyttiga samfund,
41272: 
41273:      Helsingforsden 2 maj 1996
41274: 
41275:                                                                                  Minister Arja Alho
41276:                                              KK 259/1996 vp
41277: 
41278: Kirjallinen kysymys 259
41279: 
41280: 
41281: 
41282: 
41283:                                     Mikko Kuoppa /va-r: Killon postin toiminnan turvaamisesta Pirk-
41284:                                        kalassa
41285: 
41286: 
41287:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
41288: 
41289:    Suomen Posti Oy on ilmoittanut lakkaotta-           tannuksia palvelujen hankkimisesta, kun he jou-
41290: vansa Pirkkalassa toimivan postitoimipaikan            tuvat käyttämään omaa autoa tai muita kulku-
41291: Pirkkala 5:n. Pirkkalan noin 12 000 asukkaan           välineitä. Postin tulee edelleen palvella asiakkai-
41292: kunnassa toimii enää kaksi varsinaista postitoi-       taan tasapuolisesti. Killon postin lakkauttami-
41293: mipaikkaa, kuntakeskuksessa ja Killossa. Killon        nen merkitsee tuhansille pirkkalalaisille perus-
41294: postin ja pankin palveluja käyttää säännöllisesti      palvelujen heikkenemistä.
41295: 1 450 kotitaloutta. Postin toiminta-alueelle ra-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41296: kennetaan parhaillaan uutta asuntoaluetta, joka        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
41297: lisää asiakastalooksien määrää huomattavasti.          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
41298: Alueella asuu runsaasti eläkeläisiä ja lapsiperhei-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41299: tä,joille on tärkeää, että postin ja pankin palvelut
41300: ovat saatavilla kävelymatkan sisällä. Killon pos-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
41301: tin lakkauttaminen ja toimintojen siirtäminen                 turvatakseen Pirkkalan Killon postin toi-
41302: Pirkkala 6:n tai Tampereella olevaan Härmälän                 minnan jatkamisen, joka mahdollistaisi
41303: postiinmerkitsee alueen asukkaille huomattavia                tasapuolisesti postipalvelujen saannin
41304: heikennyksiä posti- ja pankkipalvelujen saata-                Killon ja Loukonlahden alueilla?
41305: vuuteen. Alueen asukkaille tulee myös lisäkus-
41306: 
41307:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1996
41308: 
41309:                                           Mikko Kuoppa /va-r
41310: 
41311: 
41312: 
41313: 
41314: 260017
41315: 2                                         KK 259/1996 vp
41316: 
41317: 
41318: 
41319: 
41320:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
41321: 
41322:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      käyttää konttoriverkkoaan pääasiallisena myyn-
41323: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       tikanavana. Tämä edellyttää, että konttoriverk-
41324: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     koa kehitetään jatkuvasti niin, että toiminnan
41325: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko          laadulle ja kannattavuudelle asetetut tavoitteet
41326: Kuopan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         voidaan saavuttaa. Myyntialueet ovat jatkuvasti
41327: n:o 259:                                            sisällyttäneet budjetteihinsa palvelutarjontaan ja
41328:                                                     kysyntään perustuvia kehittämistoimenpiteitä.
41329:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy     Tällaisesta kehittämistoimenpiteestä on kysymys
41330:        turvatakseen Pirkkalan Killon postin toi-    myös postikonttorin Pirkkala 5 (Killo) kohdalla.
41331:        minnan jatkamisen, joka mahdollistaisi          Posti ja Postipankki ovat sopineet pitkäjäntei-
41332:        tasapuolisesti postipalvelujen saannin       sestä yhteistyöstä. Tavoitteena on tarjota vuoden
41333:        Killon ja Loukonlahden alueilla?             1998 lopussa Postipankin pankkipalveluja va-
41334:                                                     jaassa 500 postissa ja lisäksi Postipankin omissa
41335:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        konttoreissa. Postipalveluja tarjoavia toimipis-
41336: vasti seuraavaa:                                    teitä on vuoden 1998 lopussa suunnilleen sama
41337:                                                     määrä kuin nyt eli noin 1 800. Tämän perusteella
41338:    Suomen postitoimintaa säätelevät 1.1.1994        Postipankki on vetämässä pankkipalvelut pois
41339: voimaan tullut postitoimintalaki (907/93), pos-     postikonttorista Pirkkala 5, koska Killonja Lou-
41340: titoiminta-asetus (1385/93) sekä liikenneministe-   konlahden aluetta lähinnä oleva pankkipalveluja
41341: riön tarkentavat päätökset. Samanaikaisesti pos-    tarjoava postikonttori Pirkkala 6 sijaitseee noin
41342: titoimintalain voimaantulon kanssa yhtiöitettiin    1,5 kilometrin etäisyydellä.
41343: Posti- ja telelaitos Suomen PT Oy -konserniksi,         Posti tulee tulevaisuudessakin tarjoamaan
41344: johon myös Suomen Posti Oy kuuluu. Vuoden           postipalvelut Killon alueella kiinteän toimipai-
41345: 1994 alusta Suomen Posti Oy:lle myönnettiin lain    kan välityksellä. Koska pankkipalvelujen pois-
41346: edellyttämä toimilupa. Toimiluvan mukaisesti        vetämisen myötä työmäärä toimipaikassa vähe-
41347: Suomen Posti Oy harjoittaa rajoittamatonta pos-     nee noin 60 prosenttia, palvelujen tuottaminen
41348: titoimintaa koko maassa Ahvenanmaata lukuun         on toteutettava nykyistä taloudellisemmin. Pal-
41349: ottamatta. Yhtiö on toimilupansa mukaisesti         velut tuotetaan Killon alueella kesäkuun 1996
41350: velvollinen turvaamaan postipalvelujen saata-       alusta lukien asiamiespostin välityksellä. Asia-
41351: vuuden koko maassa, kuitenkin niin, että toimin-    miespostin hoitosopimus on tehty lähikauppa
41352: nan lähtökohtina ovat laatu ja kustannustehok-      Kreetan kanssa. Lähikauppa Kreetta sijaitsee
41353: kuus.                                               Loukonlahden alueella.
41354:    Suomen Posti Oy:n Yksityispalvelut-liiketoi-        Posti on huolehtinut siitä, että Pirkkalassa
41355: mintaryhmän liikeideana on myydä ja välittää        Loukonlahden alueella toimiva kiinteä toimi-
41356: posti- ja pankkipalveluja sekä toimeksiantopal-     paikka, asiamiesposti 33950 Pirkkala 5, mahdol-
41357: veluja valtakunnallisesti, kannattavasti ja laa-    listaa tasapuolisen postipalvelujen saannin Kil-
41358: dukkaasti. Yksityispalvelut-liiketoimintaryhmä      lon ja Loukonlahden alueilla.
41359: 
41360: 
41361:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1996
41362: 
41363:                                                              Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
41364:                                             KK 259/1996 vp                                              3
41365: 
41366: 
41367: 
41368: 
41369:                                         Tili Riksdagens Talman
41370: 
41371:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      kontorsnät som huvudsaklig försäljningskanal.
41372: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        Detta förutsätter att man ständigt utvecklar kon-
41373: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-    torsnätet så att målen som satts för kvalitativ och
41374: damot Mikko Kuoppa undertecknade spörsmål             lönsam verksamhet också kan uppnås. Försälj-
41375: nr 259:                                               ningsområdena har i sina budgeter fortgående
41376:                                                       inkluderat utvecklingsåtgärder som baserar sig
41377:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        på serviceutbud och efterfrågan. Beträffande
41378:        ta för att trygga att verksamheten vid         postkontoret Pirkkala 5 (Killo) är det frågan om
41379:        Killo posti Pirkkala fortsätter, vilket sä-    just sådana utvecklingsåtgärder.
41380:        kerställer postservice på rättvisa villkor i      Posten och Postbanken har kommit överens
41381:        Killo och Loukonlahti med omnejder.            om långvarigt samarbete. Målet är att före slutet
41382:                                                       av 1998 erbjuda Postbankens bankstjänster i 500
41383:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         postkontor utöver Postbankens egna kontor.
41384: anföra följande:                                      Antalet servicepunkter som erbjuder posttjänster
41385:                                                       kommer i slutet av 1998 att vara ungefår lika stort
41386:    Finlands postverksamhet regleras av postla-        som nu, dvs. 1800. På basis av detta har Post-
41387: gen (907 /93) som trädde i kraft 1.1.1994, postför-   banken för avsikt att dra in banktjänsterna i
41388: ordningen (1385/93), samt preciserande beslut         postkontoret Pirkkala 5, eftersom postkontoret
41389: utfårdade av trafikministeriet. Samtidigt som         Pirkkala 6, som är den närmaste bankservice-
41390: postlagen trädde i kraft bolagiserades Post- och      punkten för Killo och Loukolahti-området, finns
41391: televerket tili koncernen PT Finland Ab, i viiken     på 1,5 kilometers avstånd.
41392: också Posten Finland Ab ingår. Från och med              Posten kommer också i framtiden att erbjuda
41393: början av 1994 fick Posten Finland lagstadgad         posttjänster på Killo-området genom en fast ser-
41394: koncession för sin verksamhet. Enligt koncessio-      vicepunkt. Eftersom arbetsmängden genom att
41395: nen utövar Posten Finland Ab obegränsad post-         bankservicen dras in minskar med ca 60 procent
41396: förmedling i hela Jandet med undantag för             i servicepunkten måste erbjudandet och realise-
41397: Åland. 1 enlighet med sin koncession är bolaget       randet av tjänsterna ske mer ekonomiskt än tidi-
41398: skyldigt att trygga tillgänglig postförmedling        gare. Från och med juni 1996 sker servicen i Killo
41399: över hela landet, dock så att utgångspunkten för      med omnejder genom förmedling av ett postom-
41400: verksamheten är kvalitet och konstnadseffektivi-      bud. Ett postombudsavtal har slutits med närbu-
41401: tet.                                                  tiken Kreetta. Närbutiken Kreetta är belägen i
41402:    Affårsverksamhetsgruppen Privattjänster inom       Lo uk o Iah ti -området.
41403: Posten Finland Ab har som afTårside att sälja och        Posten har sett tili att den fasta servicepunkten
41404: förmedla post- och banktjänster samt service-         i Pirkkala på Loukolahti-området, postombud
41405: uppdrag på ett lönande och kvalitativt sätt, i en     33950 Pirkkala 5, möjliggör postförmedling på
41406: omfattning som täcker hela landet. Affårsverk-        rättvisa villkor i Killo och Laukoiahti med om-
41407: samhetsgruppen Privattjänster använder sitt           nejder.
41408: 
41409:      Helsingfors den 29 april 1996
41410: 
41411:                                                                    Trafikminister Tuula Linnainmaa
41412:                                              KK 260/1996 vp
41413: 
41414: Kirjallinen kysymys 260
41415: 
41416: 
41417: 
41418: 
41419:                                     Sakari Smeds /skl: Vuorotteluvapaakokeilun laajentamisesta
41420: 
41421: 
41422: 
41423:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
41424: 
41425:     Vasta voimaan tulleen vuorotteluvapaakokei-        dellisesti, ja lain tarkoitus oli ensisijaisesti juuri
41426: lun yhtenä tarkoituksena oli, että työntekijä voisi    työttömän edun ajaminen. Vapaalle siirtyvä saa
41427: jäädä vapaalle henkilökohtaisista syistä, oman         kyllä vuorottelukorvausta, mutta sen suuruus ei
41428: kunnon hoitamiseksi ja kuntoutumiseksi tai vain        yksinään riitä houkuttelemaan ainakaan lain
41429: levon takia. Vapaaseen oikeutettujen piiri on ra-      väärinkäyttöön.
41430: jattu kokopäivätyössä välittömästi ennen vuo-              Kun meillä on ennestään jo koulutus- ja hoito-
41431: rotteluvapaan aloittamista olleisiin.                  vapaajärjestelmät, on vuorotteluvapaalain ensi-
41432:     Yhdeksi epäkohdaksi on jo heti alusta alkaen       sijaiseksi merkitykseksi vapaalle jäävälle katsot-
41433: todettu se, että ministeriö on kiistellyillä tulkin-   tava oman kunnon hoitaminen ja virkistyminen
41434: noillaan rajannut vapaan saajien ulkopuolelle          ehkä pitkänkin yhtäaikaisen työrupeaman ja
41435: hakijat, jotka ovat tehneet viime vuoden aikana        perheenhoidon jälkeen. Kaikki näkökohdat
41436: 6-tuntista päivää esimerkiksi sillä perusteella,       huomioon ottaen tuntuu todella kohtuuttomalta
41437: että lapsi on ollut ensiluokkalainen, tai muista       sulkea esimerkiksi ensiluokkalaisen lapsen 6-tun-
41438: syistä.                                                tista päivää tehneet vanhemmat vuorotteluva-
41439:     Työajan lyhennys on ensimmäistä luokkaa            paalain ulkopuolelle.
41440: käyvän lapsen vanhemman kohdalla todella väli-             Eräissä tapauksissa taas vuorotteluvapaan
41441: aikainen. Hän on periaatteessa työsuhteeltaan          järjestyminen on estynyt siitä syystä, että kun-
41442: kokoaikainen ja on saattanut olla saman työnan-        nassa on rajoitettu vuorotteluvapaalle lähtevän
41443: tajan palveluksessa jo paljon kauemminkin kuin         sijalle palkattavat henkilöt vain oman kunnan
41444: vaadituo yhden vuoden. Lain mukaan voi vapaa-          asukkaisiin eikä naapurikunnassa olevaa päte-
41445: ta edeltäväänjaksoon sisältyä enintään 30 päivän       vää työtöntä ole hyväksytty.
41446:  palkaton poissaolo edellisen vuoden aikana. Mi-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41447:  nisteriön antaman vastauksen mukaan 6 tunnin          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
41448: tekeminen päivässä rinnastetaan palkattomaan           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
41449:  poissaoloon, eli yhden kuukauden ajan olisi voi-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41450:  nut tehdä 6 tunnin päivää. Voi vain ihmetellä tätä
41451:  rinnastusta.                                                      Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
41452:     Mikä merkitys toisaalta on esimerkiksi sai-                 jotta ensiluokkalaisten lasten 6-tuntista
41453:  rauslomallaololla vuoden ajan välittömästi en-                 työpäivää tehneet vanhemmat voisivat
41454:  nen vuorotteluvapaalle hakeutumista? Vaikut-                   päästä vuorottelu vapaalle, ja
41455:  taako siihen työsuhteen koko- tai osa-aikaisuus?                  miten muutoin voitaisiin sovellettuja
41456:     Vapaasijaiseksi palkattava työtön tulee lain                tulkintoja muuttamalla edistää vuorotte-
41457:  mukaan kokopäiväiseksi työntekijäksi. Työttö-                  luvapaaoikeuden käyttöä?
41458:  män kannaltajärjestelyn tarkoitus toteutuu täy-
41459: 
41460:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1996
41461: 
41462:                                             Sakari Smeds /skl
41463: 
41464: 
41465: 
41466: 
41467: 260017
41468: 2                                           KK 260/1996 vp
41469: 
41470: 
41471: 
41472: 
41473:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
41474: 
41475:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        si koulutukseen. Kun vuorotteluvapaan tarkoi-
41476: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tuksena on tarjota vuosilomaa pitempiaikainen
41477: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       katkos nimenomaan työssäoloon, vuorotteluva-
41478: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sakari           paata voidaan myös luonnehtia "sapattivapaak-
41479: Smedsin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          si".
41480: n:o 260:                                                 Vuorotteluvapaata edeltävään vuoden ajan-
41481:                                                       jaksoon voi sisältyä yhteensä enintään 30 päivän
41482:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,        palkaton poissaolo, jos työntekijä on ollut vii-
41483:        jotta ensiluokkalaisten lasten 6-tuntista      meisten 13 kuukauden aikana saman työnanta-
41484:        työpäivää tehneet vanhemmat voisivat           jan palveluksessa vähintään 12 kuukautta. Työs-
41485:        päästä vuorottelu vapaalle, ja                 säoloedellytyksellä on rajoitettu mahdollisuutta
41486:           miten muutoin voitaisiin sovellettuja       siirtyä vuorotteluvapaalle välittömästi muiden
41487:        tulkintoja muuttamalla edistää vuorotte-       työntekijöiden käytettävissä olevien vapaajärjes-
41488:        luvapaaoikeuden käyttöä?                       telmien piiristä, koska kokeilun yhtenä tavoit-
41489:                                                       teena on tarjota nimenomaan työssä oleville
41490:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          mahdollisuus pitempiaikaiseen vapaaseen. Vuo-
41491: vasti seuraavaa:                                      den työssäoloedellytyksen vuoksi esimerkiksi
41492:                                                       lastenhoitovapaalta ei siten voi jäädä suoraan
41493:    Kuluvan vuoden alusta alkaneen kolmivuoti-         vuorotteluvapaalle.
41494: sen vuorotteluvapaakokeilun tarjoama mahdol-              Kokoaikatyöntekijällä tarkoitetaan työvuo-
41495: lisuus 90-359 kalenteripäivän pituiseen vuorot-       rottelujärjestelmässä sellaista henkilöä, jonka
41496: teluvapaaseen on rajattu koskemaan vain koko-         säännöllisen työajan pituus on vähintään se,
41497: aikaisia työntekijöitä. Kokeilun työvoimapoliit-      mikä on sovittu asianomaisella alalla tai mikä
41498: tisena tarkoituksena on antaa mahdollisuus toi-       muutoin on muodostunut käytännössä osa- ja
41499: saalta työssä oleville ylläpitää työkuntoaan tai      kokoaikatyöntekijän väliseksi rajaksi. Jos työ-
41500: hankkia lisäkoulutusta ja toisaalta työttömille       hön sovelletaan työehtosopimusta, kokoaika-
41501: kartuttaa työkokemusta. Tämän vuoksi vuorot-          työntekijä määritellään tällöin työehtosopimuk-
41502: teluvapaaoikeus on rajattu koskemaan vain ko-         sen määräysten mukaisesti, vaikka säännöllinen
41503: koaikaisia työntekijöitä, ja kaikki sellaiset työn-   työaika olisi työaikalaissa säädettyä lyhyempi.
41504: tekijät, jotka tekevät osa-aikatyötä, on rajattu          Niillä aloilla tai yrityksissä, joilla ei ole sovel-
41505: kokeilun ulkopuolelle. Vastaavasti edellytetään,      lettavaa työehtosopimusta, viikoittaisen sään-
41506: että vuorotteluvapaan ajaksi palkataan työtön         nöllisen työajan pituus saa olla enintään työaika-
41507: työnhakija kokoaikaiseen työhön. Laki on val-         lain säännösten mukainen. Työministeriö on
41508: misteltu kolmikantaisesti yhteistyössä työmark-       kuitenkin tulkinnut työvuorottelujärjestelmän
41509: kinajärjestöjen kanssa. Vuorotteluvapaajärjes-        kohdalla kokoaikaiseksi myös sellaisen työnteki-
41510: telmän kokoaikaisuuden edellytys vastaa myös          jän, jonka työajan pituus vastaa alan käytäntöä.
41511: osa-aikalisäjärjestelmässä edellytettyä kokoai-       Ottaen kuitenkin huomioon eri alojen työehtoso-
41512: kaisuuden vaatimusta.                                 pimuskäytännöt on lähdetty siitä, että keskimää-
41513:    Luomalla mahdollisuus työvuorotteluun on           räinen viikoittainen työaika ei saa alittaa 35 tun-
41514: pyritty edistämään työmarkkinavalmiuksien säi-        tia.
41515: lymistä. Samalla työelämässä oleville on haluttu          Edellä kuvattu tulkinta kokoaikatyöntekijän
41516: antaa mahdollisuus työkyvyn ja -taidon ylläpitä-      määrittelystä työvuorottelujärjestelmässä on
41517: miseen ja kehittämiseen esimerkiksi ammatillisen      sangen joustava ja käytännön työelämän tarpei-
41518: koulutuksen ja kuntoutuksen avulla. Kokoaikai-        ta huomioon ottava. Tältä osin on joustavalla
41519: seen työntekijään nähden osa-aikaisella työnte-       tulkinnalla pyritty edistämään vuorotteluvapaa-
41520: kijällä voidaan katsoa toisaalta olevan lyhem-        oikeuden käyttöä. Tästä huolimatta saattaa
41521: män työaikansa perusteellajossain määrin enem-        esiintyä tilanteita, joissa lakisääteiset vuorottelu-
41522: män erilaisia mahdollisuuksia sinänsä esimerkik-      vapaan edellytykset nähdään liian rajoittaviksi.
41523:                                          KK 260/1996 vp                                           3
41524: 
41525: Muun muassa tällaisten näkökohtien kartoitta-      teluvapaan edellytykset ja ehdot, kuten esimer-
41526: miseksi vuorotteluvapaasta saatavia kokemuk-       kiksi edellytys vuorotteluvapaalle lähtijän koko-
41527: sia seurataan erityisenä tutkimushankkeena.        aikaisuudesta mukaan lukien mahdollisuudet
41528:    Yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa      laajentaa järjestelmää 6-tuntista työpäivää teke-
41529: hankitaan tutkimustietoa työvuorottelujärjestel-   viin lasten vanhempiin. Ensimmäisiä tietoja työ-
41530: män kehittämiseksi muun muassa työvuorotte-        vuorottelukokeilun toimivuudesta saadaan seu-
41531: lun käyttöalasta, työpaikoilla saaduista koke-     rantatutkimuksen kautta jo kuluvan vuoden
41532: muksista sekä mahdollisista ongelmista. Tässä      marraskuussa.
41533: yhteydessä tulevat tarkasteltaviksi myös vuorot-
41534: 
41535:      Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1996
41536: 
41537:                                                                  Työministeri Liisa Jaakonsaari
41538: 4                                            KK 260/1996 vp
41539: 
41540: 
41541: 
41542: 
41543:                                           Tili Riksdagens Talman
41544: 
41545:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        betstagare kan å andra sidan en deltidsanställd
41546: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          på grund av sin kortare arbetstid i någon mån
41547: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        anses ha flera olika möjligheter t.ex. till utbild-
41548: man Sakari Smeds undertecknade spörsmål nr              ning. Eftersom alterneringsledigheten syftar till
41549: 260:                                                    att uttryckligen i arbetet erbjuda ett längre av-
41550:                                                         brott än vad semestern erbjuder, kan alterne-
41551:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         ringsledigheten också karakteriseras som "sab-
41552:         ta för att föräldrarna till barn på första      batsledighet".
41553:         klassen, vilka utfört 6 timmars arbetsdag,          Den tidsperiod om ett år som föregår alterne-
41554:         kunde komma i åtnjutande av alterne-            ringsledigheten kan omfatta en oavlönad frånva-
41555:         ringsledighet, och                              ro om sammanlagt högst 30 dagar, förutsatt att
41556:            hur kunde man genom att ändra till-          arbetstagaren under de 13 senaste månaderna
41557:         lämpade tolkningar i övrigt främja an-          har arbetat hos samma arbetsgivare i minst 12
41558:         vändningen av rätten till alterneringsle-       månader. Genom arbetsvillkoret har man be-
41559:         dighet?                                         gränsat möjligheten att omedelbart övergå till
41560:                                                         alterneringsledighet från de övriga systemen med
41561:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           ledighet som står till arbetstagarnas förfogande,
41562: anföra följande:                                        eftersom ett av syftena med försöket är att erbju-
41563:                                                         da uttryckligen de yrkesverksamma en möjlighet
41564:     Den möjlighet till 90-359 kalenderdagars al-        tillledighet under en längre period. På grund av
41565: terneringsledighet som det i början av året inled-      arbetsvillkoret på ett år kan man sålunda inte
41566: da treåriga försöket med alterneringsledighet er-       direkt övergå till alterneringsledighet t.ex. efter
41567: bjudit har begränsats till att gälla enbart heltids-    vårdledighet.
41568: anställda arbetstagare. Försökets arbetskrafts-             Med heltidsarbetstagare avses i systemet med
41569: politiska syfte är att ge möjlighet å ena sidan åt de   arbetsalternering en person vars ordinarie ar-
41570: yrkesverksamma att upprätthålla sina arbetsfår-         betstid är minst så lång som man kommit överens
41571: digheter eller att skaffa sig vidareutbildning och å    om i branschen i fråga eller av minst den längd
41572: andra sidan åt de arbetslösa att utöka sin ar-          som i praktiken annars utgjort gränsen mellan
41573: betserfarenhet. Av den orsaken har rätten till          deltids- och heltidsarbetstagare. Ifall man på ar-
41574: alterneringsledighet begränsats till att gälla en-      betet tillämpar kollektivavtal, definieras begrep-
41575: dast heltidsanställda arbetstagare, medan alla          pet heltidsarbetstagare härvid i enlighet med be-
41576: sådana arbetstagare som utför deltidsarbete av-         stämmelserna i kollektivavtalet, även om den or-
41577: gränsats från att deltai försöket. På motsvarande       dinarie arbetstiden vore kortare än vad som stad-
41578: sätt förutsätts det att en arbetslös arbetssökande      gas i arbetstidslagen.
41579: heltidsanställs för tiden för alterneringsledighe-          1de branscher eller företag som inte har något
41580: ten. Lagen har beretts i samarbete med arbets-          tillämpligt kollektivavtal får den ordinarie ar-
41581: marknadsorganisationerna i enlighet med tre-            betstidens längd per vecka vara högst i enlighet
41582: partsprincipen. Det krav på heltidsarbete som           med vad som stadgas i arbetstidslagen. Arbetsmi-
41583: systemet med alterneringsledighet förutsätter           nisteriet har emellertid vad gäller systemet med
41584: motsvarar även det krav på heltidsarbete som            arbetsalternering tolkat också en sådan arbetsta-
41585: deltidstilläggssystemet förutsätter.                    gare som heltidsanställd vars arbetstids längd
41586:     Genom att skapa möjlighet till arbetsalterne-       motsvarar praxis i branschen. Med beaktande av
41587: ring har man försökt bidra till att bibehålla ar-       kollektivavtalspraxis i de olika branscherna har
41588: betstagarnas förutsättningar på arbetsmarkna-           man emellertid utgått från att den genomsnittliga
41589: den. Samtidigt har man velat ge de yrkesverk-           arbetstiden per vecka inte får underskrida 35
41590: samma en möjlighet att upprätthålla och utveck-         timmar.
41591: la sin arbetsförmåga och yrkesskicklighet t.ex.             Ovan beskrivna tolkning av definitionen av
41592: genom yrkesutbildning och yrkesinriktad rehabi-         begreppet heltidsanställd arbetstagare inom ra-
41593: litering. I förhållande till en heltidsanställd ar-     men för systemet med arbetsalternering är syn-
41594:                                           KK 260/1996 vp                                             5
41595: 
41596: nerligen smidig och beaktar behoven inom det        nadsorganisationerna       forskningsinformation
41597: praktiska arbetslivet. I detta avseende har man     bl.a. om användningsvolym, arbetsplatsernas er-
41598: genom en smidig tolkning försökt främja an-         farenheter och eventuella problem. I detta sam-
41599: vändningen av rätten tili alterneringsledighet.     manhang granskas också förutsättningarna och
41600: Det oaktat kan det förekomma situationer där de     villkoren för alterneringsledighet, som t.ex. kra-
41601: lagstadgade förutsättningarna för alterneringsle-   vet på heltidsarbete för den som ämnar använda
41602: dighet anses vara för begränsande. Det är bl.a.     sig av alterneringsledighet, inklusive möjligheter-
41603: för att kartlägga dylika aspekter som erfarenhe-    na att utvidga systemet tili att omfatta föräldrar
41604: terna av alterneringsledighet uppföljs i form av    som utför 6 timmars arbetsdag. De första uppgif-
41605: ett speciellt forskningsprojekt.                    terna om hur försöket med arbetsalternering
41606:    För att utveckla systemet med arbetsalterne-     fungerar kommer att erhållas genom den uppföl-
41607: ring skaffar man i samarbete med arbetsmark-        jande undersökningen redan i november.
41608: 
41609:      Helsingforsden 2 maj 1996
41610: 
41611:                                                                  Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
41612:                                             KK 261/1996 vp
41613: 
41614: Kirjallinen kysymys 261
41615: 
41616: 
41617: 
41618: 
41619:                                    Raimo Holopainen /sd: Käsityöammatin harjoittajien arvonlisäve-
41620:                                       rovelvollisuudesta
41621: 
41622: 
41623: 
41624:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
41625: 
41626:     Kädentaitajat ovat Suomessa ammattiryhmä,         kutuksia käsityöläisten ammatinharjoittamises-
41627: jolla on pitkät ja kunniakkaat perinteet. Monet       sa.
41628: ihmiset saavat "käsitöistään" lisätuloa ja osa            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41629: jopa koko toimeentulonsa. Kädentaitajissa on          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
41630: myös taidekäsityöläisiä, joita voidaan verrata        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
41631: taiteilijoihin. He ideoivat, luovat uutta ja opas-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41632: tavat uusia kädentaitajia. Jospanostettaisiin ny-
41633: kyistä enemmän tähän ammattiryhmään ja pois-                    Onko Hallitus tietoinen arvonlisäve-
41634: tettaisiin esteitä luovalta toiminnalta, olisi toi-          ron vaikutuksista kädentaitajien amma-
41635: menpiteillä vaikutuksia myös työllisyyden edis-              tinharjoittamiseen, ja
41636: tämisessä. Yksi merkittävä este on arvonlisäve-                 onko Hallituksella suunnitelmia pois-
41637:  ro, mikäli myynti ylittää 50 000 mk. Arvonlisä-             taa arvonlisävero kokonaan käsityötuot-
41638:  verolakia säädettäessä luvattiin seurata lain vai-          teilta?
41639: 
41640:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1996
41641: 
41642:                                         Raimo Holopainen /sd
41643: 
41644: 
41645: 
41646: 
41647:  260017
41648: 2                                            KK 261/1996 vp
41649: 
41650: 
41651: 
41652: 
41653:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
41654: 
41655:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         mi ei voi kansallisin päätöksin supistaa direktii-
41656: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          vin ja liittymäsopimuksen mukaista veropohjaa.
41657: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Tämä edellyttäisi direktiivin muutosta,joka vaa-
41658: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo             tii komission esitystä ja kaikkien jäsenmaiden
41659: Holopaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          yksimielisyyttä. Direktiivin muuttaminen tässä
41660: sen n:o 261:                                           suhteessa on vaikeaa muun muassa sen vuoksi,
41661:                                                        että veropohjasta tehtävät poikkeukset ovat vas-
41662:            Onko Hallitus tietoinen arvonlisäve-        toin yhteisön arvonlisäverotuksen yleisiä harmo-
41663:         ron vaikutuksista kädentaitajien amma-         nisointipyrkimyksiä.
41664:         tinharjoittamiseen, ja                             Lisäksi on huomattava, että arvonlisäverojär-
41665:            onko Hallituksella suunnitelmia pois-       jestelmä soveltuu huonosti käsiteollisen alan yri-
41666:         taa arvonlisävero kokonaan käsityötuot-        tysten toiminnan tukemiseen. Käsiteollisen alan
41667:         teilta?                                        yritysten vapauttaminen verosta niiden tuotta-
41668:                                                        mien tavaroiden laadun perusteella olisi käytän-
41669:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           nössä vaikeaa, koska vastaavia tuotteita voidaan
41670: vasti seuraavaa:                                       valmistaa erilaisilla tuotantomenetelmillä myös
41671:                                                        suurissa yrityksissä. Lisäksi se aiheuttaisi vaikei-
41672:    Arvonlisäverolain 1 §:n mukaan veroa on suo-        ta määrittely- ja rajanvetotilanteita.
41673: ritettava liiketoiminnan muodossa tapahtuvasta             Myös verovelvollisuuden alarajan nostami-
41674: tavaroiden ja palvelujen myynnistä. Verotuksen         nen on ongelmallista. Nykyisen 50 000 markan
41675: soveltamisala on laaja ja kattaa periaatteessa         liikevaihtorajan tarkoituksena ei ole vapauttaa
41676: kaikki liiketoiminnan muodossa myytävät hyö-           verosta varsinaista ammatti- ja liiketoimintaa,
41677: dykkeet. Vain eräät laissa luetellut tavarat ja        vaan rajata verotuksen ulkopuolelle hallinnolli-
41678: palvelut on vapautettu verosta. Verovelvollisia        sista syistä lähinnä harrastusluonteinen toimin-
41679: ovat kaikki verollisia tavaroita ja palveluja myy-     ta. Raja on neutraalisuussyistä asetettu varsin
41680: vät yritykset ja ammatinharjoittajat. Hallinnolli-     matalaksi, koska se aiheuttaa eriarvoisuutta ra-
41681: sista syistä verosta on vapautettu vähäinen toi-       jan tuntumassa toimivien vastaavaa toimintaa
41682: minta, jonka vuosiliikevaihto ei ylitä 50 OOO:ta       harjoittavien yritysten kesken. Tämä ongelma
41683: markkaa.                                               korostuisi sitä enemmän, mitä korkeampi raja
41684:    Arvonlisäverolain 46 §:n mukaan verosta on          on.
41685: vapautettu tekijän toimesta tapahtuva taide-esi-           Hallitus pitää tärkeänä käsiteollisen alan yri-
41686: neiden myynti. Taide-esineillä tarkoitetaan pe-        tysten samoin kuin muiden työvoimavaltaisten
41687: rinteisesti taidegallerioissa ja näyttelyissä myytä-   pienyritysten aseman kehittämistä. Arvonlisäve-
41688: viä tauluja, veistoksia ja muita vastaavia kuvatai-    rotus on osa verokiilaongelmaa. Edellä esitetyis-
41689: teen tuotteita. Verovapaus ei sitä vastoin koske       tä syistä arvonlisäveroon liittyvät merkittäväm-
41690: käyttöesineiksi tarkoitettuja esineitä, vaikka ne      min työllistämiskynnystä alentavat ratkaisut on
41691: olisivat taidokkaasti valmistettuja, eikä taide-       mahdollista tehdä kuitenkin vain koko Euroo-
41692: teollisuuden tuotteita.                                pan yhteisön tasolla. Euroopan parlamentti on-
41693:    Arvonlisäverotuksessa sovellettavan vero-           kin vaatinut komissiota selvittämään mahdolli-
41694: pohjan laajuus on säädelty Suomea sitovasti Eu-        suuksia kehittää arvonlisäveroa työllistäväm-
41695: roopan yhteisön kuudennessa arvonlisäverodi-           pään suuntaan.
41696: rektiivissä (77/388/ETY). Liittymissopimuksessa            Kansallisella tasolla välittömät ratkaisut pien-
41697: Suomelle on myönnetty oikeus vapauttaa veros-          yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi on
41698: ta sellaiset vähäisen liiketoiminnan harjoittajat,     pyrittävä löytämään tuloverotuksen puolelta.
41699: joiden vuosiliikevaihto jää alle 10 000 ecun (noin     Hyvä esimerkki tähän suuntaan vievistä muu-
41700: 58 000 markkaa). Lisäksi Suomelle on liittymä-         toksista on hallituksen kannustinloukkutyöryh-
41701: sopimuksessa myönnetty oikeus siirtymäkaute-           män esitys palkka- ja yrittäjätuloihin tehtävästä
41702: na vapauttaa verosta taiteilijoiden palvelut. Suo-     kannustinvähennyksestä.
41703: 
41704:      Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1996
41705: 
41706:                                                                                    Ministeri Arja Alho
41707:                                             KK 261/1996 vp                                              3
41708: 
41709: 
41710: 
41711:                                         Tili Riksdagens Talman
41712: 
41713:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      ändring av direktivet, vilket kräver kommissio-
41714: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        nens förslag och enhällighet av medlemsländer-
41715: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      na. En ändring av direktivet i detta avseende är
41716: man Raimo Holopainen undertecknade spörs-             svårt bl.a. på grund av att undantag från skatte-
41717: mål nr 261:                                           basen strider mot gemenskapens allmänna strä-
41718:                                                       vanden att harmonisera mervärdesbeskattning-
41719:           Är Regeringen medveten om mervär-           en.
41720:        desskattens inverkan på hemslöjdarnas             Att märka är också att mervärdesskattesyste-
41721:        yrkesutövning, och                             met är illa lämpat för att stöda företag inom
41722:           planerar Regeringen att helt avskaffa       hantverksbranschen. Att befria företag inom
41723:        mervärdesskatten för hantverksproduk-          hantverksbranschen från skatt på grund av kvali-
41724:        ter?                                           teten i de produkter de producerar skulle vara
41725:                                                       svårt i praktiken, eftersom motsvarande produk-
41726:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ter också kan tillverkas med varierande produk-
41727: anföra följande:                                      tionsmetoder i stora företag. Dessutom skulle det
41728:                                                       bli svärt att definiera verksamheten och dra upp
41729:     Enligt 1 § mervärdesskattelagen skall skatt be-   gränserna.
41730: talas på rörelsemässig försäljning av varor och           Det skulle också vara problematiskt att höja
41731: tjänster. Beskattningens tillämpningsomräde är        nedre gränsen för skattskyldighet. A vsikten med
41732: omfattande och täcker i princip alla nyttigheter      den nuvarande omsättningsgränsen 50 000 mk är
41733: som säljs rörelsemässigt. Endast vissa i lagen        inte att befria egentlig yrkes- eller affårsverksam-
41734: uppräknade varor och tjänster är befriade från        het från skatt, utan att av förvaltningsmässiga
41735: skatt. Skattskyldiga är alla företag och yrkesut-     skällämna verksamhet av närmast hobbykarak-
41736: övare som säljer skattepliktiga varor och tjänster.   tär utanför beskattningen. Gränsen har av neu-
41737: Av förvaltningsmässiga skäl har verksamhet i          tralitetsskäl satts mycket lägt, eftersom den orsa-
41738: liten skala, vars årsomsättning inte överstiger       kar ojämlikhet mellan företag som bedriver mot-
41739: 50 000 mk befriats från skatt.                        svarande verksamhet och som befinner sig just
41740:     Enligt 46 § mervärdesskattelagen behöver          vid gränsen. Detta problem accentueras mer ju
41741: upphovsmannen inte betala skatt på försäljning        högre gränsen är.
41742: av konstverk. Med konstverk avses traditionellt           Regeringen anser detvara viktigt att ställning-
41743: tavlor, skulpturer och andra motsvarande bild-        en för företag inom hantverksbranschen och an-
41744:  konstprodukter som säljs i konstgallerier och pä     dra arbetskraftsintensiva småföretag utvecklas.
41745:  utställningar. Skattefriheten gäller däremot inte    Mervärdesbeskattningen är en del av problemet
41746:  föremål som är avsedda att vara bruksföremål,        med skattekilen. På ovan anförda grunder kan
41747:  även om de är konstfårdigt tillverkade, och inte     dock sådana beslut i anslutning tili mervärdes-
41748:  heller konstindustriprodukter.                       skatten som på ett mer avgörande sätt sänker
41749:     Omfattningen av den skattebas som tillämpas       sysselsättningströskeln endast fattas på en nivå
41750:  vid mervärdesbeskattningen har bestämts pä ett       som omfattar hela Europeiska gemenskapen.
41751:  för Finland bindande sätt i Europeiska gemen-        Europaparlamentet har krävt att kommissionen
41752:  skapens sjätte mervärdesskattedirektiv (77/388/      skall utreda möjligheterna att utveckla mervär-
41753:  EEG). I anslutningsfördraget har Finland bevil-      desbeskattningen i en gynnsam riktning med tan-
41754:  jats rätt att från skatt befria verksamhet i liten   ke på sysselsättningen.
41755:  skala vars årsomsättning understiger 10 000 ecu          På nationell nivå måste man via inkomstbe-
41756:  (ca 58 000 mk). Dessutom har Finland i anslut-       skattningen försöka finna direkta lösningar på
41757:  ningsfördraget beviljats rätt att under en över-     hur småföretagens verksamhetsförutsättningar
41758:  gångsperiod befria konstnärers tjänster från         kunde förbättras. Ett gott exempel på föränd-
41759:   skatt. Finland kan inte genom nationella beslut     ringar i denna riktning är det förslag om flitav-
41760:   minska den skattebas som avses i direktivet och     drag pä löne- och företagarinkomster som läm-
41761:  anslutningsfördraget. Detta skulle förutsätta en     nats av den arbetsgrupp som utrett flitfållorna.
41762:       Helsingfors den 2 maj 1996
41763: 
41764:                                                                                   Minister Arja Alho
41765:                                            KK 262/1996 vp
41766: 
41767: Kirjallinen kysymys 262
41768: 
41769: 
41770: 
41771: 
41772:                                   Hannes Manninen /kesk ym.: Kertasuorituksena maksetun luotta-
41773:                                      mushenkilöeläkkeen verotuksesta
41774: 
41775: 
41776:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
41777: 
41778:     Kuntien eläkevakuutuksen valtuuskunta on            Käytännön esimerkkitapauksessa 77-vuotias
41779: 16.6.1994 päättänyt, että kunnalliset luottamus-     eläkeläinen,jonka kansaneläkkeen pohja- ja lisä-
41780: henkilöeläkkeet maksetaan kertasuorituksena.         osan sekä rintamalisän yhteismäärä on 1 959 mk/
41781: Suoritukset tapahtuvat kuukausittain vuoden          kkjajoka saa MYEL-eläkettä noin 1 700 mk/kk
41782:  1996 aikana syntymäkuukausien mukaisessa jär-       ja kunnallista luottamushenkilöeläkettä 943 mk/
41783: jestyksessä.                                         kk, saa kertakorvauksena n. 6,5 vuoden ajalta
41784:     Kertasuorituksista on toimitettu enoakanpi-      eläkettä 75 237 mk. Tästä hän joutuu maksa-
41785: dätystä 50% verohallituksen päätöksen (1130/         maan veroa arviolta noin 24 000 mk enemmän
41786: 95) mukaisesti. Suoritusten tapahduttua on il-       kuin siinä tapauksessa, että hän saisi ko. eläk-
41787: mennyt ennalta arvaamattomia verotus- ja muita       keen laskennallisen 6,5 vuoden ajan. Kolman-
41788: seuraamuksia, jotka käytännössä mitätöivät           neksen menetys on mielestämme kohtuuton. Vä-
41789: maksettavan eläkkeen. Tällainen on mm. työttö-       hintä, mitä tulisi tehdä, on poikkeuksen säätämi-
41790: myyspäivärahan menetys. Sen osalta sosiaali- ja      nen TVL:n 128 §:n minimiverosäännökseen.
41791: terveysministeriö on ilmoittanut antavansa lain-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41792: muutosesityksen.                                     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
41793:     Toinen kohtuuttomuus on jo eläkkeellä ole-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
41794: vien pienituloisten eläkeläisten kohtalo. Monille    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41795: heistä kunnallinen luottamushenkilöeläke on ol-
41796:  lut osa perusturvaa. Nyt kertasuorituksen jäl-                Pitääkö Hallitus oikeudenmukaisena
41797: keen he menettäväteläketulo-ja perusvähennyk-               tuloverolain 128 §:n minimiverosäännös-
41798:  sensä, jolloin myös kansaneläke joutuu verotuk-            tä,joka rankaisee kaikkein pienituloisim-
41799:  sen piiriin. Heitä ei auta myöskään tuloverolain           pia,ja
41800:  128 §:n mukainen tulontasaus, koska sen mu-                   aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
41801:  kaan minimivero valtionverotuksessa on kuiten-             siin poikkeuksen säätämiseksi tulovero-
41802:  kin 15 %. Näin ollen tulontasaus auttaa vain suu-          lakiin, jotta jo saavutettujen luottamus-
41803:  rempituloisia, mutta ei heikoimmassa asemassa              henkilöeläke-etuuksien kohtuuttomilta
41804:  olevia.                                                    menetyksiltä vältyttäisiin?
41805: 
41806:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1996
41807: 
41808:                      Hannes Manninen /kesk                    Ossi Korteniemi /kesk
41809: 
41810: 
41811: 
41812: 
41813: 260017
41814: 2                                           KK 262/1996 vp
41815: 
41816: 
41817: 
41818: 
41819:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
41820: 
41821:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        daan, että vajaan 2 000 markan MYEL-eläkkeen
41822: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ja kansaneläkkeen ohessa maksettavasta kunnal-
41823: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       lisesta luottamushenkilöeläkkeestä joutuisi ker-
41824: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannes           tasuorituksena maksamaan noin 24 000 mark-
41825: Mannisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-          kaa enemmän veroa kuinjos vastaava eläke mak-
41826: myksen n:o 262:                                       settaisiin 6,5 vuoden aikana.
41827:                                                          Tilanne on pienituloisen eläkeläisen osalta sel-
41828:            Pitääkö Hallitus oikeudenmukaisena         västi valoisampi kuin kysymyksessä annetaan
41829:        tuloverolain 128 §:n minimiverosäännös-        ymmärtää. Tavanomaiseen tapaan maksetta-
41830:        tä, joka rankaisee kaikkein pienituloisim-     vaan eläkkeeseen kohdistuu nimittäin eläketulo-
41831:        pia,ja                                         ja perusvähennystä saavilla sangen korkea mar-
41832:            aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       ginaalivero. Esimerkin tapauksessa luottamus-
41833:        siin poikkeuksen säätämiseksi tulovero-        henkilön kuukausittain maksettavaan eläkkee-
41834:        lakiin, jotta jo saavutettujen luottamus-      seen on kohdistunut 60 prosentin marginaalive-
41835:        henkilöeläke-etuuksien kohtuuttomilta          ro.
41836:        menetyksiltä vältyttäisiin?                        Kertasuorituksena maksettuna eläkkeestä
41837:                                                       joudutaan esimerkkitapauksessa maksamaan
41838:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          yhteensä vain selvästi alle kymmenen prosenttia
41839: vasti seuraavaa:                                      enemmän veroa kuin siinä tapauksessa, että esi-
41840:                                                       merkissä mainittu 77-vuotias eläkeläinen saisi
41841:    Kunnalliset luottamushenkilöeläkkeet mak-          luottamushenkilöeläkkeensä kuukausittain vas-
41842: setaan kertasuorituksina vuoden 1996 aikana.          ta tulevien 6,5 vuoden aikana. Mikäli kertasuori-
41843: Suorituksia maksettaessa on ilmennyt, että ker-       tuksena saadun eläkkeen haluaisi jakaa vastaa-
41844: tasuoritus on voinut johtaa työttömyyspäivära-        valle yli 6 vuoden ajalle, menetetyn veroedun
41845: han menetykseen. Kuten kysymyksessäkin tode-          saisi takaisin esimerkiksi pankkitilillä, jonka
41846: taan, sosiaali- ja terveysministeriö on ilmoittanut   reaalituotto olisi runsaan prosentin suuruinen.
41847: antavansa tältä osin lainmuutosesityksen.                 Hallitus katsoo, että kertasuorituksena mak-
41848:    Kysymyksessä nostetaan esille pienituloisten       setun kunnallisen luottamushenkilöeläkkeen ve-
41849: eläkeläisten verotustilanne todeten, että tulove-     rotus ei johda pienituloistenkaan osalta sellaisiin
41850: rolain 128 §:n mukainen tulontasaus auttaa vain       menetyksiin, joiden perusteella muodostuisi tar-
41851: suurempituloisia. Esimerkkitapauksena arvioi-         vetta tuloverolain 128 §:n muuttamiseen.
41852: 
41853:      Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1996
41854: 
41855:                                                                                  Ministeri Arja Alho
41856:                                            KK 262/1996 vp                                            3
41857: 
41858: 
41859: 
41860: 
41861:                                        Tili Riksdagens Talman
41862: 
41863:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     pension enligt lagen om pension för lantbruksfö-
41864: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-       retagare och folkpension, erhåller pension för
41865: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     korumunala förtroendevalda som engångsbetal-
41866: man Hannes Manninen m.fl. undertecknade              ning, skall han erlägga 24 000 mk mer i skatt än
41867: spörsmål nr 262:                                     om motsvarande pension skulle utbetalas under
41868:                                                      en tid av 6,5 år.
41869:           Anser Regeringen att det minimiskat-          Situationen för en pensionstagare med små
41870:        testadgande i 128 § inkomstskattelagen,       inkomster är betydligt ljusare än vad spörsmålet
41871:        som bestraffar dem med de aUra lägsta         låter påskina. På pension som betalas på normalt
41872:        inkomsterna, är rättvist, och                 sätt tillämpas nämligen den rätt höga marginal-
41873:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för        skatten för dem som har pensionsinkomst och
41874:        att stadga om ett undantag i inkomst-         grundavdrag. 1 exempelfallet har en marginal-
41875:        skatte1agen, i syfte att undvika oskäliga     skatt om 60 % tillämpats på den pension som
41876:        förluster av redan uppnådda pensionsför-      månadsvis utbetalas till en förtroendevald.
41877:        måner för förtroendevalda?                       För en pension som utbetalas som engångsbe-
41878:                                                      talning måste man i exempelfallet erlägga sam-
41879:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        manlagt bara klart under tio procent mer i skatt
41880: anföra följande:                                     än i det fall att den i exemplet nämnda 77-åriga
41881:                                                      pensionstagaren skulle få sin pension för förtro-
41882:    Pension för korumunala förtroendevalda ut-        endevalda månadsvis först under de kommande
41883: betalas som engångsbetalningar under 1996. När       6,5 åren. Om den som erhåller pension som en-
41884: utbeta1ningar gjorts har det framgått att en en-     gångsbetalning önskar fördela pensionen på en
41885: gångsbetalning kan leda till förlust av arbets1ös-   motsvarande tid av dryga 6 år, återfår han den
41886: hetsdagpenning. Såsom i spörsmå1et konstateras       skatteförmån som han gått miste om genom att
41887: har socia1- och hälsovårdsministeriet uppgett att    placera beloppet t.ex. på ett bankkonto med en
41888: det ämnar avlåta en proposition om lagändringar      dryg procent i realavkastning.
41889: i detta avseende.                                       Regeringen anser att beskattningen av pensio-
41890:    Spörsmålet lyfter fram beskattningssituatio-      nen för korumunala förtroendevalda, som utbe-
41891: nen för pensionstagare med små inkomster, var-       talas som engångsbetalning, inte ens för småin-
41892: vid det konstateras att inkomstutjämningen i         komsttagare medför sådana förluster att det där-
41893: 128 § inkomstskattelagen hjälper bara dem med        för skulle uppstå behov av att ändra 128 § in-
41894: större inkomster. Som exempel har beräknats att      komstskattelagen.
41895: då en pensionstagare, utöver knappa 2 000 mk i
41896: 
41897:      Helsingfors den 2 maj 1996
41898: 
41899:                                                                                 Minister Arja Alho
41900:                                             KK 263/1996 vp
41901: 
41902: Kirjallinen kysymys 263
41903: 
41904: 
41905: 
41906: 
41907:                                    Hannes Manninen /kesk: Terveyspalvelujen korvaamisesta Pohjois-
41908:                                       maiden välisellä raja-alueella
41909: 
41910: 
41911:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
41912: 
41913:    Pohjoismaista yhteistyötä on käytännössä to-       ka on Tornio, mutta sen toimitilat sijaitsevat
41914: teutettu parhaimmillaan Tornionjokilaaksossa.         Haaparannalla. Fysioterapeutti on suomalainen,
41915: Vapaa raja on arvo, josta paikalliset asukkaat        asuu Torniossa ja on merkitty Stakesin ylläpitä-
41916: haluavat pitää loppuun saakka kiinni. Kuntien         mään terveydenhuoltohenkilöstörekisteriin Suo-
41917: virallisen ja kansalaisten välisen yhteistyön ohel-   messa fysioterapeuttina. Hänet on laillistettu
41918: la myös yksityisen terveydenhuollon palvelujär-       luonnollisesti myös Ruotsissa. Monille torniolai-
41919: jestelmä on toiminut ja terveyspalvelujen korva-      sille se voi olla myös lähin hoitolaitos.
41920: ukset on maksettu sairausvakuutuslain perus-              On ilmeistä, että asetusmuutosta tehtäessä ei
41921: teella.                                               ole tiedostettu sen vaikutuksia pohjoismaiseen
41922:     Euroopan unioniin liittymisen myötä rajayh-       rajayhteistyöhön. Valitettavaa on myös sen yksi-
41923: teistyö on kuitenkin vaikeutunut. Haaparannalla       puolisuus Suomen taholta. Käsitykseni mukaan
41924: toimii suomalaisia yksityislääkäreitä ja fysiotera-   EU:hun liittymisen yhteydessä tarkoituksena oli,
41925: peutteja ja Torniossa vastaavasti ruotsalaisia.       että Pohjoismaiden välillä vallitsevat, pitemmälle
41926:  Vuoden 1995 kesään saakka Kelan Tornion pai-         menevät sosiaaliturvasopimukset jäävät valtioi-
41927:  kallistoimisto korvasi esim. Haaparannalla si-       den välillä voimaan. Nyt kysymyksessä oleva
41928: jaitsevassa kuntoutuskeskuksessa annetut suo-         tapaus on niihin rinnasteinen. Siksi Suomen tu-
41929:  malaisten fysioterapiahoidot, jotka oli annettu      lisikin ryhtyä välittömästi toimiin rajayhteistyön
41930:  suomalaisten lääkäreiden lähetteiden perusteel-      mahdollistamiseksi Pohjoismaiden välillä myös
41931:  la.Tämä on ollutjoustavaaja lisännyt asiakkai-       yksityisellä terveydenhuollon sektorilla.
41932:  den valinnanvapautta.                                    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41933:     Viime kesän jälkeen Suomi ei ole korvannut        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
41934:  enää "ulkomailla annettua hoitoa". Paikallis- ja     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
41935:  aluetoimisto on pitänyt asiaa epäselvänä ja tul-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41936:  kinnut kieltoa sairausvakuutuslain 25 §:n perus-
41937:  teella. Sen sijaan viime syksynä Kelalta saamani               Pitääkö Hallitus sairausvakuutusase-
41938:  vastauksen mukaan korvausmenettelyn muutos                  tuksen 7 §:n kumoamista pohjoismaisen
41939:  perustuu 1.1.1995 kumottuun (1409/94) sairaus-              yhteistyöhengen mukaisena, ja
41940:  vakuutusasetuksen 7 §:ään. Saamani tiedon mu-                  aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
41941:  kaan Ruotsi korvaa edelleen vastaavat Suomessa              siin yksityisen terveydenhuollon yhteis-
41942:  annetut hoidot.                                             työedellytysten palauttamiseksi Pohjois-
41943:     Rajayhteistyön jokapäiväisyyttä kuvaa se,                maiden raja-alueilla?
41944:  että esimerkkitapauksessa toiminimen kotipaik-
41945: 
41946:       Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1996
41947: 
41948:                                         Hannes Manninen /kesk
41949: 
41950: 
41951: 
41952: 
41953:  ~60017
41954: 2                                          KK 263/1996 vp
41955: 
41956: 
41957: 
41958: 
41959:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
41960: 
41961:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       teella korvattavaksi tuli hoito ainoastaan sellai-
41962: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        sessa maassa, jonka kanssa Suomella ei ole
41963: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      sosiaaliturva- tai sairaanhoitosopimusta. Jos
41964: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannes          Suomi on tehnyt asianomaisen maan kanssa so-
41965: Mannisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        pimuksen, Suomessa vakuutetun henkilön oi-
41966: n:o 263:                                             keus sairaanhoitoon on turvattu.
41967:                                                         Sopimusmääräyksiä vastaava oikeus sairaan-
41968:           Pitääkö Hallitus sairausvakuutusase-       hoitoon on Suomessa vakuutetuilla myös EY-
41969:        tuksen 7 §:n kumoamista pohjoismaisen         lainsäädännön perusteella heidän liikkuessaan
41970:        yhteistyöhengen mukaisena, ja                 EU- ja ETA-maiden alueella. EY:n asetuksessa
41971:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       (ETY) N:o 1408171 sosiaaliturvajärjestelmien
41972:        siin yksityisen terveydenhuollon yhteis-      soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin pal-
41973:        työedellytysten palauttamiseksi Pohjois-      kattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatin-
41974:        maiden raja-alueilla?                         harjoittajiinja heidän perheenjäseniinsä on sään-
41975:                                                      nökset oikeudesta saada välitöntä hoitoa henki-
41976:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         lön oleskellessa tilapäisesti toisen jäsenvaltion
41977: vasti seuraavaa:                                     alueella. Näin ollen yhteisölainsäädännön perus-
41978:                                                      teella Pohjoismaissa liikkuvilla ihmisillä on oi-
41979:     Sairausvakuutuslain 25 §:ssä säädettiin aikai-   keus välittömään hoitoon samoin ehdoin kuin
41980: semmin, että vakuutetulle ulkomailla annetun         maassa asuvilla. Ennen yhteisölainsäädännön
41981: hoidon korvaamisesta säädetään asetuksella.          soveltamista tällainen oikeus perustui pohjois-
41982: Pykälän 2 momentissa oli erityissäännös hoidon       maiseen sosiaaliturvasopimukseen.
41983: korvaamisesta, jos vakuutettu on sairastunut            Sairausvakuutuslain muutoksen tarkoitukse-
41984: valtakunnanrajan läheisyydessä ja saanut hoitoa      na on ollut siis selventää EY-lainsäädäntöön ja
41985: naapurivaltion alueella. Tällöin siellä annettu      sosiaaliturvasopimuksiin perustuvien oikeuksien
41986: hoito säädettiin korvattavaksi enintään siihen       ensisijaisuutta sairausvakuutuksen korvauksiin
41987: määrään asti ,joka olisi jouduttu maksamaan ,jos     nähden.
41988: hoitoa olisi annettu Suomessa.                          Sairausvakuutuslain uudessa 25 §:ssä on edel-
41989:     Sairausvakuutuslaissa tarkoitetut tarkemmat      leen säännös,jonka mukaan hoito korvataan, jos
41990: säännökset annettiin sairausvakuutusasetuksen        hoidon tarve on syntynyt valtakunnan rajan lä-
41991: 7 §:ssä, jossa oli säännökset ulkomailla annetun     heisyydessä ja hoitoa on annettu naapurivaltion
41992: hoidon korvaamisesta muissa kuin valtakunnan         alueella. Tarkoituksena on ollut erityisesti säilyt-
41993: rajan läheisyydessä annetuissa hoidoissa. Täl-       tää tämä mahdollisuus niissä tapauksissa, joissa
41994: löin korvaus maksettiin enintään siihen määrään      kysymys on Pohjoismaiden välillä tapahtuvasta
41995: asti, mikä olisi jouduttu maksamaan, jos hoito       henkilöiden liikkumisesta. Kuitenkin säännök-
41996: olisi annettu Suomessa, mutta kuitenkin siten,       sessä sairausvakuutuksen korvattaviksi hoidoik-
41997: ettei matkakustannuksia korvattu. Poikkeuksel-       si on ajateltu lähinnä akuutit päivystystapaukset
41998: lisesti kuitenkin pohjoismaisen sosiaaliturvaso-     sekä tapaukset, joissa lähin mahdollinen hoito-
41999: pimuksen tarkoittamissa tilanteissa hoidon tar-      paikka on naapurivaltiossa. Tämän vuoksi esi-
42000: peeseenjoutuneen paluumatkasta aiheutuneet li-       merkiksi suomalaisen lääkärin tai fysiotera-
42001: säkustannukset säädettiin asetuksessa korvatta-      peutin antamat hoidot rajan läheisyydessä Ruot-
42002: viksi.                                               sin puolella ovat jääneet sairausvakuutus-
42003:    Sairausvakuutuslain      25 §:ää    muutettiin    korvausten ulkopuolelle. Pohjois-Suomen sosi-
42004: 1.1.1995 voimaan tulleella lailla (986/94), jonka    aalivakuutuslautakunta on päätöksissään hy-
42005: mukaan ulkomailla annettu hoito korvataan            väksynyt edellä mainitun Kansaneläkelaitoksen
42006: vain silloin, kun vakuutettu on joutunut hoidon      tulkinnan. Asiasta on kuitenkin valituksia tar-
42007: tarpeeseen toisessa valtiossa eikä hänellä ole oi-   kastuslautakunnan käsiteltävänä.
42008: keutta hoitoon siellä. Tämän säännöksen perus-           Kansaneläkelaitoksen soveltamiskäytännös-
42009:                                             KK 263/1996 vp                                             3
42010: 
42011: sä Pohjoismaissa annettua hoitoa ei kuitenkaan        terveydenhoitoa varten. Tämä ajatus käy nimen-
42012: ole aikaisemminkaan korvattu sairausvakuutus-         omaan ilmi sairausvakuutuslain muutoksesta,
42013: lain 25 §:n nojalla, vaan korvaus on perustunut       jolla edellä kerrotuin tavoin pyritään selkiyttä-
42014: sairausvakuutusasetuksen 7 §:ään, jonka mu-           mään niiden järjestelyjen asemaa, joilla henkilön
42015: kaan ulkomailla annettu hoito korvattiin lähes        oikeus sairaan- ja terveydenhoitoon kussakin ta-
42016: aina. Vuoden 1995 alustalukien tämä säännös on        pauksessa on turvattu henkilön liikkuessa ulko-
42017: kumottu sairausvakuutuslain 25 §:n muutoksen          mailla.
42018: yhteydessä.                                              Sosiaali- ja terveysministeriön mielestä raja-
42019:    Jos harkitaan, tulisiko lainmuutoksella tai tul-   seudun terveyspalvelujen korvaaminen on nykyi-
42020: kinnan muuttamisella sairausvakuutuskorvauk-          sen laajuisena sekä lainsäädännön että käytän-
42021: sia maksaa myös esimerkiksi Ruotsissa annetus-        nön osalta tyydyttävää. Ministeriö kuitenkin
42022: ta yksityisestä terveyspalvelusta, tulee ottaa huo-   seuraa oikeuskäytäntöä ja ryhtyy tarvittaessa
42023: mioon, että sairausvakuutusjärjestelmä on luotu       asian edellyttämiin toimenpiteisiin.
42024: ja tarkoitettu ensisijaisesti Suomessa annettavaa
42025: 
42026:      Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1996
42027: 
42028:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka M önkäre
42029: 4                                            KK 263/1996 vp
42030: 
42031: 
42032: 
42033: 
42034:                                           Till Riksdagens Talman
42035: 
42036:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Finland inte har ingått något socialskydds- eller
42037: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             sjukvårdsavtal. Om Finland har ingått ett avtal
42038: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         med landet i fråga, är en i Finland försäkrad
42039: dagsman Hannes Manninen undertecknade                   persons rätt tili sjukvård tryggad.
42040: spörsmål nr 263:                                           Motsvarande rätt till sjukvård på grundval av
42041:                                                         EG-lagstiftningen har i Finland försäkrade per-
42042:            Anser Regeringen att upphävandet av          soner då de rör sig inom EU- och EES-ländernas
42043:         7 § sjukförsäkringsförordningen motsva-         område. 1 EG:s förordning (EEG) Nr 1408/71
42044:         rar den nordiska samarbetsandan och             om tillämpningen av systemen för social trygghet
42045:            ämnar Regeringen vidta åtgärder för          när anställda, egenföretagare eller deras familjer
42046:         att förutsättningarna för samarbete inom        flyttar inom gemenskapen finns bestämmelser
42047:         den privata hälso- och sjukvården skall         om rätten att få omedelbar vård vid tillfållig
42048:         kunna återställas inom gränsområdena i          vistelse inom en annan medlemsstats territorium.
42049:         Norden?                                         På samma sätt har personer som rör sig i Norden
42050:                                                         på grundval av gemenskapens lagstiftning rätt tili
42051:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           omedelbar vård på samma villkor som de som
42052: anföra följande:                                        bor i landet i fråga. lnnan gemenskapens lagstift-
42053:                                                         ning tillämpades baserade sig en sådan rätt på
42054:    1 25 § sjukförsäkringslagen stadgades tidigare       den nordiska konventionen om social trygghet.
42055: att om ersättandet av vård som givits den försäk-          Syftet med ändringen av sjukförsäkringslagen
42056: rade utomlands stadgas i förordning. 1 paragra-         har alltså varit en klarare prioritering av de rät-
42057: fens 2 mom. fanns ett specialstadgande om ersätt-       tigheter som grundar sig på EG-lagstiftningen
42058: ning för vård, om den försäkrade insjuknat i            och konventionerna om social trygghet jämfört
42059: närheten av riksgränsen och fått vård inom en           med sjukförsäkringsersättningarna.
42060: grannstats område. 1 detta fall skulle den vård            1 sjukförsäkringslagens nya 25 § finns även ett
42061: som givits där ersättas med högst det belopp som        stadgande, enligt vilket vården skall ersättas, om
42062: skulle ha betalts om vården hade givits i Finland.      den försäkrade har blivit i behov av vård i närhe-
42063:    De närmare stadganden som avses i sjukför-           ten av riksgränsen och fått vård inom grannsta-
42064: säkringslagen utfårdades i 7 § sjukförsäkrings-         tens område. Syftet har varit att särskilt behålla
42065: förordningen, i viiken fanns stadganden om er-          denna möjlighet i de fall då personer rör sig
42066: sättning för vård som givits utomlands då det           mellan de nordiska länderna. Då det gäller stad-
42067: gäller annan värd än sådan som givits i närheten        gandet om vård som skall ersättas har man dock
42068: av riksgränsen. 1 detta fall betalades ersättningen     närmast tänkt på akuta jourfall och sådana fall i
42069: med högst det belopp som skulle ha betalts, om          vilka den närmast möjliga vårdplatsen är i grann-
42070: vården hade givits i Finland, men dock så att           staten. Därför omfattar sjukförsäkringsersätt-
42071: resekostnaderna inte ersattes. 1 förordningen           ningarna exempelvis inte sådan vård som ges av
42072: stadgas dock undantagsvis att i de situationer          en finsk läkare eller fysioterapeut i närheten av
42073: som avses i den nordiska konventionen om social         riksgränsen på den svenska sidan. Socialförsäk-
42074: trygghet, ersätts den försäkrade som blivit i be-       ringsnämnden i norra Finland har i sina beslut
42075: hov av vård för de merkostnader som uppkom-             godkänt Folkpensionsanstaltens ovan nämnda
42076: mit vid återresan.                                      tolkning. Prövningsnämnden behandlar dock
42077:    Sjukförsäkringslagens 25 § ändrades genom            som bäst besvär som inlämnats för behandling.
42078: en lag som trädde i kraft den 1 januari 1995 (986/         Då det gäller Folkpensionsanstaltens tiliämp-
42079: 94). Enligt den ersätts vård som givits utomlands       ningspraxis har vård som givits i de nordiska
42080: endast då den försäkrade har blivit i behov av          länderna inte heller tidigare ersatts med stöd av
42081: vård i en annan stat och inte har rätt tili vård där.   25 § sjukförsäkringslagen, utan ersättningen har
42082: Ersättning för vård med stöd av detta stadgande         grundat sig på sjukförsäkringslagens 7 §, enligt
42083: betalades endast i ett sådant land med vilken           viiken den vård som givits utomlands ersattes
42084:                                            KK 263/1996 vp                                              5
42085: 
42086: nästan alltid. Detta stadgande upphävdes vid           klarare i fråga om de arrangemang genom vilka
42087: ingången av 1995 i samband med en ändring av           den försäkrades rätt tili sjuk- och hälsovård i
42088: 25 § sjukförsäkrings1agen.                             varje enskilt fall är tryggad då han rör sig utom-
42089:    Om man överväger huruvida sjukförsäkrings-          lands.
42090: ersättningar genom en lagändring eller en änd-            Social- och hälsovårdsministeriet anser att er-
42091: ring av tolkningen även skall betalas t.ex. för        sättandet av hälsovårdsservicen inom gränsom-
42092: privat hälsovårdsservice som givits i Sverige, bör     rådena är tillfredsställande i dess nuvarande om-
42093: man beakta att sjukförsäkringssystemet har ska-        fattning samt i fråga om lagstiftningen och prak-
42094: pats och är avsett främst för sådan hälsovård som      tiken. Ministeriet följer dock med rättspraxisen
42095: ges i Finland. Denna tanke framgår uttryckligen        och vidtar vid behov åtgärder som ärendet förut-
42096: av ändringen av sjukförsäkringslagen, genom vii-       sätter.
42097: ken man på ovan nämnt sätt försöker göra läget
42098: 
42099:      Helsingfors den 2 maj 1996
42100: 
42101:                                                      Social- och hälsovårdsminister Sinikka M önkäre
42102: 1
42103: 1
42104:  1
42105:   1
42106:   1
42107:    1
42108:     1
42109:     1
42110:      1
42111:       1
42112:       1
42113:        1
42114:         1
42115:         1
42116:          1
42117:           1
42118:           1
42119:            1
42120:             1
42121:             1
42122:              1
42123:               1
42124:               1
42125:                1
42126:                 1
42127:                 1
42128:                  1
42129:                   1
42130:                   1
42131:                    1
42132:                                               KK 264/1996 vp
42133: 
42134: Kirjallinen kysymys 264
42135: 
42136: 
42137: 
42138: 
42139:                                     Ulla Juurola /sd ym.: Kunnallisten virkamiesten eläke-etujen pie-
42140:                                         nentymisestä kansaneläkeuudistuksen yhteydessä
42141: 
42142: 
42143:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
42144: 
42145:     Viime vuosina kaupungeissa ja kunnissa ta-          naisuudessaan 66-prosenttisesti työeläkkeenä.
42146: loudellisista syistä irtisanotuille luvattiin kunnal-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
42147: listen viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain mu-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
42148: kaiset täydet eläke-edut, eli 66 prosentin eläke.       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
42149: Työeläkkeet ovat olleet yhteensovitettuja kan-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42150: saneläkkeen pohjaosan kanssa niin, että kansan-
42151: eläke ja työeläke ovat yhdessä muodostaneet 66                    Oliko Hallitus tietoinen kansaneläke-
42152: prosentin eläkkeen. Kansaneläkkeen muututtua                   ratkaisua tehdessään eläkkeiden yhteen-
42153: eläkevähenteiseksi vähenee kansaneläkkeen                      sovitusongelmasta, ja
42154: pohjaosan suuruinen osa eläkkeistä, eli eläkkeet                  mitä Hallitus aikoo tehdä korjatak-
42155: jäävät lopulta 61-62 prosenttiin. 1.1.1996 jäl-                seen virheen?
42156: keen eläkkeelle jääville eläke maksetaan koko-
42157: 
42158:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1996
42159: 
42160:                       Ulla Juurola /sd                           Arja Ojala /sd
42161:                       Reijo Kallio /sd                           Tapio Karjalainen /sd
42162: 
42163: 
42164: 
42165: 
42166: 260017
42167: 2                                             KK 264/1996 vp
42168: 
42169: 
42170:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
42171: 
42172:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           vähennetty pohjaosan määrällä. Jos palkka on
42173: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            ollut alle 7 065 markkaa kuukaudessa, pohja-
42174: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          osaa ei ole otettu yhteensovituksessa huomioon
42175: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ulla Juu-           lainkaan. Palkan ylittäessä edellä mainitun alem-
42176: rolan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           man tulorajan työeläkettä vähentävänä on otettu
42177: n:o 264:                                                 huomioon 6 prosenttia ylitteestä.
42178:                                                             Työeläkkeen ja kansaneläkkeen yhteensovitus
42179:            Oliko Hallitus tietoinen kansaneläke-         perustuu siihen, että kansaneläkettä on aikoi-
42180:         ratkaisua tehdessään eläkkeiden yhteen-          naan päätetty maksaa kaikille eläkkeensaajille
42181:         sovitusongelmasta, ja                            ainakin pohjaosan verran. Koska henkilö voi
42182:            mitä Hallitus aikoo tehdä korjatak-           saada eläkettä usean järjestelmän piiristä, laki-
42183:         seen virheen?                                    sääteiselle eläkkeelle ei ole asetettu markkamää-
42184:                                                          räistä kattoa, vaan työeläkkeen enimmäistasoksi
42185:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             on säädetty 60 ja julkisen sektorin eläkkeissä 66
42186: vasti seuraavaa:                                         prosenttia palkasta. Jotta kokonaiseläke, joka
42187:                                                          muodostuu sekä kansaneläkkeestä että työeläk-
42188:    Eduskunnan 18 päivänä joulukuuta 1995 hy-             keestä, ei ylittäisi mainittua 60-66 prosentin
42189: väksymässä hallituksen esityksessä (119/1995 vp)         tasoa, on työeläkettä pitänyt vastaavasti alentaa.
42190: laiksi kansaneläkelain muuttamiseksi (1491/95)              Kun kansaneläkkeen pohjaosaa ei vuoden
42191: kansaneläkkeen pohjaosa muutettiin eläkevä-              1996 alusta myönnetä enää kaikille, niin myös
42192: henteiseksi. Tämän mukaisesti kansaneläkkeen             kokonaiseläkkeen suhteellinen suuruus alenee.
42193: pohjaosan vaikutus myös työeläkkeen yhteen-              Tämän vuoksi eduskunta hyväksyi yhteensovi-
42194: sovituksessa poistuu.                                    tussäännön muuttamisen uusien eläkkeensaajien
42195:    Kansaneläkkeen pohjaosan muuttaminen                  kohdalla. Vuoden 1996 alusta kansaneläke ei
42196: työeläkevähenteiseksi perustui valtiontalouden           enää vaikuta yhteensovitusrajaan, mutta työ-
42197: säästötarpeisiin. Uusille eläkkeenhakijoille, joi-       eläkkeen yhteensovitusraja on edelleen 60 pro-
42198: den työeläketulot ylittävät puolisoilla 4 380 tai        senttia yhteensovitusperusteesta.
42199: 4 564 markkaa kuukaudessa ja yksinäisellä hen-              Kansaneläkkeen pohjaosasta johtuva yhteen-
42200: kilöllä 4 973 tai 5 188 markkaa kuukaudessa              sovitusperusteen muutos on toteutettu myös jul-
42201: kuntaryhmästä riippuen, ei myönnetä kansan-              kisella sektorilla. Jos henkilö on saanut varhen-
42202: eläkkeen pohjaosaa enää lainkaan.                        nettua eläkettä ennen 65:tä ikävuottaan, hänelle
42203:    Jo maksussa oleviin kansaneläkkeisiin tehtiin         on yleensä maksettu Kansaneläkelaitoksesta
42204: myös muutos siten, että pelkkää pohjaosaa saa-           kansaneläkkeen pohjaosaa. Toisaalta, jos hänel-
42205: vien pohjaosa maksetaan 60 markalla vähennet-            le on myönnetty julkiselta sektorilta vanhuuselä-
42206: tynä, eli 386 markan suuruisena kuukaudessa              ke, hän on yleensä saanut täydennysosana kan-
42207: vuonna 1996. Tämän jälkeen pohjaosa pienenee             saneläkkeen pohjaosan suuruisen etuuden.
42208: 20 prosenttia vuosittain. Sen sijaan sekä kansan-           Kun valtiontaloudellisista syistä kansanelä-
42209: eläkkeen lisäosaa että pohjaosaa saavien pohja-          kettä ei enää myönnetä kaikille eläkkeensaajille,
42210: osa pysyy ennallaan.                                     ei ole tarkoituksenmukaista, että edellä mainitut
42211:    Kuten hallituksen esityksessä on todettu, eläk-       suurta työeläkettä saavat henkilöt saisivat säilyt-
42212: keensaajien kannalta pohjaosan suhteellinen              tää kansaneläkkeestä tulevan hyödyn.
42213: osuus kokonaiseläkkeestä on jatkuvasti pienen-              Vuoden 1996 alusta toteutuneet työeläkemuu-
42214: tynyt. Henkilöillä, joilla ei ole ollut oikeutta lisä-   tokset merkitsevät uusille eläkkeensaajille van-
42215: osaan, pohjaosan määrä on ollut korkeimmil-              hoihin eläkkeensaajiin verrattuna eläketurvan
42216: laankin noin II prosenttia työeläkkeestä.                alenemista niissä tapauksissa, joissa eläkkeelle
42217:    Hallituksen esityksessä todettiin, että kansan-       jäädään ennen vanhuuseläkeikää. Kansaneläk-
42218: eläkkeen pohjaosa on otettu aikaisemmin täysi-           keen pohjaosan vähentämistä työeläkkeen yh-
42219: määräisesti huomioon työeläkkeen yhteensovi-             teensovituksessa ei ole tältäkään puolelta pidet-
42220: tuksessa, kun palkka on ylittänyt 14 348 mark-           tävä kohtuuttomana.
42221: kaa kuukaudessa. Tällöin kokonaiseläkettä on
42222: 
42223:      Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1996
42224: 
42225:                                                          Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
42226:                                              KK 264/1996 vp                                               3
42227: 
42228: 
42229:                                          Tili Riksdagens Talman
42230: 
42231:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         varit lägre än 7 065 mk i månaden, har basdelen
42232: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-           inte alls beaktats vid samordningen. Då lönen
42233: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         överstiger ovan nämnda lägre inkomstgräns har
42234: man Ulla Juurola m.fl undertecknade spörsmål             6% av den överskjutande delen beaktats som en
42235: nr 264:                                                  minskning i arbetspensionen.
42236:                                                              Samordningen av arbetspensionen och folk-
42237:           Var Regeringen, när den fattade folk-
42238:                                                          pensionen grundar sig pä att man en gång i tiden
42239:        pensionsbeslutet, medveten om proble-
42240:                                                          bestämde att folkpension betalas tili alla pen-
42241:        met med att samordna pensionerna, och
42242:                                                          sionstagare, åtminstone så mycket som basdelen
42243:           vad ämnar Regeringen göra för att rät-         utgör. Eftersom en pensionstagare kan få pen-
42244:        ta tili misstaget?                                sion genom tlera olika system har inget övre
42245:                                                          markbelopp fastställts för den lagstadgade pen-
42246:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt
42247:                                                          sionen, utan arbetspensionens maximinivå har
42248: anföra följande:                                         faststälits till 60% av lönen och i den offentliga
42249:    I den regeringsproposition (RP 119/1995 rd)           sektorns pensioner tili 66 % av lönen. För att den
42250: med förslag ti111ag om ändring av fo1kpensions1a-        tota1a pensionen, som bestär av såväl fo1kpension
42251: gen (1491/95) som riksdagen godkände den 18              som arbetspension, inte skall överstiga ovan nämn-
42252: december 1995 ändrades fo1kpensionens basde1             da nivå på 60-66 %, har man varit tvungen att
42253: så att den blev pensionsavhängig. Sålunda påver-         minska arbetspensionen i motsvarande grad.
42254: kar inte heller folkpensionens basdellängre sam-             Eftersom folkpensionens basdel från ingängen
42255: ordningen av arbetspensionen.                            av 1996 inte längre bevi1jas alla pensionstagare,
42256:     Orsaken tili att folkpensionens basde1 ändra-        minskar också den totala pensionens relativa
42257: des tili arbetspensionsavhängig var sparbehovet          storlek. Riksdagen godkände därför en ändring
42258: inom statsekonomin. Nya pensionstagare som i             av stadgandet om samordning när det gäller nya
42259: fråga om makar har större arbetspensionsin-              pensionstagare. Från ingången av 1996 påverkar
42260: komster än 4 380 mk eller 4 564 mk i månaden             fo1kpensionen inte 1ängre samordningsgränsen,
42261: och i fräga om ensamstående större arbetspen-            men samordningsgränsen för arbetspension är
42262: sionsinkomster än 4 973 eller 5 188 mk i mäna-           for!.farande 60% av samordningsgrunden.
42263: den, beroende på kommungrupp, beviljas inte                  Andringen av samordningsgrunden har med
42264: längre nägon folkpensionsbasdel.                         anledning av fo1kpensionens basde1 genomförts
42265:     Också i folkpensioner som redan utbeta1as            också inom den offentliga sektorn. Om en person
42266: gjordes en ändring som innebär att basdelen för          har beviljats förtida pension innan han fyllt 65,
42267: dem som erhåller endast basdel sjunker med 60            har Folkpensionsanstalten i allmänhet betalt
42268: mk, dvs. tili ett be1opp av 386 mk i mänaden är          honom fo1kpensionens basdel. Om han däremot
42269:  1996. Härefter minskar basdelen med 20% om              har beviljats ålderspension inom den offent1iga
42270: äret. Däremot förblir basdelen oförändrad för            sektorn, harhan i allmänhet som kompletterings-
42271: dem som får både folkpensionens tilläggsde1 och          de1 fått en förmån som är i samma stor1eksk1ass
42272: basdel.                                                  som folkpensionens basdel.
42273:     Som det konstaterades i regeringens proposi-             Då folkpension inte längre av statsekonomis-
42274: tion har ur pensionstagarens synvinkel basdelens         ka orsaker beviljas alla pensionstagare är det inte
42275:  relativa andel av den totala pensionen hela tiden       ändamålsen1igt att ovan nämnda personer som
42276:  minskat. Hos personer som inte har varit berätti-       får en stor arbetspension skall få behålla denna
42277:  gade tili tilläggsde1 har basde1ens belopp t.o.m.       förmån av folkpensionen.
42278:  när det varit som störst utgjort ca 11 % av arbets-         De ändringar i arbetspensionerna som genom-
42279:  pensionen.                                              fördes vid ingången av 1996 innebär att nya pen-
42280:     I regeringens proposition konstaterades att          sionstagare får ett sämre pensionsskydd jämfört
42281:  folkpensionens basdel tidigare har beaktats tili        med gamla pensionstagare i de fall när någon går
42282:  sitt fulla be1opp vid samordningen av arbetspen-        i pensj.on innan han uppnår åldern för ålderspen-
42283:  sionen när lönen har överstigit 14 348 mk i måna-       sion. Andringen i samordningen av arbetspensio-
42284:  den. I sådana fali har den totala pensionen mins-       nen kan inte heller ur denna synvinkel anses
42285:  kats med beloppet av basdelen. Om 1önen har             oskälig.
42286: 
42287:       Helsingfors den 2 maj 1996
42288: 
42289:                                                        Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
42290:                                              KK 265/1996 vp
42291: 
42292: Skriftligt spörsmål 265
42293: 
42294: 
42295: 
42296: 
42297:                                     Margareta Pietikäinen /sv: Om tryggad verksamhet för Åminnefors
42298:                                          valsverk
42299: 
42300: 
42301:                                           Tili Riksdagens Talman
42302: 
42303:      Pojo kommun har under flera århundraden            lingar med personalen om en eventuell nedlägg-
42304: hört tili södra Finlands egentliga industricentra.      ning.
42305: Pojo kommuns tätorter- Antskog, Billnäs och                Aminnefors valsverk är den enda produk-
42306: Fiskars - är kända också utanför vårt lands             tionsenheten i Finland som tillverkar armerings-
42307: gränser.                                                stål. Om verksamheten upphör måste Finland
42308:      Under den stora metallkrisen på 1970-talet         förlita sig på import. På det här sättet blir Fin-
42309: minskade metallindustrins arbetsplatser avsevärt        land allt mer beroende av andra 1änder.
42310: i Pojo. Också under 1980-talet prövades kommu-             Åminnefors valsverk har uppvisat goda resul-
42311: nen av nedläggningar inom metallindustrin.              tat de senaste åren. Produktioneo går tili hemma-
42312: Gång på gång råkade kommunen i ekonomisk                marknadeii samt Baltikum och St. Petersburg-
42313: kris. Förlusten av arbetsplatser var en delorsak        området. Overkapaciteten man har hänvisat tili
42314: till att kommunen för1orade många invånare un-          uppstår i andra enheter ägda av Fundia.
42315: ier 1970- och 1980-ta1en.                                  Regeringen har för avsikt att halvera arbets-
42316:      Under det här årtiondet har den ekonomiska         lösheten under sin period. Regeringen förutsätter
42317:  krisen drabbat Pojo mycket hårt. 1 år förloras         att speciellt kommunerna, men också företagen
42318:  många arbetsplatser i hela regionen. 1Pojo, Karis      sätter i gång arbetskraftsintensiva projekt, vilka
42319:  xh Ingå kommer arbetslösheten att stiga med            skall minska på arbetslösheten. Kommunerna
42320:  300 personer. Mjölbo1sta sjukhus skall stängas.        k1arar av detta enbart om skatteintäkterna tryg-
42321:  Det innebär att 200 personer blir arbetslösa. Sisu     gas. Om enheter inom den finska basindustrin
42322:  Jy Ab säger upp 37 personer. Nu råkar Pojo ut          fortsättningsvis läggs ned, kommer man inte att
42323:  'ör ytterligare ett bakslag: Fundia har meddelat       uppnå det här målet.
42324:  1tt Aminnefors Valsverk skallläggas ned. Beslu-           Staten har goda möjligheter att genom Rau-
42325:  :et innebär att 60 arbetsplatser förloras.             taruukki påverka beslutet om nedläggningen av
42326:      I en trakt där arbetslösheten är nära 16 pro-      valsverket i Pojo.
42327:  :ent kommer nedläggningen av valsverket att               Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
42328:  eda tili att arbetslöshetsgraden överskrider lan-      ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
42329:  iets medeltal. Många familjer kommer att drab-         ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
42330:   Jas mycket hårt.                                      följande spörsmål:
42331:      Verksamheten i valsverket inleddes år 1932.
42332:   :;'undia övertog det år 1992. Verket övergick i                 Vilka åtgärder ämnar Regerin.gen vid-
42333:   ~autaruukkis ägo den 1 april 1996. Beslutet att              ta för att trygga verksamheten i Aminne-
42334:   ägga ned verket är inte slutgiltigt. På presskonfe-          fors valsverk?
42335:   ·ensen meddelades att det skall föras förhand-
42336: 
42337:      Helsingforsden 10 aprill996
42338: 
42339:                       Margareta Pietikäinen /sv                  Matti Saarinen /sd
42340: 
42341: 
42342: 
42343: 
42344:  60017
42345: 2                                          KK 265/1996 vp
42346: 
42347: Kirjallinen kysymys 265                                                                     Suomennos
42348: 
42349: 
42350: 
42351: 
42352:                                   Margareta Pietikäinen /r ym.: Åminneforsin valssaamon toiminnan
42353:                                      turvaamisesta
42354: 
42355: 
42356:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
42357: 
42358:    Pohjan kunta on usean vuosisadan aikana           lopullinen. Lehdistötilaisuudessa ilmoitettiin,
42359: kuulunut Etelä-Suomen varsinaisiin teollisuus-       että yhtiö neuvottelee mahdollisesta toiminnan
42360: keskuksiin. Pohjan kunnan taajamat- Ansku,           lopettamisesta henkilökunnan kanssa.
42361: Pinjainen ja Fiskari- tunnetaan hyvin maamme            Åminneforsin valssaamo on ainoa betonite-
42362: rajojen ulkopuolellakin.                             rästä valmistava tuotantoyksikkö Suomessa. Jos
42363:    Suuren metallikriisin aikana 1970-luvulla ras-    toiminta lopetetaan, Suomen on turvauduttava
42364: kaan metalliteollisuuden työpaikkojen määrä          betoniteräksen tuontiin. Näin Suomesta tulee
42365: väheni huomattavasti Pohjassa. Myös 1980-lu-         yhä riippuvaisempi muista maista.
42366: vulla lakkautukset koettelivat metalliteollisuutta      Åminneforsin valssaamo on tehnyt hyvää tu-
42367: kunnassa. Kerta kerran jälkeen kunta joutui ta-      losta viime vuosina. Tuotanto menee kotimark-
42368: louskriisiin. Työpaikkojen määrän vähentymi-         kinoille sekä Baltiaanja Pietarin alueelle. Mainit-
42369: nen oli osasyynä siihen, että kunta menetti paljon   tu ylikapasiteetti syntyy muissa Fundian omista-
42370: asukkaita 1970- ja 1980-luvuilla.                    missa yksiköissä.
42371:    Tällä vuosikymmenellä talouskriisi on koetel-        Hallitus pyrkii puolittamaan työttömyyden
42372: lut Pohjan kuntaa erityisen raskaasti. Tänä          hallituskauden aikana. Hallitus edellyttää var-
42373: vuonna menetetään monia työpaikkoja koko             sinkin kuntien, mutta myös yritysten, käynnistä-
42374: alueella. Pohjan, Karjaan ja Inkoon alueella         vän työvaltaisia hankkeita, jotka vähentäisivät
42375: työttömyys kasvaa 300 henkilöllä. Meltolan sai-      työttömyyttä. Kunnat pystyvät tähän ainoas-
42376: raala suljetaan, minkä vuoksi 200 henkilöä jou-      taan, jos verotulojen saanti turvataan. Jos suo-
42377: tuu työttömäksi. Sisu Oy Ab irtisanoo 37 henki-      malaisen perusteollisuuden yksiköitä jatkuvasti
42378: löä. Nyt Pohjan kunta kokee jälleen takaiskun:       lakkautetaan, tavoite jää saavuttamatta.
42379: Fundia on ilmoittanut lakkauttavansa Åminne-            Valtiolla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa
42380: forsin valssaamon. Päätös merkitsee 60 työpai-       Rautaruukin kautta Pohjassa sijaitsevan vals-
42381: kan menetystä.                                       saamon lakkautusta koskevaan päätökseen.
42382:    Seudulla, jonka työttömyysaste lähentelee jo         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
42383: 16:ta prosenttia, valssaamon sulkeminen aiheut-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
42384: taa työttömyysasteen nousemisen yli valtakun-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
42385: nallisen keskiarvon. Monet perheet joutuvat erit-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42386: täin kovalle koetukselle.
42387:    Valssaamon toiminta käynnistyi vuonna                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
42388: 1932. Valssaamo siirtyi Fundian omistukseen                 ryhtyä Åminneforsin valssaamon toimin-
42389: vuonna 1992 ja Rautaruukki Oy:n omistukseen                 nan turvaamiseksi?
42390: 1.4.1996. Valssaamon lakkauttamispäätös ei ole
42391: 
42392:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1996
42393: 
42394:                     Margareta Pietikäinen /r                  Matti Saarinen /sd
42395:                                           KK 265/1996 vp                                             3
42396: 
42397: 
42398: 
42399: 
42400:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
42401: 
42402:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      sattavat teelmät Norjasta. Tämän jälkeen Suo-
42403: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       messa myytävät betoniteräkset toimitettaisiin
42404: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     Norjasta valmiina tuotteina Åminneforsiin,joka
42405: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Margareta      jatkaa betoniterästen jakelupisteenä Suomen
42406: Pietikäisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-     markkinoita varten. Henkilöstön määrä Åmin-
42407: myksen n:o 265:                                     neforsissa on tällä hetkellä noin 80. Jakelutoi-
42408:                                                     minta edellyttää noin 20 henkilön työpanosta.
42409:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           Fundian tekemissä selvityksissä on Fundian
42410:        ryhtyä Åminneforsin valssaamon toimin-       betoniterästuotantokapasiteetin pienentäminen
42411:        nan turvaamiseksi?                           Åminneforsissa osoittautunut Fundian koko be-
42412:                                                     toniterästuotannon kannalta taloudellisesti edul-
42413:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        lisimmaksi vaihtoehdoksi.
42414: vasti seuraavaa:                                        Mahdollista kriisitilannetta silmällä pitäen
42415:                                                     voidaan betoniterästankoja tarvittaessa valssata
42416:     Rautaruukin tytäryhtiö Fundia Ab V<J-lmistaa    Suomessa Fundian Taalintehtaan valssaamossa.
42417: betoniterästä tällä hetkellä Suomessa Aminne-           Asiaa koskevat yhteistoimintalain mukaiset
42418: forsissa, Ruotsissa Smedjebackenissa sekä Nor-      neuvottelut henkilöstön kanssa ovat käynnissä.
42419: jassaMoi Ranassa. Fundian eräänä strategisena           Fundian toimintaa on rationalisoitu sen pe-
42420: lähtökohtana on ollut vähentää betoniteräska-       rustamisesta vuodesta 1992 lähtien Suomessa,
42421: pasiteettia siten, että pääosa betoniterästuotan-   Ruotsissa ja Norjassa, jolloin Fundian henkilö-
42422: nosta myytäisiin pohjoismaihin. Muualla Euroo-      kunnan määrä on kokonaisuudessaan vähenty-
42423: passa betoniteräksestä saatavat marginaalit ovat    nyt runsaalla 1 000 henkilöllä. Rationalisoinnin
42424: ylikapasiteetin johdosta riittämättömät.            loppuunvienti merkinnee, että Fundian henki-
42425:     Fundian betoniteräsvalssauskapasiteetti on      löstön määrä alenee edelleen nykytasosta noin
42426: tällä hetkellä yli 700 000 tonnia/v. Fundian        3 600 henkilöstä 3 000 henkilöön vuosikymme-
42427: myynti pohjoismaihin on noin 450 000 tonnia/v.      nen loppuun mennessä.
42428: Tämän lisäksi voidaan vientiin toimittaa lähi-          Rautaruukki kuten muutkin valtionyhtiöt ja
42429: vuosina runsaat 100 000 tonnia/v. Tehdyllä in-      erityisesti valtion pörssiyhtiöt toimivat kovassa
42430:  vestoinnilla Mo i Ranaan kokonaiskapasiteetti      kansainvälisessä kilpailutilanteessa, ja niille on
42431:  kasvaa noin 100 000 tonnilla kiepille valssattua   asetettu samat kannattavuusvaatimukset kuin
42432:  materiaalia, jonka kysyntä pohjoismaiden           muillekin yhtiöille. Tämän johdosta niillä tulee
42433:  markkinoilla on kasvussa. Koska tavoitteena        olla myös samat toimintaedellytykset. Valtion-
42434:  on, ettei betoniterästuotanto kokonaisuudes-       yhtiöiden toimintaa koskevan valtioneuvoston
42435:  saan kasva nykytasosta 600 000 tonnista/vuosi,     periaatepäätöksen mukaan, mikäli valtionyhti-
42436:  on suoran betoniterästangon tuotantoa vähen-       öille asetettaisiin esimerkiksi työllisyyspolitiik-
42437:  nettävä. Tarkoitus on keskittää betoniterästuo-    kaan liittyviä kokonaistaloudellisia tavoitteita,
42438:  tanto Moi Ranaan. Smedjebackenissa tuotettai-      olisi kannattavuudelle aiheutuva lisärasitus kor-
42439:  siin valssauslinjojen täydeksi kuormittamiseksi    vattava yhtiölle ED-jäsenyyden sallimissa rajois-
42440:  täydennyseriä      erikoisteräsvalssaustuotannon   sa eduskunnan tai valtioneuvoston etukäteen te-
42441:  ohella.                                            kemien päätösten perusteella. Näistä syistä val-
42442:     Suoran betoniterästangon valssauskapasitee-     tio ei voi käytännössäjuuri puuttua valtion pörs-
42443:  tin pienentämiseksi ja kannattavuuden paranta-     siyhtiön toimintaan, jos se pyrkii saneeraamaan
42444:  miseksi on Fundia päättänyt käynnistää yhteis-     toimintojaan kannattavuutensa turvaamiseksi.
42445:  toimintalain mukaiset neuvottelut henkilöstön          Edellä mainitun perusteella kauppa- ja teolli-
42446:  kanssa valssaustuotannon lopettamisesta Åmin-      suusministeriö katsoo, että toimenpiteitä Rauta-
42447:  neforsissa. Åminneforsissa on valssattu pelkäs-    ruukin tytäryhtiön Fundia Ab:n liiketoiminnan
42448:  tään betoniterästankoja noin 100 000 tonnia/       kannattavuuden turvaamiseksi ja kehittämiseksi
42449:  vuosi. Tähän saakka Åminnefors on saanut vals-     selvitetään yhtiön ja henkilöstön välisissä neu-
42450: 4                                         KK 265/1996 vp
42451: 
42452: votteluissa ja että ministeriöllä ei ole aihetta     men Kehitysyhtiöllä, johon valtiovalta on ollut
42453: puuttua niiden kulkuun.                              mukana vahvasti panostamassa, voisi olla mah-
42454:    Kauppa- ja teollisuusministeriössä on kuiten-     dollisuuksia ottaa vastaan uusia haasteita.
42455: kin tiedostettu huolestuttava työllisyyskehitys,     Kauppa- ja teollisuusministeriö pitää tärkeänä,
42456: joka näyttäisi uhkaavan useita kuntia läntisellä     että kunnat, alueella jo toimivat yritykset ja val-
42457: Uudellamaalla. Tammisaaressa on uusyrityskes-        tiovalta yrittävät yhdessä löytää ratkaisuja
42458: kus,joka toimii samalla kauppa- ja teollisuusmi-     alueellisten työttömyysongelmien lieventämisek-
42459: nisteriön starttipisteen alueellisena palvelukes-    si. On syytä uskoa, että näillä pitkän teollisuuspe-
42460: kuksena. Vaikka uuden yritystoiminnan kehittä-       rinteen omaavilla Länsi-Uudenmaan paikka-
42461: minen vie aikansa, on syytä uskoa, että ainakin      kunnilla on olemassa tähän varsin hyvät mahdol-
42462: pidemmällä tähtäyksellä saadaan tätä kautta          lisuudet.
42463: luoduksi uusia työpaikkoja. Myös Hankonie-
42464: 
42465:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1996
42466: 
42467:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
42468:                                             KK 265/1996 vp                                              5
42469: 
42470: 
42471: 
42472: 
42473:                                         Tili Riksdagens Talman
42474: 
42475:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      ton/år. Hittilis har Åminnefors fått de ämnen
42476: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        som skall valsas från Norge. Hädanefter kommer
42477: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      det armeringsstål som säljs i Finland att levereras
42478: man Margareta Pietikäinen m.fl. undertecknade         som fårdiga produkter från Norge tili Åminne-
42479: skriftliga spörsmål nr 265:                           fors, som i fortsättningen är en distributionsen-
42480:                                                       het för armeringsstål för den finska marknaden.
42481:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        Personaleni Åminnefors uppgår i dagens läge tili
42482:        ta för att trygga verksamheten i Aminne-       ca 80 personer. Distributionen kräver ca 20 per-
42483:        fors valsverk?                                 soners arbetsinsats.
42484:                                                          I de utredningar som Fundia har gjort har det
42485:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         visat sig att en minskning av Fu1.,1dias produk-
42486: anföra följande:                                      tionskapacitet av armeringsstål i Aminnefors är
42487:                                                       det ekonomiskt fördelaktigaste alternativet med
42488:     Rautaruukkis dotterbolag Fundia Ab tillver-       tanke på Fundias hela produktion av armerings-
42489: kar armeringsstål i dagens läge i Åminnefors i        stål.
42490: Finland, i Smedjebacken i Sverige samt i Mo i            Med tanke på ett eventuelit krisläge i Jandet
42491: Rana i N orge. En av Fundias strategiska ut-          kan armeringsstålsstänger vid behov valsas vid
42492: gångspunkter har varit att minska kapaciteten av      Fundias valsverk i Da!sbruk.
42493: armeringsstål så att huvuddelen av produktioneo          Förhandlingar pågår som bäst med persona-
42494: av armeringsstål säljs i Norden. De marginaler        len i enlighet med samarbetslagen.
42495: som kan fås av armeringsstål på annat håli i             Sedan Fundia grundades år 1992 har bolagets
42496: Europa är otiliräckliga tili följd av överkapacite-   verksamhet rationaliserats i Finland, Sverige och
42497: ten.                                                  Norge, varvid Fundias personai i sin helhet har
42498:     Fundias kapacitet av valsat armeringsstål är i    minskat med drygt 1 000 personer. Slutförandet
42499: detta nu mer än 700 000 ton/år. Fundias försälj-      av rationaliseringen torde innebära att Fundias
42500: ning inom Norden uppgår tili ca 450 000 ton/år.       personai fortsättningsvis minskar från nuvaran-
42501: Utöver detta kan drygt 100 000 ton/år Ievereras       de ca 3 600 personer tili 3 000 personer till ut-
42502: för export under de närmaste åren. Med investe-       gången av decenniet.
42503: ringarna i Mo i Rana växer den totala kapacite-          Rautaruukki liksom också övriga statsbolag
42504: ten med ca 100 000 ton materia! som valsats tili      och i synnerhet statens börsbo!ag är verksamma
42505: härvor. Efterfrågan på denna produkt ökar på de       i hård internationeli konkurrens och för dem har
42506: nordiska marknaderna. Eftersom målet är att           stälits samma krav i fråga om lönsamhet som för
42507: produktioneo av armeringsstål i sin helhet inte       övriga bolag. Tili följd av detta bör de också ha
42508: skali öka från den nuvarande nivån på 600 000         samma verksamhetsbetingelser. 1 statsrådets
42509: ton/år, måste produktioneo av raka armerings-         principbeslut om statsbo!agens verksamhet sägs
42510: stålsstänger minskas. Avsikten är att produktio-      det att, ifali det för statsbolagen sätts upp total-
42511: neo av armeringsstål skali koncentreras tiliMoi       ekonomiska mä! som har samband t.ex. med
42512:  Rana. 1 Smedjebacken skall kompletterande par-       sysselsättningspolitiken, bör bo!aget, inom de
42513:  tier produceras vid sidan av produktioneo av         ramar som EU-medlemskapet tiliåter, gottgöras
42514:  va!sat specia!stål för att valsningslinjernas hela   för den extra belastning som åsamkas lönsamhe-
42515:  kapacitet skall kunna utnyttjas.                     ten enligt de förhandsbeslut som riksdagen elier
42516:     För att minska valsningskapaciteten av raka       statsrådet har fattat. Av dessa skäl kan staten i
42517:  stänger av armeringsstål och förbättra lönsamhe-     praktiken inte i nämnvärd grad ingripa i de stat-
42518:  ten har Fundia bes!utat att i enlighet med samar-    liga börsbolagens verksamhet, om bolaget försö-
42519:  betslagen in!eda förhandlingar med personalen        ker sanera sina verksamhetsformer för att trygga
42520:  om nedläggning av valsningsproduktionen i            lönsamheten.
42521:  Åminnefors. 1Åminnefors har endast armerings-           Utgående från det ovanstående anser hande!s-
42522:  stålsstänger valsats, uppgående tili ca 100 000      och industriministeriet att åtgärder för att trygga
42523: 6                                            KK 265/1996vp
42524: 
42525: och utveckla lönsamheten för Rautaruukkis dot-          att tro att nya arbetsplatser kan s~apas genom
42526: terbolag Fundia Ab:s rörelse utreds vid förhand-        detta åtminstone på längre sikt. Aven utveck-
42527: lingar mellan bolaget och personalen och att mi-        lingsbolaget för Hangö udd, som statsmakten
42528: nisteriet inte har något skäl att ingripa i förhand-    har varit med och satsat kraftigt på, kunde ha
42529: lingarnas gång.                                         möjligheter att ta emot nya utmaningar. Han-
42530:    På handels- och industriministeriet är man           dels- och industriministeriet anser det viktigt att
42531: dock medveten om den oroande utvecklingen i             kommunerna, de företag som redan är verksam-
42532: fråga om sysselsättningen, som verkar hota flera        ma i området och statsmakten tillsammans försö-
42533: kommuner i västra Nyland. 1 Ekenäs finns ett            ker hitta lösningar för att lindra de regionala
42534: nyföretagarcentrum som samtidigt är regionalt           arbetslöshetsproblemen. Det finns skäl att tro att
42535: centrum för handels- och industriministeriets           det på dessa orter med långa industritraditioner i
42536: verksamhet som syftar till att hjälpa nya företa-       västra Nyland finns synnerligen goda möjlighe-
42537: gare att starta eget. Fastän det tar sin tid att        ter till detta.
42538: utveckla ny företagsverksamhet, finns det skäl
42539: 
42540:      Helsingforsden 3 maj 1996
42541: 
42542:                                                        Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
42543:                                             KK 266/1996 vp
42544: 
42545: Kirjallinen kysymys 266
42546: 
42547: 
42548: 
42549: 
42550:                                    Mikko Elo /sd ym.: Korjausavustusten myöntämisestä pientalokoh-
42551:                                       teisiin
42552: 
42553: 
42554:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
42555: 
42556:    Yhteiskunta on tukenut asunto-osakeyhtiöi-         voimakustannuksista tai 10 prosenttia kokonais-
42557: den korjaustöitä, mitä on perusteltu erityisesti      kustannuksista. Korjausavustusta on suunnattu
42558: työllisyysvaikutuksilla. Asunto-osakeyhtiöiden        asunto-osakeyhtiöille rakennusten ulkovaipan
42559: korjaustoimintaan on ohjattu varoja viimeksi          korjaamiseen ja parantamiseen, lämmitys- ja il-
42560: valtion lisäbudjetissa. Valtaosa suomalaisista        manvaihtojärjestelmien parantamiseen, vesi- ja
42561: asuintaloista on kuitenkin muita kuin asunto-         viemärilaitteiden rakentamiseen ja parantami-
42562: osakeyhtiöitä. On johdonmukaista ulottaa val-         seen, kiinteiden sähkö- ja telejärjestelmien kor-
42563: tion korjausavustuksien myöntäminen myös              jaamiseen ja uusimiseen sekä piha-alueiden pa-
42564: kaikkiin pientaloihin.                                rantamiseen. Pientaloihin,jotka eivät ole asunto-
42565:    Pientalojen kunnostus työllistää yhtä paljon       osakeyhtiöitä, ei vielä ole saatavissa vastaavaa
42566: kuin asunto-osakeyhtiömuotoisten talojen kun-         korjausavustusta.
42567: nostaminen. Toisaalta valtion omat toimet ovat           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
42568: nostaneet korjausrakentamisen kuluja, näin eri-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
42569: tyisesti arvonlisäverotukseen siirtyminen. Val-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
42570: tion myöntämät korjausavustukset pientalokoh-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42571: teisiin lisäisivät korjaushankkeiden julkisuutta ja
42572: vähentäisivät näin pimeän työn osuutta. Tämä                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
42573: lisäisi yhteiskunnan verotuloja.                             ryhtyä korjausavustusten laajentamiseksi
42574:    Asunto-osakeyhtiölle on myönnetty valtion                 piental0kohteisiin?
42575: korjausavustuksella enintään 20 prosenttia työ-
42576: 
42577:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1996
42578: 
42579:                      Mikko Elo /sd                             Timo Laaksonen /vas
42580: 
42581: 
42582: 
42583: 
42584: 260017
42585: 2                                         KK 266/1996 vp
42586: 
42587: 
42588: 
42589: 
42590:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
42591: 
42592:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tuksia mahdollista ulottaa koskemaan myös
42593: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       omakotitalojen korjauksia. Asiaa on selvitetty
42594: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     ympäristöministeriössä.
42595: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko             Asunto-osakeyhtiöille myönnettävän avus-
42596: Elon ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       tuksen käyttöönoton syynä on ollut suurelta osin
42597: n:o 266:                                            rakennusalan huono työllisyystilanne. Muutkin,
42598:                                                     nimenomaan tähän hallintamuotoon liittyvät te-
42599:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      kijät ovat kuitenkin aiheuttaneet tarvetta avusta-
42600:        ryhtyä korjausavustusten laajentamiseksi     miseen. Yhtenä tärkeänä tekijänä on ollut pää-
42601:        pientalokohteisiin?                          töksenteko asunto-osakeyhtiöissä. Myönteisen
42602:                                                     korjauspäätöksen aikaansaaminen on monta
42603:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kertaa yhtiöissä vaikeaa, ja valtion avustusra-
42604: vasti seuraavaa:                                    halla pyritään edesauttamaan päätöksen synty-
42605:                                                     mistä.
42606:    Asuntojen ja asuinrakennusten korjaustoi-            Pientaloille ei ole ollut käytössä vastaavanlaa-
42607: mintaan on vuosittain varattu määrärahoja val-      juista avustusjärjestelmää. Pientalon korjaami-
42608: tion talousarviossa ja lisätalousarvioissa. Avus-   seen avustusta on kuitenkin saanut sosiaalisin
42609: tusten käyttötarkoitus on määrätty asianomai-       perustein, jos asukkaana on vanhus- tai vam-
42610: sen momentin (mom. 35.45.56) perusteluissa.         maisruokakunta. Avustusprosentit ovat näissä
42611: Kuluvan vuoden talousarvion mukaan määrära-         tapauksissa merkittävästi korkeammat kuin
42612: haa saa käyttää asunto-osakeyhtiötalojen kor-       asunto-osakeyhtiöavustuksissa, ja avustusmuo-
42613: jausten avustamiseen, vanhusväestön ja vam-         to onkin ollut käytännössä merkittävä tekijä
42614: maisten asuntojen korjaustoimintaan sosiaalisin     puutteellisesti varustetun pientalokannan kor-
42615: perustein, hissien rakentamiseen vanhoihin ker-     jaamisessa. Avustusta terveyshaitan poistami-
42616: rostaloihin, kulkuluiskien yms. rakentamiseen,      seen sekä kuntoarvion laatimiseen myönnetään
42617: kuntoarvioiden laatimiseen ja asunnoissa ilme-      myös pientaloille.
42618: nevien terveyshaittojen edellyttämiin korjaustoi-       Omakotitalojen korjaamista tuettiin laajem-
42619: menpiteisiin sekä kokeilunluonteisesti laitosra-    min vuosina 1981-1985 energiataloudelliseen
42620: kennusten muuttamiseen asuinkäyttöön soveltu-       korjaustoimintaan myönnettävillä avustuksilla.
42621: viksi. Valtioneuvosto määrää tarkemmin avus-        Myöhemmin on todettu, että avustaminen johti
42622: tusten myön tämisperusteista. Varojaavustuksiin     myös ei-toivottuihin lopputuloksiin. Tuen rajaa-
42623: myönnettiin talousarviossa 180 mi1j. markkaaja      minen tiettyihin toimenpiteisiin ohjasi suoritta-
42624: ensimmäisessä lisätalousarviossa 350 milj. mark-    maan näitä toimenpiteitä, mikä lopputuloksen
42625: kaa.                                                kannalta ei aina ollut järkevää. Korjauksissa teh-
42626:    Valtioneuvosto on päätöksellään asuinraken-      tiin myös virheitä, jotka ovat myöhemmin ai-
42627: nusten ja asuntojen korjaustoimintaan myön-         heuttaneet kosteus- ja homeongelmia.
42628: nettävien avustusten jakoperusteista 1.2.1996           Hallituksen periaatteena on ollut, että tukea
42629: (71196) päättänyt muun muassa ne toimenpiteet,      myönnetään kaikille avustusehdot täyttäville
42630: joita varten asunto-osakeyhtiötaloissa avustusta    korjausavustusten hakijoille. Korjausavustusten
42631: myönnetään. Avustusta voidaan myöntää enin-         laajentaminen koskemaan yleisesti omakotitalo-
42632: tään 10 prosenttia lueteltujen, yhtiön kunnossa-    jen korjauksia vaatisi huomattavasti lisämäärä-
42633: pitovastuulle kuuluvien toimenpiteiden kustan-      rahoja. Jos oletetaan, että omakotitaloille myön-
42634: nuksiin.                                            nettäisiin enintään 10 prosentin avustus, määrä-
42635:    Hallitus on iltakoulussaan 24.1.1996 käsitel-    rahan lisätarve olisi noin 200 milj. markkaa vuo-
42636: lessään selvitysmies Risto Rankin ehdotuksia        sitasolla, avustusprosentin ollessa 20 noin 400
42637: asuntorahoituksen kehittämisestä päättänyt          milj. markkaa. Hallintopäätöksiä tarvittaisiin
42638: myös selvittää, olisiko asuntojen korjausavus-      vuodessa noin 10 000 nykyistä enemmän.
42639:                                              KK 266/1996 vp                                           3
42640: 
42641:    Korjausavustusjärjestelmän laajentamiseen           on tarvetta. Omakotitalojen osalta varsinkin
42642: on erilaisia tarpeita. Erityisen ajankohtaisia näis-   kaksi viimeksi mainittua toimenpideryhmää vaa-
42643: tä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu-         tivat järjestelmän kehittämistä. Hallituksen tar-
42644: rakenteen muuttamisen avohoitopainotteiseksi           koituksena on tässä vaiheessa kehittää korjaus-
42645: edellyttämät korjaustoimenpiteet asuinraken-           avustusjärjestelmää paremmin tukemaan mai-
42646: nuskantaan sekä nykyistä laajemmat toimenpi-           nittuja toimenpiteitä. Sen sijaan korjausavustus-
42647: teet rakennusten kosteus- ja homevaurioiden            järjestelmän laajentamista koskemaan ·yleisesti
42648: korjaamisen edistämiseksi. Myös energiatalou-          omakotitalojen korjaamista ei tässä vaiheessa
42649: dellisten korjaustoimenpiteitten tukemiseen ny-        pidetä perusteltuna.
42650: kyistä laajemmin, kuitenkin hyvin valikoidusti,
42651: 
42652:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1996
42653: 
42654:                                                                           Ministeri Sinikka Mönkäre
42655: 4                                          KK 266/1996 vp
42656: 
42657: 
42658: 
42659: 
42660:                                        Tili Riksdagens Talman
42661: 
42662:    l det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        En viktigt orsak till att understödet för bo-
42663: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande rued-      stadsaktiebolag infördes var det dåliga sysselsätt-
42664: lero av statsrådet översänt följande av riksdags-    ningsläget i byggnadsbranschen. Också andra
42665: man Mikko Elo m.fl. undertecknade spörsmål nr        omständigheter, vilka uttryckligen har samband
42666: 266:                                                 med denna besittningsform, har bidragit tili be-
42667:                                                      hovet av understöd. Bl.a. beslutsfattandet i bo-
42668:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-      stadsaktiebolag har varit en viktig faktor. Det är
42669:        sikt att vidta för att utsträcka repara-      ofta svårt för bolagen att få tili ständ ett positivt
42670:        tionsunderstöden tili att gälla också små-    beslut i reparationsfrägor, och det statliga un-
42671:        husobjekt?                                    derstödet avses hjälpa fram ett sådant beslut.
42672:                                                         F ör småhus har inte något stödsystem av mot-
42673:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        svarande omfattning funnits. Understöd för re-
42674: anföra följande:                                     paration av småhus har dock kunnat fås på so-
42675:                                                      ciala grunder, om hushället består av äldringar
42676:    l statsbudgeten och tilläggsbudgeter har årli-    eller handikappade. Understödsprocenterna är i
42677: gen reserverats anslag för reparation av bostäder    dessa fall betydligt högre än i fråga om bostads-
42678: och bostadsbyggnader. Understödens använd-           aktiebolag, och stödformen har i praktiken varit
42679: ningsändamål bestäms i motiveringen tili mo-         en betydande faktor när det gäller reparation av
42680: mentet i fråga (35.45.56). Enligt årets budget får   ett bristfålligt utrustat småhusbestånd. Under-
42681: anslaget användas för understödande av repara-       stöd för undanröjande av sanitära olägenheter
42682: tioner i bostadsaktiebolagshus, för reparation av    samt för bedömning av byggnadens skick bevil-
42683: åldringars och handikappades bostäder på socia-      jas också för småhus.
42684: la grunder, för installerande av hissar i gamla         Reparation av egnahemshus stöddes i större
42685: flervåningshus, för byggande av ramper o.d., för     utsträckning under ären 1981-1985 genom bi-
42686: bedömning av bostäders skick och för repara-         drag för reparationer i energihushållningssyfte.
42687: tionsåtgärder som behövs på grund av hälsoris-       Det har senare konstaterats att stödet ledde ock-
42688: ker i bostäderna samt för ändring pä försök av       så tili oönskade slutresultat. 1 och med att stödet
42689: inrättningar sä att de lämpar sig för bostadsända-   begränsades tili vissa åtgärder inriktades repara-
42690: mål. Statsrädet bestämmer närmare om grunder-        tioner uttryckligen pä dessa, vilket inte alltid var
42691: na för beviljande av understöden. l budgeten         förnuftigt med tanke på slutresultatet. Vid repa-
42692: beviljades 180 milj. mk för understöden och i den    rationerna gjordes också misstag som senare har
42693: första tilläggsbudgeten 350 milj. mk.                orsakat problem med fukt och mögel.
42694:    Statsrädet har genom sitt beslut av den 1 feb-       Regeringen har haft som princip att repara-
42695: ruari 1996 om fördelningsgrunderna för under-        tionsunderstöd beviljas alla sökande som uppfyl-
42696: stöd som beviljas för reparation av bostadsbygg-     ler villkoren för understödet. Utsträcks repara-
42697: nader och bostäder (71/96) beslutat bl.a. om de      tionsunderstöden till att gälla reparation av eg-
42698: ätgärder i bostadsaktiebolag för vilka understöd     nahemshus i största allmänhet, kräver detta bety-
42699: beviljas. Ett understöd kan uppgä tili högst 10 %    dande tillläggsanslag. Om vi antar att ett anslag
42700: av kostnaderna för de uppräknade ätgärderna,         om högst 10% beviljas för egnahemshus, är be-
42701: som omfattas av bolagets underhållsansvar.           hovet av tilläggsanslag ca 200 milj. mk pä årsni-
42702:    Vid behandlingen av utredningsman Risto           vå, och med en understödsprocent på 20 ca 400
42703: Rankis förslag för utvecklande av bostadsfinan-      milj. mk. Förvaltningsbesluten skulle bli ungefår
42704: sieringen har regeringen isin aftonskola den 24      10 000 fler per år.
42705: januari 1996 också beslutat klarlägga om un-            Det finns olika behov som talar för en utvidg-
42706: derstöden för reparation av bostäder kunde ut-       ning av systemet med reparationsunderstöd. Sär-
42707: sträckas tili att gälla ocksä reparation av egna-    skilt aktuella bland dessa är de reparationer i
42708: hemshus. Frågan har undersökts vid miljöminis-       bostadshusbeständet som påkallas av strävan att
42709: teriet.                                              skjuta över tyngdpunkten i social- och hälsovär-
42710:                                            KK 266/1996 vp                                          5
42711: 
42712: dens servicestruktur på den öppna vården, samt       åtgärdsgrupperna en utveckling av stödsystemet.
42713: mera omfattande åtgärder för främjande av repa-      Regeringen har i det här skedet för avsikt att
42714: rationen av fukt- och mögelskador. Det förelig-      utveckla reparationsunderstödssystemet så att
42715: ger också behov av att i större utsträckning stöda   det bättre stöder nämnda ätgärder. Däremot an-
42716: reparationsåtgärder i energihushållningssyfte,       ses det inte vara motiverat att i det här skedet
42717: om än mycket selektivt. För egnahemshusens           utsträcka systemet tili att gälla reparation av
42718: vidkommande kräver särskilt de två sistnämnda        egnahemshus i största allmänhet.
42719:      Helsingfors den 29 april 1996
42720: 
42721:                                                                         Minister Sinikka Mönkäre
42722:                                             KK 267/1996 vp
42723: 
42724: Kirjallinen kysymys 267
42725: 
42726: 
42727: 
42728: 
42729:                                    Esko-Juhani Tennilä Iva-r ym.: Television näkyvyysalueen paranta-
42730:                                       misesta Pellossa
42731: 
42732: 
42733:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
42734: 
42735:    Pellon kunnan eteläosassa Ratasjärven, Juok-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
42736: sengin ja Turtolan kylien alueella tv-ohjelmien       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten me Lapin
42737: näkyvyys on heikko katvealueiden vuoksi. Tilan-       kansanedustajat esitämme valtioneuvoston
42738: ne on korjattavissa alilähettimellä tai suunta-       asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan
42739: antennilla. Yleisradio on viivytellyt toimia, vaik-   kysymyksen:
42740: ka sitä on toimenpiteisiin velvoittamassa myös
42741: laki Yleisradio Oy:stä, jossa selkeästi todetaan,               Mihin toimenpiteisiin liikenneminis-
42742: että yhtiön tehtävänä on tuoda täyden palvelun               teriö ryhtyy omalta osaltaan, jotta tele-
42743: yleisradio-ohjelmisto jokaisen saataville yhtäJäi-           vision näkyvyys paranee Pellon kunnan
42744: sin ehdoin.                                                  eteläosassa Ratasjärven, Juoksengin ja
42745:                                                              Turtolan kylissä?
42746: 
42747:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1996
42748: 
42749:                      Esko-Juhani Tennilä /va-r                 Ossi Korteniemi /kesk
42750:                      Hannes Manninen /kesk                     Hannu Takkula /kesk
42751: 
42752: 
42753: 
42754: 
42755:  260017
42756: 2                                             KK 267/1996 vp
42757: 
42758: 
42759: 
42760: 
42761:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
42762: 
42763:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          ritehoisella alilähetinasemalla. Tällä hetkellä
42764: mainitussa tarkoituksessa, Te, Rouva Puhemies,          Ruotsin suunnitelmissa ei ole oman aseman ra-
42765: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         kentamista ko. alueelle, eikä kustannuksia näin
42766: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-           ollen voida jakaa useamman käyttäjän osalle.
42767: hani Tennilän ym. näin kuuluvan kirjallisen ky-             Alustavan kustannusarvion mukaan kolmen
42768: symyksen n:o 267:                                       alilähetinaseman rakentaminen parantamaan
42769:                                                         Ratasjärven, Juoksengin ja Turtolan kylien nä-
42770:            Mihin toimenpiteisiin liikenneministe-       kyvyysolosuhteita maksaisin. 2,5 milj. markkaa.
42771:         riö ryhtyy omalta osaltaan, jotta televisi-     Ruotsin puolelle rakennettavan alilähetinase-
42772:         on näkyvyys paranee Pellon kunnan ete-          man kustannusarviota ei ole käytettävissä, koska
42773:         läosassa Ratasjärven, Juoksengin ja Tur-        neuvottelut tämän vaihtoehdon toteuttamisesta
42774:         tolan kylissä?                                  ovat kesken. Ottaen huomioon selvästi suurem-
42775:                                                         man tehovaatimuksen sekä vieraan maan alueel-
42776:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             le rakentamisen ongelmat on oletettavissa, ettei-
42777: taen seuraavaa:                                         vät kustannukset jää oleellisesti edellä mainittua
42778:                                                         pienemmiksi.
42779:    Yleisradioita saadun tiedon mukaan yhtiö on             Yhtiön tekniikalle on vuosittain osoitettu n. 3
42780: tutkinut television näkyvyyden otsikossa maini-         milj. markan määräraha alilähettimien rakenta-
42781: tuissa kylissä vuosina 1993-94. Tällöin huonon          miseksi. Tällä hetkellä tiedossa on lähes 40 sel-
42782: näkyvyyden alueella oli Ratasjärvellä n. 45 ta-         laista aluetta, jotka tarvitsisivat alilähettimen
42783: loutta, Juoksengissa ja Turtolassa yhteensä n.          näkyvyysolosuhteidensa parantamiseksi. Useilla
42784: 100 taloutta.                                           näistä paikkakunnista on runsaasti yli 100 ta-
42785:    Näkyvyyden parantamiseksi olisi alueille ra-         loutta. Rakennusjärjestystä valittaessa on ensisi-
42786: kennettava kolme erillistä alilähetinasemaa,            jaisena päämääränä pidetty mahdollisimman
42787: näistä keskeisin tunturimaastoon, jossa ei ole          suuren katselijamäärän näkyvyyden paranemi-
42788: sähköä eikä tieyhteyttä. Alilähettimistä suurin         nen sijoitettua markkaa kohden.
42789: palvelisi Ratasjärven länsipäätä, Juoksenkia ja             Vuotuisen määrärahan turvin voidaan näistä
42790: Turtolan eteläpäätä, toinen pienemmistä Ratas-          toteuttaa keskimäärin kuusi, jona aikana uusia
42791: järven itäpäätä ja kolmas Turtolan pohjoispäätä.        heikon näkyvyyden alueita löytyy saman verran
42792:    Toteutettuina nämä sitoisivat lähes kokonaan         lisää. Tuntien nämä ongelmat yhtiön hallinto-
42793: alilähettimien rakentamiseen osoitetun vuotui-          neuvosto myönsi v. 1995 ylimääräisen 5 milj.
42794: sen määrärahan. Tämän johdosta Yleisradion              markan määrärahan alilähettimien rakentami-
42795: tekniikka on etsinyt halvempia ratkaisuvaihto-          sen nopeuttamiseksi.
42796: ehtoja mm. yhteistoiminnasta muiden teleope-                Liikenneministeriö on omalta osaltaan lähet-
42797: raattoreiden kanssa.                                    tänyt kirjallisessa kysymyksessä käsiteltyä asiaa
42798:    Lähetyspisteen sijoittamista Ruotsin puolelle        koskevan kirjeen Yleisradio Oy:lle tiedoksi ja
42799: on myös tutkittu. Silloin selvittäisiin yhdellä, jos-   toimenpiteitä varten.
42800: kin suuremman etäisyyden vuoksi nyt varsin suu-
42801: 
42802:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1996
42803: 
42804:                                                                  Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
42805:                                              KK 267/1996 vp                                              3
42806: 
42807: 
42808: 
42809: 
42810:                                          Tili Riksdagens Talman
42811: 
42812:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            et högeffekt på grund av det långa avståndet. För
42813: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            närvarande har Sverige inga planer på att bygga
42814: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        en egen station i området, och kostnaderna kan
42815: dagsman Esko-Juhani Tennilä m.fl. underteck-           därför inte fördelas på flera användare.
42816: nade spörsmål nr 267:                                     Enligt preliminära kostnadsberäkningar kos-
42817:                                                        tar det ca 2,5 milj. mk att bygga de tre slavstatio-
42818:           Vilka åtgärder vidtar trafikministeriet      ner som skulle förbättra sebarheten i byarna Ra-
42819:        för att för sin del förbättra televisionens     tasjärvi, Juoksenki och Turtola. Det finns inga
42820:        sebarhet i byarna Ratasjärvi, Juoksenki         beräkningar av hur mycket det kostar att bygga
42821:        och Turtola i södra delen av Pello kom-         stationen i Sverige, eftersom förhandlingarna om
42822:        mun?                                            detta alternativ ännu pågår. Med beaktande av
42823:                                                        att sändaren måste ha avsevärt högre effekt samt
42824:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          problemen i anslutning tili byggande i ett annat
42825: anföra följande:                                       land, är det troligt att kostnaderna inte blir myck-
42826:                                                        et lägre än de som nämnts ovan.
42827:    Enligt uppgifter från Rundradion har bolaget            För bolagets teknik har årligen anvisats ett
42828: 1993-94 undersökt televisionens sebarhet i de          anslag om ca 3 milj. mk för byggande av slavsän-
42829: byar som nämns i spörsmålet. lnom området              dare. F ör närvarande känner man tili nästan 40
42830: med dålig sebarhet fanns vid denna tidpunkt ca         sådana områden som skulle behöva en slavsän-
42831: 45 hushåll i Ratasjärvi och sammanlagt ca 100          dare för att förbättra sebarheten. På flera av
42832: hushåll i Juoksenki och Turtola.                       dessa orter finns det långt över 100 hushåll. När
42833:    För att förbättra sebarheten borde tre separa-      man väljer vilka sändare som byggs först är det
42834: ta slavstationer byggas i området. Den viktigaste      primära målet att med varje placerad mark för-
42835: av dessa borde byggas i fjällterräng där det var-      bättra sebarheten för så många tittare som möj-
42836: ken finns el eller vägförbindelser. Den största av     ligt.
42837: slavsändarna gagnar västra delen av Ratasjärvi,            lnom ramen för det årliga anslaget kan man i
42838: Juoksenki och södra delen av Turtola. Den ena          medeltal förverkliga sex av dessa projekt. Under
42839: av de mindre sändarna gagnar Östra delen av            samma tid finner man ungefar lika många nya
42840: Ratasjärvi och den andra norra del en av Turtola.      områden med dålig sebarhet. Med vetskap om
42841:    Byggandet av dessa sändare förutsätter nästan       dessa problem beviljade bolagets förvaltningsråd
42842: hela det årliga anslaget för byggande av slavsän-      ett extra anslag om 5 milj. mk 1995 för att på-
42843: dare. Av denna orsak har Rundradion försökt            skynda byggandet av slavsändare.
42844: finna billigare alternativ tilllösningar, bl.a. sam-      Trafikministeriet har för egen del sänt ett brev
42845: arbete med andra teleoperatörer.                       beträffande det ärende som behandlas i spörsmå-
42846:    Möjligheten att placera en sändare i Sverige        let tili Rundradion Ab för kännedom och för
42847: har också undersökts. 1 så fall skulle man klara       åtgärder.
42848: sig med en slavstation, som dock måste ha myck-
42849: 
42850:      Helsingfors den 22 april 1996
42851: 
42852:                                                                     Trafikminister Tuula Linnainmaa
42853:                                             KK 268/1996 vp
42854: 
42855: Kirjallinen kysymys 268
42856: 
42857: 
42858: 
42859: 
42860:                                     Kimmo Kiljunen /sd ym.: Takojan, Palopuron ja Monnin seisakkei-
42861:                                        den säilyttämisestä
42862: 
42863: 
42864:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
42865: 
42866:     Valtionrautateiden toimintaa pyritään osin       maksi jäi, että asiaan palataan aikaisintaan
42867: ratianalisoimaan tavalla, joka ei ole sopusoin-      vuosituhannen vaihteessa. Tältä pohjalta ovat
42868: nussa laitoksen palvelutehtävien kanssa. Val-        alueen kunnat tehneet mm. kaavoituksellisia pa-
42869: tionrautateiden on suunnitelmissaan ja säästö-       nostuksia ja suunnitelmia, joiden toteutuminen
42870: tavoitteissaan aina pidettävä etusijalla matkusta-   on nyt vaarantumassa. .
42871: jien tarpeet. On myös syytä kiinnittää huomiota         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
42872: kuntien suunnitelmiin ja tarpeisiin.                 tyksen 37 §:n I momenttiin viitaten esitämme
42873:     Valtionrautatiet on lakkauttamassa Hyvin-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
42874: kään tienoilta Takojan, Palopuron ja Monnin          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42875: seisakkeiden toiminnan. Näiden kolmen seisak-
42876: keen lakkauttaminen merkitsee alueella asuvien                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
42877: ja pääkaupunkiseudulla työskentelevien ihmis-                ryhtyä julkisen liikenteen palvelutason
42878: ten julkisen liikenteen palvelujen merkittävää               turvaamiseksi Takojan, Palopuron ja
42879: heikkenemistä. Palvelujen tason laskua ei voida              Monnin seisakkeilla sekä näiden seisak-
42880:  korvata edes linja-autoliikennettä lisäämällä.              keiden säilyttämiseksi liikennepaikkoi-
42881:     Alueen seisakkeiden kohtalosta on keskustel-             na?
42882:  tu jo vuosina 1990 ja I992. Tuolloin Iopputule-
42883: 
42884:      Helsingissä II päivänä huhtikuuta I996
42885: 
42886:           Kimmo Kiljunen /sd             Tuulikki Hämäläinen /sd       Paavo Nikula /vihr
42887:           Matti Louekoski /sd            Ola Rosendahl /r              Reino Paasilinna /sd
42888:           Markku Pohjola /sd             Klaus Heliberg /sd            Margareta Pietikäinen /r
42889:           Kari Uotila /vas               Matti Aura /kok               Matti Saarinen /sd
42890:           Jouko Jääskeläinen /skl        Kaarina Dromberg /kok         Leena Luhtanen /sd
42891: 
42892: 
42893: 
42894: 
42895:  260017
42896: 2                                           KK 268/1996 vp
42897: 
42898: 
42899: 
42900: 
42901:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
42902: 
42903:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Kapasiteettiongelmien ja häiriötekijöiden vuoksi
42904: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         VR Osakeyhtiöllä on ollut vaikeuksia saavuttaa
42905: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       liikenneaikatauluissa riittävä täsmällisyys. Kes-
42906: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kimmo            kimääräinen matkustajamäärä ao. seisakkeilla
42907: Kiljusen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       on ollut nollasta kahteen junaa kohden.
42908: sen n:o 268:                                             Tehdyllä ratkaisulla pyritään junien lähilii-
42909:                                                       kenteen kokonaispalvelutason parantamiseen.
42910:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        Lähiliikenne on luonteeltaan raskasta junalii-
42911:        ryhtyä julkisen liikenteen palvelutason        kennettä, joka on tarkoitettu suurten henkilö-
42912:        turvaamiseksi Takojan, Palopuron ja            määrien kuljettamiseen nopealla tavalla. Parane-
42913:        Monnin seisakkeilla sekä näiden seisak-        va palvelun taso luo edellytyksiä matkustaja-
42914:        keiden säilyttämiseksi liikennepaikkoi-        määrien kasvulle.
42915:        na?                                               Asia on ollut esillä liikenneministeriön, VR
42916:                                                       Osakeyhtiön ja Uudenmaan lääninhallituksen
42917:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          välisissä kokouksissa 16.2.1996ja 14.3.1996. En-
42918: vasti seuraavaa:                                      simmäiseen kokoukseen osallistui lisäksi Rata-
42919:                                                       hallintokeskus. Asiasta pidettiin kunnille infor-
42920:    VR Osakeyhtiö esitti 9.4.1996 liikenneminis-       maatio- ja neuvottelutilaisuus 1.4.1996, jossa
42921: teriölle luopumista pääkaupunkiseudun lähilii-        paikalla oli myös Hämeen lääninhallituksen
42922: kenteeseen kuuluvien H-junien pysähtymisestä          edustaja.
42923: Monnin, Palopuron ja Takojan seisakkeilla                Liikenneministeriö edellyttää, että ao. seisake-
42924: 12.8.1996 lukien. Liikenneministeriö hyväksyi         alueille luodaan toimivat junaliikenteen liityn-
42925: esityksen 12.4.1996. Ministeriön hyväksyminen         täyhteydet vähintään niille junille,joihin matkus-
42926: koskee liikennettä. Päätös seisakkeiden lakkaut-      tajamäärät keskittyvät. Edelleen liikenneminis-
42927: tamisesta on VR-konsernin sisäinen asia.              teriö katsoo, että myöhemmässä vaiheessa tulee
42928:    Kyseinenjunaliikenne on osa YTV-alueen ul-         olla valmius ottaa seisakkeet uudelleen käyttöön,
42929: kopuolista pääkaupunkiseudun lähiliikennettä          mikäli junaliikennepalvelujen kysyntä tätä edel-
42930: ja liikenne kuuluu liikenneministeriön VR Osa-        lyttää ja liikenteenhoidolle on olemassa riittävät
42931: keyhtiöltä ostamaan liikennekokonaisuuteen.           toiminnalliset edellytykset.
42932: Ostosopimuksen 31.10.1995 perusteella VR Osa-            Perussuunnitelma liityntäliikennejärjestelyis-
42933: keyhtiön tulee hyväksyttää sopimusta koskevan         tä on tehty vuonna 1993 liikenneministeriön,
42934: ostoliikenteen muutokset liikenneministeriöllä.       Uudenmaan lääninhallituksen, VR:n ja kuntien
42935:    VR Osakeyhtiö perusteli esitystään vähäisillä      yhteistyönä. Liityntäliikenteen suunnittelutyötä
42936: matkustajamäärillä, radan kapasiteettiongelmil-       jatketaan edelleen Uudenmaan ja Hämeen lää-
42937: la ja liikenteenhoidon häiriötekijöillä, jotka esi-   ninhallituksen johdolla. Mukana suunnittelu-
42938: tyksen mukaan johtuvat radan riittämättömästä         työssä ovat liikenneministeriö, VR Osakeyhtiö ja
42939: kunnosta ja lisääntyvistä nopeusrajoituksista.        ao. kunnat.
42940: 
42941:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1996
42942: 
42943:                                                                Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
42944:                                              KK 268/1996 vp                                              3
42945: 
42946: 
42947: 
42948: 
42949:                                          Tili Riksdagens Talman
42950: 
42951:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       Aktiebolaget haft problem med att uppnå tili-
42952: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         räcklig precision i tidtabelierna. Det genomsnitt-
42953: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       liga passagerarantalet på håliplatserna har varie-
42954: man Kimmo Kiljunen m.fl. undertecknade                 rat från noll tili två per tåg.
42955: spörsmål nr 268:                                          Genom beslutet avses att höja den allmänna
42956:                                                        servicenivån för närtrafiken. Närtrafiken är tili
42957:           Tili vilka åtgärder ämnar Regeringen         sin karaktär tung tågtrafik avsedd för transport
42958:        skrida för att trygga servicenivån på håli-     av stora passagerarvolymer på ett snabbt sätt. Då
42959:        platserna Takoja, Palopuro och Monni,           servicenivån höjs, skapas förutsättningar för en
42960:        samt för att bevara dessa håliplatser inom      ökQing av passagerarvolymen.
42961:        närtrafiken?                                       Arendet har behandlats vid möten 16.2.1996
42962:                                                        och 14.3.1996 mellan trafikministeriet, VR Ak-
42963:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          tiebolaget och länsstyrelsen i Nylands Iän. Därtili
42964: anföra följande:                                       deltog Banförvaltningscentralen i det första mö-
42965:                                                        tet. En sammankomst med information och möj-
42966:    VR Aktiebolag föreslog den 9 april 1996 för         lighet tili diskussion angående ärendet ordnades
42967: trafikministeriet att H-tågen i huvudstadsregio-       för kommunerna den 1 april 1996, där även en
42968: nens närtrafik skall upphöra att stanna vid håll-      representant från länsstyrelsen i Tavastehus Iän
42969: platserna i Monni, Palopuro och Takoja fr.o.m.         var närvarande.
42970: den 12 augusti 1996. Trafikministeriet godkände           Trafikministeriet förutsätter att fungerande
42971: förslaget den 12 april1996. Ministeriets godkän-       matarförbindelser tili tågen skapas på ovan
42972: nande avser trafiken. Beslutet om att dra in håli-     nämnda håliplatsområden. Detta gäller åtmin-
42973: platserna är en intern angelägenhet inom VR-           stone de tåg där passagerarvolymerna är som
42974: koncernen.                                             störst. Vidare anser trafikministeriet att det skall
42975:     Den avsedda tågtrafiken är en del av huvud-        vara möjligt att senare återinföra hållplatserna i
42976: stadsregionens närtrafik utanför SAD-området           bruk om efterfrågan på tågtrafiktjänster kräver
42977: och trafiken tilihör den helhet som trafikministe-     detta och det finns tillräckliga funktionella förut-
42978: riet köpt av VR Aktiebolaget. Enligt köpkon-           sättningar för trafikens skötsel.
42979: traktet 31.10.1995 skali VR Aktiebolaget fram-            En grundplan för matartrafiksystemet har
42980: lägga ändringarna av köptrafiken som avses i           sammanställts år 1993 i samarbete melian trafik-
42981: kontraktet för trafikministeriets godkännande.         ministeriet, länsstyrelsen i Nylands Iän, Stats-
42982:     VR Aktiebolaget motiverade sitt förslag med        järnvägarna och kommunerna. Under ledning av
42983: liten passagerarvolym, kapacitetsproblem på ha-        länsstyrelserna i Nylands och Tavastehus Iän
42984: nan och störningar i trafikens skötsel, vilka enligt   fortsätter planeringsarbetet i fråga om matartra-
42985: förslaget beror på banans otillfredsställande          fiken. Trafikministeriet, VR Aktiebolaget och
42986: skick och ökade hastighetsbegränsningar. P.g.a.        kommunerna deltar i planeringen.
42987: kapacitetsproblem och störningsfaktorer har VR
42988: 
42989:      Helsingforsden 3 maj 1996
42990: 
42991:                                                                     Trafikminister Tuula Linnainmaa
42992:                                           KK 269/1996 vp
42993: 
42994: Kirjallinen kysymys 269
42995: 
42996: 
42997: 
42998: 
42999:                                   Erkki Pulliainen /vihr: Tenojoen kunnostamisesta ja säilyttämisestä
43000:                                      lohijokena
43001: 
43002: 
43003:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
43004: 
43005:    Tenojoki kuuluu Fennoskandian pohjoiska-            Pääministeri Paavo Lipposen aikaansaannok-
43006: lottialueen arvokkaimpiin lohijokiin, jonka lohi-   siin kuuluu mm. Tornion- ja Simojokien luon-
43007: kannan säilymisestä on kantanut huolta niin         nonlohikantojen elvyttämiseen tähtäävien toi-
43008: Suomi kuin Norjakin.                                mien vieminen säädöstasolle. Tämän jatkoksi
43009:    Viime aikoina on kantautunut useita huoles-      sopii Tenojoen ja sen lohikannan pelastamiseen
43010: tuttavia uutisia, jotka koskevat Tenojokea ja/tai   tähtäävä projekti.
43011: sen lohikantaa. Näitä ovat Gerodactylus salaris        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
43012: -loinen, joen veden saastuminen asutuksen tuot-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
43013: tamista päästöistä ja viimeksi joen ja siinä ole-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
43014: vien saarien hiekkatörmien sortuminen jokeen.       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
43015: Joen alaosasta on viimeksi mainitusta syystä
43016: "menetetty" arvoalueena n. 40 %ja yläjuoksusta                Aikooko Hallitus tehdä Norjalle aloit-
43017: 20%.                                                       teen Tenojoen ja sen saarien hiekkaranto-
43018:    Nyt tarvitaan joen ja sen saarien rantojen tu-          jen lisäsortumien estämiseksi, yhdyskun-
43019:  kemista kivillä lisäsortumien estämiseksi. Tämä           nista tulevien jätevesipäästöjen vähentä-
43020: edellyttää yhteistyötä Suomen ja Norjan kesken.            miseksi ja jokea koskevan yhteisen lohi-
43021:  Aloitteentekijäksi sopii erinomaisesti Suomi.             politiikkasuunnitelman laatimiseksi?
43022: 
43023:      Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1996
43024: 
43025:                                        Erkki Pulliainen /vihr
43026: 
43027: 
43028: 
43029: 
43030:  260017
43031: 2                                          KK 269/1996 vp
43032: 
43033: 
43034: 
43035: 
43036:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
43037: 
43038:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vedenpuhdistamot. Suomen puolella Karigas-
43039: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        niemen puhdistamo on saneerattu vuonna 1994.
43040: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      Puhdistamot, joiden hoidosta vastaa Utsjoen
43041: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-      kunta, toimivat hoidettuina lupaehdot täyttäväl-
43042: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o     Iä tavalla.
43043: 269:                                                     Suomen ja Norjan kesken Tenojoen kalastus-
43044:                                                      piirin yhteisestä kalastussäännöstä tehdyn sopi-
43045:           Aikooko Hallitus tehdä Norjalle aloit-     muksen (SopS 94/89) tarkoituksena on suojella ja
43046:        teen Tenojoen ja sen saarien hiekkaranto-     ylläpitää Tenojoen vesistössä vaeltavien lohika-
43047:        jen lisäsortumien estämiseksi, yhdyskun-      lojen ja sisävesikalojen luonnonkantoja siten,
43048:        nista tulevien jätevesipäästöjen vähentä-     että luonnon monimuotoisuus ja tuotanto säily-
43049:        miseksi ja jokea koskevan yhteisen lohi-      tetään. Tenojoen vesistön lohikannat on tarkoi-
43050:        politiikkasuunnitelman laatimiseksi?          tus turvata asianmukaisin kalastuksen säätely-
43051:                                                      toimenpitein. Sopimuksen mukaisesti molem-
43052:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         missa maissa annetuissa kalastussäännöissä on
43053: vasti seuraavaa:                                     määrätty kalastuksesta varsin kattavasti ja jois-
43054:                                                      sakin artikloissa on myös Lapin lääninhallituk-
43055:    Tenojoen luonteeseen kuuluu voimakas vesi-        selle ja Finnmarkin fylkesmannille annettu tehtä-
43056: määrien ja virtausten vaihtelu sekä jokiuoman ja     väksi yhdessä päättää, miten jokin asia yksityis-
43057: rantojen tulvanaikainen eroosio. Lapin ympäris-      kohtaisesti hoidetaan.
43058: tökeskus on paikallisten tahojen aloitteesta to-        Norjassa Tenovuonossa harjoitetun lohen-
43059: teuttanut jokiuomassa eroosiosuojauksia vuo-         kasvatuksen arvioituihin haittavaikutuksiin Te-
43060: desta 1970 lähtien. Suojausten tarkoituksena on      nojoen lohikannalle on maa- ja metsätalousmi-
43061: ollut sortumavaaraan joutuneiden rakennusten,        nisteriön taholta kiinnitetty kuluvana vuonna
43062: tiepenkereiden tai viljelysmaan suojaaminen          erityistä huomiota. Ministeriö on edellyttänyt
43063: sekä lohen nousumahdollisuuksien varmistami-         Norjan kalastusviranomaisten rajoittavan tätä
43064: nen sivujokiin. Tulevaisuudessa on tarkoitus toi-    toimintaa. Suomen ja Norjan välisellä yhteistyöl-
43065: mia edellä selostetulla tavalla ryhtymättä laajem-   lä, joka perustuu maiden välisiin sopimuksiin,
43066: piin Tenojoen luontaista eroosiota estäviin toi-     Tenojoen sekä kalataloudellisesti että luonnon-
43067: menpiteisiin.                                        suojelullisesti arvokasta lohikantaa voidaan yllä-
43068:    Tenojoen vesistöalueella sijaitsevilla suurem-    pitää ja hyödyntää kestävän käytön periaatteen
43069: milla asutuskeskuksilla - Karigasniemi, Uts-         mukaisesti.
43070: joen kirkonkylä ja Nuorgam- on toimivat jäte-
43071: 
43072:      Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1996
43073: 
43074:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
43075:                                            KK 269/1996 vp                                              3
43076: 
43077: 
43078: 
43079: 
43080:                                        Tili Riksdagens Talman
43081: 
43082:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     koby och Nuorgam - har fungerande renings-
43083: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       verk för avfallsvattnet. På den finska sidan har
43084: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     Karigasniemi reningsverk sanerats år 1994. För
43085: man Erkki Pulliainen undertecknade spörsmål nr       reningsverkens skötsel svarar Utsjoki kommun.
43086: 269:                                                 Skötseln fyller koncessionsvillkoren.
43087:                                                         Syftet med överenskommelsen mellan Finland
43088:           Har Regeringen för avsikt att till Nor-    och N orge angående gemensam fiskeristadga för
43089:        ge framföra ett initiativ om åtgärder för     Tana älvs fiskeområde (FördsS 94/89) är att
43090:        att förhindra ytterligare ras vid Tana älvs   skydda och upprätthålla de naturliga bestånden
43091:        och i älven befintliga öars sandstränder      av anadroma laxfiskar och insjöfisk i Tana älvs
43092:        och för att minska utsläppen av avlopps-      vattendrag så att naturens mångformighet och
43093:        vatten från kringliggande samhällen samt      produktion bibehålls. Laxbestånden i Tana älvs
43094:        om utarbetande av en gemensam pian för        vattendrag tryggas genom vederbörliga regle-
43095:        den laxpolitik som skall gälla för älven?     ringar av fisket. 1 överensstämmelse med över-
43096:                                                      enskommelsen har reglerna för fisket fastställts
43097:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      mycket täckande i de fiskeristadgar som utfår-
43098: anföra följande:                                     dats i vardera länderna och i vissa artiklar har
43099:                                                      även länsstyrelsen i Lappland och fylkesmannen
43100:    Typiskt för Tana älv är de kraftiga variatio-     i Finnmark givits i uppgift att tillsammans beslu-
43101: nerna i vattenmängder och strömmar samt              ta om detaljerna i skötseln av olika frågor.
43102: erosionen i älvfåran och vid stränderna under           Under innevarande år har jord- och skogs-
43103: tider av högvatten. På lokalt initiativ har Lapp-    bruksministeriet fåst de norska fiskerimyndighe-
43104: lands miljöcentral redan från och med år 1970        ternas uppmärksamhet vid de negativa effekter
43105: vidtagit skyddsåtgärder mot erosionen i älvfå-       laxodlingen på den norska sidan i Tanafjorden
43106: ran. Syftet med skyddsåtgärderna har varit att       bedöms ha på laxbeståndet i Tana älv. Ministe-
43107: skydda byggnader, vägbankar och odlingsmark          riet har förutsatt att myndigheterna ifråga be-
43108: som ligger i riskzonen för ras, samt att säkra       gränsar denna verksamhet. Tack vare samarbetet
43109: laxens möjligheter att stiga upp i biälvarna. Av-    mellan Finland och Norge, som grundar sig på
43110: sikten är att även i framtiden fungera på ovan       överenstämmelsen mellan länderna, har det såväl
43111: angivet sätt utan att skrida till mera omfattande    fiskeriekonomiskt som i naturskyddshänseende
43112: åtgärder för att förhindra den naturliga erosio-     värdefulla laxbeståndet i Tana älv kunnat upp-
43113: nen i Tana älv.                                      rätthållas och nyttjas enligt principen för hållbart
43114:    De större bostadscentra inom Tana älvs ne-        nyttjande.
43115: derbördsområde - Karigasniemi, Utsjoki kyr-
43116: 
43117:      Helsingforsden 2 maj 1996
43118: 
43119:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
43120:                                             KK 270/1996 vp
43121: 
43122: Kirjallinen kysymys 270
43123: 
43124: 
43125: 
43126: 
43127:                                    Esa Lahtela /sd: Keksijöiden työedellytysten parantamisesta
43128: 
43129: 
43130: 
43131:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
43132: 
43133:    Maassamme on lukuisa määrä keksijöitä, jot-        teyttä alueen keksijöihin sekä etsiä ja löytää hyö-
43134: katekevät merkittävää työtä. Kuitenkin tämän          dyntämiskelpoisia ja lupaavia keksintöjä.
43135: ammattikunnan mahdollisuuksia pitäisi edesaut-           Lisäksi lääninkeksijän tulisi auttaa keksijää
43136: taa, sillä uudet merkittävätkin ideat voivatjäädä     hyödyntämään keksintöään. Hänen tehtävänsä
43137: pienestä tiedosta, rahasta tai kontakteista kiinni    olisi myös neuvoa ja etsiä tarpeellisia yhteyksiä,
43138: tai uusi keksintö ei tavoita sopivaa ostajaa. Mo-     ja hänen tulisi myös kouluttaa keksijöitä selviä-
43139: nesti nämä keksijät puurtavat yksin omien ideoi-      mään ongelmista.
43140: deosa ja vaikeuksiensa keskellä, vaikka keksijöi-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
43141: den välisellä yhteistyöllä olisi löydettävissä vah-   tyksen 37 § :n l momenttiin viitaten esitän kun-
43142: vuustekijöitä, joilla koko kansantalouden ja          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
43143: työllisyyden kannalta olisi vain myönteinen mer-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
43144: kitys.
43145:    Pohjoiskarjalaisten keksijöiden piirissä onkin                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
43146: syntynyt ajatus, että maahamme tulisi perustaa                ryhtyä, että maamme keksijöiden mah-
43147: lääninkeksijäjärjestelmä. Läänissä olisi yksi tai             dollisuuksia tehdä työtään edesautettai-
43148: useampi keksijä tarpeen mukaan, ja virat olisivat             siin, ja
43149: määräaikaisia. Lääninkeksijä toimisi vähän sa-                   onko Hallituksella tarkoitus lähiaikoi-
43150: malla periaatteella kuin läänintaiteilijakin. Hä-             na perustaa lääninkeksijäjärjestelmä?
43151: nen tehtävänsä olisi oma-aloitteisesti pitää yh-
43152: 
43153:      Helsingissä II päivänä huhtikuuta 1996
43154: 
43155:                                             Esa Lahtela /sd
43156: 
43157: 
43158: 
43159: 
43160: 260017
43161: 2                                          KK 270/1996 vp
43162: 
43163: 
43164: 
43165: 
43166:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
43167: 
43168:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        minen, tutkimus- ja kehittämistoiminta, keksin-
43169: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         töjen markkinointi, asiantuntija- ja konsulttipal-
43170: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       velut ja kansainvälinen yhteistyö.
43171: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-          Säätiöllä on runsaasti yrittäjyyttä ja innovatii-
43172: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          visuutta edistävää toimintaa eri puolilla maata.
43173: 270:                                                  Keksintösäätiöllä on tällä hetkellä kahdellatois-
43174:                                                       ta paikkakunnalla eri puolilla Suomea toimiva
43175:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       asiamiesverkosto teknillisten oppilaitosten ja
43176:        ryhtyä, että maamme keksijöiden mah-           teknologiakeskusten yhteydessä. Asiamiehet
43177:        dollisuuksia tehdä työtään edesautettai-       opastavat keksijöitä mm. rahoituksen hakemi-
43178:        siin, ja                                       sessa, tuotteen kehittämisessä ja paten-
43179:            onko Hallituksella tarkoitus lähiaikoi-    tointikysymyksissä. Toiminnan laajuutta kuvas-
43180:        na perustaa lääninkeksijäjärjestelmä?          taa mm. se, että vuonna 1995 säätiön henkilö-
43181:                                                       kunta ja keksintöasiamiehet vastasivat noin
43182:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           7 OOO:een keksijöiden ja yrittäjien kyselyyn erityi-
43183: taen seuraavaa:                                       sesti keksinnöllisyydestä ja rahoituksesta.
43184:                                                          Kauppa- ja teollisuusministeriö katsoo, että
43185:    Vuonna 1971 perustetun Keksintösäätiön tar-        suomalaisen keksintötoiminnan ja keksintöjen
43186: koituksena on suomalaisen keksintötoiminnan           hyväksikäytön edistämistä sekä keksijöiden
43187: ja keksintöjen hyväksikäytön edistäminen. Peri-       mahdollisuutta tehdä työtään edesautetaan par-
43188: aatteensa mukaisesti säätiö tukee keksijöitä ja       haiten kehittämällä ja monipuolistamalla Kek-
43189: kehityskelpoisia keksintöjä etenkin hankkeen al-      sintösäätiön toimintaa sekä vahvistamalla sää-
43190: kuvaiheessa. Toiminnan pääpainopistealueet            tiön resursseja. Omalta osaltaan säätiö pyrkii
43191: ovat neuvonta-, arviointi-, rahoitus- ja mark-        lisäämään palvelujensa tunnettavuutta järjestä-
43192: kinointipalvelut. Rahoitusta myönnetään yksi-         mällä yhteistyössä TEKESin, Suomen Y rittä-
43193: tyisille henkilöille ja pienyrityksille.              jien, Keran, teknillisten oppilaitosten ym. sidos-
43194:    Keksintösäätiö saa pääosan käyttövaroistaan        ryhmien kanssa keksijöiden ja pienyrittäjien ta-
43195: kauppa- ja teollisuusministeriöltä. Vuonna 1996       paamisia, erilaisia seminaareja ja keksintöasia-
43196: säätiölle myönnettiin 16,5 miljoonaa markkaa          miespäiviä.
43197: käytettäväksi säätiön toimintasuunnitelmassa             Niin muodoin ministeriö ei näe tarpeelliseksi
43198: esitettyihin tarkoituksiin, joista keskeisimmät       perustaa erityistä lääninkeksijäjärjestelmää.
43199: ovat keksintöjen rahoittaminen, työpajan pitä-
43200: 
43201:      Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1996
43202: 
43203:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
43204:                                            KK 270/1996 vp                                                 3
43205: 
43206: 
43207: 
43208: 
43209:                                         Tili Riksdagens Talman
43210: 
43211:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      utveckling, marknadsföring av uppfinningar,
43212: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        sakkunnig- och konsulttjänster och internatio-
43213: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      nellt samarbete.
43214: man Esa Lahtela undertecknade skriftliga spörs-          Stiftelsen har en omfattande verksamhet som
43215: mål nr 270:                                           främjar företagsamheten och nyskapandet på
43216:                                                       olika håll i landet. Uppfinningsstiftelsen har i
43217:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-       dagens läge på tolv orter runt om i Jandet ett
43218:        sikt att vidta för att vårt lands uppfinna-    nätverk av ombudsmän i samband med tekniska
43219:        res möjligheter att göra sitt arbete skall     läroinrättningar och teknologicentra. Ombuds-
43220:        kunna främjas, och                             männen handleder uppfinnare bl.a. i att ansöka
43221:           har Regeringen för avsikt att under en      om finansiering, utveckla produkten och i frågor
43222:        nära framtid grunda ett länsuppfinnar-         som gäller patentering. Omfattningen av verk-
43223:        system?                                        samheten visas bl.a. av det att år 1995 besvarade
43224:                                                       stiftelsens personai och uppfinningsombuds-
43225:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         männen ca 7 000 förfrågningar från uppfinnare
43226: anföra följande:                                      och företagare, vilka särskilt gällde uppfinnings-
43227:                                                       höjd och finansiering.
43228:    A vsikten med Uppfinningsstiftelsen, som              Handels- och industriministeriet anser att
43229: grundades 1971, är att främja den finska uppfin-      främjandet av den finska uppfinningsverksamhe-
43230: ningsverksamheten och utnyttjandet av uppfin-         ten och av utnyttjandet av uppfinningarna samt
43231: ningarna. 1 enlighet med sina principer stöder        uppfinnarnas möjligheter att utföra sitt arbete
43232: stiftelsen uppfinnare och utvecklingsbara upp-        bäst underlättas genom att Uppfinningsstiftel-
43233: finningar i synnerhet i projektets begynnelseske-     sens verksamhet utvecklas och görs mångsidiga-
43234: de. Prioritetsområdena för verksamheten är råd-       re samt genom att stiftelsens resurser förstärks.
43235: givnings-, bedömnings-, finansierings- och mark-      För sin egen del strävar stiftelsen efter att göra
43236: nadsföringstjänster. Finansiering beviljas enskil-    sina tjänster mera bekanta genom att i samarbete
43237: da personer och småföretag.                           med TEKES, Företagarna i Finland, Kera, de
43238:     Uppfinningsstiftelsen får huvuddelen av sina      tekniska läroinrättningarna och andra intresse-
43239: resurser från handels- och industriministeriet. År    grupper arrangera träffar för uppfinnare och
43240: 1996 beviljades stiftelsen 16,5 miljoner mark för     småföretagare, olika seminarier och uppfin-
43241: användning för de ändamål som presenteras i           ningsombudsmannadagar.
43242: stiftelsens verksamhetsplan. Av dessa ändamål             Tili följd av detta anser ministeriet att det inte
43243: är de viktigaste finansiering av uppfinningar,        finns något behov att grunda ett särskilt system
43244: upprätthållande av en verkstad, forskning och         för länsuppfinnare.
43245: 
43246:      Helsingforsden 30 aprill996
43247:                                                      Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
43248:                                              KK 271/1996 vp
43249: 
43250: Kirjallinen kysymys 271
43251: 
43252: 
43253: 
43254: 
43255:                                     Esa Lahtela /sd ym.: Yksityisteiden kunnossapidon turvaamisesta
43256: 
43257: 
43258: 
43259:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
43260: 
43261:    Yksityistiekuntien hoitamat tiet ovat merkit-       kaisen suomalaisen jokamiehenoikeuksiin kuu-
43262: tävä osa suomalaista liikenneverkostoa ja infra-       luvat luonnossa liikkumisen mahdollisuudet
43263: struktuuria. Teiden varsilla asuu reilut puoli mil-    myös vaarantuvat.
43264: joonaa suomalaista. Lisäksi teitä käyttää virkis-         Tästä syystä onkin tärkeää, että nopeassa ai-
43265: tys- ja vapaa-ajan harrastusten liikennöintiin         kataulussa selvitettäisiin kaikki mahdollisuudet,
43266: huomattava määrä kansalaisia. Nämä tiet ovat           kuinka yksityistiekuntien kustannuspaineita voi-
43267: myös koko yhteiskunnan osalta merkittävä mo-           taisiin helpottaa. Yksityistiekuntien laaja-alai-
43268: nien raaka-aineiden kuljetusväylä. Suhteellisen        sesta merkittävästä yhteiskunnallisesta luontees-
43269: paljon näistä teistä on myös liikenteeltään vilk-      taan johtuen yksityistiekuntien ostamilta palve-
43270: kaita läpiajoteitä. Kuitenkin monet viimeaikai-        luilta voitaisiin poistaa arvonlisävero tai voitai-
43271: set toimenpiteet ovat olleet heikentämässä mah-        siin luoda järjestelmä, jolla yksityistiekunta saisi
43272: dollisuuksia pitää tämä koko yhteiskunnan kan-         maksamaosa arvonlisäveron palautuksena ta-
43273: nalta merkittävä tieverkosto kunnossa.                 kaisin.
43274:    Tiekunnat luonteensa laadun suhteen ovat                Lisäksi tulevien vuosien valtion talousarviois-
43275: palveluiden loppukäyttäjiä, jolloin arvonlisäve-       sa tulisi varata riittävä määräraha yksityistiekun-
43276:  ron tulo lisäsi kustannuksia, jotka jäävät koko-      tien avustamiseen.
43277:  naan tienosakkaiden maksettavaksi. Vuoden                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
43278:  1996 alusta ei valtion talousarvioon enää sisälty-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
43279:  nyt yksityistiekuntien valtionapuja.                  kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
43280:     Näistä toimenpiteistä on seurannut se, että        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
43281:  kuntien maksukyvystä tai tahdosta riippuenjois-
43282:  sakin kunnissa on tätä valtionosuuden menetystä                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ai-
43283:  vähän kompensoitu ja joissakin ei yhtään, mikä                konut ryhtyä, että yksityistiekunnat voi-
43284:  on merkinnyt, että tieosakkaiden maksuosuus on                sivat jatkossakin selviytyä tiestöjensä
43285: jokaisessa yksityistiekunnassa rajusti noussut.                kunnossapidosta, ja
43286:     Kuitenkin, kun otetaan huomioon yksityistei-                  onko Hallituksella tarkoitus mahdol-
43287:  den merkittävä luonne raaka-aineiden kuljetus-                listaa yksityistiekuntien ostamien palve-
43288:  reittinäja alueellista tasa-arvoa lisäävänä tekijä-           luiden arvonlisäverottomuus sekä osoit-
43289:  nä koko suomalaisen yhteiskunnan kannalta, on                 taa tulevien vuosien valtion talousarvioi-
43290:  koko yhteiskunnan tunnettava vastuunsa, ettei                 hin riittävät valtionavut yksityistiekunti-
43291:  tämä tieverkosto pääse rapistumaan ja ettei lii-              en käyttöön?
43292:  kennöintiä tulla estämään puomeilla, jolloin jo-
43293: 
43294:       Helsingissä II päivänä huhtikuuta 1996
43295: 
43296:                       Esa Lahtela /sd                           Jorma Kukkonen /sd
43297:                       Tapio Karjalainen /sd                     Raimo Holopainen /sd
43298: 
43299: 
43300: 
43301: 
43302:  260017
43303: 2                                            KK 271/1996 vp
43304: 
43305: 
43306: 
43307: 
43308:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
43309: 
43310:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         sä yksityistieavustusten ottamista mukaan kun-
43311: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tien valtionosuuksiin. Tästä valtionosuusjärjes-
43312: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        telmän uusimisesta tehdään hallituksessa päätös
43313: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-        ennen kesää. Tarkoitus on, että kuntien valtion-
43314: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           osuuksia koskeva lainmuutos tulisi voimaan
43315: n:o 271:                                               1.1.1997. Jos yksityistieavustukset menevät kun-
43316:                                                        tien valtionosuuksien piiriin, on alussa mainittu
43317:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ai-       vuoden alussa voimaan tullut yksityistielain
43318:        konut ryhtyä, että yksityistiekunnat voi-       muutos kumottava, koska samaan tarkoitukseen
43319:        sivat jatkossakin selviytyä tiestöjensä         ei ole tarkoituksenmukaista jakaa valtion avus-
43320:        kunnossapidosta, ja                             tusta kahden eri lain nojalla. Jos taas yksityistie-
43321:           onko Hallituksella tarkoitus mahdol-         avustukset eivät mene kuntien valtionosuuksiin,
43322:        listaa yksityistiekuntien ostamien palve-       jää määrärahan ottaminen yksityistielain mukai-
43323:        luiden arvonlisäverottomuus sekä osoit-         sia harkinnanvaraisia avustuksia varten valtion
43324:        taa tulevien vuosien valtion talousarvioi-      talousarvioon päätettäväksi vuoden 1997 talous-
43325:        hin riittävät valtionavut yksityistiekun-       arvion yhteydessä.
43326:        tien käyttöön?                                     Arvonlisäveron osalta valtiovarainministeriö
43327:                                                        on lausunnossaan todennut, että arvonlisävero-
43328:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tuksessa sovellettavan veropohjan laajuudesta
43329: vasti seuraavaa:                                       on säädetty Suomea sitovasti Euroopan yhteisön
43330:                                                        kuudennessa arvonlisäverodirektiivissä (77/388/
43331:    Mitä tulee yksityistiekuntien avustamiseen          ETY). Suomi ei voi kansallisin päätöksin supis-
43332: valtion toimesta, niin eduskunta hyväksyi              taa direktiivin mukaista veropohjaa.
43333: 29.11.1995 yksityisistä teistä annetun lain muu-          Kun tiekunta rinnastetaan arvonlisäverotuk-
43334: toksen, jolla valtion avustukset yksityisille teille   sessa lopulliseen kuluttajaan, joutuvat tiekunnat
43335: muutettiin harkinnanvaraisiksi. Lain muutos tuli       hankkimaan toiminnassaan käyttämänsä tava-
43336: voimaan 1.1.1996. Eduskunta ei kuitenkaan              rat ja materiaalin verollisina ilman vähennysoi-
43337: myöntänyt vuoden 1996 talousarvioon määrära-           keutta.
43338: haa näitä harkinnanvaraisia avustuksia varten.            Tiekuntien kohtelu on arvonlisäverokorotuk-
43339: Käsitellessään lainmuutosta eduskunnan liiken-         sen yleisten periaatteiden mukainen ja vastaa
43340: nevaliokunta edellytti, että selvitetään mahdolli-     edellä mainitun arvonlisäverodirektiivin mukais-
43341: suudet sisällyttää yksityisten teiden valtion avus-    ta käytäntöä. Tämän vuoksi arvonlisäverolain
43342: tukset kunnille myönnettävän yleisen valtion-          muuttaminen siten, että tiekuntien ostamat pal-
43343: osuuden piiriin. Kuntien valtionosuusjärjestel-        velut säädettäisiin arvonlisäverottomiksi, ei ole
43344: män uudistamista pohtiva selvitysmies Heikki           perusteltua.
43345: Koski onkin ennakkotietojen mukaan esittämäs-
43346: 
43347:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1996
43348: 
43349:                                                                  Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
43350:                                             KK 271/1996 vp                                             3
43351: 
43352: 
43353: 
43354: 
43355:                                         Tili Riksdagens Talman
43356: 
43357:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      åt kommuner. Regeringen skall fatta sitt beslut
43358: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        om att ändra systemet med statsandelarna före
43359: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      sommaren. A vsikten är att ändringen av lagen
43360: man Esa Lahtela m.fl. undertecknade spörsmål          om statsandelar åt kommuner skall träda i kraft
43361: nr 271:                                               den 1 januari 1997. Om bidragen tili enskilda
43362:                                                       vägar skall ingå i statsandelarna, skall ändringen
43363:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        av lagen om enskilda vägar, som nämndes i bör-
43364:        ta för att enskilda väglag även i fortsätt-    jan, upphävas, eftersom det inte är ändamålsen-
43365:        ningen kunde genomföra underhållet av          ligt att bevilja statsunderstöd för ett och samma
43366:        sitt vägnät, samt                              ändamål med stöd av två olika lagar. Om bidra-
43367:           har Regeringen som avsikt att göra det      gen för enskilda vägar däremot inte skall ingå i
43368:        möjligt att tjänster som enskilda väglag       statsandelarna, återstår det att besluta om anslag
43369:        upphandlar är fria från mervärdeskatt          för bidrag enligt lagen om enskilda vägar, som
43370:        samt anvisa tillräckliga statsbidrag för att   betalas enligt prövning, skall ingå i statsbudgeten
43371:        användas av enskilda väglag i de kom-          då budgeten för 1997 görs upp.
43372:        mande års budget?                                 1 fråga om mervärdeskatten konstaterar fi-
43373:                                                       nansministeriet i sitt utlåtande att Finland är
43374:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         bundet av det som stadgas i rådets sjätte direktiv
43375: anföra följande:                                      om mervärdeskatten (77/388/EEG) om hur brett
43376:                                                       det på mervärdesbeskattningen tillämpliga skat-
43377:    Angående statsbidrag åt väglag för enskilda        teunderlaget är. Finland kan inte begränsa skat-
43378: vägar, godkände riksdagen den 29 november             teunderlaget SOin direktivet avser genom natio-
43379: 1995 en ändring av lagen om enskilda vägar ge-        nella beslut.
43380: nom viiken statsbidragen ändrades så att de ut-          Då väglaget i mervärdesbeskattningen jäm-
43381: sätts för prövning. Lagändringen trädde i kraft       ställs med den slutliga konsumenten, skall vägla-
43382: den 1 januari 1996. Riksdagen beviljade dock i        gen upphandla varor och materia!, som de behö-
43383: 1996 års budget inga anslag för dessa bidrag som      ver isin verksa111het, skattbelagda utan avdrags-
43384: beror på prövning. Då riksdagens trafikutskott        rätt.
43385: behandlade lagändringen förutsatte det att möj-          Väglagen behandlas i enlighet med de allmän-
43386: ligheterna att inkludera statsbidragen för enskil-    na principerna då mervärdeskatten höjs och mot-
43387: da vägar i allmänna statsandelar åt kommuner          svarande den praxis som tillämpas enligt det
43388: skall utredas. Utredningsman Heikki Koski, som        ovan nämnda direktivet om mervärdeskatten.
43389: överlade om att ändra systemet med statsande-         Därför är det inte motiverat att ändra lagen om
43390: larna, skall i enlighet med förhandsuppgifterna       mervärdeskatten så att tjänster som väglagen
43391: Iåta bidrag för enskilda vägar ingå i statsandelar    köper skulle bli fria från mervärdeskatt.
43392: 
43393:      Helsingfors den 29 april 1996
43394: 
43395:                                                                    Trafikminister Tuula Linnainmaa
43396:                                             KK 272/1996 vp
43397: 
43398: Kirjallinen kysymys 272
43399: 
43400: 
43401: 
43402: 
43403:                                    Liisa Hyssälä /kesk: Sairauspäivärahan määräytymisestä eräissä
43404:                                        tapauksissa
43405: 
43406: 
43407:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
43408: 
43409:     Sanomalehdissä on ollut sairausvakuutuslain       kiksi oli tuloja vain kahdelta kuukaudelta, ko.
43410: ja -asetuksen vuodenvaihteen muutoksien yleisö-       tulo jaettiin kahdella ja kerrottiin sen jälkeen
43411: kommentteja ja puheenvuoroja. Kommentit               kuudella eli saatiin ns. kuuden kuukauden tulo.
43412: ovat koskeneet lähinnä ns. kymppipykälää (sai-        Se kerrottiin sitten kahdella, mistä saatiin koko
43413: rausvakuutusasetuksen 10 §)eli kuuden kuukau-         vuoden tulo. Uudessa arvioinnissa on luovuttu
43414: den tulojen arvioimista. Ihmiset ovat olleet petty-   "todellisesta vuosityötulon arvioimisesta". Uu-
43415: neitä saamaansa vuosiansiolaskelmaan.                 den "arvioimistavan" mukaan vuosityötulo on se
43416:     Hallituksen esityksessä sairausvakuutuslain       faktinen työtulo, minkä vakuutettu on ansain-
43417: muuttamiseksi (HE 124/1995 vp, s. 17) ilmoite-        nut. Työtuloa ei siten enää muuteta (arvioida)
43418: taan, että muutos asetuksen 10 §:ään tullaan te-      vuosityötuloksi sanan varsinaisessa merkitykses-
43419: kemään. Itse muutettavan asetuksen säännöstä          sä. Siis ei tehdä olettamusta (arviota) siitä, mitä
43420: ei kuitenkaan ollut hallituksen esityksessä, vaik-    vakuutettu ansaitsisi koko vuodessa, jos hän ei
43421: ka niin on yleensä ollut tapana tehdä. Myöskään       olisi sairastunut tai ollut työtön.
43422: sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntija valio-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
43423: kunnassa ei tuonut tätä asiaa millään tavalla         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
43424: valiokunnan jäsenten eli päättäjien tietoon.          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
43425:     Jos vakuutetulla ei verotuksessa ole vahvistet-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
43426:  tu tuloja laisinkaan tai ne ovat sairauden tai
43427:  työttömyyden johdosta pienemmät kuin ne ovat                   Onko Hallitus valmistellessaan esitys-
43428:  päivärahaa hakiessa, sairausvakuutuslain mu-                tä sairausvakuutuslain muuttamiseksi ol-
43429:  kaisen päivärahan perusteena olevan vuositulon              lut tietoinen sen epäoikeudenmukaisuu-
43430:  määrä arvioidaan työkyvyttömyyttä edeltänei-                desta joidenkin vakuutettujen kohdalla,
43431:  den kuuden kuukauden työtulon perusteella.                  ja
43432:  Ennen 1.1.1996 voimaan tullutta asetuksen muu-                 miksi Hallitus ei tuonut valiokuntakä-
43433:  tosta kuuden kuukauden tulon arvioiminen on                 sittelyssä esille näitä mahdollisia epäkoh-
43434:  tapahtunut siten, että jos vakuutetulla esimer-             tia vakuutettujen kannalta?
43435:      Helsingissä II päivänä huhtikuuta 1996
43436: 
43437:                                           Liisa Hyssälä /kesk
43438: 
43439: 
43440: 
43441: 
43442: 260017
43443: 2                                          KK 272/1996 vp
43444: 
43445: 
43446: 
43447: 
43448:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
43449: 
43450:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       della on kaksikymmentä prosenttia suurempi
43451: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kuin verotuksessa todettu työtulojen määrä, on
43452: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tämä tulo pantava päivärahan määräämisen pe-
43453: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys-      rusteeksi.
43454: sälän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          Aikaisemmin voimassa olleiden säännösten
43455: 272:                                                 mukaan sosiaalivakuutustoimikunnan oli arvioi-
43456:                                                      tava, ottaen huomioon ajan, johon työtulot oli-
43457:            Onko Hallitus valmistellessaan esitys-    vat kohdistuneet, mitä oli pidettävä vakuutetun
43458:        tä sairausvakuutuslain muuttamiseksi ol-      työtulona kuudelta kuukaudelta, jollei hänellä
43459:        lut tietoinen sen epäoikeudenmukaisuu-        ollut työskentelyä vähintään viiden kuukauden
43460:        desta joidenkin vakuutettujen kohdalla,       ajalta. Tämä merkitsi soveltamiskäytännössä
43461:        ja                                            sitä, että esimerkiksi kahden kuukauden työs-
43462:            miksi Hallitus ei tuonut valiokuntakä-    kentelyn perusteella saatu työtulo voitiin arvioi-
43463:        sittelyssä esille näitä mahdollisia epäkoh-   da kuuden kuukauden tuloksi kertomalla kuu-
43464:        tia vakuutettujen kannalta?                   kausitulo kuudella. Vastaavasti vuositulo saatiin
43465:                                                      kertomalla näin saatu kuuden kuukauden tulo
43466:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kahdella. Hallituksen esityksessä sairauspäivära-
43467: vasti seuraavaa:                                     hajärjestelmän ja kuntoutuksen uudistamista
43468:                                                      koskevaksi lainsäädännöksi (HE 124/1995 vp)
43469:    Sairausvakuutuslain 16 §:n 1 momentin (1500/      todetaan muun muassa, että sairausvakuutus-
43470: 95) pääsäännön mukaan päivärahan määrä päi-          asetuksen 10 §:n 2 momenttia ehdotetaan vero-
43471: vältä lasketaan vakuutetun verotuksessa asetuk-      tuksesta poikkeavien tulojen esittämistä koske-
43472: sella säädettävänä kalenterivuotena todettujen       vien säännösten soveltamiskäytännössä esiinty-
43473: työtulojen perusteella. Lain 17 §:n 2 momentin       neiden ongelmien vuoksi lakiehdotukseen liit-
43474: mukaan vakuutetun työtulot on hakemuksesta           tyen muutettavaksi. Toteutettavan muutoksen
43475: arvioitava asetuksella säädettävällä tavalla, jos    mukaisesti kuutta kuukautta lyhyemmältä ajalta
43476: ne ovat olleet sairauden, työttömyyden tai muun      esitettyjä tuloja ei enää muutettaisi kuuden kuu-
43477: vastaavan erityisen syyn vuoksi olennaisesti pie-    kauden tuloksi tapauksissa, joissa on kysymys
43478: nemmät kuin ne muutoin olisivat olleet. Sairaus-     työtulojen arvioimisesta verotuksessa todettua
43479: vakuutusasetuksen 10 §:n 2 momentin (1511/95)        työtuloa korkeammaksi sillä perusteella, että va-
43480: mukaan vakuutetun on esitettävä sosiaalivakuu-       kuutetun työtulot ovat sairauden, työttömyyden
43481: tustoimikunnalle työtulojaan koskeva selvitys        tai muun vastaavan erityisen syyn vuoksi olleet
43482: työkyvyttömyyden alkamisvuodelta ja sitä edel-       olennaisesti pienemmät kuin ne olisivat muutoin
43483: täneeltä kalenterivuodelta, ei kuitenkaan pitem-     olleet. Näissä tapauksissa tulot otettaisiin sellai-
43484: mältä ajalta kuin lähimmältä sellaiselta ajalta,     senaan huomioon kuuden kuukauden tulona.
43485: jonka aikana hän on ollut työssä kuusi kuukaut-      Muutos ei koskisi niitä tapauksia, joissa on kysy-
43486: ta, jos hän haluaa saada päivärahan sairausva-       mys ammatin vaihtumisesta. Hallituksen esityk-
43487: kuutuslain 17 §:n 2 momentissa säädetyillä pe-       sessä mainittu muutos toteutettiin 1.1.1996 voi-
43488: rusteilla verotuksessa todettujen työtulojen edel-   maan tulleella sairausvakuutusasetuksen muu-
43489: lyttämää määrää suurempana. Mikäli luotetta-         toksella (1511/95).
43490: vasti selvitetyksi katsottava tulo kerrottuna kah-
43491: 
43492:      Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1996
43493: 
43494:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
43495:                                             KK 272/1996 vp                                             3
43496: 
43497: 
43498: 
43499: 
43500:                                         Tili Riksdagens Talman
43501: 
43502:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        en konstaterade arbetsinkomsen, skall denna in-
43503: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          komst läggas tili grund för dagpenningens fast-
43504: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        ställande.
43505: man Liisa Hyssälä undertecknade spörsmål nr                Enligt de stadganden som tidigare var i kraft
43506: 272:                                                    skulle socialförsäkringskommissionen med be-
43507:                                                         aktande av den tid till viiken inkomsten hänförde
43508:            Har Regeringen vid beredningen av            sig uppskatta vad som skulle anses som den för-
43509:         propositionen om ändring av sjukförsäk-         säkrades arbetsinkomst under sex månader, om
43510:         ringslagen varit medveten om vilka orätt-       han inte varit minst fem månader i arbete. Detta
43511:         visor den medför för vissa försäkrade,          innebar i fråga om praxisen vid tillämpning att
43512:         och                                             t.ex. den arbetsinkomst som erhållits under två
43513:            varför tog Regeringen i samband med          månader i arbete kunde uppskattas som sex må-
43514:         utskottsbehandlingen inte upp dessa             naders inkomst om månadsinkomsten multipli-
43515:         eventuella olägenheter ur de försäkrades        cerades med sex. På motsvarande sätt kunde års-
43516:         synvinkel?                                      inkomsten räknas ut genom att denna sex måna-
43517:                                                         ders inkomst multiplicerades med två. 1 regering-
43518:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           ens proposition med förslag tili lagstiftning om
43519: anföra följande:                                        revidering av systemet med sjukdagpenning samt
43520:                                                         rehabilitering (RP 124/1995 rd) konstateras bl.a.
43521:    Enligt huvudregeln i 16 § 1 mom. (1500/95)           att 10 § 2 mom. sjukförsäkringsförordningen fö-
43522: sjukförsäkringslagen räknas dagpenningen per            reslås bli ändrat i samband med lagförslaget på
43523: dag ut med stöd av den försäkrades vid beskatt-         grund av de problem som förekommit i samband
43524: ningen konstaterade arbetsinkomster under det           med praxis vid tillämpning av stadganden som
43525: kalenderår som anges i förordning. Enligt lagens        gäller skyldigheten att förete utredning över in-
43526: 17 § 2 mom. skall den försäkrades arbetsinkomst         komster som avviker från uppgifterna i beskatt-
43527: på ansökan uppskattas så som stadgas i förord-          ningen. Enligt den ändring som genomförs skall
43528: ning, om den på grund av sjukdom, arbetslöshet          inkomster under en kortare tid än sex månader
43529: eller av någon annan motsvarande särskild orsak         inte längre omvandlas tili inkomster under sex
43530: varit väsentligt mindre än den annars skulle ha         månader i de fall där arbetsinkomsterna upp-
43531: varit. Enligt 10 § 2 mom. (1511/95) sjukförsäk-         skattas vara högre än de inkomster som konsta-
43532: ringsförordningen skall den försäkrade hos soci-        terats vid beskattningen på den grund att den
43533: alförsäkringskommissionen förete utredning om           försäkrades arbetsinkomster till följd av sjuk-
43534: sin arbetsinkomst under det år då arbetsoförmå-         dom, arbetslöshet eller nägon annan liknande
43535: gan inträtt och det kalenderår som föregick detta,      särskild orsak har varit väsentligt lägre än de
43536: dock inte för längre tid än den närmaste tid under      annars skulle ha varit. 1 dessa fall skall inkom-
43537: viiken han varit sex månader i arbete, ifall han på     sterna som sådana beaktas som inkomst under
43538: grunder som nämns i 17 § 2 mom. sjukförsäkring-         sex månader. Ändringen gäller inte de fall där en
43539: slagen önskar få dagpenning tili ett större belopp      försäkrad har bytt yrke. Den ändring som nämns
43540: än vad den vid beskattningen konstaterade ar-           i regeringens proposition genomfördes genom
43541: betsinkomsten förutsätter. Är inkomsten, som            den ändring av sjukförsäkringsförordningen
43542: bör anses tiliförlitligt utredd, multiplicerad med      (1511/95) som trädde i kraft den 1 januari 1996.
43543: två, tjugo procent större än den vid beskattning-
43544: 
43545:        Helsingforsden 2 maj 1996
43546: 
43547:                                                       Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
43548:                                              KK 273/1996 vp
43549: 
43550: Kirjallinen kysymys 273
43551: 
43552: 
43553: 
43554: 
43555:                                     Klaus Bremer /r: Tullin toiminnan tehostamisesta liikenneturvalli-
43556:                                         suuden parantamiseksi
43557: 
43558: 
43559:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
43560: 
43561:     Sisäasiainministeriön 18.4.1995 tieliikenne-       laisia autoilijoita ja matkustajia. Lähes aina syy-
43562: valvonnan suorittamisesta EU:n ulkorajan ra-           nä on ollut vierasmaalaisen, yleensä venäläisen,
43563: janylityspaikoilla asettama työryhmä ehdotti,          kuorma-auton kelvottomaksi luokiteltava ren-
43564: että tulli vastaisi tavaraliikenteen liikennekelpoi-   gasvarustus ja/tai jarrujärjestelmä.
43565: suuden tarkastamisesta ja että tehtäviin tarvitta-        Rengasvarustuksen ja jarrujärjestelmän kar-
43566: van koulutuksen antaisi poliisi. Työryhmän eh-         kean epäkuntoisuuden toteaminen ei vaadi tulli-
43567: dotus oli yksimielinen.                                mieheltä kovinkaan ihmeellistä koulutusta eikä
43568:      Sovitut järjestelyt otettiin käyttöön jo kesä-    kielitaitoa. Sillä kuitenkin olisi kuluneen talvi-
43569: kuun 1995 lopulla poliisin ylijohdon, rajavartio-      kauden aikana säästytty mittaamattomilta kärsi-
43570: laitoksen esikunnan ja tullihallituksen erikseen       myksiltä ja aineellisilta vahingoilta.
43571: antamilla käskyillä.                                      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
43572:      Jos maahan tuleva ajoneuvo ei rakenteeltaan,      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
43573: varusteiltaan tai kunnoltaan täytä Suomessa sää-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
43574: dettyjä vaatimuksia, tullimies voi tieliikennelain     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
43575: 96 §:n nojalla estää ajoneuvon käyttämisen lii-
43576: kenteessä. Tämä toimivalta on vuodesta 1989                       Tietääkö valtiovarainministeri, kuin-
43577: lähtien ollut tullimiehellä liikenteen valvontaan              ka paljon onnettomuuksia ja miten pal-
43578:  liittyvässä virkatehtävässä.                                  jon aineellista vahinkoa on koitunut yh-
43579:      Liikkuva poliisi on kuluvan vuoden tammi-                 teiskunnallemme itärajan takaa tulleiden
43580:  maaliskuun aikana toteuttanut Itäisen tullipiirin             ulkomaalaisten rengas- ja jarruvikaisten
43581:  henkilöstön valvontakoulutuksen.                              kuorma-autojen liikenneonnettomuuk-
43582:      Julkisuuteen tulleet tiedot kertovat itärajam-            sien johdosta, ja
43583:  me takaa tulleiden kuorma-autojen huomiota                       mitä valtiovarainministeri aikoo teh-
43584:  herättävän monista liikenneonnettomuuksista                   dä,jotta tulli toteuttaa sen mahdollisuuk-
43585:  Suomen puolella. Niistä on seurauksena ollut                  sien rajoissa olevat ajoneuvojen liikenne-
43586:  useita kuolemantapauksia ja runsaasti louk-                   kelpoisuuden valvontatehtävät?
43587:  kaantuneita, pääsääntöisesti syyttömiä suoma-
43588: 
43589:      Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1996
43590: 
43591:                                              Klaus Bremer /r
43592: 
43593: 
43594: 
43595: 
43596: 260017
43597: 2                                           KK 273/1996 vp
43598: 
43599: 
43600: 
43601: 
43602:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
43603: 
43604:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        että liikennevalvonta on ensisijaisesti poliisin
43605: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tehtävä, mutta rajanylityspaikoilla tulli- ja raja-
43606: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       vartioviranomaiset huolehtivat liikennevalvon-
43607: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-       nasta omien päätehtäviensä ohella poliisin lu-
43608: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        kuun. Tulli suorittaa tietyt valvontatoimenpiteet
43609: 273:                                                  säännöllisesti ja tietyt pistokokein tai tarpeen
43610:                                                       vaatiessa. Tullin päätehtäviä ovat kuitenkin
43611:           Tietääkö valtiovarainministeri, kuin-       maahan saapuvan ja maasta lähtevän tavaran
43612:        ka paljon onnettomuuksia ja miten pal-         valvonta sekä verotustoimenpiteiden suorittami-
43613:        jon aineellista vahinkoa on koitunut yh-       nen. Liikenteen turvallisuuteen liittyvää valvon-
43614:        teiskunnallemme itärajan takaa tulleiden       taa voidaan suorittaa vain siinä määrin kuin se
43615:        ulkomaalaisten rengas- ja jarruvikaisten       on mahdollista näiden tehtävien ohella.
43616:        kuorma-autojen liikenneonnettomuuk-                Tullilaitoksen tilastojen mukaan vuonna 1995
43617:        sien johdosta, ja                              itärajan rajanylityspaikkojen kautta saapui maa-
43618:           mitä valtiovarainministeri aikoo teh-       han n. 160 000 kuorma-autoa. Kaikki eivät luon-
43619:        dä,jotta tulli toteuttaa sen mahdollisuuk-     nollisestikaan ole ulkomaisia. Vakuutuskeskuk-
43620:        sien rajoissa olevat ajoneuvojen liikenne-     sen tietoon on samana vuonna tullut Venäjällä
43621:        kelpoisuuden valvontatehtävät?                 tai Virossa rekisteröityjen ajoneuvojen kuljetta-
43622:                                                       jien aiheuttamia liikennevahinkoja 235. Vuosien
43623:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          1992ja 1995 välisenä aikana venäläisten ja viro-
43624: vasti seuraavaa:                                      laisten kuljettajien aiheuttamien liikennekuole-
43625:                                                       mien määrä on vakuutusyhtiöiden tietojen mu-
43626:     Kokonaisvastuu liikenneturvallisuudesta Suo-      kaan vaihdellut kolmesta kuuteen tapaukseen
43627: messa on liikenneministeriöllä. Liikennevalvon-       vuodessa. Tilastolukuihin sisältyvät kaikki ajo-
43628: nasta vastaa poliisiviranomainen. Kuten kansan-       neuvot, myös henkilöautot.
43629: edustaja Bremerin kysymyksen johdannosta il-              Vilkkaimmin liikennöidyllä itärajan rajanyli-
43630: menee, valvontatehtäviä on osoitettu myös muil-       tyspaikalla Vaalimaalla tulli on käännyttänyt
43631: le viranomaisille, jotka voivat luontevasti pää-      vuoden 1995 lokakuun ensimmäisen päivän jäl-
43632: tehtäviensä ohessa suorittaa valvontaa. Tielii-       keen takaisin Venäjälle n. 210 huonokuntoista
43633: kennelain 96 ja 97 §:n mukaan myös tulli- ja raja-    raskasta kulkuneuvoa. Liikenteen määrä vaikut-
43634: vartiomiehellä on liikenteenvalvontaan liit-          taa luonnollisesti tarkastusten tasoon siten, että
43635: tyvässä virkatehtävässä toimivalta estää ajoneu-      liikenteen määrän ollessa suuri tullin on keskityt-
43636: von käyttäminen liikenteessä, jos ajoneuvo ei ra-     tävä ensisijaisesti päätehtäviinsä. Tämän vuoksi
43637: kenteeltaan, varusteiltaan tai kunnoltaan täytä       kulkuneuvon kuntoa ei ole mahdollista valvoa
43638: säädettyjä vaatimuksia. Uudet, mainittujen vi-        säännöllisesti, mutta esim. renkaiden kunto voi-
43639: ranomaisten kesken sovitut itärajan liikenteen        daan tällöinkin todeta ainakin silmämääräisesti.
43640: valvontajärjestelyt on otettu käyttöön vasta vuo-         Liikenneturvallisuuden valvonnan tehostami-
43641: den 1995 kesäkuun lopulla, joten käytännön val-       seksi tulli on saamassa uutta välineistöä. Jarrujen
43642: vontatyö on vielä melko uutta, ja sitä kehitetään     tarkastamista varten on Nuijamaan tulliasemalla
43643: edelleen. Tämän vuoksi ei vielä ole mahdollista       jo käytössä jarrudynamometri. Vaalimaalla lait-
43644: arvioida valvonnan lopullista toimivuutta.            teen asennustyöt ovat juuri alkamassa. Vaali-
43645:     Ulkomailta Suomeen saapuvan liikenteen val-       maan uuden tulli- ja raja-aseman valmistuminen
43646: vonta sopii hyvin rajavalvontaviranomaisten           kevään aikana parantaa muutoinkin myös kul-
43647: tehtäväksi. Poliisi-, rajavartiosto- ja tulliviran-   kuneuvojen liikennekuntoisuuden tarkastamis-
43648: omaisten kesken valmistettujen itäliikenteen val-     valmiutta. Tarkastuksen tehokkuutta voidaan
43649: vonnan ohjeiden mukaan tulli vastaa raskaan           parantaa myös lisäkoulutuksella.
43650: liikenteen valvonnasta. Ohjeissa on korostettu,
43651: 
43652:      Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1996
43653: 
43654:                                                                                  Ministeri Arja Alho
43655:                                               KK 273/1996 vp                                             3
43656: 
43657: 
43658: 
43659: 
43660:                                           Tili Riksdagens Talman
43661: 
43662:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        fikövervakningen främst ankommer på polisen,
43663: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          men att tuli- och gränsbevakningsmyndigheterna
43664: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        vid gränsövergångsställena jämsides med sina
43665: man Klaus Bremer undertecknade spörsmål nr              huvuduppgifter sköter trafikövervakning för po-
43666: 273:                                                    lisens räkning. Vissa övervakningsåtgärder vid-
43667:                                                         tar tullen regelbundet och vissa andra genom
43668:           Är finansministern medveten om hur            stickprov eller vid behov. Tullens huvuduppgif-
43669:        mycket olyckor och materiell skada som           ter är dock att övervaka varor som förs in i landet
43670:        har drabbat vårt samhälle på grund av de         eller ut ~r landet samt att vidta beskattningsåt-
43671:        trafikolyckor som orsakats av utländska          gärder. Overvakning som gäller trafiksäkerheten
43672:        lastbilar från andra sidan östgränsen, vil-      kan företas bara i den mån det är möjligt vid
43673:        ka haft fel på däck och bromsar, och             sidan av dessa uppgifter.
43674:           vad ämnar finansministern göra för att            Enligt tullverkets statistik kom år 1995 ca
43675:        tullen inom ramen för sina möjligheter           160 000 lastbilar in i Finland över gränsöver-
43676:        skall företa övervakning av fordonens            gångsställena vid östgränsen. Alla är naturligtvis
43677:        trafikduglighet?                                 inte utländska. Försäkringscentralen fick det
43678:                                                         nämnda året kännedom om 235 trafikskador
43679:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           som orsakats av förarna av fordon registrerade i
43680: anföra följande:                                        Ryssland eller Estland. Under perioden 1992-
43681:                                                         1995 har anta1et dödsfall i trafiken som orsakats
43682:    Totalansvaret för trafiksäkerheten i Finland         av ryska eller estniska förare enligt försäkrings-
43683: bärs av trafikministeriet. Polismyndigheten an-         bolagens uppgifter varierat mellan tre och sex fall
43684: svarar för trafikövervakningen. Såsom framgår           per år. 1 statistiken ingår alla fordon, även per-
43685: av inledningen tili riksdagsman Bremers spörs-          sonbilar.
43686: mål har övervakningsuppgifter tilldelats även så-           Vid Vaa1imaa, som är det livligast trafikerade
43687: dana myndigheter som på ett naturligt sätt kan          gränsövergångsstället vid östgränsen, har tullen
43688: företa övervakning vid sidan av sina huvudupp-          sedan den 1 oktober 1995 tvingat ca 210 tunga
43689: gifter. Enligt 96 och 97 §§ vägtrafiklagen har även     fordon i dåligt skick att återvända tili Ryssland.
43690: tullmän och gränsbevakningsmän i tjänsteålig-           Trafikvolymen inverkar naturligtvis på nivån på
43691: ganden som hänför sig tili trafikövervakning be-        kontrollen, så att tullen vid stora trafikvolymer
43692: fogenhet att hindra att ett fordon används i tra-       måste koncentrera sig främst på sina huvudupp-
43693: fik, om dess konstruktion, utrustning eller skick       gifter. Därför är det inte möjligt att regelbundet
43694: inte uppfyller stadgade krav. De nya arrange-           övervaka fordonens skick, men t.ex. däckens
43695: mang för övervakning av trafiken vid östgränsen,        skick kan även i sådana fall fastställas åtminstone
43696: vilka de nämnda myndigheterna hade enats om,            med ögonmått.
43697: togs i bruk först i slutet av juni 1995. Det praktis-       För effektivering av övervakningen av trafik-
43698: ka övervakningsarbetet är därför alltjämt ganska        säkerheten förses tullen med ny utrustning. Vid
43699: nytt och utvecklas ytterligare. Sålunda är det          tullstationen i Nuijamaa är redan en bromsdyna-
43700: ännu inte möjligt att bedöma hur väl övervak-           mometer i bruk för kontroll av bromsarna. 1
43701: ningen slutgiltigt fungerar.                            Vaalimaa håller man på att börja installera en
43702:     Det är lämpligt att gränsbevakningsmyndig-          likadan anordning. Genom att en ny tuli- och
43703: heterna sköter övervakningen av trafiken från           gränsstation blir fårdig i Vaalimaa under vårens
43704: utlandet tili Finland. Enligt de anvisningar för        lopp förbättras även annars beredskapen för
43705: övervakningen av östtrafiken som har beretts            kontroll av att fordonen är i trafikdugligt skick.
43706: mellan polis-, gränsbevaknings- och tullmyndig-         Kontronen kan effektiveras även genom tilläggs-
43707: heterna ansvarar tullen för övervakningen av            utbildning.
43708: tung trafik. 1 anvisningarna har betonats att tra-
43709: 
43710:      Helsingfors den 2 maj 1996
43711: 
43712:                                                                                     Minister Arja Alho
43713:                                              KK 274/1996 vp
43714: 
43715: Kirjallinen kysymys 274
43716: 
43717: 
43718: 
43719:                                     Marja-Leena Viljamaa /sd: Psykologisen hoidon korvaamisesta sai-
43720:                                        rausvakuutuksesta
43721: 
43722: 
43723:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
43724: 
43725:     Uusimmat tiedot suomalaisten mielentervey-          mukset, mutta ei hoitoa. Täten palvelujen kor-
43726: den tilasta ovat huolestuttavia. 80 prosenttia ma-      vausjärjestelmässä on aukko.
43727: sentuneista jää tutkimusten mukaan ilman asian-            Psykoterapia-asiakkaat eivät ole nykyisin ta-
43728: mukaista hoitoa. Nuorten alle 25-vuotiaiden it-         savertaisia, kun sairausvakuutuksen kautta voi-
43729: semurhien määrä on kääntynyt nousuun vuonna             daan nykyisin korvata vain lääkärien antama
43730: 1994. Psyykkistä hoitoa tarvitsevista lapsista alle     psykoterapia. Maamme 1 700 rekisteröidystä
43731: puolet saa tarvitsemaansa apua. Nuorten itsetu-         psykoterapeutista kuitenkin enemmistö on psy-
43732: hoinen päihteiden käyttö on kasvanut. Perheiden         koiogeja. Tilanne on asiakkaan kannalta epäoi-
43733: ongelmat, kuten väkivaltaisuus, avioerot ja las-        keudenmukainen, kun vastaavan psykoterapia-
43734: ten huostaanotot ovat lisääntyneet.                     koulutuksen saaneen psykologi-psykoterapeutin
43735:      Mielenterveyspalvelujen kehittäminen onkin         hoidosta ei makseta sv-korvausta samoin perus-
43736: ajankohtaista. Painopiste on siirtynyt psykiatri-       tein kuin lääkärin hoidosta.
43737: sesta laitoshoidosta psykososiaaiiseen avohoi-             Kansanterveydellisesti olisi perusteitua säätää
43738: toon ilman, että avohoidon resursseja olisi riittä-     lääkärin tarpeelliseksi toteama psykologinen
43739: västi lisätty.                                          hoito soveltuvin osin sairausvakuutuksesta kor-
43740:      Vaikeaa avohoidon tilannetta heipottaisi osal-     vattavaksi. Tällainen lainsäädäntö on toteutettu
43741: taan, mikäli psykologien ja psykoterapeuttien           mm. Tanskassa tulokselliseksi havaitun kokeilun
43742: antama hoito saataisiin sv-korvausjärjesteimän          jälkeen vuonna 1995.
43743: piiriin. Uudistus mahdollistaisi tarjolla olevien          Oikein kohdistettu psykologinen hoito helpot-
43744: mielenterveyden avohoidon palvelujen laajem-            taa myös julkisen sektorin lääkärien työtä ja voi
43745: man käytön. Se merkitsisi valinnanvapautta,             vähentää tarpeettomia lääkärissäkäyntejä ja lää-
43746: mataiampaa kynnystä palvelujen käyttöön ja              kekuluja. Uudistus vähentäisi osaltaan painetta
43747: asiantuntevaa hoitoa. Suomen Psykologiliit-             julkisen terveydenhuollon virkojen lisäämiseen.
43748: to ry. esittääkin sosiaali- ja terveysministeriölle     Uudistus ei Psykologiliiton arvion mukaan lisää
43749: 2.4.1996 suunnatussa esityksessään psykologisen         olennaisesti terveydenhuollon kokonaiskustan-
43750: hoidon saattamista sairausvakuutuksen piiriin.          nuksia. Riittävän varhainen, asiakkaan tarpei-
43751:      Psykologien antama hoito yksityisellä sekto-       den mukainen psykologinen hoito ehkäisee va-
43752:  rilla on toistaiseksi lähes käyttämätön resurssi.      kavampien sairauksien puhkeamista ja kehitty-
43753:  Sen käyttöönotto olisi mahdollistajuuri nyt, kun       mistä ja tätä kautta vähentää sairaus- ja eiäkeme-
43754:  psykologit ja psykoterapeutit toimivat eduskun-        noja.
43755:  nan säätämän lain perusteella terveydenhuollon            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
43756:  oikeusturvakeskuksen luvalla ja valvonnassa.           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
43757:      Erityisesti lyhytaikaista kriisihoitoa ei julki-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
43758:  nen sektori nykyresursseilla pysty riittävästi tar-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
43759: joamaan. Nykyisen kuntoutusiain perusteella ei
43760:  lyhytkestoista kriisihoitoa eikä fyysisen sairau-                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
43761:  den tai onnettomuuden seurauksena tarvittavaa                 siin psykologien ja psykoterapeuttien an-
43762:  psyykkistä apua korvata. Sairausvakuutuslain                  taman hoidon korvaamiseksi sairausva-
43763:  perusteelia on voitu korvata vain laiilistettujen             kuutuksesta?
43764:  psykologien tekemät lääkärin määräämät tutki-
43765: 
43766:       Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1996
43767: 
43768:                                         Marja-Leena Viljamaa /sd
43769: 
43770: 260017
43771: 2                                           KK 274/1996 vp
43772: 
43773: 
43774: 
43775: 
43776:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
43777: 
43778:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        pian korvaamista sairausvakuutuksen kiireellis-
43779: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ten laajennustarpeiden joukkoon, vaan esitti teh-
43780: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       täväksi kokonaisvaltaisen selvityksen siitä, kuin-
43781: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marja-           ka Suomessa pyritään vastaamaan haasteeseen,
43782: Leena Viljamaan näin kuuluvan kirjallisen kysy-       jonka psyykkisten ongelmien hoidon kysyntä ai-
43783: myksen n:o 274:                                       heuttaa. Viimeaikaiset kokemukset siirtymisestä
43784:                                                       avohoitopainotteisiin hoitomuotoihin osoitta-
43785:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        vat, että mielenterveyspalveluiden resurssit ja
43786:        siin psykologien ja psykoterapeuttien an-      kysyntä eivät tälläkään hetkellä kohtaa toisiaan.
43787:        taman hoidon korvaamiseksi sairausva-              Sairausvakuutuslain 4 §:n mukaan vakuute-
43788:        kuutuksesta?                                   tulla on oikeus saada sairauden perusteella kor-
43789:                                                       vausta tarpeellisen sairaanhoidon kustannuksis-
43790:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          ta. Psykologin antaman psykoterapian korvatta-
43791: vasti seuraavaa:                                      vuuden kannalta on ongelmallista ollut se, että
43792:                                                       eri psykoterapiamuotojen vaikuttavuudesta ei
43793:    Sairausvakuutuslain (364/63) 5 §:n 1 momen-        ole käytettävissä luotettavaa tieteellistä tutki-
43794: tin ja sairausvakuutusasetuksen (473/63) 5 §:n 2      musta. Tällä hetkellä vaikuttavuutta selvitellään
43795: momentin perusteella voidaan sairausvakuutuk-         monikeskustutkimuksessa, johon osallistuvat
43796: sesta korvata laillistetun psykologin tekemät lää-    muiden muassa Kansaneläkelaitos ja Helsingin
43797: kärin määräämät tutkimukset, mutta ei psykolo-        yliopistollinen keskussairaala. Tuloksia tutki-
43798: gin antamaa hoitoa. Sosiaali- ja terveysministe-      muksesta ei ole vielä käytettävissä.
43799: riöön on saapunut Suomen Psykologiliitto ry:n             Sosiaali- ja terveysministeriö selvittää Suomen
43800: 2.4.1996 päivätty esitys sairausvakuutusasetuk-       Psykologiliitto ry:n esityksen toteuttamismah-
43801: sen muuttamisesta siten, että laillistetun psykolo-   dollisuuksia. Päätöksenteko asiassa ei kuiten-
43802: gin antama hoito voitaisiin ottaa sairausvakuu-       kaan ole mahdollista ennen käynnissä olevien eri
43803: tuskorvauksen piiriin sairausvakuutuslain 5 §:n       selvitysten valmistumista. Psykologin antaman
43804: tarkoittamana lääkärin määräämänä hoitona.            hoidon korvaaminen sairausvakuutuksesta edel-
43805:    Psykologin antaman hoidon korvaamista on           lyttää, että päätöksentekoa varten on käytössä
43806: eri aloitteiden pohjalta selvitelty useaan ottee-     edellä mainittu selvitys eri psykoterapiamuoto-
43807: seen, muun muassa Sairausvakuutuksen kehittä-         jen vaikuttavuudesta. Lisäksi esitys liittyy laa-
43808: mistoimikunnassa (Komiteanmietintö 1987:34).          jempaan kysymykseen mielenterveyspalvelujen
43809: Toimikunta totesi mietinnössään, että eriasteisen     kehittämisestä ja resurssien turvaamisesta, jolla
43810: psyykkisen hoidon ja tuen tarve on osoittautunut      puolestaan on liittymäkohtia käynnissä olevaan
43811: hyvin suureksi sekä että psyykkisten ongelmien        selvitykseen valtionosuusuudistuksen vaikutuk-
43812: eriasteisen hoidon kysyntä ylittää suuresti tar-      sista ja siihen liittyen kysymykseen terveyden-
43813: jonnan. Toimikunta ei kuitenkaan päätynyt si-         huollon palvelujen rahoituksesta yleensä.
43814: sällyttämään psykologin antaman psykotera-
43815: 
43816:      Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1996
43817: 
43818:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
43819:                                             KK 274/1996 vp                                                  3
43820: 
43821: 
43822: 
43823: 
43824:                                         Tili Riksdagens Talman
43825: 
43826:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        missioneo föreslog i stäliet att det utförs en hel-
43827: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          täckande undersökning om på vilket sätt man i
43828: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        Finland tänker svara på den utmaning som den
43829: man Marja-Leena Viljamaa undertecknade                  stora efterfrågan på vård för psykiska problem
43830: spörsmål nr 274:                                        innebär. De senaste erfarenheterna av övergång-
43831:                                                         en tili vårdformer som baserar sig pä öppen värd
43832:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för           visar att resurserna inom den psykiatriska vården
43833:        att den vård som ges av psykologer och           och efterfrägan på sådan vård inte helier för
43834:        psykoterapeuter skali ersättas från sjuk-        närvarande är i jämvikt.
43835:        försäkringen?                                       Enligt 4 § sjukförsäkringslagen har en försäk-
43836:                                                         rad rätt att vid sjukdom få ersättning för nödvän-
43837:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           diga kostnader för sjukvård. 1fråga om ersättan-
43838: anföra följande:                                        det av psykoterapi som ges av psykolog är pro-
43839:                                                         blemet att det inte finns tillgäng tili tiliförlitliga
43840:    Enligt 5 § 1 mom. sjukförsäkringslagen (364/         vetenskapliga undersökningar om verkningarna
43841: 63) och 5 § 2 mom. sjukförsäkringsförordningen          av olika psykoterapiformer. Verkningarna ut-
43842: (473/63) kan av läkare föreskriven undersökning         reds för närvarande i en multicenterundersök-
43843: som utförs av en legitimerad psykolog ersättas          ning, i viiken bl.a. Folkpensionsanstalten och
43844: från sjukförsäkringen, men inte vård som ges av         Helsingfors universitetscentralsjukhus deltar.
43845: en psykolog. Social- och hälsovårdsministeriet          Resultaten av undersökningen är ännu inte till-
43846: har av Suomen Psykologiliitto - Finlands Psy-           gängliga.
43847: kologförbund r.y. mottagit ett förslag, daterat            Social- och hälsovärdsministeriet utreder möj-
43848: den 2 apri!I996, om ändring av sjukförsäkrings-         ligheterna att genomföra det förslag som Suo-
43849: förordningen sä att vård som ges av legitimerade        men Psykologiliitto r.y. - Finlands Psykolog-
43850: psykologer skali omfattas av sjukförsäkringser-         förbund r.f. framställt. Det är dock inte möjligt
43851: sättningen säsom sådan av läkare föreskriven            att fatta beslut i saken förrän de olika utredning-
43852: värd som avses i 5 § sjukförsäkringslagen.              ar som är under arbete har fårdigstälits. Om den
43853:    Ersättandet av värd som ges av psykolog har          vård som ges av psykolog skall ersättas frän sjuk-
43854: utgäende frän olika initiativ utretts flera gänger,     försäkringen förutsätter detta att den undersök-
43855: bl.a. i den kommission som undersökt utvecklan-         ning om verkningarna av olika psykoterapifor-
43856: det av sjukförsäkringen (kommittebetänkande             mer som nämns ovan finns tillgänglig vid besluts-
43857:  1987:34). Kommissionen konstaterade i sitt be-         fattandet. Dessutom anknyter förslaget tili mer
43858: tänkande att behovet av olika slag av psykisk           omfattande frågor som gälier utvecklande av
43859: värd och psykiskt stöd har visat sig vara mycket        mentalvårdtjänster och tryggande av resurser,
43860: stort, samt att efterfrågan på vård avolika grad        vilka i sin tur sammanhänger med den utredning
43861: för psykiska problem avsevärt överstiger utbu-          om verkningarna av statsandelsreformen som är
43862:  det. Enligt kommissionen hörde förslaget om att        under beredning och, i samband med den, med
43863:  utsträcka sjukförsäkringsersättningen tili att         frågan om finansieringen av hälsovårdstjänster i
43864:  omfatta även psykoterapi som ges av psykolog           allmänhet.
43865:  dock inte tili de mest brädskande behoven. Kom-
43866: 
43867:      Helsingfors den 2 maj 1996
43868: 
43869:                                                       Social- och hälsovärdsminister Sinikka Mönkäre
43870:                                                                                       j
43871:                                                                                   j
43872:                                                                               j
43873:                                                                           j
43874:                                                                       j
43875:                                                                   j
43876:                                                               j
43877:                                                              j
43878:                                                          j
43879:                                                      j
43880:                                                  j
43881:                                              j
43882:                                             j
43883:                                         j
43884:                                     j
43885:                                 j
43886:                             j
43887:                         j
43888:                     j
43889:                 j
43890:             j
43891:         j
43892:     j
43893: j
43894:                                             KK 275/1996 vp
43895: 
43896: Kirjallinen kysymys 275
43897: 
43898: 
43899: 
43900: 
43901:                                    Suvi Linden /kok: Autonmoottoreiden lohkolämmittimien käytön
43902:                                        ympäristövaikutuksista
43903: 
43904: 
43905:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
43906: 
43907:     Ruotsin kuluttajavirasto on aktiivisesti tutki-      Ajettaessa tavallista ajoa sähkölämmitetyllä
43908: .mt autonmoottoreiden lohkolämmittimien kan-          moottoriiia ja katalysaattoriiia varustetulla au-
43909: ;antaloudellista merkitystä. Tutkimuksessa on         tolla päästöt vähenevätjopa 98 prosenttia. Varsi-
43910: 1rvioitu niin autoilijalle kuin yhteiskunnallekin     naisesti moottorin lämmittäminen poistaa 80
43911: 1iheutuvia kuluja. Erityisen tarkkaan on selvitet-    prosenttia häkäpäästöistä, 85 prosenttia hiilive-
43912: :y ympäristörasitusta.                                dyistä ja puolet typen oksideista.
43913:      Selvitys osoitti, että kylmän, lämmittämättö-       Sähkölämmitin pidentää moottorin elinikää
43914:  nän- myös katalysaattorilla varustetun- au-          ja vähentää polttoaineen kulutusta. Jokainen
43915:  :on käynnistys ja ensimmäinen ajokilometri ovat      kylmäkäynnistys kuluttaa polttoainetta aivan
43916:  wton päästöjen kannalta pahimpia. Tuolloin           tarpeettomasti 2-3 desilitraa. Sen sijaan parin
43917:  >yntyy noin 80 prosenttia auton päästöongelmis-      tunnin moottorin lämmittäminen maksaa muu-
43918:   a. Autojen kylmäkäynnistyksen aiheuttamat           taman kymmenen penniä. Kylmäkäynnistyksen
43919:  .aasteet eivät ole selvityksen mukaan ainoastaan     ympäristöhaitoissa eivät pennit ja markat riitä.
43920:  >akkaspäivien ongelma. Autojen moottorit vaa-        Näiden tutkimusten perusteella Ruotsissa on
43921:   ivat lähes +20-asteisen ilman lämpötilan, jotta     jopa esitetty uusien autojen pakolliseksi varus-
43922:   'äynnistyksen ja ensimmäisen ajokilometrin ai-      teeksi lohkolämmitintä.
43923:   leuttamilta saasteryöpyiltä vältyttäisiin.             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
43924:      Katalysaattoriiia varustetussa autossa pääs-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
43925:   öihin vaikuttaa erityisesti katalysaattorin hidas   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
43926:   ämpeneminen toimintakuntoon. Tehokkaasti            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
43927:   oimiakseen katalysaattori tarvitsee noin kahden
43928:    ninuutin lämpenemisajan. Ruotsalaisten teke-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
43929:    nien selvitysten mukaan sähköllä lämmitetty                ryhtyä autojen lohkolämmittimien käy-
43930:    noottori käynnistää taajama-ajossakin kataly-              tön tehostamiseksi?
43931:    aattorin toimimaan muutaman sadan metrin
43932:    jonjälkeen. Ilman lämmitystä reaktion alkami-
43933:    een kuluu jopa useita kilometrejä.
43934: 
43935:      Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1996
43936: 
43937:                                            Suvi Linden /kok
43938: 
43939: 
43940: 
43941: 
43942:   50017
43943: 2                                          KK 275/1996 vp
43944: 
43945: 
43946: 
43947: 
43948:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
43949: 
43950:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Tätä taustaa vasten tarkasteltuna voidaan to-
43951: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        deta, että esimerkiksi lohkolämmittimen asen-
43952: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      nuspakko ei merkittävästi parantaisi nykyistä ti-
43953: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Suvi Lin-       lannetta. Lohkolämmittimien käyttöä olisi kui-
43954: denin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       tenkin tarpeen tehostaa. Lainsäädännöllisiä toi-
43955: 275:                                                 mia lämmitinten käytön määräämiseksi pakolli-
43956:                                                      seksi ei kuitenkaan voitane pitää realistisina mm.
43957:             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     tällaisen säädöksen valvontaongelmien vuoksi.
43958:          ryhtyä autojen lohkolämmittimien käy-       Erilaisten taloudellisten ohjauskeinojen käyttö
43959:          tön tehostamiseksi?                         lämmittimien hankinnan tai sähköpistokkeiden
43960:                                                      teon tukemiseksi olisi tietysti eräs mahdollinen
43961:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ratkaisu, mutta liikenneministeriö ei pidä toden-
43962: vasti seuraavaa:                                     näköisenä, että nämä keinot merkittävästi edis-
43963:                                                      täisivät lohkolämmittimien käyttöä.
43964:     Kuten kysyjä toteaa, autojen kylmäkäynnis-           Liikenneministeriön mielestä tarkoituksen-
43965: tysten ja niiden kylmäkäytön aiheuttamat pääs-       mukaisin lohkolämmittimen käyttöä edistävä
43966: töt ovat merkittävä ongelma Suomessa. Ongel-         keino olisi lämmittimen käyttöominaisuuksien
43967: ma korostuu katalysaattorina varustettujen au-       kehittäminen siten, että sen oikea käyttö olisi
43968: tojen kohdalla, koska katalysaattorin puhdista-      mahdollisimman vaivatonta. Ministeriö tuleekin
43969: va vaikutus on vahvasti riippuvainen toisaalta       selvittämään, miten lohkolämmittimien tuoteke-
43970: katalysaattorin lämpötilasta ja toisaalta mootto-    hitystyötä voitaisiin tältä osin nopeuttaa.
43971: rin polttoaine-ilma-seossuhteesta. K ylmäkäyn-           Tuotekehityksen ohessa tulee luonnollisesti
43972: nistyksen yhteydessä joudutaan ottomoottorin         myös varmistua siitä, että autonomistajat ovat
43973: seos ta rikastamaan, ja tämä estää myös osaltaan     tietoisia moottorin esilämmittämisen merkityk-
43974: katalysaattorin toiminnan ensimmäisten ajomi-        sestä. Erityisen tärkeää olisi ilmeisesti suunnata
43975: nuuttien ajan. Autoteollisuus on eräissä uusissa     tiedottaminen uudehkojen, katalysaattorina va-
43976: automalleissa pyrkinyt ratkaisemaan edellä mai-      rustettujen autojen omistajille. Toisaalta kylmä-
43977: nitun ongelman käyttämällä lämmitettäviä tai         päästöongelma on suhteellisesti katsoen pahin
43978: erityisen nopeasti lämpiäviä katalysaattoreita ja    tässä autoryhmässä, ja toisaalta näiden uusien
43979: erillistä lisäilmapumppua. Lähivuosien kuluessa      autojen kylmäkäynnistyvyys on niin hyvä, että
43980: uusien automallien kylmäpäästöt tullevat siksi       lohkolämmittimen käyttö nimenomaan vain
43981: jonkin verran alenemaan.                             käynnistyksen varmistamiseksi ei yleensä ole tar-
43982:     Lohkolämmitin on hyvä keino vähentää auto-       peen.
43983: jen kylmäpäästöjä ja energiankulutusta sekä eri-         Edellä mainituilla perusteilla hallitus katsoo,
43984: tyisesti edistää auton käynnistyvyyttä pakkasel-     että lohkolämmittimien käytön edistämiseksi tu-
43985: la. Lohkolämmitin onkin erittäin yleinen varuste     lisi tutkia mahdollisuudet lämmittimien käyttö-
43986: suomalaisissa autoissa. VTT:n vuonna 1993 teh-       ominaisuuksia koskevan tuotekehitystyön no-
43987: dyn tutkimuksen mukaan noin 87 % Suomen              peuttamiseksi. Hallitus katsoo myös, että tiedot-
43988: autoista on varustettu lohkolämmittimellä.           tamista lämmittimen käytön eduista tulisi tehos-
43989: Sama tutkimus kuitenkin osoitti, että vain noin      taa.
43990: 1O:tä% lämmittimistä käytettiin päivittäin ja että
43991: melkein 30 % lohkolämmittimistä on jatkuvasti
43992: käyttämättä.
43993: 
43994:        Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1996
43995: 
43996:                                                               Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
43997:                                             KK 275/1996 vp                                              3
43998: 
43999: 
44000: 
44001: 
44002:                                         Tili Riksdagens Talman
44003: 
44004:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Mot denna bakgrund kan man konstatera att
44005: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        tex. ett tvång att installera blockvärmare i nya
44006: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      bilar inte skulle förbättra situationen i någon
44007: man Suvi Linden undertecknade spörsmål nr             nämnvärd grad. Användningen av blockvärmar-
44008: 275:                                                  na borde dock effektiveras. Att med hjälp av
44009:                                                       lagstiftning göra det obligatoriskt att använda
44010:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       blockvärmare kan inte anses vara realistiskt, bl.a.
44011:         ta för att effektivera användningen av        beroende på de övervakningsproblem ett sådant
44012:         blockvärmare?                                 stadgande skulle innebära. Användande avolika
44013:                                                       ekonomiska styrmedel för att stöda anskaffning-
44014:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         en av värmare eller anläggandet av nya elkontak-
44015: anföra följande:                                      ter skulle naturligtvis vara en metod, men trafik-
44016:                                                       ministeriet anser inte detvara sannolikt att dessa
44017:    Som det konstateras i spörsmålet är bilarnas       åtgärder skulle öka användningen av blockvär-
44018: kallstart- och kallkörningsemissioner ett bety-       mare i någon högre grad.
44019: dande problem i Finland. Problemet accentue-             Trafikministeriet anser att den mest ända-
44020: ras för katalysatorförsedda bilar, eftersom kata-     målsenliga åtgärden för att öka användningen av
44021: lysatorns effektivitet är kraftigt beroende dels      blockvärmare skulle vara att utveckla dess
44022: av katalysatorns temperatur och dels av bräns-        bruksegenskaper så att det skulle bli möjligast
44023: le-luft förhållandet i motorn. Vid en kallstart       enkelt att använda den på ett korrekt sätt. Minis-
44024: måste man göra bränsle-luft blandningen rikare        teri et kommer därför att utreda hur denna del av
44025: och detta förhindrar för sin del katalysatorns        blockvärmarnas produktutveckling kunde effek-
44026: funktion under de första körminuterna. Bilin-         tiveras.
44027: dustrin har i endel nya bilmodeller strävat tili         Vid sidan om produktutveckling bör manna-
44028: att lösa detta problem genom att använda upp-         turligtvis försäkra sig om att bilägarna är med-
44029: värmda katalysatorer eller små katalysatorer          vetna om vikten av att förvärma motorn. Särskilt
44030: som uppvärms särskilt snabbt. Dessutom kan            viktigt skulle detvara att rikta informationen tili
44031: en pump för extra förbränningsluft användas.          ägare av relativt nya, katalysatorförsedda bilar.
44032: Under de närmaste åren kommer därför antag-           Dels är problemet med kallstartemissioner rela-
44033: ligen nya bilmodellers kallemissioner att avta        tivt sett störst i denna grupp bilar och dels är
44034: något.                                                dessa bilars kallstartegenskaper så bra att det inte
44035:     En bra metod för att minska bilens kallemis-      i allmänhet är nödvändigt att använda sig av
44036:  sioner och energiförbrukning samt för att för-       blockvärmare bara för att garantera att bilen
44037:  bättra dess kallstartegenskaper är att använda       startar.
44038:  blockvärmare. Blockvärmaren är också mycket             På grundval av det ovan anförda anser reger-
44039:  vanlig som tillbehör i de finländska bilarna. I en   ingen att man för att främja användandet av
44040:  undersökning gjord av Statens Tekniska Forsk-        blockvärmare borde undersöka möjligheterna
44041:  ningscentral år 1993 var omkring 87 % av Fin-        att försnabba produktutvecklingen av värmar-
44042:  lands bilar utrustade med blockvärmare. Samma        nas användningsegenskaper. Regeringen anser
44043:  undersökning visade emellertid också att bara        också att informationen om fördelarna med att
44044:  cirka 10% av blockvärmarna användes dagligen         använda blockvärmare borde effektiveras.
44045:  och att nästan 30 % av dem aldrig används.
44046: 
44047:        Helsingforsden 26 april 1996
44048:                                                                    Trafikminister Tuula Linnainmaa
44049:                                               KK 276/1996 vp
44050: 
44051: Kirjallinen kysymys 276
44052: 
44053: 
44054: 
44055: 
44056:                                     Anu Vehviläinen /kesk: Lähialueyhteistyön koordinoinnista eri mi-
44057:                                        nisteriöiden kesken
44058: 
44059: 
44060:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
44061: 
44062:    Suomen ja Venäjän välisestä lähialueyhteis-          työryhmänsä. Myös näitä ryhmiä olisi neljä: Suo-
44063: työstä päätettiin vuonna I992 hyväksytyllä sopi-        men ja Pietarin, Suomen ja Murmanskin, Suo-
44064: muksella. Jo ennen virallista sopimusta yhteis-         men ja Karjalan tasavallan sekä Suomen ja Le-
44065: työtä tehtiin raja-alueiiia niin läänien, kuntien       ningradin alueen työryhmät.
44066: kuin eri kansalaisjärjestöjenkin toimesta. Koko            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
44067: lähialueyhteistyön historian ajan yhteistyötä on        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
44068: vaivannut päällekkäisyys ja puutteellinen koor-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
44069: dinointi. Myös lähialueyhteistyövarat on hajau-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
44070: tettu II ministeriön kesken. Nähtävissä on ollut
44071: myös selvää kilpailua eri tahojen välillä sekä                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
44072: alue- että ministeriötasolla. Vaikka ongelmat                  ryhtyä lähialueyhteistyön kehittämiseksi
44073: ovat olleet laajasti tiedossa, ei asialle ole kuiten-          hallinnoltaan nykyistä yksinkertaisem-
44074: kaan tehty mitään.                                             maksi ja koordinoinniltaan järkeväm-
44075:     Sisäasiainministeriö asetti helmikuussa neljä              mäksi,ja
44076: alueellista raja-alueyhteistyöryhmää. Nyt julki-                  aikooko Hallitus keskittää ensi vuo-
44077: suudessa olleiden tietojen mukaan myös ulko-                   den alusta lähialueyhteistyövarat yhden
44078: asiainministeriö olisi asettamassa Keski- ja Itä-              ministeriön eli ulkoasiainministeriön
44079:  Euroopan maiden välisen lähialueyhteistyön ke-                alaisuuteen?
44080:  hittämiseksi ja koordinoimiseksi omat alueelliset
44081: 
44082:      Helsingissä I2 päivänä huhtikuuta I996
44083: 
44084:                                           Anu Vehviläinen /kesk
44085: 
44086: 
44087: 
44088: 
44089:  260017
44090: 2                                           KK 276/1996 vp
44091: 
44092: 
44093: 
44094: 
44095:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
44096: 
44097:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tosten ja Euroopan unionin rahoitusta ohjata
44098: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         paremmin Suomen lähialueille.
44099: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Vuonna 1995 on tehty puolueeton tutkimus
44100: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anu Veh-         siitä, millä tavoin KIE-apua voitaisiin entises-
44101: viläisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         tään tehostaa niin, että se vastaisi paremmin kan-
44102: n:o 276:                                              sallisia päämääriä ja vastaanottajien tarpeita.
44103:                                                       Tähän tutkimukseen viitaten hallituksen talous-
44104:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        poliittinen ministerivaliokunta on 8.3.1996 puol-
44105:        ryhtyä lähialueyhteistyön kehittämiseksi       tanut KIE-määrärahojen keskittämistä ulko-
44106:        hallinnoltaan nykyistä yksinkertaisem-         asiainministeriöön valtiovarainministeriön 2.2.
44107:        maksi ja koordinoinniltaan järkeväm-           1996 päivätyn muistion mukaisesti. Ulkoasiain-
44108:        mäksi, ja                                      ministeriö valmistelee keskitettyä ohjelmointi- ja
44109:           aikooko Hallitus keskittää ensi vuo-        budjetointiesitystä yhteistyössä sektoriministeri-
44110:        den alusta lähialueyhteistyövarat yhden        öiden kanssa siten, että muutos voitaisiin ottaa
44111:        ministeriön eli ulkoasiainministeriön          huomioon jo vuoden 1997 talousarviota käsitel-
44112:        alaisuuteen?                                   täessä.
44113:                                                           Muuttuneen tilanteen vuoksi ulkoasiainmi-
44114:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          nisteriö asettaa 20.3.1996 tekemänsä päätöksen
44115: vasti seuraavaa:                                      mukaisesti Suomen ja Venäjän välisen lähialue-
44116:                                                       yhteistyön kehittämisryhmän alaisuuteen Suo-
44117:    Suomen ja Venäjän hallitustenvälinen sopi-         men puolella neljä ulkoasiainministeriön johta-
44118: mus yhteistyöstä Murmanskin alueella, Karjalan        maa alueellista ryhmää, joiden ensisijaisena teh-
44119: tasavallassa, Pietarissa ja Leningradin alueella      tävänä on kokonaisvaltaisten yhteistyöohjel-
44120: luo oikeudelliset ja hallinnolliset puitteet maiden   mien valmistelu ja niiden toteuttamisen seuranta
44121: väliselle lähialueyhteistyö lle.                      neljän kohdealueen, Murmanskin alueen, Karja-
44122:    Lähialuesopimukseen perustuva hallitusten-         lan tasavallan, Leningradin alueen ja Pietarin
44123: välinen lähialueyhteistyön kehittämisryhmä            kaupungin kanssa. Alueelliset ryhmät ovat valta-
44124: koordinoi yhteistyön toteutusta ja määrittelee        kunnantasoisia, ja ne valmistelevat KIE-strate-
44125: yhteistyön yleiset suuntaviivat. Suomen puolen        giaan perustuvat sekä valtion talousarvion ta-
44126: puheenjohtajana toimii ulkoasiainministeriön          voitteiden ja määräysten mukaiset indikatiiviset,
44127: valtiosihteeri.                                       monivuotiset toimintasuunnitelmat ja vuosittai-
44128:    Kehittämisryhmä hyväksyi kesällä 1995 suosi-       set ohjelmat yhteistyössä kunkin kohdealueen
44129: tuksen, jonka mukaan yhteistyön ohjelmointia          kanssa talousarviossa olevien määrärahojen ja
44130: tulee tehostaa valmistelemalla ministeriöiden ja      sopimusvaltuuksien puitteissa. Ne voivat mah-
44131: alueviranomaisten yhteisiä ohjelmia Suomen ja         dollisuuksien mukaan osallistua myös hankkei-
44132: kunkin lähialuesopimuksessa mainitun Venäjän          den yksilöimiseen, valmisteluun ja seurantaan,
44133: alueen välillä.                                       vaikka tämä pääasiallisesti tapahtuu sektorivi-
44134:    Tällä hetkellä KIE-yhteistyöhön, ml. Suomen        ranomaisten välillä ryhmien valmistelemien yh-
44135: ja Venäjän välinen lähialueyhteistyö, varatut         teistyöohjelmien mukaisesti.
44136: määrärahat ovat 11 :n eri ministeriön pääluo kis-         Yhteistyöhankkeiden suomalaisina toteuttaji-
44137: sa, mikä on rajoittanut mahdollisuuksia KIE-          na toimivat ministeriöt, piirihallintoviranomai-
44138: toiminnan kokonaisvaltaiseen suunnitteluun.           set, mukaan lukien lääninhallitukset, valtion lii-
44139: KIE-avun suunnittelua ja ohjelmointia on tar-         kelaitokset, yritykset jne. Pyrkimyksenä on saa-
44140: koitus tehostaa suurempien hankekokonaisuuk-          da jokaiseen hankkeeseen paras mahdollinen
44141: sien aikaansaamiseksi, sillä riittävän suurilla       Suomesta löytyvä asiantuntemus.
44142: hankkeilla voidaan kansainvälisten rahoituslai-
44143: 
44144:      Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1996
44145: 
44146:                                                           Eurooppa-ministeri,
44147:                                                           ulkomaankauppaministeri Ole Norrback
44148:                                              KK 276/1996 vp                                               3
44149: 
44150: 
44151: 
44152:                                          Tili Riksdagens Talman
44153: 
44154:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       projekt går det nämligen bättre att styra finansie-
44155: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         ringen från internationella finansieringsinstitut
44156: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       och Europeiska unionen till Finlands närområ-
44157: man Anu Vehviläinen undertecknade spörsmål             de.
44158: nr 276:                                                   År 1995 utfördes en objektiv utredning som
44159:                                                        granskade hur biståndet till Central- och Osteu-
44160:            Vilka åtgärder har Regeringen för av-       ropa kunde effektiveras ytterligare för att bättre
44161:        sikt att vidta för att utveckla närområdes-     matsvara de nationella målen och mottagarnas
44162:        samarbetet mot enklare förvaltnings-            behov. Med hänvisning till denna utredning för-
44163:        strukturer och bättre koordinering, och         ordade regeringens finanspolitiska ministerut-
44164:            har Regeringen för avsikt att koncen-       skott 8.3.1996.~n koncentrering av anslagen för
44165:        trera medlen för närområdessamarbetet           Central- och Osteuropa till utrikesministeriet i
44166:        till ett ministerium, dvs. utrikesministe-      enlighet med finansministeriets promemoria
44167:        riet, från ingången av nästa år?                2.2.1996. I samråd med sektorministerierna bere-
44168:                                                        der utrikesministeriet ett förslag tili centraliserad
44169:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          programsättning och budgetering så att ändring-
44170: anföra följande:                                       en skall kunna beaktas redan vid behandlingen
44171:                                                        av 1997 års budget.
44172:     Överenskommelsen mellan den finska och den            Tili följd av förändringen kommer utrikesmi-
44173: ryska regeringen om samarbete i Murmanskom-            nisteriet i enlighet med sitt beslut 20.3.1996 att på
44174: rådet, Republiken Karelen, S:t Petersburg och          den finska sidan tilisätta fyra regionala grupper
44175: Leningradområdet anger den rättsliga och admi-         under utvecklingsgruppen för det finsk-ryska
44176: nistrativa ramen för närområdessamarbetet mel-         närområdessamarbetet. Dessa grupper leds av
44177: lan Finland och Ryssland.                              utrikesministeriet och deras främsta uppgift är
44178:     Den mellanstatliga utvecklingsgruppen för          att utarbeta övergripande samarbetsprogram
44179: närområdessamarbetet, som tillsatts enligt när-        och följa genomförandet av dem i samråd med de
44180: områdesöverenskommelsen, samordnar arbetet             fyra målområdena, Murmanskområdet, Repu-
44181: och fastställer samarbetets allmänna riktlinjer.       bliken Karelen, Leningradområdet och staden
44182: Ordförande för finländarna är statssekreteraren i      S:t Petersburg. De regionala grupperna är tilisat-
44183: utrikesministeriet.                                    ta på..riksplanet. På basis av strategin för Central-
44184:     Sommaren 1995 antog utvecklingsgruppen en          och Osteuropa och i enlighet med statsbudgetens
44185: rekommendation enligt viiken programsättning-          mål och bestämmelser förbereder grupperna fler-
44186: en skall effektiveras genom att gemensamma pro-        åriga vägledande verksamhetsplaner och årliga
44187: gram för ministerieroa och de regionala myndig-        program i samråd med respektive målområde
44188: heterna utarbetas mellan Finland och respektive,       inom ramen för anslagen i budgeten och full-
44189: i närområdesöverenskommelsen nämnda ryska              makterna i överenskommelsen. 1 mån av möjlig-
44190: område.                                                het kan de också deltai specificeringen av projekt
44191:     1 dagens läge är de ansl<~;g som reserverats för   och i beredningen och uppföljningen av dem,
44192: samarbetet i Central- och Osteuropa, inbegripet        även om detta i regel sker mellan sektormyndig-
44193: närområdessamarbetet mellan Finland och                heterna i enlighet med de samarbetsprogram som
44194: Ryssland, upptagna under elva olika ministeriers       grupperna utarbetat.
44195: huvudtitlar, vilket har begränsat möjligheterna            Samarbetsprojekten genomförs för Finlands
44196: för övergripaQde planering av verksamheten i           del av ministerier och distriktförvaltningsmyn-
44197:  Central- och Osteuropa. A vsikten är att plane-       digheter, inbegripet länsstyrelserna, samt av sta-
44198:  ringen och programmen för biståndet till dessa        tens affårsverk, företag osv. A vsikten är att varje
44199:  områden skall effektiveras för att åstadkomma         projekt skall engagera den bästa sakkunskap
44200:  större projekthelheter. Genom tillräckligt stora      som finns att tillgå i Finland.
44201: 
44202:      Helsingforsden 2 maj 1996
44203: 
44204:                                                                 Europaminister,
44205:                                                                 utrikeshandelsminister Ole Norrback
44206:                                              KK 277/1996 vp
44207: 
44208: Kirjallinen kysymys 277
44209: 
44210: 
44211: 
44212: 
44213:                                     Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk ym.: Multimediatuotannon tuke-
44214:                                         misesta
44215: 
44216: 
44217:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
44218: 
44219:    Sähköisten julkaisuoikeuksien kohtuullinen          messa on myös jo nyt hyvin koulutettua ammat-
44220: taso on välttämättömyys, jos Suomi aikoo tulla         titaitoa multimedian tuottamiseen. Kansainväli-
44221: multimediatuotteiden valmistusmaaksi. Meillä           sesti ajatellen alue on taloudellisestikin kiinnos-
44222: olisi tähän kyllä voimavaroja olemassa. Ensim-         tava.
44223: mäiset kokemukset multimedioiden tuottamises-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
44224: ta viestivät kuitenkin ongelmista, jotka tulisi no-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
44225: peasti ratkaista.                                      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
44226:    Olisi paikallaan arvioida erityisesti musiikin ja   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
44227: kuvataiteen kopiokorvausperiaatteita. Uusi teki-
44228: jänoikeuslakikaan ei edistä suomalaista multi-                   Onko Hallituksessa kartoitettu multi-
44229: mediatuotantoa, vaan asettaa selviä rajoituksia.              mediatuotannon tämänhetkisiä esteitä, ja
44230:    Multimediatuotanto on kuitenkin erinomai-                     miten Hallitus on valmis edistämään
44231: nen väline kulttuuriperinnön esittämiseen. Suo-               alan kotimaisen tuotannon kasvua?
44232: 
44233:      Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1996
44234: 
44235:                      Tytti lsohookana-Asunmaa /kesk             Aino Suhola /kesk
44236: 
44237: 
44238: 
44239: 
44240: 260017
44241: 2                                          KK 277/1996 vp
44242: 
44243: 
44244: 
44245: 
44246:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
44247: 
44248:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kin digitaalisen aineiston tuotannon ja jakelun
44249: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        pelisäännöt selkeytettäisiin. Opetusministeriön
44250: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      asettama tekijänoikeustoimikunta selvittää par-
44251: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tytti Iso-      aikaa digitaalitekniikan vaikutuksia tekijänoi-
44252: hookana-Asunmaan ym. näin kuuluvan kirjalli-         keuksiin. Toimikunnan koko toimeksiannon
44253: sen kysymyksen n:o 277:                              painopiste on erityisesti uuden tekniikan vaiku-
44254:                                                      tusten selvittämisessä.
44255:           Onko Hallituksessa kartoitettu multi-          Opetusministeriö pyrkii alanjärjestöjen kans-
44256:        mediatuotannon tämänhetkisiä esteitä, ja      sa selvittämään myös vuoden 1996 aikana mah-
44257:           miten Hallitus on valmis edistämään        dollisuudet digitaalisen aineiston tuotanto- ja
44258:        alan kotimaisen tuotannon kasvua?             julkaisutoiminnan sopimuskäytäntöjen yhte-
44259:                                                      näistämiseksi mallisopimuksin tai ns. check-lis-
44260:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tojen avulla.
44261: vasti seuraavaa:                                         Opetusministeriö on tehnyt laajan selvityksen
44262:                                                      suomalaisen kulttuurin uusista mahdollisuuksis-
44263:    Teknologian kehitys avaa uusia mahdolli-          ta teknologian kehittyessä. Muistiossa "Kulttuu-
44264: suuksia suomalaiselle kulttuurille. Multimedia-      rinen tietoyhteiskunta" (31.1.1996) selvitetään
44265: tuotanto eri muodoissaan on tärkeä tulevaisuu-       ministeriön strategiset perusteet ja lähtökohdat
44266: den kulttuurin tuotannon alue, joka mahdollis-       vuosille 1997-2000. Tietoyhteiskunta on vuo-
44267: taa nykyistä laajemmin kulttuurin saatavuuden.       teen 2000 saakka koko opetusministeriön paino-
44268:    Tekijänoikeusjärjestelmää ollaan kehittämäs-      pisteala. Kotimaisen sisältötuotannon edellytys-
44269: sä sekä Suomessa että kansainvälisesti siten, että   ten painopisteenä on aluksi museoiden ja kirjas-
44270: niin elektronisen julkaisutoiminnan kuin muun-       tojen tuottamat palvelut.
44271: 
44272:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1996
44273: 
44274:                                                                         Ministeri Claes Andersson
44275:                                            KK 277/1996 vp                                            3
44276: 
44277: 
44278: 
44279: 
44280:                                        Till Riksdagens Talman
44281: 
44282:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     duktion och distribution av annat digitalt mate-
44283: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-       ria! skall bli klarare. Den av undervisningsminis-
44284: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-     teriet tillsatta upphovsrättskommissionen utre-
44285: man Tytti lsohookana-Asunmaa m.fl. under-            der som bäst hur den digitala tekniken inverkar
44286: tecknade spörsmå1 nr 277:                            på upphovsrätten. Kommissionens uppdrag fo-
44287:                                                      kuseras särskilt på att utreda verkningarna av
44288:           Har man i Regeringen kartlagt de hin-      den nya tekniken.
44289:        der som förekommer inom multimedia-               Under år 1996 försöker undervisningsministe-
44290:        produktionen i dag och                        riet också att tillsammans med organisationerna
44291:           på vilket sätt är Regeringen redo att      i branschen klarlägga möjligheterna att förenhet-
44292:        främja den inhemska produktionstillväx-       liga avtalspraxis i fråga om produktion och dis-
44293:        ten i branschen?                              tribution av digitalt materia! med hjälp av mo-
44294:                                                      dellavtal eller s.k. checklistor.
44295:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Undervisningsministeriet har gjort en omfat-
44296: anföra följande:                                     tande utredning av den finländska kulturens nya
44297:                                                      möjligheter i och med att teknologin utvecklas. 1
44298:    Den teknologiska utvecklingen öppnar nya          promemorian "Kulturen i informationssamhäl-
44299: möjligheter för den finländska kulturen. Multi-      let" (31.1.1996) utreds ministeriets strategiska
44300: mediaproduktionen i dess olika former är ett         grund~r och utgångspunkter för åren 1997-
44301: viktigt produktionsområde inom kulturen i            2000. Anda fram tili år 2000 utgör informations-
44302: framtiden. Den kommer att göra kulturen till-        samhället ett insatsområde för hela undervis-
44303: gänglig i större omfattning än tidigare.             ningsministeriet. Tyngdpunkten när det gäller
44304:    Både i Finland och internationellt håller upp-    förutsättningarna för inhemsk innehållsproduk-
44305: hovsrättssystemet på att utvecklas så att spelreg-   tion ligger tili en början vid den service som
44306: lerna för såväl elektronisk publicering som pro-     museerna och biblioteken tillhandahåller.
44307: 
44308:      Helsingfors den 6 maj 1996
44309: 
44310:                                                                          Minister Claes Andersson
44311:                                              KK 278/1996 vp
44312: 
44313: Kirjallinen kysymys 278
44314: 
44315: 
44316: 
44317: 
44318:                                     Kirsi Piha /kok: Kunnan- ja kaupunginjohtajien valitsemisesta suo-
44319:                                         ralla kansanvaalilla
44320: 
44321: 
44322:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
44323: 
44324:     Voimassa olevan kuntalain kolmannen luvun          mokratian vilpittömyyttä. Mikäli asetettmsun
44325: 24 §:n mukaisesti kunnan- ja kaupunginjohtajat         tietyt kriteerit kunnan- tai kaupunginjohtajan
44326: valitaan asianomaisten kunnan- tai kaupungin-          virkaa hakeville ja sitten järjestettäisiin suora
44327: valtuustojen toimesta. Näin toimiessaan edellä         vaali, kuntalaiset kokisivat kuntansa läheisem-
44328: nainitut valtuustot käyttävät äänestäjiensä val-       mäksi ja oman vaikutusmahdollisuutensa suo-
44329: :akirjaa ja myös puoluepoliittista valtaa.             remmaksi. Valtuustot edelleen päättäisivät kri-
44330:     Nykyiseen avoimeen kansalaisyhteiskuntaan          teereistä ja siitä, miten kunnanjohtajan asema ja
44331: mnnan- ja kaupunginjohtajan vaalille sopivam-          tehtävät järjestetään. Eikö tämän pitäisi olla ny-
44332: Ji menettelytapa olisi suora kansanvaali. Erilai-      kydemokratian toimivuuden ja legitimaation
44333: ;ista asioista on jo mahdollista järjestää kunnissa    kannalta ensiarvoisen tärkeää?
44334:  a kaupungeissa neuvoa-antavia kansanäänes-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
44335: :yksiä. Presidentti valitaan Suomessa suoraan          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
44336: cansanvaalilla ja Euroopanunioniin liittymises-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
44337: :ä kysyttiin kansalaisten mielipidettä. Kunnan-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
44338:  a kaupunginjohtajan eli kunnan tai kaupungin
44339:  'isän" tai "äidin" valitseminen sopisi vallan hy-                Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta kun-
44340:  rin kuntalaisten ja kaupunkilaisten itsensä tehtä-            nan- ja kaupunginjohtajien vaalit jatkos-
44341:  räksi.                                                        sa toimitettaisiin suorana kansanvaalina,
44342:     Erilaiset jälkipelit ja ennakko-ottelut viimeksi           jossa äänioikeutettuja olisivat kyseessä
44343:  ielsingin kaupunginjohtajaa valittaessa ovat                  olevan kunnan tai kaupungin asukkaat?
44344:  :aaneet kuntalaiset taas kerran epäilemään de-
44345: 
44346:      Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1996
44347: 
44348:                                              Kirsi Piha /kok
44349: 
44350: 
44351: 
44352: 
44353:  60017
44354: 2                                            KK 278/1996 vp
44355: 
44356: 
44357: 
44358: 
44359:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
44360: 
44361:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          lienyhteydessä myöhemmin johtaa asetelmaan,
44362: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           jossa avoimen ehdokasasettelun ja vaalikampan-
44363: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         jan perusteella kunnanjohtaja tulee käytännössä
44364: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kirsi Pi-          valituksi suoraan kunnallisvaalin perusteella.
44365: han näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o            Huomattava kuitenkin on, että tällöin ei muut-
44366: 278:                                                    tuisi se pohjoismaiseen traditioon kuuluva dua-
44367:                                                         listinen perusasetelma, jossa kunnanhallitus ja
44368:             Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta kun-       valtuusto aina viime kädessä vastaavat kunnan
44369:          nanja kaupunginjohtajien vaalitjatkossa        toiminnasta.
44370:          toimitettaisiin suorana kansanvaalina,             Keski- ja eteläeurooppalainen malli, jossa
44371:          jossa äänioikeutettuja olisivat kyseessä       kuntia johtavat suorilla kansanvaaleilla valitut
44372:          olevan kunnan tai kaupungin asukkaat?          luottamushenkilöt, kunnanjohtajat tai pormes-
44373:                                                         tarit, on vastuusuhteiltaan erilainen ja edellyttaä
44374:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            kunnanjohtajille muodostuvan erilaisen aseman
44375: vasti seuraavaa:                                        ja tehtävien vuoksi koko oman kuntahallinto-
44376:                                                         mallimme laveampaa uutta tarkastelua.
44377:    Uudistettu kunnallislaki tuli voimaan                    Varmaa toisaalta myös on, ettei suoraan kan-
44378: 1.7.1995. Tässä laajaan komiteatyöhön ja lau-           sanvaaliin perustavaa mallia voida ottaa käytän-
44379: suntokierroksiin perustuvassa laissa kunnanjoh-         töön nykyisen ajattelun pohjalta, toisin sanoen
44380: tajan asema ja rooli päätettiin säilyttää oleellisil-   osaksi järjestelmää, jossa kunnilla on korostetus-
44381: ta osin samanlaisena kuin tähänkin asti: valtuus-       ti itsenäinen oikeus erilaisten vaihtoehtojen poh-
44382: ton valitseman kunnanjohtajan tehtävänä on              jalta mahdollisimman pitkälle päättää käyttöön-
44383: valtuuston valitseman kunnanhallituksen alaise-         sä parhaiten soveltuvasta johtamis- ja johtajajär-
44384: na johtaa kunnan hallintoa, taloudenhoitoa ja           jestelmästä.
44385: muuta toimintaa. Tehtävänsä kunnanjohtaja                   Nykyisen lain taustalla on korostetusti ajatus
44386: hoitaa viranhaltijana virkavastuulla.                   kansanvallan laajasta toteutumisesta juuri val-
44387:     Uutena piirteenä lakiin kuitenkin sisältyvät        tuuston vaikutusvallan kautta. Vaihtoehdoissa
44388: kunnanjohtajan virkavastuun ohella poliittista          on viime kädessä kysymys kansalaisten vaikutus-
44389: vastuuta korostavat elementit, säännös mahdol-          vallan kanavointitavasta. Nykyisen järjestelmän
44390: lisuudesta valita kunnanjohtaja määräajaksi             rinnalle ei ole mahdollista luoda vain erääksi
44391: sekä jo nyttemmin uudistettavana oleva säännös          vaihtoehdoksi kunnanjohtajakeskeistä ratkai-
44392: kunnanjohtajan irtisanomisesta tai siirtämisestä        sua. Kansanäänestykseen perustuvan kunnan-
44393: uusiin tehtäviin. Näiden säännösten ohella lisät-       johtajajärjestelmän omaksuminen merkitsisi
44394: tiin eduskuntakäsittelyssä kunnanjohtajaa käsit-        käytännössä luopumista nykyisestä, uudessa
44395: televään kuntalain 24 §:ään uusi 2 momentti,            kuntalaissakin vahvistetusta pohjoismaisesta
44396: jonka mukaan valtuuston toimikaudeksi valittu           traditiosta.
44397: kunnanjohtaja voidaan valita myös kunnanhalli-              Edellä todettuun viitaten katson, ettei vast-
44398: tuksen puheenjohtajaksi.                                ikään luotua uutta, useat erilaiset ratkaisut salli-
44399:     Uudet säännökset mahdollistavat sangen eri-         vaa säännöstöä tulisi lähteä uudistamaan, ennen
44400: tyyppiset paikalliset ratkaisut kunnanjohtajan          kuin järjestelmän erilaisista käytännön sovel-
44401: tosiasiallisessa asemassa ja saattavat myös vaa-        luksista on saatu kokemuksia.
44402: 
44403:        Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1996
44404: 
44405:                                                                               Ministeri Jouni Backman
44406:                                             KK 278/1996 vp                                             3
44407: 
44408: 
44409: 
44410: 
44411:                                         Tili Riksdagens Talman
44412: 
44413:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      kommundirektören på grund av den öppna upp-
44414: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        ställningen av kandidater och valkampanjen i
44415: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      praktiken blir vald direkt på grundval av kom-
44416: man Kirsi Piha undertecknade spörsmål nr 278:         munalvalet. Det är dock att märka att den dua-
44417:                                                       1istiska, tili den nordiska traditionen hörande
44418:           Vad ämnar Regeringen göra för att           grunduppställning, i viiken kommunstyrelsen
44419:        kommunalvalen och valen av stadsdirek-         och fullmäktige alltid i sista hand ansvarar för
44420:        törer i fortsättningen skall förrättas som     kommunens verksamhet, därvid inte skulle för-
44421:        direkta folkval, i vilka röstberättigade       ändras.
44422:        vore invånarna i kommunen eller staden i          Den mellan- och sydeuropeiska modellen, en-
44423:        fråga?                                         ligt viiken kommunerna leds av genom direkta
44424:                                                       folkvai valda förtroendevalda, kommundirektö-
44425:  Som svar på detta spörsmäl får jag vördsamt          rer eller borgmästare, skiljer sig från vår när det
44426: mföra följande:                                       gäller ansvarsförhållandena och förutsätter en
44427:                                                       mer omfattande ny översyn av hela vår kommun-
44428:     Den reformerade kommunallagen trädde i            förva1tningsmodell på grund av kommundirek-
44429: kraft 1.7.1995. Man beslöt att i denna lag, som       tör~rnas annorlunda ställning och uppgifter.
44430: baserar sig på ett omfattande kommittearbete             A andra sidan är det ocksä säkert att en modell
44431: och remisser, bibehålla kommundirektörens             som baserar sig på direkt folkvai inte kan tas i
44432: ställning och rolltili väsentliga de1ar oförändrad,   bruk på grundval av det nuvarande tänkesättet,
44433: den av fullmäktige va1da kommundirektörens            med andra ord som ett led i ett system där kom-
44434: uppgift är att underställd den av fullmäktige va1-    munerna har en accentuerad sjalvständig rätt att
44435: da kommunstyrelsen leda kommunens förvalt-            med utgängspunkt i olika alternativ i så stor
44436: ning, ekonomi och övriga verksamhet. Kom-             utsträckning som möjligt besluta om det led-
44437: mundirektören sköter sin uppgift som tjänstein-       nings- och direktörssystem som är lämpligast för
44438: nehavare under tjänsteansvar.                         dem.
44439:     Utöver kommundirektörens tjänsteansvar in-           1 bakgrunden tili den nya lagen finns accentue-
44440: går som ett nytt drag i 1agen dock även element       rat tanken att förverkliga demokratin på bred
44441: som framhäver det po1itiska ansvaret, ett stad-       front just genom fullmäktiges inflytande. 1 de
44442: gande om möj1igheten att välja kommundirektör         olika alternativen är det i sista hand fråga om hur
44443: för viss tid och ett stadgande, som redan nu är       medborgarnas inflytande skall kanaliseras. Det
44444: under revidering, om uppsägning av kommundi-          är inte möjligt att vid sidan av det nuvarande
44445: rektören eller förflyttning tili andra uppgifter.     systemet skapa en alternativ lösning som är kom~
44446: Till24 § kommunallagen, som gäller kommundi-          mundirektörscentrerad. G_2<ltagandet av ett på
44447: rektören, fogades vid riksdagsbehandlingen ut-        folkvai baserat kommundirektörssystem skulle i
44448: över dessa stadganden ett nytt 2 mom. enligt          praktiken betyda att man tog avstånd från den
44449: vilket en kommundirektör som valts för fullmäk-       nuvarande nordiska tradition som också den nya
44450:  tiges mandattid också kan väljas tili ordförande     kommunallagen befåster.
44451:  f6r kommunstyrelsen.                                    Med hänvisning tili det ovan anförda anser jag
44452:     De nya stadgandena möjliggör mycket olika         att det inte är skäl att börja revidera de nya
44453:  typer av lokala beslut om kommundirektörens          stadgandena, som tillåter många olika lösningar,
44454:  ställning i verkligheten och kan även i samband      innan man fått erfarenheter avolika tillämpning-
44455:  med valet senare leda till en konstellation där      ar av systemet i praktiken.
44456: 
44457:      Helsingfors den 30 april 1996
44458: 
44459:                                                                             Minister Jouni Backman
44460:                                              KK 279/1996 vp
44461: 
44462: Kirjallinen kysymys 279
44463: 
44464: 
44465: 
44466: 
44467:                                     Mikko Elo /sd ym.: Työntekijöiden sosiaalietuuksien turvaamisesta
44468: 
44469: 
44470: 
44471:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
44472: 
44473:     Suomessa on viime aikoina paljon keskusteltu       tellä vaihtamalla työntekijää vuokranuutta yri-
44474: siitä, etteivät työmarkkinatjousta tarpeeksi. Tar-     tystä niin tiuhaan tahtiin, että työsuhteet jäivät
44475: kasteltaessa asiaa tarkemmin havaitaan kuiten-         alle kuukauden mittaisiksi.
44476: kin, että maamme työmarkkinat ovat joustaneet             Vuokratyösuhteiden osalta voidaan pitää on-
44477: ennennäkemättömän paljon 1990-luvun aikana.            gelmana sitä, että vuokratyösuhteet johtavat
44478: Kaikkein suurin jousto tulee tietysti siitä, että      työnantajan vastuun pirstoutumiseen. Erityisen
44479: jatkuvasti lähes puoli miljoonaa ihmistä on vailla     ongelmallinen on tilanne, jossa muodollista
44480: työtä. On selvää, että työttömät ihmisetjoutuvat       työnantajaa pyritään toistuvasti vaihtamaan sa-
44481: eniten joustamaan, koska heidän on ollut pakko         man vuokrafirmaryppään sisällä, vaikka asialli-
44482: luopua ansiotyöstä. Työttömyys merkitsee aina          sesti kyse on samasta työnantajasta. Siksi erityi-
44483: ansiotulojen ja täten myös elintason laskua.           sesti palkansaajajärjestöt ovat olleet huolestunei-
44484:      Myös muutoin suomalaiset työmarkkinat             ta pyrkimyksistä työnantajavelvoitteiden kiertä-
44485: ovat joustaneet melkoisesti. Esimerkkinä voi-          miseen vuokratyösuhteisiin perustuvilla keinote-
44486: daan mainita se, että lähes 70 prosenttia kaikista     koisilla järjestelyillä.
44487:  vuonna 1995 solmituista työsuhteista oli määrä-          Työntekijästä johtuvien välillisten kustannus-
44488: aikaisia. Tämän lisäksi osa-aikatyö on jatkuvasti      ten kiertäminen tapahtuu niin, että työntekijää,
44489:  lisääntymässä.                                        joka on saattanut olla samassa työpaikassa jopa
44490:      Erityisen paljon ovat joutuneet joustamaan        vuosia, kierrätetään vuokrayhtiön omissa yrityk-
44491:  palvelualojen, kuten liike- ja ravintola-alan työn-   sissä sopivasti firmalta toiselle, jolloin varsinai-
44492:  tekijät. Voidaanjopa väittää, että edellä mainitut    nen työnantaja vaihtuu koko ajan.
44493:  palvelualat ovat jo pitkään olleet työnantajille         Tärkein mittari tässä työntekijän kierrätyk-
44494:  työntekijästä koituvien välillisten kustannusten      sessä yrityksestä toiseen on yksi kuukausi. Alle
44495:  kiertämisen koekenttä. Pahimmillaan voidaan           kuukauden työsuhteista ei tarvitse esimerkiksi
44496:  mainita esimerkkejä, jolloin ei makseta sairaus-      maksaa työntekijän eläkevakuutusta. Jos taas
44497:  ajan palkkaa, ei ylityökorvauksia, ei pekkaspäi-      kuukaudessa ei tule täyteen 35:tä työtuntia, ei
44498:  viä eikä lomapalkasta lomaltapaluurahaa. On           kerry vuosilomaa. Kun työsuhde ei kestä kuu-
44499:  myös tapauksia, jolloin raskaana olevan työnte-       kautta, ei myöskään tarvitse maksaa sairausajan
44500:  kijän työsuhde jätetään uusimatta eikä työhön         palkkaa.
44501:  oteta äitiysloman jälkeenkään. Tällöin poistuu            Edellä olevan perusteella on erityisen tärkeää
44502:  odottavalta äidiltä raskausajan irtisanomissuoja      säilyttää ns. ketjukielto. Edelleen sairausajan
44503:  ja oikeus perhepoliittisiin vapaisiin sekä oikeus     palkan tulisi kertyä suhteessa työntekijän työ-
44504:   palata äitiys- tai vanhempainloman tai hoitova-      suhteen kestoon siten, että täysi sairausajan palk-
44505:   paan jälkeen työhön.                                 ka saavutettaisiin työsuhteen kestettyä kuukau-
44506:      Siksi on välttämätöntä, että ns. ketjukielto      den ajan. Oikeus vuosilomaan taas tulisi suhteet-
44507:   säilytetään voimassa nykyisen työsopimuslain 2       listaa siten, että vuosiloma kertyisi suhteessa teh-
44508:   §:n 2 momentin mukaisessa muodossa. Tällä het-       tyyn työhön ja työsuhteen kestoon ilman kynnys-
44509:   kellä odotellaan oikeuden päätöstä eräästä ta-       aikoja. Näin jokainen tehty työtunti kerryttäisi
44510:   pauksesta, jossa työntekijä oli pitkään saman        lomakorvausta. Eläkkeiden osalta tulisi pyrkiä
44511:   hotellin palveluksessa ansaitsemaHa tulevaa elä-     siihen, että eläketurva kertyisi aina, kun ansiota
44512:   kettään varten penniäkään. Näin voitiin mene-        on saatu.
44513: 
44514:  260017
44515: 2                                          KK 279/1996 vp
44516: 
44517:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          sopimusmuodon käyttäminen ilman pe-
44518: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme                rusteltua syytä ja määräaikaisten sopi-
44519: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen                musten ketjuttaminen, ja
44520: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                    miten Hallitus aikoo turvata vuokra-
44521:                                                             suhteessa olevien työntekijöiden sosiaali-
44522:          Aikooko Hallitus säilyttää työsopi-                etuudet, kuten vuosilomat, sairausajan
44523:        muslain 2 §:n 2 momentin nykyisessä                  palkan sekä eläkekertymän?
44524:        muodossa, jolla kielletään määräaikaisen
44525: 
44526:      Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1996
44527: 
44528:          Mikko Elo /sd                   Tarja Filatov /sd             Sinikka Hurskainen /sd
44529:          Matti Saarinen /sd              Heikki Rinne /sd              Jukka Roos /sd
44530:          Matti Vähänäkki /sd             Arja Ojala /sd                Ulla Juurola /sd
44531:          Reijo Kallio /sd                Tapio Karjalainen /sd         Kimmo Kiljunen /sd
44532:                                             KK 279/1996 vp                                             3
44533: 
44534: 
44535: 
44536: 
44537:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
44538: 
44539:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        rajoittavan toistuvan määräaikaisen työsopi-
44540: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         muksen tekemistä silloinkin, kun siihen on päte-
44541: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       vä syy. Muutos toteutettaisiin määräaikaisena,
44542: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko            jotta voitaisiin varmistaa sen merkitys käytän-
44543: Elon ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         nössä ennen pysyvien ratkaisujen tekemistä. Sa-
44544: n:o 279:                                              massa yhteydessä on tarkoitus aloittaa niiden
44545:                                                       edellä tarkoitettujen toimenpiteiden täytäntöön-
44546:           Aikooko Hallitus säilyttää työsopi-         pano,joilla epätyypillisten työntekijöiden turvaa
44547:        muslain 2 §:n 2 momentin nykyisessä            pyritään parantamaan. Myös vuokratyönteki-
44548:        muodossa, jolla kielletään määräaikaisen       jöiden asema tulee tässä yhteydessä esille.
44549:        sopimusmuodon käyttäminen ilman pe-                Vuokratyössä työskentelevien työntekijöiden
44550:        rusteltua syytä ja määräaikaisten sopi-        työoikeudellinen asema ei lähtökohtaisesti poik-
44551:        musten ketjuttaminen, ja                       kea tavallisista työsuhteista, vaan työvoiman
44552:           miten Hallitus aikoo turvata vuokra-        vuokraajan ja vuokratun työntekijän välillä on
44553:        suhteessa olevien työntekijöiden sosiaali-     työsopimuslain 1 §:n mukainen työsopimussuh-
44554:        etuudet, kuten vuosilomat, sairausajan         de. Lyhyet, alle kuukauden mittaiset työsuhteet
44555:        palkan sekä eläkekertymän?                     eivät ole sairausajan palkan osalta samassa ase-
44556:                                                       massa kuin pidemmät työsuhteet. Tämä koskee
44557:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           sekä vuokratyötä että muita työsuhteita. Jos työ-
44558: taen seuraavaa:                                       ura koostuu lukuisista toisiaan seuraavista ly-
44559:                                                       hyistä alle kuukauden mittaisista työsuhteista, ei
44560:     Pääministeri Paavo Lipposen hallitusohjel-        sairausajan palkkasuoja lainkaan ulotu työn teki-
44561: man mukaan eri työaikamuodoissa ja epätyypil-         jään. Tämän vuoksi on myös valmisteltavana
44562: lisissä työsuhteissa työskentelevien asema selvi-     esitys, jonka mukaan työsopimuslain 28 §:n 1
44563: tetään ja turvataan. Tämän lausuman pohjalta          momenttia muutettaisiin siten, että työntekijä
44564: työministeriössä käynnistettiin elokuussa 1995        saisi oikeuden tiettyyn palkan osaan, joka mää-
44565: kolmikantainen selvitystyö. Selvitystyölle asetet-    räytyisi työsuhteen keston mukaan siihen saak-
44566: tua tavoitetta täsmennettiin valtioneuvoston pe-      ka, kun työsuhde on kestänyt kuukauden. Myös
44567: riaatepäätöksessä Suomen työllisyysohjelman           muut epätyypillisen työn sosiaaliturvaan tai työ-
44568: edellyttämistä toimenpiteistä 19.10.1995 siten,       suhde-etuuksien kehittämiseen liittyvät korjaus-
44569: että tavoitteena on saattaa edellä tarkoitetut työ-   toimenpiteet ovat vireillä edellä mainitun selvi-
44570: suhteet suhteellisesti tasa-arvoiseen asemaan         tystyön pohjalta. Näitä ovat mm. eläkkeet, osit-
44571: toistaiseksi voimassa olevien työsuhteiden kans-      tainen hoitovapaa, opintovapaa, vuorotteluva-
44572: sa.                                                   paa ja eräät lepoaikajärjestelyt.
44573:     Mainitun selvitystyön pohjalta valmisteltava-         Esillä olevaan asiakokonaisuuteen liittyy
44574: na on muun ohella ehdotus, jolla pyritään selven-     myös tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun perus-
44575: tämään määräaikaisen työsopimuksen tekemistä          tuva esitys vuosilomalain muuttamiseksi siten,
44576: koskevaa säännöstä. Tässä yhteydessä ei ole tar-      että vuosilomalakiin lisättäisiin uusi 10 a §,jonka
44577: koitus puuttua lakiin sisältyvään pääperiaattee-      mukaan niin sanottua 35 tunnin sääntöä muutet-
44578: seen, jonka mukaan määräaikaisella työsopi-           taisiin lomakorvaustapauksissa siten, että samal-
44579: muksella on aina oltava pätevä syy.                   le työnantajalle saman kalenterikuukauden aika-
44580:     Valmistelussa on lähdetty siitä, että työsopi-    na eri työsuhteissa tehdyt työtunnit lasketaan
44581: muslain 2 §:n 2 momentista tulisi poistaa nimen-      yhteen. Esitys on parhaillaan eduskunnan käsi-
44582: omainen viittaus, jonka mukaan ilman pätevää          teltävänä. Edellä mainitussa epätyypillisiä työ-
44583: syytä toistuvasti peräkkäin solmittujen määräai-      suhteita koskevassa selvityksessä on todettu pää-
44584: kaisten työsopimusten katsotaan muodostuvan           määränä olevan, että vuosiloman tulisi kertyä
44585: toistaiseksi voimassa olevaksi työsopimukseksi.       suhteessa tehtyyn työhön ja työsuhteen kestoon
44586:  Nykyisessä muodossaan säännöksen on pelätty          ilman kynnysaikoja.
44587: 4                                           KK 279/1996 vp
44588: 
44589:    Myös työntekijäin eläkelakia (395/61) on vast-     mahdollista. Edellä esitetyn mukaisesti on tämän
44590: ikään tarkistettu siten, ettei eläkevastuun kiertä-   lisäksi siis selvitettävänä se, miten eläkkeiden
44591: minen tosiasiallista tilannetta vastaamattomilla      kertymäjärjestelyissä voitaisiin yleisesti luopua
44592: järjestelyillä- esimerkiksi muuntamalla jatkuva       kynnysaikamääräyksistä.
44593: työ erillisiksi lyhyiksi työsuhteiksi - enää ole
44594: 
44595:      Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1996
44596: 
44597:                                                                     Työministeri Liisa Jaakonsaari
44598:                                              KK 279/1996 vp                                                5
44599: 
44600: 
44601: 
44602: 
44603:                                          Tili Riksdagens Talman
44604: 
44605:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       de fall där detta är motiverat. Ändringen skulle
44606: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         verkställas som temporär för att man skall kunna
44607: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-     förvissa sig om att den har betydelse i praktiken,
44608: damot Mikko Elo m.fl. undertecknade spörsmål           innan man fattar ett slutligt avgörande i saken.
44609: nr 279:                                                Avsikten är att man i samband härmed också
44610:                                                        börjar verkställa ovan avsedda åtgärder i syfte att
44611:           Ämnar Regeringen bevara i sin nuva-          förbättra tryggheten för arbetstagare i atypiska
44612:        rande form 2 § 2 mom.lagen om arbetsav-         arbetsförhållanden. 1 detta sammanhang kom-
44613:        tal, som förbjuder användningen av en           mer även uthyrda arbetstagares ställning att tas
44614:        avtalsform, där avtalet utan motiverad          upp.
44615:        orsak ingåtts för viss tid, och en kedje-           Den arbetsrättsliga ställningen för arbetstaga-
44616:        bildning av avtal för viss tid, samt            re i uthyrda arbeten avviker i regel inte från
44617:           hur ämnar Regeringen trygga uthyrda          vanliga arbetsförhållanden, utan det existerar ett
44618:        arbetstagares sociala förmåner, såsom se-       i 1 § lagen om arbetsavtal åsyftat arbetsavtalsför-
44619:        mestrar, lön för sjukdomstid och den in-        hållande mellan den som hyr ut arbetskraft och
44620:        tjänade pensionen?                              den uthyrda arbetstagaren. När det gäller lön för
44621:                                                        sjukdomstiden är korta arbetsförhållanden som
44622:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          varar under en månad inte likvärdiga med längre
44623: anföra följande:                                       arbetsförhållanden. Detta gäller såväl uthyrt ar-
44624:                                                        bete som andra arbetsförhållanden. En arbetsta-
44625:     Enligt programmet för statsminister Paavo          gare, vars arbetshistoria består av flera kortvari-
44626: Lipponens regering kommer ställningen för dem          ga, under en månad långa arbetsförhållanden i
44627: som arbetar under olika arbetstidsformer och i         följd, faller utanför sjukdomstidens löneskydd.
44628: atypiska arbetsförhållanden att utredas och tryg-      Därför bereder man som bäst ett förslag om en
44629: gas. På basis av detta uttalande inledde arbetsmi-     ändring av 28 § 1 mom. lagen om arbetsavtal så
44630: nisteriet i augusti 1995 ett utredningsarbete på       att arbetstagaren skulle få rätt tili en viss lönedel,
44631: trepartsbasis.     1 statsrådets      principbeslut    som bestäms enligt arbetsförhållandets längd, tili
44632: 19.10.1995 om de åtgärder som sysselsättnings-         dess arbetsförhållandet har varat en månad.
44633: programmet för Finland förutsätter preciserades        Även andra korrigeringsåtgärder i syfte att ut-
44634: målet för utredningsarbetet så att syftet är att nå    veckla den sociala tryggheten och anställnings-
44635: en situation där ovan avsedda arbetsförhållan-         förmånerna för atypiska arbeten har inletts på
44636: den blir likvärdiga med arbetsförhållanden som         basis av nämnda utredningsarbete. Hit hör bl.a.
44637: gäller tills vidare.                                   pensioner, partiell vårdledighet, studieledighet,
44638:     På basis av utredningsarbetet håller man bl.a.     alterneringsledighet och vissa arrangemang som
44639: på att bereda ett förslag som skulle göra stadgan-     gäller vilotider.
44640: det om ingående av arbetsavtal för viss tid klara-         Tili den aktuella sakhelheten ansluter sig
44641: re. A vsikten är inte att i detta sammanhang ingri-    också ett förslag som bygger på den inkomstpo-
44642: pa i huvudprincipen i lagen, enligt viiken det         litiska helhetsuppgörelsen och gäller en ändring
44643: alltid krävs en motiverad anledning tili ingående      av semesterlagen så att tili lagen fogas en ny
44644: av ett arbetsavtal för viss tid.                       10 a §, enligt viiken den s.k. 35-timmarsregeln
44645:     1 beredningen har man utgått från att ur 2 § 2     för semesterersättningens vidkommande ändras
44646: mom. lagen om arbetsavtal slopas den uttryckli-        så att de arbetstimmar som en arbetstagare har
44647:  ga hänvisningen, enligt viiken sådana arbetsavtal     i olika arbetsförhållanden hos en och samma
44648:  som utan giltigt skäl upprepade gånger efter var-     arbetsgivare under en och samma kalendermå-
44649:  andra ingåtts för viss tid anses vara ett arbetsav-   nad räknas ihop. Riksdagen behandlar som
44650:  tal som gäller tills vidare. Man har befarat att      bäst förslaget. 1 utredningen om atypiska arbe-
44651:  stadgandet isin nuvarande form begränsar ingå-        ten konstateras att målet är att semester skulle
44652:  endet av upprepade arbetsavtal för viss tid även i    intjänas i förhållande tili det utförda arbetet
44653: 6                                            KK 279/1996 vp
44654: 
44655: och arbetsförhållandets längd utan några trös-         ka situationen- till exempel att ett fortlöpande
44656: keltider.                                              arbete ombildas till separata korta arbetsförhål-
44657:    Också lagen om pension för arbetstagare (395/       landen. Utöver det som ovan anförts håller man
44658: 61) har nyligen reviderats så att det inte längre är   också på att utreda möjligheterna att i allmänhet
44659: möjligt att kringgå pensionsansvar genom såda-         kunna frångå tröskeltider vid uträknandet av den
44660: na arrangemang som inte svarar mot den faktis-         intjänade pensionen.
44661: 
44662:      Helsingforsden 2 maj 1996
44663: 
44664:                                                                    Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
44665:                                              KK 280/1996 vp
44666: 
44667: Kirjallinen kysymys 280
44668: 
44669:                                     Klaus Bremer /r: Kirjallisten kysymysten ohjaamisesta oikeaan mi-
44670:                                          nisteriöön ja vastausten laadun parantamisesta
44671: 
44672: 
44673:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
44674: 
44675:     Vastatessaan kansanedustaja Sulo Aittanie-          vaamisesta ja sai liikenneministeriitä täysin asi-
44676: melle kirjalliseen kysymykseen 44/1995 vp pää-          antuntemattomana pidettävän vastauksen. Se
44677: ministeri Lipponen totesi mm.:                          johti uudistettuun, tarkennettuun kysymykseen
44678:     "Koska kysymysinstituutio on eduskunnan ja          320/1995 vp "Lehdistötuen kohdentumisesta".
44679: hallituksen välisen informaation kulun kannalta         Saatu vastaus todistaa, ettei liikenneministeriö
44680: keskeisessä asemassa, tulee hallitus edellyttä-         lainkaan tunne asioiden todellista tilaa. Vastaus-
44681: mään, että vastauksista ilmenee riittävän selkeäs-      ta on pidettävä arvottomana.
44682: ti myös hallituksen kanta esitettyyn kysymyk-              Edellä esitetyt esimerkit ovat räikeässä ristirii-
44683: seen, vaikka vain asianomainen valtioneuvoston          dassa edellä mainittujen pääministerin esittä-
44684: jäsen onkin vastauksensa sisällöstä HM 43 §:n 1         mien periaatteiden kanssa.
44685: momentissa tarkoitetussa poliittisessa ministeri-          Oikeaan ministeriöön ohjautumisen kannalta
44686: vastuussa eduskunnalle."                                ongelmallisia lienevät kysymykset, joista ei sel-
44687:     Pääministeri viittaa myös valtioneuvoston           keästi ilmene, minkä ministeriön toimialaan ne
44688: kanslian tähdentäneen ministeriöille valtiova-          kuuluvat. Näissä tapauksissa olisi kaiketi mah-
44689: rainvaliokunnan mietinnössään 20/1983 vp edel-          dollista noudattaa samaa menettelyä, joka edus-
44690: lyttäneen, että "eduskunnalle annettavien tieto-        kunnalle on tuttua hallituksen esityksiä käsitel-
44691: jen seikkaperäisyydessä ja paikkansapitävyydes-         täessä: asia lähetetään lausunnolle. Vastaavasti
44692: sä olisi pyrittävä nykyistä parempaan tarkkuu-          voisi vastauksen laativa ministeriö tiedustella nii-
44693: teen ja yhdenmukaisuuteen eri ministeriöissä".          den ministeriöiden kantaa, joiden toimialaa ky-
44694:     Vastauksen saamisen kannalta on ollut ongel-        symys sivuaa. Näin voitaisiin vastauksissa ny-
44695: mallista, että valtioneuvoston kanslia on ohjan-        kyistä paremmin saada esille hallituksen kanta.
44696: nut kirjallisia kysymyksiä "väärään" ministe-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
44697:  riöön.                                                 tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
44698:     Niinpä kysymyksessäni 107/1995 vp "Ammat-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
44699: tiautoilijan ajokieltoon määräämisestä" kysyin          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
44700: yksiselitteisesti poliisin tulkintaa laista eli sisä-
44701:  asiainministeriön hallinnonalaan kuuluvaa                         Aikooko pääministeri ryhtyä tarpeelli-
44702:  asiaa. Se kuitenkin palautettiin liikenneministe-              siin toimenpiteisiin, että sellaiset kirjalli-
44703:  riön arvottomalla vastauksella ja vt. ministeri                set kysymykset, jotka sivuavat useam-
44704:  Tainan allekirjoittamana.                                      man ministerin hallinnonalaa, valmistel-
44705:     Vastaavasti kysymyksessäni 94/1995 vp "Tie-                 Iaan ao. viranomaisyhteistyönä mahdol-
44706:  Iiikennelain tulkinnasta" kyselin nimenomaan ja                lisimman hyvän vastauksen aikaansaa-
44707:  pelkästään, miksi Suomen poliisin tulkinta eroaa               miseksi,ja
44708:  täysin Ruotsin ja Tanskan poliisin tulkinnasta,                   aikooko pääministeri huolehtia siitä,
44709:  vaikka lakipykälät ovat jopa sanasta sanaan sa-                että kysymys ohjautuu juuri sen hallin-
44710:  manlaiset. Vastaus, joka ei vastannut kysymyk-                 nonalan valmisteltavaksi ja juuri sen mi-
44711:  seen, ei kuitenkaan tullut sisäasiainministeriöstä,            nisterin vastattavaksi, jonka hallinnon-
44712:  vaan liikenneministeriöstä samoin vt. ministeri                alaa kysymys ensisijaisesti koskee, sekä
44713:  Tainan allekirjoittamana.                                         mitä pääministeri aikoo tehdä, että
44714:     Edustaja Marjaana Koskinen tiedusteli kysy-                 kysymyksiin annettavat vastaukset jat-
44715:  myksessään 149/1995 vp poliittisesti sitoutumat-               kossa täyttävät pääministerin edellyttä-
44716:  tomien paikallislehtien toimintaedellytysten tur-              män laadun ja sisällön tyhjentävyyden?
44717: 
44718:       Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1996
44719: 
44720:                                              Klaus Bremer lr
44721: 260017
44722: 2                                            KK 280/1996 vp
44723: 
44724: 
44725: 
44726: 
44727:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
44728: 
44729:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tyksen 1.9.1993 voimaan tulleen muutoksen jäl-
44730: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           keen 21 päivän määräaika vastauksen antami-
44731: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         seen lasketaan siitä, kun kysymys saapuu valtio-
44732: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-         neuvoston kansliaan. Käytännössä tämä tarkoit-
44733: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          taa sitä, että valtioneuvoston kanslian on toimi-
44734: 280:                                                    tettava kysymys saapumispäivänä asianomaisel-
44735:                                                         le valtioneuvoston jäsenelle vastattavaksi, jotta
44736:            Aikooko pääministeri ryhtyä tarpeelli-       vastauksen laatimiselle jäisi edes kohtuullinen
44737:        siin toimenpiteisiin, että sellaiset kirjalli-   aika.
44738:        set kysymykset, jotka sivuavat useam-               Silloin kun kysymykset saapuvat klo 14.00
44739:        man ministerin hallinnonalaa, valmistel-         jälkeen ja kysymyksiä on useita, joudutaan
44740:        laan ao. viranomaisyhteistyönä mahdol-           useasti luottamaan siihen, että kansanedustajan
44741:        lisimman hyvän vastauksen aikaansaa-             kysymyksen kysymysosa ja eduskunnassa siitä
44742:        miseksi, ja                                      laadittu lyhenne ovat juuri se, mihin kansanedus-
44743:            aikooko pääministeri huolehtia siitä,        taja haluaa vastauksen.
44744:        että kysymys ohjautuu juuri sen hallin-             Kansanedustaja Bremer on esittänyt kaksi esi-
44745:        nonalan valmisteltavaksi ja juuri sen mi-        merkkiä "väärälle ministerille" ohjautuneesta
44746:        nisterin vastattavaksi, jonka hallinnon-         kysymyksestä. Kuitenkin toimivaltaisen ministe-
44747:        alaa kysymys ensisijaisesti koskee, sekä         rin valinta näissä tapauksissa on tulkinnanvarai-
44748:            mitä pääministeri aikoo tehdä, että          nen, vaikka kysyjä pitääkin sitä itsestään selvä-
44749:        kysymyksiin annettavat vastaukset jat-           nä.
44750:        kossa täyttävät pääministerin edellyttä-            Kirjallinen kysymys 94/1995 vp kuuluu seu-
44751:        män laadun ja sisällön tyhjentävyyden?           raavasti: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
44752:                                                         ryhtyä selvittääkseen perusteluissa mainitut epä-
44753:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            selvyydetja informoidakseen yleisöä pientareelle
44754: vasti seuraavaa:                                        väistämismahdollisuudesta?" Eduskunnan ly-
44755:                                                         henne kysymyksestä on "Tieliikennelain tulkin-
44756:     Kuten edustaja Sulo Aittoniemen kirjalliseen        nasta". Tieliikennelain tulkinta ja siitä annetta-
44757: kysymykseen n:o 239 vastatessani totesin, kirjal-       vat ohjeet kuuluvat ministereiden tehtäväjaon
44758: lisiin kysymyksiin annettavia vastauksia valmis-        perusteella liikenneministerille. Jos poliisin tul-
44759: tellaan usein ryhmätyönä. Tähän työhön saattaa          kinta tieliikennelaista poikkeaisi liikenneministe-
44760: osallistua usean ministeriön virkamiehiä, juuri         riön näkemyksestä, olisi tämä asia liikenneminis-
44761: siitä riippuen, kuinka laajasti kysymys koskette-       teriön selvitettävä.
44762: lee eri hallinnonaloja. Samalla kuitenkin totesin,         Kysymys 107/1995 vp kuuluu seuraavasti:
44763: että valmistelua johtaa aina se ministeri, joko         "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä,
44764: välittömästi tai erityisavustajansa välityksellä,       jotta ajokielto ei kohdistuisi ammattiautoilijoi-
44765: jonka hallinnonalaa kysymys ensisijaisesti kos-         hin kohtuuttoman raskaasti?" Eduskunnan ly-
44766: kee, sillä hän on ensisijaisesti vastuussa vastauk-     henne siitä on "Ammattiautoilijan ajokieltoon
44767: sen laadusta ja sisällöstä.                             määräämisestä". Kyse on jälleen tieliikennelain
44768:     Kuten kysyjäkin toteaa, kysymyksen oikeaan          tulkinnasta. Voisiko poliisi tulkita tieliikennela-
44769: ministeriöön ohjautuminen saattaa usein olla            kia niin, että eri autoilijaryhmiin kohdistettaisiin
44770: ongelmallista, joko epäselvästi esitetystä kysy-        ajokielto eri tavoin? Ensisijaisesti tulisi lähinnä
44771: myksestä tai asiaan vaikuttavien henkilöiden nä-        selvittää, mitä lain valmistelusta vastannut lii-
44772: kemyseroista johtuen.                                   kenneministeriö yhdessä eduskunnan kanssa on
44773:     Kansanedustajan esittämään lausuntomenet-           tarkoittanut, kun kyseinen lain muutos on hy-
44774: telyyn ei ole mahdollisuuksia. Valtiopäiväjärjes-       väksytty. Jos taas haluttaisiin selkeästi erilainen
44775:                                              KK 280/1996 vp                                              3
44776: 
44777: kohtelu ammattiautoilijoille kuin muille autoili-      keintaan kertoa oman mielipiteensä, jonka ei
44778: joille, niin muutoksen valmistelusta vastaa lii-       välttämättä tarvitse olla yhtenevä vastuussa ole-
44779: kenneministeriö.                                       van ministerin mielipiteen kanssa. Näin kansan-
44780:     Liikenneministeriö on ottanut kummankin            edustaja saa yksittäisen ministerin mielipiteen,
44781: kysymyksen vastattavakseen. Todennäköistä              mutta ei välttämättä vastausta siihen, mitä asialle
44782: tällöin olisi, että jos kysymykset olisi lähetetty     aiotaan tehdä.
44783: sisäasianministeriöön, ne olisi siirretty sieltä pi-      Kirjallisten kysymysten vastausten laatuvaati-
44784: kaisesti liikenneministeriöön. Siitä, onko liiken-     muksiin on kiinnitetty huomiota useita kertoja.
44785: neministeri vastauksessaan ottanut myös poliisin       Valtioneuvoston kanslia on lähettänyt ministe-
44786: tulkinnat huomioon, ei ole selvitystä.                 riöille ohjeita. Hallitus on keskustellut asiasta
44787:     Tarkoituksenani ei ole kiistää kysyjän väitettä    iltakoulussaan. Vastaukset kirjallisesti esitettyi-
44788:  siitä, että hän on saanut vastauksen "väärältä"       hin suullisiin kysymyksiin sekä valtioneuvoston
44789: ministeriltä, vaan yrittää selvittää, kuinka kysy-     kyselytunnin kysymyksiin pyritään käsittele-
44790: jän tarkoitusta voidaan tulkita. Voitaisiin toki       mään hallituksen iltakoulussa ennen vastausten
44791:  ajatella, että halutessaan tietyn ministerin näke-    antamista, joten niissä tulee esille myös hallituk-
44792:  myksen asiasta kansanedustaja esittää kysymyk-        sen kanta. Kun kirjallisia kysymyksiä on 500-
44793:  sen juuri tälle, vaikka ministereiden tehtäväjaon     l 000 vuosittain, ei vastausten käsittely niihin ole
44794:  mukaisesti asia pääasiassa kuuluisikin toisen mi-     mitenkään mahdollista iltakoulussa. Kysymyk-
44795:  nisterin toimialaan. Näin usein tehdäänkin, mut-      seen vastaava ministeri hankkii hallituksen yhtei-
44796:  ta se valitettavasti aiheuttaa yhtä paljon ongel-     sen kannan asiaan silloin, kun katsoo sen aiheel-
44797:  mia. Ministeri, joka ei ole vastuussa juuri siitä     liseksi. Vastauksen laatutasosta asianomainen
44798:  ongelmasta, ei voi antaa vastausta asiasta vas-       ministeri vastaa yksin.
44799:  tuussa olevan ministerin puolesta. Hän voi kor-
44800:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1996
44801: 
44802:                                                                         Pääministeri Paavo Lipponen
44803: 4                                          KK 280/1996 vp
44804: 
44805: 
44806: 
44807: 
44808:                                        Tili Riksdagens Talman
44809: 
44810:    1 det syfte 37 § 1 momo riksdagsordningen an-     Sedan ändringen av riksdagsordningen trädde i
44811: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       kraft 1.901993 räknas tidsfristen om 21 dagar för
44812: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     givande av svar från den tidpunkt då spörsmålet
44813: man Klaus Bremer undertecknade spörsmål nr           anländer tili statsrådets kanslio 1 praktiken inne-
44814: 280:                                                 bär detta att statsrådets kansli skall vidarebe-
44815:                                                      fordra spörsmålet tili vederbörande medlem av
44816:           Ämnar statsministern vidta nödvändi-       statsrådet den dag det anländer så att det återstår
44817:        ga åtgärder för att sådana skriftliga         åtminstone en skälig tid för utarbetande av ett
44818:        spörsmål som berör flera ministeriers för-    svaro
44819:        valtningsområde bereds i samarbete mel-           Då spörsmålen anländer efter kl. 14000 och då
44820:        lan myndigheterna för att få till stånd ett   spörsmålen är många blir man ofta tvungen att
44821:        så bra svar som möjligt, och                  Iita på att spörsmålets kläm och riksdagens för-
44822:           ämnar statsministern se till att spörs-    kortning av den är just det som riksdagsmannen
44823:        målet styrs till just det förvaltningsområ-   vill ha svar påo
44824:        de för beredning och till just den minister       Riksdagsman Bremer har gett två exempel på
44825:        för besvarande vars förvaltningsområde        spörsmål som styrts till "fel minister" Valet av
44826:                                                                                                0
44827: 
44828: 
44829: 
44830: 
44831:        spörsmålet i första hand gälier, samt         behörig minister är dock även i dessa fall beroen-
44832:           vilka åtgärder ämnar statsministern        de av tolkning, trots att spörsmålsställaren anser
44833:        vidta för att spörsmålssvaren i fortsätt-     det vara självklarto
44834:        ningen skali fylla statsministerns krav be-       Spörsmål nr 9411995 rd lyder: "Vilka åtgärder
44835:        träffande kvalitet och uttömmande inne-       ämnar Regeringen vidta för att klargöra de i
44836:        håll?                                         motiveringen nämnda oklarheter som råder och
44837:                                                      informera allmänheten gällande möjligheten att
44838:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        väja ut på vägrenen?"o Riksdagens förkortning
44839: anföra följande:                                     av spörsmålet lyder: "Om tolkningen av vägtra-
44840:                                                      fiklagen"o Tolkningen av vägtrafiklagen och an-
44841:    Såsom jag konstaterade i mitt svar på riks-       visningar om denna ankommer enligt arbetsför-
44842: dagsman Sulo Aittoniemis spörsmål nr 239 be-         delningen melian ministerierna på trafikministe-
44843: reds spörsmålssvaren ofta som grupparbeteo 1         riet. Om polisens tolkning av vägtrafiklagen av-
44844: arbetet kan medverka tjänstemän från flera mi-       viker från trafikministeriets åsikt skali detta utre-
44845: nisterier, beroende på i viiken omfattning spörs-    das a v trafikministeriet.
44846: målet berör olika förvaltningsområdeno Samti-            Spörsmål nr 107/1995 rd lyder: "Vilka åtgär-
44847: digt konstaterade jag dock att beredningen alltid    der ämnar Regeringen vidta för att körförbudet
44848: leds av den minister, antingen direkt eller genom    inte skali drabba yrkesbilisterna oskäligt hårt?"   0
44849: 
44850: 
44851: 
44852: 
44853: förmedling av hans specialmedarbetare, vars för-     Riksdagens förkortning lyder: o:'om körförbud
44854: valtningsområde spörsmålet i första hand gäller      som meddelas yrkesbilister"o Aven här är det
44855: eftersom han i första hand är ansvarig för svarets   fråga om tolkning av vägtrafiklageno Kan polisen
44856: kvalitet och innehållo                               tolka vägtrafiklagen så att körförbudet berör oli-
44857:    Såsom även spörsmålsstäliaren konstaterar         ka grupper av bilister på olika sätt? 1 första hand
44858: kan det ofta vara problematiskt att styra spörs-     borde man närmast utreda vad trafikministeriet,
44859: målet till rätt ministerium, antingen på grund av    som ansvarat för beredningen av lagen, och riks-
44860: att spörsmålet är oklart stälit elier på grund av    dagen avsett då ändringen av lagen i fråga har
44861: meningsskiljaktigheter mellan de personer som        antagitso Om man önskar en klart annorlunda
44862: påverkar sakeno                                      behandling av yrkesbilister än av andra bilister,
44863:    Det är inte möjligt att införa ett sådant utlå-   svarar trafikministeriet för beredningen av änd-
44864: tandeförfarande som riksdagsmannen föreslår.         ringeno
44865:                                               KK 280/1996 vp                                             5
44866: 
44867:    Trafikministeriet har besvarat båda spörsmå-          ensstämma med den åsikt som den ansvariga
44868: len. Det är sannolikt att om spörsmålen hade             ministern har. Härigenom får riksdagsmannen
44869: sänts tili inrikesministeriet så skulle de snabbt ha     en enstaka ministers åsikt men inte nödvändigt-
44870: sänts vidare tili trafikministeriet. Om trafikmi-        vis svar på vilka åtgärder som man ämnar vidta i
44871: nisteriet i sitt svar även har beaktat polisens tolk-    ärendet.
44872: ningar har inte utretts.                                     Kraven beträffande spörsmålssvarens kvalitet
44873:     Min avsikt är inte att bestrida spörsmålsställa-     har uppmärksammats flera gånger. Statsrådets
44874: rens påstående om att han har fått svaret av "fel"       kansli har sänt anvisningar tili ministerierna.
44875: minister utan att försöka utreda hur spörsmåls-          Regeringen har diskuterat saken isin aftonskola.
44876: ställarens avsikt kan tolkas. Man kan för all del        Svaren på muntliga spörsmål som ställts skriftli-
44877: tänka sig att om riksdagsmannen vill ha en viss          gen samt på spörsmål vid statsrådets frågetimme
44878: ministers åsikt i ett ärende så ställer han spörsmå-     behandlas om möjligt i statsrådets aftonskola
44879: let tili just denna minister, trots att ärendet enligt   innan svaret ges och därför framgår även reger-
44880: arbetsfördelningen mellan ministerierna huvud-           ingens ståndpunkt av dessa svar. Eftersom anta-
44881: sakligen hör tili en annan ministers verksamhets-        let skriftliga spörsmål uppgår tili 500-1 000 per
44882: område. På detta sätt går man också ofta tili väga       år är det inte på något sätt möjligt att behandla
44883: men det ger tyvärr upphov tili lika många pro-           svaren i aftonskolan. Den minister som svarar på
44884: blem. Den minister, som inte är ansvarig för             spörsmålet inhämtar regeringens gemensamma
44885: problemet i fråga, kan inte svara för den ansvari-       ståndpunkt i ett ärende i sådana fall då han anser
44886:  ga ministerns del. Han kan på sin höjd relatera sin     dettavara befogat. Ministern i fråga svarar en-
44887: egen åsikt, som inte nödvändigtvis behöver över-         sam för kvaliteten på svaret.
44888: 
44889:       Helsingforsden 6 maj 1996
44890: 
44891:                                                                          Statsminister Paavo Lipponen
44892:                                              KK 281/1996 vp
44893: 
44894: Kirjallinen kysymys 281
44895: 
44896: 
44897: 
44898: 
44899:                                     Kari Kantalainen /kok ym.: Työttömyyskassojen toiminnan valvon-
44900:                                         nasta
44901: 
44902: 
44903:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
44904: 
44905:    Ammattiyhdistysliike hallinnai lähes mono-             Kun pitää mielessä, kuinka vaikeilta tuntuviin
44906: polina työttömyyskassatoimintaa. Työttömyys-           sosiaaliturvamenoleikkauksiin valtiontalouden
44907: kassat käyttävät tänä vuonna pelkästään valtion        säästötoimenpiteet ovat meidät pakottaneet, ei
44908: budjettirahaa yli seitsemän miljardia markkaa.         voi sivuuttaa kevyesti mahdollisuutta, että työt-
44909: Samaan aikaan on ns. harmaa talous saavuttanut         tömyyskassojen valvonnan lisääminen toisi val-
44910: maassamme laajat mitat. Monet kansalaiset              tiontalouteen merkittäviäkin säästöjä. On nimit-
44911: ovat oikeutetusti huolissaan pohtiessaan, kuinka       täin oletettavaa, että kuvatunlaisen toiminnan
44912: sosiaali- ja terveysministeriö selviää vastuullises-   ilmi tulemisen vaara on toistaiseksi vielä kovin
44913: ta ja vaativasta työttömyysturvamäärärahojen           vähäinen. Vakuutusyhtiöiden valvontahan epä-
44914: käytön valvontatehtävästään.                           onnistui, kuten mm. Kansan ja Apollon tapauk-
44915:    Tänä työttömyysturvan säästöpäätösten ajan-         set jo aiemmalta ajalta osoittavat.
44916: kohtana on suhtauduttava vakavasti kaikkiin               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
44917: niihin epäilyihin, joita työttömyysturvavarojen        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
44918: mahdollisiin väärinkäyttöihin kohdistuu. On            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
44919: väärin, että jotkut työttömät saattavat toisaalta      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
44920: nostaa työttöminä työnhakijoina jopa useiden
44921: tuhansien markkojen ansiosidonnaista työttö-                    Onko työttömyyskassojen valvonta
44922: myysturvaaja ehkä muitakin etuuksiaja toisaal-                Hallituksen mielestä sosiaali- ja terveys-
44923: ta jatkuvasti ansaita ja kiertää verot ja maksut.             ministeriössä riittävän hyvin järjestetty?
44924: 
44925:      Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1996
44926: 
44927:                      Kari Kantalainen /kok                  Timo Ihamäki /kok
44928:                      Kirsti Ala-Harja /kok                  Paula Kokkonen /kok
44929:                                         Riitta Korhonen /kok
44930: 
44931: 
44932: 
44933: 
44934: 260017
44935: 2                                           KK 281/1996 vp
44936: 
44937: 
44938: 
44939: 
44940:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
44941: 
44942:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         työttömyyskassa voi saada valtionosuutta työ-
44943: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          voimakoulutuksen ansiotukien ansio-osaan sekä
44944: olette 12 päivänä huhtikuuta 1996 päivätyn kir-        hallintokuluihin. Valtion osuus myönnetään to-
44945: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       dellisia, hyväksyttäviä kuluja varten. Työttö-
44946: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja           myyskassa ei voi saada valtionosuutta eikä
44947: Kari Kantalaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen         myöskään työnantajien rahoitusosuutta niihin
44948: kysymyksen n:o 281:                                    päivärahoihin, jotka on maksettu vilpillisin pe-
44949:                                                        rustein ja joiden takaisinperintä ei onnistu vaan
44950:          Onko työttömyyskassojen valvonta              tappio jää kassan vahingoksi.
44951:        Hallituksen mielestä sosiaali- ja terveys-          Mikäli tarkoitetaan työttömyysturvan väärin-
44952:        ministeriössä riittävän hyvin järjestetty?      käytösvalvontaa,         toimeenpano-organisaatio
44953:                                                        puuttuu esille tuleviin väärinkäytöstilanteisiin.
44954:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Ns. harmaaseen talouteen liittyvät asiat eivät ole
44955: vasti seuraavaa:                                       sosiaali- ja terveysministeriön valvontavastuun
44956:                                                        piirissä, vaan valvonta kuuluu esim. poliisi- ja
44957:     Työttömyyskassa on työttömyyskassalain             veroviranomaisille sekä muille viranomaisille,
44958: 1 §:n mukaisesti itsenäinen yhteisö. Edelleen 1 §:n    jotka hoitavat tätä tehtävää. Yleensäeri toimijoi-
44959: mukaan työttömyyskassa ei saa olla sellaisessa         den avulla ja näiden yhteistyöllä, mikäli sään-
44960: yhteydessä muunlaista toimintaa harjoittavaan          nökset sen sallivat, voidaan lisäksi vaikuttaa ns.
44961: yhdistykseen, järjestöön tai muuhun yhteenliit-        harmaan talouden perusteisiin ja työttömyystur-
44962: tymään, jossa sen itsenäisyys tulisi rajoitetuksi.     van väärinkäytöksiin.
44963: Työttömyyskassalain 58 §:n mukaan työttö-                  Työttömyysturvassa väärinkäytökset eivät il-
44964: myyskassojen valvontaviranomainen on sosiaa-           mene päivärahahakemuksesta, kun henkilö il-
44965: li- ja terveysministeriö. Sosiaali- ja terveysminis-   moittaa olevansa työtön, vaikka hän tosiasialli-
44966: teriön valvontatehtävään kuuluu lähinnä lailli-        sesti esim. tekee työtä ns. harmaan talouden pii-
44967: suusvalvonta ja taloudellinen valvonta.                rissä, palkkatyöntekijänä tai yrittäjänä tai ei ole
44968:     Työttömyyspäivärahan hakijalle annetaan            työmarkkinoiden käytettävissä esim. ulkomaan-
44969: valituskelpoinen päätös, josta hän työttömyys-         matkan tai laitoshoidon vuoksi tai salaa esim.
44970: turvalain mukaisesti voi valittaa työttömyystur-       jonkin saamansa sosiaalietuuden. Työnantajan
44971: valautakunnalle ja edelleen vakuutusoikeuteen.         ja työntekijän yhteisessä intressissä saattaa olla
44972: Työttömyysturvalaki sisältää runsaasti ns. jous-       salata työsuhteeseen tai työsuhteen päättymiseen
44973: tavia oikeusnormeja,joiden täsmällinen sisältö ja      liittyviä asioita tai että palkkatodistuksessa an-
44974: tulkinta muotoutuvat lähinnä muutoksenhaku-            netaan virheellistä tietoa. Taloudellisen taantu-
44975: asteiden ratkaisukäytännössä. Työttömyystur-           man aikana ja korkean työttömyyden vallitessa
44976: van toimeenpano on hajautettu sekä alueellisesti       sosiaaliturvajärjestelmät ovat alttiimpia väärin-
44977: että asiallisesti. Varsinaiseen työttömyysturvan       käytöksille eri syistä.
44978: toimeenpanaan osallistuu noin 200 työvoimatoi-             Näyttöä siitä, että työttömyyskassailta päivä-
44979: mistoa ja -toimikuntaa sitovien työvoimapoliit-        rahaa saavat henkilöt tekisivät suhteellisesti
44980: tisten lausuntojen antajina sekä runsaat 200           enemmän työtä ns. harmaan talouden piirissä tai
44981: Kansaneläkelaitoksen paikallistoimistoa ja 66          nostaisivat työttömyysturvaa muulla vilpillisellä
44982: työttömyyskassaa etuuden maksajina. Työttö-            perusteella suhteellisesti useammin kuin esimer-
44983: myysturvan maksatuksen atk-järjestelmät sekä           kiksi peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea
44984: muut sosiaalietuuksien maksajat eivät ole yhtey-       saavat tekevät, ei ole olemassa.
44985: dessä keskenään.                                           Päivärahan maksajat ryhtyvät ilmi tulleissa
44986:     Valtion osuus työttömyyskassoille myönne-          työttömyysturvan väärinkäytöstilanteissa toi-
44987: tään työttömyyskassalain 25 §:n mukaan sosiaa-         menpiteisiin. Työttömyysturvalain 31 § velvoit-
44988: li- ja terveysministeriön hyväksymistä työttö-         taa aina ilmi tulleissa työttömyysturvan väärin-
44989: myyskassan maksamista päivärahoista. Lisäksi           käytöstilanteissa liikaa maksetun päivärahan ta-
44990:                                            KK 281/1996 vp                                             3
44991: 
44992: kaisinperintään. Väärinkäyttäjä voidaan erottaa      kien voimaan tulevien muutosten yhteydessä täs-
44993: työttömyyskassasta työttömyyskassalain perus-        mennettäisiin nykyistä tarkemmin muun muassa
44994: teella. Henkilö voidaan lisäksi tuomita rikoslain    näitä periaatteita.
44995: mukaisesti esimerkiksi petoksen tai jatketun pe-         Jos esitetyssä kysymyksessä tarkoitetaan ns.
44996: toksen vuoksi.                                       harmaan talouden valvontaa, yleisesti työttö-
44997:    Ns. harmaan talouden vaikutukset työttö-          myysturvan väärinkäytöstilanteiden valvontaa
44998: myysturvaan voidaan ottaa huomioon esimer-           ja työttömyyspäivärahojen maksajien taloudel-
44999: kiksi työttömyysturvan määräytymisen perus-          lista valvontaa, voidaan katsoa valvonnan ole-
45000: teissa ja työttömyysturvan saamisen ehdoissa si-     van suhteessa siihen voimassa olevaan lainsää-
45001: ten, että työ on vakuutettua työtä ja että verot     däntöön, jolla työttömyysturvaan liittyvien ky-
45002: ovat maksetut, ja siten, että kyseinen työ täyttää   symysten kannalta asioiden hoitamista voidaan
45003: työttömyysvakuutukselle asetetut päämäärät ja        valvoa. Tähän liittyen viitataan siihen, mitä
45004: periaatteet. Tarkoituksena on, että 1.1.1997 lu-     muun muassa edellä on todettu.
45005:      Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1996
45006: 
45007:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka M önkäre
45008: 4                                           KK 281/1996 vp
45009: 
45010: 
45011: 
45012: 
45013:                                         Tili Riksdagens Talman
45014: 
45015:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Statsandel till arbetslöshetskassorna beviljas
45016: ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrive1se av den       enligt 25 § lagen om arbetslöshetskassor enligt de
45017: 12 apri1 1996 till vederbörande med1em av stats-      dagpenningar som arbetslöshetskassan utbetalt
45018: rådet översänt följande av riksdagsman Kari           och som social- och hälsovårdsministeriet har
45019: Kantalainen m.fl. undertecknade spörsmål nr           godkänt. Dessutom kan arbetslöshetskassan få
45020: 281:                                                  statsandel för förtjänststödens förtjänstandelar
45021:                                                       vid arbetskraftsutbildning samt för förvaltnings-
45022:           Anser Regeringen att tillsynen över ar-     kostnaderna. Statsandel beviljas för de faktiska,
45023:        betslöshetskassorna är tillräckligt väl        godtagbara kostnaderna. Arbetslöshetskassan
45024:        ordnad i social- och hälsovårdsministe-        kan inte få statsandel och inte heller arbetsgivar-
45025:        riet?                                          nas finansieringsandel för dagpenningar som har
45026:                                                       betalts på grund av svikligt förfarande och som
45027:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         man inte lyckas återkräva, utan förlusten bärs av
45028: anföra följande:                                      kassan.
45029:                                                           lfall det som avses är tillsynen över missbruket
45030:    En arbetslöshetskassa är enligt 1 § lagen om       av utkomstskyddet för arbetslösa, så ingriper den
45031: arbetslöshetskassor en självständig sammanslut-       verkställande organisationen i förekommande
45032: ning. Vidare får en arbetslöshetskassa enligt 1 §     fall av missbruk. Frågor som gäller den s.k. eko-
45033: inte stå i sådan förbindelse med en förening,         nomiska gråzonen omfattas inte av social- och
45034: en organisation eller en annan sammanslutning         hälsovårdsministeriets tillsynsansvar, utan tillsy-
45035: som bedriver annan slags verksamhet att kassans       nen ankommer på t.ex. polis- och skattemyndig-
45036: självständighet därigenom skulle begränsas. En-       heterna samt andra myndigheter som sköter den-
45037: ligt 58 § lagen om arbetslöshetskassor är social-     na uppgift. 1 allmänhet kan man med hjälp av
45038: och hälsovårdsministeriet tillsynsmyndighet för       olika aktörer och deras samarbete, ifall stadgan-
45039: arbetslöshetskassorna. Till social- och hälso-        dena tillåter det, dessutom påverka orsakerna till
45040: vårdsministeriets tillsynsuppgift hör i första        den s.k. ekonomiska gråzonen och missbruket av
45041: hand laglighetsövervakning och ekonomisk till-        utkomstskyddet för arbetslösa.
45042: syn.                                                      lnom utkomstskyddet för arbetslösa framgår
45043:     Den som ansöker om arbetslöshetsdagpen-           inte missbruken av ansökan om dagpenning, när
45044: ning får ett överklagbart beslut, som han i enlig-    en person anmäler sig som arbetslös trots att han
45045: het med lagen om utkomstskydd för arbetslöshet        i själva verket arbetar t.ex. i den s.k. ekonomiska
45046: kan överklaga hos arbetslöshetsnämnden och vi-        gråzonen, som lönearbetare eller företagare eller
45047: dare hos försäkringsdomstolen. Lagen om ut-           inte står tili arbetsmarknadens förfogande t.ex.
45048: komstskydd för arbetslösa innehåller rikligt med      på grund av en utlandsresa eller institutionsvård
45049: s.k. flexibla rättsnormer, vilkas exakta innebörd     eller hemlighäller t.ex. någon social förmån. Det
45050: och tolkning i första hand utformas av besvärs-       kan ligga i arbetsgivarens och arbetstagarens ge-
45051: instansernas avgörandepraxis. Verkställigheten        mensamma intresse att hemlighålla omständig-
45052: av utkomstskyddet för arbetslösa är utspridd          heter i anslutning tili arbetsförhällandet eller ar-
45053: både regionalt och i sak. 1 verkställigheten av det   betsförhållandets slut eller att det ges felaktiga
45054: egentliga utkomstskyddet för arbetslösa deltar        uppgifter i löneintyget. Under en depression och
45055: ca 200 arbetskraftsbyråer och -kommissioner,          när det råder hög arbetslöshet är de sociala trygg-
45056: som ger bindande arbetskraftspolitiska utlåtan-       hetssystemen mera utsatta för missbruk av olika
45057: den, samt drygt 200 av Folkpensionsanstaltens         orsaker.
45058: lokalbyråer och 66 arbetslöshetskassor, som be-           Det finns inga bevis på att personer som får
45059: talar ut förmånerna. Andra som betalar ut socia-      dagpenning från arbetslöshetskassorna skulle
45060: la förmåner står inte i förbindelse med datasyste-    utföra jämförelsevis mera arbete i den s.k. ekono-
45061: men för utbetalning av utkomstskydd för arbets-       miska gråzonen eller jämförelsevis oftare lyfta
45062: lösa.                                                 utkomstskydd för arbetslösa genom andra svikli-
45063:                                             KK 281/1996 vp                                                 5
45064: 
45065: ga förfaranden än t.ex. de som får grunddagpen-         fråga skall överensstämma med målsättningarna
45066: ning eller arbetsmarknadsstöd.                          och principerna för arbetslöshetsförsäkringen.
45067:    De som betalar ut dagpenning vidtar åtgärder         A vsikten är att bl.a. dessa principer skall precise-
45068: när missbruk av utkomstskyddet för arbetslösa           ras mera exakt än för närvarande i samband med
45069: uppdagas. 1 situationer där missbruk av ut-             de ändringar som träder i kraft den 1 januari
45070: komstskyddet uppdagats förpliktar 31 § lagen            1997.
45071: om utkomstskydd för arbetslösa alltid tili åter-           Om man i spörsmålet har avsett övervakning-
45072: krav av dagpenning som betalts tili för stort be-       en av den s.k. ekonomiska gråzonen, övervak-
45073: lopp. Missbrukaren kan uteslutas ur arbetslös-          ningen av missbruk av utkomstskyddet för ar-
45074: hetskassan med stöd av lagen om arbetslöshets-          betslösa i allmänhet och den ekonomiska tillsy-
45075: kassor. Person en kan dessutom enligt straffiagen       nen över utbetalarna av arbetslöshetsdagpen-
45076: dömas t.ex. för bedrägeri eller fortsatt bedrägeri.     ningar, kan tillsynen anses stå i proportion tili
45077:    Effekterna av den s.k. ekonomiska gråzonen           den gällande lagstiftning med viiken skötseln av
45078: på utkomstskyddet för arbetslösa kan beaktas            saker och ting kan övervakas med tanke på frå-
45079: t.ex. i grunderna för bestämmande av utkomst-           gor i anslutning tili utkomstskyddet för arbetslö-
45080: skyddet och i villkoren för erhållande av ut-           sa. 1 samband med detta hänvisas tili vad som
45081: komstskydd så att arbetet skall vara försäkrat          konstaterats bl.a. ovan.
45082: arbete och skatterna betalda och så att arbetet i
45083: 
45084:      Helsingfors den 2 maj 1996
45085: 
45086:                                                       Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
45087:                                            KK 282/1996 vp
45088: 
45089: Kirjallinen kysymys 282
45090: 
45091: 
45092: 
45093: 
45094:                                   Tuija Nurmi /kok ym.: Palvelualojen työllistämismahdollisuuksien
45095:                                       parantamisesta verotusta keventämällä
45096: 
45097: 
45098:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
45099: 
45100:    Jo vuosien ajan on ennustettu, että tulevaisuu-   Joissa tarjottavan valmiin ruoan arvonlisäveron
45101: den eli nykypäivän työmarkkinat tarjoavat työtä      alentamiseen 17 %:iin? Tämä helpotus olisi jo
45102: palvelualoilla. Esim. Yhdysvalloissa 85 % työ-       "vastaantuloa" esimerkiksi ravintolaitsijoita
45103: voimasta on töissä palvelualoilla.                   kohtaan, jotta he matalammalla kynnyksellä
45104:    Mielestämme palvelualojen elinmahdolli-           palkkaisivat työntekijän töihin.
45105: suuksia ja työllistämismahdollisuuksia on voita-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
45106: va selkeästi parantaa. Mm. ravintola-alalla elin-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
45107: tarvikkeet ostetaan ruokalaan 17 %:n arvonlisä-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
45108: verona, mutta valmista ruokaa kaupataan 22           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
45109: %:n arvonlisäverolla. Kun pienyrityksen työnan-
45110: taja mielellään saa vielä palkatun työntekijän                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
45111: palkan maksetuksi, mutta korkeat ns. sivukus-               ryhtyä palvelualojen arvonlisäverovel-
45112: tannukset ovat jo kova rasite, niin eikö voisi              vollisuuden helpottamiseksi?
45113: harkita toimenpiteitä, joilla tähdättäisiin ruoka-
45114: 
45115:      Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1996
45116: 
45117:                      Tuija Nurmi /kok                         Timo Ihamäki /kok
45118: 
45119: 
45120: 
45121: 
45122: 260017
45123: 2                                           KK 282/1996 vp
45124: 
45125: 
45126: 
45127: 
45128:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
45129: 
45130:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tasapuolisesti tavaroiden ja palvelujen kulutuk-
45131: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          seen riippumatta siitä, minkä kokoinen yritys
45132: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tavaran tai palvelun tuottaa tai miten työvoima-
45133: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija Nur-        valtaisesta tuotannosta on kysymys. Verotuen
45134: men ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           kohdistaminen työpanokseen lopputuotteen laa-
45135: n:o 282:                                               dun perusteella on ongelmallista.
45136:                                                            Arvonlisäverotuksessa sovellettavan vero-
45137:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         pohjan laajuus ja verokannat on säädelty Suo-
45138:         ryhtyä palvelualojen arvonlisäverovel-         mea sitovasti Euroopan yhteisön kuudennessa
45139:         vollisuuden helpottamiseksi?                   arvonlisäverodirektiivissä (77/388/ETY). Direk-
45140:                                                        tiivin mukaan jäsenvaltiot voivat soveltaa alen-
45141:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           nettua verokantaa muun muassa elintarvikkei-
45142: vasti seuraavaa:                                       den myyntiin, mutta eivät tarjoilupalveluihin.
45143:                                                        Vain sellaiset jäsenvaltiot,jotka ovat ennen vuot-
45144:    Arvonlisäverolaki (150 1/93) tuli voimaan vuo-      ta 1991 soveltaneet alennettua verokantaa tarjoi-
45145: den 1994 kesäkuun alusta lukien. Lailla laajen-        lupalveluihin, saavat siirtymäkautena jatkaa sen
45146: nettiin liikevaihtoverotuksen veropohjaa katta-        soveltamista.
45147: maan myös palvelutoimialat Uudistuksen pää-                Suomi ei voi kansallisin päätöksin supistaa
45148: tavoitteena oli poistaa tavarakeskeisen liikevaih-     direktiivin mukaista veropohjaa eikä soveltaa
45149: toverotuksen hyödykkeiden tuotantoon ja kulu-          alennettuja verokantoja muihin kuin direktiivis-
45150: tukseen aiheuttamat vääristymät sekä saattaa           sä mainittuihin tavaroihin ja palveluihin. Tämä
45151: tavarat ja palvelut saman verokohtelun alaiseksi.      edellyttäisi direktiivin muutosta, joka vaatii ko-
45152: Lisäksi uudistus oli tarpeen Euroopan unionin          mission esitystä ja kaikkien jäsenmaiden yksi-
45153: jäsenyyteen varautumiseksi. Unioni edellyttää          mielisyyttä. Direktiivin muuttaminen tässä suh-
45154: jäsenvaltioiltaan laajapohjaista arvonlisävero-        teessa on vaikeaa muun muassa sen vuoksi, että
45155: järjestelmää.                                          veropohjasta tehtävät poikkeukset sekä alennet-
45156:    Arvonlisäverolain mukaan veroa suoritetaan          tujen verokantojen soveltamisalan laajentami-
45157: periaatteessa kaikesta liiketoiminnan muodossa         nen ovat vastoin yhteisön arvonlisäverotuksen
45158: tapahtuvasta tavaran ja palvelun myynnistä.            yleisiä harmonisointipyrkimyksiä.
45159: Vain eräät laissa luetellut palvelut ja tavarat on         Hallitus pitää tärkeänä palveluyritysten sa-
45160: vapautettu verosta. Yleinen verokanta on 22 pro-       moin kuin muiden työvoimavaltaisten pienyri-
45161: senttia. Tiettyihin hyödykkeisiin sovelletaan          tysten aseman kehittämistä. Arvonlisäverotus on
45162: alennettuja 12 prosentin ja 6 prosentin verokan-       osa verokiilaongelmaa. Edellä esitetyistä syistä
45163: toja. Lisäksi elintarvikkeisiin sovelletaan erityis-   arvonlisäveroon liittyvät merkittävästi työllistä-
45164: tä 17 prosentin verokantaa. Tarjoilupalveluihin        miskynnystä alentavat ratkaisut on mahdollista
45165: sovelletaan kuitenkin yleistä 22 prosentin vero-       tehdä kuitenkin vain koko Euroopan yhteisön
45166: kantaa. Verovelvollisia ovat kaikki verollisia ta-     tasolla. Euroopan parlamentti onkin vaatinut
45167: varoita ja palveluja liiketoiminnan muodossa           komissiota selvittämään mahdollisuuksia kehit-
45168: myyvät yritykset ja ammatinharjoittajat. Hallin-       tää arvonlisäverotusta työllistävämpään suun-
45169: nollisista syistä verosta on vapautettu vähäinen       taan.
45170: toiminta, jonka vuosiliikevaihto ei ylitä 50 OOO:ta        Kansallisella tasolla välittömät ratkaisut pal-
45171: markkaa.                                               veluyritysten ja muiden pienyritysten toiminta-
45172:    Arvonlisäverojärjestelmä soveltuu huonosti          edellytysten parantamiseksi on pyrittävä löytä-
45173: työvoimavaltaisen toiminnan tukemiseen. Tämä           mään tuloverotuksen puolelta. Hallitus onkin
45174: johtuu siitä, että arvonlisävero on luonteeltaan       aloittanut tämänsuuntaiset toimet tekemissään
45175: kulutusvero, jonka tarkoituksena on kohdistua          tuloverotusta koskevissa ratkaisuissa.
45176: 
45177:      Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1996
45178: 
45179:                                                                                   Ministeri Arja Alho
45180:                                            KK 282/1996 vp                                             3
45181: 
45182: 
45183: 
45184: 
45185:                                        Tili Riksdagens Talman
45186: 
45187:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          kraftsintensiv produktion det är fråga om. Att
45188: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande          inrikta skattestöd på arbetsinsatsen på grundval
45189: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-      av slutproduktens kvalitet är problematiskt.
45190: dagsman Tuija Nurmi m.fl undertecknade                   Omfattningen av den skattebas som skall till-
45191: spörsmå1 nr 282:                                     lämpas vid mervärdesbeskattningen och skatte-
45192:                                                      satserna har bestämts i Europeiska gemenska-
45193:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-       pens sjätte mervärdesskattedirektiv (77/388/
45194:        ta för att underlätta servicebranschens       EEG) på ett för Finland bindande sätt. Enligt
45195:        mervärdesskattesky1dighet?                    direktivet kan medlemsstaterna tillämpa en
45196:                                                      sänkt skattesats på bl.a. försäljningen av livs-
45197:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt        medel men inte på servering. Endast sådana med-
45198: anföra fö1jande:                                     lemsstater som före 1991 har tillämpat sänkt
45199:                                                      skattesats på servering kan fortsätta tillämpa den
45200:    Mervärdesskatte1agen (1501/93) trädde i kraft     under en övergångstid.
45201: vid ingången av juni 1994. Genom 1agen utvidga-          Finland kan inte genom nationella beslut min-
45202: des omsättningsskattebasen att gälla även servi-     ska den skattebas som avses i direktivet eller
45203: cebranscherna. Huvudmå1et för reformen var att       tillämpa sänkta skattesatser på andra varor och
45204: avskaffa de snedvridningar som den varucentre-       tjänster än de som nämns i direktivet. Detta skul-
45205: rade omsättningsbeskattningen förorsakade            le förutsätta en ändring av direktivet, vilket krä-
45206: produktionen och konsumtionen av nyttigheter         ver kommissionens förslag och enhällighet av
45207: samt att underkasta varor och tjänster samma         alla medlemsländer. En ändring av direktivet i
45208: skattemässiga behand1ing. Dessutom var refor-        detta avseende är svårt bl.a. därför att undantag
45209: men nödvändig som en förberede1se för med1em-        från skattebasen samt en utvidgning av tillämp-
45210: skapet i Europeiska unionen. Unionen förutsät-       ningsområdet för nedsatta skattesatser strider
45211: ter att med1emsstaterna har ett mervärdesskatte-     mot gemenskapens allmänna strävanden att har-
45212: system på bred bas.                                  monisera mervärdesbeskattningen.
45213:    Enligt mervärdesskattelagen betalas skatt i           Regeringen anser detvara viktigt att ställning-
45214: princip för all rörelsemässig försäljning av varor   en för serviceföretag och andra arbetskraftsin-
45215: och tjänster. Endast vissa i lagen uppräknade        tensiva småföretag utvecklas. Mervärdesbe-
45216: tjänster och varor är befriade från skatt. Den       skattningen är en del av problemet med skatteki-
45217: allmänna skattesatsen är 22 %. På vissa nyttighe-    len. På ovan anförda grunder kan dock sådana
45218: ter tillämpas sänkta skattesatser om 12 % och        beslut i anslutning tili mervärdesskatten som på
45219: 6 %. På livsmedel tillämpas dessutom en särskild     ett mer avgörande sätt sänker sysselsättnings-
45220: skattesats om 17 %. På servering tillämpas dock      tröskeln endast fattas på en nivå som omfattar
45221: den allmänna skattesatsen 22 %. Skattskyldiga är     hela Europeiska gemenskapen. Europaparla-
45222: alla företag och yrkesutövare som rörelsemässigt     mentet har krävt att kommissionen skall utreda
45223: säljer skattepliktiga varor och tjänster. Av för-    möjligheterna att utveckla mervärdesbeskatt-
45224: valtningsmässiga skäl har verksamhet i liten ska-    ningen i en gynnsammare riktning med tanke på
45225: la, vars årsomsättning inte överstiger 50 000 mk,    sysselsättningen.
45226:  befriats från skatt.                                    På nationell nivå måste man via inkomstbe-
45227:     Mervärdesskattesystemet är illa lämpat för att   skattningen försöka finna direkta lösningar på
45228:  stöda en arbetskraftsintensiv verksamhet. Detta     hur serviceföretagens och andra småföretags
45229:  beror på att mervärdesskatten tili karaktären är    verksamhetsförutsättningar kunde förbättras.
45230:  en konsumtionsskatt som syftar tili att beskatta    Regeringen har börjat vidta åtgärder i detta syfte
45231:  konsumtionen av varor och tjänster lika obero-      genom sina beslut angående inkomstbeskatt-
45232:  ende av storleken på det företag som producerar     ningen.
45233:  varan eller tjänsten och oberoende av hur arbets-
45234: 
45235:      Helsingfors den 2 maj 1996
45236: 
45237:                                                                                  Minister Arja Alho
45238:                                            KK 283/1996 vp
45239: 
45240: Kirjallinen kysymys 283
45241: 
45242: 
45243: 
45244: 
45245:                                   Tuija Nurmi /kok ym.: Kirpputorikaupan lainmukaisuuden valvon-
45246:                                       nasta
45247: 
45248: 
45249:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
45250: 
45251:    Kirpputoreilla tulisi myydä vanhoja ja käytet-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
45252: tyjä tavaroita. Kuitenkin on tapauksia, joissa       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
45253: eräät henkilöt myyvät tällaisten tavaroiden lisäk-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
45254: si vielä uusia ja käyttämättömiä tavaroita.          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
45255: Uusien tavaroiden myynti on huomattavasti li-
45256: sääntynyt eikä arvonlisäveroa tästä myynnistä                  Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
45257: ole suoritettu. Näin ollen valtioltajää verovaroja          kirpputorikaupan saattamiseksi lainmu-
45258: saamatta. Lisäksi kyseinen toiminta vääristää               kaiselle tasolle?
45259: kilpailua.
45260: 
45261:      Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1996
45262: 
45263:          Tuija Nurmi /kok                Osmo Kuro1a /kok              Timo Ihamäki /kok
45264: 
45265: 
45266: 
45267: 
45268: 260017
45269: 2                                          KK 283/1996 vp
45270: 
45271: 
45272: 
45273: 
45274:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
45275: 
45276:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Mikäli kirpputorilla myydään itse valmistet-
45277: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tuja tuotteita, ovat niistä saadut tulot myyjän
45278: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      veronalaista ansiotuloa. Tuloista saa verotukses-
45279: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija Nur-      sa vähentää niiden hankkimisesta aiheutuneet
45280: men ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         menot. Jos myydään toisen valmistamia tuottei-
45281: n:o 283:                                             ta, on myynti verollista, vaikka se olisi satunnais-
45282:                                                      takin. Kirpputorimyynnin tuloista ja menoista
45283:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        on pidettävä muistiinpanokirjaa.
45284:        kirpputorikaupan saattamiseksi lainmu-            Kirpputorimyynti muodostuu myyjälle elin-
45285:        kaiselle tasolle?                             keinotuloksi silloin, kun myynti on jatkuvaa ja
45286:                                                      suunnitelmallista sekä sen liikevaihto nousee
45287:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         huomattavaksi. Elinkeinonharjoittaja on kirjan-
45288: vasti seuraavaa:                                     pitovelvollinen ja tulo verotetaan elinkeinovero-
45289:                                                      lain mukaan.
45290:     Yhdenmukaisesti mitä elinkeinonharjoittami-          Myytäessä kirpputorilla uusia tai itse valmis-
45291: sen oikeudesta annettu laki 27.9.19191122 säätää     tettuja tavaroita myynti on arvonlisäverollista,
45292: Suomen ja nykyisin myös Euroopan unionin             jos myynnin määrä kalenterivuodessa ylittää
45293: kansalaisen oikeudesta vapaasti harjoittaa elin-     50 000 markkaa.
45294: keinoa tässä maassa laissa mainituin rajoituksin,        Ongelmalliseksi kuvattu kirpputorikauppa
45295: on kansalaisella myös oikeus myydä omaa tai          muodostuu silloin, kun elinkeinonharjoittaja
45296: perheen käytössä ollutta tavanomaista koti-ir-       vuokraa myyntipaikkoja kiinteällä hinnalla, pe-
45297: taimistoa. Tähän ryhmään eivät kuitenkaan kuu-       rii myyjän puolesta hintalappujen mukaisen kiin-
45298: lu esimerkiksi autot, veneet, arvokkaat korut tai    teän maksun ja tilittää sen vähennettynä vaati-
45299: taide-esineet.                                       maliaan provisiolla paikan vuokranneelle henki-
45300:     Kirpputoritoiminta on markkinamyyntiin           lölle. Näin muodostuneet ns. itsepalvelukirppu-
45301: rinnastettavana toimintana viime vuosina vilkas-     torit kilpailevat laissa säädöstettyjen osto- ja
45302: tunut erityisesti kaupunkipaikkakunnilla. Uusia      myyntiliikkeiden kanssa, viimeksi mainittujen
45303: myyntipaikkoja on syntynyt tyhjilleen jääneisiin     toimintaa kun rajoittaa vähittäiskaupan liikeai-
45304: liikehuoneistoihin, varastoihin ja tehdastiloihin.   kalaki erityisesti sunnuntaipäivän osalta.
45305: Lämpimänä vuodenaikana kirpputoreja pide-                Toiminnan vilkkaus on saattanut tuoda kirp-
45306: tään nimensä mukaisesti torien yhteydessä tai        putoreille myös säädösten vastaisesti toimintaa
45307: muissa sopivissa paikoissa ulkona.                   harjoittavia yrittäjiä. Viranomaisten valvonta on
45308:     Kirpputorimyyntiin sinänsä ei liity mitään       myyntipaikkojen runsaan lukumäärän ja paik-
45309: erillisiä säännöksiä verovapaudesta. Kirpputori-     kojen vaihtuvuuden vuoksi jäänyt sattumanva-
45310: tulot ovat veronalaisia yleisten tulon verottamis-   raiseksi. Poliisin valvontatoimet ovat jääneet vä-
45311: ta koskevien säännösten mukaan. Perinteisellä        häisiksi sen vuoksi, että muu kuin edellä mainit-
45312: kirpputorikaupalla tarkoitettaneen käytetyn          tu, mutta välittömästi kansalaisten turvallisuu-
45313: koti-irtaimiston, kuten vaatteiden ja taloustava-    teen vaikuttava haitallinen toiminta on sitonut
45314: roiden myyntiä. Tällaisten tavaroiden hankinta-      voimavarat.
45315: hinta on useimmin suurempi kuin myyntihinta,             Koska on ilmeistä, että kirpputoreilla harjoi-
45316: jolloin voittoaja verotettavaa tuloa ei muodostu.    tetaan enenevässä määrin toimintaa, josta tulisi
45317: Mikäli tällaisesta kaupasta kuitenkin muodos-        tehdä ilmoitus tai hankkia lupa sekä suorittaa
45318: tuu luovutusvoittoa, on se tuloverolain 48 §:n       näin tapahtuvasta elinkeinotoiminnasta säädetyt
45319: mukaan verovapaata, jos voitto on verovuonna         verot ja maksut, poliisi tulee tekemään aloitteen
45320: enintään 30 000 markkaa. Tämä säännös koskee         verottajalle yhteisten valvontaiskujen järjestämi-
45321: siis vain oman tai perheen käytössä olleen tavan-    seksi valvonnan vaikuttavuuden ja yhteiskunnal-
45322: omaisen koti-irtaimiston myyntiä.                    le kuuluvien maksujen perimiseksi. Näin säädös-
45323:                                            KK 283/1996 vp                                              3
45324: 
45325: ten vastainen toiminta saadaan vähentymään ja         Kirpputorikauppaa on kuitenkin tutkittu muu-
45326: yhteiskunnalle kuuluvat maksut saadaan perin-         tamissa paikoissa.
45327: tään.                                                    Eräissä kirpputoreille kohdistuneissa tarkas-
45328:    Yhteiskunnassa on viime aikoina kiinnitetty        tuksissa esiin tulleiden seikkojen perusteella on
45329: aikaisempaa enemmän huomiota ns. harmaan              todettavissa, että kaikkea veronalaista kirpputo-
45330: talouden aiheuttamiin haitta vaikutuksiin. Kysy-      rikauppaa ei ole ilmoitettu verotukseen. On myös
45331: mys ei ole enää vain verotulojen menetyksistä,        epäiltävissä, että kirpputoreilla myydään varas-
45332: vaan vakavasta kilpailuneutraliteettitekijästä        tettua ja laittomasti maahantuotua tavaraa.
45333: monilla elinkeinoelämän alueilla. Verohallinnon          Verohallinto jatkaa harmaan talouden yritys-
45334: tehtävään on aina kuulunut myös harmaan ta-           toiminnan tarkastamista ja koska kirpputori-
45335: louden paljastaminen ja torjuminen. Viime vuo-        myynti näyttää sisältävän tämänkaltaista toi-
45336: desta alkaen tämä toiminta on ollut yksi verohal-     mintaa, tullaan kirpputoreja vastaisuudessa tar-
45337: linnon painopistealueista. Verohallitus on toi-       kastamaan eri puolilla maata niiden resurssien
45338: minnassaan pyrkinyt yhteistyöhön sekä muiden          puitteissa, joita hallinnolla on käytettävissä yh-
45339: viranomaisten että elinkeinoelämän järjestöjen        teistyössä poliisihallinnon kanssa.
45340: kanssa.                                                  Purkaessaan viime vuosina kaupan esteitä ja
45341:    Verohallinnon harmaaseen talouteen kohdis-         lupahallintoa hallitus ei katso oikeaksi säädellä
45342: tetut tarkastukset ovat tähän asti suuntautuneet      kirpputorikauppaa erityisellä säännöksellä, vaan
45343: ensi sijassa rakennus- ja ravintola-alalle. Tämä      pyrkii sinänsä kannatettavan toiminnan ohjaa-
45344: johtuu yksinomaan siitä, että resursseja ei kaik-     maan hyväksyttäviin uomiin yhteistyössä edellä
45345: kiin kohteisiin ole samanaikaisesti käytettävissä.    mainittujen viranomaisten kanssa.
45346:      Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1996
45347:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
45348: 4                                            KK 283/1996 vp
45349: 
45350: 
45351: 
45352: 
45353:                                          Tili Riksdagens Talman
45354: 
45355:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Om man säljer egenhändigt tillverkade varor
45356: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         på loppmarknaden, räknas inkomsterna därav
45357: lem av statsrådet överlämnat följande av riks-         som skattepliktiga inkomster för försäljaren. Av
45358: dagsman Tuija Nurmi m.fl. undertecknade                inkomsterna får man vid beskattningen avdra
45359: spörsmål nr 283:                                       utgifterna för inkomstens förvärvande. Om man
45360:                                                        säljer varor som någon annan har tillverkat, är
45361:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        det frågan om skattepliktig försäljning, även om
45362:         ta i syfte att få loppmarknadshandeln att      försäljningen skulie vara av tilifållig karaktär.
45363:         ske lagenligt?                                 Man bör föra bok över de inkomster och utgifter
45364:                                                        som man haft i samband med loppmarknadshan-
45365:   Som svar till detta spörsmål får jag vördsamt        del.
45366: anföra följande:                                          De inkomster som försäljaren får av lopp-
45367:                                                        marknadshandel betraktas som inkomst av nä-
45368:    Enligt vad som stadgas i lagen den 27 septem-       ringsverksamhet om det är fråga om kontinuerlig
45369: ber 1919 angående rättighet att idka näring (122/      och planenlig försäljning och omsättningen blir
45370: 1919) om en finsk medborgares, och nuförtiden          avsevärd. Näringsidkaren är bokföringsskyldig
45371: även en unionsmedborgares, rätt att fritt utöva        och inkomsterna beskattas enligt näringsskatte-
45372: näring i landet inom de gränser som lagen anger,       lagen.
45373: har medborgaren rätt att även sälja sedvanligt            Försäljning av nya elier egenhändigt tillverka-
45374: bohag som varit i hans egen elier hans familjs         de varor på loppmarknad räknas som mervär-
45375: användning. Tili dylikt bohag räknas dock inte         desskattepliktig verksamhet, om varornas för-
45376: t.ex. bilar, båtar, värdefulia smycken elier konst-    säljningsvärde överskrider 50 000 mark under ett
45377: föremål.                                               kalenderår.
45378:    Sådan loppmarknadsverksamhet som kan                   Loppmarknadshandeln blir problematisk då
45379: jämföras med marknadshandel har blivit alit Iiv-       näringsidkaren hyr ut försäljningsplatser tili fas-
45380: ligare under de senaste åren särskilt i städerna.      ta priser och uppbär en fast avgift enligt prislapp
45381: Nya försäljningsstälien har kommit tili i tomma        av försäljaren och sedan redovisar den tili den
45382: affårs-, lager- och industrilokaler. Under den         som hyr platsen efter att ha dragit.av sin egen
45383: varma årstiden hålis loppmarknader ute på torg         provision. Dessa s.k. självbetjäningsloppmark-
45384: elier på andra lämpliga platser.                       nader konkurrerar med inköps- och försäljnings-
45385:    Några särskilda stadganden om skattefrihet          affårer och de sistnämndas verksamhet begrän-
45386: existerar i och för sig inte om försäljning av varor   sas ju av lagen om minuthandelns affårstid, sär-
45387: på loppmarknad. De inkomster som loppmark-             skilt när det gälier söndagar.
45388: nadshandel inbringar är skattepliktiga inkomster          Den livliga handeln på loppmarknaderna kan
45389: i enlighet med alimänna stadganden om beskatt-         ha lockat dit också sådana företagare som inte
45390: ning av inkomst. Med loppmarknadshandel i tra-         bedriver stadgeenlig verksamhet. Myndigheter-
45391: ditioneli bemärkelse avses närmast försäljning av      nas övervakning av lopptnarknadshandel har
45392: begagnat bohag, t.ex. kläder och husgeråd. An-         skett endast slumpmässigt på grund av att det
45393: skaffningspriset på dylika varor är oftast högre       finns ett så stort antal försäljningsstälien och att
45394: än försäljningspriset, varvid ingen vinst och skat-    försäljningsställena ofia växlar. Polisövervak-
45395: tepliktig inkomst uppstår. Om det dock i sam-          ning har förekommit endast i liten skala eftersom
45396: band med dylik handel uppstår överlåtelsevinst,        resurserna bundits på annat håli av annan sådan
45397: är överlåtelsevinsten skattefri enligt 48 § in-        verksamhet som har direkt anknytning med med-
45398: komstskattelagen om vinsten under skatteåret           borgarnas trygghet.
45399: uppgår tili högst 30 000 mark. Detta stadgande            Eftersom det är klart att man på loppmark-
45400: gälier alitså endast försäljning av sedvanligt bo-     naderna i allt större utsträckning idkar sådan
45401: hag som varit i försäljarens elier hans familjs        näringsverksamhet, om viiken man borde göra
45402: användning.                                            en anmälan elier tili viiken man borde skaffa ett
45403:                                             KK 283/1996 vp                                              5
45404: 
45405: tillstånd samt för viiken man borde betala stadge-     inte räcker tili för alla objekt samtidigt. Lopp-
45406: enliga skatter och avgifter, kommer polisen, för       marknadshandeln på några platser har dock
45407: att övervakningen skall ha effekt och för att de       granskats närmare.
45408: avgifter som tillkommer samhället skall kunna             På basis av vissa omständigheter som kommit
45409: uppbäras, att föreslå skattemyndigheterna ge-          fram vid kontrollerna av loppmarknader kan
45410: mensamma razzior. På detta sätt kan den verk-          man konstatera att all skattepliktig loppmark-
45411: samhet som strider mot stadgarna minskas och           nadshandel inte blivit uppgiven i deklarationen.
45412: de avgifter som tillkommer samhället uppbäras.         Man kan också misstänka att det på loppmark-
45413:     Under densenaste tiden har allt större allmän      naderna säljs stulna varor och varor som impor-
45414: uppmärksamhet fåsts vid de negativa verkningar         terats olagligt.
45415: som s.k. grå ekonomi medför. Det är inte längre           Skatteförvaltningen fortsätter att närmare
45416: frågan om bara förlorade skatteinkomster utan          granska sådan företagsamhet som räknas tillhö-
45417: också om en viktig faktor som gäller konkurrens-       ra den grå ekonomin och eftersom loppmark-
45418: neutralitet på många områden i näringslivet. Att       nadshandel ser ut att omfatta dylik verksamhet,
45419: avslöja och bekämpa olika former av grå ekono-         kommer man i fortsättningen att kontrollera
45420: mi har alltid hört tili skatteförvalningens uppgif-    loppmarknaderna på olika håll i Jandet alltefter
45421: ter. Från och med fjolåret har denna verksamhet        de resurser som skatteförvaltningen har tili förfo-
45422: varit ett av tyngdpunktsområdena för skatteför-        gande tillsammans med polismyndigheterna.
45423: valtningen. Skattestyrelsen har i sin verksamhet          Under de senaste åren har regeringen avregle-
45424: strävat efter att skapa samarbete dels med andra       rat handeln och förenklat tillståndsförfarandena
45425: myndigheter och dels med närigslivets organisa-        och anser därför det inte riktigt att reglera lopp-
45426: tioner.                                                marknadshandeln genom ett särskilt stadgande
45427:     Skattemyndigheternas kontroller som riktats        utan strävar efter att i samarbete med ovan
45428: mot den s.k. grå ekonomin har hittills genom-          nämnda myndigheter styra den i och för sig ac-
45429:  förts framför allt i byggnads- och restaurang-        ceptabla verksamheten så att den sker inom god-
45430:  branschen. Detta beror närmast på att resurserna      tagbara ramar.
45431: 
45432:      Helsingforsden 2 maj 1996
45433: 
45434:                                                       Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
45435:                                           KK 284/1996 vp
45436: 
45437: Kirjallinen kysymys 284
45438: 
45439: 
45440: 
45441: 
45442:                                   Janne Viitamies/sd: Rakennushallinnon työntekijöiden siirtymises-
45443:                                      tä Engel Oy:n palvelukseen
45444: 
45445: 
45446:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
45447: 
45448:    Vuonna 1994 Engel Oy:n perustamisen yhtey- •       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
45449: dessä tulivat noin 3 OOO:n rakennushallituksessa   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
45450: työskennelleen siivoojan ja kiinteistönhoitajan    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
45451: työsuhteet epävarmoiksi. Työehtojen heiken- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
45452: nykset, henkilöstön valikointi ja erorahamenet-
45453: tely toteutettiin tavalla, joka saattoi Engel Oy:n           Miten Hallitus aikoo osaltaan selvittää
45454: kyseenalaiseen valoon. Noin 1 500 vanhaa työn-             Engel Oy:n yhtiöittämiseen liittyvät ta-
45455: tekijää jäi työttömäksi. Julkisuudessa esiintynei-         pahtumat, ja
45456: den tietojen mukaan ainakin 600 heistä aikoo                 pyrkiikö se edesauttamaan oikeuden-
45457: haastaa valtion oikeuteen laittomista irtisanomi-          mukaisen ratkaisun syntyä ilman kaikin
45458: sista (HS 22.2.1996). Pieksämäen käräjäoikeu-              puolin raskasta oikeusistuinmenettelyä?
45459: dessa valtio jo tuomittiin maksamaan kymme-
45460: nientuhansien markkojen korvaukset viime jou-
45461: lukuussa.
45462: 
45463:      Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1996
45464: 
45465:                                         Janne Viitamies /sd
45466: 
45467: 
45468: 
45469: 
45470: 260017
45471: 2                                            KK 284/1996 vp
45472: 
45473: 
45474: 
45475: 
45476:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
45477: 
45478:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kansa päättymiseen saakka. Näitä henkilöitä,
45479: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          jotka eivät sijoittuneet muualle, oli yhteensä n.
45480: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        1 000. Heitä varten perustettiin henkilöstötuki-
45481: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Janne Vii-        yksikköjä, joissa myös erikseen palkatuin asian-
45482: tamiehen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          tuntijavoimin työntekijöitä pyrittiin uudelleensi-
45483: n:o 284:                                               joittamaan ja -kouluttamaan sekä tuettiin heitä
45484:                                                        monin eri tavoin.
45485:           Miten Hallitus aikoo osaltaan selvittää         Koska henkilöstöjärjestöjen kanssa ei päästy
45486:         Engel Oy:n yhtiöittämiseen liittyvät ta-       yksimielisyyteen palvelussuhteen ehtoja koske-
45487:         pahtumat, ja                                   vista kysymyksistä, jouduttiin vuoden 1995 ta-
45488:           pyrkiikö se edesauttamaan oikeuden-          lousarvion eduskuntakäsittelyssä lisäämään lu-
45489:         mukaisen ratkaisun syntyä ilman kaikin         vun 28.60 perusteluihin lausuma perustettavan
45490:         puolin raskasta oikeusistuinmenettelyä?        yhtiön henkilöstön palkkauksen ehtojen saatta-
45491:                                                        misesta tasavertaiseen asemaan kilpailijoiden
45492:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            kanssa ja henkilöstön paikkaamisesta yhtiöön
45493: taen seuraavaa:                                        uusina työntekijöinä.
45494:                                                           Valtion ja erityisalojen ammattiliitto VAL ry.
45495:    Valtion virastojen ja laitosten käytössä olevan     aloitti 27.12.1994 rakennushallinnon kiinteistön-
45496: mittavan kiinteistövarallisuuden, n. 10,5 milj. m 3,   hoitohenkilöstöä koskevan lakon, joka päättyi
45497: jonka uushankinta-arvoksi on arvioitu 70 mrd           3.1.1995 valtakunnansovittelijan tekemään so-
45498: mk, tuoton lisäämisestä ja käytön tehostamisesta       vintoon. Siinä sovittiin, että Engel kiinteistö- ja
45499: valtioneuvosto teki 23.11.1993 periaatepäätök-         siivouspalvelu Oy palkkaa tarvittavat työnteki-
45500: sen. Päätöksen mukaan tuottavuutta lisätään            jät rakennushallinnon työntekijöistä aina, kun
45501: keskittämällä valtaosin valtion rakennusvaralli-       työntekijät täyttävät työtehtävien asettamat
45502: suutta rakennushallituksesta muodostetta valle         kohtuulliset vaatimukset. Lisäksi sovittiin yh-
45503: kiinteistölaitokselle ja ottamalla käyttöön vuok-      tiössä noudatettavasta palkkauksesta sekä eräis-
45504: rajärjestelmä kiinteistölaitoksen hallintaan tule-     tä muista palvelussuhteen ehdoista. Järjestö si-
45505: vissa toimitiloissa.                                   toutui luopumaan ja pidättäytymään kaikista ra-
45506:    Tämän periaatepäätöksen linjausten mukai-           kennushallinnon organisaatiomuutokseen pe-
45507: sesti eduskunta hyväksyi 13.1.1995lain kiinteis-       rustuvista oikeudellisista toimenpiteistä. Sopi-
45508: tölaitoksesta (30/95), ja vuoden 1995 talousar-        muksen osapuolet seuraavat edelleen yhdessä so-
45509: viossa päätettiin käyttöomaisuuden siirtämisestä       pimuksen soveltamista, eikä siinä ole ilmennyt
45510: kiinteistöjen ylläpitoa ja rakentamisen palvelu-       ongelmia.
45511: tehtäviä varten perustettavallevaltion osakeyh-           Edellä selvitetyn perusteella voidaan todeta,
45512: tiölle. Kiinteistölaitos aloitti toimintansa           että henkilöstön asemaa koskevat ratkaisut ra-
45513: 1.5.1995 ja Engel Oy:n nimekseen ottanut em.           kennushallinnon uudelleenjärjestelyjen yhtey-
45514: yhtiö aloitti toimintansa vuoden 1995 alusta.          dessä on toteutettu eduskunnan päätösten, asian
45515: Näillä järjestelyillä päästään satojen miljoonien      käsittelyssä todettujen periaatelinjausten sekä
45516: markkojen säästöihin.                                  neuvotteluosapuolten erikseen tekemien sopi-
45517:    Näissä uudelleenjärjestelyissä oli periaatteena     musten mukaisesti.
45518: toteuttaa mahdollisimman varhaisesta vaiheesta            Nyttemmin eräät rakennushallituksen irtisa-
45519: lähtien valtion henkilöstöpolitiikan periaatelin-      nomista siivoojista ovat yksityishenkilöinä nos-
45520: jausten mukaisia sopeuttamistoimia pyrkien             taneet laittomaksi katsomansa irtisanomisen
45521: mahdollisimman joustavaan henkilöstöpolitiik-          johdosta vahingonkorvauskanteita valtiota vas-
45522: kaan. Kiinteistölaitoslain 6 §:n siirtymäsäännök-      taan. Pieksämäen käräjäoikeus katsoi yhden sii-
45523: sessä todetaan, että rakennushallituksen lak-          voojan tapauksessa valtion osittain korvausvel-
45524: kauttamisen vuoksi irtisanotut henkilöt siirtyvät      volliseksi. Valtion puolelta tuomiosta on valitet-
45525: kiinteistölaitoksen palvelukseen irtisanomisai-        tu Itä-Suomen hovioikeuteen, joten asiaa ei ole
45526:                                          KK 284/1996 vp                                             3
45527: 
45528: suinkaan vielä ratkaistu lainvoimaisesti. Raken-   lopulla. Rakennushallinnon organisaation jär-
45529: nushallituksen irtisanomisen johdosta mahdolli-    jestelyt ja niihin liittyvät henkilöstöratkaisut on
45530: sesti nostettavien kanteiden kahden vuoden van-    tehty eduskunnan em. päätösten mukaisesti.
45531: hentumisaika päättyy tämän vuoden joulukuun        Uudet ratkaisut edellyttäisivät uusia päätöksiä.
45532: 
45533:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1996
45534: 
45535:                                                                               Ministeri Arja Alho
45536: 4                                            KK 284/1996 vp
45537: 
45538: 
45539: 
45540: 
45541:                                          Till Riksdagens Talman
45542: 
45543:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            grund av indragningen av byggnadsstyrelsen
45544: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            övergår i fastighetsverkets tjänst till dess deras
45545: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        uppsägningstid går ut. Det fanns sammanlagt ca
45546: dagsman Janne Viitamies undertecknade spörs-           1 000 dylika personer som inte hade placerats
45547: mål nr 284:                                            någon annanstans. För dem inrättades personal-
45548:                                                        stödsenheter, vid vilka man även med hjälp av
45549:           Hur ämnar Regeringen för sin del utre-       särskilt avlönade sakkunniga försökte omplace-
45550:        da händelserna i samband med bolagise-          ra och omskola dem samt gav dem stöd på flera
45551:        ringen av Engel Ab, och är strävan därvid       olika sätt.
45552:        att främja uppkomsten av en rättvis lös-           Eftersom ingen enighet om frågor beträffande
45553:        ning utan ett i alla avseenden tungt dom-       anställningsvilikoren nåddes med personalorga-
45554:        stolsförfarande?                                nisationerna, blev man tvungen att i budgeten för
45555:                                                        1995 vid riksdagsbehandlingen tili motiveringen
45556:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          för kapitel 28.60 foga ett uttalande, enligt vilket
45557: anföra följande:                                       personalen vid det bolag som bildas skall vara
45558:                                                        likställd med konkurrenterna i fråga om lönevill-
45559:    Statens ämbetsverk och inrättningar förfogar        koren och att personalen skall anställas vid bola-
45560: över en omfattande förmögenhet i form av fastig-       get som nya arbetstagare.
45561: heter, ca 10,5 milj. m3, vars återanskaffningsvär-        Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL
45562: de har beräknats tili 70 mrd mk. Statsrådet fatta-     ry inledde den 27 december 1994 en strejk som
45563: de den 23 november 1993 ett principbeslut om att       gällde personalen inom fastighetsskötseln vid
45564: öka intäkterna av denna fastighetsförmögenhet          byggnadsförvaltningen och som upphörde den 3
45565: och effektivera användningen av den. Enligt be-        januari 1995 genom förlikning av riksförlik-
45566: slutet skall produktiviteten ökas genom att den        ningsmannen. Där avtalades att Engel fastighets-
45567: största delen av statens förmögenhet i form av         och städservice Ab anställer den arbetskraft som
45568: byggnader koncentreras tili ett fastighetsverk         behövs bland byggnadsförvaltningens arbetsta-
45569: som bildas av byggnadsstyrelsen, och genom att         gare alltid när arbetstagarna uppfyller de rimliga
45570: ett hyressystem införs för de lokaliteter som fas-     krav som arbetsuppgifterna ställer. Dessutom
45571: tighetsverket får i sin besittning.                    avtalades om avlöningen i bolaget samt om vissa
45572:    Enligt linjedragningen i principbeslutet antog      andra anställningsvillkor. Organisationen för-
45573: riksdagen den 13 januari 1995 en lag om statens        band sig att nedlägga och avhålla sig från alla
45574: fastighetsverk (30/95) och i budgeten för 1995         rättsliga åtgärder i anslutning till omorganise-
45575: beslöts om överföring av anläggningstillgångar-        ringen av byggnadsförvaltningen. Avtalsparter-
45576: na tili ett statligt aktiebolag för fastighetsunder-   na följer alltjämt tillsammans tillämpningen av
45577: håll och för serviceuppdrag inom byggnadsverk-         avtalet och inga problem har därvid visat sig.
45578: samheten. Fastighetsverket inledde sin verksam-           Med stöd av vad som anförts ovan kan konsta-
45579: het den 1 maj 1995 och det ovan nämnda bolaget,        teras att de avgöranden om personalens ställning
45580: som antog namnet Engel Ab, inledde sin verk-           som träffats i samband med omorganiseringen av
45581: samhet vid ingången av 1995. Genom dessa ar-           byggnadsförvaltningen har verkställts i enlighet
45582: rangemang inbesparas flera hundra miljoner             med riksdagens beslut, de principiella linjer som
45583: mark.                                                  dragits upp vid behandlingen av saken samt så-
45584:    Principen vid omorganiseringarna var att i ett      dana avtal som förhandlingsparterna har ingått
45585: så tidigt skede som möjligt vidta anpassningsåt-       särskilt.
45586: gärder i enlighet med de principiella linjerna i          Vissa av de städare som sagts upp av bygg-
45587: statens personalpolitik och sträva efter en så smi-    nadsstyrelsen har numera som enskilda personer
45588: dig personalpolitik som möjligt. 1 ett övergångs-      väckt skadeståndsta1an mot staten på grund av
45589: stadgande i 6 § lagen om statens fastighetsverk        att de ansett sig ha b1ivit olag1igt uppsagda. Piek-
45590: konstateras att de personer som har sagts upp på       sämäki tingsrätt ansåg staten vara de1vis skade-
45591:                                            KK 284/1996 vp                                          5
45592: 
45593: ståndsskyldig i fråga om en städar:~- Från statens   december 1 ar. Arrangemangen beträffande
45594: sida har domen överklagats vid Ostra Finlands        byggnadsförvaltningens organisation och perso-
45595: hovrätt, och saken har sålunda ingaluoda ännu        nallösningarna i samband därmed har företagits
45596: avgjorts genom lagakraftvunnet beslut. Den två       i enlighet med de ovan nämnda besluten av riks-
45597: åriga preskriptionstiden för att eventuellt väcka    dagen. Nya lösningar skulle förutsätta nya be-
45598: talan på grund av de uppsägningar som bygg-          slut.
45599: nadsförvaltningen gjort löper ut vid utgången av
45600: 
45601:      Helsingfors den 3 maj 1996
45602: 
45603:                                                                               Minister Arja Alho
45604:                                             KK 285/1996 vp
45605: 
45606: Kirjallinen kysymys 285
45607: 
45608: 
45609: 
45610: 
45611:                                    Matti Väistö /kesk: Toimenpiteistä nuorten terveyttä vaarantavan
45612:                                       alkoholinkäytön vähentämiseksi
45613: 
45614: 
45615:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
45616: 
45617:     Viimeisimmät selvitykset osoittavat, että las-    milleen. Samoin tarvittaisiin vanhempien, koulu-
45618: ten ja nuorten alkoholinkäyttö on tullut entistä      jen, järjestöjen ja viranomaisten tehokasta ja toi-
45619: yleisemmäksi. Samalla on käynyt ilmi, että osa        mivaa yhteistyötä jo ilmenneiden ongelmien hoi-
45620: lapsista ja nuorista juo itsensä syvään humalati-     tamiseksi ja tarvittavan ennaltaehkäisyn toteut-
45621: laan niin usein, että asiantuntijat ennakoivat uut-   tamiseksi.
45622: ta sosiaali- ja terveysuhkaa.                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
45623:     Nuorten riskijuomisen ongelman vakavuutta         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
45624: ei koko laajuudessaan ole vielä edes tiedostettu.     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
45625: Ongelmallista on myös se, että selvityksen mu-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
45626: kaan ihmeteltävän moni lapsista ja nuorista saa
45627: käyttämänsä alkoholin vanhemmiltaan. Entistä                    Mitä Hallitus aikoo tehdä lasten ja
45628: helpommin alkoholia on toki saatavissa myös                  nuorten lisääntyneen alkoholinkäytön
45629: kavereilta.                                                  vähentämiseksi, riskijuomisesta jo aiheu-
45630:     Tilanteen parantamiseksi tarvittaisiin alkoho-           tuneiden ongelmien hoitamiseksi ja tar-
45631:  linkäytön vaaroista nopeasti lisää tietoja niin             vittavan ennaltaehkäisyn tehostamiseksi?
45632:  lapsille ja nuorille itselleen kuin heidän vanhem-
45633: 
45634:      Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1996
45635: 
45636:                                            Matti Väistö /kesk
45637: 
45638: 
45639: 
45640: 
45641:   50017
45642: 2                                           KK 285/1996 vp
45643: 
45644: 
45645: 
45646: 
45647:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
45648: 
45649:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Ii- ja terveysministeriön tuella alueellisia työko-
45650: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kouksia.
45651: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Sosiaali- ja terveysministeriö tukee raittius-
45652: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti            työlain 10 §:n mukaisilla määrärahoilla kuntien,
45653: Väistön näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          järjestöjen ja lääninhallitusten nuorten päihtei-
45654: n:o 285:                                              den käytön ehkäisyyn liittyviä kehittämishank-
45655:                                                       keita. Hankkeissa pyritään löytämään uusia pai-
45656:           Mitä Hallitus aikoo tehdä lasten ja         kalliselle taholle sopivia työmuotoja sekä kehit-
45657:        nuorten lisääntyneen alkoholinkäytön           tämään moniammatillista yhteistyötä eri tahojen
45658:        vähentämiseksi, riskijuomisesta jo aiheu-      välille. Joissain hankkeissa toiminta suunnataan
45659:        tuneiden ongelmien hoitamiseksi ja tar-        päihteitä runsaasti käyttäviin nuoriin. Tavoittee-
45660:        vittavan ennaltaehkäisyn tehostamiseksi?       na näissä on erilaisten toiminnallisten menetel-
45661:                                                       mien kautta vähentää nuorten runsasta päih-
45662:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           teidenkäyttöä ja muuta ongelmakäyttäytymistä.
45663: taen seuraavaa:                                           Sosiaali- ja terveysministeriö kartoittaa par-
45664:                                                       haillaan lääninhallitusten kanssa kunnissa ja jär-
45665:     Vuonna 1995 tehdyn valtakunnallisen nuor-         jestöissä käynnissä olevia nuorten päihteiden
45666: ten terveystapatutkimuksen mukaan nuorten vii-        käytön ehkäisyhankkeita. Kartoituksen tarkoi-
45667: koittainen alkoholin käyttö on kasvanut verrat-       tuksena on saada ajankohtaista tietoa nuorten
45668: tuna vuoteen 1993. Humalajuominen on tutki-           päihteiden käytön ehkäisyyn liittyvästä paikallis-
45669: muksen mukaan hieman vähentynyt vuodesta              tason toiminnasta. Kartoituksen tuloksia käyte-
45670: 1993, mutta se on edelleen sangen yleistä. Kan-       tään hyödyksi nuorten päihteiden käytön ehkäi-
45671: sainvälisesti vertaillen suomalaiset nuoret juovat    sytyössä sekä siihen liittyvän koulutuksen kehit-
45672: erittäin humalahakuisesti. Itsensä vähintään ker-     tämisessä.
45673: ran kuukaudessa tosi humalaan ilmoitti juovan-            Opetushallituksen kanssa toteutettiin vuonna
45674: sa 7% 14-vuotiaista pojista ja 10% 14-vuotiaista       1994-1995 yhteistyöhanke, jossa kokeiltiin
45675: tytöistä ja 22 % 16-vuotiaista pojista ja 18 % 16-    kouluissa yhteispohjoismaisesti tuotettua "Mian
45676: vuotiaista tytöistä. Lappeenrannassa, Turussa ja      päiväkirja" -päihdevalistusaineistoa. Kokeilun
45677: Helsingissä vuosina 1995 ja 1996 tehdyissä tutki-     tuloksia hyödynnetään päihdevalistuksen kehit-
45678: muksissa humalajuominen on ollut vielä yleisem-       tämisessä. Sosiaali- ja terveysministeriö on järjes-
45679: pää.                                                  tänyt yhdessä opetushallituksen kanssa päihde-
45680:     Sosiaali- ja terveysministeriö on vuosina         valistukseen liittyvää koulutusta opettajille.
45681: 1993-1995 järjestänyt yhteistyössä lääninhalli-           Alkoholijuomien välittämistä alaikäisille on
45682: tusten kanssa koulutusta nuorten parissa toimi-       käsitelty televisiossa vuosina 1994 ja 1995 esite-
45683: ville paikallistason työntekijöille. Koulutuksessa    tyissä tietoiskuissa. Lisäksi tuotettiin esite "Jos
45684: on selvitetty nuorten päihteiden käytön yleisyyt-     välität - älä välitä", jota on jaettu koulujen
45685: tä sekä korostettu moniammatillisen yhteistyön        kautta lasten ja nuorten vanhemmille. Edellä
45686: tärkeyttä ja yhteistoimintaa nuorten vanhempien       mainittua aineistoa käytetään edelleen päihdeva-
45687: kanssa. Erityistä huomiota on kiinnitetty nuor-       listuksen tukena.
45688: ten humalajuomiseen ja sen aiheuttamiin riskei-           Sosiaali- ja terveysministeriö tuotti yhteistyös-
45689: hin. Koulutukseen on osallistunut runsaasti so-       sä Alko-Yhtiöt Oy:n kanssa vanhemmille tarkoi-
45690: siaali- ja terveydenhuollon, vapaa-aikatoimen,        tetun nuorten päihteidenkäyttöä käsittelevän
45691: raittiustoimen ja koulutoimen sekä nuorten pa-        esitteen. Esite toimitettiin tämän vuoden maalis-
45692: rissa toimivien järjestöjen ja yhteisöjen työnteki-   kuun lopulla kouluille jaettavaksi kaikille 11- ja
45693: jöitä. Tänä vuonna toteutetaanjokaisessa läänis-       12-vuotiaiden lasten vanhemmille. Koulujen toi-
45694: sä vähintään yksi läänikohtainen nuorten päih-        vottiin käyttävän esitettä myös tukiaineistona
45695: teidenkäytön ehkäisyä käsittelevä koulutustilai-      päihteiden käytön ehkäisyä koskevissa keskuste-
45696: suus. Lisäksi lääninhallituksetjärjestävät sosiaa-    luissa. Koulutelevisiossa esitettiin huhtikuussa
45697:                                               KK 285/1996 vp                                               3
45698: 
45699: sosiaali- ja terveysministeriön Alko-Yhtiöt Oy:n             Päihde- ja raittiusasiain neuvottelukunta jätti
45700: kanssa tuottama elokuva nuorten alkoholinkäy-            marraskuussa 1995 sosiaali- ja terveysministe-
45701: töstä.                                                   riölle esityksensä kansallisen alkoholiohjelman
45702:     Runsaasti alkoholia käyttävät lapset ja nuoret       laatimiseksi. Ministeriö on antanut neuvottelu-
45703: ovat useasti lastensuojelun tarpeessa ja sen toi-        kunnalle tehtäväksi laatia edellä mainittuun stra-
45704: menpiteiden kohteena. Avohuollon asiakkaina              tegiaohjelmaan liittyen esityksen erityisen toi-
45705: olevien lasten ja nuorten hoitopalveluiden ja hoi-       menpideohjelman laatimiseksi. Tarkoitus on,
45706: don kehittämiseksi lastensuojelulain 13 §:ään on         että tämän eri viranomaistahojen ja järjestöjen
45707: lisätty velvoite järjestää avohuollon asiakkaina         kanssa yhteistyössä laadittavan toimenpideoh-
45708: oleville lapsille ja nuorille riittävät terapia palve-   jelman myötä tehostetaan laaja-alaisesti vastuul-
45709: lut. Tällä säännöksellä pyrittiin aikaansaamaan          lisen alkoholipolitiikan kehittymistä maassam-
45710: uudenlaisia yksilö- ja ryhmäterapian muotoja             me ja sitä kautta vaikutetaan ehkäisevästi myös
45711: mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsiville            lasten ja nuorten alkoholinkäyttöön.
45712: lapsille ja nuorille.                                        Hallitus antoi maaliskuussa eduskunnalle esi-
45713:     Sosiaali- ja terveysministeriö on ollut kehittä-     tyksen (HE 11/1996 vp) alkoholilain 10 §:n muut-
45714: mässä yhteistyössä eri viranomaisten, järjestöjen        tamiseksi. Lakiesitys hyväksyttiin huhtikuussa ja
45715: ja hoitopaikkojen kanssa päihdeongelmaisille             se tuli voimaan 1.5.1996. Lainmuutoksen mu-
45716: nuorille suunnattuja avohoito- ja laitoshoitopal-        kaan alkoholilain nojalla annettavana asetuksel-
45717:  veluita. Tavoitteena on ollut kehittää sosiaali- ja     la voidaan yleisen järjestyksen ja turvallisuuden
45718: terveydenhuollon peruspalvelujärjestelmän val-           sekä ihmisten terveyden suojelemiseksi rajoittaa
45719:  miuksia tunnistaa ja jo varhaisessa vaiheessa hoi-      Euroopan talousalueen ulkopuolelta Suomeen
45720:  taa runsaasti päihteitä käyttäviä lapsia ja nuoria.     matkustavien henkilöiden oikeutta tuoda maa-
45721:  Runsaasti päihteitä käyttävät lapset ja nuoret          han alkoholijuomia kestoltaan lyhyiden matko-
45722:  ovat monesti moniongelmaisia ja tarvitsevat si-         jen osalta. Lain nojalla annettiin asetus, joka tuli
45723:  ten useiden tahojen yhteistyössä toteutettuja           voimaan 1.5.1996. Asetuksessa kielletään alko-
45724:  tuki- ja hoitopalveluita.                               holijuomien tuominen Suomeen, mikäli Suomen
45725:     Viime vuosina toteutunut alkoholiolojen va-          kansalaisen matka kolmanteen maahan on kes-
45726:  pautuminen ja monopolijärjestelmän osittainen           tänyt enintään 20 tuntia. Vastaavasti kolmannen
45727:  purku on luonut edellytyksiä markkinaehtoisen           maan kansalaisen täytyy olla Suomessa yli kolme
45728:  alkoholipolitiikan kasvulle. Vastaavasti nyt tar-       vuorokautta voidakseen tuoda alkoholijuomia.
45729:  vitaan panostamista vastuullisen kansallisen al-         Lainmuutoksen ja sen nojalla annetun asetuksen
45730:  koholipolitiikan luomiseen, haittojen ehkäisemi-        yhtenä tarkoituksena on estää maahantuotujen
45731:  seen ja hoitoon. Kuntien vastuu alkoholiolojen          alkoholijuomien välittyminen alaikäisille.
45732:  sääntelyssä kasvaa, kun keskitetyn alkoholipoli-
45733:  tiikan osuus on vähenemässä.
45734: 
45735:       Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1996
45736: 
45737:                                                                        Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
45738: 4                                          KK 285/1996 vp
45739: 
45740: 
45741: 
45742: 
45743:                                        Tili Riksdagens Talman
45744: 
45745:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     styrelserna med social- och hälsovårdsministeri-
45746: ger har Ni, Fru Talman, till vederhörande med-       ets stöd lokala arhetsmöten.
45747: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        Social- och hälsovårdsministeriet understöder
45748: man Matti Väistö undertecknade spörsmål nr           med anslag enligt 10 § lagen om nykterhetsarhete
45749: 285:                                                 kommunernas, organisationernas och länsstyrel-
45750:                                                      sernas utvecklingsprojekt i anknytning tili före-
45751:           Vad ämnar Regeringen göra för att          hyggandet av ungas rusmedelsmisshruk. 1 pro-
45752:        minska harnens och ungdomarnas ökade          jekten strävar man att finna nya arhetsformer
45753:        alkoholkonsumtion och sköta prohlem           som är lämpliga för lokala instanser samt att
45754:        som redan har uppstått av riskdrickande       utveckla det multiprofessionella samarhetet mel-
45755:        och för att effektivera nödvändig före-       lan olika instanser. 1 vissa projekt inriktas verk-
45756:        hyggande verksamhet?                          samheten på ungdomar som är storkonsumenter
45757:                                                      av rusmedel. Målet i dessa är att via olika slags
45758:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        funktionella metoder minska ungdomarnas rikli-
45759: anföra följande:                                     ga hruk av rusmedel och annat prohlemheteende.
45760:                                                         Social- och hälsovårdsministeriet kartlägger
45761:    Enligt en riksomfattande undersökning av          som häst med länsstyrelserna de projekt för före-
45762: ungdomars hälsoheteende som utfördes 1995 har        hyggande av ungdomars rusmedelshruk vilka
45763: de ungas alkoholkonsumtion per vecka ökat            pågår i kommunerna och organisationerna. Syf-
45764: jämfört med 1993. Oriekandet för att hli herusad     tet med kartläggningen är att få aktuell informa-
45765: har enligt undersökningen minskat från 1993,         tion om lokal verksamhet i anknytning tili före-
45766: men är fortfarande mycket allmänt. lnternatio-       hyggandet av ungdomars rusmedelsmisshruk.
45767: nellt sett dricker de finländska ungdomarna mera     Resultaten av kartläggningen används i det före-
45768: för att hli herusade. 7% av de 14-åriga pojkarna     hyggande arhetet heträffande ungdomars rusme-
45769: och 10% av de 14-åriga flickorna och 22% av de       delsmisshruk samt vid utvecklande av uthildning
45770: 16-åriga pojkarna och 18% av de 16-åriga flick-      i anknytning till det.
45771: orna uppgav att de drack sig verkligt herusade          1 samarhete med uthildningsstyrelsen genom-
45772: minst en gång i månadep. 1 undersökningar som        fördes ett samarhetsprojekt åren 1994-1995 där
45773: gjorts i Villmanstrand, Aho och Helsingfors åren     man i skolorna prövade rusmedelsupplysnings-
45774: 1995 och 1996 är drickande för att hli herusad       materialet "Mias daghok" som producerats sam-
45775: ännu vanligare.                                      nordiskt. Resultaten av försöket utnyttjas vid
45776:    Social- och hälsovårdsministeriet har åren        utvecklandet av rusmedelsupplysningen. Social-
45777: 1993-1995 i samarhete med länsstyrelserna ord-       och hälsovårdsministeriet har tilisammans med
45778: nat uthildning för arhetstagare på den lokala        uthildningsstyrelsen ordnat uthildning i anknyt-
45779: nivån vilka arhetar med ungdomar. 1 uthildning-      ning till rusmedelsupplysning tilllärarna.
45780: en har utretts hur allmänt de unga använder             Langande av alkoholdrycker till minderåriga
45781: rusmedel samt hetonats viktigheten av multipro-      har hehandlats i TV i informationssnuttar som
45782: fessionellt samarhete och samarhete med de ung-      visades under 1994 och 1995. Dessutom produce-
45783: as föräldrar. Speciell uppmärksamhet har fåsts       rades hroschyren "Du som hryr dig - langa
45784: vid de ungas drickande för att hli herusade och de   inte" som delades ut via skolorna tili harnens och
45785: risker detta förorsakar. 1 uthildningen deltog       ungdomarnas föräldrar. Ovan nämnda material
45786: många arhetstagare inom social- och hälsovår-        används fortfarande som stöd för rusmedelsupp-
45787: den, fritidsväsendet, nykterhetsväsendet och         lysningen.
45788: skolväsendet samt organisationer och samfund            Social- och hälsovårdsministeriet producera-
45789: som arhetar med ungdomar. 1 år genomförs i alla      de i samarhete med Alko-Bolagen en hroschyr
45790: län åtminstone ett länsvist uthildningsevene-        som hehandlar ungas rusmedelshruk och som
45791: mang som hehandlar förehyggandet av ungdo-           avsetts för föräldrarna. Broschyren tillställdes
45792: mars rusmedelsmisshruk. Dessutom ordnar läns-        skolorna i slutet av mars detta år för att delas ut
45793:                                             KK 285/1996 vp                                              5
45794: 
45795: tili alla föräldrar tili 11- och 12-äringar. Man      tioneli alkoholpolitik, förebyggande av skador
45796: hoppas på att skolorna använder broschyren            och vård. Kommunernas ansvar vid regleringen
45797: även som stödmaterial i diskussioner som gäller       av alkoholförhållandena ökar då den centralise-
45798: förebyggande av rusmedelsbruk. 1 skol-TV visa-        rade alkoholpolitikens andel minskar.
45799: des i april en film om ungas alkoholbruk viiken           Delegationen för rusmedels- och nykterhets-
45800: producerats av social- och hälsovårdsministeriet      ärenden lämnade i november 1995 ett förslag tili
45801: i samarbete med Alko-Bolagen.                         uppgörande av ett nationelit alkoholprogram tili
45802:     Barn och ungdomar som använder mycket             social- och hälsovårdsministeriet. Ministeriet har
45803: alkohoi är ofta i behov av barnskydd och objekt       givit delegationen i uppdrag att göra upp ett
45804: för åtgärder inom det. För att utveckla värdtjäns-    förslag för uppgörandet av ett särskilt åtgärds-
45805: terna för och vården av barn och ungdomar som         program i anknytning tili ovan nämnda strategi-
45806: är klienter inom öppenvården har tili 13 § barn-      program. A vsikten är att man i och med detta
45807: skyddslagen fogats en skyldighet att ordna tili-      åtgärdsprogram som görs upp i samarbete med
45808:  räckliga terapitjänster tili barn och ungdomar       olika myndighetsinstanser och organisationer ef-
45809: som är klienter inom öppenvärden. Genom detta         fektiverar utvecklingen av en omfattande, an-
45810:  stadgande strävade man att fä tili stånd nya slags   svarsfuli alkoholpolitik i vårt land och via detta
45811:  former av individ- och gruppterapi för barn och      förebyggande påverkar även barns och ungdo-
45812:  ungdomar som lider av mentala problem och            mars alkoholkonsumtion.
45813:  rusmedelsproblem.                                        Regeringen gav i mars tili riksdagen en propo-
45814:     Social- och hälsovårdsministeriet har varit       sition (RP 1111996 rd) för att ändra 10 § alkohol-
45815:  med om att i samarbete med olika myndigheter,        lagen. Propositionen godkändes i april och den
45816:  organisationer och vårdplatser utveckla öppen-       träder i kraft 1.5 .1996. Enligt propositionen skul-
45817:  och institutionsvårdstjänster som inriktats på       le man genom en förordning som ges med stöd a v
45818:  ungdomar med rusmedelsproblem. Målet har             alkoholiagen för att garantera den allmänna ord-
45819:  varit att utveckla beredskapen för basservicesys-    ningen och säkerheten samt för att skydda män-
45820:  temet inom social- och hälsovården att redan i ett   niskors hälsa begränsa rätten för personer som
45821:  tidigt skede identifiera och sköta barn och ung-     reser från Iänder som inte hör tili Europeiska
45822:  domar som använder rikligt med rusmedel. Barn        ekonomiska samarbetsområdet tili Finland att
45823:  och ungdomar som använder rikligt med rusme-         föra in alkoholdrycker då det gäller korta resor.
45824:  del har ofta många problem och behöver säledes       Med stöd av lagen gavs en förordning som trädde
45825:  stöd- och vårdtjänster som genomförs i samarbe-      i kraft 1.5.1996. 1 förordningen förbjuds införsel
45826:  te mellan flera instanser.                           av alkoholdrycker om en finsk medborgares resa
45827:      Den frigörelse av alkoholförhållandena som       tili ett tredje land har varat under 20 timmar. En
45828:   skett under de senaste åren och den partielia       av avsikterna med lagändringen och den förord-
45829:   avvecklingen av monopolsystemet har skapat          ning som givits med stöd av den är att förhindra
45830:   förutsättningar för en alkoholpolitik som är be-    att de införda alkoholdryckerna förmedlas tili
45831:   roende av marknaden. På motsvarande sätt be-        minderåriga.
45832:   hövs nu insatser för att skapa en ansvarsfuli na-
45833: 
45834:       Helsingfors den 3 maj 1996
45835: 
45836:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
45837:                                             KK 286/1996 vp
45838: 
45839: Kirjallinen kysymys 286
45840: 
45841: 
45842:                                    Pertti Paasio /sd: Matkailuperävaunun käyttöön liittyvästä ajo-
45843:                                        korttiasetuksen muutoksesta
45844: 
45845: 
45846:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
45847: 
45848:     Ensi heinäkuun alusta voimaan tulevaksi on        tämatkailulla on erittäin huomattava osuus, mis-
45849: vahvistettu asetus, jonka mukaan kaikilta niiltä,     tä seuraa, että asetuksen muutos vaikuttaa hyvin
45850: joiden kuljettaman perävaunun kokonaismassa           haitallisesti kaikkeen matkailuun liittyvään elin-
45851: on suurempi kuin vetoauton, vaaditaan E-ajo-          keinotoimintaan. Työllisyyden kannalta vaiku-
45852: neuvoyhdistelmäajokortti. Nykysäännösten mu-          tus on selvästi kielteinen.
45853: kaan B-ajokortti oli riittävä, jos yhdistelmän ko-       Vaikka asetuksen muuttamisen tarkoituksena
45854: konaismassa alittaa 3 500 kg. BE-ajokortti tarvi-     on liikenneturvallisuuden parantaminen, vaiku-
45855: taan mainitun kokonaismassan ylittävien yhdis-        tukset ovat todennäköisesti päinvastaiset, ellei
45856: telmien ajoon.                                        oteta lukuun sitä, että teillä liikkuu kymmeniätu-
45857:     Asetuksen muuttamisesta ei ole oltu yhteydes-     hansia matkailuperävaunuja vähemmän, mikä ei
45858: sä alan järjestöihin, mikä selittänee osittain sen,   tietenkään voi olla asetuksen tavoitteena.
45859: ettei asetuksen muutoksen vaikutuksia ole ilmei-         Matkailuperävaunuharrastus on vahvasti
45860: sestikään harkittu riittävän perusteellisesti. Seu-   perhekeskeistä toimintaa. On tavallista, että per-
45861: raukset tulevat olemaan matkailun ja siihen liit-     heittäin liikuttaessa varsinkin pitkillä matkoilla
45862: tyvien elinkeinojen kannalta erittäin kielteiset.     kuljettajaa vaihdetaan, jotta estettäisiin väsynee-
45863:     Suomessa on kaikkiaan yli 60 000 matkailu-        nä ajaminen. Tämä käytäntö vaarantuu muutok-
45864: vaunua. Lukemattomiiia perheillä kyseessä on          sen myötä, koska ns. kakkoskuljettajat eivät to-
45865:  vuosia, jopa vuosikymmeniä kestänyt harrastus        dennäköisesti uutta ajokorttia suorittaisi. Näin
45866: ja vapaa-ajanviettomuoto. Alan järjestöt, joihin      ollen yksi kuljettaja joutuu ajamaan ylipitkiä
45867:  selvästi suurin osa harrastajista kuuluu, ovat jo    matkoja.
45868:  kauan toiminnassaan kiinnittäneet erityistä huo-        Elinkeinoille ja liikenneturvallisuudelle koitu-
45869:  miota liikennekulttuurin ja -turvallisuuden ke-      vien ongelmien lisäksi asetuksen muutos pääte-
45870:  hittämiseen.                                         tyllä tavalla on kohtuuton isku laajalle levinnyttä
45871:     Ei ole mahdollista, että kaikki matkailuperä-     lomanviettomuotoa kohtaan.
45872:  vaunua käyttävät 1.7.1996 mennessä voisivat             Useissa muissa ED-maissa, kuten esimerkiksi
45873:  uusia ajokorttinsa. Käytännössä saavutettu ajo-      Saksassa, on asetuksen mukainen uudistus toteu-
45874:  neuvon hallintataito ei ajokortin lisätutkinnolla    tettu siten, että vanhan ajokortin haltijat ovat
45875:  kohenekaan. Yleensä se on jo nyt varsin korkeaa      voineet edelleen ajaa ajoneuvoyhdistelmiä enti-
45876:  luokkaa.                                             seen tapaan. Näin on järkevällä tavalla voitu
45877:     Mikäli asetus aiottuna aikana ja aiotun laajui-   rinnastaa kokemuksen tuoma ajotaito liikenne-
45878:  sena tulee voimaan, on todennäköistä, että vä-       koulutuksessa saavutettuun taitoon. Käytännös-
45879:  hintään puolet Suomen matkailuperävaunuista          sä on turha vaatia jopa vuosikymmeniä matkai-
45880:  pysähtyy heinäkuun alussa. Tämä merkitsee ka-        luperävaunuyhdistelmiä kuljettaneilta uuden
45881:  tastrofia leirintämatkailulle, siiiä 60-70% lei-     ajokorttitutkinnon suorittamista.
45882:  rintäalueyöpymisistä tulee karavaanarimatkaili-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
45883:  joilta. Leirintäyöpymisellä on hyvin huomattava      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
45884:  osuus kotimaan matkailun kokonaisyöpymisis-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
45885:  tä. Vaunujen vuokraustoiminta tulee todennä-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
45886:  köisesti myös loppumaan.
45887:     Asetuksen muutos vaikuttaa lamauttavasti                       Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
45888:  myös Suomen korkeatasoisen matkailuvaunu-                      varmistaakseen tarkoituksenmukaisuu-
45889:  teollisuuden näkymiin, jotka viime aikoina ovat                den ja kohtuuden huomioon ottamisen
45890:  osoittaneet elpymisen merkkejä.                                matkailuperävaunun kuljettamiseen liit-
45891:     Kotimaanmatkailun kokonaisuudessa leirin-                   tyvässä asetuksessa?
45892: 
45893:      Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1996
45894: 
45895:                                             Pertti Paasio /sd
45896: 260017
45897: 2                                          KK 286/1996 vp
45898: 
45899: 
45900: 
45901: 
45902:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
45903: 
45904:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ajoneuvon kokonaismassa ylittää vetoauton
45905: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        omamassan, mutta yhdistelmän kokonaismassa
45906: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      on enintään 3 500 kg. Uusien säännösten mu-
45907: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pertti Paa-     kaan tähän vaaditaan BE-luokan ajo-oikeus.
45908: sion näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        Uudistus ei sen sijaan koske lainkaan tapauksia,
45909: 286:                                                 joissa ajoneuvoyhdistelmän kokonaismassa ylit-
45910:                                                      tää 3 500 kg tai joissa hinattavan ajoneuvon ko-
45911:             Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä      konaispaino ylittää 750 kg, sillä tällöin on vaadit-
45912:          varmistaakseen tarkoituksenmukaisuu-        tu ja vaaditaan edelleenkin BE-luokan ajokortti.
45913:          den ja kohtuuden huomioon ottamisen            Ajokorttisäännösten uudistus koskee enna-
45914:          matkailuperävaunun kuljettamiseen liit-     koitua suurempaa joukkoa matkailuperävaunun
45915:          tyvässä asetuksessa?                        käyttäjiä. Tämän vuoksi liikenneministeriö esit-
45916:                                                      tää uudistuksen voimaantulon siirtämistä tältä
45917:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         osin vuoden loppuun. On kuitenkin korostetta-
45918: vasti seuraavaa:                                     va, että siirtymäaika ei koskisi matkailuperävau-
45919:                                                      nun kuljettamista ulkomailla, sillä ajokorttidi-
45920:    Ajokorttiasetusta on muutettu vastaamaan          rektiivin määräyksiä on noudatettava 1. 7.1996
45921: Euroopan yhteisöjen neuvoston ajokortteja kos-       lukien Euroopan unionin jäsenvaltioissa, ja ul-
45922: kevan direktiivin (91/439/ETY) vaatimuksia.          komaiden viranomaiset voivat vaatia BE-luokan
45923: Muutokset tulevat voimaan 1.7.1996. Uudet            ajo-oikeuden matkailuperävaunun kuljettami-
45924: säännökset vaikuttavat matkailuperävaunun            seen kyseessä olevassa tapauksessa.
45925: kuljettamiseen niissä tapauksissa, joissa henki-        Samalla ministeriö selvittää mahdollisuudet
45926: löllä on B-luokan ajo-oikeus.                        toteuttaa uudistus niin, etteivät kuljettajat, joita
45927:     B-luokan ajokortti oikeuttaa tällä hetkellä      uudistus koskisi, joutuisi suorittamaan uutta
45928: kuljettamaan henkilöautoja, pakettiautoja ja         kuljettajantutkintoa säilyttääkseen entisen ajo-
45929: muita ajoneuvoja, joiden kokonaispaino on            oikeutensa. Tässä yhteydessä tutkitaan esimer-
45930: enintään 3 500 kg ja joissa on kuljettajan lisäksi   kiksi, onko mahdollista sallia myös 1.7.1996 jäl-
45931: tilaa enintään kahdeksalle henkilölle. Edelleen      keen kyseisessä tapauksessa matkailuperävau-
45932: tällainen ajokortti oikeuttaa kuljettamaan ajo-      nun vetäminen ainoastaan B-luokan ajokortilla,
45933: neuvoyhdistelmiä, joiden vetoauto kuuluu B-          jos ajokortti on myönnetty ennen mainittua päi-
45934: luokkaan ja joissa joko hinattavan ajoneuvon         vää. On kuitenkin huomattava, että nykyisten
45935: kokonaispaino on enintään 750 kg tai koko yh-        ajokorttiluokkien ja ajokorttidirektiivin mää-
45936: distelmän kokonaispaino enintään 3 500 kg. Tä-       räysten mukaisten ajokorttiluokkien vastaavuu-
45937: män vuoden heinäkuussa voimaan tuleva ajo-           den järjestely vaatii Euroopan unionin komis-
45938: korttiasetuksen muutos muuttaa B-luokan mää-         sion suostumuksen.
45939: ritelmää niissä tapauksissa, joissa hinattavan
45940: 
45941:        Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1996
45942: 
45943:                                                                Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
45944:                                              KK 286/1996 vp                                                3
45945: 
45946: 
45947: 
45948: 
45949:                                          Tili Riksdagens Talman
45950: 
45951:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       massa, men kombinationens totalmassa är högst
45952: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         3 500 kg. För detta krävs enJigt de nya stadgande-
45953: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       na körrätt enligt klass BE. Andringen gäller dock
45954: man Pertti Paasio undertecknade spörsmål nr            inte alls de fall då fordonskombinationens total-
45955: 286:                                                   massa överstiger 3 500 kg eller då släpfordonets
45956:                                                        totalmassa överstiger 750 kg eftersom det då har
45957:                                                        krävts och krävs fortfarande körkort enligt klass
45958:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         BE.
45959:        ta för att säkerställa att förordningen som
45960:                                                           Ändringen av körkortsstadgandena gäller en
45961:        gäller transport av husvagn är ändamåls-        större grupp husvagnsanvändare än väntat. Där-
45962:        enlig och skälig?                               för föreslår trafikministeriet att denna ändring
45963:                                                        skall i detta avseende träda i kraft först i slutet av
45964:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          året. Det skall dock understrykas att övergångs-
45965: anföra följande:                                       perioden inte skall gälla transport av husvagn
45966:                                                        utomlands ty bestämmelserna i körkortsdirekti-
45967:    Körkortsförordningen har ändrats så att den         vet skall följas fr.o.m. 1juli 1996 i alla Europeiska
45968: motsvarar kraven i Europeiska gemenskapernas           unionens medlemsstater och utländska myndig-
45969: råds direktiv om körkort (91/439/EEG). Änd-            heter kan kräva körrätt i enlighet med klass BE
45970: ringarna träder i kraft den 1 juli 1996. De nya        för transport av husvagn i avsedda fall.
45971: stadgandena påverkar transport av husvagn i de            Samtidigt skall ministeriet utreda möjligheter-
45972: fall då personen har körrätt enligt klass B.           na att genomföra ändringen utan att berörda
45973:     Körkort enligt klass B berättigar att föra per-    förare behöver avlägga en ny förarexamen för att
45974: sonbilar, paketbilar och andra fordon, i vilka         ha kvar den körrätt de haft. 1 detta sammanhang
45975: totalmassan är högst 3 500 kg och vilka har plats      skall exempelvis ses över om det är möjligt att i
45976: för högst åtta personer utöver föraren. Vidare         avsedda fall tillåta transport av husvagn enligt
45977: berättigar ett sådant här körkort att föra for-        körkort av klass B även efter 1 juli 1996, om
45978: donskombinationer vilkas dragbil hör till denna        körkortet har beviljats efter nämnda dag. Det
45979: klass och i vilka släpfordonets totalmassa är          skall dock uppmärksammas att för att bringa de
45980: högst 750 kg eller hela kombinationens totalmas-       nuvarande körkortsklasserna och körkortskate-
45981: sa högst 3 500 kg. Enligt den ändring av kör-          gorierna i enlighet med bestämmelserna i kör-
45982: kortsförordningen som träder i kraft i juli i år,      kortsdirektivet i överensstämmelse krävs det till-
45983: ändras definitionen av klass B i de fall då släpfor-   låtelse av Europeiska gemenskapernas kommis-
45984: donets totalmassa överstiger dragbilens egen-          sion.
45985: 
45986:      Helsingfors den 7 maj 1996
45987: 
45988:                                                                     Trafikminister Tuula Linnainmaa
45989:                                                KK 287/1996 vp
45990: 
45991: Kirjallinen kysymys 287
45992: 
45993: 
45994: 
45995: 
45996:                                       Päivi Räsänen /skl: Lapsiperheiden omassa käytössä olevan auton
45997:                                           dieselveron alentamisesta
45998: 
45999: 
46000:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
46001: 
46002:    Monilapsiset suurperheet joutuvat hankki-              automaattisesti alempi ilman erillistä anomusta,
46003: maan liikkumistaan varten suuren auton, joka              koska harkinnanvaraisuuteen perustuvissa pää-
46004: on pääsääntöisesti pakettiauto. Kuitenkin paket-          töksissä ei aina päästä riittävään yhdenmukai-
46005: tiautojen dieselvero on aivan eri luokkaa riip-           suuteen eri alueilla.
46006: puen siitä, onko pakettiautossa kiinteät penkit              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
46007: turvavöillä vai onko kyseessä pääsääntöisesti ta-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
46008: varankuljetukseen tarkoitettu auto, jossa on tila-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
46009: päiseen henkilökuljetukseen tarkoitetut kään-             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
46010: 1ettävät penkit. Dieselveron markkamääräinen
46011:  ~ro on noin 3 000 markkaa vuodessa.                                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
46012:    Jotta monilapsisten perheiden vanhemmat                       siin, joilla tuetaan suurperheiden auton-
46013:  wisivat turvallisesti kuljettaa perhettään, olisi               hankintaa esimerkiksi verotuksenisin kei-
46014:  1eitä tuettava auton hankinnassa esimerkiksi si-                noin?
46015:  .en, että dieselvero olisi tietynsuuruisille perheille
46016: 
46017:       Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1996
46018:                                               Päivi Räsänen /skl
46019: 
46020: 
46021: 
46022: 
46023:    0017
46024: 2                                          KK 287/1996 vp
46025: 
46026: 
46027: 
46028: 
46029:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
46030: 
46031:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ilman erillistä anomusta, koska harkinnanvarai-
46032: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        suuteen perustuvissa päätöksissä ei aina päästä
46033: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      riittävään yhdenmukaisuuteen eri alueilla. Tä-
46034: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä-       hän on todettava, että myöskään esitettyä har-
46035: säsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       kinnanvaraista poikkeamista laissa säädetyistä
46036: 287:                                                 veroperusteista ei dieselveron kohdalla eikä au-
46037:                                                      toverotuksessakaan ole käytössä perhekoon pe-
46038:             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     rusteella.
46039:          siin, joilla tuetaan suurperheiden auton-       Autoverotuksessa on käytössä veronpalautus
46040:          hankintaa esimerkiksi verotuksenisin kei-   vammaisuuden perusteella. Suuntauksena on tä-
46041:          noin?                                       män menettelyn korvaaminen suoralla sosiaali-
46042:                                                      hallinnon tehtäväksi tulevalla auton hankinnan
46043:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tukijärjestelmällä. Kysymys on sosiaali- ja ter-
46044: vasti seuraavaa:                                     veysministeriön valmisteltavana.
46045:                                                          Mitä tulee dieselveroon, suuriperheiset kuten
46046:    Toisin kuin kysymyksen perusteluosassa esite-     muutkin kansalaiset voivat välttyä tältä verolta
46047: tään, suurperheet eivät voi käyttää pakettiautoja    käyttämällä dieselauton sijasta bensiinikäyttöis-
46048: henkilökuljetuksiin, kuten eivät voi ketkään         tä autoa. Jos vuotuinen ajosuorite muodostuu
46049: muutkaan. Henkilökuljetus on eräin autovero-         suureksi niin kuin erityisesti syrjäseuduilla voi
46050: laissa tarkoin rajatuin vähäisin poikkeuksin         käydä, dieselajoneuvon käyttäjä voi joka ta-
46051: mahdollista vain, jos auto muutetaan henkilöau-      pauksessa hyötyä siitä, että dieselverosta huoli-
46052: toksi. Siinä tapauksessa autosta on maksettava       matta mainittujen polttoaineiden hintaero tietyn
46053: sekä autovero säädettyjen perusteiden mukaan         ajomäärän jälkeen johtaa dieselajoneuvon muo-
46054: että muutkin verot kuten henkilöautosta. Myös        dostumiseen varsinaisesta ajoneuvoverosta huo-
46055: varsinainen ajoneuvovero suoritetaan tässä ta-       limatta edullisimmaksi vaihtoehdoksi. Myös
46056: pauksessa samojen perusteiden mukaisesti kuten       monilapsisissa perheissä on syytä arvioida auto-
46057: muistakin henkilöautoista.                           hankintoja tältäkin pohjalta.
46058:    Kysymyksen perusteluosassa esitetään, että            Hallituksella ei ole tarkoitusta ottaa käyttöön
46059: monilapsisia perheitä olisi tuettava auton han-      auton hankintaan kohdistuvia uusia verotukia
46060: kinnassa esimerkiksi siten, että dieselvero olisi    eikä järjestää tällaista tukea myöskään varsinai-
46061: tietynsuuruisille perheille automaattisesti alempi   sessa ajoneuvoverotuksessa.
46062: 
46063:        Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1996
46064: 
46065:                                                                                 Ministeri Arja Alho
46066:                                               KK 287/1996 vp                                              3
46067: 
46068: 
46069: 
46070: 
46071:                                           Tili Riksdagens Talman
46072: 
46073:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             områden inte alltid uppnår tillräck1ig enhet1ighet
46074: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande             i beslut som baserar sig på prövning. Det bör
46075: med1em av statsrådet översänt följande av riks-         noteras att varken i fråga om dieselskatt eller
46076: dagsman Päivi Räsänen undertecknade spörsmå1            bi1beskattning beviljas några dylika undantag
46077: nr 287:                                                 från lagstadgade skattegrunder enligt prövning
46078:                                                         på grundval av familjens storlek.
46079:              Ämnar Regeringen vidta åtgärder i             Vid bilbeskattningen tillämpas skatteåterbe-
46080:           syfte att stöda storfamiljernas bilanskaff-   talning på grundval av invaliditet. Tendensen är
46081:           ning genom exempe1vis skattemässiga           att förfarandet kommer att ersättas med ett di-
46082:           mede1?                                        rekt stödsystem för bilanskaffning som sköts av
46083:                                                         socialförvaltningen. Frågan är under beredning i
46084:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt           social- och hälsovårdsministeriet.
46085: anföra fö1jande:                                           När det gäller dieselskatt, kan storfamiljer på
46086:                                                         samma sätt som övriga medborgare undvika
46087:    1 motsats till det som anförs i motiveringen till    skatten genom att använda en bensindriven bi1 i
46088: spörsmå1et kan varken storfami1jer eller andra          stället för en dieseldriven. Om de år1iga fordons-
46089: använda paketbi1ar för persontransport. Person-         ki1ometrarna b1ir många, vilket är möj1igt sär-
46090: transport är med vissa få, i bilskattelagen nog-        skilt i avsides trakter, kan den som använder
46091: grant avgränsade undantag möjlig endast om              dieselfordon i varje fall gagnas av att prisskillna-
46092: bi1en ändras tili personbil. Då skall för bilen         den mellan nämnda bräns1en trots diese1skatten
46093: beta1as såvä1 bi1skatt en1igt stadgade grunder          efter en viss körsträcka leder tili att dieselfordo-
46094: som andra skatter på samma sätt som för en              net, trots den egentliga fordonsskatten, b1ir det
46095: personbil. Också egentlig fordonsskatt skall be-        fördelaktigaste alternativet. Det är skä1 för fler-
46096: ta1as i detta fall enligt samma grunder som för         barnsfami1jer att överväga bilanskaffningarna
46097: övniga personbi1ar.                                     även utgående från detta.
46098:    1 motiveringsde1en i spörsmå1et anförs att fler-        Regeringen har inte för avsikt att tai bruk nya
46099: barnsfamiljer borde få stöd vid bi1anskaffning          skattestöd som är inriktade på bilanskaffning
46100: exempe1vis så att diese1skatten för en familj av en     och inte heller att arrangera ett sådant stöd i den
46101: viss storlek automatiskt och utan särskild ansö-        egentliga fordonsbeskattningen.
46102: kan skulle vara 1ägre, eftersom man inom o1ika
46103: 
46104:      Helsingforsden 3 maj 1996
46105: 
46106:                                                                                     Minister Arja Alho
46107:                                              KK 288/1996 vp
46108: 
46109: Kirjallinen kysymys 288
46110: 
46111: 
46112: 
46113: 
46114:                                     Klaus Bremer /r: Saariston ympärivuotisten asukkaiden välttämät-
46115:                                         tömästä liikennetarpeesta
46116: 
46117: 
46118:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
46119: 
46120:    Iniön kunnassa sattui vakava liikenneonnet-         doilla jääpeitteen vahvuudestaja-hyvällä tah-
46121: tomuus kevätjäillä 8.4.1996 sen johdosta, ettei        dolla ja osaamisella - esimerkiksi hydrokopte-
46122: Turun merenkulkupiiri hoitanut tehtäviään siltä        rilla Iniön läntisessä saaristossa?
46123: edellytettävällä tavalla. Onneksi kukaan ei louk-          Merenkulkutarkastaja Marja-Leena Kairisen
46124: kaantunut, kun saariston asukas vajosi paketti-        lausunto onnettomuuden jälkeen (TS 11.4.) "jos
46125: autollaan jäiden läpi syvänteeseen kotimatkal-         jäätietkään eivät enää ole luotettavia, saariston
46126: laan vietyään lapsensa yhteyslautta Auroralle.         asukkailla ei ole muuta mahdollisuutta kuin py-
46127: Perheelle taloudellinen menetys oli kuitenkin ka-      sytellä kotisaarellaan" osoittaa merenkulkupii-
46128: tastrofi.                                              rin virkamiehen välinpitämättömyyttä ja vas-
46129:    Kun Iniön kunta sai liikenteeseensä uuden           tuuttomuutta. Jos on ollut varaa rakentaa 30-
46130: jättilautta Auroran, kuntalaiset uskoivat, että        40 miljoonalla markalla jättilautta, pitäisi vuon-
46131: yhteysliikenteen ongelmat vihdoinkin loppuvat.         na 1996 olla varaa taata välttämätön kulkeminen
46132: Kävi päinvastoin: lniön läntisen saariston (Åsel-      vaikkapa vuokratulla hydrokopterilla saaris-
46133: holm, Kvarnholm, Själö) asukkaat jätettiin en-         tomme ympärivuotisille asukkaille. He ovat
46134: tistä pahemmin paitsioon.                              myös ehto sille, että ainutlaatuinen saaristomme
46135:     Huolimatta lukuisista puhelinkeskusteluista        tarjoaa elämyksiä ja rentoutusta parille miljoo-
46136: Turun merenkulkupiirin kanssa sekä ennen pää-          nalle suomalaiselle ja ulkomaalaisille vuosittain.
46137: siäistä että sen jälkeen yhteysliikennettä ei saatu        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
46138: käyntiin. Liikennetarkastajan vastaus asukkaille       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
46139: oli ensin: "Jää on paksuja sää kylmenee." Vielä        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
46140: sen jälkeen kun onnettomuus jo oli tapahtunut,         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
46141: merenkulkupiirin päällikk<;? tiuskaisi: "Jää on
46142: tarkistettu ja se on vahva, Aselholmin asukkaat                    Ovatko saaristomme asukkaiden elin-
46143: voivat kulkea jäällä, asiasta ei ole aihetta keskus-           ehdot välttämättömien kuljetusyhteyk-
46144: tella enempää", ja paiskasi luurin korvaan.                    sien osalta nykyaikaisesti hoidetut, ja
46145:    Samana päivänä, 10.4., sattui uusi perhekoh-                   mitä Hallitus aikoo tehdä tänä kevää-
46146: tainen katastrofi, kun traktori vajosi samalla                 nä tapahtuneiden kaltaisten onnetto-
46147: alueella "tarkistetunja vahvan jään" läpi syvyyk-              muuksien estämiseksi ja saaristoa elävä-
46148: siin.                                                          nä pitävien ympärivuotisten asukkaiden
46149:    Olisiko ollut mahdollista hoitaa kelirikkaajan              liikenneturvallisuuden parantamiseksi?
46150: liikennettä vastuunalaisemmin, luotettavilla tie-
46151: 
46152:      Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1996
46153: 
46154:                                              Klaus Bremer /r
46155: 
46156: 
46157: 
46158: 
46159: 260017
46160: 2                                          KK 288/1996 vp
46161: 
46162: 
46163: 
46164: 
46165:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
46166: 
46167:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       see talvikalastusta ammatikseen harjoittavien
46168: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        saaristolaisten toimintaa. Kalastajat ovatkin
46169: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      vuosittain vastustaneet yhteysalusväylien liian
46170: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-      aikaista avaamista ja vastaavasti toivoneet alku-
46171: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       talvesta aikaista lopettamista. Yleisesti voidaan
46172: 288:                                                 sanoa, että saaristolaisten vaatimukset ja toiveet
46173:                                                      ovat keskenään usein ristiriitaisia, eikä kaikkien
46174:            Ovatko saaristomme asukkaiden elin-       vaatimuksia voida toteuttaa.
46175:        ehdot välttämättömien kuljetusyhteyk-             Syksyllä 1993 Saaristomeren merenkulkupiiri
46176:        sien osalta nykyaikaisesti hoidetut, ja       perusti saaristoliikenteen neuvottelukunnan kes-
46177:           mitä Hallitus aikoo tehdä tänä kevää-      kustelufoorumiksi yhteysalusliikenteen hoitoa
46178:        nä tapahtuneiden kaltaisten onnetto-          varten. Jäseniksi kutsuttiin kaikkien saaristo-
46179:        muuksien estämiseksi ja saaristoa elävä"      kuntien edustajat sekä läänin liikenneasiamies.
46180:        nä pitävien ympärivuotisten asukkaiden        Neuvottelukunnalta saadun palautteen mukaan
46181:        liikenneturvallisuuden parantamiseksi?        voidaan todeta, että merenkulkupiirissä on am-
46182:                                                      mattitaitoinen, saariston asioihin perehtynyt
46183:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         henkilökunta.
46184: vasti seuraavaa:                                         Keväällä 1994 Saaristomeren merenkulkupiiri
46185:                                                      teetätti Viatek Oy:llä laajan tutkimuksen saaris-
46186:     Syksystä 1995 alkaen Saaristomeren meren-        toliikenteestä. Tutkimus osoittaa mm., että yh-
46187: kulkupiiri on järjestelmällisesti varoittanut saa-   teysalusliikennettä on hoidettu ammattitaitoises-
46188: riston asukkaita poikkeuksellisesta jäätilantees-    ti, ja suuren enemmistön kyselyyn vastanneista
46189: ta. Jäätilanteen johdosta yhteysalusliikenne on      olevan tyytyväisiä saamiinsa liikennepalveluihin.
46190: jouduttu keskeyttämään normaaliin tapaan             Liikennettä on edelleen kehitetty tutkimuksen
46191: osassa saaristoa. Jääteillä tapahtuva liikenne       perusteella tehtyjen johtopäätösten mukaisesti
46192: kuuluu Tielaitoksen toimialaan. Tielaitos onko-      yhteistoiminnassa saaristoliikenteen neuvottelu-
46193: rostanut jääteillä liikkujille, että he liikkuvat    kunnan kanssa.
46194: omalla vastuullaan. Myös jääteiden ulkopuolella          Yhteysalusliikenne on aloitettu saaristossa
46195: liikkuminen tapahtuu liikkujien omalla vastuul-      kevään aikana jäätilanteen salliessa. Tilanteen
46196: la.                                                  kehittymistä on seurattu päivittäin tehdyin jää-
46197:     Kelirikkoaikana merenkulkupiiri turvaa run-      mittauksin. Åselholmin saaren liikenne aloitet-
46198: koyhteydet. Muut kulkuyhteydet saariston asuk-       tiin 11.4.1996, jolloin jäänmurtokykyinen alus
46199: kaille on hoidettu helikopterikuljetuksin käytet-    avasi Y A Jurmo II:lle väylän pääosan. Loppu-
46200: tävissä olevien määrärahojen puitteissa. Kelirik-    osan, kolme meripeninkulmaa, alus avasi itse
46201: koliikenteessä käytetään henkilökuljetuksiin         vaikeissa jääolosuhteissa.
46202: myös saatavilla olevia ilmatyynyaluksia. Ras-            Raskas jääliikenne aiheuttaa pienille yhteys-
46203: kaan kaluston, kuten autojen, kuljettamiseen         aluksille suuren vaurioitumisriskin. Yhteysalus
46204: tarkoitetut ilmatyynyalukset ovat hankintahin-       Harun on parhaillaan telakoitu jäävaurioiden
46205: naltaan ja käyttökustannuksiltaan niin kalliita,     takia. Merenkulkupiirin korjausmäärärahat
46206: ettei niiden hankkimista ole esitetty. Ilmatyyny-    ovat siinä määrin supistuneet, ettei alusten rik-
46207: alusten jatkuva käyttö saaristossa on alusten ai-    koutumisriskiä ole voitu ottaa, koska liikenteen
46208: heuttamien meluhaittojen takia herättänyt luon-      jatkuvuus on tahdottu turvata.
46209: nonsuojelullisia kysymyksiä. Ruotsissa ilmatyy-          Saaristoliikenteeseen käytettäviä määrära-
46210: nyalusten käyttöä saaristossa on rajoitettu luon-    hoja ei ole ollut nykyisessä tilanteessa mahdollis-
46211: nonsuojelullisista syistä, ja se on luvanvaraista.   ta lisätä. Palvelutason säilyttämiseksi nykyisel-
46212: Hydrokopterien käyttö on turvallisuussyistä ra-      lään on kaksi päästrategiaa. Ensiksi pyrkimykse-
46213: joitettu vain viranomaistoimintaan.                  nä on lisätä alusten käyttöä maksulliste11. asiak-
46214:     Yhteysalusväylien aikainen avaaminen häirit-     kaiden osalta, jolloin ei-maksavien eli saaristo-
46215:                                             KK 288/1996 vp                                              3
46216: 
46217: laisten kulkuyhteydet voidaan turvata lisäänty-           Väitteet uusien lauttojen Aura ja Aurora liial-
46218: vällä omarahoitusosuudella. Toiseksi liikentee-       lisesta suuruudesta on todettu Auran vuoden ja
46219: seen käytetään yksityisiä aluksia, jolloin laivojen   Auroran puolen vuoden käyttökokemuksen pe-
46220: miehityksessä saadaan säästöjä ja laivojen palve-     rusteella vääriksi. Molempien lauttojen kuljetus-
46221: lutasoa voidaan jopa nostaa, ja oheismyynnistä        tilasto osoittaa lauttojen olevan sopivan kokoisia
46222: saatavat tulot helpottavat kustannusvastaavuut-       harjoittamaansa liikenteeseen. Ruuhka-aikoina
46223: ta.                                                   on ylimääräisiä vuoroja jouduttu asettamaan
46224:     Vuonna 1995 yhteysalusliikenteeseen käytet-       ruuhkien purkamiseksi.
46225: tiin 50 522 000 markkaa. Summa on saariston               Edellä todetun perusteella hallitus katsoo, että
46226: noin 1 100 vakituisen asukkaan kuljetuspalve-         kuljetusyhteydet saaristossa ovat hoidetut nyky-
46227: luun niin suuri, ettei ole enää mahdollisuuksia       aikaisesti, ja niitä on viime vuosina entisestään
46228: lisätä vaihtoehtoisia kuljetusmuotoja.                kehitetty ja pyritään edelleen kehittämään.
46229: 
46230:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1996
46231: 
46232:                                                                Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
46233: 4                                           KK 288/1996 vp
46234: 
46235: 
46236: 
46237: 
46238:                                         Tili Riksdagens Talman
46239: 
46240:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      sigt idkar fiskeri vintertid. Fiskarna har varje år
46241: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        motsatt sig ett för tidigt öppnande av farlederna
46242: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-    för förbindesbåtar och likaledes yrkat på att de
46243: damot Klaus Bremer undertecknade spörsmål nr          stängs tidigt på förvintern. 1 allmänhet kan man
46244: 288:                                                  säga att skärgårdsbornas krav och önskemål ofta
46245:                                                       är sinsemellan motstridiga och att man inte kan
46246:           Har levnadsvillkoren för vår skär-          uppfylla allas krav.
46247:        gårdsbefolkning tagits tilivara på ett tids-      Hösten 1993 grundade Skärgårdshavets sjö-
46248:        enligt sätt i fråga om transportförbindel-     fartsdistrikt delegationen för skärgårdstrafik
46249:        ser, och                                       som ett diskussionsforum för skötseln av förbin-
46250:           vad tänker Regeringen göra för att för-     delsebåttrafiken. Representanter för alla skär-
46251:        hindra olyckor av det slag som skett den-      gårdskommuner samt trafikombudsmannen i lä-
46252:        na vår, och för att förbättra trafiksäker-     net kallades tili medlemmar. På basis av den
46253:        heten för de invånare som året om bor i        feedback delegationen gett kan det konstateras
46254:        skärgården och håller den levande?             att det finns yrkeskunnig personai vid sjöfartsdi-
46255:                                                       striktet som är insatt i frågor som gäller skärgår-
46256:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         den.
46257: anföra följande:                                         Våren 1994 Iät Skärgårdshavets delegation
46258:                                                       föranstalta en stor undersökning vid Viatek Ab
46259:     Från och med början av år 1995 har Skär-          om skärgårdstrafik. Undersökningen visar bl.a.
46260: gårdshavets sjöfartsdistrikt systematiskt varnat      att förbindelsetrafiken har skötts yrkesmässigt
46261: skärgårdsbefolkningen för det exceptionella islä-     och att den stora majoriteten av dem som svarade
46262: get. På grund av isläget har det varit nödvändigt     på förfrågan har varit nöjda med den trafikservi-
46263: att i normal ordning avbryta förbindelsetrafiken      ce de fått. Trafiken har dessutom utvecklats på
46264: i vissa delar av skärgården. Trafiken på isvägar      basis av de slutledningar man dragit utgående
46265: hör tili Vägverkets kompetensområde. Vägver-          från undersökningen i samarbete med delegatio-
46266: ket har poängterat för dem SO!P rör sig på isvägar    nen för skärgårstrafik.
46267: att de gör det på eget ansvar. A ven de som rör sig       Förbindelsebåttrafiken i skärgården har in-
46268: utanför isvägarna gör det på eget ansvar.             letts under våren allteftersom isläget det tillåter.
46269:     Under menförestiden .~ryggar sjöfartsdistrik-     Man följer med hur situationen utvecklas genom
46270: tet stamförbindelserna. Ovriga förbindelser för       dagliga kontroller av isläget. Trafiken tili Åsel-
46271: skärgårdsbefolkningen sköts med helikopter-           holm inleddes 11.4.1996 då ett fartyg med kapa-
46272: transporter inom ramen för de anslag som finns        citet att bryta is öppnade huvudfarleden för Y A
46273: tili förfogande. 1 personstrafiken under menfö-       Jurmo II. Den återstående delen av farleden, tre
46274: restider används också svävare, om sådana finns       sjömil, öppnade fartyget själv under svåra isför-
46275: tili förfogande. Svävare anpassade för transport      hållanden.
46276: av tungt materiel såsom bilar är tili sina anskaff-      Riskerna för skador är stora för små förbin-
46277: nings- och driftskostnader så dyra att anskaff-       delsefartyg i tung istrafik. Förbindelsefartyget
46278: ning av sådana inte har föreslagits. Bullerskador-    Harun står för tillfållet i docka tili följd av isska-
46279: na som förorsakas av fortsatt användning av           dor. Sjöfartsdistriktets anslag för reparation har
46280: svävare i skärgården har väckt frågor som gäller      minskat så mycket att man inte kan ta skaderis-
46281: naturskydd. 1 Sverige har användningen av svä-        ker för fartyg, eftersom man vili trygga fortlö-
46282: vare begränsats p.g.a. naturvårdssynpunkter och       pande trafik.
46283: användningen är tillståndsbelagd. Användning             1 dagens läge har man inte heller kunnat öka
46284: av hydrokopter har p.g. a. säkerhetsskäl begrän-      anslagen för skärgårdstrafiken. Det finns två hu-
46285: sats tili myndigheternas verksamhet.                  vudstrategier för att bibehålla nuvarande service-
46286:     Om farlederna öppnas för förbindelsebåttrafi-     nivå. F ör det första försöker man öka de betalan-
46287: ken tidigt störs de skärdgårdsbor som yrkesmäs-       de passagerarnas användning av fartygen, varvid
46288:                                             KK 288/1996 vp                                              5
46289: 
46290: de icke betalande passagerarnas, dvs. skärgårds-         Påståendena om att de nya fårjorna Aura och
46291: bornas trafikförbindelser kan ökas genom en           Aurora är för stora har efter ett års brukserfaren-
46292: ökande självfinansieringsandel. För det andra         het för Auras del och ett halvt års brukserfaren-
46293: används i trafiken privata fartyg, varvid man gör     het för Aurorars del visat sig vara felaktiga.
46294: inbesparingar i manskapskostnader vilket leder        Transportstatistiken för båda färjorna visar att
46295: tili att fartygens servicenivå kan t.o.m. höjas och   fårjorna är av lämplig storlek för den trafik de
46296: inkomsterna från extra affårsverksamhet under-        bedriver. 1 rusningstider har man varit tvungen
46297: lättar kostnadsmotsvarigheten.                        att sätta in extra turer för att minska stockningen.
46298:     År 1995 användes 50 522 000 mark på förbin-          Med stöd av det ovan nämnda anser regering-
46299: delsebåttrafiken. Summan är med avseende på           en, att transportförbindelserna i skärgården har
46300: skärgårdens 1 100 invånare så stor att det inte       skötts på ett tidsenligt sätt, att förbindelserna
46301: längre finns möjligheter att öka alternativa trans-   under de senaste åren har ytterligare utvecklats
46302: portformer.                                           och att man fortgående strävar till att utveckla
46303:                                                       dem.
46304:      Helsingforsden 6 maj 1996
46305: 
46306:                                                                    Trafikminister Tuula Linnainmaa
46307:                                            KK 289/1996 vp
46308: 
46309: Kirjallinen kysymys 289
46310: 
46311: 
46312: 
46313: 
46314:                                   Janina Andersson /vihr: Matkapuhelinyhtiöiden yhteistyöstä linkki-
46315:                                       mastojen rakentamisessa
46316: 
46317: 
46318:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
46319: 
46320:    Matkapuhelinverkosto kasvaa kovaa vauhtia,        mastaan mastosta. Näin säästytään turhilta mai-
46321: ja linkkimastoja pulpahtaa esiin kuin sieniä sa-     semahaitailta ja rakennuskuluilta.
46322: teessa. Kilpailevat puhelinyhtiöt pystyttävät           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
46323: omia mastojaan samoille alueille. Jokainen mas-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
46324: to on pienempi tai suurempi maisemahaitta.           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
46325: Maalaisjärjen mukaan näiden mastojen määrää          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
46326: tulisi minimoida yhdistämällä useamman yrityk-
46327: sen linkit samaan mastoon. Joissakin kunnissa,                 Mitä Hallitus aikoo tehdä matkapuhe-
46328: kuten esimerkiksi Liedossa, on perustettu masto-            linyhtiöiden yhteistyön edistämiseksi
46329: yhtiö, joka vuokraa tilaa puhelinyhtiöille Omista-          linkkimastojen rakentamisessa?
46330: 
46331:      Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1996
46332:                                        Janina Andersson /vihr
46333: 
46334: 
46335: 
46336: 
46337: 260017
46338: 2                                       KK 289/1996 vp
46339: 
46340: 
46341: 
46342: 
46343:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
46344: 
46345:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Hallituksen esityksessä teletoimintalain muut-
46346: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,     tamiseksi (HE 180/1995 vp) esitetään, että telelai-
46347: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen   tos on velvollinen vuokraamaan toiselle telelai-
46348: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Janina       tokselle radiomastojen vapaat antennipaikat,jos
46349: Anderssonin näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-    rinnakkaisten radiomastojen rakentaminen ei
46350: sen n:o 289:                                      ympäristönsuojelun, kaavoituksen tai aluesuun-
46351:                                                   nittelun vuoksi ole tarkoituksenmukaista.
46352:           Mitä Hallitus aikoo tehdä matkapuhe-       Hallitus katsoo, että toteutuessaan ehdotus
46353:        linyhtiöiden yhteistyön edistämiseksi      järjestää radiomastojen käytön nykyistä tehok-
46354:        linkkimastojen rakentamisessa?             kaammalla tavalla.
46355: 
46356:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
46357: vasti seuraavaa:
46358: 
46359:      Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1996
46360: 
46361:                                                            Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
46362:                                          KK 289/1996 vp                                             3
46363: 
46364: 
46365: 
46366: 
46367:                                       Tili Riksdagens Talman
46368: 
46369:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      1 regeringens proposition med förslag tili lag
46370: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-     om ändring av telelagen (RP 18011995 rd) anförs
46371: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-   att en teleinrättning är skyldig att hyra ut lediga
46372: man Janina Andersson undertecknade spörsmål        antennplatser i en radiomast tili en annan telein-
46373: nr 289:                                            rättning, om byggandet av parallella radiomaster
46374:                                                    inte är ändamålsenligt på grund av miljöskydd,
46375:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     planläggning eller regionplanering.
46376:        ta för att främja samarbetet mellan mo-        Regeringen anser att förslaget, om det för-
46377:        biltelefonbolagen vid byggande av länk-     verkligas, reglerar radiomasternas användning
46378:        master?                                     på ett effektivare sätt än nu.
46379: 
46380:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
46381: anföra följande:
46382: 
46383:      Helsingfors den 26 april 1996
46384: 
46385:                                                                 Trafikminister Tuula Linnainmaa
46386:                                              KK 290/1996 vp
46387: 
46388: Kirjallinen kysymys 290
46389: 
46390: 
46391: 
46392: 
46393:                                     Ulla Anttila /vihr ym.: Kunnille myönnettävien valtionosuuksien
46394:                                         kytkemisestä ympäristöhankkeiden toteuttamiseen
46395: 
46396: 
46397:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
46398: 
46399:     Laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta        liiton tietojen mukaan yhteensä 692 000 mark-
46400: tuli voimaan vuonna 1986. Lain tultua voimaan          kaa on varattu 47 kunnassa erilaisiin ympäristö-
46401: kuntiin palkattiin parissa vuodessa yhteensä           hankkeisiin, jotka ajoittuvat kunnasta riippuen
46402: noin 400 ympäristönsuojelun asiantuntijaa. Toi-        vuosille 1993-2000.
46403: saalta yhä noin sata kuntaa on ilman minkään-              Paikallisen Agenda 2l:n mukaan "useimpien
46404: laista ympäristönsuojelun asiantuntemusta.             kuntien kussakin maassa tulisi yhteisymmärryk-
46405: Kuntaliitossa vuonna 1994 laaditun selvityksen         sessä kuntalaisten kanssa päästä sopimukseen
46406: mukaan 61 kuntaa on laatinut ympäristönsuoje-          paikallisesta Agenda 21 :stä vuoden 1996 lop-
46407: luohjelman. Näissä kunnissa asuu 46 % väestös-         puun mennessä". Vuoden 1996 keväällä vain
46408: tä.                                                    noin 50 kuntaa on ryhtynyt toimenpiteisiin ta-
46409:     Kuntaliiton syksyllä 1995 teettämän kyselyn        voitteen saavuttamiseksi.
46410: mukaan 50 kunnassa on meneillään paikallisen               Kuntien valtionosuusuudistuksessa siirryttiin
46411: Agenda 21 :n mukainen prosessi. Siihen kuuluu          järjestelmään, jossa valtionosuuksia ei ole sidot-
46412: kestävän kehityksen ohjelmien laatimista, uuden        tu tiettyihin velvoitteisiin, vaan ne maksetaan
46413: sukupolven ympäristönsuojeluohjelmien laati-           laskennallisen kaavan perusteella. Kuntien vel-
46414: mista ja paikallisen Agenda 21 :n mukaisten oh-        voitteet on toisaalta määritelty useissa eri laeissa.
46415: jelmien laatimista. Näiden kuntien piiriin kuuluu      Koska Agenda 21 -ohjelman vajavainen toteutus
46416: 42 % suomalaisista.                                    antaa viitteitä siihen, että kaikki kunnat eivät
46417:     Paikallisiksi Agenda 21 -hankkeiksi luonneh-       pyri aktiivisesti kehittämään ympäristöpolitiik-
46418: dittaviin hankkeisiin on kunnissa osoitettu hyvin      kaansa, voisi olla järkevää kytkeä aktiivinen
46419: vähän, jos lainkaan, sen enempää taloudellisia         ympäristönsuojelu- ja hoito-ohjelmien kehittä-
46420: kuin inhimillisiäkään uusia resursseja. Olemassa       minen esim. valtionosuuksiin.
46421: olevan henkilöstön työpanosta on ohjattu hank-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
46422: keisiin heidän muiden tehtäviensä ohessa suori-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
46423: tettavaksi.                                            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
46424:     Kuntien ympäristönsuojeluohjelmat ovat pe-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
46425:  rinteisesti käsitelleet ympäristönsuojelun eri osa-
46426:  alueita Gätehuoltoa, ilmansuojelua, vesiensuoje-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
46427:  lua, meluntorjuntaaja luonnonsuojelua). Sen si-               siin valtionosuusjärjestelmän muuttami-
46428: jaan paikallisissa Agenda 21 -hankkeissa ja kes-               seksi kannustamaan kuntia tarmok-
46429:  tävän kehityksen hankkeissa on käsitelty maan-                kaampaan toimintaan ympäristöohjel-
46430:  käyttöä, liikennettä, energiaa, asenteisiin vaikut-           mien laatimisessa ja toteuttamisessa sekä
46431:  tamista, ympäristökasvatusta ja luonnonsuoje-                 taloudellisten ja henkilöresurssien lisää-
46432:  lua.                                                          misessä paikallisen Agenda 21 :n mukais-
46433:     Ympäristönsuojeluohjelmille on kuntien ta-                 ten hankkeiden toteuttamiseen?
46434:  lousarvioissa varattu hyvin vähän rahaa. Kunta-
46435: 
46436:      Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1996
46437: 
46438:           Ulla Anttila /vihr           Tuija Maaret Pykäläinen /vihr      Janina Andersson /vihr
46439:           Satu Hassi /vihr             Paavo Nikula /vihr                 Janne Viitamies /sd
46440: 
46441: 
46442: 260017
46443: 2                                          KK 290/1996 vp
46444: 
46445: 
46446: 
46447: 
46448:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
46449: 
46450:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       nuksin ja laadullisesti riittävän korkeatasoisina
46451: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        maan eri osissa sekä toteuttaa kansalaisten pe-
46452: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      rusoikeuksia oikeudenmukaisella ja tasapuoli-
46453: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ulla Antti-     sella tavalla. Lisäksi on edellytetty, että uuden
46454: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         järjestelmän tulee olla tuloksellisuuteen ja talou-
46455: n:o 290:                                             dellisuuteen kannustava sekä selkeä ja läpinäky-
46456:                                                      vä, mutta ei miltään osin yksittäisin kunnan toi-
46457:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       menpitein manipuloitavissa.
46458:        siin valtionosuusjärjestelmän muuttami-          Uudistukset vuodesta 1993 ovat merkinneet
46459:        seksi kannustamaan kuntia tarmok-             tietoista luopumista valtionosuusjärjestelmän
46460:        kaampaan toimintaan ympäristöohjel-           ohjausvaikutuksista, mikä vastaa eduskunnan
46461:        mien laatimisessa ja toteuttamisessa sekä     kuntalain käsittelyn yhteydessäkin tavoite-
46462:        taloudellisten ja henkilöresurssien lisää-    suunnaksi ilmaisemaa kantaa. Tälle ajattelulle
46463:        misessä paikallisen Agenda 21 :n mukais-      rakentuu itse asiassa koko kuntalaki,joka perus-
46464:        ten hankkeiden toteuttamiseen?                tuu ajatukselle, jonka mukaan kunnat itse vas-
46465:                                                      taavat alueellaan myös nyt puheena olevasta kes-
46466:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tävän kehityksen ylläpidosta ja jatkuvuudesta.
46467: vasti seuraavaa:                                     On myös huomattava, että tämänkaltaisen ajat-
46468:                                                      telun herättäminen paikallisen vastuun ottami-
46469:    Valtionosuusjärjestelmää on viime vuosina         seen, on myös eräs tärkeistä Agenda 21 :n ajatuk-
46470: pyritty kehittämään osana valtion ja kuntien         sista.
46471: yleistä taloudellisten suhteiden kehittämistä ja         Edellä selostettuihin, yleisen valtionosuusjär-
46472: mielekästä rahoitusvastuun ja työnjakoa. Tähän       jestelmän kehittämisperiaatteisiin soveltuu huo-
46473: ajatustapaan on kuulunut valtionosuusjärjestel-      nosti yksittäisten hankkeiden ohjaus- tai kont-
46474: män asteittainen kehittäminen riippumattomak-        rollointielementit. Tämä koskee sekä käyttö- että
46475: si yksittäisistä kuntien toimenpiteistä laskennal-   investointimenojen valtionosuutta. Niitä ei
46476: liseen ja yleiskatteiseen suuntaan. Valtionosuus-    myöskään esitetä vuoden 1997 alusta voimaan
46477: järjestelmän perustehtävänä nähdään riittävän        tulevaksi tarkoitetussa uudessa, selvitysmies
46478: tasapainoisen kehityksen, riittävän tasa-arvon ja    Heikki Kosken valmisteilla olevaan väliraport-
46479: riittävän toimintakyvyn sekä riskien hallinnan       tiin perustuvassa valtionosuusj ärjestelmässä. Eri
46480: varmistaminen maan eri puolilla kuntien talou-       asia on, että näiden sijaan olisi eräillä toimialueil-
46481: dellisia toimintaedellytyksiä tasaamalla.            la harkittava uusien kannustavien toimenpitei-
46482:     Uudistuksen viimevaiheen tavoitteeksi on kir-    den mahdollisuuksia osana valtion ja kuntien
46483: jattu järjestelmä, joka edistää julkisen talouden    suhteiden kehittämistä. Asiaa on tarkoitus selvit-
46484: toimivuutta ja taloudellista tehokkuutta sekä vä-    tää ja sitä tullaan käsittelemään myös selvitys-
46485: hentää julkisen hallinnon sisäistä byrokratiaa,      mies Kosken työn loppuraportissa.
46486: turvaa kunnalliset palvelut kohtuullisin kustan-
46487: 
46488:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1996
46489: 
46490:                                                                             Ministeri Jouni Backman
46491:                                              KK 290/1996 vp                                                3
46492: 
46493: 
46494: 
46495: 
46496:                                          Tili Riksdagens Talman
46497: 
46498:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       offentliga förvaltningen, tryggar korumunala
46499: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         tjänster tili rimliga kostnader som är kvalitativt
46500: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-       tiliräckligt högtstående i landets olika delar samt
46501: man Ulla Anttila m.fl. undertecknade spörsmål          tillgodoser medborgarnas grundläggande rättig-
46502: nr 290:                                                heter på ett rättvist och objektivt sätt. Vidare har
46503:                                                        man förutsatt att det nya systemet skall sporra tili
46504:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder i            resultat och lönsamhet samt vara tydligt och
46505:        syfte att ändra statsande1ssystemet så att      transparent men inte tili någon del kunna mani-
46506:        kommunerna sporras och b1ir effektivare         puleras genom en kommuns enskilda åtgärder.
46507:        när det gäller att utforma och genomföra            Fr. o .m. 1993 har reformerna inne buri t a vskaf-
46508:        mi1jöprogram samt att öka de ekonomis-          fande av statsandelssystemets styrande verkning-
46509:        ka och personelia resurserna för genom-         ar, vilket motsvarar den ståndpunkt riksdagen
46510:        förande av de projekt som avses i 1oka1a        uttalade som målsättning vid behandlingen av
46511:        Agenda 21?                                      kommunallagen. På detta tänkesätt bygger i själ-
46512:                                                        va verket hela kommunallagen, som baserar sig
46513:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt          på tanken att kommunerna själva inom sitt om-
46514: anföra fö1jande:                                       råde också svarar för att den bestående utveck-
46515:                                                        ling det nu är fråga om upprätthålls och fortlö-
46516:    Under de senaste åren har man försökt utveck-       per. Det är också att märka att väckande av
46517: 1a statsande1ssystemet som ett 1ed i statens och       tanken på att ta lokalt ansvar också är en viktig
46518: kommunernas allmänna utveck1ande av de eko-            avsikt med Agenda 21.
46519: nomiska förhållandena och en förnuftig finansie-           Styr- och kontrollelement för enstaka projekt
46520: ringsansvars- och arbetsförde1ning. 1 detta tän-       rimmar illa med principerna för den allmänna
46521: kesätt har ingått ett stegvis utvecklande av stats-    utveckling av statsandelssystemet som beskrivits
46522: ande1ssystemet så att det blir kalky1mässigt och       ovan. Detta gäller statsandelen för såväl drifts-
46523: övergripande och oberoende av enstaka kom-             som investeringsutgifter. Sådana föreslås inte
46524: muners åtgärder. Den primära uppgiften för             heller i det nya statsandelssystem som avses träda
46525: statsande1ssystemet anses vara att det i 1andets       i kraft vid ingången av 1997 och bygger på den
46526: olika delar skall säkerställa en tillräck1igt balan-   mellanrapport som håller på att beredas av utred-
46527: serad utveckling, en tillräcklig jämlikhet och         ningsman Heikki Koski. En annan sak är att man
46528: funktionsduglighet samt förmåga att hantera ris-       i stället för dem inom vissa verksamhetsområden
46529: ker genom att jämna ut kommunernas ekonomis-           borde överväga möjligheterna att ta med nya
46530: ka verksamhetsförutsättningar.                         sporrande åtgärder som ett led i utvecklandet av
46531:    Som ett mål för det sista skedet av reformen        förhållandet mellan staten och kommunerna.
46532: har satts ett system som främjar den offentliga        A vsikten är att saken skall utredas och den kom-
46533: ekonomins funktionsduglighet och ekonomiska            mer också att behandlas i slutrapporten över
46534: effektivitet samt minskar byråkratin inom den          utredningsman Koskis arbete.
46535: 
46536:      Helsingforsden 8 maj 1996
46537: 
46538:                                                                               Minister Jouni Backman
46539: 1
46540: 
46541: 1
46542: 
46543: 1
46544: 
46545:     1
46546: 
46547:     1
46548: 
46549:     1
46550: 
46551:         1
46552: 
46553:         1
46554: 
46555:         1
46556: 
46557:             1
46558: 
46559:             1
46560: 
46561:             1
46562: 
46563:                 1
46564: 
46565:                 1
46566: 
46567:                 1
46568: 
46569:                     1
46570: 
46571:                     1
46572: 
46573:                     1
46574: 
46575:                         1
46576: